• Lausunnonantajia: 10
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Keskuskauppakamari, Kujanpää Emmiliina
        Päivitetty:
        4.10.2022
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023 annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta. Keskuskauppakamari kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa. Irtaimen käyttöomaisuuden korotetut poistot Esityksessä ehdotetaan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista annetun lain soveltamisaikaa jatkettavaksi verovuosille 2024 ja 2025. Keskuskauppakamari kannattaa ehdotusta. Kuten Keskuskauppakamari on jo hankkeen VM160:00/2019 lausunnossa maininnut, mahdollisuus korotettujen poistojen vähentämiseen olisi perusteltua ulottaa myös käytettyinä hankittuihin koneisiin ja laitteisiin. Tätä laajennusta voidaan perustella muun muassa ympäristönäkökohdilla, sääntelyn yksinkertaistamisella sekä vähäisillä fiskaalisilla vaikutuksilla. Peitellyn osingon verotus Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että peitelty osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa. Keskuskauppakamari toteaa, että ehdotetun muutoksen myötä vuosina 2005 ja 2014 toteutettujen veromuutosten tausta-ajatuksena olleesta sidonnaisuudesta osinkoverotuksen ja yhteisöverotuksen tasoon luovuttaisiin. Näissä olosuhteissa peitellyn osingon verottamista 100 %:sti tulona ei voida pitää esitysluonnoksessa esitetyllä tavalla kaavamaisena veronalaisuusprosentin muutoksena. Hallituksen esityksessä HE 26/1998 vp todettiin, että peitellyn osingon seuraamukset ovat kahdenkertaisesta verotuksesta johtuen poikkeuksellisen ankarat ja voidaan nähdä sanktion luonteisina. Sanktiona verotustapa on ongelmallinen muun ohessa sen takia, että se johtaa yhtä ankariin seuraamuksiin sekä tahattomissa että räikeissä tapauksissa. Ankaruus koetaan ongelmaksi varsinkin silloin, kun on kysymys tahattomasta virhehinnoittelusta olosuhteissa, joissa oikean hinnan määräämiseen ei ole helposti saatavilla luotettavaa vertailukohdetta. Keskuskauppakamari katsoo, että peitellyn osingon sanktionluonteisuutta olisi hyvä arvioida hallituksen esityksessä ottaen myös huomioon, että kaksoisrangaistavuuden kiellon soveltamisala verotuksessa on täsmentynyt vuosien varrella. Kuten esitysluonnoksessa on mainittu, peitellyn osingon verottamista 100 %:sti veronalaisena tulona esitettiin jo yritys- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä vuonna 2004. Koska peitellyn osingonjaon seuraamukset ovat kuitenkin usein kokonaisuudessaan varsin ankarat, valtiovarainvaliokunta ehdotti, että peitellystä osingosta olisi veronalaista vain 70 prosenttia (VaVM 12/2004 vp). Esitysluonnoksesta ei käy ilmi, että tilanne olisi muuttunut aiemmissa lainvalmisteluasiakirjoissa esitetyistä näkökohdista, eikä peitellyn osingon veromuutosta ole juurikaan perusteltu esitysluonnoksessa. Edellä esitetyin perustein Keskuskauppakamari ei pidä ehdotettua muutosta tarpeellisena. Jos muutosta kuitenkin päädytään edistämään, tulisi hallituksen esitys perustella täsmällisemmin.
      • Suomen Yrittäjät ry, Hellman Jukka-Pekka
        Päivitetty:
        4.10.2022
        • Esitysluonnoksessa ehdotetaan koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annetun lain soveltamisaikaa jatkettavaksi siten, että lakia sovellettaisiin verovuosien 2020–2023 lisäksi myös 2024 ja 2025 verotuksessa. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja tuloverolakia siten, että peitelty osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa. 1. Korotetut poistot Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotusta koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annetun lain soveltamisajan jatkamiseksi verovuosille 2024–2025. Voimassa olevaa lakia säädettäessä päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan korotetut poistot koskevat lain voimassaoloaikana käyttöönotettua uutta irtainta käyttöomaisuutta. SY katsoo, että korotettujen poistojen rajaaminen pelkästään uuteen irtaimeen käyttöomaisuuteen on ratkaisu, jota tulisi tarkastella uudelleen nyt ehdotetun lain voimassaolon jatkamisen yhteydessä. Voimassa olevaa lakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 85/2019 vp korotettujen poistojen rajaamiselle vain uuteen irtaimeen käyttöomaisuuteen ei esitetä erityisiä perusteluita. Kun otetaan huomioon, että samaisessa hallituksen esityksessä tehdyn arvion mukaan kaikista yritysten uusinvestoinneista noin 90 prosenttia kohdistuu uusiin hyödykkeisiin ja vain noin 10 prosenttia käytettyihin hyödykkeisiin, ei rajauksella pitäisi olla merkittävää fiskaalista merkitystä. Korotetut poistot eivät muutoinkaan merkitse pysyvää verotulojen pienenemistä, vaan korotetut poistot vaikuttavat verotuloihin ainoastaan lykkäävästi. Hankittaessa käytetty kone tai laite Suomessa verovelvolliselta toimijalta, luovutus tuloutuu myyjän verotuksessa. Tämän lisäksi käytetyn laitteen hankinta voi edellyttää lisätyötä esimerkiksi laitteen siirto- ja uudelleenasennuksen osalta. Myyntitulot ja lisätyö tyypillisesti tuottavat verotuloja. Pk-yrityksissä tehdään taloudellisesti perusteltuja investointipäätöksiä jo toisella verovelvollisella käytössä olleen koneen tai laitteen hankkimiseksi. Vaatimus siitä, että hankittavan irtaimen käyttöomaisuuden tulee olla uutta, heikentää yritysten käyttöomaisuuden jälkimarkkinoita sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämistä. Sääntelyn tavoitteena on houkutella yrityksiä investoimaan. Poistojen korottaminen alentaa investointien tuottovaatimusta, minkä johdostoa poistoja korottamalla on mahdollista saada aikaan lisää investointeja. Käsityksemme mukaan sääntelyn tavoite saavutettaisiin tehokkaammin poistamalla edellytys siitä, että investoinnin kohteen tulee olla uusi. Näin ollen myös esityksellä tavoitellut hyödyt voitaisiin saada paremmin yhteiskunnan käyttöön. Edellä selostetuin perustein Suomen Yrittäjät esittää, että korotettuja poistoja koskeva rajaus uuteen omaisuuteen poistetaan ja että sääntelyn soveltamisala laajennetaan koskettamaan myös käytettynä hankittuja koneita, kalustoa tai muuta niihin verrattavaa irtainta käyttöomaisuutta. 2. Peitelty osinko Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman liitteessä 5 yhtenä toimenpiteenä kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisiksi toimiksi on todettu, että peitelty osinko on syytä katsoa kokonaan veronalaiseksi tuloksi. Suomen Yrittäjät pitää lähtökohtaisesti veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseen tähtääviä toimia kannatettavina. SY kuitenkin huomauttaa, että peitellystä osingosta voi olla kyse hyvin erilaisissa tilanteissa: peitelty osinko voi tulla kyseeseen joko täysin tahattomissa virhehinnoittelutilanteissa tai sitten räikeissä ja tahallisissa tapauksissa. Sen sijaan peitellyn osingon veroseuraamukset eivät tee eroa sen suhteen, onko kyse tahattomasta vai räikeästä tilanteesta. Seuraamukset molemmissa tapauksissa yhtä ankaria, minkä vuoksi peitellyn osingon verotustapaan liittyy jo nykyisellään tietyntyyppistä ongelmallisuutta. Hallituksen esityksessä HE 26/1998 vp todetaan, että peitellyn osingon seuraamukset ovat kaksinkertaisesta verotuksesta johtuen poikkeuksellisen ankarat ja voidaan nähdä sanktion luonteisena. Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta on mietinnössään VaVM 12/2004 katsonut, että peitellyn osingonjaon seuraamukset ovat kokonaisuudessaan varsin ankarat. Lausuttavana olevaan esitysluonnokseen ei sisälly arviota sanktionluoteisuudesta. Katsomme, että ehdotetun kiristyksen sanktionluonteisuutta tulisikin arvioida erityisesti tahattomat arvostusvirhetilanteet huomioiden. Tahattomien arvostusvirhetilanteiden osalta voidaan toki aina todeta, että verovelvollisen on mahdollista hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisua asiassa tahattomien arvostusvirheiden ehkäisemiseksi. Emme kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena, että ehdotettu peitellyn osingon kiristys johtaisi järjestelmätasolla siihen, että käytännössä yritykset joutuvat nykyistä useammin varmuuden vuoksi hakemaan maksullisia ennakkoratkaisuja myös muissa tilanteissa kuin erityistä tulkinnallisuutta sisältävissä tapauksissa. Esitysluonnoksessa vaikutusarvioinnissa todetaan, että peiteltyjä osinkoja koskevalla muutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia verovelvollisille, koska kyseessä on kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos. SY katsoo, että väite ei pidä paikkaansa, sillä peiteltyä osinkoa saaneiden verovelvollisten verorasitus kiristyy nimenomaan juuri veronalaisuusprosentin korotuksen johdosta. Edellä esitetyin perustein Suomen Yrittäjät ei kannata ehdotettua muutosta peitellyn osingon kiristämiseksi. SUOMEN YRITTÄJÄT Mika Kuismanen Jukka-Pekka Hellman johtaja, pääekonomisti veroasiantuntija
      • Verohallinto, pääjohtaja Markku Heikura, ylitarkastaja Hanna Liiti
        Päivitetty:
        4.10.2022
        • Verohallinnon lausunto: Korotettuja poistoja koskevan lain voimassaoloajan pidentämistä koskeva esitys on tekninen ja vaikuttaa vähäisessä määrin Verohallinnon ohjeistukseen. Voimassaoloajan pidentäminen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että esimerkiksi korotettuihin poistoihin liittyvää neuvontaa sekä verovalvontaa tulee tehdä kaksi vuotta pidempi aika, jonka johdosta sääntelyn voimassaoloajan pidentämisellä on resurssivaikutuksia. Peiteltyä osingonjakoa koskeva ehdotus on lähinnä tekninen ja se vaikuttaa vain vähäisesti Verohallinnon ohjeistuksiin, lomakkeisiin ja tietojärjestelmiin. Elinkeinon- tai maataloudenharjoittaja voi saada elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvien osakkeiden omistusten perusteella peiteltyä osinkoa. Verotuskäytännössä peiteltyyn osinkoon on näissä tilanteissa sovellettu TVL 33 d §:ssä ja EVL 6 a §:ssä säädettyjä periaatteita. Tällöin peitellystä osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa, eikä sitä ole jaettu muun yritystulon jakamisen yhteydessä ansio- ja pääomatuloksi. Tämä on todettu myös Verohallinnon syventävässä ohjeessa Peitelty osinko (annettu 1.1.2022, Dnro VH/8436/00.01.00/2020). Hallituksen esityksessä voisi olla selvyyden vuoksi maininta siitä, että vastaavaa periaatetta noudatetaan jatkossakin. Siten hallituksen esitystä voisi täydentää toteamalla, että "Elinkeinon- tai maataloudenharjoittaja voi saada elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvien osakkeiden omistusten perusteella peiteltyä osinkoa. Peiteltyyn osinkoon sovelletaan TVL 33 d §:ssä, ja EVL 6 a §:ssä ja MVL 5 §:ssä säädettyjä periaatteita. Tällöin peitelty osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa eikä sitä jaeta muun yritystulon jakamisen yhteydessä ansio- ja pääomatuloksi." Hallituksen esitysluonnoksessa ei ole arvioitu peiteltyä osingonjakoa koskevan ehdotuksen vaikutusta rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (lähdeverolaki) 7 §:n 1 momentin 1 kohtaan, jonka mukaan lähdevero on 35 % peitellystä osingosta. Mikäli on ollut tarkoitus, että lähdeverolain 7 §:n 1 momentin 1 kohta säilyy ehdotetusta muutoksesta huolimatta ennallaan, olisi tämä asia perusteluineen hyvä nimenomaisesti hallituksen esityksessä mainita.
      • Teknologiateollisuus ry, Volanen Maria
        Päivitetty:
        4.10.2022
        • VN/11517/2022 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023 annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta 1 Yleistä Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista ja peitellystä osingonjaosta. Teknologiateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Yhdymme EK:n asiasta lausumaan. Tämän lisäksi toteamme korotettujen poistojen osalta seuraavaa. 2 Koneiden ja laitteiden korotettujen poistojen mallin jatkaminen tukee investointeja Teknologiateollisuus kannattaa vahvasti esitysluonnoksessa ehdotettua jatkoa koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista myös verovuosille 2024 ja 2025. Tämä tukee verotuksen ennakoitavuutta ja antaa yrityksille mahdollisuuden pidempiaikaiseen suunnitteluun investointeja tehtäessä. Investoinnin hankintahetken ja käyttöönoton välillä voi kulua hyvinkin vuosi. Lisäksi kapasiteetin täysi käyttöönotto on hidasta. Toivomme, että tulevalla hallituskaudella mallista tehdään pysyvä. Jäsenyritystemme kanta on, että korotettujen poistojen malli parantaa investointihalukkuutta ja -kyvykkyyttä. Se on myös merkki siitä, että Suomi haluaa olla hyvä paikka yritysten investoida, toimia ja kasvaa. T&K-investoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kulkevat käsikädessä. T&K-innovaatiot eivät muutu kasvuksi, eivätkä tuottavuudeksi, jos niitä ei voi ottaa tuotantoon. Robotiikka, automaatio, 3D-printtaus ym. vaativat myös suuria laiteinvestointeja. Jos tuotanto karkaa muualle, T&K menee helposti perässä, koska T&K-innovaatioita tulee voida testata käytännössä. Toisaalta tuotannosta nousee kehitysideoita. Siksi on tärkeää, että myös kiinteiden investointien merkitys näin huomioidaan verotuksessa. Korotettujen poistojen malli tulisi laajentaa myös käytettyinä hankittaviin koneisiin ja laitteisiin. Mallin rajaaminen pelkästään uusiin koneisiin ja laitteisiin jättää lain soveltamisalan ulkopuolelle erityisesti pk-yrityksille tärkeän osan kone- ja laiteinvestoinneista. Esimerkiksi tilanteissa, joissa yritys on päättänyt keskittää ja tehostaa ydinliiketoimintaansa, lopettanut itse jonkin koneen osan tai työkalujen valmistamisen, mutta myynyt valmistusliiketoiminnan toiselle, usein pienemmälle pk-yritykselle. Samassa yhteydessä myyjäyhtiö on myynyt tuotannossa käytettävät käytetyt koneet liiketoimintamyynnin yhteydessä. Myyjäyhtiö voi jatkossa ostaa tarvitsemansa tuotteen ostajayhtiöltä tietäen, että tuote on sopiva, koska valmistukseen käytetty kone on valmiiksi muokattu valmistukseen sopivaksi. Ostajayritys saa kokonaisen uuden liiketoiminnan, varman asiakkaan ja pystyy erikoistumaan, tehostamaan ja laajentamaan toimintaansa muille asiakkaille. Yritykset kierrättävät ostamalla ja muokkaamalla omaan käyttöön sopivaksi muilta yrityksiltä ostettuja koneita, laitteita ja tuotantolinjoja. Käytettyjen laitteiden sisällyttäminen säännöksen soveltamisalaan tukisi myös hallitukselle tärkeitä tavoitteita mm. kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämisestä. Helsingissä 4.10.2022 Teknologiateollisuus ry Petteri Rautaporras Johtaja, pääekonomisti Lisätietoja: Maria Volanen, johtava asiantuntija, veropolitiikka (maria.volanen@teknologiateollisuus.fi)
      • Jokinen Jenni, Lausunnon antajat: Äimä Kristiina, Kokko Aki ja Jokinen Jenni
        Päivitetty:
        4.10.2022
        • LAUSUNTO Valtiovarainministeriö on kirjeellään 22.09.2022 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta. Esitämme lausuntonamme kunnioitten seuraavan. Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi lakia koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023. Lain soveltamisaikaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että korotettuja poistoja saataisiin tehdä vuosien 2020–2023 lisäksi myös vuosien 2024 ja 2025 verotuksessa. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia (EVL), maatilatalouden tuloverolakia (MVL) ja tuloverolakia (TVL) siten, että peitelty osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että lakeja peitellyn osingon täydestä veronalaisuudesta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetut poistot Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 on sallinut elinkeinon- tai maataloudenharjoittajan vähentää uuden koneen, kaluston tai muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta poistona enintään 50 prosenttia verovuosina 2020–2023. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että mahdollisuutta tehdä korotettuja poistoja jatketaan verovuosille 2024 ja 2025. Korotettujen poistojen salliminen verotuksessa nähdään yritysten kannalta merkittävänä verohuojennuksena, sillä korotettu poisto vähentää yrityksen verotettavaa tuloa sinä vuonna, jona korotettu poisto tehdään. Korotettujen poistojen mahdollisuus tekee koneisiin ja kalustoon investoinnin yrityksille houkuttelevammaksi, mikä osaltaan voi kiihdyttää talouskasvua. Lainmuutoksella korotettujen poistojen jatkamisesta verovuosille 2024 ja 2025 on oletettavasti merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Esitysluonnokseen ei ole tarvetta tehdä muutoksia korotettujen poistojen osalta. Peitellyn osingon täysi veronalaisuus Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että EVL:n, MVL:n ja TVL:n peiteltyä osinkoa koskevat säännökset muutetaan siten, että peitelty osinko olisi osingonsaajalle kokonaisuudessaan veronalaista tuloa. Esitysluonnoksen mukaan muutettuja lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Peitellyn osingon verotus on muuttunut vuosien varrella. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle yritys- ja pääomaverouudistukseksi (HE 92/2004 vp.) ehdotettiin, että vuodesta 2005 eteenpäin peiteltyä osinkoa verotettaisi sataprosenttisesti ansiotulona. Eduskunta kuitenkin katsoi, että muutos sataprosenttiseen ansiotuloverotukseen ei olisi ollut perusteltua, sillä se olisi ankaroittanut peitellyn osingon verotuskäytäntöä aiemmasta. Siitä syystä peiteltyä osinkoa siirryttiin verottamaan 70-prosenttisesti veronalaisena tulona, kuten avointakin osinkoa. Peiteltyä osinkoa on verotettu vuodesta 2014 asti 75-prosenttisesti ansiotulona. Samaan aikaan kun peitellyn osingon veronalaisuusprosentti nousi, yhteisöveroprosentti laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Esitysluonnoksessa mainitaan, että peitellyn osingon veronalaisuusprosentin muutos tehtiin samaan aikaan avointa osinkoa vastaavasti. Muutokset peitellyn osingon veronalaisuusprosentissa ovat tähän asti tapahtuneet samanaikaisesti avoimen osingon veronalaisuusprosentin kanssa. Mikäli peiteltyä osinkoa alettaisi verottamaan kokonaisuudessaan ansiotulona, ei yhtäläisyys avoimen osingon verotuksen kanssa enää jatkuisi. Esitysluonnoksen mukaan peiteltyjä osinkoja koskevalla muutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia verovelvollisille taikka viranomaisen toimintaan, koska kyseessä olisi kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos. Muutos 75 prosentista sataan prosenttiin voi kuitenkin aiheuttaa merkittäviä ja mahdollisesti jopa kohtuuttomia veroseuraamuksia osingonsaajalle, eikä muutosta tulisi tulkita siten, että se vaikuttaisi vain peitellyn osingon verotukseen. Viivästysseuraamukset, kuten veronkorotukset sekä korot, saattavat nousta huomattavasti, kun pääoma, josta seuraamukset lasketaan, on suurempi. Monesti peitellyn osingon säännöksen realisoituminen saattaa johtua osingonsaajan ymmärtämättömyydestä tai huolimattomuudesta, jolloin voisi olla huomionarvoista tarkastella, onko kohtuullista määrätä veronkorotusta tai muita seuraamusmaksuja koko osingon määrästä. Veronalaisuuden muutoksella olisi monitasoisia seuraamuksia, joita voisi olla syytä vielä tarkastella kokonaisuutena ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Kuten aiemminkin ennen peitellyn osingon veronalaisuusprosentin muuttamista, saattaisi tälläkin kertaa olla tarpeellista pohtia, onko osingonsaajan verotuksen merkittävä kiristäminen perusteltua. Peitellyn osingon verottaminen sataprosenttisesti saajansa ansiotulona 75 prosentin sijaan mahdollistaisi valtiolle arviolta noin 2 miljoonan euron vuosittaisen hyödyn. Pohdinnan arvoista voisi olla, onko vuosittainen fiskaalinen hyöty riittävän painava syy kiristää peitellyn osingon verotusta erityisesti huomioiden kasvavat seuraamusmaksut. Lopuksi Mahdollisuus jatkaa korotettujen poistojen tekemistä koneen, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta myös vuosina 2024 ja 2025 esitysluonnoksessa esitetyllä tavalla vaikuttanee yritysten investointihalukkuuteen positiivisesti. Peitellyn osingon verotuksen kiristämisen sekä erityisesti siitä aiheutuvien viivästysseuraamuksien kasvun suhdetta kohtuullisuuteen saattaisi vielä olla tarpeellista tarkastella. Kristiina Äimä OTT, VT, LL.M., Helsinki Aki Kokko OTM, Helsinki Jenni Jokinen KTM, Helsinki
      • Suomen Veroasiantuntijat ry
        Päivitetty:
        4.10.2022
        • Tällä hetkellä avoimesta osingosta veronalaista tuloa on 75 % ja sama pätee peiteltyyn osingonjakoon. Näin ollen osinkoverojärjestelmä on tältä osin johdonmukainen ja selkeä, vaikka kokonaisuutena arvioiden siihen liittyy monimutkaisia piirteitä. Jos peitellyn osingon veronalaisuuden määrää nostettaisiin nykyisestä 75 %:sta 100 %:iin, olisi tämä epäjohdonmukaista. Tämän lisäksi muutos lisäisi epätoivotulla tavalla osinkoverotuksen monimutkaisuutta. Kuten HE-luonnoksen s. 8 todetaan, suurin osa peitellyn osingonjaon tapauksista havaitaan verotarkastuksilla (keskimäärin 26 MEUR vuodessa) ja vain vähäinen osuus havaitaan verotusta toimitettaessa (keskimäärin 3 MEUR vuodessa). Koska verotarkastukset kohdistuvat vanhoihin vuosiin, johtaa tämä ankariin viivästysseuraamuksiin. Koska tämän lisäksi määrätään veronkorotusta, ovat peitellyn osingon taloudelliset seuraamukset hyvin ankarat. Kuten HE 26/1998vp todetaan, osa peitellystä osingonjaosta kohdistuu tahattomiin tilanteisiin (esim. tahaton virhehinnoittelu) ja osa räikeänä pidettäviin tilanteisiin (esim. kirjapidon ohimyynti). Koska peitellyn osingonjaon taloudelliset seuraamukset ovat jo nykyisellään ankaria, ei ole tarkoituksenmukaista nostaa peitellyn osingon veronalaisuuden määrää nykyisestä 75 %:sta 100 %:iin. Edelleen, koska peitellyn osingonjaon taloudelliset seuraamukset ovat jo nykyisellään ankaria, ei ole yleisestävyyden kannalta tarpeellista ankaroittaa verotusta entisestään. Jo nykyisellään peitellyn osingonjaon taloudellista kustannusta viivästysseuramuksineen ja verokorotuksineen voidaan pitää rangaistuksen luontoisena (näin on todettu. esim. HE 26/1998vp). Jos peitelty osingonjako olisi kokonaan veroalanalaista tuloa, kasvaisi taloudellinen rasitus ja rangaistuksen luontoisuus entisestää. Myös juridisesti arvioiden rangaistuksen luontoisuus korostuisi, jos peitelty osingonjako olisi 100 % veronalaista tuloa ja samalla avoin osinko olisi vain 75 % on veronalaista tuloa. Ne bis in idem -kiellon vuoksi tämä asetelma voisi johtaa siihen, ettei esim. kirjanpidon ohimyynnin tilanteissa voitaisi ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin vaikka verokorotusta ei määrättäisi. Peitellyn osingonjaon instituution yleisestävyyden ja verovalvonnan näkökulmasta tätä ei voitaisi pitää toivottavana asiantilana. Peitellyn muuttamisesta 100 % verolliseksi tulisi tämän vuoksi luopua ja tämä hallituksen esitys jättää antamatta eduskunnalle.
      • Viherkenttä Timo
        Päivitetty:
        4.10.2022
        • Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta: 1. Poistot Suomen yritysverotuksen normaali poistojärjestelmä on monien hyödykkeiden osalta jossain määrin etupainoinen yleisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisiin poistoihin verrattuna. Oman leimansa järjestelmälle antaa myös menettely, jossa irtaimen käyttöomaisuuden luovutushinnat tuloutetaan kokonaismenojäännöstä alentamalla. Yleiseen poistojärjestelmään sisältyy tämän mukaisesti verotukea. Verotuki on luonnollisesti suhteellisesti erityisen suuri vuosia 2020–2023 koskevassa kaksinkertaisten poistojen järjestelmässä. Vuoden 2023 verotukibudjetissa käyttomaisuusinvestointien verotuen – joka on määritetty välittömän verotuottovaikutuksen kautta – suuruus elinkeinoverotuksessa on yli 700 miljoonaa euroa. Nyt esillä oleva luonnos alentaisi verotuottoja 2024–2025 yhteensä noin puolella miljardilla eurolla, mikä pääosin palautuisi myöhempinä vuosina. Etupainoiset poistot eivät ole suomalainen erityispiirre, vaan kansainvälisessä vertailussa nopeutetut poistot ovat yleisiä. Tämä voi koskea joko yleisiä poistosäännöksiä tai esimerkiksi alueellisesti eriytettyjä järjestelmiä tai suhdannepoliittisia ratkaisuja. Myös ajallisesti poistosääntelyssä voidaan todeta merkittävää vaihtelua niin Suomessa kuin muuallakin. Viime vuosina kansainvälisesti on nähty merkkejä poistomahdollisuuksien muutoksista edelleen edullisempaan suuntaan. Näin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä liittovaltion verotuksessa on laajennettu vapaan poisto-oikeuden / välittömän kulukirjauksen alaa. Suomessa kertapoistomahdollisuudet ovat varsin rajoitetut. Etupainoisista poistoista koituvana etuna verovelvollisille voidaan periaatteessa pitää verotettavan tulon myöhentymisestä syntyvää korkoetua. Tämän merkitys kasvaa korkojen nyt noustessa. Käytännössä monille yrityksille veronmaksun myöhentymisestä voi olla myös likviditeettihyötyä. Taloudellista kulumista nopeammat poistot suosivat jossain määrin niitä yrityksiä ja toimialoja, joilla on runsaasti irtainta käyttöomaisuutta. Lähtökohtaisesti tällaiset neutraalisuuspoikkeamat vaativat nimenomaisia syitä. Tällaisena syynä voidaan pitää kone- ja laiteinvestointien kannustamista. Suomessa on jo pitkään vallinnut tilanne, jossa tuotannollisten investointien määrä ei ole ollut kokonaistaloudellisesti toivottavalla tasolla. Kun nopeutetut poistot alentavat investointien tuottovaatimusta, nykyisillä ja esitysluonnoksen mukaisilla tuplapoistoilla voidaan ehkä osaltaan edistää toivottavaa investointien vilkastumista. Kun otetaan huomioon matalahko yhteisöverokanta, vaikutus ei liene kovin suuri, mutta pienehköäkin vaikutusta voidaan pitää myönteisenä. Näin on ehkä siitä huolimatta, että kannattavimmat investoinnit tehtäisiin muutenkin ja sikäli kuin lisäverotuella on vaikutusta, se ei kohdistu investointien parhaimmistoon. Monissa listaamattomissa yrityksissä etupainotteisten poistojen kannustinvaikutusta hämärtää kylläkin se, että poistot alentavat yrityksen nettovarallisuutta ja sitä kautta omistajan pääomatulona verotettavaa määrää. Tästä huolimatta voidaan ajatella, että jos listaamattomiin yrityksiin kohdistetaan uusia verotukia, ei ole ihan huonoa liittää niitä elinkeinotoimintaa aidosti palvelevaan omaisuuteen, jota koneet ja laitteet useimmiten ovat. Tuki ei tällöin juurikaan kannusta kasaamaan yhtiöön sellaisia varoja, joiden rooli liittyy enemmän osinkoverosuunnitteluun kuin yritystoimintaan. Tuplapoistojen jatkaminen kahdella vuodella koskisi vuosina 2020–2025 käyttöönotettua omaisuutta. Esityksen ratio investointien tukemisesta sopii vuosina 2024 ja 2025 ja osin myös 2023 käyttöönotettavaan omaisuuteen. Tätä aiempien investointien nopeutetut poistot vielä 2024 ja 2025 näyttävät tarjoavan lähinnä yllätysedun, jota ei ole voitu ottaa huomioon jo tehdyissä investointipäätöksissä. Menettely voi kylläkin olla käytännön elämässä yksinkertaisempi kuin sinänsä loogisempi jatkoajan rajaaminen vuosina 2023–2025 käyttöönotettavaan omaisuuteen. Asian merkitys lienee kylläkin rajallinen, kun windfall-hyöty liittyy omaisuuteen, josta on jo tehty tuplapoistoja ehkä vuosien ajan. Luonnos jatkaa osaltaan yritysverojärjestelmän kehittämislinjaa, jossa erityiskohtelua liitetään yksi kerrallaan erilaisiin sympatiaa herättäviin menokategorioihin (nyt kyseessä olevat investoinnit, tutkimusmenot, ei-yhteisömuotoisten yritysten toimintavaraus jne.). Tällaisessa järjestelmässä, jossa yhdenlaisten menojen suosinta samalla heikentää toisten menojen suhteellista kannattavuutta, lainsäätäjän on vaikea hallita kokonaisvaikutusta eri tilanteissa. Määräaikaisia investointikannustimia on perinteisesti käytetty useimmiten suhdannepoliittisista syistä. Nyt esitystä ei ole nimenomaisesti perusteltu tällä tavoin vaan yleisemmin investointien tukemisena. Vuosien 2024 ja 2025 suhdannetilanteen ennustaminen onkin tietysti lähes mahdotonta. Kuuden vuoden mittainen tuplapoistojärjestelmä herättää joka tapauksessa kysymyksen, onko se aidosti väliaikainen vai muodostuuko se pitkäkestoisuutensa mukana jo pysyväisluonteiseksi järjestelmän piirteeksi. Huomattavat poikkeukset meno-tulo-teoriasta lähtevästä, liiketaloudellista tuloksenlaskentaa muistuttavasta perusmallista nostavat esiin sen, ollaanko meillä vähän ilman periaatteellista pohdintaa siirtymässä rahavirtaperusteisen yritysverotuksen suuntaan. Aivan ongelmattomana ei voida pitää määräaikaiseksi alun perin säädetyn ratkaisun jatkamista ennen kuin nykyisten määräaikaisten säännösten vaikutuksista on juurikaan luotettavaa tietoa. Jos voimassaolon halutaan kuitenkin jatkaa ilman taukoa – mikä on ymmärrettävä ajatus – on hyvä, että esitys annetaan ja laki mahdollisesti säädetään hyvissä ajoin ennen vuotta 2024. Edellä on esitetty joitakin kriittisiä näkökohtia suunnitellusta ratkaisusta. Toimenpiteen verotuottovaikutuksesta tai yleisemmin kustannus-hyöty-suhteesta ei voi myöskään olla kovin varma. Investointien kasvattaminen on kuitenkin lähivuosina tärkeä tavoite ja on ymmärrettävää, jos siihen pyritään myös epävarmoin keinoin. Jollei valtion velanoton kasvattamista vuosina 2024–25 ehkä puolella miljardilla eurolla nähdä ongelmana, tuplapoistojen jatkamista voidaan pitää monia muita politiikkatoimia järkeenkäyvempänä toimenpiteenä. 2. Peitelty osinko Peitellyn osingon verokohtelu on yli ajan ollut vaikeahko kysymys paitsi lainopillisesti ja käytännön verotuksessa, myös veropoliittisesti. Meillä lainsäädännön linja on vähän aaltoillen vaihdellut kuten esitysluonnoksessa kerrotaan. (Pitempää perspektiiviä aiheeseen saa Olli Ryynäsen väitöskirjasta Förtäckt dividend i beskattningen, 1996.) Luonnoksessa on selkeänä puutteena se, että ehdotettavaa muutosta perustellaan hyvin niukasti, lähinnä hallitusohjelmaan viitaten. Perustelujen ilmaisua ”peiteltyjä osinkoja koskevalla muutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia verovelvollisille, koska kyseessä on kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos” ei voi myöskään pitää onnistuneena. Mielestäni ei ole selvää, mikä olisi perustelluin tapa kohdella peiteltyä osinkoa verotuksessa tilanteessa, jossa tällainen todetaan. On vahvat perusteet sille, ettei peitelty osinko ole ainakaan edullisemmin kohdeltua kuin avoin osinko. Voidaan pitää myös perusteltuna, että lainsäädäntö johonkin mittaan kannustaa välttämään paitsi ilmeisiä väärinkäytöksiä myös rajamailla liikkuvia arveluttavia menettelyjä. Pelkkä vertailu avoimeen osinkoon on myös siltä osin vajavainen asetelma, että osingonjakoon liittyy omat yhtiöoikeudelliset vaatimuksensa ja menettelynsä. Näistä seikoista huolimatta on kysymyksenalaista, onko peitellyn osingon kohtelun oltava tulon laskennassa avointa epäedullisempaa vai riittävätkö mahdolliset veronkorotukset ja viivästysseuraamukset verohaitaksi. Nykyjärjestelmässä peitelty osinko voinee olla avointa osinkoa edullisemmassa asemassa vain poikkeuksellisesti. Peitellyn osingon käsittely ansiotulona voinee joissakin tilanteissa johtaa tähän. Lisäksi käytännössä harvinaisissa TVL 33 c.3 §:n soveltamistilanteissa, joissa ulkomailta saatu osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa, peitelty osinko näyttäisi olevan veronalaista vain 75-prosenttisesti. Tämä erikoisuus poistuisi esityksen toteutuessa. Peitellyn osingon verotusta koskevia linjauksia vaikeuttaa tuntuvasti se, että tilanteet ovat hyvin monentyyppisiä ulottuen hyvinkin räikeistä tapauksista aitoihin käsityseroihin oikeasta hinnoittelusta tai muista seikoista. Tapaukset voivat olla myös lähellä muiden säännösten kuten verotusmenettelylain 28 §:n ja 31 §:n soveltamistilanteita. Mielestäni esityksen antaminen ainakin niin ohuilla perusteluilla kuin luonnoksessa nyt on olisi ongelmallista. Sekin voi olla hyvä muistaa, että eduskunnan valtiovarainvaliokunta on aiemmin kuunnellut herkällä korvalla etenkin elinkeinoelämän edustajien kritiikkiä peitellyn osingon verotuksen tiukentamista esitettäessä. 4.10.2022 OTT Timo Viherkenttä Professor of Practice, Aalto-yliopisto
      • Ropponen Olli, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
        Päivitetty:
        28.9.2022
        • Olli Ropponen, Tarmo Valkonen, ETLA 28.09.2022 Asia: VN/2449/2022 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista. 1. Yleisiä näkökohtia Esityksessä ehdotetaan uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen vähentämiseen liittyvien korotettujen poisto-oikeuksien jatkamista vuosille 2024 ja 2025. Mainittujen hankintamenojen osalta sallittaisiin esityksen mukaan korotettu 50 % menojäännöspoisto (25 % sijaan). Korotettujen poistojen tavoitteena on investointien kasvattaminen. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden valossa korotetut poistot ovatkin vaikuttaneet positiivisesti investointeihin. Lisäksi kohdistamalla korotettu poisto-oikeus uusiin investointeihin (inkrementaalisesti) parannetaan kannusteita lisäinvestointeihin, mutta vältytään tarjoamasta hyötyä joka tapauksessa tehtäville investoinneille. Näin menetys, joka syntyy yhteiskunnalle verotulojen saamisen lykkääntymisestä, jäisi merkittävästi pienemmäksi. Esityksessä ehdotetaan myös peitellyn osingon tulevan kokonaan veronalaiseksi vuodesta 2023 alkaen. Muutoksen tavoitteena on vähentää kansainvälistä veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua kiristämällä peitellyn osingon verotusta ja vähentämällä tätä kautta voitonsiirtoa. 2. Korotetut poistot Korotettujen poistojen investointeja kannustava keskeinen mekanismi toimii veronmaksun lykkääntymisen kautta (korkovaikutus). Huolimatta siitä, että tämä vaikutuskanava tuodaan ehdotuksessa selvästi esille, korkovaikutuksen suuruutta ei ole kuitenkaan siinä arvioitu. Myöskään investointivaikutuksia ei ole pyritty arvioimaan. Näiden jättäminen pois esityksen laskelmista herättää kysymyksen vaikutuslaskelmien luotettavuudesta. Tutkimuskirjallisuuden valossa korotetut poistot ovat vaikuttaneet positiivisesti investointeihin ainakin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa (Ohrn 2019, Maffini ym. 2019, Määttänen 2019, Zwick ja Mahon 2017). Inves-tointikannusteisiin ja tätä kautta investointien määrään vaikuttavia tekijöitä ovat poistoprosentin lisäksi pääoman todellinen kulumisaste, yhteisöveroaste ja korkotaso. Matala yhteisöveroaste ja tämän hetken matala korkotaso pienentävät korotettujen poistojen kautta syntyvää investointikannustetta. Suomalaisten listaamattomien yhtiöiden osalta myös jaetun osingon verotuksen riippuvuus yhtiön nettovarallisuudesta pienentää investointikannustetta. On jopa mahdollista, että nettovarallisuuden pienenemisestä seuraisi se, että korotettua poistoa ei verotuksellisesti kannata tehdä. Kokonaisuudessaan korotettujen poistojen voidaan kuitenkin arvioida kirjallisuuden tulosten kanssa linjassa kasvattavan investointeja myös Suomessa. Julkisen talouden vaikutusten näkökulmasta korotetuista poistoista seuraavat verotuottomenetykset eivät ole edes lyhyellä aikavälillä kovin suuret. Lisäksi uudet investoinnit kasvattavat yhteisöverotulojen ohella myös muita verotuloja tulevaisuudessa. 3. Peitellyt osingot Peitellyn osingon osalta on vuonna 2014 katsottu, että veronalaiseksi ei katsota koko tuloa, vaan veronalaisuusprosentiksi on tuolloin valittu 75 %. Esityksestä ei käy selkeästi ilmi mitkä seikat ovat muuttuneet vuodesta 2014 siten, että silloiset perustelut valitulle 75 % olisivat muuttuneet, eikä siksi myöskään sitä millä perusteella peitellyn osingon veronalaisuusprosenttia olisi syytä muuttaa (75 % -> 100 %). Peitellyn osingon veronalaisuusprosentin muutoksen taustaksi on esityksessä tarjottu kansainväliseen veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumista. OECD:n ja EU:n laajojen toimenpideohjelmien sekä Suomen käyttöönottamien veronvälttelyn vastaisten toimien seurauksena veronkierto- ja verosuunnittelumahdollisuudet ovat kuitenkin nykyään pienemmät kuin vuonna 2014, jolloin 75 % veronalaisuusprosentti on valittu. Peitellyn osingon muuttaminen kokonaan veronalaiseksi kiristää verotusta ja tätä kautta muuttaa kannusteita. Tästä syystä on vaikea ymmärtää luvun 4.2.2 (Vaikutukset verovelvollisille) perustelua, jonka mukaan peiteltyyn osinkoon liittyvällä muutoksella ei olisi suuria vaikutuksia, koska kyseessä on ”kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos.” Esimerkiksi ansiotuloverotuksen kaksinkertaistaminenkin olisi kaavamainen muutos. Arvio siitä, kuinka peiteltyjen osinkojen muuttaminen kokonaan veronalaiseksi vaikuttaisi kannusteisiin (ja tätä kautta esimerkiksi pääomien kohdentumiseen Suomen ja muiden maiden välillä), mahdollistaisi paremmin arvioinnin siitä onko tämä ehdotettu muutos toivottu vai ei. Kirjallisuutta: Maffini, G., Xing, J. ja Devereux, M. P. (2019). The Impact of Investment Incentives: Evidence from UK Corporation Tax Returns, American Economic Journal: Economic Policy, 11 (3), 361–389. Määttänen, Niku (2.12.2019). Poisto-oikeudet, investoinnit ja julkinen talous. ETLA Raportti No 96. https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-96.pdf Orhn, E. (2019). The Effect of Tax Incentives on U.S. Manufacturing: Evidence from State Accelerated Depreciation Policies, Journal of Public Economics 180(C): 104084. Zwick, E. ja Mahon, J. (2017). Tax policy and heterogeneous investment behaviour, American Economic Review 107(1), 217–248.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Malinen Kati
        Päivitetty:
        28.9.2022
        • Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023. Lain soveltamisaikaa ehdotetaan jatkettavaksi siten, että lakia sovellettaisiin myös verovuosien 2024 ja 2025 verotuksessa. Uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä lain voimassaoloaikana kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Esityksen tavoitteena on vauhdittaa investointeja. Vaikutuksia taloudellisen toiminnan määrään tai talouskasvuun ei kuitenkaan ole pystytty arvioimaan. Korotetut poistot vaikuttavat vain verotuksen ajoittumiseen eikä esitykseen siten sisälly lopullista veroetua. Korotetut poistot pienentävät verotuloja lain voimassaoloaikana, mutta vastaavasti lisäävät verotuloja myöhemmin, kun poistopohja on pienempi. Veronmaksajain Keskusliitto puoltaa koneiden ja kaluston korotetun poistomahdollisuuden voimassaolon jatkamista. Esitysluonnoksessa ehdotetaan lisäksi muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, maatilatalouden tuloverolakia ja tuloverolakia siten, että peitelty osinko olisi kokonaan veronalaista tuloa. Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjaukseen, jossa se on mainittu yhtenä toimenpiteenä kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ehkäisemiseksi. Veronmaksajain Keskusliitto huomauttaa, että peitellyn osingonjaon taloudelliset seuraamukset ovat jo nykyisin yleensä merkittävästi kireämmät kuin avoimessa osingonjaossa tai palkanmaksussa. Marginaaliverot peitellyssä osingossa ja muissa ansiotuloissa ovat selvästi korkeammat kuin esitysluonnoksessa sivulla 8 esimerkkinä mainittu kovin alhainen 25 prosentin ansiotuloveroaste. Käytännössä esimerkiksi vuonna 2022 peitellyn osingon marginaaliveroprosentti eli jokaisesta lisäeurosta maksettavan ansiotuloveron määrä nousee yli 40 prosenttiin jo silloin, jos pohjalla on 30 000 euron vuositulot. Lisäksi yhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveron sen tuloon esimerkiksi ylisuuren vuokranmaksun perusteella tehdyistä lisäyksistä. Peitellyssä osingossa seuraamuksena on varsinaisten tuloverojen ohella aina myös veronkorotus ja lisäksi, koska peitelty osinko useimmiten havaitaan jälkikäteen, myös viivästysseuraamukset. Säätämällä peitelty osinko kokonaan veronalaiseksi, rangaistaisiin käytännössä samasta laiminlyönnistä paitsi veronkorotusten, myös avoimesta osingonjaosta selvästi poikkeavan verotuksen muodossa. Tällainen kaksoisrangaistus sopii luonteeltaan huonosti Suomen verojärjestelmään. Todettakoon, että verotusmenettelylain seuraamusmaksuja koskevan uudistuksen yhteydessä vuonna 2018 muuttui myös tulkintakäytäntö siitä, millaiset seuraamusmaksut yhtiölle ja sen osakkaalle peitellystä osingosta aiheutuu. Nykyään veronkorotus määrätään molemmille verovelvollisille itsenäisesti eli käytännössä kahteen kertaan. Uudistusta edeltäneessä käytännössä verokorotuksen suuruus arvioitiin kokonaisuutena ja kohtuullinen korotus tyypillisesti määrättiin puoliksi yhtiön ja sen osakkaan maksettavaksi. Käytännössä taloudelliset seuraamukset peitellystä osingosta ovat näin ollen jo selvästi kiristyneet yhtiöveron hyvityksestä luopumisen jälkeen. Esitysluonnoksessa todetaan, ettei peiteltyjä osinkoja koskevalla muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia verovelvollisille, koska kyseessä on kaavamainen veronalaisuusprosentin muutos. Tämä ei pidä paikkaansa. Juuri veronalaisuusprosentin muutos kiristää merkittävästi niiden verovelvollisten verorasitusta, joiden katsotaan saaneen peiteltyä osinkoa. Tällä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia verovelvollisille. Peitellyn osingon säätäminen kokonaan veronalaiseksi voisi tietyissä tilanteissa lähennellä, ellei jopa ylittää peiteltynä osinko annetun edun määrän eli johtaa konfiskatoriseen verotukseen, kun huomioidaan yhtiön ja osakkaan veroseuraamukset, veronkorotukset sekä viivästysseuraamukset. Esitysluonnoksessa ei lainkaan ole perusteltu, miksi näin ankara sääntely on tarpeen. Päinvastoin esitysluonnoksessa kuvataan sitä, kuinka jo yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumisen yhteydessä nimenomaan katsottiin, ettei peitellyn osingon verotukseen johtavien tilanteiden tulkinnallisuus huomioiden ollut perusteltua säätää peiteltyä osinkoa kokonaan veronalaiseksi. Veronmaksajain Keskusliitto katsoo, ettei esitysluonnoksen perusteluissa ole mainittu mitään sellaisia syitä tai perusteita, jotka puoltaisivat peiteltyä osinkoa koskevan säännösmuutoksen tarpeellisuutta. Käytäntö on osoittanut, että peitellyn osingon verotustilanteet ovat varsin usein tulkinnallisia eikä edun määrän arviointi suinkaan ole yksiselitteistä vaan usein näyttökysymys. Peitellyn osingon verotus voi tulla kyseeseen myös inhimillisissä ja tahattomissa virhehinnoittelutilanteissa, joissa tarkoituksena ei ole ollut ohjata erityistä etua yhtiön osakkaalle. Veronmaksajain Keskusliitto ei pidä perusteltuna peitellyn osingon säätämistä kokonaan veronalaiseksi tuloksi.
      • Torkkel Timo, Kauppatieteiden tohtori, dosentti (Vaasan yliopisto)
        Päivitetty:
        25.9.2022
        • Viitaten 22.9.2022 julkaistuun lausuntopyyntöön koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle peitellystä osingonjaosta ja irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista, esitän seuraavaa. Hallituksen esitysluonnos koskee ensinnäkin uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotettujen poistojen jatkamista vuosina 2024-2025 ja toiseksi peitellyn osingon verottamista kokonaan veronalaisena tulona. Katson aiheelliseksi esittää luonnoksesta seuraavat huomiot. Käsittelen luonnosta sanotussa järjestyksessä (A ja B). A. Uusien koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotettujen poistojen jatkamista vuosina 2024-2025 Hallituksen esitysluonnos koskien korotettujen poistojen jatkamista vuosina 2024-2025 on melko mekaaninen tai tekninen, eikä minulla ole sinänsä luonnoksesta erityistä sanottavaa. Tästä huolimatta kiinnitän huomiota kolmeen seikkaan: 1. Hallituksen esitysluonnoksen pääasiallista sisältöä koskevassa yhteenvedossa (s. 1 ) todetaan, että esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen. Kummeksun tätä. Vuoden 2024 talousarvioesitys valmisteltaneen vuonna 2023. Pidän erikoisena, että nyt säädettäväksi ehdotettu lainmuutos sitoisi jotenkin vuoden 2024 talousarvioesitystä, ottaen erityisesti huomioon, että vuonna 2023 pidetään eduskuntavaalit ja vuoden 2024 talousarviosta päättää uusi hallitus ja eduskunta. 2. Laki koskee uusia koneita, kalustoa ja muita niihin verrattavia irtaimen käyttöomaisuuden investointeja. Hallituksen esitysluonnoksessa on kuvattu tähän liittyviä verotuottovaikutuksia. Luonnoksen perusteella verotuottovaikutukset ovat alkuun negatiiviset ja korjaantuvat sitten myöhempinä vuosina. Tämä seikka on hyvin tuotu esille. Sen sijaan hallituksen esitysluonnoksessa lakimuutoksen dynaamiset taloudelliset vaikutukset jäävät avoimeksi. Luonnoksessa todetaan ainoastaan (s. 8), että ”[M]uutoksen johdosta lisääntyneiden investointien voidaan arvioida lisäävän taloudellista toimintaa ja siten vaikuttavan talouskasvuun ja verotuottoja kasvattavasti”. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetty arvio on intuitiivinen itsestäänselvyys ja sen informaatioarvo on olematon. Arvio on siis kvantifioimaton. Minulle syntyy vaikutelma, että korotettuja poistoja koskeva erityislaki voi olla verraten tehoton työkalu talouskasvun kiihdyttämiseksi. Tällainen tilanne voi erityisesti syntyä, kun kannustimelta puuttuu yllätyksellisyys ja se muodostuu pitkäaikaiseksi, kuten nyt on käymässä. Sen sijaan voisi ylipäänsä olla perustellumpaa pohtia vallan toisenlaisia kannustimia. Esimerkiksi T&K-kannustimet voivat olla kansantaloudellisesti olennaisempia, joskin näistä ollaan nyt par’aikaa erikseen säätämässä. 3. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään muutettavaksi voimassa olevan lain 1, 2 ja 4 §:iä. Voimassa olevan lain 3 §:ää ei ehdoteta muutettavaksi. Voimassa oleva 3 § on seuraava: Kirjanpito ja selvityksien antaminen Edellytyksenä tässä laissa tarkoitettujen poistojen vähentämiselle elinkeinoverotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös verovelvollisen kirjanpidossa. Verotuksen toimittamista varten verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys omaisuuden käyttöön ottamisen ajankohdasta. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista. Kiinnitän huomiota erääseen periaatteelliseen näkökohtaan voimassa olevassa lain 3 §:ssä. Euroopan unionissa kirjanpidosta säädetään tilinpäätösdirektiivissä (2013/34/EU). Tilinpäätösdirektiivi sääntelee tilinpäätöstä. Suomessa kirjanpidosta säädetään puolestaan kirjanpitolaissa (1336/1997; jatkossa KPL). Kirjanpitolain sääntely voidaan puolestaan systematisoida muun ohessa juoksevaa kirjanpitoa (KPL 2 luku) ja tilinpäätöstä (KPL 3-6 ja 7a luvut) koskevaan sääntelyyn. Kirjanpitolain tilinpäätöstä koskeva sääntely perustuu Euroopan unionin tilinpäätösdirektiiviin. Voimassa olevan lain 3 § on kirjanpito-oikeudellisesti ongelmallinen. Kyse on seuraavasta 3 §:n virkkeestä: ”Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot on verovelvollisen kirjanpidossa eriteltävä siten, että ne ovat helposti erotettavissa muista menoista”. Kyse on asiallisesti juoksevaa kirjanpitoa koskevasta säännöksestä. Kirjanpidosta, mukaan lukien juoksevasta kirjanpidosta tulisi säätää kirjanpitolaissa, ei verolaissa. En siis pidä asianmukaisena, että kirjanpitolain alaan kuuluvista seikoista säädetään verolaissa. Lain 3 §:ssä tarkoitettu selvitys olisi mahdollista saada ilman että verolaissa ryhdytään säätämään juoksevasta kirjanpidosta. Selvyyden vuoksi totean, että esitetystä kritiikistä huolimatta lain 3 § ei mitä ilmeisimmin ole tilinpäätösdirektiivin vastainen. Tämä johtuu siitä, että tilinpäätösdirektiivi koskee tilinpäätöstä, kun taas nyt esillä oleva lain 3 § liittyy juoksevaan kirjanpitoon, jota tilinpäätösdirektiivi ei sääntele. Totean, että lain 3 §:ssä olevaa lainsäädäntötekniikkaa olisi perusteltua välttää. Se, että tällainen lainsäädäntötekniikka on Suomessa ollut traditio, ei ole perustelu jatkaa tällaista käytäntöä. B. Peitellyn osingon verottamista kokonaan veronalaisena tulona Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään, että peitelty osinko olisi kokonaan saajan veronalaista tuloa. Luonnoksen mukaan (s. 6) tavoitteena on kiristää peitellyn osingon verotusta hallitusohjelman mukaisesti. Ymmärrän, että peitellyn osingon verotuksen kiristyksen taustalla on poliittinen tahto. Tästä huolimatta kiinnitän huomiota voimassa olevan lainsäädännön veropoliittiseen taustaan. Tämä ilmenee hallituksen esitysluonnoksessakin viitatusta vuoden 1998 lakimuutoksesta. Hallituksen esityksessä HE 26/1998 vp, luku 2 (Nykytilan arviointi) todettiin muun ohessa seuraavaa: Peitellyn osingon seuraamukset ovat kahdenkertaisesta verotuksesta johtuen poikkeuksellisen ankarat ja voidaan nähdä sanktion luonteisina. Sanktiona verotustapa on ongelmallinen muun ohessa sen takia, että se johtaa yhtä ankariin seuraamuksiin sekä tahattomissa että räikeissä tapauksissa. Ankaruus koetaan ongelmaksi varsinkin silloin, kun on kysymys tahattomasta virhehinnoittelusta olosuhteissa, joissa oikean hinnan määräämiseen ei ole helposti saatavilla luotettavaa vertailukohdetta. Yleensä verotuksessa tyydytään veronkorotuksen uhkaan, jota törkeissä tapauksissa täydentää rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. Tällöin myös toimenpiteen moitittavuus voidaan ottaa huomioon seuraamuksia harkittaessa. Peitellyn osingon verotus tapahtuu lisäksi usein jälkiverotuksena, jolloin verovelvollisen maksettavaksi tulevat vielä viivästysseuraamukset. Voimassa olevan verolainsäädännön perusrakenne verotettavan tulon, veronkorotusten ja viivästysseuraamusten, samoin kuin rikosoikeudellisten seuraamusten suhteen on edelleen saman kaltainen kuin vuonna 1998. Hallituksen esitysluonnoksesta puuttuu arvio, johtaako ehdotettu lainmuutos sanktion luoteiseen tilanteeseen tahattomissa ja/tai räikeissä tilanteissa. Olisi perusteltua, että: • lopullisessa hallituksen esityksessä otettaisiin kantaa sanktion luonteisuuteen ja että • eduskuntakäsittelyn aikana lakimuutoksesta pyydettäisiin sanktion luonteisuuden osalta perustuslakivaliokunnan lausunto. Toisena seikkana kiinnitän huomiota hallituksen esitysluonnoksen kohtaan 4.2.1 (Vaikutukset julkiseen talouteen). Luonnoksessa todetaan (s. 8), että ”[…] kun saajalle oletetaan keskimäärin 25 prosentin ansiotuloveroaste”. Kummeksun luonnoksessa käytettyä 25 prosentin ansiotuloveroastetta. Tämä tuntuu perin alhaiselta. Olisi perusteltua, että lopullisessa hallituksen esityksessä avattaisiin, miten tällaiseen prosenttilukuun on päädytty tai tämä prosenttiluku korjattaisiin joksikin muuksi.