Lausuntopalvelu.fi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annettua lakia.

Esityksen mukaan sotatieteellisenä jatkotutkintona toimisi lain voimaantultua vain sotatieteiden tohtorin tutkinto. Yleisesikuntaupseeritutkinto korvattaisiin yleisesikuntaupseerikurssilla, joka olisi jatkossa osa sotatieteellistä täydennyskoulutusta.  Sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamisen edellytyksenä ei ehdotetun muutoksen myötä olisi jatkossa yleisesikuntaupseerin tutkinto.

Säädösperusta ehdotetaan muutettavaksi muotoon, jossa sotatieteiden tohtorin jatkotutkintoa opiskelemaan on hyväksyttävissä sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut upseeri, taikka muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla uudistettaisiin upseerikoulutusta vastaamaan Puolustusvoimien toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin ja parannettaisiin upseerien koulutusjärjestelmän yhteensopivuutta Nato-liittolaisten kanssa, sekä varmistetaan henkilöstön riittävyys ja kohdentaminen tehtäviin.

Esitetyt muutokset aiheuttaisivat asetusmuutostarpeita useaan eri puolustusministeriön, sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvaan valtioneuvoston ja ministeriön asetukseen, joita koskevat muutostarpeet on kuvailtu esityksessä ja esitetty esitysluonnoksen liitteessä muutostarpeiden havainnollistamiseksi. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa sen liitteessä esitettyjä asetuksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

__________________________________________________________

I denna proposition föreslås det att lagen om Försvarshögskolan ändras. Enligt propositionen ska den enda militärvetenskapliga påbyggnadsexamen efter att lagen träder i kraft vara doktorsexamen i militärvetenskaper. Det föreslås att generalstabsofficersexamen ersätts med en generalstabsofficerskurs, som i fortsättningen utgör en del av den militärvetenskapliga fortbildningen.

I och med den föreslagna ändringen är generalstabsofficersexamen inte längre en förutsättning för avläggande av doktorsexamen i militärvetenskaper. Det föreslås att den rättsliga grunden ändras så att en officer som avlagt magisterexamen i militärvetenskaper eller en person som avlagt någon annan lämplig högre högskoleexamen kan antas som studerande till doktorsexamen i militärvetenskaper.

Genom de föreslagna ändringarna reformeras officersutbildningen så att den svarar på förändringarna i Försvarsmaktens verksamhetsmiljö och så att utbildningssystemet för officerare blir mer kompatibelt med systemen i andra Natoländer. Dessutom tryggas tillgången till och allokeringen av personal.

Lagen avses träda i kraft den 1 januari 2025.
 

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman, Vahva ja välittävä Suomi, uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueen mukaan hallitus huolehtii puolustuskykynsä ylläpidosta ja kehittämisestä turvallisuusympäristön muutokset huomioiden ja sotilaallisesta ja hallinnollisesta integraatiosta Naton kanssa, sekä varmistaa Puolustusvoimien henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen muuttuneessa toimintaympäristössä.

Puolustusvoimat on arvioinut upseerikoulutusjärjestelmän muutostarpeet Nato-jäsenyyteen liittyen ja todenneet tarpeen upseerikoulutuksen uudistamiseksi vastaamaan Puolustusvoimien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia siltä osin, kun muutoksilla tarkennetaan upseerien koulutusjärjestelmän yhteensopivuus Nato-liittolaisten kanssa sekä varmistetaan henkilöstön riittävyys ja kohdentaminen eri tehtäviin tulevaisuuden tarpeet huomioiden.

Esityksen tavoitteena on, että nykymuotoisesta yleisesikuntaupseerin tutkinnosta luovutaan. Jatkossa yleisesikuntaupseerikurssi olisi ehdotettujen muutosten myötä osa Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämää yliopistotasoista täydennyskoulutusta. Uudistettu yleisesikuntaupseerikurssi antaisi jatkossakin pätevyyden yleisesikuntaupseerin arvoon. Yleisesikuntaupseeriopinnot säilyisivät edelleen keskeisimpänä kurssina, joka luo upseereille valmiudet Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ylimpiin tehtäviin. Yleisesikuntaupseerikurssin käyminen säilyisi edelleen pätevyysvaatimuksena upseerien ylimpiin tehtäviin.

Muutosten tavoitteena on opiskeluajan tiivistäminen, johon on vaikuttanut uusien suorituskykyjen ja operatiivisen konseptin muutokset ja muuttunut toimintaympäristö, käynnissä olevista aseellisista selkkauksista saadut kokemukset sekä Nato-jäsenyys. Päämääränä on tuottaa tehokkaammin vaadittava osaaminen upseerien tulevaisuuden työtehtäviin, jolla varmistetaan tarvittava sotilaallinen suorituskyky. Lisäksi muutoksilla nopeutetaan opiskeluaikaa, jolla pystytään kohdentamaan yleisesikuntaupseeristo nopeammin eri työtehtäviin ja varmistamaan riittävät resurssit tehtävien suorittamiseen.

Esityksen tavoitteena on nopeuttaa kurssilta siirtymää takaisin työelämään. Esitetyllä tutkintouudistuksella huomioitaisiin myös Puolustusvoimien ylimmän johdon ja liittoutumisen esille nostama tarve lyhentää upseerikoulutusta eri tasoilla kasvaneen upseeritarpeen täyttämiseksi. Yleisesikuntaupseerikurssimallin toteutuessa yleisesikuntaupseereja valmistuisi joka vuosi, joka tukee henkilöstösuunnittelua kotimaassa ja kansainvälisissä tehtävissä, joissa palvellaan pääsääntöisesti kolmen vuoden tehtäväkierrossa. Esitetyt muutokset edistävät myös elinikäistä oppimista, tuovat opiskelujen suorittamiseen joustavuutta sekä mahdollistavat opiskelun ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen. Nämä ovat myös vetovoimatekijöitä yleisesikuntaupseerikurssille hakeutumisessa, joiden tavoitteena on nostaa kurssille hakeutuvien määrää.

Esityksellä vahvistetaan ja selkeytetään Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintojen ja sotatieteellisen täydennyskoulutuksen asemaa kotimaan lisäksi kansainvälisesti. Muutoksen tavoitteena on lisätä kansainvälistä yhteistyötä, sekä opiskelija- ja opettajavaihtoa muiden Nato-maiden kanssa yleisesikuntaupseerikurssin osalta tutkinnon muuttuessa vertailukelpoiseksi muiden vastaavien kansainvälisten yleisesikuntaupseeriopintojen kanssa. Tavoiteltu uudistus vastaa kansainvälistä käytäntöä, jossa yleisesikuntaupseerit ovat maisteritasoisesti koulutettuja.

Esityksen tavoitteena on myös resurssien tehokkaan käytön vahvistaminen, sillä esitetty tutkintouudistus vapauttaisi resursseja aiemman kahden ja osittain päällekkäisen sotatieteellisen jatkotutkinnon opetuksesta ja hallinnosta muihin Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäviin. Muutoksella vahvistettaisiin siten Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtäviä ja resursseja ja yhdenmukaistettaisiin opetusta ja tutkintorakennetta muiden akateemisten tutkintojen kanssa.

Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa liitteessä esitettyjä asetuksia.

Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään keskiviikkona 1.4.2024 klo 16.15. Lausuntoajan pituus on 6 viikkoa.
 

Puolustusministeriö pyytää lausuntoanne luonnoksesta hallituksen esitykseksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta. Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa asiasta lausunnon.

Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin.

Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausunto.om@om.fi .

VAHVA- ministeriöitä pyydetään viemään lausunto VAHVAan asialle VN/1904/2024.

Mikäli et halua rekisteröityä palveluun, se ei ole este lausunnon antamiselle, vaan lausunnon voi lähettää sähköpostitse puolustusministeriön kirjaamoon (kirjaamo.plm@gov.fi). Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/1904/2024.

Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Lisätietoja asetuksesta antaa puolustusministeriössä hallitussihteeri Alberto Guidastri (etunimi.sukunimi@gov.fi, puh. 0295 140 043).