• Remissinstanser: 2
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Oksiala-Mäki-Petäjä Kirsi
        Uppdaterad:
        22.3.2023
        • Katsoin "YM / LYMO / Luonnonsuojelu ja luonnonhoito LUONNOS, Perustelumuistio, VALTIONEUVOSTON ASETUS – LUONNONSUOJELUASETUS" -pdf:stä kohdasta "3 Nykytila ja keskeiset ehdotukset", jossa sanotaan, että - - "Vuoden 1997 luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) sisältää 22 pykälää ja kuusi lukua: Yleiset säännökset, luonnonsuojeluohjelmat, luonnonsuojelualueiden hankinta ja hallinta, luontotyypit ja maisemansuojelualueet, eliölajien suojelu sekä erinäiset säännökset. Perustuslain tulkintakäytäntö lailla ja asetuksella säätämisen suhteesta on kehittynyt vuoden 1997 luonnonsuojelulain säätämisen jälkeen, joten uuteen luonnonsuojelulakiin sisällytettiin aiemmin luonnonsuojeluasetuksessa ollutta sääntelyä. Luonnonsuojelua koskeva seuranta ja luonnonsuojelun tietohallinta siirrettiin uudistuksen myötä asetuksesta lain tasolle. Seurannan järjestämisestä ja siihen liittyvistä viranomaistehtävistä voitaisiin kuitenkin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi luonnonsuojeluohjelmista, luonnonsuojelualueiden hallinnasta, tiedottamisesta ja eräitä päätöksiä koskevista merkinnöistä, suurten petolintujen pesäpuista, hyväksytyistä rajanylityspaikoista uhanalaisten lajien yksilöiden maahantuonnissa ja maastaviennissä sekä Natura 2000 –verkoston ja Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostosta säädetään uudessa luonnonsuojelulaissa. Maisema-alueista, luontopaneelista, tietohallinnosta ja ekologisesta kompensaatiosta säädetään tarkemmin erillisissä asetuksissa." - - file:///C:/Users/Koti/Downloads/LSA_perustelumuistio_LUONNOS_16.3.2023-1.pdf - - Eikö ole varsin ongelmallista kun katsotaan po. lainausta, että asetuksiin laitetaan paljon myös yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvää sääntelyä, joka kuuluisi perustulain mukaan lailla säädettäväksi (huom. erityisesti ympäristörikokset)? Edellä olevassa lainauksessa sanotaan, että "Seurannan järjestämisestä ja siihen liittyvistä viranomaistehtävistä voitaisiin kuitenkin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella." On myös ympäristöviranomaisten itsensä etu ja tärkeä oikeusturvakysymys, että viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lailla eikä asetuksilla - tai muilla viranomaisten sisäisillä työjärjestyksillä, jotka ovat lakia alemmantasoisia; vrt. PL 80 §, 106 §, 107 §). Ks. Perustuslaki 80 § "Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla." - - Vertaa tilannetta tuoreeseen apulaisoikeuskanslerin sijaisen 15.3.2023 käsitykseen "Poliisin menettely esitutkinnassa" (Diaarinumero: OKV/1826/10/2022) - - "Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisarion huomiota esitutkintapäätösten riittävään perustelemiseen ja asiaa ratkaistaessa sovellettujen säännösten ilmoittamiseen esitutkintalaissa edellytetyllä tavalla. Hän saattoi lisäksi rikoskomisarion tietoon näkemyksensä kantelijan asiassa ennen esitutkinnan päättämistä suoritettujen tutkintatoimenpiteiden riittämättömyydestä. Poliisi oli kuulustellut kantelijaa asianomistajana kahteen otteeseen. Rikoskomisario oli päättänyt esitutkinnan sillä perusteella, että rikosta ei ollut tehty. Päätös perustui seikkoihin, joista kantelija oli kertonut myöhemmin puhelimitse tutkijalle. Puhelinkeskustelujen ajankohdista tai sisällöistä ei ollut kirjauksia. Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että kantelijan uudelleen kuulusteleminen olisi ollut asiassa tarpeellista epäillyn rikoksen selvittämiseksi. Asiaa ei ollut selvitetty riittävästi ennen esitutkinnan päättämistä. Lisäksi rikoskomisarion asian tutkinnanjohtajana tekemä esitutkintapäätös oli puutteellisesti perusteltu. Päätöksessä ei ollut mainittu asiassa sovellettua säännöstä. Siitä jäi myös epäselväksi, millä tavoin poliisi oli saanut päätöksen perusteena olevan selvityksen ja miksi sitä oli pidetty kantelijan aiemmin kuulusteluissaan kertomaa luotettavampana." Lähde: https://oikeuskansleri.fi/-/poliisin-menettely-esitutkinnassa-3 -- Kun katsotaan edellä olevaa tapausta tarkemmin, niin siinä sanotaan näin (s. 4): - - "Esitutkintalain 11 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan esitutkinnan päättämisestä saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi on tehtävä kirjallinen päätös, jonka pykälän 2 momentin mukaan tulee sisältää muun ohella päätöksen perustelut ja sovelletut säännökset. Perustuslain 21 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada asiassaan perusteltu päätös kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeisiin. Oikeudellisten ratkaisujen perusteluilla on monia eri tehtäviä (ks. kokoavasti Virolainen, Jyrki Martikainen, Petri: Pro & contra. Tuomion perustelemisen keskeisiä kysymyksiä. Talentum 2003 s. 63-99). Asianosaisten tulisi esitutkintapäätösten perusteella saada vastaus siihen, miksi esitutkintaa ei ole asiassa toimitettu tai se on lopetettu. Usein tämä kiinnostaa erityisesti asian asianomistajaa. Päätösten perusteleminen mahdollistaa myös ratkaisutoiminnan ulkoisen kontrolloitavuuden. Perustelemisvelvollisuudella on merkitystä myös tutkinnanjohtajan oman itsekontrollin kannalta, sillä hän joutuu päätöksen perusteluja kirjoittaessaan arvioimaan ratkaisunsa oikeudellista kestävyyttä." - - Lähde: https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/145162814/julkaistu_ratkaisu_poliisin_menettely_esitutkinnassa_OKV_1826_10_2022.pdf/d1c87935-9c3c-8dad-349f-bc0cf586a303/julkaistu_ratkaisu_poliisin_menettely_esitutkinnassa_OKV_1826_10_2022.pdf?t=1679031609970 -- Tässä edellä olevassa apulaisoikeuskanslerin sijaisen 15.3.2023 käsitykseen "Poliisin menettely esitutkinnassa" (Diaarinumero: OKV/1826/10/2022) -tapauksessa on kyseessä poliisiviranomainen, mutta luonnonsuojeluasioissa voi olla kyse myös Elyjen ja Avien viranomaisista tai muista kunnan ja valtion ympäristöviranomaisista. On huomattava kun ollaan säätämässä uusi luonnonsuojeluasetus, että perustuslain 10 luvussa "Laillisuusvalvonta" sanotaan, että 106 § Perustuslain etusija Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. 107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa." Edellä esittämääni perustuen, en hyvin erikoista, että KHO ei anna tässä lausuntopyynnössä lainkaan asiassa omaa lausuntoaan. Olisiko syynä ehkä se, että tämä kuvaamani problematiikka on jo täysin jokapäiväistä KHO:n omassa lainkäyttötoiminnassaan, jota säätelee enemmän KHO:n oma työjärjestys kuin lait ja perustuslait? Vrt. esim. HE 78/2000 vp "sattumanvaraisuuden" vaade tuomioistuimessa jaettavien asioiden jakamiseksi esittelijöille ja tuomareille. KHO:n esittelijä ja tuomari ei voi HE 78/2000 vp:n esitöiden mukaan käsitellä samaa esittelemäänsä ja päättämäänsä asiaa enää uudestaan. Huom. löytyykö tarvittava toimivaltaisuus ratkaista asioita yhden esittelijän tai tuomarin tuomarikokoonpanossa jne. Suomen oma lainkäyttötoiminta ei ole yhdenvertainen kaikille muutoksenhakijoille ja asiaa käsitteleville viranomaisille itsellekään, jos yksilön oikeuksien ja velvollisuuksista ja niiden perusteista ei säädetä lailla (PL 80 §, Yhdenvertaisuuslaki 18 §). Huom. 1.6.2023 voimaanastuva Yhdenvertaisuuslain 18 §:n muutos, jossa rajataan tuomioistuinten lainkäyttötoiminta pois Yhdenvertaisuusvalvonnasta. Ko. muutos ei ole perustuslain 21 § ja 22 §, EU:n perusoikeuskirjan ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukainen; mm. KP-sopimus). Ns. kannekielto tulee myös poistaa kaikissa niissä perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä, joissa alempi tuomioistuin antaa ratkaisua ylemmän tuomioistuimen antamasta päätöksestä. Loppuyhteenvetona katson, että luonnonsuojeluasetuksista tulee sääntelyä siirtää sääntelyä lisää lain tasolle, jotta kaikkien suomalaisten - samalla myös suomalaisten eu-kansalaisena - perus- ja ihmisoikeudet voivat toteutua. Tämän on myös lainsäätäjien oman oikeusturvan kannalta merkityksellistä.
      • Korkein hallinto-oikeus
        Uppdaterad:
        20.3.2023
        • Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se anna lausuntoa asiassa.