• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Sallan kunta, Sallan matkailu / Matkalle Sallaan ry.
        Uppdaterad:
        15.2.2019
        • Sallan matkailun lausunto Metsähallituksen luonnokseen Lapin luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelmaksi 2019–2024 Sallan matkailu ja Matkalle Sallaan ry. kiittävät mahdollisuudesta lausua näkemyksensä Metsähallituksen luonnokseen Lapin luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelmaksi 2019–2024. Sallan matkailu haluaa tuoda esiin muutamia asioita luonnokseen liittyen ja toivoo, että ne otetaan huomioon luonnosta päivitettäessä. Luonnoksen sivulla 2 käsitellään metsien käsittelymenetelmiä ja hakkuutapoja. Sallan matkailun näkemys on, että uudistushakkuut ja etenkin avohakkuut on lopetettava matkailullisesti tärkeillä alueilla ja niiden lähellä sekä ulkoilu- ja aktiviteettireittien varsilla. Sallassa ja koko Lapissa ympärivuotinen matkailu perustuu luontoon ja sen tarjoamiin elämyksiin. Sallaa markkinoidaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti luontoa kunnioittavana, ekologisena matkailukohteena ja hakkuut lähellä matkailijoiden käyttämiä alueita tekevät vahinkoa tälle imagolle ja huonontavat asiakaskokemuksia. Hakkuita tulisi suunnitella ja niistä neuvotella etukäteen esimerkiksi paikallisessa yhteistyöryhmässä, jossa matkailukin on edustettuna. Myös vanhoja metsiä on suojeltava ja niiden arvo paikallisille ja matkailijoille tunnustettava. Luonnoksen sivulla 17 luetellaan Metsähallituksen arvoja ja nostetaan esiin tasapuolinen kohtelu. Tähän liittyen Sallan matkailu haluaa painottaa, että kansallispuistojen ulkopuoliset merkittävät matkailualueet on jatkossa huomioitava entistä paremmin Metsähallituksen suunnitelmissa ja myös niille on osoitettava määrärahoja esimerkiksi reitistöjen kunnostamiseen. Tällä hetkellä kansallispuistojen ja muiden alueiden kohtelu ei ole tasapuolista. Jo ekologisten syidenkin takia luontomatkailu Suomessa ei saa olla vain kansallispuistojen varassa vaan kasvaville matkailijamäärille on tarjottava laadukkaita kohteita myös kansallispuistojen ulkopuolella. Metsästysmatkailun edistämiseksi olisi erittäin tärkeää, että niitä järjestäville yrityksille myönnettäisiin lupakiintiöt. Tämä edistäisi myös "villin" metsästyksen siirtymistä ohjattuun, joka vähentäisi konflikteja metsästäjien ja poronhoidon välillä, sillä paikallisilla oppailla on tarkka tieto poronhoitotöiden tilanteesta. Ilmastonmuutos on huomioitu luonnoksessa, mutta sille tulisi antaa vielä enemmän huomiota toimintaohjelmassa. Ohjelman toteutusvuosina 2019–2024 maailmanlaajuisesti tehdyt toimenpiteet voivat merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka paljon ilmasto lämpenee seuraavina vuosikymmeninä ja mikä on yhteisen arktisen luontomme tulevaisuus. Metsähallituksen pitää olla tässä työssä suunnannäyttäjä ja Lapin luonnon puolestapuhuja. Sallan matkailu kiittää, että matkailu on huomioitu monin paikoin luonnoksessa. Yhteistyötä Metsähallituksen kanssa tulee kuitenkin tiivistää ja matkailu katsoo, että vasta perustettu yhteistyöryhmä on tässä tärkeässä asemassa. Sen toiminnalta odotetaan paljon.
      • Savukosken kunta, Savukosken kunnanhallitus, kokous 11.2.2019, Rautiainen Esko
        Uppdaterad:
        15.2.2019
        • Kunnanhallitus päättää antaa Savukosken kunnan puolesta seuraavan lausunnon: Metsähallitus on onnistunut kiteyttämään hyvin tavoitteensa ”Valtion maiden ja vesien monipuolinen kestävä hyöty” Kunta pitää tärkeänä seuraavia asioita: Metsien hakkuiden osalta Metsähallituksen tulee sovittaa yhteen talousmetsistä saatava hyöty, ansaintamahdollisuudet paikallisille metsäalan ja niihin liittyville yrityksille ja ihmisille kuitenkin siten, etteivät hakkuut saa vaarantaa porotalouden, kulttuuriperinnön eikä matkailupalvelujen toimintaedellytyksiä. Yhteensovittamisen onnistumisen edellytyksinä nähdään riittävät selvitykset ja vuoropuhelu paikallisen väestön ja muiden toimijoiden kanssa. Savukosken opastuskeskuksen markkinointia tulee tehostaa ja saada se näin paitsi kannattavaksi niin myös matkailua palvelevaksi keskukseksi. Kunta katsoo, että opastuskeskuksen potentiaalia voidaan merkittävästi kasvattaa esimerkiksi kulttuuriperintökohteiden suojelussa sekä niiden kaupallisessa hyödyntämisessä. Kunta katsoo, ettei opastuskeskusta voida sulkea. Metsähallituksen tulee yhdessä voimayhtiöiden kanssa edistää ja tehostaa vaelluskalojen palauttamista Kemijoen latvavesistöön ja siten koko Itä-Lapin alueelle. Onnistuessaan se loisi valtavasti uusia mahdollisuuksia etenkin matkailupalveluille ja paikallisille ihmisille ja olisi merkittävä ympäristöteko. Luontomatkailu on kovassa kasvussa Itä-Lapissa. Esimerkiksi Pyhä-Luoston kansallispuistoon tehtiin viime vuona 174 400 käyntiä, yli 25 300 käyntiä edellisvuotta enemmän. Myös mm. Urho Kekkosen, Riisitunturin, Oulangan ja Korouoman kävijämäärät ovat vahvassa kasvussa. Korjausvelkaa on kertynyt Lapin Luontopalvelujen hoitamilla kohteilla 14,3 M€ ja Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelujen hoitamilla kohteilla yhteensä 12,5 M€. Itä-Lapin kunnat pitävät välttämättömänä, että luontomatkailuinfrastruktuuria saadaan korjatuksi ja ylläpidettyä. Ympärivuotisen matkailun kehittäminen ja luontomatkailun toteuttaminen kestävästi edellyttää toimivaa luontopalvelujen infrastruktuuria ja kunnossa olevia reittejä. Tämä on merkittävä asia koko Lapin imagolle. Metsähallituksen tulee omalta osaltaan luoda toimintaedellytyksiä kannattavan kotimaisen ja puhtaan ruoan (mm. riista, kalastus, porotalous) saamiselle sekä paikalliselle elintarviketeollisuudelle.
      • Pelkosenniemen kunta, Pelkosenniemen kunta
        Uppdaterad:
        15.2.2019
        • Pelkosenniemen kunta toteaa lausuntonaan, että Lapin luonnonvarasuunnitelmassa toimikaudelle 2019 - 2024 tulee kiinnittää erityistä huomiota sidosryhmäyhteistyön edistämiseen ja pyrkiä sovittamaan yhteen eri toimijoiden sekä paikallisten asukkaiden tarpeet. Lisäksi luonnonvarasuunnitelmassa tulee huomioida Lapin alueiden erityispiirteitä ja pyrkiä huolehtimaanluonnon monimuotoisuuden sekä maisema-arvojen säilymisestä. Alueiden käytön suunnittelussa tulee pyrkiä huomiomaan alueen luontoarvot ja maankäyttöön liittyvät erityispiirteet. Muilta osin Pelkosenniemen kunta yhtyy Itä-Lapin kuntayhtymän lausuntoon. Itä-Lapin kuntayhtymän (Kemijärvi, Salla, Posio, Savukoski ja Pelkosenniemi) lausunto aiheesta: luonnos Lapin luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelmaksi 2019-2024 Metsähallitus on pyytänyt 30.1.2019 sähköpostitse Itä-Lapin kuntayhtymältä lausuntoa Lapin luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelmasta vuosille 2019-2024. Suunnittelualue kattaa valtion maa- ja vesialueet Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta saamelaisten kotiseutualuetta. Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua. Metsähallitus on esitellyt Lapin luonnonvarasuunnitelman toimintaohjelmaluonnosta 2019-2024 Itä-Lapin kuntien johdolle Itä-Lapin kuntayhtymän ja Metsähallituksen yhteiskokouksessa Kemijärvellä 15.1.2019. Lisäksi Itä-Lapin kuntien edustajia on osallistunut Lapin luonnonvarasuunnitelman valmistelun kuntien ja kuntayhtymien teemaryhmän työpajaan 1.10.2018 Itä-Lapin kunnat pitävä tärkeänä, että Metsähallituksen toiminnassa otetaan huomioon alueen kaikki elinkeinot. Metsien hakkuiden osalta Metsähallituksen tulee sovittaa yhteen talousmetsistä saatava hyöty, ansaintamahdollisuudet paikallisille metsäalan ja niihin liittyville yrityksille ja ihmisille kuitenkin siten, etteivät hakkuut saa vaarantaa porotalouden, kulttuuriperinnön eikä matkailupalvelujen toimintaedellytyksiä. Yhteensovittamisen onnistumisen edellytyksinä nähdään riittävät selvitykset ja vuoropuhelu kuntien, paikallisen väestön ja muiden toimijoiden kanssa. Metsähallituksen tulee omalta osaltaan luoda toimintaedellytyksiä kannattavan kotimaisen ja puhtaan ruoan (mm. riista, kalastus, porotalous) saamiselle sekä paikalliselle elintarviketeollisuudelle. Luontomatkailu on kovassa kasvussa Itä-Lapissa. Esimerkiksi Pyhä-Luoston kansallispuistoon tehtiin viime vuona 174 400 käyntiä, yli 25 300 käyntiä edellisvuotta enemmän. Myös mm. Urho Kekkosen, Riisitunturin, Oulangan ja Korouoman kävijämäärät ovat vahvassa kasvussa. Korjausvelkaa on kertynyt Lapin Luontopalvelujen hoitamilla kohteilla 14,3 M€ ja Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelujen hoitamilla kohteilla yhteensä 12,5 M€. Itä-Lapin kunnat pitävät välttämättömänä, että luontomatkailuinfrastruktuuria saadaan korjatuksi ja ylläpidettyä. Ympärivuotisen matkailun kehittäminen ja luontomatkailun toteuttaminen kestävästi edellyttää toimivaa luontopalvelujen infrastruktuuria ja kunnossa olevia reittejä. Tämä on merkittävä asia koko Lapin imagolle. Luonto- Ja opastuskeskukset ovat tärkeitä matkailukohteita Itä-Lapissa. Savukosken opastuskeskuksen markkinointia tulee tehostaa ja saada se näin paitsi kannattavaksi niin myös matkailua palvelevaksi keskukseksi. Itä-Lapin kuntayhtymä katsoo, että opastuskeskuksen potentiaalia voidaan merkittävästi kasvattaa esimerkiksi kulttuuriperintökohteiden suojelussa sekä niiden kaupallisessa hyödyntämisessä. Opastuskeskusta ei tule sulkea. Itä-Lapin kunnat pitävä tärkeänä myös, että metsähallitus laittaa parhaan mahdollisen tietotaidon töihin vaelluskalojen palauttamiseksi, myös Kemijoen latvavesistöön ja siten koko Itä-Lapin alueelle. Vaelluskalojen palauttaminen palvelee parhaiten erämatkailun kehittymistä, ja tukee kestävästi alueen luonnon läheisyyteen nojaavan identiteetin vahvistumista. Vaelluskalojen paluu on vahva piristysruiske ja parantaa Itä-Lapin imagoa valtavasti.
      • Paliskuntain yhdistys
        Uppdaterad:
        14.2.2019
        • Luonnonvarasuunnittelu valtion maiden eri intressien yhteensovittamistyökaluna Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu (LVS) vuosille 2019−2024 saamelaisten kotiseutualueen eteläpuoleisessa Lapissa on valmistunut. Luonnonvarasuunnittelun kerrotaan olevan ”valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua. Käytännössä tavoitteena suunnittelussa on toteuttaa Metsähallitukselle ylemmällä tasolla asetettua strategiaa”. Lapin luonnonvarasuunnitelman työryhmä kokoontui kolmesti. Yhteistyöryhmän lisäksi Metsähallitus järjesti yhden erillisen porotalouden työpajan, joka oli kaikille avoin. Työpajaan osallistui toistakymmentä poroihmistä ja saman verran Metsähallituksen työntekijöitä. Poronhoidon tavoitteena suunnittelussa olivat Metsähallituksen tulostavoitteen laskeminen poronhoidon huomioon ottavalle tasolle, hakkuutavoitteiden laskeminen sekä porolaitumien elvyttäminen, mikä tarkoittaisi oikea-aikaisten harvennusten lisäämistä tiheissä nuorissa metsissä, peitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä ja pidennettyä kiertoaikaa vanhoissa ja varttuneissa metsissä, metsän uudistamistapojen ”pehmentämistä” edelleen, hakkuutähteiden keräämistä tärkeimmillä laidunalueilla sekä jäkälän ja lupon kylvökokeiluja. Porolaidunten muussa käytössä tulisi soveltaa ”no net loss” periaatetta: kun jostain menetetään laidunta, niin yhtä aikaa sitä tulee elvyttää saman verran. Tämä koskee paitsi metsätaloustoimia myös esimerkiksi maanluovutuksia muuhun maankäyttöön, kuten tuulivoimatuotantoon. Mikäli valtio luovuttaa tuulipuistoalueeksi porolaitumia, tulee menettävän paliskunnan alueelta osoittaa laidunten elvytystoimia ja metsätaloudelta ja muulta toiminnalta rauhoitettuja alueita menetettyjen laidunmaiden tilalle. LVS-työn tavoitteiksi kirjattiin myös poronhoidon parempi huomiointi valtion mailla tapahtuvan metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä muutenkin maankäytön suunnittelussa. Koska poromäärät asetetaan laidunten tilaan peilaten paliskuntakohtaisesti, tulee myös valtion metsien ja maiden käytössä tarkastella tehtyjen toimien aikaansaannoksia paliskuntakohtaisesti. Valtion maiden ja metsien hoidossa on aika ryhtyä korjaamaan jo tehtyjä tuhoja porolaidunten osalta. Jäkälämaisen elvytys on asetettava metsätalouden tavoitteeksi tuleville vuosikymmenille Työpaja jätti osallistujien mieleen paljon kysymyksiä, eikä suotta. Osallistujat esittivät tilaisuuden jälkeen seuraavia kysymyksiä: - Miten etukäteen jaetut työparit (Metsähallituksen työntekijä ja poromies) ja ryhmätyöryhmät vaikuttavat lopputulokseen? - Menevätkö Metsähallituksen työntekijöiden esittämät mielipiteet porotalouden tavoitteisiin poronhoidon mielipiteinä? - Miten poronhoitajien esittämät tavoitteet vaikuttavat jatkosuunnitteluun? - Miten pääsemme vaikuttamaan konkreettisiin hakkuutavoitteisiin tai muihin tavoitteisiin, joita suunnitelmaan kirjataan? - Vanhastaan tiedämme, että tulevien viiden vuoden ajan tässä suunnittelussa on linjattu hakkuutaso ja muu valtionmaiden käyttö. Sitä emme tiedä, pääsemmekö vaikuttamaan siihen vai olemmeko mukana vain siksi, että päätöksenteossa saadaan sanoa meidän olleen mukana? - Poronhoidon näkemys laidunten elvyttämisestä tai palauttamisesta oli asia, jonka osalta jo asian ylös kirjaamisessa tuntui Metsähallituksella olevan haluttomuutta. Kysymykset osoittautuivat aiheellisiksi, sillä teemaryhmän valmistelemat esitykset eivät näy Luonnonvarasuunnitelman lopputuloksessa. Porotalouden esittämiä tarpeita ja kehittämistoimenpiteitä ei ole huomioitu Lapin luonnonvarasuunnitelmatyössä. Varsinaisessa Luonnonvarasuunnitelman yhteistyöryhmässä oli mukana ainoastaan yksi porotalouden edustaja noin 30 muun eri sidosryhmiä edustavan tahon joukossa. Luonnonsuojelutahoa edusti niin ikään yksi henkilö. Loput sidosryhmään kutsutuista tahoista edustivat metsätalousalan yrityksiä ja muuta teollisuutta. Jo yhteistyöryhmän kokoonpano sanelee sen, että metsätalouden taloudelliset intressit yksiselitteisesti linjaavat luonnonvarasuunnittelun ehdot. Muiden tahojen vaikutusmahdollisuudet on rajattu käytännössä olemattomiksi. Tilanne saadaan näyttämään todellisuutta kauniimmalta käyttämällä yleistasoista, metsätaloutta todellisuudessa mihinkään sitomatonta kieltä. Ei ihme, että metsätalouden edustajat olivat ryhmän aikaansaannoksiin ja luonnonvarasuunnittelun prosessiin tyytyväisiä. Yhteistyöryhmässä ei avattu minkäänlaista keskustelua hakkuutavoitteista, eikä tavoitteita annettu edes tietoon ryhmän jäsenille ennakkoon. Tavoitteet esiteltiin ryhmälle sen viimeisessä kokouksessa ilmoitusluontoisesti. Voikin todeta, että Metsätalouden tavoitteet laadittiin puhtaasti Metsähallituksen intressien mukaisesti, eikä poronhoidolla tai luonnonsuojelulla ole käytännössä vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi alueellisiin hakkuutavoitteisiin luonnonvarasuunnittelutyössä. Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelun prosessien nykykäytäntö ei ole asianmukaista sidosryhmien tarpeiden huomiointia, eikä ota riittävästi huomioon metsätaloustoimista haittaa kärsiviä tahoja. ¨ Metsähallituksen alueelliset luonnonvarasuunnitelmat vahvistetaan liikelaitoksen hallituksessa (12 §). Suunnitelma on Metsähallituksen sisäinen asiakirja, jolloin se ei ole hallintopäätös, eikä siitä voi valittaa. Tämä tarkoittaa, että Luonnonvarasuunnitelmien laadinnassa heikkoon osaan jäävän asianosaistahon ainoaksi todelliseksi vaikuttamismahdollisuudeksi jää kansalaisaktivismi. Tästä onkin jo nähty vahvoja signaaleja, kun muun muassa valtion maita koskeva Avohakkuut historiaan-kansalaisaloite keräsi riittävän määrän allekirjoituksia edetäkseen eduskunnan käsittelyyn. Hakkuutavoitteet Hakkuutavoitteet lisääntyvät huomattavasti ja korotukset kohdistuvat kokonaisuudessaan Länsi- ja Etelä-Lapin alueelle. Näillä alueilla tavoitetta esitettiin nostettavaksi huomattavasti sekä kuutioina että hehtaareina. Toteutus tehdään uudistushakkuina. Harvennushakkuiden tavoite sen sijaan on jopa pienempi kuin edellisen kauden toteutus. Länsi-Lapin ja Etelä-Lapin alueella on eletty ja laidunnettu (=lisäruokittu) poroja viimeiset vuosikymmenet Osaran aukeilla. Metsätalouden tavoitteet vaarantavat näiden hitaasti elpyvien aukeiden palautumisen käyttökuntoisiksi poronlaidunmaiksi. Metsähallitukselle asetetussa tulostavoitteissa ei ole huomioitu riittävästi muiden elinkeinojen tarpeita. Tavoite tarkoittaa käytännössä jo nykyisellään kohtuuttomien hakkuiden lisäämistä poronhoitoalueella entisestään. Metsien hakkuut, maanmuokkaus ja niitä seuraavat metsien rakenteelliset muutokset heikentävät erityisesti porojen talvilaitumia, koska poronhoidon kannalta yhtenäiset varttuneet ja vanhat mänty- ja kuusimetsät ovat parhaita jäkälä- ja luppolaitumia. Varttuneiden ja vanhojen metsien määrät ovat viimeisten vuosikymmenien saatossa voimakkaasti vähentyneet metsänhakkuiden seurauksena. Ne ovat korvautuneet taimikoilla ja nuorilla kasvatusmetsillä. Nuorissa metsissä puolestaan on akuutti tarve taimikonhoidoille ja ensiharvennuksille, mutta ne tuottavat vain vähän tai eivät lainkaan rahaa, joten ne on jätetty huonolle hoidolle. Tämän seurauksena ne eivät kasva tai järeydy oletettua vauhtia eivätkä myöskään ole porolaitumina hyviä, sillä jäkälä ja muu poron ravintokasvillisuus ei pääse uusiutumaan ylitiheissä metsissä. Luonnonvarasuunnittelun prosessissa opimme, että harvennukset hoidetaan tulevaisuudessa vielä entistä huonommin. Lopuksi Metsänhakkuu- ja muokkaustapoja valittaessa on huomioitava paremmin porotalous. Poronhoitoalueella hakkuut tulee kohdentaa nuorten metsien harvennuksiin. Mikäli varttuneita tai vanhojen metsiä hakataan, tulee niiden kiertoaikaa ehdottomasti pidentää. Peitteisyyttä ylläpitäviä hakkuita tulee ottaa käyttöön nykyistä yleisemmin sekä hoitaa metsää pitkäjänteisemmin nopeiden hakkuiden ja voiton maksimoinnin sijaan. Tärkeimmillä porolaidunalueilla tulee hakkuutähteet koota tai läjittää ajourille, sillä ne peittävät merkittävästi maa-alaa. Poronhoidon osalta suunnitelmassa on yksi mainitsemisen arvoinen lause: ”Valitsemme metsien käsittelymenetelmät kasvupaikkaperusteisesti. Käytämme erilaisia hakkuutapoja ja muita metsänkäsittelymenetelmiä monipuolisesti turvaamaan … porotalouden toimintaympäristöt ja arvokkaat laidunalueet.” Tämän toteuttamiseksi aiotaan tehdä seuraavaa: ”Teemme tiivistä yhteistyötä paliskuntien kanssa porotalouden edellytysten turvaamiseksi muun muassa hyödyntämällä saatavilla olevaa porotalouden paikkatietoa. Määritämme tärkeimmät porolaidunalueet yhteistyössä kunkin paliskunnan kanssa TOKAT-aineistoja hyödyntäen.” Tulevat viisi vuotta näyttävät, onko tällä kirjauksella käytännössä mitään merkitystä poronhoidon edellytysten kehittämisessä.
      • Boreal Bioref Oy, Nivala Heikki
        Uppdaterad:
        11.2.2019
        • Hei. Luonnonvarasuunnittelu on toimiva menetelmä metsien käytön, hoidon ja luontoarvojen suunnittelussa. Metsien perinteisen käytön ja hyödyntämisen lisäksi prosessissa huomioidaan luontoarvot ja monimuotoisuus sekä eri käyttäjäkunnat ja -muodot. Koko Lapin alueelle metsien kasvu on jo pitkää ylittänyt käytön ja sen vuoksi suunnittelussa tulee erityisesti huomioida metsien kasvava käyttö ja puuraaka-aineen hyödyntäminen. Kasvun lisäys johtuu suuresta nuorten kasvatusmetsien määrästä ja keskimääräistä selvästi nopeammasta ilmaston lämpeämisestä yleensä pohjoisessa ja erityisesti Lapissa. Eritysitä huomiota on kiinnitettävä nuorten kasvatusmetsien oikea-aikaiseen hoitoon ja harvennushakkuisiin. Koska nuorten metsien osuus suuri, harvennushakkuiden merkitys puuston järeytymisen ja sitä kautta hiilen pitkäaikaisen sitoutumisen osalta korostuu. Metsien kasvupotentiaalia on hyödynnettävä nykyistä paremmin ja metsien käytössä voidaan entistä paremmin huomioida lisääntynyt puuraaka-aineen tarve. Lisääntyvistä hakkuista huolimatta hyvällä suunnittelulla ja metsien hoidolla voidaan turvata edelleen lisääntyvä kasvu ja metsien monimuotoisuus.