• Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
        • yleiset huomiot ehdotetuista vanhempainpäivärahajärjestelmän muutoksista 
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Perhevapaauudistus on merkittävä uudistus sukupuolten tasa-arvon kannalta. Hallituksen esityksessä esitetty vanhempainrahan ja -vapaan uudistus on askel oikeaan suuntaan kohti tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) jo pitkään esittämää ja kannattamaa 6+6+6-mallia. Tanen tavoitetta voi kuvata nyt esitettävän vanhempainvapaamallin logiikan mukaisesti myös 9+9-mallina. Tanen tavoitteena on edelleen 6+6+6-malli (9+9-malli).
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Liitto arvostaa lapsilähtöisyyttä; jokainen lapsi saa saman määrän vanhempainvapaapäiviä, jotka lapsen vanhemmat voivat jakaa keskenään arjen tarpeiden mukaisesti. Lisäksi vapaapäiviä voi esityksen mukaan pitää lyhyempinä jaksoina kahden vuoden ajan, mikä tuo joustoa arkeen. Erityisen tärkeänä liitto pitää isäkiintiöiden kasvattamisen. Tutkimusten mukaan isäkiintiöt ovat lisännet muissa Pohjoismaissa isien käyttämien vanhempainvapaapäivien määrää. Suomalaiset isät käyttävät vain alle 10 % vanhempainvapaapäivistä, kun Ruotsissa luku on 25 % ja Islannissa yli 30 %. Tämä edistänee vanhempien työn tasavertaista jakautumista. Sen on todettu vähentävän vanhempien eronneisuutta.
      • Kokoomuksen Naisten Liitto, Uusi-Oukari Maija
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Kokoomuksen Naisten Liiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi Yleistä Kokoomuksen Naisten Liitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen perhevapaauudistusta koskevasta esityksestä ja iloitsee siitä, että perheille tärkeä uudistus on viimein etenemässä. Kokoomus on ollut jo pitkään halukas uudistamaan perhevapaajärjestelmää. Haluamme edistää perhevapaauudistuksella tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja erilaisten perheiden parempaa arkea. Mielestämme perhevapaauudistus on toteutettava siten, että se huomioi lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja, vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa, sekä lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Keskeistä on tasata hoivavastuun jakautumista vanhempien välillä nykyistä tasaisemmin, huomioida perheiden erilaiset tarpeet sekä kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Äidit käyttävät yhä valtaosan sekä vanhempainvapaasta että hoitovapaasta. Hoivavastuun epätasainen jakautuminen vaikuttaa kielteisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen ja viimekädessä myös eläkekertymään. Moni isä taas haluaisi hoitaa lastaan perhevapailla, mutta syystä tai toisesta isien käyttämät perhevapaat ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. Tasa-arvotavoitteiden edistämisessä on ennen kaikkea kysymys lasten oikeuksien toteutumisesta. Kelan tietojen mukaan viimeisin lakimuutos lisäsi isien vapaiden käyttöä vain vähän. Vuonna 2016 syntyneiden lasten isät pitivät vanhempainvapaista 9 % ja äidit 91 %. Kelan arvioiden mukaan isille osoitettujen vapaiden pidentäminen lisäsi vapaiden käyttöä hienoisesti niiden isien kohdalla, jotka jo muutenkin käyttivät vapaita. Kelan mukaan 25 % isistä ei käytä lainkaan vanhempainvapaita. 55 % ei käytä vanhempainvapaan jälkeen pidettävää isän kiintiötä. Nykymalli on tarjonnut mahdollisuuksia perhevapaiden tasaisemmalle jakamiselle, mutta isien kannustus vanhempainvapaille on puuttunut. Hallituksen esitys ei tätä korjaa, vaikka isien osuus piteneekin. Perhevapaita uudistettaessa olisikin huomioitava käytettävissä olevien vapaiden lisäksi myös kannustimet jäädä perhevapaalle, sekä varmistettava, että asenteet työpaikoilla muuttuvat sallivammiksi ja kannustavammiksi miesten pitämien perhevapaiden osalta. Hallituksen esittelemä perhevapaauudistus lisää hieman joustoja ja antaa perheille jonkin verran lisää vaihtoehtoja. Kokoomusnaiset pitää tätä kehitystä positiivisena. Hallituksen perhevapaamallissa on kuitenkin tasa-arvoon, perheiden moninaisuuteen ja erilaisten tilanteiden huomioimiseen sekä naisten työmarkkina-asemaan ja työllisyyteen liittyviä haasteita. Hallituksen esityksessä paljon on laskettu sen varaan, että pienten muutosten myötä asenteet muuttuisivat niin työmarkkinoilla kuin perheissä. Varsinaiset konkreettiset kannustimet ja vaikuttavimmat rakenteelliset muutokset jäävät edelleen puuttumaan. Hallituksen esittämästä uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, miten isiä kannustetaan käyttämään yhteisiä vapaita, että vastaukset, miten tasataan äitiydestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Näin ollen esityksen vaikutukset jäävät asetetuista tasa-arvotavoitteista. Hallituksen esityksen keskeinen haaste on se, että kotihoidontuki on rajattu uudistuksen ulkopuolelle. Perhevapaat olisi pitänyt uudistaa kokonaisuutena, johon keskeisesti kuuluu myös kotihoidontuki. Aidosti kunnianhimoinen perhevapaauudistus edellyttäisi valmiutta tarkastella kotihoidontukea osana perhevapaauudistusta. Hallituksen tulisi kuulla asiasta tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Kokoomusnaiset kannustaa hallitusta korjaamaan perhevapaauudistusesitystä suuntaan, joka edistää tasa-arvoa ja naisten asemaa vaikuttavammin. Kokoomusnaiset myös toivoo, että esityksen keskeisiä ongelmakohtia tarkasteltaisiin vielä uudestaan. Huomiot perhevapaamallista Kokoomusnaiset pitää tärkeänä, että perhevapaamallilla vastataan perheiden moninaiseen tarpeeseen järjestää arkensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Kokoomusnaisten johdolla valmisteltu Kokoomuksen perhevapaamalli antaisi perheille vapautta valita juuri heitä parhaiten palvelevat ratkaisut lisääntyvien joustojen ansiosta. Kokoomuksen ehdotus parantaisi myös tasa-arvoa ja edistäisi työllisyyttä. Kokoomuksen perhevapaamallissa perheillä on käytettävänään 3 kk + 3 kk + 6 kk vanhempainrahaa, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity yksi 3kk osuus. Molemmille vanhemmille ensimmäinen vanhempainvapaakuukausi maksetaan korotettuna. Jäljelle jäävä 6kk osuus on vanhempien vapaasti jaettavissa, mutta vapaata on mahdollisuus siirtää myös muulle lasta hoitavalle aikuiselle kuin juridiselle vanhemmalle. Tämä helpottaa niin eroperheiden, uusperheiden kuin sateenkaariperheiden vapaajärjestelyjä tai mahdollistaa esimerkiksi yksinhuoltajaperheessä isovanhemman avun. Kokoomuksen mallissa tuet riittävät täysimääräisinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina kolmevuotiaaksi asti. Puolitettunakin alin etuus (hoitoraha) on 400 e/kk, mikä pärjää nykyiselle perustasoiselle kotihoidon tuelle tason ja keston osalta. Etuuksien kokonaissumma on kaikille perheille sama. Kokoomus mallissa tuet siis riittäisivät puolitettuina siihen saakka, kunnes lapsi on 3-vuotias, mutta mallissa olisi selkeä kannustin siirtyä takaisin työelämään jo aikaisemmassa vaiheessa. Vanhempainrahaa ja hoitorahaa voi kokoomuksen perhevapaamallissa käyttää myös puolipäiväisenä, jolloin lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Hallituksen esittämässä mallissa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Yhteensä malli toisi lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Päivärahapäiviä voisi hallituksen mallissa käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa. Ainoastaan raskausraha on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Vanhempainrahaa voisi käyttää esimerkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai osalta viikkoa ja vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa. Työsuhteessa olevilla olisi oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden. Vanhempainrahaa voisi hakea myös osittaisena (puolikkaana), jos tekee osa-aikatyötä. Kokoomusnaiset pitää hyvänä, että hallituksen ehdottamassa perhevapaamallissa tuodaan perheille lisää joustoja. Perheet, lapset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Lisäjoustot ovat juuri sitä, mitä perheet ovat halunneet. Esimerkiksi yrittäjille joustot mahdollistavat nykyistä paremmin työn ja perheen yhteensovittamisen. Hallituksen mallissa puolikkaan työpäivän voisi jatkossa yhdistää puolikkaaseen etuuspäivään. Oman haasteensa kuitenkin aiheuttaa se, että puolikkaan vanhempainvapaapäivän käyttäminen kuluttaa vanhemmalta kokonaisen etuuspäivän. Tämä on selkeä epäkohta esityksessä. Riskinä on, että osa-aikatyö ei siten olisi aidosti mahdollinen kaikille ja voisi esimerkiksi asettaa eriarvoiseen asemaan sen mukaan onko osa-aikaista työtä mahdollista tehdä osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. Hallituksen esityksessä kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, olisi päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. Vanhempainrahaoikeuden sitomista lapsen juridiseen vanhemmuuteen ja huoltajuuteen on kuitenkin pidetty esimerkiksi uusperheiden ja sateenkaariperheiden osalta joissakin tilanteissa rajaavana. Kokoomusnaisten mielestä on valitettavaa, että hallituksen perhevapaamalli ei ota riittävästi huomioon erilaisia perheitä ja perheiden erilaisia tilanteita. Esimerkiksi Kokoomuksen mallissa etuuksia olisi mahdollista siirtää paitsi vanhempien välillä, myös muille aikuisille, esimerkiksi isovanhemmille tai muulle perheen läheiselle aikuiselle. Hallituksen malli ei tätä mahdollista, vaan rajaa etuuksien käytön huoltajille. Epäkohta on keskeinen erityisesti sateenkaariperheiden ja yhden vanhemman perheiden kannalta, mutta Kokoomuksen ratkaisu mahdollistaisi joustavia järjestelyjä myös kahden vanhemman perheille. Joitakin heikennyksiä etuuksiin on hallituksen esittämällä mallilla nähty aiheutuvan myös esimerkiksi adoptio, lapsikuolema- ja monikkoperheille. Tilanteessa, joissa lapsi syntyy kuolleena, synnyttäjän raskausrahakausi lyhenisi yli kolmella viikolla. Tämä epäkohta on korjattava esityksessä. Nykyinen käytäntö on, että jos lapsi syntyy kuolleena, synnyttävä vanhempi saa äitiysrahaa 105 päivän ajalta. Hallituksen esittämässä mallissa korvattavien päivien määrä lyhenee yli kolmella viikolla ollen 84 päivää. Isyysraha vähenee 12 päivään, kun se tällä hetkellä on 18 päivää. Lisäksi kohtuuttoman lyhyenä on pidetty vanhemman oikeutta 12 vanhempainrahapäivään tilanteessa, jossa lapsi kuolee vanhempainvapaan aikana. Tämä käytäntö on voimassa jo nykyisessä perhevapaajärjestelmässä, mutta sitä on toivottu muutettavan. Monikkoperheissä heikennys koskisi vanhempien yhtä aikaa pidettäviä perhevapaapäiviä, jotka kaksosperheissä vähenevät viikolla nykyisestä. Kaksosten vanhempien mahdollisuus olla kotona yhtä aikaa lyhenee nykylaissa 96 päivästä esityksessä 90 päivään. Adoptioperheiden osalta on tähän mennessä kompensoitu äitiysrahan puuttumista pidemmällä vanhempainrahakaudella, mutta nyt tämä poistuu. Kokoomusnaisten mielestä näitä esityksen yksityiskohtia on tarpeen vielä tarkastella, jotta perhevapaat todella edistävät perheiden yhdenvertaisuutta ja vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla erilaisten perheiden tarpeisiin. Työelämän tasa-arvon edistäminen Kokoomusnaisten mielestä hallituksen perhevapaauudistukselta olisi kaivattu vielä lisää kunnianhimoa erityisesti tasa-arvon edistämisen kannalta. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta perhevapaauudistuksen tulisi vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa. Samalla Suomi kaipaa nyt ehdottomasti ennemmin työllisyyttä lisääviä, kuin heikentäviä reformeja. Hallituksen esittämä perhevapaauudistus ei kohenna naisten asemaa työmarkkinoilla ja sen on arvioitu jopa heikentävän työllisyyttä. Näin ollen uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon edistymisestä työelämässä. Hallituksen esityksen olisi tullut tarjota selkeämmin ratkaisuja siihen, miten uudistus aidosti tasaa hoivavastuuta ja myös vanhemmuuden kustannuksia sukupuolten välillä. Hallitusohjelman mukaan kummallakin vanhemmalla pitää jatkossa olla yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi. Vaikka molempien vanhempien päivärahakiintiöt ovat yhtä pitkät, voivat äidit käytännössä pitää nykyisen pituisen vanhempainvapaan, jos isät siirtävät osan vanhempainvapaastaan äidille. Esitystä on kritisoitu siitä, että se ei pidä sisällään sellaisia elementtejä, jotka kannustaisivat perheitä muuttamaan käyttäytymistään nykyisestä. On perusteita epäillä, ettei esitys lopulta juurikaan lisää isien perhevapaiden käyttöä. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää siihen, onnistutaanko uudistuksella lisäämään kaikkien isien käyttämien vapaiden osuutta vai ainoastaan pidentämään niiden isien käyttämien vapaiden määrää, jotka jo nyt käyttävät heille kohdennettuja vapaita. Kokoomusnaiset on pettynyt siihen, että perhevapaita ei uudistettu kokonaisuutena, vaan lastenhoidon tuet jätettiin keskustelun ulkopuolelle. Hallituksen esitys ei siten ole kokonaisuudistus, vaan kyseessä on kompromissimalli, josta puuttuu kokonaisnäkemys. Uudistukselle nimetyt keskeisimmät tavoitteet jäävät siksi saavuttamatta. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua. Hallituksen esitys ei tarjoa ratkaisuja siihen, että naisten työllisyys on Pohjoismaiden heikoin. Valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa todetaan, että Suomessa nuorten naisten työllisyysaste on vertailumaita alhaisempi. Raportin mukaan on olemassa näyttöä siitä, että kotihoidontuki luo osaltaan loukun, joka pitää pienten lasten äitejä työmarkkinoiden ulkopuolella (”Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut”, Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2021:6). Kaikilla sukupuolesta riippumatta on oltava työelämässä yhtäläiset mahdollisuudet. Yli puolet korkeakouluista valmistuvista on naisia. Silti juuri naisten työuria leimaa osa-aikaisuus ja määräaikaisuus. Vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen heikentää naisten urakehitystä, mahdollisuuksia työllistyä vakituiseen työsuhteeseen ja näkyy lopulta naisten miehiä pienemmissä eläkkeissä. Esteitä naisten tasavertaisten työuramahdollisuuksien tieltä on raivattava määrätietoisesti, sillä on kansantaloutemme etu saada osaavien naistemme kyvyt täysimääräisesti käyttöön. Nuorten naisten syrjintä työmarkkinoilla on kestämätöntä. Tämä ei ole vain tasa-arvo-ongelma, vaan asialla on myös mittavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Nuorten naisten on vaikeampaa päästä vakituiseen työsuhteeseen juuri mahdollisen äitiyden aiheuttamien kustannusten johdosta. Jokaisella on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä työelämässä omalla ahkeruudellaan vasta, kun nuoren naisen palkkaaminen ei ole miehen palkkaamista suurempi kustannusriski työnantajalle. Siksi Kokoomusnaisten mielestä vanhemmuuden kustannukset tulisi siirtää valtiolle, kuten Kokoomuksesta on ehdotettu. Vanhemmuuden kustannuksilla tarkoitetaan vanhemmuudesta työnantajalle koituvia kuluja, joita aiheuttavat muun muassa raskaudesta johtuvat poissaolot, vanhempainvapaat sekä alle 10-vuotiaiden lasten sairastamisesta johtuvat poissaolot. Nykymalli lisää erityisesti nuorten naisten palkkaamisesta aiheutuvaa riskiä työnantajille. Nykyjärjestelmästä kärsivät nuorten naisten lisäksi erityisesti naisvaltaisten alojen yrittäjät, jotka joutuvat kantamaan suurempaa taakkaa vanhemmuuden kustannuksista kuin muut työnantajat. Edellisellä hallituskaudella säädettiin valtion työnantajalle maksamasta äitiyden kustannuksia kompensoivasta korvauksesta. Tällä hetkellä työnantajan on mahdollista hakea 2500 euron korvausta. Tietoa siitä, missä määrin korvausta on hyödynnetty, tarvittaisiin lisää. Tämä naispuolisten työntekijöiden työnantajille maksettava 2500 euron korvaus vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksista säilyisi hallituksen lakiehdotuksen mukaan ennallaan. Hallituksen esitys ei tuo uusia ratkaisuja äitiydestä työnantajille aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi. Vanhemmuuden kustannusten tasaisempaan jakautumiseen ja äitiriskin poistamiseen tulisi ehdottomasti hakea ratkaisuja perhevapaauudistuksen yhteydessä.
      • Keskosperheiden yhdistys Kevyt
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Keskosperheiden yhdistys Kevyt on valtakunnallinen keskosperheiden oma verkosto, jolla on yli 450 jäsentä. Kevyen toiminnan ydin on tukea ja edistää keskosperheiden hyvinvointia sekä tasa-arvoa. Yhdistys on toiminut keskosperheiden etujärjestönä jo vuodesta 1997 tehden arvokasta työtä keskosperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Keskosperheiden hyvinvointiin vaikuttaa myös suunnitteilla oleva perhevapaauudistus. Vuonna 2019 Suomessa syntyi 2 509 keskosta, joista pikkukeskosia oli 376 (Perinataalitilasto 2019, THL). Keskosilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat syntyneet ennen raskausviikkoa 37 ja pikkukeskosilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat syntyneet ennen raskausviikkoa 32+0 tai syntymäpaino on ollut alle 1501 grammaa. Keskoset viettävät sairaalahoidossa usein viikkoja, jopa kuukausia, kotiutuen aikaisintaan raskausviikolla 35. Keskosuuden tuomat haasteet eivät pääty sairaalahoidon päättyessä, vaan intensiivinen seuranta ja kotihoito jatkuvat kotiutumisen jälkeen, pikkukeskosilla usein vielä vuosia eteenpäin vaikuttaen mm. keskosen varhaiskasvatuksen aloittamisen ajankohtaan. Kevyt ottaa kantaa perhevapaauudistukseen tuomalla esiin niitä erityispiirteitä, joita keskosen vanhemmuuteen liittyy ja jotka tulisi huomioida perhevapaauudistuksessa. Kevyt on perhevapaauudistuksen kannalla, koska se edistää tasa-arvoista perhevapaiden jakautumista vanhempien kesken. Tuomme esille kolme perhevapaaudistusluonnoksesta esiin noussutta keskosperheitä koskettavaa huolta sekä niihin ratkaisuehdotuksemme. Näillä ehdotuksilla voitaisiin turvata keskosperheiden hyvinvointi ja asema sekä vanhempien ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittymisen tukeminen perhevapaauudistuksessa. 1. Perhevapaiden kesto ja alkaminen, kun lapsi syntyy ennenaikaisesti. Äidin vanhempainrahakauden kuluminen vastasyntyneen ollessa pitkään sairaalahoidossa. 2. Isälle kiintiöidyn perhevapaan kesto, äidin ja vauvan kanssa yhdessä kotona vietetty aika. 3. Perhevapaiden menetys, kun vauva menehtyy kohtuun, synnytyksessä tai vastasyntyneenä. Perhevapaauudistus on paikallaan ja tulee olemaan erittäin merkittävä edistysaskel Suomen perhepolitiikassa. Nyt päättäjillä ja eduskunnalla on mahdollisuus edistää tasa-arvoa, poistaa epäkohtia ja vaikuttaa positiivisesti lapsiperheiden asemaan sekä mahdollisesti myös syntyvyyteen. Näyttäkää, että yhteiskuntamme on inhimillinen kriisin kohdatessa, puolustamme aina pienimpiä ja olemme perheiden tukena uuden elämän alkumetreiltä lähtien. Tehdään Suomesta entistä parempi paikka syntyä ja kasvaa.
      • Väestöliitto ry, Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Koivuranta Eija
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Väestöliiton kannanotot - vanhempainpäivärahajärjestelmästä Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyt tavoitteet ja ehdotukset ovat kannatettavia ja vastaavat pitkälti mm. Väestöliiton aiemmin tekemiä esityksiä lasten hyvinvoinnin tukemisesta, perhemuotojen monimuotoisuuden sekä perheiden ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta ja tasa-arvon vahvistamisesta. Väestöliitto painottaa erityisesti uudistuksen perhepoliittista ja lapsipoliittista vaikutusta. Lapsi- ja perhemyönteisyys on merkityksellistä yksilö- ja perhetasolla ja sen lisäksi myös väestötasolla. Kansallinen lapsistrategia (Komiteamietintö; Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8) on julkaistu helmikuussa 2021 ja se sisältää perhevapaisiin liittyviä linjauksia seuraavasti: "Strategiset linjaukset/Perheen riittävä toimeentulo sekä työn ja perheen yhteensovittaminen Sitoudutaan vähentämään lapsiperheköyhyyttä määrätietoisin toimin läpi yhteiskunnan. Lapsiperheiden riittävän toimeentulon varmistaminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen nostetaan painopisteiksi sosiaaliturvan kehittämisessä. Kehitetään yhteistyössä työelämän perhemyönteisyyttä ja tunnistetaan erilaisia työn tekemisen tapoja. Työn, opintojen ja perheen yhteensovittamisessa huomioidaan nykyistä paremmin perheiden ja perhemuotojen moninaisuus sekä koko lapsuusaika. Lisätään joustavia mahdollisuuksia perheille jakaa hoivavastuuta vanhempien ja muiden läheisten kuten isovanhempien kesken. Turvataan perheiden valinnanvapaus järjestää etenkin pienten lasten hoito kotona. Huomioidaan perheiden ja perhemuotojen moninaisuus erilaisissa suoraan tai välillisesti perheille suunnattavissa tukimuodoissa. Perheille suunnattavaa tukea kehitetään huomioimaan pikkulapsivaiheen tarpeiden lisäksi nykyistä paremmin myös muu lapsuusaika." Lapsistrategia tunnistaa myös lapsi- ja perhemyönteisyyden ja syntyvyyden välisen yhteyden. Strategian mukaan Suomen kansantaloutta kuormittavat muuttuva huoltosuhde ja alhainen syntyvyys, ja perheellistymisen esteet ja syntyvyyden aleneminen ovat ongelma myös inhimillisestä näkökulmasta. Lausunnolla oleva esitys luo myös rohkaisua ja kannusteita oman lapsitoiveen täyttämiseen eli ensimmäisen tai seuraavan lapsen saamiseen. Perheellistymisen taloudellisia esteitä ja lapsiperheköyhyyden syitä tulee hallituskaudella ja sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvittää laajemminkin. Uudistus mahdollistaa opiskelun, työn tai yrittäjyyden yhteensovittamisen vanhemmuuteen pikkulapsivaiheessa entistä joustavammin. Uudistus voi koko yhteiskunnan tasolla tukea Suomen toipuvaa syntyvyyttä, mitä Väestöliitto pitää myönteisenä, koska Suomen väestönkehitys olisi näin nykyistä kestävämmällä uralla ja nykyistä suurempi lapsiluku on myös monien oma ihanne. Väestöliitto kannattaa peruslinjausta vanhempainpäivärahojen lähtökohtaisesta tasajaosta kahden vanhemman tilanteessa. Malli korostaa vanhempien tasaveroisuutta ja jättää silti vanhempien ja lasten yksilöllisille tilanteille ja tarpeille tilaa ja antaa perheille valinnanvapautta. Vanhempainvapaan pidentäminen on oikeansuuntainen toimenpide. Pidemmällä aikavälillä uutta perhevapaamallia tulee edelleen kehittää niin, että vanhempien yhteenlaskettu päivärahakausi on vielä nyt tehtyä ehdotusta pidempi, 1,5 vuotta vastaava jakso. Perheiden yleinen toive on hoitaa lasta kotona 1,5-2 vuotta, ja nykyisin valtaosa perheistä käyttääkin toivotun kotihoitovaiheen järjestämiseksi lasten kotihoidon tukea. Erityisesti peruspäivärahan tasoa tulee pidemmällä aikavälillä korottaa. Ansioon suhteutusta korvauksesta esimerkkiä voidaan ottaa Ruotsista ja Virosta, missä vanhempainetuudet ovat suhteessa edunsaajan ansioihin Suomea anteliaammat. Lausunnolla olevassa esityksessä Väestöliitto pitää myönteisenä muutoksena sitä, että lainsäädäntöä korjataan yhden taloudellisesti haavoittuvan ryhmän osalta poistamalla vaatimus edeltävästä 180 päivän vakuutuskaudesta vanhempainpäivärahan edellytyksenä. Väestöliitto kiittää sitä, että perheiden monimuotoisuuden huomioiminen etenee perhevapaauudistuksen myötä. Tässä suhteessa esitys vaatii toisaalta vielä korjauksia siltä osin kuin jotkin perhemuodot ovat joutumassa etuuksien leikkausten kohteeksi. Yksinhuoltajien käyttöön ehdotetaan vastaavaa päivärahakautta kuin kahden vanhemman perheille. Tämä on myönteistä. Samoin on myönteistä tämän päivärahakauden ehdotetut jakomahdollisuudet yksinhuoltajan puolisolle (sosiaalinen vanhempi). Myös ehdotus mahdollisuudesta päivärahakauden keskittämiseen yhdelle vanhemmalle silloin, kun vamma tai sairaus estää toista vanhempaa hoitamasta lasta, on kannatettava. Toisaalta kun vammainen tai pitempiaikaisesti sairas henkilö tulee vanhemmaksi, hänen on voitava valita myös aktiivinen vanhemmuus niin, että käytännön tilanteisiin saadaan tukea esim. vammaispalveluista ja muista sosiaalipalveluista. Suomalaiset perheet toivovat (Väestöliiton Perhebarometri 2018) lisää joustavuutta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja vanhempainvapaakausien jaksottamiseen. Päivärahamallin luonnoksessa olevat joustot kiintiöiden ajoituksessa ovat tärkeä edistysaskel. Pidemmällä aikavälillä Väestöliitto esittää, että joustojen käyttö mahdollistetaan kahta vuotta pidemmälle ajanjaksolle – työelämän tasapaino -direktiivin viitoittamalla tavalla noin kouluikään eli kahdeksan vuoden ikään asti. Ehdotettu osittainen vanhempainvapaa ei ole yhdenvertainen erilaista työtä tekevien kesken, koska esim. osa-aikatyössä yhtä pidettyä osapäiväistä vapaata ja siitä saatua osittaista vanhempainrahaa kohti kuluu kokonainen vanhempainrahapäivä. Järjestelmän joustavuuteen ja vapaiden käytön helpottamiseen jää tässäkin vielä parantamisen varaa. Vaikka uudistus mahdollistaa opiskelun, työn tai yrittäjyyden yhteensovittamisen vanhemmuuteen pikkulapsivaiheessa entistä joustavammin, tarvitaan lainsäädäntömuutosten lisäksi vahvoja toimia työelämän käytännön perheystävällisyyden vahvistamiseksi. On tärkeää, että myös perheen ja opiskelun yhteensovittamisen mahdollisuuksia parannetaan käytännössä esim. KELAn, oppilaitosten ja järjestöjen yhteistyönä. Väestöliitto painottaa, että tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja lapsi- ja perhemyönteisyyteen liittyvien tavoitteiden ohella uudistuksessa on huomioitava myös terveyspoliittiset tavoitteet, kuten raskaussuojelu ja imetyksen mahdollistaminen. Esityksessä käsitelläänkin perhevapaiden ja imetyksen välistä yhteyttä ja todetaan, että mm. yhdessä kotihoidon tuen käytön kanssa imettävän äidin on mahdollista hoitaa lasta kotona imetyssuositusten mukaisen ajan. Väestöliiton näkemyksen mukaan tulisi parantaa vaihtoehtona myös imetyksen ja työn yhteensovittamista. Siksi Väestöliitto esittää, että Suomi sitoutuisi Kansainvälisen työjärjestö ILOn Äitiyssuojelusopimukseen. Sopimuksessa on mm. määritelty oikeus palkallisiin imetys- tai pumppaustaukoihin.
      • Mothers in Business MiB ry, Lampinen Jonna
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Mothers in Business MiB ry haluaa kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnosta perhevapaauudistuksesta sekä pitää erittäin tärkeänä, että uudistus astuu voimaan suunnitelman mukaisesti 2022. Toteutuessaan uudistus olisi historiallinen merkkipaalu. Mothers in Business pitää esitysluonnoksen etuuksien lapsikohtaisuudesta, perheiden paremmasta yhdenvertaisuudesta sekä ansiosidonnaisten osuuksien kasvusta. Viesti tasa-arvosta on selkeä ja tärkeä: mikäli lapsella on kaksi vanhempaa on kummankin vanhemman osuus 160 ansiosidonnaista vanhempainvapaapäivää. Uudistus toisi mukaan myös tarvittavaa joustoa nykyisiin yhä monimuotoisempia työnteon muotoihin, kun vapaita voisi pitää useammassa jaksossa. Mothers in Business toivoo, että uudistus olisi ollut kunnianhimoisempi ja rohkeampi kiintiöinnin suhteen. Vapaasti jaettavien vanhempainvapaapäivien määrä on esitysluonnoksessa melko korkea, 63 arkipäivää eli noin 13 viikkoa. Mothers in Business pitää tärkeänä, että esitykseen lisättäisiin kannusteita siihen, että vanhemmat käyttäisivät oman osuutensa kokonaisuudessa. Esitysluonnoksen arvioinnissa on esitetty, että vain joka kymmenes perhe jakaisi vanhempainvapaat tasan tulevaisuudessa ja joka neljäs isä ei käyttäisi lainkaan vanhempainvapaita. Tutkimusten mukaan kiintiöiden lisäksi kannusteet ovat melko tehokas keino lisätä miesten perhevapaiden käyttö. Mothers in Business toivoo, että uudistuksessa otettaisiin huomioon yhteys perheystävällisen työpaikkojen ja työpaikolla vallitsevien asenteiden merkitys. Työelämän perheystävällisillä käytännöillä ja asenteilla on merkitävä vaikutus niin isien perhevapaiden käyttöön kuin ylipäänsä perheiden hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin yhdistää työtä ja perhe-elämää. Uudistuksen jälkeenkin työsopimuslaki rajoittaa merkittävästi työsuhteessa olevan mahdollisuuksia käyttää vapaita joustavasti jaksottaen eikä se kannusta osittaiseen työntekoon. Lisäksi varhaiskasvatuksen laatuun ja saatavuuteen tarvittava panostus tulee huomioida osana työn ja perheen yhteensovittamisen sujuvoittamista. Mothers in Business toivoo, että esitysluonnos on vasta ensimmäinen askel polulla kohti perheystävällistä ja aidosti tasa-arvoista yhteiskuntaa ja työelämää. Mothers in Business kannustaa, että seuraavien askeleiden suunnittelu aloitetaan välittömästi. Seuraavaksi on tarpeen uudistaa nykyistä lasten kotihoidon tukea, tehdä panostuksia varhaiskasvatuksen laatuun ja saatavuuteen, edistää työelämän perhemyönteisyyttä lainsäädännön nojalla sekä huomioida perheen ja työn yhteensovittaminen myös yli 3-vuotiaiden vanhempien osalta.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Nykyri Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • SOSTE pitää kannatettavana lakiehdotuksen tavoitetta lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Esitetty raskausrahan ja vanhempainpäivärahan muodostama kokonaisuus pidentäisi perhe-etuuksien kokonaispituutta. Esitysluonnos lisäisi joustoja ja vanhempien valinnanvaraa olennaisesti verrattuna aiempaan. Joustot helpottaisivat perheiden mahdollisuutta rakentaa toimivaa arkea erilaisissa elämäntilanteissa. SOSTE pitää hyvänä muutoksena nykyjärjestelmään verrattuna sitä, että oikeus vanhempainpäivärahaan poistuu samalta ajalta, kun henkilö on lakisääteisellä vuosilomalla. Tällöin riski vanhempainpäivärahojen nostosta ajalla, joka muutenkin on vapaata, poistuu. Odotettava myönteinen muutos on, että isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä kasvaisi. Uudistuksella on odotettavissa perheiden hyvinvointia sekä vanhempien tasa-arvoa lisääviä vaikutuksia niin hoitovastuun jakamisessa kuin työelämään osallistumisessa. Kokonaisuutena pidempi perhevapaa tulee nähdä investointina lapsen ja koko perheen hyvinvointiin. Uudistus parantaisi isien ja yhden vanhemman perheiden asemaa selvästi. Muutos on erittäin tarpeellinen etenkin niiden isien kohdalla, jotka eivät asu lapsen kanssa. Yhdenvanhemman perheiden köyhyys on muita perhemuotoja yleisempää ja on erittäin kannatettavaa, että heidän asemaansa kohennetaan. On hienoa, että uudistuksen lähtökohdaksi on haluttu ottaa perheiden monimuotoisuus ja erilaisten perheiden yhdenvertaisuus. Lapsen oikeus tulla hoidetuksi kotona vanhempiensa kanssa yhtäläisen ajan perhemuodosta riippumatta on hyvä lähtökohta uudistukselle. Myönteistä on turhien sukupuolittuneiden termien karsiminen etuuslainsäädännöstä. Myönteinen muutos on myös ehdotettu luopuminen vaateesta, että vanhempainrahan saajan tulee olla ollut 180 päivää suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. Tämä helpottaisi kahden kulttuurin- ja maahanmuuttajaperheiden tilanteita sekä myös suomalaisia, jotka muuttavat takaisin Suomeen loppuvaiheessa raskautta. Huolen SOSTE esittää nykytilaan verrattuna heikennyksiin, joita ehdotuksen myötä olisi tulossa adoptio-, lapsikuolema- ja monikkoperheille. Heikennykset koskisivat perheitä, joissa tilanne jo lähtökohtaisesti on haastava.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) pitää tärkeänä, että perhevapaajärjestelmä on joustava ja huomioi lapsiperheiden monimuotoisuuden ja erilaiset tilanteet. Molemmilla vanhemmilla tulee olla mahdollisuus perhevapaisiin joustavasti lapsen tarpeet ja oma työ- ja muu elämäntilanne huomioiden. Perhevapaajärjestelmän on otettava huomioon erilaiset perhemuodot ja elämäntilanteet. Uudistuksessa on otettava huomioon muuttuva työelämä, erilaiset työmarkkina-asemat ja työajat sekä työnteon muodot. MLL on pitänyt koko valmistelun ajan lähtökohtana, että uudistuksen tulee pidentää vanhempainvapaan kokonaiskestoa eikä uudistus saa heikentää kummankaan vanhemman asemaa. Isien / toisen vanhemman perhevapaiden käyttöä voidaan parhaiten edistää pidentämällä ansiosidonnaista vanhempainvapaata. MLL muistuttaa myös, että vanhempainpäivärahojen taso on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin ja niiden käyttämisen ehdot ovat Pohjoismaiden jäykimmät. MLL pitää hallituksen esitysluonnokseen sisältyviä ehdotuksia pääasiassa kannatettavina. Esityksessä vanhempainrahapäivien kokonaismäärä kasvaisi jonkin verran nykyisestä, mikä tukee MLL:n tavoitteita vanhempainrahakauden pidentämisestä. MLL toteaa, että perhevapaiden uudistamista on tämän uudistuksen jälkeen jatkettava ja tavoitteena tulee olla, että vanhempainrahakautta edelleen pidennettäisiin esimerkiksi niin sanotun 6+6+6-mallin mukaisesti, jossa molemmilla vanhemmilla on käytettävissään 6 kuukauden kiintiöt, jonka lisäksi on käytettävissä vapaasti jaettavissa oleva 6 kuukauden jakso. MLL korostaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3.1 artiklan mukaisesti lapsen etu on ensisijainen näkökohta lapsia koskevassa päätöksenteossa. Lasten edut selvitetään lapsivaikutusten arvioinnilla. Lasten edut saavat sisältönsä lasten oikeuksista, tarpeista ja tilanteista. Varhaislapsuus on erityisen kriittinen ajanjakso lapsen oikeuksien toteutumisessa, kuten YK:n lapsen oikeuksien komitea toteaa yleiskommentissaan lapsen oikeuksien täytäntöönpanosta varhaislapsuudessa. Lasten etujen toteutumisen arviointiin onkin kiinnitettävä erityistä huomiota varhaislapsuudessa. Ihmisen kehityksen kannalta ensimmäiset elinvuodet ovat olennaisen tärkeitä. Riittävän pitkä perhevapaa mahdollistaa lapselle turvallisen hoivan sekä lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen rakentumisen. Ensimmäisinä elinvuosina tärkeintä on turvallinen, pysyvä, rakastava ja virikkeitä antava ympäristö. Perheiden ja pienen lapsen tilanteet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Joillekin lapsille pitempi kotonaolo sopii paremmin, toisille taas aikaisempi siirtyminen varhaiskasvatuspalveluihin on parempi vaihtoehto. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan vanhempainrahaa maksettaisiin yhteensä 320 arkipäivää lapsen syntymän tai adoption perustella. Oikeus vanhempainrahapäivien käyttämiseen jakaantuisi tasan vanhempien kesken. Molemmilla vanhemmilla olisi oikeus 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden vanhempainrahakiintiöön. Jos lapsella on vain yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, olisi hänellä yksinään oikeus käyttää kaikki 320 vanhempainrahapäivää, mikä turvaa yhden vanhemman perheissä elävien lasten oikeuksien toteutumista. Tämän lisäksi raskaana olevalla vanhemmalla olisi oikeus 40 päivän raskausrahaan. Uudistus tukee tasavertaista vanhemmuutta. Etuuksien sitominen sukupuoleen poistuu, mikä on tärkeää niin tasavertaisen vanhemmuuden kuin sateenkaariperheiden kannalta. Tällä hetkellä äidit käyttävät noin 90 prosenttia vanhempainpäivärahoista. Oletettavaa on, että uudistus tulee merkittävästi lisäämään isien perhevapaiden käyttöä. Perheiden tilanteet ovat erilaisia, joten on välttämätöntä, että vanhempi voi luovuttaa osan omasta vanhempainrahakiintiöstään toiselle vanhemmalle taikka avio- tai avopuolisolleen (esityksessä enintään 63 vanhempainrahapäivää eli noin 2,5 kuukautta). MLL pitää välttämättömänä, että perhevapaauudistus toteutetaan niin, ettei kummankaan vanhemman asemaa heikennetä uudistuksessa. Tämä toteutuu uudistuksessa, kun vanhemmalla on mahdollisuus luovuttaa osa vanhempainrahajaksostaan toiselle vanhemmalle. Perhevapaiden uudistamisessa on huomioitava perheiden monimuotoisuus. Erilaisten perheiden, kuten yksinhuoltaja-, adoptio-, monikko- ja sateenkaariperheiden, tarpeet on tunnistettava perhevapaiden kehittämisessä. Kaikissa perheissä ei ole kahta vakituisessa työsuhteessa olevaa vanhempaa eikä kaikilla vanhemmilla ole samanlaisia mahdollisuuksia jakaa perhevapaita vanhempien kesken. On paljon pienten lasten perheitä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat pois työstä esimerkiksi opiskelun, työttömyyden tai sairauden vuoksi. Myös näillä perheillä tulee olla oikeus riittävään toimeentuloon lasten hoidon aikana. Hyvän perhevapaajärjestelmän tärkeä ominaisuus onkin joustavuus. Hallituksen esitysluonnos huomioi nykyistä paremmin perheiden monimuotoisuuden ja parantaa vapaiden käyttämisen joustavuutta. MLL pitää hyvänä, että esityksessä ei leikata kotihoidon tukea. Koska vanhempainvapaa- ja rahakausi on uudistuksen jälkeenkin perheiden toiveisiin nähden varsin lyhyt, kotihoidon tuella on jatkossakin merkitystä pienten lasten hoidon järjestämisen osalta. Suomalaiset lapsiperheiden vanhemmat toivovat, että työn ja perheen yhdistämistä parannettaisiin muun muassa perhevapaiden käytön joustavuutta lisäämällä. Tämä tulee esille mm. Väestöliiton Perhe-barometreissä. Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea ja vanhemmat ovat muita maita useammin kokopäivätyössä. Osa-aikatyön ja lapsen osittaisen kotihoidon yhdistäminen on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. MLL esittää, että perhevapaauudistusta jatketaan nyt käsillä olevan uudistuksen jälkeen. Tässä uudistuksessa joustava hoitoraha on ulotettava siihen saakka, kun lapsi päättää perusopetuksen toisen vuosiluokan. Esitysluonnokseen sisältyy myös korjattavia asioita. Monimuotoisten perheiden tilanne tulee lausuntokierroksen jälkeen käydä läpi huolellisesti, jotta ei uudistuksessa heikennetä perheiden asemaa nykytilaan verrattuna. Esimerkiksi lapsikuolemaperheiden kannalta esitysluonnokseen sisältyy merkittävä heikennys, joka tulee korjata. Kuten hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen mukaan lapsen pääasiallinen ruoka on rintamaito kuuden kuukauden ikään saakka. Kiinteitä ruokia tulisi tarjota viimeistään kuuden kuukauden iässä. Tämän jälkeen osittaista imetystä suositellaan jatkettavaksi kiinteiden ruokien ohella siihen asti, kun lapsi täyttää vuoden. Esitysluonnoksen sivulla 79 todetaan, että ehdotuksen mukainen vanhempainpäivärahojen muutos ei estä edellä mainittujen suositusten toteuttamista. MLL pitää tätä riittämättömänä. Muutoksen pitäisi edistää imetyssuositusten toteutumista eikä vain estää niiden toteutumista. Suosituksen mukaisia imettämismahdollisuuksia edistäisi ehdotettua pidempi vanhempainrahakausi, esimerkiksi 6+6+6-mallin mukaisesti toteutettava. Kuten hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, Suomi ei ole ratifioinut ILO:n äitiyssuojelusopimusta (ILO:n yleissopimus nro 183). Yleissopimuksessa on määräyksiä terveyden suojelusta, äitiysvapaasta, sairauden ja terveydellisten haittojen vuoksi annettavasta lomasta, rahallisista etuuksista, imetysvapaista sekä työsuhdeturvasta ja syrjimättömyydestä. Yleissopimuksessa on määräyksiä myös imetystauoista sekä palkallisesta työajan lyhennyksestä imettämistä varten. MLL toivoo, että Suomi ratifioisi tämän sopimuksen. Sopimuksen ratifioinnilla edistettäisiin mm. imetysmahdollisuuksia nykyistä paremmin.
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Lakiehdotuksen mukaisen uudistuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Teknologiateollisuus ry:n näkemyksen mukaan lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi ei täytä uudistukselle asetettuja tasa-arvotavoitteita, sillä on todennäköistä, että jatkossa isät siirtävät omia vanhempainvapaapäiviään äidille. Nykyisessäkin järjestelmässä vanhempainvapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit.
      • Sateenkaariperheet ry, Jämsä Juha
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Yleistä valituista periaatteista ja monimuotoisuuden huomioimisesta Hallituksen esitysluonnos korjaisi joitakin sateenkaariperheiden haasteita perhevapaajärjestelmässä, mutta kokonaisuudessa tarkasteltuna se veisi järjestelmää lukuisia askelia taaksepäin sateenkaariperheiden tilanteiden huomioimisessa. Esityksen peruslähtökohdat ovat kestämättömiä sateenkaariperheiden ja yleisemminkin perheiden moninaisten tilanteiden lähtökohdista. Hiotaanpa esitystä millä tavalla tahansa, se tulee olemaan huono sateenkaariperheiden näkökulmasta, jos tehdyissä perusratkaisuissa pysytään. Esitämme, että esitys palautetaan valmisteltavaksi kokonaan uusilla perusratkaisuilla. Jos näin ei tehdä, vaadimme, että ainakin räikeimmät epäkohdat korjataan esittämillämme tavoilla. Jos epäkohtia ei korjata, sateenkaariperheiden näkökulmasta olisi parempi, jos esitys kaatuisi kokonaan. Kaikessa sekavuudessaan voimassa oleva lainsäädäntö kykenee nyt esitettyä uudistusta paremmin huomioimaan lapsen yksilölliset tilanteet ja tukemaan hänen tosiasiallista hoivaansa, silloin kun perhevapailla oleva tosiasiallinen vanhempi ei ole lapsen oikeudellinen huoltajavanhempi. Esityksen mukaan tulevaisuudessa oikeus vanhempainvapaisiin rajattaisiin vahvistettuina huoltajina toimiville oikeudellisille vanhemmille. Tämä on erittäin konservatiivinen ratkaisu ja lapsen yksilöllisen edun periaatteen vastaista, koska se ei huomioi lapsen tosiasiallista elämäntilannetta. Tilannetta korjaa vain pieneltä osin se esitetty mahdollisuus, että huoltaja-vanhempi voisi luovuttaa osan omista vanhempainrahapäivistään, erityisesti koska päiviä voisi luovuttaa liian vähän ja aivan liian tiukoin reunaehdoin. Esityksen suurin ongelma sateenkaariperheiden näkökulmasta on, että se kokonaisuutena tarkastellen rajoittaa radikaalisti tosiasiallisten, ei-oikeudellisten vanhempien mahdollisuuksia pitää vanhempainvapaata. Uudistuksen yhtenä ääneen lausuttuna päätavoitteena on ollut perheiden monimuotoisuuden huomioiminen. Perheiden monimuotoisuutta huomioimaan pyrkivä esitys, joka romahduttaa tosiasiallisten vanhempien mahdollisuudet käyttää perhevapaita murto-osaan nykyisestä, on täysin epäonnistunut. Sateenkaariperheet ry:n aivan keskeinen tavoite on ollut, että perhevapaat huomioi aiempaa paremmin tosiasiallisen vanhemmuuden. Nyt edettäisiin päinvastaiseen suuntaan. Erityisen törkeää on se, että yhdenvertaisuusvaikutuksia arvioivassa kohdassa hallituksen esitysluonnosta väitetään, että esitys muka parantaisi tosiasiallisten vanhempien mahdollisuuksia, vaikka tosiasiassa niitä rajataan erittäin merkittävillä tavoilla. Vaikutusarvioinneissa pitää tuoda rehellisesti ja suoraan esiin esityksen puutteet ja epätoivotut vaikutukset. EU-direktiivin vaatima perhevapaiden kiintiöinti kahden vanhemman kesken on myös erittäin ongelmallista, kun perheessä on useampia kuin kaksi vanhempaa. Se aiheuttaa sen, että apilaperheissä kaikki vanhemmat eivät voi olla yhdenvertaisessa asemassa suhteessa toisiinsa eikä perhe voi vapaasti suunnitella lapsen hoivaa lapsen edun mukaisella tavalla. Toki kiintiöinti rajoittaa myös eri sukupuolta olevien parien valinnanmahdollisuuksia, mutta ko tilanteessa rajoituksella on hyväksyttävissä olevana tarkoituksena vahvistaa sukupuolten välistä tasa-arvoa kahden vanhemman kesken. Useamman vanhemman apilaperheessä kiintiöinnillä ei sen sijaan ole vastaavaa perusteltavissa olevaa tarkoitusta ja se aiheuttaa vain ongelmia. Kiintiöinti perustuu EU-direktiiviin, mikä rajoittaa Suomen lainsäätäjän toimintamahdollisuuksia. Lainsäätäjän ei kuitenkaan pitäisi mennä mutkistamaan tosiasiallisen vanhemmuuden huomiointia entisestään vaatimalla vapaiden käyttäjältä oikeudellista vanhemmuutta JA oikeudellista huoltajuutta. EU-direktiivi ei edellytä tällä tavalla tiukkaa ja yksisilmäistä etuuksien rajaamista. On suomalaisen lainsäätäjän konservatiivinen oma valinta, jos näin päätetään toimia. Samalla vähätellään lapsen yksilöllisen edun huomioimisen periaatetta ja pakotetaan perheet tekemään oikeudellista vanhemmuutta ja huoltajuutta koskevat päätökset etuuslainsäädännön pykälien eikä lapsen edun pohjalta. Perhevapaiden uudistaminen esitetyllä tavalla alleviivaisi myös sen uudistuksen tarpeellisuutta, että lapsella tulisi olla oikeudellisesti vahvistettu asema suhteessa kaikkiin vanhempiinsa, vaikka vanhempia olisi kahta useampia, esimerkiksi apila- ja uusperheissä. Lapsen oikeuksien toteutuminen Esitys antaa lapsen edun vastaisia insentiivejä ratkaista lapsen oikeudelliseen asemaan vaikuttavia merkittäviä valintoja. Se tulee vaikuttamaan apilaperheiden valintoihin oikeudellisen vanhemmuuden vahvistamisesta (ks tarkemmin alla). Koko väestön kohdalla se tulee vaikuttamaan lapsen huoltoratkaisuihin, kun erityisesti isien huoltajuuden vahvistamisella tulee usein olemaan perheen valinnanmahdollisuuksien kannalta epätoivottavia vaikutuksia. Jos esitys menee tässä muodossaan läpi, sen vaikutusta huoltajuusratkaisuihin ja erityisesti isien huoltajuuteen tulee seurata tarkasti. Esitysluonnoksessa hehkutetaan useammassa kohdassa, että lapsia kohdellaan yhtäläisellä tavalla, ja että kaikilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus 320 vanhempainrahapäivään. Sen sijaan missään vaikutusarvioissa ei tuoda esille, että lapsilla ei ole yhdenvertaista oikeutta hoivaan kaikilta vanhemmiltaan. Jotkut lapset saisivat esityksen mukaan olla kaikkien vanhempiensa hoivassa. Tämä sisältää ne lapset, joilla on yksi tai kaksi vanhempaa, ja joiden vanhemmat ovat myös heidän huoltajiaan. Muiden lasten mahdollisuuksia kaikkien vanhempiensa hoivaan sen sijaan rajoitettaisiin uudistuksella. Esitys on valmisteltu ilman lapsi/perhetoimijoita ja se näkyy. Virkavalmistelu on pyrkinyt yksinkertaisuuteen ja yksiselitteisyyteen, mutta samalla on unohdettu, että lapsen oikeuksien kannalta lapsen tosiasiallisen elämäntilanteiden huomioiminen on välttämätöntä, vaikka se saattaisi vaikeuttaa viranomaisen toimintaa lain soveltamisessa. Hallitus teki keskeisen virheen, kun jätti monimuotoisten perheiden järjestöt pois uudistusta valmistelevan työryhmän kokoonpanosta. Sateenkaariperheet ry on toistuvasti sanonut, että perheiden monimuotoisuuden huomioiminen ratkaistaan sääntelyn yksityiskohdissa. Voimassa oleva lainsäädäntö perustuu suurelta osin lapsen tosiasiallisen hoivan huomioimiseen, esitetty malli taas perheoikeudellisiin siteisiin. Tämä ei ole ongelmallista ainoastaan perheiden monimuotoisuuden ja tosiasiallisen vanhemmuuden huomioimisen kannalta. Se siirtää lainsäädännön näkökulmaa lapsen yksilöllisen edun huomioimisesta ja lapsen oikeuksista entistä yksilöllisemmin juridisten vanhempien oikeuksiin. Esitys sotkee lapsen ja vanhempien perheoikeudellisen aseman ja oikeuden vanhempainrahaan ongelmallisella tavalla. Sukupuolitetusta kielestä Sateenkaariperheet ry on hyvillään tehdystä ratkaisusta poistaa etuuksien nimien turha sukupuolittaminen. Hallituksen linjaus luo lainsäädäntöä, joka on selkeämpää, ennakoitavampaa ja sovellettavampaa. Hallituksen olisi ollut hyvä jatkaa samalla linjalla myös vanhemmuuslainsäädännön osalta, mutta sen osalta hallitus juuri esittää haitallisesti ja tarpeettomasti sukupuolitettua lainsäädäntöä. Sukupuolitetussa kielenkäytössä pysyttäytyminen vain tunnesyistä olisi uskallettava lopettaa kaikessa lainsäädännössä. Sairausvakuutuslakiin esitettyjen pykälien ja yksityiskohtaisten perusteluiden kieli on pääosin kiitettävän sukupuolineutraalia. Voimassa olevaan lakiin tehdyt viittaukset sisältävät tietysti sukupuolittunutta kieltä, jota voimassa oleva laki sisältää. Sen sijaan esitetyt uudet pykälät ja niiden perustelut eivät sisällä juuri lainkaan turhaa sukupuolittamista. Muutamat poikkeukset tästä lienevät epähuomiossa tehtyjä, ja ne tulee korjata: - Sairausvakuutuslain 9 luvun 2 pykälästä on muutettava ”tulevalle äidille” sukupuolittamattomaan muotoon ”raskaana olevalle”. Perustelutekstissäkään ei puhuta lainkaan äidistä vaan raskaana olevasta vakuutetusta. Sukupuolittamiselle ei tässäkään kohdassa ole mitään perustetta. Sen sijaan ilmaisu voi johtaa tulkintavaikeuteen esimerkiksi hedelmöityshoidoilla lapsen saaneen naisparin tilanteessa, jossa kumpikin äideistä ovat ”tulevia äitejä”, vaikka vain raskaana oleva voi saada raskausrahaa. - Yksityiskohtaisissa perusteluissa sivun 108 viimeisessä kappaleessa: ”biologinen äiti” -ilmaukset on muutettava muotoon ”synnyttänyt vanhempi”. Heti seuraavassa kappaleessa käytetäänkin nimenomaan muotoa ”synnyttänyt vanhempi”. Sukupuolineutraali lainsäädäntö perhevapaista huomioi samaa sukupuolta olevien parien lisäksi transtaustaiset vanhemmat. Nykylainsäädäntö on tästä näkökulmasta todella ongelmallinen. Kelan sovelluskäytäntö on kuitenkin mahdollistanut perhevapaiden saamisen myös sukupuolensa vahvistaneille transtaustaisille vanhemmille.
      • Adoptioperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Adoptioperheet ry pitää perhevapaauudistusta tärkeänä ja hyvänä uudistuksena. Pidämme erityisen arvokkaana sitä, että vanhempainrahajärjestelmän uudistamisen lähtökohdaksi on otettu kaikkien lasten yhtäläinen oikeus vanhempainrahaan perhemuodosta riippumatta. Esitetty uudistus parantaa monin osin adoptioperheiden ja -lasten asemaa sekä edistää yhdenvertaisuutta eri perhemuotojen välillä. Tavoitteenamme kaikessa lainsäädännössä on kuitenkin se, että perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, miten lapsi perheeseen tulee. Korjausehdotuksemme koskee esitystä, jonka mukaan adoptiovanhemmat eivät ole oikeutettuja raskausrahaan. On perusteltua, ettei raskausraha sellaisenaan koske adoptioperheitä, mutta myös adoptioperheiden loppuodotukseen liittyy sellaisia haavoittuvuuksia ja epäkohtia, jotka tulisi huomioida vanhempainvapaajärjestelmässä.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Naisasialiitto Unioni toteaa ilolla perhevapaauudistuksen olevan pääpiirteissään oikein hyvä ja huomioivan ihmisten ja perheiden moninaisuuden. Erityisen hyvänä Naisasialiitto Unioni pitää isille kiintiöidyn vapaan pidentämistä sekä yksinhuoltajien huomioimista. Perhevapaajärjestelmä vaikuttaa kaikkien naisten työmarkkina-asemaan. Erityisesti nuorten naisten asema työmarkkinoilla on heikko. Epätasa-arvoinen perhevapaajärjestelmä, jossa naiset käyttävät suurimman osan perhevapaista, heikentää myös lapsettomien naisten asemaa työmarkkinoilla. Tämä on vanhan järjestelmän valuvika, jota tämä uudistus lähtee viisaasti korjaamaan. Uusi perhevapaiden malli antaa kummallekin vanhemmalle oman kiintiönsä, josta osan vanhempi voi halutessaan antaa toisen käytettäväksi. Malli on joustavuudessaan hyvä, vaikkakaan se ei saavuta täysin tavoitetta perhevapaiden tasaisesta jaosta vanhempien kesken. Unioni katsoo, että on iso riski siitä, että jatkossakin merkittävä osa perheistä tekee perinteisiä valintoja, siitäkin huolimatta, että se heikentää isien asemaa perheissä ja kaikkien naisten asemaa työmarkkinoilla. Perhevapaauudistuksen yhteydessä on aito mahdollisuus muuttaa perhevapaiden jakautumista perheissä ja tähän tarkoitukseen on varattava riittävästi resursseja. Unioni haluaa kiinnittää myös huomiota siihen, kuinka viranomainen toimii vapaita ja päivärahoja haettaessa sekä neuvoloissa perheitä kohdattaessa. Tähän saakka Kelasta on saatettu myöntää koko vanhempainpäiväraha synnyttäneelle äidille, silloinkin kun hän ei ole sitä hakenut. Syyksi tähän on kerrottu tietojärjestelmä, jota ei toistuvista huomautuksista huolimatta ja vuosienkaan kuluessa ole saatu korjattua. Se on omalta osaltaan ohjannut perheitä tekemään jopa oman päätöksensä vastaisesti äitien kotona ja isien työssä olemista suosivia ratkaisuja. Uuden järjestelmän tullessa voimaan Unioni katsoo, että on tärkeätä, että perheissä tiedetään mikä osuus vapaasta kenellekin vanhemmalle kuuluu ja ettei siirrettävää osuutta esimerkiksi puhetavoin tai tietojärjestelmien koodiongelman vuoksi ohjata siirtämään äidille. On myös tärkeätä huomioida, että siirto voidaan tehdä vain jos osuudestaan luopuva vanhempi siitä haluaa luopua. Samoin usein neuvoloista ja muista paikoista, joissa vanhemmat kohtaavat ammattilaisia on kuulunut kertomuksia siitä, kuinka ammattilaiset edelleen saattavat väheksyä isiä hoivaajina ja kuvailla isän pitämää perhevapaata “mukavana mahdollisuutena” sen sijaan, että isä hyväksyttäisiin tasavertaisena vanhempana ja hoivavastuunsa kantajana. Joskus tarkoittaen ja joskus tahtomattaan ammattilaiset ohjaavat perheitä perinteiseen malliin. Isien osalta merkittävä parannus perhevapaajärjestelmään on vain isille varatun kiintiön pidentäminen. Toinen arvokas parannus liittyy niihin isiin, jotka asuvat eri osoitteessa lapsensa kanssa, nyt myös heille on suunnitteilla mahdollisuus vapaisiin. Perhevapaauudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuulettaa myös luutuneita asenteita ja tähän Naisasialiitto Unioni kannustaa kaikkia. Perhevapaauudistuksessa on tärkeätä huomioida myös ne perheet, joissa vanhempia ei ole kahta, vaan yksi, kolme tai useampi. Unioni kiittää siitä, että uudistus huomioi jo esitetyssä muodossaan yksinhuoltajat, adoptiolasten vanhemmat, monikkoperheet ja sateenkaariperheet ja toivoo vielä, että vapaiden nimet eivät ole sukupuolitettuja, vaan yleispäteviä, vaikka arkikielessä ja viestinnässä voikin tietyissä tapauksissa olla perusteltua käyttää epätarkkoja nimityksiä. Esimerkiksi synnyttäjän vapaan kohdalla on turhaa puhua äidin vapaasta, sillä kaikki synnyttäjät eivät ole äitejä eivätkä kaikki äidit synnytä. Joustavampi ja siten parempi malli mahdollistaisi perhevapaan jakamisen myös laajemmalle kuin vain vanhemmille. On hyvä uudistus, että vanhempi voi jakaa omasta kiintiöstään osuuden puolisolleen silloin, kun tämä ei ole lapsen vanhempi. Joustoa lisäisi ja siten mallia parantaisi ratkaisu, jossa vanhempi voisi jakaa omasta kiintiöstään osan myös muulle läheiselle, esimerkiksi lapsen isovanhemmalle. Nyt käsillä olevan järjestelmämuutoksen lisäksi Unioni toivoo, että seuraavaksi tarkastelleen myös kotihoidontuen lyhentämistä tai kiintiöintiä molemmille vanhemmille silloin kun lapsella on kaksi vanhempaa. Kotihoidontuen pitkä kesto aiheuttaa syrjäytymistä erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville äideille, erityisesti jos näillä on heikko suomen tai ruotsin taito.
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esitysluonnos vanhempainvapaajärjestelmästä ja perhevapaauudistuksesta on kannatettava ja uudistaa nykyiseen verrattuna merkittävästi järjestelmää huolimatta siitä, ettei lasten hoitotukijärjestelmää kyetty tässä yhteydessä uudistamaan. Uudistus lisää joustavuutta, edistää perheiden monimuotoisuutta sekä yhdenvertaisuutta ja jakaa nykyistä paremmin perhevastuuta. Yhdenvertainen mahdollisuus käyttää päivärahapäiviä niin jaksojen kuin korvaustason osalta antaa perheille paremmat edellytykset jakaa perhevastuu. Sairausvakuutuslain nojalla tuleva joustomahdollisuus yrittäjille ja itsensä työllistäjille merkittävä parannus. Esitetty järjestelmä toimii pohjana myös jatkokehittämiselle. Vanhempainvapaa -järjestelmän vaikutuksia tulee seurata järjestelmällisesti lain voimaantulosta alkaen ja jatkaa tasa-arvoa lisäävän ja perhevastuuta edelleen jakavan järjestelmän kehittämistä. Jo tällä hallituskaudella on aloitettava kolmikantainen työryhmätyöskentely lasten hoitotukijärjestelmän uudistamiseksi. Perhevapaita koskevan lainsäädännön terminologian sukupuolineutraalius on tärkeä muutos. Adoptioperheiden ja monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuutta on lisätty, mutta jo tässä uudistuksessa tulee korjata esityksen ongelmat ja puutteet. Samalla on korjattava niiden vanhempien etujen säilyminen nykyisen kaltaisena, jotka kohtaavat lapsen kuoleman. Esityksen ehdotetut sairausvakuutuslainsäännökset ovat joustavia, mutta sen sijaan työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävällä tavalla työ- ja virkasuhteessa olevien mahdollisuutta perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. Erityisesti osittaisen vanhempainvapaan osalta on jo esitettyjen hyvien muutosten lisäksi sääntelyllä turvattava se, että päivittäinen osittainen vanhempainvapaa lyhentää vanhempainrahakautta samassa suhteessa kuin työtä tehdään. Vaikutusarvioinnissa on tarkemmin arvioitava niin lapsi- kuin tasa-arvo -vaikutuksia, ja erityisesti sairausvakuutus -ja työsopimuslain soveltamisen erojen vaikutuksia. Lisäksi vaikutukset työ- ja virkaehtosopimuksiin ja niiden muutostarpeisiin, kustannusvaikutuksiin sekä vaikutukseen sukupuolten tasa-arvoon on jäänyt huomioimatta. Esityksessä korostetaan joustavuuden lisääntymistä ja tasaisempaa jakoa vanhempien kesken, toisaalta korostetaan, että vanhemmat todennäköisesti toimivat samoin kuten nykyjärjestelmän puitteissa, äitien käyttäessä selkeästi pääosan perhevapaista. Tämä voi olla yksi todennäköinen skenaario, mutta erityisesti tästä syystä on kiinnitettävä vahvasti huomiota ja toimenpiteitä uudistuksesta tiedottamiseen, asenteisiin ja hyvien käytänteiden jalkauttamiseen työelämässä ja työpaikoilla. Erityinen huomio on kiinnitettävä raskaus- ja perhevapaasyrjintään. Esityksessä arvioidaan perhevastuun jakamisen vähentävän syrjintää. Akavalaisten jäsenliittojen selvitysten ja lakimiespalveluiden yhteydenottojen perusteella on kuitenkin havaittu, että pidemmät perhevapaat lisäävät riskiä perhevapaasyrjinnälle perhevapaalta töihin palatessa sukupuolesta riippumatta. Syrjintää on vähennettävä Marinin hallitusohjelmassa olevien kirjausten mukaisesti.
      • Suomen Monikkoperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Suomen Monikkoperheet ry kiittää esitysluonnosta siitä, että raskausrahan ja vanhempainrahan muodostama kokonaisuus pidentää etuuksien kokonaispituutta. Lisäksi kiitämme siitä, että esitysluonnoksessa korjataan nykyisin voimassa olevassa laissa oleva nelosten isän/toisen vanhemman isyysvapaapidennyksen epäyhdenvertaisuus suhteessa kaksosten ja kolmosten isän/toisen vanhemman isyysvapaapidennykseen. Nykyisin voimassa olevassa laissa isyysvapaata myönnetään neljännestä syntyvästä monikkolapsesta kolme päivää vähemmän kuin toisena ja kolmantena syntyvistä monikkolapsista. Sen sijaan esitysluonnoksen useat muut kohdat eivät tue uudistuksen tavoitteita monikkoperheiden osalta. Suomen Monikkoperheet ry:n keskeiset huomiot esitysluonnoksesta ovat: • Esitysluonnoksen mukaan vanhempien oikeus käyttää raskaus- ja vanhempainrahapäiviä yhtäaikaisesti vähenisi kaksosperheissä verrattuna nykyisin voimassa olevaan lakiin. Yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää tulisi pidentää niin, että yhdestä lapsesta yhtäaikaisesti pidettäviä päiviä olisi 18, kaksosista 108 (18+90), kolmosista 198 (18+90+90) ja nelosista 288 (18+90+90+90). • Myös monisikiöraskaudesta syntyneistä ns. lisälapsista (monisikiöraskaudesta syntyneet toinen, kolmas ja neljäs lapsi) myönnettävää vanhempainrahapäivien määrää tulee yhdenvertaisuusperustein lisätä (tarkemmin ”Kommentit vanhempainrahaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista”). • Vanhemmat tarvitsevat toipumisaikaa lapsen kuoleman jälkeen myös tilanteessa, jossa yksi tai useampi monikkolapsista jää eloon. Esitämme, että vaikka yksi tai useampi monikkolapsista jäisikin eloon, tulisi myös monikkoperheiden vanhempien olla laps(i)en kuollessa oikeutettuja 105 päivän erityisvanhempainrahaan.
      • Lapsiperheiden Etujärjestö ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Lapsiperheiden Etujärjestö pitää hyvänä sitä, että hallituksen esityksen luonnos perhevapaiden uudistamisesta ei sisällä heikennyksiä kotihoidon tukeen ja, että siinä esitetään perhevapaiden käyttöön joustoa. Perhevapaiden hienoinen lisääminen on oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimi elämänlaadun sekä jatkuvuuden turvaamiseksi. Perhepolitiikkaa on tehtävä perheiden ehdoilla ja perhettä koskevan tiedon sekä yhteisen edun ja hyvän tahdon varassa. Perhepolitiikkaa, saati sen kohteita, ei tule alistaa työmarkkinalogiikalle. YK:n työjärjestö ILO:n mukaan ihminen ei ole työvoimaa vaan ihminen. Lainsäädäntö ja lainsäädännön perustelut, jotka perustuvat ihmisen lähtökohtaiseen tai tosiasialliseen alisteisuuteen työmarkkinoille ovat eettisesti virheellisiä ja valtiovallan toimintaan sopimattomia. Lapsiperheiden Etujärjestö huomauttaa, että esitysluonnoksessa on rakenteellisia ja teknisiä sekä faktisia virheitä. Halllituksen esityksenluonnos sairasvakuutus-, työsopimus- ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta tulisi ottaa tarkasteluun eri tasoiltaan. Lisäksi järjestö katsoo, että lähtökohtatilanne on määritelty yhteiskuntapoliittisesti kestämättömällä ja osin epäeettiselläkin tavalla. Perhevapaissa on kyseessä lähtökohtaisesti perhepolitiikka, joka liittyy lasten synnyttämiseen ja hoitamiseen. Esityksessä on lasten synnyttämistä ja perhe-elämää virheellisesti ja ristiriitaisesti – vieraantuneesti – käsitelty työmarkkinapoliittisena kysymyksenä. Lakiesityksen lähtökohta tulee korjata ja lainsäädännön tulee perustua ihmisyyden, ihmisten ja perheen tarpeisiin sekä lasten synnyttämisen ja lasten hoidon inhimilliseen, kestävään ja eettiseen perustaan. Yhteiskunnallinen jatkuvuus Lakiesitysluonnoksesta puuttuu sosiaalisen kestävyyden tavoite. Yhteiskunnan ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen edellyttää tervettä väestörakennetta ja – muut tekijjät vakioiden – vähintään 2,1 lasta/nainen – tasoista syntyvyyttä. Esityksen toteutuminen johtaa suomalaisten tahdon vastaisen matalan syntyvyyden jatkumiseen, ellei jopa syntyvyyden laskuun. Suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta (Pekkola & Lehtonen 2015 https://www.theseus.fi/handle/10024/97857 ), mutta syntyvyys on enää n. 55% suomalaisten tahtomasta määrästä. Esitysluonnoksessa on sekoitettu yhteiskunnan perusfunktioista ”voimavarojen tuottaminen” ja ”jatkuvuuden ylläpito”. Voimavarojen tuottamista eli taloutta ja työelämää on korostettu liiaksi jatkuvuuden eli perheen ja lasten synnyttämisen kustannuksella. Lisäksi taloutta on arvioitu virheellisesti mm. jättäen huomiotta todellisen työn käsitteen ja kotityön merkitys kansantaloudessa (ks. kohta 3.). Lakiesitys on puutteellinen ja yhteiskunnallisesti kestämätön, sillä tavoitteeksi ei ole asetettu väestöllistä kestävyyttä ja kansalaisten tahtoman lapsiluvun saavuttamista. Lakiesitysten tekniset perustelut Lakiesityksessä on uuvuttava määrä yksityiskohtia, joiden todenperäisyyttä tai suhteellisuutta on mahdotonta varmistaa. Esityksessä viitataan esim. moneen kertaan joihinkin ”kyselyiden tuloksiin”, joissa ”naiset tekevät enemmän kotityötä kuin miehet”. Tästä johdetaan moninaisia päätelmiä ja ehdotuksia. Jyväskylän yliopiston pitkäaikaisten ajankäyttötutkimusten päätulos on, että miehet ja naiset tekevät Suomessa jokseenkin saman määrän kotityötä, mutta että miehet ja naiset tekevät erilaisia kotitöitä. Lisäksi miehet tekevät jossain määrin naisia enemmän palkkatyötä. On mahdotonta kommentoida kaikkia lakiesityksien yksityiskohtia, mutta on selvää, ettei niiden laadinnassa ole kiinnitetty riittävää huomiota tieteellisen keskustelun tuloksiin. Yksittäiset ”tutkimukset, saati kyselyt” eivät ole tieteen tuloksia. Tieteen tuloksia – eli vallitseva tieteen paradigma – ovat tieteellisen keskustelun tulokset. Lakiesitysten sosiaalitieteelliset sekä sosiaalieettiset perustelut on tarkistettava, sillä niissä on ilmeisiä virheitä ja puutteellisuuksia. Työn ja työmarkkinoiden käsitteet Lakiesityksessä on virheellinen – implisiittinen ja itse asiassa määrittelemätön – ”työn” käsite. Työnä pidetään lakiesityksissä vain palkkatyötä. Kuitenkin todellista, tuottavaa ja välttämätöntä työtä on myös kotityö. Kotityötä ei kuitenkaan pääsääntöisesti huomioida kansantalouden tilinpidossa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa näin jätetään kolmannes kansantuotteesta kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle. Kansantalouden kirjanpidosta puuttuva summa on n. 100 miljardia euroa vuodessa. https://www.stat.fi/meta/til/kotsa.html Kansantalouden puutteellisen kirjanpidon vuoksi kadotetaan näkyvistä ja yhteiskuntapolitiikan fokuksesta jopa pääosa perheiden käytettävissä olevista tulosta, kuin kotityön arvonlisäys jätetään huomiooon ottamatta. Pienten lasten vanhemmat tekevät erittäin tuottavaa työtä. Heitä ei ole syytä pyrkiä ”palauttamaan työmarkkinoille”, sillä he ovat jo reaalisilla työmarkkinoilla ja työelämän piirissä tehdessään erittäin tuottavaa lastenhoitotyötä ja muuta kotityötä. Pienten lasten vanhemmille on myönnettävä täysi ja suoritusta vastaava eläke-etuus kotityön ja lastenhoitotyön perusteella. Eläkejärjestelmää on täydennettävä ottamalla huomioon lasten vanhempien tekemä työ ja sen tuotokset sekä myöntämällä lasten vanhemmille kuuluva eläke-etuus. Lisäksi etuuksia määriteltäessä on otettava huomioon lapsia synnyttävien ja hoitavien vanhempien tosiasiallinen ja täysin ratkaiseva tuotos kansantaloudelle ja yhteiskunnalle. Oikeudenmukaisten eläke-etuuksien määrittelyä tai kansantalouden työsuorituksien tuottamista varten ei tarvita pikkulasten vanhempien siirtämistä palkkatyömarkkinoille – pikemminkin on turvattava mahdollisuus lasten synnyttämiseen ja lastenhoitotyölle, sillä tämä on edellytys niin kansantaloudelle kuin hyvälle elämälle. Lakiesitykset on puutteellisina korjattava siten, että työn ja työmarkkinoiden sekä kansantalouden tilinpidon käsitteet ja arvo määritellään oikein ja otetaan huomioon tavalla, joka vastaa niiden todellista merkitystä.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen esitysluonnoksen tavoitteena on toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus perhevapaiden uudistamisesta. Hallitusohjelmassa mainittuna tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamisessa. Hallituksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuisivat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuisivat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenisivät sekä perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuudet perhevapaiden pitämisessä lisääntyisivät. Uudistus on tarkoitus toteuttaa siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot. Hallitusohjelman mukaan uudistus tulee toteuttaa niin, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja työelämän tasapaino -direktiivin vaatimukset. Kotihoidontuen hallitus on linjannut jatkuvan nykymuotoisena. Pidämme hallituksen esittämiä tavoitteita kannatettavina. Nähdäksemme perhevapaiden kokonaiskeston pidentäminen ja se, ettei äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta voi lyhentää, johtavat kuitenkin siihen, ettei hoitovastuun jakautuminen perheissä todennäköisesti ainakaan kovinkaan lyhyellä aikavälillä tule jakautumaan merkittävästi nykyistä tasaisemmin. Hallituksen esityksestä ilmenevä perhevapaamalli on kuitenkin yrittäjille niin hyvä, kuin EU-direktiivien ja hallitusohjelman vaatimusten pohjalta on mahdollista rakentaa. Suomen Yrittäjät kiittää erityisesti päivärahajärjestelmään ehdotettuja joustoelementtejä, jotka mahdollistavat myös yrittäjille paremmin perhevapaiden pitämisen, yrittämisen ja perheen yhdistämisen. Mahdollisuus pitää päivärahapäiviä lyhyissä jaksoissa ja jopa yksittäisinä päivinä aina siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta on erittäin tervetullut uudistus. Joustojen käyttöä helpottaa se, että oikeus kotihoidon tukeen syntyy, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää. Oikeus varhaiskasvatukseen ja yksityisen hoidon tukeen alkaa sen kalenterikuukauden alusta, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Olisimme kuitenkin pitäneet toivottavana, että oikeutta lastenhoidontukiin olisi aikaistettu jopa vieläkin enemmän, jotta yrittäjällä olisi tosiasiallisesti mahdollista hyödyntää päivärahajärjestelmän joustoja jo aikaisemmasta vaiheesta. Pidämme myös tärkeänä, että em. päivärahajärjestelmän joustot ovat työsuhteisten käytössä, mikäli työpaikalla koetaan tarpeelliseksi niitä hyödyntää. Uudistuksessa uhkaa työnantajakustannusten nousu. Perhe-etuusjärjestelmän muutosten arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja vuositasolla 80 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 0,05 prosenttiyksikön korotuspainetta työnantajien sairasvakuutusmaksuun. Summa voi olla suurempikin, mikäli uudistus lisää perhevapaiden käyttöä arvioitua enemmän. Suomen Yrittäjät on jo pitkään vaatinut oikeudenmukaisuutta vanhemmuuden kustannusten kattamiseen. Laskelmiemme mukaan yksi lapsi kustantaa erityisesti äidin työnantajalle vuosien saatossa keskimäärin noin 7 600 euroa. Esityksessä ei valitettavasti huomioida lainkaan perhevapaista yksittäiselle työnantajalle aiheutuvia kustannuksia ja niiden parempaa kompensointia tai kustannusten siirtämistä kokonaan verovaroin rahoitettavaksi. Päivärahakausien pidentäminen heikentää myös työllisyyttä vaikka esityksessä nettotyöllisyysvaikutukset arvioidaankin vähäisiksi. Rakenteellisten, työllisyyttä lisäävien muutosten tekeminen tulee hallitukselle näin entistäkin tärkeämmäksi.
      • Ihmisoikeusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kyseessä on kokonaisuutena merkittävä uudistus, joka pääasiallisesti parantaa lasten välistä yhdenvertaisuutta ja eri perhemuotojen huomioon ottamista. Ihmisoikeusliitto katsoo, että on tärkeää ja kannatettavaa, että uudistuksen lähtökohdaksi on otettu jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus siihen, että hänen vanhempansa saa vanhempainrahaa, riippumatta perhemuodosta. Ihmisoikeusliitto pitää lisäksi olennaisena parannuksena, että uudistuksessa käytetään termejä, jotka eivät sido vanhempainetuuksia vanhemman sukupuoleen. Ihmisoikeusliitto lausuu asiassa vain yleisesti.
      • Hyvinvointiala HALI ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Perhevapaauudistuksen tavoitteena on ollut, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Esitetty malli ei valitettavasti täytä näitä tavoitteita. Perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulisi perhevapaat kiintiöidä tasan molemmille vanhemmille. Voimassa olevan järjestelmän mukaan perheet saavat päättää vanhempainrahan käytöstä. Kuitenkin käytännössä äidit ovat käyttäneet vanhempainrahan kokonaisuudessaan. Luonnoksessa esitetään mallia, jossa vanhemmilla on oikeus siirtää osa vapaakiintiöstään toiselle vanhemmalle. Siirtomahdollisuudesta johtuen jatkossakin äidit käyttävät enemmän perhevapaita ja hoitovastuu keskittyy äideille.
      • Työllisyysrahasto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Työllisyysrahasto on tutustunut luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. Työllisyysrahasto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiassa. Työllisyysrahastolla ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • On erittäin hienoa, että vanhempainrahajärjestelmän uudistamisen lähtökohdaksi on otettu kaikkien lasten yhtäläinen oikeus vanhempainrahaan perhemuodosta riippumatta. Perhevapaauudistus on tärkeä uudistus. Huolimatta seuraavista kriittisistä huomioista ja korjausehdotuksista, tämän uudistuksen toteuttaminen jo nykymuodossaan parantaisi olennaisesti monimuotoisten perheiden asemaa – lukuun ottamatta joitakin perheryhmiä, joiden osalta tilanne heikkenisi. Monimuotoiset perheet -verkosto esittääkin seuraavassa yksityiskohtaisia huomioita, jotka olisi välttämätöntä ottaa lukuun esityksen jatkovalmistelussa lausuntokierroksen jälkeen.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • ETKL kannattaa uudistusta ja kiittää sitä, että esitys lisää joustavuutta perheen ja työn yhdistämisessä, on samanlainen riippumatta perhemuodosta, huomioi erilaiset elämäntilanteet mahdollistamalla osan vapaista siirron myöhemmäksi ja antaa myös adoptiolapsille lapsen edun mukaisen alun elämälle uudessa perheessään. Esitystä on kuitenkin muutettava niin, ettei se heikennä niiden vanhempien asemaa, joiden lapsi syntyy kuolleena. Nyt esitys lyhentää äitiysrahapäivien määrää – eli kuolleena syntyneen lapsen vanhempien toipumisaikaa – 21 päivällä, mikä on kohtuutonta. Esitetty malli tukee myös tasa-arvon myönteistä kehitystä niin hoitovastuun tasaisempana jakautumisena vanhempien kesken kuin naisten ja miesten asemaan työmarkkinoilla. Tämän uudistuksen tuomat mahdollisuudet eivät kuitenkaan yksin riitä tasa-arvon toteutumiseen, joten mallin käyttöönottoa ja vaikutuksia on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia sekä jatkettava muita tasa-arvoa lisääviä toimia niin työelämässä kuin laajemminkin yhteiskunnassa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen perhevapaauudistuksen esitysluonnos vie nykyistä järjestelmää parempaan suuntaan mitä pidämme kannatettavana. Uudistus parantaa perheen ja työn yhteensovittamista ja tähtää sukupuolten parempaan tasa-arvoon. Positiivista esityksessä on erilaisten perhemuotojen neutraalimpi huomiointi, joustavuuden lisääntyminen ja sukupuolisidonnaisuuksien poistuminen. Esitys parantaa isien ja yhden vanhemman perheiden asemaa selvästi, mitä on pidettävä erinomaisena asiana. Myös etuuksien joustavampi käyttö mahdollistuu, mikä osaltaan helpottaa perheiden erilaisia hoitovastuita. Esitetyt muutokset eivät kuitenkaan täysin riitä täyttämään Sanna Marinin hallitusohjelmassa perhevapaauudistukselle esitettyjä tavoitteita Hallitusohjelman mukaisesti hoitovastuu halutaan jakaa perheissä tasaisemmin, jolloin yhdenvertaisuus ja tasa-arvo vahvistuvat ja myös sukupuolten väliset perusteettomat palkkaerot pienenevät. JHL pitää tavoitteita tärkeinä. Tasa-arvoisempi työ- ja perhe-elämä auttaa osaltaan myös parantamaan työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Ehdotetut etuusjärjestelmän joustot parantavat mm. yrittäjien ja keikkatyötä tekevien asemaa. Työsuhteisten osalta uudistus ei kuitenkaan edistä tarpeeksi työn ja perheen yhteensovittamista, koska samalla ei tehdä joustoa tukevia muutoksia palvelussuhdelakeihin. Niissä säädetyt ilmoitusajat säilyvät ennallaan ja varsin pitkinä, samoin perhevapaiden jaksojen määrä jää melko maltilliseksi. Selvää on, että työn ja perhe-elämän joustavoittaminen ei toteudu pelkästään etuusjärjestelmän joustoja lisäämällä. Myös työelämän ja sitä säätelevän kehikon on joustettava. Osa perhevapaauudistuksen kysymyksistä tullaan ratkaisemaan työ- ja virkaehtosopimuksissa, kuten palkalliset perhevapaat ja osa pouolestaan jää palvelussuhteen osapuolten ratkaistavaksi. Tasa-arvoon ja sen edistämiseen liittyviä kysymyksiä jää sekä työmarkkinaosapuolten että palvelussuhteen osapuolten ratkaistavaksi. Vaikka ehdotuksen voidaan katsoa parantavan tasa-arvoa, se ei kuitenkaan paranna naisten työmarkkina-asemaa riittävästi. Vanhempainrahapäiviä voi siirtää puolisolle vielä huomattavan paljon ja luultavaa on, että äidit tulevat todennäköisesti pitämään edelleen kaiken sen vapaan, mitä yhdelle vanhemmalle on siirrettävissä. Myös hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että muiden maiden kokemusten perusteella kummallekin vanhemmalle tiukasti kiintiöidyillä vapailla isät on saatu pitämään vanhempainvapaita enemmän. Tiukempien kiintiöiden lisäksi naisvaltaisten alojen palkkauksen nostaminen lisäisi isän/toisen vanhemman käyttämiä perhevapaiden määrää, jolloin perhevapaiden pitämisen perheille aiheuttamat taloudelliset vaikutukset olisivat samat riippumatta siitä kumpi vanhemmista perhevapaita pitää. Perhevapaauudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä pienten lasten vanhempien tekemää osa-aikatyötä. Tämä voi osaltaan parantaa naisten työmarkkina-asemaa, mikäli naiset (tai ylipäätään vanhemmat) pidemmän yhtäjaksoisen vapaan sijaan tekevät osa-aikatyötä ja näin pysyvät työmarkkinoilla mukana kiinteämmin. Olennaista on, että osa-aikatyön tulee olla aina vanhemman oma valinta. Työmarkkinoille osallistumisen suorien hyötyjen lisäksi perheiden työllisyyden parantaminen todennäköisesti nostaa perheen lasten hyvinvointia välillisesti käytettävissä olevien tulojen noustessa ja lapsiköyhyyden vähentyessä. Lapsikuolemaperheisiin osuva olennainen heikennys vapaan lyhenemisen myötä ei ole perusteltua inhimillisestä eikä taloudellisesta näkökulmasta. Se tulee ehdottomasti korjata vähintään nyt voimassa olevan lain tasolle. Esitysluonnos heikentää myös monikkoperheiden asemaa, sillä vanhempien yhtä aikaa pidettävät perhevapaapäivät vähenisivät viikolla nykyisestä. Erityisesti monikkoperheissä kahta vanhempaa tarvitaan samanaikaisesti perhevapaalla etenkin heti lasten syntymän jälkeen. Esityksessä heikennettäisiin raskaassa tilanteessa olevien perheiden asemaa. Taloudellinen säästö näissä on marginaalinen. Kaikkiaan esitetty perhevapaauudistusluonnos on oikeansuuntainen ja kannatettava. Tasa-arvoisemman Suomen saavuttaminen vaatii kuitenkin järjestelmän kehittämistä edelleen.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tavoitteena on myös lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on vanhempainpäivärahojen käyttämiseen liittyvän joustavuuden lisääminen. MTK pitää ehdotettua muutosta tärkeänä myös perheiden hyvinvoinnin kannalta, sillä perheiden erilaiset tarpeet, tilanteet ja toiveet vaihtelevat ja perheet ovat toivoneet valinnanmahdollisuuksia. Uudistuksen myötä vanhempainpäivärahoja voisi käyttää nykyistä huomattavasti joustavammin haluaminaan ajanjaksoina kahden vuoden ikään saakka. Monille maatalousyrittäjäperheille vanhempainpäivärahojen käytön joustavuus mahdollistaa helpommin perhe-elämän ja maatilan yrittäjätyön yhteensovittamisen ja siten tukee paremmin myös isien hoivavastuuta. Vaikka molemmille vanhemmille on kiintiöity 160 päivää, on vanhemmilla mahdollisuus jakaa vanhempainpäivärahoja keskenään luovuttamalla omia päiviään toiselle vanhemmalle. Vanhempainrahakiintiöstä voi luottaa toiselle 0-63 vanhempainrahapäivää. Ehdotuksen mukaan kiintiöimällä vanhempainrahapäivät puoliksi molemmille vanhemmille viestitetään vanhempien tasapuolisesta vastuusta lapsen hoidossa ja lisätään myös isien käytettävissä olevien vanhempainpäivärahapäivien lukumäärää merkittävästi. Perheiden hyvinvointia lisää myös perhevapaiden kokonaismäärän lisääntyminen nykyisestä ja vanhemmilla olisi uudistuksen myötä mahdollisuus hoitaa pientä lasta pidempään ansiosidonnaisen päivärahan turvin.
      • Suomen Yrittäjänaiset
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Nykyinen perhevapaajärjestelmä ylläpitää epätasa-arvoa sukupuolten välillä ja vaikuttaa naisten työuriin heikentävästi. Tilastojen mukaan naiset käyttävät lähes 90% kaikista vanhempainpäivärahapäivistä. Nuori nainen on työmarkkinoilla heikommassa asemassa kuin nuori mies. Tasaamalla perhevapaita, nuoren naisen palkkaamiseen ei liity miestä enemmän riskiä pitkistä perhevapaista. On kuitenkin mahdollista, että uudistus ei tuntuvasti lisää isien käyttämiä perhevapaita eikä siten vähennä naisten kokemaa työelämäsyrjintää. Yrittäjänaisten mielestä uudistus on oikeansuuntainen, mutta ei tarpeeksi voimakkaasti tasaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tällä hetkellä isistä suurin osa pitää äidin kanssa yhtä aikaa pidettävät vapaat, mutta yli puolet ei pidä lainkaan itsenäisiä vapaita. Yrittäjänaisten mielestä uudistuksen pitäisi kannustaa isiä pitämään vapaita itsenäisesti. Tämä on lapsen ja isän etu kiinteän perhesuhteen syntymiselle. Lisäksi se lisää tasa-arvoa kodin ja perheen hoitovastuusta. Vanhempainvapaan pitäminen osapäiväisenä tulee mahdollistaa. Ehdotuksen mukaan, jos vanhempainvapaalla oleva tekee puolikkaan työpäivän, menettää kokonaisen vanhempainrahapäivän. Monilla vanhemmilla olisi mahdollisuus vuorotella ja tehdä osatyöpäivää. Tämä myös edesauttaisi ammattitaidon ylläpitämistä ja parantaisi erityisesti naisten työmarkkina-asemaa.
      • Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kiiski Anne
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallitusohjelman mukaan perhevapaauudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä nykyistä tasaisemmin, tasa-arvo työelämässä vahvistuu ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. KT katsoo, ettei esitys perhevapaauudistuksesta edistä riittävästi näiden tavoitteiden toteutumista. Esitetyssä perhevapaauudistuksessa molemmille vanhemmille on kiintiöity yhtä pitkä vanhempainvapaa. Esitys kuitenkin mahdollistaa sen, että äidit voivat pitää nykyisen pituisen päivärahakauden, jos isät siirtävät osan vanhempainvapaastaan äidille. Tämän vuoksi uudistus ei muuttane perhevapaiden jakautumista merkittävästi, kun otetaan huomioon myös se, että kotihoidontukijärjestelmään ei ehdoteta muutoksia. Vuonna 2019 naiset käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Kotihoidontuella lasta hoitavista 93 prosenttia oli naisia. Esitetty uudistus ei sisällä riittävästi elementtejä, jotka kannustaisivat perheitä muuttamaan perhevapaiden käyttöä nykyisestä. Esityksen mukaan äidit voivat pitää vanhempainvapaata nykyistä huomattavasti pidemmällä ajanjaksolla ja useammissa jaksoissa. Tämä lisäisi toistuvia poissaoloja töistä. Uudistus lisäisi määräaikaisia ja erityisesti lyhytaikaisia määräaikaisia työsuhteita erityisesti naisvaltaisilla aloilla, joissa käytetään paljon perhevapaita. Tavoite palkkatasa-arvon ja muun tasa-arvon edistämisestä tai perhevapaiden nykyistä tasaisemmasta jakautumisesta tuskin toteutuu. Työnantajille lisää kustannuksia aiheuttava perhevapaauudistus ei lisää tasa-arvoa eikä kannusta rekrytoimaan uutta henkilöstöä. Uudistuksen valmistelussa ei ole huomioitu riittävästi työelämän uudistukselle asettamia tarpeita. Esitykseen perhevapaauudistuksesta sisältyy työelämän joustoja, jotka lisäävät merkittävästi perhevapaajärjestelmästä kunnille ja kuntayhtymille aiheutuvia kustannuksia, sekä järjestelmän rahoittajana, työnantajana että palveluiden tuottajana. Esitys ei paranna työllisyyttä, minkä vuoksi uudistus ei edistä hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamista. Uudistuksessa ylitetään huomattavasti Suomea velvoittavat kansanväliset normit. Työvoimakustannukset verrattuna muihin maihin kasvavat ja siten heikentävät työnantajien mahdollisuuksia työllistää.
      • KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry (myöhemmin KÄPY ry) kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta kommentoida esitysluonnosta. KÄPY ry on tarjonnut tukea suomalaisille lapsikuolemaperheille valtakunnallisesti jo 30 vuoden ajan. Yhdistys edustaa kaikkia näitä perheitä kuolleen lapsen iästä ja kuolinsyystä riippumatta. KÄPY ry:n lausunnon keskeinen sisältö: 1. Lapsikuolemaperheiden nykyisiä etuuksia ei tule perhevapaauudistuksen yhteydessä heikentää. KÄPY ry katsoo, että lapsikuolemaperheiden raskaus- ja vanhempainrahaoikeuksien tulee säilyä jatkossakin vähintään saman pituisina, kuin voimassa olevassa lainsäädännössä. 2. KÄPY ry esittää 105 arkipäivän erityisvanhempainrahakautta myönnettäväksi kaikille alaikäisen lapsensa kuoleman kokeneille vanhemmille. 3. Jatkossa tulisi selvittää mahdollisuutta ottaa Suomessakin käyttöön niin kutsuttu Tanskan malli, jonka mukaisesti kaikki alaikäisen lapsensa kuoleman kokeneet vanhemmat olisivat oikeutettuja 26 viikon pituiseen suruvapaaseen. Perhevapaauudistuksen tarkoituksena on olla positiivinen investointi, joka lisää perheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Uudistuksen lähtökohtana on ollut perheiden moninaisuuden huomioiminen. Lapsikuolemaperheet edustavat tätä moninaisuutta. KÄPY ry katsoo, että on kestämätöntä, että nykyisessä esityksessä vanhempainvapaan pituutta lisätään elävien lasten vanhemmille, mutta lapsen kuollessa vanhempien edellytetään palaavan töihin joko heti tai hyvin pian lapsensa kuoleman jälkeen. KÄPY ry katsoo, että osana perhevapaauudistusta hallituksen tulisi etsiä ja esittää myös lapsikuolemaperheiden hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Lapsensa kuoleman kokeneet vanhemmat voivat jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa palata töihin ennen rahakauden päättymistä, mikäli heillä on tähän voimavaroja. Riittävän pitkä vanhempainvapaa, joka takaa riittävät tulot sekä ihmiselle itselleen, että perheen elättämiseen, tukee kuitenkin merkittävällä tavalla lapsikuolemaperheiden hyvinvointia heidän sopeutuessaan odottamattomaan elämänmuutokseen. Perustelut koskien KÄPY ry:n esitystä kaikille alaikäisen lapsensa kuoleman kokeneille vanhemmille myönnettävästä erityisvanhempainrahasta: Kun lapsi kuolee vanhempainrahakauden jälkeen eivät vanhemmat ole oikeutettuja mihinkään sellaiseen yhteiskunnan tarjoamaan tukeen, joka mahdollistaisi työstä poissaolon. Jos lapsi kuolee ennen raskausrahakauden tai vanhempainrahakauden päättymistä, on vanhempi oikeutettu raskaus- tai vanhempainrahaan vain rahakauden loppuun. Näin on myös tilanteissa, joissa rahakauden loppuun on aikaa vain muutamia päiviä. KÄPY ry katsoo, että nykyisen lain mukaisen, tällä hetkellä vain synnyttävää vanhempaa koskevan, 105 etuuspäivän laajentaminen koskemaan kaikkia alaikäisen lapsensa menettäneitä vanhempia osoittaisi yhteiskuntamme pitävän lapsikuolemaperheiden hyvinvoinnin tukemista tärkeänä ja edistäisi perheiden tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Tämä korjaus olisi mahdollista tehdä nykyisen perhevapaauudistuksen yhteydessä. Lisäksi KÄPY ry ehdottaa, että jatkossa selvitettäisiin mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön niin kutsuttu Tanskan malli, jonka mukaisesti kaikki alaikäisen lapsensa kuoleman kokeneet vanhemmat olisivat oikeutettuja 26 viikon pituiseen suruvapaaseen. Tämän vapaan käytöstä vanhemmat voisivat sopia joustavasti keskenään. Yksityiskohtaiset perustelut Työhön paluu lapsen kuoleman jälkeen: Joulukuussa 2019 KÄPY ry toteutti kyselyn koskien läheisensä menettäneiden työhön palaamista (n=557). Kyselyn vastaajista 60 % oli lapsensa kuoleman kokeneita vanhempia. Heistä 83 % oli ollut työstään pois vähintään kuukauden lapsen kuoleman jälkeen. Neljännes heistä (26%) palasi töihin 1–2 kuukauden kuluttua lapsensa kuolemasta. Suurin ryhmä, kolmannes (33%) vastaajista, palasi töihin vasta 3–5 kuukauden kuluttua lapsensa kuolemasta. Neljännes (24%) vastaajista palasi töihin vielä tätäkin myöhemmin. Lapsikuolemaperheet tarvitsevat siis aikaa odottamattoman elämänmuutoksen äärellä. Aikaa tarvitaan muun muassa avun hakemiseen ja sen vastaanottamiseen, käytännön järjestelyjen hoitamiseen, perheen mahdollisten muiden lasten tukemiseen sekä työhön paluusta ja sitä tukevista toimista sopimiseen yhdessä työnantajan kanssa. KÄPY ry huomauttaa, että vanhemmuus ja kiintymyssuhde eivät pääty lapsen kuolemaan, vaan lapsen kuolinhetkestä alkaa sopeutuminen uudenlaiseen vanhemmuuteen. Vanhemmuuden tavoin, myös lapsen asioiden hoitaminen jatkuu lapsen kuoleman jälkeenkin. Lapsen kuolemaan liittyy esimerkiksi paljon byrokratiaa, kuten hautajaisjärjestelyjä, joiden hoitamiseksi vanhemmat tarvitsevat riittävästi aikaa ja taloudellista turvaa. KÄPY ry haluaakin huomauttaa, että vaatimus vanhemman nopeasta työhön paluusta on tässä tilanteessa täysin kohtuuton. Ilman mahdollisuutta (erityis)vanhempainrahaan, työsuhteessa olevien vanhempien vaihtoehdoiksi näissä tilanteissa jää käytännössä joko töihin palaaminen, vaikka todellisuudessa heillä ei olisi siihen voimavaroja, tai sairausloman hakeminen, palkattoman virka- tai opintovapaan hakeminen tai kertyneiden lomapäivien käyttäminen. Edellä mainittujen lomien ja vapaiden saaminen on kuitenkin hyvin epävarmaa. Lisäksi niihin liittyy moninaisia taloudellisia kuormitustekijöitä ja epäkohtia. Kuten hallituksen esityksen luvussa 3.1.8. todetaan, kaikki vanhemmat eivät ole työsuhteessa. KÄPY ry toteaa olevan kestämätön ajatus, että vanhempien tulisi näissä tilanteissa palata aktiiviseen työnhakuun välittömästi lapsen kuoltua. Lainsäätäjän tulisi ymmärtää, että alkuvaiheen kriisissä lapsensa menettäneillä vanhemmilla ei ole tähän voimavaroja. Lisäksi KÄPY ry haluaa tuoda esiin, että näissä tilanteissa sekä yrittäjät että pätkä- ja keikkatyöläiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi sairausloma on heille usein merkittävä taloudellinen riski, mutta kuitenkin ainoa vaihtoehto, jos työkykyä tai oikeutta mihinkään etuuteen vanhempainvapaan jälkeen ei ole. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa vanhempien on jatkettava työntekoa traumaattisen elämänmuutoksen keskellä. Tämä vaikeuttaa ja pitkittää vanhempien kuormitusta ja heikentää heidän hyvinvointiaan monin tavoin. Myös opiskelijat joutuvat taloudellisesti kuormittavaan tilanteeseen lapsen kuollessa. Monilla opiskelijoilla on pienet tulot, joilla täytyy kustantaa lapsen kuolemasta aiheutuvat kulut. Opintotukea voi saada vaikka opinnot eivät edisty esimerkiksi lähiomaisen kuoleman johdosta. Erityisesti korkeakouluopiskelijoille tämä kuitenkin tarkoittaa käytettävissä olevien opintotukikuukausien vähenemistä, jolloin myös opiskelijoita kannustetaan hakemaan opintotuen sijaan sairauslomaa lapsen kuoleman jälkeen. KÄPY ry huomauttaa, että lapsen kuoleman jälkeen myös opiskelijat tarvitsevat riittävän toipumisajan, jotta opintojen jatkaminen on mahdollista ilman sairausloman hakemista. Sairauslomakäytänteisiin liittyvät ongelmat lapsikuolemaperheiden näkökulmasta: KÄPY ry katsoo, että sairausloma ei ole ratkaisu lapsensa menettäneiden vanhempien tilanteeseen, sillä sekä Kansaneläkelaitos että työnantajat edellyttävät sairauden olemassaoloa ennen kuin sairauslomaa voidaan myöntää ja sairauspäivärahaa tai palkkaa sairausloman ajalta maksaa. Koska suru ei ole sairaus, ei surun vuoksi voida myöntää sairauslomaa. Näin ollen sureva voi saada sairauslomaa käytännössä ainoastaan mielenterveysdiagnoosilla. KÄPY ry katsoo tämän olevan lapsikuolemaperheiden eriarvoisuutta merkittävästi lisäävä ongelma. Mikäli lääkäri kirjoittaa näissä tilanteissa diagnoosin, on se usein ICD-10 diagnoosiluokitusjärjestelmän diagnoosikoodin Z- tai F- mukainen. Tällaisen diagnoosin perusteella sairauspäivärahaa ei kuitenkaan välttämättä myönnetä, eivätkä työnantajat maksa sen perusteella myöskään sairausloma-ajan palkkaa. Toisinaan näitä diagnooseja kirjoitetaan lapsensa kuoleman kokeneille vanhemmille jopa ilman, että he edes tapaavat lääkäriä, jolloin mielenterveysdiagnoosi tulee heille jälkikäteen yllätyksenä. KÄPY ry huomauttaa, että tämä on monin tavoin pulmallista. KÄPY ry haluaa tuoda myös esiin havaintonsa siitä, että sairauslomaa tarvitaan näissä tilanteissa usein enemmän kuin monien mielenterveysdiagnoosien, kuten akuutin stressireaktion, perusteella on mahdollista antaa. Tällöin tilanne johtaa helposti masennusdiagnoosin käyttöön, vaikka kysymys ei olisikaan siitä, vaan täysin luonnollisesta reaktiosta oman lapsen kuolemaan. Mielenterveysdiagnoosi saattaa myöhemmin esimerkiksi estää vanhempia saamasta henki- tai sairausvakuutusta tai vaikeuttaa heidän työnhakuaan (esimerkiksi lentäjillä ja lennonjohdossa työskentelevillä). Lisäksi se voi vaikeuttaa tai estää myöhemmin mahdollisen adoptioprosessin etenemistä, kuten KÄPY ry on edunvalvontatyössään havainnut. Mikäli lapsensa kuoleman kokeneet vanhemmat ovat tietoisia näistä riskeistä, he eivät välttämättä myöskään uskalla hakeutua tarvitsemansa avun piiriin. Myöskään vuonna 2022 voimaan tuleva uusi diagnoosikoodi koskien pitkittynyttä suruhäiriötä ei tule poistamaan lapsensa äskettäin menettäneiden vanhempien sairausloman hakemiseen liittyviä ongelmia, sillä pitkittynyt suruhäiriö voidaan diagnosoida vasta, kun siihen liittyvät oireet ovat kestäneet vähintään 6 kuukauden ajan. KÄPY ry on edunvalvontatyössään havainnut lääkäreiden välillä olevan suurta vaihtelua siinä, miten he sairauslomia myöntävät. Siten sairausloman saaminen on näissä tilanteissa aina epävarmaa ja omiaan lisäämään lapsikuolemaperheiden eriarvoisuutta suhteessa toisiinsa. KÄPY ry huomauttaa, että sairausloman hakeminen on jo itsessään hyvin raskas prosessi lapsensa juuri menettäneille vanhemmille ja valitettavan usein vanhemmat joutuvat hakemaan sairauslomaa toistuvasti hyvin lyhyissä, jopa muutaman päivän tai viikon pätkissä, mikäli heille sitä edes myönnetään.
      • Imetyksen tuki ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen esitysluonnos ja siinä tehdyt ehdotukset koskettavat varhaislapsuuttaan eläviä lapsia. Varhaislapsuus on ajanjakso, joka luo perustan lapsen fyysiselle, sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Kaikki tähän ajanjaksoon vaikuttavat päätökset, vaikka ne koskettavat pääosin lapsen vanhempia tai huoltajia, tulee punnita ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. Tätä edellyttää myös Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu ja lapsen oikeuksien sopimus edellyttävät, että esitysluonnoksen jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota imetykseen ja imetyksen tukemiseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja ravitsemukseen. Tämän oikeuden turvaamiseksi sopimusvaltioiden tulee varmistaa, että yhteiskunnan kaikki kerrokset, erityisesti vanhemmat ja lapset, saavat tietoa imetyksen eduista ja vanhemmat imetykseen tarvitsemansa ja toivomansa tuen. (YK 1991.) Imetyksen huomioimista vahvemmin osana esityksen jatkovalmistelua edellyttää myös Suomessa käynnissä oleva imetyksen edistämisen kansallinen toimintaohjelma (THL 2018). Toimintaohjelman tavoitteena on nostaa Suomi imetyksen kärkimaaksi, mihin sisältyy muun muassa täysimetyksen ja imetyksen keston pidentäminen suositusten ja WHO:n tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2019 imeväisruokintaselvityksen mukaan imetys on Suomessa aiempaa yleisempää. Tavoitteista jäädään kuitenkin edelleen selvästi. Suomalaisista lapsista täysimetettyjä on 6 kuukauden iässä 9 % lapsista, kun WHO:n tavoite on 50 %. Suosituksen mukaan vuoden ikäisistä lapsista imetettyjä on 58 % (Ikonen ym. 2020). Jos imetystä ei huomioida varsinaisessa esityksessä kattavammin kuin mitä luonnoksessa on tehty, menetetään tilaisuus merkittävällä tavalla edistää väestötasolla lasten ja imettävien vanhempien terveyttä. Imetys vähentää ja lieventää lasten infektioita sekä antaa pitkäaikaista suojaa ylipainoa ja monia sairauksia vastaan. Äitejä imetys suojaa rinta- ja munasarjasyövältä sekä tyypin 2. diabetekselta. Väestötason terveysvaikutusten lisäksi on todennäköistä, etteivät uudistuksen tavoitteet hoivavastuiden tasaisemmasta jakautumisesta toteudu suunnitellusti, jos imetyksen merkitystä perheiden päätöksenteossa ei tunnisteta. Suomalaisista vanhemmista merkittävä osa haluaa imettää suositusten mukaisesti ja imetys on monessa perheessä tekijä, joka painaa vaakakupissa, kun tehdään lapsen hoitoon liittyviä päätöksiä. Imetys on perinteisesti liitetty Suomessa vahvasti vanhempainvapaaseen (Kytölä 2019). Imetystä työlainsäädännössä ja työelämässä tukeville toimille ei ole katsottu olevan tarvetta, sillä imettävän vanhemman, lähes kaikissa tapauksissa äidin, on mahdollista olla vanhempainvapaalla. Tämä siitäkin huolimatta, ettei vanhempainvapaan kesto ansiosidonnaisena etuutena ilman kotihoidon tukea ole kattanut kansallisen imetyssuosituksen mukaista 12 kuukauden ajanjaksoa. Hallituksen esitysluonnosta tulisikin nyt täydentää siten, että se kokonaisuutena tukee imetyssuositusten toteutumista, lapsen oikeutta imetykseen ja vanhemman oikeutta imetystukeen sekä huomioi uuden tilanteen, jossa tavoitteena on hoivavastuiden tasaisempi jakautuminen ja tätä kautta imettävän vanhemman palaaminen työelämään tai töiden aloittaminen aiempaa aikaisemmin.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Yleiset huomiot ehdotetuista vanhempainpäivärahajärjestelmän muutoksista Perhevapaauudistuksen tarkoituksena on perheiden hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja ta-sa-arvon lisääminen. Pääsääntöisesti uudistus parantaakin vanhempien etuuksia ja erilaisten perhemuotojen ja -tilanteiden joustavia perhevapaakäytänteitä. Kuolleen lapsen vanhempien kohdalla uudistuksen tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu. Kuolleen lapsen vanhempien osalta etuuksiin kohdistuu esityksessä merkittäviä leikkauksia ja heikennyksiä, jotka eivät edistä lapsikuolemaperheiden yhdenvertaisuutta suhteessa muihin perheisiin. Lapsensa menettäneet perheet ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryh-mä. Heidän tilanteeseensa liittyvää eriarvoisuutta suhteessa toisiin vanhempiin lisäävät muun muassa sairauslomakäytänteet sekä vanhempainetuuksien mahdolliset leikkaukset. Lapsensa menettäneiden perheiden tilanne heikkenisi, mikäli perhevapaauudistus toteutet-taisiin ehdotuksen mukaisesti. Mikäli lapsi syntyy kuolleena raskausviikon 22 jälkeen, synnyttäjän raskausrahakausi ly-henisi yli kolmella viikolla nykyisestä 105 päivästä. Raskausrahakauden keskeisenä tarkoi-tuksena on raskauden ja synnytyksen aiheuttaman ansionmenetyksen korvaaminen. Ansi-onmenetyksen korvaus mahdollistaa toipumisen raskauteen ja synnytykseen liittyvistä fy-siologisista muutoksista ja poissaolon töistä. Muutokset koskettavat synnyttäjiä myös sil-loin, kun lapsi syntyy kuolleena. Fyysinen, psyykkinen ja henkinen toipuminen vievät ai-kansa. Lapsen menetys tuo elinikäisen surun ja on useimmille vanhemmille kriisi. Selviytyäkseen vanhemmat tarvitsevat aikaa voidakseen kohdata surua ja ottaa vastaan apua. He tarvitse-vat aikaa voidakseen haudata lapsensa. Surun käsittely on tunnetyötä, joka vie voimia ja vaikuttaa heikentävästi toimintakykyyn ja kokonaisterveyteen. Lapsen kuoleman kokeneet vanhemmat tarvitsevat tukea läheisiltä, vertaisilta ja ammattilaisilta. Selviytymisellä tarkoi-tetaan ihmisen palaamista tuntevaksi, toimintakykyiseksi ja ajan myötä myös elämäniloa kokevaksi henkilöksi. Ehdotuksen mukaisesti lapsen kuollessa, vanhemman tulisi palata töihin heti, tai hyvin pian lapsen syntymän jälkeen. Vaatimus on kohtuuton.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kannatamme monelta osin perhevapaauudistukselle jo hallitusohjelmalinjauksessa asetettuja lähtökohtia. Perhevapaauudistuksen keskeisinä tavoitteina tulee olla perheiden arkea ja voimavaroja tukevan joustavuuden lisääminen sekä erilaisten perhetilanteiden aiempaa vahvempi huomioiminen. Samalla muistutamme lainvalmistelua lapsen oikeuksien keskeisestä periaatteesta, että lapsia koskevat päätökset on valmisteltava ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta ja näin myös perhevapaauudistuksen valmistelussa tulee tehdä. Kannatamme isän tai toisen vanhemman ansiosidonnaisen vapaan pidentämistä sekä vuorovanhemmuuden huomioimista uudistuksessa. Nämä muutokset vahvistavat lapsen oikeutta molempien vanhempien aikaan. On myös keskeistä, että uudistus tehdään tavalla, joka ei heikennä minkään perheen asemaa. Jatkossa vanhempainpäivärahoja voisi käyttää nykyistä joustavammin haluaminaan ajanjaksoina siten, että esimerkiksi molempien vanhempien vuorottelu lapsen hoidossa tai työn, opiskelun ja vanhempainvapaan vuorottelu on aiempaa helpompaa. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus saada vanhempainrahaa osittaisena osa-aikaisen työn ajalta. Myös adoptioperheiden kohtelu olisi aiempaa oikeudenmukaisempaa perhevapaita koskevassa lainsäädännössä. Nämä muutokset ovat erittäin kannatettavia. Lakiluonnokseen sisältyy kuitenkin joitakin keskeisiä muutostarpeita, joista erikseen kyselylomakkeen myöhemmissä kohdissa. Uusi perhevapaauudistus on pian tarpeen Esitetty perhevapaauudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei ole vielä kovin suuri askel. Esimerkiksi perhevapaiden pohjoismaisittain matalaan korvaustasoon ei olla esittämässä selkeää parannusta, joustavuutta lisäävät muutokset jäävät vajaiksi ja perhevapaiden ansiosidonnainen jakso pitenee vain hiukan verrattuna esillä olleeseen 6+6+6-malliin. Esitettyjen lisäjoustojen vastapainoksi ansiosidonnaisen jakson esitettyä runsaampi pidentäminen on tarpeen, jotta joustot eivät johda siihen, että yhä pienemmät lapset ovat kodin ulkopuolisessa hoidossa, kun vapaajaksoja siirretään myöhempään vaiheeseen ja pidetään samanaikaisesti. On hyvä huomioida, että kaivatut ja kannatettavat joustot voivat tuoda mukanaan myös ei-toivottuja seurauksia, mikäli ansiosidonnaista osuutta ei selkeästi lisätä. Pitkään jatkuneesta matalasta syntyvyydestä johtuen lapsiin aiemmin kohdistettuja resursseja on vapautunut muuhun käyttöön. Näiden resurssien suuntaaminen edelleen lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen on perusteltua. Suosittelemme, että nyt annettavan esityksen jälkeen perhevapaiden uudistamista jatketaan hyvinkin ripeällä aikataululla, jotta kipeimpiin epäkohtiin saadaan huomattavasti nyt esitettyä rohkeampia ratkaisuja ja perhevapaajärjestelmää vahvistetaan ennen kaikkea lapsen edun näkökulmasta.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Perhevapaauudistuksen toteutuminen on pitkään vaadittu uudistus, jonka merkitys sukupuolten tasa-arvolle on keskeinen: tasa-arvoa ei voida saavuttaa ilman perhevapaajärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista. Naisjärjestöjen Keskusliitto on jo pitkään vaatinut 6+6+6 -malliin pohjautuvaa perhevapaajärjestelmää, joka edistää tasa-arvoista vanhemmuutta ja työelämän tasa-arvoa. Erityisesti isien vapaiden käytön lisääminen on avainasemassa hoivavastuun tasaisemman jakautumisen edistämisessä. Nykyinen perhevapaajärjestelmä ylläpitää sukupuolten epätasa-arvoa ja vaikuttaa naisten työuriin heikentävästi. Tällä hetkellä naiset käyttävät 89 prosenttia kaikista vanhempainpäivärahapäivistä. Miesten osuus korvatuista vanhempainpäivärahapäivistä on vain 11 prosenttia. Kotihoidontuen saajista miehiä on niin ikään vähemmistö vain 7,5 prosenttia. Kotihoidontuki vähentää naisten työssäkäyntiä, etenkin maahan muuttaneiden ja vähän koulutettujen naisten kohdalla. Pitkät perhevapaat heikentävät naisten työmarkkina-asemaa, palkkakehitystä ja eläkekertymää sekä vahvistavat naisten hoivavastuuta. Epätasa-arvoinen järjestelmä altistaa myös raskaus- ja perhevapaasyrjinnälle työelämässä. Määräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä erityisesti perheenperustamisiässä olevilla naisilla. Kiintiöt tekisivät isyyden aiempaa näkyvämmäksi työelämässä ja tukisivat perhevapaajärjestelyjen kehittymistä ja normalisoitumista isien työpaikoilla ja miesvaltaisilla aloilla. Tämä tukee sekä miesten vanhemmuutta että vaikuttaa naisten syrjinnän vähenemiseen työmarkkinoilla. Kunnianhimoisella perhevapaauudistuksella on hyvät mahdollisuudet vähentää naisten kokemaa työelämäsyrjintää. Tämä vaatii sen, että miehet alkavat käyttää vanhempainvapaita yhtä paljon kuin naiset ja että vanhemmuutta ei työelämässä liitetä pelkästään naisiin. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää esitettyä perhevapaauudistusta askeleena oikeaan suuntaan. Tasa-arvon kannalta on merkittävää, että ansiosidonnaiset vanhempainvapaat jaetaan puoliksi vanhempien kesken. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että uudistuksessa on käytetty sukupuolineutraalia kieltä. Keskusliitto on kuitenkin huolissaan siitä, että hoivavastuun jakautumisen tasaantuminen tapahtuu uudistuksen myötä liian hitaasti. Perhevapaauudistus toteutetaan hallitusohjelman tavoitteen ”Suomi tasa-arvon kärkimaaksi” alla ja sen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Uudistuksen ei esitykseen sisältyvien vaikutusarviointien mukaan kuitenkaan odoteta juurikaan muuttavan vallitsevaa tilannetta vanhempainvapaiden jakautumisessa. Naisjärjestöjen Keskusliitto peräänkuuluttaa uudistukselta konkreettisempia tasa-arvotavoitteita. Hallituksen esitysluonnoksessa pelkästään isille/toisille vanhemmille suunnattu kiintiö ei eroa paljoa nykyisestä, jos kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 63 päivää. Jos kiintiöstä voidaan luovuttaa toiselle vanhemmalle osa, ei ole kyse todellisesta kiintiöstä vaan nimenomaan oikeudesta vanhempainpäivärahaan 160 päivän osalta. Todellinen kiintiö yhtä vanhempaa kohtaan on 97 päivää, mikä on jo edistystä nykyiseen perhevapaamalliin nähden. Vaarana kuitenkin on, etteivät miehet uudistuksen jälkeen pidä merkittävästi nykyistä suurempaa osaa perhevapaista. Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää huolensa siitä, että mikäli isä lykkää vapaansa käyttöä tai ei käytä lainkaan omaa vapaaosuuttaan, voi ansiosidonnaisia vapaita jäädä käyttämättä. Isillä on oltava mahdollisuus hoitaa lasta kotona tämän ensimmäisen elinvuoden aikana. Esitämme, että hallitus arvioi tilannetta uudistuksen edetessä, jotta isien perhevapaiden käyttöä voidaan edistää. Vaatimattoman uudistuksen vaarana on, että uudistuksella ei saada aikaan todellisia muutoksia asenteissa ja käyttäytymisessä.
      • Kansaneläkelaitos, Kivimäki Kauko
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hakuaika Vanhempainpäivärahojen hakuaikoja ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja selkeytettäväksi siten, että kaikilla vanhempainpäivärahoilla olisi sama hakuaika. Vanhempainpäivärahaa tulisi hakea kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. Hakuaikojen yhtenäistäminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Lisäksi vanhempainrahan joustava käyttäminen edellyttää sitä, että niitä on mahdollista hakea myös takautuen. Takautuva hakuaika voi kuitenkin aiheuttaa nykyistä enemmän yhteensovitustilanteita muiden etuuksien kanssa tilanteissa, joissa henkilölle on jo myönnetty jotain toista etuutta sille ajalle, jolle hänelle myönnetään takautuvasti vanhempainrahaa. Mahdollisuus hakea vanhempainpäivärahoja kaksi kuukautta takautuvasti voi ensinnäkin aiheuttaa yleisessä asumistuessa hieman aiempaa enemmän takautuvia tarkistus- ja oikaisutilanteita. Pääsääntöisesti ruokakunnan yleisessä asumistuessa huomioon otettavien tulojen voidaan kuitenkin arvioida pienenevän vanhempainpäivärahan saamisen yhteydessä, jolloin tarkistus tapahtuu asiakkaan eduksi eikä tilanteessa aiheudu asiakkaalle liikamaksua. Joitakin tilanteita voi kuitenkin tulla, joissa tarkistus tai oikaisu tapahtuisi asiakkaan vahingoksi ja hänelle aiheutuisi yleisen asumistuen liikamaksua ja mahdollisesti myös takaisinperintää. Kelan näkemyksen mukaan työttömyysetuuden ja vanhempainrahan välinen regressiperintä on jatkossa välttämätön, kun vanhempainrahaa on mahdollista hakea takautuvasti ja vanhempainrahan joustava käyttö tulee mahdolliseksi myös työttömille työnhakijoille. Työttömyysturvan toimeenpanovaikutuksia kuvaavassa kohdassa (s. 76) viitataan regressimenettelyyn ja todetaan, että työttömyysetuuden hakemusta jouduttaneen uudistamaan siten, että se mahdollistaa takautuvasta vanhempainpäivärahaetuuden hakemisesta ilmoittamisen, jotta työttömyyskassa voi tehdä perintäilmoituksen Kan-saneläkelaitokselle. Kela toteaa, että tällä hetkellä työttömyysetuuksien ja perhe-etuuksien välillä ei ole käytössä regressimenettelyä. Työttömyysturvalain 11 luvun 14 §:n mukaan työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos saa periä perusteettomasti maksetun työttömyysetuuden määrän takautuvasti suoritettavasta päivärahasta, jos henkilö on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Sairausvakuutuslaissa on kuitenkin nimenomainen maininta ainoastaan sairauspäivärahan perimisestä työttömyyskassalle tai Kelalle (SVL 15 luku 11 §). Kelan näkemyksen mukaan edellä mainittu työttömyysturvalain säännös kuitenkin mahdollistaa jatkossa regressimenettelyn työttömyysetuuksien ja vanhempainpäivärahojen välillä. Lisäksi takautuvan hakuajan vuoksi toimeentulotukea voidaan maksaa ajalle, jolle hakija myöhemmin hakee vanhempainrahaa. Toimeentulotuesta päätettäessä ei välttämättä ole tiedossa, hakeeko hakija samalle ajelle vanhempainrahaa. Vanhempainpäivärahapäivien lukumäärä Lapsen syntymän tai adoptiolapsen hoitoonottamisen jälkeen käytettävissä olevien vanhempainpäivärahapäivien lukumäärää ehdotetaan lisättäväksi nykyisestä. Vanhempainrahapäivien lukumäärän lisääminen ja mahdollisuus jakaa vanhempainrahapäivät tasan vanhempien kesken voi hieman lisätä perheiden yleisen asumistuen tarvetta ainakin tilanteissa, joissa suurituloisempi puoliso voi lainmuutoksen johdosta pitää aiempaa pidemmän vanhempainvapaan. Vakuuttamisaikaa koskeva edellytys Lakiehdotuksessa esitetään luovuttavaksi nykyisestä laskettua synnytysaikaa tai adop-tiolapsen sijoittamista edeltävästä 180 päivän vakuuttamisajasta vanhempainpäivärahaoikeuden edellytyksenä. Vanhempainpäivärahan saaminen edellyttäisi jatkossakin sairausvakuutuslain mukaista vakuuttamista Suomessa, mutta edeltävää noin puolen vuoden mittaista vakuutuskautta ei edellytettäisi. 180 päivän vakuutuskausivaatimuksen poistaminen sujuvoittaa toimeenpanoa eli ratkaisutyötä, kun enää ei tarvitse pyytää ja odottaa edeltäviä Suomen vakuutusaikaan huomioitavia vakuutuskausia toisista EU-lainsäädäntöä soveltavista maista. Muutos on myös toimeentulotuen näkökulmasta merkittävä, koska se edistää sen tavoitteen toteutumista, että kaikissa tilanteissa vanhempainraha olisi toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus. Asumistuen osalta 180 päivän vakuutuskauden edellytyksen poistuminen ja siitä seuraava vanhempainpäivärahaoikeus kaikille vakuutetuille aiheuttaa sen, että heidän tulonaan yleisessä asumistuessa tulee ottaa huomioon heidän saamansa vanhempainpäivärahat sekä mahdolliset muut tulot. Tämä saattaa pienentää näille ruokakunnille maksettavan yleisen asumistuen määrää tai poistaa heidät tuen piiristä ja täten pienentää yleisen asumistuen menoja. Tätä aihetta on jo sivuttu hallituksen esityksessä sivulla 63 toteamalla, että ” Voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvästä vanhempainpäivärahojen edellytyksenä olevasta 180 päivän vakuuttamiskaudesta luopuminen lisäisi arvioiden mukaan valtion rahoittamia päivärahamenoja 3 milj. euroa, mutta vä-hentäisi toimeentulotuen ja asumistuen tarvetta arviolta 0,5 milj. eurolla.”
      • STTK ry, Anja Lahermaa, juristi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Oikeasuuntainen ja tarpeellinen esitys, mikä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä toivottavasti johtaa siihen, että hoivavastuu ja perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. Esitys asettaa vanhemmat nykyistä tasavertaisempaan asemaan, sillä jos vanhempia on kaksi, niin molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainpäivärahakiintiöstä. Tämä pidentää merkittävästi isälle kiintiöityä osuutta ja toivottavasti kannustaa isiä käyttämään nykyistä enemmän perhevapaita. Toisaalta, kun vanhempi voi luovuttaa osan omasta vanhempainrahakiintiöstään toisen vanhemman tai puolison käyttöön, saattaa se johtaa siihen, että isät luovuttavat omia vanhempainrahapäiviään äideille. Mahdollisuus luovuttaa vanhempainpäivärahapäiviä toiselle vanhemmalle tai puolisolle helpottaa erityisesti monimuotoisten perheiden tilanteita. On hyvä, että esityksen tavoitteena on kohdella yhdenvertaisesti erilaisia perheitä riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko lapsi biologinen vai adoptoitu. Esitykseen sisältyy kuitenkin yksityiskohtia, jotka johtaisivat heikennyksiin. Jatkovalmistelussa on käytävä tarkasti läpi monimuotoisten perheiden tilanteet ja korjattava esitystä niin, että uudistus ei heikennä perheiden asema nykytilaan verrattuna. Esityksen tavoitteena on myös lisätä joustavuutta. Esitetyt sairausvakuutuslain säännökset ovat joustavia ja antavat erilaisille perheille ja erilaisiin työnteon muotoihin sopivia mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Valitettavasti työsopimuslain useat tiukat rajoitussäännökset heikentävät merkittävästi työsuhteisten mahdollisuutta hyödyntää sairausvakuutuslain joustavia säännöksiä. Tällöin riskinä on, että osa perhevapaista voi jäädä pitämättä. Vanhempainpäivärahan maksaminen osittaisena olisi nykyistä joustavampaa, muun muassa koska enää ei edellytyksenä olisi, että molemmat vanhemmat käyttävät sitä yhtä aikaa. Käytettävyyttä heikentää huomattavasti se, että osittaisena käytetty vanhempainpäivärahapäivä kuluttaisi kuitenkin kokonaisen vanhempainrahapäivän. Perhevapaajärjestelmä, varhaiskasvatus ja lastenhoidontukijärjestelmä muodostavat kokonaisuuden. Ehdotukset olisi tullut valmistella niin, että samalla olisi uudistettu myös lastenhoidontukijärjestelmää.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Tasa-arvovaltuutettu on tuonut esiin perhevapaauudistuksen toteuttamisen tärkeyden jo aiemmin, muun muassa eduskunnalle antamassaan kertomuksessa 2018 (K 22/2018 vp.). Erityisen tärkeänä tasa-arvovaltuutettu on pitänyt isille kiintiöityjä perhevapaita ja joustavuuden lisäämistä perhevapaiden käyttämisessä. On tärkeää, että erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tarpeet ja tilanteet huomioidaan mahdollisimman hyvin perhevapaajärjestelmässä. Nämä seikat on huomioitu suurelta osin hallituksen esitysluonnoksessa, mikä on positiivista. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että perhevapaat jakautuisivat mahdollisimman tasapuolisesti vanhempien kesken. Tällä hetkellä isät pitävät vanhempainpäivärahapäivistä noin 10 %, ja kotihoidontuen saajista naisia on yli 90 %. Perhevapaauudistuksessa ei muuteta kotihoidontukea koskevia säännöksiä, mutta tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan vanhempainvapaiden tasaisempi jakautuminen voi ajan mittaan vaikuttaa jossain määrin myös kotihoidontuen käyttöön. Uudistuksen tavoite, jonka mukaan isät pitäisivät nykyistä suuremman osan perhevapaista, on erittäin kannatettava. Perhevapaiden käytön epätasainen jakautuminen vaikuttaa merkittävästi sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen erityisesti työelämässä. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan perhevapaiden ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien ja ylipäätään naisten ja miesten välillä edistäisi sekä sukupuolten tasa-arvoa että perheiden hyvinvointia kokonaisuudessaan. Tutkimuksien mukaan isien perhevapaiden käyttöä ovat lisänneet sellaiset uudistukset, joilla on lisätty isien korvamerkittyä osuutta perhevapaista. Tästä syystä tasa-arvovaltuutettu pitää hyvänä uudistuksen lähtökohtaa, jonka mukaan isille korvamerkittyjä vapaita lisätään merkittävästi. Valtuutettu on suosittanut tätä muun muassa eduskunnalle 2018 antamassaan kertomuksessa. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella olisi monia myönteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon erityisesti työelämässä. Sukupuolten palkka- ja eläke-eron taustalla vaikuttaa osaltaan perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja sen naisille aiheuttamat urakatkokset. Keskeinen syy siihen, miksi tasa-arvovaltuutettu on kannattanut perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, on ollut raskauteen ja vanhemmuuteen perustuvan syrjinnän yleisyys Suomen työmarkkinoilla. Myös monet lapsettomat synnytysikäiset naiset kokevat syrjintää, koska heidän otaksutaan tulevaisuudessa jäävän perhevapaalle. Raskaus- ja perhevapaasyrjintää esiintyy tasa-arvovaltuutetun havaintojen mukaan kaikkialla työelämässä ja kaikilla sektoreilla. Se on myös asiaryhmä, josta tulee eniten työelämään liittyviä yhteydenottoja tasa-arvovaltuutetulle. Tasa-arvovaltuutettu keskittyy tarkastelemaan hallituksen esitysluonnosta tässä lausunnossaan erityisesti naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, jäljempänä tasa-arvolaki) ja oman toimivaltansa näkökulmasta. Koska perhevapaiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa erityisesti naisille monenlaisia ongelmia työelämässä, on tasa-arvovaltuutettu tarkastellut uudistusta ja ehdotettuja säädöksiä tässä lausunnossaan erityisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat naisten asemaan työelämässä. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan on lähtökohtaisesti myönteistä, että vanhempainrahapäiviä koskeva uudistus on toteutettu sukupuolineutraalisti. Tämä helpottaa erilaisten perhemuotojen ja -tilanteiden huomioimista ja voi myös edesauttaa sukupuolistereotypioiden purkamista. Sukupuolineutraalin järjestelmän käyttöönotto voi myös korostaa sitä, että hyvä vanhemmuus ei ole riippuvainen perhemuodosta tai lapsen hoitajan sukupuolesta. Tähän liittyy kuitenkin tasa-arvolain syrjintäkieltojen näkökulmasta myös ongelmia. Näitä ongelmia käsitellään jäljempänä eri vapaiden (raskausrahakausi ja vanhempainpäivärahakausi) kohdalla tarkemmin. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan esitys ja sen vaikutuksien arviointi vaatiikin vielä jatkovalmistelua ja tarkempaa vaikutusten arviointia. Uudistuksen vaikutuksia on syytä tarkastella avoimesti erityisesti sukupuolten ja eri perhemuotojen sekä tasa-arvolain syrjintäsäännöksien näkökulmasta. Esitys muuttaa voimassa olevaa perhevapaajärjestelmärakennetta kokonaisuudessaan, minkä vuoksi nykytilan ja ehdotettujen muutosten vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, ettei uudistuksen seurauksena tapahtuisi heikennyksiä suomalaiseen tasa-arvokehitykseen, eikä äitien tai isien asemaan. Osana sukupuolivaikutusten arviointia on tärkeää arvioida uudistuksen vaikutuksia kokonaisuudessaan yhtäältä äitien ja toisaalta isien kannalta. Yleisenä huomiona tasa-arvovaltuutettu haluaa tuoda esiin sen, ettei hallituksen esityksessä ole käsitelty sairausvakuutus- ja työsopimuslain sekä virka- ja työehtosopimuksien välistä suhdetta. Uudistuksen perusteluista ja vaikutusarvioinnista on jätetty tämä näkökulma huomiotta, mikä on erittäin valitettavaa, koska virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu monista perhevapaisiin liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi palkallisista äitiys- ja isyysvapaista. Perhevapaajärjestelmän uudistuksella ja erityisesti sairausvakuutuslain perhevapaita koskevalla sääntelyllä on merkittäviä vaikutuksia näihin sopimuksiin ja sitä kautta esimerkiksi perhevapaita pitävien vanhempien ja perheiden taloudelliseen asemaan.
      • Työterveyslaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Työterveyslaitos pitää perhevapaauudistuksen ehdotuksia oikeansuuntaisina. Ehdotus lisää isille korvamerkittyä osuutta perhevapaista, huomioi paremmin erilaiset perhemuodot sekä tuo näkyvämmin esiin omaisen tai läheisen hoivan mahdollisuudet työelämän kannalta. Työelämän tasa-arvon ja työllisyyden edistämisen kannalta ehdotuksen vaikutuksia tulisi arvioida osana toimeenpanoa. Työtä ja perhettä sovitetaan yhteen eri tavoin työuran vaiheissa, mutta perhevapaat muodostavat keskeisen työuran alkuvaiheeseen sijoittuvan poissaolojakson työuralta, mistä syystä niiden merkitys työelämän tasa-arvon ja työllisyyden kannalta on merkittävä. Työelämän kannalta työn ja perheen yhteensovittaminen on tärkeää myös muissa tilanteissa ja jatkuvana toimintana, sillä onnistunut elämänalueiden yhteensovittaminen edesauttaa pitkien ja kestävien työurien muodostumista. Työhön sisältyvät joustot ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työaikaan keskimäärin parantavat työhyvinvointia. Työelämän joustavuus on yksi keino lisätä työllisyyttä, ja sitä voi suositella lisättävän silloin kuin se on työn puolesta mahdollista. Peilaten edellä mainittuun joustojen lisäämisen tavoite perhevapaisiin on kannatettava. Esimerkiksi osa-aikaisen työn ja hoivan yhdistelmän sekä perhevapaiden ajoittamisen joustavoittaminen ovat parannuksia aiempaan. Toisaalta läsnäoloa työssä vaativissa tehtävissä olisi hyvä vastaavasti edelleen kehittää käytäntöjä työn joustoihin ja niihin liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin. Joustavuus voi myös olla epätasa-arvoa ylläpitävää, jos joustojen hyödyntämisen mahdollisuus jakautuu epätasaisesti. Isien vähäinen osuus perhevapaapäivien pitämisessä on haaste tasa-arvon kehittymisen kannalta. Naisten pääasiallinen vastuu hoivassa näkyy myös työllisyysasteessa, joka naisilla on alhaisempi. Miehillä esimerkiksi alle täysi-ikäisten lasten lukumäärä ei vaikuta työllisyyteen, naisilla sen sijaan vaikutus on merkittävä. Yhteensä isät käyttävät tällä hetkellä vain n. yhden kymmenesosan kaikista perhevapaista. Tasaisemmin jakautuvat perhevapaat loisivat uudenlaista normia miesten osallistumisesta hoivaan, lisäisivät perheiden hyvinvointia ja parantaisivat mahdollisuutta saada korkeammin koulutettujen naisten osaaminen tasavertaisesti työelämässä käyttöön. Nykyisellään isien pitäessä harvoin ja lyhyitä perhevapaita, miesvaltaisilla työpaikoilla perhemyönteiset käytännöt ja kulttuuri eivät kehity kuten naisvaltaisilla työpaikoilla. Ehdotuksessa lisätään isille korvamerkittyä osuutta perhevapaista, ja pidennetään perhevapaan ansiosidonnaista kestoa. Käytännössä isille korvamerkitty osuus ei ole aiemminkaan ollut kovin laajasti käytössä, joten korvamerkityn osuuden pidennys tuskin merkittävästi lisää isien perhevapaiden kokonaiskäyttöä. Vastaavasti kumman tahansa vanhemman käytettävissä oleva osuus todennäköisesti jatkossakin on useammin äidin käytössä, niin kuin tähänkin asti. Edelleen taloudellisten kannustimien parempi taso on aiemmin pidentänyt perhevapaiden kestoa, millä saattaa olla vaikutusta työllisyyteen. Yhdenvertaisuus eri perhemuotojen välillä kuitenkin paranee ehdotuksen mukaisessa uudistuksessa. Omaishoitovapaata käyttävät jatkossakin enemmän todennäköisesti naiset kuin miehet. Omaishoitovapaa olisi ehdotuksen mukaan palkatonta. Jo nyt omaisen tai läheisen hoitamiseksi on suositeltu työnantajan mahdollistavan palkattoman vapaan, mutta sitä ei ole yleisesti tunnettu eikä käytetty. Omaishoidon määrä todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntyy, ja se tulisi paremmin huomioida yhtenä tasa-arvoon vaikuttavana tekijänä työelämässä, erityisesti ikääntyvien työntekijöiden kohdalla. Kun väestö ikääntyy, yhdistyy työuran loppuvaiheisiin entistä useammin hoivaa omista ikääntyneistä läheisistä. Olisikin tärkeää huolehtia ikääntyvien työntekijöiden työssä käynnin mahdollisuudesta hoivavastuiden lisäksi (Hyvinvointia työstä 2030-luvulla, Työterveyslaitos). Työuralta poissaolojen hoivan takia eli perhevapaiden ja läheisten hoivan epätasainen jakautuminen on tasa-arvon kynnyskysymys. Sillä on monia heijastevaikutuksia työuriin, työpaikan toimintatapoihin sekä ajattelutapojen ja sosiaalisten normien muodostumiseen. Uudistuksilla pitäisikin voimallisemmin pyrkiä hoivan tasaisen jakautumisen edistämiseen. Tasainen perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken mahdollistaisi vanhempien tasa-arvoisen osallistumisen työelämään, työuralla etenemisen ja ansiokehityksen. Perhevapaaehdotus on askel oikeaan suuntaan, mutta se edistää melko vaatimattomasti työelämän tasa-arvoa. Uudistuksen vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja tasa-arvoon tulisi seurata toimeenpanon yhteydessä mahdollistetulla korkeatasoisella tutkimuksella. Lisäksi Työterveyslaitos ehdottaa, että perhevapaauudistuksen rinnalla lisättäisiin tukea haastavissa tilanteissa oleville, kuten yksinhuoltajat ja omaishoitajat sekä epätyypillisiä työaikoja tekevät, kehittämällä heille suunnattuja vaikuttavia tukitoimia. Näin edistettäisiin haastavissa tilanteissa olevien työllistymistä ja työssä jaksamista.
      • Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa. Hallituksen esityksen kappaleessa 5.2.2.4 on kuvattu vaikutuksia työttömyysturvan toimeenpanon eri viranomaisissa. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö katsoo, että hallituksen esityksessä on kuvattu vaikutukset työttömyyskassoihin ja toimeenpanoon oikeanlaisesti. Esitetyt muutokset voivat lisätä työttömyysetuushakemusten määrää ja näihin liittyvää käsittelytyötä. Samoin työttömyysturvan toimeenpanoon liittyvää työmäärää voi kasvattaa muutos, jonka mukaan kaikkia vanhempainpäivärahoja voisi jatkossa hakea takautuvasti. Muutos voi ainakin voimaantulovaiheessa johtaa liikamaksujen ja takaisinperintöjen kasvuun, jos työttömyysetuus on jo ehditty maksaa ajalta, jolle vanhempainpäivärahaa takautuvasti haetaan. Toimeenpanoon liittyvien muiden vaikutusten lisäksi ehdotetuista muutoksista seuraa tarve uudistaa tietojärjestelmiä ja päätöspohjia vanhempainpäivärahaetuuksia koskevien termien osalta. Kokonaisuudessa vaikutusten voidaan kuitenkin arvioida olevan vähäisiä, kuten myös hallituksen esityksessä todetaan.
      • Suomen Kuntaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esityksen mukaan ehdotetaan uudistettavaksi sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäivärahajärjestelmä kokonaan. Muutoksesta johtuen ehdotetaan muutoksia sairausvakuutuslakiin, työsopimuslakiin ja varhaiskasvatuslakiin. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta an-nettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 23 muuhun lakiin. Kuntaliitto huomauttaa, että kunnan kannalta muutokset vaikuttavat kuntiin sekä työnantajana että varhaiskasvatuspalvelun järjestäjänä. Myös muutokset kotihoidon tukeen vaikuttavat kunnan kustannuksiin, sillä kotihoidon tuki on kunnan rahoittamaa, vaikka Kela huolehtii tuen maksatuksesta. Kuntaliitolla ei ole tarkempaa kantaa esityksen mukaiseen vanhempainraha-malliin. Hallitusohjelman mukaan perhevapaauudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä nykyistä tasaisemmin, tasa-arvo työelämässä vahvistuu ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Esitykseen sisältyy työelämän joustoja, jotka lisäävät merkittävästi kunnille ja kuntayhtymille aiheutuvia kustannuksia. Kuntaliitto muistuttaa, että kunnat ja kuntayhtymät toimivat sekä järjestelmän rahoittajana, työnantajana että palveluiden tuottajana. Joustot lisäisivät kustannuksia esimerkiksi sairauspäivä-rahoissa ja varhaiskasvatuksessa. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ei ole riittävästi arvioitu järjestelmän vaikutuksia lapsiin ja varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön. Mikäli perheet käyttävät vapaita joustavasti ja pienissä osissa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tulee lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisesta vastaavasti katkonaista. On syytä pohtia uudistusta työelämävaikutusten ja jouston lisäksi myös lasten näkökulmasta.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Työelämävastuualue, Miettinen Katja
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi ei täytä asetettuja tavoitteita. Tavoitteena hallitusohjelman mukaan oli, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Tämän tavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt perhevapaiden kiintiöimistä tasan isän ja äidin välillä. Perheet saavat nykyisin itse päättää vanhempainrahan käytöstä. Tämä on käytännössä merkinnyt sitä, että vain äidit käyttävät vanhempainrahaa. Vanhempainrahasta on muodostunut käytännössä äidin oikeus. Vuonna 2019 äideille maksettiin 98 prosenttia ja isille maksettiin 2 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä. Valitettavasti hallitus päätyi malliin, jossa periaatteessa vapaat jaettaisiin tasan, mutta käytännössä näin ei tule tapahtumaan, koska vanhemmille annetaan oikeus siirtää osa kiintiöstään toiselle vanhemmalle. Tämän seurauksena jatkossakin hoitovastuu keskittyy lähinnä äideille, kun isät siirtävät heille omat siirrettävissä olevat vanhempain-vapaapäivänsä.
      • Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Uudistus on tervetullut askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja työelämää. Vaikka uudistus jättääkin tasa-arvotavoitteisiinsa nähden vielä jonkin verran toivomisen varaa, on se selkeä parannus nykymalliin verrattuna. Ehdotettu vanhempainpäivärahajärjestelmä on pääosin varsin joustava ja helpottaa etuuksien käyttöä perheiden erilaisissa tilanteissa. Aidosti naisten työmarkkina-asemaa edistävä uudistus olisi vaatinut myös lastenhoidon tukien (erityisesti kotihoidon tuki) uudistamista. Tätä hallitusohjelmaan kirjatut rajaukset eivät mahdollistaneet. Lastenhoidon tukien uudistus on tärkeä jatkoaskel tasa-arvoisen vanhemmuuden ja työelämän edistämiseksi, ja asiaa valmistelemaan tulee perustaa työryhmä vielä kuluvalla hallituskaudella. On erittäin hyvä, että uudistuksen lähtökohtana on ollut järjestelmän yhdenvertaisuus perhemuodosta riippumatta sekä käsitteistön sukupuolineutraalius. Monimuotoisten perheiden tilanne tulee lausuntokierroksen jälkeen käydä läpi tarkasti niin, ettei uudistuksessa heikennetä perheiden asemaa nykytilaan verrattuna tai suhteessa muihin perhemuotoihin.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry kiittää mahdollisuudesta lausua perhevapaauudistuksesta. NYTKIS on tyytyväinen, että esitys perhevapaauudistuksesta on saatu aikaan ja se on askel oikeaan suuntaan. Hallituksen esityksessä on tärkeitä ja hoivavastuun jakamista tukevia elementtejä, mutta esitetyssä muodossaan se jää kuitenkin vielä mielestämme vajaaksi niistä tavoitteista mitä sille on asetettu. NYTKIS keskittyy omassa lausunnossaan nostamaan esille sukupuolten tasa-arvon kannalta merkittäviä kehityskohteita hallituksen esityksessä laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. NYTKIS pitää oikeansuuntaisena sitä, että esitys lisää miesten osallistumista pienten lasten hoivaan ja lähentää isien ja pienten lasten välistä suhdetta, mutta olemme huolissamme siitä, etteivät kannustimet isien vapaiden nykyistä suurempaan käyttöön lisäänny riittävästi tässä esityksessä. NYTKISin tavoitteena on jo pitkään ollut sellainen perhevapaamalli, jossa lisätään miehille perhevapaajaksoja, esimerkiksi 6+6+6 -mallin mukaan.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Ammattiliitto Pron lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi Ammattiliitto Pron keskeiset viestit: • Hallituksen esitys on kokonaisuutta tarkasteltaessa oikeasuuntainen ja tarpeellinen. • Sairausvakuutuslaki on erittäin joustava, mutta työsopimuslaki asettaa paljon rajoituksia joustojen käyttämiselle. Työsuhteessa olevat ja ei-työsuhteiset joutuvat erilaiseen asemaan. • Joustojen toteutuminen on esityksen mukaan liian usein kiinni työnantajasta. Ilman työnantajan myönteistä suhtautumista ja asenteiden muuttumista uudistuksen tarkoitus vesittyy. Ammattiliitto Pron lausunto Pron näkemyksen mukaan hallituksen esitys on oikeasuuntainen ja tarpeellinen. Perhevapaiden uudistaminen siten, että se jakaa perheiden hoivavastuuta ja lisää työelämän tasa-arvoa on ollut pitkään Ammattiliitto Pron tavoitteena. Suomessa naiset ja miehet osallistuvat lähes yhtä paljon työelämään, mutta naiset käyttävät tällä hetkellä valtaosan perhevapaista. Isät käyttävät tutkimusten mukaan vain noin kymmenen prosenttia vanhempainvapaapäivistä. Isistä 20 prosenttia ei käytä vapaata ollenkaan. Vain alle puolet isistä hoitaa lasta ilman toista vanhempaa. Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen naisten ja miesten kesken parantaa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja työmarkkinoilla. Syrjinnän rekrytoinnissa ja määräaikaisten työsuhteiden uusimisessa arvioidaan vähenevän, kun työelämän lähtökohta ei jatkossa ole se, että nuori nainen on riskirekrytointi. Naisten lyhyemmillä poissaoloilla työelämästä on positiivinen vaikutus naisten ura- ja palkkakehitykseen aina eläkekertymään asti. Uudistus parantaa isien mahdollisuuksia hoitaa omaa lastaan sekä monipuolistaa kuvaa siitä, mikä on miesten ja naisten rooli perheessä ja nyky-yhteiskunnassa. Isälle kiintiöity pitkä perhevapaajakso antaa myös työnantajille signaalin siitä, että isät siinä missä äiditkin osallistuvat lasten hoitoon. Pron perhevapaakyselyn (syksy 2020) mukaan isille on tärkeää, että he saavat hoitaa pieniä lapsiaan kotona. Prolaiset haluavat edistää isien vapaiden käyttämistä entisestään. Vastauksissa korostui tarve joustavuuden lisäämiseen perhevapaiden käytössä. Vastaajista 84 prosenttia kannatti pienten lasten vanhempien työajan tilapäistä lyhentämistä ja osa-aikaisen vapaan käyttämistä. Vastaajista 74 prosenttia halusi lisätä mahdollisuuksia pitää vapaita joustavammin pätkissä. Vastaajien mukaan isien isyys- ja vanhempainvapaiden käyttöä voisi lisätä ennen kaikkea vaikuttamalla työnantajien asenteisiin. Työnantajalta odotetaan myönteisempää suhtautumista työn ja perheen yhteensovittamiseen (90 % vastaajista) sekä isien perhevapaiden pitämiseen (84 %). https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/pron-perhevapaakysely-isalle-tarkeaa-etta-han-saa-hoitaa-pienia-lapsiaan-kotona Pro kannattaa vapaan tasaista jakamista vanhempien kesken Pro kannattaa ansiosidonnaisten vanhempainpäivärahapäivien määrän lisäämistä lasta kohden reilusta 12 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen. Pidentynyt vanhempainvapaakausi tulee todennäköisesti vähentämään kotihoidon tuella oloaikaa ja parantamaan siten perheiden ja erityisesti naisten taloutta nykyiseen verrattuna. Yli 90 prosenttia kotihoidontuen käyttäjistä on tällä hetkellä naisia. Pro on tyytyväinen myös siihen, että isän tai toisen vanhemman yksinomaiseen käyttöön tarkoitettuja vapaita lisätään 54:stä 160:een. Korvamerkityt vapaat ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi pidentää isien vapaiden käyttöä. Nämä uudistukset ovat askelia kohti Pron tavoittelemaa 6+6+6 -mallia. Mahdollisuus luovuttaa 63 päivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle tuo kaivattua joustoa monimuotoisiin perheisiin. Pro pitää kuitenkin todennäköisenä, että tämä mahdollisuus heikentää vapaiden tasaista jakautumista vanhempien kesken, kun isät siirtävät omasta osuudestaan vapaata äidille. Pro kannattaa muutosta, jonka mukaan jatkossa ei enää edellytetä, että molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatyössä ja osa-aikaisella vanhempainvapaalla, tämä on vähentänyt vapaan käyttöä. Jos vanhempi lyhentää päivittäistä työaikaansa, etuus maksetaan puolittaisena päivänä, mutta vanhempi menettää kokonaisen vanhempainrahapäivän. Pron mielestä tämä vesittää uudistuksen osittaisen vanhempainvapaan osalta. Pro ehdottaa, että lakiin kirjataan mahdollisuus pitää vanhempainrahapäivät osittaisina, niin että vanhemman käytettävissä olevat perhevapaat eivät lyhene. Perheiden monimuotoisuus tulee huomioida paremmin Uudistuksessa pyritään asettamaan erilaiset perheet ja vanhemmat yhdenvertaiseen asemaan. Pron näkemyksen mukaan tämä on tärkeä tavoite. Prolle on tärkeää, että uudessa järjestelmässä vanhempainpäivärahapäiviä on lasta kohden käytössä yhtä paljon riippumatta perhemuodosta, vanhempien määrästä tai sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen lapsi vai adoptiolapsi. Vastaavasti erilaisissa perheissä elävien vanhempien yhdenvertaisuus toteutuu esityksen mukaan nykyistä paremmin. Sukupuolittuneiden termien käytön välttäminen on edistyksellistä ja korostaa paitsi sukupuolten tasa-arvoa myös erilaisissa perheissä elävien vanhempien ja lasten oikeuksia ja perhemuotojen tasa-arvoisuutta. Yhden vanhemman perheiden tilanne paranee merkittävästi, kun yhdellä vanhemmalla on käytössään kaikki 360 vanhempainpäivärahapäivää. Esityksessä on kuitenkin muutamia kohtia, jossa etuutta ollaan eräiden ryhmien osalta heikentämässä nykyiseen verrattuna. Nykytilanteessa adoptioperheille korvataan äitiysrahan puuttumista siten, että heillä on oikeus pidempään vanhempainrahakauteen kuin niissä perheissä, joihin lapsi syntyy. Uudistuksessa tämä tasoitus poistuisi kokonaan. Tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena, synnyttäjän raskausrahakausi lyhenee yli kolmella viikolla. Monikkoperheissä kahden lapsen syntyessä vanhempien yhtä aikaa pidettävä perhevapaa lyhenee viikolla nykyisestä. Pron kanta on, että lakia ei saa heikentää. Esitetyssä uudistuksessa oikeus vanhempainrahaan on lapsen juridisilla vanhemmilla, jotka ovat myös lapsen huoltajia. Vapaita saisi luovuttaa paitsi omalle puolisolleen myös lapsen toiselle vanhemmalle. Lapsen lähipiiriin voi kuulua kuitenkin muitakin sosiaalisia vanhempia. Pron mielestä mahdollisuutta jakaa omasta kiintiöstä vapaata myös muille kuin puolisolle tai toiselle juridiselle vanhemmalle olisi pitänyt laajentaa yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Nyt osa vanhemmista voi jäädä vaille vanhempainrahaa. Näin voi tapahtua esimerkiksi apilaperheessä tilanteessa, jossa naispari on myös lapsen juridiset vanhemmat. Tällöin lapsen isällä tai isillä ei ole ollenkaan oikeutta vanhempainrahaan.
      • Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Pidämme erittäin kannatettavana uudistuksen tavoitteita perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisemmasta jakautumisesta vanhempien kesken, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämisestä työelämässä sekä sukupuolten välisten palkkaerojen pienenemisestä. PAU näkee hyvänä, että nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi parannetaan perhevapaiden tasoa, edistetään tasa-arvoisuutta ja huomioidaan erilaiset perhetilanteet ja perheiden moninaisuus paremmin. Myös sukupuolineutraalit kirjaukset ovat kaivattu muutos. Katsomme kuitenkin kuten SAK, että perhevapaauudistus olisi tullut tehdä kokonaisuus huomioiden niin, että lastenhoidon tuet olisi uudistettu samalla.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • VOL kannattaa sitä, että perhevapaauudistus ohjaa jakamaan lasten hoitovastuuta tasaisemmin molempien vanhempien kesken. On tärkeää kehittää myös osittaisen vanhempainvapaan käyttöä, sillä nyt se ei kannusta ja motivoi osa-aikaiseen työn tekoon, koska sen käyttäminen kuluttaa päivärahapäiviä, kuten kokoaikainen vanhempainraha. Pienten lasten vanhemmat ovat nimenomaan toivoneet mahdollisuutta osa-aikaiseen työhön, joka mahdollistaisi työn ja perheen yhteensovittamisen. Ehdotetut sairausvakuutuslain säännökset ovat joustavia, mutta työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävällä tavalla työ- ja virkasuhteessa olevien mahdollisuutta perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. On hyvä, että perhevapaita koskeva lainsäädäntöterminologia on sukupuolineutraalia, jolloin myös erityyppisten perheiden yhdenvertaisuus toteutuu jatkossa paremmin.
      • Eläketurvakeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Eläketurvakeskuksen lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi hallitusohjelman mukainen perhevapaauudistus. Sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahajärjestelmä ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan ja uudistuksesta johtuvat muutokset ehdotetaan tehtäväksi muun muassa työeläkelakeihin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022. Eläketurvakeskus lausuu hallituksen esitysluonnoksesta siltä osin, kuin sillä voi olla vaikutusta työeläkejärjestelmän etuuksiin. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ei vähennetä muista sairausvakuutuksen päivärahaetuuksista (sairauspäiväraha, erityishoitoraha, kuntoutusraha). Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan olisikin syytä pohtia, onko perusteltua säätää osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen vaikutuksesta vanhempainpäivärahaan muista päivärahaetuuksista poikkeavasti. Etuuksien päällekkäisyystilanteet lienevät joka tapauksessa harvinaisia, sillä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on vähintään 61 vuoden ikä. Päiväkohtaisesti maksettavaa kuntoutusrahaa lukuun ottamatta työeläkejärjestelmän etuudet vähennettäisiin vanhempainpäivärahoista siten, että vanhempainpäivärahasta vähennettäisiin päivää kohti eläkkeen kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa. Sairausvakuutuslakiin lisättäisiin lisäksi menettelysäännös, jonka perusteella Kansaneläkelaitos voisi ratkaista asian uudelleen ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta, jos henkilölle myönnettäisiin takautuvasti työeläkelakien mukainen vähennettävä etuus. Eläketurvakeskus pitää hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen vaikutusta vanhempainpäivärahaan olisi kuitenkin hyvä vielä selvittää.
      • Kirkon työmarkkinalaitos
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Kirkon työmarkkinalaitos (jäljempänä KiT) toteaa, että Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa toteutetaan kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena oli, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Luonnos hallituksen esitykseksi ei täytä asetettua tavoitetta. Erityisesti tämä johtuu siitä, että vapaita ei ole kiintiöity vanhempien kesken, vaan toinen vanhemmista voi luovuttaa vapaitaan toiselle. Tämän voidaan ennakoida johtavan siihen, että perhevapaat jakaantuvat edelleen epätasaisesti eli pääasiassa naisille. Hallitusohjelman tavoitteiden toteutuminen olisi edellyttänyt, että vanhemmille kiintiöidyt vanhempainvapaapäivät eivät olisi siirrettävissä toiselle vanhemmalle. Ehdotuksessa on todettu, että jos vanhemmat alkavat hyödyntää mahdollisuuksia vanhempainvapaan jakamiseen useampaan jaksoon ja esimerkiksi vuorottelevat lapsen hoidossa, lisää tämä työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja hankaloittaa työjärjestelyjä. Vanhempainvapaan vuorottelu ja mahdollisuus pitää vapaa nykyistä useammassa jaksossa lisää huomattavasti työnantajakustannuksia (rekrytointi, perehdyttäminen ja muut tehtäväjärjestelyt) sekä hallinnollista taakkaa ja vaikeuttaa töiden järjestelyjä niin mies- kuin naisvaltaisilla aloilla ja erityisesti aloilla, joilla on pula osaavasta työvoimasta. KiT pitää tätä esitettyä hallituksen esityksen kokonaisuudesta kaikkein kriittisimpänä ja nykytilannetta huonoimpaan suuntaan vievänä ja tätä kautta tasa-arvoa heikentävänä tekijänä. Tästä syystä KiT:n mielestä kummallakin vanhemmalla tulisi olla mahdollisuus pitää vuodessa vain kaksi vanhempainvapaajaksoa.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Perhevapaauudistuksessa on useita parannuksia nykytilanteeseen. Uudistuksella pyritään vahvistamaan ajatusta tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja molempien vanhempien yhtäläisestä oikeudesta käyttää vanhempainvapaita ja -rahaa. Kiintiöidyt vanhempainvapaa- ja vanhempainrahajaksot edellyttävät vanhemmilta aktiivista keskustelua siitä, kuinka lapsen hoitovastuuta jaetaan. Vanhempainliitto pitää hyvänä sitä, että kiintiöidyillä vanhempainvapailla ja -rahoilla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnassa vallitseviin mielikuviin ja käsityksiin vanhemmuudesta ja työnjaosta sukupuolten kesken. Kiintiöt välittävät myös tärkeää viestiä työelämään siitä, että vanhempainvapaa kuuluu yhtä lailla iseille ja heillä on yhtäläinen mahdollisuus jäädä pidemmille perhevapaille. Samalla se mahdollisesti vähentää äitien pitkien vapaiden osuutta, joilla on saattanut olla kielteistä vaikutusta naisten työuriin. Hyvää perhevapaauudistuksessa on valintojen ja joustojen lisääntyminen. Perheet voivat entistä paremmin muovata perhevapaa-ajasta omaan tilanteeseen parhaiten sopivan vaihtoehdon. Perhevapaiden aiempaa joustavammalla käytöllä helpotetaan työn ja perheen yhteensovittamista. Perhevapaauudistus huomioi monimuotoiset perheet ja erilaiset perhetilanteet huomattavasti aikaisempaa paremmin.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Ehdotetussa mallissa hoitovastuu jakaantuu tasaisemmin molemmille vanhemmille kuin aiemmin, mikä on todella hyvä askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta sekä auttaa perheitä perhe-elämä ja työelämän yhteensovittamisessa. Uudistus lisää varmasti myös perheiden hyvinvointia. On kuitenkin hyvä muistaa, että naisten ja miesten työelämän tasa-arvon näkökulmasta malli ei kuitenkaan edistä riittävästi sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Lakiesityksen mukaan perheille jää vielä paljon valinnan varaa vapaiden käytöstä, mikä herättää huolta vanhempainvapaiden tasaisesta jakautumisesta. Nykyisessä mallissa on kuitenkin tutkittu, että isien osuus vanhempainvapaista on vähäistä. Työelämä tasa-arvon parantamisen kannalta tämä on asia, jota on seurattava tarkasti uudistuksen tullessa voimaan. On hyvä, että järjestelmä lisää joustavuutta perhevapaiden käyttöön. Nyt täytyy vielä luoda tavoitteet työelämään, joilla työnantajillekin syntyy arvomaailma, että joustoja annetaan tosiasiallisesti ja perheet pystyvät käyttämään perhevapaita joustavammin ja tasa-arvoisesti. Tämä edellyttää vahvaa vaikuttamista työantajapuoleen. Osa-aikaisen päivärahan käyttöön liittyvä laskenta kokoaikaisen päivärahapäivän mukaan tulee hillitsemään kuitenkin sen käytön mahdollisuuksia. Erilaisten perhemuotojen osalta yhdenvertaisuuden parantaminen esityksen myötä on myös parannus, joka on todella tärkeä asia erilaisten perheiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. On äärimmäisen hyvä, että mitkään etuisuudet eivät ole enää sidoksissa sukupuoleen. Uudessa järjestelmässä jaetaan perhevastuuta tasaisemmin kaikkien vanhempien kesken kuin aiemmin. Tärkeä muutos on myös se, että perhevapaauudistus on kirjattu sukupuolineutraaliksi, joten se tukee kaikenlaisia monimuotoisia perheitä yhteiskunnassamme. Tärkeää on se, että uudessa vanhempainpäivärahajärjestelmässä vanhempainrahapäiviä olisi lasta kohden käytössä yhtä paljon riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptiolapsi. Tämä lisää lasten yhdenvertaista kohtelua. Lapsensa synnytyksessä menettäneiden kohdalla tapahtuva päivärahapäivien pienennys on erittäin huono asia, koska tällaisen kriisin käsittely vaatii aikaa ja asian läpikäymistä sekä surutyötä. Tätä asiaa ei ole tarpeeksi huomioitu uudistuksessa.
      • Vasemmistonaiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Vasemmistonaiset kiittää hallitusta perhevapaauudistuksen valmistelusta. Vasemmistonaiset on tyytyväinen siitä, että esitys lisää mahdollisuuksia miesten osallistumiseen pienten lasten hoivaan. Esitys pidentää ansiosidonnaista vanhempainrahaa niin, että kaikki perheet hyötyvät siitä. Uudistus huomioi kohtalaisen hyvin perheiden monimuotoisuuden tehdessään vanhempainpäivärahoista lapsikohtaisia ja mahdollistaessaan vapaiden nykyistä moninaisemman jakamisen. Palaamme perheiden moninaisuuden huomioimiseen myöhemmin tässä lausunnossa. Vasemmistonaiset ehdotti ensimmäisinä jo 1990-luvulla vanhempainvapaiden jakamista 6+6+6 -mallin mukaisesti. Hallituksen esitys on askel kohti tätä tavoitetta. Vasemmistonaiset pitää tavoiteltavana edelleen etenemistä 6+6+6 -mallia kohti. Iseille merkityt päivärahapäivät kasvavat ehdotetussa uudistuksessa merkittävästi ja tämä on erittäin positiivista. Tilastot osoittavat, että isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä vapaita. Mahdollisuuteen siirtää vapaita merkittävästi toiselle vanhemmalle sisältyy riski siitä, etteivät isät käytä vapaitaan toivotunlaisesti. Samoin mahdollisuus kotihoidontukeen heti toisen vanhemman päivärahakauden päätettyä sisältää riskin, ettei toinen vanhempi käytä niitä vapaita, jotka on tarkoitettu ainoastaan hänen käytettäväkseen. Lähtökohdan tulee olla, että kukin käyttää omat vapansa. Lain astuessa voimaan on tärkeää tiedottaa hyvin selkeästi uudesta vapaamallista ja tehtävä vaikuttamistyötä asenteisiin erityisesti työpaikoilla. Vapaiden siirtämistä toiselle vanhemmalla koskevan menettelytavan tulee olla sellainen, että jos vanhempi ei halua itse käyttää omaa osuuttaan kokonaan, niin siitä on sovittava erikseen. Vasemmistonaiset ehdottaa, että perhevapaauudistukseen liitetään seurantajärjestelmä, jolla tarkastellaan uudistuksen tavoitteiden toteutumista.
      • Sosialidemokraattiset Naiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Olemme tyytyväisiä, että Marinin hallituksen esityksessä perhevapaamalliksi on lisätty päivära-hapäivien määrää. Uudessa mallissa yhtäjaksoisesti pidettynä vanhempainpäivärahapäivät riit-tävät vähintään siihen saakka, kun lapsi on yli 13 kuukauden ikäinen. Nykyisessä mallissa pituus on vain 11,5 kuukautta. Lisäksi uudistuksessa esitetyt joustot madaltavat kynnystä jäädä van-hempainvapaalle. Uudistuksessa on otettu selkeästi paremmin huomioon isien asema ja isän oikeus hoitaa lasta kotona. Tämä vahvistaa myös lapsen etua. Lisäksi uudistuksessa on nostettu esille perheiden monimuotoisuus, sekä erilaiset vanhemmaksi tulemisen muodot. Yksinhuoltajien asema para-nee, sillä he voivat käyttää molempien vanhempien päivärahakiintiön. Monimuotoisia perheitä tukien myös etuuksien turha sukupuolittaminen on poistettu ja tämä on hieno edistysaskel. Hallituksen esitys perhevapaista on askel kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja edistää huo-mattavasti erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta. Ansiosidonnaisten päivien lisääminen saat-taa lisätä etenkin isien jäämistä vanhempainvapaalle. Lisäksi isille suunnatut kiintiöt kasvavat ja molemmille vanhemmille on kiintiöity korvamerkityt vapaat. Nostamme kuitenkin esille huolen siitä, miten vanhempien vapaasti jaettavissa olevat osuudet todellisuudessa jaetaan. Kelan lapsiperheetuustilaston mukaan vuonna 2019 naiset käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Kun uudistus astuu voimaan, on esimerkiksi työpaikoilla, neuvoloissa ja muissa perhepalveluissa tehtävä vaikuttamistyötä tietoisuuden lisäämiseksi sekä asenteiden muuttamiseksi. Mikäli uudistuksessa ei ole selkeää tavoitetta isille jäädä vanhempainvapaalle, saattavat vaikutukset tasa-arvoisesta vanhemmuudesta jäädä pieniksi. Lähtökohtana on oltava, että molemmat vanhemmat käyttävät heille kiintiöidyt osuutensa ja mikäli toinen vanhemmista ei halua käyttää kokonaan hänelle kiintiöityä osuuttaan, on siitä sovittava erikseen. Uudistuksen astuessa voimaan on tärkeää tehdä seurantatyötä siitä, miten vanhemmat käyttävät heille kiintiöityjä osuuksiaan. Pitkän aikavälin tavoitteena kuitenkin pidämme esimerkiksi Nytkiksen ja Tasa-arvoasianneuvottelukunnan esillä pitämää 6+6+6 –kaltaista vanhempainvapaamallia, jossa kiintiöt ovat selkeämmät vanhempien kesken. Nostamme esille huolestuttavan heikennyksen, joka koskee tapauksia, jossa lapsi syntyy kuolleena tai menehtyy. Nykyisessä laissa synnyttävällä vanhemmalla on oikeus äitiysrahaan äitiys-rahakauden loppuun saakka eli 105 päivän ajalta, jos lapsi syntyy kuolleena. Uudistuksessa esitetään, että korvattavien päivien määrä lyhenisi 84 päivään ja isyysraha vähenisi. Tämä heiken-nys on mielestämme kohtuuton ja vailla perusteluja. Asian ovat nostaneet esille myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja esimerkiksi Tehy omassa lausunnossaan perhevapaauudistuksesta. Toinen heikennys koskee monikkoperheiden asemaa, sillä kaksosperheissä yhtä aikaa pidettä-vät vanhempainvapaapäivät vähenevät viikolla. On tärkeää, että uudistuksessa huomioidaan tämän kaltaiset tapaukset, joissa vanhempien yhtäaikainen vanhempainvapaa on välttämätön-tä. Mielestämme esitetty viiden päivän omaishoitovapaa parantaa työssäkäyvien omaishoitajien asemaa ja on askel oikeaan suuntaan.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • OAJ pitää erittäin hyvänä, että yhdenvertaisuus erityyppisten perheiden kesken toteutuu jatkossa nykyistä paremmin samoin kuin sitä, että uudistuksen jälkeen perhevapaita koskevan lainsäädännön terminologia on sukupuolineutraalia. Perhevapaauudistus tarjoaa perheille mahdollisuuden jakaa hoitovastuuta nykyistä tasaisemmin molemmille vanhemmille. Tämä parantaa työelämän tasa-arvoa. Jatkokehitystä kuitenkin tarvitaan. Esimerkiksi osittainen vanhempainvapaa ei kannusta osa-aikaiseen työn tekoon, koska sen käyttäminen kuluttaa päivärahapäiviä kuten kokoaikainen vanhempainvapaa. Ehdotetut sairausvakuutuslain säännökset ovat joustavia, mutta työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävällä tavalla työ- ja virkasuhteessa olevien mahdollisuutta perhevapaiden joustavaan käyttämiseen.
      • Suomen Psykologiliitto
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Uudistus tuo lisää joustoa perhevapaisiin eikä huononna kummankaan vanhemman tilannetta. Tämä on kannatettavaa. Edelleen uudistuksessa voisi paremmin huomioida sen, etteivät osa-aikaiset etuudet kuluta etuuksia täysimääräisen etuuden tavoin. Perheiden psyykkisen hyvinvoinnin ja resilienssin lisäämiseksi perhevapaiden joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa oman tilanteen mukaisesti töiden ja päivähoidon yhteensovittamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisuus jakaa vanhempainvapaita, siirtää niitä vanhemmalta toiselle ja yhdistää osa-aikainen työskentely ja perhevapaalla olo ilman etuuden menettämistä säästää vanhempia ja lasta kohtuuttomalta kuormittumiselta ja sallii vanhempien työnjaon jaksamisen mukaisesti. Tasaisempi vapaiden jakaminen vanhempien kesken tukee sitä, että molemmille kertyy kokemusta sekä töissä että lapsen ensisijaisena hoitajana toimimisesta. Tämä parhaimmillaan vahvistaa vanhempien välistä ymmärrystä sekä kokemusta omasta pärjäämisestä vanhempana. Näillä puolestaan on suojaavia vaikutuksia lapsen kehitykselle. Nykyisessä valinnanvapauden tilanteessa isät ovat käyttäneet vanhempainvapaita vain vähän. Isien (toisen vanhemman) suurempi läsnäolo kotona mahdollistaisi vahvempien ja turvallisempien kiintymyssuhteiden kehittymisen myös isän (toisen vanhemman) ja pienen lapsen välille. Lapsella on kyky rakentaa kiintymyssuhde useampaan hoivaajaan yhtä aikaa. Lapsen näkökulmasta siirtyminen kotihoidosta päiväkoti- tai muuhun kodin ulkopuoliseen hoitoon on suuri muutos ja sellaisena myös stressiä aiheuttava. Perhevapaauudistuksilla tulee myös jatkossa pyrkiä malliin, joka myös suojaa lasta liialliselta kuormitukselta. Osa-aikainen vanhempainvapaa ilman etuuden menettämistä mahdollistaisi myös etenkin pienten lasten hoitopäivien pitämisen kohtuullisen pituisina. Tällöin lapsi hyötyisi varhaiskasvatuksen kehittävistä puolista mutta välttyisi haitoilta. Lapsissa on merkittäviä eroja sen suhteen, miten he reagoivat päiväkodin aloitukseen. Osa-aikaisuuden ja joustavuuden mahdollistava vanhempainvapaasysteemi mahdollistaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Yhteenvetona todettakoon, että perhevapaajärjestelyitä päätettäessä myös jatkossa ratkaisun tulee olla sellainen, että 1) se tukisi mahdollisimman hyvin vanhempien jaksamista, 2) se huomioisi lapsen stressiherkkyyden tässä aivojen kehityksen tärkeimmässä kehitysvaiheessa ja 3) se tarjoaisi molemmille vanhemmille tasavertaisen mahdollisuuden osallistua työelämään sekä mahdollisuuden muodostaa kotona vahva suhde lapsen kanssa. Perheen hyvinvoinnin tukeminen erityisesti pikkulapsivaiheessa on paras mahdollinen investointi sekä taloudellisesti että ennen kaikkea sosiaalisesti mitattuna (Heckman, 2012).
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • SYL on kannattanut 6+6+6 -mallia perhevapaiden uudistamiseen. Tavoitteenamme on ollut lisätä ei-synnyttäville vanhemmille kohdennetun ja heidän käyttämänsä vapaan pituutta ja edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä ja lasten hoivavastuun jakautumisessa. Ehdotettu uusi perhevapaamalli jakaa vapaat niin, että kullekin vanhemmalle kohdistuu 160 vanhempainvapaapäivää, joista 97 on vain toisen vanhemman käytettävissä ja loput ovat siirrettävissä toiselle vanhemmalle. Lisäksi synnyttävälle vanhemmalle on kohdennettu 40 päivän mittainen raskausvapaa. Uudessa mallissa on siis yhteensä 360 perhevapaapäivää, joista 27 prosenttia on kiinteästi kohdennettu vanhemmalle, joka ei synnytä. Osuus ei siis ole yhtä suuri kuin 6+6+6 -mallissa, mutta on merkittävä korotus nykyiseen tasoon (17 prosenttia). SYL pitää uudistusta merkittävänä askeleena kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja työelämää. Pidämme tärkeänä, että uuden perhevapaamallin vaikutuksia vapaiden pitämiseen ja hoitovastuun jakautumiseen seurataan tulevaisuudessakin. Ei-synnyttävän vanhemman kantama hoivavastuu ei välttämättä lisäänny vastaavassa suhteessa siihen, miten paljon hänelle kiintiöidyt perhevapaapäivät lisääntyvät. Valmius edistää vanhempien tasa-arvoa on säilyttävä myös tulevaisuudessa.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on osallistunut kahden eri työryhmän työskentelyyn, joissa hallituksen esitystä on valmisteltu. Toinen työryhmä on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön ja toinen työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Perhevapaauudistuksella tavoitellaan perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämistä työelämässä sekä sukupuolten välisten palkkaerojen pienenemistä. Nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi otetaan SAK:n askelia oikeaan suuntaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Perhevapaauudistus olisi tullut tehdä kokonaisuus huomioiden niin, että lastenhoidon tuet olisi uudistettu samalla. SAK pitää kuitenkin tärkeänä, että perhevapaauudistus etenee. SAK pitää tärkeänä tasa-arvon toteutumista perhevapaista sekä lainsäädännössä että työehtosopimuksissa.
      • Leijonaemot ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Toivomme esityksessä ehdotettujen muutosten ja uudistusten tuovan tasa-arvoisuutta ja lisää soveltamisen mahdollisuuksia erityislapsiperheen vanhempien arkeen. Erityislapsiperheissä on alati itsestä riippumattomista syistä muuttuvien elämäntilanteiden vuoksi äärimmäisen tärkeää se, että vanhemmat pystyvät tukimuotojen tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa joustavasti järjestelemään sitä, kumpi lapsen kanssa kotona on. On tärkeää, että tukijärjestelmällä turvataan kummankin vanhemman mahdollisuus töissä käymiseen sekä tarjotaan mahdollisuus raskaan kotiarjen vastuun tasaiseen jakautumiseen. Erityislapsiperheen kannalta tärkeimpiä seikkoja ovat rahapäivien joustavuus sekä niiden sijoittumisen/jakautumisen joustavuus molempien vanhempien kesken.
      • Uppdaterad:
        29.3.2021
        • THL katsoo, että HE:ssä esitetty vanhempainrahan ja -vapaan uudistus on askel oikeaan suuntaan.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        29.3.2021
        • Perhevapaauudistus on tärkeä edistysaskel, jonka tarkoituksena on lisätä naisten ja miesten tasa-arvoa ja helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Esitysluonnoksen tavoitteiksi on määritelty vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautuminen nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken, erilaisten perhemuotojen tasa-arvoisempi kohtelu vanhempainpäivärahajärjestelmässä ja järjestelmän joustavuuden lisääminen huomioiden perheiden erilaiset tarpeet vapaiden ja päivärahojen käytössä. Näiden toteutumisen arvioidaan edistävän myös lasten ja perheiden hyvinvointia. Lähtökohtaisesti perhevapaauudistus tukee varsin hyvin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisia sekä huoltajien että valtion velvollisuuksia edistää lasten oikeuksia ja hyvinvointia varhaislapsuudessa. Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi perhevapaauudistuksessa on vastaavalla tavalla huomioitava muut siihen liittyvät kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet sekä perustuslaissa säädetyt perusoikeudet. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä on lapsen vanhemmilla (18 artikla 1. kohta). Tässä tehtävässä vanhempien on toimittava lapsen edun mukaisesti. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet myös auttamaan ja tukemaan vanhempia heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä (18 artikla 2. kohta) ja erilaisin toimin takaamaan, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää heille tarkoitettuja lastenhoitopalveluita (18 artikla 3. kohta). Hallituksen esitysluonnoksen mukaiset ehdotukset kohdistavat vaikutuksia varhaislapsuuttaan eläviin lapsiin: vanhempainpäivärahajärjestelmä koskee lapsen syntymän aikaa sekä pienen lapsen hoitoaikaa. YK:n lapsen oikeuksien komitean ehdotuksen mukaan varhaislapsuudella tarkoitetaan alle 8-vuotiaita lapsia. Arvioitaessa hallituksen esitysluonnoksen mukaisia ehdotuksia, on muistettava, että myös nuorimpia lapsia tulee kunnioittaa omina yksilöinään. Heidät tulee tunnustaa perheiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien aktiivisiksi jäseniksi, joilla on omia huolenaiheita, kiinnostuksen kohteita ja näkemyksiä. Jotta lapset voivat käyttää oikeuksiaan, he tarvitsevat erityistä fyysistä ja emotionaalista hoivaa, heidän tarpeensa huomioon ottavaa ohjausta sekä aikaa ja tilaa sosiaaliseen leikkiin, tutkimiseen ja oppimiseen. Vaikka hallituksen esitysluonnoksen ehdotukset koskevat pääosin lasten vanhempien tai muiden huoltajien etuuksia ja oikeuksia, uudistuksella on selkeitä suoria vaikutuksia myös lasten oikeuksiin, hyvinvointiin ja arkeen. Näin ollen vanhempainpäivärahajärjestelmän uudistuksen vaikutukset tulee arvioida huolellisesti myös lasten oikeuksien kannalta. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan kaikissa toimissa ja päätöksenteossa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun ensisijaisuus on sopimuksen läpileikkaava yleisperiaate, joka tarkoittaa, että lapsen edun arviointi ja sen toteutumisen arviointi tulee varmistaa kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä ja muissa tilanteissa. Artiklan toisen kohdan mukaan sopimusvaltio on sitoutunut takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Lapsia on kohdeltava kaikissa tilanteissa syrjimättömästi (2 artikla), heillä tulee olla oikeus kehittymisen täysimääräisiin edellytyksiin (6 artikla) ja heidän mielipiteensä on selvitettävä aina heitä koskevissa asioissa ja heidän näkemyksensä on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaisesti (12 artikla). Lapsen oikeuksien sopimuksen 26 artiklan mukaan jokaisella lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. Etuuksia myönnettäessä on otettava huomioon lapsen ja hänen elatuksestaan vastuussa olevien varallisuus ja olosuhteet. Sopimuksen 27 artiklan mukaan lapsella on myös oikeus ruumiillisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Vastuu lapsen kehityksen kannalta välttämättömien elinolosuhteiden turvaamisesta on ensisijaisesti lapsen huoltajilla, ja sopimusvaltiot ovat sitoutuneet tukemaan huoltajia myös tämän oikeuden toteuttamisessa. Edellä mainittu sääntely (ja kokonaisuudessaan lapsen oikeuksien sopimuksen soveltaminen) tarkoittaa tämän esitysluonnoksen kontekstissa sitä, että tehtäessä lasten hoitoon ja hoitojärjestelmään liittyviä ratkaisuja, jokaisen säännöksen sekä lakimuutosten kokonaisuuden osalta on kyettävä osoittamaan ja varmistamaan, että valitut ratkaisut ovat muutosten kohteena olevien yksittäisten lasten/lapsiryhmien edun mukaisia.
      • Vilkas Annina
        Uppdaterad:
        27.3.2021
        • YLEISET HUOMIOT Lainsäädäntömuutoksen sanottuna pyrkimyksenä on asettaa erilaiset perhemuodot ja niissä elävät lapset ja vanhemmat yhdenvertaiseen asemaan sekä lisätä perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä. Jotta perhevapaauudistus todella olisi ”ennen kaikkea lasten edun mukainen uudistus”, olisi esitysluonnokseen vielä varaa tehdä muutoksia. MONIKKOPERHEIDEN NÄKÖKULMA Monikkoperheiden tilannetta on pyritty huomioimaan siten, että vanhempainrahapäivien lukumäärä on suurempi kuin tilanteessa, jossa perheeseen syntyy yksi lapsi. Esitysluonnos tunnistaa monikkoperheiden vauvavaiheen usein tavanomaista yksösperheen vauvavaihetta kuormittavammaksi, mikä on ilmeisessä ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että kaksosperheiden yhtäaikaisesti pidettävien vapaiden määrää oltaisiin kuitenkin nyt vähentämässä kuudella arkipäivällä (nyt voimassa olevassa sääntelyssä 96 päivää, esityksessä 90 päivää). Mainittua heikennystä ei voi missään tapauksessa pitää kaikkien lasten edun mukaisena uudistuksena. LAPSIKUOLEMAPERHEIDEN NÄKÖKULMA Lakiesityksen säännöskohtaisten perusteluiden valossa on ilmeistä, että synnyttänyttä vanhempaa koskisi aina ja joka tapauksessa oikeus saada raskaus- ja vanhempainrahaa yhtäjaksoisesti vähintään 84 arkipäivältä riippumatta siitä, onko vauva elossa vai kuollut. Tämä ei kuitenkaan käy ilmi yksiselitteisesti yhdestäkään esitetystä pykälästä. Synnyttäneen vanhemman oikeus äitiysvapaaseen [ja nyt esitettyyn raskaus- ja vanhempainrahajaksoon] saattaa olla lainsäätäjälle itsestäänselvyys, mutta valitettavasti vaihtoehtoisiakin näkemyksiä elävässä työelämässä ilmenee. Vuonna 2019 erään virkamiehen vauva kuoli vuorokauden ikäisenä ja tämän seurauksena työnantaja oli vakaasti siinä uskossa, että koska virkaehtosopimus ei sanonut mitään palkanmaksusta äitiysvapaalla lapsen kuoltua, voisi työnantaja siirtää äitiysvapaalla olevan äidin palkattomalle vapaalle äitiysrahakauden loppuun asti. Ajatuksena oli, että Kela maksaisi suoraan virkamiehelle lainmukaiset päivärahat, minkä lisäksi virkamiehelle oli ilmoitettu, että jo maksetut palkat tultaisiin perimään takaisin. Mainittua tilannetta voinee olla vaikea uskoa todeksi, mutta virkaehtosopimuksen ja lain tulkintaa tarkistettiin työmarkkinalaitoksesta saakka. Tosiasiallisesti työnantaja ei olisi voinut missään tapauksessa evätä äidiltä hänen oikeuttaan äitiysvapaaseen, jonka Kela myöntää vakuutetulle synnytyksen ja raskauden perusteella. Lisäksi lapsen kuolema äitiysrahakauden ensimmäisen 72 arkipäivän aikana ei olisi voinut olla missään tapauksessa palkanmaksun perusteisiin vaikuttava tekijä, sillä virkaehtosopimuksen mukaisesti virkamiehellä oli oikeus saada vapaaksi työstä äitiysrahakausi ja työnantajan oli maksettava virkaehtosopimuksen mukaisesti palkkaus äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyi 72 arkipäivää. Toivon, että yllä mainittua tarkasteltaisiin varoittavana esimerkkinä työnantajaosapuolen häikäilemättömästä menettelystä, jossa virkamiehen avoimuus tilanteestaan uhkasi kääntyä häntä vastaan. Toivon myös, että lainsäätäjä päätyisi ilmaisemaan vauvansa menettäneen synnyttäneen vanhemman oikeuden yhtäjaksoiseen 84 arkipäivän raskaus- ja vanhempain vapaaseen nyt esitettyä yksiselitteisemmin. Lainsäädännön keinoin voitaisiin vaikuttaa siihen, että yksikään työntekijä tai virkamies ei voisi enää perhevapaauudistuksen ja lain voimaantulon jälkeen joutua edellä mainitun kaltaiseen täysin kohtuuttomaan tilanteeseen työelämässä. Olisi myös syytä pohtia, millainen on akuutisti surevan vanhemman tosiasiallinen toimintakyky työpaikalla? Suru ei ole sairaus, vaan normaali reaktio lapsen kuolemaan – mutta kun on tuoreesta surusta suunniltaan, se saattaa viedä työkyvyn. Tiedetään myös, että valitettavan usein vanhemmille kirjoitetaan sairausloman perusteeksi masennusdiagnoosi, joka voi vaikeuttaa asioita myöhemmässä vaiheessa (esim. sairaus- tai henkivakuutuksen saaminen on ollut vaikeaa, jopa mahdotonta). Surevien vanhempien voimavaroja tarvitaan ennemmin lapsen kuoleman jälkeisten asioiden hoitamiseen ja yhdessä suremiseen kuin omien tuntemuksien todisteluun sairausloman perusteeksi, saati työnantajan kanssa vapaista neuvottelemiseksi. Lisäksi, uudistuksen kokonaisuudessa kyseisen ryhmän kustannusvaikutus on häviävän pieni. Perhevapaauudistuksessa olisi syytä varmistaa, ettei perheille aiheudu lapsen kuoleman lisäksi enää sekundaarisia menetyksiä. Sitä paitsi, maksamme lapsensa menetyksen vuoksi sairauslomaa hakeneille ja saaneille vakuutetuille maksetut etuudet joka tapauksessa verovaroin. Perhevapaauudistus olisi oivallinen mahdollisuus huolehtia siitä, ettei lakimuutos vie lisää jo niin paljon menettäneiltä. Voisimmeko antaa lapsikuolemaperheille tilaa, aikaa ja rauhaa surra? Suomenkin soisi arvioivan mahdollisuuksia siirtyä kohti ns. Tanskan mallia, jossa laki takaa lapsensa menettäneille vanhemmille yhteisesti 26 viikon suruvapaan, jonka ajalta maksetaan päivärahaa.
      • Miessakit ry
        Uppdaterad:
        26.3.2021
        • Perhevapaauudistuksen tärkein tavoite tulee olla pienlapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen. Kyseinen elämänvaihe on tutkimusten mukaan keskeisin mahdollisuus ja haaste perheiden yhdessä pysymisen, turvallisuuden ja lasten tasapainoisen kasvun kannalta. Riittävän hyvinvoiva ja läsnä oleva vanhemmuus on tämän elämänvaiheen arvokkain voimavara.
      • Miesjärjestöjen keskusliitto MJKL ry
        Uppdaterad:
        24.3.2021
        • MJKL:n yksi keskeisistä vaikuttamistoiminnan painopisteistä on edistää isyyden tukemista vanhemmuudessa. Tämä edesauttaa äitien ja isien yhteistyövanhemmuutta. Isyyden merkityksen huomioimista ja isille tarjottavaa tukea on näkemyksemme mukaan nykyisestä vahvistettava. Nyt esitetyssä muodossa perhevapaauudistus vastaa tähän tarpeeseen.
      • Tehy ry.
        Uppdaterad:
        19.3.2021
        • Kokonaisuudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on lisätä isien perhevapaaoikeuksien käyttöä ja perhevapaiden sekä hoitovastuun tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken. Uudistukselle on tarve, sillä tilastot osoittavat, että naiset käytävät lähes 90 % kaikista vanhempainpäivärahapäivistä ja 80 % isistä ei käytä pidettävissä olevia isyyspäivärahoja täysmääräisesti. Pitkillä perhevapailla on useita negatiivisia vaikutuksia naisten työmarkkina-asemaan ja naisten hoivavastuu lisääntyy entisestään. Päätös perhevapaiden käyttämisestä tehdään perheissä usein taloudellisten seikkojen perusteella, jolloin vähemmän tienaava jää kotiin hoitamaan lasta. Vähemmän tienaava on useimmiten nainen. Ehdotetuilla kiintiöillä ja järjestelmän joustavoittamisella voidaan vaikuttaa perhevapaiden jakautumiseen vanhempien kesken, mutta niiden ohella naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventaminen on tehokas keino edistää perhevapaiden tasaisempaa jakautumista naisten kesken. Vanhempien tuloerojen kaventuessa päätös perhevapaalle jäämisestä voitaisiin perustaa muihin seikkoihin kuin perheen toimeentuloon perhevapaan aikana. Esityksessä heikennetään niiden vanhempien asemaa, joiden lapsi syntyy kuolleena. Nykyisessä laissa synnyttävällä vanhemmalla on oikeus äitiysrahaan äitiysrahakauden loppuun saakka eli 105 päivän ajalta, jos lapsi syntyy kuolleena. Uudistuksessa korvattavien päivien määrä lyhenee 84 päivään. Muutokselle ei ole perusteita ja se on täysin kohtuuton. Lapsen kuolema ennen syntymää tai sen jälkeen on vanhempia voimakkaasti järkyttävä tapahtuma. Synnyttänyt henkilö kokee valtavaa surua, hätää ja kärsimystä. Hän ei ole pitkään aikaan työkykyinen. Korvattavien päivien määrä tilanteessa, jossa lapsi syntyy kuolleena tai kuolee syntymän jälkeen, tulee molemmissa tapauksissa olla vähintään nykyisen laajuinen. Näkemyksemme mukaan korvausaikaa tulisi pikemminkin pidentää merkittävästi vastaamaan tosiasiallisen toipumisen edellyttämää aikaa.
        • kommentit raskaus- ja erityisraskausrahaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Tasa-arvoasiain neuvottelukunta katsoo, että erillinen raskausraha selkeyttää vanhempainvapaiden kokonaisuutta. Hallituksen esityksen sivulla 102 todetaan: ”Raskausrahaa maksettaisiin yhtäjaksoisesti 40 arkipäivältä siten, että raskausraha alkaisi hakemuksen mukaisesti aikaisintaan 30 arkipäi-vää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausrahakauden voisi siten aloittaa joustavasti haluamanaan ajankohtana.” Tämä ei kuitenkaan toteudu työsuh-teessa olevien osalta, koska työsopimuslaissa säädetään 14 päivän raja mahdolliseksi vain työnantajan kanssa sopimalla (s. 126). Rajaus perustellaan työnantajan mahdollisesti lisään-tyvillä kustannuksilla: ”Työnantaja ja työntekijä voisivat kuitenkin sopia raskausrahan myö-hentämisestä siten, että sen voi aloittaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytys-aikaa. Jos työntekijällä olisi aina oikeus jäädä raskausvapaalle vasta 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa, voisi tämä lisätä työnantajille sairausajan palkoista aiheutuvia kustannuksia (s. 126)”. Edellä esitettyä oletusta perustellaan hallituksen esityksessä seuraavasti: ”Työnteko raskau-den loppuvaiheessa voi jossain määrin lisätä sairauslomien tarvetta, mutta tutkimustieto asi-asta on niukkaa ja yksilölliset erot odottajien välillä merkittäviä. Työterveyslaitos toteaa lausunnossaan, että sairauslomat ovat hyvin yleisiä raskauden aikana.” Olisi tärkeää avata mihin aineistoihin ja millaiseen tietoon sairauspoissaoloista tämä Työterveyslaitoksen arvio perustuu. Aiemmin STM:n vanhempainvapaatyöryhmän 2009–2011 raporttia (STM Selvityksiä 2011:12) varten tehdyssä tarkastelussa yksityisen sektorin sairauspoissaoloista todettiin, että raskaana olevilla naisilla ei ole sairauspoissaoloja enempää kuin muilla naisilla, eli heidän sairauspoissaolonsa eivät välttämättä liity raskauteen. Hallituksen esitys rajoittaa työsuh-teessa olevien äitien raskausrahakauden aloittamista näyttää siten perustuvan tarkentamat-tomaan ja aiemman selvityksen kanssa ristiriidassa olevaan olettamaan työnantajan kustannusten lisääntymisestä. Edellinen on ristiriidassa sen kanssa, että joustavuuden lisääminen on yksi uudistuksen perustavoitteista. Tane katsoo, että raskauspäivärahan aloitusajankohdan rajoittamisen perustelu on puutteellinen ja ristiriidassa uudistuksen tavoitteena olevan joustavuuden lisäämisen kansa.
      • Keskosperheiden yhdistys Kevyt
        Uppdaterad:
        1.4.2021
      • Mothers in Business MiB ry, Lampinen Jonna
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Synnyttävän vanhemman raskausraha on kannatettavaa. Esitysluonnoksen mukaan tilanne kuitenkin heikkenisi, sillä nykyinen varhennettu äitiysvapaa poistuisi, sillä nykysäädösten mukaan raskaana oleva voisi omalla ilmoituksella jäädä varhennetulle äitiysvapaalle 50-30 päivää ennen lapsen laskettua aikaa. Uudistuksen jälkeen raskaana olevalle olisi oikeus raskausrahaan 30-14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Työsuhteessa olevalla työntekijällä ei puolestaan ole subjektiivista oikeutta jäädä raskausvapaalle vasta 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Mothers in Business vaatii esitykseen jääneen epäkohdan korjaamista, jotta lapsikuolemaperheiden asemaa ei huonone nykyisestä. Lainsäädäntöä ei missään nimessä saa heikentää nykyisestä, vaan pikemminkin tulisi harkita erillistä lainsäädäntöä, joka turvaisi kaikille lapsikuolemaperheille jonkinlaisen suruaikaan perustuvan vapaajärjestelmän.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esitysluonnoksen mukaan raskausrahaa maksettaisiin yhtäjaksoisesti 40 arkipäivältä siten, että raskausraha alkaisi hakemuksen mukaisesti aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia raskausrahan myöhentämisestä siten, että sen voi aloittaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausrahakausi alkaisi kuitenkin aina viimeistään raskauden päättymistä seuraavasta päivästä, vaikka raskausrahaa olisi haettu jostain myöhemmästä ajankohdasta lukien tai jos raskaus päättyisi aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. MLL pitää perusteltuna synnyttävän äidin ja syntyvä lapsen terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta, että raskaana olevalla vanhemmalla on vanhempainrahan lisäksi oma erillinen päiväraha. MLL esittää, että työntekijällä olisi itsenäinen oikeus päättää, milloin raskausvapaajaksonsa aloittaa (aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa) eikä siihen tarvittaisi sopimista työnantajan kanssa. Ehdotettu raskausrahakausi on myös varsin lyhyt (40 arkipäivää). Sen pidentämistä tulisi harkita jatkovalmistelussa. Aikaisemmin äitiysrahaa kompensoinut pidempi vanhempainrahakausi adoptiovanhemmille poistuu esityksen myötä. Esitysluonnokseen mukaan raskausraha ei koskisi adoptioperheitä. MLL esittää, että raskausrahakautta koskevaan pykälään lisätään säännös, jonka mukaan adoptioperheet saisivat raskausrahaa vastaavan adoptiorahan. Tämän adoptioperhe voisi käyttää adoption valmisteluihin, joihin tällä hetkellä perhe joutuu usein käyttämään lomia tai palkatonta vapaata. Tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena, synnyttäjän raskausrahakausi lyhenisi esitysluonnoksen mukaan kolmella viikolla. Myös kuolleena syntyvän lapsen toisen vanhemman oikeus vanhempainrahaan syntymän yhteydessä heikkenee esitysluonnoksen mukaan 18 päivästä 12 päivään. MLL pitää lapsikuolemaperheiden aseman heikentämistä kohtuuttomana ja esittää, että jatkovalmistelussa varmistetaan, ettei heidän tilanteensa heikkene nykyisestä.
      • Adoptioperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Raskausrahaa vastaava odotusraha tulee ulottaa koskemaan myös adoptiovanhempia. Adoptiovanhemmille myönnetään oikeus raskausrahaa vastaavaan 40 päivän odotusrahaan. Odotusraha jaettaisiin tasan 20 + 20 päivää kummallekin vanhemmalle. Yksinhakijalla olisi oikeus myös toisen vanhemman odotusrahakiintiöön. Odotusrahan voisi aloittaa aikaisintaan lapsiesityksen saamisen jälkeen.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Uusi perhevapaiden malli antaa kummallekin vanhemmalle oman kiintiönsä, josta osan vanhempi voi halutessaan antaa toisen käytettäväksi. Malli on joustavuudessaan hyvä, vaikkakaan se ei saavuta täysin tavoitetta perhevapaiden tasaisesta jaosta vanhempien kesken. Unioni katsoo, että on iso riski siitä, että jatkossakin merkittävä osa perheistä tekee perinteisiä valintoja, siitäkin huolimatta, että se heikentää isien asemaa perheissä ja kaikkien naisten asemaa työmarkkinoilla. Perhevapaauudistuksen yhteydessä on aito mahdollisuus muuttaa perhevapaiden jakautumista perheissä ja tähän tarkoitukseen on varattava riittävästi resursseja. Unioni haluaa kiinnittää myös huomiota siihen, kuinka viranomainen toimii vapaita ja päivärahoja haettaessa sekä neuvoloissa perheitä kohdattaessa. Tähän saakka Kelasta on saatettu myöntää koko vanhempainpäiväraha synnyttäneelle äidille, silloinkin kun hän ei ole sitä hakenut. Syyksi tähän on kerrottu tietojärjestelmä, jota ei toistuvista huomautuksista huolimatta ja vuosienkaan kuluessa ole saatu korjattua. Se on omalta osaltaan ohjannut perheitä tekemään jopa oman päätöksensä vastaisesti äitien kotona ja isien työssä olemista suosivia ratkaisuja. Uuden järjestelmän tullessa voimaan Unioni katsoo, että on tärkeätä, että perheissä tiedetään mikä osuus vapaasta kenellekin vanhemmalle kuuluu ja ettei siirrettävää osuutta esimerkiksi puhetavoin tai tietojärjestelmien koodiongelman vuoksi ohjata siirtämään äidille. On myös tärkeätä huomioida, että siirto voidaan tehdä vain jos osuudestaan luopuva vanhempi siitä haluaa luopua.
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Raskausrahakauden alkamisen joustavoittaminen on jäänyt puolitiehen. Työsopimuslain osalta siirtyminen raskausrahakaudelle myöhemmin kuin 30 päivää ennen laskettua aikaa edellyttää sopimista. Tämä asettaa henkilöt erilaiseen asemaan työelämässä, sillä sopimismahdollisuudet eivät ole yhdenvertaiset työntekijöiden kesken. Työntekijällä tulee olla subjektiivinen oikeus päättää milloin aloittaa raskausrahakauden, eli aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Ehdotetussa järjestelmässä biologisella äidillä on kaikissa tilanteissa oikeus yhdenjaksoiseen 84 arkipäivän raskaus- ja vanhempainrahakauteen. Jos lapsi syntyy kuolleena, on äidillä oikeus tähän 84 päivärahapäivään. Äidin oikeus päivärahaan huononee nykyjärjestelmään verrattuna, jos lapsi syntyy kuolleena tai menehtyy päivärahakauden aikana. Voimassa olevassa järjestelmässä maksetaan äitiysrahakausi (105 pv) loppuun, jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee äitiysrahakauden aikana. Maksettavien äitiysrahapäivien määrä riippuu siitä, minkä verran päiviä on käyttämättä lapsen menehtyessä. Nykyjärjestelmässä isyysraha maksetaan 18 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen, enintään kuitenkin isyysrahakauden tai sen jakson loppuun. Lapsen syntyessä kuolleena, maksetaan isälle siis enintään 18 pv. Esitetyssä uudistuksessa, lapsen syntyessä kuolleena tai lapsen kuollessa myöhemmin, maksetaan isälle 12 päivärahapäivää. Isän oikeus päivärahaan siis huononee. Vanhempainrahakauden osalta muutosta ei esitetä. Jos lapsi kuolee vanhempainrahakauden (158 pv) aikana, maksetaan 12 päivää vanhempainpäivärahaa kuoleman jälkeen em. 158 päivän puitteissa. Esitetyssä uudistuksessa vanhempainrahaa maksettaisiin 12 arkipäivältä lapsen kuoleman jälkeen tai enintään niin monelta päivältä kuin vanhempainpäivärahapäiviä on jäljellä. Esityksessä tulee korjata edellä mainitut heikennykset ja turvata vanhemmille vähintään nykyisen tasoiset päiväraha -etuudet. Riittävä aika ja resurssi suru käsittelyyn edistää perheen mahdollisuuksia toipumiseen.
      • Lapsiperheiden Etujärjestö ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Nykyisin äidillä on oikeus 105 äitiysrahapäivään lapsen syntyessä kuolleena. Esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että päivien lukumäärä pudotettaisiin 84 päivään. Myös kuolleena syntyvän lapsen isyysrahan maksamista pudotettaisiin 18 päivästä 12 päivään. Lapsiperheiden Etujärjestö ry ei hyväksy näitä heikennyksiä. Perhevapaiden uudistaminen ei saa heikentää lapsikuoleman kohdanneiden perheiden tilannetta, vaan korvattavien päivien lukumäärän tulee olla vähintään sama kuin nykyään. Lapsiperheiden Etujärjestö pitää huolestuttavana myös ehdotettuun raskausrahaan kätkeytyvää heikennystä. Äitiysrahaa saa nykyään 30–50 arkipäivää ennen lapsen laskettua aikaa. Esityksessä äitiysrahan (raskausrahan) aloitusaika lyhenee 14–30 päivää ennen lapsen laskettua aikaa. Loppuraskauden vointia voi olla mahdoton ennustaa ja äitiys-/raskausrahahakemus tulee tehdä Kelalle kaksi kuukautta ennen lapsen laskettua aikaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Raskausraha on erityisen tärkeä etuus turvaamaan lapsen äidin ja syntyvän lapsen hyvinvointia. Sen osalta on erittäin loogista, että se on sidottu täsmälliseen ajanjaksoon lapsen lasketun ajan ympärillä eikä ole siirrettävissä. Jakson pituus on riittävä. Raskausrahan aloittamisen osalta joustavuus palvelee hyvin myös perhevapaalle jäävää yrittäjä-äitiä. Erityisesti vanhempainpäivärahakauden kokonaiskeston pidentäminen tulee kuitenkin lisäämään järjestelmäkustannuksia ja heikentämään työllisyyttä. Hallituksen tavoitteena oleva hoivavastuun parempi jakaantuminen ei nähdäksemme tule ainakaan kovinkaan vauhdikkaasti etenemään, kun äideille käytettävissä olevien päivärahapäivien kestoon ei ole mahdollista puuttua.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Monimuotoisten perheiden näkökulmasta raskausrahan nimitys on erinomainen muutos, se ottaa huomioon sen, että kyseessä on nimenomaan raskaana olemiseen liittyvä etuus. Näin ollen esimerkiksi adoption kautta äideiksi tulevat eivät koe nykyisenkaltaista epäoikeudenmukaisuutta siinä, ettei heillä ole oikeutta äitiysrahaan. Raskausrahaan tehdyt muutokset tuottavat kuitenkin esityksessä heikennyksen niille vanhemmille, joiden lapsi on kuollut kohtuun tai jotka joutuvat terveydellisistä syistä keskeyttämään raskauden vielä sen jälkeen, kun 154 raskauspäivää on tullut täyteen. Nykytilassa synnyttäjä saa näissä tilanteissa 105 päivää äitiysrahaa, esityksen mukaan tämä supistuisi 84 päivään. Nykytilanteessa isällä tai synnyttäjän puolisolla on oikeus 18 vanhempainrahapäivään synnytyksestä eteenpäin, esityksessä tämä supistuisi 12 päivään. Nämä leikkaukset on peruutettava ja oikeus vanhempainrahaan lapsen syntyessä kuolleena on pidettävä ennallaan. Adoptiovanhempien osalta esityksen mukaan poistuisi tämänhetkisessä perhevapaajärjestelmässä oleva kompensaatio siitä, ettei adoptiovanhempi ole oikeutettu äitiysrahaan. Tämä kompensaatio olisi säilytettävä ja adoptioperheille olisi säädettävä raskausrahaa vastaava 40 päivän oikeus odotusrahaan tehdystä lapsipäätöksestä lähtien. Jos adoptiovanhempia on kaksi, odotusraha jaettaisiin tasan 20+20 päivää kummallekin vanhemmalle.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • ETKL on aiemmin ottanut kantaa, että äitiysvapaa tulee voida aloittaa nykyistä joustavammin ennen laskettua aikaa ottaen kuitenkin huomioon raskaussuojeludirektiivin määräykset. Pidämme hyvänä, että nyt lausuttavana oleva esitys mahdollistaa äitien työskentelyn aikaisempaa pidempään, jos vauvan ja äidin terveys ja hyvinvointi sen sallivat.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Lakiesitysluonnos mahdollistaa raskaus- ja erityisraskausrahakauden myöhäisemmän aloituksen. Esitys sinällään on tervetullut ja mahdollistaa erilaisessa tilanteessa olevien perheiden omat ratkaisut. On kuitenkin huolehdittava siitä, että valinta raskaus- tai erityisraskausrahakauden aloittamisen ajankohdasta on aina oltava äidin ja tapahduttava äidin ja lapsen terveyden ehdoilla.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Ehdotuksen mukaan raskausraha korvaisi äitiysrahan ja olisi tarkoitettu raskaana olevalle henkilölle turvaamaan toimeentuloa loppuraskauden edellyttämän työstä poisjäämisen takia. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Myös raskausrahan osalta uudistuksen joustavuus tulee esille, sillä sen voisi aloittaa nykyistä äitiysrahaa joustavammin, terveydentila ja työn vaatimukset huomioiden, 14-30 päivärahapäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Sen edellytys olisi raskauden kestäminen vähintään 154 päivää kuten äitiysrahankin. Raskausrahakausi alkaisi kuitenkin aina viimeistään raskauden päättymistä seuraavasta päivästä. Raskausrahapäivät muodostaisivat yhtäjaksoisen kauden. Päiviä ei voisi siirtää tai käyttää myöhemmin kuten vanhempainpäivärahoissa. Siten raskausrahakaudella työskennellessä ei voisi saada raskausrahaa, mutta raskausrahakausi kuluisi. Ehdotuksen mukaan erityisraskausraha vastaisi asiallisesti voimassa olevaa erityisäitiysrahaa ja etuuden edellytykset säilyisivät ennallaan. Ainoastaan etuuden nimi muuttuisi erityisraskausrahaksi. Maatalouden ollessa monella tapaa riskialtis toimiala ja maatalousyrittäjän työ edelleen myös fyysisesti raskasta, on tärkeää, että raskaana olevat maatalousyrittäjät voivat tulevan lapsen hyvinvoinnin ja oman terveydentilan suojelemiseksi jäädä pois yrittäjätyöstä erityisraskausrahalle terveydenalan ammattilaisten arvioidessa tarpeen.
      • Suomen Yrittäjänaiset
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Nykytilanteessa äitiysraha alkaa 30-50 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, uudistuksessa tuo aika voisi olla vain 14 päivää. Tämä saattaa lisätä raskausajan poissaoloja ja siten kustannuksia työnantajalle. Yrittäjänaisten mielestä pientyönantajalle tulisi mahdollistaa raskausajan sairauspoissaolojen ajalta korvaus heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Korotettua päivärahaa tulisi maksaa isälle vain niiltä päiviltä, joita ei pidetä yhtä aikaa toisen vanhemman kanssa. Tämä kannustaisi isiä ottamaan itsenäistä hoivavastuuta.
      • Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kiiski Anne
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Raskausraha korvaisi äitiysrahan ja olisi tarkoitettu raskaana olevalle henkilölle korvaamaan toimeentuloa loppuraskauden edellyttämän työstä poisjäämisen takia. On perusteltua, että osa vanhempainpäivärahoista maksetaan äidille joko nykyisen kaltaisena äitiyspäivärahakautena tai esityksen mukaisena raskausrahana. Raskaana olevalle erikseen suunnattu päiväraha on tarpeellinen ja perustuu raskaana olevan ja lapsen suojelemiseen. On äidin ja lapsen terveyden turvaamisen kannalta perusteltua, että kausi on haettava yhdenjaksoisena.
      • KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esityksen mukaan tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena raskausviikon 22 jälkeen, synnyttäjän raskausrahakausi lyhenisi yli kolmella viikolla nykyisestä 105 arkipäivästä. KÄPY ry vastustaa tätä esitystä. Raskausrahakauden keskeisenä tarkoituksena on raskauden ja synnytyksen aiheuttaman ansionmenetyksen korvaaminen. Tämä korvaus mahdollistaa poissaolon töistä ja toipumisen raskauteen ja synnytykseen liittyvistä fysiologisista muutoksista. KÄPY ry huomauttaa, että nämä muutokset koskettavat synnyttäjiä myös silloin, kun lapsi syntyy kuolleena. Siksi riittävän pitkän toipumisajan turvaaminen synnyttäjille on välttämätöntä myös näissä tilanteissa. Samalla se turvaa synnyttäjille heidän tarvitsemansa ajan avun hakemiseen ja vastaanottamiseen, kuolleen lapsen asioiden hoitamiseen sekä perheen muiden mahdollisten lasten tukemiseen. Tästä johtuen KÄPY ry esittää raskausrahakautta koskeviin pykäliin seuraavaa muotoilua: Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksen jälkeen, on synnyttävällä vanhemmalla oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan yhtäjaksoisesti 105 arkipäivältä.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Ehdotukset ovat perusteltuja
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Ehdotetun pykälän mukaan raskausrahaa maksettaisiin yhtäjaksoisesti 40 arkipäivältä siten, että raskausraha alkaisi hakemuksen mukaisesti aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että työsopimuslakia muutetaan samalla tavalla uudistuksen yhteydessä. Muutoin työsuhteessa olevilla naisilla ei ole tosiasiassa oikeutta jäädä raskausvapaalle 14 päivää ennen laskettua aikaa ilman työnantajan suostumusta.
      • STTK ry, Anja Lahermaa, juristi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Nykyisin äitiysrahakausi alkaa 50-30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Esityksen mukaan raskausrahakausi alkaa 30-14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Sinänsä on hyvä, että raskausrahakauden voi myöhentää alkamaan 14 arkipäivää ennen laskettua aika, mutta samalla olisi pitänyt mahdollistaa raskausrahakauden alkaminen jo 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskaana olevien tilanteet ovat hyvin erilaisia ja he esimerkiksi työskentelevät hyvin erilaisissa työtehtävissä, joten on syytä mahdollistaa raskaana olevan valita joustavammin, milloin aloittaa raskausrahakauden. Esitystä on korjattava niin, että raskausrahakausi alkaa 50-14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa oman valinnan mukaan.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Ehdotuksessa esitetään sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:ssä säädettäväksi raskausrahasta, joka korvaisi äitiysrahan. Säädöskohtaisten perusteluiden mukaan raskausraha olisi tarkoitettu korvaamaan raskaana olevalle henkilölle toimeentuloa loppuraskauden edellyttämän työstä poisjäämisen takia (s. 101). Sen edellytyksenä olisi äitiysrahaa vastaavasti, että raskaus olisi kestänyt vähintään 154 päivää. Aiemmin lainsäädännössä, kuten esimerkiksi sairausvakuutuslain perusteluissa on vakiintuneesti tuotu esiin äitiysrahan ja tähän liittyvän vapaan tarkoituksena äidille annettava mahdollisuus jäädä pois työstä ja näin turvata hänen oma ja lapsensa terveys sekä lapsen hoito kotona (esim. HE 50/2004, s. 9). Tosin äitiysrahaa koskevan pykälän terminologiaa on myöhemmin muutettu sukupuolineutraaliksi siten, että siinä puhutaan naisen sijaan vakuutetusta (HE 206/2018, s. 34). Esimerkiksi perustuslakivaliokunta on lausunnossaan PeVL 38/2006 vp. todennut, ettei perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös aseta esteitä eri perusteella määräytyvien päivärahojen erilaiselle kohtelulle, joten yksinomaan äideille terveydensuojelullisin perustein myönnettävän etuus ei ole perustuslain 6 §:n kannalta ongelmallinen. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan raskausrahaa koskevien ehdotuksien perusteluissa olisi syytä viitata edelleen raskaussuojeluun eli äidin/raskaana olevan ja synnyttävän vanhemman raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen sekä lapsen terveyden turvaamiseen. Ehdotetun 9 luvun 2 §:n mukaan raskausrahaa maksettaisiin yhtäjaksoisesti 40 arkipäivältä siten, että raskausraha alkaisi hakemuksen mukaan aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausraha alkaisi aina viimeistään raskauden päättymistä seuraavasta päivästä. Raskausrahaa voisi tulla maksettavaksi myös synnytyksen jälkeiseltä ajalta. Esityksen mukaan raskausrahan jälkeen maksettaisiin vanhempainrahaa 320 arkipäivältä, joista sekä äidillä että isällä olisi oikeus pitää puolet eli 160 arkipäivää. Tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan äiti ja isä eivät kuitenkaan ole vanhempainrahan käyttämisen suhteen kaikilta osin vertailukelpoisessa asemassa. Äidin kohdalla osa vanhempainrahapäivistä kuluisi useimmissa tapauksissa raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen. Raskaudesta ja synnytyksestä toipuminen sekä lapsen imetyksen aloittaminen edellyttävät tasa-arvovaltuutetun käsityksen mukaan raskausrahan maksamista ja raskausrahakauden ulottamista myös synnytyksen jälkeiseen aikaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää pidentää raskausrahakautta ehdotetusta. Tasa-arvovaltuutettu toteaa lisäksi, että raskausrahakauden ulottaminen synnytyksen jälkeiseen aikaan olisi tarpeen myös tilanteissa, joissa lapsi kuolee kohtuun tai hyvin pian synnytyksen jälkeen. Nykyisin äidillä/ synnyttävällä vanhemmalla on näissä tilanteissa oikeus 105 arkipäivän pituiseen äitiysvapaaseen, jos raskaus on kestänyt 154 arkipäivää. Ehdotus lyhentäisi tätä ajanjaksoa, koska ehdotetun sairausvakuutuslain 9 luvun 8 §:n mukaisesti synnyttävällä vanhemmalla olisi näissä tilanteissa oikeus saada raskaus- ja vanhempainvapaata 84 arkipäivältä. Tilanne olisi sama myös tilanteissa, joissa äidin raskaus joudutaan keskeyttämään terveydellisistä syistä vielä sen jälkeen, kun raskaus on kestänyt 154 arkipäivää. Esityksen mukaan näissä tilanteissa myös isän tai synnyttävän vanhemman puolison oikeus vanhempainvapaaseen lyhenisi nykyisestä 18 vanhempainrahapäivästä 12 päivään. Edellä kerrotun kaltaiset tilanteet ovat äärimmäisen traagisia näille perheille, minkä vuoksi tasa-arvovaltuutettu toivoo, ettei näiden vanhempien asemaa heikennettäisi uudistuksen yhteydessä. Tasa-arvovaltuutettu ehdottaa raskausrahakauden ulottamista synnytyksen jälkeiseen aikaan myös niissä tilanteissa, joissa äiti/ synnyttävä vanhempi luovuttaa lapsen adoptoivaksi tai lapsi otetaan huostaan hyvin pian raskauden jälkeen. Nykyisin äideillä on oikeus myös näissä tilanteissa 105 arkipäivän pituiseen äitiysvapaaseen, joka esityksen toteutuessa lyhenisi edellä kerrotulla tavalla 84 arkipäivän pituiseen yhtäjaksoiseen raskaus- ja vanhempainvapaaseen. Tasa-arvovaltuutettu toivoo, ettei myöskään näissä tilanteissa heikennettäisi synnyttävän vanhemman asemaa.
      • Työterveyslaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Nykyinen äitiysrahakausi alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Esityksen mukainen raskausrahakausi alkaisi aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työterveyslaitos pitää lisääntynyttä joustavuutta ja mahdollisuutta jatkaa työssä pidempään hyvänä ja tavoiteltavana asiana. Tutkimusnäytön pohjalta työnteon jatkaminen lähelle laskettua synnytysaikaa ei yleisesti ottaen vaaranna raskauden kulkua eikä näin ollen ole perusteltua kieltää raskaana olevalta työnteko viimeistään 30 päivää ennen laskettua aikaa. Työntekijä ja työnantaja voisivat näin sopia asiasta joustavammin, jos työssä jatkamiselle ei ole terveydellisiä esteitä. Työn fyysiseen kuormittavuuteen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota raskauden loppuvaiheessa ja mahdollistaa työn riittävä tauotus ja mahdollisuus levätä työvuoron aikana. Erityisraskausrahaa koskevat pykälät vastaisivat esityksessä täysin nykyisiä erityisäitiysvapaata koskevia pykäliä, ainoastaan etuuden nimeen esitetään muutosta. Erityisraskausraha olisi jatkossakin mahdollinen tilanteessa, jossa työssä esiintyvä kemiallinen aine, säteily, tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa raskaana olevan tai sikiön terveyden. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin minkälaisissa työolosuhteissa erityisäitiysvapaa (jatkossa erityisraskausrahakausi) on perusteltu. Työterveyslaitos pitää erityisrahan myöntämisen mahdollisuutta tärkeänä tilanteissa, joissa työantajalla ei ole mahdollisuutta poistaa työssä esiintyvää vaaratekijää tai siirtää raskaana oleva työntekijä muihin työtehtäviin. Erityisäitiysrahaa/erityisraskausrahaa ei kuitenkaan ole mahdollista myöntää tilanteissa, joissa työn voimakas fyysinen kuormittavuus tai väkivallan uhka vaikeuttavat työssä jatkamista eikä työnantajalla ole mahdollisuutta sijoittaa työntekijää muihin tehtäviin. Näihin tilanteisiin tulisi jatkossa hakea nykyistä parempia ratkaisuja.
      • Suomen Kuntaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kuntaliitolla ei kommentoitavaa
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Hallituksen esityksessä s. 102 todetaan, että ”Raskausrahaa maksettaisiin yhtäjaksoisesti 40 arkipäivältä siten, että raskausraha alkaisi hakemuksen mukaisesti aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausrahakauden voisi siten aloittaa joustavasti haluamanaan ajankohtana.” tämä ei kuitenkaan toteudu työsuhteessa olevilla, sillä työsopimuslaissa todetaan että 14 päivän raja on mahdollista vain työnantajan kanssa sopimalla. Esitys heikentää adoptioperheiden asemaa nykyisestä, sillä esityksen mukaan adoptioperheet eivät ole oikeutettuja raskausrahaan. NYTKIS katsoo, että esitystä voisi muuttaa esimerkiksi siten, että adoption lapsipäätöksestä voisi alkaa oikeus raskausrahaan.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Raskausraha Raskausrahakauden voi sairausvakuutuslain mukaan aloittaa aikaisintaan 30 päivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Työsopimuslain mukainen sääntely raskausrahakauden alkamiseksi on Pron näkemyksen mukaan jäykkää ja asettaa työssäkäyvät äidit erilaiseen asemaan ei-työssäkäyviin verrattuna, sillä raskausvapaa alkaisi työsopimuslain mukaan pääsääntöisesti 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Esityksen mukaan työnantajan ja työntekijän on tosin mahdollisuus sopia vapaan myöhentämisestä, siten, että vapaa alkaa viimeistään 14 päivää ennen laskettua aikaa. Pro ei näe tätä mahdollisuutta kuitenkaan tosiasiallisena joustona, koska vapaalle jäämisen ilmoitusaika on kaksi kuukautta ja raskauden etenemisestä on vaikea tietää etukäteen. Pro epäileekin, että raskausrahan suunniteltu jousto jää hyödyntämättä, kun työnantajat haluavat varmuuden vuoksi sopia 30 päivän aloitusajasta.
      • Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • On syytä huomata, että raskausvapaan osalta uudistus tiukentaisi nykyisestä työntekijän mahdollisuuksia itse valita vapaalle jäämisen ajankohta. Nykyisin työntekijä voi omalla ilmoituksella jäädä äitiysvapaalle 50–30 päivää ennen lapsen laskettua synnytysaikaa. Uudistus herättää kysymyksen siitä, mitkä ovat työntekijän tosiasialliset mahdollisuudet sopia työnantajan kanssa raskausvapaasta. Työntekijällä tulisi olla subjektiivinen oikeus jäädä raskausvapaalle 30-14 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Joustavoittaminen ja työntekijän subjektiivisten tarpeiden entistä parempi huomioiminen on sinänsä kannatettavaa, mutta vaarana on, että työntekijä sinnittelee töissä liian pitkään. Uudistus ei saa johtaa tilanteisiin, joissa aiheutuisi vaaraa työntekijälle tai sikiölle.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Uudistuksen yhteydessä on poistumassa mahdollisuus jäädä varhennetulle äitiysvapaalle 31–50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. VOL toteaa, että varhaiskasvatuksen opettajien työ on luonteeltaan usein fyysisesti raskasta. Työntekijän suoriutuminen tehtävistään heijastuu koko työyhteisöön ja tämä luo työnantajalle velvoitteen huolehtia raskaana olevan työntekijän jaksamisesta yhdessä työterveyshuollon kanssa. Tämä tulee huomioida Työterveyslaitoksen ohjeistuksissa raskaana olevan työntekijän työsuojelusta.
      • Hyvärinen Reetta
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Raskausraha ehdotuksessa on huononnus nykytilanteeseen. Nykyisin äitiysrahaa ja äitiyslomaa saa hakea 50-30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, kun lakiehdotuksessa sen aloitusaika ennen laskettua aikaa lyhenee 30-14 päivää ennen sekä kokonaismäärä vähenee 10 arkipäivällä 40:een. Raskausrahan aloituksen mahdollisuus vain 14 päivää ennen laskettua aikaa on liian myöhään jos ajatellaan lapsen ja äidin hyvinvointia. Harva ensisynnyttäjä tietää loppuraskauden vointiaan ja kuitenkin raskausloma/raha hakemus niin työnantajalle kuin Kelalle tulisi tehdä kaksi kuukautta ennen lapseen syntymää. Tämä on huononnus nykytilanteeseen, koska tulevaisuudessa työntekijä joutuu hakemaan sairaslomaa, jos ei olekkaan työkykyinen loppuraskaudessa. Täysiaikaiseksi vauvaksi luetaan kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa syntynyt vauva (raskausviikot 39-41), joten hallituksen esityksen mentyä läpi voi käydä niin että työntekijä lähteekin synnytyssairaalaan suoraan työpaikaltaan. 67% vauvoista syntyy kaksi viikkoa ennen tai kaksi viikkoa jälkeen lasketun ajan, ja vain 5% yliaikaisina eli yli 42 viikkoisina sekä 4% juuri laskettuna päivänä. Vauvojen yleisimmät syntymäviikot ovat THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksiköstä ja synnytysrekistereistä saatavissa lainvalmistelua varten. Ehdotan että synnytysvapaan aloitusta pidennettäisiin ennen lapsen syntymää vähintään 3 viikkoa ennen laskettua aikaa, jotta vanhemmalle sekä perheelle jää kunnolla aikaa valmistautua synnytykseen ja uuden perheenjäsenen tuloon. Oletan että laissa tarkoitetaan arkipäivillä päiviä maanantaista lauantaihin, mutta sitä ei selkeästi aukikirjoitettu.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Uudistuksessa raskausrahan käyttö joustavoituu siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia raskausrahan myöhentämisestä ja sen voi aloittaa viimeistään 14 vrk ennen laskettua aikaa. Muutos on merkittävä nykytilanteeseen (30-50 vrk.) verrattuna. Joustavoittaminen voi olla hyvä asia, koska se sallii yksilöllisen tilanteen ja työn kuormittavuuden paremman huomioimisen, mutta kääntöpuolena voi olla se, että työntekijä sinnittelee työssään liian pitkään esimerkiksi rekrytointivaikeuksien vuoksi. Muutos asettaa työnantajalle erityisen velvollisuuden huolehtia raskaana olevan työntekijän jaksamisesta. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että jatkossa lapsen kuoleman yhteydessä raskaana olevalla ja synnyttävällä vanhemmalla oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan lyhentyisi nykyisestä 105 arkipäivästä 84 arkipäivään. Vanhempainliitto ei kannata tätä muutosta. Muutos kohdistuisi perheisiin, jotka ovat kohdanneet erittäin traumaattisen tilanteen.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • On tärkeää, että raskautta suojellaan raskausrahan muodossa. Tärkeää on nyt kuitenkin kouluttaa työnantajia huolehtimaan työntekijöiden työhyvinvoinnista, jos raskaana olevat työntekijät alkavat pitkittää äitiyslomalle jääntiä. Tähän tulee kiinnittää erityistä huomioita. Joustavuus raskausrahan käytössä ei saa vaarantaa raskaana olevan eikö sikiön turvallisuutta ja terveyttä.
      • Vasemmistonaiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Vasemmistonaiset pitää hyvänä, että termit muutetaan raskaus- ja erityisäitiysrahaksi. On hyvä, että vapaalle jäämisen ajankohdassa on joustoja. On tärkeä pitää huoli, että joustot palvelevat raskaana olevan etua ja hyvinvointia, eivätkä esimerkiksi työnantajan tarpeita.
      • Sosialidemokraattiset Naiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Pidämme raskausrahan joustavoittamista hyvänä asiana. On tärkeää, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia raskausrahan myöntämisestä ja uudistuksen mukaan, jolloin raskausrahan voi aloittaa myös myöhäisemmässä vaiheessa kuin aiemmin. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomioita siihen, että raskausrahan myöhäistäminen ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä. Tehy nosti asiaa esille myös omassa lausunnossaan. Nykyisessä mallissa adoptioperheille korvataan äitiysrahan puuttumista siten, että heillä on oikeus pidempään vanhempainrahakauteen kuin niissä perheissä, joihin lapsi syntyy. Uudistuksessa tämä poistuu kokonaan ja uudessa esityksessä raskausraha ei myöskään koskisi adoptioperheitä. Mielestämme raskausrahaa ei pitäisi sitoa siihen, kuinka lapsi perheeseen tulee, joten raskausrahan piiriin tulisi ottaa adoptioperheet. On tärkeää, että perheiden yhdenvertaisuus huomioitaisiin uudistuksessa myös tästä näkökulmasta.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Uudistuksen yhteydessä on poistumassa mahdollisuus jäädä varhennetulle äitiysvapaalle 31–50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Tämä asettaa työnantajalle erityisen velvollisuuden huolehtia raskaana olevan työntekijän jaksamisesta ja työssä kuormittumisesta yhdessä työterveyshuollon asiantuntijan kanssa. OAJ edellyttää, että tämä huomioidaan myös Työterveyslaitoksen ohjeistuksissa raskaana olevan työntekijän työsuojelusta.
      • Suomen Psykologiliitto
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Lapsen kannalta on olennaista, että hänellä on pysyvät, turvalliset suhteet rajattuun määrään aikuisia, joilla on hyvä yhteistyö keskenään. Perheen mahdollisuus päättää vanhempainrahan käytöstä on hyvä ja kannatettava asia. Oikeuden sitominen lapsen juridiseen vanhemmuuteen ja huoltajuuteen voi joissain perhemuodoissa asettaa rajoituksia. Vanhempainrahan jakamisessa on syytä pitää mielessä myös mahdollisuus täysimetykseen. Kohtukuoleman kokeneiden perheiden kohdalla on huomioitava, että vanhemmuus jatkuu myös lapsen menetyksen jälkeen. On toipumisen kannalta merkittävää, että kohtukuoleman kokeneiden vanhempien perhevapaata ei lyhennetä, vaan turvataan perheelle myös taloudellisesti mahdollisuus surra ja sopeutua menetykseensä. Lapsen menetys raskauden aikana on erityisen kuormittava traumaattinen kokemus, jossa perhe tarvitsee aikaa ja tukea kyetäkseen integroimaan menetyksen osaksi perheensä elämää. Riittävä aika ja resurssi suru käsittelyyn edistää perheen mahdollisuuksia toipumiseen. Vanhempien riittävä aika ja tila lapsen menetyksen kohtaamiseen on paitsi vanhempien itsensä, myös perheen olemassa olevien tai tulevien lasten kannalta sillä on iso merkitys. Lapsen menetyksessä ei ole kyse sairaudesta vaan traumaattiseen menetykseen liittyvästä normaalista suruprosessista, ja siksi velvoite hakea lapsen menetyksen jälkeen sairauslomaa voi tuottaa perheelle kokemuksen, että heidän normaalit reaktionsa ovatkin epänormaaleja. Vanhempainvapaa on perusteltavissa siltä kannalta, että vanhemmat ovat yhä vanhempia, vaikka lapsi on kuollut. 2–3 kk voisi olla vähimmäisaika, ja tarvittaessa lääkärin arvio jatkosta. Suru ei ole sairaus, mutta se voi sairastuttaa. Adoptiovanhempien osalta on tärkeää, että perhevapaa ei lyhene. Adoptiolapset ovat aina erityislapsia, jotka joutuvat sopeutumaan uuden perheen lisäksi usein myös uuteen kieleen ja kulttuuriin. Adoptiolapsilla on erittäin usein erilaisia somaattisia ja psyykkisiä sairauksia ja oireita, jotka eivät välttämättä ole etukäteen tiedossa, ja vaativat hyvin paljon selvittelyä ja sopeutumista perheiltä. Tavallisia ovat esimerkiksi uniongelmat, erilaiset kehitykselliset ja kiintymyssuhteen vaikeudet. Adoptiolapset ovat usein esimerkiksi lastenkotioloista, minkä vuoksi heidän voi olla tavallista vaikeampaa muodostaa suhdetta adoptiovanhempaan. Adoptiovanhempien riittävä läsnäolo ja tuki lapsen kehitykselle ja kiintymyssuhteelle ovat siten erittäin tärkeitä, samoin kuin sen turvaaminen, ettei adoptiovanhemmuuden alku muodostu perheille liian kuormittavaksi. Adoptiolapsi tulee perheeseen useimmiten melkoisen repun kanssa erilaisia traumaattisiakin kokemuksia, ja hänen asettumisensa uuteen ympäristöön vaatii todella paljon vanhemmilta ja koko perheeltä, joten vähintään perheeseen syntyneen lapsen pituinen vapaa vanhemmille on tarpeen. Monikkoperheissä heikennys koskee vanhempien yhtä aikaa pidettäviä perhevapaapäiviä, jotka kaksosperheissä vähenevät viikolla nykyisestä. Emme kannata tätä heikennystä.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • On syytä huomata, että raskausvapaan osalta uudistus tiukentaisi nykyisestä työntekijän mahdollisuuksia itse valita vapaalle jäämisen ajankohta. Nykyisin työntekijä voi omalla ilmoituksella jäädä äitiysvapaalle 50–30 päivää ennen lapsen laskettua synnytysaikaa.
      • Leijonaemot ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Raskausrahaan tehtävät muutokset tähtäävät joustavuuteen. Raskaana oleva äiti voi myöhäistää raskausrahan alkamista 14 päivään ennen synnytyksen alkua. Pohdimme muiden lausunnonantajien lailla kuitenkin myös sitä, että kuinka turvallinen tuo uudistettu 14 vrk aikaikkuna raskaana olevan äidin näkökulmasta kuitenkaan on? Kääntyykö se raskaana olevaa äitiä vastaan? Yrittävätkö herkässä tilassa olevat äidit olla liian pitkään töissä? Tarttuuko työnantaja liian herkästi painostamisen mahdollisuuteen? Kuka todellisuudessa saa päättää sen, milloin raskausraha/äitiysvapaa aloitetaan?
      • Uppdaterad:
        29.3.2021
        • THL pitää perusteltuna, että raskaana olevalla on oma erillinen päiväraha. THL katsoo, että raskauspäivärahan joustavuuden rajoittaminen on ristiriidassa sen kanssa, että joustavuuden lisääminen on yksi uudistuksen perustavoitteista. Raskausraha alkaisi 30-14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, HE:n mukaan joustavasti vanhemman"haluamana ajankohtana". Kuitenkin työsuhteessa olevilla 14 päivän raja on mahdollinen vain työnantajan kanssa sopimalla, mikä perustellaan TTL:n arviolla lisääntyvistä sairaslomista, jotka aiheuttavat kustannuksia työnantajalle. Olisi hyvä avata, mihin aineistoihin TTL:n arvio perustuu, sillä aiemmissa selvityksissä (STM Selvityksiä 2011:12) on todettu, ettei raskaana olevilla naisilla ei ole sairauspoissaoloja enempää kuin muilla naisilla.
      • Miessakit ry
        Uppdaterad:
        26.3.2021
        • Esitetyssä uudistuksessa arvostetaan hyvällä tavalla äitiyden erityispiirteitä siten, ettei äitiysvapaa nykyisestä lyhene ja että raskauden loppuvaiheen hyvinvointia turvataan erillisellä raskausrahalla.
      • Tehy ry.
        Uppdaterad:
        19.3.2021
        • Uudistuksessa joustavoitetaan raskausrahan käyttöä siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia raskausrahan myöhentämisestä ja sen voi aloittaa viimeistään 14 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Nykytilanteessa äitiysraha alkaa 30−50 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, joten ehdotettu muutos on olennainen. Järjestelmän joustavoittaminen ja työntekijän tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen on sinänsä kannatettavaa, mutta raskausrahan myöhentämisen joustavoittamisessa on vaarana se, että työntekijä sinnittelee työssä liian pitkään esimerkiksi sijaisen rekrytointivaikeuksien takia tai työnantajan painostuksesta.
        • kommentit vanhempainrahaa koskevista ehdotuksista ja perusteluista
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Isän itsenäinen hoitovastuu Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pitkäaikainen ja uudistukseenkin kirjattu keskeinen tavoite on lisätä isien perhevapaiden käyttöä nykyisestä ja etenkin isien itsenäistä hoitovastuuta (s. 77). Korotettua vanhempainpäivärahaa ehdotetaan maksettavaksi 16 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Ne ovat useimmiten yhtä aikaa äidin kanssa pidettäviä päiviä, joita jo nyt käyttää valtaosa isistä (85 % vuositasolla). Tasa-arvoasiain neuvottelukunta katsoo, että korotettua päivärahaa ei tulisi maksaa isälle/toiselle vanhemmalle yhtä aikaa äidin kanssa pidettäviltä päiviltä, vaan vasta myöhemmin pidettäviltä päiviltä eli siinä vaiheessa kun isä/toinen vanhempi on itsenäisesti vastuussa lapsesta. Siten korotettu päiväraha kannustaisi isiä itsenäisen vapaan käyttämiseen, mikä on esitetty uudistuksen tavoitteeksi. Korotetun päivärahan maksamista isille 16 ensimmäiseltä päivältä perustellaan sillä, että saataisiin entistä useampi isä käyttämään edes kolmen viikon vapaa (s. 62, 65). Kyseisen kolmen viikon vapaan käyttää kuitenkin jo nyt valtaosa isistä, joten siihen ei tarvita kannustamista. Lisäksi aloilla, joilla isyysvapaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa, isät saa-vat palkkaa juuri ensimmäisiltä vanhempainvapaapäiviltä. Tällöin Kela maksaa korotetun päivärahan työnantajille. Jälkitarkastus Vanhempainpäivärahan maksamisen edellytyksenä nykyisin oleva jälkitarkastuksen tekeminen synnyttäneelle äidille ehdotetaan poistettavaksi. Tane näkee tärkeänä, että äidin terveyden kannalta tärkeän jälkitarkastuksen säilyminen osana kuntien tarjoamia neuvolapalveluja varmistetaan lainmuutoksesta huolimatta. Perheiden monimuotoisuus Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kiittää hallituksen esitystä siitä, että sen lähtökohdissa on huomioitu perheiden monimuotoisuus. Esityksen mukaan uudistuksen tavoitteena on lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä. Tämä on tärkeä ja kannatettava tavoite. Tane korostaa, että uudistus ei saa huonontaa perheiden tilannetta nykyisestä. Tämän varmistamiseksi lausuntokierroksella esiin tuodut huomiot on tärkeää ottaa huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä. Tane kannattaa luopumista nykyisen järjestelmän jaottelusta erillisiin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoihin. Esitetty vanhemman sukupuolesta riippumaton vanhempainpäiväraha on yksinkertaisempi ja huomioi erilaiset perheet aiempaa paremmin. Tane pitää tärkeänä myös sitä, että uudistuksessa perheitä ei asetettaisi eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sen perusteella, onko lapsi adoptoitu, kuinka monta lasta tai vanhempaa perheessä on tai van-hempien sukupuolen perusteella. Tane pitää erityisen hyvänä lähi- ja etävanhempien tasavertaista kohtelua esityksessä. Esitettyjen myönteisten uudistusten rinnalla Tane kuitenkin nostaa esiin muutamia keskeisiä kysymyksiä tai kehitystarpeita erilaisten perhetilanteiden huomioimiseksi. Lapsen kuolema Tane kritisoi sitä, että hallituksen esityksen mukaan tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena, synnyttäjän raskausrahakausi lyhenisi yli kolmella viikolla nykyisestä ja isän/toisen vanhem-man oikeus vapaaseen laskisi 18 päivästä 12 päivään. Esitys täyttää EU-direktiivin minimi-vaatimukset synnyttävän äidin osalta, mutta huonontaa tilannetta nykyisestä kummankin vanhemman osalta. Tane ei kannata esitettyjä vähennyksiä perhevapaiden osalta tilan-teessa, jossa lapsi syntyy kuolleena. Lisäksi Tane huomauttaa, että luonnoksessa ei ole esitetty parannettavan sellaisten van-hempien asemaa, joiden lapsi kuolee. Tällaiselle parannukselle olisi kuitenkin tarvetta, jotta lapsensa menettäneet saavat kohtuullisesti aikaa surra ja käsitellä lapsensa kuolemaa ilman huolta taloudellisesta tilanteestaan. Tane esittää, että lapsensa menettäneiden asemaa parannetaan osana perhevapaa-uudistusta. Parannuksessa on tärkeä kuulla asiantuntijoita ja alan järjestöjä. Yhtenä vaihto-ehtona on kaikille lapsensa menettäneille erikseen säädetty erityisvanhempainraha. Tällainen menehtyneen lapsen iästä riippumaton turva mahdollistaisi sen, ettei lapsensa menettä-neiden vanhempien ensimmäisenä huolena olisi esimerkiksi mahdollisen sairausloman hakeminen. Adoptioperheet Nykytilanteessa adoptioperheiden vanhemmille korvataan äitiysrahan puuttumista siten, että heillä on oikeus pidempään vanhempainrahakauteen kuin muilla vanhemmilla. Uudistuksessa tämä tasoitus poistuu kokonaan, sillä uutta raskausrahaa ei olla esitetty korvattavan adoptioperheille. Nykytilannetta ei tulisi huonontaa ja adoptioperheiden tulisi olla oikeutettu vastaavaan määrään perhevapaapäiviä kuin niiden perheiden, joihin lapsi syntyy. Tämä olisi mah-dollista toteuttaa esimerkiksi siten, että lapsipäätöksen saavien vanhempien vanhempainpäi-värahapäivät pitenisivät vastaavalla määrällä päiviä, jotka on kiintiöity hallituksen esittämään raskausrahaan (40 päivää esityksen mukaan). Kahden vanhemman adoptioperheissä kiintiöt voisivat jakautua tasan kummallekin vanhemmalle. Oikeus vanhempainpäivärahaan alkaisi lapsipäätöksestä. Monikkoperheet Tilanteessa, jossa lapsia syntyy samaan aikaan kaksi tai enemmän, vanhemmilla on erityi-nen tarve olla samanaikaisesti kotona. Kaksosperheet ovat selvästi yleisin monikkoperheen muoto. Kaksosia syntyy Suomessa vuosittain jopa 600–650 perheeseen. Hallituksen esityk-sessä kaksosperheiden vanhempien yhtä aikaa pidettävät vanhempainvapaapäivät väheni-sivät viikolla nykyisestä. Tane ei kannata esitettyä vähennystä. Kaksosperheiden vanhempien tilannetta ei tule huonontaa nykyisestä. Vanhempainpäivärahan luovuttaminen Tane pitää erittäin hyvänä esityksen lähtökohtaa vanhempainpäivärahojen yhtä suuresta kiintiöimisestä sekä synnyttävälle äidille että lapsen mahdolliselle toiselle vanhemmalle. Esityksessä vanhempainrahapäiviin oikeutettu henkilö voisi luovuttaa vapaitaan lapsen toisen vanhemman lisäksi myös omalle puolisolleen. Tane kannattaa esitettyä oikeutta luovuttaa vapaita omalle puolisolle (ns. sosiaalinen vanhempi), mutta ehdottaa tämän oikeuden laajentamista, jotta nk. apilaperheiden tilanne tulisi paremmin huomioiduksi. Tane esittää, että selvitetään mahdollisuutta siihen, että vanhempainrahaa voisi luovuttaa oman puolison sekä toisen huoltajavanhemman lisäksi myös henkilölle, joka on joko lapsen huoltaja tai lapsen juridinen vanhempi. Mahdollisuus luovuttaa vanhempainvapaita kaikille sellaisille henkilöille, jotka ovat joko lapsen huoltajia tai juridisia vanhempia tukisi niitä apilaperheitä, joissa kaikille lapsen vanhempina toimiville on haluttu luoda juridinen side lapseen joko huoltajuuden tai juridisen vanhemmuuden kautta (esimerkiksi naisparin + itsellisen miehen muodostamat perheet, joissa synnyttävä äiti on lapsen huoltaja sekä juridinen vanhempi, hänen puolisonsa on huoltaja ja itsellinen mies on lapsen juridinen vanhempi). Vanhempainvapaiden luovuttaminen tapahtuisi edellä mainituissa tilanteissa siis henkilölle, jolla on jo selkeä juridinen side lapseen (huoltajuus tai juridinen vanhemmuus), mutta joka ei välttämättä ole sekä lapsen huoltaja että juridinen vanhempi. Huoltajuuden ja juridisen vanhemmuuden yhdistelmän vaatiminen tällaisessa tilanteessa voisi jopa heikentää syntyvän lapsen juridista sidettä tosiasiallisiin vanhempiinsa, mikäli apilaperheet eivät jatkossa käytännössä voisi erottaa juridista vanhemmuutta ja huoltajuutta vanhempainvapaajärjestelmän asettamien rajoitusten vuoksi. Mikäli rajaus vanhempainpäivärahaoikeuden edelleen luovuttamisesta tehdään alkuperäisen esityksen mukaisesti, on tärkeää seurata tämän vaikutuksia erilaisten perheiden arkeen. Vanhempainpäivärahojen luovuttamisen osalta Tane nostaa myös esiin sen, että hallituksen esityksen mukaan perheissä, joissa lapsella on vain yksi juridinen huoltajavanhempi, omalle puolisolle luovutettavia vanhempainrahapäiviä on saman verran (63 päivää) kuin tilanteissa, joissa juridisia huoltajavanhempia on kaksi. Käytännössä jaettavia päiviä on siis puolet vähemmän kuin perheissä, joissa huoltajavanhempia on kaksi (esimerkiksi tilanteissa, joissa kummallakin huoltajavanhemmalla on omat puolisot). Tane kysyy, miksi puolisolle jaettavat päivät eivät kasva tällaisessa tilanteessa.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Lakiuudistus laajentaisi edunsaajaryhmän vanhempiin, jotka eron jälkeen eivät enää asu lapsensa kanssa tai eivät vielä ole muuttaneet yhteen asumaan. Tämä tulleekin useimmissa tapauksissa tuovan yhden vanhemman perheiden arkeen myönteisen muutoksen. Ongelmakohta on kuitenkin se, miten käräjäoikeuden lapsen tapaamispäätökset tai viranomaisten vahvistamat vanhempain sopimukset sopivat vanhempainvapaauudistukseen. Vähintäänkin tämä pitää selvittää. Vanhempainvapaan edellytyksenä on lapsen hoitotyön tekeminen. Jos lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, vanhempanraha maksetaan kunnalle. Entä jos etävanhemmalle ei ole myönnetty tapaamisoikeutta lapseensa nähden esimerkiksi lapsikaappausuhan vuoksi. Entä jos etävanhemmalle on asetettu lähestymiskielto ex-puolisoonsa ja/tai lapsiinsa nähden? Liiton mukaan perhevapaiden jakamisen lähi- ja etävanhemman välillä pitää tapahtua vanhempien yhteisellä sopimuksella. Kiistatapauksissa tulee käyttää vanhempien työnjakomääräystä. Se voidaan vahistaa sosiaalitoimessa, mikäli vanhemmat pääsevät asiasta yhteisymmärräykseen. Jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärkseen, tuomioistuin määrää kumpi vanhemmista asian hoitaa ja miten. Menettely on erovanhemmille ja yksinodottajille käytössä useissa muissakin vastaavissa tilanteissa.Toisena vaihtoehtona olisi rajata tämä uusi vanhempainrahakauteen oikeutettu kohderyhmä vanhempien eron jälkeen vuoroasuviin vanhempiin.
      • Keskosperheiden yhdistys Kevyt
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Tuomme esille kolme perhevapaaudistusluonnoksesta esiin noussutta keskosperheitä koskettavaa huolta sekä niihin ratkaisuehdotuksemme. Käytämme ehdotuksessa esimerkkitapausta havainnollistamaan perhevapaauudistuksen vaikutuksia keskosperheisiin. Esimerkkitapaus: Vauva syntyy raskausviikolla 28+0, 12 viikkoa (3 kuukautta / 84 päivää) etuajassa ja vauva joutuu olemaan sairaalahoidossa 20 viikkoa (5 kuukautta / 140 päivää) haasteellisen keuhkotilanteen ja muiden keskosuuteen liittyvien komplikaatioiden takia. Vauva kotiutuu viiden kuukauden kalenteri-iässä (ikä syntymäpäivästä), korjattua ikää (ikä lasketusta ajasta) on kaksi kuukautta. Kotiin tulee myös happirikastin sekä muita kotisairaalatarvikkeita. Isä jää isälle kiintiöidylle perhevapaalle vauvan kotiutuessa. 1. Perhevapaiden kesto ja alkaminen, kun lapsi syntyy ennenaikaisesti. Äidin vanhempainrahakauden kuluminen vastasyntyneen ollessa pitkään sairaalahoidossa. 2. Isälle kiintiöidyn perhevapaan kesto, äidin ja vauvan kanssa yhdessä kotona vietetty aika. 3. Perhevapaiden menetys, kun vauva menehtyy kohtuun, synnytyksessä tai vastasyntyneenä. Ehdotus 1. Vanhempainrahakausi Nykyisessä perhevapaajärjestelmässä äidin äitiysrahakausi alkaa aikaisintaan 50 päivää ja viimeistään 30 päivää ennen laskettua aikaa tai heti seuraavasta päivästä vauvan syntymän jälkeen, jos vauva syntyy ennenaikaisesti, eikä äitiysrahakausi ole vielä alkanut. Niin monta päivää aikaisemmin, kun lapsi on syntynyt ennen äitiysrahakauden alkua, siirtyy vanhempainvapaan jatkeeksi. Äitiysrahakauden pituus on 105 päivää. Perhevapaauudistuksessa äitiysrahakausi muuttuu raskausrahakaudeksi, jonka pituus on 40 päivää ja se voi alkaa aikaisintaan 30 päivää ennen laskettua aikaa. Keskosäidin asema sekä äidin ja lapsen kiintymysuhteen kehittyminen heikentyy, koska äidin raskausrahakausi sekä suurin osa äidille kiintiöidystä vanhempainrahakaudesta kuluu sairaalassa. Esimerkkitapauksessa keskonen kotiutuu vihdoin viiden kuukauden iässä (140 kalenteripäivää / 120 vanhempainrahapäivää). Äidille kiintiöidystä vanhempainrahakaudesta on jäljellä enää 80 päivärahapäivää, eli vajaa kolme kuukautta. Tämä johtuu siitä, että raskausrahakausi on alkanut 54 päivää ennenaikaisesti, jolloin raskausrahakauden jälkeen alkaa äidille kiintiöity vanhempainrahakausi (160 päivärahapäivää). Tämän jälkeen äiti voi pyytää isää/toista vanhempaa antamaan äidille yhteisesti jaettavan osuuden, jolloin hän voi olla vauvan kanssa kotona vielä noin 2,5 kuukautta (0-63 päivää). Kaiken kaikkiaan äiti voi olla vauvan kanssa kotona noin kuusi kuukautta (eli 143 päivää), kun taas täysiaikaisena syntyneen lapsen äiti voi olla kotona noin 9,3 kuukautta (160 päivää +63 päivää = 223 päivää). Tästä seuraisi todennäköisesti se, että keskosperheen jompikumpi vanhemmista jäisi vielä hoitovapaalle, koska kiintiöidyt vanhempainvapaat olisi jo käytetty, eikä lapsi ole välttämättä keskosuuden haasteista ja kehitysviivästymästä johtuen valmis varhaiskasvatukseen. Keskosina syntyneillä lapsilla voi olla haasteita varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyen, kuten infektioherkkyyttä. Tämä voi vaikuttaa siihen, että keskoslapset aloittavat varhaiskasvatuksessa myöhemmin verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin, mikä voi asettaa perheet taloudellisesti eriarvoiseen asemaan. Täysiaikaisena syntyneellä lapsella voi olla paremmat edellytykset varhaiskasvatuksen aloittamiseen ja lapsen vanhemmat voivat halutessaan palata suoraan vanhempainvapaalta työhön, eikä perheen taloudessa tapahdu yhtä merkittäviä muutoksia. Hoitovapaalla tukien määrä putoaa merkittävästi vanhempainvapaiden tukien määrästä ja voi asettaa perheen taloudelliseen ahdinkoon, mikäli kertyneitä säästöjä ei ole tai niitä ei ole riittävästi. On myös hyvä huomata, että keskoslapsen hoidon kustannukset ovat suuret, sillä tehohoito- ja sairaalajaksot ovat usein pitkiä ja seurantakäyntejä tarvitaan useita mahdollisesti vuosien ajan. Tuemme Suomen Monikkoperheet ry:n visiota ja ehdotamme Ruotsin mallin mukaista järjestelyä, suomalaisessa järjestelmässä olemassa olevia vapaita muokaten. Ehdotamme, että molemmat vanhemmat saavat keskosen sairaalahoidon ajalta erityishoitorahaa, jolloin äidille kiintiöity vanhempainrahakausi ei kuluisi sairaalassa, ja vanhemmat olisivat tasa-arvoisessa asemassa perhevapaiden käytön suhteen sekä muihin tuoreisiin perheisiin nähden. Molempien vanhempien läsnäolo vastasyntyneen keskosen luona sairaalassa on äärimmäisen tärkeää, sillä kiintymyssuhteen kehittyminen saattaa vaarantua, mikäli vanhemmuutta ei tueta lapsen tehohoito- ja sairaalajakson aikana. Vanhemmat vahvasti mukaan -mallin mukaan vanhempien läsnäolo tukee kiintymyssuhteen muodostumista, vanhempien ja lapsen välisen vuorovaikutuksen paranemista sekä auttaa vähentämään vanhempien kokemaa stressiä. Vanhempien läsnäololla ja perhekeskeisellä toimintatavalla on positiivisia vaikutuksia myös vauvoihin, sillä lapsen sairaalahoidon tarve saattaa lyhentyä. (Vanhemmat vahvasti mukaan, 2012). Uskomme, että todennäköisyys hoitovapaan käyttämiseen myös pienenisi, kun intensiivistä hoitoa tarvitseva keskonen saisi olla kotona vanhempiensa kanssa yhtä pitkään kuin täysiaikaisena syntyneet vauvat, korjatun iän mukaan laskettuna. Ehdotus 2. Isän / toisen vanhemman perhevapaat Kannatamme Lapsiperheiden etujärjestön ja Suomen Monikkoperheiden esitystä ja nykyisen perhevapaamallin 18 isyysvapaapäivän sijaan ehdotamme, että vanhempainvapaan osuus, jonka isä / toinen vanhempi voi viettää äidin kanssa yhtä aikaa, olisi perheiden vapaasti valittavissa ja voisivat hyödyntää sitä osissa ja silloin kun tuelle on suurin tarve. Tällä voitaisiin taata kaikille vastasyntyneiden perheiden vanhemmille, myös keskosperheille, mahdollisuus hoitaa lasta yhdessä kotona lapsen ensiviikkoina ja luoda tärkeää pohjaa kiintymyssuhteelle. Vuorovaikutus ja yhdessä oleminen ovat erittäin merkittävässä asemassa erityisesti pitkän sairaalajakson jälkeen. Lisäksi esimerkkitapauksessa kuvailtu tilanne, jossa lapsi kotiutuu kotisairaalan kanssa, vaatii molempien vanhempien läsnäoloa kotona kotiutumisen ensiviikkoina, jotta arki lähtee sujumaan intensiivistä hoitoa vaativan keskosen kanssa. Ehdotus 3. Vauvan menehtyminen kohtuun, synnytyksessä tai vastasyntyneenä Lapsen menehtyminen on ihmiselämän suurin ja vaikein tragedia, jota ei missään nimessä soisi kenenkään joutuvan kokemaan. Vauvan menehtyminen on tuoreille keskosperheille todellinen uhka, riski sekä pelko, jonka keskosperheet joutuvat kohtaamaan lapsen syntyessä ennenaikaisesti. Mitä pienemmillä viikoilla vauva syntyy, sitä suurempi menehtymisen riski on. Vuonna 2019 kuolleena syntyi 125 lasta ja 54 menehtyi alle 7 vuorokauden ikäisenä (Perinataalitilasto 2019, THL). Nykyisessä perhevapaamallissa äiti saa pitää äitiysrahakautensa lapsen menehtyessä. Tämä takaa äidille mahdollisuuden toipua raskaudesta ja synnytyksestä sekä antaa äidille aikaa käsitellä tapahtunutta ja sururauhan. Perhevapaauudistuksessa vanhempien asema heikentyy vauvan menehtyessä. Uudistuksen mukaan äidin tulisi olla työkykyinen raskauden ja synnytyksen jälkeen heti äitiysrahakauden jälkeen. Isälle ei suoda sitäkään vähää aikaa lapsen menehtymisen tuoman surun käsittelyyn. Lapsen menehtyminen heikentää vanhempien taloudellista asemaa, sillä vanhempainrahaa maksettaisiin vain 12 arkipäivältä välittömästi synnytyksen jälkeen, jonka jälkeen vanhemman tulisi palata töihin. Me kaikki varmasti ymmärrämme, että sellaisen traagisen kokemuksen jälkeen, kumpikaan vanhemmista ei ole vielä valmiita palaamaan työpaikkaansa, mikäli heillä sellainen on, saatikka etsimään uutta työtä itselleen. Koska lapsen menetys, lapsen iästä riippumatta, on perheelle tragedia, kannatamme Käpy ry:n esitystä, jossa ehdotetaan 105 arkipäivän erityisvanhempainrahakautta myönnettäväksi kaikille alaikäisen lapsensa kuoleman kokeneille vanhemmille sekä heille, joiden lapsi on menehtynyt kohtuun. Lisäksi Kevyt ehdottaa Kävyn esitystä mukaillen, että jatkossa tulisi selvittää mahdollisuus Tanskan mallin mukaiseen suruvapaaseen, johon vanhemmat olisivat oikeutettuja lapsen menehtyessä. Tällöin lapsikuolemaperheet eivät olisi eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Tanskan mallissa, eli Sorgorlovissa, vanhemmat ovat oikeutettuja saamaan tukea 26 viikon, eli noin kuuden kuukauden ajalta lapsen kuoleman jälkeen. Suruvapaan aikana vanhemmat voivat työskennellä omien voimavarojensa mukaisesti. (borger.dk.)
      • Väestöliitto ry, Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Koivuranta Eija
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • - Esitys vaatii vielä korjauksia siltä osin kuin jotkin perhemuodot tai -tilanteet ovat joutumassa etuuksien leikkausten kohteeksi. - Väestöliitto pitää myönteisenä muutoksena sitä, että lainsäädäntöä korjataan yhden taloudellisesti haavoittuvan ryhmän osalta poistamalla vaatimus edeltävästä 180 päivän vakuutuskaudesta vanhempainpäivärahan edellytyksenä. -Ehdotettu osittainen vanhempainvapaa ei ole yhdenvertainen erilaista työtä tekevien kesken, koska esim. osa-aikatyössä yhtä pidettyä osapäiväistä vapaata ja siitä saatua osittaista vanhempainrahaa kohti kuluu kokonainen vanhempainrahapäivä. Järjestelmän joustavuuteen ja vapaiden käytön helpottamiseen jää tässäkin vielä parantamisen varaa.
      • Mothers in Business MiB ry, Lampinen Jonna
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Mothers in Business pitää tärkeänä uudistuksen viestiä kummankin vanhemman oikeudesta samanpituisiin ja yhdenvertaisiin ja samalla tasa-arvoisiin anansiosidonnaisiin vanhempainvapaisiin. Lakiehdotukseen sisältyvä mahdollisuus luovuttaa omia vanhempainrahapäiviä toiselle vanhemmalle sisältää merkittävän riskin siitä, että tavoitteet vapaiden tasaisemmasta jakautumisesta vanhempien kesken eivät toteudu tai eivät toteudu siinä määrin kuin olisi toivottavaa. Arviointivaikutuksissa on esitetty, että vain noin 10% perheissä jakaisi vanhempainvapaat tasan uudistuksen jälkeen ja joka neljäs isä ei käyttäisi lainkaan vanhempainvapaita. Tutkimusten ja kansainvälisen vertailun perusteella isälle osoitetut kiintiöt ovat tehokkain tapa lisätä isien osallistumista perhevapaiden käyttöön. Vanhempainrahapäivät tulisikin kiintiöidä tulevaisuudessa tasan tilanteissa, joissa lapsella olisi kaksi vanhempaa. MiB esittääkin omassa 9+9 perhevapaamallissa ansioisidonnaisten kiintiöimistä rohkeasti tasan. Mothers in Business esittää, että esitykseen sisällytetettäisiin kannusteita vanhempainrahapäivien tasajaolle tilanteissa, joissa lapsella on kaksi vanhempaa. Uudistuksen toimeenpanossa tulisi ottaa käyttöön keinoja, joilla isien itsenäisesti pidettävien vapaiden määrää saadaan lisättyä kaikin mahdollisin keinoin. Voisiko esityksen 16 päivän korotettu ansiosidonnainen päivärahan edellytys olla, että korotus maksettaisiin vain niiltä päiviltä, jolloin vanhempi on itsenäisesti vastuussa lapsen hoivasta eikä yhtäaikaa toisen vanhemman kanssa vapaalla? Entä tulisiko isien korotettujen päivien osuutta pidentää heidän itsenäisen hoivavastuun kannustamiseksi? Tai jos vapaat käytetään tasan vanhempien välillä, voisiko perhe ansaita yhden lisävanhempainvapaakuukauden käytettäväksi tai voisiko perhe saada lisäosan korotettua vanhempainpäivärahapäiviä? Esitykseen voitaisiin lisätä myös kiintiö siitä, kuinka paljon kummankin vanhemman olisi pidettävä vapaita, jotta perhe voisi hyödyntää vanhempainpäivärahajaksot täysimääräisenä. Ilman kannusteita tai kiintiöitä vaarana on, että uudistuksella ei saada aikaan todellisia muutoksia asenteissa ja käyttäytymisessä. Esitykseen tulisikin sisällyttää mitattavissa olevat tavoitteet ja konkreettiset keinot, joiden avulla hoivavastuun jakautumista tasataan sukupuolten välillä. On myös tärkeää, että kaiken lähtökohtana olisi oletus siitä, että kukin vanhempi käyttää oman osuutensa kokonaan oikeutensa mukaisesti. Kaikkien järjestelmien, ohjeiden, hakutapojen ja ohjauksen tulisi tukea tätä oletusta. Tilanteissa, joissa vanhempi luovuttaisi omasta osuudesta vapaapäiviä toiselle henkilölle, tulisi edellyttää erillistä ilmoitusta Kansaneläkelaitokselle. Koska kyse on vanhemman oikeudesta vanhempainrahapäiviin, lähtökohdan tulee olla, että vanhemman tekemä luovutus tapahtuu hänen omasta tahdostaan eikä yhteiskunnassa vallitsevien oletusten, että vanhempainpäivärahat kuuluisivat synnyttävälle vanhemmalle maksimaalisesti. Esitetty perhevapaamalli ei edistä hallitusohjelman tavoitetta parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön. Mikäli vanhempi tekisi osa-aikaisesti töitä ja saisi vanhempainrahaa osittaisena, menettäisi hän kuitenkin kokonaisen etuuspäivän. Lakiesitystä tulee muuttaa siten, että yksi vanhempainvapaapäivä osittaisena maksettuna vastaisi pituudeltaan kahta vanhempainvapaapäivää, jolloin vanhempainvapaajakso pidentyisi ajallisesti toisen puolikkaan verran. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat hyödyntäisivät osittaista vanhempainvapaata päivittäistä työaikaa lyhentämällä, esitetyn vanhempainvapaan käyttö lyhentäisi perheen käytettävissä olevia vapaita tuplasti verrattuna yhden vanhemman vapaiden käyttöön. Nykyinen osa-aikatyön etuusmalli ei kannusta ylläpitämään osittaista osallistumista työelämään, mikä on vastoin hallituksen jatkuvan osaamisen edistämisen politiikkaa. Työelämä muuttuu nopeasti ja suomalaisesta on/off-perhevapaajärjestelmästä on aika siirtyä joustavampaan malliin. Työelämäosallisuuteen tulisi kannustaa kaikin kaiken pikemminkin kuin rankaisemalla siihen osittain osallistumalla. Mikäli tekninen toteutus estää kyseisen muutoksen implementoinnin alkuperäisessä aikataulussa, tuleisi tämä muutos kuitenkin kirjata lakiin tulevaksi voimaan viiveellä. Mothers in Business vaatii esitykseen jääneen epäkohdan korjaamista, jotta lapsikuolemaperheiden asemaa ei huonone nykyisestä myöskään vanhempainpäivärahakauden osalta. Vanhempainpäivärahan määräytymisperusteita muutettiin vuoden 2020 alusta alkaen. Vanhempainpäivärahat määräytyvät vuositulojen perusteella, ja vuositulo lasketaan siltä 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kuukautta. Tämä asettaa naiset miehiä huonompaa asemaan, koska enemmistö raskaana olevista on ainakin kaksi kuukautta raskaudestaan sairauslomalle tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan.Tutkimuksessa seurattiin lähes 3 000 Akershusin yliopistollisen sairaalan synnyttäjää. Naisille tehtiin kyselytutkimus raskauden 17. ja 32. Viikoilla. Yhteensä 2 918:sta naisesta 2 197, eli hieman yli 75 prosenttia, oli jossain raskauden vaiheessa sairauspoissaolo. Tutkimus myös paljasti, että raskaana olevilla oli keskimäärin sairauspoissaoloja kahdeksan viikkoa.. Joillekin sairauslomaa riitti yksi viikko, toiset olivat poissa koko raskauden ajan. Suurimman osan vastaajista sairauspoissaolo kesti neljästä 16:een viikkoa. Sairauspoissaolojen määrä vaihteli raskauskolmannesten mukaan, ja mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä useampi nainen oli poissa sairauden takiaMothers in Business tukee Naisjärjestöjen Keskusliiton esitystä, jotta tämä epäkohta muutetaan perhevapaauudistuksen yhteydessä esimerkiksi siten, että määräytymisperusteena saisi valita vuositulon tai edellisen verotuskauden tulon. Mothers in Business toivoo tarkasteltavan uudelleen seuraavia esitettyjä heikennyksiä suhteessa nykyiseen järjestelmään: Monikkoperheiden vanhempien yhtä aikaa pitämien vapaiden määrää vähenee viikolla adoptioperheiden vapaat lyhenevät, kun pidennetty vanhempainrahakausi poistetaan, jolla korvattiin äitiysrahan puuttuminen Mothers in Business muistuttaa, että vanhemmuus ja työn ja perheen yhteensovittaminen ei kuitenkaan pääty lapsen täytettyä kaksi vuotta. Esitysluonnoksessa vanhempainvapaita voisi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta Mothers in Business ehdottaa, että vanhempainpäivärahojen käyttöaikaa pidennetään lakiesityksessä työelämän tasapainodirektiivin mukaisesti lapsen kahdeksaan ikävuoteen asti. Tämä lisäisi perheiden mahdollisuuksia sujuvoittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista esimerkiksi tekemällä lyhennettyä työviikkoa tai osittaista työaikaa myös lapsen kaksi-/kolmivuotispäivän jälkeen (riippuen kotihoidontuesta).
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Nykyri Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • - Esitykseen tehdyt muutokset nykytilaan verrattuna tuottavat heikennyksiä niille vanhemmille, joiden lapsi syntyy kuolleena sen jälkeen, kun 154 raskauspäivää on tullut täyteen. Raskaana olevalla ja synnyttävällä vanhemmalla olisi oikeus yhtäjaksoiseen 84 arkipäivän pituiseen raskaus- ja vanhempainrahaan nykyisen 105 arkipäivän sijaan. Nykytilanteessa isällä tai synnyttäjän puolisolla on oikeus 18 vanhempainrahapäivään synnytyksestä eteenpäin, esityksessä tämä supistuisi 12 päivään. Jos lapsi kuolee vanhempainvapaan aikana, vanhempi on oikeutettu vain 12 vanhempainrahapäivään. Vanhempainrahaa maksetaan kuitenkin enintään niin monelta päivältä kuin vanhempainrahapäiviä on jäljellä ja ottaen huomioon, että vanhempainrahaa maksetaan samalta ajalta saman lapsen perusteella vain yhdelle vakuutetulle. Toiselle vanhemmalle voi osalle jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi töihin paluu välittömästi menetyksen jälkeen, mikä tuntuu kohtuuttomalta. Edellä mainitut heikennykset ovat kohtuuttomia. Perhe, jossa on mahdollisesti myös muita lapsia, tarvitsee tilanteessa kaiken tuen ja ymmärryksen vaikeassa tilanteessa. 14§ Lapsen kuoleman tai lapsen adoptiolapseksi luovuttamisen vaikutus vanhempainpäivärahaan SOSTE esittää pykälään 14 seuraavaa muotoilua: Jos lapsi syntyy kuolleena, äitiysraha maksetaan 105 arkipäivältä. Vanhempainraha ja osittainen vanhempainraha maksetaan 18 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen molemmille vanhemmille. - Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kaksosperheessä oikeus käyttää perhevapaapäiviä yhtäaikaisesti vähenee kuudella päivällä (nykylaissa 96 päivää, esityksessä 90 päivää). Kolmosten syntyessä yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrä pitenisi esityksen mukaan kuudella päivällä (nykylaissa 174 päivää, esityksessä 180 päivää). Kaksosperheiden yhtä aikaa pidettävän perhevapaajakson lyheneminen on ongelmallista, koska monikkoperheissä kahta vanhempaa tarvitaan etenkin alkuvaiheessa. Perheessä voi myös syntyneiden kaksosten lisäksi olla muita lapsia, mikä myös lisää tarvetta kahden vanhemman läsnäololle. SOSTE esittää, että yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää kaksosperheiden kohdalla ei vähennetä. - SOSTE näkee esityksessä pulmallisena sen, että vanhempainrahaa voi saada enintään kaksi kuukautta lapsen syntymästä, jos ei ole tunnustanut vanhemmuutta ja vahvistanut huoltajuutta. Lastenvalvojien jonot etenkin pääkaupunkiseudulla ovat pidemmät kuin kaksi kuukautta, ja perheen sisäinen adoptio kestää noin kuusi kuukautta. SOSTE esittää pidempää siirtymäaikaa huoltajuuden tunnustamiseen. - Nykytilanteessa on adoptioperheissä äitiysrahaa kompensoinut pidempi vanhempainrahakausi. Esityksen mukaan tasoitus olisi poistumassa. Raskausrahan loppukausi tulisi kuulua myös adoptioperheille valmisteluihin ennen lapsen saapumista perheeseen eikä siihen siten perheissä jouduttaisi käyttämään palkatonta vapaata tai lomaa. SOSTE esittää, että adoptioperheiden oikeus pidempään vanhempainrahakauteen säilyy. - Osittaisen vanhempainvapaan mahdollistama osa-aikatyön tekeminen vanhempainrahakaudella helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. SOSTE kuitenkin katsoo, että osa-aikaisen työn tekemistä saattaa rajoittaa se, että osittaisen vanhempainvapaan pitäminen kuluttaa päivärahapäiviä samalla tavalla kuin kokoaikainen vanhempainvapaapäivä.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • MLL pitää myönteisenä, että vanhempainvapaakauden ja -rahan kokonaispituus lisääntyy uudistuksessa. Uudistus tukee tasavertaista vanhemmuutta. Esitysluonnoksen mukaan vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa voidaan maksaa molemmille vanhemmille samalta ajalta saman lapsen perustella vain 18 arkipäivän ajalta. Erityisesti ensimmäisen lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen osalta vanhempien yhtäaikainen osallistuminen lapsen hoitoon olisi monissa tilanteissa perusteltua tätä pidemmän ajan. MLL esittää, että aika, jolta päivärahaetuutta voidaan maksaa samanaikaisesti molemmille vanhemmille, pidennetään 30 arkipäivään. Uudistuksen tavoitteena on joustavoittaa vanhempainrahapäivien käyttöä, mutta tiukat ja jäykät vanhempainvapaiden ilmoitusajat voivat johtaa siihen, että käytännössä vanhempi ei pystykään pitämään vanhempainrahapäiviä haluamanaan ajankohtina ja jaksoina. Työntekijän ilmoitusaikoja työnantajalle vanhempainvapaajakson käyttämisestä tulisi lyhentää. Vanhempainvapaiden jaksojen määrä tulisi olla lapsikohtainen eli jos syntyy lyhyessä ajassa useampi lapsi, vanhemmalla voisi olla käytössään useampi kuin neljä jaksoa vuodessa. Myönteistä on, että nykyisin vähän käytetystä osittaisesta vanhempainvapaasta on esitysluonnoksen myötä tulossa helpommin käytettävä, kun muun muassa ehto molempien vanhempien osa-aikaisuudesta poistuu. Jatkossa molempien vanhempien ei tarvitse sopia työnantajansa kanssa osa-aikaisesta työskentelystä. Jatkossa molemmat, tai vain toinen, vanhempi voi lyhentää viikko- tai päivittäistä työaikaansa. Ongelmana kuitenkin on, että osittaisen vanhempainvapaan käyttö kuluttaisi jatkossakin päivärahapäiviä kuten kokoaikainen vanhempainrahapäivä. Esitys ei tältä osin kannusta osa-aikaiseen työntekoon ja osittaisen vanhempainrahan käyttöön. Tämä ongelma voitaisiin korjata esimerkiksi niin, että osittaisen vanhempainrahan määrä olisi aina puolet täysimääräisenä maksettavasta vanhempainrahasta ja että osittainen vanhempainpäivärahapäivä kuluttaisi puolikkaan päivärahapäivän.
      • Sateenkaariperheet ry, Jämsä Juha
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Vaatimuksemme Jotta uudistuksen haitallisia vaikutuksia voitaisiin lieventää, tulisi esitystä uudistaa seuraavilla tavoilla (tarkemmat perustelut ja esimerkit alempana): 1. Useamman kuin kahden vanhemman apilaperheet vapautettava perhevapaiden kiintiöinnistä, koska kiintiöinti ei palvele heidän tilanteissaan mitään perusteltavissa olevaa tarkoitusta. 2. Oikeutta perhevapaisiin ei pidä sitoa huoltaja-vanhemmuuteen, koska se on täysin lapsen yksilöllisen edun huomioimisen vastaista ja antaa perheille vääriä insentiivejä. Perhevapaisiin tulee olla oikeutettu se, joka tosiasiallisesti vastaa lapsen hoivasta. 3. Jos hallitus kuitenkin päättää, että oikeus vapaisiin sidotaan huoltaja-vanhemmuuteen, aivan minimissään pitää toteuttaa seuraavat muutokset, joita ilman uudistuksen vaikutukset tosiasiallisille lapsi-vanhempi-suhteille tulevat olemaan katastrofaaliset: 3.1. Vanhempainrahapäiviä on voitava luovuttaa omasta kiintiöstään kenelle hyvänsä * Jos hallitus ei kuitenkaan suostu siihen, että päiviä voisi luovuttaa kenelle hyvänsä, ainakin on voitava luovuttaa tosiasiallisille vanhemmille (Tosiasiallisen vanhemmuuden kriteerinä voidaan käyttää esimerkiksi samankaltaista määrittelyä kuin laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta käytetään ”erityisen läheiselle henkilölle”, jolle voidaan vahvistaa tapaamisoikeus lapseen.) * Jos kuitenkaan edes tähän ei suostuta, päiviä on voitava luovuttaa oman puolisonsa ja toisen vanhemman lisäksi vähintään seuraaville: - Toisen vanhemman puolisolle - Huoltajalle, joka ei ole vanhempi, sekä hänen puolisollensa - Vanhemmalle, joka luovuttaa lapsen adoptioon, mutta jolle vahvistetaan yhteydenpito-oikeus (nk. avoin adoptio) - Tosiasiallisille vanhemmille, joille on vahvistettu tai sovittu tapaamisoikeus lapsenhuoltolain nojalla lapselle erityisen tärkeinä henkilöinä 3.2. Vanhempainrahapäivistä on voitava luovuttaa kaikki 97 päivän kiintiön ylittävät päivät, myös silloin kun lapsella on vain yksi huoltajavanhempi. Toisin sanoen lapsen ainoan huoltajavanhemman on voitava luovuttaa 223 päivää. 3.3. Oikeus omaan perhevapaakiintiöön on annettava ainoan huoltajavanhemman ohella myös seuraaville: - henkilö, joka on varannut ajan lapsenvalvojalle vanhemmuuden tunnustamiseen, vaikka jono lapsenvalvojalle olisi esteenä tunnustamisen toteutumiselle 2kk sisällä lapsen syntymästä - henkilö, joka on hakeutunut adoptioneuvontaan puolisonsa lapsen adoptoimiseksi (koskee erityisesti naispareja tilanteissa, joissa lapsi on saanut alkunsa koti-inseminaatiolla) * jos näille henkilöille ei kuitenkaan suostuta antamaan oikeutta kiintiöön, pitää ehdottomasti säätää niin, että ainoa huoltajavanhempi voi luovuttaa kaikki oman 97 päivän kiintiönsä ylittävät päivät, eli 223 päivää 4. Apilaperheen yhtäaikaisten lyhyiden vapaajaksojen ei pitäisi lyhentää lapsen mahdollisuutta olla yhtä pitkään kotihoidossa verrattuna muihin lapsiin. Tämä edellyttäisi, että kolmannen ja neljännen vanhemman yhtä aikaa muiden vanhempien kanssa käyttämät 18 päivän vapaat eivät vähentäisi lapsen oikeutta olla kotihoidossa 320 päivän ajan. Perustelut vaatimuksille Perhevapaat useamman kuin kahden vanhemman apilaperheissä Apilaperheet ovat perheitä, joissa lapsella on jo syntymästään lähtien useampia kuin kaksi tosiasiallista vanhempaa, tyypillisesti kahdessa kodissa. Apilaperhemuodot koostuvat pääasiassa seuraavista: - Naisparin ja yksittäisen miehen kolmiapilaperhe, ehdottomasti yleisin - Miesparin ja yksittäisen naisen kolmiapilaperhe, toiseksi yleisin - Naisparin ja miesparin neliapilaperhe, harvinaisin Puutteellisen vanhemmuuslainsäädännön takia apilaperheet joutuvat aina tekemään kohtuuttomia valintoja siitä, ketkä (enintään kaksi) toimivat lapsen oikeudellisina vanhempina, ja ketkä (enintään kolme) toimivat oikeudellisina huoltajina. Vanhemmuudet ja huoltajuudet eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Perheiden tekemät valinnat oikeudellisista perhesuhteista jakavat kunkin yllä mainitun perhemuodon vielä useaan alakategoriaan, joista kuhunkin perhevapaauudistuksen esitykset vaikuttavat eri tavoin. Lapsi voi olla kirjoilla kummassa kodissa hyvänsä perheen valintojen mukaan. Hallituksen esityksen mukaisen perhevapaamallin mukaan joissain harvinaisissa tilanteissa apilaperheillä on nykyistä hiukan paremmat mahdollisuudet käyttää etuuksia, mutta suurimmassa osassa tilanteita etuuksien käyttäminen vaikeutuu merkittävästi, ja hyvin usein sulkee sellaiset vanhemmat etuuksien ulkopuolelle, jotka tällä hetkellä ovat oikeutettuja etuuksiin. Apilaperheiden osalta esitys ottaisi yksi askelta eteenpäin ja 30 askelta taaksepäin. Ongelmat johtuvat alussa mainituista keskeisistä periaatteellisista ongelmista (kiintiöinti + sitominen huoltajuusvanhemmuuteen), mutta myös siitä, että esitys huomioi vain yhden, hyvin marginaalisen apilaperhetilanteen. Perhevapaiden jakaminen on esityksen mukaisesti mahdollista vain niillä neliapilaperheillä, joissa biologiset vanhemmat on päätetty vahvistaa sekä oikeudellisiksi vanhemmiksi että huoltajiksi. Tällaisia perheitä on Suomessa ihan yksittäisiä tapauksia. Kaikki muut apilaperhemuodot kaikilla muilla vanhemmuus/huoltajuus-kombinaatioilla jäävät uudistuksen ulkopuolelle, ja häviävät merkittävällä tavalla suhteessa nykytilanteeseen. Ministeriö on esitellyt infograafisilla videoilla julkisuudessakin, kuinka esitetty systeemi muka huomioisi apilaperheet. Todellisuudessa esitykset tarkoittavat heikennyksiä ja kokonaan systeemin ulkopuolelle jäämistä arviolta 95% apilaperheistä. Sillekin 5% apilaperheistä, joille esitetty systeemi soveltuu jollakin tavoin, ”uudistukset” tuovat nykyistä jäykemmän mahdollisuuden jakaa etuuksia, koska etuudet kiintiöidään juridisille huoltajavanhemmille. Ainoa aito parannus apilaperheille on se, että esityksen mukaan huoltajana toimivan oikeudellisen etäisän puolisolla on mahdollisuus käyttää hiukan etuuksia, mutta ei kuitenkaan yhdenvertaista määrää suhteessa muihin vanhempiin. Tällä hetkellä etäisän puolisolla ei ole mahdollisuutta missään tilanteessa käyttää etuuksia. Ainoa esityksessä huomioitu perhetilanne on siis sellainen hyvin harvinainen neliapilaperhe, jossa vanhemmuus ja huoltajuus on vahvistettu biologisille vanhemmille. Silloinkin etuuksien käyttöön etuoikeutettuja ovat ne vanhemmat, jotka on päätetty valita oikeudellisiksi vanhemmiksi ja huoltajiksi. Loput vanhemmista saavat lyhyempiä pätkiä päivärahoja, ja ne kaiken lisäksi riippuvat huoltajavanhempien tahdosta. Tosiasiassa useimmissa (arviolta 90%) apilaperheissä on kolme vanhempaa, ja hyvin tyypillisesti lapsi asuu tällöin siinä kodissa, jossa on kaksi vanhempaa. Tällöin etävanhempia on ainoastaan yksi, joten työryhmän esityksen ainoa parannus ei koske näitä perheitä, koska niissä ei ole etävanhemman puolisoa. Nykylain mukaan kaikilla kolmella vanhemmalla on täydet mahdollisuudet pitää vanhempainvapaata, ja isyysvapaan voi pitää kumpi vain ei-synnyttäneistä vanhemmista. Kuka tahansa kolmesta vanhemmasta voi pitää vaikka kaikki vanhempainrahakauden päivät. Etävanhempi on oikeutettu vapaaseen, jos vastaa lapsen hoivasta. Lähivanhemman puolisolla on oikeus etuuteen asumisen perusteella. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan etävanhempi olisi tulevaisuudessa oikeutettu etuuksiin vain, jos hän on sekä oikeudellinen vanhempi että huoltaja. Apilaperheessä näin ei mitenkään välttämättä ole, koska apilaperhe joutuu tekemään epätyydyttäviä valintoja vanhemmuuden vahvistamisessa, koska vanhemmuus on mahdollista vahvistaa vain kahdelle. Hyvin tyypillinen esimerkki on kolmiapilaperhe, jossa isälle on vahvistettu vanhemmuus, mutta lapsi asuu äitien kotona ja huoltajuus on sovittu lähivanhemmille. Toisin sanoen isyys on vahvistettu, mutta isän huoltajuutta ei, koska on pidetty tarkoituksenmukaisena, että huolto on lähivanhemmilla. Tästä huolimatta perheen tarkoitus on, että isä osallistuu lapsen elämään ja hoivaan täyspainoisesti. Esityksen mukaan tällä isällä ei olisi oikeutta vapaisiin, ei vaikka hän tosiasiallisesti vastaisi oman lapsensa hoivasta. Niin halutessaan huoltajavanhempi voisi kyllä luovuttaa päiviä isän käytettäväksi, mutta esityksen mukaan vain enintään 63 päivää, vaikka kaikki 320 päivää olisi kiintiöity hänelle. Kyseisen esimerkin tapauksessa huoltajavanhemmalla olisi tarve luovuttaa päiviä myös puolisonsa käytettäväksi. Vastaavasti, jos kyseisen esimerkin etävanhemmalla, joka ei ole huoltaja, olisi puoliso, lapsen ainoa huoltajavanhempi ei voisi edes luovuttaa päiviä hänelle, koska päiviä ei esityksen mukaan voisi luovuttaa toisen vanhemman puolisolle. Lähivanhempana toimivan huoltajavanhemman puolison etuudet (esimerkiksi yllä mainitussa perhetilanteessa) heikentyisivät myös dramaattisesti työryhmän esityksen seurauksena, kun hän voisi käyttää enintään puolisonsa hänelle luovuttamat 63 päivää. Nykysysteemi mahdollistaa hänelle vaikka kaikki 158 vanhempainrahapäivää isyysrahapäivien lisäksi. Huoltajavanhemman puolisolla voisi olla yhdenvertaisemmat mahdollisuudet perhevapaiden käyttöön, jos ainoa huoltajavanhempi voisi luovuttaa hänelle kaikki oman 97 päivän kiintiönsä ylittävät päivät (223 päivää) tai, jos lapsella olisi kaksi huoltajavanhempaa, molemmat vanhemmat voisivat luovuttaa hänelle esityksen sallimat 63 päivää. Nyt esitys ei mahdollista päivien luovuttamista toisen vanhemman puolisolle. Tämä olisi välttämätöntä lukuisissa apilaperhetilanteissa, jotta hallituksen esityksen aiheuttamia heikennyksiä voitaisiin korjata edes sillä tavoin, että perhe voisi yhteisin toimin keskittää luovutettavissa olevia vapaita sille tosiasialliselle vanhemmalle, joka perheen valinnan ja lapsen hoivan järjestämisen takia niitä tarvitsisi. Toisin sanoen KAIKISSA kolmiapilaperheissä työryhmän esitys toisi pelkkiä oikeuksien rajauksia. Oikeudellinen vanhemmuus ja huoltajuus apilaperheissä Tällä hetkellä oikeudellinen vanhemmuus on mahdollista vain kahdelle vanhemmalle. Apilaperheissä joudutaan aina valitsemaan, ketkä (enintään) kaksi vanhemmista vahvistetaan oikeudellisiksi vanhemmiksi. Nykylainsäädännön nojalla apilaperheet kuitenkin pystyvät itse ratkaisemaan, keille tahansa kahdelle vanhemmuus vahvistetaan. Ratkaisu on aina kompromissi ja asettaa lapsen oikeudet yhdellä tai toisella tavalla haavoittuvaan asemaan, minkä tahansa ratkaisun perhe tekee. Apilaperheen lapsen puutteellinen oikeudellinen asema asettaa hänet jo nyt monella tavalla haavoittuvaan asemaan. On täysin kohtuutonta, että perhevapaiden uudistuksella tuotettaisiin vielä yksi uusi seikka, joka aiheuttaa ongelmia riippuen siitä, kenelle vanhemmille oikeudellinen vanhemmuus vahvistetaan. On täysin lapsen edun vastaista, että perhevapaalainsäädäntö painostaisi tällä tavalla perheitä valitsemaan lapsen oikeudellisen aseman tavalla, joka ei ehkä muuten olisi lapsen edun mukainen. On jo itsessään kohtuutonta vaatia, että apilaperheissä joudutaan valitsemaan, ketkä vanhemmista vahvistetaan oikeudellisiksi vanhemmiksi (eli keihin lapsella on oikeusturvaa) – tätä valintaa ei pitäisi enää lainkaan vaikeuttaa millään lisäsivuvaikutuksilla. Huoltajuus on Suomessa mahdollista tietyissä tilanteissa määrätä kolmelle (mutta tuomioistuin ei ole koskaan suostunut vahvistamaan apilatilanteessakaan neljälle), mutta huoltajuusratkaisujakaan ei missään nimessä pitäisi joutua tekemään siitä näkökulmasta, miten voi saada perhevapaita. Esimerkiksi voi hyvin olla lapsen edun mukaista, että hänen huoltajinaan toimii miespari, joiden luona hän arkeaan asuu. Työryhmän esityksen mukaan tässä tilanteessa oikeudellinen äiti, joka ei ole huoltaja, ei sen sijaan voisi lainkaan käyttää etuuksia, vaikka vastaisi lapsen hoivasta päivisin (nykylain mukaan olisi mahdollista). Mitä ongelmallisia ratkaisuja saatettaisiin esimerkiksi tehdä ainoastaan sen takia, että perhevapaita voitaisiin pitää järkevällä tavalla: - sosiaalinen isä vahvistetaan vanhemmaksi biologisen isän ohella (jolloin äiti jää ilman vanhemmuutta) siitä syystä, että sosiaalisella isällä olisi mahdollisuus jäädä pidemmälle perhevapaalle - isä jää vaille huoltajuutta siitä syystä, että lähivanhempina toimiva naispari voisi käyttää täydet perhevapaat Apilaperheiden vanhempien mahdollisuus olla yhtä aikaa kotona lyhyen ajanjakson Silloin harvoin, kun apilaperhe täyttää esityksen erittäin tiukat vaatimukset, kaikki tosiasialliset vanhemmat voisivat apilaperheessäkin olla lyhyellä vapaalla yhtä aikaa, esimerkiksi lapsen syntymän yhteydessä. Tämä on mahdollista vain silloin, jos molemmat biologiset vanhemmat on vahvistettu oikeudellisiksi vanhemmiksi ja huoltajiksi. Muissa tapauksissa ne tosiasialliset vanhemmat, joille ei voitaisi edes luovuttamalla saada oikeutta vanhempainrahapäiviin, eivät voisi käyttää edes tätä 18 päivän mittaista vapaata, joka on tarkoitettu lapseen tutustumiseksi ja suhteen luomiseksi vastasyntyneeseen lapseen. Tämänkin oikeuden todellinen, laajamittainen toteutuminen vaatisi, että oikeus tulisi olla myös juridisella vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, huoltajalla, joka ei ole juridinen vanhempi, sekä vanhemmalla, joka antaa lapsensa adoptoitavaksi, mutta jolla säilyy yhteydenpito-oikeus lapseen (avoin adoptio) tai jolle on vahvistettu tapaamisoikeus lastenhuoltolain perusteella lapselle erityisen läheisenä henkilönä. Tämänkin mahdollisuuden käyttämistä parantaisi myös perhevapaapäivien luovuttamisen mahdollistaminen hallituksen esitystä laajemmalle joukolle tosiasiallisia vanhempia vaatimustemme mukaisesti. Jos luovuttamismahdollisuuteen tulee laajennus, pitää vapaiden yhtäaikaiseen käyttöön liittyvän 8§:n yksityiskohtaisiin perusteluihin tehdä vastaava tarkennus. Tällä hetkellä perustelut rajaisivat useamman kuin kahden henkilön mahdollisuuden käyttää vapaita yhtä aikaa vain siihen tilanteeseen, kun lapsen oikeudelliset vanhemmat eivät ole avio/avoliitossa. Jos luovuttamismahdollisuuksia laajennettaisiin, useampi kuin kaksi vanhempaa voisi olla vapaalla yhtä aikaa, vaikka oikeudelliset vanhemmat olisivat avioliitossa keskenään. Esimerkiksi naispari toimisi oikeudellisesti vanhempina ja olisivat keskenään avioliitossa, mutta he olisivat luovuttaneet vanhempainrahapäiviä oikeudellisesta vanhemmuudesta adoptiossa luopuneelle isälle, jolle olisi vahvistettu yhteydenpito-oikeus ja/tai huoltajuus lapseen. Kaikki apilaperheiden tilanteisiin liittyvät muutosesityksemme tämän laatikon alkuosassa. Koti-inseminaatiolla lapsen saaneet naisparit Koska äitiyslaki ei vaatimuksistamme huolimatta mahdollista äitiyden vahvistamista silloin, kun lapsi on saanut alkunsa koti-inseminaatiolla, toisen äidin vanhemmuus pitää näissä tilanteissa vahvistaa perheen sisäisen adoption kautta. Prosessi kestää kaikkineen 4–12 kuukautta. Nykyisen perhevapaalainsäädännön mukaan molemmat äidit voivat käyttää perhevapaita alusta lukien, koska toisen äidin etuus perustuu oikeudellisen äidin kanssa asumiseen. Ei-synnyttäneellä äidillä on myös automaattisesti oikeus isyysvapaaseen. Hallituksen esityksessä oikeus perhevapaisiin taas olisi sidottu vahvistettuun (tai tunnustettuun) vanhemmuuteen ja huoltajuuteen. Toinen äiti menettäisi täten lähtökohtaisen oikeuden täysiin perhevapaisiin. Hän saisi oikeuden etuuksiin vasta kun adoptio on vahvistettu 4–12 kuukautta lapsen syntymän jälkeen. Odotusajalla hallituksen esitys mahdollistaisi ainoan huoltajavanhemman luovuttaa hänelle 63 päivää vapaita. Tämä mahdollistaisi toiselle äidille lyhyet perhevapaat, mutta edelleen sulkisi perheeltä mahdollisuuden valita sosiaalisen äidin pidempiaikainen kotiin jääminen lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Lausunnon alussa mainittujen ratkaisuvaihtoehtojen tarkempi erittely naisparin tilanteessa: Paras ratkaisu: Puretaan etuuden sitominen oikeudelliseen vanhemmuuteen, tai vähintään lisätään oikeus oikeudellisen vanhemman lisäksi sille, joka tosiasiallisesti vastaa lapsen hoivasta, tai ihan minimissään sille, joka asuu samassa taloudessa oikeudellisen vanhemman kanssa. Huonompi ratkaisu: Myönnetään oikeus sille, joka on varannut ajan adoptioneuvontaan puolisonsa lapsen adoptoimiseksi. Mahdolliset lisävaatimukset: on kyse alle 2-vuotiaasta lapsesta ja hakija asuu av(i)oliitossa synnyttäjän kanssa, hakeutuu neuvontaan tietyn ajan sisällä, esittää todistuksen adoptioneuvontaan hakeutumisesta. Ratkaisua voi perustella myös sillä, että ulkoisen adoption ja sukulaisten luokse sijoitettavien lasten osaltakaan ei edellytetä huoltajavanhemmuutta vaan katsotaan lapsen tosiasiallista hoivaa ja ennakoidaan tulevaa oikeudellista tilannetta. Jos asiaa jää hallitukselta kuitenkin ratkaisematta, tässäkin tilanteessa olisi valtavaa helpotusta siitä, jos ainoa huoltajavanhempi voisi luovuttaa kaikki oman 97 päivän kiintiönsä ylittävät vapaat puolisolleen, eli maksimissaan 223 päivää. Tällöin naisparin koti-inseminaatiolla alkunsa saaneiden lastenkin tilanteessa olisi mahdollista, että sosiaalinen äiti olisi pitkänkin pätkän hoitovapaalla, vaikka adoption vahvistamisessa kuluukin 4-12kk lapsen syntymästä. Miesparin perhe Miesparin ydinperheet muodostuvat joko adoption tai sijaissynnytyksen tai siihen vertautuvan epävirallisen järjestelyn kautta. Näissä tilanteissa molemmat isät harvoin ovat heti alusta lapsen juridisia vanhempia ja huoltajia, vaikka hoitaisivat lasta lapsen syntymästä alkaen, ja vanhemmuuden vahvistamisen prosesseissa voi mennä pitkään. Siksi olisi erityisen tärkeää myös miesparien perheiden kannalta, että vanhempainrahapäiviä voisi luovuttaa ehdotettua laajemmin myös ilman vanhemmuuden ja huoltajuuden yhdistelmää tai parisuhdevaatimusta.
      • Adoptioperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Raskausrahaa vastaava odotusraha tulee ulottaa koskemaan myös adoptiovanhempia. Adoptiovanhemmille myönnetään oikeus raskausrahaa vastaavaan 40 päivän odotusrahaan. Odotusraha jaettaisiin tasan 20 + 20 päivää kummallekin vanhemmalle. Yksinhakijalla olisi oikeus myös toisen vanhemman odotusrahakiintiöön. Odotusrahan voisi aloittaa aikaisintaan lapsiesityksen saamisen jälkeen. Perustelut: Adoptiovanhemmat eivät tähänkään asti ole saaneet äitiyspäivärahaa. Tätä on kompensoitu pidemmällä vanhempainrahakaudella, joka kuitenkin alkaa vasta siitä, kun vanhemmat saavat lapsen hoitoonsa. Erityisesti kansainvälisissä adoptioissa adoption vahvistaminen edellyttää oleskelua lapsen syntymämaassa parista viikosta useaan kuukauteen matkakohteesta riippuen. Tästä ainakin osan aikaa hakumatkalla ollaan ennen adoption varsinaista vahvistamista (hoitoon ottamista), jolloin adoptiovanhemmat eivät ole oikeutettuja vanhempainrahaan. Adoptio-odotus kestää reilusta vuodesta useampaan vuoteen, mutta loppuodotus siitä, kun vanhemmat saavat lapsiesityksen, on usein hyvinkin lyhyt. Kotimaan adoptioissa puhutaan lyhimmillään muutamasta päivästä, kansainvälisissä adoptioissakin parista kuukaudesta. Adoptioissa odotuksen viimeinen kuukausi tarkoittaa käytännön asioiden hoitamista: rokotuksia, viisumeja, matkajärjestelyjä sekä itse varsinainen hakumatka. Tällä hetkellä adoptiovanhemmat joutuvat käyttämään näihin järjestelyihin ja varsinaiseen hakumatkaan lomapäiviä tai palkattomia vapaita toisin kuin muut perheet loppuodotuksen edellyttämiin vapaisiin. Adoptio on perheytymisen muotona vanhemmille kallis, koska yhteiskunta ei kompensoi sitä vastaavasti kuin esimerkiksi synnytyksestä ja odotusaikaisista neuvolakäynneistä aiheutuvia kustannuksia. Kela maksaa kansainvälisesti adoptoiville adoptiovanhemmille adoptiotukea, joka on kohdemaasta riippuen 5 000 - 9 000 euroa. Tuen jälkeenkin adoptiovanhemmille jää kuitenkin maksettavaksi useita tuhansia euroja palvelumaksuja, asiakirjakuluja sekä muita kuluja. Adoptiopalveluantajien ilmoittamien kuluarvioiden (vuodelle 2021) mukaan Kelan maksaman adoptiotuen jälkeen adoptiovanhemmille maksettavaksi jäävät kulut vaihtelevat 3 600 - 13 300 euroon. Kuluarvio ei sisällä varsinaisesta hakumatkasta ja siihen liittyvistä kuluista (esim. viisumi) aiheutuvia kustannuksia, jotka lisäävät kuluja vielä useilla tuhansilla euroilla. Perheiden yhdenvertaisuuden vuoksi raskausrahaa vastaava odotusraha tulisikin ulottaa koskemaan myös adoptiovanhempia. Tällä suojataan perheiden loppuodotuksen edellyttämiä vapaita työstä ja menetyksiä toimeentulosta. Odotusrahaoikeus tulisi olla molemmilla tulevilla juridisilla vanhemmilla, ja se jaettaisiin tasan 20 päivän lisäyksenä kummankin vanhemman vanhempainrahakiintiöön. Yksinhakijalla tulisi olla oikeus myös toisen vanhemman odotusrahakiintiöön.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Unioni haluaa kiinnittää myös huomiota siihen, kuinka viranomainen toimii vapaita ja päivärahoja haettaessa sekä neuvoloissa perheitä kohdattaessa. Tähän saakka Kelasta on saatettu myöntää koko vanhempainpäiväraha synnyttäneelle äidille, silloinkin kun hän ei ole sitä hakenut. Syyksi tähän on kerrottu tietojärjestelmä, jota ei toistuvista huomautuksista huolimatta ja vuosienkaan kuluessa ole saatu korjattua. Se on omalta osaltaan ohjannut perheitä tekemään jopa oman päätöksensä vastaisesti äitien kotona ja isien työssä olemista suosivia ratkaisuja. Uuden järjestelmän tullessa voimaan Unioni katsoo, että on tärkeätä, että perheissä tiedetään mikä osuus vapaasta kenellekin vanhemmalle kuuluu ja ettei siirrettävää osuutta esimerkiksi puhetavoin tai tietojärjestelmien koodiongelman vuoksi ohjata siirtämään äidille. On myös tärkeätä huomioida, että siirto voidaan tehdä vain jos osuudestaan luopuva vanhempi siitä haluaa luopua. Samoin usein neuvoloista ja muista paikoista, joissa vanhemmat kohtaavat ammattilaisia on kuulunut kertomuksia siitä, kuinka ammattilaiset edelleen saattavat väheksyä isiä hoivaajina ja kuvailla isän pitämää perhevapaata “mukavana mahdollisuutena” sen sijaan, että isä hyväksyttäisiin tasavertaisena vanhempana ja hoivavastuunsa kantajana. Joskus tarkoittaen ja joskus tahtomattaan ammattilaiset ohjaavat perheitä perinteiseen malliin. Isien osalta merkittävä parannus perhevapaajärjestelmään on vain isille varatun kiintiön pidentäminen. Toinen arvokas parannus liittyy niihin isiin, jotka asuvat eri osoitteessa lapsensa kanssa, nyt myös heille on suunnitteilla mahdollisuus vapaisiin.
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Joustavuuden lisääminen jää uudistuksessa puolitiehen erityisesti työsuhteisilla, tästä tarkemmin myöhemmin työsopimuslaki -muutoksia koskevassa kommentointikohdassa. Osittaiseen vanhempainvapaaseen on tehty tarpeellisia muutoksia. Työnantajan elvoite antaa kirjallinen perustelu osittaisesta vanhempainvapaasta kieltäytyessä on tarpeellinen. Ehdotettu osittainen vanhempainvapaa ei ole kuitenkaan yhdenvertainen erilaista työtä tekevien kesken, jolloin se ei lisää järjestelmän joustavuutta eikä todennäköisesti tule helpottamaan vapaan käyttöä. Uudistus kohtelee eriarvoisesti vanhempia, jos he työskentelevät vanhempainvapaan aikana joko kokopäiväsesti tai työaikaa päivittäin lyhentämällä (enintään 5h/pv). Osittainen päivittäinen työskentely vähentää esityksen mukaan vanhemman päivärahapäivien määrää 100 -prosenttisesti. Perustelutekstistä ei käy ilmi syytä tälle säätelylle. Luonnoksen mukainen esitys heikentää merkittävästi uuden osittaisen vanhempainrahan joustavuuden ja käytön mahdollisuuksia. Käyttö todennäköisesti rajautuisi tietyn ansiotason tai työmarkkina-aseman omaavan käytettäväksi eikä näin ollen edistäisi hallitusohjelmassa kirjattua tavoitetta yhdenmukaisuuden lisäämisestä. Esitetty osittainen vanhempainraha ei tukisi vanhempien mahdollisuuksia yhdistää työtä ja perhettä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikkakin esitetyn perhevapaauudistuksen myötä perhevapaiden joustavuus lisääntyy, se kannustaa ennemminkin kokonaisten työpäivien tekemiseen vapaiden lomassa. Akava jäsenliitot näkevät osittaisen vanhempainvapaan yhtenä keskeisenä elementtinä jäsentensä työn ja perheen yhteensovittamisessa. Esitetty osittainen vanhempainraha lisäisi myös sosiaaliturvan epäselvyyttä, sillä se toisi sosiaaliturvan kokonaisuuteen kolmannen tavan etuuksien kulumisesta työskentelyn rinnalla. Nykyisellään käytössä olevat etuudet, kuten esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysturva ja vanhempainraha, voivat kulua kokonaisilta päiviltä. Lisäksi sovitellussa työttömyyspäivärahassa työttömyysturvan enimmäisaika kuluu hitaammin kuin täysiltä päivärahapäiviltä. Tämä ei edistä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteita selkeämmästä sosiaaliturvasta. Lisäksi lapsen näkökulmasta siirtyminen kotihoidosta päiväkoti- tai muuhun kodin ulkopuoliseen hoitoon on suuri muutos ja sellaisena myös stressiä aiheuttava. Perhevapaauudistuksilla tulee myös jatkossa pyrkiä malliin, joka myös suojaa lasta liialliselta kuormitukselta. Osa-aikainen vanhempainvapaa ilman etuuden menettämistä mahdollistaisi myös etenkin pienten lasten hoitopäivien pitämisen kohtuullisen pituisina. Tällöin lapsi hyötyisi varhaiskasvatuksen kehittävistä puolista mutta välttyisi haitoilta. Osa-aikaisuuden ja joustavuuden mahdollistava vanhempainvapaasysteemi mahdollistaa lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Osittaisen päivittäisen vanhempainpäivärahan ei tulisi vähentää käytettävissä olevien vapaiden määrää enempää kuin mitä työntekijä työskentelee osa-aikaisesti. Toisin sanoen, jos työntekijä sopisi työnantajansa kanssa osa-aikaisesta työskentelystä ja saisi vastaavalta ajalta osittaista vanhempainrahaa, vanhempainvapaan jakson tulisi pidentyä ajallisesti toisen puolikkaan verran. Näin ollen siis yksi vanhempainvapaapäivä osittaisena maksettuna vastaisi pituudeltaan kahta vanhempainvapaapäivää. Lakiehdotusta tulee muuttaa tältä osin. Osittaista vanhempainrahaa koskeva muutoksen tulee astua voimaan samanaikaisesti muiden perhevapaauudistusta koskevien muutosten kanssa. Huomioitava on myös eri sektoreiden tilanne. esimerkiksi opetusalalla työaikajärjestelmät poikkeavat monissa tehtävissä työaikalain säännöllistä työaikaa koskevista säännöksistä ja merkittävä osa akavalaisen jäsenliitto OAJ:n jäsenistä on työaikalain soveltamisen ulkopuolella. Lakia toimeenpantaessa on opetusalan työaikajärjestelmien osalta luotava ohjeistus päivittäistä työaikaa koskevista säännöksistä esimerkiksi samaan tapaan kuin työttömyysturvassa, missä opetusalan erityispiirteet on huomioitu siten, että työssäoloehtoa kerryttävän työn työaikaedellytys poikkeaa yleisestä. Esitetty uudistus jättää perheille vastuun päätöksenteosta. Mallissa on vielä vaatimattomasti kannusteita vapaan tasaisempaan käyttöön. Toisen vanhemman ja isän vastuun ja roolin vahvistaminen vaatii lisäkannusteitta järjestelmää kehitettäessä. Tukea ja kannusteita tarvitaan perheissä ja työpaikoilla asennemuutokseen perhevapaiden käyttämisessä. Taloudellinen kannustin (90 % etuustaso 16 päivärahapäivältä) ei varsinaisesti kannusta isän itsenäiseen vapaan pitämiseen, koska se maksetaan ensimmäisen vanhempainrahapäiväkauden alussa. Tämä siis käytettäisiin juuri silloin, kun vanhemmat pitävät yhteisen 18 päivän vanhempainvapaan. Valtaosa isistä käyttää jo nyt tuon 18 päivää, ja korotettu päiväraha ei toimi nyt oikea-aikaisesti kannustimena. Tulisi tarkastella, olisi kannustavampaa lisätä valinnanvapautta sen suhteen, mikä vanhempainpäivärahajakso maksetaan korotettuna. Etuuden kestoa on ilmeisen mahdollista pidentää niin, ettei hae kaikille viikon etuuspäiville (kuvattu s. 78). Tämän vaihtoehdon käyttöä ei juurikaan ole avattu tai sen vaikutuksia ole arvioitu esityksessä. Käytännössä etuusjakson pidentäminen on päivärahan tasoa laskemalla mahdollista. Esityksen sääntelyssä tulee pyrkiä esitettyä parempaan selkeyteen siinä, kenellä on oikeus vanhempainpäivärahaan ja missä tilanteissa. Lapsen hoitaminen, huoltajuus ja juridinen vanhemmuus perusteina päivärahaoikeuteen jättää tulkinnanvaraa. Myös puolison käsitettä tulee täsmentää ja siirto-oikeutta tulee selventää. Monimuotoisten perheiden tilanne tulee lausuntokierroksen jälkeen käydä läpi tarkasti niin, ettei uudistuksessa heikennetä perheiden asemaa nykytilaan verrattuna. Adoptiovanhempien osalta on tärkeää, että perhevapaa ei lyhene.
      • Suomen Monikkoperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • 6§ Vanhempainrahapäivien määrä ja 8§ Vanhempainrahapäivien käyttäminen Hallituksen esitysluonnoksessa kaksosperheen yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää ollaan vähentämässä, mikä ei ole kaksoslasten eikä heidän perheidensä edun mukaista. Kaksosten vanhempien oikeus käyttää raskaus- ja vanhempainrahapäiviä yhtäaikaisesti vähenisi kuudella päivällä (nykyisessä laissa 96 päivää, esitysluonnoksessa vain 90 päivää). Kolmosten syntyessä yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrä pitenisi esityksen mukaan kuudella päivällä (nykyisessä laissa 174 päivää, esityksessä 180 päivää). Esitysluonnoksen teksti ei ole kautta linjan yksiselitteinen. Esitysluonnos on kaksosperheille suuri pettymys, sillä juuri yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää monikkovanhemmat pitivät tärkeimpänä uudistuksessa. Lapsen etu voi toteutua aidosti silloin, kun monikkovanhemmat voivat itse päättää heille myönnettyjen vanhempainpäivärahapäivien puitteissa sen, kuinka pitkään heidän usein ennenaikaisesti syntyneet vauvansa tarvitsevat molempia vanhempia yhtäaikaisesti hoitamaan lapsia kotona. Suomen Monikkoperheet ry esittääkin yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrän osalta, että vanhempainrahapäivien määrää lisätään niin, että yhdestä lapsesta yhtäaikaisesti pidettäviä päiviä olisi 18, kaksosista 108 (18+90), kolmosista 198 (18+90+90) ja nelosista 288 (18+90+90+90). Perustelut: Uudistuksen yhtenä tavoitteena on isien/toisten vanhempien kannustaminen hoitovastuuseen. Monikkoperheessä isän/toisen vanhemman itsenäinen hoitovastuu toteutuu myös silloin, kun kaksi vanhempaa hoitaa monikkolapsiaan samanaikaisesti; kaksosten, kolmosten tai nelosten isä/toinen vanhempi on itsenäisessä hoitovastuussa, sillä toiselle vanhemmalle riittää kaikissa tilanteissa vähintään yksi vauva hoidettavaksi. Ei voi olla oikein, että yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää vähennettäisiin perheissä, joissa puolet lapsista syntyy ennenaikaisesti ennen raskausviikkoa 37, monikkovauvoista 38 % on heti synnyttyään tehohoidossa, keskosvauvoilla on enemmän terveydellisiä ongelmia ja heidän hoitonsa vaativampaa. Kun vauvoja syntyy perheeseen kerralla 2–4 on myös lasten perushoitoa huomattavan paljon. Lisäksi osa vauvoista voi olla kotona ja osa sairaalassa ja vanhemmat jakavat hoitovastuun jopa eri paikoissa. Lisäksi Suomen Monikkoperheet ry esittää, että monisikiöraskauden ns. lisälapsi (monisikiöraskaudesta toisena, kolmantena ja neljäntenä syntyneet monikkolapset) huomioidaan nykyistä paremmin lisäämällä heistä myönnettävien vanhempainrahapäivien määrää. Esitysluonnoksessa yksösraskaudesta syntyneestä lapsesta ja monisikiöraskauden ensimmäisestä lapsesta myönnetään 320 vanhempainrahapäivää, monisikiöraskaudesta syntyvästä lisälapsesta vain 78 päivää. Lisälapsista myönnettävien päivien määrän osalta Suomen Monikkoperheet ry esittää ensisijaisesti (vaihtoehto A), että kustakin lisälapsesta myönnettävien päivien kokonaismäärää pidennetään esitysluonnoksesta (ja nykyisin voimassa olevan lain mukaisesta) 78:sta yhteensä 136 päivään. Tämä Suomen Monikkoperheet ry:n esitys (Vaihtoehto A) tarkoittaa yksösperheessä 360 päivää, kaksosperheessä 496 (360+136), kolmosperheessä 632 (360+136+136) ja nelosperheessä 768 (360+136+136+136) päivän kokonaismäärää. Päivien määrä puolitetaan vanhempien kesken kuten uudistuksessa muutoinkin. Samalla tämä esitys tarkoittaa sitä, että monisikiöraskauden lisälapsesta myönnetään esityksessä, laskutavasta riippuen, 37–42 % tavanomaisesta raskaudesta syntyneen lapsen perusteella myönnetystä vanhempainrahapäivien määrästä. Sekään ei vielä takaa täyttä yhdenvertaisuutta muihin lapsiin, mutta on hyvä askel kohti aidosti monikkolasten edun mukaista kohtelua. Suomen Monikkoperheet ry:n esityksen (Vaihtoehto A) pohjalla on laskukaava 68+68=136, jossa 68 tarkoittaa lukua, joka saadaan, kun nykyisin voimassa olevaan 60 päivän monikkopidennykseen on lisätty kahdeksan päivää (lisäys laskettu suhdeluvulla 1,134, joka saadaan yksösraskaudesta syntyvästä lapsesta myönnettävästä päivien määrän lisäämisestä esitysluonnoksessa 317:stä 360:een) ja summaan on lisätty vastaava pidennys, 68 päivää, isien/puolisoiden osuutena. Perustelut: Monisikiöraskaudesta syntyvistä lapsista, toisesta lapsesta alkaen, lapsikohtaiset perhevapaat ovat nykyisin huomattavasti lyhyemmät kuin muilla syntyvillä lapsilla. Tätä ns. lisälasten epäyhdenvertaista tilannetta esitysluonnos ei huomioi. Myös monikkoisien/toisten vanhempien hoitovastuuta myös lisälapsista tulee kannustaa. Vaihtoehto A:n perusteluna on lisäksi se, että se tosiasiallisesti mahdollistaisi molempien vanhempien yhtäaikaisen osallistumisen ilman, että raskaus- ja vanhempainrahapäivien kokonaisaika vanhempien yhtäaikaisen päivien käytön vuoksi lyhenisi kohtuuttomasti. Toissijaisesti esitämme (vaihtoehto B), että ns. lisälasten osalta on kohtuullista vähintäänkin pidentää myös heistä huomioitavien päivien määrää vähintään samassa suhteessa kuin päivien määrää tavanomaisesta raskaudesta syntyvistä lapsista pidennetään. Tämän mukaisesti, kun yhden lapsen vanhempainrahapäivien määrä pitenee 317:stä 360:een (suhdeluku 1,134), niin ns. lisälapsesta myönnettävien päivien määrää tulisi pidentää samalla suhdeluvulla 78:sta päivästä 88:aan päivään eli kymmenellä päivällä. Kustakin lisälapsesta esitetään toissijaisesti siten myönnettäväksi 88 päivää: Vaihtoehto B tarkoittaa tavanomaisesta raskaudesta syntyvästä lapsesta 360 päivää, kaksosista yhteensä 448 (360+88), kolmosista yhteensä 536 (360+88+88) ja nelosista yhteensä 624 (360+88+88+88) päivää. Monikkovauvojen perinataalikuolleisuus on suurempaa kuin tavanomaisesta raskaudesta syntyneiden vauvojen. Monikkovanhemmat tarvitsevat toipumisaikaa lapsen kuoleman jälkeen myös tilanteessa, jossa yksi tai useampi monikkolapsista jää eloon. Esitämme, että vaikka yksi tai useampi monikkolapsista jäisikin eloon, tulisi myös monikkoperheiden vanhempien olla laps(i)en kuollessa oikeutettuja 105 päivän erityisvanhempainrahaan. YHTEENVETO SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N ESITYKSESTÄ •Ensisijaisesti (Vaihtoehto A) Suomen Monikkoperheet ry esittää, että yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää pidennetään niin, että yhdestä lapsesta yhtäaikaisesti pidettäviä päiviä olisi 18, kaksosista 108 (18+90), kolmosista 198 (18+90+90) ja nelosista 288 (18+90+90+90). Lisäksi esitämme, että monisikiöraskaudesta syntyneistä ns. lisälapsista (monisikiöraskaudesta syntyneet toinen, kolmas ja neljäs lapsi) myönnettävää vanhempainrahapäivien määrää lisätään hallituksen esitysluonnoksen 78:sta niin, että kaksosperheessä päivien kokonaismääräksi tulee 496 (360+136), kolmosperheessä 632 (360+136+136) ja nelosperheessä 768 (360+136+136+136). Lisäksi esitämme lapsikuolemaperheiden osalta, että vanhemmat tarvitsevat toipumisaikaa lapsen kuoleman jälkeen myös tilanteessa, jossa yksi tai useampi monikkolapsista jää eloon. Esitämme, että vaikka yksi tai useampi monikkolapsista jäisikin eloon, tulisi myös monikkoperheiden vanhempien olla laps(i)en kuollessa oikeutettuja 105 päivän erityisvanhempainrahaan. •Toissijaisesti (Vaihtoehto B) Suomen Monikkoperheet ry esittää, että yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrää pidennetään niin, että yhdestä lapsesta yhtäaikaisesti pidettäviä päiviä olisi 18, kaksosista 108 (18+90), kolmosista 198 (18+90+90) ja nelosista 288 (18+90+90+90). Lisäksi esitämme, että lisälasten vanhempainrahapäivien määrää tulee lisätä vähintään kuitenkin samassa suhteessa kuin tavanomaisesta raskaudesta syntyvän lapsen, lisäyksen suhdeluvulla 1,134, eli kymmenellä päivällä lisälasta kohden 78:sta 88:aan, jolloin kaksosperheessä kokonaismääräksi tulee 448 (360+88), kolmosperheessä 536 (360+88+88) ja nelosperheessä 624 (360+88+88+88). Lisäksi esitämme lapsikuolemaperheiden osalta, että vanhemmat tarvitsevat toipumisaikaa lapsen kuoleman jälkeen myös tilanteessa, jossa yksi tai useampi monikkolapsista jää eloon. Esitämme, että vaikka yksi tai useampi monikkolapsista jäisikin eloon, tulisi myös monikkoperheiden vanhempien olla laps(i)en kuollessa oikeutettuja 105 päivän erityisvanhempainrahaan.
      • Lapsiperheiden Etujärjestö ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen esitysluonnoksessa lapset ja perheet ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään, eikä esitysluonnos ole täysin hallitusohjelman mukainen. Jos puoliso ei luovuta 63 vanhempainrahapäivää äidille, hallituksen mallissa äidin tulisi olla yksinhuoltaja, jotta hän voisi hoitaa lasta yhtä pitkään ansiosidonnaisella kuin nykyisin. Perhevapaauudistuksen tulee edistää lapsen edun toteutumista ja perheiden hyvinvointia. Jotta tämä tavoite voisi toteutua, uudistuksessa tulee turvata lapsen oikeus oman vanhemman hoivaan riippumatta vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta. Vanhempainpäivärahamallin esitysluonnoksessa yksinhuoltajavanhemmalla on oikeus käyttää molempien vanhempien vanhempainrahakiintiöt. Myös kahden huoltajan perheissä tulee olla mahdollisuus luovuttaa kaikki vanhempainrahapäivät toiselle vanhemmalle. Kahden huoltajan perheissä tilanteet vaihtelevat ja lapsen oikeus oman vanhemman hoivaan on tärkeämpää kuin perhevapaiden kaavamainen jakaminen vanhempien kesken. Jotta uudistus edistäisi lapsen edun toteutumista ja perheiden hyvinvointia, vanhempainpäivärahan tulee olla kohdennettu lapselle, ei vanhemmalle. Ajatus "samasta haitasta" työnantajille on näköjään johtanut siihen, että puolisosta on erottava saadakseen ansiosidonnaisen perhevapaan täyspitkänä tasa-arvoisesti. Tasa-arvoero tulisi korjata suoraan lasta hoitavan puolison toimeentuloa ja eläketurvaa parantamalla. Vanhempainpäivärahan tulee olla kohdennettu lapselle, ei vanhemmalle. Lapsiperheiden Etujärjestö katsoo, että perhevapaajärjestelmän lähtökohtana tulisi olla lapsen oikeus oman vanhemman hoivaan eli perheillä tulisi olla mahdollisimman suuri valinnanvapaus perhevapaiden jakamisessa. Jotta yhä useammalla isällä olisi aidosti mahdollisuus käyttää perhevapaita, Suomessa tulisi vahvistaa kotivanhempien asemaa sekä pyrkiä kohti EU-direktiivin suositusta laajentaa vanhempainvapaan käyttöä lapsen 12 ikävuoteen saakka. Vanhempainvapaata tulee voida käyttää joustavasti, yksittäisinä päivinä tai osa-aikaisesti, siihen asti, että lapsi on 12-vuotias. (Ruotsissa vanhempainvapaita voi käyttää kunnes lapsi täyttää 12 tai kunnes lapsi on käynyt peruskoulun 5. luokan loppuun. Enintään 96 päivää voidaan käyttää sen jälkeen, kun lapsi täyttää 4 vuotta.) Lapsen ollessa pieni (alle 3-vuotias) äidin ja isän tulee voida pitää vanhempainvapaata yhtä aikaa vapaasti valitseminaan jaksoina. Tämä parantaisi perheiden hyvinvointia ja arjen haasteita, kun perheet pystyisivät hyödyntämään yhtäaikaisia perhevapaita silloin, kun tuelle on suurin tarve. Tutkimuksen mukaan äidin ja isän yhtä aikaa käyttämät vanhempainvapaat parantavat ensisynnyttäjien psyykkistä terveyttä ja vähentävät sairaanhoidon tarvetta. Vanhempainrahapäiviä tulee voida käyttää yhtä aikaa sekä joustavasti vuorotellen lastenhoidon tukien kanssa. Suomessa yli 20 % isistä ei käytä lainkaan vanhempainvapaita. Vanhempainvapaiden käyttämisen mahdollistaminen nykyistä useammalle isälle on tärkeämpää kuin luoda lisäkannustimia sille ryhmälle isistä, joka jo käyttää vanhempainvapaita. Kiintiöiden kasvattaminen lisää lapsiperheiden välistä eriarvoisuutta eikä paranna isien mahdollisuuksia käyttää perhevapaita.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna päivärahajärjestelmän joustavoittamista siten, että erityisesti yrittäjä-äitien on jatkossa helpompi yhdistää lapsensa hoitaminen yritystoimintansa kanssa ilman, että yritys tarvitsee lopettaa vauvavuoden ajaksi.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Vanhempainrahan uudistukset ovat pääosin erittäin tervetulleita. Vanhempainrahakauden pidentäminen ja sen jakaminen tasan vanhempien kesken on periaatteellisena uudistuksena kannatettava. Samalla suunnitellut uudistukset tuottavat kuitenkin monimuotoisissa perhetilanteissa haasteita, jotka vaativat erilaisten perheryhmien vielä tarkempaa huomioimista. Monimuotoiset perheet -verkosto esittää vanhempainrahoja koskeviin ehdotuksiin seuraavia muutoksia: §5 Oikeus vanhempainrahaan Vanhempainrahaoikeuden sitominen sekä huoltajuuteen että vanhemmuuteen on ongelmallista. Ensinnäkin tämä ratkaisu ohjaa vanhempia tekemään lapsen oikeuksiin ja lasta koskevaan päätöksentekoon sekä vanhemman päätösvaltaan liittyviä ratkaisuja sillä perusteella, kuka on oikeutettu perhevapaisiin missäkin tilanteessa. Tämä on äärimmäisen ongelmallinen ratkaisu, sillä sen ohjausvaikutukset voivat olla lapsen edun kannalta kielteiset ja huoltajuutta sekä juridista vanhemmuutta koskevat ratkaisut perustuvat tällöin muuhun kuin lapsen edun mukaiseen harkintaan. Toiseksi huoltajuuden ja juridisen vanhemmuuden yhdistelmän edellyttäminen vanhempainrahaoikeuden ehtona heikentää nykyisiä mahdollisuuksia vanhempainrahan käyttämiseen. Tällä hetkellä vanhempainrahaa voivat käyttää synnyttäjä, synnyttäjän puoliso sekä lapsen toinen juridinen vanhempi huoltajuudesta riippumatta. Tätä oikeutta ei ole syytä nykyisestä rajoittaa. Esityksen mukaan lapsen toisella juridisella vanhemmalla ei olisi lainkaan oikeutta käyttää vanhempainrahaa, jos hän ei ole lapsen huoltaja. Synnyttäjän puolisolla olisi oikeus saada luovutuksena enintään 63 päivää, kun nykytilanteessa hänellä on mahdollisuus käyttää synnyttäjän suostumuksella vaikka koko vanhempainrahakausi. Etenkin sateenkaariperheiden kohdalla nämä heikennykset ovat olennaisia ja hankalia. Vanhempainrahoja tulisi myös voida luovuttaa olennaisesti ehdotettua laajemmin. Tästä lausutaan tarkemmin §7 kohdalla. Sen sijaan on erinomainen uudistus, että myös toisen juridisen vanhemman puolisolle voidaan jatkossa luovuttaa vanhempainrahapäiviä. 2kk määräajan asettaminen vanhempainrahojen käyttöön niille vanhemmille, jotka ovat tunnustamassa / tunnustaneet vanhemmuuden, on ongelmallista. Esimerkiksi Helsingissä jonot lastenvalvojalle ovat sen pituiset, että vanhemmuuden tunnustaminen ei välttämättä ole mahdollista 2kk määräaikaan mennessä, jos sitä ei ole voitu tunnustaa neuvolassa (esim. jos vanhemmat eivät ole parisuhteessa keskenään). Jotta tämä ei muodostaisi ylimääräistä estettä toisen vanhemman vanhempainrahojen käytölle, on 2kk määräaikaa nostettava vähintään 6kk, mielellään 12 kk asti lapsen syntymästä. Naisparin ydinperheessä voidaan tunnustaa vanhemmuus äitiyslain mukaan neuvolassa ennen lapsen syntymää vain, jos perhe on käynyt hedelmöityshoidoissa klinikalla. Jos lapsi sen sijaan on saanut alkunsa jollakin muulla tavalla, toisen vanhemman vanhemmuus on vahvistettava sisäisen adoption kautta. Tämä prosessi kestää paikkakunnasta riippuen 3kk - jopa 12kk. Myös sisäisen adoption kautta vanhemmaksi tuleva miesparin osapuoli joutuu odottamaan adoptioprosessin valmistumista. Tästä syystä olisi varmistettava, että juridisen vanhemman puolisolla, joka vastaa tosiasiallisesti lapsen hoidosta ja on aikeissa adoptoida lapsen sisäisen adoption kautta, on oikeus vanhempainrahaan myös sen jälkeen, kun hän on käyttänyt ne 63 päivää, jotka juridinen vanhempi voi hänelle luovuttaa. Tämä oikeus tulisi olla, mikäli on ilmeistä, että henkilö on aikeissa adoptoida puolisonsa lapsen ja hänelle siten on tulossa oikeus omaan vanhempainrahaosuuteen. Tästä osoituksena voidaan pitää esimerkiksi adoptioneuvonnan aloittamista sisäisen adoption suorittamiseksi. 6§ Vanhempainrahapäivien määrä Vanhempainrahan määrissä on perheen tilanteeseen liittyviä yksityiskohtia, seuraavassa on esitetty Monimuotoiset perheet -verkoston yksityiskohtaiset huomautukset tähän pykälään perhetilanteiden mukaan. Yhden vanhemman perhe: On erinomaista, että lapsen ainoa vanhempi saa käyttöönsä kaikki vanhempainrahapäivät. Tämä parantaa yhden vanhemman perheiden taloudellista tilannetta ja ehkäisee osaltaan lapsiperheköyhyyttä. On myös tervetullutta, että lapsen juridiselle vanhemmalle, joka on huoltaja, tulee oma kiintiö siitä riippumatta, asuuko hän lapsen synnyttäjän kanssa vai ei. Niistä vanhemmista, jotka eivät asu synnyttäjän kanssa, valtaosa on isiä, ja tämä parantaa myös näiden isien mahdollisuutta luoda alusta asti läheinen suhde lapseensa. Lapsen kuolema: Vanhempainvapaan pituutta on lisätty elävien lasten vanhemmille, mutta lapsen kuollessa vapaita on uudessa esityksessä leikattu tai ne ovat pysyneet samoina. Kuolleena syntyvän lapsen toisen vanhemman oikeus vanhempainrahaan syntymän yhteydessä heikkenee annetun esityksen mukaan 18 päivästä 12 päivään. Tällekään heikennykselle ei esityksessä anneta minkäänlaisia perusteita. Heikennys on peruttava ja vähintään nykytilan mukainen vanhempainrahaoikeus säilytettävä. Vanhemmat, joiden lapsi kuolee vanhempainrahakauden jälkeen, joutuvat tällä hetkellä hakemaan työnantajaltaan sairauslomaa. Sairausloman hakemisessa surun perusteella on suuria haasteita, jotka yksilöidään erinomaisesti Käpy ry:n lausunnossa. Yrittäjät ja pätkätöissä olevat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa: sairausloma on heille usein merkittävä taloudellinen riski, mutta kuitenkin ainoa vaihtoehto, jos työkykyä tai oikeutta mihinkään etuuteen vanhempainrahan jälkeen ei ole. Tällä perusteella Monimuotoiset perheet -verkosto yhdessä Käpy – Lapsikuolemaperheet ry:n kanssa toteaa, että esitettyjen heikennyksien korjaamisen lisäksi kaikkien alaikäisen lapsensa kuoleman kokeneiden vanhempien tulisi olla oikeutettuja 105 päivän erityisvanhempainrahaan. Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä siirtyä Tanskan mallin mukaiseen 26 viikon surulomaan. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, on vähintään tehtävä seuraava muutos: Jos lapsi kuolee vanhempainrahakauden aikana, vanhempainraha jatkuu vain 12 päivää tai kunnes käynnissä oleva vanhempainrahakausi päättyy (vaikka kautta olisi jäljellä vähemmän kuin 12 päivää). Lapsen kuollessa vanhempainrahakaudella, vanhempainrahan tulisi joka tapauksessa jatkua suunnitellun vanhempainrahakauden loppuun asti, tai vähintään 18 päivää, jos vanhempainrahakausi päättyy ennen sitä. Lapsen antaminen adoptioon tai sijoittaminen kodin ulkopuolelle: Yllä esitetty kuolleena syntyneen lapsen synnyttäjään kohdistuva vanhempainrahan heikennys koskee myös synnyttäjää, joka luovuttaa lapsensa adoptoitavaksi sekä synnyttäjää, jonka lapsi huostaanotetaan ennen kuin raskausrahan aloittamisesta on kulunut 84 päivää. Myös näissä tilanteissa nykylainsäädäntö mahdollistaa 105 äitiysrahapäivää, kun ehdotettu sääntely rajoittaa oikeuden EU-direktiivin minimin mukaiseen 84 päivään. Nämä synnyttäjät ovat usein lähtökohtaisesti heikossa asemassa, on erittäin ongelmallista lyhentää heidän aikaansa toipua raskaudesta ja synnytyksestä, sekä selvitä lapsesta luopumisen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä. Monikkoperheet: Kaksosperheiden vanhempien mahdollisuus pitää vanhempainrahapäiviä yhtäaikaisesti vähenee esityksen mukaan 6 päivällä, kolmosperheissä vastaavasti lisääntyy. Monikkoperheissä tarve vanhempainrahapäivien yhtäaikaiselle käytölle liittyy siihen, että vauvoja syntyy enemmän kuin yksi, monikkovauvat syntyvät usein ennenaikaisesti ja heillä, tai yhdellä heistä, voi olla pitkiäkin sairaalajaksoja heti syntymän jälkeen. Molempien vanhempien samanaikaista työpanosta tarvitaan lasten hoidossa sekä sairaala-aikana että sen jälkeen. Samalla, kun ainoina syntyneiden lasten vanhempainrahakautta on pidennetty, monikkolasten osalta pidennys kohdistuu vain yhden lapsen vanhempainrahakauteen. Toisen ja sitä seuraavien yhtä aikaa syntyneiden lasten osalta saadut lisäpäivät pysyvät edelleen 60 päivässä. Monimuotoiset perheet -verkosto esittää yhdessä Suomen Monikkoperheet ry:n kanssa, että yhtäaikaisesti pidettävien päivien määrän osalta, että määrää pidennetään niin, että yhdestä lapsesta yhtäaikaisesti pidettäviä päiviä olisi 18, kaksosista 108 (18+90), kolmosista 198 (18+90+90) ja nelosista 288 (18+90+90+90). Lisäksi verkosto esittää yhdessä Suomen Monikkoperheet ry:n kanssa, että ensisijaisesti monisikiöraskaudesta syntyneistä ns. lisälapsista myönnettävää vanhempainrahapäivien määrää lisätään hallituksen esitysluonnoksen 78:sta niin, että kaksosperheessä päivien kokonaismääräksi tulee 496 (360+136), kolmosperheessä 632 (360+136+136) ja nelosperheessä 768 (360+136+136+136). Toissijaisesti lisälasten vanhempainrahapäivien osalta esitämme, että vanhempainrahapäivien määrää lisätään samassa suhteessa kuin yhden syntyvän lapsen, lisäyksen suhdeluvulla 1,134, eli kymmenellä päivällä lisälasta kohden 78:sta 88:aan, jolloin kaksosperheessä kokonaismääräksi tulee 448 (360+88), kolmosperheessä 536 (360+88+88) ja nelosperheessä 624 (360+88+88+88). Sijaisperheet ja sijoitettujen lasten vanhemmat On erinomaista, että sijoitetun lapsen vanhemmalle ehdotetaan oikeutta vanhempainrahaan niiltä päiviltä, jolloin lapsi on kotilomalla. Tämä tukee lapsen ja hänen biologisen vanhempansa välisen suhteen syntymistä ja ylläpitämistä myös silloin, jos lapsi on huostaanotettu ja sijoitettu. Monimuotoiset perheet -verkosto kannattaa myös lämpimästi muutosta, jonka mukaan toimeksiantosuhteisena perhehoitajana toimimista ei katsottaisi ansiosidonnaisen vanhempainrahan nostamista estäväksi ansiotyöksi. Adoptioperheet: Adoptiovanhemmat eivät tähänkään asti ole saaneet äitiyspäivärahaa. Tätä on kompensoitu pidemmällä vanhempainrahakaudella, joka kuitenkin alkaa vasta siitä, kun vanhemmat saavat lapsen hoitoonsa. Adoptio-odotus kestää reilusta vuodesta useampaan vuoteen, mutta loppuodotus siitä, kun lapsiesitys tulee, on usein hyvinkin lyhyt. Kotimaan adoptioissa puhutaan lyhimmillään muutamasta päivästä, kansainvälisissä adoptiossakin parista kuukaudesta. Adoptioissa odotuksen viimeinen kuukausi tarkoittaa käytännön asioiden hoitamista: rokotuksia, viisumeja, matkajärjestelyjä sekä itse varsinainen hakumatka. Tällä hetkellä adoptiovanhemmat joutuvat käyttämään näihin järjestelyihin ja varsinaiseen hakumatkaan lomapäiviä tai palkattomia vapaita. Perheiden yhdenvertaisuuden vuoksi raskausrahaa vastaava odotusraha tulisi ulottaa koskemaan myös adoptiovanhempia. Tällä suojataan perheiden loppuodotuksen edellyttämiä vapaita työstä ja menetyksiä toimeentulosta. Odotusrahaoikeus olisi molemmilla tulevilla juridisilla vanhemmilla, se tulisi voimaan lapsipäätöksestä lähtien ja se jaettaisiin tasan 20 päivän lisäyksenä kummankin vanhemman vanhempainrahakiintiöön. Jos henkilö adoptoi yksin, hänellä olisi oikeus myös toisen vanhemman odotusrahakiintiöön. Kustannuksiltaan tämä raha on vuositasolla vähäinen. Vuonna 2019 Suomeen syntyi 45 613 lasta, kun samana vuonna kansainvälisen adoption kautta Suomeen saapui 67 lasta. Lisäksi kotimaan adoptioita on vuosittain 30-50. §7 Vanhempainrahan luovuttaminen: Yleisenä huomiona verkosto pitää liian suppeana rajatusta siitä, keille vanhempainrahapäiviä voisi luovuttaa. Tämä liittyy etenkin etävanhempien, uusperheiden, yhden vanhemman perheiden ja sateenkaariperheiden tilanteisiin. Oikeus vastaanottaa luovutettuja vanhempainrahapäiviä tulisi olla paitsi juridisella vanhemmalla, joka on huoltaja, myös huoltajalla, joka ei ole juridinen vanhempi, sekä juridisella vanhemmalla, joka ei ole huoltaja. Näin tulisi olla riippumatta siitä, ovatko nämä henkilöt parisuhteessa juridisen vanhempi-huoltajan kanssa. Päätösvalta omien vanhempainrahapäivien luovuttamisesta voisi esitetyn mukaisesti olla kullakin vanhempainrahaan oikeutetulla vanhemmalla, mutta luovutuksen kohdetta ei tulisi rajata pelkästään juridisen vanhemmuuden + huoltajuuden tai parisuhdestatuksen perusteella. Rajaamalla oikeus vanhempainrahan vastaanottamiseen juridiseen vanhemmuuteen tai vahvistettuun huoltajuuteen, toteutetaan lainsäädännön vaatimus sille, että luovutettujen päivärahojen vastaanottajajoukon tulee olla oikeudellisesti tarkasti rajattu. Rajaamalla joukko vanhempiin tai huoltajiin varmistetaan myös se, että vastaanottajalla on tosiasiallinen suhde lapseen, jonka osalta hän vanhempainrahaa käyttää. Vanhempainrahaoikeuden ehtona on joka tapauksessa lapsen hoivasta vastaaminen, joten henkilö, joka ei todellisuudessa vastaa lapsen hoivasta, ei voi käyttää vanhempainrahaa. Verkosto ei ole löytänyt esityksestä päteviä perusteita sille, miksi vanhempainrahaa ei voisi luovuttaa vanhemmalle, joka ei ole huoltaja, tai huoltajalle, joka ei ole vanhempi, jos vanhempainrahaan oikeutettu näin haluaa tehdä. Yksityiskohtaiset huomiot vanhempainrahojen luovuttamisesta: Yhden vanhemman perheet: Vanhempainrahapäiviä tulisi voida luovuttaa vanhemman puolisolle enemmän kuin nyt mahdolliset 63 päivää. Verkoston näkemyksen mukaan vanhempainrahapäivistä tulisi voida luovuttaa kaikki vanhemman 97 päivän kiintiön ylittävät päivät. 320 vanhempainrahapäivästä tulisi siis voida luovuttaa puolisolle halutessaan 223. Vähintään vanhemman tulisi voida luovuttaa 2*63 päivää eli 126 päivää silloin, kun hänellä on yksin oikeus kaikkiin vanhempainrahapäiviin. Puolison lisäksi päiviä tulisi voida luovuttaa myös lapsen huoltajalle, joka ei ole juridinen vanhempi, sekä juridiselle vanhemmalle, joka ei ole huoltaja. Päätösvalta luovuttamisesta olisi lapsen ainoalla juridisella vanhemmalla, joka on myös huoltaja. Tämä helpottaisi niiden yhden vanhemman perheiden tilanteita, joissa vanhemman puoliso, lapsen juridinen isä, joka ei ole huoltaja, tai lapsen muu huoltaja olisi valmis jakamaan vanhemmuuden vastuuta juridisen vanhempi-huoltajan kanssa. Nyt ehdotettu uudistus käytännössä sitoo lapsen ainoan vanhemman kotiin vähintään 257 vanhempainrahapäiväksi, vaikka hänellä olisi vastuunjakoon halukas puoliso tai lapsen muu huoltaja. Tämä olisi olennainen heikennys nykytilaan nähden, jossa koko vanhempainrahakauden voivat käyttää myös lapsen juridinen etävanhempi, vaikka hän ei ole huoltaja, tai synnyttäjän puoliso. Apilaperheet ja etävanhemmat: Uudistuksessa on otettu apilaperheiden huomioimisessa lähtökohdaksi kahden parin muodostama apilaperhe, jossa molemmista pareista yksi osapuoli on lapsen biologinen ja juridinen vanhempi sekä huoltaja. Oletus esityksessä on, että nämä kaksi vanhempaa kantavat myös pääasiallisen vastuun perhevapaiden käyttämisestä. Tällaiselle perheelle malli sopii hyvin, mutta ongelma on, että todellisuudessa näitä perheitä on hyvin vähän. Todellisen elämän apilaperheen muodostavat yleisimmin naispari ja itsellinen mies tai miespari ja itsellinen nainen, tai järjestelyt voivat olla myös muunlaisia. Vanhemmuutta jaetaan näissä perheissä monenlaisilla eri tavoilla, päävastuu ei aina ole juridisella äidillä ja juridisella isällä. Juridisten vanhempien maksimimäärä on nykylainsäädännössä kaksi. Siksi apilaperheissä joudutaan aina valitsemaan, ketkä ovat lapsen juridiset vanhemmat. Nyt toteutettavan perhevapaauudistuksen ohjausvaikutus on monelta osin ongelmallinen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa naispari kantaa päävastuun lapsesta, on kohtuutonta, että synnyttäjän puoliso voisi saada käyttöönsä parhaassakin tapauksessa vain 63 päivää vanhempainrahoja. Nykytilassa hän voi käyttää halutessaan isyysrahan lisäksi koko vanhempainrahakauden. Uudistus voi myös johtaa siihen, että synnyttäjän vanhempainrahaoikeuden maksimoimiseksi jätetään lapsen toisen vanhemman huoltajuus vahvistamatta. Vanhempainrahoja pitäisi voida luovuttaa myös sellaiselle huoltajalle, joka ei ole juridinen vanhempi, sekä sellaisen juridisen vanhemman puolisolle, joka ei ole huoltaja. Ei voi olla niin, että tosiasiallinen vanhempi, joka vastaa lapsen hoidosta, jää ilman vanhempainrahaa sen takia, ettei oikeus ole kaikkien osapuolten toiveiden mukaisesti suostunut vahvistamaan häntä lapsen huoltajaksi. Miesparin perhe: Miesparin ydinperheet muodostuvat joko adoption tai sijaissynnytyksen tai siihen vertautuvan epävirallisen järjestelyn kautta. Näissä tilanteissa molemmat isät harvoin ovat heti alusta lapsen juridisia vanhempia ja huoltajia, ja näissä prosesseissa voi mennä pitkään. Siksi olisi erityisen tärkeää myös miesparien perheiden kannalta, että vanhempainrahapäiviä voisi luovuttaa ehdotettua laajemmin myös ilman vanhemmuuden ja huoltajuuden yhdistelmää tai parisuhdevaatimusta. 7§:ään on tehtävä seuraavat korjaukset: • Vanhemman on voitava luovuttaa kaikki 97 päivää ylittävät vanhempainrahapäivänsä tai vähintään 2*63 päivää silloin, kun hän saa yksin käyttöönsä kaikki vanhempainrahapäivät. • Vanhempainrahoja tulee voida luovuttaa oman kiintiöidyn osuuden (97 päivää / huoltaja-vanhempi) ylittävältä osalta kaikille lapsen tosiasiallisille vanhemmille, jotka vastaavat lapsen hoidosta. Tosiasiallisen vanhemmuuden kriteerinä voidaan käyttää esimerkiksi samankaltaista määrittelyä kuin laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta käytetään ”erityisen läheiselle henkilölle”, jolle voidaan vahvistaa tapaamisoikeus lapseen. • Jos rinnastus lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ei ole lakiteknisesti mahdollinen, on vanhempainrahapäiviä voitava luovuttaa myös lapsen huoltajalle, joka ei ole juridinen vanhempi, ja juridiselle vanhemmalle, joka ei ole huoltaja. • Myös huoltajan tai juridisen vanhemman, joka ei ole huoltaja, puolisoilla tulisi olla mahdollisuus vastaanottaa luovutettuja vanhempainrahapäiviä. • Lisäksi vanhempainrahapäiviä tulisi voida luovuttaa vanhemmalle, joka antaa lapsensa adoptoitavaksi, ja jolle vahvistetaan adoption yhteydessä yhteydenpito-oikeus lapseen (nk. avoin adoptio), sekä henkilölle, jolle on vahvistettu tapaamisoikeus lapsenhuoltolain 9c§:n nojalla. Aivan minimissään on toteutettava seuraava muutos: • Vanhempainrahoja tulee voida luovuttaa paitsi omalle puolisolle ja toiselle huoltaja-vanhemmalle, myös toisen huoltaja-vanhemman puolisolle. Eli omasta kiintiöstä tulee voida luovuttaa 63 päivää kaikille niille, joille ko. lapsesta voi syntyä tai on syntynyt mahdollisuus käyttää vanhempainrahapäiviä. Verkosto huomauttaa, että vaikka yllä ehdotettu saattaa kuulostaa monimutkaiselta, yhden lapsen osalta käytännössä enimmäismäärä henkilöitä, jotka olisivat oikeutettuja käyttämään vanhempainrahapäiviä, olisi neljä. Jo alkuperäinen esitys mahdollistaa vanhempainrahan jakamisen neljälle vanhemmalle. Verkosto vaatii ainoastaan luovutusmahdollisuuden laajentamista nykyisestä tarkasti rajatuilla perusteilla. Verkostolla ei ole tiedossa tilanteita, joissa vanhempainrahan käyttäjiä olisi enempää kuin neljä. §8 Vanhempainrahan käyttö Verkosto pitää erinomaisena uudistuksena, että vanhempainrahaa voisivat jatkossa käyttää yhtä aikaa 18 päivää myös juridisten vanhempien puolisot. Tämä takaa kaikille vanhemmille oman yksilöllisen mahdollisuuden luoda lapseen vahvan siteen jo tämän ollessa aivan pieni. Tähänkin oikeuteen pätee kuitenkin sama kuin yllä §7:ään, oikeus tulisi olla myös juridisella vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltajalla, ja huoltajalla, joka ei ole juridinen vanhempi, sekä vanhemmalla, joka antaa lapsensa adoptoitavaksi, mutta jolla säilyy yhteydenpito-oikeus lapseen (avoin adoptio).
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • ETKL kannattaa sitä, että vanhempainrahakaudessa on molemmille vanhemmille yhtä pitkä oma osuus ja riittävän pitkä yhteisesti jaettava kausi, samoin kuin sitä, että vanhemmat saavat valita, missä järjestyksessä vanhempainvapaat pidetään. Esitys turvaa lasta pidentämällä ansiosidonnaista perhevapaata, kasvattaen isän osuutta perhevapaista ja lyhentää äitien poissaoloa työelämästä. Kannatamme myös osittaisen vanhempainvapaan mahdollisuutta, se lisää osa-aikaisen työn hyödyntämistä perheen ja työn yhteensovittamisen vaihtoehtona. Esitystä olisi tarpeen kuitenkin korjata niin, että perhevapaaoikeutta ei kuluisi kokonaisen päivän verran silloin, kun perhevapaata pidetään vain osa päivästä ja vanhempainpäivärahaa maksetaan osittaisena vanhempainpäivärahana. Parempi vaihtoehto olisi, että osa-aikaisesta perhevapaasta menee vain tosiasiallisesti kulutettu määrä, ja perheiden olisi mahdollista käyttää myöhemmin osittaisesta vanhempainvapaasta säästynyt etuus. Esitystä olisi hyvä täydentää vielä kasvattamalla vanhempien mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata yhtä aikaa. Tämä lisäisi perheiden valinnan mahdollisuutta tilanteissa, joissa arkipäivän sujuminen vaatii tilapäisesti molempien vanhempien läsnäoloa – ja antaisi myös mahdollisuuden vahvistaa perheen yhdessäoloa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta uudessa tilanteessa, mikä lisää hyvinvointia ja ennaltaehkäisee vaikeuksia. Ja kuten yleisissä kommenteissa jo totesimme, esitystä on muutettava niin, ettei se heikennä niiden vanhempien asemaa, joiden lapsi syntyy kuolleena. Nyt esitys lyhentää äitiysrahapäivien määrää – eli kuolleena syntyneen lapsen vanhempien toipumisaikaa – 21 päivällä, mikä on kohtuutonta.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen esitysluonnoksessa vanhempainrahakausi esitetään jaettavaksi tasaisemmin vanhempien kesken. Toisella vanhemmalla on esitysluonnoksen mukaan mahdollista siirtää iso osa – 63 päivää – toiselle (käytännössä yleensä äidille). Tämä ei riittävästi paranna tavoiteltua perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempaa jakautumista. Vanhempainrahajaksojen määrän tulisi myös olla lapsikohtainen, jolloin työntekijällä olisi oikeus useampaan kuin nyt esitettyyn enintään neljään jaksoon vuodessa. Vanhempainrahaa voidaan esitysluonnoksen mukaan käyttää osittaisena huomattavasti nykyistä mallia yksinkertaisemmin. Ongelmallisen osittaisen vanhempainrahan käytöstä tekee se, että osittaisena maksetun vanhempainrahan käyttö kuluttaa kuitenkin kokonaisen vanhempainrahapäivän. Lisäksi esitys kohtelee eri aloilla työskenteleviä työntekijöitä epätasa-arvoisesti, sillä kaikilla aloilla tai työpaikoilla työpäivää ei ole mahdollista lyhentää viikkotyöaikaa lyhentämällä. Tästä seuraa, että osittainen vanhempainvapaamahdollisuus ei ole kaikkien käytettävissä tai sen käyttö tosiasiassa alentaa tuloja. Esitystä tulee muuttaa siten, että osittaisena käytetty vanhempainpäivärahapäivä kuluttaa vain osittaisen vanhempainpäivärahapäivän. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa siten, että osittaisena käytetystä päivästä menettää vain puolikkaan vanhempainvapaapäivän. Nyt esitetty malli ei tarjoa riittävän suuria taloudellisia kannustimia osittaisen vanhempainrahan käyttämiseen, mikä osaltaan vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista. Esitetyssä muodossa osittaista vanhempainrahaa koskeva säännös ei kannusta osa-aikaiseen työntekoon vapaiden lomassa, eikä se siten edistä hallitusohjelman tavoitetta parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien osallistumista työelämään osa-aikatyön kautta. On kuitenkin muistettava, että osa-aikatyön tulee olla käytettävissä oleva vaihtoehto silloin, kun se on tarpeellista työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Naisten työelämästä ei saa perhevapaiden varjolla muodostua osa-aikaisten töiden jatkumoa. Naisten jatkuva osa-aikatyö aiheuttaa palkkaköyhyyden lisäksi myös eläkeläisköyhyyttä, mikä on nähtävissä jo nyt. Pysyvä osa-aikatyö sinällään ei ole tavoiteltava tila. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan vanhempainvapaata voi käyttää joustavasti siihen ajankohtaan asti, jolloin lapsi täyttää kaksi vuotta. Muun muassa Ruotsissa vanhempainvapaita voi pitää joustavasti lapsen 12 ikävuoteen asti. Vastaavaa mallia olisi perustelua kokeilla myös Suomessa, jotta perheille saataisiin lisää joustavuutta työelämässä.
      • Suomen Yrittäjänaiset
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Yrittäjänaiset pitää hyvänä sitä, että vanhempainpäivärahan käyttö tulee joustavammaksi ja näin vanhemmat voivat helpommin vuorotella ja jakaa vapaita. Tämä helpottaa myös yrittäjäpuolison mahdollisuuksia yhdistää hoivavastuu ja yrittäjyys. Uudistuksen yksi tärkeä tavoite on työn ja perheen yhteensovittaminen. Osittaisen vanhempainvapaan käyttö helpottuu, mutta ei kuitenkaan mahdollista osapäiväistä vanhempainvapaata. Yrittäjäanisten mielestä tämä on puute. Ehdotuksen mukaan päivittäistä työaikaa lyhentämällä menettää kokonaisen päivärahan. Tämä ei edesauta vanhempien joustavaa vapaiden käyttöä siten, että vanhemmat voisivat yhden päivän sisällä vuorotella hoivavastuuta. Uudistus ei siis kannusta osa-aikaiseen työntekoon vapaiden lomassa. Osittainen vanhempainraha myös helpottaisi yrittäjänä toimivan mahdollisuuksia osapäiväiseen työntekoon.
      • Maatalousyrittäjien eläkelaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Päivärahaetuuden suhde muihin etuuksiin Mela toimeenpanee maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työtapaturma- ja ammttitautijärjestelmää. Mainitun lain perusteella myönnetään myös vapaa-ajan vakuutuksia, jonka perusteella myönnetään myös ansionmenetyskorvauksia. Sairausvakuutuslain 12 luvun 9 a §:ään ehdotetaan uutta säännöstä, jonka mukaan vakuutetulle maksettavasta vanhempainpäivärahasta vähennettäisiin mm. maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen täysi tapaturmaeläke, päiväraha tai kuntoutusraha. Tulojen huomioon ottamista koskevassa säännöksessä sairausvakuutuslain 11 luvun 5 §:n 1 momentissa todetaan, että ansionmenetyskorvauksena huomioidaan vakuutetun työtapaturman tai ammattitaudin perusteella saama työtapaturmaa koskevien eri lakien mukainen ansionmenetyskorvaus, liikennevakuutuslakiin, potilasvahinkolakiin tai sotilastapaturmaa koskeviin eri lakeihin perustuva ansionmenetyskorvaus sekä tartuntatautilain mukainen tartuntatautipäiväraha. Säännöksen 2 momentissa todetaan, että jos vakuutettu on saanut 1 momentin mukaista muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella mak-settua ansionmenetyskorvausta tarkastelujaksolla ja mainitun korvauksen maksu jatkuu päivärahaetuuden kanssa samaan aikaan, ei korvausta huomioida tältä ajalta vuositulossa päivärahaetuuden määrää laskettaessa. Uuden 12 luvun 9 a §:n säännöksen perusteluissa todetaan, että ehdotetussa pykälässä mainitut etuudet ovat vanhuuseläkettä lukuunottamatta sellaisia etuuksia, jotka huomioidaan päivärahaetuuden perusteeksi tulevassa vuositulossa 11 luvun 5 ja 6 §:n mukaisesti. Mela toteaa, että tulojen huomioon ottamista koskevan 11 luvun 5 §:n sanamuodon mukaan säännöksessä on mainittu vain työtapaturman ja ammattitaudin perusteella maksettu korvaus. Ehdotetussa uudessa vähennyssäännössä (12 luvun 9 a § 1 momentti) vanhempainrahasta sen sijaan ehdotetaan vähennettäväksi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen täysi eläke, jolloin säännöksen sanamuoto pitää sisällään myös maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetyn vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksesta myönnetyn täyden tapaturmaeläkkeen, jota ei kuitenkaan oteta huomioon etuuden perusteena olevassa tulossa. Jos on tarkoitus kuten perusteluissa kuvataan, että vähennettävät etuudet ovat samoja kuin tuloina huomioon otettavat, tulisi tämä huomioida sairausvakuutuslain 12 luvun 9 a §:n 1 momentin sanamuodossa vastaavalla tavalla kuin sairausvakuutuslain 11 luvun 5 §:ssä eli vähennettäväksi tulisi vain työtapaturman tai ammattitaudin perusteella myönnetty maatalousyrittäjän työtapaturma-ja ammattitautilain mukainen täysi eläke. Uuden 12 luvun 9 a §:n 2 momentin säännöksessä puolestaan todetaan, että jos vakuutettu saa muuta kuin täyttä korvausta eikä tätä korvausta ole sairausvakuutuslain 11 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan otettu huomioon, ei etuutta tai korvausta vähennetä vanhempainrahasta. Tällöin vanhempainrahasta ei vähennetä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista vapaa-ajan vakuutukseen perustuvaa ansionmenetyskorvausta, silloin, kun sitä ei ole otettava tulona huomioon sairausvakuutuslain 11 luvun 5 §:n nojalla. Ehdotettu 12 luvun 9 a §:n 2 momentti on Melan käsityksen mukaan sen mukainen kuin sen perustelujen perusteella kuuluu olla.
      • Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kiiski Anne
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Yleinen kaikkia vanhempainrahoja koskeva edellytys vanhemmuuden ja huoltajuuden ohella olisi, että vakuutettu ei ole samaan aikaan ansiotyössä tai muussa omassa työssä ja että hän hoitaa lasta. Tämä on oikea lähtökohta. Voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaan äitiysrahakauden pituus on 105 arkipäivää, vanhempainrahakauden pituus on 158 arkipäivää ja isyysrahakauden pituus on 54 arkipäivää. Päivärahakausien yhteispituus on 317 arkipäivää. Esityksen mukaan raskausrahakauden pituus olisi 40 arkipäivää, vanhempainrahakausien pituus olisi yhteensä 320 arkipäivää (molemmille vanhemmille kiintiöity 160 arkipäivää). Päivärahakausien yhteispituus olisi 360 arkipäivää. Perheiden käytössä olevien päivärahakausien pituus kasvaisi huomattavasti eli 43 arkipäivää. Järjestelmä mahdollistaa sen, että äidit voisivat jatkossakin olla vanhempainvapaalla nykyisen pituisen jakson eli yhteensä 263 arkipäivää, jos isä siirtää omasta vapaastaan äidille 63 päivää. Se, että vapaat lähtökohtaisesti on kiintiöity, on oikea suunta järjestelmän kehittämiselle. Koska uudistus mahdollistaa vapaiden nykyisenkaltaisen käytön, on kovin todennäköistä, että uudistuksen tavoitteena oleva vapaiden tasainen jakautuminen ei tule toteutumaan Vaikka isät lisäisivät merkittävästä vapaiden käyttöä, on erittäin todennäköistä, että äidit ovat jatkossa kotona yhtä pitkään kuin nykyisin, ensin raskausrahalla, sen jälkeen itselleen kiintiöidyllä vanhempainvapaalla, tämän jälkeen isältä siirretyllä vanhempainvapaalla ja kotihoidontuella. Ottaen huomioon, että äideillä olisi mahdollisuus pitää raskaus- ja koko perheen käytössä olevan vanhempainvapaa eli yhteensä 263 arkipäivää, ei ole todennäköistä, että äidit palaisivat töihin heille kiintiöityjen kausien jälkeen. On todennäköistä, että isät merkittävässä määrin siirtävät osuudestaan äidille maksimimäärän (63 arkipäivää) ja lisäävät muutoin itselleen kiintiöityjen vapaiden käyttöä. Siltä osin kuin isät merkittävästi lisäävät käyttöä on uudistus erittäin kallis. Vaikutusten arvioinnissa tulisi tuoda esiin kustannusten määrä, mikäli isät käyttäisivät kaikki heille kiintiöidyt vapaat. Laskelmassa tulisi huomioida myös työnantajien rahoitusvastuun lisääntyminen tässä vaihtoehdossa. KT vastustaa työnantajien kustannusvastuun lisäämistä. Voimassa olevan lain mukaan vain äitiysraha maksetaan korotettuna 56 ensimmäisen arkipäivän ajan. Esityksen mukaan 40 arkipäivän raskausrahakausi sekä vanhempainrahan 16 ensimmäistä arkipäivää maksettaisiin korotettuna. Korotettua vanhempainrahaa maksettaisiin siten myös lapsen isälle tai muulle vakuutetulle sekä adoptiovanhemmalle. Muutos lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Muutos kannustaisi isiä ja muita vanhempia pitämään merkittävästi nykyistä pidempiä vanhempainvapaita. Muutoksesta aiheutuvat kustannukset tulee arvioida sen perusteella, että nämä korotetut vanhempainrahapäivät tullaan pitämään täysimääräisesti. Ja tämäkin kustannus tulee huomioida täysimääräisenä, kun arvioidaan mahdollisuutta toteuttaa esitetyn kaltainen uudistus. Voimassa olevan lain mukaan naispuolisen työntekijän työnantajalle maksetaan 2 500 euron korvaus vanhemmuudesta aiheutuvista perhevapaakustannuksista. Tähän ei ole tulossa muutoksia. On välttämätöntä, että kyseinen korvaus säilytetään perhevapaauudistuksessa, joka entisestään lisää työnantajille perhevapaista aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia.
      • KÄPY - Lapsikuolemaperheet ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen esityksen mukaan kuolleena syntyvän lapsen toisen vanhemman oikeus vanhempainrahaan (nyk. isyysraha) heikkenisi 18 päivästä 12 päivään ilman perusteluja. KÄPY ry vastustaa tätä esitystä. Perhevapaauudistuksella halutaan vahvistaa ajatusta tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja vanhemmille tarkoitettuja vapaita on lisätty. Tämä ei kuitenkaan toteudu lapsikuolemaperheiden kohdalla. Nykyinen 18 päivääkin on liian lyhyt aika sopeutua lapsen kuolemaan. Se on myös huomattavasti lyhyempi kuin aika, johon synnyttänyt vanhempi on oikeutettu. Perheen toinen vanhempi tarvitsee niin ikään riittävän pitkän vapaan sekä oman psyykkisen toipumisensa vuoksi, että huolehtiakseen perheen mahdollisista muista lapsista ja tukeakseen juuri synnyttänyttä vanhempaa hänen toipuessaan sekä synnytyksestä, että lapsen kuolemasta. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, lapsen kuollessa vanhempainvapaan aikana on kohtuullista varata vanhemmille aikaa käytännön järjestelyihin ja esimerkiksi vapaista sopimiseen työnantajan kanssa. KÄPY ry kuitenkin katsoo, että nykyisen esityksen mukainen 12 päivää on aivan liian lyhyt aika tähän. KÄPY ry pitää erittäin valitettavana, ettei myöskään vanhempainvapaalla lapsensa menettäneiden oikeuksia vapaaseen ole nyt käsillä olevassa esityksessä lisätty. Tämä korjaus olisi vielä mahdollista tehdä. KÄPY ry esittääkin 105 arkipäivän erityisvanhempainrahakautta myönnettäväksi kaikille alaikäisen lapsensa kuoleman kokeneille vanhemmille. Tämä muutos selkeyttäisi kaikkien lapsikuolemaperheiden tilannetta ja merkittävällä tavalla tukisi heidän hyvinvointiaan. Lisäksi KÄPY ry huomauttaa, että myös monikkoperheiden vanhemmat tarvitsevat toipumisaikaa laps(i)ensa kuoleman jälkeen. Vaikka yksi tai useampi monikkolapsista jäisikin eloon, tulisi myös monikkoperheiden vanhempien olla laps(i)en kuollessa oikeutettuja 105 arkipäivän erityisvanhempainrahaan. Vanhempainpäivärahoja koskevan luvun 9 mukaan vanhempainrahan edellytyksenä olisi vanhemmuus ja huoltajuus sekä lapsen tosiasiallinen hoitaminen vanhempainrahakauden aikana. Lapsikuolemaperheiden kohdalla lapsen hoitaminen ei voi olla vanhempainrahan saamisen edellytys. KÄPY ry korostaa, että lapsen kuolemasta huolimatta vanhemmuus ja lapsen asioiden hoitaminen yhä jatkuu edellyttäen vanhemmilta sekä aikaa, että muita resursseja. On tärkeää, että lainsäätäjä ymmärtää ja ottaa tämän huomioon lakiesityksen jatkovalmistelussa. Luvussa 9 todetaan myös, että vanhempainrahan saamisen edellytyksenä olisi vanhemmuuden tunnustaminen joko etukäteen, ennen lapsen syntymää neuvolassa tai lastenvalvojan luona taikka lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Vanhemmuuden vahvistamisprosessissa kuluu muutamia viikkoja lapsen syntymästä laskettuna. KÄPY ry korostaa, että lapsikuolemaperheiden kohdalla vanhemmuuden tunnustaminen ja vahvistaminen eivät voi olla vanhempainrahan saamisen edellytyksenä, mikäli lapsi on kuollut ennen vanhemmuuden tunnustamista ja vahvistamista.
      • Imetyksen tuki ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen esityksessä ehdotettua vanhempainpäivärahapäivien kokonaislukumäärän lisäystä ja yhtäjaksoisen päivärahajakson pidentämistä noin kahdella kuukaudella nykyisestä voidaan pitää perheiden ja lasten kannalta myönteisenä. Samoin myönteisenä voidaan pitää ehdotettuja joustoja sekä perheiden moninaisuuden ja moninaisten tilanteiden parempaa huomioimista. Lapsen edun ja oikeuksien sekä imetyksen ja sen kansanterveydellisten vaikutusten turvaamisen näkökulmasta perheille tulisi kuitenkin lopullisessa esityksessä turvata mahdollisuus omien imetystavoitteiden saavuttamiseen joko niin, että imettävä vanhempi voi olla kotona vauvan kanssa suosituksen mukaiset 12 kuukautta tai niin, että hän voi palata työelämään, jonka käytännöt tukevat suosituksen mukaisen imetyksen jatkamista. Suomessa suositellaan rintamaitoa vauvan ainoaksi ravinnoksi 4-6 kuukautta. 6-10 kuukauden kohdalla suositus on ruokavalion monipuolistaminen imetystä turvaten. 10 kuukauden jälkeen suositus on, että vauva siirtyy vähitellen perheen ruokiin ja ateriarytmiin ja imetys täydentää ravitsemusta vähintään 12 kuukauden ikään tai niin pitkään kuin perhe toivoo. Se, että hallituksen esitysluonnoksen sivulla 79 todetaan, ettei lakiehdotuksen mukainen vanhempainpäivärahojen muutos estä edellä mainittujen ravitsemussuositusten toteutumista, ei Suomen kansainvälisten tai kansallisten velvoitteiden näkökulmasta riitä. Tulevien lakien tulee edesauttaa ja tukea suosituksen mukaisen imetyksen ja tätä kautta pienten lasten laadukkaan varhaisravitsemuksen toteutumista. Työ- ja sosiaalilainsäädännön vuorovaikutus tulee tunnistaa esityksessä entistä paremmin. Työlainsäädännön tulee huomioida imettävän vanhemman erityistarpeet, mikäli hoivarooleja halutaan aidosti muotoilla uudelleen ja lisätä perheiden tosiasiallisia mahdollisuuksia jakaa hoivaa uusilla tavoilla ja tasaisemmin (Kytölä 2019). Perheiden valinnanvapautta tulisi tukea ja erilaiset tilanteet huomioida esitysluonnoksessa myös niin, että vanhempien mahdollisuutta käyttää vapaita yhtäaikaisesti joustavoitettaisiin siten, että perhe voisi tilanteestaan riippuen pitää vapaita yhtäaikaa 18-30 päivää. Tämänhetkisessä esitysluonnoksessa vanhempainrahan samanaikainen maksaminen saman lapsen hoidon perusteella molemmille vanhemmille on rajattu olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti noin kolmeen viikkoon. Synnytyksen jälkeinen aika on imetyksen käynnistymisen ja sujuvuuden näkökulmasta kriittisen tärkeä ajanjakso, jossa toisen vanhemman tai huoltajan tuella on suuri merkitys. Vanhempien yhtäaikainen kotona olo myös tukisi synnyttäneen vanhemman toipumista, jaksamista ja hyvinvointia herkkänä lapsivuodeaikana. Toisen vanhemman osallistumisen ja tuen merkitys imetyksen sujumiselle tunnistetaan hallituksen esitysluonnoksessa sivulla 79. Esityksessä todetaan, “tutkimusten mukaan puolison osallistuminen vauvan ja perheen muiden lasten hoitoon sekä kotitöiden tekemiseen tukee äidin imetystä. Näin ollen uudistuksen tavoitteet isien vapaiden lisäämisestä ja tasa-arvoisesta vanhemmuudesta osaltaan tukevat myös äidin imetystä ja sen jatkumista mahdollisimman pitkään.” Tässä kohtaa esityksessä sorrutaan yksinkertaistamiseen. Puolison osallistuminen ja käytännön apu ja tuki kyllä tukevat tutkitusti imetystä sen alkuvaiheessa ja siinä tapauksessa, että toinen vanhempi tukee imettävän vanhemman imetystavoitetta ja hänen osallistumisensa mahdollistaa toiselle konkreettisesti imetykseen keskittymisen. Tilanne on esityksessä kuvattua monimutkaisempi, kun imettävän vanhemman aikaa vaatii työelämä. Tällöin toisen vanhemman osallistuminen ei yksinään riitä, vaan tarvitaan imetystä tukevia työelämän rakenteita.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kuolleena syntyvän lapsen toisen vanhemman oikeus vanhempainrahaan syntymän yh-teydessä heikkenisi esityksen mukaan 18 päivästä 12 päivään. Lapsen kuollessa vanhem-man tulisi palata töihin heti tai hyvin pian lapsen kuoleman jälkeen, vaikka elävien lasten vanhempien vanhempainvapaata on pidennetty. Lapsen kuollessa ennen raskausrahakau-den tai vanhempainrahakauden päättymistä, vanhempi on oikeutettu tukiin vain raha-kauden loppuun. Näin olisi myös tilanteessa, jossa kauden loppuun on aikaa vain muuta-mia päiviä. Käytännössä vanhempi voi saada kolme päivää vapaata. Useimmat joutuvat ha-kemaan sairauslomaa. Alkuvaiheen riittämätön toipumisaika ja komplisoitunut, käsittele-mätön ja kohtaamaton suru voi johtaa toistuviin sairauslomiin, vakavaan masennukseen ja työkyvyttömyyteen. Vain vanhempainvapaalla oleva kuolleen lapsen vanhempi on oikeutettu vanhempainra-hakauden 12 päivän etuuteen. Etuus ei koske lapsen toista vanhempaa. Tilanteissa, joissa lapsi kuolee vanhempainrahakauden jälkeen, vanhemmat eivät ole oikeu-tettuja mihinkään sellaiseen yhteiskunnan tarjoamaan tukeen, joka mahdollistaisi työstä poissaolon. Voidakseen tukea puolisoa ja pitää huolta perheestä, toisen vanhemman aino-aksi vaihtoehdoksi jää sairausloman hakeminen. Sairausloman hakeminen on jo prosessina kuormittava, epävarma ja yhdenvertaisuutta heikentävä. Yrittäjät ovat erityisen haavoittu-vassa asemassa: sairausloma on heille usein merkittävä taloudellinen riski, mutta kuitenkin ainoa vaihtoehto, jos työkykyä tai oikeutta mihinkään etuuteen vanhempainvapaan jälkeen ei ole.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kannatamme isän tai toisen vanhemman ansiosidonnaisen vapaan pidentämistä sekä vuorovanhemmuuden huomioimista uudistuksessa. Nämä muutokset vahvistavat lapsen oikeutta molempien vanhempien aikaan. On myös keskeistä, että uudistus tehdään tavalla, joka ei heikennä minkään perheen asemaa. Jatkossa vanhempainpäivärahoja voisi käyttää nykyistä joustavammin haluaminaan ajanjaksoina siten, että esimerkiksi molempien vanhempien vuorottelu lapsen hoidossa tai työn, opiskelun ja vanhempainvapaan vuorottelu on aiempaa helpompaa. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus saada vanhempainrahaa osittaisena osa-aikaisen työn ajalta. Myös adoptioperheiden kohtelu olisi aiempaa oikeudenmukaisempaa perhevapaita koskevassa lainsäädännössä. Nämä muutokset ovat erittäin kannatettavia. Lakiluonnokseen sisältyy kuitenkin joitakin keskeisiä muutostarpeita. Osittainen vanhempainvapaa Mahdollisuus osittaisen vanhempainvapaan pitämiseen on kannatettavaa. Hyvin toteutettuina osa-aikaiset ratkaisut lisäävät perhevapaajärjestelmän joustavuutta ja helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista. Mahdollisuudet osa-aikatyön ja pienen lapsen hoitamisen yhdistämiseen lisääntyisivät lakiluonnoksessa. Vanhempainraha maksettaisiin täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun vanhempi ei ole työssä ja työssäolopäiviltä ei olisi oikeutta vanhempainrahaan. Vanhempainrahan saaminen ei enää edellyttäisi, että molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä ja kahden kuukauden vähimmäisaikavaatimus poistettaisiin. Nämä joustavoittavat osittaisen vanhempainvapaan käyttömahdollisuuksia. Osa-aikatyön ja vanhempainvapaan yhdistämisestä ja osa-aikatyön ehdoista olisi jatkossakin sovittava työnantajan kanssa. Osittaisen vanhempainvapaan käyttöedellytyksiä heikentää kuitenkin lakiluonnoksessa se, että perhevapaaoikeutta kuluisi kokonaisen päivän verran myös silloin, kun perhevapaata pidetään vain osa päivästä ja vanhempainpäivärahaa maksetaan osittaisena vanhempainpäivärahana. Vanhempainrahapäivien määrä olisi lakiluonnoksen mukaan sama riippumatta siitä, maksetaanko päiväraha osittaisena vai kokonaan. Tämä ei ole perheiden edun mukaista. Lakiluonnoksen mukainen osittaisen vanhempainvapaan käyttö käytännössä lyhentäisi perheiden käytössä olevia vapaita ja etuus pienenisi. On oletettavaa, että perheiden kynnys tarttua tähän joustoelementtiin nousisi korkeaksi eikä uudistus tältä osin helpottaisi perheen ja työelämän yhteensovittamista. Esitämme lain jatkovalmisteluun, että perheiden olisi mahdollista käyttää myöhemmin osittaisesta vanhempainvapaasta säästynyt etuus. Erilaisten perhetilanteiden huomioiminen Lapsen hoidon ajalta ehdotetaan maksettavaksi vanhempainrahaa, jonka edellytykset olisivat pääosin kaikille vanhemmille yhdenmukaiset riippumatta vanhemman sukupuolesta ja siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptiolapsi. Nämä muutokset ovat erittäin kannatettavia ja vahvistavat lasten yhdenvertaisuutta. Lainvalmistelussa on kuitenkin edelleen katvealueita, joihin on syytä kiinnittää huomiota lain jatkovalmistelussa. Lakiluonnoksessa heikennetään lapsensa menettäneen vanhemman vanhempainvapaaoikeutta siten, että töihin olisi palattava jopa 12 päivää lapsen yllättävän kuoleman jälkeen. Tämä muutos on lapsensa menettäneille vanhemmille kohtuuton. Muutoksen talousvaikutus on äärimmäisen marginaalinen, eli perusteita heikennykselle on vaikea löytää. Ongelma on syytä korjata lain jatkovalmistelussa ja poistaa tämä turha lakimuutos (Sairausvakuutuslain 9 luku 8 § ”Vanhempainrahapäivien käyttäminen” 4 momentti) Vanhempien mahdollisuus pitää vanhempainvapaata yhtä aikaa rajoitetaan lakiluonnoksessa edelleen 18 päivään. Tämän rajoituksen tarpeellisuutta on syytä pohtia uudelleen. Perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä perhevapaajärjestelmän joustavuutta ja sen myötä perheiden mahdollisuutta tehdä oman tilanteensa kannalta parhaita ratkaisuja. Vanhempien sallittua pidempi yhtäaikainen vanhempainvapaa voi olla tarpeen esimerkiksi, kun perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi, mikäli lapsella on esimerkiksi koliikkia tai muuta haastetta. Myös silloin, kun perheessä on jo vanhempia lapsia, pidempi yhtäaikainen vapaa voi tulla tarpeeseen, vain joitakin esimerkkejä mainitaksemme. On tärkeää antaa perheelle mahdollisuuksia tehdä ratkaisut oman erityisen tilanteensa pohjalta. Lakiluonnos parantaa monilta osin monikkoperheiden tilannetta, mutta monikkoperheitä ei huomioida riittävästi vanhempainvapaajaksojen määrässä. Työsopimuslain perhevapaita koskevan 4 luvun 1 § säädettäisiin, että ”työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vaikka työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan myös toisen tai useamman lapsen perusteella, työntekijä voi saman kalenterivuoden aikana pitää kuitenkin enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata”. On kuitenkin tarpeen, että monikkoperheiden vanhemmilla olisi mahdollisuus pitää vanhempainvapaita joustavammin ja useammassa jaksossa. Kahden tai useamman vauvan yhtäaikainen hoito on vaativaa, ja perheille on taattava mahdollisimman laajat mahdollisuudet käyttää vanhempainvapaansa lasten hyvän hoidon ja vanhempien jaksamisen turvaamiseksi. Työnantaja ja työntekijä voivat tietysti aina sopia vanhempainvapaan pitämisestä myös useammassa jaksossa tai lyhyempinä jaksoina sekä ilmoitusajoista poikkeamisesta. On kuitenkin välttämätöntä, että mahdollisuus jaksottaa vanhempainvapaata useampaan kuin neljään jaksoon ei ole riippuvainen vanhemman työpaikasta, vaan se turvataan yhdenvertaisesti kaikille monikkoperheille. Edellytämme, että erilaisten perheiden tilanteiden huomioiminen käydään lain jatkovalmistelussa vielä huolellisesti läpi myös mahdolliset muut aukkokohdat huomioiden. On keskeistä varmistaa, että perheiden tilanteet eivät missään harvinaisessakaan tapauksessa heikkene uudistuksen seurauksena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lain yhdenvertaisuusvaikutusten arviointiin.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, ettei uudistuksessa heikennetä nykytilaa mm. adoptioperheiden osalta. Nykyisessä perhevapaajärjestelmässä adoptioperheillä on pidempi vanhempainrahakausi korvaamassa äitiysrahan puuttumista. Uudistuksessa adoptioperheiden vapaita lyhennetään asettamalla heidät näennäisesti yhdenvertaiseen asemaan vanhempainvapaiden osalta niiden perheiden kanssa, joihin lapsi syntyy. Naisjärjestöjen Keskusliitto suhtautuu kriittisesti myös monikkoperheitä koskevaan heikennykseen, joka vähentää kaksosperheissä vanhempien yhtä aikaa pitämien vapaiden määrää viikolla. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää positiivisena asiana sitä, että yksinhuoltajaperheissä huoltaja saisi oikeuden käyttää kaikki 320 vanhempainrahapäivää. Tulisi kuitenkin pohtia, pitäisikö yksinhuoltajalla olla mahdollisuus luovuttaa mahdolliselle puolisolleen eli sosiaaliselle vanhemmalle enemmän kuin vain 63 päivää. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää kohtuuttomana, että lapsikuolemaperheiden asemaa huononnettaisiin nykyisestä. Nykyisessä laissa synnyttävällä vanhemmalla on oikeus äitiysrahaan äitiysrahakauden loppuun asti eli 105 päivän ajalta tilanteissa, kun lapsi syntyy kuolleena. Uudistuksessa korvattavat päivät vähennetään 84 päivään. Tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena, synnyttäjän raskausrahakausi lyhenisi kolmella viikolla ja toisen vanhemman tulisi kyetä töihin nykyisen 18 päivän sijasta 12 päivän kuluttua. Lainsäädäntöä ei missään nimessä saa heikentää nykyisestä, vaan pikemminkin tulisi harkita erillistä lainsäädäntöä, joka turvaisi kaikille lapsikuolemaperheille jonkinlaisen suruaikaan perustuvan vapaajärjestelmän. Esityksen mukaan vanhempi voisi luovuttaa omasta 160 vanhempainrahapäivistä toiselle vanhemmalle 0-63 päivää. Vanhemman itsensä käytettäväksi jäisi aina 97 päivää. Käytännössä isien oikeus vanhempainvapaisiin nousee nykyisestä, mutta vaarana kuitenkin on, etteivät miehet uudistuksen jälkeen pidä merkittävästi nykyistä suurempaa osaa perhevapaista. Vaatimattoman uudistuksen vaarana on, että uudistuksella ei saada aikaan todellisia muutoksia asenteissa ja käyttäytymisessä. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että esityksen mukaan vanhemman halutessa luovuttaa vanhempainpäivärahojaan tulee hänen ilmoittaa asiasta Kansaneläkelaitokselle. Koska kyse on vanhemman oikeudesta vanhempainrahapäiviin, lähtökohdan tulee olla, että vanhemman tekemä luovutus tapahtuu hänen omasta tahdostaan. Aiemmat lainmuutokset ja kokemukset muista Pohjoismaista ovat osoittaneet, että tehokas keino vaikuttaa isien vapaiden käyttöön, on lisätä isälle kiintiöityjen päivärahapäivien määrää. Isien vanhempainrahan käyttöä pyritään lisäämään myös sillä, että molempien vanhempien vanhempainraha maksettaisiin korotettuna osalta aikaa, jolloin perheellä olisi myös taloudellinen kannustin isien vanhempainrahan käytölle. Korotettua vanhempainrahaa maksettaisiin kaikille vanhemmille samalta ajalta. Vanhempainraha maksettaisiin kaikille vanhemmille 16 ensimmäiseltä arkipäivältä korotettuna vastaavalla tavalla kuin äitiysraha voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Vaikka Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että vanhemmat voivat yhdessä opetella lapsen hoitoa hänen syntymänsä jälkeen ja saada siten edelleen mahdollisuuden olla vanhempainvapaalla yhtä aikaa, olisi tarpeen arvioida, millainen isien vanhempainvapaiden käyttöä ohjaava vaikutus ehdotuksella on. Tällä hetkellä isistä suuri osa pitää äidin kanssa yhtä aikaa pidettävät vapaat, mutta yli puolet ei pidä lainkaan itsenäisiä vapaita. Tavoitteena tulisi olla, että isät pitävät jatkossakin äidin kanssa ensimmäiset päivät yhteistä vanhempainvapaata, mutta samalla tulisi ottaa käyttöön keinoja, joilla isien itsenäisesti pidettävien vapaiden määrää saadaan lisättyä. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää ongelmallisena sitä, että vanhempainrahaa maksettaessa osittaisena, se ei vaikuttaisi vanhempainrahapäivien lukumäärää lisäävästi. Vaikka vanhempainvapaalla oleva tekisi puolikkaan työpäivän, hän menettää kokonaisen vanhempainrahapäivän. Vanhempainpäivärahan määräytymisperusteita muutettiin vuoden 2020 alusta alkaen. Vanhempainpäivärahat määräytyvät vuositulojen perusteella ja vuositulo lasketaan siltä 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kuukautta. Tämä asettaa naiset miehiä huonompaa asemaan. Koronaepidemia on tosiasiallisesti vaikuttanut etenkin naisvaltaisten palveluammattien tilanteeseen lomautusten koskiessa etenkin naisia. Lisäksi osa raskaana olevista naisista ei raskauteen liittyvistä syistä kykene työskentelemään yhtä paljon kuin ennen raskautta, mikä vaikuttaa tuloihin ja siten vanhempainpäivärahojen suuruuteen. Uudistuksessa jäi tekemättä tarvittava sukupuolivaikutusten arviointi. Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että tämä epäkohta muutetaan perhevapaauudistuksen yhteydessä esimerkiksi siten, että määräytymisperusteena saisi valita vuositulon tai edellisen verotuskauden tulon. Sateenkaariperheiden etuja ajavien järjestöjen mukaan etuuksien rajaaminen vain huoltajavanhemmille ja jakamismahdollisuuden rajaaminen heidän avio/avopuolisoilleen vaikeuttaa monissa apilaperhetilanteissa vapaiden jakamista suhteessa nykytilanteeseen eikä tue perheiden monimuotoisuuden huomioimista. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, ettei esityksessä ole riittävällä tavalla otettu huomioon apilaperheitä ja heidän mahdollisuuksiaan jakaa perhevapaita keskenään. Perheissä, joissa äitien on tarkoituksena toimia huoltajina, lasten isillä ei ole oikeutta perhevapaisiin. Esityksessä ollaan myös heikentämässä koti-inseminaatiolla lapsen saaneen naisparin asemaa siirtämällä sosiaalisen äidin oikeus vapaisiin alkamaan vasta perheen sisäisen adoption jälkeen. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, ettei näiltäkään osin nykyistä tilannetta saa heikentää. Naisjärjestöjen Keskusliitto kiinnittää huomiota myös siihen, ettei Suomi ole ratifioinut ILO:n äitiyssuojelun uudistamista koskevaa yleissopimusta imetystaukojen osalta. On huomionarvoista, että tätä perustellaan Suomen perhevapaajärjestelmän mahdollistamilla pitkillä perhevapailla eli käytännössä oletuksella, että äidit jäävät pitkille perhevapaille. Edelleenkin perhevapaajärjestelmä rakentuu monilta osin oletukselle, että äidit pitävät suuren osan perhevapaista ja lapsen hoidosta etenkin ensimmäisen vuoden ajan vastaa äiti. Myös esityksessä katsotaan, että imettävä äiti voi pidentää vapaataan isän luovuttamilla vanhempainrahapäivillä. Jos lapsen äiti imettää, perheen mahdollisuudet jakaa perhevapaat tasaisesti ovat pienet ja se asettaa eri ammateissa työskentelevät äidit eri asemaan. Työnantajilla ei ole velvollisuutta suostua työaikana imettämiseen/maidon pumppaamiseen. Esimerkiksi palveluammateissa omatoimisesti ja työaikaa lyhentävät imetysvapaat voi olla käytännössä mahdoton toteuttaa.
      • Kansaneläkelaitos, Kivimäki Kauko
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Lapsen hoitaminen Lakiehdotuksen mukaan vanhempainrahan edellytys olisi lapsen hoitaminen. Sitä mitä lapsen hoitamisella käytännössä tarkoitetaan tai mitä siltä edellytetään, ei ole lainsäädännössä tarkemmin määritelty. Esitysluonnoksen mukaan lapsen hoitamisen tulisi lähtökohtaisesti olla ajallisesti sen laajuista, että se estää kokoaikaisen ansiotyössäolon päivärahapäivältä. Sen sijaan esimerkiksi lapsen hoidon ohessa tehtävät tavanomaiset kotityöt eivät estäisi vanhempainrahan saamista. Lapsen hoitamisella tarkoitettaisiin vauvan tai pikkulapsen päivittäisestä hoivasta ja huolenpidosta vastaamista. Vanhempainrahajakson aikana ei olisi oikeutta käyttää kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa. Vanhempainrahan edellytyksenä ei olisi, että vanhempi hoitaa lasta yksinään. Sen arvioiminen, täyttyykö edellytys lapsen hoitamisesta, voi olla hankalaa ja jättää joka tapauksessa vanhempainrahan ratkaisutyön tekijöille paljon tulkinnanvaraa. Arvioiminen voi olla erityisen vaikeaa esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhempainrahan hakija opiskelee samalla ajalla. Esitysluonnoksen mukaan päätoiminen opiskelu opintorahaa ja vanhempainpäivärahaa saaden olisi jatkossa mahdollista, jos molempien etuuksien edellytykset täyttyvät ja opinnot ovat sen luonteisia, että niitä on mahdollista suorittaa lapsen hoidon ohessa. Henkilön olisi mahdollista esimerkiksi hoitaa lasta päivän ajan ja suorittaa opintoja iltaisin. Vanhempainrahapäivien käyttäminen Esityksen mukaan varsinaista vanhempainrahakautta ei enää olisi, vaan vanhempainrahaa voisi käyttää rajoituksetta lyhyissäkin jaksoissa tai jopa yksittäisinä päivinä siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työsopimuslaki asettaa rajoituksia vanhempainrahapäivien käytölle, mutta esimerkiksi yrittäjillä ja opiskelijoilla rajoituksia vanhempainrahan joustavalle käytölle ei olisi. Vaikka vanhempi olisi kotona hoitamassa lasta, hän voisi itse valita mille ajalle ja miltä päiviltä hakee vanhempainrahaa. Mahdollista olisi esimerkiksi hakea vanhempainrahaa vain osalle viikon arkipäivistä. Esityksen mukainen mahdollisuus saada vanhempainrahaa joustavasti koskisi myös työttömänä työnhakijana olevia vanhempia. Raskausrahakautta lukuun ottamatta lapsen syntyminen ei myöskään olisi este työttömyysetuuden saamiselle, jos vanhempi on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi ja muutoin täyttää työttömyysetuuden edellytykset. Voimassa olevan työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 4 §:n mukaan työttömyysetuuteen ei ole oikeutta työnhakijalla, jolla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka jolle on myönnetty lomaa raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Vanhempainrahakauden joustavamman käytön mahdollistamiseksi myös työttömille vanhemmille esityksessä on ehdotettu, että työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa vanhempainrahaa. Lakiuudistuksessa tulisi ottaa huomioon vanhempainrahan joustavan hakemisen vaikutukset toimeentulotukeen. Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa täydennetään yleisesti perustoimeentulotuella. Vuonna 2020 perustoimeentulotukea saaneista henkilöistä 4017 sai saman kuukauden aikana vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa. Vuonna 2019 perustoimeentulotukea saaneista 3448 henkilöä oli saanut saman kuukauden aikana vanhempainpäivärahaa siten, että edeltävänä etuutena oli työttömyysturva. Vuonna 2020 opintotukea saaneista 1210 henkilöä oli vuoden aikana siirtynyt vanhempainpäivärahalle eli vanhempainpäiväraha oli alkanut opintotukea seuraavan kuukauden aikana. Toimeentulotuen näkökulmasta on tärkeää, ettei ensisijaisen etuuden hakematta jättäminen tai sen hakeminen vain osittain aiheuta toimeentulotuen tarvetta. Yhtenäisen vanhempainrahakauden poistumisen seurauksena hakija voi turvautua viimesijaiseen taloudelliseen tukeen eli toimeentulotukeen, vaikka hänellä olisi mahdollisuus hakea ensisijaista etuutta eli vanhempainrahaa. Niin kauan kuin vanhemmalla on oikeus vanhempainrahaan, tulisi vanhempainraha käyttää kokonaan ennen toimeentulotukeen turvautumista. Lakimuutoksen ei tulisi mahdollistaa tilannetta, jossa vanhempi pitää vanhempainrahapäiviä säästössä mahdollista myöhempää käyttöä varten ja hakee toimeentulotukea. Ehdotetun sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainrahan myöntämisen yhtenä edellytyksenä on lapsen hoitaminen. Vanhempaa ei voida velvoittaa hoitamaan lasta saadakseen toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta. Kuitenkin silloin kun vanhempi tosiasiallisesti hoitaa lasta ja hänellä on oikeus vanhempainrahaan, tulisi vanhempainrahan käyttämisen olla ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotuen hakija saattaa pitää vanhempainrahapäiviä säästössä mahdollista myöhempää käyttöä varten ja esimerkiksi työllistyä myöhemmin, jolloin säästöön jätetyt vanhempainrahat jäävät käyttämättä ja lapsen hoitamisen ajalta toimeentulo turvataan toimeentulotuella. Myös tilanteessa, jossa vanhempainrahapäiviä otetaan muuna kuin yhtämittaisena jaksona, tulisi suhde velvollisuuteen olla työttömänä työnhakijana toimeentulotukilain 2 a §:n mukaisesti arvioida ja kirjoittaa selkeästi auki. Tarpeen olisi selventää, onko henkilöllä, joka hakee yksittäisiä päiviä vanhempainrahaa ja jolla on muille päiville oikeus työttömyysturvaan, toimeentulotukilain 2 a §:n mukaisesti velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi niille päiville, joille ei ole hakenut vanhempainrahaa, vai eikö velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ole, jos vanhempainrahapäiviä on säästössä. Kysymys koskee myös opiskelijoita, joilla ei ole oikeutta opintoetuuksiin tai jotka eivät hae opintoetuuksia ja jotka hoitavat lasta osana päivistä sekä hakevat näille päiville vanhempainrahaa. Mahdollisuus hakea vanhempainrahaa lyhyissä jaksoissa sekä mahdollisuus joissakin tilanteissa valita, hakeeko vanhempi tietylle ajalle vanhempainrahaa tai työttömyysetuutta voivat lisätä toimeentulotuen toimeenpanokustannuksia, kun ensisijaisista etuuksista ei ole tietoa ja päätöksiä voidaan tehdä vain kuukaudeksi kerrallaan. Koska vanhempainrahapäivät eivät kulu, jos asiakas siirtyy vanhempainrahan sijaan sairauspäivärahalle, uudistus mahdollisesti parantaisi sairastuvien vanhempien tilannetta ja valintamahdollisuuksia. Vanhempainpäivärahaa pystyisi sairaustilanteissa siirtämään myöhempänä ajankohtana käytettäväksi.
      • STTK ry, Anja Lahermaa, juristi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • On hyvä, että vanhempainpäivärahapäivien kokonaismäärä kasvaa nykyiseen järjestelmään verrattuna. Vanhempien tasa-arvosuutta lisää, että molemmilla vanhemmilla on oikeus käyttää puolet vanhempainpäivärahapäivistä. On hyvä, että yksinhuoltajalla on käytettävissään kaikki vanhempainpäivärahapäivät. On kannatettavaa, että jatkossa kaikilla on mahdollisuus käyttää vanhempainpäivärahapäiviä haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempi voi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainpäivärahapäivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi. Tämä helpottaa erityisesti monimuotoisten perheiden tilanteita. Hyvä, että luovutettujen vanhempainpäivärahapäivien peruutusilmoitus ei ole sidottu mihinkään erityisiin perusteisiin, vaan että pelkkä ilmoitus Kansaneläkelaitokselle riittää. Esitys heikentäisi ainakin lapsikuolemaperheiden, monikkoperheiden ja adoptioperheiden tilannetta verrattuna nykyisiin säännöksiin. Jatkovalmistelussa on vielä käytävä tarkasti läpi kaikkien monimuotoisten perheiden tilanteet ja korjattava esitystä niin, että se ei heikennä heidän asemaansa. On varmistettava, että kaikkien monimuotoisten perheiden oikeudet pysyvät vähintään nykyisinä. Jatkovalmistelussa on harkittava pitäisikö joissakin tilanteissa vanhempien oikeuksia ja asemaa heikentämisen sijasta parantaa nykytilanteesta. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun lapsi syntyy kuolleena tai kuolee myöhemmin ennen kahden vuoden ikää. .Vanhempainpäivärahan maksaminen osittaisena olisi nykyistä joustavampaa, muun muassa koska enää ei edellytyksenä olisi, että molemmat vanhemmat käyttävät sitä yhtä aikaa. Mahdollisuus käyttää vanhempainpäivärahaa osittaisena helpottaa perheen ja työn tai yrittäjyyden yhteensovittamista. Suomessa naiset käyttävät valtaosan pitkistä perhevapaista ja pitkällä työelämästä poissaololla on useita negatiivisia vaikutuksia muun muassa naisten työmarkkina-asemaan, uralla etenemiseen ja palkkatasa-arvoon. Pikkulapsivaiheen vapaaehtoinen ja osa-aikainen työskentely voisi tarjota mahdollisuuden palata pitkältä perhevapaalta aiemmin töihin. Lisäksi mahdollisuus käyttää vanhempainpäivärahapäiviä osa-aikaisena voi kannustaa miehiä käyttämään enemmän perhevapaita. Perheen ja työn tai yrittäjyyden yhteensovittamista helpottavien keinojen on oltava sekä naisten että miesten käytettävissä. Käytettävyyttä heikentää huomattavasti se, että osittaisena käytetty vanhempainpäivärahapäivä kuluttaisi kuitenkin kokonaisen vanhempainrahapäivän. Esitystä on korjattava niin, että osittaisen vanhempainpäivärahan käyttäminen kuluttaa vain puolet vanhempainpäivärahasta ja että toisen puolen vanhempainpäivärahapäivästä voi käyttää myöhemmin.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Sairausvakuutuslain 9 luvun 6 §:ssä ehdotetaan, että vanhempainrahaa maksettaisiin lapsen syntymän tai adoption perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Edelleen ehdotetaan, että lapsen kummallakin vanhemmalla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä. Lisäksi 9 luvun 7 §:ssä ehdotetaan, että vanhempi voisi luovuttaa yhteensä enintään 63 vanhempainrahapäivää toiselle vanhemmalle. Sairausvakuutuslain 11 luvun 1 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että raskausrahan määrä ja vanhempainrahan määrä 16 ensimmäisen arkipäivän ajalta olisi 90 prosenttia vakuutetun vuositulojen kolmassadasosasta. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan olisi myös tarpeen selvittää, miten sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahoja koskevissa säännöksissä otettaisiin paremmin huomioon se, että raskaus vaikeuttaa erityisesti naisten ansiomahdollisuuksia ja työllistymistä. Yksi mahdollisuus voisi olla se, että äiti/ synnyttänyt vanhempi saisi valita maksuperusteeksi joko raskautta edeltävän 12 kuukauden tulot tai perhevapaata edeltäneiden 12 kuukauden tulot. (Ks. tasa-arvovaltuutetun lausunto TAS/324/2020.) Tasa-arvovaltuutettu pitää tärkeänä, että vanhempainrahapäivät jakautuisivat mahdollisimman tasapuolisesti vanhempien kesken. Uudistuksen tavoite, jonka mukaan isät pitäisivät nykyistä suuremman osan perhevapaista, on erittäin kannatettava. Perhevapaiden käytön epätasainen jakautuminen on vaikuttanut merkittävästi sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen työelämässä. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan perhevapaiden ja hoivavastuun tasaisempi jakautuminen vanhempien ja ylipäätään naisten ja miesten välillä edistää tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia. Tasa-arvovaltuutetun mielestä vanhempainvapaiden tasa-arvoisemman jakautumisen kannalta on erityisen tärkeää isille suunnattu, ei-siirrettävä kiintiö. Tasa-arvovaltuutettu pitää korotettua päivärahaa 16 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä tärkeänä lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kannalta. Se myös kannustanee isiä pitämään perhevapaita. Tarkasteltaessa perhevapaita on syytä toistaa, etteivät äidit ja isät ole olleet äitiys- ja isyysrahan sekä äitiys- ja isyysvapaan tarkoituksen näkökulmasta vertailukelpoisessa asemassa tasa-arvolain syrjintäkieltojen näkökulmasta. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi äideille pidemmän äitiysrahan ja äitiysvapaan, koska niiden taustalla ovat olleet terveydelliset syyt, kuten raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen liittyvät seikat. Vanhempainvapaan tarkoituksena puolestaan on lähtökohtaisesti ollut aina lapsen hoito riippumatta siitä, kuka lasta hoitaa. Useimmat perheet pystyvät todennäköisesti sopimaan keskenään siitä, kuka vanhemmista on vanhempainvapaalla. On kuitenkin mahdollista, ettei tämä onnistu kaikilta vanhemmilta, minkä vuoksi lainsäätäjän olisi hyvä tarkastella kysymyksen ratkaisemista näiden tilanteiden varalta.
      • Työterveyslaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • -
      • Suomen Kuntaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kuntaliiton kommentit tältä osin yleisissä huomioissa
      • Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Isän tai toisen vanhemman vanhempainrahapäivien lisääminen on erittäin tervetullutta. Erityisesti se, että toisen vanhemman luovuttamattomien päivien määrä nousee nykyisestä 43 päivällä on tärkeä signaali ja oletettavasti lisää isien perhevapaiden käyttöä. Vaikka vanhempainrahapäivät lähtökohtaisesti jakautuvatkin tasan vanhempien kesken, on mallissa kuitenkin vaatimattomasti kannusteita vapaan tasa-arvoiseen jakamiseen käytännössä. Nykyisin yli puolet isistä ei käytä lainkaan vanhempainrahakauden jälkeistä isyysrahaa. Ehdotettu, kummallekin vanhemmalle 16 päivältä korotettuna maksettava vanhempainraha ehtii kulua jo niiden 18 arkipäivän aikana, jonka vanhemmat voivat saada vanhempainpäivärahaa samanaikaisesti. Näin ollen korotus ei käytännössä tue isän tai toisen vanhemman itsenäisen hoivavastuun toteutumista. Se, että osittaisena maksettu vanhempainrahapäivä ei vaikuttaisi vanhempainrahapäivien lukumäärään, vesittää uuden osittaisen vanhempainrahan joustavuuden. Koska etuuden määrä käytännössä pienenisi, olisi se todennäköisesti vähän käytetty. YKAn mielestä osittaisen vanhempainrahan käytön ei tulisi vähentää käytettävissä olevien vapaiden määrää. Jos vanhempi työskentelee osa-aikaisesti ja saisi vastaavalta ajalta osittaista vanhempainrahaa, tulisi vanhempainvapaan jakson pidentyä ajallisesti toisen puolikkaan verran. Muuten uudistus asettaa työntekijät eri asemaan sen perusteella, lyhennetäänkö työaikaa päivittäisen työajan lyhennyksenä vai kokonaisina työpäivinä. Luonnoksen sivulla 78 on kuvattu kotona olevan vanhemman mahdollisuutta valita itse, mille ajalle ja miltä päiviltä hakee vanhempainrahaa. Mahdollista olisi esimerkiksi hakea vanhempainrahaa vain osalle viikon arkipäivistä, jolloin vanhempainrahapäiviä säästyisi myöhemmin käytettäväksi. Tällaista mahdollisuutta käytännössä ”venyttää” vanhempainrahakauden kestoa etuuden tasoa laskemalla myös silloin, kun syynä ei ole työn ja vanhempainvapaan lomittuminen, ei ole luonnoksessa juurikaan kuvattu tai arvioitu sen vaikutuksia. Kyseessä on merkittävä muutos perhevapaiden käyttömahdollisuuksiin, jonka vaikutuksia on syytä arvioida luonnosta kattavammin ja viestiä myös selkeänä uutena joustomahdollisuutena uudistuksen voimaantultua. Myös tällaisen jouston käyttämisen suhde vanhempainvapaan pituuteen on syytä selventää.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Pienten lasten hoivan tasaisempi jakaminen miesten ja naisten välillä voi tapahtua vain, kun miehet todella ottavat käyttöön heille tarkoitetun korvamerkityn osuuden vanhempainvapaasta. Tämän takaamiseksi vapaat on selkeästi merkittävä ja nimettävä molemmille vanhemmille kuuluviksi vapaiksi. Tässä yhteydessä on tärkeää, että puhutaan siitä, että on kyse heidän oikeudestaan. Tilanteissa, jossa toinen vanhempi haluaa siirtää vanhempainvapaata toiselle vanhemmalle, katsomme, että menettelytavan tulee olla sellainen, että jos vanhempi ei halua itse käyttää omaa osuuttaan kokonaan, vaan haluaa siirtää luovutettavasta osiosta sitä toisen vanhemman käyttöön, siitä on sovittava erikseen. Lähtökohdan tulee olla, että kukin käyttää omat vapansa. Lain astuessa voimaan on tärkeää tiedottaa hyvin selkeästi uudesta vapaamallista ja tehtävä asenteisiin vaikuttamistyötä erityisesti työpaikoilla. Esitetyssä vanhempainrahamallissa vanhempainrahan korotetut päivät maksetaan vanhempainrahakauden alusta alkaen ja menee näin ollen kaikki työnantajalle, jos vanhempainvapaalle jäävä on työsuhteessa ja saa vanhempainvapaan ajalta palkkaa. NYTKIS katsoo, että olisi perheille taloudellisesti kannustavampaa, jos korotettu vanhempainraha maksettaisiin sen ajanjakson alusta, jolloin vanhempi on itsenäisesti lapsen tai lasten kanssa kotona. Hallituksen esitys heikentää lapsensa menettäneiden asemaa nykytilanteesta ja pidämme tärkeänä, että tältä osin esitystä vielä korjataan esimerkiksi Tanskassa käytössä olevan mallin mukaisesti, joka takaa 25 viikon suruloman lapsensa menettäneelle. Esityksessä huoltajuus ja juridinen vanhemmuus kytketään vanhempainrahaoikeuteen. NYTKIS katsoo, että tämä ei vahvista perheiden monimuotoisuuden tukemisen tavoitetta esimerkiksi apila-perheiden osalta. NYTKIS toivoo, että käynnistetään selvitys mahdollisuuksista luovuttaa vapaasti jaettavissa olevia päiviä myös henkilölle, joka on joko lapsen huoltaja tai lapsen juridinen vanhempi. NYTKIS kiittää esitystä siitä, että yhden vanhemman perheiden asema paranee nykyisestä, koska kaikki vanhempainvapaa on perheen yhden vanhemman käytössä. Yhden vanhemman perheistä enemmistö on naisia. Esitys pitää sisällään vuonna 2020 voimaan tulleen nykytilan säilyttämisen siitä, että päivärahan määräytymisperuste on 12kk ennen vanhempainrahakauden alkua. NYTKIS katsoo, että tämä määräytymisperuste mahdollisesti heikentää raskaana olevan vanhemman raskausrahan ja vanhempainrahan määräytymistä esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jossa raskaana oleva vanhempi on ollut vaikean raskauden vuoksi pitkällä sairauslomalla palkan sijasta sairauspäivärahalla. Tällä on vaikutuksia myös yrittäjänaisten vanhempainrahan määräytymiseen. Katsomme, että valinnanvapautta vanhempainrahan määräytymisperusteena käytettäviä tuloja tulisi vahvistaa esimerkiksi ottamalla käyttöön mahdollisuus valita edellisen verotusvuoden ansiot 12 kuukautta edeltävien tulojen rinnalle.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Vanhempainrahan saaminen edellyttää lapsen hoitamista sekä sitä, että ei olla ansiotyössä tai omassa työssä samaan aikaan. Pro pitää oikeudenmukaisena, että ansiotyöksi ei enää laskettaisi omaishoitajana olemista tai perhehoitajana toimimista. Näistä ei voi jäädä perhevapaalle kuten ansiotyöstä. Pro pitää parannuksena myös sitä, että vanhempainraha maksetaan täysimääräisenä vain niiltä päiviltä, jolloin ollaan vanhempainvapaalla. Näin toimitaan jo nykyisin isyysrahan osalta. Äitiys- ja vanhempainraha maksetaan tällä hetkellä myös työssäoloajalta vähimmäismääräisenä sunnuntaita ja arkipyhiä lukuun ottamatta. Pro tukee esitystä maksaa vanhempainraha korotettuna molemmille vanhemmille 16 päivän ajalta. Pro esittää, että korotettu ansio-osa tulisi voida käyttää myös myöhemmin kuin ensimmäisen 16 päivän aikana. Tällä hetkellä isät pitävät eniten vapaita juuri lapsen syntymän yhteydessä samaan aikaan toisen vanhemman kanssa. Tämä aika on myös monelle palkallista vanhempainvapaata. Mahdollisuus käyttää korotettu ansio-osa myöhemmin antaisi perheille paremman taloudellisen kannustimen isän vanhempainrahan käytölle myös itsenäisesti ja pidempään.
      • Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Osittainen vanhempainvapaa Ehdotetun perhevapaauudistuksen tavoitteena on mahdollistaa perhevapaiden joustavaa käyttöä. Ongelmana on kuitenkin, että ehdotettu osittaisen vanhempainvapaan malli kannustaa lähinnä kokonaisten työpäivien tekemiseen vanhempainvapaan aikana. Nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, että vanhempainrahapäiviä olisi käytettävissä yhtä paljon riippumatta siitä, minkä tasoisena etuus maksettaisiin. Esitetty järjestelmä tosiasiassa heikentäisi uuden osittaisen vanhempainrahan tavoiteltua joustavuutta. Osittaisen vanhempainvapaan käyttö tulisi sen sijaan suhteuttaa maksettuun etuuteen. Mikäli vanhempainrahaa maksetaan puolikkaalta päivältä, tulisi vanhempainvapaata kulua puolikkaan päivän verran. Lisäksi ehdotetun osittaisen vanhempainvapaan käyttö todennäköisesti rajautuisi tietyn ansiotason tai työmarkkina-aseman omaavan käytettäväksi. Uusi osittainen vanhempainvapaa ei myöskään kohtelisi yhdenvertaisesti erilaisissa työsuhteissa ja erilaista työaikaa tekeviä työntekijöitä. Lapsikuolema Ehdotettu uudistus heikentää niiden perheiden asemaa, joiden lapsi syntyy kuolleena. Nykyisin synnyttävällä vanhemmalla on oikeus 105 äitiysrahapäivään lapsen syntyessä kuolleena. Luonnoksessa ehdotetaan, että päivien lukumäärä pudotettaisiin 84 päivään. Muutos on julma ja kohtuuton. Uudistus ei saa heikentää lapsikuolemaperheiden tilannetta. Tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena tai kuolee syntymän jälkeen, korvattavien päivien lukumäärä on oltava vähintään sama kuin nykyään. Monikkoperheet Esitys heikentäisi monikkovanhempien mahdollisuutta olla yhtä aikaa kotona. Monikkoperheiden tilannetta ei ole syytä heikentää. Adoptioperheet Adoptioperheiden tilannetta ei tule uudistuksella heikentää. Perheiden yhdenvertaisuus tulee huomioida uudistuksessa myös tästä näkökulmasta. Tärkeää on, että uudessa vanhempainpäivärahajärjestelmässä vanhempainrahapäiviä olisi lasta kohden käytössä yhtä paljon riippumatta vanhempien sukupuolesta tai siitä, onko kyseessä biologinen vai adoptiolapsi.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • VOL toteaa, että esityksen osittaista vanhempainvapaata koskevat säännökset eivät kannusta osa-aikaiseen työntekoon. Syynä se, että osittainen vanhempainvapaa kuluttaa päivärahapäiviä kuten kokoaikainen vapaa. Osittaista vanhempainvapaata käytettäessä, tulisi tämä huomioida päivärahakauden kestossa. Uudistuksessa ei ole huomioitu sitä tukea, mitä vanhemmat tarvitsevat lapsen kuoleman yhteydessä. Vanhempainvapaakauden tulisi tässä yhteydessä huomioida myös vanhempien toipuminen.
      • Kirkon työmarkkinalaitos
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Sairausvakuutuslain 9 luvun 13 ja 14 §:n muutoksella esitetään perhevapaaetuuksien heikentämistä nykyisestä siinä tilanteessa, että äiti tai lapsi kuolee. KiT ei pidä esitettyä heikennystä perusteltuna ottaen huomioon nykysääntely ja kuolemantapauksesta aiheutuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet ja rasitukset perheelle.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Vanhempainliitto pitää hyvänä sitä, että vanhempainrahapäivien käyttämisestä tulisi jatkossa joustavampaa. Ehdotuksessa vanhempainraha muodostuisi erityisraskausrahasta, raskausrahasta ja vanhempainrahasta. Vanhempainrahakausi olisi 320 arkipäivää yhden lapsen osalta. Mikäli lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, olisi molemmilla vanhemmilla oikeus puoleen vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivään. Vanhempi voisi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 päivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi. Lisää joustoa tuo se, että vanhempainrahaa voisi käyttää perheen toivomina ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempainliitto huomauttaa, että osittaista vanhempainvapaata koskevat säädökset eivät kannusta osa-aikaiseen työntekoon, sillä osittainen vanhempainvapaa kuluttaisi päivärahapäiviä kuten kokoaikainen vapaa. Koska etuus käytännössä pienenisi, osittainen vanhempainvapaa tulisi olemaan vähän käytetty, vaikka se toisi kaivattua joustoa perhevapaiden käyttöön.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Osittainen vanhempainvapaa tulee jatkossa kuluttamaan perhevapaata kokonaisen vanhempainpäivärahan kaltaisesti, joten tämä ei kyllä motivoi perheitä tätä käyttämään eikä anna mahdollisuutta työelämän joustojen kehittymiseen tätä kautta. Tämän kehittämiseen tulee panostaa jatkovalmistelussa. Terminologian muutos on äärimmäisen ajankohtainen, tärkeä ja kaivattu muutos tässä ajassa. Todella tärkeä perheen ensimmäisiä hetkiä tukeva muutos on myös se, että vanhempainrahan tasoon esitetään korotusta siten, että vanhempainraha maksettaisiin kaikille vanhemmille 16 ensimmäiseltä arkipäivältä korotettuna vastaavalla tavalla kuin äitiysraha voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Kokonaisuudessaan vanhempainrahaan tulevat muutokset edistävät perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa.
      • Vasemmistonaiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Vasemmistonaiset pitää vanhempainrahakauden pidentämistä 320 arkipäivään erittäin hyvänä asiana. Tämä on erityisen hyvä uudistus siksi, että kummallekin vanhemmalle korvamerkitään 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi. Huonoa ehdotuksessa on se, ettei vanhempainrahakausi ole pidempi.
      • Sosialidemokraattiset Naiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Hallituksen esityksessä vanhempainrahaa voidaan maksaa myös osittaisena, jos päivittäinen työaika ei ole yli viisi tuntia, tai osa-aikaisesta työstä tehdään erikseen sopimus. Vaikka lähtökohtaisesti osaaikatyö saattaa helpottaa perheiden asemaa sekä työn ja perheen yhteensovittamista, on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei se erityisesti lisää naisten osa-aikatyötä. Tämä ei ole olisi haluttu kehityssuunta työelämän tasa-arvon kannalta. Tärkeää on myös tarkastella sitä, miten esimerkiksi Kelan etuusjärjestelmät toimivat ja tunnistavat osittaisen päivärahapäivien maksun.
      • Perhehoitoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Sairausvakuutuslaki 9. luku 10§: Perhehoitoliitto kannattaa säädösehdotusta siitä, että ansiotyössä olemisena ei pidettäisi perhehoitolaissa tarkoitettua toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitajana toimimista, jolloin toimeksiantosuhteinen perhehoitaja voisi saada ansiosidonnaista vanhempainrahaa ja toimia samalla perhehoitajana.
      • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Haluamme aluksi kiittää hallitusta perhevapaiden kehittämisestä osana työelämän tasa-arvoa. Temen jäsenet (5200) työskentelevät teatterin, tanssin, sirkuksen, tv- ja elokuva-aloilla sekä moninaisissa taiteen opetuksen tehtävissä. Noin puolet Temen jäsenistöstä työskentelee muussa kuin vakituisessa ja kokoaikaisessa palkkatyösuhteessa. Lisäksi temeläiset työllistyvät erilaisissa eripituisissa määräaikaisissa, osa-aikaisissa työsuhteissa ja palkkatyösuhteen ulkopuolella erilaisissa itsensätyöllistämisen muodoissa rinnakkain ja peräkkäin. Jopa saman päivän aikana erilaisissa työn tekemisen muodoissa; esimerkiksi aamupäivällä laskuttaen, iltapäivällä apurahalla ja illalla palkkatyösuhteessa. Perhevapaauudistuksen tavoitteena on tuoda mukanaan joustoja. Jatkossa vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan jaksoina lapsen kahden vuoden ikään saakka. Vanhempainrahaa voisi käyttää esimerkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai osalta viikkoa. Työsuhteessa olevilla olisi oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden. Temen huolena on, ottaako perhevapaauudistus riittävästi huomioon lyhyet, eri työnantajille tehtävät keikkamaiset työsuhteet? Mahdollistaako laki ja etuuksien maksaminen sen, että vanhempainpäivärahalla vanhempi voi ottaa vastaan esimerkiksi seuraavalle viikolle tarjottavan kaksipäiväisen työsuhteisen keikkatyön ja käyttää näiltä kahdelta päivältä säästöön jääneet etuuspäivät myöhemmin? Laki ei selkeästi ota kantaa, voiko vanhempainvapaan aikana olla useita jopa kymmeniä tämän kaltaisia lyhyitä työsuhteita, jotka katkaisevat edunsaannin. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Monella naisella ei ole työtä, mihin palata perhevapaalta. Tätäkin tosiasiaa vasten, olisi tärkeää, että laki mahdollistaa kaikille edunsaajille mahdollisuuden työskennellä myös lyhyissä työsuhteissa vanhempainvapaan aikana. Temen mielestä on tärkeää, että perhevapaauudistus huomioi tasapuolisesti kaikkien vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen - myös niiden, joilla ei ole vakituista työsuhdetta.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • OAJ katsoo, että osittaista vanhempainvapaata koskevat säännökset eivät kannusta osa-aikaiseen työntekoon, koska osittainen vanhempainvapaa kuluttaa päivärahapäiviä kuten kokoaikainen vapaa. Perustelutekstistä ei käy ilmi syytä tälle säätelylle. Käytettäessä osittaista vanhempainvapaata, tulisi tämä huomioida päivärahakauden kestossa ja tältä osin lakiehdotusta tulee muuttaa. Osittaista vanhempainrahaa koskevissa säännöksissä todetaan, että se soveltuu tilanteisiin, joissa päivittäinen työaika on enintään viisi tuntia. Opetusalalla työaikajärjestelmät poikkeavat monissa tehtävissä työaikalain säännöllistä työaikaa koskevista säännöksistä ja merkittävä osa OAJ:n jäsenistä on työaikalain soveltamisen ulkopuolella. OAJ edellyttää, että lakia toimeenpantaessa opetusalan työaikajärjestelmien osalta luodaan ohjeistus päivittäistä työaikaa koskevista säännöksistä esimerkiksi samaan tapaan kuin työttömyysturvassa, missä opetusalan erityispiirteet on huomioitu siten, että työssäoloehtoa kerryttävän työn työaikaedellytys poikkeaa yleisestä. OAJ katsoo, että perhevapaauudistuksen yhteydessä ei ole huomioitu riittävällä tasolla sitä tukea, jota vanhemmat tarvitsevat lapsen kuoleman yhteydessä. Vanhempainvapaiden tulisi mahdollistaa vanhemmille ei vain käytännön järjestelyt, vaan myös aikaa toipumiselle.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Mahdollisuus käyttää vanhempainvapaata erillisissä jaksoissa entistä joustavammin on useille opiskelijaperheille tarpeellista, sillä opiskelijoille ovat tyypillisiä epäsäännöllisesti ajoittuvat opiskelu- ja työjaksot. Lisääntynyt joustavuus perhevapaiden ajoittamisessa ja jakamisessa vastaavat myös opiskelijaperheen tarpeisiin.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • SAK näkee osittaisen vanhempainvapaan yhtenä keskeisenä elementtinä työn ja perheen yhteensovittamisessa. Nykyisestä vähän käytetystä osittaisesta vanhempainvapaasta on uudistuksen myötä tulossa helpommin käytettävä, kun muun muassa ehto molempien vanhempien osa-aikaisuudesta poistuu. Jatkossa toinen vanhempi tai molemmat voivat halutessaan tehdä osa-aikaisesti töitä ja saada vanhempainrahaa osittaisena. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi kuitenkin todetaan, että osittaisena maksettu vanhempainraha on aina puolet täysimääräisesti maksettavasta vanhempainrahasta. Vanhempainrahapäiviä olisi käytettävissä yhtä paljon riippumatta siitä, minkä tasoisena etuus maksettaisiin. Esitetty kirjaus vesittää SAK:n näkemyksen mukaan uuden osittaisen vanhempainrahan joustavuuden ja käytön mahdollisuudet. Jatkossa osittaisen vanhempainvapaan käyttö siis lyhentäisi perheiden käytössä olevia vapaita. Koska etuus käytännössä pienenisi, osittainen vanhempainvapaa tulisi olemaan vähän käytetty. Esitetyn osittaisen vanhempainvapaan käyttö todennäköisesti rajautuisi tietyn ansiotason tai työmarkkina-aseman omaavan käytettäväksi eikä näin ollen edistäisi hallitusohjelmassa kirjattua tavoitetta yhdenmukaisuuden lisäämisestä. Lisäksi uusi osittainen vanhempainvapaa ei kohtelisi yhdenvertaisesti erilaisissa työsuhteissa ja erilaista työaikaa tekeviä työntekijöitä. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat hyödyntäisivät osittaista vanhempainvapaata päivittäistä työaikaa lyhentämällä, tilanne olisi kohtuuton: esitetyn osittaisen vanhempainvapaan käyttö lyhentäisi perheen käytettävissä olevia vapaita tuplasti verrattuna yhden vanhemman vapaiden käyttöön. Esitetty osittainen vanhempainraha ei myöskään tukisi vanhempien mahdollisuuksia yhdistää työtä ja perhettä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikkakin esitetyn perhevapaauudistuksen myötä perhevapaiden joustavuus lisääntyy, se kannustaa ennemminkin kokonaisten työpäivien tekemiseen vapaiden lomassa. Osa-aikaiseen työntekoon vapaiden lomassa perhevapaauudistus ei kannusta eikä näin ollen edistä hallitusohjelman tavoitetta parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön. Koska osittaisen vanhempainvapaan käyttö olisi jatkossakin työntekijän ja työnantajan välisen sopimuksen varassa, työntekijän osa-aikatyöskentely hyödyttäisi todennäköisesti myös työnantajaa. Myös työnhakija pystyisi mahdollisesti työllistymään osittaisen vanhempainvapaan avulla osa-aikatöihin. Esitetty osittainen vanhempainraha lisäisi myös sosiaaliturvan epäselvyyttä, sillä se toisi sosiaaliturvan kokonaisuuteen kolmannen tavan etuuksien kulumisesta työskentelyn rinnalla. Nykyisellään käytössä olevat etuudet, kuten esimerkiksi sairauspäiväraha, työttömyysturva ja vanhempainraha, voivat kulua kokonaisilta päiviltä. Lisäksi sovitellussa työttömyyspäivärahassa työttömyysturvan enimmäisaika kuluu hitaammin kuin täysiltä päivärahapäiviltä. Perhevapaauudistuksen myötä vanhempainraha kuluisi 100 prosenttisesti vaikka työskentelisikin samalla. Tämä ei edistä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteita selkeämmästä sosiaaliturvasta. SAK:n näkemyksen mukaan osittaisen vanhempainrahan käytön ei tulisi vähentää käytettävissä olevien vapaiden määrää. Toisin sanoen, jos työntekijä sopisi työnantajansa kanssa osa-aikaisesta työskentelystä ja saisi vastaavalta ajalta osittaista vanhempainrahaa, vanhempainvapaan jakson tulisi pidentyä ajallisesti toisen puolikkaan verran. Näin ollen siis yksi vanhempainvapaapäivä osittaisena maksettuna vastaisi pituudeltaan kahta vanhempainvapaapäivää. Jotta perhevapaauudistus kohtelisi tasa-arvoisesti kaikkia, huomioisi yrittäjyyden eri muodot ja tosiasiallisesti lisäisi perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä, osittainen vanhempainraha tulisi SAK:n mukaan esitetystä muuttaa. Syyksi nykyiselle ehdotukselle on esitetty Kansaneläkelaitoksen toimeenpanoon liittyviä seikkoja. Jos Kela ei tietoteknisesti pysty järjestämään osittaisen vanhempainrahan maksatusta 1.8.2022 alkaen, hallituksen esitykseen tulisi kirjata osittainen vanhempainraha alkamaan viiveellä. Luonnos edistäisi toteutuessaan monin tavoin monimuotoisten perheiden keinoja yhdistää työ ja perhe. Luonnoksessa ei kuitenkaan ole tarpeeksi otettu huomioon perheiden moninaisia tilanteita. SAK:n mukaan esitystä on tarkistettava erilaisten perhemuotojen kohdalla niin, ettei perheiden tilanne ainakaan heikkene nykytilaan verrattuna. Esitystä täsmennettäessä on syytä kuulla keskeisiä asiantuntijoita monimuotoisten perheiden tilanteista. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää lapsikuolemaperheiden tilanteeseen. Luonnoksessa esitetään, että lapsen syntyessä kuolleena synnyttävällä vanhemmalla on oikeus 84 vanhempainrahapäivään, kun nykyisin hänellä on oikeus 105 äitiysrahapäivään. Jos lapsi kuolee vanhempainrahakauden aikana, vanhemmalla on oikeus maksimissaan 12 vanhempainrahapäivään lapsen kuoleman johdosta tai niin monta kuin päivärahapäiviä on jäljellä. SAK:n mukaan esitystä tulee täsmentää niin, että lapsikuolemaperheiden tilanne ei heikkene nykytilaan verrattuna. Lisäksi on syytä pohtia, miten näiden perheiden tilannetta helpotetaan lapsen kuoleman jälkeisenä aikana. Lisäksi on huomioitava se, että esitys heikentäisi toteutuessaan kaksosvanhempien mahdollisuutta olla yhtä aikaa kotona. Monikkoperheissä vanhempien yhdessä pidetyn perhevapaan tarve on ilmeinen, ja sen johdosta monikkoperheiden tilannetta ei ole syytä heikentää. Esitysluonnoksessa lisäksi heikennetään adoptioperheiden tilannetta niin, että nykyjärjestelmässä kompensoitu äitiysrahakauden puuttumisen korvaus pidemmällä vanhempainrahakaudella poistuu. SAK:n mukaan adoptioperheiden tilannetta on syytä tarkistaa ja täsmentää, jotta perheiden tilanne ei nykytilaan verrattuna heikkene.
      • Leijonaemot ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Erityislapsiperheen arki on haastavaa, moninaista ja lähes poikkeuksetta hyvin paljon monimutkaisempaa, kun vertaa stereotyyppiseen “tavalliseen” lapsiperheeseen. Perheet kohtaavat erittäin usein vakavia ja henkeä uhkaavia kriisitilanteita, joka aiheuttaa säröjä ja muutoksia perheen arjen sujuvuuteen. Arjen sujuvuuden kannalta on erityisen tärkeää, että vanhempainrahaan ehdotetut/tehtävät muutokset mahdollistaisivat molempien vanhempien samanaikaisen kotonaolon tarvittaessa. Kun perheille tarjoutuu mahdollisuus selvitä kriisistä yhdessä, paluu normaaliarkea muistuttavaan tilanteeseen nopeutuu ja vanhemmat pääsevät palaamaan työelämään pikemmin. Pohdimme myös järjestelmän joustavuutta ja vanhempainrahapäivien jakautumista perheen vanhempien kesken. Miten toimitaan silloin, kun esim. erityislapsiperheen isä luovuttaa omista vanhempainvapaapäivistään 63 äidille, ja onkin kriisitilanteen ilmetessä tai jostakin muusta muuttuviin tilanteisiin liittyvistä syistä kykenemätön pitämään omia jäljelle jääneitä 63 päiväänsä täysimääräisenä? Voiko isä luovuttaa vanhempainrahapäivänsä äidille, vaikka on jo luovuttanut ne lakisääteiset sovitut päivänsä? Juuri tämänkaltaisissa tilanteissa muokkautuvuus on erityislapsiperheiden kannalta elinehto, jotta arki pysyy hallinnassa ja säilyy inhimillisenä.
      • Uppdaterad:
        29.3.2021
        • THL pitää myönteisenä, että ansiosidonnainen vanhempainvapaa pitenee vajaalla kahdella kuukaudella. Tämä on tärkeää pikkulapsiperheiden toimeentulon kannalta ja samalla vähenee tarve kotihoidon tuen käyttöön. THL katsoo, että vapaan tasajaon vanhempien kesken asettaminen lähtökohdaksi parantaa naisten asemaa työelämässä, ja isän luovuttamattoman vapaakiintiön piteneminen lähes neljään kuukauteen vahvistaa isien vanhemmuutta. Pidempi isäkiintiö luo isien työpaikoilla nykyistä parempia edellytyksiä pidemmän vapaan pitämiseen, sillä se ohjaa vastuuta töiden organisoinnista työnantajalle, mikä puolestaan tekee isille helpommaksi jäädä vapaalle. THL pitää myönteisenä, että vanhempainrahan käyttö tulee joustavammaksi, kun molemmat vanhemmat voivat perheen tilanteen mukaan käyttää vanhempainrahapäiviä useissa eripituisissa jaksoissa ja myös osa-aikaisesti siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Tämä helpottaa erityisesti yrittäjien, itsensä työllistäjien, työttömien ja opiskelijoiden mahdollisuuksia käyttää vanhempainpäivärahaa. THL pitää myönteisenä, ettei vanhempainpäivärahaan ole oikeutta samalta ajalta, kun henkilö on lakisääteisellä vuosilomalla. Toisin kuin nykyjärjestelmässä, vanhemmalla ei tällöin ole mahdollisuutta vain nostaa vanhempainpäivärahaa lisäämättä vapaita. THL pitää hyvänä, että terminologian muutoksen myötä (ei enää puhuta äideistä ja isistä vaan vanhemmista) lainsäädäntö kohtelee erilaisia perheitä samalla tavalla riippumatta vanhempien sukupuolesta. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei tietoisuus hoivan ja vanhemmuuden jakautumisen sukupuolistuneista käytännöistä hämärry. THL edellyttää, että vapaiden käytön tilastointi on edelleen toteutettava niin, että voidaan seurata äitien ja isien vanhempainvapaiden käyttöä ja sen muutosta vapaan eri osien tasolla. THL pitää hyvänä, että molemmille vanhemmille ehdotetaan maksettavaksi korotettua vanhempainpäivärahaa. Pulmallista on kuitenkin korotuksen kohdentaminen kolmelle ensimmäiselle vapaaviikolle, joita käyttää jo nyt valtaosa isistä (usein yhtä aikaa äidin kanssa) eikä kannustin täten juurikaan lisää vapaan käyttöä. Kannustin ei myöskään kohdistu niihin isiin, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa ja jättävät muita useammin vapaan pitämättä (esim. opiskelijat tai työttömät). Korotettu päiväraha on edullista työnantajille, jotka maksavat täyttä palkkaa usein juuri ensimmäisten vapaaviikkojen aikana ja saavat tältä ajalta päivärahan kompensaationa. THL toteaa, ettei esitys korotetuista vanhempainpäivärahoista kohtele sukupuolia tasa-arvoisesti, kun äiti saa korotettuna 16 vanhempainpäivärahan lisäksi myös 40 raskausrahapäivää, mutta isä vain 16 vanhempainrahapäivää. Uudistusta koskeva hallitusohjelman kirjaus edellyttää, että ”molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.” THL katsoo, että korotettua päivärahaa tulisi maksaa molemmille vanhemmille yhtä monen päivän ajan, ja isän itsenäisen hoitovastuun kannustamiseksi vain niiltä päiviltä, joita ei pidetä yhtä aikaa toisen vanhemman kanssa. THL katsoo, että jälkitarkastuksen tekeminen synnyttäneelle äidille tulee säilyttää vanhempainrahan maksamisen edellytyksenä. Jos tämä säännös poistetaan, on riskinä äitien synnytyksen jälkeisen terveyden heikkeneminen sekä äitien eriarvoistuminen, jos kunnat eivät enää tarjoa jälkitarkastusta julkisena palveluna eikä kaikilla ole varaa maksaa sitä yksityisenä terveyspalveluna. THL katsoo, että vanhempainrahan maksamisessa osittaisena on rajoite, joka heikentää uudistuksen tavoitteena olevaa joustavuutta ja josta muodostuu yhdenvertaisuusongelma. Säännös asettaa eriarvoiseen asemaan vanhemmat, jotka voivat hyödyntää osa-aikamahdollisuutta vain osapäiväisesti suhteessa niihin, jotka voivat hyödyntää sitä osaviikkoisesti. Osittaisena maksettu vanhempainraha kuluttaisi kokonaisen päivän, eli osittain käyttämättä jääneitä vanhempainrahapäiviä ei säästyisi myöhemmin käytettäväksi, kun taas osaviikkoisessa käytössä kokonaan käyttämättä jääneen päivän voisi siirtää myöhemmin käytettäväksi.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        29.3.2021
        • Hallituksen esitysluonnoksen mukaiset ehdotuksen muuttavat vanhempainrahajärjestelmän kokonaan. Jatkossa vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella olisi kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, olisi molemmilla vanhemmilla oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempien vanhempainrahaoikeus määräytyisi pääsääntöisesti samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa enintään 40 arkipäivältä. Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että vanhempainrahapäivien käyttämisestä tulisi joustavampaa. Valittuun ratkaisuun liittyy kuitenkin piirteitä, jotka voivat johtaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien vaarantumiseen. Uudistuksen tausta-ajatuksena on, että kaikki vanhemmat, äidit ja isät, haluavat ja tosiasiallisesti voivat (jos uudistus toteutetaan) käyttää uudistuksen suomat mahdollisuudet järjestellä joustavasti vanhempainrahapäiviä. Vanhempainrahapäivien kiintiöiminen molemmille vanhemmille todennäköisesti edistää niiden tasaisempaa jakaantumista vanhempien kesken ja toisaalta mahdollisuus siirtää osa kiintiöstä toiselle vanhemmalle varmistaa sen, että äitien käyttämä vanhempainrahakausi ei lyhene nykyisestään. Osa-aikaista työskentelyä koskevat säännökset sekä vanhempainrahapäivien jaksottamisen mahdollisuus monin eri tavoin luovat lisää joustoa, joka voi kannustaa vanhempia jakamaan vanhempainrahapäiviä entistä tasaisemmin. Suuntaus ja tavoite uudistuksessa on hyvä, mutta sen myötä lapset eivät ole enää välttämättä yhdenvertaisessa asemassa. On tilanteita, joissa toinen vanhemmista, yleensä isä, ei uudistuksesta huolimatta jää hoitamaan lasta lainkaan, jolloin vanhempainrahapäivien kokonaismäärä jää pienemmäksi. Todennäköisesti tämä tulee painottumaan perheisiin, joissa on muutenkin jo haasteita. Myönteistä on, että tältä osin esitysluonnoksessa on huomioitu toisen vanhemman vakavan sairauden tai vankeusrangaistuksen vaikutukset, mutta kaikilta osin ne eivät asiaa korjaa. Esitysluonnoksessa ei käsitellä muita tilanteita, kuten esimerkiksi päidenongelmien tai perheväkivallan riskin vaikutuksia, joten esityksen vaikutuksetkin tältä osin jäävät arvioimatta. Hallituksen esitysluonnoksessa kyllä todetaan, että vaikka toinen vanhempi jättäisi oman kiintiönsä käyttämättä, äidillä on silti nykytilaa vastaavan pituinen kausi käytettävissä. Yhdenvertaisuus siten toteutuu suhteessa tähän päivään, mutta ei suhteessa uudistuksen jälkeiseen tilanteeseen. Hallituksen esitysluonnoksessa kohdassa 3.2.1. on kuvattu syitä, miksi äidit käyttävät nykyään suurimman osa vanhempainrahapäivistä. Nyt ehdotetut kiintiöidyt vanhempainrahapäivät todennäköisesti vievät tilannetta tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta kaikkiin nykytilanteeseen vaikuttaviin syihin se ei auta. Tarvitaan laajaa asennemuutosta tasa-arvoisemman vanhemmuuden suuntaan niin työelämässä kuin koko yhteiskunnassa ja muun muassa tosiasiallisia toimia naisten tehokkaammaksi työllistämiseksi ja sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämiseksi. On myös huolehdittava, että varhaiskasvatuspalvelut tosiasiallisesti vastaavat perheiden tarpeisiin (sekä määrällisesti että laadullisesti) ja esimerkiksi uudistuksen mahdollistamiin joustaviin järjestelyihin. Pelkästään perhevapaiden uudistamisella ei saavuteta aidosti tasa-arvoista tilannetta. Samaan aikaan on myös tunnistettava ja tunnustettava tarve turvata perheille oikeus valinnanvapauteen ja oikeus itse määritellä heille parhaiten sopiva tapa hoitaa ja kasvattaa lapsia. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että jatkossa lapsen kuoleman yhteydessä raskaana olevalla ja synnyttävällä vanhemmalla oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan yhtäjaksoisesti vähintään 84 arkipäivältä nykyisen 105 arkipäivän sijaan (ehdotetut 8.4. § ja 9 §). Myös toisen vanhemman oikeus vanhempainrahaan vähenisi 18 arkipäivästä 12 arkipäivään Muutosta perustellaan (s. 115) sillä, että voimassa olevan lain mukainen äitiysrahakauden loppuun maksamista koskeva säännös ei ole tarpeen, koska ehdotettu 9 § takaa maksun 84 arkipäivältä. Ehdotettu perustelu on täysin riittämätön, eikä kyseistä muutosehdotusta käsitellä myöskään lapsivaikutusten arvioinnissa, jota on pidettävä selkeänä puutteena. Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotusta kohtuuttomana. Se kohdistuu perheisiin, jotka ovat joutuneet erittäin haastavaan tilanteeseen. On myös huomattava, että perheessä voi olla muita lapsia, joita odotetun sisaruksen menehtyminen voi koskettaa hyvin syvästi. Vanhempien on oman surunsa käsittelyn lisäksi tuettava lastensa surun käsittelyä. Sekä vanhemmat että mahdolliset perheen muut lapset tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen menetyksestään toipumiseen. Esitysluonnoksessa todetaan (s. 79), että suomalaisen järjestelmän suhteellisen pitkät äitiys- ja vanhempainvapaat ovat turvanneet mahdollisuuden vauvan imettämiseen suositusten mukaisesti, eivätkä ehdotettu vanhempainpäivärahojen muutos estäisi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaisten imetyssuositusten toteuttamista. Edelleen todetaan, että uudistuksen tavoitteet isien vapaiden lisäämisestä ja tasa-arvoisesta vanhemmuudesta osaltaan tukevat myös äidin imetystä ja sen jatkumista mahdollisimman pitkään. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että nykytilanne on sinänsä tyydyttävä, mutta imetyksen jatkumista tulisi myös tukea entistä tehokkaammin. Isän vapaiden pitäminen, osallistuminen lapsen hoitoon ja kodin tehtäviin sinänsä voivat tukea imetystä. Tilanne olisi vielä parempi, jos työlainsäädäntö mahdollistaisi esimerkiksi imetystauot. Tämä voisi entisestään kannustaa vanhempia jakamaan vanhempainrahapäiviä tasaisemmin ja joustavammin sekä imettävää vanhempaa ehkä myös hakeutumaan nopeammin työelämään.
      • Vilkas Annina
        Uppdaterad:
        27.3.2021
        • MONIKKOPERHEIDEN NÄKÖKULMA Esitysluonnoksen 8 § 2 mom mukaisesti: Vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa maksettaisiin samalta ajalta saman lapsen perusteella vain yhdelle vakuutetulle. Tästä poiketen vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa voitaisiin kuitenkin maksaa vakuutetuille samalta ajalta saman lapsen perusteella enintään 18 arkipäivältä. Jos lapsia syntyisi samalla kertaa yhtä useampi, voitaisiin vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa maksaa vakuutetuille samalta ajalta samojen lasten perusteella enintään 90 arkipäivältä yhtä useampaa lasta kohti. (s. 156.) Sanamuoto ”yhtä useampaa lasta kohti” tekee laintulkinnasta epäselvää, sillä nyt voimassa olevassa laissa sitä on käytetty nimenomaan ilmaisemaan vanhempainpäivärahakauden pidentämistä (yhtä useampaa lasta kohti). Käytännössä siis nyt voimassa olevassa sääntelyssä monikkoperheiden lisäpäivät rakentuvat kaikille perheille yhdestä lapsesta kertyvän vanhempainpäivärahaoikeuden lisäykseksi. Toisin sanoen ”yhtä useampaa lasta kohti” viittaa siihen, että jotakin etuutta on mahdollista saada yhtä lasta kohti ja jotain toista lisäksi yhtä useampaa lasta kohti. Kuitenkin pykälän säännöskohtaisten perusteluiden mukaisesti kaksosten vanhemmat voisivat saada vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa yhtä aikaa enintään 90 arkipäivältä ja kolmosten vanhemmat 180 arkipäivältä (s. 109-110). Mikäli tämä on lainsäätäjän tahtotila, mikä samalla tarkoittaisi valitettavaa kaksosperheiden yhtäaikaisten vapaiden heikennystä, olisi selvyyden vuoksi tarkoituksenmukaista jättää 8 § 2 momentista pois ”yhtä useampaa lasta kohti”, ja muotoilla pykälä yksiselitteisemmin. Oletetusti sääntelyn tosiasiallisena tarkoituksena kuitenkin on taata kaikille lapsille ja heidän perheilleen vähintäänkin samantasoiset perhevapaaetuudet kuin nykyisessäkin sääntelyssä. Tällöin 8 § 2 mom viimeisen virkkeen sanamuotoa voisi olla mielekästä muuttaa siten, että päästäisiin mahdollisimman lähelle sitä yhtäaikaisten päivien määrää kuin esitysluonnoksessa on mitä ilmeisimmin ollut tarkoitus esittää. Entäpä, jos kaksosperheiden yhtäaikaisten päivien määrä olisi 98, kolmosperheiden 178 ja nelosperheiden 258, joka voisi olla esimerkiksi esitysluonnosta mukaillen: 𝑻𝒂̈𝒔𝒕𝒂̈ 𝒑𝒐𝒊𝒌𝒆𝒕𝒆𝒏 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒑𝒂𝒊𝒏𝒓𝒂𝒉𝒂𝒂 𝒕𝒂𝒊 𝒓𝒂𝒔𝒌𝒂𝒖𝒔- 𝒋𝒂 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒑𝒂𝒊𝒏𝒓𝒂𝒉𝒂𝒂 𝒗𝒐𝒊𝒕𝒂𝒊𝒔𝒊𝒊𝒏 𝒌𝒖𝒊𝒕𝒆𝒏𝒌𝒊𝒏 𝒎𝒂𝒌𝒔𝒂𝒂 𝒗𝒂𝒌𝒖𝒖𝒕𝒆𝒕𝒖𝒊𝒍𝒍𝒆 𝒔𝒂𝒎𝒂𝒍𝒕𝒂 𝒂𝒋𝒂𝒍𝒕𝒂 𝒔𝒂𝒎𝒂𝒏 𝒍𝒂𝒑𝒔𝒆𝒏 𝒑𝒆𝒓𝒖𝒔𝒕𝒆𝒆𝒍𝒍𝒂 𝒆𝒏𝒊𝒏𝒕𝒂̈𝒂̈𝒏 18 𝒂𝒓𝒌𝒊𝒑𝒂̈𝒊𝒗𝒂̈𝒍𝒕𝒂̈. 𝑳𝒊𝒔𝒂̈𝒌𝒔𝒊 𝒋𝒐𝒔 𝒍𝒂𝒑𝒔𝒊𝒂 𝒔𝒚𝒏𝒕𝒚𝒊𝒔𝒊 𝒔𝒂𝒎𝒂𝒍𝒍𝒂 𝒌𝒆𝒓𝒕𝒂𝒂 𝒚𝒉𝒕𝒂̈ 𝒖𝒔𝒆𝒂𝒎𝒑𝒊, 𝒗𝒐𝒊𝒕𝒂𝒊𝒔𝒊𝒊𝒏 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒑𝒂𝒊𝒏𝒓𝒂𝒉𝒂𝒂 𝒕𝒂𝒊 𝒓𝒂𝒔𝒌𝒂𝒖𝒔- 𝒋𝒂 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒑𝒂𝒊𝒏𝒓𝒂𝒉𝒂𝒂 𝒎𝒂𝒌𝒔𝒂𝒂 𝒗𝒂𝒌𝒖𝒖𝒕𝒆𝒕𝒖𝒊𝒍𝒍𝒆 𝒔𝒂𝒎𝒂𝒍𝒕𝒂 𝒂𝒋𝒂𝒍𝒕𝒂 𝒔𝒂𝒎𝒐𝒋𝒆𝒏 𝒍𝒂𝒔𝒕𝒆𝒏 𝒑𝒆𝒓𝒖𝒔𝒕𝒆𝒆𝒍𝒍𝒂 𝒆𝒏𝒊𝒏𝒕𝒂̈𝒂̈𝒏 80 𝒂𝒓𝒌𝒊𝒑𝒂̈𝒊𝒗𝒂̈𝒍𝒕𝒂̈ 𝒚𝒉𝒕𝒂̈ 𝒖𝒔𝒆𝒂𝒎𝒑𝒂𝒂 𝒍𝒂𝒔𝒕𝒂 𝒌𝒐𝒉𝒕𝒊. Tällöin monikkoperheet saisivat vanhempainvapaata 18 arkipäivää, kuten kaikki muutkin perheenlisäystä saavat vanhemmat ja sen lisäykseksi 80 arkipäivää jokaisesta yhtä useammasta lapsesta. LAPSIKUOLEMAPERHEIDEN NÄKÖKULMA Verraten esitettyyn 8 §:ään, jossa säädettäisiin vanhempainrahapäivien käyttämisestä, ja sen 4 momenttiin, joka koskee tilanteita, joissa raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja lapsi syntyy kuolleena tai kuolee myöhemmin ennen kahden vuoden ikää, olisi loogista, että esityksen 8 § ja 14 § säännöskohtaisissa perusteluissa mainittu vauvansa menettäneen synnyttäneen vanhemman oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan yhtäjaksoisesti 84 arkipäivältä olisi ilmaistu lain 2 §:ssä, jossa säädetään raskausrahakaudesta. Tämä voitaisiin ilmaista yksiselitteisesti esimerkiksi seuraavasti: 𝑽𝒂̈𝒉𝒊𝒏𝒕𝒂̈𝒂̈𝒏 154 𝒑𝒂̈𝒊𝒗𝒂̈𝒂̈ 𝒓𝒂𝒔𝒌𝒂𝒂𝒏𝒂 𝒐𝒍𝒍𝒆𝒆𝒍𝒍𝒂 𝒋𝒂 𝒔𝒚𝒏𝒏𝒚𝒕𝒕𝒂̈𝒏𝒆𝒆𝒍𝒍𝒂̈ 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒎𝒂𝒍𝒍𝒂 𝒐𝒏 𝒐𝒊𝒌𝒆𝒖𝒔 𝒓𝒂𝒔𝒌𝒂𝒖𝒔- 𝒋𝒂 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒑𝒂𝒊𝒏𝒓𝒂𝒉𝒂𝒂𝒏 𝒚𝒉𝒕𝒂̈𝒋𝒂𝒌𝒔𝒐𝒊𝒔𝒆𝒔𝒕𝒊 𝒗𝒂̈𝒉𝒊𝒏𝒕𝒂̈𝒂̈𝒏 84 𝒂𝒓𝒌𝒊𝒑𝒂̈𝒊𝒗𝒂̈𝒍𝒕𝒂̈ 𝒗𝒂̈𝒍𝒊𝒕𝒕𝒐̈𝒎𝒂̈𝒔𝒕𝒊 𝒔𝒚𝒏𝒏𝒚𝒕𝒚𝒌𝒔𝒆𝒏 𝒋𝒂̈𝒍𝒌𝒆𝒆𝒏 𝒎𝒚𝒐̈𝒔 𝒔𝒊𝒍𝒍𝒐𝒊𝒏, 𝒋𝒐𝒔 𝒍𝒂𝒑𝒔𝒊 𝒔𝒚𝒏𝒕𝒚𝒚 𝒌𝒖𝒐𝒍𝒍𝒆𝒆𝒏𝒂 𝒕𝒂𝒊 𝒌𝒖𝒐𝒍𝒆𝒆 𝒎𝒚𝒐̈𝒉𝒆𝒎𝒎𝒊𝒏 𝒓𝒂𝒔𝒌𝒂𝒖𝒔- 𝒕𝒂𝒊 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒑𝒂𝒊𝒏𝒓𝒂𝒉𝒂𝒌𝒂𝒖𝒅𝒆𝒏 𝒂𝒊𝒌𝒂𝒏𝒂. Esitetyn 8 §:n 4 momentissa säädetään kummankin lapsensa menettäneen vanhemman oikeus 12 arkipäivän vanhempainrahaan, mutta samassa yhteydessä ei ole mainintaa raskausrahasta. Pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa kuitenkin mainitaan, että näissäkin tilanteissa synnyttävää (otaksun: synnyttänyttä) vanhempaa kuitenkin koskisi 9 §:n mukainen oikeus saada raskaus- ja vanhempainrahaa yhtäjaksoisesti vähintään 84 arkipäivältä (s. 110). Kyseessä on lain selvän sanamuodon ja sen esitöiden välinen ristiriita, sillä esitetyn lain 9 §:n otsikko viittaa ainoastaan vanhempainrahaan, joskin pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että huolimatta siitä, mitä muualla 9 luvussa säädetään, raskaana olevalla ja synnyttävällä (otaksun: raskaana olleella ja synnyttäneellä) vanhemmalla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, olisi aina oikeus saada raskaus- ja vanhempainrahaa yhtäjaksoisesti vähintään 84 päivän ajalta. 9 §:ssä säädettäisiin raskaussuojeludirektiivin mukaisesta oikeudesta vanhempainpäivärahaan. Esitetyn pykälän mukaisesti raskaana olevalla ja olevalla ja synnyttävällä vanhemmalla, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää, on oikeus saada raskaus- ja vanhempainrahaa yhtäjaksoisesti vähintään 84 arkipäivän ajalta. Säännöskohtaisissa perusteluissa asiantilaa tarkennetaan siltä osin, että vanhempainrahan saamisen edellytyksenä ei olisi esimerkiksi lapsen huoltajuus tai lapsen hoitaminen. (s. 110-111.) Toinenkin asiantilaa selventävä vaihtoehto olisi. Että 9 § säännöskohtaisia perusteluita täydennettäisiin 14 § perusteluista lainatulla toteamuksella siirtäen ne tarkoituksenmukaisemman pykälän (eli 9 §) perusteluihin, esimerkiksi seuraavasti: 𝑱𝒐𝒔 𝒍𝒂𝒑𝒔𝒊 𝒔𝒚𝒏𝒕𝒚𝒚 𝒌𝒖𝒐𝒍𝒍𝒆𝒆𝒏𝒂 𝒕𝒂𝒊 𝒌𝒖𝒐𝒍𝒆𝒆 𝒔𝒚𝒏𝒏𝒚𝒕𝒚𝒌𝒔𝒆𝒏 𝒋𝒂̈𝒍𝒌𝒆𝒆𝒏, 𝒐𝒍𝒊𝒔𝒊 𝒓𝒂𝒔𝒌𝒂𝒂𝒏𝒂 𝒐𝒍𝒍𝒆𝒆𝒍𝒍𝒂 𝒋𝒂 𝒔𝒚𝒏𝒏𝒚𝒕𝒕𝒂̈𝒏𝒆𝒆𝒍𝒍𝒂̈ 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒎𝒂𝒍𝒍𝒂 𝒂𝒊𝒏𝒂 𝒐𝒊𝒌𝒆𝒖𝒔 𝒓𝒂𝒔𝒌𝒂𝒖𝒔- 𝒋𝒂 𝒗𝒂𝒏𝒉𝒆𝒎𝒑𝒂𝒊𝒏𝒓𝒂𝒉𝒂𝒂𝒏 𝒚𝒉𝒕𝒂̈𝒋𝒂𝒌𝒔𝒐𝒊𝒔𝒆𝒔𝒕𝒊 𝒗𝒂̈𝒉𝒊𝒏𝒕𝒂̈𝒂̈𝒏 84 𝒂𝒓𝒌𝒊𝒑𝒂̈𝒊𝒗𝒂̈𝒍𝒕𝒂̈ 𝒍𝒂𝒑𝒔𝒆𝒏 𝒔𝒚𝒏𝒕𝒚𝒎𝒂̈𝒑𝒂̈𝒊𝒗𝒂̈𝒔𝒕𝒂̈ 𝒍𝒖𝒌𝒊𝒆𝒏. 14 § esitetään kumottavaksi sillä perusteella, että voimassa olevan lain mukainen äitiysrahakauden loppuun maksamista koskeva säännös ei ole tarpeen. (s. 115.) Selvyyden vuoksi esitän, että osa tässä kohdassa olevista perusteluista siirrettäisiin ensisijaisesti lain 2 §:ään taikka toissijaisesti 9 §:n perusteluihin, mitä ehdotusta olen edempänä tässä lausunnossani perustellut. Esitetyn 8 § 4 momentin sääntely koskisi tilanteita, joissa lapsi syntyy kuolleena tai kun lapsi kuolee myöhemmin vanhempainpäivärahakauden aikana. Synnyttävää (otaksun: synnyttänyttä) vanhempaa koskisi oikeus saada yhtäjaksoisesti 84 arkipäivän raskaus- ja vanhempainrahakausi, mutta toiselle vanhemmalle voitaisiin maksaa etuutta enintään 12 arkipäivältä. Toisin sanoen synnyttäjän etuus lyhenisi yli kolmella viikolla verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön ja toisen vanhemman vanhempainrahaetuus lyhenisi kuudella päivällä. Lakiesitysluonnoksesta ei käy ilmi, miksi lapsikuolemaperheille on suunniteltu moisia perhevapaaetuuksien heikennyksiä. Heikennysten sijaan Suomen soisi ottavan mallia Tanskan 26 viikon pituisesta suruvapaasta.
      • Miessakit ry
        Uppdaterad:
        26.3.2021
        • Mahdollisuus vahvistaa yhteyttä vanhempiensa kanssa vauva- ja pikkulapsivaiheissa on lasten hyvinvoinnille erityisen merkityksellistä. Siksi on hyväksi, että vanhempainrahapäivien määrä lisääntyy nykyisestä. On myös hyvä, että rahan käyttämistä voidaan joustavasti jaksottaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Olisi kuitenkin oletettavaa, että isien perhevapaiden käyttö lisääntyisi, mikäli jaksottamisen voisi ulottaa siihen asti, kun lapsi aloittaa peruskoulun. Isyydessä on omat erityislaatuiset vanhemmuuspiirteensä ja isyys syvenee osin eri tahdissa äitiyden kanssa. Monesti isät ovat valmiimpia käyttämään perhevapaita siirryttäessä vauvaiästä pikkulapsivaiheeseen. Perhevapaauudistukseen on kirjattu hyvin myös se, etteivät vanhemmille korvamerkityt vapaat ole kokonaan sidottuja, vaan perhe voi itsenäisesti jakaa myös niitä. Perheiden on tärkeätä voida itsenäisesti arvioida oma tilanteensa, ja se, miten juuri heille on mielekkäintä jakaa vapaita ja yhteiseen hyvää tähtääviä muita vastuita. Tilannekuvat perheissä ovat hyvin vaihtelevia, eikä niitä siksi tule ulkopuolelta samaistaa.
      • OM
        Uppdaterad:
        25.3.2021
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi esityksessä esitetään muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia, työttömyysturvalakia ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia sekä yhteensä 23 muuta lakia. Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen perhevapaauudistus. Esityksellä pantaisiin myös täytäntöön 20 päivänä kesäkuuta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (nk. työelämän tasapaino -direktiivi). Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäivärahajärjestelmä muutetaan kokonaan. Esitysluonnoksen mukaan vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella olisi kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, olisi molemmilla vanhemmilla oikeus käyttää puolet vanhempainrahapäivistä eli 160 vanhempainrahapäivää. Vanhempi voisi luovuttaa omasta vanhempainrahakiintiöstään enintään 63 vanhempainrahapäivää toisen vanhemman tai puolisonsa käytettäväksi. Vanhempainrahaa voisi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoonottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Vanhempien vanhempainrahaoikeus määräytyisi pääsääntöisesti samoin perustein riippumatta perhemuodosta. Raskaana olevalle vakuutetulle maksettaisiin ennen vanhempainrahaoikeuden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä. Sairausvakuutuslain muuttamisen lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan muutoksia useisiin muihin lakeihin. Lastenhoidon tukiin, kuten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen, esitetään tehtäväksi vanhempainpäivärahajärjestelmän muutoksista aiheutuvat välttämättömät muutokset, mutta muutoin tuet säilyisivät nykyisen kaltaisina. Työsopimuslakiin, varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi vanhempainpäivärahajärjestelmästä aiheutuvat muutokset. Lisäksi uudistuksesta seuraisi pienempiä sisällöllisiä tai teknisiä muutoksia useisiin lakeihin. Oikeusministeriö esittää lausuntonaan seuraavaa. 9 luku Vanhempainpäivärahat 5 § Oikeus vanhempainrahaan Ehdotettu 5 § sisältää vanhempainrahaoikeuden edellytykset. Säännöksen 1 ja 2 momentin sekä niiden perustelujen valossa vaikuttaisi siltä, että oikeus vanhempainrahaan on lapsen (juridisella) vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja ja hoitaa lasta. Tästä poiketen oikeus vanhempainrahaan on myös enintään kahden kuukauden ajan henkilöllä, joka on tunnustanut äitiyden tai isyyden, samoin kuin tietyissä tilanteissa adoptionhakijalla tai adoptiovanhemmalla. Pääsääntö ja poikkeus on nyt epäselvästi ilmaistu ehdotetussa pykälässä. Epäselväksi jää erityisesti, missä kaikissa tilanteissa edellytetään lisäksi huoltajuutta ja/tai lapsen hoitamista. Ehdotetussa 3 momentissa säädetään ”lapsen hoidosta ja huollosta vastaavasta” vakuutetusta. Perustelujen mukaan tällä tarkoitetaan lapsesta huolehtivaa henkilöä eikä edellytyksenä ole lapsen huoltajuus. Pykälän sanamuotoa tulisi tarkentaa sen mukaisesti. 7 § Vanhempainrahapäivien luovuttaminen Säännöksessä säädetään mahdollisuudesta luovuttaa vanhempainrahapäiviä puolisolle. Säännöksestä jää kuitenkin epäselväksi, koskeeko 5 §:ssä säädetty hoitoa koskeva edellytys myös näitä tilanteita. Säännöksen 2 momentissa säädetään puolisosta. Epäselväksi jää, onko puolison käsite siinä yhtä laaja kuin 1 momentissa. Säännöstä ja sen perusteluja tulisi jatkovalmistelussa selkeyttää, jotta vanhempainrahan saamisen edellytykset olisivat selkeät.
      • Miesjärjestöjen keskusliitto MJKL ry
        Uppdaterad:
        24.3.2021
        • Kiitämme sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaauudistusmallissa esitettyä, että äideille ja isille on merkitty yhtä paljon vanhempainrahapäiviä. Tämä huomioi äidit ja isät yhdenvertaisina vanhempina, ja lähettää vahvan viestin yhteiskunnalle. Uskomme, että tämä lisää isien itsearvostusta, luottamusta omaan vanhemmuuteensa, ja sitä, että he hyödyntävät mahdollisuuttaan olla yhä vahvemmin läsnä perheiden arjessa. Arvostamme myös sitä, että kiintiöityjä vapaita voi kuitenkin osin jakaa toiselle vanhemmalle. Perheiden on tärkeä voida itsenäisesti arvioida omaa tilannettaan ja siten muun muassa vapaiden käyttöä. Tätä tukee lisäksi se, että vapaat voi käyttää haluaminaan ajankohtina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Oletamme kuitenkin, että isien perhevapaiden käyttö lisääntyisi, mikäli jaksottamisen voisi ulottaa ainakin siihen asti, kun lapsi aloittaa peruskoulun. Monesti isät ovat valmiimpia käyttämään perhevapaita siirryttäessä vauvaiästä pikkulapsivaiheeseen.
      • Tehy ry.
        Uppdaterad:
        19.3.2021
        • Esityksen mukaan ilmoitus vanhempainvapaarahapäivien luovuttamisesta toiselle vanhemmalle voidaan perua, jolloin päivät palautuvat takaisin. Uudistuksen tavoitteena on edistää perhevapaiden tasaisempaa jakautumista ja lisätä isien perhevapaaoikeuksien käyttöä, joten on tärkeää, että peruuttamista ei kytkeä lapsen hoitojärjestelyihin, työtilanteessa tapahtuviin muutoksiin tai vastaaviin perusteisiin vaan pelkkä ilmoitus luovutuksen peruuttamisesta riittää. Uudistuksen tavoitteena on joustavoittaa vanhempainrahapäivien käyttöä, muta työsopimuslain mukaiset tiukat ja jäykät ilmoitusajankohdat voivat johtaa siihen, että käytännössä vanhempi ei pystykään pitämään vanhempainrahapäiviä haluamanaan ajankohtina ja jaksoina. Vanhempainvapaarahapätkiä voi olla myös vaikea suunnitella ja osa vapaasta voi jopa jäädä käyttämättä. Vanhempainrahapäivien käytön pirstaloituminen lyhyempiin jaksoihin voi synnyttää ongelmia työpaikoilla mm. sijaisjärjestelyiden osalta. Toisaalta vanhempainvapaan käyttäminen pienemmissä pätkissä edistää ammattitaidon ylläpitämistä ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Esityksen mukaan vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta vuosiloman aikana. Muutos heikentää perhevapaata käyttävien asemaa, eikä muutokselle mielestämme ole perustetta. Työntekijällä ei ole oikeutta päättää vuosiloman ajankohdasta. Perhevapaan ajaksi määrätyllä vuosilomalla ei ole mahdollisuutta samankaltaiseen palautumiseen kuin työssä ollessa. Esityksen mukaan vanhempainraha voidaan maksaa osittaisena, jos päivittäinen työaika ei ylitä viiden tunnin rajaa ja osa-aikatyöstä tehdään sopimus. Osa-aikatyö helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista mutta osa-aikatyötä tekevät tyypillisesti naiset. Naisten osa-aikatyön lisääntyminen ei ole toivottava kehityssuunta, vaikka Suomessa naisten osa-aikatyö ei ole yhtä yleistä kuin muissa Pohjoismaissa. Toisaalta huoli voi olla turha, sillä osittaisen vanhempainvapaan käyttö saattaa jäädä vähäiseksi, koska osittaisen vapaan pitäminen kuluttaa päivärahapäiviä samalla tavalla kuin kokoaikainen vanhempainpäivä.
        • kommentit muita sairausvakuutuslakiin ehdotettuja muutoksia koskien
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kannattaa uudistuksen tavoitetta lisätä joustavuutta. Se lisääntyykin, mutta eri tavoin sairausvakuutuslaissa ja työsopimuslaissa, jossa vanhempainvapaiden käytön joustavuus on huomattavasti rajallisempi. Tane kiittää esityksen linjausta, jonka mukaan jatkossa osittaisen vanhempainpäivärahan edellytyksenä ei ole se, että molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä. Vanhempainpäivärahojen osittainen maksaminen on muotoiltu ehdotuksessa tavalla, joka on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen. Hallituksen esityksessäkin (s. 82) todetaan osa-aikatyön olevan naisilla yleisempää kuin miehillä ja etenkin osa-aikatyön lapsenhoidon vuoksi. Esityksessä vanhempainraha voidaan maksaa osittaisena, jos vanhempi on sopinut työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä ja hänen päivittäinen työaikansa on enintään viisi tuntia. Vanhempainrahapäivien määrä olisi kuitenkin sama riippumatta siitä, maksetaanko päiväraha osittaisena vai kokonaan. Vanhempainrahapäivien lukumäärä ei lisääntyisi, vaikka vanhempainraha maksettaisiin osittaisena, kuten Ruotsissa. (s. 114, s. 130). Osittaisesta päivära-hapäivästä tulee tasa-arvoasiain neuvottelukunnan mukaan kulua vain osittainen vanhempainrahapäivä. Jos vanhempi sen sijaan tekee työtä osan viikosta tai kuukaudesta, maksetaan vanhempainraha täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun hän ei ole työssä ja vastaavasti työssäolopäiviltä ei ole oikeutta vanhempainrahaan. Nämä päivät säästyvät myöhemmin käytettäväksi (s. 113, 130). Säännös asettaa eriarvoiseen asemaan vanhemmat, jotka voivat hyödyntää osa-aikamahdollisuutta vain osapäiväisesti suhteessa niihin, jotka voivat hyödyntää sitä osaviikkoisesti. Vain jälkimmäiset saavat vanhempainrahapäivänsä täysimääräisesti. Säännökselle erilaista osa-aikatyötä tekevien erilaisesta kohtelusta ei hallituksen esityksessä esitetä perusteluja. Tämä säännös tulee todennäköisesti rajoittamaan vanhempainrahan osa-aikaista käyttämistä, mikä puolestaan heikentää uudistuksen tavoitteena olevaa joustavuutta. Osa-aikatyön tekemisen, osittaisen hoitovapaan ja joustavan hoitorahan käyttämisen yhteydessä ei ole nykytilan kuvauksessa eikä lakiesityksen perusteluissa mainittu osittaisen hoitovapaan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloaikaehtoa. Tämä rajaa pois osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuden niiltä vanhemmilta, jotka ovat menossa uuteen työpaikkaan vanhempainvapaan kanssa lomittain tai sen jälkeen. Lainsäädäntö kohtelee eriarvoisesti erilaisessa työmarkkinatilanteessa olevia vanhempia, jotka useimmiten tässä tapauksessa ovat äitejä. Kun tavoitteena on lisätä joustavuutta ja osa-aikatyön mahdollisuuksia, tulee tasa-arvoasiain neuvottelukunnan mukaan arvioida työssäoloaikaehdon vaikutusta tähän. Hallituksen esityksessä ei säännöskohtaisissa perusteluissa mainita työsopimuslain 4 luvun 4 pykälää ja siinä säädeltyä osittaista hoitovapaata ja työssäoloaikaehtoa. Johtuuko tämä siitä, että ko. pykälään ei esitetä muutoksia? Toisaalta esimerkiksi työsopimuslain 3 a pykälä on kuvattu (s. 131), vaikka erikseen mainitaan, että siihen ei esitetä muutoksia.
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Osa-aikaisen vanhempainrahan osalta verkosto pitää hyvänä ja tervetulleena uudistuksena sitä, että myös lapsen ainoa vanhempi voisi käyttää osa-aikaista vanhempainrahaa. Sen sijaan verkosto pitää erittäin ongelmallisena etenkin yhden vanhemman perheiden kannalta sitä, että osittaisen vanhempainrahan käyttäjä menettäisi kokonaisen vanhempainrahapäivän ja saisi siitä vain puolikkaan päivärahan. Tämä käytännössä vesittää koko osittaisen vanhempainrahan – perheelle, jolla on valmiiksi taloudellisesti tiukkaa, ei ole järkevää käyttää osittaista päivärahaa, jos kokonaisen ansiosidonnaisen päivärahan käytöstä saa vain puolikkaan päivärahan korvauksen. Käytännössä tämä heikentää etenkin yhden vanhemman perheiden vanhempien mahdollisuuksia käyttää järjestelmän joustoja jalansijan saamiseksi työelämään. Tämä rajaus tekee osittaisen vanhempainrahan käytöstä varakkaiden ja jo valmiiksi hyvässä työelämäasemassa olevien etuoikeuden. Verkoston käsityksen mukaan tässä on taustalla se, ettei Kelan järjestelmää saada ajoissa päivitettyä tavalla, joka mahdollistaisi puolikaan vanhempainrahapäivän käyttämisen. Lakiin tulisi kuitenkin kirjata tämä oikeus, ja sen voimaantulopäiväksi arvio siitä, koska Kelan järjestelmä saadaan tältä osin uudistettua. On kohtuutonta, että lapsiperheköyhyyden vähentäminen sekä työllisyyden lisääminen yhden vanhemman perheiden sekä muiden heikossa työelämäasemassa olevien vanhempainrahalta palaajien tukemalla olisi tietojärjestelmän jäykkyydestä kiinni.
      • Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kiiski Anne
        Uppdaterad:
        1.4.2021
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • -
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa esitettyä luopumista nykyisestä laskettua synnytysaikaa tai adoptiolapsen sijoittamista edeltävistä 180 päivän vakuuttamisajasta vanhempainpäivärahaoikeuden edellytyksenä. Noin puolen vuoden vakuuttamiskauden edellyttämisestä luopumisella turvattaisiin nykyistä paremmin vanhempien yhdenvertaisuuden toteutumisen ja täyttäisi paremmin lainsäädännön tarkoituksen mahdollistaen mm. turvapaikanhakijoille oikeuden vanhempainpäivärahoihin.
      • Kansaneläkelaitos, Kivimäki Kauko
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Vanhempainpäivärahojen suhde muihin etuuksiin Ehdotetussa 12 luvun 9 a §:ssä säädettäisiin vanhempainpäivärahan suhteesta eräisiin muihin etuuksiin. Pykälän mukaan henkilölle myönnettävästä vanhempainpäivärahasta vähennettäisiin muun muassa hänelle samalta ajalta myönnetty kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain mukainen sopeutumiseläke ja sopeutumisraha (329/1967). Sopeutumiseläkejärjestelmä on lakkautettu ja kaikki kansanedustajat on saatettu sopeutumisrahajärjestelmän piiriin. Sopeutumiseläke on lakkautettu myös kaikilta sopeutumiseläkettä aikaisemmin saaneilta entisiltä kansanedustajilta 1.4.2019 alkaen. Näin ollen lainkohdan maininta sopeutumiseläkkeestä voitaisiin poistaa turhana. 12 luvun 9 §:n 2 momenttia koskevista perusteluista (s.118) voisi myös käydä selvemmin ilmi, että myös osatyökyvyttömyyseläke tai muun kuin täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettu ansionmenetyskorvaus vähennetään vanhempainpäivärahasta, ellei niitä ole jätetty huomioimatta vuositulossa. Tällä hetkellä täysimääräisenä maksettavat vanhempainpäivärahat vähennetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (KKRL) mukaisesta kuntoutusrahasta, jos vanhempainpäivärahoja maksetaan samalta aikaa. Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa ei ole vähennetty kuntoutusrahasta 1.1.2020 alkaen. Edotetun 12 luvun 9 a §:n mukaan henkilölle myönnettävästä vanhempainpäivärahasta vähennettäisiin hänelle samalta ajalta myönnetty KKRL:n mukainen kuntoutusraha. Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että vähennys tehtäisiin molempiin suuntiin, KKRL:n 38 §:n 1 momentin 3 kohtaa tulisi muuttaa siten, että siinä mainittaisiin sairausvakuutuslain 11 luvun 11 ja 12 §:n mukaan määrätyn vanhempainpäivärahan sijasta ainoastaan sairausvakuutuslain mukainen vanhempainpäiväraha. Perhevapaakorvaus Perhevapaakorvauksen saamisen edellytykset säilyisivät ehdotuksen mukaan ennallaan. Korvaus olisi raskaus- tai adoptiokohtainen ja sen saamisen edellytyksenä olisi, että työntekijälle on maksettu raskausrahaa tai adoptiovanhemman vanhempainrahaa sekä että työnantaja on samaan raskauteen tai adoptioon perustuen maksanut raskausrahakauden tai adoptiovanhemman vanhempainrahajakson aikana työehtosopimuksen taikka työsopimuksen perusteella palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta. Tällä hetkellä Kelan tulkinta on, että palkkaa tulee olla maksettu yhtäjaksoiselta kuukauden ajanjaksolta äitiysrahakauden aikana, jolloin mahdolliset työpäivät äitiysvapaan aikana keskeyttävät yhtäjaksoisen vapaan aikaisen palkan maksun. Nykyinen äitiysra-hakausi on huomattavasti pidempi kuin raskausrahakausi ja äidin palkallinen aika pääsääntöisesti kohdistuu sille. Koska raskausrahakausi on vain 40 arkipäivän pituinen eikä vanhempainrahapäiviä huomioida perhevapaakorvauksessa, esimerkiksi yksittäiset työpäivät raskausrahakauden aikana aiheuttaisivat todennäköisesti sen, ettei perhevapaakorvaukseen olisi nykyisen tulkinnan mukaisesti oikeutta. Vanhempainpäivärahan määrä Ehdotuksen mukaan 40 arkipäivän raskausrahakausi sekä vanhempainrahan 16 ensimmäistä arkipäivää maksettaisiin korotettuna. Ehdotetun muutoksen johdosta korotettua vanhempainrahaa maksettaisiin myös lapsen isälle tai muulle vakuutetulle sekä adoptiovanhemmille. Vanhempainrahan maksaminen korotettuna ensimmäiseltä 16 päivältä voi vaikuttaa ruokakunnan mahdollisesti saaman yleisen asumistuen määrään, sillä myös korotusosa tulee ottaa yleisessä asumistuessa tulona huomioon. Kansainväliset kytkennät Sairausvakuutuslakiin ehdotettujen muutosten osalta tulee ottaa huomioon myös mahdolliset vaikutukset tilanteisiin, joissa on kansainvälisiä kytkentöjä. Eräät muutokset vaikuttavat mahdollistavan sen, että kv-kytkentäiset henkilöt ovat paremmassa asemassa verrattuina niihin perheisiin, joissa molemmat ovat vakuutettuja Suomessa. Ehdotuksen mukaan vanhemmalla voi olla oikeus käyttää yksinään kaikki vanhempainrahapäivät esimerkiksi silloin, kun toinen vanhempi ei ole Suomessa sairausvakuutuslain mukaisesti vakuutettu. Toisin sanoen, jos hakija on Suomessa sairausvakuutettu, mutta toinen vanhempi ei, hakijalle voidaan myöntää lähtökohtaisesti 320 vanhempainrahapäivää. Tästä seuraa, että jos toinen vanhempi on vakuutettu toisessa maassa, esim. Ruotsissa ja saa sieltä vanhempainrahaa vastaavaa etuutta, Suomessa vakuutettu vanhempi saa molempien vanhempien päivät, minkä lisäksi toisessa maassa vakuutettu saa tämän maan mukaiset etuudet. Tämä on muutos aiempaan näiden tilanteiden osalta. Ehdotuksen mukaan vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa maksettaisiin pääsääntöisesti samalta ajalta saman lapsen perusteella vain yhdelle vakuutetulle. Tästä poiketen samalta ajalta saman lapsen perusteella myönnettävää vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa voitaisiin maksaa vakuutetuille enintään 18 arkipäivän ajan. Koska säännöksessä puhutaan vakuutetuista, samaan aikaan pidettäviä päiviä koskeva rajoitus ei Kelan tulkinnan mukaan koske tilanteita, joissa toinen vanhempi ei ole vakuutettu Suomessa. Henkilö, joka ei ole Suomessa vakuutettu, voisi siten saada ulkomailta vanhempainrahaa vastaavaa etuutta samaan aikaan vanhempainrahaa saavan henkilön kanssa ilman edellä mainittuja rajoituksia. Toisin sanoen vakuutettu vanhempi ja ei-vakuutettu vanhempi voivat saada vanhempainrahaa ja ulkomailta maksettavaa etuutta samalta ajalta saman lapsen perusteella rajoituksetta. Tämä on muutos aiempaan. Aiemmin vanhempainrahaa/vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta ei ole voinut saada kahdesta maasta kaksi eri henkilöä samaan aikaan. Ehdotuksen mukaan vanhempainraha maksettaisiin joustavasti lapsen kahden vuoden ikään asti siten, että ”vanhempainrahaa voisi käyttää rajoituksetta lyhyissäkin jaksoissa tai jopa yksittäisinä päivinä”. Esitykseen sisältyy myös mahdollisuus saada vanhempainrahaa osittaisena osa-aikaisen työn ajalta. Tällä joustavoittamisella on liittymä siihen, että EU-asetusta 883/2004 sovellettaessa työskentelyn jälkeen ja perusteella maksettava päivärahaetuus rinnastuu lainvalinnassa työskentelyyn (art. 11.2). Tämä voi johtaa tilanteisiin, jossa päivärahapäivien käyttämisen pilkkominen voi tarkoittaa henkilön olevan väillä työntekijän asemassa työntekijän oikeuksin, ja välillä ns. ei-aktiivin asemassa. Tällainen statuksen vaihtelu olisi ainakin kv. perhe-etuustilanteissa toimeenpanoa hankaloittava seikka, kun ratkaistaan maksuvastuu Suomen ja muun EU-lainsäädäntöä soveltavan maan välillä.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että voimassa olevan sairausvakuutuslain 11 luvun 11 §:n mukaan äitiys- ja vanhempainraha on maksettu vanhemmalle vähimmäismäärän suuruisena, jos vanhempi on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa suoritettavaa työtä tai opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa. Nyt sairausvakuutuslain 11 luvun 10 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että vanhempainpäivärahan edellytyksenä olisi se, ettei vakuutettu olisi samaan aikaan ansiotyössä. Perusteluissa todetaan, ettei päivärahaa ole perusteltua maksaa ajalta, jolta vakuutetulle ei synny ansionmenetystä. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi 11 luvun 11 §:ssä osittaisesta vanhempainrahasta. Osittaisen vanhempainrahan edellytyksenä olisi, että vanhempi on sopinut työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä ja että päivittäinen työaika olisi enintään viisi tuntia. Lisäksi todetaan nimenomaisesti, että vanhempainrahaa voitaisi maksaa osittaisena henkilölle, joka on kokoaikaisessa työsuhteessa, mutta tekee satunnaisesti lyhyempiä työpäiviä. Edelleen ehdotetaan, että osittaisena käytettävien vanhempainrahapäivien lukumäärä vaikuttaisi vanhempainrahapäivien lukumäärään. Lähtökohtaisesti ehdotuksessa valittua linjaa siitä, ettei ansiotyössä olevalle vakuutetulle maksettaisi enää vähimmäismäärän suuruista päivärahaa äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta, voidaan pitää ymmärrettävänä. Tällä voi kuitenkin olla vaikutuksia vanhempien taloudelliseen asemaan joissain tilanteissa, minkä vuoksi ehdotuksen vaikutuksia olisi hyvä tarkastella. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu esittää harkittavaksi, tulisiko ehdotettua laskentatapaa osittaisena maksettavien vanhempainrahapäivien kulumisesta muuttaa, jotta osittainen vanhempainraha olisi vanhempien silmissä houkuttelevampi vaihtoehto.
      • Työterveyslaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • -
      • Suomen Kuntaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kuntaliitolla ei kommentoitavaa. Kuntatyönantaja KT ottaa asiaan tarkemmin kantaa.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • -
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • -
      • Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
      • Vasemmistonaiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Vasemmistonaiset pitää erityisen hyvänä, ihmisten yhdenvertaisuutta ja heikoimmassa asemassa olevien asemaa parantavana seuraavaa muutosta: Lakiehdotuksessa esitetään luovuttavaksi nykyisestä laskettua synnytysaikaa tai adoptiolapsen sijoittamista edeltävästä 180 päivän vakuuttamisajasta vanhempainpäivärahaoikeuden edellytyksenä. Vanhempainpäivärahan saaminen edellyttäisi jatkossakin sairausvakuutuslain mukaista vakuuttamista Suomessa, mutta edeltävää noin puolen vuoden mittaista vakuutuskautta ei edellytettäisi. Sairausvakuutuslain 14 §. ehdotetussa muutoksessa sanotaan seuraavaa: Lapsen kuoleman tai lapsen adoptiolapseksi luovuttamisen vaikutus vanhempainpäivärahaan. Pykälä ehdotetaan tarpeettomana kumottavaksi. Lapsen kuoleman vaikutuksesta vanhempainrahan maksamiseen säädettäisiin 8 §:n 4 momentissa. Jos lapsi syntyy kuolleena tai kuolee synnytyksen jälkeen, olisi raskaana olevalla ja synnyttävällä vanhemmalla 9 §:n mukaisesti aina oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan yhtäjaksoisesti vähintään 84 arkipäivältä. Tämän vuoksi voimassa olevan lain mukainen äitiysrahakauden loppuun maksamista koskeva säännös ei ole tarpeen. Nykyinen käytäntö on, että jos lapsi syntyy kuolleena, synnyttävä vanhempi saa äitiysrahaa 105 päivän ajalta. Uudistuksessa korvattavien päivien määrä lyhenee yli kolmella viikolla ollen 84 päivää. Isyysraha vähenee 12 päivään, kun se tällä hetkellä on 18 päivää. Jos taas lapsi kuolee vanhempainvapaan aikana, vanhempi olisi ehdotetun uudistuksen mukaan oikeutettu 12 vanhempainrahapäivään. Sen jälkeen olisi kyettävä töihin. Ehdotettua uudistusta on kritisoinut voimakkaasti mm. lapsikuolemaperheiden etujärjestö Käpy ry:n toiminnanjohtaja. Vasemmistonaiset pitää tärkeänä, että ehdotusta korjataan niin, että lapsikuoleman kokevat perheet saavat pitää vähintään nykyisen pituiset vapaat tragedian kohdatessa.
      • Sosialidemokraattiset Naiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Pitkän aikavälin tavoitteena esitämme, että järjestelmän on mahdollistettava myös isovanhempien, vanhemman asuinkumppanin tai muun huoltajan mahdollisuus vanhempainvapaapäivien käyttöön.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • -
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • SYL pitää hyvänä muutosta siitä, että opintotuen nostaminen ei enää uudistuksen jälkeen ole perhepäivärahan tasoon vaikuttava tekijä. Tämä purkaa kahden tuen keskinäisten vaikutusten kehän. Nykyisin opintotuen nostaminen on johtanut perhepäivärahan maksamiseen vähimmäismääräisenä ja toisaalta perhepäiväraha on otettu huomioon tulona opintotuen tulorajoissa. Tässä yhteydessä tahdomme nostaa esiin laajemminkin opintotuen ja perhevapaiden yhteensovittamisen liittyvät hankaluudet. Perhepäivärahat tulevat uudistuksen jälkeenkin olemaan opintotuen tulorajoissa huomioon otettavaa tuloa. Opiskelija saattaa joutua jättämään opintotukikuukausia nostamatta muulloin saman kalenterivuoden aikana tai palauttamaan niitä saamansa perhe-etuuden vuoksi. Siksi vanhempi saattaa joutua ajoittamaan ja jakamaan perhevapaita epätarkoituksenmukaisesti opintotuen vuosittaisen tulovalvonnan jaksojen mukaan. Toisen hankaluuden aiheuttaa opintotuen opintopistevalvonta. Opiskelija on oikeutettu nostamaan opintotukea myös perhevapaan ajalta, mutta opintotuen opintopistevaatimus on silloinkin voimassa. Pidämme tarkoituksenmukaisena mahdollisuutta opiskella perhevapaan aikana korkeakouluopintojen luonteen vuoksi, mutta kiinnitämme huomiota siihen, että viime vuosina tiukentunut opintopistevaatimus voi usein olla vaativa perhevapaata viettävälle vanhemmalle. SYL katsoo, että opintotuen ja perhevapaiden välinen suhde olisi tarpeellista mainita lakiesityksen nykytilan arviointia koskevassa osiossa sivuilla 16-17. SYL katsoo, että opiskelijan etuuksien ja perhevapaiden yhteensovittamista on tarkasteltava tulevaisuudessa tarkemmin sosiaaliturvauudistuksen myötä ja mahdollisesti muissakin yhteyksissä.
      • Leijonaemot ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Ehdotuksessa on todettu, että omaishoitajille kuuluu 5 päivää omaishoitovapaata. Tämä kuitenkin on palkatonta aikaa. Pohdimme mahdollisuutta tässä uudessa lakiesityksessä tehtävien muutosten puitteissa järjestää tai selvittää tuolle palkattomalle ajalle jonkin korvaus yhteiskunnan varoista. On tärkeää säilyttää omaishoitajien arvostus ja haluttavuus työmarkkinoilla ja tästä syystä on huomioitava se, ettei poissaolokustannuksia saa sälyttää työntantajille. Tämä lisäsi eriarvoisuutta ja vähentäisi näiden henkilöiden rekrytointihalukkuutta.
      • Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
        • kommentit ehdotetuista muutoksista ja niiden perusteluista lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin 
      • Mothers in Business MiB ry, Lampinen Jonna
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Mallille oli valitettavasti asetettu reunaehdoksi, ettei lasten kotihoidon tuen mallin tulisi säilyä uudistuksen jälkeen. Esitetyt muutokset ovat välttämättömiä, jotta vanhempainpäivärahajärjestelmään esitetyt joustot voivat toteutua. Mothers in Business huomauttaa muutosten kuitenkin pohjautuvan oletukseen, että äiti vastaa pienen lapsen hoivasta. Kuten esitysluonnoksessakin todetaan ylläpitää nykyinen kotihoidon tuen malli epätasa-arvoa ja heikentää naisten työmarkkina-asemaa. Uudistuksen tasa-arvoon ja hoivavastuun jakaantumiseen liittyvät tavoitteet eivät toteudu ilman merkittäviä uudistuksia nykyiseen lasten kotihoidon tuen malliin. Perhevapaauudistuksen seuraavassa vaiheessa lasten kotihoidon tuen malli tulisi uudistaa kokonaisuudessaan. Perhevapaajärjestelmässä tulee mennä edelleen kohti ansiosidonnaisten perhevapaiden pidentämistä ja tasa-arvon vahvistamista. Muissa pohjoismaissa perhevapaauudistusten lähtökohtana ovat olleet ensisijaisesti tasa-arvotavoitteet. Uudistusta ei myöskään voi toteuttaa ilman panostusta varhaiskasvatuspaikkojen saatavuuteen ja laatuun perheiden tarpeiden mukaisesti. Nykyisin valtaosa perheistä käyttää kotihoidontukea muutamia kuukausia pääosin odottaessaan lapsen täyttävän noin 1,5 vuotta tai elokuuta, jolloin lähipäiväkodista saisi todennäköisimmin hoitopaikan. Nämä varhaiskasvatuksen rakenteet vesittävät pahimmassa tapauksessa uudistuksen sekä kuntien omien kuntalisien leikkausten takanan olevan ajatuksen äitien töihinpaluun nopeuttamisesta. Lisäksi se nakertaa myös tasa-arvotavoitetta, koska kotihoidontuelle jää nykyisin lähes aina äiti eikä mikään uudistuksessa indikoi, että tähän olisi tulossa muutosta.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Nykyri Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. Ehdotus on kannatettava. Muutos toteutuessaan sujuvoittaa perheiden arkea ja antaa joustoa perhevapaiden käytölle vanhempien ja lapsen edun mukaisesti.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hoitovapaa ja kotihoidon tuki on Suomessa ollut hyvin suosittu vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiseksi vanhempainvapaan jälkeen. Useimmat perheet haluavat hoitaa lasta kotona siihen asti, kunnes lapsi on noin 1,5–2-vuotias. MLL pitää hyvänä ja perusteltuna sitä, että kotihoidon tukea voitaisiin maksaa jo ennen varhaiskasvatukseen oikeutettua ikää. Tämä tukee vanhempainrahapäivien jaksottamisen mahdollisuutta ja vanhempien valinnanvapautta lapsen ja perheen tilanteen kannalta sopivalla mahdollisella tavalla.
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Tasa-arvoa ja työllisyyttä edistävä perhevapaauudistus olisi edellyttänyt myös muutoksia kotihoidontukeen. Koska kotihoidontukea ei tässä yhteydessä uudisteta, uudistukselle asetetun hoivavastuun tasaisemman jakautumisen tavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä. Yli 90 % kotihoidontuen saajista on naisia.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Perhevapaauudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuulettaa myös luutuneita asenteita ja tähän Naisasialiitto Unioni kannustaa kaikkia. Perhevapaauudistuksessa on tärkeätä huomioida myös ne perheet, joissa vanhempia ei ole kahta, vaan yksi, kolme tai useampi. Unioni kiittää siitä, että uudistus huomioi jo esitetyssä muodossaan yksinhuoltajat, adoptiolasten vanhemmat, monikkoperheet ja sateenkaariperheet ja toivoo vielä, että vapaiden nimet eivät ole sukupuolitettuja, vaan yleispäteviä, vaikka arkikielessä ja viestinnässä voikin tietyissä tapauksissa olla perusteltua käyttää epätarkkoja nimityksiä. Esimerkiksi synnyttäjän vapaan kohdalla on turhaa puhua äidin vapaasta, sillä kaikki synnyttäjät eivät ole äitejä eivätkä kaikki äidit synnytä. Joustavampi ja siten parempi malli mahdollistaisi perhevapaan jakamisen myös laajemmalle kuin vain vanhemmille. On hyvä uudistus, että vanhempi voi jakaa omasta kiintiöstään osuuden puolisolleen silloin, kun tämä ei ole lapsen vanhempi. Joustoa lisäisi ja siten mallia parantaisi ratkaisu, jossa vanhempi voisi jakaa omasta kiintiöstään osan myös muulle läheiselle, esimerkiksi lapsen isovanhemmalle. Nyt käsillä olevan järjestelmämuutoksen lisäksi Unioni toivoo, että seuraavaksi tarkastelleen myös kotihoidontuen lyhentämistä tai kiintiöintiä molemmille vanhemmille silloin kun lapsella on kaksi vanhempaa. Kotihoidontuen pitkä kesto aiheuttaa syrjäytymistä erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville äideille, erityisesti jos näillä on heikko suomen tai ruotsin taito.
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Positiivinen uudistus on kotihoidontukijaksojen limittäisen käytön mahdollisuus vanhempainpäivärahakausien kanssa. Esityksen suurena puutteena on, että perhevapaauudistuksen ei tuotu lasten kotihoidon tuen ja hoitotukijärjestelmän kokonaisuudistusta eikä tukijärjestelmän kehittämiseksi lasten koulutuksellista tasa-arvoa edistäväksi ole tehty mitään esityksiä. Kaikkien lasten oikeutta tavoitteelliseen, suunnitelmalliseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen pitää vahvistaa. Myös perheiden ratkaisuihin vaikuttavissa taloudellisissa tuissa tulee lähtökohtana olla, etteivät ne heikennä lasten yhdenvertaisia varhaiskasvatukseen osallistumisen mahdollisuuksia. Tukien ei pidä kannustaa perheitä jättämään lapsensa vaille kunnallista päiväkodin varhaiskasvatusta kuten nyt tapahtuu muun muassa kotihoidon tuen ns. sisaruslisän sekä osassa kuntia kotihoidon kuntalisilleen asettamien ehtojen kautta. Perhevapaita koskevaan esitykseen tulee linjata jatkotyönä lasten kotihoidontukijärjestelmän uudistaminen kolmikantaisesti, ja että tämän uudistuksen valmistelu tulee aloittaa välittömästi.
      • Lapsiperheiden Etujärjestö ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Perhevapaajärjestelmää ja lapsiperheiden tukia tulee kehittää lasten ja erilaisten perheiden tarpeista lähtien. Kotihoidon tuen taso on jälkeenjäänyt ja se tulisi perhevapaauudistuksen yhteydessä nostaa vähintään minimivanhempainpäivärahan tasolle. Kotihoidon tuen tason nostaminen voisi vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen, sillä kotihoidon tukea saaneiden naisten todennäköisyys kolmannen lapsen saamiseen on 18% korkeampi kuin niiden, jotka eivät ole saaneet kotihoidon tukea. Tasa-arvon kannalta olennaista on kotivanhempien aseman vahvistaminen. Lasten hoitaminen kotona tulee tunnustaa työksi ja antaa sille kuuluva arvo. Lasten hoitaminen on toimeliaisuutta parhaimmillaan ja perheille on varmistettava perusturva lasten kotihoidon ajaksi sekä asianmukainen eläkekertymä. Kansainvälinen työjärjestö ILO linjasi jo vuonna 2013, että palkaton työ tulee tehdä näkyväksi. 1. Kotihoidon tuen hoitolisässä tulee huomioida perheen todellinen koko. Nykyisin kotihoidon tuen tulosidonnaisen hoitolisän laskennassa otetaan huomioon maksimissaan 4 henkilöä (2 aikuista ja 2 alle kouluikäistä lasta). Perheen henkilömäärässä ei huomioida lasta, jonka perusteella maksetaan vanhempainpäivärahaa tai joka on koulussa. Tämä ei ole tasa-arvoista. Kotihoidon tuen hoitolisässä perheen kokona tulee ottaa huomioon yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset lapset eli samalla tavalla kuin varhaiskasvatusmaksua määrittäessä. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt voimakkaimmin kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä mm parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina huolina vanhemmuudesta ja lapsista. THL on tutkinut lapsiperheköyhyyttä ja on todettu, että lapsuuden aikainen köyhyys erityisen haitallista. Tehokkainta lapsiköyhyyden poistamisen kannalta olisi kohdentaa tukea isoihin lapsiperheisiin, joissa lapsiköyhyys on muita yleisempää ja yhden perheen poistuminen pienituloisista vähentää lapsiköyhyyttä koko lapsimäärällä. 2. Kotivanhemman sairauspäivärahan karenssi tulee lyhentää 55 päivästä 9 päivään eli samaksi kuin muillakin ryhmillä. Kotivanhemmalla ei ole käytännössä oikeutta sairauslomaan. Kotivanhemman karenssiaika sairauspäivärahaan on 55 päivää, kun muilla ryhmillä se on 9 päivää. Tämä ei ole tasa-arvoista ja se on vakava ongelma, jos kotivanhempi sairastuu vakavemmin. Lyhytaikaisen ja äkillisen sairastumisen kohdallakaan ei tunneta sairauslomaa ➔ puolison tulisi voida jäädä palkallisesti töistä pois lasten kotihoitajan sairastuessa lyhytaikaisesti ja äkillisesti tai lasten kotihoitajan tulisi saada akuuttiin tilanteeseen sijainen eli kotipalvelua. 3. Kotivanhemmalla tulee olla oikeus työttömyysturvaan ilman 5 kuukauden odotusaikaa. Tällä hetkellä lasten kotihoitajana toiminut henkilö, jolla on ylioppilastutkinto tai akateeminen tutkinto ammattitutkinnon sijaan, joutuu 5 kuukauden karenssiin työttömyystukea hakiessaan, jos työssäoloehdot eivät täyty. Kotona tehty lastenhoitotyö tulee ottaa huomioon työhistoriassa ja kotihoitojaksot tulee laskea työssöoloaikaan, eikä luokitella lasten hoitamista "työelämän ulkopuoliseksi ajaksi” työttömyyspäivärahaa myönnettäessä. 4. Kotivanhemman tekemän lastenhoitotyön tulee olla tasa-arvoista perheen ulkopuolisen tekemän lastenhoitotyön kanssa. Samasta työstä tulee saada sama palkka, eläke ja työttömyysturva riippuumatta siitä, kuka lasta hoitaa. Heikko toimeentulo tekee lapsiaan hoitavan vanhemman taloudellisesti riippuvaiseksi kodin ulkopuolella työtä tekevästä puolisosta. Tasa-arvoa ei voida ratkaista eliminoimalla lasten hoitotyö pois molempien vanhempien elämästä tai pitämällä toimeentulo heikkona niiden tehtävien osalta, joita naiset ovat perinteisesti valinneet tehtävikseen. Kotihoitajan aseman parantamisen myötä kotivanhemmuudesta muodostuu aito vaihtoehto myös isille. 5. Kotihoidon tuki tulee korottaa vähintään minimivanhempainpäivärahan tasolle. Kotihoidon tuki tulee nostaa vähintään minimivanhempainpäivärahan tasolle. Kotihoidon tuen korottaminen kannustaisi myös isiä jäämään useammin hoitovapaalle. Kotihoidon tuen leikkaaminen sen sijaan ohjaisi tasa-arvotavoitteiden vastaisesti lapsia hoitavan vanhemman enemmän puolison tulojen varaan ja vähentäisi perheen pelivaraa lasten tarpeisiin. Lapsen kotihoito on yhteiskunnalle edullisin hoitomuoto ja korotuksen jälkeenkin se säilyisi edullisimpana. 6. Lapsia kasvattaneille tulee myöntää eläke-etuus lapsimäärän mukaan. Suomalainen perhepolitiikka ei kannusta lasten saamiseen. Synnytystä edeltäviin ansiotuloihin perustuva äitiys- ja vanhempainraha järjestelmä ohjaa naisia lykkäämään ensimmäisen lapsen hankkimisen sellaiseen elämänvaiheeseen, jolloin opinnot on suoritettu loppuun ja asema työelämässä on turvattu. Tämä näkyy ensisynnyttäjien keski-iän nousemisena reilusti yli biologisesti suosiollisimman iän. Tämä vaikeuttaa toivottuun lapsilukuun pääsyä ja alentaa syntyvyyttä. Monissa maissa pienten lasten vanhemmille on kohdistettu eläkehyvityksiä. Riittävä syntyvyys on eläkejärjestelmän kannalta elinehto. Sen sijaan, että Suomessa tulevia eläkkeenmaksajia kasvattaneet maksavat tekemästään työstään mm alentuneena eläkkeenä, lapsia kasvattaneille tulee myöntää eläke-etuus. Lapsia kasvattaneiden työ eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden ylläpitämiseksi tulee huomioida reilulla eläkehyvityksellä. Lapsi rahoittaa sen aikanaan eläkemaksuillaan.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että lastenhoidon tukien osalta oikeutta tuen saamiseen aikaistetaan. Näin tuetaan käytännössä päivärahajärjestelmään säädettäviä joustoja ja mahdollistetaan työn ja lapsen hoidon yhdistäminen. Katsomme kuitenkin, että oikeus lastenhoidon tukiin tulisi aloittaa jopa ehdotettua aikaisemmin, esimerkiksi silloin, kun lapsen syntymästä on kulunut 100 arkipäivää ehdotetun 160 arkipäivän sijasta.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Monimuotoiset perheet -verkosto kannattaa muutosta, jossa perhe voi jatkossa vuorotella vapaammin vanhempainrahajaksojen ja kotihoidon tukijaksojen välillä. Tämä lisää perheiden valinnanvapautta ja mahdollisuutta suunnitella lapsen kotihoitoa itselleen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kuten hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, kotihoidon tuen muutokset ovat lähinnä teknisluonteisia ja kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena. JHL suosittelee, että kotihoidon tukea tarkastellaan tulevaisuudessa siten, että se parantaisi naisten työllisyyttä. Samanaikaisesti on kuitenkin huomioitava päivähoitojärjestelmän kehittäminen sekä lasten hoidon ajallisen ja alueellisen saavutettavuuden parantaminen.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. Esityksessä oikeus kotihoidon tukeen alkaisi, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää, jolloin lapsi on noin kuuden kuukauden ikäinen. Lisäksi lakiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämiä teknisluontoisia muutoksia. MTK pitää tärkeänä, että perheillä on aito mahdollisuus valita itselleen sopivin hoitomuoto, sillä perheiden tilanteet vaihtelevat monin tavoin. Esityksen valmistelun aikana on arvioitu, että jatkossakin perheet käyttävät ainakin jonkin aikaa lasten kotihoidon tukea eikä lapsia viedä nykyistä varhemmin varhaiskasvatukseen. Kotihoidon tuki antaa valinnanmahdollisuuden mm. niissä tilanteissa, joissa kunnallisten päivähoitopalvelujen käyttäminen ei ole aina mahdollista. Maatalousyrittäjien, etenkin kotieläinyrittäjien perheissä pienten lasten hoidon järjestäminen pelkästään kunnallisten päivähoitopalveluiden avulla voi tuottaa vaikeuksia työajoista ja sidonnaisuudesta johtuen, joten tarvitaan perheille sopivia erilaisia, joustavia vaihtoehtoja. MTK pitää hyvänä, että myös kotihoidon tukeen ehdotettu muutos koskien oikeutta saada tukea jo siinä vaiheessa, kun lapsi on noin puolivuotias, mahdollistaa vanhempainvapaiden jakamisen joustavaksi perheiden tarpeiden mukaisesti. Kotihoidon tuella lasta voi hoitaa muukin kuin vanhempi, esimerkiksi maatilalla asuva isovanhempi. Tarve kotihoidon tuen käyttämiseen voisi syntyä esimerkiksi tilanteissa, jos vanhempi on käyttänyt omat päivärahapäivänsä, ja toinen vanhempi haluaa pitää hänelle kuuluvat päivärahapäivät vasta myöhemmässä vaiheessa.
      • Suomen Yrittäjänaiset
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Yrittäjänaisten mielestä kotihoidontukea tulee uudistaa siten, että se kannustaa myös isiä jäämään kotiin perhevapaiden jälkeen. Tällä hetkellä erityisesti pienipalkkaiset naiset sekä maahanmuuttajanaiset jäävät kotiin kotihoidontuen turvin ja tämä saattaa entisestään hankaloittaa työmarkkinoille pääsyä.
      • Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kiiski Anne
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että oikeus kotihoidontukeen voisi syntyä jatkossa myös lapsesta, jolla ei ole oikeutta varhaiskasvatukseen. Uudistus mahdollistaisi sen, että omat vanhempainvapaat käyttänyt vanhempi, voisi jäädä kotihoidontuelle ennen kuin toinen vanhempi on pitänyt omat vapaansa. Perhevapaauudistuksen valmistelussa ei ollut mahdollista käsitellä vaihtoehtoa, jossa kotihoidontukikautta olisi lyhennetty. Kotihoidontuen käyttö jakautuu hyvin epätasa-arvoisesti sukupuolten välillä. Kotihoidon tuen saajista naisia on 93 prosenttia ja miehiä on vain 7 prosenttia. Kotihoidontukikausia käyttävät erityisesti vähemmän koulutetut ja vähäisen työkokemuksen omaavat naiset, joiden työmarkkina-asema on jo valmiiksi huono. Perheiden käytössä olevaa kotihoidontukikautta olisi tullut lyhentää. Etuusjärjestelmän tulisi kannustaa vähemmän koulutettuja ja vähäisen työkokemuksen omaavia, kuten muitakin, työhön ja opiskeluun.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että perhevapaauudistuksen tavoitteena tulee olla perhevapaiden tasainen jakautuminen vanhempien kesken. Uudistuksen tulee ohjata perheissä tehtäviä valintoja siten, että isät käyttävät perhevapaita nykyistä enemmän ja tosiasiassa kannustavat isiä pitämään vapaita jo lapsen ollessa pieni. Jos oikeus kotihoidontukeen alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää, uudistus tältäkin osin perustuu normille, jonka mukaan heteroperheissä äidit kantavat hoitovastuun vähintään ensimmäisen vuoden ajalta ja jäävät jo varhaisessa vaiheessa pienen kotihoidontuen varaan. Uudistuksen tulee tukea isien oikeutta ottaa hoivavastuuta jo ensimmäisen vuoden aikana lapsen ollessa vielä pieni. Pelkkä mahdollisuus perhevapaiden tasaiseen jakamiseen ei riitä, vaan tarvitaan kannustimia.
      • Kansaneläkelaitos, Kivimäki Kauko
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Pääministeri Marinin hallitusohjelman linjauksen mukaisesti lastenhoidon tukien on tarkoitus jatkua nykymuotoisena. Näin ollen lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin (1128/1996) ei ole perhevapaauudistuksen yhteydessä ehdotettu tehtävän pääsääntöisesti kuin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten muutoksiin liittyviä muutoksia. Lukumäärällisesti suurin osa näistä muutoksista ovat luonteeltaan teknisiä muutoksia tai vähäisiä sanamuodon täsmennyksiä. Edellä mainittujen muutosten lisäksi merkittävänä muutoksena on kotihoidontuen etuusoikeuden laajennus. Hallituksen esityksen luonnoksessa on ehdotettu, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. Edellä mainittujen muutosten lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetusta laista ehdotetaan korjattavaksi aiemmassa lainmuutoksessa tapahtuneet viittausvirheet sairausvakuutuslain säännöksiin sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 14 §:n 3 momentin sanamuodon täsmennys, jolla pyritään saattamaan lainsäätäjän alkuperäinen tarkoitus soveltamiskäytäntöön. Lausuttavana olevan hallituksen esityksen luonnoksen ehdotukset lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamiseksi on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (jäljempänä STM) ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Kela on pyrkinyt mainitussa yhteistyössä esittämään STM:lle ehdotettujen säännösmuutosten vaikutukset sekä etuuksien toimeenpanoon että etuu-densaajien etuusoikeuksiin. Kansaneläkelaitos katsoo, että hallituksen esityksen luonnoksen perusteella sen kannanotot ovat sekä huomioitu että kirjattu esitysluonnoksessa kiitettävästi. Kansaneläkelaitos haluaa lausua tarkentavasti lastenhoidon tukien osalta seuraavasti. Ehdotettu lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 14 §:n 3 momentin sanamuodon täsmennys tiukentaa hallituksen esityksen luonnoksessa esitetysti kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen myöntämiskäytäntöä. Uusi sanamuoto ja sen mukaisen tulkinnan voi eräissä tapauksissa ajatella johtavan siihen, että lapsen toinen huoltaja ei käytä hänelle kuuluvia vanhempainrahapäiviä täysimääräisesti, koska toinen huoltaja menettää oikeutensa kotihoidon tukeen samalta ajanjaksolta. Esimerkiksi, jos toinen lapsen vanhemmista käyttää yhden itselleen kuuluvan vanhempainrahapäivän samalla ajanjaksolla, kun toiselle vanhemmalle on myönnetty kotihoidon tuki, ei kotihoidon tukea saavan tukikausi enää täytä ehdotetun pykälän vaatimusta myönnettävän etuusjakson yhden kuukauden yhdenjaksoisesta ajanjaksosta. Muotoilu mahdollistaa myös vanhempainrahajärjestelmän käyttämisen shikaaninomaisesti lastenhoidon tukea saavaa vanhempaa vastaan, joskin tällaisten tilanteiden voitaneen katsoa olevan harvinaisia. Edellä lausutusta huolimatta Kansaneläkelaitos katsoo, että ehdotettu sa-namuodon täsmennys on perusteltu hallituksen esityksen luonnoksessa esitetyillä perusteilla toimeenpanoon liittyen sekä myös soveltamiskäytännön yhdenmukaistumisen kautta parantuvalla päätösten ennakoitavuudella. Kansaneläkelaitos haluaa kiinnittää edellä lausutun lisäksi huomiota lastenhoidon tukiin liittyvän lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeeseen. Kokonaisuudistus on perusteltu, jotta lapsiperheiden etuuksista voidaan muodostaa yhtenäisempi kokonaisuus ja jossa on myös huomioitu kansainväliset tilanteet sekä niiden erilaiset variaatiot nykytilaa kattavammin. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta on osin jo noin 25 vuotta vanha ja painetta lainsäädännön uudistukseen luo myös muun ohessa muuttuneet ja kokonaan uudet työelämäkäytännöt.
      • STTK ry, Anja Lahermaa, juristi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esitys siitä, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää on kannatettava. Se antaa perheille mahdollisuuden nykyistä paremmin valita juuri omalle perheelle sopiva tapa yhdistää perhevapaata, kotihoidontukea, varhaiskasvatusta ja työtä tai yrittäjyyttä. Muut esitetyt muutokset olisivat sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämiä teknisluontoisia muutoksia. Perhevapaajärjestelmä, lastenhoitotukijärjestelmän ja varhaiskasvatuksen muodostama kokonaisuus huomioon ottaen, olisi ollut hyvä, että esitykseen olisi sisältynyt myös lastentukijärjestelmän uudistaminen.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Edellä mainittu osa-aikainen vanhempainvapaa voisi mahdollistaa nykyistä paremmin sen, että vanhemmat voisivat vuorotella lapsen hoidossa keskenään ja näin pidentää lapsen kotihoitoaikaa. Osa-aikaisen lastenhoidon ja osa-aikaisen työskentelyn yhdistäminen voisi tarkoittaa myös kotihoidon tuen käytön pienenemistä, jos vanhempien mielestä osittainen vanhempainvapaa olisi toimiva vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiseksi. Tämän vuoksi tasa-arvovaltuutettu pitäisi tärkeänä, ettei lainsäädännössä olisi sellaisia tekijöitä, mitkä saattaisivat estää osittaisen vanhempainvapaan käytön vaihtoehtona kotihoidon tuelle (kts. edellinen kysymys).
      • Työterveyslaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • -
      • Suomen Kuntaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasva-tusoikeuden alkamisikää. Kuntaliitto pitää muutosta perusteluna, mutta huomauttaa, että muutoksesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia kotihoidontuen käyttöön liittyen. Lisäksi kotihoidontuen kuntalisää maksavien kuntien osalta tulee pohdittavaksi, miten muutos vaikuttaa mahdollisen kuntalisän maksa-miseen. Kuntaliitto huomauttaa, että yksityisen hoidon tuen osalta on varmistuttava siitä, että oikeus yksityisen hoidon tukeen alkaa vastaavasti samaan aikaan kuin varhaiskasvatuslain mukainen lapsen oikeus saada varhaiskasvatusta alkaa.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Työelämävastuualue, Miettinen Katja
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Perhevapaauudistuksen valmistelussa ei ollut mahdollista käsitellä kotihoidontukea, koska se oli hallitusohjelmassa kielletty. Valmistelun aikana perhevapaa-työryhmä tiedusteli hallitukselta useaan kertaan, että voitaisiinko sittenkin myös kotihoidontukea uudistaa samanaikaisesti, kun muuta perhevapaajärjestelmää uudistetaan. Hallitukselle tämä ei kuitenkaan käynyt. Kotihoidontuen käyttö jakautuu hyvin epätasa-arvoisesti sukupuolten välillä. Kotihoidon tuen saajista naisia on 92,5 prosenttia ja miehiä on vain 7,5 prosenttia. Kotihoidontukikausia käyttävät erityisesti vähemmän koulutetut ja vähäisen työkokemuksen omaavat naiset, joiden työmarkkina-asema on jo valmiiksi huono. Useiden täyspitkien kotihoidontukikausien käyttäminen huonontaa asemaa vielä entisestään ja juuri tästä syystä Ruotsissa tuesta luovuttiin.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Esitetty muutos lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta on vaarassa heikentää perhepäivähoitajien toimeentuloa, jos varhaiskasvatuksen joustot suhteessa perhevapaan käyttöön vähentävät samalla perhepäivähoitajien kulukorvausta ja siten heikentää naisenemmistöisen alan työntekijöiden asemaa.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Ammattiliitto Pron mielestä perhevapaauudistuksen yhteydessä olisi pitänyt tarkastella myös kotihoidon tukea. Tuen käyttö jakautuu hyvin epätasa-arvoisesti sukupuolten välillä ja eniten sitä käyttävät naiset, joiden työmarkkina-asema on heikko. Pro on huolissaan, että jos oikeus kotihoidon tukeen aikaistetaan esityksen mukaan nykyisestä 263 päivästä 160 päivään se lisää kotihoidon tuen käyttöä nimenomaan naisilla. Muutos ei kannusta naisia palaamaan nykyistä nopeammin työelämään tai miehiä pitämään vapaitaan itsenäisesti lapsen ollessa pieniä. Kotihoidontuen matala korvaustaso vaikuttaa naisten tuloihin heikentävästi ja lisää siten palkkaepätasa-arvoa.
      • Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Ehdotus siitä, että lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää on kannatettava.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Esitetyn muutoksen mukaan oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. VOL toteaa, että muutos on tarkoituksenmukainen. Perhevapaauudistukseen ei ole kuitenkaan esitetty lasten kotihoidon tuen kokonaisuuden uudistamista, eikä kotihoidon tukijärjestelmän kehittämiseksi lasten koulutuspolun turvaamiseksi jo varhaiskasvatuksessa tehdä mitään esityksiä. Tämä on merkittävä puute. Lasten kotihoidolla on vahva ideologinen tuki Suomessa, ja oikeutta siihen vaalitaan vetoamalla perheiden valinnanvapauteen ja lapsen parhaaseen (Hiilamo & Kangas 2009;Varjonen 2011). Toisaalta perhevapaat ja -etuudet myös omalla tavallaan luovat ja ylläpitävät normeja siitä, kuinka pieniä lapsia pitäisi hoitaa (esim. Sipilä ja muut 2010, 29; Hennig ja muut 2012). Näitä asetelmia on syytä purkaa ja yleensä ottaen lapsen kotihoidontuen kestosta ja sen vaikutuksesta lasten koulutukselliseen tasa-arvoon tulee käydä rohkeampaa keskustelua. Vanhempien valinnanvapaus-retoriikkaa on myös tarpeen purkaa, tarkastelemalla, millaisiin valintoihin vanhempia ohjataan, ohjataanko ollenkaan ja ovatko vanhemmat tietoisia, millaisia ratkaisuja he tekevät ja millaisia seurauksin näillä mahdollisesti on. Keskeinen asia, jota on syytä tarkastella kotihoidontuen yhteydessä, on viimevuotisten lukuisten selvitysten osoittama tieto, että maahanmuuttajataustaiset hoitavat lapsiaan kotihoidon tuella huomattavasti useammin ja pidempään kuin kantaväestö. Nämä maahanmuuttajataustaiset lapset eivät osallistu varhaiskasvatukseen, vaikka näiden lasten varhaisempi varhaiskasvatukseen osallistumien tukisi ja edistäisi näiden lasten kielenkehitystä ja koulutusjärjestelmään mukaan pääsyä ja hyvään yhteiskuntaan integratioon. On tärkeä pohtia myös Suomen PISA-tuloksia, jotka antavat huolestuttavan kuvan toisen polven maahanmuuttajien kotoutumisesta. Lasten kotihoidon tuki ja erityisesti siihen liittyvä sisaruskorotus eivät ole optimaalista sosiaalipolitiikkaa. Erityiseen asemaan lapsen kotihoidontuki nousee siksi, että sen saamisen ehtona on se, ettei lapsi ole varhaiskasvatuksessa. Lasten kotihoidontuki on lainsäädännöllinen viesti, että lapsen kotihoidon tuki (eli kotihoito) on vaihtoehto varhaiskasvatukselle (Sipilä ja muut 2012, s. 197). Nykyisin laajasti tiedossa olevan pedagogisen varhaiskasvatuksen vaikuttavuuden kannalta viesti on huolestuttava. VOL katsoo, että perheiden taloudellisten tukien vaikutuksia tulee arvioida. Lähtökohtana tulisi vahvistaa kaikkien lasten oikeus osallistua päiväkotien varhaiskasvatukseen. Tukien ei pidä edistää perheitä jättämään lapsensa päiväkotien varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Erityisesti lapsen kotihoidon tuen sisaruslisän sekä osassa kuntia kotihoidon kuntalisilleen asettamien ehtojen kautta. Perhevapaita koskevaan esitykseen tulee linjata lasten kotihoidontukijärjestelmän uudistaminen ja sen valmistelu tulee aloittaa välittömästi.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Suomen Vanhempainliitto kannattaa muutosta, jonka mukaan kotihoidon tukea voitaisiin maksaa jo ennen varhaiskasvatukseen oikeutettua ikää. Muutos tukee vanhempainrahapäivien jaksottamisen mahdollisuutta ja perheelle parhaiten sopivan valinnan tekemistä.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Suuri ja tärkeä muutos sekä iso parannus aiempaan on se, että kotihoidontukijaksoja on mahdollista käyttää vanhempainrahakausien lomassa, jos toinen vanhempi haluaa käyttää vanhempain vapaansa myöhemmin.
      • Vasemmistonaiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Vasemmistonaiset pitää tärkeänä uudistuksena, että päivähoito-oikeus säilyy samassa päiväkodissa on lapsen jos lapsi poissa enintään 13 viikkoa ennalta ilmoitetusti. Haluamme esittää huolemme perhepäivähoitajien toimeentulosta jos varhaiskasvatuksen joustot suhteessa perhevapaan käyttöön vähentävät perhepäivähoitajien kulukorvausta.
      • Sosialidemokraattiset Naiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Pidämme hyvänä asiana sitä, että lapsen päivähoito-oikeus säilyy samassa päiväkodissa, vaikka lapsi olisi poissa päivähoidosta enintään 13 viikkoa ennalta ilmoitetusti. Nostamme esiin huolen siitä, mikä on perhepäivähoitajien toimeentulo, jos varhaiskasvatuksen joustot suhteessa perhevapaan käyttöön vähentävät perhepäivähoitajien kulukorvausta. Suurin osa perhepäivähoitajista on naisia, ja asiaan on syytä kiinnittää huomiota.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Esitetyn muutoksen mukaan oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää. OAJ katsoo, että perhevapaiden joustavuuden lisäämiseksi muutos on tarkoituksenmukainen ja sille on esitetty riittävät perustelut. Esityksen suurena puutteena on, että perhevapaauudistukseen ei tuotu lasten kotihoidon tuen kokonaisuuden uudistamista, eikä tukijärjestelmän kehittämiseksi lasten koulutuksellista tasa-arvoa edistäväksi tehdä mitään esityksiä. Kaikkien lasten oikeutta tavoitteelliseen, suunnitelmalliseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen pitää vahvistaa. Myös perheiden ratkaisuihin vaikuttavissa taloudellisissa tuissa tulee lähtökohtana olla, etteivät ne heikennä lasten yhdenvertaisia varhaiskasvatukseen osallistumisen mahdollisuuksia. Tukien ei pidä kannustaa perheitä jättämään lapsensa vaille kunnallista päiväkodin varhaiskasvatusta, kuten nyt tapahtuu, muun muassa kotihoidon tuen ns. sisaruslisän sekä osassa kuntia kotihoidon kuntalisilleen asettamien ehtojen kautta. OAJ esittää, että perhevapaita koskevaan esitykseen linjataan jatkotyönä lasten kotihoidontukijärjestelmän uudistaminen, ja että tämän uudistuksen valmistelu aloitetaan välittömästi.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        29.3.2021
        • Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä ehdotettua ratkaisua, jonka mukaan kotihoidon tukeva voitaisiin maksaa jo ennen varhaiskasvatukseen oikeutettua ikää. Tämä osaltaan tukee vanhempainrahapäivien jaksottamisen mahdollisuutta ja vanhempien valinnanvapautta. Jonkin verran joustoa saattaa rajoittaa se, että kotihoidon tukea saadakseen tulee kunkin tukijakson pituuden olla vähintään kuukausi.
      • Tehy ry.
        Uppdaterad:
        19.3.2021
        • Ehdotus siitä, että lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan siten, että oikeus kotihoidon tukeen voisi alkaa jo ennen lapsen varhaiskasvatusoikeuden alkamisikää on kannatettava.
      • Muita etuuslakeja koskevat muutosehdotukset
        • kommentit ehdotetuista muutoksista ja niiden perusteluista muihin etuuslakeihin
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Uudistuksen yhteydessä on tarpeen selvittää, miten sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahoja koskevissa säännöksissä huomioidaan nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin se, että raskaus voi vaikuttaa naisten ansioihin. Raskautta edeltävän 12 kuukauden tulojen käyttö maksuperusteena ei kohtele naisia oikeudenmukaisesti, sillä ajanjaksolla on työllistyminen vaikeampaa esim. määräaikaisten virka- ja työsuhteiden osalta ja myös mahdollisten sairaspoissaolojen vuoksi. Myös pandemian vaikutukset ovat osittain kohdistuneet voimakkaammin naisiin työmarkkinoilla. Maksuperustetta ja sen määräytymistä tulisi tarkastella uudestaan.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
      • Maatalousyrittäjien eläkelaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Maatalousyrittäjän eläkelakia ehdotetaan muutettavaksi vastaavalla tavalla kuin työntekijän eläkelakia. Muutokset ovat teknisluonteisia ja liittyvät sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien nimien muuttumiseen. Työntekijän eläkelain 2 §:n 1 momentin 4 kohtaan, 74 §:ään ja 76 §:n ehdotetut muutokset tulevat sovellettavaksi maatalousyrittäjän eläkelakiin siinä olevien viittaussäännösten kautta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjän eläkelain 59 a §:ää. Melalla ei ole huomautettavaa edellä mainittuihin maatalousyrittäjän eläkelakia koskeviin muutoksiin.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • -
      • Kansaneläkelaitos, Kivimäki Kauko
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Työttömyysturvalaki Kelalla ei ole huomauttamista ehdotettuihin työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:ää ja 4 luvun 8 §:ää koskeviin muutoksiin. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisi kuitenkin selkeästi kuvata työttömyysetuuden ja vanhempainrahan välinen suhde erilaisissa osittaisen työllistymisen tilanteissa.
      • Työterveyslaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • -
      • Suomen Kuntaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Kuntaliitolla ei kommentoitavaa muiden etuuslakien osalta
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • -
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • -
      • Eläketurvakeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan työsopimuslaissa käytetty termi ottolapsi korvattavaksi termillä adoptiolapsi. Eläketurvakeskuksen näkemyksen mukaan tämä yleiskielisestä käytöstä poistunut termi olisi samassa yhteydessä syytä päivittää myös työeläkelainsäädäntöön. Työntekijän eläkelaissa käytetään termiä ottolapsi perhe-eläkettä koskevissa säännöksissä 55 §, 59 § ja 60 §. Vastaavat muutokset tulisi tehdä myös muihin työeläkelakeihin.
      • Vasemmistonaiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa säädetään sijaisavusta raskautta, synnytystä sekä lapsen hoitoa varten. Tämä sijaisapu ei kuitenkaan koske porotalousyrittäjinä toimivia naisia. Sijaisvapaa tulee saada koskemaan myös porotaloudessa työskenteleviä raskaana olevia. Heillä tulee olla oikeus sijaisapuun raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon vuoksi ajalta, jolta heille maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainpäivärahaa.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • -
      • Laki varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevan lain muuttamisesta
        • kommentit ehdotetuista muutoksista ja niiden perusteluista varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Tasa-arvoasiain neuvottelukunnalla on pitkään ollut sama tavoite käsiteltävänä olevan perhevapaauudistuksen osalta: vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautuminen nykyistä tasaisemmin kaikkien vanhempien kesken. Varhaiskasvatuslakiin on kuitenkin rakennettu järjestelmä, joka ylläpitää nykyistä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista. Varhaiskasvatuslakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan varhaiskasvatuksen jo aloittaneen lapsen oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi olisi poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona vanhempi käyttää vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu. Tämä 13 viikon eli 79 päivän jakso muodostuu, kun isän/toisen vanhemman 160 päivästä vähennetään toiselle vanhemmalle luovutettavissa oleva 63 päivän osuus, sekä sen lisäksi se 18 päivän jakso, jonka vanhemmat voivat käyttää samanaikaisesti esimerkiksi lapsen syntymän yhteydessä. Jakson rajaamisessa 13 viikkoon on tasa-arvoasiain neuvottelukunnan näkemyksen mukaan kaksi ongelmaa. Ensinnäkin se ohjaa isää/toista vanhempaa pitämään vain nuo 13 viikkoa. Laskelmassa oletetaan isän/toisen vanhemman luovuttavan 63 päivää äidille. Tämä on vastoin vanhempainrahauudistuksen perusajatusta vanhempainrahapäivien tasajaosta molempien vanhempien kesken. Toiseksi lapset joutuvat varhaiskasvatuspaikkansa suhteen eriarvoiseen asemaan, jos isä/toinen vanhempi pitää pidemmän vanhempainvapaajakson lapsen oltua välillä varhais-kasvatuksessa. Tällaisessa tilanteessa lapsi menettäisi varhaiskasvatuspaikkansa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta katsoo, että tilanne on vastoin hallituksen esityksen keskeistä tavoitetta lisätä isän/toisen vanhemman itsenäistä hoitovastuuta eikä ole lapsen edun mukainen. Hallituksen esityksessä (s. 60) todetaan: ”Lasten ja perheiden näkökulmasta on tärkeää, että vanhempainvapaat ja varhaiskasvatuksen palvelut muodostavat joustavan ja yhtenäisen kokonaisuuden.” Tämä ei kaikilta osin toteudu hallituksen esityksessä.
      • Mothers in Business MiB ry, Lampinen Jonna
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Vanhempainvapaiden käyttöön, pituuteen ja lapsen hoidon järjestämiseen vaikuttaa myös perheen ulkopuolisen hoidon saatavuus ja laatu. Mothers in Business on huolissaan varhaiskasvatuspaikkojen riittävyydestä ja henkilöstön matalasta palkkauksesta sekä sen vaikutuksesta henkilöstöpulaan. Henkilöstön riittävyys ja vaihtuvuus sekä suuret ja vaihtuvat ryhmät ovat vakavia ongelmia etenkin pienten lasten osalta. Varhaiskasvatuksen laadulla on suuri merkitys vanhemmille heidän pohtiessaan omalle perheelleen sopivinta tapaa ratkaista työn ja vanhemmuuden yhteensovittaminen. Jotta perhevapaauudistukselle esitetyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa tulee varhaiskasvatuksen laadusta ja joustavasta saatavuudesta huolehtia. Mothers in Business esittää, että 1. Varhaiskasvatusryhmien tulisi olla nykyistä pienempiä ja pysyvämpiä 2. Henkilöstömitoitusta on kasvatettava ja osaavan henkilökunnan varmistamiseen on panostettava lisää 3. Varhaiskasvatuspaikan tulee olla perheen saatavilla läheltä viiveettä, kun sitä tarvitaan, jotta vältytään käyttämästä perhevapaita ja etuisuusjaksoja hoitopaikan jonottamiseen 4. Varhaiskasvatuspaikan tulee sijaita kohtuullisen yhteyden päästä kotoa, ja sijaintivaatimus tulee määritellä varhaiskasvatuslaissa perusopetuslakia vastaavasti lähipäiväkotiperiaatteen mukaisesti Lähtökohtaisesti Mothers in Business pitää hyvänä lapsen oikeutta samaan varhaiskasvatuspaikkaan hyvänä. On lapsen edun mukaista, että oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa. Esityksessä oikeus samaan varhaiskasvastuspaikkaan säilyy enintään 13 viikon poissaolon ajan vanhemman käyttäessä vanhempainrahaa. 13 viikon jakso vastaa 97 arkipäivää, jotka ovat luovuttamattomien päivien määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsi voisi säilyttää paikan, jos isä hoitaisi häntä kotona maksimissaan 97 päivää, mikä on yhtä pitkä ajanjakso kuin se osuus, mitä ei voi omasta kiintiöstään siirtää esimerkiksi äidille. Onko esityksen taustaoletuksena se, että isät luovuttaisivat oman siirto-osuutensa kokonaisuudessaan äidille? Ohjaako tämä paikan säilymisoikeus maksimiaika mahdollisesti isiä pitämään vain korkeintaan 13 viikkoa perhevapaita koko oman osuutensa sijasta? Mothers in Business odottaa tarkempia perusteluita poissolon keston määritelmälle.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Nykyri Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa. Ehtona on, että poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu. Molemmat ehdotukset ovat kannatettavia. Ne mahdollistaisivat lapselle tutun varhaiskasvatuspaikan ja vanhemmat voisivat hyödyntää vanhempainvapaitaan joustavasti.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Varhaiskasvatuspalveluiden saatavuudella ja laadulla sekä asiakasmaksujen edullisuudella on tärkeä merkitys työn ja perheen yhteensovittamisessa. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi olisi poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu. MLL pitää tärkeänä, että oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy tässä tilanteessa. Tämä edistää myös sitä, että molemmat vanhemmat voivat käyttää vanhempainvapaajaksoja perheelle sopivana ajankohtana. Ehdotus siitä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutetaan siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia, on hyvä ja kannatettava.
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Varhaiskasvatuksen joustot lisääntyvät perhevapaauudistuksen yhteydessä. On huolehdittava joustojen lisääntyessä päiväkotien riittävästä resurssoinnista ja henkilökunnan jaksamisesta. Varhaiskasvatuksella on selkeästi määritetty tehtävä ja tavoitteet ja joustavampi vapaiden käyttö vaikuttaa naiden tavoitteiden saavuttamiseen ja lapsiryhmien toimintaan niiden pysyvyyden kautta. Isompien sisarusten varhaiskasvatukseen osallistumista joustavuuden lisääntymisen myötä ei ole arvioitu esityksissä paljolti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutosten mukaisesti siinä mainitut poissaolot ovat maksuttomia kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Sen sijaan maksulaki ei säätele yksityisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Miten tämä kohtelee perheitä, tulisi tarkemmin arvioida. On myös tarkasteltava kuinka 13 viikon raja varhaiskasvatuspaikan säilyttämiselle vaikuttaa isien käyttämien vapaiden pituuteen. Uudistuksen aiheuttamiin vaikutuksiin ja kustannuksiin varhaiskasvatuksessa tulee varautua ja kohdentaa varhaiskasvatukseen tähän riittävät taloudellisilla resurssit.
      • Hyvinvointiala HALI ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esityksen mukaan oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa. Lyhyet ja pidemmät poissaolot, joiden aikana lapsen paikalle ei voida ottaa uutta lasta, tulee kompensoida yksityisille varhaiskasvatuksen tuottajille täysimääräisesti. Kunnallisen varhaiskasvatuksen osalta lapsen poissaolosta aiheutuvat kustannukset tulevat verovaroista katetuiksi. Tämä tulee lisäämään kuntien varhaiskasvatuksen kustannuksia lain muutoksesta johtuen. Palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan tulee kohdella asiassa julkisia ja yksityisiä tuottajia yhdenvertaisesti. Varhaiskasvatuspaikan säilymisestä lapsen poissaolon aikana aiheutuvat kustannukset tulee korvata yksityisille varhaiskasvatuksen tuottajille täysimääräisesti ja tämä tulee kirjata lakiin tai lain perusteluihin.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • On erinomainen uudistus, että lapsella olisi jatkossa lakisääteinen oikeus säilyttää päivähoitopaikkansa 13 viikon ajan, vaikka häntä hoidettaisiin kotona vanhempainrahalla.
      • Ensi- ja turvakotien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • ETKL pitää hyvänä ratkaisuna, että esityksessä on huomioitu vanhempainrahan muutosten vaikutus ja tehty samalla tarvittavat muutosesitykset myös varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin. Erityisen tärkeä lapsen elämän pysyvyyden ja turvallisten ihmissuhteiden kannalta on esitetty oikeus saman varhaiskasvatuspaikan säilymiseen, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta vanhempainrahakauden aikana. Myös vanhempainrahapäivien aikaisen poissaolon maksuttomuus on kannatettavaa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Ehdotus siitä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutetaan siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia, on kannatettava. Uudistuksen vaikutusarvioissa käsitellään varhaiskasvatuksen joustamistarpeen kasvua lähinnä kustannuspuolelta, mutta arvioissa ei juurikaan käsitellä muutoksia varhaiskasvatuksen työntekijän näkökulmasta. Jos varhaiskasvatuksen palvelutarjoajat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa kysynnän vaihtelun vuoksi, on tämä huomioitava myös varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksessa sekä joustavien hoitomuotojen – kuten vuoropäiväkodit ja perhepäivähoito – tarjonnassa. Esityksen mukaan varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu. JHL pitää linjausta kannatettavana. Varhaiskasvatusjärjestelmän on tuettava sitä, että vanhempainvapaalla olevat vanhemmat voivat välillä olla lyhyitäkin jaksoja työssä ilman, että heidän on kannettava huolta lapsen hoitopaikasta. Varhaiskasvatuksen ilmoitusaikojen tulee mahdollistaa tämä joustavasti. Joustavampi varhaiskasvatuspaikan säilyttäminen saattaa lisätä varhaiskasvatuksen kysyntää kokonaisuudessaan. Tämä on huomioitava varhaiskasvatuspaikkojen ja henkilöstön määrän suunnittelussa.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Varhaiskasvatuslakiin ehdotetun muutoksen mukaan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen sidottaisiin jatkossa lapsen ikään. Varhaiskasvatusoikeuden ehdotetaan alkavan sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Varhaiskasvatuslakiin ehdotetuilla muutoksilla tuettaisiin vanhempien mahdollisuuksia käyttää vapaita ja päivärahoja joustavasti. Lapsen vanhemmilla on oikeus valita perheen ja lapsen tarpeisiin parhaiten soveltuva vaihtoehto lasten kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen tai kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen osalta. Esityksessä oikeus kotihoidon tukeen alkaisi, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää, jolloin lapsi on noin kuuden kuukauden ikäinen. Oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen ja yksityisen hoidon tukeen alkaisi jatkossa sen kuukauden alusta, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Perheillä olisi edelleen myös oikeus joustavaan hoitorahaan ja osittaiseen hoitorahaan, joiden saamisen edellytyksenä esteenä ei ole lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen. MTK pitää tärkeänä, että uudistuksen myötä perheillä säilyy jatkossakin laaja mahdollisuus valita perheen tilanteeseen parhaiten sopiva hoitomuoto. Maaseudulla myös perhepäivähoidolla on merkitystä erityisesti pienten lasten hoidon osalta. Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että lapsi voi jatkaa samassa varhaiskasvatuspaikassa, vaikka vanhemmat käyttäisivät vanhempainvapaitaan vielä sen jälkeen, kun lapsi on jo aloittanut varhaiskasvatuksessa. Esityksen mukaan vanhempainvapaalla voisi olla yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa lapsen säilyttäessä saman varhaiskasvatuspaikan. Lakiehdotuksen mukaan yli viiden päivän pituisista vanhempainvapaista tulisi esityksen mukaan ilmoittaa päiväkodille tai perhepäivähoitajalle vähintään kuukausi ennen aiottua vapaata. Pitkien poissaolojen osalta ilmoitusaika pitenisi siten nykytilaan nähden kahdella viikolla. Tämä on varhaiskasvatuksen järjestäjän näkökulmasta tärkeää, jotta pystyy huolehtimaan säädetyn henkilöstömitoituksen toteutumisen ja henkilöstön työvuorojen laatimisen ajoissa. Esityksessä ei ole rajattu lapsen varhaiskasvatuksesta poissaolojen lukumäärää ja tämä myös mahdollistaa vanhempainvapaiden joustavaa käyttöä. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia. Tämä on kannatettavaa.
      • Suomen Yrittäjänaiset
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Vanhemmat pitävät yleensä hyvin tärkeänä tutun varhaiskasvatuspaikan säilymistä. Helpottaa perheen päätöksentekoa, jos paikan säilymiseen voi luottaa. Esityksen mukaan paikka ei säily yli 13 viikon jakson jälkeen. Tämä ohjaa isiä pitämään vain luovuttamattomat vanhempainrahapäivät, jos pidemmän vapaan takia tuttu päivähoitopaikka menetetään. Yrittäjänaiset kannattaa ehdotusta muutoksesta, jossa vanhempainpäivärahan käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat varhaiskasvatuksen osalta maksuttomia. Tämä kannustaa pitämään vanhempainvapaita joustavasti.
      • Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kiiski Anne
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Nykyisen varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuspaikka tulee säilyttää isyysrahajakson aikana, joka on voinut kestää yhtäjaksoisesti enintään 54 arkipäivää eli noin yhdeksän viikkoa. Esityksen mukaan jatkossa poissaolo voisi toistuvasti kestää 13 viikkoa kaikkien vanhempainrahajaksojen aikana. Vanhempainvapaan joustavoittaminen hankaloittaisi varhaiskasvatuksen järjestämistä. Varhaiskasvatuslaissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Tämäkin huomioon ottaen, ei edes ole lapsen edun mukaista, että vuorotellen varhaiskasvatuksessa ja kotona. Uudistus lisää kuntien kustannuksia, koska ehdotuksen mukaan varhaiskasvatuksesta poissaolon ajalta ei tarvitse maksaa varhaiskasvatusmaksuja. KT vastustaa kuntien kustannuksia lisääviä muutoksia.
      • Imetyksen tuki ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että lasten ja perheiden näkökulmasta on tärkeää, että vanhempainvapaat ja varhaiskasvatuksen palvelut muodostavat joustavan ja yhtenäisen kokonaisuuden. Tämä on totta ja edellyttää, että varhaiskasvatuslain muutoksissa huomioidaan niiden mahdolliset vaikutukset siihen, että alle 1-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyy. Näiden lasten sekä lasten, joita perhe haluaa imettää toiveidensa mukaan pidempään, oikeus rintamaitoon tulee turvata. Käytännössä tämä edellyttää, että imettävä vanhempi voi varhaiskasvatuksen lomassa käydä imettämässä lasta tai että varhaiskasvatuspaikka ottaa vastaan, säilyttää ja tarjoaa pumpatun rintamaidon imetyksen jatkumista ja turvaamista toivovan perheen lapselle.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Ehdotukset ovat perusteltuja.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Jatkossa osa vanhempainrahapäivistä voisi olla käyttämättä lapsen siirtyessä varhaiskasvatukseen alle kaksivuotiaana. Varhaiskasvatuslakia ehdotetaankin muutettavaksi siten, että oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutosten tarkoituksena on tukea vanhempainvapaiden käytön joustavoittamista ja oikeus poissaoloon on mitoitettu siten, että se vastaa tilannetta, jossa toinen vanhempi (heteroperheissä isä) luovuttaa kaikki 63 luovutettavissa olevaa vapaapäivää toiselle vanhemmalle (heteroperheissä äidille) ja käyttää itse jäljellä jäävät 79 päivää (18 päivää 97:stä voi pitää synnytyksen yhteydessä). On pohtimisen arvoista, onko mitoituksella ohjaava vaikutus isien vanhempainvapaiden käyttöön. Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä on lisäksi huomioitava, että lapsen edun kannalta lapsella tulee aina lähtökohtaisesti olla oikeus palata samaan varhaishoitopaikkaan, oli syynä vanhempainvapaan käyttö tai jokin muu. Kyse on ensisijaisesti lapsen eikä vanhempien oikeudesta. Naisjärjestöjen Keskusliitto on lisäksi huolissaan lähipäiväkotiperiaatteen toteutumisesta, varhaiskasvatuspaikkojen riittävyydestä ja henkilöstön matalasta palkkauksesta sekä sen vaikutuksesta henkilöstöpulaan. Henkilöstön riittävyys ja vaihtuvuus ovat vakavia ongelmia etenkin pienten lasten osalta. Ryhmäkoot ovat liian isoja, kun tiedostetaan, että vuoden ja etenkin alle vuoden ikäiset lapset tarvitsevat aina enemmän huomiota kuin isommat. Varhaiskasvatusoikeuden alkaminen yhdeksän kuukauden iässä jää tyhjäksi kirjaukseksi, jos niin pieniä lapsia ei käytännössä pystytä hoitamaan päiväkodeissa ryhmäkokojen ollessa isoja.
      • STTK ry, Anja Lahermaa, juristi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Vanhempainvapaiden ja varhaiskasvatuksen tulee muodostaa joustava kokonaisuus. Ehdotettu perhevapaajärjestelmä mahdollistaa vanhempainvapaan pitämisen jaksoissa lapsen kahteen ikävuoteen asti, minkä takia oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan tulee taata vanhempainvapaajaksojen aikana nykyistä paremmin. Esitetyt säännökset ovat tältä osin kannatettavia. Kannatettavaa on myös, että tietyillä edellytyksillä vanhempainpäivärahan käyttämisestä johtuvat poissaolot varhaiskasvatuksesta ovat maksuttomia.
      • Tasa-arvovaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Perhevapaiden tasaista jakautumista tukee se, että vanhemmilla ja perheillä on käytettävissään laadukkaita varhaiskasvatuspalveluita. Eduskunnalle antamassaan kertomuksessa (K 22/2018 vp) tasa-arvovaltuutettu on pitänyt tärkeänä, että julkisia palveluita järjestettäessä otettaisiin paremmin huomioon vanhempien työskentely epätyypillisinä työaikoina. Tämä koskee paitsi riittävää vuorohoidon järjestämistä varhaiskasvatuksessa, myös pienten koululaisten vuorohoitopaikkoja vanhempien töiden sitä edellyttäessä. Ehdotettu perhevapaauudistus lisää joustomahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että uudistuksessa on otettu huomioon myös se, että oikeus samaan varhaishoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä poissa hoidosta.
      • Työterveyslaitos
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • -
      • Suomen Kuntaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Varhaiskasvatuslakia koskevat muutosehdotukset Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Kuntaliitto pitää varhaiskasvatuksen alkamisesta esitettyä muutosta selkeänä. Kuntaliitto huomauttaa, että riippuen siitä miten perheet vanhempainrahapäi-viä pitävät, voi muutos lisätä pienten lasten varhaiskasvatuspalvelun käyttöä. Vauvaikäisten lasten palvelun järjestäminen lisää kustannuksia merkittävästi. Lisäksi toiminnan toteuttamiselle tarvitaan erilaisia tilaratkaisuja esimerkiksi nukkumisjärjestelyjen ja ruokailujen osalta. Esityksen mukaan oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu. Kuntaliitto pitää perusteltuna sitä, että varhaiskasvatuspaikkaa ei voi käyttää vanhempainrahan kanssa samanaikaisesti. Muiden poissaolojen osalta vastaa-vaa oikeutta paikan säilymiseen ei ole. Kuntaliitto vaatii selvennystä, millaisen poissaolon osalta paikka säilyy. Esityksen mukaan oikeus samaan varhaiskas-vatuspaikkaan säilyy, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoistesti enintään 13 viikkoa. Varhaiskasvatuslaissa tulisi selkeästi mainita, että tätä pidempien yhtä-jaksoisten poissaolojen osalta lapsella ei ole oikeutta samaan varhaiskasvatuspaikkaan. Vanhempainrahasta johtuvasta yli viisi päivää kestävästä yhtäjaksoisesta poissaolosta olisi ilmoittava vähintään kuukautta ennen ensimmäistä poissa-olopäivää. Esityksestä ei tarkemmin selviä, että mikäli ilmoitus tulee myöhemmin, menettääkö lapsi oikeuden samaan varhaiskasvatuspaikkaan sekä mahdollisen asiakasmaksun hyvittämiseen. Kuntaliitto vaatii tältä osin selvennystä asiaan liittyen. Toistuvista 1-5 päivää kestävistä poissaoloista on ilmoi-tettava vähintään viikkoa ennen ensimmäistä poissaolopäivää. Kertaluonteisista alle viisi päivää kestävistä poissaoloista ei olisi ilmoitusvelvoitetta eivätkä päivät olisi maksuttomia. Kuntaliitto pitää hyvänä sitä, että poissaolosta tältä osin on ilmoitettava ajoissa. Kuntaliitto huomauttaa, että asia kuitenkin melko sekava. Miten selkeästi asia saadaan tiedotettua asiakkaille, jotta he tietävät milloin millaisenkin poissaolo tulee ilmoittaa, jotta paikka säilyy ja maksua ei peritä. Lisäksi erilaiset ilmoitusvelvoitteet lisäävät kunnan hallinnointityötä. Kuntaliitto muistuttaa, että joustava vanhempainrahakauden käyttö lisää poukkoilevaa varhaiskasvatukseen osallistumista ja haastaa siltä osin laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamista. Lisäksi varhaiskasvatuksen tiukat mitoitussäädökset ja kelpoisuusvaatimukset ovat haastavia tilanteessa jossa varhaiskasvatuksessa työskentelevät työntekijät haluavat itse käyttää vanhempainpäivärahaa joustavasti. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia koskevat muutosehdotukset Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia. Kuntaliitto pitää varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutosta selkeänä ja hyvänä sitä, että maksuttomuuden perusteena käytetään varhaiskasvatuslain 15 §:ään esitettyjen poissaolon ilmoittamiseen liittyviä aikoja. Kuntaliitto huomauttaa, että epäselvyyksien välttämiseksi asiakasmaksulakiin olisi hyvä lisätä kohta, minkä perusteella vanhempainrahaan liittyvän poissaolon osalta maksu kuitenkin voitaisiin periä. Kuntaliitto huomauttaa, että joustava toimintatapa lisää merkittävästi asiakasmaksuun liittyviä hyvityskäytänteitä ja hallinnollista työtä. Asia on toki asi-akkaan kannalta ymmärrettävä ja kannatettava.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Esityksen mukaan lapsen ollessa poissa ennalta ilmoitetusti 13 viikkoa, oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy. Varhaiskasvatusoikeuden säilyminen samassa päiväkodissa on lapsen ja perheiden etu. NYTKIS katsoo kuitenkin, että esitetty malli ohjaa toista vanhempaa käyttämään vain 13 viikkoa perhevapaitaan.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Varhaiskasvatusoikeus Oikeus varhaiskasvatukseen säilyy ennallaan, mutta sidotaan lapsen ikään. Oikeus alkaa nykyisin vanhempainrahakausien jälkeen eli 263 arkipäivän jälkeen lapsen ollessa noin 9 kk ikäinen. Pro pitää erittäin tärkeänä, että varhaiskasvatuspaikan voi saada edelleen myös tätä ennen, jos se arvioidaan tarpeelliseksi esimerkiksi vanhemman työllistymisen vuoksi. Pron näkemyksen mukaan on tärkeää, että vanhempainvapaat ja varhaiskasvatus muodostavat joustavan kokonaisuuden. Koska vapaata uudessa mallissa voi pitää jaksoissa lapsen kahteen ikävuoteen asti, myös oikeus varhaiskasvatuspaikkaan tulee taata vanhempainvapaajaksojen aikana ja välissä nykyistä paremmin. Pro pitää tärkeänä, että oikeus varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, mikäli poissaolo on enintään 13 viikkoa ja siitä ilmoitetaan etukäteen. Tämä pidentää poissaolojakson mahdollista pituutta nykyisestä neljällä viikolla. Yli viiden päivän mittaisesta poissaolosta tulee ilmoittaa vähintään kuukausi ennen aiottua vapaata, tämä on kaksi viikkoa aikaisemmin kuin nykyään. Toisaalta myös työsopimuslaki vaatii, että työpaikalle ilmoitetaan vapaasta yksi tai kaksi kuukautta ennen poissaoloa. Toistuvasta 1-5 päivän poissaolosta on ilmoitettava yksi viikko ennen ensimmäistä poissaloa. Muista syistä poissaoloista sovitaan varhaiskasvatuksessa kuten nykyäänkin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaan edellä mainitut poissaolot ovat maksuttomia, mikäli kyseessä on kunnallinen varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei säätele yksityisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja, vaan yksityinen palveluntuottaja sopii maksusta perheen kanssa. Pro huomauttaa, että tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan keskenään. Pron mielestä säätelyn tulee koskea myös yksityistä varhaiskasvatusta. Pro kannattaa uudistusta, jonka mukaan varhaiskasvatusta tulee järjestää myös osa-aikaisesti tilanteessa, jossa lapsen vanhempi on osa-aikatyössä ja saa vanhempainrahaa osittaisena.
      • Opetushallitus, Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Opetushallitus kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. Opetushallitus kannattaa hallituksen esitystä varhaiskasvatuslain osalta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. Varhaiskasvatus on yhteiskunnallinen palvelu, jonka tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta ja aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun. Perhevapaauudistuksen ei tule heikentää varhaiskasvatukseen osallistumista ja sen merkitystä lapsen kasvun ja oppimisen polulla. Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Opetushallitus muistuttaa, että varhaiskasvatus on lapsen etu ja oikeus. Vapaakausien suunnittelussa ja rytmityksessä tulisi huomioida ensiarvoisesti lapsen edun ensisijaisuus. Kausien suunnittelussa tulee huomioida lapsen ikätaso. Lapsen on tärkeää olla tietoinen vapaiden ja varhaiskasvatuspäivien rytmityksestä. Säännöllisyys luo turvallisuuden tunnetta sekä tukee lapsen kiinnittymistä varhaiskasvatukseen, vertaisryhmään sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöön. Varhaiskasvatuslain mukaan lapselle on turvattava mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet varhaiskasvatuksessa. Opetushallitus haluaa korostaa, että varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen varhaiskasvatus edistää lasten kehittymistä, hyvinvointia ja oppimista. Poissaolojen ilmoitusvelvollisuus mahdollisimman tarkasti on varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelun edun mukaista. Opetushallitus haluaa tuoda esille, että varhaiskasvatuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta niin laajasti ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa on tarvetta. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja kehitettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen etua on harkittava yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti. Kiinnittyminen samaan lapsiryhmään vahvistaa suhteita niin kavereihin kuin varhaiskasvatuksen henkilöstöönkin. Tästä syystä Opetushallitus kannattaa sitä, että poissaoloihin asetetaan selkeät raamit. Poissaolojen säännönmukaisuus tukee varhaiskasvatuksen järjestämisen ja pedagogisen toiminnan suunnitelmallisuutta. Varhaiskasvatuksessa on huomioitava yksilöllisen edun lisäksi myös koko lapsiryhmän etu. Onnistuessaan perhevapaauudistus voi omalta osaltaan tukea lapsen osallisuutta, kaverisuhteita ja tunnetta yhteisöön kuulumisessa. Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat hyvin merkityksellisessä roolissa puhuttaessa varhaiskasvatuksen laadusta. Opetushallitus haluaa muistuttaa, että vanhempainraha vaikuttaa lapsen ja vanhemman välisen suhteen kehittymiseen, joka sitä uudistettaessa on tärkeää ottaa huomioon.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Varhaiskasvatuspaikan voisi saada jo ennen yhdeksän kuukauden ikää, jos se arvioidaan tarpeelliseksi esimerkiksi vanhemman työllistymisen vuoksi. Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää katkeamattomasti enintään 13 viikkoa ja se on ennalta ilmoitettu. Saman varhaiskasvatuspaikan säilyminen on hyvin tärkeää lapsen edun ja ihmissuhteisiin kiinnittymisen kannalta. Sillä on tärkeä merkitys myös perheen arjen sujumisen kannalta. Vanhempainvapaiden ja varhaiskasvatuspalveluiden joustavuus on tärkeää perheiden näkökulmasta. Asiakasmaksulain muutoksella pyritään tukemaan vanhempainvapaiden käytön joustavoittamista. Jouston ohella suunnitelmallisuus on tärkeää. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilömitoitukset pystytään toteuttamaan, vaikka järjestelmä on aikaisempaa joustavampi. Varhaiskasvatuksen laadusta on edelleen huolehdittava, sillä varhaiskasvatuksen laadulla on suuri merkitys vanhemmille heidän pohtiessaan omalle perheelleen sopivinta tapaa ratkaista työn ja vanhemmuuden yhteensovittaminen.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Uudistuksen myötä joustot lisääntyvät myös lasten varhaiskasvatukseen päin. Erityisen tärkeää on huolehtia joustojen lisääntyessä päiväkotien riittävästä henkilöstömitoituksista ja toimivista sijaisjärjestelyistä. Tärkeää on, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia perheille
      • Vasemmistonaiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • -
      • Sosialidemokraattiset Naiset
        Uppdaterad:
        31.3.2021
        • Haluamme kiinnittää huomiota erityisesti varhaiskasvatuksen laatuun, kuten esimerkiksi päiväkotien ryhmäkokoihin, pedagogisesti pätevien varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien riittävyyteen sekä varhaiskasvatuspaikkojen saatavuuteen. Palveluiden saatavuudella on sukupuolten tasa-arvon ulottuvuus. Naiset ovat riippuvaisempia yhteiskunnan tarjoamista julkisista palveluista, ja he ovat samalla useimmin julkisten palveluiden työntekijöitä. Tällä hetkellä hoivavastuu on suurimmaksi osaksi naisten vastuulla, ja mikäli palvelut eivät ole riittävällä tasolla naisten hoivavastuu kasvaa entisestään. On tärkeää, edistää maksutonta varhaiskasvatusta ja lähipäiväkoti -periaatetta ja niiden toteutuminen tulee olla pitkän aikavälin tavoitteena. Lisäksi pidämme kannatettavana, että niiltä päiviltä, kun lapsi on pois päiväkodista vanhempainvapaiden vuoksi ei perittäisi päiväkotimaksuja.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, ja sillä on selkeästi määritetty tehtävä ja tavoitteet. Lapsiryhmien pysyvyys tukee vertaissuhteita ja lasten osallisuutta. Lasten läsnäolojen muutokset varhaiskasvatuksessa ja entistä joustavampi vapaiden käyttö haastaa kuitenkin varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Perhevapaiden käyttöön liittyen usein myös isompien sisarusten varhaiskasvatukseen osallistuminen muuttuu, mutta tätä ei juurikaan esityksessä tarkastella. Koska perhevapaiden jouston lisääntyminen mahdollisesti lisää lasten vaihtuvuutta ryhmissä, olisi esityksessä syytä tarkastella, miten tästä aiheutuvia haittoja voitaisiin ehkäistä. OAJ korostaa, että uudistuksen aiheuttamiin vaikutuksiin ja kustannuksiin varhaiskasvatuksessa tulee varautua ja kohdentaa varhaiskasvatukseen tähän riittävät taloudellisilla resurssit. Kaikilla kolme vuotta täyttäneillä lapsilla tulisi päiväkodissa noudattaa samaa suhdelukua 1:7, jolloin lapsiryhmien koko pysyisi kohtuullisena lasten päivittäisen osallistumisajan muutoksista huolimatta. Muutoksen kustannukseksi on arvioitu n. 44 M € (HE 249/2020 vp). Tämän lisäksi suhdelukuja tulisi tarkastella päiväkotitason sijaan lapsiryhmätasolla, ja lapsiryhmissä pitäisi olla väljyyttä äkillisiä muutoksia varten. Vanhempainvapaiden joustot saattavat aiheuttaa tiedottamisen ja asiakasohjauksen lisäksi hallinnollista työtä, jota tulee lisääntyvästä työvuorosuunnittelusta ja sijaisjärjestelyistä. Vaatimukset päiväkodin johtajien jo ennestään vaativaan työhön edelleen lisääntyvät. OAJ edellyttää päiväkoteihin johtajan avuksi työnjohtoasemassa olevia apulaisjohtajia, jonka kanssa johtaja voisi jakaa työnjohdollisia tehtäviä. Tämä vaatii lisäresursointia henkilöstöön.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • SYL näkee esitetyt muutokset varhaiskasvatuslakiin kannatettaviksi. Lapsen oikeus palata vanhempainvapaajakson jälkeen samaan varhaiskasvatuspaikkaan näyttäytyy tärkeänä erityisesti opiskelijoille, joilla epäsäännölliset opiskelu- ja työjaksot voivat aiheuttaa lyhytaikaisia muutoksia lapsen hoitamisen tarpeisiin ja vanhempainvapaan pitämisen ajoittamiseen. Huomautamme kuitenkin, että korkeakouluopiskelijoiden lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen tarve poikkeaa usein merkittävästi työssäkäyvästä väestöstä. Opiskelijoiden opiskeluajat viikoittain voivat olla hyvin epäsäännöllisiä ja lapsen hoidon tarve näin ollen ajoittaista ja vaikeasti ennakoitavaa. Siksi opiskelijoilla olisi usein tarve erityiselle heille sopivalle joustavalle lastenhoidon muodoille, jota useimmissa kunnissa ei ole ennestään tarjolla. Näin ollen varhaiskasvatuksen hyödyntäminen voi olla opiskelijalle epätarkoituksenmukaista tai hankalaa.
      • Leijonaemot ry
        Uppdaterad:
        30.3.2021
        • Erityislapsiperheiden arjessa tulee hyvin usein tilanteita, joissa lapsi joutuu vakavista sairauksista tai joistakin muista erityisyyteen liittyvistä kriisitilanteista johtuen olemaan pitkiäkin aikoja pois päivähoidosta. Uudistuksessa esitetty hoitopaikan säilyvyys, vaikka lapsi olisi välillä tiettyjä jaksoja poissa, on tärkeää. Poissaolojen maksuttomuus lisää myös perheen toisen vanhemman mahdollisuutta jäädä kotiin erityislasta hoitamaan.
      • Uppdaterad:
        29.3.2021
        • THL katsoo, että lapsen oikeuden samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyminen enintään 13 viikon poissaolon ajan vanhemman käyttäessä vanhempainrahaa on vastoin vanhempainrahauudistuksen perusajatusta vanhempainrahapäivien tasajaosta molempien vanhempien kesken, eikä se myöskään ole lapsen edun mukaista. 13 viikon jakso kattaa isän luovuttamattomat vanhempainrahapäivät, mikä ohjaa isiä pitämään vain nuo 13 viikkoa ja luovuttavan loput kiintiöstään äidille. Lapset joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos varhaiskasvatuspaikka menetetään isän pidemmän vanhempainvapaajakson takia.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        29.3.2021
        • Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että lapsella säilyy oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan vanhempainrahajakson aikana ja että ennalta ilmoitetut poissaolot huomioidaan myös asiakasmaksuissa.
      • Tehy ry.
        Uppdaterad:
        19.3.2021
        • Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu On lapsen edun mukaista, että oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta sinä aikana, jona lapsen hoidosta maksetaan sairausvakuutuslain mukaista vanhempainrahaa. Lapsen edunmukaista ei ole rajaus enintään 13 viikkoon. Jatkuvat turvalliset ihmissuhteet ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksiä. On tärkeää, että lapsi voi jatkaa samassa varhaiskasvatuspaikassa, vaikka vanhemmat käyttäisivät vanhempainvapaitaan vielä sen jälkeen, kun lapsi on jo aloittanut varhaiskasvatuksessa. Valtioneuvoston asetuksessa varhaiskasvatuksesta on säädetty päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Asetuksen mukaan on henkilöstömitoitus alle 3-vuotiaiden ryhmissä 4 lasta/kasvattaja. Jo ennen käsillä olevaa perhevapaauudistusta on ilmennyt tarve sille, että alle 1-vuotiaille tulisi olla oma suhdelukunsa. Jos uudistus lisää merkittävästi alle 1-vuotiaiden ja jopa 9 kk ikäisten osallistumista varhaiskasvatukseen, on se huomioitava henkilöstömitoituksessa. Alle 1-vuotias sitoo käytännössä yhden työntekijän lapsen hoitoon jättäen näin muut kasvattajan vastuulla olevat lapsen vähemmälle huomiolle. Jos alle 1-vuotiaita on useampi ei lapsille riitä aikaa yksilölliseen huomioimiseen ja tilanne kuormittaa kasvattajia. Samalla tulee uudelleen arvioida nykyisen henkilöstörakenteen säilyttäminen alle 3-vuotiaiden ryhmässä, jossa korostuu lasten perushoito ja -taitojen opettelu sekä lapsiryhmässä läsnä olevat kasvattajat. Mitä pienempi lapsi, sen tärkeämpää on pieni lapsiryhmä. Varhaiskasvatuksen laadun tärkein tekijä on riittävän pieni ryhmäkoko, jota on mahdotonta korvata muilla laatutekijöillä. Suurimmat riskitekijät ovat suuri ryhmäkoko, vaihtuva henkilökunta, suuri sijaisten määrä sekä kohonnut melutaso. Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, arvostavat perheet monesti perhepäivähoitoa aivan pienten lasten varhaiskasvatusmuotona, koska lapsiryhmä on pienempi ja suhde perhepäivähoitajaan voi olla pysyvämpi kuin päiväkodin henkilöstön kesken. Tästä syystä olisikin syytä tehdä toimenpiteitä, joilla perhepäivähoidon määrää saataisiin lisättyä. Ehdotus siitä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutetaan siten, että varhaiskasvatuslain mukaisesti ennalta ilmoitetut vanhempainrahapäivien käyttämisestä johtuvat poissaolot olisivat maksuttomia, on kannatettava.
      • Laki työsopimuslain ja laki merimiesten työsopimuslain muuttamisesta
        • kommentit ehdotetuista muutoksista ja niiden perusteluista työsopimuslakiin ja laki merimiesten työsopimuslakiin
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Varsa Hannele
        Uppdaterad:
        2.4.2021
        • Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kannattaa uudistuksen tavoitetta lisätä joustavuutta. Se lisääntyykin, mutta eri tavoin sairausvakuutuslaissa ja työsopimuslaissa, jossa vanhempain-vapaiden käytön joustavuus on huomattavasti rajallisempi. Tane kiittää esityksen linjausta, jonka mukaan jatkossa osittaisen vanhempainpäivärahan edellytyksenä ei ole se, että molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä. Vanhempainpäivärahojen osittainen maksaminen on muotoiltu ehdotuksessa tavalla, joka on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen. Hallituksen esityksessäkin (s. 82) todetaan osa-aikatyön olevan naisilla yleisempää kuin miehillä ja etenkin osa-aikatyön lapsenhoidon vuoksi. Esityksessä vanhempainraha voidaan maksaa osittaisena, jos vanhempi on sopinut työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä ja hänen päivittäinen työaikansa on enintään viisi tuntia. Vanhempainrahapäivien määrä olisi kuitenkin sama riippumatta siitä, maksetaanko päiväraha osittaisena vai kokonaan. Vanhempainrahapäivien lukumäärä ei lisääntyisi, vaikka vanhempainraha maksettaisiin osittaisena, kuten Ruotsissa. (s. 114, s. 130). Osittaisesta päivära-hapäivästä tulee tasa-arvoasiain neuvottelukunnan mukaan kulua vain osittainen vanhempainrahapäivä. Jos vanhempi sen sijaan tekee työtä osan viikosta tai kuukaudesta, maksetaan vanhempain-raha täysimääräisenä niiltä päiviltä, kun hän ei ole työssä ja vastaavasti työssäolopäiviltä ei ole oikeutta vanhempainrahaan. Nämä päivät säästyvät myöhemmin käytettäväksi (s. 113, 130). Säännös asettaa eriarvoiseen asemaan vanhemmat, jotka voivat hyödyntää osa-aikamahdollisuutta vain osapäiväisesti suhteessa niihin, jotka voivat hyödyntää sitä osaviikkoisesti. Vain jälkimmäiset saavat vanhempainrahapäivänsä täysimääräisesti. Säännökselle erilaista osa-aikatyötä tekevien erilaisesta kohtelusta ei hallituksen esityksessä esitetä perusteluja. Tämä säännös tulee todennäköisesti rajoittamaan vanhempainrahan osa-aikaista käyttämistä, mikä puolestaan heikentää uudistuksen tavoitteena olevaa joustavuutta. Osa-aikatyön tekemisen, osittaisen hoitovapaan ja joustavan hoitorahan käyttämisen yhteydessä ei ole nykytilan kuvauksessa eikä lakiesityksen perusteluissa mainittu osittaisen hoitovapaan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloaikaehtoa. Tämä rajaa pois osa-aikatyön tekemisen mahdollisuuden niiltä vanhemmilta, jotka ovat menossa uuteen työpaikkaan vanhempainvapaan kanssa lomittain tai sen jälkeen. Lainsäädäntö kohtelee eriarvoisesti erilaisessa työmarkkinatilanteessa olevia vanhempia, jotka useimmiten tässä tapauksessa ovat äitejä. Kun tavoitteena on lisätä joustavuutta ja osa-aikatyön mahdollisuuksia, tulee tasa-arvoasiain neuvottelukunnan mukaan arvioida työssäoloaikaehdon vaikutusta tähän. Hallituksen esityksessä ei säännöskohtaisissa perusteluissa mainita työsopimuslain 4 luvun 4 pykälää ja siinä säädeltyä osittaista hoitovapaata ja työssäoloaikaehtoa. Johtuuko tämä siitä, että ko. pykälään ei esitetä muutoksia? Toisaalta esimerkiksi työsopimuslain 3 a pykälä on kuvattu (s. 131), vaikka erikseen mainitaan, että siihen ei esitetä muutoksia.
      • Väestöliitto ry, Eija Koivuranta, toimitusjohtaja, Koivuranta Eija
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Väestöliiton kannanotot - perhevapaat ja työsuhde Esitys jakaantuu toisaalta sosiaaliturvaetuuksia ja toisaalta työsuhdetta koskeviin muutoksiin. Joustavuuden lisääminen jää uudistuksessa erityisesti työsuhteisilla osin keskeneräiseksi. Vapaiden käyttöä koskevat ilmoitusajat ovat perheiden näkökulmasta pitkiä. Perheen näkökulmasta vanhempainvapaiden jaksojen määrä voisi olla myös lapsikohtainen. Jos perheeseen syntyy lyhyessä ajassa useampi lapsi, vanhemmalla voisi olla käytössään useampi kuin neljä jaksoa vuodessa. Väestöliiton kannanotot - omaishoitovapaat Lausunnolla oleva esitys sisältää perhevapaasäännösten rinnalla uudet säännökset omaishoitovapaasta. Esitys luo tältäkin osin Suomen mallin työelämän tasapaino -direktiivin toimeenpanosta. Ikääntyvässä yhteiskunnassa myös omaisten ja läheisten kantama hoivavastuu ”vauvasta vaariin” on tärkeä tunnistaa, tehdä näkyväksi ja ottaa huomioon toimeentuloturvan, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja työelämän uudistuksissa. Kun perhe määritellään laajasti eri perhetyypit ja ikäkaudet huomioiden, omaishoivan kysymykset voidaan nähdä osana perhepolitiikkaa. Taloudellisten ja työllisyys- ja työelämänäkökohtien rinnalla on tarkasteltava hoivan inhimillisiä, ihmissuhteita koskevia ulottuvuuksia. Omaishoitovapaan määrittelyssä omaishoidon käsite on pidettävä erillään sosiaalihuollon omaishoitotilanteista, joissa kunta (jatkossa mahdollisesti hyvinvointialue) tekee henkilön kanssa omaishoitosopimuksen ja maksaa omaishoidon palkkiota. Omaishoitovapaa on työsuhteessa olevalle subjektiivinen oikeus vapaaseen läheisen henkilön äkillisessä hoivan tarpeessa. Väestöliitto ehdottaa, että omaishoitovapaassa huomioitaisiin läheisten asuminen myös muussa kuin omaishoitajan taloudessa. Työsopimuslain 7a §:ää säädettäessä Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyVM 14/2010 vp) totesi, että työntekijällä tulee olla mahdollisuus jäädä määräajaksi hoitamaan myös muuta läheistä henkilöään kuin perheenjäsentään. Läheisyys ei ole riippuvainen asumisjärjestelyistä, ja äkillisiä tilanteita voi läheiselle tulla missä elämänvaiheessa ja iässä vain. Kuten lasten hoidossa myös omaishoitotilanteissa taloudellista taakkaa omaishoidon aiheuttamasta tulonmenetyksistä tulisi tasata sosiaalivakuutuksen kautta. Väestöliitto ehdottaa ainakin pitemmällä aikavälillä uudistusta täydennettäväksi niin, että omaishoitovapaasta maksettaisiin omaishoitorahaa. Tämä parantaisi omaishoitovapaan yhdenvertaisuutta niin, että se mahdollistaisi pienituloisillekin paremmin vapaan käytön.
      • Mothers in Business MiB ry, Lampinen Jonna
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Mothers in Business on huolissaan siitä, että työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävällä tavalla työsuhteessa olevien mahdollisuutta hyötyä uudistetusta vanhempainpäivärahamallista ja saada joustavuutta perhevapaiden käyttämiseen. Mothers in Business esittää, että työelämän tasa-arvon ja perheystävällisyyden edistymistä tuetaan myös työsopimuslainsäädännön nojalla. Työsopimuslaki asettaa edelleen työn ja perheen vastakkain pikemminkin kuin toisiaan täydentäviksi elämän osa-alueiksi. Työn ja perheen yhteensovittamisen sujuvoittaminen, kannusteet työntekoon vanhempainvapaiden lomassa ja perheystävällisten käytäntöjen toteutuminen edellyttäisi ehdottomasti rohkeampia uudistuksia myös työsopimuslakiin. Uudistuksen jälkeenkin työsopimuslaki rajoittaisi vapaiden käyttöä siten, että vapaita voisi käyttää korkeintaan neljässä jaksossa, ja yhden jakson minimipituus on 12 päivää. Vapaiden käyttö edellyttää pääsääntöisesti kahden kuukauden ennakkoilmoitusaikaa, mikä tulisi lyhentää. Työnantaja voi myös kieltää osittaisen vanhempainvapaan pitämisen. Hallitusohjelman tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön. Mikäli vanhempi tekee osa-aikaisesti töitä ja saa vanhempainrahaa osittaisena, menettää hän kuitenkin kokonaisen etuuspäivän. Tämä on välttämätöntä korjata siten, että puolikas etuuspäivän pidentää vapaajaksoa. Jos lapsen äiti imettää, osa-aikaisen työn järjestäminen päivittäistä työaikaa lyhentämällä on lisäksi helpompaa kuin kokonaisten työpäivien tekeminen, johon uudistus ohjaa. Jos lapsen äiti imettää, perheen tosiasialliset mahdollisuudet jakaa perhevapaat tasaisesti ovat pienemmät ja asettaa eri ammateissa työskentelevät äidit eri asemaan. Työnantajilla ei ole velvollisuutta suostua työaikana imettämiseen/maidon pumppaamiseen. Tarvitaan selkeä säännös siihen, että työntekijällä on oikeus imettää työaikana tai järjestää työaikansa siten, että imettäminen on päivän aikana mahdollista.Tämä voisi entisestään kannustaa vanhempia jakamaan vanhempainrahapäiviä tasaisemmin ja joustavammin sekä imettävää vanhempaa ehkä myös hakeutumaan nopeammin työelämään. Mothers in Business kannustaa Suomea ratifioimaan ILO:n äitiyssuojelun uudistamista koskevaa yleissopimusta imetystaukojen osalta. Mothers in Business katsoo, että työntekijällä tulee olla subjektiivinen oikeus päättää, milloin aloittaa raskausvapaan. Raskaussyrjintä vaikuttaa perhevapaiden käyttöön mm. siten, että työnantajat tasa-arvolain vastaisesti asettavat määräaikaisen työsopimuksen päättymään ennen nykyisen äitiysvapaan alkua. Mothers in Business tukee Naisjärjestöjen Keskusliitto esitystä siitä, että tasa-arvolain 8 § 1 momentin 2 kohdassa oleva palvelussuhteen kestoa tai rajoittamista koskeva kielto raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella otetaan myös työsopimuslakiin. Mothers in Business pitää hyvänä, että säännös omaishoitovapaasta kirjataan työsopimuslakiin, joka helpottaa työntekijöiden perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamista tilanteissa, joissa omaisen/läheisen toimintakyky on alentunut ja he tarvitsevat apua akuutisti arkeensa sairauden vuoksi. Mothers in Business muistuttaa, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei kosketa vain pienten lasten vanhempia.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Nykyri Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Työsopimuslain perhevapaita koskeviin säännöksiin tehtäisiin sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahasäännösten edellyttämät muutokset. Lisäksi työsopimuslakiin ehdotetaan työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanosta johtuvia muutoksia. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan säädettäväksi työntekijän oikeudesta omaishoitovapaaseen. Perhevapaat Sairausvakuutuslakiin on uudistuksen myötä tulossa huomattavasti lisää joustoja. Työsuhteessa olevien osalta näiden muutosten hyödyntämismahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin työsopimuslaki, johon joustoja esitetään rajatummin. Vanhempainvapaita voisi jatkossa käyttää enintään neljässä jaksossa, ja yhden jakson minimipituus olisi 12 päivää. Ennakkoilmoitusaika olisi kaksi kuukautta, paitsi jos vapaa kestää korkeintaan 12 päivää, se olisi yksi kuukausi. SOSTE näkee, että työn ja perheen yhteensovittamisen sujuvoittaminen ja perheystävällisten käytäntöjen toteutuminen edellyttäisi rohkeampia uudistuksia myös työsopimuslakiin. Omaishoito 7b § Omaishoitovapaa Pykälässä säädetään työntekijän oikeudesta omaishoitovapaaseen. Pykälän mukaan työntekijällä olisi kalenterivuoden aikana oikeus enintään viiden työpäivän pituiseen vapaaseen työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselleen, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea. Uudistus edistää työn ja omaishoidon yhteensovittamista. Esitellyssä laissa on kuitenkin puutteita, jotka rajoittaisivat omaishoitovapaan käyttöä eivätkä vähentäisi työikäisten omaishoitajien taloudellisia riskejä. Omaishoitovapaan käyttöön liittyen tukea tai hoivaa tarvitsevan henkilö rajataan kuuluvaksi työntekijän kanssa samaan talouteen. Määritelmä rajoittaisi perusteetta vapaiden käyttöä. Läheinen henkilö voi olla myös muu kuin omassa taloudessa oleva, joten hoidettavan määritteleminen samaan talouteen kuuluvaksi ehdotetaan laajennettavaksi myös muuhun läheiseen henkilöön. Omaishoitovapaaseen ei esitetä korvausta, vaan vapaa olisi palkatonta. Omaishoitajat ja erityisesti naiset jäävät useammin pois työelämästä ansiotyön ja omaishoivan yhteensovittamisen hankaluuden takia. Jotta ansiotyössä olevalla omaishoitajalla olisi parempi mahdollisuus jatkaa työuraansa, omaishoitovapaaseen ehdotetaan sisällytettäväksi sairausvakuutuksesta katettu omaishoitoraha.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Uudistuksen tavoitteena on joustavoittaa vanhempainrahapäivien käyttöä, mutta tiukat ja jäykät vanhempainvapaiden ilmoitusajat voivat johtaa siihen, että käytännössä vanhempi ei pystykään pitämään vanhempainrahapäiviä haluamanaan ajankohtina ja jaksoina. Työntekijän ilmoitusaikoja työnantajalle vanhempainvapaajakson käyttämisestä tulisi lyhentää. Vanhempainvapaiden jaksojen määrä tulisi olla lapsikohtainen eli jos syntyy lyhyessä ajassa useampi lapsi, vanhemmalla voisi olla käytössään useampi kuin neljä jaksoa vuodessa.
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Raskausvapaa: Työntekijän raskausvapaan tulee alkaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Raskausvapaan alkamisajankohdan myöhentäminen 30 päivästä tulee olla mahdollista ehdotuksen mukaisesti vain työntekijän ja työnantajan välillä sopimalla. Sopimismahdollisuus sinänsä on kannatettava asia. Mikäli työntekijä voisi yksipuolisesti ilmoittaa raskausvapaan myöhentämisestä, tämä todennäköisesti lisäisi työnantajille koituvia sairausajan palkkakustannuksia. Vanhempainvapaajaksojen määrä: Ehdotuksen mukaan molemmilla vanhemmilla olisi oikeus jakaa vanhempainvapaa neljään jaksoon. Jo nykyään erityisesti isät hyödyntävät mahdollisuutta jaksottaa korvamerkittyä isyysvapaata, ja on oletettavaa, että jatkossakin erityisesti isät hyödyntävät mahdollisuutta vanhempainvapaan jaksottamiseen. Työnantajille aiheutuu jaksottamisesta hallinnollista taakkaa ja taloudellisia kustannuksia mm. sijaisen rekrytoinnista, perehdyttämisestä, työtehtävien uudelleen järjestelystä ja perhevapaalla olevan työntekijän tehtävien teettämisestä lisä- tai ylityönä. Työnantajan täytyy kussakin poissaolotapauksessa arvioida, millaisiin sijaisjärjestelyihin tai muihin työjärjestelyihin on ryhdyttävä. Miesvaltaisilla teollisuuden toimialoilla vanhempainvapaajaksojen määrän lisääntyminen tulee vaikeuttamaan työjärjestelyjä etenkin vuorotyössä sekä työtehtävissä, joissa vallitsee osaajapula. Osaavan sijaisen hankkiminen on vaikeaa erityisesti lyhytkestoisissa perhevapaissa. Vanhempainvapaajaksojen kumuloitumisen rajoittaminen: Ehdotuksen mukaan työsopimuslaissa rajoitetaan kalenterivuoden aikana käytettävissä olevien vanhempainvapaajaksojen määrää sellaisissa tilanteissa, joissa vanhemmalla on käytettävissään useaan lapseen perustuvia vanhempainrahapäiviä. Vanhempainvapaan jaksojen kumuloitumisen rajoittaminen on ehdotuksessa mainituilla syillä perusteltua ja tarpeellista. Ehdotettu kumuloitumisen rajoitus (4 jaksoa / vanhempi / kalenterivuosi) ei kuitenkaan ole riittävä, vaan kumuloitumista tulisi rajoittaa tiukemmin. Mahdollisuus pitää vanhempainvapaa nykyistä useammassa jaksossa lisää työnantajakustannuksia (rekrytointi, perehdyttäminen ja muut tehtäväjärjestelyt) sekä hallinnollista taakkaa ja vaikeuttaa töiden järjestelyjä. Kumuloitumisen tiukempi rajoittaminen on tarpeellista siitäkin syystä, että yritysten ja työnantajien tilanteet vaihtelevat suuresti. Uusi vanhempainvapaajärjestelmä tulee kaikkia työnantajia velvoittavaksi, riippumatta yrityksen koosta tai siitä, millaista toimintaa työnantaja harjoittaa ja millaiset henkilöstöresurssit työnantajalla on käytettävissään poissaolotilanteiden varalle. Erityisesti isien vanhempainvapaan pitämistä lyhyissä jaksoissa on omiaan lisäämään se, että eri lasten perusteella vanhempien yhtä aikaa pitämän vanhempainvapaan määrää ei ole uudessa sääntelyssä lainkaan rajoitettu. Isä voisi esimerkiksi pitää ensimmäisen lapsen osalta 97 päivää ”korvamerkittyä” vanhempainvapaata samaan aikaan, kun äiti on raskaus- ja vanhempainvapaalla toisen lapsen osalta. Tämä on ristiriitaista ottaen huomioon uudistuksen tavoite jakaa hoitovastuuta aidosti tasaisemmin vanhempien kesken. Teknologiateollisuus ry kannattaa Elinkeinoelämän keskusliiton esitystä kumuloitumisen rajoittamiseksi. Osittainen vanhempainvapaa: Vanhempainvapaan pitäminen osittaisena tulee nykysääntelyä vastaavasti perustua työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Tämä on perusteltua työnantajan töiden järjestelyn ja toiminnan ennakoitavuuden näkökulmasta. Myös osittaisen vanhempainvapaan keskeyttämistä koskeva sääntely tulee säilyttää ehdotuksen mukaisesti nykysääntelyä vastaavana. Raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta ilmoittaminen: Uuden vanhempainvapaajärjestelmän tulee turvata työnantajalle riittävä mahdollisuus varautua perhevapaista johtuviin poissaoloihin ja ryhtyä tarvittaviin työ- ja sijaisjärjestelyihin. Ennakoitavuuden tarve tulee jatkossa entisestään korostumaan, jos vanhempainvapaajaksojen määrää lisätään. Tämän vuoksi on tärkeää, että perhevapaiden ilmoitusajat ja jo ilmoitettujen vapaiden aikataulun muuttamiselle edellytettävä perusteltu syy säilyvät ehdotuksen mukaisesti nykyisen sääntelyn mukaisina. Omaishoitovapaa: Uuden omaishoitovapaan osalta on tärkeää, ettei ehdotuksen mukaista omaishoitovapaan henkilöpiiriä laajenneta ja että se säilyy tarkkarajaisena ja selkeänä, jotta sekä työnantajat että työntekijät pystyvät yksiselitteisesti päättelemään, millaisen sukulais- tai perhesuhteen perusteella omaishoitovapaata on velvollisuus antaa ja mahdollisuus käyttää. Omaishoitovapaan edellytysten tulee olla ehdotuksen mukaisesti lainsäädännössämme työelämän tasapaino -direktiiviä vastaavasti tiukat ja että vapaan edellytykset vastaisivat ehdotuksen mukaisesti direktiivin 6 artiklaa. Työnantajalle työntekijän omaishoitovapaasta aiheutuvan töiden järjestelyn, sijaisen hankkimisen, vapaata käyttävän työntekijän työpanoksen korvaamisesta aiheutuvien lisä- ja ylityökustannuksien sekä hallinnollisen lisätaakan näkökulmasta on tärkeää, että omaishoitovapaata voi saada vain sellaisissa tilanteissa, joissa omaisen terveydentila ja toimintakyky edellyttävät, että hoitoa ja tukea on annettava työaikana. Vapaan ulkopuolelle tulee jättää sellaiset tilanteet, joissa hoivan tai tuen tarve on vähäistä tai jotka on mahdollista hoitaa työntekijän vapaa-ajan puitteissa. Töiden järjestelyn kannalta olennaista on myös se, että työntekijän tulee ilmoittaa omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että vapaa tulisi lähtökohtaisesti pitää kokonaisina työpäivinä. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia vapaan pitämisestä ehdotuksen mukaisesti myös osapäivinä. Työnantajalla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus varmistua siitä, täyttyvätkö omaishoitovapaalle säädetyt kriteerit kussakin yksittäistapauksessa. Ehdotuksen mukainen työntekijän vapaamuotoinen selitys omaiselle annettavasta tuesta ei ole riittävä selvitys poissaolon perusteesta. Omaishoitovapaan keskeisin peruste liittyy omaisen terveydentilaan (vakava sairaus tai vamma) ja siitä johtuvaan toimintakyvyn alenemaan. Jotta uuden säännöksen soveltaminen olisi työpaikoilla mahdollisimman selvää, työnantajalla tulee olla tarvittaessa oikeus pyytää direktiivinkin mahdollistama lääkärintodistus omaishoitovapaan perusteesta. Ilman lääketieteellistä selvitystä työnantajan on käytännössä vaikeaa tai jopa mahdotonta varmistua siitä, täyttyvätkö omaishoitovapaalle säädetyt edellytykset, joiden on lakiehdotuksen mukaan tarkoitus olla tiukat. Työnantajalla tulee olla omaishoitovapaan, kuten muidenkin poissaolojen osalta mahdollisuus varmistua siitä, että laissa säädetyt edellytykset vapaan käytölle täyttyvät ja että työntekijän poissaololle on asianmukainen peruste. Luotettavan selvityksen jättäminen työntekijän oman vapaamuotoisen selityksen varaan mahdollistaa mm. vapaan väärinkäytön, johon työnantajan on erittäin vaikea puuttua. Työntekijän äkillisestä ja jopa viisi työpäivää kestävästä omaishoitovapaasta aiheutuu työnantajalle hallinnollista lisätaakkaa ja taloudellisia kustannuksia sijaisen hankkimisesta, perehdyttämisestä, poissaolon korvaamisesta lisä- tai ylityönä tai jopa tekemättä jäädyistä töistä silloin, kun omaishoitovapaalla olevan työntekijän tehtävät jäisivät poissaolon aikana hoitamatta. Työnantajan mahdollisuudet varautua poissaoloon ovat heikot, jos työntekijän noudattamaa ilmoitusaikaa ei ole säädetty.
      • Akava ry, Savinko Lotta
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Joustavuuden lisääminen jää uudistuksessa puolitiehen erityisesti työ- ja virkasuhteisilla. Ilmoitusajat olisi ollut tarpeen lyhentää. Joka tapauksessa perhevapaita koskevia ilmoitusaikoja on syytä seurata ja tarvittaessa tehdä niihin muutoksia. Työelämä on muuttunut huokoisemmaksi ja nopeatempoisemmaksi sen jälkeen, kun nykyisen lain mukaisista ilmoitusajoista säädetty ja tältä pohjalta olisi syytä tarkastella vielä ilmoitusaikojen kohtuullisuutta. Vanhempainvapaiden jaksojen määrä tulisi olla lapsikohtainen eli jos syntyy lyhyessä ajassa useampi lapsi, vanhemmalla voisi olla käytössään useampi kuin 4 jaksoa vuodessa. Raskausrahakauden joustavoittaminen ei ole riittävää, koska vapaalle siirtymisen myöhentäminen lähemmäs laskettua aikaa edellyttää työnantajan hyväksyntää. Työntekijän tosiasialliset mahdollisuudet sopia työnantajan kanssa raskausvapaan myöhentämisestä eivät ole tasavertaiset vaan asettaa työntekijät eri asemaan riippuen siitä, millainen on työntekijän neuvotteluasema suhteessa työnantajaan. Jos työnantaja olettaa työntekijän jäävän raskausvapaalle 30 päivää ennen laskettua aikaa ilman keskustelua työntekijän kanssa, työntekijän mahdollisuus sopia jää niukaksi varsinkin, kun vapaalle jäämisen ilmoitusaika on kaksi kuukautta ja raskauden etenemisen tilasta ei voi tietää etukäteen. Ilmoitusajan pituus voi myös altistaa raskaussyrjinnälle, varsinkin jo kyse on määräaikaisesta työsuhteesta ja sen mahdollisesta jatkosta. Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan perhevapaauudistuksella tavoitellaan perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksien lisäämistä. Sairausvakuutuslakiin ehdotetaan merkittäviä muutoksia perhevapaiden joustavan käytön lisäämiseksi. Työsopimuslakiin ehdotetut muutokset eivät lisää riittävästi joustavuutta perhevapaiden käytöstä työelämässä. Ansiosidonnaisten perhevapaajaksojen määrän tulee olla lapsikohtainen. Osittaisesta vanhempainvapaasta on työsopimuslain uudistusten myötä tulossa helpommin käytettävä. Iso puute on kuitenkin se, että vanhempainrahapäiviä olisi käytettävissä yhtä paljon riippumatta siitä, minkä tasoisena etuus maksettaisiin. Muutokset osittaisen vanhempainvapaan käytöstä eivät ole riittäviä, koska esitys tarkoittaisi sairausvakuutuslakiin ehdotettujen muutosten vesittymistä. Päivittäistä työaikaa lyhentämällä hyödynnetty osittainen vanhempainvapaa käytännössä lyhentäisi perheiden käytössä olevia vapaita. Esitetty osittainen vanhempainraha ja -vapaa ei tue vanhempien mahdollisuuksia yhdistää työtä ja perhettä parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikkakin esitetyn perhevapaauudistuksen myötä perhevapaiden joustavuus lisääntyisi, se kannustaisi ennemminkin kokonaisten työpäivien tekemiseen vapaiden lomassa. Osittainen vanhempainvapaa on tärkeä elementti perheiden mahdollisuuksissa käyttää perhevapaita joustavasti ja pysyä mukana työelämässä. Tämä lisää myös kannustavuutta palata aikaisemmin vanhempainvapaalta työelämään ja vähentää työnantajan perehdyttämiseen käytettäviä resursseja perhevapaalta palaavien kohdalla. Tästä syystä työryhmän esitykseen on syytä täsmentää, että osittainen vanhempainvapaa käsittäisi niin päivittäisen kuin viikoittaisen työajan lyhentämisen. Työnantajan on perusteltava molemmissa tapauksissa kirjallisesti, miksi hän kieltäytyy osa-aikatyön sopimisesta ja miksi se ei ole mahdollista. Esityksessä tulisi myös harkita, tulisiko osittaisen vanhempainvapaan myöntökriteereissä olla samanlainen perälauta kuin osittaisen hoitovapaan osalta. Muuten eri vapaamuotojen käytännöissä on ristiriita osa-aikaisuuden osalta. Jäsenliittojen palautteen mukaan on nähtävissä, että koska osittaiselle hoitovapaalle on perälauta, vaikuttaa se siihen, että asiasta käytännössä sovitaan varsin joustavasti, Vaikka kieltäytymisen kirjallinen perusteluvelvollisuus voi toimia keinona sopimiseen, perälauta kuitenkin mahdollistaisi työntekijän oikeuksia, joilla turvataan työntekijälle keino neuvotella ja järjestää vapaa tarkoituksenmukaisesti. Vapaiden keskeyttämiselle tulee olla perusteltu syy ja näiden syiden kriteerit varsin tiukat (esim. taloudelliset, ennalta arvaamattomat tai odottamattomat ongelmat eivät ole riittävä syy). Perusteltuihin syihin kaikkien perhevapaamuotojen osalta tulisi kirjata perustelluksi syyksi keskeyttää vapaa merkittävät taloudelliset, ennakoimat ongelmat, esimerkiksi puolison työttömäksi jääminen. Työelämä ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti eivätkä nykyisen kaltaiset ilmoitusajat sovi eri työn tekemisen muotoihin. Perhevapaauudistusta kokonaisuudessaan käsittelevässä hallituksen esityksessä on huomioitava kattavasti se, että työelämä ja työn tekemisen muodot muuttuvat. Omaishoitovapaassa epäselväksi jää säännöksen osalta se, pitääkö omaishoitovapaata käytettäessä omaisen asua samassa taloudessa. Omaishoitovapaan käytön kannalta on oleellisen tärkeää, että tätä ei vaadita ja pykälän sanamuotoa tulee selkiyttää siten, ettei omaiselta edellytetä samassa kotitaloudessa asumista. Oletettavaa on, että suomalaisessa yhteiskunnassa aikuiset lapset asuvat erillään vanhemmistaan. Omaisen määritelmän tulisi sisältää suoraan etenevässä ja takenevassa polvessa sukupolvet eli myös lapsenlapset ja isovanhemmat. ja esimerkiksi myös puolison vanhempia. Omaishoitovapaan osalta ilmoitusaikojen joustavuus on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista. Omaishoitovapaan käyttöä ja vaikutuksia tulee seurata aktiivisesti.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esitysluonnoksen mukaan työsopimuslain perhevapaita koskeva 4 lukuun tehtäisiin perhevapaauudistuksen ja työelämän tasapainodirektiivin täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset muutokset. Työsopimuslain kannalta keskeistä on se, että perhevapaaoikeudet ovat lähtökohtaisesti subjektiivisia oikeuksia, joten työnantajan on tehtävä erilaisia sijais- ja työjärjestelyitä perhevapaasta aiheutuvan poissaolon vuoksi. Perhevapaiden käytöstä aiheutuu työnantajalle siten erilaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia. Tämän vuoksi työsopimuslaissa on perusteltua rajoittaa vapaajaksojen määrää ja kestoa, vaikka sairausvakuutuslain mukainen päivärahajärjestelmä ei sisältäisi tällaisia rajoituksia. Toisaalta on tarpeen huomata, että työpaikoilla voi toisinaan olla tarpeen käyttää perhevapaita työsopimuslakia joustavammalla tavalla. Työntekijän ja työnantajan niin sopiessa päivärahajärjestelmän joustot ovat täysimääräisesti myös työsuhteissa käytettävissä. On erittäin myönteistä, että sääntely mahdollistaa joustavammat järjestelyt silloin, kun se koetaan työpaikalla molemmin puolin tarkoituksenmukaiseksi. Raskausvapaan osalta on erittäin tärkeää, että vapaan tulee alkaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Esitystä valmistelleen työryhmän saaman selvityksen mukaan raskausvapaan alun myöhentäminen työntekijän omalla ilmoituksella aiheuttaisi merkittävän riskin siitä, että työnantajalle aiheutuisi enemmän kustannuksia sairauspoissaoloista. On kuitenkin hyvä, että työnantaja ja työntekijä voivat sopimalla siirtää raskausvapaan alkamista siten, että se alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Tämä mahdollistaa vapaan alkamisen myöhentämisen tilanteissa, joissa työnantaja ja työntekijä katsovat sen molempien kannalta sopivaksi. Vanhempainvapaan jaksojen määrä ja perheiden joustot. Hallitusohjelmassa on edellytetty perhevapaauudistuksen lisäävän perheiden valinnan vapautta ja joustoja perhevapaiden käyttämisessä. Esitysluonnoksen mukaan vanhempainvapaata olisi molemmilla vanhemmilla 4 jaksoa. Synnyttävän vanhemman osalta kyse on nykyiseen verrattuna merkittävästä lisäjoustosta. Vapaiden pitäminen useassa jaksossa aiheuttaa työnantajille hallinnollista taakkaa ja taloudellisia kustannuksia esimerkiksi sijaisen rekrytoinnista, perehdyttämisestä, työtehtävien uudelleen järjestelystä ja mahdollisesti perhevapaalla olevan työntekijän tehtävien teettämisestä lisä- tai ylityönä. Subjektiivinen oikeus vapaan pitämiseen nykyistä useammassa jaksossa voi olla erityisen hankalaa niillä työpaikoilla, joissa pätevän työvoiman saaminen lyhyisiin sijaisuuksiin on muutenkin vaikeaa. Tämän vuoksi Suomen Yrittäjät katsoo, että kummallakin vanhemmalla tulee olla oikeus pitää vanhempainvapaa enintään siten, että 18 päivän yhtäaikaisen osan vanhempainvapaasta molemmat vanhemmat voivat pitää yhdessä jaksossa ja jakaa loppu osan vapaasta enintään kahteen jaksoon (jakson pituus vähintään 12 arkipäivää), ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita kahta useammasta jaksojen määrästä tai 12 arkipäivää lyhyemmästä jakson pituudesta. Lisäksi on huomattava, että hallitusohjelmassa edellytetyt perheiden valinnan vapaus ja joustot lisääntyvät jo sitä kautta, että vanhempainvapaata voisi jatkossa pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Joustoja lisää myös se, että osittaisen vanhempainvapaan edellytyksenä ei ole enää se, että vanhemmat tekevät osa-aikatyötä samaan aikaan ja se, että osittaisen vanhempainvapaa osalta ei ole enää määritelty laissa vähimmäiskestoa, vaan kesto voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Suomen Yrittäjät ei pidä perusteltuna lisätä joustoja edellä kerrottujen joustojen lisäksi vielä siten, että vanhempainvapaan jaksojen määrää lisätään nykyisestään. Vanhempainvapaan kumuloituminen tapahtuu, jos perheeseen syntyy toinen lapsi ennen kuin ensin syntyneen lapsen vanhempainvapaita on pidetty. Tällöin vanhempainvapaan käytettävissä olevien jaksojen määrä voi kasvaa. Kumuloitumisen vaikutusta on syytä rajoittaa, jottei vapaiden jakaminen liian moneen jaksoon kävisi työnantajille kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi esitysluonnoksessa ehdotetaan kumuloitumista rajoittavaa säännöstä. Esitysluonnoksen mukaan työsopimuslaissa rajoitetaan kalenterivuoden aikana käytettävissä olevien vanhempainvapaajaksojen määrää sellaisissa tilanteissa, joissa vanhemmalla on käytettävissään useaan lapseen perustuvia vanhempainrahapäiviä. Riippumatta niiden lasten määrästä, joiden perusteella työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan saman kalenterivuoden aikana, työntekijä voisi kuitenkin käyttää enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata kalenterivuoden aikana. Jos jakso jatkuisi kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen seuraavana kalenterivuonna, jakson katsottaisiin kuuluvan sen kalenterivuoden kiintiöön, jonka aikana se on alkanut. Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksen mukaista kumuloitumisen rajoittamista tarpeellisena, sillä se vähentää työnantajan töiden järjestelyyn liittyviä haasteita sekä hallinnollista taakkaa ja lisäkustannuksia. Kumuloitumista rajoittavaa säännöstä olisi kuitenkin perustelua täsmentää vielä siten, että siinä asetettaisiin jakson vähimmäispituudeksi 12 arkipäivää. Perhevapaauudistus lisää työnantajakustannuksia jo muutoinkin, minkä vuoksi vapaiden jaksotuksesta aiheutuvat suorat tai välilliset kustannukset on minimoitava. Valmistelussa on selvitetty, että enemmistö vanhemmista haluaa käyttää perhevapaat ensisijaisesti yhdessä jaksossa, joten selvää tarvetta jaksojen määrän lisäämiselle ei ole. On myös huomattava, ettei kumuloitumisen rajoittaminen estä vanhempia käyttämästä päivärahaoikeuksiaan täysimääräisenä. Osittaista vanhempainvapaata koskeva sääntely säilyisi esitysluonnoksen mukaan pääasiallisesti ennallaan. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että nykytilan kaltaisesti osittaista vanhempainvapaata koskevasta järjestelystä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken. Osittaiseen hoitovapaaseen on esitysluonnoksen mukaan mahdollisuus siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Tämä lisää perheiden käytettävissä olevaa joustavuutta. Kun osittainen vanhempainvapaa perustuu sopimukseen, työpaikoilla on helpompi huomioida siitä aiheutuvat työn järjestelyitä koskevat vaatimukset. Perhevapaista ilmoittaminen säilyisi esitysluonnoksen mukaan ennallaan. Siten raskausvapaasta, vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta olisi ilmoitettava pääsääntöisesti kaksi kuukautta ennen aiotun vapaan alkua. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Yhden kuukauden ilmoitusaika on myös silloin, jos kahden kuukauden ilmoitusaika ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen kannalta mahdollinen. Nykyisten ilmoitusaikojen säilyttäminen on erittäin tärkeää, sillä työnantajalle on jäätävä riittävä aika sijais- ja muiden järjestelyjen tekemiseen ennen vapaan alkua. Ilmoitusaikojen lyhentäminen vaikeuttaisi sijais- ja töiden järjestelyjä erityisesti aloilla, joilla työntekijälle tarvitaan sijainen jokaiselle työntekijän poissaolotunnille sekä aloilla, joilla on pula osaavasta työvoimasta. On huomattava, että ilmoitusajat suojaavat myös sijaiseksi rekrytoitavaa työntekijää. Riittävä ennakoitavuus on tärkeää myös sijaistyövoiman saatavuuden kannalta. Omaishoitovapaa on työelämän tasapainodirektiiviin perustuva kokonaan uusi vapaamuoto (uusi työsopimuslain 4 luvun 7 b §). Suomen Yrittäjät katsoo, että ehdotettavalla säännöksellä täytetään direktiivin asettamat vähimmäisvaatimukset. Omaishoitovapaassa on kyse palkattomasta vapaasta, joka on tarkoitettu henkilökohtaisen hoivan tai tuen tarjoamiseksi työntekijän läheiselle henkilölle, joka tarvitsee merkittävää hoivaa tai tukea vakavan sairauden tai vamman vuoksi. Omaishoitovapaan luonteesta johtuen lainsäädännössä ei voida yksityiskohtaisesti määritellä niitä tilanteita, joissa vapaa tulee kysymykseen. Suomen Yrittäjät kiinnittää kuitenkin huomiota omaishoitovapaan saamisedellytyksiin, henkilöpiiriin, ilmoitusvelvollisuuteen ja poissaolosta annettavaan selvitykseen. Omaishoitovapaan saamisedellytykset ovat esitysluonnoksen mukaan tiukat, mikä vastaa direktiivin tarkoitusta. Tämä on tärkeä lähtökohta, sillä vapaa on tarkoitettu vain niihin tilanteisiin, jossa omaisen sairaus tai vamma on vakava ja omaisen toimintakyky laskee juuri tämän sairauden tai vamman vuoksi. Ehdotuksen mukainen omaishoitovapaan henkilöpiiri on direktiivin vähimmäisvaatimuksia laajempi. Tältä osin olisi tärkeää pidättyä tiukasti direktiivin mukaisessa henkilöpiirissä, sillä laajempi henkilöpiiri asettaa työnantajalle haasteita omaishoitovapaan edellytysten arvioinnissa. Esitysluonnoksen mukaan omaishoitovapaan ilmoittamiseen ei säädettäisi tarkkaa ilmoitusaikaa, vaan vapaan käytöstä pitäisi ilmoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisimman aikainen tiedonsaanti on työnantajan kannalta tarpeen, sillä yhdenkin päivän poissaolo aiheuttaa usein työn järjestelyjä ja/tai sijaisen tarpeen. Omaishoitovapaan luonteesta johtuen täsmällistä ilmoitusaikaa ei kuitenkaan liene mahdollista säätää. Työnantajan on tärkeä saada vapaan käytöstä ja perusteesta luotettava selvitys. Esitysluonnoksen mukaan työnantaja ei voisi vaatia lääkärintodistusta, vaan työntekijän vapaamuotoinen selvitys olisi riittävä. Suomen Yrittäjät katsoo, että työnantajalla pitää olla oikeus saada tarvittaessa myös lääkärintodistus tai vastaava selvitys poissaolon perusteesta. Omaishoitovapaassa on kyse työntekijän subjektiivisesta poissaolo-oikeudesta, joten poissaolon arviointi vain vapaamuotoisen selvityksen perusteella mahdollistaa väärinkäytökset ja voi asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan. Esityksen valmistelussa velvollisuutta toimittaa lääkärintodistus ei pidetty mahdollisena henkilötietojen ja tietosuojan vuoksi. Tältä osin on huomattava, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus oli annettu jo ennen direktiivin antamista, eikä direktiivi aseta estettä lääkärintodistuksen vaatimiselle. Päinvastoin direktiivin johdanto-osassa on nimenomaisesti todettu, että jäsenvaltiot voivat edellyttää lääkärintodistusta. Lisäksi sääntelyn olisi oltava yhdenmukaista lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon kanssa, jossa lääkärintodistuksen pyytäminen on mahdollista. Jotta poissaolo-oikeutta voidaan arvioida objektiivisesti, lääkärintodistuksen pyytäminen olisi sallittava. Omaishoitovapaan osalta on vielä huomattava direktiivin 20(6) artiklan ns. joustolauseke, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon minkä tahansa kansallisen vapaan direktiivin mukaisten vapaiden täyttymistä arvioitaessa. Joustolauseke pitäisi ottaa täysimääräisesti huomioon myös omaishoitovapaan yhteydessä. Siten nykyiset työsopimuslain 4 luvun 7 ja 7 a §:n mukaiset poissaolot voitaisiin ottaa huomioon omaishoitovapaan kestossa siten, että ne vähentäisivät käytettävissä olevaa omaishoitovapaan määrää. Ylipäänsä omaishoitovapaan kaltaisen palkattoman vapaan kohdalla sopiminen työnantajan kanssa pitäisi olla selkeä pääsääntö. Kuten esitysluonnoksesta käy ilmi, työntekijöiden mahdollisuudet saada palkatonta vapaata ovat yleisesti hyvät.
      • Hyvinvointiala HALI ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Työsopimuslain 4 luku 1 §: Vanhempainvapaajaksojen lukumäärä ja kumuloitumisen rajoittaminen: Esityksen mukaan molemmilla vanhemmilla olisi oikeus jakaa vanhempainvapaa neljään jaksoon. Työntekijän subjektiivinen oikeus jakaa vapaa jopa neljään jaksoon aiheuttaa työnantajille hallinnollista taakkaa, lisäkustannuksia ja haasteita sijaisten rekrytoimisessa. Erityisen haastavaa tämä on aloilla, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta ja joissa jokaiselle poissaololle riippumatta poissaolon kestosta tarvitaan sijainen. Jos sijaisuus on kovin lyhyt, on pätevän sijaisen löytäminen erityisen hankalaa. Mikäli perhevapaajaksot olisi pidettävä pidempinä yhdenjaksoisina jaksoina, helpottaisi tämä sijaisten rekrytoimista ja parantaisi myös perhevapaan sijaisten asemaa. Pidempien yhdenjaksoisten perhevapaiden pitäminen vastaisi paremmin perhevapaauudistuksen tavoitteita. Tämä helpottaisi myös perhevapaiden ja varhaiskasvatuksen yhteensovittamista sekä turvaisi laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista. Perhevapaiden jaksottamisesta työnantajille aiheutuvien lisäkustannusten ja haasteiden ja perheiden valinnanvapauden turvaamisen yhteensovittamiseksi kohtuullinen vanhempainvapaan jaksojen määrä olisi kolme jaksoa vanhempaa kohden siten, että sairausvakuutuslain mukaisen 18 päivän vanhempien yhtäaikaisen vanhempainvapaan voisi pitää enintään yhdessä jaksossa ja loput vanhempainvapaasta enintään kahdessa jaksossa, ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita useammasta jaksojen määrästä tai 12 arkipäivää lyhyemmästä jakson pituudesta. Esityksen mukaan, vaikka työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan myös toisen tai useamman lapsen perusteella, työntekijä voi saman kalenterivuoden aikana pitää kuitenkin enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata. Jos jakso jatkuu kalenterivuoden päättymisen jälkeen, vapaan katsotaan kuuluvan sen kalenterivuoden kiintiöön, jonka aikana se on alkanut. Jaksojen kumuloitumisen rajoittaminen on tarpeellista. Kumuloitumista tulisi kuitenkin rajoittaa tiukemmin. Mahdollisuus pitää vapaata nykyistä useammassa jaksossa todennäköisesti lisäisi lyhyiden perhevapaajaksojen käyttöä. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia ja haasteita sijaisten rekrytoimisessa erityisesti aloilla, joilla on pula osaavasta työvoimasta. Kumuloitumista tulisikin rajoittaa siten, että työntekijällä olisi oikeus pitää vanhempainvapaata enintään kaksi vähintään 12 arkipäivän pituista jaksoa kalenterivuodessa, riippumatta vanhempainvapaaseen oikeuttavien lapsien määrästä. Työsopimuslain 4 luku 7 b § Omaishoitovapaa: Omaishoitovapaata koskevalla sääntelyllä on tärkeää täyttää direktiivin asettamat minimivelvoitteet, mutta ei luoda direktiivin edellytykset ylittävää kansallista lisäsääntelyä. Olemassa oleva sääntely pitää sisällään jo omaishoitovapaan piiriin luettavissa olevia poissaoloja kuten tilapäinen hoitovapaa ja poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Ehdotuksen mukainen omaishoitovapaan henkilöpiiri ylittää osin direktiivin vähimmäisvaatimukset, mutta on tarkkarajainen ja selkeä. Henkilöiden piiri, jonka hoitamiseksi omaishoitovapaata on oikeus saada, tulisikin rajata lainsäädännöllä selkeästi. Työnantajalla tulee olla mahdollisuus varmistua siitä, että lain asettamat edellytykset vapaan pitämiseksi täyttyvät. Vaikka vapaa on palkaton, aiheutuu äkillisestä ja jopa viisi päivää kestävän vapaan pitämisestä työnantajalle lisäkustannuksia muun muassa sijaisen hankkimiseen liittyen ja poissaolon aiheuttaessa tarvetta ylityön teettämiseen. Esityksen mukaan työntekijällä olisi velvollisuus esittää työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta. Käytännössä tämä voisi esityksen mukaan tarkoittaa työntekijän vapaamuotoista selitystä omaisen avun ja tuen tarpeesta. Työelämän tasapainodirektiivin 24) johdanto-osan mukaan jäsenvaltiot voivat edellyttää omaishoitovapaatilanteissa etukäteen annettavaa lääkärintodistusta merkittävän hoivan tai tuen tarpeesta vakavan lääketieteellisen syyn vuoksi. Työnantajalla tulisi olla mahdollisuus pyytää työntekijää esittämään lääkärintodistus merkittävän hoivan tai tuen tarpeesta vakavan lääketieteellisen syyn vuoksi poissaolonsa perusteeksi omaishoitovapaatilanteissa. Tällä tavoin työnantaja voi varmistua siitä, että työntekijän poissaololle on asianmukainen peruste ja estää mahdollisia vapaan väärinkäyttötilanteita.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esityksen yksi keskeinen ongelmakohta erilaisten perhetilanteiden kannalta on se, että työsopimuslakiin jätettiin jäykkä ja kategorinen neljän vanhempainrahakauden rajaus. Työsopimuslain tulisi joustaa vastaavasti kuin sairausvakuutuslaki. Tällainen järjestelmä on käytössä Ruotsissa, jossa se toimii sekä vanhempien että työnantajien kannalta ongelmitta. Työsopimuslaki 4. luku 3§: Monimuotoiset perheet -verkosto ehdottaa, että oikeutta hoitovapaaseen uudistettaisiin toimeksiantosopimussuhteisten perhehoitajien osalta siten, että perhehoitajalla olisi oikeus kahden vuoden hoitovapaaseen lapsen ollessa 4-17-vuotias. Uudistuksen kustannusvaikutus olisi pieni (ks. Perhehoitoliitto ry:n lausunto tähän kokonaisuuteen). Kahden vuoden hoitovapaalla varmistetaan sekä sijoitetun lapsen että sijaisperheen turvallista sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen, ilman perhehoitajan riskiä työpaikan menettämisestä. Työsopimuslaki 4. luku 3a§: Monimuotoiset perheet -verkosto ehdottaa yhdessä Perhehoitoliitto ry:n kanssa, että 1. momentissa perhehoitajan hoitovapaasta ilmoittamisesta säädettäisiin samoin kuin adoptiolapsen hoidon vuoksi vapaasta ilmoittamisesta.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Ehdotuksessa lisätään perhevapaan joustoja etuuspuolelle, mutta työsopimuslain puolelle tehdään lähinnä teknisiä muutoksia. Samalla osa etuuspuolelle säädettävistä joustoista menetetään työelämän puolella. Perhevapaita koskevat ilmoitusajat säilytetään ennallaan ja ne jäävät edelleen pitkiksi. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen joustavuus edellyttää perhevapaiden ilmoitusaikojen lyhentämistä. Erityisesti lyhyiden perhevapaajaksojen ilmoitusaikojen tulisi olla kahden kuukauden pääsääntöä lyhyempiä. Työelämän joustoa lisäisi myös se, että työsopimuslain perhevapaapykälissä huomioitaisiin työelämän tasapainodirektiivin mukaisesti työntekijän mahdollisuus perhevapaan keskeyttämiseen tiettyjen taloudellisten seikkojen perusteella. Luonnoksen mukaan yhden osittaisen vanhempainvapaapäivän käyttäminen kuluttaa kokonaisen vanhempainvapaapäivän. Perhevapaapäiviä tulisi voida kuluttaa myös puolikkaina ja siten, että päivittäistä työaika voisi lyhentää. Omaishoitovapaa on tärkeä huomioida työsopimuslaissa. Omaishoitovapaan suhdetta poissaoloon pakottavista perhesyistä ja poissaoloon perheenjäsenen tai läheisen hoitamiseksi tulisi kuitenkin perusteluissa enemmän täsmentää siksi, että nämä tilanteet olisivat käytännön työelämässä selkeitä palvelussuhteen osapuolille.
      • Suomen Yrittäjänaiset
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Vanhempainpäivärahan käyttö lyhyemmissä pätkissä voi aiheuttaa ongelmia työpaikoilla sijaisjärjestelyn osalta lisäten työnantajien kustannuksia, jos sijaiset vaihtuvat usein. Toisaalta työn ja perheen yhteensovittaminen edellyttää, että vapaita voi pitää lyhyemmissä jaksoissa vaihdellen. Yrittäjänaisten mielestä työsopimuslaissa tulisi mahdollistaa joustava sopiminen vanhempainvapaisiin. Nykyisen työsopimuslain mukaan vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaata korkeintaan neljässä jaksossa ja vähintään 12 päivän jaksoissa. Monelle työpaikalle saattaa sopia työskentely muutaman päivänä viikossa ja tämä mahdollistaisi vanhempien vuorottelun vanhempainvapaissa ilman pitkiä poissaoloja työpaikalta. Työsopimuslaki sallii nykyisin perhevapaan keskeyttämisen perustellun syyn vuoksi ja näitä ovat käytännössä vain hyvin painavat syyt. Työhön palaaminen tulisi sallia myös perhetilanteessa tapahtuvista kevyemmistä syistä, esim. isän halutessa pitää perhevapaata aiempaa suunnitelmaa aikaisemmin tai taloudellisten syiden johdosta. Tämä toisaalta heikentää sijaisten ja useimmiten naisten asemaa työpaikalla, jos määräaikaisen työsuhteen pituudesta ei ole varmuutta.
      • Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kiiski Anne
        Uppdaterad:
        1.4.2021
        • Esityksen mukaan raskausrahakauden pituus olisi 40 arkipäivää. Raskausrahakausi alkaisi työsuhteessa olevan vakuutetun hakemuksen perusteella aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Vapaan alkaminen myöhemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa edellyttäisi, että työntekijä sopii tästä työnantajan kanssa. Työelämän kannalta on välttämätöntä, että raskausrahakauden alkaminen myöhemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa edellyttää sopimista. On tärkeää, että raskausrahakauden myöhentäminen edellyttää työsopimusosapuolten yhteisymmärrystä ja sen toteamista, että työ ei ole vaaraksi työntekijälle eikä lapselle. Esityksessä on, aivan oikein, tuotu esiin se, että oikeus aloittaa raskausvapaa aina vasta 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa, voisi lisätä työnantajille sairausajan palkoista aiheutuvia kustannuksia. Työryhmän työskentelyn aikana kuulemistilaisuudessa työterveyslaitoksen edustaja toi esiin, että työnantajapuolen huoli raskaana olevien siirtymisestä sairauslomalle ei ole perusteeton. Tämän lisäksi edustaja toi esiin, että sairauslomat ovat raskauden aikana yleisiä. On hyvä. että työnantajan ja työntekijä voivat sopia siitä, että raskausvapaa alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Tämä mahdollistaa vapaan alkamisen myöhentämisen tilanteissa, joissa työnantaja ja työntekijä katsovat sen molempien kannalta sopivaksi. Raskausrahakauden yhdenjaksoisuus on perusteltua huomioiden erityisesti sen tarkoitus suojella äidin ja lapsen terveyttä. Vanhempainvapaiden pitämiseen tarkoitettu ajanjakso pitenisi merkittävästi. Myös oikeutta pitää vapaita useassa eri jaksossa esitetään merkittävästi lisättäväksi. Huomioitavaa on, että nykyisestä poiketen oikeus vanhempainvapaaseen ei päätyisi, vaikka seuraava lapsi syntyisi ennen kuin edellisen lapsen syntymästä on kulunut kaksi vuotta. Hallitusohjelman tavoitteet lisätä perheiden valinnanvapautta ja joustoja lisääntyvät ehdotuksessa siten, että vanhempainvapaata voi pitää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2-vuotta. Joustoja lisää myös se, että osittaisen vanhempainvapaan edellytyksenä ei ole enää molempien vanhempien yhtäaikainen osa-aikatyö ja se, että osittaisen vanhempainvapaa osalta ei ole enää määritelty laissa vähimmäiskestoa, vaan kesto voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Joustoa lisää myös se, että raskausvapaa voidaan työnantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta myöhentää alkamaan viimeistään 14 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Hallitusohjelman tavoitteet joustojen lisääntymisestä täyttyvät edellä mainittujen joustojen lisäyksillä. Ei ole perusteltua, että joustoja lisätään vielä siten, että työntekijän vanhempainvapaan jaksojen määrää lisätään verrattuna nykytilanteeseen. Esityksen mukaan työsuhteessa olevan vanhempainvapaa voitaisiin pitää 2 vuoden aikana siten, että molemmilla vanhemmilla olisi oikeus pitää vapaa 4 jaksossa. Näiden jaksojen lisäksi, osa vanhempainvapaasta voitaisiin siirtää ns. sosiaalisille vanhemmille, jolloin lapsikohtainen jaksojen määrä lisääntyisi. Esityksen mukaan 30 % äideistä saa toisen lapsen ennen kuin kaksi vuotta on kulunut ensimmäisen lapsen syntymästä. Näissä tilanteissa rajoitettaisiin jaksojen määrää siten, että riippumatta lasten lukumäärästä, työntekijä voisi pitää saman kalenterivuoden aikana enintään neljä jaksoa. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, vanhempainvapaajaksoja voisi kahden vuoden aikana olla jopa yhteensä jopa kahdeksan (4 jaksoa vanhempaa kohden). Jos vanhempia olisi enemmän, jaksojen määrä olisi vielä suurempi. Jos seuraava lapsi syntyy ennen kuin oikeus vanhempainvapaisiin edellistä lasta koskien on päättynyt, vapaiden määrä kasvaisi edelleen. Töistä poissaolojaksoja lisää myös raskausrahakausi. Jaksojen määrää tarkasteltaessa, on huomioitava, että vanhemmilla voi olla myös sama työnantaja, jolloin mahdollisesti kaikki vapaat rasittaisivat samaa työnantajaa. Jaksojen pituudet, lukumäärä ja ajankohta ovat nykylain perusteella täysin ennakoitavissa. Muutos johtaisi siihen, että poissaolojen sijoittelu kahden vuoden ajalle ei olisi lainkaan ennakoitavissa, jos äiti haluaa käyttää laajasti oikeuttaan jaksottaa vapaita. Isillä on jo aikaisemmin ollut oikeus pitää vanhempainvapaita siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Uudistus antaisi oikeuden myös äideille, jotka vapaita ja niihin liittyviä etuja ovat jo aikaisemmin runsaasti käyttäneet. Lainvalmistelun aikana ei ole esitetty perusteluja sille, miksi oikeus jakaa vapaita esitetyssä laajuudessa olisi perheiden kannalta tarpeellista tai edes lapsen edun mukaista. Oikeus töistä poissaoloon ehdotetun mukaisissa jaksoissa ja ajanjaksolla on työelämän kannalta perusteetonta. Vanhempainvapaa aiheuttaa aina työnantajalle hallinnollista taakkaa ja kustannuksia mm. työtehtävien järjestelyyn, rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyen. Mitä useammassa jaksossa poissaoloja on, sitä enemmän niistä aiheutuu työnantajalle kustannuksia. Monissa tehtävissä, määräaikaisiin tehtäviin on erittäin vaikea, jopa mahdotonta saada sijaista. Tämä ongelma on esimerkiksi sosiaali-, terveydenhoito- ja opetusaloilla, joissa on tiukkoja kelpoisuus - ja mitoitusvaatimuksia. Monissa asiantuntijatehtävissä on täysin mahdotonta saada sijaista, ainakaan lyhyeen määräaikaiseen tehtävään, huomioiden se, että monia tehtäviä ei edes voi lyhytaikainen työntekijä hoitaa, koska tehtävien hoidon kannalta välttämätön perehtyminen vie pidempää, kuin mitä sijaisuus kestää. Huomioitavaa on myös se, että sijaista on usein vaikea, jopa mahdotonta, saada lyhytaikaisiin sijaisuuksiin, tämän toi hyvin esiin myös Beautyhair Sirpa Mansnerin edustaja kuulemistilaisuudessa. Mansnerin edustaja toi esiin myös sen, että mikäli työntekijällä olisi subjektiivinen oikeus jäädä raskausvapaalle vasta 14 vuorokautta ennen laskettua aikaa, olisivat käytännössä kaikki sairauslomalla ennen raskausrahakaudelle jäämistä. KT arvion mukaan sama koskee monia kuntatehtäviä. Toistuvat työstä poissaolot aiheuttavat myös rasitusta ja siirtävät työtaakkaa muille työntekijöille. Sijaistenkin työuran kannalta lyhyet sijaisuudet ovat haitallisia verrattuna yhteen pidempään perhevapaasijaisuuteen. Kohtuullinen vanhempainvapaan jaksojen määrä olisi enintään kolme jaksoa per vanhempi siten, että sairausvakuutuslain mukaisen 18 päivän vanhempien yhtäaikaisen vanhempainvapaan voisi pitää enintään yhdessä jaksossa ja loput vanhempainvapaasta enintään kahdessa jaksossa, ellei työnantajan ja työntekijän kesken sovita useammasta jaksojen määrästä tai 12 arkipäivää lyhyemmästä jakson pituudesta. Tilanteessa, jossa perheellä on oikeus vanhempainvapaaseen kahden eri aikaan syntyneen lapsen johdosta, ehdotettu kumuloitumisen rajoitus (4 jaksoa vanhempaa kohden kalenterivuodessa) ei kuitenkaan ole riittävä, vaan kumuloitumista tulisi rajoittaa tiukemmin. Kumuloitumista tulisi rajoittaa siten, että työntekijällä olisi oikeus pitää vanhempainvapaata enintään kaksi vähintään 12 arkipäivän pituista jaksoa kalenterivuodessa, riippumatta vanhempainvapaaseen oikeuttavien lapsien määrästä. Äidin tai isän puolisolle (ns. sosiaalisille vanhemmille) siirrettävä osuus vanhempainvapaista tulisi pitää yhdenjaksoisena. Suunniteltu perhevapaauudistus lisäisi työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Vapaiden jaksottamisesta aiheutuviin suoriin ja välillisiin kustannuksiin tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Pidemmät yhdenjaksoiset vapaat tukevat isien tasa-arvoista pidempiaikaista ja itsenäistä hoitovastuuta. Opetusalalla vapaiden määrä ei perustu ansainnalle toisin kuin vuosilomajärjestelmässä. Tämä johtaa siihen, että perhevapaita koskevan uudistuksen vaikutukset poikkeavat muista toimialoista. Työaikajärjestelmän mukaisia vapaita on OVTES:n soveltamisalalla poikkeuksellisen paljon (10-14) viikkoa vuodessa) ja ne eivät, perustu ansaintaan, vaan työntekijällä on jokaisena työvuonna kyseinen määrä vapaita. Opetusvelvollisuusjärjestelmässä vapaiden ajankohta on jokaisella työntekijällä sama ja vapaat painottuvat pitkiin kesävapaisiin. Tämä on johtanut siihen, että opetus- tehtävissä työskentelevät jaksottavat vapaita tyypillisesti niin, että palaavat kesän vapaille töihin. Tällä on merkittävä työnantajan kustannuksia lisäävä vaikutus ja kielteinen vaikutus sijaiseen, sillä tämän johdosta sijaisen työsuhde päättyy ennen kesän vapaita varsinaisen työntekijän päättäessä vapaansa. Vanhempainvapaiden jaksottamismahdollisuuksien kasvattaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että vapaita jaksotettaisiin useammin niin, että työntekijä palaisi kahdeksi kesäksi ”töihin” vapaalta tai siten, että myös talvikaudella oleville vapaille palattaisiin. Tällä olisi merkittävän kustannusvaikutuksen lisäksi sijaisten palkkaamista ja asemaa heikentävä vaikutus. On myös otettava huomioon kielteinen vaikutus oppilaille ja opiskelijoille, jos vanhempainvapaiden käyttö pirstaloituu ja sijaisuudet lyhenevät, jolloin päteviä sijaisia on hankalampi saada ja on todennäköisempää, että sijainen vaihtuu myös kesken vuoden. Sijaisen näkökulmasta kielteinen vaikutus liittyy työsuhteiden lyhentymiseen ja pilkkoutumiseen. Muutos myös kasvattaisi entisestään vanhempainvapaiden käyttöön ja kestoon liittyvää epätasa-arvoa eri henkilöstöryhmien välillä, kun hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työaika ja lomat määräytyvät työaikalain ja vuosilomalain nojalla ja tällä henkilöstön osalla ei siten ole mahdollista venyttää vapaita yhdistämällä niihin ”töihin paluuta” vapaan ajaksi. Vapaiden pirstaloitumista lisännee myös kaavailtu muutos, jossa uuden lapsen syntymä edeltävän lapsen vanhempainrahakauden kuluessa ei vaikuttaisi aiemman lapsen perusteella syntyneeseen päivärahaoikeuteen kummallakaan vanhemmalla, vaan edellisen lapsen vanhempainrahapäiviä voisi käyttää limittäin uuden lapsen vanhempainrahapäivien kanssa. Vanhempainrahan osittaisena maksamisen edellytyksenä olisi, että vanhempi on sopinut työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä ja että päivittäinen työaika on enintään 5 tuntia. Työnantajan olisi esitettävä kirjalliset perustelut, mikäli hän kieltäytyy työntekijän osa-aikatyötä koskevasta pyynnöstä. Vanhempainvapaan pitäminen osittaisena tulee nykysääntelyä vastaavasti perustua työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Tämä on välttämätöntä töiden järjestelyn ja toiminnan ennakoitavuuden osaavan työvoiman saatavuuden haasteellisuuden näkökulmasta tärkeänä. Työelämän kannalta on välttämätöntä myös se, että vanhempainvapaan osittaisena pitäminen ei lisää käytettävissä olevien vanhempainvapaapäivien lukumäärää. Työnantajalle asetettava kirjallinen perusteluvelvollisuus tulisi ulottaa vain direktiivin edellyttämään vähimmäispituuteen eli 4 kuukauteen vanhempainvapaan alusta lukien. Työnantajan kannalta on erittäin ongelmallista, jos työntekijällä on oikeus keskeyttää sovittu osa-aikatyö, vaikka keskeytys edellyttäisi perusteltua syytä. Sijaisen löytäminen lyhyisiin osa-aikaisiin työsuhteisiin, joissa työsuhteen päättymisajankohta ei ole tiedossa, on useilla aloilla erittäin haasteellista, jopa mahdotonta. Näin ollen on tärkeää, että osa-aikatyöjärjestelyn keskeyttäminen ilman työnantajan suotumusta on mahdollista vain perustellusta syystä enintään nykysääntelyä vastaavasti. Vanhempainvapaasta ilmoittamisajat säilyisivät ennallaan. Työelämän kannalta on välttämätöntä, että ilmoitusaikoja ei ainakaan lyhennetä. Työnantajalla tulee olla kohtuullinen aika varautua työntekijöiden poissaoloihin ja niistä aiheutuviin erityisjärjestelyihin. Myös sijaisten aseman kannalta tämä on välttämätöntä ja lisää heidän töihinsä liittyvää ennakoitavuutta. Ilmoitusaikojen lyhentäminen vaikeuttaisi sijais- ja töiden järjestelyjä erityisesti aloilla, joilla työntekijälle tarvitaan sijainen jokaiselle työntekijän poissaolotunnille sekä aloilla, joilla osaavan työvoiman löytäminen on haasteellista. Ns. tasapainodirektiivin mukaan omaishoitovapaalla tarkoitetaan työntekijöille tarjottavaa vapaata, joka on tarkoitettu henkilökohtaisen hoivan tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle henkilölle, joka tarvitsee merkittävää hoivaa tai tukea vakavan lääketieteellisen syyn vuoksi. Direktiivissä omaisella tarkoitetaan työntekijän poikaa, tytärtä, äitiä, isää, puolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Oikeus vapaaseen enintään viiden työpäivän pituiseen vapaaseen työstä olisi, kun omainen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Esityksen mukaan vapaata myönnettäisiin direktiivissä kirjoitettua laajemmalle henkilöstöpiirille esimerkiksi samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Työntekijällä olisi oikeus vastaavaan vapaaseen myös laissa tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Omaishoitovapaa tulisi toteuttaa siten, että lainsäädännössä täytetään direktiivin asettamat minimivelvoitteet, mutta ei luoda direktiivin ylittävää kansallista lisäsääntelyä. Perhevapaalainsäädäntö sisältää jo nykyisin tilapäisen hoitovapaan ja vapaan läheisen hoitamista varten, jotka tulisi huomioida tulevan omaishoitovapaan pituudessa/ pituutta lyhentävinä. Direktiivi mahdollistaisi tämän huomioimisen. Ehdotuksen mukainen omaishoitovapaan henkilöpiiri ylittää osin direktiivin vähimmäisvaatimukset. Vapaan henkilöpiiriä tulisi supistaa direktiiviä vastaavaksi. Tärkeää on, että ehdotuksen mukaista omaishoitovapaan henkilöpiiriä ei ainakaan laajenneta. Direktiivin asettamia edellytyksiä vapaan saamiseksi - omaisen vakavasta lääketieteellisestä tilasta johtuva merkittävä hoivan ja tuen tarve – on erittäin haasteellisia, ellei jopa mahdotonta, määritellä yksiselitteisesti ja tarkkarajaisesti johtuen tilanteiden moninaisuudesta. Monet vakavatkaan sairaudet eivät vaikuta henkilön toimintakykyyn. Ehdotuksessa on huomioitu se, että direktiivissä omaishoitovapaan saamisen edellytykseksi on asetettu vakavasta lääketieteellisestä syystä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen, jonka johdosta omainen tarvitsee merkittävää hoivaa tai tukea. On tärkeää, että omaishoitovapaan edellytykset vastaavat ns. tasapainodirektiiviä. Työnantajalle työntekijän omaishoitovapaasta aiheutuvan töiden järjestelyn, sijaisen hankkimisen, vapaata käyttävän työntekijän työpanoksen korvaamisesta aiheutuvien lisä- ja ylityökustannuksien sekä hallinnollisen lisätaakan näkökulmasta on tärkeää, että vapaata työstä omaisen hoitamiseksi voi saada vain sellaisissa tilanteissa, joissa omaisen terveydentila ja toimintakyky edellyttävät, että hoitoa ja tukea on annettava työaikana. Vapaan ulkopuolelle tulee jättää sellaiset tilanteet, joissa hoivan tai tuen tarve on vähäistä tai jotka on mahdollista hoitaa työntekijän vapaa-ajan puitteissa. Töiden järjestelyn kannalta olennaista on myös se, että työntekijän tulee ilmoittaa omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että vapaa tulisi lähtökohtaisesti pitää kokonaisina työpäivinä. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia vapaan pitämisestä ehdotuksen mukaisesti myös osapäivinä. Ehdotuksen mukaisesti työntekijällä olisi velvollisuus esittää työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta. Käytännössä selvitys voisi ehdotuksen mukaan tarkoittaa työntekijän vapaamuotoista selitystä siitä, millaista apua tai tukea hänen on tarpeen omaiselleen antaa, jotta työnantaja voisi arvioida vapaan perusteen täyttymistä. Työelämän tasapainodirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat edellyttää omaishoitovapaatilanteissa etukäteen annettavaa lääkärintodistusta merkittävän hoivan tai tuen tarpeesta vakavan lääketieteellisen syyn vuoksi. Ehdotuksessa ei esitetä perusteita sille, miksi työnantajalle ei voitaisi säätää direktiivin mukaista oikeutta pyytää työntekijää esittämään l