• Remissinstanser: 7
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto ry
        Uppdaterad:
        24.8.2020
        • Liikenne- ja viestintävirastolle Viitaten liikenne- ja viestintäviraston 29.6.2020 päiväämään lausuntopyyntöön koskien dokumenttia ”Lausuntopyyntö: L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttaminen” TRAFICOM/497838/03.04.03.00/2019 Yksityisten Katsastustoimipaikkojen liitto ry esittää kunnioittavasti seuraavaa: 1. Yleiset linjaukset On harmillista, ettei tämän määräyksen valmistelussa ole käyty dialogia keskeisimmistä linjauksista sekä niiden vaikutuksista. Kommentit keskittyvät sen johdosta helposti knoppologiaan, ja suuret vaikutukset jäävät osin kommentoimatta. Nähdäksemme ajoneuvojen muuttaminen tulisi sallia, mutta muutosten vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä ympäristönäkökulmiin tulisi huomioida nykyistä paremmin riippumattoman osapuolen toimesta. 2. Yksityiskohtaiset kommentit Kohta 1 soveltamisala: Miten tätä säädöstä halutaan hyödyntää rekisteröintikatsastuksessa? Nyt voimassa olevassa rakennemuutosasetuksessa on tästä maininta. Lisäksi rakennemuutosasetuksen 2 § kertoo vaihtoehdot hyväksymiselle. Nähdäksemme tämä tulisi lisätä tähän määräykseen. Kohta 1.1. nimellistehon määritelmää tulisi täsmentää kohdistamalla se moottoriin. Sähköajoneuvon osalta tulee tällöin huomioida myös ohjauselektroniikka. Kohta 1.1: tarkoitetaanko 6) kohdan yhdistelmäjarruilla samaa kuin puiteasetuksen 3 art. 25 kohta tai E-säännön 78 2.6 kohdalla (yhdistetty jarrujärjestelmä)? Tällä on merkitystä ABS-pakollisuuden suhteen = ABS voidaan poistaa, koska puitteen määritelmä pitää sisällään ABSt. Määritelmä pitäisi muuttaa samaksi kuin E-säännössä 78. Kohta 2: Jos ajoneuvon valmistaja on antanut ohjeita. Tarkoittaako tämä sitä, että aina pitää olla valmistajan selvitys, että onko ohjeita saatavilla vai ei? Kohta 2.1 toinen kappale: Ehdotuksemme olisi, että vähäisimpiä muutoksia eivät olisi kohteet joihin liittyy tyyppihyväksyntävaatimus (rakennemääräyksen liite 1). Esimerkiksi istuimet. Jos halutaan, että istuinmuutos ei vaadi muutoskatsastusta, pitää se erikseen määräykseen lisätä. Kohta 2.2 toinen kappale: Tekstiä tulisi täsmentää siten, että jos ajoneuvo on niin vanha, että kokonaismassaa ei ole edellytetty, voidaan se laskea. Kohta 3.1.1: kolmannen kappaleen toinen virke tulisi poistaa kokonaan. Tällainen muodonmuutos ei ole vähäinen. Kohta 3.1.2: Teksti ”tai vastaavalla” pitäisi olla tarkemmin määritelty. Ehdotamme, että teksti voisi olla ”tai muulla tavalla kuin hitsaamalla….” Kohta 3.1.4: Tarkoitetaanko jatkopalalla myös hitsaamalla pidentämistä? Takahaarukan pidentäminen johtaa lähes väistämättä suurempiin momentteihin lähellä jousituksen kiinnityspistettä, minkä vuoksi alkuperäinen osuuskaan ei välttämättä kestä. Takahaarukan on oltava tarkoitettu teholtaan; pitäisi edelleenkin vaatimuksena olla myös massa, koska aina kyseessä ei ole ominaisuuksiltaan pidemmälle kehittynyt. Pitäisi määritellä miten minimissään todetaan, että takajousitus on säädetty toimivuudeltaan muuttunutta mitoitusta vastaavasti. Pitäisikö erikseen mainita, että ei voida hyväksyä, mikäli säätö ei riitä. Akselivälin 2 m ylittyminen muilla kuin etuhaarukan muutoksilla huomioitava määräyksessä. Kohta 4.1: Mitä muutoskatsastuksessa tulee edellyttää, kun maavara on nousut yli 30 mm? Rakennemääräyksen liite 1 kohta 53? Eikö esim. L3e-luokassa korkeudenmuutoksella haluta mitään rajaa? Kaksipyöräisen muuttaminen kolmipyöräiseksi pitäisi olla samalla tavalla kuin sivuvaunun lisääminen> oma kohta. Kohta 4.2: Teleskooppietuhaarukan teleskooppiputkia ei saa liitosmenetelmin jatkaa. ”Jatkaa” sana tulisi muuttaa sanaksi ”muuttaa” (katkaiseminen). Kohta 4.2: Jos etuhaarukkaa muutetaan enintään 2 m tai alle 47 astetta, olisi ohjausgeometrian testaaminen lisättävä säädökseen ja mietittävä miten ja kuka se pitää testata. Kohta 5.1 Olisiko jotain vaatimuksia ohjaustangon vaihtoa koskien? Esim. ohjaustangon pyöristykset (terävät kulmat), lujuus, mitoitus, jne. Kohta 5.2: Ehdotamme, että kappaleessa käsiteltäisiin sekä etu- että takajousituksen muutoksia. Ehdotamme, että muutettaessa jousitustyyppi tai poistettaessa takajousitus, tulisi edellyttää määräyksen liitteen 2 mukaista selvitystä. Kohta 6. Mopon, kolmipyöräisen mopon ja kevyen nelipyörän vetävän akselin renkaan ulkohalkaisijaa ei kuitenkaan saa suurentaa. Onko tarkoitus, että saa pienentää? Se, että rakennemääräyksen liite 1 kohdassa 25 edellytetään vähintään H-tason selvitystä, on nähdäksemme tällöin ristiriidassa tämän kanssa. Nähdäksemme mopomuutoksissa tulisi aina edellyttää nopeudesta vähintään H-tason selvitystä. Kohta 6: Pitäisi edellyttää renkaan olevan vanteen kanssa yhteensopiva. Mistä leveys ja halkaisija tarkastetaan? Tämä pitäisi mainita määräyksessä (STRO, E-sääntö?). Muutoskatsastusvelvollisuutta renkaan ulkohalkaisijan osalta pitäisi selkeyttää perustelumuistiossa. Esimerkiksi 13 prosentin kasvun ei voida katsoa olevan sellainen muutos, jolla olisi vain erityisen pieniä tai merkityksettömiä vaikutuksia muuhun kuin muutoksen kohteeseen. Renkaan ulkohalkaisijan muutoskatsastusvelvollisuus koskee siis ulkohalkaisijan muuttuessa yli 10 %. Kohta 7: Määräyksessä> Yhdistelmäjarrun saa jakaa kahdella eri käyttölaitteella toimivaksi tai jaetuksi jarru-laitteeksi, joista taka-akseliin vaikuttava jarrulaite toimii jalkakäyttöisenä. Kohta ehdotetaan poistettavaksi. Tämä heikentää jarrutehoa. Ongelmana tässä on myös vaatimusten puuttuminen muutoksen hyväksymiseksi. Kohta 7 kappaleissa 3 ja 4 on erikseen mainittu, että edellytetään liitteen 2 mukaista selvitystä. Muissa kappaleiden kohdissa tätä ei ole mainittu. Onko tarkoitus, että näissä kohdan muissa muutoksissa ei selvitystä edellytetä? Kohta 8.1 Mopon tai kolmipyöräisen mopon, jolta ei ole edellytetty EY-tai EU-tyyppihyväksyntää… Päivämäärä, josta alkaen on edellytetty EY-tai EU-tyyppihyväksyntää pitäisi mainita perustelumuistiossa. Kohta 8.1: Kohtaan lisättävä myös ”…voi muuttaa tai vaihtaa…” Kohta 8.1: Viimeiseen kappaleeseen lisättävä EU/EY-tyyppihyväksytyn mopon muuttaminen. Kohta 8.1: Viimeiseen kappaleeseen asia muutettava siten, että tehtäessä muutoksia mopoon, myös vaihdettaessa moottori, on aina edellytettävä selvitys rakenteellisesta nopeudesta. Kohta 8.2: Nyt lukee ”nimellisteho ei alene muutoin kuin 8.3 kohdassa mainituin perustein”. Kohdassa 8.3 ei kuitenkaan puhuta tehon alentamisesta. Kohta 8.3: Ehdotetaan, että muutoskatsastusvelvollisuus koskee ajoneuvoa aina kun tehoon vaikuttavia muutoksia tehdään. Tehon muutoksella on mm. vaikutusta vakuutusehtoihin (teho/painosuhde). Kohta 8.3: 2) muuta kuin ahdettua moottoria muutetaan muuten kuin edellä 8.3 kohdassa mainituin tavoin, jollei muutos ole sellainen, jolla ei ole vaikutusta moottorin toiminnallisuuteen; Mitä muutosta tämä käytännössä tarkoittaa? Tätä olisi suotava selventää tai poistaa kohta tarpeettomana. Kohta 8.3: Ehdotamme lisättäväksi 7) kohdan tekstiin ”moottorin ohjauslaitteeseen tehdään ohjelmistomuutos tai ohjauslaite vaihdetaan toisenlaiseen, jos kyseessä on ajoneuvo, joka on ensimmäistä kertaa käyttöönotettu 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen” Kohta 8.3: Pitääkö tehomittausselvityksen olla mittalaitteen kirjaamana? Nähdäksemme näin tulisi olla. Kohta 8.4: Ehdotetaan, että mahdollisuus rajoittaa tehoa kaasukahvan liikettä rajoittamalla poistetaan. Kohta 8.4: Ajoneuvon palauttaminen alkuperäistä vastaavaksi on mahdotonta luotettavasti todeta esim. ohjainlaite muutoksissa. Toivomme, että alkuperäiseksi palauttamisesta olisi jokin selvitys. Kohta 8.4: Kohdassa on kerrottu rekisteriin merkatuista tiedoista. Rekisteriin merkattavat tiedot pitäisi huomioida myös määräyksen muissa kohdissa. Kohta 8.5 Selkeytettävä kohtaa kaksitahtisen osalta. Voisiko tämän ilmaista selkeämmin esim. ”Kaksitahtista ei voi hyväksyä käytönaikaisella päästömittauksella.”? Kohta 8.5: Muutetun melun raja-arvot ovat liian lieviä. Ehdotamme enintään 99 dB yli 175ccm moottoreille. Muun kokoisilta moottoreilta samassa suhteessa. Kohta 9: Kohdassa viitataan määräyksen 7.2 tai 7.3 kohtiin, joita ei määräyksessä ole. Kohta 10: Takaheijastimelle pitäisi määritellä minimi pinta-ala. Kohta 13: Miten häiriösuojaus pitää osoittaa? Kohta 14: Muokattava koskemaan myös osittain sähkökäyttöiseksi muutettua. Muutettaessa ajoneuvo joko osittain tai kokonaan… Kohta 14: Sähköturvallisuus vaarat ovat samat ajoneuvon käyttöönottoajankohdasta riippumatta. Vastaavat selvitykset on vaadittava aina myös vanhempiin pyöriin, koska vanhoissa käyttöönottoajankohta ei kyseistä muutosta mahdollistanut ollenkaan. Kohta 15: Näin kirjoitettuna vanhojen ajoneuvojen, joiden peileiltä ei ole edellytetty tyyppihyväksyntää, ei peilimuutoksia saa tehdä olenkaan. Kohta 17: Oltava vaatimukset valaistuksesta ja km/h näytöstä. Kohta 18: ”Ajoneuvon valmistajan salliessa massan ylityksen vain tietyllä alennetulla ajonopeudella ja kiinteistönhuoltolaitteen ollessa ajoneuvoon asennettuna ajoneuvon saa varustaa alennettua ajonopeutta kilometreinä tunnissa osoittavalla taaksepäin näkyvällä kilvellä”. Asiaan liittyy tieliikennelain vaatimus. Nopeuskilpi pitäisi edellyttää pakollisena, ei vapaaehtoisena. Kohta 19 EU asetus 2014/44 liite V kohta 2.1 mahdollistaa E-säännön 55 mukaisesti hyväksytyn kytkentälaitteen. Määräyksen kohdasta saa käsityksen, että E-säännön 55 mukaista kytkentälaitetta ei voisi hyväksyä puiteasetuksen mukaisesti hyväksyttyyn ajoneuvoon. Kohta 20: Onko tarkoitus poistaa mahdollisuus vaihtoehtoisesta käytöstä? Myös vanhoilta ennen 1.1.1993 käyttöönotetuilta? Kohta 20: ”Aikaisintaan” sana turha ja vakiintuneesta käytännöstä poikkeava. Kohta 20: Mistä kohteista tarvitaan liitteen 1 mukainen selvitys? Esimerkiksi massojen riittävyys. Kohta 20: Kohtaa selkeytettävä, että muutoskatsastus edellytetään myös, kun sivuvaunu poistetaan. Helsingissä 14.8.2020 Yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto ry
      • Suomen Motoristit ry
        Uppdaterad:
        24.8.2020
        • Suomen Motoristit ry kiittää mahdollisuudesta lausua L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttamista kokevasta määräysluonnoksesta. Haluamme lausua määräysluonnoksesta ja sen perustelumuistiosta seuraavaa. Määritelmät Tehdasvalmisteisen osan määritelmä on epäselvä. Tällä haetaan ilmeisesti sitä, että osa olisi laadullisesti riittävä. Perustelumuistion lauseen ”Tämä edellyttää myös valmistajan laitteiden ja tilojen tarkoituksenmukaisuutta osan valmistamiseksi” tarkoitus lie hyvä, mutta se voi asettaa harrastajan hankalaan asemaan. Harrastajan on mahdotonta varmistua, minkälaisissa olosuhteissa osa on valmistettu ja toisaalta tarkoituksenmukaisissa tiloissa voidaan tehdä myös huonoja osia. Suomen Motoristit ry esittää, että ko. termin käytöstä luovutaan ja esitetään osan laatuvaatimukset tapauskohtaisesti. Jousitustyyppi-määritelmä esiintyy muutamassa kohdassa ja on epämääräinen. Suomen Motoristit ry esittää, että määritelmää täsmennetään. Valmistajan ohjeisiin vedotaan muutamassa kohdassa. Koska valmistajalla ei ole yleensä intressiä antaa ohjeita ajoneuvojensa muuttamiseksi, tämä tarkoittaa sitä, että valmistajan ohjeita ei yleensä ole saatavissa. Valmistajan ohjeiden sijaan tulisi esittää muu tapa. Melutaso Määräysehdotuksessa esitetään paikallaan mittauksen melurajaksi kaikille moottoripyörille 103 dB(A). Ennen vuotta 1992 ohiajomittauksen meluraja oli 86 dB(A). Ohiajomittauksessa mittausmikrofonit on sijoitettu 7,5 m etäisyydelle ajolinjasta. Paikallaan mittaus (käytönaikainen mittaus) tehdään 0,5 m päästä moottoripyörän pakoputken päästä. Pistemäisen äänilähteen äänenpaine vaimenee ilmassa n. 23 dB(A) etäisyyden kasvaessa 0,5 metristä 7,5 metriin. Moottoripyörä, joka on hyväksytty 86 dB(A) ohiajomelun mukaan, ei välttämättä täytä 103 dB(A) raja-arvoa paikallaan mitattaessa. Tämä tarkoittaisi, että ohiajomelun määräykset täyttävästä moottoripyörästä voisi tulla muutoskatsastuksessa tai tienvarsimittauksessa laiton. Ohiajomelumittaus on tyyppihyväksynnän perusta ja paikallaan mittaus on vain tarkistusarvo ohiajomelun lukemalle. Paikallaan mittauksen melurajoja ei voi kiristää niin, että ohiajomelumittauksessa hyväksytty moottoripyörä ei enää täyttäisi paikallaan mittauksen kriteeriä. Perustelumuistion termi ”äänitaso” on epämääräinen. Korvan kuulema äänenvoimakkuus on äänenpainetta (Pa), joka ilmoitetaan yleensä logaritmisella asteikolla desibeleinä vertailuarvoon nähden. Perustelumuistion maininta siitä, että kolmen desibelin lisäys äänitasoon kaksinkertaistaa äänenpaineen, ei pidä paikkaansa. Äänenpainetason kaksinkertaistuminen vastaa 6 dB. Äänentehotason kaksinkertaistuminen vastaa 3 dB. Perustelumuistion tavoite vähentää ympäristön melua on kannatettava, mutta moottoripyörät ovat sen aiheuttajana vain pieni osa ja niiden melutason muutos ei tapahdu rukkaamalla melurajaa 3 dB. Ongelmana eivät ole tyyppihyvksynnän mukaiset tai aiempien melurajojen puitteissa olevat moottoripyörät, vaan niihin jälkikäteen asennetut pakoputket tai -putkistot, joiden melutaso ei enää täytä raja-arvoja. Tarvitaan asennemuutosta ja tienvarsivalvontaa, jos nämä halutaan saada kuriin.
      • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Herrala Ari
        Uppdaterad:
        24.8.2020
        • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom PL 320 00059 TRAFICOM Lausuntopyyntö TRAFICOM/497838/03.04.03.00/2019 29.6.2020 Lausunto L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttamista koskevasta määräysluonnoksesta Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on pyytänyt lausuntoa L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttamista koskevasta määräysluonnoksesta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tutustunut luonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa. SKAL katsoo, että perustelumuistion osa Yksityiskohtaiset perustelut tulisi jakaa alaotsikoihin määräyksen lukuja noudattavalla tavalla lukemisen ja jäsentämisen helpottamiseksi. SKAL toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa varsinaisiin ehdotettuihin muutoksiin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Ari Herrala toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja
      • Etanoliautoilijat ry, Hanhilahti Vilhartti
        Uppdaterad:
        19.8.2020
        • Etanoliautoilijat ry:n lausunto l-luokan ajoneuvon rakenteen muuttamisesta Tausta Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen, jossa liikenteen ilmastopäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja liikenne muutetaan nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimia kaikissa ajoneuvoluokissa, mutta lähinnä henkilöautojen kohdalla on kuluttajille tarjolla vaihtoehtoisia käyttövoimia fossiilisen polttoaineen sijaan. Suomalainen StepOne Tech Oy valmistaa moottoripyöriin soveltuvia etanolimuunnossarjoja. Muunnoksen voi asentaa lähes mihin vain sähköisellä moottoriohjauksella toimivaan moottoripyörään ja muunnoksen jälkeen moottoripyörä voi käyttää kotimaista E85 -polttoainetta, joka vähentää päästöjä jopa 80 prosenttia verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen. Muunnossarja ei muuta moottoripyörän rakennetta eikä päästönhallintajärjestelmiä, vaan kyseessä on moottoriin asennettava lisälaite, jonka avulla moottori pystyy hyödyntämään etanolipolttoainetta turvallisesti ja niin, etteivät päästöt kasva. Suomalaiselle moottoripyöräilijälle on annettava yhtäläinen mahdollisuus vähentää päästöjä, moottoripyöräilyharrastuksesta luopumatta. Etanolimuunnos on kustannustehokas ja ainoa tällä hetkellä saatavilla oleva keino saada myös l-luokan ajoneuvot mukaan päästövähennystoimiin. Ehdotukset määräykseen Etanoliautoilijat ry esittää, että moottoripyörien etanolimuunnokset, jotka tehdään edistyneillä muutossarjoilla, luetaan vähäisiksi muutoksiksi, eikä niille kohdistettaisi muutoskatsastusvelvoitetta. Näin ollen niitä ei rinnastettaisi muihin käyttövoiman muutoksiin. Mikäli viranomainen näkee muutoskatsastuksen perustelluista syistä välttämättömäksi, niin muutoskatsastus tulee mahdollistaa pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Perustelut Etanolimuunnos, joka on toteutettu edistyneellä muutossarjalla, ei aiheuta moottoripyörän päästöjen heikkenemistä tai yli 20 prosentin tehon lisäystä. Päinvastoin etanolipolttoaine vähentää Traficomin tutkimuksen mukaan (2020) terveydelle haitallisia lähipäästöjä merkittävästi. Kehittyneeksi etanolikonversioksi voidaan määritellä järjestelmä, joka osaa antaa välittömästi moottorille tietoa etanolipitoisuudesta ja säätää polttoaineen syöttöä sen mukaan. Euro 6 -luokan etanolikonvertoidulla henkilöautolla tehdyt päästötestit eivät osoittaneet, että päästöt olisivat heikentyneet, kun testit tehtiin moottoripyörän ajokautta simuloivassa lämpötilassa. Auton moottori oli noin 900cm3 kokoinen, joten moottorikoko on lähellä moottoripyörän moottoria, eikä niiden välillä voida muutoinkaan nähdä merkittävää teknistä eroa. Näin ollen, koska konversion aiheuttamat muutokset ovat vain vähäisiä ja vähentävät sekä haitallisia hiukkas- että kasvihuonekaasupäästöjä, yhdistys ei näe perusteluita etanolikonversion muutoskatsastusvelvollisuudelle.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Uppdaterad:
        18.8.2020
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ei ole lausuttavaa.
      • Heikkinen Hannu
        Uppdaterad:
        4.8.2020
        • Ennen lausunnon antamista haluan valottaa muutamalla sanalla, mistä näkökulmasta tarkastelen asiaa. Olen harrastanut moottoripyöräilyä vuodesta 1976, ajanut satoja tuhansia kilometrejä, vetänyt kerhotoimintaa moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille sekä toiminut noin 25 vuotta moottoripyöräkouluttajana. Olen myös harrastanut ajoneuvojen rakentelua ja kunnostanut liikennekäyttöön useita vanhoja ajoneuvoja sekä entisöimällä että kustomoimalla niitä. Mielestäni on hyvin tärkeää harrastuksen kehittämisen näkökulmasta, että rakentelulle asetetaan selkeät säädökset, jotta sitä voidaan myös valvoa ja näin huolehtia sekä käyttäjien itsensä että ympäristön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Erityisen tärkeänä pidän, että uusilla säädöksillä tiukennetaan pakojärjestelmän muutoksen seurauksena sallittuja melun raja-arvoja, minkä avulla voidaan vähentää osaltaan terveydelle haitallista, ympäristön viihtyisyyttä merkityksellisesti vähentävää tai työntekoa merkityksellisesti haittaavaa liikennemelua. Moottoripyörien aiheuttama ajomelu on vakava haitta etenkin yöaikaan, jolloin liikkeellä olevien moottoriyörien ja mopojen ääni poikkeaa selvästi yleisestä äänitasosta. Siksi niiden aiheuttamaa melua tulee rajoittaa kaikin mahdollisin keinoin. Pidän esitystä tästä näkökulmasta erittäin hyvin perusteltuna.
      • Onnettomuustutkintakeskus, Valonen Kai
        Uppdaterad:
        1.7.2020
        • Liikenne- ja viestintävirasto on valmistellut määräysluonnoksen, joka koskee L-luokan ajoneuvon rakenteen muuttamista. L-luokan ajoneuvojen rakennetta ei ole käsitelty Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnoissa eikä määräykseen näyttäisi sisältyvän yleiseen turvallisuuteen vaikuttavia olennaisia muutoksia. Siten Onnettomuustutkintakeskuksella ei ole määräysluonnokseen lausuttavaa.