• 1. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset toimintaympäristössäsi sodan alkamisen jälkeen? (mikäli mahdollista perustele esim. tilastotiedoin ja tutkimusten valossa)
      • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Ukrainan sota on muuttanut monen yrityksen tilannetta Suomessa dramaattisesti, erityisesti Kaakonkulmalla ja Itä-Suomessa. Itäinen ja Kaakkois-Suomi ovat varsin uuden tilanteen edessä ja vaikutukset liikenteeseen, logistiikkaan ja tavaravirtoihin tulevat olemaan myös vain itäistä Suomea laajemmat kun logistiikkaa joudutaan miettimään ja rakentamaan uudelta pohjalta. Suorat vaikutukset tuntuvat jo, mutta kerrannaisvaikutukset alkavat näkyä vasta ajan kanssa. Muutos koskettaa erityisesti liikennettä ja logistiikkaa. Toistaiseksi on auki, mikä tulee Saimaan kanavan rooli olemaan jatkossa ja mitä Vainikkalan tähän asti hyvin vilkkaan rautatieliikenteen rajanylityspaikan kautta jatkossa kiskoilla tulee kulkemaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Maantierajanylityspaikkojen kautta kulkee jonkin verran rahtia nytkin, mutta volyymit ja tilanne on dramaattisesti muuttunut myös maantieliikenteen osalta. Välittöminä vaikutuksina on ollut nähtävissä, että liikennemäärät ovat Fintrafficin seurannan mukaan pienentyneet raskaanliikenteen osalta merkittävästikin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa erityisesti Venäjältä tulevan liikenteen vähentymisen vuoksi. Myös matkailu on vähentynyt ja sekin vaikuttaa välillisesti myös kuljetuksiin. Tavaravirrat ja logistiikka hakevat uusia reittejä ja uutta suuntaa ja se näkyy erityisesti Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen tiestöllä. Pelkästään Venäjän puuntuonnin hyytyminen tarkoittaa puunhankintaan ja kuljetusvirtoihin isoja muutoksia. Suomalaisen puun käyttömäärien ennustetaan kasvavan Venäjän puuntuonnin merkittävän vähenemisen seurauksena ja tämä lisää puutavaran kuljetuksia kotimaan tiestöllä vähintäänkin jossain kohtaa kuljetusketjua, vaikka myös uittoa pyrittäisiin lisäämään. Saimaan kanava on palvellut laajasti itäisen Suomen kuljetuksia sekä tuonnissa että viennissä paitsi Venäjän kanssa, myös Suomenlahden kautta vesiväylänä kohti keskistä Eurooppaa. Nyt nämäkin kuljetukset hakevat uusia reittejä mm. maanteiltä. Venäjän läheisyys on tuonut tärkeän lisän Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaan ja parantanut monen sellaisenkin yrityksen toimintaedellytyksiä, joka ei itse suoraan ole Venäjän kauppaa käynytkään. Nykytilanne vertautuu merkittävään rakennemuutokseen. Paine kehittää alueen liikenneinfraa ja erityisesti tiestöä vain kasvaa. Satsaukset rajat ylittävään infraan eivät ole nyt ajankohtaisia, mutta niiden sijaan tarve muulle infran parantamiselle vain korostuu, kun tavaraliikenne ohjautuu uusille urille.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Ukrainan tilanteen aiheuttamat toimintaympäristömuutokset vaikuttavat alueen yritysten elinkeinorakenteen vuoksi kunnissa eri tavoin, ja Lieksan kaupunki painottaa lausunnossaan vastauksia nimenomaan oman kunnan lähtökohdista. Kaupunki tunnistaa toki samalla, että Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset kohdentuvat laajalle alueelle rajamaakuntiin ja laajemminkin itäiseen Suomeen. Vaikutukset kohdistuvat merkittävästi myös eri toimialoille mukaan lukien koulutussektori, ja muutoksen voi sanoa olla kriittinen useamman toimialan osalta. Kaikkia vaikutuksia ei pysty edes vielä arvioimaan, vaan ne tulevat viiveellä. Lieksan kaupungin näkökannasta merkittävimmät tähänastiset muutokset liittyvät yritysten toimintaedellytysten heikkenemiseen erityisesti logistiikka- ja saavutettavuushaasteiden myötä. Samoin energia- ja huoltovarmuuskysymykset vaativat pikaista ratkaisua. Lisäksi suuri epävarmuus on syntynyt maakunnallisen ammatillisen oppilaitoksen (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria) Lieksan toimipisteen oppilastilanteeseen, sillä merkittävä osa oppilaista on tullut aiemmin Venäjältä. Rajaliikenteen supistumisella on ollut välitöntä vaikutusta energiahuoltoon ja raaka-ainevirtoihin, mutta myös kauppaan ja matkailuun. Venäjältä tulleet matkailijat ovat olleet vuosikymmeniä Lieksassa ja Kolilla täysin suvereeneja ulkomaalaisten matkailijoiden tilastoissa, ja heidän puuttumisensa kokonaan on heikentänyt radikaalisti matkailu- ja siihen liittyvien yritysten toimintaedellytyksiä (mukaan lukien mm. vähittäiskauppa ja muut palvelut) alueella. On myös huomioitava, että alueella on paljon matkailuyrityksiä ja loma-asuntoja venäläisten omistuksissa, ja tilanteella on välitön vaikutus mm. matkailutoimialalle suunniteltuihin invest-in-toimintoihin – olipa kyse venäläisten suunnittelemista investoinneista tai muiden yritysten investoinneista, joissa on arvioitu venäläisten säilyvän merkittävimpänä ulkomaisena kohderyhmänä alueella. Yhtenä konkreettisena ratkaisuna venäläisten matkailijamäärän romahtamiseen olisi Visit Finlandin toimien kohdentaminen erityisesti itäisen Lakelandin markkinointiin ulkomailla, millä olisi vaikutusta muiden markkina-alueiden kasvuun alueella. Lisäksi rahoitusta tulisi suunnata alueiden omiin kansainvälistymistoimenpiteisiin – niin matkailu- kuin muillakin toimialoilla. Polttoaineen hinnannousulla on vaikutusta yritysten kannattavuuteen ja kuljetuskustannuksiin, minkä vuoksi Lieksan kaupunki esittää, että valtio nostaisi alueellisen kuljetustuen määrää ja muuttaisi myöntökriteereitä itäiseen Suomeen. Tämä osaltaan kompensoisi logistiikkakustannusten nousua ennen kuin tilanne toivottavasti tasaantuu.
      • SLL, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Harri Hölttä puheenjohtaja, Tapani Veistola toiminnanjohtaja. Valmisteluun osallistui myös kaivoskoordinaattori Anna Pulkka., Veistola Tapani
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Ympäristöyhteistyöhankkeet rajan yli Venäjän kanssa ovat katkenneet. Ympäristö voisi kuitenkin olla yhteistyön linja, joka kannattaisi ensimmäisenä aktivoida molempien osapuolten ja yhteisen ympäristön hyväksi, olettaen että olot joskus normalisoituvat. Venäjän puun tulon loppuminen on lisännyt painetta metsänhakkuisiin, myös metsäenergian hankintaan. Niitä ei kuitenkaan voi lisätä merkittävästi. Suomen hiilinielut ovat menneet miinukselle luonnon monimuotoisuuden perässä. Maatalouden kannattavuus on huonontunut edelleen. Venäjän hyökkäys on tuonut esille sen uusimman kestävyysvajeen eli riippuvuuden ulkomaisista tuontipanoksista (keinolannoitteet, kemikaalit ja fossiiliset polttoaineet). Akuutti kriisi on kuitenkin myös mahdollisuus satsata näiden juurisyiden pysyvään ratkaisemiseen.
      • Teknologiateollisuus ry, Mannonen Matti
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Teknologiateollisuuden yritykset tekevät puolet Suomen tavara- ja palveluviennistä. Venäjän viennin osuus Suomen koko viennistä oli v. 2021 reilut 5 %. Myös Teknologiateollisuuden yritysten viennistä noin 5 % suuntautui Venäjälle ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta eräissä Itä-Suomen maakunnissa Venäjän viennin osuus oli jopa 20 % kaikesta viennistä ja Teknologiateollisuuden yritysten osuus tästä jopa 70 %. Suomen maariski on kasvanut ja toimintaympäristö muuttunut epävarmaksi. Tämä tarkoittaa yritysten suunnittelemien investointien lykkäämistä tai perumista, mikä nousi esille Teknologiateollisuuden huhtikuun talouskyselyssä – neljännes yrityksistä on jo lykännyt tai perunut investointeja. Suomi tarvitsee välttämättä uusia investointeja, lisää osaavaa työvoimaa, kasvua ja uutta vientiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Valtion tulee kyetä houkuttelemaan lisää kotimaisten ja kansainvälisten yritysten investointeja Suomeen riittävän vaikuttavin toimenpitein. Teknologiateollisuus teki keväällä Venäjä aftermath-selvityksen toimintaympäristön tulevista muutoksista. Keskeiset johtopäätökset: • Irtautuminen Venäjän fossiilisesta energiasta vauhdittaa vihreää siirtymää lähivuosina. Niukkuus edistää resurssitehokkuuden parantamista ja kiertotaloutta. Vähähiiliratkaisujen ja uusiutuvan energian ratkaisujen kehittäminen vauhdittuu, mikä tukee Suomen teknologiavientiä. Yritykset maksavat vihreän siirtymän investoinnit, joten niitä ei saa tukahduttaa ylisääntelyllä. • Omavaraisuuden vahvistaminen ja resilienssin parantaminen ovat keskeisiä strategisia tavoitteita Suomessa ja Euroopassa. Eurooppalaisten arvoketjujen vahvistamiseen suunnataan merkittävästi lisäresursseja. Suomella on paljon uutta tarjottavaa näihin arvoketjuihin. • Nato-jäsenyys parantaa Suomen asemaa sekä turvallisuus- että kauppapoliittisesti ja avaa uusia markkinamahdollisuuksia Nato-maiden turvallisuus- ja puolustusmarkkinoille. • Epävarmuuden aika jatkuu pitkään ja Venäjän markkinat pysyvät suljettuina. Globaalien jännitteiden kasvu sekä Kiinan talousvaikeudet lisäävät taantuman uhkaa.
      • Kymenlaakson kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Kymenlaakson kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua valtiosihteerityöryhmälle. Lähes miljoonan asukkaan Itä-Suomen menestyminen vaikuttaa koko Suomen menestykseen. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa erityisesti Kymenlaaksoon Venäjän maantieteellisen läheisyyden ja talouskytkösten vuoksi. Kesäkuussa 2022 kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetussa kauppakamarikyselyssä itäisen Suomen alueella toimivien yritysten arviot sodan vaikutuksista ovat suuremmat ja taloudelliset näkymät huonommat kuin koko maan keskiarvot. Kauppakamarien kesäkuussa tehdyssä kyselyssä 44 prosenttia Kymenlaakson kauppakamarin vastaajayrityksistä arvelee kannattavuuden heikkenevän sodan seurauksena. Kymenlaakson yritysten näkymät ovat muuta maata synkemmät. Lähes kolmannes arvioi Venäjän sodan vähentäneen yrityksen suunnittelemia investointeja. Sota myös syventää ja vahvistaa aiempia COVID19-pandemian vaikutuksia. Matkailualalla koronarajoitukset vaikuttivat rajusti Venäjältä tulevaan matkailun ja kaupan toimialojen toimintaan heikentävästi. Sodan seurauksena palkansaajien ostovoiman supistuminen jatkaa negatiivista kehitystä. Sota vaikuttaa laajasti suomalaiseen yrityskenttään muun muassa yleisen epävarmuuden, kustannusten nousun sekä toimitusketjujen saatavuusongelmien kautta. Kymenlaakson metsäteollisuus on maan keskeinen vientimoottori, johon kohdistuvia vaikutuksia ovat muutokset raaka-aineen saatavuudessa (metsä- ja sahateollisuus). Muita seurauksia ovat Venäjältä tulevan matkailun vähentyminen (kaupan ala, ravintolat ja majoituspalvelut ja muu matkailuala), Saimaan kanavan käytön päättyminen (vientiteollisuus, matkailu) sekä Venäjän sulkeutuminen vientimarkkinana. Vienti Venäjälle on vähentynyt sodan alettua merkittävästi. Kauppakamarien myöntämät vientiasiakirjat Venäjälle supistuivat 87 prosenttia toukokuussa 2022. Venäjän osuus koko Suomen viennistä on hiipunut jo ennen sotaa (5,5 % tavaraviennistä vuonna 2021), mutta monille itäsuomalaisille yrityksille Venäjä on ollut merkittävä vientimarkkina. Kymenlaakson kauppakamarin vientiasiakirjoissa on ollut maalis-kesäkuun aikana ollut huomattava lasku viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna; huhtikuun lasku oli -50%. Kyselyn mukaan yritykset näkevät pakotteilla ja sodalla olevan eniten vaikutusta energian ja raaka-aineiden hintoihin sekä tuotteiden vientiin ja tuontiin. Useat vastaajat ilmoittivat, että yritys on lopettanut tuotteiden viennin, toimitukset ja ostot Venäjälle kokonaan. Myös rakennus- tai asennusprojekteja Venäjällä on peruttu. Sotatilalla on vaikutuksia työvoiman saatavuuteen, esimerkiksi ulkomaista sesonkityövoimaa käyttävillä yrityksillä. Maksuliikenteen ongelmia uskotaan olevan edessä. Ukrainan sodan todennäköisimpinä vaikutuksina ja yritystoiminnan esteinä yritykset nostivat esille energian ja erityisesti maakaasun saatavuuden ja hinnan. Kymenlaaksossa on Imatran kautta Venäjältä Suomeen tulevan kaasuverkon varrella useita maakaasua käyttäviä teollisuuslaitoksia. Vaikka Suomi on onnistuneesti turvannut maakaasun tuontikanavia Viron Balticconnector-yhteyden ja LNG-terminaalialuksen avulla, voi maakaasun saatavuus ja hinta muuttua lähitulevaisuudessa rajusti Euroopan irtautuessa Venäjän kaasutuonnista sekä Venäjän Eurooppaan kohdistamien vastatoimien vuoksi. Venäjän rajan läheisyys voi jossain määrin vaikuttaa korostuneesti maariskiin eli siihen, kuinka turvallisena investointi- ja matkailukohteena Kymenlaaksoa pidetään. Suomen Nato-jäsenyysprosessin eteneminen ja kansalliset panostukset maanpuolustukseen kuitenkin pienentävät koettua maariskiä. Saimaan kanavan käytön päättymisellä on merkittäviä vaikutuksia Itäisen Suomen alueen ulkomaankuljetuksiin. Vuonna 2021 kanavassa kuljetettiin yli 1,3 miljoonan tonnin edestä esimerkiksi raakapuuta, metsäteollisuuden tuotteita ja raakamineraaleja. Määrä vastaa noin 50 000 rekkakuormallista. Kanavaa korvaavat kuljetusreitit nostavat yritysten kuljetuskustannuksia ja lisäävät käyttöpainetta muilla reiteillä.
      • Sallan kunta, Parkkinen Erkki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Venäjän rajaliikenne pysähtynyt käytännössä kokonaan. Venäläisiä matkailijoita, pidempiaikaisia ja lyhyemmän viipymän osotosmatkailijoita ei ole ollenkaan. Näkymä matkailun ja rajaliikenteen kasvun osalta on heikko. Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla on kunnallemme erittäin suuri merkitys. Nyt Ukrainan sodasta ja siihen liittyen pakotteista ja Venäjän vastatoimista (mm. puun tuontikielto) johtuen elinvoimavaikutus on kutistunut olemattomiin. Sallan kunta on parastaikaa osatoteuttajana Kolarcrtic CBC rahoitusinstrumentin PAN (Phenomena of Arctic Nature) -hankkeessa. Sodasta johtuen Venäläisten kumppaneiden rahoitus keskeytettiin ja hanke päättyi heidän osaltaan. Lähialueyhteityörahoituksella ja rajat ylittävillä naapuruushankkeilla on, on ollut ja laskettiin myös tällä ohjelmakaudella olevan erittäin suuri elinvoimaa ja kehittämistä eteenpäinvievä vaikutus. Nyt kuluvalle ohjelmakaudelle rahoitus meni kokonaan jäihin. Sallan kunta on parin vuoden ajan, yhdessä ja yhteistyössä metsähallituksen Lapin luontopalvelujen sekä venäläisten ja norjalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa (Lapin luonnopuisto, Hiipinän kansallispuisto, Pasvikin kansallispuisto/ Norja ja Venäjä), Pohjois-Suomen, Norjan ja Venäjän yliopistot ja korkeakoulut ja yrittäjät hankealueilla, valmistellut uutta laajaa luontomatkailuun ja luonnosuojelualueiden (kansallispuistot, luonnonpuistot) välisen yhteistyön kehittämishanketta. Tämä merkittävä kehittämispotentiaali jää nyt käyttämättä. Tällä rahoituksella on yhteistyön, koulutuksen, kasvatuksen ja ekologisten yhteyksien vahvistamisen lisäksi saatu aikaan merkittäviä investointeja hankealueelle ja samalla vahvistettu alueen yritysten kasvua ja kansainvälsitysmistä. Nyt tämä jää puuttumaan ja sillä on suora vaikutus kuntien elinvoimalle ja kyvylle tuottaa laadukkaita peruspalveluja kuntalaisille. Salla on laaja kunta ja asutus hajallaan. Välimatkat isompii nkeskuksiin ovat pitkiä, samoin lentokentille (Kuusamo, Rovaniemi) ja rautatieasemalle (Kemijärvi). Julkisia kulkuyhteyksiä on niukalti. Ukrainan sodasta ja pakotteista johtuva polttoaineiden hinnan nousu kosketta erityisen suuresi pitkälle oman auton varassa eläviä sallalaisia. Vastaavasti energian hinnan nousu rasittaa enemmän Sallan tyyppisessä arktisen alueen kylmän ilmaston kunnassa asuvaa. Samoin elämisen kustannukasia lisää tavaroiden kuljetuskustannusten nousu. Kaikki käytettävät tavarat ja tuotteet tuodaan kaukaa kumipyörillä. Tämää näkyy suoraan niin sallaisen asukaan kuin yrityksen elinkustannuksissa. Ongelmat ovat täällä kertaluokkaa suurempia kuin tiheämmin asutuissa ja kasvukeskusten lähellä olevissa kunnissa.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • LÄNSI-SUOMEN ENNUSTETAAN KUULUVAN EUROOPAN PAHIMMIN KÄRSIVIIN ALUEISIIN ESPON:n tilastojulkaisun (POLICY BRIEF Interregional relations in Europe, kesäkuu 2022) sisältämän skenaarion mukaan Länsi-Suomen alue tulee Venäjän hyökkäyssodan vuoksi todennäköisesti olemaan Euroopassa eräs taloudellisista menetyksistä pahimmin kärsiviä alueita. Sama tilanne oli jo koronapandemian vuoksi. Esimerkiksi Tampereen kauppakamarin tekemän kyselyn (toukokuu 2022) mukaan noin 150 Venäjälle vientiä tekevää pirkanmaalaista yritystä joutuu etsimään melko todennäköisesti korvaavan markkinan. Puolet Venäjälle vientiä tekevistä yrityksistä on Pirkanmaalla ilmoittanut viennin laskevan jonkin verran ja 10 % on ilmoittanut merkittävän viennin laskun. Venäjän viennin osuus pirkanmaalaisilla yrityksillä on laskenut jo viimeiset kahdeksan vuotta eli ensimmäisistä talouspakotteista lähtien. Keskuskauppakamarin kansallisen kyselyn (kysely toteutettiin 6.- 8.6-2022) mukaan suurimmat ongelmat yrityksille ovat aiheutuneet maailmankauppaa kohdanneista häiriöistä ja epäsuorista vaikutuksista. Yrityksiä ovat kohdanneet mm. kohonneet raaka-aineiden hinnat, komponenttien saatavuus, pitkittyneet toimitusajat ja konttipula. Näistä häiriösyistä johtuen yritysten kannattavuus heikkenee. Edellä mainitut seuraukset näkyvät voimakkaasti vientivetoisessa Länsi-Suomessa. (ESPON: ”This scenario becomes more realistic as the war is lasting and political decisions are taken by the different actors involved, such as economic sanctions and counter sanctions and anticipations of economic actors resulting in fast inflation and growing substitution of goods and services.”) LOGISTIIKAN KOKONAISKUVA MUUTTUU: PANOSTUSTEN PAINOPISTEEN TULEE SIIRTYÄ LÄNTEEN Suomen tavaraviennin arvosta 68 % tehdään läntisellä alueella Helsingistä Ouluun (Tullin tavaratilasto 2017). Traficomin uusissa (kesäkuu 2022) raskaan liikenteen määräennusteissa vuoteen 2035 näkyy erityisesti tieliikenteen osalta kasvun painottuminen Etelä- ja Länsi-Suomeen. Suomen liikennepolitiikan vahva painopiste on viime vuosikymmeninä ollut Venäjän liikenteen yhteyksien kehittämisessä. Tämä on näkynyt voimakkaana panostuksena liikenneinvestointeihin Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Nyt tilanne on oleellisesti muuttunut Venäjän liikenteen voimakkaasti vähentyessä, ja myös Saimaan kanavan liikennöinnin loppuessa. Itä-Suomi on epäilemättä kärsinyt kaupan alalla, mutta liikenteessä ja logistiikassa Ukrainan sodan ja pakotteiden aiheuttamat iskut osuvat erityisesti Länsi-Suomeen. Itärajan yli tulleet tavaravirrat ovat kuormittaneet itäisen Suomen rata- ja tieverkkoa, mutta euroiksi ne ovat tosiasiallisesti muuttuneet vasta satamissa, joista moni sijaitsee nimenomaan läntisessä Suomessa. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja myös tärkeä rahdin kauttakulkumaa. Kuljetuskustannukset ovat kasvaneet merkittävästi, ja kasvavat edelleen, jos junarahdin osuus kuljetusketjuissa jää pysyvästi sotaa matalammalle tasolle. Kansainvälinen kilpailukykymme heikkenee. Viime toukokuussa vahvistetun turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan toimivat logistiset palvelut ja verkostot ovat osa kriittistä infrastruktuuria. Toimiva infrastruktuuri on myös edellytys ruokaturvan toteutumiselle. Keskeisessä osassa on tie-, raide- ja satamaverkosto. Suomen päärata (Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu-Tornio) liityntäyhteyksineen on Suomen ylivoimaisesti liikennöidyin raideyhteys. Suomen valtatieverkolla läntisen Suomen valtatiet toimivat viennin valtaväylinä mahdollistaen myös sen liikennetarpeen toteuttamisen, joka on jäänyt Venäjän sotatoimien takia pois. Suomen poikittaisliikenteen merkitys, erityisesti Selkämeren ja Pohjanlahden satamiin, tulee jatkossa korostumaan, kun Suomenlahden satamien osalle saattaa syntyä turvallisuuspoliittisia haitta- ja uhkatekijöitä. Keskeisten vienti- ja tuontivirtojen kulku tulee painottumaan turvallisuus- ja huoltovarmuusperustein läntiseen Suomeen ja pääradan muodostamaan strategiseen kokonaisuuteen niin raide- kuin tieyhteyksissä. LÄNSI-SUOMEN MAAKUNTALIITTOJEN ESITYS VALTIOSIHTEERITYÖTYHMÄLLE Muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa tulee jatkossa varmistaa elinkeinoelämän, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta keskeiset reitit länteen ja pohjoiseen. Läntisen Suomen satama-, raide-, maantie- ja lentoyhteyksien tarjoamat mahdollisuudet tulee hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Vaihtoehtoisten reittien kustannuksia ja vaikuttavuutta tulee arvioida tarkasti. Tämä tulee toteuttaa sekä kansallisesti että yli rajan Ruotsiin ja Norjaan kulkevissa eurooppalaisissa yhteyksissä. Toimivat logistiset palvelut ja verkostot ovat turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan osa kriittistä infrastruktuuriamme. Tämän infran kautta toteutuu myös mm. ruokaturva. Liikenneverkkomme toimivuus yli rajojen länteen ja pohjoiseen on lisäksi keskeinen tekijä kilpailukykymme säilyttämiselle jatkossa. Suomen päärata (Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu-Tornio) liitännäisyhteyksineen on Suomen ylivoimaisesti liikennöidyin raideyhteys. Päärata on myös osana eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävää eräs Euroopan merkittävimmistä yhteysväleistä. Ydinverkolle asetettujen kriteereiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii kiireisiä investointeja Suomessa niin seuraavan 10 vuoden aikana kuin pidemmälläkin aikavälillä. Suomen valtatieverkolla läntisen Suomen valtatiet toimivat viennin valtaväylinä ja mahdollistavat myös sen liikennetarpeen toteuttamisen, jota Venäjän sotatoimet ovat vaikeuttaneet. Suomen poikittaisliikenteen merkitys, erityisesti suhteessa Selkämeren ja Pohjanlahden satamiin, tulee jatkossa lisäksi korostumaan, kun Suomenlahden satamille saattaa syntyä turvallisuuspoliittisia haitta- ja uhkatekijöitä. Läntisen Suomen maakunnat muistuttavat valtiosihteerityöryhmää, että Suomessa tulee pikaisesti vahvistaa pääradan ja sen liitännäisyhteyksien sekä läntisen Suomen valtateiden välityskykyä sekä käynnistää pääradan peruskorjaus maan bruttokansantuotteen kehittymisen ja maan hyvinvoinnin sekä kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Määrärahoja tulee muutoinkin osoittaa läntisen Suomen tie- ja raideverkon investoinneille Väyläviraston investointiohjelman mukaisesti jo vuosina 2023-2026. Lisäksi länsirannikon satamien ja kuljetusväylien toimintaedellytyksiä tulee pikaisesti vahvistaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Läntisen Suomen liittojen maakuntajohtajat Pekka Hokkanen, Keski-Suomi Anna-Mari Ahonen, Pirkanmaa Asko Aro-Heinilä, Satakunta Mats Brandt, Pohjanmaa Heli Seppelvirta, Etelä-Pohjanmaa Jouko Ylipaavalniemi, Kanta-Häme
      • Etelä-Savon Yrittäjät, Heidi Loukiainen, Loukiainen Heidi
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Liikenne Tieliikenteeseen Ukrainan sodalla on useita vaikutuksia. Saimaan kanavan liikenteen pysähtyminen on lopettanut Saimaan alueen satamien suorat ulkomaankuljetukset. Liikenneväylänä Saimaan kanava on koko itäisen Suomen elinkeinoelämälle merkittävä. Kuljetusmääriä havainnollistaa laskelma, jonka mukaan kanavan liikenteen siirtyessä kokonaan teille, liikkuisi teillä vuosittain 25 tonnin kuormalla 52 500 rekkaa enemmän (noin 23 %) kuin nykyisin. Koska kanavan käyttö ei juuri nyt ole yrityksien kannalta mahdollista, vakuutusyhtiöiden vakuuttamatta jättämisten vuoksi, on logistiikkakustannukset jo selkeästi nousseet. Maantiekuljetukset ovat kallistuneet polttoaineiden hinnannousun myötä sitä mukaa, kun kohonneet polttoainekustannukset on pikkuhiljaa saatu siirrettyä kuljetusten hintoihin. Sitä ennen kustannuskehitys rasittaa edelleen erityisesti itäisen Suomen kuljetusyrityksiä ja heikentää niiden kasvu -ja kilpailukykyä. Aiemmin Venäjältä tuodun raakapuuvirran korvaaminen kotimaisella puulla, lisää painetta myös alemmalle tieverkolle, heikentäen teiden kuntoa entisestään. Kuljetusalalla polttoaine muodostaa noin 26–30 prosenttia kustannuksista ja maamme tavaraliikenteestä 90 prosenttia kulkee maanteitse, joten sodan vaikutus tiellä kuljetettavaan tavaraliikenteeseen on huomattava. Itäisen Suomen puutteellisen julkisen liikenteen ja yksityisautoilun välttämättömyyden vuoksi polttoaineen hintojen nousu tuntuu voimakkaasti myös yksityishenkilöiden kukkarossa, joka vähentää alueen elinvoimaisuutta. Polttoainekustannusten kallistuminen vaikuttaa merkittävästi myös työmatkaliikenteeseen. Etelä-Savossa työssäkäyntialueena on koko maakunta ja työmatkat ovat pitkät, joten liikkumisen kallistuminen heikentää entisestään työvoiman saatavuutta ja hankaloittaa työntekijöiden alueellista liikkuvuutta. Puutteellisen julkisen liikenteen ja pitkien matkojen takia polttoaineen hinnan nousu heikentää siis yritysten kilpailukykyä. Hintojen nousu uhkaa myös heikentää julkisen liikenteen vuorotarjontaa entisestään (raideliikenne, lentoliikenne, linja-autoliikenne). Etelä-Savon liikenteen kannalta olennaista on: - tutkia mahdollisen toisen vesireitin mahdollisuuksia Etelä-Savoon, korvaava reitti Saimaan kanavalle - Alemman tieverkon rahoituksen varmistaminen ja suunnitelmat sen käytöstä pikaisesti - Itäisen Suomen tunnustaminen erityisen tuen piiriin polttoaine -ja energiakustannusten osalta, yrityksille ja työssäkäyville - raideliikenteen kehittäminen saavutettavuuden parantamiseksi, matkailu, työmatkaliikenne -ja tavarakuljetukset - Tietoliikenne yhteyksien toiminnan varmistaminen muuttuvassa maailman tilanteessa Huoltovarmuus ja energia Turvallisuusnäkökulma on olennainen osa nyt koettua maariskiä. Suomen kohdalla maariski on kasvanut samaa vauhtia kuin Venäjä on osoittanut aggressiivisuuttaan muita maita kohtaan. Potentiaalinen maariski näkyy Suomessa mm. matkailussa, yritysten sijoittumisessa ja ulkomaisissa sijoituksissa. Kotimaisen maatalouden rooli huoltovarmuuden ylläpitäjänä on kasvanut, mutta sen kykyä vastata odotuksiin häiritsee voimakkaasti alalla jo ennen Venäjän hyökkäystä vallinnut kannattavuuskriisi. Maataloudessa on lisäksi erityisesti viime aikoina kärsitty tuotantopanosten valtavasta hinnannoususta ja heikosta kannattavuudesta. Etelä-Savossa vaikutukset ovat olleet raskaimpia kotieläin- ja maitotiloille, mikä on jo vaikuttanut tilarakenteeseen ja tilojen määrään. Aurinko- ja vetyenergian nopea käyttöönotolle on Etelä-Savossa hyvät mahdollisuudet, Mikkeliin suunnitteilla oleva vetylaitos ja sen ympärille mahdollisesti muodostuva muu vetytaloutta hyödyntävä teollisuus ja tuotanto, on mahdollisuus myös Suomen huoltovarmuuden kannalta ja elinvoimatekijä Etelä-Savolle. Vihreän siirtymän kannalta on järkevämpää Etelä-Savossa pohtia uusia tulevaisuuden potentiaalisia ratkaisuja, esimerkiksi tuulivoiman sijaan, koska tuulivoiman rakentamisedellytykset ovat toistaiseksi olleet Etelä-Savon alueella vähäisiä, johtuen Puolustusvoimien asettamista rajoituksista. Tämän vuoksi maakunnalla on huonommat lähtöasetelmat vihreässä siirtymässä läntisiin maakuntiin verrattuna. Puun merkitys energialähteenä korostunee lähivuosina fossiilisten energialähteiden käytöstä luovuttaessa. Lisähaasteita aiheuttanee se, että polttoon perustuva energiantuotantoa suunnitellaan rajoitettavaksi EU-tasolla. On huolehdittava metsien käytön mahdollisuuksista, sekä Suomen lainsäädännön osalta, mutta myös EU:n lainsäädäntöön vaikutettaessa. Etelä-Savolla on vahva potentiaali biopohjaisten polttoaineiden tuotantomaakuntana. Biopolttoaineiden laaja käyttöönotto edellyttää nykyistä huomattavasti vahvempaa TKI-toimintaa ja kysyntää tukevia ratkaisuja. Rahoitusinstrumentteja on mietittävä Etelä-Savon osalta erikseen, tällä hetkellä sodan vaikutuksesta Venäjään kytkeytyvien kauden 2021–2027 ulkorajayhteistyöohjelmien valmistelu on nyt keskeytetty. Vuoden 2022 EAKR:stä on siirretty 9,5 miljoonaa euroa Interreg Aurora- ja Interreg Central Baltic -ohjelmiin, joiden alueeseen Etelä-Savo ei kuulu. Rajaohjelmien jäädytys poisti Etelä-Savosta yhden keskeisen aluekehittämisen rahoitusinstrumentin. Interreg -rahoitusinstrumentille on löydettävä Etelä-Savon osalta jokin vastaava rahoitusmahdollisuus, joka mahdollistaa myös kokeilut ja uusien innovaatioiden rahoittamisen laajasti, kansainvälistymiseen yrityksille ja uuden yritystoiminnan kehittämiseen sekä omistajanvaihdoksiin. Etelä-Savon huoltovarmuuden ja energiatalouden kannalta olennaista on: - Energiatuotannon -ja teollisuuden mahdollisuudet Etelä-Savossa kartoitettava ja luotava sille selkeä suunnitelma kansallisesti merkittävänä (Vety ja aurinko) - Itäisen Suomen maatalouden tunnustaminen huoltovarmuustekijänä - Rahoitusinstrumentit selkeiksi ja uutta elinvoimaa mahdollistaviksi myös Etelä-Savon osalta - Tutkittava mahdollisuus Ärm -rahoitukselle (Äkillisen rakennemuutoksen -tyyppinen rahoitusmalli itäiseen Suomeen) - Biopohjaisten (sekä vedyn) polttoaineiden tuotannon mahdolliset uudet innovaatiot testiin Etelä-Savossa. Elinkeinoelämä Sota aiheuttaa vajeen venäläisessä ja ukrainalaisessa kausityövoimassa, mikä näkyy etenkin maataloudessa ja kuljetusalalla. Sota vaikuttaa yritysten omiin ja niiden tilaajilleen toteuttamiin investointeihin siten, että osa suunnitelluista investoinneista lykkääntyy, mutta osa jää toteuttamatta kokonaan esimerkiksi heikkojen tulevaisuuden näkymien ja hintojen kallistumisen vuoksi. Lisäksi komponenttipula hidastaa hankkeiden toteuttamista. Sodan aiheuttamien haasteiden kanssa samanaikaisesti kärsitään osaajapulasta useilla aloilla. Tämä heikentää suoraan yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja kilpailukykyyn. Matkailualalle sodalla on myös ollut vaikutuksia ja matkoja Suomeen on peruttu. Mitä kauempaa Suomea katsotaan, sitä enemmän Venäjän raja näyttäytyy uhkana matkailijoillekin. Venäläisten matkailijoiden tulo Saimaalle on käytännössä loppunut, ja tulevaisuuden näkymät tämän kohderyhmän osalta ovat heikot niin matkailijoiden määrän kuin ostovoimankin suhteen. Etelä-Savossa matkailuelinkeino on merkittävä työllistäjä (1552 henkilötyövuotta v. 2018). Välitöntä matkailutuloa on ennen koronapandemiaa kertynyt vuosittain 230,5 miljoonaa euroa, joka vastaa neljän prosentin osuutta kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Välillisen matkailutulon vaikutukset harvaan asutun seudun palveluvarustuksen säilymiselle ovat lisäksi merkittävät. Erityisesti maaseutumatkailussa venäläismatkailijoiden vähenemisen ennakoidaan näkyvän. Maatalous on jo valmiiksi kriisissä ja sota syventää kriisiä entisestään. Toisaalta se on lisännyt puhetta omavaraisuuden kasvattamisesta ja maatalouden kilpailukyvystä. Selvää on, että alkutuotannon rakennemuutos kiihtyy, kun alan toimijoista osa tippuu kelkasta ja vahvat toimijat lisäävät omaa osuuttaan. PK-yritysbarometrin mukaan Etelä-Savossa yrityksillä on muuta Suomea huonompi kasvuinto, tämä johtuu mahdollisesti Etelä-Savon yritysrakenteesta, maakunnassa on paljon yksinyrittäjiä, joille esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on suuri kynnys. Myös osaajapula hankaloittaa yritysten kasvua (Pk-Yritysbarometri, kevät 2022, Suomen Yrittäjät). Etelä-Savossa on Suomen ikääntynein väestö, tämä aiheuttaa painetta myös yritysten omistajanvaihdosten edistämisen osalta, yritysten kasvuinnon heikkous yhdistettynä omistajanvaihdosten vähäisyyteen, on elinvoimalle erittäin haitallista. Etelä-Savon kannalta olennaisia asioita elinkeinoelämän osalta on: - Yrityksien kasvuinnon nostaminen, luottamus talouteen turvattava - Maatalouden mahdollisuuksien tunnistaminen, matkailu, metsä ja ruoka - Kotimaanmatkailun mahdollistaminen (julkinen liikenne, polttoaineenhinnat, turvallisuusilmapiiri) - Raideliikenteen sekä tiestön käytettävyys, yritykset ja yksityiset - Osaajapulan ratkaiseminen - Yritysten omistajanvaihdosten vauhdittaminen itäisessä Suomessa - Viennin mahdollisuuksien tunnistaminen, vientikanavat kuntoon
      • Kuopion alueen kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavista toimista valtiosihteerityöryhmälle. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kasvu ennen pandemiaa oli vahvaa ja vuoden 2020 notkahdus muuta maata pienempää. Vuonna 2021 liikevaihto kääntyi reippaaseen kasvuun ja tämän vuoden alussa yrityksillä oli huomattavia kasvu- ja investointisuunnitelmia. 40 veturiyrityksen seuraavan viiden vuoden investointisuunnitelmat ovat yli 1,9 miljardia euroa ja rekrytointitarve 2900 henkeä. Lisäksi talven ja kevään aikana tehty ICT-osaajatarveselvitys kertoo, että yritykset rekrytoisivat heti 650 ja seuraavan 5 vuoden aikana yhteensä 1000 koodaria. ICT-alalla on merkittävät liiketoimintamahdollisuudet. Jos osaajatarve saadaan ratkaistua seuraavien 2-3 vuoden aikana, 64 % vastaajista uskoo liikevaihdon kasvavan vähintään 10-20 prosenttia. Hyvästä lähtötilanteesta huolimatta, Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Itä-Suomen ja Pohjois-Savon yrityksiin on merkittävät. Tarkasteltaessa vientiä (EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle) kauppakamarin vahvistamien alkuperätodistusten perusteella, Pohjois-Savon tärkein vientimaa on ollut Venäjä. Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan osuus viennistä on ollut lähes 20 % Pohjois-Savon viennistä. Nyt vienti on romahtanut. Tuotannon, viennin ja tuonnin lisäksi vaikutukset ulottuvat laajasti alihankintaketjuihin. Pitkittyneellä kriisillä (pandemia ja sota) on merkittävät vaikutukset elinkeinoelämään. Yritysten kannattavuus sekä kilpailukyky on heikentynyt huomattavasti ja sillä suora vaikutus myös työllistämiseen ja verotuloihin. Erityisesti materiaalien, raaka-aineiden, komponenttien, energian ja logistiikan kustannukset ovat nousseet huomattavasti ja globaalit toimitusketjut vaikeutuneet ja hidastuneet (pula konteista, rahdista, kuljettajista). Lisäksi kun Saimaan kanavan käytön pysähtyminen siirtää vuosittain 52 500 ajoneuvoyhdistelmän rahdin teille ja raiteille, on tarve itäisen infran parantamiseen välttämätön. Erityisesti vaikutuksia kohdistuu maatalouteen, matkailuun ja kausityövoiman saatavuuteen. Pohjois-Savo on merkittävä marjan-, maidon ja naudanlihantuottaja, missä tuotantokustannusten korkea kasvu vaikuttaa kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen. Pitkittynyt kriisi ja hyökkäyssodasta seurannut maariski on romahduttanut kv-matkailijoiden määrän ja investointeja siirretään sekä perutaan. Samalla erityisesti alkutuotannon, mutta myös muilla toimialoilla hyödynnetty kausityövoiman puuttuminen pahentaa lisää maakunnan osaajapulaa. Kauppakamarikyselyyn vastanneista (6-8.6.2022) Pohjois-Savolaisista yrityksistä o 41 % vastaajista arvioi, että Venäjän käymä sota Ukrainassa on vähentänyt yrityksen suunnittelemia investointeja o 31 % investoinnit laskevat vuonna 2022 (vs. 2021) o 37,1 % vastaa, että Venäjän sota vaikuttaa yrityksen energiaratkaisuihin liittyviin investointeihin o tilauskanta on nyt 23,1 % pienempi kuin vuonna 2021 o 18.9 % ennakoi, että tilauskanta pienenee seuraavan kuuden kuukauden aikana o 30,8 % arvelee kannattavuuden heikkenevän vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna o 25,7 % kertoo, että sota on vaikeuttanut yhteistyötä ulkomaalaisten sijoittajien ja kumppaneiden kanssa Uusimpien EK:n suhdannetiedustelujen mukaan epävarmuus tulevasta kehityksestä on lisääntynyt selvästi. Itä-Suomessa suhdanneodotukset ovat hieman koko maata heikommat ja tuotanto-odotukset ovat hivenen vaimeammat. Lisäksi ammattityövoiman puute on jopa hivenen koko maata yleisempi ongelma.
      • Etelä-Savon kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Etelä-Savon kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua valtiosihteerityöryhmälle. Etelä-Savon kauppakamari yhtyy Etelä-Savon maakuntaliiton ja Keskuskauppakamarin sekä Etelä-Savon kuntien ja kaupunkien lausunnoissaan esittämiin näkökohtiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Sen lisäksi mitä, edellä mainituissa lausunnoissa todetaan, Etelä-Savon kauppakamari tuo esiin seuraavia näkökohtia: Itä-Suomen asema on Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen merkittävällä tavalla muuttunut johtuen maantieteellisestä sijainnista ja keskeisestä taloudellisesta kytköksestä Venäjän läntisiin osiin erityisesti Venäjän Karjalan ja Pietarin alueisiin. Yritysten tekemä kauppa sekä julkisen hallinnon yhteistyö ja erilaiset hankkeet ovat lakanneet lähestulkoon täysin. Matkailu ja vapaa-ajan asuminen on Etelä-Savolle aluetaloudellisesti merkittävä toimiala. Kerrannaisvaikutuksineen, jotka kohdistuvat erityisesti kauppaan, palveluihin ja tapahtuma-alaan toimiala on alueella huomattava työllistäjä. Pandemian jälkeen venäläisten matkailusta odotettiin selkeää lisäarvoa alueen matkailulle. Hallitusohjelmaan kirjatusta Parikkalan raja-aseman avaamisesta odotettiin niin ikään merkittäviä positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Raja-aseman avaamisesta laaditun aluetalousvaikutuksia arvioivan selvityksen perusteella hyöty olisi ollut jopa 30M€. Paranevat rajayhteydet olisivat vaikuttaneet myös alueen mahdollisuuksiin rekrytoida venäläistä työvoimaa lähinnä Karjalan tasavallan alueelta monille työvoimapulasta kärsiville aloille. Saimaan kanavan käytön estyminen keskeisenä väylänä ulkomerille aiheuttaa merkittävän logistisen toimintaympäristön muutoksen. Arvioiden mukaan maanteille siirtyvän rahdin määrä on noin 50.000 rekkalastia. Tämä lisää logistiikkakustannuksia kallistuneen polttoaineen hinnan vaikuttaessa merkittävästi alueen yritysten kykyyn kilpailla kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Samalla kasvava maantiekuljetusten määrä aiheuttaa haasteita kuljetuskapasiteetin niukkuuden ja kuljettajapulan pahentuessa. Näiden voidaan ennakoida päätyvän viimekädessä yritysten logistiikkakustannuksiin. Kanavan käytön estymisen myötä myös alueen tieverkkoon kohdistuva liikennemäärä kasvaa raskaassa liikenteessä. Tämä luo haasteita tieverkon ollessa monilta osin kehnossa kunnossa. Yksittäisille yrityksille ongelmia aiheuttaa lisäksi maksuliikenteen estyminen tai hankaloituminen. Yritysten Venäjällä olevien pääomien kotiuttaminen voi osoittautua mahdottomaksi tai jo toimitettujen kauppojen maksujen estyminen tai tehtyjen kauppojen peruuntuminen aiheuttaa PK-yritysvaltaisella alueella yksittäisiä hankaliakin tapauksia. Erityisesti sellaisissa yrityksissä, joille Venäjän markkina on ollut keskeinen.
      • MTK-Pohjois-Karjala
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat Suomeen tavoilla, jotka entisestään korostavat itäisen Suomen merkitystä erityisesti huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Yritystoiminnan turvaaminen itäisessä Suomessa on koko Suomen etu ja sen tieltä pystyttävä raivaamaan esteet. Pohjois-Karjalassa yhteistyö ja kaupankäynti Venäjän kanssa on ollut tiivistä ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Yhteistyö on kattanut erilaisia rajaseutuseutuhankkeita mukaan lukien ympäristö, kulttuuri, koulutus ja elinkeinoelämä eri osa-alueineen. Venäjän merkitys aluetaloudelle, maa-, elintarvike- ja metsätaloudelle sekä matkailulle on huomattavasti suurempi kuin muualla maassamme. Pohjois-Karjalan maatalous kärsii nyt vakavista kannattavuusongelmista. Tuoreen tutkimuksen mukaan (KantarTNS) itäisen Suomen maakunnissa tulevaisuudenusko horjuu ja maatilojen lukumäärä vähenee muuta Suomea jyrkemmin. Esim. maidontuotannon volyymi on supistunut kuluvalla ohjelmakaudella yli 10 prosenttia. Ukrainan sota on pahentanut maatilojen talouskriisiä tuotantopanosten hintojen rajun nousun kautta, jota ei ole pystytty siirtämään tuottajahintoihin. Alkutuotannon supistuessa myös jalostavateollisuus siirtyy rannikolle, jonne kuljetusmatkat ovat Itä-Suomesta pitkiä, jolloin viimeinenkin kate valuu kuljetuskustannuksiin. Tämä tuli selkeästi esille, kun teimme vuonna 2021 kannattavuusselvitystä uuden elintarvikemyllyn perustamisesta maakuntaan. Isompien yritysten lisäksi alueen pienjalostajat elintarvikesektorilla kärsivät venäläisten matkailun romahtamisesta alueella. Ukrainan sodan vuoksi kuljetuskustannukset kasvavat Itä-Suomessa oleellisesti. Saimaan kanavassa kuljetettiin viime vuonna noin 1,3 miljoonaa tonnia raaka-aineita ja teollisuuden tuotteita, jotka siirtyvät nyt kuljetettavaksi maanteille ja rautateille. Kanavan rahtimäärä vastaa noin 50 000 rekkakuormaa vuositasolla. Tämä vaatii panostusta tie- ja rautatieverkostoon alempi asteista tiestöä unohtamatta. Erityisesti energiapuun saatavuus on turvattava tulevaisuudessa, koska alueen lämpölaitokset tarvitsevat raaka-ainetta turpeen tilalle. Pohjois-Karjalan osalta raja-alue yhteistyön kariutuminen tulee edelleen lisäämään hanhituhoja alueella. Aunuksen peltojen hyödyntäminen hanhipeltoina ei tule toteutumaan ja edelleen kasvava hanhipopulaatio aiheuttaa lisää ongelmia ja kustannuksia nurmien ja syysviljojen viljelyyn alueella. Kevään 2022 hanhituhot olivat laajuudeltaan suurimmat tähän asti ja koskettivat jo noin 40 % maakunnan peltoalasta.
      • Kuhmon kaupunki, Kuhmon kaupunki
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • 1. Venäjän matkailun ja erityisesti rajan yli (Vartius) tapahtuvan ostomatkailun sekä tavaraliikenteen merkittävä supistuminen. Vartiuksen rajavartioasema sijaitsee 65 km Kuhmon keskustasta koilliseen. Vartiuksesta tuli kansainvälinen rajanylityspaikka Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1992. Sen kautta kulkevat kantatie 89 ja Kontiomäki–Kostamus-rautatie. Huipussaan ylitykset ovat olleet vuosina 2000-2001, jolloin ylityksiä kirjattiin noin 500 000. Vuonna 2019 Vartiuksen rajanylityspaikalla kirjattiin 383 000 rajanylitystä. Koronan myötä rajaliikenne on supistunut ja toukokuussa ylityksiä oli noin 1500 viikossa. Usko rajaliikenteen vilkastumiseen koronan jälkeen oli korkealla vielä vuoden 2021 lopussa. CBC-hankkeella rahoitettiin Kuhmon Vartiuksen rajanylityspaikan perusparannusta ja parannettiin ratarakenteita. Hanke valmistui infran osalta marraskuussa 2021. Venäjän hyökkäysota Ukrainaan on kuitenkin aiheuttanut sen, että Suomesta ei haluta lähteä Venäjälle ja Venäjältä ei juurikaan lähdetä Suomeen. Vuoden lopussa nähdään vaikutukset rajaliikenteeseen. 2. Koronan aikana heikentyneen saavutettavuuden (lentoliikenne, julkinen liikenne, polttoaineiden hinnan nousu) edelleen heikentyminen. 3. Investointivarovaisuus. Niin yritykset kuin yksittäiset henkilöt miettivät rajan läheisyyden investointiriskiä. Markkinoiden epävakaisuuden heijastuminen puutuoteklusteriin. 4. Valmius- ja varautumissuunnitelmien ajantasaistaminen sekä yhteinen harjoittelu ja tilannekuvan ylläpitäminen. 5. Ukrainalaiset tilapäistä suojelua tarvitsevien vastaanottaminen. 6. Vaikutukset henkiseen ilmapiiriin. Kiinni olevalla rajalla olemisen korostuminen sen sijaan, että ollaan sekä henkisenä että fyysisenä porttina Suomen ja Venäjän välillä. 7. Virallisten ja epävirallisten suhteiden jäädyttäminen. Kansainvälistymistyön strateginen suuntaaminen idästä länteen. Pitkäaikaisten yhteistyömuotojen katkeaminen (luonnonsuojelu, kulttuuri, tutkimus, ystävyyskaupunki). 8. CBC hankerahoituksen katko/päättyminen. Uusiin rahoituslähteisiin turvautuminen kehittämistoiminnassa. Vaikeutunut hankekehittäminen. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan tunnistimme Suomen puolen rajaseutujen maakuntien rajat ylittävässä yhteistyössä seuraavia kehittämiskohteita, joilta siis osalta on ns. pohja pudonnut pois Venäjän hyökättyä Ukrainaan. • Saavutettavuuden infrastruktuurin parantaminen rajaseudun seutukaupungeissa ja rajaseudulla, mukaan lukien rajanylityspaikat. • Ammattiosaajien saaminen avoinna oleviin tehtäviin. • Monipaikkaisuus (Suomen sisäinen ja Suomen rajan ylittäen). • Seutukaupunkien ja rajakuntien yritysverkoston kehittäminen. Erityisesti luonto, kulttuuri- ja elämysmatkailu sekä bio- ja kiertotalous, mukaan lukien mekaaninen puuteollisuus ja puu- ja hybridirakentaminen. • Viisumivapaan matkailun edistäminen ja yhteisten matkailupakettien kehittäminen ja markkinointi. • Arjen hyvinvointi ja osaaminen: Rajat ylittävät “people to people” kontaktien elävöittäminen koronan jälkeisessä ajassa. • Luonnon monimuotoisuuden edistäminen, ilmastokestävyys ja ympäristösuojelun yhteistyö rajat ylittävässä yhteistyössä. • Gateway -ajattelu. Alueella on myös välittäjän rooli suhteessa Suomen rannikkoseutuun. Malmien kuljetus ja terästeollisuuden klusteri sekä akkuklusteri. Ukrainan kriisin heijastusvaikutukset tulevat esiin suurelta osin välillisesti ja viiveellä erityisesti kansainvälisen kaupan ja politiikan heijastusvaikutuksina. Energian, elintarvikkeiden, mineraalien, kriittisten tavaroiden ja varaosien saatavuus ja hintojen nousu. Näin ollen Kuhmonkin tilannekuvaan kuuluvat keskeiset haasteet: osaavan työvoiman saatavuus, saavutettavuus sekä investointien varmistaminen ovat tulleet entistä tärkeimmiksi. Liittenä kesällä 2021 tehty hakemus TEM:lle.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Metsäteollisuudelle sodan vaikutukset toimintaympäristöön ja liiketoimintaan sekä keskeisten tuotannontekijöiden käyttöön ovat olleet huomattavat, kun metsäteollisuuden yritysten Venäjän-kauppa sekä liiketoiminnot Venäjällä ovat kevään 2022 mittaan vähentyneet yritysten omien toimien, sertifiointimäärittelyjen sekä EU:n taloudellisten sanktioiden ja Venäjän vastatoimien vuoksi. Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan seurauksena rautateiden transitioliikenne ja puuraaka-aineen kuljetukset Venäjältä romahtaneet ja loppuneet kokonaan. VR Group ilmoitti vetäytyvänsä hallitusti Venäjältä ja irtisanovansa idän tavaraliikenteeseen liittyvät sopimukset. Saimaan kanavan valtiosopimus on edelleen voimassa, mutta kanavan käytännön toiminnan kehittäminen on pysähtynyt. Euroopan Unionin kiellettyä venäläisen kuljetuskaluston liikennöinnin unionin alueella myös maanteitse tapahtuva tavaraliikenne Venäjältä on vähentynyt. Vallitsevassa tilanteessa metsäteollisuuden kuljetusten uudelleensuuntautumista ja siirtymiä eri kuljetusmuotojen välillä on tarpeen seurata tarkoituksenmukaisuusperiaatetta noudattaen. Kuljetusten on arvioitu lisääntyvän erityisesti Kaakkois-Suomen satamayhteyksillä Hamina-Kotkan satamaan sekä ratayhteyksillä Kontiomäeltä etelään. Myös pääväyläverkon ulkopuolella tarpeet osin muuttuvat etenkin raakapuukuljetusten muuttumisen takia. Venäjältä aiemmin tuotua raaka-ainetta korvataan nyt merkittävässä määrin kotimaisella raaka-aineella lähialueiden täydentäessä tätä tarvetta. Saimaan kanavaa on aiemmin hyödynnetty pääasiassa rahtiliikenteeseen. Vuonna 2021 Saimaan kanavan kautta kuljetettiin noin 1,3 miljoonaa tonnia rahtia, mm. raakapuuta, lannoitteita ja metsäteollisuuden lopputuotteita. Nykyisessä tilanteessa Saimaan kanavan läpi ei kulje rahtiliikennettä. Poikkeuksena 1.7.2022 kanavassa rekisteröity rahtialus. Rahtikuljetusten ja venäläisen puun tuonnin loppuminen näkyy jo osassa Suomen satamia, itäisen Suomen osalta erityisesti Hamina-Kotkan satamassa, jossa meriteitse tuleva puu korvaa osaltaan aiemmin Venäjältä tullutta. Saimaan kanavan sulkeminen on aiheuttanut muutoksia myös laivareitteihin. Varautumisen ministerityöryhmä linjasi 13. toukokuuta, että Venäjään liittyviä lähialueyhteistyön hankkeita ei toistaiseksi edistetä. Saimaan kanavaan suunnitellut investoinnit sulkujen pidentämiseksi ja veden pinnan nostamiseksi on peruttu. Investointiin varattu 95 miljoonaa euroa on näin ollen käytettävissä muihin kohteisiin. Metsäteollisuuden puuntuonnin päättyminen Venäjältä muuttaa Itä-Suomen liikennettä metsäteollisuuden puukuljetusten osalta. Puunhankinnan suuntautuessa kohti kotimaan ensiharvennuksia ja kasvatushakkuita erityisesti alempiasteisen tieverkon, yksityisteiden ja siltojen kunto ja ylläpito korostuvat. Vähäliikenteisen tieverkoston korjausvelka on jo vuosia kasvanut muun tieverkon korjausvelkaa enemmän, joten nyt kuljetustarpeen kasvettua panostuksilla on jo kiire. Rataverkon yleisen kunnossapidon lisäksi raakapuun kuormauspaikkaverkko vaatii kehittämistä ja parantamista. Tarvitaan lisää lastausasemia ja terminaaleja puun väliaikaisen varastointikapasiteetin kasvattamiseksi ja riittävyyden takaamiseksi. Rautateiden pullonkauloihin, esimerkiksi kohtaamispaikkoihin ja ratapihojen kapasiteetteihin, on panostettava. Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi Saimaan kanavan rahtiliikennettä tukevasta investointihankkeesta vapautuvat varat on tärkeä saada kohdistumaan Suomen, mutta erityisesti itäisen Suomen, metsäteollisuutta tukeviin väylähankkeisiin, jotta raaka-aineet ja lopputuotteet saadaan kulkemaan muuttuneessa tilanteessa ja näin turvattua metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja huoltovarmuus. Kuten yllä on kerrottu, Itä-Suomen logistiikkainvestoinnit ovat jo valmiiksi myöhässä ja teidemme sekä siltojemme korjausvelka on kasvanut. Metsäteollisuuden raaka-ainehuollossa logistiikan toimivuus muodostuu avaintekijäksi. Menetykset Suomen kansantaloudelle ovat valtaisat, jos metsiä ei teiden ja siltojen huonon kunnon vuoksi saada hyödynnettyä. Suomi menettää niin verotuloissa kuin työllisyydessäkin kasvattaen tulonsiirtojen tarvetta, mikäli emme tee tarpeellisia logistiikkainvestointeja nyt. Satamiemme käyttö tulee entisestään lisääntymään, kun puuraaka-aine saapuu ja lopputuotteet lähtevät jatkossa kasvavissa määrin meriteitse. Tämä voi merkitä työpaikkojen syntymistä satamiin, jos Suomi on tarpeeksi rohkea toteuttamaan tarpeelliset panostukset logistiikkaan. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus on EU:n periaatteiden ytimessä. Myös Suomessa on vaalittava tätä periaatetta ja varmistettava, että Itä-Suomessa on riittävät rautatieyhteydet liikuttamaan niin ihmisiä, raaka-aineita kuin maailman markkinoille päätyviä lopputuotteita. Olemme vientivetoinen maa, emmekä saa itse olla heikentämässä menestymisemme edellytyksiä, vaan vientituotteidemme pääsyyn maailmalle on panostettava. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä on selvää, ettei idänkauppa ole lähivuosina palaamassa ennalleen. Meidän on etsittävä uusia markkina-alueita muualta. Merkittävimmät muutokset metsäteollisuuden huoltovarmuuden näkökulmasta: Vuonna 2021 Suomeen tuotiin puuraaka-ainetta Venäjältä yhteensä 9,3 miljoona kuutiota, josta koivukuitupuuta oli 4,4 milj. m3 ja havuhaketta 2,6 milj. m3. Venäjän puunhankinnan loppuminen vaikuttaa välittömästi kotimaan puuvirtojen ohjautumiseen. Venäjältä tuotu puu pyritään nykytilanteessa korvaamaan merkittävältä osin kotimaisella puulla, sekä muista maista hankittavalla raaka-aineella. Etenkin Kaakkois-Suomeen kohdistuu välitöntä tarvetta puunhankintaan pohjoisemmasta Suomesta, koivukuitupuun korvaaminen Suomesta tai muualta hankittavalla koivulla vaikuttaa erittäin vaikealta. Venäläisen puun tuonnin loppuminen vaikeuttaa metsäteollisuuden toiminnan lisäksi myös ensi talven energiatilannetta. On mahdollista, että metsäteollisuus ja energiateollisuus tulevat talvella kilpailemaan samasta raaka-aineesta. Puuraaka-aineen hankinnan logististen virtojen muuttaminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia logistisiin ketjuihin. Myös investointeja tarvitaan esim. puuterminaaleihin varsinkin eteläisen Suomen alueella. Putkikaasun saanti Venäjältä Imatran syöttöpisteen kautta lakkasi 21.5.2022. Koko Suomen maakaasun käyttö vuonna 2020 oli noin 25 TWh. Maakaasun osuus metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista on noin 5 %. Osassa tehtaita kaasulla on energiakäytön lisäksi tärkeä rooli myös prosessissa, esimerkiksi kemikaalien kierrättämisessä. Prosessien muuttamiseen tarvitaan investointeja, joita ei välttämättä voi toteuttaa nopeasti. Monet itäisen Suomen laitoksista hyödyntävät maakaasua tuotannossaan. Kesäkaudella maakaasua saadaan toistaiseksi riittävästi Baltiasta, suurempia haasteita kaasun saatavuuteen on odotettavissa tulevalla lämmityskaudella. Suomen ja Viron yhdessä vuokraama, Inkooseen sijoitettava kelluva LNG-terminaali on erittäin tärkeä paitsi metsäteollisuuden, myös koko Suomen teollisuuden huoltovarmuuden kannalta ja tulee turvaamaan kaasun saannin. Näillä näkymin kelluva terminaali saadaan käyttöön kuitenkin vasta vuodenvaihteessa 2022-2023, ja syksyllä lämmityskauden alkaessa Euroopassa on odotettavissa haasteita kaasun saatavuuden osalta. Korkeat energian hinnat ja mahdolliset käyttörajoitukset haastavat metsäteollisuuden tehtaita. Osa metsäteollisuuden tehtaista hyödyntää tuotannossaan maakaasua, jonka mahdolliset saatavuuden vaikeudet pahimmillaan rajoittavat niiden tuotantoa. Metsäteollisuus tarvitsee tuotannossaan ja investointiensa toteuttamiseksi myös paljon erilaisia raaka-aineita, joita on tuotu Venäjältä etenkin rautatiekuljetuksina (esim. urea, propaani ja teräs). Ukrainan sodan alettua raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus on vaikeutunut, mikä on vaikeuttanut metsäteollisuuden toimintaa ja hidastanut investointien toteuttamista. Joidenkin raaka-aineiden osalta tuonti Venäjältä on jatkunut vielä toistaiseksi. VR on ilmoittanut ajavansa hallitusti Venäjän tavaraliikenteen alas vuoden 2022 loppuun mennessä, joten yritysten on löydettävä uusia hankintakanavia korvaamaan Venäjän kautta tulevia rautatiekuljetuksia. Meriliikenteen toimivuuden rooli koko Suomen huoltovarmuudelle korostuu entisestään Venäjän kautta tulevien materiaalivirtojen jatkaessa supistumistaan.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Simo Tiainen
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Venäjän käynnistämällä hyökkäyssodalla on huomattavia seurauksia Itäisen Suomen talouteen, elinkeinoihin sekä yritysten ja kansalaisten tulevaisuudennäkymiin. Luontainen rajan yli tapahtunut yhteydenpito on loppunut ja rajakauppa ja turismi, joilla on aiemmin ollut huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia, on kuihtunut olemattomiin. Venäjään kohdistettujen sanktiotoimien seurauksena mm. puun tuonti Venäjältä Suomeen on lopetettu. Venäjä on katkaissut myös maakaasun toimitukset Suomeen. Merkittävät rajat ylittävää yhteistyötä koskevat hankkeet, jotka sisältyivät vuosia 2021-2027 koskevaan Suomen EU-aluepolitiikkaohjelmaan eivät toteudu. Suurena huolenaiheena on se, em. hankkeet jäävät kokonaan toteutumatta ja näille varattu rahoitus jää käyttämättä tai se siirretään muille alueille. Merkittävimpiä seurauksia muuttuneesta tilanteesta ovat logistiikkaan eli käytännössä teihin ja ratoihin liittyvien hankkeiden peruuntuminen. Itäiseen Suomeen on ollut jo päätettynä tai suunnitteilla yli 200 miljoonan euron edestä logistiikkahankkeita, joiden tarkoituksena on ollut helpottaa liikennettä Venäjälle. Suomen hallitus perui keväällä myös Saimaan kanavan 95 miljoonan euron suuruisen peruskorjaushankkeen. Sodan seurauksena tavaraliikenne Saimaan kanavassa on ollut keskeytyksissä keväästä lähtien. Kanava on ollut merkittävä kuljetusreitti maailmalle monille itäsuomalaisille yrityksille erityisesti metsä- ja puunjalostusalalla. Maatalous Maatalouden kehitys itäisessä Suomessa on jo pitkään poikennut muusta maasta. Tuotanto on siirtynyt itäisen Suomen maakunnista vähitellen muualle Suomeen. Äskettäinen TNS Kantarin maatilojen kehitysnäkymät -tutkimus ennakoi kehityksen jatkuvan. Tilalukumäärien alenemat vuoteen 2030 mennessä ovat suurempia itäisen Suomen maakunnassa kuin muualla maassa ja toteutuneet sukupolvenvaihdokset maatiloilla hyvin vähäisiä. Huoltovarmuuden, elintarvikeketjun ja matkailun näkökulmasta on tärkeää säilyttää alueelle omaleimainen hajautetun maataloustuotannon malli. Alan investointia myös itäisessä Suomessa rajoittaa tällä hetkellä maatalouden yleinen heikko kannattavuus ja vallitseva kustannuskriisi. Erityinen ongelma itäisessä Suomessa on rahoituksen saaminen maatilojen alhaisten vakuusarvojen vuoksi. Syynä tähän ovat erityisesti pellon hinta ja vähäiset jälkimarkkinat maatalousrakennuksille. Alueen luontaiset seikat kuten peltojen hajanaisuus ja pitkät etäisyydet ovat usein myös rajoittava tekijä alan investoinneille. Pitkien etäisyyksien vuoksi myös tarvittavien palvelujen, kuten eläinlääkäripalvelujen saanti on vaikeutunut. Heikentyneillä kehitysnäkymillä on suora yhteys myös itäisen Suomen elintarviketeollisuuden toimintaedellytyksiin. Ilman riittävää maataloustuotteiden tuotantopohjaa, myös tuotteita jalostava elintarviketeollisuus kuihtuu itäisestä Suomesta. Venäjän vienti on ollut jumissa jo Krimin valtauksesta lähtien, mutta nyt matkustajakauppa on käytännössä loppunut. Huomionarvoista itäisen Suomen maatalouden heikentyneessä tilanteessa on myös viime vuosina merkittävästi lisääntyneet hanhituhot. Metsätalous Puuntuonnin loppuminen Venäjältä asettaa ison haasteen metsäsektorin logistiikalle. Alueelta tarvitaan huomattava määrä aines- ja energiapuuta. Haasteeksi ja pullonkaulaksi tilanteessa muodostuu rataverkon toimivuus, puun kuormauspaikkojen riittävyys ja tieverkon, erityisesti alempiasteisen tieverkoston kunto. Matkailuala Matkailuala itäisessä Suomessa on kärsinyt ensin koronan vuoksi ja sitten Venäjän hyökkäyssodan seurauksena enemmän kuin muualla Suomessa. Aluetaloudellisesti matkailutulojen menetykset ovat huomattavia, suorien matkailuelinkeinoon kohdistuvien vaikutusten lisäksi asialla on laajempia vaikutuksia työllisyyteen ja kuntien talouteen. Venäläisten matkailun romahtaminen on heikentänyt erityisesti ympärivuotisen matkailun volyymiä, vaikuttanut erityisesti ostosmatkailuun ja mökkimatkailun sekä maaseutumatkailun kysyntään oheispalveluineen. Matkailuyritysten investoinnit Itä-Suomessa tehty vahvasti venäläismatkailijoiden tasaisen ja kasvavan virran varaan 2010- ja 2020-luvuilla.
      • Kuusamon kaupunki, Lausunto valmisteltu yhteistyössä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n kanssa
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lähes kaikilla elinkeinoelämän osa-alueilla on epävarmuus kasvanut: huolta aiheuttaa se, että eri toimialoilla lähitulevaisuuden ennustettavuus on erittäin heikkoa niin kotimaisen kuin kansainvälisen liiketoiminnan osalta. Rahoituslaitosten entistä suurempi varovaisuus ja riskianalyysien tarkastelu on hidastanut rahan saantia niin aloittavilla kuin toimintaansa kehittävillä yhtiöillä. Yritysten omistajan- sekä sukupolvenvaihdosten suunnittelut sekä toteutukset ovat lähteneet kovaan kasvuun. Samaan aikaan yritystoimintaa suunnittelevat ovat nähneet epävarmassa tilanteessa mahdollisuuden hyötyä tilanteesta, jolloin epävarma tilanne luo mahdollisuuden uusille toimijoille. Polttoaineen hinnan nousu on vaikuttanut kuljetuskustannuksiin ja siten nostanut kaikkien tuotteiden hintatasoa. Työmatkaliikenteen kustannukset ovat nousseet polttoaineiden kallistumisen myötä aiheuttaen yksittäisille henkilöille taloudellista painetta työssä käymiseen pitkien välimatkojen alueella. Polttoaineen hinnan nousu on näkynyt myös kotimaan matkailijamäärien vähenemisenä, mikä vaikuttaa matkailuyritysten kesäajan toiminnan kannattavuuteen. Puutavaran tuonnin loppuminen kokonaisuudessaan Venäjältä syksyyn mennessä ja turvetuotannon alasajo ilmastopäästösyistä noin vuosi ennen sotaa vaikuttavat alueen energiahuoltovarmuuteen ja puuteollisuuteen. Energiahuoltovarmuuden kannalta turvetuotannolle voi ensi talvena tulla vielä tarve. Turvealan yrittäjiä on ollut Koillismaan alueella alle 10, jotka ovat jo ehtineet romutuspalkkiota vastaan romuttaa kaikki tuotantokoneensa. Puuta, terästä, sementtiä ja muuta rakentamisessa käytettävää materiaalia ja raaka-aineita on aiemmin tuotu Venäjältä ja nyt rakennusliikkeet hankkivat tuotteita muualta ja myös hintataso on noussut. Komponenttipula mm. teollisuuden kone- ja laiteremonttien yhteydessä näkyy tuotantoketjuissa. Tilauskannan pieneneminen kohonneiden kustannusten vuoksi mm. huonekaluteollisuudessa on aiheuttanut muutoksia työvoiman käytössä. Matkailualan yhteistyö on loppunut täydellisesti Venäjän kanssa. Korona on aiheuttanut jo aiemmin hankaluuksia yhteishankkeiden toteuttamiseen ja matkailijamääriin Venäjältä. Sodan alkamisen jälkeen venäläisiä matkailijoita ei ole ollut alueella ja muista maista alueelle toivottaviin matkailijoihin vaikuttaa alue-/maariski, koska aluetta ei välttämättä pidetä turvallisena matkakohteena.
      • Keskuskauppakamari, Elinkeino- ja ilmastoasiantuntija, Säkkinen Teppo
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua valtiosihteerityöryhmälle. Lähes miljoonan asukkaan Itä-Suomen menestyminen vaikuttaa koko Suomen menestykseen. Itäisen Suomen alueella toimivat kauppakamarit laativat työryhmälle oman lausuntonsa, jotka kokoavat yksityiskohtaisesti maakunnittain vaikutusarvioita ja esityksiä työryhmän käyttöön alueiden yrityskentän asiantuntemusta hyödyntäen. Keskuskauppakamari nostaa lausunnossaan esiin päähuomioita kysymyksiin. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa erityisesti itäiseen Suomeen Venäjän maantieteellisen läheisyyden ja talouskytkösten vuoksi. Kesäkuussa 2022 kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetussa Kauppakamarikyselyssä itäisen Suomen alueella toimivien yritysten arviot sodan vaikutuksista ovat suuremmat ja taloudelliset näkymät huonommat kuin koko maan keskiarvot. Esimerkiksi pohjoiskarjalaisista yrityksistä 79 prosenttia arvioi sodan vaikuttavan liiketoimintaan kielteisesti vastaajien keskiarvon ollessa 62 prosenttia. Sota myös syventää ja vahvistaa aiempia COVID19-pandemian vaikutuksia. Matkailualalla koronarajoitukset vaikuttivat rajusti Venäjältä tulevaan matkailuun. Sota vaikuttaa laajasti suomalaiseen yrityskenttään muun muassa yleisen epävarmuuden, kustannusten nousun sekä toimitusketjujen saatavuusongelmien kautta. Erityisesti itäiseen Suomeen kohdistuvia vaikutuksia ovat muutokset raaka-aineen saatavuudessa (metsä- ja sahateollisuus, energiantuotanto), Venäjältä tulevan matkailun vähentyminen (kaupan ala, ravintolat ja majoituspalvelut ja muu matkailuala), Saimaan kanavan käytön päättyminen (vientiteollisuus, matkailu) sekä Venäjän sulkeutuminen vientimarkkinana. Vienti Venäjälle on vähentynyt sodan alettua merkittävästi. Kauppakamarien myöntämät vientiasiakirjat Venäjälle supistuivat 87 prosenttia toukokuussa 2022. Venäjän osuus koko Suomen viennistä on hiipunut jo ennen sotaa (5,5 % tavaraviennistä vuonna 2021), mutta monille itäsuomalaisille yrityksille Venäjä on ollut merkittävä vientimarkkina. Vientiasiakirjojen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savon tärkein vientimaa oli Venäjä ja vienti Ukrainaan, Venäjälle ja Valko-Venäjälle kattoi lähes 20 prosenttia tavaraviennistä. Itäisessä Suomessa on Imatran kautta Venäjältä Suomeen tulevan kaasuverkon varrella useita maakaasua käyttäviä teollisuuslaitoksia. Maakaasun osuus Etelä-Karjalan energiankulutuksesta on selvästi maan keskiarvoa korkeampi, 9 prosenttia. Vaikka Suomi on onnistuneesti turvannut maakaasun tuontikanavia Viron Balticconnector-yhteyden ja LNG-terminaalialuksen avulla, voi maakaasun saatavuus ja hinta muuttua lähitulevaisuudessa rajusti Euroopan irtautuessa Venäjän kaasutuonnista sekä Venäjän Eurooppaan kohdistamien vastatoimien vuoksi. Venäjän rajan läheisyys voi jossain määrin vaikuttaa korostuneesti maariskiin eli siihen, kuinka turvallisena investointi- ja matkailukohteena itäistä Suomea pidetään. Suomen Nato-jäsenyysprosessin eteneminen ja kansalliset panostukset maanpuolustukseen kuitenkin pienentävät koettua maariskiä. Saimaan kanavan käytön päättymisellä on merkittäviä vaikutuksia Itäisen Suomen alueen ulkomaankuljetuksiin. Vuonna 2021 kanavassa kuljetettiin yli 1,3 miljoonan tonnin edestä esimerkiksi raakapuuta, metsäteollisuuden tuotteita ja raakamineraaleja. Määrä vastaa noin 50 000 rekkakuormallista. Kanavaa korvaavat kuljetusreitit nostavat yritysten kuljetuskustannuksia ja lisäävät käyttöpainetta muilla reiteillä.
      • Pohjois-Karjalan kauppakamari, Toivanen Antti
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Pohjois-Karjalan kauppakamari, Itä-Suomen ohjelma Mitkä ovat merkittävimmät muutokset toimintaympäristössäsi sodan alkamisen jälkeen? Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siihen liittyvät talousvaikutukset, epävarmuus sekä Venäjälle kohdennetut pakotteet seurauksineen heikentävät merkittävästi Pohjois-Karjalan yritysten toimintaympäristön ja myös tulevaisuuden näkymiä. Etenkin Venäjän kauppaa tekevät yritykset joutuvat hakemaan tuotteilleen ja palveluilleen uusia markkinoita muualta. Matkailu ja rajanylitys EU:n/Suomen ja Venäjän välillä on vaikeutunut entisestään. Sota kiihdyttää entisestään inflaatiota. Alueellinen yhteistyö kehitysohjelmineen on loppunut. Vaikutusten lopulliseen arviointiin liittyy tällä hetkellä vielä paljon epävarmuutta. Venäjän osuus pohjoiskarjalaisyritysten viennistä on ollut noin sadan miljoonan euron eli 8 - 10 % luokkaa, prosenttiosuuden ollessa jonkin verran suurempi kuin valtakunnallisesti. Etenkin metsäkoneiden ja puunkorjuun laitteiden viennissä Venäjä on ollut merkittävä markkina, mutta toisaalta tällä hetkellä on markkinoiden kysyntä ollut korkealla tasolla muillakin vientimarkkinoilla, mikä pehmentää iskua. Venäjälle viennistä yli 70 % on ollut metalliteollisuuden koneita ja tuotteita. Venäjälle vienti on ollut keskittynyttä, 10 suurinta viejää vastaa 70-80 % viennistä. Venäjän vienti tarkoittaa n. 1000 – 1300 työpaikkaa, joten korvaavien markkinoiden löytyminen on tärkeää. Elinkeinoelämän yleisnäkymät olivat positiivisia Venäjän hyökkäyssodan alkuun asti. Viime aikoina näkymiin ovat merkittävästi vaikuttaneet osaavan työvoiman sekä raaka-aineiden ja komponenttien saanti sekä materiaalien ja energian huomattava hintojen nousu. Sodan vaikutukset ovat heikentäneet yritysten näkymiä. Kauppakamarin kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista yrityksistä 79 % arvioi sodan vaikuttavan liiketoimintaan kielteisesti valtakunnallisen keskiarvon ollessa 62 %. Myös vaikutus kannattavuuteen arvioitiin muuta maata suuremmaksi. Sotaan liittyvät maailmantalouden ilmiöt, kuten korkotason ja inflaation nousu, elvytyksen väheneminen, komponenttipula sekä materiaali- ja energianhintojen nopea nousu ovat vaikuttaneet merkittävästi yritystoimintaan. Keski-Karjalassa on merkittäviä kemianteollisuuden laitoksia, joiden toiminta raaka-aineiden ja tuotteiden osalta on vahvasti kytkeytynyt Venäjän markkinoihin. Tämä voi aiheuttaa nopeitakin vaikutuksia, jos markkinoita ja raaka-aineiden saantia ei voida korvata uusilla. Sodan vaikutus tuontiin liittyy etenkin metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon (raakapuu, hake, puru) sekä lämmön ja sähköntuotantoon (energiahake), sillä merkittävä osa maakunnan voimalaitoksissa poltettavasta hakkeesta on tullut Venäjältä. Mm. Savon Voiman Joensuun voimalaitoksen käyttämästä puuhakkeesta noin 34 prosenttia on ollut venäläistä, joka joudutaan korvaamaan kotimaisella polttoaineella jatkossa. Toisaalta paikallisen hakkeen tuotannon kasvu voi auttaa nuorten metsien hoitorästeissä ja työllistää paikallisia urakoitsijoita. Venäjän 10 miljoonan kuutiometrin jalostusarvo on ollut noin 150 € kuutiolta eli tuonut vuosittain noin 1,5 miljardin tulon Suomen teollisuudelle. Tuonnin korvaaminen kotimaisella raaka-aineella vaatii merkittäviä panostuksia logistiikkaan. Sijainti itärajalla asettaa suuria haasteita logistiikalle ja polttoaineen hinnan nousun vaikuttaa yrityksien kilpailukykyyn. Saimaan kanavalla on Itä-Suomen liiketoiminnalle iso merkitys. Kanava on toistaiseksi auki, mutta tällä hetkellä sitä ei uskalleta käyttää. Vuositasolla kanavan kautta liikkuu n. 52 500 rekan edestä tavaraa. Vastaavan määrän siirtäminen maanteille ja rautateille on vaikeaa nopealla aikataululla. Jos tavaramäärä esimerkiksi siirrettäisiin maanteille, lisäisi se maantieliikennettä Itä-Suomessa 23,5 %. Tiestöön on kertynyt merkittävä määrä korjausvelkaa joka vaikuttaa jo nyt tiestön käyttöön erityisesti raskaiden puuhuoltoon liittyvien kuljetusten osalta. Saimaan kanavan sulkujen pidentämissuunnitelmat ja Niiralan rajanylityspaikan investointipaketti ovat nyt jäissä. Kanavaan liittyvä riski on jo nyt vaikuttanut merkittävästi investointeihin. Kiinan junayhteydet toimivat toistaiseksi ja niille on mahdollista löytää korvaavia reittejä. Maariski vaikuttaa matkailuun, yritysten sijoittumiseen ja ulkomaisiin sijoituksiin. Sodan pitkittyminen nostaa riskiä, Natoon liittyminen tulee pienentämään sitä. Invest In -toiminnassa itärajan läheisyys on ollut ennen vahvuus ja mahdollisuus, nyt riski. Matkailupalveluihin ja vähittäiskauppaan jää pitkäaikainen aukko venäläismatkailijoiden oleellisen vähentymisen vuoksi. Sota voi vaikuttaa yllättävästi maataloustuotteiden markkinoihin ja hintatasoon syksyn kuluessa. Teknologiateollisuudessa Ukrainan sota vaikuttaa Venäjälle vieviin yrityksiin ja heidän alihankkijoihinsa, lomautuksia ja työvoiman vähennyksiä voi olla tiedossa, jos korvaavia markkinoita ei löydy. Pitemmällä ajalla osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu alan kasvunäkymien ja eläköitymisen vuoksi. Osaavan työvoiman saatavuuteen on tehty lyhyemmän ja pitemmän aikavälin toimenpiteitä. Koulutukseen on saatava lisää resursseja. Mm. ICT, rakennusala, teollisuus, kone-, muovi- ja metallialan työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. KOOSTE UKRAINAN SODAN VAIKUTUKSISTA Venäjän hyökkäyssota tuo Pohjois-Karjalalle rajamaakuntana keskimääräistä suurempia vaikutuksia koko maahan verrattuna Kaikkinainen toiminta Venäjälle hiljenee, palautuminen vie todennäköisesti vuosia Viennin osuus Venäjälle on 9 % tarkoittaen n. 1000 -1300 työpaikkaa (koko maa n. 5 %). Yli 70 % on ollut metalliteollisuuden koneita ja tuotteita. 10 suurinta viejää vastaa 70 - 80 % viennistä Vaikutus tuontiin liittyy etenkin metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon (raakapuu, hake, puru) sekä lämmön ja sähköntuotantoon (energiahake) Polttoaineen hinnannousu vaikuttaa kannattavuuteen ja kuljetuskustannuksiin. Saimaan kanava on tärkeä väylä alueen vientiin ja vesiteitse tapahtuvaan tuontiin pohjautuville liiketoiminnoille. Niiralan rajanylityspaikan investointipaketti menee jäihin. Koettu maariski saattaa Itä-Suomessa olla keskimääräistä suurempi vaikuttaen matkailuun ja Invest In -toimintaan Matkailupalveluihin ja vähittäiskauppaan jää pitkäaikainen aukko venäläismatkailijoiden oleellisen vähentymisen vuoksi Maatalouden kannattavuus ja tuotantokustannusten raju nousu vaikuttaa tuleviin kylvöihin, investointeihin ja satotasoon, mikä heikentää huoltovarmuutta Lomautuksia ja työvoiman vähennyksiä voi olla tulossa, jos Venäjän vientiin ei löydy korvaavia markkinoita Työperäiseen maahanmuuttoon voi tulla plussaa (ukrainalaiset) ja miinusta (venäläiset) Koulutuksessa venäläisopiskelijat vähenevät Positiivisina vaikutuksina vihreän siirtymän kiihtyminen, omavaraisuuden kasvu, uusien markkinoiden avautuminen Sodan joskus päätyttyä Ukrainan jälleenrakentaminen tuo mahdollisuuksia usealle toimialalle
      • Juvan kunta
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Taloustilanne on kunnissa ollut jo vuosia haasteellinen. Valtion tukitoimet koronan myötä helpottivat tilannetta, mutta eivät poistaneet perusongelmaa: tulot kasvavat menoja hitaammin. Sota on nostanut jo loppuvuodesta 2021 kiristyneitä energiahintoja merkittävästi. Myös korkotaso on kohonnut. Kustannusten laaja-alainen nousu vaikuttaa kuntien talouteen heikentäen mm. mahdollisuuksiin toteuttaa suunniteltuja hankkeita sekä ostopalveluihin. Urakkatarjouksia saadaan aiempaa vähemmän ja ne ovat voimassa vain lyhyitä aikoja. Talouden ennakoitavuus on vaikeutunut. Kunnissa varautumissuunnitelmia on päivitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Huomiota on kiinnitetty aiempaa enemmän myös kyberuhkiin. Sotaa pakenevia ukrainalaisia on majoitettu niin yksityismajoitukseen kuin kunnan omistamiin tiloihin. Lapsia on kunnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Aikuisille on järjestetty kielikoulutusta ja työpaikkoja yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Työvoimapula etenkin alkutuotannossa on pahentunut sodan alkamisen myötä, sillä kausityöntekijöitä ei ole saatu normaaliin tapaan. Yrityksille sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin. Hintojen nousu, aineiden ja tarvikkeiden saatavuus on heikentynyt, osaajapula on pahentunut ja tilauskanta muuttunut aiempaa epävarmemmaksi tilausten perumisen ja siirtämisen takia. Talouden epävarmuus heijastuu yritysten toiminnan päättymisenä. Polttoaineen kohonnut hinta on vaikuttanut etenkin matkailuun: tapahtumissa ja matkailukohteissa on ainakin Juvalla ollut aiempia vuosia hiljaisempaa. Liikenteen loppuminen Saimaan kanavalla heijastuu etenkin itäisen Suomen liikenneväyliin mm. lisääntyneenä raskaana liikenteenä. Juvalla maatalous on merkittävä toimiala. Jo ennestään kannattavuuden kanssa kamppailevalla alalla energia- ja kuljetuskustannusten kasvu sekä mm. lannoitteiden ja siementen saatavuus ja hinta vaikeuttavat tilannetta entisestään. Venäjä-yhteistyön loppuminen kaikilla aloilla vaikuttaa merkittävästi etenkin Itä-Suomeen. Parikkalan rajanylityspaikan avaaminen jää toteutumatta, vuosikymmeniä tehty yhteistyö eri aloilla ja mm. EU:n ulkorajaohjelmien päättyminen pakottavat toimijoita etsimään uusia markkinoita ja kumppanuuksia. Itäisen Suomen aseman korostuminen huoltovarmuuden ja etenkin puolustus-ja turvallisuuspolitiikan osana.
      • Kainuun liitto, Maakuntajohtaja Pentti Malinen Kainuun liitto, Kainuun liitto Kirjaamo
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa merkittävästi Suomen itärajalla sijaitsevien maakuntien aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen. Erityisen syvästi vaikutukset kohdistuvat rajamaakuntiin Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon sekä Koillismaalle ja Itä-Lappiin. Rajamaakunnilla on ollut tiivistä yhteistyötä Venäjälle kaupan, matkailun, koulutuksen, kulttuurin ja tki-toiminnan aloilla sekä kansalaisyhteiskunnan tasolla. Kriittisimmät tulevaisuuden haasteet ovat logistiikka ja saavutettavuus, investointien varmistaminen, yritysten korvaavien markkinoiden löytyminen sekä aluetalous. Kainuu on ollut mukana TK-Evalin laatimassa selvityksessä "Selvitys toimintaympäristön muutosten vaikutuksista IP-alueen kehittämiseen". Selvityksessä tarkastellaan liikennettä ja logistiikkaa, turvallisuutta, energiataloutta ja huoltovarmuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, työvoimaa ja koulutusta sekä elinkeinoja. Selvitys ottaa laajasti kantaa muutoksiin ja tässä lausunnossa viitataan siihen toimintaympäristön muutosten todentamiseksi. Kainuun näkökulmasta toimintaympäristön merkittävimmiksi muutoksiksi nykynäkymien mukaan ovat muodostuneet: • Venäjälle vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus vientiä harjoittavista pk-yrityksistä on Kainuussa IP-alueen suurin. Venäjältä tuonnin epävarma tilanne samoin vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. • Venäjän matkailun ja erityisesti rajan yli (Vartius) tapahtuvan molemmin suuntaisen ostomatkailun sekä tavaraliikenteen merkittävä supistuminen. • Matkailu on yksi Kainuun painopistetoimialoista. Kainuun kansainvälisen matkailun merkittävin ryhmä on ollut venäläiset. Matkailun volyymit olivat aikaisempia vuosia alhaisempia jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan korona -pandemian vuoksi, mutta matkailu ja rajaliikenne olisi todennäköisesti nopeasti palannut aiemmalle tasolle ja kasvuun. Matkailun osalta lentokielto Venäjän yli heikentää Suomen kilpailuasemaa. • Ostosmatkailusta on jäljellä arviolta 10-20 % jäljellä verrattuna aikaan ennen koronaa. Pidetään todennäköisenä, että matkailu olisi palautunut nopeasti vähintään aiemmalle tasolle ilman Venäjän hyökkäyssotaa. • Vartiuksen rajanylityspaikan kapasiteettia kasvatettiin vuoden 2021 aikana tehdyillä investoinneilla. Kasvumahdollisuuksiin erityisesti rajat ylittävässä matkailussa oli selkeä näkymä ja molemmin puolinen tahtotila Euregio-Karelia strategiassa sekä hyväksymistä vaille valmiissa CBC-Karelia Interreg Next -ohjelmassa. o Vartiuksen raja-asema sijaitsee 65 km Kuhmon keskustasta koilliseen. Vartiuksesta tuli kansainvälinen rajanylityspaikka Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1992. Sen kautta kulkevat kantatie 89 ja Kontiomäki–Kostamus-rautatie. Huipussaan ylitykset ovat olleet vuosina 2000-2001, jolloin ylityksiä kirjattiin noin 500 000. Vuonna 2019 Vartiuksen rajanylityspaikalla kirjattiin 383 000 rajanylitystä. Koronan myötä rajaliikenne on supistunut ja ylityksiä on tällä hetkellä noin 1500 viikossa. Usko rajaliikenteen vilkastumiseen koronan jälkeen oli vielä alkuvuodesta korkealla. Vartiuksen rajanylityspaikan kautta Suomella on ollut lyhin potentiaalinen rautatieyhteys Jäämerelle Vienan meren satamien kautta. • Ukrainalaiset ovat olleet merkittävä kausityövoima Kainuussa erityisesti metsätöissä ja marja-alalla. Näille aloille muodostuu kuitenkin työvoiman saatavuusongelmia, koska ukrainalaisissa pakolaisissa (tilapäistä suojelua hakevissa) ei ole miehiä. Työvoiman saanti Venäjältä (Kainuussa erityisesti Kostamuksesta) on seisahduksissa, jolla on vaikutuksia mm. metalli- ja kuljetuspuolella sekä siivousalalle. Kainuussa koetaan Suomen korkeimpia rekrytointiongelmia, mitä muuttunut tilanne edelleen pahentaa. • Kainuuseen on muuttanut merkittävä määrä Ukrainasta sotaa paenneita henkilöitä, joiden vastaanottoon, kotouttamiseen ja työllistämiseen Kainuussa on määrätietoisesti tartuttu. Taustalla on alueen voimakas työvoimatarve monilla eri toimialoilla. • Energian, elintarvikkeiden, mineraalien, kriittisten tavaroiden ja varaosien saatavuus ja hintojen nousu vaikuttavat niin kansalaisten, yritysten kuin julkisten toimijoiden talouteen ja käyttäytymiseen. Pitkien etäisyyksien maakunnassa ja maassa yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen on aikaisempaa vaikeampaa. • Huoltovarmuuden ja varautumisen merkitys on kasvanut. Lentoliikenne on välttämätön elinvoiman ja huoltovarmuuden ylläpidossa. Maantiekuljetusten tärkeys ja määrä lisääntyy. Kuljetusvirroissa tapahtuu muutoksia. Puunkuljetusten määrä Suomen sisällä on kasvussa. Varautumisen vuoksi yhteydet pohjoisen kautta tulevat yhä merkityksellisimmiksi. Kainuun rajavartioston valvontavastuulla noin 400 km Suomen ja Venäjän välistä valtakunnan rajaa. Rajavartioinnin merkitys kasvaa. • Maatalouden ahdinko on syvenemässä. MTK:n kevään 2022 kyselyn mukaan 63,5 % tiloista arvioi maksuvalmiuden kehityksen viimeisen 12 kk:n aikana heikentyneen tai heikentyneen voimakkaasti. 61,8 % tiloista arvioi maksuvalmiuden heikkenevä tai heikkenevän voimakkaasti seuraavan 6 kk:n aikana. Kasvinviljelijöistä lähes 40 % aikoo supistaa satokasvien viljelyalaa tulevalle kasvukaudelle ja yli 30 % kotieläintuotantoa seuraavan 12 kk:n aikana. Kainuussa on vahva kotieläintuotanto, jossa tehdyt muutokset ovat melko pysyviä. Kainuussa ongelmatilojen määrää on useita kymmeniä. • EU:n ulkorajaohjelmia ei jatketa eikä uuden ohjelmakauden ohjelmia käynnistetä, mistä johtuen niihin kohdennettu rahoitus ja toimenpiteet jäävät toteutumatta. • Ukrainan kriisin heijastusvaikutukset tulevat esiin suurelta osin välillisesti ja viiveellä erityisesti kansainvälisen kaupan ja politiikan heijastusvaikutuksina. Energian, elintarvikkeiden, mineraalien, kriittisten tavaroiden ja varaosien saatavuus ja hintojen nousu vaikuttavat jo nyt niin kansalaisten, yritysten kuin julkisten toimijoiden talouteen ja käyttäytymiseen. Näin ollen Kainuun tilannekuvaan kuuluvat keskeiset haasteet: osaavan työvoiman saatavuus, saavutettavuus sekä investointien varmistaminen ovat tulleet entistä polttavimmiksi. Näiden osalta ja lisäksi toimintaympäristön tarkastelussamme ovat korostuneet erityisen vahvasti huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmat, jotka siis tulee otettavaksi huomioon useilla eri aluekehityksen osa-alueilla.
      • Itä-Lapin kuntayhtymä, Ojala Arto
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • - Rajaliikenne Sallan raja-asemalla on laskenut käytännössä nollaan. Jo koronarajoitteet hiljensivät liikenteen ja sota lopetti. Ennen koronaa liikenne oli tasolla 250 000 ylitystä vuodessa, nyt yksittäisiä autoja. Kesäkuun lopussa päättyneet koronarajoitukset eivät ole lisänneet liikennemääriä. - Pakotteet lopettivat rekkaliikenteen, jolla kuljetettiin pääosin kaivostoiminnan laitteita Venäjälle päin ja haketta Suomen suuntaan. - Venäläisiä asiakkaita ei itä -lappilaisissa kauppaliikkeissä enää käy. Määrältään se merkitsee noin viiden prosentin laskua kaupan myynnissä verrattuna parhaisiin aikoihin. - Polttoaineiden hinnannousu heikentää kaikkien yritysten kannattavuutta, suhteellisesti enemmän pitkien etäisyyksien Itä-Lapissa. - Kuntayhteistyö rajan yli loppui. o ystävyyskuntayhteistyö. Jokaisella Itä-Lapin kunnalla on ystävyyskunta Kuolan alueella. o matkailun kehittäminen Kantalahden kanssa on keskeytetty. o matkailuyhteistyön kehittäminen Pyhätunturin ja Hiipinätunturin välillä on keskeytetty. o aiesopimus matkailun kehittämisestä Kuolan piirin kanssa on jäädytetty. o kulttuuriyhteistyö on jäädytetty, esim. Yukigassen. - Kansallispuistoyhteistyön kehittäminen Hiipinän alueen kanssa on keskeytetty. - Elintarvikkeiden vientiyhteistyö Sallan raja-aseman kautta on keskeytetty. - Suunnitelmat ja neuvottelut puun tuonnista Sallan raja-aseman kautta on keskeytetty. - Marjojen tuonti on keskeytetty (Savukoski, KorvatunturinMaan osuuskunta, Korvatunturin Marja Oy), samoin jalostusyhteistyö Venäjän puolella. - Kemijärven biotuotetehtaan rahoitusneuvottelut ovat merkittävästi vaikeutuneet ei-NATO-maan maariskin vuoksi. - Sähkön hinnan nousu kaikessa elinkeinotoiminnassa ja erityisesti tunturimatkailukeskuksissa, joissa hiihtohissit käyttävät runsaasti sähköä.
      • Etelä-Karjalan kauppakamari
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Yleistilanne Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siihen liittyvät talousvaikutukset, epävarmuus sekä Venäjälle asetetut talouspakotteet seurauksineen heikentävät ennalta arvaamattomasti ja merkittävästi eteläkarjalaisten yritysten toimintaympäristöä ja tulevaisuuden näkymiä. Venäjän kauppaa tekevät yritykset joutuvat nyt hakemaan tuotteilleen ja palveluilleen uusia markkinoita. Matkailu- ja ravintolatoimialoihin toimintaympäristön muutos on alkanut jo koronapandemian aikana venäläisten asiakkaiden poissaolon vuoksi. EU:n ja Venäjän alueellinen yhteistyö on tuonut liiketoimintamahdollisuuksia myös yrityksille, mutta tähän liittyvät aluekehitysohjelmat ovat päättyneet. Eteläkarjalaisiin yrityksiin on vuosikymmenten aikana kertynyt paljon Venäjään liittyvää tietotaitoa, osin maantieteellisen sijainnin perusteella, mutta nyt tälle kilpailuedulle ei enää ole käyttöä. Matkailu Vuonna 2019 Suomessa matkanneista venäläisistä 53 % vieraili Etelä-Karjalassa. Koronan aiheuttamat rajoitukset hiljensivät rajaliikenteen ja käytännössä lopettivat venäläismatkailun rajamaakunnissa. Koronatuilla on ollut iso merkitys venäläismatkailijoita palvelleiden yritysten tilanteesta selviämiseksi. Ennen sodan syttymistä odotukset olivat nopeassa paluussa vuoden 2019 volyymeihin. Nyt näköpiirissä ei ole venäläismatkailijoiden paluuta. Vaarana on, että Venäjän läheisyys karkottaa myös muita kv-turisteja. Sodan syttyminen on kiihdyttänyt kauppaliikkeiden lopetuksia Etelä-Karjalassa; myös matkailuinvestointeja peruttu. Rajanylitysliikenne Kaakkois-Suomen osuus itärajan ylittäneistä henkilöistä oli 81 %. Etelä-Karjalassa itärajan ylitti 5 262 740 henkilöä, mikä oli 56 % kaikista itärajan ylittäneistä henkilöistä ja 68 % kaikista Kaakkois-Suomessa rajan ylittäneistä henkilöistä. Myös ajoneuvoissa mitattuna itärajan rajanylityksissä oli vahva painotus Kaakkois-Suomeen, 72 % Raideliikenteessä Kaakkois-Suomen, käytännössä siis Etelä-Karjalan, osuus oli 73 %. Venäjän raaka-aine ja energiavarat Venäjän raaka-aine- ja energiavarat ovat tarjonneet kilpailuedun rajan läheisyydessä toimivalle metsäteollisuuskeskittymälle. Metsäbiotalouden merkitys Etelä-Karjalalle on moninkertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna: vuonna 2018 Etelä-Karjalan tuotoksesta 32 % ja arvonlisästä 21,2 % (lähde: Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnittain, Tapio Oy, 2021). Seitsemästä maakunnan suurimmasta teollisesta työnantajasta viisi ovat metsäteollisuudesta; Fazerin makeistehtaan lakkauttamisen jälkeen, vuoteen 2027 mennessä, riippuvuus metsäteollisuudesta vain kasvaa. Miljoonia kuutioita Venäjältä aiemmin tuotua puuta ja haketta korvattava pääosin kotimaisella raaka-aineella. Puuta tuodaan aiempaa kauempaa ja aiempaa kalliimmalla. Etelä-Karjalassa käytetään puuta vuosittain noin 15 miljoonaa kuutiota: vain noin 15 % siitä tulee omasta maakunnasta. Venäjän puun ja hakkeen korvaaminen kotimaisella ja Saimaan kanavan liikennöinnin estyminen tarkoittavat liikennevirtojen muuttumista ja painetta itäisen Suomen teille ja rautateille. Maakaasu oli aiemmin edullista ja siksi se oli Kaakkois-Suomen teollisuuden (ml. metsäteollisuus) kilpailuetu. Maakaasun osuus Etelä-Karjalan primäärienergian kulutuksesta oli 9 % vuonna 2018. Teollisuuden energiasiirtymät kriittisiä kysymyksiä. Saimaan kanava Saimaan kanavan tulevaisuus on epävarmaa. Kanava sinällään ei ole pakotteiden piirissä, mutta Venäjän aluevesille ei uskalleta mennä, eikä lasteja vakuuteta. Kanavan liikenne siirtyy kumipyörille ja raiteille: 1,3 miljoonaa tonnia tavaraa = yli 50 000 rekkakuormaa itäisen Suomen teille vuosittain lisää. Investointipäätös sulkujen pidennyksiin + vedenpinnan tason nostoon 95 M€ tullaan perumaan. Vaarana on, että liikenne kanavalla loppuu pitkäksi aikaa kokonaan, sillä Saimax -luokan alukset ovat vanhoja, eikä niihin välttämättä investoida (painovesilastiasetus edellyttää investointeja). Vuokrasopimus voimassa vuoteen 2062 saakka. Saimaan kanavan sulkuremontin työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin 2000 henkilötyövuotta. Muita vaikutuksia Etelä-Karjalaan Päätettyjä tai suunniteltuja liikenneinvestointeja rajat ylittäviin yhteyksiin jää Etelä-Karjalassa toteuttamatta 2020-luvulla yli 200 miljoonan euron edestä (Saimaan kanava, Luumäki–Vainikkala - ratayhteys, Vainikkalan ratapiha, Imatra–Imatrankoski–raja -ratayhteys, Parikkalan rajanylityspaikka). Kaakkois-Suomi–Venäjä -rajaohjelman 2021 - 2027 toteuttamatta jättäminen vie Kaakkois-Suomesta (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo) yli 50 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta. Koulutus-, kulttuuri- ja urheilusektorin ja kansalaistoiminnan Venäjä-yhteyksien katkeamisella monitahoisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia.
      • Luonnonvarakeskus, Ohjelmajohtaja
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka rakentaa hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta uusiutuvista luonnonvaroista. Luken toiminnan näkökulmasta merkittävimmät muutokset toimintaympäristössä sodan alkamisen jälkeen ovat: 1. Suomi-Venäjä -tutkimus- ja kehitysyhteistyön päättyminen ainakin toistaiseksi ja sen aiheuttamana tutkimus- ja seurantatyön vaikeutuminen. Esimerkiksi Lukessa tämä linjaus koski useita kymmeniä käynnissä olevaa tutkimus- ja kehitysprojekteja ja erilaisia muita toimintoja. 2. Korvaavien vihreää siirtymää tukevien energiaratkaisujen t&k-työn priorisoinnin tarve. Itä-Suomessa erityisesti puun ja hakkeen tuonnin päättymisellä on merkittäviä ja monia eri vaikutuksia. 3. Suomalaisen maatalouden ja ruokahuollon haasteiden lisääntyminen entisestään sodan seurauksena, erityisesti energian ja lannoitteiden hintojen voimakkaan nousun seurauksena. Suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuus on uhattuna ja tuotantokustannusten nousu edellyttää korkeampia tuottajahintoja ja mahdollisesti muuta tukea alkutuottajille. 4. Kansainvälisen matkailun väheneminen: sekä venäläiset matkailijat että muut ulkomaalaiset matkailijat vähentyneet. 5. Sijainnista johtuvien riskien realisoituminen: Suomen maariskin kasvaminen sekä logistiikkaongelmat, jotka kohdistuvat erityisesti Itä-Suomeen.
      • MTK-Etelä-Savo ry.
        Päivitetty:
        16.7.2022
        • Etelä-Savon maakunnan strategisiksi kärjiksi on valittu metsä, vesi ja ruoka (https://www.esavo.fi/maakuntastrategia). Kaikki nämä liittyvät vahvasti luontoon ja sitä kautta luonnonvara-alan elinkeinoilla ja niiden tuottamilla raaka-aineilla, jalosteilla ja palveluilla on suuri merkitys maakunnan elinvoimalle ja sen mahdollisuuksille kasvaa. Luonnonvara-alan elinkeinoihin voidaan tässä yhteydessä laskea myös matkailu- ja ravitsemustoimialan, joka perustuu Etelä-Savossa merkittävältä osin haja-asutusalueiden tuottamiin palveluihin. Venäjän sotatoimien vaikutukset heijastuvat Suomeen tavoilla, jotka entisestään korostavat itäisen Suomen merkitystä varsinkin huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Työvoiman ja yritystoiminnan turvaaminen itäisessä Suomessa on mitä suurimmassa määrin koko Suomen etu. MTK-Etelä-Savo yhtyy Etelä-Savon maakuntaliiton lausuntoon merkittävimmistä muutoksista alueen toimintaympäristöön. Lisäksi tuomme esille, että maataloustuotanto on jo pitkään ja kiihtyvällä vauhdilla siirtynyt Suomessa länteen ja lounaaseen. Tämä on tuotu esille myös Suomen CAP27 -suunnitelmassa, missä on todettu lisäksi, että erityisesti kotieläintuotannon siirtymiseen ja keskittymiseen liittyy myös ympäristöllisiä ongelmia. Maatalouden kehitys itäisessä Suomessa on jo pitkään poikennut muusta maasta. Tuotanto on siirtynyt itäisen Suomen maakunnista vähitellen muualle Suomeen. Tuore TNS Kantarin maatilojen kehitysnäkymät -tutkimus ennakoi kehityksen jatkuvan. Tilalukumäärien alenemat vuoteen 2030 mennessä ovat suurempia itäisen Suomen maakunnassa kuin muualla maassa ja toteutuneet sukupolvenvaihdokset maatiloilla hyvin vähäisiä. Huoltovarmuuden, elintarvikeketjun ja matkailun näkökulmasta on tärkeää säilyttää alueelle omaleimainen hajautetun maataloustuotannon malli. Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi maatalouden toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan koko maassa – hajautettu maatalous, kuten mikä tahansa muukin tuotanto, pystyy parhaiten vastaamaan erilaisiin kriiseihin ja kestämään niitä. Mitä keskitetympää tuotanto on sitä herkempi se on erilaisille shokeille, olivat ne sitten paikallisia, kansallisia kuin globaaleja. Huoltovarmuuden osalta liian vähälle huomiolle on jäänyt huoli siitä, mistä löytyvät seuraavat sukupolvet maatiloille tuottamaan ruokaa. Nykyisellä kannattavuustasolla ja yleisessä maatalouden epävarmassa tilanteessa moni nuori miettii tulevaisuuden vaihtoehtoja. Jos maatalouden kannattavuutta ja euroissa mitattavaa arvostusta ei saada nostettua on monen maatilan jatkuvuus vaarassa. Ja samalla on vaarassa kotimaisen ruoan tulevaisuus. Venäjän sotatoimet ja maatalouden jo pitkään ennen sitä jatkunut heikko kannattavuus heijastuvat erityisesti itäiseen Suomeen. Alueen peruselinkeinojen hiipuminen kiihdyttää lisäksi poismuuttoa alueelta, mikä entisestään heikentää itäisen Suomen elinvoimaa. Etelä-Savossa ja koko Itäisessä Suomessa merkittävä osa maatalousyrittäjistä saa toimeentulonsa useasta maatilakokonaisuuteen liittyvästä tulolähteestä: perusmaataloudesta, metsätaloudesta, maatilamatkailusta, koneurakoinnista ja muista sivuansioista ml. tilan ulkopuolinen palkkatyö. Tällä hetkellä perusmaatalouden kannattavuus on heikolla tasolla ja Venäjän toimet ovat vaikuttaneet erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrän romahdukseen. Tilojen lopettaessa kotieläintuotantoa kiihtyvään tahtiin heijastuu se maatalouden koneurakoinnin kysyntään sitä vähentävästi. Myös kasvinviljelytilojen tuottamien rehukasvien kysyntä vähenee kotieläintilojen vähentyessä. Työvoiman kysyntä on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta se edellyttää muun yritystoiminnan kilpailukyvystä huolehtimista sekä investointeja laajasti eri toimialoille Itäisessä Suomessa. Etelä-Savossa on varsin vähän suurteollisuutta, jolloin pk-yritysten toiminnan turvaaminen on äärimmäisen tärkeää.
      • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Tuoreet selvitykset kasvihuonekaasujen vähennystarpeesta osoittavat, että Suomen on tehtävä johdonmukaisia toimia tukeakseen uusia energiasektorin investointeja. Hiilineutraali, omavarainen energiantuotanto edellyttää kasvavaa tuulivoimatuotantoa. Kotimaisen, puhtaan energiantuotannon tarve on kasvanut entisestään kevään 2022 aikana Suomen pyrkiessä eroon Venäjän energiariippuvuudesta. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja energiariippuvuuden vähentäminen vaativat merkittävät määrät tuulivoimaa. Samaan aikaan, kun tuulivoiman lisärakentamisen tarve on kasvanut, on yhä useampi tuulivoimahanke saanut puolustusvoimilta kielteisen lausunnon. (kuva liitteenä). Kielteiset lausunnot koskevat etenkin Itä-Suomea, mutta sodan syttymisen jälkeen kielteisiä lausuntoja on saatu entistä useammin myös Länsi-Suomeen.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Itä-Suomessa kaupan alan yritysten toimintaympäristöön on vaikuttanut venäläisten ostosmatkailijoiden ja turistien määrän väheneminen. Pandemian päätyttyä muista maista saapuvat turistit ovat osin palanneet, mutta venäläisten matkailijoiden osalta näin ei ole käynyt. Toinen tekijä on Venäjälle suuntautuneen viennin tyrehtyminen. Itä-Suomessa venäläisten matkailijoiden ja Venäjän viennin osuus on ollut muuta Suomea suurempaa. Yhdessä nämä tekijät ovat vähentäneet kysyntää vähittäis- ja tukku-kaupan yritysten tuotteille ja palveluille. Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta joidenkin tuotteiden ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja saatavuus on heikentynyt. Tämä puolestaan vaikuttaa kuluttajien ostovoimaan ja teollisuuden tuotantokustannuksiin. Sodan pitkittyessä hintojen nousu voi jatkua.
      • Kouvolan kaupunki
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Kymenlaaksolla on pitkä perinne hyviä tuloksia tuottaneesta ennakoinnista ja skenaariotyöstä. Tänä keväänä ja alkukesällä olemme laatineet yhteisen tilannekuvan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksista. Ennen kesälomakautta käynnistimme pidemmän aikajänteen kehitysvaihtoehtojen skenaarioiden kuvauksen. Ennakointi- ja skenaariotyöhön ovat osallistuneet Kymenlaakson liiton kanssa yhdessä laajasti alueen keskeisten kärkiyritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, julkishallinnon sekä koulutus- ja TKI-sektorin edustajat. Sidosryhmille on tehty kysely Ukrainan sodan vaikutuksista Kymenlaaksoon ja järjestetty työpaja, jossa jalostettiin tilannekuvaa. Monialainen työryhmä koordinoi työtä. Sota on johtanut globaalisti mm. 1. pakotteisiin ja vastapakotteisiin 2. Venäjän ja EU:n välisen rajan lähes täydelliseen sulkeutumiseen 3. venäläisen fossiilienergian käytön vähenemiseen ja jatkossa jopa loppumiseen ainakin länsimaissa 4. energian, raaka-aineiden, lannoitteiden ja elintarvikkeiden saatavuus- ja hintaongelmiin 5. Komponenttien ja puolijohteiden saatavuus- ja hintaongelmiin 6. rakennusmateriaalien kallistumiseen 7. Suomen ja Ruotsin NATO-prosessiin Vaikutukset Kymenlaaksoon Kymenlaakso on teollisuus-, logistiikka- ja rajamaakunta, jolla on sekä maa- että merirajaa. Tilannekuvan pohjalta on tunnistettu merkittävimmät vaikutukset alueeseen. Liitteeksi on kerätty tilannekuvan muodostumista tukevia tilastoja (tilastot ja taustat). Metsä- ja biojalostusteollisuudella on rakennemuutoksesta huolimatta edelleen keskeinen merkitys etenkin bkt:n muodostumiseen. Alan uudistuminen oli hyvässä vauhdissa ennen Covid-pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Molemmat kriisit heijastuivat voimakkaasti myös alueen teollisuutta ja koko Suomen kuljetuksia palvelevaan logistiikkasektoriin sekä pk-yrityksiin. Lähes kaikki logistinen toiminta ja yhteistyö Venäjän kanssa uhkaa loppua. Tästä voi kehittyä pitkäaikainenkin tilanne. Suomi on ”logistinen saari”. Muuallekin kuin Venäjälle suuntautuva ulkomaankauppa ja ihmisten kansainvälinen liikkuminen on vaarassa vaikeutua. Meri- ja ilmaliikenne voivat kohdata erilaista häirintää. Tämä tarkoittaa vaihtoehtoisten väylien ja reittien merkityksen kasvamista. Myös itäistä ja kaakkoista Suomea palvelevien rautatie- ja kumipyöräväylien kehittäminen ja ylläpito nousee tärkeäksi. Esimerkkinä tästä ovat VT15 ja Kouvola-Kotka rautatie satamiin asti. Nämä korostuvat entisestään Saimaan kanavan liikenteen loppuessa. Raaka-aineiden ja energian saatavuudesta ja hinnasta riippuvainen teollisuus kohtaa suuria vaikeuksia ja maariski on vaarassa kasvaa. Polttoaineiden hintakehitys vaikeuttaa myös pitkien kuljetus-, työ- ja asiointiyhteyksien hoitamista. Toisaalta tilanne nopeuttaa energia- alan uudistumista ja vihreä siirtymä kiihtyy. Näissä molemmissa kaakkoinen Suomi on monella tavalla edelläkävijä. Energian tuotannossa ja varastoinnissa on hyödynnettävä uudet mahdollisuudet. Akku- ja vetyklusterit kehittyvät, mutta puolustusvoimat estävät nykyteknologiaan nojaavan tuulivoimatuotannon kehittymisen vedoten tutkavaikutuksiin. Tämän vuoksi estyy yli 200 turbiinin rakentaminen. Uhkaava ruokakriisi vaikuttaa myös Suomessa. Huoltovarmuus ja elintarvikeomavaraisuus nousevat keskiöön. Kymenlaaksossa on merkittävää elintarviketuotantoa, jonka kehittämissuunnitelmia valmistellaan. Korkeakoulu- ja TKI-sektorilla sekä ammatillisessa koulutuksessa on löydettävä uudet yhteistyökumppanit ja helpotettava osaajapulaa keskeisillä aloilla. Ukrainan tuleva jälleenrakentaminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia teollisuuden ja rakennusalan lisäksi myös koulutusviennille. Menestyvän Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ohella tarvitaan vahvempaa yliopistotoimintaa, jota koordinoimaan tulee perustaa yliopistokeskus.
      • Rakennusteollisuus RT ry / INFRA ry
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • a) Saavutettavuus, liikenne ja logistiikka Sodan alkamisen jälkeen logistinen toimintaympäristö Itäisessä Suomessa on muuttunut dramaattisesti. Itäinen Suomi on yhdessä yössä jäänyt liikenteelliseen mottiin. Yhteydet rajan yli itään ovat kiinni eikä tilanteen kehittymistä pystytä varmuudella ennustamaan. Itäisen Suomen liikenneinfrastruktuuri on jo valmiiksi ollut kattavuudeltaan ja kunnoltaan läntistä ja eteläistä Suomea heikompi. Erityisesti rajanylitysliikenteeseen sekä tuonti- ja vientiliikenteen logistiikkarakenteeseen kohdistuu merkittäviä muutospaineita. Rajanylitysliikenne painottuu Etelä-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen, mutta merkittävää rajat ylittävää liikennettä on myös Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Venäjän puun ja hakkeen korvaaminen kotimaisella raaka-aineella ja Saimaan kanavan liikennöinnin estyminen tarkoittavat liikennevirtojen muuttumista ja painetta itäisen Suomen teille ja rautateille. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa käytetään puuta vuosittain n. 15 miljoonaa kuutiota, joista vain n. 15 % tulee omasta maakunnasta. Miljoonia kuutioita Venäjältä aiemmin tuotua puuta ja haketta on korvattava pääosin kotimaisella raaka-aineella. Korvaavaa raaka-ainetta on mahdollista saada esimerkiksi pohjoisemmasta Itä-Suomesta, Kainuusta ja Lapista. On arvioitu, että pelkästään Saimaan kanavan kautta kulkenut tavaraliikenne, n. 1,3 miljoonaa tonnia tavaraa, tarkoittaa vuosittain yli 50 000 rekkakuormaa lisää itäisen Suomen teille. Liikennevirtojen muutokset ja kotimaisen puunkorjuun lisääntyminen näkyvät erityisesti yksityisteillä ja alempiasteisella tieverkolla, mutta myös päätieverkolle syntymään päässyt korjausvelka, verkolla olevat puutteet, painorajoitukset sekä huonokuntoiset sillat muodostavat merkittäviä haittatekijöitä kustannustehokkaalle ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavalle logistiikalle. On myös selvää, että 95 M€ investointipäätös sulkujen pidennyksiin ja Saimaan kanavan vedenpinnan tason nostoon tullaan perumaan. Tällä investoinnilla olisi ollut merkittävät työllisyysvaikutukset alueen yrityksille rakentamisen aikana sekä alueen elinkeinoelämälle rakentamisen jälkeen. On arvioitu, että päätettyjä tai suunniteltuja liikenneinvestointeja rajat ylittäviin yhteyksiin jää Etelä-Karjalassa toteuttamatta 2020-luvulla yli 200 miljoonan euron edestä. Näitä ovat mm. Saimaan kanava, Luumäki–Vainikkala - ratayhteys, Vainikkalan ratapiha, Imatra–Imatrankoski–raja -ratayhteys ja Parikkalan rajanylityspaikka. Lisäksi Kaakkois-Suomi–Venäjä -rajaohjelman 2021–2027 toteuttamatta jättäminen vie Kaakkois-Suomesta (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo) yli 50 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta. Myös itärajan ylittänyt henkilöliikenne painottui Etelä- Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen ennen koronaa vuonna 2019. Rajan ylittävän henkilöliikenteen osalta Kaakkois-Suomen osuus itärajan ylittäneistä henkilöistä oli 81 % (n. 7,7 milj.), Pohjois-Karjalan 12 % (1,1 milj.), Kainuun 5 % (n. 430 000) ja Lapin 2 % (n. 200 000). Osan nyt tapahtuneista muutoksista jäädessä pysyviksi tarvitaan nopeita ja määrätietoisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. b) Energian hinta ja huoltovarmuus Venäjältä tuotava maakaasu on ollut aiemmin edullista ja siksi se on ollut Kaakkois-Suomen teollisuuden yksi kilpailueduista (ml. metsäteollisuus). Vuonna 2018 on arvioitu Etelä-Karjalan primäärienergian osalta maakaasun kulutuksen olleen n. 9 %. Seitsemästä maakunnan suurimmasta teollisesta työnantajasta viisi ovat metsäteollisuudesta. Lappeenrannan Fazerin makeistehtaan lakkauttamisen jälkeen, vuoteen 2027 mennessä, riippuvuus metsäteollisuudesta vain kasvaa. Myös teollisuuden kuljetuskustannukset ovat nousseet voimakkaasti polttoaineiden rajun hinnannousun myötä. Tämä heijastuu teollisuustuotteiden hintaan. Itäisessä Suomessa sijaitsee paljon teollisuutta, jonka kohdemarkkinat ovat keskeisessä Euroopassa sekä myös muualla maailmassa. Suomen syrjäisestä sijainnista johtuen teollisuuden suhteellinen kilpailukyky on heikentynyt lähempänä päämarkkinaa sijaitseviin kilpailijoihin nähden. Huoltovarmuudelle, energiahuollon lisäksi erityisesti maataloudella ja elintarviketuotannolla on Itä-Suomella merkittävä rooli. Maatalouden eli tilojen ja elintarviketuotannon sekä teollisuuden yksiköiden jatkuvuuteen kriisillä on ollut huomattavia vaikutuksia. Niiden jatkuvuuden ja kannattavuuden turvaaminen on huoltovarmuuskysymys koko Suomelle. Huoltovarmuuden turvaaminen voi merkitä esimerkiksi suoria elinkeinoelämän tukia ja alueen logististen yhteyksien parantamista. c) Aluetalous ja yritysympäristö On arvioitu, että venäläisten matkailun kautta alueen maakuntiin jättämä rahamäärä on ollut vuonna 2019 n. 408 M€ jakautuen Etelä-Karjalaan 310 M€, Pohjois-Karjalaan 27 M€ ja Kymenlaaksoon 61 M€. Sodan syttyminen on kiihdyttänyt kauppaliikkeiden lopetuksia mm. Etelä-Karjalassa ja myös matkailuinvestointeja peruttu. Monen alueella toimivan yrityksen raaka-aineet ovat tulleet tuontina ja lopputuotteet vientinä itärajan yli. Näille yrityksille itärajan sulkemisella on dramaattisia vaikutuksia. Kriisillä on vaikutuksia myös tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen sekä innovaatiotoimintaan. Itä-Suomessa sijaitsevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen venäläisten opiskelijoiden määrä tulee vähenemään merkittävästi. Tällä on vaikutuksia alueella toimivien yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. Linkkejä ja lisätietoja: - Vienti/tuontitilastot https://tulli.fi/-/huhtikuussa-2022-vienti-venajalle-laski-58-prosenttia-mutta-tuonnin-arvo-kasvoi-kolme-prosenttia - Nykyinen maakaasuverkosto https://puhti-2022.gasgrid.fi/sw-public/ - European Hydrogen Backbone Initiative https://www.ehb.eu/page/european-hydrogen-backbone-maps https://www.ehb.eu/files/downloads/ehb-report-220428-17h00-interactive-1.pdf - Saimaan kanavan rahoitus pitää kohdentaa Karjalan radan kehittämiseen https://liitto.ekarjala.fi/saimaan-kanavan-rahoitus-pitaa-kohdentaa-karjalan-radan-kehittamiseen/ - Saimaan kanavaan varattu rahoitus on hyödynnettävä Karjalan radan investointeihin https://liitto.ekarjala.fi/saimaan-kanavaan-varattu-rahoitus-on-hyodynnettava-karjalan-radan-investointeihin/ - Kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finland haluaa rakentaa Suomeen jättimäisen putkiston kuljettamaan vetyä https://yle.fi/uutiset/3-12482426 - Vety ja uusiutuva kaasu https://www.kotkanenergia.fi/kotkaan-suunnitteilla-yli-100-meur-laitosinvestointi-vihrean-vedyn-ja-uusiutuvan-kotimaisen-kaasun-tuotantoon/
      • Etelä-Savon ELY, Kosunen Kirsi
        Päivitetty:
        12.7.2022
        • Elinkeinoelämän toimintaympäristö on muuttunut paljon lyhyessä ajassa ja aiheuttanut sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia ja epävarmuutta liiketoimintaan ja kannattavuuteen. • Yritysten toimintaympäristön ja joidenkin yritysten markkina-alueen nopea muutos. Rahoitussaatavien saamisten vaikeutuminen Venäjältä. Raaka-aineiden, komponenttien, koneiden ja laitteiden saatavuus ja hinnan nousu. Samoin energian saatavuus ja hinnan nousu. Kuljetuskustannusten nousu • Venäläisten matkailijoiden vähentyminen oli jo pandemian aikana suurta, mutta erityisesti lentoliikenteen vaikeutuminen vaikuttaa aasialaisten matkailijoiden matkailijavirtaan. • Matkailun muutokset turvallisuustilanteen muutoksen takia, perumisia matkoihin on tullut. • Polttoaineiden hinnan nousu vähentää mahdollisesti kotimaan matkailijoiden määrää alueella • Muutokset logistiikassa, Saimaan kanavan rahtiliikenteen pysähtyminen korkeiden vakuutusmaksujen johdosta • Osaavan työvoiman saatavuudessa ja kausityöntekijöiden saatavuudessa hankaluuksia • Investointien ajankohdan siirto kohonneiden kustannusten takia • Maaseutuelinkeinojen kannattavuuden haasteet, kohonneet kustannukset ajavat tiloja ahtaalle ja toiminnan jatkaminen tuo haasteita. Vaikuttaa huoltovarmuuteen tuoden epävarmuutta
      • Lappeenrannan kaupunki, Konsernihallinto
        Päivitetty:
        12.7.2022
        • Venäjän sotatoimien seurauksena itäisen Suomen teollisuus on joutunut etsimään muita kuljetusreittejä Saimaan kanavan sijaan, mikä tarkoittaa yritysten kustannusten nousua ja päästöjen lisääntymistä. Saimaan vesiliikenteen näkymät muuttuivat Saimaan kanavan investointipäätöksen perumisen myötä pitkällä tähtäimellä erittäin epävarmoiksi. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä tarkoittaa, että yli kahdeksan miljoonaa kuutiota raakapuuta ja haketta haetaan jatkossa pääosin kotimaasta ja osittain Baltiasta. Merkittävä osa Venäjältä tuodusta puusta on jalostettu Kaakkois-Suomessa, johon puuta tuodaan jatkossa aiempaa enemmän ja aiempaa kauempaa Pohjois- ja Itä-Suomesta kuormittaen rata- ja tieverkkoa. Maakaasun osuus primäärienergian kulutuksesta oli 9 % vuonna 2018. Maakaasu on ollut Kaakkois-Suomen teollisuuden kilpailuetu, mikä nyt on menetetty. Teollisuuden energiasiirtymät ovat kriittisiä kysymyksiä. Maakunta on menettänyt 300 milj. euron vuosittaiset matkailutulot Venäjän sotatilanteen johdosta. Rajan avautuminen heinäkuun alusta ei ainakaan alkuun näytä olennaisesti muuttaneen venäläismatkailijoiden alhaisia rajanylitysmääriä. Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärät ovat pudonneet siten, että vuonna 2019 lentoasema oli hyvällä kasvu-uralla, matkustajia 83 000 ja näköpiirissä reittejä, jotka olisivat nostaneet matkustajamäärän muutamassa vuodessa lähelle 200 000 matkustajaa. Koronarajoitusten myötä liikenne loppui keväällä 2020 ja oli tauolla aina syksyyn 2021 asti. Lentoaseman saavutettavuusalueeseen on kuulunut myös Pietarin seutu, ja enemmistö matkustajista tuli alkuvuosina Venäjältä. Koronan myötä raja oli käytännössä kiinni ja Ukrainan myötä tilanne huononi entisestään. Lentoaseman rahoituspohjana on ollut Lappeenrannan kaupunki sekä valtiontuet. Valtiontukea lentoasema ei ole saanut enää vuosina 2021, eikä 2022, ja lisäksi ministeriölle maksettiin osa tuesta takaisin keväällä 2022. Tämä johtui puutteista hakemuksissa sekä tulkinnasta kaupungin tuen markkinaehtoisuudesta. Investointi-ilmapiiri itärajalla on muodostunut epävakaammaksi. Maatalouden yhä syvempi ahdinko: lannoitteiden saatavuus, energian hinta, kuljetuskustannukset Päätettyjä tai suunniteltuja liikenneinvestointeja jää Etelä-Karjalassa toteuttamatta 2020-luvulla yli 200 miljoonan euron edestä (Saimaan kanava, Luumäki–Vainikkala -ratayhteys, Vainikkalan ratapiha, Imatra–Imatrankoski–raja -ratayhteys, Parikkalan rajanylityspaikka) Kaakkois-Suomi–Venäjä -rajaohjelman 2021 - 2027 toteuttamatta jättäminen vie Kaakkois-Suomesta yli 50 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta. Koulutus-, kulttuuri- ja urheilusektorin ja kansalaistoiminnan Venäjä-yhteyksien katkeamisella monitahoisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuutto on kompensoinut muuta negatiivista väestökehitystä. Venäläisten osuus maahanmuuttajista on ollut ylivoimaisesti suurin. Todennäköistä on, että uusi geopoliittinen tilanne kiihdyttää Itä-Suomen väestökatoa ja heikentää myös tätä kautta alueen elinvoimaa. Huomioitava on, että Venäjältä on tullut työikäistä väestöä ja sieltä on saatu tarvittavaa työvoimaa alueille, joilla työikäinen väestö muutoin vähenee.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Ukrainan kriisi on luonut epävarmuustekijän, jonka kaikkia seurauksia ei vielä tunneta. Sota vaikuttaa elinkeinoelämään monin tavoin: tuotteiden raaka-aineiden saatavuuteen, tuotantoon, logistiikkaketjuihin, kaupankäyntiin ja ku-lutukseen. Energian, raaka-aineiden ja ruoan hinnat nousevat, kuluttajien luottamus heikkenee ja ostovoima supistuu. Ukrainan kriisin myötä sijainti rajamaakuntana voi näyttäytyä myös mainehaittana esimerkiksi asuntokaupassa, yritysten sijoittumisessa, investoinneissa tai matkailussa. Seuraukset ovat riippuvaisia kriisin kestosta, mahdollisesta laajenemisesta ja pakotepolitiikasta. Kaakkois-Suomen maakuntien yhteydet Venäjälle ovat tärkeä osa aluetaloutta. Alueella on merkittävä määrä yrityksiä, joiden liiketoiminta on perustunut venäläisturismiin. EU:n ulkopuolisen viennin osalta Venäjä oli viime vuonna Kymenlaakson toiseksi suurin kauppakumppani. Etelä-Karjalassa Venäjä oli sijalla seitsemän. Vaikka viime vuosina Venäjän painoarvo viennissä on vähentynyt, Venäjän kanssa kauppaa käyvät yritykset ovat joutuneet keskeyttämään näihin maihin kohdistuvat toimintansa ja etsimään korvaavia markkinoita. Ukrainan sota on myös nostanut esiin uusia, aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä raaka-aineriippuvuuksia kuten esimerkiksi urea, lannoitteet ja niiden raaka-aineet. Isojen metsäyhtiöiden päämarkkinat ovat muualla kuin Venäjällä. Suorimmin sota vaikuttaa puun saatavuuteen. Metsäteollisuuden raaka-aineena tuonti-hakkeella on ollut merkittävä rooli. Metsien hakkuupaine tulee kasvamaan, jos tuotantomäärät halutaan pitää ennallaan. Alan toimijoilla on haasteita hankinnan ja korjuun organisoinnissa. Lyhyellä tähtäimellä metsäteollisuus-tuotteiden kysyntä näyttää vahvalta, mutta tulevaisuuteen liittyy epävarmuuksia (esimerkiksi Kiinan kauppa, Stora Enson Anjalan tehtaan myynti). Metsäteollisuus pystyy tuottamaan perinteisten tuotteiden lisäksi myös vihreän siirtymän tarvitsemia tuotteita polttoaineista aina uusiin materiaali-innovaatioihin asti. Koko metsäteollisuuden ketjuun metsänomistajineen, korjuuyrittäjiin ja tehtaineen pitää kiinnittää huomiota, jotta huoltovarmuus toimii. Teollisuus on pakotettu etsimään uusia raaka-aine ja energialähteitä erityisesti Venäjältä tuodun puun, hakkeen ja maakaasun korvaajaksi. Muutos kiihdyttää energiantuotannon vihreää siirtymää, mutta myös lisää erityisesti kotimaisen puun ja metsien käyttöä. Yksityistieverkon merkitys voi korostua puutavaran hankinnan lisääntyessä. Samoin alueen matkailupalvelut saavutettavuus ja maaseutualueiden huoltovarmuus voivat edellyttää yksityistieverkon kunnon ja hoidon parantamista. Rakentaminen selvisi korona-ajasta melko hyvin. Kymenlaaksossa on menossa esimerkiksi toimitilarakentamista ja Etelä-Karjalassa Lappeenrannan keskustarakentaminen on aktiivista. Sodan myötä myös rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet ja joistain materiaaleista on pulaa. Myös tarjousten hinnoittelu on vaikeutunut ja kustannusriskit kasvaneet. Jo suunniteltuja projekteja on siirretty ja peruttu. Konepaja- ja metalliteollisuudessa yritysten lii-kevaihdot ja -tulokset ovat kehittyneet pääosin myönteisesti. Raaka-aineiden hinnannousua ennakoidaan edelleen, ja teräksen ja muiden raaka-aineiden saatavuus etenkin pidemmällä aikavälillä on epävarmaa. Logistiikan näkymät ovat heikot. Venäjälle suuntautuva ja Venäjältä saapuva liikenne on ollut jäissä ja se vaikuttaa voimakkaasti logistiikkaan toimialana. Matkailun osalta venäläisten matkailijoiden jo koronapandemian aikana romahtanut määrä vaikuttaa edelleen ja paluuta entiseen ei ole näköpiirissä. Kuljetusyritysten kannattavuusodotukset ovat laskeneet ennätysmäisen alas. Kannattavuutta alentavat erityisesti polttoainekustannukset, mutta myös esimerkiksi kaluston huolto on kallistunut. Raide- ja tieinvestointien ohessa suurin investointi logistiikka-alalla on rautatie- ja maantieterminaali (RRT) Kouvolassa. Sen tulevaisuus on muuttunut epävarmaksi Ukrainan sodan käynnistyttyä, koska fokus oli itäliikenteessä ja nimenomaan ulko-maanliikenteessä. Mutta huomioitava on sekin, että maan sisäinen pohjois-, etelä- ja länsisuuntainen liikenne saattaa muodostua Kaakkois-Suomessa nykyistä merkityksellisemmäksi myös huoltovarmuuden vuoksi. Idänliiken-teen keskeyttämisen (rekkojen maahantulokielto, VR:n idänliikenne) vaikutukset ovat Kaakkois-Suomessa merkittäviä. Puutavarakuljetusten päättyessä ja Venäjälle suuntautuvan rahtiliikenteen hiipuessa kohti vuoden loppua korvaava liikenne hakee reittejään maantieverkolla ja kotimaan sisäisessä raideliikenteessä. Metsäteollisuuden tuonti-puukuljetuksia korvaavaa liikennettä on suuntautunut Hamina-Kotkan-satamaan, Loviisan satamaan sekä muihin Suomenlahden satamiin. Puutavaran hankinta-alueiden ja tuontipuun hankinnan vakiintuessa syksyllä voimme arvioida lopullisia metsäteollisuuden logistiikan muutoksia. Hamina-Kotkan-sataman venäjälle suuntautuneen transitoliikenteen hiljentyessä on satamaan suuntautuvan maantieverkon ja raideliikenneverkon kuormitus laskenut ja verkon kapasiteetti näyttäisi riittävän metsäteollisuuden kasvaneisiin kuljetustarpeisiin. Raideliikenneverkko kuormittuu kotimaan puutavarakuljetusten lisääntyessä ja pandemian aikana vähentyneiden henkilöjunaliikenteen vuorojen palautumisesta johtuen. Suomi on huoltovarmuuden kannalta saari, joten merenkulun pitää olla mahdollista kesät talvet. Hamina-Kotkan satama on tässä Kaakkois-Suomen kannalta keskeinen. Suomen-lahden merenkulun turvaaminen on Kaakkois-Suomelle elintärkeää. Ukrainan sota johti Kaakkois-Suomessa siihen, että osaa rajan läheisistä investointihankkeista ei toteuteta. Tämän myötä alueen investointilistalta poistui kt 62 kevyen liikenteen väylän jatkaminen Imatran raja-asemalta valta-kunnan rajalle. Lisäksi sota on vaikuttanut teiden suunnitteluhankkeisiin siten, että Parikkalan kansainvälisen raja-aseman tiesuunnitelman suunnittelu keskeytettiin, samoin kuin vt 13 Lappeenranta - Nuijamaa –yleissuunnitelman hyväksymisprosessin edistäminen. Vt13 hankkeen tiejärjestelyihin kuului myös oleellisesti Nuijamaan raja-aseman kehittäminen ja laajentaminen, jolle ei myöskään nyt ole perusteita. Saimaan kanavan remonttia ei toteuteta ja kanavan rahtiliikenne uhkaa tyrehtyä kokonaan, sillä liikennöinti koetaan liian riskialttiiksi. Kanavaliikenteen päättyminen on muuttanut raskaan liikenteen suuntautumista ja lisännyt lii-kennettä esimerkiksi vt 13:lla, vt 15:llä ja vt 26:lla. Tarkkaa tietoa liikenteen suuntautumisesta ja sodan aiheuttamista pidemmän aikavälin vaikutuksista ei vielä ole. Venäjän sotatoimien seurauksena itäisen Suomen teollisuus on jo joutunut etsimään muita kuljetusreittejä Saimaan kanavan sijaan. Kana-van liikennemäärän siirtäminen raiteille tai kumipyörille on kallista ja myös logistisesti haasteellista. Parikkalan rajanylityspaikka on suljettu ja sen kan-sainvälistäminen keskeytetty. Alueidenkäytön näkökulmasta Venäjän hyökkäys pysähdytti Kaakkois-Suomessa sellaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen, millä oli tekemistä Venäjän kanssa käytävän arkisen vuorovaikutuksen kanssa. Vaikka sota vaikuttaa koko toimialueella rakentamiseen ja aluerakenteeseen, niin dramaattisin muutos liittyy suoraan rajanylitysyhteyksiin tukeutuvan alue ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja elinkelpoisuuteen. Kaikkiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rajanylityspaikkoihin on kohdistunut suuria kehitystoiveita, joita on edistetty maakuntakaavoilla ja kuntien yleis- ja asema-kaavoituksella. Suunnitelmia on toteutettu väyläinvestoinneilla, yritysinves-toinneilla, kaupallisten palvelujen sijoittumisilla ja asumisen ohjauksella. Sodan seurauksena luotua rakennetta uhkaa näivettyminen. Toteutumattomat maankäyttösuunnitelmat tulevat edellyttämään uudelleenarviointia ja uusia suunnitelmia. Venäjäyhteydestä tukensa saanut alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää pohdintaa nykyisen rakenteen elinkelpoisuuden säilyttämisestä, jotta tehtyjen investointien alaskirjaukset voitaisiin minimoida. Matkailualalla venäläisten ja aasialaisten matkailijoiden varaan ei enää lasketa. Odotukset kotimaisen matkailun osalta ovat positiivisia ja koronarajoitusten poistumisen myötä kesätapahtumien järjestäminen on taas mahdollis-ta. Tapahtumateollisuudessakin on nähty peruutuksia (ala muuttunut no-peasyklisemmäksi). Kymiringin MotoGP:n ja Motocrossin MM-osakilpailujen perumisilla on iso aluetaloudellinen vaikutus. Etelä-Karjalassa panostetaan entistä selkeämmin yhteistyöverkostoihin ja Saimaan alueen tuotteistamiseen. Itärajan kiinniolo kurittaa Kaakkois-Suomea; vaikutukset lasketaan vajaassa 1,5 miljoonassa per päivä. Kaupan alan suurimmat kärsijät ovat erikoiskauppoja, joiden tarjonta on suunnattu pääosin venäläisille. Vaikutukset näkyvät liiketilojen tyhjentymisenä etenkin Imatralla. Erikoistavarakauppaan vaikutuksia tulee myös maailmanlaajuisen, jo koronapandemian aikana voi-mistuneen komponenttipulan sekä logististen haasteiden muodossa (mm. konttipula). Yleisesti vähittäiskaupassa hinnannousupaineet ovat suuret. Alkutuotanto on jo pitkään ollut kannattavuuskriisissä, ja peräkkäiset huonot satovuodet ovat heikentäneet tilojen taloudellista tilannetta entisestään. Ilmiö on valtakunnallinen, mutta Kaakkois-Suomessa tilanne maatalousyrityksissä on jossain määrin vaikeampi kuin muualla maassa. Tämä johtuu voi-makkaasta rakennemuutoksesta, jonka seurauksena alueen maatalous on muuttunut yksipuoliseksi kasvinviljelyvaltaiseksi tuotannoksi. Kahdessa maakunnassa on jäljellä vain muutama kehittyvä kotieläintila. Alueen maataloutta on jo pitkään vaivannut tietynlainen vaihtoehdottomuus ja samalla herkkyys erilaisille kriiseille on kasvanut. Tähän on vaikuttanut myös jalostavan teollisuuden siirtyminen pois alueelta. Tuotantokustannusten (esimerkiksi polttoaineet, sähkö, lannoitteet, kylvösiemenet, koneet, varaosat) erittäin voimakas nousu viimeisten kuukausien aikana on ajanut monia maatiloja maksuvalmiuskriisiin. Lannoitteiden hinnannousu ja saatavuuden heikkeneminen voi johtaa jopa peltojen jättämiseen ruokatuotannon ulkopuolelle. Tämäkin ilmiö koskee sinänsä koko Suomen maataloutta, mutta se korostuu Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, joissa mm. kuljetuskustannukset sekä tuotantopanosten että maatalous-tuotteiden kohdalla ovat suuremmat moneen muuhun alueeseen verrattuna. Alueen maaseudun matkailuyrityksille viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet hankalia. Toimintaa on suunniteltu ja investointeja tehty varsin paljon venä-läisten matkustajien varaan. Jo korona-aika aiheutti merkittävän loven toimialan yritysten kannattavuuteen, jota kotimainen matkailu jossain määrin paikkasi. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset tullevat olemaan pitkäkestoisia ja ne näkyvät erityisesti rajaseudun matkailuyrityksissä. Tulevaisuuden näkymät ovat sumuiset. Sota on käynnistänyt keskustelun myös energian Venäjä-riippuvuudesta ja vauhdittaa vihreää siirtymää. Eri toimijat pyrkivät määrätietoisesti eroon Venäjän tuontienergiasta. Etenkin Etelä-Karjalassa on vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, johon syntyy uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa, puhtaan ilman teknologiassa ja vetytaloudessa on paljon markkinapotentiaalia. Toistaiseksi Ukrainan sota ei juurikaan näy lomautus- tai työttömyysluvuissa. Tilanne on parempi kuin ennen covid-epidemian alkua. On todennäköistä, että kriisin pitkittyessä nähdään lomautuksia ja irtisanomisia etenkin logistiikassa (mahdollisesti myös teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla). Tähän liittyen on huomioitava viimeaikaiset uutiset mm. Vainikkalan rajan toimintojen alasajosta (Yle-uutiset 7.7.2022). Maakunnassa on paljon erityisesti matkailuun ja liiketoimintaan liittyvää Venäjä-osaamista, jonka kehittämiseen ei lähiaikoina panosteta. Erityisesti kyberturvallisuuden, ympäristö- ja energia-alan ja muiden huoltovarmuuteen liittyvien asiantuntijoiden kysyntä kasvaa.
      • Etelä-Savon Koulutus Oy, Flinkman Arja
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Saimaan kanavan liikenteen pysähtymisen myötä suorat ulkomaankuljetukset alueen satamiin ovat loppuneet. Vuodet 2021 kuljetukset kattoivat yli 1,3 miljoonaa tonnia mm. metsä- ja kaivannaisteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita, 543 000 tonnia raakapuuta, 371 000 tonnia raakamineraaleja sekä 100000 tonnia lannoitteita. Suomalaisen metsäteollisuuden vientikuljetuksia oli 169 000 tonnia. Tämän liikenteen siirtäminen maanteille vaatii merkittäviä taloudellisia satsauksia tieverkoston kohentamiseen, kuljetusammattilaisten kouluttamiseen sekä logistiikkakeskusten ja kuljetuskaluston investointeihin. Liikenneväylänä Saimaan kanava on ollut koko itäisen Suomen elinkeinoelämän kannalta merkittävä. Raaka-aineiden saanti Venäjältä on loppunut. Aiemmin Venäjältä tulleen tuodun raakapuun korvaaminen kotimaisella puulla lisää myös vähäliikenteisemmän tieverkon käyttöä ja vaatii sen kunnostusta kasvavan raskaan liikenteen määrän vuoksi. Alalla orastaa iso osaajapula, joten logistiikka-alan koulutusta on edelleen vahvistettava. Polttoaineiden kallistuminen on nostanut merkittävästi maantiekuljetusten hintoja, millä on kerrannaisvaikutuksia kaikkien elinkeinojen kannattavuuteen Itä-Suomen alueella. Kuljetusalalla polttoaine muodostaa noin 26–30 prosenttia kustannuksista ja maamme tavaraliikenteestä 90 prosenttia kulkee maanteitse, joten sodan vaikutus tiellä kuljetettavaan tavaraliikenteeseen on huomattava. Itä-Suomen alueen pitkien etäisyyksien takia polttoaineen hinnan nousu heikentää yritysten kilpailukykyä ja puutteellisen julkisen liikenteen vuoksi sillä on vaikutusta myös asukkaiden ostovoimaan. Kallistuneet työmatkat vähentävät halukkuutta ottaa vastaa työtä etäämmältä, mikä edelleen heikentää alueen yritysten elinvoimaa. Maatalouden tuotantokustannukset ovat kasvaneet ja niiden korvaamatta jättäminen viljelijöille vaarantaa maamme omavaraisuutta tulevaisuudessa. Maatalouden rooli huoltovarmuuden ylläpitäjänä onkin kasvanut erityisesti Itä-Suomessa. Venäläisten matkailijoiden pois jääminen on romahduttanut alueen matkailuelinkeinoa. Maariski on Suomen kohdalla kasvanut ja erityisesti Itä-Suomeen on vaikea saada ulkomaisia investointeja. Helpotusta saattaa tulla Natoon liittymisestä. Koulutuksenjärjestäjälle on tullut paineita ukrainalaisten pakolaisten valmentamiseksi mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti alueen työelämään. Ukrainalaisten miesten puuttuminen alueen kausityövoimasta näkyy erityisesti puutarhoilla. Englanninkielisten tutkintojen puuttuminen on erityisesti hankaloittanut tilannetta.
      • Mikkelin kaupunki
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • 1. Saimaan kanavan sulkeutuminen ja Saimaan alueen vesitse tapahtuneiden suorien ulkomaan tavarakuljetusten loppuminen sekä matkailu- ja vapaa-ajan vesiliikenteen loppuminen kanavassa 2. Puun ja hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä 3. Venäläismatkailijoiden Suomen matkojen väheneminen ja kielteinen vaikutus seudun palvelukysyntään 4. Venäläisten kesämökkeilyn väheneminen ja kielteinen vaikutus seudun palvelukysyntään 5. Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyön loppuminen Pietarin yliopisto- ja korkeakouluyksiköiden kanssa ja kesken jääneet yhteishankkeet 6. Venäjälle suuntautuneen yritystoiminnan ja yritysyhteistyön hiipuminen 7. Polttoaineen ja energian hintojen nousu kielteisine vaikutuksineen 8. Materiaalien ja komponenttien saatavuuden heikkeneminen 9. Maatalouden tuotantokustannusten kasvu
      • Imatran kaupunki, Hilden Matias
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Ensimmäisenä koronavuonna Imatralta katosi Tilastokeskuksen mukaan yli 200 majoitus- ja kaupan alan työpaikkaa. Odotukset venäläisten matkailijoiden ja ostosmatkailijoiden paluuseen loppuivat helmikuussa 2022, ja kaikki Venäjä-yhteistyö on käytännössä lopetettu. Yritykset ovat minimoineet Venäjä-riskinsä. Imatrankosken keskusta on hiljentynyt, toiminnan lopettaneet vuosien saatossa mm. H&M, KappAhl, Cubus ja muutama viikko sitten K-supermarket. Lappeenrannassa ilmoitettiin kauppakeskus Oprin sulkemisesta. Venäläinen maahanmuutto on ollut Imatran väestökehitystä vahvistavaa, ja tällä hetkellä kaupungin väestörakenne heikkenee nyt aiempia vuosia nopeammin. Imatra-Pietari –henkilö- ja tavarajunaliikenteen käynnistämiseen tähtäävät hankkeet olivat etenemässä hyvin, mutta hankkeen valmistelut ja rahoitussuunnitelmat katkesivat helmikuussa, kuten myös Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen. Lisäksi Fazerin ilmoitus Lappeenrannan tehtaan lakkauttamisesta on kova isku koko Etelä-Karjalan maakunnalle. Lisäksi erittäin suuri ongelma on asunto-osakeyhtiöiden tai kiinteistöjen venäläisten omistajien maksuvaikeudet. Imatralla on runsaasti taloyhtiöitä, joissa maksuongelmat näkyvät, ja syynä on usein se, että venäläiset eivät pysty, esimerkiksi pankkitilien puuttumisen vuoksi, hoitamaan velvoitteitaan, vaikka haluaisivatkin. Tilanne uhkaa kriisiyttää runsaasti paikallisia taloyhtiöitä, ja vaatii valtiolta toimenpiteitä.
      • Pieksämäen kaupunki
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • 1. Energiatalous/tuotanto joutui valtamaan muutokseen ja on johtanut raaka-aineiden kustannusten merkittävään kasvuun. Samalla energiantuotannon raaka-aineiden saatavuus heikkeni pakotteiden myötä. Tämä tulee näkymään kohonneita energian hintoina laajalti koko elinkeinokentässä. 2. Huoltovarmuus korostuu useilla sektoreilla. Maatalouden huoltovarmuutta tulisi vahvistaa, samoin turvata energian saatavuus kaikissa olosuhteissa ja huolehtia riittävistä liikenneyhteyksistä Itä-Suomessa. 3. Logistiikan ja liikenteen osalta rajan ylittävä liikenne on vähentynyt merkittävästi. Lisäksi kohonneet polttoainekustannukset rasittavat merkittävästi logistiikka-alaa. Julkinen liikenne on itäisessä Suomessa vähäistä ja etäisyydet ovat pitkiä. Useat työssäkäyvät joutuvat käyttämään omaa autoa liikkumiseen. Polttoaineiden hinnan nousu vaikuttaa jo alueen työssäkäyntiin negatiivisesti. 4. Turvallisuus korostuu ja Itä-Suomi ei välttämättä ole enää yhtä houkutteleva investoin-tien tai ulkoimaisen matkailun suhteen. Turvallisuutta tulisi kasvattaa Itä-Suomessa useilla toimenpiteillä, myös Poliisien resursseja tulisi lisätä. 5. Työvoiman saatavuudessa on ollut haasteita eri toimialoilla ja tilanne on hankaloittanut ulkomaisen työvoiman saatavuutta alueelle. Ulkomaiselle työvoimalle tulisi luoda nopeampi polku työllistymiseen. 6. Elinkeinoelämän investointeihin on tullut selvää varovaisuutta ja useilla toimialoilla on haasteita osien/tarvikkeiden ja tavaroiden saatavuudessa. Lisäksi hinnat ovat useilla toimialoilla lähteneet merkittävään kasvuun. Maataloudessa kustannusten kasvu ajaa tiloja edelleen ahtaammalle. Kustannusten jatkuvaa nousua on haasteellista nostaa loppuhintaan.
      • Harju Pauli, maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Fennovoima Oy:n Hanhikiven ydinvoimalan rakennustöiden keskeytyminen ja koko hankkeen kariutuminen. Alueelle kohdistuu emoyhtiön osalta n 100 henkilön irtisanomiset. Rakennustöiden alihankkijoiden työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset. Aluetalouteen kohdentuva rakennustöiden ja tukipalveluiden kysynnän aleneminen ja odotusten romahdus tulee olemaan merkittävä. Hankkeessa on ollut alihankintasuhteessa poikkeuksellisen paljon alueellisia yrityksiä. Kostamuksen rautapelletin kauttakulkuliikenteen lakkaaminen Kokkolaan aiheutti merkittäviä muutoksia satama- ja rautatieliikenteen järjestelyihin. Puunkuljetukset pohjoisen sahoille ja teollisuudelle ovat lakanneet. Luottamus Venäjään ja se talouden kykyyn toimia sääntöperustaisessa yhteistyössä on kadonnut.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Leskinen Pekka
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • - Venäjän viennin (esim. metalliteollisuuteen liittyvät tuotteet) ja Venäjän tuonnin (esim. puun tuonti ml. metsähake, lannoitevalmistajien raaka-aineet) lakkaaminen - Saimaan kanavan käytön alasajo ja siihen liittyvät logistiikkaongelmat - Raja-alueen yhteistyön (esim. EU:n rahoittamat kehittämisohjelmat) alasajo - Tutkimus- ja kehittämisyhteistyön vaikeutuminen - Työvoiman saatavuuden heikentyminen (esim kausityövoima) - Matkailuvirtojen tyrehtyminen - Rajat ylittävän luonnonsuojeluyhteistyön ja luontomatkailun heikentyminen - Lisääntyvän kotimaisen energiantuotannon mahdolliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen - Kansainvälisesti koettu Suomen maariski Venäjän rajanaapurina ja sen seuraukset esim. investointihalukkuuteen Itä-Suomessa
      • MTK-Kaakkois-Suomi ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Maa-, metsä- ja biotalouden, ml. jalostus ja teollisuus, yhteistyö ja kaupankäynti Venäjän kanssa on aiemmin ollut hyvin merkittävää itäisessä Suomessa. Venäjän merkitys alueelle ja aluetaloudelle oli maa- ja metsätaloudessa, elintarvike- ja metsäteollisuudessa ja matkailussa (ml. maaseutumatkailu ja ruokaturismi) huomattavasti suurempi kuin muualla maassamme. Itäisen Suomen maatalous kärsii nyt vakavista kannattavuusongelmista. Tuoreen tutkimuksen mukaan (Maatilojen kehitysnäkymät 2030/KantarTNSAgri) itäisen Suomen maakunnissa tulevaisuudenusko horjuu ja maatilojen lukumäärä vähenee muuta Suomea jyrkemmin. Venäjän sota on pahentanut maatilojen talouskriisiä esimerkiksi heikentämällä raaka-aineitten ja tuotantopanosten saatavuutta, lopettamalla saatavuuden tiettyjen raaka-aineitten osalta ja nostamalla rajusti raaka-aineitten hintoja. Maatiloilla tuotantokustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Jalostava teollisuus on siirtynyt ja näyttää jatkavan siirtymistään läntisempään Suomeen, jonne kuljetusmatkat ovat Kaakkois- ja Itä-Suomesta pitkiä, ja kohonnut energian hinta nostaa vielä lisää kuljetuskustannuksia. Venäjä voi Suomelle olla maariski, mutta itärajalla on erityinen alueriski. Heikko kannattavuus vaikeuttaa maatilojen rahoituksen saatavuutta ja ruokkii negatiivista kierrettä. Saimaan kanavassa kuljetettiin viime vuonna noin 1,3 miljoonaa tonnia mm. maa- ja metsätalouden raaka-aineita ja teollisuuden tuotteita, jotka siirtyvät nyt kuljetettavaksi maanteille ja rautateille. Kanavan rahtimäärä vastaa noin 50 000 rekkakuormaa vuositasolla. Liikennevirrat erityisesti itäisessä Suomessa muuttuvat ja kustannukset kasvavat. Keskittämispolitiikan takia alkutuotantoa ja elinkeinoja on valunut itäisestä Suomesta pois ja sen myötä on euroja, työpaikkoja, elinvoimaa ja kilpailukykyä menetetty länteen. Nykytilanteessa koko itäinen Suomi ja erityisesti Kaakkois-Suomi ulkorajamaakuntina vaativat erityishuomiota.
      • Etelä-Karjalan liitto, Sikanen Satu
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Ennen hyökkäyssodan käynnistymistä rajat ylittävä yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on ollut Kaakkois-Suomessa tiivistä mm. elinkeinoelämän, logistiikan, ympäristön, koulutuksen, tutkimuksen, kulttuurin, urheilun ja muun kansalaistoiminnan piirissä. Rautaesiripun laskeutuminen tarkoittaa, paitsi taloudellisia menetyksiä, myös sosiaalisia, kulttuurisia ja jopa ekologisia vaikutuksia, jotka näkyvät ihmisten arjessa. Vaikutukset elinkeinoelämään Itärajan ylittänyt liikenne on painottunut Etelä-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen. Vuonna 2019 56 % kaikista itärajan ylittäneistä henkilöistä kulki Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen kautta (rajaliikennetilastot). Venäläismatkailulla on ollut merkittäviä aluetalousvaikutuksia kaakkois- ja itärajan maakunnille. TAK Oy:n rajatutkimuksen mukaan ennen koronaa vuonna 2019 venäläismatkailijat jättivät pelkästään Etelä-Karjalaan 310 miljoonaa euroa palvelu- ja tavaraostoina. Ennakoitiin, että koronatilanteen hellittäessä ve-näläismatkailun volyymit palaavat nopeasti vuoden 2019 tasolle. Nyt muuttuneessa geopoliittisessa tilan-teessa ja venäläisen ostovoiman hiipuessa ei ole näköpiirissä venäläismatkailijoiden nopeaa paluuta. Merkkejä siitä on jo saatu, että rajan läheisyydessä sijaitsevat matkakohteet eivät houkuttele enää myöskään muita kansallisuuksia. Yksityisiä matkailuinvestointeja on jo peruttu. Kauempaa katsottuna Suomella on maariski, mutta itärajan maakunnilla on erityinen alueriski. Vaarana on, etteivät itärajan alueet näyttäydy turvallisena elinkeinoelämän investoinneille, matkailijoille ja opiskelijoille. Muuttunut toimintaympäristö vaikuttaa laajasti myös metsäbiotalouteen. Etelä-Karjala ja koko kaakkoinen Suomi ovat metsäteollisuuden keskittymää, jossa on käytetty vuosittain miljoonia kuutioita venäläistä puuta. Kaikkiaan Venäjältä on tuotu Suomeen puuta ja haketta yli 8 miljoonaa kuutiota, josta suuri osa on tuotu rautateitä pitkin rajan läheisyydessä oleville tehtaille. Venäläinen puu pyritään korvaamaan kotimaisella ja myös mm. Baltiasta tuotavalla puulla. Logistiikkavirrat muuttuvat ja raaka-aineiden kustannukset nou-sevat, sillä puuta tuodaan jatkossa aiempaa kauempaa ja aiempaa kalliimmalla. Metsäbiomassan käyttö lisääntyy myös energiasektorilla, kun venäläistä energiaa korvataan kotimaisella metsäbioenergialla. Ete-lä-Karjalassa hakkuut ovat jo välillä ylittäneet vuotuisen kasvun, mutta vain 15 % Etelä-Karjalassa jaloste-tusta puusta tulee omasta maakunnasta. Puuraaka-aineen saatavuus voi nousta metsäteollisuudelle kriit-tiseksi kysymykseksi ja aiheuttaa rakenteellisia muutoksia, joiden seuraukset tehdaspaikkakunnille olisivat valtaisat. Itärajan alueen maatalous painii muun Suomen tavoin kannattavuusongelmien kanssa. Venäjän sotatoimet ovat heikentäneet lannoitteiden saatavuutta, kun mm. ammoniakista valtaosa on tullut Suomeen Venäjältä. Jalostuslaitokset sijaitsevat pääosin Lounais- ja Länsi-Suomessa, jonne kuljetusmatkat ovat Kaakkois- ja Itä-Suomesta pitkiä, ja kohonnut energian hinta nostaa kuljetuskustannuksia. Heikko kannattavuus vaikeuttaa tilojen rahoituksen saatavuutta. Maatalouden tulevaisuudennäkymiin on saatava muutos, jotta pidämme yllä huoltovarmuutta ja vältämme Euroopassa uhkaavan ruokakriisin. Vihreään siirtymään liittyvät haasteet rajaseuduilla Etelä-Karjalassa maakaasun osuus primäärienergian kulutuksesta oli 9 % vuonna 2018 (ISBEO 2030, Itä-Suomen energiatilastointi 2018), mutta se on ollut erittäin tärkeä energiamuoto teollisuudelle. Maakaasu on ollut aiemmin kilpailuetu monille Kaakkois-Suomen teollisuusyrityksille, mutta nyt etu on menetetty. Kotimaisen puubiomassan tarve ja käyttö lisääntyy metsäteollisuuden lisäksi energiasektorilla. Monissa kunnissa on jo aiemmin siirrytty puupohjaiseen energiaan kaukolämmön tuotannossa, ja sama kehitys jatkuu. Turvetuotanto oli käytännössä jo alettu alas, mutta tänä keväänä tuotanto käynnistetään uudes-taan energian saatavuuden turvaamiseksi. Uusiutuvan energian lisäämiseen tuulivoiman avulla liittyy itäisessä Suomessa erityisiä haasteita puolustusvalvonnan näkökulmasta. Puolustusvoimien tutka- ja sensoritekniikan ja tuulivoiman yhteensovittamiselle ei ole löydetty Suomessa ratkaisuja. Puolustusvalvonnan kannalta kriittisenä alueena itärajan maa-kunnat ja kunnat menettävät miljardien tuulivoimainvestoinnit ja kymmenien miljoonien vuosittaiset kiinteistöverotulot. Pitkällä tähtäimellä vaarana on, että itäiseen Suomeen ei saada uutta energiaintensiivistä teollisuutta, mikäli alueella ei tuoteta riittävästi puhdasta energiaa. Energiamurros voi kuihduttaa itäistä Suomea ja kiihdyttää maan sisäistä aluekehityksen eriytymistä. Itäisen Suomen muuttuvat tavaravirrat lisäävät painetta Karjalan radan kunnostukselle Liikennöinti Saimaan kanavalla loppui, sillä vakuutusyhtiöt eivät vakuuta Venäjän aluevesien kautta kulkevia rahteja tai vakuutukset ovat erittäin kalliita. Liikenteen loppuminen Saimaan kanavassa tarkoittaa noin 1,3 miljoonan tonnin tavaramäärän siirtymistä kumipyörille ja raiteille, mikä rekkakuormiksi siirret-tynä tarkoittaa yli 50 000 rekkaa vuodessa. Sodan syttymisen jälkeen kanavassa liikennöi ensimmäinen rahtialus heinäkuun alussa 2022. Venäjän puun tuonnin loppuminen siirtää puolestaan noin 8 miljoonaa kuutiota puuta ja haketta kuljetettavaksi pidempiä matkoja kotimaan raide- ja tieverkolla. Kasvavien kuljetuskustannusten lisäksi liikenteen päästöt uhkaavat nousta. Raideliikenteen kasvun mahdollisuuksia rajaa puutteet rataverkolla ja myös raidekalustossa. Investoinnit olemassa olevaan raideverkkoon ja raidekapasiteettiin ovat välttämättömiä itäisessä Suomessa kiireellisimpänä kohteena kaksoisraiteen rakentaminen Karjalan radalle välille Luumäki – Joutseno. On huomioitava, että pelkästään Etelä-Karjalaan suunniteltuja liikenneinvestointeja on uuden geopoliittisen tilanteen vuoksi peruuntumassa noin 200 miljoonan euron arvosta. Summa koostuu seuraavista hankkeista: Saimaan kanavan remonttiin suunnattu investointipäätös, 95 miljoonaa euroa, tullaan perumaan. Väylän investointiohjelmaan 2022 - 2029 sisältyneet raidehankkeet Imatran ja Vainikkalan rajanylityspaikoille on uudesta investointiohjelmaluonnoksesta vedetty pois. Hallitusohjelmaan kirjattu Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen jäi toteuttamatta, ja nyt muuttuneessa tilanteessa Parikkalan raja-asema on suljettu kokonaan. Pelkästään rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset olisivat hankkeissa olleet tu-hansia henkilötyövuosia, jotka jäävät nyt muuttuneessa tilanteessa toteutumatta. Venäjä-yhteistyön loppuminen vähentää rajamaakuntien kehittämisrahoitusta Peruuntuneiden liikenneinvestointien lisäksi Venäjän hyökkäyssota on vähentämässä kaakkois- ja itärajan maakuntien kehittämisrahoitusta. EU:n ulkoraja-alueina Suomen itärajan maakunnat ovat koko 2000-luvun toteuttaneet EU-Venäjä-ulkorajaohjelmia (ns. CBC-ohjelmat). Ulkorajaohjelmia ei ohjelmakaudella 2021–2027 tulla muuttuneessa tilanteessa toteuttamaan. Kolmelle ohjelmalle oli osoitettu EU-rahoitusta yhteensä noin 112 miljoonaa euroa ja vastaava määrä osallistuvien maiden kansallista rahoitusta. Nyt ulkorajaohjelmien rahoitus on siirtymässä osittain muualle Eurooppaan ja osittain EU:n sisärajoilla tehtävään yhteistyöhön. Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki 4.5.2022 päätöksen siirtää ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden EAKR-myöntövaltuus Interreg-ohjelmille (Central Baltic ja Aurora) perustuen voimassa olevaan EU-lainsäädäntöön. Rahoituksen siirtäminen kaakosta ja idästä etelään ja länteen tässä tilanteessa, jossa muu-toinkin Kaakkois- ja Itä-Suomen toimintaympäristö on radikaalisti heikentynyt, ei ole aluekehityksen näkökulmasta perusteltua. Kaikki ulkorajamaakunnat eivät ole edes Interreg-ohjelmien aluetta. Ulkorajamaakuntien liitot ovat vedonneet työ- ja elinkeinoministeriöön ja EU:n komissioon, että EU-asetusmuutosten valmistelu käynnistettäisiin ja näin voitaisiin turvata vielä jäljellä olevat noin 80 miljoonaa euroa ulkoraja-ohjelmien 2021 - 2027 rahoituksesta niihin maakuntiin, joille ne on alun perin allokoitu. Vaikutukset väestöön ja asumiseen Tilastokeskuksen tietojen mukaan venäjänkieliset ovat suurin vieraskielisten kieliryhmä Etelä-Karjalassa. Venäjänkielisiä asui v. 2021 Etelä-Karjalassa yhteensä 5037 henkilöä eli 59 % kaikista vieraskielisistä. Talouspakotteet vaikeuttavat Etelä-Karjalassa asuvien venäläistaustaisten asukkaiden mahdollisuuksiin hoitaa talouttaan. Esimerkiksi yhtiövastikkeita on jäänyt laajalti maksamatta maksuliikennevaikeuksien vuoksi, mikä aiheuttaa suuria vaikeuksia asunto-osakeyhtiöille. Geopoliittinen tilanne tulnee hidastamaan venäläisten maahanmuuttoa Suomeen. Venäjältä on aiemmin tullut itäiseen Suomeen työikäistä väestöä ja sieltä on saatu tarvittavaa työvoimaa alueille, joilla työikäinen väestö muutoin vähenee. Maahanmuutto on ylipäätään kompensoinut muuta negatiivista väestöke-hitystä. Todennäköistä on, että uusi geopoliittinen tilanne kiihdyttää Itä-Suomen väestökatoa ja heikentää myös tätä kautta alueen elinvoimaa.
      • Kajaanin kaupunki
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Vartiuksen rajanylityspaikan kautta Kajaaniin suuntautunut, leimallisesti Kostamuksen kaupungista tuleva ostosmatkailu on vähentynyt rajusti ja heikentänyt maakuntakeskuksen saamaa ostovoimaa. Vaikutukset näkyvät kaupoissa ja palveluissa. Laajasti Venäjän eri alueilta talvikaudella Kainuuseen tullut suuri matkailuvolyymi on todennäköisesti jäämässä nyt pois, juuri kun koronapandemian kielteinen vaikutus siihen oli väistymässä. Suorat vaikutukset Kajaanin elinkeinoelämään ovat melko vähäiset, koska kaupungin PK-yritysten vientimarkkinat ovat olleet leimallisesti kotimaassa ja Pohjoismaissa. Kajaanin seudun suurimmilla yrityksillä Terrafamella ja Skoda Transtechilla ei ole ollut vientiä Venäjälle. Välillisiä vaikutuksia on parin suuren, muualla pääpaikkaansa pitävien yritysten Venäjän viennin katkeamisella, koska molemmilla on Kajaanissa yksikkö. Kajaanin mittaustekniikan osaamisen pitkän historian omaavat yhteydet Petroskoin yliopistoon on myös jouduttu katkaisemaan. Lähialueyhteistyön rahoituksen, erityisesti Karelia CBC ohjelman rahoituksen loppuminen vähentää toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten ulkopuolista rahoitusta merkittävästi. Oppilaitoksilla on ollut tiivistä rajan yli tehtyä hankeyhteistyötä, joka on osaltaan jatkuvasti kehittänyt niiden omaa osaamista ja TKI-palveluja. Venäläiset opiskelijat ovat olleet suurin kansallisuus oppilaitosten ulkomaisissa opiskelijoissa, pakotteet aiheuttavat erittäin pahoja ongelmia heille. Kainuun kannalta oleellista on ylläpitää kotimainen ja kansainvälinen saavutettavuus, joka ratkaisevasti riippuu lentoliikenteen jatkuvuudesta ja pysyvyydestä, kun muilla kulkutavoilla matka-aika Helsinkiin on 6,5 - 7 tuntia. Koronapandemia on jo kolmesti siirtänyt paluuta markkinaehtoiseen lentoliikenteeseen valtion rahoittaman ostoliikenteen jälkeen, ja nyt Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama raju inflaatio on tuonut mukaan uuden vakavan haasteen lentopolttoaineiden jyrkän hinnannousun takia. Tämä tulee ottaa huomioon vuoden 2023 ostoliikenteeseen varautumisessa. Kajaanin kaupungin kansainvälisten palvelujen vastaanottokeskus oli ensimmäisten joukossa vastaanottamassa Ukrainan pakolaisia. Vastaanotto sujui hyvin henkilöstön vahvalla ammattitaidolla, ja perheet ovat saaneet pakolaisstatuksensa mukaiset palvelut. Kajaanin perusopetus käynnisti jo maaliskuussa perheiden lasten valmistavan opetuksen ja Kajaanin varhaiskasvatus on valmistautunut päivähoitotarpeisiin vanhempien aloittaessa työn tai opiskelun. Tässä yhteydessä Kajaanin kaupunki esittää huolensa Maahanmuuttovirasto MIgrin tavoitteesta kilpailuttaa vastaanottokeskuspalvelut siten, etteivät kunnat voi siihen osallistua. Tämä aiheuttaa kysymyksen, loppuuko Kajaanin pitkän historian omaava vastaanottokeskustoiminta. Kaupunki on valmis jatkossakin ylläpitämään vastaanottokeskusta, mikäli valtion toimet eivät tee sitä mahdottomaksi. Kajaanissa sijaitsee Suomen suurin varuskunta, Kainuun Prikaati, jonka aluetaloudellinen merkitys on suuri työnantajana ja palvelujen hankkijana. Odotusarvo on, että Suomen uudet satsaukset maanpuolustuksen vahvistamiseen tulevat vaikuttamaan myönteisesti KaiPR:n koulutustoiminnan laajenemiseen. Prikaati on myös suuri lentomatkustuksen käyttäjä ja sen varusmiehet junaliikenteen iso matkustajaryhmä. Prikaatin tarpeet maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden näkökulmasta tulee ottaa huomioon eräänä vahvana perusteena Kainuun saavutettavuuden parantamisessa. Maantiestön osalta tulisi tarkastella myös valtakunnan rajan lähialueen etelä-pohjoissuuntaisen alemman tieverkon kuntoa ja tehdä niiden osalta tarvittavat kunnostustoimet.
      • Pohjois-Savon ELY
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • 1) Itä-Suomen turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut. – valtion investoinnit turvallisuusteknologiaan ja erityisesti Itä-Suomeen 2) Itä-Suomen aluekehittämisen lähtökohdat ja aluetalouden rakenteet ovat muuttuneet a. Itä-Suomen maakunnilla on ollut tiivistä yhteistyötä aluetalouden näkökulmasta kaupan, matkailun, koulutuksen, raaka-aineiden, kulttuurin ja TKI-toiminnan aloilla. Näiden osalta vaikutukset näkyvät voimakkaimmin rajamaakunnissa, mutta vaikutukset tuntuvat myös Pohjois-Savon maakunnan alueella (erityisesti matkailu ja siihen liittyvä kauppa, investoinnit matkailukohteisiin sekä raaka-aineiden saatavuus energiateollisuudelle) b. Itä-Suomessa on yksittäisiä yrityksiä, joiden liiketoiminnasta Venäjä/Valko-Venäjä/Ukraina muodostaa merkittävän osan (esim. Ponsse ja Olvi 20 %), näiden markkinaosuuksien menetysten korvaaminen edes keskipitkällä aikavälillä voi olla haastavaa. Nämä voivat näkyä työllisyydessä kohtalaisen lyhyelläkin aikavälillä. Venäjän kaupan menetys vaikuttaa myös alihankintaketjuihin, jotka ovat varsin laajat Pohjois-Savossa, mutta ulottuvat myös maakunnan ulkopuolelle. Korvaavien tuotteiden löytymiselle verkostossa turvataan osaavan työvoiman työllistyminen ja yritystoiminnan jatkuvuus alueella. c. Kriittisiä haasteita ovat Itä-Suomen logistinen asema ja saavutettavuus (Saimaan kanava, etäisyydet Euroopan ja maailmanmarkkinoilta), etäisyys kansainvälisiltä vientimarkkinoita kasvoi eksponentiaalisesti Venäjän markkinan ja rajojen sulkeuduttua ja polttoaineiden kallistumisen vuoksi + energian saatavuus ja siihen liittyvät kytkennät (venäläinen puu ja kaasu, nähtävä myös osittaisena mahdollisuutena vähentää fossiilista riippuvuutta ja satsata omaan biokaasutuotantoon ) d. Yhteydet idän suuntaan ovat poikki ja myös yhteydet muihin suuntiin ovat heikot. Liikennöinti Saimaan kanavalla on käytännössä kokonaan pysähtynyt. Kuljetukset ovat siirtyneet maanteille –Investointien suuntaaminen maantie- ja raideliikenteeseen (Karjalan ja Savon radan pullonkaulojen poistaminen). e. Energiahinnan nousu ja kuljetuskustannusten kasvu tulevat näkymään erityisesti Itäisen Suomen yritysten kustannuskilpailukyvyssä. f. Alueen infran toimivuus on oleellista mm. alueen merkittävästi kokoaan suuremman ruoka- ja elintarviketuotannon osalta. Tällä on huoltovarmuuden kannalta selvästi aiemmin tunnistettua suurempi merkitys. Pohjois-Savon maatalouden merkitys kansallisesti huomattavan suuri – investointien jatkuvuus ja tilojen kannattavuuden turvaaminen haastavassa kustannuskriisissä on oleellista g. Maariski lisääntynyt sijoittajille, sijoittumisille ja matkailijoille koko Suomen osalta. Otettava huomioon maariskin jakautuminen myös maan sisäisesti: oletettu riski kasvaa merkittävimmin Itä-Suomen osalta. h. Vaikutukset ovat heijastuneet Itä-Suomen kalatalouteen erityisesti siten, että venäläisten turistien määrä on vähentynyt/romahtanut ja tämä näkyy erityisesti rajalle sijoittuvassa kalakaupassa (esim. Disas Fish) sekä kalastusmatkailussa. Venäjälle suunnatun poikastuotannon päättyminen tuo isoja muutoksia alalle.
      • Lindholm Terhi, Kotkan kaupunki, kaupunkikehitys ja viestintä
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Kymenlaaksolla on pitkä perinne hyviä tuloksia tuottaneesta ennakoinnista ja skenaariotyöstä. Tänä keväänä ja alkukesällä olemme laatineet yhteisen tilannekuvan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksista. Ennen kesälomakautta käynnistimme pidemmän aikajänteen kehitysvaihtoehtojen skenaarioiden kuvauksen. Ennakointi- ja skenaariotyöhön ovat osallistuneet Kymenlaakson liiton kanssa yhdessä laajasti alueen keskeisten kärkiyritysten, elinkeinoelämän järjestöjen, julkishallinnon sekä koulutus- ja TKI-sektorin edustajat. Sidosryhmille on tehty kysely Ukrainan sodan vaikutuksista Kymenlaaksoon ja järjestetty työpaja, jossa jalostettiin tilannekuvaa. Monialainen työryhmä koordinoi työtä. Sota on johtanut globaalisti mm. 1. pakotteisiin ja vastapakotteisiin 2. Venäjän ja EU:n välisen rajan lähes täydelliseen sulkeutumiseen 3. venäläisen fossiilienergian käytön vähenemiseen ja jatkossa jopa loppumiseen ainakin länsimaissa 4. energian, raaka-aineiden, lannoitteiden ja elintarvikkeiden saatavuus- ja hintaongelmiin 5. Komponenttien ja puolijohteiden saatavuus- ja hintaongelmiin 6. rakennusmateriaalien kallistumiseen 7. Suomen ja Ruotsin NATO-prosessiin Vaikutukset Kymenlaaksoon Kymenlaakso on teollisuus-, logistiikka- ja rajamaakunta, jolla on sekä maa- että merirajaa. Tilannekuvan pohjalta on tunnistettu merkittävimmät vaikutukset alueeseen. Liitteeksi on kerätty tilannekuvan muodostumista tukevia tilastoja (tilastot ja taustat). Metsä- ja biojalostusteollisuudella on rakennemuutoksesta huolimatta edelleen keskeinen merkitys etenkin bkt:n muodostumiseen. Alan uudistuminen oli hyvässä vauhdissa ennen Covid-pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Molemmat kriisit heijastuivat voimakkaasti myös alueen teollisuutta ja koko Suomen kuljetuksia palvelevaan logistiikkasektoriin sekä pk-yrityksiin. Lähes kaikki logistinen toiminta ja yhteistyö Venäjän kanssa uhkaa loppua. Tästä voi kehittyä pitkäaikainenkin tilanne. Suomi on ”logistinen saari”. Muuallekin kuin Venäjälle suuntautuva ulkomaankauppa ja ihmisten kansainvälinen liikkuminen on vaarassa vaikeutua. Meri- ja ilmaliikenne voivat kohdata erilaista häirintää. Tämä tarkoittaa vaihtoehtoisten väylien ja reittien merkityksen kasvamista. Myös itäistä ja kaakkoista Suomea palvelevien rautatie- ja kumipyöräväylien kehittäminen ja ylläpito nousee tärkeäksi. Esimerkkinä tästä ovat VT15 ja Kouvola-Kotka rautatie satamiin asti. Nämä korostuvat entisestään Saimaan kanavan liikenteen loppuessa. Raaka-aineiden ja energian saatavuudesta ja hinnasta riippuvainen teollisuus kohtaa suuria vaikeuksia ja maariski on vaarassa kasvaa. Polttoaineiden hintakehitys vaikeuttaa myös pitkien kuljetus-, työ- ja asiointiyhteyksien hoitamista. Toisaalta tilanne nopeuttaa energia-alan uudistumista ja vihreä siirtymä kiihtyy. Näissä molemmissa kaakkoinen Suomi on monella tavalla edelläkävijä. Energian tuotannossa ja varastoinnissa on hyödynnettävä uudet mahdollisuudet. Akku- ja vetyklusterit kehittyvät, mutta puolustusvoimat estävät nykyteknologiaan nojaavan tuulivoimatuotannon kehittymisen vedoten tutkavaikutuksiin. Tämän vuoksi estyy yli 200 turbiinin rakentaminen. Uhkaava ruokakriisi vaikuttaa myös Suomessa. Huoltovarmuus ja elintarvikeomavaraisuus nousevat keskiöön. Kymenlaaksossa on merkittävää elintarviketuotantoa, jonka kehittämissuunnitelmia valmistellaan. Korkeakoulu- ja TKI-sektorilla sekä ammatillisessa koulutuksessa on löydettävä uudet yhteistyökumppanit ja helpotettava osaajapulaa keskeisillä aloilla. Ukrainan tuleva jälleenrakentaminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia teollisuuden ja rakennusalan lisäksi myös koulutusviennille. Menestyvän Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ohella tarvitaan vahvempaa yliopistotoimintaa, jota koordinoimaan tulee perustaa yliopistokeskus.
      • VR Group
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • VR-Yhtymä Oyj (jäljempänä VR) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkokentässä mainitussa asiassa ja lausuu siitä seuraavaa: 1. Merkittävimmät muutokset toimintaympäristössä sodan alkamisen jälkeen −pakotteiden vaikutukset junaliikenteeseen ja rajat ylittävän liikenteen näkymät Länsimaiden pakotteet eivät toistaiseksi kohdistu rautatieliikenteeseen EU:n ja Venäjän välillä. Tästä huolimatta VR on päättänyt Venäjään liittyvien toimintojen keskeyttämisestä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Jo pian hyökkäyssodan alkamisen jälkeen rajasimme yhteydenpitomme RZD:n kanssa vain välttämättömään kommunikaatioon, jota rajan ylittävän liikenteen hoitaminen edellyttää. Venäjän rautatieyhtiöön (RZD) kohdistuvien rahoituspakotteiden vaikutukset ovat heijastuneet VR:n toimintaan lähinnä yhtiöiden välisen rahaliikenteen vaikeutumisena. Helsingin ja Pietarin välistä matkustajaliikennettä jatkettiin Allegrolla 27.3. saakka ja pääasiallisena tarkoituksena oli turvata suomalaisille pääsy Suomeen. Allegro-liikenteen loputtua kalusto on valmisteltu kunnossapitoyhtiö VR Fleetcaren toimesta pitkäaikaiseen seisontaan Suomessa. VR on päättänyt irtautua hallitusti myös idän tavaraliikenteestä, ja VR Transpoint on laatinut suunnitelman liikenteen alas ajamiseksi. Kotimaisten asiakkaiden kanssa solmittujen Venäjän-liikenteen rahtiliikennesopimusten irtisanominen toteutetaan sopimuksissa määritetyillä ja asiakkaiden kanssa neuvotelluilla tavoilla. Luovumme myös yhteisyrityksistämme Venäjällä. Pyrimme mahdollisimman nopeaan idänliikenteen pysäyttämiseen, mutta arvio on, että prosessi vie useamman kuukauden ja viimeiset sopimukset päättyvät kuluvan vuoden loppuun mennessä. Noudatamme toiminnassamme pakotteita, lainsäädäntöä ja viranomaisohjeita, ja mikäli rautatieliikenteeseen kohdistuvia pakotteita tulisi voimaan, idän tavaraliikenne pysähtyisi nopeammin. Kuten todettua, junaliikenteeseen ei tällä hetkellä kohdistu pakotteita, mutta joihinkin tuotteisiin kohdistettujen pakotteiden seurauksena on viranomaisten toimesta pysäytettynä Suomessa noin tuhat junavaunua, joissa on pakotteiden alainen kuorma. Kyseisiä vaunuja säilytetään tällä hetkellä Suomen rataverkolla sivuraiteilla ja ratapihoilla.
      • Kainuun ELY
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Kainuu on ollut mukana TK-Evalin laatimassa selvityksessä "Selvitys toimintaympäristön muutosten vaikutuksista IP-alueen kehittämiseen". Selvityksessä tarkastellaan liikennettä ja logistiikkaa, turvallisuutta, energiataloutta ja huoltovarmuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, työvoimaa ja koulutusta sekä elinkeinoja. Selvitys ottaa laajasti kantaa muutoksiin ja tässä lausunnossa viitataan siihen toimintaympäristön muutosten todentamiseksi. Kainuun näkökulmasta merkittävimpiä muutoksia ovat:  Venäjälle vientiä harjoittavien pk-yritysten osuus vientiä harjoittavista pk-yrityksistä on Kainuussa IP-alueen suurin. Venäjältä tuonnin epävarma tilanne vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Matkailu on yksi Kainuun painopistetoimialoista. Kainuun kansainvälisen matkailun merkittävin ryhmä on ollut venäläiset. Ulkomaisen matkailun volyymi on koronapandemian vuoksi pienentynyt jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Ostosmatkailusta on jäljellä arviolta 10-20 % jäljellä verrattuna aikaan ennen koronaa. Pidetään kuitenkin todennäköisenä, että matkailu olisi palautunut nopeasti vähintään aiemmalle tasolle ilman Venäjän hyökkäyssotaa. Vartiuksen rajanylityspaikan kapasiteettia on kasvatettu vuoden 2021 aikana tehdyillä investoinneilla, mikä tukee nykyistä laajempaa rajaliikennettä.  Ukrainalaiset ovat olleet merkittävä kausityövoima Kainuussa erityisesti metsätöissä ja marja-alalla. Työvoiman saanti Venäjältä (Kainuussa erityisesti Kostamuksesta) on seisahduksissa (vaikutuksia mm. metalli- ja kuljetuspuolella sekä siivousalalle). Kainuussa koetaan Suomen korkeimpia rekrytointiongelmia, mitä tilanne edelleen pahentaa.  Energian, elintarvikkeiden, mineraalien, kriittisten tavaroiden ja varaosien saatavuus ja hintojen nousu vaikuttavat niin kansalaisten, yritysten kuin julkisten toimijoiden talouteen ja käyttäytymiseen. Pitkien etäisyyksien maakunnassa ja maassa yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen on aikaisempaa vaikeampaa.  Huoltovarmuuden ja varautumisen merkitys on kasvanut. Maantiekuljetusten tärkeys ja määrä lisääntyy. Kuljetusvirroissa tapahtuu muutoksia. Puunkuljetusten määrä Suomen sisällä on kasvussa. Varautumisen vuoksi yhteydet pohjoisen kautta tulevat yhä merkityksellisimmiksi. Lentoliikenne on välttämätön elinvoiman ja huoltovarmuuden ylläpidossa. Kainuun rajavartioston valvontavastuulla noin 400 km Suomen ja Venäjän välistä valtakunnan rajaa. Rajavartioinnin merkitys kasvaa.  Maatalouden ahdinko on syvenemässä. MTK:n kevään 2022 kyselyn mukaan 63,5 % tiloista arvioi maksuvalmiuden kehityksen viimeisen 12 kk:n aikana heikentyneen tai heikentyneen voimakkaasti. 61,8 % tiloista arvioi maksuvalmiuden heikkenevä tai heikkenevän voimakkaasti seuraavan 6 kk:n aikana. Kasvinviljelijöistä lähes 40 % aikoo supistaa satokasvien viljelyalaa tulevalle kasvukaudelle ja yli 30 % kotieläintuotantoa seuraavan 12 kk:n aikana. Kainuussa on vahva kotieläintuotanto, jossa tehdyt muutokset ovat melko pysyviä. Kainuussa ongelmatilojen määrää on useita kymmeniä.  EU:n ulkorajaohjelmia ei jatketa eikä uuden ohjelmakauden ohjelmia käynnistetä, mistä johtuen niihin kohdennettu rahoitus ja toimenpiteet jäävät toteutumatta.
      • Lapin liitto
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Puutteellisen julkisen liikenteen ja pitkien matkojen takia polttoaineen hinnan nousu heikentää yritysten kilpailukykyä ja tuntuu yksityishenkilöiden kukkarossa. Lisäksi polttoaineiden hinnannousu on tuonut uuden vaikutuksen maakuntakenttien lentoliikenteeseen, sillä mm. Kemi-Tornion lentokentän lentoja on päätetty vähentää hinnannousun vuoksi. Logistiset haasteet kohottavat tuotantokustannuksia ja syövät yritysten kannattavuutta. Logistiikkakustannusten nousu heikentää erityisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä ja rasittaa kuljetusyrityksiä ja -yrittäjiä. Pohjoisessa Ruotsin suunta on logistisesti tärkeä ja tavaraa liikkuu myös sen kautta. Näiden yhteyksien kehittämisellä vahvistettaisiin koko Suomen huoltovarmuutta, kun riippuvuus Itämeren laivaliikenteestä samalla pienenisi. Nato-jäsenyys lisää entisestään Suomen merkitystä ja painoarvoa transatlanttisessa puolustusyhteistyössä sekä normaali- että poikkeusoloissa. Nato- jäsenyyden myötä Lappiin odotetaan tulevan lisää sotilaallista aktiviteettia. Esimerkiksi Rovajärven harjoitusalueen käytön ennakoidaan lisääntyvän. Logistiset tekijät vaikuttavat myös turvallisuuteen näkyen mm. siinä, että Pohjois- Atlantin meriyhteyksien ja Suomen arktisten lähialueiden merkitys on kasvamassa ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt. Siksi on tärkeää, että muun liikkuvuuden lisäksi sotilaallisen liikkuvuuden toimintaedellytykset luodaan Suomessa mahdollisimman suotuisiksi. Puunkorjuun ja kaivostoiminnan lisääntymisellä on vaikutusta kuljetusalan lisäksi tiestön ja rautateiden kuntoon. Alueilla on suuri huoli siitä, miten rahoitusta riittää alemman tieverkon kunnossapitoon. Sota ja venäläisestä energiasta irtautuminen vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää. Energiatalouden teknologisen muutoksen rinnalla vihreä siirtymä lisää tarvetta myös osaamisen kasvattamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Lapin elinkeinoelämän potentiaali on vihreässä siirtymässä huomattava ja sen merkitys korostuu uudessa tilanteessa. Esimerkiksi kaivoshankkeiden ennakoidaan etenevän uudessa tilanteessa. Kriittisiä Lapista saatavia mineraaleja ovat mm. nikkeli, kupari ja koboltti. Fosfaatti (Soklin kaivos) puolestaan on tärkeä lannoiteteollisuudelle ja siten huoltovarmuudelle. Alueella panostetaan tuulivoimaan vahvasti ja myös vesivoimaa tullaan hyödyntämään aiempaa enemmän. Tuulivoiman hyödyntämismahdollisuuksiin vaikuttaa mm. Puolustusvoimien suojavyöhykkeet. Myös vetytalouden kehittymistä ovat vauhdittaneet nykyinen geopoliittinen tilanne ja tarve vähentää tuontienergiariippuvuutta. Tuorein uutinen aiheeseen liittyen on, että Suomeen perustetaan kansallinen vetyverkko, joka osaltaan vauhdittaa vähähiilisen vedyn hyödyntämistä teollisuudessa, liikenteessä ja energiamarkkinoiden, erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainottamisessa. Vihreän siirtymän vauhdittuminen näkynee myös Perämeren rannikkoseudun vetytalousaluesuunnitelmissa (”vetytalouden piilaakso” – Kokkola-Tornio-Ruotsi). Kotimaisen puun kysyntä on jo kasvanut, kun puun tuonti Venäjältä on loppunut. Kysyntä on lisääntynyt myös muiden Venäjältä tuotujen raaka-aineiden osalta. Haasteita voi olla siinä, löytyykö alueelta riittävästi tekijöitä ja kalustoa kotimaisen puuraaka- aineen keräämiseen samalla, kun polttoainekustannukset ovat nousseet huomattavasti. Lapissa venäläinen puu on näkynyt yksittäisten kuntien ja Stora Enson lämmöntuotannossa. Muuten metsätalouskentässä venäläisen puun korvaaminen kotimaisella ei näyttäisi muodostuvan esteeksi. Kotimaisen puun käyttö lisääntyy. Turpeen energiakäytöstä luopuminen nopealla aikataululla tuo arktiselle alueelle riskin kaukolämpöverkoston toiminnalle ja energian hinnalle. Kansallisesti on varmistettava, että energiakustannukset pystytään pitämään kohtuullisissa rajoissa. Kannattavuuskriisissä jo ennestään ollut alkutuotanto kärsii voimakkaasta tuotantopanosten hintojen noususta, vaikka tuottajahinnat ovatkin kasvaneet alkuvuoden aikana ja jatkanevat edelleen kasvuaan. Sota nopeuttaa toimialan ääripäiden eriytymistä: heikompia tiloja kaatuu samalla kun vahvat toimijat pystyvät ennakoimaan esim. materiaalihankintoja ja kasvattamaan toimintaansa. Huoltovarmuuden nimissä huolta herättääkin keskittyvä alkutuotanto: hajautettu malli ei olisi niin haavoittuva kriisitilanteissa. Lappilaisilla yrityksillä ei ole vahvoja kytkentöjä Venäjälle, ja kokonaiskuvassa alueella on vain vähän vientiä itänaapuriin. On kuitenkin yksittäisiä yrityksiä, joille pakotteilla ja vastapakotteilla on huomattavia vaikutuksia. Lisäksi on joitakin kymmeniä yrityksiä, joilla vienti/tuonti on ollut pieni osa liiketoimintaa ja joiden kaupankäyntiin sota vaikuttaa negatiivisesti. Suoria vaikutuksia on ollut mm. rakennusalalla ja joidenkin tuotteiden myynnissä. Matkailualalle sodalla on ollut vaikutuksia ja matkoja Suomeen on peruttu. Mitä kauempaa Suomea katsotaan, sitä enemmän Venäjän raja näyttäytyy uhkana. Itärajan eksotiikka, jota matkailussa on aiemmin pystytty hyödyntämään, on Venäjän aloittaman sodan myötä muuttunut käänteiseksi. Venäläisten matkailijoiden osuus ja merkitys Lapin matkailussa on pieni. Sen sijaan aasialaismatkailijat ovat Lapin matkailuelinkeinolle tärkeä ryhmä, joiden määrä väheni jo korona-aikana. Nyt sota vaikeuttaa lentoyhteyksiä ja vaikuttaa edelleen Aasian suunnalta tulevaan turismiin.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        5.7.2022
        • 1.a. Liikenne ja logistiikka Saimaan kanavan liikenteen pysähtyminen on lopettanut Saimaan alueen satamien suorat ulkomaankuljetukset. Vuonna 2021 kanavassa kuljetettiin yli 1,3 miljoonaa tonnia mm. metsä- ja kaivannaisteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Suurin määrä kuljetuksista oli raakapuun tuontia (543 000 tonnia). Raakamineraaleja kuljetettiin 371 000 tonnia ja lannoitteita 100 000 tonnia. Suomalaisen metsäteollisuuden vientikuljetuksia oli 169 000 tonnia. Kuljetukset olivat kuitenkin vähentyneet reilusti ennätysvuodesta 2004, jolloin kanavalla kuljetettiin lastia 2,4 miljoonaa tonnia. Liikenneväylänä Saimaan kanava on koko itäisen Suomen elinkeinoelämälle merkittävä. Kuljetusmääriä havainnollistaa laskelma, jonka mukaan kanavan liikenteen siirtyessä kokonaan teille, liikkuisi siellä vuosittain 25 tonnin kuormalla 52 500 rekkaa enemmän (noin 23 %) kuin nykyisin. Nykyisessä tilanteessa, jossa kanavaliikennöintiä ei ole, koska varustamot eivät uskalla viedä kalustoaan Venäjän aluevesille, eivätkä vakuutusyhtiöt vakuuta kuljetuksia, kanavaa aiemmin käyttäneiden yritysten logistiikkakustannukset ovat jo nousseet. Tieliikenteeseen Ukrainan sodalla on useita vaikutuksia. Siihen vaikuttavat suorimmin raaka-aineiden saannin loppuminen Venäjältä, polttoaineiden hinnan nousu sekä pahentunut kuljettajapula. Näillä on vaikutuksia myös maanteiden liikennesuoritteeseen, mutta kokonaisuutena vaikutusten arvioidaan olevan maltillisia. Aiemmin Venäjältä tuodun raakapuuvirran korvaaminen kotimaisella lisää painetta myös vähäliikenteiselle tieverkolle heikentäen teiden kuntoa. Samalla se lisää kuljetusyritysten tilauksia, mutta alalla piilee orastava kapasiteettipula, kun venäläisiä ja ukrainalaisia kuljettajia ei ole enää käytettävissä. Maantiekuljetukset ovat kallistuneet polttoaineiden hinnannousun myötä sitä mukaa, kun kohonneet polttoainekustannukset on saatu siirrettyä kuljetusten hintoihin. Sitä ennen kustannuskehitys rasittaa kuljetusyrityksiä ja -yrittäjiä. Kuljetusalalla polttoaine muodostaa noin 26–30 prosenttia kustannuksista ja maamme tavaraliikenteestä 90 prosenttia kulkee maanteitse, joten sodan vaikutus tiellä kuljetettavaan tavaraliikenteeseen on huomattava. IP-alueen pitkien etäisyyksien takia polttoaineen hinnan nousu heikentääkin erityisesti yritysten kilpailukykyä, mutta puutteellisen julkisen liikenteen ja yksityisautoilun välttämättömyyden vuoksi se tuntuu voimakkaasti myös yksityishenkilöiden kukkarossa. Polttoainekustannusten kallistuminen vaikuttaa merkittävästi myös työmatkaliikenteeseen. Etelä-Savossa työssäkäyntialueena on koko maakunta ja työmatkat ovat pitkät, joten liikkumisen kallistuminen heikentää työvoiman saatavuutta ja hankaloittaa työntekijöiden alueellista liikkuvuutta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman, kohteet sisältävät useita rajaliikennettä koskevia investointikohteita. Suunnitelmaa toimeenpanevassa valtion vuosille 2023–2030 laaditussa väyläverkon investointiohjelmassa niiden toteuttamista kuitenkin siirretään eteenpäin. Merkittävät suunnitelmamuutokset koskevat mm. Saimaan kanavan sulkujen pidentämistä ja kanavan vedenpinnan nostamista. Suunnitelmat Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi on jäädytetty. Etelä-Savon maakuntaliitto on osallistunut Kaakkois-Suomi – Venäjä ENI CBC 2014-2020 -ohjelman toimeenpanoon yhdessä Kymenlaakson liiton ja Etelä-Karjalan liiton sekä Venäjän puolen Leningradin alueen ja Pietarin kanssa. Hallintoviranomaisena ohjelmassa toimii Etelä-Karjalan liitto. Ohjelman toteutus on ylittänyt puolivälinsä päättyen vuoden 2024 loppuun mennessä. Rahoitettuja hankkeita on 71, joista isoja investointihankkeita (ns. LIP-hankkeita) yhdeksän. Etelä-Savolle erityisen tärkeää LIP-hankkeista on Parikkalan rajanylitysaseman kehittäminen. Uuden EU-ohjelmakauden Kaakkois-Suomi-Venäjä-CBC-ohjelman suunnitelmat vuosille 2021-2027 on jäädytetty, joten Parikkalan rajanylityspaikan infrastruktuuriin liittyvän LIP-investoinnin toteuttaminen on myös jäädytetty. Puutteellisen julkisen liikenteen ja pitkien matkojen takia polttoaineen hinnan nousu heikentää yritysten kilpailukykyä. Hintojennousu uhkaa heikentää julkisen liikenteen vuorotarjontaa entisestään (raideliikenne, lentoliikenne, linja-autoliikenne). Logistiset haasteet kohottavat tuotantokustannuksia ja syövät yritysten kannattavuutta. Logistiikkakustannusten nousu heikentää erityisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä ja rasittaa kuljetusyrityksiä ja -yrittäjiä. Puunkorjuun lisääntymisellä on vaikutusta kuljetusalan lisäksi tiestön kuntoon. Lisääntynyt raskas liikenne heikentää entisestään tiestön kuntoa, sillä tiestöä ei ole suunniteltu näin raskaalle liikenteelle. Alueilla on suuri huoli siitä, miten rahoitusta riittää alemman, vähäliikenteisen tieverkon kunnossapitoon. Paikallisten tiestöhankkeiden tarve kasvaa. Saimaan kanavan tilanteella on suora vaikutus Itä-Suomen maakuntiin. Kanavaliikennöinnin jäädessä pois raideliikenteen ja alemman tieverkoston kehittäminen korostuvat. Kanavaliikenteen loppuminen tyrehdyttää jossain määrin Saimaan alueen vesiliikenteeseen pohjautuvaa turismia – ainakin sinne kaavailtuja mahdollisuuksia. Saimaan kanavan kautta tapahtuvan risteilyliikenteen kehittäminen, ml. kansainväliset hankkeet, on jäissä. 1.b. Turvallisuus Turvallisuusnäkökulma on olennainen osa koettua maariskiä. Suomen kohdalla maariski on kasvanut samaa vauhtia kuin Venäjä on osoittanut aggressiivisuuttaan muita maita kohtaan. Potentiaalinen maariski näkyy Suomessa mm. matkailussa, yritysten sijoittumisessa ja ulkomaisissa sijoituksissa. Ukrainan sodan pitkittyminen nostaa riskiä, mutta Natoon liittyminen todennäköisesti pienentää sitä, kun Suomi Naton jäsenenä voidaan mieltää aiempaa turvallisemmaksi maaksi. Suhtautuminen venäläisten investointeihin (myös teollisiin) on Etelä-Savossa muuttunut merkittävästi aiempaa varovaisemmaksi ja investoinnit ovat käytännössä estyneet, mikä vaikuttaa alueen kuntien kehittämisstrategioihin, elinkeinopolitiikkaan, erityisesti matkailun näkymiin. 1.c. Energiatalous ja huoltovarmuus Kotimaisen maatalouden rooli huoltovarmuuden ylläpitäjänä on kasvanut, mutta sen kykyä vastata odotuksiin häiritsee voimakkaasti alalla jo ennen Venäjän hyökkäystä vallinnut kannattavuuskriisi. Maataloudessa on lisäksi erityisesti viime aikoina kärsitty tuotantopanosten valtavasta hinnannoususta ja heikosta kannattavuudesta. Etelä-Savossa vaikutukset ovat olleet raskaimpia kotieläin- ja maitotiloille, mikä on jo vaikuttanut tilarakenteeseen ja tilojen määrään. Tällä on välittömiä vaikutuksia koko ruokaketjulle, erityisesti kotimaiselle maakunnan elintarviketeollisuudelle, joka korostaa tuotteiden paikallista alkuperää. Merkittävä osa maatilojen tarvitsemasta kausityövoimasta on aiemmin tullut Ukrainasta ja tällä hetkellä erityisesti miestyövoiman saaminen tiloille on käytännössä mahdotonta. Aurinko- ja vetyenergian nopea käyttöönotto edellyttää TKI-toiminnan tehostamista kaikkialla Suomessa. Tuulivoiman rakentamisedellytykset ovat toistaiseksi olleet Etelä-Savon alueella vähäisiä, johtuen Puolustusvoimien asettamista rajoituksista. Tämän vuoksi maakunnalla on huonommat lähtöasetelmat vihreässä siirtymässä läntisiin maakuntiin verrattuna. Puun merkitys energialähteenä korostunee lähivuosina fossiilisten energialähteiden käytöstä luovuttaessa. Lisähaasteita aiheuttanee se, että polttoon perustuva energiantuotantoa suunnitellaan rajoitettavaksi EU-tasolla. 1.d. Kansalaisyhteiskunnan toiminta EU:n ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti rajaseuduille. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on tällä ohjelmakaudella (2014–2020) toteutettu kolmea EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaa (ENI CBC): Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi –Venäjä. Kaikille ohjelmille yhteisiä painopisteitä ovat olleet elinkeinoelämän kehittäminen, ympäristönsuojelu sekä rajojen hallinta ja turvallisuus. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien ENI CBC -ohjelmien toimintaympäristön, minkä vuoksi Euroopan komissio on jäädyttänyt ohjelmien rahoitussopimukset. Sen seurauksena ohjelmien toimeenpano Venäjän kanssa on keskeytetty. Suomen ja Euroopan komission yhteisenä tavoitteena on ENI CBC -ohjelmien 2014–2020 mahdollisimman hallittu alasajo siten, että EU-puolen tuensaajat ja ohjelmien hallintoviranomaiset kärsivät tilanteesta mahdollisimman vähän. Ohjelmakaudelle 2021–2027 valmisteltiin Suomessa kolmea EU:n ulkorajoille sijoittuvaa Interreg NEXT -ohjelmaa, joiden tavoitteena olisi ollut jatkaa aiempien ENI CBC ohjelmien kehittämistyötä tukemalla Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteistyötä erilaisten kehittämis- ja investointihankkeiden avulla. Kolmelle ulkorajoilla toteutettavalle NEXT-Interreg-ohjelmaa oli myönnetty EU-rahoitusta yhteensä 112,1 miljoonaa euroa, josta 55,5 miljoonaa euroa EAKR:n rahoitusta ja 56,6 miljoonaa euroa NDICI-rahoitusta. Sodan vaikutuksesta Venäjään kytkeytyvien kauden 2021–2027 ulkorajayhteistyöohjelmien valmistelu on nyt keskeytetty. Vuoden 2022 EAKR:stä on siirretty 9,5 miljoonaa euroa Interreg Aurora- ja Interreg Central Baltic -ohjelmiin, joiden alueeseen Etelä-Savo ei kuulu. Rajaohjelmien jäädytys poisti Etelä-Savosta yhden keskeisen aluekehittämisen rahoitusinstrumentin. Etelä-Savossa ko. hankkeet ovat ylläpitäneet suomalaisten ja venäläisten suhteita erityisesti kulttuurin, liikunnan ja tutkimuksen alalla. Kaakkois-Suomi –Venäjä-ohjelmaan kohdistetun EU-rahoituksen uudelleen suuntaamisesta käydään keskustelua komission kanssa. Kaikki itäisen Suomen rajamaakunnat, Etelä -Savo mukaan lukien, ovat esittäneet varojen siirtämistä Suomen EU-rakennerahasto-ohjelmaan vuosille 2021–2027, Interreg-ohjelmien sijaan. Kyseiset Interreg-ohjelmat soveltuvat heikosti Etelä-Savon maakunnan kehittämiseen. Kuntatasolla merkittävin Ukrainan sodan vaikutus on ollut tilapäistä suojelua tarvitsevien ukrainalaisten tulo alueelle. Se on edellyttänyt julkisen sektorin yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ukrainalaisten vastaanotossa, palvelujen järjestämisessä ja kotouttamisessa. Kunnille tulee täysimääräisesti korvata alueelle saapuneiden tilapäistä suojelua tarvitsevien ukrainalaisten vastaanottopalveluista ja mahdollisesti kotouttamisesta aiheutuneet kustannukset. 1.e. Työvoima ja koulutus Sota aiheuttaa vajeen venäläisessä ja ukrainalaisessa kausityövoimassa, mikä näkyy etenkin maataloudessa ja kuljetusalalla. Varsinkin ukrainalaisten miesten puuttuminen kausityövoimasta näkyy kasvin- ja marjanviljelytiloilla. Ukrainasta sotaa paenneissa on myös korkeasti koulutettua väkeä. Tämän osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen on koettu haasteeksi IP-alueella, kuten koko Suomessa. Ukrainalaisten työllistyminen on ollut vielä melko vähäistä, mutta potentiaalia sen suhteen on olemassa. Etelä-Savossa toimivilla oppilaitoksilla on vähäisessä määrin mahdollista ottaa vastaan vieraalla kielellä suoritettuja näyttötutkintoja. Tätä mahdollisuutta tulisi laajentaa. 1.f. Elinkeinot Sota vaikuttaa yritysten omiin ja niiden tilaajilleen toteuttamiin investointeihin siten, että osa suunnitelluista investoinneista lykkääntyy, mutta osa jää toteuttamatta kokonaan esimerkiksi heikkojen tulevaisuuden näkymien ja hintojen kallistumisen vuoksi. Lisäksi komponenttipula hidastaa hankkeiden toteuttamista. Sodan aiheuttamien haasteiden kanssa samanaikaisesti kärsitään osaajapulasta useilla aloilla. Tämä heikentää suoraan yritysten mahdollisuuksia kasvuun. Kesäkuun 2022 Kauppakamarikyselyssä selvitettiin yrityksiltä, onko Venäjän sota Ukrainassa vaikuttanut niiden suunnittelemiin investointeihin. Vastaajista 29 prosentin mukaan investoinnit ovat sodan vaikutuksesta vähentyneet merkittävästi tai jonkin verran. Matkailualalle sodalla on myös ollut vaikutuksia ja matkoja Suomeen on peruttu. Mitä kauempaa Suomea katsotaan, sitä enemmän Venäjän raja näyttäytyy uhkana. Itärajan eksotiikka, jota matkailussa on aiemmin pystytty hyödyntämään, on Venäjän aloittaman sodan myötä muuttunut käänteiseksi. Venäläisten matkailijoiden tulo Saimaalle on käytännössä loppunut, ja tulevaisuuden näkymät tämän kohderyhmän osalta ovat heikot niin matkailijoiden määrän kuin ostovoimankin suhteen. Matkailussa katseet on käännetty uusiin markkinoihin jo useiden vuosien ajan. Sota vähentää alalta myös venäläisomisteisia matkailuyrityksiä. Etelä-Savossa matkailuelinkeino on merkittävä työllistäjä (1552 henkilötyövuotta v. 2018). Välitöntä matkailutuloa on ennen koronapandemiaa kertynyt vuosittain 230,5 miljoonaa euroa, joka vastaa neljän prosentin osuutta kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Välillisen matkailutulon vaikutukset harvaan asutun seudun palveluvarustuksen säilymiselle ovat lisäksi merkittävät. Erityisesti maaseutumatkailussa venäläismatkailijoiden vähenemisen ennakoidaan näkyvän. Vuonna 2019 venäläiset matkailijat olivat Etelä-Savon ylivoimaisesti suurin ulkomainen majoittujaryhmä, lähes 70.000 majoittumisvuorokaudellaan, kun seuraavaksi suurimman ryhmän, saksalaisten majoittumismäärä oli hieman yli n 20.000 yöpymistä. Ulkomaisista matkailijoista venäläisten osuus oli noin 46 % vuonna 2019. Vuoden 2022 tammi-toukokuussa venäläismatkailijoiden yöpymisvuorokausia Etelä-Savossa oli yhteensä enää 330 vrk, joka on 0,2 % kokonaisyöpymisistä. Maatalous on jo valmiiksi kriisissä ja sota syventää kriisiä entisestään. Toisaalta se on lisännyt puhetta omavaraisuuden kasvattamisesta ja maatalouden kilpailukyvystä. Selvää on, että alkutuotannon rakennemuutos kiihtyy, kun alan toimijoista osa tippuu kelkasta ja vahvat toimijat lisäävät omaa osuuttaan. Lähteet: - Selvitys toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta IP-alueen kehittämiseen (TK-Evalin raportti 2022) - Tilastokeskus, Visit Finland/Rudolf, Visitory-matkailutilastot
      • Itä-Suomen yliopisto, Makkonen Soili
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Rajan sulkeutumisen ja pakotteiden vuoksi koko Itä-Suomen talousalue kärsii merkittävästi. Itä-Suomen yliopiston tutkimus- ja opetustoiminnasta merkittävä osa on perustunut yhteistyöhön venäläisten partnereiden kanssa. Kaikki käynnissä oleva yhteistyö venäläisten organisaatioiden kanssa on keskeytetty. Yliopiston kansainvälisistä tieteellisistä julkaisuista vuosittain noin 10 % on yhteisjulkaisuja venäläisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on ollut suuri volyymi yhteistyössä venäläisten partnereiden kanssa; kehittämistoiminnassa merkittävimmät ovat CBC-ohjelmat, joista rahoitus yhteenlaskettuna on noin 2 M€. Suomen Akatemian hankkeissa liikkuvuus venäjältä on ollut keskeistä. Edellä mainittujen lisäksi yliopiston opiskelijarekrytointi (ml. jatkotutkinto-opiskelijat) vaikeutuu. Lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden määrä tulee laskemaan. Vaikka opiskelijavalinnassa kansalaisuus ei ole este, on selvää että haasteita on myös tällä sektorilla. Lisäksi maantieteellinen sijainti on jo nyt aiheuttanut hankaluuksia ja pelkotiloja; Venäjän rajan läheisyys sekä Suomen Nato-prosessin aikana mahdolliset Venäjän häiriötoimet näyttäytyvät kansainvälisille toimijoille uhkana. Odotettavissa on myös yhteistoiminnan keskeytymisestä yliopistolle huomattava taloudellinen suora menetys. Yhteistyön katkeamisella on pitkäkestoisia vaikutuksia yliopiston perusrahoituksen indikaattoripohjaisessa rahoituksessa. Taloudellinen menetys tulee olemaan miljoonia euroja; lisäksi kymmenien tutkijoiden urakehitys vaarantuu. Venäläisten organisaatioiden kanssa toteutetulle tutkimus, - innovaatio- ja opetusyhteistyölle tulee rakentaa uutta suuntaa muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa, ja tämä vie aikaa.
      • Pohjois-Karjalan ELY
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Ukrainan sodan vaikutukset Pohjois-Karjalan toimintaympäristössä ovat elinkeinoelämän, työllisyyden, vapaa-ajan toimintojen ja muiden elämänalojen osalta erittäin suuret, syvälliset ja todennäköisesti pitkäkestoiset. Venäjän osuus Pohjois-Karjalan viennistä oli vuoden 2021 tietojen perusteella reilut 130 miljoona euroa. Tämä on lähes kymmenen prosenttia vientivetoisen maakunnan viennin arvosta eli lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Venäjän viennistä reilut 70 % on ollut metalliteollisuuden koneita ja laitteita. Kymmenen suurinta viejää on vastannut 70 - 80 %:sta viennistä. Lisäksi alueella on merkittävässä määrin alihankintayrityksiä, joiden tuotteita on käytetty valmistettaessa muissa maakunnissa Venäjälle vietyjä koneita ja laitteita. Venäjän viennin arvo on tarkoittanut jopa 1 300 työpaikkaa ELY-keskusalueella, jonka työttömyysaste oli myönteisestä kehityksestä huolimatta toukokuussa 2022 Suomen korkein eli 11,9 %. Ukrainan tilanne ei ole vielä juuri vaikuttanut työllisyystilanteeseen, mutta kielteisiä tilanteen jatkuessa se tulee vaikuttamaan työllisyyteen kielteisesti. Venäjältä tuonnin supistuminen, loppuminen tai niiden uhka vaikuttavat erityisesti metsäteollisuuden, mutta myös voimalaitosten ja lannoitevalmistajien raaka-ainehuoltoon. Kuitupuuta siirtyy kuiduttavan teollisuuden raaka-aineesta polttoon. Lannoitevalmistajilla on uhka jäädä kokonaan ilman raaka-aineita. Koronapandemian aikana alkanut teknologiateollisuuden komponenttipula on pahentunut. Kustannusten nousu ja logistiikkaongelmat ovat kärjistyneet koskien lähes kaikkia keskeisiä toimialoja ja erityisesti metalliteollisuutta, kone- ja laitevalmistusta ja maataloutta. Saimaan kanavan käytön loppuminen on merkittävin logistiikkaa vaikeuttanut muutos. Liikenne on ollut vaikeuksissa jo koronapandemian jäljiltä Joensuun lentoyhteyksien heikentyessä ja välillä poistuessa kokonaan. Raideliikenteessä on haasteita niin sen tason kuin sinänsä tärkeiden, mutta vielä riittämättömien, Karjalan radan korjausten vuoksi. Henkilöautoliikenne on kallistunut aiheuttaen kannattavuusongelmien lisäksi hyvinvointihaasteita harvaan asutun alueen yksityisille kansalaisille. Niiralan rajanylityspaikan liikenne on romahtanut ja suunnitellut investoinnit menneet jäihin. EU:n Interreg -ulkorajayhteistyöohjelmia ei alkaneella ohjelmakaudella. Alkujaan pääosin raja-alueille kohdennettu rahoitus siirretään muihin ohjelmiin, joiden toteuttamisaluetta Pohjois-Karjala ei kuitenkaan ole. Ukrainan sodasta aiheutuvat haitat kohdistuvat Pohjois-Karjalan alueelle, mutta osa alueelle tarkoitetusta kehittämisrahoituksesta meneekin muualle.
      • SAK ry, SAK:n Itä-Suomen toimipiste, Kuopio
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • SAK:n Itä-Suomen toiminta-alue kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja näin osallistua vuoropuheluun yhdessä alueen toimijoiden ja kehittäjien kanssa. Itä-Suomi on väestö-, talous- ja hyvinvoinnin kehityksessä jäänyt pysyvästi jälkeen ”vauraammista” osista maata. Ukrainan sodan aiheuttamassa maailmantilanteessa itäiseen Suomeen tarvitaan konkreettisia tilannetta parantavia toimia ja ylimääräistä rahallista resurssia niiden toteuttamiseksi. Venäjä-yhteys Itä-Suomen kannalta ns. ”mahdollisuuksien ikkuna” on kiinni pitkäksi aikaa. Maan hallitus on aivan asian ytimessä, asettaessaan valtiosihteerityöryhmän etsimään ehdotuksia Itä-Suomen elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Kotimaisten toimien lisäksi mahdolliset EU:n tukitoimet on kammattava tarkkaan täyden hyödyn maksimoimiseksi. Elinvoimaisuutta kohentavien konkreettisien toimien myötä pysäytetään Itä-Suomen paheneva negatiivinen kierre ja toteutuessaan alueelta tulevat ehdotukset ovat myös koko Suomen etu. Maakuntaohjelmien ja -kaavojen linjaukset antavat hyvän kuvan Itä-Suomen osalta. Yhteinen suunta tulee näivettymisen sijaan olla älykkään erikoistumisen (ELMO-pilotti) ja osin realismiin perustuva sopeutuminen. Teollisten työpaikkojen lukumäärällinen säilyttäminen ja alueen paremman saavutettavuuden mahdollistavat liikennehankkeet ovat tässä avainasemassa. Logistinen saavutettavuus erittäin tärkeä alueen kannalta ja siksi sen kustannustehokkuuteen on kiinnitettävä erityishuomio. Kokoluokaltaan pienet yritykset muodostavat lukumäärällisesti suuren enemmistön alueen työpaikoista ja sellaisinaan haasteen kasvulle ja kilpailukyvylle. Hyödynnetään kasvuvyöhyke Viitoskäytävä hanketta, tähän lisäpanostusta ja mukaan Pohjois-Karjala. Kohtaanto-ongelmaan tulee etsiä aktiivisesti Itä-Suomen maakuntien kesken uudenlaisia ratkaisuja. Työllisyyden kasvu selittyy pitkälti määräaikaisilla ja osa-aikaisilla työsuhteilla. Työvoimareservin näkökulmasta tulisi kiinnittää erityistä huomiota suureen määrään alityöllisiä, joilla olisi halua ja työkykyä työskennellä koko-aikaisesti (valtakunnallisen tutkimuksen mukaan Suomessa on 184 000 alityöllistä). Työpaikkojen laatuun tulee kiinnittää myös entistä enemmän huomiota sekä edistää työperäistä maahanmuuttoa Itä-Suomen elinvoiman ja kasvun mahdollistamiseksi. Itä-Suomen erityispiirteet elintarvike raaka-aineiden tuottajana (myös puhdas vesi) sekä metsä- ja kaivannaisteollisuuden vahva rooli työllistäjinä, jatkavat elinvoimaisuuden ylläpitämistä uusien innovaatioiden myötä. Näistä innovaatioista tulee pitää alueellista tietokantaa, jotta niitä voidaan tukea ja hyödyntää paremmin. Mainittujen toimialojen työpaikkojen varmistamisen kannalta valtionvallan tulee miettiä Itä-Suomen aluetta myös huoltovarmuus näkökulmasta. Vihreän siirtymän kautta tiukkenevien ympäristölinjausten vuoksi tarvitaan sisämaan maatalouden ja teollisuuden ympäristölupaprosessien osalta laajaa yhteistyötä ja -näkemystä. Kaikissa työpaikkojen muuttuvissa tilanteissa tulee työntekijöiden kokemusta ja näkemyksiä hyödyntää entistä enemmän. Työpaikkojen tulevaisuuden varmistamiseksi tulee tukea kehittämiseen ulottaa työpaikkojen sisälle. Yritysjohtamisen ja hyvän yrityskulttuurin kehittäminen ovat perusta menestyville työpaikoille ja siten vetovoima tekijä. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia lisättävä. Työpaikoille tulevan tuen tulee sisältää hyvän työn elementtejä mm. osaamisen lisäämiseen tähtäävää koulutusta ja työssä jaksamista lisääviä toimia. Henkilöstön koulutuksen rahallista tukea yrityksille nostettava alueellisella pilotilla. Tavoitetila Hyvän Työn Itä-Suomi (Hyvä työ -mitä se on? https://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/hyva-tyo-mita-se | SAK).
      • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Venäjän brutaalin hyökkäyssodan seurauksena päättynyt energiakauppa Venäjän rajalla on kiristänyt energiantuotannon polttoainemarkkinoita, mikä on nostanut energiantuotannon kustannuksia
      • Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Rajan sulkeutumisen ja pakotteiden vuoksi yliopistojen tutkimus- ja opetusyhteistyö venäläisten partnerien kanssa on pysähdyksissä. Tämä koskee erityisesti Itä-Suomen yliopistoa ja LUT-yliopistoa, mutta osaltaan myös kaikkia Suomen yliopistoja. Venäläisten kanssa toteutettavat tutkimushankkeet on toistaiseksi keskeytetty. Todennäköisesti toistaiseksi tarkoittaa vuosia tai vuosikymmeniä. Taloudellisia vaikutuksia on vielä vaikea tarkkaan arvioida, mutta välitön taloudellinen menetys on arviolta kymmeniä miljoonia euroja. Pysähtyneiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloutumatta jäävän rahoituksen lisäksi on myös riski sopimussanktioille. Erityisesti teknistieteellinen yhteistyö on tuonut uusia innovaatiota suomalaiseenkin teollisuuteen ja nämä hyödyt jäävät jatkossa saamatta. Pitkäkestoisen ja herkän tutkimusyhteistyön, kuten ilmastonmuutosta seuraavien pitkien mittaussarjojen tai arktisen tutkimuksen ylipäätään, pysähtymisen arvoa ei voi rahassa mitata. Myös venäläisten, lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden Suomessa määrä tullee laskemaan merkittävästi. Välitön taloudellinen menetys on miljoonia euroja. Tämän lisäksi keskipitkällä aikavälillä sodan vaikutus näkyy yliopistojen rahoitusmallin kautta tulevassa rahoituksessa (koulutuksessa rahoitus valmistuneiden mukaan). Tilanne tulee jatkumaan pitkään, vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Käytännössä tämän vuosikymmenen puolessa välissä lisämenetys on yliopistoille arviolta kymmeniä – satoja miljoonia euroja. Yliopistojen täytyy hakea yhteistyölle korvaavia partnereita muista maista. Seurauksena on vakiintuneisiin tutkimus- ja opetustoimintoihin merkittävää haittaa, joka poistuu viiveellä.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Väylävirasto seuraa liikenteen sekä liikkumis- ja kuljetustarpeiden muutoksia yhdessä liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin sekä mm. elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Muutoksia dokumentoidaan Traficomin julkaisemaan liikenneverkon strategiseen tilannekuvaan (ks. tarkemmin osio Maailmanpoliittisen tilanteen vaikutuksia liikennejärjestelmään). Liikenteen ja kuljetusvirtojen muutokset ovat käynnissä ja niiden vaikutuksista on vielä haastavaa muodostaa tarkkaa kuvaa tai ennustetta, mutta osa vaikutuksista jäänee pysyviksi. Muuttuvat kuljetustarpeet ja -reitit heijastuvat väylien kunnossapito- ja kehittämistarpeisiin. Lisäksi voimakas kustannustason nousu on heikentänyt ostovoimaa myös liikenneverkkojen kunnossapidon ja kehittämisen osalta. Venäjän rajan yli kulkevat vienti- ja tuontivirrat ohjautuvat uudelleen, joista suurimpana yksittäisenä tuoteryhmänä metsäteollisuuden noin 10 milj.m³ puun tuonti. Lisääntynyt kotimaisen puun osto kuljetetaan pääosin rautatie- ja maantiekuljetuksilla, joista osa suuntautuu myös alemmalle tieverkolle, mutta myös Saimaan sisäistä vesitieverkkoa hyödyntäen. Suomen transitoliikenteen suuruus vuonna 2020 oli 8,4 milj.tn, josta valtaosa oli Venäjältä tullutta ja Suomen läpi kulkenutta, mikä on toistaiseksi käytännössä pysähdyksissä. Myös Saimaan kanavan 1,3 milj. tonnin tavaraliikenteen virrat ohjautuvat uudelleen. Väyläverkon näkökulmasta yksi merkittävä muutos transitoliikenteen vähenemisen lisäksi on Venäjältä tuodun raakapuu- ja hakevirran ohjautuminen tulemaan muista lähteistä. Reilu puolet tästä virrasta on aiemmin tullut rautateitse Suomeen. Erityisesti haketta, mutta myös raakapuuta, on kuljetettu autokuljetuksina rajan yli tehtaille. Metsäyritykset ovat hakeneet ja hakevat parhaillaan korvaavia hankintalähteitä Venäjältä tulleille raaka-aineille. Kaakkois-Suomessa on iso metsäteollisuuden keskittymä ja siellä metsät ovat olleet täyskäytössä jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Korvaavat vaihtoehdot löytynevät siten muualta Suomesta, muun muassa Länsi-Suomesta ja Kainuusta. Lisäksi puuta tuodaan tuontipuuna aluskuljetuksina tuotantolaitosten lähellä sijaitseviin merisatamiin.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Turunen Jarno, yhteyspäällikkö, maakunnan edunajaminen- yksikkö, Mahonen Sirpa
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa merkittävästi erityisesti Suomen itärajalla sijaitsevien maakuntien aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen. Erityisen syvästi vaikutukset kohdistuvat rajamaakunnista Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon - mutta osin myös laajemmin itäiseen Suomeen. Maakunnilla on ollut tiivistä yhteistyötä Venäjälle kaupan, matkailun, koulutuksen ja TKI-toiminnan aloilla sekä kansalaisyhteiskunnan tasolla. Kaikkein kriittisimmät haasteet ovat logistiikka ja saavutettavuus, energiakysymykset, yritysten korvaavien markkinoiden löytyminen sekä aluetalous. Itä-Suomen saavutettavuus on suurissa vaikeuksissa. Sodan seurauksena aluerakenteen muutos on järisyttävä. Itäisen Suomen yhteydet idän suuntaan ovat poikki ja myös yhteydet muihin suuntiin ovat heikot. Sodan seurauksena liikennöinti Saimaan kanavalla on käytännössä kokonaan pysähtynyt. Kuljetukset ovat siirtyneet maanteille mutta teiden kunto on jo ennestään heikko. Mikäli Saimaan kanavan liikenne siirtyy kokonaan maanteille, tarkoittaa se 52.500 rekkaa vuodessa jo muutenkin korjausvelkaa omaaville väylille. Myös rajaliikenne on supistunut dramaattisesti, millä on erityisesti vaikutuksia energiahuoltoon ja raaka-ainevirtoihin. Huoltovarmuus on turvattava uudessa tilanteessa. Rajaliikenteen pysähtymisellä on myös merkittävät vaikutukset kauppaan ja matkailuun. Koettu maariski saattaa Itä-Suomessa olla keskimääräistä suurempi vaikuttaen matkailuun ja Invest In -toimintaan. Matkailupalveluihin ja vähittäiskauppaan jää pitkäaikainen aukko venäläismatkailijoiden oleellisen vähentymisen vuoksi. Visit Finlandin kautta olisikin lisättävä panostusta Lakeland-alueen kansainväliseen markkinointiin. Ratayhteydet ovat heikot ja kesän korjaukset Karjalan radalla kärjistävät tilannetta, kun junia on korvattu busseilla. Kun lentokerosiinin hinta nousi sodan seurauksena, on Joensuun ja Kajaanin lentoja supistettu. Lisäksi lentoyhteydet katkeavat syksyllä lähes kolmeksi kuukaudeksi kokonaan ostopalveluliikenteen uuden kilpailutuksen venymisen takia. Kiinteät tietoliikenneyhteydet ovat turvallisempia kuin mobiilit, mutta niillä on heikko kattavuus. Toimintaympäristön muutos tapahtui käytännössä yhdessä yössä. Osa vaikutuksista on välittömiä, mutta osa on pitkän aikavälin vaikutuksia, joiden voimakkuus ja kesto selviävät vasta myöhemmin. Vaikutukset näkyvät elinkeinoissa, liikenteessä ja logistiikassa, turvallisuusympäristössä, energiataloudessa ja huoltovarmuudessa sekä koulutus- ja työvoimakysymyksissä. Rajamaakuntana Ukrainan sota tuo Pohjois-Karjalalle huomattavasti keskimääräistä suurempia vaikutuksia koko maahan verrattuna. Kaikkinainen toiminta Venäjälle on hiljentynyt, palautuminen vie vuosia ellei vuosikymmeniä. Viennin osuus Venäjälle on 9 %, 130 miljoonaa euroa, tarkoittaen noin 1300 työpaikkaa. Yli 70 % on ollut metalliteollisuuden koneita ja tuotteita. Kymmenen suurinta viejää vastaa noin 70 - 80 % viennistä. Tuontivaikutus liittyy etenkin metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon (raakapuu, hake, puru) sekä lämmön ja sähköntuotantoon (energiahake). Polttoaineen hinnannousu vaikuttaa kannattavuuteen ja kuljetuskustannuksiin. Komponenttipula on lisääntynyt teknologiateollisuudessa. Saimaan kanava on tärkeä väylä alueen vientiin ja vesiteitse tapahtuvaan tuontiin pohjautuville liiketoiminnoille. Niiralan rajanylityspaikan investointipaketin liikennehankkeet menevät jäihin. Lomautuksia ja työvoiman vähennyksiä voi olla tulossa, jos Venäjän vientiin ei löydy korvaavia markkinoita. Työperäinen maahanmuutto lisääntyy ukrainalaisten osalta, venäläisten osalta sota toisaalta vähentää normaalia muuttoa, mutta on osin jopa lisännyt muuttohalukkuutta Venäjältä. Kausityövoiman saatavuus on epävarmaa. Koulutuksessa venäläisopiskelijat vähenevät, nyt heitä on maakunnassa noin 900. Toimintaympäristön muutosten vaikutuksista koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueen kehittämiseen on teetetty maakuntien yhteistyönä erillinen selvitys.
      • Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, LUT
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • • Koulutuksen puolella niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa lahjakkaiden venäläisten opiskelijoiden määrä tullee vähenemään merkittävästi. Käytännössä syyskuussa 2022 tiedämme, ketkä opiskelupaikan vastaanottaneista, lukuvuosimaksullisista opiskelijoista oikeasti saapuvat kampuksillemme. Välitön taloudellinen menetys pelkästään LUT-konsernissa tulee olemaa jotakin miljoonia euroja. Tämän lisäksi keskipitkällä aikavälillä sodan vaikutus näkyy yliopistojen ja ammattikorkeiden rahoitusmallissa (koulutuksessa rahoitus valmistuneiden mukaan). Käytännössä vuosikymmenen puolessa välissä lisämenetys on miljoonia euroja pelkästään LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa. • Luonnollisesti venäläisten kanssa toteutettavat hankkeet on toistaiseksi keskeytetty. Todennäköisesti toistaiseksi tarkoittaa vuosia tai vuosikymmeniä. Menetykset ovat joitakin miljoonia euroja vuodessa. Lisäksi teknistieteellinen yhteistyö on tuonut uusia innovaatiota suomalaiseenkin teollisuuteen ja nämä hyödyt jäävät jatkossa saamatta.
      • 2. Mistä löytyvät itäisen Suomen uudet elinvoiman lähteet?
      • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Alueen elinvoiman lähteitä on tunnistettu mm. maakuntien älykkään erikoistumisen strategioissa. Esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaliitto on nostanut maakuntastrategiassa teemoiksi metsän, ruoan ja veden. Strategiaan on hyvin koottu ja huomioitu muitakin aihepiirejä alueen vahvuuksina. Nyt vahvuuksia on katsottava hieman uudesta näkökulmasta, mutta mm. metsävarat, metsäteollisuus, biotalous, luonto ja matkailumahdollisuudet ovat esimerkkejä tärkeistä tukijaloista myös jatkossa. Kaikissa näissäkin tärkeää on huolehtia alueen saavutettavuudesta. Metsävaroihin panostaminen energiasta korkean jalostusasteen tuotteisiin ja laajemmin biotalouteen vaatii hyväkuntoista infraa erityisesti tiestön osalta. Sekä ihmisten asuinpaikkojen että yritysten toimipaikkojen sijoittumisessa saavutettavuus ja toimiva infrastruktuuri on avainroolissa, josta on pidettävä huolta. Rajat ylittävän infran kehittäminen ei ole nyt ajankohtaisia, mutta sen sijaan tarve muulle infran parantamiselle vain korostuu, kun tavaraliikenne ohjautuu uudella tavalla.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Itäisen Suomen elinvoiman kehittymisen edellytyksenä ovat logistiikka- ja saavutettavuushaasteiden ratkaiseminen Joensuu-Kontiomäki radan kehittämisineen, alueellisen kuljetustuen korottaminen ja kriteerien muuttaminen, energia- ja huoltovarmuuden varmistaminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden ratkaiseminen. Lieksan kaupunki painottaa, että edellä mainittujen painopisteiden lisäksi on pysyttävä kehittämään entistä voimakkaammin myös uusia elinvoiman lähteitä, joina Lieksa näkee erityisesti bioklustereiden edelleen kehittämisen, samoin kuin itäisen Suomen luonto- ja elämysmatkailun kehittämisen. Ulkomaan markkinoinnissa on hyödynnettävä Visit Finlandin Lakeland-brändiä.
      • SLL, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Harri Hölttä puheenjohtaja, Tapani Veistola toiminnanjohtaja. Valmisteluun osallistui myös kaivoskoordinaattori Anna Pulkka., Veistola Tapani
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Luonto on itäisen Suomen vahvuuksia – se ei ole uusi elinvoiman lähde, mutta siihen kannattaa jatkossakin tukeutua. Itä-Suomessa monien kuntien kuntastrategioissa painottuvat vahvasti puhtaaseen luontoon nojaavat elinkeinot. Ympäristöä ei kuitenkaan kannata vaarantaa esimerkiksi ylihakkuilla ja kaivoshankkeilla tai muulla raaka-aineiden kestämättömällä käytöllä, joka voi vaarantaa ympäristön tilan ja puhtauden pitkäksi aikaa laajallakin alueella. Esimerkiksi kaivoshankkeet kestävät usein vain muutamia huippusuhdanteen vuosia, kun taas niiden jäteongelmat sekä toisaalta luonnon rauha ja luontoon pohjaavien elinkeinojen potentiaali on ikuista. Ihmistoimintojen muuttamien luonnonympäristöjen palauttaminen lähemmäksi luonnontilaa kannattaisi ottaa myös mukaan toimenpiteisiin. Esimerkkinä tästä mainittakoon SLL:n Pohjois-Karjalan piirin 21.1.2021 päivätty esitys turveyrittäjille sopivista korvaavista työpaikoista turpeenoton vähennettyä. Esimerkiksi soiden ja turvetuotantoalueiden ennallistaminen, valuma-aluekunnostukset ja vesiensuojelukosteikkojen rakentaminen voisivat edesauttaa niin vesistöjen tilaa, luonnon monimuotoisuuden säilymistä, ilmastonmuutoksen torjuntaa kuin alan toimijoiden työllistymismahdollisuuksia. Yksittäinen laajempi esimerkki suurikokoisesta ennallistamishankkeesta olisi Ilomantsin Koivusuon-Ruosmesuon ojitettujen alueiden luonnontilan palauttaminen ja liittäminen osaksi Koivusuon kansallispuistoa. Vastaavasti virtavesikunnostuksilla voidaan edistää esimerkiksi vaelluskalojen suojelua ja kalastusmatkailua. Maatalouden tukia kannattaa suunnata luonnonmukaiseen viljelyyn ja muihin sellaisiin vaihtoehtoihin, joilla vähennetään riippuvuutta ulkomailta tuotavista keinolannoitteista, kemikaaleista ja fossiilista polttoaiheista.
      • Teknologiateollisuus ry, Mannonen Matti
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Logistisesti Itä-Suomi muuttui sodan sytyttyä gatewaystä pussinperäksi. Teknologisen osaamisen ja tuotannon näkökulmasta ei kuitenkaan tapahtunut suurta muutosta, joten teollisuuden elinvoimaa rakennetaan jatkossakin samoista lähteistä kuin tähän asti. Teknologiayritysten näkökulmasta tärkeimmät kehityskohteet ovat osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen, tutkimus- ja tuotekehitysmahdollisuuksien vahvistaminen, materiaalien ja komponenttien saatavuuden ja kohtuullisen hinnan varmistaminen sekä toimiva ja tehokas logistiikkaketju. Itä-Suomen vahvoja ja kehittyviä aloja ovat esimerkiksi metsäteollisuuden koneet ja laitteet, vetytalouden tutkimus ja ratkaisut, kaivosteollisuuden kehittäminen ml. GTK:n Mintec-koetehdas sekä fotoniikan kehittäminen.
      • Kymenlaakson kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisessa on nojattava alueiden omiin vahvuuksiin. Alueiden elinvoiman lähteitä on tunnistettu esimerkiksi Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 – ohjelmakauden valmistelussa, maakuntien älykkään erikoistumisen strategioissa sekä Oikeuden mukaisen siirtymän (JTF) alueellisissa suunnitelmissa. Näiden toimeenpano tarvittavin päivityksin vastaa myös akuuttiin tilanteeseen. Vihreä siirtymä ja siihen kytkeytyvä bio- ja kiertotalous sekä ympäristö- ja energiateknologia on tunnistettu kaikkien Itä-Suomen maakuntien strategioissa tulevan kasvun lähteeksi. Matkailun osalta Kymenlaakso on kansainvälisesti kiinnostava alue erityisesti merialueiden ja uniikkien rantakaupunkien, sekä Repoveden kansallispuiston ansiosta. Toimialoista metsäteollisuus on korostuneen vahva osa koko Kymenlaakson elinkeinorakennetta. Kymenlaakson muita erityisiä vahvuuksia ovat logistiikka-ala ja elintarviketeollisuusi. Kymenlaakson kauppakamari korostaa TKI-toiminnan, osaavan työvoiman saatavuuden, sujuvien lupaprosessien sekä vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön merkitystä myös Kymenlaakson elinvoiman vahvistamisessa. Korkeakoulu- ja TKI-sektorilla sekä ammatillisessa koulutuksessa on löydettävä uudet yhteistyökumppanit ja helpotettava osaajapulaa keskeisillä aloilla. Ukrainan tuleva jälleenrakentaminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia teollisuuden ja rakennusalan lisäksi myös koulutusviennille. Menestyvän Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ohella tarvitaan vahvempaa yliopistotoimintaa, jota koordinoimaan tulee perustaa yliopistokeskus. Kymenlaakson tärkeimmät elinvoiman lähteet ovat: 1. Vahva teollinen tuotanto, erityisesti metsäteollisuus ja siihen linkittyvät kuljetus- ja logistiikka ja alihankinta 2. Satama ja satamatoimintoihin liittyvät toiminnot 3. Toimivat logistiset väylät, järjestelmät ja osaaminen • VT15:n parantamisen välitön aloittaminen (Kymenlaakson kärkihanke) • Kouvola – HaminaKotka satama ratayhteyden parantaminen • HaminaKotka sataman toimintaedellytysten parantaminen • Kouvola RRT:n ja kotimaan rautatierahtiliikenteen kehittäminen • Helsinki East Aerodrome ja lentokenttäverkoston kehittäminen • Itäisten ratayhteyksien parantaminen ja itärata 3. Bio- ja kiertotalousosaaminen • Yrityshankkeet • Kymenlaakson akkuklusteri • Merivedestä prosessivettä • Hyötyvirran kiertotalousekosysteemi • Biosampo • FOOD EAST 4. Digitalous sekä edellisiä tukevat osaaminen ja matkailun kehittäminen • yliopistokeskuksen perustaminen ja professuurien rahoitus • Kantasatamasta osaamistalouden ja turvallisuuden ekosysteemi • Kymenlaakson matkailuhankkeet
      • Sallan kunta, Parkkinen Erkki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Luontomatkailu, omavaraisuutta tukeva metsätalous, elinvoimainen porotalous (petokysymys ratkaistu), omavaraisuuden nosto maataloudessa ja lähiruoka sekä siihen liittyen puhtaat paikallisesti tuotetut ja jalostetut raaka-aineet (marjat, kala, poronliha, peruna, Salla kurkku, leipomotuotteet,luontaistuotteet jne.) kestävä kaivostoiminta ja erityisesti puhdasta uusiutuvaa energiaa tuottava tuulivoima. Kansainvälinen matkailu mahdollistaa kaikkien Sallankin edellä kerrottujen elinkeinojen kehittymisen. Arjen elämä ja osallistuminen siihen on matkailijalle luxusta. Kaikki tämä vaatii toimivia ja kestäviä liikenneyhteyksiä (erityisesti ekologinen raideliikenne), vakiintunutta ja ennustettavaa liityntäliikennettä lentokentiltä ja rautatieasemilta niin kuntalaisille kuin matkailijoille sekä valtion vahvaa, pitkäjänteistä tukea sen mahdollistumiseen. Samoin, jotta tasaveroinen ja kestävä kehitys turvataantulee tietoliikenneyhteyksien toimia eli toimivat laajakaistayhteydet ovat kaiken a ja o. Toimivia yhteyksiä tarvitaan arjen palvelujen saamiseen sähköisesti, etätyöhön ja yrittämiseen sekä turvallisuuden vahvistamiseen harvaan asutuilla, pitkien etäisyyksien alueilla. Salla, Itä-Lappi, pohjoinen ja itäsuomi ovat lisänneet kiinnostusta asumiseen, työn tekemiseen ja yrittämiseen. Salla on saanut esim. vuosina 2020 ja 2021 nettomuuttovoitto yli 60 hlöä/vuosi ja väkiluku on kahtena vuonna kasvanut absoluuttisesti. Tätä ennen näin on käynyt 1960-luvulla. Potentiaali ja kiinnostusta muuttamiseen ja asumiseen siis on. Puitteet tulee saattaa sellaiseen kuntoon tietoliikenne ja liikenneyhteyksien osalta, että muutto realisoituu yhä helpommin. Työvoimapula, vaikka on työttömyyttä, on ongelma. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen ja Sallassa erinomaisena keinona koetun (vuodesta 2007) kansainvälisten suomen kielellä opiskelevien lukiolaisten mukaisen toiminnan kehittämisen tukeminen parhaana kotouttamiskeinona ja laajentamisen lukiosta ammatilliselle puolelle eli koulutusviennin vahvistaminen. Asuntotuotannon tukeminen on edellytys uusien asukkaiden ja työntekijöiden saamiselle, vuokrasuntopulasta johtuva kasvumahdollisuuksien realisoitumisen estyminen tulee saada taklattua.
      • Etelä-Savon Yrittäjät, Heidi Loukiainen, Loukiainen Heidi
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Väyläverkon ja saavutettavuuden kehittäminen Joukkoliikenteen palvelutaso mahdollistaa itäisen Suomen kilpailukykyisen ja kestävän saavutettavuuden. Kestäviä kuljetus- ja logistiikkapalveluja tarjoavat solmut tuottavat lisäarvoa sekä aluetaloudelle että alueen elinkeinoelämälle. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat uudet liikennepalvelut, monipaikkaisen asumisen ja etätyön. Perusväylänpidon rahoitus nostettava pysyvästi tasolle, joka mahdollistaa korjausvelan vähentämisen myös elinkeinoelämän kuljetuksille ja matkailuliikenteelle tärkeillä pääväylien ulkopuolisella liikenneverkolla. Saimaan kanavaa korvaavien, uusien yhteyksien avaaminen Saimaalta Päijänteelle ja Suomenlahdelle on selvitettävä ja nopealla tahdilla myös toteutettava, jotta turvataan logistinen saavutettavuus vesireittejä pitkin. Savonlinnan ja Mikkelin lentokenttien tulevaisuuden mahdollisuudet on selvitettävä elinvoiman kannalta. Monipaikkaisuus Monipaikkaisuus turvaa harvaan asuttujen alueiden kuntien elinvoimaa ja mahdollisuuksia järjestää julkisia palveluita kaikille asukkaille. Monipaikkainen asuminen ja työskentely voi osittain ratkaista osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Kestävän monipaikkaisuuden edellytyksenä on hyvä tietoliikenneverkko ja monipuolinen julkinen liikenne, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston kehittäminen, sosiaalisten verkostojen toimivuus, sekä puhdas ympäristö ja mahdollisuus integroitua yhteisöihin. Monipaikkaisuus nähdään Etelä-Savossa myös kuntien elinvoiman ylläpitäjänä. Kehittämisalustat Elinkeinojen monipuolistaminen kehittämisalustoja tukemalla (metsä, - vesi- ja ruokaosaaminen sekä digitaaliset alustat ja näiden ristiinpölytys) Itäiseen Suomeen tarvitaan lisää tutkimusta ja kehittämistoimintaa, jotta saadaan riittävää yrityspotentiaalia sekä houkuteltua toimijoita sijoittumaan alueelle ja luomaan uusia liiketoiminta mahdollisuuksia yrityksille. Nykyinen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi ei riittävästi anna mahdollisuuksia älykkään erikoistumisen strategian mukaisiin investointeihin.
      • Kuopion alueen kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Pohjois-Savon elinvoiman lähteet nojaavat jo tunnistettuihin vahvoihin kärkitoimialoihin: kone- ja energiateollisuuteen, metsäteollisuuteen sekä näihin kytkettynä kestävään bio- ja vesiosaaminen, ICT-sektoriin, hyvinvointiteknologiaan, maatalouteen sekä elintarvikkeisiin ja matkailuun. Kuopion alueen kauppakamari näkeekin, että itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavat toimenpiteet tulee kohdistaa maakuntamme vahvuuksiin ja toimintaympäristön muutoksista seuraaviin mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä luovat merkittäviä mahdollisuuksia Pohjois-Savon kone- ja energiateknologiateollisuudelle (mm. Ponsse, Normet, Junttan, Andritz, Sumitomo SHI FW, Mondi Powerflute, Stora Enso, Gebwell, Voimatel) ja erityisesti myös maa- ja metsätalouteen, elintarviketeollisuuteen sekä matkailuun. Kyse on myös huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta sekä maariskin vähentämisestä sekä Suomelta ja siten koko läntiseltä maailmalta. Valtion tuleekin kohdistaa rahoitusta maakunnan kärkiklustereiden kehittämiseen.
      • Etelä-Savon kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Elinvoiman kehittämisessä on tukeuduttava alueen olemassa olevien vahvuuksien tukemiseen ja Venäjän markkinoita korvaavien uusien markkinoiden löytymisen edistämiseen. Saavutettavuudella on keskeinen rooli elinvoiman rakentamisessa niin elinkeinoelämän kuin vetovoimankin kannalta. Itä-Suomi on jäänyt ajallisessa saavutettavuudessa selvästi Länsi-Suomea jälkeen. Itäisen Suomen saavutettavuuden kehittämisellä on koko maan kansantaloudelle merkittävä vaikutus. Alueella on myös merkittävää osaamis- ja investointipotentiaalia. Investointien, koulutuksen ja T&K toiminnan kehittäminen tukee talousalueiden myönteistä kehitystä. Rohkeilla kokeiluilla ja mahdollistavalla päätöksenteolla tuetaan yritysten kykyä ja halua investoida. Alueen elinvoima syntyy paitsi myönteisestä yritysympäristöstä, mutta myös ihmisten halusta muuttaa ja työskennellä alueella. Itä-Suomen järviseudut tarjoavat järkevään hintaan asuinympäristöjä, jotka vastaavat suomalaisten asumisen ideaalia.
      • MTK-Pohjois-Karjala
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Alueen maatalouden tulevaisuudennäkymiin on saatava muutos, jos aiomme ylipäätään pitää kiinni ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta ja välttää Eurooppaa ja maailmaa uhkaavan ruokakriisin. Itäisen Suomen alueen ominaispiirteet huomioiva hajautettu maataloustuotanto on tässä avainasemassa. Vain kannattava maatalous pitää maaseudun elävänä ja tukee sitä kautta osaltaan aluetaloutta. Muuttuneessa tilanteessa investoinnit alueen raideverkkoon ja raidekapasiteettiin ovat välttämättömiä. Maantiekuljetusten lisääntyessä korostuu entisestään tiestön kunto pienimmistä metsäautoteistä aina pääväyliin saakka. Tämän vuoksi mm. Saimaan kanavan kunnostukseen varatut rahat on hyödynnettävä täysi määräisesti alueen muissa infrahankkeissa. Itä-Suomi on jäänyt paitsioon teollisuuden investoinneissa viime vuosina. Erityisesti tämä on näkynyt metsäteollisuuden ja tuulivoiman investoineissa. Nämä ovat törmänneet ympäristölain tulkintaan ja puolustusvoimien tutkaverkon katvealueisiin. Uudenlaisen tutkaverkon rakentaminen itärajalle voisi avata tien uusille investoinneille tuulivoimaan Viron mallin mukaisesti. Tuulivoimalla voitaisiin osaltaan nopeuttaan vetyteknologian synnyttämistä alueen metsäteollisuuden yhteyteen. Vetyteknologian avulla voisimme tuottaa mm. metaania, metanolia ja ureaa, joista meillä Suomessa ja Euroopassa on huutava pula tällä hetkellä ja nopeuttaa vihreää siirtymää polttoaineiden osalta. Koulutus ja tutkimus ovat vain asemassa alueellisen kehityksen varmistamisessa. Karjatalous on edelleen Itä-Suomen maatalouden selkäranka ja se tarvitsee jatkossakin osaajansa. Siksi eläinlääkärikoulutuksen aloittaminen alueella on tärkeää, koska Viikistä valmistuu entistä vähemmän tuotantoeläinlääkäreitä ja heitä on vaikeaa saada sijoittumaan itäiseen Suomeen.
      • Kuhmon kaupunki, Kuhmon kaupunki
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Kannattaa muistaa, että Itäisen Suomen maaraja on pitkä ja kunnat erityisesti pohjoisempana maantieteellisesti suuria. Jokaisella alueella on omat omaleimaisuutensa, jotka tulee kehittämistoiminnassa huomioida. Alueen kunnilla on kuitenkin myös yhteisiä kehittämisen teemoja. Näitä ovat: 1. Seutukaupunkien ja rajakuntien yritysverkoston kehittäminen. (Haettu erillisrahoitusta, mutta ei saatu. Rahoitusta voisi tässä tilanteessa harkita uudelleen.) 2. Erityisesti luonto, kulttuuri- ja elämysmatkailu sekä bio- ja kiertotalous, mukaan lukien mekaaninen puuteollisuus ja puu- ja hybridirakentaminen. Kuhmon brändityössä on tunnistettu, että Kuhmo on Suomen metsäkeskeisin kaupunki, joka on tunnettu korkeatasoisesta musiikki- ja kirjallisuuskulttuurista, erityisesti kamarimusiikista ja Kalevalasta sekä yhteisöllisestä elämäntavasta, jossa arvostetaan hyvän jakamista, osaamista ja laatua. Kuhmon kaupungin visio on: Täyttä elämää metsän ja kulttuurin valtakunnassa. Tämä visio kantaa vaikka rajan yli tehtävän yhteistyön loppuminen tuottaa omia haasteita. Itä-Suomen vetovoima on sen ainutlaatuisessa kulttuuriperinnössä ja luontosuhteessa. Kalevalaisuus ja suomalaisten juuret sijaitsevat Kainuussa ja sen rajaseuduilla sekä Vienan Karjalassa. Itä-Suomi on suomalaisen kulttuuriperinteen ehtymätön lähde ja Suomen voimavara. Kalevalasta voi muodostua Suomen uusi matkailuilmiö, joka vetää kv-turisteja Suomeen.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Koulutus ja logistiikan investoinnit parantavat hyväksi havaitun, perinteisen ja tuottavan elinkeinon, metsäteollisuuden, toimintaedellytyksiä ja elinvoiman lähteitä alueella. Laadukkaaseen koulutukseen sen kaikilla tasoilla panostaminen tuottaa innovointeja ja takaa työvoiman saatavuuden. Yrittämisen toimintaedellytyksiä alueella on parannettava, jotta työpaikkoja voi syntyä. Investoinnit logistiikkaan helpottavat myös turistien saapumista alueelle. Itä-Suomesta löytyy jo nyt metsäteollisuus aiheisia turismikohteita sekä virkistäviä luontoalueita. Itä-Suomi tunnetaan metsäteollisuudesta ja -taloudesta. Työvoiman saatavuuden haasteet keskittyvät metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajiin sekä tehtailla tuotannon työntekijöihin, kunnossapitoon ja huoltoon sekä tuotannon suunnittelu- ja johtotehtäviin. Vaikeudet työvoiman saatavuudessa voivat pahimmillaan johtaa häiriöihin tehdastuotannossa sekä yritysten kasvun ja kehitystoiminnan hidastumiseen. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten, kuntien ja koulutuksen järjestäjien kesken. Syksyllä 2023 Itä-Suomen yliopistossa alkaa tekniikan alojen koulutus, mikä on hyvä esimerkki yritysten ja korkeakoulutuksen yhteistyön tuloksesta ja toivottavasti helpottaa Itä-Suomessa toimivien yritysten rekrytointihaasteita. Kuntien veto- ja pitovoima on tärkeää opiskelijoiden tehdessä päätöksiään opiskelupaikasta. Sopivan hintaiset asunnot ja niiden saatavuus, opintojen aikaisten työmahdollisuuksien olemassaolo ja kunnan viihtyvyys ovat opiskelijoille tärkeitä. Nämä edellytykset ovat Itä-Suomessa jo olemassa ja niitä tulee edelleen jatkokehittää.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Simo Tiainen
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Itäisen Suomen maatalouden ja alkutuotannon negatiivinen kehitys on käännettävä. Asia vaikuttaa myös alueen jalostavan elintarviketeollisuuden tulevaisuudennäkymiin ja palvelee vahvasti alueen matkailun kehittämisen tarpeita. Itäisen Suomeen maataloudelle ja alkutuotannon kehittämiseksi tarvitaan mm. seuraavia poliittisen tason toimenpiteitä: - Korotetut investointituet maatalouden investoinneille itäiseen Suomeen - Maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja nuorten viljelijöiden toimintaedellytysten tukeminen - Valtion takaukset maatilojen vakuusarvoille - Tukitoimia itäisen Suomen maatilayrityksille, jotka monialaistavat tuotantoaan (tukea maaseudun yritysten liiketoiminnan aloittamiseen, sen monipuolistamiseen ja kasvattamiseen) - Tulevaisuudessa on myös selvitettävä Suomen CAP-suunnitelman mahdollisuudet edistää itäisen Suomen maatalouden erityisongelmia Metsätaloudella ja puunjalostuksella on perinteisesti ollut itäisessä Suomessa vahva asema. Alalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä ja luoda kasvavassa määrin arvonlisää ja hyvinvointia itäiseen Suomeen. Koko ketjun toimintaedellytyksistä huolehtimalla on metsätalouden investointeja mahdollista toteuttaa myös jatkossa itäisessä Suomessa. Lyhyellä tähtäimellä on huolehdittava logistiikasta, jolla Venäjältä tuotava puu voidaan korvata. Rataverkon puunkuljetuksia mahdollisesti haittaavat pullonkaulat tulee poistaa. Puun kuormauspaikkojen riittävyys tulee tarkastella toimijoiden kanssa ja tieverkon ympärivuotinen liikennöitävyys tulee varmistaa. Erityisesti on huolehdittava alempiasteisen tieverkoston kunnosta. Kotimaisen metsäenergia käytön lisääminen edellyttää nopeita investointeja terminaaleihin. Radan varressa olevien puuterminaalien lisäksi tarvitaan riittävän lähellä energiantuotantoa sijaitsevia metsäenergiaterminaaleja. Näistä polttokuivuuteen kuivatettava ja haketettava metsäenergia kuljetetaan energialaitokseen. Ilman energiaterminaaleja metsähakkeen käyttö ei ole mahdollista. Metsien kasvua on tuettava, jotta Suomi pystyy vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään ja sitomaan lisää hiiltä metsiimme (VMI:n (Luke)tulokset kasvuluvuista ja hiilensidonnasta). Hoitorästien purkamiseen ja taimikojen hoitoon on saatava vauhtia. Ennallistaminen ja muut metsien suojelutoimenpiteet pitää suhteuttaa huoltovarmuuteen ja alueen elinvoimaan. Matkailualan kehittämisen mahdollisuudet itäisessä Suomessa ovat huomattavat. Matkailualaa on määrätietoisesti kehitettävä ympärivuotiseksi myyntiin ja markkinointiin panostamalla. Ruokamatkailua ja muuta itäiseen Suomeen sopivaa luontoon ja liikuntaan perustuvaa teemamatkailua (esim. metsästys-, retkeily-, pyöräily- ja hiihto-, mökkimatkailu) on kehitettävä Visit Finlandin ja itäisen Suomen alueella toimivien matkailun alueorganisaatioiden kanssa. Itäisen Suomen matkailuun ja ruokakulttuuriin liittyviä brändeja ja sertifikaatteja (esim. Saimaa ERG, Karelia á la Carte, yhteinen Järvi-Suomi brändi) on edistettävä. Kestävän matkailun eri ulottuvuudet on otettava huomioon alan tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Tuotetarjontaa matkailualalla on suunnattava ja kehitettävä uuden markkinatilanteen mukaisesti. Venäläisten matkailijoiden jäätyä pois, on panostettava enemmän erityisesti saksankielisen Euroopan (DACH) markkinoille ja samalla haettava uusia Keski- ja Etelä Euroopan alueita. Saavutettavuus on eräs tärkeimmistä matkailun kehittymisen toimintaedellytyksistä. Liikenneyhteyksiin, infraan (ml. tietoliikenneyhteydet) sekä yhteistyöhön ja kampanjoihin VR:n, lentoliikenneyhtiöiden ja ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa on panostettava. Matkailualan työvoiman saanti on turvattava itäisessä Suomessa. Energia-ala on merkittävä itäisen Suomen elinvoiman lähde, vaikka alue jääkin muuta maata selkäesti heikompaan asemaan tuulivoimalainvestointien osalta. Puolustusvoimien erityistarpeista johtuen itäinen Suomi jää ilman jopa miljardien eurojen arvoisia investointeja. Syntynyt tilanne edellyttää nyt sitä, että laki tuulivoiman kompensaatioalueista (490/2013) on laajennettava käsittämään koko Suomi. Menettely on valtion talouden kannalta budjettineutraali, koska tuulivoimayritykset maksavat kompensaatiokustannukset. Puolustusvoimien erityistarpeista huolimatta myös itäiseen Suomeen mahtuu tuulivoimaa. Erityisesti on hyödynnettävä siihen kytkeytyvät vetytalouden mahdollisuudet itäisessä Suomessa, joita myös julkisen sektorin on edistettävä. Jo tällä hetkellä on liikkeellä vetytalouden hankkeita Kouvolan seudulla. Biokaasun kasvavat mahdollisuudet on hyödynnettävä myös itäisessä Suomessa. Etelä-Savossa ja Pohjois-Savon alueella on parhaillaan vireillä merkittäviä biokaasuhankkeita, joita on edistettävä ja joiden rahoitus on varmistettava. Myös muut alueen hankkeet on kartoitettava. Koulutus ja osaaminen ovat elinvoiman lähteitä myös itäisessä Suomessa. Alueen kaikkien tasojen oppilaitoksien toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Myös luonnonvara-alan koulutuksesta itäisessä Suomessa on huolehdittava. Erityisenä itäisen Suomen elinvoimaa lisäävänä asiana on eläinlääkäreiden koulutuksen aloittaminen Itä-Suomen yliopistossa. Tällä voitaisiin vastata paitsi erityisesti itäisen Suomen eläinlääkäripulaan, niin myös koko maan tarpeisiin.
      • Kuusamon kaupunki, Lausunto valmisteltu yhteistyössä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n kanssa
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Metsä- ja puutuoteteollisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen on tärkeää paikallisen raaka-aineen hyödyntämisen, puun jalostusasteen nostamisen sekä toimialan TKI-toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi luonnontuotteiden keräämisen ja niiden jatkojalostuksen kehittäminen ja tukeminen sekä markkinoinnin kehittäminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille on tärkeää. Biotalouden eri osa-alueiden kehittäminen tukee yleisen elinvoiman kehittämisen lisäksi paikallista omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, samalla kun sillä tuetaan vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä. Myös matkailutoimialan hallittu kehittäminen ja yritysten toimintaedellytysten ja osaamisen parantaminen kokonaisvaltaisesti vaikuttavat alueen elinvoimaan positiivisesti. Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten vahvempi tukeminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä myös muutostilanteissa. Onnistunut omistajan- tai sukupolvenvaihdos synnyttää yleensä yrityksessä kasvua ja uusia työpaikkoja, jolloin tuki on panostus laajempaan kokonaisuuteen. Huoltovarmuuden takaamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi kalatalouden, alkutuotannon ja maataloustuotannon ylläpitäminen ja mahdollinen lisääminen, sekä osaamisen lisääminen ja työvoiman saannin turvaaminen ovat tärkeitä. Uusien innovatiivisten alojen tukeminen ja auttaminen, esim. biokaasutuotanto ovat myös huomioimisen arvoisia. Koulutustason ja osaamisen ylläpitäminen sekä uudistaminen ovat tärkeimpiä itäisen Suomen elinvoiman lähteitä. Tämä merkitsee sitä, että kaikkien koulutusasteiden, vapaa sivistystyö mukaan lukien, koulutuspalveluiden toteuttamiseen osataan muodostaa uudenlaisia aika- ja paikkariippumattomia toimintamalleja ja verkostoja, jotka mahdollistavat alueen asukkaiden, myös etätyöläisten, korkeatasoisen osaamiseen ja oppimiseen liittyvien palveluiden saatavuuden. Riittävät ja monipuoliset koulutuspalvelut vaikuttavat alueiden pito- ja vetovoimaan myönteisellä tavalla. Korkeakoulujen ja kuntien välinen verkostoyhteistyö on oleellisessa asemassa, koska tutkimus- ja innovaatiotyö on yksi yritysten elinvoimaa ja erityisesti investointimotivaatiota lisäävä tekijä. Yhteistyö vaatii sinnikästä ja ennakkoluulotonta molemminpuolista ponnistelua. Hallinnollisten raja-aitojen madaltamiseen ja rahoitusmallien tarkistamisiin tarvitaan valtiovallan apuja. Tehokkaan ja tuottavan yhteistyön tekemisen näkökulmasta on tärkeää myös pohtia, olisiko tarpeellista luoda itäiselle Suomelle oma nk. elinvoiman koulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön tulevaisuusstrategia. Tällöin voitaisiin huomioida jokaisen alueen ominaispiirteet ja vahvuudet, joihin keskittymällä yhteistyö tulisi olemaan profiloidumpaa ja tuloksekkaampaa. Yhteinen strategia voimistaisi myös yhdessä tekemisen kulttuuria ja edunvalvontaa sekä toimisi yhtenä vetovoimalähteenä, esim. yrityksille ja investoinneille. Muistutamme myös, että digitaalisen oppimisen ympäristöjen ja välineiden sekä tähän liittyvän osaamisen varmistaminen, kehittäminen ja ylläpitäminen toimivat monipuolisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotyön mahdollistajana. Kansainvälisyys ja moninaisuuden ymmärtäminen on nähtävä Itäisen Suomen elinvoiman lähteenä tulevaisuudessa. Varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmien tasapuolinen toimivuus ovat tässä avainasemassa. Toimivien järjestelmien avulla maahanmuuttajat ja kansainväliset osaajat asettuvat ja kiinnittyvät yhteiskuntaamme ja työelämään. Oman alueen kulttuurin, historian ja perinteiden vaaliminen toimii myös elinvoiman lähteenä. Kulttuuri- ja virkistyspalveluiden monipuolinen tarjonta lisää alueen pitovoimaa ja houkuttelee uusia asukkaita. Erilaisten kulttuuri- ja perinnetapahtumien tuottamiseen tarvitaan yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa ja kolmannen sektorin toimijatkin voitaisiin nähdä tulevaisuudessa enemmän merkittävinä yhteistyökumppaneina. Isot tapahtumat tuovat näkyvyyttä seuduille ja niiden taloudellinen merkitys voi olla suuri pidemmällä aikavälillä tarkasteluna. Valtiovallan tulee toimillaan osoittaa, että maa-/alueriskiä ei ole. Tällä hetkellä maariski korostuu ja painottuu yleisessä keskustelussa ja ilmapiirissä liikaa yksinomaan itärajalle ja itäiseen Suomeen.
      • Keskuskauppakamari, Elinkeino- ja ilmastoasiantuntija, Säkkinen Teppo
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Keskuskauppakamari korostaa, että itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisessa on nojattava alueiden omiin vahvuuksiin. Alueiden elinvoiman lähteitä on tunnistettu esimerkiksi Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 – ohjelmakauden valmistelussa, maakuntien älykkään erikoistumisen strategioissa sekä Oikeuden mukaisen siirtymän (JTF) alueellisissa suunnitelmissa. Näiden toimeenpano tarvittavin päivityksin vastaa myös akuuttiin tilanteeseen. Vihreä siirtymä ja siihen kytkeytyvä bio- ja kiertotalous sekä ympäristö- ja energiateknologia on tunnistettu kaikkien Itä-Suomen maakuntien strategioissa tulevan kasvun lähteeksi. Matkailun osalta Itä-Suomi ja erityisesti Saimaan alue on kansainvälisesti kiinnostava alue, joka on brändättävissä Lapin ja saariston kaltaisena ainutlaatuisena matkailukohteena. Toimialoista metsäteollisuus on korostuneen vahva osa koko Itä-Suomen elinkeinorakennetta. Alueen maakunnilla on myös omia erityisiä vahvuuksiaan, kuten esimerkiksi Kymenlaakson logistiikka-ala ja elintarviketeollisuus, Etelä-Savon vesiosaaminen, Pohjois-Savon hyvinvointiala ja digitalous, Etelä-Karjalan vetytalouteen liittyvä tutkimus ja kehitys sekä Pohjois-Karjalan kaivannaisala. Alueen klusterien hyödyntäminen ja vahvistaminen on tärkeä elinvoiman ajuri. Keskuskauppakamari painottaa TKI-toiminnan, osaavan työvoiman saatavuuden, sujuvien lupaprosessien sekä vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön merkitystä myös itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisessa.
      • Pohjois-Karjalan kauppakamari, Toivanen Antti
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Mistä löytyvät itäisen Suomen uudet elinvoiman lähteet? Kohdistetaan toimet eniten kriisistä kärsiville aloille ja alueille Käynnistetään toimia, joilla nopeasti hillitään negatiivisia vaikutuksia ja luodaan tehokkaimmin ja vaikuttavimmin uutta kestävää kasvua Uudistetaan innovaatioympäristöä Nopeiden ratkaisujen avulla luodaan tulevaisuudenuskoa Pohjois-Karjalan merkittävä vahvuus on metsäbiosektori. Ala työllistää suoraan 6600 henkilöä ja epäsuorasti yli 12 000 henkilöä. Yrityksiä on 570. Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki. Metsäteollisuuden tukena yliopistossa toimii mm. vahva metsätieteellinen tiedekunta ja Euroopan Forest Institute EFI. Karelia Ammattikorkeakoululla on erikoistuttu puurakentamiseen. Karelia ja Riveria kouluttavat yrityksille osaavaa työvoimaa. Metsäbiosektorin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen vahvistaa aluetaloutta ja yrityksien toimintaedellytyksiä pysyvällä tavalla. Valtion toimintojen suuntaaminen Joensuun kansainväliseen osaamiskeskittymään kasvattaisi edelleen sen painoarvoa. Joensuun seudun muoviteollisuuden vire on jatkunut edelleen vahvana koronapandemian vallitessa ja muovialalle haetaan jatkuvasti uusia työntekijöitä. Varsinaisen muovituotteiden valmistamisen imu säteilee positiivisesti myös seudulla toimiviin ruiskuvalumuottien valmistajiin. Tarvitaan pysyviä panostuksia innovaatiotoimintaan ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa, teolliseen digitalisaatioon ja energiaratkaisuihin liittyvät teemat sekä arvoverkostoihin ja ekosysteemien vahvistamiseen. Biopohjaiset muovit vähentävät riippuvuutta öljystä ja muista tuontiraaka-aineista. Photonics Center Oy perustettiin kesäkuussa 2021 laajassa yhteistyössä Business Joensuu Oy:n, Itä-Suomen yliopiston, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n, Riverian ja Joensuun kaupungin kanssa. Yhtiö on Joensuun fotoniikan palvelukokonaisuutta operatiivisesti markkinoiva, myyvä ja ekosysteemin toimintaa tavoitteellisesti kehittävä, mahdollistava ja edistävä organisaatio. Yhtiö tarjoaa palveluita alueella oleville kasvaville fotoniikka-alan yrityksille, uusille aloittaville fotoniikka-alan yrityksille, Joensuuhun sijoittuville yrityksille ja uusia teknologioita liiketoiminnassaan hyödyntäville yrityksille. Innovaatiotoiminnan uudistamiseen tarvitaan pysyvää panostamista. Outokummun GTK -Mintec koetehtaan ja laboratorion jatkoinvestoinnit mineraalien huoltovarmuuden turvaamiseksi ja kaivannaisteollisuuden ekotehokkaisiin ratkaisuihin.
      • Juvan kunta
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Itäisen Suomen aseman tunnustaminen olennaisena osana maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Alueen pitäminen elinvoimaisena ja elävänä yhteistyössä on kansallisesti ja kansainvälisestikin tärkeää. Saavutettavuuden parantaminen liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisella kehittämisellä. Kehittyvät liikenneyhteydet luovat aina positiivista vaikutusta aluetalouteen ja mahdollistavat myös yritystoiminnan kehittämisen. Uudet energiaratkaisut mahdollistettava myös itäisessä Suomessa tasavertaisesti muun maan tapaan. Energiaomavaraisuutta on pystyttävä nostamaan, joten tukea on kohdennettava nykyistä laajemmin ilmastoystävällisiin ratkaisuihin. Elvytysrahaston varoja voitaisiin suunnata uudelleen erityisesti Itä-Suomeen. Yritysten elinvoima on varmistettava riittävällä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tarkoituksenmukaisella laaja-alaisella koulutustarjonnalla sekä osaajien saamisen turvaamisella. Etenkin alueen luontaisia vahvuuksia hyödyntäviä toimijoita on tuettava. Arjen mahdollistaminen siten, että asuminen, eläminen ja yrittäminen mahdollistetaan nykyistä vähäisemmillä säädöksillä myös alueellamme.
      • Kainuun liitto, Maakuntajohtaja Pentti Malinen Kainuun liitto, Kainuun liitto Kirjaamo
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Jokaisella maakunnalla on maakuntaohjelma, jossa on tunnistettu kyseisen maakunnan keskeisimmät elinvoiman lähteet ja vahvuudet. Toimintaympäristöä muuttaneessa kriisissä toimet on kohdistettava eniten kriisistä kärsiville aloille ja alueille. On käynnistettävä toimia, joilla nopeasti hillitään negatiivisia vaikutuksia, vahvistetaan alueen huoltovarmuutta ja turvallisuutta sekä luodaan aluekehitystoimenpitein entistä tehokkaimmin ja vaikuttavimmin uutta kestävää kasvua. Keskeiset ratkaisut Kainuun tilanteeseen rakentuvat seuraaville lähtökohdille: 1. Yritysten toimintaedellytysten ja investointien varmistaminen 2. Saavutettavuuden parantaminen 3. Osaava työvoiman saatavuuden varmistaminen Taustaa Itä-Suomessa ml Kainuu on merkittävät investointipotentiaali erityisesti vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Kainuussa viimeisten vuosien myönteinen aluetalouskehitys ja pitkäaikaisen muuttotappion kääntyminen muuttovoitoksi v. 2021, osoittavat tehtyjen investointien (kuten Terrafamen ylös ajo ja akkukemikaalitehdas, Skoda-Transtechin junavaunutuotannon kasvu sekä puurakentamisen ja matkailualan laajeneminen) mahdollisuudet ja merkityksen. Kainuun aluetalouden myönteisestä kehityksestä tarkat ja ajantasaiset tiedot löytyvät kesäkuussa 2022 julkaistusta Kainuun suhdannekatsauksesta: https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2022/06/Kainuun-karkitoimialojen-suhdannekehitys-2021_Suhdannekatsaus-kesakuu-2022.pdf ”Kainuun kaikki kärkitoimialat olivat kasvun tiellä toisena koronavuonna 2021. Kaikki Kainuun kärkitoimialat kasvoivat sekä liikevaihdon että henkilöstömäärien osalta (Kuva 3). Liikevaihto kasvoi eniten metsä- ja puuklusterissa sekä metalliklusterissa, molemmissa 17 %. Kehitys oli positiivista myös muissa toimialaklustereissa. Energiaklusterissa ja biotaloudessa liikevaihto kasvoi 14,8 prosenttia, ICT- ja elektroniikkaklusterissa 14,7 prosenttia, matkailuklusterissa 10,5 prosenttia, elintarvikeklusterissa 9,6 prosenttia ja kaivannaistoiminnassa 9,5 prosenttia.” Tavoite Kainuun ja itäisen Suomen näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että Suomen valtio uusilla aluepoliittisilla toimenpiteillään osoittaa, että se tukee vahvasti itäisimmän Suomen kehittämistä – aina itärajaa myöten. Ei saa syntyä mielikuvaa siitä, että Suomi tai edes sen itäisin osa olisi erityisen maariskin aluetta. Tämä on tärkeää, jotta mm. Kainuuseen suunnitteilla olevat eri alojen suuret investoinnit voivat toteutua. Ne lähes poikkeuksetta tarvitsevat ulkoista pääomaa ja ulkomaisia investoreita. Tilanne on samankaltainen koko itäisessä Suomessa. Kainuun investointipotentiaali on kartoitettu Kainuun liiton toimesta sekä viimeksi TEMin pyynnöstä rakennerahasto ELY-keskusten käsittelyssä ja/tai neuvotteluissa olevien hankkeiden osalta. Yhteenveto osoittaa parhaimmillaan yli kahden miljardin euron investoinnit eli Kainuussa on merkittävä investointipotentiaali. Tulevia uusia investointikohteita vihreään siirtymään Kainuussa ovat erityisesti KaiCell Fibers Oy:n biojalostamo Paltamoon, St1:n bioetanolitehtaan käynnistäminen, vientisahojen ja puun jatkojalostuksen laajentaminen (puurakentaminen). Biojalostamon investointi on aluetalousvaikutuksiltaan merkittävin alueen hanke; sen ympäristölupa on ollut oikeusasteissa käsittelyssä jo pian kaksi vuotta. Valitusprosessi on viivyttänyt hankkeen toteutusta, sillä ilman lainvoimaista ympäristölupaa ulkopuolisen rahoituksen saaminen ei ole mahdollista. Itäinen Suomi on maastoltaan ja olosuhteiltaan erinomaista aluetta tuulivoimalle. Haasteena tuulivoiman yleistymiselle itäisessä Suomessa on Puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän (mm. tutkajärjestelmä) turvaaminen ja tuulivoiman yhteensovittaminen. Itäinen Suomi huolehtii koko maan puolustusvelvoitteesta. Em. rajoitteista huolimatta tuulivoiman mittava rakentaminen tulee lähivuosina muuttamaan Kainuun energiataseen positiiviseksi ja luo hyvät edellytykset vihreää energiaa tarvitsevan teollisuuden ja ict-toiminnan sijoittumiselle alueelle. Terrafamen tuotannon laajentaminen ja Otanmäki Mine Oy:n ilmeniittituotannon sekä myöhemmin kaivoksen avaaminen sekä Nordic Talk Oy:n hanke Suomussalmella puolestaan ovat realistisia mineraaliomavaraisuutta ja huoltovarmuutta lisääviä hankkeita. Matkailualan kv. palvelujen kehittäminen on käynnistynyt uudelleen pandemian jälkeen, Arctic Lakeland Kainuu -yhteistyöllä luodaan merkittävät kasvumahdollisuudet alueen luontoon ja tapahtumiin perustuvalle vetovoimalle. Kajawood Oy:n elokuvakylä -hankekokonaisuus luo Vuokattiin yhden maailman teknologisesti kehittyneimmistä elokuvastudioista. Kainuun vetovoima on sen ainutlaatuisessa kulttuuriperinnössä ja luontosuhteessa. Kalevalaisuus ja suomalaisten juuret sijaitsevat Kainuussa ja sen rajaseuduilla sekä Vienan Karjalassa. Itä-Suomi on suomalaisen kulttuuriperinteen ehtymätön lähde ja Suomen voimavara. Kalevalasta voi muodostua Suomen uusi matkailuilmiö, joka vetää kv-turisteja Suomeen. Kajaaniin sijoittunut maailman 3. nopein supertietokone LUMI, CSC:n, pelialan yritysten sekä ict-alan koulutuksen ansiosta digitaalisen siirtymän ja alan uusien investointien potentiaali on kunnossa. Kasvun ja investointien varmistaminen ja toimivien yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen vaikeutuvassa kustannustilanteessa on aluetalouden ja kansalaisten palvelutason ylläpitämiseksi tärkeää. Toimintaedellytysten heikentyessä seuraa konkursseja, irtisanomisia sekä kansalaisten palvelutarpeiden tyydyttämisen heikkeneminen. Investointien toteuttaminen ei ole mahdollista ilman vahvaa uskoa maan/alueen turvallisuuteen ja vakauteen. Elinvoimapotentiaalin toteutumiseksi on tehtävä erityisiä ponnisteluja maariskin pienentämiseksi. Tämä vaatii maan poliittisen johdon panostusta, mutta myös systemaattista työtä eri organisaatioissa. Työn tulee olla laaja-alaista, johdonmukaista ja kattavaa.
      • Itä-Lapin kuntayhtymä, Ojala Arto
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Vihreää siirtymää vauhdittavista biopohjaisista hankkeista ja uusista innovaatioista, kehittämällä uusiutuvista biomassoista fossiilisia materiaaleja korvaavia uusia materiaaleja. Itä-Lapin alueella on runsaat metsävarat, joiden hyödyntäminen edesauttaa vihreää siirtymää, luo uusia biopohjaisia tuotteita ja lisää samalla fossiilivapaata sähköntuotantoa. Samalla on pidettävä huolta metsien kestävästä käytöstä. Itä-Lapissa on myös kriittisten mineraalien varantoja. Niiden hyödyntäminen tavalla, joka ei turmele herkkää luontoa eikä perinteisiä elinkeinoja, on selvitettävä. Matkailun edellytysten kehittämisestä. Itä-Lapissa ovat läntisen Euroopan suurimmat erämaa-alueet, joiden hyödyntäminen on vasta alussa. Niin talvi- kuin kesämatkailukausien kehittäminen ja pidentäminen reitistöjä kehittämällä sekä uusilla innovaatioilla on mahdollista. Paikallisten energiaratkaisujen tukemisella voidaan edesauttaa uudenlaisten matkailumuotojen kehittämistä ja tulevaisuuden sähköisen ilmailun kehittämistä. Uuden elinkeinotoiminnan kehittämiseen tarvitaan rohkeita rahoituksellisia ratkaisuja ja investointitukia, samaan tapaan kuin äkillisten rakennemuutosten alueita on tuettu. Saavutettavuus niin maanteitse, rautateitse kuin lentokenttäverkostonkin kautta on perusta kaikelle elinkeinotoiminnalle.
      • Etelä-Karjalan kauppakamari
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Vihreä siirtymä Vihreä siirtymä ja puhtaat ratkaisut bio- ja kiertotaloudessa, energia- ja ympäristöteknologiassa ja matkailussa. Elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutus- ja tutkimustoiminta. Uusiutuvan energian tuotantoa kyettävä rakentamaan tuulivoimatuotannon ja puolustusvalvonnan yhteensovitusongelmista huolimatta. Vetävät väylät Sujuvat, kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset kuljetukset tavara- ja henkilöliikenteelle. Raideliikenteen kehittäminen ensisijaista. Otettava huomioon myös kv-saavutettavuus (esim. suorat lentoyhteydet Eurooppaan Lappeenrannasta). Yritysten kasvukulttuuri Pk-yritysten kasvua ja yrittäjyyskulttuurin vahvistumista tuettava murrosvaiheessa EU ja kansallisen aluepolitiikan keinoin. Suuraluerajojen tulee tukea ylimaakunnallista yhteistyötä mm. matkailun ja yritysten välisessä yhteistyössä, eikä toisinpäin; vrt. Etelä-Karjalan rahoitus n. 58 Me vs. Etelä-Savo n. 199 Me. Kaakkois-Suomen maakunnat nostettava tukialueeksi raja-aluesijainnin perusteella harvan asutuksen alueiden rinnalle; yritysten investointeja tuettava epävarmassa ympäristössä. EU-Venäjä-ulkorajaohjelmien rahoitus kohdennettava uudelleen tukemaan rajaseutujen aluetalouden uudistumista mm. kansainvälistymisen keinoin.
      • Luonnonvarakeskus, Ohjelmajohtaja
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • 1. Alueen uusiutuvista luonnonvaroista (metsät, maatalous, kalatalous) ja niiden kestävästä, viisaasta ja entistä monipuolisemmasta hyödyntämisestä. Tavoitteena korkeampi lisäarvo alkutuotannon raaka-aineista sekä luontoon pohjautuvista palveluista. 2. Alueen erilaisten toimijoiden yhteistyöhön ja innovaatiotoimintaan pohjautuvasta älykkäästä erikoistumisesta. Erityisesti tarvitaan panostuksia tutkimusorganisaatioiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön. 3. Alkutuotannon monipuolistamisesta sekä metsä- että maataloudessa. Maataloudessa olisi syytä harkita kasvi- ja eläintuotannon alueellista integraatiota yhtenä kehittämisvaihtoehtona. Tämä olisi osaratkaisu myös epäorgaanisten lannoitteiden käyttöön liittyviin haasteisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
      • MTK-Etelä-Savo ry.
        Päivitetty:
        16.7.2022
        • Tällä hetkellä akuutein asia ei ole uusien elinvoiman lähteiden etsiminen vaan olemassa olevan elinvoiman ylläpitäminen ja vahvistaminen. Koko Suomen EU-jäsenyyden ajan on varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomeen tarjottu välineitä ”jonkin uuden” tekemiseksi ja olemassa oleviin vahvuuksiin on panostettu liian vähän. On turha rakentaa uutta, mikäli elinvoiman perusedellytykset murenevat alta. Venäjän sotatoimet sekä koronapandemia ovat osoittaneet, että nyt on tärkeää huolehtia perusasioista – ruoasta, energiasta ja lämmöstä sekä infrastruktuurista. Ilman näitä muiden asioiden tekeminen on kutakuinkin turhaa. Ruoan osalta on itäisessä Suomessa turvattava kaikin keinoin maatalouden toimintaedellytykset ja erityisen tärkeää se on kotieläintuotannon osalta. Etelä-Savossa yli puolet pelto-alasta on erilaisilla nurmilla, joista merkittävä osa muuttuu kotieläinten kautta ihmisille syömiskelpoiseen muotoon ja sitovat samalla hiiltä. Alueemme pellot ja viljelyolosuhteet (mm. kasvukauden pituus/lämpösumma) eivät mahdollista monenkaan ihmisille suoraan ruoaksi kelpaavan kasvin tuotantoa. Kotieläimet tuottavat monipuolisen ravinnon lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja lannan kautta ravinteita. Kotieläintuotannon merkitys on huoltovarmuuden kannalta ensisijaisen tärkeä. Energian ja lämmön osalta on huolehdittava puun ja turpeen käytön turvaamisesta. Kun Venäjän takia ei Itäiseen Suomeen pystytä rakentamaan tuulivoimaa on puulla erityisen suuri merkitys alueen elinvoiman turvaajana. Tämä edellyttää kansallista ja EU-tason politiikkaa, jolla puun käyttöä eri tarkoituksiin ei vaaranneta millään tavoin. Valtakunnallisen väyläverkon osalta voidaan todeta, että sen kehittäminen kokonaisuudessaan on ollut jo pitkään epätasapainoista itäisen Suomen tarpeiden näkökulmasta. Valmistelu on keskittynyt joidenkin suurien kaupunkien ympärille ja niiden välillä olevan väyläverkon kehittämiseen. Väyläverkon kehittämisestä puuttuu kokonaisvaltainen näkemys ja sen myötä toimenpiteet, joilla huolehditaan koko maan väyläverkon tarpeista ja merkityksestä elinvoiman lisäämiseen. Venäjän sotatoimet vaikuttavat liikennemäärien ja -muotojen muutokseen erityisesti Itä-Suomessa, kun Saimaan kanavan kautta tapahtuva liikennöinti vähenee ja saattaa loppua kokonaan. Suomi myös korvaa venäläistä tuontienergiaa pääosin metsäenergialla, mikä lisää merkittävästi maantiekuljetusten määrää ja erityisesti alemman asteisella tieverkolla. Nykyisellä tienpidolla itäisen Suomen tieverkko ei tule kestämään tätä liikennemäärien muutosta, mikäli siihen ei panosteta merkittävästi nykyistä enemmän. Ja tämä panostus on kohdistettava alemman asteiseen tieverkkoon. Infrastruktuuriin liittyvät myös tietoliikenneverkot, jotka ovat kriittisessä asemassa kaikilla elämän osa-alueilla yksittäisistä kansalaisista julkisten palvelujen kautta yritystoimintaan. Toimivat tietoliikenneverkot ovat mahdollisia vain kiinteiden verkkojen kautta, mobiiliyhteyksillä ei ole käytännössä mahdollisuutta rakentaa toimivia yhteyksiä edes taajamiin. Tämä on nähty laajalti itäisessä Suomessa.
      • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Suomen Tuulivoimayhdistys pitää äärimmäisen tärkeänä, että Suomessa selvitetään tekniset ratkaisut, joiden avulla tuulivoimaa voidaan sijoittaa nykyistä enemmän myös Itä-Suomeen siten, että samalla Suomen aluevalvontakyky paranee tai pysyy ainakin nykyisellä tasolla. Myös Raahen tutkakompensaatioratkaisun kaltaisen ratkaisun toteuttamismahdollisuuksia ja kustannuksia tulisi selvittää Itä-Suomessa. Etelä-Karjalan maakuntaliiton tuore selvitys potentiaalisista tuulivoima-alueista toimisi hyvänä lähtökohtana sen selvittämiseen, miten tutkajärjestelmää pitäisi muokata, jotta selvityksessä tunnistetuille hyville tuulivoima-alueille voisi rakentaa tuulivoimaa. Toinen mahdollinen tutkakompensaatioalue löytyisi jo nyt Itä-Lapista, jossa on useita tuulivoimahankkeita vireillä - annamme alueesta ja sen toimijoista mielellämme lisätietoja. Tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomeen tasaisi tuulisähkön tuotantovaihteluita, vähentäisi verkkoinfran rakentamistarvetta sekä toisi Itä-Suomen kunnille merkittävästi lisää elinvoimaa kiinteistöverotuloina ja työllisyysvaikutuksina. Tuulivoimahankkeiden hyödyt ovat valtakunnallisia ja globaaleja, mutta haitat hyvin paikallisia. Tästä syystä kunnan, jonka alueella tuulivoimalat sijaitsevat, pitää saada voimaloista täysi verohyöty. Julkisuudessa on näkynyt muutaman Itä-Suomen kunnan ulostuloja voimalaitoksen kiinteistöverojen kompensoimiseksi Itä-Suomen kunnille. Kiinteistöverohyöty tulee jatkossakin pitää täysimääräisesti kunnassa, jonka alueelle tuulivoima on rakennettu, sillä kiinteistöverotulo on kunnille merkittävin kannustin kaavoittaa tuulivoimaa alueelleen ja samalla auttaa Suomea saavuttamaan ilmasto- ja energiaomavaraisuustavoitteensa. Kiinteistöverojen kompensoinnin sijaan tulee etsiä edellä mainittuja ratkaisuja ja tehdä sellaiset poliittiset päätökset, joiden avulla myös Itä-Suomen kunnilla on mahdollisuus kaavoittaa alueilleen tuulivoimala-alueita.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Kaupan alan yritykset toivovat konkreettisia toimia kuluttajien ja yritysten tulevaisuudenuskoa vahvistamaan. On tärkeää varmistaa, että liiketoimintaympäristö kannustaa palvelualojen yrityksiä sekä teollisuutta investoimaan ja uudistumaan. Lisäksi Itä-Suomella on edellytyksiä kehittyä merkittäväksi kansainväliseksi matkailukohteeksi. Myös osaajien hyvä saatavuus on keskeinen elinvoiman lähde. Toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutuspaikkojen säilyminen Itä-Suomessa tulee turvata, sillä työvoimapulaa on jo tällä hetkellä.
      • Kouvolan kaupunki
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Edellä on kuvattu tilannekuvaa, toimintaympäristön muutoksia ja niistä johtuvia kehitysmahdollisuuksia. Uutta elinvoimaa Kymenlaaksoon ja koko itäiseen Suomeen saadaan sovittamalla mahdollisuudet Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategiaan. https://www.kymenlaakso.fi/maakunnan-kehittaminen/alykkaan-erikoistumisen-strategia Älykkään erikoistumisen strategia päivitettiin vuoden 2021 alussa ja on siis varsin tuore. Strategisia kärkivalintoja strategiakaudella 2021–2025 ovat: • Älykäs ja vihreä logistiikka (logistiikkakärki) • Uusiutuvat materiaalit ja energia (bio- ja kiertotalouskärki) • Datatalous, kyberturvallisuus sekä pelillisyys (digitalouskärki) Liitteenä olevassa diasetissä on kuvattu Kymenlaakson kärkihankkeet, jotka pohjautuvat ÄES-kärkien ja uusien mahdollisuuksien yhdistämiseen. Tärkeimmät elinvoiman lähteet ovat: A. Toimivat logistiset väylät, järjestelmät ja osaaminen • VT15:n parantamisen välitön aloittaminen (Kymenlaakson kärkihanke) • Kouvola – HaminaKotka satama ratayhteyden parantaminen • HaminaKotka sataman toimintaedellytysten parantaminen • Kouvola RRT:n ja kotimaan rautatierahtiliikenteen kehittäminen • Helsinki East Aerodrome ja lentokenttäverkoston kehittäminen • Itäisten ratayhteyksien parantaminen ja itärata B. Bio- ja kiertotalousosaaminen • Yrityshankkeet • Kymenlaakson akkuklusteri • Merivedestä prosessivettä • Hyötyvirran kiertotalousekosysteemi • Biosampo • FOOD EAST C. Digitalous sekä edellisiä tukevat osaaminen ja matkailun kehittäminen • yliopistokeskuksen perustaminen ja professuurien rahoitus • Kantasatamasta osaamistalouden ja turvallisuuden ekosysteemi • Kymenlaakson matkailuhankkeet
      • Rakennusteollisuus RT ry / INFRA ry
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Itäisen Suomen elinvoiman kehittymisen edellytyksenä on alueen saavutettavuuden (myös sisäisen) parantuminen, nykyisen teollisuuden jatkuvuuden turvaaminen, toimintaedellytysten varmistuminen ja uuden teollisen toiminnan kehittymisen edellytysten luominen sekä yritysrakenteen uusiutuminen. Kehitystoiminnan on perustuttava nykyisiin teollisiin vahvuuksiin ja alueen tutkimuslaitosten osaamiseen. Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytysten varmistaminen luo edellytyksiä myös uusille teollisuuden osa-alueille esim. CO2 päästöjen hyödyntämisen kautta. Elinvoiman kehittämisen kokonaisuus on rakennettava siten että alueella mahdollistuu markkinavedon, osaamisen ja pääoman yhtäaikainen olemassaolo. Alkutilanteessa markkinavedon synnyttämisessä ja riskipääoman saamisessa alueelle yhteiskunnan merkitystä ei voi ylikorostaa. Elinvoiman lähteet: a) Saavutettavuus ja vetovoima Toimiva infrastruktuuri on yritysten toiminnan perusedellytys ja siten ratkaiseva tekijä investointien sijoittumisessa. - Tehokkaat, suorituskykyiset pääväylät teollisuuden, työmatkaliikenteen ja matkailun tarpeisiin - Alueiden sisäisen tie- ja rautatieverkoston hyvä kunto palvelee niin ikään teollisuutta, työmatkaliikennettä että esim. monipaikkaista asumista ja matkailua - Uudet kustannustehokkaat henkilöliikenneratkaisut alueellisen liikkumisen tarpeisiin b) Vihreä siirtymä ja energiaklusteri - Olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytysten varmistaminen ja sivuvirtojen hyödyntäminen (mm. CO2, biomassan uudet hyödyntämismuodot, maakaasun korvaavat uudet energialähteet) - Uusiutuvan energiaan liittyvä tuotannollinen toiminta ja tutkimuksesta kehittyvät uudet liiketoiminnat sekä jakeluinfrastruktuuri - Biokaasun laajamittainen tuotanto tukee kiertotalouden ja vetytalouden kehittymistä sekä luo elinvoimaa maaseudulle - Avainasemaan nousee teolliset symbioosit olemassa olevan teollisuuden kanssa - Rakennetun ympäristön hyödyntäminen teollisissa symbiooseissa energiatehokkuuden, energian talteenoton ja aurinkoenergian osalta c) Yritysympäristö - Energiateknologian kansallisten ja kansainvälisten pk -yritysverkostojen kehittyminen edesauttaa alueen yritysrakenteen uudistumista - Uusituvan energiaan tuotantoon ja teknologian kehittämiseen liittyvän vetovoimaisen yritysympäristön kehittäminen - Tutkimus- ja kehitysympäristön sekä tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön jatkuva kehittäminen - T&K -panostukset itäsuomalaisille yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitoksille
      • Etelä-Savon ELY, Kosunen Kirsi
        Päivitetty:
        12.7.2022
        • • Luontaisista vahvuuksista vesi- metsä- ja ruoka ja niiden osaamisesta ja kehittämisestä • Vahva ja verkottunut tutkimus- ja kehittämistoiminta yhdessä elinkeinoelämän kanssa • Sitoutuneet yritykset, jotka haluavat kehittää toimintaansa • Matkailun kehittäminen kestävästi ja vihreää siirtymää tukevien ratkaisujen kehittäminen yrityksissä, taajamissa ja maaseudulla • Paikkaan sitomaton työ luo uusia mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille lisätä elinvoimaa • Elävä maaseutu • Tarvittavien palvelujen saatavuus joustava sekä vakituisille asukkaille että matkailijoille, vapaa-ajan asukkaille ja monipaikka-asujille Yksityiskohtaisempien toimenpiteiden osalta viittaamme Etelä-Savon maakunnan lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin tukien niitä.
      • Lappeenrannan kaupunki, Konsernihallinto
        Päivitetty:
        12.7.2022
        • Lappeenranta on yksi EU:n sadasta hiilineutraalista missio- kaupungeista. Yhdessä Imatran kaupunkiseudun kanssa toimeenpanemme valtion kanssa solmittua vihreän sähköistämisen ekosysteemisopimusta. Etelä-Karjalassa toimii aktiivinen GreenReality Network-yritysverkosto, jossa on mukana LUT-yliopisto, kuntia ja liki 50 yritystä. Verkostoyritysten kanssa kaupunki on toteuttanut useita uusiutuvan energian demonstraatioalustoja ja kokeiluja. Maakunnan metsä- ja sementtiteollisuudella on hyvät valmiudet hiilidioksidin kierrätykseen uusiutuvaa sähköä hyödyntävissä synteettisissä hiilivetytuotteissa ja raaka-aineissa. Uskomme vety- ja synteettisten polttoaineiden tuotannon kehitystyöllä luotavan paitsi oman rakennemuutosalueemme, myös koko Euroopan uuden menestystekijän, joka ratkaisee samalla ilmastonmuutoksen haasteet. Suomen tulee huolehtia, ettei EU-komissiossa valmisteltavaan REDII-direktiivin päivitykseen jää uusiutuvan energian ns. lisäisyysvaatimusta. Ketjutetut investoinnit lisäävät sijoittajan riskiä. Investointiriskin kasvu hidastaa uusiutuvan energian osuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, mikä puolestaan heikentää vetytalouden kehittymistä ja EU:n mahdollisuutta toimia energiajärjestelmäintegraation ja hiilineutraalisuuden edelläkävijänä. Sähkön alkuperän todentamiseen on jo olemassa toimiva Euroopan laajuinen alkuperätakuujärjestelmä, jolla pystytään luotettavasti osoittamaan sähkön alkuperä. Lupa- ja tukiprosesseja teollisuuden energiasiirtymissä on nyt kauttaaltaan nopeutettava ja hakemusten käsittelyä resursoitava. Aluetalouden uudistumiselle ja investointiaktiivisuuden lisäämiselle on todellinen tarve. Pk-yritysten kasvu- ja investointihalukkuutta tulee nostaa ja luoda työllistymismahdollisuuksia Lappeenrannassa ja koko Etelä- Karjalassa. Esitämme työ- ja elinkeinoministeriölle, että Lappeenrannan seudulle kohdennetaan rahoitusta rakennemuutoksen ongelmien ennalta ehkäisemiseksi. Koko itärajalla tulee yritystukien tasoa ja määrärahojen riittävyyttä lisätä. EU-rahoitusta tulee voida osoittaa myös konkreettisiin, työllisyyttä edistäviin investointeihin. Aiemmin käytössä olleet työllisyysperusteiset investointituet tulee ottaa uudelleen käyttöön. Lisäksi: - Julkisen talouden suunnittelussa tulee huomioida geopoliittisen tilanteen alueelliset vaikutukset ja pyrkiä kohdentamaan toimia vakaan kehityksen turvaamiseksi rajaseuduilla - Liikennöinnin estyminen Saimaan kanavalla ja Venäjän puunhankinnan siirtyminen kotimaahan ja Baltiaan lisäävät Karjalan radan kehittämistarpeita - Saimaan alueen matkailuyhteistyön edistäminen osana koko maan matkailun kehittämistoimia. Lentoliikennettä monipuolistamalla parannetaan koko Saimaan alueen kansainvälistä saavutettavuutta ja kansainvälisiä matkustajamääriä. Myös alueen matkailuninfraa tulee kehittää ja vahvistaa. - Venäläistaustaisia henkilöitä opiskelee ja työskentelee LUT- yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa yli 500 henkilöä. Korkeakouluyhteisöissä on edustettuna yli 80 kansallisuutta. Kansainvälisen vetovoiman säilyminen on erittäin tärkeää korkeakoulujen menestymisen ja myös osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Kaakkois-Suomeen uutta ja korvaavaa elinvoimaa tuovia asioita on kuvattu kummankin maakunnan älykkään erikoistumisen strategioissa varsin mallikkaasti. Pitkään erilaisista äkillisistä rakennemuutostilanteista (mm Voikkaa, Summa, Myllykoski) kärsineillä alueilla korvaavia veto- ja pitovoimatekijöitä on pohdittu laajasti ja tarkasti, myös erilaisin EAKR-osarahoitetuin hankkein. Kaakkois-Suomen korkea energiateknologiaosaaminen (LUT) ja teollisuu-dessa nopeasti tehtävät energialähteiden ja raaka-aineiden muutokset mah-dollistavat alueen nousemisen johtavaksi energiantuotannon vihreän siirtymän teknologian kehittäjäksi. Puolustusvoimien tutkien asettamat rajoitteet tuulivoimarakentamiselle puolestaan rajoittavat vihreän energiantuotannon mahdollisuuksia Kaakkois-Suomessa. Käynnistyvä akkumateriaalien valmistus useassa eri tuotantoyksikössä mahdollistaa akkuklusterin kehittymisen. Haminan akkumateriaalitehdashankeen ja muiden satama-alueelle sijoittuvien uusien toimintojen kannalta on tarpeen toteuttaa merivesihanke, jossa pilotoidaan erilaisiin teollisuuden tarpeisiin valmistettavien prosessivesien valmistusta. Potentiaalisia ja vaihtoehtoisia kehityssuuntia alueen maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi ovat mm. bio- ja kiertotalous, uusiutuva energia, kotimaisen matkailun kehittäminen sekä elintarvikkeiden jatkojalostus. Osassa näihin kaakkoisessa Suomessa on olemassa jo vahva kivijalka, jonka päälle voi rakentaa uutta liiketoimintaa. Investointikynnyksen ylittämiseksi alue tarvitsee rahoitusinstrumentteja ja -porkkanoita ml. maaseutuohjelman yritystuet. Elintarvikkeiden jalostukseen alueella tulisi saada merkittäviä lisäpa-nostuksia, jotka jollain aikavälillä antaisivat myös alkutuotannolle uusia vaihtoehtoja. Alueen luonto ja kulttuurihistoria tarjoavat merkittävän matkailupotentiaalin (mm. Saimaa, Suomenlahti Kymijoki, Hiitolanjoki, Repovesi). Merkittävä matkailua ja Saimaan Maaveden tilan parantamista tukeva hanke on pitkälle valmisteltu Kutilan kanavan ja siihen liittyvien veden kiertoa lisäävien pump-paamoiden toteutus. Kaakkois-Suomen kiertotalousosaamista hyödynnetään uuden liiketoiminnan, työpaikkojen ja vähähiilisten ratkaisujen synnyttämiseen. Kaakkois-Suomen erityispiirteenä ovat teollisuuden materiaali- ja sivuvirtojen tarjoamat mahdollisuudet. Rakentamisen ja maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä voidaan vielä parantaa. Kymenlaaksossa on vireä ja kehittyvä elintarvikesektori, samoin Etelä-Karjalasta löytyy hyvää elintarvikeosaamista ja -teollisuutta. Sampolla on kiitetty koulutuskokonaisuus elintarvikealalle ja alkamassa myös uutta koulutusta (XAMK elintarvikeinsinööri). Koulutuspolkujen luominen on siis jo hyvässä vauhdissa.
      • Etelä-Savon Koulutus Oy, Flinkman Arja
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Parannettava raideliikennettä (suora ratayhteys Mikkeli - pääkaupunkiseutu) sekä siirrettävä Etelä-Suomesta monipaikkaisesti tehtävää työtä luonnonkauniiseen Etelä-Savoon. Laajakaistayhteyksiin on satsattava kehityksen turvaamiseksi. Koulutuksenjärjestäjien saumaton yhteistyö alueen elinvoiman edistämiseksi ja 100 % TKI-rahoituksen käynnistäminen myös ammatilliselle toiselle asteelle. Uusien investointien houkutteleminen alueelle. Luonnonvarat tulee hyödyntää entistä paremmin lisäarvoa tuottaen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Itä-Suomen kulttuuriperinnön ja yhteisöllisyyden hyödyntäminen. Omavaraisuus kehittämällä luonnontuotteiden ja alueemme maataloustuotteiden (kasvikset, marjat, hedelmät, lihatuotteet, yrtit, jne.) kuivausteknologioita.
      • Mikkelin kaupunki
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • 1. Saavutettavuus ja sen parantaminen (Saimaan kanavan korvaaminen, rautatieverkoston kehittäminen, tieverkostoon (pääväylät ja paikallistiet) sekä laajakaistayhteyksiin tehtävät investoinnit ja ylläpito 2. Osaaminen ja sen kehittäminen (yliopisto- ja korkeakoulutus, tutkimus) yhdistettynä luontaisiin resursseihin ja olemassa oleviin kehittämisalustoihin tehokkaiden aluevaikutusten aikaansaamiseksi 3. Luonnonvarat, kuten metsät (maan paras metsänkasvu), luonto, viljelymaa, Saimaa ja muut vesistöt ja näiden hyödyntäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 4. Itäsuomalaisuus, itäsuomalainen kulttuuri ja identiteetti, yhteisöllisyys
      • Imatran kaupunki, Hilden Matias
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Erityisesti Etelä-Karjalassa teollisuuden merkitys työllistäjänä on muuta maata korkeampi. Tästä johtuen kriittisintä on vahvistaa alueen teollista kilpailukykyä esim. työvoiman (erityisesti ammatillisen) saatavuus, koulutus ja alueen houkuttelevuus, raaka-aineiden saatavuus, logistiikka, henkilöliikenteen aikataulutus sekä auttaa erityisesti näiden yritysten (Imatralla mm. StoraEnso ja Ovako) kehittämishankkeiden toteutumisessa (esim. uuden energiateknologian käyttöönottotukien kohdentaminen). Lisäksi alueen houkuttelevuutta PK-yrityksille tulee vahvistaa. Imatran seudun nostaminen korkeimpaan tukialueluokkaan oli hyvä asia, mutta on tärkeää varmistaa että myös rahoitusta on riittävästi käytettävissä alueella. Turvallisuutta parantavien investointien ja kehittämispanosten kohdentaminen mahdollisimman laajasti Itä-Suomeen, alueella esimerkiksi Rajavartiolaitoksen, maasotakoulun ja Raja- ja merivartiokoulun toiminnan vahvistaminen. Saimaan alueen matkailun vahvistaminen osana kansallista Järvi-Suomi markkinointia Keski- Eurooppaan.
      • Pieksämäen kaupunki
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • 1. Saavutettavuuden kehittäminen Itä-Suomessa. Erityistä huomiota tulisi nyt kiinnittää poikittaisyhteyksien kehittämiseen Väylän investointiohjelmaan kuuluvien hankkeiden lisäksi. Raideyhteyksiä tulisi kehittää ja nopeuttaa seuraavasti: 1. Kouvola-Kuopio sekä Jyväskylä-Pieksämäki ratojen palvelutason parantaminen ja vuorotarjonnan lisääminen 2. Puutavaralastauksen raideliikenteen tavoitetason terminaalipaikka Pieksämäelle 3. Pieksämäki-Varkaus-Joensuu raideliikenteen parantaminen ja sähköistäminen 4. Pieksämäki-Savonlinna Laitaatsalmen rautatiesillan toteuttaminen huolto-varmuuden lisäämiseksi Maantieyhteyksiä tulisi kehittää, erityisesti Valtatiellä 23 Pieksämäen kohdalla: Pieksämäen kohdalla VT 23:lla joutuu kääntymään yhteensä neljästä eri risteyksestä. Tavoitteet liikenneturvallisuuden parantamisesta, liikenteen sujuvuudesta sekä taajaman asuinviihtyvyyden lisäämisestä ovat jääneet siten toteutumatta. VT23 perusparantaminen Pieksämäen kohdalla tulisi käynnistää kokonaisuutena, koska hanke on tärkeä valtakunnallisen poikittaisliikenteen vuoksi. Korjausvelka ja alempi tieverkko: Pieksämäen alueella useampi päällystetty alemman tieverkon tie on päässyt erittäin huonoon kuntoon. Seuraavat tiet vaatisivat välittömästi perus-parannustoimenpiteitä: Tie 15287 Pieksämäki-Partaharju Tie 453 Jäppilä-Tihusniemi 2. Vihreä siirtymä ja energiatalous tarjoavat alueelle mahdollisuuksia: A. Tuuli- ja aurinkoenergian jatkokehittäminen mahdollistavat Pieksämäelle elinvoiman ja investointien lisäämistä. Tulisi kuitenkin huolehtia, että uusille energiainvestoinneille olisi ajoissa mahdollisuudet liittyä valtakunnan (Fingrid) sähköverkkoon. Tämä edellyttäisi uuden sähköaseman rakentamisen Pieksämäelle. B. Vedyn tuotannon kasvattaminen Itä-Suomeen. Tulisi myös huomioida, että Itä-Suomessa olisi vedyntuotantoa ja käyttökohteita, eikä toiminta vain keskittyisi rannikkokaupunkeihin. Tämän edistämiseen tulisi Itä-Suomelle tarjota oma tuki-mekanisti vauhdittamaan vihreitä investointeja, erityisesti vedyn osalta. 3. Alueen elinvoiman alkulähteinä ovat myös raaka-aineet ja tuotanto. Ruoka, metsä, vesi ja matkailu ovat Itä-Suomelle tärkeitä joiden ympärille rakentuvat vahvasti alueen taloudet. Näiden alojen vahvistaminen ja niiden toimintaedellytysten vahvistaminen vievät alueen elinkeinoelämää eteenpäin.
      • Harju Pauli, maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • - energiaomavaraisuus ja uudet uusiutuvat energialähteet - olemassa olevan kone- ja laitevalmistus teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusien markkina-alueiden avaukset - alan kasvun edellyttämän työvoiman saatavuuden ja osaamisen varmistaminen- ÄES valintoihin kohdennetut vero/ tukijärjestelyt - hajautetun uusiutuvan energian pilotointi- ja jakelumahdollisuudet - suoriin lentoyhteyksiin perustuvan matkailun kehittäminen
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Leskinen Pekka
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • - Yritysten kansainvälistymien ja uusien markkinoiden hakeminen Venäjän tilalle - Logistiikkaratkaisujen kehittäminen liittyen mm. rautateihin - Vihreä siirtymä ja sitä tukevat investoinnit - Kotimaan ja lähialuematkailun sekä monipaikkaisuuden tukeminen - Kestävän energiatuotannon ratkaisut ml. tuulivoimainvestointien mahdollisuuksien parantaminen Itä-Suomessa - Raja-alueyhteistyöhön aiemmin suunnattujen resurssien uudelleen suuntaaminen yllä mainittujen tavoitteiden tukemiseksi
      • MTK-Kaakkois-Suomi ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Alueen maatalouden tulevaisuudennäkymiin on saatava muutos, jos aiomme ylipäätään pitää kiinni ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta ja välttää Eurooppaa ja maailmaa uhkaavan ruokakriisin. Hajautettu maataloustuotanto on tässä avainasemassa ja Kaakkois- ja Itä-Suomen vahva potentiaali tulee hyödyntää. Maatalous pitää maaseudun elävänä, tukee yrittäjyyttä, teollisuutta ja aluetaloutta, edesauttaa vihreää siirtymää sekä lisää alueen elinvoimaa. Maa- ja metsätalouden merkitys ja potentiaali on suuri siirryttäessä pois fossiilitaloudesta. JTF:n rahojen kohdentamiseen on saatava merkittäviä joustoja, jotta ne pystytään hyödyntämään täysimääräisesti Kaakkois- ja Itä-Suomessa alueen elinvoiman lisäämiseen ja ylläpitämiseen. JTF-ohjelman laaja käytettävyys edistää vihreää siirtymää. Maa- ja metsätalouden ja jalostettavien tuotteiden, ml. biotalous ja uudet innovaatiot, merkitys kasvaa, kun EU:ssa siirrytään entistä vahvemmin uusiutuviin raaka-aineisiin, energiaan ja tuotteisiin. Kaakkois- ja Itä-Suomessa on metsän merkitys maailman tasollakin ainutlaatuista. Riittävä resurssointi tutkimukseen ja tuotekehitykseen on välttämätöntä, esimerkkinä LUT ja ammattikorkeakoulut. Itäisessä Suomessa infra vaatii mittavia investointeja; investoinnit raideverkkoon ja raidekapasiteettiin ovat välttämättömiä, kun sodan takia kuljetukset kasvavat. Akuuttina esimerkkinä Karjalan rata ja kaksoisraiteen rakentaminen välille Luumäki – Joutseno. Investointipainetta itäisessä Suomessa on kertynyt jo aiemmin, kun harjoitettu keskittämispolitiikka on johtanut siihen, että maan sisällä on merkittäviä infraan perustuvia eroja. Mainittakoon esimerkkinä eri alueiden ajallinen saavutettavuus vaikkapa junalla pääkaupungista. Tiestö ja väylästö kuormittuu sodan takia aiempaa enemmän ja huutaa investointeja, ml. alempiasteiset tiet. Raaka-aine- ja tavaravirtojen sujuva liikkuvuus Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja alueelle sekä alueelta muualle Suomeen ja maailmalle on turvattava. Tämä on koko Suomen etu. Mainittakoon vielä, että Kaakkois-Suomeen suunniteltujen, nyt peruuntumassa olevien, liikenne- ja infrainvestointien rahat on pidettävä alueella.
      • Etelä-Karjalan liitto, Sikanen Satu
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Aluetalouden uudistumiseen on panostettava. Täysin tyhjästä uutta kasvua ei voida rakentaa, vaan olemassa olevia vahvuuksia, osaamista ja ekosysteemejä hyödyntäen ja kehittäen. Mahdollisuuksia löytyy teollisuuden puolella bio- ja kiertotalouden sekä energia- ja ympäristöteknologian osaamisesta yhdistettynä luonnonvarojen kestävään ja vastuulliseen käyttöön. Teollisuuden sähköistymisen ja sitä kautta sähkön tarpeen moninkertaistumisen myötä elinehtona on energiansaannin turvaaminen. Puhdasta energiaa tulee olla energiaintensiivisellä teollisuudella käytettävissä tuulivoimatuotantoon liittyvistä esteistä huolimatta. Teollisuuden elinehtona ovat myös sujuvat, kus-tannustehokkaat ja vähäpäästöiset kuljetukset, mikä tarkoittaa ennen kaikkea raideliikenteen pullonkaulojen poistamista. Myös alempiasteiseen tieverkkoon tarvitaan panostusta. TKI-menot ovat itäisessä Suomessa koko maan keskiarvoa jäljessä, mikä heijastuu myös elinvoimaan. Elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaan koulutukseen ja tutkimukseen on satsattava ja varmistettava, että alueella on osaavaa työvoimaa. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssit on huomioitava. Etelä-Karjalassa on toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ikäluokkien kokoon nähden kaikista vähiten koko Suomessa – tilanne heijastuu osaajapulana monella alalla. Kaunis järviluonto ja Saimaa tarjoavat edelleen paljon elinkeinomahdollisuuksia. Matkailupalveluita Saimaan alueella on uudistettava vastaamaan uutta markkinakysyntää, ja toimintaympäristöä rakennettava pitkäjänteisesti, kuten aikanaan Lapin matkailussa tehtiin. Matkailu ja palvelualat tarjoavat pienille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, mutta yrittäjyyskulttuuria ja pk-yritysten kasvua on erityisesti tässä tilanteessa tuettava. Kaikissa aluekehittämisen rahoituslinjauksissa Kaakkois-Suomi tulee jatkossa huomioida yhdenvertaisesti muuhun Itä-Suomeen nähden, jotta järkevää ja koko Suomea hyödyttävää yhteistyötä saataisiin aikaisiksi. Nykytilanteessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan tiukat suuraluerajat rajoittavat itäisen Suomen yhteis-työtä esimerkiksi matkailun kehittämisessä. Etelä-Karjalalla on käytettävissä AURA-ohjelman rahoitusta tällä ohjelmakaudella n. 58 M€ vs. Etelä-Savo n. 199 M€. Ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomen rahoitus on vähenemässä ELY-keskusalueista eniten tulevassa CAP27-kauden varojenjaossa, mikäli rahoitusperusteissa painotetaan vahvasti maaseutu-kaupunki-luokitusta, eikä todellista aluekehityksen tilannetta. EU-Venäjä-ulkorajaohjelmien lakkauttaminen iskee sekin pahiten Kaakkois-Suomeen: Suomen tulee ehdottomasti vaikuttaa EU-komissioon, jotta vielä jäljellä oleva rahoitus saadaan kohdennettua tukemaan rajaseutujen kehittymistä. Valtiontu-kialuekartan ollessa seuraavan kerran päivitettävänä, tulee Kaakkois-Suomen maakunnat nostaa tukialueeksi raja-aluesijainnin perusteella harvan asutuksen alueiden rinnalle, jotta yrityksiä saadaan rohkaistua investointeihin epävarmassa toimintaympäristössä.
      • Kajaanin kaupunki
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Luonnonvarojen jalostuksesta ja erikoistuneesta osaamisesta. Metsäbiotalous on perinteisesti ollut Kainuun vahva elinkeinoala. Sitä se on edelleen. Kajaanin Renforsin Rannan yritysalueella toimii ST1 pilotti-bioetanolitehdas sekä kasvuinvestointeja parhaillaan tekevä Pölkky Oy:n saha. Kajaanin seudulle Paltamoon on valmisteilla Kaicell Fibersin biotuotetehdas, joka toteutuessaan loisi kerrannaisvaikutuksineen satoja uusia työpaikkoja. Pääomarahastoyhtiö Taaleri on tullut tämän vuoden alussa Kaicellin merkittäväksi omistajaksi, mikä vahvistaa uskoa hankkeen toteutumiseen. Hankkeen eteneminen on ollut pitkään kiinni Vaasan hallinto-oikeuden viivästyneestä päätöksenteosta hankkeen ympäristöluvasta tehtyihin valituksiin. Kaivannaisala on eniten viime vuosina kasvanut toimiala. Merkittävin on Terrafame, jonka uusi akkukemikaalitehdas on juuri vihitty käyttöön. Yhtiö on sen myötä mukana vahvasti sähköautojen kasvun aallossa. Kainuussa on toiminnassa nyt kolme kaivosta. Pisimmällä valmistelussa uudeksi kaivokseksi on Otanmäki Mine Oy:n hanke Etelä-Kajaanissa sijaitsevan suljetun Otanmäen vanadiinikaivoksen avaamiseksi. Käynnistyessään kaivos loisi runsaasti uusia työpaikkoja, tervetulleita juuri kaupungin eteläisellä alueella, jossa turvesuot ovat sijainneet tarjoten turvetuotannon työpaikkoja. TEM:n tulisikin tutkia hallinnonalansa mahdollisuudet viedä Otanmäen kaivoshanketta eteenpäin. Mittaustekniikka on Kajaanin perinteinen erikoistuneen osaamisen ala ja ekosysteemi. Sen suurin yritys on Valmet Automationin Kajaanin yksikkö, joka vie mittalaiteita ympäri maailmaa. Sen kehitystä on tukenut Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan tutkimus, jota kaupunki on pitkäjänteisesti rahoittanut. Toinen uudempi kärkiekosysteemi on datakeskusekosysteemi, jonka kasvattaminen yhteistyössä OKM:n alaisen CSC Oy:n kanssa on kaupungin tämänhetkinen kärkihanke. Molemmat ovat mukana TEM:n innovaatioekosysteemisopimuksessa. Kolmas näkyvä erikoistuneen osaamisen ala on Kajaanin Ammattikorkeakoulun KAMK:n koulutukseen perustuva peliala. Erikoistunutta osaamista on myös Kajaanin Otanmäen Skoda Transtechin kiskokalustotehdas, kaupungin suurin yksityinen työnantaja, ja pohjoismaiden ainoa kiskokalustovalmistaja. Yhtiön lippulaivana ovat uuden sukupolven raitiovaunut, pitkän tuotekehityksen tulos. Helsingin ja Tampereen raitiovaunutoimitusten lisäksi Otanmäen tehtaan tuotteet ovat päässeet alkuun myös viennissä suuren konsernin osana. VR:n Intercity-kalusto on tehtaan tuotantoa, ja VR:n uudet kalustohankinnat olisivat tarpeen turvaamaan junakalusto-osaamisen ja sen tuotannon säilymistä Suomessa.
      • Pohjois-Savon ELY
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Itäisen Suomen elinvoiman lähteet perustuvat jatkossakin samoihin tukipilareihin, joiden varaan kehittämistä on aiemminkin rakennettu. Painopisteet saattavat osittain muuttua eri alojen osalta muuttuneesta tilanteesta johtuen. Lisäksi uusien vientimarkkinoiden etsiminen sekä mm. turvallisuusteknologian ja kehityksen mahdollisuudet tulee nostaa esille. Pohjois-Savon osalta merkittävät elinvoiman lähteet: - metsä- ja kaivostalous/-teollisuus sekä siihen kytkettynä kestävään bio- ja vesiosaaminen - kone- ja energiateollisuus - ICT-sektori - hyvinvointiteknologia - maatalous ja elintarvikkeet - matkailu Hyödynnetään yliopiston ja ammattikorkeakoulujen panostuksia ja kehittämistä mm. metsätieteellisen ja sitä kautta erilaisten puuteollisuuden kehittämisen sekä uusien tuotteiden kehittämisen panostukset. Lääketeollisuuden edelleen kehittäminen sekä tutkimus ja sen tuotteistaminen tarjoaa itäiselle Suomelle mahdollisuuksia. Elintarviketutkimuksen ja uusien tuotteiden kehittäminen (mm. marjojen osalta) ja jalostusarvon parantaminen edelleen.
      • Lindholm Terhi, Kotkan kaupunki, kaupunkikehitys ja viestintä
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Edellä on kuvattu tilannekuvaa, toimintaympäristön muutoksia ja niistä johtuvia kehitysmahdollisuuksia. Uutta elinvoimaa Kymenlaaksoon ja koko itäiseen Suomeen saadaan sovittamalla mahdollisuudet Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategiaan. https://www.kymenlaakso.fi/maakunnan-kehittaminen/alykkaan-erikoistumisen-strategia Älykkään erikoistumisen strategia päivitettiin vuoden 2021 alussa ja on siis varsin tuore. Strategisia kärkivalintoja strategiakaudella 2021–2025 ovat: -Älykäs ja vihreä logistiikka (logistiikkakärki) -Uusiutuvat materiaalit ja energia (bio- ja kiertotalouskärki) - Datatalous, kyberturvallisuus sekä pelillisyys (digitalouskärki) Liitteenä olevassa diasetissä on kuvattu Kymenlaakson kärkihankkeet, jotka pohjautuvat ÄES-kärkien ja uusien mahdollisuuksien yhdistämiseen. Tärkeimmät elinvoiman lähteet ovat: A. Toimivat logistiset väylät, järjestelmät ja osaaminen • VT15:n parantamisen välitön aloittaminen (Kymenlaakson kärkihanke) • Kouvola – HaminaKotka satama ratayhteyden parantaminen • HaminaKotka sataman toimintaedellytysten parantaminen • Kouvola RRT:n ja kotimaan rautatierahtiliikenteen kehittäminen • Helsinki East Aerodrome ja lentokenttäverkoston kehittäminen • Itäisten ratayhteyksien parantaminen B. Bio- ja kiertotalousosaaminen • Yrityshankkeet • Kymenlaakson akkuklusteri • Merivedestä prosessivettä • Hyötyvirran kiertotalousekosysteemi • Biosampo • FOOD EAST C. Digitalous sekä edellisiä tukevat osaaminen ja matkailun kehittäminen • yliopistokeskuksen perustaminen ja professuurien rahoitus • Kantasatamasta osaamistalouden ja turvallisuuden ekosysteemi • Kymenlaakson matkailuhankkeet
      • VR Group
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • 2. Itäisen Suomen elinvoimaisuutta vahvistetaan alueellisella saavutettavuudella Kestävää liikkumista sekä alueellista elinvoimaisuutta edistetään alueellisella saavutettavuudella, joka saavutetaan panostamalla sekä palveluihin että liikenneverkkoihin. VR:n näkemyksen mukaan maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä toimenpiteissä lähtökohtana tulee olla joukkoliikenteen ja sitä kautta kestävän kehityksen edistäminen juna-, raitiotie- ja sähköbussiliikenteen kulkumuoto-osuutta lisäämällä. VR toteaa, että junaliikenne muodostaa hiilineutraalin joukkoliikenneverkoston ja elinkeinoelämän ympäristöystävällisten kuljetusten rungon, johon muut liikennemuodot ja alueelliset liikennejärjestelmät kytkeytyvät. Kasvavat junaliikenteen matkamäärät ja raiteilla kuljetetut tonnit edistävät vihreää siirtymää vähentämällä liikenteen päästöjä ja samalla kasvattaen liikennejärjestelmän kokonaisturvallisuutta sekä huoltovarmuutta. VR kantaa huolta rataverkon tulevaisuuden rahoitusnäkymistä myös huomioiden kustannusten raju nousu. Lähivuosien raideliikennehankkeissa tulee olla vahva fokus nopeavaikutteisissa toimenpiteissä olemassa olevalla rataverkolla ja hankkeet tulee priorisoida asiakashyötyjen ja raideliikenteen kilpailukyvyn perusteella huoltovarmuusnäkökohdat huomioiden. Nykyisessä tilanteessa, jossa energian ja polttoaineiden hinnat kohoavat rajusti ja niihin kohdistuu saatavuushaasteita on yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta järkevää priorisoida henkilöjunaliikenteen investointeja, jotka kustannustehokkaasti nopeuttavat matkamääriltään tärkeimpien reittien matka-aikaa ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan junaliikenteen houkuttelevuuden kasvattamiseksi. Toukokuussa 2022 kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yhteensä noin 1 155 000 matkaa eli noin 119 % enemmän kuin vuoden 2021 huhtikuussa, ja vain 3 % vähemmän kuin vuonna 2019. Kaukoliikenteen matkamäärät olivat tietyillä yhteysväleillä jopa ennätysvuotta 2019 korkeammalla. Tätä suotuisaa kehitystä tulisi ylläpitää ja kiihdyttää junaliikenteen houkuttelevuutta lisäävillä toimenpiteillä. Rautatielogistiikassa tulisi priorisoida hankkeita, jotka laajasti hyödyttävät elinkeinoelämän kuljetuksia erityisesti satamiin ja pohjoisen kautta länteen sekä poistavat liikenteellisiä pullonkauloja esimerkiksi kotimaan raakapuukuljetusten osalta Venäjän puuntuonnin päätyttyä. Toimiva raideliikenne on edellytys raskaan teollisuuden kilpailukyvylle ja vihreän siirtymän saavuttamiseksi entistä enemmän kuljetuksia on siirrettävä energiatehokkaaseen ja vähäpäästöiseen raideliikenteeseen. Kummankin liikennelajin kannalta on tärkeää voimakkaasti panostaa ratakapasiteetin lisäämiseksi, mikä palvelee sekä kaupallisia että huoltovarmuuteen liittyviä tavoitteita rataverkon pahimpia pullonkauloja poistaen. Perusväylänpidon rahoitustason tulisi olla vakaa ja riittävän korkea rataverkon toimintavarmuuden lisäämiseksi, palvelutason ylläpitämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Alueellisia liikennejärjestelmiä suunniteltaessa on tärkeää huomioida, että rautatieverkko muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden ja on tältä osin luonteeltaan erilainen kuin tieverkko. Kaikessa suunnittelussa tulee huomioida koko Suomen pääosin yksiraiteisen junaverkoston toimivuus.
      • Kainuun ELY
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • 1. Yritysten toimintaedellytysten varmistaminen Kainuun investointipotentiaali on kartoitettu Kainuun liiton toimesta sekä viimeksi TEMin pyynnöstä rakennerahasto ELY-keskusten käsittelyssä ja/tai neuvotteluissa olevien hankkeiden osalta. Yhteenveto osoittaa parhaimmillaan yli kahden miljardin euron investoinnit eli Kainuussa on merkittävä investointipotentiaali.  Tulevia uusia investointikohteita vihreään siirtymään Kainuussa ovat erityisesti KaiCell Fibers Oy:n biojalostamo Paltamoon, St1:n bioetanolitehtaan käynnistäminen, vientisahojen ja puun jatkojalostuksen laajentaminen (puurakentaminen). Tuulivoiman mittava rakentaminen tulee lähivuosina muuttamaan Kainuun energiataseen positiiviseksi.  Terrafamen tuotannon laajentaminen ja Otanmäki Mine Oy:n ilmeniittituotannon sekä myöhemmin kaivoksen avaaminen sekä Nordic Talk Oy:n hanke Suomussalmella puolestaan ovat realistisia mineraaliomavaraisuutta ja huoltovarmuutta lisääviä hankkeita.  Matkailualan kv. palvelujen kehittäminen on käynnistynyt uudelleen pandemian jälkeen, Arctic Lakeland Kainuu -yhteistyöllä luodaan merkittävät kasvumahdollisuudet alueen luontoon ja tapahtumiin perustuvalle vetovoimalle. Kajawood Oy:n elokuvakylä -hankekokonaisuus luo Vuokattiin yhden maailman teknologisesti kehittyneimmistä elokuvastudioista.  Kajaaniin sijoittunut maailman 3. nopein supertietokone LUMI, CSC:n, pelialan yritysten sekä ict-alan koulutuksen ansiosta digitaalisen siirtymän ja alan uusien investointien potentiaali on kunnossa. Kasvun varmistaminen ja toimivien yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen vaikeutuvassa kustannustilanteessa on aluetalouden ja kansalaisten palvelutason ylläpitämiseksi tärkeää. Toimintaedellytysten heikentyessä seuraa konkursseja, irtisanomisia sekä kansalaisten palvelutarpeiden tyydyttämisen heikkeneminen. 2. Saavutettavuuden parantaminen Elinvoiman, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta saavutettavuuden ja logistiikan parantaminen on kriittinen tekijä. Raaka-ainevirrat Venäjältä Suomeen ovat muuttuneet pitkälti Suomen sisäisiksi kuljetuksiksi (esim. metsäteollisuus). Kaivostoiminnan kannalta sekä rautatie- että maantieyhteydet etelään ja länteen (satamiin) ovat tärkeitä. Energiahuollon näkökulmasta (esim. tuulivoima, hake) erityisesti tiestön kunnolla on suuri merkitys. Turvallisuuden ylläpito edellyttää toimivia yhteyksiä. Kansainvälinen saavutettavuus vaatii toimivia, pidemmällä aikajänteellä varmistettuja lentoliikenneyhteyksiä. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta alemman tieverkon kunto korostuu koska päätieverkko on siellä harvempaa. Elinkeinoelämän kuljetukset joutuvat kulkemaan pitkiäkin matkoja ennen pääsyään parempikuntoiselle päätieverkolle. 3. Osaava työvoiman saatavuuden varmistaminen Osaava työvoima on kriittinen tekijä. Kainuussa on jo useamman vuoden ajan työmarkkinoilta poistunut enemmän työntekijöitä kuin mitä työmarkkinoille on tullut. Kainuun rekrytointiongelmat ovat maan suurimmat (vuonna 2021 keskimäärin 60 % koki rekrytointiongelmia (maassa keskimäärin 48 %)). Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Kainuun väestöstä on alhaisemmalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Heidän työttömyysasteensa on alhaisempi kuin maassa keskimäärin ja aktivointiaste on korkein Suomen ELY-alueista. Myös 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeinen työttömyys on Kainuussa alhaisinta koko Suomessa, mikä kertoo ulkomaalaistaustaisen työvoiman tarpeellisuudesta maakunnassa. Ulkomaalaisten yleisin kansallisuus Kainuussa on Venäjä, joten Venäjän hyökkäyssodalla on vaikutus työvoiman saatavuuteen. Myös ukrainalaisen kausityövoiman väheneminen sekä pandemian jälkeinen yhteiskunnan avautuminen (esim. matkailu, ravintolat) pahentavat työvoiman saatavuusongelmaa. Kainuuseen on muuttanut merkittävä määrä Ukrainasta sotaa paenneita henkilöitä, joiden vastaanottoon, kotouttamiseen ja työllistämiseen Kainuussa on määrätietoisesti ryhdytty.
      • Lapin liitto
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Vihreää siirtymää vauhdittavista teollisen mittakaavan hankkeista, innovaatioista ja uudesta teknologiasta. Uusiutuvan energian innovaatiot, tuotanto, siirto ja varastointi tulevat olemaan tärkeässä roolissa. Kriittisten mineraalien saatavuuden varmistaminen ja arvoketjujen kehittäminen yhteispohjoismaiseksi vahvaksi akkuklusteriksi luo valtavia mahdollisuuksia. Biopohjaisten tuotteiden kehittäminen ja metsien kestävästä käytöstä huolehtiminen luovat pohjaa uudelle liiketoiminnalle. Matkailun rooli kasvaa ja sen pitkäjänteinen kehittäminen verotuksella, investointituilla ja saavutettavuuden varmistamisella on avainasemassa (mm. lentoliikenne, lentokenttäverkostosta huolehtiminen tulevaisuuden sähköisen lentämisen mahdollistamiseksi).
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        5.7.2022
        • 2.a.Väyläverkon ja saavutettavuuden kehittäminen Itä-Suomen maakunnat ovat koonneet yhteisen esityksen alueiden tärkeistä liikennehankkeista Väyläviraston investointiohjelmaan. Itäisen Suomen erityispiirteitä huomioiva liikennejärjestelmä – kärkihankkeet ja -asiat – esitys on hyväksytty Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa 24.3.2022, ja tähän asiakirjaan Etelä-Savon maakuntaliitto on sitoutunut. Esityksessä kuvattujen kärkihankkeiden toteutuminen vahvistaisi merkittävästi itäisen Suomen kilpailukykyä. Väyläviraston vuoteen 2030 ulottuvassa investointiohjelmassa ei ole osoitettu riittäviä varoja Itä-Suomen yhteisten väyläaloitteiden toteuttamiseen. I kori: Investointiohjelmaan esitettävät hankkeet Tiesuunnitelmat valmiina 1. Vt23 liikennejärjestelyjen loppuunsaattaminen välillä Varkaus-Viinijärvi, ka 28 M€ 2. Vt5 Leppävirta-Kuopio, ka n.120 M€ 3. Vt22 kehittämisen jatkaminen välillä Kajaani-Muhos, ka n. 40 M€ Yleissuunnitelmat valmiina 4. Vt5 Hietanen-Pitkäjärvi, ka n.100 M€ II kori: Suunnitteluvalmiuden parantamista vaativat hankkeet Tiesuunnitelmat tekeillä / käynnistymässä 2021 • Vt5 Valkeinen – Taipale (Nerkoon ohitustie) • Vt9 Vartiala-Riistavesi ja Rissala-Jännevirta • Vt9 Välikangas – Honkalampi (Ylämyllyn ETL) Yleissuunnitelmat valmiina • Vt9 Onkamo-Niirala, ka n.102 M€ • Vt13 Lappeenranta-Nuijamaa kehittäminen, ka n.70 M€ Yleissuunnittelu käynnissä • Vt5 Siilinjärvi-Alapitkä Kehittämissuunnitelma tai toimenpidesuunnitelma tehty/käynnissä • Vt6 Imatra-Joensuu välin kehittäminen - kehittämisselvityksessä esitettävien toimenpiteiden välitön aloittaminen, I korin ka n.48 M€ • Vt9 Hankasalmi-Ylämylly, kehittämisselvityksessä välille esitettävien toimenpiteiden välitön aloittaminen (ka selviää suunnitelman valmistuttua) • Vt13 Mikkeli-Lappeenranta liikenneturvallisuuden parantaminen, ka 96,3 M€ Rataverkon kehittäminen I ja II kori I kori: Itäisen Suomen saavutettavuuden parantaminen 1. Karjalan radan suunnittelutoimenpiteet, parantaminen ja nopeuden nosto • Luumäki-Joutseno kaksoisraide, ka 250 M€ • Imatra-Joensuu, ka 330 M€ 2. Savon radan suunnittelutoimenpiteet, parantaminen ja nopeuden nosto • Kouvola-Kuopio radan parantaminen ja nopeudennosto ka n. 170 M€ • Kuopio-Kajaani radan parantaminen 75 M€ 3. Itärata Porvoo-Kouvola, suunnittelun edistäminen ja toteutus 2030- ka 1,7 mrd€ II kori: Käynnistettyjen kehittämishankkeiden loppuunsaattaminen ja suunnitteluvalmiuden parantaminen Ratasuunnitelmat valmiit • Kuopion ratapihojen puuttuvat parantamistoimenpiteet, ka 30 M€ • Kontiomäki-Iisalmi-Ylivieska radan parantamistoimenpiiteet, ka 65 M€ Jatkosuunnittelua vaativat • Pieksämäen ratapihan peruskorjaus ja aseman kehittäminen • Lauritsalan ratapihan kehittäminen liikennöitäväksi nykyistä pidemmille junille • Digiratahankkeen nopeampi toteuttaminen Savon ja Karjalan radoilla • Rataverkon sähköistys väleille • Joensuu-Kontiomäki • Niirala-Säkäniemi • Joensuu-Varkaus-Pieksämäki • Joensuu-Siilinjärvi Näiden ohella on selvitettävä huoltovarmuuden kannalta merkittävien poikittaisyhteyksien kehittämistä (valtatie 14, raideyhteys Pieksämäki-Parikkala). Joukkoliikenteen palvelutaso mahdollistaa itäisen Suomen kilpailukykyisen ja kestävän saavutettavuuden. Kestäviä kuljetus- ja logistiikkapalveluja tarjoavat solmut tuottavat lisäarvoa sekä aluetaloudelle että alueen elinkeinoelämälle. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat uudet liikennepalvelut, monipaikkaisen asumisen ja etätyön. Perusväylänpidon rahoitus nostettava pysyvästi tasolle, joka mahdollistaa korjausvelan vähentämien myös elinkeinoelämän kuljetuksille ja matkailuliikenteelle tärkeillä pääväylien ulkopuolisella liikenneverkolla. Saimaan kanavaa korvaavien, uusien yhteyksien avaaminen Saimaalta Päijänteelle ja Suomenlahdelle on selvitettävä. Savonlinnan ja Mikkelin lentokenttien tulevaisuuden mahdollisuudet on selvitettävä. 2.b. Matkailun uudet markkina-alueet, kohderyhmät ja tuotesisällöt Saimaan alueen (Lake Saimaa) matkailun uudet, venäläismatkailijoita korvaavat, ostovoimaiset kohderyhmät löytyvät todennäköisimmin saksankielisestä Euroopasta, Italiasta sekä Iso-Britanniasta. Uudet asiakasryhmät on tavoitettava markkinoinnin keinoin (0,5 milj. euroa/v./markkina, 10 vuoden ajan) ja näille tulee kehittää uusia myytäviä sisältöjä. Saimaa European Region of Gastronomy 2024- juhlavuosi tuo mahdollisuuden kehittää alueen ruoka- ja kulttuurimatkailuun uusia kiinnostavia sisältöjä. Keskeistä on matkailun kestävyydestä huolehtiminen. 2.c. Energia ja vihreä siirtymä Elinvoimaa ja vihreää siirtymää voidaan vauhdittaa mahdollistamalla itäisen Suomen tuulivoimainvestoinnit sekä aurinko- ja vetyenergian kehittämiseen panostamalla. Aurinko- ja vetyenergian nopea käyttöönotto edellyttää TKI-toiminnan tehostamista koko Suomessa. Tuulivoiman rakentamisedellytyksiä itäisessä Suomessa tulee parantaa ja tukea muita uudistuvan energian tuotantomahdollisuuksia. Euroopan Unionin JTF-ohjelman laaja käytettävyys on avainasemassa vihreän siirtymän edistämisessä. Etelä-Savolla on vahva potentiaali biopohjaisten polttoaineiden tuotantomaakuntana. Biopolttoaineiden laaja käyttöönotto edellyttää nykyistä huomattavasti vahvempaa TKI-toimintaa ja kysyntää tukevia ratkaisuja. 2.d. Elinkeinojen monipuolistaminen kehittämisalustoja tukemalla (metsä, - vesi- ja ruokaosaaminen sekä digitaaliset alustat) Tarvitaan lisää tutkimusta ja kehittämistoimintaa, jotta Itä-Suomeen saadaan riittävää yrityspotentiaalia sekä houkuteltua toimijoita sijoittumaan alueelle. Nykyinen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi ei riittävästi anna mahdollisuuksia älykkään erikoistumisen strategian mukaisiin investointeihin. Etelä-Savoon on rakentunut merkittäviä kehittämisalustoja, joilla tuetaan maakunnan elinkeinojen monipuolistamista. Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen on rakentunut, veden kiertotalouteen liittyvä EcoSairila kehittämisalusta ja Blue Economy Mikkeli –osaamiskeskus. Mikkelissä toimii arkisto- ja kirjastotoimialan osaamis- ja palvelukeskus Memory Campus ja sen yhteyteen Mikkelin Kalevankankaalle on suunnitteilla dataperustaiseen yritys- ja kehitystoimintaan erikoistuva MemoryLab -osaamis- ja innovaatiokeskittymä. Savonlinnan teknologiapuisto Nohevaan on sijoittunut, metsäkärkeen liittyvä kokonaisuus, joka koostuu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun puun kuidun jalostamista kehittävästä Kuitulaboratoriosta ja metsäpuiden kasvullista lisäystä tutkivasta Luonnonvarakeskuksen KASVU 1 -laboratoriosta. Näiden rinnalle Nohevaan rakennetaan parhaillaan massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratoriota, joka valmistuttuaan vuonna 2023 vahvistaa mekaanisen puurakentamisen teollisuutta ja tki-toimintaa sekä toteuttaa hallituksen ilmastonmuutoksen torjuntaan, hiilineutraalisuuteen ja puurakentamisen lisäämisen liittyviä tavoitteita. Näiden lisäksi maakuntastrategian Ruoka-kärjen ympärille on rakentumassa klusteri, joka tukee eteläsavolaisen ruoka-alan kilpailukyvyn kasvua ja vahvistumista sekä lisää sen kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Myös hyvinvoinnin teemassa on Etelä-Savossa erityisosaamista (mm. Xamkin Active Life Lab hyvinvointilaboratorio sekä Diakonia ammattikorkeakoulun Pieksämäen TKI-yksikkö), joka mahdollistavaa hyvinvointiin linkittyvän, uuden TKI-toiminnan, osaamisen ja liiketoiminnan kehittymisen mm. ikääntymiseen ja maakunnan puhtaan luonnon kestävään hyödyntämiseen liittyen. Etelä-Savon TKI-toiminnan kannalta on tärkeää myös jatkossa panostaa alueen kannalta merkittäviin kehittämisalustoihin ja klustereihin, jotka edistävät merkittävästi koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä. Fyysisen infran kautta kehittämisalustat luovat aitoja, itseään ruokkivia ekosysteemejä, jotka tuomalla yhteen tutkimuksen, yritystoiminnan ja alan koulutuksen ja osaamisen luovat uusia edellytyksiä alueen kehittymiselle strategisilla vahvuusaloilla. 2.e. TKI-rahoituksen kehittäminen TKI-toiminnassa tarvitaan lisää yhteistyötä erityisesti yritysrajapinnassa. Toiminnassa tämä tarkoittaa muun muassa räätälöityjä toimenpiteitä esimerkiksi yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden kaupallistamisen edistämisessä toimialarajat ylittäen. Lisäksi valtakunnallisessa innovaatiorahoitusvalikoimassa tulee huomioida pienten, liikevaihtoaan vasta kasvattavien ja kotimarkkinoilla operoivien yritysten erityistarpeet. Innovaatiorahoitusta suunniteltaessa ja kohdennettaessa tulee huomioida myös ne maakunnat, joissa ei ole omaa yliopistoa sekä monialaisten ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan mahdollistaminen. TKI-toiminnan mahdollisuuksina näyttäytyvät ketterät ja nopeat TKI-kokeiluhankkeet ja -toiminta, jotka ovat kaikille yrityksille avoimia ja joihin yritykset pääsevät matalalla kynnyksellä mukaan. Älykkään erikoistumisen kärkialojen ympärille muodostuvat klusterit luovat uusia mahdollisuuksia TKI-toiminnalle ja kansainvälisen rahoituksen hyödyntämiselle. Kansalliseen TKI-tiekarttaan pohjautuva, maakunnallinen TKI-tiekartta nähdään yhtenä keinona löytää toimenpidepolutus innovaatiotoiminnan kehittämiseksi ja osaamistason nostamisesi. Valtio voisi osoittaa Etelä-Savolle erillisrahoitusta maakunnallisen TKI-tiekartan laatimiseksi. 2.f. Monipaikkaisuus Monipaikkaisuus on nostettu Etelä-Savon maakunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön välisissä aleukehittämiskeskusteluissa keskeiseksi kehittämisen välineeksi. Monipaikkaisuus turvaa harvaan asuttujen alueiden kuntien elinvoimaa ja mahdollisuuksia järjestää julkisia palveluita. Monipaikkainen asuminen ja työskentely voi osittain ratkaista osaavan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Kestävän monipaikkaisuuden edellytyksenä on riittävä tietoliikenneverkko ja julkinen liikenne, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston ja energiamuotojen kehittäminen, puhdas ympäristö ml. vesien käsittely ja mahdollisuus kierrätykseen, sosiaalisten verkostojen toimivuus ja mahdollisuus integroitua yhteisöihin. Monipaikkaisuus voi olla myös mahdollisuus maakunnan työvoimapulan helpottamiseen. Monipaikkaisuus on nähdään myös kuntien elinvoiman ylläpitäjänä.
      • Itä-Suomen yliopisto, Makkonen Soili
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Itä-Suomessa on erinomaiset edellytykset vihreän siirtymän ratkaisuihin (mm. metsäbiotalous ja vetytalous) sekä digitalisaation mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Uuden kasvun edellytykset löytyvät parhaiten yhteistyön rajapinnoilta. Erityisesti tulee panostaa yritystoiminnan kasvuun ja yritystoiminnan kansainvälistymisen tukeen. Väestönkehityksen ja alueellisen saavutettavuuden näkökulmasta on turvattava koulutusjärjestelmän toimivuus ja resursointi merkittävästi pienenevien ikäluokkien alueilla.
      • Pohjois-Karjalan ELY
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Itäisen Suomen uudet elinvoiman lähteet löytyvät: 1. Merkittävistä yritysten investoinneista 2. Saavutettavuuden ja logistiikkaratkaisujen merkittävästä parantamisesta 3. Kestävistä energiaratkaisuista myös tuulivoima mahdollistaen.
      • SAK ry, SAK:n Itä-Suomen toimipiste, Kuopio
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Tavoitetila tulevaisuuden terveysturvallinen matkailu puhtaassa luonnossa. Luontomatkailun esteitä tulee poistaa mm. kalastusmatkailun osalta sekä kansallispuistojen yhteydessä olevaa palvelutarjontaa kehittää. Vesistöjen varaan rakentuviin matkailukohteisiin kuten Saimaan Lakeland hanke on tarjottava erityinen lisäpanostus. Talvimatkailukeskukset tarvitsevat vierelle ympärivuotista toimintaa työllisyys- ja työvoiman aluepoliittisista syistä, mutta myös ilmaston lämpenemisen takia (Hyvä työ -mitä se on? https://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/hyva-tyo-mita-se | SAK).
      • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Sähkön merkitys energialn ja hyvinvoinnin ähteenä kasvaa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla Suomessa. Itäisen Suomen elinvoima edellyttää toimitusvarmoja energiaverkkoja, sujuvaa sähköistä liikennettä ja mahdollisuutta investoida monipuolisesti sähköntuotantoon
      • Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Asteittaisen parantamisen tilalle tarvitaan täysin uusia innovaatioita, jotka luovat kasvua. Tämä on tärkeää tehdä eri toimijoiden yhteistyönä. Esimerkkeinä panostukset vihreän siirtymän mukaisiin energiaratkaisuja ja digitalisaation edistäminen. Merkittävät lisäpanostukset tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan elinkeinoelämää ja koko alueitaan palveleville yliopistoille avaavat mahdollisuuksia täysin uusien avausten löytämiseen. Lisäpanostuksia ei kannata pirstaloida hankkeisiin, vaan sopia yliopistojen kanssa niiden vahvuusalueille kohdistuvista tukitoimista.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä edistää elinvoiman kehittämistä. Oman erityisalansa osaamisen varmistaminen edistää elinvoimaa. Ympäristöystävälliset kestävän kehityksen ratkaisut ja uudet tekniset innovaatiot edistävät elinvoimaa.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Turunen Jarno, yhteyspäällikkö, maakunnan edunajaminen- yksikkö, Mahonen Sirpa
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Jokaisella maakunnalla on maakuntaohjelma, jossa on tunnistettu kyseisen maakunnan keskeisimmät elinvoiman lähteet. Tässä kriisissä toimet on kohdistettava eniten kriisistä kärsiville aloille ja alueille. On käynnistettävä toimia, joilla nopeasti hillitään negatiivisia vaikutuksia sekä luodaan tehokkaimmin ja vaikuttavimmin uutta kestävää kasvua. Nopeiden ratkaisujen avulla myös luodaan tulevaisuudenuskoa. Keskeiset ratkaisut tähän tilanteeseen ovat: 1. Logistiikan uudelleenjärjestäminen 2. Yritysten korvaavat kansainväliset markkinat 3. Muuttuneen tilanteen energiaratkaisut 4. Aluetalouden vahvistaminen – erityisesti vihreä siirtymä ja investoinnit 1. Logistiikan uudelleenjärjestäminen Kaikista keskeisin itäisen Suomen elinvoiman kannalta on logistiikan ja saavutettavuuden haasteiden ratkaiseminen. Kriisin myötä tavaravirrat siirtyvät itäisen Suomen ja satamien välille, kun Saimaan kanavaa ei voi käyttää. Samaan aikaan raaka-ainevirrat Venäjältä ovat pysähtyneet ja tämäkin liikenne siirtyy maan rajojen sisälle. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää siirtää mahdollisimman iso osa kuljetuksista raiteille. Raiteiden nykyinen välityskyky ei valitettavasti riitä. 2. Yritysten korvaavat kansainväliset markkinat Elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisten yritysten kannalta lentoyhteyksien turvaaminen on aivan välttämätöntä. Itäisessä Suomessa tämä koskettaa erityisesti Joensuuta ja Kajaania. Venäjällä toimineille yrityksille on tärkeää löytää korvaavia markkinoita. Siksi erityisesti kansainvälistyvien yritysten vientiponnisteluita on vauhditettava kaikin keinoin. 3. Muuttuneen tilanteen energiaratkaisut Energiatuonnin tyrehtyminen Venäjältä ja samaan aikaan yhteiskunnan voimakas sähköistyminen tarkoittaa sitä, että erityisesti itäinen Suomi tarvitsee hiilineutraalia uusiutuvaa energiaa. Fingrid Oyj:n arvion mukaan tuulivoima kuusinkertaistuu Suomessa tällä vuosikymmenellä. Itäinen Suomi on maastoltaan ja olosuhteiltaan erinomaista aluetta tuulivoimalle. Haasteena tuulivoiman yleistymiselle itäisessä Suomessa on Puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän (mm. tutkajärjestelmä) turvaaminen ja tuulivoiman yhteensovittaminen. Itäinen Suomi huolehtii koko maan puolustusvelvoitteesta. Tässä kehityksessä on erittäin merkittävä riski negatiiviselle kierteelle: Alan kokemuksen mukaan tuulivoiman rakentaminen ei ole käytännössä mahdollista Itä-Suomessa. Aiempien kielteisten kokemusten takia hankkeita ei ole juuri suunnitteilla lähelle itärajaa. Tämän seurauksena kantaverkkoa ei Itä-Suomessa kehitetä, kun ei ole tuulivoimaa. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, ettei energiaintensiivinen teollisuus sijoitu alueelle. Tämä kierre voi johtaa merkittävään eriarvoisuuteen maan eri alueiden välillä. Samalla se johtaa koko ajan kasvavaan kuntien eriarvoisuuteen esimerkiksi kiinteistöverojen kehityksessä. Tuulivoiman esteiden purkamiseksi on löydettävä nopeasti ratkaisuja. Samalla on vauhditettava vaihtoehtoisten energiaratkaisujen kehittämistä. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tukeva metsäpolitiikka on tässä tärkeässä roolissa. Fingridin kantaverkon itäisen linjan toteuttamista on vauhditettava ja suunnittelu käynnistettävä välittömästi (Lappi – Koillismaa – Kainuu – Pohjois-Karjala – Etelä-Karjala). 4. Aluetalouden vahvistaminen – erityisesti vihreä siirtymä ja investoinnit Raja-alueohjelman resurssit tulee suunnata rajamaakuntiin ja tästä valtion käytävä neuvottelut komission kanssa. Isojen vihreiden teollisten investointien liikkeellelähtö vauhdittaisi nopeasti aluetaloutta. Elvytysrahaston RRF uudelleensuuntaamisella jokaiseen rajamaakuntaan olisi mahdollista saada nopeasti uutta teollista toimintaa. JTF-suunnitelmia käsiteltäessä tulee varmistua siitä, että bioenergian lisääntyvän käytön edellyttämiä toimia ja rakenteita (kuten bioterminaalit) voidaan rahoittaa JTF:n kautta. Lisäksi ohjelmien toimeenpano tulee käynnistää niin nopeasti kuin mahdollista, jolloin tarvitaan myös ns. kansallista riskinottoa ohjelmien käynnistämiseen ennen lopullista EU-komission hyväksyntää.
      • Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, LUT
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • • Koska kaikki uusi raha (arvo) syntyy yrityksissä, elinvoiman lähteet ovat yritykset ja yrittäjät. Käytännössä kaikki, mitä voimme tehdä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, tulee tehdä. • Ja meidän, jotka tyoskentelemme (ainakin pääosin) julkisilla varoilla, tulee pitää mielessä, että yritykset yleensä itse tietävät asiansa parhaiten. • Tärkeänä, kokoavana yhteistyökumppanina yritysten tahdon esiintuojana pidän kauppakamareita (erityisesti kunkin alueen kauppakamareita; näissä tärkeää on löytää yhteiset nimittäjät).
      • 3. Esittele kolme vaikuttavinta ratkaisua perusteluineen itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseksi
      • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Riippumatta löytyykö alueelle uusia elinvoimaa tuovia toimialoja vai vahvistuvatko olemassa olevat, edellyttää elinvoimainen alue hyvästä saavutettavuudesta huolehtimista myös muuttuneessa tilanteessa. Suhteellisen harvaan asutun Itä-Suomen osalta tämä tarkoittaa erityisesti tieliikenteen infrastruktuuria varsinkin tavaraliikenteen osalta. Pohjois-Savon ELY on selvittänyt tiestön merkitystä mm. kyselyillä ja Itä-Suomen osalta nouseekin esille erityisesti tiestö mm. biotaloudessa ja metsävarojen hyödyntämisessä. Erityisesti valta- ja kantateitä yhdistävät ns. kokoavat tiet ovat tärkeässä roolissa. Saimaan kanavan sulkeutumisen on arvioitu tarkoittavan noin 50 000 puoliperävaunuyhdistelmän verran tavarankuljetuksia tiestölle, jos koko liikenne korvautuisi maantiekuljetuksilla. Lisääntyvällä liikenteellä on vaikutuksensa myös liikenneturvallisuuteen, jolloin infran parantaminen lisää paitsi elinvoimaa tuo se myös parannusta liikenneturvallisuuteen. Alueen liikenneinfrastruktuuriin panostaminen erityisesti tieliikenteen osalta parantaa saavutettavuutta, joka tukee monen toimialan sekä asumisen edellytyksiä ja vahvistaa alueen elinvoimaa.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Lieksan kaupunki esittää vaikuttavimmiksi ratkaisuiksi 1. Logistiikka- ja saavutettavuushaasteiden ratkaiseminen / Joensuu-Kontiomäki-radan kehittäminen sähköistyksineen 2. Alueellisen kuljetustuen korottaminen ja kriteerien muuttaminen 3. Energia- ja huoltovarmuuden varmistaminen 4. Osaavan työvoiman saatavuuden haasteiden ratkaiseminen mukaan lukien oppilaitosten tukeminen uusien oppilasryhmien löytämisessä Logistiikka- ja saavutettavuushaasteiden ratkaiseminen / Joensuu-Kontiomäki-radan kehittäminen sähköistyksineen Itä-Suomen saavutettavuus, ja sitä kautta yritysten logistiikkaongelmat eskaloituivat muutamassa päivässä kriisin alettua. Lieksalaiset vientiä tekevät yritykset ovat kuljettaneet merkittävän määrän rahdista tie- ja rataverkon lisäksi Saimaan kanavan kautta, mikä ei ole enää mahdollista. Entiset Saimaan kanavan kuljetukset siirtyivät pääosin maanteille, koska rahtiliikenteen junavuoroja ei ollut mahdollista lisätä riittävästi, eikä tarvittavia junavaunuja ollut saatavissa. Lieksasta on kuljetettu rahtia itäradan kautta etelän satamiin, mutta myös pohjoiseen menevän (Lieksa-Kontiomäki-Oulu) ratayhteyden kautta pohjoisiin satamiin. Lieksalaisten teollisuus- ja tuotantoyritysten tulevien vuosien investoinnit ovat erittäin merkittävät ja logistiikkaongelmien jatkuminen muodostaa erittäin ison riskin siihen, ettei investointeja toteuteta tai pahimmillaan tuotanto siirtyy pois alueelta. Tuotannolle on haettava korvaavia logistiikkavaihtoehtoja, mikä nostaa erityisesti Lieksasta pohjoiseen menevän ratayhteyden kehittämisen kaupungin prioriteeksi logistiikkayhteyksien kehittämisessä. Pohjois-Karjalan ja Kainuun liitot sekä paikalliset kehittämisyhtiöt ovat tehneet Joensuu-Kontiomäki-radan kehittämissuunnitelman, joka on valmistunut kesäkuussa 2022. Joensuu–Kontiomäki-rataosuudelle on muodostettu kehityspolku ja määritelty tarvittavien investointien järjestys sekä kustannusarvio: 1. Uudet kohtauspaikat tärkeysjärjestyksessä etelästä pohjoiseen • Vuonislahti, Viekki, Kyyrönlampi, Höljäkkä ja Kylänlahti ➢ Alustava kustannusarvio noin 28 M€ 2. Junakulunvalvonta Nurmes–Kontiomäki-välille • JKV, kauko-ohjaus ja turvalaitteet Nurmes–Kontiomäki-rataosauudelle ➢ Alustava kustannusarvio noin 21 M€ 3. Koko Joensuu–Kontiomäki-rataosan sähköistys ➢ Alustava kustannusarvio noin 77 M€ 4. Lieksa–Maanselkä-välin päällysrakenteen uusiminen ➢ Alustava kustannusarvio (vain kiskot) noin 50 M€ ➢ Alustava kustannusarvio (tukikerros, pölkyt, kiskot) noin 85 M€ 5. Kapasiteetin lisääminen Nurmes–Kontiomäki-välillä välisuojastuspistein ➢ Alustava kustannusarvio noin 6,5 M€ ➢ Kaikki toimenpiteet yhteensä noin 182,5–217,5 miljoonaa euroa. Lieksan kaupunki esittää, että Joensuu-Kontiomäen rataosuuden kehittäminen nostetaan kehittämistoimien kärkeen radan sähköistyksineen. Lisäksi kaupunki painottaa, että pohjoiseen menevän rataliikenteen lisäksi on ehdottomasti huolehdittava siitä, että tieverkon kunto – alempi tieverkko huomioiden – saadaan nostettua huomattavasti paremmalle tasolle kuin tällä hetkellä. Tiestön korjausvelka kasvaa koko ajan, mikä vaikuttaa elinkeinokuljetusten (mukaan lukien mm. puuraaka-aine- ja maatalouden tarvitsemat kuljetukset) lisäksi kuntalaisten elinmahdollisuuksiin alueella. Lentoliikenneyhteydet Joensuuhun on saatava turvattua, ja kehitettyä myös suoria joukkoliikenneyhteyksiä lentokentältä alueen merkittävimpään matkailukeskukseen, Kolille. Alueellisen kuljetustuen korottaminen ja kriteerien muuttaminen Toisena vaikuttamisen keinona Lieksan kaupunki esittää, että ministeriö nostaisi alueellisesta kuljetustukea, millä kompensoitaisiin yrityksille kohonneiden logistiikka- ja polttoainekustannusten, samoin kuin Saimaan kanavan muutoksen vaikutuksia. Tämä varmistaisi osaltaan, että itäiseen Suomeen sijoittuneet yritykset uskaltaisivat edetä suunniteltujen investointien kanssa, ja tuotanto ylipäätään säilyisi alueella. Alueellisen kuljetustuen nostaminen tai vaihtoehtoisesti muu vastaava uusi tukimuoto olisi tärkeä kohdentaa mahdollisimman laajalle joukolle vaikuttavuuden vuoksi. Tärkeää on samalla linjata kuljetustuen myöntämisen kriteerit uudelleen. Kuljetustuki tulisi kohdentua itäisen Suomen alueella toimiviin yrityksiin niiden yritysrakenteesta tai koosta riippumatta. Energia- ja huoltovarmuuden varmistaminen Energiantuonti Venäjältä on keskeytynyt, minkä vuoksi Itä-Suomeen on saatava pikaisesti varmistettua muun, korvaavan energian hyödyntäminen. Itä-Suomi on ollut täysin eriarvoisessa asemassa läntiseen Suomeen verrattuna tuulivoiman rakentamisen suhteen johtuen rajan läheisyydestä. Asiaan vaikuttaa erityisesti Puolustusvoimien lakisääteinen aluevalvontatehtävä (esim. tutkajärjestelmä). Tuulivoiman esteitä on pystyttävä purkamaan erittäin nopeasti. Tällä toimenpiteellä pystyttäisiin välittömiin positiivisiin vaikutuksiin energiaomavaraisuudessa. Lieksan kaupunki esittää, että valtio tekee pikaisesti periaatepäätöksen tuulivoiman esteiden purkamisesta. Samassa yhteydessä on pystyttävä vauhdittamaan vaihtoehtoisten energiaratkaisujen kehittämistä, sillä Venäjän rajan yli ei liiku enää niitä raaka-aineita, joita Lieksassakin on hyödynnetty (esim. hake, sahanpuru). Tilanne nostaa osaltaan energiakustannuksia ja sitä kautta heikentää myös kaikkien toimijoiden kannattavuutta. Ylipäätään raaka-ainevirtojen liikkumattomuudella rajan yli on erittäin suuria negatiivisia vaikutuksia erityisesti Itä-Suomeen, minkä ratkaisuksi Lieksan kaupunki esittää, että valtio myöntäisi vaihtoehtoisen energiaratkaisun tukea alueelle energiamuotojen vaihtamiseen ja uusien energiamuotojen kehittämiseen. Osaavan työvoiman saatavuuden haasteiden ratkaiseminen mukaan lukien oppilaitosten tukeminen uusien oppilasryhmien löytämisessä Lieksan kaupunki on huolissaan kriisin vaikutuksista osaavan työvoiman saamiseen ja koulutusorganisaatioiden tilanteeseen. Lieksassa, niin kuin monessa muussakin rajakunnassa, työperäisessä maahanmuutossa ovat korostuneet erityisesti venäläiset ja ukrainalaiset työntekijät. Ukrainan kriisi on muuttanut jo nyt tätä huomattavasti, ja riskinä on, että esim. venäläisten työntekijöiden määrä alenee alueella, millä on välitön vaikutus alueen yrityksille. Tämän vuoksi on pystyttävä nopeasti löytämään uusia kohdemaita työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Työlupaprosessin nopeuttaminen on tärkeässä roolissa ulkomaisen työvoiman saatavuudessa alueelle, ja kaupunki esittää, että prosessia nopeutettaisiin pikaisesti. Lieksassa toimivan ammatillisen oppilaitoksen (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria) oppilaista suuri osa on tullut aiemmin Venäjältä. Paikalliset yritykset ovat saaneet työvoimaa koulutuspolun kautta töihin sijoittuvista venäläisistä, mutta tämän osalta jatko on siis epäselvä. Tilanne tuo myös mahdollisesti nopeasti eskaloituvan riskin siitä, että ammatillinen oppilaitos joutuu karsimaan paikallista verkostoaan oppilasmäärän laskemisen myötä, ellei korvaavaa määrää opiskelijoita saada muilta markkinoilta. Riskinä on lisäksi mm. polttoainehintojen nousun takia se, että kuntien välinen pendelöinti vähenee, ja varsinkin maakuntakeskusten ulkopuoliset kaupungit tulevat kärsimään työvoimapulasta entistä enemmän. Lieksan kaupunki esittää, että valtio nostaisi alueelle myönnettäviä ESR-varoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja varautuisi eri rahoituslähtein tukemaan paikallisia oppilaitoksia uusien, ulkomaisten oppilasryhmien löytämisessä. Näin kunnat ja alueiden kehitysyhtiöt pystyivät nostamaan panostusta osaavan työvoiman saatavuuden haasteiden ratkaisemiseksi, mikä on täysin kriittistä yritysten investointien toteutumiseksi. Huomionarvoista Lieksassa on se, että työikäisestä väestöstä tulee siirtymään ennusteesta riippuen eläkkeelle noin 23–30 % väestöstä vuosikymmenen loppuun mennessä. Jos alueella olevat venäläiset työntekijät ja opiskelijat puuttuvat jatkossa, ja työ- ja opiskelulupa-asiat vaikeutuvat, on pystyttävä nopeasti linjaamaan uusia kohdealueita työperäiseen maahanmuuttoon ja tekemään nopeita toimenpiteitä niihin.
      • SLL, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Harri Hölttä puheenjohtaja, Tapani Veistola toiminnanjohtaja. Valmisteluun osallistui myös kaivoskoordinaattori Anna Pulkka., Veistola Tapani
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Keskeistä on t&k&i ja koulutus, koska elämme jälkiteollisessa palvelu- ja tietoyhteiskunnassa. Tästä on Itä-Suomesta hyviä esimerkkejä jo nyt. Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden verkostoa kannattaa vahvistaa. Esimerkkinä mainittakoon Tiilikan kansallispuiston suunniteltu laajennus, mutta muitakin laajennustarpeita alueella olisi. Niihin perustuva tai liittyvä matkailu, palvelut, luonnonhoito ja ennallistaminen tuovat työtä ja toimeentuloa maaseudulle. Itä-Suomessa olisi esimerkiksi laajojen vesistöjen ja laajempien, kansallispuistotasoisten luontokokonaisuuksien vuoksi hyvät perusedellytykset tällaiselle kasvulle, mutta se vaatii kehittämistyötä ja luonnonarvoista huolehtimista esimerkiksi kävijämäärien kasvaessa kansallispuistoissa. Sellaiset vihreän kasvun investoinnit kannattaa priorisoida, jotka eivät haittaa ympäristöä (vaikutusten arvionnit ja Do Not Significant Harm-periaate). Tämä on erityisen tärkeää infrahankkeissa. Esimerkiksi joidenkin vanhojen kanavahankkeiden ja maakuntalentokenttien tukemisen sijasta parempia vaihtoehtoja on ratahankkeissa. Tässä kannattaa ottaa oppia, ettei toistettaisi läntisen Suomen virheitä: esimerkiksi Turun ns. tunnin rata ei ole edes yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Energiahankkeissa kannattaa suosia aurinkoa sekä maanpuolustuksen rajoitteet ja luonnonarvot huomioiden tuulivoiman kestävien sijoituspaikkojen selvityksiä puuenergian sijasta.
      • Teknologiateollisuus ry, Mannonen Matti
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • ICT-sektorilla tulee hyödyntää Lumi-supertietokoneen kansainvälistä näkyvyyttä ja vahvistaa sen ympärille rakentuvaa datakeskus- ja osaamisekosysteemiä. ICT-osaajia tulee kouluttaa merkittävästi nykyistä enemmän, järjestää suunnattu ulkomaisten osaajien vetovoimakampanja valittuihin maihin ja sujuvoittaa maahantulomenettelyt, sekä toteuttaa Kajaanin seudulla laaja kotouttamisohjelma ulkomaisille ICT-osaajille ja heidän perheilleen. Ulkomaisten osaajien saatavuusharkinta tulee poistaa kaikilla toimialoilla. Suomessa tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia tietotekniikkaosaajia, ja Lumi-ekosysteemin ympärille on mahdollista rakentaa merkittävän kokoinen osaajaohjelma. Kaivossektorilla Itä-Suomi on mineraalipotentiaaliltaan rikasta seutua. Kestävän kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä tulee parantaa edellyttämällä viranomaisilta yhteistyötä kaavoitus- ja lupa-asioiden käsittelyssä ja asiakkaiden neuvonnassa ja pitämällä kaivosten verotus kohtuullisena. GTK:n Mintec-koelaitoksen toimintaedellytykset tulee turvata. TKI-investoinnit uuden teknologian kehittämiseksi ovat tärkeitä koko Suomessa. Itä-Suomen osalta vahvistettavia osaamisalueita ovat kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta tukevat TKI-investoinnit kone- ja metallituoteteollisuuteen esimerkiksi kaivos- ja metsäklustereissa, TKI-investoinnit vetyklusteriin sekä fotoniikkaklusterin vahvistaminen. Logistiikan parantamisessa kannattaa tähdätä tulevaisuuteen rakentamalla infrastruktuuria uusiutuville polttoaineille. Kehitetään valtatielle 5 vihreä maantielogistiikkakäytävä siten, että aloitetaan rakentamalla biokaasun jakeluinfra: kaasuasemia ja lähituotantoa tasaisesti vitostien varrelle ja kaasurekat kuljettamaan tavaraa. Infra rakennetaan siten, että se on jatkossa hyödynnettävissä vedylle. Ratkaisu edistää paikallista biokaasun tuotantoa laajalla alueella ja nopeuttaa mahdollisuuksia hyödyntää vetyä liikennepolttoaineena. Lisäksi pohjois-eteläsuuntaisten ratayhteyksien välityskykyä kannattaa parantaa rakentamalla kaksoisraideosuuksia tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi.
      • Kymenlaakson kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Kymenlaakson kauppakamari nostaa osaltaan esiin seuraavat konkreettiset toimenpiteet, joihin voidaan valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksin vaikuttaa ja jotka purkaisivat nopeasti alueen talouden kasvun esteitä ja tukisivat itäisen Suomen elinvoimaa. 1. Osaavan työvoiman saatavuuteen tähtäävät toimenpiteet Kymenlaakson kauppakamari pitää tärkeänä monipuolisia toimenpiteitä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton sekä osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi. Osaavan työvoiman saatavuus on kauppakamarikyselyissä suurimpia pullonkauloja yritysten kasvulle koko maassa, myös Kymenlaaksossa. Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Kauppakamarin näkemyksen mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien henkilöiden työhön perustuviin oleskelulupiin liittyvästä saatavuusharkinnasta on luovuttava kokonaan. Osana itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä saatavuusharkinnasta luopuminen voitaisiin aloittaa itäisestä Suomesta. Nopeana toimenpiteenä työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2021 käynnistämä alueellinen kokeilu saatavuusharkinnan joustavoittamiseksi voidaan laajentaa itäiseen Suomeen. Tällä hetkellä kokeilu on käynnissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueilla. Kymenlaaksossa erityisesti yliopistoyhteyksien ja TKI-toiminnan vahvistaminen. Kymenlaakson yliopistokeskus, maisterikoulutus ja tutkimusprofessuuri yhteistyössä Xamkin kanssa. Osaavan työvoiman kannalta kriittisten opintokokonaisuuksien ja aloituspaikkojen lisääminen maakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa Oppisopimuskoulutuksen käytön tehostaminen ja sen käytön esteenä olevien esteiden poistaminen 2. Vientiä tukevat liikenneinvestoinnit Saimaan kanavan käytön päättyminen nostaa erityisesti vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia ja lisää painetta vaihtoehtoisille kuljetusreiteille. Kymenlaakson kauppakamari painottaa itäisen Suomen vientiteollisuuden yhteyksiä edistäviä ja alueen saavutettavuutta tukevia liikenne- ja logistiikkainvestointeja ja jo suunnitteluvalmiudessa olevien hankkeiden rahoituksen myöntämistä pikaisesti. Eristyisesti itäisen Suomen logistiikkaa palveleva yhteysväli Kouvola – HaminaKotka Satama • VT15:n kunnostaminen, rautatieyhteyden parantaminen, sataman ja RRT:n kehittämishankkeet, Väyläviraston Liikenne 12- hankkeiden pikainen käynnistäminen Kymenlaaksossa. Kymenlaakson erityistalousalueeksi, regulaatio ja erityistoimenpiteet : • Kymenlaakso osaksi mahdollista erityistalousaluetta • Kansallisten ja EU:n tukien uudelleenkohdentaminen Kaakkois-Suomea painottaen • Interreg NEXT -rahoitus siirrettävä ITI:nä osaksi Uudistuva ja osaava Suomi 21-27 ohjelmaa • Puitelainsäädäntö alueellisten kokeilujen mahdollistamiseksi • Veroihin ja maksuihin liittyvät helpotukset • Luvitusten helpottaminen • Valtiolle kokonaisnäkemys itäisen Suomen alueidenkäytön ohjaukseen
      • Sallan kunta, Parkkinen Erkki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Viittaamme Itä-Lapin kuntayhtymän lausuntoon vaikuttavista keinoista (liitteenä) sekä sen liitteinä oleviin Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen esitykseen Itä-Lapin matkailuinfran kehittämisestä (liitteenä) ja kustannusarviosta kaikkien Itä-Lapin kuntien osalta (liitteenä). Luontomatkailu ja sen infran rakentaminen, peruskorjaus ja tason nosto tuovat välittömästi työtä ja elinvoimaa Ukrainan sodasta ja pakotteista kärsivälle alueellemme. Lisäyksenä ja täsmennyksenä luontomatkailuinfra kohtaan esitämme konkreettisena ratkaisuna Sallan osalta Sallan kansallispuiston perustamiseen liittyvänä liikennejärjestelyjen tarvitseman rahoituksen. Perustaminen sai muutoin hyvin rahoitusta, mutta LVM:n/Väyläviraston/Lapin Ely:n osalta kansallispuiston luonto-/opsastuskeskusken kohdalle tulee investoida ylikulku- tai alikulku Salla-Kuusamo tielle ja tehdä turvallisuuden vaatimat järjestelyt liittymän kohdalle. Samoin kansallispuiston myötä kävijöiden merkittävän kasvun vuoksi, tulee paikoitus- ja pihaliikennejärjestelyt luonto- ja opastuskeskukseen rakentaa ja integroida yleisen tien liikenneratkaisuihin. Kansallispuisto kaikkine reitteineen sijaitsee po. tien itäpuolella, luontokeskus länsipuolella. Näistä kustannuarviot Lapin Ely:ltä (yleisen tien liikennejärjestelyt) ja Sallan kunnalta/Metsähallitukselta (luontokeskuksen paikoitus ja liikennejärjestelyt). Samoin Itä-Lapin lausuntoon viitaten KT-82 peruskorjaus, VT5 investoinnit ja tason nosto valtatienä matkalla pohjoiseen VT4 rinnalla ja näin sen liikennepaineita vähentävänä sekä Kemijärvi-Salla radan peruskorjaus ja liikennöintiin palauttaminen. Väylävirasto suhtautui tämän vuoden toukokuun tapaamisessa myönteisesti Kemijärvi-Salla radan liikennoitäväksi palauttavan peruskorjauksen kustannusten selvittämiseen ja samalla vierailulla VR suhtautui myönteisesti liikennöintiin korjatulla radalla. Välillä on olemassa oleva rata, jossa muutamilta liittymien kohdilta on kiskoja otettu pois. Nämä tulee palauttaa ja muutoin suorittaa tarvittava peruskorjaus. Näin suhteellisen vähäisillä investoinneilla päästää suorittamaan tavara- ja matkustajaliikennettä. Raideliikenne on turvallisin ja ekologisin liikennemuoto. Sallan kansallispuiston perustamisen yksi positiivinen tekijä verrattuna muihin aloitteisiin oli ekologinen pääsy Helsingistä Kemijärvelle yöjunalla. Radan peruskorjaus Sallaan saakka mahdollistaa kulkemisen kansallispuiston juurelle. Samoin merkittävät alueemme puuvarat voidaan kuljettaa, kuten aiemmin, junalla täältä Kemijrävelle, Kemiin ja edelleen muualle. Rautateitse mahdollistuu myös turvallinen liikenne paikallisille asukkaille ja esim. matkailujunan tuotteistaminen. Optiona radan liikeennöintiin ottamiselle ja peruskorjaukselle on maakunta- ja yleiskaavassa olevan Sallan Kelloselkä-Sokli radan rakentamisen ja käyttöönoton helpottuminen. Tässä kv. tilanteessa ruokapulan uhatessa ja lannoitteiden saatavuuden heiketessä (Apatiit, Kovdor, Venäjän fosfaatin poistuminen markkinoilta) ja hintojen noustessa kestämättömästi, on Soklin fosfaatti globaalisti entistä tärkeämpi läntiselle lannoite- ja ruuan tuotannolle. Tuulivoiman rakentaminen itäsuomeen tulee mahdollistaa. Puolustusvoimien tutkat eivät saa estää alueen kunnille, kuten Sallalle, tässä tilanteessa entistä merkittävämmän tuulivoiman rakentamisen kautta saatavan kiinteistöverotulon saamista. Aluetaloudelle on erittäin suuri merkitys myös maanomistajien tuulivoimasta saamilla vuokratuloilla. Tämä tulee ratkaista puolustusvoimia tukemalla uusiin tutkaratkaisuihin. Tuulivoimainvestoinnit suorittavat ja investoinnit rahoittavat ulkopuoliset toimijat ja he mahdolistavat kuntien ja maanomistajien saamat merkittävät tulot. Tämä on kansantaloudelle nopein ja edullisen keino tukea merkittävästi itäisen Suomen elinvoimaa tässä vaikeassa tilanteessa. Sallassa ja Itä-Lapissa on vireillä lukuisia muutoin toteuttamiskelpoisia tuulivoimahankkeita, joissa suurin ongelma on tutka-asia. Lopuksi Norjan mallista löytyy hyviä eväitä tähän asiaan: määräaikaiset korotetut investointituet yrityksille, arvonlisäveron ja sosiaaliturvamaksujen alennus määräaikaisena, investointituet kunnille kehitysinvestointeihin, polttoaineiden ja enrgian verojen määräaikainen alentaminen, asuntorakentamisen tukeminen jne.. Olennaista on se, että tehtävät ratkaisut ovat aidosti elinvoimaan vaikuttavia, synnyttävät näkyviä tulevaisuuden uskoa vahvistavia investointeja taikka vähentävät yritysten ja asukkaiden menoja ja elinkustannuksia.
      • Sallan kunta, Parkkinen Erkki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • NÄKEMYKSET ITÄISEN SUOMEN ELINVOIMASTA.docx
      • Sallan kunta, Parkkinen Erkki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Itä-Lapin_matkailuinfran_kehittäminen_Metsähallitus_Lapin_Luontopalvelut 7.7.2022.docx
      • Sallan kunta, Parkkinen Erkki
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Kopio_Kustannusarviot luontomatkailuinfran kehittäminen kaikki Itä-Lapin kunnat_7.7.2022 (1).xls
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        21.7.2022
      • Etelä-Savon Yrittäjät, Heidi Loukiainen, Loukiainen Heidi
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • 1. Saavutettavuuden parantaminen Itäisen Suomen erityispiirteitä huomioivan liikennejärjestelmän laatiminen, suunnitteilla olevien väylähankkeiden nopeutettu toteuttaminen, myös mahdollisten kanavahankkeiden osalta. Nopeimmat vaikutukset voidaan saada aikaan alemman, vähäliikenteisen tieverkon kunnossapitoinvestoinneilla. Etenkin raskas liikenne lisääntyy itäisen Suomen teillä Saimaan kanavan tavaraliikenteen loputtua. Huoltovarmuuden kannalta verkosto on oltava kunnossa. - Saimaan kanavaan varattujen varojen on kohdennuttava itäisen Suomen liikenneinfran parantamiseen, ja esimerkiksi uuden kanavayhteyden suunnitteluun ja osatoteutukseen. - Junayhteyksien kehittäminen osana joukkoliikennettä siten, että vuorot aidosti palvelevat käyttäjiä mahdollistaen sujuvat matkaketjut. Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen on myös tärkeä huoltovarmuudelle. - Tietoliikenne yhteyksien merkitys on korostunut elinvoimaisuuden ja monipaikkaisen asumisen mahdollisuuksien edistäjänä ja on vähintäänkin kyettävä parantamaan alueiden heikkoja matkapuhelin yhteyksiä paremmaksi. 2. Vireä elinkeinoelämä ja riittävä työvoima Kohdennetut toimet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja yritysten kehittämis- ja investointitukien nykyistä joustavampi käyttö sekä korkeampi tukitaso. Itä-Suomen pitäminen elinvoimaisena ja elävänä on osa maamme huoltovarmuutta. - Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen erityisesti työnantajille kannustavammaksi. - Koulutusten kehittäminen paremmin vastaamaan kysyntää sekä muun kuin Suomen kielisten tutkintojen ja koulutusten lisääminen koulutustarjonnan lisääminen. - Sosiaaliturvan uudistus, joka tukee työnvastaanottamista. Työperäisen maahanmuuton lisääminen mm. lupaprosesseja kehittämällä (tukee koko Suomen elinkeinoelämää). - Omistajanvaihdoshankkeiden edistäminen itäisessä Suomessa, yhteishanke - Yritysten kasvuinnon nostaminen 3. Monipaikkaisuuden edistäminen Saimaan alue on otollista seutua monipaikkaisuuden edistämiseksi. Etelä-Savon maakunnassa on noin 50 000 vapaa-ajanasuntoa (vakinaisia asukkaita n. 132 000). Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittäviä alueen palveluiden käyttäjiä ja heidän tuomansa henkinen pääoma on merkittävä. Monipaikka-asujat/etätyöntekijät vahvistavat maaseututaajamien palveluverkoston olemassaoloa. Monipaikkaisuus ilmiönä tuli näkyväksi korona-aikana, kun vapaa-ajan asunnon omistajat hyödynsivät kakkosasuntojaan tilapäisinä etätyötukikohtina. Monipaikkaisuutta voidaan edistää mm. seuraavilla toimenpiteillä: - Kuntien rakennuslupaprosesseihin on luotava yhtenäinen malli, vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asuinpaikoiksi - Kehittää, kunnostaa ja ylläpitää paikallistieverkostoa ja osoittaa määrärahat tähän valtion budjetista - Alueen laajakaista -ja matkapuhelinverkkoa tulee täydentää parantaa koko alueen kattavaksi - Mielikuva yhteisestä ja yhtenäisestä Etelä-Savosta, yritykset ja kunnat yhdessä. Esimerkiksi yhteisten maakunnallisten elinvoimapalveluiden kautta - Monipaikkaisuuden ilmiötä tulee selvittää tutkimuksella, rekisteröinnillä ja tilastoinnilla - Julkisen liikenteen parantaminen, ja uusien liikenneinnovaatioiden kehittäminen harvaanasutun seudun käyttöön sopiviksi Lisätietoja: Heidi Loukiainen, aluejohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät
      • Etelä-Savon Yrittäjät, Heidi Loukiainen, Loukiainen Heidi
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • Etelä-Savon Yrittäjät, näkemys itäisen Suomen elinvoimasta.pdf
      • Kuopion alueen kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • 1. Nopeat investoinnit infraan parantamaan kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä huoltovarmuutta Hyökkäyssodan seurauksena Itä-Suomen elinkeinoelämän kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi. Maariskin seurauksena investoinnit ja uusien yritysten sijoittuminen ovat pudonneet, saavutettavuus heikentynyt edelleen ja kustannukset kasvaneet. Infrainvestoinnit ovat elinehto erityisesti vientiyrityksille ja kyse on myös huoltovarmuudesta. Siksi tarvitaan nopeita infrainvestointeja. • Valtatie 5 kehittäminen, Leppävirta-Kuopio väyläinvestoinnin välitön käynnistäminen (tiesuunnitelmat valmistuvat vuonna 2020, kustannusarvio n. 120 M€) • Savon radan välityskyvyn parantaminen (ensitoimena väistö-/ohitusraiteet), Itäradan valmistelun nopeuttaminen • Poikittaisväylien (9, 23) ja alemman asteen tieverkon kuntoon panostaminen • Lentoliikenneyhteyksien kehittäminen • Saimaan kanavan korvaavan kanavayhteyden selvittäminen • Kuljetuksen ja logistiikan tukeminen kompensoimaan kasvaneita kustannuksia • Viitosväylän rakentaminen vaihtoehtoisten käyttövoimien pilottialueeksi Viitostie ry:n tekemän aloitteen mukaisesti 2. Vahvat panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen maakunnan keihäänkärkialoilla Pohjois-Savon veturiyrityksillä on merkittäviä investointisuunnitelmia, joita hidastaa osaajapula sekä erityisesti hyökkäyssodan vaikutukset. Tarvitaan huomattavia panostuksia koulutusmääriin (mm. ICT-osaajat), opiskelu- ja työperäiseen liikkuvuuden ja maanmuuton edistämiseen (mm. oleskelulupaan liittyvän saatavuusharkinnasta luopuminen) sekä englanninkielinen tutkintoanto-oikeus ammattioppilaitoksiin. Lisäksi lisäämällä huomattavasti resursseja tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tuottavuuden parantamiseen mm. automaation ja robotiikan avulla edistetään tuotannon palautusta Suomeen, jalostusarvon ja kannattavuuden parantumista. Em. kauppakamarikyselyssä yli 55 prosenttia vastaajista uskoo, että ensi vuonna käyttöön otettava tutkimus- ja kehitystyön verokannustin (kannustimen myötä yritykset saisivat vähentää ylimääräisen verovähennyksen T&K-kuluista, mahdollisesti esimerkiksi henkilökuluista ja alihankintakuluista) lisäisi yrityksen T&K-toimintaa. 3. Investoinnit vihreään siirtymään ja huoltovarmuuteen Pohjois-Savossa on merkittävät vihreän siirtymän potentiaalit biokaasussa, tuulivoimassa sekä vedyssä yhdessä alkutuotannon ja muun teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä. Itä-Suomessa tarvitaankin ratkaisuja, joissa edistetään sekä tuetaan näitä investointeja ja yhteensovitetaan huoltovarmuus, turvallisuus ja maanpuolustus. Pohjois-Savossa sijaitsevien Karjalan lennoston ja Pelastusopiston merkitys on tässä ajassa entistä tärkeämpi.
      • Etelä-Savon kauppakamari
        Päivitetty:
        21.7.2022
        • 1. Osaavan työvoiman saatavuudenedistäminen Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen pullonkaula yritysten investointihalukkuudelle ja kyvylle kasvaa. Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan tukea monenlaisin toimenpitein. Erityisesti tärkeää on lisätä alueen houkuttelevuutta kulkuyhteyksiä kehittämällä. Kiristynyt kuntatalous on monessa kunnassa nostanut verotusta ja karsinut palveluita. Tämä luo kierrettä, joka ei kannusta alueella pysymiseen tai alueelle muuttamiseen. Myös alueen yritysten tarpeista lähtevän koulutuksen tukeminen kehittää työvoiman saatavuutta. Turhaa kehitystä jarruttavaa sääntelyä tulisi pyrkiä purkamaan. Tästä esimerkkinä voi mainita ammatillisen koulutuksen englanninkielisen tutkinnonanto-oikeuden hankaluudet tai kiinteistöverotuksen aktivoitumisen koko alueelle yksittäistä tonttia myytäessä maanomistajan kaavoitetusta kokonaisuudesta. Työvoiman saatavuus lähtee viime kädessä ihmisten halusta asua ja työskennellä alueella. 2. Toimiva liikenneverkko ja yhteydet Liikenneyhteyksillä, mukaan lukien tietoliikenneverkot, on keskeinen merkitys alueen elinvoimalle. Pandemian aikana etätyö lisääntyi merkittävästi ja moni kunta on saanut tämän seurauksena muuttovoittoa. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tässä avain asemassa. Kulku- ja logistiikkayhteydet ovat myös keskeisessä roolissa. Tällä hetkellä Itä-Suomen saavutettavuus on Länsi-Suomea heikompaa. Investoinnit valtateihin sekä nopeisiin raideyhteyksiin tuovat alueelle kilpailukykyä tai ainakin vähentää takamatkaa muuhun Suomeen verrattuna. Etelä-Savon osalta keskeisiä väyliä on VT5 ja VT14 sekä Savon rata. Myös nopean Itä-radan merkitys on keskeinen. Näiden väylien kehityshankkeiden edistämisellä on merkittävä aluetalousvaikutus. Kattavammin liiknneyhteyksien kehittämistarpeita tuodaan esiin Etelä-Savon maakuntaliiton lausunnossa. 3. Panostukset alueen vahvuuksista syntyvälle T&K toiminnalle Etelä-Savossa ei ole omaa yliopistoa, mikä omalta osaltaan hidastaa alueen korkean osaamisen kehittymistä. Tilannetta kompensoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vahva rooli. Korkeakoulukentän kasvun tukeminen alueella toisi uutta osaamista ja kehittäisi nykyistä toimintaympäristöä. Mekaanisen metsäteollisuuden ja vesiosaamisen tutkimuksen ja korkeakoulutuksen sekä matkailun osaamisen kasvattaminen ovat tulevaisuuteen tähtääviä strategisia painopisteitä.
      • MTK-Pohjois-Karjala
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • CAP27 painottaa hajautettua ja kestävää tuotantoa, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Näiden tavoitteiden toteutumista Itä- Suomi haluaa osaltaan edistää, koska se on olennainen osa koko Suomen ruokaturvaa. Maatalouspolitiikassa ja -ohjelmissa tulee kuitenkin huomioida alueen ominaispiirteet ja mahdollistaa sekä tehokkaan perusmaatalouden harjoittaminen että monialaisuuteen perustuvien maatilayritysten tulevaisuus. Kaikki maatalouspolitiikan välineet, joilla voidaan lisätä joustoa ja maatalouden tukia kohdentaa täysimääräisesti alueelle, on otettava käyttöön. 1. Aluekehitysrahat, JTF ja raja-alue yhteistyö Koheesiorahojen uusi kohdentaminen perusteltiin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille TEM:n toimesta sillä, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoja voitaisiin käyttää hyvin joustavasti monenlaisiin kehityskohteisiin. Nyt on jo nähty, ettei JTF rahoitus ei pysty paikkamaan aluekehitysrahoituksen alenemaa Itä-Suomessa, joka on käynyt selväksi JTF:n jatkovalmistelussa komission kanssa. Tämä alenema on paikattava itäisen Suomen ohjelman yhteydessä. Samalla on JTF:n rahojen kohdentamiseen haettava joustoja, jotta ne pystytään hyödyntämään täysimääräisesti itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseen ja uuden elinvoiman luomiseen. Lisäksi on huolehdittava, että raja-alueyhteistyöhön liittyvä rahoitus ei häviä alueelta nyt, kun tarve siihen on kaikkein suurin. Nimi voi muuttua, mutta tarve aluekehityksen tukemiseen on entistä suurempi. 2. Infrastruktuuri Toinen konkreettinen toimenpide on merkittävä panostus itäisen Suomen infrastruktuuriin ja erityisesti alemman asteiseen tieverkkoon. Panostuksen on oltava sadoissa miljoonissa ja se on kohdennettava valtion alemman asteiseen tieverkkoon sekä yksityisteihin. Ilman tätä tiestömme ei tule kestämään Venäjän toimien seurauksena lisääntyvää rekkaliikennettä. Metsä- ja maatalouden liikenteen turvaaminen Itä-Suomessa on koko Suomen etu. Tähän liittyy myös kuljetustukien merkittävä nostaminen itäisessä Suomessa. Kaikilla politiikan alueilla jo vuosia harjoitettu keskittämispolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa kuljetusten kustannukset ovat nousseet ja kannattavuus laskenut. Tämä tappaa hitaasti useita toimialoja, kun kilpailukyky on käytännössä viety keskittämisen myötä. Edelleen toiseen toimenpiteeseen liittyy Saimaan kanavaan varattujen varojen pitäminen itäisessä Suomessa. Niitä ei saa missään tapauksessa laskea muualle ja aluetta on aidosti kuunneltava rahojen kohdentamisesta päätettäessä. 3. Maatalouspolitiikka Kolmantena toimenpiteenä on maatalouden elinvoiman turvaamiseen liittyvät ratkaisut. Maatalouspolitiikassa on avattava keskustelu nykyisen tukialuejaon muuttamisesta etelä-pohjoinen -jaottelusta itä-länsi -suuntaiseksi tukien kohdentamiseksi itäiseen Suomeen. Samalla on haettava kaikki ne maatalouspoliittiset välineet, joilla kaikkia maatalouden tukia voidaan kohdentaa maksimaalisesti itäiseen Suomeen. Konkreettisia ehdotuksia itäisen Suomen maatalouden tilanteen helpottamiseksi - Korotetut investointituet maatalouden investoinneille itäiseen Suomeen. - Maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja nuorten viljelijöiden toimintaedellytysten tukeminen. - Valtion takaukset maatilojen vakuusarvoille. - Tukitoimia itäisen Suomen maatilayrityksille, jotka monialaistavat tuotantoaan (tukea maaseudun yritysten liiketoiminnan aloittamiseen, sen monipuolistamiseen ja kasvattamiseen). - CAP27 ohjelman osalta pitää kansallisen paketin yhteydessä löytää ratkaisuja itäisen Suomen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, muutoin investointeja ei saada liikkeelle. - Pidemmällä aikavälillä selvitettävä myös Suomen CAP-suunnitelman mahdollisuudet edistää itäisen Suomen maatalouden erityisongelmia. - Yhteisen Järvi-Suomi-brändin kehittäminen matkailuun, ruokamatkailuun ja ruokavientiin - Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman rahoitus. Win-Win-Win ketjun luominen ympäristön, ilmaston ja yritystoiminnan välille. - Valkoposkihanhi ongelmaan on löydettävä toimivat ratkaisut. Ei ole mitään järkeä ylisuojella lajia, jonka kanta on 5-kertainen suotuisan suojelun tasoon verrattuna ja samalla vaarantaa alueen ruuantuotanto ja -jalostus.
      • Kuhmon kaupunki, Kuhmon kaupunki
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • 1. Saavutettavuuden parantaminen. Itä-Suomen saavutettavuus on jo pitkään ollut huono. Alempiasteinen tieverkosto kaipaa kunnostusta, jotta tavara ja ihmiset pääsevät liikkeelle. Pienlentoliikennekenttien ja sähkölentoliikenteen kehittäminen on selkeä mahdollisuus parantaa Itä-Suomen saavutettavuutta. Alue tarvitsee panostusta uusiin ja kestäviin liikennemuotoihin. Raskas tavaraliikenne tarvitsee oman ohjelmansa, jolla vihreä siirtymä toteutuu. 2. Investoinnit. Investointien tulppana Itä-Suomessa on ollut vakuuksien saaminen investoinneille. Tulppa tulee poistaa mahdollistamalla yrityksille rahoituksen saaminen. Keinoja voisivat olla erillinen vihreän siirtymän energiainvestointiohjelma, joka samalla tukisi uusituvan energian investointeja mahdottomaksi koetun tuulivoiman sijaan. Ei saa myöskään syntyä mielikuvaa siitä, että Suomi tai edes sen itäisin osa olisi erityisen maariskin aluetta suhteessa investointeihin. 3. Valtion tulee ratkaista itäisen Suomen alueella oleva kiinteistöriski. Riski on osin jo lauennut, kun kiinteistöjä on myyty epäilyttäville omistajille ja keinottelijoille. Senaattikiinteistöjen strategiaa tulee muuttaa. Kiinteistöjen omistuksen tulee tukea valtion, erityisesti turvallisuusalan, toimijoiden toimintaa Itä-Suomessa. Mahdollinen valtion toimenpide voisi olla rajaseutujen muutostuki. Tuen avulla voitaisiin purkaa vanhoja ja käyttämättömiä kiinteistöjä ja muuttaa alueet tuottavimmiksi esimerkiksi hyvinvointiin panostaviksi alueiksi. Juuri tyhjät kiinteistöt, joita on myyty mm. venäläisille sijoittajille, ovat nyt näyttäytymässä riskinä. Tämä kehitys tulee jatkossa estää. 4. Ratkaisuja osaajapulaan ja turvallisuuden tunteeseen. Suomen tulee varmistaa, että ihmiset kokevat Itä-Suomen turvalliseksi paikaksi asua. Osaajapula on totta monilla alueilla ja erityisesti Kainuussa. Ihmisten turvallisuuden tunnetta alueella tulee vahvistaa ja turvallisuusviranomaisten olla vahvasti läsnä alueella. Korona-ajan mahdollisuudet tehdä työtä monipaikkaisesti tai etänä ovat edesauttaneet muuttopäätöksiä. Tätä kehitystä tulee jatkaa. Nuorten vastavalmistuneiden osalta voisi muuton porkkanana toimia Norjan mallin mukaiset opintolainojen maksuhuojennukset.
      • Kuhmon kaupunki, Kuhmon kaupunki
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • HAKEMUS VERKOSTOYHTEISTYÖN TEMAATTISIIN VERKOSTOIHIN JA KEHITTÄMISVYÖHYKKEISIIN.pdf
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • Kolme ratkaisua itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseksi ovat: 1.Investoinnit logistiikkaan ja kuljetusinfrastruktuuriin Maanteiden ja alempiasteisen tieverkon kunnon kohentaminen on nyt välttämätöntä, jotta puuraaka-aine saadaan metsästä tehtaisiin kaikkialla Suomessa sujuvasti, tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tämän lisäksi logistiikkaa on tarkasteltava aluekohtaisten tarpeiden mukaan liikennemäärien ja kuljetustarpeiden nopeasti muuttuessa uusissa olosuhteissa. Esimerkiksi Itä-Suomessa rautatieyhteyksiä on nyt kehitettävä kohti Hamina-Kotkan satamaa ja sataman kapasiteettia käsitellä kasvanutta tuonnin ja viennin massaa on vahvistettava. 2. Investoinnit koulutukseen Koulutuspaikkojen uudelleen avaaminen Itä-Suomeen on tärkeää tasa-arvolle, jotta peruskoulun päättävillä nuorilla on todellisia vaihtoehtoja kehittää itseään ja kouluttautua ammattiin tai korkeakouluasteella. On muistettava, ettei 16-vuotias peruskoulun päättävä nuori vielä ole välttämättä kehittänyt valmiuksia selviytyä opiskelusta vieraalla, kaukana kotoa olevalla paikkakunnalla yksin. Tämän lisäksi opintotuki ja asumistuki voivat yhdessä olla riittämätön taloudellinen tuki nuorelle ja riskinottokyky opintolainaan vaihtelee tunnetusti sosioekonomisen taustan mukaan. Näiden syiden vuoksi on tärkeää, että Itä-Suomeen avataan uudelleen huolellisesti harkittuja koulutuspisteitä. Laadukas korkeakoulutus alueella puolestaan takaa uusien metsäteollisuudelle ja Suomelle tärkeiden uusien innovaatioiden syntymisen. 3. Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen luo elinvoimaa Metsäbiotalouden ja metsäteollisuuden merkitys on erityisen tärkeä Suomessa maakunnittain tarkastellen juuri Itä-Suomen maakunnissa sekä arvonlisäyksen että metsäbiotalouden tuotoksella tarkasteltuna. Ala on tuonut alueelle elinvoimaa ja tuo sitä jatkossakin, jos toimintaedellytyksistä ja kilpailukyvystä huolehditaan. Metsäteollisuus luo työpaikkoja, tuottaa verotuloja ja luo positiivista Suomi kuvaa maailmalla. Suomi on profiloinut ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä ja suomalainen metsäteollisuus on sen etulinjassa. Metsäteollisuuden tuotteiden globaalit markkinat kasvavat maailmalla vuoteen 2035 mennessä 175 miljardilla eurolla. On tärkeää, että nyt kun maat maailmalla kilpailevat teollisista korkean arvonlisän vihreistä investoinneista ja työpaikoista, Suomi sijaintipaikkana säilyy houkuttelevana ja pystyy ottamaan osansa kasvavista markkinoista vihreän siirtymän aikakaudella. Tätä voidaan parhaiten tukea johdonmukaisella, tasapuolisella ja kilpailukyvyn turvaavalla talous- elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla koko Suomessa.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Simo Tiainen
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • 1. Huolehtimalla siitä, että Uudistuva ja Osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman toimenpiteet ja näihin varattu rahoitus kohdentuvat itäisen Suomen elinvoiman, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen muuttuneesta tilanteesta huolimatta. Itäinen Suomi tarvitsee nyt vahvoja aluepoliittisia toimia, joiden rahoitusta on lisättävä. Rajat ylittävään yhteistyöhön varatut määrärahat on kyettävä kohdentamaan itäiseen Suomeen, vaikka Venäjä-yhteistyö onkin päättynyt. Jos tämä ei ole mahdollista EU-ohjelman kautta, on asia hoidettava kansallisin toimin. Saimaan kanavan korjaukseen varatut määrärahat ja muiden peruttujen infrahankkeiden varat on kohdennettava itäisen Suomen infrahankkeisiin. 2. Huolehtimalla itäisen Suomen saavutettavuudesta. Tämä tarkoittaa riittäviä panostuksia tie- ja rataverkoston kunnossapitoon ja kehittämiseen, toimiviin lentoliikenneyhteyksiin sekä myös tietoliikenteen laajakaistoihin. Erityisesti on pidettävä huolta alempiasteisen tieverkoston kunnossa, jolla turvataan maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä itäisessä Suomessa. Toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat merkittävä asia elinkeinoelämän ja yritysten toimintaedellytysten näkökulmasta, palvelevat matkailuelinkeinon kehittämistä, monipaikkaisen asumisen ja työnteon mahdollisuuksia sekä itäsuomalaisten ihmisten normaalia elämää. 3. Hyödyntämällä biotalouden mahdollisuudet itäisessä Suomessa. Alueen maatalouden ja tuotteita jalostavan elintarviketeollisuuden negatiivinen kehitys on katkaistava erityisillä itäiseen Suomeen kohdistettavilla politiikkatoimilla. Metsätaloudella ja puunjalostuksella on perinteisesti ollut erityinen asema itäisessä Suomessa. Nyt vallitsevassa tilanteessa itäisen Suomen metsäbiotalous tarvitsee kasvustrategian ja sitä tukevia toimenpiteitä. Alueen metsäteollisuuden uus- ja korvausinvestointeja on edistettävä, metsänhoitotöiden kannustimia vahvistettava ja panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen on edelleen lisättävä. Myös luontoon perustuva matkailu sekä uusiutuvaan energiaan pohjautuvat energiaratkaisut ovat osa biotaloutta, joihin on erityisesti panostettavan itäisessä Suomessa.
      • Kuusamon kaupunki, Lausunto valmisteltu yhteistyössä Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n kanssa
        Päivitetty:
        20.7.2022
        • 1. Yritysten toimintaedellytysten ja työvoiman saatavuuden turvaaminen Alueella jo toimivien yritysten toimintaedellytyksistä pitää ensisijaisesti huolehtia; energian hinnannousun aiheuttamat lisäkustannukset, työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset, yritystoiminnan ja -osaamisen kehittämiseen liittyvät resurssoinnit. Yritysten lainansaannin turvaaminen (Finnvera) sekä uusien yritysten perustamisten ja etabloitumisten tukeminen. Matkailu on merkittävä toimiala itäisen Suomen alueella ja matkailun tehokas markkinointi uusille alueille turvaa matkailutoimialan jatkuvuutta. Matkailua tulee kehittää kestävästi paikalliset luontolähtökohdat huomioiden ja hallitusti hiilijalanjälkeä kunnioittaen. Metsä- ja puutalouden sekä alkutuotannon kehittämisen turvaaminen; kannolta tehtaaseen ketjuihin tarvittavan työvoiman hankinta, tuki investointeihin, kuljetuskustannuksiin ja siten toimialojen työllisyyteen. Työvoiman turvaamiseksi haetaan ulkomailta henkilöitä tai yrityksiä, jotka ovat halukkaita toimimaan alueelta käsin, ja luovat näin työmahdollisuuksia alueen asukkaille sekä tuovat myös uusia työntekijöitä paikallisille yrityksille. Itä-Suomeen, rajakuntiin sijoittuvalle tuotannolliselle toiminnalle tarjotaan verohelpotuksia, samoin oppilaitoksista valmistuville/valmistuneille ammattilaisille kompensaatioita siirtymisestä alueelle ja myös yritystoiminnan perustamiseen. 2. Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotyön tehostaminen Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotyötä tulisi tehostaa erilaisilla verkostomaisilla yhteistyön tekemisen malleilla. Tämä edistää yritysten halukkuutta tulla paikkakunnalle ja investoida. Samalla työllisyystilanteet pysyvät positiivisina ja monialaisina. Biotalouteen ja uusiin energiantuottamisen malleihin kannattaa panostaa samoin kuin alkutuotantoon ja metsätuotteisiin. Itäiselle Suomelle olisi tarpeen luoda oma nk. elinvoiman koulutus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön tulevaisuusstrategia, jossa luodaan suuntaviivat tulevaisuuden kehittämistyölle. Oleellista tässä on se, että strategialle laaditaan myös toimenpideohjelma, jonka toteutumista valvotaan aktiivisesti. Kehittäminen ja kehittyminen ovat pitkäjänteistä työtä. Huomioitava tässä on myös edellä mainittu profiloituminen ja alueen vahvuuksien hyödyntäminen. 3. Maantie-, rautatie-, lento- ja tietoliikenteen kehittäminen Elinkeinoelämän huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta maantie-, rautatie-, lento- ja tietoliikenteen kehittäminen ovat erittäin olennaisessa osassa. Logistiikasta on huolehdittava yritysten kasvun edellytyksenä sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Tieliikenneverkoston saneeraamisella ja uuden rakentamisella on myös työllistävä vaikutus. Lentoliikenteen kehittämisellä pystytään vastaamaan logistiseen tarpeeseen sekä kansainväliseen kasvuun esimerkiksi matkailualan osalta. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen edistää yritystoiminnan kasvua sekä etätyöskentelymahdollisuuksia lisäten alueen elinvoimaa. Toimivat liikenneyhteydet yleisesti ovat erityisen tärkeitä teollisuudelle pitkien välimatkojen alueella. Kuljetustuet ja eri yritys- ja investointituet tulee kohdentaa tarkemmin alueen yrityksille.
      • Keskuskauppakamari, Elinkeino- ja ilmastoasiantuntija, Säkkinen Teppo
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Keskuskauppakamari viittaa ratkaisujen osalta oman alueensa yrityskentän tarpeet tuntevien itäisen Suomen kauppakamarien esityksiin. Keskuskauppakamari nostaa osaltaan esiin kolme konkreettista toimenpidettä, joihin voidaan valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksin vaikuttaa ja jotka purkaisivat nopeasti alueen talouden kasvun esteitä ja tukisivat itäisen Suomen elinvoimaa. 1. Työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen Osaavan työvoiman saatavuus on Kauppakamarikyselyissä suurimpia pullonkauloja yritysten kasvulle koko maassa, myös itäisessä Suomessa. Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien henkilöiden työhön perustuviin oleskelulupiin liittyvästä saatavuusharkinnasta on luovuttava kokonaan. Osana itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä saatavuusharkinnasta luopuminen voitaisiin aloittaa itäisestä Suomesta. Nopeana toimenpiteenä työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2021 käynnistämä alueellinen kokeilu saatavuusharkinnan joustavoittamiseksi voidaan laajentaa itäiseen Suomeen. Tällä hetkellä kokeilu on käynnissä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueilla. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä myös muita toimenpiteitä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton sekä osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi. 2. Tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittaminen Itäisessä Suomessa on runsaasti tuulivoiman tuotantoon soveltuvia kohteita, joiden rakentamista rajoittavat Puolustuvoimien kielteiset lausunnot aluevalvonnan vuoksi. Venäjän hyökkäyssota korostaa maanpuolustuksen merkitystä. Aluevalvontakysymyksen ratkaisu turvallisuudesta tinkimättä voisi käynnistää satojen miljoonien eurojen edestä investointeja, sillä tuulivoimayrityksillä on halua ja valmiutta investoida itäiseen Suomeen. Asia on myös kansallisesti merkittävä, sillä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää runsaasti lisää puhtaan sähkön tuotantoa. Energiajärjestelmän kannalta tuulivoiman rakentaminen maan eri puolille tasaisi säästä johtuvia tuotantovaihteluita ja siirtoverkkoyhteyksien tarvetta. Yhteensovitus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi vastaavalla kompensaatiomallilla, jota on sovellettu Perämeren alueella. Tällöin investoijat ovat korvanneet Puolustusvoimille kustannukset, joita tuulivoimasta tutkavalvonnalle aiheutuu. Tuulivoimainvestoinnit turvaisivat teollisuuden puhtaan sähkön saatavuutta ja vahvistaisivat alueen kuntataloutta kiinteistöverotulojen kautta. Tuulivoiman rakentaminen tukee myös vetytalouden vahvistumista Itä-Suomessa. Esimerkiksi tuleva vihreän vedyn valmistukseen kohdistuva EU-sääntely voi edellyttää, että vedyn valmistuksessa käytettävän sähkön tuotanto on lähellä valmistuspaikkaa. Kaakkois-Suomi on tunnistettu yhdeksi potentiaaliseksi vetylaaksoksi Suomessa. Tälle pohjaa luo osaltaan Gasgrid Oy:n vetyverkkopilotti Joutsenon ja Imatran välillä. 3. Vientiä tukevat liikenneinvestoinnit Saimaan kanavan käytön päättyminen nostaa erityisesti vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia ja lisää painetta vaihtoehtoisille kuljetusreiteille. Keskuskauppakamari painottaa itäisen Suomen vientiteollisuuden yhteyksiä edistäviä ja alueen saavutettavuutta tukevia liikenne- ja logistiikkainvestointeja.
      • Pohjois-Karjalan kauppakamari, Toivanen Antti
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Keskeiset ehdotukset ovat: Logistiikan uudelleenjärjestäminen Logistiikkatuki Saimaan kanavaa käyttäneille yrityksille 10 M€ Lentoliikenteen katkoksen (15.8.-30.10.2022) estäminen Joensuuhun ja Kajaaniin sekä riittävän palvelutason turvaaminen (31.10.2022-30.7.2023) seuraavalla ostopalvelukaudella 5 M€ Luumäki – Joutseno kaksoisraiteen, Joensuu – Imatra radan ja Savon radan välityskykyä parantavien toimien käynnistäminen 95 M€ (Saimaan kanavan kunnostukseen suunnitellun määrärahan uudelleensuuntaaminen) Budjettiriihi (14 M€ + Saimaan kanavan määrärahan uudelleen suuntaaminen 95 M€): Logistiikkatuki Saimaan kanavaa käyttäneille yrityksille 10 M€ Kansainvälisten junavaunujen käyttöönotto (ei budjettivaikutuksia) Itä-Suomen lentoliikenteen katkoksen (15.8.-30.10.2022) sekä riittävän palvelutason turvaaminen (31.10.2022-30.7.2023) seuraavalla ostopalvelukaudella 5 M€ Seuraava hallituskausi (lentoliikenne ja logistiikkatuki 50 M€ + raideliikennepaketti): Karjalan rata: Luumäki – Joutseno (koko hanke 211 M€) , Joensuu – Imatra –hankkeiden toteuttaminen (koko hanke 205 M€) Lentoliikenteen jatkon varmistaminen Joensuuhun elokuusta 2023 eteenpäin (10 M€) Savon rata: Kouvola-Kuopio radan parantaminen ja nopeudennosto (koko hanke 170 M€), Kuopio-Kajaani radan parantaminen (koko hanke 75 M€) Muiden Itä-Suomen ratojen välityskyvyn parantaminen ja sähköistys (ml. Joensuu – Kontiomäki) (100 M€) Logistiikkatuki Saimaan kanavaa käyttäneille yrityksille 40 M€ Väylän investointi- ja suunnitteluohjelman päivittäminen muuttuneeseen Itä-Suomen logistiikkatilanteeseen Yritysten korvaavat kansainväliset markkinat Business Finlandin Itä-Suomi –ohjelma itäsuomalaisille korvaavia kansainvälisiä markkinoita hakeville yrityksille 100 M€ Muuttuneen tilanteen energiaratkaisut Tuulivoiman esteiden purkaminen tai vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tukeminen Budjettiriihi (30 M€): Periaatepäätös tuulivoiman esteiden purkamisesta tai vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tukemisesta, budjetti tarkentuu jatkovalmistelussa Periaatepäätös Fingridin kantaverkon itäisen linjan toteuttamisesta ja suunnittelun käynnistämisestä (Lappi – Koillismaa – Kainuu – Pohjois-Karjala – Etelä-Karjala) Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tuki Itä-Suomeen (30 M€) Seuraava hallituskausi (ka. tarkentuu myöhemmin, n. 100 M€): Fingridin itäisen linjan rakentamispäätös (kustannusarvio tarkentuu myöhemmin) Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tuki Itä-Suomeen (60 M€) Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tukeva metsäpolitiikka Aluetalouden vahvistaminen Raja-alueohjelman resurssien suuntaaminen rajamaakuntiin (neuvottelut komission kanssa), (92 M€) Isojen vihreiden teollisten investointien liikkeellelähtö (1-2 investointia / maakunta), elvytysrahaston RRF uudelleensuuntaaminen JTF:n kautta bioterminaalien mahdollistaminen
      • Juvan kunta
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • 1) Saavutettavuuden parantaminen: Liikenneväylät (raide-, tie ja väylähankkeet sekä lentoliikenne) ja tietoliikenneinfra kuntoon. VT 5 Leppävirta-Kuopio ja Hietanen-Pitkäjärvi sekä VT 14 Juva-Parikkala kevyenliikenteenväylineen. Alemman tieverkon peruskorjaus ja kunnossapito siten, että liikennöinti on sujuvaa ja turvallista. Etenkin raskas liikenne lisääntyy itäisen Suomen teillä Saimaan kanavan tavaraliikenteen loputtua. Huoltovarmuuden kannalta verkosto on oltava kunnossa. Laitaatsalmen rautatiesillan rakentaminen Savonlinnassa. Junayhteyksien kehittäminen osana joukkoliikennettä siten, että vuorot aidosti palvelevat käyttäjiä mahdollistaen sujuvat matkaketjut. Reitti myös tärkeä huoltovarmuudelle. Viitosväylän saaminen vaihtoehtoisten käyttövoimien pilottialueeksi Viitostie ry:n tekemän aloitteen mukaisesti. Saimaan kanavaan varattujen varojen on kohdennuttava itäisen Suomen liikenneinfran parantamiseen. Laajakaistarakentamisen kuntien maksuosuuden poistaminen kokonaan tai laskeminen siten, että se on kaikilla kunnilla enintään 8 %. 2) Vireä elinkeinoelämä ja riittävä työvoima: Kohdennetut toimet yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja yritysten kehittämis- ja investointitukien nykyistä joustavampi käyttö sekä korkeampi tukitaso. Itä-Suomen pitäminen elinvoimaisena ja elävänä on osa maamme turvallisuuspolitiikkaa. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen erityisesti työnantajille kannustavammaksi. Koulutusten kehittäminen paremmin vastaamaan kysyntää. Englanninkielisen koulutustarjonnan lisääminen. Nykyistä parempi taloudellinen tuki nuorille opiskelijoille. Työn vastaanottamisen esteiden poistaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen mm. lupaprosesseja kehittämällä. Tutkintovaatimusten saattaminen nykypäivään ottaen huomioon myös työvoiman saatavuus. Maatalouden kannattavuuden parantaminen ja omavaraisuuden turvaaminen kohdennetuin tukitoimin. Sääntelyn on mahdollistettava kannattava metsätalous. 3) Kunnan toimintamahdollisuudet, tehtävät ja rahoitus: Kausiasutuksen huomioiminen siten, että nykyisen 31.12. määräytyvän kotipaikan sijaan kuntalainen voisi itse määritellä kotipaikkansa ja sen mukaisesti määräytyisivät mm. valtionosuuksien ja verotulojen kohdentuminen kausittain. Erityisesti vapa-ajanasukkaat voisivat aidosti hyödyntää ja hyödyttää siten paikkakuntaa, jolla viettävät aikaansa ja käyttävät myös palveluita. Etelä-Savo voisi toimia pilottina kokeilulle. Riittävä rahoitus kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisille palveluille: Itä- ja Pohjois-Suomessa väestö vähenee muutamia kasvavia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta. Se aiheuttaa vaikeuksia lakisääteisten palveluiden järjestämiselle. Kustannuspaineet aiheuttavat paineita korottaa jo ennestään korkeita veroprosentteja. Se vaikeuttaa kansalaisten selviämistä arjesta ennestään muutoinkin elinkustannusten noustessa. Harvaan, mutta kauttaaltaan asutussa Etelä-Savossa joukkoliikenne ei palvele edes kaikissa kuntakeskuksissa, joten erityisesti polttoainekustannusten nousu vaikeuttaa mm. asiointia ja työssäkäyntiä. Valtionosuusjärjestelmässä on hyvinvointialueiden aloittamisesta huolimatta huomioitava myös vanhusväestö, sillä alhaisen syntyvyyden ja korkean kuolleisuuden Itä- ja Pohjois-Suomessa peruskunnille tuleva valtionosuus tasausjärjestelmästä huolimatta ei riitä turvaamaan asukkaille lakisääteisiä palveluita. Itä-Suomelle on mahdollistettava tuulivoimarakentaminen. Mikäli se ei ole mahdollista, on tuettava muita energiamuotoja. Valtionosuusjärjestelmää on muutettava siten, että tasauksessa huomioidaan jonkinlainen kompensaatio itäiselle Suomelle merkittävän kiinteistöveroerän, tuulivoiman, toteuttamiskelvottomuudesta. Valtion on pidättäydyttävä uusista tehtävistä kunnille. Uusia tehtäviä kunnille antaessaan valtion on toteutettava täysimääräisesti rahoitusperiaatetta. Jo olemassa olevia päätöksiä kustannusten jaosta on syytä tarkastella uudelleen. Lisätietoja: Kunnanjohtaja Mervi Simoska, mervi.simoska@juva.fi; puh. 0400 136 202
      • Juvan kunta
        Päivitetty:
        19.7.2022
        • Lausunto Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden selvittäminen.pdf
      • Kainuun liitto, Maakuntajohtaja Pentti Malinen Kainuun liitto, Kainuun liitto Kirjaamo
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • 1. Yritysten toimintaedellytysten ja investointien turvaaminen Tavoite: maariskin minimoiminen. Ei saa syntyä mielikuvaa siitä, että Suomi tai edes sen itäisin osa olisi erityisen maariskin aluetta. Kainuun näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että Suomen valtio toimenpiteillään osoittaa, että se tukee vahvasti juuri itäisimmän Suomen kehittämistä. Tämä on tärkeää, jotta mm. Kainuuseen suunnitteilla olevat eri alojen suuret investoinnit voivat toteutua. Ne lähes poikkeuksetta tarvitsevat ulkoista pääomaa ja ulkomaisia investoreita. Tilanne on samankaltainen koko itäisessä Suomessa. Maariskin toteutuminen voi realisoitua myös vakuusarvojen heikkenemisenä tai suorastaan romahtamisena, mikä vähentäisi/lopettaisi yritysten investoinnit. Kainuun liitossa jo juuri valmistunut Kainuun investointistrategia. Siinä on todettu Kainuussa olevan markkinapuute yritysten riskirahoituksen saatavuudessa. Kainuuseen tarvitaan alueellista pääomarahastoa. Investoimisen riskiä rajaseuduilla tulisi pienentää ja osoittaa valtion toimesta selkeästi, että alueelle kannattaa tehdä yksityisiä ja julkisia investointeja. Keinoja voisivat olla erillinen vihreän siirtymän energiainvestointiohjelma, joka samalla tukisi myös uusituvan energian investointeja tuulivoiman sijaan. Toinen mahdollinen valtion toimenpide voisi olla rajaseutujen rakennemuutostuki. Tuen avulla voitaisiin purkaa vanhoja ja käyttämättömiä kiinteistöjä ja muuttaa alueet tuottavimmiksi esimerkiksi hyvinvointiin panostaviksi alueiksi. Juuri tyhjät kiinteistöt, joita on myyty mm. venäläisille sijoittajille, ovat nyt näyttäytymässä riskinä. Kilpailukyvyn tukeminen Venäjällä toimineille yrityksille on tärkeää löytää korvaavia markkinoita. Siksi erityisesti kansainvälistyvien yritysten vientiponnisteluita on vauhditettava kaikin keinoin. Mm. joidenkin raaka-aineiden, komponenttien ja kuljetusten saatavuusongelmat sekä sähkön, polttoöljyn ja energian hintojen nousu uhkaavat heikentää yritysten kilpailukykyä. Vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tässä tilanteessa kuljetustuen pysyvyys tulee varmistaa lainsäädännöllä ja tehdä tarkastelu kuljetustuen mahdollisista muutostarpeista (sisältö, taso) vertailukohtana Pohjois-Ruotsi. Uudistuminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii investointien lisäksi kehittämistyötä. On varmistettava, että TKI-toiminnalle (mm. ammattikorkeakoulut) on riittävät toimintaedellytykset koko Suomessa. Kaiken asteisen koulutuksen suuntaaminen koko maahan alueiden työvoimatarpeiden mukaan on ylipäätään entistä tärkeämpi aluekehittäminen keino. Maatalouden toimintakyky koko Suomessa on tärkeää huoltovarmuuden näkökulmasta. Tuotantokustannusten, maatalouden tukien sekä tuottajahintojen kokonaisuutta tulee tarkastella ratkaisujen löytämiseksi. Ympäristölupien vauhdittaminen Investointipotentiaalin realisoituminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät osassa investointeja ympäristölupaa. Hallituksen neuvottelussa julkisen talouden suunnitelmasta 5.4.2022 on päätetty vihreän siirtymän ja investointien vauhdittamisen kokonaisuudesta. Toimenpiteet tulee viedä ripeästi läpi sekä varmistaa päätettyjen toimenpiteiden riittävyys. Esimerkkinä ympäristölupaprosessien hitaudesta on Paltamon biotuotetehtaan, KaiCell Fibers Oy:n ympäristölupapäätöksestä tehdyn valituksen käsittelyn jatkuminen Vaasan hovioikeudessa pian (elokuussa) kaksi vuotta! Aluekehittämisen erityistoimet Raja-alueohjelmien resurssit tulee suunnata rajamaakuntiin ja tästä valtion käytävä neuvottelut komission kanssa rajamaakuntien valtioneuvostolle ja EU:n komissiolle tekemän aloitteen mukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. JTF-suunnitelmia käsiteltäessä tulee varmistua siitä, että bioenergian lisääntyvän käytön edellyttämiä toimia ja rakenteita (kuten bioterminaalit) voidaan rahoittaa JTF:n kautta. Lisäksi ohjelmien toimeenpano tulee käynnistää niin nopeasti kuin mahdollista, jolloin tarvitaan myös ns. kansallista riskinottoa ohjelmien käynnistämiseen ennen lopullista EU-komission hyväksyntää. Isojen vihreiden teollisten investointien liikkeellelähtö vauhdittaisi nopeasti aluetaloutta. Elvytysrahaston RRF uudelleensuuntaamisella jokaiseen rajamaakuntaan olisi mahdollista saada nopeasti uutta teollista toimintaa. Tuulivoiman esteiden purkamiseksi tarvitaan periaatepäätös esteiden purkamisesta tai vaihtoehtoisten uusiutuvan energian ratkaisujen tukemisesta. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tukeva metsäpolitiikka on tässä tärkeässä roolissa. Fingridin kantaverkon itäisen linjan toteuttamista on vauhditettava ja suunnittelu käynnistettävä välittömästi (Lappi – Koillismaa – Kainuu – Pohjois-Karjala – Etelä-Karjala). Seuraava hallituskauden aikana tulisi tehdä Fingridin itäisen linjan rakentamispäätös. 2. Saavutettavuuden parantaminen Elinvoiman, huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta saavutettavuuden ja logistiikan parantaminen on kriittinen tekijä. Raaka-ainevirrat Venäjältä Suomeen ovat muuttuneet pitkälti Suomen sisäisiksi kuljetuksiksi (esim. metsäteollisuus). Kaivostoiminnan kannalta sekä rautatie- että maantieyhteydet etelään ja länteen (satamiin) ovat tärkeitä. Energiahuollon näkökulmasta (esim. tuulivoima, hake) erityisesti tiestön kunnolla on suuri merkitys. Kainuun syrjäisen sijainnin vuoksi saavutettavuuden turvaamiseksi tarvitaan kaikkia kulkumuotoja; ratkaisevaa on matkaketjujen sujuvuus. Turvallisuuden ylläpito edellyttää toimivia yhteyksiä itäisen Suomen alueella ja sen kautta; valtakunnallisia liikenneinvestointisuunnitelmia on arvioitava uudelleen. Kainuun ja Itä-Suomen kannalta oleellista on ylläpitää kansainvälinen saavutettavuus, joka ratkaisevasti riippuu lentoliikenteen jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. Tämä puolestaan on tiiviisti keskinäisriippuvuudessa Itä-Suomen matkailun kansainvälistymisen kanssa. Yksi keskeinen elinvoiman vahvistamisen ja sitä kautta turvallisuuden ja huoltovarmuuden kehittämiskohde on Lakeland-alueen kv. matkailu. Kansainvälinen saavutettavuus vaatii toimivia, pidemmällä aikajänteellä varmistettuja lentoliikenneyhteyksiä. Lentoliikenteen katkoksen (15.8.-30.10.2022) estäminen Joensuuhun ja Kajaaniin sekä riittävän palvelutason turvaaminen (31.10.2022-30.7.2023) seuraavalla ostopalvelukaudella on akuutti kehittämistarve. Lisämäärärahaa alueet ovat yhteisesti esittäneet tähän tarkoitukseen 4 milj. euroa. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on linjattu, että kaikista maakunnista tulee olla alle 3 tunnin yhteys pääkaupunkiin. Tämän toteuttamiseksi tulee selkeyttää valtakunnallisen lentokenttäverkoston ylläpitoa koskevat tavoitteet ja Finavian toimintapolitiikka. Visit Finlandin kautta on lisättävä panostusta itäisen Lakeland-alueen kansainväliseen markkinointiin ja yhteyksiin. Business Finlandin Itä-Suomi –ohjelma itäsuomalaisille korvaavia kansainvälisiä markkinoita hakeville yrityksille 100 M€ (ja BF:n toimintojen vahvistaminen maakunnissa). Tiestön – varsinkin alemman tieverkon – heikko kunto ja korjausvelka muodostaa uhan koko maan saavutettavuudelle, huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta alemman tieverkon kunto korostuu koska päätieverkko on siellä harvempaa. Elinkeinoelämän kuljetukset joutuvat kulkemaan pitkiäkin matkoja ennen pääsyään parempikuntoiselle päätieverkolle. Kuljetustuen pysyvyys tulee varmistaa lainsäädännöllä ja tehdä tarkastelu kuljetustuen mahdollisista muutostarpeista (sisältö, taso) vertailukohtana Pohjois-Ruotsi. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys tulee käynnistää välittömästi ja on laadittava toimenpidesuunnitelma aikaistetusta investointiohjelmasta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteita tulee samalla arvioida uudelleen koko maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. • Itä-Suomen neuvottelukunnan esittämät hankkeet on priorisoitava kiireellisiksi - Kainuun näkökulmasta merkityksellisin on Savon rata: Kouvola-Kuopio radan parantaminen ja nopeudennosto (koko hanke 170 M€), Kuopio-Kajaani radan parantaminen (koko hanke 75 M€) • Priorisoinnin kohteiksi tulee ottaa Joensuu – Kajaani – Oulu rautatie- ja valtatieyhteydet, jotka muodostavat itäisen Suomen pohjoisen kv. yhteyden • Suunnittelukohteeksi tulee ottaa itäisestä Suomesta puuttuva pohjois-etelä -suuntainen ratayhteys Lappiin; Kontiomäki- Talvalkoski -radan jatkeeksi on olemassa alustavia suunnitelmia ratayhteydestä Kuusamon kautta Kemijärvelle. Näin muodostuisi nopea kuljetusyhteys Lapin, Koillismaan ja Itä-Suomen välille. Eri liikennemuotojen yhteensovittamiseksi liikenteen ja sen palvelujen digitalistointi on keskeinen kehittämiskohde ja uusia ratkaisuja tarvitaan erityisesti harvaan asuttuja ja vähäliikenteisiä alueita varten. Vastaavasti viestintäverkkojen (kiinteän ja mobiiliverkon) kattavuus on oleellinen itäisimmän Suomen elinvoiman ja yritystoiminnan kannalta. On huomattava, että mobiiliverkkojen kattavuudessa raja-alueilla on selkeitä katveita. 3. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen Osaava työvoima on kriittinen tekijä. Kainuussa on jo useamman vuoden ajan työmarkkinoilta poistunut enemmän työntekijöitä kuin mitä työmarkkinoille on tullut. Kainuun rekrytointiongelmat ovat maan suurimmat (vuonna 2021 keskimäärin 60 % koki rekrytointiongelmia (maassa keskimäärin 48 %). Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Kainuun väestöstä on alhaisemmalla tasolla kuin maassa keskimäärin. Heidän työttömyysasteensa on alhaisempi kuin maassa keskimäärin ja aktivointiaste on korkein Suomen ELY-alueista. Myös 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeinen työttömyys on Kainuussa alhaisinta koko Suomessa, mikä kertoo ulkomaalaistaustaisen työvoiman tarpeellisuudesta maakunnassa. Ulkomaalaisten yleisin kansallisuus Kainuussa on Venäjä, joten Venäjän hyökkäyssodalla on vaikutus työvoiman saatavuuteen. Kainuuseen on muuttanut merkittävä määrä Ukrainasta sotaa paenneita henkilöitä, joiden vastaanottoon, kotouttamiseen ja työllistämiseen Kainuussa on määrätietoisesti ryhdytty. Ukrainalaisen kausityövoiman väheneminen sekä pandemian jälkeinen yhteiskunnan avautuminen (esim. matkailu, ravintolat) pahentavat työvoiman saatavuusongelmaa. Työ- ja opiskeluperäisen maahan muuton lisääminen Kainuuseen on todettu jo aiemmin kriittiseksi kehittämistehtäväksi (mm. TEM:n ja Kainuun siltasopimus vv. 2019-2021 ja alke-keskustelut 2022). Koulutuksen lisäämiseksi ja opiskelijoiden sitouttamiseksi alueelle tarvitaan lisäpanostuksia kaikille koulutusasteille. Energia- ja ruokariisin syveneminen, talouskehityksen heikkeneminen ja yritysten toimintaedellytysten heikkeneminen vaikuttavat toimialoihin. Tämä puolestaan luo painetta erilaiseen uudelleenkoulutukseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen ja koulutukseen ja yritysten rekrytointikoulutukseen. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen raportti Ukrainan sodan vaikutuksista tunnistaa yleisiä osaamisen kehittämiseen liittyviä osa-alueita, joihin kriisi vaikuttaa kaikkein eniten (huoltovarmuusalat, osaamisen kehittäminen kriisistä eniten kärsivillä aloilla, pakolaisten integrointi, energiaomavaraisuuteen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen, kyberturvallisuusosaaminen). Tämän lisäksi yksittäisellä yrityksellä (tai muulla toimijalla) voi olla omia spesifisiä osaamisen muutostarpeita, joihin alueilla tulee pystyä vastaamaan. Jotta haasteisiin pystytään vastaamaan joustavasti ja katkottomasti, olemassa olevien rakenteiden (esim. oppilaitokset, ELY-keskukset, TE-tstot) hyödyntäminen sekä niissä käytettävän rahoituksen kasvattaminen turvaamaan kasvavaa osaamisen kehittämisen kysyntää on välttämätöntä. Määrärahojen taso on osoittautunut jo tällä hetkellä riittämättömäksi, mistä johtuen yhä lisääntyvään kysyntään ei pystytä vastaamaan.
      • Itä-Lapin kuntayhtymä, Ojala Arto
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • 3.1. Luontomatkailuverkoston parantamisella kasvua ja työllisyyttä Metsähallituksen Lapin luontopalvelut, Pohjanmaan ja Kainuun luontopalvelut sekä Itä-Lapin kunnat Kemijärvi, Salla, Posio, Savukoski ja Pelkosenniemi esittävät valtiosihteerityöryhmälle, että työryhmä esittäisi investointirahoitusta Itä-Lapin luontomatkailuverkoston kehittämiseen liitteiden mukaisesti. Summaa voi pienentää ns. sakkomaksu, jota kunnat joutuvat kunnalle kuuluvana työttömyysturvan osuutensa maksamaan Kelalle. Tarkoitus on, että kunnat kykenevät hankkeen yhteydessä kouluttamaan ja työllistämään pitkäaikaistyöttömiä hankkeen osana. Hankkeesta on vuosina 2020 - 2021 käyty perusteellisia neuvotteluja maa ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Hanke on koko Lapin matkailulle tärkeä kehittämishanke. Luontomatkailun merkitys on koronakriisin myötä voimakkaasti kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Hanke myös tukee EU:n Green Deal - ohjelmaa. Kehittämishanketta hallinnoi ja koordinoi Itä-Lapin kuntayhtymä. Hanke toteutetaan yhteisellä työllisyyden ja kestävän kehityksen toimintamallilla, johon kaikki edellä mainitut tahot sitoutuvat. Itä-Lapin alueella on jo nyt merkittäviä luontomatkailualueita. Savukoskella on Kivitunturi ja UKK-puisto, Pelkosenniemellä Pyhätunturi ja kansallispuisto, Sallassa juuri avattu kansallispuisto, Kemijärvellä Suomutunturi ja Kemijärvi, Posiolla Riisitunturin kansallispuisto ja Korouoman rotkolaakso. Kohteita yhdistäville ja ympäröiville luontomatkailureitistöille ja muulle palvelurakenteelle on kasvava tarve. Alueen nykyiset reitistöt eivät ole kattavia eivätkä riittävän turvallisia palvelemaan matkailijoiden tarpeita. Reitistöjen kunto ja palvelujen vähäisyys muodostaa esteen luontomatkailun kehittämiselle ja työllistymiselle. Itä-Lapin kunnat maksavat nyt noin miljoona euroa vuodessa ns. sakkomaksuina eli kunnalle kuuluvana työttömyysturvan osuutena Kelalle. Tällainen ”työllisyyden hoitaminen”, eli työttömyysturvamaksujen maksaminen heikentää paikkakunnan elinvoimaa ja työtä vailla olevan henkilön toimeentulomahdollisuuksia. Itä-Lapin seutukunnan alueella oli toukokuun lopussa 938 työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste 15.1 %. Näistä henkilöistä useimmilla oli tai lyhyellä lisäkoulutuksella hankittavissa sellaisia taitoja, joita he voisivat hyödyntää alueen matkailuelinkeinoon kytkeytyvissä tehtävissä kuten maastoreittien rakentamisessa, ympäristötöissä tai opastuksessa. Työllistymisen kautta sakkomaksuja vastaava palkkatulo jäisi vahvistamaan paikkakunnan elinvoimaa. Itä-Lapin kuntayhtymä, kunnat ja Metsähallitus ovat yhteistyössä selvittäneet reittien kunnostamisen ja lisärakentamisen sekä palveluiden kehittämisen tarvetta. Selvityksen mukaiset kehittämistarpeet ja niiden kustannukset on esitetty liitteinä. Selvityksen mukaiset investointisuunnitelmat tarkennetaan kuntakohtaisesti heti rahoituksen varmistuttua. Projektin osapuolet toimivat verkostona, suunnittelevat yhdessä luontomatkailurakenteen ja sitoutuvat sen toteutukseen. Yhteistyöverkosto rakentaa luontomatkailun laadukkaan alueellisen kokonaisuuden ja toimivat reitistöt Euroopan erämaisimmalle alueelle Itä-Lapissa. Projektin edistymisestä ja sen luomista uusista mahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti. Yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa toimien toimintamalli mahdollistaa ikääntyneiden työttömien työllistymisen projektin töihin. Toimintamallin toimivuutta ja vaikuttavuutta mitataan useilla indikaattoreilla mm. työllisyyteen, yrityksiin, verotulokehitykseen ja kestävän matkailun tavoitteiden mukaiseen kehitykseen. Seurantatuloksia hyödynnetään matkailun kehitystyössä, investoinneissa ja yhteistyöverkoston kehittämisessä. 3.2. Itä-Lapin logistiikan tarpeiden uudelleen kartoitus Väyläviraston 16 6.2022 julkaisema investointiohjelma 2023 - 2030 perustuu valtakunnalliseen Liikenne 12-liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Investointiohjelma ei vastaa muuttunutta tilannetta. Itä-Lapin logistiikan tarpeet pitää nopeasti uudelleen kartoittaa ja laatia erillinen investointiohjelma resursseineen täydentämään Liikenne 12-ohjelmaa. Kantatien 82 perusteellinen korjaaminen pitää ottaa erilliseen investointiohjelmaan. Kt 82 kulkee Puolustusvoimien Rovajärven harjoitusalueen kautta. Suomen NATO-jäsenyys lisää liikennettä ja toimintaa harjoitusalueella. Vuonna 1962 rakennettu kt 82 on raskaan liikenteen voimakkaan kasvun seurauksena liikenteellisesti vaarallisessa kunnossa ja vaatii välitöntä peruskorjaamista ja mahdollisesti kokonaan uuden tielinjauksen rakentamista etäämmälle harjoitusalueesta. VT5:n peruskorjaaminen välillä Kuusamo-Kemijärvi-Sodankylä. Raideyhteyden Kemijärvi-Salla peruskorjaaminen puutavara - ja matkustajaliikennettä varten tukisi merkittävästi alueen keskeisten elinkeinojen kehittämistä (matkailu, Sallan kansallispuisto, UKK-puisto, luontomatkailu, metsä- ja biotalous, malmirikasteet) ja tukisi ilmastonmuutoksen ja päästöjen vähentämistavoitetta. Ns. itäradan suunnittelun jatkaminen edelleen Pesiökylästä kohti Kuusamoa ja Kemijärveä. 3.3. Teollisen vihreän siirtymän ohjelma Ohjelma riittävine resursseineen tulisi valmistella nopeasti helpottamaan myös Itä - Lapin toimijoiden mineraali -, biotalous - ja energiahankkeita. Investointien rahoitusta tulisi kehittää ja vakuuksien saatavuutta parantaa Itä – Lapin alueella. ”Itä - Lappi - riskin” pienentäminen rahoituksessa. 3.4. Norjan mallin mukaiset vero- ja sosiaaliturvamaksuratkaisut Arvonlisäveroa ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja tulisi väliaikaisesti alentaa Itä – Lapin alueella Pohjois – Norjan mallin mukaisesti.
      • Itä-Lapin kuntayhtymä, Ojala Arto
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Itä-Lapin_matkailuinfran_kehittäminen_Metsähallitus_Lapin_Luontopalvelut 7.7.2022.docx
      • Itä-Lapin kuntayhtymä, Ojala Arto
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Kopio_Kustannusarviot luontomatkailuinfran kehittäminen kaikki Itä-Lapin kunnat_7.7.2022.xls
      • Etelä-Karjalan kauppakamari
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Karjalan rata Muuttuneet tavaravirrat edellyttävät Karjalan radan kehittämistä. Liikennöinnin estyminen Saimaan kanavalla ja Venäjän puunhankinnan siirtyminen kotimaahan ja Baltiaan lisäävät Karjalan radan kehittämistarpeita. Luumäki–Imatra -raidehankkeen (LUIMA-hanke) valmistumisen jälkeen kapasiteetti tulee lisääntymään Imatran ja Joutsenon välillä. Luumäen ja Joutsenon välille on jäämässä tavara- ja henkilöliikenteen yhteensovitushaasteita, jotka poistuvat vain kaksoisraiteen avulla. VÄYLÄ on käynnistämässä ratasuunnitelman valmistelua välillä Luumäki–Joutseno. Investoinnin rahoitus (229 M€) on huomioitava elokuun 2022 budjettiriihessä. Tarve myös Imatra–Joensuu -ratayhteyden vaiheittaiselle parantamiselle ja Lauritsalan liikennepaikan kehittämiselle. Vetytalouden investoinnit Vetytalouden investointeja on joudutettava. TKI-panostukset ja pilotoinnit vetytalouteen. Synteettisten polttoaineiden pilottilaitos Lappeenrantaan (St1) / LUT-yliopiston laboratorioinvestoinnit P2X-teknologiaan. Teollisuuden energiasiirtymiä joudutettava. Mm. Ovakon Imatran tehtaiden kuumennusuunien poltinteknologian modernisointi tulevaisuuden vetyteknologian hyödyntämiseksi (Suomen ensimmäinen vetyputki Kemiran Joutsenon tehtaan ja Ovakon Imatran tehtaan välille (Gasgrid)). Luvitusprosesseissa pystyttävä etenemään nopeasti ja ylipäätään joudutettava teollisuuden energiasiirtymiin liittyvää lupakäsittelyä. Tuulivoiman ja puolustusvalvonnan yhteensovitukselle etsittävä ratkaisuja ja samalla joudutettava aurinko- ja bioenergian lisärakentamista. Saimaan alueen matkailu Edellytyksiä Saimaan alueen matkailupalveluiden uudistumiselle. Imatran Erä- ja luontokulttuurimuseon perustaminen vuoteen 2026 mennessä; valtion investointituen tarve 14 M€, josta 2 M€ esitetään huomioitavaksi elokuun 2022 budjettiriihessä; Imatran kaupungin osuus 14 M€. Kutilan kanava yhdistämään Pien- ja Suur-Saimaan, tukemaan vesistömatkailun edellytyksiä mm. risteilyliikenteelle ja parantamaan Pien-Saimaan vedenlaatua; valtion rahoituksen tarve 12 M€, joka esitetään huomioitavaksi budjettiriihessä elokuussa 2022 (siirtomääräraha); Lappeenrannan kaupunki ja Taipalsaaren kunta päättäneet n. 5 M€ rahoitusosuudesta. Kansainvälisen saavutettavuuden tukeminen uusien markkinoiden tavoittamiseksi; Lappeenrannan lentoaseman tuki suorien kv-reittilentoyhteyksien mahdollistamiseksi 500 000 euroa/v. vuosina 2023 – 2024.
      • Luonnonvarakeskus, Ohjelmajohtaja
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • 1. Innovaatiotoiminnan ja kansainvälisen t&k -toiminnan määrätietoinen vahvistaminen: osin paikkaamaan päättynyttä yhteistyötä, osin edistämään uusien innovaatioiden synnyttämistä, käytäntöön vientiä ja erityisesti itäsuomalaisten innovaatioiden kansainvälisten avauksien tukemiseksi. Tavoitteena on myös alueen tavoitteita tukevien uusien kansainvälisten kumppanuuksien rakentaminen. Mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä t&k toimintaa on useita, perinteisen hanketoiminnan lisäksi erityisesti erilaisissa kumppanuusmalleissa (partnershipit). Lisäksi Itä-Suomessa on syytä olla aktiivinen erilaisissa hubeissa (esim. digital innovation hubs, location innovation hubs), joihin EU-rahoitusta lähivuosina ohjataan. 2. Digi- ja datatalous tukemaan alueen uusiutuvien luonnonvarojen viisasta ja kestävää hyödyntämistä. Itä-Suomessa on jo monipuolista tätä teemaa tukevaa osaamista ja siihen pohjautuvaa tutkimus, kehitys ja yritystoimintaa, erityisesti metsävaroihin liittyen. Teknologioita voidaan hyödyntää myös maataloudessa. Lisäksi niistä voi muodostua jatkossa arvokkaita vientituotteita ja -palveluita. 3. Itä-Suomen maaseudun elinvoimaisuuden ja maaseutualueiden yritystoiminnan vahvistaminen. Tähän liittyviä potentiaalisia kehityssuuntia ovat bio- ja kiertotalous, uusiutuvan energian hajautettu tuotanto sekä kotimaisen matkailun määrätietoinen kehittäminen tarvittaessa uusia kohderyhmiä varten. Biotalouden ja huoltovarmuuden näkökulmasta voidaan tarvita maatalouden tuotantorakenteen tasapainottamista yli alueiden. Käytännössä tämä tarkoittaisi politiikkatoimia, jotka tasaisivat maatalouden alueellisesta erikoistumista (ts. jakoa karjatalous-Suomeen, vilja-Suomeen sekä sianlihantuotannon ja siipikarjatalouden keskittymiin).
      • MTK-Etelä-Savo ry.
        Päivitetty:
        16.7.2022
        • 1. Aluekehitysrahat ja JTF Ensimmäinen konkreettinen toimenpide tulee olla työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2021 tekemän aluekehitysrahapäätöksen peruminen. Tilanne on muuttunut Venäjän sotatoimien myötä niin radikaalisti, että päätös on tarkasteltava uudelleen. Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomen maakunnista vain Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson mukaan ottaminen on perusteltua. Koheesiorahojen uusi kohdentaminen perusteltiin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille TEM:n suunnalta sillä, että ns. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoja voitaisiin käyttää hyvin joustavasti lähes mihin tahansa. Nyt on nähty, ettei tämä ole mahdollista. Samalla onkin JTF:n rahojen kohdentamiseen haettava joustoja, jotta ne pystytään hyödyntämään täysimääräisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa alueen elinvoiman lisäämiseen ja uuden elinvoiman luomiseen. 2. Infrastruktuuri Toinen konkreettinen toimenpide on merkittävä panostus itäisen Suomen infrastruktuuriin ja erityisesti alemman asteiseen tieverkkoon. Panostuksen on oltava sadoissa miljoonissa ja se on kohdennettava valtion alemman asteiseen tieverkkoon sekä yksityisteihin. Ilman tätä tiestömme ei tule kestämään Venäjän toimien seurauksena lisääntyvää rekkaliikennettä. Metsä- ja maatalouden liikenteen turvaaminen Itä-Suomessa on koko Suomen etu. Tähän liittyy myös kuljetustukien merkittävä nostaminen itäisessä Suomessa. Kaikilla politiikan alueilla jo vuosia harjoitettu keskittämispolitiikka on johtanut tilanteeseen, jossa kuljetusten kustannukset ovat nousseet ja kannattavuus laskenut. Tämä tappaa hitaasti useita toimialoja, kun kilpailukyky on käytännössä viety keskittämisen myötä. Edelleen toiseen toimenpiteeseen liittyy Saimaan kanavaan varattujen varojen pitäminen itäisessä Suomessa. Niitä ei saa missään tapauksessa laskea muualle ja aluetta on aidosti kuunneltava rahojen kohdentamisesta päätettäessä. Etelä-Savoon kohdentuvana toimenpiteenä on Laitaatsalmen rautatiesilta Savonlinnassa. Nyt junaliikenne ei pääse Parikkalasta Savonlinnan kautta Pieksämäelle ja siitä edelleen muualle Suomeen. Kyseisen rataosuuden merkitys on muuttunut Venäjän toimien myötä niin merkittävästi, että sillan rakentaminen on perusteltua. Kyse on Suomen kokonaisturvallisuudesta ja itäisen Suomen kilpailukyvystä. 3. Maatalouspolitiikka Kolmantena toimenpiteenä on maatalouden elinvoiman turvaamiseen liittyvät ratkaisut. Maatalouspolitiikassa on avattava keskustelu nykyisen tukialuejaon muuttamisesta etelä-pohjoinen -jaottelusta itä-länsi -suuntaiseksi tukien kohdentamiseksi itäiseen Suomeen. Tässä on samalla otettava huomioon, että alueella on myös B-tukialuetta, joka on merkittävästi huonommassa asemassa kuin Länsi-Suomen C-alue tuotannollisten olosuhteiden osalta. Samalla on haettava kaikki ne maatalouspoliittiset välineet, joilla kaikkia maatalouden tukia voidaan kohdentaa maksimaalisesti itäiseen Suomeen. Konkreettisia ehdotuksia itäisen Suomen maatalouden tilanteen helpottamiseksi - Korotetut investointituet maatalouden investoinneille itäiseen Suomeen. - Maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja nuorten viljelijöiden toimintaedellytysten tukeminen. - Valtion takaukset maatilojen vakuusarvoille. - Tukitoimia itäisen Suomen maatilayrityksille, jotka monialaistavat tuotantoaan (tukea maaseudun yritysten liiketoiminnan aloittamiseen, sen monipuolistamiseen ja kasvattamiseen). - CAP27 ohjelman osalta pitää kansallisen paketin yhteydessä löytää ratkaisuja itäisen Suomen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, muutoin investointeja ei saada liikkeelle. - Pidemmällä aikavälillä selvitettävä myös Suomen CAP-suunnitelman mahdollisuudet edistää itäisen Suomen maatalouden erityisongelmia. - Yhteisen Järvi-Suomi brändin kehittäminen matkailuun, ruokamatkailuun ja ruokavientiin - Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman rahoitus. Win-Win-Win ketjun luominen ympäristön, ilmaston ja yritystoiminnan välille. Lopuksi Nyt on viimeinen hetki päättää kaikille politiikan alueille levinnyt kasvukeskuspolitiikka ja palata koko maan kehittämiseen ja elinvoiman turvaamiseen koko Suomessa. Venäjän aiheuttama globaali kaaos ja turvallisuusuhka kymmeniksi vuosiksi eteenpäin edellyttää tätä suunnan muutosta, muuta vaihtoehtoa ei ole.
      • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • 1. Tuulivoiman ja puolustusvoimien aluevalvonnan haasteiden ratkaiseminen siten, että myös Itä-Suomen kunnat voivat kaavoittaa tuulivoimaa alueelleen. 2. Myös aurinkosähköntuotanto on käynnistymässä merkittävässä mittakaavassa Suomessa. Fingridin tuoreiden tilastojen mukaan heiltä on kysytty aurinkosähköliitynnöille paikkoja jo yli 20 000 MW:n edestä. Itä-Suomen kuntien tulisikin aktiivisesti olla yhteydessä aurinkosähköntuottajayrityksiin sen selvittämiseksi, löytyisikö myös Itä-Suomesta aurinkosähkön tuotannolle hyviä alueita. 3. Laajat uusiutuvan energian investoinnit tulevat vaatimaan kantaverkon merkittävää vahvistamista Itä-Suomessa tulevan vuosikymmenen aikana. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esim. uutta pohjois-eteläsuuntaista 400 kV voimajohtoa Itä-Suomeen.
      • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • STY lausunto Itä-Suomen elinvoima.pdf
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • Itä-Suomen tulee näyttäytyä houkuttelevana asukkaiden ja yritysten sijoittumispaikkana. Keskeinen tekijä investointien saamisen kannalta on sujuva luvitus. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on selvittänyt keinoja, joilla luvitusta voidaan sujuvoittaa ja investointeja vauhdittaa. Näitä suosituksia tulisi ottaa pikimmiten käytäntöön. Lisätietoja suosituksista löytyy täältä: https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/investoinnit-liikkeelle-ekn-reformi-viranomaisten-lupamenettelyihin/. Lisäksi EU-rahastot ovat merkittävä julkisen rahoituksen lähde, joita on voitava käyttää nykyistä tehokkaammin yritys- ja yleishyödyllisten investointien rahoittamiseen. Itä-Suomen elinkeinotoiminnan menestyminen edellyttää hyvää saavutettavuutta ja liikenneyhteyksien kehittämistä. On tuettava Itä-Suomen maakuntien yhteisiä näkemyksiä erityisesti tärkeimpien liikenneyhteyksien, kuten VT5:n ja VT6:n sekä Savon ja Karjalan ratojen jo suunniteltujen perusparannushankkeiden toteuttamiseksi. Lentoliikenneyhteydet on turvattava jatkossakin myös Itä-Suomen kentiltä. Itä-Suomen matkailubrändiä tulee kehittää yhtenäisesti yli maakuntarajojen sekä markkinoida kansainvälisesti uusien matkailijoiden houkuttelemiseksi Itä-Suomeen. Kansainväliselle markkinointityölle tulee turvata riittävät resurssit.
      • Kouvolan kaupunki
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Perustelut on esitetty edellä ja liitteenä olevassa diasetissä. I. Itäisen Suomen logistiikkaa palveleva yhteysväli Kouvola – HaminaKotka Satama • VT15:n kunnostaminen, rautatieyhteyden parantaminen, sataman ja RRT:n kehittämishankkeet II. Yliopistoyhteydet ja TKI-toiminnan vahvistaminen • Kymenlaakson yliopistokeskus, maisterikoulutus ja tutkimusprofessuuri yhteistyössä Xamkin kanssa • Kotkan Kantasataman osaaminen ja turvallisuus • Kouvolan FOODEAST bio- ja elintarvikealan laboratorio ja osaaminen ym. III. Erityistalousalue, regulaatio ja erityistoimenpiteet • Kymenlaakso osaksi mahdollista erityistalousaluetta • Kansallisten ja EU:n tukien uudelleenkohdentaminen Kaakkois-Suomea painottaen • Interreg NEXT -rahoitus siirrettävä ITI:nä osaksi Uudistuva ja osaava Suomi 21–27 ohjelmaa • Puitelainsäädäntö alueellisten kokeilujen mahdollistamiseksi • Veroihin ja maksuihin liittyvät helpotukset • Luvitusten helpottaminen • Valtiolle kokonaisnäkemys itäisen Suomen alueidenkäytön ohjaukseen
      • Kouvolan kaupunki
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Saate_Kouvolan kaupungin lausunto Työ- ja elinkeinoministeriölle 12.7.2022.pdf
      • Kouvolan kaupunki
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Kaakon paketti_diat 5.7.2022.pdf
      • Kouvolan kaupunki
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Kaakon paketti_tilastot ja taustat 5.7.2022.pdf
      • Rakennusteollisuus RT ry / INFRA ry
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • 1) Saavutettavuus- ja vetovoimainvestoinnit Dramaattiset muutokset Itä-Suomen logistisessa asemassa ja saavutettavuudessa ja siitä seuranneet muuttuneet kuljetustarpeet- ja reitit heijastuvat väylien kunnossapito- ja kehittämistarpeisiin ja edellyttävät nopeita ja tehokkaita toimia saavutettavuuden parantamiseksi. Välittömät panostukset: - Nostetaan liikenneinfrastruktuurin käytettävyyttä lisäämällä perusväylänpidon määrärahoja itäiseen Suomeen - Tehdään päätös Luumäki – Joutseno kaksoisraiteen rakentamisesta Muut panostukset: - Vahvistetaan saavutettavuutta itäisestä Suomesta etelään, lähteen ja pohjoiseen kehittämisinvestointien avulla, mm. * Karjalan ja Savon ratojen kehittäminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, rataverkon kapasiteetin ja nopeuden nosto * Panostukset Itä-Suomen valtateiden tasonnostoon mm. poistamalla pullonkauloja (valtatiet 5, 6, 9, 13, 15, 22 ja 23) * Alemman tieverkon kuntoon liittyvät investoinnit, nykyisen teollisuuden ja uuden biomassaa hyödyntävän teollisuuden logististen ketjujen turvaaminen sekä uusien henkilöliikenteen ratkaisujen mahdollistaminen * Uusien henkilöliikenneratkaisujen kokeilujen rahoittaminen * HaminaKotka -sataman toimintaedellytysten turvaaminen mm. vt 15:een liittyvillä investoinnilla * Sisävesiliikenteen kehittämisen tukeminen 2) Vihreä siirtymä ja energiaklusteri Vedyn ja muun uusiutuvan energian tuotanto- ja jakeluinfrastruktuurin investointien tukeminen ja luvitusprosessien nopeuttaminen. Välittömät panostukset: - Joutsenon synteettisen polttoaineiden pilottilaitoksen (P2X) investoinnin tukeminen (ST1) sekä alueen jakeluinfrainvestointien (Gasgrid Finlandin vetyverkosto Kemira - Ovako (www.ehb.eu), Nordig Ren – Gas Oy:n laitosinvestoinnit Kotkassa) tukeminen Muut panostukset: - Alueen teollisuuden CO2 -päästöjen talteenotto- ja hyödyntämisinvestointien tukeminen - Haminan ja Kotkan akkutehdasinvestoinnin tukeminen (CNGR Finland Oy: Suomen malminjalostus ja Kiinalaisen CNG Advanced Materialsin yhteisyritys) - Biopohjaisten polttoaineiden ja tuulivoimainvestointien tukeminen - Kiinteistöjen energiatehokkuus-, energian talteenotto- ja uusiutuvan energian investointien tukeminen 3) Yritysympäristöinvestoinnit ja osaaminen Välittömät panostukset: - LUT -yliopiston P2X -teknologian laboratorioinvestoinnin ja yritysyhteistyön kehittämisen tukeminen sekä Invest in -toiminnan rahoittaminen Muut panostukset: - Teollisten symbioosien muodostamisen ja laitosinvestointien tukeminen - Erillisrahoitusohjelman suuntaaminen pk -yritysten kehittämiseen (EKR -rahoituksen lisääminen ja alueiden tukitason nostaminen) - Yritysympäristön kehittymisen tukeminen mm. VAKE:n toiminnan aktivoimisella alueella, lisää myös yksityisen pääoman kiinnostusta
      • Etelä-Savon ELY, Kosunen Kirsi
        Päivitetty:
        12.7.2022
        • 1. Uudet logistiset ratkaisut ja saavutettavuuden parantaminen • Panostettava logistiikan ja sähköisen liikenteen osalta alueen saavutettavuuteen. ja liikkuvuuteen niin tavaroiden kuin henkilöiden osalta. Parannettava rautateiden ja tieverkoston kuntoa ja rakennettava kattavasti biokaasu- ja sähkölatausasemia. • Kehitettävä julkista liikennettä ja erilaisia logistisia ratkaisuja ja palveluita, jotka edistävät yritysten kilpailukykyä, edistävät kestävää matkailua ja vähähiilisyyttä. 2. Vihreä siirtymä ja uudet energiaratkaisut • Uusiutuvien energiainvestointien edistäminen ja tukeminen. • Tuulivoiman esteiden purkaminen investointien mahdollistamiseksi. • Uusiutuvien polttoaineiden investointien tukeminen, esim. hiilidioksidin talteenoton ja muuttaminen metaaniksi/vedyksi. Aurinkoenergian käyttöönoton tukeminen. • Energian omavarmuuden edistäminen mm. energiapuun korjuun tukemisella. 3. Innovaatiotoiminnan tukeminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen elinvoiman kasvattamiseksi • Yritysten uudistumisen, investointien ja uusille vientimarkkinoille pääsyn edistäminen ja tukeminen. Vienti toimenpiteiden tukeminen ja matkailun kansainvälistymisen edistäminen • Hiilinielujen ja monimuotoisuuden lisäämisen edistäminen taloudellisen vastineen kautta • Vesi-, metsä- ja ruoka-osaamisen nosto kaikilla tasoilla tutkimuksesta yrityksiin • Osaavan työvoiman saatavuus kuntoon työperäisellä maahanmuutolla ja sijoittamalla koulutukseen ja tutkimukseen • Olemassa olevien rakenteiden tehokas hyödyntäminen koulutuksessa ja kehittämisessä ja uusien joustavien koulutusohjelmien kehittäminen
      • Lappeenrannan kaupunki, Konsernihallinto
        Päivitetty:
        12.7.2022
        • 1. Alueen saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien parantaminen Yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttää itäisen Suomen saavutettavuuden parantamista. Itäisen Suomen elinkeinoelämän joutuminen valtion talouden säästöjen maksajaksi ei ole tässä geopoliittisessa tilanteessa perusteltua. Näin kävisi, jos Saimaan kanavaan jo päätetyt investointirahat päätetään kohdentaa puuttuvaan perusväylänpidon rahoitukseen. Liikenteen loppuminen Saimaan kanavassa tarkoittaa noin 1,3 miljoonan tonnin tavaramäärän siirtymistä kumipyörille ja raiteille, mikä rekkakuormiksi siirrettynä tarkoittaa yli 50 000 rekkaa vuodessa. Venäjän puun tuonnin loppuminen siirtää puolestaan noin 8 miljoonaa kuutiota puuta kuljetettavaksi pidempiä matkoja kotimaan raide- ja tieverkolla. Kasvavien kuljetuskustannusten lisäksi liikenteen päästöt uhkaavat nousta. Raideliikenteen kasvun mahdollisuuksia rajaa puutteet rataverkolla ja myös raidekalustossa. Investoinnit raideverkkoon ovat välttämättömiä itäisessä Suomessa kiireellisimpänä kohteena kaksoisraiteen rakentaminen Karjalan radalle välille Luumäki – Joutseno. Yhtä lailla erityisesti valtatie 26:n perusparantaminen välillä Taavetti-Hamina tulisi toteuttaa kiireellisesti. Saimaan alueen matkailun kehittäminen on vahva alueellinen prioriteetti, jota tukevat suorat reittilennot Euroopasta. Uusien markkinoiden ja matkailijaryhmien tavoittaminen on uudessa geopoliittisessa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Lappeenrannan lentoasemalla on reittiliikenteen lisäksi useita yhteiskunnalle lisäarvoa tuovia rooleja, kuten Puolustusvoimien lentotoiminta (lähinnä kuljetuslentoja), elinsiirtolennot, pakolaislennot, metsäpalojen tähystyslennot, VIP-asiakkaat sekä huoltovarmuusnäkökulma ja mahdollisuus rahtilentoihin. Tulevaisuudessa kustannusrakenne mahdollisesti kevenee digitaalisten ja etäpalvelujen myötä sekä sähkölentäminen voi mullistaa kotimaan lentoliikenteen (ekologista ja halpaa). Esitämme, että Lappeenrannan lentoasemalle kohdistetaan erillistä valtiontukea 500 000 euroa/v vuosina 2023–2024, minkä lisäksi Lappeenrannan lentoaseman on mahdollista hakea valtionavustusta toiminta- ja investointimenoihin Finavian verkoston ulkopuolisille lentokentille kohdennetulta momentilta. Kutilan kanavan rakentamisella edistetään luontomatkailua ja parannetaan Pien-Saimaan veden laatua. Kutilan kanavan rakentamiseen esitetään osoitettavaksi valtion vuosien 2023-25 talousarvioissa yhteensä 12 milj. euroa. Kunnat ovat omalta osaltaan tehneet päätökset 5 milj. euron alueellisen omarahoituksen osoittamisesta. Saavutettavuudessa on keskeistä huomioida myös toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet, joiden merkitys korostuu jatkossa entisestään: eritoten laajakaistarakentamista tulee tukea. 2. Vihreän sähköistämisen sekä energia- ja ympäristöalan investointien edistäminen Itäisen Suomen kaupungit ovat käynnistäneet yritysten ja LUT-yliopiston kanssa yhteisen vetylaakson perustamistyön. Vihreästä siirtymästä tehdään alueen uusi elinvoimatekijä. Uusiutuvan energian lisäämiseen tuulivoiman avulla liittyy itäisessä Suomessa erityisiä haasteita puolustusvalvonnan näkökulmasta: Puolustusvoimien tutka- ja sensoritekniikan ja tuulivoiman yhteensovittamiselle ei ole löydetty Suomessa ratkaisuja. Puolustusvalvonnan kannalta kriittisenä alueena itärajan maakunnat ja kunnat menettävät miljardien tuulivoimainvestoinnit ja kymmenien miljoonien vuosittaiset kiinteistöverotulot. Pitkällä tähtäimellä vaarana on, että itäiseen Suomeen ei saada uutta energiaintensiivistä teollisuutta, mikäli alueella ei tuoteta riittävästi puhdasta energiaa. Koska tuulivoiman lisärakentamiseen on itärajan maakunnissa vain nimellinen mahdollisuus, tulee muita vihreää siirtymää tukevia energiahankkeita etenkin vedyn ja P2X-teknologian hyödyntämiseksi jouduttaa ja vahvistaa sähkönsiirron kantaverkkoa. RRF-rahoitusta ja energiatukia tulee saada liikkeelle vetytaloutta tukeviin yritysten demonstraatio- ja pilotointihankkeisiin nopeasti sekä käynnistää sääntelyä joustavoittavia kokeiluja Etelä-Karjalassa. 3. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Lappeenrannan kaupunki ja alueen kunnat ovat päättäneet rahoittaa yhteiskuntatieteellisen koulutuksen käynnistämistä LUT-yliopistossa yhteensä 10 milj. eurolla. LUT-yliopistolle tulee turvata riittävä rahoitus mm. yhteiskuntatieteellisen koulutuksen pitkäaikaiseen järjestämiseen. Itä-Suomen talousalueiden omiin strategisiin kärkiin pohjautuvan TKI-toiminnan tukeminen tarkoittaisi sitä, että itäsuomalaisten korkeakoulujen vahvuusalueille suunnattaisiin erittäin merkittävä, vähintään viiden vuoden lisärahoitus. LUT-yliopisto on yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa houkutellut useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita Lappeenrantaan. Nuoria tarvitaan kääntämään alueen väestökehitys kasvu-uralle. Yliopiston ja LAB- ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintojen rahoittaminen synnyttää alueelle uutta, vireää yritystoimintaa. Alueen kunnilla on erinomaista kokemusta mm. LAB-ammattikorkeakoulun kanssa tehtävästä yrittäjyyshautomotoiminnasta. Ammatillisen koulutuksen ja erityisesti aikuisten ammatillisen koulutuksen määrärahat on turvattava toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja uudelleenkoulutustarpeiden vuoksi; Saimaan ammattiopiston koulutusvolyymia uhkaavat supistustoimet tulee voida välttää lisäämällä ammatillisen koulutuksen rahoitusta itäisen Suomen alueella. Osaavan työvoiman saatavuutta edistäisi myös panostaminen englanninkieliseen ammatilliseen koulutukseen sekä resurssien lisääminen muunto- ja täydennyskoulutukseen.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • • Kaakkois-Suomi on osa eteläistä tukialuetta, vaikka rakenteelliset ongelmat alkavat olla jopa suurempia kuin itäisen ja pohjoisen tukialueen maakunnilla. Tulisi selvittää, voidaanko Kaakkois-Suomen maakunnat tässä poikkeuksellisessa tilanteessa liittää itäiseen tukialueeseen. • Maaseutuohjelman uutta ohjelmakautta (CAP27) tulisi voida käyttää joustavasti nykytilanteesta kärsivien alueiden alkutuotannon ja maaseudun tukemiseen ja kehittämiseen. Itse CAP-suunnitelman toimenpiteisiin ei välittömästi ole mahdollista saada muutoksia, mutta ELY-keskuskohtaisten rahoituskiintiöiden määrittämisessä tulisi yhdeksi kriteeriksi nostaa sekä koronapandemian että Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat vaikutukset alueiden alkutuotantoon ja maaseudun hyvinvointiin. Kaakkois-Suomi tulisi tässä yhteydessä nähdä osana Itä-Suomea eikä niinkään eteläistä Suomea. Taloudellisesti kärsineet alueen kasvukeskukset eivät lisää maaseudun elinvoimaa samalla tavalla kuin muilla alueilla. • Lisääntyvällä tukirahoituksella ja korkeammilla tukiprosenteilla yritysten investointi- ja kehittämishalukkuutta voidaan lisätä. Juuri tässä hetkessä erittäin tärkeitä ovat esimerkiksi energiamuodon vaihtamiseen liittyvät tuet, jotta yritystoiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän keskeytyksiä ja haittaa. Jos energiamuodon muutokseen tarvitaan lupaprosesseja, niiden soisi olevan mahdollisimman joustavia ja nopeita. Muutokset kuitenkin nopeuttavat vihreää siirtymää, mikä on alueelle tärkeä arvo.
      • Etelä-Savon Koulutus Oy, Flinkman Arja
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • 1. Logistiikan parantaminen - Raaka-aineiden liikkuminen alueella oltava ensisijainen kehityskohde sekä teollisuuden että palvelualojen toimintaedellytysten turvaamiseksi Seudun saavutettavuus, nopeat tie- ja raideliikenneyhteydet sekä ilmastoystävälliset liikenneratkaisut ovat tärkeitä periaatteita Etelä-Savon alueella. Toimivat ja ympäristöystävälliset liikenneratkaisut ovat asukkaiden ja yritysten kaipaamia. Erityisen tärkeää Etelä-Savolle Mikkelille ovat nopeat yhteydet Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. On tärkeää tarkastella Saimaan kanavan liikenteen loppumisen aiheuttamia haittavaikutuksia kokonaisuutena, ottaen huomioon tie-, rautatie- sekä vesi- ja lentoliikenneverkosto. Itäisen Suomen logistiset ratkaisut on arvioitava perusteellisesti alueen elinvoiman kehittämiseksi. On arvioitava Mikkeli-Lahti -oikoradan vaikutukset. Tulee arvioida mm.: -Saimaan kanavan korvaavat liikenneratkaisu -Itäradan vaihtoehtona Mikkeli-Lahti -oikorata -Savonradan Kouvola-Mikkeli -parannustoimenpiteet, -kustannukset ja saavutettava hyöty - Kouvolan aseman kiertäminen - valtatien 5 investointien nopeuttaminen jne. - Mikkelin kansainvälisen lentoaseman kehittäminen 2. Osaamisen vahvistaminen Etelä-Savon alue on osaamisella mitattuna Suomen heikointa. Jatkuvan oppimisen kehittäminen on alueella ainoa keino yritysten ja yhteisöjen tarvitsemien osaajien turvaamiseksi. Tämä edellyttää myös englanninkielisen koulutuksen lupien avaamista ammatillisella toisella asteella. Tutkimuksella ja koulutuksella korkeakoulusektorilla tulee olla riittävät resurssit myös jatkossa. Mikkelissä on rakennettu kolme elinkeinojen kehittämisalustaa: 1. EcoSairila: kehittää ympäristö- ja vesiliiketoimintaa 2. Memory Campus- ja Memory Lab: kehittää ja mahdollistaa massadigitoinnin, 3. Saimaa Stadium ja Kalevankangas: kehittää liikuntaa harrastuksena ja yritystoimintana. Uutena Mikkelin kaupunki on luomassa 4. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustaa, jonka tuotteistamisen pohjana on Mikkelin seudun historia (esihistoria, Venäjän vallan ajan historia, sotahistoria), kulttuuri ja kulttuuritapahtumat, luonto (mm. Saimaa Geopark -status) ja gastronomia (mm. oma D.O. -merkki). Kaikkien kehittämisalustojen vahvistaminen ja aluevaikutusten aikaansaaminen edellyttää osaamisen kehittämistä ja siihen osoitettua erillisrahoitusta. Tarvittavia toimenpiteitä: - tutkimuksen ja koulutuksen vahvistaminen erityisesti kehittämisalustojen osaamisaloilla - start up -yritysten tukeminen koko Itä-Suomen alueella, erityisesti Etelä-Savossa - Sodan ja rauhan keskus Muistin pysyvä perusrahoitus valtion budjettiin - matkailun ja vapaa-ajan sekä erityisesti ruokamatkailun kehittämisalustan käynnistämisrahoitus - kansainvälisesti merkittävien ja kansainvälistä huomiota saaneiden Astuvansalmen kalliomaalausten saavutettavuuden parantaminen ja tuki esihistorian hyödyntämiseksi matkailussa - yhteistyön lisääminen Saimaan alueen matkailussa Mikkelin, Puumalan, Savonlinnan ja Lappeenrannan kesken - tuki matkustajalaivaliikenteen aloittamiseksi reitillä Mikkeli-Puumala- Savonlinna-Lappeenranta (Lake Saimaa) - Venäjän suunnan matkailijavirtojen heiketessä Itä-Suomen matkailumarkkinointi tulee suunnata läntiseen Eurooppaan, USA:han sekä Kauko- ja Lähi-itään ja valtion tulee tukea näitä markkinointitoimenpiteitä 3. Monipaikkaisuuden edistäminen Etelä-Savon alue kokonaisuudessaan tarjoaa mainiot mahdollisuudet monipaikkaiselle työnteolle. Valtion tulee tässä tilanteessa siirtää osa virastojensa työstä Etelä-Savon maakuntaan siten, että työ voidaan tehdä täältä käsin. Aluelle on noin 50000 vapaa-ajan asuntoa ja vakunaisia asukkaita noin 132000. Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä lisä alueen henkiselle pääomalle. Heidän työskentelymahdollisuuksiaan monipaikkaisesti tulee lisätä tietoliikenneverkkoon investoimalla. Toimenpiteet: - monipaikkatyön ilmiön perinpohjainen selvittäminen tietoliikenneverkon kunnostus valtion määrärahalla - etätyö-toimistohotellien rakentaminen alueelle valtion määrärahalla 4. Vihreä siirtymä ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet Etelä-Savon ja koko itäisen Suomen luontainena vahvuutena tulee jatkossa nähdä omat luonnonvarat ja niiden kestävään hyödyntämiseen liittyvä perusosaaminen. Vihreä siirtymä edellyttää olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämistä (puurakentaminen, hiilensidonta mekaanisen puunjalostuksen tuotteissa, luomutuotanto, kierrätysosaaminen, biokaasutuotanto, kestävät energiantuotantoratkaisut (aurinkopaneelit) sekä vetytalouden ja tuulienergian kehittämismahdollisuudet. Uudet toimintamallit kaipaavat aloitukseen valtion tukirahoitusta.
      • Mikkelin kaupunki
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • 1. Logistisen järjestelmän arviointi, selvitykset eri vaihtoehdoista ja niiden keskinäinen vertailu tavoitteiden ja kansantaloudellisen kannattavuuden, ilmastovaikutusten ja saavutettavuuden paranemisen näkökulmasta. Kehittämis-rakentamis- ja kunnostustoimenpiteet vertailuanalyysin perusteella. Seudun saavutettavuus, nopeat tie- ja raideliikenneyhteydet sekä ilmastoystävälliset liikenneratkaisut ovat tärkeitä periaatteita ja arvoja Mikkelin seudun ja itäisen Suomen elinvoimaisuuden näkökulmasta. Toimivia ja ympäristöystävällisiä liikenneratkaisuja kaipaavat alueen asukkaat, alueen yritykset ja yrittäjät, teollinen tuotanto, vapaa-ajan asukkaat ja monipaikka-asujat. Erityisen tärkeää Mikkelin kaupungille ovat nopeat yhteydet Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Itäisen Suomen logistinen järjestelmä käsittää tieverkoston, rautatieverkoston, vesikuljetukset sekä lentokentät. Ukrainan sodalla ja Venäjän rajan sulkeutumisella on ollut oleellisia haittavaikutuksia itäisen Suomen logistiseen järjestelmään: Saimaan kanava on käytännössä sulkeutunut, Pietarin rooli talouden ja liikenneyhteyksien kehittämisen näkökulmasta on muuttunut (mm. itärata) ja raideliikenteen sekä maantieliikenteen merkitys tavarakuljetuksissa on kasvanut. On tehtävä perusteellinen analyysi ja selvitys itäisen Suomen logistisesta järjestelmästä ja sen kehittämisestä seudun elinvoimaisuuden kasvattamiseksi. Tällaisia selvitettäviä ja kehittämistä vaativia kohteita ovat: - Saimaan kanavan korvaava liikenneratkaisu (nk. Mäntyharjun kanava, raideliikenneyhteyksien kehittäminen, tieverkoston parantaminen ts. vesitiekuljetukset raiteille ja/tai pyörille ja volyymien kasvun vaikutukset ja tarpeet raide- ja tieverkostossa) - itäradan vaihtoehtona tulee selvittää Mikkeli-Lahti -oikoradan rakentamisen edut saavutettavuuden näkökulmasta sekä hankkeen kustannukset, EU -rahoituksen saanti ja vertailu muihin raidevaihtoehtoihin - Savonradan Kouvola-Mikkeli -parannustoimenpiteet, -kustannukset ja saavutettava hyöty - Kouvolan asemaratkaisu: Savonradan junien mahdollisuus kiertää Kouvola niin, että aikaa vievää veturin vaihtoa Kouvolassa ei tarvittaisi; kustannukset ja vaikutukset matka-aikaan - selvitys siitä, millaisia etuja saavutettaisiin, jos tavaraliikenne, joka pääosin suuntautuu Kotkaan, käyttäisi parannettua Savonrataa ja matkustajaliikenne oikorataa Mikkeli-Lahti -välillä - viitostien investoinnit ja niiden nopeuttaminen sekä paikallistieverkoston kehittäminen metsätalouden puunkuljetuksiin, vakinaisen ja vapaa-ajan asutuksen tarpeisiin sekä monipaikkaisuuden edistämiseen - pyörätieverkoston kehittäminen matkailun tarpeisiin (vrt. Puumalan saaristoreitti) - Mikkelin kansainvälisen lentoaseman saattaminen valtion tuen piiriin ja varautuminen tuleviin uusiin lentoliikennemuotoihin (sähkökoneet, drone -pohjainen rahti- ja lentotaksitoiminta) sekä puolustuksellisiin tarpeisiin ja toimimiseen mahdollisesti NATO -lentokenttänä 2. Osaamisen vahvistaminen aluevaikuttavuuden näkökulmasta Alueellisen elinvoiman ja elinkeinotoiminnan kehittäminen edellyttää riittävää osaamisen tasoa, sen kehittämistä ja ylläpitoa. Itäisessä Suomessa on kaksi yliopistoa (Itä-Suomen yliopisto Joensuussa ja Kuopiossa sekä LUT Lappeenrannassa). Mikkelissä on yliopistokeskus ja kolmen yliopiston toimintaa: Aalto, Helsinki ja LUT. Lisäksi kaikilla mainituilla paikkakunnilla on ammattikorkeakoulujen toimintaa. Tutkimuksella ja koulutuksella tulee olla riittävät resurssit ja niiden tulee vahvistaa aluetaloutta ja sen elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittymistä. Mikkelissä on rakennettu kolme elinkeinojen kehittämisalustaa: 1. EcoSairila: kehittää ympäristö- ja vesiliiketoimintaa 2. Memory Campus- ja Memory Lab: kehittää ja mahdollistaa massadigitoinnin, 3. Saimaa Stadium ja Kalevankangas: kehittää liikuntaa harrastuksena ja yritystoimintana. Uutena Mikkelin kaupunki on luomassa 4. Matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustaa, jonka tuotteistamisen pohjana on Mikkelin seudun historia (esihistoria, Venäjän vallan ajan historia, sotahistoria), kulttuuri ja kulttuuritapahtumat, luonto (mm. Saimaa Geopark -status) ja gastronomia (mm. oma D.O. -merkki). Kaikkien kehittämisalustojen vahvistaminen ja aluevaikutusten aikaansaaminen edellyttää osaamisen kehittämistä ja siihen osoitettua erillisrahoitusta. Tarvittavia toimenpiteitä: - tutkimuksen ja koulutuksen vahvistaminen kehittämisalustojen osaamisaloilla - kehittämisalustoilla kehittyvän ja aloittelevan yritystoiminnan start up -tuki - Sodan ja rauhan keskus Muistin pysyvä perusrahoitus valtion budjettiin - matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustan käynnistämisrahoitus osaamisen ja tekemisen syventämiseen historia-, kulttuuri-, luonto- ja ruokamatkailun kehittämisessä - kansainvälisesti merkittävien ja kansainvälistä huomiota saaneiden Astuvansalmen kalliomaalausten saavutettavuuden parantaminen ja tuki esihistorian hyödyntämiseksi matkailussa - yhteistyön lisääminen Saimaan alueen matkailussa Mikkelin, Puumalan, Savonlinnan ja Lappeenrannan kesken - tuki matkustajalaivaliikenteen aloittamiseksi reitillä Mikkeli-Puumala- Savonlinna-Lappeenranta (Lake Saimaa) - Venäjän suunnan matkailijavirtojen heiketessä Itä-Suomen matkailumarkkinointi tulee suunnata läntiseen Eurooppaan, USA:han sekä Kauko- ja Lähi-itään ja valtion tulee tukea näitä markkinointitoimenpiteitä 3. Monipaikkaisuuden edistäminen Saimaan alue on otollista seutua monipaikkaisuuden edistämiseksi. Etelä-Savon maakunnassa on noin 50 000 vapaa-ajanasuntoa (vakinaisia asukkaita n. 132 000). Vapaa-ajan asukkaat ovat merkittäviä alueen palveluiden käyttäjiä ja heidän tuomansa henkinen pääoma on merkittävä. Monipaikka-asujat/etätyöntekijät vahvistavat maaseututaajamien palveluverkoston olemassaoloa. Monipaikkaisuus ilmiönä tuli näkyväksi korona-aikana, kun vapaa-ajan asunnon omistajat hyödynsivät kakkosasuntojaan tilapäisinä etätyötukikohtina. Monipaikkaisuutta voidaan edistää mm. seuraavilla toimenpiteillä: - monipaikkaisuuden ilmiötä tulee selvittää tutkimuksella, rekisteröinnillä ja tilastoinnilla - kehittää, kunnostaa ja ylläpitää paikallistieverkostoa ja osoittaa määrärahat tähän valtion budjetista - alueen laajakaistaverkostoa tulee täydentää koko alueen kattavaksi - valtion tulee tukea yhteiskäyttöisten etätyöpisteiden/etätyöhotellien perustamista seudulle - aluepoliittiset ratkaisut viranomaisyksiköiden sijoittamiseksi Itä-Suomeen ja etätyömahdollisuuksien hyödyntäminen valtionhallinnon toiminnassa 4. Vihreän siirtymän toteuttaminen Itäisen Suomen luontaisia vahvuuksia ovat omat luonnonvarat ja niiden hyödyntämiseen liittyvä perusosaaminen. Vihreän siirtymän edistämiseksi voidaan vahvistaa jo olemassa olevia mahdollisuuksia, kuten hiilensidonta mekaanisen puunjalostuksen tuotteissa ja puurakentamisessa, uusien metsä- ja puupohjaisten tuotteiden kehittäminen, kestävän ruoantuotannon perusosaaminen (luomu), kierrätyksen ja ympäristöliiketoiminnan osaaminen (EcoSairila), biokaasun tuotanto (BioSairila), aurinkoenergian hyödyntäminen (aurinkopaneelien valmistus ja -myyntiliiketoiminta) sekä vetytalouden kehittäminen. Uudet ja kehittyvät liiketoiminnan alat kaipaavat käynnistys- ja kokeiluvaiheessa erillistä valtion tukirahoitusta.
      • Mikkelin kaupunki
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Lausunto Itä-Suomen elinvoima.pdf
      • Imatran kaupunki, Hilden Matias
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamispäätöksen vaatima tuki budjettiriihessä (erillinen kirje Imatran kaupungilta, Etelä-Karjalan maakuntaliitolta sekä Suomen Erämuseosäätiöltä liitteenä). Alueen logistiikan parantaminen: erityisesti Luumäki-Joutseno kaksoisraiteen nopeuttaminen sekä valtion aktiiviset toimet Saimaan kanavan liikennöintiriskien pienentämiseksi ja liikenteen palauttamiseksi. Ulkorajaohjelmien (CBC-ohjelmat) rahoitus kohdennettava raja-alueelle johon ne oli tarkoitettukin.
      • Imatran kaupunki, Hilden Matias
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Erämuseo vs-työryhmälle.pdf
      • Pieksämäen kaupunki
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • 1. Huoltovarmuuden kasvattaminen liikenteessä ja infrassa, logistisen kilpailukyvyn turvaaminen. Parannettava Itäisen Suomen poikittaisyhteyksiä huoltovarmuuden ja muuttuneen logistiikan näkökulmasta. Logistiikkaketjut hakevat nyt muotoaan ja tärkeää olisi parantaa ja sujuvoittaa yhteysvälejä Pieksämäeltä Joensuunhan ja Savonlinnaan. Huomioitava myös sähköverkkojen poikittaisyhteydet. 2. Vihreä siirtymä ja puhtaat energiatuotannot sekä näiden investointien vauhdittaminen tukipaketin avulla. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tulisi lisätä. Tarvitsemme nopeasti ja lisää uusia puhtaan energian investointeja alueelle. Tätä tukemaan olisi hyvä luoda Itä-Suomelle oma tukipakettikokonaisuus. Lisäksi tarvitsemme kantaverkkoyhtiön nopeuttamaan sähköverkkoon tapahtuvia investointeja, jotta siellä on riittävästi liityntä-kapasiteettiä. 3. Osaavaa työvoimaa koulutuksella. Koulutus on yksi avain alueen osaavan työvoiman tarpeeseen vastaamisessa ja elinvoiman lisäämisessä. Tärkeää olisi huolehtia, että jokaisella Itä-Suomen seutukaupungilla olisi jatkossa toiseen asteen ja korkeakouluasteen koulutusta riittävän laajalla pohjalla saatavilla.
      • Harju Pauli, maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • - selkeä poliittinen tuki ja viesti uuden ydinvoimatoimijan kokoamisen mahdollistamiseksi Suomeen perusvoimaa tarvitsevan teollisuuden tarpeisiin - alueellinen teknologiateollisuuden vienti- ja investointiohjelma BFn, Finnveran ja ELyjen yritystukien tukemana, omanpääoman ehtoisen riskirahoituksen mahdollistaminen kasvu- ja vientiriskin pienentämiseksi myös suuryrityksille. - biokaasun jakeluverkon rahoitus ja biokaasulaitosinvestointien korotettu investointituki - VisitFinlandin maamarkkinoinnin painopiste ja lisärahoitus JärviSuomen yhteistyöalueen markkinointiin yhdessä alueiden kanssa suoria lentoyhteyksiä hyväksi käyttäen -
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Leskinen Pekka
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • - Kehittämisohjelmat yritysten kansainvälistymisen tukemiseen: menetetyn Venäjän kaupan tilalle tarvitaan uusia vientimarkkinoita - Raideliikenteen investoinnit: Itä-Suomen saavutettavuus ja yhteysnopeudet sekä tavara- että henkilöliikenteessä - Vihreän siirtymän tukeminen mukaan lukien kestävä energiantuotanto: toimenpiteet kohti kestävää kierto- ja biotaloutta sekä luontopohjaisten ratkaisujen valtavirtaistamista
      • MTK-Kaakkois-Suomi ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • CAP27 painottaa hajautettua ja kestävää tuotantoa, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Näihin tavoitteisiin itäinen Suomi on valmis vastaamaan. Ilman Kaakkois- ja Itä-Suomea ei ruokaturvaa ja huoltovarmuutta voida Suomessa varmistaa. Maatalous- ja maaseutupolitiikassa ja -ohjelmissa tulee huomioida alueen ominaispiirteet ja mahdollistaa sekä tehokkaan perusmaatalouden harjoittaminen että monialaisuuteen perustuvien maatilayritysten tulevaisuus. Kaikki maatalous- ja maaseutupolitiikan välineet, joilla voidaan lisätä joustoa ja tukia kohdentaa täysimääräisesti alueelle, on otettava käyttöön. Yksittäisenä kiireellisenä asiana nostamme esille valkoposkihanhet, jotka aiheuttavat alueen maatiloilla jopa miljooniin euroihin nousevat vuosittaiset tappiot (viite: kirje valtiosihteerityöryhmälle/Ann-Mari Kemell 20.6.2022). Bio- ja kiertotalous tarjoavat alueelle merkittäviä mahdollisuuksia uuden elinvoiman lähteinä. TKI- ja koulutussektori tarvitsevat riittävät resurssit, jotta bio- ja kiertotalousosaamisen potentiaali ja niiden myötä tulevaisuuden ratkaisut voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Esimerkkinä mainittakoon Biosampo ja FOOEAST (viite: Kymenlaakson liiton Kaakon paketti) jo aiemmin esille tulleiden LUT:n ja ammattikorkeakoulujen lisäksi. Rakennerahoituksessa erityisesti Kaakkois-Suomi on jäänyt mopen rooliin. Aluepolitiikan suuntaa pitää muuttaa ja EU- ja kansallisten tukien määrää nostaa. Rahoituksen painottaminen kaakkoon ja itään tilanteessa, jossa Kaakkois- ja Itä-Suomen toimintaympäristö on radikaalisti heikentynyt, on aluekehityksen näkökulmasta perusteltua.
      • Etelä-Karjalan liitto, Sikanen Satu
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Elinvoimaa lisäävinä ratkaisuina nostamme esille sellaisia asioita, joilla voidaan nopealla aikavälillä luoda tulevaisuususkoa ja tukea uudistumista niillä aloilla, joihin muuttunut toimintaympäristö eniten vaikuttaa. a. Itärajan maakuntien teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetukset tulee saada sujuvasti, kustannustehokkaasti ja vähäpäästöisesti tehtaille ja vientisatamiin. Myös henkilöjunaliikenteen kehittämistarpeisiin on pystyttävä vastaamaan nykyistä paremmin. Saavutettavuuden kannalta ykkösasia on kapasiteetin lisäys Karjalan radalle, kiireellisimpänä kohteena Luumäen ja Joutsenon välinen kaksoisraide. Kapasiteettiongelmia tällä välillä on ollut jo aiemmin ja nyt Saimaan kanavan liikennöitävyyden estyminen ja kotimaan puunhankinnan lisääntyminen lisäävät entisestään painetta Karjalan radalle. Myös Joensuu – Imatra -välille kohdistuu kasvaneita kunnostustarpeita. Rataosuus on paikoin huonossa kunnossa ja paine rataosuudelle kasvaa puukuljetusten lisääntymisen myötä. Kaksoigsraiteen suunnittelua ja rakentamista Luumäen ja Joutsenon välille on kiirehdittävä. Ratasuunnitelma on käynnistetty keväällä 2022. Investointirahoitus on huomioitava elokuun 2022 budjettiriihessä. Kaksoisraide Luumäen ja Joutsenon välille sisältyy Väylän investointiohjelmaan 2023–2029. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 229 miljoonaa euroa. Itä-Suomen neuvottelukunta on maaliskuussa 2021 linjannut itäisen Suomen tärkeimmistä väylähankkeista. Neuvottelukunnan linjaus on lausunnon liitteenä. Saimaan kanavan liikenteen mahdollistamiseksi tulisi arvioida valtion mahdollisuudet vakuuttaa rahteja, mikä voisi edesauttaa rahtiliikenteen palaamista kanavalle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulisi kanavaa hyödyntäneiden yritysten kasvaneita kuljetuskustannuksia pystyä kompensoimaan kuljetustukityyppisellä instrumentilla. b. Teollisuuden toimintaedellytykset tulee varmistaa siten, että energiasiirtymät lupa- ja tukiprosesseineen ovat sujuvia ja uutta energiateknologiaa otetaan käyttöön ja kehitetään. Kaakkois-Suomeen halutaan rakentaa vetylaakso, mikä tarkoittaa mm. mittavia laboratorioinvestointeja LUT-yliopistolle sekä yritysinvestointeja vetyputkistoon ja vetyteknologiaa hyödyntäviin laitteistoihin. Tavoitteena on myös saada ensimmäinen synteettisten polttoaineiden pilotointilaitos ra-kennettua Lappeenrantaan. RRF-varoista ja energiatuista tulee löytyä tukea em. pilottihankkeille. Tuulivoiman ja puolustusvalvonnan yhteensovitukselle on etsittävä edelleen ratkaisuja ja samalla joudutettava aurinko- ja bioenergian lisärakentamista itäiseen Suomeen. c. Matkailupalveluiden tulee uudistua vastaamaan muuttunutta markkinakysyntää. Saimaan matkailupotentiaalin realisoiminen vaatii satsauksia toimintaympäristöön. Suomeen on perusteilla uusi erä- ja luontokulttuuria esittelevä valtakunnallinen erityismuseo. Museon sijaintipaikkaa koskevan kilpailun voitti Imatran kaupunki keväällä 2021. Kilpailutus järjestettiin hankkeessa, jonka taustalla olivat Suomen Metsästysmuseo, Suomen Kalastusmuseoyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto. Museo on tarkoitus avata vuonna 2026 ja investointirahoitusta tarvitaan vuosina 2024–25. Suunnittelurahoitusta museolla on kasattuna yhteensä 850 000 euroa. Imatran kaupunki on varautunut kattamaan museoinvestoinneista 50 % eli 14 M€ sisältäen rakennuksen ja perusnäyttelyn. Tätä panostusta vastaan odotetaan 50 % (14 M€) tukea valtiolta, josta 2 M€ tulisi sisältyä vuoden 2023 valtion budjettiin. Saimaan kanavalle ja Viipuriin suuntautuvien risteilyjen sijaan katseet on käännettävä muuttuneessa tilanteessa Saimaan sisävesiliikenteen risteilytarjontaan. Taipalsaarella Pien- ja Suur-Saimaan yhdistävä Kutilan kanava muodostaa risteily- ja veneilyliikenteelle uuden houkuttelevan reitin. Kanavan yhteyteen rakennettavat pumppaamot parantavat samalla Pien-Saimaan vedenlaatua. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite valtion ja alueen yhteishankkeista, joilla tuetaan sekä vesistömatkailua että vesistöjen laatua. Kimolan kanavahankkeen mukaisesti Kutilan kanavainvestoinnille pumppaamoineen odotetaan 2/3 rahoitusta valtiolta (noin 12 M€). Kunnat ovat jo tehneet rahoituspäätökset reilun 5 M€:n rahoitukseen osallistumisesta. Visit Finlandin on vahvistettava Lakeland-alueen roolia ja näkyvyyttä Suomen kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa ja toimia uusien kansainvälisten kohderyhmien saamiseksi alueelle. Kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta tärkeitä ovat myös suorat lentoyhteydet. Lappeenrannan lentoasema tulisi nähdä tärkeänä myös valtion taholta, sillä se syöttää kansainvälisiä turisteja Saimaan alueelle ja koko Suomeen.
      • Etelä-Karjalan liitto, Sikanen Satu
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Itä-Suomen nvk linjaus väylähankkeista_2021.pdf
      • Kajaanin kaupunki
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • 1. Saavutettavuuden parantaminen kilpailukyvyn turvaamiseksi Joensuulle ja Kajaanille toimiva lentoyhteys on tärkein elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaava liikennemuoto ja ainoa, jolla saavutetaan Liikenne 12-ohjelman tavoite kolmen tunnin matka-ajasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jonka valtio on sitoutunut tarvittaessa turvaamaan. Toimiva lentoyhteys tarkoittaa oikeaa määrää päivittäisiä lentovuoroja sekä sujuvia jatkoyhteyksiä ulkomaan lennoille. Lentovuorojen on kyettävä tarjoamaan riittävä kapasiteetti alueiden matkustustarpeille. On arvioitu, että kotimaan lentomatkustus palaa vähintään tasolle 60 % pandemiaa edeltäneestä ajasta. Kajaanin osalta tämä tarkoittaa noin 4500 matkustajaa kuukaudessa. Kansainvälinen matkailu voi tulevina vuosina kasvattaa määrää merkittävästi. Lentoyhteyksien jatkuvuus on kyettävä varmistamaan. Akuuttina toimenpiteenä on turvattava vuoden 2023 Traficomin ostoliikenne polttoainekustannusten nousun takia. Lisäksi LVM:n käynnissä olevan valtakunnallisesti merkittävien henkilöliikenteen solmupisteiden epäonnistunut lentoasemakriteerien määritys on korjattava vastaamaan lentoasemien merkitystä maakuntiensa ja seutujensa keskeisenä solmuna. Savon rata on toinen Etelä- ja Pohjois-Suomen yhdistävä päärata Pohjanmaan radan rinnalla. Ratalinjaus on peräisin 1800-luvun lopulta ja on auttamattoman vanhanaikainen. Radalle suunnatut kehittämisinvestoinnit ovat olleet minimaaliset, samaan aikaan kun Pohjanmaan radan parannukset ovat nousseet jo miljardiluokkaan. Junayhteys Helsinkiin Kokkolan korkeudelta kestää nopeimmillaan enää vain 3,5 tuntia, kun taas Kajaanista matka-aika on 6,5 tuntia. Myönteistä on, että Väylävirasto on ottanut Savon radan suunnitelmavalmiuden noston tämän vuoden merkittävien ratasuunnitelmien joukkoon. Liikenne- ja viestintäministeriön on varmistettava, että suunnitelmat tehdään sellaisella tavoitetasolla, että niiden toteuttaminen modernisoi radan vastaamaan kasvavan ja nopeutuvan junaliikenteen ja -kaluston tulevaisuuden vaatimuksia. Valtatie 5 on Koillismaan, Kainuun ja Savon maakuntien tärkein maantieyhteys pääkaupunkiseudulle. Väyläviraston investointiohjelmasta pois jätetty Leppävirta-Kuopio osuuden parantaminen on sisällytettävä valtion väyläinvestointeihin välittömästi. Osuus on vanhanaikainen ja liikenneturvallisuudeltaan erittäin puutteellinen. VT 5 seuraavan pullonkaulan ja kehittämiskohteen Siilinjärvi-Iisalmi valmistelu on aloitettava. Maantieteellisen sijainnin takia Kainuulle on ensisijaisen tärkeää myös VT 22 Oulu-Kajaani yhteysväli länteen. Ouluun suuntautuvat tärkeimmät erikoissairaanhoidon, osaamisen ja elinkeinoelämän yhteydet. VT 22 tieluokitus tulee nostaa aiemmin tehtyjen esitysten mukaisesti VT 6:n jatkoksi Kajaanista Ouluun, ja sen kehittämisen suunnitelmavalmius tulee nostaa aiempien esiselvitysten mukaiselle tasolle. Mikäli Kaicell Fibersin tehdashanke toteutuu, niin valtatien raskaan liikenteen määrä moninkertaistuu. Tietoliikenteessä keskeistä on saada LVM:n alaisen Cinia Oy:n kotimaan runkotietoverkkojen parantaminen liikkeelle. Kajaanille nopeat ja turvatut tietoliikenneyhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska Renforsin Rannan yritysalueella on sekä CSC:n kansalliset supertietokoneet, että myös yhteiseurooppalainen LUMI-supertietokone, tällä hetkellä laskentateholtaan maailman kolmanneksi nopein. Mikäli Cinian Luoteisväylän merikaapelinhanke toteutuu, tulee sen sisämaan reititys kulkea Kajaanin kautta vahvistaen kaupungin suurteholaskennan datakeskusekosysteemin kasvua. 2. Osaajien saatavuuden varmistaminen Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan parantaa koulutuksellisilla ratkaisuilla ja rekrytointia tukevilla toimenpiteillä. Koulutussektorilla tärkeintä on korkeakoulutuksen saavutettavuus ja alueellinen vaikuttavuus, jossa Kajaanin ammattikorkeakoulu on ensiarvoisen tärkeä toimija. Se saa suurimman osan hakijoistaan maakunnan ulkopuolelta ja valmistuneiden sijoittuminen alueelle on erittäin hyvällä tasolla. KAMK:n hyvän kehityksen jatkuminen ja uusien vetovoimaisten koulutusavausten tekeminen ovat alueen kilpailukykyyn suoraan vaikuttavia asioita. Koulutusten tulee vastata alueen tarpeisiin, mutta niillä voidaan myös vaikuttaa elinkeinoelämän monipuolistumiseen. Erinomainen esimerkki on KAMK:n pelialan koulutus, jonka alkaessa Kajaanissa ei ollut yhtään alan yritystä. Nyt niitä on useita, joukossa myös globaalia pelialan liiketoimintaa tekeviä, menestyviä yrityksiä. Kajaanin datakeskusekosysteemin kasvua tukevia KAMK:n koulutuksia ja kehittämishankkeita tulee OKM:n taholta erityisesti huomioida. Yliopistokoulutuksen puute on Kajaanin suurimpia haasteita. Sen takia nuorten aikuisten ikäluokka on liian pieni, ja leimallisesti se koskee naisia. Yliopistokoulutukseen muualle hakeutuneet nuoret jäävät helposti opiskelupaikkakunnilleen tai niiden läheisyyteen. Koulutuksen puute aiheuttaa myös työmarkkinoiden tietyn kapea-alaisuuden, joka vaikeuttaa muualla tutkinnon suorittaneiden paluumuuttoa, vaikka siihen olisikin halukkuutta. Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan soveltava tutkimustoiminta on ollut erinomainen tuki kaupungin mittaustekniikan yritystoiminnalle, mutta yliopistokeskuksen heikkous on koulutuksen puute, Jyväskylän yliopiston Vuokattiin vakiintunutta liikuntateknologian maisterikoulutusta lukuun ottamatta. Yliopistokeskuksen koulutustoimintaa pitää laajentaa ottaen huomioon myös tarpeen työmarkkinoiden monipuolistamisesta. Ensimmäisenä toimenpiteenä tulee käynnistää opetusalan osaajapulaan vastaavat opetusalan vaihtuvat monimuotokoulutukset, joista on tehty esitys OKM:lle yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Kajaanin kaupunki on toteuttanut yhdessä yritysten ja maakuntaliiton kanssa useita rekrytointitoimenpiteitä, ja tukenut Kainuun sotekuntayhtymän rekrytointia. Kaupungin suurin panostus viime vuosina on suunnattu ulkomaisen työvoiman rekrytointiin. TEM:n rahoituksella on luotu kaupungin kv. palveluihin ulkomaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä asettautumispalvelut, jotka ovat maakunnan kaikkien yritysten ja organisaatioiden käytettävissä. Näiden alueelle palvelujen tärkeiden palvelujen jatkuvuus on turvattava. KAMK:n tavoitteita kv. osaajien tuomiseksi alueelle koulutuksen keinoin on vietävä eteenpäin OKM:n ja TEM:n tuella, ja Kajaanin vastaanottokeskuksen tulevaisuus on varmistettava Migrin tuella. Kansalliset toimet sote-alan vetovoimaisuuden parantamiseksi tulee toteuttaa. 3. Uusiutuvan energian seuraavan askeleen ottaminen Kainuussa ja myös Kajaanissa on vireillä useita tuulivoimahankkeita. KAMK on käynnistänyt projektin paikallisten yritysten saamiseksi mukaan niiden investointeihin ja kunnossapitoon. Tuulivoiman lisäämisen edistäminen on jo olemassa oleva keino vastata energian saatavuushaasteisiin vihreällä tuotannolla. Toinen Kajaanissa käyttöön otettu keino on vihreällä sähköllä toimivan LUMI-supertietokoneen tuottaman hukkalämmön johtaminen kaupungin kaukolämpöverkkoon, se kattaa jo 20 % kaupungin kaukolämpötarpeesta. Mikäli Kajaanin datakeskusekosysteemiin saadaan alueen ja valtion yhteisin toimenpitein lisää suuren mittaluokan toimijoita, niin keskusten hukkalämpöä voidaan saada entistä enemmän hyötykäyttöön. Uusiutuvan energian seuraava askel on aurinkovoimassa, jonka teknologia kehittyy nopein harppauksin, ja sen seuraavassa vaiheessa vihreässä vetytaloudessa. Kaupunki ja maakuntaliitto ovat aloittaneet ensimmäiset keskustelut kaupungin alueen aurinkovoimahankkeista investorien kanssa. Myös seudun suuret yritykset ovat kaavailemassa aurinkovoiman käyttöä energiatarpeisiinsa. Tämän tulevaisuuspolun avaaminen valtion tuella voi muodostaa uuden merkittävän kehityskulun ja kasvun kuten kaivannaisala on maakunnassa tehnyt. Valmistelussa on myös syntymässä luontainen ja kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö Perämeren kaaren hankkeiden kanssa. Aurinkovoiman osalta on käytöstä poistuneiden turvesoiden hyödyntämisen lisäksi keskusteltu kaupungin yritysalueiden energiantuotannosta aurinkovoimalla, mutta omintakeisin ja ehkä ensimmäisenä toteutettava on Kajaani Vimpelinlaakson kampusalueen aurinkovoimaratkaisut. Kampusalueella, jossa sijaitsevat Kainuun Ammattiopisto KAO ja KAMK, käytetään paljon sähköä suuren kiinteistömassan tarpeisiin ja koulutuksen ja TKI:n tarvitsemiin laboratorioiden ja erilaisten laitteistojen käyttämiseen. Suurin yksittäinen sähkönkuluttaja on KAMK:n CSC;ltä lahjoituksena saama käytöstä poistunut supertietokone, jota käytetään paitsi koulutukseen myös yritysten toimeksiantoihin palveluliiketoimintana. Vihreää siirtymää tukevien rahoitusmekanismien, sekä kansallisten että EU:n, saaminen käyttöön uusiutuvan energian seuraavan askeleen ottamisessa on olennaisen tärkeää. Niillä voitaisiin luoda vastauksia ilmastonmuutoksen hillintään, huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen sekä alueen myönteisen kasvun ja kehityksen vahvistamiseen. Osana kokonaisuutta tarvitaan myös uutta osaamista jota KAMK voi ryhtyä tuottamaan OKM:n tuella uusilla koulutusavauksilla.
      • Pohjois-Savon ELY
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • - Uuden tilanteen vaatimat logistiikkaratkaisut, joilla turvataan alueen yritysten, tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus ja parannetaan heikentynyttä Itä-Suomen kilpailukykyä -> aiempaan verrattuna nyt korostuvat etelään ja länteen (rannikko) suuntautuvat reitit, sekä rautatieliikenteen että maantieliikenteen osalta sekä alueen sisäisen liikenteen infran kunnossapidon tason varmistaminen o vaikuttavimpia toimenpiteitä olisivat lisäksi POS ELYn toimialueella tiestön korjauksien tehostamiseen liittyvät ratkaisut, jotka turvaisivat vuosittain noin 500 kilometrin päällystysohjelman toteuttamisen ja mahdollistaisivat merkittävän lisäyksen alueurakoissa tehtäviin sorateiden kulutuskerroksen vahvistamiseen (sorastukset) sekä kuivatuksen parantamisiin (ojitukset) - muutoin kilpailukyky heikentyy myös näistä syistä. Kyseisillä korjauksilla varmistetaan alueen maa- ja metsätalouden kuljetukset mm. puunkuljetukset, maito- ja rehukuljetukset. - Itä- Suomen uudet vientimarkkinat ja niiden tukeminen o vihreän siirtymän investointien, terveysteknologian, turvallisuusteknologiaosaamisen vauhdittaminen (ml. Invest In) (esimerkiksi Aluepolitiikan uudet tuulet – Itä-Suomen merkitys Suomen turvallisuudelle, tulisi näkyä keskittämispäätöksissä? Esim. Turvallisuusteknologian osaamiskeskus Itä-Suomeen tms Kyberosaamisen tai teknologiaosaamisen koulutusohjelmien lisääminen Itä-Suomessa ?) o Visit Lakeland, kansainvälinen turvallinen matkailu
      • Business Joensuu Oy
        Päivitetty:
        6.7.2022
      • Lindholm Terhi, Kotkan kaupunki, kaupunkikehitys ja viestintä
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Perustelut on esitetty edellä ja liitteenä olevassa diasetissä. I. Itäisen Suomen logistiikkaa palveleva yhteysväli Kouvola – HaminaKotka Satama • VT15:n kunnostaminen, rautatieyhteyden parantaminen, sataman ja RRT:n kehittämishankkeet II. Yliopistoyhteydet ja TKI-toiminnan vahvistaminen • Kymenlaakson yliopistokeskus, maisterikoulutus ja tutkimusprofessuuri yhteistyössä Xamkin kanssa • Kotkan Kantasatamasta osaamistalouden ja turvallisuuden kehittämisen ekosysteemi • Kouvolan FOODEAST bio- ja elintarvikealan laboratorio ja osaaminen ym. III. Erityistalousalue, regulaatio ja erityistoimenpiteet • Kymenlaakso osaksi mahdollista erityistalousaluetta • Kansallisten ja EU:n tukien uudelleenkohdentaminen Kaakkois-Suomea painottaen • Interreg NEXT -rahoitus siirrettävä ITI:nä osaksi Uudistuva ja osaava Suomi 21-27 ohjelmaa • Puitelainsäädäntö alueellisten kokeilujen mahdollistamiseksi • Veroihin ja maksuihin liittyvät helpotukset • Luvitusten helpottaminen • Valtiolle kokonaisnäkemys itäisen Suomen alueidenkäytön ohjaukseen
      • Lindholm Terhi, Kotkan kaupunki, kaupunkikehitys ja viestintä
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Kaakon paketti_diat 5.7.22 lausunto.pdf
      • VR Group
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • 2.1. Matkustajaliikenteen ja rautatielogistiikan kasvua keskeisimmin tukevat raideliikennehankkeet itäisessä Suomessa Tämän lausunnon liitteessä on listattu ja kuvattu VR:n näkemykset matkustajaliikenteen ja rautatielogistiikan kasvua keskeisimmin tukevista infrahankkeista sekä niiden arvioitu rahoitustarve. Hankkeiden osalta on tunnistettu tämän hetken tietoihin perustuen myös Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisiä hankkeita. Itäisen Suomen elinvoimaisuutta tukee matkustajaliikenteen ja elinkeinoelämän tarpeita palveleva liikenneverkosto. VR haluaa tuoda esiin seuraavat itäisen Suomen raideliikennehankkeet keskeisinä alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisen kannalta: Matkustajaliikenteen pääreittien nopeutus: Imatra–Joensuu, Kouvola-Kuopio Kaukojunaliikenteen kilpailukyvyn ja palvelutason osalta erittäin keskeistä on pääväyläverkon tavoitteellinen ja priorisoitu matkustusaikojen nopeuttaminen maakuntakeskusten, pääkaupunkiseudun ja Helsinki–Vantaan lentoaseman yhteyksien välillä. Nopea matka-aika ja täsmällisyys ovat matkustajille olennaisimpia tekijöitä liikennemuotoa valittaessa. Aikaa vievien miljardihankkeiden suunnittelun rinnalla tulee olemassa olevaa ratainfraa pikimmiten kehittää vaikuttavuudeltaan kustannustehokkailla toimenpiteillä matka-aikojen nopeuttamiseksi. Matkustajaliikenteessä matka-aikoja maakuntiin on mahdollista nopeuttaa investoimalla nykyinfran ja liikennöitävyyden parantamistoimenpiteisiin. Tiettyjen tärkeiden maakuntakeskusyhteyksien toimivuuden kannalta nopeutuspaketista tulee kiireellisenä toteuttaa itäisessä Suomessa Karjalan radan matka-aikojen nopeuttaminen kustannustehokkailla palvelutasoparantamisen täsmätoimilla. Imatra–Joensuu-rataosuudella matka-aikojen lyhentäminen on tärkeä hanke nopeudennoston toteuttamiseksi. Kouvola-Kuopio matka-aikojen lyhentämishanketta on mahdollista edistää priorisoidun täsmäparannuksin Otava-Kuopion osuudella. Kyseessä on kustannustehokas kärkihanke. Luumäki–Joutseno kaksoisraide Luumäen ja Joutsenon välillä on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus. Kaksoisraiteen täydennys Luumäen ja Joutsenon välille poistaisi merkittävän matkustaja- ja tavaraliikenteen pullonkaulan. Kaksoisraide tukisi metsäteollisuuden tuotekuljetuksia vientisatamiin sekä raaka-aineiden kuljetusta Karjalan radalta ja Savosta. Hanke tukee teollisuudelle kriittisten sisämaan yhteyksien välitys- ja kilpailukykyä. Hankkeen toteutus nähdään erittäin tärkeänä Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden puuhuollon kannalta. Rataosuuden liikenteessä on kasvupainetta myös tilanteessa, jossa Saimaan kanavan liikennevirtoja siirtyisi raiteille. Kaksoisraide tulisi VR:n näkemyksen mukaan täydentää koko Luumäen ja Joutsenon väliselle osuudelle, sillä yksiraiteiset osuudet jäisivät rajoittamaan koko hankeosuuden välityskykyä. Lauritsalan liikennepaikan pidennys nähdään elinkeinoelämän kannalta tärkeänä ja siten kiinteänä osana Luumäen ja Joutsenon välisen rataosuuden kehittämistä. Käynnissä olevan Luumäki–Imatra-ratahankkeen ensimmäisen vaiheen osalta tulisi varmistaa, että hankkeen tavoitteena oleva rataosan 180–200 km/h nopeustaso toteutuu hankkeesta laaditun ratasuunnitelman mukaisesti. Raakapuureittien välityskyvyn kasvattaminen Savon ja Karjalan radoilla Kotimaan raakapuukuljetuksille keskeisillä reiteillä etenkin Pohjois-Savossa (etenkin Iisalmi-Kontiomäki) ja Pohjois-Karjalassa (etenkin Imatra–Joensuu-Pitkämäki) ratojen välityskyky on liian heikko liikenteen kysyntään nähden. Lievemmin ongelma koskee koko Savon ja Karjalan ratoja. Välityskyvyn puutteet estävät junien tehokkaan aikataulutuksen ja vähentävät rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataosien merkitys kotimaisen metsäteollisuuden puuhuollolle on kriittinen tuontipuuliikenteen keskeydyttyä ja indikoidut junamäärien kasvut näillä rataosilla ovat merkittäviä. Liikenteen täsmällisyys ja puuhuollon turvaaminen vaatisivat välityskykyä kasvattavia investointeja. Joensuu–Ilomantsi palvelutason parantaminen Joensuu-Ilomantsi rataosuuden peruskorjaus on tärkeä raakapuuhuollolle. Radan nykyinen kunto ei vastaa rataosuuden merkitystä kuljetusjärjestelmässä. Radan palvelutasoa tulisi parantaa siten, että se mahdollistaa nykyistä korkeammat tavarajunien nopeudet ja akselipainot. Pelkästään kunnossapitotoimin ei saavuteta tätä tavoitetta. Rataosan merkitys kotimaisen metsäteollisuuden puuhuollolle on kriittinen tuontipuuliikenteen keskeydyttyä. Kotka, Kotolahti–Mussalo läpiajoraide (lisäraide) Kotolahti–Mussalo läpiajoraide on erittäin tärkeä hanke Kotolahden ja Mussalon ratapihojen toimivuuden kannalta. Ratapihat palvelevat yhtä Suomen suurimmista vientisatamista, joten sen merkitys elinkeinoelämän kansainvälisille yhteyksille on merkittävä. Käynnissä olevassa KoKoHa-hankkeessa laajennetaan Kotolahden ratapihaa, mutta ilman uutta läpiajoraidetta lisääntyneestä kapasiteetista ei saada ulosmitattua kaikkea hyötyä vaihtotöissä syntyvien konfliktien vuoksi. Hankkeen vaikuttavuus on merkittävä etenkin huomioiden verraten alhaiset investointikustannukset.t Juurikorpi–Kotka kaksoisraide Kaksoisraidetta tulisi jatkaa Juurikorvesta Kotolahden ratapihalle liikenteellisen pullonkaulan poistamiseksi reitillä Suomen yhteen merkittävimmistä vientisatamista. Hanke on tärkeä elinkeinoelämän kansainvälisille yhteyksille. Lauritsalan liikennepaikka Lauritsalan liikennepaikan parantaminen on tärkeä hanke asiakkaan ratapihalla. VR on nostanut kehittämistarpeena myös valaistuksen parantamisen. 3. Ostoliikenteen ja ostoliikennerahoituksen lisääminen Suomen saavutettavuuden ja hiilineutraalin joukkoliikenteen kasvattamiseksi ostoliikennettä raiteilla on syytä laajentaa ja se edellyttää ostoliikennerahoituksen järjestämistä. Alueellinen lähijunaliikenne edellyttää poikkeuksetta ostorahoitusta ja useimmiten myös ratainfran kehittämistä. Koronapandemia on osoittanut kestävän rautatieliikenteen olevan resilientti ja toimintavarma liikennemuoto myös kriisiaikoina. Raideliikenteen rooli sosiaalisesti tasa-arvoisena liikkumismuotona on entisestään korostunut koronapandemian aikana. Suomen sisäistä saavutettavuutta tulee ylläpitää ja kehittää myös huoltovarmuuden näkökulmasta. VR on esittänyt ostoliikenteeseen lukuisia mahdollisia lisäyksiä, joista itäisen Suomen osalta mainittakoon Kajaanin ja Savon yöjunaa koskeva skenaario: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-yhtyman-nakemykset-henkilojunaliikenteen-lisaamisesta-ja-kehittamisesta-200920211457/
      • VR Group
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • Itäisen Suomen elinvoimaisuus VR Group_ LIITE 05072022.pdf
      • Kainuun ELY
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • 1. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Maariskin minimoiminen Investoinnit edellyttävät lähes aina ulkoista pääomaa ja/tai rahoitusta ja suuret hankkeet usein myös ulkomaisia investoreita. Investointien toteuttaminen ei ole mahdollista ilman vahvaa uskoa maan/alueen turvallisuuteen ja vakauteen. Elinvoimapotentiaalin toteutumiseksi on tehtävä erityisiä ponnisteluja maariskin pienentämiseksi. Tämä vaatii maan poliittisen johdon panostusta, mutta myös systemaattista työtä eri organisaatioissa. Työn tulee olla laaja-alaista, johdonmukaista ja kattavaa. Maariskin toteutuminen voi realisoitua myös vakuusarvojen heikkenemisenä tai suorastaan romahtamisena, mikä vähentäisi/lopettaisi yritysten investoinnit. Tilannetta tulee seurata ja on ryhdyttävä mahdollisiin toimenpiteisiin, mikäli riski tähän kasvaa. Maariskin realisoituminen on todennäköisempää itärajan läheisyydessä. Kilpailukyvyn tukeminen Mm. joidenkin raaka-aineiden, komponenttien ja kuljetusten saatavuusongelmat sekä sähkön, polttoöljyn ja energian hintojen nousu uhkaavat heikentää yritysten kilpailukykyä. Vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti pitkien kuljetusetäisyyksien vuoksi Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tässä tilanteessa kuljetustuen pysyvyys tulee varmistaa ja tehdä tarkastelu kuljetustuen mahdollisista muutostarpeista (sisältö, taso). Uudistuminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii investointien lisäksi kehittämistyötä. On varmistettava, että TKI-toiminnalle (mm. ammattikorkeakoulut) on riittävät toimintaedellytykset koko Suomessa. Maatalouden toimintakyky koko Suomessa on tärkeää huoltovarmuuden näkökulmasta. Tuotantokustannusten, maatalouden tukien sekä tuottajahintojen kokonaisuutta tulee tarkastella ratkaisujen löytämiseksi. Ympäristölupien vauhdittaminen Investointipotentiaalin realisoituminen ja toiminnan kehittäminen edellyttävät osassa investointeja ympäristölupaa. Hallituksen neuvottelussa julkisen talouden suunnitelmasta 5.4.2022on päätetty vihreän siirtymän ja investointien vauhdittamisen kokonaisuudesta. Toimenpiteet tulee viedä ripeästi läpi sekä varmistaa päätettyjen toimenpiteiden riittävyys. 2. Saavutettavuuden parantaminen Tiestön – varsinkin alemman tieverkon – heikko kunto ja korjausvelka muodostaa uhan koko maan saavutettavuudelle, huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Toimenpiteitä tarvitaan varmistamaan niin tie- rautatie- kuin lentoyhteydet itä-länsisuunnassa sekä pohjois-eteläsuunnassa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys tulee käynnistää välittömästi ja on laadittava toimenpidesuunnitelma aikaistetusta investointiohjelmasta. Kainuun ja Itä-Suomen kannalta oleellista on myös ylläpitää kansainvälinen saavutettavuus, joka ratkaisevasti riippuu lentoliikenteen jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. 3. Osaava työvoiman saatavuuden varmistaminen Energia- ja ruokariisin syveneminen, talouskehityksen heikkeneminen ja yritysten toimintaedellytysten heikkeneminen vaikuttavat toimialoihin. Tämä puolestaan luo painetta erilaiseen uudelleenkoulutukseen, maahanmuuttajien kotouttamiseen ja koulutukseen ja yritysten rekrytointikoulutukseen. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen raportti Ukrainan sodan vaikutuksista tunnistaa yleisiä osaamisen kehittämiseen liittyviä osa-alueita, joihin kriisi vaikuttaa kaikkein eniten (huoltovarmuusalat, osaamisen kehittäminen kriisistä eniten kärsivillä aloilla, pakolaisten integrointi, energiaomavaraisuuteen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen, kyberturvallisuusosaaminen). Tämän lisäksi yksittäisellä yrityksellä (tai muulla toimijalla) voi olla omia spesifisiä osaamisen muutostarpeita, joihin alueilla tulee pystyä vastaamaan. Jotta haasteisiin pystytään vastaamaan joustavasti ja katkottomasti, olemassa olevien rakenteiden (esim. oppilaitokset, ELY-keskukset, TE-tstot) hyödyntäminen sekä niissä käytettävän rahoituksen kasvattaminen turvaamaan kasvavaa osaamisen kehittämisen kysyntää on välttämätöntä. Määrärahojen taso on osoittautunut jo tällä hetkellä riittämättömäksi, mistä johtuen yhä lisääntyvään kysyntään ei pystytä vastaamaan.
      • Lapin liitto
        Päivitetty:
        6.7.2022
        • - Riittävien aluekehitysresurssien varmistaminen ja kohdentaminen alueelle: jäädytettyjen CBC-ohjelmien rahojen siirto ITI – strategian kautta kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan tai itsenäisenä alaohjelmana Interreg Aurora – ohjelmaan + erillinen kansallinen rahoitus itäiselle Suomelle kohdennettuna yritys- ja investointitukivälineeksi. Näillä välineillä voidaan alueiden tarpeet huomioiden kohdennetusti auttaa alueen toimijoita ja elinkeinoelämää sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen, kehittämään osaamista ja löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. -Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän logistiikan tarpeiden uudelleenkartoitus ja nopea, erillinen investointiohjelma resursseineen Liikenne 12 ohjelman täydennykseksi. Tämä tulisi toteuttaa yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa niin, että Suomen liikennejärjestelmä kytketään tehokkaasti maarajojen kautta eurooppalaiseen verkkoon ja satamakapasiteettiin (Narvik). Tällä voidaan varmistaa alueen vientiteollisuuden kilpailukykyä, parantaa elinkeinoelämän tarvitsemien komponenttien ja raaka-aineiden saatavuutta ja samalla parantaa koko maan huoltovarmuutta. -Nopeasti valmisteltu kansallinen teollisen vihreän siirtymän ohjelma ml. kansallinen mineraaliohjelma ja riittävät resurssit sen toimeenpanoon. Luvituksen helpottaminen, ekologisen kompensaation käyttöönotto (ml. valtion maat). Näillä toimenpiteillä vauhditettaisiin paitsi kansallisesti, niin myös Eurooppa -tasolla merkittävän vihreän siirtymän teollisuudenalan kehitystä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Päivitetty:
        5.7.2022
        • 3.a. Itäisen Suomen erityispiirteitä huomioiva liikennejärjestelmä – kärkihankkeet ja -asiat – esityksessä esille tuotujen väylähankkeiden nopeutettu toteuttaminen. Uudessa tilanteessa on selvitettävä huoltovarmuuden kannalta merkittävien poikittaisyhteyksien kehittäminen. (ks. kohta 2a.) Nopeimmat vaikutukset voidaan saada aikaan alemman, vähäliikenteisen tieverkon kunnossapitoinvestoinneilla. 3.b. Matkailutoimialan markkina-alueiden laajentaminen ja uudet rahoitusinstrumentit Uudet asiakasryhmät on tavoitettava markkinoinnin keinoin ja kehitetyin sisällöin. Visit Finlandin laskelman mukaan yhden uuden markkinan lanseeraustoimenpiteisiin tulee varata 0,5 milj. euroa vuodessa 10 vuoden ajan. Kahdelle uudelle kansainväliselle markkina-alueelle panostamiseen tarvitaan 10 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tarvitaan panostuksia yritysten palvelusisältöjen ja myyntiosaamisen kehittämiseen. Kolmen maakunnan Saimaa European Region of Gastronomy 2024- juhlavuoden toimenpiteisiin ja sitä edeltävään kehittämiseen Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa tulee varata 6 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta, sillä EU-hankerahoituksen instrumentit soveltuvat heikosti suuraluerajat (IP- ja EL-Suomi) ylittävään kehittämiseen. 3.c. Elinkeinojen monipuolistaminen kehittämisalustoja tukemalla (metsä, - vesi- ja ruokaosaaminen sekä digitaaliset alustat) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämistarve Etelä-Savossa poikkeuksellisen suuri, koska maakunnassa ei ole omaa yliopistoa. Metsäsektorin kehittämiseen, ml. puurakentamisen TKI-investoinnit, tulisi kohdentaa 10 miljoonaa euroa. CBC-ohjelman jäädyttämisestä siirtyvät varat tulee kohdentaa tähän tarkoitukseen. MemoryLab-kokonaisuuden toteuttamiseen tulisi kohdentaa 10 miljoonaa euroa. Maakunnallisen TKI-tiekartan laatimiseen ja toimeenpanoon, osaamisen vahvistamiseen ja työvoiman saamisen turvaamiseen tulisi kohdentaa 10 miljoonaa euroa.
      • Joensuun kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        4.7.2022
      • Itä-Suomen yliopisto, Makkonen Soili
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Sujuvat ja pysyvät liikenneyhteydet Itä-Suomi on jo koronapandemian johdosta kärsinyt lentoyhteyksien huonontumisesta, jopa lentokatkoista erityisesti Joensuussa. Raideliikenteessä Karjalan radan merkitys tulee korostumaan, joskin nyt on ollut haasteita Karjalan radan korjausten vuoksi. Liikenneyhteyksillä on suuri merkitys yrityssektoriin, mutta myös tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden toimintaan. Sujuvat ja pysyvät liikenneyhteydet ovat koko Itä-Suomen elinvoiman, ml. vientiyritystoiminnan, uusien investointien ja tutkimus- ja koulutustoiminnan elinehto. Alueellisen yritystoiminnan tukeminen Kaupan ja turismin ollessa pysähdyksissä itä-rajalla, alueen yritystoiminta tarvitsee uusia toiminta-alueita. Alueella jo toimivien yritysten samoin kuin uusien investointien houkuttelua tulisi tukea mm. verohelpotuksin. Elinvoima ja yritystoiminta ovat alueen korkeakouluille myös keskeinen edellytys niin opiskelijarekrytoinnin kuin valmistuneiden pitovoiman näkökulmasta. Tukitoimia tarvitaan valmistuneiden työllistymiseksi alueelle. Lisäpanostukset korkeakoulujen ja alueiden TKI-toiminnan tukemiseen Koulutus- ja tutkimustoiminnan edellytykset, ml. koulutus- ja työperäinen maahanmuutto on turvattava Itä-Suomessa, muuten menetetään uuden kasvun edellytykset. Kaikki Itä-Suomen elinvoimaa lisäävät toimet on otettava käyttöön. Yliopisto viittaa kannanotossaan myös Itä-Suomen Unioni Ry:n kannanottoon: https://www.isury.fi/kirjelma-3-6-22-saarikko/
      • Pohjois-Karjalan ELY
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • 1. Pohjois-Karjalassa vireillä tai tiedossa olevien merkittävien (yli kymmenen miljoonaa euroa) yritysten investointihankkeiden toteutumisen mahdollistaminen julkisen rahoituksen tukemana Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi 10.6.2022 (neuvotteleva virkamies Sirpa Hautalan sähköpostiviesti) ELY-keskuksilta tietoa vireillä tai keskustelussa olevista sekä tiedossa olevista muista merkittävistä yritysten investointihankkeista alueellaan. Merkittävällä investointihankkeella tarkoitetaan kokonaiskustannuksiltaan vähintään kymmenen miljoonan euron investointeja. Kyselyssä tarkoitettuja merkittäviä investointeja on Pohjois-Karjalassa (vastaus 22.6.2022, rahoituspäällikkö Pekka Pelkonen, Etelä-Savon ELY-keskus) 11 kpl investointien yhteissumman ollessa arviolta noin 400 miljoonaa euroa. Useimmat yksittäiset hankkeet ovat liikesalaisuuden piirissä. Näiden, jo vireillä tai vähintään tiedossa olevien, merkittävien yritysinvestointien toteutuminen on nopea ja vaikuttava ratkaisu Pohjois-Karjalan ja koko itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseksi. Mikäli nykyiset rahoitusvälineet eivät ole käytettävissä, tulee rahoitusvälineitä ja niitä säätelevää lainsäädäntöä muuttaa siten, että merkittää osaa investoinneista voidaan vauhdittaa myös julkisella rahoituksella. 2. Raideliikenteen investoinnit ja lentoliikenteen varmistaminen Pohjois-Karjalan ja koko itäisen Suomen elinvoiman kannalta logistiikan ja saavutettavuuden merkittävä parantaminen on perustavaa laatua oleva ja ratkaiseva asia. Ukrainan sodan seurauksena tavaraliikenne siirtyy paljolti riskien vuoksi käyttökelvottomaksi muuttuneelta Saimaan kanavalta itäisen Suomen ja satamien välille. Lisäksi Venäjältä Suomeen tulleet raaka-ainevirrat muuttuvat merkittävässä määrin maan sisäisiksi. Karjalan radan tason ja nopeuden parantaminen palvelee Itä-Suomen elinkeinotoiminnan kilpailukykyä, alueen vetovoimaisuutta ja liikenteen siirtymistä vähähiiliseksi. Yksityiskohtaisemien toimenpiteiden osalta viittamme Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lausuntoon (29.6.2022) tukien niitä. 3. Tuulivoiman esteiden purkaminen Itä-Suomessa Puolustusvoimien aluevalvonnan ylläpitämiseksi turvallisuuspoliittisista syistä Itä-Suomeen ei ole pystytty rakentamaan tuulivoimaloita. Pohjois-Karjalassa ei ole yhtään tuulivoimapuistoa. Energian tuonti Venäjältä on tyrehtynyt ja sähkön tarve on kasvava. Aluevalvonnan ja erityisesti tutkajärjestelmän kehittämiseen ja uudistamiseen on investoitava siten, että tuulivoiman rakentaminen myös itärajan maakuntiin on mahdollista. Lisäksi Fingridin kantaverkon itäinen linja on suunniteltava ja toteutettava mahdollisimman nopeasti. Mikäli näin ei tehdä, Itä-Suomi joutuu entistä eriarvoisempaan asemaan suhteessa muuhun osaan maata.
      • SAK ry, SAK:n Itä-Suomen toimipiste, Kuopio
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Monipuolinen energian tuotanto vientituotteiksi. Tästä löytyy puitteet vahvalle aluekehitystyölle. Tarvitaan toteuttamiskelpoinen uusiutuvien energiamuotojen, etupäässä bioenergia, itäsuomalainen strategia. Tärkeinä alueellisina pilotointeina tulevaisuuden kannalta ovat myös vetytalous ja pienydinvoimalat. Tuulivoiman rakentamisen esteisiin puolustusvoimien tutkavalvonnan vuoksi on Itä-Suomen osalta innovoitava rakentamisen mahdollistavia ratkaisuja. Näillä kaikilla energiasektorin investoinneilla on vahva työllisyys ja aluetalous vaikutus. Mikäli lausuntojen jatkotyöskentelyyn tarvitaan lisää alueellista näkemystä työntekijöiden näkökulmasta, organisaatiomme on mielellään siinä mukana.
      • Energiateollisuus ry, Haveri Petteri
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • 1) Sääntely, joka mahdollistaa investoinnit toimitusvarmaan sähköverkkoon ja kannustaa liikenteen sähköistämisen mahdollistavaan latausverkostoon myös Itä-Suomessa 2) Tuulivoiman rakentamisen mahdollistaminen nykyistä paremmin myös itäisessä Suomessa (mm. puolustusvoimien tutkajärjestelmän päivittäminen) 3) Toimenpiteet, joilla Itä-Suomen laajojen metsien hoitoa ja kasvua edistetään, erityisesti ensiharvennusten vauhdittaminen
      • Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Yliopistojen tutkimus- ja koulutustoiminnan tukeminen lisää itäisen Suomen, ja ylipäätään koko Suomen, houkuttelevuutta. Tarvitsemme kasvavaa koulutusperäistä maahanmuuttoa pienenevien ikäluokkien tueksi ja erityisesti lahjakkaiden tutkijoiden saamista Suomeen. Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen parantaa yliopistojen vetovoimaa ja kykyä houkutella lahjakkaita opiskelijoita ja tutkijoita. Tämä taas on ensimmäinen ja ehdoton edellytys Suomen TKI-toiminnalle ja uusien innovaatioiden synnylle ja kasvulle.
      • Väylävirasto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Väyläverkolla liikkumisen ja kuljettamisen näkökulmasta perustan muodostaa olemassa olevan liikenneverkon kunnossapito. Perusväylänpidon riittävästä rahoitustasosta huolehtiminen varmistaa koko liikenneverkon käytettävyyttä ja alueiden saavutettavuutta. Väylävirasto on laatinut valtion väyläverkon investointiohjelman vuosille 2023–2030 osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne12) toimeenpanoa. Investointiohjelma sisältää väyläverkon kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita, joilla voidaan parantaa saavutettavuutta sekä liikennejärjestelmän kestävyyttä ja tehokkuutta. Investointiohjelma sisältää myös joitakin hankkeita, jotka parantavat Itä-Suomen saavutettavuutta erityisesti työ- ja vapaa-ajan matkojen osalta. Investointiohjelman hankkeet on jaettu koreihin hankkeen kiireellisyyden ja toteuttamisvalmiuden mukaan. Hankekorin 1A hankkeiden suunnitelmavalmius on riittävä päätöksentekoa varten. Väyläviraston toiminnan ulkopuolella Itärata- hankeyhtiö tulee edistämään itäisen Suomen saavutettavuuden suunnittelua.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Turunen Jarno, yhteyspäällikkö, maakunnan edunajaminen- yksikkö, Mahonen Sirpa
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keskeiset ratkaisut tähän tilanteeseen ovat: 1. Logistiikan uudelleenjärjestäminen 2. Yritysten korvaavat kansainväliset markkinat 3. Muuttuneen tilanteen energiaratkaisut 4. Aluetalouden vahvistaminen – erityisesti vihreä siirtymä ja investoinnit 1. Logistiikan uudelleenjärjestäminen Kaikista keskeisin itäisen Suomen elinvoiman kannalta on logistiikan ja saavutettavuuden haasteiden ratkaiseminen (erityisesti lentoliikenne ja raideliikenne). Elinkeinoelämän ja erityisesti kansainvälisten yritysten kannalta lentoyhteyksien turvaaminen on aivan välttämätöntä. Itäisessä Suomessa tämä koskettaa erityisesti Joensuuta ja Kajaania. Kriisin myötä tavaravirrat siirtyvät itäisen Suomen ja satamien välille, kun Saimaan kanavaa ei voi käyttää. Samaan aikaan raaka-ainevirrat Venäjältä ovat pysähtyneet ja tämäkin liikenne siirtyy maan rajojen sisälle. Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää siirtää mahdollisimman iso osa kuljetuksista raiteille. Raiteiden välityskyky ei valitettavasti riitä. Infrastruktuuri-investoinneissa on huomioitava Saimaan kanavan sulkemisen ja laajemmin Venäjä-yhteyksiin liittyvät vakavat ongelmat Itä-Suomen teollisuudelle. Investointeja Karjalan ja Savon ratoihin on joudutettava ja ohjattava rahoitusta pikaisesti itäratojen kapasiteetin nostoon ja perusparantamiseen. Budjettiriihi (14 M€ + Saimaan kanavan määrärahan uudelleen suuntaaminen 95 M€): - Logistiikkatuki Saimaan kanavaa käyttäneille yrityksille 10 M€ - Kansainvälisten junavaunujen käyttöönotto (ei budjettivaikutuksia) - Lentoliikenteen katkoksen (15.8.-30.10.2022) estäminen Joensuuhun ja Kajaaniin sekä riittävän palvelutason turvaaminen (31.10.2022-30.7.2023) seuraavalla ostopalvelukaudella 4 M€ - Luumäki – Joutseno kaksoisraiteen, Joensuu – Imatra radan ja Savon radan välityskykyä parantavien toimien käynnistäminen 95 M€ (Saimaan kanavan kunnostukseen suunnitellun määrärahan uudelleensuuntaaminen) Seuraava hallituskausi (lentoliikenne ja logistiikkatuki 50 M€ + raideliikennepaketti): - Karjalan rata: Luumäki – Joutseno (koko hanke 211 M€), Joensuu – Imatra –hankkeiden toteuttaminen (koko hanke 205 M€) - Savon rata: Kouvola-Kuopio radan parantaminen ja nopeudennosto (koko hanke 170 M€), Kuopio-Kajaani radan parantaminen (koko hanke 75 M€) - Muiden Itä-Suomen ratojen välityskyvyn parantaminen ja sähköistys (ml. Joensuu – Kontiomäki) (100 M€) - Lentoliikenteen jatkon varmistaminen Joensuuhun ja Kajaaniin elokuusta 2023 eteenpäin (10 M€) - Logistiikkatuki Saimaan kanavaa käyttäneille yrityksille 40 M€ - Väylän investointi- ja suunnitteluohjelman päivittäminen muuttuneeseen Itä-Suomen logistiikkatilanteeseen 2. Yritysten korvaavat kansainväliset markkinat Venäjällä toimineille yrityksille on tärkeää löytää korvaavia markkinoita. Siksi erityisesti kansainvälistyvien yritysten vientiponnisteluita on vauhditettava kaikin keinoin. Visit Finlandin kautta on lisättävä panostusta itäisen Lakeland-alueen kansainväliseen markkinointiin ja yhteyksiin. Budjettiriihi (100 M€): - Business Finlandin Itä-Suomi –ohjelma itäsuomalaisille korvaavia kansainvälisiä markkinoita hakeville yrityksille 100 M€ (samalla BF:n toimintojen vahvistaminen maakunnissa) 3. Muuttuneen tilanteen energiaratkaisut Energiatuonnin tyrehtyminen Venäjältä ja samaan aikaan yhteiskunnan voimakas sähköistyminen tarkoittaa sitä, että erityisesti itäinen Suomi tarvitsee hiilineutraalia uusiutuvaa energiaa. Tuulivoiman esteiden purkamiseksi on löydettävä nopeasti ratkaisuja. Samalla on vauhditettava vaihtoehtoisten energiaratkaisujen kehittämistä. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tukeva metsäpolitiikka on tässä tärkeässä roolissa. Fingridin kantaverkon itäisen linjan toteuttamista on vauhditettava ja suunnittelu käynnistettävä välittömästi (Lappi – Koillismaa – Kainuu – Pohjois-Karjala – Etelä-Karjala). Budjettiriihi (30 M€): - Periaatepäätös tuulivoiman esteiden purkamisesta tai vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tukemisesta, budjetti tarkentuu jatkovalmistelussa - Periaatepäätös Fingridin kantaverkon itäisen linjan toteuttamisesta ja suunnittelun käynnistämisestä (Lappi – Koillismaa – Kainuu – Pohjois-Karjala – Etelä-Karjala) - Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tuki Itä-Suomeen (30 M€) Seuraava hallituskausi (ka. tarkentuu myöhemmin, n. 100 M€): - Fingridin itäisen linjan rakentamispäätös (kustannusarvio tarkentuu myöhemmin) - Vaihtoehtoisten energiaratkaisujen tuki Itä-Suomeen (60 M€) - Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta tukeva metsäpolitiikka 4. Aluetalouden vahvistaminen – erityisesti vihreä siirtymä ja investoinnit Raja-alueohjelman resurssit tulee suunnata rajamaakuntiin ja tästä valtion käytävä neuvottelut komission kanssa. Isojen vihreiden teollisten investointien liikkeellelähtö vauhdittaisi nopeasti aluetaloutta. Elvytysrahaston RRF uudelleensuuntaamisella jokaiseen rajamaakuntaan olisi mahdollista saada nopeasti uutta teollista toimintaa. Loppuvuosi 2022: - Raja-alueohjelman resurssien suuntaaminen rajamaakuntiin (neuvottelut komission kanssa), ei budjettivaikutuksia (yht. 92 M€) - Isojen vihreiden teollisten investointien liikkeellelähtö (1-2 investointia / maakunta), elvytysrahaston RRF uudelleensuuntaaminen, ei budjettivaikutuksia (yht. n. 100 M€ pidemmällä aikavälillä) - JTF:n kautta bioterminaalien mahdollistaminen (ei kustannusvaikutuksia) Tulokset: - Itä-Suomen tavaravirtojen siirtyminen raiteille, elinkeinoelämälle välttämättömän saavutettavuuden paraneminen (raiteet ja lentoliikenne) sekä logistisen kilpailukyvyn turvaaminen - Uusien korvaavien kansainvälisten markkinoiden löytäminen yrityksille - Yritysinvestointien liikkeellelähtö ja itäisen Suomen kilpailukyky investointikohteena - Energiaomavaraisuuden kasvu uusiutuvilla energiaratkaisuilla, energian saatavuus ja kantaverkko tukemassa yritysinvestointeja - Aluetalouden kestävä kasvu - Tulevaisuususkon palauttaminen vaikeassa tilanteessa, yritysten toimintojen säilyminen ja kehittyminen Suomessa
      • Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, LUT
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • 1. Itäisen Suomen teknisen infrastruktuurin saaminen edes samalle tasolle kuin lännessä. Tämä on ensisijaisen tärkeää, koska infrastruktuuri on yritysten toiminnan ja sijoittumisen perusedellytys. Mikäli saman maan sisällä on merkittäviä infraan perustuvia eroja (esim. eri alueiden ajallinen saavutettavuus vaikkapa junalla pääkaupungista. Itse asiassa oheinen kuva tavoitetavoitteesta on jo absurdi (ja jos ei ymmärrä tavoitetilakuvan olevan absurdi, niin sitten on toinen ongelma)), yritysten investoinnit painottuvat aina sinne, missä yrityksillä on optimaalisimmat olosuhteet. Jos siis halutaan, että erityisesti uusien yritysten sijoittuminen olisi itään mahdollista, tulisi niin idässä olla vähintään samanlaiset perusinfrat kuin lännessä. 1. Merkittävät lisäpanostukset yrityksiä palveleville itäsuomalaisille yliopistoille (tutkimukseen) ja ammattikorkeakouluille (kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Käytännössä Itä-Suomen talousalueiden omiin strategisiin kärkiin pohjautuvan TKI-toiminnan tukeminen tarkoittaisi sitä, että itäsuomalaisten korkeakoulujen vahvuusalueille suunnattaisiin erittäin merkittävä, vähintään viiden vuoden lisärahoitus. Jotta lisäpanostus ei pirstalotuisi perinteiseen hankehumppaan, korkeakoulujen tulisi sopia esim. yhden tai kahden vahvuusalueensa (joka siis oikeasti on vahvuusalue) lisärahoittamisesta kuunnellen tarkalla korvalla alueen yrityksiä. Käytännössä tässä keskeisessä roolissa ovat korkeakoulujen lisäksi alueelliset kauppakamarit (joiden kautta saadaan kasvuhaluisten yritysten tahtotila) sekä maakuntaliitot. Samoin todettakoon, että tällainen rahoitus vaatisi vahvaa poliittista johtajuutta. Lisäksi tiedoksi mainittakoon, että korkeakoulut ovat lisänneet aloituspaikkojaan radikaalisti, joten en kannata koulutusmäärien lisäämistä nykyisestä. 3. Kaikki valtiovallan käytettävissä olevat toimenpiteet, joilla lisätään itäisen Suomen elinvoimaa. Tästä yhtenä esimerkkinä liitän Itä-Suomen Unioni ry:n tekstin https://www.isury.fi/
      • Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, LUT
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • tavoitetilanne.jpg
      • Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, LUT
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • ISURY kirjoitus.docx