• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Ropponen Olli, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Olli Ropponen, Tarmo Valkonen, ETLA 28.09.2022 Asia: VN/2449/2022 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista. 1. Yleisiä näkökohtia Esityksessä ehdotetaan uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen vähentämiseen liittyvien korotettujen poisto-oikeuksien jatkamista vuosille 2024 ja 2025. Mainittujen hankintamenojen osalta sallittaisiin esityksen mukaan korotettu 50 % menojäännöspoisto (25 % sijaan). Korotettujen poistojen tavoitteena on investointien kasvattaminen. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden valossa korotetut poistot ovatkin vaikuttaneet positiivisesti investointeihin. Lisäksi kohdistamalla korotettu poisto-oikeus uusiin investointeihin (inkrementaalisesti) parannetaan kannusteita lisäinvestointeihin, mutta vältytään tarjoamasta hyötyä joka tapauksessa tehtäville investoinneille. Näin menetys, joka syntyy yhteiskunnalle verotulojen saamisen lykkääntymisestä, jäisi merkittävästi pienemmäksi. Esityksessä ehdotetaan myös peitellyn osingon tulevan kokonaan veronalaiseksi vuodesta 2023 alkaen. Muutoksen tavoitteena on vähentää kansainvälistä veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua kiristämällä peitellyn osingon verotusta ja vähentämällä tätä kautta voitonsiirtoa. 2. Korotetut poistot Korotettujen poistojen investointeja kannustava keskeinen mekanismi toimii veronmaksun lykkääntymisen kautta (korkovaikutus). Huolimatta siitä, että tämä vaikutuskanava tuodaan ehdotuksessa selvästi esille, korkovaikutuksen suuruutta ei ole kuitenkaan siinä arvioitu. Myöskään investointivaikutuksia ei ole pyritty arvioimaan. Näiden jättäminen pois esityksen laskelmista herättää kysymyksen vaikutuslaskelmien luotettavuudesta. Tutkimuskirjallisuuden valossa korotetut poistot ovat vaikuttaneet positiivisesti investointeihin ainakin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa (Ohrn 2019, Maffini ym. 2019, Määttänen 2019, Zwick ja Mahon 2017). Inves-tointikannusteisiin ja tätä kautta investointien määrään vaikuttavia tekijöitä ovat poistoprosentin lisäksi pääoman todellinen kulumisaste, yhteisöveroaste ja korkotaso. Matala yhteisöveroaste ja tämän hetken matala korkotaso pienentävät korotettujen poistojen kautta syntyvää investointikannustetta. Suomalaisten listaamattomien yhtiöiden osalta myös jaetun osingon verotuksen riippuvuus yhtiön nettovarallisuudesta pienentää investointikannustetta. On jopa mahdollista, että nettovarallisuuden pienenemisestä seuraisi se, että korotettua poistoa ei verotuksellisesti kannata tehdä. Kokonaisuudessaan korotettujen poistojen voidaan kuitenkin arvioida kirjallisuuden tulosten kanssa linjassa kasvattavan investointeja myös Suomessa. Julkisen talouden vaikutusten näkökulmasta korotetuista poistoista seuraavat verotuottomenetykset eivät ole edes lyhyellä aikavälillä kovin suuret. Lisäksi uudet investoinnit kasvattavat yhteisöverotulojen ohella myös muita verotuloja tulevaisuudessa. 3. Peitellyt osingot Peitellyn osingon osalta on vuonna 2014 katsottu, että veronalaiseksi ei katsota koko tuloa, vaan veronalaisuusprosentiksi on tuolloin valittu 75 %. Esityksestä ei käy selkeästi ilmi mitkä seikat ovat muuttuneet vuodesta 2014 siten, että silloiset perustelut valitulle 75 % olisivat muuttuneet, eikä siksi myöskään sitä millä perusteella peitellyn osingon veronalaisuusprosenttia olisi syytä muuttaa (75 % -> 100 %). Peitellyn osingon veronalaisuusprosentin muutoksen taustaksi on esityksessä tarjottu kansainväliseen veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumista. OECD:n ja EU:n laajojen toimenpideohjelmien sekä Suomen käyttöönottamien veronvälttelyn vastaisten toimien seurauksena veronkierto- ja verosuunnittelumahdollisuudet ovat kuitenkin nykyään pienemmät kuin vuonna 2014, jolloin 75 % veronalaisuusprosentti on valittu. Peitellyn osingon muuttaminen kokonaan veronalaiseksi kiristää verotusta ja tätä kautta muuttaa kannusteita. Tästä syystä on vaikea ymmärtää luvun 4.2.2 (Vaikutukset verovelvollisille) perustelua, jonka mukaan peiteltyyn osinkoon liittyvällä muutoksella ei olisi suuria vaikutuksia, koska kyseessä on ”kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos.” Esimerkiksi ansiotuloverotuksen kaksinkertaistaminenkin olisi kaavamainen muutos. Arvio siitä, kuinka peiteltyjen osinkojen muuttaminen kokonaan veronalaiseksi vaikuttaisi kannusteisiin (ja tätä kautta esimerkiksi pääomien kohdentumiseen Suomen ja muiden maiden välillä), mahdollistaisi paremmin arvioinnin siitä onko tämä ehdotettu muutos toivottu vai ei. Kirjallisuutta: Maffini, G., Xing, J. ja Devereux, M. P. (2019). The Impact of Investment Incentives: Evidence from UK Corporation Tax Returns, American Economic Journal: Economic Policy, 11 (3), 361–389. Määttänen, Niku (2.12.2019). Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous. ETLA Raportti No 96. https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-96.pdf Orhn, E. (2019). The Effect of Tax Incentives on U.S. Manufacturing: Evidence from State Accelerated Depreciation Policies, Journal of Public Economics 180(C): 104084. Zwick, E. ja Mahon, J. (2017). Tax policy and heterogeneous investment behaviour, American Economic Review 107(1), 217–248.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Malinen Kati
        Uppdaterad:
        28.9.2022
        • Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023. Lain soveltamisaikaa ehdotetaan jatkettavaksi siten, että lakia sovellettaisiin myös verovuosien 2024 ja 2025 verotuksessa. Uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä lain voimassaoloaikana kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Esityksen tavoitteena on vauhdittaa investointeja. Vaikutuksia taloudellisen toiminnan määrään tai talouskasvuun ei kuitenkaan ole pystytty arvioimaan. Korotetut poistot vaikuttavat vain verotuksen ajoittumiseen eikä esitykseen siten sisälly lopullista veroetua. Korotetut poistot pienentävät verotuloja lain voimassaoloaikana, mutta vastaavasti lisäävät verotuloja myöhemmin, kun poistopohja on pienempi. Veronmaksajain Keskusliitto puoltaa koneiden ja kaluston korotetun poistomahdollisuuden voimassaolon jatkamista. Esitysluonnoksessa ehdotetaan lisäksi muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja tuloverolakia siten, että peitelty osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa. Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen, jossa se on mainittu yhtenä toimenpiteenä kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseksi. Veronmaksajain Keskusliitto huomauttaa, että peitellyn osingonjaon taloudelliset seuraamukset ovat jo nykyisin yleensä merkittävästi kireämmät kuin avoimessa osingonjaossa tai palkanmaksussa. Marginaaliverot peitellyssä osingossa ja muissa ansiotuloissa ovat selvästi korkeammat kuin esitysluonnoksessa sivulla 8 esimerkkinä mainittu kovin alhainen 25 prosentin ansiotuloveroaste. Käytännössä esimerkiksi vuonna 2022 peitellyn osingon marginaaliveroprosentti eli jokaisesta lisäeurosta maksettavan ansiotuloveron määrä nousee yli 40 prosenttiin jo silloin, jos pohjalla on 30 000 euron vuositulot. Lisäksi yhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveron sen tuloon esimerkiksi ylisuuren vuokranmaksun perusteella tehdyistä lisäyksistä. Peitellyssä osingossa seuraamuksena on varsinaisten tuloverojen ohella aina myös veronkorotus ja lisäksi, koska peitelty osinko useimmiten havaitaan jälkikäteen, myös viivästysseuraamukset. Säätämällä peitelty osinko kokonaan veronalaiseksi, rangaistaisiin käytännössä samasta laiminlyönnistä paitsi veronkorotusten, myös avoimesta osingonjaosta selvästi poikkeavan verotuksen muodossa. Tällainen kaksoisrangaistus sopii luonteeltaan huonosti Suomen verojärjestelmään. Todettakoon, että verotusmenettelylain seuraamusmaksuja koskevan uudistuksen yhteydessä vuonna 2018 muuttui myös tulkintakäytäntö siitä, millaiset seuraamusmaksut yhtiölle ja sen osakkaalle peitellystä osingosta aiheutuu. Nykyään veronkorotus määrätään molemmille verovelvollisille itsenäisesti eli käytännössä kahteen kertaan. Uudistusta edeltäneessä käytännössä verokorotuksen suuruus arvioitiin kokonaisuutena ja kohtuullinen korotus tyypillisesti määrättiin puoliksi yhtiön ja sen osakkaan maksettavaksi. Käytännössä taloudelliset seuraamukset peitellystä osingosta ovat näin ollen jo selvästi kiristyneet yhtiöveron hyvityksestä luopumisen jälkeen. Esitysluonnoksessa todetaan, ettei peiteltyjä osinkoja koskevalla muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia verovelvollisille, koska kyseessä on kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos. Tämä ei pidä paikkaansa. Juuri veronalaisuusprosentin muutos kiristää merkittävästi niiden verovelvollisten verorasitusta, joiden katsotaan saaneen peiteltyä osinkoa. Tällä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia verovelvollisille. Peitellyn osingon säätäminen kokonaan veronalaiseksi voisi tietyissä tilanteissa lähennellä, ellei jopa ylittää peiteltynä osinko annetun edun määrän eli johtaa konfiskatoriseen verotukseen, kun huomioidaan yhtiön ja osakkaan veroseuraamukset, veronkorotukset sekä viivästysseuraamukset. Esitysluonnoksessa ei lainkaan ole perusteltu, miksi näin ankara sääntely on tarpeen. Päinvastoin esitysluonnoksessa kuvataan sitä, kuinka jo yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumisen yhteydessä nimenomaan katsottiin, ettei peitellyn osingon verotukseen johtavien tilanteiden tulkinnallisuus huomioiden ollut perusteltua säätää peiteltyä osinkoa kokonaan veronalaiseksi. Veronmaksajain Keskusliitto katsoo, ettei esitysluonnoksen perusteluissa ole mainittu mitään sellaisia syitä tai perusteita, jotka puoltaisivat peiteltyä osinkoa koskevan säännösmuutoksen tarpeellisuutta. Käytäntö on osoittanut, että peitellyn osingon verotustilanteet ovat varsin usein tulkinnallisia eikä edun määrän arviointi suinkaan ole yksiselitteistä vaan usein näyttökysymys. Peitellyn osingon verotus voi tulla kyseeseen myös inhimillisissä ja tahattomissa virhehinnoittelutilanteissa, joissa tarkoituksena ei ole ollut ohjata erityistä etua yhtiön osakkaalle. Veronmaksajain Keskusliitto ei pidä perusteltuna peitellyn osingon säätämistä kokonaan veronalaiseksi tuloksi.
      • Torkkel Timo, Kauppatieteiden tohtori, dosentti (Vaasan yliopisto)
        Uppdaterad:
        25.9.2022
        • Viitaten 22.9.2022 julkaistuun lausuntopyyntöön koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista, esitän seuraavaa. Hallituksen esitysluonnos koskee ensinnäkin uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotettujen poistojen jatkamista vuosina 2024-2025 ja toiseksi peitellyn osingon verottamista kokonaan veronalaisena tulona. Katson aiheelliseksi esittää luonnoksesta seuraavat huomiot. Käsittelen luonnosta sanotussa järjestyksessä (A ja B). A. Uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotettujen poistojen jatkamista vuosina 2024-2025 Hallituksen esitysluonnos koskien korotettujen poistojen jatkamista vuosina 2024-2025 on melko mekaaninen tai tekninen, eikä minulla ole sinänsä luonnoksesta erityistä sanottavaa. Tästä huolimatta kiinnitän huomiota kolmeen seikkaan: 1. Hallituksen esitysluonnoksen pääasiallista sisältöä koskevassa yhteenvedossa (s. 1 ) todetaan, että esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen. Kummeksun tätä. Vuoden 2024 talousarvioesitys valmisteltaneen vuonna 2023. Pidän erikoisena, että nyt säädettäväksi ehdotettu lainmuutos sitoisi jotenkin vuoden 2024 talousarvioesitystä, ottaen erityisesti huomioon, että vuonna 2023 pidetään eduskuntavaalit ja vuoden 2024 talousarviosta päättää uusi hallitus ja eduskunta. 2. Laki koskee uusia koneita, kalustoa ja muita niihin verrattavia irtaimen käyttöomaisuuden investointeja. Hallituksen esitysluonnoksessa on kuvattu tähän liittyviä verotuottovaikutuksia. Luonnoksen perusteella verotuottovaikutukset ovat alkuun negatiiviset ja korjaantuvat sitten myöhempinä vuosina. Tämä seikka on hyvin tuotu esille. Sen sijaan hallituksen esitysluonnoksessa lakimuutoksen dynaamiset taloudelliset vaikutukset jäävät avoimeksi. Luonnoksessa todetaan ainoastaan (s. 8), että ”[M]uutoksen johdosta lisääntyneiden investointien voidaan arvioida lisäävän taloudellista toimintaa ja siten vaikuttavan talouskasvuun ja verotuottoja kasvattavasti”. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetty arvio on intuitiivinen itsestäänselvyys ja sen informaatioarvo on olematon. Arvio on siis kvantifioimaton. Minulle syntyy vaikutelma, että korotettuja poistoja koskeva erityislaki voi olla verraten tehoton työkalu talouskasvun kiihdyttämiseksi. Tällainen tilanne voi erityisesti syntyä, kun kannustimelta puuttuu yllätyksellisyys ja se muodostuu pitkäaikaiseksi, kuten nyt on käymässä. Sen sijaan voisi ylipäänsä olla perustellumpaa pohtia vallan toisenlaisia kannustimia. Esimerkiksi T&K-kannustimet voivat olla kansantaloudellisesti olennaisempia, joskin näistä ollaan nyt par’aikaa erikseen säätämässä. 3. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään muutettavaksi voimassa olevan lain 1, 2 ja 4 §:iä. Voimassa olevan lain 3 §:ää ei ehdoteta muutettavaksi. Voimassa oleva 3 § on seuraava: Kirjanpito ja selvityksien antaminen Edellytyksenä tässä laissa tarkoitettujen poistojen vähentämiselle elinkeinoverotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys omaisuuden käyttöön ottamisen ajankohdasta. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Kiinnitän huomiota erääseen periaatteelliseen näkökohtaan voimassa olevassa lain 3 §:ssä. Euroopan unionissa kirjanpidosta säädetään tilinpäätösdirektiivissä (2013/34/EU). Tilinpäätösdirektiivi sääntelee tilinpäätöstä. Suomessa kirjanpidosta säädetään puolestaan kirjanpitolaissa (1336/1997; jatkossa KPL). Kirjanpitolain sääntely voidaan puolestaan systematisoida muun ohessa juoksevaa kirjanpitoa (KPL 2 luku) ja tilinpäätöstä (KPL 3-6 ja 7a luvut) koskevaan sääntelyyn. Kirjanpitolain tilinpäätöstä koskeva sääntely perustuu Euroopan unionin tilinpäätösdirektiiviin. Voimassa olevan lain 3 § on kirjanpito-oikeudellisesti ongelmallinen. Kyse on seuraavasta 3 §:n virkkeestä: ”Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista”. Kyse on asiallisesti juoksevaa kirjanpitoa koskevasta säännöksestä. Kirjanpidosta, mukaan lukien juoksevasta kirjanpidosta tulisi säätää kirjanpitolaissa, ei verolaissa. En siis pidä asianmukaisena, että kirjanpitolain alaan kuuluvista seikoista säädetään verolaissa. Lain 3 §:ssä tarkoitettu selvitys olisi mahdollista saada ilman että verolaissa ryhdytään säätämään juoksevasta kirjanpidosta. Selvyyden vuoksi totean, että esitetystä kritiikistä huolimatta lain 3 § ei mitä ilmeisimmin ole tilinpäätösdirektiivin vastainen. Tämä johtuu siitä, että tilinpäätösdirektiivi koskee tilinpäätöstä, kun taas nyt esillä oleva lain 3 § liittyy juoksevaan kirjanpitoon, jota tilinpäätösdirektiivi ei sääntele. Totean, että lain 3 §:ssä olevaa lainsäädäntötekniikkaa olisi perusteltua välttää. Se, että tällainen lainsäädäntötekniikka on Suomessa ollut traditio, ei ole perustelu jatkaa tällaista käytäntöä. B. Peitellyn osingon verottamista kokonaan veronalaisena tulona Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että peitelty osinko olisi kokonaan saajan veronalaista tuloa. Luonnoksen mukaan (s. 6) tavoitteena on kiristää peitellyn osingon verotusta hallitusohjelman mukaisesti. Ymmärrän, että peitellyn osingon verotuksen kiristyksen taustalla on poliittinen tahto. Tästä huolimatta kiinnitän huomiota voimassa olevan lainsäädännön veropoliittiseen taustaan. Tämä ilmenee hallituksen esitysluonnoksessakin viitatusta vuoden 1998 lakimuutoksesta. Hallituksen esityksessä HE 26/1998 vp, luku 2 (Nykytilan arviointi) todettiin muun ohessa seuraavaa: Peitellyn osingon seuraamukset ovat kahdenkertaisesta verotuksesta johtuen poikkeuksellisen ankarat ja voidaan nähdä sanktion luonteisina. Sanktiona verotustapa on ongelmallinen muun ohessa sen takia, että se johtaa yhtä ankariin seuraamuksiin sekä tahattomissa että räikeissä tapauksissa. Ankaruus koetaan ongelmaksi varsinkin silloin, kun on kysymys tahattomasta virhehinnoittelusta olosuhteissa, joissa oikean hinnan määräämiseen ei ole helposti saatavilla luotettavaa vertailukohdetta. Yleensä verotuksessa tyydytään veronkorotuksen uhkaan, jota törkeissä tapauksissa täydentää rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. Tällöin myös toimenpiteen moitittavuus voidaan ottaa huomioon seuraamuksia harkittaessa. Peitellyn osingon verotus tapahtuu lisäksi usein jälkiverotuksena, jolloin verovelvollisen maksettavaksi tulevat vielä viivästysseuraamukset. Voimassa olevan verolainsäädännön perusrakenne verotettavan tulon, veronkorotusten ja viivästysseuraamusten, samoin kuin rikosoikeudellisten seuraamusten suhteen on edelleen saman kaltainen kuin vuonna 1998. Hallituksen esitysluonnoksesta puuttuu arvio, johtaako ehdotettu lainmuutos sanktion luoteiseen tilanteeseen tahattomissa ja/tai räikeissä tilanteissa. Olisi perusteltua, että: • lopullisessa hallituksen esityksessä otettaisiin kantaa sanktion luonteisuuteen ja että • eduskuntakäsittelyn aikana lakimuutoksesta pyydettäisiin sanktion luonteisuuden osalta perustuslakivaliokunnan lausunto. Toisena seikkana kiinnitän huomiota hallituksen esitysluonnoksen kohtaan 4.2.1 (Vaikutukset julkiseen talouteen). Luonnoksessa todetaan (s. 8), että ”[…] kun saajalle oletetaan keskimäärin 25 prosentin ansiotuloveroaste”. Kummeksun luonnoksessa käytettyä 25 prosentin ansiotuloveroastetta. Tämä tuntuu perin alhaiselta. Olisi perusteltua, että lopullisessa hallituksen esityksessä avattaisiin, miten tällaiseen prosenttilukuun on päädytty tai tämä prosenttiluku korjattaisiin joksikin muuksi.