Lausuntopalvelu.fi

Sähköisestä viestinnästä – kuten kännykkäpuheluista, tekstiviesteistä ja internetin käyttämisestä – syntyy välitystietoja. Välitystietoja on esimerkiksi kännykkäpuheluiden osalta puhelinnumero, liittymän tilaajan nimi sekä viestinnän aika ja paikka. Vaikka välitystiedot eivät paljasta viestinnän sisältöä, ne paljastavat silti asioita henkilöstä, joka viestii. Siksi viestinnän luottamuksellisuuden suoja, henkilötietojen suoja ja yksityiselämän suoja ulottuu myös välitystietoihin.
 
Sähköisen viestinnän välitystietojen avulla voidaan kuitenkin tehokkaasti estää ja selvittää rikoksia. Jotta välitystiedot olisivat viranomaisten saatavilla rikostutkintaa varten, säilyttämisvelvollisuudesta annettiin vuonna 2006 EU:n direktiivi. Direktiivi kuitenkin kohtasi vastustusta, koska se velvoitti melko laajaan ja pitkään säilyttämiseen. Lopulta unionin tuomioistuin totesi vuonna 2014, että direktiivillä puututtiin suhteettoman paljon henkilötietojen suojaan ja yksityiselämän suojaan. Unionin tuomioistuin totesi direktiivin pätemättömäksi.
 
Suurin osa EU:n jäsenvaltioista (Suomi mukaan lukien) on direktiivin kumoamisen jälkeen säätänyt kansallisesti säilyttämisvelvollisuudesta. Tämä on johtanut siihen, että nämä kansalliset lait ovat olleet usein unionin tuomioistuimen arvioitavana – onko niissä tasapainotettu oikein turvallisuus sekä henkilötietojen suoja ja yksityiselämän suoja.
 
Liikenne- ja viestintäministeriö selvitti edellisen kerran Suomen sähköisen viestinnän välitystietojen säilyttämis- ja luovuttamisvelvollisuuden sääntelyn EU-oikeuden mukaisuutta keväällä 2017, kun unionin tuomioistuin oli antanut Tele2 ja Watson -ratkaisun. Tämän jälkeen unionin tuomioistuin on antanut neljä uutta ratkaisua. Arviomuistiossa eritellään näiden ratkaisujen sisältöä ja arvioidaan niiden merkitystä Suomen sääntelylle.

Arviomuistion tavoitteena on selvittää, tarvitaanko Suomen sääntelyyn muutoksia unionin tuomioistuimen uuden ratkaisukäytännön perusteella. Lausuntokierroksella halutaan kuulla sidosryhmien kannat aiheeseen.
 
EU-tasolla on lisäksi virinnyt uudestaan keskustelu siitä, tulisiko EU:n yrittää antaa uudestaa sääntelyä säilyttämisvelvollisuudesta. Lausuntokierroksen tavoitteena on toiseksi selvittää sidosryhmien kantaa tähän kysymykseen.

Lausunto pyydetäään toimittamaan viimeistään 11.5.2021 aikana.

Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi-sivustolla julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausunnon voi jättää vastaamalla lausuntopalvelu.fi- sivuston kyselyosiossa esitettyihin teemakohtaisiin kysymyksiin tai osaan niistä.
 
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolle. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n -sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Voit pyytää tukea palvelun käyttöön osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi.
 
Lausunnon voi toimittaa myös lähettämällä se liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi.
 
Lausunnon voivat jättää kaikki kiinnostuneet tahot.

Tuomas Kaivola, neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministeriö (etunimi.sukunimi@lvm.fi).
 
Ajalla 29.3. – 31.3.2021 Piia Nyström, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö (etunimi.sukunimi@lvm.fi) ja ajalla 1.-6.4.2021 Maria Rautavirta, yksikön johtaja, liikenne- ja viestintäministeriö  (etunimi.sukunimi@lvm.fi).