• Lausunnonantajan organisaatio
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Muu
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • VideoVisit Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Vammaisfoorumi ry, Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Oikeusministeriö, DJO, Nyholm Elina
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Monikkoperheet ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • OKM, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, jaana.laitinen@ttl.fi, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • AddSecure Smart Care Oy, Ignatjew Kaj
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • KT Kuntatyönantajat
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Farmasialiitto ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.8.2021 § 575
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Järjestö
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Järjestö
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Muu
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Järjestö
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Lastensuojelun Keskusliitto, Falk Sonja
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Järjestö
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Järjestö
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Järjestö
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Järjestö
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Helsingin hallinto-oikeus
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Järjestö
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • YM, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Järjestö
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Järjestö
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Oikeuskanslerinvirasto, Apulaisoikeuskansleri
        Uppdaterad:
        14.7.2021
        • Valtion viranomainen
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Palveluntuottaja
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Valtion viranomainen
      • Sipoon palvelutalosäätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Palveluntuottaja
      • Toivomme, että kiinnitätte lausunnossanne erityisesti huomiota seuraaviin sosiaalihuoltolakia koskeviin muutoksiin:
      • 1. Ovatko kotiin annettavia palveluja koskevat säännökset (19 §, 19 a § ja 19 b §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Kyllä
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Terminologin lämnar ännu utrymme för oklara tolkningar. Stödtjänster särskiljs från andra tjänster, företckningen över dessa bör inte vara för absolut. I praktiken finns det service som inte självklart går att definiera som antingen tjänster eller stödtjänster utan kan ha element av vardera]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esityksessä 19 §:ssä Kotihoito on nostettu Kotipalvelun yläkäsitteeksi ja kotipalvelua on kuvattu asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan kolmella eri toteuttamistavalla tai niiden yhdistelmillä. Kohdan 1) hoito ja huolenpito yhdistelmä voisi olla myös hoiva ja huolenpito, jossa hoivan sisälle kuuluu myös hoito. SKY toteaa, että kotipalveluiden ja tukipalveluiden määrittelyssä ja sisällössä on edelleen tarkennettavaa. Järjestettävät palvelut kohteelle eli henkilölle ovat lähes samat kotihoidon ja tukipalveluiden osalta. Kotipalveluiden palvelukuvausta (sisältöä) ei ole kuvattu riittävällä tarkkuudella. Erityisesti kohtaan 2) nostaisimme terveyttä edistävän ja tukevan liikunnan. Toimintakyky on laaja käsite, joka pitää sisällään THL:n mukaan seuraavat ulottuvuudet: fyysinen toimintakyky, psyykkinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky. Palvelurakenteen osalta näitä ei ole avattu ja edotamme lyhyitä kuvauksia, jotka löytyvät THL:n sivustolta. Terminologiaa tulisi vielä tarkentaa ja palvelurakenteeseen tulisi lisätä liikunta, jota voidaan toteuttaa osana sosiaalista kuntoutusta, terveyden edistämisessä ja tukemista = terveysliikunta ja kuntouttava liikunta (emme tarkoita tällä lääkinnällistä kuntoutusta). Terveyttä edistävän ja tukevan liikunnan osalta on todettava, että liikunnalla on tutkittua vaikuttavuutta kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla. 19 a § tukipalveluiden osalta kotiin vietävien palveluiden luetteloon esitämme lisättäväksi terveysliikunnan (liikunnan Käypähoito-> liikuntalähete/liikuntaresepti, kuntouttava liikunta, fyysistä toimintakykyä tukevat liikuntapalvelut). Hyvinvointialueiden ja kuntien palveluja sekä erityisesti tukipalveluja tulisi katsoa SOTEHY-kokonaisuutena, palvelutuottajien alustana, jossa henkilön/asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen rakentuvat yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Säädöskohtaisiin perusteluihin esitämme lisättäväksi esimerkkinä myös liikunnan. Liikunnan voi tuottaa esim. ohjatusti liikunta-alan koulutuksen saaneet ammattilaiset, auktorisoidut personal trainerit tai ammatillisen koulutuksen tutkinnonosia täydentämällä hankitun pätevyyden omaavat henkilöt. Palvelut voivat olla etä- ja / tai lähipalveluja hyödyttämällä uusia digitaalisia mahdollisuuksia. Liikunnan tulee olla yksi tukipalvelu palvelutarvetta arvioitaessa. Tuottajana voivat toimia esim. kunta, yritykset tai kolmannen sektorin toimijat. Palveluiden osalta maksuvalikkoon tulee rakentaa palveluseteli, henkilökohtainen budjetointi ja mahdollisuus esimerkiksi kotitalousvähennyksen, jota hallitus on nyt nostamassa. Palveluiden arvonlisäverottomuus tukipalveluiden osalta on tärkeä. Liikuntapalveluiden osalta se olisi myös kannatettavaa erityisesti ikäihmisten osalta vrt. siivouspalvelut.19 a§ on luettelo tukipalveluista, johon ehdotamme lisättävän liikuntakokonaisuuden. Hyvinvointipalveluiden sisällä on useita kotipalveluihin soveltuvia terveyttä edistäviä palveluja vrt. OPH ennakointi SOTEHY-palvelut. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisen-ennakointifoorumi_-sotehy_suositus-toimintakykyosaamisesta-2.12.2019.pdfKun tavoitteena on tukea kotona asumista ja siellä selviämistä tulee ehkäiseviin toimiin myös kiinnittää huomiota. Aktiivisen arjen ja terveyskuntoon vaikuttavilla palveluilla tavoitteisiin on mahdollista päästä.]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Jos kotiin annettuihin palveluihin kuuluu myös kotisairaanhoitoa ja kotisairaalahoitoa, tulisi nämä eriyttää muista kotiin annettavista palveluista]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei Pääosin säännökset ovat onnistuneita. Huoli nousee siitä, että kotihoidon ja tukipalveluiden erottelu lainsäädännössä ei tue asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa- ja huolenpitoa, vaan johtaa sekä tehtävien erotteluun, että kokonaisvastuun erotteluun.]
      • Vammaisfoorumi ry, Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiehdotuksessa eritellään kotihoito ja tukipalvelut kuten siivouspalvelu. Tukipalveluiden korostaminen on hyvä ratkaisu, sillä näistä on usein epätietoisuutta ja palveluissa on puutteita. Lisäksi yksilöllisten tarpeiden mukaisuus palveluissa on nostettu hyvin esiin. Kotihoitoa ja tukipalveluja annetaan myös vammaisuuden perusteella. Vammaisfoorumi pitää ongelmallisena esityksen kirjausten suhdetta vammaispalveluihin. Erityisesti tukipalvelujen osalta sisällöt, kuten osallisuus tai asiointi vastaavat vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun kautta järjestettäviä palvelusisältöjä, vaikka asiakkaan rooli näissä onkin luonteeltaan erilainen. Nyt esitettävän lain perusteluissa tulee näkyä, ettei kyse ole henkilökohtaisesta avusta, vaan muista yhteiskunnan tukipalveluista. Henkilökohtainen apu on eritelty YK:n vammaissopimuksen artiklassa 19. Vammaispalvelut ovat toissijaisia sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin nähden. Vammaispalvelut ovat myös maksuttomia, kun taas kotihoidosta tai tukipalveluista peritään asiakasmaksulain mukaiset maksut. Vammaisfoorumi pitää välttämättömänä, että sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain keskinäinen suhde kirjataan perusteluihin selkeästi. Mikäli näin ei tehdä, on riskinä, että vammaisten ihmisten palvelut järjestetään säästösyistä tai tiedon puutteen vuoksi väärän lain perusteella. Riskinä on, että näin tapahtuu silloinkin, kun vammaisen ihmisen etu, oma mielipide ja tarpeet puoltavat vammaispalvelua. Erityisen tulkinnanvaraisia ovat tilanteet, joissa asiakas on ikääntynyt vammainen ihminen. Myös vammaispalvelulaissa säädetään palveluasumisesta. Vammaispalvelulain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 545.) Käytännöt etenkin kotiin järjestettävän palveluasumisen suhteen eivät ole yhdenmukaisia. Lakiuudistus voi lisätä entisestään epätietoisuutta, milloin palvelut tulee järjestää maksuttomina. Asiakasmaksulakia ja lain perusteluja on tämän vuoksi täsmennettävä. Lisäksi kotihoitoa ja tukipalveluja koskevien säännösten perusteluissa on aiheellista avata vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden keskinäistä suhdetta kotihoitoa ja tukipalveluja järjestettäessä. Asiaa on vammaisten ihmisten palveluasumisen osalta käsitelty esimerkiksi KHO:n vuosikirjaratkaisussa KHO:2020:156 ja palveluasumiseen sisältyvän henkilökohtaisen avun hakemisen osalta ratkaisussa KHO 16.12.2005/3369. Korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palveluasumisen myöntämisen edellytysten täyttyessä vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin säännös lain toissijaisuudesta väistyy, eikä kunta voi syrjäyttää henkilön oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisen palveluasumiseen liittyviä palveluja järjestämällä hänelle palveluja sosiaalihuoltolain perusteella maksullisina palveluina. Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan samoin perustein on tulkittava henkilökohtaisen avun ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden suhdetta silloin, kun on kyse samantyyppisestä arjessa tarvittavasta avusta. Vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä tulee vahvistaa vammaisten ihmisten oikeutta yksilöllisiin palveluihin nimenomaan vammaispalvelulain nojalla. Jos vammainen ihminen (iästä riippumatta) täyttää vammaispalvelulain mukaisen palvelun myöntämisedellytykset, palvelut on yksiselitteisesti järjestettävä vammaispalvelulain perusteella. Positiivista on, että lakiesityksessä on erillisessä pykälässä otettu huomioon lapsiperheet. Vammaisfoorumi pitää välttämättömänä, että laadittava lainsäädäntö ja perustelut ovat selkeitä. YK:n vammaissopimuksen 19 artikla käsittelee itsenäistä elämää ja sopimus edellyttää sopimusvaltioilta tehokkaita toimia vammaisten ihmisten itsenäisen elämän helpottamiseksi. Selkeä lainsäädäntö on yksi helpottamisen keino. Sen avulla voidaan edistää oikea-aikaisten ja vammaisen ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen saantia.]
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Saamelaisen asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja määriteltäessä on huomioitava hänen kielestään ja kulttuuristaan aiheutuvat erityistarpeet, eikä niitä tule määritellä pelkästään samoilla kriteereillä kaikille. Nämä tulee huomioida myös kotipalvelun ja kotihoidon määrittelyn kriteereissä (19§). Kotona asumista tulee tukea mahdollisimman pitkälle, jotta saamelaisen ikäihmisen yhteisölliset siteet säilyvät. Tämä tarkoittaa saamenkielisiä ja kulttuurin mukaisia kotiin annettavia palveluja. Saamelaisten ikääntyneiden kohdalla saamenkielisen ja kulttuurilähtöisen osaamisen tarve korostuu erityisesti kotiin annettavissa palveluissa. Saamelaisten ikäihmisten tarpeisiin kehitetyt kulttuuriset toimintamallit (Veahkki, Auttaja-Aslak, Kylätyöntekijä) viedään uusiin malleihin ja suosituksiin. Kotiin annettavissa palveluissa asiakkaan tarve saamenkieliseen ja kulttuurinmukaiseen palveluun on turvattava, ja niitä tulee kehittää helpommin saataviksi. Kotihoidon järjestämistä koskevissa säädöksissä on huolehdittava myös kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Erityisesti kohdassa 19 a § Tukipalvelut kohta 6) osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua on huomioitava asiakkaiden kulttuurilliset taustat. Kotiin annettavissa tukipalveluissa on turvattava yhdenmukainen saatavuus pitkistä ja haastavista välimatkoista huolimatta.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tehdyt esitykset jättävät edelleen tulkinnanvaraisuutta palveluiden määrittelyyn ja siksi emme pidä esitettyjä säännöksiä täysin onnistuneina. Nyt luonnostelu kokonaisuus pitää sisällään merkittävän riskin siitä, että asiakkaiden aidot tarpeet ja saadut palvelut eivät kohtaa ja että yhä huonompikuntoisemmat ja iäkkäämmät ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä on oikeus. Ikääntyneen henkilön tulee saada palvelut oikea-aikaisesti ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Lainsäädännöllä tulisi vahvistaa ihmisoikeuksia ja turvata arvokas vanheneminen. Palvelujen järjestämisessä on varmistettava, että ikääntyneitä ihmisiä ei pidetä kotiin annettavien palvelujen piirissä liian huonokuntoisina, niin että asiakkaalle ei järjestetä ympärivuorokautisia palveluja, vaikka hänellä olisi niihin tarvetta esimerkiksi muistisairauden edetessä. Muistisairaiden elämänlaatua ja turvallisuuden tunnetta voi heikentää myös se, jos kotona käyvien henkilöiden joukko tekee liian kapealaisia tehtäviä ja kokonaisuuden toteuttamiseen tarvitaan useita eri henkilöitä. Palvelukokonaisuus tulee ratkaista asiakaslähtöisesti, niin että jokaiselle ikääntyneelle turvataan hänen yksilöllisiä tarpeitaan parhaiten vastaavat palvelut, joita tarkistetaan ja lisätään elämäntilanteen ja terveydentilan muuttuessa. Hoiva-asumista koskevassa erillisessä säännöksessä (tai esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa) tulee luoda kansalliset kriteerit subjektiiviseen oikeuteen saada hoiva-asumisen palveluja. Vain määritelmiä tarkentamalla ja kriteeristön kansallistamalla voidaan välttää riskit ja selvät väärinkäytökset siitä, että moni- ja muistisairas iäkäs ihminen ei saa kunnalta päätöstä hoiva-asumisen palveluihin esimerkiksi kunnan taloudellisista syistä johtuen.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoito ja kotisairaanhoito toimivat yhdessä hyvin, mutta 3 momentin kotisairaalahoidon yhdistäminen ei ole hyvä. Kotisairaala on terveydenhuoltolain alaista toimintaa ja siellä voidaan hoitaa asiakkaita eri elämänkaaren tilanteissa. Pitäisimme kotisairaalan omana toimintayksikkönä, myös tulevaa hyvinvointialuetta ajatellen. Lapsiperheiden kotihoidon pitäisimme perhepalveluissa.]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoito kotiin annettavien palveluiden kokonaisuuden ( ei erittelyä kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon). 19a§: Haastellista julkisessa palvelutuotannossa, tukipalvelut asiakkaiden ja palveluntuottajien välisiksi (ohjaus- ja neuvontavelvollisuus julkisella puolella). 19b§: Lasten kotiin annettavat palvelut kokonaisuutena perhepalveluihin.]]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pääsääntöisesti säännökset ovat onnistuneet. 19§ Yhdistetty palvelurakenne koskien kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tuottamista on hyvä ratkaisu ja nyt esitetty säädös vastaa pitkälti jo nykyistä todellisuutta. Kotisairaalahoito on osin luokiteltu säännöksessä olevassa sivulauseessa kotisairaanhoidon piiriin kuuluvaksi. Terveydenhuoltolaissa kotisairaalahoidon on määritelty olevan määräaikaista tehostettua kotisairaanhoitoa. Selkeä erottelu näiden kahden välillä olisi yksinkertaisempaa palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Asiakkaan tarpeesta johtuva palveluntarve palvelujen myöntämisen perusteena on hyvä tarkennus, eli esim. diagnoosi yksin ei ole riittävä peruste palvelujen saamiseen/myöntämiseen, vaan asiakkaan heikentynyt toimintakyky kokonaisuutena tulee huomioida. RAI:n käyttö velvoittavana on hyvä asia säännöksissä, kiinnittää huomiota palvelutarpeen moninaisuuteen ja tarvittaviin osakokonaisuuksiin toimintakyvyn ylläpidon osalta sekä tuottaa lisäksi tärkeää tietoa asiakasrakenteesta ja palveluiden kohdentumisesta. 19a §, Tukipalveluiden osalta esitetty luonnos esim. palveluiden asiakaskohtaisesti toteutetusta räätälöinnistä vaikuttaa epärealistiselta näkemykseltä, esim. siivouspalveluiden osalta. Tukipalvelut ovat useimmiten ostopalveluina hankittu täysin ulkoistettuna omasta tuotannosta ja myönnetty asiakkaalle irrallisena palveluna riippumatta muusta tarpeesta suhteessa kotisairaanhoito tai kotipalveluihin. Tällöin myös henkilöstön osaaminen on kohdennettu ja kotihoidon resurssit käytössä hoitotyöhön. Tukipalveluissa on mainittu erikseen sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen mm. päivätoiminnan avustuksella. Sosiaalisen elementin lisäksi tulisi kytkeä erikseen myös fyysisen kuntoutuksen elementti, joka on tärkeä ja tavoitteellinen näkökulma tässä kohtaa, joka tukee kokonaisvaltaista asiakkaan hyvinvointia ja kotona asumista. Lapsiperheiden palveluille on erotettu oma pykälänsä 19b§, sisältyen edelleen kotisairaanhoidon järjestämisvastuulle. Olisiko lainsäädännöllisesti ja käytännön kannalta parempi ratkaisuna siirtää esim. perhekeskuksen alle. Lähtökohdat palveluiden tuottamiseen ja tarjoamiseen ovat hyvin erilaiset niin ajallisesti kuin sisällöllisestikin.]
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotettuun 19 § a:ään sisältyvä turvapalvelun käsite on syytä tarkastella uudelleen. Nyt turvapalvelu kattaa vain apukutsujärjestelmän. Ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää laaja-alaisempaa turvallisuusnäkemystä ja turvallisuuspalvelua, kuin mitä nyt on esitetty. Vielä vuoden 2012 vanhuspalvelulain hallituksen esityksessä (HE 160/2012 vp, s. 43) todetaan turvallisuudesta sen merkitsevän paitsi sitä, että iäkäs henkilö tietää saavansa tarvitsemaansa välttämätöntä apua kohtuullisessa ajassa, myös sitä, että hänen asuinoloissaan on otettu huomioon muun muassa paloturvallisuuden vaatimukset. Voisiko käsite olla esimerkiksi suojelupalvelu, joka kattaisi turvapalvelun lisäksi muut asumisen turvallisuuden kannalta välttämättömät, asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvat ratkaisut?]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälästä jää epäselväksi, koskevatko kotipalvelut myös muita asiakasryhmiä, kuten vammaisia ihmisiä. Jos pykälä ei koske muita asiakasryhmiä, olisi oleellista selvittää, kuinka vammaisten ihmisten kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Tavoitteena on oltava yhdenvertainen lainsäädäntö, joka edistää ihmisoikeuksia kauttaaltaan. Kohtaan 19 a § ehdotamme lisäyksenä tukipalveluihin ulkoilupalvelua tai vastaavaa elinympäristössä tai lähiluonnossa liikkumista tukevaa palvelua. Lapsiperheiden kotihoidon siirtäminen omaksi 19 b § on kannatettavaa, samoin kuin synnytyksen lisääminen tukipalvelun saannin edellytyksiin.]
      • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoito ja tukipalvelut vammaisten palveluna Lakiehdotuksessa eritellään kotihoito ja tukipalvelut kuten siivouspalvelu. Tukipalveluiden korostaminen on hyvä ratkaisu, sillä näistä on usein epätietoisuutta ja palveluissa on puutteita. Kotihoidon ja tukipalvelujen erottaminen toisistaan voi synnyttää kentällä kysymyksiä, miltä osin palvelut ovat maksuttomia osana vammaispalvelulain mukaista palvelusasumista. Vammaispalvelulain mukainen palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat vaikeavammaiselle henkilölle maksuttomia. Lain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 545.) Käytännöt varsinkaan kotiin järjestettävän palveluasumisen suhteen eivät ole yhdenmukaisia. Lakiuudistus voi lisätä entisestään epätietoisuutta, milloin palvelut tulee järjestää maksuttomina. Asiakasmaksulakia ja lain perusteluja on tämän vuoksi täsmennettävä. Käsittelemme tätä enemmän tämän lausuntopyynnön kohdassa 19. Kotihoitoa ja tukipalveluja koskevien säännösten perusteluissa on tarve avata vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden keskinäistä suhdetta kotihoitoa ja tukipalveluja järjestettäessä. Asiaa on vammaisten palvelusasumisen osalta käsitelty esimerkiksi KHO:n vuosikirjaratkaisussa KHO:2020:156 ja palveluasumiseen sisältyvän henkilökohtaisen avun hakemisen osalta ratkaisussa KHO 16.12.2005/3369. Korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palveluasumisen myöntämisen edellytysten täyttyessä vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin säännös lain toissijaisuudesta väistyy, eikä kunta voi syrjäyttää henkilön oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisen palveluasumiseen liittyviä palveluja järjestämällä hänelle palveluja sosiaalihuoltolain perusteella maksullisina palveluina. Heta-liiton mukaan samoin perustein on tulkittava henkilökohtaisen avun ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden suhdetta silloin, kun on kyse samantyyppisestä arjessa tarvittavasta avusta. Vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä tulee vahvistaa vammaisten oikeutta yksilöllisiin palveluihin nimenomaan vammaispalvelulain nojalla. Jos vammainen henkilö täyttää vammaispalvelulain mukaisen palvelun myöntämisedellytykset, palvelut on yksiselitteisesti järjestettävä vammaispalvelulain perusteella. Tukipalvelut ja hoidollinen osaaminen Myös tukipalveluiden kuten asiointipalvelun yhteydessä saatetaan tarvita hoidollista osaamista yksittäisissä tehtävissä. Vammaisten palveluissa on välttämätöntä mahdollistaa kodin ulkopuolella liikkuminen ja esimerkiksi matkustaminen. Lain perusteluissa voitaisiin korostaa, että tukipalvelut tulee järjestää kodin ulkopuolellekin, vaikka henkilöllä olisi tarve hoidolliselle osaamiselle kodin ulkopuolella liikuttaessa. Hyvinvointialue ei siis voisi järjestää palveluja yksinomaan henkilön kotiin sillä perusteella, että tukipalveluissa ei ole riittävää osaamista. ]
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lain 19 §:än kotihoidon kuvaukseen tulee lisätä kirjaus moniammatillisesta kotikuntoutuksesta. Kotikuntoutus tulee mahdollistaa iäkkäille kotihoidon asiakkaille. Turvapalveluja ei voi Tehyn näkemyksen mukaan rinnastaa tukipalveluihin, joita ovat esityksen mukaan esimerkiksi ateria- ja siivouspalvelut sekä vaatehuolto (19 a §). Turvapalveluissa arvioidaan iäkkään henkilön äkillisen kiireellisen avun tarve ja annetaan hänelle kiireellistä apua, tarvittaessa ympäri vuorokauden. Turvapalveluissa lakiesityksen mukaan kiireellisen avun arvioitsijan tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Tehyn näkemyksen mukaan myös avun antajan tulee olla sote-ammattihenkilö. Turvapalvelut tulee lukea osaksi varsinaista kotihoitoa, ja niistä tulee säätää osana kotihoitoa koskevaa sääntelyä. Niiden tulee olla viranomaisvalvonnan piirissä. 19 b § pykälään tulee kirjata ennenaikaisen synnytyksen riski yhdeksi oikeudeksi lapsiperheelle saada kotipalvelua. Esimerkiksi pikkulapsiperheessä raskaana olevan äidin voi olla mahdotonta levätä riittävästi ja välttää taakkojen nostamista tilanteessa, jossa on lääketieteellisesti todettu ennenaikaisen synnytyksen riski. Tällöin voidaan tarvita kotiapua perheen muiden lasten hoitamiseen. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Terminologin lämnar ännu utrymme för oklara tolkningar. Stödtjänster särskiljs från andra tjänster, företckningen över dessa bör inte vara för absolut. I praktiken finns det service som inte självklart går att definiera som antingen tjänster eller stödtjänster utan kan ha element av vardera.]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastataan ei, vaikka säännöksissä nähdään myös onnistuneita kohtia, sillä muuten tarkempi kommentointi ei ole mahdollista. Ehdotamme poistettavaksi 19 ja 19 a §:stä korkean iän toimintakykyä alentavana seikkana. Korkea ikä yksin ilman jotakin sairautta tai vammaa ei alenna toimintakykyä. Ehdotetun 19 § 4 momentin viimeisen virkkeen mukaan kotihoitoa järjestettäisiin henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä on kannatettava ehdotus, jonka myötä toivottavasti asiakkaiden turvattomuus vähenee, palvelujen oikea-aikainen saaminen parantuu ja asiakkaiden yksilöllisen rytmin ja tarpeiden huomioiminen helpottuu. Nykymuotoinen pistemäinen, lyhyistä käynneistä koostuva kotihoito soveltuu kuitenkin huonosti esimerkiksi muistisairaiden ihmisten palveluksi. Turvattomuutta ja erilaisia asiakasturvallisuutta vaarantavia tilanteita torjumaan tarvittaisiin heille kotiin järjestettävinä palveluja, joissa työntekijä olisi asiakkaan luona pitkäkestoisesti. Eri vuorokauden aikoina toteutettava kotihoito voi lievittää näitä ongelmia, muttei poista niitä. Kuvaavaa on, että turvapalvelujen tarve keskittyy esityksen mukaan tilanteisiin, joissa asiakas on poistunut asunnostaan eikä tämän olinpaikka ole tiedossa. Olisi tärkeää pohtia, millaisilla palveluilla asiakkailla ei olisi tarvetta lähteä yksin yön selkään, ennemmin kuin sitä, millä konstein heidät sieltä etsitään. Nykymuotoisen kotihoidon käyttäminen tilanteissa, joihin se ei sovellu, johtaa vaaratilanteisiin ja kestämättömiin käytäntöihin. Suomen pelastusalan keskusliitto teetti selvityksen toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisturvallisuudesta SuPerin jäsenille osoitetun kyselyn pohjalta. (https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_puheenvuoroja_10?fr=sZjY4NjMyNjUxODg) Väittämään ”Ovia joudutaan lukitsemaan tai asiakkaan liikkumista muuten rajoittamaan asiakkaan turvallisuuden parantamiseksi” kotihoidossa työskentelevistä vastaajista 16 prosenttia ilmoitti olevansa täysin ja 26 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Tällainen toiminta aiheuttaa monenlaisia uhkia sisään lukitun henkilön hengelle ja terveydelle. Lukitsemisen ja muun liikkumisen estämisen käyttäminen näinkin laajalti kotihoidossa myös osoittaa, että nykyinen tapa järjestää kotihoitoa uhkaa etenkin muistisairaiden asiakkaiden perustuslaillisia oikeuksia, kuten oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Perustuslain 19 §:n 3 momentin 2 virkkeessä taataan jokaiselle, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi saman pykälän 1 momentti takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään huolenpitoon. Ihmisoikeuskeskuksen käsityksen mukaan asiakkaalla tulisi olla subjektiivinen oikeus yksilöllisen tarpeensa edellyttämään kotihoitoon lapsiperheiden kotipalvelua vastaavalla tavalla. Kotihoidon sisältöä tulisi kehittää niin, että se palvelisi niitä ikääntyneitä henkilöitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja se olisi resursoitava kunnolla. Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan. Ilman resurssien lisäystä kotihoidon laatu ja henkilöstön riittävyys eivät tule kohenemaan.]
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [NÄE esittää että pykälätasolla määriteltäisiin tarkemmin myös ikääntyville suunnatun kotipalvelun sisältöä. On mainio asia, että pykälässä korostetaan yksilöllisiä tarpeita ja niihin vastaamista, mutta esityksen perusteluissa olisi hyvä tarkentaa mitä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta voisi olla. Edelliseen liittyen, NÄE esittää että kotihoidon työntekijöiden ikääntyneen asiakkaan silmälasien ja muiden optisten apuvälineiden käytössä tukeminen ja tarvittaessa niiden ajantasaistamiseen liittyviin palveluihin ohjaaminen tulee nähdä pykälässä määriteltynä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävänä toimintana. NÄE toteaa, että ikäihmisten palveluissa tulee nykyistä paremmin tunnistaa näkemiseen ja silmäterveyteen liittyvät ongelma ja sen mukana tuomat haasteet ikääntyneen toimintakykyyn. Ikääntyneen hyvästä näkemisestä ja silmäterveydestä huolehtimalla edistetään ikääntyneen muistia ja toimintakykyä ja mahdollisuuksia selviytyä arjesta omassa ympäristössään.]
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tässä yhteydessä ei ole käytetty termiä kotikuntoutus, ja se nähdään puutteena. Sisällöllisesti kotikuntoutus on kuitenkin säännöksissä, esim. sen voidaan katsoa kuuluvan määritelmään ”toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta”. Toimintaterapeuttiliitto esittää, että kotikuntoutus lisätään yhtenä kotiin annattavien palvelujen muotona hallituksen esitykseen. On kannatettavaa, että kotihoito on jatkossa sateenvarjotermi, jonka alle erotetaan toisistaan kotisairaanhoito ja kotipalvelu. Tähän rinnalle tulee lisätä myös kotikuntoutus. Kotikuntoutus pitää nostaa lainsäädännössä samalle tasolle sairaanhoidollisten palveluiden rinnalle eikä alistaa sitä tukipalveluihin kuuluvaksi. Kun kuntoutus on samalla tasolla em. palvelujen kanssa, mahdollistuu kotikuntoutuksen asiakkuus vailla kotisairaanhoidon tai kotipalvelun asiakkuutta. Arkikuntoutus, joka on tieteellisesti tutkittu pohjoismainen kotikuntoutuksen malli, on mainittu taustamateriaalissa liittyen kuvaukseen Tanskan järjestelmästä. On hyvä, että kotihoidon toimintaympäristöä on laajennettu myös kodin ulkopuolella tapahtuvan toiminnan tukemiseen. s. 65 toinen kpl: "Pykälän 2 momentin 2 kohdassa mainittuun toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään sekä 3 kohdassa mainittuun muuhun henkilön suoriutumista tukevaan toimintaan voisi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka olisivat lakiehdotuksen 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja, jos ne tuotettaisiin kotipalveluista erikseen". > Kuntoutuspalvelut pitää nostaa omaksi palvelukokonaisuudeksi, eikä se ole vain yksi tukipalveluiden muoto. Palveluiden sisällön käsittelyssä tulee huomioida kotikuntoutuksen merkitys ikääntyneiden toimintakyvylle, sillä se on keskeinen ja yhä kasvava osa ikääntyneiden kuntoutuspalveluita. s. 65 "Toimintakykyä alentavien syiden luetteloon lisättäisiin selvyyden vuoksi maininta korkeasta iästä, vaikka se asiallisesti sisältyy voimassa olevan säännöksen tarkoittamaan “muuhun vastaavaan syyhyn”. Muutos on perusteltu, koska korkeasta iästä johtuva toimintakyvyn aleneminen on käytännössä yleisin kotihoidon saannin peruste." > Tulee selventää, mitä tarkoitetaan korkealla iällä. Tukipalveluissa osallisuuden edistäminen ja tukeminen on hyvin nostettu siivous- ja pyykkipalveluiden ym. kodinhoidollisten palveluiden rinnalle. Yksilöllinen palvelusuunnitelma tarvitaan myös tukipalveluiden järjestämiseen, jotta em. asiat toteutuvat.]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Suuressa osassa kuntia kotipalvelut ja kotisairaanhoito on jo tällä hetkellä yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ja terveydentilan seuranta, terveydentilan muutosten havaitseminen ja niihin reagointi sekä näitä tarpeita tukevien toimintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät asiakkaan kokonaisvaltaista arviointia sekä seurantaa ja saumatonta yhteistyötä sekä tiedonkulkua eri toimijoiden kesken. Kotihoidon asiakkaat ovat monisairaita ja monilääkittyjä, minkä vuoksi kotipalvelun työntekijöillä tulee olla tiivis sairaanhoidollinen tuki. Riittämätön tai liian etäinen tuki voi johtaa esim. päivystyskäyntien lisääntymiseen. Ehdotetun 19 § (mahdollisuus järjestää kotipalvelu ja kotisairaanhoito erikseen) sijaan tulisi edellyttää toimintamalleja, jotka mahdollistavat asiakkaiden hoidon tavoitteiden asettamista ja toteuttamista yhdistetyn kotihoidon toteuttamana. Kotihoidon tukipalvelut ovat jo nyt pitkälti oma palvelumuoto erillään muusta kotihoidosta ja tukipalvelujen järjestämisestä huolehtivat myös muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Lakiehdotus vahvistaa kyseistä eroa. Vaarana on palvelujen pirstaloituminen ja kotihoidon asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisen vaikeutuminen, hoidon tavoitteiden hämärtyminen ja tiedonkulun heikentyminen toimijoiden lukumäärän lisääntyessä. Tämän vuoksi tulee käytännönläheisesti määrittää omatyöntekijän velvoitteet palvelujen järjestämisen koordinoijana, palvelujen tuottajien ja asiakkaan välisenä yhdyshenkilönä sekä asiakkaan kokonaistilanteen seurannassa. Laki ei myöskään saa estää joidenkin tukipalvelujen järjestämistä kotihoidon työntekijöiden toimesta osana muuta kotihoitoa, mikäli se asiakkaan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. Erityisesti tässä korostuvat muistisairaan tarpeet hoidon keskittämiseen mahdollisimman rajatulle määrälle työntekijöitä sekä asiakkaan kuntoutumistarpeet toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi esim. akuutin sairauden jälkeen. Lakitekstissä mainittu osallisuuden edistämisen ja tukemisen velvoite mahdollistaa iäkkään aktiivista roolia arkensa sisällön muodostajana eikä vain passiivisena palvelujen käyttäjänä ja on perusteltu lisäys.]
      • kela, Etuuspalvelujen lakiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esitysluonnoksen mukaan ”kotihoitoon voisi kuulua kotisairaanhoidon tehtäviä. Kotisairaanhoito sisältää myös kotisairaalahoidon, joka on terveydenhuoltolain 25 §:n mukaan määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa.” Terveydenhuoltolain 25 §:n mukaan kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat lääkkeet ja hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Jää epäselväksi, vaikuttaako esitetty kotihoidon määritelmän muutos siihen, mikä taho kotisairaalahoidossa hankkii ja kustantaa asiakkaan lääkkeet tai minkä suuruinen asiakasmaksu asiakkaalta peritään.]
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneen henkilön tulee saada palvelut oikea-aikaisesti ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Kotiin annettavien palvelujen yhteensovittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi palvelukokonaisuudessa on syytä hyödyntää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamat palvelut, joilla voidaan tukea toimintakyvyn ylläpitämistä ja siten parhaimmillaan myöhentää kotiin annettavien palvelujen tarvetta tai mahdollistaa asiakkaan selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään. Lakiin tulisi lisätä myös ikääntyneen henkilön oikeus saada tarvitsemansa välttämättömät kotipalvelut ja tukipalvelut. Lainsäädännöllä tulisi vahvistaa ihmisoikeuksia ja turvata arvokas vanheneminen. Palvelujen järjestämisessä on varmistettava, että ikääntyneitä ihmisiä ei pidetä kotiin annettavien palvelujen piirissä liian huonokuntoisina, niin että asiakkaalle ei järjestetä ympärivuorokautisia palveluja, vaikka hänellä olisi niihin tarvetta esimerkiksi muistisairauden edetessä. Muistisairaiden elämänlaatua ja turvallisuuden tunnetta voi heikentää myös se, jos kotona käy useita eri henkilöitä. Palvelukokonaisuus tulee ratkaista asiakaslähtöisesti, niin että jokaiselle ikääntyneelle turvataan hänen yksilöllisiä tarpeitaan parhaiten vastaavat palvelut, joita tarkistetaan ja lisätään elämäntilanteen ja terveydentilan muuttuessa. .]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Säännöksen sanamuodoissa on epätarkkuuksia. Mm. korkea ikä ei automaattisesti aiheuta toimintakyvyn alenemista. Myös tukipalveluita koskevat säännökset ovat liian velvoittavia. Lapsiperheiden palvelut laajenevat, joka sinänsä on varhaisen tuen ja peruspalveluiden kannalta järkevää. Valtion tulee korvata kunnille laajenevista palveluista aiheutuvat kustannukset. ]
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [19§: Kotihoito sisältää ihmisen kokonaispalvelutarpeen, ei enää erittelyä kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. 19a§: Ei realismia julkisessa palvelutuotannossa, tukipalvelut selkeitä asiakkaan ja palveluntuottajan välisiä. 19b§: Lasten palvelut siirrettävä kokonaisuutena perhepalveluihin.]
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [§14 kohdassa ikääntyneillä on eroteltu ja määritelty kunnan järjestämisvastuulla olevat kotipalvelu ja tukipalvelut eri tavoin kuin mitä se on kuvattu lapsiperheillä. Yhdenvertaisuuslain lain nojalla tätä voidaan pitää syrjivänä ja ageistisena. Kotipalveluihin tulisi sisällyttää asiakirjan taustatekstissä usein korostettu toimintakyvyn tukeminen, osallisuus ja sosiaalinen tuki arjessa (=elämänlaatu) konkreettisemmin ja selkeämmin lisäämällä tekstiin kotikuntoutuksen/arkikuntoutuksen käsitteet (vrt. muiden Pohjoismaiden käytännöt). Sama ristiriita tulee suhteessa laatusuositukseen. Tämä myös mahdollistaisi sosiaalihuoltolain mukaisten päihde- mielenterveys ym. palvelujen järjestämisen ikääntyneille. §19 kohtaan tulisi tehdä vastaavat tarkennukset ja lisäykset, kuin mitä edellä on kuvattu. Lisäksi koko kotihoidon teksti on täysin erityylinen kuin esim. palveluasumisen tai hoiva-asumisen kuvaukset => jos näihin kohtiin lisättäisiin kohdalle kotihoito, toiminta olisi huomattavasti enemmän arvokasta, turvallista ja laadukasta kotona asumista korostavaa sekä asiakaslähtöinen näkökulma korostuisi. Kotihoidon järjestäminen henkilön tarpeen mukaan on kannatettava lisäys, mutta suhteessa laatusuositukseen, tarpeiden määrittelyt jäänevät RAI-mittarin kriteerien varaan. Rinnalle tulisi ottaa enemmän aging in place -ajattelua, jossa ikääntyneen hyvä elämä on sidottu kotikokemukseen (esim. Ascot-mittari). Tämä olisi myös sosiaalihuollon hengen mukaista. Tukipalvelujen luettelo on hankala, koska siitä edelleen puuttuu koti- ja arkikuntoutuksen (gerontologisen monialaisen kuntoutuksen) kohta. Koko lakipaketissa on kuntoutus, kuntouttava työ, sosiaalinen kuntoutus kuvattu epäloogisesti ja ilman tarkempaa määrittelyä, miksi juuri näitä käsitteitä käytetään. Samalla toimintakyvyn käsite näyttäytyy epäselvältä eri kohdissa. vrt. peruspalvelut ja tukipalvelut: ks. §19 kohta 2 versus §19a kohta 6 => tämän voisi tulkita niin, että osallisuus on toimintakykyyn kuuluva osa-alue tai sitten ei, miten kunnat/järjestäjät tämän tulkitsevat? ]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [19§: Kotihoidon yöhoidon järjestäminen harvaan asutuilla alueilla haastavaa ja vie paljon resursseja. Sen velvoittavuus ei ole onnistunut ehdotus. Harvaan asutuilla alueilla yöhoitoa tarvitseville asiakkaille ensisijainen palvelu olisi tehostettu palveluasuminen (ehdotuksen mukaan hoiva-asuminen). Tiheään asutuilla alueilla voi säilyä mahdollisuus tarjota yöhoitoa myös omaan kotiin, mutta ei velvoittavana. Teknologian käyttö erityisesti myös yöhoidon tukena on kannatettava ehdotus. Se lisää asiakkaan ja omaisten turvallisuutta, vähentää käyntitarvetta ja siten mahdollistaa asiakkaan keskeytyksettömät yöunet. Hoitajamäärä kunnissa ei tule riittämään yöhoidon toteuttamiseen, lisäksi yötyön määrän lisääminen heikentää henkilöstön jaksamista, lisää entisestäänkin kotihoidon työn kuormittavuutta ja vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta kotihoitoon. Yöhoidon vaikutusta arvioinnissa käytettyihin kustannusvaikutuksiin olisi syytä tarkastella uudestaan. Säännöksen 19a§ tukipalvelujen listasta poistettaisiin pyykkipalvelu ja siivouspalvelu. Säännöksen ensimmäisessä momentin kuvausta siitä mitä tukipalveluilla tarkoitetaan olisi tarkennettava. Tukipalvelut on tarkoitettu tilanteisiin kun asiakas ei kykene asioimaan kodin ulkopuolella. Nyt momentti ohjaa järjestämään tukipalveluja asiakkaille, joiden toimintakykyä ylläpitäisi paremmin vaikkapa kauppa-asiointi avun turvin ja ateriointi kodin ulkopuolella. Turvapalvelu tukipalveluna on hyvä asia. Jotta tulkintaongelmilta vältyttäisiin on selkeästi kuvattava minkä tasoista ja minkälaisella koulutuksella turvapalveluun kuuluva arviointi kotona tehdään esim. palvelun vasteaika harvaan asutulla alueella ei voi olla sama kuin taajamassa. Säännöksistä 19§, 19a§ ja 19b toteamme yleisesti, että henkilöstön saatavuus on erittäin haasteellista koko maassa ja kaikesta lainsäädännöstä, joka lisää ja tiukentaa velvoitteita palvelujen järjestämiseen ja käytännön toteuttamiseen tulisi pidättäytyä. ]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • OKM, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [19 § Kotihoito: Valtion liikuntaneuvosto kannattaa 19 §:n muutosehdotusta, jossa kotipalvelun toteuttamistapoja laajennetaan toimintakyvyn ylläpidosta myös toimintakykyä edistävään toimintaan. Liikuntaneuvosto esittää säädöskohtaisiin perusteluihin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen sisältyy esimerkiksi kotiaskareiden tekemistä tai LIIKKUMISTA yhdessä asiakkaan kanssa TAI ASIAKKAAN LIIKUNNAN OHJAUSTA.” Lisäys on tärkeä, jotta kotipalvelussa huomioitaisiin fyysisen aktiivisuuden tukeminen ja sitä kautta toimintakyvyn ylläpitäminen sekä edistäminen. 19 a § Tukipalvelut: Valtion liikuntaneuvosto kannattaa 19 a §:n muutosehdotusta, jossa tukipalveluihin voisi jatkossa kuulua muutakin kuin lain 2. momentissa erikseen mainittuja palveluita, kuten liikunnanohjaajan palveluita. Kuten ehdotuksen perusteluissa todetaan, kunnat ovat järjestäneet kotihoidon asiakkaille esimerkiksi liikunnanohjaajan palveluja, joita nykyisen lain tukipalvelujen käsite ei kata. Valtion liikuntaneuvosto esittää 19 a §:n toiseen momenttiin kuitenkin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”6) osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä SEKÄ FYYSISTÄ TOIMINTAKYKYÄ edistävää tai tukevaa palvelua.” Lisäksi liikuntaneuvosto esittää, että säädöskohtaisissa perusteluissa nostetaan esille liikunta yhtenä toimintamuotona (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Sosiaalisen kanssakäyminen sekä FYYSISTÄ TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄ TAI TUKEVA PALVELU tarkoittaa erilaisia yhteisöllisen toiminnan muotoja kuten päivätoimintaa sekä yhteisiä retkiä sekä LIIKUNTA- JA kulttuuri-harrastuksia.” Lakiehdotuksen perusteluiden mukaan tukipalveluiden keskeinen tavoite olisi luoda ja ylläpitää asiakkaan kodissa edellytyksiä sille, että asiakas suoriutuu jokapäiväisen elämän toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja tuntee olonsa turvalliseksi. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää riittävää fyysistä toimintakykyä, joka on myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallisuuden mahdollistaja. Liikuntaneuvoston esittämät lisäykset kannustaisivat järjestämään tukipalveluina iäkkäiden fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä edistävää liikuntatoimintaa. ]
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon ja tukipalveluiden erottelu lainsäädännössä ei tue asiakkaan kokonaisvaltaista tarkastelua ja johtaa ei vain tehtävien erottelun vaan myöskin kokonaisvastuun erotteluun. Kotihoidon järjestäminen vuorokauden ajasta riippumatta vesittää 1.10.2020 voimaan astuneen vanhuspalvelulain. • Esitämme, että 19a § Tukipalvelut poistetaan kokonaan ja muutetaan 19§ 2 momentti ”3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta” muotoon 3) tukipalvelut • 19§, 3 momentti ”Kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta.” muutetaan muotoon ”Säännöllinen kotihoito järjestetään päiväsaikaan kello 7-21 välillä. Kotihoitoa voidaan satunnaisesti ja tilapäisesti järjestää yöaikaan henkilön tarpeen mukaan.”]
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [ Kuuloliitto näkee, että on hyvä, että pykälätasolla määritellään tarkemmin myös ikääntyneille suunnatun kotipalvelun sisältöjä. On hyvä, että pykälässä korostetaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista eri keinoilla. Kuuloliitto näkee, että esityksen perusteluissa olisi hyvä tarkentaa, mitä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta voisi olla. Kuuloliitto esittää, että kotihoidon työntekijöiden ikääntyneen asiakkaan kuulon apuvälineen käytössä tukeminen tulee nähdä pykälässä määriteltynä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävänä toimintana. Parhaillaan STM:n toimeksiantamana on käynnissä Valtakunnallisten yhtenäisten kuntoutukseen ohjautumisen perusteiden luominen. Osana tätä työskentelyä on käynnissä myös kuulon kuntoutuksen työryhmä. Työryhmän kokoontumisissa on tullut näkyviin se, että ikääntyneet tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta kuulon apuvälineiden käytön tukemisessa. Kuulonkuntoutuksen resurssit eivät yksinään riitä tähän työhön vaan olisi hyvä, että myös muut ikääntyneiden kanssa työskentelevät ammattiryhmät, kuten kotihoidon työntekijät, osaisivat tukea ikääntyneen kuulon apuvälineiden käyttöä. Esimerkiksi kuulokojeen laittaminen korvaan aamulla ja ottaminen pois illalla vastaa kuulovammaisen ikäihmisen kohdalla toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Kuuloliitto yhtyy kuitenkin monen tahon esittämiin näkemyksiin siitä, että erikseen määritellyt tukipalvelut pykälässä 19 a voivat tuoda ongelmia lain soveltamisen kohdalla. Erityisesti tämä koskee tukipalveluihin kirjattua osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua. Mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan? Kuuloliitto esittää, että kuulon ja muiden apuvälineiden käytössä tukeminen tulee kuulua kotihoidon kotipalveluiksi määriteltyyn toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Ikääntyneen kuulon apuvälineiden käytössä tukemisesta ei saa laskuttaa erikseen, vaan sen tulee kuulua kotihoidon ikääntyneelle antamaan kotipalveluun. Pykälässä todetaan, että kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sairauden, korkean iän, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Kuuloliitto näkee, että ikäihmisten palveluissa tulee nykyistä paremmin tunnistaa kuulovamma ja sen mukana tuomat haasteet ikääntyneen toimintakykyyn. Kuuloliitto esittää, että tilanteessa, jossa ikäihmisellä on kuntoutusta vaativa kuulovamma, hänen tulee saada kotihoitoa, jos hän ei omatoimisesti kykene laittamaan kuulokojetta korvaansa tai ottamaan sitä pois. Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden hoitamaton kuulovamma voi nopeuttaa ikääntyneen kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Ikääntyneen kuuloa kuntouttamalla ja kuulon kuntoutusta tukemalla, edistetään ikääntyneen muistia ja toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia omassa ympäristössään. ]
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain muutosehdotus 19 § kotihoidon sisältökuvaus ja palvelun myöntämisperusteet ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Kotihoidon palvelun tulee sisältää terveydenhuoltolain 25 §:n mukaiset kotisairaanhoidon tehtävät. Muutosten toimeenpanon yhteydessä tulee tarkentaa palvelun järjestäjän roolia ja vastuuta huolehtia henkilön selviytymisestä asuinympäristössään. Mitä käsite asuinympäristö pitää sisällään? 19 b § yleis- ja yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä täsmentää tukipalveluiden suhdetta erityisesti SHL 18§ mukaiseen perhehoitoon. Omaishoito ja perhehoitoa ei ole erikseen huomioituna, vaikka ne ovat erittäin inhimillisiä tapoja järjestää iäkkään henkilön hoito, hoiva ja huolenpito. Sosiaalihuoltolain 19a § tukipalveluiden toteuttamista koskeva kirjaus on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Tukipalveluiden tulee tukea henkilön itsenäistä kotona selviytymistä ja mahdollistaa turvallisuuden tunteen kokeminen. Tukipalveluiden yhtenä ulottuvuutena mainitaan elämään hyvinvointia tuottava sisältö. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen kirjaus on kannatettava. Sosiaalisen osallisuuden käsite tulisi nähdä laajasti. Tukipalveluiden toteutuksessa tulee arvioida henkilön kyky hyödyntää tukipalveluita ja perusteluosan 1 mom. kirjaus yksilöllisestä palvelutarpeen arvioinnista, ohjauksesta ja neuvonnasta palvelun alkaessa sekä palvelun jatkuessa on tarkoituksenmukainen. Haasteena toteutuksessa tulee olemaan tukipalveluiden laitteiston hankinta ja käytön aikainen ylläpito. Onko palvelun järjestäjillä (ml. yksityinen palvelutuotanto) riittävää osaamista ja resurssia tukipalveluiden hankintaan, toteuttamiseen ja riittävään käytön aikaiseen ohjaukseen ja neuvontaan? ]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Eri toimijoita liikaa, varsinkin muistisairaiden koteihin. Hoiva-avustajien roolin selkiyttäminen.]
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (jatkossa VALLI ry) katsoo, että säännösten laadinnassa kehityssuunta on oikea, mutta toimenpiteet eivät välttämättä ole vielä riittävällä tasolla turvattaessa vanhojen ihmisten palvelujen ja tuen saanti. Todella suurena haasteena VALLI ry näkee koulutetun henkilökunnan riittävän saatavuuden. Tästä näkökulmasta on hyvä asia, että henkilökuntamäärässä on joustoa, mutta jokin minimimäärä olisi hyvä olla. Mikäli henkilökuntaa ei palkata riittävästi, tulee se heijastumaan myös hoivan laatuun. Laadun varmistamiseen sisältyy myös inhimillisen kohtaamisen toteutuminen ja kokonaisvaltaisuus. Järjestöjen asiantuntijuus ja osaaminen on huomioitava entistä paremmin, kun asiakkaan kanssa suunnitellaan tarvittavia palveluita, hoivaa ymv. Järjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani julkiselle taholle ja järjestöt tuovat eri toiminnoillaan sisältörikasta elämää vanhoille ihmisille. Esityksessä on hyvää se, että työhyvinvointiin ja alan vetovoimaan kiinnitetään huomiota, mutta käytettävissä olevien keinojen riittävyys saattaa jäädä liian alhaiseksi. Tarvitaan vielä järeämpiä keinoja, kuten palkkauksen ja työolojen parantamista. VALLI ry näkee hyvänä myös sen, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyvät. Tämä tuo enemmän joustoa työtehtäviin ja mahdollistaa paremmin sen, että työntekijöiden vaihtuvuus asiakkaan luona on vähäisempää. Vanhoille ihmisille on turvattava hyvä arki ja laadukas elämän sisältö. Digitaalisten palvelujen sisällöt tulevat entistä enemmän ja vahvemmin toimintoihin mukaan. Sitä tehdään myös yhteistyössä järjestöjen kanssa. On keskeistä, että digitaaliset palvelut eivät ole ainoastaan valvonnan näkökulmasta mietittyjä ratkaisuja, vaan ne myös tuottavat erilaista hyvinvointia lisäävää sisältöä. Digitaaliset palvelut eivät saa olla esteenä tai korvaavina vaihtoehtona sille, että ihmisiä ei kohdattaisi muulla tavoin. Työn suunnittelun ja järkevän ajankäytön vaatimus nähdään hyvänä. Tukipalvelujen tulee kuulua kotihoidon kanssa samaan kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Huomioitavaa on myös se, että eri palvelujen osa-alueiden pitää olla tasapainossa ja käydä dialogia keskenään. Vanhan ihmisen on saatava mahdollisimman suuri määrä tarvitsemiaan palveluja yhdestä paikasta, ja kokonaisvastuu seurannasta ja suunnitelman päivittämisestä on oltava yhdellä taholla. On tärkeää huomioida myös vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta, sillä yksinäisyys laskee toimintakykyä ja vaikuttaa palveluntarpeeseen. Tukipalveluihin tulisi vielä selkeämmin tuoda esiin myös muu päivittäinen ohjaaminen, jota esimerkiksi muistisairaiden kohdalla tehdään paljon. Se on sanallista ohjausta ja tukea, vaikka henkilö paljon pystyisikin itse tekemään ja huolehtimaan. Tällaista läsnäoloa ja sanallista ohjausta voisi tehdä esimerkiksi muistisairauksista koulutusta saanut kotiavustaja. Palveluasuminen ympäristönä olisi silloin sopiva paikka jatkuvaa pientä ohjausta tarvitsevalle henkilölle. ]
      • AddSecure Smart Care Oy, Ignatjew Kaj
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sinänsä on hyväksyttävää, että kotiin annettavat palvelut ovat ensisijainen palvelumuoto. Tulee kuitenkin varmistaa, ettei muodostu kohtuuttomia tilanteita kuten esimerkiksi silloin, että muistisairaita hoidetaan pitkään kotona, jossa useita eri henkilöitä käy tämän kotona. Tämä on omiaan lisäämään muistisairaan ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Kotiin annettavat palvelut eivät voi muodostua stressitekijäksi asiakkaalle. Paljon palveluita käyttävien henkilöiden kohdalla on palveluiden eriyttäminen erityisen merkittävä stressin aiheuttaja. Kun asiakkaan luona asioi eri palvelujen suhteen useita eri henkilöitä, vaikeuttaa tämä kotirauhan säilymistä ja toisaalta aiheuttaa asiakkaalle hankaluuksia eri henkilöjen tunnistamisessa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU haluaa nostaa esiin juuri heikoimmin pärjäävien ikääntyneiden aseman palveluiden kohteena. Mikäli heillä on palvelusuunnitelmaan kirjattu useiden eri kotipalvelujen antaminen, voi juuri edellä mainittu riski palveluista muodostua stressitekijäksi. Asiakkaalla ei monessa tapauksessa ole vain yksittäistä palvelun tuottajaa, vaan hänellä voi olla käytössä useita tukipalveluita. Myös merkittävänä riskinä kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudessa on palvelun tuottajien keskinäinen yhteydenpito. Asiakkaalla voi ilmetä eri vuorokauden aikoina tai eri päivinä erilaisia huolta aiheuttavia tilanteita, joten tulisi olla mahdollisuus saada tieto tällaisista tilanteista viipymättä kaikille olennaisille palveluntuottajille. Palveluita tarvitsevia ei saa laittaa iän perusteella eriarvoiseen asemaan, vaan iäkkäillä ihmisillä on oltava vastaava subjektiivinen oikeus välttämättömiin kotihoidon palveluihin ja tukipalveluihin kuin lapsiperheillä. ]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tehdyt esitykset jättävät edelleen tulkinnanvaraisuutta palveluiden määrittelyyn ja siksi emme pidä esitettyjä säännöksiä onnistuneina. Tukipalveluiden osalta ehdotetaan palveluiden toisistaan erottamista. Esityksessä on esitetty palveluluetteloita ja niiden osalta pidämme tärkeänä, että käytännön vaihtelevat tilanteet huomioidaan. Käytännössä voi olla myös palveluita, jotka eivät ole selkeästi kumpaakaan? Sisältyvätkö esimerkiksi kauppa- ja apteekkipalvelut tukipalveluihin? Voimassa olevan sosiaalihuoltolain 19 §:n 3 momentin mukaisia tukipalveluja ovat ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut. Ehdotuksen mukaan tukipalveluiksi katsottaisiin edellisten lisäksi osallisuuden edistäminen tai tukeminen. Tukipalveluihin kuuluisi pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan myös turvapalvelu. Esityksen mukaan tukipalvelu erotettaisiin kotipalvelusta erilliseksi sosiaalipalveluksi. Kokonaisuuteen kuuluisi edelleen myös lapsiperheiden oikeus kotipalveluihin ja tukipalveluihin. Tukipalvelut olisivat kotipalveluista erillisinä tuotettuja palveluja, jotka kohdistuvat ensisijaisesti kodin olosuhteisiin. Tukipalvelujen keskeinen tavoite olisi luoda ja ylläpitää asiakkaan kodissa edellytyksiä sille, että hän suoriutuu jokapäiväisen elämän toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lisäksi tavoitteena olisi tarjota hyvinvointia tuottavaa sisältöä asiakkaan elämään. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tukipalvelujen saannin edellytyksistä. Ne olisivat täsmälleen samat kuin 19 §:n 3 momentin mukaiset kotihoidon saannin edellytykset ja kyse on siitä näkökulmasta asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisista palveluista. Valviran ohjeen mukaan ilmoituksen varaisista palveluista ilmoitus tehdään sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa palveluja tuotetaan. Rekisteröitävien palvelujen osalta kunta lähettää ilmoituksen aluehallintovirastoon Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenantajien rekisteriin (Valveri) vietäväksi. Kotipalvelun tukipalveluja ei rekisteröidä Valveriin. Tukipalvelujen laadun valvojana (ja rekisteriviranomaisena) toimii tällä hetkellä pääasiallisesti kunta. Valmistelussa olisi huomioitava lakiesityksen suhde yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin ja tulevaan (ministeriössä valmistelussa olevaan) valvonnan uudistamiseen. Esityksellä on ilmeisesti vaikutuksia lupahallintoon (ml. ilmoituksenvaraisten palvelujen rekisteröinti). Tämän lakiluonnoksen perusteella jää epäselväksi toimijoiden lupa- ja ilmoitusmenettelyn yksityiskohdat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 lähtien. Nyt kommentoitavana oleva luonnos sisältää ristiriitaisuutta turvapalvelun rekisteröinnin osalta (esimerkiksi onko turvapalvelu Valveri-rekisteriin merkittävää palvelua ja jos on, niin onko se sitä kokonaisuudessaan vai tietyiltä osin). Lisäksi avoimeksi jää missä aikavälissä tällä hetkellä rekisterissä olevien toimijoiden rekisteritiedot muutetaan vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä ja mitä siirtymäaikoja noudatetaan. Miten menettelyt tulisivat muuttumaan jos aluehallintovirastojen lupa- ja valvontayksiköiden tehtävät siirretään valtakunnalliseen organisaatioon? Palveluiden sisältöjen tulee olla selkeitä, jotta ne voidaan rekisteröidä viranomaisen rekisteriin. Jos lakimuutokset toteutetaan nyt esitetyllä tavalla, olisi rekisterissä ilmeisesti jatkossa eriytettävä lapsiperheiden kotipalvelu ja muille asiakasryhmille tarjottava kotihoito? Lisäksi jo tehtyjen rekisteröintien osalta olisi termistö muutettava vastaamaan lakimuutoksessa esitettyjä käsitteitä? Lupien osalta lain vaikutusarvioinnissa ei ole otettu huomioon sitä, että yksityisillä toimijoilla on nyt ns. tavallisen palveluasumisen lupia, joissa edellytetään 0,3 mitoitusta. Esimerkiksi näiden lupien osalta tulee tilannetta selkiyttää ja luoda järjestelmä, jossa yksityisiä ja julkisia toimijoita kohdellaan selkeästi tasavertaisella tavalla. Tukipalveluiden rekisteröinti valvovan viranomaisen rekisteriin on palveluiden arvonlisäverottomuuden edellytys. Tämä on tärkeä asia loppuasiakkaiden kannalta (lisätäänkö loppuasiakkaan maksettavaksi tulevaan laskuun arvonlisävero vai ei). Korostamme, että tämän lakiesityksen tavoitteena ei ole muuttaa asiakkaille tuotettavien palveluiden verokohtelua. Lakiehdotuksen mukaan tukipalveluiden saannin edellytykset ovat samat kuin kotihoidon saannin edellytykset. Kotihoidon koulutetusta henkilöstöstä on tällä hetkellä vakava puute ja tilanteen ei odoteta korjaantuvan lähitulevaisuudessa. Hyvinvointiala HALI ry pitää tarkoituksenmukaisena, että kotihoidosta erillisesti tuotettavia tukipalveluita voitaisiin tuottaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkintoa alemmalla koulutuksella soveltuvin osin. Vaatimuksena olisi tehtävän edellyttämä osaaminen. Esimerkiksi hoiva-avustajien käyttöä ja toimenkuvaa tulee yleisesti laajentaa. Tukipalveluiden työntekijöiden osalta työnantaja arvioisi työntekijän osaamisen ja perehtyneisyyden suhteessa työtehtäviin työkokemuksen, työnantajan haastattelun ja koeajan arviointien perusteella. Työntekijän osaaminen voi olla eri tavoin hankittua, kuten aiemman koulutuksen tai esimerkiksi työnantajan antaman koulutuksen perusteella. Keskeistä on työntekijöiden osaamisen tunnistaminen ja valvovien viranomaisten valtakunnallisesti linjatut toimintamallit ilmoituksia hyväksyessään. Kiireisen avuntarpeen ja jatkohoitotarpeen arvioinnissa turvapalvelujen osalta vaadittaisiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaminen. Vammaispalvelulain mukainen palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat vaikeavammaiselle henkilölle maksuttomia. Lain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 545.) Käytännöt varsinkaan kotiin järjestettävän palveluasumisen suhteen eivät ole yhdenmukaisia. Lakiuudistus voi lisätä entisestään epätietoisuutta, milloin palvelut tulee järjestää maksuttomina. Asiakasmaksulakia ja lain perusteluja on tämän vuoksi täsmennettävä. Kotihoitoa ja tukipalveluja koskevien säännösten perusteluissa on tarve avata vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden keskinäistä suhdetta kotihoitoa ja tukipalveluja järjestettäessä. Myös tukipalveluiden kuten asiointipalvelun yhteydessä saatetaan tarvita hoidollista osaamista yksittäisissä tehtävissä (esimerkiksi vaikeavammaiset). Vammaisten palveluissa on välttämätöntä mahdollistaa kodin ulkopuolella liikkuminen ja esimerkiksi matkustaminen. Lain perusteluissa voitaisiin korostaa, että tukipalvelut tulee järjestää kodin ulkopuolellekin, vaikka henkilöllä olisi tarve hoidolliselle osaamiselle kodin ulkopuolella liikuttaessa. Hyvinvointialue ei siis voisi järjestää palveluja yksinomaan henkilön kotiin sillä perusteella, että tukipalveluissa ei ole riittävää osaamista. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme esitystä kotiin vietävien palveluiden osalta pääosin onnistuneena sekä nykyistä tilannetta selkeyttävänä kokonaisuutena pl. ympärivuorokautinen kotihoito, johon otamme kantaa kysymyksessä kaksi. Erityisesti katsomme, että lainsäädännön termistö on selkeytynyt. Myönteistä on myös, että ikääntymisen käsite on tuotu mukaan kotiin annettaviin palveluihin oikeuttavana tekijänä. Pykälässä 19a on eritelty erilaisia kotiin annettavia palveluita. Pidämme “muuta kotona asumista tukevaa palvelua” muotoiluna, joka tarjoaa palveluiden järjestäjälle tapaus- ja aluekohtaista liikkumavaraa kannatettavalla tavalla. Esitämme kuitenkin harkittavaksi, tulisiko myös laajenevat kauppa-apupalvelut mainita omana erillisenä palvelunaan. Pykälässä mainitut asiointipalvelut jäävät esityksessä määritelmältään epäselväksi ja kohtaa olisi hyvä tarkentaa muun muassa sen osalta, mitä kaikkea siihen sisällytetään. Auki jää esimerkiksi se, kuuluvatko apteekkipalvelut tulevaisuudessa tukipalveluiden vai kotiin annettavien palveluiden piiriin. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Kohta "3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta" ei ole hyvä määritelmä! Ei myöskään kohta "7) muuta kotona asumista tukevaa palvelua." Jos jotain muuta on, niin pitäisi kertoa, mitä ne ovat. Uusi ehdotus eriarvoistaa. Toisessa kunnassa saatetaan antaa jotain, jota toisessa ei saa. Enkä pidä hyvänä, kun puhutaan korkeasta iästä. Missä se raja muka kulkisi? Jos kotona asuva pyytää kotiinsa esim. vain päivittäisen ruoan, niin se pitää antaa. Ei saa vaatia, että ensin pitää olla jostain muusta syystä kotipalvelun asiakas.]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [(VAstaus on kyllä) - Siivous ja vaatehuoltopalvelut tulisi järjestää pääsääntöisesti muulla tavoin kuin osana kotihoitoa siksi sen erottaminen omaksi tukipalveluiksi on hyvä asia. Tukipalvelujen asiakasmaksujen tulisi kattaa syntyvät kustannukset. Kotitalousvähennyksen mahdollisuus osana tukipalvelukokonaisuutta tulisi huomioida ja erityisesti pienituloisten osalta siihen soveltuva toimintamalli]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen erottaminen omaksi palvelukokonaisuudekseen johtaa palvelujen pirstoutumiseen ja vastuiden hämärtymiseen. Tällöin palvelukokonaisuuteen voi kuulua monia tuottajia, ja palvelujen koordinaatio on hankalaa. Kun asiakkaan palvelutarve on monimuotoista ja säännöllistä, tulee myös tarvittavien tukipalvelujen sisältyä asiakassuunnitelmaan ja kunnalla tulee olla selkeä järjestämisvelvollisuus. Esimerkiksi iäkkäiden ohjaaminen palvelumarkkinoille hankkimaan nämä palvelut itse ei ole ainakaan isomman tuen tarpeessa olevien eikä pienituloisten osalta kestävä ratkaisu. On hyvä, että turvapalvelut on sisällytetty tukipalveluihin, mutta niiden osalta neuvonta ja ohjaus, kiireellisen avun antaminen ja valvontakysymykset tulisi miettiä tarkemmin ja säädellä selvemmin. Olisi myös pohdittava sitä, kuinka pitkälle eri tukipalvelumuodot yksilöidään laissa, sillä niiden tarve eri asiakasryhmillä voi olla erilainen. Olennainen asia olisi vahvistaa ja selventää asiakkaiden oikeuksia kaikkiin palveluihin, mutta tässä yhteydessä etenkin kotiin annettaviin palveluihin. Kansalliset kriteerit olisivat erinomainen askel eteenpäin, mutta ennen RAI-järjestelmän käyttöön ottoa koko maassa 4/2023 ei tähän liene teknisiä mahdollisuuksia vaikka tahtoa olisikin. Tätä porrastamista tulisi alkaa miettiä jo nyt, mutta jo tässä lakiuudistuksessa tulisi korostaa asiakkaan oikeutta saada sellaista kotihoitoa, joka takaa hänelle turvallisen asumisen kotona ja siihen tarvittavan riittävän tuen ja avun, sekä tarvitsemansa terveydenhoidon. Myös laki yksityisestä terveydenhuollosta tulisi olla mukana, sillä kotisairaanhoito on luvanvaraista palvelua. Lisäksi kotona tapahtuva saattohoito ja palliatiivinen hoito tulisi huomioida, ja tästä kotihoidossa kaivataan myös lisää tietoa ja koulutusta. Asiakasmaksujen osalta tulisi ottaa huomioon, että suurin palvelutarve tutkimusten mukaan keskittyy pienituloisiin, ja he joutuvat tinkimään palveluistaan ja lääkkeistään. Kun asiakkaan palvelutarve todetaan asianmukaisen arvioinnin perusteella, on hänelle järjestettävä tarvittava palvelukokonaisuus tai paketti, ja maksuja määritellessä on asiakkaan maksukyky syytä ottaa huomioon niin, etteivät liian korkeat maksut estä palvelujen käyttöä. Olisi ihanteellista, että säännöllisen kotihoidon ja sen tueksi säännöllisesti tarvittavien tukipalvelujen kustannukset sisältyisivät maksukattoon. ]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lähtökohtaisesti kotihoidoissa kotipalvelun ja tukipalveluiden erottaminen on kannatettavaa. Tukipalvelujen eriyttäminen omaksi palvelukseen saattaa lisätä matalan kynnyksen avun tarjoamista ja vastaanottamista (joissakin kunnissa usein näin jo onkin). Lain perusteluihin tulisi tarkentaa, että omahoitajalla on velvollisuus arvioida säännöllisesti sitä, että palveluiden kokonaisuus ei kuitenkaan pirstaloidu palveluiden eriyttämisen vuoksi ja estä asiakkaan toimintakyvyn tukemista kokonaisvaltaisesti. Arvioinnista tarvitaan kirjaukset asiakkaan suunnitelmaan. Tukipalveluissa toimiva henkilöstö, jonka asiakas kohtaa, on monelle sosiaalihuollon ikääntyneelle asiakkaalle tärkeä sosiaalinen kontakti ja edistää osallisuutta, tukipalveluihin liittyvän henkilöstön toiminta ei ole siten vain teknistä. Kun tukipalveluita hankitaan monilta palveluntuottajilta, on pirstaloitumisen mahdollisuus ilmeinen. Vaarana on lisäksi, että kodeissa käy jatkossa entistä enemmän eri henkilöitä auttamassa. Asiointipalveluilla voi olla tärkeä tehtävä asiakkaan osallisuuden edistämisessä ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa omien asioidensa hoitajana. Siksi asiointipalvelun määrittely tukipalveluksi vaatii erityistä huomioita, jotta ei muodostu esteeksi asiakkaan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnin tukemisessa. On hyvä, että lasten hoito ja kasvatus lisätään kotipalvelua koskevaan 19 b §:ään ja asiointi sekä siinä avustaminen osaksi tukipalveluja. Useat omaishoitoperheet tarvitsevat näitä palveluja, erityisesti ne perheet, jotka ovat väliinputoajia esimerkiksi vammaispalveluiden osalta. ]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Positiivista on, että laissa määritellään yläkäsitteeksi kotihoito, joka voi pitää sisällään sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. Tämä vastaa huomattavasti paremmin nykyisiä käytänteitä toiminnan organisoimisessa. Myös tukipalvelujen erottaminen omaksi kokonaisuudekseen on sinänsä hyvä asia, mutta tukipalvelujen osalta esitys on liian velvoittava. Julkisen järjestäjän roolia tukipalveluiden järjestämisessä, rahoittamisessa ja/tai tuottamisessa ei ole tarkoituksenmukaista vahvistaa, vaan lainsäädännön tulee mahdollistaa tukipalveluiden järjestäminen vapaammin. Asiakkaan neuvonnasta ja palveluohjauksesta tulee tarpeen mukaan huolehtia myös näiden palveluiden osalta. 19 § 2 momentin 3. kohdassa määritellään toteuttamistavaksi ”muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta”, mikä jää hyvin laveaksi määrittelyksi. Tätä tulee tarkentaa. 19 § 4 momentissa säädetään kotihoidon saannin edellytyksistä. Lakiehdotuksen perustelutekstissä todetaan, että mikään 4 momentissa luetelluista syistä ei sellaisenaan ole peruste kotihoidon saannille ja että kotihoidon saanti edellyttää aina, että kyseinen syy aiheuttaa toimintakyvyn alenemisen ja siitä johtuvan avun tarpeen. Kuitenkin jo tässä vaiheessa lakiluonnokseen liittyen julkisuudessa on esillä erilaisia tulkintoja siitä, määrittyykö kotihoidon saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi uuden lainsäädännön myötä. 19 a § luetellaan erilaiset tukipalvelut. Valtakunnallisesti kehityssuunta tukipalveluiden osalta on ollut kuntalaisten/asiakkaiden ja heidän läheistensä vastuun lisääminen tukipalveluiden järjestämisessä ja rahoittamisessa. Esimerkiksi siivous- ja pyykkipalvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaan ja yksityisen palveluntuottajan välisiä sopimuksia ja asiakas voi hyödyntää mm. kotitalousvähennystä näissä palveluissa. Osallisuuden ja sosiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi tulee vahvistaa vapaaehtoistoimintaa. ]
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme hyvänä sitä, että tukipalveluiden määrittelyssä on huomioitu sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut sekä osallisuuden edistäminen tai tukeminen. Pidämme erittäin hyvänä myös sitä, että sosiaalisen kanssakäymisen määrittelyssä on erikseen mainittu kulttuuriharrastukset, mutta muuttaisimme kulttuuriharrastukset-sanan muotoon kulttuuriharrastukset ja -toiminta, joka käsittää kulttuuriin osallistumisen harrastustoimintaa laajemmin. Kulttuuriharrastuksilla ja -toiminnalla tulee ymmärtää sekä taiteen ja kulttuurin kokeminen että itse tekeminen ja osallistuminen erilaisiin kulttuuritapahtumiin asiakkaan omien mieltymysten mukaisesti.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Palveluvalikoima jättää kokonaan huomioimatta kotona tuotettavat kuntoutuspalvelut. Kotipalvelut on hyvä yläkäsite, mutta sen alla tulee rinnakkain kulkea sekä kotisairaanhoito että kotiin tuotettavat kuntoutuspalvelut (ns. kotikuntoutus), jotka eroavat palvelujen tuottajien, sisällön ja tarkoituksen osalta merkittävästi toisistaan. Nykyinen sosiaalihuoltolaki ei riittävästi velvoita kuntoutuksen järjestämiseen ja sosiaalihuoltolakia nyt uudistettaessa on keskeistä nostaa kuntoutus osaksi kotipalveluiden kokonaisuutta. Suurin osa ikääntyneistä kotipalveluita tarvitsevista kansalaisista tarvitsee kuntoutusta, mutta sitä järjestetään huonosti, eikä sosiaalihuoltolaki turvaa kuntoutuspalveluita käytännössä lainkaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio tulisi toteuttaa jo tässä lakiuudistuksessa kytkemällä sosiaalihuoltolain 39 § mukaiseen asiakassuunnitelmaan myös kokonaisvaltainen kuntoutustarpeen arviointi (ei ainoastaan sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen arviointi). Sosiaalihuoltolaki tunnistaa nykyisellään terveydenhuoltopalveluista vain sairaanhoidon palvelut ja hoivapalvelut, joka on riittämätöntä erityisesti ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseksi. Sosiaalihuoltolain 40 § velvoite sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyöstä ei käytännössä toimi, eikä ole riittävä velvoite kuntoutuksen järjestymiseksi. Sosiaalihuolto ei nykyisellään tunnista kuntoutustarvetta riittävästi, eikä 41 § velvoita riittävästi kuntoutusalan ammattilaisten käyttöön sosiaalihuollon yksiköissä. Kuntoutuksella on mahdollista vähentää kotisairaanhoidon tarvetta ja siten säästää kokonaiskustannuksissa. Kuntoutus ei ole uuden sosiaalihuoltolain 19 a § tarkoitettu tukipalvelu, vaan se kuuluu kotisairaanhoidon rinnalle selkeäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksi. Ehdotamme 19 § muutettavaksi siten, että 2. momentin listaukseen lisätään kohdaksi 2) kuntoutuspalvelut ja nykyinen kohta 2) (toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta) muutetaan muotoon "muu toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta". Kuntoutuspalveluita tuottavat kuntoutusalan ammattilaiset (esim. fysioterapeutit), joita ei voida terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä rinnastaa 19 a § kuvattujen palvelujen tuottajiin. Lisäksi 19 a § 2.mom listaukseen tulisi lisätä "terveysliikuntapalvelut", koska ikääntyneiden kohdalla fyysinen aktiivisuus on vähäistä ja monella ikääntyneellä on merkittäviä rajoitteita terveysliikunnan harrastamismahdollisuuksissa. Terveysliikunnan mahdollistuminen parantaa ikääntyneiden toimintakykyä ja vähentää siten kotisairaanhoidon palveluiden tarvetta.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen osalta järjestämisvastuu siivouspalvelusta, asiointipalvelusta ja vaatehuoltopalvelusta on haasteellinen etenkin siksi, ettei lainsäädännön tasolla tarkemmin yksilöidä näiden palvelukokonaisuuksien laajuutta. Esimerkiksi siivouksen osalta, tarkoitetaanko ylläpitosiivousta, perussiivousta, suursiivousta tai koskeeko siivous välittömästä asumisessa käytettäviä tiloja vai myös varastoja ja vierashuoneita. Jo tähän asti palvelun järjestäjillä on ollut hyvin tiukat palvelun myöntämisperusteet siivoukseen, vaatehuoltoon ja asiointiin liittyen. Asiakasohjaus on neuvonut ja ohjannut yksityisten palveluntuottajien, kotitalousvähennyksen ja tukipalvelun arvonlisäverottomuutta. Niukkenevat henkilöstöresurssit on voitava suunnata hyvän ja toimintakykyisen arjen turvaamiseen kotona asuville. ]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Säännösten mukaisten palvelujen sisällöistä ja keskinäisistä eroista tulisi säännellä tarkemmin, koska esityksessä viitataan samoilla käsitteillä erityyppisiin/eri pykälissä säänneltyihin palveluihin. Esimerkiksi kotihoitoon kuuluu kotipalvelu, joka on ”vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta”, kun taas tukipalvelua on ”osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä palvelu”. Määrittely pykälissä kuvattujen palvelujen toiminnan edellytyksistä jää myös liian väljäksi. Kotihoidon (19 §) tehtävät on vakiintuneesti katsottu olevan lähtökohtaisesti sote-ammatillista osaamista vaativia palveluja. Kotihoitoon tulisi määritellä asiakas- ja potilastyöhön osallistuvat henkilöstöryhmät (vrt. vanhuspalvelulain muutoksen 3 a § tehostettu palveluasuminen/pitkäaikainen laitoshoito). Tukipalvelut ovat olennainen osa asiakkaan hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemista turvaavia palveluja. Osaamisvaatimukset tukipalvelujen tuottamiselle jäävät epäselviksi. Esityksen mukaan yksityiset tukipalvelut eivät ole voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti esimerkiksi yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien Valveri -rekisteriin kuuluvaa palvelua. Tukipalvelujen suhdetta kotihoitoon olisi syytä tarkentaa. Valvontahavaintojen perusteella aikaisemmin ns. tukipalveluksi luettavaa palvelua on laajennettu sellaisiin tehtäviin, jotka edellyttävät vahvaa sote-ammattihenkilön osaamista. Turvapalvelut tulisi esityksessä kuvattuna (46 a §) palveluna siirtää osaksi kotihoitoa koskevaa sääntelyä. Turvapalveluihin sisältyy mm. käynnit asiakkaan luona ja kiireellisen avun arviointi (kts. tarkemmin kohtien 8. ja 9. kommentit) palvelun ollessa ympärivuorokautista, ennakoimatonta ja kiireellistä. Turvapalvelu poikkeaa toiminnan luonteeltaan muista esityksessä tukipalveluiksi luettavista palveluista. Kotipalvelua voidaan esityksen mukaan toteuttaa mm. hoitona (19 §:n 2 mom. 1 kohta) voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti. Hoito -käsite on lavea, ja sitä käytetään erityisesti terveydenhuollon palveluissa ja niitä koskevassa lainsäädännössä. Esityksessä olisi syytä tarkentaa, mitä hoidolla osana kotipalvelua (sosiaalihuollon palvelu) tarkoitetaan. Jo nykysääntelyn valossa ongelmallisena on nähty rajanveto terveydenhuollon toteuttamiseen kotipalvelussa: minkälaista terveydenhuollon toimintaa kotipalveluun voi sisältyä (esim. lääkehoito) ja minkälaista osaamista henkilöstöltä tulisi edellyttää. Kotisairaanhoito on osa avoterveydenhuoltoa, mutta asiakkaan/potilaan tarvitsema hoito vain toteutetaan hänen kotonaan. Esityksessä kotisairaanhoito yhdessä kotipalvelun kanssa muodostaa kotihoidon kokonaisuuden, mutta niitä koskee eri lainsäädäntö. Käytännössä on vaikeaa tehdä jakoa siitä, mitä kotisairaanhoitoon sisältyviä tehtäviä voisi sisältyä kotihoitoon/kotipalveluun, ja missä tilanteessa. Kotisairaanhoidon tulisikin jatkossa säilyä terveydenhuollon palveluna kokonaisuudessaan. Lisäksi kotisairaanhoidon johtaminen edellyttää terveydenhuollon vahvaa osaamista, joten kotisairaanhoidon tulisi jatkossakin olla laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön (käytännössä lääkärin tai sairaanhoitajan) johtamaa. Kotisairaanhoidon tuottaminen yksityisesti on luvanvaraista (laki yksityisestä terveydenhuollosta), kun taas voimassa olevan lain mukainen kotipalvelu ilmoituksenvaraista palvelua; on vaikeaa määrittää, miltä osin kotisairaanhoitoa voisi toteuttaa ilman lupaa. On myös huomioitava, että luvaton yksityinen terveydenhuollon palvelujen tuottaminen on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. Sosiaalipalveluista ei vastaavaa sääntelyä ole. Nykykäytännön mukaan yksityisten toimijoiden osalta kotipalvelu on rekisteröity yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain nojalla ja kotisairaanhoidon palvelulle myönnetty lupa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain nojalla. Epäselvä sääntely ja toiminnan edellytykset eri palvelujen välillä voi johtaa valvontaviranomaisten (ml. kunnat, jatkossa hyvinvointialueet) kesken eriäviin näkemyksiin toiminnan edellytyksistä lupa- ja rekisteröintiharkinnassa, ja edelleen toiminnan aikaisessa valvonnassa. Sääntelyn selkeys eri palvelualojen sisällöistä on tärkeää; myös tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalainsäädännön näkökulmasta.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [19 § Muistiliitto näkee myönteisenä, että kotihoito mahdollistetaan henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Muistiliitto haluaa kuitenkin muistuttaa, että muistisairailla henkilöillä sairaus on etenevä ja henkilön toimintakyky omaehtoiseen avun kutsumiseen voi muuttua nopeastikin. Muistisairas henkilö ei välttämättä hyödy täysimääräisenäkään kotiin vietävistä palveluista, mutta voi sairauden edetessä tarvita ympärivuorokautista seurantaa vaaratilanteiden välttämiseksi. Kun kotiin annettavat palvelut eivät enää riitä, ei kynnys siirtyä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piiriin saa olla liian korkea. Lausuttavassa laissa kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Muistiliitto on huolissaan muistisairaiden ihmisten tilanteesta ja siitä, kuinka laki tukee yksilöä, kun koti ei enää ole paras tai turvallisin paikka asua. Ensisijaisuus voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, joissa muistisairasta henkilöä pyritään pitämään kotona, vaikka vanha koti ja palvelut eivät enää vastaa henkilön tarpeisiin. Muistiliitto myös huomauttaa, että muistisairailla henkilöillä sairauden tunne voi olla alentunut, joten tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja läheisten kuulemiseksi, jotta arviot oikeasta ja turvallisesta asumisesta voidaan tehdä. Erityisesti yksin asuvien muistisairaiden kohdalla tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja tilanteen arvioimista. Muistiliiton toteuttamassa kyselyssä (Muistipaneeli 3 / 2021, n=39) muistisairaat henkilöt, läheiset ja ammattilaiset kokivat, että kotiin vietävien palveluiden ympärivuorokautisuus on jossain määrin parempi vaihtoehto kuin asumisyksikköön siirtyminen. Muistisairauteen itse sairastuneet vastasivat kuitenkin omaisia ja ammattilaisia useammin, että ympärivuorokautiseen asumisyksikköön siirtyminen olisi parempi vaihtoehto kuin kotiin vietävien palveluiden ympärivuorokautisuus. Muistiliitto haluaa huomauttaa, että taustamateriaaleissa on huomioitu vain sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuspaikkojen lisääminen ja kustannusvaikutukset, ei muiden sote-/kuntoutusalojen vaikutuksia. Kotihoidon tavoitteissa kuitenkin mainitaan toimintakyvyn ylläpitäminen keskeisenä tavoitteena, joten jää avoimeksi, miten moniammatillisuus huomioidaan kotihoidossa ja sen palveluissa? 19 a § Lausuttavana olevassa kokonaisuudessa tuodaan esille, että kotihoidon asiakkaalla saattaa ilmetä säännöllisten yöaikaisten kotikäyntien lisäksi äkillistä vuorokauden ajasta riippumatonta avun tarvetta. Näihin avuntarpeisiin ajatellaan vastattavan 19 a §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla turvapalvelulla. Muistisairaus on etenevä neurologinen sairaus, joka rappeuttaa aivoja ja vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn. Edetessään sairaus heikentää laaja-alaisesti yksilön kykyä selviytyä itsenäisesti arjen tilanteissa. Muistiliitto haluaa huomauttaa, ettei kaikilla muistisairailla ole kykyä hälyttää itsenäisesti apua tai henkilön kyky käyttää turvalaitteita voi muuttua hyvinkin nopeasti sairauden edetessä. Muistiliiton Muistipaneelissa (3/2021, n=39) muistisairaat ihmiset, läheiset ja ammattilaiset arvioivat, että turvapalvelun käyttäminen ja avun hälyttäminen onnistuu muistisairaalta ihmiseltä huonosti. Kotiin vietävien palveluiden tuottaminen eri ammattiryhmien toimesta lisää kotona käyvien eri henkilöiden määrää ja tämä nähdään erityisesti muistisairaan henkilön kohdalta ongelmallisena ja mahdollisesti pelkotiloja lisäävänä tekijänä. Alan vetovoiman kannalta on positiivista, että työntekijät voivat toteuttaa kotihoidossa omaa ammatillista osaamistaan. Työvuorosuunnittelulla tulisi kuitenkin pyrkiä mahdollistamaan samojen henkilöiden käynti samojen asiakkaiden luona. Tämä tukisi etenkin muistisairaan henkilön arjen ja kotona-asumisen sujumista. Omaishoitajien tuen toteutumista tulee seurata lainsäädäntöuudistuksen rinnalla, jotta omaishoitajien jaksaminen turvataan. Merkittävä osa omaistaan hoitavista ei ole kunnan sopimusomaishoitajia ja myös heidät tulisi huomioida ja tarjota tukea arjessa jaksamisen turvaamiseksi. Lausuttavassa lainsäädännössä kotona asumisen turvallisuutta halutaan parantaa mm. turvapalveluilla ja teknologisia ratkaisuja kehittämällä. Muistiliitto esittää, että lainsäädäntöä toimeenpantaessa kiinnitetään enemmän huomiota teknologisten ratkaisujen soveltuvuuteen ja käyttöön muistisairailla henkilöillä. On myös huomioitava, että teknologiset ratkaisut eivät sovellu kaikille. Käyttöön otettavien laitteiden osalta tulisi määritellä tarkemmin laitteiden soveltuvuus muistisairaalle. Tällaisia ovat vaatimus laitteiden soveltavuudesta/käytettävyydestä, kirjaus kuinka turvapalveluiden käyttöä seurataan, miten maksut määräytyvät (ylimääräiset soitot ja maksujen määräytyminen) ja miten vastuunjako määrittyy (kuka vastaa laitteistosta, ylläpidosta, osaamisesta, koulutuksesta, päivityksestä ym). Palveluntarjoajilla tulee olla tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä muistisairaudesta sekä muistisairaan kohtaamisesta, ymmärtämisestä ja tulkitsemisesta. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Uusi hallituksen esitys käytännössä kiristää kotihoidon järjestämisen velvoitteita mm. ympärivuorokautisuuden osalta. Myös kotihoidon järjestämisen velvoittavuutta on kiristetty aikaisemmasta, joka näkyy esim. 19§ 3 mom muotoilussa. Kuitenkin kotihoidon järjestäminen perustuu edelleenkin asiakkaan tarpeen arviointiin, joihin vastaamiseen vaikuttaa palvelujen määrärahasidonnaisuus ja palvelun järjestäjän määrittelemä tarpeiden priorisointi. Lakiluonnoksen kirjaukset vievät kyseisiä palveluja subjektiivisten oikeuksien suuntaan. Kotihoito on esityksessä kirjattu siten, että sen turvin asiakas suoriutuu jokapäiväiseen elämään liittyvistä toiminnoissa kodissaan ja asuinympäristössään. Perusteluissa sanotaan, ettei palvelu rajoitu vain asiakkaan kodin seinien sisälle, vaan voi ulottua myös kotia ympäröivälle alueelle. Epäselväksi jää, miten asuinympäristö määritellään (esim. laajuus) ja mitä ovat ne kotihoidon palvelut, joilla tuetaan nimenomaa asiakkaan asuinympäristössä suoriutumista? Käytännössä tukipalvelut ovat olleet niitä palveluita, joilla nimenomaa vaikutetaan esim. asuinympäristöön osana kotona pärjäämistä (esim. lumi- ja pihatyöt) ja nyt tämän esityksen mukaan tukipalvelut eivät ole kotihoitoa. Tältä osin kirjaus kotihoidon laajentamista asuinympäristöön ei ole onnistunut muutos, vaan voi aiheuttaa käytännön tulkinnassa sekaannusta. Myös asiakkaan asuinympäristön laajuus olisi hyvä tuoda vähintään perusteluissa esille. Päätöksenteon kannalta on syytä tarkentaa, tehdäänkö asiakkaalle palvelupäätös jatkossa kotihoidosta vai kotipalvelusta, mikäli asiakas ei saa lainkaan kotisairaanhoidon palvelua? Sinänsä on hyvä, että kotihoito ja tukipalvelut on eriytetty selkeästi erikseen ja että ne nyt ovat yhteneväisiä asiakasmaksulain kanssa. Myös turvapalveluiden nostaminen lainsäädäntöön yhtenä tukipalveluna selkeyttää niiden osalta palvelujen järjestämistä. Kannatettavaa on myös se, että luettelo tukipalveluista on avoin, mikä antaa palvelujen järjestäjille mahdollisuuden asiakastarpeet huomioiden kehittää ja ottaa käyttöön uusia tukipalveluja. Tämä osaltaan voi mahdollistaa myös uudenlaisen pk-yritystoiminnan syntymistä tukipalvelujen monipuolistuessa. Tukipalvelujen luettelon avonaisuus mahdollistaisi myös sen, että luettelosta poistettaisiin siivouspalvelu ja vaatehuoltopalvelu, joiden järjestämistä erillisenä tukipalveluna ei enää juurikaan tehdä. Listauksesta poistaminen ei tarkoittaisi kuitenkaan sitä, että mikäli asiakkaan hyvinvointi, terveys tai turvallisuus vaarantuisi ilman kyseisen palvelun järjestämistä, sitä ei järjestettäisi yksilöllisen tarpeen perusteella. Tukipalvelujen kirjaaminen omaksi kokonaisuudekseen nostaa velvoitetta niiden järjestämiseen. Tällä hetkellä tukipalveluja on kuitenkin tarjottu pitkälti henkilöille, jotka muutenkin ovat kotihoidon asiakkaita. Pelkkiä tukipalveluja tarvitsevat ovat käyttäneet yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluja ja mahdollisesti hyödyntäneet kotitalousvähennystä tai palvelujen arvolisäverottomuutta. Jos tukipalvelut määritellään omaksi itsenäiseksi palveluksi, on, aiemmin esitetty huomioiden, turvattava se, että palvelun järjestäjä voi edelleenkin tarjota palvelua resurssien puitteissa tarpeet priorisoiden. Tämä tarkoittaa sitä, että tukipalvelut voidaan suunnata jatkossakin pelkästään kotihoidon asiakkaille, mikäli palvelujen järjestäjä näin päättää. Tukipalvelujen erillisyyden ei pidä kuitenkaan johtaa siihen, että tietyt työntekijät, kuten esim. hoiva-avustajat, voisivat toimia pelkästään tukipalvelutehtävissä. 19 a §:ssä on viitattu tukipalveluihin kotihoidosta erillisinä tuotettuina palveluina. Kirjaus on selkeämpi muodossa, että kyse on kotihoidosta erillisinä järjestettävistä palveluista. Lisäksi perusteluissa s. 64 on käsite-epätarkkuutta, kun kyseiseen kohtaan viittaavana puhutaan kotipalveluista erillisistä palveluista. Nämä voivat aiheuttaa lain toimeenpanossa hämmennystä. Hallituksen esityksessä lapsiperheiden kotipalvelut ja tukipalvelut on eriytetty omaksi 19b pykäläkseen. Pykälän toinen momentti jää epäselväksi siltä osin, mitä lapsen hoidon ja kasvatuksen tukemisella tosiasiassa tarkoitetaan eikä sitä ole avattu myöskään yksityiskohtaisissa perusteluissa. Sen vuoksi esitetään, että toinen momentti jätetään kokonaan pois. Kyseisessä pykälässä jää myös epäselväksi, keneen ”toimintakyky” -käsite viittaa.]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain perusteluissa 19 § kohdalla sanotaan: ”Voimassa olevan säännöksen maininta toimintakyvyn ylläpidosta muutettaisiin muotoon “toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta”. Vuorovaikutus tarkoittaa asiakkaan kohtaamista, joka ei rajoitu pelkästään mahdollisimman nopeisiin fyysisiin hoitotoimenpiteisiin. Toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen voisi sisältyä esimerkiksi kotiaskareiden tekemistä yhdessä asiakkaan kanssa.” ”Pykälän 2 momentin 2 kohdassa mainittuun toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään sekä 3 kohdassa mainittuun muuhun henkilön suoriutumista tukevaan toimintaan voisi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka olisivat lakiehdotuksen 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja, jos ne tuotettaisiin kotipalveluista erikseen.” Tulkitsemme, että tämä tarkoittaa kotihoidon tuottamien tehtävien lisääntymistä tilanteessa, jossa fyysisitä perustarpeista aiheutuvien käyntien toteutuminen voi vaarantua henkilöstöpuutteista johtuen. Lainsäätäjän tahtotilana vaikuttaa olevan hoiva-avustajien lisääminen kotihoidossa, mutta tällä hetkellä suurin osa kotihoidon asiakkaista tarvitsee apua lääkehoitonsa toteuttamisessa, mikä asettaa vaatimukset henkilökunnan osaamiselle. Käytännössä reittien suunnittelu siten, että asiakaskäynnit eivät sisältäisi lääkehoitoa on hyvin haasteellista toteuttaa. Tästä johtuen esitettyä vuorovaikutusta edistävää ja ylläpitävää toimintaa tulisivat käytännössä toteuttamaan lähi- ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneet kotihoidon työtekijät, mikäli se lisättäisiin kotihoidolle kuuluviin tehtäviin. Tämä ei ole järkevää resurssien käyttöä. Siksi ehdotamme, että vuorovaikutuksen edistäminen ja ylläpitävä toiminta lisätään lakiin osana toimintakykyä edistävää toimintaa, mutta ei erillisenä toteuttamistapana, esim. muodossa toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitävä toiminta vuorovaikutusta tukein. Lain perusteluissa sanotaan, että ”Mikään 4 momentissa luetelluista syistä ei sellaisenaan olisi peruste kotihoidon saannille. Kotihoidon saanti edellyttäisi aina, että kyseinen syy aiheuttaa toimintakyvyn alenemisen ja siitä johtuvan avun tarpeen.” Avun tarve näkökulma tulisi lisätä lakipykälään: Kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sairauden, korkean iän, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen aiheuttaman avun tarpeen perusteella. Samoin avuntarve tulee mainita tukipalvelujen kohdalla. Korkean iän lisäämien yhdeksi kuvaukseksi siitä, kenelle kotihoitoa järjestetään, on hyvä lisäys.]
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain valmistelussa olisi syytä arvioida, voisiko kotihoidon annettavissa palveluissa huomioida asukkaiden turvallisuus myös palo- ja poistumisturvallisuuden osalta. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat palovaroittimen toimintakunto, turvallisen poistumisen mahdollisuudet asunnosta, kaatumisten ennaltaehkäisy ja kotihoidon työntekijän reagointi asukkaan riskialttiiseen toimintaan, kuten ruoanlaittoon, tulen käyttöön tai tupakointiin vuoteessa.]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lisättävä säännös, jonka perusteella iäkkäällä ihmisellä on subjektiivinen oikeus saada tarpeensa mukaiset välttämättömät kotihoidon palvelut ja tukipalvelut, vrt. 19 b § lapsiperheen oikeudesta. Samoja palveluita tarvitsevia ihmisiä ei iän perusteella voi asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen osalta epäselvyyttä voi aiheutua siitä, milloin tukipalvelun katsotaan sisältyvän kotihoitoon ja milloin se on asiakkaan itse (omalla kustannuksella) hankittava. Eritysesti asiointipalvelun siirtyminen tukipalveluihin voi kohtuuttomasti estää kotihoidon asiakasta käyttämästä tarvitsemaansa apua asiointitilanteissa.]
      • Suomen Farmasialiitto ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalveluihin olisi hyvä kuulua myös lääkehoidon arviointi osana asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Moniammatillinen lääkehoidon arviointi, jossa farmasian ammattilainen tarkastaa ajantasaisen lääkityslistan ja potilastietojen avulla sekä asiakkaan haastattelun avulla kokonaislääkityksen haitta- ja yhteisvaikutukset, indikaatiot, annokset esim. munuaisten vajaatoiminnassa, ottoajankohdat, päällekkäisyydet, puuttuvat lääkkeet ja hoitoon sitoutumisen lääkärin päätöksenteon tueksi. Toimintamalli edistää iäkkään kotona selviytymistä, kun lääkehoidossa olevat ongelmat on saatu moniammatillisesti ratkaistua. Tästä on monia tutkimustuloksia.]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen irrottaminen kotihoidosta johtaa todennäköisesti palvelujen pirstaloitumiseen, joka haittaa kokonaisvaltaisen hoivan järjestämistä. Nykyinen muotoilu tukee osaltaan myös tukipalvelujen ulkoistamista, joka edelleen pirstaloisi palvelukokonaisuutta ja heikentäisi sen. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on myös erittäin kyseenalaista ja mahdollisesti perustuslain vastaista, että yhdelle tietylle palvelujen käyttäjäryhmälle (lapsiperheille) myönnetään kyseisiin palveluihin oikeus, mutta muille käyttäjäryhmille (esim. vanhuksille) tätä oikeutta ei myönnetä. Myös tukipalvelut tulee turvata vuorokaudenajasta riippumatta.]
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [19 § Kotihoito: kotihoitoa järjestetään esityksen mukaan henkilölle, joka tarvitsee sitä esimerkiksi vamman vuoksi. Huomioitava, että iäkäs vammainen henkilö tai ikääntyneenä vammautunut henkilö tarvitsee palveluita vammaislainsäädännön perusteella. Kotihoitoon mainitaan kuuluvan vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta, joten on huomioitava asiakkaan tarve ja oikeus omankieliseen, esim. viittomakieliseen, palveluun. Viittomakielisten kielellisiä oikeuksia ei ole tässäkään uudistuksessa kuitenkaan huomioitu. 19 a) Voiko tukipalveluiden kohta 6, ”osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä ja tukeva palvelu” tosiasiassa toteutua? Erityisesti viittomakieltä käyttävän asiakasryhmän kohdalla palvelu edellyttää viittomakielentaitoista henkilöstöä. Tukipalveluiden kohdalla voi olla haastavaa erottaa palveluita toisistaan. Jokin päivittäistoimi voi mennä useamman tukipalveluotsikon alle. Voiko esim. vaatehuoltoa ja siivouspalveluita erottaa toisistaan ilman, että kokonaisuudesta tulee asiakkaalle epäsopiva? Tai ateriapalvelu – asiointi? ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Liikaa eri toimijoita, varsinkin muistisairaiden koteihin. Hoiva-avustajat ovat hyvä tuki ikäihmisten terveellisen ja turvallisen arjen tukena. ]
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [• Valtaosin onnistuneita, mutta ”toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta” on hyvin lähellä tukipalvelua ”osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua”. Miten voidaan käytännössä varmistaa se, että ”toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta on osa kotihoitoa eikä sitä tarvitse ostaa erikseen tukipalveluna, jonka tuottaa myös joku toinen taho?  Tukipalveluiden muotojen ja sisältöjen kasvaminen voi merkitä sitä, että esim. muistisairautta sairastavan kotona käy lyhyesti joka päivä monta eri henkilöä paitsi kotihoidosta myös eri tukipalveluista sen sijaan, että hän saisi tarvitsemansa avun yhdeltä tai kahdelta henkilöltä vuorokaudessa. Vaikka palvelutuottajan näkökulmasta tämä voi olla toimiva säännös, on vaarana heikommassa tilanteessa olevien kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin heikkeneminen. ]
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [edellyttää tarkennuksia. Sähköinen asiointi ja sen opastaminen olisi myös tukipalvelua, samoin sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen virtuaalisesti. Osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva palvelu on (19a§) on tervetullut palvelu, mutta soteammattilaiset tarvitsevat yhteistyötä kolmannen sektorin vapaaehtoistyön kanssa, koska sote ammattilaisten panos on rajallinen. Jo nykyään esim. tukihenkilötoimintaan rekrytointi on haasteellista. Lapsiperheiden subjektiivinen oikeus kotipalveluun ja tukipalveluihin voi haastaa järjestävän tahon. Huom. erityyppinen tarve palvelun sisällöllä kuin ikäihmisillä. Esim. ympärivuorokautisen lapsen hoidon järjestäminen voi olla haasteellista - resurssien erilaisen tarpeen takia. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [KylläTHL kannattaa sitä, että säädökset ovat osin eri pykälissä. Muutostarve lapsiperheiden kotipalvelun ja tukipalveluiden osalta aiheutuu siitä, että kotiin annettavia palveluja koskevien sosiaalihuoltolain säännösten rakenne esitetään uudistettavaksi siten, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistetään kotihoidoksi. Tukipalvelu erotettaisiin kotipalvelusta erilliseksi sosiaalipalveluksi. Tästä muutoksesta aiheutuu tavallaan välillisesti tarve tehdä tekninen muutos myös lapsiperheiden kotipalvelua ja tukipalveluita koskevaan säädökseen, joka eriytettäisiin omaksi pykäläkseen (19 b §). Ehdotettu uusi pykälä (19 b §) vastaisi asiasisällöltään pääosin nyt voimassa olevan sosiaalihuoltolain säännöksiä. Pykälän 1 momentin mukaan lapsiperheellä olisi oikeus kotipalveluun ja tukipalveluihin, jotka ovat välttämättömiä lapsen huolenpitotehtävän turvaamiseksi. Subjektiivisena oikeutena muuta nykytilaa juurikaan, koska kotipalvelun sisältö, laajuus ja subjektiivinen oikeus niiden saamiseen ehtojen täyttyessä ei muutu. Lisäksi THL pitää hyvänä, että 19 § 2 momentti lapsiperheen kotipalveluun sisältyy myös lapsen hoidon ja kasvatuksen tukeminen. Ikääntyneiden kohdalla herää huoli palveluiden pirstaloitumisesta myönnettävän lapsiperheiden kotipalvelujen sisältöä ja laajuutta ei siis muuteta. Näin ollen kuntien (tulevien hyvinvointialueiden) velvoitteet eivät muutu eikä kustannusvaikutuksia lain muutoksesta synny. Lapsiperheiden näkökulmasta tämä lakiesitys ei siis entisestään, tiedonkulusta eri palveluiden välillä sekä siitä, kuka kantaa kokonaisvastuun asiakkaan hyvinvoinnista.]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Esitettyyn kotihoitoa koskevaan 19 §:n 2 momenttiin on kirjattu, että kotihoitoon kuuluu kotipalvelu, jota järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) hoito ja huolenpito 2) toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta; 3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta. Pykälän 3 momentin mukaan kotihoitoon voi lisäksi kuulua terveydenhuoltolain 25 §:ään sisältyviä kotisairaanhoidon tehtäviä. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että ehdotetun lain 19 §:ssä säädettäisiin kotihoidosta, joka yläkäsitteenä sisältäisi kotipalvelun ja johon voisi kuulua myös kotisairaanhoito. Nykylainsäädännön mukaisten kotipalvelun, kotipalvelun tukipalvelun ja kotisairaanhoidon käsitteet ovat valvontahavaintojen perusteella hämärtyneet, mikä on johtanut siihen, että kotipalveluna on toteutettu asiakasturvallisuutta vaarantaen myös selkeästi terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviin ja kotisairaanhoitoon kuuluvia tehtäviä. Ehdotuksen mukainen kotihoitoa koskeva sääntely, jossa vakiintuneen terminologian sisältöä muutetaan, sisältää riskin siitä, että tuotettavan palvelun käsite ja sen sisältö aiheuttavat epäselvyyttä palveluntuottajille ja -järjestäjille sekä palvelun käyttäjille. Säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että ehdotettu 19 § mahdollistaisi kuitenkin kotipalvelun ja kotisairaanhoidon järjestämisen ja toteuttamisen erillään toisistaan, jos tällainen järjestely nähdään edelleen tarkoituksenmukaiseksi. Asiaa on kuitenkin syytä täsmentää, että kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tuottaminen erillisinä palveluina koskee myös yksityisiä palveluntuottajia. Selkeyden vuoksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että kotihoidon kokonaisuuden osalta noudatettaisiin voimassa olevan lain mukaista muotoilua. Mikäli päädytään ehdotettuun 19 §:n mukaiseen muotoiluun, tulisi se Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan muotoilla seuraavasti: Kotihoitoon kuuluu palvelu, jota järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) hoito, hoiva ja huolenpito 2) toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta; 3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta; 4) terveydenhuoltolain 25 §:n mukainen kotisairaanhoito Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei pidä esityksen mukaista 19 §:n 3 momentin mukaista kotisairaanhoidon tehtävät -käsitettä sopivana, sillä terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 § ei erikseen määrittele kotisairaanhoidon tehtäviä. Kotisairaanhoidon tehtävä on käsitteenä epämääräinen, eikä kotisairaanhoitoa tulisi nähdä tai käsitellä vain erillisinä tehtävinä. Kotisairaanhoito on asiakkaan kokonaisvaltaista lääketieteellisin perustein tapahtuvaa terveyden- ja sairaanhoitoa, jossa tehdään jatkuvaa, jokaisella käynnillä tapahtuvaa asiakkaan/potilaan hoidon tarpeen arviointia. Näin ollen 19 §:n 3 momentin kohdalla tulisi viitata vain terveydenhuoltolain 25 §:n mukaiseen kotisairaanhoitoon kotisairaanhoidon tehtävien sijaan. Ehdotetun 19 §:n 3 momentin säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kotisairaanhoito sisältää myös kotisairaalahoidon, joka on terveydenhuoltolain 25 §:n mukaan määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa. Kotisairaalahoito on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai niiden yhdessä järjestämää toimintaa terveydenhuoltolain 25 §:n 2 momentin säädösten mukaisesti. Kotisairaalahoito on lääkärijohtoista, ja lyhytaikaista ympärivuorokautista kotihoitoa, joka korvaa osastohoidon. Erona kotisairaanhoitoon on kotisairaalahoitoa tarvitsevan potilaan hoitotarpeen akuuttius ja lyhytkestoisuus. Kotisairaalassa toteutetaan sairaanhoitoa esimerkiksi suonensisäistä antibioottia vaativien infektioiden ja hankalien haavojen hoitoon sekä diabeteksen tasapainottamiseen, verensiirtoon, saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon. Näin ollen Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kotisairaalahoidon ei tulisi olla kotihoitoon sisältyvää palvelua. Hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa on kotihoitoa koskevan 19 §:n osalta todettu, että pykälän 2 momentin 2 kohdassa mainittuun toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään sekä 3 kohdassa mainittuun muuhun henkilön suoriutumista tukevaan toimintaan voisi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka olisivat lakiehdotuksen 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja, jos ne tuotettaisiin kotipalveluista erikseen. Esityksen mukaan tukipalveluista säädettäisiin sosiaalihuoltolain 19 a §:ssä. Pykälän 2 momentin kohdissa 1-7 on lueteltu, mitä tukipalveluita henkilölle voidaan järjestää yksilöllisen tarpeen mukaan. Esityksen perusteella edellä mainittujen kotihoitoa ja tukipalveluita koskevien pykälien osalta jää epäselväksi esimerkiksi se, sisältyykö peseytymisessä avustaminen tukipalveluihin muuta kotona asumista tukevaa palvelua tarkoittavaan kohtaan vai sisältyykö se kotihoitoon. Asiaa tulisi Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarkentaa. On tärkeää määritellä, mihin peseytymisessä avustaminen kuuluu, sillä se on keskeinen palveluntarvetta aiheuttava tekijä erityisesti ikääntyneillä asiakkailla. Etelä- Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan asiakkaan tarvitessa apua hygieniasta huolehtimisessaan, se tulisi toteuttaa osana kotihoitoa, sillä peseytymisessä avustaminen saattaa usein sisältää myös esimerkiksi asiakkaan ihon kunnon tarkkailua fyysisen avustamisen rinnalla. Tukipalveluita koskevan 19 a §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan tukipalveluina voidaan järjestää muuta kotona asumista tukevaa palvelua. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että tukipalvelujen luettelo ei siten olisi nykyiseen tapaan tyhjentävä, vaan palvelujen järjestäjä voisi sisällyttää tukipalveluihin muitakin kuin 2 momentissa erikseen mainittuja palveluja. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan peseytymispalvelu voisi olla tukipalveluksi katsottavaa muuta kotona asumista tukevaa palvelua niissä tilanteissa, joissa palveluntarve johtuu puutteellisista peseytymismahdollisuuksista /-tiloista asiakkaan kotona ja palvelu toteutetaan muualla kuin asiakkaan kotona. Tukipalvelujen osalta esityksessä tulee Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan selkeästi korostaa kunnan järjestämisvelvollisuutta myös tukipalveluita koskien, kun palvelutarpeen arvioinnissa on todettu asiakkaalle olevan tukipalveluita koskeva tarve, ja se on kirjattu asiakassuunnitelmaan. Käytännössä nykytilanteessa on päädytty tilanteisiin, joissa kunnat ohjaavat asiakkaita tekemään sopimuksen suoraan palveluntuottajan kanssa, ja asiakkaat maksavat palvelunsa palveluntuottajalle. Koko esityksen päätavoite on edistää iäkkäiden henkilöiden edellytyksiä elää kodissaan turvallisesti sekä saada tarpeitaan vastaavat kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Esityksessä on myös korostettu iäkkäiden oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää puutteellisena sitä, että esityksessä ei ole tuotu riittävällä tavalla esiin asiakkaiden oikeutta riittäviin ja laadukkaisiin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin erityisesti kotiin vietävien palvelujen osalta. Esityksessä olisi myös tärkeää määritellä, että kotihoito sisältää myös terveydenhuoltolain 25 §:ssä tarkoitetun kotisairaanhoidon, mikäli asiakkaan tarve sitä edellyttää. Jotta kotihoidon asiakkaiden oikeus riittäviin ja laadukkaisiin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin tulisi selkeästi kirjattua lakiin, Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää kotihoitoa koskevan 19 §:n 1 momenttia täsmennettäväksi seuraavasti ”Kotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jolla huolehditaan, että henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään, ja saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut”. Esityksessä ei oteta myöskään huomioon, että kotihoitoon kuuluva kotisairaanhoito on säädetty terveydenhuollon tehtäväksi. Kotisairaanhoito on terveydenhuollon toimintayksikön ulkopuolella tapahtuvaa asiakkaan tarpeen mukaista sairaanhoitoa ja näin ollen osa perusterveydenhuoltoa. Asiakkaan/potilaan tarvitsemat sairaanhoidon palvelut järjestetään kotisairaanhoitona silloin, jos asiakas/potilas ei voi käyttää avoterveydenhuollon palveluita. Kotisairaanhoidossa voidaan toteuttaa myös vaativaa sairaanhoitoa esimerkiksi saattohoidossa, leikkauksesta kotiutumisen jälkeen ja haavahoidoissa. Esityksessä tuodaan kotihoidon osalta vahvasti esiin ikääntyneet, mutta siinä tulisi selkeämmin tuoda esiin, että kotisairaanhoitoa voivat saada myös muun ikäiset, mukaan lukien lapset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää puutteena sitä, että esityksen perusteluissa on huomioitu laki yksityisistä sosiaalipalveluista, mutta ei yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990). Esityksestä ei käy ilmi kotisairaanhoitoa ja kotisairaalaa koskevat lupamenettelyt. Kotisairaanhoito on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa terveyden- ja sairaanhoitoa, joka edellyttää yksityisesti tuotettaessa kyseisen lain tarkoittamaa lupaa. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tuottaminen ilman lupaa on myös säädetty rikoslain 44 luvun 3 §:n nojalla rangaistavaksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää asiaa täsmennettäväksi esityksessä. Valvontahavaintojen perusteella kotihoidossa on jo tällä hetkellä todettu suuria puutteita esimerkiksi asiakkaiden lääkehoidon toteuttamisessa, minkä vuoksi on oleellista, että kotisairaanhoitoa koskeva lupamenettely on osa ennakollista valvontaa.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Osittain. Lisäksi toivomme huomiota kotihoidon ja kotisairaalapalveluiden lääkäripalveluiden oikea- aikaisuus ja resurssointi. Lisäksi toivotaan tukipalvelujen tähdentämistä esim. kotisaattohoidon yhteydessä. Palvelujen yhtenevät nimikkeet vähentävät epäselvyyksiä.]
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Lastensuojelun Keskusliitto, Falk Sonja
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Kyseisen pykälän osalta säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että sääntelyn kokonaisuus ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan. Ehdotetun lain 19 §:ssä säädettäisiin kotihoidosta, joka yläkäsitteenä sisältäisi kotipalvelun ja johon voisi kuulua myös kotisairaanhoito. Tukipalveluista säädettäisiin lain uudessa 19 a §:ssä. Lapsiperheen oikeudesta kotipalveluun ja tukipalveluihin säädettäisiin lain uudessa 19 b §:ssä. Pykälän uudistaminen ja selkeyttäminen on tarpeen, jotta lapsiperheet saavat kansallisesti yhdenvertaisesti tarvitsemaansa lapsiperheiden kotipalvelua. On selkeää, että lapsiperheen oikeudesta kotipalveluun säädetään omassa kohdassaan, ja tältä osin uudistus on kannatettava. Kotihoito kokonaisuuden yläkäsitteenä on kuitenkin lapsiperheiden palveluiden näkökulmasta jossain määrin harhaanjohtava, sillä kotihoito ei koske lapsiperheiden palveluita. Lisäksi kokonaisuus on rakennettu selkeästi ikääntyneiden palvelutarpeista käsin. Uudistus ei näin ollen välttämättä vastaa lapsiperheiden palveluiden kehittämisen tarpeeseen riittävällä tavalla. 19 b §:ssä todetaan, että lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämättömät 19 §:n 2 momentissa tarkoitetut kotipalvelut ja 19 a §:ssä tarkoitetut tukipalvelut, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista synnytyksen, sairauden, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi. Viittaus 19 a §:n tukipalveluihin koskee ikääntyneille tyypillisesti tarjottavia tukipalveluja. 19 a §:ssä listatut ateriapalvelut, vaatehuoltopalvelut tai turvapalvelut eivät ole tyypillisiä lapsiperheiden palveluita. Säännöskohtaisissa perusteluissa ei kerrota, onko pykälän 19 b viittaus 19 a:n tukipalveluihin mietitty lapsiperheiden tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaiseksi. On tarpeen tarkastella, ovatko mainitut ikääntyneille tarkoitetut tukipalvelut juuri niitä palveluita, joita toivotaan jatkossa tarjottavan lapsiperheille. Lapsiperheiden osalta olisi tarpeen kirkastaa, mitkä ovat juuri heille tarkoituksenmukaiset tukipalvelut, jotka lainsäädännössä olisi tarpeen mainita.]
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen eriyttäminen omaksi pykäläksi on kannatettava. Kunnan velvollisuus järjestää kotihoidon palvelut tarpeen mukaan ympärivuorokauden ajasta riippumatta tulisi muuttaa muotoon mahdollisuuksien mukaan. Lain kohta voidaan tulkita subjektiivisena oikeutena 24/7 kotihoidon palveluihin. Tukipalvelujen myöntämiselle tulee kuntien edelleen voida määritellä omat myöntämisperusteet.]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Kotipalvelun sisältö vaatisi täsmennystä (”muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta” tulisi jättää pois). Kotipalvelua ei ole riittävän täsmällisesti määritelty. Tämä aiheuttaa haasteita lupahallinnon ja yksityisen toiminnan kannalta.]
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [• Millä kunnissa ko palveluita järjestetään, jos laissa tiukasti säädetään? Lain tulkinnassa voi ymmärtää tukipalvelun hyvin laajasti, jolloin palveluita tulisi olla “laidasta laitaan”. Miten sosiaalisen kanssakäymisen palvelut koordinoidaan? • Turvapalvelu on nostettu tukipalveluun, joka voi vaikuttaa myös koulutetun henkilöstön koulutustasoon. Tämä taas osaltaan voi vaikuttaa siihen, kuinka osataan arvioida asiakkaan hoidon tarvetta. • Tukipalvelut omana pykälänään on hyvä asia. Toisaalta valvonnan osalta tämä voi tuoda omat haasteensa, millaisissa vaatimuksilla tukipalveluhenkilöstön osaaminen varmistetaan. ]
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [- Yleisesti ottaen Attendo yhtyy Hyvinvointiala HALI ry:n lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa. - Säännöksessä oleva määritelmä sisältää merkittävän riskin asiakkaiden saamien palveluiden oikeasuhtaisuuden kannalta. Säännös ”oikeuttaa” nykyistä selkeämmin kuntia tarjoamaan iäkkäälle ihmiselle palvelut ainoastaan tämän kotiin, vaikka asiakkaan palvelujen tarve olisi jo ympärivuorokautista. Erityisesti yksityiskohtaisten perusteluiden luonnoksessa (s. 65) olevat kohdat ”… kotihoito ei välttämättä vastaa… ja ”… hoiva-asuminen saattaisi silloin olla parempi…” eivät ole riittäviä määrittelyjä turvamaan iäkkään ihmisen oikeutta saada hoiva-asumisen palveluja, vaan päinvastoin saattavat viedä nämä palvelut kauemmas niitä tarvitsevilta ikäihmisiltä. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee voimakkaammin tuoda esiin tällaisen järjestelyn poikkeuksellisuus ja korostaa hoiva-asumisen ensisijaisuutta kaikissa niissä tilanteissa, missä ikäihmisellä on jo yöhoidon tarvetta. - Attendo näkee merkittävänä riskinä, että yhä huonompikuntoisemmat ja iäkkäämmät ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä on oikeus. Riskinä on se, että tilanne pahenee entisestään. - Yöhoidon palveluiden lisääminen kotihoitoon lisää henkilöstötarvetta (on pois jostain muualta), ja meillä on jo nyt Suomessa pula osaavista ja koulutetuista hoitajista. - Hoiva-asumista koskevassa erillisessä säännöksessä (tai esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa) tulee luoda kansalliset kriteerit subjektiiviseen oikeuteen saada hoiva-asumisen palveluja. Vain määritelmiä tarkentamalla ja kriteeristön kansallistamalla voidaan välttää riskit ja selvät väärinkäytökset siitä, että moni- ja muistisairas iäkäs ihminen ei saa kunnalta päätöstä hoiva-asumisen palveluihin esimerkiksi kunnan taloudellisista syistä johtuen.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Säännösehdotukset eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Riskinä on käsitteistön sekavuus, kun samoilla termeillä voitaisiin jatkossa viitata sisällöltään erilaisiin palveluihin. Nykyisin kotihoito vakiintuneena käsitteenä sisältää aina sekä sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun että terveydenhuoltolain mukaisen kotisairaanhoidon, mutta säännösehdotuksen mukaan jatkossa kotihoidolla tarkoitettaisiin joko pelkkää kotipalvelua tai - kuten nykyisinkin - kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistelmää. Lisäksi ns. uutena sosiaalipalveluna 14 §:ään lisättäisiin lapsiperheen kotipalvelu ja tukipalvelut. Lapsiperheen kotipalvelu poikkeaa 19 b §:n mukaan määritelmältään muiden asiakasryhmien kotipalvelusta, sisältäen myös lapsen hoidon ja kasvatuksen tukemisen. Kotihoito- ja kotipalvelu -käsitteiden edellä kuvatut, vaihtelevat sisällöt ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja mm. hankaloittamaan aluehallintovirastoissa tehtävää palvelujen rekisteröintiä valtakunnallisten palvelujen antajien Valveri-rekisteriin. Rekisterissä olisi ilmeisesti jatkossa eriytettävä lapsiperheiden kotipalvelu ja muille asiakasryhmille tarjottava kotihoito sekä mahdollisesti muutettava jo tehtyjä rekisteröintejä vastaamaan lakimuutoksessa esitettyjä käsitteitä. Tukipalveluista ehdotetaan säädettäväksi 19 a §:ssä ja yhtenä tukipalveluna mainitaan turvapalvelu. Nähdäksemme turvapalvelu vastaa sisällöltään pitkälti "kiireellistä kotihoitoa" ja siitä tulisi säätää 19 §:ssä osana kotihoitoa (esim. 2 momentissa jo mainittujen kohtien 1-3 lisäksi). Turvapalvelua järjestetään vuorokauden ajasta riippumatta, kuten kotihoitoakin, ja tästäkin syystä turvapalvelusta olisi luontevaa säätää kotihoidon yhteydessä. Muut 19 a §:ään sisältyvät tukipalvelut eivät ole vuorokauden ajasta riippumatta järjestettäviä palveluja, eikä niiden toteuttaminen lähtökohtaisesti edellytä sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutusta (vrt. turvapalvelu, jossa ainakin kiireellisen avun tarpeen arvioivan henkilön tulee olla sote-ammattihenkilö).]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan 19 §:n 3 momentin kohdassa tulisi määritellä, edellytetäänkö kotihoidon palveluntuottajilta erillistä terveydenhuollon lupaa kotisairaanhoidon tuottamiseen, vai voidaanko osana kotihoitoa toteuttaa myös kotisairaanhoidon tehtäviä, mikäli hoitohenkilöstöön kuuluu sairaanhoitajia. Aluehallintovirasto näkee tarpeellisena asian selkiyttämisen, koska tällä hetkellä eri aluehallintovirastojen välillä on sekä terveydenhuollon lupavaatimuksista että sosiaalihuollon rekisteröintimenettelystä eriäviä näkemyksiä. Esityksen perusteella edellä mainittujen kotihoitoa ja tukipalveluita koskevien pykälien osalta jää epäselväksi se, sisältyykö peseytymisessä avustaminen tukipalveluihin vai sisältyykö se kotihoitoon. Käytännön havaintojen perusteella asia tulisi aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarkentaa, koska asiasta on eriäviä näkemyksiä ja ohjauksen tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan peseytymisessä avustaminen tulisi lisätä tukipalveluluetteloon. Mikäli asiakkaalla on myös kotihoidon tarve, voitaisiin peseytymisessä avustaminen järjestää osana kotihoitoa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tukipalvelujen järjestämisvelvollisuus tulisi selkeästi määritellä sosiaalihuoltolaissa. Useiden valvontahavaintojen perusteella kunnat ohjaavat asiakkaat itse ostamaan tarvitsemansa tukipalvelut, vaikka palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalla on selkeä tukipalvelujen tarve. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Kotihoidon nykyisten palvelujen laajentamisesta on kyse, jos laissa on mukana asuinympäristö kodin lisäksi. Ei nähdä perusteltuna siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalveluiden tuottamista kotihoidon toimesta. Palveluiden piiriin ohjaaminen olisi osa vanhuspalveluiden mukaista neuvontaa. Muutoin lakiteksti on onnistunut. ]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [VANE tarkastelee pykäliä erityisesti vammaisten ihmisten ja heidän oikeuk-siensa näkökulmasta. Kotihoitoa ja tukipalveluja annetaan myös vammai-suuden perusteella. VANE pitää pykäliä pääsääntöisesti onnistuneina ja esimerkiksi yksilöllisten tarpeiden mukaisuus palveluissa on nostettu hyvin esiin. Ongelmallisena VANE näkee kuitenkin edelleen suhteen vammaispal-veluihin. Erityisesti tukipalvelujen osalta sisällöt, kuten osallisuus tai asiointi vastaavat vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun kautta järjestettäviä pal-velusisältöjä, vaikka asiakkaan rooli näissä onkin luonteeltaan erilainen. Vammaispalvelut ovat toissijaisia sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin nähden. Vammaispalvelut ovat myös maksuttomia, kun taas kotihoidosta tai tukipalveluista peritään asiakasmaksulain mukaiset maksut. Voidaan olettaa, että palveluja myönnetäänkin mieluummin tukipalveluna kuin vammaispalve-luna silloinkin, kun vammaisen ihmisen etu, oma mielipide ja tarpeet puoltai-sivat vammaispalvelua. Erityisen tulkinnanvaraisia ovat tilanteet, joissa asia-kas on ikäääntynyt vammainen henkilö. VANE katsookin, että perusteluissa olisi hyvä avata lakien keskinäistä suhdetta. YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artikla käsittelee itsenäistä elämää ja sopimus edellyttää sopimusvaltioilta tehokkaita toimia vammaisten ihmisten itsenäisen elämän helpottamiseksi. Selkeä lainsäädäntö on yksi helpottamisen keino, sillä voidaan edistää oikea-aikaisten ja nimenomaan tarpeen mukaisten, yksilöllisten palvelujen saantia. VANE pitää kannatettavana lapsiperheiden huomioimista omassa pykäläs-sään.]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [§ 19 mom. 4 sanamuodosta saa käsityksen, että korkea ikä tai sairaus/vamma on edellytys kotihoidon saamiselle. Määritelmää tulee selkeyttää, tällaisenaan liikaa tulkinnanvaraisuutta. On selkeää, että kotihoito ja tukipalvelut on eroteltu toisistaan. Tukipalvelujen sisältö (esim. siivous ja vaatehuolto) jää epäselväksi, minkä laajuisena se käsitetään? Lapsiperheiden kotipalvelun osalta säännökset onnistuneita. Perheillä mahdollisuus saada varhaisemmassa vaiheessa tukea lapseen hoitoon ja kasvatukseen. Lisää tarvetta ja vaatii lisää resursointia.]
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Ei [19 a § - viittaus myös uuteen asiakasmaksulakiin ja suositus siitä, että mm. vanhukset ym. käyttäisivät enemmän kotitalousvähennystä. Tulee huomioida pienituloiset ikääntyneet esim. asiakkaita, jotka ovat pelkällä kansaneläkkeellä. Lapsiperheiden kotipalvelu ja tukipalvelu 19b.. Palvelun järjestämisen tulee perustua palvelutarpeenarviointiin sekä selkeisiin kansallisiin palvelukriteereihin. Palvelusta tulee voida periä tuloperusteinen, asiakasmaksulain mukainen maksu. Subjektiivisena oikeuteta ilman em. kriteerejä palvelun tuottaminen vaihtelee alueittain. Palvelun tuotantoon tarvittavan henkilöstön saatavuus on tällä hetkellä haastavaa. Lapsiperheiden tukipalveluihin on lakiluonnoksessa määritetty osin samansisältöistä palvelua (osallisuus ja kanssakäymistä edistävä palvelu) , joka on laissa tällä hetkellä määritetty erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluksi. Tältä osin palvelu laajenee erityisen tuen palvelusta kaikkien perheiden palveluksi, jos lakiluonnos etenee tässä muodossa päätöksentekoon. Lakiluonnoksessa kuvatut palvelut lisäävät perheiden varhaista tukea ja peruspalvelua, jolla on vaikutusta perheiden arkeen ja jotka voivat lisätä perheiden hyvinvointia. Valtion tulee korvata kunnille lain velvoitteista aiheutuneet kulut täysimääräisesti, koska palvelun vaikuttavuus esim. erityispalveluihin ohjautumisen vähenemisen osalta tapahtuu vaiheittain ja kunnille muodostuu päällekkäisiä kustannuksia . Säännösehdotuksen termiä erityinen perhe- tai elämäntilanne on syytä avata yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin myös]. ]
      • YM, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen osalta lakiteksi luonnos on liian velvoittava, esim siivouspalvelujen ja asiointipalvelut ]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat pääosin onnistuneita. 19 a §:n 1 momentissa tukipalvelujen yhtenä ulottuvuutena mainitaan elämään hyvinvointia tuottava sisältö. Hyvinvoinnin tuottamisen ulottuvuus myös osana kotihoitoa on tarpeen sisällyttää 19 §:n kotihoitoa koskevan säännöksen yksityiskohtaisiin perusteluihin erityisesti 2 momentin 2 kohdan toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävän ja ylläpitävän toiminnan osalta, koska sosiaalisia suhteita ja toimintakyvyn eri osatekijöitä edistävä ja ylläpitävä toiminta liittyy keskeisesti nimenomaan yksilöiden hyvinvointiin. 19 b §:n yleis- tai yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä täsmentää lapsiperheiden kotipalvelun ja tukipalvelujen suhdetta erityisesti SHL 18 §:n mukaiseen perhetyöhön sekä osin myös lastensuojelulain nojalla annettaviin palveluihin. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Ei [Lähtökohtaisesti esitetyt säännökset ovat onnistuneita. Kuitenkin 19 §:n 4 momentin sanamuotoon sekä sen esitöihin liittyy epätarkkuuksia. Säännöksen sanamuodosta saa sen käsityksen, että sairaus, korkea ikä tai vamma alentavat aina toimintakykyä. Säännöksen alun sanamuodon voisi muuttaa seuraavasti: ”Kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä toimintakykyä alentavan sairauden, korkean iän, vamman jne…”. Säännöksen mukaan kotihoitoa myönnetään sairauden, korkean iän… tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Säännöskohtaisissa perusteluissa sivulla 65 todetaan, että mikään 4 momentissa luetelluista syistä ei sellaisenaan olisi peruste kotihoidon saannille. Kotihoidon saaminen edellyttää aina, että kyseinen syy aiheuttaa toimintakyvyn alenemisen ja siitä johtuvan avun tarpeen. Säännöksen sanamuodon mukaan perhe- tai muu elämäntilanne on erillinen niistä tekijöistä, joiden aiheuttama toimintakyvyn aleneminen oikeuttaa kotihoidon saamiseen. Perustelujen ja säännöstekstin sanamuodon välillä on ristiriita, joka pitää korjata. Muutostarve koskee myös 19 a §:n 3 momenttia. Säännösehdotuksen termiä ”erityinen perhe- tai elämäntilanne” on syytä avata yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkein.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• SuPer ehdottaa poistettavaksi 19 sekä 19 a §:stä toimintakykyä alentavien syiden luettelosta korkean iän. Palvelutarvetta tehdessä on kirjattava toimintakyvyn alentumiseen johtaneet todelliset syyt ja näistä johtuvat tuen tarpeet on kirjattava tarkasti.]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [ Mielestämme tarkennettava mihin rajautuu; muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta ? ]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Nykyisin käytetään joko kunnan järjestämää kodinhoitoa tai tehostettua palveluasumista. Asiakkaan kotikuntoisuuden arviointi perustuu lähinnä näihin kahteen kategoriaan. Nykyisessä muodossakaan ei tueta välimaastoa tai yhteistyötä asiakkaan kuntoutustarpeen ylläpitämiseksi. Toinen mikä kiinnitti huomiota on henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen, se mainitaan mutta ei mainita keinoja. Lisäisin pakolliseksi työnohjauksen joka ei voi olla oman organisaation joku työntekijä.]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Ei [Kotipalvelun sisältö, joka ei ole kotihoitoa eikä tukipalvelua, jää esityksessä tulkinnanvaraiseksi.]
      • Sipoon palvelutalosäätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 2. Kotihoitoa ehdotetaan järjestettäväksi vuorokaudenajasta riippumatta (19 §:n 3 mom.). Onko tämä mielestänne kannatettava ratkaisu?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Kyllä
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Det finns en risk att i upphandlingar inkluderas nattservice vilket gör det omöjligt att delta som en liten producent på små orter. Samfundet Folkhälsan vill utöver detta betona att bristen på behörig svenskspråkig personal i synnerhet i huvudstadsregionen är betydligt svårare än på finskt håll. Personalbristen inom hela sektorn nationellt är ett stort problem.]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Jos kotihoidon saaja on niin huonokuntoinen, että tarvitsee apua ympäri vuorokauden, katson ettei hänen paikkansa ole enää kotona. Mitkään kotihoidon resurssit eivät tähän riitä. ]
      • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti ikääntyneillä tulee olla niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Monet kunnat toteuttavat kotiin vietäviä palveluita jo nyt ympärivuorokautisesti. Ongelmallisin tilanne lienee pienissä kunnissa, joissa saattaa olla vain muutamia yöhoitoa tarvitsevia asiakkaita pitkien etäisyyksien päässä. Tällä hetkellä on hoitohenkilökunnasta huutava puute kaikkialla Suomessa. Yöhoidon lisääminen tulee pahentamaan tilannetta. ]
      • Vammaisfoorumi ry, Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoitoa pitää antaa myös lapsiperheiden kotipalveluna vuorokauden ajasta riippumatta.]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotona asumista on kotihoidon järjestämisellä tuettava mahdollisimman pitkälle, mutta sen järjestäminen vuorokaudenajasta riippumatta lienee mahdotonta saamelaisalueella, jossa kotihoitoa tarvitsevia on eripuolilla vähän, jolloin siirtymät asiakkaiden välillä tulisivat pitkiksi. Ratkaisu on kannatettava, mutta mahdoton toteuttaa. Välimatkojen, sääolojen ja resurssien vuoksi kotihoidon toteuttaminen vuorokaudenajasta riippumutta on mahdoton toteuttaa saamelaisalueella. Tällä hetkellä esimerkiksi Utsjoen kunnassa kotihoitoa saa päivittäin seitsemänä päivänä viikossa. Inarin kunnassa ympärivuorokautista hoitoa saa ainoastaan Ivalon kylällä ja sen ympäristössä, eikä se kunnan viranomaisen mukaan tälläkään hetkellä toteudu yhdenvertaisena. Lausuntoesityksessä sivulla 32 kirjoitetaan: ”Paikallisesti yökotihoidon järjestäminen edellyttää suurta sitä tarvitsevien asiakkaiden volyymiä, joten pienillä alueilla ja pitkillä etäisyyksillä sitä ei ole ollut välttämättä mahdollista kustannustehokkaasti järjestää. Mahdollisten hyvinvointialueiden myötä järjestämismahdollisuudet paranevat.” Kustannustehokkuuden lisäksi saamelaisalueella paikallisesti järjestetyn vuorokauden ajasta riippumattoman kotihoidon haasteena on ammattitaitoisen henkilökuntaresurssin saaminen. Hyvinvointialueiden myötä vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kuntia suuremmalle organisaatiolle. Esimerkiksi Lapissa se tarkoittaa koko maakunnan kattavaa hyvinvointialuetta. Keskustelut kuntien edustajien kanssa osoittavat, että tulevaisuudessa oleva vastuun siirtyminen hyvinvointialueille ei kannusta kuntia nyt tekemään muutoksia ja uudistuksia omiin työtapoihinsa.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti Wilhelmiina Palvelut pitää oikeana, että asiakkailla on niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ehdotus ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että vuorokauden ajasta riippumattomalla kotihoidolla myöhennetään huonokuntoisten henkilöiden siirtoa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piiriin. Samalla suurena haasteena on, miten työvoimapulasta kärsivälle alalle saadaan riittävästi työntekijöitä. Tällä hetkellä on hoitohenkilökunnasta huutava puute kaikkialla Suomessa. Yöhoidon lisääminen tulisi entisestään pahentamaan tilannetta. Esityksen perusteluiden mukaan kyse on 654 henkilötyövuodesta lisää. Työvoiman saatavuusongelma ei tule poistumaan, vaikka vastuu kotiin vietävistä palveluista siirtyy vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueille. Uusi aluejako ei tule muuttamaan maamme maantiedettä tai logistisia olosuhteita. Työvoiman saatavuutta varmistaviin keinoihin tulee kiinnittää nyt esitettyä enemmän huomiota.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon yöhoidon järjestäminen ei ole mahdollista kaikilla alueilla eikä mahdollista resurssien osalta (velvoittavuus?!)Teknologian käyttö yöhoidon tukena/järjestämisessä on kannatettava ehdotus.]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyllä. Säännöksessä ehdotetulla tavalla kyetään vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin eri vuorokaudenaikoina. Mahdollisesti näin pystytään huomioimaan osaltaan myös työntekijöiden resurssointia laajemmille aikaikkunoille ja lisäämään henkilöstön työtyytyväisyyttä esim. aamuihin kohdistuvan paineen vähenemiselle. Selkeä tarve alueilla ollut nähtävillä mm. yöaikaiselle kotisaattohoidolle ja palvelutarpeen painopisteen olevan terveydenhuollollinen painopiste. Palveluiden järjestämistä ei kuitenkaan tulisi säätää toteutettavan vain fyysisinä asiakaskäynteinä, vaan toteuttamisessa voidaan hyödyntää erilaisia tapoja, kuten digitaaliset etäpalvelut. Onnistuneesti toteutetut palvelut hidastavat raskaampiin palveluihin siirtymistä.]
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon ja palveluasumisen välillä näyttäisi keskeisenä erona olevan se, että kotihoidossa ”suoriudutaan” jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista henkilön kodissa ja asuinympäristössä. Palveluasumisessa taas asuinympäristö olisi ehdotetun sääntelyn mukaan turvallinen, mitä se ei kotihoidossa kotihoitoa koskevan pykälän perusteella välttämättä ole. Mikäli ihmisen palvelun tarve on yöaikainenkin, tässä olisi viimeistään syytä olla rajapyykki asumispalveluiden ja kotihoidon välillä. Muutoin on todellinen riski siitä, että hyvinkin vaativa hoidon tarve on vielä ”kotihoitoa”. SPEKin ja SuPerin yhteistyössä tekemän tutkimuksen (Ojala Tarja (2020). Toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden asumisturvallisuus, hoivahenkilöstön työturvallisuus ja turvallisuuskoulutus lähihoitajien kokemana. SPEK Puheenvuoroja 10. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_puheenvuoroja_10?fr=sZjY4NjMyNjUxODg) mukaan hoitohenkilöstö on jo nyt merkittävästi useammin huolissaan kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta kuin potilas- tai asiakasturvallisuudesta muissa hoivamuodoissa. Tämän vuoksi kotihoidon asiakkaiden turvallisuutta tulee kehittää myös lainsäädännön vaatimusten kautta. ]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastauksessamme tarkastelemme ehdotusta kotihoidon henkilöstön näkökulmasta. Jotta lainsäädäntöön voidaan säätää velvoite ympärivuorokautisesta kotihoidosta, niin ensin täytyy valtakunnan tasolla ratkaista kotihoidon nykyinen henkilöstöpula. Kotihoitoon tarvitaan lisää ammattihenkilöitä nykyisen työntekijävajeen korjaamiseksi ja väestön ikääntymisen aiheuttaman hoidon tarpeen kasvun vuoksi sekä korvaamaan eläkkeelle siirtyvät työntekijät. Kotihoidon palveluja ei voida enää jättää sen varaan, että henkilöstö venyy ja joustaa. Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa tulee Tehyn näkemyksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kotihoidon henkilöstön saatavuus ja riittävyys voidaan varmistaa. HE sivun 22 mukaan: ’kotihoito on pitkään ollut niin niukasti resursoitua, että siitä on tullut ei-toivottu työpaikka.’ Tämä epäkohta on korjattava. Kotihoidon työ on resursoitava siten, että sinne halutaan töihin ja työssä myös jaksetaan jatkaa. Yksin asiakkaan kotona työskentelyyn ja yötyöhön liittyy työsuojelullisia ja terveydellisiä riskejä. Kotihoidossa työskentelevien työntekijöiden terveys ja turvallisuus on pystyttävä takaamaan. Ympärivuorokautisen kotihoidon lisääminen ei saa johtaa siihen, että työntekijöitä nykyisin edellytettävää koulutustaso lasketaan. Asiakkailla on oikeus saada laadukkaita palveluja vuorokauden ajasta riippumatta. Asiakkaiden näkökulmasta voi olla positiivista, että kotihoidon palvelua voi saada tarvittaessa ympäri vuorokauden. Jos asiakas haluaa asua kotona, ympärivuorokautinen kotihoito voi myöhentää tarvetta siirtyä asumispalvelujen piiriin. Yöaikaisen kotihoidon lisääminen ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että iäkäs henkilö ei pääse asumispalvelujen piiriin niitä tarvitessaan. Jo nyt Suomessa hoidetaan kotona liian paljon ikäihmisiä, jotka eivät siellä enää tosiasiallisesti pärjää.]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Det finns en risk att i upphandlingar inkluderas nattservice vilket gör det omöjligt att delta som en liten producent på små orter. Samfundet Folkhälsan vill utöver detta betona att bristen på behörig svenskspråkig personal i sinnerhet i huvudstadsregionen är betydligt svårare än på finskt håll. Personalbristen inom hela sektorn nationellt är ett stort probelm.. ]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastataan ei, jotta on mahdollista kommentoida. Ihmisoikeuskeskus kuitenkin kannattaa ehdotusta. Yöaikainen kotihoito ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että esimerkiksi muistisairaat ihmiset, jotka kokevat turvattomuutta ja joutuvat vaaratilanteisiin kotonaan, joutuvat jäämään sinne vielä nykyistäkin huonokuntoisempina. Yöllisten käyntien osalta esitys jättää lukijan hieman epävarmaksi siitä, miten on tarkoitus erotella toisistaan yöaikainen kotihoito, turvapalvelu ja hoiva-asumiseen liittyvä yöllinen käynti. Koska esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimuksissa on eroa, rajanveto olisi kuitenkin tärkeä tehdä selväksi. Muuten palvelun järjestäjille syntyy kannustin käyttää halvinta järjestämistapaa, joka ei välttämättä ole palvelun käyttäjän edun mukainen.]
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotus on hyvä, mutta samalla haasteena on, miten työvoimapulasta kärsivälle alalle saadaan riittävästi työntekijöitä. Lisäksi on olennaista, että ehdotus ei johda siihen, että vuorokauden ajasta riippumattomalla kotihoidolla myöhennetään huonokuntoisten henkilöiden siirtoa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piiriin.]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei realismia harvaan asutulla alueella.]
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tämä on kannatettavaa, mutta samalla haasteellista, jos kotihoidon käytännöt ja hoivapainotusta korostava työ ei muutu, henkilöresursseista puhumattakaan. Miten tämä konkreettisesti mahdollistetaan?]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [On ehdottoman tärkeää, ettei suunnitteilla oleva lakiuudistus johda siihen, että 1.10.2020 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki vesitetään. Tämä on riskinä, mikäli Hoiva-asumisen kriteereitä kiristetään osana uudistusta – ja samalla laajennetaan yöhoidon mahdollisuutta palveluasumisen yksiköissä, kun kotihoidon yöhoitovelvollisuus laajenee. Palveluntuottajat ja viranomaiset näkevät nyt jo merkkejä siitä, että tilaajat välttävät asukkaiden siirtämistä tehostettuun palveluasumisen piirin ja luovat mieluummin välimalleja, johon sijoitetaan asukkaat, joita olisi aikaisemmin sijoitettu tehostettuun palveluasumiseen. Valvira ja aluehallintavirastot kirjoittavat yhteisessä ohjauskirjeessä seuraavalla tavalla: Valvontaviranomaisten havaintojen perusteella valitettavana ilmiönä on viime aikoina ollut se, että tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä on ryhdytty muuttamaan kevyemmän palvelun sekayksiköiksi ns. ”hybridiyksiköiksi”, vaikka asiakkaiden palvelujen tarve ei olisi tosiasiallisesti muuttunut. Valvontaviranomaiset ovatkin selvittäneet useita valvontatapauksia, joissa vanhusten tehostetun palveluasumisen sekä tavallisen palveluasumisen järjestämiseen ja tuottamiseen on samassa sekayksiköksi muutetussa toimintayksikössä liittynyt merkittäviä asiakasturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi moniin valvontatapauksiin on liittynyt vanhusten perusoikeuksien toteutumisen laiminlyöntejä. Toinen asia hyvin kuvastava esimerkki on EKSOTEn meneillään oleva kilpailutus. Eksote on nostanut palveluasumisen mitoitusvaadetta tasoon 0,45 ja lisänneet vaatimuksen mahdollisesta yöhoidosta. Palveluntuottajana näemme tässä riskin sille, että sen sijaan, että luodaan kevyempiä välimalleja, niin ollaan luomassa ns. raskasta palveluasumista. On olemassa iso riski sille, että tällaiseen ”raskaan palveluasumiseen” pyritään sijoittamaan asukkaita, joille kuuluisi palvelutarpeidensa puolesta tehostettua palveluasumista. Iäkkäille pitää turvata heille kuuluvat palvelut. Uudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa hoiva-asumisesta (21 c §) tulee vain vanhan määritelmän mukaan raskasta tehostettua palveluasumista ja näin hoiva-asuminen laitosmaistuu, ja luodaan raskasta palvelu-asumista korvamaan vanha tehostettu palveluasuminen. Silloin vanhuspalvelulain uudistus ei ole muuta kuin silmänkääntötemppu ja olemme takaisin lähtötilanteessa – ja iäkkäät eivät saa sen enempää tukea kuin ennen uudistusta. EHDOTUS: Jotta vältyttäisiin yllä kuvatusta tilanteesta, ehdotamme seuraavaa: 19 § rajataan yö-hoidon laajuus: Pykälän mukaan palvelujen järjestämisvastuu on ympärivuorokautinen. Vastaava säännöstä ei löydy voimassa olevassa laissa. Perusteluissa on kirjattu, että mikäli asukas tarvitsee runsaasti kotihoidon käyntejä eri vuorokauden aikoina, kotihoito ei välttämättä vastaa hänen palvelutarpeisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Lause on tulkinnanvarainen ja antaa järjestäjille käytännössä mahdollisuuden järjestää palvelut aina kotihoitona. Vahva suosituksemme on, että perustelut ja lakipykälä muutetaan siten, etteivät jatkuvan ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa olevat henkilöt voi olla lakiuudistuksen jälkeen kotihoidon piirissä. Muutoksella vältetään tilannetta, jossa järjestäjä voi aina perustella asukkaan kuuluvan ns. raskaan palveluasumisen tai kotihoidon piiriin.]
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyllä ja ei]
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry:n mukaan tämä on tärkeä ja kannatettava ratkaisu. Malli sisältää kuitenkin myös riskejä. Onko realistista, että hoito toteutuu riittävässä määrin ja palvelun tarpeen mukaisesti? Keskeistä on tarjota oikea-aikainen ja riittävä hoiva. VALLI ry:n mukaan tarkoituksena ei voi olla se, että vanhat ihmiset ovat kotihoidossa liian pitkään, entistä huonommassa kunnossa. Haasteena nähdään se, että ellei palveluasumisen yksiköissä velvoiteta olevan omaa henkilökuntaa lainkaan, niin kuinka lyhytaikainen yö- hoidon käynti onnistuu realistisesti? Aikaa kuluu myös asiakkaiden välisten matkojen kulkemiseen, välimatkat voivat olla pitkiäkin. On huomioitava myös se, että tarve hoivaan ja tukeen saattaa tulla hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi asiakkaan tarve WC:ssä käyntiin ei tule öisin, kuten ei päivälläkään aina samaan aikaan. Olisi tavoiteltavaa, että asiakas saa oikea-aikaisen avun, ja henkilökuntaa on riittävän lähellä avustamassa. Osa vanhoista ihmisistä kokee kotona asumisen turvattomaksi, ja he elävät jatkuvassa pelossa sekä yksinäisyydessä. Tavoitteena on oltava turvallisuuden tunteen aikaansaaminen kaikissa tilanteissa elävillä ihmisillä.]
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti Hyvinvointiala HALI ry pitää oikeana, että asiakkailla on niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Monet kunnat toteuttavat kotiin vietäviä palveluita jo nyt ympärivuorokautisesti. Ongelmallisin tilanne lienee pienissä kunnissa, joissa saattaa olla vain muutamia yöhoitoa tarvitsevia asiakkaita pitkien etäisyyksien päässä. Tällä hetkellä on hoitohenkilökunnasta huutava puute kaikkialla Suomessa. Yöhoidon lisääminen tulee pahentamaan tilannetta. Esityksen perusteluiden mukaan kyse on 654 henkilötyövuodesta lisää. Työvoiman saatavuusongelma ei tule poistumaan, vaikka vastuu kotiin vietävistä palveluista siirtyy vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueille. Uusi aluejako ei tule muuttamaan maamme maantiedettä tai logistisia olosuhteita. Työvoiman saatavuutta varmistaviin keinoihin tulee kiinnittää nyt esitettyä enemmän huomiota.]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kannatettavaa kyllä, mutta toteuttamisen kanssa tulee vaikeuksia!]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Pääsääntöisesti kannatettava, mutta tulee ottaa huomioon ne alueet, joissa tuottaminen aiheuttaa suuria lisäkustannuksia. Järjestelyjen tulisi olla joustavia ja mahdollistaa myös muiden kuin sote-alan ammattilaisten osallistumisen palvelujen toteuttaiseen harva-alueilla ja haja-asutusalueilla.Toteutuksessa tulisi voida hyödyntää esim. sopimuspalokuntia yhteistyössä hyvinvointialueiden sote-ammattilaisten kanssa. ]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kotona asumisen tukeminen kaikkina vuorokauden aikoina on lähtökohtaisesti hyvä asia. Samanaikaisesti kotihoidon henkilöstön riittävyys on turvattava ja varmistettava, että yöaikainen hoito ei johda siihen, että entistä huonokuntoisemmat ikääntyneet henkilöt joutuvat sinnittelemään kotona yöaikaisen kotihoidon turvin. Kun kyseessä on omaishoitoperhe, jolla on runsaasti avuntarvetta eri vuorokauden aikoina, on riskinä sälyttää hoivakuormaa omaisten harteille. Kun-asumista tuetaan mahdollisimman pitkään kotona, piilee myös vaara, että yhä huonokuntoisemmat asuvat kotona, vaikka tarvitsisivat jo hoiva-asumista. Usein kaikki palvelut kotona-asumisen mahdollistamiseksi käytetään ennen hoiva-asumiseen siirtymistä, mutta samalla toisinaan pitkitetään kohtuuttomasti kotihoitoa. Säännöllisesti on arvioitava, milloin kotona-asuminen ei ole enää turvallista tai elämänlaadun kannalta mielekästä niin hoivaa tarvitsevan henkilön kuin omaishoitajan/muiden lähiomaisten kannalta. ]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kotihoitoa järjestetään jo tällä hetkellä useissa paikoissa ympärivuorokautisesti, myös Hämeenlinnassa. Tämä olisi kuitenkin velvoittavana lainsäädäntönä merkittävä uusi velvoite julkiselle järjestäjälle. Yöaikainen kotihoito ei aina ole toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollista eikä nykyisen henkilöstösaatavuuden puitteissa tarkoituksenmukaista, esimerkiksi asiakkaan asuessa kymmenien kilometrien päässä lähimmästä taajama-alueesta. Kotona asumisen tukemiseksi ja edistämiseksi yöaikainen kotihoito on merkittävä asia, mutta järjestäjän tulee pystyä tekemään myös tarvittavia rajauksia sen tarjoamiseen.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakiesityksessä on kannatettavaa se, että kotihoitoa ehdotetaan järjestettäväksi vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä on välttämätön uudistus, joka tukee ikäihmisten kotona asumista tarpeellisella tavalla. Lakiesityksen riskinä on, että pykälän myötä kynnys asumispalveluihin voi olla entistä korkeampi ja entistä heikkokuntoisemmat vanhukset asuvat kotonaan, vaikka heidän hyvinvointinsa kannalta olisi parempi olla asumispalveluiden piirissä. Kotona ei pitäisi asua, ellei se ole ihmisen hoivan, turvallisuuden ja ihmisarvoisen elämän kannalta paras ratkaisu. Lisäksi vaarana on, että esimerkiksi nopeasti sairaalasta kotiutettujen tueksi annetaan kotihoidon yöaikaista kotihoitoa, vaikka hoiva-asuminen olisi turvallisempaa ja soveliaampaa. Yöaikainen kotihoito voi sinällään, jos henkilöstöä saadaan, olla hyvä ajatus ja tuoda turvaa kotona asuville iäkkäille. Esitys ei kerro, miten tällainen kehityskulku on mahdollista estää. Kotihoidon turvin itsenäisesti asuvien ikääntyneiden ihmisten tarvetta päästä oikea-aikaisesti hoiva-asumisen piiriin ei tule käytännössä rajoittaa tarjoamalla hoiva-asumisen sijaan kotihoidon palveluja tilanteissa, joissa henkilö on tosiasiassa hoiva-asumisen tarpeessa ja jolloin kotihoito ei ole enää asiakasturvallista. Tärkeää myös se, että kotihoidon osalta korostetaan asiakkaan kanssa käytettävän ajan merkitystä ja mahdollisuutta esim. yhteiseen ateriointiin. Työtehtävien ja käyntien suunnittelun rinnalla tarvitaan kuitenkin konkreettisesti lisäresursseja tämän toteuttamiseksi.]
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kyllä muilta osin, mutta kotihoidon toteuttamisessa tulee voida hyödyntää myös etähoivan ja digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet.]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Vastaus lähtökohtaisesti kyllä, mutta lisäkommentit pystyi lisäämään vain valitsemalla ei, eli: Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa niihin palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Vuonna 2013 voimaan tulleen nk. vanhuspalvelulain (980/2012) jälkeen kotiin annettavien palveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä on kasvanut. Kotiin annettavia palvelua tulee pystyä tarjoamaan asiakkaalle erilaisista tilan-teista ja palvelujen tarpeista riippuen kaikkina vuorokauden aikoina. Lähtökohtaisesti kotona asumisen tukemista on pidettävä kannatettavana, mutta vain siinä tapauksessa, että asiakkaan riittävät ja oikea-aikaiset palvelut ja ylipäänsä hyvinvointi kyetään sitä kautta turvaamaan. Vanhustenhuollon palvelujen painopisteen siirtyminen kotiin annettaviin palveluihin voi sisältää myös riskejä. Edellä mainittu on aiheuttanut sen, että palvelujen piirissä olevat henkilöt ovat aikaisempaa huono-kuntoisia ja enemmän palveluita tarvitsevia. Sääntely ei saisi johtaa siihen, että tehostettua palveluasumista (esityksessä hoiva-asuminen) järjestettäisiin entistä harvemmin ja ns. tiukemmin kriteerein. Valvontahavaintojen mukaan sote-palvelujen piirissä työskentelevän henkilöstön koulutus- ja osaamisvaatimuksia on joissain tilanteissa heikennetty erityisesti öiseen aikaan. Asiakkaalle on voimassa olevan vanhuspalvelulain nojalla turvattava jokaisessa tilanteessa oikea-aikaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut: yöaikaisen palvelun sisältö voi epätarkoituksenmukaisesti heikentyä, mikäli osaamisen tasoa lasketaan. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 §:n mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Kotihoitoa tuotetaan nykyäänkin likimain ympärivuorokautisesti, mutta lupakäytännössä on katsottu, että kyse ei ole ympärivuorokautisesta edellä mainitussa laissa tarkoitetusta luvanvaraisesta toiminnasta siitä huolimatta, että asiakkaan luona käydään myös yöaikaan. Nykyisen käytännön mukaan kyse on siis ilmoituksenvaraisesta palvelusta. Esitetyn pykälän mukaan ”kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta”. Pykälässä tai sen esitöissä olisi hyvä selkeyttää, onko nykyistä lupa- ja rekisteröintikäytäntöä tarkoitus muuttaa ko. muutosesityksen johdosta.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Velvoite järjestää kotihoito henkilön tarpeen mukaan vuorokauden ajasta riippumatta on uusi velvoite kunnille. Vaikutusten arvioinnissa ei ole pystytty arvioimaan tietoon perustuen tosiasiallisia uuden velvoitteen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Suurimmat taloudelliset vaikutukset kohdentuvat niille palvelujen järjestäjille, jotka eivät ole pystyneet turvaamaan kotihoidon palvelua ympärivuorokautisesti esimerkiksi laajojen syrjäseutujen, pitkien etäisyyksien tai saaristo-olosuhteiden vuoksi. Tämän vuoksi uuden velvoitteen kustannusvaikutus (36,1 M€) on arvioitu todennäköisesti liian alhaiseksi. Ympärivuorokautisen kotihoidon järjestämisen mahdollisuuksiin vaikuttavat rajalliset määrärahasidonnaiset taloudelliset ja henkilöstön liittyvät resurssit. Muutaman syrjäseudulla toisistaan kaukana asuvan asiakkaan yökotihoidon järjestäminen voi sitoa suuren osan kotihoidon henkilöstöresurssista, joka voi tarkoittaa sitä, että joillekin asiakkaille ei kotihoitoa pystytä järjestämään ja näille asiakkaille tehdään kielteisiä päätöksiä sillä perusteella. Edellä mainituin perustein pykälään ehdotetaan lisättäväksi viimeisen momentin viimeiseen lauseeseen ”mahdollisuuksien mukaan”. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pääosin on kannatettavaa järjestää kotihoitoa ympärivuorokautisesti. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä siihen, miten henkilöstö selviää tilanteessa, jossa jo nyt kotihoidon henkilökunnasta on valtava pula. Jotta jatkossa henkilöstö saadaan riittämään on tärkeää, että hoiva-avustajien, lähihoitajien ja sairaanhoitajien välinen työnjako selkeytetään. Tilapäinen ympärivuorokautinen kotihoito esimerkiksi sairaalasta kotiuttamisen jälkeen on kannatettavaa, mutta erityisesti jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan kohdalla tulee huolellisesti tarkastella sitä, onko kotihoito asiakkaan kannalta enää paras vaihtoehto vai voidaanko kotihoidon tavoitteet (hoito ja huolenpito, toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta) toteuttaa paremmin hoiva-asumisen kautta. Tilanteissa, joissa käyntejä on runsaasti/ympärivuorokautisesti on todennäköisesti myös tukipalvelujen tarve suuri. Tällöin on otettava huomioon myös asiakkaan tosiasiallinen mahdollisuus hankkia (ja maksaa) tarvittavia tukipalveluita itselleen erityisesti, kun myös turvapalvelu kuuluu 19 a § esitetyn säännökseen mukaan tukipalveluihin.]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Suomen Kuurosokeat ry kannattaa ympärivuorokautista kotihoitoa. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että asiakas saa itselleen tärkeää palvelua epätarkoituksenmukaisena aikana (esim. iltalääkitys yön puolella, wc-käynnit vain tiettynä kellonaikana)]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Kyllä THL kannattaa ehdotusta kotihoidon järjestämistä vuorokaudenajasta riippumatta. Ilmeisimmin nämä säännökset koskevat myös lapsiperheitä, jolloin ne mahdollistaisivat paremmin lapsiperheille myös iltaisin ja yöaikaan tapahtuvan kotipalvelun esimerkiksi, kun perhe tarvitsee kotipalvelua tukemaan vanhempia lapsen unirytmin korjaamisessa (kotipalvelu tapahtuu ilta- ja yöaikaan kotioloissa). Perheen kannalta tämä on inhimillisempi ratkaisu ja myös palvelujen järjestämisestä vastaavan näkökulmasta on ratkaisu kustannustehokkaampi, kuin ongelman hoitaminen esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Erityisesti ikääntyneille mahdollisuus yöaikaiseen kotihoitoon jaksottaa kotihoidon käynnit asiakaslähtöisemmin ja pitkät viiveet viimeisen iltakäynnin sekä ensimmäisen aamukäynnin välillä voidaan tarvittaessa lyhentää. THL huomauttaa kuitenkin, että lain toimeenpanossa voi tulla esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi haasteita. Lain toimeenpanossa pitää huolehtia siitä, että yöaikainen palvelu voidaan hankkia esimerkiksi ostopalveluna lähempänä olevalta palveluntuottajalta. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Asia on hyvä, mutta on huomioitava maantieteelliset haasteet ja käytössä olevat resurssit, jotka voivat hankaloittaa toteutusta.]
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Kunnan velvollisuus järjestää kotihoidon palvelut tarpeen mukaan ympärivuorokauden ajasta riippumatta tulisi muuttaa muotoon mahdollisuuksien mukaan ja asiakkaan kokonaispalvelun tarve huomioiden. Sinänsä asian nosto lakiin on hyvä, mutta vaatii tarkennusta. Lain kohta voidaan tulkita subjektiivisena oikeutena 24/7 kotihoidon palveluihin. ]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Sinänsä ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti voidaan pitää oikeana, että asiakkailla on niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon ympärivuorokautisuuteen sisältyy kuitenkin merkittäviä riskejä sen suhteen, että olisiko iäkäs ihminen jo hoidettavuutensa puolesta oikeutettu saamaan hoiva-asumisen palveluja kuten kohdassa 1 on tarkemmin esitetty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tällä hetkellä valtaisa pula osaavasta ja koulutetusta työvoimasta. Henkilöstöpulaa on ratkaistava yhdessä valtakunnallisesti eikä siten, että jokainen toimija erikseen yrittää ratkaista koko alan vaikeimman ongelman.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Nykyisillä järjestäjillä ei ole kyvykkyyttä järjestää hoivaa ympärivuorokautisesti liittyen tosiasialliseen henkilöstösaatavuuteen erityisesti harvaanasutuilla alueilla.]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Ei [Pitkien matkojen päähän yöaikainen palvelu on haastavaa järjestää. Kustannukset voivat nousta kohtuuttomaksi.]
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • YM, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Periaatteessa kyllä, mutta pitkien matkojen päässä oleville esim. yökäynnit eivät ole kustannuslaatu huomioiden mahdollista]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• SuPerin mielipide on, että ensin on ratkaistava kotihoidon houkuttelevuus työpaikkana ja siitä johtuva työntekijäpula. Esityksessä on todettu useaan kertaan kotihoidon veto- ja pitovoiman ongelmat. Esitetty lakimuutos lisää tosiasiallisesti työvoiman tarvetta. Nykytilanteessa, se tarkoittaa työntekijöiden siirtämistä aamu- ja ilta-vuoroista yövuoroon. Tämä aiheuttaisi lisäongelmia asiakkaiden palveluiden toteutumiseen, jotka ovat jo nyt uhattuna. Lisäksi kolmivuorotyö heikentää kotihoidon työntekijöiden veto- ja pitovoimaa. • Nykytilanne kotihoidon vetovoimaisuudessa työpaikkana on todella kriittinen. Suuressa määrässä kuntia on täyttämättömiä lähi- ja sairaanhoitajan toimia. Tilanne on jo vaarantanut asiakas- ja työturvallisuuden. Lainsäädäntöuudistuksen tulisi tukea tämän tilanteen korjaamista, ei heikentää sitä entisestään. ]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Kyllä
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Kyllä
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 3. Ovatko ns. tavallista palveluasumista koskevat säännökset (21 b §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [Asumisen ja palveluiden erottaminen selkeästi toisistaan on hyvä ratkaisu toisaalta Pykälän 1. momentissa määritellään, että palveluasumisen tulee tarjota yhteisölliseen toimintaan soveltuva ympäristö. Tässä ei kuitenkaan edellytetä, että siellä järjestettäisiin yhteisöllistä toimintaa. ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan anser att det finns en fara att det sk omsorgsboendet blir det nya anstaltsboendet men en personal dimensionering på 0,7 medan det vanliga serviceboende blir en boendeform som motsvarar dagens resurserande serviceboende där man skulle höja personaltätheten.]]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Rakentamisessa ja peruskorjauksissa on tärkeä tunnistaa esteettömyys niin sisä- kuin piha-alueella sekä palvelu- ja hoiva-asumisessa. Suunnittelussa tulee huomioida myös fyysistä toimintakykyä kehittävä ympäristö. Yhteisten tilat olisi hyvä rakentaa monitoimitiloiksi, joihin voidaan tuottaa mm. liikuntapalveluita alan paikallisten yritysten toimesta.]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Miksi palveluasumista ei voitaisi järjestää myös asiakkaan kotona kotihoidon tuella.]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei Muutosehdotuksissa on paljon hyvää, mutta Hoitokoti Päiväkumpu yhtyy tässä Halin lausuntoon: Valvonnan näkökulmasta haasteita tuottaa ”rakennuskokonaisuuden” määrittely ja siihen liittyvät seikat. Asia tulee käytännössä esiin valvontaviranomaisten kuten Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastusten yhteydessä. Valvovien viranomaisten tulkinnat maan eri puolilla poikkeavat toisistaan ja tämän vähentämiseksi ja estämiseksi tulee säännöksiä edelleen selkiyttää mm. määrittelemällä selkeästi mikä on rakennuskokonaisuus. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua; nyt kunnat olettavat palveluntuottajien hoitavan tavallisessa palveluasumisessa kaikki yökäynnit riippumatta niiden lukumäärästä. ]
      • Vammaisfoorumi ry, Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Saamelaisilla ikäihmisillä kulttuurinmukainen elämäntapa ja yhteyden säilyttäminen omaan yhteisöön ovat merkittäviä hyvinvointia edistävä tekijöitä. Niiden on havaintojen ja alustavien tutkimustulosten mukaan todettu myös osaltaan ylläpitävän ikäihmisen toimintakykyä merkittävällä tavalla sekä muistisairaan henkilön orientaatiota ja arjessa pärjäämistä. Esimerkiksi Norjan Karasjoella, jossa on perustettu saamelaiskulttuurin mukainen hoivapalveluyksikkö, on todettu, että muistisairaat saamelaisasiakkaat kokevat olonsa turvallisemmaksi tutussa ympäristössä, mikä näkyy mm. levottomuuden ja käytösongelmien vähenemisenä ja hyvinvoinnin lisääntymisenä (Utviklingssenter for sykehjem og hjemmestjenester til den samiske be-folkningen (USHT)). Tähänkin asti ympärivuotokautinen hoidon tarve on tarkoittanut saamelaisille ikäihmisille muuttoa kyläkeskuksiin palveluasumispalveluiden lähelle. Palveluasumismuotojen järjestämisessä tulisi huomioida mahdollisuus valita palveluasunto tai tuetun asumisen paikka läheltä perhettä ja sukua. Tällä hetkellä saamelaisalueen kunnissa hoivapalvelut järjestetään keskitetysti kyläkeskuksissa, mikä voi tarkoittaa muuttoa kymmenien kilometrien päähän. Palveluasumisen järjestämisessä tulisi huomioida kuntien maantieteellinen laajuus, ja vaihtoehtoisesti tarjota palveluasumista muuallakin kuin suurimmissa kyläkeskuksissa.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Muutosehdotuksessa on paljon hyvää. Ikääntyneiden palveluissa on suuri tarve tuoda uudenlaisia palvelumalleja ja niitä tukevia asumisratkaisuja kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välille. Esityksessä tavallinen palveluasuminen pyrkii vastaamaan tähän tehtävään. Tavoitetilan tulisi olla, että ns. tavallisen palveluasumisen erilaisilla palveluilla pystytään vastaamaan yksilöllisimmin erilaisiin tarpeisiin, tällöin esimerkiksi muistisairaan henkilön ei välttämättä tarvitse muuttaa palvelutarpeen lisääntyessä (välimuotoisen asumisen ratkaisut). Suomessa asuville ikäihmisille on nykyisin selkeä tarve sellaiselle palvelulle, missä iäkäs ihminen muuttaa palvelutaloon sieltä saatavan yhteisöllisyyden ja turvan vuoksi, vaikka hän ei vielä muuttohetkellä välttämättä ole palveluasumisen tai hoiva-asumisen tarpeessa. Aluehallintovirastot sekä Valvira eivät kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista tätä, koska lainsäädännössä asiaa ei ole tunnistettu. Toiveet ja ideaali ikääntymisestä omassa kodissa pikkuhiljaa, yksilöllisesti kasvatettavien palvelujen ja myös mahdollisesti itsenäistä asumista tukevien teknologiaratkaisujen avulla on kuitenkin vaarassa vesittyä käytännössä. Siirtyminen joustavasti, samassa asunnossa asuen erilaisten määriteltyjen palvelukokonaisuuksien välillä ei välttämättä käytännössä onnistu, koska palvelukokonaisuuksia ja niiden tuottamista määrittelevät erilaiset säännökset ja kriteerit. Näin ollen palveluntuottajan voi olla mahdotonta toteuttaa kannattavalla ja joustavalla tavalla tarpeisiin räätälöityä, joustavaa kokonaisuutta. Ehdotuksessa tuodaan esiin, että ns. ”rakennuskokonaisuuteen” voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. Tässä jää kuitenkin epäselväksi, voiko kotihoidon palveluita tuottaa samassa fyysisessä rakennuksessa. Avoimeksi jää myös se, miten nämä asiat pitää järjestää rakennuksen ominaisuuksien/tilojen suunnittelun kannalta Ns. ”rakennuskokonaisuuden” määrittelyyn ja siihen liittyviin seikkoihin liittyy myös valvonnan näkökulmasta haasteita. Asia on tullut esiin käytännössä esiin valvontaviranomaisten kuten Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastusten yhteydessä. Valvovien viranomaisten tulkinnat maan eri puolilla poikkeavat toisistaan ja tämän vähentämiseksi ja estämiseksi tulee säännöksiä edelleen selkiyttää mm. määrittelemällä selkeästi mikä on rakennekokonaisuus. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Katso kohta 4]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyllä, asumisen ja palveluiden irrottaminen toisistaan vastaa tätä päivää ja nykyistä käytäntöä. Pohtia voisi, tuleeko palveluasumista nykyisessä muodossaan järjestää, vai voisiko palveluna olla vain kotona asumista kotihoidon avuin asuinpaikasta riippumatta? Nyt jo on sama maksukategoria asiakasmaksulaissa kotihoidon ja palveluasumisen maksuissa. Järjestämisvastuu säilyisi edelleen kunnalla. Omaishoidon myöntäminen palveluasumiseen mahdollistaisi yksilöllisen ratkaisun, mutta tätä tulisi arvioida tarkoin ns. tuplapalvelun syntymiseksi. Ensisijainen järjestely tämän ei tulisi olla, koska hoitovastuu pääsääntöisesti kuitenkin on talon hoitajilla, ei omaishoitajalla.]
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Merkittävin ehdotettu muutos nykyiseen sääntelyyn verrattuna olisi se, että ehdotuksessa mainitut palvelut eivät enää olisi kiinteä osa palveluasumisen käsitettä, vaan asuminen ja palvelut järjestettäisiin erikseen. Asumisen turvallisuuden kannalta sekä asuminen että palvelut nivoutuvat kuitenkin sillä tavalla toisiinsa, että näiden erottaminen johtaa vakaviin haasteisiin arvioitaessa sitä, kenellä on kokonaisvastuu asiakkaan turvallisesta asumisesta. Lakiesityksessä käytetään esimerkiksi käsitteitä ” asuntokohteen ylläpitäjä ja palveluasumista järjestävä kunta”. Palveluasumista koskevan pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asumisympäristön olisi oltava myös esteetön ja turvallinen. Esimerkkeinä mainitaan, että turvallisuutta voisivat varmistaa esimerkiksi lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Perusteluissa esitetty security-painotteinen näkökulma turvallisuuteen on liian suppea. Turvallisuuden eri osa-alueet on otettava laaja-alaisemmin huomioon. Näyttäisi esimerkiksi siltä, että ikääntyneillä on selvästi suurempi riski kuolla tulipalon kuin henkirikoksen uhrina. Palokuoleman riski on kohonnut nimenomaan kotihoidossa.]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiesityksessä yhdeksi tavoitteeksi mainitaan se, että säädökset mahdollistaisivat jatkossa nykyistä paremmin erilaisten asumispalvelumuotojen toteuttamisen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. Lainsäädännöstä puuttuvat kuitenkin tarkemmat säädökset siitä, millainen henkilöstön määrän ja rakenteen tulisi olla kokonaisuuksissa, jossa tarjotaan erilaisia asumispalvelumuotoja (esim. palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista). Henkilöstömitoituksen määrittely ja henkilöstön riittävyyden arviointi on ollut ns. ’hybridiyksiköissä’ vaikeaa, jonka myös valvovat viranomaiset ovat nostaneet esille. Jotta asiakasturvallisuus, palvelujen yhdenvertaisuus ja palvelujen laatu voidaan taata riippumatta siitä, millaisessa asumispalvelussa asiakas asuu, henkilöstömitoituksesta ja rakenteesta tulee olla selkeät säädökset. Palveluasumisen kokonaisuus tulee selkeyttää HE:en jatkotyöstämisessä. Jos palveluasumisella tarkoitettaisiin HE:n mukaisesti asunnon järjestämistä asiakkaalle ja palvelu voitaisiin toteuttaa omaishoitona, niin onko tosiasiallisesti kyse palveluasumisesta ja sosiaalihuollon palvelusta? Esityksestä ei käy ilmi, miten tällainen tilanne eroaa tavallisesta vuokra-asumisesta. Tai jos asiakkaalle järjestetään asunto ja palvelut tuotetaan kotihoitona, niin miten tilanne eroaa ’tavallisesta’ kotihoidon palvelusta? Jos taas henkilö olisi HE:n mukaisesti siirtynyt oma-aloitteisesti asumaan 1 momentissa tarkoitettuun tai vastaavanlaiseen asuntoon, niin kyse ei tässä tapauksessa olisikaan palveluasumisesta. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan anser att det finns en fara att det sk omsorgsboendet blir det nya anstaltsboendet men en personal dimensionering på 0,7 medan det vanliga serviceboende blir en boendeform som motsvarar dagens resurserande serviceboende där man skulle höja personaltätheten.]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluasumista koskeva säännös on hyvin vaikeasti aukeava. Vaikuttaa siltä, että esitetyssä säännöksessä kunnan järjestämisvelvollisuus rajoittuu jonkinlaisen yhteisöllisen toiminnan mahdollistavan asunnon järjestämiseen henkilölle. Esitys jättää avoimeksi, mitä asumisen järjestäminen käytännössä tarkoittaa, kuka huolehtii yhteisöllisen toiminnan järjestämisestä, ja syntyykö kunnalle ylipäätään mitään pysyvää toimintavelvoitetta palveluasumispäätöksen tuloksena. On myös epäselvää, miksi palveluasumista ei ole se, jos henkilö hakeutuu yhteisölliseen asumiseen itsenäisesti. Entä eikö ole tarkoitus enää lainkaan järjestää asiakkaille sellaista, tehostettua palveluasumista kevyempää asumista, jossa palvelut tulisivat asumisyksiköstä? Asumisympäristön olisi esityksen mukaan oltava esteetön ja turvallinen. Esityksen mukaan turvallisuutta voisivat varmistaa esimerkiksi lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Kun otetaan huomioon Suomen suhteellinen turvallisuus maana, herää kysymys, minkälaista vaaraa tässä on ajateltu, ja kenen siihen on tarkoitus reagoida. Jos vaara koskee asiakasturvallisuutta, siihen vastaaminen kuuluisi kunnalle palvelun järjestäjänä. Ongelmana kuitenkin on, että kunta järjestää asunnon, ei asuntoon kuuluvaa palvelua. Jos taas kyse on rakennetun ympäristön turvallisuudesta, asia ei varsinaisesti liity sosiaalihuoltoon. Esityksen mukaan uudet pykälät mahdollistaisivat aiemmasta poiketen omaishoidon tuen myöntämisen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköön. On kuitenkin vaikea mieltää, miten voidaan sanoa, että henkilö asuu sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä, jos palvelut tulevat kokonaisuudessaan muualta kuin yksiköstä. ]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tarvitsee selkeyttämistä asunnon järjestämisen määrittelyn kohdassa. Ehdotuksessa todetaan, että asunto voisi olla kunnan, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämä. Lakimuutos tarkoittaa sitä, ettei erityisryhmien palveluasumista voi enää järjestää asiakkaan omaan kotiin. Erityisryhmillä tarkoitetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaita, kehitysvammaisia ja vammaisia. Jatkossa tarkoitus on järjestää asumispalvelut ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Erityisryhmien asiakkaita ei ole riittävästi huomioitu esityksessä. Määritelmä palveluasumisen saamiselle poissulkee erityisryhmien asiakkaat: ”ei kykene itse järjestämään itselleen sellaista heikentyneen toimintakykynsä vuoksi”. Erityisryhmien palveluasumisen tarve johtuu asiakkaiden tarpeesta saada riittävät palvelut omaan kotiin. Asiakkailla on oma asunto, johon he tarvitsevat päivittäistä tukea asumisen onnistumiseksi. Jos edellytykseksi palveluasumisen saamiselle tulee se, ettei asiakas kykene järjestämään lakiesityksessä kuvattua asumisjärjestelyä, heikkenee erityisryhmien asiakkaiden mahdollisuus palveluasumisen saamiseen. Riskinä on, että asiakkaat siirtyvät raskaampiin palveluihin. Kustannusvaikutus pelkästään mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden siirtymisestä raskaampaan palveluun on noin 3,7 M€ Oulun kaupungissa. Palveluasumisen käsite muuttuisi niin, että asuminen ja palvelut (esim. kotihoito, omaishoito) eriytettäisiin toisistaan. Ikäihmisten näkökulmasta tämä on hyvä uudistus, jossa asiakas saisi tarpeenmukaiset palvelut kotihoitona, omaishoitona tai muuna sosiaalipalveluna. Kohteessa ei edellytettäisi omaa henkilöstöä. Tämä on hyvä asia, mutta toisaalta herättää kysymyksen, miten yhteisöllisyyttä tuetaan. Asuinympäristön tulee soveltua yhteisölliseen toimintaan. Palveluasumisen kohdalla tämä tarkoittaa lain perusteluiden mukaan asukkaiden yhteiseen käyttöön soveltuvia tiloja, joita he voivat käyttää esimerkiksi liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan. Palveluasumisen saannin edellytyksiin katsottaisiin, että asiakas tarvitsee ko. asumisjärjestelyn, muttei pysty sitä itse järjestämään toimintakykynsä vuoksi. Hyvä, että laissa todetaan, että mikäli asiakas omaehtoisesti hakeutuu ko. asumismuotoon, niin sitä ei katsota sosiaalihuoltolain mukaiseksi palveluasumiseksi. Valvonnan sisältöä tulisi tarkentaa. Nyt esityksessä valvonta kohdistuu ainoastaan tiloihin ja kotihoidon palveluun. Lakiesityksessä ei käy ilmi, kuka valvoo kotipalvelun tukipalvelut ja muita kotiin annettavia palveluita, jotka sisältyvät palveluasumisen palveluun. Edelleen voimassa olevan sosiaalihuoltolain (710/1982) 5. luvun säännösten sanamuodot tulee muuttaa vastaamaan esitettyjä käsitteitä. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 42 b §:n mukaan vastuu kunnan päätökseen perustuvaan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla. Lakiesityksessä ei käy ilmi, mihin kaikkiin asumismuotoihin kunnan laskutusoikeus ulottuu.]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Totean, että ehdotetussa muodossa pykälä on niin vaikeaselkoinen, että se on joko poistettava esityksestä tai sitä on korjattava ennen eduskuntakäsittelyä. Pykälän sisältöä on vaikea ymmärtää, vaikka yhdessä pykälän kanssa lukisi yksityiskohtaisia perusteluja. Pykälän 2 momentin mukaan henkilön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään erillisinä siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Ymmärrän lauseen siten, että palvelu voisi olla esimerkiksi kotihoito ja se ei sisältyisi pykälän tarkoittamaan palveluasumiseen vaan olisi siitä irrallinen palvelu. Tätä käsitystä tukee myös pykälän 1 momentti, jossa palveluasumisen sisältö on määritelty kuvaamalla sitä asumisena esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Asuinympäristön pitäisi myös olla yhteisölliseen toimintaan soveltuva. Perustelutekstien perusteella henkilö voisi itse hankkia kyseisenlaisen asunnon tai se voisi olla hänen oma asuntonsa tai hänelle voitaisiin järjestää kyseisenlainen asunto. Jos henkilön käytössä oleva asunto ei vastaisi 1 momentin kuvausta se ei olisi pykälässä tarkoitettua palveluasumista, vaikka henkilö saisi esimerkiksi kotihoitoa. Tämä ilmeisesti tarkoittaisi, että hänellä ei olisi palveluasumista, jos asunto ei vastaisi hänen tarvettaan tai se ei olisi esteetön tai se ei sisältäisi yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä. Pykälätekstin ja perustelujen perusteella olisi mielestäni hankalaa arvioida, milloin kyseessä olisi palveluasuminen ja milloin tavallinen vuokra-asuminen esimerkiksi iäkkäille henkilöille suunnitelluissa asunnoissa, joiden lähellä on heille soveltuvia yhteisöllisiä palveluja. Pykälän 3 momentti on vaikeaselkoisin. Pelkän pykälätekstin perusteella on pääteltävissä, että säännöksen tarkoituksena on rajata nykyisestä niiden henkilöiden määrää, joilla olisi oikeus saada palveluasumista. Luonnoksen perusteella on mielestäni vaikea saada selvää, kenelle jatkossa myönnettäisiin palveluasumista. Luettuani kohdan 5.1 ymmärsin, että tarkoituksena olikin säilyttää nykyinen tilanne ennallaan. En ole kuitenkaan aivan varma, mitä on ollut tarkoitus säätää. Mitä tarkoitetaan asumisen järjestämisellä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. Tarkoittaako se, että kunta auttaa järjestämään asuntoon palveluja vai että kunta auttaa saamaan 1 momentissa tarkoitetun asunnon vai molempia? Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että käsite palveluasuminen ei 1 momentin mukaan tarkoita asuntoon annettavia palveluja. Kiinnitän huomiota siihen, että palvelun nimen tulisi vastata sen sisältöä. Jos palvelu nimeltä palveluasuminen ei sisällä palveluja ei nimi ole oikea. Luonnoksessa oleva pykälä ja sen perustelut herättävät useita avoimia kysymyksiä. Kuuluuko asunnon järjestäminen ”siinä merkityksessä, että henkilöä autetaan hankkimaan asunto” käsitteen palveluasuminen piiriin? Mitä tarkoitetaan sillä, että joku tarvitsee kunnan apua? Tarkoittaako se, että henkilön toimintakyky on alentunut eikä hän itse pysty hankkimaan mitään palveluja vai tarkoittaako se henkilöä, jolla ei ole sukulaisia eikä edunvalvojaa? Miten määritellään, että henkilö tarvitsee säännöllisesti jotain palvelua? Pidän sinänsä myönteisenä sitä, että rajaus kahden asumispalvelun välillä ei enää perustuisi pelkästään siihen, onko palvelujen tarve ympärivuorokautista. Sääntely edellyttää kuitenkin selkeyttämistä. Sisällöstä riippumatta korostan, että pykälän sisällön pitäisi käydä itse pykälästä ilmi niin selvästi, että sekä asiakkaat että heidän omaisensa sekä palvelun järjestäjät ja tuottajat ymmärtäisivät sisällön yksinomaan pykälätekstin perusteella. Olen kirjoittanut esiin nousevia kysymyksiä siinä tarkoituksessa, että pohdintani auttaisivat pykälän kirjoittamisessa niin kuin se on tarkoitettu. Lausuntopyyntöön sisältyvän kysymyksen 4 perusteella pykälän epäselvyys on tiedossa ja se on tarkoitus korjata. ]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kuvaus on kaunista ja jopa laadukkaampaa kuin kotihoidon kohdalla, miksi näin? Erityisesti tulisi korostaa palveluasumisen prosessin laatua ja siirtymisvaiheita, joissa mm. asiakkaan toimintakyky laskee nykyisten käytäntöjen vuoksi (hakeminen, asumisen käynnistyminen, kotiutuminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen jne.).]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • OKM, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valtion liikuntaneuvosto pitää hyvin tärkeänä, että palveluasumisen ominaisuuksissa korostaan esteettömyyttä ja turvallisuutta, joilla on keskeinen merkitys asiakkaiden liikkumiselle. Erityisesti arjessa ja asuinympäristön lähellä tapahtuva liikkuminen on tärkeää ikääntyneille. Valtion liikuntaneuvosto nostaa kuitenkin esille, että esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi asuinympäristön (esimerkiksi piha-alue) tulisi olla myös liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustava, mikä tukisi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Liikuntaneuvosto esittää Palveluasumisen 21 b § 1 momenttiin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa, TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSSÄ, esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto.” Valtion liikuntaneuvoston näkee myös hyvin tärkeänä vaatimuksen, että asuinympäristön tulee soveltua yhteisölliseen toimintaan. Lain perusteluiden mukaan palveluasumisen kohdalla tämä tarkoittaa asukkaiden yhteiseen käyttöön soveltuvia tiloja, joita he voivat käyttää esimerkiksi liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan. Yhteisölliset tilat tarjoavat muun muassa yhdistyksille ja kunnan liikuntapalveluille mahdollisuuden tuottaa liikuntaa edistäviä palveluita hyvin matalan kynnyksen toimintana lähellä palveluasumisen asukkaita. Liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan soveltuvien yhteisöllisten tilojen lisäksi olisi tärkeää tukea myös palveluasumisen ja hoiva-asumisen asiakkaiden arkiliikkumista. Liikuntaneuvosto esittää Palveluasumisen 21 b § 1 momentin perusteluihin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Asuinympäristön olisi sovelluttava yhteisölliseen toimintaan. Se tarkoittaa, että siellä on asukkaiden yhteiseen käyttöön soveltuvia tiloja, joita he voivat käyttää esimerkiksi oleskeluun, liikuntaan, muuhun harrastustoimintaan, ruoanlaittoon ja ruokailuun. MYÖS ASUINYMPÄRISTÖN MUIDEN TILOJEN JA TOIMINTAVÄLINEIDEN SEKÄ LÄHIYMPÄRISTÖN TULISI KANNUSTAA ARJESSA TAPAHTUVAAN LIIKKUMISEEN SEKÄ MAHDOLLISTAA TURVALLINEN JA ESTEETÖN LIIKKUMINEN.” Liikuntaneuvosto nostaa esille, että esimerkkiä palvelu- ja hoiva-asumisen ympäristön säätämisestä voi hakea muun muassa Varhaiskasvatuslaista, jonka 10 §:ssä säädetään varhaiskasvatuksen ympäristöstä. Pykälän mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen. Myös toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. Toimintavälineet kattavat esimerkiksi erilaiset leikki- tai liikuntavälineet. Vastaavanlaisesta terveyttä ja hyvinvointia edistävästä ympäristöstä tulisi säätää myös sosiaalihuoltolaissa palveluasumisen ja hoiva-asumisen kohdalla.]
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Uudessa lakiesityksessä asuminen ja palveluntuottaminen on mahdollista erottaa toisistaan. Samaan aikaan kotihoitoa ollaan esittämässä ympärivuorokautiseksi. Lisäksi Lakiesityksessä esitetään, että samassa rakennuskokoisuudessa voi olla useampi palvelumuoto sekä myös suoria vuokralaisia ilman palveluita. Tavoitteena on, että asiakas ei tarvitse muuttaa palveluntarpeen ja hoiteisuuden lisääntyessä. Palveluasuminen 21 b§ jää näin ollen hyvin tulkinnanvaraiseksi ja mahdollistaa kaikkia palveluita kotihoidosta hoiva-asumiseen ja siltä väliltä. Tämä vesittää täysin 1.10.2020 voimaan tulleen Vanhuspalvelulain. Uudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa hoiva-asumisesta (21 c §) tulee vain vanhan määritelmän mukaan raskasta tehostettua palveluasumista ja näin hoiva-asuminen laitosmaistuu, ja luodaan raskasta palvelu-asumista korvamaan vanha tehostettu palveluasuminen. Silloin vanhuspalvelulain uudistus ei ole muuta kuin silmänkääntötemppu ja olemme takaisin lähtötilanteessa – ja iäkkäät eivät saa enempää tukea kuin ennen uudistusta. Ehdotamme 21 b § seuraavat muutokset • Selkeytetään 21 b § perustelut, siten että kuvataan selkeästi milloin palveluja ei voida järjestää palveluasumisen ja kotihoidon yhdistelmänä. Muutoksella vältetään tilannetta, jossa järjestäjä voi aina perustella asukkaan kuuluvan ns. raskaan palveluasumisen piiriin. • Lisäksi ehdotamme, että yksityisten palvelutuottajien lupamenettelyä uudistetaan siten, että kiinteistökohtaiset mitoitusvaatimukset poistetaan ja sovelletaan asukas/asiakaskohtaisia vaatimuksia sekä palvelu, että hoiva-asumisessa. Palveluntuottajat ja viranomaiset näkevät nyt jo merkkejä siitä, että tilaajat välttävät asukkaiden siirtämistä tehostettuun palveluasumisen piirin ja luovat mieluummin välimalleja, johon sijoitetaan asukkaat, joita olisi aikaisemmin sijoitettu tehostettuun palveluasumiseen. Valvira ja aluehallintavirastot kirjoittavat yhteisessä ohjauskirjeessään seuraavalla tavalla: Valvontaviranomaisten havaintojen perusteella valitettavana ilmiönä on viime aikoina ollut se, että tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä on ryhdytty muuttamaan kevyemmän palvelun sekayksiköiksi ns. ”hybridiyksiköiksi”, vaikka asiakkaiden palvelujen tarve ei olisi tosiasiallisesti muuttunut. Valvontaviranomaiset ovatkin selvittäneet useita valvontatapauksia, joissa vanhusten tehostetun palveluasumisen sekä tavallisen palveluasumisen järjestämiseen ja tuottamiseen on samassa sekayksiköksi muutetussa toimintayksikössä liittynyt merkittäviä asiakasturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi moniin valvontatapauksiin on liittynyt vanhusten perusoikeuksien toteutumisen laiminlyöntejä. Toinen asiaa hyvin kuvastava esimerkki on EKSOTEn meneillään oleva kilpailutus. Eksote on nostanut palveluasumisen mitoitusvaadetta tasoon 0,45 ja lisännyt vaatimuksen mahdollisesta yöhoidosta. Palveluntuottajana näemme tässä riskin sille, että sen sijaan, että luodaan kevyempiä välimalleja, niin ollaan luomassa ns. raskasta palveluasumista. On olemassa iso riski sille, että tällaiseen ”raskaan palveluasumiseen” pyritään sijoittamaan asukkaita, joille kuuluisi palvelutarpeidensa puolesta tehostettua palveluasumista. Iäkkäille pitää turvata heille kuuluvat palvelut. ]
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain muutoksen 21a §(tuettu asuminen), 21b § (palveluasuminen) ja 21c §(hoiva-asuminen) sisältökirjaukset ovat tarkoituksenmukaisia sekä asumisen ja palvelun järjestämisen eriyttäminen on selkeä. Palvelurakenteen muutos etenee kansallisella tasolla ja tulevaisuudessa tuettu asuminen ja palveluasuminen sisällöllisesti ovat lähellä toisiaan. Haasteena on, kun asuntokohteen ylläpitäjillä ja järjestämisevastuussa oleville kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen niin miten asiakasturvallisuuden näkökulmasta voidaan varmistaa asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat esittää, että hoidon ja huolenpidon lisäksi myös sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseen osana palveluasumista kiinnitetään hallituksen esityksen perusteluissa huomiota.]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry näkee, että mikäli henkilökunnan ei vaadita olevan paikalla, niin asiakas ei välttämättä saa tarvittaessa tukea ja apua oikea-aikaisesti. Laatutekijöiden riittävän tason varmistaminen on oltava keskiössä. Tärkeänä nähdään myös se, että yksityiset palveluntuottajat voivat edelleen myydä myös kokonaisuuksia, palvelupaketteja muillekin, kun yksityisesti, kokonaan itsemaksavina tuleville. Uhkana nähdään se, että yksityiset alkavat myydä vain palvelupaketteja, jos toiminnan kannattavuutta ei muutoin voida varmistaa. Tärkeää on se, kuinka julkinen sektori tulee kilpailuttamaan palveluasumisen sisältöjä jatkossa. Vanhojen ihmisten oikeudet on voitava huomioida entistä paremmin esimerkiksi asuinpaikkaa valittaessa. Ei voida toimia niin, että julkinen taho yksipuolisesti osoittaa paikan, mihin vanhus joutuu menemään. Vanhojen ihmisten omat mielipiteet olisi hyvä kirjata myös näkyviin, ei ainoastaan omaisten tahtoa. Asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa, riippuen missä päin maata hän asuu. Hyvänä asiana VALLI ry näkee sen, että asiakas saa valita palveluasumisessa kotihoidon tuottajan. Palvelutalon toimijoiden näkökulmasta haasteena ja riskinä koetaan tilanteet, joissa palvelutalossa käy usean eri toimijatahon työntekijöitä, esimerkiksi nyt koronatilanteessa. Myös laadun arviointi on tällöin haastavaa. ]
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valvonnan näkökulmasta haasteita tuottaa ”rakennuskokonaisuuden” määrittely ja siihen liittyvät seikat. Asia tulee käytännössä esiin valvontaviranomaisten kuten Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastusten yhteydessä. Valvovien viranomaisten tulkinnat maan eri puolilla poikkeavat toisistaan ja tämän vähentämiseksi ja estämiseksi tulee säännöksiä edelleen selkiyttää mm. määrittelemällä selkeästi mikä on rakennekokonaisuus. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua; nyt kunnat olettavat palveluntuottajien hoitavan tavallisessa palveluasumisessa kaikki yökäynnit riippumatta niiden lukumäärästä. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Yksi selkeä tarve ikääntyneiden palveluissa on ollut synnyttää ns. Välimuotoisen asumisen palveluita kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välille. Esityksessä tavallinen palveluasuminen pyrkii vastaamaan tähän tehtävään. Käytännössä tavallinen palveluasuminen on kuitenkin esitetyssä muodossa toimiluvallista asunnonvuokrausta, joka ei sisällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden palveluita, vaan nämä palvelut hankintaan erillisinä. Muutos AVI:n nykyiseen valvontakäytäntöön on erittäin suuri, sillä nykyisen tulkintakäytännön mukaan monissa palveluasumisen yksiköissä on tosiasiallisesti edellytetty merkittävästi palveluiden järjestäjän kilpailuttamia palveluita laajempaa henkilöstömitoitusta (0,3) ja palveluiden tuottaminen on siten muodostunut käytännössä taloudellisesti mahdottomaksi. Mikäli tavallinen palveluasumisen esitetyssä muodossa toteutuu, tulee lainsäädännön perusteluissa todeta selkeästi se, ettei palvelu sisällä hoitohenkilökuntaa - päivä eikä yöaikaan - ja tämän tulee koskea myös aiemmin toimintansa aloittaneita yksiköitä. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kyllä pitäisi vielä selkeyttää. Jos asuu kotona ja saa palveluja kotiin (luvataan jopa ympärivuorokautisesti), niin omanlaistaan palveluasumista sekin on!! ]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hyvää esityksessä on asumisen ja palvelujen eriyttäminen. Palvelujen tulisi perustua asiakkaan tarpeisiin ja asukkaalla tulisi olla mahdollisuus asua asunnossaan toimintakyvyn heikentyessä niin halutessaan. Tulevalla hyvinvointialueella asumisen järjestäminen osana kuntien normaalia asuntotuotantoa voisi nousta vahvemmin esille. Kuntalaisten asumisolot ovat keskeisiä kunnan tehtäviä ja sosiaalihuollon rooli on sitä tukeva. Toimiva yhteistyö kunnan ja tulevan hyvinvointialueen välillä on keskeistä asumisen ja palvelujen yhteensovittamisessa. Onko tarvetta eritellä tuettua ja palveluasumista? Voisiko olla vain tuettuasuminen, jossa tuen tarve ratkaisee palvelut. Tuetussa asumisessa voisi perushenkilöstönä olla esimerkiksi olla ohjaaja päivittäin ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat kotihoidon kautta. Jos talossa olisi esim. tarvetta lisätä yöaikaista turvallisuutta, voisi talossa olla tilapäisesti tai jatkuvasti yövartija, jolla ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta.]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Koko termistö (kotipalvelu, kotihoito, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen) on sekava, eikä tämä lakiuudistus pysty tätä kokonaisuutta selkiinnyttämään hyvästä tavoitteestaan huolimatta. Jokaisen ihmisen tulisi saada asua jossakin paikassa, jota voi kutsua kodikseen, mutta pelkkä asunnon tarve ei tarkoittane sote-palvelun tarvetta vaan kyse on aina asunnon ja palvelut sisältävästä palvelupaketista. Palvelu voi tosin olla alentuneeseen toimintakykyyn vastaavan esteettömän asunnon hankinnassa auttamista silloin kun asiakas ei itse siihen kykene, mutta tällöinkin siihen liittynee asumista tukeva ohjaus, neuvonta ja sosiaalityö tai asiakkaan tarpeen mukaan määräytyvä muu palvelupaketti, joka voi olla kevyempi tai raskaampi. Etenkin kun myös kotihoitoa tulee asiakkaan tarvitessa järjestää 24/7, voi kotiin annettava paketti olla hyvinkin paljon palvelua sisältävä. Kysymys on hankala, koska koko palvelujärjtelemämme on monimutkainen eri nimikkeineen ja monine tuottajineen. Olennaista lienee ensin miettiä, mitä koko palvelutarjotin sisältää ja miten palvelut porrastuvat. Tutkimusten mukaan iäkkäillä tarve usein alkaa IADL-avun tarpeesta, ja siihen vastataan usein tukipalveluin. Kun ADL-avun tarve kasvaa ja sairaanhoidon tarve lisääntyy, siirrytään kotihoitoon. "Tavalliseen palveluasuntoon" muutetaan kirjavista syistä, jos niitä on tarjolla, ja tehostettuun" palveluasumiseen on yleensä vaikea päästä joitakin kuntia lukuunottamatta. Olennaiseksi nousee kysymys. mitä tarkoittaa "välimuotoinen" asuminen. Jos kyse on kodin ja laitoksen väliin sijoittuvista palveluista, tällöin mieleen tulevat ensiksi erilaisiet intervallihoidon ja päivähoidon muodot. Mutta jos "tavallinen palveluasunto" on asunto, johon saadaan tarpeen mukaisia koti- ja tukipalveluja, millä tavoin se eroaa kotiin annettavista palveluista tai vammaispalvelulain mukaisesta palveluasumisesta kotona? Ja jos vielä palveluasumisesta irrotetaan palvelut niin, että valvonta kohdistuu vain palveluasunnon mahdolliseen soveltuvuuteen myöhemmin hoivakäyttöön, miten käy asiakkaan palvelukokonaosuuden, johon sisältyvät tarpeen mukainen asunto ja palvelut? Jos palveluasuminen on sote-palvelua, sen tulee kokonaisuudessaan palveluineen päivineen olla luvanvaraista toimintaa, jota valvontaviranomaiset myös valvovat. "Säännöllinen palvelujen tarve" on kriteerinä epäselvä ja altis tulkinnoille, joten tätä on selkeytettävä. Entä mihin kuuluvat asunnon muutostyöt? Niillä on tutkimusten mukaan merkittävä rooli asunnon liikunta-ym. esteistä johtuvien palvelutarpeiden ehkäisemisessä. Olisi ehkä tärkeintä tässä uudistuksessa ratkaista kysymys, olisiko palveluasuminen yhtä kuin tuettu asuminen asiakkaan tarpeen mukaan muuntuvine palveluineen, vai onko kaikki kotona asumista tukeva palvelu palveluasumista, jolloin myös tuki- ka kotihoidon palvelut kuuluisivat tähän ja asiakkaan palvelutarve määrittää palvelun intensiteetin.]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esityksen perusteluissa on kirjattu olennaisesti, että omaishoidon tuen tulee aina perustua hoidettavan yksilöllisiin tarpeisiin ja hoitajan vapaaehtoisuuteen. Kuitenkin sitä perusteluiden lähtökohtaa, että palveluasumista ei käytetä omaishoitotilanteessa, tulee muokata väljemmäksi, koska muutoin perusteluiden kirjaus saattaa ohjata sulkemaan automaattisesti ulos omaishoidon palveluasumisessa yhtenä hoivan järjestämisen vaihtoehdoista. Omaishoito palveluasumisessa voi edistää erityisen hyvin ikääntyneen henkilöiden sosiaalista toimintakykyä. Palveluasumisessa saattaa olla yksinkertaisempaa järjestää tarvittavat tukipalvelut omaishoitoperheelle riittävässä laajuudessa. Tässä tulee ymmärtää laajasti perhesuhteet ja muutkin vaihtoehdot kuin puoliso-omaissuhde, omaishoitoperheen niin halutessa. Lisäksi hoitovastuun ottaminen omaishoitajana palveluasumisessa voisi myös alentaa asiakasmaksuja, sillä palveluasuminen saattaa olla perheen maksukykyyn nähden kallista.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme erittäin tärkeänä ja onnistuneena muutosta, jolla asuminen ja palvelut eriytetään toisistaan. Tämä parhaimmillaan edesauttaa iäkkään osalta pysyvän kodin ja palvelutarpeen muutosten myötä muuntuvat palvelut ilman, että iäkkään tarvitse muuttaa. Tarkentumatta jää se, miten tavallinen palveluasuminen käytännössä eroaa tavallisesta asumisesta esimerkiksi yhteisöllisessä asuinympäristössä, jossa kukin asukas saa tarvitsemansa palvelut yksikölliseen palvelutarpeen arvioon ja palvelusuunnitelmaan perustuen – tai eroaako se tai pitäisikö sen erota? Epäselväksi jää myös se, mitä tarkoitetaan kunnan avulla asumisen järjestämisessä. Tavallista palveluasumista ei ole tarjolla kaikkialla, vaan kuntalaisten asumisen ja palvelujen tarpeisiin on voitu vastata yhteisöllisen asumisen ja yksiköllisen palvelukokonaisuuden kautta.]
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme tärkeänä sitä, että asuinympäristön on sovelluttava yhteisölliseen toimintaan, kuten taide-esitysten seuraamiseen, taiteen ja kulttuurin kokemiseen sekä ryhmämuotoiseen harrastustoimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen yhteydessä on oltava riittävän kokoisia viihtyisiä yhteistiloja. On tärkeää, että asukkaat voivat järjestää asuinympäristössään tai sen läheisyydessä yhteistä toimintaa omaehtoisesti tai osallistua esimerkiksi järjestöjen, kuntien tai muiden toimijoiden tuottamaan toimintaan. Ehdotamme, että asuntokohteen ylläpitäjällä tai järjestäjällä olisi lakisääteinen velvollisuus yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen. Toiminta voidaan järjestää joko asuntokohteen ylläpitäjän/järjestäjän toimesta tai/ja ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa yhteistyössä. ]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ehdotamme täydennystä 21 b § 2. momenttiin: muutos toiseen lauseeseen: ”Henkilön tarvitsemat muut sosiaali-, kuntoutus- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Muutos on tarpeen kuntoutuspalveluiden aseman vahvistamiseksi. Vaikka lääkinnällinen kuntoutus kuuluu terveydenhuoltolain mukaan osaksi terveyspalveluita, ei ikääntyneitä käytännössä ohjata näihin palveluihin. Kuntoutuspalvelut ovat lääkinnällistä kuntoutusta laajempi kokonaisuus, jonka vuoksi on tärkeää, että sosiaalihuoltolaki osaltaan vahvistaa kuntoutustarpeen tunnistamista ja ikääntyneiden ohjautumista asianmukaisiin kuntoutuspalveluihin.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Valvira pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että yhteisöllisiä asumisen ratkaisuja kehitetään, mutta asiakokonaisuuteen liittyy keskeisesti laadukkaiden ja turvallisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan palveluasuminen on palvelua, jossa asiakas tarvitsee sekä asunnon että palvelut. Esityksen mukainen palvelun sisällön kuvaus (asunnon järjestäminen) suhteessa pykälän otsikkoon (palveluasuminen) on harhaanjohtava ja voi jatkossa aiheuttaa epäselvyyksiä. Palvelu -sana tulisi otsikosta poistaa, mikäli säännös sisältää vain asumisen järjestämisen. Esityksen mukaan palveluasuminen olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 11 §:ssä tarkoitettua ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kohdistuisi palveluasumisen osalta vain tilojen asianmukaisuuteen. Esityksen mukaan palveluasuminen tulisi rekisteröidä, mikäli tilat olisivat asianmukaiset. Edellä esitetty muutos on ongelmallinen. Voimassa olevan lain mukaan rekisteröintivelvollisuus koskee myös tuotettavia palveluja (mm. viranomaiselle toimitettavat tiedot rekisteröintiä varten henkilöstön määrästä, asiakasmäärästä jne.). Asunnon järjestämisestä asiakkaalle ei ole kyseessä enää rekisteröitävästä sosiaalipalvelusta. Epäselvät kysymykset liittyvät mm. palvelujen tuottajan määritelmään; onko palvelujen tuottaja kiinteistön omistaja, vuokralainen, vai joku muu sekä johtamiskysymyksiin; tuleeko vastuuhenkilöä nimetä ja sovelletaanko häneen sosiaalihuoltolain mukaisia johtajan kelpoisuusvaateita, ja mistä vastuuhenkilö ko. palveluissa vastaa. Tähän mennessä palveluasuminen on rekisteröity voimassa olevan sosiaalihuoltolain mukaisesti edellä mainitusti. Esityksestä jää epäselväksi, miten palveluasuminen eroaa vuokra-asumisesta, joihin järjestetään kotihoidon palvelua. Edelleen esimerkiksi tiloille asetetut kriteerit jäävät epäselviksi; onko palvelua koskevien toimintaedellytysten osalta eroja tilanteissa, joissa asiakas ohjataan kunnan kautta palveluasumiseen tai asiakas muuttaa itsenäisesti ko. rakennukseen. Vastuukysymysten osalta sääntelyä esitetään tarkennettavan, eli kuka esimerkiksi palveluasumisen yhteisöllisestä toiminnasta ja palvelukokonaisuudesta vastaa, ja miten tiloja valvotaan. Kun uusia asumismuotoja otetaan käyttöön ja terminologisesti määritellään, on lainvalmisteluvaiheessa syytä varmistaa, miten muu lainsäädäntö ohjaa palveluja toimitilojen osalta. Esimerkiksi paloviranomaiselta olisi hyvä tarkistaa poistumisturvallisuussuunnitelman sisällöstä; minkälaisia edellytyksiä toiminnalle asetetaan, mikäli toimintayksikössä asuu asiakkaita, jotka eivät pääse sieltä itsenäisesti ulos tulipalotilanteessa.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Muistiliitto näkee positiivisena, että lakiin kirjattaisiin palveluasumisen asuinympäristölle asetettavat vaatimukset, kuten esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Kun ns. tavallisen palveluasumisen erilaisilla palveluilla pystytään vastaamaan yksilöllisimmin erilaisiin tarpeisiin, tällöin muistisairaan henkilön ei välttämättä tarvitse muuttaa palvelutarpeen lisääntyessä (välimuotoisen asumisen ratkaisut). Palveluasuminen sosiaalipalveluna käsittäisi kunnan velvollisuuden järjestää asuminen. Edellytyksenä olisi, että henkilö tarvitsee asunnon palveluasumisen edellytykset täyttävässä asuinympäristössä ja että hän ei itse pysty sellaista hankkimaan heikentyneen toimintakykynsä vuoksi. Muistiliitto on huolissaan erityisesti niiden muistisairaiden tilanteesta, jotka eivät itse tai omaisen/läheisen avustuksella pysty ilmaisemaan omia tarpeitaan. Palvelutarpeen arvioinnista vastaavilla tulee olla kokonaisvaltainen käsitys muistisairauksista ja niiden vaikutuksista henkilön toimintakykyyn. Lainsäädäntöä uudistettaessa ja käyttöönotettaessa on kiinnitettävä erityistä huomioita siihen, ettei lain tulkinnoista aiheudu kuntakohtaisia eroja ja käytäntöjä, joissa kynnys saada hoiva-asumista (tehostettua palveluasumista) nousee liian korkeaksi.]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Perustelut seuraavassa kohdassa]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Asunnon järjestäminen ja palvelujen järjestäminen erotetaan toisistaan, jonka seurauksena palvelut saattavat pirstaloitua asukkaan kannalta hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi. Palvelut voivat myös jakautua monen tuottajan tuottamiksi, mikä voi olla palveluntuottajille kannattamaton tilanne. Pirstaloituminen voi myösmerkittävällä tavalla heikentää asukasturvallisuutta ja asukkaiden palvelun saantia äkillisesti muuttuvissa arjen tilanteissa. ]
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain perusteluissa lähdetään siitä, että palveluasumisessa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan (21 b §). Tämän perusteella kunnan avustuksella tai itsenäisesti palveluasumiseen hakeutuneiden asukkaiden erottaminen palveluasumisen asiakasryhmästä ei vaikuta perustellulta ja aiheuttaa sekaannusta, jos molemmat ryhmät saavat samanlaisia palveluja samanlaisessa asumisyksikössä asuessaan. Nyt lakiesityksessä oleva palveluasuminen edellyttäisi kahdenlaista valvontaa. Palveluasuminen olisi ilmoituksen varaista sosiaalipalvelua, mutta sen valvonta kohdistuisi vain tilojen asianmukaisuuteen. Ehdotuksen mukaan palveluasumisen asiakkaille tuotetut kotihoidon palvelut olisivat myös ilmoituksenvaraisia, mutta niitä valvottaisiin erillisinä (vaikka talon henkilökunta tuottaisi palvelut). Erilliset valvonnat ei edesauta kokonaiskuvan muodostumista asiakkaiden saaman palvelun osalta ja valvonnassa palvelun laadun ja sisällön osuus jää epäselväksi. Olisiko selvyyden vuoksi hyvä, että eri asumismuodoilla olisi jokin yläkäsite vai onko tarkoituksellisesti haluttu erottaa nämä yksittäisiksi palveluiksi? Mielenterveys ja päihdepalveluiden näkökulmasta säännökset ovat epäselviä, milloin henkilön ajatellaan olevan palveluasumisessa ja milloin kotiin vietävien palveluiden piirissä. Aiemmin palveluasumisen mitoitusta ei ole määritetty. Kun laki ei edellyttäisi omaa henkilöstöä kohteessa, miten henkilöstön riittävyyttä ja mitoitusta on ajateltu seurattavan? Palvelujen järjestäminen ilman että kohteessa on henkilökuntaa, tuo kysymyksen myös siitä, mikä olisi tuetun asumisen ja palveluasumisen ero? Palveluasuminen on jo asiakasmaksulain muutosten myötä tullut lähemmäksi kotiin vietäviä palveluita, miten palveluasuminen eroaisi tuetusta asumisesta, jos palvelut ovat rakennettavissa asuntoon kotihoidon, sosiaalipalveluiden ja tukipalveluiden avulla. Tätä tulisi tarkastella määritelmissä tarkasti. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat tarvitsevat palveluasumisessa usein ennalta arvaamattomasti henkilökunnan tukea ja ohjausta, jolloin palveluasumisen järjestämisessä henkilökunnan riittävyyden arviointi korostuu. Miten valvonnassa mitataan riittävyyttä, jos henkilöstö ei ole saatavilla, kun tarve ilmenee? Palveluiden järjestämiseen tämä esitys tuo asiakkaan kannalta toki mahdollisuuksia paremmin asua samassa asunnossa ja tukea voidaan joustavasti lisätä ja vähentää, mutta kuntiin voi tulla hyvin erilaisia käytänteitä siitä, mikä on palveluasumisen “valikko”, koska käytännössä esitys ei kerro miten henkilöstömitoitusta lasketaan. Tämä tuo valvontaan myös ison haasteen. Muutoksessa valvonnasta kirjattu näin: ”Asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestettäisiin erikseen kotiin annettavia palveluja koskevien säännösten mukaan ja niiden valvontaan sovellettaisiin kyseisiä palveluja koskevia säännöksiä riippumatta siitä, ovatko palvelut erillisten kotihoitoyksiköiden vai esimerkiksi asumisyksikön tuottamia. Nykyisestä poiketen palvelut tai osa niistä voitaisiin toteuttaa myös omaishoitona.” Valvonnan osalta asiakaan saaman palvelun kokonaisuus sirpaloituu. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa muutos toisi alalle tarvetta saada lisää henkilökuntaa kotihoitoon ja sosiaalipalveluihin, ja sen riittävyydessä on jo nyt puutteita. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toivotaan selkeyttä perustelujen kohtaan, jossa sanotaan ”Kyseessä ei olisi sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu palveluasuminen, jos henkilö omatoimisesti hakeutuu vastaavaan asumismuotoon.” Miten tämä kuuluu tulkita? Vammaispalveluiden näkökulmasta tuetun asumisen ja palveluasumisen raja on osin keinotekoinen ja tuettua asumista voisi laajentaa ikääntyneiden palveluissa ja palveluasumisessa jopa siten, ettei erillistä palveluasumista enää ehkä tarvittaisi. Käytännössä kyseessä olisi silloin tuettua asumista erilaisin palveluin.]
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Palveluasumisen määritelmää on syytä tarkentaa. Sääntelyssä olisi syytä ottaa huomioon yhtenevät käsitteet pelastuslain ja rakentamisen lainsäädännön kanssa. Lisäksi tulee arvioida, millaisia vaikutuksia pelastuslaki sekä rakennuslainsäädäntö asettavat luonnoksessa esitetyille palvelu-, hoiva-, ja tukiasumiselle sekä laitospalveluille. Näitä voivat olla muun muassa pelastussuunnitelman ja poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen sekä rakennuksen tai tilojen suojaaminen automaattisella sammutuslaitteistolla sekä muita rakenteellisia ja paloteknisiä ratkaisuja. Sääntelyssä olisi syytä huomioida tarkemmin minkälaisissa rakennuksissa palveluasumista voi harjoittaa. ]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat epäselviä siltä osin, miten asuminen järjestetään. Palveluasuminen edellyttää 21 b § 3 mom mukaan sitä, että henkilön toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluita. Kuitenkin perusteluteksteissä todetaan, että palveluasumiseen kuuluu ainoastaan asunnon järjestäminen ja muut mahdolliset palvelut (kotihoito, tukipalvelut, muut sosiaalipalvelut) järjestetään erikseen asiakkaan tarpeen mukaan. Kuitenkin palveluasumisen piiriin pääseminen edellyttää jo toimintakyvyn alenemista, mikä tarkoittaa samalla myös em. palvelujen tarvetta. Epäselvä tilanne myönnettävien palvelujen osalta on myös silloin, jos henkilö oma-aloitteisesti hakeutuu palveluasumisen kriteerit täyttävään 1 mom tarkoitettuun asuntoon. Kuitenkin 21 c § mukaan on mahdollista, että hoiva-asumiseen hankkiudutaan omatoimisesti]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [SAMS önskar att förhållandet till handikappservicelagen öppnas (bl.a. personlig assistans och serviceboende).]
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei. Säädökset eivät ole selkeitä tai onnistuneita. Pyrkimys eriyttää palvelut ja asuminen toisistaan kyseenalaistaa koko palveluasumisen käsitteen. Mikä erottaa palveluasumisen tavallisesta asumisesta, jos palveluasumisessa palvelut järjestetään aivan samalla tavoin (esim. kotihoidon toimesta) kuin tavanomaisessa asumisessa? On myös erittäin ongelmallista, jos palveluasumisella on vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa erilainen sisältö. Nyt ehdotettu palveluasuminen-termi ja sille esitetty sisältö tulevat toteutuessaan aiheuttamaan huomattavaa sekaannnusta eivätkä ratkaise nykyisen, myöskin ongelmallisen ”tavallinen palveluasuminen”-termin epäselvyyksiä. Pyrkimys erottaa tämä asumismuoto ja hoiva-asuminen on sinänsä kannatettava, mutta nykyiset muotoilut eivät ole lainkaan onnistuneita. Ei ole myöskään uskottavaa, että palveluasuminen, jossa henkilökunta ei ole saatavilla koko aikaa, voisi vähentää hoivakotiasumisen tarvetta. Suurin osa niistä, jotka kotihoidon turvin eivät kykene asumaan tavallisessa kodissaan, tarvitsee hoitopaikan, jossa apua on saatavilla tarvittaessa koko ajan. Lakiehdotuksen kuvaus palveluasumisesta kertoo, että siellä näin ei ole. ]
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen täytyy selkeästi erottaa vammaispalvelulain mukaisesta palveluasumisesta. Kuulonäkövammaisten / kuurosokeiden kohdalla on usein tilanne, jossa sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät vastaa asiakkaan palvelutarpeisiin – edes ikääntyessä. Kuulonäkövammaisten / kuurosokeiden henkilöiden palveluasumista järjestettäessä on aina huomioitava esteetön asuminen, henkilöstön kieli- ja kommunikaatiotaidot, sekä erityisvaatimukset asunnonmuutostöihin (valaistus, hälytinjärjestelmät) ja apuvälineisiin liittyen.]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Selkiytettävä asiakkaaksi siirtymä sosiaalihuollon palveluihin.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Ehdotetun 21 b §:n 1 momentin mukaan palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Säännöskohtaisissa perusteluissa sivulla 68 on osin todettu, että turvallisuutta voisivat varmistaa esimerkiksi lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Tältä osin säännöskohtaisten perusteluja olisi hyvä tarkentaa asiakkaiden perusoikeuksien turvaamiseksi. Kameravalvonnan kohdalla tulee muun muassa kiinnittää huomiota asiakkaan yksityisyyden suojaan ja lukitusjärjestelmien sekä vartijapalveluiden kohdalla tulee huomioida se, ettei asiakkaan liikkumista rajoiteta lainvastaisesti. Haasteeksi voi tulla myös palveluasumisen laadun valvonta ja se, kuka siitä viime kädessä vastaa. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää hyvänä ja selkeänä sitä, että ehdotetussa lakiluonnoksessa eri asumispalvelumuotoja koskevat säännökset on eritelty omiksi pykäläkohdikseen. Ehdotetun palveluasumista koskevan 21 b §:n 2 momentin mukaan henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan laissa ei säänneltäisi sitä, miten palveluasumisen asiakkaan tarvitsemat palvelut olisi organisoitava. Palvelujen tuottajana voisi olla kunnan kotihoidon yksikkö tai yksityinen palvelun tuottaja. Palvelut voitaisiin toteuttaa joko asuntokohteen oman henkilöstön avulla tai tuoda talon ulkopuolelta. Ehdotetulla palveluasumista koskevalla sääntelyllä, jossa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan, palveluasumisen kokonaisuudesta katoaa nykyisenlaiset toimintayksiköt, jotka ovat selkeästi johdettuja toiminnallisia kokonaisuuksia. Edellä mainittuun liittyen Etelä- Suomen aluehallintovirasto ilmaisee huolensa siitä, että asunnon ja palveluiden erottaminen toisistaan saattaa johtaa siihen, että yhdessä asuntokohteessa palveluja tuottavat useat eri toimijat. Tällöin palvelujen kokonaisuus muodostuu helposti hajanaiseksi, ja eri toimijoiden vastuut voivat hämärtyä tietyn palveluasumiseksi rekisteröidyn kohteen sisällä. Pykälän 3 momentin mukaan palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että pykälän 3 momentin mukaan kunnan olisi järjestettävä asuminen henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asunnon mutta ei pysty sitä omatoimisesti hankkimaan. Lisäedellytyksenä olisi, että asunnon omatoimisen hankkimisen esteenä on henkilön toimintakyvyn aleneminen siten, että hän tarvitsee myös hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja. Esityksestä ei käy selkeästi esiin, mitä säännöllisellä hoitoa ja huolenpitoa sisältävien palvelujen tarpeella tarkoitetaan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan säännöllinen palvelujen tarve tulee tarkentaa, jotta asiakkaat eivät ole eriarvoisessa asemassa esimerkiksi asuinkunnan säännöllisyyden määritelmän mukaan. Esityksessä ei ole myöskään huomioitu tilannetta, jossa asiakkaan asunto ei mahdollista itsenäistä selviytymistä esimerkiksi pesutilanteissa, mutta asiakkaalla ei kuitenkaan ole hoidon ja huolenpidon tarvetta. Asiakkaalla ei välttämättä ole edellytyksiä hankkia omatoimisesti tarpeitaan vastaavaa asuntoa normaalista asuntokannasta, jolloin kunnan vastuulla olisi avustaa asunnon hankinnassa.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Muutosehdotuksissa on paljon hyvää, mutta Attendon vastaus on ”Ei” osittain siitä syystä, että kohtaan pääsee kirjoittamaan tarkemmat kommentit ja lisäysehdotukset. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. - Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua; nyt kunnat olettavat palveluntuottajien hoitavan tavallisessa palveluasumisessa kaikki yökäynnit riippumatta niiden lukumäärästä. Käytännössä kunnat viivyttävät tällä hetkellä tavallisen palveluasumisen avulla hoiva-asumiseen siirtymistä hyvinkin laaja-alaisesti esimerkiksi määrittämällä, että säännöllisiä yökäyntejä pitää olla kahden viikon ajalla joka yö ennen kuin voidaan edes aloittaa arviointi hoiva-asumiseen siirtymisestä. - Määritelmiä tulee tarkastella asiakkaiden ja välimuotoisten palveluiden osalta. Suomessa asuville ikäihmisille on nykyisin selkeä tarve sellaiselle palvelulle, missä iäkäs ihminen muuttaa palvelutaloon sieltä saatavan yhteisöllisyyden ja turvan vuoksi, vaikka hän ei vielä muuttohetkellä välttämättä ole palveluasumisen tai hoiva-asumisen tarpeessa. Aluehallintovirastot sekä Valvira eivät kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista tätä, koska lainsäädännössä asiaa ei ole tunnistettu. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kotihoidon palveluiden saamista palvelutaloympäristössä tai tilannetta, missä samassa hoivakodissa on senioriasumista ja hoiva-asumista. - Ehdotetussa 46 c §:ssä tuodaan esille, että 1 momentissa tarkoitettuun ”rakennuskokonaisuuteen” voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. Jää epäselväksi, voiko kotihoidon palveluita tuottaa samassa fyysisessä rakennuksessa ja jos voi, miten tämä pitää tarkalleen ottaen järjestää rakennuksen ominaisuuksien/tilojen suunnittelun kannalta. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee hyvin selvästi todeta, mahdollistavatko määritelmät kotihoidosta ja palveluasumisesta esimerkiksi muiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen palveluiden piirissä olevien asukkaiden asumisen palvelutalossa, missä asukkaalle on järjestetty asunto. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee muodostaa selkeä määritelmä sille, mitä rakennuskokonaisuudella tarkoitetaan. - Lausuntopyynnössä viitataan myös kysymykseen siitä, että tuleeko turva-auttajan olla sote-alan koulutettu henkilö. Tältä osin on syytä tässä yhteydessä todeta, että satunnaisiin yökäynteihin tulee myös tavallisen palveluasumisen piirissä olla oikeus käyttää sote-alan kouluttamatonta henkilökuntaa. Nykyinen käytäntö kotihoidon osalta on se, että mikäli kyseessä on suunnittelematon ja satunnainen yöhoitokäynti, suorittaa tämän käynnin yleensä joku muu kuin sote-alan koulutettu työntekijä.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Sinänsä asumisen ja palvelun erottaminen toisistaan on kannatettavaa, mutta pykälän 2 momenttiin olisi hyvä selvyyden vuoksi lisätä kyseeseen tulevat palvelun järjestämisen tavat (julkinen tai yksityinen kotihoito, toimintayksikön oma henkilöstö, omaishoito). Myös 1 momentin käsitettä "asuinympäristö" tulisi avata tarkemmin, erityisesti suhteessa 21 c §:ssä käytettyyn käsitteeseen "asumisyksikkö". 21 b §:n muotoilu esitetyllä tavalla jättää epäselväksi sen, mikä on turvallisen ja esteettömän asuinympäristön ero suhteessa 21 c §:ssä tarkoitettuun, turvalliseen ja esteettömään asumisyksikköön. Jos ja kun koko lakiesityksen tavoitteena on mm. se, että jatkossa asiakas voisi siirtyä palveluasumisesta hoiva-asumiseen ilman muuttamista asunnosta toiseen, tulisi palveluasumisen ja hoiva-asumisen tiloilta edellyttää lainsäädännössä samoja asioita, eli palveluasumisen tilojen tulisi olla alunperinkin myös hoiva-asumiseen soveltuvat. Asialla on vaikutusta myös palvelujen rekisteröintiin; ts. lupaviranomaisen olisi rekisteröidessään palveluasuminen (=toimitilat) arvioitava tilojen soveltuvuutta myös hoiva-asumiseen, sikäli kun tilojen tulee voida palvella myöhemmin myös hoiva-asumisen tarpeita. Tällöin myös palveluasumisen tilojen tulisi lähtökohtaisesti mahdollistaa toimintayksikön oman henkilöstön ympärivuorokautinen läsnäolo, tiloissa tulisi olla lääkehuone keskistetysti toteutettavaa lääkehuoltoa varten ja tilojen tulisi muutoinkin kaikilta osin vastata ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeisiin.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintovirasto näkee asiakkaiden näkökulmasta riskinä sen, että yhteen palveluasumisen yksikköön palveluja voivat tuottaa useat eri toimijat. Tällöin jää epäselväksi se, kuka vastaa yksikön yhteisöllisen toiminnan järjestämisestä ja palvelukokonaisuudesta. Esityksen mukaan palveluasuminen olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 11 §:ssä tarkoitettua ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kohdistuisi palveluasumisen osalta vain tilojen asianmukaisuuteen. Esityksen mukaan palveluasuminen tulisi rekisteröidä, mikäli tilat olisivat asianmukaiset. Aluehallintovirasto näkee esityksen erittäin ongelmallisena, koska yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin tulee rekisteröidä tuotettavat palvelut, ei pelkkiä tiloja. Täten palveluasumisen rekisteröinnin yhteydessä tulisi määritellä kyseisen palveluasumisen toimintayksikön palvelujen järjestäjä ja palvelujen järjestämistapa kotihoitona, yksikön johtaminen sekä yksikön henkilöstö. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan myös palveluasumisen yksiköissä tulee olla yksi vastuullinen palveluntuottaja, jotta palvelujen laadusta ja riittävyydestä voidaan varmistua. Mikäli on mahdollista, että palveluja tarjoaa usea eri taho, kyseessä on ns. tavallinen vuokra-asuminen, johon asiakkaat saavat tarvittaessa kotihoidon palveluja. Mikäli palveluasumisella tarkoitetaan asunnon järjestämistä asiakkaalle, ei kyseessä ole enää sosiaalihuollon palvelu. Lisäksi aluehallintovirasto kokee asiakkaan näkökulmasta erittäin epäedullisena määritelmän, jonka mukaan kysymys ei ole palveluasumisesta, jos henkilö on oma-aloitteisesti siirtynyt asumaan kyseiseen asuntoon. Tällöin asiakkaan voi olla haastavaa saada tarvitsemiaan palveluja kunnan järjestämänä, vaikka palvelutarpeen arvioinnin perusteella hänellä olisi oikeus kyseisiin palveluihin. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan esitetty palveluasumisen malli tällaisena on turha, koska jos palveluntuottajaa ei palveluasumisen yksikköön selkeästi määritellä mm. rekisteröintimenettelyn yhteydessä, kyseessä on ns. senioriasuminen, jossa asiakkaiden tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa kotihoitona. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Pykälä vaatii selventämistä. Mitä tarkoittaa järjestäminen? Asuntojen jälleenvuokraamista ei pidetä järkevänä eikä se ole sosiaali- ja terveydenhuollon ydintehtävää. ]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [VANE pitää kannatettavana, että erilaiset asumisen muodot on eroteltu omiin pykäliinsä ja perusteluissa tuodaan hyvin esiin asumisen vaihtoehtojen ero-ja. Perusteluissa on myös viitattu omaishoidon mahdollisuuteen palveluasu-misessa. VANE pitää tätä kannatettavana, mutta toivoisi myös avausta suh-teessa vammaispalveluihin (palveluasuminen/henkilökohtainen apu).]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • YM, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat sopivia. Sen sijaan perusteluissa muutama erikoinen kohta. Ensinnäkin, miksi asunnottomat ja asuntoviranomaiset mainitaan perusteluissa. Tämä on epärelevantti ja tarpeeton maininta asumispalvelujen kannalta, koska kyseessä on sosiaalihuoltolaki ja sosiaalipalvelujen järjestäminen yleisesti. Kun kyse on sosiaalipalvelujen tarpeesta ja asumispalveluista (palveluasumisesta, tuetusta asumisesta, asumisen ohjauksesta ja tuesta) myös asumisen järjestäminen on soten tehtävä tai toteutetaan yhteistyössä soten ja asuntoviranomaisten kanssa. Monilla asunnottomilla henkilöillä on psyykkisiä ja kognitiivisia sairauksia ja myös päihdeongelmia, ja siksi he tarvitsevat sosiaalipalveluja ml. asumispalveluja. Toisaalta perustuslain lain mukaan yhteiskunnan tulee tukea asumisen omatoimista järjestämistä tarvittaessa. Suomessa ei ole kuitenkaan oikeutta asuntoon muuta kuin muutaman sosiaalihuollon erityislain perusteella. Valtion tukemassa asuntotuotannossa asunnottomat ovat etusijalla, sillä asukkaat valitaan ns. ARA-asuntojen asukasvalintakriteereiden perusteella, jotka ovat asunnontarve, tulot ja varallisuus. Pienituloinen kiireellisessä asunnon tarpeessa oleva henkilö tai perhe on etusijalla. ]
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat pääosin onnistuneita. Voimassa olevassa laissa (21 § 4 mom.) palveluasumisella tarkoitetaan hoidon ja huolenpidon ohella muun muassa osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Ehdotetussa 21 b §:n 3 momentissa palveluasumisen järjestämisen edellytykset on rajattu toimintakyvyn alentumiseen niin, että henkilö tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja ja siksi tarvitsee kunnan apua asumisena järjestämisessä 21 b §:n 1 momentissa ehdotetussa asunnossa. Kun säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asuntokohteen ylläpitäjillä ja järjestämisvastuussa olevilla kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen, niin riskiksi asiakasturvallisuuden näkökulmasta muodostuu se, miten säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien palveluasumisen asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi palveluasumisessa voidaan varmistaa. Voidaanko olettaa, että mahdollisesti tukipalveluna järjestettävät osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät ja tukevat palvelut ovat esimerkiksi yksinasuvien toimintakyvyltään heikentyneiden asiakkaiden näkökulmasta riittäviä varmistamaan heidän sosiaalinen hyvinvointinsa, mikäli asiakkaat eivät omatoimisesti kykene yhteisöllistä toimintaa järjestämään tai siihen osallistumaan? Talentia esittää, että hoidon ja huolenpidon lisäksi myös sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseen osana palveluasumista kiinnitetään hallituksen esityksen perusteluissa huomiota. Tämä on tärkeää uuden säätelyn ohjausvaikutuksen varmistamisessa osana toimeenpanoa. 21 a §:n 1 momentin mukaan tuetulla asumisella tarkoitetaan sosiaaliohjauksella sekä tarvittaessa sosiaalisella kuntoutuksella ja muilla sosiaalipalveluilla tuettua itsenäistä asumista. Asiakkaiden tarpeiden ja edun mukaisten sosiaalipalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen ja siten asiakasturvallisuuden varmistamiseksi Talentia ehdottaa, että 21 a §:n 1 momentissa viitattaisiin nyt käytetyn muotoilun sijaan voimassa olevan sosiaalihuoltolain 15 – 17 §:ien säännöksiin sosiaalityöstä, sosiaaliohjauksesta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta. Huomiota on kiinnitettävä lisäksi siihen, että tuetun asumisen piiriin lukeutuu myös erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä, joiden omatyöntekijän (SHL 42 §) sekä palvelutarpeen arvioinnista (SHL 36 §) ja tuen tarpeisiin vastaavien päätöksien (SHL 46 §) tekemisestä vastaavan henkilön on oltava sosiaalityöntekijä.]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei [Asumisen ja palvelujen erottaminen selkeyttää kokonaisuutta. Näin palveluista saadaan paremmin muuntojoustavia asiakkaan palvelutarpeen kasvaessa. Toivottavaa on, että palvelut joustavat ja asiakkaan ei tarvitse muuttaa palvelujen perässä. Koska asuminen ja palvelut erottaan toisistaan, niin pohdittavaksi jää, tarvitaanko lainsäädännössä enää palveluasumista käsitteenä ollenkaan vai voidaanko ajatella, niin, että tuettu asuminen muuntojoustavine palveluineen korvaa sen. Toisaalta voidaan nähdä niin, että kaikki lakiesityksessä oleva asuminen on palveluasumista, mutta palvelujen määrä joustaa ja määrittelee palvelun raskauden. Omaishoidon yhdistämistä palveluasumiseen ei nähdä hyvänä, koska omaishoitolain mukaiset vapaapäivien järjestelyt voivat aiheuttaa vaikeita tilanteita. Omaishoitoperheiden asuminen ja palvelut voidaan järjestää esim. senioriasumisessa. ]
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Kyllä
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [Mielestämme tulisi tarkentaa eroa ns. tavallisen asumisen ja palveluasumisen välillä. Mitä käytännössä tarkoittaa kunnan apu asumisen järjestämisessä?]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Kyllä
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 4. Onko tavallista palveluasumista koskeva pykälä tarpeeksi selkeästi muotoiltu? Jos ei, miten sitä voisi muuttaa?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [Pykälän 3 momentista saa sen kuvan, että kaikki säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat voivat päästä palveluasumisen piiriin. Tarkennusehdotus pykälään ”… joka tarvitsee kunnan apua tarpeitaan vastaavan/soveltuvan asumisen järjestämiseksi”. Asia on sanottu hiukan monimutkaisesti, ja yhden lauseen sijaan voisi asia olla kerrottu lyhyissä lauseissa. Ehdotus muotoiluksi: Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua tarpeitaan vastaavan asumisensa järjestämiseen 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan vill att man ytterligare förtydligar att rätten till serviceboende skall bygga på funktionsförmåga. De klienter som själva, eller med hjälp av anhöriga, klarar av att ordna sitt boende och sin service på ett serviceboende bör behandlas jämställt med de som behöver kommunens hjälp med att ordna sitt boende i ovannämnda serviceform. ]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tavallisen ja tehostetun palveluasumisen raja tarvitsee selkeyttää, jos niitä järjestetään samassa yksikössä, eli ketkä ovat oikeutettuja kuhunkin palveluun.]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei Asumisen sisältävien palveluiden osalta tarvitaan selkeä kirjaus siitä, mikä on viranomaisen vastuulla ja mikä ihmisen omalla vastuulla. ]
      • Vammaisfoorumi ry, Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälän 1 momentista voi saada käsityksen, että asuminen tapahtuu ensi sijassa ”ympäristössä”, vaikka ensi sijassa asutaan asunnossa. Asunto sijaitsee jossain ympäristössä, jossa voi olla myös yhteisöllisiä tiloja. Vammaisfoorumi esittää, että momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Palveluasumisella tarkoitetaan asumista henkilön hallinnoimassa ja hänen tarpeitaan vastaavassa asunnossa, joka sijaitsee yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa, esteettömässä ja turvallisessa ympäristössä. Tämä muotoilu korostaa enemmän ihmisen kotia suhteessa rakenteisiin. Momentin 2 ehdotus erottaa pykälätasolla asuntoja palvelut on kannatettava.]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluasumista koskevassa pykälässä olisi huomioitava kautta linjan mahdollisuus saada saamenkielistä ja kulttuurinmukaista palvelua.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen sisältävien palveluiden osalta tarvitaan selkeä kirjaus siitä, mikä on viranomaisen vastuulla ja mikä ihmisen omalla vastuulla. Tämä palvelulupaus edistää kansalaisten tasa-arvon toteutumista. Wilhelmiina Palvelut yhtyy tässä Hyvinvointiala HALI ry esitykseen tarkennuksesta säännöksen 3. momenttiin seuraavalla tavalla: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa”]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen muodot: välimuotoinen asuminen, tuettu asuminen, palveluasuminen (ryhmämuotoinen), tehostettu palveluasuminen tulee pitää omina muotoina. Omaishoitajuuden sekoittaminen sekoittaa palveluasumisen idean, koska roolit eivät tahdo pitää. Työntekjöiden riittävyyteen idea hyvä, mutta ei käytännössä onnistu. ]
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluasumista koskevassa pykälässä (21 b § 1 momentti) on mainittu lyhyesti vaatimus asuinympäristön esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää, että säännöksen yksityiskohtaisin perusteluihin lisätään seuraava lause: Pykälässä noudatettavaksi edellytetyistä esteettömyysvaatimuksista säädetään tarkemmin voimassa olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa rakennusten esteettömyydestä sekä yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista, erityisesti sopimuksen 9 artiklassa. Viittaus pykälätasolla sekä perusteluissa esteettömyyteen ja turvallisuuteen olisi syytä sisällyttää myös tuettua asumista koskevaan 21 a §:ään. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen perusteella on selvää, että tuetun asumisen piirissä voi kuitenkin olla esteettömän asumisen tarpeessa olevia vammaisia ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan tarvitse palveluasumista tai hoiva-asumista. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan selkeästi velvoita kuntaa järjestämään esteetöntä asuntoa tällaisille vammaisille ihmisille. Muutosehdotus 21 a §: Tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäistä esteettömässä ja turvallisessa asunnossa tapahtuvaa asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella sekä tarvittaessa sosiaalisella kuntoutuksella ja muilla sosiaalipalveluilla.]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lisäys: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka ARJEN toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja.” Perustelu: Mitattu ja testattu toimintakyky voi erota todella paljon todellisesta tilanteesta, erityisesti muistisairailla tai muilla henkilöillä, joiden kognitiiviset kyvyt ovat alentuneet. Tällöin on oleellista huomioida arjesta selviytyminen.]
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Viittaamme kysymyksen 3 vastaukseen. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan vill att man ytterligare förtydligar att rätten till serviceboende skall bygga på funktionsförmåga. De klienter som själva, eller med hjälp av anhöriga, klarar av att ordna sitt boende och sin service på ett serviceboende bör behandlas jämställt med de som behöver kommunens hjälp med att ordna sitt boende i ovannämnda serviceform. ]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälästä ei selviä, miten palveluasuminen eroaisi vuokra- tai omistusasumisesta, johon järjestetään kunnallista kotihoitoa. Kunnan järjestämisvelvollisuuden sisältö jää avoimeksi. Pykälästä ja esityksestä ei siis käy ilmi, mitä asiakkaalle myönnetään, kun hänelle myönnetään palveluasuminen. Ks. tarkemmin vastaus edelliseen kysymykseen.]
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen ja palveluiden eriyttäminen antaa enemmän ns. liikkumavaraa asiakkaalle. Moni ikääntynyt ihminen hyötyy palveluasunnosta esim. palvelutalossa, vaikka ei tarvitse tehostetun palveluasumisen tasoista hoitoa. Itsenäinen asuminen omassa kodissa on ollut haastavaa esim. turvattomuuden kokemusten ja yksinäisyyden vuoksi. Asuminen palvelutalossa, jossa palvelut ovat lähellä, on tuonut turvaa ja yhteisöllinen asuinympäristö on kohentanut ikääntyneen psyykkistä toimintakykyä. Myös omaan kotiin annettua tehostettu palveluasumista tulee esityksessä selkeästi kuvata yhtenä ns. välimuotoisena asumisen ratkaisuina.]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei ole riittävän selkeästi muotoiltu (kts. kohta 3 vastaus). ]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tuetun asumisen ja palveluasumisen sisällöllinen ero ja perusteet pitää näitä kahtena eri toimintona jäävät epäselväksi. Nähdäksemme suurella osalla sosiaalista tukea tarvitsevia on samanaikaisia pitkäaikaissairauksia, toiminnanvajeita tai niiden riski, ja siten tarve palveluasumisen yhteydessä kuvattuja tarpeita. Voisiko tuettu asuminen olla yksi palveluasumisen muoto, johon tietyt palvelut liittyvät (mutta muuntyyppinen tuki on yhtä lailla mahdollista)? ]
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Olen käsitellyt pykälän sisältöä ja kirjoitusasua edellä kohdassa 3. Pykälän sisältö ei vastaa otsikkoa. Mielestäni koko lakiehdotuksen pykälissä ja perusteluissa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon tehostettua palveluasumista koskevan henkilöstömitoituksen ja asiakasmaksulain uudistuksen vaikutuksia. Mainituilla uudistuksilla on pyritty parantamaan tehostetun palveluasumisen laatua sekä kohtuullistamaan perittäviä asiakasmaksuja. Uuden lainsäädännön aiheuttamat kustannusvaikutukset aiheuttavat kuitenkin sen, että palveluja järjestävälle taholle on taloudellisesti edullisempaa järjestää palveluja muutoin kuin tehostettuna palveluasumisena. Minun on vaikea ymmärtää, miksi tässä tilanteessa lainsäädäntöä lähdettäisiin muuttamaan siten, että palvelunjärjestäjien olisi mahdollista lähteä toteuttamaan tehostettua palveluasumista vastaavia palveluja siten, ettei henkilöstömitoituksia, eikä asiakasmaksulain tehostettua palveluasumista koskevia säännöksiä tarvitsisi noudattaa. Ehdotetussa muodossa säännökset heikentäisivät asiakkaan asemaa ja johtaisivat keinotekoisiin ja epätarkoituksenmukaisiin järjestelyihin palvelujen tuottamisessa. Ehdotuksen perusteluissa korostetaan asiakkaan edun toteutumista siten, että hänellä olisi mahdollisuus asua samassa palveluasumisyksikössä, vaikka hänen palvelutarpeensa muuttuisi asumisen aikana. Sen lisäksi, että henkilö voi asua hankkimassaan asunnossa käyttäen kotiin annettavia palveluja, on perustelujen mukaan tarvetta myös sellaiselle palvelumuodolle, jossa asuminen ja kevyemmät palvelut toteutetaan saman yksikön toimesta. Mielestäni on hyvä, jos lainsäädäntö mahdollistaa joustavasti erilaisten palvelumuotojen käyttämisen, mutta samalla on pidettävä huoli siitä, että lainsäädäntö ei mahdollista niiden lainsäännösten kiertämistä, jotka on säädetty asiakkaan suojaksi. Toisin kuin esityksen perustelutekstistä saattaisi päätellä, voimassa olevat sosiaalihuoltolain säännökset eivät kiellä järjestämästä ns. tavallista palveluasumista samassa yksikössä kuin tehostettua palveluasumista. Valvontatoiminnassa havaitut epäkohdat ovat liittyneet siihen, ettei yksiköillä ole ollut aluehallintoviraston lupaa molempien palvelumuotojen toteuttamiseen tai siihen, että henkilökunnan on ollut vaikeaa erottaa palvelutarpeen perusteella, minkälainen päätös asiakkaalle on tehty. Ns. tavallisessa palveluasumisessa olevia asukkaita on avustettu ympärivuorokautisesti vastaavasti kuin tehostetussa palveluasumisessa olevia asiakkaita. Näkisin, että mikäli pykäliä halutaan uudistaa, olennaista olisi, että rajanveto ns. tavallisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen välillä olisi mahdollisimman selkeä, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Luonnoksessa ehdotettu malli, jonka mukaan ns. tavallisessa palveluasumisessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina ohjaisi palveluntuottajia ja -järjestäjiä toteuttamaan palvelut erillisinä, jotta tehostettua palveluasumista koskevia normeja ei tarvitsisi noudattaa. Luonnoksessa olevien säännösten perusteella tehostettua palveluasumista vastaava palvelukokonaisuus olisi aina mahdollista rakentaa järjestämällä erillisiä palveluja asumisen lisäksi. Perustelujen mukaan valmistelun kuluessa on mietitty vaihtoehtoa, jossa palvelun järjestämisestä olisi säädetty omassa pykälässään. En pitäisi tällaista sääntelymallia ongelmallisena. Olennaista on, että säännökset ovat selkeitä ja niiden otsikot vastaavat sisältöä. Ottaen huomioon, että voimassa olevassa 19 §:ssä säädetään paitsi eri asumispalvelumuodoista myös tukemisesta asumisen järjestämisessä, voisi vaihtoehto olla toimiva. Kommentoin eri säännösten sisältöä ja palveluja koskevia termejä jäljempänä kohdissa 5 ja 6.]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Säännöksen mukaan palveluasumiseen kytkeytyy samat palvelut kuin normaaliin vuokra-asumiseen, joten säännös on siltä osin epäselvä.]
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [§21 eri asumis- ja palvelumuotojen kuvaukset ovat epäsuhteisia, esim. missä on toimintakyvyn tukeminen esim. lyhytaikaisessa asumisessa (ks. seuraava kohta).]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälässä puhutaan palveluasumisen järjestämisestä. Sana viittaa liiaksi asunnon välittäjänä toimiseen, joka ei ole sosiaalihuollon tehtävä. Tuettua asumista voisi laajentaa niin, että palveluasumisen termiä ei enää tarvitisisi. Käytännössä tämä tarkoittaisi tuettua asumista erilaisin palveluin. Asumisen järjestämisen sijaan vahvistuisi asumisen ohjaus. ]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esitämme säännöksen 3. momenttiin seuraavaa muutosta: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa Ehdotamme, että ehdotuksessa otetaan mukaan alkuperäinen muoto: Kysymys ei ole pykälässä tarkoitetusta palveluasumisesta, jos henkilö on oma-aloitteisesti siirtynyt asumaan 1 momentissa tarkoitettuun tai vastaavanlaiseen asuntoon. Siinä tapauksessa hänelle voidaan järjestää kotihoitoa, tukipalveluja ja muita palveluja normaaliin tapaan, jos hänellä on näitä palveluja koskevien säännösten mukaan edellytykset palvelujen saamiseen]
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [ks. edellinen vastaus]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry:n mukaan haasteena on se, kuinka pitkiksi odotusajat muodostuvat hoivaa tarvitsevan vanhan ihmisen kohdalla, jotta hän pääsee tarvitsemaansa palveluasumiseen. Mahdollisen jonotuksen on oltava riittävän läpinäkyvää ja asiakkaan palvelut on voitava poluttaa niin, ettei jonotusaika voi olla missään tapauksessa yli kolme kuukautta. Sekin aika on pitkä hoivaa tarvitsevalle vanhalle ihmiselle. Myös pohdittava sitä, mikäli vanha ihminen hakeutuu itsenäisesti ennakoivasti palveluasumiseen, jääkö häneltä mahdollisesti saamatta joitain tukia. Kohtelun on oltava oikeudenmukaista, ja on varmistettava, ettei esityksen mukaan muodostu riski siihen, että itse palveluasumiseen hakeutuneet joutuisivat heikompaan asemaan, jos esim. vointi huononee. Tarvittaessa on voitava varmistaa asiakkaalle se, että hän voi halutessaan asua samassa paikassa lopun elämäänsä. Tämä asia jäi esityksessä VALLI ry:n mukaan epäselväksi. VALLI ry katsoo, että paljon apua tarvitsevalle asiakkaalle palveluseteli ei ole välttämättä hyvä vaihtoehto. Lakiesityksessä puhutaan siitä, että tavallisen palveluasumisen malleja pitäisi olla enemmän, ja tämä on hyvä välimalli, mutta vaihtoehtoja olisi mietittävä myös kustannusten näkökulmasta, miten palvelut kustannetaan. Kotihoidon maksuilla olisi haastava tätä toteuttaa onnistuneesti. ]
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen sisältävien palveluiden osalta tarvitaan selkeä kirjaus siitä, mikä on viranomaisen vastuulla ja mikä ihmisen omalla vastuulla. Tämä palvelulupaus edistää kansalaisten tasa-arvon toteutumista. Hyvinvointiala HALI ry esittää säännöksen 3. momenttiin seuraavaa tarkennusta: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa” Myös sitä, saavatko palveluihin oikeutetut asiakkaat riittävät palvelut, pitäisi valvoa nykyistä tehokkaammin.]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tässäkin olisi selkeämpää kuin käytettäisiin sanaa palvelutalo. Tai mieluummin palvelukoti. Yksityinen tai kunnan. ]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Vastaus on kyllä.Ks edellien kysymyksen vastaus. Pykälän sisältö tukee tuetun ja palveluasumisen määrittelyn yhdistämistä. ”Henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään”]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ks. edellinen vastaus. Olisi mietittävä tarkkaan, millaista palvelukokonaisuutta ja -tarjotinta maahan halutaan ja miten siihen päästään nykytilanteesta. Mahdollisesti ns. hoitajamitoitus on nykyisen esityksen taustalla, kun ns. "tavallisessa palveluasunnossa" ei mitoitusta tarvitse noudattaa. Tässä on sama vaara kuin oli aiemmin palveluasumista tuotaessa palveluvalikkoon. Tavoitteena oli lisätä kodinomaista ja turvallista asumista ja vähentää perinteistä laitoshoitoa. 30 vuoden aikana vanhainkoti- ja terveydenhuollon pitkäaikaishoito ovat miltei korvautuneet palveluasumisella. Aluksi kuitenkin usein vain nimike "vanhainkoti" muutettiin "palvelutaloksi" toiminnan sen kummemmin muuttumatta. Lisääntyneet hoivan tarpeet yhtäältä ja ulkoistukset ja säästöpaineet toisaalta ovat johtaneet nykytilaan, jossa on tehty jako "tavalliseen" ja "tehostettuun" palveluasumiseen, koska etenkään iäkkäät ja sairaat vanhukset eivät pärjänneet muualla kuin "tehostetussa" palveluasumisessa. Laitosympäristöjä toki saatiin kodinomiastettua. Nyt vaarana on, että "tehostettua" muutetaan "tavalliseksi" ,kunnes ollaan taas samankaltaisessa tilanteessa. Nyt olisi viisasta katsoa eteenpäin ja miettiä mitä tulevaiuudelta halutaan. Jos halutaan tukea kotona asumista turvallisesti, lisätään tuettua asumista joko kotihoitona tai palveluasumisena, ja palvelun intensiteetti muuttuu asiakkaan tarpeen mukaan. Lisätään myös asuntojen esteettömyyttä ja ilmastonmuutoksen edellyttämää viilennystä uusiin asuntoihin ja vanhojen remontoinnissa. Näin ajatellen palveluasuminen tarkoittaa asiakkaan kotiin (oli se sitten tavallisessa asunotokannassa, senioriasunnossa, palvelutalossa) annettavia ja tarpeen mukaan muuntuvia palveluja, ja joihin tarvittaessa liittyy myös soveltuvan asunnon järjestäminen. ]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Vrt. edellinen vastaus kysymyksessä 3.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ks. perusteet edellisestä kohdasta.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esitetyt pykälät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. Lakiesityksestä jää kuitenkin jossain määrin epäselväksi palveluasumisen saannin edellytykset. Mitä käytännössä tarkoitetaan sillä, että ihminen ei itse kykene järjestämään itselleen palveluasumista heikentyneen toimintakykynsä vuoksi. Palveluasumisen kriteerit ovat jo ennestään olleet hyvin tiukat, jolloin lakiesityksen perusteella jää epäselväksi, miten ikääntyneen henkilön etua arvioidaan palveluasumisen ja myös mahdollisesti hoiva-asumiseen siirtymisen yhteydessä. Lisäksi epäselväksi jää, huomioidaanko tässä myös esim. taloudelliset resurssit. Yksityiskohtaisten perustelujen s. 68 todetaan, että kyse ei olisi laissa tarkoitetusta palveluasumisesta, mikäli ihminen hakeutuu oma-aloitteisesti asumisen yksikköön. Rajaus kyllä selkeyttää yksityisen ja kunnallisen toiminnan eroja ja sulkee ns. ohituskaistan. Samalla se voi aiheuttaa käytännön pulmia esimerkiksi sen osalta, velvoitetaanko kuntaa kuitenkin järjestämään kotihoitoa ja miten siirtyminen palveluasumiseen mahdollistetaan siinä vaiheessa, kun ihmisen toimintakyky sitä jossain vaiheessa edellyttää. Sosnet ehdottaa harkittavaksi, että hoidon ja huolenpidon lisäksi myös sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseen osana palveluasumista kiinnitetään hallituksen esityksen perusteluissa huomiota. ]
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kts. kohdan 3 vastaukset]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakiehdotuksen mukaan asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestettäisiin erikseen kotiin annettavia palveluja koskevien säännösten mukaan ja niiden valvontaan sovellettaisiin kyseisiä palveluja koskevia säännöksiä riippumatta siitä, ovatko palvelut erillisten kotihoitoyksiköiden vai esimerkiksi asumisyksikön tuottamia. 21 b §:n toisessa momentissa todetaan, että henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Muistiliitto esittää, että pykälämuotoilua tarkennetaan kohdan ”tai muussa laissa” osalta. Nykyisellä muotoilulla laki on liian lavea eikä selkiytä nykyisessä laissa olevaa epäkohtaa mm. henkilöstömitoitukseen liittyvät tai muiden valvonnan epäkohtien osalta. Muistiliitto pitää tärkeänä, että lakia toimeenpantaessa palveluasumiseen liittyvät maksut ja hinnoittelu tuodaan asiakkaalle ja hänen läheiselleen selkeästi esille. Palveluista kerrottaessa on käytettävä selkokielistä materiaalia, mutta myös terminologian selkeyteen ja yhdenmukaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta asiakkaat ymmärtävät mitä palvelut tarkoittavat ja mitä se heiltä edellyttää. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakimuutoksen tavoite eli palveluasumisen käsitteen selkeyttäminen siten, että asuminen ja palvelut on eriytetty toisistaan, on sinänsä hyvä. Pykälä on kuitenkin sekava. Pykälän mukaan palveluasuminen sisältää asumisen järjestämisen mom 1:n mukaisessa asunnossa ja asiakkaan tarvitsemat muut sote-palvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisenä palveluna. Epäselväksi jää, mitä asumisen järjestäminen tarkoittaa eli onko kyseessä ns. asumisen välitystoiminta tietyn tyyppisiin asuntoihin ja minkälaista päätöksentekoa siihen liittyy. Ilmeisesti kuitenkin tietyn tyyppisessä asunnoissa asuvan asiakkaan palveluista tehdään erilliset päätökset (esim. säännöllinen kotihoito, ateriapalvelu jne.). Epäselväksi siis jää, onko palveluasuminen itsessään palvelu vai asumista mahdollistava palvelu vai tietynlainen yhteisöllinen, esteetön ym. asumisen muoto, jossa voidaan järjestää asiakkaille tarpeen mukaista palvelua? Järjestäjän velvollisuutena voisi korostaa asumisen ohjausta asumisen järjestämisen sijaan. Se sisältää myös velvoitteen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa soveltuvien asuntojen löytymiseksi. Ilmeisesti myös valmistelussa on tunnistettu palveluasumisen käsitteen epäselvyyttä, sillä sekä hallituksen esityksen vaikutusten arvioinnissa että tässä lausuntolomakkeessa palveluasumisesta käytetään käsitettä tavallinen palveluasuminen. Uusi 21 b § sisältää oletuksen, että palvelujen järjestäjän on tarjottava alueellaan asuntoja, jotka ovat yhteisölliseen toimintaan soveltuvissa esteettömissä ja turvallisissa asuinympäristöissä, jotta palveluasumista voidaan järjestää. Aikaisemmassa 21 §:ssä on viitattu vain soveltuvaan asuntoon. Pykälän 21 b §:n muotoilu tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluasumisen asuntotuotantoa, joka pitkälti on markkinaehtoista (eli ilman keskitettyä asuntotuotannon ohjausta), ohjataan sosiaalihuoltolailla. Epäselväksi jää, mikäli kunnassa ei ole lainkaan markkinaehtoisesti syntyneitä palveluasuntoja, antaako pykälä uusia velvoitteita kunnalle palveluasuntojen rakennuttamiseen? Tavoite selkeyttää asumisen ja palvelujen erillisyyttä toteutuisi, vaikka itse palveluasumisen muotoa ei määriteltäisi niin tarkasti, kun nyt esityksessä on tehty. Aikaisempi 21 §:n määritelmä soveltuvasta asunnosta tukee paremmin monimuotoisen asumiskannan kehittymistä ja siten palveluasumisen järjestämistä. Asumisen järjestämisen sekä uudenlaiset asumisen määrittelyt tulee selkeyttää myös yleisen asumistukilain näkökulmasta. Jo nykyisenkin lainsäädännön aikana on esiintynyt tulkintoja, joiden mukaan myös palveluasumisen yhteydessä asumisen järjestäminen ja toteuttaminen kuuluvat palveluun vastaavaan tapaan kuin laitoshoidossa. Se, että palveluasumisessa voidaan järjestää palvelu myös omaishoitona, on kannatettava asia. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kun asunnon järjestäminen ja palvelut ovat täysin erillään toisistaan, miten turvataan asumisen jatkuvuus lain edellyttämällä tavalla?]
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain perusteluissa esitetään, että asumisyksikön tulee olla esteetön ja turvallinen. Turvallisuuden varmistamisen kohdalla lain perusteluissa on mainittu esimerkkeinä lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Lakiin / lain perusteluihin toivotaan tarkempaa kuvausta, miten ao. menetelmät voisivat olla erilaisia kuin ns. tavallisessa taloyhtiössä ja kenen liikkumista näillä järjestelmillä tai palveluilla voitaisiin seurata tai estää. Lain perusteluissa sanotaan ”…omaishoidon tuki ei olisi tarkoituksenmukainen palvelumuoto iäkkäille puolisoille silloin, kun he asuvat palveluasumiseen kuuluvassa asunnossa yhdessä, ja toinen toistaan tukien selviytyvät vähemmillä palveluilla kuin ilman toisen tukea. Tämä voisi edelleen olla lähtökohta. Monissa muunlaisissa tilanteissa omaishoidon tuella toteutettu hoito voisi täydentää myös palveluasumisen asiakkaan palveluvalikoimaa.” Miksi omaishoidon tuen saajista rajattaisiin ulos palveluasumisessa asuvat puolisot nyt kun lakiesityksen mukaan palveluasumisesta erotetaan palvelut kokonaan asumisesta?]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ilmaisu "asuminen yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa tai siihen soveltuvassa asumisympäristössä jne." on epätäsmällinen. Ehdotamme ilmaisua "Palveluasumisella tarkoitetaan usean henkilön asumisyksikköä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto"]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei, ks. edellisen kysymyksen vastauksemme. Kyseisen pykälän pitäisi pystyä erottelemaan palveluasuminen hoiva-asumisen lisäksi selvästi myös tavallisesta asumisesta, mitä se ei tällä hetkellä tee.]
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Mitä tarkoittaa ”säännöllinen”? Tarvitaanko tarkennusta siihen, mikä taho vastaa esim. tarvittavista muutostöistä (valaistus, hälyttimet)? Mikä on ”tarpeita vastaava asunto”? Määrittelijän tulee tunnistaa ja huomioida asiakkaan tarpeet. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä. ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [THL kannattaa asumisen monimuotoistumista vanhuspalveluissa, sillä se lisää palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyttä. THL kannattaa asumisen ja palveluiden erottamista selkeästi toisistaan. Asumispalveluiden monimuotoistuessa niiden jako tavalliseen palveluasumiseen ja hoiva-asumiseen tulee monimutkaisemmaksi. Siksi laissa tulisi tarkemmin määritellä, mitä tavallisella palveluasumisella tarkoitetaan. Erityisesti erilaiset sekamuotoiset palvelut lisääntyvät THL:n seurannan mukaan. Samassa toimintayksikössä voidaan tarjota sekä tavallista palveluasumista että hoiva-asumista. Hoiva-asumista koskee henkilöstömitoitusvaade, kun taas tavallista palveluasumista se ei koske. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Ehdotetun palveluasumista koskevan 21 b §:n 1 momentin mukaan palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Pykälän 2 momentin mukaan palveluasuminen sisältää asumisen järjestämisen 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. Henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Ehdotetun palveluasumisen 21 b §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että laissa ei säänneltäisi sitä, miten palveluasumisen asiakkaan tarvitsemat palvelut olisi järjestettävä. Palvelujen tuottajana voisi olla kunnan kotihoidon yksikkö tai yksityinen palveluntuottaja. Palvelut voitaisiin toteuttaa joko asuntokohteen oman henkilöstön avulla tai tuoda talon ulkopuolelta. Mikäli asiassa päädytään ehdotettuun sääntelyyn, tulisi säännöskohtaisissa perusteluissa tulla selkeämmin esiin, että asiakkaan on mahdollista valita tarvitsemansa palvelut kunnalta tai toiselta yksityiseltä palveluntuottajalta myös siinä tilanteessa, jossa hän asuu tietyn yksityisen toimijan asumispalveluksi rekisteröimässä asuntokohteessa. Asumisen ja palveluiden erottaminen toisistaan saattaa myös aiheuttaa haasteita siinä, millaiseksi asumispalvelu kansalaisten mielessä mielletään. Kaikille ei välttämättä ole selkeää, että asumispalveluyksikkö ei itsessään pidä automaattisesti sisällään palveluita, vaan ne on hankittava erikseen. Asiassa korostuu asiakasohjauksen merkitys. Samoin myös omatyöntekijän rooli korostuu asiakkaan palvelujen kokonaisuuden yhteensovittamisessa, mikäli asuminen ja palvelut ovat erillään. Palveluasumista koskevan 21 b §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että palveluasuminen olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 11 §:ssä tarkoitettua ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kohdistuisi palveluasumisen osalta vain tilojen asianmukaisuuteen. Edelleen säännöskohtaisten perustelujen mukaan, jos laissa tarkoitettu lupaviranomainen toteaa asumiseen ja yhteisölliseen toimintaan tarkoitetut tilat asianmukaisiksi, sen on merkittävä palveluasuminen lain 25 §:ssä tarkoitettuun yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aluehallintovirastot merkitsevät jatkossa yksityisten palvelun antajien rekisteriin palveluasumisen osalta pelkästään kiinteistöt, jotka toimivat palveluasumisen tarkoituksessa. Lisäksi asiakkaalle järjestettävät palvelut olisivat erikseen rekisteröitävää toimintaa. Esityksen mukainen pelkän palveluasumisen asunnon rekisteröiminen vaatii tarkennusta, sillä pelkkä toimitila ei lähtökohtaisesti ole sosiaalipalvelua. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa, että mikäli palveluasumisen osalta päädytään ehdotettuun sääntelyyn, kunta olisi se taho, joka toteaa, että kiinteistö on asianmukainen ja palveluasumisen tarkoitukseen sopiva.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Vielä enemmän voisi korostaa, että palveluasuminen on yleiskäsite eri muotoisille asumisympäristöille ja asumisratkaisuille, joita yhdistää pykälässä esitetyt vaatimukset. Kunnan järjestämänä maininta on sisällöltään epäselvä.]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Kunnan velvollisuus palveluasumisen järjestämiseen perusteluosassa esitetyin edellytyksin tulisi pykälässä ilmaista esitettyä yksiselitteisemmin.]
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Pykälästä ei selviä mm omaishoidon myöntämisen perusteet palveluasumiseen. • Henkilöstömitoituksen järjestäminen palveluasumisessa on epäselvä, koska pykälä erityttää kokonaan asumisen omaksi pykäläkseen. Lainsäädännön osalta tulkinta voi olla epäselvää mm valvonnalle (AVI – vrt nykyisen henkilöstömitoituksen vaade 0,3). ]
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Ks. ylempi vastaus. - Lisäksi esitämme pientä tarkennusta (korostettuna) säännöksen 3. momenttiin: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa”.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Ks. edellä kohta 3.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintovirasto näkee palveluasumisen määritelmän erittäin puutteellisena, koska määrittelyn mukaan palveluasuminen on ainoastaan asiakkaalle soveltuva asunto. Palveluasumisen saamisen edellytyksenä tulisi jatkossakin olla myös hoidon ja huolenpidon tarve, joka tulee määritellä pykälässä. Esityksestä on vaikea hahmottaa, miten palveluasuminen eroaa vuokra-asumisesta, johon järjestetään kotihoidon palvelua. Esityksessä ei varmistuta siitä, kuka palveluasumisen yhteisöllisestä toiminnasta ja palvelukokonaisuudesta vastaa. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan selkeintä olisi, että palveluasumisessa asuminen ja palvelut muodostaisivat jatkossakin kiinteän kokonaisuuden. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Missä kulkee palvelun järjestämisen ja palveluun ohjaamisen raja. Palveluasumisen määritelmä on epäselvä. ]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [Pykälän 1 momentissta voi saada käsityksen, että asuminen tapahtuu ensisi-jassa ”ympäristössä”, vaikka asunto on kuitenkin se missä asutaan ja se puo-lestaan sijaitsee jossain ympäristössä, jossa voi olla yhteisöllisiä tiloja. Voisiko momentin tekstin kääntää esim. muotoon palveluasumisella tarkoitetaan asumista henkilön hallinnoimassa ja hänen tarpeitaan vastaavassa asunnos-sa, joka sijaitsee yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa, esteettömässä ja tur-vallisessa ympäristössä. Näin ihmisen ”koti” korostuisi enemmän suhteessa rakenteisiin. 2 momentin ehdotus erottaa pykälätasolla asuntoja palvelut, on kannatettava.]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • YM, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei [Asumisen kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon (hyvinvointialueen) tehtäväksi jää epäselväksi, kun asumiseen on kytketty samat palvelut kuin tavalliseen vuokra-asumiseen, johon asiakas itse hakeutuu ]
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Kyllä
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [kts. edellinen vastaus 3]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Hyvänä on, että luodaan erilaisia asumisen muotoja. Jos niitä ei osata määritellä kunnolla niin aikaan ei niitä tunnista kun lupaa haetaan. ]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Ei [Kunnan velvollisuus palveluasumisen järjestämiseen perusteluosassa esitetyin edellytyksin tulisi pykälässä ilmaista esitettyä yksiselitteisemmin.]
      • Sipoon palvelutalosäätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 5. Ovatko hoiva-asumista koskevat säännökset (21 c §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Kyllä
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Vi vill betona att så kallat omsorgsboende skall vara en verksamhetsform som skall ha endast socialtillstånd. Ett system där även medicinskt tillstånd krävs ökar byråkratin och omöjliggör upprätthållandet för små producenter. ]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palvelutarpeen arviointiin on tulossa RAI-mittarit. Mittaristoon tulisi saada myös terveyttä edistävän liikkumisen osuus.]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Nykyinen hoivakotihoito nimike on parhain kuvaamaan ympärivuorokautista hoitoa]
      • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Olennaista on turvata yhdenmukaisesti jokaisen ikääntyneen ihmisen mahdollisuudet päästä ympärivuorokautisten hoivapalvelujen piiriin siinä vaiheessa, kun henkilö tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Riskinä on, että kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus johtaa siihen, että hoivan piiriin pääsyn kriteerit ovat liian tiukat ja hyvin huonokuntoiset ihmiset jäävät kotiin annettavien palvelujen varaan, mikä heikentää entisestään toimintakykyä ja elämänlaatua aiheuttamalla mm. yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Muistisairaiden henkilöiden turvallisuus kotihoidossa voi vaarantua jo siitä syystä, että riski karkaamisiin, eksymisiin ja niiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin kasvaa täysin eri suuruiseksi kuin ympäri vuorokauden valvotussa hoiva-asumisessa. Hoiva-asumiseen pääsyn yhtenäiset, valtakunnalliset kriteerit vahvistaisivat yhdenvertaista pääsyä hoiva-asumispalveluun. Kriteereissä olisi tärkeää ottaa huomioon, että vaikka esim. muistisairaalla ei olisikaan säännöllisiä yökäyntejä, voivat yksilölliset olosuhteet (esim. yksinäisyys) tai sairauden aiheuttamat käytöstavat (esim. karkailun aiheuttamat vaaratilanteet) aiheuttaa hoiva-asumisen tarpeen.]
      • Vammaisfoorumi ry, Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Myös tässä määrittelyssä korostuu enemmän yksikkö kuin itse asunto/koti. Määrittely lähtee samalla tavoin yksiköstä kuin kysymyksen 4 kohdalla. Vammaisfoorumi esittää, että kirjaus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Hoiva-asumisella tarkoitetaan asumista henkilön tarpeita vastaavassa asunnossa, joka sijaitsee yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. ]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asuminen tulee olemaan saamelaisalueen ympärivuorokautisen palvelun tarvitsijoille yleisin asumismuoto, sillä “päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista”. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tuettaessa on tärkeätä, että ikäihmisten neuvonnassa ja asiakasohjauksessa varmistetaan saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen palvelun saatavuus. Asiakkailla ja heidän omaisillaan tulee olla äidinkielellään riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden toteutusmahdollisuuksista. Palvelutarpeen määrittely ja toimintakyvyn arvioinnin testaukset tulee tapahtua asiakkaan äidinkielellä ja hänen kulttuuritaustansa huomioon ottaen.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tehostettu palveluasuminen on selkeä käsite]
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista koskevassa pykälässä (21 c § 1 momentti) on mainittu lyhyesti vaatimus hoivakodin / asumisyksikön esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää, että säännöksen yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään seuraava lause: Pykälässä noudatettavaksi edellytetyistä esteettömyysvaatimuksista säädetään tarkemmin voimassa olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa rakennusten esteettömyydestä sekä yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista, erityisesti sopimuksen 9 artiklassa.]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asuminen käsite viittaa asiakkaan olevan toiminnan kohde, ei aktiivinen toimija. Asumisen tulee olla toimintakykyä edistävää ja tukea yksilöllistä , oman näköistä elämää. Käsitteestä puuttuu lisäksi kuntoutuksellinen näkökulma ja asiakkaan omat voimavarat. Soveltuuko käsite myös mielenterveys-ja päihdekuntoutujille...]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei. Kyllä pääsääntöisesti, mutta asiakkaan tarpeita vastaavan asunnon lisäksi olisi tärkeää määrittää tarvittavat apuvälineet ja niiden järjestämistaho sekä velvollisuudet. Terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja vastuutahot tulisi olla kirjattuna hoito-ja palvelusuunnitelmassa selkeästi epäselvyyksien välttämiseksi ja olla esim. palveluntarjoajan omavalvontasuunnitelmassa kerrottuna.]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista koskevaan säännökseen 21 c § tulee lisätä kuntoutus osaksi hoiva-asumisen palvelua. Valviran ja aluehallintovirastojen valvontahavaintojen (12/2019) perusteella vanhustenhuollon palveluasumisen lääkäripalvelujen järjestämisessä on ollut puutteita. Lainsäädännöllä tulee varmistaa se, että kaikille tehostetun palveluasumisen asiakkaille taataan terveydenhuollon (sisältäen suun terveydenhuollon) palvelut, ja lääkäripalvelut ovat asianmukaiset. Tehostettua palveluasumista järjestetään ikäihmisten lisäksi esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä kehitysvammaisille henkilöille. Tehyn näkemyksen mukaan säädökseen 21 c § tulee lisätä seuraavat kohdat HE:n perustelutekstistä: ”Hoiva-asumista tuottavassa hoivakodissa tai muussa vastaavassa asumisyksikössä tulee olla henkilöstöä paikalla ympärivuorokautisesti. Jos asumisyksikössä tarjotaan hoiva-asumista pääasiassa iäkkäille henkilöille, henkilöstön mitoitus määräytyy vanhuspalvelulain säännösten mukaan.” Asukkaiden asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi tarvittavat apuvälineet (esim. nukkuminen, siirtyminen/ siirtäminen, peseytyminen/ peseminen, ulkoilu) tulee lisätä 21 c §:hen. Näin työnjako apuvälineiden luovutuksessa terveydenhuollon ja hoiva-asumisen välillä olisi jatkossa selkeämpi ja hoiva-asumisessa olisi riittävästi tarvittavia apuvälineitä käytössä asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Apuvälineiden valtakunnallisissa luovutusperusteissa (STM 2020:23) kuvattua työnjakoa ei aina noudateta. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vi vill betona att så kallat omsorgsboende skall vara en verksamhetsform som skall ha endast socialtillstånd. Ett system där även medicinskt tillstånd krävs ökar byråkratin och omöjliggör upprätthållandet för små producenter. ]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa on käsitelty terveydenhuollon järjestämistä asiakkaille. Kohdassa todetaan, että terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville toimijoille kuuluu vastuu myös hoiva-asumisen asiakkaille järjestettävistä terveydenhuollon palveluista. Tämä on erittäin tärkeää ja lisännee myös asukkaiden yhdenvertaisuutta valtakunnallisesti. Järjestämisvastuu tulisi näkyä myös säännöksessä.]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastataan ei kommentointimahdollisuuden saamiseksi, vaikka pykälässä on myös hyvää. 21 c §:n 1 momentin muotoilu on kuitenkin epäselvä: ”Hoiva-asumisella tarkoitetaan (…) jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.” Sanan ”myös” käyttäminen pykälässä ilman, että se viittaa mihinkään, on ongelmallista, sillä lakitekstin pitäisi pyrkiä mahdollisimman suureen täsmällisyyteen. Pykälän 1 momentti saattaisi toimia paremmin näin: ”Hoiva-asumisella tarkoitetaan (…) jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä hänelle palvelutarpeen arvioinnin pohjalta tehdyn päätöksen mukaiset palvelut sekä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.” Ihmisoikeuskeskus katsoo, että koska perustuslain 19 § edellyttää välttämättömän huolenpidon järjestämistä sitä tarvitseville, ehdotetun pykälän sanamuotoa tulisi muuttaa siten, että iäkkäille henkilöille säädettäisiin edellytysten täyttyessä subjektiivinen oikeus päästä hoiva-asumiseen (nyk. tehostettu palveluasuminen). ]
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [NÄE pitää hyvänä, että pykälässä on yksilöity se, että hoiva-asumisessa on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. NÄE korostaa, että tähän tulee sisältyä myös näönhuollon peruspalvelut]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Käsitemäärittely ja sisältö vastaavat nykyistä tehostettua palveluasumista muutoin, mutta lähtökohtana on ensin asuminen ja sitten hoiva. Miten menetellään, jos puolisoista toinen tarvitsee hoiva-asumista ja toinen ei, mutta haluavat asua yhdessä. Hoiva-asuminen voi pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus ei sovellu erityisryhmien asiakkaiden palveluun. Erityisryhmien tehostetussa asumispalveluissa on laaja-alainen vaihteluväli 0,5 – 1,7 henkilöstömitoituksessa asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti.]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotetun 21 c §:n 3 momentin mukaan hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asumisen lisäksi päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Näkemykseni mukaan ehdotetun pykälän sanamuotoa tulisi muuttaa siten, että iäkkäille henkilöille säädettäisiin edellytysten täyttyessä subjektiivinen oikeus päästä hoiva-asumiseen (nyk. tehostettu palveluasuminen). Perustelen kantaani seuraavasti. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetun mukaisesti, jos asumisyksikössä tarjotaan hoiva-asumista pääasiassa iäkkäille henkilöille, henkilöstön mitoitus määräytyy asiaa koskevien vanhuspalvelulain säännösten mukaan. Totean myös, että asiakasmaksulain säännökset ovat erilaiset riippuen siitä asuuko henkilö tehostetun palveluasumisen (hoiva-asumisen) vai muuten järjestetyn palveluasumisen piirissä. Tehostetussa palveluasumisessa (hoiva-asumisessa) maksut määräytyvät vastaavasti kuin laitosmaksut ja asiakkaalle jää laissa säännelty käyttövara. Sääntelytapa aiheuttaa sen, että palvelun järjestäjälle on merkittävästi edullisempaa järjestää palvelu palveluasumisena kuin hoiva-asumisena. Ehdotetussa muodossa sääntelyyn sisältyy vaara, että haavoittuvassa asemassa oleva asiakas ei saa tarpeensa mukaista palvelua ja joutuu maksamaan siitä enemmän kuin vastaavassa tilanteessa oleva asiakas, jolle palvelu järjestetään hoiva-asumisena. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Kolmantena hoiva-asumisen saannin edellytyksenä olisi, että hoitoa ja huolenpitoa ei ole mahdollista tai henkilön edun mukaista järjestää kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla. Tämän edellytyksen täyttymistä on syytä punnita palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä erityisen huolellisesti, jotta hoiva-asumiseen pääsevät ne, joille tämä palvelu on paras vaihtoehto.” Käsitykseni mukaan ehdotuksessa ei ole riittävällä tavalla turvattu, että vanhukset pääsevät tarvitessaan tehostettuun palveluasumiseen/hoiva-asumiseen. Säännöksiä tulisi täsmentää sekä siten, että asiakkaalle määritellään oikeus päästä hoiva-asumiseen, että siten, että selkeämmin käy ilmi, milloin ja millä edellytyksillä oikeus hoiva-asumiseen syntyy. Kuten edellä olen todennut vastaavasti tulisi määritellä milloin ja millä edellytyksillä iäkkäillä henkilöillä olisi oikeus saada kotiinsa kotihoitoa ja tukipalveluja ilman että hänen tarvitsisi muuttaa omasta asunnostaan muualle. Pidän sinänsä myönteisenä sitä, että palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen (hoiva-asumisen) erona ei pidettäisi jatkossa ainoastaan ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Kun samalla korostetaan mahdollisuutta järjestää palveluja laajasti eri tavoin esimerkiksi siten, että asumiseen yhdistetään kotihoito, jota voitaisiin antaa myös öisin ja asuminen voidaan toteuttaa samoissa yksiköissä, on näitä palvelumuotoja vaikea erottaa toisistaan. Kuten edellä olen todennut, jos ehdotetun mukaisesti ratkaisevana perusteena on se, että toisessa palvelut järjestää ulkopuolinen taho, ohjaisivat säännökset hankkimaan palveluja yksikön ulkopuolelta, jotta tehostettua palveluasumista koskevia säännöksiä ei tarvitsisi noudattaa. Olen jo nyt laillisuusvalvonnassa kohdannut toimintaa, jossa asiakkaita on lähdetty siirtämään tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseen ja myös esimerkkejä siitä, että saman asumisyksikön tiloja on annettu asukkaille vuokralle ja niihin on yhdistetty kotihoitoa. Järjestely voi olla asiakkaan edun mukainen, mutta se voi myös olla hänen etujensa vastainen siten, että palveluissa käytetty henkilöstömäärä ei ole riittävä ja maksut ovat suhteessa korkeammat kuin samassa yksikössä toteutetussa tehostetussa palveluasumisessa (ehdotuksen mukaan hoiva-asumisessa). ]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Olennaista on turvata yhdenmukaisesti jokaisen ikääntyneen ihmisen mahdollisuudet päästä ympärivuorokautisten hoivapalvelujen piiriin siinä vaiheessa, kun henkilö tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Riskinä on, että kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus johtaa siihen, että hoivan piiriin pääsyn kriteerit ovat liian tiukat ja hyvin huonokuntoiset ihmiset jäävät kotiin annettavien palvelujen varaan, mikä heikentää entisestään toimintakykyä ja elämänlaatua aiheuttamalla mm. yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Muistisairaiden henkilöiden turvallisuus kotihoidossa voi vaarantua jo siitä syystä, että riski karkaamisiin, eksymisiin ja niiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin kasvaa täysin eri suuruiseksi kuin ympäri vuorokauden valvotussa hoiva-asumisessa. Hoiva-asumiseen pääsyn yhtenäiset, valtakunnalliset kriteerit vahvistaisivat yhdenvertaista pääsyä hoiva-asumispalveluun. Kriteereissä olisi tärkeää ottaa huomioon, että vaikka esim. muistisairaalla ei olisikaan säännöllisiä yökäyntejä, voivat yksilölliset olosuhteet (esim. yksinäisyys) tai sairauden aiheuttamat käytöstavat (esim. karkailun aiheuttamat vaaratilanteet) aiheuttaa hoiva-asumisen tarpeen.]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälässä 22 kuvattu kuntoutus tulee nyt tässä kohden vahvasti esille, miksi ei jo muissa edellä kuvatuissa kohdissa? Tarkoittaako tämä niitä sosiaali- ja vanhuspalvelujen yksikköjä kunnissa/kaupungeissa (esim. arviointi- ja kuntoutusyksiköt), joissa tarjotaan jo nyt kuntoutusjaksoja esim. kotihoidon asiakkaille ilman lähetettä (asiakasohjaajan tai kotihoidon kautta) tai terveyspuolen (esh, pth) lääkinnällisen kuntoutuksen jatkoksi tulevaa kuntoutusjaksoa perinteisesti lääkärin lähetteillä? Miten tämä tulee muuttumaan/integroitumaan uudessa sote-mallissa? Onko vaarana, että uusi vanhuspalvelujen monialainen arki- ja kotikuntoutus joutuu alistumaan kapeaan lääkinnällisen kuntoutuksen perinteeseen? Kuinka näissä prosesseissa toteutuu yhdenvertaisuus ikääntyneiden kuntoutuksessa?]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asuminen on käsitteenä viittaa holhoavaan ja asukasta hoivan kohteena pitävään ajatteluun. Sen sijaan asukkaiden tulee pystyä elämään oman näköistä arkea ja heidän itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa hoivaamisen näkökulman sijaan. Hoiva-asuminen käsite sisältää ajatuksen säilyttävästä palvelusta. Sen sijaan asumisen tulee olla toimintakykyä edistävää ja tukea yksilöllistä elämänlaatua. Hoiva-asumisenkin asukkaan palvelun lähtökohtana ei ole hoiva vaan asukkaan arkeen ja elämään kuuluvat tarpeet ja toiveet. ]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • OKM, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valtion liikuntaneuvosto pitää hyvin tärkeänä, että hoiva-asumisen ominaisuuksissa korostaan esteettömyyttä ja turvallisuutta, joilla on keskeinen merkitys asiakkaiden liikkumiselle. Erityisesti arjessa ja asuinympäristön lähellä tapahtuva liikkuminen on tärkeää ikääntyneille. Valtion liikuntaneuvosto nostaa kuitenkin esille, että esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi asuinympäristön (esimerkiksi piha-alue) tulisi olla myös liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustava, mikä tukisi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Liikuntaneuvosto esittää myös Hoiva-asumisen 21 c § 1 momenttiin vastaavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Hoiva-asumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa, TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSSÄ esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.” Valtion liikuntaneuvoston näkee myös hyvin tärkeänä vaatimuksen, että asuinympäristön tulee soveltua yhteisölliseen toimintaan. Liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan soveltuvien yhteisöllisten tilojen lisäksi olisi tärkeää tukea myös hoiva-asumisen asiakkaiden arkiliikkumista. Liikuntaneuvosto esittää Hoiva-asumisen 21 c § 1 momentin perusteluihin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Asumisyksikön olisi oltava esteetön ja turvallinen. Lisäksi asumisyksikössä olisi oltava tarjolla asukkaille järjestettyä yhteisöllistä toimintaa, KUTEN SOSIAALISTA, PSYYKKISTÄ JA FYYSISTÄ TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄÄ TOIMINTAA.”]
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotamme seuraavaa.: 21 c § kriteeristöä tarkennetaan, siten että • Luovutaan sanasta vaativaa, kohdassa ”Vaativaa ammatillista hoitoa” pykälän momentissa • Luovutaan sanasta jatkuva, kohdassa ”jatkuvaa huolenpitoa” pykälän momentissa • Lisätään kriteeristöön objektiivinen arvio hoiva-tarpeesta. Esim. mikäli RAI-arvioinnin (käyttäen Valviran VAHU-taulukkoa) mukaan henkilön hoivatarpeen mitoitus ylittää 0,5. Muutoksilla vältetään tilannetta, jossa järjestäjä voi aina perustella asukkaan kuuluvan ns. raskaan palveluasumisen piiriin. • Tarkennettava ”…, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut” i. Palvelutuottaja velvollisuuksia tuottaa palvelut tulee rajata ottaen huomioon, että palvelutuottajat toimivat sosiaalihuollon luvan alla ii. Tärkeää, että kunnalle/terveydenhuollon järjestäjälle kuuluu asukkaan terveydenhuollon järjestäminen ja henkilöstön lääkehoidon lupien allekirjoittaminen, hoitolinjausten tekeminen, saattohoitopäätösten tekeminen, annosjakelulääkkeiden kirjoittaminen, Marevan-hoitojen seurannan järjestäminen, IMO-rajoitustoimien tekeminen ja seuranta Yleisinä perusteluina tähän viittaamme Esperin antamiin perusteluihin 2. kysymykseen.]
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kuuloliitto näkee hyvänä, että pykälässä on yksilöity se, että hoiva-asumisessa on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. Kuuloliitto korostaa, että tämän tulee sisältää myös kuulonkuntoutuksen palvelut ja kuulon kuntouttamisen kuulokojeella. ]
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain 21c §:ssä hoiva-asumisen saantikriteerit ovat riittävän selkeät ja tarkoituksenmukaiset pääosin. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat esittävät, että yksityiskohtaisia perusteluita täydennetään huolenpidon ja hoidon lisäksi myös hoivan käsitteellä, joka liittyy nimenomaan arjen toiminnoista suoriutumisen tukemiseen ammatillisesti. Lisäksi vanhustyönjohtaja- ja asiantuntijat esittävät, että henkilön palvelutarpeen arviointiin tulisi lisätä RAI- arviointijärjestelmän käyttö kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa. ]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry:n mukaan tässä ei havaittu paljon muutosta aiempaan. Kotiavustajan tekemät työtehtävät olisi VALLI ry:n mukaan laskettava mukaan mitoitukseen. Tämä voisi hieman helpottaa haastavaa henkilökunnan saantia. Kotiavustajilla voi olla jo vuosien työkokemus esim. eläkkeelle jo jääneet työntekijät, jotka vielä haluaisivat tehdä osin töitä esimerkiksi sijaisuuksia. ]
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Henkilön oikeutta hoiva-asunnon saannille on täsmennettävä. Sen sijaan että henkilöllä on ”mahdollisuus” saada tarvitsemansa asunto, tulisi olla ”oikeus”.]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hyvinvointiala HALI ry pitää luontevana, että kansallisiksi ja yhteneväisiksi palvelutarpeen arviointityökaluksi otetaan RAI -mittarit, jotka tulevat vanhuspalvelulain muutosten myötä valtakunnallisesti käyttöön viimeistään 1.4.2023 lähtien. Tämän lisäksi palvelutarvetta ja asiaakkaan kokonaistilannetta tulee kuvata sanallisesti. Jos asiakkaalla on runsaasti vuorokautisia käyntejä, voidaan myös tätä pitää yhteneä perusteluna ympärivuorokautisen hoivan tarpeelle. Tämä todetaan myös lakiesityksen perusteluissa s. 70: ”hoiva-asumisen saannin edellytykset voivat täyttyä, vaikka henkilöllä ei olisi säännöllistä yöaikaista avun tarvetta, jos hänen päivittäinen huolenpidon tarpeensa on runsasta ja jatkuvaa.” Hyvinvointiala HALI ry pitää yhden luvan järjestelmää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon, että ympärivuorokautisen hoivan piirissä on aina jonkin verran myös terveydenhuollon tehtäviä. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Keskeistä on varmistaa, että hoiva-asumisen kriteerit eivät muodostu liian tiukoiksi tai ainakaan nouse nykyisestä tasosta, jolla hoiva-asumisen paikan saaminen on jo tosiasiallisesti henkilöstömitoituksen myötä noussut. Inhimillisestä näkökulmasta hoiva-asumisen piiriin pääsyn hankaloituminen entisestään on erittäin haitallinen kehityskulku. Pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan asumisyksikössä tulee taata kaikille sitä tarvitseville ja kaikissa tilanteissa lähtökohtana tulee olla ikääntyneen henkilön riittävien palveluiden turvaaminen. Myönteistä on esityksessä tehty huomio siitä, että hoiva-asumisen saannin edellytykset voivat täyttyä myös silloin, kun henkilöllä ei ole säännöllistä yöaikaista avun tarvetta, mikäli päivittäinen huolenpidon tarve kuitenkin on runsas ja jatkuva. Säännöksen sisältämät käsitteet, kuten ”jatkuva huolenpito” ja ”vaativa ammatillinen hoito”, nostavat kuitenkin todennäköisesti puolestaan kynnystä päästä hoiva-asumisen piiriin. Tätä kynnystä ovat jo nyt tosiasiallisesti nostaneet henkilöstömitoituksen tuomat lisäkustannukset palveluiden tuottamiseen. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tulee olo, että laki ja asetus on ahdettu samaan pykälään! ]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Turvapalvelun tulisi kuulua osana hoiva-asumisen palveluja vaikka se muissa asumisen muodoissa voisi olla erillinen tukipalvelu ]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei sovellu kaikille asiakasryhmille kuten vammaisille. Terveydenhuollon palvelut ja oma lääkäri turvattava. Kriteerit palveluun pääsyyn ovat nyt liian epämääräiset. Olisi saatava kansalliset kriteerit sille, milloin ihminen on oikeutettu hoivakotipaikkaan. Kun RAI tulee koko maassa käyttöön, tämä on mahdollista. Sitä ennen tulisi esim. lain perusteluissa antaa asiasta ohje (esim. ADL + MMSE ym.)]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Selvempiä kriteereitä tarvitaan siihen, miten jatkuvan huolenpidon ja vaativan ammatillisen hoidon tarve arvioidaan, ja erityisesti asiakkailla, joilla toimintakyky vaihtelee jopa päivittäin (esim. monet aivojen sairaudet). Koska omaishoidon tuen järjestämisessä on ongelmia mm. omaishoitajan vapaissa, tulisi lakipykäliin kirjata eikä vain perusteluihin, että lyhytaikainen hoiva-asuminen voi olla yksi muoto omaishoidon vapaan järjestämiseen, mikäli se on sopiva vaihtoehto hoidettavalle ja hoitajalle.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme tärkeänä sitä, että asumisyksiköissä olisi oltava tarjolla asukkaille järjestettyä yhteisöllistä toimintaa, jonka tulee olla asiakkaiden mieltymysten mukaista. Yhteisöllinen toiminta, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta pitävät kaikki sisällään kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistumisen, itse tekemisen ja kokemisen. Näiden järjestämiseen ja hankkimiseen tulee olla koulutusta ja osaamista henkilöstöllä sekä johdon tuki. Henkilöstöllä ja johdolla tulee olla kyky ja osaamista yhteistyöhön näitä palveluita tuottavien kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä osuuskuntien kanssa.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [21 c § toista momenttia ehdotetaan muutettavaksi ensimmäisen lauseen osalta seuraavasti: Hoiva-asuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen vuorokaudenajasta riippumattoman hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän kuntoutuksen, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan. Muutos on tarpeen kuntoutuspalveluiden integroitumiseksi osaksi ikääntyneen asumispalveluita. Lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuminen palveluasumisessa olevilla ikääntyneillä on olematonta ja kuntoutuspalveluita ei käytännössä ole sen enempää julkisen sektorin palveluasumisyksiköissä kuin ulkoistetuissa yksityisen tai kolmannen sektorin yksiköissä, ellei asiakas hanki niitä itse omalla kustannuksellaan. Kuntoutuspalveluiden tulee olla kiinteä osa palveluasumista, sitä ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä erillään esim. hoiva- tai hoitopalveluista. Kuntoutuksen tulee kuulua palveluasumiseen samalla tavalla kuin hoitopalveluiden. Kuntoutustarve on arvioitava osana asiakkaan palvelusuunnitelman laatimista. Tämä tukee osaltaan palveluasumisyksiköiden kuntouttavaa työ- ja toimintakulttuuria ja palveluasumisen piirissä olevien toimintakyky säilyy mahdollisimman hyvänä ja hoitoisuusluokitus (hoitopalvelujen tarve) mahdollisimman pienenä. Julkinen terveydenhuolto ei tällä hetkellä järjestä ikääntyneiden palveluasumisen piirissä olevien kuntoutusta käytännössä lainkaan, ei edes silloin kun kyse on akuutin sairastumisen tai vammautumisen jälkeisestä kuntoutuksesta. Hoiva-asumisen toimintakulttuuria on muutettava mikäli kokonaiskustannuksia halutaan vähentää. Kuntoutuksen kiinnittäminen kiinteäksi osaksi hoiva-asumista on keskeistä sekä ihmisarvoisen ikääntymisen, että kustannusten hallinnan näkökulmasta.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tarkoitetaanko lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden terveydenhuollon palvelujen osalta järjestäjän vai tuottajan vastuuta.]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Valvira esittää, että pykälässä palvelun määrittelyssä korostettaisiin, että kyseessä on asiakkaan koti, jossa myös perusoikeudet tulee toteutua kuten muillekin ihmisille. Samantyyppistä määrittelyä voisi lisätä muihinkin asumista koskeviin pykäliin. Asumispalveluissa asiakas asuu vuokralla, jolloin sovellettavaksi tulee myös huoneenvuokralain mukaiset oikeudet (mm. irtisanomisaika jne.). Kyseessä on asiakkaan yksityiskoti, edellä mainittua ei usein huomioida palveluja järjestettäessä. Jäljempänä on kommentit hoiva-asumisen-termistä osana sosiaalihuoltolakia.]