• Lausunnonantajia: 113
    Luonnos hallituksen esitykseksi
      • Yleiset huomiot esityksen tavoitteista
      • Salo Niina
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25041/2020 Tunnisteen kautta on tarkoitus yhdistää transaktiot. Eli kahden sovelluksen välillä toimiva tunniste, jonka avulla voidaan kerätä tiedot eri järjestelmistä yhteen ja kerätä "big data" -tietokantaa jossa on kaikki tietosi: mitä ostat, terveystiedot, jne. Tämä tunniste, joka ei vaadi samanlaista tietosuojaa kuin henkilötunnus, on linkki eri palveluntarjoajien ja toimijoiden välillä, jonka kautta yksilön tekemät transaktiot tallentuvat. Yksinkertainen esimerkki: älykellon avulla voit seurata terveystietojasi, kuten askelten määrää ja sykettä. Tämä älykello on ranteessasi ja voit apin kautta seurata liikkumistasi, appiin tallentuu urheilusuorituksesi ja se laskee kaavioita toimiesi perusteella. Digitaalinen identiteetti on kuin tämä sovellus, joka kerää datan transaktioista. Sinne jää talteen kaikki tiedot mitä ostat ja mitä myyt, terveystietosi ja palveluntarjoajat saavat ostajilta yksilöidyt tunnistetiedot. . Yhdistettynä kehitteillä olevaan digitaaliseen identiteettiin, ei tämän henkilötunnuksen tarkoitus ole palvella maahanmuuttajia, vaan kerätä tietoa kansalaisista. Big data on tulevaisuuden öljy - se jolla tieto on, sillä on myös valta. Ne tahot, jotka saavat kerättyä nämä yksilölliset tiedot, saavat kilpailuedun markkinoilla, sillä he tietävät, mitä ihmiset ostavat, mihin he käyttävät rahansa. Digitaaliseen identiteettiin yhdistettynä tämä henkilötunnus toimii tunnisteena, jonka avulla tiedot välitetään eri tietokannoista toimijoiden kesken. Todellista tarkoitusperää ei ole kunnolla avattu ja viestitty kansalaisille. Tärkeää on se, ketkä tätä yksiöllistä identiteettiä saavat hyödyntää: jääkö tieto vain valtion toimijoille, vai saavatko sovellusten tarjoajat myös kaiken tiedon. Miten tietoa kerätään, mihin se tallentuu, kuka tietoja saa käsitellä ja katsella? Nämä kaikki tulee avata kansalaisille selkeästi. Oma lausuntoni on kielteinen: en kannata sukupuolineutraalia henkilötunnusta enkä myöskään kansalaisten tietojen keräämistä ja luovuttamista yrityksille. Kansalaisille tulee avata sukupuolineutraalin henkilötunnuksen ja yksilöivän tunnisteen tarkoitusperät ja tavoitteet yhteiskunnallisessa keskustelussa ennen lakimuutoksia.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Espoon kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen. Esityksen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia, mutta nyt esitettävän muutoksen hyödyt suhteessa kustannuksiin jäänevät hyvin pieniksi. Kokonaisuudistus olisi ollut esim. tietoturvan näkökulmasta suositeltavampi vaihtoehto. Henkilötunnuksesta selviäville henkilötiedoille on monissa toiminnoissa selkeä tarve, joten mikäli henkilötunnuksesta tehdään sukupuolineutraali, joudutaan tarvittavat tiedot sukupuolesta (ja iästä) hakemaan muuta kautta. Moni prosessi hankaloituu, ja aiheuttaa ”ylimääräistä” henkilötietojen keräämistä ja käsittelyä, jos tietoja ei nähdä suoraan henkilötunnuksesta. Samoin tietojärjestelmien tietokenttiä jouduttaisiin lisäämään ja laajentamaan. Järjestelmämuutoksista aiheutuvat kustannukset ovat liian korkeat hyötyihin nähden. Kuntasektorilla on riittävästi haasteita budjettien tasapainottamisessa hyvinvointialueuudistuksen keskellä. Lisäksi Espoo yhtyy tietosuojavaltuutetun näkemykseen esityksen roolituksen ja vastuiden määrittelyn riittämättömyydestä.
      • Helanen Tea
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tässä ei ole mitään järkeä ja tulee vain maksamaan Suomen kansalle paljon.
      • Söderman Kaisa
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • En kannata henkilötunnusjärjestelmän uudistamista.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiasta. EK katsoo, että henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen nykyisen henkilötunnuksen sukupuolipäättelystä luopumalla on ratkaisuna kannatettava ja verraten kustannustehokas. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle ei ole tässä vaiheessa esitetty riittäviä perusteita. Käyttöönotolle esitetyt hyödyt liittyvät asetelmaan, jossa yksilöintitunnus olisi laajasti korvannut henkilötunnuksen, mikä ei kuitenkaan ole esityksen varsinainen tavoite. Toisaalta haitat käsitellään kapeasti, eli huomioon ei oteta niitä huomattavia kustannuksia, joita tällaisen asetelman syntyminen edellyttäisi. Esitys on siis tältä osin ristiriitainen: hyödyt käsitellään laajasti ja osin hypoteettisiin asetelmiin nojaten, haitat puolestaan kapeasti. Lopputuloksena epäselväksi jää, mitä erityisiä hyötyjä nimenomaan esitetyllä muutoksella olisi. EK:n näkökulmasta henkilötunnuksen tietosisältöön ja tietosuojaan liittyvät tulkinnat ovat muodostumassa luonteeltaan perusteettoman rajoittaviksi, eikä vastaavia säädösmuutoksia ole Suomen keskeisissä verrokkimaissa jouduttu tekemään. EK kannustaa jatkovalmistelussa selvittämään, missä määrin ehdotettuja säädösmuutoksia voidaan tietosuojanäkökulmasta pitää aidosti välttämättöminä, kun otetaan huomioon ehdotetusta sääntelystä aiheutuvat huomattavat kustannukset.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ihmisoikeusliitto kannattaa esityksen tavoitteita. Katsomme kuitenkin, että henkilötunnus uudistus olisi tullut toteuttaa laajempana, siten, että koko väestön osalta olisi siirrytty joko uudenmuotoisiin henkilötunnuksiin tai erilliseen yksilöintitunnukseen. Suppeana toteutettava uudistus jättää jäljelle turhia ongelmia liittyen erityisesti yhä käyttöön jäävien vanhanmuotoisten henkilötunnusten sisältävään informaatioon.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Oy Apotti Ab pitää esityksen tavoitetta organisaatiokohtaisten ns. keinotunnusten tarpeen vähentämiseksi hyvänä ja kannatettavana. Esitetty ulkomaalaisten etärekisteröinti ja maahanmuuttajien nopeampi henkilötunnuksen saanti ovat todennäköisesti toimivia tapoja vähentää ns. keinotunnusten tarvetta, mutta se ei ratkaise riittävällä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita esimerkiksi ulkomaisten matkailijoiden ja syystä tai toisesta tunnistamattomien potilaiden osalta. Esityksessä mainitaan sivulla että ns. keinotunnusten kansallista järjestelmää ei pidetä tällä hetkellä välttämättömänä – käsityksemme mukaan tämä ei ainakaan sosiaali- ja terveydenhuollon osalta pidä paikkaansa, vaan tarve on esityksen mahdollisen läpimenonkin jälkeen suuri. Esityksen toinen tavoite, eli sukupuolineutraaliin henkilötunnukseen siirtyminen on Oy Apotti Ab:n mielestä sinänsä hyvin kannatettava ajatus esityksestä ilmenevin perusteluin. Sen tekninen toteuttaminen sisältää kuitenkin merkittäviä kustannusvaikutuksia, jotka on esityksessä arvioitu käsityksemme mukaan reilusti alakanttiin erityisesti kunnille aiheutuvien kustannusten osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on, kuten esityksessäkin tuodaan esiin, käytännössä aina käsiteltävä potilaan ikää ja sukupuolta, joten ne on tavalla tai toisella tuotava kaikkiin pää- ja osajärjestelmiin mukaan. Koska erityisesti vanhemmissa järjestelmissä luotetaan siihen, että tämä tieto saadaan osana HETUa, on kaikkiin niihin ja niiden liittymiin tehtävä vastaavat muutokset, jotka voivat olla huomattavan suuriakin riippuen järjestelmien arkkitehtuurista. Huomattavaa on, että kaikkien HE:n esityksen mukaisiin teknisiin muutostöihin tarvittavat resurssit ovat kaikille Suomen kunnille ja valtiollisille toimijoille yhteiset, eli järjestelmätoimittajien pitäisi pystyä palvelemaan koko maata ja kaikkia omanlaisiaan ympäristöjä liittymineen – yhtä aikaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämän, vuosia kestävän järjestelmäkonsolidaation kanssa. Tämä vuoksi siirtymäaika ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on liian lyhyt ja tulisi olla vähintään vuoden 2030 loppuun vuoden 2027 sijasta.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitettyjen uudistusten tavoitteet ovat pääosin kannatettavia. Esimerkiksi ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinti väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin sekä muut saajien piirin laajentamiseen liittyvät tavoitteet tukevat ulkomaalaisten nopeampaa pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tällä taas voidaan katsoa olevan positiivisia vaikutuksia mm. pyrittäessä rekrytoimaan ulkomaalaista sosiaali- ja terveysalan työvoimaa Suomeen. Hyvien ja kannatettavien tavoitteiden osalta keskeisempää on se, millaisilla käytännön ratkaisuilla tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Toinen keskeinen muutosten läpivientiin ja onnistumiseen keskeisesti liittyvä asia ovat siirtymäajat. Yksin sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa laajan ja monimutkaisen tietojärjestelmien ja eri toimijoiden verkoston. Mahdollisten muutosten hallittu ja kustannustehokas toteuttaminen vaatii aikaa, käytännössä riittävän pitkiä siirtymäaikoja. Koko ajan on syytä pitää mielessä myös useat muut mittavat sote-alalla käynnissä olevat uudistushankkeet, joiden toteuttamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjillä ja tuottajilla on etenkin lähivuosien aikana huomattavan suuri työ. Tavoitteiden joukosta erottuu ennen muuta pyrkimys luoda edellytykset kokonaan uuden henkilötietoriippumattoman yksilöintitunnuksen käyttöönottamiseksi henkilötunnuksen rinnalle. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat suhtautuvat esitykseen kriittisesti. Ehdotuksen tarkastelu jää esityksessä pintapuoliseksi, osin varsin puutteelliseksi. Yhtenä perusteluna esitykselle mainitaan tietosuojan parantaminen. Ainakin sosiaali- ja terveydenhuollossa tietosuojaa pystytään parantamaan kehittämällä mm. tietoturvaan liittyviä käytänteitä. Hyvinvointiala HALI on valmistellut vuoden 2021 alkupuolella omat ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturvan minimivaatimuksiksi. Toisaalta toimialan lainsäädäntö kehittyy ja parhaillaan on käynnissä laajempi lainsäädäntöuudistus, jonka keskiössä ovat tiedon luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta uusi yksilöintitunnus ei vaikuta niinkään tavoitteelta vaan pikemminkin yhdeltä mahdolliselta keinolta päästää tiettyihin toimialan tiedonhallinnan kokonaisuudessa merkityksellisiin tavoitteisiin.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tilastokeskus kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. Esityksen tavoitteet ovat kaikki kannatettavia. Lakimuutos aiheuttaa lisämäärärahoituksen tarvetta organisaatiossamme. Tarkan lisämäärärahoituksen arviointi on näin lyhyellä aikavälillä vaikeaa arvioida, koska koko henkilöpohjaisen tilastotuotannon läpikäynti vie aikaa.
      • Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Oikeuspoliittinen yhdistys – Rättspolitiska föreningen – Demla ry (jälj. yhdistys) haluaa lausua seuraavaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista: Yhdistys tukee esityksen tavoitteita. 1. Ne pyrkivät nopeuttamaan ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintiä Suomeen saavuttaessa ja poistavan tarpeen eri viranomaisten myöntämille väliaikaisille tunnuksille ja yleisesti helpottaen ulkomaalaisten henkilöiden viranomaisasiointia. 2. Sukupuoli- ja ikätiedon poistaminen ovat niin ikään kannatettavia tavoitteita.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Palta haluaa korostaa, että mikä tahansa muutos henkilötunnuksen muotoon aiheuttaa merkittävästi työtä tietojärjestelmien uudistamisessa ja muuttamisessa niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa. Lisäksi uudistus tarkoittaa, että siirtymäajan jälkeen henkilöstön tai asiakkaiden sukupuolitieto tulisi kerätä organisaatioissa erikseen, jos se on tarpeellista palvelun tuottamisen näkökulmasta. Lisäksi uudistus vaikeuttaa rekisteritiedon hyödyntämistä tilastoinnissa, josta tulisi nykyistä suppeampaa tai haastavampaa, kun esimerkiksi sukupuoli- tai ikäjakaumia nyt saadaan nyt helposti kerättyä henkilötunnuksen pohjalta. Uudistus myös tarkoittaa, että yritysten investoinnit tietojärjestelmiin ja digitaalisiin ratkaisuihin menevät muutoksiin, jotka eivät tuota tehokkuus- tai muita hyötyjä yrityksille. Lisäksi arvio aiheutuvista kustannuksista vaikuttaa erittäin alimitoitetulta. Suoraa hyötyä elinkeinoelämälle, tai Paltan jäsenyrityksille ei henkilötunnuksen muodon muuttamisella ole havaittu. Palta haluaa myös muistuttaa, että henkilötunnuksen uudistamistarpeiden taustalla oli ensisijaisesti se huoli, että henkilötunnuksia ei ole riittävästi tulevaisuudessa tarjolla, koska henkilötunnus on sidottu syntymäpäivään. Henkilötunnusten riittävyys on kuitenkin jo pitkälle tulevaisuuteen pyritty ratkaisemaan vuoden 2023 alusta lähtien, ottamalla käyttöön uusia vuosisatakohtaisia välimerkkejä. Välimerkkeihin liittyvä uudistus edellyttää myös, että tietojärjestelmät ja tarkistusalgoritmit kykenevät käsittelemään uusia välimerkkejä. Aikataulu tähän kuitenkin kuulostaa kovin tiukalta ja uusien, tai toisin sanoen uusimuotoisten henkilötunnusten käyttöönottoa tulisi lykätä nykyisestä aikataulusta.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat oikeasuuntaisia, kannatettavia ja pitkällä aikavälillä sidosryhmien välillä yhdessä jalostettuja, joka ilmenee myös informaatio-ohjauksen suunnitelmasta. Valtiokonttori ei ole tunnistanut asiassa suuria vaikutuksia omaan toimintaansa, mutta pienemmistä vaikutuksista on lausuttu lisää edempänä.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Verohallinto kannattaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamista ja myös tavoitetta vähentää hallinnollista taakkaa silloin, kun ulkomaalaiselle annetaan henkilötunnus. Verohallinto edellyttää kuitenkin, että esityksen vaikutuksia arvioidaan jatkotyössä erityisesti harmaan talouden torjunnan näkökulmasta ja selvitetään aiheuttaako ulkomaalaisten etärekisteröintimenettely riskejä Suomalaisen identiteetin väärinkäytöksille esimerkiksi verotuksessa. Tämän lisäksi tulee arvioida uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa koskevia edellytyksiä ja uuden yksilöintitunnuksen rinnakkain käyttämistä nykyisen henkilöntunnuksen kanssa. Verohallinto arvioi, että kahden yksilöintitunnuksen käyttö samanaikaisesti voi aiheuttaa luonnollisissa henkilöissä ja esimerkiksi tiedonantovelvollisissa sekaannusta etenkin, jos uuden yksilöintitunnuksen käyttäminen on organisaatioille vapaaehtoista. Esityksen jatkotyössä tulee ottaa huomioon myös Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet automaattisen tietojenvaihdon osalta. Jatkotyössä tulee varmistaa, että etärekisteröinnin perusteella saatava tunniste ei mene sekaisin varsinaisen henkilötunnuksen (verotunniste) kanssa. Lisäksi tulee varmistaa, että ehdotuksen mukaista uutta yksilöintitunnusta voidaan käsitellä verotunnisteena tai; jos se ei ole verotunniste huolehtia siitä, ettei sitä sekoiteta vero-tunnisteeseen (henkilötunnus). Verotusta koskevassa kansainvälisessä tietojenvaihdossa verovelvollinen yksilöidään verotunnisteella (TIN = Tax Identification Number). Suomessa verotunniste on henkilötunnus ja y-tunnus. Ehdotettujen uudistusten toimeenpanossa pitää varmistaa, että Suomen verotunniste on yksiselitteisesti määritelty ja, että se erottuu muista tunnisteista. Kansainvälistä tietojenvaihtoa koskevat sopimukset ja säädökset edellyttävät Suomalaisilta ja ulkomaisilta toimijoilta Suomen verotunnisteen (TIN) käsittelyä. Verotunnistetietojen kerääminen ja raportoiminen koskee maailmanlaajuisesti esimerkiksi finanssilaitoksia (FATCA, CRS ja DAC2 - vero.fi) ja jatkossa DAC7 (DAC > direktiivi hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla) myötä myös kotimaisia ja ulkomaisia alustatoimijoita. Ulkomaisten finanssilaitosten on kerättävä Suomalaisten tilinhaltijoiden verotunnisteet ja finanssilaitokset raportoivat satoja tuhansia suomalaisten finanssitilien tietoja oman maansa verohallinnoille. DAC7 myötä alustatalouden toimijoiden on kerättävä myyjien verotunnistetiedot ja varmistettava tietojen oikeellisuus. Tietojenvaihto koskevat sopimukset ja säädökset edellyttävät, että tietojenvaihdon piirissä olevien valtioiden on otettava käyttöön tehokkaat menettelyt huolellisuusmenettelyiden ja raportointivelvoitteiden täytäntöönpanon ja noudattamisen valvomiseksi. Tämä tarkoittaa mm. sanktioiden määräämistä, jos verotunnisteita ei ole kerätty tai raportointivelvoitetta muuten noudatettu. Suomen velvoitteena on voida yksiselitteisesti ilmoittaa ilmoitusvelvollisille sekä OECD ja EU portaaleihin mitkä ovat Suomen verotunnisteita (TIN) ja mistä virallisista asiakirjoista verotunniste löytyy (mm. passi), jotta nämä voivat täyttää säädetyt velvoitteet. Ehdotuksen osalta huolena on etärekisteröintimenettelystä saatava tunnus, joka ulkoisesti on henkilötunnus mutta ei olisi Suomeen yleisesti verovelvolliselle myönnettävä verotunniste (TIN). Etärekisteröinnin perusteella saatavan tunnuksen saa ilman, että henkilö tulee tosiasiallisesti Suomeen tai osoittaa oleskelevansa Suomessa ja henkilön asuinvaltio olisi muu kuin Suomi. Silloin, jos tämä tunnus ei erotu verotunnisteesta (TIN) aiheuttaa se riskin petollisesta toiminnasta kuten kansainvälisestä veronkierrosta ja on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Etärekisteröinnin perusteella saatavaa tunnusta käyttämällä henkilö voi välttää itseään koskevien tietojen raportoinnin ilmoittamalla vilpillisesti olevansa Suomeen verovelvollinen. Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö on selvittänyt ehdotuksen vaikutuksia tulorekis-terin toiminnan kannalta ja pyytänyt myös sidosryhmiltä kannanottoja etärekisteröinnin ja uuden yksilöintitunnuksen vaatimista muutoksista tulorekisterimenettelyssä. Saatujen vastausten perusteella ehdotuksen mukaiset muutokset edellyttävät lainsäädännön muutoksia ja tietojärjestelmien kehittämistyötä. Esimerkiksi vahvaa tunnistamista edellyttävässä sähköisen asiointipalvelun tunnistamisessa tulee tehdä muutoksia etärekisteröinnin perusteella saadun henkilötunnuksen käsittelyssä ja näiden muutosten kustannusarvio on 310 000 €. Uuden yksilöintitunnuksen käyttäminen edellyttää tulotietojärjestelmästä annetun lain (53/2018) muuttamista, jos uusi henkilötunnus otetaan käyttöön tietojen ilmoittamisessa. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton kustannukset tulorekisterissä ovat arviolta 780 000 €. Tulotietojärjestelmään tehtäväien muutosten toteuttamiseksi hallituksen esityksessä ehdotettua lakien voimaantuloa pitäisi lykätä vuoden 2024 alkuun.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yleisenä huomiona lausuntopalvelusta, kansalaistoiminnan kannalta vastaukset voisi pyytää toimittamaan sunnuntai-iltaan klo 23.59 tai maanantai-aamuun klo 08.00 mennessä eikä perjantai-iltapäivään klo 16.15. Vapaaehtoistyötä tehdään paljon viikonloppuisin eikä vain virka-aikaan. Nykyisin on paljon tilanteita, joissa kysytään henkilötunnusta (puhelinpalveluissa, terveydenhuollossa, lääkärillä, verikokeissa, veripalvelussa...). Tällaisten tilanten osalta vaatinee pohdintaa, miten etenkin puhelinpalvelutilanteet on tarkoitus hoitaa jatkossa, jos tunnus ei ole helposti muistettava? Kaikki eivät kykene tai halua käyttää puhtaasti sähköisiä palveluita tai tekemään ohessa pankkitunnistautumista tai jotain muuta korvaavaa ratkaisua.
      • Erikoiskaupan liitto Etu ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Uuden esitetyn yksilöintitunnuksen käyttöönotto ei vaikuta perustellulta. Yritysten osalta tällaisella tunnuksella ei ole hyötyä. Jos yksilöintitunnus tulisi käyttöön, se olisi yrityksille vapaaehtoista. Näin tulee olla. Lakiin tulisi selkeästi kirjata, että yksilöintitunnuksen käyttö jatkossakin pysyy vapaaehtoisena. Muussa tapauksessa on riski, että käyttöönoton tullessa pakolliseksi, tästä syntyy mm. erikoiskaupan yrityksille merkittäviä kustannuksia vailla niistä saatavaa hyötyä. Emme näe, että yksilöintitunnus olennaisesti parantaisi henkilön tietosuojaa. Kyseinen tunnus muodostaa joka tapauksessa henkilötiedon. Yksilöintitunnuksella toki saadaan syntymäaika ja sukupuolitieto peitetyksi, mutta tämän perusteen merkittävyyttä voidaan kritisoida.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • KKV kiinnittää huomiota siihen, että esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla on vaikutuksia vakiintuneisiin toimintatapoihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. KKV toteaa, että henkilötunnusjärjestelmän luotettavuus on perinteisesti ollut vahva. Mikäli vakiintuneita toimintatapoja muutetaan, henkilötunnusten luotettavuuden säilymiseen on syytä kiinnittää huomiota. KKV toteaa lisäksi, että henkilötunnuksen uudistamisen hankkeella on yhteys muihin hankkeisiin, kuten digitaalisen identiteetin muodostumiseen liittyvään hankkeeseen, jota koskien on juuri annettu hallituksen esitys eduskunnalle. KKV pitää tärkeänä, että henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevaa hanketta arvioidaan muiden vireillä olevien hankkeiden kannalta.
      • Finanssivalvonta
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Finanssivalvonnalla ei ole lausuttavaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskeviin säädösehdotuksiin.
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksessa esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina ja tavoitteiltaan oikeasuuntaisina. Henkilötunnusjärjestelmän kokonaisuudistuksen sijaan on perusteltua, että uudistuksia tehdään kohdennetusti ja uudistukset toteutetaan säilyttämällä henkilötunnuksen nykyinen muoto. On tärkeää, että yrityksille varataan riittävästi aikaa varautua muutoksiin. Riittävän varautumisajan myötä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet jakaa muutoksien vaatimia investointitarpeita pidemmällä ajanjaksolle. Henkilötunnusjärjestelmää on kehitettävä siten, että se vastaa näköpiirissä oleviin yhteiskunnan muutoksiin. Samalla on tarkoin tunnistettava ja arvioitava muutoksista aiheutuvat kustannukset niille yrityksille, joiden on toiminnassaan kyettävä käsittelemään henkilötunnuksia tai niistä pääteltäviä tietoja. Pidämme tärkeänä, että henkilötunnusta koskevat uudistukset toteutetaan kaikissa vaiheissa siten, että muutoksista aiheutuvia kustannuksia hillitään mahdollisimman tehokkaasti. Henkilötunnus on keskeinen, jotta henkilö voi toimia osana yhteiskuntaa. Ilman henkilötunnusta asiointi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vaikeutuu huomattavasti. Suomen Yrittäjät kannattaa tavoitetta henkilötunnuksen saajien joukon laajentamisesta. Esitetyt muutokset, jotka mahdollistaisivat ulkomaan kansalaisen tietojen tallettamisen väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin, vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, kuten kansainvälisen muuttoliikkeen ja maan rajoista riippumattoman digitaalisen asioinnin lisääntymiseen. Se helpottaisi myös henkilötunnusta toiminnassaan käsittelevien organisaatioiden toimintaa ja poistaa tarvetta keinotunnusten käyttöön. On kuitenkin varmistettava, ettei muutoksista koidu haitallisia vaikutuksia, jotka seuraisivat henkilötunnuksen luotettavuuden heikkenemisestä. On kiitettävää, että esityksessä on vastattu myös näihin huoliin lisätietokenttätietojen nojalla. Esitysluonnoksessa on todettu, että henkilötunnuksen rakenne aiheuttaa tarpeetonta henkilötietojen käsittelyä, koska siitä on pääteltävissä tietoja, jotka eivät ole tarpeellisia kaikissa käsittelytilanteissa. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Uudet henkilötunnukset annettaisiin ehdotuksen mukaan sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan, mutta niistä ei tulisi päätellä henkilön sukupuolta. Suomen Yrittäjät toteaa, että kustannustehokkuuden kannalta henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa esitetyllä tavalla. On kuitenkin huomattava, että vaikka kyseisiä tietoja ei tarvita kaikissa käsittelytilanteissa niitä tullaan kuitenkin tarvitsemaan joissakin käsittelytilanteissa. On tärkeää, ettei muutoksen johdosta asiointi hankaloidu ja että kyseisiä tietoja tarvitsevat saisivat ne käyttöönsä vaivatta. On tärkeää, että ne toimijat, jotka tarvitsevat sukupuolitietoa toiminnassaan saavat sen edelleen haettua väestötietojärjestelmästä erillistietona. Lisäksi esitysluonnoksessa esitetään henkilötunnuksen rinnalle uutta yksilöintitunnusta, joka ei sisältäisi minkäänlaisia henkilötietoja. Yksilöintitunnuksen tarkoitus olisi sen haltijan yksilöiminen ei kuitenkaan henkilöllisyyden todentaminen. Tunnuksen avulla olisi mahdollista kytkeä tietyn henkilön henkilötiedot yhteen rekistereissä ja niiden välillä. Suomen Yrittäjät toteaa, että yksilöintitunnukseen liitetty tavoite eri rekistereiden tietojen parempaan yhdistämiseen on kannatettava, mutta kiinnittää huomiota siihen, että yksilöintitunnus voi tosiasiassa vaikeuttaa yhdistämistä, jos osa organisaatioista ottaa yksilöintitunnuksen käyttöönsä ja osa ei. Käytännössä kahden rinnakkaisen tunnuksen yhtäaikainen käyttäminen voi vaikeuttaa erilaisia tunnuksia järjestelmässään hyödyntävien organisaatioiden yhteyksiä. Yksilöintitunnuksena etuna olisi, että organisaatiot, jotka eivät voi käsitellä henkilötunnusta, saisivat yksilöintitunnuksesta verrattain hyvän vaihtoehdon henkilötunnukselle. On kuitenkin huomattava, ettei osalle yrityksistä yksilöintitunnuksen käyttöönotosta seuraisi minkäänlaisia hyötyjä. Pidämme tärkeänä, että yksilöintitunnuksen käyttöönotto on vapaaehtoista, sillä käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset tietojärjestelmien muutoksista johtuen, voivat muodostua merkittäviksi. Yksilöintitunnuksen tarpeeseen ja rooliin jää vielä avoimia kysymyksiä. Suomen Yrittäjät katsoo, että yksilöintitunnuksen suhdetta ja roolia tulevaan digitaaliseen henkilöllisyystodistukseen olisi syytä tarkentaa. Esitysluonnoksessa mukaan yksilöintitunnuksen ei olisi tarkoitus korvata henkilötunnusta, mutta samalla toteaa, että yksilöintitunnus voisi tulevaisuudessa mahdollisesti korvata henkilötunnuksen. Suomen Yrittäjät painottaa, että yrityksille on luotava riittävän ennustettava toimintaympäristö niin henkilötunnuksen käytölle kuin yksilöintitunnuksen sekä siihen kytkeytyvän digitaalisen identiteetin käyttöönotolle. Mahdollisia nyt esitettyä pidemmälle meneviä uudistuksia on toteutettava maltilla. Lisäksi Suomen Yrittäjät painottaa, että uudistukset ovat toteutettava siten, että niiden edellyttämät muutokset tietojärjestelmiin voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti muiden järjestelmäpäivitysten yhteydessä. Tämä edellyttää riittävää siirtymäaikaa muutoksien voimaantulolle.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Maahanmuuttovirastolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta, henkilötunnuksen käyttöä koskevasta informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta sekä henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. Työryhmä esittelee informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmassa suosituksia, millä toimenpiteillä ehkäistä identiteettivarkauksia sekä henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Henkilötunnuksen vaihtamista koskevan arviomuistiossa tuodaan esille johtopäätöksiä siitä, tulisiko henkilötunnuksen vaihtamisen kynnystä madaltaa henkilötunnuksen tunnistuskäytön ja identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi. Luonnoksen mukaan hallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinti väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin ja siten helpottaa ulkomaalaisten henkilöiden asiointia suomalaisen henkilötunnuksen avulla Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös helpottaa henkilöiden yksilöintiä niissä organisaatioissa, joissa ulkomaalaiset henkilöt asioivat ja vähentää organisaatiokohtaisten keinotunnusten sekä kaksinkertaisten rekisteri-identiteettien määrää. Tavoitteena on lisäksi kehittää väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa, luotettavuutta ja tietojen laatua ottamalla käyttöön uusia henkilön perustietojen lähdettä sekä henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavia tietoja, sekä mm. vähentää kaksinkertaisten rekisteröintien määrää ja parantaa väestötietojärjestelmän tietojen yleistä laatua. Esityksellä on tarkoituksena myös parantaa ihmisten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa sekä ehkäistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää poistamalla henkilötunnuksesta sukupuolta koskeva tieto ja myös luoda väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle kokonaan henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus, joka mahdollistaisi henkilöiden yksilöinnin yhteiskunnassa nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Maahanmuuttovirasto toteaa, että kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottojärjestelmän näkökulmasta hallituksen esityksen tavoitteet tukevat hyvin olemassa olevien epäkohtien korjaamista. Muiden hakijoiden kohdalla mahdollisuus saada henkilötunnus nykyistä aiemmin voisi helpottaa esimerkiksi Suomeen muuttoon liittyvien toimia kuten asunnon hankintaa. Esitys on sinänsä kannatettava, mutta käytännössä ratkaistavia haasteita on vielä esimerkiksi moninkertaisen harkinnan välttäminen. Eli se, ettei ensin harkita hakijan väestötietojärjestelmään rekisteröinnin edellytyksiä ja sitten oleskeluoikeuden saamisen edellytyksiä. Maahanmuuttovirasto katsookin, että esityksessä tuotu mahdollisuus henkilötunnuksen aiempaan saamiseen, mutta ei subjektiivinen oikeus siihen, on kannatettava. Maahanmuuttovirasto kiinnittää huomiota myös esityksen mukanaan tuomiin tietojärjestelmämuutosten tarpeisiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin ja toteaa, että asteittaiset muutokset (mm. riittävyysratkaisu, sukupuolineutraaliuden toteuttaminen ja uusi yksilöintitunnus) järjestelmissä lisäävät kokonaiskustannuksia.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • STTK kiittää mahdollisuudesta lausua henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettua lakia, tietosuojalakia, henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia sekä henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Esityksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle henkilötunnuksen rinnalle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Hallituksen esityksen luonnoksen lisäksi lausuntopyynnön liitteenä on alustava luonnos laintasoisiin säännöksiin liittyviksi asetustason säännöksiksi. Säädösmuutosehdotusten lisäksi samalla pyydetään lausuntoa henkilötunnuksen käyttöön liittyvästä informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta sekä henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. STTK katsoo, että yksilön näkökulmasta henkilötunnuksen antamisen laajentamisella ja aikaistamisella on suuri merkitys ja pitää muutoksia maahantulon sujuvoittamisen kannalta perusteltuina. Hallituksen esityksen sivun 41 tietojen mukaan henkilötunnuksen antaminen jo oleskeluluvan hakemusvaiheessa mahdollistaisi tunnuksen saamisen vuositasolla noin 10 000 ihmiselle. Noin 25 000–30 000 ihmistä saisi henkilötunnuksen nykyistä aikaisemmin. Uutta etärekisteröintimenettelyä hyödyntäisi noin 10 000–30 000 ihmistä. Sukupuolineutraali henkilötunnus on peruslähtökohdaltaan ehdottoman kannatettava. Ongelmat liittyvät muutoksen aiheuttamiin suuriin kustannuksiin ja uudistukseen valmistautumiseen tarvittavaan riittävän pitkään aikajänteeseen.
      • Trasek ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Trasek ry kiittää tilaisuudesta antaa lausuntonsa. Pidämme esitettyä henkilötunnusuudistusta tarpeellisena ja sen tavoitteita hyvinä. Samalla kuitenkin huomautamme, että uudistus tällaisenaan jää puolitiehen: siirtymä esitetyn kaltaiseen yksilöintitunnukseen olisi ollut merkittävästi parempi.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Digi- ja väestötietovirasto on ollut mukana lausuttavana olevien uudistusten valmistelussa ja se pitää niitä kokonaisuutena tärkeinä ja kannatettavina. Nykyisen henkilötunnusjärjestelmän keskeisenä epäkohtana on, että ulkomaalaisilta henkilöiltä henkilötunnus joko puuttuu kokonaan tai se saadaan liian myöhäisessä vaiheessa; henkilön jo asioidessa Suomessa viranomaisten ja yksityisten tahojen palveluissa, joiden tuottamisen puitteissa on tarve yksilöidä henkilöt eri tietojärjestelmissä. Henkilötunnus myönnetään tällä hetkellä vasta monimutkaisen ja pitkäkestoisen henkilöllisyyden ja maahantulon edellytysten selvittämisen prosessin lopputuotteena, vaikka olennainen tarve on sille, että henkilö pystytään identifioimaan heti alussa yhdeksi ja samaksi henkilöksi eri asiointiprosesseissa ja ettei henkilölle voisi muodostua monta eri rekisterihenkilöllisyyttä: kaikille Suomessa asioiville henkilöille on tarve saada heti ensikontaktissa Suomeen yksi muuttumaton yksilöivä tunniste ja siihen liitetty henkilöllisyys koko elämänkaaren ajaksi. Tämän periaatteen toteuttaminen edellyttää henkilötunnusten riittävyyden varmistamista (väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamista koskenut esitys on ollut lausuttavana jo aiemmin).
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat pääosin kannatettavia ja tavoitteiden perustelut hyvin ymmärrettäviä. Tämä siitäkin huolimatta, että tavoitteiden saavuttamiseksi tar-vittavat muutokset aiheuttavat suuren muutospaineen käytettäville järjestelmille sekä prosesseille. Osan tavoitteista aiheuttamat vaikutukset voi arvioida hyvinkin nopeasti toteu-tumisensa jälkeen näkyvän Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) toiminnas-sa. Pidemmän kehityksen vaativat tavoitteet ja niiden tarkempi toteutuminen, käytön laajentuminen sekä aikataulu ovat vaikeampia ennustaa, joten niiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen PSHP pyrkii tarpeen mukaan. Tämän esityksen tavoitteiksi ei ole sisällytetty henkilötunnusten riittävyyden varmistamista, koska se mainitaan ratkaistuksi jo aiemmin muuttamalla tähän liittyvää valtioneuvoston asetusta. Kuitenkaan tästä ei ole tehty päätöstä eikä asetuksen tarkkaa sanamuotoa ole tiedossa. Vasta päätöksen jälkeen tiede-tään tarkka sanamuoto ja vaadittavien muutosten tarkempi suunnittelu on mahdollista. Kuitenkin tämä on merkittävin ja eniten PSHP:ssä muutoksia ai-heuttava muutos tässä muutosten kokonaisuudessa, jotka astuvat voimaan jo 1.1.2023.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari kannattaa hallituksen esityksen tavoitteita ja pitää erityisen tärkeänä toimia osaajien maahanmuuton helpottamiseksi ja edistämiseksi. Suomea ja suomalaisia yrityksiä vaivaa vakava osaajapula, jonka keskeinen ratkaisu on ulkomaalaisten osaajien maahanmuuton kasvattaminen. Myös väestörakenteen muutoksen tuomia haasteita voidaan keventää osaamiseen perustuvan maahanmuuton avulla. Osaajien maahanmuuton helpottamisen ja edistämisen kannalta Keskuskauppakamari pitää tärkeimpänä esitetyistä uudistuksista mahdollisuutta tallentaa ulkomaalaisten henkilöiden tiedot nykyistä aiemmin väestötietojärjestelmään, mahdollisuutta saada nykyistä aiemmin suomalainen henkilötunnus ja etärekisteröinnin mahdollistamista. Keskuskauppakamari painottaa, että tulevaisuudessa pitää päästä tilanteeseen, jossa tunnistautuminen pystytään tekemään kokonaan sähköisesti eikä henkilön fyysistä asiointi viranomaisen luona enää vaadita. Ulkomaalaisten henkilöiden asiointiin liittyy nykyjärjestelmän puitteissa paljon haasteita, jotka vähentävät Suomen houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä, tekevät maahantulosta tarpeettoman hankalaa, vaikeuttavat integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja heikentävät selvästi maahantulokokemusta. Maahantulon sujuvuudella on suora yhteys Suomen maakuvaan. Pidämme myös ihmisten yksityisyyden suojan ja tietosuojan parantamiseen liittyviä tavoitteita erittäin hyvinä. Tässä keskeisessä osassa on uusi yksilöintitunnus, jonka käyttöönottoa Keskuskauppakamari kannattaa. Yksilöintitunnus luo myös tarpeellisen teknologisen pohjan yhteiskunnan digitaalisen perusinfrastruktuurin kehittämiselle tulevaisuudessa. Keskuskauppakamari huomauttaa, että hyvien tavoitteiden, mahdollistavan lainsäädännön ja teknisten valmiuksien lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikki viranomaiset ottavat mahdollisimman nopeasti käyttöön uuden lainsäädännön suomat mahdollisuudet, kuten etärekisteröinnin. Ilman todellista tarvetta ei pidä vaatia vahvistettua VTJ-identiteettiä.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Kuluttajaliitto on kiinnittänyt lausunnossaan huomioita niihin seikkoihin, joilla saattaa olla vaikutusta kuluttajien ja julkisten palveluiden käyttäjien asemaan ja esittää kohteliaimmin eri otsikoiden alla olevat huomiot.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tulli toteaa, että esityksen tavoitteet ovat hyvin asetettuja ja sellaisenaan kannatettavia. Esityksellä ei ole suurta vaikutusta Tullin toimintaan. Esimerkiksi valvontatoiminnassa Tulli varmistaa henkilöllisyyden usein matkustusasiakirjan tai muun henkilökortin perusteella. Tullirikosten selvittämisessä varmennus saattaa myös tapahtua biometrisellä tunnisteella (sormenjälkitunniste, DNA-tunniste jne.), eikä pelkästään henkilötunnuksen perusteella. Myös tietosuojalainsäädännön yleiset periaatteet henkilötietojen suojasta ja tietosuojavaatimusten huomioimisesta on otettu hyvin huomioon. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto voi yleisesti ottaen parantaa yksityisyyden suojaa ja mahdollistaa samalla henkilöiden yksilöinnin nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Yksilöintitunnuksen muotoilun osalta pidetään hyvänä sitä, että tunnus on saman pituinen kuin henkilötunnus. Erikoisena pidetään kuitenkin välimerkin tarvetta ja sen paikkaa (joka on eri kuin henkilötunnuksessa). Mikäli tarkoituksena on henkilötunnuksesta poikkeavan tunnuksen luominoen ei välimerkkiä ehkä tarvitsisi ollenkaan. Tulli pitää myös tärkeänä, että väestötietojärjestelmää kehitettäisiin tunnistamaan automaattisesti sinne jo kerran syötettyjä tietoja esimerkiksi ulkomaan kansalaisten osalta. Suomi.fi -tunnistuksen uudistamisen yhteydessä tulisi tässä esityksessä mainitut uudistukset, kuten yksilöintitunnuksen käyttäminen, ottaa huomioon. Lisäksi Tulli peräänkuuluttaa tarkempia esimerkkejä siitä, mitä tarkoitetaan henkilöllisyyden varmistamisella ”luotettavista asiakirjoista” asiakkaan tunnistamiseen liittyen. Vuodesta 2027 lukien kaikki uudet henkilötunnukset annettaisiin esityksen mukaan sukupuolineutraaleina. Henkilötunnuksen rakenne muuttuu kuitenkin välimerkkien osalta jo 1.1.2023 lukien. Esityksen mukaan uudet välimerkit on tarkoitus ottaa käyttöön vasta käytettävissä olevien nykyisten välimerkkien yksilönumeroiden loputtua. Tulli peräänkuuluttaa arviota siitä missä vaiheessa uusia merkkejä käytännössä joudutaan henkilötunnusten riittävyyden vuoksi ottamaan käyttöön. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, missä aikataulussa järjestelmämuutokset on tehtävä henkilötunnuksia käsitteleviin järjestelmiin.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Tulevien muutosten hahmottamista ja niistä lausumista vaikeuttaa kuitenkin se, että nyt lausuntopyynnölle on tullut hiukan eri aikaan useita lakiuudistuksia, joilla on selvästi keskinäisiä liityntöjä.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Seta katsoo, että uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia. Pidämme kuitenkin valitettavana, että uudistusta ollaan tekemässä suppeana muutaman kohdan korjauksena koko hetu-järjestelmän uudistamisen sijaan. Henkilötunnuksen väärinkäytön ehkäisemisen, yksityisyyden suojan vahvistamisen ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen kannalta parempi ratkaisu olisi kokonaan uudenmuotoinen henkilötunnus, jossa ei ole syntymäaika- tai sukupuolitietoa, kuten hetu-uudistuksen loppuraportissa (2020) ehdotettiin. Uudistuksen lähtökohta olisi tullut olla loppuraportin ehdotuksen toteuttaminen riittävän pitkällä siirtymäajalla. Esityksen heikkous onkin, että moni sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa joutuu edelleen muuttamaan henkilötunnuksen oman yksityisyyden suojan sekä syrjinnältä välttymisen vuoksi. Henkilötunnuksen muuttaminen vaatii henkilöltä useita toimenpiteitä.
      • DNA Oyj
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tietoliikennealalle arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat alimitoitetut, tietojärjestelmien ja uusien rajapintojen muutostarpeista syntyy merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tavoitteet ovat selkeät ja kannatettavat. Etärekisteröinti sujuvoittaa ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänottoa ja ulkomaalaisten henkilöiden palkkaamista korkeakouluihin ja helpottaa viranomaisten välistä tietojen siirtoa. Etärekisteröintiä koskeville muutoksille tulee varata riittävän pitkä siirtymäaika.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Henkilötunnusjärjestelmän helppokäyttöisyys tuo kuntatasolla monia kunnan käsittelyprosesseja ja toimintatapoja helpottavia elementtejä. Toisaalta henkilötunnusjärjestelmän muutos tarkoittaa kuntatasolla suurehkoja tietojärjestelmien uusimistoimenpiteitä ja muita merkittäviä ja kustannuksia tuovia muutoksia. Samalla tehtävä muutos henkilötunnuksen rakenteeseen, jossa sukupuolta koskeva tieto poistetaan, on omiaan edistämään yksilön tietosuojaa yhä paremmin. Kokonaisuudessaan esityksen tavoitteet nähdään tarpeellisina. Esityksen tavoitteet parantaisivat myös henkilön tietojen tietosuojaa ainakin niiltä osin, kun kyseessä on unionin yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa esitellyt tietojen täsmällisyyden sekä eheyden ja luottamuksellisuuden periaatteet. Myös kuntatasolla tietojen oikeellisuudesta ja paikkansapitävyydestä varmistuminen todennäköisesti helpottuisi tavoitteiden onnistuessa. On kuitenkin huomattava, että esityksen tavoitteet, esimerkiksi rekisteröitymisen aikaistaminen ja laajentaminen sekä niiden mukanaan tuoma tietojen yhdistely erilaisiin tarpeisiin, vaativat toimenpiteitä myös yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa mainittujen periaatteiden, eli tietojen käyttötarkoitussidonnaisuuden ja niiden minimoinnin näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttamisen ohella on huomioitava, että rekisteröidyllä on oltava ajantasaisesti päivittyvä tilannekuva siitä, mitä hänen tietojaan on yhdistelty mihinkin tarkoituksiin. Tietojen aikaisempi ja laajamittaisempi kerääminen ei siis saa johtaa hämärtyneeseen käsitykseen siitä, mitä käyttötarkoitusta varten tiedot on alun perin kerätty tai ovatko nämä kerätyt tiedot olennaisia ja asianmukaisia ottaen huomioon niiden käyttötarkoitus
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • SAK kannattaa esityksen tavoitteita, mutta kiinnittää samalla huomiota henkilötunnuksen uudistuksesta eri tietojärjestelmille aiheutuviin kustannuksiin.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tietosuojavaltuutetun lausunto Luonnos hallituksen esitykseksi Yleiset huomiot Valtiovarainministeriö on pyytänyt tietosuojavaltuutetun toimistolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (myöhemmin VTJ-laki) sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta, henkilötunnuksen käyttöä koskevasta informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta, sekä henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. Lausuntopyynnön kohteena olevat ehdotukset on valmisteltu valtiovarainministeriön perustamassa henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevassa hankkeessa. Kiitän mahdollisuudesta lausua asiassa. Yleisenä huomiona katson, että tietojen väestötietojärjestelmään tallettamisen osalta henkilötietojen käsittelyn roolitusta ei ole arvioitu riittävästi. Digi- ja väestötietoviraston, Maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon rooleja ja vastuita tulisi edelleen selkeyttää. Esityksessä ehdotetaan, että Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston tehtäviä ulkomaan kansalaista koskevien tietojen rekisteröinnissä väestötietojärjestelmään laajennettaisiin siten, että ne voisivat jatkossa myös muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn ulkomaan kansalaisen tietoja. Rekisteröitävät tiedot olisivat kuitenkin muuhun lainsäädäntöön perustuvien viranomaistehtävien hoitamisen yhteydessä kerättyjä henkilötietoja. Oikeus muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn henkilön tietoja rajattaisiin koskemaan vain niitä tietoja, joita ky-seisillä viranomaisilla olisi ehdotuksen toteutuessa oikeus myös ensirekisteröinnissä tallettaa väestötietojärjestelmään. (esityksen s. 31). Mainitut tehtävät olisi määritelty VTJ-lain 22 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä ja 22 a §:n 1 momentin kolmannessa virkkeessä. Pyydän kiinnittämään huomiota siihen, että henkilötietojen käsittelyn vastuut ja näin ollen myös henkilötietoja käsittelevien tahojen roolit on määriteltävä selkeästi ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista. Yleisen tietosuoja-asetuksen tietosuojaperiaatteiden mukaisesti henkilötietojen käsittelyn tulee olla läpinäkyvää rekisteröidyille. Erityisesti rekisteröidyn perusoikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi rekisteröidylle tulee olla selvää, kuka vastaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä, jotta rekisteröity pystyy käyttämään yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksia. Siten, ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista tulisi määritellä, kuka vastaa siitä, että tiedot ovat oikein. Esityksessä todetaan ensinnäkin, että Digi- ja väestötietovirastolla, Maahanmuuttovirastolla ja Verohallinnolla olisi kaikilla oikeus tallettaa tietoja ensirekisteröinnissä sekä myös oikeus muuttaa ja lisätä tietoja väestötietojärjestelmään. Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston oikeus muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn tietoja rajattaisiin koskemaan vain niitä tietoja, joita niillä olisi ehdotuksen toteutuessa oikeus myös ensirekisteröinnissä tallettaa väestötietojärjestelmään (esityksen s. 31). Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston päivitysoikeuden ulkopuolelle rajattaisiin niiden tietojen päivittäminen, millä on vaikutusta henkilötunnuksen muodostumiseen (esityksen s. 31-32). Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto toimisivat myös tietojen tallettajana ja ylläpitäjänä yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa. (esityksen s. 62) Mainittu tehtävä olisi niin ikään päällekkäinen sillä jokainen edellä mainittu taho olisi vastuussa samojen tietojen tallettamisesta ja muuttamisesta. Nähdäkseni edellä esitetyn mukaisesti Digi- ja väestötietovirasto, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto vastaisivat kaikki siitä, että rekisterimerkinnät ovat oikein. Korostan tässä yhteydessä yleisen tietosuoja-asetuksen täsmällisyyden periaatetta, jonka mukaan rekisterinpitäjä vastaa siitä, että tiedot ovat täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä (5 artikla 1 kohta d alakoh-ta). Esityksessä ei ole tuotu riittävän selvästi esiin sitä, kuka vastaa tietojen täsmällisyydestä tilanteessa, jossa jokainen edellä mainittu taho voi tehdä muutoksia väestötietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Esityksen mukaan esitystä valmisteltaessa on arvioitu, tulisiko väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjyys järjestää yhteisrekisterinpitäjyytenä. Esityksen mukaan [e]duskunnan perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa yhteisrekisterinpitäjyyttä koskeviin säännösehdotuksiin arvioidessaan maahanmuuttohallinnon henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä (PeVL 62/2018 vp, s. 4–5 ja 7/2019 vp, s. 5–8). Valiokunnan mukaan sääntelyratkaisu, jossa laaja joukko viranomaisia olisi määritelty rekisterinpitäjiksi sen sijaan, että niiden tarpeellinen tiedonsaanti olisi varmistettu esimerkiksi tiedon luovu-tusta ja saamisoikeuksia koskevalla sääntelyllä, poikkesi tavanomaisesta. (esityksen s. 63) Mainitussa perustuslakivaliokunnan lausunnossa on ollut kyse lakiehdotuksesta, jossa laaja joukko eri viranomaisia olisivat toimineet yhteisrekisterinpitäjänä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan [l]akiehdotus ja sillä perustettavaksi ehdotettava poikkeuksellisen laaja yhteisrekisterinpitäjyys vaikuttavat perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan koskevan käyttötarkoitukseltaan varsin erilaisia tietoja, joiden yhteinen tekijä on ainoastaan maahanmuuttoon tavalla tai toisella liittyminen. Esityksen perusteluista käy ilmi, että mainittujen viranomaisten tarpeet henkilötietojen käsittelyyn eroavat paljon toisistaan. Valiokunnan mielestä sääntelyratkaisu, jossa kaikki mainitut viranomaiset on kuitenkin määritelty rekisterinpitäjiksi sen sijaan, että niiden tarpeellinen tiedon- saanti olisi varmistettu esimerkiksi tiedon luovutusta ja saamisoikeuksia koskevalla sääntelyllä, poikkeaa tavanomaisesta. (PeVL 62/2018 vp. s.5) Yhdyn perustuslakivaliokunnan näkemykseen siitä, että yhteisrekisterinpitäjyyttä ei tule tulkita liian laajasti. Kuitenkin nyt lausuttavana olevassa lakiehdotuksessa henkilötietojen käyttötarkoitus, henkilötietojen ylläpitäminen väestötietojärjestelmässä, koskisi samoja ennalta määriteltyjä tietoja. Mahdollisen yhteisrekisterinpitäjyyden osalta on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että yhteisrekisterinpitäjyys voi tulla kyseeseen myös vain tietyn käsittelytoimen osalta. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa Fashion ID katsottiin, että [y]ksikköä pidetään toisen (toisten) kanssa yhteisrekisterinpitäjänä vain niiden toimintojen osalta, joiden osalta se määrittää yhdessä muiden kanssa saman tietojenkäsittelyn keinot ja tarkoitukset erityisesti silloin, kun päätökset ovat yhteneviä. Jos jokin näistä tahoista päättää yksin käsittelyketjua edeltävien tai seuraavien toimintojen tarkoituksista ja keinoista, tätä yksikköä on pidettävä tämän edeltävän tai myöhemmän toimen ainoana rekisterinpitäjänä. (Tuomio Fashion ID, C-40/17, ECLI:EU:2018:1039, kohta 74) Vaikka katsottaisiin, että Digi- ja väestötietovirasto, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto eivät toimisi yhteisrekisterinpitäjänä, tulisi henkilötietojen käsittelyn vastuut olla selviä ja läpinäkyviä. Kuten jo edellä totesin, olisi oltava selvää, mikä edellä mainituista tahoista vastaa siitä, että rekisterimerkinnät ovat oikein. Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, että esityksessä toisaalta myös todetaan [m]aahanmuuttoviraston ja Verohallinnon toimivan Digi- ja väestötietoviraston ohjeiden mukaisesti (esityksen s.32). Esityksestä ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, minkä käsittelytoimen osalta Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto toimivat Digi- ja väestötietoviraston ohjeiden mukaisesti. Katson, että edellä mainittua tulee selkeyttää, mikäli kyse on henkilötietojen käsittelystä rekisterinpitäjänä toimivan Digi- ja väestötietoviraston lukuun. Henkilötietojen käsittelystä säädetään yleisen tietosuoja-asetuksen 28 artiklassa, jonka mukaan henkilötietojen käsittelijä käsittelee henkilötietoja ainoastaan rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti (28 artikla 3 kohta a alakohta).
      • Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toteaa, että työttömyyskassat eivät näe käyttötarvetta yksilöintitunnukselle. Työttömyyskassat tarvitsevat ansiopäivärahan maksatuksessa tiedon henkilön iästä, koska iällä voi olla vaikutusta saataviin etuuksiin. Tällä hetkellä tieto saadaan henkilötunnuksesta, mikä on toimiva ratkaisu. Muutokset henkilötunnusjärjestelmään aiheuttavat hyvin huomattavia kustannusvaikutuksia. Yhteisjärjestö toteaa, että yksilöintitunnuksen käytöstä ei saisi tulla velvoittavaa. Esityksen perusteluista jää myös epäselväksi ehdotetun yksilöintitunnuksen käyttötarkoitus ja -tarve ottaen huomioon muutoksen aiheuttamat merkittävät kustannukset. Mikäli yksilöintitunnus otetaan käyttöön, on tärkeää, että yksilöintitunnuksen käyttöönottava organisaatio vastaa tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta. Henkilötunnuksen saaminen on edellytys useiden palveluiden pääsyyn Suomessa. Näin ollen pidämme hyvänä ehdotuksia, joilla mahdollistetaan henkilötunnuksen saamisen yksinkertaistamista ja nopeuttamista koskevat ehdotukset.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden henkilötietoriippumattoman yksilöintitunnuksen käyttöönotolle henkilötunnuksen rinnalle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Uudistuksen tarkoituksena on myös varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Ehdotuksilla olisi laajoja vaikutuksia sekä ihmisiin että kaikkiin organisaatioihin, jotka käsittelevät toiminnassaan henkilötunnusta. Esitysluonnoksen mukaan ehdotuksilla olisi myönteisiä vaikutuksia erityisesti tietosuojaan, ihmisten yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon sekä sukupuolivähemmistöjen asemaan. Veronmaksajain Keskusliitto pitää esityksen tavoitteita kannatettavina jäljempänä uutta yksilöintitunnusta koskevin varauksin.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tavoitteet ovat hyvät liittyen maahanmuuttoon, sukupuoli-identiteettiin ja tietosuojaan. Ehdotuksesta aiheutuvia kustannuksia tulisi kuitenkin punnita suhteuttaen niitä odotettaviin hyötyihin. Täytäntöönpanoon on varattava riittävästi aikaa ja rahaa.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen saamisen aikaistaminen selkeyttää yleisesti etuushakemusten käsittelyn prosesseja Kelassa helpottaen etuushakemusten vireille laiton aikaisemmassa vaiheessa ja samalla vähentäen sitä manuaalista työtä, joka liittyy ennen henkilötunnuksen saamista vireille laitettujen hakemusten yhdistämiseen tunnukseen, kun se on väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjän toimesta muodostettu. Etärekisteröinti myös mahdollistanee joltain osin etuuden ratkaisemisen aikaisemmassa vaiheessa. Kelassa ei nähdä perusteita tai hyötyjä uudelle yksilöintitunnukselle
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • PRH kannattaa esityksessä mainittuja tavoitteita siltä osin kuin ne tukevat yhteiskunnan digitaalisten palveluiden kehittämistä. Uudistus aiheuttaisi mm. julkisen sektorin rekisterinpitäjille huomattavia lisä- tai muutoskustannuksia.
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Eläketurvakeskus pitää esityksessä mainittuja tavoitteita pääosin hyvinä. Uutta yksilöintitunnusta ei työeläkealalla kuitenkaan nähdä tarpeellisena.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää esitystä ja sen tavoitteita yhdenvertaisuuden näkökulmasta oikeasuuntaisena. Esityksen tavoitteiksi ilmoitetaan muun muassa henkilötunnusjärjestelmän uudistaminen mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin sekä henkilötunnuksen rakenteen muuttaminen poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Valtuutettu ei ole kattavasti arvioinut esityksen vaikutuksia eri ryhmien näkökulmasta vaan on keskittynyt eräisiin ulkomaalaisia koskeviin seikkoihin. Nyky-yhteiskunnassa palveluiden ja asioinnin yhä enenevästi digitalisoituessa on yhdenvertaisuuden käytännön toteutumisen näkökulmasta erittäin tarpeellista, että sähköisen tunnistamisen käyttömahdollisuudet ovat kaikkien saatavilla ja siksi myös henkilötunnuksien saamisessa on edistettävä yhdenvertaisuuden toteutumista. Valtuutettu korostaa, että esityksen jatkovalmistelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että henkilötunnus voidaan myöntää yhdenvertaisesti eri ulkomaalaisryhmille.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUS pitää uudistusta kokonaisuudeltaan kannatettavana. Uudistus poistaisi henkilötunnuksesta tunnistetietoja kuten iän ja sukupuolen, jolloin yksilön henkilötietosuoja parantuisi. Myös yksilöintitunnusta pidettiin hyvänä ehdotuksena, joka lisää entisestään henkilötietosuojaa. HUS pitää erittäin todennäköisenä, että sekä henkilötunnus- että yksilöintitunnusuudistus tulevat aiheuttamaan eri toimijoilla valtavasti muutoksia IT-järjestelmiin. Muutokset tulevat vaatimaan suuren työpanoksen ja sitä kautta tulevat aiheuttamaan paljon IT-kehityskustannuksia erityisesti niihin tietojärjestelmiin, joissa nykymuotoisesta henkilötunnuksesta päätellään henkilön ikä- ja sukupuolitieto.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suhtaudumme esityksen tavoitteisiin pääosin myönteisesti. Uutta yksilöintitunnusta pidämme kuitenkin tarpeettomana.
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ulkoministeriö kannattaa esityksen tavoitteita ja pitää niitä perusteltuina.
      • Lapin yliopisto, Mikkola Hannu
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Lapin yliopisto pitää esityksen tavoitteita yleisesti kannatettavina, erityisesti uudistamisella tavoiteltavan tasa-arvoisemman henkilön yksilöintivälineen osalta, sekä sen myötä parantuvan tietosuojan osalta. Mahdollinen lainsäädännön muutos koskee lukuisia yliopiston käytössä olevia tietojärjestelmiä. Myös näiden tietojärjestelmien integraatiot muihin ulkopuolisiin järjestelmiin ovat muutosten kohteena. Yleisesti ottaen yliopiston tietojärjestelmissä ei ole tarvetta tunnistaa henkilön sukupuolta. Opintohallinnossa voidaan kuitenkin tunnistaa joitakin sukupuolisidonnaisia oikeuksia. Nämä ovat kuitenkin huomioitavissa ja järjestettävissä myös uuden sukupuolineutraalin henkilötunnuksen myötä. Järjestelmät ovat muokattavissa uudistuksen asettamiin vaatimuksiin, mutta täytäntöönpano edellyttää riittäviä ajallisia sekä taloudellisia resursseja.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainministeriölle hallituksen esityksestä henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista. Tane edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa, joten lausunto keskittyy sukupuolten tasa-arvoon liittyviin näkökulmiin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että henkilötunnuksen uudistamisen ja riittävyyden varmistamisen yhteydessä on erittäin järkevää samalla lisätä tunnuksen avulla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä edistää tietosuojaa ja tietojen minimointiperiaatetta. Tane kannattaa esitystä sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta ja kiittää pyrkimyksestä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.
      • Haidion
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Hetu-uudistuksella mahdollistetaan ulkomaalaisten rekisteröinti VTJ:ään aiemmassa vaiheessa, joka on toivottavaa, sillä mitä aiemmin on käytössä yksi luotettava henkilön yksilöivä tunniste, sen paremmin vältämme tilapäistunnuksia sekä tilanteita, joissa henkilö esiintyy useamman tunnuksen takana palveluissa. Tämä ongelma ei kuitenkaan täysin poistu kaikissa käyttötapauksissa, sillä Suomeen tahtovien, Suomen kanssa asioivien henkilöiden asiointipolkuun jää käyttötapauksia, jotka edeltävät VTJ:ään rekisteröintiä. Näissä tapauksissa henkilöille on luotava jokin muu tunniste, joka heidät yksilöi. Tarve on siis huomioida tämän muun edeltävän yksilöintitunnuksen väistämätön olemassaolo. Nykyisellään tämä muu yksilöintitunniste saattaa olla alemmalla luotettavuustasolla kuin henkilötunnus ja siitä saattaa puuttua takeet yksilöinnin varmuudesta (henkilöllä voi olla enemmän kuin yksi tunnus vaikka sitä pyritään välttämään). Muu yksilöintitunnus on lähes poikkeuksetta luotu jonkun yksittäisen tahon toimesta sen omaa käyttötarkoitusta varten. Irrallaan muut yksilöintitunnukset eivät salli käyttäjäpolun seurantaa laajemmassa kuvassa, sillä tunnukset eivät yksilöi käyttäjää muissa järjestelmissä. Henkilötunnusta edeltävä yksilöivä tunniste, joka olisi useamman toimijan tarpeeseen tarjottava toisi merkittäviä etuja aivan kuten henkilötunnuksen myöntäminen aikaisemmassa vaiheessa käyttäjän polkua on tuomassa nykyisellä ehdotuksella. Tämä muu yksilöintitunnus jatkaa eloaan ja tarpeellisuuttaan niissä käyttötapauksissa, joissa ei haluta syystä tai toisesta käyttää henkilötunnusta ja/tai toimitaan alemmalla luottamustasolla. Kuitenkin se, että tunnukset olisivat yleisesti, korvaten käyttötapauskohtaiset tunnukset, mahdollistaisi näiden käyttötapausten linkittämisen laajempaan henkilön digitaalisen identiteettiin.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valtiovarainministeriön laatimasta luonnoksesta henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriö pitää uudistusta tarpeellisena erityisesti henkilötunnusten riittävyyden kannalta ja esityksen tavoitteita kannatettavina. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönotolla voidaan ehkäistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää sekä parantaa yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa. Syrjinnän vähentämisen näkökulmasta on myönteistä, mitä vähemmän yksilön ominaisuuksiin liittyviä tietoja henkilötunnukseen sisältyy. Tietosuojan näkökulmasta olisi myös tärkeää, että henkilöt voitaisiin jatkossa yksilöidä henkilötunnuksen lisäksi myös kokonaan henkilötietoriippumatonta yksilöintitunnusta hyödyntämällä. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että yksilöintitunnuksen käyttöönotto helpottaisi henkilöiden yksilöimistä erityisesti silloin, kun viranomaisella, yrityksellä tai muulla yhteisöllä ei olisi tietosuojalainsäädännön mukaista perustetta käsitellä henkilötunnusta. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotosta aiheutuu muutostarpeita työ- ja elinkeinoministeriön ja sen hallinnonalan virastojen hallinnoimiin tietojärjestelmiin mukaan lukien työvoimahallinnon tietojärjestelmät. Tietojärjestelmämuutoksista aiheutuu myös kustannuksia, mutta kustannusten määrä voidaan selvittää vasta, kun tiedetään, missä laajuudessa uusi yksilöintitunnus otetaan käyttöön virastoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää lisäksi tärkeänä, että erilaisten keinotunnusten sijaan henkilöt voitaisiin jatkossa yksilöidä eri viranomaisissa ja muualla asioidessaan yhdenmukaisesti määräytyvän henkilötunnuksen tai yksilöintitunnuksen avulla, jolloin voitaisiin esimerkiksi välttyä kirjaamasta samalle henkilölle useampia asiakkuuksia ja siten parantaa asiakastietojen eheyttä eri viranomaisissa. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa tärkeänä askeleena siirryttäessä kohti tavoitetilana olevaa valtion takaaman identiteetin hallintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että uudistuksella olisi positiivisia vaikutuksia myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinti väestötietojärjestelmään nykyistä aikaisemmin ja laajemmin ja siten helpottaa ulkomaalaisten henkilöiden asiointia suomalaisen henkilötunnuksen avulla Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on samalla helpottaa henkilöiden yksilöintiä niissä organisaatioissa, joissa ulkomaalaiset henkilöt asioivat ja vähentää organisaatiokohtaisten keinotunnusten sekä kaksinkertaisten rekisteri-identiteettien määrää. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että esitetyt tavoitteet ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin ovat kannatettavia eri perusteilla tulevien ulkomaalaisten kannalta ja nopeuttaisivat eri perusteilla maahan muuttavien ulkomaalaisten hyvinvointia, terveyttä ja kotoutumista edistävien palvelujen piiriin pääsyä ja vähentäisivät viranomaistyötä, mitä keinotunnusten käytöstä nykyisellään aiheutuu palvelujen varmistamisessa ja yhteensovittamisessa. Tavoitteet ovat kannatettavia myös työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton edistämisen ja sujuvoittamisen näkökulmasta sekä tukevat työ- ja koulutusperusteisten maahanmuuttajien asettautumista. Mahdollisuus henkilötunnuksen saamiseen aikaisemmassa vaiheessa helpottaisi ulkomaan kansalaisten identifiointia sekä rajallisesti hänen asiointiaan ja hänen oikeuksiensa toteutumista Suomessa. Ainakin viranomaisasioiminen sekä tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös elinkeinoelämän palveluissa asioiminen helpottuisivat. Myös asiakirjojen toimittaminen ja saaminen helpottuisivat ja yksinkertaistuisivat Suomeen hakeutumisen ja saapumisen aikana sekä oleskelun alkuvaiheessa. Lisäksi esitetty uudistus vähentäisi viranomaisten välisiä rekisteröintipyyntöjä ja helpottaisi muuta viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Esitysluonnoksessa on laajasti havainnollistettu mahdollisen uudistuksen vaikutuksia erityisesti viranomaisasiointiin. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että henkilötunnuksen saaminen aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa vähentäisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ulkomaalaisten hyväksikäytön riskejä tarjoamalla vahvemman identiteetin ja tunnistautumismahdollisuuden Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa kuitenkin, että henkilötunnuksen ja sen omaavien henkilöiden hyväksikäyttöön liittyy myös riskejä ja rikollisen toiminnan mahdollisuuksia, joiden ehkäisemisestä olisi uudistuksen toteutuessa erityisesti huolehdittava. Esitysluonnoksessa tuodaan selkeästi esiin, että tosiasiallisesti keskeisin riskinhallintakeino olisi puuttua mahdollisuuksiin hyödyntää toisen henkilön identiteettiä väärinkäytösten välineenä eikä mahdollisuus henkilötunnuksen saamiseen sinänsä. Luonnoksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla ei kuitenkaan ole syytä olettaa olevan vaikutusta väestötietojärjestelmän asemaan, luotettavuuteen tai käytettävyyteen yhteiskunnan perusrekisterinä. Esitysluonnoksen mukaan muutokset johtaisivat myös siihen, että väestötietojärjestelmään rekisteröitäisiin nykyistä selvästi enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan pysyvästi muuta Suomeen tai joiden oleskelu Suomessa jää lyhytaikaiseksi. Luonnoksessa todetaan, että tällaisten henkilöiden tietoja ei kuitenkaan suomalaisessa yhteiskunnassa käytetä laajasti sen vuoksi, etteivät henkilöt toimi Suomessa. Näiden henkilöiden tietoja ei käytännössä juurikaan luovutettaisi väestö-tietojärjestelmästä, eikä heidän tietojensa päivittämättömyys olisi siten merkittävä ongelma väestötietojärjestelmän tietojen käyttäjille. Koska tiedot tosiasiallisesti jäisivät näin vain väestötietojärjestelmään, muutoksesta ei ole syytä olettaa aiheutuvan erityisiä ongelmia tai väärinkäytösriskejä. Esitysluonnoksessa mainitaan, että etärekisteröidyt VTJ-identiteetit pystytään erottamaan muista VTJ-identiteeteistä, kunnes henkilöt ovat käyneet tunnistautumassa viranomaisessa kasvokkain. On huomattava, että esitysluonnoksen mukaan tulevaisuudessa tarvetta henkilön kasvokkain tunnistamiseen myöhemmässäkään vaiheessa ei ehkä enää kehityksen myötä olisi, eikä henkilön tarvitsisi lainkaan asioida fyysisesti viranomaisen luona. Esityksen valmisteluvaiheessa tunnistettu tarve pystyä kaikessa toiminnassa erottamaan etärekisteröintiin perustuvat rekisteri-identiteetit kasvokkain tunnistetuista rekisteri-identiteeteistä saattaisikin esitysluonnoksen mukaan jäädä väliaikaiseksi. Etärekisteröintimenettelyssä ulkomaalainen voisi mobiilisovelluksella itsepalveluna saada tietonsa kirjattua väestötietojärjestelmään ja näin hankkia itselleen suomalaisen henkilötunnuksen. Mobiilisovellukset ovat kansainvälisesti jo melko laajassa käytössä, ja mahdollisuuden hyödyntäminen epäilemättä helpottaisi ja nopeuttaisi myös Suomen viranomaisten toimintaa. Edellytyksenä voisi pääsääntöisesti olla riittävän vahvan kansallisen asiakirjan sekä biometriikan ja kasvojentunnistuksen käyttäminen identifiointiin lähtömaassa henkilötietojen ja muiden asiakirjojen ohella.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle. Henkilötunnuksen rakennetta ehdotetaan muutettavaksi poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Maanmittauslaitos kannattaa esityksessä mainittuja tavoitteita siltä osin kuin ne tukevat yhteiskunnan digitaalisten palveluiden kehittämistä. Osittain uudistukset voivat aiheuttaa eri yksityisen sektorin ja julkisen hallinnon toimijoille lisä- tai muutoskustannuksia, joiden tarkkaa suuruutta on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Esityksen aiheuttamien kustannusten suhdetta siitä saataviin konkreettisiin hyötyihin eri toimijoille ei voi siten punnita. Lisäksi esityksen tavoitteissa ei edelleen oteta juurikaan kantaa muutosten suhteesta Suomi.fi –palveluihin.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen uudistaminen on välttämätöntä. Teknologiateollisuus kannattaa Valtiovarainministeriö ehdotuksen tavoitteita ja erityisesti työhönjohtavaa maahanmuuttoa helpottavaa ulkomaalaisten etärekisteröinnin mahdollistamista, sekä uutta yksilöintitunnusta, joka pitkällä tähtäimellä luo modernin ja joustavan teknologisen pohjan yhteiskunnan digitaalisen perusinfrastruktuurin kehittämiselle. Kiirehdimme etärekisteröinnin toteuttamista ja käyttöönottoa eri viranomaisten palveluissa. Teknisellä ja lainsäädännöllisellä käyttöönoton tuella tulee pyrkiä ennalta välttämään tilanne, että jotkut viranomaiset lykkäisivät etärekisteröinnin käyttöönottoa tai edellyttäisivät palveluissaan vahvistettua VTJ-identiteettiä vain varmuuden vuoksi ilman todellista tarvetta. Maahantulijoiden näkökulmasta eri viranomaisten tarjoamat palvelut ovat osa yhtä kokonaisuutta ja palveluilla on myös keskinäisiä riippuvuuksia, jolloin kokonaisuus toimii etänä ennen maahantuloa vain jos kaikki viranomaiset mahdollistavat palvelujensa käytön etärekisteröintiin pohjautuen.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidän nykyistä laajempaa mahdollisuutta tallentaa muiden kuin Suomen kansalaisten tietoja väestötietojärjestelmään ja laajempaa mahdollisuutta antaa heille henkilötunnus ja uusi yksilöintitunnus perusteltuna ja välttämättömänä. Uusi ehdotettu yksilöintitunnus on tervetullut uudistus. Olen henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista 1.6.2020 antamassani lausunnossa (OKV/268/21/2020) kannattanut siirtymistä sukupuolineutraaliin henkilön yksilöintitunnukseen joka ei sisällä syntymäaikaa tai muita henkilötietoja. Yksilöintitunnus toteuttaisi hyvin yleisen tietosuoja-asetuksen asettaman tiedon käsittelyn minimoinnin vaatimuksen ja mahdollistaisi tunnuksen käytön ilman, että tunnus itsessään antaa tunnusta käsittelevälle tietoja, joita käsittelyn kannalta ei muuten tarvita. Kantani tästä ei ole muuttunut. Samoin apulaisoikeuskansleri on lausunnossaan 22.4.2022 (OKV/873/21/2021) luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentin muuttamisesta korostanut tarvetta korvata henkilötunnus ensi tilassa ratkaisulla, jossa henkilötunnus tai sen korvaava muu tunnus ei anna mahdollisuutta päätellä henkilötunnuksen haltijan taustaa tai muita ylimääräisiä henkilötietoja. Pidän valitettavana, että esitetyn yksilöintitunnuksen käyttöön ei olla velvoittamassa tai ohjaamassa lainsäädännön keinoin. Pidän todennäköisenä, että ilman yksilöintitunnuksen käyttöön ohjaavaa sääntelyä yksilöintitunnuksia ei tosiasiassa tulla käyttämään ja henkilötunnus tulee edelleen olemaan pääsääntöinen tapa yksilöidä henkilö viranomaisasioinnissa ja kaupallisissa palveluissa.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ulosottolaitos pitää esityksen tavoitteita yleisellä tasolla kannatettavina.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Rikosseuraamuslaitoksella ei ole lausuttavaa esityksestä.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tapa muuttaa merkkiavaruutta niin, ettei henkilötunnuksen muoto muutu merkittävästi, on hyvä ja helpottaa muutosten toteuttamista tietojärjestelmissä. On oikein hyvä, että jatkossa varsinainen henkilötunnus voitaisiin luoda nopeammin pysyvänä ja luopua väliaikaisen henkilötunnuksen käytöstä. Myös uusi yksilöivä tunnus ja mahdollisuus henkilöiden etärekisteröintiin ovat kannatettavia ja hyödyllisiä muutoksia.
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • FiComin keskeiset viestit • Ehdotettujen uudistusten tavoitteet ovat ymmärrettäviä, mutta uusimuotoinen yksilöintitunnus ei ole tarpeellinen. • Uusi yksilöintitunnus voi selkeyttämisen sijaan aiheuttaa myös sekaannusta. • Tietoliikennealalle arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat alimitoitetut. FiCom pitää ehdotettuja toimenpiteitä hyvänä keskustelunavauksena, mutta uudistuksiin ryhdyttäessä tulee huomioida niiden vaikutukset julkisten ja yksityisten toimijoiden tietojärjestelmiin sekä uudistuksista aiheutuva työmäärä. Sukupuolisidonnaisuuden poistaminen ja henkilötunnusten jakelun laajentaminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta FiCom ei näe perusteita ehdotetun uusimuotoisen henkilötunnusjärjestelmän luomiselle.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Oikeusrekisterikeskus kiittää mahdollisuudesta lausua säädösehdotuksista.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • SOSTE kannattaa esitetyn uudistuksen keskeisiä tavoitteita eli henkilötunnuksen sukupuolineutraaliutta ja henkilötunnuksen myöntämistä nykyistä laajemmalle henkilöryhmälle. Nämä muutokset poistaisivat monia niistä ongelmista, joita niin sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kuin maahan esimerkiksi työhön, opiskelemaan tai turvapaikanhakuun tulevat ihmiset joutuvat kohtaamaan asioidessaan eri tahojen kanssa. Uudistuksen yhteydessä tulisi tarkastella myös mahdollisuutta henkilötunnuksen myöntämiseen kuolleena syntyneelle lapselle. Näin tieto kuolleena syntyneistä saataisiin väestörekisteriin ja osaksi lapsen vanhempien tietoja. Nykyisellään se ei ole mahdollista eikä lasta ”ole virallisesti ollut olemassa”, vaikka lapsen syntyminen luo oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen vanhemmille (vanhempainpäivärahat, hautausvelvollisuus). Lapsen henkilötunnuksen voisi kirjata samalla, kun sairaalassa muutoinkin kirjataan potilastietoja. Muutoksella ei olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia, mutta se helpottaisi myös esimerkiksi terveyspalvelujen toimintaa, kun vanhemmuus ja lapsen kuolema näkyisi suoraan henkilön rekisteritiedoista.
      • Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry. pitää esityksen tavoitteita tarpeellisina ja sinällään kannatettavina.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotuksessa esitetään henkilötunnusjärjestelmän uudistamisen keskeisimmiksi tavoitteiksi nykyistä laajempi henkilötunnusten myöntäminen ulkomaalaisille, sähköisen etärekisteröinnin mahdollistaminen väestötietojärjestelmään, väestötietojärjestelmän identiteetinhallinnan kehittäminen, edellytysten luominen uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle sekä henkilötunnuksen rakenteen muuttaminen poistamalla siitä tieto henkilön sukupuolesta. Amnesty kannattaa henkilötunnusjärjestelmän uudistamiselle esitettyjä tavoitteita ja pitää niiden toteuttamista tärkeinä askelina yksityisyyden suojaa, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolen moninaisuutta koskevien ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Tarve henkilötunnusjärjestelmän uudistamiselle on ilmeinen, jotta Suomi voi täyttää kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti sille asetetut perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet yksityisyyden suojasta . Kokonaisuudessaan nyt ehdotetut uudistukset ovat rajatumpia kuin mitä Valtiovarainministeriön (VM) aiempi henkilötunnuksen uudistamista pohtinut työryhmä esitti loppuraportissaan . Rajausta on perusteltu ennen kaikkea kustannussyillä. Amnestyn näkemyksen mukaan nyt lausuntokierroksella olevan ehdotuksen myönteiset vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle ovat VM:n edeltävän työryhmän loppuraportin ehdotuksia vähäisempiä ja kokonaisuudessaan riittämättömiä. Ihmisoikeuksien turvaamiseksi Amnesty kehottaa Suomea jatkossakin kehittämään henkilötunnusjärjestelmää suuntaan, jossa tunnus muodostuisi nykyisen rakenteen sijaan sattumanvaraisesta numerosarjasta. Sukupuolen moninaisuuteen liittyvien ihmisoikeuksien toteutuminen on varmistettava myös kaikissa osauudistuksissa siihen asti, kunnes henkilötunnusten rakenne uudistuu kokonaisvaltaisesti. Tässä lausunnossa Amnesty tarkastelee ehdotuksia erityisesti transihmisten sekä ulkomaalaisten ihmisoikeuksiin keskittyvän työn näkökulmista.
      • Tohmajärven kunta
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tohmajärven kunnanhallitus antaa seuraavan lausunnon henkilötunnusjärjestelmän uudistamisesta: Kunnanhallitus toteaa, että uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja uudistuksella on toteutuessaan monia hyötyjä. Uudistuksessa tulee huomioida uudistuksen vaikutukset oman organisaation toimintaa koskien. Omassa toiminnassa huomioitavia asioita ovat eri tietojärjestelmien toimivuus, henkilöstön informointi ja oikeiden toimintatapojen huomioiminen. Kunnanhallitus kiinnitti huomiota henkilötunnusjärjestelmän uudistamisen ehdotuksessa siihen, että onko uudistuksen toteutuessa käytössä rinnakkain monta yksilöintitunnusta, mikä lisäisi epäselvyyttä sitä mitä tunnusta käytetään, vai käytetäänkö molempia. On tärkeää, että tunnukset ja henkilötiedot ovat ajan tasalla.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tasa-arvovaltuutettu vastaa saamaansa lausuntopyyntöön toimivaltansa mukaisesti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasa-arvolaki) tarkoituksena on estää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Säännökset sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvasta syrjinnästä ovat tasa-arvolaissa erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kuten transihmisten ja intersukupuolisten suojelemiseksi syrjinnältä. Tasa-arvolain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvolain 6 c §:n mukaan viranomaisten tulee lisäksi ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tasa-arvovaltuutettu kannattaa ehdotusta muuttaa henkilötunnuksen rakenne sukupuolineutraaliksi.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esitetyt muutokset henkilötunnuksen myöntämiseen ja tunnuksen muotoon ovat kannatettavia ja oikean suuntaisia. Henkilötunnusta koskevan lainsäädännön muutoksen yhteydessä olisi kuitenkin ollut mahdollista säätää henkilötunnuksen myöntäminen myös kohtuun kuolleen sekä myöhäisen raskauden keskeytyksen jälkeen syntyneelle lapselle (rv 22 jälkeen tai lapsen paino yli 500 g). Henkilötunnuksen myöntäminen näille lapsille mahdollistaisi lapsen nimeämisen sekä sen, että lapsi näkyy väestörekisterissä vanhempiensa tiedoissa samoilla ehdoilla kuin elävänä syntyneet lapset. Nykytilassa lapsen nimeä ei voida rekisteröidä väestörekisteriin, sillä lapsesta ei kirjoiteta syntymätodistusta, eikä hän saa henkilötunnusta. Tästä huolimatta lapsen syntyminen luo oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen vanhemmille. Kuolleena syntyneen lapsen vanhemmilla on sairausvakuutuslain mukaan oikeus vanhempainpäivärahoihin, mikäli raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli 22 viikkoa. Vanhemmilla on myös velvollisuus haudata tai tuhkata kuolleena syntynyt lapsensa. Lapsen henkilötunnuksen voisi kirjata samalla, kun sairaalassa muutoinkin kirjataan potilastietoja. Muutoksella ei olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia, mutta se helpottaisi terveyspalvelujen toimintaa etenkin isien ja muiden ei-synnyttävien vanhempien osalta, kun vanhemmuus ja lapsen kuolema näkyisi suoraan henkilön rekisteritiedoista. Nykytilanteessa kuolleen lapsen vanhemmat ovat virallisissa tiedoissa lapsettomia. Tämä on monelle myös inhimillisesti raskas asia. Ehdotettu muutos lainsäädäntöön kuolleena syntyneen lapsen osalta Nykyinen lainsäädäntö Väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (128/2010), 32 §:n mukaan terveydenhuollon toimintayksikön, jossa synnytys on tapahtunut, on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta väestötietojärjestelmään. Väestötietolain (661/2009) 24 § 1 mom 3-kohdan mukaan rekisterinpitäjällä on oikeus saada tieto äidiltä tai siltä, jonka hoidossa lapsi on, tieto elävänä syntyneestä lapsesta, jos tietoa lapsen syntymästä ei ole toimitettu terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle. Muutosehdotus Asetuksen 32§:ää sekä väestötietolain 24 § i momenttia on muutettava siten, että ilmoitus lapsen syntymästä on tehtävä myös lapsesta, joka on syntynyt kuolleena raskausviikosta 22 eteenpäin. Lapsen synnyin- ja kuolinpäiväksi merkittäisiin sama päivä, ja muutoin prosessi toimisi samoin kuin elävänä syntyneen, mutta heti syntymän jälkeen kuolleen lapsen kohdalla.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esityksen tavoitteet on kuvattu selkeästi, ja ne ovat lähtökohtaisesti kannatettavia ja perusteltuja. Esityksestä tulisi uuden yksilöintitunnuksen osalta saada selkeämpi ja kattavampi kuva tunnuksen vapaaehtoisen käyttöönoton vaikutuksista, kustannuksista ja hyödyistä. Mikäli pidemmän aikavälin tavoitteena on korvata henkilötunnus yksilöintitunnuksella, tulisi esityksessä olla arvio tämän pidemmän aikavälin tavoitetilan vaikutuksista, kustannuksista ja hyödyistä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa nykymuotoisen henkilötunnuksen kokonaan korvaaminen ei ole lainkaan perusteltua, kuten THL:n aiemmissa lausunnoissa (5.9.2019, 20.11.2019, 26.5.2020, 14.1.2021) on asiaa esille nostettu. Yksilöintitunnuksen rinnakkainen hallinnointi henkilötunnuksen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla merkitsisi kustannuksia ja järjestelmämuutostarpeita sekä tiedon eheyden varmistamista. Henkilötunnus on keskeisin asiakas- ja potilastiedot kansalaiseen linkittävä tunniste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tunnistetta on pitkän ajan kuluessa käytetty sekä paperi- että sähköisissä järjestelmissä tietojen linkittämiseen ja löytämiseen, käyttäjäorganisaatioita on erittäin suuri määrä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja kaikissa tietoa käsittelevissä järjestelmissä muutosten yhtäaikainen tekeminen tai vanhojen ja uusien tunnusten välisten vastaavuuksien hallinta ei ole mahdollista. Yksilöintitunnukseen liittyvien ratkaisujen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi vaatimaan vuosikausien työn; rinnakkaisten tunnusten hallinnan edellyttämiä järjestelmäkehitystoimenpiteitä toimialan toimijoilta ja tietojärjestelmiltä ei ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista edellyttää ikään kuin pelkästään "kokeilemisen" vuoksi. Henkilötunnuksia on rajallinen määrä päivä- ja vuosikohtaisesti. Kriittisiä päiviä ovat 1900-luvulla esimerkiksi 1.1.90, 1.1.86 ja 1.1.94. Kriittisillä päivillä on edelleen muutamia kymmeniä vapaita tunnuksia. Syy, miksi tietyiltä päiviltä tunnukset ovat loppumassa johtuu siitä, että mikäli Suomeen muuttava ei tiedä tarkkaa syntymäpäivää, annetaan hänelle syntymäajaksi 1.1. Tämä on ollut nykyinen ohjeistus, mutta voisiko syntymäajaksi kenties antaa myös 2.1 tai 1.2? Ehdotuksen mukaisesti henkilötunnuksen välimerkkejä lisätään ja henkilötunnus on vain kokonaisena merkkijonona yksikäsitteinen. Nykyiset tietojärjestelmät tunnistavat vain nykyisin käytössä olevat välimerkit (+,- ja A), joten tietojärjestelmiä on muutettava tunnistamaan uudet välimerkit (B,C,D ...Y,X jne.). Mikäli uusia välimerkkejä käytetään jo vuoden 2023 alusta lähtien, voi joidenkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan käytössä olevien tietojärjestelmien osalta tulla mittavia ongelmia. Näistä kuvauksista ei selviä, minkä vuoksi myös tämän muutoksen pitäisi tulla voimaan alle 10 kuukauden kuluttua. Uudistuksen eri osa-alueiden voimaantuloa tulisi miettiä hyvin tarkasti erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan valtakunnallisen ohjauksen näkökulmasta. Esitetty alle vuoden valmisteluaika sellaisissa kohteissa, joilla on välitöntä vaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kentälle, on täysin riittämätön. Näennäisesti "pieni merkkimuutos" voi käytännössä tarkoittaa hyvinkin laajoja esimerkiksi arkkitehtuuri, ohjelmointirajapinta ja toiminnallisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden mahdollisista muutostarpeista puhumattakaan. Kokonaisuuteen liittyy myös toimintamallien määrittelyjä, esimerkiksi tilanteeseen, jossa uusilla välimerkeillä varustettuja henkilötunnuksia on jo annettu, mutta asiakas- ja potilastietojärjestelmissä ei ole vielä kyvykkyyttä niiden käsittelyyn. Käytännössä tällaisessa tilanteessa ainoa tunnistettu vaihtoehto on ohjeistaa käyttämään tilapäistä yksilöintitunnusta. Verkostoituneilla toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa päätös käyttöönotosta ei ole pelkästään organisaatiokohtainen. On vältettävä yhteentoimivuuteen ja tietojen eheyteen liittyvät riskit, joita voisi syntyä siitä, että yksi organisaatio ottaa tunnuksen käyttöön niin, että sillä olisi vaikutuksia myös muihin organisaatioihin tai toimialalla laajemmin. Mikäli tunnisteita muutetaan tai rinnakkaisia tunnisteita toteutetaan, on päätettävä erikseen muutosten mahdollisesta toteuttamisesta ja toteutusaikataulusta esimerkiksi kansallisesti yhteisessä toimialakohtaisessa infrastruktuurissa, kuten Kanta-palveluissa tai organisaatioiden tai järjestelmien välisessä tiedonvälityksessä.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Liikennevakuutuskeskus (LVK) kannattaa henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumista ja henkilötunnusten riittävyyden parantamista uusia välimerkkejä hyödyntämällä. Muutokset tulevat aiheuttamaan myös vakuutussektorilla laajoja tietojärjestelmämuutoksia, minkä vuoksi muutoksille on varattava riittävä siirtymäaika. Finanssiala Ry:n tavoin LVK katsoo, että muutosten käyttöönottoa tulisi lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella. LVK pitää esitystä nykyisen henkilötunnuksen rinnalle otettavasta uudesta yksilöintitunnuksesta perustelemattomana ottaen huomioon vähäiseksi arvioidut hyödyt ja uudistuksesta aiheutuvat massiiviset kustannukset. Asiaa aiemmin selvittäneen työryhmän jälkeen tehtyä päätöstä jatkaa muutosten valmistelua rajatummin ja kohdennetummin (henkilötunnuksen kokonaisuudistuksen sijaan) voidaan edelleen pitää validina. Uutta yksilöintitunnusta koskevat vaikutusarvioinnit ovat puutteelliset ja hyödyt kyseenalaiset ottaen huomioon muun muassa käyttöönoton vapaaehtoisuus ja rinnakkaisuus nykyisen hetun kanssa.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Numeroiden riittävyyden takaaminen on välttämätöntä Sukupuolitiedon häivyttäminen on ongelmallista terveydenhuollon laboratoriotoiminnan kannalta ja tulee olennaisesti vaikeuttamaan potilaiden tutkimista ja hoitoa sekä vaatimaan mittavia muutoksia terveydenhuollon tietojärjestelmiin
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina, mutta kiinnittää huomiota mahdollisten tietojärjestelmämuutosten tarpeisiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. On tarkoituksenmukaista, että henkilötunnus pysyy teknisesti rakenteeltaan mahdollisimman nykyisen kaltaisena, ja että henkilötunnuksen muuttamiskynnystä ei madallettaisi. Esitysluonnoksen tietosuojaa koskevat tavoitteet ovat hyviä, mutta käytännön positiiviset vaikutukset näyttäisivät hallituksen esitysluonnoksen arvioidenkin mukaan valitettavasti jäävän pieniksi. Helsingin kaupunki toteaa, että muutoksista mahdollisesti aiheutuvat kustannukset tietojärjestelmien päivitysten osalta on korvattava täysimääräisesti.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotetuista tavoitteista tavoitteet 1 – 3 ovat kannatettavia (henkilötunnuksen saajien piirin laajentaminen, sujuvan asioinnin varmistaminen kehittämällä rekisteröintimenettelyjä ja digitaalisen toimintaympäristön kehittämisedellytysten varmistaminen). Tavoitteet 4 – 5 sen sijaan herättävät kysymyksiä (sukupuolineutraalit henkilötunnukset ja erityisesti yksilöintitunnuksen käyttöönotto henkilötunnuksen rinnalle).
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • • Finanssiala ry:n mielestä ehdotuksessa omaksuttu tapa henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumiseksi nykyisen henkilötunnuksen sukupuolipäättelystä luopumalla on sellaisenaan kannatettava ja kustannustehokas. • Uuden yksilöintitunnuksen osalta valtavat kustannukset ja ongelmat henkilötunnuksen lopullisesta korvaamisesta ohitetaan esityksessä esittämällä yksilöintitunnusta vain nykyisen henkilötunnuksen rinnalla käytettäväksi. Kustannus-hyöty -analyysi lopullisen käyttöönoton osalta jää näin ollen tekemättä. Tunnusten rinnakkaiskäytön hyödyt jäävät varsin ohuiksi. On olemassa riski, että yksilöintitunnuksen käyttöön liu’utaan täysin hallitsemattomasti, mikäli esim. verohallinto päättää ottaa sen käyttöönsä tiedonvälityksen avaimena. Uuden yksilöintitunnuksen luomiselle ei mielestämme ole tässä vaiheessa riittäviä perusteluita eikä sitä tule tehdä ennen kuin lopullisen käyttöönoton kustannukset ja hyödyt on perinpohjaisesti arvioitu. • Kaipaisimmekin perusteellista keskustelua siitä, minkä vuoksi Suomessa henkilötunnuksen tietosisältöön liittyvät tulkinnat sekä ikätiedon näkymisen että henkilötunnuksen osoittaman syntymäpäivän oikeellisuuden osalta ovat muodostumassa niin tiukoiksi, että niiden takia joudutaan tekemään suuria investointeja, joilta lainsäädännöltään ja kulttuuriltaan hyvin saman kaltaisessa naapurimaassa on säästytty pragmaattisten tulkintojen ja ratkaisujen avulla. • Hanke on aiemmin esittänyt uusien välimerkkien lisäämistä nykyisiin henkilötunnuksiin niiden riittävyyden takaamiseksi. Jotta henkilötunnuksia hyödyntävät organisaatiot ehtisivät toteuttaa uusien välimerkkien käsittelyn tietojärjestelmissään ennen kuin uusilla välimerkeillä varustettuja tunnuksia aletaan laajemmin jaella, tulisi etärekisteröinnin ja muunkin henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella. Esityksen yhtenä tavoitteena on luoda väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle kokonaan henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus. Esityksen mukaan uusi yksilöintitunnus mahdollistaisi henkilöiden yksilöinnin yhteiskunnassa nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Esityksen sivulla 1 todetaan aiemman työryhmän osalta seuraavasti: ”Saatujen lausuntojen ja valtiovarainministeriössä virkamiestyönä tehdyn jatkotyön perusteella työryhmän ehdotusta (uusimuotoisesta henkilötunnuksesta) sellaisenaan ei voitu pitää toteuttamiskelpoisena. Lausuntopalautteen pohjalta henkilötunnusjärjestelmän uudistamista jatkettiin hankkeen toisessa vaiheessa valmistellen kohdennetumpia ja rajatumpia muutoksia, joissa henkilötunnuksen nykyinen muoto säilytettäisiin.” Käsittääksemme tilanne ei ole edellä kuvatusta hankkeen kuluessa muuttunut. Hankkeen elokuussa suorittaman vaikutusarviokyselyn vastauksista käy myös ilmi, että iso osa vastaajista ei edelleenkään näe uusimuotoisen yksilöintitunnuksen käyttöönotossa hyötyjä. Tietosuojan parantaminen on tärkeä ja kannatettava tavoite, mutta mielestämme tulisi miettiä, voitaisiinko sitä parantaa muilla, vähemmän kustannuksia aiheuttavilla keinoilla. Toisella puolella vaakakupissa ovat erittäin suuret – Finanssiala ry:n arvion mukaan koko yhteiskunnan tasolla miljardiluokan – kustannukset ja henkilötunnuksen korvaavan tunnisteen käyttöönoton käytännön vaikeudet. Hankkeessa nyt toteutettavat muutokset nykyisen henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuuden poistamiseksi ja riittävyyden takaamiseksi myös tuottavat kustannuksia, joten lopullinen hintalappu lopputulemasta nousisi vielä alun perin arvioitua korkeammaksi. Vaikutustenarviointi uuden yksilöintitunnuksen osalta on esityksessä tehty pelkästään tunnuksen vapaaehtoisen käyttöönoton kustannuksista. Uuden yksilöintitunnuksen henkilötunnuksen korvaavan käyttöönoton haasteita tai kustannuksia ei esityksessä käsitellä. Toisaalta henkilötunnuksen vaihtamisen helpottamista koskevassa muistiossa on ansiokkaasti kuvattu niitä haittoja, vaikeuksia ja kustannuksia, joita organisaatioille ja henkilölle itselleen aiheutuisi siitä, että henkilötunnuksia vaihdettaisiin useammille henkilöille kuin nyt. Näiden painavien syiden takia on päädytty siihen, että yksittäisten henkilötunnusten vaihtamista ei tule lainsäädännöllä helpottaa. Yhteenvetona siitä, miksi henkilötunnuksen vaihtamista nykyistä laajemmin ei tule mahdollistaa, todetaan: ”Henkilötunnusten muuttamisen alentamiskynnyksen madaltamisen vaikutuksia ei ole voitu arvioida kattavasti. Kaikki vaikutukset eivät ole ennakoitavissa ja ne voivat olla arvaamattoman suuret. Henkilötunnusta käytetään yksilöintiin lähes kaikissa yhteiskunnan eri toiminnoissa ja palveluissa. Henkilötunnusjärjestelmän periaatteena on tunnuksen ainutkertaisuus ja muuttumattomuus ja sen varaan myös lähes kaikki nykyiset järjestelmät on rakennettu.” Muistiossa esiin tuodut syyt epäilemättä pätevät myös tilanteeseen, jossa kaikkien rekisteröityjen henkilöiden henkilötunnukset vaihdettaisiin toisiin – ja volyymin kasvaessa vaihtamisen aiheuttamat vaikeudet todennäköisesti moninkertaistuvat. Esitys lähtee siitä, että uusimuotoinen yksilöintitunnus tuotaisiin tässä vaiheessa väestötietojärjestelmän sisäiseen käyttöön ja että halukkaat organisaatiot voisivat halutessaan käyttää sitä yksilöivänä tunnisteena. Tunniste ei tulisi henkilöiden itsensä tietoon eikä käyttöön. Esityksessä uusimuotoisen tunnuksen hyödyt kuitenkin nojaavat vahvasti siihen, että se olisi otettu käyttöön henkilötunnuksen korvaavana ensisijaisena tunnisteena. Jää siis epäselväksi, mikä on se välitön hyöty tai välttämätön tarve, johon uutta yksilöintitunnusta tällä hetkellä tarvitaan. Hankkeen kuluessa on useaan otteeseen esitetty epäilyksiä rinnakkaiskäytön toimivuudesta organisaatioiden välisessä tietojen vaihdossa. Finanssialalla ei myöskään nähdä, että yksilöintitunnuksen pakolliselle käyttöönotolle annettava pitkälle tulevaisuuteenkaan ulottuva käyttöönottoaikataulu olennaisesti vähentäisi käyttöönoton kustannuksia tai ongelmia. On myös olemassa riski, että yksilöintitunnuksen käyttöön liu’utaan täysin hallitsemattomasti, mikäli esim. verohallinto päättää ottaa sen käyttöönsä tiedonvälityksen avaimena.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Akava pitää henkilötunnuksen uudistamista erittäin tärkeänä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä vähemmistöjen perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Se esittää samalla huolensa uudistuksesta yhteiskunnalle ja siihen sisältyville eri organisaatioille koituvia kustannuksia kohtaan. Kaikilla henkilötunnuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla on laajoja vaikutuksia erilaisiin tietojärjestelmiin ja niiden kustannusvaikutukset ovat merkittäviä.
      • Helsingin hovioikeus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • HELSINGIN HOVIOIKEUS 18.2.2022 Viite: Lausuntopyyntö, diaarinumero VN/25041/2020 Asia: Helsingin hovioikeuden lausunto henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevaan luonnokseen hallituksen esitykseksi Hovioikeus lausuu valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön seuraavan. Yleiset huomiot esityksen tavoitteista Hovioikeus ei ota kantaa esityksen yleisiin tavoitteisiin. Hovioikeus keskittyy lausunnossaan sen omaan toimintaan liittyviin esityksen yksityiskohtiin.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää esityksen tavoitteita kannatettavina.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tavoite sujuvoittaa Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan sekä helpottaa henkilön yksilöintiä ja vähentää keinotunnusten ja kaksinkertaisen rekisteröinnin määrää on kannatettava. Tavoitteet on kuitenkin saavutettavissa myös rajatummalla muutoksella ilman uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ilmoitan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin pyynnöstä, että hän ei anna asiassa lausuntoa. Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Tavoite aikaistaa Suomeen muussa kuin turismitarkoituksessa saapuvien ulkomaalaisten yksilöintitunnusten antamista on kannatettava, ja vähentää tämän henkilöryhmän sotepalveluiden toteutuksen haasteita. Tämän tavoitteen toteutus ei kuitenkaan edellyttäne henkilötunnistejärjestelmän uusimista kokonaan. Tavoite parantaa identiteetin hallintaa on kannatettava, mutta esitys sisältää hyvin vähän elementtejä tavoitteen saavuttamiseksi. Esityshän ei sisällä uusia identiteetin hallintaa lisääviä väestötietojärjestelmässä ylläpidettäviä tietoja paitsi lähdetiedon, joka tulee tarpeelliseksi nimenomaan etärekisteröinnin toteuttamisen takia. Muut lisäykset ovat tietoja, jotka ovat nyt automaattisesti pääteltävissä nykyisestä henkilötunnisteesta. Tavoite mahdollistaa rinnakkainen yksilöintitunnisteen käyttö tilanteissa, joissa tarvitaan vain henkilön yksilöinti, on kannatettava. Tavoitteista puuttuu ikäneutraliteetti, joka kuitenkin olisi hyvin merkittävä lisä nykytilanteeseen, jossa ikääntyneiden asema työmarkkinoilla on haasteellinen. Esitykseen sisältyvää arviota, että rinnakkainen yksilöintitunniste ei juurikaan olisi manuaalisesti käsiteltävä tunniste, pidämme kyseenalaisena. Perusteluja, miksei henkilö haluaisi jatkossa ilmoittaa tätä toista tunnistetta vastaavissa tilanteissa, joissa nyt ilmoitetaan henkilötunnus suullisesti tai itse kirjoittamalla, on vaikea löytää. Esitys ei sisällä elementtejä, jotka käytännössä mahdollistaisivat vaihtoehtoisen tunnisteen käsittelyn eri palveluissa. Tavoitetta mahdollistaa keskitetty identiteetin hallinta pidämme keinona emmekä tavoitteena. Tavoitteeksi tulisikin nostaa keskitetyn identiteetin hallinnan sijasta kyky tarvittaessa kytkeä saman yksilön tiedot eri henkilörekistereissä ja niiden välillä. Eri rekistereissä ja asiakkuuksissa tarvitaan myös jatkossa yhden entiteetin sisäisiä yksilöintitunnuksia, jotka ilmaisevat juuri tuon palvelun tai asioinnin asiakkuuden. Tämä esitys ei näytä tuottavan rekistereiden tietojen yhdistämisen kyvykkyyden mahdollistajia. Uusi julkinen yksilöintitunniste voisi tuottaa kyvyn yksilöidä henkilö ilman sukupuolta ja syntymäaikaa, mutta rekistereiden tietojen yhdistämiseksi tarvittaisiin keskitetty palvelu, joka kykenee eri rekisteröintitarkoituksissa luotujen yksilöintitunnusten säilyttämiseen ja asianmukaisen jakamisen hallinnointiin. Käsittääksemme uusi julkinen yksilöintitunnus ei mainitussa hallintapalvelussa voisi olla julkinen vaan rekisterin sisäinen yksilön id.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kokonaisuutena esityksen tavoitteet ovat erinomaiset.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa otsikkoa koskevassa asiassa. Lausuntoa pyydetään i) luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta, ii) henkilötunnuksen käyttöä koskevasta informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmasta sekä iii) henkilötunnuksen vaihtamista koskevasta arviomuistiosta. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi muutettaisiin väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötieto¬¬viraston varmennepalveluista annettua lakia (jäljempänä VTJ-laki), tietosuojalakia, henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia sekä henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Esitysluonnoksen tavoitteena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin, mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen väestötietojärjestelmään, kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa sekä luomalla edellytykset kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle. Henkilötunnuksen käyttöön liittyvässä informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmassa esitellään työryhmän toimenpidesuosituksia, joilla ehkäistäisiin identiteettivarkauksia ja henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Henkilötunnuksen vaihtamista koskevan arviomuistiossa selvitetään ja esitetään johtopäätöksiä siitä, tulisiko henkilötunnuksen vaihtamisen kynnystä madaltaa henkilötunnuksen tunnistuskäytön ja identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi. Oikeusministeriö lausuu henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevista säädös- ja muista ehdotuksista seuraavaa:
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa ja toteaa kantanaan seuraavaa. Kaupan liitolla on ollut edustaja henkilötunnuksen uudistamishankkeen johtoryhmässä, minkä vuoksi liitolla on ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä nyt esitetyistä lainsäädännöllisistä ja muista toimenpiteistä jo HE-luonnoksen valmisteluvaiheessa. On itsestään selvää, että henkilötunnusten riittävyydestä on huolehdittava tavalla tai toisella. Henkilötunnuksen myöntämisperusteiden helpottaminen, sähköinen etärekisteröinti ja sukupuolineutraali henkilötunnus perustuvat myös pääosin kannatettaville tavoitteille, mm. koska ne voivat edesauttaa ulkomaisen työvoiman rekrytointia ja vähentää syrjintää. Sen sijaan uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton hyödyistä ei ole esitetty sellaista näyttöä tai arviota, että sen tarve olisi yritysten näkökulmasta perusteltu. Vaikka ainakin tässä vaiheessa yritykset voivat välttää yksilöintitunnuksen käyttöönottoon liittyvät kustannukset pitäytymällä nykymuotoisen henkilötunnuksen käytössä, ei hallituksen esityksessä poissuljeta sitä vaihtoehtoa, että yksilöintitunnus myöhemmin korvaisi henkilötunnuksen kokonaan. Yksilöintitunnus ei näkemyksemme mukaan olennaisesti paranna siihen kytketyn henkilön tietosuojaa, mikä on mainittu yhdeksi tavoitteeksi, vaikka esitysluonnoksessa kerrotuin perustein sen voidaan ajatella vastaavan paremmin tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin kansalliselle henkilönumerolle. Tunnus itsessään muodostaa henkilötiedon, mikä todetaan myös esitysluonnoksessa, vaikka samalla siitä ehdotetaan tehtävän julkinen nimen kaltainen tieto. Ainoa tieto henkilöstä, joka uusimuotoisella tunnuksella piilotettaisiin sukupuolitietoa koskevan uudistuksen jälkeen, on tämän syntymäaika, koska esimerkiksi maahanmuuttajataustan päättely henkilötunnuksen antamisajankohdan perusteella ei ole yksiselitteistä, vaan perustuu oletuksiin.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahasto pitää esityksen tavoitteita yleisesti kannatettavina.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • CGI Suomi Oy
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Yleisesti yhteiskunnassa on tarvetta työvoiman saatavuudelle ja liikkuvuudelle, ja uudistus omalta osaltaan helpottaa tätä. Kansainvälinen opiskelijavaihto ja työperäinen maahanmuutto helpottuvat muutoksen myötä. Toisaalta muutokseen varautuminen on tällä hetkellä hankalaa, koska ei tiedetä milloin muutosten pitäisi olla toteutettuna järjestelmiin. Siirtymäajan pituudella on suuri merkitys hankkeen onnistumiselle ja muutosten läpiviennille. Siirtymäajan tulee olla riittävän pitkä, jotta eri organisaatiot pääsevät mukaan ja tapahtuva muutos on kokonaisvaltainen. Järjestelmäekosysteemit ovat niin monimutkaisia ja laajoja, että muutosten huolellinen suunnittelu, toteutus ja testaus tulee viemään aikaa. Samanaikaisesti käynnissä on muita vaikuttavuudeltaan laajoja ja tosiaikaisia tapahtumia, muun muassa SOTE-muutokset on aikataulutettu vuoden 2023 alkuun samoin kuin finanssipuolella on paljon regulaatiosta aiheutuvia samanaikaisia muutostarpeita. Tarvitaan lisätietoa siitä, mihin etärekisteröinnillä myönnettävä henkilötunnus riittää ja mihin palveluihin se oikeuttaa. Asiakaskunnan kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve sille, että kaikkien organisaatioiden avoimessa käytössä on testiympäristö järjestelmämuutosten testaamiseen. On tarpeen, että uudistuksen vaatimia muutoksia pilotoidaan julkisella sektorilla, jotta saadaan kokonaiskuva siitä, miten laajasti uudistus vaikuttaa järjestelmämuutoksiin ja millaisia uusia vaatimuksia järjestelmiin muutoksen myötä kohdistuu. Lisäksi on tärkeää, että nämä kokemukset ja havainnot jaetaan eri toimijoiden saataville. Muutokseen siirtyminen ja määritellyn siirtymäajan noudattaminen olisi myös hyvä asettaa organisaatioita sitovaksi, jotta muutos saataisiin aidosti voimaan laajalla tasolla. Kokonaisuutena integraatiot huomioiden muutoksen hallitusta läpiviennistä ja koordinoinnista tulee mittava työkokonaisuus. Tämä tulee huomioida muutoksen siirtymäajan suhteen eli lain voimaantulosta on tarjottava riittävästi aikaa muutoksen läpivientiin.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Suomen Kuntaliitto ry, jäljempänä Kuntaliitto, kiittää mahdollisuudesta kommentoida henkilötunnuksen uudistamisen asiakokonaisuutta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että asiakokonaisuus ja sen mukanaan tuomat muutokset nostetaan esille kansallisella tasolla huomioiden kaikki asianosaiset. Täydentyvän julkisen hallinnon lainsäädännön tuomien velvoitteiden hallinta ja toimeenpano edellyttävät kokonaiskuvan ymmärtämistä käyttäjäorganisaatioitten toiminnan tasolla. Toimintaa ja tarvittavia toimintaympäristöjä toteutetaan ja tuetaan yhteistyössä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Yleisesti Kuntaliitto toteaa lausuttava olevien ehdotusten olevan tarpeellisia sähköisen asioinnin ja palveluiden edistämisen kannalta. Ehdotuksissa esitettyjen muutosten vaikutukset eri toimijoiden sekä toimialojen näkökulmista tulee huomioida uudistuksen edellyttämiä muutoksia suunniteltaessa ja niille edellytyksiä luotaessa. Uudistamisen tavoitteena on: • laajentaa henkilötunnuksen saajien piiriä • varmistaa - sujuva asiointi kaikille kehittämällä väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaa ja rekisteröintimenettelyjä - edellytykset digitaalisen toimintaympäristön kehittymiselle Suomessa • mahdollistaa sukupuolineutraali henkilötunnus • luoda edellytykset kokonaan uuden henkilötietoriippumattoman yksilöintitunnuksen käyttöönottamiseksi henkilötunnuksen rinnalle Henkilötunnuksen uudistamishankkeen tavoitteena edellä kuvattujen lisäksi on varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Riittävyysratkaisu - tietohuolto huomioiden - on tarkoitus toteuttaa erikseen väestötietojärjestelmästä annettua valtioneuvoston asetusta muuttamalla (erillinen lausuntokierros keväällä 2021). • henkilötunnuksen välimerkkimuutos toteutetaan 1.1.2023 alkaen sitä mukaan kuin sen käyttö on välttämätöntä • kuntatoimijoilta saadun palautteen perusteella vaikutuksia ei ole vielä kovin hyvin sisäistetty toiminnan tasolla Lisäksi Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksen edellyttämien muutosten yhteydessä tunnistetaan sekä arvioidaan mahdolliset riippuvuudet muihin julkisessa hallinnossa käynnissä oleviin ja käynnistyviin kehityshankkeisiin - sujuvan asioinnin mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaisella tavalla muutosten samanaikaiseen toteuttamiseen uudistukseen suunnitellulla aikajänteellä. Tarvittavien muutosten tukiessa toisiaan asiointia ja palveluita toteutettaessa. Kuten, • eIDAS-palveluiden/-toiminnallisuuksien hyödyntämisen aikataulutus käyttäjäorganisaatioiden kannalta • työllisyyspalveluiden järjestäminen (TE-palvelut 2024 toimintaympäristö) • opetustoimiala - jatkuvan oppimisen digitalinen palvelukokonaisuus • hyvinvointialueet - tiedonantovelvoitteet, tiedonsaantioikeudet (tarvittavat yhteentoimivuus asiat; tarkoituksenmukainen muutosten toteuttaminen asetettuja tehtäviä ja niitä toteuttavia palveluita toteuttaessa) Osana lausunnon valmistelua Kuntaliitto järjesti kunnille ja muille kuntatoimijoille avoimen tilaisuuden 16.2.2022. Saadun palautteen pohjalta voidaan todeta, että kuntakenttä kokee uudistuksen tarpeelliseksi, mutta kalliiksi. Koska kustannukset aiheutuvat valtion asettamista velvoitteista, on tärkeää, että valtio myös osaltaan vastaa kustannusten korvaamisesta. Muutoksilla tulee olemaan käytännöllisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja toiminnallisia vaikutuksia - merkittävän osan kustannuksista kohdentuessa tietojärjestelmiin, toimintatapamuutoksiin ja koulutukseen. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kustannusten ja saavutettavien hyötyjen on oltava tasapainossa ja ymmärrettäviä käyttäjäorganisaatioissa. • Kuntaliitto korostaa, että kustannukset on pystyttävä arvioimaan kattavasti ja luotettavalla tavalla • kustannusten arviointiin ja seurantaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota, sekä arviota ja rahallista tukea on muutettava tarvittaessa alkuperäisestä • kustannuksia tulee pyrkiä hallitsemaan ja seuraamaan myös informaatio-ohjauksen suunnitelman keinoin - mitkä muutokset ovat välttämättömiä eli missä tilanteissa sukupuolitiedon käsittely on välttämätöntä Muutos tulee tehdä hallitusti huomioiden • tunnistetut käytettävyys- ja turvallisuustarpeet • digitaalisten palveluiden vaatimukset kansallisesti/ kansainvälisesti • ylimääräisten kustannusten välttäminen Tiedonhallintalain mukainen tavoite on yhdenmukaistaa, harmonisoida julkisen hallinnon toimintaympäristöjä tarvittavan tietojen vaihdon ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Hallittu muutos edellyttää kansallisen tason ohjausta ja hallintaa sekä seurantaa niin omistaja- kuin informaatio-ohjauksenkin tasoilla.
      • Atostek, eRA-palvelut
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut -vastuualue
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Tavoite kannatettava, mutta asia vaatii vielä selkeyttämistä mm. mitä vaikutuksia valtion muhin toimijoihin, kuin esityksessä ilmeneviin DVV, Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto. Miten suhtaudutaan järjestelmässä oleviin ja sinne kertyviin nykyisenmallisiin hetuihin, joista sukupuolitieto käy ilmi?
      • Ympäristöministeriö
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa esityksestä.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - sote-järjestelmissä tarvitaan sukupuolitieto, joten ei ole kannattavaa muuttaa hetua sukupuolineutraaliin muotoon - henkilötunnuksesta lasketaan myös ikä, joka on erittäin tärkeä tieto sote-alalla esim. lääkityksessä, fysiologisssa mittauksissa, laskutuksessa jne. - sote-järjestelmiin pitää tehdä koodimuutoksia, kun tulee uusia välimerkkejä hetuun käyttöön -> ajoissa kansalliset ohjeet - kun viralliset päätökset asiasta tehdään, tulee ajoissa toimittaa selkeät määritykset tietojärjestelmien toimittajille ja riittävät siirtymäajat sekä yksiselitteiset ohjeet käyttäjille ja järjestelmätoimittajille
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Hallituksen esityksessä ei ole huomioitu lääketieteellistä taudinmääritystä. Siirryttäessä kohti yhä digitaalisempia palveluja, pitäisi henkilöstä saatavien tietojen auttaa päätöksenteossa. Syntymäajasta voidaan laskea ikä, joka yhdessä sukupuolen kanssa määrittää laboratoriotutkimusten viitearvot. Jos uudistus ehdotetussa muodossaan toteutuu, tulee potilaan syntymäaika ja sukupuoli syötettää potilasrekisteriin erikseen henkilötunnuksen lisäksi, joten virhemahdollisuudet kasvavat. Parempi olisikin, että nämä tiedot kysellään väestötietojärjestelmästä, kun uusi potilastietue syntyy rekisteriin henkilötunnuksen avulla. Uudistettaessa henkilötunnusta, on hetun numeroiden riittävyyden takaaminen välttämätöntä. Muutoksen kustannusten arviointi on melko vaikeaa ennen kuin tiedetään varmasti lopullinen henkilötunnuksen muoto ja käyttötavat. Kustannuksia nostaa sekä laatujärjestelmien mukainen toiminta näin riskialttiissa muutoksessa, että yksilön tietosuojan vaatimukset. Tällaiset muutokset vaativat erityistä huolellisuutta muutoksien suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa, jotta potilaiden tutkimustilaukset, näytteenotto ja tutkimustuloksen kohdistuvat oikeille potilaille muutoksien jälkeen.
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 14.2.2022 §115
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Voimassa olevassa lainsäädännössä (Henkilökorttilaki, 25.8.2016/663) sekä aiemmalla säätelyllä on luotu tekniset edellytykset henkilön sähköiselle tunnistamiselle sekä sähköiselle asioinnille. Tämä säännöstö on hyvä pohja jatkokehitykselle. Esityksessä on monia positiivisia piirteitä kunnan tietojenkäsittelyn osalta. Erityisen kiitettävänä voidaan pitää ulkomaalaisen henkilön rekisteröinnin helpottamiseen tähtääviä esityksiä. Samoin tunnuksen muuttamisen sukupuolineutraaliksi on sinänsä kannatettava tavoite. Henkilötunnuksen käsittelyyn tietojärjestelmissä on esityksellä kustannuksia lisäävä vaikutus. Kustannus kohdistuu laajasti kuntien järjestelmiin. Jotta kustannusvaikutusta voitaisiin lieventää, ehdotamme, että muutokset voidaan tehdä 2-5 vuoden siirtymäajalla. Sen sijaan uuden yksilöintitunnuksen luominen ei vaikuta esitetyssä muodossa järkevältä. Sinänsä tarve sille on tunnistettu ja ehdotettua yksilöintitunnusta voisi käyttää laajemmin avaimena henkilötietojen haussa. Ongelma on yksilöintitunnuksen vapaaehtoisuus. Jotta sillä saataisiin haluttu vaikuttavuus tulisi henkilötunnusjärjestelmässä siirtää nykyiset henkilötunnukset ”salaiseksi” VTJ:hin ja käyttää yksilöintitunnusta vain hakuavaimena. Uudesta yksilöintitunnuksesta tuli tehdä pakollinen tieto. Tästä olisi tietojärjestelmäkehityksessä selviä etuja, jolloin järjestelmäkohtaisista ”henkilöId” tunnuksista voitaisiin luopua. On selvää, että henkilötunnusjärjestelmän muutoksista tulee kustannuksia niin julkiselle hallinnolle kuin kaupallisille toimijoille. Kustannusten ei silti tule antaa olla este tarpeellisille muutoksille, kuitenkin niin, että kustannusvaikutukset tulee voida jaksottaa useammalle vuodelle jolloin uudistuksessa tarvittavista voimavaroista ei tule suunnittelematonta niukkuutta.
      • Dahlbom Olof
        Päivitetty:
        27.2.2022
        • Yleiset arviot suunnitelmista ja esityksistä ja siihen liittyviä huomioita yleisella tasolla. Yleinen huomio on kustannusvaikutusten todellinen huomioiminen sekä käytännön tason vaikutukset eli muutoksen kustannusvaikutus on eri tasojen kautta miljardi luokkaa jos riittää.? Missään ei ole maininta miten resursoidaan niin että muutokset eivät lamaannuttaa koko yhteiskunta tai tuottaa yksityisille henkilöille onglemia eri muodoissa sekä mielettömiä kustannuksia. Alla vain muutamia esimerkkejä missä syntyy useita uusia kysymyksiä ja kansalaisille se tuottaa ongelmia lisää. Henkilötunnuksen muutos niin että se aina on sukupuoli neutraali on turhake ja se että poistettaisiin ikä - eli syntymä ajat on suorastaan katastrooffi jollei henkilökorttiin ja passiin erikseen merkitä synt aika . Jos se on tärkeä voidaan perustaa ns kolmas sukupuoli - eli neutraali listaus Silloin saadaan samalla 1/3 osa lisää tunnuksia eli aika lisä. Toiseksi - iän poistaminen on tunnistamisen takia ihmeellinen – koska se vaikeuttaa tunnistamista yleisellä tasolla , eli tukee vain rikollista toimintaa. Jos tämä poistetaan on kai poistuttava tästä maasta koska Suomi ei enää ole sen jälkeen turvallinen. Puistattava tunne. Lisäksi ihmettelen miksei ulkomaalaisten rekisteröimisessä on merkitty että tiedot säilytetään ainaisesti vaan päinvastoin niitä voidaan poistaa, siinä oli jopa mainittu joltain osin 5 v sääntöä matkustusasiakirjoista. Sekin asia antaa rikollisille etupelto. Aivan käsittämättömia esityksiä. Missään ei myöskään ole nyt mainittu kaksois kansalaisuuden merkinnöistä ja /tai niitten tulevaan merkitsemiseen niin että viranomaiset voi niitä koska vaan tarkistaa. Tästä tulee täydellinen rikollisten sumutus laki ja asetus systeemi ja kansallisen turvallisuuden takia syntyy ongelmia. +++ Näissä selvityksissä ei ole realistisia laskelmia kustannuksista. Jossain on mainintoja muutamasta miljoonasta mikä on aivan mahdotonta ja epärealistisiä lukemia. Jos pelkästään terveyden hoidon järjestelmien muutos maksaa toista miljardia niin tämäkin vaikuttaa siihen ja nostaa entisestään näitä kustannuksia. Tämä vain yksi esimerkki. Kaikki muutkin järjestelmät on pystyttävä selvittäämään ja tallentamaan jokaiselle kahdet eri identiteetit eri aikakausille esimerkiksi ja miten se hoidetaan ei ole missään mainittua. - pankkimaailmalle - yritysmaailmalle yleensä - viranomaisille - eli valtiolle - kansalaisille Esimerkkinä ongelmista voidaan jo ennakoivasti ymmärtää tämän hetken tilanne missä ei saa perunkirjoituksia hoidettu kun noin 6 kuukauden jälkeen koska ei ole järjestetty tiedot ajan tasalle - jolloin syntyy kaikille osapuolille valtavia taloudellisia ongelmia ja menetyksiä. Kun esimerkiksi ei voi saada kiinteistöjä hoidettu koska ei voida tehdä päätöksiä ilman selviä omistussuhteita jolloin esimerkiksi talvella kiinteistö ilman lämmitystä koska ei ole kukaan hoitamassa laskujen maksut asunto menee asuin kelvottomaksi – tai vastaavaa kun vesijohdot jäätyy ja lämmitys-järjestelmät menee vika asentoon jne jne . Tästä on jo esimerkkejä kun ei voida saada henkilötietojen keräilyn vuoksi perunkirjoituksiakaan tehty ja tämä olisi uusi ongelma siinäkin asiassa. Kuka maksaa kustannukset jotka aiheutuvat viranomaisten hitaasta toiminnasta ? Tämä vain esimerkkinä miten huonosti asiat on hoidettu valtion viranomaiskäsittelyssä henkilötietojen suhteen ja kun tällainen mullistava muutos tehdään siitä tulee täys katastrooffi. Nytkin pelkästään henkilökortin hankinnasta / uusimisesta koituu ihmisille monien satojen eurojen kustannuksia ja tilanne ei ainakaan muuttuis paremmaksi tai helpommaksi uudistuksen kautta vaan päinvastoin - koska jokainen on pidettävä itse vanhat ja uudet tiedot hallussa ja tieto milloin muutettu ja jopa hankkia - tallentaa jonnekin terveystiedot jotta ne eivät hukkuisi muutosen allkokossa. Se ei ole vain valtion perimä maksu siitä vaan – valokuvaus - hankinta matkat. eli: 1 valokuvalle taksilla tai vastaavalla jopa sadan kilometrin päähän syrjäseudulla eteläsuomessa riittäänee muutam akymmen kilometri mutta on kuitenkin sadoissa euroissa pelkästään kuvaus. 2. Käynti poliisiasemalla - nykyään on ongelma koska ei ole varma pääseekö sinne ilman ajanvarausta ja pelkästään soittaminen ja ajan varaaminen maksaa kymmeniä euroja… ja sitten vielä taas taksi kulut sadoissa euroissa. Poliisiasemat ovat jo nyt niinharvassa että matkat sen kuin vain pitenevät. 3. Nouto jostain pisteestä joka todennäköistä on kuitenkin nyky tavalla se lähin mutta sekin voi maksaa hvyinkin taksimatkana melkoisesti. Miksi puhun taksista – koska julkinen liikenne on Suomessa ajettu nollaan - pääkaupunkiseudulla ja suurempien kaupunkien keskusten läheisyydessä on jonkin asteista julkista liikennettä . Tuntuu kun muutos tehdään vain muutoksen takia – ja maksaa todennäköisesti satoja miljoonia euroja etteikö voisi sanoa miljardi luokkaa… Tämä ei myöskään auta Sote uudistuksen jälki hoitoon kun pitää koko ajan olla ns kaksilla identiteetillä liikkeellä kun selvittää henkilön terveys tietoja ja toimintoja. Mitä tämä maksaa.? Jää sellainen tunne että tästä ei ole minkäänlaista hyötyä päinvastoin vain kustannuksia ja lopputuloksena se ettei tunnuksia voi käyttää kukaan muu kun viranomainen . Eli jos normaali kadun tallaaja haluaa esimerkiksi asunnon tai kiinteistö kaupan yhteydessä tarkistaa ostajan tai myyjän henkilöllisyyttä se on täysin mahdotonta. Tai autokauppa on pian mahdotonta tehdä, koska ei voi luottaa yritykseen tai ostaja myyjä on aivan ns sumuverhon alla. Ilman joitain ihmeellisiä tunnistusohjelmia se ei onnistu ja tavallinen kansalainen ei voi niitä saada koska jos niin - rikolliset osaavat kyllä silloin muunnella mitä vaan. Tämä oli vain yksi esimerkki . Toinen esimerkki: Kun tulet täysi ikäiseksi 18 v. – pankit vaatii että sinun on itse määriteltävä kaikki pankki tilien tunnukset ja käyttö oikeudet. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ? Nuori henkilö ei pysty hoitamaan omia asioitaan mitenkään koska hänen on hankittava uudet pankkitunnukset , korjattava kaikki tilitiedot aivan itsenäisesti ja kysymys on , pystyykö hän edes vastaamaan ja toimimaan kaikkiin hänelle esitettäviin kysymyksiin ja toimiin ilman jonkun asiantuntijan läsnä oloa.? Nyky maailmassa et pääsee pankkiin suorittamaan kyseessä olevia toimia ilman ajanvarausta – ja toiseksi et pysty toimimaan siellä ilman voimassa olevaa henkilökorttia tai passia . Toisin sanoen syntyy tilanteita missä esimerkiksi nuori 18 v jää kuukausiksi ilman mahdollisuutta toimia omissa asioissaan . Miksi näin A. Pitää päivittää henkilökortti tai passia ja se on kuten edellä kerroin jo monen mutkan takana B. Kun se on hoidettu on varattava aikaa pankissa että saa päivitetty tiedot ja pankkitunnukset kuntoon jotta voi hoitaa maksuja ja muutenkin toimia digitaalisessa maailmassa. C. Lisäksi on henkilökortin lisukkeena voi avata kansalaisvarmenne - jonka käyttö on kovin kyseenalainen ja kovin rajattu sekä vaikea selkoinen . Lisäksi se tarkoittaa että jos olet aktivoinut tällaisen ja joku jostain syystä saa käyttöön tietokoneesi tai vastaava niin sillä voidaan käyttää väärin henkilötunnuksesi. Tämä on vielä varsinainen sudenkuoppa josta ei ole kun riskejä – eikä hyötyjä – varsinkin jos se on kiinnitetty mobiili laitteeseen. Nyt kun kaikki pyritään saamaan digitaaliseksi olen huomannut että kaikki normaali kaupanteko vaikeutuu joka tavalla ja jos henkilön tunnistaminen vielä lisäksi vaikeutuu se menee aivan väärään suuntaa. Jossain on mainittu että henkilötunnus siirretään äly kännykkään - mutta kun se varastetaan niin mitäs sitten ?? Sinne meni kaikki henkilötiedot - eli se on viimeinen laite minne minä ainakaan laittaisin mitään henkilötietooni liittyvää. Ihmettelen vielä miksi henkilökortti - ajokorttitiedot siirretään mobiiliin niin mitä hyötyä siitä on kaikille ? Osalle voi olla ja jos sitä ilman riskejä voi hyödyntää tai ilman kustannuksia niin jokainen päättäköön siitä itse jos sellainen mahdollisuus on. Toisille on toisille ei, eli tasavertaisuus on kaukana tällaisessa toiminnassa missä toisille luodaan mahdollisuus toisille se on monesta eri syystä mahdotonta. Kaikilla ei ole mobiili tai nettikään olemassa.. 20 % kansasta on toistaiseksi sen ulkopuolella lähes kokonaan. Koska on kysymys monien eri lakien yhteensovittaminen ja yksityiskohdista tarkempi kannanotto vaatisi erityista ja laajaa tutkimista mitä tässä esityksessä ja sen esitystavan perusteella ei ole edes tehty.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
        • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut kiittää mahdollisuudesta lausua tästä lakiehdotuksesta, joka perustelee uudistustarpeen selkeästi. Vanhan malliset hetut eivät enää riitä vaan tietyt päivämääräryhmät ovat loppumassa ja uudistus tarvitaan.
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Raahen kaupunki pitää esityksen tavoitteita kannatettavina ja tarpeellisina.
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Jyväskylän kaupunki viittaa lausunnossaan kaupunginhallituksen asiasta 1.6.2020/125 antamaan lausuntoon, jossa esitetyt talouteen ja resurssointiin liittyvät näkökohdat ovat edelleen voimassa. Henkilötunnusten riittävyyden turvaamisen varmistaminen välimerkkejä lisäämällä on kannatettavaa. Lisäksi henkilötunnukseen ehdotetut uudistustoimet ovat yksilön oikeusturvan kannalta edelleen kannatettavia. Myös työperäisen maahanmuuton edistämisen näkökulmasta integroitumisen esteitä on tarpeen poistaa.
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Tavoite henkilötunnuksen muuttamiseksi sukupuolineutraaliksi on täysin älyvapaa. Nykyisen tunnuksen muoto on täysin toimiva. Mikäli ulkomaalainen tarvitsee jonkin tunnistautumismenetelmän siihen voitaisiin käyttää jotain rinnakkaissysteemiä niin kauan että on saanut suomen kansalaisuuden ( asunut 10 vuotta suomessa).
      • Päivinen Arto
        Päivitetty:
        23.2.2022
      • Kansallisarkisto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Kansallisarkisto kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen. Kansallisarkisto kannattaa ehdotuksen tavoitteita ja näkee uudistukset tärkeinä ja perusteltuina.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE/STM pitää tehtyjä esityksiä oikeansuuntaisina. Vammaisten ihmisten kannalta olennaisia asioita ovat saavutettavuus ja turvallisuus. Esimerkiksi Tanskan esimerkki siitä, että kansalainen voi itse tehdä varoitusilmoituksen henkilöllisyystodistuksen katoamisesta on kannatettava. VANE ei jätä esityksestä varsinaista lausuntoa.
      • Teuvan kunta
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Teuvan kunnanhallitus on 14.2.2022 § 36 lausunut asiasta yleisenä lausuntona seuraavaa: Esitys on tavoitteiltaan ja ehdotuksiltaan perusteltu ja kannatettava. Se näyttäytyy kompromissiesityksenä, jossa aiemman työryhmätyöskentelyn muodostaman esityksen ongelmakohtia on hiottu, säilyttäen kuitenkin alkuperäisten tavoitteiden hengen ja mahdollisen hyödyn. Ulkomaan kansalaisten nopeampi rekisteröityminen väestötietojärjestelmään voi edistää myös ulkomaisen työvoiman ja kausityövoiman saantia, jolloin sillä voi olla merkittävää hyötyä Teuvan kaltaisille maaseutukunnille ja niissä sijaitsevalle, usein työvoimavaltaiselle yritystoiminnalle. Sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta voi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen lisäksi vähentää myös identiteettivarkauksia ja edistää yksilöiden tietosuojaa. Myös henkilötunnuksen vaihtamisen mahdollisuus ja erityisesti uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto voivat lisätä merkittävästi tietosuojaa. Uusi yksilöintitunnus on kannatettava asia, mutta se tulee ottaa käyttöön tavalla, joka ei tuo lisäkustannuksia niille tahoille, jotka eivät itse siirry käyttämään tunnusta henkilötunnuksen rinnalla tai korvikkeena. Eri järjestelmien yhdyspinnat on siten voitava toteuttaa tavalla, että henkilötiedon siirtyminen voidaan toteuttaa molemminsuuntaisesti, jotta kustannuksia kohdistuu vain niihin organisaatioihin, jotka päätyvät ottamaan uuden yksilöintitunnuksen omaan käyttöönsä. Yksilöintitunnuksen rajaaminen siten, että sitä ei käytetä lainkaan henkilöllisyyden todentamistarkoitukseen, on perusteltu ja kannatettava rajaus. Yksilöintitunnukseen kytkeytyvän mobiilivarmenteen varalla tehtävä henkilöllisyyden todentaminen mahdollistaisi varmemman ja kustannustehokkaan tunnistamisen sähköisten palveluiden lisäksi myös esimerkiksi käynti- ja puhelinasioinnissa, erityisesti niille henkilöille, joilla ei ole esimerkiksi suomalaisen pankin asiakkuutta.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Tavoitteet vaikuttavat kaksijakoisilta. Ne liittyvät toisaalta maahanmuuttoon ja toisaalta sukupuoli-identiteetteihin. Ehdotuksen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia monelle taholle. Aiheutuvia kustannuksia tulisi punnita suhteessa odotettuihin hyötyihin.
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Esityksen tavoitteet tukevat työperäisen maahanmuuton edistämistä, kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä tietosuojaa pienentäen väärinkäytösten riskiä. Jatkossa hetusta ja yksilöintitunnuksesta ei pysty tunnistamaan henkilöön liittyviä tietoja.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Tavoite on selkeä ja siitä saavat hyödyt pitkällä aikajänteellä ovat hyvät
      • Trans ry
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Nykytilan kuvauksessa kohdassa 2.1.2. todetaan ”Henkilötunnus on tarkoitettu vain yksilöintivälineeksi, eikä pelkän henkilötunnuksen perusteella voida päätellä mitään henkilön kansalaisuudesta tai kotikunnasta taikka Suomessa asumisesta”. Nykymuotoisesta henkilötunnuksesta käy kuitenkin ilmi henkilön ikä ja juridinen sukupuoli. Myös ehdotetusta uudesta henkilötunnuksesta käy ilmi henkilön ikä sekä tosiasiallisesti juridinen sukupuoli ennen vuotta 2027 syntyneillä. Näin ollen henkilötunnus ei olisi esitetyin muutoksinkaan pelkästään yksilöintiväline.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Ei erityistä huomautettavaa esityksestä, tavoitteet hyvät.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Tavoitteet ovat tarpeellisia ja kannatettavia.
      • Nokian kaupunki, Tietohallinto / Tietohallintopäällikkö, Jokinen Juho
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Vanhan tunnuksen rinnalle jääminen on tärkeää. Uusi tunnus voi olla yhteensopiva vanhan kanssa tai täysin uudenlainen vanhan rinnalle.
      • Tötterman Magnus
        Päivitetty:
        27.1.2022
        • Uuden yksilöimistunnuksen luomisesta syntyy huomattavia lisäkustannuksia ja kompleksisuutta. Hankkeelle esitettyjen tavoitteiden ratkaiseminen uuden yksilöintitunnuksen avulla on huomattavan epävarmaa. Suosittelen harkitsemaan henkilötunnuksen ja sähköisen asiointitunnuksen hyödyntämistapojen uudelleenarviointia. Ensisijaisesti tulisi keskittyä HETUn ja SATUn parantamiseen.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        25.1.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto ei anna lausuntoa asiasta.
      • Honkasalo Tomi
        Päivitetty:
        18.1.2022
        • Tavoite ikävä. Emme halua ulkomaalaisille helpotusta tässä asiassa, emmekä etenkään tiesminkäseksuaalisille. Vanha on hyvä ja parempi kuin suunniteltu.
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Tietojärjestelmien täytyy taipua olemassa olevaan maailmaan, ei toisinpäin. Tietotekniikan insinöörinä en näe mitään, mikä digitaalisessa toimintaympäristössä vaatisi kokonaan uuden henkilötunnuksen. Tämä vaatisi selvennystä, missä on ongelma nyt? Muutos maksaa valtiolle miljardeja, samoin yksityisellä puolella on tiedossa valtava muutos. Perusteet muutokselle täytyy olla kunnossa.
      • Lehtonen Tero
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Mikä henkilötunnus se on jos ei sukupuoli selviä? 🤣
      • Majuri Sirpa
        Päivitetty:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Huomiot mahdollisuuteen saada henkilötunnus jo Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteella (1. lakiehdotuksen 9 ja 22.2 §)
      • Salo Niina
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnus pitää saada kunnollisen hakuprosessin kautta, jotta kyseisten henkilöiden oikea henkilöllisyys varmistuu ja riski väärinkäytöksistä pienenee. Liian heppoisin perustein saadut henkilötunnukset voivat johtaa riskeihin, joissa liian vähällä tunnistetiedolla henkilö identifioituu yhteiskunnan jäseneksi. Yhteiskunnan peruspalvelujen saamisen varmistaminen tulee tapahtua muilla keinoilla.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Toteutuessaan esitys poistaisi keinotekoisten tunnusten käytön kunnan toiminnoissa, mikä vähentäisi virheiden ja henkilötietojen tietoturvaloukkausten mahdollisuutta, sekä vähentäisi manuaalisen työn tarvetta (työaikasäästöt). Esitys on kokonaisuudessa kannatettava.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lisättävää HE:ssä esitettyihin näkökohtiin pois lukien sivulla 49, kohdassa ”Vaikutukset turvallisuuteen ja rikosten torjuntaan” oleva toteamus ”väärinkäytökset ovat jo nykyään suhteellisen harvinaisia ja pienimuotoisia” (toisen henkilön identiteetin käyttäminen) on käsittääksemme virheellinen. Varastettuja henkilötunnuksia ja muita henkilötietoja myydään yleisesti internetin pimeillä sivustoilla ja niitä myös käytetään väärin kasvavissa määrin Suomessa ja muualla.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitys sisältää useamman ehdotuksen, joilla tavoitellaan henkilötunnuksen myöntämistä ulkomaalaisille nykyistä aiemmin ja laajemmin. Tässä kysymyksessä käsitellään oleskeluluvan hakijan rekisteröintiä väestötietojärjestelmään jo hakuvaiheessa. Seuraavassa kysymyksessä käsitellään toisen Schengen-valtion edustuston tai ulkoisen palveluntarjoajan mahdollisuutta tallettaa ulkomaalaisen henkilön tiedot väestötietojärjestelmään. Kolmas kokonaisuus koskee etärekisteröintimenettelyn käyttöönottoa. Edellä kuvattua ehdotusten kokonaisuutta on tarkasteltu esityksessä myös terveydenhuollon näkökulmasta. Tarkastelussa on nostettu esille perusteltuja huomioita ehdotusten hyödyistä ja vaikutuksista. On totta, että terveydenhuollon toimijat hyötyisivät näiden ehdotusten toteuttamisesta yhtä lailla kuin palvelujärjestelmässä asioivat henkilöt. Kokonaisuuden sisältämien ehdotusten voidaan arvioida vähentävän keinotunnusten käyttöä sekä samalla henkilöllä olevien moninkertaisten rekisteri-identiteettien käsittelyä ja niistä aiheutuvaa selvittelyä. Tämän kokonaisuuden voidaan katsoa myös helpottavan ulkomaalaisen työvoiman maahantuloa ja integraatiota sekä vahvistavan ulkomaisen työvoiman pysyvyyttä Suomessa. Huomiota on syytä kiinnittää näiden ehdotusten voimaantuloon. Esitykset tulisivat voimaan vuoden 2023 alusta eli vajaan vuoden kuluttua. Samaan aikaan vuoden 2023 alusta on tarkoitus ottaa käyttöön jo aiemmin valmisteltu esitys uusista välimerkeistä turvaamaan henkilötunnusten riittävyyttä. Nyt lausuttavana olevat muutokset (etenkin etärekisteröinti) johtaisivat esityksen perustelujen mukaan siihen, että väestötietojärjestelmään rekisteröitäisiin nykyistä selvästi enemmän ihmisiä. Jokaiselle henkilölle, jonka tiedot kirjataan väestötietojärjestelmään, on annettava yksilöllinen henkilötunnus. Kuten esityksessä todetaan, aiemmin valmisteltu riittävyysratkaisu lisää tunnusten määrää nykytilaan nähden niin paljon, ettei tästä esityksestä ehdotetuista muutoksista ennakoida aiheutuvan tunnusten riittävyysongelmia. On kuitenkin huomioitava se, että palveluntuottajien tulee pystyä käsittelemään uudenmuotoisia henkilötunnuksia. Ne palveluntuottajat, jotka eivät saa toteutettua muutoksia järjestelmiinsä ajoissa, joutuvat käyttämään poikkeusprosesseja uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnuksen kohdalla. Poikkeusprosessit aiheuttavat yleensä kustannuksia ja niihin sisältyy virheiden riski. Etärekisteröinnin ja muun henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa on perusteltua siirtää suunnitellusta. Siirtymäajan tulisi olla minimissään yksi vuosi, mieluummin kaksi vuotta. Näin palveluntuottajilla on edes pienet mahdollisuudet toteuttaa vaadittavia muutoksia järjestelmiin hallitusti ja kustannustehokkaasti.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tilastokeskus kannattaa ehdotusta. Kotoutumisen seurannan kannalta tällä on erityinen merkitys. Nykyisin henkilö päätyy virallisiin väkiluku-, maahanmuutto- ja työllisyystilastoihin vasta, kun hän on saanut myönteisen oleskelulupapäätöksen, henkilötunnuksen ja kotikunnan Suomesta. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten täyttyminen voi viedä jopa useita vuosia oleskelulupahakemuksen jättämisestä. Oleskeluluvan myöntämisperusteen (työ, opiskelu, perheen yhdistäminen, kv-suojelu) yhdistely hallinnollisten rekisteriaineistojen avulla henkilön mahdolliseen työskentelyyn ja opiskeluun Suomessa on mahdollista tällä hetkellä vain, mikäli oleskeluluvan saaneella on henkilötunnus ja oleskelulupatiedot on välitetty DVV:n ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Huomioiden valmisteilla olevan Euroopan väestötilastoja koskevan asetuksen (ESOP) asettamia vaateita jäsenmaiden todellisen väestön tilastoimiseksi (usual place of residence -käsite), ehdotettu kattavampi väestön rekisteröinti parantaisi Suomessa asuvan, todellisen väestömäärän tilastointia.
      • Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yhdistys tukee pykälän muuttamista ehdotetun mukaiseksi, sillä se on omiaan poistamaan hallintotaakkaa vasta maahan saapuneiden henkilöiden osalta. Muutos mahdollistaa myös sujuvan viranomaisasioinnin mahdollisimman nopeasti maahan saapumisen jälkeen. Samalla viranomaisten välinen yhteistyö helpottuu, kun henkilö voidaan yksilöidä helpommin yhdellä tunnisteella maahan saapumisen jälkeen.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä kannatettavaa on, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilötunnus on keskeinen yksilöintimekanismi monissa yhteiskunnan palveluissa ja sen myöntäminen nykyistä aiemmin ulkomaalaiselle henkilölle helpottaisi muun muassa digitaalisten palveluiden käyttöönottoa.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muutos ei vaikuta suoraan Valtiokonttorin prosesseihin. Valtiokonttori pystyy tarvittaessa käsittelemään asiakkaan asioita myös ilman suomalaista henkilötunnusta. Pysyvän henkilötunnuksen saaminen helpottaa kuitenkin asiakkaan omaa asiointia ja vähentää myöhempää useiden tunnusten yhdistämisen tarvetta. Valtiokonttorin Kansalaispalveluissa ei ole tarvetta tarkistaa henkilön ydinhenkilötietojen lähdettä, vaan käytössä on viranomaisen myöntämä henkilötunnus, jos sellainen on olemassa. Valtiokonttorissa muutoksella ei ole tunnistettu taloudellisia vaikutuksia tai erityisiä prosessihyötyjä.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotuksella helpotetaan Suomeen täihin tulevien rekisteröintiprosessia eri viranomaisissa. Verohallinnon kannalta ehdotetulla muutoksilla voi olla asiointitarvetta vähentävä vaikutus, jos nykyistä useammat Suomeen töihin tulevat henkilöt rekisteröidään väestötietojärjestelmään jo heidän asioidessaan Maahanmuuttovirastossa.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidämme uudistusta hyvänä. Yhteiskunta toimii niin paljon henkilötunnuksen varassa, että on huomattavan hankalaa, jos sitä joutuu odottamaan.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilön tiedot voitaisiin ehdotuksen mukaan tallettaa väestötietojärjestelmään jo siinä vaiheessa, kun hän on hakenut ulkomailta tai poikkeuksellisesti Suomessa oleskelulupaa, Suomessa kansainvälistä suojelua, unionin kansalaisena oleskeluoikeuden rekisteröintiä, unionin kansalaisen perheenjäsenenä oleskelukorttia tai muuta Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä Maahanmuuttovirastolta. Kansainvälistä suojelua hakeneen tiedot voitaisiin ehdotuksen toteutuessa tallettaa väestötieto-järjestelmään, vaikka hänen henkilöllisyydestään ei olisi voitu varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta tai muusta asiakirjaselvityksestä. Tietojen tallettamista varten olisi riittävää, jos hakijalta olisi ulkomaalaislain 131 §:n perusteella otettu ja talletettu säädetyt biometriset tunnisteet ja että henkilön jättämä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus tutkittaisiin aineellisesti Maahanmuuttovirastossa ja Maahanmuuttovirasto varmistuu hakemusta tutkiessaan riittävällä tavalla hakijan henkilöllisyydestä ja talletettavien tietojen luotettavuudesta. Turvapaikanhakijan henkilötunnuksen rekisteröinnin vastuu on hallituksen esityksessä annettu Maahanmuuttovirastolle. Rekisteröinnin jälkeen turvapaikanhakijan henkilötunnus tallennettaisiin väestötietojärjestelmän lisäksi ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmään, joka mahdollistaa henkilötunnuksen käytön vastaanottopalveluissa. Turvapaikanhakijan vastaanottopalveluina annettavat terveyspalvelut edellyttävät käytännössä myös vastaanottokeskusten ulkopuolisia palveluntuottajia ja henkilötietojen tallentamista eri terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin, johon voidaan jatkossa tallentaa myös yksilöllinen oikea henkilötunnus. Esitys vähentäisi siten tarvetta luoda keinotunnuksia esimerkiksi eri terveydenhuollon yksityisten ja julkisten palveluntuottajien käyttämiin tietojärjestelmiin turvapaikanhakijoiden asioidessa näissä palveluissa. Henkilötunnuksen saaminen aikaisemmassa vaiheessa mahdollistaisi myös turvapaikanhakijoiden potilastietojen arkistoinnin Kantaan (Potilastiedon arkisto). Edelleen muutos mahdollistaisi vastaanottojärjestelmän liittymisen potilastiedon arkistoon ja siten välttämättömien tietojen liikkumisen turvapaikanhakijoiden terveydenhoitoon osallistuvien tahojen välillä (vastaanottokeskus, vastaanottokeskusten lukuun järjestettävät palvelut, järjestämisvastuun perusteella järjestettävät palvelut). Apteekkipalveluissa normaali sähköinen resepti turvapaikanhakija-asiakkaalle mahdollistuisi ja toisi Kanta-palvelut myös turvapaikanhakijoiden saataville. Uudistus mahdollistaa käytännössä siten myös toimintaa, joilla voidaan edesauttaa turvapaikanhakijan integroitumista yhteiskunnan normaalien käytäntöjen piiriin ja tukea henkilön omatoimisempaa asiointia terveyspalveluissa. Henkilötunnuksen saaminen aiemmassa vaiheessa voisi mahdollistaa turvapaikanhakijoille myös pankkitilin avaamiseen ja siten esimerkiksi mahdollistaa Maahanmuuttovirastolle vastanottorahan maksamisen turvapaikanhakijan pankkitilille prepaid-korttien sijasta mikä toisi kustannussäästöjä, tai työnantajalle palkan maksamisen turvapaikanhakijan pankkitilille, mikä puolestaan edesauttaisi turvapaikanhakijoiden integroitumista ja työllistymistä. Esityksessä nämä jäävät pitkälti tavoitteiden tasolle, eikä esitys säätäisi konkreettista muutosta nykytilanteeseen, esimerkiksi oikeutta pankkitiliin. Turvapaikanhakijoilta ei edellytetä matkustusasiakirjan tai muunkaan henkilöasiakirjan esittämistä hakemuksen yhteydessä. Noin 60-70 % hakijoista voi osoittaa henkilöllisyytensä luotettavana pidetyllä asiakirjalla. Osalla hakijoista henkilöllisyys rekisteröidään perustuen osittaiseen tai puutteelliseen asiakirjanäyttöön tai hakijan itsensä kertomaan. Noin 10 % hakijoista hakijan ilmoittamia henkilötietoja epäillään mahdollisesti vääriksi. Joissakin tapauksissa hakijan ilmoittamat henkilötiedot voivat vaihtua useita kertoja, joko sen vuoksi, että hakija ei ole tiennyt syntymäaikaansa, on tahallisesti ilmoittanut vääriä tietoja tai esimerkiksi syntymäaikaa tai nimeä translitteroidessa on tapahtunut virhe. Maahanmuuttovirasto katsoo sen vuoksi, että esityksen mukaiset edellytykset hakemuksen aineelliseen tutkintaan ohjautumisesta ja riittävästä henkilöllisyydestä varmistumisesta ovat perusteltuja. Liian varhaisessa vaiheessa annettu syntymäajan sisältävä henkilötunnus jouduttaisiin useinkin korvaamaan uudella henkilötietojen muuttuessa tai tarkentuessa. Maahanmuuttovirasto katsoo myös, että nykyisenmuotoisen henkilötunnuksen korvaava henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus olisi ratkaissut tämän haasteen. Maahanmuuttovirasto toteaa lisäksi, että kansalaisuuslain 6 § mukaan kansalaisuuden hakijan henkilöllisyyttä pidetään tietyissä tilanteissa selvitettynä ajan kulumisen perusteella. Jos henkilö on kansalaisuuspäätöstä edeltävät vähintään viimeiset kymmenen vuotta esiintynyt ainoastaan väestötietojärjestelmästä ilmenevällä henkilöllisyydellä, pidetään henkilöllisyyttä selvitettynä, vaikka hän olisi aiemmin esiintynyt useammalla henkilöllisyydellä (kansalaisuuslaki 6 §). Nykyisin turvapaikanhakija rekisteröidään väestötietojärjestelmään vasta, kun hän saa oleskeluluvan. Siten myös kansalaisuuslain edellyttämä kymmenen vuoden aika väestötietojärjestelmään rekisteröidyillä tiedoilla täyttyy useita vuosia myöhemmin kuin ehdotusluonnoksen mukaisesti jo turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa väestötietojärjestelmään rekisteröidyllä henkilöllä. Siten olisi mahdollista, että henkilön, jonka vasta kansalaisuuden käsittelyvaiheessa todetaan aiemmin esiintyneen eri henkilöllisyydellä, saisi nykyistä aiemmin myös kansalaisuuden, koska hänen tietonsa olisivat olleet merkittynä väestötietojärjestelmään vaaditut kymmenen vuotta nykyistä aiemmin. Maahanmuuttovirasto katsoo, että väestötietojärjestelmän identiteetinhallintaan esitettävä uusi henkilön perustietojen lähdettä kuvaava lisätietokenttä on tervetullut ilmentämään järjestelmään merkittyjen tietojen luotettavuusastetta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Voidakseen täysipainoisesti toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, henkilö tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen. Nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilötunnuksen antamista turvapaikanhakijoille ennen päätöstä turvapaikkahakemuksesta. Käytännössä tämä voi kestää yli vuoden, mikä johtaa asioinnin mahdollistamiseen keinotunnuksin, joita henkilöllä voi olla useita eri organisaatioiden antamana. STTK kannattaa ulkomaan kansalaisen tietojen aiempaa ja laajempaa tallentamista väestötietojärjestelmään jo hakemusvaiheessa, eikä vasta asian ratkaisun yhteydessä. Pidämme perusteltuna myös henkilön perustietojen lähteen (onko tieto virallisesta asiakirjasta vai henkilön itse ilmoittama) kuvaavan tietokentän lisäämistä väestötietojärjestelmään. Hallituksen esityksessä kuvataan, miten terveydenhuollossa asioi myös runsaasti sellaisia henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Eri järjestelmissä luodaan näille henkilöille järjestelmäkohtaisia tunnuksia, joiden varassa heidän tietojaan käsitellään. Tiedot eivät välttämättä yhdisty ja vaan yhdellä henkilöllä voi olla useita järjestelmäkohtaisia tunnuksia jopa samassa terveydenhuollon yksikössä. Keinotunnusten ja samalla henkilöllä olevien moninkertaisten rekisteri-identiteettien käsittely ja selvittely aiheuttavat terveydenhuollossa runsaasti manuaalista työtä, minkä lisäksi virheiden todennäköisyys kasvaa. Myös tietojen yhdistäminen henkilön saadessa väestötietojärjestelmästä henkilötunnuksen, on työlästä. Potilasturvallisuus vaarantuu tilanteissa, joissa henkilötunnuksen puute johtaa siihen, etteivät henkilön aiemmat potilastiedot tai esimerkiksi lääkitys tule lainkaan tietoon. Terveydenhuollossa pystyttäisiin muodostamaan parempi kokonaiskäsitys potilaan tilanteesta, jos hänen tietonsa olisivat henkilötunnuksella haettavissa Kanta-palveluista. Henkilötunnuksen myöntäminen ehdotetulla tavalla voisi helpottaa myös apteekkien toimintaa ja parantaa lääketurvallisuutta. Tällä hetkellä reseptit kirjoitetaan nimellä ja syntymäajalla, jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta. Ilman henkilötunnusta, samalle henkilölle määrättyjä reseptejä ei voida yhdistää henkilön lääkelistaksi Kanta-palveluissa, eikä potilaan kokonaislääkitystä voida seurata Kanta-palvelujen kautta. Samoin verikeskustoiminnassa ehdotetut muutokset johtaisivat siihen, että veriryhmämääritystä ei tarvitsisi jokaisella käyntikerralla uusia, vaan kerran määritetty veriryhmä riittäisi. Henkilön verensiirtohistoria saataisiin samalla luotettavammaksi. Hallituksen esityksessä on arvioitu että, terveydenhuollossa henkilötunnuksen puute aiheuttaa erityisen suuria haasteita ja alan arvioitaisiin olevan yksi keskeisimmistä hyötyjistä, mikäli ehdotetut muutokset tulisivat ehdotetussa muodossa voimaan. Toimialan mahdolliset hyödyt olisivat osin samoja kuin muilla toimialoilla ja liittyisivät vähenevään manuaaliseen yhdistely- ja selvittelytyöhön. Terveydenhuollossa muutoksilla arvioidaan kuitenkin lisäksi olevan myös ulkomaalaisten terveydenhuollon asiakkaiden potilas- ja lääketurvallisuutta parantavia vaikutuksia. On kannatettavaa, että henkilötunnus voidaan myötää maassa oleskelevalle jo aikaisessa vaiheessa. Henkilötunnus helpottaa asiointia eri viranomaisten kanssa. Terveydenhuollon näkökulmasta lisää väestörekisterikeskuksen myöntämä virallinen henkilötunnus asiakas- ja potilasturvallisuutta.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ennen kuin henkilö saa oleskeluluvan tai turvapaikkapäätöksen, hän oleskelee ja asioi jo Suomessa fyysisesti, jolloin hänen yksilöimisensä henkilötunnuksella olisi monien asiointiprosessien kannalta tarpeellista. Kannatettavaa on, että henkilötunnus myönnettäisiin heti oleskelulupaa haettaessa, jolloin henkilön rekisteri-identiteetti yhdistyisi yhteen fyysiseen henkilöön heti biometristen tietojen avulla. Tämä vähentäisi mahdollisuuksia väärinkäytöksiin ja tahattomaan tietojen sekaantumiseen tai niiden yhdistämisen hankaluuteen. Jos henkilötunnus saataisiin jo nykyistä varhaisemmassa vaiheessa kuten on ehdotettu, tämä lisää tarvetta tehdä nykyistä useammin muutoksia rekisteröityjen henkilöiden tietoihin väestötietojärjestelmässä. Uudistuksessa Verohallinnolle ja Maahanmuuttovirastolle myönnettäisiin oikeus tallentaa myös henkilöiden tiedoissa tapahtuvia muutoksia suoraan väestötietojärjestelmään. Siihen saakka, kunnes Verohallinto ja Maahanmuuttovirasto saavat valmiiksi muutostietojen suorarekisteröinnin mahdollistavat sovellukset, muutokset tehdään nykymenettelyllä, eli muutokset toimitetaan DVV:lle tallennettavaksi. Muutokset syntymäaikaan ja sukupuoleen vaikuttavat siten, että henkilötunnus joudutaan muuttamaan. Verohallinnosta tai Maahanmuuttovirastosta käsin ei voida jatkossakaan tallentaa väestötietojärjestelmään muutoksia, jotka vaikuttavat henkilötunnuksen määräytymiseen, vaan nämä muutokset voi tehdä vain Digi- ja väestötietovirasto. Maahanmuuttovirasto voisi ehdotuksen mukaan (VTJ-lain 22 § 2 mom) tallettaa kan-sainvälistä suojelua hakeneet tiedot väestötietojärjestelmään, jolloin henkilö saa henkilötunnuksen, vasta siinä vaiheessa, jos Maahanmuuttovirasto tutkii hakemuksen aineellisesti sekä voi riittävällä tavalla varmistua ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä ja tietojen luotettavuudesta. Vaikka nämä tietojen tallettamisen edellytykset täyttyisivätkin, voi olla tilanteita, että tietojen tallettaminen väestötietojärjestelmään estyy. Näissä tilanteissa henkilö voi VTJ-lain 9.2 §:n mukaisesti pyytää DVV:ltä tietojen tallettamista. Jotta myös tällöin voitaisiin varmistua rekisteröinnin edellytyksistä, esitetään harkittavaksi, tulisiko säännöstä tarkentaa siltä osin, että DVV myös voisi varmistua 22 §:n 2 momentissa mainittujen edellytyksien täyttymisestä. Hallituksen esityksen mukaisesti DVV:n lisääntyvistä tehtävistä aiheutuu yhteensä viittä henkilötyövuotta vastaava vuotuinen pysyvä lisäkustannus.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnusten (hetu) saajien piirin laajentamisella on PSHP:lle erittäin positiiviset välilliset vaikutukset. Tämän muutoksen piiriin kuuluvat henkilöt tarvit-sevat oleskelunsa aikana erilaisia palveluita myös terveydenhuollosta ja nykyisin suurin osa PSHP:n keino-hetuista luodaan kyseisille henkilöille/potilaille. Keino-hetujen tarve vähenee huomattavasti tämän muutoksen myötä. Väestötietojärjestelmässä (VTJ) hyvin todennäköisesti lisääntyy hetuihin koh-distuvat muutokset, kun tarkempia tietoja saataessa todetaan alkuperäiset vir-heellisiksi. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että VTJ:ssä lisääntyy saman hen-kilön useamman kertaiset rekisteröinnit, joita VTJ:ssä yhdistetään virheiden havaitsemisen jälkeen. PSHP:n kannalta hyödyn saaminen edellyttää, että VTJ:hin rekisteröidyt henki-löt saavat jonkinlaisen kortin tai todisteen VTJ:hin rekisteröinnistä, josta ilme-nee heidän saama virallinen VTJ-hetu. VTJ:n puolella varmuudella lisääntyvät virallisten VTJ-hetujen korjaukset, jois-sa virheellinen tai vanhentuva hetu passivoidaan ja henkilölle ilmoitetaan uusi aktiivi hetu. Tämä tulee luonnollisesti kohdistumaan useammin myös PSHP:n kirjauksissaan käyttämiin virallisiin VTJ-hetuihin. Tästä ei kuitenkaan aiheudu PSHP:n sisäisille potilasjärjestelmille haittaa, sillä vastaavia korjauksia tehdään jo nyt ja ne hoituvat pääsääntöisesti automaattisesti kuntoon. Hetun muuttumista ei ole kuitenkaan otettu huomioon esimerkiksi Kelan Kanta ja eResepti -palveluissa, joten näiden osalta hetujen muuttumisten lisääntyminen aiheuttaa PSHP:lle lisätyötä. Luonnollisesti tämä samalla nopeuttaa tarvetta soveltaa hetujen riittävyyteen liittyvää asetusmuutosta eli uusien välimerkkien käyttötarvetta uusina annettui-hin hetuihin, mutta tämä on kuitenkin huomioitava tulevana muutoksena 1.1.2023 mennessä. Muutoksesta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat haitat.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä hyvänä ja kannatettavana.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yleisellä tasolla, kun erilaisissa asiointitilanteissa usein kuitenkin edellytetään henkilötunnusta, on hyvä, että henkilötunnus voitaisiin antaa nopeammin tilanteessa, jossa oleskeluun liittyvä hakemuksen käsittely on kesken. Sama huomio koskee osin myös esimerkiksi etärekisteröintimenettelyn mahdollisuutta jo ennen Suomeen saapumista. Esimerkiksi pankkitilin avaaminen avaa monesti pääsyn muihin kulutushyödykkeisiin esimerkiksi vahvan tunnistautumismahdollisuuden kautta.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilö pyritään Tullin suorittamassa valvontatoiminnassa tunnistamaan jonkin virallisen asiakirjan perusteella. Yllä mainittu ehdotus voi kuitenkin parantaa henkilön tunnistamista ja tietojen yhdistämistä rikostutkinnan näkökulmasta. Sinänsä jo nykyään voidaan käyttää sormenjälki- tai DNA-tunnisteita, jos henkilö on jo rekisteröity jossain muussa maassa turvapaikanhakijaksi tai tiedot on rekisteröity muuhun rekisteriin.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotus on kannatettava. Tällä hetkellä ulkomaalaiset opiskelijat eivät saa oleskeluluvan yhteydessä henkilötunnusta vaan he hakevat sen Suomeen saapumisen jälkeen. Hakemuksia käsittelevä viranomainen (DVV) ruuhkaantuu hakemuksista syksyisin ja opiskelijat voivat joutua odottamaan henkilötunnustaan jopa kuukausia. Mahdollisuus saada henkilötunnus aiemmassa vaiheessa joustavoittaa uusien opiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sekä opintojen alkua. Pankkitilin avaaminen ja verkkopankkitunnusten saaminen opiskelijoille ja sitä kautta vahvan tunnistautumisen mahdollistaminen ovat tärkeitä esim. puhelinliittymän avaamisessa tai sähkösopimuksen tekemisessä ja ovat hyvin vaikeita ilman henkilötunnusta. Monilla EU/EEA-ulkopuolisilla opiskelijoilla on apuraha, jonka maksamisen edellytys on EU-pankkitili, joten heillä saattaa mennä pahimmillaan monta kuukautta ennen kuin heillä on pääsy elämiskustannuksiin tarkoitettuun apurahaan. Lisäksi KELA:n YTHS-maksun maksaminen edellyttää henkilötunnusta. Ehdotus on kannatettava siitäkin syytä, että korkeakouluissa opiskelijat voitaisiin yksilöidä jo aikaisesta vaiheesta samalla tunnisteella.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitys helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänottoa ja ulkomaalaisten henkilöiden palkkaamista korkeakouluihin sekä poistaa tarpeen luoda tilapäisiä henkilötunnuksia, jotka ovat järjestelmä tai organisaatiokohtaisia. Tietojärjestelmien välinen integraatio eri viranomaisten välillä helpottuu, kun henkilö on tunnistettu ja hänellä on virallinen henkilötunnus.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Hallituksen esityksen mukaan henkilötunnus ei itsessään juurikaan luo henkilölle oikeuksia tai velvollisuuksia, mutta sen saamisella on tosiasiallisesti keskeinen merkitys henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien mahdollistajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Henkilötunnuksen puuttuminen tosiasiallisesti vaikeuttaa henkilön toimintaa monilla yhteiskunnan osa-alueilla ja näin asettaa henkilön eriarvoiseen asemaan niiden kanssa, joilla henkilötunnus on. (s. 40) Hallituksen esityksen mukaan mahdollisuus antaa muille kuin Suomen kansalaisille henkilötunnus nykyistä aiemmin ja laajemmin mahdollistaisi toiminnan tehostamista ja tiedonhallinnallisia hyötyjä laajalle joukolle yhteiskunnan toimijoita. Hyötyjä olisi saavutettavissa periaatteessa kaikissa niissä organisaatioissa, jotka käsittelevät toiminnassaan henkilötunnuksia, ja joissa toisaalta asioi myös sellaisia ulkomaalaisia, joille ei ole mahdollista voimassa olevan lainsäädännön mukaan henkilötunnusta antaa. Hyötyjä saavutettaisiin laajimmin valtion viranomaisissa ja kunnissa, mutta myös elinkeinoelämässä. (s. 35) Tämän perusteella lakihankkeen toteutuminen hyödyttäisi monipuolisesti eri organisaatioita.
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • SAK pitää hyvänä ehdotusta, jonka mukaan helpotettaisiin oleskelulupaa hakevien henkilöiden mahdollisuutta saada suomalainen henkilötunnus nykyistä aikaisemmin.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa toimivallan puitteissa.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On kannatettavaa, että henkilötunnus voidaan myötää maassa oleskelevalle jo aikaisessa vaiheessa. Henkilötunnus helpottaa asiointia eri viranomaisten kanssa. Terveydenhuollon näkökulmasta lisää väestörekisterikeskuksen myöntämä virallinen henkilötunnus asiakas- ja potilasturvallisuutta. Sote-uudistuksen kantava tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integrointi. Koko esityksen osalta on sosiaalihuolto huomioita terveydenhuollon rinnalla. Selvempää on siis läpi dokumentin puhua sosiaali- ja terveydenhuollosta, ei pelkästään terveydenhuollosta.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain mukaan oikeus asumisperusteisiin etuuksiin voi syntyä, kun oleskeluluvasta on annettu myönteinen päätös. Oikeus alkaa tällöin etuuskohtaisten edellytysten täyttyessä lupahakemuksen jättämisestä lukien. Etuudet voidaan kuitenkin ratkaista vasta, kun myönteinen oleskelulupapäätös on tehty. Henkilötunnuksen saaminen jo lupaa tai rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteella kuitenkin sujuvoittaa ja nopeuttaa etuushakemusten käsittelyä Kelassa. Myös manuaalinen yhdistämistyö liittyen Kelaan saapuneen hakemuksen yhdistämiseen myönnettyyn henkilötunnukseen vähenee. Uudistus edistää myös korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaisia asiointimahdollisuuksia opiskeluterveydenhuollossa, jonka järjestäjänä Kela toimii. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain (695/2019) 31 a §:n 2 momentin mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö saa pyytää korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitäjältä tiedon opiskelijan syntymäajasta sekä sukupuolesta luodakseen hänelle väliaikaisen yksilöivän tunnuksen opiskeluterveydenhuollossa asiointia varten silloin, kun opiskelijalla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Henkilötunnuksettomien potilaiden tunnistaminen on osoittautunut toisinaan haasteelliseksi YTHS:ssä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden pääsy opiskeluterveydenhuollon palveluihin helpottuu ja sujuvoituu, jos opiskelijalla on suomalainen henkilötunnus jo hakeutuessaan ensimmäistä kertaa YTHS:n palveluiden piiriin. Uudistus saattaa myös vähentää väliaikaisten henkilötunnusten tarvetta. Mikäli suurin osa nykyään henkilötunnuksettomista opiskelijoista voisi saada henkilötunnuksen jo opiskelupaikan hakuvaiheessa tai ennen Suomeen tuloa, vähentäisi tämä todennäköisesti Kelassa tehtävää manuaalityötä ja toisi sitä kautta kustannus- ja tehokkuusetuja. Suurin hyöty olisi todennäköisesti sillä, jos käytössä olisivat etärekisteröidyt VTJ-identiteetit; tähän palataan tarkemmin tämän lausunnon myöhemämässä kohdassa. Kelan perinnän toimeenpanossa henkilön yksilöintiin liittyvät ongelmat voivat heijastua perintätoimiin ja sitä kautta perinnän tuloksellisuuteen. Käytettävissä olevat tiedot henkilötunnuksettomasta velallisesta voivat ensinnäkin olla niin vähäiset, ettei niiden perusteella velallista pystytä tavoittamaan helposti tai lainkaan. Kuten nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on todettu, henkilötunnuksen puute saattaa myös tosiasiassa estää velan perimisen ulosotossa. Kaikki ulosottomenettelyyn liittyvät selvitykset on henkilötunnuksettoman henkilön kohdalla tehtävä manuaalisesti, jolloin tietojen yhdistäminen on hidasta ja epävarmaa. Toisaalta Kelan perinnässä henkilötunnuksettomat näyttäytyvät lähtökohtaisesti marginaaliryhmänä siinä mielessä, että takaisinperinnän kohteena olevilla etuudensaajilla on pääsääntöisesti henkilötunnus. Henkilötunnuksettomia velallisia voi kuitenkin olla esimerkiksi toimeentulotuen saajissa. Elatustuen ja elatusapuvelan käsittelyä varten elatusvelvolliselle tarvitaan suomalainen henkilötunnus. Kelasta voidaan pyytää, että Digi- ja väestötietovirasto (DVV) antaa elatusvelvolliselle henkilötunnuksen, tai sitten elatusvelvolliselle varataan Kelassa vajaa henkilötunnus. On mahdollista, että elatusvelvollinen asuu/oleskelee Suomessa ja hänelle on tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu elatusvelvollisuus, mutta hänellä ei ole henkilötunnusta. Ainakin näissä tapauksissa voi olla elatusapuvelan perinnän kannalta etu, jos henkilötunnuksen saavien piiri laajenee, vaikka toisaalta näitä velallisia ei voida sanoa olevan merkittäviä määriä. Mitä taas tulee ulkomailla asuviin elatusvelvollisiin, heille DVV voisi antaa henkilötunnuksen Kelan pyynnöstä kaiketi yhä vastaavin perustein kuin nytkin eikä ehdotus sinänsä toisi tältä osin merkittäviä muutoksia, ellei esim. ehdotusten voimaantulon myötä tarve henkilötunnusten pyytämiselle vähene ja tätä kautta työmäärä Kelassa ja DVV:ssa vähenisi. Jos asiakkaalla on myös suomi.fi- tunnistautumisen väline, hän pääsee aiemmin käyttämään OmaKelan verkkoasiointia. Muutos helpottaisi asiakkaan tunnistamista henkilökohtaisessa palvelussa (puhelinpalvelu/käyntiasiointi). Tarvittaessa Suomessa oleva oleskeluluvan hakija voisi asioida puhelinpalvelussa kiireellisessä toimeentulotukiasiassa. Tällä hetkellä tällaisen asiakkaan tulee asioida palvelupisteessä. Tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitetty muutos voisi parhaimmillaan poistaa kokonaan erillisten keinotunnusten käytön tarpeen eri viranomaisissa. Palvelujen saatavuuden kannalta olis myös eduksi kun henkilöllä on käytössään suomalainen henkilötunnus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtuutettu kannattaa ehdotetun muutoksen tavoitteita ja pitää monien esityksessä esiin tuotujen ongelmien ratkaisemista välttämättömänä. Henkilötunnuksen puuttumisella voi käytännössä olla merkittäviä vaikutuksia henkilön oikeuksien toteutumiselle, kuten erilaisia haittoja sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumiselle tai vaikkapa pankki- tai postipalveluiden käyttämiselle. Valtuutettu toteaa, että Suomessa oleskelee hyvin erilaisissa tilanteissa olevia ulkomaalaisia. Esitykseen kirjatun perusteella vaikuttaisi siltä, että sääntelyn kohdistumisesta eri ulkomaalaisryhmiin on vielä useita kysymyksiä pohdittavana. Valtuutettu pitää erityisen tärkeänä, että henkilötunnuksen antamista ulkomaalaiselle rajoitetaan vain perustellusta syystä huomioiden myös viranomaisten velvollisuus tavoitteellisesti edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaisesti. Valtuutettu pitää tärkeänä, että lainmuutoksella varmistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten turvapaikanhakijoiden, mahdollisuudet tarvittaessa saada henkilötunnus. Valtuutettu huomauttaa, että esityksessä esitetyt arviot turvapaikkaprosessien kestosta ovat optimistisia. Suurella osalla turvapaikkaprosessissa parhaillaan olevista hakijoista käsittely on kestänyt jo useita vuosia. Valtuutetun tiedossa on myös tapauksia, joissa hakija odottaa edelleen ensimmäistä lainvoimaista päätöstään, yli 6 vuotta hakemuksen jättämisen jälkeen. Palveluiden käyttämiselle sekä niiden järjestämiselle aiheutuvien haittojen lisäksi turvapaikanhakijat eivät nykyisellään esimerkiksi itse pysty tullaamaan kotimaastaan tulevia postilähetyksiä, jotka saattavat sisältää turvapaikka-asiankin kannalta merkittäviä asiakirjoja, kuten todisteita ja henkilöasiakirjoja. Ehdotetun 22.2 §:n mukaan turvapaikanhakijan tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään vasta sitten, kun varmistuu, että hakemus tutkitaan ”aineellisesti” Maahanmuuttovirastossa. Esityksen mukaan säännöksellä pyritään vähentämään luotettavuudeltaan varmistamattomien tietojen tallettamista tilanteissa, joissa turvapaikkahakemus ”ei voi johtaa haluttuun lopputulokseen”. Valtuutetun käsityksen mukaan henkilötunnuksen antamisen sitominen Maahanmuuttoviraston päätökseen hakemuksen ”siirtämisestä aineelliseen tutkintaan” on ongelmallista. Hakijalle tieto tästä ratkaisusta tulee vasta siinä vaiheessa, kun hän saa tiedoksi lopullisen päätöksen asiassaan. Turvapaikkahakemuksessa esitettyjen perusteiden perusteella ei myöskään voida esimerkiksi arvioida sitä, kuinka kauan hakija lopulta tulee oleskelemaan Suomessa. Valtuutettu katsoo, että sen sijaan, että henkilötunnuksen antamista rajoitettaisiin esimerkiksi ulkomaalaisen oleskelustatuksen perusteella, tulisi henkilö voida kirjata väestötietojärjestelmään aina, kun se on henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta tarpeellista tulkiten tätä tarvetta perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteenkin mukaisesti.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUS pitää uudistusta kannatettavana. Uudistus mahdollistaisi henkilötunnuksen myöntämisen ulkomaisille henkilöille jo ennen oleskeluluvan myöntämistä. Tämä lisäisi henkilön oikeusturvaa sekä potilasturvallisuutta potilastietojen käsittelyn osalta. Henkilötunnuksen aikaisempi myöntäminen vähentäisi tarvetta luoda tilapäisiä tunnisteita potilaille, jolloin todennäköisemmin yksi henkilö löytyy tietojärjestelmistä vain yhtenä esiintymänä, ei useana eri esiintymänä. Lisäksi se mahdollistaisi luotettavan tietojen tarkastelun ja vertailtavuuden eri toimialojen sekä toimijoiden välillä, parantaen henkilön hoitoa kokonaisuudessa. Varhaisessa vaiheessa annettu henkilötunnus parantaa tietojen vaihtoa sosiaali- ja terveydenhuollossa eri organisaatioiden välillä Kanta-palveluiden kautta sekä mahdollistaa myös sähköisen lääkemääräyksen käyttämisen.
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ulkomailta oleskelulupaa haettaessa henkilön tunnistaminen tehdään nykyään edustuston virkailijan toimesta tunnistautumisen (sähköinen hakemus) tai paperisen oleskelulupahakemuksen vireillepanon yhteydessä, henkilötunnus myönnetään Maahanmuuttovirastossa oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Ulkoistamistilanteissa oleskeluluvan hakija ei välttämättä asioi lainkaan Suomen edustuston henkilökuntaan kuuluvan kanssa, jolloin Suomen edustusto ei varmistu ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä. Näissä tilanteissa Digi- ja väestötietovirasto, Ahvenanmaan valtionvirasto tai Verohallinto rekisteröi ulkomaan kansalaista koskevat tiedot väestötietojärjestelmään sen jälkeen, kun henkilö on saanut oleskeluluvan ja saapunut Suomeen. Mikäli lainmuutoksen myötä henkilön tunnistamiseen ei tarvittaisi enää edustuston virkailijaa, vaan tunnistamisen voisi tehdä myös ulkoisen palve-luntarjoajan palveluksessa oleva henkilö, niin henkilötunnus voitaisiin myön-tää hakijalle heti oleskeluluvan hakemisen yhteydessä. Mikäli oleskeluluvan hakijan tunnistamisen voisi tehdä ulkoisen palveluntarjoajan palveluksessa oleva henkilö, voitaisiin edustustojen henkilöstöresursseja kohdistaa muihin edustuston lakisääteisiin tehtäviin. Lisäksi on mahdollista, että oleskeluluvan hakemiseksi tarvittavan ajan voisi saada ulkoiselta palveluntarjoajalta nopeammin, kun ajanvarauksella saatavat ajat eivät olisi sidottuja siihen, et-tä edustuston virkamies on paikalla tunnistamassa hakijaa. Oleskeluluvan saanut henkilö hyötyisi menettelystä, sillä Suomeen saapu-misensa jälkeen hänen ei enää tarvitsisi käydä rekisteröitymässä erikseen Digi- ja väestötietovirastossa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa. Erityisesti yrittäjät voisivat hyötyä henkilötunnuksen saamisesta ennen Suomeen saapumista, sillä henkilötunnus mahdollistaisi yrityksen toimintojen käynnistämisen, esimerkiksi pankkitilien avaamisen ja veroviranomais-ten kanssa asioinnin, ennen Suomeen saapumista ja näin ollen nopeuttaisi liiketoiminnan aloittamista.
      • Haidion
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilön yksilöivä tunnistaminen, yleisesti käytössä oleva yksilöivän tunnisteen (Hetu:n) attribuointi henkilöön ja tunnistustavan tarjoaminen aiemmassa vaiheessa on kannatettavaa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilön tiedot voitaisiin ehdotuksen mukaan tallettaa väestötietojärjestelmään jo siinä vaiheessa, kun hän on hakenut ulkomailta tai poikkeuksellisesti Suomessa oleskelulupaa, Suomessa kansainvälistä suojelua, unionin kansalaisena oleskeluoikeuden rekisteröintiä, unionin kansalaisen perheenjäsenenä oleskelukorttia tai muuta Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä Maahanmuuttovirastolta. Erityisesti ulkomailla oleskelulupaa hakevat sekä Suomessa kansainvälistä suojelua hakevat saisivat ehdotuksen mukaan suomalaisen henkilötunnuksen käyttöönsä nykyistä aiemmin. Esitysluonnoksen mukaisella ehdotetulla väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 9 §:n muuttamisesta sujuvoitettaisiin erinomaisella tavalla eri perusteilla maahan muuttavien ulkomaalaisten integroitumista, hyvinvointia ja terveyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että muutos on kannatettava, sillä se edistäisi kaikkien maahanmuuttajaryhmien pääsyä kotikunnan perusteella saataviin palveluihin, joihin pääsy voi nykymenettelyillä kestää kuukausia luvansaamisen tai maahantulon jälkeen jo rekisteröintiprosessin monipolvisuudesta ja rekisteröinneissä tällä hetkellä esiintyvistä viiveistä johtuen. Muutos vähentäisi erityisesti kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien työtä viranomaisrekisteröintien mahdollistamisessa ja asiointitunnusten järjestämisessä maahantulon jälkeen sekä edistäisi automatisoidun laskennallisen korvauksen maksatuksen kohdentumista ensimmäiselle kotikunnalle. Myös esityksen vaikutuksissa hyvin kuvatut eri toimijoiden päällekkäiset keinotunnukset ja niistä aiheutuvat mahdolliset virhetilanteet ja asioimishaasteet vähenisivät. Inhimillisestä näkökulmasta muutoksen merkitys olisi erityisen merkittävä juuri haavoittuvassa asemassa olevien alkuvaiheen asettautumisen kannalta.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitetty muutos voi vähentää tai poistaa kokonaan erillisten keinotunnusten käytön tarpeen eri viranomaisissa. Tiedonhallinnan kannalta tarkasteltuna tietojen eheys myös paranee, kun henkilöllä on käytössään suomalainen henkilötunnus mahdollisimman aikaisessa palvelujen käytön vaiheessa. Aikaistaminen ehkäisee Maanmittauslaitoksen tapauksessa tilanteita, joissa ilman henkilötunnusta oleva henkilö tallennettaisiin rekisteriin ilman henkilötunnustietoa. Jos henkilö saa myöhemmin henkilötunnuksen, sitä ei automaattisesti viedä rekisteriin, vaan henkilön on se itse ilmoitettava. Henkilöllä olisi mahdollisuus lisäksi sähköiseen asiointiin, jos henkilötunnus olisi olemassa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatamme esitystä.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatan esitettyä nykyistä laajempaa mahdollisuutta antaa henkilötunnus. Muuten ei lausuttavaa.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitys on kannatettava. Ulosoton tietojärjestelmässä luonnolliset henkilöt yksilöidään ensisijaisesti henkilö-tunnuksen perusteella. Samoin velallisen varallisuustiedustelut tehdään henkilötunnuksen perusteella. Mahdollisuus aikaistaa henkilötunnuksen saantia edesauttaisi edellä mainittuja tarkoituksia.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Väliaikaisten ja henkilötunnuksettomien tietojen vähentäminen on kannatettava tavoite, joka monessa organisaatiossa vähentänee suoraan manuaalisen selvitystyön tarvetta ja joka parantaa merkittävästi myös tietojen yhdistelymahdollisuuksia kun henkilötunnuksettomille ei luoda esim. organisaatiokohtaisia tilapäisiä tunnisteita. Oikeusrekisterikeskus ei näe tarvetta lausua tästä asiakohdasta enempää.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotettu muutos on tarpeellinen.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Työryhmä on esittänyt, että esimerkiksi turvapaikanhakijat voisivat saada uuden henkilötunnuksen heti turvapaikkaa haettuaan. Amnesty pitää kyseistä ehdotusta erittäin tärkeänä turvapaikanhakijoiden palvelujen saannin helpottamiseksi. Tämä helpottaisi esimerkiksi terveydenhuoltopalveluissa asioimista tai vaikkapa pankkitilin avaamista palkanmaksua varten. Työryhmä on myös esittänyt, että tavoitetilassa henkilötunnuksen myöntäminen olisi mahdollista esimerkiksi työ- tai oleskelulupaa odottaville ulkomaalaisille heti maahantulosta lähtien. Toisaalta Suomessa elää myös moni kielteisen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen saanut ulkomaalainen, jolle ei ole odotettavissa oleskelulupaa. Nämä niin sanotusti paperittomina Suomessa elävät ulkomaalaiset käyttävät myös esimerkiksi terveyspalveluita. Myös heille tulisi mahdollistaa henkilötunnuksen hakeminen asioinnin helpottamiseksi. Tällä hetkellä, kun voimassa olevan lain mukaan ulkomaalainen saa henkilötunnuksen vasta, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa, hyvin moni päätöstään odottava ulkomaalainen elää Suomessa ilman henkilötunnusta. Ilman henkilötunnusta asioiminen viranomaisissa ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon vaivalloisempaa ja hankalampaa kuin henkilötunnuksella asioiminen. Henkilötunnuksen puuttuminen siis tosiasiallisesti heikentää palveluiden saatavuutta näille ihmisille. Henkilötunnuksen puuttumisen ja keinotunnusten luomisen tarpeen on todettu aiheuttavan erityisen suuria haasteita erityisesti terveydenhuollossa. Pahimmassa tapauksessa henkilön potilasturvallisuus voi vaarantua, kun henkilön aiemmat potilastiedot ja lääkitykset eivät yhdisty. Ilman henkilötunnusta myös henkilötietojen käsittelyyn liittyvien virheiden riski kasvaa. Koska henkilötunnuksen puuttuminen tosiasiallisesti vaikeuttaa henkilön toimintaa monilla yhteiskunnan osa-alueilla, asettaa se henkilön eriarvoiseen asemaan niiden kanssa, joilla on henkilötunnus. Ihmisten yhdenvertaisuus on vahvistettu niin perustuslaissa (6 §) kuin monissa Suomessa sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Henkilötunnuksen saamisen aikaistaminen ulkomaalaisille edistäisi ja parantaisi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista. Henkilötunnusten luominen aikaisemmin ja helpommin myös vähentää eri organisaatioiden luomien keinotekoisten tunnusten käyttöä ja sitä, että eri organisaatioiden pitää ylläpitää rinnakkaisia tunnusjärjestelmiä. Henkilötunnuksien laajempi käyttö siis myös helpottaa henkilötietoja käsittelevien viranomaisten henkilöiden yksilöimistä, kun yksi henkilötunnus soveltuu kaikkiin eri järjestelmiin. Ulkomaalaisten osalta hallituksen esityksessä on otettu laajasti huomioon eri perusteilla Suomeen tulevien ihmisten mahdollisuus saada nykytilaa aikaisemmin henkilötunnus. Tämä on kannatettava ehdotus. Esityksessä tulisi kuitenkin huomioida myös niin kutsutut paperittomat, jotka eivät odota oleskelulupaa. Paperittomat henkilöt käyttävät palveluita ja asioivat viranomaisissa, joten myös heidän mahdollisuuttaan henkilötunnuksen saamiseen tulee parantaa Osa paperittomina Suomessa elävistä henkilöistä on saattanut elää täällä useiden vuosien ajan eikä ole odotettavissa, että he lähitulevaisuudessa pystyisivät muuttamaan kotimaahansa. Tästäkin syystä on tärkeää, että näiden henkilöiden palveluihin pääsyä helpotetaan myös henkilötunnuksen osalta.Ehdotetun lain väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta (VTJ-laki) 9 d §:n perusteluissa esitetään, että lisätieto väestötietojärjestelmään rekisteröidyn henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tavasta ja perustietojen lähteestä säilytettäisiin historiatietona. Amnesty toteaa, että yksityisyyden suojan varmistamiseksi on välttämätöntä, että henkilötunnukseen liitettäviä lisätietoja saa käsitellä vain, kun se on asioinnin kannalta tarpeellista. Tällöinkin henkilötietojen luotettavuuteen liittyvän lisätiedon käsittely voi johtaa syrjiviin käytäntöihin sekä viranomaisissa että muissa julkisissa tai yksityisissä palveluissa, kuten asumiseen liittyvissä palveluissa tai esimerkiksi pankkitilin avaamisessa, joissa henkilötunnusta käytetään. Uudistuksessa onkin varmistettava, ettei syrjiviä käytäntöjä palveluiden myöntämisen yhteydessä mahdollisteta. Transtaustaisten turvapaikanhakijoiden oikeuksien turvaamiseksi uudistuksessa on tärkeää varmistaa, että he voivat saada jo henkilötietojensa rekisteröinnin yhteydessä sukupuolitietonsa ja etunimensä rekisteröidyksi itsemäärittelyyn perustuen riippumatta lähtömaan henkilöllisyysasiakirjoissa olevista tiedoista. Esimerkiksi YK:n pakolaispäävaltuutettu on huomioinut, että transtaustaiset ja intersukupuoliset pakolaiset voivat kohdata erityisiä vaikeuksia saada sukupuoli-identiteettinsä tunnustavia virallisia asiakirjoja. Se on suositellut suunnittelemaan rekisteröintilomakkeet niin, että niihin on mahdollista sisällyttää tieto henkilön kokemasta sukupuoli-identiteetistä. Kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sateenkaarinäkökulmasta tulkitsevat Yogyakartan periaatteet korostavat, että valtioiden tulee varmistaa turvapaikanhakijoita koskevien politiikkojen ja käytäntöjen syrjimättömyys seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella . Niihin tehtyjen 10-vuotislisäysten mukaan valtioiden tulee myös suojata turvapaikanhakijoita seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja kehon sukupuolitettuihin piirteisiin perustuvalta väkivallalta, syrjinnältä tai muilta haitoilta. Eurooppalainen sateenkaarijärjestöjen kattojärjestö ILGA-Europe on korostanut transtaustaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sukupuoli-identiteetin tunnistamista koko turvapaikkaprosessin ajan . Transihmisten oikeuksia edistävä kattojärjestö TGEU on tarkentanut tämän tarkoittavan myös sitä, että itsemäärittelyyn perustuva sukupuolimerkintä ja nimi tulee olla mahdollista saada tunnustetuiksi jo turvapaikka-asiakirjoissa . Esimerkiksi henkilötunnusjärjestelmän uudistusta koskevan ehdotuksen kansainvälisenä vertailumaana käytetty Islanti on säätänyt tällaisesta mahdollisuudesta sukupuolimerkinnän osalta vuonna 2019 hyväksymässään sukupuolen itsemääräämisoikeutta koskevassa laissa.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.3.2022
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotetut muutokset parantavat opiskelijoiden ja työn perässä maahan muuttavien tilannetta, ja helpottavat myös Suomeen muuttavien kahden kulttuurin perheiden käytännön asioiden hoitamista. Verkosto kannattaa muutoksia, jotka helpottavat edes joiltain osin Suomeen muuttamiseen liittyvää byrokratiaa. Tästä näkökulmasta kannatettava muutos on myös se, että pyritään edistämään väestötietojärjestelmän tietojen ylläpitoa muun viranomaisasioinnin yhteydessä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • THL:n tiedonkeruiden ja tietotuotannon näkökulmasta tutkimus- ja tilastotoiminnassa on sitä parempi, mitä aiemmin henkilö saa henkilötunnuksen. Henkilötunnus on keskeinen tieto mm. päällekkäistapausten tunnistamisessa, tietojen laadun tarkkailussa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja hoitoketjujen seurannassa. Henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä aiemmin mahdollistaisi myös terveydentilan seurantaa turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheista lähtien, mikä ei ole tällä hetkellä mahdollista. Tämä toisi tärkeitä näkökulmia esim. siihen, miten turvapaikkaprosessi ja maahanmuutto vaikuttavat henkilön terveydentilaan.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tavoite on kannatettava. Jotta henkilötunnuksia hyödyntävät organisaatiot ehtisivät toteuttaa uusien välimerkkien käsittelyn tietojärjestelmissään ennen kuin uusilla välimerkeillä varustettuja tunnuksia aletaan laajemmin jaella, tulisi henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Pienentää väliaikaisten henkilötunnusten käytön tarvetta. Vaikutukset heijastuvat välillisesti laboratoriotoimintaan ja ovat tältä osin myönteisiä.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksen mukaan henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä aiemmin ja laajemmin edesauttaisi keinotekoisista, organisaatiokohtaisista henkilötunnuksen kaltaisista tunnuksista luopumista. Helsingin kaupunki toteaa, että keinotekoisten henkilötunnusten käytöstä luopuminen on toivottava muutos, koska niiden käyttöön liittyy haasteita. Keinotekoinen henkilötunnus on vaikea muistaa ja siksi on tavallista, että samalle henkilölle luodaan useita keinotekoisia henkilötunnuksia. Keinotekoinen henkilötunnus mahdollistaa muun muassa tahattoman tai tahallisen päällekkäisen asioinnin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mikä saattaa johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Lisäksi yhteistyö sosiaalihuollon, perus- ja erikoissairaanhoidon sekä Kansaneläkelaitoksen välillä on erillisten organisaatiokohtaisten keinotekoisten tunnusten vuoksi haasteellista. Myös kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on perusopetuksessa ja muissa oppilaitoksissa paljon turvapaikanhakijoita, joilla ei vielä ole virallista oleskelulupaa eikä siten henkilötunnusta. Tästä syystä on hyvä, että henkilötunnuksen saajien ryhmää laajennetaan ja henkilötunnuksen voisi saada nykyistä aiemmin. Tämä vähentää tarvetta keinotekoisille tunnuksille eri tietojärjestelmissä ja lisää yksittäisen henkilön tietojen yhtenäisyyttä ja helpottaa tiedonsiirtoa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan aikaistettavaksi oleskeluluvan hakijan rekisteröintiä väestötietojärjestelmään siten, että hänen tietonsa voitaisiin pääsääntöisesti tallettaa jo oleskeluluvan hakuvaiheessa. Nykyään tiedot talletetaan pääsääntöisesti vasta myönteisen päätöksen perusteella. Helsingin kaupunki kannattaa tätä ehdotusta, sillä se vähentää tarvetta luoda keinotekoisia henkilötunnuksia. Tällä hetkellä ilman henkilötunnusta ei voi saada pankkitunnisteita, mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta, mikä estää myös sähköisten viranomaispalveluiden käytön. Helsingin kaupunki toteaa, että työperäisen maahanmuuton edistämisen näkökulmasta asioinnin mahdollistaminen sähköisissä viranomaispalveluissa ja pankkiasioissa jo ennen maahantuloa tai oleskelulupaprosessin päättymistä olisi hyödyllinen uudistus. Erityisesti pankkitilin avaamisen mahdollistaminen nykyistä laajemmalle asiakasryhmälle on uudistuksen seurannaisvaikutuksena merkittävä työllistämistä helpottava toimenpide.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotus koskee lähinnä Digi- ja väestötietovirastoa sekä Maahanmuuttovirastoa. Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tavoite on ymmärrettävä, mutta aikataulutusta tulee vielä harkita. Hanke on aiemmin esittänyt uusien välimerkkien lisäämistä nykyisiin henkilötunnuksiin niiden riittävyyden takaamiseksi. Asiaa koskeva asetus on tulossa voimaan 1.1.2023 ja uusia välimerkkejä alettaisiin jaella Digi- ja väestötietoviraston arvion mukaan v 2023 lopussa tai 2024 alussa. Asetuksen lausuntokierroksella useat lausunnonantajat totesivat, että tarvittavien järjestelmämuutosten tekeminen ei tässä aikataulussa onnistu. Koska asetuksen antaminen on viivästynyt, on muutosten toteutusaika lyhentynyt entisestään. Jos muutoksia ei saada tehtyä ajoissa, pitää uusilla välimerkeillä varustettuja henkilötunnuksia käsitellä poikkeusprosessein. Tästä voi aiheutua hankaluuksia henkilöiden tietojen eheyteen ja organisaatioiden väliseen tietojenvaihtoon. Henkilötunnusten aiempaa laajempi jakelu oletettavasti lisää myös uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnusten tarvetta. Jotta henkilötunnuksia hyödyntävät organisaatiot ehtisivät toteuttaa uusien välimerkkien käsittelyn tietojärjestelmissään ennen kuin uusilla välimerkeillä varustettuja tunnuksia aletaan laajemmin jaella, tulisi henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Akava pitää osaavan työvoiman saatavuutta yhtenä keskeisimpänä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen haasteena. Se kannattaa lakiluonnoksen tavoitetta helpottaa ulkomailla oleskelulupaa hakevien mahdollisuuksia saada suomalaisen henkilötunnus käyttöönsä nykyistä aiemmin. Nykyisellään henkilötunnuksettomalla henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada tunnistusvälinettä eli pankkitunnisteita, mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta, mikä estää myös sähköisten viranomaispalveluiden käytön. Ehdotettu uudistus helpotta ulkomaalaisten henkilöiden asiointia Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan.
      • Helsingin hovioikeus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Huomiot mahdollisuuteen saada henkilötunnus jo Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä koskevan hakemuksen perusteella (1. lakiehdotuksen 9 ja 22.2 §) Hovioikeudessa asiaa käsiteltäessä olisi hyödyllistä, että asianosainen olisi muullakin tavoin yksilöitävissä kuin ainoastaan nimen ja syntymäajan perusteella. Etenkin rikosasioissa, joissa tuomioistuimen ratkaisun seuraamuksia panee täytäntöön Rikosseuraamuslaitos tai Oikeusrekisterikeskus, on tärkeää, että rangaistus kohdistuu oikealle henkilölle. Henkilötunnus olisi erityisesti hyödyllinen tilanteissa, joissa henkilön nimi ja syntymäaika ovat yleisiä (esimerkiksi tarkemmin tuntemattoman syntymäajan 1.1.vvvv). Henkilötunnukset estävät henkilöiden sekoittumista.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää kannatettavana, että ulkomaalaisten rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ehdotetaan monissa kohtaa helpotettavan. Muutoksen avulla maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Henkilön tiedot voitaisiin ehdotuksen mukaan tallettaa väestötietojärjestelmään jo siinä vaiheessa, kun hän on hakenut ulkomailta tai poikkeuksellisesti Suomessa oleskelulupaa.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Koska ilman henkilötunnusta on vaikea Suomessa asioida, on kannatettavaa, että tunnuksen saa mahdollisimman pian prosessin alussa. Tämä vähentää tarvetta erilaisten keinotunnusten käyttöön.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta tämä olisi hyvä uudistus, koska se tarkoittaisi, että tilapäisen henkilötunnuksen generoinnin ja käyttämisen tarve vähenisi merkittävästi. Nyt näillä henkilöillä, jos he tarvitsevat kiireellisiä sote-palveluita, hankaluudet syntyvät, kun eri palveluntuottajien tiedot eivät ole yhdistettävissä järjestelmäkohtaisesti annettavien tilapäisten yksilöintitunnisteiden avulla, vaikka henkilön ”samuus” olisi varma henkilökohtaisen tunnistamisen perusteella. Tietojen hallintaa vaikeuttaa myös se, että henkilön nimi sijoitellaan vaihtelevalla tavalla etu- ja sukunimikenttiin. Mutta samalla olisi syytä tehdä jotain, että päästäisiin selkokielisiin ja yhdenmukaisiin tapoihin päätellä henkilön oikeudet ja etuudet. Olisi tärkeää saada selkokielinen ja kansallinen uusi datasetti, josta ilmenee suoraan henkilön oikeus sairausvakuutukseen, hoitoon tai palveluihin. Tiedot ovat osin harvoin päivittyviä (kuten kansallisuus) ja osittain palvelutarvekohtaisia. Jälkimmäisessä tiedot pitää selvittää per palvelu. On kuitenkin turhaa, että jokaisen palveluntuottajan pitää ensin osata päätellä asioita kotikunta/kansalaisuustiedosta, joiden paikallisessa kirjaamistavassa on vaihtelua, ja aina uudestaan selvittää oikeus palveluihin, laskun maksaja ja asiakasmaksun maksaja. Nykytilanteen vaihtoehtojen kirjo käy ilmi Kelan ohjesivulta Oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa - Yhteistyökumppanit - kela.fi. Uskaltaisiko jopa toivoa, että ennakkorekisteröinnin yhteydessä voisi jo selvittää ja kirjata henkilön oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kotimaan maksuvelvollisuudet tai EU sopimuksista tulevat oikeudet ja asiakasmaksuperiaatteet. Esitys ei sisällä mitään helpotusta turistien tai palveluiden piiriin joutuneiden tunnistamattomien henkilöiden identiteetin hallintaan sotepalveluissa. Kyse on siis henkilöistä, jotka ovat fyysisesti paikalla ja samaksi yksilöksi tiedettyjä, mutta joiden palveluita tuottavat eri palvelunantajat. Näille yksilöille joudutaan nyt luomaan uusi ei-ainutkertainen tunniste per palvelunantajan järjestelmä. Näissä tilanteissa tarvittaisiin palveluketjun yli siirrettävissä oleva keinotunniste, joka sitten voitaisiin yhdistää myöhemmin joko pysyvään henkilötunnisteeseen taikka syntymäaikaan, koettuun sukupuoleen ja kansalaisuuteen sekä kukaties esityksen mukaiseen uuteen yksilöintitunnisteeseen.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Keinotekoisen tunnuksen käyttötarvetta vähentävät ehdotukset ovat hyödyllisiä.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Katso henkilötietojen käsittelyn oikeusperustetta koskevat huomiot VTJ-lain 9 §:n ja 22 §:n 2 momentin osalta otsikon Muut hallituksen esitystä ja alustavaa asetusluonnosta koskevat huomiot alta.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Ehdotus mahdollistaisi toteutuessaan henkilötunnuksen saamisen nykyistä aikaisemmin ja laajemmin. Tämä merkitsee sitä, että entistä useammalla luonnollisella henkilöllä on käytössään suomalainen henkilötunnus, mikä puolestaan vähentää tarvetta organisaatiokohtaisten keinotunnusten käyttämiselle, parantaa tiedon laatua ja ajantasaisuutta sekä helpottaa tietojen vaihtamista ja yhdistämistä julkisessa hallintotoiminnassa. Henkilötunnuksen saaminen yleisesti helpottaa henkilön asioimista. Työllisyysrahaston työttömyysvakuutusmaksujen ja aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanossa tilanteet, joissa henkilöasiakkaalla (esim. henkilötyönantajalla tai etuudenhakijalla) ei ole suomalaista henkilötunnusta, ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Ehdotetulla muutoksella ei siten arvioida olevan merkittävää vaikutusta Työllisyysrahaston toimintaan. Ehdotettu muutos kuitenkin vähentäisi manuaalista selvitystyötä sekä nopeuttaisi tietojen saantia sellaisten asiakkaiden osalta, jotka uudistuksen johdosta saisivat suomalaisen henkilötunnuksen nykyistä aikaisemmin.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • TVK kannattaa ehdotukseen sisältyvää tavoitetta mahdollistaa henkilötunnuksen saanti nykyistä laajemmalle henkilöryhmälle ja aiemmin. Tavoite edistäisi ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden yksilöintiä yhdenmukaisella tunnuksella ja heidän työsuhteeseensa perustuvien oikeuksien toteuttamista. Työnantajalla on työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vakuuttamisvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti kaikkea Suomessa tehtävää työtä. Suomessa vakuutettavaksi voivat siten tulla myös henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Ehdotus voisi tuoda hyötyjä niin etuuskäsittelyn kuin vakuuttamisen prosesseihin. Ehdotus voisi nopeuttaa ja helpottaa etuusasian vireilletuloa, kun etuudensaajalla olisi valmiina suomalainen henkilötunnus eikä vakuutuslaitoksen tarvitsisi luoda ns. keinotunnusta.
      • CGI Suomi Oy
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Menettely olisi eduksi juuri liikkuvuuden kannalta. Herää kuitenkin kysymys, miten työvoiman, opiskelun ja vastaavien statusten osalta toimittaisiin globaalisti. Nykyhetkessä operoidaan passin numerolla, entä jatkossa? Millä tavalla erilaiset kehitetyt tavat saadaan toimimaan järkevällä tavalla globaalisti yhteen? Etärekisteröintiin liittyvät riskit täytyy tunnistaa ja hallita, jotta yhteiskuntaa ja sen toimintaa laajemmin koskevat uhkakuvat eivät pääse toteutumaan. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että pitää varmistua miten rajoitetaan ennakko- tai etärekisteröitymistä ja millaiset esiehdot/tunnistautuminen edellytetään että voi hakea suomalaista henkilötunnistetta, ja että etärekisteröimisen mahdollistavaa teknistä rajapintaa suojataan riittävällä tavalla teknisen tietoturvan näkökulmasta.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • HETU-uudistuksen mukaiset toteutukset parantavat viranomaistietojen yhteiskäyttöä. Tunnuksettoman asiakkaan palvelu eri tilanteissa edellyttää keskitetyn rekisterin tuottamaa yksilöintitunnusta ja siihen liittyviä käyttäjäorganisaation asiakaspalvelun palvelu-/asiointitilanteessa tarvitsemia tietoja (avaimet/attribuutit, perustiedot). Yksilöinnissä tunnuksen antaminen edistää viranomaisten tiedonvaihtoa (eri viranomaisten kanssa asioidessa hyödynnetään annettua tunnusta). Turvapaikan hakijoiden henkilötunnuksen saamista pyritään helpottamaan siten, ettei sen saamiseksi edellytetä pysyvää oleskelulupaa. Henkilötunnus toimii jatkossa yksilöintitunnuksena, jonka avulla pyritään helpottamaan kaikkia asiointiprosesseja. Se missä eri prosesseissa henkilötunnus myönnetään, vaatii vielä täsmällisiä kansallista linjauksia. Kiintiöpakolaisilla on kotikunta ja oleskelulupa, mutta turvapaikan hakijat ovat valtion vieraina ilman kotikuntaa ja pitkäaikaista oleskelulupaa. Joustava asiointi edellyttää selkeää käytännön toteutusmallia • toimenpiteet, toimintamalli • aikataulutus (aikajänteet - siirtymävaiheet) • muutostenhallinta - eri aikaisesti ja osittain samaan aikaan tapahtuvat muutokset Kuntien näkökulmasta on tärkeää, että maahan muuttanut on laillisesti Suomessa oleskeleva henkilö ja hänen kotikuntansa on merkitty väestötietojärjestelmään. Tällä on merkitystä siihen mitä palveluja henkilö saa ja siihen, että kunta voi saada kotoutumislain mukaisia korvauksia.
      • Atostek, eRA-palvelut
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Virallisten tunnisteiden myöntäminen nykyistä aiemmin vähentää tarvetta tilapäisille ja järjestelmäkohtaisille tunnisteille, ja helpottaa siten tietojenkäsittelyä. Tilapäisten tunnisteiden käyttö on ongelmallista erityisesti sote-tietojärjestelmissä ja Kanta-palveluissa, ja niiden käyttö vaikeuttaa tiedon kulkua eri organisaatioiden välillä.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - sote puolelle on hyvä, mitä aikaisemmin saadaan virallinen henkilötunnus käyttöön, jotta vähennetään keinotekoisten tunnusten käyttöä - Kanta-arkiston ja reseptikeskuksen tietoja voi käyttää vain virallisilla henkilötunnuksilla
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Tämä vähentäisi ns. väliaikaiseen henkilötunnukseen liittyviä virhemahdollisuuksia tervydenhuollossa-.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
        • -
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Jos on vasta oleskelulupahakemus vaiheessa, on vain pelkkä rekisteröinti aiheellista. Varsinaisen henkilötunnuksen myöntämiseen tarvitaan hyväksytty oleskelulupa. Henkilötunnuksessa pitää edelleen olla syntymäaika, sukupuolen ilmaiseva tunnusosa ja loppuosaan sitten mahdollisesti joku lisämerkki, mikäli rekisteröidään uusi henkilötunnus.
      • Päivinen Arto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Vain myönnetyn laillisen statuksen perusteella pitäisi voida myöntää henkilötunnus. Hakuaika ei ole itsessään peruste.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Työvoiman saannin ja osaamisen turvaamiseksi maakunnalle ja kunnille työperäinen maahanmuutto ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen on saatava nykyistä joustavammaksi. Uudistus auttaa osaltaan opiskelijoiden tai töihin muuttavien henkilöiden ja perheiden integroitumista yhteiskuntaan (esim. varhaiskasvatukseen ja peruskouluun kirjautuminen, asiointi viranomaisten kanssa, yrityksen perustaminen).
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Yksilöivän tunnuksen käyttöönotto on erittäin hyvä tavoite, mutta työryhmä ei raportissaan esitä tavoitteen mukaista ratkaisua, joka estää maahanmuuttoon liittyvien lieveilmiöitten esiintymistä. Myönnetty tunnus pitää pystyä yhdistämään aukottomasti kansainvälisesti käytettyyn biometriseen tunnisteeseen niin, että yksilöivyys on mahdollisimman aukotonta, ja että viranomaisella tai muulla palveluntarjoajalla on mahdollisuus saada henkilöstä kuhunkin palveluun tarvittavat taustatiedot ennen palvelun avaamista.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Esitys poistaisi tarpeen luoda alue- ja järjestelmäkohtaisia tilapäisiä yksilöinti-/henkilötunnuksia, joita asiakkaalla saattaa syntyä useita eri järjestelmiin ja eri organisaatioihin.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Ei huomautettavaa
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Tämä vähentäisi tai jopa poistaisi tarvetta luoda alue- ja järjestelmäkohtaisia tilapäisiä yksilöintitunnuksia, joita saattaa samalla henkilöllä olla useita. Lisää tiedon eheyttä kun henkilötunnus on käytettävissä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
      • Honkasalo Tomi
        Päivitetty:
        18.1.2022
        • Tulisi vaikeuttaa maahan tunkeilua ei helpottaa.
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Uusi tunnus ei tuo tähän mitään lisäarvoa. Nykymuotoinen tunnus voidaan antaa jo tässä vaiheessa.
      • Lehtonen Tero
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Kaikesta näkee että tämäkin puliveivaus halutaan tehdä pelkästään jotta kehitysmaalaisten pakkosyöttö helpottuisi. Väestönvaihtoa te ajatte ettekä mitään muuta.
      • Majuri Sirpa
        Päivitetty:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Huomiot mahdollisuudesta tallettaa ulkomaalaisen henkilön tiedot väestötietojärjestelmään ulkoisen palveluntarjoajan oleskelulupa-asiassa tekemän henkilöllisyydestä varmistumisen perusteella (1. lakiehdotuksen 22.3 §)
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei huomioita tai lisättävää HE:ssä esitettyihin näkökohtiin.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Käsitelty edellisen vastauksen yhteydessä.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Olisi tärkeää, että henkilötunnus voitaisiin myöntää kaikissa tilanteissa oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Voimassa oleva ulkoistamisia koskeva lainsäädäntö mahdollistaa vain oleskelulupa-asian käsittelyyn liittyvien tehtävien ulkoistamisen, eikä sen nojalla ole mahdollista hoitaa henkilön rekisteröintiä väestötietojärjestelmään (hetu). Tämän seurauksena oleskeluluvan myöntämisperuste (työ, opiskelu, perheen yhdistäminen, kv-suojelu) ei välity väestötietojärjestelmään ja tieto puuttuu väestötietojärjestelmästä tällä hetkellä noin kolmasosalta kolmansien maiden kansalaisista, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. Oleskeluoikeuden rekisteröineiden ja Suomessa vakituisesti asuvien EU-kansalaisten osalta oleskeluoikeuden peruste puuttuu väestötietojärjestelmästä kahdelta kolmasosalta.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatettava muutos.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtiokonttori toivoo mahdollisimman tarkkoja esimerkkejä mm. luotettavista katsottavista asiakirjoista asiakkaan tunnistamiseksi ja muista vastaavista määrittelyistä.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidämme uudistusta hyvänä. Yhteiskunta toimii niin paljon henkilötunnuksen varassa, että on huomattavan hankalaa, jos sitä joutuu odottamaan.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että paitsi Suomen edustusto, toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi toimia ehdotuksen 22 § 3 momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta, jos ulkoministeriö on antanut Suomen edustustolle kuuluvat oleskelulupatehtävät toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle ulkomaalaislain (301/2004) 69 b §:n mukaisesti. Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi kuitenkin ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat vain, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voitaisiin varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Maahanmuuttovirasto katsoo, että kyseinen rajaus on perusteltu ja tapauksissa, joissa henkilöllisyys varmistetaan muulla tavoin kuin Suomen hyväksymästä voimassa olevasta matkustusasiakirjasta, henkilöllisyyden varmistamisen oleskelulupaa ulkomailla haettaessa tekee Suomen edustuston virkamies.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • STTK katsoo, että mahdollisuuteen hyödyntää ulkoisia palveluntuottajia nykyistä laajemmin oleskelulupahakemuksen jättävän henkilön tunnistamisessa sisältyy esimerkiksi turvallisuuteen ja korruptioon liittyviä riskejä, joita on tuotu esille hallituksen esityksen sivuilla 48-49. Vaikka ulkoisen palveluntuottajan voimassaolevasta matkustusasiakirjasta suorittama henkilöllisyyden varmistaminen sujuvoittaisi hallinnollista menettelyä, on kansainvälisen tilanteen kiristyessä ja turvallisuusympäristön heikentyessä riskeihin suhtauduttava entistä vakavammin. Kysymys tulee ottaa huomioon myös jatkovalmistelussa. Mikäli rekisterimerkinnän tallentamisesta vastaava viranomainen (käytännössä Maahanmuutovirasto) prosessin myöhemmässä vaiheessa varmentaa ulkoisen palveluntuottajan suorittaman henkilön tunnistamisen, ei työmäärä ole vähäinen. Esityksen sivulla 17 kuvataan ulkoisen palveluntarjoajan hoitaneen yhteensä 5963 oleskelulupahakemusta kahdeksassa kohteessa. Vuonna 2021 heinäkuuhun mennessä ulkoinen palveluntarjoaja oli hoitanut yhteensä yli 2000 oleskelulupahakemusta kymmenessä kohteessa. Esityksen jatkovalmistelussa onkin selvitettävä perusteellisesti missä tehtävissä ulkoisen palveluntuottajan käyttö tämänkaltaisessa viranomaistoiminnassa on ylipäänsä perusteltua ja vastaako sääntelyn taso ulkoistamistilanteissa edellytettyä rikosoikeudellista virkavastuuta. STTK kannattaa Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston tehtävien laajentamista siten, että ne voisivat muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn henkilön tietoja. Laajennus ei kuitenkaan koskisi tietoja, jotka vaikuttavat henkilötunnuksen muodostumiseen. Tietojen luovutus tapahtuisi teknisen rajapinnan avulla vastaavalla tavalla kuin nykyisin. Rekisterinpitäjänä säilyisivät Digi- ja väestötietovirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Vaikka väestötietojärjestelmän ylläpidon vastuisiin ei ehdoteta muutoksia, on hallituksen esitykseen tarpeen yksiselitteisesti kirjata, mikä taho on vastuussa teknisten rajapintojen välityksellä tallennettujen tietojen oikeellisuudesta.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Digi- ja väestötietovirasto ei vastusta ehdotusta tältä osin, mutta katsoo, että perustuslain 124 §:n mukaisuus (hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle) tältä osin tulee varmistaa.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • PSHP:n kannalta muutos nähdään positiivisena asiana vastaavalla tavalla kuin henkilötunnusten saajien piirin laajentaminen. Tässä haluamme viitata kyseisen kohdan huomioihin.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä hyvänä ja kannatettavana.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tulli pitää säännöstä hyvänä, koska se joustavoittaa oleskeluluvan hakemisprosessia. Suomen hyväksymien matkustusasiakirjojen käyttämistä pidetään tärkeänä prosessin luotettavuuden varmistamiseksi.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Schengen-maiden edustustojen käyttömahdollisuus on kannatettava. Myös ulkoisen palvelun käyttö on kannatettava, kun sen turvallisuudesta ja luotettavuudesta on varmistuttu riittävästi. Molemmat tukevat opiskelijaksi hyväksytyn tietojen tallentamista mahdollisimman pienellä vaivalla ja kustannuksilla. Ne turvaavat myös oleskeluluvan saamisen lyhyempien vierailujen mahdollistamiseksi ja vastaavat yliopistojen kasvavaan uudenlaiseen kansainvälistymistoimintaan.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan 22 §:n 3 momenttiin lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi toisen Schengen-valtion edustuston tai ulkoisen palveluntarjoajan toimimisen 3 momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta. Ehdotettu 3 momentin mukaan [s]uomen edustusto voi ottaa Maahanmuuttoviraston puolesta vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmään tallettamista, tietojen muuttamista sekä lisäämistä varten. Suomen edustuston on varmistuttava ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voimassa olevasta matkustusasiakirjasta tai sen puuttuessa 19 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen sekä toimitettava henkilötiedot ja asiakirjat viipymättä Maahanmuuttovirastolle. Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi toimia tässä momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta, jos ulkoministeriö on antanut Suomen edustustolle kuuluvat oleskelulupatehtävät toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle ulkomaalaislain (301/2004) 69 b §:n mukaisesti. Ehdotetulla säännöksellä mahdollistettaisiin toisen Schengen-valtion edustustolle ja ulkoiselle palveluntarjoajalle Suomen edustuston sijasta ottaa vastaan ulkomaalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmää varten oleskelulupatehtäviä hoitaessaan. Oikeus vastaanottaa tietoja ja asiakirjoja rajattaisiin tilanteisiin, joissa ulkomaan kansalainen esittää toisen Schengen-valtion edustustolle tai ulkoiselle palveluntarjoajalle voimassa olevan matkustusasiakirjan. Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja ei itse tallettaisi, muuttaisi tai lisäisi ulkomaan kansalaisesta tietoja väestötietojärjestelmään. (esityksen s.93) Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 8/2022 vp) katsonut, että julkisen hallintotehtävän antamista muun kuin viranomaisen hoidettavaksi koskevan perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. (PeVL 8/2022 vp. s. 3) Näkemykseni mukaan mainitussa ulkoisen palveluntarjoajan harjoittamassa henkilötietojen käsittelyssä olisi kyse yleisen tietosuoja-asetuksen V luvun mukaisesta tietojen siirrosta kolmansiin maihin. Tämä tulee arvioida ja ottaa huomioon lakiesitystä jatkovalmisteltaessa
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Voidaan pitää perusteltuna lähdettä luotettavana pidettäessä.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ottaen huomioon toisen Schengen-valtion edustustoille ja ulkoisille palveluntarjoajille nykylaissa säädetty mahdollisuus hoitaa yksilöityjä oleskelulupatehtäviä, rekisteröintimenettelyn sujuvoittaminen ehdotuksen myötä sekä lain tarjoamat menettelyt toiminnan varmuuden takaamiseksi ja valvomiseksi, ei esityksestä tältä osin ole lausuttavaa.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotuksen tarkoitus on helpottaa tunnuksen myöntämistä ulkomaalaisille nykyistä helpommin mahdollistamalla sähköinen etärekisteröityminen. Nykyisin rekisteröintejä tehdään DVV:ssä, Verohallinnossa ja Maahanmuuttovirastossa. Siihen osallistuvat myös Suomen ulkomaanedustustot ja Ahvenanmaan viranomaiset ja henkilöiden identiteettiä tarkistetaan monin eri manuaalisein menettelyin ja asiakirjoin. Uudistus vaikuttaa järkevältä. Sillä ole ei suoraa vaikutusta Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), koska virasto ei osallistu tunnuksen myöntämismenettelyyn.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUS kannattaa henkilöllisyyden varmistamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska se vähentää muutostarpeita henkilötietoihin myöhemmin. Itsessään tietojen lähde ei ole merkitsevää, kunhan valitun tahon tiedot ovat luotettavia. Lisäksi prosesseissa tulisi kiinnittää erityishuomiota henkilön oikeaan ja riittävään tunnistamiseen sekä henkilöllisyyden varmentamiseen. Nykytilanteessa väliaikaisten henkilötunnusten luominen on ulkomaalaistaustaisille haasteellista terveydenhuollossa, koska usein ulkomaalainen tulee terveydenhuoltoon jo ennen kuin hänellä on mitään virallista suomalaista tunnistetietoa. Väliaikaisten henkilötunnusten kirjattujen tietojen yhdistely jälkeenpäin on todella haastavaa ja aiheuttaa potilasturvallisuusongelmia.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Oleskelulupahakemusten vastaanotto on ulkoistettu ulkoiselle palveluntarjoajalla tällä hetkellä 10 maassa ja vuonna 2022 oleskelulupahakemusten vastaanoton ulkoistus on tarkoitus toteuttaa lisäksi 5 maassa. Muutos, jossa henkilötunnus voitaisiin antaa ulkoisen palveluntarjoajan tekemän tunnista-misen perusteella, on tärkeä ja nopeuttaa maahantuloprosessia ennen kaikkea hakijan näkökulmasta. Ulkoinen palveluntarjoaja voi jo tällä hetkellä tarkistaa oleskeluluvan hakijan henkilöllisyyden niissä kohteissa, joissa ulkoministeriö on VFS Global –yhtiön kanssa sopinut oleskelulupatehtävien ulkoistamisesta. Oleskelulupatehtävien ulkoistamistoiminnan edellytykset yksilöidään ulkomaalaislain 69 e §:ssä. Edellytyksiä ovat mm. toiminnasta vastuullisten ja työntekijöiden todettu luotettavuus ja koulutus hoitaa ulkomaalaislain 69 c §:n mukaisia tehtäviä. Pykälässä edellytetään myös sitoutumista tehokkaaseen tietosuojaan ja ulkoministeriön antamien ohjeiden noudattamiseen. Säännös sisältää myös tarkempia tietosuojavaatimuksia henkilötietojen siirtämiseen ja säilyttämiseen. Oleskelulupatehtäviä hoitaa kyseisessä asemamaassa ulkoistamisen jälkeenkin Suomen edustusto, joka ulkoistamissopimuksen mukaisilla toimenpiteillä valvoo ulkoisen palveluntarjoajan toimintaa sen hoitaessa oleskelulupatehtäviä, kuten henkilöllisyyden tarkistamista. Valvontaa voidaan hoitaa esimerkiksi etukäteen ilmoitetuilla auditointikäynneillä, ilmoittamattomilla tarkastuskäynneillä, edustuston virkailijan osallistumisella oleskeluluvan hakijoiden henkilöllisyyden tarkistamiseen ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa ja yhteistyökokouksilla. Yksittäisiä palvelutilanteita voidaan jälkikäteen tarkistaa videotallenteista ja ulkoisen palveluntarjoajan henkilöllisyyden tarkistamistilanteesta täyttämällä tunnistamisdokumentilla, joka on laadittu yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tehdyissä sopimuksissa edellytetään henkilöllisyyden tarkistamiseen liittyviltä toimenpiteiltä osittain kattavampaa laadunvarmistusta kuin edustuston virkamiehen tai työntekijän varmistuessa oleskelulupaa hakevan ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä.
      • Haidion
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On kannatettavaa kerätä tietoja sieltä missä henkilö ensimmäiseksi asioi. Henkilön asiointipolun alkupäässä on tahoja, joilla on tarpeita kerätä ja varmistaa henkilöstä tietoja sekä yksilöidä hänet. Tämän tiedon käyttö, siinä missä mahdollista ja luotettavaa, on toivottavaa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ulkomaalaisten rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ehdotetaan helpotettavan myös mahdollistamalla toisten Schengen-valtioiden edustustojen ja ulkoisten palveluntarjoajien hyödyntäminen. Esityksessä ehdotetaan, että Suomen edustuston lisäksi myös toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi varmistua ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä sekä ottaa vastaan hänen esittämänsä henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmään tallettamista varten. Edellytyksenä olisi, että toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi varmistua oleskelulupaa hakevan henkilöllisyydestä voimassaolevasta matkustusasiakirjasta. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää esitystä kannatettavana. Humanitaarisen maahanmuuton näkökulmasta ehdotus nopeuttaisi Suomeen tulon jälkeisiä viranomaisasiointeja ja nopeuttaisi palveluihin pääsyä niiden kansainvälistä suojelua saaneiden perhesiteen perusteella oleskeluluvansaaneiden osalta, joilla on voimassa oleva matkustus-asiakirja, jonka perusteella henkilöllisyyden voisi varmistaa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa myös, että koulutusperusteisen maahanmuuton näkökulmasta ehdotus sujuvoittaisi maahanmuuttoprosessia, sillä oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen ei tarvitsisi tietojensa väestötietojärjestelmään tallettamista ja henkilötunnuksen saamista varten enää asioida edustuston tai muun väestötietojärjestelmän rekisteröintejä hoitavan tahon kanssa, vaan kokonaisuus olisi mahdollistaa hoitaa yhdellä asiointitilanteella.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä lausutaan, että toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voidaan varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Tämä on lähtökohtaisesti kannatettava ehdotus, joka voi sujuvoittaa ja nopeuttaa käsittelyprosesseja. Tässä yhteydessä on kuitenkin varmistuttava, että matkustusasiakirjat ovat aitoja ja henkilöllisyys on siten varmennettu. Lisäksi on otettava huomioon, että ulkoisen palveluntarjoajan henkilöstö ei ole virkavastuussa tehtäviä suorittaessaan toisin kuin valtioon virkasuhteessa olevat. Tämän tyyppisen toiminnan laadunvarmistus ja valvonta on välttämätöntä, jotta väestötietojärjestelmän ja sitä hyödyntävien yhteiskunnan perusrekisterien julkinen luotettavuus pysytetään korkealla tasolla.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatamme esitystä.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitys on kannatettava.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Katso edellisestä kohdasta.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Lain 22 §:ään, jossa säädetään Maahanmuuttohallinnon tehtävistä, ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi sen, että toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voisi ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmää varten Suomen edustuston sijasta. Toisen Schengen-valtion edustuston ja ulkoisen palveluntarjoajan toimivalta rajattaisiin tilanteisiin, joissa ulkomaalainen esittää voimassa olevan matkustusasiakirjan. Toisen Schengen-valtion edustusto ja ulkoinen palveluntarjoaja ei itse tallettaisi, muuttaisi tai lisäisi ulkomaan kansalaisesta tietoja väestöjärjestelmään. Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa ulkomaalaisen henkilön mahdollisuutta saada tietonsa kirjatuksi väestötietojärjestelmään jo ennen Suomeen saapumistaan ja parantaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä palveluihin. Muutos vähentäisi tarvetta asioida erikseen useiden viranomaisten kanssa ja parantaisi rekisteröintiin liittyvien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Myös integroituminen Suomeen voisi alkaa jo aikaisemmin, jo ennen kuin henkilö saapuu Suomeen.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.3.2022
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ulkopuolisen palveluntarjoajan mahdollisuus tallettaa henkilötietoja luotettavasti väestötietojärjestelmään on kannatettava muutos, sillä se helpottaa oleskelulupaa hakevien byrokratiaa ja lisää prosessin ajallista joustavuutta. Oleskelulupaan liittyvä byrokratia on nykyisellään hyvin raskas, ja jokainen prosessia edes vähäisesti helpottava muutos on verkoston näkökulmasta tervetullut. Myös tilastoinnin mahdollisuuksien parantuminen on hyvä asia. On erinomaisen kannatettavaa, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tällainen mahdollisuus on THL:n kannalta kannatettava asia.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Pienentää väliaikaisten henkilötunnusten käytön tarvetta. Vaikutukset heijastuvat välillisesti laboratoriotoimintaan ja ovat tältä osin myönteisiä.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki kannattaa ehdotusta, jonka mukaan toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voidaan varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Kaupunki kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ulkoisen palveluntarjoajan tekemän henkilöllisyyden varmistumisen täytyy tapahtua yhtä luotettavasti kuin jos se tapahtuisi Suomen edustuston toimesta. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että Digi- ja väestötietovirasto voi jälkikäteen varmistua siitä, että oleskeluluvan hakija on ulkoisen palveluntarjoajan toimesta tunnistettu VTJ-lain 9 §:n vaatimusten mukaisesti.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotus koskee lähinnä Digi- ja väestötietovirastoa sekä Maahanmuuttovirastoa. Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Akava kannattaa lakiluonnoksen tavoitetta helpottaa ulkomailla oleskelulupaa hakevien mahdollisuuksia saada suomalaisen henkilötunnus käyttöönsä nykyistä aiemmin. Uudistus helpotta ulkomaalaisten henkilöiden asiointia Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan.
      • Helsingin hovioikeus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Huomiot mahdollisuudesta tallettaa ulkomaalaisen henkilön tiedot väestötietojärjestelmään ulkoisen palveluntarjoajan oleskelulupa-asiassa tekemän henkilöllisyydestä varmistumisen perusteella (1. lakiehdotuksen 22.3 §) Lienee erittäin harvinaista, että Suomessa rikosoikeudenkäynnin asianosaisena olisi henkilö, joka olisi aiemmin rekisteröity Suomen ulkopuolella mutta ei olisi jo ollut Suomen viranomaisten tunnistamisen kohteena Suomessa. Joka tapauksessa henkilötunnusta voidaan hyödyntää henkilön yksilöinnissä.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää kannatettavana, että ulkomaalaisten rekisteröintiä väestötietojärjestelmään ehdotetaan edellä kuvattujen ehdotusten lisäksi helpotettavan myös mahdollistamalla toisten Schengen-valtioiden edustustojen ja ulkoisten palveluntarjoajien hyödyntäminen.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kannatettavaa, jos ulkoisen palveluntuottajan luotettavuudesta voidaan varmistua.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta myös tässä tilanteessa olisi hyödyllistä tunnistaa ja dokumentoida valmiiksi, selkokielisinä tietoina, oleskeluluvan saajan oikeudet palveluihin, sairausvakuutusetuuksiin sekä kotimaan velvoitteet ja oikeudet osallistua kiireellisen hoidon kustannuksiin ja asiakasmaksuihin. .
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Suomen edustuston lisäksi myös toisen Schengen-valtion edustusto ja ulkoinen palveluntarjoaja voisivat ottaa vastaan ulkomaan kansalaisen esittämät henkilötiedot ja asiakirjat väestötietojärjestelmään tallettamista varten (VJT-lain 22 §:n 3 mom.). Sääntely olisi kytketty ulkomaalaislaissa jo säädettyyn mahdollisuuteen antaa tiettyjä ulkomaalaisasioiden hoitoon liittyviä tehtäviä toisen Schengen-valtion edustustolle ja ulkoiselle palveluntarjoajalle. Ulkomaalaislain järjestely on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Julkisen hallintotehtävän siirto esitetyllä tavalla vaikuttaa sinänsä tehtävän luonteen perusteella mahdolliselta ja tarkoituksenmukaiselta. Sääntelyä tulisi kuitenkin täsmentää. Ulkomaalaislain 69 c §:n 1 momentti on muotoiltu siten, että toisen Schengen-valtion edustustolle ja ulkoiselle palveluntarjoajalle voidaan antaa yksi tai useampi momentissa tarkoitetuista oleskelulupatehtävistä. Ehdotetussa VTJ-lain 22 §:n 3 momentissa viitataan ”Suomen edustustolle kuuluviin oleskelulupatehtäviin”. Epäselväksi jää, voisiko säännöksen muotoilun perusteella siinä ulkoistetuksi tarkoitetut tehtävät tulla suoraan em. lain säännöksen perusteella ulkoistetuiksi myös tilanteissa, joissa ulkoiselle palveluntarjoajalle olisi annettu vain jokin ulkomaalaislain 69 c §:n 1 momentissa tarkoitetuista oleskelulupatehtävistä (esimerkiksi oleskeluluvan hakemiseen liittyvien yleisten tietojen antaminen). Tätä tulee jatkovalmistelussa selventää. Lisäksi ehdotetun sääntelyn mukaan tehtävä siirrettäisiin asiallisesti lailla (”Toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja voi toimia tässä momentissa yksilöidyissä tehtävissä Suomen edustuston sijasta”), eikä ulkoistettavaksi ehdotettavista tehtävistä tehtäisi ehdotetun muotoilun mukaan sopimusta toisin kuin ulkomaalaislain perusteella ulkoistettavista tehtävistä. Tämä johtaisi epäloogiseen tilanteeseen, jossa osasta samaan tehtäväkokonaisuuteen liittyvistä ulkoistetuista tehtävistä tehtäisiin laissa edellytetty sopimus, mutta osa tehtävistä tulisi suoraan nyt ehdotetun sääntelyn nojalla ulkoisen palveluntarjoajan hoidettavaksi. Lisäksi ehdotettu tehtävän siirtäminen lailla jää liian epämääräiseksi sen osalta, mille tahoille ja millä edellytyksillä tehtävä siirrettäisiin. Säännös on muotoiltava jatkovalmistelussa ulkomaalaislakia vastaavalla tavalla siten, että tehtävät voidaan siirtää lain nojalla sopimuksella. Olennaista on, että sääntelystä ilmenee tällöin myös ulkomaalaislakia vastaavasti taho, jolla on oikeus tehdä ulkoistamista kokeva sopimus. Sääntelyä selkeyttäisi myös ulkoistamista koskevan sääntelyn siirtäminen pykälässä kokonaan omaksi momentikseen. Luonnoksen 22 §:n 3 momentin perustelujen perusteella on ymmärrettävissä, että momentissa tarkoitettuja tehtäviä voi hoitaa toisen Schengen-valtion edustusto tai ulkoinen palveluntarjoaja ainoastaan, jos ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä voidaan varmistua voimassa olevasta matkustusasiakirjasta. Rajaus on olennainen ja sen tulisi ilmetä sääntelystä säännösperusteisesti. Nyt ehdotetussa muodossa se on hankalasti ymmärrettävissä. Säätämisjärjestysperusteluissa todetaan, että koska oikeus VTJ-rekisteröintiin liittyvien tehtävien ulkoistamiseen kytkettäisiin ulkomaalaislain 69 b §:n perusteella tehtyyn ulkoistamiseen, asiassa tulisi aina sovellettavaksi myös ulkomaalaislain 69 e §:ssä säädetyt suojatoimet. Ehdotetussa 22 §:n 3 momentissa viitataan kuitenkin suoraan ainoastaan ulkomaalaislain 69 b §:ään ja viittaus koskee ainoastaan sitä tilannetta, jolloin 22 §:n 3 momentissa tarkoitetut tehtävät siirtyvät, ei sitä, mitä vaatimuksia ulkopuolisiin toimijoihin sovellettaisiin. Viittaus on muotoiltu tavalla, jonka perusteella ei ole selvää, että kaikkia 69 e §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä sovellettaisiin myös ehdo¬tetun 22 §:n 3 momentin perusteella ulkoistettuihin tehtäviin. Ulkomaalaislain 69 e §:ssä säädettyjen edellytysten soveltaminen tulisi varmistaa säännösperusteisesti. Kysei¬sessä pykälässä tarkoitettujen edellytysten lisäksi säännösperusteisesti tulisi olla selvää, että myös muut ulkomaalaislaissa säädetyt ulkoistamista koskevat oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeiden turvaamista varmistavat säännökset tulevat sovellettavaksi. Koska kyse on uuden tehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle, tulisi perustuslain 124 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymisestä tehdä tarkemmin selkoa säätämisjärjestysperusteluissa. Nyt säätämisjärjestysperusteluissa viitataan ainoastaan ulkomaalaislain 69 e §:n mukaisten suojatoimien soveltumiseen. Jatkovalmistelussa tulisi lisäksi selvittää, liittyykö ehdotettuun 22 §:n 3 momenttiin virkavastuuta koskevia kysymyksiä.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahastolla ei ole erityisiä huomioita ehdotuksesta.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Kuntatoimijoiden hyödyntäessä keskitettyä rekisteriä (VTJ-tietojärjestelmä palvelua), perustuu tietojen todentaminen myös ko. järjestelmän jakamiin tietoihin. Näin ollen mahdolliset väärinkäytökset - henkilön pääsy väärinperustein kunnallisiin palveluihin - tulisi kyetä hallinnoimaan myös keskitetysti. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaista riskien arviointia keskitetyn ratkaisun osalta.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - sote puolelle on hyvä, mitä aikaisemmin saadaan virallinen henkilötunnus käyttöön, jotta jotta vähennetään keinotekoisten tunnusten käyttöä - Kanta-arkiston ja reseptikeskuksen tietoja voi käyttää vain virallisilla henkilötunnuksilla
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Tämä vähentäisi ns. väliaikaiseen henkilötunnukseen liittyviä virhemahdollisuuksia tervydenhuollossa.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
        • -
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Kun henkilöllisyys on varmistettu ja sukupuoli sekä ikä on tarkasti tiedossa, tulee ulkoisenkin palveluntarjoajan hakemus käsitellä.
      • Päivinen Arto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Ulkoinen palveluntarjoaja varmistaa henkilöllisyyden? Tämähän avaa "Pandorn lippaan", sillä miten voimme varmistua ulkoisten palveluntarjoajien palveluiden laadusta?
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Kuten edellä.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • -
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Ei huomautettavaa
      • Nokian kaupunki, Tietohallinto / Tietohallintopäällikkö, Jokinen Juho
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Perusteltua jos kyseessä luotettava lähde.
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Uusi tunnus ei tuo tähän mitään lisäarvoa. Nykymuotoinen tunnus voidaan antaa jo tässä vaiheessa.
      • Majuri Sirpa
        Päivitetty:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Etärekisteröintimenettelyä koskevat huomiot (1. lakiehdotuksen 9 a–9 d ja 34 a §)
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Etärekisteröinnin mahdollisuus on erittäin kannatettava, mutta rekisteröityminen tulisi pikimmiten maahan saavuttua varmistaa. Väärinkäytön mahdollisuudet ovat korkeat etärekisteröinnissä, joten erityisesti ennen rekisteröidyn oikeuksien toteuttamista olisi henkilöllisyys todennettava viranomaiskontaktilla. Muutoin järjestelmissä pitäisi pystyä erottelemaan etärekisteröidyt tunnukset muista myönnetyistä tunnuksista. Etärekisteröinti ei kuitenkaan vaadi henkilötunnuksen uudistamista, vaan nykymuotoista tunnusta voidaan käyttää etärekisteröinnissäkin.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen mukaan etärekisteröinnin kautta saatua HETUa voidaan hyödyntää järjestelmissä vain uusien tietokenttien kanssa. Nämä muutokset tulee toteuttaa kaikkiin väestörekisteristä tietoja hakeviin järjestelmiin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikäli halutaan vähentää tilapäisten HETUjen käyttöä. Tällä hetkellä järjestelmäntoimittajien aika kuluu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaatimissa järjestelmänmuutostöissä, eikä ole siten realistista olettaa, että 1.1.2023 monessakaan järjestelmässä olisi vielä kyvykkyyttä käsitellä uusia tietokenttiä säädösten edellyttämällä tavalla.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Käsitelty edellisen vastauksen yhteydessä.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yleisenä huomiona 9 § osalta on sanamuoto "ulkomaan kansalaista koskevat tiedot voidaan tallettaa...". Niiden ulkomaan kansalaisten osalta, jotka on päätetty ottaa Suomeen pakolaiskiintiössä tai joille on ulkomaalaislain nojalla myönnetty oleskelulupa, tiedot tulisi tallettaa väestötietojärjestelmään kaikissa tilanteissa. Ei saisi olla mahdollista, että voisi syntyä tilanne, jossa oleskeluluvan omaava henkilö jäisi ilman henkilötunnusta ja kotikuntaa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Mahdollisuutta rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta voidaan pitää kannatettavana. Etärekisteröinnissä henkilöllisyyden varmistaminen ei yllä kuitenkaan varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen, joten yritysten tulisi näin ollen saada riittävästi tietoa millaisiin yhteiskunnan palveluihin etärekisteröinnissä tapahtuva sähköinen tunnistaminen on riittävää ja mihin ei.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtiokonttori ei näe tarvetta eritellä tai muuten käsitellä eri tavoin etärekisteröityjä identiteettejä muilla tavoin rekisteröidyistä identiteeteistä eikä sillä itsellään ole tunnistettu tarvetta vastaanottaa tietoa onko kyseessä etärekisteröinti. Tämän seurauksena Valtiokonttori ei tunnista etärekisteröinnistä seuraavan järjestelmiin järjestelmämuutoksia.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettely on uusi ja ehdotuksen 9 a – 9 d §:ssä säädetään mahdollisuudesta antaa ulkomaalaiselle henkilötunnus automaattisesti ilman voimassa olevan lain 9 §:n mukaista ulkomaan kansalaisen rekisteröinnin edellytysten arviointia. Henkilö saisi henkilötunnuksen ja hänet olisi etärekisteröintimenettelyssä tunnistettu automaattisin menettelyin matkustusasiakirjasta. Ehdotus ei sisällä tarkempia säännöksiä niistä tilanteista, joissa etärekisteröinnin perusteella saatua henkilötunnusta voi käyttää tai milloin se ei ole kelvollinen. Verohallinnon kannalta ehdotus helpottaa ulkomaalaisten tietojen käsittelyä silloin, kun henkilö asioi ensimmäistä kertaa Verohallinnossa, koska ulkomaalaisen perustiedot on rekisteröity väestötietojärjestelmään. Tämä edistää Verohallinnon tavoitteita helpottaa ulkomaalaisen henkilön asiointiprosesseja. Etärekisteröintimenettely ei kuitenkaan poista tarvetta henkilön kasvokkain tunnistamiselta. Verohallinnon tavoitteena on vähentää ns. keinohenkilötunnusten käyttöä. Keino-henkilötunnusta käytetään silloin, kun henkilö on yksilöitävä verotuksessa mutta henkilötunnuksen antamisen edellytykset eivät täyty. Etärekisteröintimenettely voi vähentää jonkin verran keinohenkilötunnusten käytön tarvetta mutta ei poista nii-den käyttöä kokonaan. Esitysluonnos jättää epäselväksi sen, miten etärekisteröitymisen perusteella saatua identiteettiä voi hyödyntää sähköisessä asioinnissa, sähköisessä tunnistamisessa ja sähköisessä valtuuttamisessa taikka muuttaako se sähköisen valtuuttamisen menettelyitä. Tällä hetkellä on käytössä Finnish Authenticator Identification Service, joka perustuu sovelluksella tapahtuvaan etätunnistamiseen. Menettelyssä ulkomaalainen saa sähköisen tunnisteen ja tunnistusvälineen, mutta ulkomaalaista henkilöä ei ole tunnistettu vahvasti eikä ulkomaalainen saa suomalaista henkilö-tunnusta. Ulkomaisen yrityksen edustaja saa edustusoikeuden toimia ulkomaisen yrityksen puolesta hakemalla suomi.fi-valtuutta. Hakemuksen liitteenä on oltava viranomaisen oikeaksi todistama kaupparekisteriote ja henkilöllisyysasiakirja. Yksilöivän tunnisteen lisätiedoissa pitäisi huomioida eIDAS-tunnistetut käyttäjät. Jatkotyössä pitää arvioida aiheuttavatko eritasoiset tunnistamisratkaisut ja identiteetit riskejä viranomaisasioinnissa ja esimerkiksi sähköisen asioinnin valtuutuksissa. Käytännössä menettely pitäisi yhtenäistää siten, että eri rekisteröintien yhteydessä kerätään henkilöstä riittävän paljon tietoja, jotta henkilön identiteetit voidaan yhdistää mahdollisiin toisiin tunnuksiin, jotta henkilölle ei synny useita identiteettejä käytettäväksi. Etärekisteröintimenettely sisältää hyötyjen lisäksi myös riskin siitä, että erilaiset identiteetin käyttöön liittyvät petos- ja väärinkäyttötilanteet lisääntyvät. Riskit johtuvat siitä, että prosessi on automatisoitu eikä etärekisteröintiä ole rajattu niihin ti-lanteisiin, joissa henkilötunnus voidaan väestötietoja koskevan sääntelyn nojalla antaa ulkomaalaiselle. Etärekisteröinnissä henkilötunnuksen saisi ilman, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 9 §:n mukaisia rekisteröinnin edellytystä olisi arvioitu. Rekisteröintiedellytys-ten arviointi voidaan tehdä vasta silloin, kun etärekisteröity henkilö tunnistetaan kasvokkain oman pyyntönsä perusteella. Ehdotuksessa ei myöskään määritellä tarkemmin missä yhteiskunnan palveluissa etärekisteröinnin perusteella saatua henkilötunnusta voi hyödyntää ja tulisiko asiointitilanteissa tehdä valvontatoimen-piteitä esimerkiksi, jos havaitaan etärekisteröidyn tunnuksen väärinkäytöstarkoitus. Käytännössä vaikeutena on myös se, että etärekisteröinnin perusteella saatu henkilötunnus olisi samanlainen kuin vahvasti tunnistetun henkilön rekisteröinnin perusteella saatu tunnus. Tunnuksen vastaanottaja ei välttämättä tiedä sitä, onko henkilö tunnistettu vahvasti vai ei. Etärekisteröidyn tunnuksen käyttämisen tulisi edellyttää sitä, että tunnusta hyödyntävät organisaatiot käsittelevät asioinnin yhteydessä myös tietoa tunnistamisen tavasta, muutoin tunnuksen käyttäminen aiheuttaa sekaannusta ja väärinkäytöstilanteita. Ehdotuksessa ei ole arvioitu pitäisi-kö edellä mainittujen riskien vähentämiseksi etärekisteröidyn henkilötunnuksen yhteydessä aina näkyä se tapa, jolla tunnus on rekisteröity esimerkiksi silloin kun henkilötunnus on tulostettuna viranomaisen asiakirjalla. Verohallinto pitää tärkeänä, että jatkotyössä selvitetään voisiko etärekisteröintiin liittyviä riskejä vähentää esimerkiksi siten, että tunnistamisen tapaa koskeva tieto olisi pakollinen aina kun käsitellään etärekisteröityneen henkilön henkilötunnustietoa. Lisäksi pitäisi arvioida miten esimerkiksi Verohallinnon tulee toimia silloin, jos havaitaan, että edellä mainitut edellytykset henkilön vahvalle rekisteröitymiselle eivät täyty tai havaitaan, että etärekisteröityä henkilötunnusta käytetään vilpillisesti laittoman toiminnan välineenä.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotus on periaatteessa hyvä, vaikka olemmekin huolissamme biometriikan käytön yleistymisen riskeistä. Ehdotuksen aiheuttamat muutostarpeet tietojärjestelmille saattavat myös olla yllättävän suuria ja kalliita.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitysluonnoksen mukaan väestötietojärjestelmään etärekisteröityvä henkilö saisi suomalaisen henkilötunnuksen, jonka avulla hän voisi nykyistä nopeammin ja helpommin aloittaa integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Rekisteröityjän henkilöllisyyden varmentaminen perustuisi menettelyssä kasvojentunnistusohjelman hyödyntämiseen ja sirullisen passin lukemiseen, eikä siihen sisältyisi lainkaan henkilön tunnistamista kasvokkain viranomaisessa. Etärekisteröityminen olisi esitysluonnoksen mukaan ainakin lähivuosina tarkoitettu ensisijaisesti esivaiheeksi, jonka perusteella henkilölle muodostuisi aikaisemmassa vaiheessa keskitetty rekisteri-identiteetti Suomeen. Menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi siksi esitysluonnoksen mukaan pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä. Henkilön mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnan palveluita pelkän etärekisteröitymisen perusteella olisi esitysluonnoksen mukaan tosiasiallisesti rajattua. Etärekisteröitynyt henkilö voisi myöhemmin käydä tunnistautumassa viranomaisessa kasvokkain, minkä johdosta hänet voitaisiin kirjata väestötietojärjestelmään kasvokkain tunnistettuna VTJ-lain 9 §:n mukaisesti. Esityksen tavoitteena on myös antaa Maahanmuuttovirastolle oikeus päivittää tietoja, jotka ovat muuttuneet tai täydentyneet oleskelulupahakemuksen käsittelyn edetessä. Tyypillinen tapaus olisi esimerkiksi silloin, kun alun perin etärekisteröintimenettelyssä tietonsa väestötietojärjestelmään rekisteröitynyt ulkomaan kansalainen asioi myöhemmin Verohallinnossa, Maahanmuuttovirastossa, edustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona. Näin oleskelulupaa hakeva henkilö olisi jo ennen luvan hakemista tai luvan saatuaan ennen Suomeen saapumistaan voinut aloittaa palveluiden hyödyntämisen ja saapumiseen valmistautumisen henkilötunnuksellisena ja myöhemmin korottaa henkilötunnuksen luotettavuuden normaalille tasolle. Tämä ei saisi aiheuttaa tilannetta, jossa etärekisteröityneet henkilöt halutessaan nostaa henkilöllisyytensä luotettavuusastetta vireyttävät oleskelulupahakemuksia tunnistautuakseen kasvokkain, aikomattakaan saapua Suomeen, vaan ainoastaan voidakseen vain hyödyntää suomalaista henkilötunnusta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta. Menettely mahdollistaisi ulkomaalaisen rekisteröitymisen jo ennen Suomeen saapumista. Rekisteröitymisen yhdessä henkilö saisi suomalaisen henkilötunnuksen, joka nopeuttaisi integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Kansainvälinen rekrytointi ja työvoiman maahanmuutto on yksi ratkaisu työmarkkinoiden työvoimapulaan ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Maksuttoman, mobiilisovelluksella ja ilman tarveharkintaa jo ennen Suomeen saapumista tapahtuvan etärekisteröintimenettelyn odotetaan nopeuttavan ja helpottavan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tunnistautuminen tapahtuisi kasvojentunnistusohjelmalla ja sirullisen passin lukemisella ja etärekisteröidyt VTJ-identiteetit erotettaisiin muista VTJ-identiteeteistä. Henkilön mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnan palveluita pelkän etärekisteröitymisen perusteella olisi rajattua. Laissa ei määriteltäisi mihin palveluihin se oikeuttaisi, vaan arvio tapahtuisi palvelukohtaisesti. Etärekisteröintimenettely voi edesauttaa erilaisten maahaanmuuttoon ja työsuhteeseen liittyvien asioiden joustavaa hoitamista. STTK pitää välttämättömänä, että etärekisteröitynyt henkilö käy myöhemmin tunnistautumassa kasvokkain, jolloin hänet voida kirjata väestötietojärjestelmään VTJ-lain 9 § mukaisesti. Hallituksen esityksessä jää epäselväksi mitkä uuden esivaiheen tosiasialliset hyödyt Suomeen tulevalle henkilölle ovat. Esityksessä on kuvattu, ettei etärekisteröinti riittäisi ainakaan lähivuosina täyttämään mm. pankeilta edellytetyn asiakkaan tuntemisen vaateita. Hallituksen esitys kaipaakin lisäperustelua. Muutoin etärekisteröintimahdollisuus on lupaus, joka voi käytännön elämässä jäädä lunastamatta. VTJ-identiteettien hyödyntäminen edellyttäisi organisaatioille yleensä kertaluonteisia tietojärjestelmämuutoksia ja tiedonhallintaan liittyviä muutoksia, joiden suuruusluokka riippuisi merkittävästi mm. toimialasta, käytettävistä tietojärjestelmistä ja niiden iästä. Organisaatiokohtaiset kustannukset voisivat vaihdella kymmenistä tuhansista joihinkin satoihin tuhansiin euroihin. Koska kustannusarviot vaihtelevat merkittävästi, on etärekisteröntimahdollisuuden hyötyjä koko yhteiskunnalle vaikea hahmottaa. Etärekisteröintiin liittyy myös vakavasti otettavia riskejä, joita lakiesityksessä on kuvattu kattavasti.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettelyssä käytettävässä automaattisessa tunnistuksessa käytetyt biometriset tiedot tuhottaisiin heti sen jälkeen, kun rekisteröinti väestötietojärjestelmään on tehty eli kun henkilölle on myönnetty henkilötunnus. Rekisteri-identiteetin sidontaa biometrisiin tietoihin ei näin ollen heti tapahtuisi etärekisteröityneiden osalta. Etärekisteröitynyt henkilö voisi kuitenkin vain rajoitetusti saada vireille joitakin asioita Suomessa sellaisissa palveluissa, jotka ottavat etärekisteröintimenettelyssä tapahtuvalla automaattisella tunnistusmenetelmällä tunnistettujen henkilötunnukset lisätietoineen (tunnistuksen tapa -tieto) järjestelmissään käyttöön. Etärekisteröidyt identiteetit on pystyttävä erottelemaan kaikissa järjestelmissä tunnistuksen tapa -tiedon avulla, jotta ne eivät sekoitu kasvokkain tunnistettuihin identiteetteihin. Riskinä kuitenkin on, että etärekisteröityneiden tiedot leviävät yhteiskunnassa ilman tunnistuksen tapa -tietoa, koska kaikki henkilötunnukset ovat ulkonaisesti samanlaisia. Muiden viranomaisten vastuulla on, miten ne käsittelevät henkilötunnuksia omassa toiminnassaan, eikä Digi- ja väestötietovirasto pysty siihen vaikuttamaan muutoin kuin siten, että etärekisteröityneiden henkilöiden tietoja ei luovuteta väestötietojärjestelmästä ennen kuin tietoja saavalla taholla on kyky ottaa vastaan ja käsitellä myös tunnistuksen tapa -lisätietoa tietojen erottelemiseen sekä tietolupiin lisättävillä tietojen käsittelyä koskevilla ehdoilla. Muiden organisaatioiden on tehtävä tarvittavat muutokset järjestelmiinsä, ennen kuin niille voidaan luovuttaa etärekisteröityjen henkilöiden tietoja. Jos tunnistuksen tapa -tietoa ei hyödynnetä, on olemassa riski, että eri tavoin tunnistetut identiteetit vähitellen sekoittuvat eri rekistereissä. Jokainen väestötietojärjestelmästä tietoja saava organisaatio vastaa kuitenkin osaltaan siitä, että etärekisteröityneiden henkilöiden tiedot eivät sekoitu kasvokkain tunnistettujen kanssa, vaan ne on erotettavissa toisistaan. Tämä tulisi ottaa huomioon myös silloin kun tietoja vaihdetaan organisaatioiden välillä. Ulkomaisten matkustusasiakirjojen ajantasaisuuden tarkistamismenettely: Esityksen mukaan henkilö rekisteröityy väestötietojärjestelmään etärekisteröintipalvelussa ulkomaisella passilla, jolloin henkilö saa pysyvän suomalaisen henkilötunnuksen ja hänen tietonsa talletetaan. Ulkomaisten matkustusasiakirjojen voimassaolon tarkistamiseksi ei ole vapaasti saatavilla keskitettyä maailmanlaajuista tarkistuspalvelua. Jos DVV:n tuottamalla etärekisteröintipalvelulla olisi mahdollisuus tarkistaa matkustusasiakirjan ajantasaisuus Schengen-järjestelmästä (SIS), voitaisiin osa kadonneeksi ilmoitetuilla asiakirjoilla tehdyistä rekisteröintiyrityksistä estää. Digi- ja väestötietovirastolla ei kuitenkaan ole suoria käyttöoikeuksia kuulutustietoihin. Toisaalta kaikkia kadonneita asiakirjoja ei kuuluteta, joten tällainenkin tarkastus olisi aukollinen ja riski jää aina, että esim. rikollisessa tarkoituksessa tehtyjä rekisteröintejä tulee. Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevan asetuksen kansallista täytäntöönpanoa koskeva hallituksen esitys (HE 35/2021) on eduskunnan käsiteltävänä. Siinä ehdotetaan SIS-järjestelmän käyttöoikeuksista säänneltävän (Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta 26 §) siten, että Suojelupoliisilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla, Puolustusvoimilla, syyttäjällä, Maahanmuuttovirastolla, Liikenne- ja viestintävirastolla, Hätäkeskuslaitoksella, ulkoministeriöllä sekä Suomen edustustolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada pääsy Schengenin tietojärjestelmään talletettuihin tietoihin. Digi- ja väestötietovirasto esittää, että virasto lisätään edellä mainittujen tietojen saantiin oikeutettujen organisaatioiden luetteloon. Kotimaisten matkustusasiakirjojen osalta Digitaalinen henkilöllisyys -hankkeessa on ehdotettu VTJ-lakiin lisättäväksi mm. uusi 69 g §, jonka mukaan Digi- ja väestötietovirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti poliisin tietojärjestelmässä oleva tieto ensitunnistamisessa käytettävän passin tai henkilökortin voimassaolosta. Digi- ja väestötietoviraston tehtävien hoitamisessa tälle tiedolle olisi tarvetta myös laajemmin, esimerkiksi Suomi.fi-valtuudet -palvelussa.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • PSHP:n kannalta muutos nähdään positiivisena asiana vastaavalla tavalla kuin henkilötunnusten saajien piirin laajentaminen. Tässä haluamme viitata kysei-sen kohdan huomioihin. Lisähuomiona edellisiin, että tämä menettely todennäköisesti lisää myös sellaisten henkilöiden rekisteröintejä, jotka todellisuudessa eivät koskaan Suomeen tule. Lisäksi on ehkä epätodennäköistä, että pelkästään etärekisteröinnillä rekisteröity henkilö tarvitsisi terveydenhuollon ja näin ollen PSHP:n palveluita. Kuitenkin tällainen on mahdollista ja siksi PSHP:n kannalta olisi ehdottomasti järkevää saada myös näiden henkilöiden tiedot tarvittaessa VTJ-palveluista, jolloin kirjaukset voidaan tehdä henkilölle annetulla virallisella hetulla.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä erittäin hyvänä ja painottaa tarvetta etärekisteröinnin nopeaan käyttöönottoon. Etärekisteröinnillä voidaan merkittävästi helpottaa nykyisiä maahantuloon liittyviä haasteita ja tältä osin vauhdittaa osaajien maahanmuuttoa. Huomautamme kuitenkin, että etärekisteröinnin mahdollistaminen ei vielä riitä. Esimerkiksi oleskelulupaprosessin käynnistäminen pitää mahdollistaa joko etärekisteröintiin nojaten tai mahdollistaen sähköinen asiointi. Vahvistettua VTJ-identiteettiä pitää vaatia vain silloin, kun se on aivan välttämätöntä. Hallituksen esityksessä ei oteta kantaa etärekisteröintiprosessin kestoon tai siihen, kuinka automaattinen prosessista tehdään. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan etärekisteröinnistä on suunniteltu kokonaan automaattista. Etärekisteröinnin hyödyt saadaan irti parhaiten silloin, jos prosessi on automatisoitu ja reaaliaikainen. Keskuskauppakamari esittääkin, että hallituksen esitystä täydennetään siltä osin, että lakiin kirjataan etärekisteröintiprosessin toteuttaminen automaattisena ja prosessin enimmäiskesto.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että maahanmuuttohallinnon asiakkaana olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään nykyistä aiemmin ja laajemmin. Huomioitava on kuitenkin, kuten hallituksen esityksessä todetaan, että menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Edelleen esityksen mukaan etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi siksi pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä. Esityksessä ehdotetaankin, että väestötietojärjestelmään lisätään uusi henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaava lisätietokenttä, josta kävisi ilmi se, että rekisteri-identiteetti perustuu etärekisteröitymiseen. Tämä antaa viranomaiselle mahdollisuuden arvioida etärekisteröinnin luotettavuutta yksittäistapauksessa ja mahdollisuuden käyttää myös muita tunnistamislähteitä. Tulli peräänkuuluttaa lisäksi arviota siitä, millä keinoin varmistetaan eri tavalla tunnistettujen henkilöiden tasapuolinen kohtelu. Koska tunnistamisen vahvuuteen vaikuttaa tunnistustapa (mobiili, henkilökortti/pankki/Finnish Autentivator/tai jatkossa myös ensitunnistuksen vahvuus) on tärkeää, että arviointia tunnistuksen vahvuudesta ei jouduta tekemään asiointisovelluksessa vaan tieto välittyy suoraan väestötietojärjestelmästä tai suomi.fi-järjestelmän kautta. Tulli pyytää myös selvittämään tullaanko väestötietojärjestelmään sisällyttämän mahdollisuuksia tallentaa useita tunnuksia samalle henkilölle, sillä esim. eIDAS tunnisteita voi henkilöillä olla useita.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatamme esitystä maksuttomaksi etärekisteröintimahdollisuudeksi, jonka yhteydessä olisi mahdollisuus saada henkilötunnus. Ns. “yhden luukun periaate” helpottaa opiskelijoiden maahantuloa ja pääsyä tärkeisiin palveluihin sekä korkeakoulussa että muutoin. Etärekisteröinnin lisäksi henkilötunnuksen käyttö sekä mobiilisovelluksena että muuten eri tilanteissa tulisi olla maksutonta. On hyvä myös huomioida että joissain maissa on jo muu vaihtoehto sukupuolelle kuin nainen tai mies. Olisi hyvä miettiä miten sellainen “muu” sukupuolistatus toteutetaan suomalaisessa mallissa. Mahdollisimman aikainen henkilötunnuksen tai muun yksilöivän tunnuksen saaminen on tärkeää myös siksi, että esim. tällä hetkellä DVV:n käsittelyaika suomalaisen henkilötunnuksen saamiseen voi olla 9-11 viikkoa. Kun esimerkiksi kaksoistutkinto-opiskelijat opiskelevat Suomessa vain yhden lukukauden, he eivät välttämättä ehdi lainkaan päästä henkilötunnusta edellyttävien palveluiden kuten YTHS:n piiriin huolimatta siitä, että heidän on pakko suorittaa näistä maksu. Ja vaikka opiskelu kestäisi koko lukuvuoden, ei ole kohtuullista jos palveluihin pääsy estyy useamman kuukauden ajaksi. Tällaiset käytännöt eivät palvele Suomen hyvää maakuvaa, jolla on tunnetusti suuri vaikutus kv-opiskelijoiden ja osaajien houkuttelussa, eivätkä yksilöiden ja yhteisön hyvinvointia, jossa toimivat peruspalvelut ovat keskeisessä asemassa.
      • DNA Oyj
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Etärekisteröinnissä henkilöllisyyden varmistaminen ei yllä varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen, yritysten tulisi näin ollen saada riittävästi tietoa millaisiin yhteiskunnan palveluihin etärekisteröinnissä tapahtuva sähköinen tunnistaminen on riittävää ja mihin ei. On myös hyvä huomioida, että tärkeiden digitaalisten palveluiden tarjoaminen tälle kohderyhmälle estyy, koska erärekisteröinti ei yllä varmuudeltaan samalle tasolle kuin perinteinen tunnistaminen. Erityisen tärkeää on myös, että yrityksen eli tietojen vastaanottajan olisi myös pystyttävä erottamaan etärekisteröityjen henkilöiden tiedot muulla tavalla tunnistettujen henkilöiden tiedoista.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On epäselvää mikä on etärekisteröinnin lopputulos. Voiko henkilö myös maksutta hyödyntää hänelle luotua henkilötunnusta. Edellytyksissä kohta 4) hänen tietojaan ei ole aiemmin talletettu väestötietojärjestelmään. Miten toimitaan ylimenokaudella niiden osalta, jotka ovat jo Väestötietojärjestelmässä esim. aiemman maassa oleskelun perusteella. Ulkomaalaisilla on tällä hetkellä toistuvia ongelmia ymmärtää mikä heidän Suomen henkilötunnuksensa on. Oleskelulupakortissa tätä ei kovin selkeästi mainita ja saamme usein tuon etupuolen juoksevan numeron yläkulmasta. Pitäisikö harkita, että selitetekstit olisivat kortissa myös englanniksi eikä vain suomeksi ja ruotsiksi? Kts. https://migri.fi/oleskelulupakortti Siirtymäaikaa tarvitaan riittävästi, että saadaan tieto tunnistuksen tasosta korkeakoulun järjestelmiin. ,Koulutustoimialalla joidenkin avainjärjestelmien osalta (ainakin Peppi ja SISU) muutoksenhallinta voi olla hidasta, kun käyttäjäkunnan toimintamallit ovat erilaisia, muutosvalmius on eri tasoilla eri organisaatioissa, ja opiskelijoiden identiteetti on avainasemassa sektorin sisällä tapahtuvassa yhteistyössä.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettely helpottaa esityksen mukaan asioiden käynnistämistä Suomessa ja samalla vähentää organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Esityksen mukaan henkilön etärekisteröinti ei sisältäisi lainkaan tarveharkintaa, minkä lisäksi menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Tämän vuoksi etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä. Toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä etärekisteröinti nostaa myös väärinkäytön riskiä. Henkilötunnusten laajamittainen jakaminen ilman varsinaista viranomaiskontaktia vaatisi tasapainottavaksi elementikseen hyvin selkeää ja tiukkaa rajausta sille, mihin etärekisteröity on oikeutettu henkilötunnuksen ”kevytversiolla”. Tämä olisi tärkeää esimerkiksi kunnallisen toimijan laajaa palveluiden järjestämisvelvollisuutta ajatellen. Lisäksi olisi välttämätöntä, että etärekisteröinnin voimassaoloaika olisi rajattu selkeästi niin, että etärekisteröinnin ja varsinaisen viranomaiskontaktin välinen aika ei venyisi kohtuuttoman pitkäksi. Etärekisteröinnin ensisijainen tavoite, eli rekisteröidyn elämän aloittamisen helpottaminen vieraassa maassa, täytyisi ottaa asianmukaisesti huomioon voimassaoloaikaa määritettäessä.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotetussa sähköisessä etärekisteröintimenettelyssä olisi kyse automatisoidusta päätöksenteosta sillä etärekisteröinnissä tapahtuvalla tunnistamisella on luonnollista henkilöä (rekisteröityä) koskevia oikeusvaikutuksia. Siten etärekisteröintimenettelyn tulee arvioida yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaisesti. Lakiehdotuksen 9 a §:ssä säädettäisiin muun kuin Suomen kansalaisen tietojen tallettamisesta väestötietojärjestelmään sähköisessä etärekisteröintimenettelyssä. Ehdotetun pykälän pykäläkohtaisten perusteluiden mukaan matkustusasiakirjan kasvokuvan ja henkilön itse ottaman kuvan ja videon vertaaminen olisi tarkoitus lähtökohtaisesti toteuttaa hyödyntäen automaattista kasvojentunnistusohjelmaa, mutta sen voisi tarvittaessa suorittaa myös Digi- ja väestötietoviraston virkailija. (esityksen s. 82-83) Mainittua oikeutta vaatia, että tiedot käsittelee luonnollinen henkilö eli virkailija, ei kuitenkaan tuoda esiin varsinaisessa 9 a §:n pykälätekstissä. Katson tämän olevan erittäin olennainen rekisteröidyn oikeussuojakeino erityisesti ottaen huomioon mitä automatisoidusta päätöksenteosta ja automatisoidun päätöksenteon suojatoimista säädetään. Yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan 3 kohdan mukaan automatisoidussa päätöksenteossa on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien sekä oikeutettujen etujen suojaamiseksi; tämä koskee vähintään oikeutta vaatia, että tiedot käsittelee rekisterinpitäjän puolesta luonnollinen henkilö [..]. Katson, että mainittu oikeus vaatia luonnollista henkilöä eli virkailijaa suorittamaan tunnistaminen tulisi käydä ilmi myös itse pykälästä. Matkustusasiakirjan lukemisesta etärekisteröintimenettelyssä säädettäisiin 9 a §:n 3 momentissa. Tiedot voitaisiin lukea matkustusasiakirjassa olevalta sirulta, joka pitää sisällään asiakirjan haltijan nimen, syntymäajan, sukupuolitiedon ja kasvokuvan. Tässä yhteydessä kiinnitän huomiota siihen, että mainitun sovelluksen on oltava oletusarvoisen tietosuojan mukainen ja sen on täytettävä riittävä henkilötietojen turvallisuustaso (yleinen tietosuoja-asetus 25 ja 32 artikla). Lisäksi ehdotuksen jatkovalmistelussa tulisi arvioida julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaa oikeusministeriön mietintöä. Lakiehdotuksen 9 b §:ssä säädettäisiin siitä, mitä tietoja väestötietojärjestelmään talletettaisiin etärekisteröintimenettelyssä. Lakiehdotuksen 9 c §:ssä säädettäisiin puolestaan etärekisteröintimenettelyssä kerättävien biometristen tietojen käsittelystä. Ehdotetut pykälät ovat sisällöltään asianmukaisia ja tarpeellisia. Esityksessä on myös ehdotettu, että henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tavasta ja perustietojen lähteestä tehtäisiin merkitä väestötietojärjestelmään (ehdotettu uusi 9 d §). Mainitun 9 d §:n pykäläkohtaisissa perusteluissa todetaan mainituilla tiedoilla voivan olla vaikutusta henkilön tosiasiallisiin mahdollisuuksiin hyödyntää VTJ-identiteettiään yhteiskunnan palveluissa (esityksen s. 85-86). Lakiehdotuksen pykäläkohtaisissa perusteluissa todettaisiin, että merkintä etärekisteröinnistä poistettaisiin kun henkilö on fyysisesti asioinut Digi- ja väestötietoviraston, Maahanmuuttoviraston tai Verohallinnon luona (esityksen s. 86). Etärekisteröintimenettelyssä tunnistetun henkilön tietoja tulisi esityksessä ehdotetun uuden 34 a §:n mukaan luovuttaa väestötietojärjestelmästä vain yhdessä 13 §:n 22 kohdassa tarkoitetun tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavan tiedon kanssa. [..] Yleisen tietosuoja-asetuksen 19 artiklan mukaan rekisterinpitäjän on ilmoitettava kaikenlaisesta 16 artiklan, 17 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti tehdyistä henkilötietojen oikaisuista, poistosta tai käsittelyn rajoituksista jokaiselle vastaanottajalle, jolle henkilötietoja on luovutettu paitsi jos tämä osoittautuu mahdottomaksi tai vaatii kohtuutonta vaivaa. Mikäli esityksessä esitetyllä tavalla henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa koskevalla tiedolla olisi vaikutuksia henkilön tosiasiallisiin mahdollisuuksiin hyödyntää VTJ-identiteettiä, tulisi tunnistamisen tapaa koskevasta muutoksesta (9 d §) ilmoittaa niille vastaanottajille, joille esitetyn 34 a §:n mukaisesti tieto tunnistamisen tai yksilöinnin tavasta on toimitettu.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suomi kehittää työvoiman maahanmuuttoa eri keinoin työvoiman kysyntään vastaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla on merkittävä työvoimatarve. Yksi ratkaisu työmarkkinoiden ongelmiin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen on työvoiman maahanmuutto. Etärekisteröintimenettely edesauttaa erilaisten maahaanmuuttoon ja työsuhteeseen liittyvien asioiden joustavaa hoitamista. On kannatettavaa, että etärekisteröitynyt henkilö voi myöhemmin käydä tunnistautumassa kasvokkain, jolloin hänet voitaisiin kirjata väestötietojärjestelmään VTJ-lain 9 § mukaisesti.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muutoksen toimivuus edellyttää huolehtimisen järjestelmän luomista, jonka täytyisi olla riittävän luotettavalla tavalla toimiva.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On mahdollista, että etärekisteröinti sinällään voisi jo olla riittävää myös etuuksien ratkaisemisen kannalta. Olennaista on, että käytössä on riittävät tiedot ja laissa säädetyt etuuden myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tämä vaatii kuitenkin vielä syvällisempää etuuskohtaista pohdintaa. Jos etärekisteröintimenettelyn katsotaan olevan riittävää etuusoikeuden ratkaisemiselle ja esimerkiksi oikeus sairausvakuutuslain mukaisiin sairaanhoidonkorvauksiin voitaisiin jo etärekisteröinnin pohjalta ratkaista ja myöntää, mahdollistaisi tämä suorakorvauksen saamisen Kelan suorakorvausmenettelyissä esimerkiksi lääkeoston yhteydessä nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Suorakorvauksen maksaminen edellyttää, että asiakkaalla on henkilötunnus ja hän on sairausvakuutettu Suomessa tai hän on oikeutettu suorakorvaukseen EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen 883/2004 perusteella. Esityksen mukaan etärekisteröidyn tietojen luovuttaminen väestörekisterijärjestelmästä tulee perustumaan Digi- ja väestötietoviraston tekemään tietolupapäätökseen. Tiedon vastaanottajan kantaa tällöin riskin myös tietojen myöhemmästä käytöstä esim. silloin, kun tietoja vaihdetaan organisaatioiden välillä. Tiedon vastaanottajan olisi myös huolehdittava tietojen ajantasaisuudesta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Tiedon vastaanottajahan ei voi Maahanmuuttovirastoa ja Verohallintoa lukuun ottamatta tietoja muuttaa tai lisätä. Tämä tarkoittanee myös sitä, että luovuttaessa etärekisteröidyn etuustietoja sidosryhmille, tulee tiedoista ilmetä, että kysymyksessä on etärekisteröitynyt henkilö. Esitetyn uuden 34 a §:n mukaan etärekisteröityä henkilöä koskevien tietojen vastaanottajan on pystyttävä erottamaan etärekisteröidyn henkilön tiedot muulla tavalla tunnistettujen henkilöiden tiedoista. Tämä tarkoittanee, että henkilön tiedosta tulee selkeästi olla nähtävissä, että hänen henkilö-tietonsa perustuvat etärekisteröintiin. Oletus HE-aineiston perusteella on, ettei muutoksella ole merkittäviä järjestelmäkehitystä edellyttäviä vaikutuksia Kanta-palveluihin. Kuitenkin muutoksen vaikutusten arviointi puuttuu HE-aineistosta eikä Kanta-palveluissa ehditty tehdä arviointia tässä aikataulussa. Esim. palautuisiko palvelukutsujen vastauksissa tieto siitä, että henkilö on etärekisteröity? Pitäisikö palautua? Jos palautuisi, mihin se vaikuttaisi tai pitäisi vaikuttaa? Onko vaikutusta/pitäisikö olla vaikutusta siihen, miten henkilön tietoja käsitellään tai tallennetaan? Onko vaikutuksia hänen oikeuksiinsa verrattuna tavanomaiseen henkilötunnuksen saajaan nähden? HE, luku 4.1.4, toinen kappale: ”Laissa ei säädettäisi siitä, mihin palveluihin etärekisteröitymisen perusteella olisi mahdollista päästä, vaan tämä tulisi arvioida palvelukohtaisesti.” Juuri tällaista arviota ei ole mahdollista tehdä tässä aikataulussa kattavasti ja huolellisesti. Miten huomioidaan korotetun tunnistuksen tiedot? Miten laajoja järjestelmämuutoksia tämä vaatii? Muutos olisi esityksen mukaan tulossa voimaan jo 1.1.2023. Voimaantuloa tulisi siirtää eteenpäin vähintään 1.1.2024 tai jopa 1.1.2025, jotta Kelan etuustoiminnassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa ehditään selvittää ja sopia yhteisesti siitä, miten etärekisteröityjen henkilötunnusta käsitellään ja voidaan arvioida tarvittavien järjestelmämuutosten laajuus ja kustannukset. Lisäksi tällaisen selvityksen tekeminen on vastuutettava määrätyn kansallisen tahon tehtäväksi. Henkilökohtaisessa palvelussa etärekisteröintiä voitaisiin hyödyntää, jos tiedon luotettavuutta ei ole syytä epäillä. Henkilökohtaisessa palvelussa asiakkaan henkilöllisyyden varmentaminen sujuvoituisi ja veisi mahdollisesti vähemmän aikaa. Hakemuksen käsittely saattaisi nopeutua, kun asiakkaalla olisi antaa henkilötunnus jo hakemuksessa. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksujen perinnässä etärekisteröityjen VTJ-identiteettien hyödyntäminen voisi tuoda etuja prosessille mm. manuaalityön vähenemisen kannalta. Oletusarvioisesti opiskelijat voisivat suosia mobiilisovelluksen kautta tapahtuvaa rekisteröitymistapaa. Henkilötunnuksen saaminen entistä aikaisemmassa vaiheessa edistäisi sitä, että tunnus myös todennäköisemmin löytyisi VIRTA-opintotietopalvelusta, ja sitä kautta manuaalisen työn määrä vähenisi. Lausunnon kohdassa 2 todetun mukaisesti Kelalle muodostuu manuaalisesti käsiteltäviä töitä mm. tapauksista, joissa henkilötunnus on Kelan tiedossa, mutta sitä ei ole VIRTA-palveluun merkitty – syksyn 2021 aikana tällaisia töitä muodostui hieman yli 2 000. Toisaalta etärekisteröityjen VTJ-identiteettien hyödyntämisestä saatavat edut olisivat käytännössä riippuvaisia siitä, käyttäisivätkö korkeakoulut ja opetushallitus etärekisteröityjä VTJ-tietoja. Valmisteluvaiheessa ei ilmeisesti ole tehty tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukaista vaikutustenarviointia. Ko. Artiklan 1-kohdan mukaan, jos tietyntyyppinen käsittely etenkin uutta teknologiaa käytettäessä todennäköisesti aiheuttaa – käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset huomioon ottaen – luonnollisen henkilön oikeuksien ja vapauksien kannalta korkean riskin, rekisterinpitäjän on ennen käsittelyä toteutettava arviointi suunniteltujen käsittelytoimien vaikutuksista henkilötietojen suojalle. Ottaen huomioon mm. biometristen tietojen käsittelylle lainsäädännössä asetetut vaatimukset, lainsäätäjän tekemää vaikutustenarviointia voitaisiin pitää kannatettavana. Vaikutustenarviointi olisi hyödyksi myös jäljempänä tarkasteltavan yksilöintitunnuksen osalta. Kelassa tulee huomioida mahdollisten etärekisteröityjen henkilöiden liikkuminen kansain-välisessä tiedonvaihdossa. Ulkomailta ei todennäköisesti saada luotettavasti tietoa siitä, onko henkilö etärekisteröity vai kasvokkain tunnistettu.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Etärekisteröintimenettelyn kautta ulkomaalainen henkilö voisi rekisteröityä väestötietojärjestelmään jo ennen Suomeen saapumistaan ja saada henkilötunnuksen varhaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan henkilön integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ovat Eläketurvakeskuksen mielestä kannatettavia. Kaikki Suomeen työskentelemään saapuvat henkilöt tulee ohjata etärekisteröitymään ennen Suomeen saapumista, jotta organisaatiokohtaisten keinotunnusten määrä saataisiin laskemaan. Tämä edellyttää kattavaa tiedotusta ja etärekisteröintipalvelun helppoa löydettävyyttä eri palvelukanavissa. Eläketurvakeskus pitää hyvänä, ettei lainsäädännöllä rajoiteta missä palveluissa tai mitkä organisaatiot saavat käyttöönsä etärekisteröidyt henkilöt, vaan käyttömahdollisuus arvioidaan aina organisaatio ja palvelukohtaisesti. On tärkeää, että etärekisteröityjen henkilöiden tietojen käyttö on mahdollista ainakin niille organisaatioille, jotka tarvitsevat etärekisteröityjen henkilöiden tietoja lakisääteisen tehtävien hoitamiseen. Ongelmia ja ylimääräisiä selvittelyitä eri organisaatioille ja tietojenvaihdoille aiheutuu siitä, jos organisaatiot ottavat etärekisteröidyt henkilöt eri aikaisesti käyttöönsä tietojärjestelmissä. Toimiva tietojenvaihto organisaatioiden välillä edellyttäisi etärekisteröityjen henkilöiden tallentamista kaikkien keskeisten toimijoiden järjestelmiin samanaikaisesti. Etärekisteröinnin käyttöönotto lisää annettavien henkilötunnusten määrää ja saattaa jouduttaa tarvetta antaa uusia välimerkkejä sisältäviä henkilötunnuksia. On tärkeää varmistaa, että organisaatiot ehtivät toteuttaa suunnitellusti välimerkeistä ja etärekisteröinnistä aiheutuvat muutokset tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Etärekisteröinnin voimaantuloa tulisikin siirtää suunnitellusta eteenpäin vähintään vuodella tai kahdella. Etärekisteröintimenettelyn kautta ulkomaalainen henkilö voisi rekisteröityä väestötietojärjestelmään jo ennen Suomeen saapumistaan ja saada henkilötunnuksen varhaisemmassa vaiheessa. Toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan henkilön integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ovat Eläketurvakeskuksen mielestä kannatettavia. Kaikki Suomeen työskentelemään saapuvat henkilöt tulee ohjata etärekisteröitymään ennen Suomeen saapumista, jotta organisaatiokohtaisten keinotunnusten määrä saataisiin laskemaan. Tämä edellyttää kattavaa tiedotusta ja etärekisteröintipalvelun helppoa löydettävyyttä eri palvelukanavissa. Eläketurvakeskus pitää hyvänä, ettei lainsäädännöllä rajoiteta missä palveluissa tai mitkä organisaatiot saavat käyttöönsä etärekisteröidyt henkilöt, vaan käyttömahdollisuus arvioidaan aina organisaatio ja palvelukohtaisesti. On tärkeää, että etärekisteröityjen henkilöiden tietojen käyttö on mahdollista ainakin niille organisaatioille, jotka tarvitsevat etärekisteröityjen henkilöiden tietoja lakisääteisen tehtävien hoitamiseen. Ongelmia ja ylimääräisiä selvittelyitä eri organisaatioille ja tietojenvaihdoille aiheutuu siitä, jos organisaatiot ottavat etärekisteröidyt henkilöt eri aikaisesti käyttöönsä tietojärjestelmissä. Toimiva tietojenvaihto organisaatioiden välillä edellyttäisi etärekisteröityjen henkilöiden tallentamista kaikkien keskeisten toimijoiden järjestelmiin samanaikaisesti. Etärekisteröinnin käyttöönotto lisää annettavien henkilötunnusten määrää ja saattaa jouduttaa tarvetta antaa uusia välimerkkejä sisältäviä henkilötunnuksia. On tärkeää varmistaa, että organisaatiot ehtivät toteuttaa suunnitellusti välimerkeistä ja etärekisteröinnistä aiheutuvat muutokset tietojärjestelmiin ja prosesseihin. Etärekisteröinnin voimaantuloa tulisikin siirtää suunnitellusta eteenpäin vähintään vuodella tai kahdella.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUSilla ei kommentoitavaa.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidämme hyvänä, että etärekisteröinnin avulla voidaan aikaistaa henkilötunnuksen saantia. Näin voidaan myös vähentää keinotunnusten tarvetta, jos Suomeen töihin saapuvat pystytään ohjaamaan etärekisteröitymään ennen Suomeen saapumistaan. Etärekisteröityjen henkilöiden tietojen käyttö pitää olla mahdollista niille organisaatioille, jotka tarvitsevat tietoja lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. Siksi pidämme hyvänä, että lainsäädännöllä ei määritellä, missä palveluissa tai organisaatioissa etärekisteröityjen henkilöiden tietoja voidaan käyttää, vaan käyttötarkoitus arvioidaan aina palvelu- ja organisaatiokohtaisesti. Sujuvan tietojenvaihdon turvaamiseksi on tärkeää, että viranomaiset ja muut keskeiset toimijat ottavat etärekisteröidyt henkilöt järjestelmiinsä koordinoidusti ja mielellään yhtäaikaisesti. Tämän takia ehdotamme muutoksen voimaantulon siirtoa kahdella vuodella eteenpäin esitetystä voimaantulopäivästä 1.1.2023, jotta kaikki tahot pystyvät tekemään tarvittavat muutokset järjestelmiinsä.
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 8 §:n 3 momentin perusteella vieraan valtion Suomessa olevan edustuston sekä Suomessa sijaitsevan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevan ulkomaan kansalaisen ja edellä tarkoitetun henkilön perheenjäsenen sekä henkilön yksityisessä palveluksessaan olevan ulkomaan kansalaisen tiedot voidaan henkilön omasta pyynnöstään tallettaa väestötietojärjestelmään siten kuin siitä laissa säädetään. Etärekisteröintimahdollisuuden kautta ulkomaan kansalainen voisi halutessaan rekisteröityä väestötietojärjestelmään mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumistaan. Edellä mainittujen henkilöryhmien etärekisteröinti voisi vaikuttaa myönteisesti ulkoasiainhallinnon lupahallinnon piiriin kuuluvien henkilöiden sujuvampaan asettumiseen Suomeen. Lisäksi toimialojen mahdollisuus korvata organisaatiokohtaisten tunnusten käsittely yksilöintitunnuksella voisi olla omiaan helpottamaan lyhytaikaisesti Suomeen saapuvien edustustojen jäsenten asiointia eri tahoilla.
      • Haidion
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Lisätietokyselyn pitäisi koskea kaikkia, joilla on henkilötunnuksen muotoinen yksilöivä tunniste. Siis myös Suomalaisia, sekä muita henkilötunnuksellisia, jotka ovat rekisteröity muun kuin uuden tulevan ulkomaalaisten etä-rekisteröinnin kautta. Varsinkin näissä muissa aiemmissa rekisteröintikanavissa on suuria heikkouksia luotettavuuden kannalta. Etärekisteröinnin maksuttomuus on hyvä asia, olisi myös tarpeen huomioida etärekisteröintiin suoraan liittyvä tunnistamisvälineen maksuttomuuden tarve. Kokonaiskuvassa olisi hyvä huomioida käyttötapaukset, joissa kokonaisratkaisun maksuttomuus loppukäyttäjälle on toivottavaa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna kaikki nollaa suuremmat summat karsivat käyttäjämääriä. Jos koko ratkaisua ei tehdä maksuttomaksi, mutta havaitaan käyttötapauksia, joihin halutaan jonkin tahon puolesta tukea tai subventoida kustannusta, onko mahdollista tuottaa suoria maksupyynnön ohittavia kanavia?
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumistaan. Väestötietojärjestelmään etärekisteröityvä henkilö saisi samalla suomalaisen henkilötunnuksen. Etärekisteröityminen olisi ainakin lähivuosina tarkoitettu ensisijaisesti esivaiheeksi, jonka perusteella henkilölle muodostuisi aikaisemmassa vaiheessa keskitetty rekisteri-identiteetti Suomeen. Tämä helpottaisi henkilölle itselleen erilaisten asiointien käynnistämistä Suomessa ja samalla vähentäisi organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että esitys on kannatettava ja sujuvoittaisi yhteiskunnan palveluihin pääsyä jo ennen maahantuloa sekä nopeuttaisi asettautumista ja kotoutumista maahantulon jälkeen. Esitys edistäisi niiden ulkomaalaisten alkuvaiheen asettautumista, joilla on sirullinen passi. Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että etärekisteröitymisen hyötyjä tulisi tarkastella myös siitä näkökulmasta, voisiko sitä hyödyntää osana oleskelulupahakemuksen jättämistä. Etärekisteröinnillä saatu henkilö-tunnus voitaisiin mahdollisesti kirjata osaksi hakemusta, jolloin VTJ-rekisteriin kirjatut tiedot siirtyisivät oikein kirjattuina osaksi henkilön oleskelulupahakemusta.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kuvattuihin etärekisteröinnin menettelytapoihin ei ole huomioitavaa. Ne vaikuttavat esityksessä perustelluilta. Maanmittauslaitoksen näkökannalta oleellinen muutos on 34 a §:ssä oleva vaatimus, että etärekisteröinnin kautta tunnistetusta ja rekisteröidystä henkilöstä väestötietojärjestelmästä luovutettaisiin tässä pykälässä tarkoitetut tiedot vain yhdessä 13 §:n 22 kohdassa tarkoitetun tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavan tiedon kanssa. De facto tämä tarkoittanee sitä, että henkilön VTJ –tietoihin tulee jatkossa uusi attribuutti, jolla määritellään, onko henkilö tunnistettu etärekisteröintimenettelyn kautta vai henkilökohtaisen käynnin yhteydessä. Viranomaisen on lisäksi vastedes linjattava, missä asioissa etärekisteröitynyt henkilö voi asioida viranomaisen palveluissa. Sanottu VTJ -tietojen muutos tulee aiheuttamaan tietojärjestelmäkustannuksia, jos etärekisteröintimenettelyn kautta VTJ –identiteetin saaneet henkilöt voivat asioida viranomaisen palveluissa. Järjestelmien on muun muassa pystyttävä käsittelemään uutta attribuuttia.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ulkomaalaisten etärekisteröinti väestötietojärjestelmään on erinomainen uudistus ja sen laajaan ja nopeaan käyttöönottoon tulee panostaa. Maahantulevan työntekijän ja työllistävän yrityksen kannalta etärekisteröinnin mahdollistaminen ei vielä riitä, vaan olennaista on, että eri viranomaiset sallivat vähintäänkin asiaointiprosessien käynnistämisen ja aina kun mahdollista myös läpiviennin etärekisteröintiin nojautuen ja edellyttävät vahvistettua VTJ-identiteettiä vain silloin kun se on välttämätöntä. Esimerkiksi ulkomailta saapuvien työntekijöiden tulisi voida saada veronumero kokonaan etärekisteröintiin nojautuen, jotta heille voidaan tilata rakennustyömailla ja jatkossa myös telakka-alueilla vaadittava kuvallinen tunnistekortti valmiiksi jo ennen maahan saapumista. Vastaavia esimerkkejä eri työperäisen maahanmuuton ja maahan asettumisen prosessien ketjuttumisesta on lukuisia ja kokonaisuus toimii vain silloin jos kaikki toimijat myös ottavat etärekisteröinnin käyttöön. Siksi työhönjohtavan maahanmuuton prosesseihin liittyviä viranomaisia tulee vahvasti ohjata etärekisteröinnin käyttöönottoon. Lakiehdotus ei ota kantaa etärekisteröintiprosessin enimmäiskestoon tai automaation tasoon, vaikka perusteluosiossa sanotaan, että etärekisteröinti on suunniteltu automaattiseksi. Etärekisteröinti palvelee tarkoitustaan parhaiten, silloin kun se mahdollistaa reaaliaikaisen itsepalvelun siten että sovelluksen avulla väestötietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot ovat ilman viivettä käytettävissä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden palveluissa. Lakiehdotusta tulisi täydentää niin, että siihen kirjataan etärekisteröintiprosessin automaattisesta toteutuksesta, enimmäiskestosta ja prosessin läpinäkyvyydestä rekisteröityjän suuntaan.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidän esitettyä mahdollisuutta etärekisteröintiin hyödyllisenä menetelmänä helpottaa Suomessa asioivan ulkomaan kansalaisen asiointia Suomessa. Ehdotetussa 9 c §:ssä on tarkoitus säätää biometristen tietojen käsittelystä etärekisteröintimenettelyssä. Biometriset tiedot kuuluvat yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisten henkilötietoryhmien tietoihin. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa luonnoksen sivulla 105 näiden tietojen käsittelyn perusteeksi esitetään tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan alakohta g), jonka mukaan käsittely on sallittua, kun käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Esityksen sivulla 60 todetaan, että esitykseen ei ole nähty tarpeelliseksi sisällyttää tietoturvallisuutta koskevaa erityissääntelyä. 9 c §:n kohdalla lain yksityiskohtaisissa perusteluissa ei erikseen viitata suojatoimiin. Pidän välttämättömänä, että ainakin esityksen perusteluissa otetaan kantaa siihen millä tavoin ehdotettu sääntely täyttää tietosuoja-asetuksen asettaman vaatimuksen siitä, että lainsäädännössä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Mikäli etärekisteröintiin perustuvien tietojen luovuttamista koskevan 34 a §:n, jossa säädettäisiin tunnistamis- ja yksilöintitapatiedon toimittamista tietojen luovuttamisen edellytyksenä, tarkoitus on siirtää vastuu tietojen luotettavuuden arvioinnista tietoa käyttävälle viranomaiselle tai muulle toimijalle, totean uudelleen henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista lausumani: ”(Sen sijaan) en pidä käytännön viranomaistoiminnan kannalta onnistuneena esitettyä toimintatapaa, jossa jokainen viranomainen joutuisi kussakin palvelutilanteessa yksittäistapauksessa arvioimaan onko tunnusta luotaessa käytetty henkilön tunnistustapa ollut riittävän luotettava ja tämän arvion perusteella päättämään voiko tunnusta käyttää palvelussa henkilön yksilöintiin. Toimintatapa toisi viranomaisille kokonaan uuden arviointivelvoitteen, johon virkamiehillä ei välttämättä ole todellista osaamista. Viime kädessä viranomaiselle asetettu arviointivelvoite voisi johtaa siihen, että vain nykyistä henkilötunnusta vastaavalla tasolla varmennetut tunnukset hyväksytään… …Kun ehdotettu toimintatapa edellyttää tietoa siitä, miten henkilöllisyys on tunnusta luotaessa varmistettu, tunnuksen käytön yhteydessä jouduttaisiin säännönmukaisesti käsittelemään tietoja, jotka mahdollisesti kertoisivat hyvinkin paljon henkilön taustasta ja tilanteesta, mikä osaltaan olisi vastoin edellä todettua henkilötiedon käsittelyn minimoinnin periaatetta.”
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitys on kannatettava.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidämme erittäin kannatettavana mahdollisuutta etärekisteröintiin, joka nopeuttaa ja helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekisteröintiä ja edelleen asiointia.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tavoite on kannatettava, mutta ehdotetulla aikataululla voidaan todeta olevan haastavaa toteuttaa tarvittavat valmiudet vastaanottaa ja hyödyntää esitettyä lisätietoa henkilötiedon pohjautumisesta etärekisteröitymiseen. Lisäksi etärekisteröityyn henkilötietoon liittyvät rajoitteet tulisi määritellä ennen käyttöönottoa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotus vaikuttaa perustellulta Suomeen pysyvästi tai tilapäisesti muuttavien henkilöiden osalta. Henkilön etukäteen mobiilisovelluksen kautta tekemä etärekisteröityminen helpottaisi erilaisten asiointien käynnistämistä ja integroitumisen aloittamista. Ehdotuksen perustelujen mukaan muutokset johtaisivat kuitenkin myös siihen, että väestötietojärjestelmään rekisteröitäisiin nykyistä selvästi enemmän ihmisiä, jotka eivät koskaan pysyvästi muuta Suomeen tai joiden oleskelu Suomessa jää niin lyhytaikaiseksi, etteivät he käytännössä toimi Suomessa. Vaikka tästä ei ehdotuksen mukaan oleteta koituvan erityisiä ongelmia tai väärinkäytösriskejä, ilmiötä on syytä avata perusteluissa esitettyä enemmän.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotuksessa esitetään luotavaksi uusi etärekisteröintimenettely eli mahdollisuus ulkomaalaiselle rekisteröityä väestötietojärjestelmään mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumista. Näin nopeutettaisiin palveluihin pääsyä ja integroitumista sekä vähennettäisiin organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Henkilöllisyyden varmentaminen ei kuitenkaan yltäisi varmuudeltaan samalle tasolle kuin perinteisessä kasvokkain tunnistamisessa ja sen vuoksi olisi tarpeen erottaa etärekisteröinti-identiteetit järjestelmässä muista identiteeteistä. Väestötietojärjestelmään lisättäisiin siksi uusi lisätietokenttä, josta identiteetin perustuminen etärekisteröintiin ilmenisi. Henkilö voisi myöhemmin käydä tunnistautumassa kasvokkain. On kannatettavaa, että henkilötunnusten myöntäminen tätä kautta aikaistuisi ja henkilöllä olisi pääsy palveluihin ja asiointi viranomaisten kanssa helpottuisi, kun rekisteröinnin olisi voinut hoitaa jo etänä ennen Suomeen saapumista. Ongelmallista ehdotuksessa on se, että järjestelmän lisätiedoista ilmenee yksityisyyden suojaan liittyviä tietoja, kuten henkilön taustaan liittyviä tietoa, esimerkiksi ulkomaalaisuus. Onkin harkittava tarkemmin, onko lisätietona oleva etärekisteröityminen aina tarpeen luovuttaa erillisenä tietona rekisteri-identiteetin mukana, kuten nyt esitetään.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.3.2022
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan mahdollisuutta rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta. Esityksen mukaan etärekisteröidyt henkilötunnukset tulisi pystyä erottelemaan muista identiteeteistä. Esitetty muutos vaatisi todennäköisesti muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin ja näiden muutosten toteuttamiseen tulisi varata riittävä siirtymäaika huomioiden muut keskeiset samaan aikaan voimaan tulevat säädösmuutokset (esim. sote-uudistus/järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta/kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja asiakastietolain toimeenpano vuonna 2023). Etärekisteröityjen henkilötunnusten hyödyntäminen sekä etärekisteröityjen erottaminen muulla tavalla tunnistetuista vaatii erityistä selvittämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tilasto- ja tutkimustoiminnassa voisi hyödyntää etärekisteröityjä VTJ-identiteettejä. THL:n käsittelyprosessien ja tiedonhallinnan kannalta etärekisteröidyt VTJ-identiteetit eivät vaikuttaisi vastaanottamiseen tai tallentamiseen muutaman tietokentän lisäyksen lisäksi. Aineistoluovutukset ovat kaikki luvanvaraisia, eli kyseisiä tietoja käsiteltäisiin samalla tavalla kuin muitakin tietoja.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esitys on kannatettava, mutta täyden hyötypotentiaalinen saavuttaminen edellyttäisi etärekisteröintimenettelyä varten luodun teknisen kyvykkyyden avaamista myös yksityisen sektorin käyttöön. Etärekisteröinnin käyttöönotto mitä suurimmalla todennäköisyydellä lisää jaettavien henkilötunnusten määrää ja siten aikaistaa uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnusten jakelua. Kuten yllä on uusien välimerkkien käyttöönoton osalta todettu, myös etärekisteröinnin käyttöönottoa tulisi lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella, jotta tarvittavat tietojärjestelmämuutokset ehditään toteuttaa.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Miten varmistutaan, ettei henkilö pääse väärinkäyttämään henkilötunnuksen varaamista - Näin kuluttaa uusilla välimerkeillä laajennettavaa henkilötunnusavaruutta. - Henkilö ei välttämättä koskaan saavukaan Suomeen, mutta rekisteröinti olisi syönyt turhaan yhden henkilötunnus kombinaation.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan luotavaksi mahdollisuus rekisteröityä väestötietojärjestelmään uuden etärekisteröintimenettelyn kautta. Etärekisteröintimenettelyn kautta ulkomaalainen henkilö voisi rekisteröityä väestötietojärjestelmään mobiilisovellusta hyödyntäen jo ennen Suomeen saapumistaan. Väestötietojärjestelmään etärekisteröityvä henkilö saisi samalla suomalaisen henkilötunnuksen, jonka avulla hän voisi nykyistä nopeammin ja helpommin aloittaa integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä helpottaisi henkilölle itselleen erilaisten asiointien käynnistämistä Suomessa ja samalla vähentäisi organisaatiokohtaisten keinotunnusten luomisen tarvetta. Esitysluonnoksen mukaan etärekisteröidyt VTJ-identiteetit olisi pystyttävä erottamaan muista VTJ-identiteeteistä, sillä menettelyyn sisältyvä henkilöllisyyden varmistaminen ei välttämättä yltäisi varmuudeltaan aivan samalle tasolle kuin perinteinen kasvokkain tunnistaminen. Henkilön mahdollisuus hyödyntää yhteiskunnan palveluita pelkän etärekisteröitymisen perusteella olisi tosiasiallisesti rajattua. Helsingin kaupunki kannattaa ulkomaalaisen henkilön mahdollisuuksia saada henkilötunnus jo ennen Suomeen saapumista. Etärekisteröinnin käyttöala ja siitä saavutettavat hyödyt jäävät kuitenkin hieman epäselviksi, kun mahdollisuus yhteiskunnan palvelujen hyödyntämiseen pelkän etärekisteröitymisen perusteella on rajattua.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotus koskee lähinnä Digi- ja väestötietovirastoa sekä Maahanmuuttovirastoa. Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Etärekisteröinnillä tavoitellaan esityksen mukaan hyötyjä paitsi julkishallinnolle, myös elinkeinoelämälle. Jotta myös elinkeinoelämä voisi saisi tästä investoinnista täyden hyödyn, olisi etärekisteröintimenettelyä varten luotu tekninen kyvykkyys avattava myös yksityisten yritysten käyttöön. Tämä valtion palvelun avaaminen yksityisten yritysten käyttöön myös ilman liityntää etätunnistetun henkilön vtj-rekisteröintiin palvelisi nimenomaan esityksen tavoitteena olevaa Suomen digikyvykkyyksien parantamista. Kannatamme esitettyä ratkaisua, jossa etärekisteröityjen henkilöiden rekisteritiedot ovat erotettavissa kasvokkain tunnistettujen tiedoista. Etärekisteröintimenettelyn käyttöönottoaikataulu on mielestämme huomattavan tiukka. Henkilötunnusten riittävyyttä turvaavat uudet välimerkit on tarkoitus säätää käyttöön otettavaksi samaan aikaan etärekisteröintimenettelyn aloittamisen kanssa eli vuoden 2023 alusta lähtien. Etärekisteröinnin käyttöönotto mitä suurimmalla todennäköisyydellä lisää jaettavien henkilötunnusten määrää ja siten aikaistaa uusilla välimerkeillä varustettujen henkilötunnusten jakelua. Välimerkkiasetusta koskevalla lausuntokierroksella useat lausunnonantajat toivat ilmi, että suunniteltu aikataulu on liian tiukka eikä uusien välimerkkien käsittelyä tietojärjestelmissä ehditä toteuttaa v 2023 alkuun mennessä. Muutosten toteuttaminen v 2023 alkuun mennessä ei olekaan suurimmalle osalle organisaatioista pakollista, mutta ne, jotka eivät saa muutoksia toteutettua ajoissa, joutuvat käyttämään poikkeusprosesseja niiden henkilöiden tietojen käsittelemiseen, jotka ovat saaneet uusilla välimerkeillä varustetun henkilötunnuksen. Sen lisäksi, että poikkeusprosessit ovat hankalia ja kalliita, niihin sisältyy myös riski virheistä ja henkilöä koskevien tietojen vaihdon estymisestä. Tämän vuoksi tulisikin etärekisteröinnin ja muunkin henkilötunnusten jakelun laajentamisen käyttöönottoa lykätä suunnitellusta vähintään kahdella vuodella.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Akava kannattaa lakiluonnoksen tavoitetta helpottaa ulkomailla oleskelulupaa hakevien mahdollisuuksia saada suomalaisen henkilötunnus käyttöönsä nykyistä aiemmin. Uudistus helpotta ulkomaalaisten henkilöiden asiointia Suomessa sekä sujuvoittaa esimerkiksi Suomeen opiskelemaan tai töihin muuttavan henkilön integroitumista yhteiskuntaan.
      • Helsingin hovioikeus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Etärekisteröintimenettelyä koskevat huomiot (1. lakiehdotuksen 9 a–9 d ja 34 a §) Lienee erittäin harvinaista, että Suomessa rikosoikeudenkäynnin asianosaisena olisi henkilö, joka olisi aiemmin etärekisteröity mutta ei olisi jo ollut viranomaisten tunnistamisen kohteena Suomessa. Joka tapauksessa henkilötunnusta voidaan hyödyntää henkilön yksilöinnissä.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää kannatettavana ulkomaalaisen henkilön etärekisteröitymisen mahdollistavaa lakiesitystä, jonka avulla on mahdollista tukea ulkomaalaisen henkilön nopeampaa ja helpompaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ulkomaalainen voisi saada omasta pyynnöstään etärekisteröinnin. Jokin asiallinen syy tai peruste pyynnölle olisi tarkoituksenmukaista vaatia, jotta etärekisteröintejä tehtäisiin vain tarpeeseen. Turhat etärekisteröintitiedot ovat tarpeettomia henkilötietoja, joita ei tule kerätä. Olisi hyvä, että Suomeen työskentelemään saapuvat henkilöt ohjattaisiin tehokkaasti käyttämään etärekisteröintiä, jotta keinotunnusten käyttöä voitaisiin välttää. Etärekisteröintitiedon luovuttamiseen ja säilyttämiseen liittyvä vaatimus siitä, että etärekisteröidyt henkilötunnukset tulee olla erotettavissa muista aiheuttaa jonkin verran lisätyötä Kevassa ja aikataulua olisi etärekisteröinnin osalta tarpeen sen vuoksi lykätä 1-2 vuotta myöhäisemmäksi.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Etärekisteröintimenettely on erittäin tarpeellinen yliopiston toiminnan näkökulmasta, sillä yliopistossa opiskelee paljon ulkomaisia opiskelijoita ja tutkimustoiminta on varsin kansainvälistä. Nykyään esimerkiksi avoimeen yliopistoon hakeminen tai yliopiston käyttäjätunnuksen ja salasanan toimittaminen ulkomaille ovat haasteellisia. On niin yliopiston, työntekijöiden kuin opiskelijoiden etu, että Suomeen tuleva voi alusta asti keskittyä oleskelun varsinaiseen tarkoitukseen. Luonnoksessa on epäselvää, mikä on etärekisteröinnin lopputulos ja voiko rekisteröity henkilö hyödyntää hänelle luotua henkilötunnusta maksutta käyttämällä Digi- ja väestötietoviraston puhelimeen ladattavaa mobiilisovellusta. Jotta etärekisteröinti saadaan laajaan käyttöön ja siten päästään esityksen tavoitteisiin, tulee etärekisteröitymisen lisäksi henkilötunnuksen hyödyntämisen esim. mobiilisovelluksella olla kokonaisuudessaan rekisteröitävälle henkilölle maksutonta. Tähän olisi hyvä ottaa esityksessä tarkemmin kantaa. Esityksen asetusmuutosehdotuksen mukaan henkilön sukupuolitiedoksi talletetaan väestötietojärjestelmään joko mies tai nainen. Sukupuolta koskevan tiedon kirjaamisesta säädettäessä olisi hyvä ottaa huomioon, että osassa valtioita käytössä on jo nyt kolmas vaihtoehto. Etärekisteröidyt ja kasvokkain tunnistetut henkilöt on hyvä pystyä erottelemaan toisistaan.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Oikeusministeriö kiinnittää huomiota VTJ-lakiin ehdotettuun uuteen 9 c §:ään, jossa säädettäisiin biometristen tietojen käsittelystä. Pykälän 1 momentin mukaan Digi- ja väestötietovirasto saisi käsitellä kasvojentunnistuksessa kerättäviä henkilön itsestään esittämiä kasvokuvia, videoita ja niiden teknisin menetelmin tehdystä vertaamisesta muodostuvia tietoja vain rekisteröintiä pyytäneen henkilön henkilöllisyyden varmistamiseksi. Esitysluonnoksessa Digi- ja väestötietoviraston oikeus käsitellä biometrisia tietoja rajattaisiin asianmukaisesti momentissa tarkoitettuun käyttö-tarkoitukseen. Tietoja käsiteltäisiin etärekisteröintimenettelyssä vain henkilöllisyyden varmistamiseksi eikä tietoja ei olisi näin ollen sallittua hyödyntää muihin tarkoituksiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin biometristen tietojen poistamisesta. Momentin mukaan kasvojentunnistuksessa käsitellyt kuvat, videot ja niiden teknisin menetelmin tehdystä vertaamisesta muodostuneet tiedot poistettaisiin viimeistään, kun ulkomaan kansalaisen etärekisteröintimenettelyssä tekemä rekisteröintipyyntö on lainvoimaisesti ratkaistu. Esitysluonnoksen säännöskohtaisten perusteluiden mukaan biometriset henkilötiedot olisi poistettava ilman aiheetonta viivytystä, kun ne ovat käyneet käsittelytarkoituksen kannalta tarpeettomiksi. Kasvojentunnistuksessa käytettävät tiedot olisi siksi poistettava heti, kun niiden käsittely ei olisi enää välttämätöntä etärekisteröintimenettelyssä tietojensa väestötietojärjestelmään tallettamista pyytäneen ulkomaan kansalaisen henkilöllisyyden varmistamiseksi. Rekisteröintipyynnön ratkaisuna olisi joko ulkomaan kansalaisen tietojen tallettaminen väestötietojärjes¬telmään tai rekisteröintipyynnön hylkääminen. Näin ollen kasvojentunnistuksessa käsitellyt tiedot olisi siis poistettava viimeistään, kun ulkomaan kansalaisen tiedot on talletettu väestötietojärjestelmään tai kun pyyntö on lainvoimaisesti hylätty. Oikeusministeriö pitää ehdotettua sääntelyä biometristen tietojen käsittelystä tarkoituksenmukaisena. Esitysluonnoksen säätämisjärjestys¬perusteluissa on asianmukaisesti tehty selkoa, miksi biometristen tietojen käsittely etärekisteröinti-järjestelmässä olisi välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Jatkovalmistelussa olisi kuitenkin syytä varmistaa, että ehdotettava sääntely on sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaista. Sikäli kun ehdotettava 9 c §:n sääntely perustuisi tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohtaan, jäsen¬valtioiden lainsäädännössä tulisi säätää asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä säätämisestä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Jatkovalmistelussa tulisi varmistaa, että esitysluonnoksessa arvioidaan sovellettavat suojatoimet ja se, onko lakiehdotuksen säännöksiä tarpeen täsmentää. Käyttötarkoituksen ja säilytyksen rajoittamisen ohella esitysluonnoksella ei vaikutettaisi ehdotettavan muita suojatoimia. Tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan säilytyksen rajoittamista koskevan periaatteen mukaisesti henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Esitysluonnoksessa ei ole tehty selkoa siitä, annettaisiinko ehdotettavalla sääntelyllä 6 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohtaa täsmällisempää sääntelyä. Lisäksi huomioita on syytä kiinnittää siihen, täyttäisikö säännösehdotus perustuslakivaliokunnan reunaehdot täsmällisestä ja tarkkarajaisesta säätämisestä. Valiokunta on käytännössään pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina muun muassa tietojen säilytysaikaa. Tältä osin sääntelyn lain tasolla tulee olla kattavaa ja yksityiskohtaista (ks. esim. PeVL 13/2016 vp, s. 3—4). Valiokunta on ennen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa katsonut, että säilytysaikaa koskevissa säännöksissä on oltava aikamääre (PeVL 20/2006 vp, s. 3). Valiokunta on erikseen arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta katsonut, että käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (ks. esim. PeVL 3/2017 vp, s. 5). Valiokunnan mielestä arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä on, tietosuoja-asetuksen mahdollistamissa puitteissa, edelleen syytä arvioida myös aiemman sääntelyn lakitasoisuutta koskevan käytännön pohjalta (PeVL 14/2018 vp, s. 6). Katso henkilötietojen (ml. biometristen tietojen) käsittelyn oikeusperustetta koskevat huomiot VTJ-lain 9 a – 9 d ja 34 a §:ien osalta otsikon Muut hallituksen esitystä ja alustavaa asetusluonnosta koskevat huomiot alta.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Ehdotuksen mukaan etärekisteröintiin perustuvia väestötietojärjestelmän tietoja luovutettaisiin ehdotuksen mukaan vain yhdessä henkilön tunnistamisen ja yksilöinnin tapaa kuvaavan tiedon kanssa. Lisäksi tietojen luovuttamisen edellytyksenä olisi, että tietoja vastaanottava organisaatio pystyy erottamaan etärekisteröinnissä tunnistettujen henkilöiden tiedot muulla tavalla tunnistettujen henkilöiden tiedoista. Esityksen mukaan etärekisteröintiin perustuvien VTJ-identiteettien hyödyntäminen olisi toistaiseksi vapaaehtoista. Viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien tahojen tulisi arvioida tarve käsitellä etärekisteröityjä VTJ-identiteettejä tehtäviensä hoitamiseksi. Ehdotus mahdollistaa henkilötunnuksen myöntämisen nykyistä aikaisemmin ja laajemmin jo ennen henkilön saapumista Suomeen. Kuten edelliset ehdotukset, myös etärekisteröintimenettely lisää henkilötunnusten määrää ja näin ollen helpottaa asiakkaiden yksilöintiä, tietojen saantia ja yhdistämistä sekä henkilön asioimista. Etärekisteröintimenettelyn osalta edellä mainitut hyödyt tosin saattavat jäädä vähäisemmiksi johtuen siitä, että etärekisteröityjen VTJ-identiteettien vastaanottaminen ja käsitteleminen on ainakin jossain määrin vapaaehtoista. Etärekisteröintiin perustuvien VTJ-identiteettien hyödyntäminen edellyttäisi tietojärjestelmämuutoksia. Etärekisteröintimenettely on ehdotettu otettavaksi käyttöön 1.1.2023 alkaen. Aikataulu on suhteellisen nopea ottaen huomioon muutoksen edellyttämät tietojärjestelmien muutokset.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • TVK kannattaa ehdotusta etärekisteröintimenettelystä ja henkilötunnusten myöntämismenettelyn kehittämistä nykyistä sujuvammaksi. Etuuskäsittelyssä etuudensaaja tulee yksilöidä ja tunnistaa riittävällä varmuudella. Tieto henkilön ydinhenkilötietojen lähteestä ja tunnistamistavasta tarvittaisiin kuitenkin vain poikkeuksellisesti väärinkäytöstä epäiltäessä. Tietojen hyödyntäjän tulee voida luottaa etärekisteröidyn VTJ-identiteetin luotettavuuteen ja oikeellisuuteen.
      • CGI Suomi Oy
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Käsitelty edellisissä kohdissa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Esityksen mukaisesti etärekisteröinnin toteuttaminen ja mahdollistaminen on valtionhallinnon vastuulla. Toimintamalli ja toteutustapa synnyttää uuden tie-don/tietokentän (attribuutin) keskitettyyn rekisteripalveluun (rekisteröintitapa), jonka hyödyntäminen palvelupisteissä edellyttää muutoksia tietojärjestelmiin ja työskentelytapoihin. Tämä tulee valtion ohjeistaa täsmällisesti. Lisäksi etärekisteröinti vaatii merkittävää tietoturvaa liittyen mm. mahdollisiin väärinkäyttöihin ja edellyttääkin tarkoituksenmukaisen huomion kiinnittämistä toteutuksen luotettavuuteen. Samalla on todettava, että • monet asioinnit tapahtuvat nykyisin puhelimitse ilman tunnistautumispalvelua • kasvokkain tapahtuvassa asioinnissa ei aina edellytetä identifiointiasiakirjoja Etärekisteröintimenettelystä • uusi toimintatapa • mahdollisten riskien huomioiminen asiointi-/käsittelytilanteissa (identiteettivarkaudet, tunnistautuminen) ja niihin liittyvien vastuitten tunnistaminen • oikeuksien myöntäminen/saaminen - myönnettyjen oikeuksien suhde Suomen kansalaisten oikeuksiin - selkokielisyys on asian ymmärtämisen kannalta välttämätöntä - asioitten ja vastuitten selkeä kuvaaminen konkreettisen toiminnan tasolle vietynä - asiakasrajapinnassa olevien työntekijöiden näkökulmasta tulisi selkeyttää käytännöt (mm. etuudet ja edunvalvonta-asiat) ja asiointitilanteet joihin rekisteröinti oikeuttaa • järjestelmien tasolla tapahtuva erittely - attribuutti (asioinnissa, palvelutilanteessa tarvittava tietosisältökuvaus) - tarvittava näkyvyys toiminnan tasolle käyttäjäorganisaatioihin sekä järjestelmiin - tietosisältö – tämä on keskeinen osa tekemistä sekä menetelmien arviointia (toteuttavana tahona on usein kolmas osapuoli) Etärekisteröinti on uusi toimintapa ja muutosten kohdentuessa toiminnan uudelleen järjestämiseen ja henkilöstön koulutukseen on käyttöönoton kannalta syytä huomioida tarpeellinen tuki • etärekisteröinti ja kotikuntalain säädökset sekä oleskelulupa käytännöt • etärekisteröityneiden ja kasvokkain tunnistamisen tasolla toteutuneitten rekisteröintien erottelu(tarve) • toimivien yhteyksien edellytys (toimintaprosessin läpinäkyvyys, poikkeustilanteitten käsittely ja hallinta) • rinnakkaisten identiteettien hallinta (todentamisen peruste) Asioinnin ja palvelutuotannon kannalta tulee eri rekisteröintikäytänteiden olla sujuvia, toimivia ja läpinäkyviä arjen työskentelyssä. Näin vältytään tarpeettomalta ajankäytöltä ja tarpeettomilta välillisiltä kustannuksilta. Sähköinen asiointi ja siihen liittyvän tunnistautuminen (henkilön identifiointi) on myös EU:n asialistalla (digitaalinen identiteetti eurooppalaisille) ja sen vaikutukset tulee myös Suomen toteutuksessa huomioida: • miten etärekisteröintiä aiotaan toteuttaa muissa EU-maissa? • tullaanko etärekisteröinti ottamaan laajasti käyttöön EU:n sisällä? Muiden maiden toimivia hyviä käytäntöjä tulee pystyä hyödyntämään kansallisesti.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - mitä aikaisemmin oikea henkilötunnus annetaan, sitä parempi - pitääkö sote-järjestelmissä pystyä erittelemään henkilöt, ketkä ovat etärekisteröityneet ja heitä ei ole vielä virallisesti tunnistettu - jos pitää lisätä, mihin tieto lisätään ja pitääkö käyttäjän osata toimia eri tavalla, miten etärekisteröinti on tehty
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Potilaan tunnistamiseen terveydenhuollossa haluttaisiin nykyistä vahvempi tunnistus, joita ovat esim. henkilökortti, passi tai sähköinen tunniste. Miten varmistutaan, ettei henkilö pääse väärinkäyttämään henkilötunnuksen varaamista tai varaa turhaan yhtä tunnusta, jota ei sitten käytä?
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
        • -
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Etärekisteröintiä ei kannata hyväksyä missään tapauksessa, vain kasvokkain tehty tunnistaminen ja henkilön varmentaminen tulee hyväksyä. Tietotekniikan avulla on liian helppo väärentää kaikki tiedot.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Kuten edellä. Yhdenvertaistaa maassa olevat ja maahan tulevat mahdollistaen samat sähköiset palvelut.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Etärekisteröintimenettelyn käyttöönotto on kannatettava silloin kun sillä pystytään edistämään työ- ja opiskeluperäisten maahanmuuttajien rekisteröintiä, edellyttäen, että kasvojentunnistusmenetelmät ovat riittävän luotettavia ja aukottomia.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Asiakas- ja potilastietojärjestelmien toimittajilla tulee vaikeuksia toteuttaa uuden etärekisteröintimenettelystä johtuvan asiakkaan henkilötiedon toteuttamisesta aiheutuvia muutoksia järjestelmiin. Vuoden 2023 alusta aloittavat uudet hyvinvointialueet, jonka takia tehtävät järjestelmämuutoksia vievät heidän kaikki resurssinsa jo nyt.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Aikataulullisesti, mikäli pitäisi olla vuoden 2023 alusta, saattaa asettua vaikeaksi käytännössä eritellä etärekisteröidyt hetut järjestelmissä, koska tämä vaatii sovellusmuutoksia APTJ:iin. Tälle pitäisi ainankin siirtymäaika määritellä.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Etärekisteröinti helpottaisi sote-palveluissa asiointia, sillä kun henkilöllä olisi käytettävissä yksi suomalainen henkilötunnus, tilapäisten yksilöintitunnusten käytön tarve poistuisi ja tiedot säilyisivät eheinä eivätkä mm. erityisiä eri järjestelmissä.
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Uusi tunnus ei tuo tähän mitään lisäarvoa. Nykymuotoinen tunnus voidaan antaa jo tässä vaiheessa.
      • Majuri Sirpa
        Päivitetty:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevat huomiot
      • Salo Niina
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Emme tarvitse sukupuolineutraalia henkilötunnusta.
      • Nurminen Esko
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tällainen tavoite on yhtä ajan ja rahan hukkaa.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tietosuojanäkökulmasta henkilötietojen minimointi on kannatettavaa, samoin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Lisäksi sukupuolineutraali henkilötunnus vaikeuttaisi henkilötunnuksen arvaamista, joten esityksellä on tietoturvaa parantava vaikutus. Mutta on huomioitava, että monissa (kunnan) toiminnoissa oikeudellisella sukupuolella on merkitystä palvelun tuottamisen näkökulmasta. Moni sukupuolen tunnistamista edellyttävä palvelu tulee tosin siirtymään hyvinvointialueelle, mutta myös peruskunnan palveluissa sukupuolella saattaa olla merkitystä. Silloin tämän tiedon saaminen luotettavasta lähteestä, esim. VTJ:stä on varmistettava. Koska VTJ-integraatio puuttuu monesta järjestelmästä, on järjestelmiin mahdollisesti lisättävä uusia tietokenttiä sukupuolelle (todennäköisesti tietokenttien lisääminen on tarpeen, vaikka tieto tulisikin suoraan VTJ:stä). Tämä aiheuttaa kustannuksia ja lisää virheiden mahdollisuuksia (etenkin jos tieto ei tule suoraan VTJ:stä).
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • EK katsoo, että henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopuminen nykyisen henkilötunnuksen sukupuolipäättelystä luopumalla on ratkaisuna kannatettava ja verraten kustannustehokas. EK pitää lisäksi tärkeänä, että sukupuolitietoa toiminnassaan tarvitsevat saavat edelleen haettua tiedon erillistietona väestötietojärjestelmästä.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ihmisoikeusliitto kannattaa esitystä, että henkilötunnuksista ei uudistuksen jälkeen kävisi ilmi henkilön sukupuoli. On erittäin tärkeää, että henkilötunnusuudistus toteutetaan tavalla, joka edistää sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa eikä altista sukupuolen vahvistamismenettelyn esilletulolle. Nyt näin ei kaikilta osin esityksessä ole. Tämä johtuu siitä, että uudenmuotoisia henkilötunnuksia myönnettäisiin pääsääntöisesti vasta 1.1.2027 jälkeen henkilötunnuksen saaville henkilöille, ja siitä, että vanhanmuotoisen henkilötunnuksen muuttaminen toiseen sukupuoleen olisi mahdollista vain henkilöille, jotka vahvistavat juridisen sukupuolensa toiseksi kuin aiemmin. Altistuminen syrjinnälle henkilötunnuksen sukupuolimerkinnän vuoksi ei koske ainoastaan juridisen sukupuolensa korjaavia henkilöitä, vaan myös sellaisia henkilöitä, joiden sukupuolen ilmaisu on erilainen kuin heille syntymässä määritettyyn sukupuoleen liitetyt odotukset. Lisäksi syrjinnän vaara koskee esimerkiksi muunsukupuolisia henkilöitä, jotka eivät halua tai voi vahvistaa juridista sukupuoltaan toiseksi. Näitä tapauksia ei huomioida esityksessä. Jos uudistus toteutetaan esityksen mukaan siten, että sukupuolineutraali henkilötunnus annetaan vain ensimmäistä kertaa väestörekisteriin merkittäville henkilöille ja vanhanmallisen henkilötunnuksen muuttaminen toiseksi on mahdollista vain sukupuolen vahvistamisen perusteella, uudistus ei tuo apua niiden henkilöiden tilanteeseen, jotka kohtaavat syrjintää sukupuolimerkinnän vuoksi, mutta eivät halua tai voi korjata juridista sukupuoltaan. Siten uudistuksessa tulisi mahdollistaa jatkossakin ennen vuotta 2027 saadun henkilötunnuksen muuttaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella muillekin henkilöille kuin sellaisille, jotka vahvistavat juridisen sukupuolensa toiseksi kuin ennen. Henkilön tulisi voida tällaisella perusteella halutessaan joko saada vanhanmuotoinen henkilötunnus eri sukupuolen mukaisena tai saada uudenmuotoinen sukupuolineutraali henkilötunnus. Kaiken kaikkiaan pidämme suotavana, että uudenmuotoisen henkilötunnuksen saaminen olisi mahdollista joustavasti myös muille kuin henkilötunnuksen ensimmäistä kertaa vuoden 2027 jälkeen saaville. Pidemmällä aikavälillä uuden yksilöintitunnuksen laaja käyttöönotto koko yhteiskunnassa on tarpeellista. Lisäksi toteamme, että sukupuolensa vahvistavien henkilöiden osalta tulisi huomioida myös henkilötietojen suoja. Oikeudellisen sukupuolensa korjaaville henkilöiden väestötietoihin merkitään valitettavasti edelleen tieto sukupuolen vahvistamisesta. Henkilötunnusta uudistettaessa tulisi poistaa lainkohta, jonka mukaan sukupuolen vahvistamista koskeva tieto tallennetaan väestörekisteriin. (laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista, esityksessä 13 §, 15 mom) Lopuksi Ihmisoikeusliitto toteaa, että Väestörekisterin sukupuolimerkinnän yksi suuri periaatteellinen ongelma on sukupuolen rajaaminen vain kahteen vaihtoehtoon: naisiin ja miehiin. Pidemmällä tähtäimellä väestörekisterissä olisi perusteltua ottaa käyttöön kolmas sukupuolikategoria, “muu”. Tasa-arvon edistäminen edellyttää kyllä, että yhteiskunnassa on saatavilla tietoa eri sukupuoliin kuuluvista henkilöistä ja heidän asemastaan ja oikeuksien toteutumisesta sukupuolittain. Jatkossakin tulee siksi varmistaa, että esimerkiksi tilastotietoa voidaan kerätä eri sukupuolista. Tieto sukupuolten tasa-arvosta ei kuitenkaan ole kaikilta osin oikeaa, jos se jakautuu vain kahteen juridiseen sukupuoleen eikä perustu ihmisen itsemäärittelyyn. Henkilön juridisen sukupuolen tulisikin aina perustua itsemäärittelyyn ja itsemääräämisoikeuteen. Henkilön tulisi voida vahvistaa oikeudellinen sukupuolensa omalla ilmoituksellaan.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kuten alussa totesimme, on esityksen tavoite HE:stä ilmenevin perusteluin kannatettava, mutta sen tekninen toteuttaminen sisältää merkittäviä kustannusvaikutuksia, jotka on esityksessä arvioitu käsityksemme mukaan reilusti alakanttiin erityisesti kunnille aiheutuvien kustannusten osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on, kuten esityksessäkin tuodaan esiin, käytännössä aina käsiteltävä potilaan ikää ja sukupuolta, joten ne on tavalla tai toisella tuotava kaikkiin pää- ja alijärjestelmiin mukaan. Koska erityisesti vanhemmissa järjestelmissä luotetaan siihen, että tämä tieto saadaan osana HETUa, on kaikkiin niihin ja niiden liittymiin tehtävä vastaavat muutokset, jotka voivat olla huomattavan suuriakin riippuen järjestelmien arkkitehtuurista. Kuntaliiton lausunnossa viitataan, että kokonaiskustannus per kunta olisi noin 2– 3 miljoonaa. Tämä tarkoittaisi Suomen kuntakentässä yli 200 miljoonan kuluerää varovaisestikin arvioiden. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta karkean arvion saa laskemalla kunkin tietojärjestelmän muutoksen hinnaksi 100 000 e X kaksi pääjärjestelmää/kunta X kuntien määrä, eli n. 60 miljoonaa. Tästä luvusta puuttuvat kaikkien integroituvien järjestelmien ja liittymien muutokset. Hyvinvointialueet eivät muuta tätä tilannetta, koska niiden aloittaessa kuntakentän järjestelmät ovat edelleen käytössä, eikä niiden konsolidaation odoteta merkittävästi etenevän ainakaan ensimmäisinä vuosina. HE:n vaikutusten arvioinnissa vaikuttaa olevan sivulla 53 virhe, joka selittänee kokonaiskustannusten alhaiseksi arvioitua määrää. Sen mukaan kyse olisi vain yhden kentän lisäämisestä, jonka ei katsota olevan merkittävä kustannuserä. Tämä pitää usein paikkansa, mutta ko. tietokentän lisääminen kaikkiin järjestelmien kyselyihin, raportteihin, sääntöihin, liittymiin ja näyttökomponentteihin on valtaisa ja riskialtis työ. Näitä erilaisia komponentteja, jotka on tarkistettava ja päivitettävä, on tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia per järjestelmä. Järjestelmien sisäisessä logiikassa on lisäksi usein käytetty henkilötunnusta haku- tai indeksointiavaimena tavalla, joka ohjaa järjestelmän sisäistä toimintaa. Järjestelmän toimintaa ohjaavan indeksointilogiikan muutostyöt ovat usein luonteeltaan laajoja, järjestelmän eri osiin kajoavaa, virheherkkää ja aikaa vievää työtä. Käytössä saattaa lisäksi olla järjestelmiä, myös ns. sulautettuja järjestelmiä, kuten lääkintälaitteita (esimerkiksi infuusiopumput), joihin tämän tekeminen ei välttämättä edes ole mahdollista, jolloin nämä järjestelmät tulisi tunnistaa ja korvata.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On nähtävissä, että sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevassa ehdotuksessa on pyritty huomioimaan eri osapuolet siten, että keskeisiin tavoitteisiin päästään, mutta muutoksesta ei aiheutuisi mittavia kustannuksia esimerkiksi yksityisille palveluntuottajille. Esityksen mukaan uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä ajankohtaa annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyödynnetään henkilötunnuksen sukupuolitietoa. Sukupuolitiedolla on tärkeä merkitys monissa toimialan prosesseissa. Jos sukupuolitieto poistetaan henkilötunnuksesta, tulee varmistaa, että sukupuolitieto on aina tarvittaessa saatavilla väestötietojärjestelmästä vaivattomasti. Kuten esityksessäkin todetaan, kustannukset painottuisivat käytännössä erityisesti terveydenhuoltoon ja vakuutustoimintaan. On hyvä, että siirtymäaikaa on varattu vuoden 2027 alkuun asti. Tämän ehdotuksen osalta tulee selvittää vielä tarkemmin, millaisia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset tietojärjestelmät vaatisivat ja miten tullaan varmistamaan eri prosessien sujuvuus ja kustannustehokkuus. Jatkovalmistelu on hyvä aloittaa pikimmiten.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Mikäli sukupuolta ei voi enää henkilötunnuksesta päätellä on ehdottoman tärkeää, että henkilön sukupuolitieto on kaikissa tilanteissa saatavissa erillisenä muuttujana ja kyseinen tieto on luotettavuudeltaan yhtä hyvä kuin henkilötunnuksesta aiemmin pääteltävissä ollut sukupuolitieto. Sukupuolitieto on ehdottoman tarpeellinen kaikessa tilastotoiminnassa (esimerkiksi tasa-arvo-ohjelman seuranta).
      • Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yhdistys tukee sukupuolitiedon poistamista henkilötunnuksesta. Nykyisessä muodossaan henkilötunnuksen näkevä saa tiedon henkilötunnuksen omistajan sukupuolesta lukusarjaa katsomalla, eikä näin voida varmistaa EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimia rajoituksia tiedon perustellulle käytölle. Sukupuolineutraali henkilötunnus on sinällään harhaanjohtava, sillä sukupuolitiedon tallentaminen väestörekisteriin binäärisessä (mies/nainen) muodossa jatkuu edelleen. Kyseessä on siis sukupuolitiedon saatavuuden rajoittaminen ja käyttötarkoitukseensa sitominen. Sukupuolineutraali henkilötunnus ei sinällään ole riittävä keino yhdenvertaisuusongelmien ratkaisemiseksi, mutta askel oikeaan suuntaan, mikäli asiaa tarkastellaan sukupuolitiedon julkisen saatavuuden rajoittamisen kannalta. Yhdenvertaisuusnäkökulmasta sukupuolensa korjaavien ihmisten tulee edelleen täyttää lainsäädännölliset vaatimukset sukupuolitiedon muuttamiseksi – edelleenkin binäärisessä muodossa.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtiokonttorissa on kaikkien valtion organisaatioiden tapaan käytössä useita järjestelmiä, joissa käsitellään henkilötunnuksia. Joissain tapauksissa ikä on olennainen asian käsittelyn kannalta (esim. ASP-lainat), jolloin järjestelmiin on rakennettava uusi tietokenttä tätä tietoa varten. Valtiokonttori ei lähtökohtaisesti kuitenkaan tarvitse Kansalaispalveluissaan tietoa sukupuolesta esim. korvausratkaisuissa. Jos tämä tieto joissain tapauksissa olisi olennainen, tulisi järjestelmään rakentaa oma tietokenttä tätä tietoa varten.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Näemme positiivisena asiana sen,että uudesta tunnuksesta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa. Ylipäänsä tietojen näkyvyys pitäisi aina minimoida. Kokisimme paremmaksi, jos kaikki tuodaan jonkinlaisella siirtymäajalla uuden järjestelmän piiriin, eikä vain vuodesta 2027 alkaen järjestelmään tulevat uudet ihmiset. Järjestelmät on joka tapauksessa pakko tehdä yhteensopiviksi. Käytännössä henkilötunnuksen käyttöä jatkettaisiin luultavasti kaikissa yhteyksissä, joissa ihmisen pitää itse tunnuksensa muistaa, uusi yksilöintitunnus olisi vaikea muistettava eivätkä ihmiset montaa pitkää tunnusta muista. Vanhoissa henkilötunnuksissa sukupuoli tosiasiallisesti säilyisi helposti havaittavana, vaikka ne lain mukaan olisivatkin sukupuolineutraaleja. Siten sukupuolisyrjintään muutos vaikuttaisi vain hyvin pitkällä, vuosikymmenten viiveellä. Yksi vaihtoehtoinen malli voisi olla henkilötunnuksen muuttaminen siten, että toiseksi viimeisen, nyt sukupuolen osoittavan numeron paikalle tulisi kirjain. Tämä olisi teknisesti tehtävissä suhteellisen pienellä muutoksella tietojärjestelmiin, tietokantoihin ei tarvitsisi tallentaa useita tunnuksia (edellyttää pientä matemaattista oivallusta, mutta vähän koodia) eikä uuden tunnuksen opetteleminen olisi ihmisille liian vaikeaa. Henkilökortteja, passeja jne ei tarvitsisi uusia ennen kuin ne muutenkin vanhenisivat. Tämä vaikuttaisi sukupuolisyrjintään nopeasti, eikä tunnuksia tarvitsisi vaihtaa sukupuolen vaihtuessa. Syntymäajankin voisi poistaa uusista tunnuksista. Tarkisteen laskutapaa pitäisi muuttaa, mutta tarvittava koodimuutos olisi helppo. Sivutuotteena virhesyöttöjenkin mahdollisuus pienenisi.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maahanmuuttovirastolla ei ole lausuttavaa tästä kohdasta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksesta käy ilmi henkilön syntymäaika päivän tarkkuudella sekä oikeudellinen sukupuoli. Kumpikaan näistä tiedoista ei ole tarpeen henkilötunnuksen varsinaisen käyttötarkoituksen, eli henkilön yksiselitteisen yksilöimisen kannalta. Käytännössä yhteiskunnassa on vain vähän sellaisia asiointitilanteita, joissa samanaikaisesti olisi tarpeen tietää sekä henkilön oikeudellinen sukupuoli että tarkka syntymäaika. Ikää koskevan tiedon osalta on usein tarve tietää vain henkilön täysi-ikäisyys tarkan syntymäajan sijaan. Sukupuolitiedon tarpeettoman laajamittainen käsittely voi altistaa ihmisen syrjinnälle muun muassa työnhaku- ja muissa vastaavissa tilanteissa. Sukupuolitieto voi myös tarpeettomasti vaikeuttaa esimerkiksi sellaisten henkilöiden elämää, joiden ulkoinen olemus tai oma tuntemus ei vastaa virallista sukupuolta, tai jotka ovat korjanneet sukupuoltaan. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta siten, että siitä ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli. Yksilönumero olisi sukupuolesta riippumaton kolminumeroinen luku. Uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Sukupuolitietoa ei kuitenkaan tulisi enää muutoksen voimaantulon jälkeen päätellä suoraan vanhoistakaan henkilötunnuksista, vaan sitä tulisi muutoksen jälkeen käsitellä henkilötunnuksesta erillisenä tietona. Tieto sukupuolesta merkittäisiin edelleen väestötietojärjestelmään ja sitä luovutettaisiin järjestelmän tietoja hyödyntäville tahoille VTJ-lain 4 luvussa säädettyjen yleisten edellytysten mukaisesti. Sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta ehdotetulla tavalla vanhoja henkilötunnuksia muuttamatta tarkoittaisi, että ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista olisi tosiasiallisesti edelleen pääteltävissä, onko tunnus annettu miehelle vai naiselle. Sukupuoltaan korjaavan henkilön kohdalla tämä johtaisi tilanteeseen, jossa tieto henkilön transsukupuolisuudesta voisi olla pääteltävissä henkilötunnuksesta. Esityksessä ehdotetaan, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Henkilötunnuksen muuttaminen olisi vapaaehtoista, eikä sille asetettaisi erityistä määräaikaa. Esityksessä on todettu, että terveydenhuollossa sukupuolitiedon käsittelyyn muodostuu tarve käytännössä kaikessa toiminnassa. Tästä syystä muutoksesta aiheutuvien kustannusten voidaan nousevan toimialalla korkeiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäinfrastruktuuri on myös erittäin monimutkainen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmiin on integroitu jopa satoja eri liitännäisjärjestelmiä. Integraatiot tuottavatkin suurimman osan muutoskustannuksista järjestelmäympäristöissä. Henkilötunnus on järjestelmäintegraatioiden ainoa yhteinen tiedot yhdistävä tekijä ja potilaiden sukupuolitieto luetaan yleisesti nimenomaan suoraan henkilötunnuksesta. On kannatettavaa, että sukupuolitieto poistetaan henkilötunnuksesta. On kuitenkin yhtä kannatettavaa, että vanhat henkilötunnukset säilyvät. Henkilötunnusten muuttaminen tietojärjestelmämuutoksineen on kallis ja työläs prosessi. Uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Muutos palvelee vasta tulevia sukupolvia. Ennen vuotta 2027 on ratkaistava kysymys esimerkiksi koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Esimerkiksi laboratoriojärjestelmät poimivat nykyisestä henkilötunnuksesta ikä- ja sukupuolitiedon. Kumpaakin tietoa tarvitaan monesti jo näytteiden analysointivaiheessa ja viimeistään vastausvaiheessa. Laboratorioiden tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia, jos uudesta henkilötunnuksesta näitä tietoja ei automaattisesti saa. Väestötietojärjestelmästä on tärkeä saada sukupuolitieto tarvittaessa. Tällä hetkellä väestötietojärjestelmien käyttöoikeudet ovat rajoitetut ja usein myös käyttöaika rajattu virka-aikaan. STTK pitää ikä- ja sukupuolitietojen tai muiden henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta kannatettavana peruslähtökohtana lakimuutoksille. Sukupuolitietoa tulee käyttää vain tilanteissa, joissa siihen on aito tarve. Uudistuksen toteuttamisen tekee kuitenkin ongelmalliseksi siitä aiheutuvat suuret kustannukset sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Kustannukset jakautuisivat hyvin laajalle joukolle tahoja, joilla on tarve käsitellä sukupuolitietoa tehtäviensä hoitamisessa tietojärjestelmissä olevan erillisen tietokentän avulla. Kustannukset painottuisivat erityisesti terveydenhuoltoon ja vakuutustoimintaan. Arvio sukupuolineutraalin henkilötunnuksen kustannuksista on tehty 2020-2021. Yksityisen sektorin osalta arvioinnissa olivat mukana finanssiala, energiateollisuus, kaupan ala, työeläkeala, tietoliikenneala, julkinen ja yksityinen sosiaali- ja terveysala sekä kunnat ja kaupungit. Arvio perustuu suoritettuun skaalaukseen. Finanssiala arvioi kustannustensa nousevan yhteensä noin 41 miljoonaan euroon. Muilla arvioiduilla toimialoilla kustannusten arvioidaan jäävän tätä matalammaksi. Kaupan ala arvioi kustannuksikseen 8,2 miljoonaa euroa, energiateollisuus 5,7 miljoonaa euroa, työeläkeala 5 miljoonaa euroa, yksityinen sosiaali- ja terveysala 2,2 miljoonaa euroa ja tietoliikenneala 1,7 miljoonaa euroa. - Kunnille aiheutuvat kustannukset olisivat noin 2,1 miljoonaa euroa ja hyvivointialueille noin 33,1 miljoonaa euroa. Valtion viranomaisille ja Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset on arvioitu noin 8,3 miljoonaa euron suuruisiksi. Skaalaus on tehty Digi- ja väestötietovirastolta, Verohallinnolta, Opetushallitukselta, Eläketurvakeskukselta, Maanmittauslaitokselta, Maahanmuuttovirastolta ja Kansaneläkelaitokselta koottujen tietojen pohjalta. Lisäksi Digi- ja väestötietovirastolle aiheutuisi enintään noin 100 000 euron suuruinen kertakustannus.
      • Trasek ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidämme tärkeänä esityksen kohtaa, jonka mukaan sellainen henkilö, joka on saanut henkilötunnuksensa ennen uudistuksen voimaantuloa, voisi juridista sukupuolta korjatessaan saada vanhan käytännön mukaan sukupuoltaan vastaavan henkilötunnuksen. Esityksen perusteluihin sivulle 87 kirjattu rajaus, jonka mukaan henkilötunnuksen voisi tällä perusteella vaihtaa vain kerran, on kuitenkin kestämätön. Tilanteet, joissa sukupuolen korjaus osoittautuu vääräksi valinnaksi, ovat äärimmäisen harvinaisia mutta myös henkilölle itselleen ja hänen lähipiirilleen valtavan traumaattisia. Rajausta ei siis voi mielekkäästi perustella viranomaisten työkuormalla tai henkilötunnusten määrällä, ja toisaalta sen voi odottaa jokaisessa soveltamistapauksessaan kasvattavan jo ennestään suurta inhimillistä kärsimystä. Ihannetilanne olisi, jos tällaisissa juridisen sukupuolen uudelleenkorjaustilanteissa henkilö voisi saada takaisin hänellä jo aiemmin olleen henkilötunnuksen. Huomautamme samalla, että vanhan järjestelmän mukaan “väärälle” sukupuolelle kuuluva henkilötunnus voi paljastaa muitakin haavoittuvuuksia kuin sukupuolenkorjauksen. Soisimme siksi harkittavan, olisiko syytä tarjota mahdollisuus vanhan järjestelmän tapaan sukupuolikoodattuun henkilötunnukseen myös esimerkiksi maahanmuuttajille tai sellaisille rikoksen uhreille, joille henkilötunnuksen vaihto on välttämätöntä.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Voimaantulosäännöksen 2 momentista puuttuu maininta 12 §:n 1 momentin voimaantulosta ("Tämän lain 11 §:n 2 momentti ja 12 §:n 3 momentti tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027."). Kuten 12 §:n 3 momentti, myös 12 §:n 1 momentti voi tulla voimaan vasta 1.1.2027. Siihen saakka henkilötunnus on korjattava, jos tieto tunnukseen sisältyvästä sukupuolesta on virheellinen.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tämän muutoksen vaikutus on tarkastettava kaikissa niissä järjestelmissä ja toiminnoissa, joissa henkilön sukupuolitiedolla on merkitystä ja näin ollen sitä ohjelmallisesti huomioidaan. Näissä pitää tarkastaa tehdäänkö sukupuolen päättely henkilötunnuksen (hetu) perusteella vai käytetäänkö päättelyssä jo nyt erillistä sukupuolitietoa. Tämä aiheuttaa suuria muutostarpeita PSHP-konsernissa ainakin laboratorio-tutkimusten käsittelyn osalta, koska viitearvot ovat sukupuolikohtaisia. Sukupuolitiedon päättelyn tekeviin komponentteihin ja niiden rajapintoihin ei ole nykyisellään toteutettu mahdollisuutta sukupuolitie-don välittämiseen erillisenä tietona, koska tieto on kätevästi kulkenut hetun mukana. Tämän muutoksen johdosta useisiin palvelu- ja kutsurajapintoihin on tehtävä muutoksia, joissa hetun lisäksi jatkossa pitää välittää myös sukupuolitieto.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä hyvänä ja kannatettavana.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Uudet sukupuolineutraalit henkilötunnukset tulisivat käyttöön 2027 eikä vanhoja henkilötunnuksia ole tarkoitus muuttaa. Elinkeinonharjoittajat saattavat käsitellä henkilötietoja ja tieto sukupuolesta on pääosin tieto, jota elinkeinonharjoittajan ei tarvitse saada tietoonsa kulutushyödykettä tarjotessa. Tästä näkökulmasta on perusteltua, ettei sukupuolta pysty päättelemään henkilötunnuksesta.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Uudistuksella ei näyttäisi tältä osin olevan vaikutuksia Tullin valvontatoimintaan. Kuten aikaisemmin on todettu, tunnistaminen valvontatoiminnassa tapahtuu muiden matkustusasiakirjassa tai muussa luotettavassa asiakirjassa olevien tietojen perusteella tai niihin tallennettujen biometristen tietojen perusteella (nimi, syntymäaika, kuva jne.). Myöskään ennalta tapahtuvassa riskianalyysitoiminnassa esim. matkustajatietojen osalta on edelleen käytettävissä muita tietoja kuin henkilötunnus.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttö edistää pitkällä tähtäimellä yhdenvertaisuutta, kun sukupuolitietoa ei tarvitse käsitellä enää niissä yhteyksissä, joihin se ei kuulu. Ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista sukupuoli on tosin edelleen pääteltävissä. Korkeakouluilla tulee olla mahdollisuus saada opiskelijoiden tai henkilökunnan juridinen sukupuoli väestörekisteristä luotettavalla tavalla tasa-arvolain mukaisten ja muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseksi.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Monille sukupuolivähemmistöön kuuluville ihmisille juridisen sukupuolen ilmeneminen suoraan henkilötunnuksesta on haitallista, se altistaa syrjinnälle arkipäiväisissä kohtaamisissa. Juridinen sukupuoli voi olla monella ristiriidassa sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun kanssa. Tämä aiheuttaa ongelmia arkisissa tilanteissa, joissa henkilön tunnistamiseen käytetään henkilötunnusta. Ongelmia kohtaavat transihmiset, ei-binääriset ihmiset sekä kaikki, joiden todellinen sukupuoli ei ole yhdenmukainen syntymässä määritellyn sukupuolen kanssa. Esityksen mukaan vuodesta 2027 annettavat henkilötunnukset ovat sukupuolineutraaleja, eikä niistä enää voi päätellä tietoa sukupuolesta. Esityksen mukaan henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta muutetaan siten, että sukupuoli ei siitä ilmene. Uudistuksessa sukupuolitieto muutettaisiin erilliseksi tiedoksi henkilötietoihin. Setan mielestä sukupuolitiedon irrottaminen henkilötunnuksesta on kannatettava askel. Vuodesta 2027 annettavat hetut ovat sukupuolineutraaleja. Sukupuolitiedon irrottaminen omaksi tiedokseen helpottaa lähitulevaisuudessa myös ei-binäärisen “muu”-sukupuolikategorian käyttöönottoa Suomessa. Nykyisessä esityksessä ongelmaksi muodostuu ennen vuotta 2027 annetut henkilötunnukset. Ennen vuotta 2027 annetuista vanhoista hetuista voi syntymävuoden ja loppuosan kolmannen merkin perusteella edelleen tosiallisesti päätellä henkilön juridiseen sukupuoleen liittyvää tietoa. Esityksen ansiona on, että ongelma on tunnistettu ja siihen on pyritty löytämään ratkaisu, joka turvaisi myös transihmisten yksityisyyttä: esityksen mukaan sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Henkilötunnuksen muuttaminen olisi täysin vapaaehtoista, eikä sille asetettaisi erityistä määräaikaa. Seta pitää tärkeänä, että mahdollisuudelle muuttaa ennen vuotta 2027 annettu hetu ei aseteta edellytystä sukupuolen juridisesta vahvistamisesta, vaan mahdollisuus avataan kaikille, jotka sitä mm. oman sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia pitävät tarpeellisena.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Miksi tässä samassa ei tarkisteta oikeudellisten sukupuolten määrää? Miten toimitaan, jos henkilö etärekisteröityy sellaisen maan passilla, jossa sukupuoli ei ole binäärinen? Mikä arvo sukupuolitietoon viedään ulkomaalaisille, joiden passissa on sukupuolena X, VTJ:hin? Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on päivitettävä aina tarvittaessa ‒ epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä Sukupuoli luovutetaan VTJ:n tietoja hyödyntäville tahoille VTJ-lain 4 luvussa säädettyjen yleisten edellytysten mukaan. Saavatko korkeakoulut tiedon opiskelijan sukupuolesta, joka on tarpeellinen tilastoinnissa? Muuttuuko korkeakoulujen mahdollisuus hyödyntää VJT-tietoja? Liittyykö uuden yksilöintitunnuksen hyödyntämiseen tai etärekisteröityjen tietojen käsittelyyn tulkintaa mitkä korkeakoulujen toiminnot ovat "julkista viranomaistehtävää" vrt. suomi.fi-palvelut
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Nykyisen henkilötunnuksen avulla kyetään tunnistamaan henkilön oikeudellinen sukupuoli, jolloin tietoa ei aina tarvitse erikseen kerätä. Uusi henkilötunnus tuo mukanaan kunnille muutostarpeita koskien tilastointia, sukupuolten välisten tasa-arvon toteuttamista sekä toimielinten kokoonpanojen toteuttamista. Sukupuolineutraali henkilötunnus suojaa yksilöä identiteettirikoksilta paremmin kuin sukupuolen sisältävä henkilötunnus. Mitä vähemmän henkilötunnus paljastaa henkilöstä, sitä paremmin tunnus huomioi tietosuojan.
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • SAK kannattaa sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönottoa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidän esityksessä ehdotettua sukupuolineutraalia henkilötunnusta positiivisena uudistuksena. Mainittu muutos vastaisi myös yleisen tietosuoja-asetuksen tietojen minimoinnin periaatetta
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta siten, että siitä ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli. Yksilönumero olisi muutoksen myötä sukupuolesta riippumaton kolminumeroinen luku. Uudet henkilötunnukset annettaisiin ehdotuksen mukaan sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Näin tieto henkilön transsukupuolisuudesta ei olisi pääteltävissä henkilötunnuksesta sen muuttamisen jälkeen. Veronmaksajain Keskusliitto pitää ehdotusta henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumiseksi sekä esityksessä ehdotettua sääntelytapaa kannatettavana.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On kannatettavaa, että sukupuolitieto poistetaan henkilötunnuksesta. On kuitenkin yhtä kannatettavaa, että vanhat henkilötunnukset säilyvät. Henkilötunnusten muuttaminen tietojärjestelmämuutoksineen on kallis ja työläs prosessi. Uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Muutos palvelee vasta tulevia sukupolvia. Ennen vuotta 2027 on ratkaistava kysymyksiä koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Esimerkiksi laboratoriojärjestelmät poimivat nykyisestä henkilötunnuksesta ikä- ja sukupuolitiedon. Kumpaakin tietoa tarvitaan monesti jo näytteiden analysointivaiheessa ja viimeistään vastausvaiheessa. Laboratorioiden tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia, jos uudesta henkilötunnuksesta näitä tietoja ei automaattisesti saa. On hyvä, jos väestötietojärjestelmistä saadaan sukupuolitieto, silloin kun sitä tarvitaan. Tällä hetkellä väestötietojärjestelmien käyttöoikeudet ovat rajoitetut ja usein myös käyttöaika rajattu virka-aikaan. Terveydenhuollon kustannukset ja rahoitus on selvitettävä ennen lain säätämistä.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pituudeltaan vähintään ehdotetun siirtymäajan sisällyttämistä voidaan nähdä perustelluksi, esityksessä mainittujen järjestelmämuutosten vuoksi.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Sukupuolineutraliteetin voidaan katsoa myös osoittavan yhteiskunnan ymmärtävän ja tunnustavan sukupuolikäsitteen laajemmin kuin binäärisesti. Sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöönottoa voidaan em. syistä johtuen pitää myönteisenä ja kannatettavana uudistuksena. Sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta ehdotetulla tavalla vanhoja henkilötunnuksia muuttamatta tarkoittaisi sitä, että ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista olisi tosiasiallisesti edelleen pääteltävissä, onko tunnus annettu miehelle vai naiselle. Siksi voidaan pitää tärkeänä ja kannatettavana esityksen ehdotusta siitä, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi nykytilaa vastaavasti oikeus saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehillä parittomana ja naisille parillisena. Kanta-palvelujen näkökulmasta muutos olisi pieni ja koskettaa vain osaa palveluista. Lisäkustannuksia tulee jonkin verran VTJ-rajapintojen käyttöönoton vuoksi. SOTE-kentälle muutos voi kuitenkin olla mittava ja tätä varten on aloitettava tarvittavat selvittelyt ja muutossuunnittelut ajoissa, viimeistään vuoden 2025 alussa. Selvitykselle tulee nimetä vastuutaho.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotus sisältää säännökset sukupuolitiedon poistamisesta henkilötunnuksesta eli muutettaisiin henkilötunnukseen sisältyvän yksilönumeron rakennetta siten, että siitä ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli. Yksilönumero olisi muutoksen myötä sukupuolesta riippumaton kolminumeroinen luku. Olennaista tässä on siirtymäsäännös eli uudet henkilötunnukset annettaisiin sukupuolineutraalina vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. PRH ei hyödynnä tai tarvitse henkilötunnuksen sukupuolitietoa viranomaistoiminnassaan, joten tiedon poistamisella ei olisi tästä näkökulmasta vaikutuksia. Lisäksi ennen vuotta 2027 annetut tunnukset säilyisivät. PRH:n tietojärjestelmiä tulisi kuitenkin olisi päivittää käsittelemään vuoden 2027 jälkeen myönnettyjä uudenmuotoisia tunnuksia.
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Työeläkeala tarvitsee toiminnassaan tietoa henkilön sukupuolesta mm. eläkevastuiden ja -maksujen laskennassa ja tilastoinnissa. Nykytilassa henkilön sukupuoli päätellään henkilötunnuksesta. Ehdotus sukupuolitiedon poistamiseksi henkilötunnuksesta aiheuttaa työeläkejärjestelmälle runsaasti tietojärjestelmämuutoksia ja kustannuksia. Tiedon poistaminen henkilötunnuksesta on sinällään kannatettava henkilön sukupuoli-identiteetin salassa pitämisen kannalta. On tärkeää, että sukupuolitieto on jatkossa työeläkealan saatavissa VTJ-järjestelmästä erillisenä tietona. Tosiasiallisesti vanhoista henkilötunnuksista voi edelleen päätellä sukupuolen, joten lainmuutoksella tulisi varmistaa, että henkilötunnustaan eri tilanteissa vaihtavia kohdellaan muutostilanteissa tasa-arvoisesti. Toisaalta olisi tärkeää, että muutostilanteita esiintyisi mahdollisimman vähän, sillä näistä aiheutuu aina manuaalityötä ja kustannuksia.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtuutettu pitää sukupuolineutraalia henkilötunnusta erittäin tarpeellisena muutoksena perus- ja ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon toteutumisen näkökulmista.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUS kannattaa sukupuolineutraalia henkilötunnusta, mutta painottaa, että sukupuolitieto on olennainen erityisesti terveydenhuollossa potilaan tutkimustulosten tulkinnassa että potilaan hoidossa. Sukupuoli- ja ikätiedot tulee tarvittaessa olla haettavissa rajapintojen kautta väestötietojärjestelmästä terveydenhuollon toimijoille. Tämä tulisikin ottaa huomioon lakivalmistelussa. Sukupuolitiedon tulee olla väestötietojärjestelmässä ja tiedon tulee olla haettavissa DVV:n rajapintojen kautta. Lisäksi kannattaa varautua myös siihen, että lähitulevaisuudessa Suomeen tulisi käyttöön myös kolmas sukupuoli ”muu”. HUS pitää haastavana lain voimaantuloajankohtaa, joka osuisi (nykytiedon mukaan) samalle ajanjaksolle kuin Hyvinvointialueiden toiminnan aloitus. Hyvinvointialueuudistus tuo mukanaan valtavasti IT-järjestelmien uudistuksia, käyttöönottoja, organisaatiomuutoksia sekä integraatioiden toteutuksia ja niiden konfigurointeja eri järjestelmien välille. Uudistukset ja integraatioiden muutokset vaativat IT-resursseja ja sillä on taloudellisia vaikutuksia HUSiin sekä käynnistyviin hyvinvointialueisiin. Siirtymäajan olla riittävä, vähintäänkin 1,5 vuotta. Tällöinkin osa teknisistä muutostöistä jouduttaisiin määrittelemään, toteuttamaan, testaamaan ja asentamaan tuotantoon kiireellisesti, joka taas viivästyttää sellaisten ominaisuuksien kehittämistä ja tuotantoon vientiä, joilla on merkitystä mm. potilasturvallisuuden parantamisessa. Kaikissa tietojärjestelmissä ei ole valmiuksia erillisten ikä- ja sukupuolitiedon käsittelylle, vaan nämä tiedot päätellään henkilötunnuksesta. Esimerkiksi laboratorion toiminnanohjausjärjestelmät ovat tyypillisesti sellaisia, joissa ei ole erillistä henkilörekisteriä, mutta silti tutkimustulosten tulkintaan vaikuttaa henkilön ikä ja joissain tilanteissa myös sukupuoli (vastausten viitearvot). Nyt esitetyn muutoksen myötä tällaisiin järjestelmiin tulee toteuttaa erillinen henkilörekisteri, jossa mm. ikätieto on ylläpidettävissä. Tällaisten erillisjärjestelmien henkilötiedot ovat usein master-järjestelmässä ylläpidettäviä ja henkilötiedot siirretään sanomaliikenteellä erillisjärjestelmiin. Jotta jatkossa ikä- ja sukupuolitieto voidaan siirtää erillisjärjestelmiin, tulee sanomien tietosisältöön tehdä muutoksia master-järjestelmässä ja vastaavasti rakentaa sisäänlukulogiikka ja tietokentät vastaanottaviin järjestelmiin. Tämä muutos tietojärjestelmiin ei ole kustannuksiltaan merkittävä, mutta ajallisesti vaatii testausta sekä tuotekehityksessä että asiakasympäristöissä, joka lisää kustannuksia. Hyvinvointialuemuutosten teknisten toteutustöiden monimutkaisuuden ja vaativuuden vuoksi uudistuksen voimaantulo 1.1.2023 on liian aikaisin. HUS esittää, että uudistus tulee voimaan 1.1.2024. 17§: ”Väestötietojärjestelmään voidaan tallettaa rekisteröinnin kohteena olevaa henkilöä koskevina myös seuraavat tiedot: 1) 13–16 §:ssä mainitun henkilön mahdollinen toisen valtion kansallinen henkilötunnus tai muu yleinen tunniste;”. Em. on hyvä muutos, kunhan DVV tarjoaa jatkossa ko. tietoa myös VTJ:n käyttäjille rajapintojen välituksellä eikä asia vesity 43§:ssä: ”Väestötietojärjestelmään talletettua ulkomaista henkilönumeroa luovutettaessa sovelletaan, mitä tietosuojalaissa tai henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa säädetään henkilötunnuksesta”
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitetty tapa henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuuden poistamiseksi on mielestämme kannatettava. Haluamme kuitenkin tuoda esiin, että muutoksesta aiheutuu työeläkealalle merkittäviä kustannuksia, sillä sukupuolitietoa tarvitaan työeläkevakuuttamisessa monessa toiminnossa ja nykytilassa työeläkejärjestelmissä henkilön sukupuoli päätellään henkilötunnuksesta. On tärkeää, että sukupuolitieto on jatkossa työeläkealan saatavissa VTJ-järjestelmästä erillisenä tietona.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnus on tarkoitettu ensisijaisesti yksilöintivälineeksi erottamaan esimerkiksi samannimiset henkilöt toisistaan. Kuten hallituksen esityksessä tuodaan ilmi, kulkee tieto henkilön oikeudellisesta sukupuolesta nykymuotoisen henkilötunnuksen rakenteen mukana kaikissa niissä tilanteissa, joissa ihmisiä on tarpeen yksilöidä henkilötunnuksen avulla riippumatta siitä, onko sukupuolitiedon käsittelyllä kyseisessä palvelussa aitoa tarvetta. Hallituksen esityksessä tuodaan selkeästi esiin tilanteita, joissa nykymuotoinen sukupuolitettu henkilötunnus voi hankaloittaa henkilöiden elämää tai jopa lisätä syrjinnän uhkaa. Kuten esityksessä todetaan, saattaa henkilötunnukseen sisältyvä sukupuolitieto altistaa henkilön syrjinnälle mm. työnhakutilanteissa ja muissa vastaavissa tilanteissa sekä vaikeuttaa sellaisten henkilöiden elämää, jotka ovat korjanneet oikeudellista sukupuoltaan, tai joiden sukupuolen ilmaisu tai sukupuoli-identiteetti eivät vastaa henkilötunnuksessa näkyvää sukupuolimerkintää. Esitetty uudistus henkilötunnuksen sukupuolineutraaliudesta on kannatettava. Se lisää tietosuojaa ja on tietojen minimointiperiaatteen mukainen. Sukupuolineutraali tunnus parantaisi myös intersukupuolisten lasten asemaa, sillä lapselle olisi syntymästä saakka mahdollista antaa yksilöivä henkilötunnus ilman, että se sisältäisi merkintää binäärisestä sukupuolesta. Näin vältyttäisiin tarpeesta mahdollisesti muuttaa henkilötunnusta myöhemmin. Tane pitää tärkeänä myös sitä, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi jatkossa nykytilaa vastaavasti oikeus halutessaan saada sukupuolen vahvistamisen perusteella uusi henkilötunnus, jonka yksilönumero annettaisiin nykykäytännön mukaisesti miehille parittomana ja naisille parillisena, jotta tieto henkilön mahdollisesta sukupuolen korjauksesta ei olisi pääteltävissä henkilötunnuksesta. Muussa tapauksessa esitetty uudistus saattaisi jopa heikentää transihmisten asemaa ja yksityisyyden suojaa nykyisestään. Henkilötunnuksen uudistamisella ei ole vaikutusta oikeudellisten sukupuolten määrään ja esityksessä todetaan, että mahdollisesta kolmannen tai useamman sukupuolikategorian käyttöönotosta olisi päätettävä erikseen. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kannustaakin tulevaisuudessa selvittämään itsemääräämisoikeutta kunnioittavia toteuttamisvaihtoehtoja ei-binääristen henkilöiden oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen mahdollistamiseksi.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maanmittauslaitoksella ei ole erityistä huomautettavaa, koska sukupuolitietoa ei tällä hetkellä käytetä Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmissä. Lähtökohtaisesti on järkevää, että muutos tulee koskemaan vain 1.1.2027 alkaen luotavia henkilötunnuksia, mikä vähentää muutoksen aiheuttamia kustannuksia niin viranomaisen kuin yksittäisen kansalaisenkin näkökulmasta.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidän henkilötunnuksen muuttamista sukupuolineutraaliksi kannatettavana. Tieto sukupuolesta ei ole välttämätön henkilön yksilöinnissä ja muutos toteuttaa yleisen tietosuoja-asetuksen asettamaa tiedon käsittelyn minimoinnin vaatimusta. Vuonna 2027 voimaan tulevaksi esitetty muutos koskee vain tuon päivämäärän jälkeen rekisteröitäviä henkilöitä. Muutos ei siis tee pääosasta henkilötunnuksista sukupuolineutraaleja ja ennen 1.1.2027 henkilötunnuksen saaneista tunnus edelleenkin antaa tiedon myös sukupuolesta. Käytännössä tieto sukupuolesta säilyy henkilötunnusten osana useita kymmeniä vuosia. Kun henkilötunnus osalla väestöä jatkossakin kertoo sukupuolen, pidän tärkeänä, että lakiin jatkossakin sisältyy mahdollisuus muuttaa, jos henkilö on vahvistettu vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi. Pidän perusteltuna arvioida lisäksi tulisiko ennen 1.1.2027 syntyneelle henkilölle joka saa henkilötunnuksen 1.1.2027 jälkeen tarjota vastaava mahdollisuus muuttaa henkilötunnus vastaamaan ennen muutosta voimassa ollutta sukupuolimerkinnän käytäntöä tai lainsäädännön tasolla huolehtia siitä, että tällaiset tunnukset aina annettaisiin muodossa jossa tunnus ei poikkea aikaisemmasta sukupuolen osoittavasta käytännöstä.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei erityisiä huomioita sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta; tieto on kerättävissä erikseen, jos sitä tarvitaan. Kun henkilötunnusten rakennetta muutetaan niin, ettei syntymäaika ole siitä pääteltävissä, on tärkeää varmistaa, että syntymäaika on muuten saatavilla, kun sen käsittely on perusteltua ja tarkoituksenmukaista.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotus itsessään on kannatettava, sukupuolitietoa ei juurikaan hyödynnetä Oikeusrekisterikeskuksen ydintoiminnassa, mutta tietoa on kuitenkin hyödynnetty mm. tilastoinnissa, raportoinnissa ja tietoaineistoluovutuksissa luokittelevana tietona. Esitys ei aiheuta tarvetta lausua asiakohdasta erikseen.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • SOSTE kannattaa sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöön ottoa ja sitä, että sukupuoltaan korjaavalla henkilöllä olisi myös vastaisuudessa oikeus saada käytössään oleva nykymallin mukainen henkilötunnuksensa korjattua vahvistettua sukupuoltaan vastaavaksi.
      • Euroclear Finland Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kannatamme henkilötunnuksen muuttamista sukupuolineutraaliksi.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotuksen mukaan henkilötunnuksesta poistettaisiin sukupuolitieto vuodesta 2027 lähtien, ja uusien henkilötunnusten yksilönumero olisi jatkossa sukupuolesta riippumaton. Amnesty katsoo, että sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta on hyvä askel sukupuolten tasa-arvoon ja moninaisuuteen liittyvien ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Ennen vuotta 2027 annettuja henkilötunnuksia tai henkilötunnusten muotoa ei kuitenkaan ehdoteta muutettavan, vaikka niistäkään ei enää uudistuksen jälkeen voitaisi suoraan päätellä sukupuolitietoa. Ehdotuksessa suunniteltu rajatussa muodossa tehtävä uudistus olisi kokonaisuudessaan riittämätön puuttumaan ehdotuksessa tarkasteltuihin ja jo aiemmin tunnistettuihin ongelmiin sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta. Kuten ehdotuksen vaihtoehtoisia malleja koskevassa arviossa todetaan, nyt ehdotettu uudistus ei tosiasiallisesti estäisi päättelemästä henkilön sukupuolta ennen vuotta 2027 annetuista henkilötunnuksista. Siksi ihmisoikeuksien toteutumiseksi henkilötunnusjärjestelmää tulee kehittää toteuttamalla myös tunnuksen rakennetta uudistava kokonaisuudistus. Mikäli edetään ehdotetun suppeamman mallin mukaisesti, on transihmisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi välttämätöntä varmistaa, että henkilötunnuksen muuttaminen on mahdollista sukupuoltaan vahvistavalle henkilölle. Sukupuoltaan vahvistavan henkilön itsemääräämisoikeuden näkökulmasta ehdotuksessa on nykytilaan verrattuna myönteistä, että henkilötunnuksen muuttaminen olisi jatkossa vapaaehtoista ja mahdollista tehdä myös sukupuolen vahvistamisen jälkeen. Voimassa olevan sääntelyn mukaan uusi henkilötunnus annetaan automaattisesti sukupuolen vahvistamisen yhteydessä . Ehdotetun VTJ-lain 12 §:n mukaan sukupuoltaan vahvistava henkilö voisi jatkossa muuttaa henkilötunnusta kirjallisella hakemusmenettelyllä. Perusteluissa ei kuitenkaan esitetä tarkempia hakemusmenettelyyn liittyviä käytäntöjä. Amnesty kehottaa jatkovalmistelussa täsmentämään käytäntöjä ja varmistamaan, että ne perustuvat sukupuolen juridista vahvistamista koskevaan kansainväliseen ihmisoikeusnormistoon. Uudistuksessa on taattava se, että menettely on Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaisesti nopea, läpinäkyvä ja sujuva prosessi . Menettelyn tulee perustua henkilön itsemääräämisoikeuteen, eikä sen yhteydessä tule vaatia esimerkiksi minkäänlaisia lääketieteellisiä tai psykologisia toimenpiteitä . Käytäntöjen tulee nojata mahdollisimman pitkälle ilmoitusmenettelyyn, jota on tarkasteltu Suomen sukupuolen juridisen vahvistamista koskevan lainsäädännön muutostarpeita arvioitaessa . Ehdotuksen vaikutusarvioinneissa huomioidaan, että väestötietoihin sisältyvää sukupuolitietoa käsitellään nykyisin yhteiskunnassa laajemmin kuin siihen olisi tarve. Niin kauan kuin väestötietojärjestelmässä on merkintä sukupuolesta, on huolehdittava sukupuolitietojen tietosuojasta. EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietoja pitää käsitellä vain, kun se on välttämätöntä . Tieto sukupuolimerkinnästä tulee siis voida saada väestötietojärjestelmästä vain, kun se on hoidettavan asian kannalta tarpeellista. Jatkovalmistelussa on syytä tarkastella kattavammin keinoja edeltävän toimeenpanemiseksi huomioiden myös se, että tieto henkilön sukupuolesta olisi käytännössä yhä suhteellisen varmasti pääteltävissä vanhoista henkilötunnuksista. Lisäksi sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida uudistusta laajemmin sukupuolen ilmaisun näkökulmasta. Ehdotus ei toteuttaisi täysimääräisesti EU:n tietosuoja-asetuksen mukaista tietojen minimointiperiaatetta sukupuolen lisäksi myöskään iän tai henkilön maahanmuuttajastatuksen osalta. Malli johtaisi käytännössä iän näkymiseen henkilötunnuksessa sekä siihen, että esimerkiksi ennen vuotta 2027 syntyneen maahan muuttavan henkilön henkilötunnuksesta voitaisiin olettaa käyvän ilmi hänen sukupuolitietonsa. Tämä voi altistaa vastaavanlaiselle syrjinnälle, jota transihmisiin kohdistuu tällä hetkellä, mikäli henkilötunnus ei vastaa henkilön sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua. Vaikka sukupuolineutraalius ymmärrettäisiin, henkilötunnuksen muoto voisi samankaltaisella päättelyllä paljastaa henkilön mahdollisen maahanmuuttajastatuksen, sillä siitä kävisi ilmi uudenlaisen tunnuksen myöntäminen. Ulkomaalaisen saadessa uudenmallisen henkilötunnuksen, hänen voitaisiin ymmärtää saaneen sen Suomeen tulonsa perusteella, mikäli hän on syntynyt ennen vuotta 2027, jos uudenmallisia henkilötunnuksia ei tätä ennen syntyneille muutoin annettaisi. Jatkovalmistelussa on arvioitava ja esitettävä ratkaisuja, joilla näihin haasteisiin voidaan puuttua. Yhtenä konkreettisena vaihtoehtona tulisi punnita hakemusmenettelyn mahdollistamista henkilötunnuksen muuttamiseksi myös tällaisissa tilanteissa.
      • Tohmajärven kunta
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kunnanhallitus toteaa, että uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja uudistuksella on toteutuessaan monia hyötyjä.
      • Tasa-arvovaltuutettu
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Sukupuolitiedon sisältyminen henkilötunnukseen ja tämän tiedon tarpeettoman laaja käyttö altistaa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvalle syrjinnälle. Kuten esityksessä tuodaan esille, henkilötunnusta käytetään sen ensisijaisen käyttötarkoituksen, henkilön yksiselitteisen yksilöinnin, lisäksi monissa asiointitilanteissa usein apuna henkilön tunnistamiseen. Henkilöllisyyden varmistamistarkoituksessa henkilötunnusta tai henkilötunnuksen loppuosaa saatetaan siis kysyä asioinnissa. Vastaavasti henkilötunnuksen loppuosan sisältämälle sukupuolitiedolle on annettu merkitystä henkilön tunnistamisessa, vaikkei naiseksi tai mieheksi tunnistaminen olisi tarpeellista. Nykyinen henkilötunnukseen sisältyvä sukupuolitieto ja tiedon automaattinen käsittely voi lisäksi altistaa laajemmin henkilön sukupuoleen perustuvalle syrjinnälle. Tasa-arvovaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, että yhä useammalla toimialalla päätöksentekoa on automatisoitu. Sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttö saattaa vähentää sukupuoleen liittyvän algoritmisen automaattisen päätöksenteon syrjivyyttä. Sukupuolen ilmeneminen henkilötunnuksesta aiheuttaa erityisesti ongelmia niille, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu eivät vastaa heidän oikeudellista sukupuoltaan. Tasa-arvovaltuutettu katsookin, että muutos ennaltaehkäisee erityisesti sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää, vähentää henkilöiden väärinsukupuolittamista sekä parantaa transihmisten ja intersukupuolisten henkilöiden yksityisyydensuojaa. Kun henkilötunnuksesta poistetaan sukupuolimerkintä, etuna on myös se, että transsukupuoliset eivät enää tarvitse uutta henkilötunnusta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä eikä heidän tarvitse uusia sen vuoksi esimerkiksi työ- ja opiskelutodistuksiaan. Toisaalta sukupuolineutraali henkilötunnus on tarkoitus ottaa käyttöön vasta vuoden 2027 alusta. Siksi jatkossakin niillä henkilöillä, jotka ovat saaneet henkilötunnuksen ennen vuotta 2027, säilyy tarve vaihtaa henkilötunnus, jos he kokevat kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin mihin heidät on merkitty. Henkilötunnuksen nykyrakenne sisältää sukupuolitiedon, joka on joko nainen tai mies. Vaikka tätä juridiseksi sukupuoleksi kutsuttua sukupuolitietoa ei enää tulevaisuudessa näkyisi henkilötunnuksesta, on toisaalta tärkeää, että sukupuolitieto on edelleen tallennettuna esimerkiksi väestötietojärjestelmässä ja tieto ovat käytettävissä niissä tilanteissa, joissa se perustellusti tarvitaan. Esityksessä on todettu, että muutos vaikuttaisi niiden organisaatioiden menettelytapoihin ja tiedonhallintaan, joilla on edelleen tarve käsitellä ihmisten sukupuolitietoja. Käytännössä näiden yksityisten ja julkisten organisaatioiden olisi tehtävä tietojärjestelmiinsä sellaiset muutokset, joiden myötä sukupuolitieto vastaanotettaisiin ja muuten käsiteltäisiin henkilötunnuksesta erillisenä tietona. Esityksen mukaan tämä tarkoittaisi tyypillisesti lähinnä erillisen tietokentän luomista tietojärjestelmiin sukupuolta koskevalle tiedolle. Tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä, että ehdotetun muutoksen myötä organisaatiot arvioisivat tarkemmin, edellyttääkö organisaation toiminta rekisteröidyn henkilön sukupuolitiedon käsittelyä. Juridista sukupuolta koskeva tieto luovutettaisiin vuodesta 2027 alkaen väestötietojärjestelmästä VTJ-lain 4 luvussa säädettyjä periaatteita noudattaen erillisenä tietona. Kuten esityksessä todetaan, moni yksityisen ja julkisen sektorin organisaatio ja niiden käyttämä tietojärjestelmä lukee henkilön syntymäajan ja sukupuolen suoraan henkilötunnuksesta. Toisaalta esityksessä todetaan, että moni sukupuolitietoa toiminnassaan käsittelevä organisaatio ei tälläkään hetkellä lue tietoa henkilötunnuksesta, vaan käsittelee sukupuolitietoa jo nyt kokonaan erillisenä tietona. Esityksessä ei kuitenkaan tuoda esille, miten eri organisaatiot päättelevät tai saavat tiedon henkilön sukupuolesta silloin, kun tieto ei perustu henkilötunnukseen. Esimerkiksi Puolustusvoimat määrää miespuoliset Suomen kansalaiset vuosittain osallistumaan kutsuntoihin automaattisesti henkilötunnuksen sukupuolitiedon perusteella. Lisäksi esityksessä korostetaan erityisesti terveydenhuollon ja vakuutusalan tarvetta sukupuolitiedolle. Esityksen valmistelun yhteydessä toteutetussa kyselyssä myös yritysten ja oppilaitosten tarve käsitellä työntekijöiden ja opiskelijoiden sukupuolitietoa lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi nousi laajasti esiin. Tasa-arvovaltuutettu kiinnittää huomiota tältä osin siihen, ettei esityksessä ole yksiselitteisesti todettu, missä tapauksissa organisaatiot voivat itse määritellä erillisen sukupuolta koskevan tietokentän ja siihen syötettävän tiedon. Milloin organisaatioilla on mahdollisuus itse määritellä ja päättää, koskeeko sukupuolitieto juridista, väestörekisteriin merkittyä sukupuolta, vai voiko sukupuolipuolitieto perustua joissain tapauksissa esimerkiksi itsemäärittelyyn. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä tässä yhteydessä muistuttaa, että henkilön juridinen sukupuolitieto ei ole arkaluontoinen henkilötieto. Sen sijaan tieto henkilön transtaustasta, sukupuolen vahvistamisesta ja kuulumisesta sukupuolivähemmistöön on yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa tietoa. Esityksessä tuodaan esille tasa-arvolaissa säädetyt tilastointi- ja raportointivelvoitteet, jotka edellyttävät sukupuolitiedon merkitsemistä työnantajien ja oppilaitosten henkilörekistereihin. Tiedot sukupuolesta ovat tärkeitä seurattaessa naisten ja miesten asemaa yhteiskunnassa ja suunniteltaessa ja toteutettaessa tämän pohjalta yhteiskuntapoliittisia toimenpiteitä. Tietoja sukupuolesta tarvitaan myös edistettäessä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työpaikoilla, oppilaitoksissa ja viranomaisten toiminnassa.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötunnuksen sukupuolineutraalius on erittäin tärkeä osa lainsäädännön kokonaismuutosta. Se keskustelee olennaisella tavalla hallituksen muiden kehittämisvaiheessa olevien lakiesitysten kanssa, esimerkiksi sukupuolineutraalisti uudistettavien perhevapaiden, translain uudistuksen sekä vanhemmuuslain. Kun muitakin yksilöintitietoja tunnuksesta häivytetään, myös sukupuolittunut rakenne on tarkoituksenmukaista poistaa samalla kertaa. Verkosto huomauttaa kuitenkin Trans ry:n tavoin, että uudistuksen vaikutukset ennen vuotta 2027 syntyneille henkilöille ovat riittämättömät. Uudistus säilyttää binääriseen sukupuoleen perustuvan logiikan kaikilla ennen vuotta 2027 syntyneillä lapsilla, nuorilla ja aikuisilla heidän kuolemaansa saakka. Vähintään tulisi olla mahdollista omalla ilmoituksella, myös ilman sukupuolen juridista korjaamista, muuttaa henkilötunnusta siten, että nykyisenmuotoiseen tunnukseen voisi vaihtaa uudenmallisen sukupuolineutraalin yksilöintitunnuksen.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Terveydenhuollon tiedonhallinnassa sukupuolitietoa käsitellään sekä hallinnollisissa että kliinisissä merkityksissä, ja joissain tilanteissa ihmisen itse ilmaisema sukupuoli-identiteettitieto on relevantti. Lähtökohtaisesti uudistus parantaisi transihmisten asemaa. THL:n terveyden ja hyvinvoinnin alueen tutkimus- ja tilastotoiminnan kannalta sukupuolitieto on keskeinen tieto. Kun tutkitaan terveys- ja hyvinvointieroja, olennaista on tutkia, miten nämä eroavat sukupuolten välillä. Kun seurataan sote-palvelujen käyttöä, palvelujen saatavuutta ja käyttöä tarkastellaan usein myös sukupuolittain, millä voidaan nähdä, toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo. Kyselytutkimusten osalta on THL jo mm. Kouluterveyskyselyssä ja TerveSuomi THL:ssä ottanut linjan, että sukupuolitietona käytetään itseilmoitettua sukupuolitietoa, koska hallinnollinen sukupuolitieto ei ole kaikkien kohdalla informatiivisin. Sukupuolitiedon käsittelyyn ja keräämiseen on useita näkökulmia, ja tiedon käyttötarkoitus ohjaa sitä, mitkä näkökulmista kulloinkin korostuvat. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan tietoa sukupuolittain eriteltyinä. Muun muassa syntymärekisteriin biologinen sukupuoli tarvitaan, jotta voidaan arvioida syntyneiden lasten sukupuolijakaumaa, joka voi muuttua esimerkiksi ympäristöaltistusten takia tai ihmisten toiminnan takia (sukupuolen takia tehdyt raskaudenkeskeytykset, jotka tosin nykyisin eivät ole mahdollisia Suomessa). Aiempien henkilötunnusten saanti tutkimustarkoituksiin on myös tärkeää - on jouduttu jopa peruuttamaan transsukupuolisia koskevia tutkimuksia, kun vanhaa ja uutta tunnusta ei ole voitu yhdistää "tietosuojasyistä haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän suojelemiseksi". Sosiaali- ja terveydenhuollon kentälle aiheutuvat käytännön muutostarpeet tietojärjestelmissä voivat olla merkittäviä. Sukupuolineutraali henkilötunnus tarkoittaisi muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sukupuolta koskevan tiedon käsittelyyn ja sen automatisointiin. Kanta-palveluiden näkökulmasta muutos on tiettävästi pieni ja koskettaa ainoastaan Omakantaa ja rajat ylittävää reseptiä. Muissa Kanta-palveluissa ei henkilötunnuksesta päätellä sukupuolta. THL:n tiedonkeruiden ja tietotuotannon näkökulmasta siltä osin kuin nykyisissä järjestelmissä (esim. kyselytutkimus-, laboratoriojärjestelmä tms.) on henkilötunnuksen pohjalta tapahtuva sukupuolen tunnistus, pitäisi menettely poistaa ja korvata se VTJ-aineiston sukupuolitiedon yhdistämisellä. Tästä aiheutuisi mittavia lisäkustannuksia, arviolta useita henkilötyövuosia. THL:n palveluista suurimmassa osassa (n. 90 %) on sukupuolitiedon tallennusta ja käsittelyä. Jos tietotuotanto kehittyy sukupuolineutraalin suuntaan sillä tavalla, että sukupuolitietoa kysytään, käytetään ja raportoidaan nykyistä selvästi vähemmän, niin tällöin sukupuolen tunnistuksesta voitaisiin mahdollisesti luopua. Tästä kuitenkin aiheutuisi suuri muutostyö, koska kaikesta tilastoinnista ja raportoinnista pitäisi poistaa sukupuolinäkökulma. THL:n toimintaperiaatteena on kaikessa tilasto- ja tutkimustoiminnassa tiedon saantivaiheessa eriyttää henkilötunniste muusta datasta ja korvata se erillisellä sisäisellä tunnisteella (pseudonymisointi) ja näin ollen ei myöskään sukupuolitiedon käsittely pohjaudu henkilötunnuksen varaan, vaan tietojenkäsittely tapahtuu THL:n oman sisäisen tunnisteen avulla. Yksittäisten pienempien tutkimusaineistojen osalta sukupuolitiedon käsitteleminen henkilötunnuksesta erillisenä tietona entisestään parantaisi tietosuojaa ja palvelisi siis siten THL:n yleistä toimintaperiaatetta kokonaisuutena.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • LVK kannattaa esitystä.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Potilasturvallisuus vaarantuu, mikäli tietoa potilaan sukupuolesta ei voida selvittää esim. tajuttoman potilaan mukana kulkevista asiapapereista Useiden laboratoriotutkimusten tulosten viitearvot riippuvat tutkittavan iästä ja sukupuolesta. Tieto sukupuolesta on kriittisen tärkeä tutkimustulosten tulkinnassa Laboratoriot saavat valtaosan tutkimuspyynnöistä lähetteinä (HL7 viesteinä) potilastietojärjestelmistä. Tilanne, jossa laboratoriot saisivat enenemässä määrin lähetteitä ilman sukupuolitietoa, johtaa isoihin muutoksiin terveydenhuoltojärjestelmän prosesseissa. Mikäli lähete sisältää sukupuolineutraalin hetun mutta ei erikseen tietoa sukupuolesta, laboratorion on hyvin vaikeaa saada puuttuva sukupuolitieto käyttöönsä. Näytteen tutkiminen ilman sukupuolitietoa johtaa siihen, että vastaus tuloksista on lähetettävä edelleen potilastietojärjestelmiin ilman viitearvotietoja. Tällöin hoitava lääkäri joutuu nykyisestä käytännöstä poiketen itse etsimään sukupuoliolettamaan liittyvät viitearvot ja arvioimaan tuloksen suhdetta niihin voidakseen tehdä hoitopäätöksiä. Tämä tulee vaikeuttamaan hoitavien lääkärien työtä olennaisella tavalla. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin on rakennettu myös moninaisia automatisoituja hälytysjärjestelmiä, jotka ikää ja sukupuolta koskevan tiedon perusteella antavat hoitoyksiköille hälytyksiä poikkeavista tutkimustuloksista. On selvää, että nämä hälytysjärjestelmät eivät voi toimia, mikäli sukupuolineutraaleja hetuja liikkuisi ilman erillistä tietoa sukupuolesta. Hälytysjärjestelmien tarkoituksena on varmistaa se, että poikkeavat tutkimustulokset tulevat havaituiksi. Siten on pidettävä selvänä, että hälytysjärjestelmien toimimattomuus sukupuolitiedon puuttuessa voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Lääketieteellisesti sukupuolineutraalia ei ole
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki toteaa, että sukupuolineutraali henkilötunnus toteuttaisi nykyistä henkilötunnusta paremmin tietosuoja-asetuksen mukaisen henkilötietojen minimointiperiaatteen toteutumista käytännössä. Sukupuolitieto on harvoin tarpeen henkilötunnusta käsiteltäessä. On kuitenkin huomioitava, että joissain tilanteissa tieto henkilön juridisesta sukupuolesta tarvitaan. Kun tämä tieto ei enää ilmene henkilötunnuksesta, on varmistettava, että tieto on helposti saatavilla. Tämä vaatii tietojärjestelmien päivittämistä ja aiheuttaa kustannuksia.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Uusia sukupuolineutraaleja henkilötunnuksia alettaisiin antamaan vuodesta 2027 alkaen ja ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyvät ennallaan. Käytössä siten tulisi olemaan kahta erityyppistä henkilötunnusta. Muutos tulisi vaikuttamaan niihin järjestelmiin, jotka katsovat henkilön sukupuolen henkilötunnuksesta. Koska järjestelmissä on usein henkilötunnusten oikeellisuustarkistus, niin henkilötunnuksen muuttaminen edellyttää henkilötunnusta hyödyntävissä järjestelmissä joka tapauksessa oikeellisuustarkistuksen päivittämistä. Vaikutus ei tulisi olemaan niin radikaali kuin jos henkilötunnuksesta olisi luovuttu kokonaan, koska henkilötunnusta voi kuitenkin sukupuolineutraalisuudesta huolimatta edelleen käyttää yksilöivänä tunnisteena järjestelmissä.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Mielestämme ehdotuksessa omaksuttu tapa henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumiseksi nykyisen henkilötunnuksen sukupuolipäättelystä luopumalla on sellaisenaan kannatettava ja kustannustehokas. On tärkeää, että ne toimijat, jotka tarvitsevat sukupuolitietoa toiminnassaan, saavat sen edelleen haettua väestötietojärjestelmästä erillistietona. Haluamme kuitenkin tuoda esille, että tämäkin muutos aiheuttaa kustannuksia, joiden Finanssialan osalta on aiemmin arvioitu nousevan vähintään 40 miljoonaan euroon. Tämänhetkinen arvio kuitenkin on, että kustannukset tulevat olemaan selvästi tätä suuremmat. Nämä kustannukset, samoin kuin uusien välimerkkien lisäämisestä nykyisiin henkilötunnuksiin aiheutuvat muutoskulut, tulee mielestämme ottaa huomioon kokonaan uusimuotoisen yksilöintitunnuksen kustannus – hyöty -analyyseissa.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Akava kannattaa sukupuolineutraalin tunnuksen käyttöönottoa. Henkilötunnuksen rooli henkilön yksilöivänä tietona erilaisissa tietojärjestelmissä on keskeinen. Akavan mielestä esitys sukupuolineutraalin henkilötunnuksen käyttöön ottamisesta on ensiarvoisen tärkeä ihmisten perusoikeuksien toteutumisen sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta.
      • Helsingin hovioikeus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevat huomiot Tuomioistuinprosessin kannalta ei ole lähtökohtaisesti merkitystä asianosaisen sukupuolella. Mikäli sillä on asian ratkaisun kannalta merkitystä, selvitetään se muutoin kuin henkilötunnuksella.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus pitää kannatettavana esitystä sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta. Henkilötunnukseen sisältyvänä tietona sukupuolitietoa käsitellään yhteiskunnassa laajemmin kuin olisi aitoa tarvetta. Sukupuolitieto kulkee tunnuksen rakenteen mukana kaikissa niissä toiminnoissa, joissa ihmisiä on tarpeen yksilöidä henkilötunnuksen avulla riippumatta siitä, onko sukupuolitiedon käsittelylle kyseisessä palvelussa aitoa tarvetta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tietojärjestelmien sovelluslogiikan kannalta tieto sukupuolesta on kuitenkin oleellinen. Jos tietoa sukupuolesta ei voida enää jatkossa päätellä henkilötunnuksesta, tulee sen kuitenkin välittyä erillisenä tietona väestötietojärjestelmästä, jotta sukupuoleen perustuvia päättelyjä voidaan sovelluksissa tehdä. Yksittäisen tietokentän rakentaminen ei sellaisenaan aiheuta korkeita kustannuksia, mutta niitä lisää erilaisten järjestelmien suuri määrä ja niiden testaaminen. Muutos vaikuttaisi myös tiedonhallintaan yleisesti.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Keva saa sukupuolitiedon suoraa VTJ-järjestelmästä omana tietonaan. Työeläkealan yhteisissä järjestelmissä sukupuoli päätellään kuitenkin henkilötunnuksesta. Ehdotettu muutos aiheuttaa työtä ja kustannuksia järjestelmissä, joissa sukupuolitieto on oleellinen ja joissa tieto on poimittu suoraan henkilötunnuksesta. Sukupuolitietoa tarvitaan Kevassa esim. eläketurvan rahoitukseen liittyvien laskelmien tekemiseen sekä tilastointitarpeisiin. Siltä osin, kun sukupuolitieto on joissain yhteyksissä päätelty henkilötunnuksesta, tarvitaan muutoksia nykyisiin järjestelmiin ja prosesseihin.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • On kannatettavaa, että koetun sukupuolen vaihtaminen ei edellyttäisi uutta henkilötunnusta. Tavoitteeseen pääsemiseksi ehkä riittäisi melko yksikertaisetkin toimet: edellytetään, että tietojärjestelmissä ei enää tehdä sukupuolen automaattista päättelyä nykymuotoisista henkilötunnisteista ja että VTJ lopettaa henkilötunnisteiden loppuosien antamisen sukupuolen perusteella.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Helsingin yliopistossa sukupuolta koskevan tiedon käsittely liittyy ennen muuta lakisääteisiin tilastointi- ja raportointivelvoitteisiin sekä tasa-arvolainsäädännön muuhun noudattamiseen kuten tasapuolisuuteen toimielinten kokoonpanossa. Sukupuolineutraali henkilötunnus on kannatettava ajatus. Sen toteuttaminen edellyttää, että tieto henkilön oikeudellisesta sukupuolesta kirjataan erikseen yliopiston järjestelmiin. Koska velvoitteet liittyvät nimenomaan oikeudelliseen sukupuoleen, on perusteltua, että tieto on jatkossakin saatavissa viranomaisjärjestelmistä. Näin myös vältytään siltä, että henkilö itse joutuisi ilmoittamaan tiedon oikeudellisesta sukupuolesta, jonka hän ei katso vastaavan todellista identiteettiään. Sukupuolitieto tarvitaan jatkossa myös suomi.fi -integraatioihin.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • VTJ-lakiin ehdotetussa 11 §:ssä on kuvattu ennen lain voimaantuloa annettujen henkilötunnusten muuttumista sukupuolineutraaliksi, vaikka tunnuksia ei muutetakaan. Muutoksen sukupuolineutraaliksi katsotaan seuraavan ilmeisesti säännösmuutoksesta ja siitä, että perustelujen mukaan vanhoista tunnuksista ei enää saisi päätellä sukupuolta, vaikka se edelleen olisikin mahdollista. Säännöskohtaiset perustelut ovat hieman harhaanjohtavat siltä osin, että vanhat tunnukset todella muuttuisivat sukupuolineutraaleiksi. Sukupuolineutraalisuutta toteuttavaa mekanismia olisi asianmukaista kuvata perusteluissa täsmällisemmin.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Yhteiskunnallisesti ja henkilöiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta ehdotusta voidaan pitää merkittävänä. Ehdotus vähentäisi sukupuolitiedon tarpeetonta käsittelyä, mikä edistäisi yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisen tietojen minimointiperiaatteen toteutumista. Ehdotus merkitsisi toteutuessaan sitä, että niiden organisaatioiden, jotka tällä hetkellä käsittelevät sukupuolitietoa henkilötunnuksen perusteella, tulisi tehdä tarvittavat muutokset tietojärjestelmiinsä ja prosesseihinsa, jotta ne voisivat ehdotuksen tultua voimaan tultua käsitellä sukupuolitietoa muilla tavoin. Koska ehdotus ei muuttaisi henkilötunnuksen muotoa merkkijonona, ei ehdotuksella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia toimintaan, jossa sukupuolitietoa ei ole lainkaan tarvetta käsitellä. Työllisyysrahasto ei tarvitse tietoa sukupuolesta työttömyysvakuutusmaksujen ja omavastuumaksujen sekä työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisten vähennysten perintää varten. Näiden tehtävien osalta ehdotuksella ei arvioida olevan vaikutusta Työllisyysrahaston toimintaan. Aikuiskoulutusetuuksien myöntämisessä henkilön sukupuolta koskevalla tiedolla ei ole sisällöllistä merkitystä, eikä Työllisyysrahasto tarvitse sukupuolitietoa etuusasian käsittelemiseksi. Tietoa käytetään kuitenkin tilastoinnissa. Ehdotus tarkoittaisi toteutuessaan, ettei rahasto voisi enää päätellä henkilön sukupuolitietoa henkilötunnuksesta, vaan tieto tulisi vastaanottaa ja käsitellä siitä erillisenä tietona. Tämä edellyttää tiedon käsittelyprosessin määrittelemistä sekä tarvittavien tietojärjestelmämuutosten suunnittelua ja toteuttamista. Tarvittavien tietojärjestelmämuutosten näkökulmasta on perusteltua, että henkilötunnuksen perusrakenne merkkijonona itsessään ei ehdotuksen mukaan muuttuisi ja että ennen vuotta 2027 myönnetyt henkilötunnukset jäisivät ennalleen.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • TVK kannattaa ehdotusta sukupuolineutraalista henkilötunnuksesta. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa etuuden määrää ei ole sidottu sukupuoleen. Sukupuolitiedon käsittelylle ja tallettamiselle ei siten pääsääntöisesti ole etuuskäsittelystä johtuvaa tarvetta. Sukupuolitiedolle voi sen sijaan olla edelleen tarvetta tilasto- ja tutkimustoiminnassa ja sitä tarkoitusta varten tieto tulee edelleen voida kerätä ja tallettaa. Ehdotuksesta ei ilmene, onko ja miten tarkoitus valvoa sitä, että henkilötunnusta käsittelevät organisaatiot eivät enää muutoksen jälkeen päättele henkilön sukupuolta niistä henkilötunnuksista, jotka on annettu ennen muutosta voimassa olevien säännösten perusteella.
      • CGI Suomi Oy
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Sukupuolineutraalia henkilötunnusta pidetään hyvänä asiana.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Kuntakenttä kokee sukupuolineutraalisuuden tärkeäksi asiaksi, mutta siitä aiheutuu merkittäviä muutoksia tietojärjestelmiin. Muutokset tulee toteuttaa vuoden 2027 alkuun mennessä. Keskiössä ja edellytyksenä uudistukselle tulee olla asioinnin/palvelujen järjestämisen kannalta keskeisen tiedon käytettävyys ja saatavuus. Huomioitava on myös, että esitetyt muutokset edellyttävät ostopalveluiden lisäksi kuntien sisäistä työtä niin tietohallinnoista (satojen tietojärjestelmien läpikäynti) kuin toimialoilta (prosessit, testaukset ym.). Tietojärjestelmistä ja järjestelmä toimintaympäristöistä: • tietojärjestelmän mediaaninen elinkaari on 8-12 v. (opetustoimialalla n. 20 v.) • uudet toiminnallisuudet otetaan hyötykäyttöön evoluutiomaisesti (tarpeettomien kustannusten välttämiseksi – osana ylläpitopalveluja) • asioitten valmistelu edellyttää ennakointia (kansallisen tason informaatio-/omistajaohjaus ja hallinta) - tarvittavien toiminnallisuuksien toteuttamiseksi - välillisten kustannusten huomioimiseksi (eroon yllätysmomenteista) - välillisten kustannusten hahmottaminen on julkisen hallinnon digitalisaation edistämisen kannalta oleellista, ettei tämä asiakokonaisuus jarruttaisi hallitsemattomasti jo tunnistettuja töitä sekä kuntien palveluita Hallituksen esityksen mukaan sukupuolineutraalista tunnuksesta kunnille aiheutuvat yhteenlasketut kustannukset olisivat noin 2,1 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiireille noin 33,1 miljoonaa euroa. Kuntien aikaisemmin ilmoittamissa arvioinneissaan koskien välittömiä tietojärjestelmäkustannuksiaan (HETU kustannusten ja hyötyjen arviointi loppuraportti 2H2019). Kustannusarvioita saatiin 22 suurelta kaupungilta ja maaseutukeskukselta, joiden pohjalta määriteltiin karkea laskennallinen tarkastelutaso. Tietojärjestelmien kuntakohtaiset kustannukset ovat 3-3,5 miljoonaa euroa. Kussakin kunnassa on käytössä 300-600 tietojärjestelmää, joista noin puolet käsittelee henkilötietoja. Kustannusvaikutusten todentamiseen on syytä kiinnittää jatkossa huomiota kansallisen tason hallinnan ja ohjauksen osana, ettei käyttäjäorganisaatioissa toteutettaisi pistemäisiä ratkaisuja näkemättä laajempaa kokonaisuutta. Pistemäiset rat-kaisut lisäävät kustannuksia merkittävästi. Sukupuolineutraalisuuden huomioiminen aiheuttaa merkittäviä haasteita myös kuntien toiminnalle koskien toiminnallista tasa-arvotyötä (tasa-arvolain 4 §:n kokonaisvaltainen velvoite, jonka toteuttamiseen tarvitaan määrällistä ja laadullista tietoa sukupuolittain). Muutoksia toteutettaessa tulee • tilastoinnille luoda edellytykset erityisten ja painavien perusteitten tasoisesti - tilastoinnin jäädessä kunkin osatoimijan omaan harkintaan on vaarana se, että asioita sekä tekemistä tarkastellaan kustannusten ja ylimääräisen työn välttämisen tasoilla ja olennaista tietoa jää keräämättä • sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioida tarkoituksenmukaisesti - tietojen yhdistämisen ja käytettävyyden mahdollistamiseksi Sukupuolitiedon todentamisen mahdollistaminen tulee huomioida myös tasa-arvolain § 4a:n mukaisesti (julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpano).
      • Atostek, eRA-palvelut
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Tavoite siitä, ettei henkilötunnuksesta voisi päätellä sukupuolta, saavutetaan käytännössä vasta pitkän aikavälin kuluessa. Sukupuolitieto on jatkossakin tarpeellinen tieto monissa yhteyksissä, esim. sote-tietojärjestelmissä. Muutos edellyttää päivityksiä hyvin moniin tietojärjestelmiin ja niiden välisiin integraatioihin. Muutoksille pitää varata riittävästi aikaa.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - sote-järjestelmissä tarvitaan sukupuolitieto, joten ei ole kannattavaa muuttaa hetua sukupuolineutraaliin muotoon - muutos aiheuttaa suuret kustannukset eri järjestelmiin ja sote järjestelmässä tarvitaan edelleen sukupuolitieto - ehdotuksen mukaan sukupuolitieto olisi eri kentässä, joten sen työstäminen sote -järjestelmiin aiheuttaisi työtä ja kustannuksia
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Laboratoriot saavat valtaosan tutkimuspyynnöistä lähetteinä (HL7 viesteinä) potilastietojärjestelmistä. Tilanne, jossa laboratoriot saisivat enenemässä määrin lähetteitä ilman sukupuolitietoa, johtaa isoihin muutoksiin terveydenhuoltojärjestelmän prosesseissa. Mikäli lähete sisältää sukupuolineutraalin hetun mutta ei erikseen tietoa sukupuolesta, laboratorion on hyvin vaikeaa saada puuttuva sukupuolitieto käyttöönsä. Näytteen tutkiminen ilman sukupuolitietoa johtaa siihen, että vastaus tuloksista on lähetettävä edelleen potilastietojärjestelmiin ilman viitearvotietoja. Tällöin hoitava lääkäri joutuu nykyisestä käytännöstä poiketen itse etsimään sukupuoliolettamaan liittyvät viitearvot ja arvioimaan tuloksen suhdetta niihin voidakseen tehdä hoitopäätöksiä. Tämä tulee vaikeuttamaan hoitavien lääkärien työtä olennaisella tavalla. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin on rakennettu myös moninaisia hälytysjärjestelmiä, jotka ikää ja sukupuolta koskevan tiedon perusteella antavat hoitoyksiköille hälytyksiä poikkeavista tutkimustuloksista. On selvää, että nämä hälytysjärjestelmät eivät voi toimia, mikäli sukupuolineutraaleja hetuja liikkuisi ilman erillistä tietoa sukupuolesta.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
        • Sukupuolineutraali hetu tuo mukanaan järjestelmien päivittämistarpeita (joissakin järjestelmissä sukupuoli johdetaan hetusta) ja se tuo kustannuksia. Yksilölle tämä tuo helpotusta esim. sukupuolen vaihdoksen yhteydesäs -> hetua ei tarvitse muuttaa ja esimerkiksi terveydenhuollon järjestelmissä tietoja ei tarvitse yhdistää.
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Sukupuolitiedon poistaminen lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Ks. yleiset huomiot.
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Aivan hullu ajatus! Kaikki rekisterit, tietojärjestelmät, kortit, sairaanhoito. Kela ja kantapalvelut menisivät uusiksi. ICT palvelut pitäisi ohjelmoida uusiksi. Toimivaa järjestelmää ei pidä mennä muuttamaan kokonaan uudeksi. Mikäli henkilötunnuksiin tarvittaisiin lisää erilaisuutta, tulee vain täysin uusiin tehdä se muutos vain lisäämällä uusi merkki entisten tietojen lisäksi. Tällöin uusi tunnus rekisteröityisi uutena ja järjestelmät toimisivat entiseen tapaan.
      • Päivinen Arto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Ei tarvita. Nykyinen käytäntö ei ilmaise sukupuolta asiaan vihkiytymättömille muutenkaan.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Tuomioistuinten toiminnan henkilön luotettava identifiointi on erityisen tärkeää ja henkilötunnuksen tietosisällöllä on merkitystä. Pohjoismaiden henkilötunnusta koskeva lainsäädäntö on historiallisista syistä samankaltaista. Ehdotuksesta ilmenee, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käytössä olevat tunnukset sisältävät tiedon henkilön sukupuolesta.
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on jokaisen kansalaisen perustuslaillinen oikeus ja sen toteutumista tulee parantaa jatkuvasti epäkohtien esille noustua.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Ehdotuksen mukaan uusia, sukupuolineutraaleja henkilötunnuksia ryhdyttäisiin antamaan vuodesta 2027 alkaen. Ennen tätä annetut henkilötunnukset pysyisivät ennallaan. Järjestelmiltä edellytetään, että sukupuolitietoa, mikäli sitä tarvitaan, käsitellään erillisenä tietona. On tarkoituksenmukaista, että nykyiset tunnukset voivat säilyä ennallaan. Näin käytössä oleviin järjestelmiin ei välttämättä tarvitse uudistuksen takia tehdä muutoksia.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Tästä pitää saada ajoissa kansalliset määritykset APTJ:lle.
      • Trans ry
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Sukupuolineutraali henkilötunnus tulee koskemaan vain vuodesta 2027 alkaen myönnettyjä henkilötunnuksia. Tämänhetkisen esityksen mukaan tätä vanhemmat henkilötunnukset pysyisivät ennallaan, mutta niistä ei tulisi päätellä henkilön sukupuolitietoa. Tästä huolimatta mikään ei konkreettisesti estä sukupuolitiedon lukemista henkilötunnuksesta, joka on myönnetty ennen vuotta 2027. Tämä on ongelmallista siksi, että transsukupuolisen ihmisen kohdalla henkilötunnuksen sukupuolitieto saattaa olla ristiriidassa transsukupuolisen ihmisen sukupuoli-identiteetin kanssa tai sukupuolitiedon avulla voidaan päätellä henkilön transsukupuolisuus. Tällaisessa tilanteessa tieto henkilön transsukupuolisuudesta voi johtaa väärinsukupuolittamiseen ja syrjintään. Esityksen ehdotus sukupuoltaan korjaavan henkilön mahdollisuudesta saada uusi henkilötunnus, joka sisältäisi nykykäytännön mukaisen sukupuolitiedon, jättäisi nykytilanteen mukaisen vaivan ja kustannukset, jotka liittyvät henkilötunnuksen muuttamiseen niille transsukupuolisille, jotka eivät halua, että heidän henkilötunnuksestaan pystyisi todennäköisesti päättelemään heidän korjanneen sukupuoltaan.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Tästä pitää saada ajoissa kansalliset määritykset APTJ:lle.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Muutoksen astuminen voimaan vain uusissa henkilötunnuksissa vähentää muutoksen aiheuttamia kustannuksia, niin viranomaisen kuin yksittäisen kansalaisenkin näkökulmasta.
      • Honkasalo Tomi
        Päivitetty:
        18.1.2022
        • Surkea aate. Jos seta tmv maksaa lystin ja korvaukset heteroille (n 1000e per nuppi) niin saatan olla neutraali asian suhteen. Jos eivät itse aio maksaa lystiään, tulee asian viejille lähettää lasku jossa 14pv eräpäivä. Minä tai veronmaksaja ei tällaiseen osallistu- maailmassa on oikeitakin epäkohtia.
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • jos tämä on ainut syy, niin aika kallis operaatio, vain sen johdosta, että jollain on paha olla.
      • Lehtonen Tero
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Täysin hullua sekoilua veronmaksajan piikkiin ei jatkoon.
      • Majuri Sirpa
        Päivitetty:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Uutta yksilöintitunnusta koskevat huomiot
      • Salo Niina
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Digitaalisen identiteetin tarkoitus on jakaa tietoa palveluntarjoajille: esimerkiksi kun menet kauppaan, kauppias saa tietää mitä olet ostanut. Lisäksi yksilöintitunnuksen tarkoituksena on kerätä big dataa, nämä asiat pitää tuoda kansalaisille niin kuin ne on, ei naamioituna tasa-arvon nimissä tuotaviksi toimiksi. Emme tarvitse yksilöintitunnusta! Jos yksilöintitunnus toteutetaan, täytyy kansalaisille informoida a) mitä tietoja yksilöintitunnuksen myötä hänestä jaetaan b) kuka nämä tiedot saavat c) mitä tietoja hänestä kerätään (yhdistettynä digitaaliseen identiteettiin) d) minkä eri toimijoiden välillä yksilöintitunnusta käytetään Lakiuudistukset ja muutokset pitää pohjautua rehellisyyteen, jossa kansalaisille kerrotaan niiden todelliset tarkoitusperät. Nämä asiat pitää kertoa kansalaisille niin yksinkertaisella tavalla, että tavallinen mummokin ne ymmärtää ja voi tarvittaessa asioihin vaikuttaa ja antaa mielipiteensä. Lisäksi on erityisen tärkeää, että digitaalista identiteettiä ei yhdistetä koronapassiin, joka on sosiaalisen kontrollin järjestelmä ja kulkulupajärjestelmä, joka myytiin terveysturvallisuustuotteena, vaikka sitä edelleen kehitetään. Digitaalinen identiteetti yhdistettynä kulkulupaan, joilla palveluiden ääreen pääsee ei ole demokraattisen yhteiskunnan toimintamalli. Digitaaliset palvelut voivat mahdollistaa paljon hyviä asioita, kunhan niitä käytetään hyvään ja yksilöiden etua ajatellen. Kuitenkin täytyy ottaa huomioon sosiaalisen kontrollin elementit ja mahdollisuudet, joita me kansalaiset emme halua.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tietosuoja- ja tietoturvanäkökulmasta kokonaan uusi yksilöintitunnus olisi huomattavasti sukupuolineutraalia henkilötunnusta suositeltavampi/kannatettavampi vaihtoehto. Vapaaehtoinen käyttöönotto kuitenkin pitkälti vesittää yksilöintitunnuksen hyötyjä. Julkisten organisaatioiden välinen tietojenvaihto on mahdotonta ilman yhteistä asiakkaita yksilöivää tunnusta. Kahden rinnakkaisen tunnuksen käyttö ei ole kuntasektorilla mm. kustannusmielessä mahdollista. Järjestelmämuutokset ja kustannukset tulee huomioida siirtymäajoissa. Uusi tunnus on siis puhtaasti tietosuojamielessä erittäin kannatettava, mutta kaatunee käytännön toteutuksen ja kustannusten haasteisiin. Lisäksi Espoo toteaa, että mikäli tunnusta uudistetaan, on se tehtävä kerralla kokonaisuudessaan. Asteittain tehtävät muutokset aiheuttavat turhia kustannuksia ja koulutustarvetta henkilöstössä.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • EK katsoo, että uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle ei ole tässä vaiheessa esitetty riittäviä perusteita. Ehdotus uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotosta on myös saanut hankkeen puitteissa laajasti kritiikkiä. HE-luonnoksesta jää epäselväksi, mikä on se välitön hyöty tai välttämätön tarve, johon uutta yksilöintitunnusta tällä hetkellä tarvitaan. EK:n näkökulmasta on tärkeää, että mikäli uudesta yksilöintitunnuksesta kuitenkin päätetään säätää, sen käyttöönotto perustuu organisaatioiden vapaaehtoisuuteen. Ennen mahdollisten tätä seuraavien askelten valmistelua olisi lisäksi toteutettava yksilöintitunnuksen laajempaa käyttöönottoa koskien erillinen kustannus-hyöty-analyysi, jossa tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti muutoksen luomien mahdollisuuksien ja siitä aiheutuvien kustannusten välistä suhdetta.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kokonaan uusi yksilöintitunnus olisi hyvä uudistus, mutta sen tekninen toteuttaminen on mahdotonta kymmeniin vuosiin, johtuen henkilötunnuksen roolista ainoana henkilöitä yhdistävänä tekijänä kaikkien Suomen henkilötunnusta käyttävien järjestelmien välillä ja järjestelmien sisällä. Niiden muuttaminen takautuvasti ei ole käsityksemme mukaan millään tunnetulla keinolla kattavasti mahdollista. On silti kannatettavaa, että tällainen mahdollisuus tulee tarjolle ja kuten HE:ssä esitetään, se johtanee pitkällä tähtäimellä ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisten järjestelmien muutoksiin.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan valmisteltavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi yksilöintitunnus. Yksilöintitunnus olisi nimensä mukaisesti tarkoitettu henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen, ja se annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Kukin organisaatio saisi siten itse päättää, haluaako se ottaa yksilöintitunnuksen omassa toiminnassaan käyttöön henkilötunnuksen rinnalle tai sen sijaan. Sen käyttö yhteiskunnassa olisi vapaaehtoista. Mikäli tunnus joskus tulevaisuudessa haluttaisiin ottaa käyttöön laajemmin yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena, tästä päätettäisiin erikseen. Uudesta yksilöintitunnuksesta saatavat hyödyt jäävät luonnoksessa osin epäselviksi. Osaltaan tämä johtuu siitä, että yksilöintitunnuksen käyttöön ottaminen on vapaaehtoista. Uuden yksilöintitunnuksen potentiaalisia käyttökohteita ei ole tarkasteltu riittävän kattavasti. Vapaaehtoisesti käyttöön otettavan yksilöintitunnuksen vaikutuksia tulisi yhtä lailla tarkastella monipuolisesti ainakin niiden toimialojen ja palveluiden osalta, missä nykymuotoista henkilötunnusta ja sen sisältämää informaatiota hyödynnetään aktiivisesti. Henkilötunnuksen vaihtamisen helpottamista koskevassa muistiossa on toteutettu tärkeää arviointia niistä haitoista, vaikeuksista ja kustannuksista, joita organisaatioille ja henkilölle aiheutuisi siitä, että henkilötunnuksia vaihdettaisiin useammille henkilöille kuin tällä hetkellä. Samankaltaista monipuolista arviointia tulisi toteuttaa myös uudesta yksilöintitunnuksesta. Epävarmuutta esitys tuo ainakin sen suhteen, miten henkilötunnusten ja uuden yksilöintitunnuksen rinnakkain käyttäminen tulisi toimimaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käsitellään tietoja, joiden paikkansapitävyys on kriittistä. Ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu vain Digi- ja väestötietovirastolle, Maahanmuuttovirastolle ja Verohallinnolle aiheutuvien välittömien kustannusten osalta. Muiden viranomaisten tai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän osalta arviota ei ole tehty. Keskeisenä perusteluna on se, että käyttöönotto olisi vapaaehtoista ja kunkin organisaation tulisi arvioida käyttöönoton kustannukset erikseen mahdollisesta käyttöönotosta päätettäessä. Kustannusten osalta huomionarvoista on ainakin se, otettaisiinko yksilöintitunnus käyttöön siten, että tunnukselle vain luodaan järjestelmään tietokenttä vai siten, että yksilöintitunnuksesta tehdään järjestelmässä henkilötunnusta vastaava henkilön tiedot yhdistävä hakutekijä ja tiedonvaihdon avain. Jälkimmäinen muutos edellyttäisi yksittäistä tietokenttää laajempia uudistuksia sekä organisaation tietojärjestelmiin että menettelytapoihin. Voidaan arvioida, että tämän ehdotuksen kustannukset olisivat sosiaali- ja terveysalan toimijoille huomattavia. Kaiken kaikkiaan käyttöönoton kustannusarvioita muiden vaikutusarviointien ohella tulee pystyä tarkentamaan esitettyjen vaihtoehtojen osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujen järjestämisvastuu on ensisijaisesti kunnilla ja kuntayhtymillä, jatkossa hyvinvointialueilla. Tämän lisäksi palvelu järjestävät esimerkiksi Kela, vakuutusyhtiöt ja työnantajat. Riippuen palvelujen järjestäjästä ja palvelusta, ne ostavat ainakin osan palvelujen tuotannosta yksityisiltä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilta. Esityksessä jää epäselväksi voisiko palvelujen järjestäjä asettaa hankintaprosessissa yhdeksi vaatimukseksi tai ainakin lisäpisteitä tuottavaksi laatuvaatimukseksi yksilöintitunnuksen käytön. Tällöin kyse ei olisi enää siitä, haluaako yksityinen palveluntuottaja ottaa yksilöintitunnuksen käyttöön vaan jokaisen palveluntuottajan, joka haluaa menestyä kilpailutusprosessissa, on otettava yksilöintitunnus käyttöön. Esitetyllä tavalla järjestelmään tuotava uusi yksilöintitunnus asettaa yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat epävarmuuden tilaan. Voi olla, kuten esityksessä arvioidaan, että heti lähivuosina ei tapahdu vielä mitään, mutta se päivä, jolloin palveluntuottajan pitää pystyä käsittelemään järjestelmissään uudenlaista yksilöintitunnusta on edessä. Missä vaiheessa valmiudet uuden yksilöintitunnuksen käsittelylle on syytä toteuttaa? Milloin investoinnit tietojärjestelmiin on syytä tehdä? Entä mikä on oikea hetki kouluttaa henkilöstö? Yksin ehdotettu käyttöönoton malli herättää useita kysymyksiä. Uuden yksilöintitunnuksen valmistelusta tulee toistaiseksi luopua. Finanssiala ry on tuonut omassa eriävässä mielipiteessään hyvin esille uutta yksilöintitunnusta koskevat haasteet ja ongelmat. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotosta tulee tehdä minimissään vastaavanlainen arviointimuistio kuin on valmisteltu henkilötunnuksen muuttamiskynnyksen madaltamisesta. Kun arviot uuden yksilöintitunnuksen kustannuksista ja vaikutuksista jäävät nyt tekemättä, on mahdollista, että niitä ei tulla tekemään kattavasti missään vaiheessa. Näin merkittävän uudistuksen toteuttamisesta on välttämätöntä tehdä monipuoliset vaikutusarviot.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä huolehtia valtion tilastotoimen yleisestä kehittämisestä yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Nämä tehtävät edellyttävät hallinnollisten rekisterien ja aineistojen käyttöä hyvin laajasti. Tilastoja laadittaessa hallinnollisten aineistojen yhdistely on avainroolissa. Hallituksen esityksessä todetaan: "Yksilöintitunnus olisi laajasti saatavissa väestötietojärjestelmästä ja sen käyttöönotto olisi ehdotuksen mukaan täysin vapaaehtoista. Kukin organisaatio saisi siten itse päättää, haluaako se ottaa yksilöintitunnuksen omassa toiminnassaan käyttöön henkilötunnuksen rinnalle tai sen sijaan." Lisäksi todetaan: "Yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta." Tilastokeskuksen näkökulmasta ei olisi toivottavaa tilanne, jossa eri hallinnollisten aineistojen tuottajat ja rekisterien ylläpitäjät toimisivat uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotossa ajallisesti tai sisällöllisesti eri aikaisesti. Olisi kestämätöntä, jos esimerkiksi Tulorekisteriin välitettäisiin tietoja tiedontoimittajasta riippuen vaihtelevasti joko perinteisellä henkilötunnuksella tai esityksessä mainitulla uudella yksilöintitunnuksella. Esityksessä olisi selkeämmin kirjattava yksilöintitunnusta käyttämään siirtyneiden organisaation vastuu tiedonvaihdon ylläpidosta niin kauan, että yksilöintitunnus on otettu käyttöön ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena yhteiskunnassa.
      • Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yhdistys näkee tarpeelliseksi uuden yksilöintitunnuksen luomisen ja sen pysyvyyden mahdollistamisen poistamalla siitä kaikki henkilöön viittaavat tiedot.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Palta ei näe tarpeelliseksi luoda kokonaan uutta yksilöintitunnusta ja yhtyy muun muassa Finanssiala ry:n esittämään näkemykseen, että hyödyt olisivat marginaalisia verrattuna uuden yksilöintitunnuksen aiheuttamiin kustannuksiin ja käyttöönoton käytännön vaikeuksiin eri organisaatioissa. Kokonaan uuden yksilöintitunnuksen käytön tulisi perustua selvästi vapaaehtoisuuteen. Lisäksi uuden, henkilötunnuksen kanssa rinnakkaisen tunnuksen luonti saattaa itseasiassa nostaa tietojen käsittelyyn liittyviä tietosuoja- ja tietoturvariskejä, jotka voivat juontua teknisistä tai inhimillisistä tekijöistä. Tämä voi aktualisoitua esimerkiksi yritysten välisessä tietojenvaihdossa.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtiokonttori ei näe muutoksesta seuraavan kovin merkittäviä hyötyjä, kun yksilöintitunnus olisi joka tapauksessa henkilön yksilöllisesti yksilöivä tunnus, jota tulisi käsitellä tietoturvallisesti. Kahden erilaisen yksilöintitunnisteen (henkilötunnus ja uusi yksilöintitunnus) käyttäminen rinnakkain saattaisi olla työlästä sekä järjestelmä- että prosessinäkökulmasta ja mahdollisesti aiheuttaisi hankaluuksia ja epätietoisuutta myös asiakkaalle. Järjestelmäkustannuksia aiheutuisi käyttöönottovaiheessa sekä sitä enemmän, mitä pidempään tunnukset olisivat rinnakkain käytössä. Järjestelmämuutoksiin tulisi osoittaa oma erillinen määräraha. Muutos aiheuttaisi töitä niin substanssijärjestelmissä, rajapinnoissa kuin integraatiopalveluiden tarkistuslaskennoissa. Nykyisen sekä uudistetun henkilötunnuksen ja uuden yksilöintitunnuksen käyttäminen rinnakkain lisäisi niin järjestelmien regressitestausten jatkuvia kustannuksia kuin kaiken uuden järjestelmätoiminnallisuuden kehittämisenkin kustannuksia. Koska julkisen hallinnon yhteisen tiedon hyödyntäminen on julkishallinnossa merkittävä tavoite, eri organisaatioiden valinnanvapaus uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton ajankohdalle tulee lisäämään kustannuksia erilaisten integraatiopalveluiden lisääntymisen kautta. Valtiokonttorille aiheutuvien kokonaiskustannusten arviointi ei ole tällä hetkellä vielä mahdollista. Yksilöintitunnuksen muoto ja käyttöönoton aikataulu tulisi tietää riittävän monta vuotta etukäteen, mutta myös käyttöönoton vapaaehtoisuus saattaa tuoda hajanaisuutta ja hankaluuksia organisaatioiden rajapintoihin. Valtiokonttori ei tällä hetkellä koe yksilöintitunnuksen käyttöönotosta koituvan merkittäviä hyötyjä organisaatiolle itselleen aikataulusta tai ajankohdasta riippumatta. Uusi yksilöintitunnuskin identifioi henkilön yksiselitteisesti ja sen henkilötunnusta vastaava käsittely tekisi eron näiden kahden tunnuksen välillä melko pieneksi. Kun yksilöintitunnus ei sisällä tietoja henkilöstä tai sitä ei ole tarkoitettu tunnistamiseen, se ei sisällä lähtökohtaisesti sellaista vaihtamistarvetta kuin henkilötunnus nykyisellään toisinaan sisältää. Sen suurempi julkisuus ja löysemmät käsittelysäännöt saattaa kuitenkin altistaa sen jossain määrin väärinkäytöksille. On siis otettava huomioon mahdollisuus, että yksittäinen yksilöintitunnus jostain syystä kuitenkin ”saastuu” ja on vaihdettava.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotuksen mukaisesti uusi yksilöintitunnus tulisi vuomaan 2023 alusta lähtien ja sen käyttö olisi eri organisaatioissa vapaaehtoista. Verohallinto ei kannata yksilöintitunnuksen käytön vapaaehtoisuuteen perustuvaa käyttöä. Henkilötunnuksen ja yksilöintitunnuksen rinnakkainen sekä mahdollinen sattumanvarainen käyttö aiheuttaa ylimääräistä selvitystyötä sekä vai aiheuttaa myös virheitä asiakkaiden yksilöinnissä. Yksilöintitunnuksen käyttöön ottavan organisaation tulisi arvioida vaikutukset, joita uuden tunnuksen käyttö aiheuttaa esimerkiksi erilaisen tiedonantovelvoitteiden ja tietojenvaihdon näkökulmasta. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton yhteydessä tulee myös tehdä selvitys siitä, miten muualla lainsäädännössä on säädetty henkilötunnuksen käytöstä ja koskeeko sääntely vastaavalla tavalla myös uutta yksilöintitunnusta. Esimerkiksi laissa veronumerosta ja veronumerorekisteristä (473/2021) säädetään sen 5 §:ssä, että veronumerorekisteriin merkitään mm. henkilön nimi ja Suomalainen henkilötunnus. Veronumeroa koskevalla laissa ei ole tarkemmin arvioitu voitaisiinko tällä tarkoittaa myös uutta yksilöintitunnusta. Vaihtoehtona lienee se, että eri lakeja muutatetaan siten, että niissä mainitaan myös yksilöintitunnus tai sitten säädetään yleisesti siitä, että kun laissa tarkoitetaan henkilötunnusta tarkoittaa se myös yksilöintitunnusta. Tulorekisterin osalta tulotietojärjestelmästä annetun lain 8 §:n mukaisesti tuloreksiteriin talletetaan tulonsaajaa ja suorituksen maksajaa koskevina yksilöintitietona henkilötunnus tai y-tunnus. Yksilöintitunnuksen tallentaminen edellyttäisi tämän sääntelyn muuttamista. Lisäksi lain 14 §:n 2 momentissa säädetään oikeudesta antaa tiedon käyttäjälle tiedon tulonsaajan tai suorituksen maksajan henkilötunnuksesta, jos tietoja ilmoitettaessa on annettu tunnistetietona y-tunnus. Silloin, jos uusi yksilöintitunnus otetaan käyttöön, tulee myös tulotietojärjestelmästä annetun lain 14 §:ää muuttaa siten, että tulorekisterissä voidaan yhdistää y-tunnus, henkilötunnus ja uusi yksilöintitunnus. Vastaavia lainmuutostarpeita voi olla myös valmisteilla olevan Positiivisen luottotietorekisterin osalta. Myös luottorekisterissä laissa säädettynä yksilöintitietona on henkilötunnus. Tietojärjestelmien lisäksi uuden yksilöintitunnuksen käyttö vaikuttaa myös paperimuodossa olevien asiakirjojen hallintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisiin omaisuuksiin liittyvät luovutussopimukset ja perhevarallisuusoikeuteen kytkeytyvät asiakirjat. Näillä asiakirjoilla henkilöt on yksilöity pääasiassa henkilötunnuksella. Viranomaiselle aiheutuu paljon selvittelytyötä, jos henkilöiden tunnukset muuttuvat ja on luotava mekanismeja ja menettelyitä eri tunnusten yhdistämiseksi. Lisäksi tulee ottaa huomioon vainajia koskevat henkilötunnukset ja kuolinpesät. Ehdotuksesta ei ilmene muodostetaanko uusi yksilöintitunnus myös kuolinpesille. Verohallinto ehdottaa, että jatkotyössä arvioitaisiin mahdollisuutta määritellä säädöstasolla uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton aikataulu, vaikka se olisi osin päällekkäin henkilötunnuksen käytön kanssa. Tämän lisäksi pitää arvioida onko ehdotettu voimaantulo vuoden 2023 alusta realistinen. Verohallinnolla ei ole mahdollista toteuttaa muutosten edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia tässä aikataulussa vaan erityisesti tulorekisterin näkökulmasta voimaantulon ajankohta pitäisi siirtää vuoden 2024 alkuun. Sama koskee valmistella oleva positiivista luottorekisteriä.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Perustelut miksei SATUa voisi käyttää uuden tunnisteen asemesta vaikuttavat ohuilta. Sitä olisi ehkä syytä harkita uudestaan, se saattaisi helpottaa tarvittavia tietojärjestelmäuudistuksia merkittävästi. Sukupuolisyrjintään se ei vaikuttaisi sen paremmin kuin ehdotettu uusi yksilöintitunnuskaan.
      • Erikoiskaupan liitto Etu ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yksilöintitunnuksen käyttöönotto tulisi joka tapauksessa vaatimaan merkittäviä muutoksia ja kehitystyötä tietojärjestelmiin. Erikoiskaupan yrityksillä on rajalliset resurssit tietojärjestelmämuutoksiin. Mikäli muutokset tulevat pakollisiksi, on luotava mekanismi, jolla yritysten järjestelmämuutoksia on voitava merkittävästi kompensoida. Varsinkin, kun kaupalle muutoksesta ei ole havaittavia hyötyjä. On ensiarvoisen tärkeää, että yksilöintitunnusta vastaisuudessa hyödyntävien organisaatioiden on huolehdittava järjestelmien yhteensopivuudesta niiden järjestelmien kanssa, joissa nykyinen henkilötunnus säilyy ainoana tunnisteena.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi yksilöintitunnus. Esityksen mukaan uuden ehdotetun yksilöintitunnuksen käyttöönoton on tarkoitettu olevan yrityksille vapaaehtoista. KKV kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ei ole arvioitu kattavasti uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton kustannuksia yrityskentälle. Vapaaehtoisuudesta huolimatta uusi yksilöintitunnus voi aiheuttaa yrityksille kustannuksia laajemminkin johtuen esimerkiksi tietojen yhdistelemisen tarpeesta eri yritysten tietojärjestelmien välillä. Esityksessä ei ole myöskään arvioitu uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton kustannusvaikutuksia pitkällä aikavälillä. Laaja uudistus edellyttäisi merkittäviä muutoksia yritysten toimintatapoihin ja tietojärjestelmiin, minkä vuoksi kustannukset yhteiskunnalle olisivat huomattavat suhteessa uudistuksella tavoiteltaviin päämääriin. KKV korostaa, että kuluttajien on uuden yksilöintitunnuksen kohdalla tärkeää tietää, mitä yksilöintitunnus tarkoittaa, mihin sitä käytetään ja mitä oikeuksia se mahdollisesti luo. Kuluttajalle ei tule syntyä väärää kuvaa yksilöintitunnuksen luonteesta ja sen merkityksestä esimerkiksi digitaalisen identiteetin ja sen käytön kannalta.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan luotavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus. Yksilöintitunnus olisi nimensä mukaisesti tarkoitettu henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen, ja se annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Maahanmuuttovirasto kannattaa henkilötietoriippumatonta yksilöintitunnusta, joka sellaisenaan ratkaisisi sen haasteen, joka aiheutuu maahan muuttavien henkilöiden muita rekisteröityjä useampien muuttuvien henkilötietojen aiheuttamista muuttuvista henkilötunnuksista. Henkilölle annettu yksilöintitunnus pysyisi samana, vaikka henkilötunnus muuttuisi. Siten yksilöintitunnus edelleen sitoisi eri järjestelmissä olevat tiedot tiettyyn luonnolliseen henkilöön. Yksilöintitunnus olisi laajasti saatavissa, mutta sen käyttö olisi vapaaehtoista. Vapaaehtoisuus rapauttaa saatavaa hyötyä, koska yksilöintitunnuksen käyttö esimerkiksi tietoja järjestelmissä siirrettäessä edellyttää kaikkien osapuolten käyttävän tunnusta. Samalla on kuitenkin huomioon otettava eri järjestelmien vaatimat melko mittavatkin muutokset ja niiden kustannukset. Yksilöintitunnuksesta saatavat hyödyt ovat siten riippuvaisia siitä, tuleeko sen käyttö jossain vaiheessa pakolliseksi.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi yksilöintitunnus. Yksilöintitunnus olisi tarkoitettu henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen ja se annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Yksilöintitunnus ei sisältäisi minkäänlaisia henkilötietoja. Yksilöintitunnus olisi laajasti saatavissa väestötietojärjestelmästä ja sen käyttöönotto olisi ehdotuksen mukaan täysin vapaaehtoista. Kukin organisaatio saisi siis itse päättää, haluaako se ottaa yksilöintitunnuksen omassa toiminnassaan käyttöön henkilötunnuksen rinnalle tai sen sijaan. Ehdotus ei myöskään miltään osin rajoittaisi henkilötunnuksen käyttöä ja käsittelyä. Ehdotetulla yksilöintitunnuksella ei siten olisi vaikutuksia sellaisiin organisaatioihin, jotka eivät sitä ottaisi käyttöön. Yksilöintitunnuksen ehdotetaan olevan julkinen, nimen kaltainen tieto, jota saisi käsitellä ilman erityisiä toimialakohtaisia tai muita vastaavia rajoituksia yleisten tietosuojaperiaatteiden mukaisesti. Tunnuksen asema muistuttaisi osin henkilötunnuksen asemaa, mutta sen käyttötarkoitus rajattaisiin suoraan laissa vain henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen. Käytännössä tunnuksen avulla olisi siten mahdollista vain kytkeä tietyn henkilön henkilötiedot yhteen rekistereissä ja niiden välillä, eikä sitä luovutettaisi lainkaan henkilöllisyyden todentamistarkoitukseen. Koska esityksen mukaan yksilöintitunnuksen käyttöönotto olisi täysin vapaaehtoista, STTK katsoo, että käyttöönotolla saavutettavat hyödyt jäävät pieniksi tai ne realisoituisivat hyvin pitkällä aikavälillä. Ennustettavissa on samantyyppinen kehityskulku, joka tapahtui vahvojen sähköisten tunnistuspalvelujen osalta, kun aktiivisen toimijan rooli jätettiin pankeille ja yhteiskunnan tarjoama kansalaisvarmenne jäi sivurooliin. Näiltä osin hallituksen esitys kaipaa täsmällisempiä perusteluja sille, miten ja miksi täysin vapaaehtoisuuteen pohjautuvaan ehdotukseen on päädytty. Uudistukseen sisältyy silti potentiaalia. Yksilöintitunnuksen laajamittaisempi käyttöönotto voisi ehkä mahdollistaa esimerkiksi potilas- ja asiakastietojen yhdistämisen eri organisaatioiden välillä. Jatkovalmistelussa on tarpeen pohtia, voidaanko esim. julkisen hallinnon toimijat velvoittaa uusien tietojärjestelmien rakentamisen yhteydessä automaattisesti huomioimaan yksilöintitunnus. Uudesta yksilöintitunnuksesta muodostuisi välittömiä kustannuksia Digi- ja väestötietovirastolle sekä Maahanmuuttovirastolle ja Verohallinnolle. Digi- ja väestötietoviraston kertakustannusten arvioidaan esityksessä olevan vähintään 300 000 ja enintään 1 000 000 euroa toteutustavasta riippuen. Ilmeisesti uudistuksen toteuttaminen lisäämällä väestötietojärjestelmään tietokenttä ei ole mielekäs, vaan hyödyntämisessä olennaista on muodostaa yksilöintitunnuksesta henkilön tiedot yhdistävä hakutekijä, jolloin kustannus on korkeampi. Maahanmuuttovirastolle kertakustannusten arvioidaan olevan 150 000 euroa. Verohallinnon kustannusvaikutuksia ei ole pystytty vielä yksityiskohtaisesti arvioimaan, mutta niiden arvioidaan olevan suuruusluokaltaan vastaavat kuin Maahanmuuttoviraston. Koska yksilöintitunnuksen käyttöönottoon ei velvoitettaisi, eikä käyttöönotolle asetettaisi määräaikaa, tulisi hyödyntäminen ajankohtaiseksi lähinnä uusien tietojärjestelmien käyttöönoton tai muiden laajempien tiedonhallinnallisten uudistusten yhteydessä. STTK katsookin, että hallituksen esityksessä olisi kohtuullista esittää edes suuntaa antava arvio siitä, milloin yksilöintitunnuksen käyttöönotto laajamittaisemmin voisi toteutua.
      • Trasek ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esitetty tunnus, joka ainoastaan yksilöi henkilön, on uudistuksena tervetullut. Toivottavaa olisi, että tulevaisuudessa tällä yksilöintitunnuksella voitaisiin mahdollisesti korvata henkilötunnusjärjestelmä. Toivottavaa olisi myös, että yksilöintitunnuksen ympärille rakennettaisiin sellaiset järjestelmät, joiden kautta mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen säilyisi myös henkilötunnuksen muutosprosessin aikana.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Digi- ja väestötietovirasto kannattaa uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa väestötietojärjestelmässä.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • PSHP ei näe terveydenhuollon toiminnassa yksilöintitunnuksesta olevan käytännössä mitään hyötyä tai järkeviä hyödyntämismahdollisuuksia lyhyellä eikä keskipitkällä tähtäimellä. Mutta ei siitä voi ajatella olevan haittaakaan. Kuitenkin tulevaisuudessa, jos eri yhteistyötahot ottavat sen käyttöön, voidaan koh-distetusti sopia yksilöintitunnuksen käyttämisestä jonkun osapuolen kanssa. PSHP:ssa yksilöintitunnus suunnitellaan otettavaksi vastaan VTJ:stä heti 1.1.2023 alkaen, vaikka sitä ei todellisuudessa hyödynnettäisi tai edes suunniteltaisi hyödynnettäväksi missään. Näin saamme siitä kokemuksia ilman suurempaa lisätyötä ja meillä on heti tarvittaessa valmius sen hyödyntämiseen. Yksilöintitunnuksen viimeisen merkki on tarkistusmerkki. Tarkistusmerkin laskentakaava on kuvattu Valtioneuvoston asetusehdotuksen 2 a §:ssä. Asetuk-sen teksti on ymmärretty seuraavalla tavalla: Yhdeksää heksadesimaalilukua ei käsitellä kokonaisuutena ja sitä muunneta desimaaliluvuksi, vaan jokainen yhdeksästä heksadesimaaliluvusta muunnetaan desimaaliluvuksi. Näistä desimaalimerkeistä ilman etunollia muodostetaan merkkijono, joka muunnetaan desimaaliluvuksi. Tämän desimaaliluvun avulla lasketaan tarkistusmerkki vastaavalla tavalla kuin henkilötunnuksenkin tarkistusmerkki määräytyy. Mikäli asetuksen teksti on ymmärretty oikein, ei asetuksen tekstimuotoon tässä ole tarvetta huomioihin.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamari pitää esitystä hyvänä ja kannatettavana.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Uusi yksilöintitunnus ei sisältäisi lisätietoja (kuten syntymäaikaa) tunnistettavasta henkilöstä, mitä voidaan pitää hyvänä asiana. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että uuden tunnuksen käyttöönotto perustuu ehdotetulla tavalla vapaaehtoisuuteen. Tunnuksen käyttöönoton jälkeen on syytä tarkastella, miten tunnuksen käyttäminen koetaan kuluttajien keskuudessa. On kuitenkin kannatettavaa, että mahdollistetaan vaihtoehtoisia keinoja tunnistautumiseen ja yleisesti voitaisiin ajatella, että kuluttajia helpottaa se, että organisaatiokohtaisia tunnuksia voitaisiin korvata uudella yksilöintitunnuksella. Kuluttajaliitto kiittää esitystä siitä, että laajempaa yhteiskunnallista käyttöönottoa tarkastellaan myöhemmin erikseen.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tullin valvontatoiminnan kannalta ei suoraan voida nähdä suuria haittavaikutuksia tällaisen 11 merkkisen tunnuksen antamisesta. Tulli arvio kuitenkin, että kahden erilaisen yksilöintitunnuksen käyttäminen rinnakkain ja uudistuksen vaatimat mahdolliset järjestelmämuutokset saattavat tulla kalliiksi.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotuksen mukaan uusi yksilöintitunnus annettaisiin kaikille elossa oleville väestörekisteriin merkityille henkilöille lain tullessa voimaan vuoden 2023 alusta ja uusille henkilöille samalla kun heidät ensimmäisen kerran merkitään väestörekisteriin. Yksilöintitunnus ei sisältäisi itsessään mitään haltijaansa koskevaa henkilötietoa. Yksilöintitunnusta ei saisi käyttää henkilön yksiselitteiseen todentamiseen. Yksilöintitunnuksen käyttöalaa eri toiminnoissa ei rajattaisi kuten henkilötunnuksen. Ehdotuksen perustelut yksilöintitunnuksen merkityksen ja käyttötarkoitusten osalta ovat varsin niukat. Ehdotuksella ei myöskään ole tarkoitus rajata henkilötunnuksen käyttöä. Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että laajemmasta käyttöönotosta voidaan päättää myöhemmin. Ehdotuksen perusteluissa on viittaus mahdolliseen käyttötarkoitukseen henkilön yksilöinnissä ydinidentiteetin todisteena olevalla varmenteella. Tämä käyttötarkoitus on kuvattu tarkemmin toisessa samaan aikaan lausuntokierroksella olevassa ehdotuksesta laiksi digi- ja väestötietoviraston digitaalisen henkilöllisyyden palveluista. Onko tämä tosiasiallisesti ainoa peruste ottaa uusi yksilöintitunnus käyttöön? Ehdotuksen perusteluiden mukaan organisaatiot päättävät yksilöintitunnuksen ottamisesta käyttöön vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen, organisaatiokohtaisen käyttöönoton osalta yksilöintitunnuksen mielekkyys jää ainakin korkeakoulusektorilla epäselväksi. Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä 14.12.2017/884 annetun lain 25 ja 27 §:n mukaan korkeakoulujen on tallennettava tietovarantoon pysyvästi oppijanumero ja henkilön henkilötunnus tai muu vastaava yksilöivä tunnistetieto. Korkeakoulusektorilla on siis jo rekistereissään käytössä rinnakkain henkilötunnus ja oppijanumero. Oppijanumeron avulla on jo mahdollisuus yksilöidä oppijat koko suomalaisen opetussektorin sisällä. Uutta yksilöintitunnusta varten tarvittaisiin järjestelmiin uusia tietokenttiä ja tieto yksilöintitunnuksesta pitäisi saada väestörekisteristä luotettavalla tavalla. Myös syntymäaikatieto tulisi saada väestörekisteristä luotettavalla tavalla erikseen, jos henkilötunnusta ei tallennettaisi.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Seta kannattaa uuden yksilöintitunnuksen, joka ei sisällä henkilötietoja, luomista väestötietojärjestelmään. Uuden yksilöintitunnuksen tulisi korvata nykyinen henkilötunnusjärjestelmä määritellyn ajan sisällä. Seta katsoo, että olisi tarpeen velvoittaa julkiset toimijat ottamaan uusi yksilöintitunnus käyttöön kohtuullisen siirtymäajan sisällä ja määritellä tavoiteaikataulu siitä, mihin mennessä vanhoista henkilötunnuksista luovutaan yksilöintikäytössä kokonaan.
      • DNA Oyj
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kahden tunnuksen rinnakkaiskäyttö tarkoittaa järjestelmä- ja toimintatapa muutoksia henkilöiden tietojen käsittelyssä ja esimerkiksi eri organisaatioiden välisessä tietojen vaihdossa. Alle 18 -vuotiaat eivät ole oikeustoimikelpoisia tekemään sopimuksia jälkilaskutettavista palveluista eikä holhoustoimilain mukaan oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltaisella ei ole oikeutta, sido häntä. Näin ollen, kun uusi ehdotettu tunnus ei kerro henkilön ikää, tulee jatkoehdotuksessa huolehtia siitä, että jälkikäteen laskutettavissa palveluissa ja luottokelpoisuutta arvioitaessa tulee yrityksillä olla mahdollisuus tarkistaa asiakkaan ikä luotettavasti. Tämän tiedon hakeminen ei tule olla yrityksille maksullista, koska aiemmin tieto ollut saatavilla ilmaiseksi henkilön henkilötunnuksesta.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Hyvä, että yksilöintitunnus tulee henkilötunnuksen rinnalle eikä sen sijasta. Aiheuttaako tämä ongelmia esim. tiedon siirrossa järjestelmien/organisaatioiden välillä, kun uutta tunnusta aletaan käyttää rinnakkain henkilötunnuksen kanssa, jolloin henkilöllä on kaksi eri tunnistetta. Jos korkeakoulu ottaa uuden yksilöintitunnuksen käyttöön aiheutuu siitä huomattavia kustannuksia, kun se on lisättävä järjestelmiin. Miten varmistetaan, että yksilöintitunnusta oikeasti käytetään (case Satu)? Onko harkittu oman OID-avaruuden varaamista yksilöintitunnuksille oppijanumeron tapaan, jolloin numerosta pystyisi tunnistamaan, että kyseessä on yksilöintitunnus? Nyt kun henkilölle myönnettävien satunnaista merkkijonoa muistuttavien kansallisten, toimiala- ja organisaatiokohtaisten tunnisteiden joukko kasvaa jatkuvasti (mm. FinnAuth, eIDAS, ESI), olisi hyvä, jos näitä tunnisteita alettaisiin yksilöidä jollain tavalla. Tämä helpottaisi tiedonvaihtoa eri organisaatioiden ja järjestelmien välillä. Lisäksi henkilön yksilölliselle OID-yksilöintitunnukselle voitaisiin luoda aliavaruuksia, joilla voitaisiin edelleen yksilöidä esim. tutkinto- tai lupa-asioita.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yksilöintitunnuksen etuna olisi se, että yksilöintitunnus ei sisältäisi mitään tietoja sen haltijasta, jolloin sekä ikä- että sukupuolitiedon käsittelytarve olisi aina arvioitava tunnuksesta erikseen. Tunnuksen rakenteesta ei voisi myöskään päätellä sen antamisajankohtaa ja tämän kautta esim. henkilön maahanmuuttajataustaa. (s. 105) Kuten HE:stä ilmenee, tämä tietojen puute palvelisi syrjinnän ehkäisemisen tavoitetta. Lisäksi sukupuolineutraalius toteutuisi täysimääräisesti. Uuden yksilöintitunnuksen perusteluita kaivataan enemmän, jotta sen tarkoituksenmukaisuus välittyy paremmin. Uuden yksilöintitunnuksen käyttö saattaa aiheuttaa epäselviä tilanteita. Tämänhetkisen esityksen perusteella syntyy pohdintaa siitä, onko yksilöintitunnus todella tarpeellinen.
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • SAK katsoo, että henkilön yksilöimistä varten ehdotettu uusi yksilöintitunnus voi olla omiaan aiheuttamaan ongelmia. Kahden erilaisen yksilöintitunnuksen käytöstä aiheutuisi huomattavia kustannuksia tietojärjestelmille. Yksilöiden näkökulmasta kahden erilaisen yksilöintitunnuksen käytöstä voisi olla epäselvyyttä siitä, mitä yksilöintitunnusta kulloinkin käytettäisiin. Jos päädyttäisiin kahteen erilaiseen henkilötunnukseen, se vaatisi myös laajaa tiedotusta.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yksilöintitunnuksen käsittelystä säädettäisiin VTJ-lain uudessa 11 a §:ssä. Pykälän mukaan [k]un henkilön tiedot talletetaan ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään, hänelle annetaan yksilöintitunnus. Yksilöintitunnus annetaan automaattisesti väestötietojärjestelmästä. Yksilöintitunnus on yksilöllinen ja muodostuu 11 merkistä, joista viimeinen on tarkistusmerkki. Yksilöintitunnus ei saa sisältää henkilöön liittyviä tunnistetietoja. Muutettua yksilöintitunnusta ei saa antaa toiselle. Yksilöintitunnuksen määräytymisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yksilöintitunnuksen käsittelystä säädettäisiin myös tietosuojalain 29 a §:ssä ja rikosasioiden tietosuojalain vastaavassa 12 a §:ssä. Mainitun pykälän mukaan yksilöintitunnusta saa käsitellä, jos käsittely on tarpeen henkilön yksiselitteiseksi yksilöimiseksi. Yksilöintitunnuksella ei saa todentaa sen haltijan henkilöllisyyttä. Ehdotuksen mukaan yksilöintitunnuksen käsittelystä säädettäisiin hieman eri tavalla kuin henkilötunnuksen käsittelystä säädetään tietosuojalain 29 §:ssä. Uudessa ehdotetussa pykälässä ei olisi esityksen mukaan tarpeen määritellä niitä toimialoja tai käsittelytilanteita, joiden yhteydessä yksilöintitunnusta saisi käsitellä, vaan pykälässä säädettäisiin ainoastaan tunnuksen käyttötarkoituksesta. Mikäli henkilötunnusta koskevaa järjestelmää lähdettäisiin rakentamaan tähän suuntaan, olisi ehdotettu muutos positiivinen. Kuitenkin ehdotetulla tavalla säänneltynä ehdotus yksilöintitunnuksesta tulisi poistaa. Ehdotuksen mukaan henkilötunnukselle luotaisiin rinnakkainen yleisen tietosuoja-asetuksen 87 artiklan tarkoittama kansallinen henkilönumero tai muu yleinen tunniste, josta kuitenkin säädettäisiin eri tavalla kuin henkilötunnuksesta. Mikäli yksilöintitunnuksella ja henkilötunnuksella olisi sama tarkoitus, tulisi sitä koskea samat säännökset. Jos yksilöintitunnus olisi tarkoitettu henkilötunnuksen rinnalla käsiteltäväksi tiedoksi, ja jos yksilöintitunnuksen käsittelyyn olisi ”kevyemmät” edellytykset kuin henkilötunnuksen käsittelyyn, olisi uuden henkilötiedon luomista vaikea oikeuttaa näillä perusteilla. Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota myös hallituksen esityksessä esiin nostettuun ongelmaan, joka koskee henkilötunnuksen käyttöön todentamisen/tunnistamisen välineenä (esim. sivut 9 ja 97). Näen tarpeelliseksi arvioida jatkovalmistelussa olisiko tässä yhteydessä perusteltua joko rajoittaa tehokkaammin tai kieltää henkilötunnuksen käyttö kyseiseen tarkoitukseen lain tasolla. Tietosuojalakiin esitetään säädettävän 29 a §, jonka mukaan yksilöintitunnuksella ei saa todentaa haltijan henkilöllisyyttä. Tämä voisi johtaa tulkintaa, jonka mukaan henkilötunnuksella henkilöllisyys voitaisiin todentaa. Se, että henkilötunnuksesta ei esityksen mukaan olisi nähtävissä esimerkiksi henkilön ikä, ei ole keskeinen kriteeri sen arvioimisessa, onko kyse yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitetusta kansallisesta henkilötunnuksen käsittelystä. Näin ollen yksilöintitunnusta, josta sinänsä ei ole pääteltävissä henkilön ikä, koskee suojaamisvelvoite samalla tavalla kuin henkilötunnusta (yleinen tietosuoja-asetus 87 artikla). Tietosuojavaltuutettu on jo henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraporttia koskevassa lausunnossa todennut, että mikäli henkilötunnus olisi jatkossa sattumanvarainen merkkijono, yhtenä mahdollisena riskinä olisi se, että henkilöiden tiedot menevät keskenään sekaisin. Vaikka nyt lausuttavana olevassa lakiehdotuksessa ei ole kyse henkilötunnuksen muuttamisesta, näen kuitenkin edelleen riskinä sen, että tiedot voisivat mennä sekaisin mikäli yksilöinnin välineenä ryhdyttäisiin käyttämään ehdotettua yksilöintitunnusta, joka ei ole yhtä helposti muistettavissa sen rakenteen (11 merkin merkkijono) vuoksi. Onkin syytä huolellisesti tarkastella, millaisia riskejä henkilötunnuksen rinnalle luotava yksilöintitunnus puolestaan voi aiheuttaa. Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota rekisteröidyn oikeuteen saada tietää, mitä henkilötietoja rekisterinpitäjä käsittelee (yleisen tietosuoja-asetuksen 12-14 artiklat). Jos organisaatiot voisivat pyytää ehdotetun yksilöintitunnuksen väestötietojärjestelmästä, tulisi tämän organisaation (rekisterinpitäjä) informoida rekisteröityä siitä, mitä rekisteröityä koskevia tietoja se käsittelee ja mistä se on saanut rekisteröityä koskevat tiedot. Ehdotuksen mukaan rekisteröity ei itse pyytäisi yksilöintitunnusta väestötietojärjestelmästä ja toimittaisi sitä rekisterinpitäjälle. Näkemykseni mukaan henkilötunnuksen käsittelyä koskeva ongelma ei sinänsä ole ollut siinä, että organisaatioilla ei ole tietosuojalain 29 §:n mukaista oikeutta käsitellä henkilötunnusta. Nähdäkseni ne organisaatiot, joilla ei lain mukaan ole oikeutta käsitellä henkilötunnusta ovat jo nykyisellään pystyneet yksilöimään henkilöt muiden henkilötietojen avulla. Lopuksi kiinnitän huomiota siihen, että yksilöintitunnusta koskevissa pykäläkohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: [t]oisin kuin henkilötunnus, ehdotettu yksilöintitunnus ei sisältäisi lainkaan sen haltijaa koskevia henkilötietoja (esityksen s.88). Toisaalta esityksessä todetaan myös, että yksilöintitunnus olisi silti itsessään tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu henkilötieto (esityksen s.87). Ilmaisu ”yksilöintitunnus ei sisältäisi lainkaan sen haltijaa koskevia henkilötietoja” on omiaan johtamaan harhaan sillä yksilöintitunnus on kuitenkin itsessään henkilötieto. Katson, että tätä ilmaisua tulisi selkeyttää.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi yksilöintitunnus. Yksilöintitunnus olisi tarkoitettu henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen, ja se annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Toisin kuin henkilötunnus, yksilöintitunnus ei sisältäisi minkäänlaisia henkilötietoja. Yksilöintitunnus olisi laajasti saatavissa väestötietojärjestelmästä ja sen käyttöönotto olisi ehdotuksen mukaan täysin vapaaehtoista. Kullakin organisaatiolla olisi itse mahdollisuus päättää, ottaako se yksilöintitunnuksen omassa toiminnassaan käyttöön henkilötunnuksen rinnalle tai sen sijaan. Jos yksilöintitunnus otettaisiin käyttöön yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä, päätettäisiin tästä myöhemmin erikseen. Uudella yksilöintitunnuksella ei esityksen mukaan olisi vaikutuksia niihin organisaatioihin, jotka eivät sitä ottaisi käyttöön. Yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta. Uutta yksilöintitunnusta koskevat säännökset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Yksilöintitunnus annettaisiin mainitusta päivästä lähtien henkilölle, kun hänen tietonsa kirjataan ensimmäisen kerran väestötietojärjestelmään. Lisäksi yksilöintitunnus annettaisiin muutoksen voimaan tullessa jokaiselle elossa olevalle henkilölle, jonka tiedot on aiemmin kirjattu väestötietojärjestelmään. Veronmaksajain Keskusliitto pitää kyseenalaisena, onko väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle luotavalla, kokonaan henkilötietoriippumattomalla yksilöintitunnuksella tällä hetkellä aitoa tarvetta ja onko sillä saavutettavissa sellaisia hyötyjä, joita muutoksella tavoitellaan. Kaikilla henkilötunnuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla on laajoja vaikutuksia erilaisiin tietojärjestelmiin ja niiden kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Vaikka yritykset voivat tässä vaiheessa pitkälti välttyä uudistuksen aiheuttamilta kustannuksilta pidättäytymällä tunnuksen käyttöönotosta, on esityksessäkin todettu mahdolliseksi, että tunnus myöhemmin korvaisi henkilötunnuksen. Uudistuksesta yhteiskunnalle ja eri organisaatioille koituvien kustannusten määrää pitkällä aikavälillä on esityksen perusteella tästä syystä vaikea arvioida. On olemassa riski, että yksilöintitunnuksen käyttö laajenee ennakoimattomasti, mikäli esimerkiksi verohallinto tai kansaneläkelaitos päättää sen käyttöönotosta tiedonvälityksen yksilöintitapana. Jos tiedonvaihto muuta yksilöintitapaa käyttäen vaikeutuu, voi uuden yksilöintitunnuksen valinnainenkin käyttöönotto viranomaistoiminnassa tosiasiallisesti pakottaa organisaatiot uuden tunnuksen käyttöönottoon. Jos uusi yksilöintitunnus otetaan käyttöön, edellyttää Veronmaksajain Keskusliitto lainsäädännöllä varmistettavan, ettei viranomaisilla ole mahdollisuutta ottaa yksilöintitunnusta yksinomaiseksi tunnistamistavaksi ja ettei yksilöintitunnuksen käyttöönotto viranomaisissa hankaloita viranomaisasiointia aiemmasta.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen mukaan on uuden yksilöintitunnuksen käyttö täysin vapaaehtoista. Saavutettavat hyödyt jäävät pieniksi, jos yksilöintitunnusta ei oteta yleisesti käyttöön. Mahdollistaisiko laajamittainen yksilöintitunnuksen käyttö potilas- ja asiakastietojen yhdistämisen eri organisaatioiden välillä?
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muutos on potentiaalisesti suuri käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Pidempi siirtymäaika voisi olla tilanteessa perusteltua.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kela etuustoiminnassa tai Kanta-palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ei ole tunnistanut perusteita tai hyötyjä sille, miksi rinnakkaista tunnusta otettaisiin lähivuosina käyttöön. Uuden rinnakkaisen yksilöintitunnuksen käyttöönotto aiheuttaisi oletettavasti satojen miljoonien kustannukset sote-sektorille. Hyötyjä rinnakkaisen tunnuksen käytöstä sotessa on vaikeaa tunnistaa, koska henkilön sukupuoli ja ikä tiedot on oltava joka tapauksessa palvelunantajien käytössä. Yksittäiset sote-organisaatiot eivät voi päättää rinnakkaisen tunnuksen käyttöönotosta, koska on varmistettava sote-järjestelmien ja sote-tiedon yhteentoimivuus. Sosiaali- ja terveydenhuollossa organisaatiokohtaiset yksilöintitunnusten käyttöönotot voisivat muodostaa riskin myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteentoimivuuden näkökulmasta. Näin ollen on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollossa edellytetään yksiselitteisesti henkilötunnuksen käyttöä myös jatkossa, vähintään mahdollisen yksilöintitunnuksen rinnalla. Jos uusi yksilöintitunnus otettaisiin laajemmin käyttöön kansallinen käyttöönotto pitäisi koordinoida keskitetysti ja edistää vaiheittain tai esim. palvelusektoreittain. Lisäksi on huomioitava, että on kansalaisviestinnän näkökulmasta ongelmallista, jos kansalainen voisi käyttää jossain palvelussa uutta yksilöintitunnistetta ja toisessa ei esimerkiksi riippuen siitä, missä organisaatiossa hän asioi. HE, luku 4.1.6, kolmas kappale: ”Ehdotetulla muutoksella ei siten olisi vaikutuksia niihin organisaatioihin, jotka eivät sitä ottaisi käyttöön. Yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta.” Tässä piilee viestinnällinen riski kansalaisten suuntaan, tiedonsiirtoon liittyviä teknisiä haasteita ja sen myötä tietosuoja- ja tieto-turvariskejä. Miten käsitellään kansalaisen tietoja, jos hän esim. tähän lainsäädäntöön viitaten vaatii tietojensa käsittelyä ilman perinteistä henkilötunnusta? Vaikka lainsäädäntö perustuu vapaaehtoiseen käyttöönottoon, voi tämä pahimmillaan lisätä epäluottamusta eri toimijoihin. Lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteentoimivuuden näkökulmasta eri organisaatioiden ratkaisuilla voisi olla myös rinnakkaisia vaikutuksia. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, ettei nykylaissakaan toisaalta nimenomaisesti sallita henkilötunnuksen käyttämistä tunnistautumistarkoituksessa. Olisiko henkilötunnuksenkin tunnistuskäyttö yksiselitteisesti kiellettävä lain tasolla, kuten yksilöintitunnuksen osalta ehdotetaan? Yksilöintitunnuksen katsotaan mahdollistavan henkilöiden yksilöinnin yhteiskunnassa nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Yksilöintitunnuksen käsittelyyn saattaa kuitenkin sisältyä sellaisia tietosuojariskejä, joita ei ole esityksessä ennakoitu, liittyen esimerkiksi tunnuksen vaikeampaan muistettavuuteen. Lausunnon kohdassa 4 mainittua tietosuoja-vaikutusten arvioinnin tekemistä voitaisiin tästäkin näkökulmasta pitää erittäin tarpeellisena ja kannatettavana lainsäätämisvaiheessa. Vaikka esityksen mukaan yksilöintitunnuksesta ei ole tarkoitus luoda ainoastaan henkilötietoriippumatonta versiota henkilötunnuksesta, em. seikat huomioon ottaen yksilöintitunnuksesta tosiasiallisesti näyttäisi tällainen muodostuvan ainakin alkuvaiheessa. Ensi vaiheen tavoitetilan ohella on kuitenkin kiinnitettävä huomiota pidemmän aikajänteen tavoitetilaan. Esityksen mukaan ”- - uusi yksilöintitunnus kytkeytyisi myös keskeisesti pidemmän aikajänteen tavoitetilaan valtion takaamasta keskitetystä identiteetinhallinnasta.” Sivulla 34 todetaan: ”Valtiovarainministeriössä valmistellaan tämän esityksen rinnalla parhaillaan uutta digitaalista henkilöllisyystodistusta, jossa mobiilisovellukseen tallennettaisiin ydinidentiteetin todisteeksi kutsuttu varmenne. Varmenne olisi saatavissa julkisesta hakemistosta ja sillä digitaalinen henkilöllisyystodistus kytkettäisiin siihen henkilöön, joka hallitsee digitaalista todistusta. Julkisena tunnisteena ei voitaisi käyttää henkilötunnusta. Ehdotettua yksilöintitunnusta olisi tarkoituksenmukaista ainakin pidemmällä aikajänteellä käyttää varmenteella henkilön yksilöivänä tunnisteena.” Vaikka Kelassa ei otettaisi tunnusta käyttöön heti ensi vaiheessa, voi tunnuksen käyttöönotto myöhemmin tulla ajankohtaiseksi, mm. digitaalisen henkilöllisyyden etenemisestä riippuen sekä sen johdosta, mikäli sidosryhmät/yhteistyötahot ottaisivat yksilöintitunnuksen käyttöön. Jos uutta yksilöintitunnusta suunnitellaan otettavaksi käyttöön, tulee varmistaa, että lakeihin perustuva tiedonvaihto jatkuu ongelmitta ja sujuvasti. Kela tarvitsee toimenpanossaan tietoja usealta taholta ja Kela myös luovuttaa lakiin perustuen tietoja sidosryhmille
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Luonnoksessa ehdotetaan, että väestötietojärjestelmässä otetaan käyttöön uusi yksilöintitunnus henkilötunnuksen rinnalle 1.1.2023 alkaen. Tunnusta voisi käyttää yksilöintitarkoituksessa pääosin samoin kuin henkilötunnusta, mutta se ei sisältäisi mitään tietoa haltijastaan. Ongelmahan nykyään on tunnuksen sisältämä tieto syntymäajasta ja sukupuolesta. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto olisi väestötietojärjestelmän tietoja hyödyntävissä organisaatioissa, siis myös PRH:ssa täysin vapaaehtoista. Jos PRH päättäisi ottaa yksilöintitunnuksen ensisijaisena yksilöivänä tekijänä ja tiedonvaihdon avaimena, muutos edellyttäisi uudistuksia sekä organisaation tietojärjestelmiin, että menettelytapoihin. Muutos olisi tietosuojanäkökulmasta perustelut, koska henkilötunnuksiin liittyy tietosuojariskejä. Tosin muutos järjestelmiin huomattavan työläs ja kallis, koska tunnuksen käsittelysäännöt pitäisi mukauttaa hyvin monessa eri järjestelmässä.
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Eläketurvakeskus ei pidä uutta yksilöintitunnusta tarpeellisena, eikä sen nähdä tuovan työeläkealalle hyötyjä. Työeläkealan suunnitelmissa ei ole yksilöintitunnuksen käyttöönotto. Ehdotus, että yksilöintitunnuksen käyttöönotto olisi täysin vapaaehtoista, on erittäin hyvä asia ja vapaaehtoisuuden tulisi säilyä myös tulevissa lainmuutoksissa. Kahden erillisen tunnuksen rinnakkainen käyttö saattaisi aiheuttaa organisaatioiden välisessä tietojenvaihdossa ongelmia ja pysyvä rinnakkaiskäyttö tarkoittaisi kahden rinnakkaisen tunnuksen (tekninen tunnus ja henkilötunnus) hallinnointia. Tämä tuottaisi etuuskäsittelyssä henkilön yksilöintiin epävarmuutta sekä lisäisi järjestelmien monimutkaisuutta ja kustannuksia.  Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto tarkoittaisi työeläkealalle arviolta 23 milj. euron rakentamiskustannusta.  Esityksen mukaan organisaatioiden olisi mahdollista ottaa yksilöintitunnus käyttöön 1.1.2023 alkaen ja yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta. On erityisen tärkeää varmistaa, ettei uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto vaaranna tietojenvaihtoa eri toimijoiden välillä. Hankkeen aikana ei ole selkeästi kuvattu, mihin uutta yksilöintitunnusta tultaisiin käyttämään ja mitä sen mahdollinen ensisijaisuus tarkoittaisi. Mikäli käyttötilanteet olisivat olleet tiedossa, saattaisi lopputulos (uuden yksilöintitunnuksen muoto) olla erilainen. Esityksestä jää myös epäselväksi, miten henkilö itse saisi tietoonsa yksilöintitunnuksen ja tiedon siitä mihin sitä voisi käyttää. Mahdolliset päätökset yksilöintitunnuksen ensisijaisuudesta tulee tehdä erikseen. Jos asia etenisi myöhemmin valmisteluun, tulee sitä valmistella laajasti eri tahojen kanssa ja päätöksenteossa tulee huomioida todelliset hyödyt ja kustannukset.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Yksilöintitunnuksen käyttöönotto aiheuttaa järjestelmiin muutostöitä ja kustannuksia. Muutostarpeet tulisi kartoittaa laajalti, arvioida kustannukset ja varmistaa niiden toimivuus yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Käytännössä sovelluksiin tulee merkittävää tuotekehitystä, jonka testaus ja käyttöönotto asiakasympäristöissä vaatii asiakkailta ja muilta tietojärjestelmätoimittajilta massiivista yhteistyötä. Jos tällaista muutosta lähdetään toteuttamaan, tulisi sitä koordinoida, jos ei valtakunnallisesti niin ainakin hyvinvointia-alueittain. Jos laajemmin otetaan käyttöön yksilöintitunnus, tietojärjestelmien integraatiot vaativat myös tarkistuksen ja testaukset. Tilastojen ja laskutuksen aineistojen muodostamiseen saattaa olla vaikutuksia, kuten myös tietovarastojen ja raporttien muodostamiseen. Samoin kuin henkilötunnusten riittävyysratkaisun kanssa, tätäkään muutosta ei tulisi käynnistää ennen kuin nykyisten kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulla olevien tietojärjestelmien siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle on saatu hallitusti toteutettua. Tämä muutos tietojärjestelmiin on kustannuksiltaan merkittävä, kuten muutosehdotuksessa todetaan. Vaatii laajaa järjestelmätoimittajien yhteistyötä, muutoksien koordinointia ja testausta Organisaatio/järjestelmäkohtaisia tunnisteita tarvitaan jatkossakin tuntemattomien potilaiden kohdalla, esim. tajuttomat päivystyspotilaat tai ulkomaalaiset matkailijat. Edelleenkin HUS toivoo, että jokin kansallinen taho tuottaisi tilapäisiä yksilöllisiä yksilöintitunnuksia, joita voisi saada rajapinnan kautta organisaation käyttöön. Yksilöintitunnuksen vapaaehtoisuus nähdään myös haasteellisena, koska organisaatio niin halutessaan voi olla ottamatta sitä käyttöön. ”Yksilöintitunnuksen käyttöön ottava organisaatio vastaisi tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta.” Voiko potilas esim. kieltäytyä jatkossa ilmoittamasta henkilötunnustaan, jos käytettävissä on yksilöintitunnus? Laissa tulee ottaa kantaa yksiselitteisesti siihen, että käytetään joko jompaakumpaa tai sitten velvoitetaan käyttämään molempia taikka velvoitetaan, että henkilötunnus on ensisijainen yksilöintimenetelmä esim. vuoteen 2027 asti ja tämän jälkeen henkilö voi asioidessaan käyttää myös uutta yksilöintitunnusta asioinnissaan. Uudenmallisten ja nykyisten HETUjen esiintyminen rinnakkain esim. potilasasiakirjoissa tulevien vuosikymmenten ajan lienee merkittävä asia. Käytännössä ehdotus vaatinee, että kaikkiin potilasjärjestelmiin lisätään nykyisten ja uudenmallisten HETUjen rinnalle myös uusi yksilöintitunnus. Käytännössä potilastiedot pitäisi löytää vaikka tiedossa olisi vain jokin kolmesta tunnuksesta. DVV:n tulee huomioida rajapinnoissaan mahdollisuus toteuttaa kyselyt niin henkilötunnuksella kuin yksilöintitunnuksella ja vastauksissa tulee palautua molemmat tiedot. DVV:n tulisi vähintään kyetä tuottamaan palvelu/rajapinta eri toimijoiden käyttöön (mm. HUS) jolla VTJ:stä saa haettua henkilön uuden ja vanhan mallisen HETU:n sekä uuden yksilöintitunnuksen ja täten linkittämään henkilötiedot toisiinsa, oli tiedossa sitten mikä tahansa em. tunnuksista.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Emme pidä uutta yksilöintitunnusta tarpeellisena, eikä työeläkealalla ole suunnitelmia sen käyttöönotosta. Esityksen mukaan yksilöintitunnuksen käyttöönotto on vapaaehtoista nykyisen henkilötunnuksen säilyessä sen rinnalla. Pidämme tätä käytön vapaaehtoisuutta keskeisenä asiana, jos yksilöintitunnus otetaan käyttöön. Käytön vapaaehtoisuus pitää taata pitkälle ensi vuosikymmenelle. Samalla pitää varmistaa nyt esitetyn periaatteen säilyminen, että yksilöintitunnuksen käyttöönottava organisaatio vastaa tiedonvaihdon järjestämisestä niiden organisaatioiden kanssa, jotka eivät omassa toiminnassaan käsittele yksilöintitunnusta. Hankkeen aikana ei ole selkeästi kuvattu, mihin uutta yksilöintitunnusta tultaisiin käyttämään ja mitä sen mahdollinen ensisijaisuus tarkoittaisi. Pidämme suurena riskinä, että yhteiskunnassa ajaudutaan yksilöintitunnuksen käyttöön pakkotahtisesti ilman riittävää koordinointia. Tästä aiheutuisi monia ongelmia organisaatioiden välisessä tietojenvaihdossa ja huomattavasti lisätyötä rinnakkaisten tunnusten hallinnoimisessa. Riittämätön siirtymäaika kasvattaisi entisestään tietojärjestelmäkustannuksia, jotka ovat hallitussakin muutoksessa erittäin suuret. Yksistään työeläkealan käyttöönottokustannuksiksi on arvioitu 23 miljoonaa euroa. Jos uusi yksilöintitunnus halutaan käyttöön, pitää asia valmistella laajasti eri tahojen kanssa ja selvittää yksilöintitunnuksen käyttötarkoitukset, todelliset hyödyt ja kustannukset. Myös kansallinen käyttöönotto pitää koordinoida keskitetysti. Mahdolliset päätökset yksilöintitunnuksen ensisijaisuudesta pitää tehdä erikseen.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksessä ehdotetaan luotavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi yksilöintitunnus, joka olisi tarkoitettu henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen. Se annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille, mutta se ei sisältäisi minkäänlaisia henkilötietoja. Organisaatiot voisivat päättää, ottaisivatko ne yksilöintitunnuksen omassa toiminnassaan käyttöön henkilötunnuksen rinnalle tai sen sijaan. Esityksessä on hyvin kuvattu yksilölle syntyvien erilaisten tunnusten kirjoa nykytilanteessa, kun henkilötunnusta ei saa tai sen saaminen viivästyy. Erityisesti pakolaisina tuleville, joilla usein on maahantulon alkuvaiheessa useita viranomaisasiakkuuksia eri sektoreilla, joudutaan tällä hetkellä luomaan heti maahantulon jälkeen ennen henkilö-tunnuksen rekisteröintiä organisaatiokohtaisia keinotunnuksia, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä voi esityksessä hyvin kuvatulla tavalla aiheuttaa tietokatkoksia, viiveitä ja virheitä palvelujen saamiseen, jopa terveyttä vaarantavia tilanteita. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto voisi vähentää näitä haittoja ja viranomaisille palvelujen yhteensovittamisessa koituvia hankaluuksia sekä lisätä ihmisten yhdenvertaisuutta palvelujen saamisessa.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Uudesta yksilöintitunnuksesta ei todennäköisesti ole suuria hyötyjä eri toimijoille elleivät viranomaiset ota sitä yhdessä käyttöön suunnilleen samaan aikaan. Henkilötunnuksen tavoin yksilöintitunnistekin on mahdollista varastaa ja näin ollen hyödyntää toisen henkilön identiteettiä. Muoto vain on toinen kuin henkilötunnuksessa. Tietosuojan näkökulmasta uudesta yksilöintitunnuksesta voisi olla etua niissä tilanteissa, joissa henkilön yksilöivä tunniste pitää näkyä esim. rekistereistä annettavissa otteissa tai rajapintojen kautta toimitettavissa tiedoissa. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto vaatii isoja järjestelmämuutoksia, jotta sitä voisi hyödyntää henkilön yksilöivänä tunnisteena henkilötunnuksen sijaan. Tämän muutoksen toteuttamisesta aiheutuu myös merkittäviä järjestelmäkustannuksia.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatamme ehdotusta luoda väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen rinnalle kokonaan henkilötietoriippumaton yksilöintitunnus. Tällainen moderni yksilöintitunnus voi olla merkittävä digitaalisen talouden ja luottamuspalveluiden perusta. Hyvin tehtynä ja järkevästi aikataulutettuna se voi luoda edellytyksiä turvalliselle ja joustavalle tiedon käsittelylle, jonka päälle voi rakentua merkittävää uutta liiketoimintaa. Kannustamme yksilöintitunnuksen jatkokehityksen ja käyttöönoton osalta määrätietoisia toimia ja kaikille toimijoille läpinäkyvää kehityspolkua. Tämä kannustaisi organisaatioita korvaamaan henkilötunnuksen yksilöintitunnuksella normaalin järjestelmäkehityksen ohessa, jolloin käyttöönoton kustannukset ovat vähäisimmät.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Edellä yleisissä huomioissa esittämäni mukaisesti pidän yksilöintitunnuksesta säätämistä hyödyllisenä. Tavoitteena tulisi olla siirtyä nykyisestä henkilötunnuksen käytöstä kokonaan yksilöintitunnuksiin jotka eivät yksilöinnin ohella sisällä ylimääräistä yksilöinnin kannalta tarpeetonta tietoa henkilön ominaisuuksista. Pidän valitettavana, että Yksilöintitunnusta ei ole tarkoitus säätää nykyisen henkilötunnuksen korvaajaksi eikä lainsäädännön tasolla mitenkään varsinaisesti kannusteta siirtymään yksilöintitunnusten käyttöön.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ulosottolaitos ei toistaiseksi näe käyttötarvetta omassa toiminnassaan uudelle yksilöintitunnukselle, jos se toteutetaan esityksen mukaisesti. Myös jatkossa henkilötunnus on se tunnus, jolla luonnolliset henkilöt yksilöidään ulosoton tietojärjestelmässä. Koska uusi yksilöintitunnus on esityksen mukaan vapaaehtoinen, sillä ei käytännössä ole mahdollista korvata henkilötunnuksen käyttöä velallisen yksilöinnissä ulosottoviranomaisen tietopyyntöjen ja viranomaisten välisen tietojen vaihdon yhteydessä.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Uusi henkilön yksilöivä tunnus, joka olisi henkilötunnusta vähemmän sensitiivinen, on potentiaalinen vaihtoehtoinen, entistä turvallisempi tapa yksilöidä henkilöitä ja yhdistää heidän tietojaan. On tärkeää, ettei uuden yksilöivän tunnuksen käyttöönottoa yritetä tehdä pakotetusti ja nopeassa aikataulussa, vaan vain vapaaehtoisesti ja niin, että henkilötunnus säilyy jopa vuosikymmeniä rinnalla.
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • FiCom yhtyy Finanssiala ry:n eriävässä mielipiteessä esitettyihin huomioihin siitä, että uuden yksilöintitunnuksen hyötyjen perustelut jäävät ohuiksi. Yksilöintitunnuksen hyödyt tuntuvat perustuvan sen laajaan käyttöönottoon henkilötunnuksen korvaavana ensisijaisena tunnisteena, vaikka yksilöintitunnusta ei olla ottamassa yleiseen käyttöön eikä se tulisi henkilöiden itsensä tietoon. Lisäksi herää väistämättä kysymys, voiko kahden tunnuksen rinnakkaiskäyttö itse asiassa aiheuttaa sekaannusta ja ovatko inhimilliset tai tekniset virheet kansalaisia tunnistettaessa uusimuotoisen yksilöintitunnuksen myötä jopa entistä todennäköisempiä. Erityisesti organisaatioiden välisessä tietojen vaihdossa kahden tunnuksen rinnakkaiskäyttö on omiaan aiheuttamaan ongelmia. Henkilötunnusjärjestelmän uudistaminen ei poista yritysten tarvetta tarkistaa asiakkaidensa ikää. Henkilön ikä on voitava tarkistaa myymälässä asiakkuuden alkaessa, mutta myös esimerkiksi sisältöpalveluiden ikärajoitettua sisältöä katsottaessa, luottokelpoisuutta arvioitaessa sekä hyödynnettäessä yrityksen prokuratietoja.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Uusi yksilöintitunnus on tavoitteiltaan ja suunnitellulta toteutustavaltaan hyvä. Todennäköisesti uutta yksilöintitunnusta voitaisiin ottaa käyttöön uusissa oikeushallinnon palveluissa sekä jo olemassa olevien palvelujen kokonaisuudistusten yhteydessä. Tällöin uusi yksilöintitunnus voisi tulla aiheuttamatta merkittäviä lisäkustannuksia käyttöön kaikissa oikeushallinnon palveluissa seuraavien 10-15 vuoden aikana. Mahdollisia kustannuksia pidemmällä aikajänteellä ei ole vielä arvioitu Mikäli yksilöintitunnuksen käyttäminen muuttuu myöhemmin pakolliseksi, siirtymälle ei anneta riittävää 10-15 vuoden ylimenoaikaa ja yksilöintitunnukset ovat otettava käyttöön jo aiemmin rekisteröityjen osalta, se aiheuttaa mittavat lisäkustannukset, yhteensä oikeushallinnon palveluiden osalta arviolta 10 miljoonaa euroa. Yksilöintitunnuksen käyttöön tulee voida siirtyä nykypalvelujen elinkaaren sanelemilla ehdoilla, eli orgaanisesti ja pitkällä aikavälillä. Yksilöintitunnuksen käyttöönoton vapaaehtoisuus voi aiheuttaa merkittäviä käytännön haasteita esimerkiksi tietojen siirtämisessä eri viranomaisten välillä, jos osa on ottanut käyttöön yksilöintitunnuksen ja osa puolestaan ei.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Yksilöintitunnusta koskevat perustelut jäävät jossain määrin epämääräisiksi. Ajatuksena näyttäisi olevan se, että yksilöintitunnus tulisi jossain vaiheessa korvaamaan henkilötunnuksen, mutta milloin ja miten, on täysin auki. Uusi yksilöintitunnus ei toistaiseksi velvoittaisi ketään mihinkään (Digi- ja väestötietovirastoa lukuun ottamatta) ja sen käyttöön ottaminen olisi täysin riippuvainen erilaisten organisaatioiden kiinnostuksesta ja vapaaehtoisuudesta. Mikäli tunnus joskus tulevaisuudessa haluttaisiin ottaa käyttöön laajemmin yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena, tästä päätettäisiin erikseen, samoin kuin mahdollisesta kytkennästä valmisteltavana olevaan digitaaliseen henkilöllisyystodistukseen. Yksilöintitunnuksen käytön oletetaan aluksi jäävän erittäin vähäiseksi ja laajenevan pikkuhiljaa. Pidemmällä aikavälillä sen arvioidaan mahdollistavan henkilötunnusta paremman yksityisyyden suojan ja tietosuojan ihmisten tietojen käsittelyssä. Tämä on hyvä tavoite. Ottaen kuitenkin huomioon suunnitelmien avoimuuden ja sen, että arvioidut kustannukset Digi- ja väestötietovirastolle olisivat esityksen mukaan 300 000 – 1 000 000 euroa (noin miljoona euroa, jos yksilöintitunnuksesta tehdään väestötietojärjestelmässä henkilötunnusta vastaava henkilön tiedot yhdistävä hakukenttä), esityksessä olisi syytä arvioida perusteellisemmin yksilöintitunnuksen käyttöön oton tarvetta tässä vaiheessa ja hyötyä suhteessa kustannuksiin.
      • Euroclear Finland Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto aiheuttaa järjestelmämuutoksia useisiin järjestelmiin rahoitusalalla. Muutoksista aiheutuvat kustannukset voivat olla huomattavia. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton suunnitelmista ja aikataulusta sekä henkilötunnuksen korvaamisesta tarvitaan tarkempaa tietoa, jotta muutosten toteuttamiseen voidaan varautua. Niin kauan kuin tarkempaa tietoa ei ole, uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton on oltava vapaaehtoista.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Uuden henkilötietoja sisältämättömän yksilöintitunnuksen luominen on kannatettavaa henkilön yksityisyyden suojan turvaamiseksi. Lisäksi tunnus voi korvata organisaatiokohtaisten tunnusten käsittelyä. Yksilöintitunnus edistäisi osaltaan henkilötietojen käsitteen minimointiperiaatteen toteutumista, sillä se ei sisältäisi esimerkiksi ikä- ja sukupuolitietoa. Vastaavasti sukupuolen vahvistaminen ei myöskään johtaisi tarpeeseen muuttaa yksilöintitunnusta. Toteutuessaan ehdotuksen mukaisesti uudistuksen myönteiset vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä, mikäli eri toimijat päättävät ottaa tunnuksen vapaaehtoisesti käyttöön. Ihmisoikeuksien turvaamisen näkökulmasta uusi yksilöintitunnus tulisikin vapaaehtoisen käyttöönoton sijaan ottaa koko henkilötunnusuudistuksen lähtökohdaksi aiemmin esitettyjen perustelujen mukaisesti. Valtioilla on velvollisuus varata riittävät resurssit perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
      • Tohmajärven kunta
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kunnanhallitus kiinnitti huomiota henkilötunnusjärjestelmän uudistamisen ehdotuksessa siihen, että onko uudistuksen toteutuessa käytössä rinnakkain monta yksilöintitunnusta, mikä lisäisi epäselvyyttä sitä mitä tunnusta käytetään, vai käytetäänkö molempia. On tärkeää, että tunnukset ja henkilötiedot ovat ajan tasalla.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esitettyjen ehdotusten osalta Hallituksen esitysluonnoksen luvussa 4.1.6 koskien yksilöintitunnuksen käyttämistä digitaalisen henkilöllisyyden osoittamiseen, siinä yhteydessä henkilön yksilöintiin on ymmärrettävää, perusteltua ja kannatettavaa. Sitä vastoin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen osalta uuden yksilöintitunnuksen käyttö vaatii yhteiset linjaukset ja yhteisen toteutusaikataulun. Käytännössä ei ole tunnistettu selkeitä syitä siihen, miksi rinnakkaista tunnusta otettaisiin lähivuosina käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa. THL:llä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedonhallinnassa laaja viranomaisohjaustehtävä. Aiemmissa THL:n lausunnoissa (5.9.2019, 20.11.2019, 26.5.2020, 14.1.2021) on nostettu esiin, että uuden yksilöintitunnuksen kattava käyttöönotto kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyviä tietoja käsittelevissä järjestelmissä (mukaan lukien yksityiset sote-palvelut) olisi erittäin laajavaikutteinen, pitkää toimeenpanoaikaa ja merkittävää rahoitusta vaativa kokonaisuus. Kustannuksia, aikatauluhaasteita, toimintamalleihin liittyviä haasteita, riskejä liittyen tietojen eheyteen ja saatavuuteen, sekä muita vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedonhallintaan on myös käsitelty aiemmissa lausunnoissa. Tästä näkökulmasta on keskeistä, että tunnuksen käyttöönotto on mainitulla tavalla vapaaehtoinen ja toissijainen nykyiseen henkilötunnukseen nähden. Vähittäinen käyttöönotto ja siirtymä olisi mahdollinen pitkällä aikavälillä, mikäli muutoksella tavoiteltavien hyötyjen realisoitumisesta saadaan rajatummassa soveltamisessa myönteisiä kokemuksia, mutta tämä edellyttää käytännön toimintamallien tarkentamista, perinpohjaista vaikutusarviointia ja suunnittelua, tarkempaa sektori- tai jopa palvelukohtaista säädösohjausta sekä riittävää rahoitusta laajoihin muutoksiin. Organisaation sisäinen käyttö ei saa tarkoittaa sitä, että organisaatioiden välisissä tai useiden organisaatioiden yhteisesti käyttämissä palveluissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset palvelut tulisi heti siirtyä uuden yksilöintitunnuksen käyttöön. Jos organisaatio itse päättää yksilöintitunnuksen käyttöönotosta, kuinka samassa yhteydessä varmistuu se, ettei organisaation toimivissa verkostoissa, yhteisissä infrastruktuureissa yhteentoimivuus vaarannu? Tähän liittyen on havaittavissa mahdollisia riskejä siitä, ettei yksilöintitunnuksen käyttöönotto kuitenkaan käytännössä ole organisaation sisäinen asia nykyisin varsin verkostoituneella sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Uuden yksilöintitunnuksen hyötyjen perustelut muilta kuin tietosuojanäkökulman osalta ovat suppeita. Vaikka uusi yksilöintitunnus parantaa joitakin tietosuojaan liittyviä asioita, on korostettava sitä, että tunnisteen käyttäminen tunnistamisessa johtaisi edelleen vastaaviin ongelmiin kuin aiemman henkilötunnuksen käyttö tunnistamisessa. Osittain epäselväksi jää myös yksilöintitunnuksen ja nykymuotoisen henkilötunnuksen tarkempi rooli sekä merkitys nimenomaan digitaalisen henkilöllisyyden identifioivien tietojen joukossa. Mahdollisten yksilötunnuksesta seuraavien hyötyjen ja haittojen sekä laajasti toimintatapoihin ja kustannuksiin vaikuttavien seikkojen arviointi sekä yksittäisten organisaatioiden että laajemmin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän näkökulmasta on vaikeaa liittyen yksilöintitunnuksen nyt hahmoteltuihin ja mahdollisesti kokonaan uusiin tulevaisuuden käyttötarkoituksiin. Mikäli uusi yksilöintitunnus otettaisiin käyttöön, niin siitä THL:lle aiheutuvat kustannukset riippuisivat täysin yksilöintitunnuksen käyttöönoton aikatauluista, käytön laajuudesta, käyttötavoista ja niin edelleen. Karkeana arviona puhutaan vähintäänkin sadoista tuhansista - miljoonista euroista edellyttäen, että osa kustannuksista voisi tapahtua pitkällä aikavälillä normaalien tietojärjestelmien ylläpidon toimintojen ja päivitysten yhteydessä. Emme suoranaisesti tunnista mitään varsinaisia hyötyjä uudesta rinnakkaisesta yksilöintitunnuksesta toiminnallemme, mutta kustannukset nousisivat moninkertaisiksi suhteessa käyttöönoton aikataulun nopeuteen. THL:n osalta yksilöintitunnus ei tule koskaan maksamaan itseään takaisin, ja mitä nopeammin yksilöintitunnusta lähdettäisiin toteuttamaan, niin sitä suuremmat siitä aiheutuvat kustannukset.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esityksestä ei ilmene, missä määrin uusi yksilöintitunnus tulisi jatkossa korvaamaan nykyisen henkilötunnuksen. Vaikutusarvioinnin hyödyt liittyvät kuitenkin tilanteeseen, jossa yksilöintitunnus on korvannut nykyisin käytössä olevan henkilötunnuksen. LVK toteaa, että useat yksilöintitunnuksella haetut hyödyt saadaan kustannustehokkaammin toteutettua muilla hankkeissa jo toteutetuilla toimenpiteillä, ja tulossa olevilla uudistuksella (kuten digitaalisen henkilöllisyyden kehittäminen Suomessa ja EU-tasolla). Finanssiala Ry on arvioinut yksilöintitunnuksen käyttöönoton kustannusten yhteiskunnan tasolla nousevaan miljardiluokkaan. Hanke edellyttääkin laajempaa kustannus-hyöty-vertailua ennen päätöstä käyttöönotosta.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Pitäisikö uudistusta ajaa EU tasolla? Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto vaatii mittavia järjestelmä- ja integraatiouudistuksia, joka olisi järkevää suorittaa vain kerran. Järjestelmäteknisestä näkökulmasta ainakin formaatti olisi hyvä sopia laajemmin, jotta mahdollisesti tulevaisuudessa muissa EU maissa myönnetty tieto uppoaisi olemassa oleviin tietokantarakenteisiin. Yksilöintitunnuksessa kansallinen etuliite esim. (FI xxxxxxx-xxxxxx-xxxxxx-xxxxxx-xxxxxx), joka erottelisi eri maissa myönnetyt yksilöintitunnukset
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan luotavaksi henkilötunnuksen rinnalle uusi yksilöintitunnus. Yksilöintitunnus olisi nimensä mukaisesti tarkoitettu henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen, ja se annettaisiin kaikille väestötietojärjestelmään rekisteröidyille henkilöille. Toisin kuin henkilötunnus, yksilöintitunnus ei sisältäisi minkäänlaisia henkilötietoja. Tunnuksesta ei siten kävisi ilmi henkilön syntymäaikaa tai sukupuolta ja sen käyttö mahdollistaisi siten paremmin tietosuojavaatimusten kanssa yhteensopivien menettelyiden luomisen. Yksilöintitunnus olisi laajasti saatavissa väestötietojärjestelmästä ja sen käyttöönotto olisi ehdotuksen mukaan täysin vapaaehtoista. Kukin organisaatio saisi siten itse päättää, haluaako se ottaa yksilöintitunnuksen omassa toiminnassaan käyttöön henkilötunnuksen rinnalle tai sen sijaan. Helsingin kaupunki toteaa, että uusi yksilöintitunnus mahdollistaisi henkilöiden yksilöinnin yhteiskunnassa nykyistä paremmin tietosuojavaatimukset toteuttavalla tavalla. Kaupunki huomauttaa kuitenkin, että yksilöintitunnuksen käytön vapaaehtoisuus vähentää tosiasiallisia positiivisia tietosuojavaikutuksia. Kaupunki toteaa myös, että yksilöintitunnus tuskin vähentäisi keinotekoisten tunnusten käyttöä, sillä yksilöintitunnus annetaan vasta siinä vaiheessa, kun henkilö rekisteröidään väestötietojärjestelmään. Näin ollen henkilö saa siis samaan aikaan myös henkilötunnuksen. Esitysluonnoksen toteamalla tavalla yksilöintitunnuksen hyödyt ovat kaupungin näkemyksen mukaan luonteeltaan lähinnä potentiaalisia hyötyjä, joiden toteutuminen olisi tosiasiallisesti täysin riippuvaista mahdollisista tulevista yksilöintitunnuksen käyttöön liittyvistä päätöksistä. Esitysluonnoksessa todetaan, että mikäli yksilöintitunnus joskus tulevaisuudessa haluttaisiin ottaa käyttöön laajemmin yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena, tästä päätettäisiin erikseen. Helsingin kaupunki toteaa, että yksilöintitunnuksen mahdolliseen laajempaan ja pakolliseen käyttöönottoon liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset tulee arvioida ennakollisesti, käyttöönottoon tulee varata riittävä siirtymäaika ja sen aiheuttamat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Esityksessä esitetään uuden julkisen kaikille annettavan yksilöintitunnuksen luomista. Kukin organisaatio päättäisi omalta osaltaan ottaisiko se tällaisen yksilöintitunnuksen käyttöönsä vai jatkaisiko se edelleen henkilötunnuksen käyttöä. Yksilöintitunnuksesta ei ilmenisi sukupuoli eikä syntymäaika. Etuna yksilöintitunnuksessa olisi se, että se olisi vapaammin käytettävissä tilanteissa, joissa henkilötunnusta ei saisi tietona käsitellä. Yksilöintitunnus olisi kuitenkin henkilötieto ja sitä tulee käsitellä kaikissa yhteyksissä henkilötietona. Yksilöintitunnuksen käyttöönotosta ei ole suurta etua, kun meillä on jo olemassa henkilön täsmälliseen yksilöintiin tarkoitettu henkilötunnus. Parempi tapa ratkoa ongelmia, joita syntyy siitä, että henkilötunnusta käytetään henkilöiden tunnistamiseen, olisi lailla annettu kielto käyttää henkilötunnusta henkilöiden tunnistamiseen kuin luoda uusi yksilöintitunnus. Koska tunnuksen käyttöönotto olisi vapaaehtoista, suorat ja välilliset seuraukset voisivat olla sekä hyödyttömiä että kalliita. Tehdäänkö tietojärjestelmämuutoksia, jos käytössä on järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään?
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Uuden yksilöintitunnuksen laajempi, nykyisen henkilötunnuksen korvaava käyttöönotto jää esityksessä auki. Kuitenkin uuden yksilöintitunnuksen esitetyt hyödyt, esimerkiksi sen väitetty identiteettivarkauksia tai ikä- ja sukupuolisyrjintää estävä vaikutus, liittyvät nimenomaan tilanteeseen, jossa yksilöintitunnus on korvannut nykyisin käytössä olevan henkilötunnuksen. Nämä uuden yksilöintitunnuksen käyttöön liittyvät toiveet ja hyödyt vaikuttavat osin heikosti perustelluilta ja perusteluina käyttöönotolle on esitetty myös asioita, jotka toteutuvat muilla hankkeessa jo päätetyillä toimenpiteillä. Esityksessä esim. todetaan: ”Yksilöintitunnuksen mahdollistamat tietosuojahyödyt ulottuisivat siten lähes kaikkiin julkisen ja yksityisen sektorin palveluihin… Täysi-ikäisyyden selvittämiseen lisäksi äärimmäisen harvoin liittyy minkäänlaista tarvetta samalla tietää henkilön sukupuoli”. Koska käsillä oleva esitys sisältää nykyisen henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luopumisen, on kummallista, että uuden yksilöintitunnuksen sukupuoliriippumattomuus tuodaan esiin ikään kuin henkilötunnuksen käsittelyyn verrattuna saavutettavana uutena hyötynä. Tässä yhteydessä ei myöskään tuoda esille valtion toisen vireillä olevan, digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen, hankkeen suunnitelmia luoda tunnistusväline, jonka avulla käyttäjä voisi nimenomaan vahvistaa vain tiettyjä itseensä liittyviä tietoja, esim. täysi-ikäisyyden, kertomatta sen enempää henkilötietojaan. Esityksessä on valittu lähestymistapa, jossa uuden yksilöintitunnuksen osalta tuodaan esille hyötyjä, jotka olisivat saavutettavissa vasta, kun tunnus on laajasti korvannut henkilötunnuksen ja jätetään tuomatta esiin korvaamisen aiheuttamat suuret kustannukset ja vaikeudet. Tällä tavalla uuden yksilöintitunnuksen varsinaisen, vaikkakin epämääräiseen tulevaisuuteen jäävän, käyttöönoton kustannus-hyöty -vertailu jää kokonaan tekemättä. Henkilötunnuksen vaihtamisen helpottamista koskevassa muistiossa sen sijaan on laajasti tuotu esille ongelmia, joita jo useampien yksittäisten henkilötunnusten muuttamisesta voisi aiheutua. Esim. ”Toimintaympäristön moninaisuuden vuoksi lisääntyneillä henkilötunnusmuutoksilla saattaisi olla useita ennalta arvaamattomia vaikutuksia tiedon hyödyntäjien toimintaan ja tiedonhallintaan.” sekä ”..tietoja luovuttavilta toimijoilta saatavien tietojen osalta, erityisesti jos henkilötunnustiedon ajantasaisuus poikkeaa luovuttavan ja vastaanottavan toimijan rekistereissä, vaikutukset voivat olla merkittävät tietojen yhdistämisestä uudelle henkilötunnukselle.” Edelleen: ” Niiltä osin, kun toiminnassa tarvittavat tietoaineistot eivät ole digitaalisessa muodossa tai niitä ei ole mahdollista muuttaa, tulee viranomaisten tietojen eheyden varmistamiseksi ylläpitää uuden ja vanhan henkilötunnuksen välisen yhteyden hallintaa”. Muistiossa on tuotu esille myös konkreettisia uhkia esim. terveydenhuollon toimivuudelle: ”…mikäli tieto muuttuneesta henkilötunnuksesta päivittyy tietojen luovuttajan rekistereihin tiedonsaajan rekisteriä myöhemmin, tai päinvastoin, voi muutosvaiheessa syntyä tilanteita, joissa uudella henkilötunnuksella tehty tiedustelu ei kohtaa tiedonantovelvollisen rekisterissä olevia, vanhaan henkilötunnukseen liittyviä tietoja. … saattaa henkilötunnusten muuttuminen aiheuttaa tilanteita, jossa terveydenhuollon toimintayksilöiden välillä lähetetyt lähetteet eivät kohdennu automaattisesti oikeaan henkilöön tietoja vastaanottavassa päässä.” Ja edelleen ”…terveydenhuollon viranomaisilla on edelleen tietoa paperimuodossa … aiheuttaa lisätyötä tietojen löytämiseksi sekä kehitystarpeita tietojärjestelmiin uuden ja vanhojen henkilötunnusten välisten linkityksen ylläpitoa varten. Myös sähköisessä muodossa oleviin tietoihin saattaa liittyä tilanteita, jossa tietoa ei ole mahdollista muuttaa jälkikäteen.” Kanta-palvelujen osalta on todettu: ”Tapauksessa, jossa potilaan henkilötunnus muuttuu, joudutaan kertaalleen toimitetut asiakirjat versioimaan ja lähettämään uudelleen uudella henkilötunnuksella. Joillakin henkilöillä näitä dokumentteja arvioidaan olevan jopa tuhansia ja henkilötunnuksen muutostilanteessa nämä lähetykset voidaan joutua tekemään käsityönä potilaskohtaisesti.” ja sähköisen asioinnin osalta todetaan: ”…tunnistuspalvelun muuttaminen toimimaan siten, että loppuasiakaan vahva tunnistautuminen palauttaisi palveluntarjoajalle myös aikaisemmat henkilötunnukset, edellyttäisi palvelun kehittämistä ja vaatisi investointeja. Yhteistä palvelua merkittävämmät kustannukset aiheutuisivat kuitenkin siitä, että palveluntarjoajat muuttaisivat tietojärjestelmänsä vastaanottamaan toiminnallisuuksiltaan ja käsittelemään aikaisempia henkilötunnuksia ja tunnuksille liitettäviä tietoja asioinnin asettamien vaatimusten edellyttämällä tavalla.” Esityksen vertailussa Ruotsiin on mielenkiintoista, että vaikka Ruotsin henkilönumero sisältää samat tiedot kuin Suomen henkilötunnus, sitä käytetään Ruotsissa laajasti yksilöintitunnuksena eri tahojen rekistereissä. Henkilönumero ei ole Ruotsissa salassa pidettävää tietoa, minkä takia toisen henkilön henkilönumero on suhteellisen helppo selvittää, jopa kaupallisista verkkopalveluista. Tämä on erittäin mielenkiintoinen ero, etenkin kun EU:n tietosuojasääntely koskee myös Ruotsia. Ruotsissa henkilönumeroiden riittävyysongelma on myös ratkaistu niin, että henkilölle voidaan antaa henkilönumero läheisiltä päiviltä, jos syntymäpäivän henkilönumerot ovat loppuneet. Myös Norjassa henkilötunnuksen tietosisältö on Suomen kaltainen ja sielläkin on tyydytty ratkaisemaan riittävyysongelmat nykyisen henkilötunnusformaatin sisällä. Kaipaisimmekin perusteellista keskustelua siitä, minkä vuoksi Suomessa henkilötunnuksen tietosisältöön liittyvät tulkinnat sekä ikätiedon näkymisen että syntymäpäivän oikeellisuuden osalta ovat muodostumassa niin tiukoiksi, että niiden takia joudutaan tekemään suuria investointeja, joilta lainsäädännöltään ja kulttuuriltaan hyvin saman kaltaisessa naapurimaassa on säästytty pragmaattisten tulkintojen ja ratkaisujen avulla. Tietosuojalakiin esitetään lisättäväksi uusi 29a §, joka mahdollistaa uuden yksilöintitunnuksen käsittelemisen, jos käsittely on tarpeen henkilön yksiselitteiseksi yksilöimiseksi. Esityksen perusteluista ei käy ilmi, miksi käsittelyperusteeksi ei esitetä myös suostumusta vastaavasti kuin TSL 29 §:ssä henkilötunnuksen käytön osalta. TSL 29 a §:än ehdotettu kielto yksilöintitunnuksen käytöstä tunnistamiseen jää myös kevyesti perustelluksi. Yksilöinnin ja tunnistamisen raja on käytännön toiminnassa häälyvä eikä kieltoa ole millään tavalla sanktioitu, joten se jää helposti kuolleeksi kirjaimeksi. Mikäli laissa olevan kiellon oletettaisiin olevan tehokas, olisi loogista ulottaa se myös nykyisiin henkilötunnuksiin. Tällaista ei kuitenkaan ole esitetty.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotettu uusi yksilöintitunnus, joka on ainoastaan henkilön yksilöimistä varten, on kannatettava.
      • Helsingin hovioikeus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Uutta yksilöintitunnusta koskevat huomiot Mikäli henkilötunnus ja yksilöintitunnus ovat automaattisesti haettavissa tuomioistuinjärjestelmiin väestötietojärjestelmästä, ei ole lähtökohtaisesti merkitystä, kumpaa tunnusta oikeudenkäynnissä käytetään henkilön yksilöintiin. Henkilötunnus tunnistetietona tulee tuomioistuimen asianhallintajärjestelmiin automaattisesti. Mikäli siirryttäisiin uuden yksilöintitunnisteen käyttöön, myös sen tulisi siirtyä tuomioistuimiin automaattisesti. Tärkeää on, että esimerkiksi rikosasiassa asianosaiset voidaan erottaa muista henkilöistä ja varmistua siitä, että annettava ratkaisu koskee oikeita henkilöitä. Mikäli uusi yksilöintitunnus ei olisi julkaistavissa tuomiolauselmassa samalla tavoin kuin henkilötunnus, saattaa se olla ongelmallista tuomiota rikosasiassa annettaessa. Tällä hetkellä henkilötunnus näkyy rikosasioiden henkilön yksilöintiä varten rikosasioiden tuomiolauselmalla ja on julkinen tieto (KKO 2004:15). Tuomiolauselmassa näkyvä henkilötunnus saattaa herättää tuomioistuimen asiakkaissa tietosuojaan liittyvää hämmennystä. Henkilötunnusta käsitellään erityisesti suojattavana tietona, jonka tarpeetonta käsittelyä, merkitsemistä asiakirjoihin ja julkaisemista tulee välttää. Kun uuden yksilöintitunnuksen ehdotetaan olevan julkinen nimen kaltainen tieto, sitä voisi käyttää myös oikeudenkäyntikirjelmissä ja sähköpostiviesteissä samaan tapaan kuin nimeä, mikä voisi helpottaa tuomioistuinten viestintää asianosaisille oikeudenkäynnissä ja henkilöiden asiointia tuomioistuimessa. Hovioikeuden presidentti Asko Välimaa
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus katsoo, että uusimuotoisen yksilöintitunnuksen käyttöönoton tuomat hyödyt ja toisaalta myös käytön tarpeellisuus jäävät esityksessä osittain epäselväksi. Tunnuksen vapaaehtoinen käyttö ja sen lisääminen tietojärjestelmiin aiheuttaisivat kuitenkin kustannuksia. Kirkkohallitus katsoo toisaalta, että henkilötunnuksesta erillisen yksilöintitunnuksen käyttöönotto voi parantaa eri toimijoiden ja viranomaisten rekistereihin ja järjestelmiin sisältyvien tietojen yhdisteltävyyttä.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Keva ei näe tarvetta uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle. Uudistuksen tavoitteet on saavutettavissa myös ilmanyksilöintitunnuksen käyttöönottoa. Koska Kevan toiminnassa hyödynnetään erilaisia ulkopuolisia rekistereitä ja tietoja liikkuu viranomaisten välillä, on tärkeää, että kaikilla on käytössä yhteinen tapa henkilöiden yksilöimiseen. Uusi tunnus voisi aiheuttaa ongelmia viranomaisten välisessä tietoliikenteessä. Jos joku yksittäinen taho päättäisi ottaa uuden tunnuksen käyttöön, vaikuttaisi se myös muiden toimintaan. Työmäärä ja kustannukset uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotosta olisivat merkittäviä eikä sen käytöllä ole saavutettavissa sellaisia hyötyjä, jotka puolustaisivat sen käyttöönottoa.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Uusi julkinen yksilöintitunnus olisi nimenomaan kansalaisen etu, jos hän voisi käyttää tätä tunnusta aina halutessaan. Pitäisi kuitenkin jo tämän esityksen toimeenpanossa tunnistaa, mitä eri asiointitilanteissa käytettävissä järjestelmissä tulisi tehdä, kun palvelun tuottajalla on oikeus ja perusteltu tarve tietää myös syntymäaika ja koettu tai muu suokupuoli. Esityksessä on nimenomaisesti jätetty näiden järjestelmämuutosten arviointi tekemättä, vaikka nämä muutokset vasta mahdollistaisivat yksityisyyden suojan todellisen lisäämisen.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Uudesta yksilöintitunnuksesta saatava hyöty jää luonnoksessa epäselväksi. Tunnus on yksityiselämän suojan kannalta henkilötunnusta parempi vaihtoehto, koska se ei yksilöivän tehtävänsä lisäksi sisällä mitään muuta tietoa tunnuksen tarkoittamasta henkilöstä. Tunnuksen käytön vapaaehtoisuus kuitenkin käytännössä mitätöi hyödyn. Mikäli halutaan henkilötunnuksen sijasta käyttöön tietosuojaltaan parempi yksilöintitunnus, sen yleisestä käyttöönotosta ja henkilötunnuksen korvaamisesta yksilöintitunnuksella pitäisi olla ainakin jonkinlainen suunnitelma, ja suunnitelman pääpiirteiden tulisi ilmetä esityksestä. Kahden rinnakkaisen tunnuksen käyttöönottamista ei voi pitää tarpeellisena. Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa säädetään oppijanumerosta, joka on luonnolliselle henkilölle annettava pysyvä tunnus, jota käytetään henkilön yksilöintiin tallennettaessa, käsiteltäessä ja luovutettaessa ko. laissa tai varhaiskasvatuslaissa tarkoitetussa tietovarannossa tarkoitettuja tietoja. Tulisi selvittää, mitä vaikutuksia voi olla sillä, että samasta henkilöstä olisi käytössä kolme lakisääteistä yksilöivää tunnusta. Yksilöintitunnuksen käyttäminen tarkoittaisi myös tietojärjestelmämuutoksia. Mikäli yksilöintitunnuksesta säädettäisiin laissa, tulisi harkita myös sen nimeä. Yksilöintitunnus tarkoittaisi esityksessä nimenomaisesti säädettäväksi esitettävää tunnusta. Yleiskieliseltä merkitykseltään sanan yksilöintitunnus voidaan kuitenkin ymmärtää tarkoittavan mitä hyvänsä yksilöivää tunnusta (henkilötunnus, rekisterinumero, asiakasnumero, oppijanumero jne.). Toinen mahdollinen vaihtoehto nimeksi olisi yksilötunnus, joka selkeämmin tarkoittaisi nimenomaan laissa säädettyä tiettyä tunnusta.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Esitysluonnoksessa on henkilötunnuksen tarkoituksen ja käyttötapojen osalta viitattu yleisesti henkilön yksiselitteisen yksilöinnin sekä tiedonvaihdon tarpeisiin (ks. esitysluonnoksen s. 9). Riittävä yksilöinti ja toimiva tietojenvaihto ovat usein tarpeen riittävän kokonaiskuvan saamiseksi muun muassa henkilön varoista, veloista, muista toimista ja vastuista tai toimintakelpoisuudesta. Mainitut tarpeet liittyvät sekä yksityisten välisiin oikeussuhteisiin että henkilön yksilöimiseen erilaisten julkisten tehtävien hoitamiseksi. Luonnoksesta ei käy ilmi, mitä ehdotetun uuden yksilöintitunnuksen vapaaehtoinen käyttöönotto tarkoittaisi erilaisten edellä mainittujen tarpeiden käytännön toteuttamisen kannalta. Ehdotuksen mukaan yksilöintitunnus olisi laajasti saatavissa väestötietojärjestelmästä ja sen käyttöönotto olisi ehdotuksen mukaan täysin vapaaehtoista. Kukin organisaatio saisi siten itse päättää, haluaako se ottaa yksilöintitunnuksen omassa toiminnassaan käyttöön henkilötunnuksen rinnalle tai sen sijaan (ks. esitysluonnoksen s. 33). Esitetyn perusteella on epäselvää, olisiko tunnuksen vapaaehtoinen käyttöönotto tarkoitus sallia myös niissä tilanteissa, joissa asiaa koskevassa lainsäädännössä edellytetään henkilötunnuksen käsittelyä. Ilmeisesti näin ei ole tarkoitus, mitä olisi syytä selventää ainakin hallituksen esityksen perusteluissa. Esitetyn perusteella oikeusministeriö suhtautuu varauksella uuden yksilöintitunnuksen laajaan vapaaehtoiseen käyttöönottoon eri yhteyksissä. Ennen tällaista uuden tunnuksen käyttöönottoa tulisi perusteellisesti selvittää ja varmistua nykyisin henkilötunnuksen avulla toteutettavien riittävän yksilöinnin ja tietojenvaihdon tarpeiden toteuttamisesta myös mahdollisen uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton yhteydessä. Katso kustannus- ja aikatauluvaikutuksista jäljempänä otsikon Seuraako esitykseen sisältyvistä muutosehdotuksista muutostarpeita hallinnonalanne lainsäädäntöön? Jos kyllä, mihin lakeihin muutoksia on tarpeen tehdä ja onko muutokset tarpeen sisällyttää esitykseen liitelakeina? alta.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kaupan liitto toistaa omasta ja jäsentensä puolesta useissa yhteyksissä esille tuodun viestin siitä, että uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton organisaatioissa täytyy perustua vapaaehtoisuuteen. Yksilöintitunnuksen käyttöönoton vaatimat sopeutukset tietojärjestelmiin voivat olla huomattavan suuria ja siksi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ilman, että yritykset saavat vastaavia tai mitään hyötyjä uudentyyppisen tunnuksen käytöstä. Jotta yritykset voivat myös tosiasiassa päättää vapaaehtoisesti uuden yksilöintitunnuksen käytöstä eikä niitä pakoteta käytännön syistä tekemään muutoksia tietojärjestelmiin, pidämme ensiarvoisen tärkeänä esitysluonnoksen kirjausta, jonka mukaan yksilöintitunnusta vastaisuudessa hyödyntävien organisaatioiden pitää huolehtia järjestelmien yhteensopivuudesta sellaisten ulkopuolisten järjestelmien kanssa, joiden välillä tietoa siirretään ja joissa nykymuotoinen henkilötunnus säilyy ainoana tunnisteena.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahasto käyttää tällä hetkellä henkilötunnusta asiakkaidensa yksilöimiseen. Lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi Työllisyysrahasto vaihtaa tietoja eri viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa. Tiedonvaihdossa käytetään yleisesti luonnollisten henkilöiden yksilöimiseen henkilötunnusta. Mikäli Työllisyysrahasto ottaisi uuden yksilöintitunnuksen käyttöön tulevaisuudessa, aiheutuisi tunnuksen käyttöönotosta tarve merkittäville järjestelmämuutoksille. Muutoksen edellyttämien järjestelmämuutoksien kustannuksia on toistaiseksi vaikea arvioida, mutta kustannukset olisivat todennäköisesti korkeat. Uudella yksilöintitunnuksella ei voitaisi toistaiseksi kokonaan korvata henkilötunnusta, vaan tunnuksia käytettäisiin rinnakkain. Yksilöintitunnuksen käyttöönotto olisi tarkoituksenmukaisempaa, jos yksilöintitunnusta alettaisiin käyttää yhteiskunnassa laajemmin ja etenkin jos Työllisyysrahaston kanssa tietoja vaihtavat viranomaiset ja muut sidosryhmät ottaisivat yksilöintitunnuksen käyttöön. Koska yksilöintitunnuksen käyttöönotto on kuitenkin vapaaehtoista, tulisi tiedonvaihdon sujua edelleen käyttäen henkilötunnusta yksilöintitietona. Ehdotettu uusi yksilöintitunnus ei sisältäisi tietoa henkilön iästä, syntymäpäivästä tai sukupuolesta. Näin ollen yksilöintitunnuksen käyttö vähentäisi henkilötunnukseen verrattuna henkilötietojen turhaa käsittelyä, mitä voidaan pitää tietosuojan ja yksityisyyden suojan näkökulmasta myönteisenä. Esityksen perusteella on kuitenkin toistaiseksi epäselvää, millaisia hyötyjä yksilöintitunnuksen käyttöönotolla voidaan saavuttaa verrattuna siitä aiheutuviin huomattaviin kustannuksiin etenkin, kun uuden yksilöintitunnuksen käytön arvioidaan olevan aluksi vähäistä. Esityksessä ehdotetaan, että uusi yksilöintitunnus tulisi käyttöön väestötietojärjestelmässä 1.1.2023 alkaen. Aikataulu on erittäin nopea ottaen huomioon käyttöönoton vaatimat merkittävät tietojärjestelmien muutokset.
      • Jyväskylän yliopisto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Uuden yksilöintitunnuksen käytön vapaaehtoisuus on tärkeä asia, sillä se mahdollistaa kullekin organisaatiolle tarkoituksenmukaisimpien toimintatapojen valinnan.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • TVK ei kannata ehdotusta uudesta yksilöintitunnuksesta ja sen luomisesta tulisi luopua. TVK ei näe tarvetta uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle huomioiden uudistuksesta aiheutuvat merkittävät ja laaja-alaiset kustannus- ja muut vaikutukset. Kustannusten osalta TVK viittaa Finanssiala ry:n arvioihin. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolle ei ole ehdotuksessa esitetty riittäviä perusteita. Jo aiempi työryhmä päätyi siihen, että uusimuotoinen henkilötunnus ei ollut toteuttamiskelpoinen ja henkilötunnusjärjestelmän uudistamista jatkettiin henkilötunnuksen nykyinen muoto säilyttäen. TVK ihmettelee sitä, että uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton valmistelua on edellisen työryhmän kielteisestä kannasta huolimatta jatkettu. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotosta saavutettava hyöty nähdään hyvin vähäisenä. Ehdotuksessa hyötynä on kuvattu lähinnä parempi tietosuoja. Tietosuojaan ja henkilötunnuksen käyttöön tunnistamistarkoituksessa liittyvät ongelmat tulisi ratkaista muilla tavoin kuin uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolla. Ehdotuksessa kuvatun tavoitetilan saavuttamisen ei tulisi edellyttää täysin uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoa. Tavoitetila on saavutettavissa myös nykyisellä henkilötunnuksella. Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotolla olisi laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja se vaikuttaisi niin työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanojärjestelmään (vakuutuslaitokset), vakuutuksenottajiin (työnantajat) kuin toimeenpanoprosessin sidosryhmiin (esim. hoitolaitokset). Vaikutusten euromäärä on merkittävä ja epäsuhteessa saatavaan hyötyyn nähden. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanossa tarvitaan tietoa henkilön iästä ja syntymäajasta. Mikäli henkilön yksilöivä tunnus olisi jatkossa vain tunniste, josta ei voi päätellä henkilötietoja kuten ikää ja syntymäaikaa, joudutaan tällaiset tiedot hankkimaan erikseen. Tämä aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia ja lisäisi hallinnollista taakkaa. Tällaisesta uudesta yksilöintitunnuksesta ei olisi hyötyä toimialalle. Henkilötunnuksen rakenne on työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanon kannalta olennainen, jotta henkilötunnusten käyttö on häiriötöntä, henkilöt voidaan tietojärjestelmissä, rekistereissä ja asiakirjoissa yksilöidä riittävän luotettavasti, henkilötietojen yhdistäminen eri rekistereiden välillä on virheetöntä ja lakiin perustuva tietojen vaihto ja tietojen välittäminen on sujuvaa. Yksilön tietosuoja edellyttää, että häntä koskevat rekisteritiedot ovat oikein ja ajan tasalla. Erilaisten vaihtoehtoisten henkilöä koskevia tunnusten olemassaolo voisi vaikuttaa yksilön tietosuojaan negatiivisesti. TVK ylläpitää toimialan yhteisiä lakisääteisiä työtapaturma- ja ammattitautirekisteriä ja vakuutusrekisteriä, joissa henkilötunnusta käytetään yksilöivänä tunnisteena. Henkilötunnuksen rakenteeseen tehtävä muutos vaikuttaisi myös näihin rekisteihin sekä näiden ja muiden rekistereiden (tietojärjestelmien) välisiin integraatioihin ja rajapintoihin. Henkilötietojen virheettömän yhdistämisen ja tietojen sujuvan vaihtamisen näkökulmasta TVK ei pidä käytännössä realistisena, että uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto jätettäisiin organisaatioiden valinnan varaan. Erilaisten tunnusten rinnakkaiskäyttö ei edistäisi organisaatioiden välistä sujuvaa tietojen vaihtoa ja voisi jopa hankaloittaa sitä. Vaikka ehdotuksen mukaan uusi tunnus ei miltään osin rajoittaisi henkilötunnuksen käyttöä eikä uuden tunnuksen käyttöönotolla olisi vaikutuksia niihin organisaatioihin, jotka eivät ottaisi sitä käyttöön, tosiasiassa voisi kuitenkin käydä niin, että henkilötunnuksen käyttö rajoittuisi ja eri rekistereissä olevien henkilötietojen yhdistäminen voisi jopa estyä. TVK ihmettelee sitä, että Verohallinnon alainen Tulorekisteriyksikkö on jo nyt lähestynyt sidosryhmiä kysymyksillä siitä, onko sidosryhmä suunnitellut ottavansa käyttöön uuden yksilöintitunnisteen ja tulisiko sen käyttö mahdollistaa tulorekisteri-ilmoittamisessa. Tulorekisteriyksikkö on myös tiedustellut, miten tulisi menetellä, jos tiedon tuottaja käyttää pelkästään uutta tunnusta ja tietojen hyödyntäjä edelleen vain henkilötunnusta. Ehdotuksesta voisi siten käytännön tilanteissa syntyä ennakoimattomia ja hankalia tilanteita, jotka voivat tosiasiallisesti pakottaa organisaatiot suunnittelemattomaan uuden tunnuksen käyttöönottoon. Ehdotettu malli, jossa uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto on alkuun vapaaehtoista ja myöhemmin tarkemmin yksilöimättömänä ajankohtana päätetään sen sääntömääräisestä käyttöönotosta, on kustannusten näkökulmasta ennakoimaton ja lisäisi oikeudellista epävarmuutta.
      • CGI Suomi Oy
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Yksilöintitunnuksen käytöstä saatavat hyödyt ovat tällä hetkellä epäselvät ja sitä kautta muutokseen varautuminen on hankalaa. Myös yksilöintitunnuksen käyttöönotossa siirtymäajan pituudella on suuri merkitys käyttöönoton onnistumiselle ja muutosten läpiviennille. Mietintää aiheuttaa se, miten yksilöintitunnuksen käyttö henkilökohtaisessa käytössä voidaan välttää, jotta samoja ongelmia ja väärinkäytöksiä ei esiintyisi kuin nykyisen henkilötunnuksen käytössä. Tunnuksen käyttötapa pitää suunnitella tarkasti, jotta se jää vain tietojärjestelmien sisäiseen käyttöön. Kuitenkin koska väestötietojärjestelmän tietoja hyödyntäviä järjestelmiä on paljon, on riskinä, että yksilöintitunnus vuotaa jossakin vaiheessa ulkopuolisten tietoon. Siksi on tärkeää miettiä ja suunnitella etukäteen, mitä saadulla tiedolla voi tehdä eli onko vaarana, että järjestelmästä vuotanutta yksilöintitunnusta hyväksikäytetään. Tunnusten kehittämisessä tulisi varmistaa, ettei valita sellaista formaattia, joka voi aiheuttaa teknisiä ongelmia tulevaisuudessa, esim. satunnaisgeneroitujen tunnisteiden törmäysriski toisiinsa sekä, jolla on törmäysriski muunlaisten tunnusten kanssa tulevaisuudessa. Yksilöintitunnuksen muotoon liittyvänä kysymyksenä nousee esille, tullaanko käyttämään globaalisti käytössä olevia yksilöintitunnuksia/menettelyjä, joihin on olemassa valmiita formaatteja vai lähdetäänkö kehittämään Suomessa omia.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Esityksen tarvittavien, toteutettavien muutosten tulisi olla alusta alkaen mahdollisimman konkreettisia ja selkeitä. Toiminta- ja työtapoja sekä palvelusopimuksia tulee kansallisesti ohjeistaa, jotta muutoksia pystytään hyödyntämään organisaatioiden toiminnassa. • eri organisaatioitten toimintaympäristöjen yhteentoimivuuden edistämiseen tulee tiedonhallintalain mukaisesti kiinnittää asianmukaista huomiota • samaa henkilöä koskevien tietojen yhdistäminen (tietojen hyödynnettävyys) • käyttäjäorganisaatioitten toimintaympäristöissä ja ratkaisuissa huomioidaan olemassa olevien järjestelmien kyky käsitellä uusia toiminnallisuuksia Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto tulee edetä vapaaehtoisuuden pohjalta (ei velvoitetta) • järjestelmämuutosten yhteyksissä • uusia edellytyksiä luotaessa tulee huomioida eri hallinnonaloilla käynnissä olevien (opetustoimiala, työllisyys) kuntatoimijoiden toimintaa linjaavien ja ohjaavien toiminta- ja toimenpidesuunnitelmien merkitys • ristiriitaisuuksien ja mahdollisten riskien ennakoiminen ja tunnistaminen Tarkoituksenmukaista huomiota tulee myös kiinnittää siihen, ettei keskeisen rekisterin (VTJ-tietojärjestelmä) toiminnallisuuksien käytettävyydessä ja saatavuudessa ajauduta tilanteisiin, joissa priorisoidaan asioita uusi yksilöintitunnus painotteisesti. Asioinnin ja palvelutilanteitten tarpeista tulee voida huolehtia tasapuolisesti. Toteutuksen ja vaikutusten ennakointi säästävät kustannuksia välittömästi. Hallittu muutos edellyttää asianmukaista tiedottamista ja kommunikaatiota sekä ohjausta kaikkien asianosaisten asiakastiedonhallinnan, asiakastilanteitten joustavalle toteutumiselle. Toiminnalle ja toteutuneille ratkaisuille tulee luoda yhtenäiset, kansalliset pelisäännöt organisaatiotasoisten tulkintojen välttämiseksi käsittäen mm. • keskitettyyn palvelun (VTJ-järjestelmä) ONLINE tasoinen käyttö -linkitys • kunnallisen asiakaspalvelun suhde uuteen yksilöintitunnisteeseen - välillisten kustannusten hallinta - toiminnan priorisointi(a) - uuden yksilöintitunnisteen käyttöaste ja tarve sekä sen kehittyminen asiakaskunnassa ohjaa tekemään uuden muutoksen paikalliseen järjestelmään - lähtökohtaisesti palveluntarjoaja joustaa, sillä asiakas on aina keskiössä
      • Atostek, eRA-palvelut
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Uusi tunnus olisi pitkällä aikavälillä huomattavasti nykyistä parempi, ja se vastaisi hyvin esityksessä kuvattuihin tavoitteisiin. Uuteen tunnukseen siirtyminen olisi kuitenkin erittäin suuri työ ja kustannus kaikille.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - kaikki hyvät ominaisuudet löytyvät tästä eli ei ole sukupuolta, ikää, nämä eivät koskaan lopu kesken, ei ole väliaikainen - tällä tunnuksella voidaan yhdistää useita henkilötunnuksia, jos samalla henkilöllä on ollut useita tunnuksia - yksilöintitunnuksen turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota, ettei tunnus joudu vääriin tarkoituksiin - yksilöintitunnuksesta saatavat hyödyt ovat täysin kiinni siitä, tuleeko sen käyttö pakolliseksi
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotto vaatii mittavia järjestelmä- ja integraatiouudistuksia, joka olisi järkevää suorittaa vain kerran. Järjestelmäteknisestä näkökulmasta ainakin formaatti olisi hyvä sopia laajemmin, jotta mahdollisesti tulevaisuudessa muissa EU maissa myönnetty tieto uppoaisi olemassa oleviin tietokantarakenteisiin.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
        • Uusi vuosisatamerkki voi olla hyvinkin ongelmallinen tietojärjestelmien kannalta, koska useissa nykyisissä järjestelmissä ei ole välimerkkiä huomioitu ja jatkossa tämä tulisi siis huomioitavaksi. Joka tapauksessa muutoksia vaaditaan lähes jokaiseen järjestelmään, ja nämä tulisi vielä saada tehtyä tiedon eheyden kannalta mahdollisimman samanaikaisesti. Henkilötunnuksen muuttamisen osalta herää huoli myös tiedon eheyden turvaamisesta muutostilanteissa, onko riski tiedon eheyden menettämiselle ja tästä johtuville seurauksille suurempi kuin saatavat hyödyt. Uudistus tulee tarkoittamaan myös uusien tunnistautumisen välineiden hankintaa ja voi olla kynnyskysymys mm haavoittuvassa asemassa oleville saada palveluita uusilla tunnistamisen välineillä. Henkilötunnus on saatu maksutta syntymän jälkeen, mutta uudet välineet ja yksilöintitunnisteet tulisi huomioida osana uudistusta sote:lle tulee ajan kuluessa aiheuttamaan mittavia kustannuksia yksilöintitunnuksen käyttöönoton myötä ja valtion tulee varautua rahoituksessaan myös rahoittamaan muutoksen aiheuttamat kustannukset hyvinvointialueille
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Uudistukseen toteuttamisessa on kuitenkin edelleen otettava huomioon kuntien talouteen ja resurssointiin liittyvät näkökohdat. Esimerkiksi uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottaminen henkilötunnuksen rinnalle jättää vielä epäselväksi siihen liittyvien hyötyjen laajemman konkretisoitumisen esimerkiksi eri tahojen yhteistyössä ja asiakasrajapinnassa, koska sen käyttöönotto olisi vapaaehtoista. Avoimeksi jää se, että tullaanko yksilötunnuksen käyttöönottamista henkilötunnuksen lisäksi kuitenkin lopulta edellyttämään kaikilta organisaatioilta. Tämä johtaisi tietojärjestelmähankintoihin/uudistuksiin, joihin kunnilla ei ole realistisia mahdollisuuksia, esimerkiksi lisäresurssointi ICT-, tietosuoja- ja substanssiammattilaisten osalta sekä tietojärjestelmien sisällöllisten ja teknisten ratkaisujen uudistaminen ja edelleen näiden vaikutukset arkistointiin ja asiointiin.
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Entinen yksilöintitunnus toimii, varsinaisesti kokonaan uutta ei tarvita.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • On vaikea saada vakuuttavaa käsitystä uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton hyödyistä suhteessa siihen sitoutuviin resursseihin. Useiden yksilöintitunnusten käyttö on omiaan aiheuttamaan sekaannusta.
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Tärkeää olisi, että se olisi yhteensopiva nykyisen hetun kanssa. Tietojärjestelmille ei tulisi näin merkittäviä muutoksia ja kustannuksia.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Esityksen mukaan henkilötunnuksen rinnalle luotaisiin uusi yksilöintitunnus, joka annettaisiin kaikille väestöreksiteriin merkityille henkilöille, ja joka ei sisältäisi mitään henkilötietoja. Tunnuksen käyttö organisaatioissa ja niiden järjestelmissä olisi vapaaehtoista. Uuden tunnuksen käyttöönoton perustelut jäävät esityksessä heikoiksi ja sen käytöstä saatavat hyödyt epäselviksi. Tunnuksen vapaaehtoinen käyttö ja sen lisääminen väestötietojärjestelmiin kuitenkin epäilemättä aiheuttaisi lisäkustannuksia. Esityksen perusteluissa todetaan, että ”mikäli tunnus joskus tulevaisuudessa haluttaisiin ottaa käyttöön laajemmin yhteiskunnan ensisijaisena yksilöivänä tunnuksena, tästä päätettäisiin erikseen”. Mikäli uuden yksilöintitunnuksen käyttöönoton varsinainen tarkoitus onkin jossain vaiheessa korvata henkilötunnus kokonaan, tämänkin muutoksen vaikutukset olisi tullut arvioida. Lausunnon antamiseen tältä pohjalta tarvittaisiin jo tässä vaiheessa suunnitelma henkilötunnusten korvaamisen aikataulusta ja muutoksen vaikutusten, erityisesti kustannusvaikutusten, arviointi.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • 2023 vuodelle suunnitellut muutokset aiheuttavat resurssipulaa sekä suuren haasteen kaikkien muidenkin muutosten lisäksi (esim. HVA-, Asiakastietolain muutokset).
      • Trans ry
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Yksilöintitunnus, josta ei voi päätellä henkilöstä mitään tietoja vaan on ainoastaan henkilön yksilöimistä varten, on kannatettava.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • 2023 vuodelle suunnitellut muutokset aiheuttavat 'kansallisen ruuhkan' kaikkien muidenkin muutosten lisäksi (esim. HVA-, Asiakastietolain muutokset).
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Järjestelmissä vaaditaan muutoksia, jotta hyväksyvät uudet yksilöintitunnukset vanhojen rinnalle.
      • Nokian kaupunki, Tietohallinto / Tietohallintopäällikkö, Jokinen Juho
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Toivottavasti kaikki (epätodennäköisetkin) tarpeet otetaan huomioon uuden suunnittelussa, koska tämän muuttaminen on suuri urakka ja vaikuttaa lähes kaikkiin tietojärjestelmiin.
      • Tötterman Magnus
        Päivitetty:
        27.1.2022
        • Luopukaa uudesta yksilöintitunnuksesta ja hyödyntäkää sähköistä asiointitunnusta sekä henkilötunnusta.
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Uusi tunnus ei tuo tähän mitään lisäarvoa.
      • Majuri Sirpa
        Päivitetty:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Muut hallituksen esitystä ja alustavaa asetusluonnosta koskevat huomiot
      • Salo Niina
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Emme tarvitse henkilötunnuksen muutosta. Pärjäämme hyvin nykyisillä henkilötunnuksilla ja niillä pystytään toteuttamaan palvelut. Jos rajapintoja halutaan rakentaa ja toimittaa tietoja eri palveluntarjoajien välillä, tulee nämä asiat nostaa ensin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda kansalaisille todelliset tarkoitusperät ennen kuin lakimuutokset tehdään. Yksilöivät tunnukset ja niiden käyttötavat ja tarkoitukset tulee laajasti selittää kansalaisille.
      • Espoon kaupunki, Tietosuojavastaava
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Olisi hyödyllistä tarkastella sähköisen asiointitunnuksen käytön laajentamista. Koska SATU on jo olemassa, uuden rinnakkaisen tunnuksen luomisen hyödyt tulisi selvittää. Nykyisen henkilötunnuksen käytölle on monessa toiminnossa perusteita, joten on myös tarpeen arvioida uuden tunnuksen hyötyjä suhteessa mittaviin kustannuksiin. Tunnusten riittävyys on jo osaltaan varmistettu, joten muiden hyötyjen on oltava riittäviä kustannuksiin suhteutettuna. Kokonaisuudessaan esityksen hyödyt esim. tunnuksen etärekisteröinnistä ovat saatavilla nykyistä henkilötunnustakin käytettäessä. On huomioitava muut kuntasektorille samaan aikaan kohdistuvat ja kustannuksia aiheuttavat uudistukset. Onko tosiasiallisesti mahdollista viedä hetu-uudistusta läpi jo ennestään kireälle vedetyillä resursseilla, etenkin kun hyödyt ovat vain marginaalisia? Toisekseen mahdollinen rinnakkaisten tunnusten käyttö hankaloittaa kuntasektorin ja kunta-valtio -välistä yhteistyötä, joten olisi suositeltavaa käyttää ainoastaan yhtä yhteistä tunnusta.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Aiemmin annetusta välimerkkiuudistuksesta ja nyt lausuttavana olevasta sukupuolisidonnaisuudesta luopumisesta aiheutuu eri toimijoille merkittäviä kustannuksia. Nämä kustannukset on otettava huomioon myös yksilöintitunnuksen käyttöönottoa harkittaessa. Lisäksi perusteltua olisi, että eri uudistuksia tehtäessä suosittaisiin pitkiä siirtymäaikoja, jotka mahdollistaisivat uudistuksiin varautumisen osana muita tietojärjestelmähankkeita ja näin jossain määrin laskisivat muutoksista aiheituvia kustannuksia.
      • Oy Apotti Ab, Onnela Heikki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossakin suuri tarve ns. keinotunnusten kansalliseen hallinnointiin. Esitys ei tuo tähän kaikilta osin helpotusta, vaikka se vähentääkin esityksessä mainituilla tavoilla tarvittavien keinotunnusten määrää. Silti jäljelle jäävät mm. matkailijat ja syystä tai toisesta tunnistamattomat henkilöt ja esityksen kohdassa 2.2.1 laajasti käsitellyt potilasturvallisuuttakin uhkaavat tilanteet jatkuvat näiden ryhmien osalta.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnusjärjestelmän uudistusta on valmisteltu jo useamman vuoden ajan samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Sote-uudistusta on yleisesti kuvattu Suomen historian suurimmaksi tietojärjestelmäuudistukseksi. Hyvinvointialueiden perustaminen koskee jokaisen Suomen kansalaisen julkisen terveydenhuollon käynti- ja potilastietohistoriaa koko elinajalta ja yli 200 000 ammattilaisen työtä. Samaan kokonaisuuteen tulevat mukaan vielä muun muassa sosiaali- ja hammashuollon sekä henkilöstö- ja taloushallinnon tiedot. Uudistuksella on moninaisia vaikutuksia myös yksityisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajiin. Esityksessä on huomioitu ehdotettujen muutosten ja uudistusten vaikutuksia etenkin terveyspalvelujen piirissä toimiviin tahoihin. Sosiaalipalvelujen osalta tarkastelua ei ole toteutettu samassa määrin. Terveyspalveluilla ja sosiaalipalveluilla on toki tiettyjä eroja, mutta ehdotuksilla on yhtä lailla vaikutuksensa sosiaalipalveluja tuottaviin toimijoihin. Kaiken kaikkiaan esityksen sisällöistä herää kysymys, onko sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta tarkasteltu valmistelun aikana riittävän monipuolisesti ja tarvittaessa yksityiskohtaisesti. Yhtä lailla herää kysymys, onko sosiaali- ja terveysalalla käynnissä oleva historiallisen suuri rakenneuudistus huomioitu riittävällä painoarvolla uudistuksia valmisteltaessa. Sote-uudistuksen osalta tietojärjestelmiin, tiedonhallintaan ja yhteentoimivuuteen liittyvät kysymykset on kuitenkin tunnistettu kenties keskeisimmäksi erilaisia riskejä sisältäväksi kokonaisuudeksi. Näitä asioita ei ole ainakaan kirjattu hallituksen esitysluonnokseen siinä määrin kuin olisi perusteltua. Tärkeää on tunnistaa myös se, että yksittäisen palveluntuottajan mahdollisuudet toteuttaa uusia sisältöjä tietojärjestelmiin riippuvat järjestelmätoimittajista. Toimialla on käynnissä niin huomattavia ICT hankkeita ja uudistuksia, että yksittäinen palveluntuottaja on täysin tietojärjestelmätoimittajan aikataulujen armoilla. Tämän tosiasian huomioiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tämän esityksen uudistuksille tulee varata riittävästi siirtymäaikaa. On myös syytä tiedostaa, että etenkin terveyspalvelualalla, niin julkisilla kuin yksityisilläkin palveluntuottajilla on ns. käyttöönottovelkaa liittyen mm. Kanta-palvelujen toiminnallisuuksiin. Erinäisistä syistä johtuen, palvelujen järjestäjät ja tuottajat eivät kykene päivittämään järjestelmiään siinä aikataulussa, kun uusia vaatimuksia valmistuu käyttöönotettavaksi. Yksin Kanta-palveluihin valmistellaan koko ajan uusia käyttöönotettavia toiminnallisuuksia. Kaikista sellaisista uudistuksista, jotka aiheuttavat palveluntuottajille selvää lisätyötä ja kustannuksia ja jotka eivät ole aivan välttämättömiä, tulee sote-alan osalta tässä tilanteessa luopua. Lopuksi todettaanko vielä se, että koronan myötä erilaiset todistustarpeet EU:n sisäisesti ja toisaalta maahantulo /-muutto esimerkiksi alueellisen kriisin johdosta ovat perusteluja helpottaa ja joustavoittaa henkilötunnusten myöntämistä.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Mikäli yksilöintitunnus tulevaisuudessa aiotaan ottaa laajasti ensisijaiseksi yksilöiväksi tunnisteeksi, niin yksilöintitunnuksesta on tehtävä väestötietojärjestelmässä henkilötunnusta vastaava henkilön tiedot yhdistävä hakutekijä. Esityksessä todetaan: "Esityksessä ehdotetaan tiettyjä laajennuksia Maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon tehtäviin väestötietojärjestelmän tietojen tallettajana ja ylläpitäjänä." Tähän liittyen Tilastokeskus toivoo, että mikäli väestötietojärjestelmän tietojen muuttamiseen annetaan mahdollisuus useamman toimijan toimesta, tulisi ehdottomasti varmistaa, että kaikki toimijat tekevät muutokset tietoihin johdonmukaisesti samalla tavalla. Jo tällä hetkellä väestötietojärjestelmän henkilöitä koskevia tietoja muutetaan useammalla eri tavalla (tietoa joko muuttamalla tai vaihtoehtoisesti poistamalla vanha tieto ja lisäämällä uusi). Useamman toimijan mallissa on vaara, että kirjauskäytännöt muuttavat nykyistä kirjavammiksi. Järjestelmässä tulee olla riittävät automaattiset tarkistukset ja laatukontrollit, ettei tietojen vaihteleva ja virheellinen tallentaminen väestötietojärjestelmään onnistu.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen merkkien lukumäärän ym. säilyessä samana järjestelmien henkilötunnuskenttien määrittelyillä merkkien lukumäärästä ja muodosta ei todennäköisesti ole vaikutuksia. Jos uusien henkilötunnusten muotoa tai validaatiosääntöjä muutettaisiin rajapinnoissa ja substanssijärjestelmissä, aiheutuisi merkittäviä kustannuksia sääntöjen uudelleen kirjoittamisesta sekä testaamisesta jatkossa sekä uusien että vanhojen tunnusten validaatiosäännöillä. Esimerkiksi ASP-lainojen osalta Valtiokonttorin antolainauksen järjestelmät tunnistavat tällä hetkellä henkilön iän henkilötunnuksen perusteella. Siirtyminen numerotunnisteen käyttöön vaatisi järjestelmämuutoksen ja linjauksen siitä kenen valvontavastuulla ikäseuranta on. Tällä hetkellä laista tämä ei ilmene suoraan, mutta nykyinen järjestelmä antaa virheilmoituksen, jos iässä ilmenee jokin virhe. Käytännössä nämä eivät ole olleet tilanteita, joissa ikäsäännöksiä ei ole noudatettu vaan esimerkiksi myöhemmin ASP-säästäjäksi liitetyn puolison ikään liittyviä seikkoja. Kahden järjestelmän keskinäinen suhde ja sidosryhmien välinen koordinointi on erittäin keskeinen kysymys. Kahden tunnuksen järjestelmässä haasteet eri organisaatioiden tietojen välityksen osalta ovat mahdollisia, mikäli vapaaehtoisuuden pohjalta osa organisaatioista ottaa käyttöön yksilöintitunnuksen ja osa toimii edelleen ainoastaan henkilötunnusten avulla. Sidosryhmien välisistä eri toimintatavoista saattaa aiheutua merkittäviä ongelmia mm. automaattiseen tiedonsiirtoon. Yksilöintitunnuksella on myös yhteys myös digitaaliseen identiteettiin ja sen pitkän aikavälin tavoitteisiin, joihin Valtiokonttori ottaa tarkemmin kantaa sitä koskevassa lausunnossaan, johon liittyvä lausuntopyyntö on tällä hetkellä vireillä.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Harmaan talouden torjunnan näkökulmasta esitysluonnoksesta puuttuu riskiperusteinen analyysi henkilötunnusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvista seurauksista ja vaikutuksista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnalle. Riskien ja uhkakuvien tunnistaminen on erittäin tärkeää järjestelmää uudistettaessa ja otettaessa käyttöön uusia teknologioita ja menettelyitä henkilön identiteetin hallinnassa. Epävakaiden olojen ja ilmaston lämpenemisen johdosta esimerkiksi ulkomaalainen työvoima lisääntyy voimakkaasti Suomessa ja tulee lisäämään myös laitonta toimintaa. Silloin, kun valmistellaan rekisteröinnin helpottamista, tulee ottaa huomioon myös se, että kontrollien muuttuminen lieventäminen tai niiden puute houkuttelee väärin toimijoita hyödyntämään Suomalaisia identiteettejä laittomassa toiminnassa. Verotuksen kohdalla identiteetin käyttöön liittyvät riskit voivat koskea esimerkiksi työntekoa, yritystoimintaa ja rahaliikennettä. Verohallinnossa on mm. havaittu, että elinkeinonharjoittajien identiteettejä on käytetty keskitetysti perusteettomien ar-vonlisäveropalautusten hakemiseen. Kysymys on järjestelmällisestä rikollisesta toiminnasta, jossa henkilötunnusta käytetään rikoksentekovälineenä. Esitysluonnoksen sivulla 49 on esitetty, että henkilötunnusjärjestelmän väärinkäytökset ovat nykyään suhteellisen harvinaisia ja pienimuotoisia. Tämä ei kuitenkaan vastaa sitä käsitystä, joka Verohallinnon harmaan talouden torjunnalla on. Yhteiskunnan digitalisoituminen on lisännyt ja tulee todennäköisesti lisäämään identiteettien väärin-käytöksiin liittyvää rikollisuutta entisestään. Ehdotuksessa ei ole arvioitu tulisiko Digi- ja väestötietoviraston toimivaltaa muut-taa rekisteröintimenettelyitä uudistettaessa. Virastolla ei ole valvontavastuuta eikä keinoja puuttua rekisteri-identiteettien väärinkäytöksiin eivätkä väärinkäytökset realisoidu sen toiminnassa. Väestötietojärjestelmän tietojen luotettavuudella ja ajantasaisuudella on huomattava merkitys hyvinvointiyhteiskunnassa. Silloin, jos riskeihin ei puututa henkilöiden rekisteröinnissä ja rekisteritietojen valvonnassa, lisääntyy valvonnallinen työmäärä muissa viranomaisissa kuten Verohallinnossa. Esimerkiksi, jos etärekisteröintimenettely toteutetaan ehdotetun mukaisena, joutuu Verohallinto lisäämään riskienhallinnan ja valvonnan resursseja puuttuakseen verotukseen kohdistuviin riskeihin, jotka liittyvät identiteettien käyttöön lainvastaisessa toiminnassa. Tämä tarkoittaa käytännössä lisäresurssitarvetta valvontaan. Sama koskee myös muita viranomaisia ja yksityistä sektoria. Ehdotetun uudistuksen yhteydessä pitäisi vähintään tehostaa rekisteröintityöhön osallistuvien viran-omaisten valvontaosaamista/ymmärrystä riskeistä ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä selvittää muita keinoja puuttua mahdolliseen väärinkäytös-tarkoitukseen jo rekisteröintivaiheessa. Esitysluonnoksen perusteluissa on arvioitu henkilötunnuksen nykyistä käyttämistä ja sitä, että sen käyttö ainoana tietona henkilön tunnistamisessa aiheuttaa riskin identiteetin väärinkäytöksille. Keinoja riskien vähentämiselle on myös tuotu esille informaatio-ohjauksen suunnitelmassa. Riskinä on edelleen, että henkilötunnus ja sen käyttö säilyy ennallaan, vaikka esimerkiksi informaatio-ohjauksen suunnitelmassa esitetään hallinnollisia keinoja tämän riskin vähentämiseksi. Verohallinto pitää tärkeänä, että henkilötunnuksen käyttämistä seurataan ja tarvittaessa otetaan käyttöön vahvempia keinoja, joilla voidaan vähentää henkilötunnuksen käyttämisellä tehtäviä rikoksia.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnusuudistus vaatii koordinointia ainakin näiden hankkeiden kanssa * Digitaalista henkilöllisyyttä koskevan lainsäädännön valmistelu https://vm.fi/hanke?tunnus=VM092:00/2021 * European Digital Identity https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/europe-fit-digital-age/european-digital-identity_en#documents Henkilötunnuksen muuttamisesta seuraisi paljon muutoksia olemassaoleviin tietojärjestelmiin. Uusien järjestelmien kohdalla olisi hyvä tuoda tietoisuuteen tarve varautua uuteen tunnisteeseen. Olemassaolevien järjestelmien kartoittaminen ja niiden yhteensopiviksi saattaminen vaatii paljon työtä. Kartoitus ja huolellinen siirtymäsuunnitelma kaikille keskeisimmille tietojärjestelmille on tarpeen. Jo keskipitkälläkin aikajänteellä tämä malli todennäköisesti aiheuttaisi luultavasti enemmänkin työtä tietojärjestelmien päivittämisessä kuin aikaisempi esitys.
      • Erikoiskaupan liitto Etu ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Välimerkkiuudistuksesta ja mahdollisesta sukupuolitiedon häivyttämisestä aiheutuu merkittäviä tietojärjestelmäkustannuksia yrityksille. Uusien välimerkkien käyttöönotolle on varattava pitkä, vuoden, tai jopa kahden siirtymäaika, jotta muutokset ovat kustannustehokkaasti toteutettavissa.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • KKV:n näkemyksen mukaan hankkeella on yhteys laajemmin digitaalisen henkilöllisyyden hankkeeseen, johon liittyen on juuri annettu hallituksen esitys, sekä oikeusministeriön valmistelemaan hankkeeseen koskien kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön muuttamista ja oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä käynnissä olevaan hankkeeseen positiivisen luottotietorekisterin perustamiseksi, jota koskien on juuri annettu hallituksen esitys eduskunnalle. KKV pitää tärkeänä, että henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevaa hanketta arvioidaan myös muiden vireillä olevien hankkeiden kannalta.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Hallituksen esityksessä mahdollistettaisiin turvapaikanhakijan rekisteröinti väestötietojärjestelmään ja henkilötunnuksen saaminen turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Jotta henkilötunnuksesta olisi käytännön hyötyä, tulisi esimerkiksi asetuksessa ottaa kantaa sähköisen henkilöllisyyden käytännön toteutukseen. Mitä palveluja turvapaikanhakija voi hyödyntää itsenäisesti ja millä tunnistetavalla / tunnistusvälineellä? Turvapaikanhakijoilta puuttuu tällä hetkellä nykyaikainen ja turvallinen tunnistusväline, joka mahdollistaisi nykyistä omatoimisemman asioinnin tai erilaisten normaalien asiointiväylien käyttämisen vastaanottopalveluina järjestettäviin terveyspalveluihin vastaanottokeskuksen ulkopuolella ja tunnistautumisen muihin yhteiskunnan normaaleihin palveluihin. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa käytössä oleva asiakaskortti ei sovellu tähän tarkoitukseen nykymuodossaan ollenkaan. Kappaleessa Henkilötunnuksen antaminen ulkomaalaiselle s. 13-15 on joitakin epätarkkuuksia oleskelulupaprosessin osalta, esimerkiksi mainitaan oleskeluluvan antamisesta työn, opiskelun tai elinkeinonharjoittamisen perusteella, mutta ei mainita luvan myöntämisestä perhesyistä. Suomen kansalaisen puolison keskimääräiseksi käsittelyajaksi mainitaan 9 kk, vaikka kyse on enimmäiskäsittelyajasta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Sote-uudistuksen kantava tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integrointi. Hallituksen esityksessä tulisi huomioida sosiaalihuolto terveydenhuollon rinnalla. Nyt esityksessä viitataan monin paikoin vain terveydenhuoltoon. Hallituksen esityksessä tulisikin käyttää kautta linjan määrittelynä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, eikä pelkästään terveydenhuoltoa. Henkilötunnusjärjestelmän vuoden 2023 alusta voimaan tulevaksi ehdotettujen lakimuutosten hyötyjen arvioidaan olevan valtaosin laadullisia. Taloudelliset säästöt jäisivät yksittäisen organisaation kohdalla useimmiten melko vähäisiksi, mutta niitä odotetaan muodostuvan, koska keinotunnusten käsittelyyn liittyvän manuaalisen selvitys- ja yhdistelytyön sekä virheiden korjaamistarpeiden vähentyminen voi olla erittäin laajaa. Näiltä osin muutosten arvioitu vaikutus jää lakiesityksessä väittämän tasolle ja kaipaa tuekseen selkeitä faktoja ja laskelmia. Valtion viranomaisille arvioidaan syntyvän lisäkustannuksia sekä kertaluontoisesti että pysyvästi. Esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastolle aiheutuisi vuonna 2022 1 670 000 euron kertakustannus ja vuodesta 2023 30 000 euron pysyvä kustannus tietojärjestelmien virheettömän toiminnan varmistamisesta. Lisäksi tarvitaan viiden henkilötyövuoden pysyvä resurssilisäys, jonka kustannus on 320 000 euroa vuodessa. Lakiesityksen pohjalta ei muodostu selkeää käsitystä sisältyvätkö kustannuksiin myös etärekisteröinnin mobiilisovelluksen toteutuksen kustannukset. Muutoskustannusten kuvausta olisi näiltä osin hyvä selkeyttää. Maahanmuuttovirastolle aiheutuisi tietojärjestelmämuutoksista yhteensä noin 500 000 euron kertakustannus ja noin 400 000 euron tilapäinen henkilöstöresurssitarve. Pysyvän työmäärän lisäyksen arvioidaan olevan noin kolme henkilötyövuotta. Kustannusten realisoitumisen ajankohta on ilmeisesti 2023, mutta selkeää ajoitusta ei ole lakiesityksessä määritelty, eikä kustannuksen euromäärää ole ilmoitettu. Näiltä osin hallituksen esitystä on tarpeen täsmentää. Verohallinnon työmäärän lisääntymisen ei arvioida aiheuttavan pysyvää lisäresurssitarvetta. Kertakustannus olisi 200 000 euroa sisältäen sekä tietojärjestelmämuutokset että henkilöstöresurssit. STTK katsoo, että koska ehdotusten vaikutus viranomaisten toimintaprosesseihin ja työmäärään on monilta osin vielä jäsentymätön, on tärkeää, että vaikutuksia seurataan ja lisäresurssitarpeeseen vastataan välittömästi. Muussa tapauksessa hallituksen esityksen tavoitteet esimerkiksi ulkomaalaisten asioinnin helpottamisesta vesittyvät. Kaikki hallituksen esityksen mahdollisesta toteuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset tulee kompensoida valtion viranomaisten toimintamenoihin täysimääräisesti. Erityisesti sukupuolineutraaliin henkilötunnukseen siirtymiseen tulisi varata pidempi siirtymäaika sen suurten kustannusten vuoksi. Voimaantuloa vuoden 2027 alusta on harkittava uudelleen. Hallituksen esityksen taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Hyötyjä on kyettävä avaamaan perusteellisemmin, jotta investoinnit ovat perusteltavissa kaikille toimijoille. Lisäksi on syytä tuoda selkeämmin esille ne uudistukset, joiden luonne on tässä hetkessä lähinnä mahdollistava. Nopeammin realisoituvia hyötyjä on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tunnistettavissa lähinnä henkilötunnuksen antamisen laajentamisessa ja nopeuttamisessa. Taloudellisten vaikutusten yhteenvetoon on tarpeen lisätä taulukko, jossa kaikki arvioidut kustannukset esitetään kootusti. Hallituksen esityksessä taloudelliset vaikutukset ilmoitetaan sirpaleisesti eri tekstikohdissa.
      • Trasek ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muunlainen juridinen sukupuolimerkintä kuin mies / nainen tulisi mahdollistaa. Matkustusasiakirjoja koskevissa kansainvälisissä säädöksissä kolmas vaihtoehto on ollut jo pitkään käytössä, ja myös Euroopan komissio suosittelee tällaista toimintamallia. Tällä hetkellä Suomeen muuttavan sukupuolimerkintä pakotetaan meillä käytössä olevaan kahden vaihtoehdon malliin, mutta maahanmuuttajan oikeus säilyttää muunlainen merkintä on tärkeä turvata. Esitettyjen lakimuutosten sanamuodot olisi syytä tarkistaa, ja vastaavasti kuin paraikaa valmisteilla olevassa translakiuudistuksen luonnoksessa viittaukset “vastakkaiseen sukupuoleen” vaihtaa viittauksiksi “toiseen sukupuoleen”. Tämä ei muuta lakiesityksen sisältöä mutta voi muutamissa tapauksissa vähentää tarvetta myöhemmille muutoksille. Väestötietojärjestelmän sukupuolenkorjausta koskeva merkintä on poistettava. Ei ole nähtävissä, että merkinnästä olisi sellaista hyötyä, jota ei voisi saavuttaa muulla henkilötietojen suojauksen säätelyllä, mutta toisaalta tällaisen selvän merkinnän olemassaolo on jo itsessään riski. Esimerkiksi paraikaa käynnissä olevan Ukrainan sodan propagandassa on käytetty sellaista sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa retoriikkaa, jonka perusteella voi perustellusti pelätä transsukupuolisuutta osoittavan rekisterimerkinnän johtavan vainotuksi tulemiseen.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Syntymäaika -tietoa ei ole mainittu nykyisen VTJ-lain 13 §:ssä. Digi- ja väestötietovirasto esittää harkittavaksi jatkovalmistelussa, tulisiko syntymäaikatieto lisätä lakiin, vastaavasti kuin on ehdotettu myös sukupuoli -tiedon osalta. Syntymäaika tosin saadaan edelleen päätellä suoraan henkilötunnuksesta senkin jälkeen, kun sukupuolen osalta päättely on lopetettava, mutta viimeistään siinä yhteydessä, jos myöhemmin siirrytään käyttämään yksinomaan uutta yksilöintitunnusta, syntymäaikatieto tarvitaan myös erillisenä tietona. Tällä sääntelyllä olisi järjestelmien kehittämistä ohjaava vaikutus siten, että järjestelmiä kehitettäessä varauduttaisiin ajoissa siihen, ettei syntymäaikaa mahdollisesti myöhemmin enää voida päätellä henkilötunnuksen kautta, ja järjestelmiä kehitettäessä niihin toteutettaisiin valmiuksia erillisen syntymäaikatiedon käsittelyyn. Henkilötunnuksesta erillinen tieto syntymäajasta voisi myös vähentää henkilötunnuksen käyttöä iän tai täysi-ikäisyyden ilmaisun ym. tarkoituksessa. Väestötietojärjestelmän ylläpidossa ulkomaalaisen henkilön tietojen korjaamiseksi tai päivittämiseksi vaaditaan nykyisin aina asiakkaan nimenomainen pyyntö. Siten muun asian yhteydessä esitettyjen hyväksyttävien todistusten perusteella ei voida suoraan tallentaa tietoja esimerkiksi henkilön siviilisäädystä (esimerkiksi avioliiton esteiden tutkinnan yhteydessä), vaikka tieto olisi muuttunut tai puuttuisi henkilön tiedoista. Erillisen tietojen korjaus- tai täydennyspyynnön puuttuessa tiedon päivittämisen ei ole katsottu olevan mahdollista. Tallennettavan tiedon toteaminen muussa hallintomenettelyssä vaatisi mahdollisesti tarkennusta VTJ-lakiin. Digi- ja väestötietovirasto on tehnyt valtiovarainministeriölle esityksen kansainvälisten rekisteröintien lainsäädännön muutostarpeista osana näiden rekisteröintien sujuvoittamissuunnittelua. Mm. VTJ-lain 19 §:ään on ko. esityksessä ehdotettu muutoksia. DVV esittää harkittavaksi, tulisiko passin tai henkilökortin numeron käsittelystä väestötietojärjestelmässä säätää esitettyä tarkemmin. Julkisuuslain 24 § 1 momentin 4 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja ovat passin ja henkilökortin numero, jotka tultaisiin tallentamaan väestötietojärjestelmään. Ehdotuksen mukaan mainitut tiedot olisi poistettava väestötietojärjestelmästä viimeistään viiden vuoden kuluttua matkustusasiakirjan voimassaolon päättymisestä. Tietoja ei pääsääntöisesti luovutettaisi väestötietojärjestelmästä, vaan ne olisi tarkoitettu lähinnä Digi- ja väestötietoviraston sisäiseen käyttöön. Passin ja henkilökortin numero rinnastuvat eräisiin tiedon luovutuksen suhteen erityisasemassa oleviin väestötietojärjestelmän tietoihin, joiden käy-töstä ja luovutuksesta on tarkemmat säännökset VTJ-lain 4. ja 5. luvuissa. Tällaisia tietoja ovat mm. väestötietojärjestelmän lokitiedot ja turvakiellot, huostaanotto- ja adoptiotiedot sekä tekninen tunnistetieto. Myös väestötietojärjestelmän tietojenluovutuksen käytännesäännöissä näiden tietojen erityisasema on otettu huomioon. Nyt väestötietojärjestelmään lisättäviksi ehdotettavien matkustusasiakirjan yksilöintitietojen luovuttamista voisi vastaavasti olla tarpeellista rajoittaa lainsäännöksellä, koska näitä tietoja ei ole tarkoitettu luovutettavan väestötietojärjestelmästä kuin erittäin rajoitetusti. Passin ja henkilökortin tietojen luovuttamisesta ehdotetaan lisättäväksi säännös VTJ-lain 4-lukuun. Lisäksi jatkovalmistelussa olisi valmisteltava säännökset siitä, mille tahoille näitä tietoja voitaisiin luovuttaa.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tämän esityksen tavoitteiksi ei ole sisällytetty henkilötunnusten riittävyyden varmistamista, koska se mainitaan ratkaistuksi jo aiemmin muuttamalla tähän liittyvää valtioneuvoston asetusta. Kuitenkaan tästä ei ole tehty päätöstä eikä asetuksen tarkkaa sanamuotoa ole tiedossa. Vasta päätöksen jälkeen tiede-tään tarkka sanamuoto ja vaadittavien muutosten tarkempi suunnittelu on mahdollista. Kuitenkin tämä on merkittävin ja eniten PSHP:ssä muutoksia ai-heuttava muutos tässä muutosten kokonaisuudessa, jotka astuvat voimaan jo 1.1.2023. Tässä lausuntopyynnössä liitteenä olevan asetusluonnoksen 2 § on hyvin ristiriitainen henkilötunnusjärjestelmän uudistamiseen sisältyvän muutoskokonai-suuden suhteen. Ensinnäkin toinen momentti on sisällöltään nykytilassa, vaikka ”aivan varmasti” siihen tulee merkittävät muutokset jo 1.1.2023 lähtien. Kolmas momentti sen sijaan on muodossa, joka koskee sukupuolineutraalia henkilötunnusta, joka astuu voimaan vasta 1.1.2027.
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Keskuskauppakamarilla ei ole muilta osin huomautettavaa.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Jos henkilötunnuksen rakennetta muutetaan, on sillä vaikutusta kaikkiin sellaisiin Tullin järjestelmiin, joissa henkilötunnusta käsitellään. Muutoksia tarvitaan käyttöliittymiin ja tietokantoihin. Tarkempi arvio ja kustannusvaikutukset voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun henkilötunnuksen muoto on täysin selvillä. Silloin voidaan järjestelmäkohtaisesti selvittää, mitä muutostöitä tarvitaan. Yksilöintitunnuksen käyttöönotto henkilötunnuksen vaihtoehtona ei vaikuttaisi tuovan Tullille etua. Tulli kannattaa kuitenkin tietosuojalakiin esitettyä uutta 29 a §, jossa kiellettäisiin yksilöintitunnuksen käyttäminen henkilöllisyyden todentamiseen.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen uudistamisen yhteydessä tulisi vahvistaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilötietojen suojaa poistamalla väestötietojärjestelmästä tieto sukupuolen juridisesta vahvistamisesta. Käytännössä esityksessä tulisi poistaa väestötietojärjestelmää ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluita koskevasta laista sen nykyisen 2. luvun, §13 15 mom. Esitetyn mukaisessa hetu-uudistuksessa on huomioitu puutteellisesti sukupuolen moninaisuuteen liittyvän tasa-arvon vahvistaminen. Esitys ei muuta sitä tosiasiaa, että juridinen sukupuoli merkitään edelleen vain binäärisesti mies- tai nainen -kategorian mukaisesti. Seta katsoo, että hetu-uudistuksen lisäksi tulisi käynnistää selvitys itsemäärittelyyn perustuvan ei-binäärisen sukupuolikategorian käyttöönottamisen tarpeesta Suomessa.
      • DNA Oyj
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ehdotettujen muutosten suunnittelu, muutostyö ja testaaminen vaativat aikaa, näin ollen muutoksiin tulee varata riittävästi siirtymäaikaa, vähintään 24 kuukautta asetuksen hyväksymisestä.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Uudistus tuo mukanaan kunnille kustannuksia järjestelmien uusimisen ja työntekijöiden uudelleenkouluttamisen myötä. Uudistuksen ajankohtana tulee huomioida myös tuleva uudistus, jossa hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muina huomioina totean seuraavaa. Matkustusasiakirjan numeroa ja voimassaoloaikaa koskeva säilytysaika: Esityksessä ehdotetaan 20 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös matkustusasiakirjan numeroa ja voimassaoloaikaa koskevien tietojen poistamisesta väestötietojärjestelmästä. Matkustusasiakirjan numeroa ja voimassaoloaikaa koskevat tiedot kerättäisiin 9 a §:ssä tarkoitetussa etärekisteröintimenettelyssä ja niiden avulla olisi mahdollista varmistaa, ettei henkilön tietoja kirjata väestötietojärjestelmään kaksinkertaisesti. Ehdotuksen mukaan mainitut tiedot olisi poistettava väestötietojärjestelmästä viimeistään viiden vuoden kuluttua matkustusasiakirjan voimassaolon päättymisestä. (esityksen s. 90) Esityksessä ei ole perusteltu sitä, mihin mainittu viiden vuoden säilytysaika perustuu. Katson, että säilytysaikaa ei ole perusteltu riittävästi. Asetuksenantovaltuus: Esitys sisältä ehdotuksen yhdestä uudesta asetuksenantovaltuudesta, minkä lisäksi useat siihen sisältyvät ehdotukset edellyttäisivät voimassa olevan VTJ-asetuksen muuttamista. Ehdotetun VTJ-lain 9 a §:n mukaan etärekisteröintimenettelyssä tapahtuvasta henkilöllisyyden varmistamisesta ja menettelyssä hyväksyttävistä matkustusasiakirjoista voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenantovaltuus olisi uusi ja sen myötä asetuksella olisi mahdollista säätää tarkemmin esimerkiksi kasvojentunnistusmenettelystä ja siinä hyödynnettävistä kasvokuvista ja videoista. Asetuksella olisi myös mahdollista tarvittaessa säätää tarkemmin etärekisteröintimenettelyssä käytettävän matkustusasiakirjan teknisistä tai luotettavuuteen liittyvistä vaatimuksista. (esityksen s. 99) Ehdotuksesta ei käy selvästi ilmi se, olisiko asetuksella tarkoitus luoda yksinomaan teknisluonteisia edellytyksiä vai olisiko sillä tarkoitus luoda henkilötietojen suojaa koskevia edellytyksiä. Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä vakiintuneessa käytännössään katsonut, että henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä on tarkasteltava perustuslain 10 §:n kannalta. Sen 1 momentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. (PeVL 14/2018 vp. s. 2). Tässä yhteydessä olisi siten arvioitava erityisesti sitä, missä määrin asetuksella voidaan luoda edellytyksiä VTJ-lain 9 a §:n mukaisesta kasvojentunnistusmenettelystä ja siinä hyödynnettävistä kasvokuvista, ja missä määrin siitä olisi säädettävä lailla. Lisäksi olisi arvioitava yleisen tietosuoja-asetuksen kansallista liikkumavaraa Sukupuolitiedon poistaminen henkilötunnuksesta edellyttäisi VTJ-lain 11 §:n muuttamisen lisäksi VTJ-asetuksen 2 §:n 3 momentin muuttamista. Voimassa olevan momentin mukaan yksilönumeron antamista varten väestötietojärjestelmään talletetaan henkilön sukupuolitiedoksi mies tai nainen. Yksilönumeroksi annetaan kolminumeroinen luku, joka on miespuolisilla pariton ja naispuolisilla parillinen. Asetuksen säännöstä tulisi lakiin ehdotetun muutoksen myötä muuttaa vastaamaan sitä, ettei henkilötunnuksesta käy enää ilmi henkilön sukupuolta. Muutoksen myötä asetuksella olisi myös tarpeen säätää erikseen sukupuolitiedon kirjaamisesta väestötietojärjestelmään. (esityksen s.99) VTJ-lain 13 §:n 1 momenttiin ehdotetaan esityksessä lisättäväksi uusi 22 ja 23 kohta, joiden mukaan väestötietojärjestelmään talletettaisiin uusina tietoryhminä henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaava tieto sekä henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin perusteella talletettavien syntymäpäivä-, sukupuoli-, nimi- ja kansalaisuustietojen lähdettä kuvaava tieto. Uusien kohtien sisällöstä voisi säätää pykälän voimassa olevan 2 momentin mukaisesti tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella olisi tarpeen säätää tarkemmin tietojen lähdettä sekä tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavien tietokenttien yksityiskohtaisesta sisällöstä ja kirjaamistavasta eri tilanteissa. (esityksen s.99) Voimassa oleva VTJ-lain 22 § sisältää erilliset asetuksenantovaltuutukset pyynnön vastaanottajan tehtävistä, tehtävää hoidettaessa noudatettavista menettelytavoista sekä pykälän perusteella talletettavista tiedoista. Pykälän sisältämät erilliset asetuksenantovaltuudet ehdotetaan koottavaksi yhteen. Samalla ehdotetaan muutettavaksi talletettavia tietoja koskeva asetuksenantovaltuus velvoittavasta mahdollistavaksi säännökseksi sekä sisällyttämällä pyynnön vastaanottajan tehtäviä koskeva asetuksenantovaltuus osaksi tehtäviä hoidettaessa noudatettavia menettelytapoja koskevaan asetuksenantovaltuutukseen. Koska nykyisen 22 §:n sääntely ehdotetaan eriytettäväksi erilliseksi maahanmuuttohallinnon tehtäviä säänteleväksi 22 §:ksi ja Verohallinnon tehtäviä säänteleväksi 22 a §:ksi, toteutettaisiin myös 22 a §:n vastaavat asetuksenantovaltuudet kuin edellä on kuvattu tehtäväksi 22 §:ään. Asetuksella olisi mahdollista säätää tietotasoisesti talletettavista, muutettavista ja lisättävistä tiedoista sekä ulkomaalaisen tietoja väestötietojärjestelmään varten vastaanotettaessa ja tietoja talletettaessa noudatettavista menettelytavoista. (esityksen s. 99 Katson, ettei edellä mainituista VTJ-lain 11 §:n ja 2 §:n 3 momentin, VTJ-lain 13 §:n 1 momentin 22 ja 23 kohdan, ja VTJ-lain 22 §:n mukaisista henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista voida säätää lailla. Perustuslakivaliokunta on käytännössään pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa (PeVL 14/2018 vp. s 3) Edellä mainituissa säännöksissä säädettäisiin siitä, mitä tietoja väestötietojärjestelmään kirjataan. Tämä olisi nähdäkseni ristiriidassa perustuslakivaliokunnan näkemyksen kanssa.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Asetusluonnos on selkeä ja kannatettava
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän (SDG) perustamisesta annettu EU-asetus 1724/2018 velvoittaa mahdollistamaan sähköisiä asiointipalveluja myös rajat ylittävästi. Palvelut tulee olla käytössä vuoden 2023 loppuun mennessä. Asetus velvoittaa tarjoamaan EU-alueella rajat ylittävästi mm. mahdollisuuden hakea sähköisesti (OmaKelassa) opintotukea korkeakoulu-opintoihin. Ideaalitilanne olisi, että opiskelijalla on suomalainen henkilötunnus, kun hän saa opiskelupaikan suomalaisesta korkeakoulusta. Kun opiskelija hakee OmaKelassa opintotukea suomalaisella henkilötunnuksella, samalla henkilötunnuksella vastaanotettu opiskelu-paikka saadaan Opetushallituksen Opintopolku-palvelusta sähköisen hakemuksen ”pohjatiedoksi” eikä opiskelijan tarvitse liittää hakemukseen erillistä todistusta opiskelupaikasta. Mikäli mahdollisuus tallettaa ulkomaalaisen henkilön tiedot väestötietojärjestelmään etärekisteröintimenettelyllä tai ulkoisen palveluntarjoajan oleskelulupa-asiassa tekemän henkilöllisyydestä varmistumisen perusteella tarkoittaisi sitä, että henkilö saisi samalla myös henkilötunnuksen, ehdotettu mahdollisuus olisi Kelan näkemyksen mukaan yksi keino varmistaa, että SDG-asetuksen asettamat velvoitteet voidaan toteuttaa. Esityksellä laajennettaisiin Maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon tehtäviä väestörekisterimerkintöjen ylläpidon osalta myös henkilötietojen sekä niihin liitettäväksi ehdotettavien henkilön tunnistamisen tai yksilöinnin tapaa kuvaavien tietojen korjaamiseen, muuttamiseen ja lisäämiseen. Ulkopuolelle rajattaisiin kuitenkin sellaiset henkilötiedot, jotka vaikuttavat henkilötunnuksen muodostumiseen. Esityksen mukaan Maahanmuuttovirasto ja Verohallinto eivät kuitenkaan toimisi rekisterinpitäjinä tallentamiensa tai muuttamiensa tietojen osalta, vaan rekisterinpitäjänä toimisivat Digi- ja väestötietovirasto sekä Ahvenanmaan valtionvirasto, jotka vastaisivat tietojen oikeellisuudesta. Rekisterinpitäjyys sekä Maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon rooli suhteessa yleiseen tietosuoja-asetukseen ja eri toimijoiden väliset tietosuojaan liittyvät vastuut, kuten vastuu rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisen osalta, jäävät esityksessä jonkin verran epäselväksi. Esityksessä todetaan, että valtiovarainministeriössä on samanaikaisesti vireillä digitaalisen henkilöllisyyden kehittäminen valtion takaamana ydinidentiteettinä. Tulisiko valtion takaama ydinidentiteetti muodostumaan edellä mainittujen toimijoiden suorittamien rekisterimerkintöjen pohjalta, myös Maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon ja olisiko Digi- väestötietovirasto kuitenkin varsinainen ydinidentiteetin takaaja? Esityksen mukaan digitaalisen henkilöllisyystodistuksen saaminen olisi mahdollista myös etärekisteröinnin perusteella. Tämä tarkoittanee, että etärekisteröidyllä henkilöllä olisi mahdollisuus saada EU-tasollakin suunnitteilla olevaan digilompakkoonsa dokumentteja, kuten esim. Kelan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti, jos kortin sisällyttämiseen lompakkoon päädytään ja kortti Kelan harkinnassa voidaan katsoa myönnettäväksi myös etärekisteröidylle henkilölle. Esityksessä mainitaan sivulla 80 "Asetuksen tarkoituksena on mahdollistaa kansallisten vahvan tunnistamisen sähköisten välineiden käyttö muiden jäsenvaltioiden sähköisissä palveluissa. Tunnistamistapahtuman yhteydessä vahvasti tunnistautuneesta henkilöstä välitetään kansallisten solmupisteiden kautta toisen jäsenvaltion palveluun henkilötiedot, joista pakollisia ovat syntymäaika, etu- ja sukunimet sekä henkilön yksilöivä eIDAS-tunnus. Tämä koostuu jäsenmaan yksilöimästä osasta, jossa henkilön yksilöintitietoihin lisätään tieto lähettävän maan tunnistusvälineestä ja -palvelusta. Suomessa henkilötunnusta käytetään yksilöivänä tunnisteena tähän tarkoitukseen." Esityksestä saa käsityksen, että Suomen henkilötunnusta voisi käyttää eIDAS-tunnuksena rajat ylittävästi ulkomaisissa asiointipalveluissa jo nyt, mutta Kelan käsityksen mukaan tämä ei ole vielä mahdollista. Aiheuttavatko kansallinen digitaalisen identiteetin hanke tai EU-tason aloitteet yksilöintitunnuksesta ja digitaalisesta identiteetistä uusia muutospaineita tässä esitettyyn lainsäädäntöön?
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • PRH:lla ei tässä vaiheessa ole mahdollisuutta esittää laskelmia sukupuolineutraalin tunnuksen tai uuden yksilöintitunnuksen käyttöönotosta aiheutuvia tietojärjestelmäkustannuksia. Selvää kuitenkin on, että muutokset järjestelmiin olisivat huomattavan kalliita ja työläitä toteuttaa, koska tunnuksen käsittelysäännöt pitäisi mukauttaa hyvin monessa eri järjestelmässä. Pelkästään yritys- ja yhteisötietojärjestelmän osalta hyvin alustava arvio on 3 miljoonaa euroa.
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kommentit VTJ-asetusluonnokseen: VTJ-asetusluonnos 2 § Henkilötunnuksen määräytyminen: Samaa asetusta on säädetty muutettavan jo nk. välimerkkimuutoksen johdosta 1.1.2023 alkaen. Välimerkkimuutos muokkaa 2 momenttia, joka kuitenkin esiintyy tässä asetusluonnoksessa välimerkkimuutosta edeltävässä asussaan. Tällöin asetuksen voimaantulo 1.1.2027 tässä muodossa peruuttaisi välimerkkimuutoksen tekemät muokkaukset ja sallisi jälleen 2027 alkaen välimerkeiksi vain merkit +, -, A. Asetusmuutoksessa tulisi huomioida, ettei tällaista päällekkäisyyttä synny. VTJ-asetusluonnos 2 a § Yksilöintitunnuksen määräytyminen: Asetusluonnos puhuu heksadesimaaliluvusta silloin kun tarkoitetaan heksadesimaalimerkkiä. Luvun esityksessä heksadesimaalijärjestelmässä saattaa olla mielivaltaisen monta merkkiä, jolloin yhdeksän heksadesimaalilukua + välimerkki eivät välttämättä tule esitetyksi kymmenellä merkillä. Kieliasua olisi syytä täsmentää tekemällä selväksi, että kyseessä yhdeksän heksadesimaalimerkkiä, ei lukua. (Tai vaihtoehtoisesti yksi 9 heksadesimaalimerkillä esitettävissä oleva luku, jonka esityksen välissä välimerkki). Samassa kappaleessa on kuvattu tarkistusmerkin muodostamissääntö. Ehdotuksessa esiintyy ilmaisu desimaalilukusarja ja tulisikin täsmentää mitä sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä. Yksilöintitunnuksen merkkejä ei voida valita satunnaisesti, koska täysin satunnaisesti valitsemalla saattaisi kahdelle tai useammalle henkilölle osua sama tunnus. Tunnuksen pitää olla yksilöivä – mikä on myös eksplisiittisesti mainittu varsinaisen VTJ-lain puolella – jolloin täysi satunnaisuus ei tule kyseeseen. Viittaus satunnaisuuteen tulisi poistaa ehdotuksesta. Jotta jakolasku voidaan suorittaa, ei lukua tarvitse muuntaa esitystavasta toiseen. Olennaista on, että tiedetään sekä jaettavasta että jakajasta, missä järjestelmässä ne on esitetty. Tekstiä voisi sujuvoittaa esim. tyyliin ”jaetaan tunnuksen heksadesimaalimerkkien 16-järjestelmässä esittämä luku desimaaliluvulla 31”. Henkilötunnuksen kohdalla tunnusosan ainoat kirjaimet ovat voineet esiintyä joko välimerkkinä tai tarkistusmerkkinä. Nämä on erikseen lueteltu asetuksessa, ja annettu siinä isoina kirjaimina. Ehdotetun rakenteisessa HYT:issa kirjaimia A-F voi esiintyä heksadesimaalimerkkeinä, mutta niiden kirjasinkoosta ei luonnoksessa säädetä erikseen mitään. Tällöin voidaan argumentoida, että myös pienillä kirjaimilla a-f kirjoitettu tunnus olisi yhtä lailla asetuksen mukainen. Ei kuitenkaan liene mieltä luoda monikäsitteisyyttä yksilöiväksi tarkoitetun tunnuksen kirjoitusasun suhteen. Asetuksessa tulisi tehdä selväksi, että heksadesimaalimerkeillä tarkoitetaan merkkejä (0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, A, B, C, D, E, F).
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon toimivaltasäännösten muutoksia koskevat huomiot (22 ja 22 a §) Esityksessä ehdotetaan, että Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston tehtäviä ulkomaan kansalaista koskevien tietojen rekisteröinnissä väestötietojärjestelmään laajennettaisiin siten, että ne voisivat jatkossa myös muuttaa ja lisätä väestötietojärjestelmään aiemmin rekisteröidyn ulkomaan kansalaisen tietoja. Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston tehtäviin ehdotetuilla säännösmuutoksilla pyrittäisiin varmistamaan väestötietojärjestelmän tietojen ajantasaisuus ja sujuva ylläpito. Tavoitteena on, ettei henkilön tarvitsisi itse asioida useiden viranomaisten kanssa, vaan väestötietojärjestelmän tietojen ylläpito voitaisiin mahdollisimman usein hoitaa muun viranomaisasioinnin yhteydessä. Maahanmuuttoviraston tai Verohallinnon kanssa asioiva ulkomaalainen saisi samalla henkilötunnuksen aiemmin. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että esitys on kannatettava, sillä se sujuvoittaisi ulkomaalaisen maahanmuuttoprosessia.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maanmittauslaitoksella ei ole muita huomioita hallituksen esityksestä ja alustavasta asetusluonnoksesta.
      • Teknologiateollisuus ry, Poikola Antti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuspohjainen tunnistautuminen esimerkiksi verkko-ostoksissa ja luotonannossa pitää yksiselitteisesti kieltää. Tämä tulisi lisätä hallituksen esitykseen.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa osiossa tietoliikennealalle arvioitu 1,7 miljoonan euron kustannus on alimitoitettu. Aiemmin FiCom arvioi henkilötunnuksen uudistamista pohtineen työryhmän loppuraportista antamassaan lausunnossa, että kokonaisuudistus olisi tullut maksamaan telealalle kertakustannuksena useita kymmeniä miljoonia euroja, minkä lisäksi uudistetun järjestelmän ylläpito maksaa yrityksestä riippuen vuositasolla jopa useita miljoonia euroja. Nyt ehdotettavien muutosten aiheuttamat kustannukset eivät nouse näin mittaviksi, mutta jo tarpeellisiksi nähdyt muutokset nykyisen henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuuden poistamiseksi ja riittävyyden takaamiseksi edellyttävät järjestelmämuutoksia ja aiheuttavat siten kustannuksia. Asiakastyön toimintatapojen muutoksiin varautumiseen, niiden testaamiseen sekä toiminnan sujuvoittamiseen tulee varata riittävästi aikaa. FiComin jäsenten toiminta perustuu asiakkaan luottamukseen, ja asiakaspalvelun tulee toimia häiriöttä. Uudistusten arvioinnissa tulee huomioida myös julkishallinnon organisaatioille aiheutuvat kustannukset. Valtionhallinnon kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 8,3 miljoonaa euroa. Tämäkin vaikuttaa alimitoitetulta, sillä aiemmassa vaikutustenarvioinnin loppuraportissa julkishallinnon organisaatioille arvioitiin aiheutuvan uudistuksesta 27–280 miljoonan euron kustannukset. Julkista digitalisaatiota voi edistää ja koronakriisin esille tuomaa digitaalista korjausvelkaa maksaa paljon tuloksekkaammin muilla, kustannustehokkaammilla toimilla kuin uusimuotoisen yksilöintitunnuksen luomisella. Ratkaisujen löytäminen sähköisen tunnistamisen haasteisiin ei ole kiinni teknisistä asioista eikä lainsäädännöstäkään, vaan kysymys on puhtaasti poliittinen. Toimivat ja laadukkaat vahvan sähköisen tunnistamisen ratkaisut mahdollistavat henkilöllisyyden varmistamisen myös palvelutilanteissa ilman henkilötunnuksen käyttöä.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötietoja käsitellessä henkilötunnus on usein tärkeimpiä perustietoja, jolloin siihen liittyvillä muutoksilla tulee olemaan laajamittaiset vaikutukset tietojärjestelmiin ja tietojen käsittelyyn.
      • Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Vaikka yhdistys periaatteessa kannattaa hallituksen esitystä ja alustavaa asetusluonnosta, se tuo esiin huolensa tiedonhallinnan henkilöstön kuormittumisesta uudistusta toteutettaessa. Riittävät henkilöstömäärät onkin turvattava tarvittaessa lisätyövoimalla. Uudistus vaatii merkittäviä henkilö- ja muita resursseja, mikä asettaa erityisesti muut kuin valtionhallinnon erityiseen haasteeseen. Tietopyynnöt tulevat vaatimaan aiempaa enemmän selvittelyä, mikä voi johtaa lakisääteisten määräaikojen ylittymiseen monin paikoin. Digitaalisena tieto siirtyy järjestelmissä varsin nopeasti silloin, kun järjestelmä on integroitu VTJ:ään. Useat tietojärjestelmät eivät kuitenkaan keskustele VTJ:n ja muiden järjestelmien kanssa. Tällöin muutostieto päivittyy hitaasti tai ei lainkaan tietojärjestelmään tai paperiseen arkistoaineistoon. Tiedon laatu voi tällöin kärsiä ja viranomaistehtävät kansalaisen asioinnista puhumattakaan vaikeutuvat. Pahimmillaan uudistus voi johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Uudistuksen toteuttamisen aikajana on pitkä, koska uusia ja vanhoja tunnuksia tultaisiin käyttämään rinnakkain jopa sata vuotta. Kaikkia rinnakkaisjärjestelmien vaikutuksia ei kyetä vielä hahmottamaan.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ensimmäiseksi nykyinen ehdotus esittää, että sukupuolitiedoksi kirjattaisiin edelleen väestötietojärjestelmään joko nainen tai mies (VTJ-asetuksen 5 a §). Ehdotettu sääntely jatkaisi binäärisen sukupuolikäsityksen vahvistamista lainsäädännössä. Amnestyn mukaan tällainen käytäntö ei vastaa ajantasaista ihmisoikeusnormistoa ja päätyy altistamaan erityisesti muunsukupuoliset ihmiset sukupuoli-identiteettiin perustuvalle syrjinnälle. YK:n SOGI-asiantuntija ja Yogyakartan periaatteet korostavat, että valtioiden tulee tunnustaa ei-binääristen henkilöiden identiteetit ja mahdollistaa useampia sukupuolimerkintöjä kuin ”mies” ja ”nainen” niin kauan kuin sukupuolitieto rekisteröidään väestötietoihin . HLBTIQ-strategiassa 2020–2025 Euroopan komissio korostaa tarvetta transihmisten, muunsukupuolisten ja intersukupuolisten sisällyttämistä asiakirjoihin, sovelluksiin, tutkimuksiin ja prosesseihin . Myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on kehottanut valtioita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän mahdollistamista . Amnestyn näkemyksen mukaan myös sukupuolikategorioiden binääristä rajaamista ja siihen liittyviä vaikutuksia tulisi jatkovalmistelussa arvioida kattavammin syrjimättömyyden näkökulmista. Sukupuoli-identiteetin tunnustamista koskevien ihmisoikeuksien turvaamiseksi Amnesty kehottaa pikaisiin toimiin kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönoton selvittämiseksi ja valmistelemiseksi itsemääräämisoikeuteen perustuen. Toiseksi huomioimme ehdotuksessa esitettävän, että sukupuolen vahvistamista koskeva tieto säilytettäisiin väestötietojärjestelmässä (VTJ-lain 13 §:n 1 momentin 15 kohta ja 40 §). Transjärjestöt ovat kuvanneet tällaista vuonna 2009 voimaan tulleen VTJ-lain perusteella luotua käytäntöä niin sanotuksi ’transrekisteriksi’, sillä se luo väestötietojärjestelmään pysyvän tiedon sukupuoltaan vahvistaneista henkilöistä . Nykyisessä ehdotuksessa ei Amnestyn mukaan tarkastella riittävästi tähän liittyviä kysymyksiä henkilön yksityisyyden suojan ja mahdollisten väärinkäytösten näkökulmista. Sukupuolen vahvistamista koskeva tieto on erittäin arkaluontoista, ja sitä tulisi EU:n tietosuoja-asetuksen nojalla säilyttää ainoastaan vahvistamista koskevaa hallintomenettelyä varten . Pysyvästi säilytettävä rekisteri voi muodostaa uhan henkilöiden turvallisuudelle, mikäli se päätyy tarkoittamattomille tahoille tai juridisesti päteville toimijoille, joilla olisi negatiivisia tarkoitusperiä transihmisiä kohtaan. Tasa-arvovaltuutettu on jo vuonna 2012 tarkastellut kysymystä selvityksessään ja todennut väestötietojärjestelmään talletettavan tiedon sukupuolen vahvistamisesta herättäneen huolta transsukupuolisten keskuudessa. Selvityksessä todetaan viranomaisten pääsyn tietoon olevan rajattua, ja että se saadaan esiin vain järjestelmästä erikseen hakemalla. Tieto näyttäisi viranomaisten mukaan pääsääntöisesti toimivan lain tavoitteiden mukaisesti transihmisten turvaksi, mutta säännöksen toimivuutta olisi selvityksen mukaan seurattava ja korjattava mahdolliset puutteet välittömästi. Julkisuudessa on hiljattain uutisoitu transyhteisön tiedossa olevan useita tapauksia, joissa väestötietojärjestelmästä on annettu henkilön transtaustan paljastavia tietoja kevein perustein . Amnesty kehottaa varmistamaan jatkovalmistelussa Amnestyn The State Decides Who I Am -raportin suositusten ja Yogyakartan periaatteiden mukaisesti, että kaikki sukupuolimerkinnän tai nimen muuttamista koskeva tieto tulisi olla salassa pidettävää, ja että sen ei tulisi olla saavutettavissa kolmansille osapuolille ilman asianomaisen henkilön etukäteen antamaa, vapaata ja tietoon perustuvaa suostumusta, ellei oikeus näin erikseen määrää . Yhtenä suositusten toteuttamisen vaihtoehtona on arvioitava Oikeus olla -kansalaisaloitteen ja transjärjestöjen ehdotuksia olla tallettamatta tällaista tietoa väestötietojärjestelmään pysyvästi . Kolmanneksi ehdotuksen nykytilan arvioinnissa ja vaikutusarvioinneissa pohditaan henkilötunnuksen muuttamisen merkitystä uusien todistusten hankkimiselle. Tällä hetkellä sukupuolen juridiseen vahvistamiseen liittyvä sääntely Suomessa ei esimerkiksi Islannin ja Maltan tapaan turvaa eksplisiittisesti oikeutta saada oikeilla henkilötiedoilla korjattuja todistuksia sukupuolen vahvistamisen jälkeen, vaan käytäntö perustuu viranomaisten ohjeistuksille . Suosituksista huolimatta järjestöt ovat kertoneet transihmisten kohtaavan yhä hankaluuksia korjattujen todistusten saamisessa . Jatkovalmistelussa olisi syytä tarkastella todistusten saamiseen liittyviä kysymyksiä nykyistä laajemmin ja niin, että sukupuoltaan vahvistavan henkilön oikeus saada uutta nimeään ja sukupuoltaan vastaavat todistukset turvataan eksplisiittisesti. Tähän kehottavat niin Amnestyn The State Decides Who I Am -raportti, Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus 2010(5) kuin Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma 2048 . Henkilön itse määrittelemä sukupuoli-identiteetti on keskeinen osa identiteettiä. Suomen on turvattava sen virallinen vahvistaminen osana kansainvälisten ihmisoikeussopimusten turvaamia oikeuksia lain edessä tunnustetuksi tulemisesta, yksityiselämän suojasta ja koskemattomuudesta.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Yksilöintiin käytettävien tunnisteiden tulisi lähtökohtaisesti olla muuttumattomia. Niiden käyttö esim. tunnistautumiseen, tilaamiseen, lainan nostoon tai palvelujen vireillepanoon ei pitäisi olla mahdollista. Kyseessä ei pitäisi olla salassa pidettävä tieto, jonka paljastuminen aiheuttaa haittaa. Henkilötunnuksen muuttaminen mahdollisten väärinkäyttömahdollisuuksien vuoksi ei tulisi olla ensisijainen keino tunnisteiden väärinkäyttöön liittyneiden ongelmien korjaamisessa. Jo olemassa olevia tunnistautumisratkaisuja tulee hyödyntää systemaattisemmin ja yksilöintitunnusten väärinkäytön mahdollistavat palvelut tulee muuttaa riittäviä tunnistautumisratkaisuja edellyttäviksi. Vahingon vähentämisen tulisi perustua ensisijaisesti siihen, että palveluissa, joissa henkilöllisyyttä ei ole todennettu riittävällä tasolla, tehdyt sitoumukset ovat nykyisen käytännön mukaisesti väärinkäytöstapauksissa kiistettävissä ja vastuu on palvelun tarjoajalla.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuulla laboratoriopalveluita on sote-uudistuksen toteutuessa mahdollista organisoida usealla eri tavalla. Palveluita voi tuottaa hyvinvointialue omana toimintanaan, yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa, muodostamalla hyvinvointiyhtymä taikka hankkimalla palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Jotta palvelun tuottaminen julkiselle terveydenhuollolle olisi laboratorio-organisaatiolle mahdollista, Laboratorio-organisaatioiden tulee organisointitavasta riippumatta päästä sähköisesti kiinni kansalliseen henkilörekisteriin, jolloin sukupuolitiedon voi tarkistaa rajapinnalla.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ei muita huomioita.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Ehdotuksen mukaan henkilötunnuksen rakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että välimerkki yhdistettäisiin osaksi yksilönumeroa ja se olisi muutoksen jälkeen yksilöivänä tietona merkitsevä ja että henkilötunnus olisi muutoksen jälkeen yksilöivä ja ainutkertainen vain kokonaisena merkkijonona eli välimerkki huomioon ottaen. Tämä yksinään tarkoittaisi uudistuksen muusta toteutustavasta riippumatta kuitenkin joka tapauksessa sitä, että kaikkiin henkilötunnusta tarkistaviin järjestelmiin täytyy tehdä muutoksia, joista kunnille aiheutuu mahdollisesti isojakin kustannuksia.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötunnuksen merkitystä finanssialan yritysten palveluissa on käsitelty esityksessä useaan otteeseen: s. 21 on todettu: ”käytännössä esimerkiksi pankkitilin avaaminen tai tiettyjen vakuutusten saaminen voi tosiasiallisesti osoittautua ilman henkilötunnusta mahdottomaksi.” s. 22: “Henkilötunnuksen puute voi vaikeuttaa mm. pankkitilin avaamista… Myöskään pankkitunnusten ja niiden kautta vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen vaadittavan välineen saaminen ei onnistu ilman henkilötunnusta.” s 38: “Vastaavia haasteita aiheutuu myös yleisessä edunvalvonnassa, jossa henkilötunnuksen puute voi estää esimerkiksi pankkitilin avaamisen asiakkaalle.” s. 39:” Aikaisemmassa vaiheessa saatava henkilötunnus mahdollistaisi vahvan sähköisen tunnistamisvälineen saamisen ja voisi helpottaa ja nopeuttaa muun muassa pankkitilin avaamista,” On huomattava, että useinkin ongelma ei ole henkilötunnuksen, vaan sen osoittamisen puute. Pankkitili sekä pelkästään pankkiasiointiin kelpaavat pankkitunnukset voidaan myöntää ja myönnetäänkin myös ilman henkilötunnusta. Usein isoin ongelma pankin näkökulmasta on se, ettei suomalaisen hetun ja pankissa esitettävän ulkomaisen henkilöllisyystodistuksen välillä ole mitään yhteyttä niin, että ne voitaisiin yhdistää samaan henkilöön. Pankkiasioinnin kannalta siis tärkeää olisi, että henkilötunnuksen saaneelle henkilölle myös myönnetään pikaisesti suomalainen henkilöllisyystodistus (ulkomaalaisen henkilökortti). Pelkän henkilötunnuksen myöntäminen ilman mahdollisuutta sen luotettavaan osoittamiseen ei siis auta.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Esityksessä korostetaan toimenpiteiden mahdollistavan jatkotoimia, joista ei liene poliittista yksimielisyyttä. Pitäisimme kuitenkin tärkeänä jo tässä vaiheessa saada skenaariot, miten kehitys sitten voisi jatkua. Skenaarioita tarvittaisiin, jotta sosiaali- ja terveydenhuollolle olisi mahdollista tehdä henkilötunnisteiden hallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Arkkitehtuuri puolestaan edistäisi ymmärrystä, mitä väestötietojärjestelmäpalveluilta ei ole odotettavissa ja mitkä palvelut pitäisi toteuttaa soten sisällä. Ilman käsitystä jatkoaskeleista nyt esitetty uudistus vaikuttaa ylimitoitetulta todellisiin kustannuksiinsa nähden. Ulkomaalaisten etärekisteröinnin mahdollistaminen ei vaatine näin mittavaa muutosta. Uusi välimerkki, uudet henkilötunnisteen oikeellisuuden tarkistussäännöt ja erikseen ylläpidettävät uudet kentät syntymäajalle, sukupuolelle ja uudelle yksilöintitunnisteelle aiheuttavat muutostarpeita kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin. Vaikka yhden järjestelmän muutokset ovat vähäisiä, kokonaismuutoksen kustannukset esim. per hyvinvointialue kymmenine asiakastietojärjestelmiensä tulisi arvioida ja huomioida valtion hyvinvointialueiden rahoituksessa.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Yliopistojen käytäntö on nykyään, että henkilötunnuksen vaihtuessa (riippumatta vaihtumisen perusteesta) henkilölle annetaan uusi, uudella henkilötunnuksella varustettu tutkintotodistus. Sukupuolen korjaamiseen liittyvän vaihtamisen osalta opetus- ja kulttuuriministeriö sekä tasa-arvovaltuutettu ovat antaneet oppilaitoksille yhteisen suosituksen OKM/8/591/2013, annettu 27.8.2013. On haastavaa, että uuden todistuksen antamisen käytäntö ei perustu oikeuttavaan tai velvoittavaan säännökseen vaan ainoastaan viranomaisohjaukseen, jota lisäksi on annettu vain yhden vaihtumisperusteen osalta. Henkilötunnuksen vaihtumisen aikaansaamista velvoitteista viranomaisille ja muille henkilötunnuksia toiminnassaan käsitteleville kuten työnantajille olisi syytä säätää laissa. Esitys liittyy useisiin muihin lausuntokierroksella oleviin esityksiin ja selvityksiin, esim. VN/18505/2021 (Hallituksen esitys eduskunnalle digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi) ja VN/1070/2021 (Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta). On varsin haastavaa muodostaa kokonaiskuvaa esitetyistä säännösmuutoksista; olisi toivottavaa, että esityksissä selkeästi kuvattaisiin niiden liittymäkohdat ja yhteydet.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste ja kansallinen liikkumavara Tietosuoja-asetus on EU:n jäsenvaltioissa suoraan sovellettava säädös. Asetusta tarkentava kansallinen lainsäädäntö on mahdollista vain silloin, kun tietosuoja-asetus jättää jäsenvaltioille nimenomaisesti kansallista sääntelyliikkumavaraa. Kansallinen liikkumavara ei eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta velvoita jäsenvaltioita säätämään tietosuoja-asetusta täydentävää tai täsmentävää kansallista lainsäädäntöä, vaan asiasta päättäminen on jätetty kansallisen lainsäätäjän harkintaan. Perustuslakivaliokunta on ottanut kansallisen liikkumavaran käyttöön nimenomaisesti kantaa ja on todennut, että henkilötietojen suoja tulee jatkossa turvata ensisijaisesti tietosuoja-asetuksen ja säädettävän kansallisen yleislainsäädännön nojalla, ja että erityislainsäädännön säätämiseen tulee jatkossa suhtautua pidättyvästi (ks. PeVL 14/2018 vp, s. 4—5 ja PeVL 26/2018 vp, s. 2—3). Valiokunta on todennut, että tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely mahdollistaa myös viranomaistoiminnan sääntelyn osalta aikaisempaa sääntelymallia huomattavasti yleisemmän, henkilötietojen suojaa ja käsittelyn perusteita sääntelevän lakitasoisen sääntelyn (ks. PeVL 14/2018, s. 4). Peruskuntavaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaisesti hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4). Lainsäätäjän on osoitettava, mihin tietosuoja-asetuksen artiklaan henkilötietojen käsittelyä koskevat erityissäännökset perustuvat. Kansallinen liikkumavara pohjautuu keskeisiltä osin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin, eli tilanteisiin, joissa henkilötietojen käsittely perustuu rekisterinpitäjän lakisääteiseen tehtävään (c alakohta) tai jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi (e alakohta). Silloin kun henkilötietojen käsittely perustuu 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin, jäsenvaltiot voivat käyttää 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua sääntelyliikkumavaraa ja antaa asetusta täsmentävää sääntelyä. Kansallinen sääntely voi koskea muun muassa käsittelyn lainmukaisuutta koskevia edellytyksiä, käsiteltävien tietojen tyyppiä, tietojen luovutusta, käyttötarkoitussidonnaisuutta ja käsittelytoimia koskevia säännöksiä. Tällaisen erityissääntelyn on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden. Ottaen huomioon tietosuoja-asetuksen suoran sovellettavuuden sekä perustuslakivaliokunnan lailla säätämistä koskeva viimeaikainen tulkintakäytäntö (ks. erityisesti PeVL 14/2018 vp) erityissääntely tulisi rajoittaa vain välttämättömimpään. Väestötietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö on säädetty ennen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa, eikä sen sääntelytapaa ja sääntelyn yksityiskohtaisuutta ole kattavasti arvioitu tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen. Kuten esitysluonnoksen säätämis-järjestysperusteluissa tuodaan esiin, väestötietojärjestelmä on kuitenkin yhteiskunnan perusrekisteri, jonka sisältämiä tietoja hyödynnetään erittäin laajasti yhteiskunnan toiminnoissa, ja johon voidaan siten katsoa liittyvän erityisen suuria henkilötietojen suojaan liittyviä riskejä. Näin ollen täsmällinen ja kattava erityissääntely on edelleen arvioitu tarpeelliseksi. Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että kansallisen erityissääntelyn tarvetta arvioidaan asianmukaisesti tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen. Esitysluonnoksessa on varsin hyvin tehty selkoa siitä, miksi väestötietojärjestelmää koskeva täsmällinen ja kattava erityislainsäädäntö on tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen edelleen tarpeellista ja kiinnitetty huomioita siihen, että ehdotettava henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely olisi välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Esitysluonnoksessa todetaan, että VTJ-laissa tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta (rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite), joka mahdollistaa erityissäännösten antamisen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti tietosuoja-asetuksen sääntöjen mukauttamiseksi. Esitysluonnoksessa tuodaan esimerkkinä esiin, että 6 artiklan 3 kohdan nojalla annettavia erityissäännöksiä voivat olla esimerkiksi säännökset rekisteröitävistä henkilötiedoista ja henkilötietojen luovuttamisesta. Oikeusministeriö toteaa, että vaikka esitysluonnoksessa on tehty selkoa käsittelyn oikeusperusteesta ja että kyseisen oikeusperusteen osalta jäsenvaltioilla on sääntelyliikkumavaraa, sekä rekisterinpitäjien oikeusperusteesta että liikkumavaran käytöstä tulisi tehdä perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö (PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4) huomioiden tarkempaa selkoa. Oikeusperusteen osalta esitysluonnoksessa tulisi tuoda esiin, mihin kunkin viranomaisen oikeus käsitellä henkilötietoja perustuu. Väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjien eli Digi- ja väestötietoviraston sekä Ahvenanmaan valtioviraston ohella esitysluonnoksesta tulisi käydä ilmi myös muiden toimijoiden, kuten Maahanmuuttoviraston ja Veroviraston toimivalta ja tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan tarkoittama oikeusperuste. Kansallisen liikkumavaran osalta esitysluonnoksessa ei tehdä säännöskohtaisesti selkoa, missä määrin ehdotettavalla sääntelyllä käytettäisiin tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan sääntelyliikkumavaraa ja täsmennettäisiin tietosuoja-asetuksen sääntelyä henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä. Liikkumavaran käyttöä olisi hyvä kuvata ainakin siltä osin kuin ehdotetaan uutta erityissääntelyä sekä muutossäännösten osalta siltä osin kuin sääntelyliikkumavaran käytöstä ei ole aiemmissa säädöshankkeissa tehty selkoa. Esitysluonnosta tulee näiltä osin täydentää. Teknisenä huomiona, että esitysluonnoksessa todetaan virheellisesti, että jäsenvaltioilla on kansallista liikkumavaraa, jos käsittelyn oikeusperusteena on 6 artiklan 1 kohdan c tai f alakohta (ks. esitysluonnoksen s. 80). Ilmeisesti tarkoituksena on ollut kuitenkin viitata 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtiin. Esitysluonnos tulee korjata tältä osin. Biometristen tietojen käsittely Oikeusministeriö toteaa, että erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat, tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa mainitut tiedot tarkoittavat henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvina tietoina pidetään muun muassa biometrisia tietoja. Tietosuoja-asetuksen mukaisesti näitä tietoja on suojeltava erityisen tarkasti, huomioiden, että niihin liittyvän käsittelyn asiayhteys voi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Tietosuoja-asetuksen lähtökohtana on, että tällaisia henkilötietoja ei saa käsitellä, jollei käsittelyä ole nimenomaisesti sallittu tietosuoja-asetuksessa säädetyillä perusteilla. Jos erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelykiellosta poiketaan lailla, on poikkeuksista säädettävä nimenomaisesti joko unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä. Useimmat tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan poikkeamisperusteet myös edellyttävät erityisiä suojatoimia rekisteröidyn oikeuksien turvaamiseksi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön lisäehtoja, mukaan lukien rajoituksia, jotka koskevat geneettisten tietojen, biometristen tietojen tai terveystietojen käsittelyä. Esitysluonnoksen mukaan etärekisteröintijärjestelmässä käsiteltäisiin biometrisia tietoja. Biometristen tietojen (kasvokuvat, videot) käsittely olisi välttämätöntä, jotta voitaisiin varmistaa tietojen tallentamista pyytävän henkilöllisyys. Oikeusministeriö toteaa, että erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelylle tulee aina olla jokin tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan oikeusperuste. Tältä osin on syytä kiinnittää huomiota, että esitysluonnoksessa ei selkeästi todeta, mihin Digi- ja väestötietoviraston oikeus käsitellä biometrisia tietoja etärekisteröintijärjestelmässä perustuisi. Kyse olisi kuitenkin ilmeisesti tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdasta, joka on mainittuna säätämisjärjestysperusteluissa. Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaan erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittely on sallittua, mikäli se on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi. Esitysluonnosta olisi hyvä täsmentää, jotta käsittelyn oikeusperusteesta ei jäisi erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen osalta epäselvyyttä. Suojatoimien osalta katso tarkemmat huomiot otsikon Etärekisteröintimenettelyä koskevat huomiot (1. lakiehdotuksen 9 a–9 d ja 34 a §) alta. Biometristen tietojen käsittelyn osalta ministeriö kiinnittää huomiota lisäksi VTJ-lain 9 §:n 1 momentin 1 kohtaan ja 22 §:n 2 momenttiin ehdotettaviin muutoksiin. Esitys-luonnoksella VTJ-lain 9 §:n 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaan kansalaista koskevat tiedot voitaisiin tallentaa väestötietojärjestelmään jo silloin, kun hän on hakenut oleskelulupaa, oleskelukorttia, oleskeluoikeutensa rekisteröintiä tai muuta Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä Maahanmuuttovirastolta tai hänet on päätetty ottaa Suomeen pakolaiskiintiössä tai ulkomaalaislain 93 §:n perusteella ja hänelle on myönnetty pakolaisuuden tai ulkomaalaislain 93 §:n perusteella oleskelulupa. VTJ-lakiin ehdotetun 22 §:n 2 momentissa säädettäisiin niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä Maahanmuuttovirasto voisi tallettaa kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaan kansalaisen tiedot väestötietojärjestelmään. Momentin mukaan Maahanmuuttovirasto voisi tallettaa kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaan kansalaisen tiedot väestötietojärjestelmään, kun hänestä on kansainvälisen suojelun hakemusta varten otettu ja talletettu henkilötuntomerkit poliisin ylläpitämään rekisteriin ulkomaalaislain (301/2004) 131 §:n mukaisesti. Kansainvälistä suojelua hakeneen tiedot voitaisiin tallettaa väestötietojärjestelmään, jos Maahanmuuttovirasto tutkii hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa aineellisesti. Maahanmuuttoviraston olisi ennen kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaan kansalaisen tietojen tallentamista, muuttamista ja lisäämistä riittävällä tavalla varmistuttava ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä ja tallennettavien, muutettavien ja lisättävien henkilötietojen luotettavuudesta. Lakiehdotuksen 22 §:n 1 momentin perusteella Maahanmuuttovirasto tallentaisi väestötietojärjestelmään VTJ-lain 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa henkilötunnuksen antamiseksi tarvittavat tiedot sekä muut 13 ja 17 §:ssä tarkoitetut, ulkomaan kansalaisesta tarvittavat välttämättömät tiedot. Nämä eivät voimassa olevan lain mukaisesti sisällä biometrisiä tietoja. Toisaalta 22 §:n 2 momentin mukaan Maahanmuuttoviraston olisi ennen kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaan kansalaisen tietojen tallettamista, muuttamista ja lisäämistä riittävällä tavalla varmistuttava ulkomaan kansalaisen henkilöllisyydestä. Pykälän 2 momentin perustelujen mukaan, tähän voitaisiin käyttää henkilötuntomerkkejä, joita ovat ulkomaalaislain 131 §:n 1 momentin mukaan muun muassa biometriset tiedot. Lakiehdotuksen 22 §:n valossa tarkoituksena ilmeisesti on, että henkilötuntomerkit ottaisi poliisi tai Rajavartiolaitos voimassa olevan ulkomaalaislain 131 §:n mukaisesti, mutta edellä mainittu tarkoitus hyödyntää henkilötuntomerkkejä henkilöllisyyden varmistamiseen ei ilmene 22 §:n 2 momentin sanamuodosta, eikä momentista ilmene, käsittelisikö Maahanmuuttovirasto biometrisiä tietoja kyseiseen tarkoitukseen itse. Säännöskohtaisten perusteluiden mukaan henkilötuntomerkkejä ei kuitenkaan käsiteltäisi väestötietojärjestelmässä eikä kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaan kansalaisen tietojen väestötietojärjestelmään tallentamista varten. Edelleen perusteluissa todetaan, että henkilötuntomerkkien ottaminen ja tallettaminen kansainvälisen suojelun hakemuksen käsittelyä varten muodostaisi ainoastaan viimesijaisen henkilöllisyydestä varmistumiskeinon kansainvälistä suojelua hakeneen ulkomaan kansalaisen tietojen väestötietojärjestelmään tallentamista varten. Jos edellä mainittu 22 §:n 2 momentin säännös tarkoittaisi biometristen tietojen käsittelyä Maahanmuuttoviraston toimesta esimerkiksi hyödyntämällä niitä henkilöllisyydestä varmistamiseen, säännöstä olisi syytä tältä osin täsmentää. Säännöksen perusteluja olisi lisäksi hyvä täsmentää sen selventämiseksi, tarkoittaisiko se Maahanmuuttovirastolle voimassa olevasta ulkomaalaislaista poikkeavaa, uudenlaista biometristen tietojen käsittelyoikeutta. Säännöskohtaisia huomioita Ehdotetun VTJ-lain 9 a §:n 4 momentin asetuksenantovaltuuden voisi kirjoittaa tavanomaiseen muotoon, eli aloittaen sillä, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä… Ehdotetun VTJ-lain 9 b §:n 1 momentin 7 kohdassa säädettäisiin, että väestötieto-järjestelmään talletettaisiin henkilön ilmoittama syntymäpaikka, syntymävaltio ja yhteystiedot. Säännöskohtaisista perusteluista ilmenee, että näiden tietojen luovuttaminen on vapaaehtoista. Sääntelytavasta johtuen säännöstekstistä ei selkeästi suoraan ilmene näiden tietojen ilmoittamisen perustuminen vapaaehtoisuuteen. VTJ-lain 12 §:ään ehdotettavia muutoksia koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa on viitattu virheellisesti jaksoon 4.1.1, kun oikea tieto löytyy jaksosta 4.1.5. VTJ-lain 17 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta, jonka mukaan väestötieto-järjestelmään voitaisiin tallettaa ulkomaan kansalaisen matkustusasiakirjan numero ja voimassaoloaika. Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tietoa ei pääsääntöisesti luovutettaisi väestötietojärjestelmästä, vaan se olisi tarkoitettu lähinnä järjestelmän sisäiseen käyttöön. Ilmaisu on hyvin epämääräinen, ja jättää avoimeksi sen, millä perusteella ko. tietoja luovutettaisiin väestötietojärjestelmästä ja perustuuko tällainen luovutus johonkin sääntelyyn. Tätä olisi syytä täsmentää. Myöskään VTJ-lain 22 §:ään ehdotetut terminologiset muutokset eivät kaikilta osin ole onnistuneita. Pykälän otsikoinnin muutos toimivallasta tehtäviksi on sinänsä ymmärrettävä ko. lain kontekstissa. Ministeriölle jää epäselväksi, onko voimassa oleva pykälä kuitenkin toimivallan perustava säännös, jolloin sen otsikointi viranomaisen tehtäviksi ei kuvaisi parhaalla mahdollisella tavalla säännöksen luonnetta. Lisäksi perusteluissa on todettu, että maahanmuuttohallinnolla tarkoitettaisiin pykälässä henkilön Suomessa oleskeluun oikeuttavaa lupaa tai rekisteröintiä koskevien asioiden käsittelyyn osallistuvia Maahanmuuttovirastoa, Suomen edustustoa, toisen Schengen-valtion edustustoa ja ulkoista palveluntarjoajaa. Koska termillä tarkoitettaisiin viranomaiskoneiston ulkopuolelle kuuluvia tahoja, ei termin ”hallinto” käyttöä voida pitää täysin onnistuneena. Automaattinen päätöksenteko Esitysluonnokseen on asianmukaisesti kirjattu lähtökohta siitä, että jatkovalmistelussa on tarkoitus odottaa oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä valmistelussa olevan automaattista päätöksentekoa koskevan yleissääntelyn valmistumista, jotta voidaan tarkemmin arvioida sääntelytarve muualla lainsäädännössä.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Etenkin välimerkkiuudistuksesta ja tapauskohtaisesti sukupuolitiedon häivyttämisestä voi aiheutua merkittäviäkin kertaluonteisia kustannuksia yrityksille mm. tietojärjestelmien muutostarpeista johtuen. Jotta muutokset voitaisiin toteuttaa mahdollisimman vaivattomasti ja kustannustehokkaasti muiden järjestelmäpäivitysten yhteydessä, olisi uusien välimerkkien käyttöönotolle varattava 12–24 kuukautta aikaa siitä hetkestä, kun asetus hyväksytään. Kaupan liitto toivoo edelleen harkittavaksi, että asetuksen voimaantuloa siirrettäisiin ehdotetusta 1 päivästä tammikuuta 2023 eteenpäin, esimerkiksi vuodella 1 päivään tammikuuta 2024.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahastolla ei ole muita huomioita hallituksen esityksestä ja alustavasta asetusluonnoksesta.
      • Jyväskylän yliopisto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kokonaisuutena arvioiden muutokset ovat kannatettavia.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Ehdotetuille muutoksille tulee varata riittävän pitkä siirtymäaika.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Etärekisteröiminen käyttöönotto 1.1.2023 edellyttää • sisällöllistä täsmentämistä • kaikkien olennaisten asioitten välittymisen varmistaminen erilaisiin asiointiprosesseihin Tukea tarvitaan • eri toiminta- ja työtapojen muodossa • asioitten huomioimiseksi palvelusopimuksissa, jotta muutokset ovat toteutettavissa eri organisaatioiden toimintaan Koska muutoksia toteutetaan niin lainsäädännön kuin keskitetyn palveluntarjoajan tietojärjestelmien tasolla, tulee muutostöiden myös olla tarkoituksenmukaisesti läpinäkyviä koko yhteiskunnan kannalta - luottamuksen rakentamiseksi ja säilyttämiseksi. Ohjeistusten soveltaminen ei aina ole yksinkertaista ja velvoitteet tuottavat helposti lisäkustannuksia, jotka usein koetaan turhiksi käyttäjäorganisaatioissa. Uudistuksille esitettyjen aikataulujen sovittaminen eri organisaatioihin ja toimintaympäristöihin edellyttää toiminnan tason tarkasteluja. Esimerkiksi uusien attribuuttien ja tietokenttien huomioiminen tarkoituksenmukaisella tavalla paikallisissa järjestelmissä, palveluissa ja asiointitilanteissa. Muutokset pitää toteuttaa mahdollisimman yhdenmukaisesti ja samanaikaisesti yhteentoimivuuksien varmistamiseksi. Muutosten toteutusta tulee siis aikatauluttaa täsmällisemmin. Tämä edellyttää kansallisen tason koordinointia ja ohjeistamista sekä riskien arviointia ja hallintaa sekä varautumista poikkeustilanteitten käsittelyyn. Tämän tulee linkittyä informaatio-ohjauksen toteuttamisen suunnitteluun. Uuden henkilötunnuksen käyttöönotto on osa digitaalisen identiteetin hallintaa ja tarkoituksena on tarjota Suomen kansalaisille sekä kaikille Suomessa asuville luotettava sähköinen identiteetti. Kustannusten jakautumisen ja hallittavuuden kannalta on myös huomioitava olemassa olevat sopimukset: Miltä osin muutoksia voidaan käsitellä ylläpidollisesti ja miltä osin erikseen laskutettavina lisätöinä?
      • Atostek, eRA-palvelut
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Hallituksen esityksessä mainitaan henkilötunnukseen tulevat uudet välimerkit, mutta nämä puuttuvat valtioneuvoston asetuksesta, jossa henkilötunnuksen ja yksilöintitunnuksen rakenne kuvataan yksityiskohtaisesti. Henkilötunnuksia uusilla välimerkeillä aletaan myöntää vasta, kun nykyisillä välimerkeillä myönnettävät tunnisteet loppuvat. Erityisesti lyhyellä aikavälillä tunnuksen välimerkistä voi siis päätellä jopa nykyistä enemmän henkilötietoja (esim. tunnus vaihdettu aikuisiällä, maahanmuuttajatausta). Kaikki esityksessä olevat muutokset edellyttävät muutoksia tietojärjestelmiin. Muutosten kansalliset tekniset määrittelyt pitää saada ajoissa tietojärjestelmätoimittajille. Esitetty aikataulu on teknisten muutosten osalta todella tiukka, erityisesti kun samaan aikaan työstetään mm. sote-uudistuksen ja asiakastietolain vaatimia muutoksia tietojärjestelmiin.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - asioiden tiivistäminen olisi tarpeen
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuulla laboratoriopalveluita on sote-uudistuksen toteutuessa mahdollista organisoida usealla eri tavalla. Palveluita voi tuottaa hyvinvointialue omana toimintanaan, yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa, muodostamalla hyvinvointiyhtymä taikka hankkimalla palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Jotta palvelun tuottaminen julkiselle terveydenhuollolle olisi laboratorio-organisaatiolle mahdollista, Laboratorio-organisaatioiden tulee organisointitavasta riippumatta päästä sähköisesti kiinni kansalliseen henkilörekisteriin, jolloin sukupuolitiedon voi tarkistaa rajapinnalla.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
        • Vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja yksilön kiistämättömän tunnisteen luomiseen ei ole riittävästi esityksessä otettu kantaa: on jo nyt olemassa lukuisia erilaisia kryptografisia algoritmeja, joilla voidaan luoda kiistaton hash -tunniste vaikkapa nimestä + syntymäajasta ohjelmistoteknisesti ilman mittavaa kaikkien sote-järjestelmien uudistamisen tarpeen luomista, pelkästään tämän vuoksi. Kansallisesti pitäisi luoda ennemmin standardi kuin formaatti. Tätä myös EU:n Tietosuojavaltuutettu, Data Protection Superviser (EDPS) on kannanotoissaan tavoitellut. Onko uusitus ylipäätään riittävän yhtenevä European Digital Identity -uudistuksen kanssa – ks Euroopan Tietosuojavaltuutetun viralliset huomautukset ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta. Ymmärrämme uudistuksen tavoitteen, mutta lausuntoluonnoksessa eIDAS:n osuus (s. 80) on kuvattu riittämättömästi ja osin päällekkäisenä tavoitellulle uudistukselle. Eikö ennemmin tulisi edistää eIDAS:n käyttöönottoa ja hyödyntää sitä, osana myös terveystietojen tulevaisuuden rajat ylittävän liikuttamisen mahdollistavana. Onko vaarassa että luodaan jälleen vain välivaiheen ratkaisu kalliilla kustannuksilla?
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Kuntien tehtävät eivät saa lisääntyä uudistuksen myötä, eikä toteutuksen tule aiheuttaa kustannuksia kuntatoimijoiden käytänteisiin. Lisäksi on otettava huomioon jo rinnakkain käynnissä olevat uudistukset, mm. tiedonhallintalain toimeenpanoon liittyvät velvoitteet ja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen, joka heijastuu monin eri tavoin myös kuntiin ja kunnille jääviin tehtäviin ja resurssointiin.
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Paljon on taas käytetty aikaa lillukanvarsien käsittelyyn. Käyttäkää vastaavassa työryhmässä aika vanhuspalvelujen kehittämiseen
      • Kansallisarkisto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja edistää asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen saatavuutta, käyttöä ja asiakirjoihin perustuvaa tutkimusta. Kansallisarkisto säilyttää viranomaisilta ja yksityisiltä luovuttajilta vastaanotettuja analogisia ja digitaalisia aineistoja, joihin sisältyy henkilötunnuksia. Henkilötunnuksia sisältäviä aineistoja hyödynnetään laajasti tutkimuksen lähdeaineistona pitkäkestoisessa tutkimuksessa, jossa eri toimijoilla syntynyttä tietoa yhdistellään henkilötunnusten avulla. Kansallisarkisto haluaa kiinnittää huomiota uudistuksen vaikutuksiin henkilötunnuksiin ja henkilötietoihin perustuvalle tutkimukselle. Jotta esimerkiksi pitkäaikaisen rekisteritutkimuksen edellytykset eivät uudistuksen myötä heikkenisi, tulee uusien henkilötunnusten olla tarvittaessa yhdistettävissä vanhoihin, jo arkistoituihin tietoihin ja henkilötunnuksiin väestötietojärjestelmään rekisteröityjen tietojen avulla. Aineistojen tutkimuskäytön vuoksi Kansallisarkisto pitää myös hyvänä, että henkilötunnusten muuttamisen kynnystä ei madalleta. Sukupuolitieto on oleellinen rekisteritutkimuksessa henkilöä kontekstualisoiva tieto. Uudistuksen jälkeen tieto henkilön sukupuolesta kirjattaisiin edelleen väestötietojärjestelmään, josta se olisi luovutettavissa myös historiallisen ja tieteelliseen tutkimukseen sekä tilastojen laatimiseen. Näin ollen Kansallisarkisto ei näe, että sukupuolineutraalilla henkilötunnuksella olisi vaikutusta arkistoitujen aineistojen tutkimuskäytön edellytyksille. Kansallisarkisto näkee, että uuden, henkilötunnuksesta erillisen yksilöintitunnuksen käyttöönotto voi pitkällä aikavälillä, toimijoiden tiedonhallintaa yhtenäistämällä, parantaa eri rekistereihin ja järjestelmiin sisältyvien tietojen yhdisteltävyyttä ja näin edistää henkilötietoja sisältävien aineistojen käytettävyyttä. Etenkin, jos yksilöintitunnus otetaan käyttöön, käytön vapaaehtoisuudesta huolimatta, laajamittaisesti organisaatiokohtaiset tunnukset ja henkilötunnukset korvaavana yksilöintitunnuksena.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Uudistuksesta johtuvista tietojärjestelmien muutoksista syntyy kunnille kustannuksia (koskien tietojärjestelmät, sovellukset ja muut kustannukset mm. lomakkeet, prosessimuutokset, koulutukset, viestintä). Tietojärjestelmien muutokset vaativat henkilötyötä ja ohjeistuksen uudistamista. Kunnille aiheutuvat kustannukset tulee valtion korvata.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Ei muuta kommentoitavaa.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Testitunnusten tarve ei poistu näiden uusien muutosten tultua voimaan eli niitä pitää pystyä edelleen käyttämään esim. järjestelmien integraatio testauksissa. Esityksen kustannusvaikutukset suhteessa saavutettaviin hyötyihin sotesektorilla olisi myös hyvä paremmin avata ja perustella, ne tulevat olemaan kuitenkin huomattavat ja koskevat kaikkia hyvinvointialueita.
      • Trans ry
        Päivitetty:
        17.2.2022
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Keskitetty keinotunnusjärjestelmän kansallinen suunnitelma olisi hyvä kuitenkin pitää esillä. Mielestämme keinotunnuksia tarvitaan edelleen ja niiden synnyttäminen jokaisesta APTJ:stä/HVA on jo sinällään osoittautunut valmistelutöissä erityisesti huomioitavaksi asiaksi.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Kaikissa henkilötunnuksen muutoksissa eri järjestelmissä olevan tiedon, joka perustuu sote-palveluissa aina henkilötunnukseen, eheys voi kärsiä tai tiedon yhdistämisen mahdollistamisesta syntyy muutostarpeita järjestelmiin ja kuluja muutosten toteuttamiseen. Sote-toimialalla on käytössä useita kymmeniä eri järjestelmiä niin asiakas kuin työntekijätietojenkin ylläpitämiseen.
      • Tötterman Magnus
        Päivitetty:
        27.1.2022
        • Hallituksen esityksessä tietosuojalain muuttamiseksi ehdotetaan lisättäväksi uusi 29 a §. Uuden 29 a §:n 1 momentissa on ehdotettu seuraavaa: "Yksilöintitunnuksella ei saa todentaa sen haltijan henkilöllisyyttä." Ehdotan, että tietosuojalain 29 § 1 momenttiin lisätään lause: "Henkilötunnuksella ei saa todentaa sen haltijan henkilöllisyyttä."
      • Honkasalo Tomi
        Päivitetty:
        18.1.2022
        • Sosialistisia aivopieruja
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Näyttää siltä, että ainut oikea peruste muutokselle on uuden tunnuksen sukupuolineutraalisuus. On vaikea nähdä mitä etua uusi tunnus tuo näihin muihin kohtiin. Tästä tulee erittäin kallis lasku jälleen veronmaksajille maksettavaksi, vain pienen vähemmistön mielen pahoittamisen johdosta. Eikö meillä ole mitään muuta kohdetta rahoille?
      • Majuri Sirpa
        Päivitetty:
        15.1.2022
        • VN/25041/2020-VM-101 En kannata muutosta.
      • Kysymys vain ministeriöille: Seuraako esitykseen sisältyvistä muutosehdotuksista muutostarpeita hallinnonalanne lainsäädäntöön? Jos kyllä, mihin lakeihin muutoksia on tarpeen tehdä ja onko muutokset tarpeen sisällyttää esitykseen liitelakeina?
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Ulkoministeriö, Konsulipalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Mahdolliset ulkoministeriön hallinnonalaan vaikuttavat muutokset kohdistuisivat ensi sijassa ulkomaalaislakiin, lakiin henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa sekä passilakiin, jotka ovat sisäministeriön hallinnonalan valmisteluvastuulla. Ulkoministeriö katsoo, ettei esitykseen sisältyvistä muutosehdotuksista seuraa muutostarpeita ulkoministeriön hallinnonalalla.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tällaisia tarpeita ei ole tunnistettu. Vastaamme huolimatta siitä, että kysymys oli osoitettu vain ministeriöille.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Yleiset huomiot Oikeusministeriö toteaa, että esitysluonnoksen ehdotukset henkilötunnuksen muuttamisesta ja uudesta yksilöintitunnuksesta eivät laajassa määrin aiheuta muutostarpeita oikeusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön, huomioiden erityisesti, että yksilöintitunnuksen käyttöönoton on tarkoitus olla vapaaehtoista ja sen käyttötarkoitus rajattaisiin suoraan laissa vain henkilön yksiselitteiseen yksilöimiseen. Samalla kun henkilön yksiselitteinen yksilöinti ja tätä koskevien tietojen saatavuus on erittäin tärkeää useiden henkilöä itseään ja/tai ulkopuolisia koskevien oikeuksien varmistamiseksi, esitysluonnoksesta ei riittävällä tavalla ilmene, miten nämä tarpeet voitaisiin toteuttaa siinä tapauksessa, että henkilön yksilöimiseksi on eri yhteyksissä käytetty eri tunnusta (ts. henkilötunnusta ja uutta yksilöintitunnusta). Mainittu voi koskea esimerkiksi erilaisia taloudellisen tilinpidon, raportoinnin tai suoranaisen valvonnan tarpeita taikka julkista luotettavuutta nauttivien viranomaisten rekisterien (kuten esimerkiksi osakehuoneistorekisteri ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri) pitämistä. Viimeksi mainitun osalta voidaan esimerkkinä mainita maakaaren mukainen kiinteistökirjaaminen, jota koskevien ratkaisujen tekemiseksi kirjaamisviranomaisen on otettava huomioon määrätyt henkilön toimintakelpoisuuden rajoitukset. Näiden tilanteiden osalta mahdollisten muutosten täytäntöönpanon yhteydessä tulisi myös viranomaisten tietojenvaihdon käytännön toteutuksen kannalta riittävän tarkasti selvittää, mikä merkitys on henkilötunnuksen käytöllä ”tiedonvaihdon avaimena” (s. 9). Samassa yhteydessä tulisi riittävästi ennalta selvittää mahdolliset uusien toimintatapojen käyttöönoton edellyttämät toteuttamiskustannukset ja toteutuksen aikataulu, jotka ovat erilaisissa viranomaisten teknisten järjestelmien yhteensovittamista edellyttäneissä hankkeissa osoittautuneet haasteellisiksi. Esitysluonnoksen (s. 101) mukaan esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla olisi vaikutuksia valtion talousarvioon vuosina 2023–2026, ja että määrärahatarpeet on tarkoitus lisätä esitykseen jatkovalmistelun yhteydessä. Jatkovalmistelussa onkin syytä arvioida ehdotettujen muutosten kustannusvaikutuksia kattavammin ja yksityiskohtaisemmin viranomaisten kehyksiin tarvittavien lisämäärärahojen tarpeen arvioimiseksi. Muutoksen kustannukset (erityisesti tietojärjestelmävaikutukset) eri viranomaisille saattavat olla merkittävät ja niihin tulee tämän johdosta kiinnittää huomiota jo valmistelun tässä vaiheessa. Esimerkiksi vaikutustenarvioinnissa yksilöintitunnuksen kustannusvaikutuksista olisi syytä tehdä arviointia vähintään yleisellä tasolla. Esitysluonnoksessa viitataan valtionhallinnolle aiheutuvien kustannusten osalta vuonna 2020 tehtyyn selvitykseen, jota varten kustannusarvio on kuitenkin perustelujen (s. 56) mukaan pyydetty vain Digi- ja väestötietovirastolta, Verohallinnolta, Opetushallitukselta, Eläketurvakeskukselta, Maanmittauslaitokselta, Maahanmuuttovirastolta ja Kansaneläkelaitokselta Valtionhallinnon kokonaiskustannuksiksi arvioitiin tuossa yhteydessä noin 8,3 miljoonaa euroa. Esitysluonnokseen ei ole nyt sisällytetty tarkempaa arviointia taloudellisista vaikutuksista esimerkiksi oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisiin. Oikeusministeriö on arvioinut alustavasti, että aiemmin lausuntokierroksella olleen väestötietojärjestelmästä annetun asetuksen 2 §:n muuttamista koskevan asetusluonnoksen mukaisesta henkilötunnuksen rakenteellisesta muutoksesta aiheutuisi oikeusministeriön hallinnonalalle kokonaisuutena ainakin 1,5 miljoonan euron kustannusvaikutukset, jotka koskisivat pääosin Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämiä tietojärjestelmiä. Nyt lausuntokierroksella olevien ehdotusten suhdetta kyseisen asetusluonnoksen mukaiseen rakenteelliseen muutokseen olisi myös hyvä selventää kustannusvaikutuksia arvioitaessa. Henkilötunnuksen osalta on syytä tuoda esiin, että esitysluonnoksen ehdotukset henkilötunnuksen loppuosan muuttamisesta siten, että henkilötunnuksesta ei enää kävisi ilmi henkilön sukupuoli, voivat aiheuttaa muutostarpeita eri hallinnonalojen lainsäädäntöön. Ehdotetun muutoksen myötä sukupuolitietoa ei voisi enää lukea suoraan henkilötunnuksesta, vaan kunkin organisaation olisi arvioitava erikseen, edellyttääkö sen toiminta rekisteröidyn sukupuolitiedon käsittelyä. Tältä osin on syytä todeta, että sukupuolitiedon käsittely on tietyillä toimialoilla tulevaisuudessakin tarpeellista. Lainsäädännössä tulee erityisesti viranomaisten osalta varmistaa, että niillä on jatkossakin oikeus käsitellä sukupuolitietoa toiminnassaan ja tallentaa tieto järjestelmiinsä/rekistereihinsä. Esimerkiksi vankiloissa tarvitaan tieto henkilön sukupuolesta, koska naiset ja miehet on sijoitettava eri osastoille. Tämä on syytä ottaa huomioon jatkovalmistelussa. Oikeusministeriö pitää tarkoituksenmukaisena, että sen hallinnonalan säädöksistä tietosuojalaki (1050/2018) ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettu laki (1054/2018) on jo sisällytetty esitysluonnokseen. Kyseisiin lakeihin ehdotetaan lisättäväksi yksilöintitunnuksista yleissäännökset. Säännösten tarkoituksena on vähentää tarvetta yksilöintitunnusten käsittelyä koskeville erityissäännöksille toimialakohtaisessa erityislainsäädännössä. Muutostarpeet Alle on koottu ne säännökset, jotka olisi syytä muuttaa esitysluonnoksessa ehdotettujen muutosten johdosta ja mahdollisuuksien mukaan sisällyttää esitysluonnokseen liitelakeina: Henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettu laki (1301/2021, voimaan 4.4.2022): Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaissa on yksilöintitiedon käsittelemisessä omaksuttu muotoilu nimi ja henkilötunnus tai muu yksilöintiin tarvittava tunnus. Oikeusministeriö katsoo, että muotoilua ei olisi tarvetta muuttaa ehdotetun uuden yksilöintitunnuksen myötä, ellei pidettäisi tarpeellisena kerätä rekisteriin tieto sekä henkilötunnuksesta että uudesta yksilöintitunnuksesta. Perustellulta tuntuu, että tässä noudatettaisiin samaa linjaa kuin muita rikosasioiden kanssa toimivia viranomaisia koskevissa säännöksissä. Pelkästä henkilötunnuksesta on puhe ainoastaan lain 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa, jossa säädetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeudesta saada tietoja väestötietojärjestelmästä. Tätä säännöstä voisi olla syytä ehdotetun johdosta täsmentää. Sakon täytäntöönpanosta annettu laki (672/2002): Laissa käytetään pelkkää henkilötunnuksen käsitettä sakkorekisterin tietoja koskevassa 47 §:ssä ja Oikeusrekisterikeskuksen tiedonsaantia koskevassa 48 §:ssä. Sääntely olisi syytä muuttaa samanlaiseksi kuin Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolaissa, jolloin se tarvittaessa kattaisi sekä henkilötunnuksen että yksilöintitunnuksen. Yleisenä huomiona on syytä todeta, että sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ollaan parhaillaan valmistelemassa sellaisia tiettyjä muutoksia, jotka voitaisiin tehdä myös nyt käsiteltävien muutosten yhteydessä, mikäli tämä tuntuisi aikataulun kannalta perustellulta. Rikosrekisterilaki (770/1993) ja ns. EU-rikosrekisterilaki (214/2012): Rikosrekisterilain 2 §:n 3 momentin 1 kohdassa luetellaan rikosrekisteriin merkittäviä tietoja. Ehdotetun muutoksen johdosta vaikuttaisi perustellulta lisätä kohtaan myös yksilöintitunnus, vastaavasti muotoiltuna kuin muissa rikosasioiden kanssa toimivia viranomaisia koskevissa säännöksissä. Vastaavantyyppinen huomio liittyisi myös rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (ns. EU-rikosrekisterilain) 3 §:n 2 momentin 2 kohtaan. Osakeyhtiölaki (624/2006) ja osuuskuntalaki (421/2013) Osakeyhtiölaissa (jäljempänä OYL) osuuskuntalaissa (jäljempänä OKL) 4:14 säädetään tiedoista, jotka tulisi merkitä osakasluetteloon (OYL 3:15) tai jäsen- ja omistajaluetteloon (OKL 4:14). Luetteloiden tiedot pidettävä OYL 3:17 ja OKL 4:17 mukaisesti jokaisen nähtävänä yhtiön tai osuuskunnan pääkonttorissa. OYL 3:17.3 ja OKL 4:17.3 säädetään kuitenkin poikkeuksista osakasluettelon julkisuuteen, eikä esimerkiksi henkilötunnuksen tunnusosaa julkaista. Poikkeussäännöksissä mainitaan vain henkilötunnus, mutta ei muita vaihtoehtoja. Arvion mukaan voimassa olevia OYL ja OKL säännöksiä voisi olla tarpeen mahdollisesti täydentää ”taikka muu yksilöintitunnus” -tyyppisellä lisäyksellä. Ministeriö pitää tärkeänä, että OYL ja OKL tarkoitetuissa luetteloissa on jatkossakin oltava nimen lisäksi muu tunnus, jolla henkilön voi yhtä helposti kuin nykyisin erottaa muista saman nimisistä henkilöistä.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Ympäristöministeriö
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Ympäristöministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön ei ole tiedossa muutostarpeita tämän esityksen johdosta.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • -
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
  • Lausunnonantajia: 73
    Informaatio-ohjauksen suunnitelma
      • Ovatko toimenpidesuositukset oikean suuntaisia? Mitä pidätte erityisen hyvänä tai mitä pidätte tarpeettomana?
      • Salo Niina
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On tärkeä edelleen pitää kiinni fyysisestä tunnistautumistavasta, kuten passi/kelakortti. Siitä ei pidä luopua. Vanhat ihmiset eivät osaa käyttää digitaalisia palveluja.
      • Nurminen Esko
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Hyvä asia: Lisäämällä merkkien määrää (mutta tunnus ei pitene) voidaan säilyttää nykyisen muotoisena.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat monelta osin oikeansuuntaisia. EK: näkökulmasta tarkastelun lähtökohta tulisi olla, että asiointitilanteessa hyödynnettävän tunnistusmenetelmän valinta edellyttää palveluntarjoajalta asiointitilanteeseen liittyvien riskien arvioimista ja riskien riittävää hallintaa. Näiden riskien tunnistamiseen ja arviointiin liittyvien mallien tuottaminen olisi siksi oikeasuhtaisempi ja tasapainoisempi lähtökohta kuin esimerkiksi henkilötunnuksen käytön kieltäminen tai tiettyjen tunnistustapojen määrääminen pakolliseksi. Henkilötunnuksella tapahtuvaan tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä ratkotaan kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön tarkistamista koskevassa hankkeesta (OM085:00/2020). EK tukee henkilöllisyyden todentamisvaatimuksen laajentamista mm. siltä osin, kun kyse on tavaraluoton ottamista tai osamaksusopimusta koskevasta tunnistautumisesta.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suunnitelmassa on käyty monipuolisesti läpi tehtäväksi annon mukaiset asiat. Asiat koskettavat sosiaali- ja terveyspalveluja. On esimerkiksi totta, että henkilötunnusta käytetään toimialalla sen alkuperäisen käyttötarkoituksen vastaisesti. Kuten suunnitelmassa todetaan, tätä tapahtuu mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työryhmä suosittelee keskustelun avaamista Kela-kortin ja henkilökortin toiminnallisuuksien yhdistämisestä ja henkilökortin saatavuudesta yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Sähköisen tunnistamisen rinnalle käyntiasiointiin tarvitaan toinen luotettava tunnistautumisen menetelmä. On kannatettavaa, että selvitetään kela-kortin ominaisuuksien laajentamista ja sen käyttämistä tunnistautumisessa sähköisen tunnistamisen rinnalla. Yksityisillä palveluntuottajilla on sellaisia kehittämistarpeita Kelan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen, joilla on selvä yhtymäkohta tähän valmisteluun. Kyse on sähköisestä rajapinnasta kela-oikeuden tarkistamista varten. Kela-oikeuden tarkistaminen ja korvausten hakeminen on raskas prosessi, joka voitaisiin automatisoida lähes kokonaan avoimen rajapinnan kautta, jonka avulla yksityinen toimija voisi esimerkiksi joka yö päivittää potilaskannan kela-oikeuden omaan potilastietojärjestelmäänsä. Näin jokaisella vastaanotolla olisi ajantasainen tieto kelaoikeudesta, eikä virheellisiä kela-korvauksia myönnettäisi. Tämä vähentäisi myös Kelan työtä. Nykyinen kela-kortti ei tuo varmuutta siitä, onko potilaalla oikeus korvaukseen. Näin esimerkiksi silloin, jos henkilö on asunut pitkään ulkomailla ja tullut takaisin Suomeen lääkäriin. Suosituksessa todetaan, että yhä useammalla on mahdollisuus saada vahva sähköinen tunnistusväline ja sitä kautta myös palveluntarjoajien on helpompi vaatia vahvaa sähköistä tunnistusta palvelussaan. Uudistuksen lopputuloksena ei saa syntyä kansalaiselle tilannetta, että sähköisen tunnistuksen vaatiminen estää palvelun käytön. Ehdotus siitä, että vastuuviranomaisten tulisi järjestää eri toimialoille yhteisiä, alan etujärjestöjen kanssa suunniteltuja keskustelutilaisuuksia, työpajoja tai viestintäkampanjoita, jossa tuodaan esille henkilötunnuksen tunnistamiskäyttöön liittyviä haasteita, riskejä ja oikeita menettelytapoja, on kannatettava. Esimerkiksi DVV:n organisoimalla valtakunnallisella digituella olisi roolitunnistamistapojen neuvonnassa ja viestinnässä. Yhtä lailla merkityksellistä on työryhmän suositus keskustelun avaamisesta tulevaisuuden suunnitelmista Kela-kortin käyttöön liittyen.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Palta yhtyy työryhmän näkemykseen, että vahva sähköinen tunnistaminen on henkilötunnuksen tunnistuskäytön korvaamisen näkökulmasta kestävin ja turvallisin ratkaisu ja sen käyttöönottoa on hyvä edistää. Toisaalta, kuten työryhmä myös toteaa, ei ole välttämätöntä, että kaikissa asiakkaan yksilöintiä ja tunnistamista vaativissa etäasiointitilanteessa otettaisiin nimenomaan vahva sähköinen tunnistaminen käyttöön, tai että se tehtäisiin esimerkiksi lainsäädännöllä pakolliseksi. Valtio voi kuitenkin informaatio-ohjauksellaan edistää vahvan sähköisen tunnistamisen ratkaisujen käyttöönottoa. Yksi keskeinen ongelma henkilötunnuksen väärinkäyttötapauksissa on ollut, että esimerkiksi tavaraluottoja on voinut tehdä perustuen vain henkilötunnuksella tapahtuvaan tunnistamiseen. Vaikka taloudelliset vahingot tällaisissa tapauksissa ovatkin jääneet luotonmyöntäjän harteille, olisi henkilötunnuksen käyttöä tämäntyyppisissä taloudellisissa sopimuksissa voitu rajoittaa jo tämän lainsäädäntötyön puitteissa. Kuten suunnitelmasta käy ilmi, henkilötunnusta käsitellään hyvin eri tavoin yksilöimis- tai tunnistamismielessä ja nämä kaksi asiaa myös sekoittuvat usein. Esimerkiksi puhelinpalvelussa henkilötunnusta käytetään yhtenä identiteetin varmistamiseen kohdistuvana tietona, koska se löytyy usein asiakasrekistereistä. Jos henkilötunnuksen käyttöä tässä suhteessa jotenkin pyrittäisiin rajaamaan, voisi se vaatia muiden henkilötietojen keräämistä ja lisäämistä asiakasrekistereihin, jotta asiakas pystytään varmuudella tunnistamaan esimerkiksi puhelimessa.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kuten esityksen tavoitteet yleensä, myös informaatio-ohjauksen suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ovat oikeasuuntaisia, kannatettavia ja pitkällä aikavälillä sidosryhmien välillä jalostettuja. Valtiokonttori pitää erittäin tärkeänä aktiivista sidosryhmätyöskentelyä, monella tasolla tapahtuvaa tehokasta viestintää kuten selkeää ohjeistusta ja tiedottamista vaihtoehdoista, kustannustehokasta siirtymää muihin tunnistusratkaisuihin sekä viranomaisilta tulevia selkeitä suosituksia toimintatavoista.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Informaatio-ohjauksen suunnitelman kappale 6 (s. 11 alkaen) koskee omien tietojen hallintaan liittyvää varoitusmerkintää ja identiteettivarkauksien ehkäisemisen toimenpiteitä. Varoitusmerkinnän voisi tehdä, jos henkilö on esimerkiksi hävittänyt passinsa tai ajokorttinsa tai jos hänen henkilötietojaan on muusta syystä päätynyt vääriin käsiin. Varoitusmerkintä kehottaa esim. luottoa tarjoavaa yritystä erityisesti varmistamaan kyseisen luotonhakijan henkilöllisyys. Informaatio-ohjauksen suunnitelmassa todetaan, että työryhmä suosittelee selvitettäväksi varoitusmerkinnän käyttöönottoa ja yhteyttä positiiviseen luottotietorekisteriin. Työryhmän näkemyksen mukaan valmistelun yhteydessä on huomioitava merkinnän toiminnalliset tarpeet ja mahdollisen säädösvalmistelun yhteydessä on tehtävä kattava vaikutusten arviointi. Varoitusmerkinnän käyttöönoton mahdolliset hyödyt luotonantajille ja muille varoitusmerkintätiedon potentiaalisille käyttäjille on selvitettävä yhteistyössä potentiaalisten käyttäjien kanssa alusta lähtien. Positiivisen luottotietorekisterin perustaminen -hankeen tai positiivista luottotietorekisteriä koskevaa lainsäädäntöä valmistelleiden ministeriöiden tiedossa ei ole ollut, että positiiviseen luottotietorekisteriin oltaisiin lisäämässä informaatio-ohjauksen suunnitelmassa mainittua varoitusmerkintää eikä tähän ole millään tavalla varauduttu rekisteriä koskevassa lainsäädännössä tai teknisen toteutuksen osalta. Informaatio-ohjauksen suunnitelma jättää epäselväksi, mikä yhteys varoitusmerkinnällä nähdään positiiviseen luottotietorekisteriin ja miksi varoitusmerkintä tulisi säätää positiivisen luottotietorekisteriin. Positiivisesta luottotietorekisteristä on tarkoitus luovuttaa tieto vapaaehtoisesta luottokiellosta vain positiivisesta luottotietorekisteristä annettavassa laissa säädettäville tahoille ja rekisteröidyn suostumuksella luottotietoyhtiöille. Jatkotyössä tulee ottaa huomioon, että mikäli positiivisesta luottotietorekisteristä luovutettaisiin luottokieltotietoja ja mahdollisesti uusi varoitusmerkintätieto laajemmalle käyttäjätaholle, tämä laajentaisi rekisterin käyttäjätahoja muihinkin kuin luotonantajiin ja kyseessä olisi merkittävä uusi rekisterinpitotehtävä Verohallinnolle. Edellytyksenä on myös tätä rekisterinpitoa koskevan lainsäädännön valmistelun aloittaminen.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suositukset ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Kansalaisviestintää tarvittaisiin jo alkuvaiheessa eikä vasta kun ratkaisut ja tulokset ovat selviä: kansalaisten mielipiteen pitäisi voida vaikuttaakin ratkaisuihin.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • 1. Vahvan sähköisen tunnistamisen lisäämisen osalta KKV tuo esille, että kuluttajat käyttävät joko vahvaa tai ei-vahvaa tunnistautumista asiayhteyden mukaan. Esimerkiksi maksutapahtumilta lainsäädäntö edellyttää jo vahvaa tunnistautumista. Vahvan sähköisen tunnistamisen lisääminen voi nostaa joidenkin palvelujen tai käyttäjien osalta asiointikynnystä. KKV tuo lisäksi esille, että alaikäisten asemaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Alaikäisten itsemääräämisoikeuden laajuus vaihtelee eri asiointitilanteissa erityislainsäädännön mukaisesti. Täysi oikeustoimikelpoisuus on kuitenkin vasta 18-vuotiailla, ja täysi-ikäisyyden ikäraja on tarkoitettu myös suojaamaan alaikäisiä. Vahvan sähköisen tunnistamisen lisäämisen punninnassa on syytä huomioida sekä alaikäisten että ja alaikäisten puolesta toimivien asiointimahdollisuuksia. 6. KKV toteaa, että omien tietojen hallintaan liittyviä varoitusmerkintöjä käsitellään oikeusministeriössä vireillä olevissa hankkeissa. KKV:n näkemyksen mukaan omien tietojen hallinointiin liittyviä varoitusmerkintöjä on tarkoituksenmukaista arvioida kyseisissä hankkeissa.
      • Finanssivalvonta
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen tunnistuskäytön rajoittamisen ja siihen tähtäävien informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelmassa kuvattujen keinojen osalta Finanssivalvonta toteaa, että yleisellä tasolla Finanssivalvonta kannattaa jatkoselvitysten tekemistä siitä, miten asiakkaiden henkilöllisyyden todentamisessa käytettävien tunnistusmenetelmien luotettavuutta ja turvallisuutta pystytään parantamaan sellaisissa asiointitilanteissa, joihin liittyy väärinkäytösten riskejä. Finanssivalvonta pitää tavoiteltavana, että henkilötunnusta tai muita helposti kolmansien osapuolten saatavilla olevia henkilötietoja ei käytettäisi tunnistusmenetelmänä finanssialalla missään sellaisissa asiointitilanteissa, joissa asiakkaille voi aiheutua taloudellista vahinkoa tai asiakkaiden luottamuksellisia tietoja voi joutua oikeudettomasti ulkopuolisten haltuun. Asiakkaiden henkilötietojen suojaaminen ja luotettavien tunnistustapojen käyttö on finanssialan palvelujen lisäksi yhtä lailla tärkeää myös muissa yhteiskunnan asiointitilanteissa.
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suomen Yrittäjät toteaa, että informaatio-ohjauksen työryhmän keskeisiä havaintoja ja suosituksia voidaan pitää oikeanlaisina. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan useita erilaisia toimia. Toimenpiteiden osalta on tunnistettava eri käsittelytilanteiden eroavaisuudet ja se, ettei yksi malli tai ratkaisu sovellu kaikkiin tilanteisiin. On tärkeää, että viestintää ja informointia tehostetaan, jotta organisaatiot osaavat käynnistää ja toteuttaa tarpeellisia muutoksia prosesseissaan ja järjestelmissään osana muita muutoksia. Suositusten osalta erityisen tärkeä on sellaisten konkreettisten toimenpiteiden luominen, joilla helpotetaan siirtymistä luotettavampien tunnistustapojen käyttöön.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksen mukaan turvapaikanhakijat voisivat saada henkilötunnuksen jo ennen oleskeluluvan myöntämistä. Henkilötunnus yksin ei riitä, vaan turvapaikanhakijoilla tulee olla mahdollisuus myös tunnistautumiseen niissä palveluissa, jotka ovat mahdollisia heille. Henkilötunnuksen lisäksi turvapaikanhakijoille tarvitaan helppokäyttöinen ja luotettava tunnistusväline.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • STTK pitää toimenpidesuosituksia oikean suuntaisina. Pidämme tärkeänä, että informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön suunnitelma on laadittu jo tässä vaiheessa prosessia. Jatkossa erityisesti kansalaisviestinnän sisältöön ja koordinointiin on kiinnitettävä huomiota.
      • Trasek ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidämme hyvänä, että tavoitteena on luopua henkilötunnuksen ja Kela-kortin käytöstä tunnistautumiseen. Kela-korttia vastaava toiminnallisuus olisi hyvä saada takaisin henkilökorttiin, mutta toisaalta erillinen – ja ilmainen – Kela-kortti on hyvä säilyttää. Vahvan tunnistamisen tavat ovat valitettavan kattavasti maksullisia, ja jonkinlainen ilmainen tapa tunnistautua sekä sähköisesti että henkilökortin tapaan lisäisi tasa-arvoa. Olisi toivottavaa, että sähköisesti käytettäisiin mahdollisuuksien mukaan henkilön kaikkien etunimien sijasta väestötietojärjestelmään merkittyä kutsumanimeä. Muutamiin sukupuolivähemmistöihin kuuluminen on pääteltävissä koko etunimisarjasta, ja tällaisten tapausten määrä on nykyisen etu- ja sukunimilain aikana kasvanut.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat oikean suuntaisia, mutta Digi- ja väestötietovirasto ei kannata ehdotusta vapaaehtoisuuteen ja harkinnanvaraisuuteen perustuvan väestötietojärjestelmän ns. varoitusmerkinnän mahdollistamisesta. Identiteettivarkauksien ehkäisemisen toimenpiteitä voitaisiin edistää tehokkaammin muilla keinoin, esim. selvittämällä sitä, voitaisiinko tavoiteltuja vaikutuksia saavuttaa tehokkaammin esim. tarjoamalla tällaista varoitustoiminnallisuutta osana luottotietorekisterien palveluja nykyistä paremmin. Rekisteröidyn kannalta tietenkin olisi käytännöllistä, mikäli hänen poliisille tekemänsä ilmoitus henkilöllisyystodistuksen katoamisesta tai varastamisesta olisi yksinään riittävä eikä asiaa tarvitsi ilmoittaa useille tahoille vähintäänkin epämääräisiksi jäävin tosiasiallisin vaikutuksin. Muiden esitettyjen suositusten toimeenpanon edistäminen käytettävissä olevien resurssien puitteissa on perusteltua.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Työryhmän havainnot ovat oikeita ja toimenpidesuositukset oikean suuntaisia. Lähitulevaisuudessa vaikuttavin toimenpidesuositus on ohjeiden ja hyvien käytäntöjen laatiminen organisaatioille ja kansalaisille. Tämä pitää sisällään myös sen, että esimerkiksi PSHP ohjeistaa käyttäjiään kiinnittämään huomiota henkilön yksilöinnin ja tunnistamisen väliseen eroon. Terveydenhuollossa ja var-sinkin päivystystoiminnassa hyvin usein henkilöllä ei ole edes Kela-korttia mukana. Tunnistaminen on pyrittävä tekemään pakotetusti henkilötunnuksen pe-rusteella, mutta tällöinkin henkilön perustietoja tarkastus olisi tehtävä kysyen tietoja henkilöltä itseltään. Henkilökortin käytön lisääminen on nykyiselläänkin helposti mahdollista, koska sellainen kuitenkin hyvin monella on mukanaan. Tällä kuitenkin parannetaan tunnistamisen varmuutta vain tarkastamalla myös kuvan ja henkilön vastaa-vuus. Henkilökortin ja Kela-kortin yhdistäminen siten, että siitä saataisiin maksuton, lisäisi tunnistamisen kattavuutta. PSHP:n ja terveydenhuollon kannalta yleensäkin on varmasti hyvin harvinaista, että hoitoon hakeudutaan tahallisesti toisen henkilön henkilöllisyydellä. Ta-hattomasti ja vahingossa tällaista saattaa tapahtua ja on tapahtunut esimerkiksi päivystystilanteissa, joissa virhe käytännössä melko nopeasti havaitaan. Kuitenkin tällaisen tapahtuessa tahallisesti tai tahattomasti voi tämä aiheuttaa hoitovirheriskin kummalle tahansa kyseisistä henkilöistä, kun kahden eri henkilön hoitotiedot ”yhdistyvät”. Todellisuudessahan emme tiedä miten paljon tällaista tapahtuu, koska asia ei mahdollisesti tule koskaan ilmi tai sitä ei havaita.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kuluttajaliitto yhtyy toimenpidesuosituksiin ja näkee viestinnälliset tarpeet asian ympärillä sekä sen, että lainsäädäntöä on syytä tarkastella. Etenkin lainsäädännön tarkastelu on tarpeen niillä alueilla, joissa informaatio-ohjauksessa on havaittu haasteita, kuten puhelinasioinnissa.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tulli pitää hyvänä digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönottoa sekä sen laajentamista digitaaliseksi lompakkosovellukseksi, joka sisältäisi henkilöllisyystodistuksen lisäksi myös muita viranomaisen myöntämiä lupia ja tietoja. Tulli toivoo kuitenkin yhteistyötä EU maiden taholta digitaalisen lompakon toteutusten osalta. Toisaalta eIDAS tunnistusta olisi kehitettävä sellaiseksi, että asiointijärjestelmiin tuleva tunniste olisi ulkomaalaistenkin osalta henkilötunnusformaatin mukainen. Digitaalinen henkilöllisyys loisi edellytykset turvallisille tunnistamiskäytännöille. Olisi pikaisesti ratkaistava miten digitaalinen henkilökortti saadaan nopeasti kaikkien, myös marginaaliryhmien käyttöön. Myös vahvan tunnistamisen lisäämistä pidetään hyvänä tavoitteena, vaikka samalla korostetaan riskiarvion merkitystä, kun tehdään arviota ja valintaa sopivasta tunnistautumistavasta erilaisiin tilanteisiin ja järjestelmiin. Ja tarpeellisena pidetään myös tietojen hallintaa koskevaa ehdotusta.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Informaatio-ohjauksen suunnitelmassa esitellään toimenpidesuosituksina vahvan sähköisen tunnistamisen lisäämistä, Kela-kortin käyttöä ja muotoa koskevaa keskustelun avaamista, henkilökortin roolin selkeyttämistä sekä lainsäädännön kehittämistä ja tietosuojalain tarkastelua. Informaatio-ohjauksen työryhmä on myös suositellut, että henkilötunnusta käyttävät toimijat tarkastelevat omat henkilötunnuksen käyttöä koskevat ohjeistuksena omaehtoisesti ottaen huomioon henkilötunnuksen uudistamiseen ja digitaaliseen henkilöllisyyteen liittyvät uudistukset. Työryhmä suosittelee, että käynnissä olevissa hankkeissa ja tulevissa hankkeissa arvioidaan tarvetta uusille ohjeistuksille sekä ohjeiden päivittämiselle ja varataan ohjeiden päivittämiseen riittävät resurssit. Huomiota tulee kiinnittää myös muutosten ennakoitavuuteen. Työryhmän suosituksesta vastuuviranomaisen tulisi järjestää eri toimialoille yhteisiä keskustelutilaisuuksia, työpajoja tai viestintäkampanjoita. Informaatio-ohjauksen suunnitelmassa esitettyjä toimenpidesuosituksia voidaan pitää perusteluina. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilötunnuksen tunnistamiskäyttöön liittyviä haasteita ja riskejä. Samalla kuntatasolla tulee huomioida, miten uudistukset saadaan mahdollisimman kustannustehokkaasti upotettua nykyisiin järjestelmiin. Muutokset tulevat olemaan merkittäviä, joten aikaa siirtymiselle tulee varata.
      • SAK ry, Työehdot-osasto lakimies Paula Ilveskivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Jos henkilötunnusjärjestelmän uudistus toteutuu, niin tarvitaan informaatio-ohjausta
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pidän sinänsä ehdotettuja toimenpidesuosituksia positiivisina ja näistä voidaan pyydettäessä esittää yksityiskohtaisempia huomioita. Sinänsä en koe, että henkilötunnusta koskevaa lainsäädäntöä (tietosuojalaki) olisi välttämättä tarpeen muuttaa. Tiedossani olevat henkilötunnukseen liittyvät väärinkäytökset ovat suurilta osin yksittäisiä (pois lukien Vastaamo). Monet tietooni saatetut tapaukset liittyvät siihen, että henkilötunnusta on käytetty henkilön tunnistamisessa. Syytä olisi ennemmin pyrkiä keskittymään tunnistamiseen liittyvien toimintatapojen kehittämiseen eikä niinkään henkilötunnusta koskevan lainsäädännön muuttamiseen.
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat oikean suuntaisia. Kela-kortin ja henkilökortin yhdistäminen Kela-kortin viivakoodin käyttö nopeuttaa apteekissa asiointia ja vähentää inhimillisten virheiden ja tietoturvahaasteiden mahdollisuuksia apteekin hakiessa asiakkaan tietoja suorakorvauskyselyllä Kelasta. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä ja sen taustalla oleva Hallituksen esitys ohjaa nykyisellään apteekkeja käyttämään Kela-korttia lääkkeiden vastaanotto-oikeuden osoittamiseksi. Työryhmä suosittelee keskustelun avaamista vastuuviranomaisten kesken Kela-kortin ja henkilökortin toiminnallisuuksien yhdistämisestä ja henkilökortin saatavuudesta yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Tehyn näkemys on, että keskusteluissa ja toimenpiteitä pohdittaessa on huomioitava, että mahdollisuus toisen puolesta asiointiin apteekissa on säilytettävä. Monissa tilanteissa on vaikeaa ja peräti mahdotonta asioida itse apteekissa. Jos Kela-kortti yhdistetään henkilökorttiin, on toisen puolesta asiointi säilytettävä.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Vahvan sähköisen tunnistautumisen kehittäminen on tärkeä ja perusteltu tavoite ja siihen tulisi keskittää riittävästi huomiota.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön alatyötyöryhmä on selvittänyt mm. henkilötunnusten käyttöä tunnistuskäytössä. Tähän liittyen työryhmä on päätymässä ehdottamaan sairausvakuutuskortin (Kela-kortti) toiminnallisuuksien lisäämistä poliisin myöntämään henkilökorttiin. Korttien yhdistämisessä olisi kuitenkin kyse ratkaisusta, josta jo luovuttiin joitakin vuosia sitten. Tätä ennen sairausvakuutustiedot oli mahdollista saada ajalla 1.6.2004 – 31.12.2016 haettuun henkilökorttiin. Tällaisen yhdistelmäkortin käyttökelpoisuutta vähensi kuitenkin se, että kortti tuli uusia kortin hakijan kustannuksella sairausva-kuutustiedoissa, kuten lääkkeiden erityiskorvausoikeuksissa tapahtuneen muutoksen johdosta. Samoin, jos Suomen sairausvakuutus päättyi esimerkiksi toisessa EU-maassa aloitetun työskentelyn tai muuten maasta muuton johdosta, päättyi myös henkilökortin voimassaolo. Työryhmän näkemyksen mukaan henkilökortin ja Kela-kortin yhdistämistä koskevan selvitystyön käynnistämisessä on kuitenkin syytä huomioida käynnissä oleva sosiaaliturvauudistus ja monikanavarahoitukseen liittyvä selvitystyö ja keskustelun avaaminen tulisi ajoit-taa aikataulullisesti siihen, kun näiden uudistusten muutosvaikutukset ovat selkiytyneet. Kela ei puolla Kela-kortin ja henkilökortin yhdistämistä uudelleen. Kela-kortin käyttöön liittyen on syytä erottaa kortin epävirallinen käyttö henkilöllisyyden osoittajana ja sen käyttäminen osoituksena sairausvakuutukseen kuulumisesta sairaanhoitokorvauksen saamiseksi. Kelan näkemyksen mukaan ei ole perusteltua jatkaa kortin käyttöä vain tunnistamiskäytön takia, mikä ei ole ollut kortin tarkoitus. Olisikin syytä miettiä, miten henkilöllisyys tulisi tulevaisuudessa todentaa tilanteissa, joihin nykyään käytännössä on monessa paikassa hyväksytty myös Kela-kortti. Lisäksi kortin käytön jatkokehittämisen tarve on yhteydessä siihen, miten sairaanhoitokorvausten toteuttaminen mahdollistetaan jo tällä hetkellä ja jatkossa yhä kattavammin suora-korvauskyselyiden kautta ilman Kela-kortin tarvetta. Kelassa onkin käynnistetty keskustelu kortin tarpeesta jatkossa. Kela-korttia ei tarvita apteekeissa suorakorvauksen saamiseksi lääkkeistä. Tähän on vuodesta 2013 riittänyt potilasohjeen (resepti) tai henkilöllisyystodistuksen esittäminen, minkä jälkeen apteekki tarkistaa sairausvakuutustiedot suorakyselyllä Kelan järjestelmästä. Kela on tammikuussa 2022 ottanut käyttöön myös sairaanhoitoon liittyvien taksimatkojen suorakorvauskyselyn. Asiakkaan matkatilauksen yhteydessä taksien tilausvälityskeskus tekee Kelan järjestelmään kyselyn, jolla välityskeskus saa reaaliaikaisesti matkoihin liittyvää tietoa, jota ei tällöin tarvitse kysyä taksiasiakkaalta, eikä Kela-korttia tai matkakattokorttia tarvita. Kelassa on parhaillaan suunnitteilla kyselytoiminto, jolla yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajat saavat reaaliajassa Kelasta tiedot asiakkaan oikeudesta suorakorvaukseen. Tämä kysely toteutuu mahdollisesti vielä vuoden 2022 aikana. Kyselyn käyttöönotto poistaa toistaiseksi suorakorvauksen edellytyksenä olevan Kela-kortin esittämistarpeen. Lisäksi Kela-kortin toiminnallisuuksiin liittyen on syytä todeta, että Kelan sairausvakuutukseen kuuluminen ja Kela-kortti eivät ole peruste julkisen terveydenhuollon palveluiden saamiselle, vaikka nämä kaksi asiaa tyypillisesti, mutta perusteeltaan virheellisesti, yhdistyvätkin julkisessa terveydenhuollossa asioitaessa. Muistiossa esitetään yhtenä jatkoselvittelyä edellyttävänä toimenpide-ehdotuksena, että henkilö saisi rekisteröityä itselleen ns. varoitusmerkin väestötietojärjestelmään omiin tietoihinsa, jos hän on esim. hävittänyt passinsa tai ajokorttinsa tai jos hänen henkilötietojaan on muusta syystä päätynyt vääriin käsiin. Tämän toimenpiteen osalta lienee tarkoituksenmukaista tehdä vielä tarkempaa arviota siitä, onko varoitusmerkillä saavutettavissa uusia etuja suhteessa jo käytössä oleviin vaihtoehtoihin, kuten luottokiellon tekemiseen. Lisäksi on hyvä pohtia, missä tilanteissa varoitusmerkinnän tekemistä voitaisiin suositella – onko esimerkiksi ajokortin häviämien perusteltu syy? Varoitusmerkinnän tekevällä tulisi olla ainakin käsitys siitä, miten se vaikuttaa käytännön asiointiin. Nyt muistion mukaan viranomaisten ja muiden toimijoiden, jotka haluaisivat vastaanottaa tiedon varoitusmerkistä, tulisi itse määritellä, millaisen merkityksen he sille käytännöissään antaisivat.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Eläketurvakeskuksen kannalta toimenpidesuosituksia voidaan edistää ja kannatetaan vahvan sähköisen tunnistamisen käytön lisäämistä.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä, että suunnitelma on laadittu ja keskeiset kehittämiskohteet tunnistettu. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että toimenpidesuositukset ovat oikean suuntaisia ja pitää kannattavana niiden edistämistä osana muita uudistushankkeita.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maanmittauslaitos kannattaa vahvan sähköisen tunnistamisen, digitaalisen henkilöllisyystodistuksen sekä vastaisuudessa mobiililompakon edelleen kehittämistä suunnitelmassa esitetysti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon ja toteuttaa vahvan sähköisen tunnistamisen väline, jota voidaan hyödyntää puhelinasioinnissa. Lisäksi on toteutettava keskitetty ratkaisu, jolla voidaan hyödyntää sähköistä tunnistautumista puhelinasioinnissa. Suunnitelmassa tuodaan esiin, että digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeessa olisi vielä arvioitava, onko digitaalinen henkilöllisyystodistus aidosti maksuton. Maanmittauslaitos kannattaa digitaalisen henkilöllisyystodistuksen maksuttomuutta käyttäjälleen, joka osaltaan edistäisi sen käyttöönottoa ja ylipäätänsä käyttöä. Edelleen on tärkeää ottaa huomioon, että osa käyttäjistä ei pääse näiden digitaalisten ratkaisujen piiriin mukaan lukien vahva sähköinen tunnistaminen, eivätkä ne välttämättä ole heille saavutettavissa. On tärkeää edelleen ylläpitää mahdollisuutta asioida ilman digitaalisia palveluita. Maanmittauslaitos kannattaa jatkoselvitystä henkilökortin ja Kela –kortin yhdistämisestä. Paras ratkaisu olisi, jos yhden kortin kautta olisi kaikki viranomaistoimintaan liittyvät asiat saatavilla, myös digitaalisesti. Muutosviestintä kaiken kaikkiaan on erittäin tärkeää sidosryhmille ja erityisesti niille tahoille, joille aiheutuu toimenpiteitä muutoksesta. Muutosviestintää sekä tiedottamista muutoksen aikatauluista on oltava säännöllisesti.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • En usko että juuri muilla kuin suunnitelman kohdassa 4. esitetyllä lainsäädännön kehittämisellä on ratkaisevaa merkitystä henkilötunnuksen tunnistuskäytön vähentämisessä.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat oikeasuuntaisia. Olisi hyvä, että ohjeista ja hyvistä käytännöistä olisi saatavilla valmiit yhteisesti laaditut materiaalit, jotta jokaisen toimijan ei tarvitsisi laatia niitä itse.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötietoja käsitellessä henkilötunnus on usein tärkeimpiä perustietoja, jolloin siihen liittyvillä muutoksilla tulee olemaan laajamittaiset vaikutukset tietojärjestelmiin ja tietojen käsittelyyn. Edellä olevan nojalla on perusteltua arvioida onko saavutettavat hyödyt esitetyissä muutoksissa oikeamittaisia suhteessa muutoksen aiheuttamiin kustannuksiin.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat oikeansuuntaisia ja niiden mukaiset toimet tärkeitä. SOSTE pyytää lisäksi kiinnittämään huomiota kahteen seikkaan: 1) Vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöä lisättäessä on pidettävä mielessä palvelujen saavutettavuus. Digitaaliset palvelut ja toiminnot ovat haasteellisia monille muillekin ihmisryhmille kuin niille, joilla ei ole mahdollisuutta järkevästi saada vahvaa sähköistä tunnistusvälinettä käyttöönsä. Kaikille tulee taata keinot turvalliseen tunnistautumiseen. 2) Viestintä on avainasemassa henkilötunnuksen ja digitaalisen henkilöllisyyden hankkeiden onnistuneessa läpiviennissä. Kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien sosiaali- ja terveysalan järjestöt, voidaan olettaa olevan tärkeässä asemassa uudistusta koskevan tiedon ja tuen tarjoamisessa yksittäisille ihmisille. Jatkotyössä tulee huolehtia siitä, että kansalaisjärjestöt otetaan mukaan sidosryhmäyhteistyöhön ja siihen kuuluviin viestintätoimiin. Järjestöjen tulee myös itse saada riittävä tuki ja resurssit muutokseen.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • On tärkeä huomioida, että nykyinen henkilötunnukseen perustuva tunnistustapa helpottaa olennaisesti eroperheiden huoltajien asiointia lapsensa puolesta. Jos tunnistaminen esimerkiksi apteekeissa tai terveydenhuollon yksiköissä tehdään olennaisesti hankalammaksi, on lapsella aina oltava virallinen henkilöllisyystodistus sen huoltajan hallussa, jonka luona hän kulloinkin oleskelee. Tämä on sinänsä hyvä periaate, mutta saattaa aiheuttaa käytännön hankaluuksia, jos lapsen passi tai henkilökortti jäävät toiseen kotiin. Olisi tärkeää mahdollistaa huoltajille lapsen puolesta asiointi mahdollisimman helpolla tunnistautumismenettelyllä tai vaihtoehtoisesti huoltajan omalla tunnistautumisella, johon tieto huoltajuudesta ja puolesta-asiointioikeudesta olisi mahdollista linkittää.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat kokonaisuudessaan perusteltuja etenkin henkilön yksilöinnin ja tunnistamisen entistä selkeämmän toisistaan erottelemisen ja tunnistamisen luotettavuuden lisäämisen kannalta. Vahvan sähköisen tunnistamisen lisääminen on lähtökohtaisesti kannatettava asia, mutta siihen liittyvien käytännön ratkaisujen kehittämisessä tulee selkeästi nähdä toimialakohtaiset eroavuudet ja erityistarpeet, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa vakiintuneet käytännöt ja juurtuneet tottumukset, joiden kehittäminen vaatii hyvin merkittävää sote-viranomaisten ja muiden sote-toimijoiden yhteistä panostamista. Tässä yhteydessä olisi erittäin tärkeää, että digitaalisen henkilöllisyyden hanke todella tulee tuottamaan jokaiselle kansalaiselle ilmaisen oman digitaalisen identiteetin, digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, jota voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kaikkien henkilöiden vahvassa tunnistamisessa sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseissa. Tällainen valtion tuottama väline olisi tärkeä mahdollistaja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä kohti entistä luotettavampia tunnistamisratkaisuja.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tunnistautumista KELA-kortin avulla ei voi laboratoriotoiminnassa teknisesti korvata vahvalla sähköisellä tunnistautumisella. Mikäli tunnistautumista KELA-kortin avulla ei pidetä riittävänä, se tulisi korvata käytännön tasolla toteuttamiskelpoisella ratkaisulla esim. henkilökortilla. Henkilötunnuksen tulee jatkossakin olla luettavissa sähköisesti.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki pitää erityisen hyvänä ehdotusta päivittää tietosuojalakia siten, että henkilötunnuksen käsittelyä koskevaan 29 §:ään otettaisiin kielto käyttää henkilötunnusta henkilön tunnistamiseen. Jos yksilöintitunnus otetaan käyttöön nyt ehdotetussa muodossa, johon vastaava kielto sisältyy, on tärkeää, että rinnakkaisten yksilöintitapojen osalta on sama käyttörajaus myös lain sanamuodon tasolla
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat oikean suuntaisia. Vantaan kaupunki pitää erityisen hyvänä vahvan sähköisen tunnistamisen ja muiden luotettavampien tunnistustapojen käytön lisäämistä. Tärkeää kuitenkin on miettiä tunnistautumistapahtumien taso riskien kautta. Välttämättä aina ei tarvitse vaatia vahvaa sähköistä tunnistautumistapaa.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Identiteettivarkauksien estämisessä henkilötunnuksen käytön estämiseen keskittyvä lähestymistapa ei mielestämme ole hedelmällisin. Parempi tavoite voisi olla herättää asiointipalvelut asioivan henkilön henkilöllisyyden riittävään varmistamiseen. Mikäli lähdettäisiin sääntelemään henkilötunnuksen tunnistamiskäyttöä, tulisi lainsäädännössä pystyä riittävällä tarkkuudella kuvaamaan, milloin on kyseessä henkilön yksilöinti ja milloin tunnistaminen. Tällaisen määrittelyn tekeminen voi olla haasteellista. Esim. suunnitelmassakaan ei ole apteekkiasioinnin osalta selkeää, katsotaanko Kela-kortin esittäminen olevan tunnistamista vai yksilöintiä: ”Selvityksen perusteella Kela-korttia käytetään usein apteekeissa ja julkisessa terveydenhuollossa henkilön tunnistamisessa (yksilöinnissä).” Suunnitelmassa mainittuun omien tietojen hallintaan liittyvän varoitusmerkinnän hyödyllisyyteen liittyy mielestämme useita kysymyksiä, jotka tulisi tarkoin selvittää ennen kuin voidaan tehdä mahdollista päätöstä merkinnän toteuttamisesta. Ensinnäkin mikäli varoitusjärjestelmä toteutettaisiin vapaaehtoisena, voisi sen käyttö asiointipalveluissa jäädä vähäiseksi. Toisaalta varoituksen pakolliseksi tekemisen tueksi tulisi olla näytettävissä selkeitä käyttökohteita ja sellaisia hyötyjä, joita ei jo käytössä olevilla varoitus- ja kieltomerkinnöillä voida saavuttaa. Toisaalta tulisi tarkastella myös niitä hankaluuksia, joita yksilöimättömästä ja seurauksiltaan tarkemmin määrittelemättömästä varoituksesta voi aiheutua sekä varoituksen asettaneelle henkilölle itselleen että palvelun tarjoajille erilaisissa palvelutilanteissa.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Akava pitää tärkeänä, että laajaa uudistusta ja siihen sisältyvää ohjausta on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä ja selvitetty esitetyn käyttöönoton aikataulun tarkoituksenmukaisuutta sekä mahdollisuuksia kustannussäästöihin uudistuksen perusperiaatteita vaarantamatta. Sidosryhmäyhteistyötä tulee jatkaa edelleen.
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kirkkohallitus kannattaa vahvan sähköisen tunnistamisen lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kirkkohallitus pitää tärkeänä konkreettisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan siirtymistä luotettavampien tunnistustapojen käyttöön. Kirkkohallitus pitää tärkeänä myös puhelinasiointiin soveltuvan vahvan tunnistustavan toteuttamista. Kirkkohallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että vahvaa sähköistä tunnistamista ei edellytetä sellaisissa tilanteissa, joissa henkilöä ei ole tarpeen tunnistaa vahvan sähköisen tunnistamisen menetelmillä. Kirkkohallitus pitää myös tärkeänä, että paitsi kansalaisia myös henkilötunnusta käyttäviä toimijoita ohjeistetaan kattavasti ja keskitetysti vastuuviranomaisten toimesta.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta huoli henkilötunnuksen tunnistamiskäytöstä näyttää liialliselta. Kyse on nimenomaan tarpeesta yksilöidä henkilö, jotta hänen vanhat tietonsa löydetään ja uudet tiedot kirjataan oikealle henkilölle. Luotettava tunnistaminen ei voi olla palveluiden saannin edellytys. Nykymuotoinen henkilötunnus toimii yksilöinnissä siksi, että useimmat henkilöt muistavat ainakin syntymäaikansa ja nimensä, jolloin yksilöinti onnistuu.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kokonaisuutena toimenpidesuositukset ovat hyviä. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeessa toteutettava digitaalinen henkilöllisyystodistus on rekisteröitävälle henkilölle (myös ulkomaalaiset) aidosti maksuton ja sopii myös käyntiasiointiin, jotta ratkaisu saadaan Suomessa laajaan käyttöön.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön työryhmä suosittelee, että suunnitelmassa esiin tuotujen selvitysten ja toimenpiteiden käynnistäminen sisällytetään osaksi henkilötunnuksen uudistamishankkeen ja digitaalisen henkilöllisyyshankkeen tavoitteita ja tehtäviä. Henkilötunnuksen käyttöön liittyvästä säädösvalmistelun etenemisestä ja lainsäädännön voimaantulosta tulisi antaa informaatio-ohjausta ja viestiä sidosryhmille vastuuministeriöiden toimesta. Työryhmä suosittelee muun muassa tietosuojalainsäädännön kehittämistä, Kela-kortin ja henkilökortin toiminnallisuuksien selvittämistä ja yhteiskäyttöisyyden lisäämistä, henkilökortin käytön lisäämistä sekä digitaalisen henkilöllisyyden ja lupalompakon ominaisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Työryhmä suosittelee lisäksi, että omien tietojen hallintaan liittyvää varoitusmerkinnän käyttöönottoa ja yhteyttä positiiviseen luottotietorekisteriin selvitetään. Oikeusministeriöllä ei ole toistaiseksi kommentoitavaa informaatio-ohjauksen ja sidosryhmäyhteistyön työryhmän toimenpidesuosituksiin. Oikeusministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että positiivista luottotietorekisteriä koskeva hallituksen esitys (HE 22/2022 vp) on vasta äskettäin annettu eduskunnalle. Mahdollinen selvitystyö olisi siitä johtuen vielä ennenaikaista.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kaupan liitolla ei ole huomautettavaa informaatio-ohjauksen toimenpidesuunnitelman mukaisista suosituksista.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat oikean suuntaisia. Työllisyysrahaston tehtävien näkökulmasta merkittävimpänä asiana voidaan pitää vahvan sähköisen tunnistamisen lisäämistä. Rahasto pitää tärkeänä myös sitä, että digitaalisen henkilöllisyyden kehityshankkeessa huomioitaisiin puhelinasiointiin soveltuvan vahvan tunnistustavan toteuttaminen.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • TVK kannattaa suositusta vahvan sähköisen tunnistamisen ja muiden luotettavien tunnistustapojen käytön lisäämisestä. Priorisoitaessa ja arvioitaessa ratkaisuja ongelmiin, jotka liittyvät henkilötunnuksen käyttämiseen tunnistamisen välineenä, luotettavien tunnistamismenetelmien käytön lisääminen tulisi olla etusijalla uuden yksilöintitunnuksen käyttöönottoon nähden. TVK kannattaa viestinnän lisäämistä etenkin kansalaisten suuntaan. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen toimeenpanossa kehitetään aktiivisesti tunnistamistapoja vahvempaan ja luotettavampaan suuntaan. Niiden tehokas käyttöönotto edellyttää kuitenkin toimenpiteitä myös asiakkailta kuten luotettavien tunnistusmenetelmien käyttöönottoa. Mitä useammalla asiakkaalla on käytössään luotettava tunnistamisenväline, sitä tehokkaampaa on vakuutusyhtiön edellyttää tällaisen välineen käyttöä erilaisissa palvelukanavissa. TVK ei kannata tietosuojalainsäädännön kehittämistä siihen suuntaan, että henkilötunnuksen käyttö tunnistamisen välineenä kategorisesti kiellettäisiin. Henkilötunnusta tulisi voida edelleen käyttää yhtenä tunnistetietona osana muiden henkilötietojen antamista etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa asiakkaalla ei olisi käytössään luotettavia tunnistautumisen välineitä kuten tupas-tunnukset ja kyse olisi matalan riskin palvelusta. Voimassa oleva tietosuojaa koskeva yleis- ja erityislainsäädäntö velvoittaa tunnistamaan asiakkaan erilaisissa käsittelytilanteissa. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettu laki (444/2017) velvoittaa laajasti eri toimijoita tunnistamaan asiakkaansa ja todentamaan näiden henkilöllisyys. TVK kannattaa ehdotusta siitä, että erityislainsäädännöllä tai viranomaisohjeistuksella täsmennettäisiin sitä, mitkä tunnistamistavat tai -tiedot olisivat riittäviä henkilön tunnistamiseksi eri palvelutilanteissa.
      • CGI Suomi Oy
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Kansalaisviestinnän tulisi olla mahdollisimman selkeää, havainnollistavaa ja helposti ymmärrettävää. Viestintä on hyvä käynnistää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, viimeistään lain tullessa voimaan.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Uudistuksessa ehdotettujen toimenpidesuositusten kohdalla tunnistamisen ja yksilöinnin kohdalla on organisaatioissa hyvä huomioida: • uusi digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023 (digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeen toimikausi on 8.10.2020–30.6.2023) • digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee laajenemaan digitaaliseksi lompakko-sovellukseksi, jossa olisi tallessa henkilöllisyystodistuksen lisäksi myös muita viranomaisen myöntämiä lupia ja tietoja, kuten ajolupa tai tieto tutkinnon suorittamisesta Ehdotetut toimenpiteet, niiden organisaatiotasoinen ymmärtäminen toiminnan tasoisesti ja hallinta edellyttävät informaatio- ja omistajaohjauksen läpinäkyvää toteuttamista (kansallisen tason hallintaa ja ohjausta). Tukea tarvitaan organisaatioille ensisijaisesti tavoitteitten osalta ja ennakkoon määriteltynä (valtionhallinto - omistajaohjaus): • vaiheistettu aikataulu • aikataulurajat - tavoiteltavat asiat sisällöllisesti määriteltynä, tekemisen rytmitys! TOIMENPITEISTÄ Vahva sähköinen tunnistaminen Joustava ja sujuva käyttöönotto asioinnissa ja asiakastilanteissa edellyttää yhteisiä, selkeitä pelisääntöjä • missä tilanteissa asioinnissa on välttämätöntä käyttää vahvaa tunnistautumista? sekä missä tilanteissa voidaan hyödyntää vahvaa tai heikompaa tunnistautumista? Lainsäädännön kehittäminen ja tietosuojalain tarkastelu Päällekkäisen/tarpeettoman työn välttämiseksi - hyvissä ajoin ennen 1.1.2027 - tarvitaan (kansallinen) ohjaus- ja hallintamenetelmä eri (tieto)järjestelmien välisten tiedonsiirron mahdollistamiseksi. Ohjauksen tulee olla tarkoituksenmukainen joustavuudeltaan käyttäjäorganisaatioitten (eri asianosaisten) osallistamiseksi. Ohjaukseen/hallintaan tulisi sisällyttää tietämys siitä • missä järjestelmissä/palveluissa kunnissa käsitellään sensitiivistä tietoa (tietosuojalain alaista sekä sukupuolitietoa)? • mitä lakisääteisiä tehtäviä toteuttaessaan kunnat joutuvat käsittelemään sensitiivistä tietoa? Ohjeiden ja hyvien käytäntöjen laatiminen organisaatioille ja kansalaisille Kuntakentän kannalta käytännön ohjeistus koetaan tarpeelliseksi näin panostaen muutosten käyttöönoton helppouteen ja nopeuttamiseen. Kansalaisviestinnän koordinointi ja keskittäminen hankkeiden toimeenpanovaiheeseen Kansalaisviestinnän osalta käytännön ohjeistus sekä oikea-aikainen viestintä koetaan tarpeelliseksi näin panostaen muutosten käyttöönoton helppouteen ja nopeuttamiseen. Samalla tulee huomioida suunnitteluvaiheen aikaiset asiat ja käyttäjäorganisaatioitten mahdollisuus ennakoida ja valmistautua muutokseen oman toiminnan tasolla.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - digitaalinen henkilökortti tulisi tarjota ilmaiseksi kaikille kansalaisille, koska se parantaisi henkilöiden vahvaa tunnistamista
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Tunnistautumista KELA-kortin avulla ei voi laboratoriotoiminnassa teknisesti korvata vahvalla sähköisellä tunnistautumisella. Mikäli tunnistautumista KELA-kortin avulla ei pidetä riittävänä, se tulisi korvata käytännön tasolla toteuttamiskelpoisella ratkaisulla esim. henkilökortilla. Henkilötunnuksen tulee jatkossakin olla luettavissa sähköisesti.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Toimenpiteet ovat kannatettavia, kunhan siirtymäaika on riittävä järjestelmätoimittajilta vaadittavien muutosten toteuttamiseen.
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Informaatio-ohjausta voidaan käyttää ohjaamaan henkilön tunnistamista kaikissa palveluissa. Henkilökohtainen informaatio tulee sisällyttää yhteen korttiin. Nykyään voidaan skannata kortin tiedot ja tarkistaa mitkä kaukki luvat siihen sisältyvät. Lupaviranomaisten yhteistyö digitaalisella alustalla olisi erittäin hyvä.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Vahvan sähköisen tunnistautumisen kehittämiseen tulisi suunnata huomiota huomattavasti enemmän.
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Henkilötunnusta käytetään väärin useissa yhteyksissä. Henkilön tunnistamiseksi henkilön sähköinen tunnistaminen on kestävin ja turvallisin ratkaisu. Mutta suosituksen mukaisesti on tärkeää, että henkilötunnusta ei käytetä henkilön tunnistamiseen. Erityisen tärkeää vahvan sähköisen tunnistamisen ja muiden luotettavampien tunnistustapojen käytön lisäämisessä on laaja ja toistuva viestintä kansalaisille ja rganisaatioille luotettavimmista tunnistusvälineistä. Työryhmä suosittelee keskustelun avaamista Kela-kortin ja henkilökortin toiminnallisuuksien yhdistämisestä ja henkilökortin saatavuudesta yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Sähköisen tunnistamisen rinnalle käyntiasiointiin tarvitaan toinen luotettava tunnistautumisen menetelmä. Kaikki kansalaiset eivät käytä sähköisiä palveluja.On kannatettavaa, että selvitetään kela-kortin ominaisuuksien laajentamista ja sen käyttämistä tunnistautumisessa sähköisen tunnistamisen rinnalla. Olisi suotavaa, että henkilön tunnistautumiseen ja asiointiin yksilöllä olisi mieluiten yksi kortti. Suosituksessa todetaan, että henkilökortin saaminen on myös mahdollista vähävaraisille Kelan maksusitoumusmenettelyn kautta. Maksusitoumuksen myöntäminen Kelasta henkilökortin tai passin hankintakuluihin edellyttää, että hakijalla on oikeus perustoimeentulotukeen ja kyseinen asiakirja on hakijalle välttämätön. Henkilökortin hinta voi olla joillekin kansalaisryhmille esteenä sen käyttöön, vaikka henkilö ei olisi sosiaalipalvelujen asiakas. Kela-kortti on kansalaisille maksuton. Olipa toissijainen tunnistautumisen menetelmä mikä tahansa, on sen oltava hinnaltaan kansalaisille mahdollisimman edullinen, mieluiten kuitenkin maksuton. Maksuttomankin kortin hankinnasta syntyy kuntalaisille valokuvauksen kustannuksia ja mahdollisia matkakuluja, jos ko. palvelua ei omassa kunnassa ole. Suosituksessa todetaan, että yhä useammalla on mahdollisuus saada vahva sähköinen tunnistusväline ja sitä kautta myös palveluntarjoajien on helpompi vaatia vahvaa sähköistä tunnistusta palvelussaan. Uudistuksen lopputuloksena ei saa syntyä kansalaiselle tilannetta, että sähköisen tunnistuksen vaatiminen estää palvelun käytön. Suosituksissa on mainittu, että ratkaisut edellyttävät tunnistusta tekeviltä tahoilta teknisten integraatioiden toteuttamista ja työryhmä katsookin, että on tärkeää tehdä uuden tunnistustavan käyttöönotto tunnistajille mahdollisimman helpoksi. Tämä on erittäin tärkeä ottaa huomioon uudistuksessa. Suosituksessa on tunnistettu organisaatioille syntyvä lisätyö, kuten ohjeistusten uudistaminen ja muutosten ennakoitavuuteen liittyvä viestintä toimijoille. Erittäin tärkeä eri toimijoiden osallistamisen näkökulmasta on työryhmän suositus, että vastuuviranomaisten tulisi järjestää eri toimialoille yhteisiä, alan etujärjestöjen kanssa suunniteltuja keskustelutilaisuuksia, työpajoja tai viestintäkampanjoita, jossa tuodaan esille henkilötunnuksen tunnistamiskäyttöön liittyviä haasteita, riskejä ja oikeita menettelytapoja. Näemme, että DVV:n organisoimalla valtakunnallisella digituella olisi roolitunnistamistapojen neuvonnassa ja viestinnässä.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Vahvaan sähköiseen tunnistamiseen tai muuten nykyistä luotettavampaan tunnistamiseen siirtymistä suunnitellaan helpotettavan konkreettisin toimenpitein. Valmiiden vahvan sähköisen tunnistamisen ratkaisun ja teknisten rajapintojen kehittämisen lisäksi tulee turvata kunnille riittävä valtionosuusrahoitus niiden käyttöönottoon.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Toimenpiteet ovat kannatettavia mikäli määritykset saadaan ajoissa APTJ:n toimittajille ja siirtymäaika on riittävä muutosten toteuttamiselle.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • APTJ:llä toivomuksena vain että tarvittavat määritykset saadaan ajoissa.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Toimenpidesuositukset ovat hyviä ja kannatettavia.
      • Millä muilla toimenpiteillä henkilötunnuksen kysymistä ainoana tunnistustapana voitaisiin ehkäistä sähköisessä asioinnissa, käyntiasioinnissa ja puhelinasioinnissa?
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kielto käyttää pelkkää hetun tietämistä ainoana tunnistustapana ainakin taloudellisia seuraamuksia sisältävissä asioissa. Kieltoa voisi tehostaa säätämällä tunnistajalle ankara vastuu väärinkäytöksistä.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • KKV tuo esille, että asiakkaan tunnistustavan osalta tulee ensin ratkaista, onko kuluttajan tunnistaminen tarpeen ja millä tavalla asiakkaan tunnistus suoritetaan (vahvasti tai ei-vahvasti). Tämän jälkeen arvioidaan, onko henkilötunnuksen kysyminen asiointitilanteessa lainkaan tarpeen ja mikä merkitys henkilötunnuksella on yhtenä mahdollisesti kysyttynä tietona. KKV kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että asiointitilanteet vaihtelevat suuresti, esimerkiksi opastavista asiakaspalvelun tilanteista aina merkittävien oikeustoimien kuten asuntokauppojen tekoon. Käytännössä monilla aloilla on arvioitu asiakkaan vahvan ja ei-vahvan tunnistamisen merkitystä tilannekohtaisesti. Puhelinasioinnissa on yleisesti käytetty henkilötunnusta asiakkaan tunnistamisessa. KKV katsoo, että ainakin tältä osin ohjeistuksille on tarvetta.
      • Finanssivalvonta
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Finanssivalvonta katsoo, että käytettävien tunnistusmenetelmien luotettavuutta ja turvallisuutta on mahdollista lisätä sekä palveluntarjoajien että palveluja käyttävien asiakkaiden tietoisuutta nostamalla. Kaikkein riskisimpien asiointitapahtumien osalta tulisi kuitenkin arvioida, onko henkilöllisyyden todentamisen tavasta tarpeellista säätää lailla. Mahdollisuutta henkilötietojen väärinkäyttöön on ehkäistävä myös henkilötietoja käsittelevien tahojen tehokkailla ja ajantasaisilla tietoturvatoimenpiteillä.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maahanmuuttovirastolla ei ole lausuttavaa tästä kohdasta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • DVV:llä ei ole lisättävää lausuttavana oleviin ehdotuksiin, joiden valmistelussa se on ollut mukana.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Terveydenhuollossa käyntiasioinnissa jonkinlainen mobiilitunnistautuminen olisi mahdollinen, kunhan kyseinen palvelu olisi yleisesti käytössä. Käytön ja käyttöönoton sekä järjestelmämuutosten kustannukset olisivat todennäköisesti melko suuret.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Moni havaitusta haasteista ilmenee sote- ja lääkealalla. Kun työryhmän toimikautta on vielä jäljellä, ehdotamme, että työryhmään pyritään saamaa näitä aloja edustavia tahoja mukaan, jotta heidän osaamistansa voidaan hyödyntää työryhmässä. Sama ehdotus koskee myös potilasjärjestöjä.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Pandemia-aikana korkeakoulujen opetus siirtyi tietoverkkoon ja moni ulkomaalainen opiskelija aloitti opintonsa ulkomailta käsin. Ulkomaalaisen opiskelijan vahvaan tunnistautumiseen ulkomailta käsin on ollut vaikea löytää sekä kohtuuhintaisia että toimivia ratkaisuja. Yhteistyö ja toimiva tiedonsiirto eri viranomaisten välillä sekä yhteiset suositukset yhdenmukaistaisivat turvallisia tunnistustapoja. Yhteistyöhön tulisi saada mukaan myös relevantteja palveluntarjoajia kuten HOAS ja ylioppilaskunnat, tämä parantaisi käytettävyyttä ja voisi myös laskea kuluja per toimija. Tunnistautumistavoissa tarvitsee lisäksi olla riittävästi vaihtoehtoja, jotta palvelu olisi saavutettava kaikille. Puhelinasioinnissa tulisi kehittää mahdollisuutta tunnistautumiseen esimerkiksi mobiilivarmenteella puhelun aikana. Samalla tulisi huomioida puhelinasioinnin mahdollistaminen myös henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia tunnistautumistapoja.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Jo nykyisellään henkilötunnusta käytetään yhtenä tunnistuksen välineenä vaikka henkilötunnus on tarkoitettu nimenomaisesti henkilöiden yksilöintiin. Olen katsonut, että henkilötunnusta saa kysyä esimerkiksi puhelinasioinnissa yhtenä tietona muiden tietojen joukossa, mikäli organisaatio käsittelee jo entuudestaan henkilön henkilötunnusta. Henkilötunnusta ei kuitenkaan tulisi käyttää esimerkiksi nimen kanssa ainoana tietona henkilöä tunnistettaessa vaan henkilötunnus voi olla yksi kysyttävistä tiedoista. Onkin syytä huomioida, että henkilötunnus voi olla myös muiden henkilöiden tiedossa samalla tavalla kuin esimerkiksi henkilön kotiosoite tai puhelinnumero. Tämän vuoksi tunnistamisessa tulisi pyrkiä aina käyttämään mahdollisimman luotettavaa tunnistamisen välinettä. Tunnistaminen ei siten saisi perustua yksinomaan henkilötunnuksen tai jonkun muun tiedon varaan. Tässä yhteydessä olisi syytä aina arvioida tapauskohtaisesti sitä, mitä tietoja tunnistamisessa tulisi käyttää.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muun tunnistamistavan käyttö voidaan nähdä perusteltu, koska henkilötunnus ei takaa korkealla luotettavuuden tasolla yksilötunnistuksen luotettavuutta. Tähän tarkoitukseen voi soveltua esim. mobiilivarmenne, suomi.fi-tunnistautuminen.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Vaihtoehtoja mietittäessä on kiinnitettäviä huomiota siihen, millaisesta palvelusta on kyse ja millaisiin tietoihin esimerkiksi palveluun kirjautumalla pääsee/millaisia oikeustoimia palvelussa voi tehdä. Lähtökohtana sähköisessä asioinnissa tulisi pitää vahvaa sähköistä tunnistautumista. Esimerkiksi Kelan sähköisissä asiointipalveluissa pidetään lähtökohtana vahvaa tunnistautumista jokaisen kirjautumiskerran yhteydessä. Toimenpiteitä suunniteltaessa voidaan kuitenkin pohtia muiden toimijoiden osalta sitä, onko ko. sähköisessä asiointipalvelussa välttämätöntä jokaisen kirjautumiskerran yhteydessä tunnistautua vahvasti, vai olisiko vahva tunnistautuminen riittävää esim. ensimmäisen kirjautumiskerran yhteydessä, jolloin henkilö voi luoda itselleen tunnukset palveluun? Tällaisessakin tapauksessa palvelu voisi kuitenkin säännöllisin väliajoin edellyttää vahvaa tunnistautumista. Käyntiasioinnissa pelkän henkilötunnuksen kysymisen sijaan tulisi henkilöllisyydestä aina varmistua voimassaolevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen avulla ja/tai kysymällä henkilöllisyyden varmistavia kysymyksiä (varmistavat kysymykset etenkin silloin, jos henkilöllisyystodistusta ei ole). Keskeinen tapa ehkäistä henkilötunnuksen käyttämistä ainoana tunnistustapana on perehdyttää ja ohjeistaa palveluneuvojia luotettavan tunnistamisen käytännöistä. Näin Kelassa on toimittukin (esim. asiakaspalvelun ohjeet sisältävät tietoa siitä, kuinka asiakkaan henkilöllisyydestä asiointitilanteessa varmistutaan). Puhelinpalvelussa henkilöllisyyden varmistavat kysymykset ovat avainasemassa. Tapaus-kohtaisesti jo puhelun alussa asiakkaan oma-aloitteisesti kertoman perusteella voi jo varmistua henkilöllisyydestä riittävän varmasti. Henkilöllisyyden varmistavia kysymyksiä ovat esim. asiointihistorian tiedustelu (kuten esim. milloin olet viimeksi asioinut Kelassa ja missä asiassa). Puhelinpalvelussa tunnistuksen luotettavuutta voitaisiin lisätä sillä, että puhelinpalveluun lisättäisiin vastaava tunnistautuminen mikä on käytössä esim. pankeilla. Asiakas esimerkiksi tunnistautuisi näppäilemällä pankkitunnuksensa ja pääsisi sillä puhelinpalvelussa eteenpäin. Toki tällöinkin olisi hyvä kiinnittää huomiota ainakin siihen, että tunnuksetkin voivat joutua vääriin käsiin, jolloin esim. tarve henkilöllisyyden varmistamiseksi esitettäville kysymyksille ei välttämättä täysin poistu.
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Työeläkealalla ei käytetä henkilötunnuksen kysymistä ainoana tunnistustapana.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUS pitää tärkeänä, että henkilötunnusta käytetään yleisesti vain henkilön yksilöintiin, ei tunnistamiseen. Tunnistaminen tulisi yleisellä tasolla perustua aina sähköiseen tai kasvokkain tehdyissä palvelutilanteissa kuvalliseen tunnistautumiseen. Terveydenhuollon palvelutilanteissa ei voida useinkaan käyttää sähköistä tunnistautumista tai virallisiin asiakirjoihin perustuvaa tunnistautumista (mm. tajuttomat potilaat). Mm. apteekkiasioinnissa tulee olla edelleenkin mahdollista hoitaa puolesta-asiointi Kela-kortilla tai jollakin muulla menetelmällä siten, että puolesta-asiointi on jatkossakin mahdollista.
      • Haidion
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tekemällä vahvasta tunnistamisesta, tai vahvaan tunnistamiseen rinnastettavasta tunnistamisesta ilmaista sekä loppukäyttäjälle että yrityksille, jotta sen käyttö yleistyy ja sitä voidaan realistisesti vaatia käytettävän.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suunnitelmassa on kuvattu tärkeimmät toimenpiteet, joilla on mahdollista vähentää henkilötunnuksen käyttöä ainoana tunnistustapana. Tiettyjä teknisiä ratkaisuja henkilön tunnistamiseen näiden lisäksi toki on olemassa, kuten tiettyjä biometrisen tunnistamisen tapoja. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä sovellu näihin asiointitapahtumiin.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen käyttö tunnistustapana on mahdollista kieltää samalla tavoin kuin yksilöintitunnuksen käyttö henkilöllisyyden todentamiseksi on tarkoitus kieltää tietosuojalakiin ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettuun lakiin on tässä lausuttavana olevassa luonnoksessa esitetty.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On tärkeää kehittää kansallinen tunnistusväline, joka helposti mahdollistaa monikanavaisen asioinnin tunnistettuna. Kansallisen tunnistuspalvelun käyttöönoton tulisi olla asiointipalveluille helppoa ja edullista.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Oikeusrekisterikeskus mahdollistaa useissa palveluissaan sähköisen asioinnin, jossa tunnistautuminen toteutetaan vahvana tunnistautumisena Suomi.fi-palvelun kautta. On kuitenkin olemassa asiakaskuntaa, joiden ei ole mahdollista asioida sähköisesti vaan lähestyvät meitä puhelimitse. Puhelimessa tunnistautumiseen käytetään usein henkilötunnusta. Tavoite henkilötunnuksen saamisen helpottamisesta puolestaan mahdollistaa helpotuksen vuoksi henkilötunnuksen saaville siirtymisen käyttämään Suomi.fi-tunnistautumista ja siten myös ORK:n tarjoamia sähköisiä palvelukanavia. Toivotaan DVV:ltä ohjeistusta suositeltavista käytänteistä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalaa ja yksityisiä toimijoita ohjaavien viranomaistahojen tulisi viestiä kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ohjauskirjeiden, toimintaohjeiden ja vastaavien instrumenttien kautta periaatteellisesta erosta henkilön yksilöinnin ja tunnistamisen välillä. Toimintamalleihin tulisi selkeästi määritellä käytännön tilanteet, joissa pelkkä henkilön yksilöinti riittää sekä tilanteet, joissa vaaditaan myös henkilön riittävän vahvaa tunnistamista. Puhelinasioissa tulisi pelkän henkilön henkilötunnuksella yksilöimisen lisäksi vaatia laajempaa tietojen kyselemistä varsinaisen tunnistamisen takaamiseksi.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tällä hetkellä potilas tunnistetaan henkilötunnuksen perusteella Sähköisessä- ja puhelinasioinnissa voisi tunnistautua mobiilivarmenteella Käyntiasioinnissa tunnistautuminen voisi tapahtua sormenjäljellä, jonka varmistus olisi kytkettynä asiakirjaan liitetyllä sirulla tai mobiiliappilla(esim. suomi.fi). Siru tuottaisi asiakkaan perustiedot ja oikea omistaja varmistettaisiin vielä sormenjäljellä Jos sirua ei ole tarjolla tai sormenjälkeä ei voida lukea, tunnistautumisen voisi tarvittaessa suorittaa henkilötunnuksen perusteella, kuten ennenkin. Kansalaisille sirullinen ID kortti tunnistautumista varten, johon on tallennettu sormenjälki
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että henkilötunnusta ei käytetä ainoana henkilön tunnistustapana. Tunnistuksen luotettavuuden lisäämiseksi voidaan kysyä esimerkiksi tietoja asiakassuhteesta, kuten henkilön aiemmasta asioinnista.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Käytetään vahvaa sähköistä tunnistautumista aina, kun se on tarpeellista ja riskienhallinnan näkökulmasta kustannustehokasta.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötunnuksen kysymisessä voi olla kyse joko tunnistamisesta tai henkilön yksilöinnistä. Rajanveto yksilöinnin ja tunnistamisen välillä voi olla häälyvä. Tekstissä on suoraan todettu, että henkilötunnusta harvoin käytetään ainoana tunnistamistapana. Samoin lausuntokierroksella olevassa VTJ-lain muuttamista koskevassa HE:ssä on todettu näin: ”Tosiasiallisesti keskeisin riskinhallintakeino olisi puuttua mahdollisuuksiin hyödyntää toisen henkilön identiteettiä väärinkäytösten välineenä. Käytännössä tältä osin monia toimenpiteitä on jo toteutettu ja väärinkäytökset ovat jo nykyään suhteellisen harvinaisia ja pienimuotoisia.” Keskeinen viesti asiassa tulisi mielestämme olla raportissakin mainittu: ”Asiointitilanteessa hyödynnettävän tunnistusmenetelmän valinta edellyttää palveluntarjoajalta asiointitilanteeseen liittyvien riskien arvioimista ja riskien riittävää hallintaa.” Riskien tunnistamiseen ja arviointiin liittyvien mallien tuottaminen olisi mielestämme hyödyllisempää kuin henkilötunnuksen käytön yksiselitteinen kieltäminen tai tiettyjen tunnistustapojen pakolliseksi määrääminen.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Hyvistä ja riittävistä tunnistamiskäytännöistä olisi tärkeä saada viranomaisohjeistusta erityisesti puhelinasiointiin. On otettava erityisesti huomioon, että monissa palveluissa puhelinasiointi voi olla vaihtoehto niille, joille sähköinen asiointi on syystä tai toisesta hankalaa tai mahdotonta. Puhelinasioinnissa suositeltavien tunnistamistapojen tulee olla sellaisia, etteivät ne muodostu esteeksi käyttää puhelinasiointia. Luonnollisesti puhelinasioinnissa voidaan käyttää myös sähköisen vahvan tunnistautumisen menetelmiä esimerkiksi mobiilisovelluksella, mutta ne eivät voi olla yksinomaisia.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Informaatio-ohjauksen suunnitelmassa käsiteltiin jo varsin kattavasti mahdollisia toimenpiteitä.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Ohjauksen tulee olla tarkoituksenmukainen joustavuudeltaan käyttäjäorganisaatioitten ja asianosaisten osallistamiseksi. Ohjaukseen/hallintaan tulisi sisällyttää tietämys siitä • missä järjestelmissä ja palveluissa kunnissa käsitellään sensitiivistä tietoa (tietosuojalain alaista sekä sukupuolitietoa)? • mitä lakisääteisiä tehtäviä toteuttaessaan kunnat joutuvat käsittelemään sensitiivistä tietoa? • missä asiointitilanteissa tietojen käsittely ei ole erityisen sensitiivistä, jolloin matalamman tason tunnistautuminen on riittävä?
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • -
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Tällä hetkellä potilas tunnistetaan henkilötunnuksen perusteella. Sähköisessä- ja puhelinasioinnissa voisi tunnistautua mobiilivarmenteella. Käyntiasioinnissa tunnistautuminen voisi tapahtua sormenjäljelllä, jonka varmistus olisi kytkettynä asiakirjaan liitetyllä sirulla tai mobiiliappilla(esim. suomi.fi).
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Ainakin kysymistä voidaan käyttää tarkistamalla kuvallisesta kortista vastaako kuva henkilön naamaa korttia esitettäessä. Esim. pankkien palvelussa kysytään pankkitukset ja osoitetiedot jolla tavoin kyllä henkilöllisyys varmistuu. Sähköisessä asioinnissa käytetään usein myös sähköpostiosoitetta ja salasanaa jotka ainakin yksilöivät palvelun käyttäjän. Osa palveluista käyttää myös kaksivaiheista tunnistautumista jolloin tunnistautuminen vahvistetaan esim. tekstivestillä matkapuhelimeen joka on tavallisesti henkilökohtainen.
      • Päivinen Arto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Tunnistautumiseen on hyvä olla monia käytäntöjä. Vain yhden käytännön omaksuminen altistaa väärinkäytöille ja hakkeroinnille.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Etä- ja verkkoasioinnissa on käytössä muita varmistavia lisäkysymyksiä henkilötunnuksen lisäksi ja paljon käytetty mobiilivarmenne vahvemmin käyttöön.
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Terveydenhuollon kaikki kansallinen dokumentaatio perustuu hetuun, joten valtaosa käyntiasioista tai puhelinasioinnissa muut eivät tällä hetkellä käytännössä toimi.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Nykyisin erityisesti käynti- ja puhelinasioinnissa on käytössä muita varmistavia lisäkysymyksiä henkilötunnuksen lisäksi. Pohdittavaksi voisiko vahvaa sähköistä tunnistautumista hyödyntää helposti myös puhelin- ja käyntiasioinnissa.
      • Nokian kaupunki, Tietohallinto / Tietohallintopäällikkö, Jokinen Juho
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Pitää käyttää muita tapoja, vaikkapa mobiilivarmennetta. Henkilötunnushan ei varmista mtään, koska voi antaa jonkun muun tunnuksen.
      • Tötterman Magnus
        Päivitetty:
        27.1.2022
        • Kysymällä salaisia asioita. Henkilötunnus on julkisuuslain perusteella julkinen, vaikka sen käsittelyä on rajoitettu. Henkilötunnus on yleisesti muidenkin kuin sillä yksilöitävän henkilön tiedossa, koska se on merkitty henkilötodistukseen, viranomaiskirjeenvaihtoon ja sitä on käsitellään todella monen eri rekisterinpitäjän toimesta. https://hetueiolesalasana.fi
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Miten uusi tunnus ehkäisisi sen käyttöä ainoana tunnistustapana?
      • Mitä säädösmuutostarpeita tai ohjeistuksia tunnistatte eri toimialoilla tai palveluissa, jotta henkilötunnuksen kysymistä ainoana tunnistustapana voitaisiin ehkäistä?
      • Nurminen Esko
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Western Unionin rahanvälitys toimii vastaanottajan puhelinnumerolla ja henkilökortin myöntönumerolla ainakin lähettäjän päässä. Eri asia mitä tietoja Western Union vaatii asiakkuuteen.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Hetut vuotavat niin helposti, että hetun ongelmakäytöstä pitäis päästä eroon. Luotollisten maksujen kielto ilman vahvaa tunnistautumista hoitaisi käsittääksemme edelleen kohtalaisen suuren siivun ongelmista. Vastuulliset toimijat vaativatkin jo vahvoja tunnistautumisia, mutta koska kaikki (esim. Klarna, pikavippifirmat) eivät sitä vapaaehtoisesti tee, tähän pitäisi velvoittaa lainsäädännöllä. Kuluttajaluottosäännösten uudistamista koskevan hankkeen yhteydessä tulee siis tiukentaa sääntelyä kuluttajansuojalain 7 luvun lainanhakijan henkilöllisyyden todentamisesta laajentamalla se koskemaan kaikkien kuluttajaluottosopimusten tekemistä. - Vastaamon tietomurtouhrien suositukset käyttöön kaikille soveltuvilta osin, mitä voi tai ei voi tehdä ilman vahvaa tunnistautumista https://www.suomi.fi/oppaat/tietovuoto/vaiheet/kiellot?a=e058&a=552a&a=878b&mun=092#rekisterointikielto Huomioita suosituksista: * Luottokieltorekisteröinti on nykyisin maksullinen. Tulevassa viranomaisen positiivinen luottotietorekisterin yhteydessä ilmeisesti ollaankin luomassa siihen mahdollisuus tallettaa tieto luonnollisen henkilön ilmoittamasta vapaaehtoisesta luottokiellosta. Toivottavasti tieto on mahdollista tallentaa ilman kuluja. Tämä on hyvä kehitys. * PRH-rekisteröinnit voisivat oletuksena vaatia suostumuksen, samoin muuttotiedot.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maahanmuuttovirastolla ei ole lausuttavaa tästä kohdasta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Terveydenhuoltoon liittyen ei tunnisteta säädösmuutostarpeita ja ohjeistuksista on mainittu toimenpidesuosituksiin liittyvässä vastauksessa.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suunnitelmassa korostetaan Kela-kortin käyttöä tunnistustapana. Tämä ei todennäköisesti ole ongelma yliopistoilla, joissa käytetään asioinnissa paljon opiskelijakorttia. Opiskelijakortti ei ole virallinen henkilötodistus, mutta se on henkilökuvalla varustettu ja se tarkistetaan joka vuosi, kun siihen liitetään lukuvuositarra. Opiskelijakortissa on henkilönimi, syntymäaika ja yliopiston opiskelijanumero, siinä ei ole henkilötunnusta.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • ks. tarkemmin lausunnossa esitetty.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muiden tunnistustapojen käyttöönottoa koskeva sääntely taikka ohjeistus.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kelan toiminnassa ei nähdä erityisiä uusia ohjeistustarpeita nykyiseen. Kelan asiakaspalvelun ohjeessa on ohjeistettu asiakkaan tunnistamisesta eikä toimintatapa perustu yksinomaan henkilötunnuksen kysymiseen. Tarvittaessa voitaisiin selvittää, tulisiko puhelinpalvelussa tunnistautua edellisen kohdan lopussa todetulla tavalla.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen käyttö tunnistustapana asioinnissa ja sähköisessä kaupankäynnissä tulisi lainsäädännöllä kieltää, sama koskee uutta ehdotettu yksilöintinumeroa.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUSin mielestä sähköinen tunnistautuminen tulisi mahdollistaa laajalti eri toimialojen palveluissa, mutta terveydenhuollon läsnäoloasioinnissa se ei voi olla pakollista.
      • Haidion
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kuten yllä: "Tekemällä vahvasta tunnistamisesta, tai vahvaan tunnistamiseen rinnastettavasta tunnistamisesta ilmaista sekä loppukäyttäjälle että yrityksille, jotta sen käyttö yleistyy ja sitä voidaan realistisesti vaatia käytettävän." Erityisesti maksutapahtumien, lainan hankinnan ja sopimusten solmiminen puhelimitse taikka sähköisesti ei saisi olla henkilötunnuksen varassa, näissä käyttötapauksissa olisi syytä vaatia vahvaa tunnistusta.
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maanmittauslaitos soveltaa toiminnassaan valtionhallinnon viranomaisena yleisiä tunnistamista koskevia säädöksiä ja ohjeistusta. Suunnitelmassa esitetty tietosuojalainsäädännön selkeyttäminen on oleellista, jotta voitaisiin ehkäistä henkilötunnuksen käyttämistä ainoana tunnistustapana.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Viittaan vastaukseeni edellisessä kysymyksessä.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • On hyvä, että tietosuojalaissa erikseen todetaan, ettei yksilöintitunnuksella saa todentaa sen haltijan henkilöllisyyttä. Lainsäädännön rinnalle tarvitaan helposti löydettävää konkreettista ohjeistusta tarkoituksenmukaisista tunnistamisen menettelyistä ja välineistä. Asiointipalveluita tuottaville organisaatioille olisi saatava lisää tiedotusta tunnistuspalveluiden tarjonnasta ja käyttöönotosta. Korkeakouluille tulee mahdollistaa julkisen sektorin välityspalveluiden hyödyntäminen nykyistä yksiselitteisemmin mm. kahdenkertaisten tietojärjestelmien ja prosessien välttämiseksi.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Puhelinpalvelussa käytetään tunnistamiseen pääasiassa henkilötunnukset kysymistä, mutta käytäntöjä voidaan muuttaa ohjeistuksella, jonka pohjaksi toivotaan DVV:ltä ohjeistusta suositeltavista käytänteistä. Nykymuotoinen henkilötunnus sisältää tiedot sekä henkilön syntymäajasta että sukupuolesta, jolloin niitä voidaan hyödyntää tiedon elinkaaren eri vaiheissa tarvittaessa. Mikäli kyseisiä tietoja ei henkilötunnuksesta tulevaisuudessa ole mahdollista muodostaa, on suoritettava kaikkien omien rekistereiden erityislainsäädäntöjen tarkastelu, jotta voidaan varmistaa tarvittavien tietojen tarpeen mukainen saatavuus. Kuvitteellinen esimerkki: erityislainsäädäntö mahdollistaa henkilötunnuksen tallentamisen oletuksella, että siitä on mahdollista muodostaa syntymäajat ja sukupuoli, mutta jos henkilötunnus ei jatkossa enää kyseisiä tietoja sisällä niin silloin lainsäädäntö on muokattava vastaamaan tilannetta ja mahdollistettava syntymäajan ja sukupuolen tallentaminen rekisteriin.
      • Tohmajärven kunta
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kunnanhallitus kiinnitti huomiota henkilötunnusjärjestelmän uudistamisen ehdotuksessa siihen, että onko uudistuksen toteutuessa käytössä rinnakkain monta yksilöintitunnusta, mikä lisäisi epäselvyyttä sitä mitä tunnusta käytetään, vai käytetäänkö molempia. On tärkeää, että tunnukset ja henkilötiedot ovat ajan tasalla.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Viestinnällisiä käytäntöjä tulisi ohjeistaa entistä paremmin liittyen henkilön yksilöimiseen ja tunnistamiseen. Pelkän henkilötunnuksen kysyminen ei ole tunnistamista, vaan ainoastaan yksilöintiä.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Terveydenhuollossa kaikkia hoidetaan tunnistautumisesta riippumatta. Vaikea lisätä tunnistusvelvollisuutta säädöksillä, jotka eivät ole kaikissa tilanteissa sovellettavissa.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki pitää tärkeänä ehdotusta päivittää tietosuojalakia siten, että henkilötunnuksen käsittelyä koskevaan 29 §:ään otettaisiin kielto käyttää henkilötunnusta henkilön tunnistamiseen.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tarvittaisiin tarkempaa analyysia siitä, millaisissa tilanteissa asiointi tapahtuu pelkästään henkilötunnuksen perusteella ja millaista riskiä tällaiseen käytäntöön ko. asiointitilanteessa liittyy.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Mikäli tilanteissa, joissa luotettavaa sähköistä tunnistamista ei voida tai ole henkilön perusoikeuksien toteutumisen kannalta mahdollista vaatia, on riittävän todennäköinen yksilöinti jatkossakin vaihtoehto. Jos kansalaisella olisi jatkossa vain nippu ei-semanttisia asiakasnumeroita, ei elämä ainakaan helpommaksi tulisi. Henkilötunnuksen käyttöä yksilöintitapana ja yhtenä osatietona tunnistamisessa käytettäviä tietoja voidaan vähentää, jos käytössä olisi julkinen muu yksilöintitunnus – edellyttäen, että lukusarja olisi vajaakykyisenkin henkilön muistettavissa tai näytettävissä joltain kortilta luettavana koodina. Hädän tai huolen hetkellä, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttö usein linkittyy, pankkitunnisteet ja puhelinnumerotkin helposti unohtuvat – syntymäaika ja nimi harvemmin.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Terveydenhuoltosektorilla henkilöt tulisi tunnistaa huomattavasti nykyistä paremmin (esim. henkilökortista tai tulevalla mobiilisovelluksella), jotta voidaan ehkäistä terveystietojen ja lääkkeiden väärinkäyttötilanteita ja parantaa potilasturvallisuutta.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahastolla ei ole erityistä lausuttavaa mahdollisista toimiala- tai palvelukohtaisista säädösmuutostarpeista aiheeseen liittyen. Informaatio-ohjauksen suunnitelmassa mainittu tietosuojalainsäädännön selkiyttäminen voisi olla yleisellä tasolla perusteltu toimenpide sen ehkäisemiseksi, että henkilötunnusta käytettäisiin henkilön tunnistamiseen.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - jos on kyseessä salassa pidettäviä asioita, aina tulisi henkilö tunnistaa käyttämällä vahvaa tunnistautumistapaa tai kasvotusten käyttämällä virallista henkilökorttia tai passia
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Terveydenhuollossa kaikkia hoidetaan tunnistautumisesta riippumatta. On vaikea lisätä tunnistusvelvollisuutta säädöksillä, jotka eivät ole kaikissa tilanteissa sovellettavissa.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Jyväskylän kaupunki
        Päivitetty:
        24.2.2022
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Edellisessä kerrottiin että todellisia muutostarpeita ei ole. Nykyiset säädökset kyllä toimivat. Kannattaisi käyttää työryhmän työaika tärkeämpiin tehtäviin esim. miten pidetään vanhukset digipalveluiden piirissä.
      • Päivinen Arto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Ihminen asuu myös jossain ja käyttää puhelinta. Jokaisella on henkilöllisyystodistus tai passi. Nämä riittävät.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • -
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Yksityisen terveydenhuollon palveluntarjoajille ei ole suomi.fi -vahvan tunnistautumisen palveluiden käyttö mahdollista, joten niitä joudutaan hankkimaan kaupallisilta toimijoilta. Suomi.fi -tunnistautumiset/puolesta-asioinnin valtuutukset tulevat lisääntymään, niiden käyttöä toivotaan lisättävän myös yksityisille palveluntarjoajille. Toivotaan että väestötietojen päivityksien (VTJ-kyselyrajapinta ja VTJkysely) hinnat kohtuullistettaisiin jotta niiden käyttö lisääntyisi.
      • Nokian kaupunki, Tietohallinto / Tietohallintopäällikkö, Jokinen Juho
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Ottaa käyttöön oikeita tunnistusmenetelmiä.
      • Rankaviita Jukka
        Päivitetty:
        17.1.2022
        • Sähköisissä järjestelmissä ei ole mikään ongelma luoda esim. Nimeen ja henkilötunnukseen perustuvaa hash koodia, jota käytettäisiin tuunistamiseen. Kaikkea ei tarvitse muuttaa tämän takia.
      • Mitä säädösmuutostarpeita tunnistatte, että tunnistustapahtuma olisi tarpeeksi luotettava palvelutapahtumaan nähden ja näettekö tarvetta velvoittaa laajemmin vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöön (millä toimialoilla, missä palveluissa)?
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Verohallinto katsoo, että asiakkaan luotettavan tunnistamisen mahdollisuuksia puhelinasioinnissa ja kirjallisessa asioinnissa tulee parantaa. Tällä hetkellä on epäselvää miten eri digitaalisen henkilöllisyyden palvelut ja sovellukset voisivat parantaa asiakkaan tunnistamista puhelinasioinnissa. Joka tapauksessa tulee ottaa huomioon, että kaikilla asiakkailla ei ole mahdollisuutta käyttää uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. Henkilön tunnistamiseksi tulisi olla yhdenvertaiset ja luotettavat keinot, jotta viranomainen esimerkiksi puhelinasioinnissa antaa neuvontaa kattavasti silloinkin, kun neuvonta koskee asiakkaan omaa asiaa ja on tar-peen käsitellä salassa pidettäviä tietoja ja asiakkaan henkilötietoja.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ks. myös edellinen kohta. Yksilöiden lisäksi yritystunnistautumisessa voisi olla tarpeen vahvempi tunnistautuminen esim. PRH-muutoksissa huijausten välttämiseksi.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maahanmuuttovirastolla ei ole lausuttavaa tästä kohdasta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kela-kortin viivakoodin käyttö nopeuttaa apteekissa asiointia ja vähentää inhimillisten virheiden ja tietoturvahaasteiden mahdollisuuksia apteekin hakiessa asiakkaan tietoja suorakorvauskyselyllä Kelasta. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä ja sen taustalla oleva hallituksen esitys ohjaa nykyisellään apteekkeja käyttämään Kela-korttia lääkkeiden vastaanotto-oikeuden osoittamiseksi. Taustalla työskennellyt työryhmä suosittelee keskustelun avaamista vastuuviranomaisten kesken Kela-kortin ja henkilökortin toiminnallisuuksien yhdistämisestä ja henkilökortin saatavuudesta yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Tämä rajapinta käsillä olevaan lakiesitykseen tulisi huomioida ja arvioida huolellisesti. STTK katsoo, että keskusteluissa ja toimenpiteitä pohdittaessa on huomioitava ja säilytettävä mahdollisuus toisen puolesta asiointiin apteekissa. Monissa tilanteissa on vaikeaa tai jopa mahdotonta asioida itse apteekissa. Jos Kela-kortti yhdistetään henkilökorttiin, on toisen puolesta asiointi säilytettävä.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • DVV esittää selvitettäväksi, voitaisiinko kuluttajasuojalain velvoitteet asiakkaan vahvasta tunnistamisesta ulottaa koskemaan myös korottomia luottoja (ns. laskua vastaan myyminen, osamaksukauppa ym. maksuaikajärjestelyt).
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Terveydenhuollossa ei ole tunnistettu väärinkäytöksiä, joiden johdosta olisi tarvetta velvoittaa laajemmin vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöön.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Sähköisen tunnistamisen käytännöt ja menetelmät kehittyvät nopeasti, joten on oleellista, että muuttuva tunnistamisen kenttä otetaan huomioon lainsäädäntöä kirjoitettaessa.
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatan vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöönottoa laajemmin. Kuitenkin kiinnitän erityisesti huomiota siihen, että arvioitaessa sähköisen vahvan tunnistamisen käyttöönottoa olisi otettava huomioon kaikkien mahdollisuudet käyttää sähköistä vahvaa tunnistamista. Sähköisen vahvan tunnistamisen käyttöönotto ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa henkilöt jäisivät täysin palveluiden ulkopuolelle.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Viranomaisen velvollisuutta sähköisen tunnistamisen käyttämiseen sääntelee digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettu laki (digipalvelulaki, 306/2019). Digipalvelulain 6 §:n mukaan: "Viranomainen voi vaatia digitaalisessa palvelussa käyttäjältä sähköistä tunnistamista vain, jos se on tarpeen palvelun tai sen tietosisältöön liittyvien käyttöoikeuksien varmistamiseksi tai palvelussa tehtävään toimeen liittyvien oikeusvaikutusten vuoksi.” Vahvan tunnistautumisen velvoite voisi kohtuuttomasti haitata sellaisten asiakkaiden asiointia, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää sitä, joten Kelassa ei nähdä muutostarpeita pykälän 6 nykyiseen sisältöön.
      • Haidion
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maksutapahtumat, sopimukset, lainan hankinnat. mm. sähköspomukset, puhelinsopimukset, kodinkodehankinnat, puhelimitse asiointi henkilötunnuksella kaupankäynnissä
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tämä kysymys olisi ratkaistava julkisen hallinnon organisaatioille yhteisenä linjauksena ja säätämällä siitä yhteinen säädöspohja.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Korkeakouluissa on tosinaan koettu haastavaksi, ettei velvollisuutta eikä myöskään oikeutta (opiskelijoiden tai valmistuneiden) vahvaan tunnistamiseen ole säädetty kovin täsmällisesti. Tilanne korostuu jatkossa, kun korkeakouluille asetetaan uusia tavoitteita ei-tutkintotavoitteisen eli jatkuvan oppimisen kontekstissa. Nykyisellään tämä on aiheuttanut korkeakouluissa ongelmia tunnistamispalveluiden (Suomi.fi) tehokkaassa ja tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä, saaden aikaan myös tarpeettomia kustannuksia ja kustannustehottomuutta, kun pienivolyymisille käyttötapauksille joudutaan rakentamaan rinnakkaisia tietojärjestelmiä ja prosesseja.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Vahva sähköinen tunnistaminen pienentää väärinkäytön mahdollisuuksia ja on siten kannatettava tavoite. Oikeusrekisterikeskus ei koe tarpeelliseksi lausua asiakohdasta enempää.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tähän tulisi kokonaisvaltaisesti puuttua viranmaisohjauksella (vahvan) tunnistamisen saamiseksi osaksi erilaisia palveluprosesseja. Joissain prosesseissa pelkkä yksilöinti riittää, mutta hyvin monissa toiminnoissa tarvitaan vahvaa sähköistä tunnistamista tietoturvallisen toiminnan takaamiseksi.
      • Liikennevakuutuskeskus, Kronbäck Visa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Hanketta pitäisi tarkastella yhdessä digitaalisen henkilöllisyyden kehityshankkeen kanssa. Esimerkiksi puhelinasiointiin liittyviä haasteita voitaisiin ratkaista tässä hankkeessa kehitetyn soveltuvan tunnistamisvälineen tai -tavan kautta. Vahvan tunnistautumisen velvoittavuuden ulottaminen kaikkiin, myös pieniriskisiin palveluihin ja tilanteisiin, ei ole tarkoituksenmukaista.
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki ei näe tarvetta velvoittaa laajemmin vahvan sähköisen tunnistamisen käyttöön. Vahvan sähköisen tunnistamisen kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tunnistamistapa on kaikkien käytettävissä. Mikäli saavutettavuutta ei pystytä varmistamaan, vahvan sähköisen tunnistamisen rinnalla täytyy säilyä vaihtoehtoinen tunnistustapa, jotta yhteiskunnan palvelut ovat tosiasiallisesti kaikkien saavutettavissa.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Vantaan kaupungilla ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Suunnitelmassa todetaan: ”Vastausten mukaan suuren riskin asiointitapahtumat ovat yleisesti ottaen asetettu vahvan tunnistamisen taakse. Tapahtumissa, joissa vahvaa tunnistamista ei käytetä, ovat vastaajien mukaan väärinkäytöksen riskit hyvin pieniä.” Käytettävän tunnistamistavan vahvuus tulisikin suhteuttaa asiointitapahtumaan liittyvään riskiin. Mielestämme ei ole järkevää velvoittaa vahvaan tunnistamiseen sellaisissa palveluissa ja tilanteissa, joihin sisältyvä riski on pieni. Puhelinasioinnin osalta suunnitelmassa todetaan tunnistamisen jäävän usein heikoksi. Ennen kuin velvoittavaa sääntelyä puhelinasioinnissa voidaan edes harkita, tulisi siihen olla käytettävissä välineitä. Mielestämme käynnissä olevassa Digitaalisen henkilöllisyyden kehityshankkeessa tulisikin toteuttaa myös puhelinasiointiin soveltuva tunnistamisväline tai -tapa.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötunnuksen käyttö henkilön tunnistamisessa voidaan kieltää lainsäädännössä. Tärkeää olisi, että ilman vahvaa tunnistusta ei voisi asioida verkkopalveluissa tai tilata tuotteita. Henkilöasiakkaan tunnistaminen puhelimessa voi olla haastavaa, varsinkin jos asiakkaina on toimintakyvyiltään rajoittuneita henkilöitä. Esimerkiksi puhelimessa pankkitunnuksilla operoiminen voi olla asioinnin este varsinkin vanhusväestön keskuudessa. Tarvetta olisi luotettavalle tunnistamismenetelmälle, joka olisi myös saavutettava ja helppokäyttöinen. Lisäksi tarvetta olisi laaja-alaiselle tunnistautumispalveluiden ja yleisemmin digitaitojen opettamiselle vanhemmalle väestölle, mikä tätä nykyä on lähinnä vapaaehtoisjärjestöjen varassa.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kela-kortti on ensisijaisesti asiakaskortti, kuten muistiossa todetaan. Jos asiakkuutta ei voi osoittaa erillisellä kortilla, tulisi ensin luoda tietojärjestelmäpalvelut, joilla asiakkuustieto (oikeus sosiaaliturvaan) on tarkistettavissa eri asiointipisteissä ja -tilanteissa sähköisen taustapalvelun avulla. On toissijainen kysymys, perustuuko alustava yksilöinti nykymuotoiseen vai jonkin muuhun julkiseen yksilöintitietoon. Useimmissa asiointipalveluissa tarve tunnistaa liittynee tilanteisiin, joissa asiakas maksaa ja joutuu myös vastuuseen maksamatta jättämisestä. Henkilötunnuksen välittäminen ei liene tämän takia tarpeellista, kunhan pankin asiakkuus voidaan varmistaa tai saada maksu ennen palvelun toimittamista muulla tavalla. Luotettavan sähköisen tunnistamisen vaatimus ei saa sulkea pois sähköisiä palveluita niiltä, joilla ei ole pankin asiakkuutta. Julkisissa sotepalveluissa maksajan varmistaminen on toki yksi tarpeellinen toimi, mutta ei koskaan palvelun saamisen ehdoton edellytys. Turhien yksilöintiuudistusten ja tunnistamispalveluiden kustannuksia pitäisikin verrata soten asiakasmaksujen nettotuottoon ja maksamatta jääviin asiakasmaksuihin julkiselle sektorille. Lienee kuitenkin asiointitilanteita, joissa halutaan vain yksilöidä asiakkuus muun kuin rahan takia. Tämänkaltaisissa palveluissa tunnistamisen tarve voi liittyä tietosuojaan (ei paljasteta asioijalle tietoja henkilöstä, jonka hän väittää olevansa) tai haitan aiheuttamisen estoon (ei haluta dokumentoida tietoja, jotka haittaisivat henkilöä, jonka asioitsija väittää olevansa). Tällöin luotettavan sähköisen tunnistamisen vaatiminen on aiheellista. Mutta, kuten sotessa, olisi oltava standardi tietorakenne, jonka avulla etäasiointitilanteessa asiointipalvelu osaa toimia edellä kuvattuja tietosuojan ja häiriön aiheuttaminen riskejä välttäen, sekä kaikissa tilanteissa leimata epävarmasti tunnistetun asiakkaan antamat tiedot vain ehdollisesti huomioitaviksi asiakkaan tietojen jatkohyödyntämisessä. Jos tunnistamista vaaditaan muista asiakkuuden hallinnan syistä, olisi hyvin selkeää ja ylenpalttisen keinoälyn avulla toteutettavan ohjauksen estämiseksi aiheellistakin, että palvelun tuottajalta evättäisiin oikeus yksilön tunnistamiseen.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kaupan liitto katsoo, että parhaillaan oikeusministeriön kuluttajaluottotyöryhmässä valmisteltavat muutokset kuluttajansuojalakiin, joihin sisältyy myös vahvan sähköisen tunnistamisen vaatiminen sähköisessä kaupankäynnissä, kun tavara, on riittävä toimenpide tekemään tunnistustapahtumasta tarpeeksi luotettavan palvelutapahtumaan nähden kaupan alalla.
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Säädösmuutosten tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon se, että tarve vahvaan sähköiseen tunnistamiseen riippuu asiakaspalvelutilanteesta ja sen sisällöstä. Vahva sähköinen tunnistautuminen on perusteltua etenkin tilanteissa, joissa henkilö voi tehdä suoraan oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa mahdollisesti vaikuttavia toimia tai pääsee tarkastelemaan henkilötietojaan. Sen sijaan esimerkiksi puhelimitse annettavassa yleisemmän tason neuvonnassa vahvaan tunnistautumiseen velvoittaminen ei lähtökohtaisesti olisi tarkoituksenmukaista. Puhelimitse asioitaessa voidaan kuitenkin käsitellä myös asioita, joiden hoitamiseksi vahva tunnistautuminen olisi tarpeen.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - sote alalla pitäisi enemmän käyttää vahvaa tunnistautumista
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • Käyntiasioinnissa tunnistautuminen voisi tapahtua sormenjäljelllä, jonka varmistus olisi kytkettynä asiakirjaan liitetyllä sirulla tai mobiiliappilla(esim. suomi.fi).. Siru tuottaisi asiakkaan perustiedot ja oikea omistaja varmistettaisiin vielä sormenjäljellä. Jos sirua ei ole tarjolla tai sormenjälkeä ei voida lukea, tunnistautumisen voisi tarvittaessa suorittaa henkilötunnuksen perusteella, kuten ennenkin.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • -
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Päinvastoin esim. pankkipalveluihin pitäisi päästä edelleen kuvallisella ajokortilla, kuvallisella kelakortilla passin ja virallisen henkilökortin lisäksi. Kaikki nämä kortit voitaisiin yhdistää yhdeksi kuvalliseksi kortiksi joka skannattaisiin viivakoodin perusteella lupaa tarvitsevalla taholla.
      • Päivinen Arto
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Pankeilla on jo nyt hyvä käytäntö pankkitunnusten suhteen.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • -
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Mikäli prosessissa tunnistaminen on myöhemmässä vaiheessa tehtävissä, asioiden vireille laitossa ja asioiden käsittelyn alkuun panemisessa ei pitäisi tarvita vahvaa sähköistä tunnistamista.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla käsitellään sensitiivistä tietoa ja asiakkaan tunnistaminen on tietosuojan kannalta olennaista. Sähköinen tunnistamisen käyttö kaikissa asiointitilanteissa, asiointikanavasta riippumatta, vähentäisi väärinkäytösten riskiä. (Lainaus Eksotelta)
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla käsitellään sensitiivistä tietoa ja asiakkaan tunnistaminen on tietosuojan kannalta olennaista. Sähköinen tunnistamisen käyttö kaikissa asiointitilanteissa, asiointikanavasta riippumatta, vähentäisi väärinkäytösten riskiä.
  • Lausunnonantajia: 64
    Henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamista koskeva arviomuistio
      • Kommentit muistioon
      • Salo Niina
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Jos ja kun henkilötunnukset vaihdetaan sukupuolineutraaleihin henkilötunnuksiin, kuinka varmistetaan, että terveystiedot ja muut jo kerätyt tiedot pysyvät ennallaan tässä muutoksessa, jotta ei synny tietoturvariskejä. Kuinka varmistetaan tietoturvallinen siirtymä?
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mäki-Lohiluoma Juho
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muistiossa suositetaan, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. EK pitää tätä johtopäätöstä perusteltuna.
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Arviomuistiossa on tarkasteltu monipuolisesti vaihtamiskynnyksen madaltamista. On hyvä, että terveyspalvelujen näkökulma on vahvasti mukana tarkastelussa. Terveyspalvelujen osalta tehdyillä huomioilla on samankaltaisuutta sosiaalipalveluihin. Selvänä puutteena voidaan pitää sitä, että yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien osalta tarkempaa vaikutusten arviointia ei ole toteutettu. Toteamus siitä, että muistiossa julkisen sektorin osalta esitetyt vaikutukset vaikuttavat samansuuntaisesti myös (sosiaali- ja) terveydenhuollon yksityisiin palveluntarjoajiin, pitää kuitenkin paikkansa. Huomionarvoista on muistioon kirjattu toteamus siitä, että henkilötunnusten muuttamisen alentamiskynnyksen madaltamisen vaikutuksia ei ole voitu arvioida kattavasti. Kaikki vaikutukset eivät ole ennakoitavissa ja ne voivat olla arvaamattoman suuret. Hyvinvointiala HALI ry yhtyy arviomuistion kohdassa neljä esitettyihin hankkeen johtopäätöksiin. Hyvinvointiala HALI:lla ei ole erityistä huomautettavaa henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamista koskevasta arviomuistiosta. Jaamme muistiossa esitetyn näkemyksen ja perustelut sille, ettei henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltaminen ole tarpeellinen eikä tarkoituksenmukainen toimenpide henkilötunnuksen väärinkäytösten torjumiseksi.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Viitaten yllä olevaan huomioon, olisi tässäkin yhteydessä tehokkaana keinona ollut pelkän henkilötunnuksen käytön kieltäminen tunnistautumisessa palveluihin, joissa on suuri riski luotto- tai tilauspetoksiin.
      • Valtiokonttori, Stormbom Tanja
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Valtiokonttori katsoo muistion olevan perusteellisesti ja kattavasti laadittu. Kuten Valtiokonttori on edellä lausunut, on syytä huomioida myös uuden yksilöintunnuksen mahdollinen "saastuminen" ja sen vaihtamisen tarve poikkeuksellisissa tilanteissa, vaikka se ei sisälläkään tietoja henkilöstä itsestään.
      • Verohallinto, Konow von Taito
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamisen sijaan yhteiskunnan tulisi kaikin keinoin varmistaa henkilötunnuksen väärinkäytöstä kärsivän henkilön tosi-asialliset mahdollisuudet suojautua haitalta ja estää väärinkäytökset. Arviomuistiossa esitetyt vaikutukset yksityishenkilölle tietovuototilanteessa ovat mittavia. Henkilöltä itseltään edellytetyt toimenpiteet ovat monimutkaisia, prosessi on monipolvinen ja se saattaa myös muodostua kohtuuttoman raskaaksi henkilölle, joka on kärsinyt tietovuodon tai muun rikoksen johdosta oikeudenloukkauksen. Edellä mainitun lisäksi myös suojautumisesta aiheutuvat kustannukset saat-tavat jäädä vahingonkärsineen henkilön itsensä maksettavaksi. Lainsäädännön kehittämisellä ja todentamisvelvollisuuden laajentamisella voitaisiin minimoida henkilölle aiheutuvia vahinkoja identiteettivarkauden tai muun väärinkäytöksen tai vahingon johdosta. Henkilötunnukseen liittyvän identiteetinhallinnan uudistaminen erityisesti sen osalta, että henkilötunnuksen hallitsemattomasta käytöstä tunnistamiseen luovuttaisiin, on kannatettava ratkaisu väärinkäytösten estämiselle. Asiassa on kuitenkin huomioitava se, että vanhan menettelyn rinnalle on luotava kestävä, kustannustehokas ja luotettava tunnistamismenettely, jolla henkilö voidaan tunnistaa asiointi-kanavasta riippumatta ja ehkäistä väärinkäytöksiä asiointitilanteissa. Keskitetty sulkupalvelu helpottaisi tietovuodosta tai muusta väärinkäytöksestä kärsineen henkilön mahdollisuutta estää henkilötietojen väärinkäytön jatkuminen ja keventäisi prosessiin tällä hetkellä liittyvää hallinnollista ja mahdollisesti myös taloudellista taakkaa. Sulkupalvelu on kuitenkin ainoastaan jälkikäteisen kontrollin keino. Maksullisia ennakoivan kontrollin välineitä on jo tarjolla yksityisellä sektorilla, joten mahdollisuutta tällaisten palveluiden tarjoamiseen julkisen sektorin toimesta tulisi selvittää. Positiiviseen luottotietorekisteriin on tulossa mahdollisuus tehdä maksuton vapaaehtoinen luottokieltomerkintä. Merkinnästä tulee käydä ilmi, onko sen tekemisen syynä kohonnut riski henkilötietojen väärinkäytölle, luonnollisen henkilön taloudenhallintaan liittyvä syy vai muu syy. Vapaaehtoisen luottokieltomerkinnän tekemisestä positiiviseen luottotietorekisteriin ei peritä maksua. Merkintä voidaan henkilön antamalla suostumuksella luovuttaa myös luottotietoyhtiöille, jotka tällä hetkellä tarjoavat maksullisena vastaavaa palvelua.
      • Electronic Frontier Finland - Effi ry, Tarvainen Tapani
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamistarvetta voitaisiin vähentää muuttamalla kaikki henkilötunnukset näkyvästi sukupuolineutraaleiksi esimerkiksi edellä sukupuolineutraalia henkilötunnusta koskevissa huomioissa esitetyllä tavalla. Väärinkäytösten osalta vaihtamistarve kadonnee tai ainakin vähentynee merkittävästi, jos väärinkäyttötavat tukitaan.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Nikolainen Päivi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • KKV suhtautuu myönteisesti haittavaikutusten minimointiin ja yksityisyydensuojan parantamiseen tietomurtotilanteissa. Henkilötunnuksen muuttaminen saattaa vaikeuttaa tietomurron yhteydessä tietoon saadun henkilötunnuksen väärinkäyttöä. Toisaalta KKV tuo esille, että väärinkäytöksiä tai petoksia voidaan edelleen tehdä myös ilman henkilötunnusta ja väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä myös muilla tavoilla. KKV kiinnittää huomiota siihen, että henkilötunnusta vaihtavien henkilöiden tulee joka tapauksessa ymmärtää henkilötunnuksen vaihtamisen olevan henkilön omia toimia edellyttävä laaja prosessi, jolla voi olla vaikutuksia esimerkiksi välttämättömyyspalveluiden voimassa olevien sopimusten muuttamiseen ja palveluiden toteutumiseen muutosvaiheen aikana. KKV kiinnittää huomiota henkilötunnusta vaihtaville aiheutuvien haittojen minimointiin sekä viranomaisten neuvontavelvollisuuteen henkilötunnuksen vaihtamista koskien.
      • Finanssivalvonta
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Finanssivalvonnalla ei ole lausuttavaa henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamista koskevaan arviomuistioon.
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Suomen Yrittäjät pitää henkilötunnuksen muuttamiskynnyksen madaltamista koskevan arviomuistion päätelmiä asianmukaisina. Laajempi mahdollistaminen henkilötunnuksen muutokseen aiheuttaisi huomattavasti enemmän kustannuksia ja haittoja, kuin mitä muutoksesta olisi odotettavissa hyötyjä. Henkilötunnuksen muuttaminen ei olisi myöskään tehokas poistamaan petosten tekomahdollisuutta varastetulla identiteetillä. Suomen Yrittäjät yhtyy arviomuistion johtopäätöksiin ja katsoo, että henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamisen sijaan uhkia on pyrittävä torjumaan muilla toimenpiteillä.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Maahanmuuttovirastolla ei ole kommentoitavaa tästä kohdasta.
      • Vallander Taina, johtaja, STTK ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskeva hanke suosittaa tehtyjen selvitysten pohjalta, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. Ottaen huomioon eri tahoilla jo tehdyt tai valmisteltavana olevat toimenpiteet, STTK kannattaa ehdotusta, että pykälään ei tehtäisi muutoksia, vaan tietovuotojen kaltaisten tilanteiden aiheuttamiin uhkiin varauduttaisiin muilla toimenpiteillä. Yhdymme henkilötunnuksen vaihtamista koskevan arviomuistion käsitykseen siitä, että henkilötunnuksen muuttamisen kynnystä ei pidä mahdollisten väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi nykyisestä madaltaa.
      • Trasek ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Sähköisten tunnistautumisvälineiden merkitys on jo nyt merkittävä ja kasvaa edelleen, ja siksi katkos niiden käytössä olisi hyvä saada mahdollisimman lyhyeksi. Toisin kuin muistion sivulla 14 kuvataan, tässä on ollut välillä suuriakin ongelmia. Sukupuolen korjaus on jo muutenkin rankka prosessi, ja mitä sujuvammaksi henkilötunnuksen muuttaminen saadaan, sen parempi.
      • Digi- ja väestötietovirasto, Rekisteripalvelut, Ronkainen Tytti
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Arviomuistion johtopäätökset ovat aivan oikeita ja kannatettavia eli henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamista nykyisestä ei ole syytä toteuttaa.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tietomurron kohteeksi joutuneen asemaa tulisi voida helpottaa. Muistiossa todetaan, ettei henkilötunnuksen vaihtamisen helpottaminen olisi tähän ratkaisu. On totta, että henkilötunnuksen vaihtamisesta saattaisi koitua erinäisiä seurauksia ja vaikeuksia. Kuluttajaliitto sai Vastaamon tietomurron tapahtuma-aikaan jonkin verran kysymyksiä henkilötunnuksen vaihtamisesta. Osa tietomurron kohteeksi joutuneista koki, että juuri henkilötunnuksen vaihtaminen auttaisi heitä kokemaan olonsa turvalliseksi. Tätä taustaa vasten emme yhdy siihen, että henkilötunnuksen vaihtamista ei tulisi helpottaa. On kuitenkin erinomaista, että tarkastellaan muitakin keinoja, joilla henkilötunnuksen väärinkäyttöä voidaan estää. Etenkin kannatamme DVV:n johdolla kehitettävää keskitettyä sulkupalvelua. Toivomme, että se voisi sisältää samalta luukulta tarvittavat kiellot sekä julkisille että yksityisille tahoille.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tullin käsityksen mukaan muistiossa on hyvin kuvattu henkilötunnuksen vaihtamiseen liittyvät ongelmat. Tulli toivoisi kuitenkin lisää selvitystä siitä, miten voitaisiin varmistua, ettei vaihtamispyyntöä tehdä vahingonteko- tai kiusaamistarkoituksessa. Yksilötunnisteen käytön laajentaminen ensisijaiseksi tiedoksi henkilötunnuksen sijaan voisi helpottaa henkilötunnuksen vaihtamiseen liittyviä ongelmia pitkällä aikavälillä.
      • Aalto-yliopisto, Oppimispalvelut
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Arviomuistion johtopäätös, jonka mukaan henkilötunnuksen vaihtamiskynnystä ei tule madaltaa, on perusteltu. Väärinkäytöksiä tulee estää muilla keinoin kuten henkilötunnuksen käytön minimoinnilla ja sillä, että henkilötunnusta ei käytetä tunnistautumisen välineenä.
      • Kankaanpää Hilkka, Tampereen yliopisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Korkeakoulut saavat opiskelijatietojen päivitykset VTJ-tietoihin OPH:n Oppijanumerorekisterin kautta ja siksi henkilötunnusten päivittyminen tulee jatkossa onnistua myös oppijanumerorekisterin kautta korkeakoulun niin halutessa. DVVn johdolla kehitettävä sulkupalvelu (s.18-19) on hyvä askel identiteettivarkauden kohteeksi joutuneen tukemiseksi. Onko harkinnassa, että osa esim. Täällä https://tietovuotoapu.fi/fi/neuvoja-ja-ohjeita-tietovuodon-uhreille listatuista henkilötunnukseen perustumista asioinneista, jotka ovat oletusarvoisesti sallittuja ilman henkilön omaa suostumista olisivatkin sallittuja vain, jos henkilö ne itse vahvasti tunnistautuen sallii? Moniko on tietoinen esim. siitä, että ilman erillistä suostumusta henkilötiedoillasi sinut voidaan merkittä esimerkiksi kaupparekisteriin jonkun yrityksen vastuuhenkilöksi? Miten tarpeellista on, että tämä on oletusarvoisesti sallittua ilman suostumusta?
      • Turun kaupunki
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muistiossa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei tulisi muuttaa, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä tulisi madaltaa nykyisestä. Arviomuistiossa on katsottu, ettei pykälään ole tarvetta tehdä mitään muutoksia, vaan tietovuotojen kaltaisten tilanteiden aiheuttamiin uhkiin tulee varautua muilla toimenpiteillä. Perustelujen mukaan henkilötunnuksen muuttamiskynnystä ei tulisi madaltaa nykyisestä, koska tietovuotojen ja tietomurtojen välittömiä vahingollisia seurauksia yksityisille kansalaisille voidaan estää parhaiten muilla keinoilla kuin muuttamalla henkilötunnuksia. Henkilötunnuksen muuttaminen on myös tehoton keino torjua väärinkäytöksiä tietovuotojen yhteydessä, koska sivullisten haltuun siirtyy tyypillisesti myös muita henkilötietoja, joiden avulla erilaiset oikeudenloukkaukset ovat edelleen mahdollisia, vaikka henkilötunnus muutettaisiin. Henkilötunnus voi joutua ulkopuolisille rikoksen seurauksena tai myös esimerkiksi henkilön omasta huolimattomuudesta. Tietovuodot tulevat todennäköisesti lisääntymään, joten henkilötietojen väärinkäytölle tietoverkoissa on kehitettävä ensisijaisesti muita keinoja kuin henkilötunnusten muuttaminen. Muistion johtopäätökset vaikuttavat perustelluilta.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Tarve henkilötunnuksen muuttamiseen nousi ymmärrettävästi esille valitettavan Vastaamon tietomurron yhteydessä. Siitä näkökulmasta ymmärrän tarpeen arvioida henkilötunnuksen muuttamista. Kuitenkin henkilötunnuksen muuttaminen ei nähdäkseni ole erityisen kestävä keino suojata henkilötietoja ottaen huomioon sen, että tiedot saattavat henkilötunnuksen muuttumisen jälkeen jäädä joidenkin toimijoiden tietokantoihin virheellisenä, joka on omiaan aiheuttamaan riskin henkilön oikeuksille. Korostan kuitenkin, että henkilötunnus tulee olla tietyissä tilanteissa mahdollista muuttaa sillä eräissä tilanteissa henkilötunnuksen muuttaminen voi olla ainoa keino suojata yksityisyys. Henkilötunnuksen muuttamista koskeva VTJ-lain 12 §:n mukainen sääntely olisi siten edelleen perusteltua. Kuitenkaan henkilötunnuksen muuttamista koskevaa kynnystä ei tulisi mielestäni laskea edellä mainitun tietojen virheellisyyttä koskevan riskin takia. Yhteiskunta nojaa hyvin vahvasti henkilötunnuksen varaan, jonka takia henkilötunnuksen muuttamista koskevan kynnyksen madaltaminen voisi aiheuttaa merkittäviä riskejä ja tällä voisi olla ikäviä oikeusvaikutuksia luonnollisiin henkilöihin. Katson, että henkilötunnuksen muuttamisen sijaan pitäisi nimenomaisesti varmistua siitä, ettei henkilötunnusta voida käyttää väärinkäytöstilanteissa. Lausunnon antaja: Tietosuojavaltuutettu Anu Talus ja asian esittelijä ylitarkastaja Mari-Ilona Korhonen
      • Tehy ry, Siitonen Eva
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevassa hanke suosittaa tehtyjen selvitysten pohjalta, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. Ottaen huomioon eri tahoilla jo tehdyt tai valmisteltavana olevat toimenpiteet, ei ole tarvetta tehdä pykälään mitään muutoksia, vaan tietovuotojen kaltaisten tilanteiden aiheuttamiin uhkiin tulee varautua muilla toimenpiteillä. Tehy kannattaa ehdotusta.
      • Kansaneläkelaitos
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevassa hanke suosittaa tehtyjen selvitysten pohjalta, ettei VTJ-lain 12 §:ää muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. Henkilötunnuksen muuttaminen tuskin on tehokkain keino pyrkiä torjumaan väärinkäytösten uhkaa tilanteessa, jossa henkilötunnus on päätynyt toisen henkilön tietoon. Muistion johtopäätöksestä voi tässä mielessä olla samaa mieltä eikä sen sisällöstä ole lausuttavaa enemmälti. Toiminnan näkökulmasta tulee varmistaa, että tieto vaihtamisesta saavuttaa kaikki toimijat reaaliaikaisesti, ja että yhdellä henkilöllä ei olisi mahdollista olla päällekkäisiä henkilötunnuksia.
      • Patentti- ja rekisterihallitus, Mantere Eero
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Eläketurvakeskus
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Eläketurvakeskus kannattaa Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevan hankkeen suositusta, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. Eläketurvakeskus on myös samaa mieltä, ettei ole tarvetta tehdä pykälään muutoksia, vaan tietovuotojen kaltaisten tilanteiden aiheuttamiin uhkiin tulee varautua muilla toimenpiteillä.
      • HUS-Yhtymä, IT-kehitysjohtaja, Salminen Johannes
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • HUS pitää myönnetyn henkilötunnuksen muuttamista tai vaihtamista ongelmallisena järjestelmien kannalta. Henkilötunnuksen muutoksen arvioidaan aiheuttavan henkilöille paljon toimenpiteitä sekä rahallisia panostuksia. Järjestelmien kannalta haasteina nähdään henkilön historiatietojen jäljitettävyys, henkilön tietojen kokonaisuuden eheyden säilyttäminen sekä eri järjestelmien välinen sanomaliikenne, jossa yksilöivänä tunnisteena käytetään usein henkilötunnusta. Henkilötunnuksen muuttaminen aiheuttaa aina riskin tietojen eheydelle.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Kannatamme henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevan hankkeen suositusta, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Äijälä Emmi
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että arviomuistiossa on käyty selkeästi läpi henkilötunnuksen vaihtamista koskevat säännökset ja menettely. Muistiossa on arvioitu kattavasti henkilötunnuksen muuttamisen vaikutukset yksityishenkilöille, viranomaisille ja muille toimijoille sekä tiedonhallintaan ja henkilötunnusten riittävyyteen. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää arviomuistiossa esitettyjä johtopäätöksiä perusteltuina ja katsoo arviomuistiossa esitetyin tavoin, että henkilötunnuksen muuttamiskynnystä ei tulisi madaltaa nykyisestä. Muistiossa esitettyyn viitaten työ- ja elinkeinoministeriö pitää tarkoituksenmukaisena muistiossa esitetyt vaikutusarviot huomioiden, että henkilötunnuksen väärinkäyttöä pyritään ehkäisemään ensisijaisesti muiden keinojen avulla kuin henkilötunnusta muuttamiskynnystä madaltamalla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä edistää arviomuistion pitkän tähtäimen suunnitelmiin sisältyvää digitaalisen henkilöllisyyden hanketta
      • Maanmittauslaitos, Ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muistiossa todetaan, että henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevassa hankkeessa suositetaan tehtyjen selvitysten pohjalta, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. Muistiossa on huolellisesti pohdittu muuttamiskynnyksen madaltamisen vaikutuksia eri toimijoille ja henkilölle itselleen. Maanmittauslaitos yhtyy muistiossa esitettyihin perusteluihin ja kannattaa nykyisen mukaista sääntelyä. Lähtökohtaisesti viranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden olisi yhdessä suunniteltava, mitä yhteisiä toimia on mahdollista toteuttaa, jotta väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä. Henkilötunnuksen käyttämisestä henkilön tunnistamiseen olisi luovuttava.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto, Liesivuori Pekka
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Laajasti julkisuudessa esillä olleen Vastaamon tietomurron yhteydessä on tullut selkeästi ilmi, että henkilötunnuksen ja muiden henkilötietojen joutuminen vääriin käsiin voi aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia ja huolta tietovuodon kohteeksi joutuneelle henkilölle. Tietovuodon kohteeksi voi, kuten Vastaamon tapauksessa, joutua täysin ilman omaa syytään. Arviomuistiossa on päädytty olemaan esittämättä henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen alentamista. Tähän on päädytty käsitykseni mukaan lähinnä peloilla kustannuksista joita laaja henkilötunnusten muuttaminen voisi aiheuttaa. Perusteluissa todetaan muun ohessa, että henkilötunnusta ei tule käyttää henkilön tunnistamiseen ja että se tulee pyrkiä estämään lainsäädännön keinoin. Tällaista lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole arviomuistiossa erikseen esitetty eikä tällaista sääntelyä sisälly nyt lausuttavaan luonnokseen henkilötunnusjärjestelmän uudistamiseksi. En pidä perusteltuna, että henkilötunnuksen väärinkäytön aiheuttamat ongelmat jätetään kokonaan tulevaisuuden suunnitelmien varaan ja että esimerkiksi Vastaamon tietomurron vuoksi ongelmia kohtaavat ohjataan vain erilaisten kieltopalveluiden käyttöön tai yksityissektorin tuottamien maksullisten palveluiden asiakkaiksi.
      • Valtakunnanvoudinvirasto
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Päivitetty:
        4.3.2022
        • Muistiossa on hyvin tunnistettu henkilötunnuksen vaihtamiseen liittyviä haasteita, joita aiheutuu sekä henkilölle itselleen että tietojen käsittelijöille ja tietojärjestelmien ylläpitäjille. Mahdollisuus tunnuksen vaihtamiseen ja vaihdon helpottamiseen on ymmärrettävästi oltava olemassa. Korkeakouluille henkilötunnuksen vaihtuminen aiheuttaa mm. opintorekisterien ylläpidossa muutostyötä sekä mahdollisesti tarvetta siirtää päivitettyjä tietoja muiden viranomaisten rekistereihin, jolloin on tiedostettava tuplaidentiteettien muodostumisen riski. Voi myös nousta pyyntöjä laatia tutkintotodistuksia uudelleen. On tärkeää, että korkeakoulujen käytössä on luotettava palvelu sekä menettely henkilötunnuksen muutoksen havaitsemiseen ja todentamiseen.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltaminen on ajatuksena hyvä ja kannatettava. Digi- ja Väestötietoviraston kannattaa hyväksyä automaattisesti kaikille VTJ-liittymän käyttäjille oikeus myös muutostietopalvelun käyttöön hallinnollisen työn kuormituksen vähentämiseksi. Rekisterinpitäjillä on yleinen velvollisuus varmistua rekistereissään olevien tietojen oikeellisuudesta, joten muutostietojen seuraaminen voidaan tulkita pakolliseksi olennaiseksi osaksi VTJ-liittymien käyttöä. Oikeushallinnon palveluista pääosalla on mahdollisuus saada muutostiedot automaattisesti nk. Yhteinen Henkilö -palvelun kautta, joten henkilötunnusten vaihtumisen ei pitäisi aiheuttaa laajoja teknisiä muutostarpeita palveluihin. Mikäli Yhteinen Henkilö -palvelua ei voida hyödyntää muutostietojen välittämisessä, tai jollakin palvelulla ei ole se käytössä, ja samanaikaisesti henkilötunnusten vaihtojen määrät kasvavat, tämä voi aiheuttaa merkittäviä haasteita toiminnalle ja sitä kautta myös lisäkustannuksia. Tämän lisämenopaineen hallinta edellyttää yhteistyön tekemistä Digi- ja väestötietoviraston kanssa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Tarve henkilötunnuksen muuttamiseen lähtee yksittäisen ihmisen henkilökohtaisesta tilanteesta. Muistion pääpaino vaikuttaa kuitenkin olevan viranomaisiin ja elinkeinoelämään kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa, oletettavasti koska ne hallinnoivat tietojärjestelmiä ja toimintoja, joissa henkilötunnusta käytetään. Yksittäisten ihmisten kannalta VTJ:n 12 §:n henkilötunnuksen muuttamista koskevat vaatimukset voivat tuntua kohtuuttomilta. Tämä koskee erityisesti tunnuksen väärinkäytön toistuvuuden vaatimusta. Esimerkiksi Vastaamo-tyyppisessä tilanteessa yksikin väärinkäytös, josta tunnuksen haltijalle on aiheutunut merkittävää taloudellista tai muuta haittaa, voi vakavasti vaarantaa hänen mielenterveytensä, ääritapauksessa seurannaisesti jopa henkensä. Muissakin tapauksissa henkilön mielenterveys voi vaarantua vakavasti hänen jouduttuaan identiteettivarkauden uhriksi. Vaikka kyse ei tällöin ole välittömästä ulkopuolisen tahon henkilön fyysiseen terveyteen kohdistamasta uhasta, tunnuksen muuttaminen voi tällaisissa tilanteissa olla perusteltua. Edellytyksenä luonnollisesti tulisi olla, ettei kyse olisi vain kyseisen henkilön itsensä ilmaisemasta tunteesta vaan että se perustuisi ammattihenkilön tekemään lääketieteelliseen arvioon. Näissäkin tilanteissa kynnys tunnuksen muuttamiseen säilyisi varmasti huomattavan korkealla, jos henkilöllä olisi selkeä käsitys siitä, mitä seurauksia ja riskejä henkilötunnuksen muuttamisella hänelle olisi. Muistion mukaan kansalaisen olisikin itse kyettävä arvioimaan, onko henkilötunnuksen vaihtaminen hänen kannaltaan kannattavaa saatuaan riittävät tiedot eri seurauksista ja häneltä vaadituista toimenpiteistä. Nyt näitä tietoja harvalla ihmisellä varmaan on. Arviomuistio antaa hyvän pohjan sellaisen kattavan ja selkeän tietopaketin laatimiselle, joka voitaisiin laittaa digi- ja väestötietoviraston sivuille jo nyt. Tietopaketissa tulisi avoimesti kertoa muun muassa siitä, että tietojärjestelmien vanhakantaisuuden, yhteensopimattomuuksien ja/tai automatisoinnin puutteiden takia henkilö itse joutuisi vastaamaan valtavasta määrästä toimia henkilötunnuksensa muuttamiseksi eri tietokannoissa sillä riskillä, että esimerkiksi hänen potilas-, asiakas- tai reseptitietoihinsa voisi jäädä hänen palvelujaan tai lääkkeiden saatavuutta heikentäviä aukkoja. Verkkosivujen tietopaketin lisäksi ihmisille tulee tarjota keskitetysti henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä sähköpostitse että puhelimitse. Kansalaisille tarjottavan tietopaketin tulisi kattaa myös seuraavat muistion huomiot: 1) Henkilötunnusta ei pidä käyttää henkilön tunnistamiseen. Suoranaisesti tämä koskee palveluja tai tuotteita tarjoavia organisaatioita, mutta yksittäinen henkilö voi vedota tähän. Henkilötunnuksen käsittelyssä tulee noudattaa tietosuojalakia, jossa on tyhjentävästi säädetty sen käytön edellytyksistä. Tavanomaiseen kaupankäyntiin henkilötunnuksen käyttö ei kuulu. 2) Henkilötietojen avulla on mahdollista saada uusi henkilötunnus selvitettyä verraten helposti ja se voi myös vahingossa paljastua, jos henkilön tietoja haetaan tietojärjestelmästä vanhojen tietojen perusteella. 3) Henkilötunnus mahdollistaa harvoin täysin sellaisenaan rikoksen tekemisen. Väärinkäytökset yleensä edellyttävät sitä, että tunnus voidaan yhdistää muihin henkilötietoihin. Muistion tärkein väärinkäytöksiin liittyvä huomio kiteytyy toteamukseen, että henkilötunnuksen uudistamisen tavoiteltavia hyötyjä ei saavuteta, jos nykyisen kaltainen henkilötunnusten hallitsematon käyttö henkilön tunnistamisessa ei muutu. Muissakin dokumenteissa on painotettu tarvetta tarkastella, voitaisiinko henkilötunnuksen käyttöä tunnistuksessa lainsäädännön keinoin jotenkin ohjata tai rajoittaa sekä mahdollisesti säätää tarkemmin. SOSTE katsoo, että tähän työhön on paneuduttava huolella ja ensisijaisesti henkilöiden itsensä näkökulmasta niin, että he pystyvät hoitamaan asiansa mahdollisimman riskittömästi ja sujuvasti. Heillä tulee myös olla käytössään keinot reagoida tehokkaasti ja vaivattomasti väärinkäytöksen jo tapahduttua sen seurausten ehkäisemiseksi. Muistiossa mainittu keskitetyn sulkupalvelun valmistelu näyttäisi palvelevan tätä tarkoitusta.
      • Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys ry
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Arviointimuistiossa on käsitelty asianmukaisesti niitä epäkohtia, joita uudistuksen toteutukseen voi liittyä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Arviomuiston johtopäätökset tarkennuksineen ovat perusteltuja. Henkilötunnuksen muuttamiskynnystä ei tule madaltaa nykyisestä. Tietojen väärinkäytöksiä on syytä estää tai ehkäistä muilla keinoin. Henkilötunnuksen muuttamisen tulee edelleen olla toimenpide, joka on hyvin poikkeuksellinen, jolloin muutoksen vaikutukset ja kustannukset pysyvät hallittuina ja vähäisinä. Mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita on hyvä tarkastella laajemmin ja osana muuta digitalisaation lainsäädäntöä, kun arvioidaan erilaisia keinoja tietojen väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Muistion lopussa esitellään lyhyen aikavälin suunnitelmia ja toteutettujakin toimenpiteitä, joista ei kuitenkaan täysin selviä, mitä puutteita on esim. nykyisessä lainsäädännössä.
      • Fimlab Laboratoriot Oy
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötunnuksen käyttö ilman vahvaa tunnistautumista lainojen yms. hakemiseen pitäisi lailla kieltää Voisiko sukupuoli-identiteettikysymyksissä henkilötunnuksen vaihtaminen riittää tarpeen täyttämiseksi?
      • Helsingin kaupunki, Kansliapäällikkö 2.3.2022 § 57
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Helsingin kaupunki kannattaa henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevan hankkeen suositusta, jonka mukaisesti väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. Kaupunki katsoo hankkeessa tehtyjen selvitysten pohjalta sekä ottaen huomioon eri tahoilla jo tehdyt tai valmisteltavana olevat toimenpiteet, että pykälään ei ole tarvetta tehdä mitään muutoksia, vaan tietovuotojen kaltaisten tilanteiden aiheuttamiin uhkiin tulee varautua muilla toimenpiteillä.
      • Vantaan kaupunki/sihteeristö
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Kuten arviomuistiossa todetaan, jos henkilötunnusmuutosten lukumäärä kasvaa huomattavasti, myös Vantaan kaupungin kustannukset nousevat huomattavasti. Kustannuksia on tässä vaiheessa mahdoton arvioida.
      • Finanssiala ry, Johtaja Hannu Ijäs, Kaarlela Teija-Liisa
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Muistiossa on todettu: ”Muutos voisi aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia henkilötunnuksen käyttämiseen koko yhteiskunnassa sekä ongelman henkilötunnusten riittävyydelle.” Kuitenkin Henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevat säädös- ja muut ehdotukset sisältävässä HE-luonnoksessa todetaan seuraavasti: ”Asetuksella muutetaan henkilötunnuksen rakennetta siten, että syntymäajan perässä oleva välimerkki yhdistetään osaksi yksilönumeroa, jolloin välimerkistä tulee yksilöivä osa tunnusta. Samalla otetaan käyttöön yhteensä kymmenen uutta välimerkkiä, jotka lisäävät merkittävästi käytettävissä olevien henkilötunnusten määrää. Kuvatun ratkaisun perusteella henkilötunnusten riittävyys on pystytty varmistamaan pitkälle tulevaisuuteen.”
      • Kirkkohallitus, Heickell Sanna
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Arviomuistiossa esitetyn selvityksen ja perustelujen pohjalta Kirkkohallitus pitää kannatettavana, että väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä, vaan että tietovuotojen kaltaisten tilanteiden aiheuttamiin uhkiin varaudutaan muilla toimenpiteillä. Kirkkohallitus kannattaa muistiossa esitettyjen lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteiden toteuttamista.
      • Keva, Juridiset palvelut -yksikkö, Hernetkoski Heidi
        Päivitetty:
        3.3.2022
        • Henkilötunnuksen vaihtaminen voi aiheuttaa ylimääräistä työtä tietojärjestelmien osalta, joten vaihtaminen perusteltua vain painavista syistä.
      • UNA OY, Kortekangas Pirkko
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Arvomuistion johtopäätös, että muuttamisen kynnystä ei tule laskea, vaikuttaa oikealta.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopiston rehtori
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Muistiossa esitettyä kantaa voi pitää perusteltuna. Henkilötunnuksen väärinkäyttöön ja siitä aiheutuviin ongelmiin on pyrittävä puuttumaan muin keinoin, kuten estämällä henkilötunnuksen käyttö tunnistamisvälineenä. Asiassa on syytä ottaa huomioon myös viranomaisten laaja arkistointivelvollisuus: useimmilla viranomaisilla on suuri määrä arkistoituja asiakirjoja, joista ilmenee myös henkilötunnus. Uuden henkilötunnuksen muuttaminen tietojärjestelmiin ei vaikuta asiakirjoihin, joten henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltaminen johtaisi entistä useammin tilanteisiin, joissa vanha henkilötunnus ilmenisi henkilöä koskevasta julkisesta, arkistoidusta asiakirjasta. Tutkimuksen näkökulmasta taas ongelmaksi voi muodostua erilaisten tietojen yhdistäminen esimerkiksi pitkältä ajanjaksolta, jos ihmisillä olisi elinaikanaan tavanomaisesti useampi henkilötunnus. Tietoteknisesti henkilötunnuksen vaihtaminen ei ole yliopistolle ongelma. Yliopistossa tehdään jo nykyään tietojärjestelmiin henkilötunnuksen vaihtoja kolminumeroinen lukumäärä vuosittain, kun ulkomaalaiset henkilöt rekisteröidään yliopiston järjestelmään ensin ilman henkilötunnusta (opiskelijat) tai keinotekoisella yliopiston keksimällä henkilötunnuksella (työntekijät) ja näitä tietoja täydennetään sitten elinkaaren myöhemmissä vaiheissa väestötietojärjestelmän henkilötunnuksella, mikäli henkilö a) hakee ja b) saa väestötietojärjestelmään henkilötiedot se-kä c) muistaa ilmoittaa uuden henkilötunnuksen yliopistolle. Myös sukupuolenkorjaukseen liittyviä henkilötunnuksen vaihtoja on yleensä useita joka vuosi, joten yliopistolla henkilötunnuk-sen vaihtoa tietojärjestelmiin voidaan pitää rutiinitoimena. Tietotekniset ongelmat eivät siis sinänsä yliopiston näkökulmasta estä vaihtamiskynnyksen madaltamista.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Arviomuistiossa tuodaan esiin henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevan hankkeen johtopäätökset. Tehtyjen selvitysten pohjalta suositellaan, että VTJ-lain 12 §:ää ei muutettaisi, eikä henkilötunnuksen muuttamiskynnystä madallettaisi nykyisestä. Arviomuistion mukaan tietovuotojen ja tietomurtojen välittömiä vahingollisia seurauksia yksityisille kansalaisille voitaisiin estää parhaiten muilla keinoilla kuin muuttamalla henkilötunnuksia. Henkilötunnusta ei tulisi käyttää henkilön tunnistamiseen ja sen käyttö tulisi pyrkiä estämään lainsäädännön keinoin. Erilaisia suojausmekanismeja on jo olemassa ja niitä sekä lainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti niin, että henkilötunnuksen käyttö tietoverkoissa tapahtuviin väärinkäytöksiin ei olisi mahdollista. Arviomuistiossa on tuotu esiin sekä pidemmän että lyhyemmän aikavälin keinoja väärinkäytösten ehkäisemiseen. Oikeusministeriöllä ei ole kommentoitavaa arviomuistion sisältöön.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Kaupan liitolla ei ole huomautettavaa henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamista koskevasta arviomuistiosta. Jaamme muistiossa esitetyn näkemyksen ja perustelut sille, ettei henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltaminen ole tarpeellinen eikä tarkoituksenmukainen toimenpide henkilötunnuksen väärinkäytösten torjumiseksi. Kunnioittavasti KAUPAN LIITTO Mari Kiviniemi toimitusjohtaja
      • Työllisyysrahasto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Työllisyysrahastolla ei ole lausuttavaa henkilötunnuksen vaihtamiskynnyksen madaltamista koskevasta arviomuistiosta.
      • Jyväskylän yliopisto
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • Muistio on hyvin perusteltu ja johtopäätökset ovat oikeat.
      • Tapaturmavakuutuskeskus, Lakimies Elina Holmas, elina.holmas@tvk.fi, gsm 0409225535
        Päivitetty:
        2.3.2022
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry, Strategia-yksikkö, Ylikoski Jari
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Kuntaliitto pitää tarpeellisena sitä, että henkilötunnuksen muutosta ja käyttöä arvioidaan tarkoituksenmukaisesti niin tapahtuneitten kuin tapahtuvien tietomurtojen käsittelyjen yhteyksissä. Tietojen saatavuuteen/jaettavuuteen ja käytettävyyteen tulee myös kansalaisen oikeusturvan kannalta kiinnittää riittävää huomiota (mm. tietopyyntöihin varautuen). • muutoksesta aiheutuu lisätyötä ja vanhojen tietojen yhdistäminen uuteen tunnukseen hankaloituu, mahdollisesti jopa estyy • vanhalla tunnuksella kirjattu tieto ei ole enää helposti käytettävissä asiointitilanteissa Niin tunnistettujen kuin näköpiirissä olevien muutosten hallinta ja asianmukainen yhteentoimivuus on edellytys käyttöönottojen kannalta, jotta tarvittaviin siirtymäaikoihin osataan toiminnallisesti ja kustannustehokkaasti varautua. Kuntaliitto pitää tärkeänä arviomuistiossa esitettyä huomiota: ”Kunnille kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa olisi otettava huomioon kuntien tehtävistä ja niiden erilaisista järjestämistavoista johtuvat erot muuttuneiden henkilötietojen saamiseen ja tietojen hallintaan.”
      • Atostek, eRA-palvelut
        Päivitetty:
        1.3.2022
        • Henkilötunnuksen tarkoitus on olla pysyvä yksilöivä tunniste. Tunnusta tulee voida vaihtaa vain erityisestä syystä poikkeustilanteissa. Tunnuksen vaihtaminen aiheuttaa aina suuren työmäärän monelle taholle, kun tunnus ja siihen liittyvät tiedot joudutaan päivittämään eri järjestelmiin. Henkilötunnuksen väärinkäytöksien aiheuttamiin ongelmiin tulee puuttua muilla tavoilla kuin tunnuksia vaihtamalla.
      • Esko Systems Oy, Potilastietojärjestelmätoimittajana on usea henkilö osallistunut tämän lausunnon antoon
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • - henkilötunnuksen vaihtamiseen tulee edelleen olla tietyt vahvat kriteerit
      • Lehtonen Lasse, HUS Diagnostiikkakeskus
        Päivitetty:
        28.2.2022
        • 4) Muutoksen vuoksi täytyy käydä läpi laboratoriopalvleuiden koko tuotanto potilaan tunnistamisen, potilaan iän ja potilaan sukupuolen vaikutusten läpikäymiseksi. Todennäköisesti sekä siirtymäkauden alkaessa että siirtymäkauden loppuessa. Terveydenhuollon tiietojärjestelmien integraatiot vaativat myös tarkistuksen ja testaukset. Tilastojen ja laskutuksen aineistojen muodostamiseen saattaa ehdotetulla muutoksella olla vaikutuksia, kuten myös tietovarastojen ja raporttien muodostamiseen. Käyttötapaukset olisi määriteltävä STM:n taholta ja jokin sertifiointiprosessi järjestelmätoimittajille olisi oltava. Mittaluokaltaan tämä muutos todennäköisesti vastaa Kanta-palveluiden käyttöönottoa, ellei suurempikin. Kanta-palvelut piti ottaa alkuperäisen aikataulun mukaan käyttöön siirtymäajan päätyttyä 2011. Siitä myöhästyttiin useita vuosia.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote
        Päivitetty:
        25.2.2022
      • Väyrynen Kari, Raahen kaupunki, tietohallinto
        Päivitetty:
        24.2.2022
        • Henkilötunnuksen vaihtamisen pitää olla mahdollista, mutta tarkoin tapauskohtaisesti arvioitua.
      • Törmikoski Timo, Timontietotekniikka
        Päivitetty:
        23.2.2022
        • Henkilötunnuksen vaihtaminen tulee olla vain hakemuksella ja todellisen syyn osoittamisella mahdollista. Kynnystä ei ole mitään syytä madaltaa.
      • Kanta-Hämeen käräjäoikeus
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Henkilötunnuksen vaihtamisen tulisi olla poikkeuksellista. Perusteita sen helpottamiselle ei ole.
      • Imatran kaupunki, Konsernipalvelut
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Arviomuistio suhtautuu asiaan kriittisesti tuoden esille asioita, jotka tulee huomioida, kuten esim. yksilöiltä vaadittavat toimenpiteet asiakirjoihin tarvittavista muutoksista ja tietojärjestelmiin tarvittavat muutokset.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 21.2.2022 § 63
        Päivitetty:
        22.2.2022
        • Muistion johtopäätös siitä, että henkilötunnuksen vaihtamista ei tule helpottaa, on oikea ja perusteltu. Kaikki vaikutukset eivät ole ennakoitavissa, mutta on selvää, että kustannusvaikutukset olisivat mittavat.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Asiakastietojärjestelmät, Tietohallinto
        Päivitetty:
        18.2.2022
        • DVV:n palvelun tuki pitäisi toimia 24/7 , jotta varmistetaan tunnistautumispalvelun toimivuus ja luodaan luotettavuutta kansalaisille
      • TietoEVRY, Tietoevry Care, Hurskainen Sinikka
        Päivitetty:
        17.2.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        31.1.2022
        • Haasteen henkilötunnuksen vaihtamisen määrien noustessa tulee tiedon eheydelle. Miten linkitetään jo kirjattu tieto uuteen henkilötunnukseen. Vaatii järjestelmämuutoksia ja muutosten toteutuksesta syntyy kustannuksia.
      • Tötterman Magnus
        Päivitetty:
        27.1.2022
        • Vaihdettavissa oleva yksilöintitunnus on huono yksilöintitunnus.