• Vastaajan taustaorganisaatio
      • Hyvinvointiala HALI
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Työmarkkinajärjestö
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Työmarkkinajärjestö
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö [Vammaisfoorumi ry]
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri [Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri]
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri [Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Muu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue [Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus]
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri [Pohjois-Savon shp]
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri [Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri]
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö [Kuuloliitto ry]
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kunta [Vantaan kaupunki/ Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut]
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Valvontaviranomainen [Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Muu järjestö
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö [Kehitysvammaliitto ry]
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Työmarkkinajärjestö
      • Vanhusasiavaltuutettu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Muu valtion viranomainen
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kuntoutuksen palvelualue
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Muu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue [Siun sote]
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kunta [Parainen]
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisjärjestö
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kunta [Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi]
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Valvontaviranomainen
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Vastuuyksikköpäälliikkö, OYS silmätaudit
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Vammaisjärjestö
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri [KSSHP]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Muu valtion viranomainen
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Vammaisjärjestö [Invalidiliitto ry]
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kunta
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Vammaisjärjestö
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Muu järjestö [Hengitysliitto]
      • Opaskoirayhdistys ry
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Muu järjestö [Opaskoirayhdistys ry]
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri [Pirkanmaan sairaanhoitopiiri]
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Muu järjestö [Avustajakoira - Assistenthund ry]
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Muu järjestö
      • Hartikainen Tuula
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Vammaisjärjestö [Suomen CP-liitto ry]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Muu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue [Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä]
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Sairaanhoitopiiri [Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri / Kuopion yliopistollinen sairaala]
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Muu valtion viranomainen [Kansaneläkelaitos]
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Valvontaviranomainen [Etelä-Suomen aluehallintovirasto]
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kunta [Kuopion kaupunki, avohoidon kuntoutus/apuvälinepalvelut]
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kunta [Rovaniemi]
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Sairaanhoitopiiri
      • Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita on päivitetty nyt kolme kertaa noin kahden vuoden välein.  Päivitystyön aikana tulee uusia pyyntöjä uusien apuvälineiden luovutusperusteista, koska teknologia kehittyy koko ajan varsin nopeasti.
      • Ovatko nykyiset luovutusperusteet olleet hyödyllisiä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kuntoutuksen palvelualue
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • melko paljon
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Vastuuyksikköpäälliikkö, OYS silmätaudit
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • melko paljon
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • melko paljon
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • melko paljon
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • melko paljon
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • melko paljon
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Hartikainen Tuula
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • melko paljon
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • melko paljon
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • melko paljon
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • melko paljon
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • kyllä, paljon
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • melko paljon
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • kyllä, paljon
      • Kenen tehtävänä pitäisi olla luovutusperusteiden päivittämisen koordinointi?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kuntoutuksen palvelualue
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Hartikainen Tuula
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Terveyden ja hyvinvoinninlaitos
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö
      • Mitä muuta haluaisit sanoa apuvälineiden luovutusperusteiden päivittämisestä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ministeriön tulee edelleen jatkaa oppaan päivittämistä sen asettaman työryhmän avulla. Lisäksi työryhmän tulee toteuttaa alatyöryhmiä eri apuväliluokkien kohdalla ja näin varmistaa riittävä asiantuntijuus oppaan toteuttamisessa. Myös asiakasnäkökulma tulee huomioida opasta päivittäessä (YK vammaissopimus). Opasta tulisi päivittää noin kerran vuodessa tai päivitystarpeen ilmetessä. Opasta tulisi myös päivittää, mikäli uusia apuvälineitä tulee palveluvalikkoon.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Koordinaation tulee olla ministeriön asettamalla työryhmällä. Työryhmän tulee edelleen asettaa alatyöryhmiä/pienryhmiä tiettyjen apuvälinekokonaisuuksien ohjeistuksen laatimiseksi. Näin varmistetaan riittävä ammatillinen osaaminen ja se, että ohjeistus tulee laadittua käytäntöön soveltuvalla tavalla.
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Suositus on lausunnolla hyvinvointialuevalmistelun kiireisenä ajankohtana, joka vaikuttaa lausuntojen antamiseen. Tämän vuoksi olisi hyvä pyytää vielä lausuntokierroksen jälkeen uudet lausunnot.
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälineiden luovutusperusteiden päivittäminen on tärkeää, koska mahdollisimman selkeät ja ajantasaiset perusteet mahdollistavat yhdenmukaisen ja tasavertaisen asiakkaan toimintakykyä tukevan apuvälinepalvelun. Luonteva päivittävä yksikkö saattaisi olla THL:N toimintakyky-yksikkö.
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Muutokset luovutusperusteissa tulevat lisäämään apuvälinepalveluihin kohdistuvaa kustannuspainetta, kun uusia apuvälineryhmiä lisätään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien joukkoon. Tämä tulee ottaa huomioon hyvinvointialueille suunnatussa rahoituksessa. Valtakunnallinen opas apuvälinepalveluiden järjestämisestä on välttämätön ja on ehdottaman tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toiminnan koordinoinnista, jotta luovutusperusteet pystytään pitämään ajantasaisina.
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kuuloliitto näkee välttämättömänä, että luovutusperusteita päivitetään säännöllisesti tekniikan ja lainsäädännön muuttuessa. Kuuloliitto näkee, että päivittämisestä tulee vastata valtakunnallinen viranomainen, kuten STM. Päivittämistä ei saa siirtää jollekin hyvinvointialueelle, koska vaarana on silloin se, että ko. alueen käytännöt vaikuttavat päivityksessä, eikä osata tarkastella asioita laajemmin valtakunnallisesta näkökulmasta. Jatkossakin vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt tulee ottaa laaja-alaisesti mukaan oppaan päivittämistyöhön YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti.
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Luovutusperusteiden säännöllinen päivittäminen on tärkeää. Keskeistä on, että mahdollisimman laajasti tarjotaan kannanottomahdollisuutta (mm. julkinen lausuntopyyntö ja lausuntopyynnön lähettäminen keskeisille sidosryhmille).
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Päivitystyön koordinoinnin tulee olla sosiaali- ja terveysministeriön asettamalla työryhmällä. Tämän työryhmän on perusteltua asettaa alatyöryhmiä eri kokonaisuuksia varten. On varmistettava, että alatyöryhmissä on tarvittava osaaminen juuri kyseisiin kokonaisuuksiin. Päivittämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Vammaisjärjestöjen näkemyksiä on myös tosiasiassa kuunneltava ja niillä on oltava vaikutusta luovutusperusteisiin. On esimerkiksi huomattava, että eri tilanteissa eri apuvälineet ovat tarkoituksenmukaisia. Yksilöllisen tarpeen tulee olla lähtökohtana. Nykyisin niin ei läheskään aina ole. Perusteiden tulee olla myös sellaisia, että ne soveltuvat käytäntöön ja käytännön työhön. Niiden on oltava selkeitä ja ymmärrettäviä.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Luovutusperusteiden päivittämisen koordinaation tulee olla ministeriöllä. Ministeriön tulee asettaa työryhmä, joka vastaa päivittämisestä. Työryhmän tulee edelleen asettaa alatyöryhmiä/pienryhmä yksittäisten apuvälinekokonaisuuksien ohjeistuksen laatimisen tueksi. Näin varmistettaisiin riittävä ammatillinen osaaminen ja se, että ohjeistus tulee laadittua käytäntöön soveltuvalla tavalla. Vammaisten henkilöiden, apuvälineiden käyttäjien, osallisuus tulee toteuttaa YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla luovutusperusteiden päivitysten laatimisessa.
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Luovuttamisperusteiden päivittämisen koordinointi tulee olla ylemmällä tasolla kuin hyvinvointialue, mieluiten STM:llä. Ohjeistus ja luovutusperusteet tulisi olla määritelty puolueettomasti ja objektiivisesti. Hyvinvointialueet toimivat jatkossa sekä palveluiden järjestäjänä että palveluiden tuottajana. Järjestäjänä ne ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta. Määritelmillä siitä, kenen vastuulla on hankkia asumisyksikköön esimerkiksi ulkoiluun liittyviä apuvälineitä, olisi kustannusvaikutusta palvelutuotantoon. Olisi selkeintä, että linjaukset olisivat mahdollisimman yksiselitteiset ja yhdenvertaiset kautta maan.
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • THL sopii päivittäjäksi, jos sinne muodostetaan uudestaan asiantuntijatiimi, jolla on riittävän laaja asiantuntemus (mukaan lukien kommunikointi) lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä ja ihmisen toimintakyvystä.
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • On tärkeää, että opasta päivitetään tulevaisuudessakin noin kahden vuoden välein, jotta perusteet olisivat ajantasaisia . Ammattihenkilöiden toiveena on, että ohjeet olisivat tarkkoja ja yksityiskohtaisia, mikä edistäisi yhdenmukaisia käytäntöjä hyvinvointialueiden välillä ja vähentäisi byrokratiaa. Tällä hetkellä apuvälineiden luovutusperusteiden tulkinnassa ja käytännöissä on paljon eroja. Edelleen jotkin sairaanhoitopiirit ovat rajanneet suoraan joitain apuvälineryhmiä, joita ei luovuteta missään tilanteessa, esimerkkinä kävelykepit. Jotkin sairaanhoitopiirien apuvälineyksiköt vaativat hoitavalta taholta aina lähetteen tarvittavasta apuvälineestä ja pahimmillaan yksikkö voi evätä apuvälinearvioon pääsyn lähetteen puutteellisten merkintöjen vuoksi. Tai pieneksi jääneiden apuvälineiden uusimiseen vaaditaan joissain organisaatioissa lähete, toisissa ei. Joissain apuvälinekeskuksissa apuvälineen tarpeen arvioon pääsee ilman lähetettä. Uuden teknologian tuomat apuvälineet ja apuvälineiden kehittyminen tulee huomioida luovutusperusteiden päivityksissä. Päivityksestä tulee olla vastuussa sosiaali- ja terveysministeriö. Päivitykseen tulee osallistaa hyvinvointialueet laajasti. Lisäksi lausuntokierrokset päivitysten yhteydessä ovat tarpeellisia.
      • Vanhusasiavaltuutettu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vanhusasiavaltuutetun toimisto kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiään valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden päivityksestä. Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Arvioimme päivitystä ikääntyneiden ihmisten aseman ja oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Suuri osa apuvälineiden käyttäjistä on iäkkäitä henkilöitä. Esimerkiksi 42 %:lla yli 80-vuotiaista naisista on liikkumisen apuväline, ja 29 %:lla vastaavan ikäisistä miehistä on kuulemisen apuväline. (Lähde: FinTerveys 2017, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8). Johdanto-osassa todetaan, että oppaan tavoitteena on yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita ja toimia terveydenhuollon ammattilaisten työn ohjeistuksena sekä apuvälineitä tarvitsevien henkilöiden tiedonlähteenä. Tämä on erittäin tärkeää. Apuvälinepalvelun perustana päivityksessä todetaan olevan edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Lähtökohtia työlle ovat asiakaslähtöisyys, toimintakyky, suoriutuminen ja osallistuminen sekä osallisuus. Apuvälinetarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Vanhusasiavaltuutetun toimisto toteaa, että apuvälinetarvetta arvioitaessa tulee se tarvittaessa tehdä myös moniammatillisesti. Iäkkään ihmisen kannalta apuvälinettä valittaessa on erittäin tärkeää arvioida se, että apuvälinettä pystyy käyttämään hänen omassa asuinympäristössään. Apuvälineitä luovuttavan toimintayksikön tulee olla asiakkaille kohtuullisesti saavutettavissa ja esteetön. Tämä asia tulee korostumaan, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat. Erityisesti olisi tarvetta liikkuville palveluille. Vaikeiden etäisyyksien päässä asuvien tai toimintakykyisyydeltään heikentyneiden voi olla vaikeaa päästä asioimaan apuvälineyksiköissä. Apuvälineiden kuljetusvastuuta ei voi automaattisesti osoittaa asiakkaalle tai hänen omaiselleen. Kaikilla iäkkäillä ei ole esimerkiksi liikkumisvaikeuksien takia kykyä noutaa tai palauttaa apuvälineitä, eikä kaikilla ole myöskään sellaisia omaisia tai läheisiä, jotka voisivat olla tässä tukena.
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunnon valtakunnallisiin lääkinnällisten apuvälineiden luovutusperusteisiin. Käyttäjien näkökulma tulee jatkossakin ottaa huomioon luovutusperusteita päivitettäessä.
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Opasta tulee kehittää valtakunnallisesti, esim. STM:n tai THL:n työstämänä. Yksittäinen hyvinvointialue ei voi olla siitä vastuussa, jos halutaan yhdenmukaisia pelisääntöjä koko maan alueelle. Oppaan kehittämistyössä tulee olla mukana myös YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti vammaryhmien edustaja, joka asiakasryhmästä tai etujärjestöstä, jotta asiakkaan ääni saadaan kuuluviin ja mukaan kehittämistyöhön. Vain siten saadaan riittävän asiakaslähtöistä ja 24/7 apuvälineiden kanssa pärjäävien tieto siitä miten arjessa pärjätään oppaan mukaisilla apuvälineillä ja onko jotain mitä pitää kehittää. Luovutusperusteet tulee kirjoittaa selkeästi ja niin, että ei käytetä tulkinnanvaraisia ilmaisua. Teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja sen vuoksi luovutusperusteiden päivittämistä tällaisten laitteiden kohdalla tulee arvioida vuosittain. Vammaispalvelulain tuleva muutos tulee myös huomioida päivittämisessä, että luovutusperusteet opas on ajantasalla lainsäädännön kanssa.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että luovutusperusteiden päivittämistyön koordinointi tulisi olla ministeriön tehtävä ja se olisi toteutettava niin että vammaiset ihmiset heitä edustavien vammaisjärjestöjen kautta osallistettaisiin päivitystyöhön YK:n vammaisyleissopimuksen edellyttämällä tavalla.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriö tai Terveyden ja hyvinvoinninlaitos koordinoijana.
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Päivittämisen koordinointi kannattaisi pitää korkeammalla taholla eli stm tai thl eikä siirtää HVA- tasolle.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjausvastuuseen kuuluvat kuntoutus ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Hyvinvointialueen vastuuttaminen tarkoittaisi “pukki kaalimaalla” -ilmiötä eli apuvälinepalveluiden luovutuksesta vastaava maksaja vastaisi myös niitä koskevien ohjeiden työstämisestä. STM on luonteva koordinoija, koska se ohjaa apuvälineasetuksen toimeenpanoa. Kannatamme työryhmän muodostamista, jossa on mukana vammaisia apuvälineen käyttäjiä ja vammaisjärjestöjen edustajia.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Apuvälineteknologia kehittyy nopeasti, joten opas tulee uusia kahden vuoden välein.
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Luovutusperusteiden tulee antaa selkeää tietoa kaikille apuvälineprosessissa mukana oleville. Perusteiden tulee olla yhdenvertaisia ja niiden päivittämisen yhteydessä on kuultava laajasti apuvälineiden käyttäjiä. Perusteet pitää päivittää säännöllisesti (vuosittain) jo teknologian kehityksenkin takia.
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Päivityksien tulee olla yksiselitteisiä jos on tulkinnanvaraisia kohtia niin eri alueilla asuvat voivat joutua eriarvoisen kohtelun vuoksi väärin kohdelluiksi.
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa huomioiden valatakunnallisesti kattava osallistuminen yhtenäisten käytäntöjen luomiseen. Päivittämisen tulee olla säännöllistä ja huomioida apuvälinealan nopea kehittyminen.
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Apuvälineiden käyttäjien osallistuminen päivitysprosessiin on jatkossakin välttämätöntä.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Teknologian kehittyessä luovutusperusteita tulee päivittää vuosittain. Luovutusperusteet tulee kirjoittaa niin selkeästi, että ne ovat myös asiakkaiden ymmärrettävissä turhien muistutusten tai kanteluiden tekemisen välttämiseksi. Luovutusperusteiden tulee olla valtakunnallisia. Luovutetun apuvälineen tulee seurata asiakasta tämän muuttaessa asuinpaikkaa HVA:lta toiselle, koska apuväline on jo kertaalleen asiakkaalle sovitettu ja käyttö opastettu, onhan apuväline yhteiskunnan kustantama.
      • Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet – opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille on valtakunnallinen asiakirja, jonka tavoitteena on yhtenäistää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita ja toimia terveydenhuollon ammattilaisten työn ohjeistuksena sekä apuvälineitä tarvitsevien henkilöiden tiedonlähteenä.

        Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden perustana on terveydenhuoltolain 29 §1, sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011), Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010 ja muut apuvälinepalveluita ohjaavat suositukset kuten Apuvälinepalve-luiden laatusuositus 2003. Lisäksi perustana on käytetty YK:n vammaisyleissopimusta, jonka Suomi on ratifioinut 10.6.2016. YK:n vammaissopimuksessa erityisesti artiklat 20 Henkilökohtainen liikkuminen, 25 Terveys ja 26 Kuntoutus kytkeytyvät apuvälinepalveluihin.

        Hyvinvointialueen tulee järjestää apuvälinepalvelut joustavasti ja saumattomasti siten, että apuvälinepalveluita tarvitsevat asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta. Alueellisesti jokainen hyvinvointialue voi tarkentaa tätä asiakirjaa ohjeistamalla alueellisia toimintakäytäntöjä sen mukaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty sekä mitä työnjaosta on sovittu.

        Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tavoitteena on ylläpitää tai parantaa asiakkaan heikentynyttä toimintakykyä, joka aiheutuu lääketieteellisin perustein todetusta sairaudesta, vammasta tai kehitys viivästymästä. Apuvälinepalvelun perusta on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Lähtökohtia työlle ovat asiakaslähtöisyys, toimintakyky, suoriutuminen ja osallistuminen sekä osallisuus. Apuvälinetarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Apuvälineet ovat osa hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja ne tulee sisältyä myös yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan.

        Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutetaan erilaisia välineitä, laitteita, tarvikkeita, tietokoneohjelmia sekä muita ratkaisuja. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan näyttöön ja hyviin kuntoutuskäytäntöihin perustuen yksilöllisen tarvearvion perusteella. Luovutettavat apuvälineet tulee olla käyttötarkoitukseen sopivia ja turvallisia. Apuvälineitä luovuttavan yksikön tulee huolehtia apuvälineiden käytön ohjauksesta, seurannasta ja huollosta. Luovuttajan täytyy myös huomioida apuvälinettä koskevat tuotesektorikohtaiset säädökset, kuten esimerkiksi sähköturvallisuuslaki 1135/20164 ja laki lääkinnällisistä laitteista 719/20215, missä on annettu velvoitteita ammattimaisille käyttäjille. Lääkinnällisten laitteiden ammattimaisten käyttäjien, kuten apuvälineitä luovuttavat toimintayksiköt velvoitteista tarkemmin Fimean verkkosivuilla.

        Opas koostuu yleisosasta ja luovutusperusteet- osasta (luku 9). Yleisosaan on koottu yleistä tietoa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun perusteista. Luovutusperusteet -osassa käytetään Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia -oppaan mukaista apuvälineluokitusta SFS-EN ISO 9999 (2016). Luokitusta käytetään apuvälineitä ja niiden käyttöä koskevan tiedon hallinnassa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa sekä kansallisia 4-tason luokituksia, jotka luokitukseen on lisätty vastaamaan kansallista käyttötarvetta.

        Oppaan ensimmäinen versio (2.2) julkaistiin vuonna 2018 ja se laadittiin valtakunnallisena yhteistyönä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän toimeksiannon perusteella. Opasluonnos oli valmisteluvaiheessa laajalla kommenttikierroksella ja kaikki kommentit käsiteltiin työryhmässä ennen julkaisua. Oppaan päivittämisestä on vastannut STM:n asettama työryhmä. Päivitetty opas ilmestyi 2020.

        Sosiaali- ja terveysministeriö asetti maaliskuussa 2021 työryhmän lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden päivittämisen koordinoimiseksi ja kehittämiseksi. Ryhmän tarkoituksena on päivittää asettamispäätöksessä olevat apuvälineryhmät sekä tarpeen mukaan muita apuvälineryhmiä sekä tehdä ehdotus, kuinka lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita jatkossa päivitetään. Koordinaatioryhmän apuna toimi apuvälineryhmäkohtaisia pienryhmiä.

        Helsinki tammikuu 2023

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Hartikainen Tuula
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ei
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Kyllä
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Alueelliset poikkeukset eivät ole sallittuja, koska ne vaarantavat ja rikkovat tämän oppaan tarkoituksen yhdenvertaisesta lääkinnällisten apuvälineiden luovutuksesta koko Suomessa. Hyvinvointialueille ei voi myöntää lupaa tehdä omia poikkeuksia tai muutoksia luovutusperusteisiin.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Hyvinvointialueiden tarkentavat ohjeet eivät saa olla ristiriidassa tämän asiakirjan linjausten kanssa. Kategorisesti ei esim. voi linjata ettei jotain apuvälinettä luovuteta, sillä yksilöllisen arvioinnin kautta on mahdollista tehdä yksilöllisiä ratkaisuja. Kokonaan rajaavat ohjeet ovat ne lainvastaisia. CE -merkintä tulee olla kaikissa luovutettavissa apuvälineissä. Toimintaterapeuttien valmistamiin yksilöllisiin ortooseihin kohdalla kaivataan usein linjauksia, että lasketaanko ne yksilöllisiksi laitteiksi. Asiakirjoissa puhutaan usein yksilöllisistä, mutta massana tuotettavista ortooseista, jotka kuitenkin on yksilöllisten parametrien mukaan asiakkaalle valmistettu. Tähän kaivataan tarkennusta. Valmistusmateriaalit ovat kuitenkin kaikki CE merkittyjä/hyväksyttyjä, joten siltä osin asia on kunnossa.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Alueelliset toimintakäytännöt eivät voi ohjata apuvälineiden luovuttamista toisin kuin näissä perusteissa on kuvattu. Alueelliset toimintakäytännöt voivat koskea ainoastaan toimijoiden keskinäisiä työnjakoja. Johdanto-osassa voisi korostaa enemmän yksilöllistä arviointia, koska ammattilaisillekin on epäselvää, mitä yksilöllinen arviointi oikeasti tarkoittaa. Esimerkiksi yksilöllinen arviointi ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden huomioiminen eivät ole toisiaan poissulkevia. Apuvälineen tarpeen arviointi tehdään yhdenvertaisin perustein, mutta yksilölliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden. Yksilöllisen tarpeen perusteella voidaan luovuttaa muukin kuin kilpailutettu sopimustuote. Esitämme kappaleeseen 3 lisättäväksi; Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tavoitteena on ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä, ylläpitää tai parantaa asiakkaan heikentynyttä toimintakykyä, joka aiheutuu lääketieteellisin perustein todetusta sairaudesta, vammasta tai kehitys viivästymästä.
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Sosiaali- ja terveysministeriön suositus valtakunnallisiksi lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiksi ei ole sitova, vaan nimensä mukaisesti suositus. Tämä pitäisi ottaa tekstin muotoilussa huomioon siten, että ei käytettäisi tarpeettomasti imperatiivia, josta saa kuvan, että kyse olisi hyvinvointialueiden ehdottomasta velvollisuudesta ja potilaan subjektiivisesta oikeudesta saada jokin apuväline. Apuvälineen tarve tulee arvioida yksilöllisesti lainsäädännössä olevat edellytykset huomioon ottaen. Hyvinvointialueille ei voida myöskään määritellä uusia sitovia velvoitteita sosiaali- ja terveysministeriön suosituksella. Terveydenhuoltolain 52 §:n mukaan ”Hyvinvointialue vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein.” Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Miten tämä suositus suhtautuu näihin käypä hoito suosituksiin?
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kuuloliitto näkee, että tekstiin olisi hyvä lisätä maininta siitä, että yhdenvertaisuus apuvälinepalveluissa ja yksilöllinen arviointi eivät sulke toisiaan pois. Luovutusperusteet luovat pohjan eri alueiden yhdenvertaisille käytännöille, mutta silti jokaisen asiakkaan kohdalla tulee varmistaa yksilöllinen apuvälinetarpeen arviointi ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Kuuloliitto ehdottaa lisättäväksi tekstiin, että oikea-aikaisesti saadulla apuvälineellä myös ennaltaehkäistään toimintakyvyn heikkenemistä. Esimerkiksi ajoissa saadut molemminpuoliset kuulokojeet tukevat ikääntyneen muistia ja kognitiivisia toimintoja. Kuuloliitto näkee kirjauksen: "Alueellisesti jokainen hyvinvointialue voi tarkentaa tätä asiakirjaa ohjeistamalla alueellisia toimintakäytäntöjä sen mukaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty sekä mitä työnjaosta on sovittu.", ongelmallisena, koska se ei saa ohjata alueita toimimaan valtakunnallisen oppaan luovutusperusteiden vastaisesti. Vain palvelujen järjestämisen tavoista, eli esimerkiksi eri yksiköiden vastuusta apuvälineprosessissa, voidaan sopia aluekohtaisesti, mutta ei varsinaisesti luovutusperusteista. Alueellisilla toimintakäytännöillä ei saa heikentää asiakkaiden lakiin perustuvia oikeuksia, vaan ensisijaisesti alueiden on toimittava lakien, asetusten, ja valtakunnallisten luovutusperusteiden mukaisesti.
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Alueelliset toimintakäytännöt eivät voi ohjata apuvälineiden luovuttamista toisin kuin näissä perusteissa on kuvattu. Alueelliset toimintakäytännöt voivat koskea ainoastaan toimijoiden keskinäisiä työnjakoja. Yksilöllistä tarvetta ei ole otettu riittävästi huomioon käytännön tasolla. On varmistettava, että yksilöllisen tarpeen perusteella voidaan luovuttaa muukin kuin kilpailutettu sopimustuote. Näkövammaisten liitto esittää kappaleeseen 3 lisättäväksi; Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tavoitteena on ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä, ylläpitää tai parantaa asiakkaan heikentynyttä toimintakykyä, joka aiheutuu lääketieteellisin perustein todetusta sairaudesta, vammasta tai kehitys viivästymästä.
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Fimea huomauttaa oppaan kohtaan 1. Johdanto liittyen, että lakien numeroinnissa on jokin systemaattinen ongelma. Fimea ehdottaa lisäksi, että neljännen kappaleen loppuosa muotoillaan seuraavasti: "Luovutettavien apuvälineiden tulee olla käyttötarkoitukseen sopivia ja turvallisia. Apuvälineitä luovuttavan yksikön tulee huolehtia apuvälineiden käytön ohjauksesta, seurannasta ja huollosta. Luovuttajan täytyy myös huomioida apuvälinettä koskevat tuotesektorikohtaiset säädökset, kuten esimerkiksi sähköturvallisuuslaki (1135/2016) ja laki lääkinnällisistä laitteista (719/2021), joka sisältää velvoitteita ammattimaisille käyttäjille. Lääkinnällisten laitteiden ammattimaisten käyttäjien, kuten apuvälineitä luovuttavien toimintayksiköiden velvoitteita kuvataan tarkemmin Fimean verkkosivuilla.”
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Luovutusperusteet olisi hyvä tarkistaa vuosittain, koska teknologia kehittyy koko ajan. Luovutetun apuvälineen tulee seurata asiakasta uudelle paikkakunnalle ilman, että hän joutuu anomaan sitä uudelleen toiselta hyvinvointialueelta. Koska luovutusperusteet ovat valtakunnalliset, ei johdannon kolmannessa kappaleessa voi olla mainintaa, että jokainen hyvinvointialue voi tarkentaa ohjeistuksia alueellisista toimintakäytännöistä. Ohjeiden ja niiden noudattamisen tulee olla valtakunnallisia ja yhteisesti sovittuja ilman alueellisia poikkeuksia. Oppaan tarkoituksena on varmistaa, että apuvälineet luovutetaan yhdenvertaisesti koko Suomessa.
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Käytäntöjen ja luovutusperusteiden tulee olla yhtäläisiä valtakunnallisesti. Jos kaikki hyvinvointialueet voivat tehdä omia lisäyksiä ollaan siinä tilanteessa, että käytännöt poikkeavat toisistaan ja ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä millä hyvinvointialueella sattuvat asumaan. Käytännöt ja luouvutusperusteet tulee luoda sellaiseksi, että niitä ei ole tarvetta edelleen kehittää kuin valtakunnallisesti. Kolmannen kappaleen paikalliset tarkennukset kohdan voi poistaa tai sitten pitää auki kirjoittaa paremmin, että tarkoitus ei ole päivittää paikallisesti luovutusperusteita vaan lisätä ohjeistukseen mikä taho asiaa hoitaa omalla hyvinvointialueella. Oppaan tarkoitus on varmistaa, että apuvälineet luovutetaan yhdenvertaisesti kaikilla maamme hyvinvointialueilla.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että YK:n vammaisyleissopimuksen yhteydessä tulisi mainita, että sopimus on saatettu voimaan lailla ja on siten Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Kyse ei ole suositusluontoisesta asiakirjasta. Siksi pelkkien artiklojen numeroiden ilmoittaminen ei ole riittävää. YK:n vammaisyleissopimuksen turvaamia oikeuksia tulisi kirjoittaa johdanto-osaan auki esimerkiksi seuraavalla tavalla: Vammaisyleissopimuksen artiklojen 4(1), 19, 20, 26 ja 29 mukaan Suomen on varmistettava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräinen toteutuminen kaikille vammaisille henkilöille ja edistettävä niitä ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Tätä varten Suomi on sitoutunut toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien liikkumisen apuvälineet, laitteet ja apuvälineteknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä. Apuvälineiden saatavuus on varmistettava myös henkilökohtaisen liikkumisen ja kuntoutuksen osalta, sekä äänestäessä ja poliittiseen ja julkiseen elämään osallistumisessa. Vammaisille henkilöille tulee lisäksi antaa saavutettavaa tietoa apuvälineistä. CRPD-komitean yleiskommentti nro 6. V(D) -kohdan mukaan esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistaminen apuvälineteknologialla on ex ante -velvollisuus, joka on otettava huomioon järjestelmissä ja prosessissa riippumatta yksittäisten vammaisten henkilöiden tarpeista. Tekniset apuvälineet ovat yleiskommentin V(E) -kohdan mukaan hyväksytty erityistoimi vammaisten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamisen varmistamiseen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tarpeellisena, että johdannossa tai myöhemmin sopivassa kohdassa nostettaisiin esiin vammaisten henkilöiden työelämäosallisuus ja se, että apuvälinepalveluiden ja erityisesti apuvälineiden huollon on kyettävä vastaamaan vammaisten henkilöiden työelämän tarpeisiin. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa apuvälineen korjauspalvelu on voitavaa hankkia myös muualta kuin hyvinvointialueen apuvälinehuollosta. Ei ole hyväksyttävää, että vammainen työntekijä joutuu perumaan työtehtäviä esim. sen takia että sähköpyörätuolin korjauksessa kestää useita päiviä. Samoin kaikissa apuvälineisiin liittyvissä asioissa on huomioitava myös yrittäjyys työn tekemisen muotona. Yrittäjinä oleville vammaisille henkilöille on tarjottava samat apuvälineet kuin työntekijäasemassa oleville.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Tukiliitto katsoo, että tämän osion kolmannen kappaleen ensimmäinen lause tulee korjata vastaamaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011). Asetuksen mukaan tarkoituksena ja tavoitteena voi olla myös toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy. Korjattu teksti: "Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tavoitteena on ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä, ylläpitää tai parantaa asiakkaan heikentynyttä toimintakykyä, joka aiheutuu lääketieteellisin perustein todetusta sairaudesta, vammasta tai kehitys viivästymästä."
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • "Alueellisesti jokainen hyvinvointialue voi tarkentaa tätä asiakirjaa ohjeistamalla alueellisia toimintakäytäntöjä sen mukaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty sekä mitä työnjaosta on sovittu." Alueellisilla ohjeistuksilla ei saa heikentää asiakkaan oikeuksia apuvälineiden saannissa. Oppaalla tulee varmistaa, että palvelut ja apuvälineet ovat saatavissa yhdenvertaisesti kaikilla hyvinvointialueilla.
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • ”Alueellisesti jokainen hyvinvointialue voi tarkentaa tätä asiakirjaa ohjeistamalla alueellisia toimintakäytäntöjä sen mukaan, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty sekä mitä työnjaosta on sovittu” voi johtaa liian erilaiseen toteutukseen hyvinvointialueiden kesken, jolloin yhdenvertaisuus vaarantuu. Kirjoitettava: Hyvinvointialue voi sopia työnjaosta tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa varmistaen, että valtakunnallisesti määritetyt perusteet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluissa toteutuvat.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kolmannessa kappaleessa epäselvyyttä voi aiheuttaa paikalliset tarkennukset. Tarkennuksilla ei kuitenkaan voida heikentää asiakkaan oikeuksia apuvälineiden saamiseen, vaan pelkästään työnjaosta HVA:n sote-yksiköiden kesken, kuka mitäkin asiaa hoitaa. Apuvälineiden tarpeen arviointimenettelystä, sovituksesta, luovutuksesta ja käytön opastuksesta tulee olla selkeä kuvaus HVA:n toimintaohjeissa julkikirjoitettuna esimerkiksi verkkosivuilla. Erityisapuvälineiden kohdalla työnjakoa voi olla myös HVAlueiden kesken niin, että myös pienimmillä HVAlueilla asiakkailla on mahdollisuus erityisasiantuntijuutta vaativien apuvälineiden saamiseen.
      • 2.1 Apuvälinepalvelua ohjaavat lait ja säädökset

        2.1.1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden perusta

        Suomen perustuslaki 731/19991

        YK:n vammaisyleissopimus, jonka Suomi on ratifioinut 10.6.2016. YK:n vammaissopimuksen artiklat 20, 25 ja 26 kytkeytyvät apuvälinepalveluihin.

        Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/19923

        Terveydenhuoltolaki 1326/20104 3§, 4§,8§, 24§ ja 29§

        * Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/20115

        Laki eräistä EU-direktiiveissä säädetyistä lääkinnällisistä laitteista 629/20106

        Laki lääkinnällisistä laitteista 719/20217

         Asetus (EU) 2017/745 lääkinnällisistä laitteista

        Sähköturvallisuuslaki 1135/20169

        Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/199210

        Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 201911

        Apuvälinepalveluiden laatusuositus 200312 ja muut apuvälinepalveluita ohjaavat suositukset

        Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta 1363/2011:

        1 § Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on sellainen lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

        Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

        2 § Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset.

        Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja tarvittaessa hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla.

        Yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteet (s.303)

        * Apuvälinetarve arvioidaan aina yksilöllisesti huomioiden apuvälineen tarvitsijan kokonaistilanne (toimintakyky, elämäntilanne, apuvälineen käytön turvallisuus ja käyttöympäristö sekä hänen saamansa muut palvelut).

        * Apuvälineen käytön opetuksella varmistetaan, että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön.

        * Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisim-pien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. 1) sairauden etenemisnopeus, 2) tapaturman/vamman aiheuttama tarve, 3) sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet, 4) laitoshoitoon joutumisen uhka, 5) lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, ja 6) apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.

        Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä luovutetaan näyttöön ja hyviin kuntoutuskäytäntöihin perustuen yksilöllisen tarvearvion perusteella. Luovutettavat apuvälineet tulee olla käyttötarkoituk-seen sopivia ja turvallisia. Apuvälineitä luovuttavan yksikön tulee huolehtia apuvälineiden käytön ohjauksesta, seurannasta ja huollosta. Luovuttajan täytyy myös huomioida apuvälinettä koskevat tuotesektorikohtaiset säädökset, kuten esimerkiksi sähköturvallisuuslaki 1135/201614 ja laki lääkinnällisistä laitteista 719/202115, missä on annettu velvoitteita ammattimaisille käyttäjille. Lääkinnällisten laitteiden ammattimaisten käyttäjien, kuten apuvälineitä luovuttavat toimintayksiköt velvoitteista tarkemmin Fimean verkkosivuilla.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Hartikainen Tuula
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ei
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Kyllä
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä arjessa on tärkeä korostaa kriteerinä, sillä pelkkä diagnoosia ei kerro toimintakyvystä vaan toimintakyvyn muutos tulee kirjata ja kuva miten se vaikuttaa asiakasta hänen asettamiinsa tavoitteisiin. 2 §. Miten tässä huomioidaan ns. toiminnalliset sairaudet/haitat? Käyttäjän omaa kokemusta ei aina kuulla ja toimintakyvyn muutos ei aina tule heti näkyviin (esim. painetuotteet, ortoosit) tai se on arvioijan tai apuvälineluovutuksesta päättävän tahon mielestä niin vähäisesti käyttäjän elämää/toimintakykyä muuttava että välinettä ei myönnetä. Miten varmistetaan ensisijaisuuden toteutuminen, kuka/mikä taho arvioi/asettaa asiakkaiden tarpeet ensisijaisuusjärjestykseen? Tiedottaminen ennen apuvälineen valintaa asettaa apuvälinepalvelun toimijoille osaamisvaatimuksen: heidän tulee tuntea vaihtoehdot ja kilpailutuksen periaatteet. Kappale "Ensisijaisesti turvataan..." Tässä kohtaa tulee huomioida yksilötekijät sekä asiakkaan henkilökohtainen tavoite. Ihmiset elävät erilaisissa konteksteissa ja erilaisissa elämäntilanteissa, joten myös heidän tarpeensa ovat sen tähden erilaisia. Tarkka arvio ja tarkka kirjaaminen apuvälineen hankinnan/luovutuksen perusteeksi on tärkeää.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Viitattujen lakien numeroissa on kauttaaltaan ongelmia, samoin kuin muun viitatun säädösperustan numeroinnissa. Nämä olisi hyvä korjata. Vammaisfoorumi katsoo, että käytännössä erittäin tärkeä EOA:n apuvälineiden luovuttamisesta antamiin kanteluratkaisuihin perustuva kappale tulee (säädösten osalta tarpeen mukaan ajantasaistettuna) palauttaa johdannon tekstiin: “Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttaa myös sellaisen luokan apuväline, jota ei yleensä luovuteta. Luovuttamisen edellytyksenä on, että apuvälineasetuksen (1363/2011) 1 § ja 2 § perusteet täyttyvät ja apuväline on CE-merkitty lääkintälaitedirektiivin mukaisesti (93/42/ ETY) ja/tai EU:n asetuksen 2017/745 lääkinnällisistä laitteista (MD-asetus) siirtymäsäädösten mukaisesti. Lisäksi myös muita kuin lääkintälaitedirektiivin soveltamisalaan kuuluvia CE-merkittyjä apuvälineitä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttavassa organisaatiossa sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti.” Vammaisfoorumi esittää seuraavan kappaleen poistamista, koska se johtaa helposti apuvälineasetuksen vastaiseen priorisointiin ja tulee siten poistaa: “Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. 1) sairauden etenemisnopeus, 2) tapaturman/vamman aiheuttama tarve, 3) sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet, 4) laitoshoitoon joutumisen uhka, 5) lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, ja 6) apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.” Tässä yhteydessä Vammaisfoorumi muistuttaa, että YK:n vammaissopimus eikä STM:n apuvälineasetus tunne yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin kirjatun kaltaista ensisijaisuusedellytystä. Apuvälineratkaisu tulee tehdä vammasta tai sairaudesta aiheutuvasta yksilöllistä tarpeesta ja apuvälineen tulee kompensoida vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa haittaa arjen toiminnoissa. Apuvälineellä toki voi olla jokin asiakkaan toimintakykyä edistävä, parantava tai ylläpitävä tarkoitus tai apuväline voi estää toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineoppaassa mainittu välttämättömyys ei seuraa lainsäädännöstä. Tämänkaltainen kirjaus voi aiheuttaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Teksti sinällään asianmukainen ja selkeä. Tekstin taittoa parannettaneen nyt lausuttavasta muodosta lopulliseen versioon luettavuuden parantamiseksi.
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kuuloliitto näkee tärkeänä, että oppaassa on avattu apuvälineiden luovuttamisen oikeudellista perustaa laajasti. Yhdymme kuitenkin Vammaisfoorumin näkemyksiin siitä, että osiossa oleva kappale: “Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. 1) sairauden etenemisnopeus, 2) tapaturman/vamman aiheuttama tarve, 3) sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet, 4) laitoshoitoon joutumisen uhka, 5) lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, ja 6) apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.” , tulee poistaa, koska se helposti johtaa asetuksen vastaiseen priorisointiin apuvälinepalveluissa. Asetuksessa ei ole mainintaa välttämättömyydestä apuvälineiden myöntämisessä eikä oppaalla voida edistää käytäntöjä, jotka ovat apuvälineasetuksen kirjausten vastaisia.
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tekstissä on ongelmia lakien numeroinnissa. Nämä on aiheellista korjata. Tekstistä on poistettu tärkeä eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluratkaisuihin perustuva kappale. Se tulee (säädösten osalta tarpeen mukaan ajantasaistettuna) palauttaa johdantoon. “Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttaa myös sellaisen luokan apuväline, jota ei yleensä luovuteta. Luovuttamisen edellytyksenä on, että apuvälineasetuksen (1363/2011) 1 § ja 2 § perusteet täyttyvät ja apuväline on CE-merkitty lääkintälaitedirektiivin mukaisesti (93/42/ ETY) ja/tai EU:n asetuksen 2017/745 lääkinnällisistä laitteista (MD-asetus) siirtymäsäädösten mukaisesti. Lisäksi myös muita kuin lääkintälaitedirektiivin soveltamisalaan kuuluvia CE-merkittyjä apuvälineitä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttavassa organisaatiossa sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti.” Seuraava kappale on perusteltua poistaa, sillä se johtaa helposti apuvälineasetuksen vastaiseen priorisointiin. “Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. 1) sairauden etenemisnopeus, 2) tapaturman/vamman aiheuttama tarve, 3) sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet, 4) laitoshoitoon joutumisen uhka, 5) lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, ja 6) apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.” YK:n vammaissopimus tai sosiaali- ja terveysministeriön apuvälineasetus eivät tunne yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin kirjatun kaltaista ensisijaisuusedellytystä. Apuvälineratkaisu tulee tehdä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan yksilöllisen tarpeen perusteella.
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Edellä mainittu lakien numeroinnin systemaattinen virhe koskee myös kohtaa 2.1.1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden perusta. Fimean valvontasektorille kuuluvat lait ovat seuraavat: Laki lääkinnällisistä laitteista 719/2021 Laki eräistä EU-direktiiveissä säädetyistä lääkinnällisistä laitteista 629/2010 Lääkinnällisiä laitteita koskeva asetus (EU) 2017/745 Kohdan 2.1.1 viimeinen kappale voidaan poistaa, koska sama teksti sisältyy kohtaan 1. Johdanto.
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälineiden luovutusperusteissa tulee ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ja erityisesti sen artiklat: 3. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa Apuvälinepalvelua ohjaavat lait ja säädökset-kohtaan pitää lisätä Viittomakielilaki 359/2015, Terveydenhuoltolaki (erityisesti 6§:n Terveydenhuoltopalvelujen kieli) sekä Kielilaki 433/2003 (erityisesti §10 ja §18). Lisäys: Apuvälineitä luovuttavan yksikön tulee huolehtia apuvälineiden käytön ohjauksesta asiakkaalle ja hänen läheisilleen sekä vastata seurannasta ja huollosta. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun apuvälineen käyttäjä on lapsi. Esitämme seuraavan kappaleen poistamista, koska se johtaa helposti apuvälineasetuksen vastaiseen priorisointiin ja tulee siten poistaa: “Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm. 1) sairauden etenemisnopeus, 2) tapaturman/vamman aiheuttama tarve, 3) sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet, 4) laitoshoitoon joutumisen uhka, 5) lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, ja 6) apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta.” YK:n vammaissopimus eikä STM:n apuvälineasetus tunne yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin kirjatun kaltaista ensisijaisuusedellytystä. Apuvälineratkaisu tulee tehdä aina vammasta tai sairaudesta aiheutuvasta yksilöllistä tarpeesta ja apuvälineen tulee kompensoida vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa haittaa arjen toiminnoissa. Apuvälineellä toki voi olla jokin asiakkaan toimintakykyä edistävä, parantava tai ylläpitävä tarkoitus tai apuväline voi estää toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineoppaassa mainittu välttämättömyys ei seuraa lainsäädännöstä. Tämänkaltainen kirjaus voi aiheuttaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tähän tulee lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet erityisesti artikslat 5: Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa, kohta 6: Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle, kohta 12: Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti, kohta 23: Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä, kohta 24: Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Lisäksi tulee huomioida Viittomakielilaki 359/2015 sekä Kielilaki 433/2003 (erityisesti § 10 ja §18).
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Tukiliitto huomauttaa, että viitattujen lakien numeroissa on kauttaaltaan ongelmia, samoin kuin muun viitatun säädösperustan numeroinnissa. Nämä tulisi nähdäksemme korjata. Lisäksi tämä alla oleva käytännössä erittäin tärkeä eduskunnan oikeusasiamiehen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteista antamiin kanteluratkaisuihin perustuva kappale tulee (säädösten osalta tarpeen mukaan ajantasaistettuna) palauttaa johdannon tekstiin: “Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttaa myös sellaisen luokan apuväline, jota ei yleensä luovuteta. Luovuttamisen edellytyksenä on, että apuvälineasetuksen (1363/2011) 1 § ja 2 § perusteet täyttyvät ja apuväline on CE-merkitty lääkintälaitedirektiivin mukaisesti (93/42/ ETY) ja/tai EU:n asetuksen 2017/745 lääkinnällisistä laitteista (MD-asetus) siirtymäsäädösten mukaisesti Myös muita kuin lääkintälaitedirektiivin soveltamisalaan kuuluvia CE-merkittyjä apuvälineitä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttavassa organisaatiossa sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti.”
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Invalidiliitto katsoo, ettei YK:n vammaissopimus eikä STM:n apuvälineasetus tunne yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin kirjatun kaltaista ensisijaisuusedellytystä. Apuvälineratkaisu tulee tehdä vammasta tai sairaudesta aiheutuvasta yksilöllistä tarpeesta ja apuvälineen tulee kompensoida vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa haittaa arjen toiminnoissa. Apuvälineellä toki voi olla jokin asiakkaan toimintakykyä edistävä, parantava tai ylläpitävä tarkoitus tai apuväline voi estää toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineoppaassa mainittu välttämättömyys ei seuraa lainsäädännöstä. Tämänkaltainen kirjaus voi aiheuttaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • "1) sairauden etenemisnopeus" tulisi kirjata kirjata seuraavasti: 1) Sairauden/sairauksien etenemisnopeus. Esim. kuulonäkövammaisten ja kuurosokeiden kohdalla on kyse sekä kuulo- että näkövamman etenemisestä.
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • ”Apuvälineitä luovuttavan yksikön tulee huolehtia apuvälineiden käytön ohjauksesta, seurannasta ja huollosta”. Tekstiä täydennettävä seuraavasti: Apuvälineitä luovuttavan yksikön tulee huolehtia apuvälineiden käytön ohjauksesta asiakkaalle ja hänen läheiselleen, vastata seurannasta ja huollosta sekä ilmoittaa apuvälineiden aiheuttamista vaara- ja haittatapahtumista. Apuvälineen käytön opastuksesta mainitaan, että on huolehdittava siitä, että apuvälineen käyttäjä ja hänen tukiverkostonsa hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Käytännössä kuitenkin apuvälineen käyttäjälle ja erityisesti hänen läheiselleen ei usein anneta riittävää perehdytystä välineen käyttöön. Tekstissä pitää velvoittaa myös apuvälineen käytön seurannan ja huollon lisäksi vaara- ja haittatapahtumien ilmoittamisesta eteenpäin. Meille tulleiden yhteydenottojen perusteella toimintakykyä ja osallisuutta tukevia ja mahdollistavia apuvälineitä ei usein myönnetä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaikka apuvälineasetuksen mukaiset myöntöperusteet täyttyvät kirkkaasti. Apuvälineiden luovutusperusteita koskevan tekstin tuleekin ohjata apuvälineratkaisujen tekoa niin, että asiakas tosiasiassa saa hänelle hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelmassa välttämättömiksi katsotut apuvälineet. Osallisuutta on syytä painottaa tekstissä, sillä YK:n vammaissopimus ja uusi mahdollinen vammaispalvelulaki ohjaavat siihen. Tarvearviointiperiaatteen tulee ohjata apuvälineratkaisuja, jotta apuvälineitä tarvitsevat tosiasiallisesti saavat tarvitsemansa apuvälineen: ”Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voidaan yksilöllisen tarvearvioinnin perustella luovuttaa myös sellaisen luokan apuväline, jota ei yleensä luovuteta. Luovuttamisen edellytyksenä on, että apuvälineasetuksen (1363/2011)12 1 § ja 2 § perusteet täyttyvät” Esimerkiksi liikkumishappi on välttämätön apu omatoimiseen liikkumiseen, asiointiin ja osallisuuden sekä toimintakyvyn toteutumiseksi kotihappihoidossa oleville. Laite vähentää avun tarvetta ja kustannusten näkökulmasta voi säästää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Laite on kallis, ja käyttötarve voi kestää vuosia. Tulkinta usein on, että kotiin saatu apuväline riittää, kodin ulkopuolelle ei vammaisen henkilön tarvitsisi päästä. Tämä on vastoin YK:n vammaissopimusta ja vammaispalvelulain henkeä – tällä hetkellä osallisuutta ja toimintakykyä ylläpitävien apuvälineiden saanti ei toteudu lain vaatimalla tavalla.
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Mielestäni on oleellinen kysymys linjata sitä, missä yhteydessä toimintakyvyn alenema/haitta on sen kaltainen, että sitä tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä parantaa lääk.kunt. apuvälineellä. Lähtökohtaisesti moni sairaus on luonteeltaan toimintakykyä alentava eikä sitä ominaisuutta saada poistettua, vaikka tekniikka mahdollistaa nykyään valtavan paljon enemmän kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Jos jokin asia on nykyisin teknisesti mahdollista (mutta erittäin kallista) järjestää, onko se kuitenkaan sen kaltainen, että se tulee kustantaa julkisrahoitteisesti (eli verovaroista, eli lääk.kunt.apuvälineenä maksusitoumuksella). Tämä koskee erityisesti liikkumisen apuvälineitä eri potilasryhmissä. Nykyisen tekniikan kehityksen myötä liikunta- ja toimintakyvyn parantaminen on tullut mahdolliseksi laajalle potilasryhmälle (esim. erilaisista spastisiteeteista kärsivät mm. aivotapahtuman jälkeen, MS-taudin yhteydessä tai CP-vammaiset). Tämän ryhmän liikkumista parantavat apuvälineet ova uusinta teknologiaa ja järjestään kalliita. Mikäli yhdenvertaisuusperiaatetta aletaan käyttämään, ilman selkeää ohjausta siitä, kenelle ja minkä tasoiseen toimintakyvyn alenemaan ja paranemiseen lääk.kunt. apuvälinettä julkisista varoista arvioidaan, on vaarana että kyseessä on niin sanottu Pandoran lipas joka räjäyttää kustannukset pilviin. Monestikaan kyse ei ole siitä, hyötyykö jokin potilas jostain ja saataisiinko esimerkiksi teknisemmällä (ja samalla kalliimmalla) apuvälineratkaisulla parempi tulos aikaiseksi, esimerkiksi peroneuspareesissa FES antaa toiminnallisemman ja "paremman" ratkaisun kuin jäykkä hiilikuituinen tuki, vaikka molemmat toimivat ok. Edellä oleva esimerkki on yksinkertainen, mutta vaikeammissa tapauksissa törmätään usein juuri tähän linjan vetoon, mikä on ns. riittävä parannus kun parempaakin voidaan saada. Tähän nykyiset apuvälinesuositukset eivät anna oikeastaan minkäänlaista apua.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ensisijaisuus: 1) tapaturman, sairauden tai vamman
      • Järjestämisvastuussa olevan hyvinvointialueen vastuulla on vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaisten palveluiden ja tukitoimien järjestäminen. Vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin mukaan palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet ovat toissijaisia suhteessa muuhun lainsäädäntöön kuten sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin.

        Vammaispalvelulain yleisten ja erityisten edellytysten täyttyessä vammaiselle henkilölle on korvattava asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluja haetaan hyvinvointialueelta. Hakemukseen on usein tarpeellista liittää lääketieteellinen tai muu vastaava selvitys hakijan toimintakyvystä. Yhteistyössä hakijan kanssa tehdään palvelutarpeen arviointi sekä asiakas- tai palvelusuunnitelma. Näiden pohjalta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.

        Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata varattujen määrärahojen puitteissa vammaiselle henkilölle hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisia välineitä, koneita tai laitteita. Korvaus voi kattaa päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan. Vammaispalvelujen käsikirjassa (THL) on tarkemmin kuvattu eri palveluiden tai tukimuotojen myöntämisen perusteita. Vammaispalvelujen käsikirja on tarkoitettu vammaispalvelujen työntekijälle työvälineeksi.

        Eduskunnan käsiteltävänä on esitys vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Voimaan-tuloajaksi on ehdotettu 1.1.2023.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Ei
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tekstissä tulisi huomioida terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhteistyö. Näin apuvälinepalveluita suunniteltaessa saadaan aikaiseksi asiakkaan kannalta toimivin ja itsenäistä toimintakykyä tukeva ratkaisu. Yhteistyö myös nopeuttaa asiakkaan kuntoutumista esimerkiksi sairaalasta kotiutumista.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • LAUSE: Näiden pohjalta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. KOMMENTTI: Tämä olisi kentällä tärkeä ymmärtää, että vammaispalveluissa tehdään aina päätös, joka on valituskelpoinen. Mutta apuvälinepalveluiden apuvälineratkaisut ovat hoitoratkaisuja, jotka eivät ole hallinnollisia päätöksiä, vaan sen hetkisiin tietoihin perustuvia ratkaisuja, jotka voidaan uusien tietojen valossa muuttaa.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Oppaan tulisi ohjata terveydenhuollon apuvälinepalveluita tekemään asiakaskohtaisesti yhteistyötä vammaispalveluista vastaavan kanssa, jotta asiakkaalle muodostuu yksilöllisesti toimiva ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä ja vammaispalvelulain mukaisista palveluista/korvauksista. Tämä tulisi täydentää vastaamaan laissa ja tekstissä viitatussa Vammaispalvelujen käsikirjassakin esiin tuotua menettelyä koskien vammaisen henkilön päivittäisten toimintojen välineitä, koneita ja laitteita: ”Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi.”
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Teksti on syytä päivittää vielä lausuntokierroksen korjausten myötä ajantasaiseksi, kun tiedot lainsäädännön päivityksistä nyt ovat varmistuneet.
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kuuloliitto yhtyy Vammaisfoorumin näkemyksiin, että osiossa tulisi olla maininsta siitä, että ”Hyvinvointialue voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi.” Lisäksi Kuuloliitto toteaa, että opasta tulee päivittää heti uuden vammaispalvelulain tultua voimaan vammaispalveluna myönnettävien laitteiden ja välineiden osalta, varsinkin jos vaatimus vaikeavammaisuudesta poistuu uuden lain myötä.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kirjaukset sinällään ovat selkeitä ja ymmärrettäviä. Oppaan tulisi myös ohjata terveydenhuollon apuvälinepalveluita tekemään asiakaskohtaisesti yhteistyötä vammaispalveluista vastaavan kanssa, jotta asiakkaalle muodostuu yksilöllisesti toimiva ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä ja vammaispalvelulain mukaisista palveluista/korvauksista.
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • HE 191/2022 vp mukaan puhevammaiselle henkilölle ja hänen perheelleen ja muille hänelle läheisille henkilöille voitaisiin myöntää kommunikaatio-ohjausta valmennuksena pääsääntöisesti sen jälkeen, kun vam-maiselle henkilölle on lääkinnällisenä kuntoutuksena määritelty soveltuva kommunikaatiokeino tai kommunikoinnin apuväline. Valmennuksena annettava kommunikaatiokeinojen käytön ohjaus ei korvaisi puheterapeutin antamaa puheterapiaa tai ohjausta eikä lääkinnälliseen kuntou-tukseen kuuluvaa kommunikoinnin apuvälinearviointia tai apuvälinepalveluita. Kommentti: Kommunikoinnin apuvälineiden arvioinnin ja ohjauksen vastuu tulisi pysyä arvioinnin tehneellä taholla myös silloin kun ohjausta tehdään vp.lain mukaisesti. Ohjaus tulisi toteuttaa aina erittäin tiiviissä yhteistyössä apuvälinearvion tehneen tahon ja vammaispalvelujen kustantaman kommunikaatio-ohjauksen toteuttajan kesken.
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kuten asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneiden kohtuullisten kustannusten korvaaminen, tulisi hyvinvointialueiden toiminnassa yhdistää soveltuvin osin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekeskusten toiminnan kanssa. Näin asiakkaiden palvelut olisivat tarkoituksenmukaisia, sujuvia ja oikea-aikaisia.
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tässä kohdassa pitää ottaa huomioon Eduskunnan käsittelyssä oleva vammaispalvelulaki. Oppaaseen tulee tehdä sen mukanaan tuomat mahdolliset muutokset ja tarkennukset.
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaispalvelulain mukaisia muutostöitä kartoittaessa tulee mittarina olla myös vammaisen henkilön elämänlaatu. Hänelle tulee tarjota sellaiset apuvälineet ja muutostyöt, jotka mahdollistavat hyvän elämän kotona. esim. vammaisella on oikeus käyttää asuntonsa parveketta tai terassia, ettei turvata ainoastaan pääsyä asuntoon esim. rappukäytävän kautta. Tekstiä tulisi täsmentää, koska vammaispalvelulain vahvistaminen viivästyy. Esimerkiksi mihin saakka noudatetaan vanhan lain siirtymäaikaa? Lisäksi tulisi selvemmin ohjeistaa, miten vammaispalveluna myönnettävien ja lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden palveluprosessit toimisivat asiakkaan kannalta mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tarkoituksenmukaisesti hyvinvointialueilla.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Tukiliiton mielestä esityksen kohdan kolmanteen kappaleeseen tulee tehdä seuraava korjaus: Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata varattujen määrärahojen puitteissa vammaiselle henkilölle hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisia välineitä, koneita tai laitteita. Korvaus voi kattaa päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan. "Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi." Vammaispalvelujen käsikirjassa (THL) on tarkemmin kuvattu eri palveluiden tai tukimuotojen myöntämisen perusteita. Vammaispalvelujen käsikirja on tarkoitettu vammaispalvelujen työntekijälle työvälineeksi. Kommentti: Tulisi täydentää edellä kuvatulla tavalla vastaamaan Vammaispalvelujen käsikirjassakin esiin tuotua menettelyä koskien vammaisen henkilön päivittäisten toimintojen välineitä, koneita ja laitteita.
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Tekstiä tulisi täsmentää, koska vammaispalvelulain vahvistaminen viivästyy. Esimerkiksi mihin saakka noudatetaan vanhan lain siirtymäaikaa? Lisäksi tulisi selvemmin ohjeistaa, miten vammaispalveluna myönnettävien ja lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden palveluprosessit toimisivat asiakkaan kannalta mahdollisimman yhdenvertaisesti ja tarkoituksenmukaisesti hyvinvointialueilla.
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Tuota kohtuullista kustannusta asunnon muutostöistä voisi vielä avata. Tarkoittaako että HVA maksaa osan kustannuksista vai kuten nyt että saa vaikka koko talon remontin, jos asiakas oikein vaatii...
      • Kela voi ammatillisena kuntoutuksena järjestää ja korvata asiakkaalle sairauden, vian tai vamman vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet työelämään tähtäävästä opiskelusta tai työstä selviytymiseksi.

        Apuvälineen myöntäminen edellyttää, että

        * asiakas ei sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu opiskelusta tai työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa

        * apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis

        * tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen eli työelämä.

        Apuvälineitä myönnetään opiskelusta selviytymiseksi peruskoulun 7. luokka-asteelta alkaen, kun on kyse työelämään tähtäävistä opinnoista.

        Kelan apuvälineiden myöntämistä koskevat edellytykset löytyvät laista Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Lisätietoja Kelan verkkosivuilta.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Kyllä
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kappaleessa on nyt hyvin epämääräisesti kirjattu "kallis" ja "kohtuuton". Kuvaavampia määrittelyjä olisi juuri yksilöllisesti suunniteltu, itsenäisen suoriutumisen tai avustettuna suoriutumisen (työssä ja opiskelussa) mahdollistava. Tämä laittaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Miten ratkaisun kalleus arvioidaan? Selkeyttäminen edistäisi myös Kelan päätösten tasa-arvoisuutta.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Esimerkki selkeyttäsi tekstiä ja asiaa.
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kohtaan “ 7.luokka-asteelta alkaen, kun on kyse työelämään tähtäävistä opinnoista” kaivataan täsmennystä. Perusopetus on pakollista eikä voi tietää tähtääkö se työelämään.
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kun tekstissä mainitaan kalliit ja vaativat apuvälineet, kuinka kalleus ja vaativuus määritellään? Selventävää tekstiä tarvitaan. Myöntöperusteena tulee olla apuvälineen tarve ja sen merkitys työskentelyyn tai opintoihin osallistumiselle. Lisäksi tarvitaan ohjeistus vammaisen henkilön etä- ja hybridityöhön liittyviin apuvälineisiin, mikäli työnantajalla on tarjota ergonomisesti toimiva työpiste työpaikalla, ja vammainen henkilö tarvitsee etätyön tekemiseen apuvälineen. Kappaleessa pitää huomioida etätyötilanteet.
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Edellisessä kappaleessa 2.1.2 mainitaan, että tarvitaan lääketieteellinen selvitys tai muu vastaava selvitys hakijan toimintakyvystä. Olisiko syytä olla sama maininta tai maininta moniammatillisesta arviosta?
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kela esittää, että kohdan ”2.1.3 Kelan ammatillisen kuntoutuksen apuvälineet” teksti korvataan seuraavalla tekstillä: ”Kela voi ammatillisena kuntoutuksena järjestää ja korvata asiakkaalle sairauden, vian tai vamman vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet työelämään tähtäävästä opiskelusta tai työstä selviytymiseksi. Harrastusluonteiseen toimintaan apuvälineitä ei myönnetä. Apuvälineen myöntäminen edellyttää, että * asiakas ei sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan takia suoriudu opiskelusta tai työstä ilman haettavaa apuvälinettä tai suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa * apuväline on yksilöllisesti suunniteltu ja tekniseltä tasoltaan vaativa ja siten kallis * tavoitteena on työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien säilyttäminen ja parantaminen eli työelämä. Apuvälineitä myönnetään opiskelusta selviytymiseksi peruskoulun 7. luokka-asteelta alkaen, kun on kyse työelämään tähtäävistä opinnoista. Työnantaja on velvollinen hankkimaan työntekijöilleen normaalit työvälineet. Kela korvaa työssä käytettävän laitteen, jos se on tarkoitettu asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön ja se sisältää apuvälineominaisuuksia, jotka kompensoivat sairauden tai vamman aiheuttamaa haittaa. Kelan ammatillisen kuntoutuksen apuvälineiden järjestämiseen ja korvaamiseen kuuluvat: 1) työstä tai ammatillisesta koulutuksesta suoriutumiseksi tarvittavien tai työn suorittamisen kannalta välttämättömien apuvälineiden tarpeen määritteleminen; 2) apuvälineiden kokeileminen; 3) apuvälineiden antaminen omaksi tai käytettäväksi; 4) apuvälineiden käytön opetuksen ja seurannan sekä välineiden huollon järjestäminen. Kelan apuvälineiden myöntämistä koskevat edellytykset löytyvät laista Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Lisätietoja Kelan verkkosivuilta.”
      • Eri asumismuodoissa asuvien henkilöiden apuvälineiden luovuttamisen vastuutaho on kuvattu tarkemmin Kuntoutumistalon Apuvälineet-sivuilla. Käytännön työssä vastuu- ja työnjako eri osapuolten välillä ei ole selkeä. Erityisesti asumispalveluyksiköissä asuvien henkilöiden apuvälineiden järjestäjästä on ollut erilaisia tulkintoja, jonka vuoksi asiaa pyritään selkeyttämään.

        Asumispalveluyksikön vastuulla on järjestää:

        Henkilökunnan ergonomian vuoksi tarvittavat apuvälineet:

        * Työnantaja on työturvallisuuslain 8 §, 15§ (738/2002)2 mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Lisäksi työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on välttämätöntä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi.

        * Asukkaiden asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi tarvittavat apuvälineet (esim. nukkuminen, siirtyminen/ siirtäminen, peseytyminen/ peseminen, ulkoilu)

        * hoidolliset välineet

        * Sosiaalihuollon toimintayksikössä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Yksityisten sosiaalipalvelujen on perustuttava sopimukseen tai hyvinvointialueen tekemään hallintopäätökseen. Hyvinvointialueen kanssa tehdyssä sopimuksessa voidaan erikseen sopia toimintayksikön varustetasosta.

        Terveydenhuollon vastuulla on järjestää apuvälineet asumispalveluyksikön asukkaalle, kun apuvälineasetuksen4 1 § ja 2 § edellytykset täyttyvät:

        * Apuvälineen luovuttamisen edellytyksenä on sairaudesta, vammasta tai kehitysviiveestä johtuva yksilöllinen tarve ja apuvälineen käyttö tukee asiakkaan toimintakykyä ja suoriutumista päivittäisistä toiminnoista.

        * Apuvälineen tarve on arvioitu käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti.

        * Tarpeen arvioinnissa on otettu huomioon henkilön toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset.

        Apuvälinetarve kirjataan asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Apuvälineratkaisu tehdään julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvion ja toteaman tarpeen perusteella.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kuntoutuksen palvelualue
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ei
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Kyllä
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Selkäydinvammaiset Akson ry yhtyy Neuroliitto ry:n lausuntoon tästä kohdasta eli ”Luovutusperusteissa tulee korostaa, että asiakkaan yksilölliseen apuvälineen tarpeeseen vastataan terveydenhuoltolain perusteella, jos siihen sopivaa ratkaisua ei ole sisällytetty asumispalvelun palveluntuottajan ja hyvinvointialueen sopimuksessa asumispalvelun tuottamisesta. Esimerkiksi asukas tarvitsee hoitajakutsujärjestelmän käsikäyttöisen hälyttimen sijaan leualla painettavan painikkeen.”
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Riittävät ja asianmukaiset jättävät käsitteinä paljon tulkinnanvaraa. LAUSE: Apuvälineratkaisu tehdään julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvion ja toteaman tarpeen perusteella. KOMMENTTI: Koskeeko tämä myös yksityisessä palvelutalossa esim. palvelusetelillä asuvaa asiakasta ts. julkinen sektori arvioi ja palvelutalo voidaan velvoittaa hankintaan?
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisfoorumi muistuttaa, että asumisyksikössä sijaitsevassa asunnossa asuminen ei voi kaventaa vammaisen henkilön oikeutta yksilöllisen tarpeensa mukaisiin apuvälineisiin. On syrjivää asettaa asumisyksikössä asuva vammainen ihminen muita vammaisia ihmisiä heikompaan asemaan hänen asumismuotonsa perusteella. Esimerkiksi ulkoiluun tarvittavia välineitä on vain harvoin asumisyksikön käytössä. Apuvälineiden myöntämisen tulee apuvälineasetuksen mukaisesti perustua asumismuodon sijasta vammaisen ihmisen yksilölliseen tarpeeseen, ja haettu väline tulee siten myöntää, jos asumisyksiköstä ei tosiasiassa saa käyttöön tarpeiden mukaisia välineitä asumisen ja päivittäisten toimien, mukaan lukien ulkoilun, mahdollistamiseksi. Tässä oppaassa ei voida poiketa apuvälineasetuksen muotoilusta ja siten kaventaa oikeutta yksilölliseen apuvälineeseen myös silloin, kun apuväline ehkäisee toimintakyvyn heikentymistä. Siksi muotoilua tulee täydentää asetusta vastaavaksi: “Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä luovutettavien välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.” Vammaisfoorumin mielestä luovutusperusteissa tulee korostaa vielä sitä, että asiakkaan yksilölliseen apuvälineen tarpeeseen vastataan terveydenhuoltolain perusteella, jos siihen sopivaa ratkaisua ei ole sisällytetty hyvinvointialueen kanssa solmitussa sopimuksessa asumispalvelun tuottamisesta.
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tätä kappaletta pitäisi tarkentaa, koska tulkinta on ajoittain vaikeaa siitä, mitkä apuvälineet ovat asumispalveluyksikön vastuulla ja mitkä terveydenhuollon vastuulla. Hyvä kirjaus, mutta voisiko olla: "Hyvinvointialueen kanssa tehdyssä sopimuksessa pitää erikseen sopia toimintayksikön varustetasosta." Mitkä ovat riittävät ja asianmukaiset sosiaalihuollon toimitilat ja varusteet?
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Otsikossa viitataan eri asumismuotoihin ja tekstissä on sekä termiä asumispalveluyksikkö että sosiaalihuollon toimintayksikkö. Olisi hyvä avata mitä käsitettä ja termiä kulloinkin käytetään ja mitä se tarkkkan ottaen tarkoittaa.
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vastuunjako jää edelleen epämääräiseksi. Mm. "Asukkaiden asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi tarvittavat apuvälineet (esim. nukkuminen, siirtyminen/ siirtäminen, peseytyminen/ peseminen, ulkoilu) * hoidolliset välineet* " jää lukijalle epäselväksi. Tekstiin tarvitaan tarkempi kuvaus.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Luovutusperusteissa tulee korostaa, että asiakkaan yksilölliseen apuvälineen tarpeeseen vastataan terveydenhuoltolain perusteella, jos siihen sopivaa ratkaisua ei ole sisällytetty asumispalvelun palveluntuottajan ja hyvinvointialueen sopimuksessa asumispalvelun tuottamisesta. Esimerkiksi asukas tarvitsee hoitajakutsujärjestelmän käsikäyttöisen hälyttimen sijaan leualla painettavan painikkeen.
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Oppaaseen ehdotettava teksti vaikuttaa ensi näkemältä olevan suora lainaus apuvälineasetuksesta, mutta ei ole sitä. Osa asetuksessa mainituista ratkaisujen tavoitteista jää puuttumaan oppaan tekstistä. Vanhustyön keskusliitto ehdottaa, että teksti vastaisi asetuksen tekstiä sellaisenaan, jolloin asetuksessa mainitut seikat tulisi mainittua kokonaisuudessaan.
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Asukkaiden asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi tarvittavat apuvälineet (esim. nukkuminen, siirtyminen/ siirtämi-nen, peseytyminen/ peseminen, ulkoilu) kohtaan tulisi lisätä esimerkiksi myös ruokailu. Hoidolliset välineet on kuvattu käsitteissä, mutta siitä voisi nostaa esimerkkejä myös tekstiin. Varustetasosta tulee sopia hyvinvointialueen ja asumispalvelujen tuottajan välisessä sopimuksessa. Tekstiin tulisi lisätä, että hyvinvointialueella on vastuu valvoa omavalvonnalla, että varustetaso on sopimuksen mukainen.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Esityksen toisessa kappaleessa luettelon toisessa kohdassa todetaan, että asumispalveluyksikön vastuulla on järjestää: "*Asukkaiden asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi tarvittavat apuvälineet (esim. nukkuminen, siirtyminen/ siirtäminen, peseytyminen/ peseminen, ulkoilu)." Kehitysvammaisten Tukiliitto toteaa, että asumisyksikössä sijaitsevassa asunnossa asuminen ei voi kaventaa vammaisen henkilön oikeutta yksilöllisen tarpeensa mukaisiin apuvälineisiin. On syrjivää asettaa asumisyksikössä asuva vammainen ihminen muita vammaisia ihmisiä heikompaan asemaan hänen asumismuotonsa perusteella. Esimerkiksi ulkoiluun tarvittavia välineitä on vain harvoin asumisyksikön käytössä. Apuvälineiden myöntämisen tulee apuvälineasetuksen mukaisesti perustua asumismuodon sijasta vammaisen ihmisen yksilölliseen tarpeeseen, ja haettu väline tulee siten myöntää, jos asumisyksiköstä ei tosiasiassa saa käyttöön tarpeiden mukaisia välineitä asumisen ja päivittäisten toimien, mukaan lukien ulkoilun, mahdollistamiseksi. Tämä kirjaus voi helposti ohjata sellaiseen tulkintaan, että ulkoiluun liittyvät apuvälineet tulisi olla asumisyksikössä, ja lääkinnällisenä kuntoutuksena ei siten myönnetäisi niitä ollenkaan asumisyksikössä asuville tai ainakin vedotaan siihen. Periaatteessa on tietenkin hyvä ajatus, että ulkoiluun sopivia välineitä olisi asumisyksikössä, mutta tiedämme myös todellisuuden, jossa esimerkiksi tyypillisesti ”ulkoillaan” työntämällä henkilö pyörätuolissa parvekkeelle tai katokseen. Kun missään ei selkeästi säädetä asumisyksikön vastuulle ulkoiluun tarvittavien apuvälineiden järjestämistä ja kun kyseisenlaisia apuvälineitä ei siten myöskään tosiasiassa esimerkiksi asumisyksiköissä juurikaan ole, eikä tätä tilannetta hyvin todennäköisesti pystytä muuttamaan näillä luovutusperusteilla, niin ulkoilu tulisi vähintäänkin selventää se, että jos yksikössä ei ulkoilua mahdollistavia apuvälineitä tosiasiassa ole tai väline ei sovellu kyseiselle käyttäjälle, tulee sopiva väline myöntää yksilöllisen arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Tukiliitto huomauttaa, että esityksen kohdan "Terveydenhuollon vastuulla on järjestää apuvälineet asumispalveluyksikön asukkaalle, kun apuvälineasetuksen 4 1 § ja 2 § edellytykset täyttyvät" luettelon ensimmäinen kohta tulee korjata apuvälineasetuksen mukaiseksi: *"Apuvälineen luovuttamisen edellytyksenä on sairaudesta, vammasta tai kehitysviiveestä johtuva yksilöllinen tarve ja apuvälineen käyttö tukee, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäisee toimintakyvyn heikentymistä." * Apuvälineen tarve on arvioitu käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. * Tarpeen arvioinnissa on otettu huomioon henkilön toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Apuvälinetarve kirjataan asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Apuvälineratkaisu tehdään julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvion ja toteaman tarpeen perusteella. Tukiliitto katsoo, että tässä oppaassa ei voida poiketa apuvälineasetuksen muotoilusta ja siten kaventaa oikeutta yksilölliseen apuvälineeseen myös silloin, kun apuväline ehkäisee toimintakyvyn heikentymistä. Siksi muotoilua tulee täydentää asetusta vastaavaksi.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Invalidiliitto ry kanteli vuonna 2012 oikeusasiamiehelle siitä, että sairaanhoitopiirit epäsivät ilman yksilökohtaista harkintaa vaikeavammaisilta henkilöiltä tarvittavia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, kuten suihkutuoleja, säädettäviä sähkösänkyjä ja henkilönostimia. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pyysi sosiaali- ja terveysministeriötä ohjaamaan sairaanhoitopiirit apuvälineasetuksen mukaiseen käytäntöön. Ministeriö ilmoitti laativansa aiheesta yksityiskohtaisia ohjeita ja seuraavansa asetuksen soveltamista (oikeusasiamiehen päätös 20.12.2012, dnro 2495/4/12, julkaistu myös oikeusasiamiehen verkkosivuilla: www.oikeusasiamies.fi). Ministeriö totesi sittemmin antamassaan kuntainfossa ”Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekäytännöt asumispalveluyksiköissä” 2/2013, että kaikilla asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksen 1 §:n edellytykset, on yksiköiden varustetasosta huolimatta oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Invalidiliitto katsoo, että apuvälineoppaan kohta vastuunjaosta asumispalveluyksikön ja apuvälineyksikön (asiakas) välillä on kategorinen ja lainvastainen.
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Asumispalveluyksikön vastuulla on järjestää: * Sellaiset henkilökunnan ergonomian vuoksi tarvittavat apuvälineet ja varusteet, jotka ovat välttämättömiä yksikön henkilöstön työturvallisuuden ja työterveyden turvaamiseksi sekä tapaturma- ja sairastumisvaaran torjumiseksi. Näitä ovat esimerkiksi henkilösuojaimet sekä asukkaiden hoitoon, huolenpitoon ja päivittäisiin toimintoihin tarvittavat välineet, kuten henkilönostimet ja hoitovälineet. Lisäksi sosiaalihuollon toimintayksikössä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Yksityisten sosiaalipalvelujen on perustuttava sopimukseen tai hyvinvointialueen tekemään hallintopäätökseen. Hyvinvointialueen kanssa tehdyssä sopimuksessa voidaan erikseen sopia toimintayksikön varustetasosta.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi tarvittavat apuvälineet: Nukkuminen ( korkeussädettävä sänky? decubitus-patja ?) HVA:n ja asumispalvelutuottajan välisessä sopimuksessa tulee sopia varustetasossa ( ei" voidaan tarvittaessa").
      • Apuvälineratkaisua tehtäessä on otettava huomioon

        * Asiakkaan näkemys apuvälinetarpeestaan ja apuvälineen käyttöympäristöistä

        * Asiakkaan yksilöllisen tarpeen perusteella tehty riittävän laaja-alainen arviointi

        * Arvioidun apuvälineen välttämättömyys asiakkaan päivittäisessä elämässä selviytymisessä

        * Asiakkaan saama informaatio eri vaihtoehdoista

        * Apuvälineen luovutuksessa huomioidaan STM asetuksessa olevat luovutuksen perusteet

        * Hankintalain 3 edellyttämien kilpailutusten tuloksena valikoituu sopimusvälineiden valikoima, jotka muodostavat perusvalikoiman apuvälineitä. Yksilöllisen harkinnan perusteella asiakkaalle voidaan luovuttaa myös muu kuin sopimustuote. Apuvälineen valinta perusteluineen kirjataan asiakkaan potilasasiakirjoihin.

        * Valtakunnalliset apuvälineiden luovutusperusteet ja paikalliset toimintakäytännöt

        * Muut ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavat tekijät

        Vaativampien apuvälineiden luovuttamiseksi suositellaan moniammatillista arviointia.

        Apuvälineratkaisu tulee aina tehdä yksilöllisesti ja perustellen. Ratkaisu perusteluineen tulee kirjata potilas-asiakirjoihin. Mikäli apuvälinettä ei luovuteta, käydään asiakkaan kanssa palautekeskustelu perusteluineen ja pohditaan, miten hänen toimintakykyään voidaan tukea muilla keinoin. Asiakkaalle tulee kertoa toimintamenettelystä, mikäli hän on tyytymätön apuvälineratkaisuun ja haluaa viedä asian eteenpäin.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ei
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Kyllä
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälinetarve tulee aina arvioida yksilöllisesti ja asiakkaan toimintakyky sekä käyttöympäristö ja arki huomioon ottaen. Hankintalaki ja sen kautta muodostunut perusvalikoima ei voi asettua yksilöllisen tarpeen edelle. Suorahankinta tulee olla mahdollinen aina, kun apuvälinettä arvioidaan. Pahimmillaan epäsopiva apuväline heikentää asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutusta. Tämän oppaan tarkoituksena on yhtenäistää valtakunnallisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet, joten teksti ”paikalliset toimintakäytännöt” on poistettava.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Riittääkö, että apuvälineratkaisussa “otetaan huomioon” asiakkaan näkemys apuvälinetarpeestaan ja apuvälineen käyttöympäristöistä? Vai tulisiko ajattelua kääntää siten, että apuvälineratkaisu perustuu asiakkaan yksilöllisiin tavoitteisiin ja arjen tarpeisiin, joiden suhteen asiakas on itse asiantuntija. Apuvälineratkaisua tehtäessä ammattilaisen tulee perustaa työnsä näihin lähtökohtiin, ottaen huomioon apuvälineen käyttöympäristö ja hyödyntäen omaa arviointiosaamistaan ja ammattitaitoaan apuvälineisiin ja niiden luovutusperusteisiin liittyen. Apuvälineen valintaa koskevaan kohtaan olisi hyvä tarkentaa, koskeeko ko. kirjaus kaikkien apuvälineiden valintaa, vai vain sellaisen apuvälineen valintaa, joka ei ole sopimustuote. Myös "kielteinen apuvälinepäätös" tulee kirjata potilasasiakirjoihin. Esim. kappaleen perään "Potilas-asiakirjoihin kirjataan perustelut apuvälineratkaisun luovuttamatta jättämiselle ja yhteenveto asiakkaan kanssa käydystä keskustelusta" . Tämä osio pitäisi velvoittaa myös kirjaamaan asiakkaan tietoihin, jotta voidaan todentaa, missä/miten/kuka tämän osan palveluprosessista on tehnyt.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • On tärkeää, että perustelut tehdylle apuvälineratkaisulle kirjataan potilasasiakirjoihin. Kielteisen ratkaisun rinnalla tulee todellisuudessakin pohtia yhdessä asiakkaan kanssa muita mahdollisia ja käyttöön saatavilla olevia ratkaisuja ja ohjata asiakas niiden piiriin. Vammaisfoorumi esittää seuraavanlaisia muutoksia tekstinmuotoiluun: Arvioidun apuvälineen välttämättömyys tarve asiakkaan päivittäisessä elämässä selviytymisessä suoriutumisessa Välttämättömyys on hyvin tulkinnanvarainen termi, suhteessa mihin? Apuväline on tarpeellinen myös osallistumisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemiseen. Valtakunnalliset apuvälineiden luovutusperusteet ja paikalliset toimintakäytännöt (tätä on syytä tarkentaa lähinnä paikallisiin rakenteellisiin yhteistyökäytäntöihin. Terveydenhuollon resurssien suunnittelun on pohjauduttava alueella todettuun tarpeeseen, ja myös apuvälineiden osalta paikallisten toimintakäytäntöjen on mahdollistettava myös sellaiset apuvälineet, joita ei aiemmin ole ollut esimerkiksi tarvetta myöntää ja joiden osalta on siis ollut käytäntönä olla myöntämättä. Kilpailutusten onnistuminen apuvälineiden käyttäjien, tuottajien ja järjestäjien näkökulmasta edellyttää asiakasosallisuuden vahvistamista osana kilpailutusprosessia. Suorahankintaa on myös tosiasiallisesti käytettävä. Edelleen välttämättömyyttä ei ole asetettu lainsäädännössä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovutuksen edellytykseksi. Apuvälineoppaan tulisi yhdenmukaistaa valtakunnallisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Siten tuo “paikalliset toimintakäytännöt” tulisi poistaa tekstistä.
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Hyvä, että korostettu välttämättömyyttä.
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kuuloliitto yhtyy Vammaisfoorumin näkemyksiin siitä, että kirjaus apuvälineen välttämättömyydestä ei ole linjassa apuvälineasetuksen kanssa, ja sen tähden se tulee poistaa. Apuvälineen luovuttamisen yhteydessä on otettava huomioon apuvälineen merkitys myös sitä tarvitsevan, kuten kuulovammaisen henkilön, toimintakyvyn ylläpitämisen, ongelmien ennaltaehkäisyn sekä osallisuuden vahvistumisen näkökulmasta. Oikea-aikaisesti saadut apuvälineet mahdollistavat opiskelun, työssäkäynnin, onnistuneen arjen sekä ylipäätään yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yhteiskuntaan. Lisäksi Kuuloliitto esittää, että hankintalaki -kohdasta tulee poistaa maininta "perusvalikoima apuvälineitä". Tällöin lause kuulusi: Hankintalain 3 edellyttämien kilpailutusten tuloksena valikoituu sopimusvälineiden valikoima. Perusvalikoima ei tuo lauseeseen mitään lisäarvoa, mutta se voi pahimmillaan johtaa hyvinvointialueita hankkimaan "perusapuvälineitä". Yksilöllisiin tarpeisiin vastaava apuväline tuottaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle suurimman hyödyn ja sen tähden kilpailutettu sopimusvalikoima tulee olla mahdollisimman monipuolinen ja sisältää erilaisiin tarpeisiin sopivia apuvälineitä. Toisaalta hyvinvointialueiden tulee käyttää myös suorahankintaa apuvälineissä. Se on välttämätöntä ja järkevää niissä tilanteissa, joissa yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa apuvälinettä ei löydy kilpailutetusta sopimusvalikoimasta
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Välttämättömyyden arviointi on ajoittain haasteellista ja kenen näkökulmasta välttämättömyyttä arvioidaan. Arvioinnissa asiakkaan oma arvio apuvälinetarpeestaan ja kuinka apuväline edistää hänen osallisuuttaan on merkityksellinen.
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Arvioidun apuvälineen välttämättömyys tarve asiakkaan päivittäisessä elämässä selviytymisessä suoriutumisessa On huomattava, että välttämättömyys on tulkinnanvarainen termi. Kuka määrittelee välttämättömyyden? Suhteessa mihin välttämättömyys määritellään? Näkövammaisille ihmisille apuvälineet ovat tarpeellisia myös osallisuudessa, osallistumisessa ja yhdenvertaisuudessa. Välttämättömyyttä ei ole asetettu lainsäädännössä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovutuksen edellytykseksi. Apuvälineoppaan tulisi yhdenmukaistaa valtakunnallisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Tällä perusteella tekstistä tulee poistaa paikalliset toimintakäytännöt.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Vammaisen henkilön apuvälinetarve on aina arvioitava yksilöllisesti huomioiden asiakkaan toimintakyky ja tarpeet. Hankintalain mukaisesti hankittu sopimus- apuvälineiden valikoima on apuvälineyksikön toiminnan joustavoittamiseksi perusteltua. Mutta asiakkaalla on aina oikeus yksilöllisen arvion mukaiseen apuvälineratkaisuun. Sen toteuttamiseksi tulee hyvinvointialueita ohjata käyttämään hankintalain mahdollistamaa suorahankintaa. Oppaan tarkoituksen on luoda yhtenäiset ja valtakunnallisesti sovellettavat luovutusperusteet. Siksi kirjausta paikallisista toimintakäytännöistä tulee täsmentää tai poistaa kokonaan. On tärkeää, että perustelut tehdylle apuvälineratkaisulle kirjataan potilasasiakirjoihin. Jos asiakas saa apuvälinepyyntöönsä kielteisen ratkaisun, tulee käytännön toiminnassa pohtia yhdessä asiakkaan kanssa muita saatavilla olevia ratkaisuja ja tarvittaessa ohjata asiakas niiden pariin. Myös tämä ohjaus tulee kirjata potilastietoihin. Näiden ratkaisujen tekemiseen tulee tarvittaessa ottaa mukaan myös asiakasta avustava läheinen, jotta tieto toisesta ratkaisusta ja sen saamaisen edellyttämä toiminta tosiasiallisesti mahdollistuisivat.
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Hankintalakiin vetoamalla ei voida määrittää tai perustella pätevästi apuvälineiden valikoimaa tai hankintaa. Hankintalaki on järjestäjän työväline, ei perustelu apuvälinevalikoimalle. Asiakkaalle / potilaalle on järjestettävä apuväline yksilöllisen tarpeen perusteella, eikä hankintalakiin viittaamalla.
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Nyt lukee: Apuvälineratkaisua tehtäessä on otettava huomioon … * Asiakkaan yksilöllisen tarpeen perusteella tehty riittävän laaja-alainen arviointi Ehdotamme seuraavaa muotoilua: … * Asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja toimintakyvyn perusteella tehty riittävän laaja-alainen arviointi ja kokeilu. Nyt lukee: Vaativampien apuvälineiden luovuttamiseksi suositellaan moniammatillista arviointia. Ehdotamme seuraavaa muotoilua: Apuvälinearviointi ja luovuttaminen edellyttää asiantuntijuutta apuvälineistä ja toimintakyvystä. Vaativampien kommunikoinnin apuvälineiden arviointi ja luovutus tulee tehdä moniammatillisesti huomioiden asiakkaan koko toimintakyky (myös kielelliset taidot ja vuorovaikutustaidot).
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tekstissä tulee korostaa, että aina voidaan valita asiakkaalle parhaiten sopiva apuvälineratkaisu, jonka ei tarvitse olla sopimustuote. Muunkin apuvälinemallin luovuttaminen pitäisi olla aina mahdollinen. Mikäli apuvälinettä ei luovuteta, tulee tämäkin kirjata perusteluineen asiakkaan potilasasiakirjoihin.
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Koska luovutusperusteiden on tarkoitus olla valtakunnalliset, yllä olevasta tekstistä pitää poistaa kohta "...ja paikalliset toimintakäytännöt" Muutosesitys: Hankintalain 3 edellyttämien kilpailutusten tuloksena valikoituu sopimusvälineiden valikoima. Yksilöllisen harkinnan perusteella asiakkaalle voidaan luovuttaa myös muu kuin sopimustuote. -> Käsite "perusvalikoima" on liian epämääräinen ja siinä on vaarana, että "perusvalikoimaan" päätyy asiakkaalle sopimattomia tai epäkelpoja tuotteita. Apuvälineen luovutusperusteena tulee aina olla yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys. Muutosesitys: Arvioidun apuvälineen tarve asiakkaan päivittäisessä elämässä suoriutumisessa
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälineiden hankinnassa on tärkeintä saada yksilöllisen harkinnan perusteella asiakkaalle mahdollisimman hyvin sopiva apuväline, joka soveltuu siihen käyttötarkoitukseen mihin asiakas sitä tarvitsee. Tätä varten tuntuu käsittämättömältä tehdä hankintalain mukainen kilpailutus, koska kilpailutuksen ehdot ovat niin yksilöllisiä. Kilpailutuksen perusteella päädytään valitsemaan perusvalikoima, joka ei sitten sovikaan asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen. Perusvalikoimaan tulee sisällyttää mahdollisimman monipuolinen valikoima eri ominaisuuksien mukaisia apuvälineitä, joista pystyy sitten valitsemaan sen kullekin asiakkaalle parhaiten soveltuvan vaihtoehdon. On turha hankkia hankintalain kilpailutuksen perusteella käyttöön huonosti soveltuvia laitteita, jotka eivät sitten käytännössä toimikaan asiakkaalle. Se tulee kallliiksi, jos joudutaan ns. perusvalikoiman käytön jälkeen tekemään arvioinnit ja hankinnat uudestaan.
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Tukiliitto katsoo, että esityksen kohdan "apuvälineratkaisua tehtäessä on otettava huomioon" luettelon kolmas kohta tulee korjata seuraavasti, koska välttämättömyys on hyvin tulkinnanvaraista, ja tarvittavia apuvälineitä tulisi saada muuhunkin kuin vain selviytymiseen, esimerkiksi osallistumisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemiseen. *" Arvioidun apuvälineen tarve asiakkaan päivittäisessä elämässä suoriutumisessa" Tukiliittoa huolestuttaa myös, että esityksen saman luettelon seitsemäs kohta "* Valtakunnalliset apuvälineiden luovutusperusteet ja paikalliset toimintakäytännöt" ' Tukiliittoa huomauttaa, että muodostuuko "paikallisista toimintakäytännöistä" edelleen niitä suoria käytäntöjä ja ilman yksilöllistä arviointia annettuja vastauksia, että ”Näitä ei meillä myönnetä, ei ole ikinä myönnetty ”? Tokihan tällä varmasti viitataan paikallisiin rakenteellisiin käytäntöihin myös. Kuitenkin terveydenhuollon resurssien suunnittelun on pohjauduttava alueella todettuun tarpeeseen, ja myös apuvälineiden osalta paikallisten toimintakäytäntöjen on mahdollistettava myös sellaiset apuvälineet, joita ei aiemmin ole ollut tarvetta myöntää.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Vammaisen henkilön apuvälinetarve tulee arvioida yksilöllisesti ja on otettava huomioon asiakkaan toimintakyky. Invalidiliitto katsoo, ettei hankintalain käyttö ja perusvalikoima apuvälineistä voi sivuuttaa vammaisen henkilön yksilöllistä tarvetta. Kilpailutusten onnistuminen apuvälineiden käyttäjien, tuottajien ja järjestäjien näkökulmasta edellyttää asiakasosallisuuden vahvistamista osana kilpailutusprosessia. Suorahankintaa on myös tosiasiallisesti käytettävä. Edelleen välttämättömyyttä ei ole asetettu lainsäädännössä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovutuksen edellytykseksi. Apuvälineoppaan tulisi yhdenmukaistaa valtakunnallisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Siten tuo “paikalliset toimintakäytännöt” tulisi poistaa tekstistä.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • "Asiakkaan näkemys apuvälinetarpeestaan ja apuvälineen käyttöympäristöistä" Tulisi kirjata seuraavasti: Asiakkaan ja tarvittaessa hänen lähihenkilönsä näkemys apuvälinetarpeesta ja apuvälineen käyttöympäristöstä.
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kirjoitettava: Arvioidun apuvälineen välttämättömyys asiakkaan päivittäisessä elämässä selviytymisessä eri toimintaympäristöissä kuten kotona, työssä, opiskelussa, asioinnissa ja osallisuuden mahdollistamiseksi. Ratkaisua tulee ohjata asiakkaan arki eri toimintaympäristöissä. Apuväline voi olla kodin lisäksi välttämätön myös muissa päivittäisen toiminnan paikoissa, vaikka se ei ole välttämätön juuri työn tai opiskelun suorittamiseksi. Vaatimus laitteen kalliista hinnasta on suhteellinen. Pienituloiselle henkilölle mikä tahansa laite on kallis. Kaikilla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus saada apuväline, oli se kallis (suhteessa mihin?) tai ei. Esimerkiksi liikkumishappi on tällainen välttämätön apu omatoimiseen liikkumiseen, asiointiin ja toimintakyvyn toteutumiseksi kotihappihoidossa oleville. Laite vähentää avun tarvetta ja kustannusten näkökulmasta säästää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Laite on kallis, ja käyttötarve voi kestää vuosia. Tulkinta usein on, että kotiin saatu apuväline riittää, kodin ulkopuolelle ei vammaisen henkilön tarvitsisi päästä. Tämä on vastoin YK:n vammaissopimusta ja vammaispalvelulain sekä apuvälineasetuksen henkeä – tällä hetkellä osallisuutta ja toimintakykyä ylläpitävien apuvälineiden saanti ei toteudu lain vaatimalla tavalla.
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • EHDOTUS: Poistetaan maininta "ja paikalliset toimintakäytännöt" PERUSTELU: Valtakunnalliset apuvälineiden luovutusperusteet on tarkoitettu apuvälinepalvelujen yhtenäistämiseen ja palveluja käyttävien henkilöiden yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Miksi sekoittaa hankintalakia tähän? Yksilöllisen harkinnan perusteella asiakkaalle luovutetaan käyttötarkoitukseensa mahdollisimman hyvin sopiva apuväline. Hankintalain perusteella voidaan hankkia kaikkia apuvälineitä. Asiakkaan kannalta on tärkeäpää, että apuväline on käyttökelpoinen kuin se, että hänelle annetaan käytettäväksi apuväline, joka kuuluu "perusvalikoimaan", mutta on huonosti käytettävä. Eli perusvalikoimaan tulee kilpailuttaa ja sisällyttää usean valmistajan tuottamia apuvälineitä, jotta kaikkia olisi kilpailutetulla hinnalla asiakkaalle sovitettavissa. Näin apuvälinevalmistajat saataisiin kehittämään tuotteitaan paremmiksi ja laskemaan myös hintaa. Nykykäytännöllä "perusvalikoimaan" otetaan kelvottomia tuotteita, kun halvalla saadaan ja tuottaja pystyy rahastamaan epäkäytännöllisilläkin tuotteillaan.
      • Apuvälinepalveluissa apuvälineosaamisella ja apuvälineiltä vaadittavilla säädöksillä varmistetaan potilas- ja laiteturvallisuutta. Apuvälineen luovuttajalla tulee olla riittävä apuvälineosaaminen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että luovuttaja osaa säätää apuvälineen käyttäjälle sopivaksi, ohjeistaa sen käytössä sekä arvioida, että luovutettavassa apuvälineessä on käyttäjän tarvitsemat lisävarusteet. Apuvälineen luovuttajan on huolehdittava, että luovutettavat apuvälineet ovat käyttökuntoisia ja turvallisia.

        Apuvälineen voi luovuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on riittävät tiedot niistä apuvälineistä, joiden kanssa hän on tekemisisää esim. kotipalvelussa perusapuvälineet kuten WC istuimen koroke. Hyvinvointialueen tulee seurata sen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja, ammatillista kehittymistä ja huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen. Työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö saa työssään tarvittavan perehdytyksen ja että hän voi osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelliseen täydennyskoulutukseen.

        Apuvälinepalveluprosessissa tulee huomioida, että terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ei
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälineosaamiseen kuuluu palveluohjausosaaminen (sisältäen mm. lait, asetukset, ohjeet) toimintakykyosaaminen ja apuvälineosaaminen. Miten apuvälineosaaminen varmistetaan? Olisi hyvä mainita ohjausosaaminen jo lauseessa “apuvälineen luovuttajalla tulee olla riittävä apuvälineosaaminen” “....sekä osaamista apuvälineen käytön ohjaamiseen. “ Pelkkä “apuvälineen käytön ohjeistaminen” ei ole riittävää.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälineistä joiden kanssa ammattihenkilö on "tekemisissä" voitaisiin korvata "ammattihenkilö, jolla on riittävät tiedot apuvälineiden luovuttamista varten". Lause "Hyvinvointialueen tulee seurata sen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja, ammatillista kehittymistä ja huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen" vaikuttaa liian pitkältä ja vaatii selkeyttämistä.
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Toisen kappaleen 1. lauseessa on kirjoitusvirhe.
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tekstin tässä virkkeessä on epäselvyyttä. ”Hyvinvointialueen tulee seurata sen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa olevan henkilöstön, jolta hyvinvointialue hankkii palveluja, ammatillista kehittymistä ja huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen.” Tekstistä ei käy selkeästi ilmi, mitä ja millaisia yksityisiä palveluntuottajia tässä tarkoitetaan. Esimerkiksi apuvälineitä ja apuvälineohjelmistoja myymien tahojen kohdalla täydennyskoulutus on lähinnä valmistajilta saatavaa tuotetietoutta. Tekstiä on aiheellista tarkentaa siltä osin.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuväline osaamisen ylläpitämisen haaste?
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Lisäys: Apuvälineen luovuttajan tulee ohjeistaa niiden käytöstä myös käyttäjän lähipiiriä. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun apuvälineen käyttäjä on lapsi.
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kirjoitusvirhe: "Tekemisisää"
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Lisäys: Apuvälineprosessissa on huomioitava sähkön saannin epävarmuudet ohjeistamalla sähköllä toimivien apuvälineiden käyttäjiä. Ammattilaisen tulee muistuttaa, että apuvälineen käyttöön liittyvästä vaara- tai vikatilanteesta on syytä ilmoittaa apuvälinepalveluihin. Olennainen osa laiteturvallisuutta on käytön perehdytyksen lisäksi käytön seuranta ja huollon toimivuus. Apuvälineen käytön riittävästä ohjauksesta käyttäjälle ja hänen läheisilleen on hyvä muistuttaa tekstissä. Luovutus edellyttää aina asiantuntevan ammattilaisen antaman riittävän ja ymmärrettävän ohjauksen. Meille tulleiden yhteydenottojen perusteella ohjaus on valitettavan usein puutteellista ja aiheuttaa vaaratilanteita. Apuvälinepalvelut eivät myöskään voi paikata osasto-ohjauksen puutteita. Apuvälinepalvelujen saavutettavuus: käytön ohjausta pitää saada myös kotiin, jolloin tarkistetaan, että apuvälineet sopivat asiakkaan toimintaympäristöön. Toisaalta apuvälineiden luovutuksen tulee olla mahdollista siinä paikassa, jossa tarve on todettu tai apuväline on myönnetty. Apuväline pitää voida palauttaa esimerkiksi siihen terveydenhuollon yksikköön, jossa käy jälkitarkastuksessa. Pitkäaikaislainojen palautukseen on kehitettävä liikkuva palautusmahdollisuus, esimerkiksi kiertävä bussi – ja hyvin saavutettavan apuvälinepalvelun parhaat käytännöt on saatava jakoon alueille. Palauttamatta jääneet apuvälineet aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle ja vaikeuksia niitä odottaville. Apuvälinepalvelujen tekemä yhteistyö on apuvälineestä saatavan hyödyn edellytys, yhteistyö niin vammaispalvelujen, hoitoyksiköiden kuin myös kuntien liikuntaneuvonnan kanssa on tärkeää.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Turvallisuuspoikkeamia ei ole käsitelty lainkaan. "Työnantajan tulee huolehtia siitä, että apuvälineiden käytön yhteydessä tapahtuvista vaaratilanteista tulee ilmoittaa työnantajalle ja apuvälineen käyttötarpeen HVA:lla arvioineelle taholle, jotta apuvälineen käyttöturvallisuutta ja sopivuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin."
      • * Tarkistaa, että apuväline on käyttäjälleen turvallinen ja oikein valittu.

        * Opastaa ja ohjata apuvälineen oikeassa käytössä.

        * Luovuttaa valmistajan laatimat apuvälineen käyttöohjeet; laitteen turvallisen käytön edellyttämät tiedot tulee olla saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.

        * Selvittää asiakkaalle eri osapuolten vastuut ja luovuttamisen periaatteet.

        * Ohjeistaa toimintakäytäntö ja yhteystiedot apuvälineen käyttöön ja huoltoon liittyvissä tilanteissa.

        * Seurata apuvälineen käyttöä.

        * Järjestää apuvälineen valmistajan edellyttämät määräaikaistarkastukset/-huollot.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • KSSHP, Sairaalapalvelut, Alueellinen apuvälinekeskus
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, THL/5663/4.00.00/2022
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Sassali Hilkka, Näönkäytönohjaaja, Oulun yliopistollinen sairaala
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Ei
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays, Kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualue
        Päivitetty:
        14.12.2022
        • Kyllä
      • Avustajakoira-Assistenthund ry, Puheenjohtaja / hallitus
        Päivitetty:
        13.12.2022
        • Kyllä
      • Kuntoutusohjaajat ry
        Päivitetty:
        12.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen CP-liitto ry
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • PSSHP, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vastaava lääkäri, KYS / Fysiatrian poliklinikka
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Kyllä
      • Kansaneläkelaitos, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä
        Päivitetty:
        9.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ei
      • Kuopion kaupunki / kuntoutuspalvelut, Kolari Aku
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki / Sivistys- ja hyvinvointipalvelut, Kuntoutus/Apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        30.11.2022
        • Kyllä
      • Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky, Lotta-Sofia Kosonen, Toimintakyky yksikön ylilääkäri ja tulosaluejohtaja
        Päivitetty:
        25.11.2022
        • Kyllä
      • Mikäli vastasit että ei, niin tee tähän ehdotus tekstin selkeyttämiseksi
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Mitä apuvälineen käytön seurantaan velvoittaminen käytännössä tarkoittaa? Tällä hetkellä käytännöt ovat kirjavia – onko apuvälineen käyttöön liittyvää seurantaa esimerkiksi se, että asiakas ottaa apuvälinettä luovuttavaan tahoon yhteyttä, mikäli apuvälineen kanssa on ongelmia, tai apuvälineen käyttö ei auttanutkaan saavuttamaan asetettuja tavoitteita? Vai vaaditaanko ns. tosiasiallista seurantaa sille, että esimerkiksi apuvälineen käytölle asetetut tavoitteet saavutetaan? Nykypäivänä tulisi olla myös englanninkieliset ohjeet tarjolla. Miten vastuut ja luovuttamisen periaatteet informoidaan asiakkaalle? Kannasta tms pitäisi löytyä apuvälinepalveluista tehty sopimus ja ohjeet mm. tilanteessa, jossa apuväline menee rikki, koska asiakas usein hävittää paperilla annetut ohjeet. Luovuttavan tahon vastuulla tulee huolehtia, että apuvälinekeskukseen tai huoltotahoon on hyvä tavoitettavuus ja saavutettavuus. Yhteyttä voi ottaa eri keinoilla. Keinojen tulee olla helposti käytettäviä myös apuvälineiden avulla, ja viestinnän tulee olla selkeää.
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälineen luovuttajan on myös seurattava ja arvioitava apuvälineen käyttöä ja tarvittaessa opastettava oikeaan käyttöön. Prosessiin on tarvittaessa otettava mukaan myös ns. tavarantoimittajan erityisosaaminen, jotta mm. apuvälineen säädöt saadaan yksilöllisesti toimiviksi. Asiakaspalautteen käsittelyssä on huomioitava myös tavarantoimittajan antaman takuun merkitystä ja informoitava siitä asiakasta. Seurannalla varmistetaan , että asiakas osaa käyttää apuvälinettä ja saa siitä täyden hyödyn arjessaan. Asiakkaan apuvälineiden käytön seurannalla varmistetaan myös se, että hänelle tarpeettomaksi osoittautuneet apuvälineet saadaan uudelleen luovutettavaksi. Saattaisi olla perusteltua ohjata oppaassa seurannan toteuttamistapaa ja -aikaa jopa apuvälineittäin. Esimerkiksi yksipistekepin käytön oppiminen voi olla erittäin haastavaa. Apuvälineiden käyttöohjeiden tulee olla saavutettavassa muodossa, jotta niiden lukeminen on näkövammaisille ihmisille mahdollista (saavutettava digitaalinen muoto, pistekirjoitus, äänite ja isokirjoitus). Apuvälineet luovuttavalla taholla tulee olla todennettua osaamista näkövammaisten apuvälineiden käytön ohjaamisesta. Ellei apuvälineen luovuttava taho osaa käyttää apuvälinettä, se ei myöskään osaa ohjata näkövammaista ihmistä apuvälineen käytössä. Tästä Näkövammaisten liitolla on asiakaspalautteiden myötä tullutta tietoa.
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Apuvälineiden käyttöohjeiden tulee olla saavutettavassa muodossa, jotta niiden lukeminen on näkövammaisille ihmisille mahdollista (saavutettava digitaalinen muoto, pistekirjoitus, äänite ja isokirjoitus). Apuvälineet luovuttavalla taholla tulee olla todennettua osaamista näkövammaisten apuvälineiden käytön ohjaamisesta. Ellei apuvälineen luovuttava taho osaa käyttää apuvälinettä, se ei myöskään osaa ohjata näkövammaista ihmistä apuvälineen käytössä. Tästä Näkövammaisten liitolla on asiakaspalautteiden myötä tullutta tietoa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Opasta tulee vielä täydentää. Apuvälineen luovuttajan on systemaattisesti ja jopa yksilöllisesti seurattava apuvälineen käyttöä sekä tarvittaessa opastettava oikeaan käyttöön. Prosessiin on tarvittaessa otettava mukaan myös apuvälineen toimittaja, jotta asiakas saa tarvitsemansa ohjauksen apuvälineen säätöjen tekemiseen ja sen käyttöön. Apuvälineen järjestäjän tulee ohjata asiakasta luovutetun apuvälineen takuuseen, sen voimassaoloaikaan ja mahdollisen reklamaation tekemiseen liittyvissä asioissa. Seurannalla varmistetaan, että asiakas osaa käyttää apuvälinettä ja saa siitä täyden hyödyn arjessaan. Asiakkaan apuvälineiden käytön seurannalla varmistetaan myös se, että hänelle tarpeettomaksi osoittautuneet apuvälineet saadaan uudelleen luovutettavaksi. Saattaisi olla perusteltua ohjata oppaassa seurannan toteuttamistapaa ja -aikaa jopa apuvälineittäin. Apuvälineen luovuttajien ajantasaista perehtyneisyyttä apuvälineistöön tulisi valvoa ja tarvittaessa edellyttää lisäkoulutusta.
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ehdotetaan lisättäväksi: Tarvittaessa käyttöohjeet ja toimintakäytäntö tulee antaa asiakkaalle selkokielisessä tai kuvallisessa muodossa.
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Nyt lukee: * Tarkistaa, että apuväline on käyttäjälleen turvallinen ja oikein valittu. * Opastaa ja ohjata apuvälineen oikeassa käytössä Ehdotamme seuraavaa muotoilua: *Tarkistaa, että apuväline on käyttäjälleen turvallinen ja vastaa hänen toimintakykyään ja tarvettaan. * Opastaa apuvälineen oikeassa käytössä ja ohjata apuvälineen käyttöä yksilöllisen toimintakyvyn ja tarpeen mukaisesti.
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Tekstiin tulee lisätä kohta ”Varmistaa, että apuvälineen käyttäjä tai hänen läheisensä ovat ymmärtäneet ja sisäistäneet annetut ohjeet”.
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Valmistajan laatimat apuvälineiden käyttöohjeet tulee olla saatavilla myös viittomakielellä. Kielivaatimuksiin tulee lisätä tulkin käyttämisen mahdollisuus.
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kielivaatimuksiin on lisättävä myös englanti tai kirjattava tulkin käyttämisen tarve. Käyttöohjeet tulee saada tarvittaessa viittomakielellä. Mitä apuvälineen seuranta pitää sisällään? Tähän ohjeeseen voisi kirjata sen mitä seuranta tarkoittaa ja mitä sen ainakin pitää pitää sisällään ja miten seurannasta raportoidaan.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • "Opastaa ja ohjata apuvälineen oikeassa käytössä." Tulisi lisätä seuraavasti: Opastaa ja ohjata apuvälineen oikea käyttö ja varmistaa, että asiakas osaa käyttää apuvälinettä oikein. "Luovuttaa valmistajan laatimat apuvälineen käyttöohjeet; laitteen turvallisen käytön edellyttämät tiedot tulee olla saatavilla suomen ja ruotsin kielellä." Tulisi korjata seuraavasti: Luovuttaa valmistajan laatimat apuvälineen käyttöohjeet; laitteen turvallisen käytön edellyttämät tiedot tulee olla saatavilla suomen ja ruotsin kielellä sekä asiakkaan tarvitsemassa saavutettavassa muodossa esim. sähköisesti.
      • Hengitysliitto
        Päivitetty:
        15.12.2022
        • Opastaa ja ohjata apuvälineen oikeassa käytössä – lisäys: “käyttäjää ja hänen lähipiiriään ja tiedottaa palautus- ja huoltoaikataulusta saavutettavasti. Ammattilaisten pitää myös ilmoittaa eteenpäin apuvälineen käyttöön liittyvästä vaara- tai haittatilanteesta."
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden yksikkö, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, ESAVI, Valkonen Mikko
        Päivitetty:
        7.12.2022
        • Ks edellä soveltuvin osin: Apuvälinen käytön seuraaminen: sisältääkö vaaratilanteista raportoimisen ja kenelle? Estääkö "seuranta" sen, että epäkelvoiksi/ vaarallisiksi todettuja apuvälineitä ei hankita edelleen ja yhä uudelleen HVA:lle?
      • * Käyttää apuvälinettä käyttöohjeissa ja käytönopetuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti.

        * Ylläpitää ja puhdistaa apuväline käyttöohjeiden mukaisesti.

        * Ottaa yhteyttä apuvälineen luovuttajaan apuvälineen käyttöön liittyvissä kysymyksissä, jos apuväline ei vastaa enää käyttötarkoitustaan, ei ole enää sopiva tai kun apuvälineessä on huolto- /korjaustarvetta.

        * Palauttaa apuväline puhdistettuna, kun käyttötarve loppuu tai lainausaika päättyy.

        * Vastata apuvälineen käytöstä aiheutuvista kustannuksista (esim. sähkönkulutus)

        * Luovuttaa apuväline valmistajan edellyttämään määräaikaistarkastukseen/-huoltoon.

        * Korvata käyttöohjeiden vastaisen käytön tai huolimattomuuden aiheuttamat korjauskustannukset tai korvata kadonnut apuvälineen arvon alenema huomioiden. Myös alle 18-vuotias on korvausvelvollinen.

      • Ovatko kommentoitavat kappaleet ja luovutusperusteet selkeitä ja ymmärrettäviä?
      • Selkäydinvammaiset Akson ry, Täckman Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry, Kyröläinen Anni
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pekka Rantanen kuntoutuksen ja fysiatrian ylilääkäri ja Sirkku Nikander kuntoutuspäällikkö
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Apuvälinekeskus, Tiitinen Tarja
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • KYS
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • EPSHP
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Vantaan kaupunki, Kuntoutuspalvelut/ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei
      • Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, Roisko Eija
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Tehy ry, Töytäri Outi
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Suokas Sari
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Pargas
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä
      • LapCI - sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys ry
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Ei kommentoitavaa
      • Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        16.12.2022
        • Kyllä