• Yleiset huomiot esityksen tavoitteista
      • Salo Niina
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25041/2020 Tunnisteen kautta on tarkoitus yhdistää transaktiot. Eli kahden sovelluksen välillä toimiva tunniste, jonka avulla voidaan kerätä tiedot eri järjestelmistä yhteen ja kerätä "big data" -tietokantaa jossa on kaikki tietosi: mitä ostat, terveystiedot, jne. Tämä tunniste, joka ei vaadi samanlaista tietosuojaa kuin henkilötunnus, on linkki eri palveluntarjoajien ja toimijoiden välillä, jonka kautta yksilön tekemät transaktiot tallentuvat. Yksinkertainen esimerkki: älykellon avulla voit seurata terveystietojasi, kuten askelten määrää ja sykettä. Tämä älykello on ranteessasi ja voit apin kautta seurata liikkumistasi, appiin tallentuu urheilusuorituksesi ja se laskee kaavioita toimiesi perusteella. Digitaalinen identiteetti on kuin tämä sovellus, joka kerää datan transaktioista. Sinne jää talteen kaikki tiedot mitä ostat ja mitä myyt, terveystietosi ja palveluntarjoajat saavat ostajilta yksilöidyt tunnistetiedot. . Yhdistettynä kehitteillä olevaan digitaaliseen identiteettiin, ei tämän henkilötunnuksen tarkoitus ole palvella maahanmuuttajia, vaan kerätä tietoa kansalaisista. Big data on tulevaisuuden öljy - se jolla tieto on, sillä on myös valta. Ne tahot, jotka saavat kerättyä nämä yksilölliset tiedot, saavat kilpailuedun markkinoilla, sillä he tietävät, mitä ihmiset ostavat, mihin he käyttävät rahansa. Digitaaliseen identiteettiin yhdistettynä tämä henkilötunnus toimii tunnisteena, jonka avulla tiedot välitetään eri tietokannoista toimijoiden kesken. Todellista tarkoitusperää ei ole kunnolla avattu ja viestitty kansalaisille. Tärkeää on se, ketkä tätä yksiöllistä identiteettiä saavat hyödyntää: jääkö tieto vain valtion toimijoille, vai saavatko sovellusten tarjoajat myös kaiken tiedon. Miten tietoa kerätään, mihin se tallentuu, kuka tietoja saa käsitellä ja katsella? Nämä kaikki tulee avata kansalaisille selkeästi. Oma lausuntoni on kielteinen: en kannata sukupuolineutraalia henkilötunnusta enkä myöskään kansalaisten tietojen keräämistä ja luovuttamista yrityksille. Kansalaisille tulee avata sukupuolineutraalin henkilötunnuksen ja yksilöivän tunnisteen tarkoitusperät ja tavoitteet yhteiskunnallisessa keskustelussa ennen lakimuutoksia.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Espoon kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen. Esityksen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia, mutta nyt esitettävän muutoksen hyödyt suhteessa kustannuksiin jäänevät hyvin pieniksi. Kokonaisuudistus olisi ollut esim. tietoturvan näkökulmasta suositeltavampi vaihtoehto. Henkilötunnuksesta selviäville henkilötiedoille on monissa toiminnoissa selkeä tarve, joten mikäli henkilötunnuksesta tehdään sukupuolineutraali, joudutaan tarvittavat tiedot sukupuolesta (ja iästä) hakemaan muuta kautta. Moni prosessi hankaloituu, ja aiheuttaa ”ylimääräistä” henkilötietojen keräämistä ja käsittelyä, jos tietoja ei nähdä suoraan henkilötunnuksesta. Samoin tietojärjestelmien tietokenttiä jouduttaisiin lisäämään ja laajentamaan. Järjestelmämuutoksista aiheutuvat kustannukset ovat liian korkeat hyötyihin nähden. Kuntasektorilla on riittävästi haasteita budjettien tasapainottamisessa hyvinvointialueuudistuksen keskellä. Lisäksi Espoo yhtyy tietosuojavaltuutetun näkemykseen esityksen roolituksen ja vastuiden määrittelyn riittämättömyydestä.
      • Helanen Tea
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tässä ei ole mitään järkeä ja tulee vain maksamaan Suomen kansalle paljon.
      • Söderman Kaisa
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • En kannata henkilötunnusjärjestelmän uudistamista.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiasta. EK katsoo, että henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen nykyisen henkilötunnuksen sukupuolipäättelystä luopumalla on ratkaisuna kannatettava ja verraten kustannustehokas. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle ei ole tässä vaiheessa esitetty riittäviä perusteita. Käyttöönotolle esitetyt hyödyt liittyvät asetelmaan, jossa yksilöintitunnus olisi laajasti korvannut henkilötunnuksen, mikä ei kuitenkaan ole esityksen varsinainen tavoite. Toisaalta haitat käsitellään kapeasti, eli huomioon ei oteta niitä huomattavia kustannuksia, joita tällaisen asetelman syntyminen edellyttäisi. Esitys on siis tältä osin ristiriitainen: hyödyt käsitellään laajasti ja osin hypoteettisiin asetelmiin nojaten, haitat puolestaan kapeasti. Lopputuloksena epäselväksi jää, mitä erityisiä hyötyjä nimenomaan esitetyllä muutoksella olisi. EK:n näkökulmasta henkilötunnuksen tietosisältöön ja tietosuojaan liittyvät tulkinnat ovat muodostumassa luonteeltaan perusteettoman rajoittaviksi, eikä vastaavia säädösmuutoksia ole Suomen keskeisissä verrokkimaissa jouduttu tekemään. EK kannustaa jatkovalmistelussa selvittämään, missä määrin ehdotettuja säädösmuutoksia voidaan tietosuojanäkökulmasta pitää aidosti välttämättöminä, kun otetaan huomioon ehdotetusta sääntelystä aiheutuvat huomattavat kustannukset.
      • Ihmisoikeusliitto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ihmisoikeusliitto kannattaa esityksen tavoitteita. Katsomme kuitenkin, että henkilötunnus uudistus olisi tullut toteuttaa laajempana, siten, että koko väestön osalta olisi siirrytty joko uudenmuotoisiin henkilötunnuksiin tai erilliseen yksilöintitunnukseen. Suppeana toteutettava uudistus jättää jäljelle turhia ongelmia liittyen erityisesti yhä käyttöön jäävien vanhanmuotoisten henkilötunnusten sisältävään informaatioon.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Oy Apotti Ab pitää esityksen tavoitetta organisaatiokohtaisten ns. keinotunnusten tarpeen vähentämiseksi hyvänä ja kannatettavana. Esitetty ulkomaalaisten etärekisteröinti ja maahanmuuttajien nopeampi henkilötunnuksen saanti ovat todennäköisesti toimivia tapoja vähentää ns. keinotunnusten tarvetta, mutta se ei ratkaise riittävällä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita esimerkiksi ulkomaisten matkailijoiden ja syystä tai toisesta tunnistamattomien potilaiden osalta. Esityksessä mainitaan sivulla että ns. keinotunnusten kansallista järjestelmää ei pidetä tällä hetkellä välttämättömänä – käsityksemme mukaan tämä ei ainakaan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta pidä paikkaansa, vaan tarve on esityksen mahdollisen läpimenonkin jälkeen suuri. Esityksen toinen tavoite, eli sukupuolineutraaliin henkilötunnukseen siirtyminen on Oy Apotti Ab:n mielestä sinänsä hyvin kannatettava ajatus esityksestä ilmenevin perusteluin. Sen tekninen toteuttaminen sisältää kuitenkin merkittäviä kustannusvaikutuksia, jotka on esityksessä arvioitu käsityksemme mukaan reilusti alakanttiin erityisesti kunnille aiheutuvien kustannusten osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on, kuten esityksessäkin tuodaan esiin, käytännössä aina käsiteltävä potilaan ikää ja sukupuolta, joten ne on tavalla tai toisella tuotava kaikkiin pää- ja osajärjestelmiin mukaan. Koska erityisesti vanhemmissa järjestelmissä luotetaan siihen, että tämä tieto saadaan osana HETUa, on kaikkiin niihin ja niiden liittymiin tehtävä vastaavat muutokset, jotka voivat olla huomattavan suuriakin riippuen järjestelmien arkkitehtuurista. Huomattavaa on, että kaikkien HE:n esityksen mukaisiin teknisiin muutostöihin tarvittavat resurssit ovat kaikille Suomen kunnille ja valtiollisille toimijoille yhteiset, eli järjestelmätoimittajien pitäisi pystyä palvelemaan koko maata ja kaikkia omanlaisiaan ympäristöjä liittymineen – yhtä aikaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämän, vuosia kestävän järjestelmäkonsolidaation kanssa. Tämä vuoksi siirtymäaika ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on liian lyhyt ja tulisi olla vähintään vuoden 2030 loppuun vuoden 2027 sijasta.
      • Hyvinvointiala HALI
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitettyjen uudistusten tavoitteet ovat pääosin kannatettavia. Esimerkiksi ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinti väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin sekä muut saajien piirin laajentamiseen liittyvät tavoitteet tukevat ulkomaalaisten nopeampaa pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tällä taas voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia mm. pyrittäessä rekrytoimaan ulkomaalaista sosiaali- ja terveysalan työvoimaa Suomeen. Hyvien ja kannatettavien tavoitteiden osalta keskeisempää on se, millaisilla käytännön ratkaisuilla tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Toinen keskeinen muutosten läpivientiin ja onnistumiseen keskeisesti liittyvä asia ovat siirtymäajat. Yksin sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa laajan ja monimutkaisen tietojärjestelmien ja eri toimijoiden verkoston. Mahdollisten muutosten hallittu ja kustannustehokas toteuttaminen vaatii aikaa, käytännössä riittävän pitkiä siirtymäaikoja. Koko ajan on syytä pitää mielessä myös useat muut mittavat sote-alalla käynnissä olevat uudistushankkeet, joiden toteuttamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjillä ja tuottajilla on etenkin lähivuosien aikana huomattavan suuri työ. Tavoitteiden joukosta erottuu ennen muuta pyrkimys luoda edellytykset kokonaan uuden henkilötietoriippumattoman yksilöintitunnuksen käyttöönottamiseksi henkilötunnuksen rinnalle. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat suhtautuvat esitykseen kriittisesti. Ehdotuksen tarkastelu jää esityksessä pintapuoliseksi, osin varsin puutteelliseksi. Yhtenä perusteluna esitykselle mainitaan tietosuojan parantaminen. Ainakin sosiaali- ja terveydenhuollossa tietosuojaa pystytään parantamaan kehittämällä mm. tietoturvaan liittyviä käytänteitä. Hyvinvointiala HALI on valmistellut vuoden 2021 alkupuolella omat ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvan minimivaatimuksiksi. Toisaalta toimialan lainsäädäntö kehittyy ja parhaillaan on käynnissä laajempi lainsäädäntöuudistus, jonka keskiössä ovat tiedon luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta uusi yksilöintitunnus ei vaikuta niinkään tavoitteelta vaan pikemminkin yhdeltä mahdolliselta keinolta päästää tiettyihin toimialan tiedonhallinnan kokonaisuudessa merkityksellisiin tavoitteisiin.
      • Tilastokeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tilastokeskus kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. Esityksen tavoitteet ovat kaikki kannatettavia. Lakimuutos aiheuttaa lisämäärärahoituksen tarvetta organisaatiossamme. Tarkan lisämäärärahoituksen arviointi on näin lyhyellä aikavälillä vaikeaa arvioida, koska koko henkilöpohjaisen tilastotuotannon läpikäynti vie aikaa.
      • Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Oikeuspoliittinen yhdistys – Rättspolitiska föreningen – Demla ry (jälj. yhdistys) haluaa lausua seuraavaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista: Yhdistys tukee esityksen tavoitteita. 1. Ne pyrkivät nopeuttamaan ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintiä Suomeen saavuttaessa ja poistavan tarpeen eri viranomaisten myöntämille väliaikaisille tunnuksille ja yleisesti helpottaen ulkomaalaisten henkilöiden viranomaisasiointia. 2. Sukupuoli- ja ikätiedon poistaminen ovat niin ikään kannatettavia tavoitteita.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Palta haluaa korostaa, että mikä tahansa muutos henkilötunnuksen muotoon aiheuttaa merkittävästi työtä tietojärjestelmien uudistamisessa ja muuttamisessa niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa. Lisäksi uudistus tarkoittaa, että siirtymäajan jälkeen henkilöstön tai asiakkaiden sukupuolitieto tulisi kerätä organisaatioissa erikseen, jos se on tarpeellista palvelun tuottamisen näkökulmasta. Lisäksi uudistus vaikeuttaa rekisteritiedon hyödyntämistä tilastoinnissa, josta tulisi nykyistä suppeampaa tai haastavampaa, kun esimerkiksi sukupuoli- tai ikäjakaumia nyt saadaan nyt helposti kerättyä henkilötunnuksen pohjalta. Uudistus myös tarkoittaa, että yritysten investoinnit tietojärjestelmiin ja digitaalisiin ratkaisuihin menevät muutoksiin, jotka eivät tuota tehokkuus- tai muita hyötyjä yrityksille. Lisäksi arvio aiheutuvista kustannuksista vaikuttaa erittäin alimitoitetulta. Suoraa hyötyä elinkeinoelämälle, tai Paltan jäsenyrityksille ei henkilötunnuksen muodon muuttamisella ole havaittu. Palta haluaa myös muistuttaa, että henkilötunnuksen uudistamistarpeiden taustalla oli ensisijaisesti se huoli, että henkilötunnuksia ei ole riittävästi tulevaisuudessa tarjolla, koska henkilötunnus on sidottu syntymäpäivään. Henkilötunnusten riittävyys on kuitenkin jo pitkälle tulevaisuuteen pyritty ratkaisemaan vuoden 2023 alusta lähtien, ottamalla käyttöön uusia vuosisatakohtaisia välimerkkejä. Välimerkkeihin liittyvä uudistus edellyttää myös, että tietojärjestelmät ja tarkistusalgoritmit kykenevät käsittelemään uusia välimerkkejä. Aikataulu tähän kuitenkin kuulostaa kovin tiukalta ja uusien, tai toisin sanoen uusimuotoisten henkilötunnusten käyttöönottoa tulisi lykätä nykyisestä aikataulusta.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat oikeasuuntaisia, kannatettavia ja pitkällä aikavälillä sidosryhmien välillä yhdessä jalostettuja, joka ilmenee myös informaatio-ohjauksen suunnitelmasta. Valtiokonttori ei ole tunnistanut asiassa suuria vaikutuksia omaan toimintaansa, mutta pienemmistä vaikutuksista on lausuttu lisää edempänä.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Verohallinto kannattaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamista ja myös tavoitetta vähentää hallinnollista taakkaa silloin, kun ulkomaalaiselle annetaan henkilötunnus. Verohallinto edellyttää kuitenkin, että esityksen vaikutuksia arvioidaan jatkotyössä erityisesti harmaan talouden torjunnan näkökulmasta ja selvitetään aiheuttaako ulkomaalaisten etärekisteröintimenettely riskejä Suomalaisen identiteetin väärinkäytöksille esimerkiksi verotuksessa. Tämän lisäksi tulee arvioida uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa koskevia edellytyksiä ja uuden yksilöintitunnuksen rinnakkain käyttämistä nykyisen henkilöntunnuksen kanssa. Verohallinto arvioi, että kahden yksilöintitunnuksen käyttö samanaikaisesti voi aiheuttaa luonnollisissa henkilöissä ja esimerkiksi tiedonantovelvollisissa sekaannusta etenkin, jos uuden yksilöintitunnuksen käyttäminen on organisaatioille vapaaehtoista. Esityksen jatkotyössä tulee ottaa huomioon myös Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet automaattisen tietojenvaihdon osalta. Jatkotyössä tulee varmistaa, että etärekisteröinnin perusteella saatava tunniste ei mene sekaisin varsinaisen henkilötunnuksen (verotunniste) kanssa. Lisäksi tulee varmistaa, että ehdotuksen mukaista uutta yksilöintitunnusta voidaan käsitellä verotunnisteena tai; jos se ei ole verotunniste huolehtia siitä, ettei sitä sekoiteta vero-tunnisteeseen (henkilötunnus). Verotusta koskevassa kansainvälisessä tietojenvaihdossa verovelvollinen yksilöidään verotunnisteella (TIN = Tax Identification Number). Suomessa verotunniste on henkilötunnus ja y-tunnus. Ehdotettujen uudistusten toimeenpanossa pitää varmistaa, että Suomen verotunniste on yksiselitteisesti määritelty ja, että se erottuu muista tunnisteista. Kansainvälistä tietojenvaihtoa koskevat sopimukset ja säädökset edellyttävät Suomalaisilta ja ulkomaisilta toimijoilta Suomen verotunnisteen (TIN) käsittelyä. Verotunnistetietojen kerääminen ja raportoiminen koskee maailmanlaajuisesti esimerkiksi finanssilaitoksia (FATCA, CRS ja DAC2 - vero.fi) ja jatkossa DAC7 (DAC > direktiivi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla) myötä myös kotimaisia ja ulkomaisia alustatoimijoita. Ulkomaisten finanssilaitosten on kerättävä Suomalaisten tilinhaltijoiden verotunnisteet ja finanssilaitokset raportoivat satoja tuhansia suomalaisten finanssitilien tietoja oman maansa verohallinnoille. DAC7 myötä alustatalouden toimijoiden on kerättävä myyjien verotunnistetiedot ja varmistettava tietojen oikeellisuus. Tietojenvaihto koskevat sopimukset ja säädökset edellyttävät, että tietojenvaihdon piirissä olevien valtioiden on otettava käyttöön tehokkaat menettelyt huolellisuusmenettelyiden ja raportointivelvoitteiden täytäntöönpanon ja noudattamisen valvomiseksi. Tämä tarkoittaa mm. sanktioiden määräämistä, jos verotunnisteita ei ole kerätty tai raportointivelvoitetta muuten noudatettu. Suomen velvoitteena on voida yksiselitteisesti ilmoittaa ilmoitusvelvollisille sekä OECD ja EU portaaleihin mitkä ovat Suomen verotunnisteita (TIN) ja mistä virallisista asiakirjoista verotunniste löytyy (mm. passi), jotta nämä voivat täyttää säädetyt velvoitteet. Ehdotuksen osalta huolena on etärekisteröintimenettelystä saatava tunnus, joka ulkoisesti on henkilötunnus mutta ei olisi Suomeen yleisesti verovelvolliselle myönnettävä verotunniste (TIN). Etärekisteröinnin perusteella saatavan tunnuksen saa ilman, että henkilö tulee tosiasiallisesti Suomeen tai osoittaa oleskelevansa Suomessa ja henkilön asuinvaltio olisi muu kuin Suomi. Silloin, jos tämä tunnus ei erotu verotunnisteesta (TIN) aiheuttaa se riskin petollisesta toiminnasta kuten kansainvälisestä veronkierrosta ja on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Etärekisteröinnin perusteella saatavaa tunnusta käyttämällä henkilö voi välttää itseään koskevien tietojen raportoinnin ilmoittamalla vilpillisesti olevansa Suomeen verovelvollinen. Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö on selvittänyt ehdotuksen vaikutuksia tulorekis-terin toiminnan kannalta ja pyytänyt myös sidosryhmiltä kannanottoja etärekisteröinnin ja uuden yksilöintitunnuksen vaatimista muutoksista tulorekisterimenettelyssä. Saatujen vastausten perusteella ehdotuksen mukaiset muutokset edellyttävät lainsäädännön muutoksia ja tietojärjestelmien kehittämistyötä. Esimerkiksi vahvaa tunnistamista edellyttävässä sähköisen asiointipalvelun tunnistamisessa tulee tehdä muutoksia etärekisteröinnin perusteella saadun henkilötunnuksen käsittelyssä ja näiden muutosten kustannusarvio on 310 000 €. Uuden yksilöintitunnuksen käyttäminen edellyttää tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) muuttamista, jos uusi henkilötunnus otetaan käyttöön tietojen ilmoittamisessa. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton kustannukset tulorekisterissä ovat arviolta 780 000 €. Tulotietojärjestelmään tehtäväien muutosten toteuttamiseksi hallituksen esityksessä ehdotettua lakien voimaantuloa pitäisi lykätä vuoden 2024 alkuun.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Yleisenä huomiona lausuntopalvelusta, kansalaistoiminnan kannalta vastaukset voisi pyytää toimittamaan sunnuntai-iltaan klo 23.59 tai maanantai-aamuun klo 08.00 mennessä eikä perjantai-iltapäivään klo 16.15. Vapaaehtoistyötä tehdään paljon viikonloppuisin eikä vain virka-aikaan. Nykyisin on paljon tilanteita, joissa kysytään henkilötunnusta (puhelinpalveluissa, terveydenhuollossa, lääkärillä, verikokeissa, veripalvelussa...). Tällaisten tilanten osalta vaatinee pohdintaa, miten etenkin puhelinpalvelutilanteet on tarkoitus hoitaa jatkossa, jos tunnus ei ole helposti muistettava? Kaikki eivät kykene tai halua käyttää puhtaasti sähköisiä palveluita tai tekemään ohessa pankkitunnistautumista tai jotain muuta korvaavaa ratkaisua.
      • Erikoiskaupan liitto Etu ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Uuden esitetyn yksilöintitunnuksen käyttöönotto ei vaikuta perustellulta. Yritysten osalta tällaisella tunnuksella ei ole hyötyä. Jos yksilöintitunnus tulisi käyttöön, se olisi yrityksille vapaaehtoista. Näin tulee olla. Lakiin tulisi selkeästi kirjata, että yksilöintitunnuksen käyttö jatkossakin pysyy vapaaehtoisena. Muussa tapauksessa on riski, että käyttöönoton tullessa pakolliseksi, tästä syntyy mm. erikoiskaupan yrityksille merkittäviä kustannuksia vailla niistä saatavaa hyötyä. Emme näe, että yksilöintitunnus olennaisesti parantaisi henkilön tietosuojaa. Kyseinen tunnus muodostaa joka tapauksessa henkilötiedon. Yksilöintitunnuksella toki saadaan syntymäaika ja sukupuolitieto peitetyksi, mutta tämän perusteen merkittävyyttä voidaan kritisoida.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • KKV kiinnittää huomiota siihen, että esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla on vaikutuksia vakiintuneisiin toimintatapoihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. KKV toteaa, että henkilötunnusjärjestelmän luotettavuus on perinteisesti ollut vahva. Mikäli vakiintuneita toimintatapoja muutetaan, henkilötunnusten luotettavuuden säilymiseen on syytä kiinnittää huomiota. KKV toteaa lisäksi, että henkilötunnuksen uudistamisen hankkeella on yhteys muihin hankkeisiin, kuten digitaalisen identiteetin muodostumiseen liittyvään hankkeeseen, jota koskien on juuri annettu hallituksen esitys eduskunnalle. KKV pitää tärkeänä, että henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevaa hanketta arvioidaan muiden vireillä olevien hankkeiden kannalta.
      • Finanssivalvonta
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Finanssivalvonnalla ei ole lausuttavaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskeviin säädösehdotuksiin.
      • Suomen Yrittäjät
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksessa esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina ja tavoitteiltaan oikeasuuntaisina. Henkilötunnusjärjestelmän kokonaisuudistuksen sijaan on perusteltua, että uudistuksia tehdään kohdennetusti ja uudistukset toteutetaan säilyttämällä henkilötunnuksen nykyinen muoto. On tärkeää, että yrityksille varataan riittävästi aikaa varautua muutoksiin. Riittävän varautumisajan myötä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet jakaa muutoksien vaatimia investointitarpeita pidemmällä ajanjaksolle. Henkilötunnusjärjestelmää on kehitettävä siten, että se vastaa näköpiirissä oleviin yhteiskunnan muutoksiin. Samalla on tarkoin tunnistettava ja arvioitava muutoksista aiheutuvat kustannukset niille yrityksille, joiden on toiminnassaan kyettävä käsittelemään henkilötunnuksia tai niistä pääteltäviä tietoja. Pidämme tärkeänä, että henkilötunnusta koskevat uudistukset toteutetaan kaikissa vaiheissa siten, että muutoksista aiheutuvia kustannuksia hillitään mahdollisimman tehokkaasti. Henkilötunnus on keskeinen, jotta henkilö voi toimia osana yhteiskuntaa. Ilman henkilötunnusta asiointi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vaikeutuu huomattavasti. Suomen Yrittäjät kannattaa tavoitetta henkilötunnuksen saajien joukon laajentamisesta. Esitetyt muutokset, jotka mahdollistaisivat ulkomaan kansalaisen tietojen tallettamisen väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin, vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, kuten kansainvälisen muuttoliikkeen ja maan rajoista riippumattoman digitaalisen asioinnin lisääntymiseen. Se helpottaisi myös henkilötunnusta toiminnassaan käsittelevien organisaatioiden toimintaa ja poistaa tarvetta keinotunnusten käyttöön. On kuitenkin varmistettava, ettei muutoksista koidu haitallisia vaikutuksia, jotka seuraisivat henkilötunnuksen luotettavuuden heikkenemisestä. On kiitettävää, että esityksessä on vastattu myös näihin huoliin lisätietokenttätietojen nojalla. Esitysluonnoksessa on todettu, että henkilötunnuksen rakenne aiheuttaa tarpeetonta henkilötietojen käsittelyä, koska siitä on pääteltävissä tietoja, jotka eivät ole tarpeellisia kaikissa käsittelytilanteissa. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Uudet henkilötunnukset annettaisiin ehdotuksen mukaan sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan, mutta niistä ei tulisi päätellä henkilön sukupuolta. Suomen Yrittäjät toteaa, että kustannustehokkuuden kannalta henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa esitetyllä tavalla. On kuitenkin huomattava, että vaikka kyseisiä tietoja ei tarvita kaikissa käsittelytilanteissa niitä tullaan kuitenkin tarvitsemaan joissakin käsittelytilanteissa. On tärkeää, ettei muutoksen johdosta asiointi hankaloidu ja että kyseisiä tietoja tarvitsevat saisivat ne käyttöönsä vaivatta. On tärkeää, että ne toimijat, jotka tarvitsevat sukupuolitietoa toiminnassaan saavat sen edelleen haettua väestötietojärjestelmästä erillistietona. Lisäksi esitysluonnoksessa esitetään henkilötunnuksen rinnalle uutta yksilöintitunnusta, joka ei sisältäisi minkäänlaisia henkilötietoja. Yksilöintitunnuksen tarkoitus olisi sen haltijan yksilöiminen ei kuitenkaan henkilöllisyyden todentaminen. Tunnuksen avulla olisi mahdollista kytkeä tietyn henkilön henkilötiedot yhteen rekistereissä ja niiden välillä. Suomen Yrittäjät toteaa, että yksilöintitunnukseen liitetty tavoite eri rekistereiden tietojen parempaan yhdistämiseen on kannatettava, mutta kiinnittää huomiota siihen, että yksilöintitunnus voi tosiasiassa vaikeuttaa yhdistämistä, jos osa organisaatioista ottaa yksilöintitunnuksen käyttöönsä ja osa ei. Käytännössä kahden rinnakkaisen tunnuksen yhtäaikainen käyttäminen voi vaikeuttaa erilaisia tunnuksia järjestelmässään hyödyntävien organisaatioiden yhteyksiä. Yksilöintitunnuksena etuna olisi, että organisaatiot, jotka eivät voi käsitellä henkilötunnusta, saisivat yksilöintitunnuksesta verrattain hyvän vaihtoehdon henkilötunnukselle. On kuitenkin huomattava, ettei osalle yrityksistä yksilöintitunnuksen käyttöönotosta seuraisi minkäänlaisia hyötyjä. Pidämme tärkeänä, että yksilöintitunnuksen käyttöönotto on vapaaehtoista, sillä käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset tietojärjestelmien muutoksista johtuen, voivat muodostua merkittäviksi. Yksilöintitunnuksen tarpeeseen ja rooliin jää vielä avoimia kysymyksiä. Suomen Yrittäjät katsoo, että yksilöintitunnuksen suhdetta ja roolia tulevaan digitaaliseen henkilöllisyystodistukseen olisi syytä tarkentaa. Esitysluonnoksessa mukaan yksilöintitunnuksen ei olisi tarkoitus korvata henkilötunnusta, mutta samalla toteaa, että yksilöintitunnus voisi tulevaisuudessa mahdollisesti korvata henkilötunnuksen. Suomen Yrittäjät painottaa, että yrityksille on luotava riittävän ennustettava toimintaympäristö niin henkilötunnuksen käytölle kuin yksilöintitunnuksen sekä siihen kytkeytyvän digitaalisen identiteetin käyttöönotolle. Mahdollisia nyt esitettyä pidemmälle meneviä uudistuksia on toteutettava maltilla. Lisäksi Suomen Yrittäjät painottaa, että uudistukset ovat toteutettava siten, että niiden edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti muiden järjestelmäpäivitysten yhteydessä. Tämä edellyttää riittävää siirtymäaikaa muutoksien voimaantulolle.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Maahanmuuttovirastolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta, henkilötunnuksen käyttöä koskevasta informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta sekä henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. Työryhmä esittelee informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmassa suosituksia, millä toimenpiteillä ehkäistä identiteettivarkauksia sekä henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Henkilötunnuksen vaihtamista koskevan arviomuistiossa tuodaan esille johtopäätöksiä siitä, tulisiko henkilötunnuksen vaihtamisen kynnystä madaltaa henkilötunnuksen tunnistuskäytön ja identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi. Luonnoksen mukaan hallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinti väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin ja siten helpottaa ulkomaalaisten henkilöiden asiointia suomalaisen henkilötunnuksen avulla Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös helpottaa henkilöiden yksilöintiä niissä organisaatioissa, joissa ulkomaalaiset henkilöt asioivat ja vähentää organisaatiokohtaisten keinotunnusten sekä kaksinkertaisten rekisteri-identiteettien määrää. Tavoitteena on lisäksi kehittää väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa, luotettavuutta ja tietojen laatua ottamalla käyttöön uusia henkilön perustietojen lähdettä sekä henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavia tietoja, sekä mm. vähentää kaksinkertaisten rekisteröintien määrää ja parantaa väestötietojärjestelmän tietojen yleistä laatua. Esityksellä on tarkoituksena myös parantaa ihmisten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa sekä ehkäistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää poistamalla henkilötunnuksesta sukupuolta koskeva tieto ja myös luoda väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle kokonaan henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus, joka mahdollistaisi henkilöiden yksilöinnin yhteiskunnassa nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Maahanmuuttovirasto toteaa, että kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottojärjestelmän näkökulmasta hallituksen esityksen tavoitteet tukevat hyvin olemassa olevien epäkohtien korjaamista. Muiden hakijoiden kohdalla mahdollisuus saada henkilötunnus nykyistä aiemmin voisi helpottaa esimerkiksi Suomeen muuttoon liittyvien toimia kuten asunnon hankintaa. Esitys on sinänsä kannatettava, mutta käytännössä ratkaistavia haasteita on vielä esimerkiksi moninkertaisen harkinnan välttäminen. Eli se, ettei ensin harkita hakijan väestötietojärjestelmään rekisteröinnin edellytyksiä ja sitten oleskeluoikeuden saamisen edellytyksiä. Maahanmuuttovirasto katsookin, että esityksessä tuotu mahdollisuus henkilötunnuksen aiempaan saamiseen, mutta ei subjektiivinen oikeus siihen, on kannatettava. Maahanmuuttovirasto kiinnittää huomiota myös esityksen mukanaan tuomiin tietojärjestelmämuutosten tarpeisiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin ja toteaa, että asteittaiset muutokset (mm. riittävyysratkaisu, sukupuolineutraaliuden toteuttaminen ja uusi yksilöintitunnus) järjestelmissä lisäävät kokonaiskustannuksia.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • STTK kiittää mahdollisuudesta lausua henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettua lakia, tietosuojalakia, henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia sekä henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Esityksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle henkilötunnuksen rinnalle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Hallituksen esityksen luonnoksen lisäksi lausuntopyynnön liitteenä on alustava luonnos laintasoisiin säännöksiin liittyviksi asetustason säännöksiksi. Säädösmuutosehdotusten lisäksi samalla pyydetään lausuntoa henkilötunnuksen käyttöön liittyvästä informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta sekä henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. STTK katsoo, että yksilön näkökulmasta henkilötunnuksen antamisen laajentamisella ja aikaistamisella on suuri merkitys ja pitää muutoksia maahantulon sujuvoittamisen kannalta perusteltuina. Hallituksen esityksen sivun 41 tietojen mukaan henkilötunnuksen antaminen jo oleskeluluvan hakemusvaiheessa mahdollistaisi tunnuksen saamisen vuositasolla noin 10 000 ihmiselle. Noin 25 000–30 000 ihmistä saisi henkilötunnuksen nykyistä aikaisemmin. Uutta etärekisteröintimenettelyä hyödyntäisi noin 10 000–30 000 ihmistä. Sukupuolineutraali henkilötunnus on peruslähtökohdaltaan ehdottoman kannatettava. Ongelmat liittyvät muutoksen aiheuttamiin suuriin kustannuksiin ja uudistukseen valmistautumiseen tarvittavaan riittävän pitkään aikajänteeseen.
      • Trasek ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Trasek ry kiittää tilaisuudesta antaa lausuntonsa. Pidämme esitettyä henkilötunnusuudistusta tarpeellisena ja sen tavoitteita hyvinä. Samalla kuitenkin huomautamme, että uudistus tällaisenaan jää puolitiehen: siirtymä esitetyn kaltaiseen yksilöintitunnukseen olisi ollut merkittävästi parempi.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Digi- ja väestötietovirasto on ollut mukana lausuttavana olevien uudistusten valmistelussa ja se pitää niitä kokonaisuutena tärkeinä ja kannatettavina. Nykyisen henkilötunnusjärjestelmän keskeisenä epäkohtana on, että ulkomaalaisilta henkilöiltä henkilötunnus joko puuttuu kokonaan tai se saadaan liian myöhäisessä vaiheessa; henkilön jo asioidessa Suomessa viranomaisten ja yksityisten tahojen palveluissa, joiden tuottamisen puitteissa on tarve yksilöidä henkilöt eri tietojärjestelmissä. Henkilötunnus myönnetään tällä hetkellä vasta monimutkaisen ja pitkäkestoisen henkilöllisyyden ja maahantulon edellytysten selvittämisen prosessin lopputuotteena, vaikka olennainen tarve on sille, että henkilö pystytään identifioimaan heti alussa yhdeksi ja samaksi henkilöksi eri asiointiprosesseissa ja ettei henkilölle voisi muodostua monta eri rekisterihenkilöllisyyttä: kaikille Suomessa asioiville henkilöille on tarve saada heti ensikontaktissa Suomeen yksi muuttumaton yksilöivä tunniste ja siihen liitetty henkilöllisyys koko elämänkaaren ajaksi. Tämän periaatteen toteuttaminen edellyttää henkilötunnusten riittävyyden varmistamista (väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamista koskenut esitys on ollut lausuttavana jo aiemmin).
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia ja tavoitteiden perustelut hyvin ymmärrettäviä. Tämä siitäkin huolimatta, että tavoitteiden saavuttamiseksi tar-vittavat muutokset aiheuttavat suuren muutospaineen käytettäville järjestelmille sekä prosesseille. Osan tavoitteista aiheuttamat vaikutukset voi arvioida hyvinkin nopeasti toteu-tumisensa jälkeen näkyvän Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) toiminnas-sa. Pidemmän kehityksen vaativat tavoitteet ja niiden tarkempi toteutuminen, käytön laajentuminen sekä aikataulu ovat vaikeampia ennustaa, joten niiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen PSHP pyrkii tarpeen mukaan. Tämän esityksen tavoitteiksi ei ole sisällytetty henkilötunnusten riittävyyden varmistamista, koska se mainitaan ratkaistuksi jo aiemmin muuttamalla tähän liittyvää valtioneuvoston asetusta. Kuitenkaan tästä ei ole tehty päätöstä eikä asetuksen tarkkaa sanamuotoa ole tiedossa. Vasta päätöksen jälkeen tiede-tään tarkka sanamuoto ja vaadittavien muutosten tarkempi suunnittelu on mahdollista. Kuitenkin tämä on merkittävin ja eniten PSHP:ssä muutoksia ai-heuttava muutos tässä muutosten kokonaisuudessa, jotka astuvat voimaan jo 1.1.2023.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari kannattaa hallituksen esityksen tavoitteita ja pitää erityisen tärkeänä toimia osaajien maahanmuuton helpottamiseksi ja edistämiseksi. Suomea ja suomalaisia yrityksiä vaivaa vakava osaajapula, jonka keskeinen ratkaisu on ulkomaalaisten osaajien maahanmuuton kasvattaminen. Myös väestörakenteen muutoksen tuomia haasteita voidaan keventää osaamiseen perustuvan maahanmuuton avulla. Osaajien maahanmuuton helpottamisen ja edistämisen kannalta Keskuskauppakamari pitää tärkeimpänä esitetyistä uudistuksista mahdollisuutta tallentaa ulkomaalaisten henkilöiden tiedot nykyistä aiemmin väestötietojärjestelmään, mahdollisuutta saada nykyistä aiemmin suomalainen henkilötunnus ja etärekisteröinnin mahdollistamista. Keskuskauppakamari painottaa, että tulevaisuudessa pitää päästä tilanteeseen, jossa tunnistautuminen pystytään tekemään kokonaan sähköisesti eikä henkilön fyysistä asiointi viranomaisen luona enää vaadita. Ulkomaalaisten henkilöiden asiointiin liittyy nykyjärjestelmän puitteissa paljon haasteita, jotka vähentävät Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä, tekevät maahantulosta tarpeettoman hankalaa, vaikeuttavat integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja heikentävät selvästi maahantulokokemusta. Maahantulon sujuvuudella on suora yhteys Suomen maakuvaan. Pidämme myös ihmisten yksityisyyden suojan ja tietosuojan parantamiseen liittyviä tavoitteita erittäin hyvinä. Tässä keskeisessä osassa on uusi yksilöintitunnus, jonka käyttöönottoa Keskuskauppakamari kannattaa. Yksilöintitunnus luo myös tarpeellisen teknologisen pohjan yhteiskunnan digitaalisen perusinfrastruktuurin kehittämiselle tulevaisuudessa. Keskuskauppakamari huomauttaa, että hyvien tavoitteiden, mahdollistavan lainsäädännön ja teknisten valmiuksien lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikki viranomaiset ottavat mahdollisimman nopeasti käyttöön uuden lainsäädännön suomat mahdollisuudet, kuten etärekisteröinnin. Ilman todellista tarvetta ei pidä vaatia vahvistettua VTJ-identiteettiä.
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Kuluttajaliitto on kiinnittänyt lausunnossaan huomioita niihin seikkoihin, joilla saattaa olla vaikutusta kuluttajien ja julkisten palveluiden käyttäjien asemaan ja esittää kohteliaimmin eri otsikoiden alla olevat huomiot.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tulli toteaa, että esityksen tavoitteet ovat hyvin asetettuja ja sellaisenaan kannatettavia. Esityksellä ei ole suurta vaikutusta Tullin toimintaan. Esimerkiksi valvontatoiminnassa Tulli varmistaa henkilöllisyyden usein matkustusasiakirjan tai muun henkilökortin perusteella. Tullirikosten selvittämisessä varmennus saattaa myös tapahtua biometrisellä tunnisteella (sormenjälkitunniste, DNA-tunniste jne.), eikä pelkästään henkilötunnuksen perusteella. Myös tietosuojalainsäädännön yleiset periaatteet henkilötietojen suojasta ja tietosuojavaatimusten huomioimisesta on otettu hyvin huomioon. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto voi yleisesti ottaen parantaa yksityisyyden suojaa ja mahdollistaa samalla henkilöiden yksilöinnin nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Yksilöintitunnuksen muotoilun osalta pidetään hyvänä sitä, että tunnus on saman pituinen kuin henkilötunnus. Erikoisena pidetään kuitenkin välimerkin tarvetta ja sen paikkaa (joka on eri kuin henkilötunnuksessa). Mikäli tarkoituksena on henkilötunnuksesta poikkeavan tunnuksen luominoen ei välimerkkiä ehkä tarvitsisi ollenkaan. Tulli pitää myös tärkeänä, että väestötietojärjestelmää kehitettäisiin tunnistamaan automaattisesti sinne jo kerran syötettyjä tietoja esimerkiksi ulkomaan kansalaisten osalta. Suomi.fi -tunnistuksen uudistamisen yhteydessä tulisi tässä esityksessä mainitut uudistukset, kuten yksilöintitunnuksen käyttäminen, ottaa huomioon. Lisäksi Tulli peräänkuuluttaa tarkempia esimerkkejä siitä, mitä tarkoitetaan henkilöllisyyden varmistamisella ”luotettavista asiakirjoista” asiakkaan tunnistamiseen liittyen. Vuodesta 2027 lukien kaikki uudet henkilötunnukset annettaisiin esityksen mukaan sukupuolineutraaleina. Henkilötunnuksen rakenne muuttuu kuitenkin välimerkkien osalta jo 1.1.2023 lukien. Esityksen mukaan uudet välimerkit on tarkoitus ottaa käyttöön vasta käytettävissä olevien nykyisten välimerkkien yksilönumeroiden loputtua. Tulli peräänkuuluttaa arviota siitä missä vaiheessa uusia merkkejä käytännössä joudutaan henkilötunnusten riittävyyden vuoksi ottamaan käyttöön. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, missä aikataulussa järjestelmämuutokset on tehtävä henkilötunnuksia käsitteleviin järjestelmiin.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Tulevien muutosten hahmottamista ja niistä lausumista vaikeuttaa kuitenkin se, että nyt lausuntopyynnölle on tullut hiukan eri aikaan useita lakiuudistuksia, joilla on selvästi keskinäisiä liityntöjä.
      • Seta ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Seta katsoo, että uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia. Pidämme kuitenkin valitettavana, että uudistusta ollaan tekemässä suppeana muutaman kohdan korjauksena koko hetu-järjestelmän uudistamisen sijaan. Henkilötunnuksen väärinkäytön ehkäisemisen, yksityisyyden suojan vahvistamisen ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen kannalta parempi ratkaisu olisi kokonaan uudenmuotoinen henkilötunnus, jossa ei ole syntymäaika- tai sukupuolitietoa, kuten hetu-uudistuksen loppuraportissa (2020) ehdotettiin. Uudistuksen lähtökohta olisi tullut olla loppuraportin ehdotuksen toteuttaminen riittävän pitkällä siirtymäajalla. Esityksen heikkous onkin, että moni sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa joutuu edelleen muuttamaan henkilötunnuksen oman yksityisyyden suojan sekä syrjinnältä välttymisen vuoksi. Henkilötunnuksen muuttaminen vaatii henkilöltä useita toimenpiteitä.
      • DNA Oyj
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tietoliikennealalle arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat alimitoitetut, tietojärjestelmien ja uusien rajapintojen muutostarpeista syntyy merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tavoitteet ovat selkeät ja kannatettavat. Etärekisteröinti sujuvoittaa ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänottoa ja ulkomaalaisten henkilöiden palkkaamista korkeakouluihin ja helpottaa viranomaisten välistä tietojen siirtoa. Etärekisteröintiä koskeville muutoksille tulee varata riittävän pitkä siirtymäaika.
      • Turun kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Henkilötunnusjärjestelmän helppokäyttöisyys tuo kuntatasolla monia kunnan käsittelyprosesseja ja toimintatapoja helpottavia elementtejä. Toisaalta henkilötunnusjärjestelmän muutos tarkoittaa kuntatasolla suurehkoja tietojärjestelmien uusimistoimenpiteitä ja muita merkittäviä ja kustannuksia tuovia muutoksia. Samalla tehtävä muutos henkilötunnuksen rakenteeseen, jossa sukupuolta koskeva tieto poistetaan, on omiaan edistämään yksilön tietosuojaa yhä paremmin. Kokonaisuudessaan esityksen tavoitteet nähdään tarpeellisina. Esityksen tavoitteet parantaisivat myös henkilön tietojen tietosuojaa ainakin niiltä osin, kun kyseessä on unionin yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa esitellyt tietojen täsmällisyyden sekä eheyden ja luottamuksellisuuden periaatteet. Myös kuntatasolla tietojen oikeellisuudesta ja paikkansapitävyydestä varmistuminen todennäköisesti helpottuisi tavoitteiden onnistuessa. On kuitenkin huomattava, että esityksen tavoitteet, esimerkiksi rekisteröitymisen aikaistaminen ja laajentaminen sekä niiden mukanaan tuoma tietojen yhdistely erilaisiin tarpeisiin, vaativat toimenpiteitä myös yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa mainittujen periaatteiden, eli tietojen käyttötarkoitussidonnaisuuden ja niiden minimoinnin näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttamisen ohella on huomioitava, että rekisteröidyllä on oltava ajantasaisesti päivittyvä tilannekuva siitä, mitä hänen tietojaan on yhdistelty mihinkin tarkoituksiin. Tietojen aikaisempi ja laajamittaisempi kerääminen ei siis saa johtaa hämärtyneeseen käsitykseen siitä, mitä käyttötarkoitusta varten tiedot on alun perin kerätty tai ovatko nämä kerätyt tiedot olennaisia ja asianmukaisia ottaen huomioon niiden käyttötarkoitus
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • SAK kannattaa esityksen tavoitteita, mutta kiinnittää samalla huomiota henkilötunnuksen uudistuksesta eri tietojärjestelmille aiheutuviin kustannuksiin.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tietosuojavaltuutetun lausunto Luonnos hallituksen esitykseksi Yleiset huomiot Valtiovarainministeriö on pyytänyt tietosuojavaltuutetun toimistolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (myöhemmin VTJ-laki) sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta, henkilötunnuksen käyttöä koskevasta informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta, sekä henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. Lausuntopyynnön kohteena olevat ehdotukset on valmisteltu valtiovarainministeriön perustamassa henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevassa hankkeessa. Kiitän mahdollisuudesta lausua asiassa. Yleisenä huomiona katson, että tietojen väestötietojärjestelmään tallettamisen osalta henkilötietojen käsittelyn roolitusta ei ole arvioitu riittävästi. Digi- ja väestötietoviraston, Maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon rooleja ja vastuita tulisi edelleen selkeyttää. Esityksessä ehdotetaan, että Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston tehtäviä ulkomaan kansalaista koskevien tietojen rekisteröinnissä väestötietojärjestelmään laajennettaisiin siten, että ne voisivat jatkossa myös muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn ulkomaan kansalaisen tietoja. Rekisteröitävät tiedot olisivat kuitenkin muuhun lainsäädäntöön perustuvien viranomaistehtävien hoitamisen yhteydessä kerättyjä henkilötietoja. Oikeus muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn henkilön tietoja rajattaisiin koskemaan vain niitä tietoja, joita ky-seisillä viranomaisilla olisi ehdotuksen toteutuessa oikeus myös ensirekisteröinnissä tallettaa väestötietojärjestelmään. (esityksen s. 31). Mainitut tehtävät olisi määritelty VTJ-lain 22 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä ja 22 a §:n 1 momentin kolmannessa virkkeessä. Pyydän kiinnittämään huomiota siihen, että henkilötietojen käsittelyn vastuut ja näin ollen myös henkilötietoja käsittelevien tahojen roolit on määriteltävä selkeästi ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista. Yleisen tietosuoja-asetuksen tietosuojaperiaatteiden mukaisesti henkilötietojen käsittelyn tulee olla läpinäkyvää rekisteröidyille. Erityisesti rekisteröidyn perusoikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi rekisteröidylle tulee olla selvää, kuka vastaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä, jotta rekisteröity pystyy käyttämään yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksia. Siten, ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista tulisi määritellä, kuka vastaa siitä, että tiedot ovat oikein. Esityksessä todetaan ensinnäkin, että Digi- ja väestötietovirastolla, Maahanmuuttovirastolla ja Verohallinnolla olisi kaikilla oikeus tallettaa tietoja ensirekisteröinnissä sekä myös oikeus muuttaa ja lisätä tietoja väestötietojärjestelmään. Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston oikeus muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn tietoja rajattaisiin koskemaan vain niitä tietoja, joita niillä olisi ehdotuksen toteutuessa oikeus myös ensirekisteröinnissä tallettaa väestötietojärjestelmään (esityksen s. 31). Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston päivitysoikeuden ulkopuolelle rajattaisiin niiden tietojen päivittäminen, millä on vaikutusta henkilötunnuksen muodostumiseen (esityksen s. 31-32). Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto toimisivat myös tietojen tallettajana ja ylläpitäjänä yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. (esityksen s. 62) Mainittu tehtävä olisi niin ikään päällekkäinen sillä jokainen edellä mainittu taho olisi vastuussa samojen tietojen tallettamisesta ja muuttamisesta. Nähdäkseni edellä esitetyn mukaisesti Digi- ja väestötietovirasto, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto vastaisivat kaikki siitä, että rekisterimerkinnät ovat oikein. Korostan tässä yhteydessä yleisen tietosuoja-asetuksen täsmällisyyden periaatetta, jonka mukaan rekisterinpitäjä vastaa siitä, että tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä (5 artikla 1 kohta d alakoh-ta). Esityksessä ei ole tuotu riittävän selvästi esiin sitä, kuka vastaa tietojen täsmällisyydestä tilanteessa, jossa jokainen edellä mainittu taho voi tehdä muutoksia väestötietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Esityksen mukaan esitystä valmisteltaessa on arvioitu, tulisiko väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjyys järjestää yhteisrekisterinpitäjyytenä. Esityksen mukaan [e]duskunnan perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa yhteisrekisterinpitäjyyttä koskeviin säännösehdotuksiin arvioidessaan maahanmuuttohallinnon henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä (PeVL 62/2018 vp, s. 4–5 ja 7/2019 vp, s. 5–8). Valiokunnan mukaan sääntelyratkaisu, jossa laaja joukko viranomaisia olisi määritelty rekisterinpitäjiksi sen sijaan, että niiden tarpeellinen tiedonsaanti olisi varmistettu esimerkiksi tiedon luovu-tusta ja saamisoikeuksia koskevalla sääntelyllä, poikkesi tavanomaisesta. (esityksen s. 63) Mainitussa perustuslakivaliokunnan lausunnossa on ollut kyse lakiehdotuksesta, jossa laaja joukko eri viranomaisia olisivat toimineet yhteisrekisterinpitäjänä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan [l]akiehdotus ja sillä perustettavaksi ehdotettava poikkeuksellisen laaja yhteisrekisterinpitäjyys vaikuttavat perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan koskevan käyttötarkoitukseltaan varsin erilaisia tietoja, joiden yhteinen tekijä on ainoastaan maahanmuuttoon tavalla tai toisella liittyminen. Esityksen perusteluista käy ilmi, että mainittujen viranomaisten tarpeet henkilötietojen käsittelyyn eroavat paljon toisistaan. Valiokunnan mielestä sääntelyratkaisu, jossa kaikki mainitut viranomaiset on kuitenkin määritelty rekisterinpitäjiksi sen sijaan, että niiden tarpeellinen tiedon- saanti olisi varmistettu esimerkiksi tiedon luovutusta ja saamisoikeuksia koskevalla sääntelyllä, poikkeaa tavanomaisesta. (PeVL 62/2018 vp. s.5) Yhdyn perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että yhteisrekisterinpitäjyyttä ei tule tulkita liian laajasti. Kuitenkin nyt lausuttavana olevassa lakiehdotuksessa henkilötietojen käyttötarkoitus, henkilötietojen ylläpitäminen väestötietojärjestelmässä, koskisi samoja ennalta määriteltyjä tietoja. Mahdollisen yhteisrekisterinpitäjyyden osalta on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että yhteisrekisterinpitäjyys voi tulla kyseeseen myös vain tietyn käsittelytoimen osalta. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa Fashion ID katsottiin, että [y]ksikköä pidetään toisen (toisten) kanssa yhteisrekisterinpitäjänä vain niiden toimintojen osalta, joiden osalta se määrittää yhdessä muiden kanssa saman tietojenkäsittelyn keinot ja tarkoitukset erityisesti silloin, kun päätökset ovat yhteneviä. Jos jokin näistä tahoista päättää yksin käsittelyketjua edeltävien tai seuraavien toimintojen tarkoituksista ja keinoista, tätä yksikköä on pidettävä tämän edeltävän tai myöhemmän toimen ainoana rekisterinpitäjänä. (Tuomio Fashion ID, C-40/17, ECLI:EU:2018:1039, kohta 74) Vaikka katsottaisiin, että Digi- ja väestötietovirasto, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto eivät toimisi yhteisrekisterinpitäjänä, tulisi henkilötietojen käsittelyn vastuut olla selviä ja läpinäkyviä. Kuten jo edellä totesin, olisi oltava selvää, mikä edellä mainituista tahoista vastaa siitä, että rekisterimerkinnät ovat oikein. Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että esityksessä toisaalta myös todetaan [m]aahanmuuttoviraston ja Verohallinnon toimivan Digi- ja väestötietoviraston ohjeiden mukaisesti (esityksen s.32). Esityksestä ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, minkä käsittelytoimen osalta Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto toimivat Digi- ja väestötietoviraston ohjeiden mukaisesti. Katson, että edellä mainittua tulee selkeyttää, mikäli kyse on henkilötietojen käsittelystä rekisterinpitäjänä toimivan Digi- ja väestötietoviraston lukuun. Henkilötietojen käsittelystä säädetään yleisen tietosuoja-asetuksen 28 artiklassa, jonka mukaan henkilötietojen käsittelijä käsittelee henkilötietoja ainoastaan rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti (28 artikla 3 kohta a alakohta).
      • Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa, että työttömyyskassat eivät näe käyttötarvetta yksilöintitunnukselle. Työttömyyskassat tarvitsevat ansiopäivärahan maksatuksessa tiedon henkilön iästä, koska iällä voi olla vaikutusta saataviin etuuksiin. Tällä hetkellä tieto saadaan henkilötunnuksesta, mikä on toimiva ratkaisu. Muutokset henkilötunnusjärjestelmään aiheuttavat hyvin huomattavia kustannusvaikutuksia. Yhteisjärjestö toteaa, että yksilöintitunnuksen käytöstä ei saisi tulla velvoittavaa. Esityksen perusteluista jää myös epäselväksi ehdotetun yksilöintitunnuksen käyttötarkoitus ja -tarve ottaen huomioon muutoksen aiheuttamat merkittävät kustannukset. Mikäli yksilöintitunnus otetaan käyttöön, on tärkeää, että yksilöintitunnuksen käyttöönottava organisaatio vastaa tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta. Henkilötunnuksen saaminen on edellytys useiden palveluiden pääsyyn Suomessa. Näin ollen pidämme hyvänä ehdotuksia, joilla mahdollistetaan henkilötunnuksen saamisen yksinkertaistamista ja nopeuttamista koskevat ehdotukset.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden henkilötietoriippumattoman yksilöintitunnuksen käyttöönotolle henkilötunnuksen rinnalle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Uudistuksen tarkoituksena on myös varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Ehdotuksilla olisi laajoja vaikutuksia sekä ihmisiin että kaikkiin organisaatioihin, jotka käsittelevät toiminnassaan henkilötunnusta. Esitysluonnoksen mukaan ehdotuksilla olisi myönteisiä vaikutuksia erityisesti tietosuojaan, ihmisten yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon sekä sukupuolivähemmistöjen asemaan. Veronmaksajain Keskusliitto pitää esityksen tavoitteita kannatettavina jäljempänä uutta yksilöintitunnusta koskevin varauksin.
      • Porvoon kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tavoitteet ovat hyvät liittyen maahanmuuttoon, sukupuoli-identiteettiin ja tietosuojaan. Ehdotuksesta aiheutuvia kustannuksia tulisi kuitenkin punnita suhteuttaen niitä odotettaviin hyötyihin. Täytäntöönpanoon on varattava riittävästi aikaa ja rahaa.
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen saamisen aikaistaminen selkeyttää yleisesti etuushakemusten käsittelyn prosesseja Kelassa helpottaen etuushakemusten vireille laiton aikaisemmassa vaiheessa ja samalla vähentäen sitä manuaalista työtä, joka liittyy ennen henkilötunnuksen saamista vireille laitettujen hakemusten yhdistämiseen tunnukseen, kun se on väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjän toimesta muodostettu. Etärekisteröinti myös mahdollistanee joltain osin etuuden ratkaisemisen aikaisemmassa vaiheessa. Kelassa ei nähdä perusteita tai hyötyjä uudelle yksilöintitunnukselle
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • PRH kannattaa esityksessä mainittuja tavoitteita siltä osin kuin ne tukevat yhteiskunnan digitaalisten palveluiden kehittämistä. Uudistus aiheuttaisi mm. julkisen sektorin rekisterinpitäjille huomattavia lisä- tai muutoskustannuksia.
      • Eläketurvakeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Eläketurvakeskus pitää esityksessä mainittuja tavoitteita pääosin hyvinä. Uutta yksilöintitunnusta ei työeläkealalla kuitenkaan nähdä tarpeellisena.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää esitystä ja sen tavoitteita yhdenvertaisuuden näkökulmasta oikeasuuntaisena. Esityksen tavoitteiksi ilmoitetaan muun muassa henkilötunnusjärjestelmän uudistaminen mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin sekä henkilötunnuksen rakenteen muuttaminen poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Valtuutettu ei ole kattavasti arvioinut esityksen vaikutuksia eri ryhmien näkökulmasta vaan on keskittynyt eräisiin ulkomaalaisia koskeviin seikkoihin. Nyky-yhteiskunnassa palveluiden ja asioinnin yhä enenevästi digitalisoituessa on yhdenvertaisuuden käytännön toteutumisen näkökulmasta erittäin tarpeellista, että sähköisen tunnistamisen käyttömahdollisuudet ovat kaikkien saatavilla ja siksi myös henkilötunnuksien saamisessa on edistettävä yhdenvertaisuuden toteutumista. Valtuutettu korostaa, että esityksen jatkovalmistelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että henkilötunnus voidaan myöntää yhdenvertaisesti eri ulkomaalaisryhmille.
      • HUS -kuntayhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • HUS pitää uudistusta kokonaisuudeltaan kannatettavana. Uudistus poistaisi henkilötunnuksesta tunnistetietoja kuten iän ja sukupuolen, jolloin yksilön henkilötietosuoja parantuisi. Myös yksilöintitunnusta pidettiin hyvänä ehdotuksena, joka lisää entisestään henkilötietosuojaa. HUS pitää erittäin todennäköisenä, että sekä henkilötunnus- että yksilöintitunnusuudistus tulevat aiheuttamaan eri toimijoilla valtavasti muutoksia IT-järjestelmiin. Muutokset tulevat vaatimaan suuren työpanoksen ja sitä kautta tulevat aiheuttamaan paljon IT-kehityskustannuksia erityisesti niihin tietojärjestelmiin, joissa nykymuotoisesta henkilötunnuksesta päätellään henkilön ikä- ja sukupuolitieto.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Suhtaudumme esityksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti. Uutta yksilöintitunnusta pidämme kuitenkin tarpeettomana.
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ulkoministeriö kannattaa esityksen tavoitteita ja pitää niitä perusteltuina.
      • Lapin yliopisto, Mikkola Hannu
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Lapin yliopisto pitää esityksen tavoitteita yleisesti kannatettavina, erityisesti uudistamisella tavoiteltavan tasa-arvoisemman henkilön yksilöintivälineen osalta, sekä sen myötä parantuvan tietosuojan osalta. Mahdollinen lainsäädännön muutos koskee lukuisia yliopiston käytössä olevia tietojärjestelmiä. Myös näiden tietojärjestelmien integraatiot muihin ulkopuolisiin järjestelmiin ovat muutosten kohteena. Yleisesti ottaen yliopiston tietojärjestelmissä ei ole tarvetta tunnistaa henkilön sukupuolta. Opintohallinnossa voidaan kuitenkin tunnistaa joitakin sukupuolisidonnaisia oikeuksia. Nämä ovat kuitenkin huomioitavissa ja järjestettävissä myös uuden sukupuolineutraalin henkilötunnuksen myötä. Järjestelmät ovat muokattavissa uudistuksen asettamiin vaatimuksiin, mutta täytäntöönpano edellyttää riittäviä ajallisia sekä taloudellisia resursseja.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainministeriölle hallituksen esityksestä henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista. Tane edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa, joten lausunto keskittyy sukupuolten tasa-arvoon liittyviin näkökulmiin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että henkilötunnuksen uudistamisen ja riittävyyden varmistamisen yhteydessä on erittäin järkevää samalla lisätä tunnuksen avulla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä edistää tietosuojaa ja tietojen minimointiperiaatetta. Tane kannattaa esitystä sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta ja kiittää pyrkimyksestä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.
      • Haidion
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Hetu-uudistuksella mahdollistetaan ulkomaalaisten rekisteröinti VTJ:ään aiemmassa vaiheessa, joka on toivottavaa, sillä mitä aiemmin on käytössä yksi luotettava henkilön yksilöivä tunniste, sen paremmin vältämme tilapäistunnuksia sekä tilanteita, joissa henkilö esiintyy useamman tunnuksen takana palveluissa. Tämä ongelma ei kuitenkaan täysin poistu kaikissa käyttötapauksissa, sillä Suomeen tahtovien, Suomen kanssa asioivien henkilöiden asiointipolkuun jää käyttötapauksia, jotka edeltävät VTJ:ään rekisteröintiä. Näissä tapauksissa henkilöille on luotava jokin muu tunniste, joka heidät yksilöi. Tarve on siis huomioida tämän muun edeltävän yksilöintitunnuksen väistämätön olemassaolo. Nykyisellään tämä muu yksilöintitunniste saattaa olla alemmalla luotettavuustasolla kuin henkilötunnus ja siitä saattaa puuttua takeet yksilöinnin varmuudesta (henkilöllä voi olla enemmän kuin yksi tunnus vaikka sitä pyritään välttämään). Muu yksilöintitunnus on lähes poikkeuksetta luotu jonkun yksittäisen tahon toimesta sen omaa käyttötarkoitusta varten. Irrallaan muut yksilöintitunnukset eivät salli käyttäjäpolun seurantaa laajemmassa kuvassa, sillä tunnukset eivät yksilöi käyttäjää muissa järjestelmissä. Henkilötunnusta edeltävä yksilöivä tunniste, joka olisi useamman toimijan tarpeeseen tarjottava toisi merkittäviä etuja aivan kuten henkilötunnuksen myöntäminen aikaisemmassa vaiheessa käyttäjän polkua on tuomassa nykyisellä ehdotuksella. Tämä muu yksilöintitunnus jatkaa eloaan ja tarpeellisuuttaan niissä käyttötapauksissa, joissa ei haluta syystä tai toisesta käyttää henkilötunnusta ja/tai toimitaan alemmalla luottamustasolla. Kuitenkin se, että tunnukset olisivat yleisesti, korvaten käyttötapauskohtaiset tunnukset, mahdollistaisi näiden käyttötapausten linkittämisen laajempaan henkilön digitaalisen identiteettiin.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valtiovarainministeriön laatimasta luonnoksesta henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriö pitää uudistusta tarpeellisena erityisesti henkilötunnusten riittävyyden kannalta ja esityksen tavoitteita kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönotolla voidaan ehkäistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä parantaa yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa. Syrjinnän vähentämisen näkökulmasta on myönteistä, mitä vähemmän yksilön ominaisuuksiin liittyviä tietoja henkilötunnukseen sisältyy. Tietosuojan näkökulmasta olisi myös tärkeää, että henkilöt voitaisiin jatkossa yksilöidä henkilötunnuksen lisäksi myös kokonaan henkilötietoriippumatonta yksilöintitunnusta hyödyntämällä. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että yksilöintitunnuksen käyttöönotto helpottaisi henkilöiden yksilöimistä erityisesti silloin, kun viranomaisella, yrityksellä tai muulla yhteisöllä ei olisi tietosuojalainsäädännön mukaista perustetta käsitellä henkilötunnusta. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotosta aiheutuu muutostarpeita työ- ja elinkeinoministeriön ja sen hallinnonalan virastojen hallinnoimiin tietojärjestelmiin mukaan lukien työvoimahallinnon tietojärjestelmät. Tietojärjestelmämuutoksista aiheutuu myös kustannuksia, mutta kustannusten määrä voidaan selvittää vasta, kun tiedetään, missä laajuudessa uusi yksilöintitunnus otetaan käyttöön virastoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää lisäksi tärkeänä, että erilaisten keinotunnusten sijaan henkilöt voitaisiin jatkossa yksilöidä eri viranomaisissa ja muualla asioidessaan yhdenmukaisesti määräytyvän henkilötunnuksen tai yksilöintitunnuksen avulla, jolloin voitaisiin esimerkiksi välttyä kirjaamasta samalle henkilölle useampia asiakkuuksia ja siten parantaa asiakastietojen eheyttä eri viranomaisissa. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa tärkeänä askeleena siirryttäessä kohti tavoitetilana olevaa valtion takaaman identiteetin hallintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että uudistuksella olisi positiivisia vaikutuksia myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinti väestötietojärjestelmään nykyistä aikaisemmin ja laajemmin ja siten helpottaa ulkomaalaisten henkilöiden asiointia suomalaisen henkilötunnuksen avulla Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on samalla helpottaa henkilöiden yksilöintiä niissä organisaatioissa, joissa ulkomaalaiset henkilöt asioivat ja vähentää organisaatiokohtaisten keinotunnusten sekä kaksinkertaisten rekisteri-identiteettien määrää. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että esitetyt tavoitteet ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin ovat kannatettavia eri perusteilla tulevien ulkomaalaisten kannalta ja nopeuttaisivat eri perusteilla maahan muuttavien ulkomaalaisten hyvinvointia, terveyttä ja kotoutumista edistävien palvelujen piiriin pääsyä ja vähentäisivät viranomaistyötä, mitä keinotunnusten käytöstä nykyisellään aiheutuu palvelujen varmistamisessa ja yhteensovittamisessa. Tavoitteet ovat kannatettavia myös työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton edistämisen ja sujuvoittamisen näkökulmasta sekä tukevat työ- ja koulutusperusteisten maahanmuuttajien asettautumista. Mahdollisuus henkilötunnuksen saamiseen aikaisemmassa vaiheessa helpottaisi ulkomaan kansalaisten identifiointia sekä rajallisesti hänen asiointiaan ja hänen oikeuksiensa toteutumista Suomessa. Ainakin viranomaisasioiminen sekä tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös elinkeinoelämän palveluissa asioiminen helpottuisivat. Myös asiakirjojen toimittaminen ja saaminen helpottuisivat ja yksinkertaistuisivat Suomeen hakeutumisen ja saapumisen aikana sekä oleskelun alkuvaiheessa. Lisäksi esitetty uudistus vähentäisi viranomaisten välisiä rekisteröintipyyntöjä ja helpottaisi muuta viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Esitysluonnoksessa on laajasti havainnollistettu mahdollisen uudistuksen vaikutuksia erityisesti viranomaisasiointiin. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että henkilötunnuksen saaminen aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa vähentäisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ulkomaalaisten hyväksikäytön riskejä tarjoamalla vahvemman identiteetin ja tunnistautumismahdollisuuden Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa kuitenkin, että henkilötunnuksen ja sen omaavien henkilöiden hyväksikäyttöön liittyy myös riskejä ja rikollisen toiminnan mahdollisuuksia, joiden ehkäisemisestä olisi uudistuksen toteutuessa erityisesti huolehdittava. Esitysluonnoksessa tuodaan selkeästi esiin, että tosiasiallisesti keskeisin riskinhallintakeino olisi puuttua mahdollisuuksiin hyödyntää toisen henkilön identiteettiä väärinkäytösten välineenä eikä mahdollisuus henkilötunnuksen saamiseen sinänsä. Luonnoksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla ei kuitenkaan ole syytä olettaa olevan vaikutusta väestötietojärjestelmän asemaan, luotettavuuteen tai käytettävyyteen yhteiskunnan perusrekisterinä. Esitysluonnoksen mukaan muutokset johtaisivat myös siihen, että väestötietojärjestelmään rekisteröitäisiin nykyistä selvästi enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan pysyvästi muuta Suomeen tai joiden oleskelu Suomessa jää lyhytaikaiseksi. Luonnoksessa todetaan, että tällaisten henkilöiden tietoja ei kuitenkaan suomalaisessa yhteiskunnassa käytetä laajasti sen vuoksi, etteivät henkilöt toimi Suomessa. Näiden henkilöiden tietoja ei käytännössä juurikaan luovutettaisi väestö-tietojärjestelmästä, eikä heidän tietojensa päivittämättömyys olisi siten merkittävä ongelma väestötietojärjestelmän tietojen käyttäjille. Koska tiedot tosiasiallisesti jäisivät näin vain väestötietojärjestelmään, muutoksesta ei ole syytä olettaa aiheutuvan erityisiä ongelmia tai väärinkäytösriskejä. Esitysluonnoksessa mainitaan, että etärekisteröidyt VTJ-identiteetit pystytään erottamaan muista VTJ-identiteeteistä, kunnes henkilöt ovat käyneet tunnistautumassa viranomaisessa kasvokkain. On huomattava, että esitysluonnoksen mukaan tulevaisuudessa tarvetta henkilön kasvokkain tunnistamiseen myöhemmässäkään vaiheessa ei ehkä enää kehityksen myötä olisi, eikä henkilön tarvitsisi lainkaan asioida fyysisesti viranomaisen luona. Esityksen valmisteluvaiheessa tunnistettu tarve pystyä kaikessa toiminnassa erottamaan etärekisteröintiin perustuvat rekisteri-identiteetit kasvokkain tunnistetuista rekisteri-identiteeteistä saattaisikin esitysluonnoksen mukaan jäädä väliaikaiseksi. Etärekisteröintimenettelyssä ulkomaalainen voisi mobiilisovelluksella itsepalveluna saada tietonsa kirjattua väestötietojärjestelmään ja näin hankkia itselleen suomalaisen henkilötunnuksen. Mobiilisovellukset ovat kansainvälisesti jo melko laajassa käytössä, ja mahdollisuuden hyödyntäminen epäilemättä helpottaisi ja nopeuttaisi myös Suomen viranomaisten toimintaa. Edellytyksenä voisi pääsääntöisesti olla riittävän vahvan kansallisen asiakirjan sekä biometriikan ja kasvojentunnistuksen käyttäminen identifiointiin lähtömaassa henkilötietojen ja muiden asiakirjojen ohella.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Maanmittauslaitos kannattaa esityksessä mainittuja tavoitteita siltä osin kuin ne tukevat yhteiskunnan digitaalisten palveluiden kehittämistä. Osittain uudistukset voivat aiheuttaa eri yksityisen sektorin ja julkisen hallinnon toimijoille lisä- tai muutoskustannuksia, joiden tarkkaa suuruutta on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Esityksen aiheuttamien kustannusten suhdetta siitä saataviin konkreettisiin hyötyihin eri toimijoille ei voi siten punnita. Lisäksi esityksen tavoitteissa ei edelleen oteta juurikaan kantaa muutosten suhteesta Suomi.fi –palveluihin.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen uudistaminen on välttämätöntä. Teknologiateollisuus kannattaa Valtiovarainministeriö ehdotuksen tavoitteita ja erityisesti työhönjohtavaa maahanmuuttoa helpottavaa ulkomaalaisten etärekisteröinnin mahdollistamista, sekä uutta yksilöintitunnusta, joka pitkällä tähtäimellä luo modernin ja joustavan teknologisen pohjan yhteiskunnan digitaalisen perusinfrastruktuurin kehittämiselle. Kiirehdimme etärekisteröinnin toteuttamista ja käyttöönottoa eri viranomaisten palveluissa. Teknisellä ja lainsäädännöllisellä käyttöönoton tuella tulee pyrkiä ennalta välttämään tilanne, että jotkut viranomaiset lykkäisivät etärekisteröinnin käyttöönottoa tai edellyttäisivät palveluissaan vahvistettua VTJ-identiteettiä vain varmuuden vuoksi ilman todellista tarvetta. Maahantulijoiden näkökulmasta eri viranomaisten tarjoamat palvelut ovat osa yhtä kokonaisuutta ja palveluilla on myös keskinäisiä riippuvuuksia, jolloin kokonaisuus toimii etänä ennen maahantuloa vain jos kaikki viranomaiset mahdollistavat palvelujensa käytön etärekisteröintiin pohjautuen.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidän nykyistä laajempaa mahdollisuutta tallentaa muiden kuin Suomen kansalaisten tietoja väestötietojärjestelmään ja laajempaa mahdollisuutta antaa heille henkilötunnus ja uusi yksilöintitunnus perusteltuna ja välttämättömänä. Uusi ehdotettu yksilöintitunnus on tervetullut uudistus. Olen henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista 1.6.2020 antamassani lausunnossa (OKV/268/21/2020) kannattanut siirtymistä sukupuolineutraaliin henkilön yksilöintitunnukseen joka ei sisällä syntymäaikaa tai muita henkilötietoja. Yksilöintitunnus toteuttaisi hyvin yleisen tietosuoja-asetuksen asettaman tiedon käsittelyn minimoinnin vaatimuksen ja mahdollistaisi tunnuksen käytön ilman, että tunnus itsessään antaa tunnusta käsittelevälle tietoja, joita käsittelyn kannalta ei muuten tarvita. Kantani tästä ei ole muuttunut. Samoin apulaisoikeuskansleri on lausunnossaan 22.4.2022 (OKV/873/21/2021) luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentin muuttamisesta korostanut tarvetta korvata henkilötunnus ensi tilassa ratkaisulla, jossa henkilötunnus tai sen korvaava muu tunnus ei anna mahdollisuutta päätellä henkilötunnuksen haltijan taustaa tai muita ylimääräisiä henkilötietoja. Pidän valitettavana, että esitetyn yksilöintitunnuksen käyttöön ei olla velvoittamassa tai ohjaamassa lainsäädännön keinoin. Pidän todennäköisenä, että ilman yksilöintitunnuksen käyttöön ohjaavaa sääntelyä yksilöintitunnuksia ei tosiasiassa tulla käyttämään ja henkilötunnus tulee edelleen olemaan pääsääntöinen tapa yksilöidä henkilö viranomaisasioinnissa ja kaupallisissa palveluissa.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ulosottolaitos pitää esityksen tavoitteita yleisellä tasolla kannatettavina.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Rikosseuraamuslaitoksella ei ole lausuttavaa esityksestä.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tapa muuttaa merkkiavaruutta niin, ettei henkilötunnuksen muoto muutu merkittävästi, on hyvä ja helpottaa muutosten toteuttamista tietojärjestelmissä. On oikein hyvä, että jatkossa varsinainen henkilötunnus voitaisiin luoda nopeammin pysyvänä ja luopua väliaikaisen henkilötunnuksen käytöstä. Myös uusi yksilöivä tunnus ja mahdollisuus henkilöiden etärekisteröintiin ovat kannatettavia ja hyödyllisiä muutoksia.
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • FiComin keskeiset viestit • Ehdotettujen uudistusten tavoitteet ovat ymmärrettäviä, mutta uusimuotoinen yksilöintitunnus ei ole tarpeellinen. • Uusi yksilöintitunnus voi selkeyttämisen sijaan aiheuttaa myös sekaannusta. • Tietoliikennealalle arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat alimitoitetut. FiCom pitää ehdotettuja toimenpiteitä hyvänä keskustelunavauksena, mutta uudistuksiin ryhdyttäessä tulee huomioida niiden vaikutukset julkisten ja yksityisten toimijoiden tietojärjestelmiin sekä uudistuksista aiheutuva työmäärä. Sukupuolisidonnaisuuden poistaminen ja henkilötunnusten jakelun laajentaminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta FiCom ei näe perusteita ehdotetun uusimuotoisen henkilötunnusjärjestelmän luomiselle.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Oikeusrekisterikeskus kiittää mahdollisuudesta lausua säädösehdotuksista.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • SOSTE kannattaa esitetyn uudistuksen keskeisiä tavoitteita eli henkilötunnuksen sukupuolineutraaliutta ja henkilötunnuksen myöntämistä nykyistä laajemmalle henkilöryhmälle. Nämä muutokset poistaisivat monia niistä ongelmista, joita niin sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kuin maahan esimerkiksi työhön, opiskelemaan tai turvapaikanhakuun tulevat ihmiset joutuvat kohtaamaan asioidessaan eri tahojen kanssa. Uudistuksen yhteydessä tulisi tarkastella myös mahdollisuutta henkilötunnuksen myöntämiseen kuolleena syntyneelle lapselle. Näin tieto kuolleena syntyneistä saataisiin väestörekisteriin ja osaksi lapsen vanhempien tietoja. Nykyisellään se ei ole mahdollista eikä lasta ”ole virallisesti ollut olemassa”, vaikka lapsen syntyminen luo oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen vanhemmille (vanhempainpäivärahat, hautausvelvollisuus). Lapsen henkilötunnuksen voisi kirjata samalla, kun sairaalassa muutoinkin kirjataan potilastietoja. Muutoksella ei olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia, mutta se helpottaisi myös esimerkiksi terveyspalvelujen toimintaa, kun vanhemmuus ja lapsen kuolema näkyisi suoraan henkilön rekisteritiedoista.
      • Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry. pitää esityksen tavoitteita tarpeellisina ja sinällään kannatettavina.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotuksessa esitetään henkilötunnusjärjestelmän uudistamisen keskeisimmiksi tavoitteiksi nykyistä laajempi henkilötunnusten myöntäminen ulkomaalaisille, sähköisen etärekisteröinnin mahdollistaminen väestötietojärjestelmään, väestötietojärjestelmän identiteetinhallinnan kehittäminen, edellytysten luominen uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle sekä henkilötunnuksen rakenteen muuttaminen poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Amnesty kannattaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamiselle esitettyjä tavoitteita ja pitää niiden toteuttamista tärkeinä askelina yksityisyyden suojaa, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolen moninaisuutta koskevien ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Tarve henkilötunnusjärjestelmän uudistamiselle on ilmeinen, jotta Suomi voi täyttää kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti sille asetetut perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet yksityisyyden suojasta . Kokonaisuudessaan nyt ehdotetut uudistukset ovat rajatumpia kuin mitä Valtiovarainministeriön (VM) aiempi henkilötunnuksen uudistamista pohtinut työryhmä esitti loppuraportissaan . Rajausta on perusteltu ennen kaikkea kustannussyillä. Amnestyn näkemyksen mukaan nyt lausuntokierroksella olevan ehdotuksen myönteiset vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle ovat VM:n edeltävän työryhmän loppuraportin ehdotuksia vähäisempiä ja kokonaisuudessaan riittämättömiä. Ihmisoikeuksien turvaamiseksi Amnesty kehottaa Suomea jatkossakin kehittämään henkilötunnusjärjestelmää suuntaan, jossa tunnus muodostuisi nykyisen rakenteen sijaan sattumanvaraisesta numerosarjasta. Sukupuolen moninaisuuteen liittyvien ihmisoikeuksien toteutuminen on varmistettava myös kaikissa osauudistuksissa siihen asti, kunnes henkilötunnusten rakenne uudistuu kokonaisvaltaisesti. Tässä lausunnossa Amnesty tarkastelee ehdotuksia erityisesti transihmisten sekä ulkomaalaisten ihmisoikeuksiin keskittyvän työn näkökulmista.
      • Tohmajärven kunta
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tohmajärven kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon henkilötunnusjärjestelmän uudistamisesta: Kunnanhallitus toteaa, että uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja uudistuksella on toteutuessaan monia hyötyjä. Uudistuksessa tulee huomioida uudistuksen vaikutukset oman organisaation toimintaa koskien. Omassa toiminnassa huomioitavia asioita ovat eri tietojärjestelmien toimivuus, henkilöstön informointi ja oikeiden toimintatapojen huomioiminen. Kunnanhallitus kiinnitti huomiota henkilötunnusjärjestelmän uudistamisen ehdotuksessa siihen, että onko uudistuksen toteutuessa käytössä rinnakkain monta yksilöintitunnusta, mikä lisäisi epäselvyyttä sitä mitä tunnusta käytetään, vai käytetäänkö molempia. On tärkeää, että tunnukset ja henkilötiedot ovat ajan tasalla.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tasa-arvovaltuutettu vastaa saamaansa lausuntopyyntöön toimivaltansa mukaisesti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä ovat tasa-arvolaissa erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kuten transihmisten ja intersukupuolisten suojelemiseksi syrjinnältä. Tasa-arvolain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvolain 6 c §:n mukaan viranomaisten tulee lisäksi ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvovaltuutettu kannattaa ehdotusta muuttaa henkilötunnuksen rakenne sukupuolineutraaliksi.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Esitetyt muutokset henkilötunnuksen myöntämiseen ja tunnuksen muotoon ovat kannatettavia ja oikean suuntaisia. Henkilötunnusta koskevan lainsäädännön muutoksen yhteydessä olisi kuitenkin ollut mahdollista säätää henkilötunnuksen myöntäminen myös kohtuun kuolleen sekä myöhäisen raskauden keskeytyksen jälkeen syntyneelle lapselle (rv 22 jälkeen tai lapsen paino yli 500 g). Henkilötunnuksen myöntäminen näille lapsille mahdollistaisi lapsen nimeämisen sekä sen, että lapsi näkyy väestörekisterissä vanhempiensa tiedoissa samoilla ehdoilla kuin elävänä syntyneet lapset. Nykytilassa lapsen nimeä ei voida rekisteröidä väestörekisteriin, sillä lapsesta ei kirjoiteta syntymätodistusta, eikä hän saa henkilötunnusta. Tästä huolimatta lapsen syntyminen luo oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen vanhemmille. Kuolleena syntyneen lapsen vanhemmilla on sairausvakuutuslain mukaan oikeus vanhempainpäivärahoihin, mikäli raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli 22 viikkoa. Vanhemmilla on myös velvollisuus haudata tai tuhkata kuolleena syntynyt lapsensa. Lapsen henkilötunnuksen voisi kirjata samalla, kun sairaalassa muutoinkin kirjataan potilastietoja. Muutoksella ei olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia, mutta se helpottaisi terveyspalvelujen toimintaa etenkin isien ja muiden ei-synnyttävien vanhempien osalta, kun vanhemmuus ja lapsen kuolema näkyisi suoraan henkilön rekisteritiedoista. Nykytilanteessa kuolleen lapsen vanhemmat ovat virallisissa tiedoissa lapsettomia. Tämä on monelle myös inhimillisesti raskas asia. Ehdotettu muutos lainsäädäntöön kuolleena syntyneen lapsen osalta Nykyinen lainsäädäntö Väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (128/2010), 32 §:n mukaan terveydenhuollon toimintayksikön, jossa synnytys on tapahtunut, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään. Väestötietolain (661/2009) 24 § 1 mom 3-kohdan mukaan rekisterinpitäjällä on oikeus saada tieto äidiltä tai siltä, jonka hoidossa lapsi on, tieto elävänä syntyneestä lapsesta, jos tietoa lapsen syntymästä ei ole toimitettu terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle. Muutosehdotus Asetuksen 32§:ää sekä väestötietolain 24 § i momenttia on muutettava siten, että ilmoitus lapsen syntymästä on tehtävä myös lapsesta, joka on syntynyt kuolleena raskausviikosta 22 eteenpäin. Lapsen synnyin- ja kuolinpäiväksi merkittäisiin sama päivä, ja muutoin prosessi toimisi samoin kuin elävänä syntyneen, mutta heti syntymän jälkeen kuolleen lapsen kohdalla.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Esityksen tavoitteet on kuvattu selkeästi, ja ne ovat lähtökohtaisesti kannatettavia ja perusteltuja. Esityksestä tulisi uuden yksilöintitunnuksen osalta saada selkeämpi ja kattavampi kuva tunnuksen vapaaehtoisen käyttöönoton vaikutuksista, kustannuksista ja hyödyistä. Mikäli pidemmän aikavälin tavoitteena on korvata henkilötunnus yksilöintitunnuksella, tulisi esityksessä olla arvio tämän pidemmän aikavälin tavoitetilan vaikutuksista, kustannuksista ja hyödyistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa nykymuotoisen henkilötunnuksen kokonaan korvaaminen ei ole lainkaan perusteltua, kuten THL:n aiemmissa lausunnoissa (5.9.2019, 20.11.2019, 26.5.2020, 14.1.2021) on asiaa esille nostettu. Yksilöintitunnuksen rinnakkainen hallinnointi henkilötunnuksen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla merkitsisi kustannuksia ja järjestelmämuutostarpeita sekä tiedon eheyden varmistamista. Henkilötunnus on keskeisin asiakas- ja potilastiedot kansalaiseen linkittävä tunniste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tunnistetta on pitkän ajan kuluessa käytetty sekä paperi- että sähköisissä järjestelmissä tietojen linkittämiseen ja löytämiseen, käyttäjäorganisaatioita on erittäin suuri määrä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja kaikissa tietoa käsittelevissä järjestelmissä muutosten yhtäaikainen tekeminen tai vanhojen ja uusien tunnusten välisten vastaavuuksien hallinta ei ole mahdollista. Yksilöintitunnukseen liittyvien ratkaisujen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi vaatimaan vuosikausien työn; rinnakkaisten tunnusten hallinnan edellyttämiä järjestelmäkehitystoimenpiteitä toimialan toimijoilta ja tietojärjestelmiltä ei ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista edellyttää ikään kuin pelkästään "kokeilemisen" vuoksi. Henkilötunnuksia on rajallinen määrä päivä- ja vuosikohtaisesti. Kriittisiä päiviä ovat 1900-luvulla esimerkiksi 1.1.90, 1.1.86 ja 1.1.94. Kriittisillä päivillä on edelleen muutamia kymmeniä vapaita tunnuksia. Syy, miksi tietyiltä päiviltä tunnukset ovat loppumassa johtuu siitä, että mikäli Suomeen muuttava ei tiedä tarkkaa syntymäpäivää, annetaan hänelle syntymäajaksi 1.1. Tämä on ollut nykyinen ohjeistus, mutta voisiko syntymäajaksi kenties antaa myös 2.1 tai 1.2? Ehdotuksen mukaisesti henkilötunnuksen välimerkkejä lisätään ja henkilötunnus on vain kokonaisena merkkijonona yksikäsitteinen. Nykyiset tietojärjestelmät tunnistavat vain nykyisin käytössä olevat välimerkit (+,- ja A), joten tietojärjestelmiä on muutettava tunnistamaan uudet välimerkit (B,C,D ...Y,X jne.). Mikäli uusia välimerkkejä käytetään jo vuoden 2023 alusta lähtien, voi joidenkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan käytössä olevien tietojärjestelmien osalta tulla mittavia ongelmia. Näistä kuvauksista ei selviä, minkä vuoksi myös tämän muutoksen pitäisi tulla voimaan alle 10 kuukauden kuluttua. Uudistuksen eri osa-alueiden voimaantuloa tulisi miettiä hyvin tarkasti erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan valtakunnallisen ohjauksen näkökulmasta. Esitetty alle vuoden valmisteluaika sellaisissa kohteissa, joilla on välitöntä vaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kentälle, on täysin riittämätön. Näennäisesti "pieni merkkimuutos" voi käytännössä tarkoittaa hyvinkin laajoja esimerkiksi arkkitehtuuri, ohjelmointirajapinta ja toiminnallisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden mahdollisista muutostarpeista puhumattakaan. Kokonaisuuteen liittyy myös toimintamallien määrittelyjä, esimerkiksi tilanteeseen, jossa uusilla välimerkeillä varustettuja henkilötunnuksia on jo annettu, mutta asiakas- ja potilastietojärjestelmissä ei ole vielä kyvykkyyttä niiden käsittelyyn. Käytännössä tällaisessa tilanteessa ainoa tunnistettu vaihtoehto on ohjeistaa käyttämään tilapäistä yksilöintitunnusta. Verkostoituneilla toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa päätös käyttöönotosta ei ole pelkästään organisaatiokohtainen. On vältettävä yhteentoimivuuteen ja tietojen eheyteen liittyvät riskit, joita voisi syntyä siitä, että yksi organisaatio ottaa tunnuksen käyttöön niin, että sillä olisi vaikutuksia myös muihin organisaatioihin tai toimialalla laajemmin. Mikäli tunnisteita muutetaan tai rinnakkaisia tunnisteita toteutetaan, on päätettävä erikseen muutosten mahdollisesta toteuttamisesta ja toteutusaikataulusta esimerkiksi kansallisesti yhteisessä toimialakohtaisessa infrastruktuurissa, kuten Kanta-palveluissa tai organisaatioiden tai järjestelmien välisessä tiedonvälityksessä.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Liikennevakuutuskeskus (LVK) kannattaa henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumista ja henkilötunnusten riittävyyden parantamista uusia välimerkkejä hyödyntämällä. Muutokset tulevat aiheuttamaan myös vakuutussektorilla laajoja tietojärjestelmämuutoksia, minkä vuoksi muutoksille on varattava riittävä siirtymäaika. Finanssiala Ry:n tavoin LVK katsoo, että muutosten käyttöönottoa tulisi lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella. LVK pitää esitystä nykyisen henkilötunnuksen rinnalle otettavasta uudesta yksilöintitunnuksesta perustelemattomana ottaen huomioon vähäiseksi arvioidut hyödyt ja uudistuksesta aiheutuvat massiiviset kustannukset. Asiaa aiemmin selvittäneen työryhmän jälkeen tehtyä päätöstä jatkaa muutosten valmistelua rajatummin ja kohdennetummin (henkilötunnuksen kokonaisuudistuksen sijaan) voidaan edelleen pitää validina. Uutta yksilöintitunnusta koskevat vaikutusarvioinnit ovat puutteelliset ja hyödyt kyseenalaiset ottaen huomioon muun muassa käyttöönoton vapaaehtoisuus ja rinnakkaisuus nykyisen hetun kanssa.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Numeroiden riittävyyden takaaminen on välttämätöntä Sukupuolitiedon häivyttäminen on ongelmallista terveydenhuollon laboratoriotoiminnan kannalta ja tulee olennaisesti vaikeuttamaan potilaiden tutkimista ja hoitoa sekä vaatimaan mittavia muutoksia terveydenhuollon tietojärjestelmiin
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina, mutta kiinnittää huomiota mahdollisten tietojärjestelmämuutosten tarpeisiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. On tarkoituksenmukaista, että henkilötunnus pysyy teknisesti rakenteeltaan mahdollisimman nykyisen kaltaisena, ja että henkilötunnuksen muuttamiskynnystä ei madallettaisi. Esitysluonnoksen tietosuojaa koskevat tavoitteet ovat hyviä, mutta käytännön positiiviset vaikutukset näyttäisivät hallituksen esitysluonnoksen arvioidenkin mukaan valitettavasti jäävän pieniksi. Helsingin kaupunki toteaa, että muutoksista mahdollisesti aiheutuvat kustannukset tietojärjestelmien päivitysten osalta on korvattava täysimääräisesti.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotetuista tavoitteista tavoitteet 1 – 3 ovat kannatettavia (henkilötunnuksen saajien piirin laajentaminen, sujuvan asioinnin varmistaminen kehittämällä rekisteröintimenettelyjä ja digitaalisen toimintaympäristön kehittämisedellytysten varmistaminen). Tavoitteet 4 – 5 sen sijaan herättävät kysymyksiä (sukupuolineutraalit henkilötunnukset ja erityisesti yksilöintitunnuksen käyttöönotto henkilötunnuksen rinnalle).
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • • Finanssiala ry:n mielestä ehdotuksessa omaksuttu tapa henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumiseksi nykyisen henkilötunnuksen sukupuolipäättelystä luopumalla on sellaisenaan kannatettava ja kustannustehokas. • Uuden yksilöintitunnuksen osalta valtavat kustannukset ja ongelmat henkilötunnuksen lopullisesta korvaamisesta ohitetaan esityksessä esittämällä yksilöintitunnusta vain nykyisen henkilötunnuksen rinnalla käytettäväksi. Kustannus-hyöty -analyysi lopullisen käyttöönoton osalta jää näin ollen tekemättä. Tunnusten rinnakkaiskäytön hyödyt jäävät varsin ohuiksi. On olemassa riski, että yksilöintitunnuksen käyttöön liu’utaan täysin hallitsemattomasti, mikäli esim. verohallinto päättää ottaa sen käyttöönsä tiedonvälityksen avaimena. Uuden yksilöintitunnuksen luomiselle ei mielestämme ole tässä vaiheessa riittäviä perusteluita eikä sitä tule tehdä ennen kuin lopullisen käyttöönoton kustannukset ja hyödyt on perinpohjaisesti arvioitu. • Kaipaisimmekin perusteellista keskustelua siitä, minkä vuoksi Suomessa henkilötunnuksen tietosisältöön liittyvät tulkinnat sekä ikätiedon näkymisen että henkilötunnuksen osoittaman syntymäpäivän oikeellisuuden osalta ovat muodostumassa niin tiukoiksi, että niiden takia joudutaan tekemään suuria investointeja, joilta lainsäädännöltään ja kulttuuriltaan hyvin saman kaltaisessa naapurimaassa on säästytty pragmaattisten tulkintojen ja ratkaisujen avulla. • Hanke on aiemmin esittänyt uusien välimerkkien lisäämistä nykyisiin henkilötunnuksiin niiden riittävyyden takaamiseksi. Jotta henkilötunnuksia hyödyntävät organisaatiot ehtisivät toteuttaa uusien välimerkkien käsittelyn tietojärjestelmissään ennen kuin uusilla välimerkeillä varustettuja tunnuksia aletaan laajemmin jaella, tulisi etärekisteröinnin ja muunkin henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella. Esityksen yhtenä tavoitteena on luoda väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle kokonaan henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus. Esityksen mukaan uusi yksilöintitunnus mahdollistaisi henkilöiden yksilöinnin yhteiskunnassa nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Esityksen sivulla 1 todetaan aiemman työryhmän osalta seuraavasti: ”Saatujen lausuntojen ja valtiovarainministeriössä virkamiestyönä tehdyn jatkotyön perusteella työryhmän ehdotusta (uusimuotoisesta henkilötunnuksesta) sellaisenaan ei voitu pitää toteuttamiskelpoisena. Lausuntopalautteen pohjalta henkilötunnusjärjestelmän uudistamista jatkettiin hankkeen toisessa vaiheessa valmistellen kohdennetumpia ja rajatumpia muutoksia, joissa henkilötunnuksen nykyinen muoto säilytettäisiin.” Käsittääksemme tilanne ei ole edellä kuvatusta hankkeen kuluessa muuttunut. Hankkeen elokuussa suorittaman vaikutusarviokyselyn vastauksista käy myös ilmi, että iso osa vastaajista ei edelleenkään näe uusimuotoisen yksilöintitunnuksen käyttöönotossa hyötyjä. Tietosuojan parantaminen on tärkeä ja kannatettava tavoite, mutta mielestämme tulisi miettiä, voitaisiinko sitä parantaa muilla, vähemmän kustannuksia aiheuttavilla keinoilla. Toisella puolella vaakakupissa ovat erittäin suuret – Finanssiala ry:n arvion mukaan koko yhteiskunnan tasolla miljardiluokan – kustannukset ja henkilötunnuksen korvaavan tunnisteen käyttöönoton käytännön vaikeudet. Hankkeessa nyt toteutettavat muutokset nykyisen henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuuden poistamiseksi ja riittävyyden takaamiseksi myös tuottavat kustannuksia, joten lopullinen hintalappu lopputulemasta nousisi vielä alun perin arvioitua korkeammaksi. Vaikutustenarviointi uuden yksilöintitunnuksen osalta on esityksessä tehty pelkästään tunnuksen vapaaehtoisen käyttöönoton kustannuksista. Uuden yksilöintitunnuksen henkilötunnuksen korvaavan käyttöönoton haasteita tai kustannuksia ei esityksessä käsitellä. Toisaalta henkilötunnuksen vaihtamisen helpottamista koskevassa muistiossa on ansiokkaasti kuvattu niitä haittoja, vaikeuksia ja kustannuksia, joita organisaatioille ja henkilölle itselleen aiheutuisi siitä, että henkilötunnuksia vaihdettaisiin useammille henkilöille kuin nyt. Näiden painavien syiden takia on päädytty siihen, että yksittäisten henkilötunnusten vaihtamista ei tule lainsäädännöllä helpottaa. Yhteenvetona siitä, miksi henkilötunnuksen vaihtamista nykyistä laajemmin ei tule mahdollistaa, todetaan: ”Henkilötunnusten muuttamisen alentamiskynnyksen madaltamisen vaikutuksia ei ole voitu arvioida kattavasti. Kaikki vaikutukset eivät ole ennakoitavissa ja ne voivat olla arvaamattoman suuret. Henkilötunnusta käytetään yksilöintiin lähes kaikissa yhteiskunnan eri toiminnoissa ja palveluissa. Henkilötunnusjärjestelmän periaatteena on tunnuksen ainutkertaisuus ja muuttumattomuus ja sen varaan myös lähes kaikki nykyiset järjestelmät on rakennettu.” Muistiossa esiin tuodut syyt epäilemättä pätevät myös tilanteeseen, jossa kaikkien rekisteröityjen henkilöiden henkilötunnukset vaihdettaisiin toisiin – ja volyymin kasvaessa vaihtamisen aiheuttamat vaikeudet todennäköisesti moninkertaistuvat. Esitys lähtee siitä, että uusimuotoinen yksilöintitunnus tuotaisiin tässä vaiheessa väestötietojärjestelmän sisäiseen käyttöön ja että halukkaat organisaatiot voisivat halutessaan käyttää sitä yksilöivänä tunnisteena. Tunniste ei tulisi henkilöiden itsensä tietoon eikä käyttöön. Esityksessä uusimuotoisen tunnuksen hyödyt kuitenkin nojaavat vahvasti siihen, että se olisi otettu käyttöön henkilötunnuksen korvaavana ensisijaisena tunnisteena. Jää siis epäselväksi, mikä on se välitön hyöty tai välttämätön tarve, johon uutta yksilöintitunnusta tällä hetkellä tarvitaan. Hankkeen kuluessa on useaan otteeseen esitetty epäilyksiä rinnakkaiskäytön toimivuudesta organisaatioiden välisessä tietojen vaihdossa. Finanssialalla ei myöskään nähdä, että yksilöintitunnuksen pakolliselle käyttöönotolle annettava pitkälle tulevaisuuteenkaan ulottuva käyttöönottoaikataulu olennaisesti vähentäisi käyttöönoton kustannuksia tai ongelmia. On myös olemassa riski, että yksilöintitunnuksen käyttöön liu’utaan täysin hallitsemattomasti, mikäli esim. verohallinto päättää ottaa sen käyttöönsä tiedonvälityksen avaimena.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Akava pitää henkilötunnuksen uudistamista erittäin tärkeänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä vähemmistöjen perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Se esittää samalla huolensa uudistuksesta yhteiskunnalle ja siihen sisältyville eri organisaatioille koituvia kustannuksia kohtaan. Kaikilla henkilötunnuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla on laajoja vaikutuksia erilaisiin tietojärjestelmiin ja niiden kustannusvaikutukset ovat merkittäviä.
      • Helsingin hovioikeus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • HELSINGIN HOVIOIKEUS 18.2.2022 Viite: Lausuntopyyntö, diaarinumero VN/25041/2020 Asia: Helsingin hovioikeuden lausunto henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevaan luonnokseen hallituksen esitykseksi Hovioikeus lausuu valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön seuraavan. Yleiset huomiot esityksen tavoitteista Hovioikeus ei ota kantaa esityksen yleisiin tavoitteisiin. Hovioikeus keskittyy lausunnossaan sen omaan toimintaan liittyviin esityksen yksityiskohtiin.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää esityksen tavoitteita kannatettavina.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tavoite sujuvoittaa Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan sekä helpottaa henkilön yksilöintiä ja vähentää keinotunnusten ja kaksinkertaisen rekisteröinnin määrää on kannatettava. Tavoitteet on kuitenkin saavutettavissa myös rajatummalla muutoksella ilman uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ilmoitan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin pyynnöstä, että hän ei anna asiassa lausuntoa. Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Tavoite aikaistaa Suomeen muussa kuin turismitarkoituksessa saapuvien ulkomaalaisten yksilöintitunnusten antamista on kannatettava, ja vähentää tämän henkilöryhmän sotepalveluiden toteutuksen haasteita. Tämän tavoitteen toteutus ei kuitenkaan edellyttäne henkilötunnistejärjestelmän uusimista kokonaan. Tavoite parantaa identiteetin hallintaa on kannatettava, mutta esitys sisältää hyvin vähän elementtejä tavoitteen saavuttamiseksi. Esityshän ei sisällä uusia identiteetin hallintaa lisääviä väestötietojärjestelmässä ylläpidettäviä tietoja paitsi lähdetiedon, joka tulee tarpeelliseksi nimenomaan etärekisteröinnin toteuttamisen takia. Muut lisäykset ovat tietoja, jotka ovat nyt automaattisesti pääteltävissä nykyisestä henkilötunnisteesta. Tavoite mahdollistaa rinnakkainen yksilöintitunnisteen käyttö tilanteissa, joissa tarvitaan vain henkilön yksilöinti, on kannatettava. Tavoitteista puuttuu ikäneutraliteetti, joka kuitenkin olisi hyvin merkittävä lisä nykytilanteeseen, jossa ikääntyneiden asema työmarkkinoilla on haasteellinen. Esitykseen sisältyvää arviota, että rinnakkainen yksilöintitunniste ei juurikaan olisi manuaalisesti käsiteltävä tunniste, pidämme kyseenalaisena. Perusteluja, miksei henkilö haluaisi jatkossa ilmoittaa tätä toista tunnistetta vastaavissa tilanteissa, joissa nyt ilmoitetaan henkilötunnus suullisesti tai itse kirjoittamalla, on vaikea löytää. Esitys ei sisällä elementtejä, jotka käytännössä mahdollistaisivat vaihtoehtoisen tunnisteen käsittelyn eri palveluissa. Tavoitetta mahdollistaa keskitetty identiteetin hallinta pidämme keinona emmekä tavoitteena. Tavoitteeksi tulisikin nostaa keskitetyn identiteetin hallinnan sijasta kyky tarvittaessa kytkeä saman yksilön tiedot eri henkilörekistereissä ja niiden välillä. Eri rekistereissä ja asiakkuuksissa tarvitaan myös jatkossa yhden entiteetin sisäisiä yksilöintitunnuksia, jotka ilmaisevat juuri tuon palvelun tai asioinnin asiakkuuden. Tämä esitys ei näytä tuottavan rekistereiden tietojen yhdistämisen kyvykkyyden mahdollistajia. Uusi julkinen yksilöintitunniste voisi tuottaa kyvyn yksilöidä henkilö ilman sukupuolta ja syntymäaikaa, mutta rekistereiden tietojen yhdistämiseksi tarvittaisiin keskitetty palvelu, joka kykenee eri rekisteröintitarkoituksissa luotujen yksilöintitunnusten säilyttämiseen ja asianmukaisen jakamisen hallinnointiin. Käsittääksemme uusi julkinen yksilöintitunnus ei mainitussa hallintapalvelussa voisi olla julkinen vaan rekisterin sisäinen yksilön id.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Kokonaisuutena esityksen tavoitteet ovat erinomaiset.
      • Oikeusministeriö
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa otsikkoa koskevassa asiassa. Lausuntoa pyydetään i) luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta, ii) henkilötunnuksen käyttöä koskevasta informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta sekä iii) henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi muutettaisiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötieto¬¬viraston varmennepalveluista annettua lakia (jäljempänä VTJ-laki), tietosuojalakia, henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia sekä henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Esitysluonnoksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle. Henkilötunnuksen käyttöön liittyvässä informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmassa esitellään työryhmän toimenpidesuosituksia, joilla ehkäistäisiin identiteettivarkauksia ja henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Henkilötunnuksen vaihtamista koskevan arviomuistiossa selvitetään ja esitetään johtopäätöksiä siitä, tulisiko henkilötunnuksen vaihtamisen kynnystä madaltaa henkilötunnuksen tunnistuskäytön ja identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi. Oikeusministeriö lausuu henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista seuraavaa:
      • Kaupan liitto ry
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa ja toteaa kantanaan seuraavaa. Kaupan liitolla on ollut edustaja henkilötunnuksen uudistamishankkeen johtoryhmässä, minkä vuoksi liitolla on ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä nyt esitetyistä lainsäädännöllisistä ja muista toimenpiteistä jo HE-luonnoksen valmisteluvaiheessa. On itsestään selvää, että henkilötunnusten riittävyydestä on huolehdittava tavalla tai toisella. Henkilötunnuksen myöntämisperusteiden helpottaminen, sähköinen etärekisteröinti ja sukupuolineutraali henkilötunnus perustuvat myös pääosin kannatettaville tavoitteille, mm. koska ne voivat edesauttaa ulkomaisen työvoiman rekrytointia ja vähentää syrjintää. Sen sijaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton hyödyistä ei ole esitetty sellaista näyttöä tai arviota, että sen tarve olisi yritysten näkökulmasta perusteltu. Vaikka ainakin tässä vaiheessa yritykset voivat välttää yksilöintitunnuksen käyttöönottoon liittyvät kustannukset pitäytymällä nykymuotoisen henkilötunnuksen käytössä, ei hallituksen esityksessä poissuljeta sitä vaihtoehtoa, että yksilöintitunnus myöhemmin korvaisi henkilötunnuksen kokonaan. Yksilöintitunnus ei näkemyksemme mukaan olennaisesti paranna siihen kytketyn henkilön tietosuojaa, mikä on mainittu yhdeksi tavoitteeksi, vaikka esitysluonnoksessa kerrotuin perustein sen voidaan ajatella vastaavan paremmin tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin kansalliselle henkilönumerolle. Tunnus itsessään muodostaa henkilötiedon, mikä todetaan myös esitysluonnoksessa, vaikka samalla siitä ehdotetaan tehtävän julkinen nimen kaltainen tieto. Ainoa tieto henkilöstä, joka uusimuotoisella tunnuksella piilotettaisiin sukupuolitietoa koskevan uudistuksen jälkeen, on tämän syntymäaika, koska esimerkiksi maahanmuuttajataustan päättely henkilötunnuksen antamisajankohdan perusteella ei ole yksiselitteistä, vaan perustuu oletuksiin.
      • Työllisyysrahasto
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahasto pitää esityksen tavoitteita yleisesti kannatettavina.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • -
      • CGI Suomi Oy
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Yleisesti yhteiskunnassa on tarvetta työvoiman saatavuudelle ja liikkuvuudelle, ja uudistus omalta osaltaan helpottaa tätä. Kansainvälinen opiskelijavaihto ja työperäinen maahanmuutto helpottuvat muutoksen myötä. Toisaalta muutokseen varautuminen on tällä hetkellä hankalaa, koska ei tiedetä milloin muutosten pitäisi olla toteutettuna järjestelmiin. Siirtymäajan pituudella on suuri merkitys hankkeen onnistumiselle ja muutosten läpiviennille. Siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä, jotta eri organisaatiot pääsevät mukaan ja tapahtuva muutos on kokonaisvaltainen. Järjestelmäekosysteemit ovat niin monimutkaisia ja laajoja, että muutosten huolellinen suunnittelu, toteutus ja testaus tulee viemään aikaa. Samanaikaisesti käynnissä on muita vaikuttavuudeltaan laajoja ja tosiaikaisia tapahtumia, muun muassa SOTE-muutokset on aikataulutettu vuoden 2023 alkuun samoin kuin finanssipuolella on paljon regulaatiosta aiheutuvia samanaikaisia muutostarpeita. Tarvitaan lisätietoa siitä, mihin etärekisteröinnillä myönnettävä henkilötunnus riittää ja mihin palveluihin se oikeuttaa. Asiakaskunnan kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve sille, että kaikkien organisaatioiden avoimessa käytössä on testiympäristö järjestelmämuutosten testaamiseen. On tarpeen, että uudistuksen vaatimia muutoksia pilotoidaan julkisella sektorilla, jotta saadaan kokonaiskuva siitä, miten laajasti uudistus vaikuttaa järjestelmämuutoksiin ja millaisia uusia vaatimuksia järjestelmiin muutoksen myötä kohdistuu. Lisäksi on tärkeää, että nämä kokemukset ja havainnot jaetaan eri toimijoiden saataville. Muutokseen siirtyminen ja määritellyn siirtymäajan noudattaminen olisi myös hyvä asettaa organisaatioita sitovaksi, jotta muutos saataisiin aidosti voimaan laajalla tasolla. Kokonaisuutena integraatiot huomioiden muutoksen hallitusta läpiviennistä ja koordinoinnista tulee mittava työkokonaisuus. Tämä tulee huomioida muutoksen siirtymäajan suhteen eli lain voimaantulosta on tarjottava riittävästi aikaa muutoksen läpivientiin.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Suomen Kuntaliitto ry, jäljempänä Kuntaliitto, kiittää mahdollisuudesta kommentoida henkilötunnuksen uudistamisen asiakokonaisuutta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että asiakokonaisuus ja sen mukanaan tuomat muutokset nostetaan esille kansallisella tasolla huomioiden kaikki asianosaiset. Täydentyvän julkisen hallinnon lainsäädännön tuomien velvoitteiden hallinta ja toimeenpano edellyttävät kokonaiskuvan ymmärtämistä käyttäjäorganisaatioitten toiminnan tasolla. Toimintaa ja tarvittavia toimintaympäristöjä toteutetaan ja tuetaan yhteistyössä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Yleisesti Kuntaliitto toteaa lausuttava olevien ehdotusten olevan tarpeellisia sähköisen asioinnin ja palveluiden edistämisen kannalta. Ehdotuksissa esitettyjen muutosten vaikutukset eri toimijoiden sekä toimialojen näkökulmista tulee huomioida uudistuksen edellyttämiä muutoksia suunniteltaessa ja niille edellytyksiä luotaessa. Uudistamisen tavoitteena on: • laajentaa henkilötunnuksen saajien piiriä • varmistaa - sujuva asiointi kaikille kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa ja rekisteröintimenettelyjä - edellytykset digitaalisen toimintaympäristön kehittymiselle Suomessa • mahdollistaa sukupuolineutraali henkilötunnus • luoda edellytykset kokonaan uuden henkilötietoriippumattoman yksilöintitunnuksen käyttöönottamiseksi henkilötunnuksen rinnalle Henkilötunnuksen uudistamishankkeen tavoitteena edellä kuvattujen lisäksi on varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Riittävyysratkaisu - tietohuolto huomioiden - on tarkoitus toteuttaa erikseen väestötietojärjestelmästä annettua valtioneuvoston asetusta muuttamalla (erillinen lausuntokierros keväällä 2021). • henkilötunnuksen välimerkkimuutos toteutetaan 1.1.2023 alkaen sitä mukaan kuin sen käyttö on välttämätöntä • kuntatoimijoilta saadun palautteen perusteella vaikutuksia ei ole vielä kovin hyvin sisäistetty toiminnan tasolla Lisäksi Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksen edellyttämien muutosten yhteydessä tunnistetaan sekä arvioidaan mahdolliset riippuvuudet muihin julkisessa hallinnossa käynnissä oleviin ja käynnistyviin kehityshankkeisiin - sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaisella tavalla muutosten samanaikaiseen toteuttamiseen uudistukseen suunnitellulla aikajänteellä. Tarvittavien muutosten tukiessa toisiaan asiointia ja palveluita toteutettaessa. Kuten, • eIDAS-palveluiden/-toiminnallisuuksien hyödyntämisen aikataulutus käyttäjäorganisaatioiden kannalta • työllisyyspalveluiden järjestäminen (TE-palvelut 2024 toimintaympäristö) • opetustoimiala - jatkuvan oppimisen digitalinen palvelukokonaisuus • hyvinvointialueet - tiedonantovelvoitteet, tiedonsaantioikeudet (tarvittavat yhteentoimivuus asiat; tarkoituksenmukainen muutosten toteuttaminen asetettuja tehtäviä ja niitä toteuttavia palveluita toteuttaessa) Osana lausunnon valmistelua Kuntaliitto järjesti kunnille ja muille kuntatoimijoille avoimen tilaisuuden 16.2.2022. Saadun palautteen pohjalta voidaan todeta, että kuntakenttä kokee uudistuksen tarpeelliseksi, mutta kalliiksi. Koska kustannukset aiheutuvat valtion asettamista velvoitteista, on tärkeää, että valtio myös osaltaan vastaa kustannusten korvaamisesta. Muutoksilla tulee olemaan käytännöllisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja toiminnallisia vaikutuksia - merkittävän osan kustannuksista kohdentuessa tietojärjestelmiin, toimintatapamuutoksiin ja koulutukseen. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kustannusten ja saavutettavien hyötyjen on oltava tasapainossa ja ymmärrettäviä käyttäjäorganisaatioissa. • Kuntaliitto korostaa, että kustannukset on pystyttävä arvioimaan kattavasti ja luotettavalla tavalla • kustannusten arviointiin ja seurantaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota, sekä arviota ja rahallista tukea on muutettava tarvittaessa alkuperäisestä • kustannuksia tulee pyrkiä hallitsemaan ja seuraamaan myös informaatio-ohjauksen suunnitelman keinoin - mitkä muutokset ovat välttämättömiä eli missä tilanteissa sukupuolitiedon käsittely on välttämätöntä Muutos tulee tehdä hallitusti huomioiden • tunnistetut käytettävyys- ja turvallisuustarpeet • digitaalisten palveluiden vaatimukset kansallisesti/ kansainvälisesti • ylimääräisten kustannusten välttäminen Tiedonhallintalain mukainen tavoite on yhdenmukaistaa, harmonisoida julkisen hallinnon toimintaympäristöjä tarvittavan tietojen vaihdon ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Hallittu muutos edellyttää kansallisen tason ohjausta ja hallintaa sekä seurantaa niin omistaja- kuin informaatio-ohjauksenkin tasoilla.
      • Atostek, eRA-palvelut
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualue
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Tavoite kannatettava, mutta asia vaatii vielä selkeyttämistä mm. mitä vaikutuksia valtion muhin toimijoihin, kuin esityksessä ilmeneviin DVV, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto. Miten suhtaudutaan järjestelmässä oleviin ja sinne kertyviin nykyisenmallisiin hetuihin, joista sukupuolitieto käy ilmi?
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa esityksestä.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • - sote-järjestelmissä tarvitaan sukupuolitieto, joten ei ole kannattavaa muuttaa hetua sukupuolineutraaliin muotoon - henkilötunnuksesta lasketaan myös ikä, joka on erittäin tärkeä tieto sote-alalla esim. lääkityksessä, fysiologisssa mittauksissa, laskutuksessa jne. - sote-järjestelmiin pitää tehdä koodimuutoksia, kun tulee uusia välimerkkejä hetuun käyttöön -> ajoissa kansalliset ohjeet - kun viralliset päätökset asiasta tehdään, tulee ajoissa toimittaa selkeät määritykset tietojärjestelmien toimittajille ja riittävät siirtymäajat sekä yksiselitteiset ohjeet käyttäjille ja järjestelmätoimittajille
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • Hallituksen esityksessä ei ole huomioitu lääketieteellistä taudinmääritystä. Siirryttäessä kohti yhä digitaalisempia palveluja, pitäisi henkilöstä saatavien tietojen auttaa päätöksenteossa. Syntymäajasta voidaan laskea ikä, joka yhdessä sukupuolen kanssa määrittää laboratoriotutkimusten viitearvot. Jos uudistus ehdotetussa muodossaan toteutuu, tulee potilaan syntymäaika ja sukupuoli syötettää potilasrekisteriin erikseen henkilötunnuksen lisäksi, joten virhemahdollisuudet kasvavat. Parempi olisikin, että nämä tiedot kysellään väestötietojärjestelmästä, kun uusi potilastietue syntyy rekisteriin henkilötunnuksen avulla. Uudistettaessa henkilötunnusta, on hetun numeroiden riittävyyden takaaminen välttämätöntä. Muutoksen kustannusten arviointi on melko vaikeaa ennen kuin tiedetään varmasti lopullinen henkilötunnuksen muoto ja käyttötavat. Kustannuksia nostaa sekä laatujärjestelmien mukainen toiminta näin riskialttiissa muutoksessa, että yksilön tietosuojan vaatimukset. Tällaiset muutokset vaativat erityistä huolellisuutta muutoksien suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa, jotta potilaiden tutkimustilaukset, näytteenotto ja tutkimustuloksen kohdistuvat oikeille potilaille muutoksien jälkeen.
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 14.2.2022 §115
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • Voimassa olevassa lainsäädännössä (Henkilökorttilaki, 25.8.2016/663) sekä aiemmalla säätelyllä on luotu tekniset edellytykset henkilön sähköiselle tunnistamiselle sekä sähköiselle asioinnille. Tämä säännöstö on hyvä pohja jatkokehitykselle. Esityksessä on monia positiivisia piirteitä kunnan tietojenkäsittelyn osalta. Erityisen kiitettävänä voidaan pitää ulkomaalaisen henkilön rekisteröinnin helpottamiseen tähtääviä esityksiä. Samoin tunnuksen muuttamisen sukupuolineutraaliksi on sinänsä kannatettava tavoite. Henkilötunnuksen käsittelyyn tietojärjestelmissä on esityksellä kustannuksia lisäävä vaikutus. Kustannus kohdistuu laajasti kuntien järjestelmiin. Jotta kustannusvaikutusta voitaisiin lieventää, ehdotamme, että muutokset voidaan tehdä 2-5 vuoden siirtymäajalla. Sen sijaan uuden yksilöintitunnuksen luominen ei vaikuta esitetyssä muodossa järkevältä. Sinänsä tarve sille on tunnistettu ja ehdotettua yksilöintitunnusta voisi käyttää laajemmin avaimena henkilötietojen haussa. Ongelma on yksilöintitunnuksen vapaaehtoisuus. Jotta sillä saataisiin haluttu vaikuttavuus tulisi henkilötunnusjärjestelmässä siirtää nykyiset henkilötunnukset ”salaiseksi” VTJ:hin ja käyttää yksilöintitunnusta vain hakuavaimena. Uudesta yksilöintitunnuksesta tuli tehdä pakollinen tieto. Tästä olisi tietojärjestelmäkehityksessä selviä etuja, jolloin järjestelmäkohtaisista ”henkilöId” tunnuksista voitaisiin luopua. On selvää, että henkilötunnusjärjestelmän muutoksista tulee kustannuksia niin julkiselle hallinnolle kuin kaupallisille toimijoille. Kustannusten ei silti tule antaa olla este tarpeellisille muutoksille, kuitenkin niin, että kustannusvaikutukset tulee voida jaksottaa useammalle vuodelle jolloin uudistuksessa tarvittavista voimavaroista ei tule suunnittelematonta niukkuutta.
      • Dahlbom Olof
        Uppdaterad:
        27.2.2022
        • Yleiset arviot suunnitelmista ja esityksistä ja siihen liittyviä huomioita yleisella tasolla. Yleinen huomio on kustannusvaikutusten todellinen huomioiminen sekä käytännön tason vaikutukset eli muutoksen kustannusvaikutus on eri tasojen kautta miljardi luokkaa jos riittää.? Missään ei ole maininta miten resursoidaan niin että muutokset eivät lamaannuttaa koko yhteiskunta tai tuottaa yksityisille henkilöille onglemia eri muodoissa sekä mielettömiä kustannuksia. Alla vain muutamia esimerkkejä missä syntyy useita uusia kysymyksiä ja kansalaisille se tuottaa ongelmia lisää. Henkilötunnuksen muutos niin että se aina on sukupuoli neutraali on turhake ja se että poistettaisiin ikä - eli syntymä ajat on suorastaan katastrooffi jollei henkilökorttiin ja passiin erikseen merkitä synt aika . Jos se on tärkeä voidaan perustaa ns kolmas sukupuoli - eli neutraali listaus Silloin saadaan samalla 1/3 osa lisää tunnuksia eli aika lisä. Toiseksi - iän poistaminen on tunnistamisen takia ihmeellinen – koska se vaikeuttaa tunnistamista yleisellä tasolla , eli tukee vain rikollista toimintaa. Jos tämä poistetaan on kai poistuttava tästä maasta koska Suomi ei enää ole sen jälkeen turvallinen. Puistattava tunne. Lisäksi ihmettelen miksei ulkomaalaisten rekisteröimisessä on merkitty että tiedot säilytetään ainaisesti vaan päinvastoin niitä voidaan poistaa, siinä oli jopa mainittu joltain osin 5 v sääntöä matkustusasiakirjoista. Sekin asia antaa rikollisille etupelto. Aivan käsittämättömia esityksiä. Missään ei myöskään ole nyt mainittu kaksois kansalaisuuden merkinnöistä ja /tai niitten tulevaan merkitsemiseen niin että viranomaiset voi niitä koska vaan tarkistaa. Tästä tulee täydellinen rikollisten sumutus laki ja asetus systeemi ja kansallisen turvallisuuden takia syntyy ongelmia. +++ Näissä selvityksissä ei ole realistisia laskelmia kustannuksista. Jossain on mainintoja muutamasta miljoonasta mikä on aivan mahdotonta ja epärealistisiä lukemia. Jos pelkästään terveyden hoidon järjestelmien muutos maksaa toista miljardia niin tämäkin vaikuttaa siihen ja nostaa entisestään näitä kustannuksia. Tämä vain yksi esimerkki. Kaikki muutkin järjestelmät on pystyttävä selvittäämään ja tallentamaan jokaiselle kahdet eri identiteetit eri aikakausille esimerkiksi ja miten se hoidetaan ei ole missään mainittua. - pankkimaailmalle - yritysmaailmalle yleensä - viranomaisille - eli valtiolle - kansalaisille Esimerkkinä ongelmista voidaan jo ennakoivasti ymmärtää tämän hetken tilanne missä ei saa perunkirjoituksia hoidettu kun noin 6 kuukauden jälkeen koska ei ole järjestetty tiedot ajan tasalle - jolloin syntyy kaikille osapuolille valtavia taloudellisia ongelmia ja menetyksiä. Kun esimerkiksi ei voi saada kiinteistöjä hoidettu koska ei voida tehdä päätöksiä ilman selviä omistussuhteita jolloin esimerkiksi talvella kiinteistö ilman lämmitystä koska ei ole kukaan hoitamassa laskujen maksut asunto menee asuin kelvottomaksi – tai vastaavaa kun vesijohdot jäätyy ja lämmitys-järjestelmät menee vika asentoon jne jne . Tästä on jo esimerkkejä kun ei voida saada henkilötietojen keräilyn vuoksi perunkirjoituksiakaan tehty ja tämä olisi uusi ongelma siinäkin asiassa. Kuka maksaa kustannukset jotka aiheutuvat viranomaisten hitaasta toiminnasta ? Tämä vain esimerkkinä miten huonosti asiat on hoidettu valtion viranomaiskäsittelyssä henkilötietojen suhteen ja kun tällainen mullistava muutos tehdään siitä tulee täys katastrooffi. Nytkin pelkästään henkilökortin hankinnasta / uusimisesta koituu ihmisille monien satojen eurojen kustannuksia ja tilanne ei ainakaan muuttuis paremmaksi tai helpommaksi uudistuksen kautta vaan päinvastoin - koska jokainen on pidettävä itse vanhat ja uudet tiedot hallussa ja tieto milloin muutettu ja jopa hankkia - tallentaa jonnekin terveystiedot jotta ne eivät hukkuisi muutosen allkokossa. Se ei ole vain valtion perimä maksu siitä vaan – valokuvaus - hankinta matkat. eli: 1 valokuvalle taksilla tai vastaavalla jopa sadan kilometrin päähän syrjäseudulla eteläsuomessa riittäänee muutam akymmen kilometri mutta on kuitenkin sadoissa euroissa pelkästään kuvaus. 2. Käynti poliisiasemalla - nykyään on ongelma koska ei ole varma pääseekö sinne ilman ajanvarausta ja pelkästään soittaminen ja ajan varaaminen maksaa kymmeniä euroja… ja sitten vielä taas taksi kulut sadoissa euroissa. Poliisiasemat ovat jo nyt niinharvassa että matkat sen kuin vain pitenevät. 3. Nouto jostain pisteestä joka todennäköistä on kuitenkin nyky tavalla se lähin mutta sekin voi maksaa hvyinkin taksimatkana melkoisesti. Miksi puhun taksista – koska julkinen liikenne on Suomessa ajettu nollaan - pääkaupunkiseudulla ja suurempien kaupunkien keskusten läheisyydessä on jonkin asteista julkista liikennettä . Tuntuu kun muutos tehdään vain muutoksen takia – ja maksaa todennäköisesti satoja miljoonia euroja etteikö voisi sanoa miljardi luokkaa… Tämä ei myöskään auta Sote uudistuksen jälki hoitoon kun pitää koko ajan olla ns kaksilla identiteetillä liikkeellä kun selvittää henkilön terveys tietoja ja toimintoja. Mitä tämä maksaa.? Jää sellainen tunne että tästä ei ole minkäänlaista hyötyä päinvastoin vain kustannuksia ja lopputuloksena se ettei tunnuksia voi käyttää kukaan muu kun viranomainen . Eli jos normaali kadun tallaaja haluaa esimerkiksi asunnon tai kiinteistö kaupan yhteydessä tarkistaa ostajan tai myyjän henkilöllisyyttä se on täysin mahdotonta. Tai autokauppa on pian mahdotonta tehdä, koska ei voi luottaa yritykseen tai ostaja myyjä on aivan ns sumuverhon alla. Ilman joitain ihmeellisiä tunnistusohjelmia se ei onnistu ja tavallinen kansalainen ei voi niitä saada koska jos niin - rikolliset osaavat kyllä silloin muunnella mitä vaan. Tämä oli vain yksi esimerkki . Toinen esimerkki: Kun tulet täysi ikäiseksi 18 v. – pankit vaatii että sinun on itse määriteltävä kaikki pankki tilien tunnukset ja käyttö oikeudet. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ? Nuori henkilö ei pysty hoitamaan omia asioitaan mitenkään koska hänen on hankittava uudet pankkitunnukset , korjattava kaikki tilitiedot aivan itsenäisesti ja kysymys on , pystyykö hän edes vastaamaan ja toimimaan kaikkiin hänelle esitettäviin kysymyksiin ja toimiin ilman jonkun asiantuntijan läsnä oloa.? Nyky maailmassa et pääsee pankkiin suorittamaan kyseessä olevia toimia ilman ajanvarausta – ja toiseksi et pysty toimimaan siellä ilman voimassa olevaa henkilökorttia tai passia . Toisin sanoen syntyy tilanteita missä esimerkiksi nuori 18 v jää kuukausiksi ilman mahdollisuutta toimia omissa asioissaan . Miksi näin A. Pitää päivittää henkilökortti tai passia ja se on kuten edellä kerroin jo monen mutkan takana B. Kun se on hoidettu on varattava aikaa pankissa että saa päivitetty tiedot ja pankkitunnukset kuntoon jotta voi hoitaa maksuja ja muutenkin toimia digitaalisessa maailmassa. C. Lisäksi on henkilökortin lisukkeena voi avata kansalaisvarmenne - jonka käyttö on kovin kyseenalainen ja kovin rajattu sekä vaikea selkoinen . Lisäksi se tarkoittaa että jos olet aktivoinut tällaisen ja joku jostain syystä saa käyttöön tietokoneesi tai vastaava niin sillä voidaan käyttää väärin henkilötunnuksesi. Tämä on vielä varsinainen sudenkuoppa josta ei ole kun riskejä – eikä hyötyjä – varsinkin jos se on kiinnitetty mobiili laitteeseen. Nyt kun kaikki pyritään saamaan digitaaliseksi olen huomannut että kaikki normaali kaupanteko vaikeutuu joka tavalla ja jos henkilön tunnistaminen vielä lisäksi vaikeutuu se menee aivan väärään suuntaa. Jossain on mainittu että henkilötunnus siirretään äly kännykkään - mutta kun se varastetaan niin mitäs sitten ?? Sinne meni kaikki henkilötiedot - eli se on viimeinen laite minne minä ainakaan laittaisin mitään henkilötietooni liittyvää. Ihmettelen vielä miksi henkilökortti - ajokorttitiedot siirretään mobiiliin niin mitä hyötyä siitä on kaikille ? Osalle voi olla ja jos sitä ilman riskejä voi hyödyntää tai ilman kustannuksia niin jokainen päättäköön siitä itse jos sellainen mahdollisuus on. Toisille on toisille ei, eli tasavertaisuus on kaukana tällaisessa toiminnassa missä toisille luodaan mahdollisuus toisille se on monesta eri syystä mahdotonta. Kaikilla ei ole mobiili tai nettikään olemassa.. 20 % kansasta on toistaiseksi sen ulkopuolella lähes kokonaan. Koska on kysymys monien eri lakien yhteensovittaminen ja yksityiskohdista tarkempi kannanotto vaatisi erityista ja laajaa tutkimista mitä tässä esityksessä ja sen esitystavan perusteella ei ole edes tehty.
      • Siun sote, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        25.2.2022
        • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut kiittää mahdollisuudesta lausua tästä lakiehdotuksesta, joka perustelee uudistustarpeen selkeästi. Vanhan malliset hetut eivät enää riitä vaan tietyt päivämääräryhmät ovat loppumassa ja uudistus tarvitaan.
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • Raahen kaupunki pitää esityksen tavoitteita kannatettavina ja tarpeellisina.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • Jyväskylän kaupunki viittaa lausunnossaan kaupunginhallituksen asiasta 1.6.2020/125 antamaan lausuntoon, jossa esitetyt talouteen ja resurssointiin liittyvät näkökohdat ovat edelleen voimassa. Henkilötunnusten riittävyyden turvaamisen varmistaminen välimerkkejä lisäämällä on kannatettavaa. Lisäksi henkilötunnukseen ehdotetut uudistustoimet ovat yksilön oikeusturvan kannalta edelleen kannatettavia. Myös työperäisen maahanmuuton edistämisen näkökulmasta integroitumisen esteitä on tarpeen poistaa.
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Tavoite henkilötunnuksen muuttamiseksi sukupuolineutraaliksi on täysin älyvapaa. Nykyisen tunnuksen muoto on täysin toimiva. Mikäli ulkomaalainen tarvitsee jonkin tunnistautumismenetelmän siihen voitaisiin käyttää jotain rinnakkaissysteemiä niin kauan että on saanut suomen kansalaisuuden ( asunut 10 vuotta suomessa).
      • Päivinen Arto
        Uppdaterad:
        23.2.2022
      • Kansallisarkisto
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Kansallisarkisto kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen. Kansallisarkisto kannattaa ehdotuksen tavoitteita ja näkee uudistukset tärkeinä ja perusteltuina.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE/STM pitää tehtyjä esityksiä oikeansuuntaisina. Vammaisten ihmisten kannalta olennaisia asioita ovat saavutettavuus ja turvallisuus. Esimerkiksi Tanskan esimerkki siitä, että kansalainen voi itse tehdä varoitusilmoituksen henkilöllisyystodistuksen katoamisesta on kannatettava. VANE ei jätä esityksestä varsinaista lausuntoa.
      • Teuvan kunta
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Teuvan kunnanhallitus on 14.2.2022 § 36 lausunut asiasta yleisenä lausuntona seuraavaa: Esitys on tavoitteiltaan ja ehdotuksiltaan perusteltu ja kannatettava. Se näyttäytyy kompromissiesityksenä, jossa aiemman työryhmätyöskentelyn muodostaman esityksen ongelmakohtia on hiottu, säilyttäen kuitenkin alkuperäisten tavoitteiden hengen ja mahdollisen hyödyn. Ulkomaan kansalaisten nopeampi rekisteröityminen väestötietojärjestelmään voi edistää myös ulkomaisen työvoiman ja kausityövoiman saantia, jolloin sillä voi olla merkittävää hyötyä Teuvan kaltaisille maaseutukunnille ja niissä sijaitsevalle, usein työvoimavaltaiselle yritystoiminnalle. Sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta voi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen lisäksi vähentää myös identiteettivarkauksia ja edistää yksilöiden tietosuojaa. Myös henkilötunnuksen vaihtamisen mahdollisuus ja erityisesti uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto voivat lisätä merkittävästi tietosuojaa. Uusi yksilöintitunnus on kannatettava asia, mutta se tulee ottaa käyttöön tavalla, joka ei tuo lisäkustannuksia niille tahoille, jotka eivät itse siirry käyttämään tunnusta henkilötunnuksen rinnalla tai korvikkeena. Eri järjestelmien yhdyspinnat on siten voitava toteuttaa tavalla, että henkilötiedon siirtyminen voidaan toteuttaa molemminsuuntaisesti, jotta kustannuksia kohdistuu vain niihin organisaatioihin, jotka päätyvät ottamaan uuden yksilöintitunnuksen omaan käyttöönsä. Yksilöintitunnuksen rajaaminen siten, että sitä ei käytetä lainkaan henkilöllisyyden todentamistarkoitukseen, on perusteltu ja kannatettava rajaus. Yksilöintitunnukseen kytkeytyvän mobiilivarmenteen varalla tehtävä henkilöllisyyden todentaminen mahdollistaisi varmemman ja kustannustehokkaan tunnistamisen sähköisten palveluiden lisäksi myös esimerkiksi käynti- ja puhelinasioinnissa, erityisesti niille henkilöille, joilla ei ole esimerkiksi suomalaisen pankin asiakkuutta.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Tavoitteet vaikuttavat kaksijakoisilta. Ne liittyvät toisaalta maahanmuuttoon ja toisaalta sukupuoli-identiteetteihin. Ehdotuksen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia monelle taholle. Aiheutuvia kustannuksia tulisi punnita suhteessa odotettuihin hyötyihin.
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Esityksen tavoitteet tukevat työperäisen maahanmuuton edistämistä, kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä tietosuojaa pienentäen väärinkäytösten riskiä. Jatkossa hetusta ja yksilöintitunnuksesta ei pysty tunnistamaan henkilöön liittyviä tietoja.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Uppdaterad:
        18.2.2022
        • Tavoite on selkeä ja siitä saavat hyödyt pitkällä aikajänteellä ovat hyvät
      • Trans ry
        Uppdaterad:
        17.2.2022
        • Nykytilan kuvauksessa kohdassa 2.1.2. todetaan ”Henkilötunnus on tarkoitettu vain yksilöintivälineeksi, eikä pelkän henkilötunnuksen perusteella voida päätellä mitään henkilön kansalaisuudesta tai kotikunnasta taikka Suomessa asumisesta”. Nykymuotoisesta henkilötunnuksesta käy kuitenkin ilmi henkilön ikä ja juridinen sukupuoli. Myös ehdotetusta uudesta henkilötunnuksesta käy ilmi henkilön ikä sekä tosiasiallisesti juridinen sukupuoli ennen vuotta 2027 syntyneillä. Näin ollen henkilötunnus ei olisi esitetyin muutoksinkaan pelkästään yksilöintiväline.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Uppdaterad:
        17.2.2022
        • Ei erityistä huomautettavaa esityksestä, tavoitteet hyvät.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        31.1.2022
        • Tavoitteet ovat tarpeellisia ja kannatettavia.
      • Nokian kaupunki, Tietohallinto / Tietohallintopäällikkö, Jokinen Juho
        Uppdaterad:
        31.1.2022
        • Vanhan tunnuksen rinnalle jääminen on tärkeää. Uusi tunnus voi olla yhteensopiva vanhan kanssa tai täysin uudenlainen vanhan rinnalle.
      • Tötterman Magnus
        Uppdaterad:
        27.1.2022
        • Uuden yksilöimistunnuksen luomisesta syntyy huomattavia lisäkustannuksia ja kompleksisuutta. Hankkeelle esitettyjen tavoitteiden ratkaiseminen uuden yksilöintitunnuksen avulla on huomattavan epävarmaa. Suosittelen harkitsemaan henkilötunnuksen ja sähköisen asiointitunnuksen hyödyntämistapojen uudelleenarviointia. Ensisijaisesti tulisi keskittyä HETUn ja SATUn parantamiseen.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        25.1.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto ei anna lausuntoa asiasta.
      • Honkasalo Tomi
        Uppdaterad:
        18.1.2022
        • Tavoite ikävä. Emme halua ulkomaalaisille helpotusta tässä asiassa, emmekä etenkään tiesminkäseksuaalisille. Vanha on hyvä ja parempi kuin suunniteltu.
      • Rankaviita Jukka
        Uppdaterad:
        17.1.2022
        • Tietojärjestelmien täytyy taipua olemassa olevaan maailmaan, ei toisinpäin. Tietotekniikan insinöörinä en näe mitään, mikä digitaalisessa toimintaympäristössä vaatisi kokonaan uuden henkilötunnuksen. Tämä vaatisi selvennystä, missä on ongelma nyt? Muutos maksaa valtiolle miljardeja, samoin yksityisellä puolella on tiedossa valtava muutos. Perusteet muutokselle täytyy olla kunnossa.
      • Lehtonen Tero
        Uppdaterad:
        17.1.2022
        • Mikä henkilötunnus se on jos ei sukupuoli selviä? 🤣
      • Majuri Sirpa
        Uppdaterad:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Huomiot mahdollisuuteen saada henkilötunnus jo Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteella (1. lakiehdotuksen 9 ja 22.2 §)
      • Salo Niina
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilötunnus pitää saada kunnollisen hakuprosessin kautta, jotta kyseisten henkilöiden oikea henkilöllisyys varmistuu ja riski väärinkäytöksistä pienenee. Liian heppoisin perustein saadut henkilötunnukset voivat johtaa riskeihin, joissa liian vähällä tunnistetiedolla henkilö identifioituu yhteiskunnan jäseneksi. Yhteiskunnan peruspalvelujen saamisen varmistaminen tulee tapahtua muilla keinoilla.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Toteutuessaan esitys poistaisi keinotekoisten tunnusten käytön kunnan toiminnoissa, mikä vähentäisi virheiden ja henkilötietojen tietoturvaloukkausten mahdollisuutta, sekä vähentäisi manuaalisen työn tarvetta (työaikasäästöt). Esitys on kokonaisuudessa kannatettava.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei lisättävää HE:ssä esitettyihin näkökohtiin pois lukien sivulla 49, kohdassa ”Vaikutukset turvallisuuteen ja rikosten torjuntaan” oleva toteamus ”väärinkäytökset ovat jo nykyään suhteellisen harvinaisia ja pienimuotoisia” (toisen henkilön identiteetin käyttäminen) on käsittääksemme virheellinen. Varastettuja henkilötunnuksia ja muita henkilötietoja myydään yleisesti internetin pimeillä sivustoilla ja niitä myös käytetään väärin kasvavissa määrin Suomessa ja muualla.
      • Hyvinvointiala HALI
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitys sisältää useamman ehdotuksen, joilla tavoitellaan henkilötunnuksen myöntämistä ulkomaalaisille nykyistä aiemmin ja laajemmin. Tässä kysymyksessä käsitellään oleskeluluvan hakijan rekisteröintiä väestötietojärjestelmään jo hakuvaiheessa. Seuraavassa kysymyksessä käsitellään toisen Schengen-valtion edustuston tai ulkoisen palveluntarjoajan mahdollisuutta tallettaa ulkomaalaisen henkilön tiedot väestötietojärjestelmään. Kolmas kokonaisuus koskee etärekisteröintimenettelyn käyttöönottoa. Edellä kuvattua ehdotusten kokonaisuutta on tarkasteltu esityksessä myös terveydenhuollon näkökulmasta. Tarkastelussa on nostettu esille perusteltuja huomioita ehdotusten hyödyistä ja vaikutuksista. On totta, että terveydenhuollon toimijat hyötyisivät näiden ehdotusten toteuttamisesta yhtä lailla kuin palvelujärjestelmässä asioivat henkilöt. Kokonaisuuden sisältämien ehdotusten voidaan arvioida vähentävän keinotunnusten käyttöä sekä samalla henkilöllä olevien moninkertaisten rekisteri-identiteettien käsittelyä ja niistä aiheutuvaa selvittelyä. Tämän kokonaisuuden voidaan katsoa myös helpottavan ulkomaalaisen työvoiman maahantuloa ja integraatiota sekä vahvistavan ulkomaisen työvoiman pysyvyyttä Suomessa. Huomiota on syytä kiinnittää näiden ehdotusten voimaantuloon. Esitykset tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta eli vajaan vuoden kuluttua. Samaan aikaan vuoden 2023 alusta on tarkoitus ottaa käyttöön jo aiemmin valmisteltu esitys uusista välimerkeistä turvaamaan henkilötunnusten riittävyyttä. Nyt lausuttavana olevat muutokset (etenkin etärekisteröinti) johtaisivat esityksen perustelujen mukaan siihen, että väestötietojärjestelmään rekisteröitäisiin nykyistä selvästi enemmän ihmisiä. Jokaiselle henkilölle, jonka tiedot kirjataan väestötietojärjestelmään, on annettava yksilöllinen henkilötunnus. Kuten esityksessä todetaan, aiemmin valmisteltu riittävyysratkaisu lisää tunnusten määrää nykytilaan nähden niin paljon, ettei tästä esityksestä ehdotetuista muutoksista ennakoida aiheutuvan tunnusten riittävyysongelmia. On kuitenkin huomioitava se, että palveluntuottajien tulee pystyä käsittelemään uudenmuotoisia henkilötunnuksia. Ne palveluntuottajat, jotka eivät saa toteutettua muutoksia järjestelmiinsä ajoissa, joutuvat käyttämään poikkeusprosesseja uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnuksen kohdalla. Poikkeusprosessit aiheuttavat yleensä kustannuksia ja niihin sisältyy virheiden riski. Etärekisteröinnin ja muun henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa on perusteltua siirtää suunnitellusta. Siirtymäajan tulisi olla minimissään yksi vuosi, mieluummin kaksi vuotta. Näin palveluntuottajilla on edes pienet mahdollisuudet toteuttaa vaadittavia muutoksia järjestelmiin hallitusti ja kustannustehokkaasti.
      • Tilastokeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tilastokeskus kannattaa ehdotusta. Kotoutumisen seurannan kannalta tällä on erityinen merkitys. Nykyisin henkilö päätyy virallisiin väkiluku-, maahanmuutto- ja työllisyystilastoihin vasta, kun hän on saanut myönteisen oleskelulupapäätöksen, henkilötunnuksen ja kotikunnan Suomesta. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten täyttyminen voi viedä jopa useita vuosia oleskelulupahakemuksen jättämisestä. Oleskeluluvan myöntämisperusteen (työ, opiskelu, perheen yhdistäminen, kv-suojelu) yhdistely hallinnollisten rekisteriaineistojen avulla henkilön mahdolliseen työskentelyyn ja opiskeluun Suomessa on mahdollista tällä hetkellä vain, mikäli oleskeluluvan saaneella on henkilötunnus ja oleskelulupatiedot on välitetty DVV:n ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Huomioiden valmisteilla olevan Euroopan väestötilastoja koskevan asetuksen (ESOP) asettamia vaateita jäsenmaiden todellisen väestön tilastoimiseksi (usual place of residence -käsite), ehdotettu kattavampi väestön rekisteröinti parantaisi Suomessa asuvan, todellisen väestömäärän tilastointia.
      • Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Yhdistys tukee pykälän muuttamista ehdotetun mukaiseksi, sillä se on omiaan poistamaan hallintotaakkaa vasta maahan saapuneiden henkilöiden osalta. Muutos mahdollistaa myös sujuvan viranomaisasioinnin mahdollisimman nopeasti maahan saapumisen jälkeen. Samalla viranomaisten välinen yhteistyö helpottuu, kun henkilö voidaan yksilöidä helpommin yhdellä tunnisteella maahan saapumisen jälkeen.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä kannatettavaa on, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilötunnus on keskeinen yksilöintimekanismi monissa yhteiskunnan palveluissa ja sen myöntäminen nykyistä aiemmin ulkomaalaiselle henkilölle helpottaisi muun muassa digitaalisten palveluiden käyttöönottoa.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Muutos ei vaikuta suoraan Valtiokonttorin prosesseihin. Valtiokonttori pystyy tarvittaessa käsittelemään asiakkaan asioita myös ilman suomalaista henkilötunnusta. Pysyvän henkilötunnuksen saaminen helpottaa kuitenkin asiakkaan omaa asiointia ja vähentää myöhempää useiden tunnusten yhdistämisen tarvetta. Valtiokonttorin Kansalaispalveluissa ei ole tarvetta tarkistaa henkilön ydinhenkilötietojen lähdettä, vaan käytössä on viranomaisen myöntämä henkilötunnus, jos sellainen on olemassa. Valtiokonttorissa muutoksella ei ole tunnistettu taloudellisia vaikutuksia tai erityisiä prosessihyötyjä.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ehdotuksella helpotetaan Suomeen täihin tulevien rekisteröintiprosessia eri viranomaisissa. Verohallinnon kannalta ehdotetulla muutoksilla voi olla asiointitarvetta vähentävä vaikutus, jos nykyistä useammat Suomeen töihin tulevat henkilöt rekisteröidään väestötietojärjestelmään jo heidän asioidessaan Maahanmuuttovirastossa.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidämme uudistusta hyvänä. Yhteiskunta toimii niin paljon henkilötunnuksen varassa, että on huomattavan hankalaa, jos sitä joutuu odottamaan.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilön tiedot voitaisiin ehdotuksen mukaan tallettaa väestötietojärjestelmään jo siinä vaiheessa, kun hän on hakenut ulkomailta tai poikkeuksellisesti Suomessa oleskelulupaa, Suomessa kansainvälistä suojelua, unionin kansalaisena oleskeluoikeuden rekisteröintiä, unionin kansalaisen perheenjäsenenä oleskelukorttia tai muuta Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä Maahanmuuttovirastolta. Kansainvälistä suojelua hakeneen tiedot voitaisiin ehdotuksen toteutuessa tallettaa väestötieto-järjestelmään, vaikka hänen henkilöllisyydestään ei olisi voitu varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta tai muusta asiakirjaselvityksestä. Tietojen tallettamista varten olisi riittävää, jos hakijalta olisi ulkomaalaislain 131 §:n perusteella otettu ja talletettu säädetyt biometriset tunnisteet ja että henkilön jättämä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tutkittaisiin aineellisesti Maahanmuuttovirastossa ja Maahanmuuttovirasto varmistuu hakemusta tutkiessaan riittävällä tavalla hakijan henkilöllisyydestä ja talletettavien tietojen luotettavuudesta. Turvapaikanhakijan henkilötunnuksen rekisteröinnin vastuu on hallituksen esityksessä annettu Maahanmuuttovirastolle. Rekisteröinnin jälkeen turvapaikanhakijan henkilötunnus tallennettaisiin väestötietojärjestelmän lisäksi ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään, joka mahdollistaa henkilötunnuksen käytön vastaanottopalveluissa. Turvapaikanhakijan vastaanottopalveluina annettavat terveyspalvelut edellyttävät käytännössä myös vastaanottokeskusten ulkopuolisia palveluntuottajia ja henkilötietojen tallentamista eri terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin, johon voidaan jatkossa tallentaa myös yksilöllinen oikea henkilötunnus. Esitys vähentäisi siten tarvetta luoda keinotunnuksia esimerkiksi eri terveydenhuollon yksityisten ja julkisten palveluntuottajien käyttämiin tietojärjestelmiin turvapaikanhakijoiden asioidessa näissä palveluissa. Henkilötunnuksen saaminen aikaisemmassa vaiheessa mahdollistaisi myös turvapaikanhakijoiden potilastietojen arkistoinnin Kantaan (Potilastiedon arkisto). Edelleen muutos mahdollistaisi vastaanottojärjestelmän liittymisen potilastiedon arkistoon ja siten välttämättömien tietojen liikkumisen turvapaikanhakijoiden terveydenhoitoon osallistuvien tahojen välillä (vastaanottokeskus, vastaanottokeskusten lukuun järjestettävät palvelut, järjestämisvastuun perusteella järjestettävät palvelut). Apteekkipalveluissa normaali sähköinen resepti turvapaikanhakija-asiakkaalle mahdollistuisi ja toisi Kanta-palvelut myös turvapaikanhakijoiden saataville. Uudistus mahdollistaa käytännössä siten myös toimintaa, joilla voidaan edesauttaa turvapaikanhakijan integroitumista yhteiskunnan normaalien käytäntöjen piiriin ja tukea henkilön omatoimisempaa asiointia terveyspalveluissa. Henkilötunnuksen saaminen aiemmassa vaiheessa voisi mahdollistaa turvapaikanhakijoille myös pankkitilin avaamiseen ja siten esimerkiksi mahdollistaa Maahanmuuttovirastolle vastanottorahan maksamisen turvapaikanhakijan pankkitilille prepaid-korttien sijasta mikä toisi kustannussäästöjä, tai työnantajalle palkan maksamisen turvapaikanhakijan pankkitilille, mikä puolestaan edesauttaisi turvapaikanhakijoiden integroitumista ja työllistymistä. Esityksessä nämä jäävät pitkälti tavoitteiden tasolle, eikä esitys säätäisi konkreettista muutosta nykytilanteeseen, esimerkiksi oikeutta pankkitiliin. Turvapaikanhakijoilta ei edellytetä matkustusasiakirjan tai muunkaan henkilöasiakirjan esittämistä hakemuksen yhteydessä. Noin 60-70 % hakijoista voi osoittaa henkilöllisyytensä luotettavana pidetyllä asiakirjalla. Osalla hakijoista henkilöllisyys rekisteröidään perustuen osittaiseen tai puutteelliseen asiakirjanäyttöön tai hakijan itsensä kertomaan. Noin 10 % hakijoista hakijan ilmoittamia henkilötietoja epäillään mahdollisesti vääriksi. Joissakin tapauksissa hakijan ilmoittamat henkilötiedot voivat vaihtua useita kertoja, joko sen vuoksi, että hakija ei ole tiennyt syntymäaikaansa, on tahallisesti ilmoittanut vääriä tietoja tai esimerkiksi syntymäaikaa tai nimeä translitteroidessa on tapahtunut virhe. Maahanmuuttovirasto katsoo sen vuoksi, että esityksen mukaiset edellytykset hakemuksen aineelliseen tutkintaan ohjautumisesta ja riittävästä henkilöllisyydestä varmistumisesta ovat perusteltuja. Liian varhaisessa vaiheessa annettu syntymäajan sisältävä henkilötunnus jouduttaisiin useinkin korvaamaan uudella henkilötietojen muuttuessa tai tarkentuessa. Maahanmuuttovirasto katsoo myös, että nykyisenmuotoisen henkilötunnuksen korvaava henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus olisi ratkaissut tämän haasteen. Maahanmuuttovirasto toteaa lisäksi, että kansalaisuuslain 6 § mukaan kansalaisuuden hakijan henkilöllisyyttä pidetään tietyissä tilanteissa selvitettynä ajan kulumisen perusteella. Jos henkilö on kansalaisuuspäätöstä edeltävät vähintään viimeiset kymmenen vuotta esiintynyt ainoastaan väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, pidetään henkilöllisyyttä selvitettynä, vaikka hän olisi aiemmin esiintynyt useammalla henkilöllisyydellä (kansalaisuuslaki 6 §). Nykyisin turvapaikanhakija rekisteröidään väestötietojärjestelmään vasta, kun hän saa oleskeluluvan. Siten myös kansalaisuuslain edellyttämä kymmenen vuoden aika väestötietojärjestelmään rekisteröidyillä tiedoilla täyttyy useita vuosia myöhemmin kuin ehdotusluonnoksen mukaisesti jo turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä. Siten olisi mahdollista, että henkilön, jonka vasta kansalaisuuden käsittelyvaiheessa todetaan aiemmin esiintyneen eri henkilöllisyydellä, saisi nykyistä aiemmin myös kansalaisuuden, koska hänen tietonsa olisivat olleet merkittynä väestötietojärjestelmään vaaditut kymmenen vuotta nykyistä aiemmin. Maahanmuuttovirasto katsoo, että väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaan esitettävä uusi henkilön perustietojen lähdettä kuvaava lisätietokenttä on tervetullut ilmentämään järjestelmään merkittyjen tietojen luotettavuusastetta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Voidakseen täysipainoisesti toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, henkilö tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen. Nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilötunnuksen antamista turvapaikanhakijoille ennen päätöstä turvapaikkahakemuksesta. Käytännössä tämä voi kestää yli vuoden, mikä johtaa asioinnin mahdollistamiseen keinotunnuksin, joita henkilöllä voi olla useita eri organisaatioiden antamana. STTK kannattaa ulkomaan kansalaisen tietojen aiempaa ja laajempaa tallentamista väestötietojärjestelmään jo hakemusvaiheessa, eikä vasta asian ratkaisun yhteydessä. Pidämme perusteltuna myös henkilön perustietojen lähteen (onko tieto virallisesta asiakirjasta vai henkilön itse ilmoittama) kuvaavan tietokentän lisäämistä väestötietojärjestelmään. Hallituksen esityksessä kuvataan, miten terveydenhuollossa asioi myös runsaasti sellaisia henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Eri järjestelmissä luodaan näille henkilöille järjestelmäkohtaisia tunnuksia, joiden varassa heidän tietojaan käsitellään. Tiedot eivät välttämättä yhdisty ja vaan yhdellä henkilöllä voi olla useita järjestelmäkohtaisia tunnuksia jopa samassa terveydenhuollon yksikössä. Keinotunnusten ja samalla henkilöllä olevien moninkertaisten rekisteri-identiteettien käsittely ja selvittely aiheuttavat terveydenhuollossa runsaasti manuaalista työtä, minkä lisäksi virheiden todennäköisyys kasvaa. Myös tietojen yhdistäminen henkilön saadessa väestötietojärjestelmästä henkilötunnuksen, on työlästä. Potilasturvallisuus vaarantuu tilanteissa, joissa henkilötunnuksen puute johtaa siihen, etteivät henkilön aiemmat potilastiedot tai esimerkiksi lääkitys tule lainkaan tietoon. Terveydenhuollossa pystyttäisiin muodostamaan parempi kokonaiskäsitys potilaan tilanteesta, jos hänen tietonsa olisivat henkilötunnuksella haettavissa Kanta-palveluista. Henkilötunnuksen myöntäminen ehdotetulla tavalla voisi helpottaa myös apteekkien toimintaa ja parantaa lääketurvallisuutta. Tällä hetkellä reseptit kirjoitetaan nimellä ja syntymäajalla, jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Ilman henkilötunnusta, samalle henkilölle määrättyjä reseptejä ei voida yhdistää henkilön lääkelistaksi Kanta-palveluissa, eikä potilaan kokonaislääkitystä voida seurata Kanta-palvelujen kautta. Samoin verikeskustoiminnassa ehdotetut muutokset johtaisivat siihen, että veriryhmämääritystä ei tarvitsisi jokaisella käyntikerralla uusia, vaan kerran määritetty veriryhmä riittäisi. Henkilön verensiirtohistoria saataisiin samalla luotettavammaksi. Hallituksen esityksessä on arvioitu että, terveydenhuollossa henkilötunnuksen puute aiheuttaa erityisen suuria haasteita ja alan arvioitaisiin olevan yksi keskeisimmistä hyötyjistä, mikäli ehdotetut muutokset tulisivat ehdotetussa muodossa voimaan. Toimialan mahdolliset hyödyt olisivat osin samoja kuin muilla toimialoilla ja liittyisivät vähenevään manuaaliseen yhdistely- ja selvittelytyöhön. Terveydenhuollossa muutoksilla arvioidaan kuitenkin lisäksi olevan myös ulkomaalaisten terveydenhuollon asiakkaiden potilas- ja lääketurvallisuutta parantavia vaikutuksia. On kannatettavaa, että henkilötunnus voidaan myötää maassa oleskelevalle jo aikaisessa vaiheessa. Henkilötunnus helpottaa asiointia eri viranomaisten kanssa. Terveydenhuollon näkökulmasta lisää väestörekisterikeskuksen myöntämä virallinen henkilötunnus asiakas- ja potilasturvallisuutta.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ennen kuin henkilö saa oleskeluluvan tai turvapaikkapäätöksen, hän oleskelee ja asioi jo Suomessa fyysisesti, jolloin hänen yksilöimisensä henkilötunnuksella olisi monien asiointiprosessien kannalta tarpeellista. Kannatettavaa on, että henkilötunnus myönnettäisiin heti oleskelulupaa haettaessa, jolloin henkilön rekisteri-identiteetti yhdistyisi yhteen fyysiseen henkilöön heti biometristen tietojen avulla. Tämä vähentäisi mahdollisuuksia väärinkäytöksiin ja tahattomaan tietojen sekaantumiseen tai niiden yhdistämisen hankaluuteen. Jos henkilötunnus saataisiin jo nykyistä varhaisemmassa vaiheessa kuten on ehdotettu, tämä lisää tarvetta tehdä nykyistä useammin muutoksia rekisteröityjen henkilöiden tietoihin väestötietojärjestelmässä. Uudistuksessa Verohallinnolle ja Maahanmuuttovirastolle myönnettäisiin oikeus tallentaa myös henkilöiden tiedoissa tapahtuvia muutoksia suoraan väestötietojärjestelmään. Siihen saakka, kunnes Verohallinto ja Maahanmuuttovirasto saavat valmiiksi muutostietojen suorarekisteröinnin mahdollistavat sovellukset, muutokset tehdään nykymenettelyllä, eli muutokset toimitetaan DVV:lle tallennettavaksi. Muutokset syntymäaikaan ja sukupuoleen vaikuttavat siten, että henkilötunnus joudutaan muuttamaan. Verohallinnosta tai Maahanmuuttovirastosta käsin ei voida jatkossakaan tallentaa väestötietojärjestelmään muutoksia, jotka vaikuttavat henkilötunnuksen määräytymiseen, vaan nämä muutokset voi tehdä vain Digi- ja väestötietovirasto. Maahanmuuttovirasto voisi ehdotuksen mukaan (VTJ-lain 22 § 2 mom) tallettaa kan-sainvälistä suojelua hakeneet tiedot väestötietojärjestelmään, jolloin henkilö saa henkilötunnuksen, vasta siinä vaiheessa, jos Maahanmuuttovirasto tutkii hakemuksen aineellisesti sekä voi riittävällä tavalla varmistua ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä ja tietojen luotettavuudesta. Vaikka nämä tietojen tallettamisen edellytykset täyttyisivätkin, voi olla tilanteita, että tietojen tallettaminen väestötietojärjestelmään estyy. Näissä tilanteissa henkilö voi VTJ-lain 9.2 §:n mukaisesti pyytää DVV:ltä tietojen tallettamista. Jotta myös tällöin voitaisiin varmistua rekisteröinnin edellytyksistä, esitetään harkittavaksi, tulisiko säännöstä tarkentaa siltä osin, että DVV myös voisi varmistua 22 §:n 2 momentissa mainittujen edellytyksien täyttymisestä. Hallituksen esityksen mukaisesti DVV:n lisääntyvistä tehtävistä aiheutuu yhteensä viittä henkilötyövuotta vastaava vuotuinen pysyvä lisäkustannus.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilötunnusten (hetu) saajien piirin laajentamisella on PSHP:lle erittäin positiiviset välilliset vaikutukset. Tämän muutoksen piiriin kuuluvat henkilöt tarvit-sevat oleskelunsa aikana erilaisia palveluita myös terveydenhuollosta ja nykyisin suurin osa PSHP:n keino-hetuista luodaan kyseisille henkilöille/potilaille. Keino-hetujen tarve vähenee huomattavasti tämän muutoksen myötä. Väestötietojärjestelmässä (VTJ) hyvin todennäköisesti lisääntyy hetuihin koh-distuvat muutokset, kun tarkempia tietoja saataessa todetaan alkuperäiset vir-heellisiksi. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että VTJ:ssä lisääntyy saman hen-kilön useamman kertaiset rekisteröinnit, joita VTJ:ssä yhdistetään virheiden havaitsemisen jälkeen. PSHP:n kannalta hyödyn saaminen edellyttää, että VTJ:hin rekisteröidyt henki-löt saavat jonkinlaisen kortin tai todisteen VTJ:hin rekisteröinnistä, josta ilme-nee heidän saama virallinen VTJ-hetu. VTJ:n puolella varmuudella lisääntyvät virallisten VTJ-hetujen korjaukset, jois-sa virheellinen tai vanhentuva hetu passivoidaan ja henkilölle ilmoitetaan uusi aktiivi hetu. Tämä tulee luonnollisesti kohdistumaan useammin myös PSHP:n kirjauksissaan käyttämiin virallisiin VTJ-hetuihin. Tästä ei kuitenkaan aiheudu PSHP:n sisäisille potilasjärjestelmille haittaa, sillä vastaavia korjauksia tehdään jo nyt ja ne hoituvat pääsääntöisesti automaattisesti kuntoon. Hetun muuttumista ei ole kuitenkaan otettu huomioon esimerkiksi Kelan Kanta ja eResepti -palveluissa, joten näiden osalta hetujen muuttumisten lisääntyminen aiheuttaa PSHP:lle lisätyötä. Luonnollisesti tämä samalla nopeuttaa tarvetta soveltaa hetujen riittävyyteen liittyvää asetusmuutosta eli uusien välimerkkien käyttötarvetta uusina annettui-hin hetuihin, mutta tämä on kuitenkin huomioitava tulevana muutoksena 1.1.2023 mennessä. Muutoksesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat haitat.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä hyvänä ja kannatettavana.
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Yleisellä tasolla, kun erilaisissa asiointitilanteissa usein kuitenkin edellytetään henkilötunnusta, on hyvä, että henkilötunnus voitaisiin antaa nopeammin tilanteessa, jossa oleskeluun liittyvä hakemuksen käsittely on kesken. Sama huomio koskee osin myös esimerkiksi etärekisteröintimenettelyn mahdollisuutta jo ennen Suomeen saapumista. Esimerkiksi pankkitilin avaaminen avaa monesti pääsyn muihin kulutushyödykkeisiin esimerkiksi vahvan tunnistautumismahdollisuuden kautta.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilö pyritään Tullin suorittamassa valvontatoiminnassa tunnistamaan jonkin virallisen asiakirjan perusteella. Yllä mainittu ehdotus voi kuitenkin parantaa henkilön tunnistamista ja tietojen yhdistämistä rikostutkinnan näkökulmasta. Sinänsä jo nykyään voidaan käyttää sormenjälki- tai DNA-tunnisteita, jos henkilö on jo rekisteröity jossain muussa maassa turvapaikanhakijaksi tai tiedot on rekisteröity muuhun rekisteriin.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ehdotus on kannatettava. Tällä hetkellä ulkomaalaiset opiskelijat eivät saa oleskeluluvan yhteydessä henkilötunnusta vaan he hakevat sen Suomeen saapumisen jälkeen. Hakemuksia käsittelevä viranomainen (DVV) ruuhkaantuu hakemuksista syksyisin ja opiskelijat voivat joutua odottamaan henkilötunnustaan jopa kuukausia. Mahdollisuus saada henkilötunnus aiemmassa vaiheessa joustavoittaa uusien opiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sekä opintojen alkua. Pankkitilin avaaminen ja verkkopankkitunnusten saaminen opiskelijoille ja sitä kautta vahvan tunnistautumisen mahdollistaminen ovat tärkeitä esim. puhelinliittymän avaamisessa tai sähkösopimuksen tekemisessä ja ovat hyvin vaikeita ilman henkilötunnusta. Monilla EU/EEA-ulkopuolisilla opiskelijoilla on apuraha, jonka maksamisen edellytys on EU-pankkitili, joten heillä saattaa mennä pahimmillaan monta kuukautta ennen kuin heillä on pääsy elämiskustannuksiin tarkoitettuun apurahaan. Lisäksi KELA:n YTHS-maksun maksaminen edellyttää henkilötunnusta. Ehdotus on kannatettava siitäkin syytä, että korkeakouluissa opiskelijat voitaisiin yksilöidä jo aikaisesta vaiheesta samalla tunnisteella.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitys helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänottoa ja ulkomaalaisten henkilöiden palkkaamista korkeakouluihin sekä poistaa tarpeen luoda tilapäisiä henkilötunnuksia, jotka ovat järjestelmä tai organisaatiokohtaisia. Tietojärjestelmien välinen integraatio eri viranomaisten välillä helpottuu, kun henkilö on tunnistettu ja hänellä on virallinen henkilötunnus.
      • Turun kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Hallituksen esityksen mukaan henkilötunnus ei itsessään juurikaan luo henkilölle oikeuksia tai velvollisuuksia, mutta sen saamisella on tosiasiallisesti keskeinen merkitys henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien mahdollistajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Henkilötunnuksen puuttuminen tosiasiallisesti vaikeuttaa henkilön toimintaa monilla yhteiskunnan osa-alueilla ja näin asettaa henkilön eriarvoiseen asemaan niiden kanssa, joilla henkilötunnus on. (s. 40) Hallituksen esityksen mukaan mahdollisuus antaa muille kuin Suomen kansalaisille henkilötunnus nykyistä aiemmin ja laajemmin mahdollistaisi toiminnan tehostamista ja tiedonhallinnallisia hyötyjä laajalle joukolle yhteiskunnan toimijoita. Hyötyjä olisi saavutettavissa periaatteessa kaikissa niissä organisaatioissa, jotka käsittelevät toiminnassaan henkilötunnuksia, ja joissa toisaalta asioi myös sellaisia ulkomaalaisia, joille ei ole mahdollista voimassa olevan lainsäädännön mukaan henkilötunnusta antaa. Hyötyjä saavutettaisiin laajimmin valtion viranomaisissa ja kunnissa, mutta myös elinkeinoelämässä. (s. 35) Tämän perusteella lakihankkeen toteutuminen hyödyttäisi monipuolisesti eri organisaatioita.
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • SAK pitää hyvänä ehdotusta, jonka mukaan helpotettaisiin oleskelulupaa hakevien henkilöiden mahdollisuutta saada suomalainen henkilötunnus nykyistä aikaisemmin.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa toimivallan puitteissa.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • On kannatettavaa, että henkilötunnus voidaan myötää maassa oleskelevalle jo aikaisessa vaiheessa. Henkilötunnus helpottaa asiointia eri viranomaisten kanssa. Terveydenhuollon näkökulmasta lisää väestörekisterikeskuksen myöntämä virallinen henkilötunnus asiakas- ja potilasturvallisuutta. Sote-uudistuksen kantava tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integrointi. Koko esityksen osalta on sosiaalihuolto huomioita terveydenhuollon rinnalla. Selvempää on siis läpi dokumentin puhua sosiaali- ja terveydenhuollosta, ei pelkästään terveydenhuollosta.
      • Porvoon kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain mukaan oikeus asumisperusteisiin etuuksiin voi syntyä, kun oleskeluluvasta on annettu myönteinen päätös. Oikeus alkaa tällöin etuuskohtaisten edellytysten täyttyessä lupahakemuksen jättämisestä lukien. Etuudet voidaan kuitenkin ratkaista vasta, kun myönteinen oleskelulupapäätös on tehty. Henkilötunnuksen saaminen jo lupaa tai rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteella kuitenkin sujuvoittaa ja nopeuttaa etuushakemusten käsittelyä Kelassa. Myös manuaalinen yhdistämistyö liittyen Kelaan saapuneen hakemuksen yhdistämiseen myönnettyyn henkilötunnukseen vähenee. Uudistus edistää myös korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisia asiointimahdollisuuksia opiskeluterveydenhuollossa, jonka järjestäjänä Kela toimii. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 31 a §:n 2 momentin mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö saa pyytää korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjältä tiedon opiskelijan syntymäajasta sekä sukupuolesta luodakseen hänelle väliaikaisen yksilöivän tunnuksen opiskeluterveydenhuollossa asiointia varten silloin, kun opiskelijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Henkilötunnuksettomien potilaiden tunnistaminen on osoittautunut toisinaan haasteelliseksi YTHS:ssä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden pääsy opiskeluterveydenhuollon palveluihin helpottuu ja sujuvoituu, jos opiskelijalla on suomalainen henkilötunnus jo hakeutuessaan ensimmäistä kertaa YTHS:n palveluiden piiriin. Uudistus saattaa myös vähentää väliaikaisten henkilötunnusten tarvetta. Mikäli suurin osa nykyään henkilötunnuksettomista opiskelijoista voisi saada henkilötunnuksen jo opiskelupaikan hakuvaiheessa tai ennen Suomeen tuloa, vähentäisi tämä todennäköisesti Kelassa tehtävää manuaalityötä ja toisi sitä kautta kustannus- ja tehokkuusetuja. Suurin hyöty olisi todennäköisesti sillä, jos käytössä olisivat etärekisteröidyt VTJ-identiteetit; tähän palataan tarkemmin tämän lausunnon myöhemämässä kohdassa. Kelan perinnän toimeenpanossa henkilön yksilöintiin liittyvät ongelmat voivat heijastua perintätoimiin ja sitä kautta perinnän tuloksellisuuteen. Käytettävissä olevat tiedot henkilötunnuksettomasta velallisesta voivat ensinnäkin olla niin vähäiset, ettei niiden perusteella velallista pystytä tavoittamaan helposti tai lainkaan. Kuten nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on todettu, henkilötunnuksen puute saattaa myös tosiasiassa estää velan perimisen ulosotossa. Kaikki ulosottomenettelyyn liittyvät selvitykset on henkilötunnuksettoman henkilön kohdalla tehtävä manuaalisesti, jolloin tietojen yhdistäminen on hidasta ja epävarmaa. Toisaalta Kelan perinnässä henkilötunnuksettomat näyttäytyvät lähtökohtaisesti marginaaliryhmänä siinä mielessä, että takaisinperinnän kohteena olevilla etuudensaajilla on pääsääntöisesti henkilötunnus. Henkilötunnuksettomia velallisia voi kuitenkin olla esimerkiksi toimeentulotuen saajissa. Elatustuen ja elatusapuvelan käsittelyä varten elatusvelvolliselle tarvitaan suomalainen henkilötunnus. Kelasta voidaan pyytää, että Digi- ja väestötietovirasto (DVV) antaa elatusvelvolliselle henkilötunnuksen, tai sitten elatusvelvolliselle varataan Kelassa vajaa henkilötunnus. On mahdollista, että elatusvelvollinen asuu/oleskelee Suomessa ja hänelle on tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu elatusvelvollisuus, mutta hänellä ei ole henkilötunnusta. Ainakin näissä tapauksissa voi olla elatusapuvelan perinnän kannalta etu, jos henkilötunnuksen saavien piiri laajenee, vaikka toisaalta näitä velallisia ei voida sanoa olevan merkittäviä määriä. Mitä taas tulee ulkomailla asuviin elatusvelvollisiin, heille DVV voisi antaa henkilötunnuksen Kelan pyynnöstä kaiketi yhä vastaavin perustein kuin nytkin eikä ehdotus sinänsä toisi tältä osin merkittäviä muutoksia, ellei esim. ehdotusten voimaantulon myötä tarve henkilötunnusten pyytämiselle vähene ja tätä kautta työmäärä Kelassa ja DVV:ssa vähenisi. Jos asiakkaalla on myös suomi.fi- tunnistautumisen väline, hän pääsee aiemmin käyttämään OmaKelan verkkoasiointia. Muutos helpottaisi asiakkaan tunnistamista henkilökohtaisessa palvelussa (puhelinpalvelu/käyntiasiointi). Tarvittaessa Suomessa oleva oleskeluluvan hakija voisi asioida puhelinpalvelussa kiireellisessä toimeentulotukiasiassa. Tällä hetkellä tällaisen asiakkaan tulee asioida palvelupisteessä. Tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitetty muutos voisi parhaimmillaan poistaa kokonaan erillisten keinotunnusten käytön tarpeen eri viranomaisissa. Palvelujen saatavuuden kannalta olis myös eduksi kun henkilöllä on käytössään suomalainen henkilötunnus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Valtuutettu kannattaa ehdotetun muutoksen tavoitteita ja pitää monien esityksessä esiin tuotujen ongelmien ratkaisemista välttämättömänä. Henkilötunnuksen puuttumisella voi käytännössä olla merkittäviä vaikutuksia henkilön oikeuksien toteutumiselle, kuten erilaisia haittoja sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumiselle tai vaikkapa pankki- tai postipalveluiden käyttämiselle. Valtuutettu toteaa, että Suomessa oleskelee hyvin erilaisissa tilanteissa olevia ulkomaalaisia. Esitykseen kirjatun perusteella vaikuttaisi siltä, että sääntelyn kohdistumisesta eri ulkomaalaisryhmiin on vielä useita kysymyksiä pohdittavana. Valtuutettu pitää erityisen tärkeänä, että henkilötunnuksen antamista ulkomaalaiselle rajoitetaan vain perustellusta syystä huomioiden myös viranomaisten velvollisuus tavoitteellisesti edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaisesti. Valtuutettu pitää tärkeänä, että lainmuutoksella varmistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten turvapaikanhakijoiden, mahdollisuudet tarvittaessa saada henkilötunnus. Valtuutettu huomauttaa, että esityksessä esitetyt arviot turvapaikkaprosessien kestosta ovat optimistisia. Suurella osalla turvapaikkaprosessissa parhaillaan olevista hakijoista käsittely on kestänyt jo useita vuosia. Valtuutetun tiedossa on myös tapauksia, joissa hakija odottaa edelleen ensimmäistä lainvoimaista päätöstään, yli 6 vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen. Palveluiden käyttämiselle sekä niiden järjestämiselle aiheutuvien haittojen lisäksi turvapaikanhakijat eivät nykyisellään esimerkiksi itse pysty tullaamaan kotimaastaan tulevia postilähetyksiä, jotka saattavat sisältää turvapaikka-asiankin kannalta merkittäviä asiakirjoja, kuten todisteita ja henkilöasiakirjoja. Ehdotetun 22.2 §:n mukaan turvapaikanhakijan tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään vasta sitten, kun varmistuu, että hakemus tutkitaan ”aineellisesti” Maahanmuuttovirastossa. Esityksen mukaan säännöksellä pyritään vähentämään luotettavuudeltaan varmistamattomien tietojen tallettamista tilanteissa, joissa turvapaikkahakemus ”ei voi johtaa haluttuun lopputulokseen”. Valtuutetun käsityksen mukaan henkilötunnuksen antamisen sitominen Maahanmuuttoviraston päätökseen hakemuksen ”siirtämisestä aineelliseen tutkintaan” on ongelmallista. Hakijalle tieto tästä ratkaisusta tulee vasta siinä vaiheessa, kun hän saa tiedoksi lopullisen päätöksen asiassaan. Turvapaikkahakemuksessa esitettyjen perusteiden perusteella ei myöskään voida esimerkiksi arvioida sitä, kuinka kauan hakija lopulta tulee oleskelemaan Suomessa. Valtuutettu katsoo, että sen sijaan, että henkilötunnuksen antamista rajoitettaisiin esimerkiksi ulkomaalaisen oleskelustatuksen perusteella, tulisi henkilö voida kirjata väestötietojärjestelmään aina, kun se on henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta tarpeellista tulkiten tätä tarvetta perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteenkin mukaisesti.
      • HUS -kuntayhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • HUS pitää uudistusta kannatettavana. Uudistus mahdollistaisi henkilötunnuksen myöntämisen ulkomaisille henkilöille jo ennen oleskeluluvan myöntämistä. Tämä lisäisi henkilön oikeusturvaa sekä potilasturvallisuutta potilastietojen käsittelyn osalta. Henkilötunnuksen aikaisempi myöntäminen vähentäisi tarvetta luoda tilapäisiä tunnisteita potilaille, jolloin todennäköisemmin yksi henkilö löytyy tietojärjestelmistä vain yhtenä esiintymänä, ei useana eri esiintymänä. Lisäksi se mahdollistaisi luotettavan tietojen tarkastelun ja vertailtavuuden eri toimialojen sekä toimijoiden välillä, parantaen henkilön hoitoa kokonaisuudessa. Varhaisessa vaiheessa annettu henkilötunnus parantaa tietojen vaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollossa eri organisaatioiden välillä Kanta-palveluiden kautta sekä mahdollistaa myös sähköisen lääkemääräyksen käyttämisen.
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ulkomailta oleskelulupaa haettaessa henkilön tunnistaminen tehdään nykyään edustuston virkailijan toimesta tunnistautumisen (sähköinen hakemus) tai paperisen oleskelulupahakemuksen vireillepanon yhteydessä, henkilötunnus myönnetään Maahanmuuttovirastossa oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Ulkoistamistilanteissa oleskeluluvan hakija ei välttämättä asioi lainkaan Suomen edustuston henkilökuntaan kuuluvan kanssa, jolloin Suomen edustusto ei varmistu ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä. Näissä tilanteissa Digi- ja väestötietovirasto, Ahvenanmaan valtionvirasto tai Verohallinto rekisteröi ulkomaan kansalaista koskevat tiedot väestötietojärjestelmään sen jälkeen, kun henkilö on saanut oleskeluluvan ja saapunut Suomeen. Mikäli lainmuutoksen myötä henkilön tunnistamiseen ei tarvittaisi enää edustuston virkailijaa, vaan tunnistamisen voisi tehdä myös ulkoisen palve-luntarjoajan palveluksessa oleva henkilö, niin henkilötunnus voitaisiin myön-tää hakijalle heti oleskeluluvan hakemisen yhteydessä. Mikäli oleskeluluvan hakijan tunnistamisen voisi tehdä ulkoisen palveluntarjoajan palveluksessa oleva henkilö, voitaisiin edustustojen henkilöstöresursseja kohdistaa muihin edustuston lakisääteisiin tehtäviin. Lisäksi on mahdollista, että oleskeluluvan hakemiseksi tarvittavan ajan voisi saada ulkoiselta palveluntarjoajalta nopeammin, kun ajanvarauksella saatavat ajat eivät olisi sidottuja siihen, et-tä edustuston virkamies on paikalla tunnistamassa hakijaa. Oleskeluluvan saanut henkilö hyötyisi menettelystä, sillä Suomeen saapu-misensa jälkeen hänen ei enää tarvitsisi käydä rekisteröitymässä erikseen Digi- ja väestötietovirastossa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa. Erityisesti yrittäjät voisivat hyötyä henkilötunnuksen saamisesta ennen Suomeen saapumista, sillä henkilötunnus mahdollistaisi yrityksen toimintojen käynnistämisen, esimerkiksi pankkitilien avaamisen ja veroviranomais-ten kanssa asioinnin, ennen Suomeen saapumista ja näin ollen nopeuttaisi liiketoiminnan aloittamista.
      • Haidion
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilön yksilöivä tunnistaminen, yleisesti käytössä oleva yksilöivän tunnisteen (Hetu:n) attribuointi henkilöön ja tunnistustavan tarjoaminen aiemmassa vaiheessa on kannatettavaa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilön tiedot voitaisiin ehdotuksen mukaan tallettaa väestötietojärjestelmään jo siinä vaiheessa, kun hän on hakenut ulkomailta tai poikkeuksellisesti Suomessa oleskelulupaa, Suomessa kansainvälistä suojelua, unionin kansalaisena oleskeluoikeuden rekisteröintiä, unionin kansalaisen perheenjäsenenä oleskelukorttia tai muuta Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä Maahanmuuttovirastolta. Erityisesti ulkomailla oleskelulupaa hakevat sekä Suomessa kansainvälistä suojelua hakevat saisivat ehdotuksen mukaan suomalaisen henkilötunnuksen käyttöönsä nykyistä aiemmin. Esitysluonnoksen mukaisella ehdotetulla väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 9 §:n muuttamisesta sujuvoitettaisiin erinomaisella tavalla eri perusteilla maahan muuttavien ulkomaalaisten integroitumista, hyvinvointia ja terveyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että muutos on kannatettava, sillä se edistäisi kaikkien maahanmuuttajaryhmien pääsyä kotikunnan perusteella saataviin palveluihin, joihin pääsy voi nykymenettelyillä kestää kuukausia luvansaamisen tai maahantulon jälkeen jo rekisteröintiprosessin monipolvisuudesta ja rekisteröinneissä tällä hetkellä esiintyvistä viiveistä johtuen. Muutos vähentäisi erityisesti kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien työtä viranomaisrekisteröintien mahdollistamisessa ja asiointitunnusten järjestämisessä maahantulon jälkeen sekä edistäisi automatisoidun laskennallisen korvauksen maksatuksen kohdentumista ensimmäiselle kotikunnalle. Myös esityksen vaikutuksissa hyvin kuvatut eri toimijoiden päällekkäiset keinotunnukset ja niistä aiheutuvat mahdolliset virhetilanteet ja asioimishaasteet vähenisivät. Inhimillisestä näkökulmasta muutoksen merkitys olisi erityisen merkittävä juuri haavoittuvassa asemassa olevien alkuvaiheen asettautumisen kannalta.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitetty muutos voi vähentää tai poistaa kokonaan erillisten keinotunnusten käytön tarpeen eri viranomaisissa. Tiedonhallinnan kannalta tarkasteltuna tietojen eheys myös paranee, kun henkilöllä on käytössään suomalainen henkilötunnus mahdollisimman aikaisessa palvelujen käytön vaiheessa. Aikaistaminen ehkäisee Maanmittauslaitoksen tapauksessa tilanteita, joissa ilman henkilötunnusta oleva henkilö tallennettaisiin rekisteriin ilman henkilötunnustietoa. Jos henkilö saa myöhemmin henkilötunnuksen, sitä ei automaattisesti viedä rekisteriin, vaan henkilön on se itse ilmoitettava. Henkilöllä olisi mahdollisuus lisäksi sähköiseen asiointiin, jos henkilötunnus olisi olemassa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kannatamme esitystä.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kannatan esitettyä nykyistä laajempaa mahdollisuutta antaa henkilötunnus. Muuten ei lausuttavaa.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitys on kannatettava. Ulosoton tietojärjestelmässä luonnolliset henkilöt yksilöidään ensisijaisesti henkilö-tunnuksen perusteella. Samoin velallisen varallisuustiedustelut tehdään henkilötunnuksen perusteella. Mahdollisuus aikaistaa henkilötunnuksen saantia edesauttaisi edellä mainittuja tarkoituksia.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Väliaikaisten ja henkilötunnuksettomien tietojen vähentäminen on kannatettava tavoite, joka monessa organisaatiossa vähentänee suoraan manuaalisen selvitystyön tarvetta ja joka parantaa merkittävästi myös tietojen yhdistelymahdollisuuksia kun henkilötunnuksettomille ei luoda esim. organisaatiokohtaisia tilapäisiä tunnisteita. Oikeusrekisterikeskus ei näe tarvetta lausua tästä asiakohdasta enempää.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotettu muutos on tarpeellinen.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Työryhmä on esittänyt, että esimerkiksi turvapaikanhakijat voisivat saada uuden henkilötunnuksen heti turvapaikkaa haettuaan. Amnesty pitää kyseistä ehdotusta erittäin tärkeänä turvapaikanhakijoiden palvelujen saannin helpottamiseksi. Tämä helpottaisi esimerkiksi terveydenhuoltopalveluissa asioimista tai vaikkapa pankkitilin avaamista palkanmaksua varten. Työryhmä on myös esittänyt, että tavoitetilassa henkilötunnuksen myöntäminen olisi mahdollista esimerkiksi työ- tai oleskelulupaa odottaville ulkomaalaisille heti maahantulosta lähtien. Toisaalta Suomessa elää myös moni kielteisen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen saanut ulkomaalainen, jolle ei ole odotettavissa oleskelulupaa. Nämä niin sanotusti paperittomina Suomessa elävät ulkomaalaiset käyttävät myös esimerkiksi terveyspalveluita. Myös heille tulisi mahdollistaa henkilötunnuksen hakeminen asioinnin helpottamiseksi. Tällä hetkellä, kun voimassa olevan lain mukaan ulkomaalainen saa henkilötunnuksen vasta, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa, hyvin moni päätöstään odottava ulkomaalainen elää Suomessa ilman henkilötunnusta. Ilman henkilötunnusta asioiminen viranomaisissa ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon vaivalloisempaa ja hankalampaa kuin henkilötunnuksella asioiminen. Henkilötunnuksen puuttuminen siis tosiasiallisesti heikentää palveluiden saatavuutta näille ihmisille. Henkilötunnuksen puuttumisen ja keinotunnusten luomisen tarpeen on todettu aiheuttavan erityisen suuria haasteita erityisesti terveydenhuollossa. Pahimmassa tapauksessa henkilön potilasturvallisuus voi vaarantua, kun henkilön aiemmat potilastiedot ja lääkitykset eivät yhdisty. Ilman henkilötunnusta myös henkilötietojen käsittelyyn liittyvien virheiden riski kasvaa. Koska henkilötunnuksen puuttuminen tosiasiallisesti vaikeuttaa henkilön toimintaa monilla yhteiskunnan osa-alueilla, asettaa se henkilön eriarvoiseen asemaan niiden kanssa, joilla on henkilötunnus. Ihmisten yhdenvertaisuus on vahvistettu niin perustuslaissa (6 §) kuin monissa Suomessa sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Henkilötunnuksen saamisen aikaistaminen ulkomaalaisille edistäisi ja parantaisi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Henkilötunnusten luominen aikaisemmin ja helpommin myös vähentää eri organisaatioiden luomien keinotekoisten tunnusten käyttöä ja sitä, että eri organisaatioiden pitää ylläpitää rinnakkaisia tunnusjärjestelmiä. Henkilötunnuksien laajempi käyttö siis myös helpottaa henkilötietoja käsittelevien viranomaisten henkilöiden yksilöimistä, kun yksi henkilötunnus soveltuu kaikkiin eri järjestelmiin. Ulkomaalaisten osalta hallituksen esityksessä on otettu laajasti huomioon eri perusteilla Suomeen tulevien ihmisten mahdollisuus saada nykytilaa aikaisemmin henkilötunnus. Tämä on kannatettava ehdotus. Esityksessä tulisi kuitenkin huomioida myös niin kutsutut paperittomat, jotka eivät odota oleskelulupaa. Paperittomat henkilöt käyttävät palveluita ja asioivat viranomaisissa, joten myös heidän mahdollisuuttaan henkilötunnuksen saamiseen tulee parantaa Osa paperittomina Suomessa elävistä henkilöistä on saattanut elää täällä useiden vuosien ajan eikä ole odotettavissa, että he lähitulevaisuudessa pystyisivät muuttamaan kotimaahansa. Tästäkin syystä on tärkeää, että näiden henkilöiden palveluihin pääsyä helpotetaan myös henkilötunnuksen osalta.Ehdotetun lain väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta (VTJ-laki) 9 d §:n perusteluissa esitetään, että lisätieto väestötietojärjestelmään rekisteröidyn henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tavasta ja perustietojen lähteestä säilytettäisiin historiatietona. Amnesty toteaa, että yksityisyyden suojan varmistamiseksi on välttämätöntä, että henkilötunnukseen liitettäviä lisätietoja saa käsitellä vain, kun se on asioinnin kannalta tarpeellista. Tällöinkin henkilötietojen luotettavuuteen liittyvän lisätiedon käsittely voi johtaa syrjiviin käytäntöihin sekä viranomaisissa että muissa julkisissa tai yksityisissä palveluissa, kuten asumiseen liittyvissä palveluissa tai esimerkiksi pankkitilin avaamisessa, joissa henkilötunnusta käytetään. Uudistuksessa onkin varmistettava, ettei syrjiviä käytäntöjä palveluiden myöntämisen yhteydessä mahdollisteta. Transtaustaisten turvapaikanhakijoiden oikeuksien turvaamiseksi uudistuksessa on tärkeää varmistaa, että he voivat saada jo henkilötietojensa rekisteröinnin yhteydessä sukupuolitietonsa ja etunimensä rekisteröidyksi itsemäärittelyyn perustuen riippumatta lähtömaan henkilöllisyysasiakirjoissa olevista tiedoista. Esimerkiksi YK:n pakolaispäävaltuutettu on huomioinut, että transtaustaiset ja intersukupuoliset pakolaiset voivat kohdata erityisiä vaikeuksia saada sukupuoli-identiteettinsä tunnustavia virallisia asiakirjoja. Se on suositellut suunnittelemaan rekisteröintilomakkeet niin, että niihin on mahdollista sisällyttää tieto henkilön kokemasta sukupuoli-identiteetistä. Kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sateenkaarinäkökulmasta tulkitsevat Yogyakartan periaatteet korostavat, että valtioiden tulee varmistaa turvapaikanhakijoita koskevien politiikkojen ja käytäntöjen syrjimättömyys seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella . Niihin tehtyjen 10-vuotislisäysten mukaan valtioiden tulee myös suojata turvapaikanhakijoita seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolitettuihin piirteisiin perustuvalta väkivallalta, syrjinnältä tai muilta haitoilta. Eurooppalainen sateenkaarijärjestöjen kattojärjestö ILGA-Europe on korostanut transtaustaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sukupuoli-identiteetin tunnistamista koko turvapaikkaprosessin ajan . Transihmisten oikeuksia edistävä kattojärjestö TGEU on tarkentanut tämän tarkoittavan myös sitä, että itsemäärittelyyn perustuva sukupuolimerkintä ja nimi tulee olla mahdollista saada tunnustetuiksi jo turvapaikka-asiakirjoissa . Esimerkiksi henkilötunnusjärjestelmän uudistusta koskevan ehdotuksen kansainvälisenä vertailumaana käytetty Islanti on säätänyt tällaisesta mahdollisuudesta sukupuolimerkinnän osalta vuonna 2019 hyväksymässään sukupuolen itsemääräämisoikeutta koskevassa laissa.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Uppdaterad:
        3.3.2022
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotetut muutokset parantavat opiskelijoiden ja työn perässä maahan muuttavien tilannetta, ja helpottavat myös Suomeen muuttavien kahden kulttuurin perheiden käytännön asioiden hoitamista. Verkosto kannattaa muutoksia, jotka helpottavat edes joiltain osin Suomeen muuttamiseen liittyvää byrokratiaa. Tästä näkökulmasta kannatettava muutos on myös se, että pyritään edistämään väestötietojärjestelmän tietojen ylläpitoa muun viranomaisasioinnin yhteydessä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • THL:n tiedonkeruiden ja tietotuotannon näkökulmasta tutkimus- ja tilastotoiminnassa on sitä parempi, mitä aiemmin henkilö saa henkilötunnuksen. Henkilötunnus on keskeinen tieto mm. päällekkäistapausten tunnistamisessa, tietojen laadun tarkkailussa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoketjujen seurannassa. Henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä aiemmin mahdollistaisi myös terveydentilan seurantaa turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheista lähtien, mikä ei ole tällä hetkellä mahdollista. Tämä toisi tärkeitä näkökulmia esim. siihen, miten turvapaikkaprosessi ja maahanmuutto vaikuttavat henkilön terveydentilaan.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tavoite on kannatettava. Jotta henkilötunnuksia hyödyntävät organisaatiot ehtisivät toteuttaa uusien välimerkkien käsittelyn tietojärjestelmissään ennen kuin uusilla välimerkeillä varustettuja tunnuksia aletaan laajemmin jaella, tulisi henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Pienentää väliaikaisten henkilötunnusten käytön tarvetta. Vaikutukset heijastuvat välillisesti laboratoriotoimintaan ja ovat tältä osin myönteisiä.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksen mukaan henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä aiemmin ja laajemmin edesauttaisi keinotekoisista, organisaatiokohtaisista henkilötunnuksen kaltaisista tunnuksista luopumista. Helsingin kaupunki toteaa, että keinotekoisten henkilötunnusten käytöstä luopuminen on toivottava muutos, koska niiden käyttöön liittyy haasteita. Keinotekoinen henkilötunnus on vaikea muistaa ja siksi on tavallista, että samalle henkilölle luodaan useita keinotekoisia henkilötunnuksia. Keinotekoinen henkilötunnus mahdollistaa muun muassa tahattoman tai tahallisen päällekkäisen asioinnin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mikä saattaa johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Lisäksi yhteistyö sosiaalihuollon, perus- ja erikoissairaanhoidon sekä Kansaneläkelaitoksen välillä on erillisten organisaatiokohtaisten keinotekoisten tunnusten vuoksi haasteellista. Myös kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on perusopetuksessa ja muissa oppilaitoksissa paljon turvapaikanhakijoita, joilla ei vielä ole virallista oleskelulupaa eikä siten henkilötunnusta. Tästä syystä on hyvä, että henkilötunnuksen saajien ryhmää laajennetaan ja henkilötunnuksen voisi saada nykyistä aiemmin. Tämä vähentää tarvetta keinotekoisille tunnuksille eri tietojärjestelmissä ja lisää yksittäisen henkilön tietojen yhtenäisyyttä ja helpottaa tiedonsiirtoa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan aikaistettavaksi oleskeluluvan hakijan rekisteröintiä väestötietojärjestelmään siten, että hänen tietonsa voitaisiin pääsääntöisesti tallettaa jo oleskeluluvan hakuvaiheessa. Nykyään tiedot talletetaan pääsääntöisesti vasta myönteisen päätöksen perusteella. Helsingin kaupunki kannattaa tätä ehdotusta, sillä se vähentää tarvetta luoda keinotekoisia henkilötunnuksia. Tällä hetkellä ilman henkilötunnusta ei voi saada pankkitunnisteita, mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta, mikä estää myös sähköisten viranomaispalveluiden käytön. Helsingin kaupunki toteaa, että työperäisen maahanmuuton edistämisen näkökulmasta asioinnin mahdollistaminen sähköisissä viranomaispalveluissa ja pankkiasioissa jo ennen maahantuloa tai oleskelulupaprosessin päättymistä olisi hyödyllinen uudistus. Erityisesti pankkitilin avaamisen mahdollistaminen nykyistä laajemmalle asiakasryhmälle on uudistuksen seurannaisvaikutuksena merkittävä työllistämistä helpottava toimenpide.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotus koskee lähinnä Digi- ja väestötietovirastoa sekä Maahanmuuttovirastoa. Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tavoite on ymmärrettävä, mutta aikataulutusta tulee vielä harkita. Hanke on aiemmin esittänyt uusien välimerkkien lisäämistä nykyisiin henkilötunnuksiin niiden riittävyyden takaamiseksi. Asiaa koskeva asetus on tulossa voimaan 1.1.2023 ja uusia välimerkkejä alettaisiin jaella Digi- ja väestötietoviraston arvion mukaan v 2023 lopussa tai 2024 alussa. Asetuksen lausuntokierroksella useat lausunnonantajat totesivat, että tarvittavien järjestelmämuutosten tekeminen ei tässä aikataulussa onnistu. Koska asetuksen antaminen on viivästynyt, on muutosten toteutusaika lyhentynyt entisestään. Jos muutoksia ei saada tehtyä ajoissa, pitää uusilla välimerkeillä varustettuja henkilötunnuksia käsitellä poikkeusprosessein. Tästä voi aiheutua hankaluuksia henkilöiden tietojen eheyteen ja organisaatioiden väliseen tietojenvaihtoon. Henkilötunnusten aiempaa laajempi jakelu oletettavasti lisää myös uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnusten tarvetta. Jotta henkilötunnuksia hyödyntävät organisaatiot ehtisivät toteuttaa uusien välimerkkien käsittelyn tietojärjestelmissään ennen kuin uusilla välimerkeillä varustettuja tunnuksia aletaan laajemmin jaella, tulisi henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Akava pitää osaavan työvoiman saatavuutta yhtenä keskeisimpänä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen haasteena. Se kannattaa lakiluonnoksen tavoitetta helpottaa ulkomailla oleskelulupaa hakevien mahdollisuuksia saada suomalaisen henkilötunnus käyttöönsä nykyistä aiemmin. Nykyisellään henkilötunnuksettomalla henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada tunnistusvälinettä eli pankkitunnisteita, mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta, mikä estää myös sähköisten viranomaispalveluiden käytön. Ehdotettu uudistus helpotta ulkomaalaisten henkilöiden asiointia Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan.
      • Helsingin hovioikeus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Huomiot mahdollisuuteen saada henkilötunnus jo Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteella (1. lakiehdotuksen 9 ja 22.2 §) Hovioikeudessa asiaa käsiteltäessä olisi hyödyllistä, että asianosainen olisi muullakin tavoin yksilöitävissä kuin ainoastaan nimen ja syntymäajan perusteella. Etenkin rikosasioissa, joissa tuomioistuimen ratkaisun seuraamuksia panee täytäntöön Rikosseuraamuslaitos tai Oikeusrekisterikeskus, on tärkeää, että rangaistus kohdistuu oikealle henkilölle. Henkilötunnus olisi erityisesti hyödyllinen tilanteissa, joissa henkilön nimi ja syntymäaika ovat yleisiä (esimerkiksi tarkemmin tuntemattoman syntymäajan 1.1.vvvv). Henkilötunnukset estävät henkilöiden sekoittumista.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää kannatettavana, että ulkomaalaisten rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ehdotetaan monissa kohtaa helpotettavan. Muutoksen avulla maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilön tiedot voitaisiin ehdotuksen mukaan tallettaa väestötietojärjestelmään jo siinä vaiheessa, kun hän on hakenut ulkomailta tai poikkeuksellisesti Suomessa oleskelulupaa.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Koska ilman henkilötunnusta on vaikea Suomessa asioida, on kannatettavaa, että tunnuksen saa mahdollisimman pian prosessin alussa. Tämä vähentää tarvetta erilaisten keinotunnusten käyttöön.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta tämä olisi hyvä uudistus, koska se tarkoittaisi, että tilapäisen henkilötunnuksen generoinnin ja käyttämisen tarve vähenisi merkittävästi. Nyt näillä henkilöillä, jos he tarvitsevat kiireellisiä sote-palveluita, hankaluudet syntyvät, kun eri palveluntuottajien tiedot eivät ole yhdistettävissä järjestelmäkohtaisesti annettavien tilapäisten yksilöintitunnisteiden avulla, vaikka henkilön ”samuus” olisi varma henkilökohtaisen tunnistamisen perusteella. Tietojen hallintaa vaikeuttaa myös se, että henkilön nimi sijoitellaan vaihtelevalla tavalla etu- ja sukunimikenttiin. Mutta samalla olisi syytä tehdä jotain, että päästäisiin selkokielisiin ja yhdenmukaisiin tapoihin päätellä henkilön oikeudet ja etuudet. Olisi tärkeää saada selkokielinen ja kansallinen uusi datasetti, josta ilmenee suoraan henkilön oikeus sairausvakuutukseen, hoitoon tai palveluihin. Tiedot ovat osin harvoin päivittyviä (kuten kansallisuus) ja osittain palvelutarvekohtaisia. Jälkimmäisessä tiedot pitää selvittää per palvelu. On kuitenkin turhaa, että jokaisen palveluntuottajan pitää ensin osata päätellä asioita kotikunta/kansalaisuustiedosta, joiden paikallisessa kirjaamistavassa on vaihtelua, ja aina uudestaan selvittää oikeus palveluihin, laskun maksaja ja asiakasmaksun maksaja. Nykytilanteen vaihtoehtojen kirjo käy ilmi Kelan ohjesivulta Oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa - Yhteistyökumppanit - kela.fi. Uskaltaisiko jopa toivoa, että ennakkorekisteröinnin yhteydessä voisi jo selvittää ja kirjata henkilön oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kotimaan maksuvelvollisuudet tai EU sopimuksista tulevat oikeudet ja asiakasmaksuperiaatteet. Esitys ei sisällä mitään helpotusta turistien tai palveluiden piiriin joutuneiden tunnistamattomien henkilöiden identiteetin hallintaan sotepalveluissa. Kyse on siis henkilöistä, jotka ovat fyysisesti paikalla ja samaksi yksilöksi tiedettyjä, mutta joiden palveluita tuottavat eri palvelunantajat. Näille yksilöille joudutaan nyt luomaan uusi ei-ainutkertainen tunniste per palvelunantajan järjestelmä. Näissä tilanteissa tarvittaisiin palveluketjun yli siirrettävissä oleva keinotunniste, joka sitten voitaisiin yhdistää myöhemmin joko pysyvään henkilötunnisteeseen taikka syntymäaikaan, koettuun sukupuoleen ja kansalaisuuteen sekä kukaties esityksen mukaiseen uuteen yksilöintitunnisteeseen.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Keinotekoisen tunnuksen käyttötarvetta vähentävät ehdotukset ovat hyödyllisiä.
      • Oikeusministeriö
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Katso henkilötietojen käsittelyn oikeusperustetta koskevat huomiot VTJ-lain 9 §:n ja 22 §:n 2 momentin osalta otsikon Muut hallituksen esitystä ja alustavaa asetusluonnosta koskevat huomiot alta.
      • Työllisyysrahasto
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Ehdotus mahdollistaisi toteutuessaan henkilötunnuksen saamisen nykyistä aikaisemmin ja laajemmin. Tämä merkitsee sitä, että entistä useammalla luonnollisella henkilöllä on käytössään suomalainen henkilötunnus, mikä puolestaan vähentää tarvetta organisaatiokohtaisten keinotunnusten käyttämiselle, parantaa tiedon laatua ja ajantasaisuutta sekä helpottaa tietojen vaihtamista ja yhdistämistä julkisessa hallintotoiminnassa. Henkilötunnuksen saaminen yleisesti helpottaa henkilön asioimista. Työllisyysrahaston työttömyysvakuutusmaksujen ja aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanossa tilanteet, joissa henkilöasiakkaalla (esim. henkilötyönantajalla tai etuudenhakijalla) ei ole suomalaista henkilötunnusta, ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Ehdotetulla muutoksella ei siten arvioida olevan merkittävää vaikutusta Työllisyysrahaston toimintaan. Ehdotettu muutos kuitenkin vähentäisi manuaalista selvitystyötä sekä nopeuttaisi tietojen saantia sellaisten asiakkaiden osalta, jotka uudistuksen johdosta saisivat suomalaisen henkilötunnuksen nykyistä aikaisemmin.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • TVK kannattaa ehdotukseen sisältyvää tavoitetta mahdollistaa henkilötunnuksen saanti nykyistä laajemmalle henkilöryhmälle ja aiemmin. Tavoite edistäisi ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden yksilöintiä yhdenmukaisella tunnuksella ja heidän työsuhteeseensa perustuvien oikeuksien toteuttamista. Työnantajalla on työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuuttamisvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti kaikkea Suomessa tehtävää työtä. Suomessa vakuutettavaksi voivat siten tulla myös henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Ehdotus voisi tuoda hyötyjä niin etuuskäsittelyn kuin vakuuttamisen prosesseihin. Ehdotus voisi nopeuttaa ja helpottaa etuusasian vireilletuloa, kun etuudensaajalla olisi valmiina suomalainen henkilötunnus eikä vakuutuslaitoksen tarvitsisi luoda ns. keinotunnusta.
      • CGI Suomi Oy
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Menettely olisi eduksi juuri liikkuvuuden kannalta. Herää kuitenkin kysymys, miten työvoiman, opiskelun ja vastaavien statusten osalta toimittaisiin globaalisti. Nykyhetkessä operoidaan passin numerolla, entä jatkossa? Millä tavalla erilaiset kehitetyt tavat saadaan toimimaan järkevällä tavalla globaalisti yhteen? Etärekisteröintiin liittyvät riskit täytyy tunnistaa ja hallita, jotta yhteiskuntaa ja sen toimintaa laajemmin koskevat uhkakuvat eivät pääse toteutumaan. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että pitää varmistua miten rajoitetaan ennakko- tai etärekisteröitymistä ja millaiset esiehdot/tunnistautuminen edellytetään että voi hakea suomalaista henkilötunnistetta, ja että etärekisteröimisen mahdollistavaa teknistä rajapintaa suojataan riittävällä tavalla teknisen tietoturvan näkökulmasta.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • HETU-uudistuksen mukaiset toteutukset parantavat viranomaistietojen yhteiskäyttöä. Tunnuksettoman asiakkaan palvelu eri tilanteissa edellyttää keskitetyn rekisterin tuottamaa yksilöintitunnusta ja siihen liittyviä käyttäjäorganisaation asiakaspalvelun palvelu-/asiointitilanteessa tarvitsemia tietoja (avaimet/attribuutit, perustiedot). Yksilöinnissä tunnuksen antaminen edistää viranomaisten tiedonvaihtoa (eri viranomaisten kanssa asioidessa hyödynnetään annettua tunnusta). Turvapaikan hakijoiden henkilötunnuksen saamista pyritään helpottamaan siten, ettei sen saamiseksi edellytetä pysyvää oleskelulupaa. Henkilötunnus toimii jatkossa yksilöintitunnuksena, jonka avulla pyritään helpottamaan kaikkia asiointiprosesseja. Se missä eri prosesseissa henkilötunnus myönnetään, vaatii vielä täsmällisiä kansallista linjauksia. Kiintiöpakolaisilla on kotikunta ja oleskelulupa, mutta turvapaikan hakijat ovat valtion vieraina ilman kotikuntaa ja pitkäaikaista oleskelulupaa. Joustava asiointi edellyttää selkeää käytännön toteutusmallia • toimenpiteet, toimintamalli • aikataulutus (aikajänteet - siirtymävaiheet) • muutostenhallinta - eri aikaisesti ja osittain samaan aikaan tapahtuvat muutokset Kuntien näkökulmasta on tärkeää, että maahan muuttanut on laillisesti Suomessa oleskeleva henkilö ja hänen kotikuntansa on merkitty väestötietojärjestelmään. Tällä on merkitystä siihen mitä palveluja henkilö saa ja siihen, että kunta voi saada kotoutumislain mukaisia korvauksia.
      • Atostek, eRA-palvelut
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Virallisten tunnisteiden myöntäminen nykyistä aiemmin vähentää tarvetta tilapäisille ja järjestelmäkohtaisille tunnisteille, ja helpottaa siten tietojenkäsittelyä. Tilapäisten tunnisteiden käyttö on ongelmallista erityisesti sote-tietojärjestelmissä ja Kanta-palveluissa, ja niiden käyttö vaikeuttaa tiedon kulkua eri organisaatioiden välillä.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • - sote puolelle on hyvä, mitä aikaisemmin saadaan virallinen henkilötunnus käyttöön, jotta vähennetään keinotekoisten tunnusten käyttöä - Kanta-arkiston ja reseptikeskuksen tietoja voi käyttää vain virallisilla henkilötunnuksilla
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • Tämä vähentäisi ns. väliaikaiseen henkilötunnukseen liittyviä virhemahdollisuuksia tervydenhuollossa-.
      • Siun sote, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        25.2.2022
        • -
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • -
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Jos on vasta oleskelulupahakemus vaiheessa, on vain pelkkä rekisteröinti aiheellista. Varsinaisen henkilötunnuksen myöntämiseen tarvitaan hyväksytty oleskelulupa. Henkilötunnuksessa pitää edelleen olla syntymäaika, sukupuolen ilmaiseva tunnusosa ja loppuosaan sitten mahdollisesti joku lisämerkki, mikäli rekisteröidään uusi henkilötunnus.
      • Päivinen Arto
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Vain myönnetyn laillisen statuksen perusteella pitäisi voida myöntää henkilötunnus. Hakuaika ei ole itsessään peruste.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Työvoiman saannin ja osaamisen turvaamiseksi maakunnalle ja kunnille työperäinen maahanmuutto ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen on saatava nykyistä joustavammaksi. Uudistus auttaa osaltaan opiskelijoiden tai töihin muuttavien henkilöiden ja perheiden integroitumista yhteiskuntaan (esim. varhaiskasvatukseen ja peruskouluun kirjautuminen, asiointi viranomaisten kanssa, yrityksen perustaminen).
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Yksilöivän tunnuksen käyttöönotto on erittäin hyvä tavoite, mutta työryhmä ei raportissaan esitä tavoitteen mukaista ratkaisua, joka estää maahanmuuttoon liittyvien lieveilmiöitten esiintymistä. Myönnetty tunnus pitää pystyä yhdistämään aukottomasti kansainvälisesti käytettyyn biometriseen tunnisteeseen niin, että yksilöivyys on mahdollisimman aukotonta, ja että viranomaisella tai muulla palveluntarjoajalla on mahdollisuus saada henkilöstä kuhunkin palveluun tarvittavat taustatiedot ennen palvelun avaamista.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Uppdaterad:
        18.2.2022
        • Esitys poistaisi tarpeen luoda alue- ja järjestelmäkohtaisia tilapäisiä yksilöinti-/henkilötunnuksia, joita asiakkaalla saattaa syntyä useita eri järjestelmiin ja eri organisaatioihin.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Uppdaterad:
        17.2.2022
        • Ei huomautettavaa
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        31.1.2022
        • Tämä vähentäisi tai jopa poistaisi tarvetta luoda alue- ja järjestelmäkohtaisia tilapäisiä yksilöintitunnuksia, joita saattaa samalla henkilöllä olla useita. Lisää tiedon eheyttä kun henkilötunnus on käytettävissä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
      • Honkasalo Tomi
        Uppdaterad:
        18.1.2022
        • Tulisi vaikeuttaa maahan tunkeilua ei helpottaa.
      • Rankaviita Jukka
        Uppdaterad:
        17.1.2022
        • Uusi tunnus ei tuo tähän mitään lisäarvoa. Nykymuotoinen tunnus voidaan antaa jo tässä vaiheessa.
      • Lehtonen Tero
        Uppdaterad:
        17.1.2022
        • Kaikesta näkee että tämäkin puliveivaus halutaan tehdä pelkästään jotta kehitysmaalaisten pakkosyöttö helpottuisi. Väestönvaihtoa te ajatte ettekä mitään muuta.
      • Majuri Sirpa
        Uppdaterad:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Huomiot mahdollisuudesta tallettaa ulkomaalaisen henkilön tiedot väestötietojärjestelmään ulkoisen palveluntarjoajan oleskelulupa-asiassa tekemän henkilöllisyydestä varmistumisen perusteella (1. lakiehdotuksen 22.3 §)
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei huomioita tai lisättävää HE:ssä esitettyihin näkökohtiin.
      • Hyvinvointiala HALI
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Käsitelty edellisen vastauksen yhteydessä.
      • Tilastokeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Olisi tärkeää, että henkilötunnus voitaisiin myöntää kaikissa tilanteissa oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Voimassa oleva ulkoistamisia koskeva lainsäädäntö mahdollistaa vain oleskelulupa-asian käsittelyyn liittyvien tehtävien ulkoistamisen, eikä sen nojalla ole mahdollista hoitaa henkilön rekisteröintiä väestötietojärjestelmään (hetu). Tämän seurauksena oleskeluluvan myöntämisperuste (työ, opiskelu, perheen yhdistäminen, kv-suojelu) ei välity väestötietojärjestelmään ja tieto puuttuu väestötietojärjestelmästä tällä hetkellä noin kolmasosalta kolmansien maiden kansalaisista, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Oleskeluoikeuden rekisteröineiden ja Suomessa vakituisesti asuvien EU-kansalaisten osalta oleskeluoikeuden peruste puuttuu väestötietojärjestelmästä kahdelta kolmasosalta.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kannatettava muutos.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Valtiokonttori toivoo mahdollisimman tarkkoja esimerkkejä mm. luotettavista katsottavista asiakirjoista asiakkaan tunnistamiseksi ja muista vastaavista määrittelyistä.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidämme uudistusta hyvänä. Yhteiskunta toimii niin paljon henkilötunnuksen varassa, että on huomattavan hankalaa, jos sitä joutuu odottamaan.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että paitsi Suomen edustusto, toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi toimia ehdotuksen 22 § 3 momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta, jos ulkoministeriö on antanut Suomen edustustolle kuuluvat oleskelulupatehtävät toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle ulkomaalaislain (301/2004) 69 b §:n mukaisesti. Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi kuitenkin ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat vain, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voitaisiin varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Maahanmuuttovirasto katsoo, että kyseinen rajaus on perusteltu ja tapauksissa, joissa henkilöllisyys varmistetaan muulla tavoin kuin Suomen hyväksymästä voimassa olevasta matkustusasiakirjasta, henkilöllisyyden varmistamisen oleskelulupaa ulkomailla haettaessa tekee Suomen edustuston virkamies.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • STTK katsoo, että mahdollisuuteen hyödyntää ulkoisia palveluntuottajia nykyistä laajemmin oleskelulupahakemuksen jättävän henkilön tunnistamisessa sisältyy esimerkiksi turvallisuuteen ja korruptioon liittyviä riskejä, joita on tuotu esille hallituksen esityksen sivuilla 48-49. Vaikka ulkoisen palveluntuottajan voimassaolevasta matkustusasiakirjasta suorittama henkilöllisyyden varmistaminen sujuvoittaisi hallinnollista menettelyä, on kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja turvallisuusympäristön heikentyessä riskeihin suhtauduttava entistä vakavammin. Kysymys tulee ottaa huomioon myös jatkovalmistelussa. Mikäli rekisterimerkinnän tallentamisesta vastaava viranomainen (käytännössä Maahanmuutovirasto) prosessin myöhemmässä vaiheessa varmentaa ulkoisen palveluntuottajan suorittaman henkilön tunnistamisen, ei työmäärä ole vähäinen. Esityksen sivulla 17 kuvataan ulkoisen palveluntarjoajan hoitaneen yhteensä 5963 oleskelulupahakemusta kahdeksassa kohteessa. Vuonna 2021 heinäkuuhun mennessä ulkoinen palveluntarjoaja oli hoitanut yhteensä yli 2000 oleskelulupahakemusta kymmenessä kohteessa. Esityksen jatkovalmistelussa onkin selvitettävä perusteellisesti missä tehtävissä ulkoisen palveluntuottajan käyttö tämänkaltaisessa viranomaistoiminnassa on ylipäänsä perusteltua ja vastaako sääntelyn taso ulkoistamistilanteissa edellytettyä rikosoikeudellista virkavastuuta. STTK kannattaa Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston tehtävien laajentamista siten, että ne voisivat muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn henkilön tietoja. Laajennus ei kuitenkaan koskisi tietoja, jotka vaikuttavat henkilötunnuksen muodostumiseen. Tietojen luovutus tapahtuisi teknisen rajapinnan avulla vastaavalla tavalla kuin nykyisin. Rekisterinpitäjänä säilyisivät Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Vaikka väestötietojärjestelmän ylläpidon vastuisiin ei ehdoteta muutoksia, on hallituksen esitykseen tarpeen yksiselitteisesti kirjata, mikä taho on vastuussa teknisten rajapintojen välityksellä tallennettujen tietojen oikeellisuudesta.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Digi- ja väestötietovirasto ei vastusta ehdotusta tältä osin, mutta katsoo, että perustuslain 124 §:n mukaisuus (hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle) tältä osin tulee varmistaa.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • PSHP:n kannalta muutos nähdään positiivisena asiana vastaavalla tavalla kuin henkilötunnusten saajien piirin laajentaminen. Tässä haluamme viitata kyseisen kohdan huomioihin.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä hyvänä ja kannatettavana.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tulli pitää säännöstä hyvänä, koska se joustavoittaa oleskeluluvan hakemisprosessia. Suomen hyväksymien matkustusasiakirjojen käyttämistä pidetään tärkeänä prosessin luotettavuuden varmistamiseksi.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Schengen-maiden edustustojen käyttömahdollisuus on kannatettava. Myös ulkoisen palvelun käyttö on kannatettava, kun sen turvallisuudesta ja luotettavuudesta on varmistuttu riittävästi. Molemmat tukevat opiskelijaksi hyväksytyn tietojen tallentamista mahdollisimman pienellä vaivalla ja kustannuksilla. Ne turvaavat myös oleskeluluvan saamisen lyhyempien vierailujen mahdollistamiseksi ja vastaavat yliopistojen kasvavaan uudenlaiseen kansainvälistymistoimintaan.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Turun kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan 22 §:n 3 momenttiin lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi toisen Schengen-valtion edustuston tai ulkoisen palveluntarjoajan toimimisen 3 momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta. Ehdotettu 3 momentin mukaan [s]uomen edustusto voi ottaa Maahanmuuttoviraston puolesta vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmään tallettamista, tietojen muuttamista sekä lisäämistä varten. Suomen edustuston on varmistuttava ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voimassa olevasta matkustusasiakirjasta tai sen puuttuessa 19 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen sekä toimitettava henkilötiedot ja asiakirjat viipymättä Maahanmuuttovirastolle. Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi toimia tässä momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta, jos ulkoministeriö on antanut Suomen edustustolle kuuluvat oleskelulupatehtävät toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle ulkomaalaislain (301/2004) 69 b §:n mukaisesti. Ehdotetulla säännöksellä mahdollistettaisiin toisen Schengen-valtion edustustolle ja ulkoiselle palveluntarjoajalle Suomen edustuston sijasta ottaa vastaan ulkomaalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmää varten oleskelulupatehtäviä hoitaessaan. Oikeus vastaanottaa tietoja ja asiakirjoja rajattaisiin tilanteisiin, joissa ulkomaan kansalainen esittää toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle voimassa olevan matkustusasiakirjan. Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja ei itse tallettaisi, muuttaisi tai lisäisi ulkomaan kansalaisesta tietoja väestötietojärjestelmään. (esityksen s.93) Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 8/2022 vp) katsonut, että julkisen hallintotehtävän antamista muun kuin viranomaisen hoidettavaksi koskevan perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. (PeVL 8/2022 vp. s. 3) Näkemykseni mukaan mainitussa ulkoisen palveluntarjoajan harjoittamassa henkilötietojen käsittelyssä olisi kyse yleisen tietosuoja-asetuksen V luvun mukaisesta tietojen siirrosta kolmansiin maihin. Tämä tulee arvioida ja ottaa huomioon lakiesitystä jatkovalmisteltaessa
      • Porvoon kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Voidaan pitää perusteltuna lähdettä luotettavana pidettäessä.
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ottaen huomioon toisen Schengen-valtion edustustoille ja ulkoisille palveluntarjoajille nykylaissa säädetty mahdollisuus hoitaa yksilöityjä oleskelulupatehtäviä, rekisteröintimenettelyn sujuvoittaminen ehdotuksen myötä sekä lain tarjoamat menettelyt toiminnan varmuuden takaamiseksi ja valvomiseksi, ei esityksestä tältä osin ole lausuttavaa.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ehdotuksen tarkoitus on helpottaa tunnuksen myöntämistä ulkomaalaisille nykyistä helpommin mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen. Nykyisin rekisteröintejä tehdään DVV:ssä, Verohallinnossa ja Maahanmuuttovirastossa. Siihen osallistuvat myös Suomen ulkomaanedustustot ja Ahvenanmaan viranomaiset ja henkilöiden identiteettiä tarkistetaan monin eri manuaalisein menettelyin ja asiakirjoin. Uudistus vaikuttaa järkevältä. Sillä ole ei suoraa vaikutusta Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), koska virasto ei osallistu tunnuksen myöntämismenettelyyn.
      • HUS -kuntayhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • HUS kannattaa henkilöllisyyden varmistamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska se vähentää muutostarpeita henkilötietoihin myöhemmin. Itsessään tietojen lähde ei ole merkitsevää, kunhan valitun tahon tiedot ovat luotettavia. Lisäksi prosesseissa tulisi kiinnittää erityishuomiota henkilön oikeaan ja riittävään tunnistamiseen sekä henkilöllisyyden varmentamiseen. Nykytilanteessa väliaikaisten henkilötunnusten luominen on ulkomaalaistaustaisille haasteellista terveydenhuollossa, koska usein ulkomaalainen tulee terveydenhuoltoon jo ennen kuin hänellä on mitään virallista suomalaista tunnistetietoa. Väliaikaisten henkilötunnusten kirjattujen tietojen yhdistely jälkeenpäin on todella haastavaa ja aiheuttaa potilasturvallisuusongelmia.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Oleskelulupahakemusten vastaanotto on ulkoistettu ulkoiselle palveluntarjoajalla tällä hetkellä 10 maassa ja vuonna 2022 oleskelulupahakemusten vastaanoton ulkoistus on tarkoitus toteuttaa lisäksi 5 maassa. Muutos, jossa henkilötunnus voitaisiin antaa ulkoisen palveluntarjoajan tekemän tunnista-misen perusteella, on tärkeä ja nopeuttaa maahantuloprosessia ennen kaikkea hakijan näkökulmasta. Ulkoinen palveluntarjoaja voi jo tällä hetkellä tarkistaa oleskeluluvan hakijan henkilöllisyyden niissä kohteissa, joissa ulkoministeriö on VFS Global –yhtiön kanssa sopinut oleskelulupatehtävien ulkoistamisesta. Oleskelulupatehtävien ulkoistamistoiminnan edellytykset yksilöidään ulkomaalaislain 69 e §:ssä. Edellytyksiä ovat mm. toiminnasta vastuullisten ja työntekijöiden todettu luotettavuus ja koulutus hoitaa ulkomaalaislain 69 c §:n mukaisia tehtäviä. Pykälässä edellytetään myös sitoutumista tehokkaaseen tietosuojaan ja ulkoministeriön antamien ohjeiden noudattamiseen. Säännös sisältää myös tarkempia tietosuojavaatimuksia henkilötietojen siirtämiseen ja säilyttämiseen. Oleskelulupatehtäviä hoitaa kyseisessä asemamaassa ulkoistamisen jälkeenkin Suomen edustusto, joka ulkoistamissopimuksen mukaisilla toimenpiteillä valvoo ulkoisen palveluntarjoajan toimintaa sen hoitaessa oleskelulupatehtäviä, kuten henkilöllisyyden tarkistamista. Valvontaa voidaan hoitaa esimerkiksi etukäteen ilmoitetuilla auditointikäynneillä, ilmoittamattomilla tarkastuskäynneillä, edustuston virkailijan osallistumisella oleskeluluvan hakijoiden henkilöllisyyden tarkistamiseen ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa ja yhteistyökokouksilla. Yksittäisiä palvelutilanteita voidaan jälkikäteen tarkistaa videotallenteista ja ulkoisen palveluntarjoajan henkilöllisyyden tarkistamistilanteesta täyttämällä tunnistamisdokumentilla, joka on laadittu yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tehdyissä sopimuksissa edellytetään henkilöllisyyden tarkistamiseen liittyviltä toimenpiteiltä osittain kattavampaa laadunvarmistusta kuin edustuston virkamiehen tai työntekijän varmistuessa oleskelulupaa hakevan ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä.
      • Haidion
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • On kannatettavaa kerätä tietoja sieltä missä henkilö ensimmäiseksi asioi. Henkilön asiointipolun alkupäässä on tahoja, joilla on tarpeita kerätä ja varmistaa henkilöstä tietoja sekä yksilöidä hänet. Tämän tiedon käyttö, siinä missä mahdollista ja luotettavaa, on toivottavaa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ulkomaalaisten rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ehdotetaan helpotettavan myös mahdollistamalla toisten Schengen-valtioiden edustustojen ja ulkoisten palveluntarjoajien hyödyntäminen. Esityksessä ehdotetaan, että Suomen edustuston lisäksi myös toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi varmistua ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä sekä ottaa vastaan hänen esittämänsä henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmään tallettamista varten. Edellytyksenä olisi, että toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi varmistua oleskelulupaa hakevan henkilöllisyydestä voimassaolevasta matkustusasiakirjasta. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää esitystä kannatettavana. Humanitaarisen maahanmuuton näkökulmasta ehdotus nopeuttaisi Suomeen tulon jälkeisiä viranomaisasiointeja ja nopeuttaisi palveluihin pääsyä niiden kansainvälistä suojelua saaneiden perhesiteen perusteella oleskeluluvansaaneiden osalta, joilla on voimassa oleva matkustus-asiakirja, jonka perusteella henkilöllisyyden voisi varmistaa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa myös, että koulutusperusteisen maahanmuuton näkökulmasta ehdotus sujuvoittaisi maahanmuuttoprosessia, sillä oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen ei tarvitsisi tietojensa väestötietojärjestelmään tallettamista ja henkilötunnuksen saamista varten enää asioida edustuston tai muun väestötietojärjestelmän rekisteröintejä hoitavan tahon kanssa, vaan kokonaisuus olisi mahdollistaa hoitaa yhdellä asiointitilanteella.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä lausutaan, että toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voidaan varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Tämä on lähtökohtaisesti kannatettava ehdotus, joka voi sujuvoittaa ja nopeuttaa käsittelyprosesseja. Tässä yhteydessä on kuitenkin varmistuttava, että matkustusasiakirjat ovat aitoja ja henkilöllisyys on siten varmennettu. Lisäksi on otettava huomioon, että ulkoisen palveluntarjoajan henkilöstö ei ole virkavastuussa tehtäviä suorittaessaan toisin kuin valtioon virkasuhteessa olevat. Tämän tyyppisen toiminnan laadunvarmistus ja valvonta on välttämätöntä, jotta väestötietojärjestelmän ja sitä hyödyntävien yhteiskunnan perusrekisterien julkinen luotettavuus pysytetään korkealla tasolla.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kannatamme esitystä.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitys on kannatettava.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Katso edellisestä kohdasta.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Lain 22 §:ään, jossa säädetään Maahanmuuttohallinnon tehtävistä, ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi sen, että toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmää varten Suomen edustuston sijasta. Toisen Schengen-valtion edustuston ja ulkoisen palveluntarjoajan toimivalta rajattaisiin tilanteisiin, joissa ulkomaalainen esittää voimassa olevan matkustusasiakirjan. Toisen Schengen-valtion edustusto ja ulkoinen palveluntarjoaja ei itse tallettaisi, muuttaisi tai lisäisi ulkomaan kansalaisesta tietoja väestöjärjestelmään. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa ulkomaalaisen henkilön mahdollisuutta saada tietonsa kirjatuksi väestötietojärjestelmään jo ennen Suomeen saapumistaan ja parantaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä palveluihin. Muutos vähentäisi tarvetta asioida erikseen useiden viranomaisten kanssa ja parantaisi rekisteröintiin liittyvien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Myös integroituminen Suomeen voisi alkaa jo aikaisemmin, jo ennen kuin henkilö saapuu Suomeen.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Uppdaterad:
        3.3.2022
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ulkopuolisen palveluntarjoajan mahdollisuus tallettaa henkilötietoja luotettavasti väestötietojärjestelmään on kannatettava muutos, sillä se helpottaa oleskelulupaa hakevien byrokratiaa ja lisää prosessin ajallista joustavuutta. Oleskelulupaan liittyvä byrokratia on nykyisellään hyvin raskas, ja jokainen prosessia edes vähäisesti helpottava muutos on verkoston näkökulmasta tervetullut. Myös tilastoinnin mahdollisuuksien parantuminen on hyvä asia. On erinomaisen kannatettavaa, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tällainen mahdollisuus on THL:n kannalta kannatettava asia.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Pienentää väliaikaisten henkilötunnusten käytön tarvetta. Vaikutukset heijastuvat välillisesti laboratoriotoimintaan ja ovat tältä osin myönteisiä.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta, jonka mukaan toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voidaan varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Kaupunki kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ulkoisen palveluntarjoajan tekemän henkilöllisyyden varmistumisen täytyy tapahtua yhtä luotettavasti kuin jos se tapahtuisi Suomen edustuston toimesta. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että Digi- ja väestötietovirasto voi jälkikäteen varmistua siitä, että oleskeluluvan hakija on ulkoisen palveluntarjoajan toimesta tunnistettu VTJ-lain 9 §:n vaatimusten mukaisesti.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotus koskee lähinnä Digi- ja väestötietovirastoa sekä Maahanmuuttovirastoa. Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Akava kannattaa lakiluonnoksen tavoitetta helpottaa ulkomailla oleskelulupaa hakevien mahdollisuuksia saada suomalaisen henkilötunnus käyttöönsä nykyistä aiemmin. Uudistus helpotta ulkomaalaisten henkilöiden asiointia Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan.
      • Helsingin hovioikeus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Huomiot mahdollisuudesta tallettaa ulkomaalaisen henkilön tiedot väestötietojärjestelmään ulkoisen palveluntarjoajan oleskelulupa-asiassa tekemän henkilöllisyydestä varmistumisen perusteella (1. lakiehdotuksen 22.3 §) Lienee erittäin harvinaista, että Suomessa rikosoikeudenkäynnin asianosaisena olisi henkilö, joka olisi aiemmin rekisteröity Suomen ulkopuolella mutta ei olisi jo ollut Suomen viranomaisten tunnistamisen kohteena Suomessa. Joka tapauksessa henkilötunnusta voidaan hyödyntää henkilön yksilöinnissä.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää kannatettavana, että ulkomaalaisten rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ehdotetaan edellä kuvattujen ehdotusten lisäksi helpotettavan myös mahdollistamalla toisten Schengen-valtioiden edustustojen ja ulkoisten palveluntarjoajien hyödyntäminen.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Kannatettavaa, jos ulkoisen palveluntuottajan luotettavuudesta voidaan varmistua.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta myös tässä tilanteessa olisi hyödyllistä tunnistaa ja dokumentoida valmiiksi, selkokielisinä tietoina, oleskeluluvan saajan oikeudet palveluihin, sairausvakuutusetuuksiin sekä kotimaan velvoitteet ja oikeudet osallistua kiireellisen hoidon kustannuksiin ja asiakasmaksuihin. .
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • -
      • Oikeusministeriö
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Suomen edustuston lisäksi myös toisen Schengen-valtion edustusto ja ulkoinen palveluntarjoaja voisivat ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmään tallettamista varten (VJT-lain 22 §:n 3 mom.). Sääntely olisi kytketty ulkomaalaislaissa jo säädettyyn mahdollisuuteen antaa tiettyjä ulkomaalaisasioiden hoitoon liittyviä tehtäviä toisen Schengen-valtion edustustolle ja ulkoiselle palveluntarjoajalle. Ulkomaalaislain järjestely on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Julkisen hallintotehtävän siirto esitetyllä tavalla vaikuttaa sinänsä tehtävän luonteen perusteella mahdolliselta ja tarkoituksenmukaiselta. Sääntelyä tulisi kuitenkin täsmentää. Ulkomaalaislain 69 c §:n 1 momentti on muotoiltu siten, että toisen Schengen-valtion edustustolle ja ulkoiselle palveluntarjoajalle voidaan antaa yksi tai useampi momentissa tarkoitetuista oleskelulupatehtävistä. Ehdotetussa VTJ-lain 22 §:n 3 momentissa viitataan ”Suomen edustustolle kuuluviin oleskelulupatehtäviin”. Epäselväksi jää, voisiko säännöksen muotoilun perusteella siinä ulkoistetuksi tarkoitetut tehtävät tulla suoraan em. lain säännöksen perusteella ulkoistetuiksi myös tilanteissa, joissa ulkoiselle palveluntarjoajalle olisi annettu vain jokin ulkomaalaislain 69 c §:n 1 momentissa tarkoitetuista oleskelulupatehtävistä (esimerkiksi oleskeluluvan hakemiseen liittyvien yleisten tietojen antaminen). Tätä tulee jatkovalmistelussa selventää. Lisäksi ehdotetun sääntelyn mukaan tehtävä siirrettäisiin asiallisesti lailla (”Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi toimia tässä momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta”), eikä ulkoistettavaksi ehdotettavista tehtävistä tehtäisi ehdotetun muotoilun mukaan sopimusta toisin kuin ulkomaalaislain perusteella ulkoistettavista tehtävistä. Tämä johtaisi epäloogiseen tilanteeseen, jossa osasta samaan tehtäväkokonaisuuteen liittyvistä ulkoistetuista tehtävistä tehtäisiin laissa edellytetty sopimus, mutta osa tehtävistä tulisi suoraan nyt ehdotetun sääntelyn nojalla ulkoisen palveluntarjoajan hoidettavaksi. Lisäksi ehdotettu tehtävän siirtäminen lailla jää liian epämääräiseksi sen osalta, mille tahoille ja millä edellytyksillä tehtävä siirrettäisiin. Säännös on muotoiltava jatkovalmistelussa ulkomaalaislakia vastaavalla tavalla siten, että tehtävät voidaan siirtää lain nojalla sopimuksella. Olennaista on, että sääntelystä ilmenee tällöin myös ulkomaalaislakia vastaavasti taho, jolla on oikeus tehdä ulkoistamista kokeva sopimus. Sääntelyä selkeyttäisi myös ulkoistamista koskevan sääntelyn siirtäminen pykälässä kokonaan omaksi momentikseen. Luonnoksen 22 §:n 3 momentin perustelujen perusteella on ymmärrettävissä, että momentissa tarkoitettuja tehtäviä voi hoitaa toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja ainoastaan, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voidaan varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Rajaus on olennainen ja sen tulisi ilmetä sääntelystä säännösperusteisesti. Nyt ehdotetussa muodossa se on hankalasti ymmärrettävissä. Säätämisjärjestysperusteluissa todetaan, että koska oikeus VTJ-rekisteröintiin liittyvien tehtävien ulkoistamiseen kytkettäisiin ulkomaalaislain 69 b §:n perusteella tehtyyn ulkoistamiseen, asiassa tulisi aina sovellettavaksi myös ulkomaalaislain 69 e §:ssä säädetyt suojatoimet. Ehdotetussa 22 §:n 3 momentissa viitataan kuitenkin suoraan ainoastaan ulkomaalaislain 69 b §:ään ja viittaus koskee ainoastaan sitä tilannetta, jolloin 22 §:n 3 momentissa tarkoitetut tehtävät siirtyvät, ei sitä, mitä vaatimuksia ulkopuolisiin toimijoihin sovellettaisiin. Viittaus on muotoiltu tavalla, jonka perusteella ei ole selvää, että kaikkia 69 e §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä sovellettaisiin myös ehdo¬tetun 22 §:n 3 momentin perusteella ulkoistettuihin tehtäviin. Ulkomaalaislain 69 e §:ssä säädettyjen edellytysten soveltaminen tulisi varmistaa säännösperusteisesti. Kysei¬sessä pykälässä tarkoitettujen edellytysten lisäksi säännösperusteisesti tulisi olla selvää, että myös muut ulkomaalaislaissa säädetyt ulkoistamista koskevat oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeiden turvaamista varmistavat säännökset tulevat sovellettavaksi. Koska kyse on uuden tehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle, tulisi perustuslain 124 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymisestä tehdä tarkemmin selkoa säätämisjärjestysperusteluissa. Nyt säätämisjärjestysperusteluissa viitataan ainoastaan ulkomaalaislain 69 e §:n mukaisten suojatoimien soveltumiseen. Jatkovalmistelussa tulisi lisäksi selvittää, liittyykö ehdotettuun 22 §:n 3 momenttiin virkavastuuta koskevia kysymyksiä.
      • Työllisyysrahasto
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahastolla ei ole erityisiä huomioita ehdotuksesta.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Kuntatoimijoiden hyödyntäessä keskitettyä rekisteriä (VTJ-tietojärjestelmä palvelua), perustuu tietojen todentaminen myös ko. järjestelmän jakamiin tietoihin. Näin ollen mahdolliset väärinkäytökset - henkilön pääsy väärinperustein kunnallisiin palveluihin - tulisi kyetä hallinnoimaan myös keskitetysti. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaista riskien arviointia keskitetyn ratkaisun osalta.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • - sote puolelle on hyvä, mitä aikaisemmin saadaan virallinen henkilötunnus käyttöön, jotta jotta vähennetään keinotekoisten tunnusten käyttöä - Kanta-arkiston ja reseptikeskuksen tietoja voi käyttää vain virallisilla henkilötunnuksilla
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • Tämä vähentäisi ns. väliaikaiseen henkilötunnukseen liittyviä virhemahdollisuuksia tervydenhuollossa.
      • Siun sote, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        25.2.2022
        • -
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • -
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Kun henkilöllisyys on varmistettu ja sukupuoli sekä ikä on tarkasti tiedossa, tulee ulkoisenkin palveluntarjoajan hakemus käsitellä.
      • Päivinen Arto
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Ulkoinen palveluntarjoaja varmistaa henkilöllisyyden? Tämähän avaa "Pandorn lippaan", sillä miten voimme varmistua ulkoisten palveluntarjoajien palveluiden laadusta?
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Kuten edellä.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Uppdaterad:
        18.2.2022
        • -
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Uppdaterad:
        17.2.2022
        • Ei huomautettavaa
      • Nokian kaupunki, Tietohallinto / Tietohallintopäällikkö, Jokinen Juho
        Uppdaterad:
        31.1.2022
        • Perusteltua jos kyseessä luotettava lähde.
      • Rankaviita Jukka
        Uppdaterad:
        17.1.2022
        • Uusi tunnus ei tuo tähän mitään lisäarvoa. Nykymuotoinen tunnus voidaan antaa jo tässä vaiheessa.
      • Majuri Sirpa
        Uppdaterad:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Etärekisteröintimenettelyä koskevat huomiot (1. lakiehdotuksen 9 a–9 d ja 34 a §)
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Etärekisteröinnin mahdollisuus on erittäin kannatettava, mutta rekisteröityminen tulisi pikimmiten maahan saavuttua varmistaa. Väärinkäytön mahdollisuudet ovat korkeat etärekisteröinnissä, joten erityisesti ennen rekisteröidyn oikeuksien toteuttamista olisi henkilöllisyys todennettava viranomaiskontaktilla. Muutoin järjestelmissä pitäisi pystyä erottelemaan etärekisteröidyt tunnukset muista myönnetyistä tunnuksista. Etärekisteröinti ei kuitenkaan vaadi henkilötunnuksen uudistamista, vaan nykymuotoista tunnusta voidaan käyttää etärekisteröinnissäkin.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksen mukaan etärekisteröinnin kautta saatua HETUa voidaan hyödyntää järjestelmissä vain uusien tietokenttien kanssa. Nämä muutokset tulee toteuttaa kaikkiin väestörekisteristä tietoja hakeviin järjestelmiin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikäli halutaan vähentää tilapäisten HETUjen käyttöä. Tällä hetkellä järjestelmäntoimittajien aika kuluu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaatimissa järjestelmänmuutostöissä, eikä ole siten realistista olettaa, että 1.1.2023 monessakaan järjestelmässä olisi vielä kyvykkyyttä käsitellä uusia tietokenttiä säädösten edellyttämällä tavalla.
      • Hyvinvointiala HALI
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Käsitelty edellisen vastauksen yhteydessä.
      • Tilastokeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Yleisenä huomiona 9 § osalta on sanamuoto "ulkomaan kansalaista koskevat tiedot voidaan tallettaa...". Niiden ulkomaan kansalaisten osalta, jotka on päätetty ottaa Suomeen pakolaiskiintiössä tai joille on ulkomaalaislain nojalla myönnetty oleskelulupa, tiedot tulisi tallettaa väestötietojärjestelmään kaikissa tilanteissa. Ei saisi olla mahdollista, että voisi syntyä tilanne, jossa oleskeluluvan omaava henkilö jäisi ilman henkilötunnusta ja kotikuntaa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Mahdollisuutta rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta voidaan pitää kannatettavana. Etärekisteröinnissä henkilöllisyyden varmistaminen ei yllä kuitenkaan varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen, joten yritysten tulisi näin ollen saada riittävästi tietoa millaisiin yhteiskunnan palveluihin etärekisteröinnissä tapahtuva sähköinen tunnistaminen on riittävää ja mihin ei.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Valtiokonttori ei näe tarvetta eritellä tai muuten käsitellä eri tavoin etärekisteröityjä identiteettejä muilla tavoin rekisteröidyistä identiteeteistä eikä sillä itsellään ole tunnistettu tarvetta vastaanottaa tietoa onko kyseessä etärekisteröinti. Tämän seurauksena Valtiokonttori ei tunnista etärekisteröinnistä seuraavan järjestelmiin järjestelmämuutoksia.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettely on uusi ja ehdotuksen 9 a – 9 d §:ssä säädetään mahdollisuudesta antaa ulkomaalaiselle henkilötunnus automaattisesti ilman voimassa olevan lain 9 §:n mukaista ulkomaan kansalaisen rekisteröinnin edellytysten arviointia. Henkilö saisi henkilötunnuksen ja hänet olisi etärekisteröintimenettelyssä tunnistettu automaattisin menettelyin matkustusasiakirjasta. Ehdotus ei sisällä tarkempia säännöksiä niistä tilanteista, joissa etärekisteröinnin perusteella saatua henkilötunnusta voi käyttää tai milloin se ei ole kelvollinen. Verohallinnon kannalta ehdotus helpottaa ulkomaalaisten tietojen käsittelyä silloin, kun henkilö asioi ensimmäistä kertaa Verohallinnossa, koska ulkomaalaisen perustiedot on rekisteröity väestötietojärjestelmään. Tämä edistää Verohallinnon tavoitteita helpottaa ulkomaalaisen henkilön asiointiprosesseja. Etärekisteröintimenettely ei kuitenkaan poista tarvetta henkilön kasvokkain tunnistamiselta. Verohallinnon tavoitteena on vähentää ns. keinohenkilötunnusten käyttöä. Keino-henkilötunnusta käytetään silloin, kun henkilö on yksilöitävä verotuksessa mutta henkilötunnuksen antamisen edellytykset eivät täyty. Etärekisteröintimenettely voi vähentää jonkin verran keinohenkilötunnusten käytön tarvetta mutta ei poista nii-den käyttöä kokonaan. Esitysluonnos jättää epäselväksi sen, miten etärekisteröitymisen perusteella saatua identiteettiä voi hyödyntää sähköisessä asioinnissa, sähköisessä tunnistamisessa ja sähköisessä valtuuttamisessa taikka muuttaako se sähköisen valtuuttamisen menettelyitä. Tällä hetkellä on käytössä Finnish Authenticator Identification Service, joka perustuu sovelluksella tapahtuvaan etätunnistamiseen. Menettelyssä ulkomaalainen saa sähköisen tunnisteen ja tunnistusvälineen, mutta ulkomaalaista henkilöä ei ole tunnistettu vahvasti eikä ulkomaalainen saa suomalaista henkilö-tunnusta. Ulkomaisen yrityksen edustaja saa edustusoikeuden toimia ulkomaisen yrityksen puolesta hakemalla suomi.fi-valtuutta. Hakemuksen liitteenä on oltava viranomaisen oikeaksi todistama kaupparekisteriote ja henkilöllisyysasiakirja. Yksilöivän tunnisteen lisätiedoissa pitäisi huomioida eIDAS-tunnistetut käyttäjät. Jatkotyössä pitää arvioida aiheuttavatko eritasoiset tunnistamisratkaisut ja identiteetit riskejä viranomaisasioinnissa ja esimerkiksi sähköisen asioinnin valtuutuksissa. Käytännössä menettely pitäisi yhtenäistää siten, että eri rekisteröintien yhteydessä kerätään henkilöstä riittävän paljon tietoja, jotta henkilön identiteetit voidaan yhdistää mahdollisiin toisiin tunnuksiin, jotta henkilölle ei synny useita identiteettejä käytettäväksi. Etärekisteröintimenettely sisältää hyötyjen lisäksi myös riskin siitä, että erilaiset identiteetin käyttöön liittyvät petos- ja väärinkäyttötilanteet lisääntyvät. Riskit johtuvat siitä, että prosessi on automatisoitu eikä etärekisteröintiä ole rajattu niihin ti-lanteisiin, joissa henkilötunnus voidaan väestötietoja koskevan sääntelyn nojalla antaa ulkomaalaiselle. Etärekisteröinnissä henkilötunnuksen saisi ilman, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 9 §:n mukaisia rekisteröinnin edellytystä olisi arvioitu. Rekisteröintiedellytys-ten arviointi voidaan tehdä vasta silloin, kun etärekisteröity henkilö tunnistetaan kasvokkain oman pyyntönsä perusteella. Ehdotuksessa ei myöskään määritellä tarkemmin missä yhteiskunnan palveluissa etärekisteröinnin perusteella saatua henkilötunnusta voi hyödyntää ja tulisiko asiointitilanteissa tehdä valvontatoimen-piteitä esimerkiksi, jos havaitaan etärekisteröidyn tunnuksen väärinkäytöstarkoitus. Käytännössä vaikeutena on myös se, että etärekisteröinnin perusteella saatu henkilötunnus olisi samanlainen kuin vahvasti tunnistetun henkilön rekisteröinnin perusteella saatu tunnus. Tunnuksen vastaanottaja ei välttämättä tiedä sitä, onko henkilö tunnistettu vahvasti vai ei. Etärekisteröidyn tunnuksen käyttämisen tulisi edellyttää sitä, että tunnusta hyödyntävät organisaatiot käsittelevät asioinnin yhteydessä myös tietoa tunnistamisen tavasta, muutoin tunnuksen käyttäminen aiheuttaa sekaannusta ja väärinkäytöstilanteita. Ehdotuksessa ei ole arvioitu pitäisi-kö edellä mainittujen riskien vähentämiseksi etärekisteröidyn henkilötunnuksen yhteydessä aina näkyä se tapa, jolla tunnus on rekisteröity esimerkiksi silloin kun henkilötunnus on tulostettuna viranomaisen asiakirjalla. Verohallinto pitää tärkeänä, että jatkotyössä selvitetään voisiko etärekisteröintiin liittyviä riskejä vähentää esimerkiksi siten, että tunnistamisen tapaa koskeva tieto olisi pakollinen aina kun käsitellään etärekisteröityneen henkilön henkilötunnustietoa. Lisäksi pitäisi arvioida miten esimerkiksi Verohallinnon tulee toimia silloin, jos havaitaan, että edellä mainitut edellytykset henkilön vahvalle rekisteröitymiselle eivät täyty tai havaitaan, että etärekisteröityä henkilötunnusta käytetään vilpillisesti laittoman toiminnan välineenä.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ehdotus on periaatteessa hyvä, vaikka olemmekin huolissamme biometriikan käytön yleistymisen riskeistä. Ehdotuksen aiheuttamat muutostarpeet tietojärjestelmille saattavat myös olla yllättävän suuria ja kalliita.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitysluonnoksen mukaan väestötietojärjestelmään etärekisteröityvä henkilö saisi suomalaisen henkilötunnuksen, jonka avulla hän voisi nykyistä nopeammin ja helpommin aloittaa integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Rekisteröityjän henkilöllisyyden varmentaminen perustuisi menettelyssä kasvojentunnistusohjelman hyödyntämiseen ja sirullisen passin lukemiseen, eikä siihen sisältyisi lainkaan henkilön tunnistamista kasvokkain viranomaisessa. Etärekisteröityminen olisi esitysluonnoksen mukaan ainakin lähivuosina tarkoitettu ensisijaisesti esivaiheeksi, jonka perusteella henkilölle muodostuisi aikaisemmassa vaiheessa keskitetty rekisteri-identiteetti Suomeen. Menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi siksi esitysluonnoksen mukaan pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä. Henkilön mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnan palveluita pelkän etärekisteröitymisen perusteella olisi esitysluonnoksen mukaan tosiasiallisesti rajattua. Etärekisteröitynyt henkilö voisi myöhemmin käydä tunnistautumassa viranomaisessa kasvokkain, minkä johdosta hänet voitaisiin kirjata väestötietojärjestelmään kasvokkain tunnistettuna VTJ-lain 9 §:n mukaisesti. Esityksen tavoitteena on myös antaa Maahanmuuttovirastolle oikeus päivittää tietoja, jotka ovat muuttuneet tai täydentyneet oleskelulupahakemuksen käsittelyn edetessä. Tyypillinen tapaus olisi esimerkiksi silloin, kun alun perin etärekisteröintimenettelyssä tietonsa väestötietojärjestelmään rekisteröitynyt ulkomaan kansalainen asioi myöhemmin Verohallinnossa, Maahanmuuttovirastossa, edustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona. Näin oleskelulupaa hakeva henkilö olisi jo ennen luvan hakemista tai luvan saatuaan ennen Suomeen saapumistaan voinut aloittaa palveluiden hyödyntämisen ja saapumiseen valmistautumisen henkilötunnuksellisena ja myöhemmin korottaa henkilötunnuksen luotettavuuden normaalille tasolle. Tämä ei saisi aiheuttaa tilannetta, jossa etärekisteröityneet henkilöt halutessaan nostaa henkilöllisyytensä luotettavuusastetta vireyttävät oleskelulupahakemuksia tunnistautuakseen kasvokkain, aikomattakaan saapua Suomeen, vaan ainoastaan voidakseen vain hyödyntää suomalaista henkilötunnusta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta. Menettely mahdollistaisi ulkomaalaisen rekisteröitymisen jo ennen Suomeen saapumista. Rekisteröitymisen yhdessä henkilö saisi suomalaisen henkilötunnuksen, joka nopeuttaisi integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Kansainvälinen rekrytointi ja työvoiman maahanmuutto on yksi ratkaisu työmarkkinoiden työvoimapulaan ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Maksuttoman, mobiilisovelluksella ja ilman tarveharkintaa jo ennen Suomeen saapumista tapahtuvan etärekisteröintimenettelyn odotetaan nopeuttavan ja helpottavan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tunnistautuminen tapahtuisi kasvojentunnistusohjelmalla ja sirullisen passin lukemisella ja etärekisteröidyt VTJ-identiteetit erotettaisiin muista VTJ-identiteeteistä. Henkilön mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnan palveluita pelkän etärekisteröitymisen perusteella olisi rajattua. Laissa ei määriteltäisi mihin palveluihin se oikeuttaisi, vaan arvio tapahtuisi palvelukohtaisesti. Etärekisteröintimenettely voi edesauttaa erilaisten maahaanmuuttoon ja työsuhteeseen liittyvien asioiden joustavaa hoitamista. STTK pitää välttämättömänä, että etärekisteröitynyt henkilö käy myöhemmin tunnistautumassa kasvokkain, jolloin hänet voida kirjata väestötietojärjestelmään VTJ-lain 9 § mukaisesti. Hallituksen esityksessä jää epäselväksi mitkä uuden esivaiheen tosiasialliset hyödyt Suomeen tulevalle henkilölle ovat. Esityksessä on kuvattu, ettei etärekisteröinti riittäisi ainakaan lähivuosina täyttämään mm. pankeilta edellytetyn asiakkaan tuntemisen vaateita. Hallituksen esitys kaipaakin lisäperustelua. Muutoin etärekisteröintimahdollisuus on lupaus, joka voi käytännön elämässä jäädä lunastamatta. VTJ-identiteettien hyödyntäminen edellyttäisi organisaatioille yleensä kertaluonteisia tietojärjestelmämuutoksia ja tiedonhallintaan liittyviä muutoksia, joiden suuruusluokka riippuisi merkittävästi mm. toimialasta, käytettävistä tietojärjestelmistä ja niiden iästä. Organisaatiokohtaiset kustannukset voisivat vaihdella kymmenistä tuhansista joihinkin satoihin tuhansiin euroihin. Koska kustannusarviot vaihtelevat merkittävästi, on etärekisteröntimahdollisuuden hyötyjä koko yhteiskunnalle vaikea hahmottaa. Etärekisteröintiin liittyy myös vakavasti otettavia riskejä, joita lakiesityksessä on kuvattu kattavasti.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettelyssä käytettävässä automaattisessa tunnistuksessa käytetyt biometriset tiedot tuhottaisiin heti sen jälkeen, kun rekisteröinti väestötietojärjestelmään on tehty eli kun henkilölle on myönnetty henkilötunnus. Rekisteri-identiteetin sidontaa biometrisiin tietoihin ei näin ollen heti tapahtuisi etärekisteröityneiden osalta. Etärekisteröitynyt henkilö voisi kuitenkin vain rajoitetusti saada vireille joitakin asioita Suomessa sellaisissa palveluissa, jotka ottavat etärekisteröintimenettelyssä tapahtuvalla automaattisella tunnistusmenetelmällä tunnistettujen henkilötunnukset lisätietoineen (tunnistuksen tapa -tieto) järjestelmissään käyttöön. Etärekisteröidyt identiteetit on pystyttävä erottelemaan kaikissa järjestelmissä tunnistuksen tapa -tiedon avulla, jotta ne eivät sekoitu kasvokkain tunnistettuihin identiteetteihin. Riskinä kuitenkin on, että etärekisteröityneiden tiedot leviävät yhteiskunnassa ilman tunnistuksen tapa -tietoa, koska kaikki henkilötunnukset ovat ulkonaisesti samanlaisia. Muiden viranomaisten vastuulla on, miten ne käsittelevät henkilötunnuksia omassa toiminnassaan, eikä Digi- ja väestötietovirasto pysty siihen vaikuttamaan muutoin kuin siten, että etärekisteröityneiden henkilöiden tietoja ei luovuteta väestötietojärjestelmästä ennen kuin tietoja saavalla taholla on kyky ottaa vastaan ja käsitellä myös tunnistuksen tapa -lisätietoa tietojen erottelemiseen sekä tietolupiin lisättävillä tietojen käsittelyä koskevilla ehdoilla. Muiden organisaatioiden on tehtävä tarvittavat muutokset järjestelmiinsä, ennen kuin niille voidaan luovuttaa etärekisteröityjen henkilöiden tietoja. Jos tunnistuksen tapa -tietoa ei hyödynnetä, on olemassa riski, että eri tavoin tunnistetut identiteetit vähitellen sekoittuvat eri rekistereissä. Jokainen väestötietojärjestelmästä tietoja saava organisaatio vastaa kuitenkin osaltaan siitä, että etärekisteröityneiden henkilöiden tiedot eivät sekoitu kasvokkain tunnistettujen kanssa, vaan ne on erotettavissa toisistaan. Tämä tulisi ottaa huomioon myös silloin kun tietoja vaihdetaan organisaatioiden välillä. Ulkomaisten matkustusasiakirjojen ajantasaisuuden tarkistamismenettely: Esityksen mukaan henkilö rekisteröityy väestötietojärjestelmään etärekisteröintipalvelussa ulkomaisella passilla, jolloin henkilö saa pysyvän suomalaisen henkilötunnuksen ja hänen tietonsa talletetaan. Ulkomaisten matkustusasiakirjojen voimassaolon tarkistamiseksi ei ole vapaasti saatavilla keskitettyä maailmanlaajuista tarkistuspalvelua. Jos DVV:n tuottamalla etärekisteröintipalvelulla olisi mahdollisuus tarkistaa matkustusasiakirjan ajantasaisuus Schengen-järjestelmästä (SIS), voitaisiin osa kadonneeksi ilmoitetuilla asiakirjoilla tehdyistä rekisteröintiyrityksistä estää. Digi- ja väestötietovirastolla ei kuitenkaan ole suoria käyttöoikeuksia kuulutustietoihin. Toisaalta kaikkia kadonneita asiakirjoja ei kuuluteta, joten tällainenkin tarkastus olisi aukollinen ja riski jää aina, että esim. rikollisessa tarkoituksessa tehtyjä rekisteröintejä tulee. Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevan asetuksen kansallista täytäntöönpanoa koskeva hallituksen esitys (HE 35/2021) on eduskunnan käsiteltävänä. Siinä ehdotetaan SIS-järjestelmän käyttöoikeuksista säänneltävän (Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta 26 §) siten, että Suojelupoliisilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla, Puolustusvoimilla, syyttäjällä, Maahanmuuttovirastolla, Liikenne- ja viestintävirastolla, Hätäkeskuslaitoksella, ulkoministeriöllä sekä Suomen edustustolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada pääsy Schengenin tietojärjestelmään talletettuihin tietoihin. Digi- ja väestötietovirasto esittää, että virasto lisätään edellä mainittujen tietojen saantiin oikeutettujen organisaatioiden luetteloon. Kotimaisten matkustusasiakirjojen osalta Digitaalinen henkilöllisyys -hankkeessa on ehdotettu VTJ-lakiin lisättäväksi mm. uusi 69 g §, jonka mukaan Digi- ja väestötietovirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti poliisin tietojärjestelmässä oleva tieto ensitunnistamisessa käytettävän passin tai henkilökortin voimassaolosta. Digi- ja väestötietoviraston tehtävien hoitamisessa tälle tiedolle olisi tarvetta myös laajemmin, esimerkiksi Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • PSHP:n kannalta muutos nähdään positiivisena asiana vastaavalla tavalla kuin henkilötunnusten saajien piirin laajentaminen. Tässä haluamme viitata kysei-sen kohdan huomioihin. Lisähuomiona edellisiin, että tämä menettely todennäköisesti lisää myös sellaisten henkilöiden rekisteröintejä, jotka todellisuudessa eivät koskaan Suomeen tule. Lisäksi on ehkä epätodennäköistä, että pelkästään etärekisteröinnillä rekisteröity henkilö tarvitsisi terveydenhuollon ja näin ollen PSHP:n palveluita. Kuitenkin tällainen on mahdollista ja siksi PSHP:n kannalta olisi ehdottomasti järkevää saada myös näiden henkilöiden tiedot tarvittaessa VTJ-palveluista, jolloin kirjaukset voidaan tehdä henkilölle annetulla virallisella hetulla.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä erittäin hyvänä ja painottaa tarvetta etärekisteröinnin nopeaan käyttöönottoon. Etärekisteröinnillä voidaan merkittävästi helpottaa nykyisiä maahantuloon liittyviä haasteita ja tältä osin vauhdittaa osaajien maahanmuuttoa. Huomautamme kuitenkin, että etärekisteröinnin mahdollistaminen ei vielä riitä. Esimerkiksi oleskelulupaprosessin käynnistäminen pitää mahdollistaa joko etärekisteröintiin nojaten tai mahdollistaen sähköinen asiointi. Vahvistettua VTJ-identiteettiä pitää vaatia vain silloin, kun se on aivan välttämätöntä. Hallituksen esityksessä ei oteta kantaa etärekisteröintiprosessin kestoon tai siihen, kuinka automaattinen prosessista tehdään. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan etärekisteröinnistä on suunniteltu kokonaan automaattista. Etärekisteröinnin hyödyt saadaan irti parhaiten silloin, jos prosessi on automatisoitu ja reaaliaikainen. Keskuskauppakamari esittääkin, että hallituksen esitystä täydennetään siltä osin, että lakiin kirjataan etärekisteröintiprosessin toteuttaminen automaattisena ja prosessin enimmäiskesto.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Huomioitava on kuitenkin, kuten hallituksen esityksessä todetaan, että menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Edelleen esityksen mukaan etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi siksi pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä. Esityksessä ehdotetaankin, että väestötietojärjestelmään lisätään uusi henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaava lisätietokenttä, josta kävisi ilmi se, että rekisteri-identiteetti perustuu etärekisteröitymiseen. Tämä antaa viranomaiselle mahdollisuuden arvioida etärekisteröinnin luotettavuutta yksittäistapauksessa ja mahdollisuuden käyttää myös muita tunnistamislähteitä. Tulli peräänkuuluttaa lisäksi arviota siitä, millä keinoin varmistetaan eri tavalla tunnistettujen henkilöiden tasapuolinen kohtelu. Koska tunnistamisen vahvuuteen vaikuttaa tunnistustapa (mobiili, henkilökortti/pankki/Finnish Autentivator/tai jatkossa myös ensitunnistuksen vahvuus) on tärkeää, että arviointia tunnistuksen vahvuudesta ei jouduta tekemään asiointisovelluksessa vaan tieto välittyy suoraan väestötietojärjestelmästä tai suomi.fi-järjestelmän kautta. Tulli pyytää myös selvittämään tullaanko väestötietojärjestelmään sisällyttämän mahdollisuuksia tallentaa useita tunnuksia samalle henkilölle, sillä esim. eIDAS tunnisteita voi henkilöillä olla useita.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kannatamme esitystä maksuttomaksi etärekisteröintimahdollisuudeksi, jonka yhteydessä olisi mahdollisuus saada henkilötunnus. Ns. “yhden luukun periaate” helpottaa opiskelijoiden maahantuloa ja pääsyä tärkeisiin palveluihin sekä korkeakoulussa että muutoin. Etärekisteröinnin lisäksi henkilötunnuksen käyttö sekä mobiilisovelluksena että muuten eri tilanteissa tulisi olla maksutonta. On hyvä myös huomioida että joissain maissa on jo muu vaihtoehto sukupuolelle kuin nainen tai mies. Olisi hyvä miettiä miten sellainen “muu” sukupuolistatus toteutetaan suomalaisessa mallissa. Mahdollisimman aikainen henkilötunnuksen tai muun yksilöivän tunnuksen saaminen on tärkeää myös siksi, että esim. tällä hetkellä DVV:n käsittelyaika suomalaisen henkilötunnuksen saamiseen voi olla 9-11 viikkoa. Kun esimerkiksi kaksoistutkinto-opiskelijat opiskelevat Suomessa vain yhden lukukauden, he eivät välttämättä ehdi lainkaan päästä henkilötunnusta edellyttävien palveluiden kuten YTHS:n piiriin huolimatta siitä, että heidän on pakko suorittaa näistä maksu. Ja vaikka opiskelu kestäisi koko lukuvuoden, ei ole kohtuullista jos palveluihin pääsy estyy useamman kuukauden ajaksi. Tällaiset käytännöt eivät palvele Suomen hyvää maakuvaa, jolla on tunnetusti suuri vaikutus kv-opiskelijoiden ja osaajien houkuttelussa, eivätkä yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia, jossa toimivat peruspalvelut ovat keskeisessä asemassa.
      • DNA Oyj
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Etärekisteröinnissä henkilöllisyyden varmistaminen ei yllä varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen, yritysten tulisi näin ollen saada riittävästi tietoa millaisiin yhteiskunnan palveluihin etärekisteröinnissä tapahtuva sähköinen tunnistaminen on riittävää ja mihin ei. On myös hyvä huomioida, että tärkeiden digitaalisten palveluiden tarjoaminen tälle kohderyhmälle estyy, koska erärekisteröinti ei yllä varmuudeltaan samalle tasolle kuin perinteinen tunnistaminen. Erityisen tärkeää on myös, että yrityksen eli tietojen vastaanottajan olisi myös pystyttävä erottamaan etärekisteröityjen henkilöiden tiedot muulla tavalla tunnistettujen henkilöiden tiedoista.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • On epäselvää mikä on etärekisteröinnin lopputulos. Voiko henkilö myös maksutta hyödyntää hänelle luotua henkilötunnusta. Edellytyksissä kohta 4) hänen tietojaan ei ole aiemmin talletettu väestötietojärjestelmään. Miten toimitaan ylimenokaudella niiden osalta, jotka ovat jo Väestötietojärjestelmässä esim. aiemman maassa oleskelun perusteella. Ulkomaalaisilla on tällä hetkellä toistuvia ongelmia ymmärtää mikä heidän Suomen henkilötunnuksensa on. Oleskelulupakortissa tätä ei kovin selkeästi mainita ja saamme usein tuon etupuolen juoksevan numeron yläkulmasta. Pitäisikö harkita, että selitetekstit olisivat kortissa myös englanniksi eikä vain suomeksi ja ruotsiksi? Kts. https://migri.fi/oleskelulupakortti Siirtymäaikaa tarvitaan riittävästi, että saadaan tieto tunnistuksen tasosta korkeakoulun järjestelmiin. ,Koulutustoimialalla joidenkin avainjärjestelmien osalta (ainakin Peppi ja SISU) muutoksenhallinta voi olla hidasta, kun käyttäjäkunnan toimintamallit ovat erilaisia, muutosvalmius on eri tasoilla eri organisaatioissa, ja opiskelijoiden identiteetti on avainasemassa sektorin sisällä tapahtuvassa yhteistyössä.
      • Turun kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettely helpottaa esityksen mukaan asioiden käynnistämistä Suomessa ja samalla vähentää organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Esityksen mukaan henkilön etärekisteröinti ei sisältäisi lainkaan tarveharkintaa, minkä lisäksi menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Tämän vuoksi etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä. Toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä etärekisteröinti nostaa myös väärinkäytön riskiä. Henkilötunnusten laajamittainen jakaminen ilman varsinaista viranomaiskontaktia vaatisi tasapainottavaksi elementikseen hyvin selkeää ja tiukkaa rajausta sille, mihin etärekisteröity on oikeutettu henkilötunnuksen ”kevytversiolla”. Tämä olisi tärkeää esimerkiksi kunnallisen toimijan laajaa palveluiden järjestämisvelvollisuutta ajatellen. Lisäksi olisi välttämätöntä, että etärekisteröinnin voimassaoloaika olisi rajattu selkeästi niin, että etärekisteröinnin ja varsinaisen viranomaiskontaktin välinen aika ei venyisi kohtuuttoman pitkäksi. Etärekisteröinnin ensisijainen tavoite, eli rekisteröidyn elämän aloittamisen helpottaminen vieraassa maassa, täytyisi ottaa asianmukaisesti huomioon voimassaoloaikaa määritettäessä.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ehdotetussa sähköisessä etärekisteröintimenettelyssä olisi kyse automatisoidusta päätöksenteosta sillä etärekisteröinnissä tapahtuvalla tunnistamisella on luonnollista henkilöä (rekisteröityä) koskevia oikeusvaikutuksia. Siten etärekisteröintimenettelyn tulee arvioida yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaisesti. Lakiehdotuksen 9 a §:ssä säädettäisiin muun kuin Suomen kansalaisen tietojen tallettamisesta väestötietojärjestelmään sähköisessä etärekisteröintimenettelyssä. Ehdotetun pykälän pykäläkohtaisten perusteluiden mukaan matkustusasiakirjan kasvokuvan ja henkilön itse ottaman kuvan ja videon vertaaminen olisi tarkoitus lähtökohtaisesti toteuttaa hyödyntäen automaattista kasvojentunnistusohjelmaa, mutta sen voisi tarvittaessa suorittaa myös Digi- ja väestötietoviraston virkailija. (esityksen s. 82-83) Mainittua oikeutta vaatia, että tiedot käsittelee luonnollinen henkilö eli virkailija, ei kuitenkaan tuoda esiin varsinaisessa 9 a §:n pykälätekstissä. Katson tämän olevan erittäin olennainen rekisteröidyn oikeussuojakeino erityisesti ottaen huomioon mitä automatisoidusta päätöksenteosta ja automatisoidun päätöksenteon suojatoimista säädetään. Yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 3 kohdan mukaan automatisoidussa päätöksenteossa on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi; tämä koskee vähintään oikeutta vaatia, että tiedot käsittelee rekisterinpitäjän puolesta luonnollinen henkilö [..]. Katson, että mainittu oikeus vaatia luonnollista henkilöä eli virkailijaa suorittamaan tunnistaminen tulisi käydä ilmi myös itse pykälästä. Matkustusasiakirjan lukemisesta etärekisteröintimenettelyssä säädettäisiin 9 a §:n 3 momentissa. Tiedot voitaisiin lukea matkustusasiakirjassa olevalta sirulta, joka pitää sisällään asiakirjan haltijan nimen, syntymäajan, sukupuolitiedon ja kasvokuvan. Tässä yhteydessä kiinnitän huomiota siihen, että mainitun sovelluksen on oltava oletusarvoisen tietosuojan mukainen ja sen on täytettävä riittävä henkilötietojen turvallisuustaso (yleinen tietosuoja-asetus 25 ja 32 artikla). Lisäksi ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi arvioida julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaa oikeusministeriön mietintöä. Lakiehdotuksen 9 b §:ssä säädettäisiin siitä, mitä tietoja väestötietojärjestelmään talletettaisiin etärekisteröintimenettelyssä. Lakiehdotuksen 9 c §:ssä säädettäisiin puolestaan etärekisteröintimenettelyssä kerättävien biometristen tietojen käsittelystä. Ehdotetut pykälät ovat sisällöltään asianmukaisia ja tarpeellisia. Esityksessä on myös ehdotettu, että henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tavasta ja perustietojen lähteestä tehtäisiin merkitä väestötietojärjestelmään (ehdotettu uusi 9 d §). Mainitun 9 d §:n pykäläkohtaisissa perusteluissa todetaan mainituilla tiedoilla voivan olla vaikutusta henkilön tosiasiallisiin mahdollisuuksiin hyödyntää VTJ-identiteettiään yhteiskunnan palveluissa (esityksen s. 85-86). Lakiehdotuksen pykäläkohtaisissa perusteluissa todettaisiin, että merkintä etärekisteröinnistä poistettaisiin kun henkilö on fyysisesti asioinut Digi- ja väestötietoviraston, Maahanmuuttoviraston tai Verohallinnon luona (esityksen s. 86). Etärekisteröintimenettelyssä tunnistetun henkilön tietoja tulisi esityksessä ehdotetun uuden 34 a §:n mukaan luovuttaa väestötietojärjestelmästä vain yhdessä 13 §:n 22 kohdassa tarkoitetun tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavan tiedon kanssa. [..] Yleisen tietosuoja-asetuksen 19 artiklan mukaan rekisterinpitäjän on ilmoitettava kaikenlaisesta 16 artiklan, 17 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti tehdyistä henkilötietojen oikaisuista, poistosta tai käsittelyn rajoituksista jokaiselle vastaanottajalle, jolle henkilötietoja on luovutettu paitsi jos tämä osoittautuu mahdottomaksi tai vaatii kohtuutonta vaivaa. Mikäli esityksessä esitetyllä tavalla henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa koskevalla tiedolla olisi vaikutuksia henkilön tosiasiallisiin mahdollisuuksiin hyödyntää VTJ-identiteettiä, tulisi tunnistamisen tapaa koskevasta muutoksesta (9 d §) ilmoittaa niille vastaanottajille, joille esitetyn 34 a §:n mukaisesti tieto tunnistamisen tai yksilöinnin tavasta on toimitettu.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla on merkittävä työvoimatarve. Yksi ratkaisu työmarkkinoiden ongelmiin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen on työvoiman maahanmuutto. Etärekisteröintimenettely edesauttaa erilaisten maahaanmuuttoon ja työsuhteeseen liittyvien asioiden joustavaa hoitamista. On kannatettavaa, että etärekisteröitynyt henkilö voi myöhemmin käydä tunnistautumassa kasvokkain, jolloin hänet voitaisiin kirjata väestötietojärjestelmään VTJ-lain 9 § mukaisesti.
      • Porvoon kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Muutoksen toimivuus edellyttää huolehtimisen järjestelmän luomista, jonka täytyisi olla riittävän luotettavalla tavalla toimiva.
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • On mahdollista, että etärekisteröinti sinällään voisi jo olla riittävää myös etuuksien ratkaisemisen kannalta. Olennaista on, että käytössä on riittävät tiedot ja laissa säädetyt etuuden myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tämä vaatii kuitenkin vielä syvällisempää etuuskohtaista pohdintaa. Jos etärekisteröintimenettelyn katsotaan olevan riittävää etuusoikeuden ratkaisemiselle ja esimerkiksi oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin sairaanhoidonkorvauksiin voitaisiin jo etärekisteröinnin pohjalta ratkaista ja myöntää, mahdollistaisi tämä suorakorvauksen saamisen Kelan suorakorvausmenettelyissä esimerkiksi lääkeoston yhteydessä nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Suorakorvauksen maksaminen edellyttää, että asiakkaalla on henkilötunnus ja hän on sairausvakuutettu Suomessa tai hän on oikeutettu suorakorvaukseen EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen 883/2004 perusteella. Esityksen mukaan etärekisteröidyn tietojen luovuttaminen väestörekisterijärjestelmästä tulee perustumaan Digi- ja väestötietoviraston tekemään tietolupapäätökseen. Tiedon vastaanottajan kantaa tällöin riskin myös tietojen myöhemmästä käytöstä esim. silloin, kun tietoja vaihdetaan organisaatioiden välillä. Tiedon vastaanottajan olisi myös huolehdittava tietojen ajantasaisuudesta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Tiedon vastaanottajahan ei voi Maahanmuuttovirastoa ja Verohallintoa lukuun ottamatta tietoja muuttaa tai lisätä. Tämä tarkoittanee myös sitä, että luovuttaessa etärekisteröidyn etuustietoja sidosryhmille, tulee tiedoista ilmetä, että kysymyksessä on etärekisteröitynyt henkilö. Esitetyn uuden 34 a §:n mukaan etärekisteröityä henkilöä koskevien tietojen vastaanottajan on pystyttävä erottamaan etärekisteröidyn henkilön tiedot muulla tavalla tunnistettujen henkilöiden tiedoista. Tämä tarkoittanee, että henkilön tiedosta tulee selkeästi olla nähtävissä, että hänen henkilö-tietonsa perustuvat etärekisteröintiin. Oletus HE-aineiston perusteella on, ettei muutoksella ole merkittäviä järjestelmäkehitystä edellyttäviä vaikutuksia Kanta-palveluihin. Kuitenkin muutoksen vaikutusten arviointi puuttuu HE-aineistosta eikä Kanta-palveluissa ehditty tehdä arviointia tässä aikataulussa. Esim. palautuisiko palvelukutsujen vastauksissa tieto siitä, että henkilö on etärekisteröity? Pitäisikö palautua? Jos palautuisi, mihin se vaikuttaisi tai pitäisi vaikuttaa? Onko vaikutusta/pitäisikö olla vaikutusta siihen, miten henkilön tietoja käsitellään tai tallennetaan? Onko vaikutuksia hänen oikeuksiinsa verrattuna tavanomaiseen henkilötunnuksen saajaan nähden? HE, luku 4.1.4, toinen kappale: ”Laissa ei säädettäisi siitä, mihin palveluihin etärekisteröitymisen perusteella olisi mahdollista päästä, vaan tämä tulisi arvioida palvelukohtaisesti.” Juuri tällaista arviota ei ole mahdollista tehdä tässä aikataulussa kattavasti ja huolellisesti. Miten huomioidaan korotetun tunnistuksen tiedot? Miten laajoja järjestelmämuutoksia tämä vaatii? Muutos olisi esityksen mukaan tulossa voimaan jo 1.1.2023. Voimaantuloa tulisi siirtää eteenpäin vähintään 1.1.2024 tai jopa 1.1.2025, jotta Kelan etuustoiminnassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa ehditään selvittää ja sopia yhteisesti siitä, miten etärekisteröityjen henkilötunnusta käsitellään ja voidaan arvioida tarvittavien järjestelmämuutosten laajuus ja kustannukset. Lisäksi tällaisen selvityksen tekeminen on vastuutettava määrätyn kansallisen tahon tehtäväksi. Henkilökohtaisessa palvelussa etärekisteröintiä voitaisiin hyödyntää, jos tiedon luotettavuutta ei ole syytä epäillä. Henkilökohtaisessa palvelussa asiakkaan henkilöllisyyden varmentaminen sujuvoituisi ja veisi mahdollisesti vähemmän aikaa. Hakemuksen käsittely saattaisi nopeutua, kun asiakkaalla olisi antaa henkilötunnus jo hakemuksessa. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksujen perinnässä etärekisteröityjen VTJ-identiteettien hyödyntäminen voisi tuoda etuja prosessille mm. manuaalityön vähenemisen kannalta. Oletusarvioisesti opiskelijat voisivat suosia mobiilisovelluksen kautta tapahtuvaa rekisteröitymistapaa. Henkilötunnuksen saaminen entistä aikaisemmassa vaiheessa edistäisi sitä, että tunnus myös todennäköisemmin löytyisi VIRTA-opintotietopalvelusta, ja sitä kautta manuaalisen työn määrä vähenisi. Lausunnon kohdassa 2 todetun mukaisesti Kelalle muodostuu manuaalisesti käsiteltäviä töitä mm. tapauksista, joissa henkilötunnus on Kelan tiedossa, mutta sitä ei ole VIRTA-palveluun merkitty – syksyn 2021 aikana tällaisia töitä muodostui hieman yli 2 000. Toisaalta etärekisteröityjen VTJ-identiteettien hyödyntämisestä saatavat edut olisivat käytännössä riippuvaisia siitä, käyttäisivätkö korkeakoulut ja opetushallitus etärekisteröityjä VTJ-tietoja. Valmisteluvaiheessa ei ilmeisesti ole tehty tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukaista vaikutustenarviointia. Ko. Artiklan 1-kohdan mukaan, jos tietyntyyppinen käsittely etenkin uutta teknologiaa käytettäessä todennäköisesti aiheuttaa – käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset huomioon ottaen – luonnollisen henkilön oikeuksien ja vapauksien kannalta korkean riskin, rekisterinpitäjän on ennen käsittelyä toteutettava arviointi suunniteltujen käsittelytoimien vaikutuksista henkilötietojen suojalle. Ottaen huomioon mm. biometristen tietojen käsittelylle lainsäädännössä asetetut vaatimukset, lainsäätäjän tekemää vaikutustenarviointia voitaisiin pitää kannatettavana. Vaikutustenarviointi olisi hyödyksi myös jäljempänä tarkasteltavan yksilöintitunnuksen osalta. Kelassa tulee huomioida mahdollisten etärekisteröityjen henkilöiden liikkuminen kansain-välisessä tiedonvaihdossa. Ulkomailta ei todennäköisesti saada luotettavasti tietoa siitä, onko henkilö etärekisteröity vai kasvokkain tunnistettu.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • -
      • Eläketurvakeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettelyn kautta ulkomaalainen henkilö voisi rekisteröityä väestötietojärjestelmään jo ennen Suomeen saapumistaan ja saada henkilötunnuksen varhaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan henkilön integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ovat Eläketurvakeskuksen mielestä kannatettavia. Kaikki Suomeen työskentelemään saapuvat henkilöt tulee ohjata etärekisteröitymään ennen Suomeen saapumista, jotta organisaatiokohtaisten keinotunnusten määrä saataisiin laskemaan. Tämä edellyttää kattavaa tiedotusta ja etärekisteröintipalvelun helppoa löydettävyyttä eri palvelukanavissa. Eläketurvakeskus pitää hyvänä, ettei lainsäädännöllä rajoiteta missä palveluissa tai mitkä organisaatiot saavat käyttöönsä etärekisteröidyt henkilöt, vaan käyttömahdollisuus arvioidaan aina organisaatio ja palvelukohtaisesti. On tärkeää, että etärekisteröityjen henkilöiden tietojen käyttö on mahdollista ainakin niille organisaatioille, jotka tarvitsevat etärekisteröityjen henkilöiden tietoja lakisääteisen tehtävien hoitamiseen. Ongelmia ja ylimääräisiä selvittelyitä eri organisaatioille ja tietojenvaihdoille aiheutuu siitä, jos organisaatiot ottavat etärekisteröidyt henkilöt eri aikaisesti käyttöönsä tietojärjestelmissä. Toimiva tietojenvaihto organisaatioiden välillä edellyttäisi etärekisteröityjen henkilöiden tallentamista kaikkien keskeisten toimijoiden järjestelmiin samanaikaisesti. Etärekisteröinnin käyttöönotto lisää annettavien henkilötunnusten määrää ja saattaa jouduttaa tarvetta antaa uusia välimerkkejä sisältäviä henkilötunnuksia. On tärkeää varmistaa, että organisaatiot ehtivät toteuttaa suunnitellusti välimerkeistä ja etärekisteröinnistä aiheutuvat muutokset tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Etärekisteröinnin voimaantuloa tulisikin siirtää suunnitellusta eteenpäin vähintään vuodella tai kahdella. Etärekisteröintimenettelyn kautta ulkomaalainen henkilö voisi rekisteröityä väestötietojärjestelmään jo ennen Suomeen saapumistaan ja saada henkilötunnuksen varhaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan henkilön integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ovat Eläketurvakeskuksen mielestä kannatettavia. Kaikki Suomeen työskentelemään saapuvat henkilöt tulee ohjata etärekisteröitymään ennen Suomeen saapumista, jotta organisaatiokohtaisten keinotunnusten määrä saataisiin laskemaan. Tämä edellyttää kattavaa tiedotusta ja etärekisteröintipalvelun helppoa löydettävyyttä eri palvelukanavissa. Eläketurvakeskus pitää hyvänä, ettei lainsäädännöllä rajoiteta missä palveluissa tai mitkä organisaatiot saavat käyttöönsä etärekisteröidyt henkilöt, vaan käyttömahdollisuus arvioidaan aina organisaatio ja palvelukohtaisesti. On tärkeää, että etärekisteröityjen henkilöiden tietojen käyttö on mahdollista ainakin niille organisaatioille, jotka tarvitsevat etärekisteröityjen henkilöiden tietoja lakisääteisen tehtävien hoitamiseen. Ongelmia ja ylimääräisiä selvittelyitä eri organisaatioille ja tietojenvaihdoille aiheutuu siitä, jos organisaatiot ottavat etärekisteröidyt henkilöt eri aikaisesti käyttöönsä tietojärjestelmissä. Toimiva tietojenvaihto organisaatioiden välillä edellyttäisi etärekisteröityjen henkilöiden tallentamista kaikkien keskeisten toimijoiden järjestelmiin samanaikaisesti. Etärekisteröinnin käyttöönotto lisää annettavien henkilötunnusten määrää ja saattaa jouduttaa tarvetta antaa uusia välimerkkejä sisältäviä henkilötunnuksia. On tärkeää varmistaa, että organisaatiot ehtivät toteuttaa suunnitellusti välimerkeistä ja etärekisteröinnistä aiheutuvat muutokset tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Etärekisteröinnin voimaantuloa tulisikin siirtää suunnitellusta eteenpäin vähintään vuodella tai kahdella.
      • HUS -kuntayhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • HUSilla ei kommentoitavaa.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidämme hyvänä, että etärekisteröinnin avulla voidaan aikaistaa henkilötunnuksen saantia. Näin voidaan myös vähentää keinotunnusten tarvetta, jos Suomeen töihin saapuvat pystytään ohjaamaan etärekisteröitymään ennen Suomeen saapumistaan. Etärekisteröityjen henkilöiden tietojen käyttö pitää olla mahdollista niille organisaatioille, jotka tarvitsevat tietoja lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. Siksi pidämme hyvänä, että lainsäädännöllä ei määritellä, missä palveluissa tai organisaatioissa etärekisteröityjen henkilöiden tietoja voidaan käyttää, vaan käyttötarkoitus arvioidaan aina palvelu- ja organisaatiokohtaisesti. Sujuvan tietojenvaihdon turvaamiseksi on tärkeää, että viranomaiset ja muut keskeiset toimijat ottavat etärekisteröidyt henkilöt järjestelmiinsä koordinoidusti ja mielellään yhtäaikaisesti. Tämän takia ehdotamme muutoksen voimaantulon siirtoa kahdella vuodella eteenpäin esitetystä voimaantulopäivästä 1.1.2023, jotta kaikki tahot pystyvät tekemään tarvittavat muutokset järjestelmiinsä.
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 8 §:n 3 momentin perusteella vieraan valtion Suomessa olevan edustuston sekä Suomessa sijaitsevan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevan ulkomaan kansalaisen ja edellä tarkoitetun henkilön perheenjäsenen sekä henkilön yksityisessä palveluksessaan olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voidaan henkilön omasta pyynnöstään tallettaa väestötietojärjestelmään siten kuin siitä laissa säädetään. Etärekisteröintimahdollisuuden kautta ulkomaan kansalainen voisi halutessaan rekisteröityä väestötietojärjestelmään mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumistaan. Edellä mainittujen henkilöryhmien etärekisteröinti voisi vaikuttaa myönteisesti ulkoasiainhallinnon lupahallinnon piiriin kuuluvien henkilöiden sujuvampaan asettumiseen Suomeen. Lisäksi toimialojen mahdollisuus korvata organisaatiokohtaisten tunnusten käsittely yksilöintitunnuksella voisi olla omiaan helpottamaan lyhytaikaisesti Suomeen saapuvien edustustojen jäsenten asiointia eri tahoilla.
      • Haidion
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Lisätietokyselyn pitäisi koskea kaikkia, joilla on henkilötunnuksen muotoinen yksilöivä tunniste. Siis myös Suomalaisia, sekä muita henkilötunnuksellisia, jotka ovat rekisteröity muun kuin uuden tulevan ulkomaalaisten etä-rekisteröinnin kautta. Varsinkin näissä muissa aiemmissa rekisteröintikanavissa on suuria heikkouksia luotettavuuden kannalta. Etärekisteröinnin maksuttomuus on hyvä asia, olisi myös tarpeen huomioida etärekisteröintiin suoraan liittyvä tunnistamisvälineen maksuttomuuden tarve. Kokonaiskuvassa olisi hyvä huomioida käyttötapaukset, joissa kokonaisratkaisun maksuttomuus loppukäyttäjälle on toivottavaa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna kaikki nollaa suuremmat summat karsivat käyttäjämääriä. Jos koko ratkaisua ei tehdä maksuttomaksi, mutta havaitaan käyttötapauksia, joihin halutaan jonkin tahon puolesta tukea tai subventoida kustannusta, onko mahdollista tuottaa suoria maksupyynnön ohittavia kanavia?
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumistaan. Väestötietojärjestelmään etärekisteröityvä henkilö saisi samalla suomalaisen henkilötunnuksen. Etärekisteröityminen olisi ainakin lähivuosina tarkoitettu ensisijaisesti esivaiheeksi, jonka perusteella henkilölle muodostuisi aikaisemmassa vaiheessa keskitetty rekisteri-identiteetti Suomeen. Tämä helpottaisi henkilölle itselleen erilaisten asiointien käynnistämistä Suomessa ja samalla vähentäisi organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että esitys on kannatettava ja sujuvoittaisi yhteiskunnan palveluihin pääsyä jo ennen maahantuloa sekä nopeuttaisi asettautumista ja kotoutumista maahantulon jälkeen. Esitys edistäisi niiden ulkomaalaisten alkuvaiheen asettautumista, joilla on sirullinen passi. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että etärekisteröitymisen hyötyjä tulisi tarkastella myös siitä näkökulmasta, voisiko sitä hyödyntää osana oleskelulupahakemuksen jättämistä. Etärekisteröinnillä saatu henkilö-tunnus voitaisiin mahdollisesti kirjata osaksi hakemusta, jolloin VTJ-rekisteriin kirjatut tiedot siirtyisivät oikein kirjattuina osaksi henkilön oleskelulupahakemusta.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kuvattuihin etärekisteröinnin menettelytapoihin ei ole huomioitavaa. Ne vaikuttavat esityksessä perustelluilta. Maanmittauslaitoksen näkökannalta oleellinen muutos on 34 a §:ssä oleva vaatimus, että etärekisteröinnin kautta tunnistetusta ja rekisteröidystä henkilöstä väestötietojärjestelmästä luovutettaisiin tässä pykälässä tarkoitetut tiedot vain yhdessä 13 §:n 22 kohdassa tarkoitetun tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavan tiedon kanssa. De facto tämä tarkoittanee sitä, että henkilön VTJ –tietoihin tulee jatkossa uusi attribuutti, jolla määritellään, onko henkilö tunnistettu etärekisteröintimenettelyn kautta vai henkilökohtaisen käynnin yhteydessä. Viranomaisen on lisäksi vastedes linjattava, missä asioissa etärekisteröitynyt henkilö voi asioida viranomaisen palveluissa. Sanottu VTJ -tietojen muutos tulee aiheuttamaan tietojärjestelmäkustannuksia, jos etärekisteröintimenettelyn kautta VTJ –identiteetin saaneet henkilöt voivat asioida viranomaisen palveluissa. Järjestelmien on muun muassa pystyttävä käsittelemään uutta attribuuttia.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ulkomaalaisten etärekisteröinti väestötietojärjestelmään on erinomainen uudistus ja sen laajaan ja nopeaan käyttöönottoon tulee panostaa. Maahantulevan työntekijän ja työllistävän yrityksen kannalta etärekisteröinnin mahdollistaminen ei vielä riitä, vaan olennaista on, että eri viranomaiset sallivat vähintäänkin asiaointiprosessien käynnistämisen ja aina kun mahdollista myös läpiviennin etärekisteröintiin nojautuen ja edellyttävät vahvistettua VTJ-identiteettiä vain silloin kun se on välttämätöntä. Esimerkiksi ulkomailta saapuvien työntekijöiden tulisi voida saada veronumero kokonaan etärekisteröintiin nojautuen, jotta heille voidaan tilata rakennustyömailla ja jatkossa myös telakka-alueilla vaadittava kuvallinen tunnistekortti valmiiksi jo ennen maahan saapumista. Vastaavia esimerkkejä eri työperäisen maahanmuuton ja maahan asettumisen prosessien ketjuttumisesta on lukuisia ja kokonaisuus toimii vain silloin jos kaikki toimijat myös ottavat etärekisteröinnin käyttöön. Siksi työhönjohtavan maahanmuuton prosesseihin liittyviä viranomaisia tulee vahvasti ohjata etärekisteröinnin käyttöönottoon. Lakiehdotus ei ota kantaa etärekisteröintiprosessin enimmäiskestoon tai automaation tasoon, vaikka perusteluosiossa sanotaan, että etärekisteröinti on suunniteltu automaattiseksi. Etärekisteröinti palvelee tarkoitustaan parhaiten, silloin kun se mahdollistaa reaaliaikaisen itsepalvelun siten että sovelluksen avulla väestötietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot ovat ilman viivettä käytettävissä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden palveluissa. Lakiehdotusta tulisi täydentää niin, että siihen kirjataan etärekisteröintiprosessin automaattisesta toteutuksesta, enimmäiskestosta ja prosessin läpinäkyvyydestä rekisteröityjän suuntaan.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidän esitettyä mahdollisuutta etärekisteröintiin hyödyllisenä menetelmänä helpottaa Suomessa asioivan ulkomaan kansalaisen asiointia Suomessa. Ehdotetussa 9 c §:ssä on tarkoitus säätää biometristen tietojen käsittelystä etärekisteröintimenettelyssä. Biometriset tiedot kuuluvat yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisten henkilötietoryhmien tietoihin. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa luonnoksen sivulla 105 näiden tietojen käsittelyn perusteeksi esitetään tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan alakohta g), jonka mukaan käsittely on sallittua, kun käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Esityksen sivulla 60 todetaan, että esitykseen ei ole nähty tarpeelliseksi sisällyttää tietoturvallisuutta koskevaa erityissääntelyä. 9 c §:n kohdalla lain yksityiskohtaisissa perusteluissa ei erikseen viitata suojatoimiin. Pidän välttämättömänä, että ainakin esityksen perusteluissa otetaan kantaa siihen millä tavoin ehdotettu sääntely täyttää tietosuoja-asetuksen asettaman vaatimuksen siitä, että lainsäädännössä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Mikäli etärekisteröintiin perustuvien tietojen luovuttamista koskevan 34 a §:n, jossa säädettäisiin tunnistamis- ja yksilöintitapatiedon toimittamista tietojen luovuttamisen edellytyksenä, tarkoitus on siirtää vastuu tietojen luotettavuuden arvioinnista tietoa käyttävälle viranomaiselle tai muulle toimijalle, totean uudelleen henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista lausumani: ”(Sen sijaan) en pidä käytännön viranomaistoiminnan kannalta onnistuneena esitettyä toimintatapaa, jossa jokainen viranomainen joutuisi kussakin palvelutilanteessa yksittäistapauksessa arvioimaan onko tunnusta luotaessa käytetty henkilön tunnistustapa ollut riittävän luotettava ja tämän arvion perusteella päättämään voiko tunnusta käyttää palvelussa henkilön yksilöintiin. Toimintatapa toisi viranomaisille kokonaan uuden arviointivelvoitteen, johon virkamiehillä ei välttämättä ole todellista osaamista. Viime kädessä viranomaiselle asetettu arviointivelvoite voisi johtaa siihen, että vain nykyistä henkilötunnusta vastaavalla tasolla varmennetut tunnukset hyväksytään… …Kun ehdotettu toimintatapa edellyttää tietoa siitä, miten henkilöllisyys on tunnusta luotaessa varmistettu, tunnuksen käytön yhteydessä jouduttaisiin säännönmukaisesti käsittelemään tietoja, jotka mahdollisesti kertoisivat hyvinkin paljon henkilön taustasta ja tilanteesta, mikä osaltaan olisi vastoin edellä todettua henkilötiedon käsittelyn minimoinnin periaatetta.”
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitys on kannatettava.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidämme erittäin kannatettavana mahdollisuutta etärekisteröintiin, joka nopeuttaa ja helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekisteröintiä ja edelleen asiointia.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Tavoite on kannatettava, mutta ehdotetulla aikataululla voidaan todeta olevan haastavaa toteuttaa tarvittavat valmiudet vastaanottaa ja hyödyntää esitettyä lisätietoa henkilötiedon pohjautumisesta etärekisteröitymiseen. Lisäksi etärekisteröityyn henkilötietoon liittyvät rajoitteet tulisi määritellä ennen käyttöönottoa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotus vaikuttaa perustellulta Suomeen pysyvästi tai tilapäisesti muuttavien henkilöiden osalta. Henkilön etukäteen mobiilisovelluksen kautta tekemä etärekisteröityminen helpottaisi erilaisten asiointien käynnistämistä ja integroitumisen aloittamista. Ehdotuksen perustelujen mukaan muutokset johtaisivat kuitenkin myös siihen, että väestötietojärjestelmään rekisteröitäisiin nykyistä selvästi enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan pysyvästi muuta Suomeen tai joiden oleskelu Suomessa jää niin lyhytaikaiseksi, etteivät he käytännössä toimi Suomessa. Vaikka tästä ei ehdotuksen mukaan oleteta koituvan erityisiä ongelmia tai väärinkäytösriskejä, ilmiötä on syytä avata perusteluissa esitettyä enemmän.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotuksessa esitetään luotavaksi uusi etärekisteröintimenettely eli mahdollisuus ulkomaalaiselle rekisteröityä väestötietojärjestelmään mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumista. Näin nopeutettaisiin palveluihin pääsyä ja integroitumista sekä vähennettäisiin organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Henkilöllisyyden varmentaminen ei kuitenkaan yltäisi varmuudeltaan samalle tasolle kuin perinteisessä kasvokkain tunnistamisessa ja sen vuoksi olisi tarpeen erottaa etärekisteröinti-identiteetit järjestelmässä muista identiteeteistä. Väestötietojärjestelmään lisättäisiin siksi uusi lisätietokenttä, josta identiteetin perustuminen etärekisteröintiin ilmenisi. Henkilö voisi myöhemmin käydä tunnistautumassa kasvokkain. On kannatettavaa, että henkilötunnusten myöntäminen tätä kautta aikaistuisi ja henkilöllä olisi pääsy palveluihin ja asiointi viranomaisten kanssa helpottuisi, kun rekisteröinnin olisi voinut hoitaa jo etänä ennen Suomeen saapumista. Ongelmallista ehdotuksessa on se, että järjestelmän lisätiedoista ilmenee yksityisyyden suojaan liittyviä tietoja, kuten henkilön taustaan liittyviä tietoa, esimerkiksi ulkomaalaisuus. Onkin harkittava tarkemmin, onko lisätietona oleva etärekisteröityminen aina tarpeen luovuttaa erillisenä tietona rekisteri-identiteetin mukana, kuten nyt esitetään.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Uppdaterad:
        3.3.2022
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan mahdollisuutta rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta. Esityksen mukaan etärekisteröidyt henkilötunnukset tulisi pystyä erottelemaan muista identiteeteistä. Esitetty muutos vaatisi todennäköisesti muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin ja näiden muutosten toteuttamiseen tulisi varata riittävä siirtymäaika huomioiden muut keskeiset samaan aikaan voimaan tulevat säädösmuutokset (esim. sote-uudistus/järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta/kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja asiakastietolain toimeenpano vuonna 2023). Etärekisteröityjen henkilötunnusten hyödyntäminen sekä etärekisteröityjen erottaminen muulla tavalla tunnistetuista vaatii erityistä selvittämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilasto- ja tutkimustoiminnassa voisi hyödyntää etärekisteröityjä VTJ-identiteettejä. THL:n käsittelyprosessien ja tiedonhallinnan kannalta etärekisteröidyt VTJ-identiteetit eivät vaikuttaisi vastaanottamiseen tai tallentamiseen muutaman tietokentän lisäyksen lisäksi. Aineistoluovutukset ovat kaikki luvanvaraisia, eli kyseisiä tietoja käsiteltäisiin samalla tavalla kuin muitakin tietoja.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Esitys on kannatettava, mutta täyden hyötypotentiaalinen saavuttaminen edellyttäisi etärekisteröintimenettelyä varten luodun teknisen kyvykkyyden avaamista myös yksityisen sektorin käyttöön. Etärekisteröinnin käyttöönotto mitä suurimmalla todennäköisyydellä lisää jaettavien henkilötunnusten määrää ja siten aikaistaa uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnusten jakelua. Kuten yllä on uusien välimerkkien käyttöönoton osalta todettu, myös etärekisteröinnin käyttöönottoa tulisi lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella, jotta tarvittavat tietojärjestelmämuutokset ehditään toteuttaa.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Miten varmistutaan, ettei henkilö pääse väärinkäyttämään henkilötunnuksen varaamista - Näin kuluttaa uusilla välimerkeillä laajennettavaa henkilötunnusavaruutta. - Henkilö ei välttämättä koskaan saavukaan Suomeen, mutta rekisteröinti olisi syönyt turhaan yhden henkilötunnus kombinaation.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta. Etärekisteröintimenettelyn kautta ulkomaalainen henkilö voisi rekisteröityä väestötietojärjestelmään mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumistaan. Väestötietojärjestelmään etärekisteröityvä henkilö saisi samalla suomalaisen henkilötunnuksen, jonka avulla hän voisi nykyistä nopeammin ja helpommin aloittaa integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä helpottaisi henkilölle itselleen erilaisten asiointien käynnistämistä Suomessa ja samalla vähentäisi organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Esitysluonnoksen mukaan etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä, sillä menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Henkilön mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnan palveluita pelkän etärekisteröitymisen perusteella olisi tosiasiallisesti rajattua. Helsingin kaupunki kannattaa ulkomaalaisen henkilön mahdollisuuksia saada henkilötunnus jo ennen Suomeen saapumista. Etärekisteröinnin käyttöala ja siitä saavutettavat hyödyt jäävät kuitenkin hieman epäselviksi, kun mahdollisuus yhteiskunnan palvelujen hyödyntämiseen pelkän etärekisteröitymisen perusteella on rajattua.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotus koskee lähinnä Digi- ja väestötietovirastoa sekä Maahanmuuttovirastoa. Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Etärekisteröinnillä tavoitellaan esityksen mukaan hyötyjä paitsi julkishallinnolle, myös elinkeinoelämälle. Jotta myös elinkeinoelämä voisi saisi tästä investoinnista täyden hyödyn, olisi etärekisteröintimenettelyä varten luotu tekninen kyvykkyys avattava myös yksityisten yritysten käyttöön. Tämä valtion palvelun avaaminen yksityisten yritysten käyttöön myös ilman liityntää etätunnistetun henkilön vtj-rekisteröintiin palvelisi nimenomaan esityksen tavoitteena olevaa Suomen digikyvykkyyksien parantamista. Kannatamme esitettyä ratkaisua, jossa etärekisteröityjen henkilöiden rekisteritiedot ovat erotettavissa kasvokkain tunnistettujen tiedoista. Etärekisteröintimenettelyn käyttöönottoaikataulu on mielestämme huomattavan tiukka. Henkilötunnusten riittävyyttä turvaavat uudet välimerkit on tarkoitus säätää käyttöön otettavaksi samaan aikaan etärekisteröintimenettelyn aloittamisen kanssa eli vuoden 2023 alusta lähtien. Etärekisteröinnin käyttöönotto mitä suurimmalla todennäköisyydellä lisää jaettavien henkilötunnusten määrää ja siten aikaistaa uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnusten jakelua. Välimerkkiasetusta koskevalla lausuntokierroksella useat lausunnonantajat toivat ilmi, että suunniteltu aikataulu on liian tiukka eikä uusien välimerkkien käsittelyä tietojärjestelmissä ehditä toteuttaa v 2023 alkuun mennessä. Muutosten toteuttaminen v 2023 alkuun mennessä ei olekaan suurimmalle osalle organisaatioista pakollista, mutta ne, jotka eivät saa muutoksia toteutettua ajoissa, joutuvat käyttämään poikkeusprosesseja niiden henkilöiden tietojen käsittelemiseen, jotka ovat saaneet uusilla välimerkeillä varustetun henkilötunnuksen. Sen lisäksi, että poikkeusprosessit ovat hankalia ja kalliita, niihin sisältyy myös riski virheistä ja henkilöä koskevien tietojen vaihdon estymisestä. Tämän vuoksi tulisikin etärekisteröinnin ja muunkin henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Akava kannattaa lakiluonnoksen tavoitetta helpottaa ulkomailla oleskelulupaa hakevien mahdollisuuksia saada suomalaisen henkilötunnus käyttöönsä nykyistä aiemmin. Uudistus helpotta ulkomaalaisten henkilöiden asiointia Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan.
      • Helsingin hovioikeus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Etärekisteröintimenettelyä koskevat huomiot (1. lakiehdotuksen 9 a–9 d ja 34 a §) Lienee erittäin harvinaista, että Suomessa rikosoikeudenkäynnin asianosaisena olisi henkilö, joka olisi aiemmin etärekisteröity mutta ei olisi jo ollut viranomaisten tunnistamisen kohteena Suomessa. Joka tapauksessa henkilötunnusta voidaan hyödyntää henkilön yksilöinnissä.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää kannatettavana ulkomaalaisen henkilön etärekisteröitymisen mahdollistavaa lakiesitystä, jonka avulla on mahdollista tukea ulkomaalaisen henkilön nopeampaa ja helpompaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ulkomaalainen voisi saada omasta pyynnöstään etärekisteröinnin. Jokin asiallinen syy tai peruste pyynnölle olisi tarkoituksenmukaista vaatia, jotta etärekisteröintejä tehtäisiin vain tarpeeseen. Turhat etärekisteröintitiedot ovat tarpeettomia henkilötietoja, joita ei tule kerätä. Olisi hyvä, että Suomeen työskentelemään saapuvat henkilöt ohjattaisiin tehokkaasti käyttämään etärekisteröintiä, jotta keinotunnusten käyttöä voitaisiin välttää. Etärekisteröintitiedon luovuttamiseen ja säilyttämiseen liittyvä vaatimus siitä, että etärekisteröidyt henkilötunnukset tulee olla erotettavissa muista aiheuttaa jonkin verran lisätyötä Kevassa ja aikataulua olisi etärekisteröinnin osalta tarpeen sen vuoksi lykätä 1-2 vuotta myöhäisemmäksi.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Etärekisteröintimenettely on erittäin tarpeellinen yliopiston toiminnan näkökulmasta, sillä yliopistossa opiskelee paljon ulkomaisia opiskelijoita ja tutkimustoiminta on varsin kansainvälistä. Nykyään esimerkiksi avoimeen yliopistoon hakeminen tai yliopiston käyttäjätunnuksen ja salasanan toimittaminen ulkomaille ovat haasteellisia. On niin yliopiston, työntekijöiden kuin opiskelijoiden etu, että Suomeen tuleva voi alusta asti keskittyä oleskelun varsinaiseen tarkoitukseen. Luonnoksessa on epäselvää, mikä on etärekisteröinnin lopputulos ja voiko rekisteröity henkilö hyödyntää hänelle luotua henkilötunnusta maksutta käyttämällä Digi- ja väestötietoviraston puhelimeen ladattavaa mobiilisovellusta. Jotta etärekisteröinti saadaan laajaan käyttöön ja siten päästään esityksen tavoitteisiin, tulee etärekisteröitymisen lisäksi henkilötunnuksen hyödyntämisen esim. mobiilisovelluksella olla kokonaisuudessaan rekisteröitävälle henkilölle maksutonta. Tähän olisi hyvä ottaa esityksessä tarkemmin kantaa. Esityksen asetusmuutosehdotuksen mukaan henkilön sukupuolitiedoksi talletetaan väestötietojärjestelmään joko mies tai nainen. Sukupuolta koskevan tiedon kirjaamisesta säädettäessä olisi hyvä ottaa huomioon, että osassa valtioita käytössä on jo nyt kolmas vaihtoehto. Etärekisteröidyt ja kasvokkain tunnistetut henkilöt on hyvä pystyä erottelemaan toisistaan.
      • Oikeusministeriö
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Oikeusministeriö kiinnittää huomiota VTJ-lakiin ehdotettuun uuteen 9 c §:ään, jossa säädettäisiin biometristen tietojen käsittelystä. Pykälän 1 momentin mukaan Digi- ja väestötietovirasto saisi käsitellä kasvojentunnistuksessa kerättäviä henkilön itsestään esittämiä kasvokuvia, videoita ja niiden teknisin menetelmin tehdystä vertaamisesta muodostuvia tietoja vain rekisteröintiä pyytäneen henkilön henkilöllisyyden varmistamiseksi. Esitysluonnoksessa Digi- ja väestötietoviraston oikeus käsitellä biometrisia tietoja rajattaisiin asianmukaisesti momentissa tarkoitettuun käyttö-tarkoitukseen. Tietoja käsiteltäisiin etärekisteröintimenettelyssä vain henkilöllisyyden varmistamiseksi eikä tietoja ei olisi näin ollen sallittua hyödyntää muihin tarkoituksiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin biometristen tietojen poistamisesta. Momentin mukaan kasvojentunnistuksessa käsitellyt kuvat, videot ja niiden teknisin menetelmin tehdystä vertaamisesta muodostuneet tiedot poistettaisiin viimeistään, kun ulkomaan kansalaisen etärekisteröintimenettelyssä tekemä rekisteröintipyyntö on lainvoimaisesti ratkaistu. Esitysluonnoksen säännöskohtaisten perusteluiden mukaan biometriset henkilötiedot olisi poistettava ilman aiheetonta viivytystä, kun ne ovat käyneet käsittelytarkoituksen kannalta tarpeettomiksi. Kasvojentunnistuksessa käytettävät tiedot olisi siksi poistettava heti, kun niiden käsittely ei olisi enää välttämätöntä etärekisteröintimenettelyssä tietojensa väestötietojärjestelmään tallettamista pyytäneen ulkomaan kansalaisen henkilöllisyyden varmistamiseksi. Rekisteröintipyynnön ratkaisuna olisi joko ulkomaan kansalaisen tietojen tallettaminen väestötietojärjes¬telmään tai rekisteröintipyynnön hylkääminen. Näin ollen kasvojentunnistuksessa käsitellyt tiedot olisi siis poistettava viimeistään, kun ulkomaan kansalaisen tiedot on talletettu väestötietojärjestelmään tai kun pyyntö on lainvoimaisesti hylätty. Oikeusministeriö pitää ehdotettua sääntelyä biometristen tietojen käsittelystä tarkoituksenmukaisena. Esitysluonnoksen säätämisjärjestys¬perusteluissa on asianmukaisesti tehty selkoa, miksi biometristen tietojen käsittely etärekisteröinti-järjestelmässä olisi välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Jatkovalmistelussa olisi kuitenkin syytä varmistaa, että ehdotettava sääntely on sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaista. Sikäli kun ehdotettava 9 c §:n sääntely perustuisi tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan, jäsen¬valtioiden lainsäädännössä tulisi säätää asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä säätämisestä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Jatkovalmistelussa tulisi varmistaa, että esitysluonnoksessa arvioidaan sovellettavat suojatoimet ja se, onko lakiehdotuksen säännöksiä tarpeen täsmentää. Käyttötarkoituksen ja säilytyksen rajoittamisen ohella esitysluonnoksella ei vaikutettaisi ehdotettavan muita suojatoimia. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan säilytyksen rajoittamista koskevan periaatteen mukaisesti henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Esitysluonnoksessa ei ole tehty selkoa siitä, annettaisiinko ehdotettavalla sääntelyllä 6 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohtaa täsmällisempää sääntelyä. Lisäksi huomioita on syytä kiinnittää siihen, täyttäisikö säännösehdotus perustuslakivaliokunnan reunaehdot täsmällisestä ja tarkkarajaisesta säätämisestä. Valiokunta on käytännössään pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina muun muassa tietojen säilytysaikaa. Tältä osin sääntelyn lain tasolla tulee olla kattavaa ja yksityiskohtaista (ks. esim. PeVL 13/2016 vp, s. 3—4). Valiokunta on ennen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa katsonut, että säilytysaikaa koskevissa säännöksissä on oltava aikamääre (PeVL 20/2006 vp, s. 3). Valiokunta on erikseen arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta katsonut, että käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (ks. esim. PeVL 3/2017 vp, s. 5). Valiokunnan mielestä arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä on, tietosuoja-asetuksen mahdollistamissa puitteissa, edelleen syytä arvioida myös aiemman sääntelyn lakitasoisuutta koskevan käytännön pohjalta (PeVL 14/2018 vp, s. 6). Katso henkilötietojen (ml. biometristen tietojen) käsittelyn oikeusperustetta koskevat huomiot VTJ-lain 9 a – 9 d ja 34 a §:ien osalta otsikon Muut hallituksen esitystä ja alustavaa asetusluonnosta koskevat huomiot alta.
      • Työllisyysrahasto
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • Ehdotuksen mukaan etärekisteröintiin perustuvia väestötietojärjestelmän tietoja luovutettaisiin ehdotuksen mukaan vain yhdessä henkilön tunnistamisen ja yksilöinnin tapaa kuvaavan tiedon kanssa. Lisäksi tietojen luovuttamisen edellytyksenä olisi, että tietoja vastaanottava organisaatio pystyy erottamaan etärekisteröinnissä tunnistettujen henkilöiden tiedot muulla tavalla tunnistettujen henkilöiden tiedoista. Esityksen mukaan etärekisteröintiin perustuvien VTJ-identiteettien hyödyntäminen olisi toistaiseksi vapaaehtoista. Viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien tahojen tulisi arvioida tarve käsitellä etärekisteröityjä VTJ-identiteettejä tehtäviensä hoitamiseksi. Ehdotus mahdollistaa henkilötunnuksen myöntämisen nykyistä aikaisemmin ja laajemmin jo ennen henkilön saapumista Suomeen. Kuten edelliset ehdotukset, myös etärekisteröintimenettely lisää henkilötunnusten määrää ja näin ollen helpottaa asiakkaiden yksilöintiä, tietojen saantia ja yhdistämistä sekä henkilön asioimista. Etärekisteröintimenettelyn osalta edellä mainitut hyödyt tosin saattavat jäädä vähäisemmiksi johtuen siitä, että etärekisteröityjen VTJ-identiteettien vastaanottaminen ja käsitteleminen on ainakin jossain määrin vapaaehtoista. Etärekisteröintiin perustuvien VTJ-identiteettien hyödyntäminen edellyttäisi tietojärjestelmämuutoksia. Etärekisteröintimenettely on ehdotettu otettavaksi käyttöön 1.1.2023 alkaen. Aikataulu on suhteellisen nopea ottaen huomioon muutoksen edellyttämät tietojärjestelmien muutokset.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Uppdaterad:
        2.3.2022
        • TVK kannattaa ehdotusta etärekisteröintimenettelystä ja henkilötunnusten myöntämismenettelyn kehittämistä nykyistä sujuvammaksi. Etuuskäsittelyssä etuudensaaja tulee yksilöidä ja tunnistaa riittävällä varmuudella. Tieto henkilön ydinhenkilötietojen lähteestä ja tunnistamistavasta tarvittaisiin kuitenkin vain poikkeuksellisesti väärinkäytöstä epäiltäessä. Tietojen hyödyntäjän tulee voida luottaa etärekisteröidyn VTJ-identiteetin luotettavuuteen ja oikeellisuuteen.
      • CGI Suomi Oy
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Käsitelty edellisissä kohdissa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Uppdaterad:
        1.3.2022
        • Esityksen mukaisesti etärekisteröinnin toteuttaminen ja mahdollistaminen on valtionhallinnon vastuulla. Toimintamalli ja toteutustapa synnyttää uuden tie-don/tietokentän (attribuutin) keskitettyyn rekisteripalveluun (rekisteröintitapa), jonka hyödyntäminen palvelupisteissä edellyttää muutoksia tietojärjestelmiin ja työskentelytapoihin. Tämä tulee valtion ohjeistaa täsmällisesti. Lisäksi etärekisteröinti vaatii merkittävää tietoturvaa liittyen mm. mahdollisiin väärinkäyttöihin ja edellyttääkin tarkoituksenmukaisen huomion kiinnittämistä toteutuksen luotettavuuteen. Samalla on todettava, että • monet asioinnit tapahtuvat nykyisin puhelimitse ilman tunnistautumispalvelua • kasvokkain tapahtuvassa asioinnissa ei aina edellytetä identifiointiasiakirjoja Etärekisteröintimenettelystä • uusi toimintatapa • mahdollisten riskien huomioiminen asiointi-/käsittelytilanteissa (identiteettivarkaudet, tunnistautuminen) ja niihin liittyvien vastuitten tunnistaminen • oikeuksien myöntäminen/saaminen - myönnettyjen oikeuksien suhde Suomen kansalaisten oikeuksiin - selkokielisyys on asian ymmärtämisen kannalta välttämätöntä - asioitten ja vastuitten selkeä kuvaaminen konkreettisen toiminnan tasolle vietynä - asiakasrajapinnassa olevien työntekijöiden näkökulmasta tulisi selkeyttää käytännöt (mm. etuudet ja edunvalvonta-asiat) ja asiointitilanteet joihin rekisteröinti oikeuttaa • järjestelmien tasolla tapahtuva erittely - attribuutti (asioinnissa, palvelutilanteessa tarvittava tietosisältökuvaus) - tarvittava näkyvyys toiminnan tasolle käyttäjäorganisaatioihin sekä järjestelmiin - tietosisältö – tämä on keskeinen osa tekemistä sekä menetelmien arviointia (toteuttavana tahona on usein kolmas osapuoli) Etärekisteröinti on uusi toimintapa ja muutosten kohdentuessa toiminnan uudelleen järjestämiseen ja henkilöstön koulutukseen on käyttöönoton kannalta syytä huomioida tarpeellinen tuki • etärekisteröinti ja kotikuntalain säädökset sekä oleskelulupa käytännöt • etärekisteröityneiden ja kasvokkain tunnistamisen tasolla toteutuneitten rekisteröintien erottelu(tarve) • toimivien yhteyksien edellytys (toimintaprosessin läpinäkyvyys, poikkeustilanteitten käsittely ja hallinta) • rinnakkaisten identiteettien hallinta (todentamisen peruste) Asioinnin ja palvelutuotannon kannalta tulee eri rekisteröintikäytänteiden olla sujuvia, toimivia ja läpinäkyviä arjen työskentelyssä. Näin vältytään tarpeettomalta ajankäytöltä ja tarpeettomilta välillisiltä kustannuksilta. Sähköinen asiointi ja siihen liittyvän tunnistautuminen (henkilön identifiointi) on myös EU:n asialistalla (digitaalinen identiteetti eurooppalaisille) ja sen vaikutukset tulee myös Suomen toteutuksessa huomioida: • miten etärekisteröintiä aiotaan toteuttaa muissa EU-maissa? • tullaanko etärekisteröinti ottamaan laajasti käyttöön EU:n sisällä? Muiden maiden toimivia hyviä käytäntöjä tulee pystyä hyödyntämään kansallisesti.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • - mitä aikaisemmin oikea henkilötunnus annetaan, sitä parempi - pitääkö sote-järjestelmissä pystyä erittelemään henkilöt, ketkä ovat etärekisteröityneet ja heitä ei ole vielä virallisesti tunnistettu - jos pitää lisätä, mihin tieto lisätään ja pitääkö käyttäjän osata toimia eri tavalla, miten etärekisteröinti on tehty
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Uppdaterad:
        28.2.2022
        • Potilaan tunnistamiseen terveydenhuollossa haluttaisiin nykyistä vahvempi tunnistus, joita ovat esim. henkilökortti, passi tai sähköinen tunniste. Miten varmistutaan, ettei henkilö pääse väärinkäyttämään henkilötunnuksen varaamista tai varaa turhaan yhtä tunnusta, jota ei sitten käytä?
      • Siun sote, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        25.2.2022
        • -
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • -
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        24.2.2022
        • -
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Uppdaterad:
        23.2.2022
        • Etärekisteröintiä ei kannata hyväksyä missään tapauksessa, vain kasvokkain tehty tunnistaminen ja henkilön varmentaminen tulee hyväksyä. Tietotekniikan avulla on liian helppo väärentää kaikki tiedot.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Kuten edellä. Yhdenvertaistaa maassa olevat ja maahan tulevat mahdollistaen samat sähköiset palvelut.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Uppdaterad:
        22.2.2022
        • Etärekisteröintimenettelyn käyttöönotto on kannatettava silloin kun sillä pystytään edistämään työ- ja opiskeluperäisten maahanmuuttajien rekisteröintiä, edellyttäen, että kasvojentunnistusmenetelmät ovat riittävän luotettavia ja aukottomia.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Uppdaterad:
        18.2.2022
        • Asiakas- ja potilastietojärjestelmien toimittajilla tulee vaikeuksia toteuttaa uuden etärekisteröintimenettelystä johtuvan asiakkaan henkilötiedon toteuttamisesta aiheutuvia muutoksia järjestelmiin. Vuoden 2023 alusta aloittavat uudet hyvinvointialueet, jonka takia tehtävät järjestelmämuutoksia vievät heidän kaikki resurssinsa jo nyt.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Uppdaterad:
        17.2.2022
        • Aikataulullisesti, mikäli pitäisi olla vuoden 2023 alusta, saattaa asettua vaikeaksi käytännössä eritellä etärekisteröidyt hetut järjestelmissä, koska tämä vaatii sovellusmuutoksia APTJ:iin. Tälle pitäisi ainankin siirtymäaika määritellä.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        31.1.2022
        • Etärekisteröinti helpottaisi sote-palveluissa asiointia, sillä kun henkilöllä olisi käytettävissä yksi suomalainen henkilötunnus, tilapäisten yksilöintitunnusten käytön tarve poistuisi ja tiedot säilyisivät eheinä eivätkä mm. erityisiä eri järjestelmissä.
      • Rankaviita Jukka
        Uppdaterad:
        17.1.2022
        • Uusi tunnus ei tuo tähän mitään lisäarvoa. Nykymuotoinen tunnus voidaan antaa jo tässä vaiheessa.
      • Majuri Sirpa
        Uppdaterad:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevat huomiot
      • Salo Niina
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Emme tarvitse sukupuolineutraalia henkilötunnusta.
      • Nurminen Esko
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tällainen tavoite on yhtä ajan ja rahan hukkaa.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tietosuojanäkökulmasta henkilötietojen minimointi on kannatettavaa, samoin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Lisäksi sukupuolineutraali henkilötunnus vaikeuttaisi henkilötunnuksen arvaamista, joten esityksellä on tietoturvaa parantava vaikutus. Mutta on huomioitava, että monissa (kunnan) toiminnoissa oikeudellisella sukupuolella on merkitystä palvelun tuottamisen näkökulmasta. Moni sukupuolen tunnistamista edellyttävä palvelu tulee tosin siirtymään hyvinvointialueelle, mutta myös peruskunnan palveluissa sukupuolella saattaa olla merkitystä. Silloin tämän tiedon saaminen luotettavasta lähteestä, esim. VTJ:stä on varmistettava. Koska VTJ-integraatio puuttuu monesta järjestelmästä, on järjestelmiin mahdollisesti lisättävä uusia tietokenttiä sukupuolelle (todennäköisesti tietokenttien lisääminen on tarpeen, vaikka tieto tulisikin suoraan VTJ:stä). Tämä aiheuttaa kustannuksia ja lisää virheiden mahdollisuuksia (etenkin jos tieto ei tule suoraan VTJ:stä).
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • EK katsoo, että henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen nykyisen henkilötunnuksen sukupuolipäättelystä luopumalla on ratkaisuna kannatettava ja verraten kustannustehokas. EK pitää lisäksi tärkeänä, että sukupuolitietoa toiminnassaan tarvitsevat saavat edelleen haettua tiedon erillistietona väestötietojärjestelmästä.
      • Ihmisoikeusliitto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ihmisoikeusliitto kannattaa esitystä, että henkilötunnuksista ei uudistuksen jälkeen kävisi ilmi henkilön sukupuoli. On erittäin tärkeää, että henkilötunnusuudistus toteutetaan tavalla, joka edistää sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa eikä altista sukupuolen vahvistamismenettelyn esilletulolle. Nyt näin ei kaikilta osin esityksessä ole. Tämä johtuu siitä, että uudenmuotoisia henkilötunnuksia myönnettäisiin pääsääntöisesti vasta 1.1.2027 jälkeen henkilötunnuksen saaville henkilöille, ja siitä, että vanhanmuotoisen henkilötunnuksen muuttaminen toiseen sukupuoleen olisi mahdollista vain henkilöille, jotka vahvistavat juridisen sukupuolensa toiseksi kuin aiemmin. Altistuminen syrjinnälle henkilötunnuksen sukupuolimerkinnän vuoksi ei koske ainoastaan juridisen sukupuolensa korjaavia henkilöitä, vaan myös sellaisia henkilöitä, joiden sukupuolen ilmaisu on erilainen kuin heille syntymässä määritettyyn sukupuoleen liitetyt odotukset. Lisäksi syrjinnän vaara koskee esimerkiksi muunsukupuolisia henkilöitä, jotka eivät halua tai voi vahvistaa juridista sukupuoltaan toiseksi. Näitä tapauksia ei huomioida esityksessä. Jos uudistus toteutetaan esityksen mukaan siten, että sukupuolineutraali henkilötunnus annetaan vain ensimmäistä kertaa väestörekisteriin merkittäville henkilöille ja vanhanmallisen henkilötunnuksen muuttaminen toiseksi on mahdollista vain sukupuolen vahvistamisen perusteella, uudistus ei tuo apua niiden henkilöiden tilanteeseen, jotka kohtaavat syrjintää sukupuolimerkinnän vuoksi, mutta eivät halua tai voi korjata juridista sukupuoltaan. Siten uudistuksessa tulisi mahdollistaa jatkossakin ennen vuotta 2027 saadun henkilötunnuksen muuttaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella muillekin henkilöille kuin sellaisille, jotka vahvistavat juridisen sukupuolensa toiseksi kuin ennen. Henkilön tulisi voida tällaisella perusteella halutessaan joko saada vanhanmuotoinen henkilötunnus eri sukupuolen mukaisena tai saada uudenmuotoinen sukupuolineutraali henkilötunnus. Kaiken kaikkiaan pidämme suotavana, että uudenmuotoisen henkilötunnuksen saaminen olisi mahdollista joustavasti myös muille kuin henkilötunnuksen ensimmäistä kertaa vuoden 2027 jälkeen saaville. Pidemmällä aikavälillä uuden yksilöintitunnuksen laaja käyttöönotto koko yhteiskunnassa on tarpeellista. Lisäksi toteamme, että sukupuolensa vahvistavien henkilöiden osalta tulisi huomioida myös henkilötietojen suoja. Oikeudellisen sukupuolensa korjaaville henkilöiden väestötietoihin merkitään valitettavasti edelleen tieto sukupuolen vahvistamisesta. Henkilötunnusta uudistettaessa tulisi poistaa lainkohta, jonka mukaan sukupuolen vahvistamista koskeva tieto tallennetaan väestörekisteriin. (laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista, esityksessä 13 §, 15 mom) Lopuksi Ihmisoikeusliitto toteaa, että Väestörekisterin sukupuolimerkinnän yksi suuri periaatteellinen ongelma on sukupuolen rajaaminen vain kahteen vaihtoehtoon: naisiin ja miehiin. Pidemmällä tähtäimellä väestörekisterissä olisi perusteltua ottaa käyttöön kolmas sukupuolikategoria, “muu”. Tasa-arvon edistäminen edellyttää kyllä, että yhteiskunnassa on saatavilla tietoa eri sukupuoliin kuuluvista henkilöistä ja heidän asemastaan ja oikeuksien toteutumisesta sukupuolittain. Jatkossakin tulee siksi varmistaa, että esimerkiksi tilastotietoa voidaan kerätä eri sukupuolista. Tieto sukupuolten tasa-arvosta ei kuitenkaan ole kaikilta osin oikeaa, jos se jakautuu vain kahteen juridiseen sukupuoleen eikä perustu ihmisen itsemäärittelyyn. Henkilön juridisen sukupuolen tulisikin aina perustua itsemäärittelyyn ja itsemääräämisoikeuteen. Henkilön tulisi voida vahvistaa oikeudellinen sukupuolensa omalla ilmoituksellaan.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Kuten alussa totesimme, on esityksen tavoite HE:stä ilmenevin perusteluin kannatettava, mutta sen tekninen toteuttaminen sisältää merkittäviä kustannusvaikutuksia, jotka on esityksessä arvioitu käsityksemme mukaan reilusti alakanttiin erityisesti kunnille aiheutuvien kustannusten osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on, kuten esityksessäkin tuodaan esiin, käytännössä aina käsiteltävä potilaan ikää ja sukupuolta, joten ne on tavalla tai toisella tuotava kaikkiin pää- ja alijärjestelmiin mukaan. Koska erityisesti vanhemmissa järjestelmissä luotetaan siihen, että tämä tieto saadaan osana HETUa, on kaikkiin niihin ja niiden liittymiin tehtävä vastaavat muutokset, jotka voivat olla huomattavan suuriakin riippuen järjestelmien arkkitehtuurista. Kuntaliiton lausunnossa viitataan, että kokonaiskustannus per kunta olisi noin 2– 3 miljoonaa. Tämä tarkoittaisi Suomen kuntakentässä yli 200 miljoonan kuluerää varovaisestikin arvioiden. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta karkean arvion saa laskemalla kunkin tietojärjestelmän muutoksen hinnaksi 100 000 e X kaksi pääjärjestelmää/kunta X kuntien määrä, eli n. 60 miljoonaa. Tästä luvusta puuttuvat kaikkien integroituvien järjestelmien ja liittymien muutokset. Hyvinvointialueet eivät muuta tätä tilannetta, koska niiden aloittaessa kuntakentän järjestelmät ovat edelleen käytössä, eikä niiden konsolidaation odoteta merkittävästi etenevän ainakaan ensimmäisinä vuosina. HE:n vaikutusten arvioinnissa vaikuttaa olevan sivulla 53 virhe, joka selittänee kokonaiskustannusten alhaiseksi arvioitua määrää. Sen mukaan kyse olisi vain yhden kentän lisäämisestä, jonka ei katsota olevan merkittävä kustannuserä. Tämä pitää usein paikkansa, mutta ko. tietokentän lisääminen kaikkiin järjestelmien kyselyihin, raportteihin, sääntöihin, liittymiin ja näyttökomponentteihin on valtaisa ja riskialtis työ. Näitä erilaisia komponentteja, jotka on tarkistettava ja päivitettävä, on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia per järjestelmä. Järjestelmien sisäisessä logiikassa on lisäksi usein käytetty henkilötunnusta haku- tai indeksointiavaimena tavalla, joka ohjaa järjestelmän sisäistä toimintaa. Järjestelmän toimintaa ohjaavan indeksointilogiikan muutostyöt ovat usein luonteeltaan laajoja, järjestelmän eri osiin kajoavaa, virheherkkää ja aikaa vievää työtä. Käytössä saattaa lisäksi olla järjestelmiä, myös ns. sulautettuja järjestelmiä, kuten lääkintälaitteita (esimerkiksi infuusiopumput), joihin tämän tekeminen ei välttämättä edes ole mahdollista, jolloin nämä järjestelmät tulisi tunnistaa ja korvata.
      • Hyvinvointiala HALI
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • On nähtävissä, että sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevassa ehdotuksessa on pyritty huomioimaan eri osapuolet siten, että keskeisiin tavoitteisiin päästään, mutta muutoksesta ei aiheutuisi mittavia kustannuksia esimerkiksi yksityisille palveluntuottajille. Esityksen mukaan uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä ajankohtaa annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödynnetään henkilötunnuksen sukupuolitietoa. Sukupuolitiedolla on tärkeä merkitys monissa toimialan prosesseissa. Jos sukupuolitieto poistetaan henkilötunnuksesta, tulee varmistaa, että sukupuolitieto on aina tarvittaessa saatavilla väestötietojärjestelmästä vaivattomasti. Kuten esityksessäkin todetaan, kustannukset painottuisivat käytännössä erityisesti terveydenhuoltoon ja vakuutustoimintaan. On hyvä, että siirtymäaikaa on varattu vuoden 2027 alkuun asti. Tämän ehdotuksen osalta tulee selvittää vielä tarkemmin, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset tietojärjestelmät vaatisivat ja miten tullaan varmistamaan eri prosessien sujuvuus ja kustannustehokkuus. Jatkovalmistelu on hyvä aloittaa pikimmiten.
      • Tilastokeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Mikäli sukupuolta ei voi enää henkilötunnuksesta päätellä on ehdottoman tärkeää, että henkilön sukupuolitieto on kaikissa tilanteissa saatavissa erillisenä muuttujana ja kyseinen tieto on luotettavuudeltaan yhtä hyvä kuin henkilötunnuksesta aiemmin pääteltävissä ollut sukupuolitieto. Sukupuolitieto on ehdottoman tarpeellinen kaikessa tilastotoiminnassa (esimerkiksi tasa-arvo-ohjelman seuranta).
      • Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Yhdistys tukee sukupuolitiedon poistamista henkilötunnuksesta. Nykyisessä muodossaan henkilötunnuksen näkevä saa tiedon henkilötunnuksen omistajan sukupuolesta lukusarjaa katsomalla, eikä näin voida varmistaa EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimia rajoituksia tiedon perustellulle käytölle. Sukupuolineutraali henkilötunnus on sinällään harhaanjohtava, sillä sukupuolitiedon tallentaminen väestörekisteriin binäärisessä (mies/nainen) muodossa jatkuu edelleen. Kyseessä on siis sukupuolitiedon saatavuuden rajoittaminen ja käyttötarkoitukseensa sitominen. Sukupuolineutraali henkilötunnus ei sinällään ole riittävä keino yhdenvertaisuusongelmien ratkaisemiseksi, mutta askel oikeaan suuntaan, mikäli asiaa tarkastellaan sukupuolitiedon julkisen saatavuuden rajoittamisen kannalta. Yhdenvertaisuusnäkökulmasta sukupuolensa korjaavien ihmisten tulee edelleen täyttää lainsäädännölliset vaatimukset sukupuolitiedon muuttamiseksi – edelleenkin binäärisessä muodossa.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Valtiokonttorissa on kaikkien valtion organisaatioiden tapaan käytössä useita järjestelmiä, joissa käsitellään henkilötunnuksia. Joissain tapauksissa ikä on olennainen asian käsittelyn kannalta (esim. ASP-lainat), jolloin järjestelmiin on rakennettava uusi tietokenttä tätä tietoa varten. Valtiokonttori ei lähtökohtaisesti kuitenkaan tarvitse Kansalaispalveluissaan tietoa sukupuolesta esim. korvausratkaisuissa. Jos tämä tieto joissain tapauksissa olisi olennainen, tulisi järjestelmään rakentaa oma tietokenttä tätä tietoa varten.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Näemme positiivisena asiana sen,että uudesta tunnuksesta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa. Ylipäänsä tietojen näkyvyys pitäisi aina minimoida. Kokisimme paremmaksi, jos kaikki tuodaan jonkinlaisella siirtymäajalla uuden järjestelmän piiriin, eikä vain vuodesta 2027 alkaen järjestelmään tulevat uudet ihmiset. Järjestelmät on joka tapauksessa pakko tehdä yhteensopiviksi. Käytännössä henkilötunnuksen käyttöä jatkettaisiin luultavasti kaikissa yhteyksissä, joissa ihmisen pitää itse tunnuksensa muistaa, uusi yksilöintitunnus olisi vaikea muistettava eivätkä ihmiset montaa pitkää tunnusta muista. Vanhoissa henkilötunnuksissa sukupuoli tosiasiallisesti säilyisi helposti havaittavana, vaikka ne lain mukaan olisivatkin sukupuolineutraaleja. Siten sukupuolisyrjintään muutos vaikuttaisi vain hyvin pitkällä, vuosikymmenten viiveellä. Yksi vaihtoehtoinen malli voisi olla henkilötunnuksen muuttaminen siten, että toiseksi viimeisen, nyt sukupuolen osoittavan numeron paikalle tulisi kirjain. Tämä olisi teknisesti tehtävissä suhteellisen pienellä muutoksella tietojärjestelmiin, tietokantoihin ei tarvitsisi tallentaa useita tunnuksia (edellyttää pientä matemaattista oivallusta, mutta vähän koodia) eikä uuden tunnuksen opetteleminen olisi ihmisille liian vaikeaa. Henkilökortteja, passeja jne ei tarvitsisi uusia ennen kuin ne muutenkin vanhenisivat. Tämä vaikuttaisi sukupuolisyrjintään nopeasti, eikä tunnuksia tarvitsisi vaihtaa sukupuolen vaihtuessa. Syntymäajankin voisi poistaa uusista tunnuksista. Tarkisteen laskutapaa pitäisi muuttaa, mutta tarvittava koodimuutos olisi helppo. Sivutuotteena virhesyöttöjenkin mahdollisuus pienenisi.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Maahanmuuttovirastolla ei ole lausuttavaa tästä kohdasta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksesta käy ilmi henkilön syntymäaika päivän tarkkuudella sekä oikeudellinen sukupuoli. Kumpikaan näistä tiedoista ei ole tarpeen henkilötunnuksen varsinaisen käyttötarkoituksen, eli henkilön yksiselitteisen yksilöimisen kannalta. Käytännössä yhteiskunnassa on vain vähän sellaisia asiointitilanteita, joissa samanaikaisesti olisi tarpeen tietää sekä henkilön oikeudellinen sukupuoli että tarkka syntymäaika. Ikää koskevan tiedon osalta on usein tarve tietää vain henkilön täysi-ikäisyys tarkan syntymäajan sijaan. Sukupuolitiedon tarpeettoman laajamittainen käsittely voi altistaa ihmisen syrjinnälle muun muassa työnhaku- ja muissa vastaavissa tilanteissa. Sukupuolitieto voi myös tarpeettomasti vaikeuttaa esimerkiksi sellaisten henkilöiden elämää, joiden ulkoinen olemus tai oma tuntemus ei vastaa virallista sukupuolta, tai jotka ovat korjanneet sukupuoltaan. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta siten, että siitä ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli. Yksilönumero olisi sukupuolesta riippumaton kolminumeroinen luku. Uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Sukupuolitietoa ei kuitenkaan tulisi enää muutoksen voimaantulon jälkeen päätellä suoraan vanhoistakaan henkilötunnuksista, vaan sitä tulisi muutoksen jälkeen käsitellä henkilötunnuksesta erillisenä tietona. Tieto sukupuolesta merkittäisiin edelleen väestötietojärjestelmään ja sitä luovutettaisiin järjestelmän tietoja hyödyntäville tahoille VTJ-lain 4 luvussa säädettyjen yleisten edellytysten mukaisesti. Sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta ehdotetulla tavalla vanhoja henkilötunnuksia muuttamatta tarkoittaisi, että ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista olisi tosiasiallisesti edelleen pääteltävissä, onko tunnus annettu miehelle vai naiselle. Sukupuoltaan korjaavan henkilön kohdalla tämä johtaisi tilanteeseen, jossa tieto henkilön transsukupuolisuudesta voisi olla pääteltävissä henkilötunnuksesta. Esityksessä ehdotetaan, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Henkilötunnuksen muuttaminen olisi vapaaehtoista, eikä sille asetettaisi erityistä määräaikaa. Esityksessä on todettu, että terveydenhuollossa sukupuolitiedon käsittelyyn muodostuu tarve käytännössä kaikessa toiminnassa. Tästä syystä muutoksesta aiheutuvien kustannusten voidaan nousevan toimialalla korkeiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäinfrastruktuuri on myös erittäin monimutkainen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmiin on integroitu jopa satoja eri liitännäisjärjestelmiä. Integraatiot tuottavatkin suurimman osan muutoskustannuksista järjestelmäympäristöissä. Henkilötunnus on järjestelmäintegraatioiden ainoa yhteinen tiedot yhdistävä tekijä ja potilaiden sukupuolitieto luetaan yleisesti nimenomaan suoraan henkilötunnuksesta. On kannatettavaa, että sukupuolitieto poistetaan henkilötunnuksesta. On kuitenkin yhtä kannatettavaa, että vanhat henkilötunnukset säilyvät. Henkilötunnusten muuttaminen tietojärjestelmämuutoksineen on kallis ja työläs prosessi. Uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Muutos palvelee vasta tulevia sukupolvia. Ennen vuotta 2027 on ratkaistava kysymys esimerkiksi koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Esimerkiksi laboratoriojärjestelmät poimivat nykyisestä henkilötunnuksesta ikä- ja sukupuolitiedon. Kumpaakin tietoa tarvitaan monesti jo näytteiden analysointivaiheessa ja viimeistään vastausvaiheessa. Laboratorioiden tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia, jos uudesta henkilötunnuksesta näitä tietoja ei automaattisesti saa. Väestötietojärjestelmästä on tärkeä saada sukupuolitieto tarvittaessa. Tällä hetkellä väestötietojärjestelmien käyttöoikeudet ovat rajoitetut ja usein myös käyttöaika rajattu virka-aikaan. STTK pitää ikä- ja sukupuolitietojen tai muiden henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta kannatettavana peruslähtökohtana lakimuutoksille. Sukupuolitietoa tulee käyttää vain tilanteissa, joissa siihen on aito tarve. Uudistuksen toteuttamisen tekee kuitenkin ongelmalliseksi siitä aiheutuvat suuret kustannukset sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Kustannukset jakautuisivat hyvin laajalle joukolle tahoja, joilla on tarve käsitellä sukupuolitietoa tehtäviensä hoitamisessa tietojärjestelmissä olevan erillisen tietokentän avulla. Kustannukset painottuisivat erityisesti terveydenhuoltoon ja vakuutustoimintaan. Arvio sukupuolineutraalin henkilötunnuksen kustannuksista on tehty 2020-2021. Yksityisen sektorin osalta arvioinnissa olivat mukana finanssiala, energiateollisuus, kaupan ala, työeläkeala, tietoliikenneala, julkinen ja yksityinen sosiaali- ja terveysala sekä kunnat ja kaupungit. Arvio perustuu suoritettuun skaalaukseen. Finanssiala arvioi kustannustensa nousevan yhteensä noin 41 miljoonaan euroon. Muilla arvioiduilla toimialoilla kustannusten arvioidaan jäävän tätä matalammaksi. Kaupan ala arvioi kustannuksikseen 8,2 miljoonaa euroa, energiateollisuus 5,7 miljoonaa euroa, työeläkeala 5 miljoonaa euroa, yksityinen sosiaali- ja terveysala 2,2 miljoonaa euroa ja tietoliikenneala 1,7 miljoonaa euroa. - Kunnille aiheutuvat kustannukset olisivat noin 2,1 miljoonaa euroa ja hyvivointialueille noin 33,1 miljoonaa euroa. Valtion viranomaisille ja Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset on arvioitu noin 8,3 miljoonaa euron suuruisiksi. Skaalaus on tehty Digi- ja väestötietovirastolta, Verohallinnolta, Opetushallitukselta, Eläketurvakeskukselta, Maanmittauslaitokselta, Maahanmuuttovirastolta ja Kansaneläkelaitokselta koottujen tietojen pohjalta. Lisäksi Digi- ja väestötietovirastolle aiheutuisi enintään noin 100 000 euron suuruinen kertakustannus.
      • Trasek ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidämme tärkeänä esityksen kohtaa, jonka mukaan sellainen henkilö, joka on saanut henkilötunnuksensa ennen uudistuksen voimaantuloa, voisi juridista sukupuolta korjatessaan saada vanhan käytännön mukaan sukupuoltaan vastaavan henkilötunnuksen. Esityksen perusteluihin sivulle 87 kirjattu rajaus, jonka mukaan henkilötunnuksen voisi tällä perusteella vaihtaa vain kerran, on kuitenkin kestämätön. Tilanteet, joissa sukupuolen korjaus osoittautuu vääräksi valinnaksi, ovat äärimmäisen harvinaisia mutta myös henkilölle itselleen ja hänen lähipiirilleen valtavan traumaattisia. Rajausta ei siis voi mielekkäästi perustella viranomaisten työkuormalla tai henkilötunnusten määrällä, ja toisaalta sen voi odottaa jokaisessa soveltamistapauksessaan kasvattavan jo ennestään suurta inhimillistä kärsimystä. Ihannetilanne olisi, jos tällaisissa juridisen sukupuolen uudelleenkorjaustilanteissa henkilö voisi saada takaisin hänellä jo aiemmin olleen henkilötunnuksen. Huomautamme samalla, että vanhan järjestelmän mukaan “väärälle” sukupuolelle kuuluva henkilötunnus voi paljastaa muitakin haavoittuvuuksia kuin sukupuolenkorjauksen. Soisimme siksi harkittavan, olisiko syytä tarjota mahdollisuus vanhan järjestelmän tapaan sukupuolikoodattuun henkilötunnukseen myös esimerkiksi maahanmuuttajille tai sellaisille rikoksen uhreille, joille henkilötunnuksen vaihto on välttämätöntä.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Voimaantulosäännöksen 2 momentista puuttuu maininta 12 §:n 1 momentin voimaantulosta ("Tämän lain 11 §:n 2 momentti ja 12 §:n 3 momentti tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027."). Kuten 12 §:n 3 momentti, myös 12 §:n 1 momentti voi tulla voimaan vasta 1.1.2027. Siihen saakka henkilötunnus on korjattava, jos tieto tunnukseen sisältyvästä sukupuolesta on virheellinen.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Tämän muutoksen vaikutus on tarkastettava kaikissa niissä järjestelmissä ja toiminnoissa, joissa henkilön sukupuolitiedolla on merkitystä ja näin ollen sitä ohjelmallisesti huomioidaan. Näissä pitää tarkastaa tehdäänkö sukupuolen päättely henkilötunnuksen (hetu) perusteella vai käytetäänkö päättelyssä jo nyt erillistä sukupuolitietoa. Tämä aiheuttaa suuria muutostarpeita PSHP-konsernissa ainakin laboratorio-tutkimusten käsittelyn osalta, koska viitearvot ovat sukupuolikohtaisia. Sukupuolitiedon päättelyn tekeviin komponentteihin ja niiden rajapintoihin ei ole nykyisellään toteutettu mahdollisuutta sukupuolitie-don välittämiseen erillisenä tietona, koska tieto on kätevästi kulkenut hetun mukana. Tämän muutoksen johdosta useisiin palvelu- ja kutsurajapintoihin on tehtävä muutoksia, joissa hetun lisäksi jatkossa pitää välittää myös sukupuolitieto.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä hyvänä ja kannatettavana.
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Uudet sukupuolineutraalit henkilötunnukset tulisivat käyttöön 2027 eikä vanhoja henkilötunnuksia ole tarkoitus muuttaa. Elinkeinonharjoittajat saattavat käsitellä henkilötietoja ja tieto sukupuolesta on pääosin tieto, jota elinkeinonharjoittajan ei tarvitse saada tietoonsa kulutushyödykettä tarjotessa. Tästä näkökulmasta on perusteltua, ettei sukupuolta pysty päättelemään henkilötunnuksesta.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Uudistuksella ei näyttäisi tältä osin olevan vaikutuksia Tullin valvontatoimintaan. Kuten aikaisemmin on todettu, tunnistaminen valvontatoiminnassa tapahtuu muiden matkustusasiakirjassa tai muussa luotettavassa asiakirjassa olevien tietojen perusteella tai niihin tallennettujen biometristen tietojen perusteella (nimi, syntymäaika, kuva jne.). Myöskään ennalta tapahtuvassa riskianalyysitoiminnassa esim. matkustajatietojen osalta on edelleen käytettävissä muita tietoja kuin henkilötunnus.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttö edistää pitkällä tähtäimellä yhdenvertaisuutta, kun sukupuolitietoa ei tarvitse käsitellä enää niissä yhteyksissä, joihin se ei kuulu. Ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista sukupuoli on tosin edelleen pääteltävissä. Korkeakouluilla tulee olla mahdollisuus saada opiskelijoiden tai henkilökunnan juridinen sukupuoli väestörekisteristä luotettavalla tavalla tasa-arvolain mukaisten ja muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseksi.
      • Seta ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Monille sukupuolivähemmistöön kuuluville ihmisille juridisen sukupuolen ilmeneminen suoraan henkilötunnuksesta on haitallista, se altistaa syrjinnälle arkipäiväisissä kohtaamisissa. Juridinen sukupuoli voi olla monella ristiriidassa sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun kanssa. Tämä aiheuttaa ongelmia arkisissa tilanteissa, joissa henkilön tunnistamiseen käytetään henkilötunnusta. Ongelmia kohtaavat transihmiset, ei-binääriset ihmiset sekä kaikki, joiden todellinen sukupuoli ei ole yhdenmukainen syntymässä määritellyn sukupuolen kanssa. Esityksen mukaan vuodesta 2027 annettavat henkilötunnukset ovat sukupuolineutraaleja, eikä niistä enää voi päätellä tietoa sukupuolesta. Esityksen mukaan henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta muutetaan siten, että sukupuoli ei siitä ilmene. Uudistuksessa sukupuolitieto muutettaisiin erilliseksi tiedoksi henkilötietoihin. Setan mielestä sukupuolitiedon irrottaminen henkilötunnuksesta on kannatettava askel. Vuodesta 2027 annettavat hetut ovat sukupuolineutraaleja. Sukupuolitiedon irrottaminen omaksi tiedokseen helpottaa lähitulevaisuudessa myös ei-binäärisen “muu”-sukupuolikategorian käyttöönottoa Suomessa. Nykyisessä esityksessä ongelmaksi muodostuu ennen vuotta 2027 annetut henkilötunnukset. Ennen vuotta 2027 annetuista vanhoista hetuista voi syntymävuoden ja loppuosan kolmannen merkin perusteella edelleen tosiallisesti päätellä henkilön juridiseen sukupuoleen liittyvää tietoa. Esityksen ansiona on, että ongelma on tunnistettu ja siihen on pyritty löytämään ratkaisu, joka turvaisi myös transihmisten yksityisyyttä: esityksen mukaan sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Henkilötunnuksen muuttaminen olisi täysin vapaaehtoista, eikä sille asetettaisi erityistä määräaikaa. Seta pitää tärkeänä, että mahdollisuudelle muuttaa ennen vuotta 2027 annettu hetu ei aseteta edellytystä sukupuolen juridisesta vahvistamisesta, vaan mahdollisuus avataan kaikille, jotka sitä mm. oman sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia pitävät tarpeellisena.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Miksi tässä samassa ei tarkisteta oikeudellisten sukupuolten määrää? Miten toimitaan, jos henkilö etärekisteröityy sellaisen maan passilla, jossa sukupuoli ei ole binäärinen? Mikä arvo sukupuolitietoon viedään ulkomaalaisille, joiden passissa on sukupuolena X, VTJ:hin? Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on päivitettävä aina tarvittaessa ‒ epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä Sukupuoli luovutetaan VTJ:n tietoja hyödyntäville tahoille VTJ-lain 4 luvussa säädettyjen yleisten edellytysten mukaan. Saavatko korkeakoulut tiedon opiskelijan sukupuolesta, joka on tarpeellinen tilastoinnissa? Muuttuuko korkeakoulujen mahdollisuus hyödyntää VJT-tietoja? Liittyykö uuden yksilöintitunnuksen hyödyntämiseen tai etärekisteröityjen tietojen käsittelyyn tulkintaa mitkä korkeakoulujen toiminnot ovat "julkista viranomaistehtävää" vrt. suomi.fi-palvelut
      • Turun kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Nykyisen henkilötunnuksen avulla kyetään tunnistamaan henkilön oikeudellinen sukupuoli, jolloin tietoa ei aina tarvitse erikseen kerätä. Uusi henkilötunnus tuo mukanaan kunnille muutostarpeita koskien tilastointia, sukupuolten välisten tasa-arvon toteuttamista sekä toimielinten kokoonpanojen toteuttamista. Sukupuolineutraali henkilötunnus suojaa yksilöä identiteettirikoksilta paremmin kuin sukupuolen sisältävä henkilötunnus. Mitä vähemmän henkilötunnus paljastaa henkilöstä, sitä paremmin tunnus huomioi tietosuojan.
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • SAK kannattaa sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönottoa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidän esityksessä ehdotettua sukupuolineutraalia henkilötunnusta positiivisena uudistuksena. Mainittu muutos vastaisi myös yleisen tietosuoja-asetuksen tietojen minimoinnin periaatetta
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta siten, että siitä ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli. Yksilönumero olisi muutoksen myötä sukupuolesta riippumaton kolminumeroinen luku. Uudet henkilötunnukset annettaisiin ehdotuksen mukaan sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Näin tieto henkilön transsukupuolisuudesta ei olisi pääteltävissä henkilötunnuksesta sen muuttamisen jälkeen. Veronmaksajain Keskusliitto pitää ehdotusta henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumiseksi sekä esityksessä ehdotettua sääntelytapaa kannatettavana.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • On kannatettavaa, että sukupuolitieto poistetaan henkilötunnuksesta. On kuitenkin yhtä kannatettavaa, että vanhat henkilötunnukset säilyvät. Henkilötunnusten muuttaminen tietojärjestelmämuutoksineen on kallis ja työläs prosessi. Uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Muutos palvelee vasta tulevia sukupolvia. Ennen vuotta 2027 on ratkaistava kysymyksiä koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Esimerkiksi laboratoriojärjestelmät poimivat nykyisestä henkilötunnuksesta ikä- ja sukupuolitiedon. Kumpaakin tietoa tarvitaan monesti jo näytteiden analysointivaiheessa ja viimeistään vastausvaiheessa. Laboratorioiden tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia, jos uudesta henkilötunnuksesta näitä tietoja ei automaattisesti saa. On hyvä, jos väestötietojärjestelmistä saadaan sukupuolitieto, silloin kun sitä tarvitaan. Tällä hetkellä väestötietojärjestelmien käyttöoikeudet ovat rajoitetut ja usein myös käyttöaika rajattu virka-aikaan. Terveydenhuollon kustannukset ja rahoitus on selvitettävä ennen lain säätämistä.
      • Porvoon kaupunki
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pituudeltaan vähintään ehdotetun siirtymäajan sisällyttämistä voidaan nähdä perustelluksi, esityksessä mainittujen järjestelmämuutosten vuoksi.
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Sukupuolineutraliteetin voidaan katsoa myös osoittavan yhteiskunnan ymmärtävän ja tunnustavan sukupuolikäsitteen laajemmin kuin binäärisesti. Sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönottoa voidaan em. syistä johtuen pitää myönteisenä ja kannatettavana uudistuksena. Sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta ehdotetulla tavalla vanhoja henkilötunnuksia muuttamatta tarkoittaisi sitä, että ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista olisi tosiasiallisesti edelleen pääteltävissä, onko tunnus annettu miehelle vai naiselle. Siksi voidaan pitää tärkeänä ja kannatettavana esityksen ehdotusta siitä, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Kanta-palvelujen näkökulmasta muutos olisi pieni ja koskettaa vain osaa palveluista. Lisäkustannuksia tulee jonkin verran VTJ-rajapintojen käyttöönoton vuoksi. SOTE-kentälle muutos voi kuitenkin olla mittava ja tätä varten on aloitettava tarvittavat selvittelyt ja muutossuunnittelut ajoissa, viimeistään vuoden 2025 alussa. Selvitykselle tulee nimetä vastuutaho.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ehdotus sisältää säännökset sukupuolitiedon poistamisesta henkilötunnuksesta eli muutettaisiin henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta siten, että siitä ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli. Yksilönumero olisi muutoksen myötä sukupuolesta riippumaton kolminumeroinen luku. Olennaista tässä on siirtymäsäännös eli uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. PRH ei hyödynnä tai tarvitse henkilötunnuksen sukupuolitietoa viranomaistoiminnassaan, joten tiedon poistamisella ei olisi tästä näkökulmasta vaikutuksia. Lisäksi ennen vuotta 2027 annetut tunnukset säilyisivät. PRH:n tietojärjestelmiä tulisi kuitenkin olisi päivittää käsittelemään vuoden 2027 jälkeen myönnettyjä uudenmuotoisia tunnuksia.
      • Eläketurvakeskus
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Työeläkeala tarvitsee toiminnassaan tietoa henkilön sukupuolesta mm. eläkevastuiden ja -maksujen laskennassa ja tilastoinnissa. Nykytilassa henkilön sukupuoli päätellään henkilötunnuksesta. Ehdotus sukupuolitiedon poistamiseksi henkilötunnuksesta aiheuttaa työeläkejärjestelmälle runsaasti tietojärjestelmämuutoksia ja kustannuksia. Tiedon poistaminen henkilötunnuksesta on sinällään kannatettava henkilön sukupuoli-identiteetin salassa pitämisen kannalta. On tärkeää, että sukupuolitieto on jatkossa työeläkealan saatavissa VTJ-järjestelmästä erillisenä tietona. Tosiasiallisesti vanhoista henkilötunnuksista voi edelleen päätellä sukupuolen, joten lainmuutoksella tulisi varmistaa, että henkilötunnustaan eri tilanteissa vaihtavia kohdellaan muutostilanteissa tasa-arvoisesti. Toisaalta olisi tärkeää, että muutostilanteita esiintyisi mahdollisimman vähän, sillä näistä aiheutuu aina manuaalityötä ja kustannuksia.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Valtuutettu pitää sukupuolineutraalia henkilötunnusta erittäin tarpeellisena muutoksena perus- ja ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon toteutumisen näkökulmista.
      • HUS -kuntayhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • HUS kannattaa sukupuolineutraalia henkilötunnusta, mutta painottaa, että sukupuolitieto on olennainen erityisesti terveydenhuollossa potilaan tutkimustulosten tulkinnassa että potilaan hoidossa. Sukupuoli- ja ikätiedot tulee tarvittaessa olla haettavissa rajapintojen kautta väestötietojärjestelmästä terveydenhuollon toimijoille. Tämä tulisikin ottaa huomioon lakivalmistelussa. Sukupuolitiedon tulee olla väestötietojärjestelmässä ja tiedon tulee olla haettavissa DVV:n rajapintojen kautta. Lisäksi kannattaa varautua myös siihen, että lähitulevaisuudessa Suomeen tulisi käyttöön myös kolmas sukupuoli ”muu”. HUS pitää haastavana lain voimaantuloajankohtaa, joka osuisi (nykytiedon mukaan) samalle ajanjaksolle kuin Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus. Hyvinvointialueuudistus tuo mukanaan valtavasti IT-järjestelmien uudistuksia, käyttöönottoja, organisaatiomuutoksia sekä integraatioiden toteutuksia ja niiden konfigurointeja eri järjestelmien välille. Uudistukset ja integraatioiden muutokset vaativat IT-resursseja ja sillä on taloudellisia vaikutuksia HUSiin sekä käynnistyviin hyvinvointialueisiin. Siirtymäajan olla riittävä, vähintäänkin 1,5 vuotta. Tällöinkin osa teknisistä muutostöistä jouduttaisiin määrittelemään, toteuttamaan, testaamaan ja asentamaan tuotantoon kiireellisesti, joka taas viivästyttää sellaisten ominaisuuksien kehittämistä ja tuotantoon vientiä, joilla on merkitystä mm. potilasturvallisuuden parantamisessa. Kaikissa tietojärjestelmissä ei ole valmiuksia erillisten ikä- ja sukupuolitiedon käsittelylle, vaan nämä tiedot päätellään henkilötunnuksesta. Esimerkiksi laboratorion toiminnanohjausjärjestelmät ovat tyypillisesti sellaisia, joissa ei ole erillistä henkilörekisteriä, mutta silti tutkimustulosten tulkintaan vaikuttaa henkilön ikä ja joissain tilanteissa myös sukupuoli (vastausten viitearvot). Nyt esitetyn muutoksen myötä tällaisiin järjestelmiin tulee toteuttaa erillinen henkilörekisteri, jossa mm. ikätieto on ylläpidettävissä. Tällaisten erillisjärjestelmien henkilötiedot ovat usein master-järjestelmässä ylläpidettäviä ja henkilötiedot siirretään sanomaliikenteellä erillisjärjestelmiin. Jotta jatkossa ikä- ja sukupuolitieto voidaan siirtää erillisjärjestelmiin, tulee sanomien tietosisältöön tehdä muutoksia master-järjestelmässä ja vastaavasti rakentaa sisäänlukulogiikka ja tietokentät vastaanottaviin järjestelmiin. Tämä muutos tietojärjestelmiin ei ole kustannuksiltaan merkittävä, mutta ajallisesti vaatii testausta sekä tuotekehityksessä että asiakasympäristöissä, joka lisää kustannuksia. Hyvinvointialuemuutosten teknisten toteutustöiden monimutkaisuuden ja vaativuuden vuoksi uudistuksen voimaantulo 1.1.2023 on liian aikaisin. HUS esittää, että uudistus tulee voimaan 1.1.2024. 17§: ”Väestötietojärjestelmään voidaan tallettaa rekisteröinnin kohteena olevaa henkilöä koskevina myös seuraavat tiedot: 1) 13–16 §:ssä mainitun henkilön mahdollinen toisen valtion kansallinen henkilötunnus tai muu yleinen tunniste;”. Em. on hyvä muutos, kunhan DVV tarjoaa jatkossa ko. tietoa myös VTJ:n käyttäjille rajapintojen välituksellä eikä asia vesity 43§:ssä: ”Väestötietojärjestelmään talletettua ulkomaista henkilönumeroa luovutettaessa sovelletaan, mitä tietosuojalaissa tai henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa säädetään henkilötunnuksesta”
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Esitetty tapa henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuuden poistamiseksi on mielestämme kannatettava. Haluamme kuitenkin tuoda esiin, että muutoksesta aiheutuu työeläkealalle merkittäviä kustannuksia, sillä sukupuolitietoa tarvitaan työeläkevakuuttamisessa monessa toiminnossa ja nykytilassa työeläkejärjestelmissä henkilön sukupuoli päätellään henkilötunnuksesta. On tärkeää, että sukupuolitieto on jatkossa työeläkealan saatavissa VTJ-järjestelmästä erillisenä tietona.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Henkilötunnus on tarkoitettu ensisijaisesti yksilöintivälineeksi erottamaan esimerkiksi samannimiset henkilöt toisistaan. Kuten hallituksen esityksessä tuodaan ilmi, kulkee tieto henkilön oikeudellisesta sukupuolesta nykymuotoisen henkilötunnuksen rakenteen mukana kaikissa niissä tilanteissa, joissa ihmisiä on tarpeen yksilöidä henkilötunnuksen avulla riippumatta siitä, onko sukupuolitiedon käsittelyllä kyseisessä palvelussa aitoa tarvetta. Hallituksen esityksessä tuodaan selkeästi esiin tilanteita, joissa nykymuotoinen sukupuolitettu henkilötunnus voi hankaloittaa henkilöiden elämää tai jopa lisätä syrjinnän uhkaa. Kuten esityksessä todetaan, saattaa henkilötunnukseen sisältyvä sukupuolitieto altistaa henkilön syrjinnälle mm. työnhakutilanteissa ja muissa vastaavissa tilanteissa sekä vaikeuttaa sellaisten henkilöiden elämää, jotka ovat korjanneet oikeudellista sukupuoltaan, tai joiden sukupuolen ilmaisu tai sukupuoli-identiteetti eivät vastaa henkilötunnuksessa näkyvää sukupuolimerkintää. Esitetty uudistus henkilötunnuksen sukupuolineutraaliudesta on kannatettava. Se lisää tietosuojaa ja on tietojen minimointiperiaatteen mukainen. Sukupuolineutraali tunnus parantaisi myös intersukupuolisten lasten asemaa, sillä lapselle olisi syntymästä saakka mahdollista antaa yksilöivä henkilötunnus ilman, että se sisältäisi merkintää binäärisestä sukupuolesta. Näin vältyttäisiin tarpeesta mahdollisesti muuttaa henkilötunnusta myöhemmin. Tane pitää tärkeänä myös sitä, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi jatkossa nykytilaa vastaavasti oikeus halutessaan saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehille parittomana ja naisille parillisena, jotta tieto henkilön mahdollisesta sukupuolen korjauksesta ei olisi pääteltävissä henkilötunnuksesta. Muussa tapauksessa esitetty uudistus saattaisi jopa heikentää transihmisten asemaa ja yksityisyyden suojaa nykyisestään. Henkilötunnuksen uudistamisella ei ole vaikutusta oikeudellisten sukupuolten määrään ja esityksessä todetaan, että mahdollisesta kolmannen tai useamman sukupuolikategorian käyttöönotosta olisi päätettävä erikseen. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kannustaakin tulevaisuudessa selvittämään itsemääräämisoikeutta kunnioittavia toteuttamisvaihtoehtoja ei-binääristen henkilöiden oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen mahdollistamiseksi.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Maanmittauslaitoksella ei ole erityistä huomautettavaa, koska sukupuolitietoa ei tällä hetkellä käytetä Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmissä. Lähtökohtaisesti on järkevää, että muutos tulee koskemaan vain 1.1.2027 alkaen luotavia henkilötunnuksia, mikä vähentää muutoksen aiheuttamia kustannuksia niin viranomaisen kuin yksittäisen kansalaisenkin näkökulmasta.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Pidän henkilötunnuksen muuttamista sukupuolineutraaliksi kannatettavana. Tieto sukupuolesta ei ole välttämätön henkilön yksilöinnissä ja muutos toteuttaa yleisen tietosuoja-asetuksen asettamaa tiedon käsittelyn minimoinnin vaatimusta. Vuonna 2027 voimaan tulevaksi esitetty muutos koskee vain tuon päivämäärän jälkeen rekisteröitäviä henkilöitä. Muutos ei siis tee pääosasta henkilötunnuksista sukupuolineutraaleja ja ennen 1.1.2027 henkilötunnuksen saaneista tunnus edelleenkin antaa tiedon myös sukupuolesta. Käytännössä tieto sukupuolesta säilyy henkilötunnusten osana useita kymmeniä vuosia. Kun henkilötunnus osalla väestöä jatkossakin kertoo sukupuolen, pidän tärkeänä, että lakiin jatkossakin sisältyy mahdollisuus muuttaa, jos henkilö on vahvistettu vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi. Pidän perusteltuna arvioida lisäksi tulisiko ennen 1.1.2027 syntyneelle henkilölle joka saa henkilötunnuksen 1.1.2027 jälkeen tarjota vastaava mahdollisuus muuttaa henkilötunnus vastaamaan ennen muutosta voimassa ollutta sukupuolimerkinnän käytäntöä tai lainsäädännön tasolla huolehtia siitä, että tällaiset tunnukset aina annettaisiin muodossa jossa tunnus ei poikkea aikaisemmasta sukupuolen osoittavasta käytännöstä.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Uppdaterad:
        4.3.2022
        • Ei erityisiä huomioita sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta; tieto on kerättävissä erikseen, jos sitä tarvitaan. Kun henkilötunnusten rakennetta muutetaan niin, ettei syntymäaika ole siitä pääteltävissä, on tärkeää varmistaa, että syntymäaika on muuten saatavilla, kun sen käsittely on perusteltua ja tarkoituksenmukaista.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotus itsessään on kannatettava, sukupuolitietoa ei juurikaan hyödynnetä Oikeusrekisterikeskuksen ydintoiminnassa, mutta tietoa on kuitenkin hyödynnetty mm. tilastoinnissa, raportoinnissa ja tietoaineistoluovutuksissa luokittelevana tietona. Esitys ei aiheuta tarvetta lausua asiakohdasta erikseen.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • SOSTE kannattaa sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöön ottoa ja sitä, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi myös vastaisuudessa oikeus saada käytössään oleva nykymallin mukainen henkilötunnuksensa korjattua vahvistettua sukupuoltaan vastaavaksi.
      • Euroclear Finland Oy
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Kannatamme henkilötunnuksen muuttamista sukupuolineutraaliksi.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Ehdotuksen mukaan henkilötunnuksesta poistettaisiin sukupuolitieto vuodesta 2027 lähtien, ja uusien henkilötunnusten yksilönumero olisi jatkossa sukupuolesta riippumaton. Amnesty katsoo, että sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta on hyvä askel sukupuolten tasa-arvoon ja moninaisuuteen liittyvien ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Ennen vuotta 2027 annettuja henkilötunnuksia tai henkilötunnusten muotoa ei kuitenkaan ehdoteta muutettavan, vaikka niistäkään ei enää uudistuksen jälkeen voitaisi suoraan päätellä sukupuolitietoa. Ehdotuksessa suunniteltu rajatussa muodossa tehtävä uudistus olisi kokonaisuudessaan riittämätön puuttumaan ehdotuksessa tarkasteltuihin ja jo aiemmin tunnistettuihin ongelmiin sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta. Kuten ehdotuksen vaihtoehtoisia malleja koskevassa arviossa todetaan, nyt ehdotettu uudistus ei tosiasiallisesti estäisi päättelemästä henkilön sukupuolta ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista. Siksi ihmisoikeuksien toteutumiseksi henkilötunnusjärjestelmää tulee kehittää toteuttamalla myös tunnuksen rakennetta uudistava kokonaisuudistus. Mikäli edetään ehdotetun suppeamman mallin mukaisesti, on transihmisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi välttämätöntä varmistaa, että henkilötunnuksen muuttaminen on mahdollista sukupuoltaan vahvistavalle henkilölle. Sukupuoltaan vahvistavan henkilön itsemääräämisoikeuden näkökulmasta ehdotuksessa on nykytilaan verrattuna myönteistä, että henkilötunnuksen muuttaminen olisi jatkossa vapaaehtoista ja mahdollista tehdä myös sukupuolen vahvistamisen jälkeen. Voimassa olevan sääntelyn mukaan uusi henkilötunnus annetaan automaattisesti sukupuolen vahvistamisen yhteydessä . Ehdotetun VTJ-lain 12 §:n mukaan sukupuoltaan vahvistava henkilö voisi jatkossa muuttaa henkilötunnusta kirjallisella hakemusmenettelyllä. Perusteluissa ei kuitenkaan esitetä tarkempia hakemusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä. Amnesty kehottaa jatkovalmistelussa täsmentämään käytäntöjä ja varmistamaan, että ne perustuvat sukupuolen juridista vahvistamista koskevaan kansainväliseen ihmisoikeusnormistoon. Uudistuksessa on taattava se, että menettely on Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaisesti nopea, läpinäkyvä ja sujuva prosessi . Menettelyn tulee perustua henkilön itsemääräämisoikeuteen, eikä sen yhteydessä tule vaatia esimerkiksi minkäänlaisia lääketieteellisiä tai psykologisia toimenpiteitä . Käytäntöjen tulee nojata mahdollisimman pitkälle ilmoitusmenettelyyn, jota on tarkasteltu Suomen sukupuolen juridisen vahvistamista koskevan lainsäädännön muutostarpeita arvioitaessa . Ehdotuksen vaikutusarvioinneissa huomioidaan, että väestötietoihin sisältyvää sukupuolitietoa käsitellään nykyisin yhteiskunnassa laajemmin kuin siihen olisi tarve. Niin kauan kuin väestötietojärjestelmässä on merkintä sukupuolesta, on huolehdittava sukupuolitietojen tietosuojasta. EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietoja pitää käsitellä vain, kun se on välttämätöntä . Tieto sukupuolimerkinnästä tulee siis voida saada väestötietojärjestelmästä vain, kun se on hoidettavan asian kannalta tarpeellista. Jatkovalmistelussa on syytä tarkastella kattavammin keinoja edeltävän toimeenpanemiseksi huomioiden myös se, että tieto henkilön sukupuolesta olisi käytännössä yhä suhteellisen varmasti pääteltävissä vanhoista henkilötunnuksista. Lisäksi sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida uudistusta laajemmin sukupuolen ilmaisun näkökulmasta. Ehdotus ei toteuttaisi täysimääräisesti EU:n tietosuoja-asetuksen mukaista tietojen minimointiperiaatetta sukupuolen lisäksi myöskään iän tai henkilön maahanmuuttajastatuksen osalta. Malli johtaisi käytännössä iän näkymiseen henkilötunnuksessa sekä siihen, että esimerkiksi ennen vuotta 2027 syntyneen maahan muuttavan henkilön henkilötunnuksesta voitaisiin olettaa käyvän ilmi hänen sukupuolitietonsa. Tämä voi altistaa vastaavanlaiselle syrjinnälle, jota transihmisiin kohdistuu tällä hetkellä, mikäli henkilötunnus ei vastaa henkilön sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua. Vaikka sukupuolineutraalius ymmärrettäisiin, henkilötunnuksen muoto voisi samankaltaisella päättelyllä paljastaa henkilön mahdollisen maahanmuuttajastatuksen, sillä siitä kävisi ilmi uudenlaisen tunnuksen myöntäminen. Ulkomaalaisen saadessa uudenmallisen henkilötunnuksen, hänen voitaisiin ymmärtää saaneen sen Suomeen tulonsa perusteella, mikäli hän on syntynyt ennen vuotta 2027, jos uudenmallisia henkilötunnuksia ei tätä ennen syntyneille muutoin annettaisi. Jatkovalmistelussa on arvioitava ja esitettävä ratkaisuja, joilla näihin haasteisiin voidaan puuttua. Yhtenä konkreettisena vaihtoehtona tulisi punnita hakemusmenettelyn mahdollistamista henkilötunnuksen muuttamiseksi myös tällaisissa tilanteissa.
      • Tohmajärven kunta
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Kunnanhallitus toteaa, että uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja uudistuksella on toteutuessaan monia hyötyjä.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Uppdaterad:
        3.3.2022
        • Sukupuolitiedon sisältyminen henkilötunnukseen ja tämän tiedon tarpeettoman laaja käyttö altistaa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvalle syrjinnälle. Kuten esityksessä tuodaan esille, henkilötunnusta käytetään sen ensisijaisen käyttötarkoituksen, henkilön yksiselitteisen yksilöinnin, lisäksi monissa asiointitilanteissa usein apuna henkilön tunnistamiseen. Henkilöllisyyden varmistamistarkoituksessa henkilötunnusta tai henkilötunnuksen loppuosaa saatetaan siis kysyä asioinnissa. Vastaavasti henkilötunnuksen loppuosan sisältämälle sukupuolitiedolle on annettu merkitystä henkilön tunnistamisessa, vaikkei naiseksi tai mieheksi tunnistaminen olisi tarpeellista. Nykyinen henkilötunnukseen sisältyvä sukupuolitieto ja tiedon automaattinen käsittely voi lisäksi altistaa laajemmin henkilön sukupuoleen perustuvalle syrjinnälle. Tasa-arvovaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, että yhä useammalla toimialalla päätöksentekoa on automatisoitu. Sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttö saattaa vähentää sukupuoleen liittyvän algoritmisen automaattisen päätöksenteon syrjivyyttä. Sukupuolen ilmeneminen henkilötunnuksesta aiheuttaa erityisesti ongelmia niille, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu eivät vastaa heidän oikeudellista sukupuoltaan. Tasa-arvovaltuutettu katsookin, että muutos ennaltaehkäisee erityisesti sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää, vähentää henkilöiden väärinsukupuolittamista sekä parantaa transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden yksityisyydensuojaa. Kun henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolimerkintä, etuna on myös se, että transsukupuoliset eivät enää tarvitse uutta henkilötunnusta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä eikä heidän tarvitse uusia sen vuoksi esimerkiksi työ- ja opiskelutodistuksiaan. Toisaalta sukupuolineutraali henkilötunnus on tarkoitus ottaa käyttöön vasta vuoden 2027 alusta. Siksi jatkossakin niillä henkilöillä, jotka ovat saaneet henkilötunnuksen ennen vuotta 2027, säilyy tarve vaihtaa henkilötunnus, jos he kokevat kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin mihin heidät on merkitty. Henkilötunnuksen nykyrakenne sisältää sukupuolitiedon, joka on joko nainen tai mies. Vaikka tätä juridiseksi sukupuoleksi kutsuttua sukupuolitietoa ei enää tulevaisuudessa näkyisi henkilötunnuksesta, on toisaalta tärkeää, että sukupuolitieto on edelleen tallennettuna esimerkiksi väestötietojärjestelmässä ja tieto ovat käytettävissä niissä tilanteissa, joissa se perustellusti tarvitaan. Esityksessä on todettu, että muutos vaikuttaisi niiden organisaatioiden menettelytapoihin ja tiedonhallintaan, joilla on edelleen tarve käsitellä ihmisten sukupuolitietoja. Käytännössä näiden yksityisten ja julkisten organisaatioiden olisi tehtävä tietojärjestelmiinsä sellaiset muutokset, joiden myötä sukupuolitieto vastaanotettaisiin ja muuten käsiteltäisiin henkilötunnuksesta erillisenä tietona. Esityksen mukaan tämä tarkoittaisi tyypillisesti lähinnä erillisen tietokentän luomista tietojärjestelmiin sukupuolta koskevalle tiedolle. Tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä, että ehdotetun muutoksen myötä organisaatiot arvioisivat tarkemmin, edellyttääkö organisaation toiminta rekisteröidyn henkilön sukupuolitiedon kä