• 2 a § Maksun periminen / Uttag av avgif
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälän sisältö on nähdäksemme kannatettava, mutta katsomme, että sen perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Vaikka jo nykyään esimerkiksi vammais- ja kehitysvammapalveluissa tulisi olla lähtökohtana se, että asiakas maksaa vain tosiasiassa käyttämistään palveluista, niin Tukiliiton lakineuvontapalveluun tulee usein kysymyksiä liittyen siihen, että asiakkaat eivät ole pyynnöstäkään saaneet palvelun järjestäjältä tietoa siitä, mistä kaikista eristä heiltä perittävät ”könttämaksut” koostuvat. Tämä ei usein selviä laskuista eikä maksupäätöksistä. Maksujen tarkemmista perusteista ja sisällöstä on monesti voinut saada tietoa vain kantelu- tai valitusprosessin kautta, mikä on asiakkaita ja myös järjestelmää (valvontaviranomaisia ja tuomioistuimia) kuormittavaa. Tukiliitto kannattaa lisäksi sitä, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Tukiliitto katsoo, että kunnan ei tule sallia käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään, vaikka niille voitaisiinkin ulkoistaa maksujen laskuttamiseen liittyviä tehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut monesti kohtuuttoman suurine perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan hyvin usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien jopa alaikäisillä lapsilla. Lisäksi käsityksemme on, että perinnän palveluiden järjestäjätahoille aiheuttamat kustannukset saattavat olla jopa suurempia kuin summat, joita perintätoimilla asiakkailta voidaan käytännössä saada.
      • Kynnys ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Tämä ei usein selviä laskuista eikä maksupäätöksistä. Maksujen tarkemmista perusteista ja sisällöstä on monesti voinut saada tietoa vain kantelu- tai valitusprosessin kautta, mikä on asiakkaita ja myös järjestelmää (valvontaviranomaisia ja tuomioistuimia) kuormittavaa. kunnan ei tule sallia käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään, vaikka niille voitaisiinkin ulkoistaa maksujen laskuttamiseen liittyviä tehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan hyvin usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien jopa alaikäisillä lapsilla. Perinnän kunnille aiheuttamat kustannukset saattavat olla jopa suurempia kuin summat, joita perintätoimilla asiakkailta voidaan käytännössä saada.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Det är bra att det stadgas att kommunen ska ge kunden en skriftlig faktura med anvisning för begäran om omprövning. Det är bra att det i denna paragraf stadgas vilka uppgifter som bör framgå av fakturan. Informationen i fakturan ska vara specificerad och kunna ges på lätt svenska, så att personer med intellektuell funktionsnedsättning kan förstå vilka tjänster som avses i fakturan. Vi föreslår vidare att begreppet ”uttag av avgift” byts till ”uppbärande av avgift”, vilket är ett vedertaget begrepp och det begrepp som används i lagen idag. Vi anser vidare att det i motiveringarna till 2 a tydligare ska stadgas att: - För sådana tjänster som personen med funktionsnedsättning behöver på grund av sin funktionsnedsättning bör avgift inte uppbäras. - För tjänster som personen med funktionsnedsättning inte kan eller är intresserad av att ta del av bör avgift inte uppbäras. Dessa är till exempel bastu- och tidningsavgifter.
      • A-klinikka Oy
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Tältä osin näemme keskeiseksi, että maksun määrittäminen ja periminen on täysin julkisen toimijan vastuulla. Tällä hetkellä esim. päihdepalveluissa asiakasmaksu saattaa olla osa palvelutuottajan saamasta päiväkohtaisesta kokonaiskorvauksesta ja asiakasmaksun periminen on palvelutuottajan vastuulla. Kyse on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevasta palvelusta. Palveluntuottajalle ulkoistettu asiakasmaksujen perintä on monesta syystä kohtuutonta: potilaan oikeudet vaarantuvat, sillä palvelutuottajalla ei ole oikeutta tehdä päätöstä asiakasmaksujen alentamisen ym osalta. Siten ko. arvion ja päätöksen hakeminen on potilaalle/ asiakkalle monimutkaista, kun se pitää tehdä eri organisaatiosta. Monille päihde- ja mielenterveysongelmaisille tämä on hyvin haastavaa, jolloin päätös asiakasmaksun alentamisesta jää hakematta. Tämä olisi ristiriidassa lainmuutoksen tavoitteiden kanssa. Toisekseen edellä kuvatussa tapauksessa taloudellinen riski ulkoistetaan palveluntuottajalle, jota ei voi katsoa kohtuulliseksi. Asiasta on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo -kirje 13.2.2017. Ohjauskirjeellä tilannetta pyrittiin selkiyttämään ja yhdenmukaistamaan. Tilanne ei kuitenkaan ole korjaantunut. Palvelutuottajat eivät kykene kantamaan pidemmän päälle merkittäviäkin asiakasmaksutappioita, mitkä erityisesti päihdepotilailla ovat varsin yleisiä johtuen elämänhallinnan puutteesta. Yleistyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutusten myötä palveluntuottajille maksetut korvaukset ovat alentuneet usein kannattavuuden alarajoille. Tällöin palveluntuottajat ovat pakotettuja kaikin keinoin saamaan edes osan saamatta jäänneistä asiakasmaksuista- vaikka perinnällä/ulosotolla. Se taas vaikeuttaa entisestään jo vaikeassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämänkin vuoksi olisi keskeistä, että asiakaslain uudistamisen myötä syntyy tilanne , jossa palveluiden järjestäjä maksaa palveluntuottajalle koko palvelun hinnan palvelun tuottamishetkellä ja vastaa itse asiakasmaksun määrittämisestä ja perinnästä.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • SAMS anser att den här paragrafen är nödvändig och förbättrar den nuvarande lagen. Den svenska översättningen bör ses över eftersom ”uttag av avgift” inte är förståeligt och vanligtvis används begreppet indrivning som översättning till finskans ”perintä”. I nuvarande paragraf § 1 används begreppet ”uppbäring av avgifter”. Det vore mera förståeligt och ändamålsenligt att använda sig av redan etablerade begrepp så som ”uppbäring av avgifter”. SAMS rekommenderar att utöver vanlig språklig vård så ska lagen skrivas i klarspråk och så lättläst sätt som möjligt, så att både klienter och anställda inom fältet kan förstå den. I motiveringarna borde det även noteras att grunden till avgiftens ursprung ska kunna noggrant specificeras och att informationen ska erbjudas på ett förståeligt sätt. Det är viktigt att de språkliga rättigheterna förverkligas och även grupper i behov av lättläst information beaktas i dessa räkningar(fakturor) som utgör myndighetsbeslut. SAMS ifrågasätter även konceptet att bära upp avgifter inom sjukvården och indrivningen av dessa. Enligt EAPN-FIN täcker klientavgifterna endast 7% av sjukvårdens kostnader. Utöver den här aktuella delreformen uppmanar SAMS regeringen att göra en utredning över i vilka fall indrivning överhuvudtaget är socialt- och ekonomiskt sätt ändamålsenligt. Den här informationen kunde då användas för bättre informerade policybeslut.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen terveydenhuollon tasasuuruisiin asiakasmaksulaskuihin on lisännyt hallinnollista työtä Siun sotessa, koska niitä koskevien oikaisuvaatimusten määrä on kasvanut. Asiakkaat ovat tehneet oikaisuvaatimuksia terveydenhuollon tasasuuruisista asiakasmaksulaskuista myös silloin, kun ensisijaisesti ovat olleet tyytymättömiä saatuun hoitoon tai kohteluun terveydenhuollossa. Toisin sanoen, tehtyjen oikaisuvaatimusten avulla on muistutettu hoidosta tai kohtelusta hoitotilanteessa sen sijaan, että olisi tehty sosiaalihuollon asiakaslaissa ja terveydenhuollon potilaslaissa tarkoitettu muistutus palvelun laadusta tai kohtelusta. Tästä syystä muistutuksen laadintamahdollisuudesta tiedottaminen olisi tärkeää muutoksenhakumahdollisuudesta tiedottamisen ohella. Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen myös tulosidonnaisia asiakasmaksuja koskeviin laskuihin: Tulosidonnaisista asiakasmaksuista annetaan aina asiakkaalle viranhaltijapäätös, joka sisältää oikaisuvaatimusohjeen. Tulosidonnaisten palvelujen asiakkaille avautuu esityksen johdosta säännöllinen mahdollisuus hakea oikaisua yhdestä ja samasta asiakasmaksua koskevasta viranhaltijapäätöksestä ja sitä koskevasta laskusta, ja voi johtaa toistuviin muutoksenhakuprosesseihin. Tältä osin kyseenalaistamme esityksen tarkoituksenmukaisuuden. Asiakasmaksulaskuja lähetetään Siun sote kuntayhtymästä vuositasolla noin 550 000 kpl.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen sisällyttäminen laskuun parantaa sinänsä asiakkaan oikeusturvaa. Säännös edellyttää terveydenhuollon tietojärjestelmien ja laskupohjien kehittämistä. Säännös tulee todennäköisesti lisäämään oikaisuvaatimusten määrää ja siten hallinnollista työtä.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pidämme perusteltuna käytäntöä, missä kunnat perivät asiakasmaksut ja palveluntuottajat toimittavat kunnille laskutusta varten tarvittavat tiedot. Kyse on kuntien järjestämis- ja siten myös rahoitusvastuulla olevasta tehtävästä. Tavoitteena pitää olla byrokratian vähentäminen ja hallinnollisten toimien minimoiminen. Maksamatta jääneiden maksujen perintä ja luottotappioriski kuuluvat siten myös kunnalle. Esityksen ja nykykäytännönkin mukaan kunta voi tietyissä tilanteissa jättää maksun perimättä tai huojentaa sitä erillisten perusteiden mukaisesti. Huojentamiseen tai maksusta vapautumisen perusteisiin liittyvän asiakastiedotuksen tulee olla riittävää.
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen asiakaslaskuun aiheuttaa tietoteknisiä haasteita nykyisin käytössä olevaan laskutusjärjestelmään ja merkittäviä lisäkustannuksia asiakaslaskun lähettämisessä. Tällöin asiakaslaskutusjärjestelmään täytyisi tilata muutostyö ja asiakkaalle lähetettävään paperiseen laskuun tulisi lisätä liitesivu. Liitesivun lisääminen asiakaslaskuun lisää postituskustannuksia arviolta 16 000 e/v. PPSHP lähettää vuosittain n. 380 000 asiakaslaskua. Valtaosa (n. 90 %) sairaalan asiakaslaskuista lähetetään asiakkaalle paperisena. Viidessä vuodessa asiakkaalle lähetettävä liitesivujen lukumäärä olisi n. 1,5 milj. kpl, mikä ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujärjestelmästä tai maksujen keräämisestä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia ei ole huomioitu arvioitaessa lakiehdotuksen euromääräisiä vaikutuksia maksutuottoihin. Yksittäisen maksun keräämisestä aiheutuvan hallinnollisen kustannuksen suuruudesta on esitetty hyvin eri suuruisia arvioita, eikä asiasta ole luotettavaa selvitystä tai tutkimusta. Sairaanhoitopiirin (PSHP) asiakasmaksutoiminnon kokonaiskustannukset ovat noin 800t€ -1M€. Asiakasmaksutuloja on vuositasolla noin 34M€.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Jokaiseen asiakaslaskuun oikaisuvaatimuksen liittäminen lisää muutoksenhakuja ja siten hallinnollista työtä Kainuun sotessa. Kainuussa asiakkaalle tehdään (kotihoito) palveluista maksu- ja palvelupäätös (viranhaltijapäätös), jossa on ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Laskutus perustuu toteutuneisiin käynteihin, laskussa ei ole oikaisuvaatimusta. Asiakkaiden laskuihin oikaisuvaatimuslomakkeen lisääminen lienee tekninen asia, mutta aiheuttaa kaikissa yksiköissä, myös Kainuussa lisätyötä. Samaa palvelua koskien asiakkaalle tulee siis kaksi valituskelpoista päätöstä, joten tämä ei ole tarkoituksenmukaista vaan tulisi poistaa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Hyvinvointiala HALI ry näkemyksen mukaan maksujen perimisessä tavoitteena tulee olla byrokratian vähentäminen ja hallinnollisten toimien minimoiminen. Tämän tulee toteutua myös, mikäli kunnat perivät asiakasmaksut ja palveluntuottajat toimittavat kunnille laskuttamista varten tarvittavat tiedot. Palveluiden rahoitus tapahtuu julkisen järjestäjän vastuulla ja rahoituksella ja mahdolliset luottotappiot eivät voi jäädä yksittäisten palveluntuottajien kontolle. Tällä hetkellä osassa sopimuksia asiakasmaksutulot tulevat palveluntuottajalle ja osassa sopimuksia ne tilitetään tilaajalle. Esimerkiksi ensihoidossa asiakasmaksulaskutuksen tekevät palveluntuottajat. Myös ulkoistettujen terveyskeskuksien käytännöt tulee selvittää. Lakimuutos ei saa johtaa yksityisten tuottajien tulojen laskuun tai hallinnon byrokratian lisääntymiseen. Tavoitteena tulee olla selkeä järjestelmä, jossa järjestäjä maksaa palveluntuottajalle koko palvelun hinnan palvelun tuottamishetkellä. Kunta voi tarvittaessa jättää maksun perimättä tai huojentaa sitä erillisten perusteiden mukaisesti. Maksamatta jääneiden maksujen osalta tulee perinnän tapahtua järjestäjän toimesta ja järjestäjän kustannuksella. Huojentamiseen tai maksusta vapautumisen perusteisiin liittyvää asiakastiedottamista tulee lisätä. Liitteessä on erikseen selostettu kentällä tällä hetkellä ongelmallinen perustoimeentulotuen varassa olevien asiakkaiden asiakasmaksujen perintä ja luottotappioista vastaaminen.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksun määräämistä, perimistä, tarkistamista, alentamista ja perimättä jättämistä sekä muutoksenhakua koskevat säännökset 2a, 2b, 10 j, 11 ja 15 §:t muodostavat melko sekavan ja hallintoprosessuaalisesti erikoisen kokonaisuuden. Säännösjoukko tuskin hahmottuu ja avautuu asiakkaalle selkeästi niin, että asiakas säännösten nojalla kykenisi arvioimaan, mihin hänellä missäkin tilanteessa on oikeus ja millä tavoin hänen missäkin tilanteessa tulisi toimia. Säännökset mahdollistavat asiakkaalle käytännössä jatkuvan muutoksenhakuoikeuden sekä samaan aikaan myös mahdollisuuden vaatia asiakasmaksun alentamista ja perimättä jättämistä. Samaan aikaan viranomaisten tulee lisäksi huolehtia asiakasmaksun tarkistamisesta sekä itseoikaisusta, jos maksu on määrätty virheellisesti. Laskun rinnastaminen maksua koskevan hallintopäätöksen kanssa samantasoiseksi oikeudelliseksi asiakirjaksi liittämällä laskuun oikaisuvaatimusohje on hallintoprosessuaalisesti ongelmallista. Lakiehdotuksessa ei ole otettu kantaa säännöksen suhteeseen hallintolakiin, jossa säädetään menettelystä hallintopäätöstä tehtäessä. Lisäksi on huomioitava, että palveluntuottajina on myös yksityisiä yrityksiä. Nykyisen oikeustilan näkökulmasta olisi erikoista, jos yksityisen tahon laskusta voisi tehdä hallinto-oikeudellisen oikaisuvaatimuksen kunnalliselle viranomaiselle. On hyvä, että muutoksenhakuoikeutta ns. tasamaksuihin pyritään selkeyttämään. Tasamaksujen osalta toimivampi ja riittävä menettelytapa voisi kuitenkin olla se, että tasamaksulaskuun tyytymättömällä asiakkaalla olisi oikeus pyynnöstään saada siitä erillinen maksupäätös muutoksenhakuohjauksineen. 15 §:n mukainen muutoksenhakuoikeus sekä päätökseen että laskuun samaa asiaa koskien muodostavat tosiasiassa asiakkaalle katkeamattoman muutoksenhaun jatkumon. Kun asiakkaalle määrättävä pidempiaikaisen palvelun maksu perustuu tuloselvitykseen pohjautuvaan hallintopäätökseen ja laskutetaan asiakkaalta kuukausittain saman suuruisena, säännös voi johtaa siihen, että samaan aikaan on käsittelyssä useita täysin samaa asiaa koskevia prosesseja eri instansseissa; oikaisuvaatimuksena kunnan toimielimessä, valituksena hallinto-oikeudessa ja mahdollisesti jopa KHO:ssa. Miten eri sisältöiset lopputulokset tai samanaikaiset vireilläolot olisivat edes prosessioikeudellisesti mahdollisia? Aiheutuva tilanne ei olisi myöskään prosessiekonomisesti järkevä minkään tahon näkökulmasta.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ehdotus on hyvä asiakkaiden kannalta. Ohjeet oikaisun hakemiseksi on liitetty jo nykyiselläänkin laskuun.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Lausuntopalvelu.fi-lomakkeella ei valitettavasti ole kohtaa esittää hallituksen esityksestä yleisiä kommentteja. Haluamme kuitenkin todeta ennen yksityiskohtaisiin yksittäisiä lakipykäliä koskeviin kohtiin menemistä joitain keskeisiä näkemyksiämme. Ensinnäkin muutosehdotus on erittäin tarpeellinen ja jopa kiireellinen. Sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen suuri vaihtelu kuntien välillä ja niiden kohtuuttomuus monelle vanhukselle ovat palvelujärjestelmämme keskeisiä epäkohtia, jotka vakavasti heikentävät nykyisin sen toimivuutta ja tasa-arvoisuutta. Kommentoimme tässä lausunnossamme esityksen kohtia, jotka koskevat vanhusten pitkäaikaishoidon asiakasmaksuja sekä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittäviä maksuja. Näitä koskevat pykälät 7, 10 ja 11. Haluamme kiinnittää erityistä huomiota - Yksinasuvien ihmisten tilanteeseen: pienituloisuus on erityisen yleistä yksinasuvilla ikääntyneillä ja eläkeläisten keskuudessa pitkittynyt köyhyys on ongelma. Kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut voivat tällä hetkellä nousta kohtuuttoman korkeiksi erityisesti niillä vanhuksilla, joilla on korkeat asumiskustannukset ja paljon palveluntarpeita sekä sairauskuluja. - Maksukäytäntöjen selkeyteen ja maksuhelpotusten tai maksujen perimättä jättämiseen: on otettava huomioon, että maksukattojen seuraaminen, maksupäätösten arvioiminen ja muutoksenhaku voivat olla liian työläitä tai vaikeaselkoisia prosesseja vanhuksille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Ehdotamme tämän vuoksi, että asiakkaan maksukyky selvitettäisiin aina palvelutarpeenarvioinnin tai palvelujen myöntämisen yhteydessä. Tässä päätöksessä pitäisi huomioida asiakkaan tulot, hänen pakolliset menonsa kuten asumiskulut, lääkemenot ja muut sairauskulut sekä myös kaikki kotihoidon ja tukipalvelujen tarpeet ja yhteenlasketut maksut. Merkittävä puute tässä lakiesityksessä ja sen tausta-aineistossa on, ettei kummassakaan puututa lainkaan keskeiseen palvelumaksujen eriarvoisuutta nykyisin aiheuttavaan kuntien käytäntöön: siihen, että palveluseteleillä on luotu kahden kerroksen palvelujärjestelmä. Monet kunnat tarjoavat kotihoitoon ja/tai palveluasumiseen palveluseteleitä, jotka tuovat lisää valinnanvapautta käyttäjälle mutta säännönmukaisesti vaativat häneltä tai hänen omaisiltaan taloudellista lisäpanostusta. Tähän ei kaikilla vanhuksilla ole varaa, jolloin he jäävät kunnan suoraan tarjoamien palvelujen varaan, eikä näissä palveluissa ole yleensä tarjolla vaihtoehtoja palvelun sisällön ja laadun suhteen. Lopputuloksena meillä on vääristynyt malli, jossa varakkailla on selvästi enemmän vaikutusvaltaa palveluihinsa kuin vähävaraisilla. Lopuksi haluamme korostaa, että on välttämätöntä, että tämän maksu-uudistuksen seurauksia eri käyttäjä- ja tuloryhmille seurataan huolellisesti ja varaudutaan jo nyt siihen, että järjestelmää joudutaan vielä säätämään.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymä noudattaa ja soveltaa asiakasmaksuihinsa kuluttajansuojalakia ja perintälakia hyvän tavan mukaisesti. Nykylainsäädännön puitteissa asiakkaalla on reklamaatio ja perustevalitus-oikeus (joka tehdään hallinto-oikeuteen) asiakasmaksuista. Asiakkaalle aiheutuvaa kokonaisrasitusta harkitaan ennen kuin lisätään asiakkaan maksettavaksi tulevia kuluja. Asiakkaalle annetaan useampi maksumuistutus ennen perintää. Asiakkaan on mahdollista esittää päätöksentekevälle viranhaltijalle maksusta lykkäyspyyntö. Saatavasta on mahdollista tehdä velallisen kanssa maksukyvyn huomioiva maksusuunnitelma. Tasamaksujen suuruudesta päättää Etevan yhtymähallitus, jonka päätöksestä on muutoksenhakumahdollisuus. Nykyiset oikeussuojakeinot huomioiden, jokaisen asiakasmaksulaskun rinnastaminen hallintolain mukaiseen päätösmenettelyyn oikaisuvaatimuksineen ei ole tarkoituksenmukaista.
      • Hengitysliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • On kannatettavaa kirjata lakiin selkeästi laskussa oltavat tiedot, joiden on oltava riittävän selkeät, jotta laskun saaja tietää, mitä asiointia lasku koskee. Useat eri palvelut tai hoidot samalla laskulla on eriteltävä selkeästi. Hengitysliitto esittää, että laskuun tulee lisätä tietoa maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Laskutusta hoitavat usein yksityiset yritykset ja perintään joutuneita laskuja siirretään perintätoimistoille, jotka ovat usein suuria kansainvälisiä yrityksiä. Laskutus ja perintä tulee olla kunnan tai tulevassa sote-uudistuksessa maakunnan itse tehtävä toiminta.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Muistiliitto pitää tärkeänä, että asiakkaalle saadusta palvelusta toimitettava lasku sisältää olennaiset tiedot selkeästi kirjattuna ja eriteltynä, jotta asiakas voi helposti todeta laskun oikeellisuuden tai mahdolliset virheet. Erityisesti monilla sosiaali- ja terveyspalveluja paljon käyttävillä kuten ikääntyneillä ja muistisairailla on vaikeuksia hahmottaa monimutkaisia termejä ja kokonaisuuksia.Oikaisuvaatimuksen ohjeet tulee liittää laskuun, samoin tieto mahdollisuudesta saada maksuun alennusta tai että se voidaan jättää perimättä kokonaan. Myös palvelunkäyttäjän yksityisyydensuojasta huolehtiminen on kannatettavaa. Hallituksen esitys ei käsittele nykytilaa, jossa kunnat ovat ulkoistaneet maksujen perintää yksityisille toimijoille. Perinnässä on kyse julkisen vallan käytöstä ja Muistiliiton näkemyksen mukaan saamatta jääneiden maksujen perintä tulee hoitaa kunnan toimesta.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Laskuista löytyy nykytilateessa jo nämä tiedot.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälän sisältö on nähdäksemme kannatettava, mutta katsomme, että sen perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Vammaisfoorumi katsoo, että kunnan ei tule sallia käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään, vaikka niille voitaisiinkin ulkoistaa maksujen laskuttamiseen liittyviä tehtäviä. Asiakasmaksujen perinnässä tulee noudattaa samaa perimistapaa kuin laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (5 §:n 2 momentti), jonka mukaan perintätoimisto ei voi esiintyä velkojen toimeksiannossa asiamiehenä, koska kyse on julkisen saatavan ulosmittauksesta. Perintätoimisto moninkertaistaa asiakasmaksun suuruuden eikä sitä toimeentulon viivästyessä ja laskun mennessä perintään enää huomioida toimeentulotuessa.
      • Kriminaalihuollon tukisäätiö
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kirjalliseen laskuun on liitettävä oikaisuvaatimus ja tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Myös mahdollisuudesta tehdä sopimus maksusuunnitelmasta ja mahdollisuudesta hakea toimeentulotukea. Kuntien tulee itse hoitaa asiakasmaksujen perintää ja lopettaa perintäyhtiöiden käyttäminen. Tämä parantaisi rikosseuraamusasiakkaiden mahdollisuuksia päästä peruspalveluihin ja vähentäisi maksamattomista laskuista aiheutuvia perintäkuluja ja ulosottoa. Erityisesti vankilasta vapautuvilla on muutoinkin vaikeuksia päästä terveydenhuollon palveluihin.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) lausuu 2 a ja 15 §:stä jäljempänä 15 §:ää koskevassa kohdassa.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kuntien ja kuntayhtymien tulisi hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen laskutus ja perintä. Nykyisin kunnat ja kuntayhtymät käyttävät perintätoimistoja asiakasmaksujen perinnässä, mikä voi nostaa perintäkuluja asiakkaalle ja on muutoinkin asiakkaan oikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista.
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kuuloliitto esittää, että maksuja periessään kuntien ja kuntayhtymien tulisi myös antaa asiakkaalle tietoa maksujen alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuuksista sekä asiakasmaksukatosta. Lisäksi asiakkaalla tulisi olla tietoa, miten hän voi hakea oikaisua maksuunsa.
      • Suomen Kipu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Suomen Kipu ry kiittää pyrkimystä saattaa potilaat samanarvoiseen tilanteeseen asuinkunnasta riippumatta. Tällä hetkellä yhdenvertaisuus ei toteudu ja ihmiset ovat hyvin eriarvoisissa tilanteissa asuinkunnasta riippuen. Suomen Kipu esittää, että laskujen tulee olla kirjauksiltaan ja muotoiluiltaan sellaisia, että asiakas ymmärtää laskun sisällön. Jos samassa laskussa on useita palvelumaksuja, ne tulee eritellä selkeästi. Kunnat tulee velvoittaa selvittämään asiakkaalle, miten ja millä edellytyksillä terveydenhuoltomaksuihin voi hakea alennusta tai perimättäjättämispäätöstä. Ohjeiden tulisi olla helposti saavutettavissa, esimerkiksi laskun liitteenä. Suomen Kipu esittää, että laskujen lähettämisen ja perimisen tulee olla kunnan tehtävä, eikä sitä saa siirtää perintätoimistoille. Terveydenhuoltomaksuja ei myöskään tulisi ohjata suoraan ulosottoon, vaan asiakkaan kanssa tulee ensin keskustella joko maksusuunnitelmasta tai selvittää edellytys terveydenhuoltomaksujen kohtuullistamiseen. Maksujen siirtyminen ulosottoon ei saa olla syy siihen, että asiakas joutuu hakemaan toimeentulotukea.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Vaatimus oikaisuvaatimuksen liittämisestä laskuun on sinänsä perusteltu, mutta edellyttää tietojärjestelmätoimittajilta teknisen toteutuksen mahdollistamista. Satakunnan sairaanhoitopiirissä oikaisuvaatimuksen liitäminen laskuun ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista, mutta järjestelmätoimittaja on ilmoittanut tekevänsä muutoksia laskupohjiin; muutosten aikataulu ei ole täsmentynyt vielä.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kirjeitse tulevaan laskuun olisi liitettävä oikaisuvaatimusohjeistus. Laskun koskiessa useita palveluita, olisi ne eriteltävä. Laskuun on liitettävä tieto mahdollisuudesta alentaa maksua tai jättää se perimättä asiakkaan tai kunnan aloitteesta. Käytäntö parantisi heikossa asemassa olevien terveydellistä tasa-arvoa, vähentäisi taloudellista huolta ja antaisi myös mahdollisuuden hoitaa ennestään huonoa taloudellista tilannetta. Laskujen periminen ulosoton tai perintätoimistojen kautta on vältettävä, koska niistä aiheutuvat kustannukset lisäävät perittävää summaa jatkuvasti. Velka lisääntyy ja sen maksaminen muuttuu entistä vaikeammaksi.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Laskuihin liitettävä oikaisuvaatimusohje selventää asiakkaan oikeusturvaa.
      • Raision kaupunki, kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Näin säädettynä asiakasmaksulaki lisää kuntien taloudellista ahdinkoa, koska asiakasmaksulakiluonnos tulee vähentämään kuntien tuloja. Samaan aikaan palvelua tarvitsevien iäkkäiden määrä kasvaa, palvelun tarve kasvaa ja resursoinnin tarve (kotihoidon henkilöstö) kasvaa. Hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa hoivassa lisää huomattavaa taloudellista kasvua kuntien budjettiin (riippuen valtion osuudesta rahoitukseen osallistumisesta). Kotihoidon asiakasmaksujen määrittämiseen esitetty maksuprosenttikaava tulee vähentämään kotihoidon asiakasmaksutuottoja kunnissa. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetty malli on erittäin työläs käytännössä. Tämä johtaa siihen, että kunnissa tarvitsee lisätä asiakasmaksuja laskevien ja niitä päättävien henkilöiden määrää. Useissa kunnissa tämä tarkoittaa myös sitä, että esimiesten työaika kuluu asiakasmaksuihin ja niiden päätöksiin. Se työaika on pois henkilöstön johtamisesta. Kommentti §35 kotona annettavat palvelut. Lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta tulisi voida periä säännöllisen kotihoidon asiakkaalta erillinen maksu, joka voisi olla esimerkiksi maksimissaan 3 €/viikko tai sen suuruinen kuin kunta maksaa siitä apteekille, jos se on pienempi kuin 3€/viikko. Tämä tulisi voida periä myös ympärivuorokautisessa hoidossa. Käyttövaran suuruus ympärivuorokautisessa hoidossa. Käyttövaran suuruudessa pitäisi huomioida asiakkaan varallisuus. Tällä hetkellä alennamme sellaisten henkilöiden asiakasmaksuja käyttövaran toteutumiseksi, joilla on suuria säästöjä pankkitilillään. Lääkekustannusten huomioiminen käyttövaralaskelmassa on erittäin haasteellista. Vuoden aikana jouduttaisiin tekemään useita asiakasmaksulaskelmia, koska asiakkaiden lääkehoidon kustannukset vaihtelevat. Lisäksi jo tällä hetkellä ympärivuorokautisessa hoidossa käyttövara riittää kattamaan asukkaiden lääkekustannukset. Myös tämä säädös vähentää edelleen kuntien asiakasmaksutuottoja. Lakiluonnoksessa säädetään, että tukipalveluista (pyykki, siivous) ei saisi periä erillistä maksua, joka myös osassa kunnissa vähentää asiakasmaksutuottoja. Lakiluonnoksessa tulisi määritellä, mitä tarkoitetaan suursiivouksella tai erikoispesua vaativalla pyykillä. Pykälässä 44 tulisi määritellä, mitä asumispalvelua tarkoitetaan. Ainakin palveluasumistyyppisessä asumisessa pyykkihuollosta, siivouksesta, turvapalveluista ja muista tukipalveluista tulisi voida periä asiakasmaksu. Esimerkiksi tavallisessa palveluasumisessa asukkaan saunapalvelusta, joka toteutetaan palvelutalon tiloissa, ei saisi lakiluonnoksen mukaan periä asiakasmaksua. Hyvää lakiesityksessä on peruuttamattoman ajan poisjääntimaksun laajeneminen kaikkeen vastanottotoimintaan. Myös hoitajakäyntien maksuttomuus terveysasemalla on hyvä esitys. Haasteena on maksukattoon laskettavien maksujen laajeneminen mm. suun terveydenhuollon maksuihin. Tämä vähentää maksutuloja. Lakiesityksessä esitetään mielenterveyden hoitoon liittyvien käyntien maksuttomuutta. Tämä vähentää maksutuloja terveysasemalla. Maksuttomien käyntien rajaaminen on myös vaikeaa, koska terveysasemalla usein hoidetaan useaa eri sairautta samalla käyntikerralla. Lakimuutoksen toteutuessa valtion pitää korvata kunnille täysimääräisesti vähentyneet asiakasmaksutuotot. Tämä on todettu myös lakiluonnokseen liittyvässä taustamateriaalissa. Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän kuntien asiakasmaksutuloja yhteensä 45 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä korvattaisiin kunnille lisäämällä vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Näkövammaisten liitto on huolestunut siitä, että kunta voi käyttää perintäyhtiöitä asiakasmaksujen perinnässä. Kunnalla/kuntayhtymällä tulee olla velvollisuus ennen perintään siirtymistä selvittää, onko maksua mahdollista alentaa/jättää perimättä. Hyvää esityksessä on se, että oikaisuvaatimuksen ohjeeksi ei riitä internetsivu, jossa ohje löytyy. Ohjeiden saavutettavuus on varmistettava.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Dufva Virpi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Vähävaraiset vanhukset saattavat velkaantua korkeiden asiakasmaksujen vuoksi. Talousvaikeuksien neuvonta- ja ohjauspalveluita tulee olla tarjolla ja helposti saatavilla jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli kunnat huomioivat asiakkaan taloudellisen tilanteen esimerkiksi kohtuullistamalla palveluista perittävää maksua samalla, kun vanhoille ihmisille laaditaan palvelusuunnitelmaa, varmistetaan samalla tärkeiden ja tarpeellisten palvelujen aito saaminen. Tarvittavat palvelut saattavat jäädä kokonaan hankkimatta, jos asiakkaalla ei ole siihen taloudellisesti mahdollisuuksia. Asiakasmaksujen kohtuullistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa ehkäisee myös velkakierteen syntymistä. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tulisi jatkossa aina hoitaa itse laskutuksen lisäksi myös perintä. Vanhojen ihmisten osalta ulosottoihin johtaneet tapaukset ovat lisääntyneet ja perintätoimistojen kustannukset ovat osin huomattavan suuria suhteessa laskujen summaan. Maksujen perimisen monimutkaisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset on pidettävä kohtuullisella tasolla, myös silloin kun puolison tulot huomioitavana. Em. kustannukset eivät saa osaltaan nostaa palvelu- ja hoitomaksuja. On hyvä asia, että asiakasmaksujen keskimääräinen kustannus määritellään valtakunnallisesti. Laskuissa tulee selkeästi eritellä, mistä palveluista ja toiminnoista lasku koostuu.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksujen määräytymisperusteiden yhdenmukaistaminen yhdenmukaistaa kuntien ja kuntayhtymien käytäntöjä.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Laskupohjia joudutaan tarkentamaan ja saattaa olla, että tietojärjestelmät eivät alkuun tähän taivu ja näin tästä aiheutuu tässä ongelmia, jos ei vaa-dittavia tietoja laskulle saada.
      • Crohn ja Colitis ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitämme, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Koska tällä hetkellä merkittävä määrä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja peritään ulosoton kautta, kuntien ja kuntayhtymien tulee jatkossa varmistaa, etteivät maksut siirry liian helposti ulosottoon. Sen sijaan asiakkaan kanssa tulee tehdä henkilökohtaiset maksusuunnitelmat, jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä ja tarjota asiakkaalle sosiaalityön ja talousneuvonnan palveluita.
      • HUS Kuntayhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Yleistä HUS-kuntayhtymä toteaa, että lakiehdotuksessa on kyetty poistamaan nykylainsäädännön suurimpia epäkohtia mm. poistamalla alaikäisiltä perittävät poliklinikkamaksut ja laajentamalla maksukattoa ja mm. saattamalla suun terveydenhuollon maksut pääosin maksukaton piiriin. Husin asiakasmaksutulot vuonna 2019 olivat 91 miljoonaa euroa. Osin esitetyt muutokset alentavat kuntien ja sairaanhoitopiirien maksukertymää (mm. hoitajavastaanottokäyntien maksuttomuus 3,2 miljoonaa euroa ja alaikäisten poliklinikkakäyntien maksuttomuus 6,2 milj. euroa). Valtion tulee kompensoida maksukertymän alenema täysimääräisesti, jotta julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kyetään turvaamaan asianmukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee perustuslain mukaisesti kyetä turvaamaan myös poikkeusoloissa. Muutosten taloudellisia vaikutuksia ei esityksessä ole arvioitu riittävästi. Muutosten taloudelliset vaikutukset tulee arvioida myös huomioon ottaen kuntien ja kuntayhtymien koronaepidemian myötä entisestään huononeva taloudellinen tilanne. Lakiehdotuksessa ei ole arvioitu hallinnollisten kustannusten suuruutta (s. 29 ja 40). Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa myös hallinnolliset kustannukset pitää arvioida. Esimerkiksi maksukaton laajentuminen lisää hallinnollista työtä. Samoin jos kunta tai kuntayhtymä ottaa käyttöön lain 11 § 2 momentin mukaiset tasamaksuja koskevat maksuhuojennukset aiheutuu siitä erittäin suuri määrä lisää hallinnollista työtä ja lisäresurssitarpeita kunnissa ja kuntayhtymissä. Etäpalveluihin viitataan päätöksen perusteluissa useissa kohdissa. Selkeyden vuoksi olisi hyvä säätää erikseen etäpalveluista perittävistä maksuista vastaavasti, kun esitettiin maakuntauudistukseen liittyneessä asiakasmaksulakiesityksessä. 2 a § HUS sisällyttää jo nykyisin säännöstekstissä edellytetyt tiedot asiakasmaksuja koskeviin laskuihin. Ks. lisäksi lausunto 15 §:n kohdassa.
      • Kehitysvammaliitto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälän sisältö on nähdäksemme kannatettava, mutta katsomme, että sen perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Vaikka jo nykyään esimerkiksi vammais- ja kehitysvammapalveluissa tulisi olla lähtökohtana se, että asiakas maksaa vain tosiasiassa käyttämistään palveluista, niin järjestöjen neuvontapalveluihin tulee usein kysymyksiä liittyen siihen, että asiakkaat eivät ole pyynnöstäkään saaneet palvelun järjestäjältä tietoa siitä, mistä kaikista eristä heiltä perittävät ”könttämaksut” koostuvat. Kehitysvammaliitto pitää hyvänä, että lakiesityksessä on hyvin yksilöity maksun päätöksessä ilmoitettavat tiedot. Jos kunta ulkoistaa maksujen perinnän, tulee huomioida, ettei asiakkaalle koidu kohtuuttomia lisäkustannuksia, jotka johtaisivat toimeentulotuen asiakkuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut monesti kohtuuttoman suurine perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan hyvin usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien alaikäisillä lapsilla ja heidän perheillään.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitys selkiyttää ja yhdenmukaistaa laskuja. Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen on perusteltu uudistus. Laskusta voidaan tarvita lisätietoja joko laskun perusteesta kuten vastaanottokäynnistä tai laskutusprosessista kuten eräpäivän siirto. Näitä voivat hoitaa eri tahot. Lienee tarkoituksenmukaista sisällyttää laskuun laskutusprosessista vastaavan tiedot.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen perinnässä olisi käytettävä muita tahoja kuin ulkopuolisia perintätoimistoja. Perintätoimistojen asiakasmaksun perimisestä ottamat maksut sekä perintätoimiston kanssa asioinnista syntyvät kulut saattavat syventää jo valmiiksi heikosti toimeentulevien asiakkaiden taloudellista tilannetta. Jos nimenomaisesti halutaan ulkoistaa palvelu yksityiselle perintätoimistolle, olisi kunnan varmistettava, etteivät perintätoimiston laskuttamat perintäkulut tule kohtuuttomaksi lisärasitteeksi vähävaraiselle asiakkaalle.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen sisällyttäminen laskuun parantaa asiakkaan oikeusturvaa.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksun perimistä selkeyttävä pykälä on tarkoituksenmukainen, mutta ei riittävällä tavalla toteuta lakiluonnoksen säännöskohtaisten perustelujen selkeää viestiä oikaisuohjeiden välittämisestä asiakkaalle laskun/päätöksen mukana. Lakiesityksen mukaan 15 §:ssä säädettäisiin, että maksupäätöksestä saa vaatia oikaisua. Esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että laskuun/maksupäätökseen tulee liittää ohjeet oikaisun hakemiseksi. Diabetesliiton mielestä on välttämätöntä, että pykälään lisätään laskun/päätöksen yhteydessä annettavaksi oikaisuohje omana kohtanaan, esim. kohdaksi 7. Olisi myös tarkoituksenmukaista, että laskuun/päätökseen sisältyisi aina tieto asiakasmaksun alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta samassa yhteydessä, kun ilmoitetaan maksun lähettäjän yhteystiedot. Mikäli tätä ei selkeästi säädetä, ei kunnan velvollisuus tiedottaa asiakkaille maksun alentamisen ja perimättä jättämisen käytännöistä toteudu. Diabetesliitto tuo lisäksi esiin, että asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen lähtökohdaksi on otettava yksiselitteisyys palvelumaksun määräytymisessä. Edellisen, rauenneen, asiakasmaksulain uudistuksen yhteydessä esitettiin, että jos palvelusta ei ole säädetty laissa, tulee sen olla käyttäjälle maksuton. Käsiteltävänä olevan lakiluonnoksen perustelujen mukaan tämä periaatteellinen muutos siirtyy toteutettavaksi laajemman asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomessa kotitaloudet rahoittavat noin viidenneksen terveydenhuollon kokonaismenoista suorilla asiakasmaksuilla ja omavastuilla, mikä on Pohjoismaiden korkein osuus. Tiedetään, että terveydenhuollon asiakasmaksut ja omavastuut kasautuvat ikääntyneille ja/tai pienituloisille. Tutkitusti eri terveysmenolajeista selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla. Pienituloisiin kotitalouksiin kohdistuvaa terveysmenorasitetta voidaan keventää tehokkaimmin alentamalla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja. (Tervola ym. Invest Policy Brief 5.2.2020). Diabetesliiton vuonna 2018 tekemän asiakasmaksukyselyyn (n=145) vastanneista diabeetikoista puolet oli taloudellisten vaikeuksien vuoksi viimeisen vuoden aikana tinkinyt välttämättömistä menoistaan asiakasmaksujen vuoksi tai jättänyt niiden vuoksi menemättä terveydenhuoltoon.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan laskuun tulee liittää oikaisuvaatimusohje, joka koskee sekä maksukyvyn mukaisia maksuja että tasamaksuja. Esityksen mukaisesti oikaisuvaatimusohje tulee olla mahdollista sisällyttää suoraan laskulomakkeelle. Ehdotettu 5-kohta edellyttää palvelun antajan tai tuottajan tietoja: täyskatteisessa palvelusetelissä, jossa kunta perii asiakasmaksun ja asiakas valitsee palveluntuottajan, ei palveluntuottajatieto ole asiakasmaksuohjelman tiedossa. Asiakkaalla on oikeus ja valinnanvapaus muuttaa palveluntuottajaa myös kesken asiakaslaskutuksen. Palveluntuottajatiedoksi tulisi ao. tapauksessa riittää palvelutuote esim. kotihoidon palveluseteli, asiakkaan valitsema palveluntuottaja.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ehdotus turvaisi toteutuessaan entistä paremmin sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien henkilöiden perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan. Lisäksi se vaikuttanee positiivisesti perustuslain 19 §:n mukaisiin oikeuksiin pääsyyn.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Autismiliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Autismiliiton näkemyksen mukaan kuntien ei tulisi käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut monesti kohtuuttoman suurine perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä ja jopa alaikäisillä lapsilla.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Sosiaalihuollon palveluiden myöntämisestä asiakkaalle on tehtävä hallinnollinen päätös, johon on liitetty oikaisuvaatimus. Esitysluonnoksessa lasku rinnastuu tasamaksuissa päätökseen. Oikaisuvaatimuksen liittäminen tältä osin myös jokaiseen laskuun ei siten olisi tarkoituksenmukaista.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • On hyvä käytäntö, jos oikaisuvaatimusohje voitaisiin liittää suoraan laskuun.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliiton mukaan nykyistä tilannetta selkeyttäisi, jos kunnilla olisi velvollisuus antaa tasasuuruisista maksuista asiakkaalle kirjallinen lasku sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje. Lisäksi mikäli lasku sisältää useampia eri palveluja tai toimenpiteitä, tulisi laskussa eritellä kukin palvelu ja toimenpide sekä niistä perittävä maksu. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että laskuun tulisi liittää tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että kuntien/sairaanhoitopiirien tulisi itse hoitaa asiakasmaksujen laskutus kaupallisten perintätoimistojen sijaan. Nykyinen käytäntö tulee estää lainsäädännöllä. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että tulojen perusteella määräytyvät maksut on siirrettävä perustumaan nettotuloihin eikä bruttotuloihin. Jyrkkä verotuksen progressio yhdistettynä palveluiden maksun tuloperusteisuuteen tulee aiheuttamaan tuloloukkuja, kunhan työeläkeläiset suuret ikäluokat ikääntyvät palveluiden suurkuluttajiksi. ”Välialikaiseksi aiottu” raippavero olisi viimeistään nyt tasa-arvon nimissä lakkautettava.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Laskuihin liitettävä oikaisuvaatimusohje selventää asiakkaan oikeusturvaa.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan muutoksenhakuoikeutta koskevaan asiakasmaksulain 15 §:ään ja hallintolain 46 §:n 1 momenttiin sekä todetaan, että laskuun tulee liittää oikaisuvaatimusohje. Tämä koskee sekä maksukyvyn mukaan määräytyviä että tasasuuruisia asiakasmaksuja. Lapin aluehallintovirasto katsoo, että mainittu velvollisuus tulee selvyyden vuoksi lisätä lakiin esim. omana momenttinaan 2a ja 2b §:issä samalla tavoin, kuin rauenneen asiakasmaksulakiesityksen (HE 310/2018 vp) 6 ja 7 §:issä oli tehty. Tämä velvollisuus on nykytilanteessa laajalti laiminlyöty, ilmeisesti tietämättömyydestä johtuen (tietämättömyys siitä, että asiakasmaksua koskeva lasku on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös). Hallintolain 60 §:n mukaan tiedoksianto on toimitettava todisteellisena tiedoksiantona (postitse saantitodistusta vastaan), jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Asiakasmaksua koskeva lasku tai päätös on tällainen velvoittava päätös. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että nämä laskut tai päätökset toimitetaan asiakkaille todisteellisesti. Näin ollen selvyyden vuoksi olisi hyvä lisätä esimerkiksi ehdotettuihin 2 a ja 2 b §:iin maininta asiakasmaksua koskevien laskujen ja päätösten tiedoksiantamisesta hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona (postitse kirjeellä).
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Kirjalliseen laskuun on syytä liittää oikaisuvaatimusohje. Jos lasku koskee useita palveluita, ne on eriteltävä. Laskuun on liitettävä tieto mahdollisuudesta alentaa maksua tai jättää se perimättä asiakkaan tai kunnan aloitteesta. Tämä parantaa heikossa asemassa olevien terveydellistä tasa-arvoa, vähentää taloudellista huolta ja antaa mahdollisuuden hoitaa ennestään huonoa taloudellista tilannetta. Maksujen periminen ulosoton tai perintätoimistojen kautta on vältettävä, koska niistä aiheutuvat kustannukset lisäävät perittävää summaa jatkuvasti. Velka lisääntyy ja sen maksaminen muuttuu entistä vaikeammaksi.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Otsikointia on tarpeen muuttaa säännöksen sisältöä paremmin kuvaavaksi. Ehdotetun pykälän sanamuotoa on syytä selkeyttää siten, että 1 momentin ensimmäinen virke muotoillaan seuraavasti: "Kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle maksusta lasku". Esitysluonnoksessa lasku rinnastuu tasamaksuissa päätökseen, johon voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksesta ehdotetaan säädettäväksi esitysluonnoksen muutoksenhakua koskevassa 15 §:ssä. Selvyyden vuoksi oikaisuvaatimuksen tekemisestä olisi perusteltua säätää tässä pykälässä lisäämällä siihen uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin muutoksenhausta laskuun. Ehdotettu 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi. Tulosidonnaisen palvelun antamisesta tehdään hallintopäätös, johon voi hakea muutosta oikaisuvaatimusteitse. Koska asiakkaalle annettava lasku on hallintopäätöksen täytäntöönpanoa, ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaisesta yksittäisestä kyseistä hallintopäätöstä koskevasta laskusta olisi erillinen mahdollisuus hakea muutosta. Tältä osin esitysluonnosta on syytä täsmentää. Pykälä on muutoin kannatettava eikä laskun vähimmäistietoihin ole lisättävää.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksulakiin lisättäisiin uusi kohta 2 a §, jonka 1 momentissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta antaa asiakkaalle maksua koskeva lasku, joka vastaa päästöstä ja johon sovelleettaisiin hallintolain sääntelyä. Ehdotetun lain 15 §:ssä säädettäisiin, että laskuun saisi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimusohje ei olisi erillisenä asiakirjana, vaan ohje voitaisiin laatia suoraan laskulle. Muutos selkeyttää käytäntöjä ja lisää yhdenvertaisuutta. Muutos vaatisi ohjelmien päivitystä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Yksityisyyden suoja ja turvallisuus vahvistuvat, mikä on hyvä asia. Myös oikaisuvaatimuksen liittäminen laskuun on hyväksyttävissä.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Lakiluonnoksen 2 a §:ssä ja 2 b §:ssä säädetään maksua koskevasta päätöksestä, mutta mainitaan vain maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut eikä tasasuuruisia maksuja. Muutoksenhakua koskevassa 15 §:ssä säädetään, että maksua koskevaan päätökseen ja laskuun voi hakea oikaisua sen mukaan, mitä hallintolaissa säädetään. Onko tarkoitus, että tasasuuruiset maksut huomioidaan myös näissä säännöksissä, koska oikaisun vaatiminen tasasuuruisesta maksusta edellyttäisi tällöin, että maksu perustuisi annettuun hallintopäätökseen. Laskussa tulisi olla asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla esitetty erittely palveluista ja niistä perittävistä maksuista.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto huomauttaa, että pienituloisille monisairaille ihmisille kasaantuu paljon heitä kuormittavia erilaisia maksuja, jotka liitännäisvaikutuksineen lisäävät heidän henkistä ja fyysistä rasitustaan. Tarvitaan sekä huojennuksia maksuihin että inhimillisempää otetta, yksilöllistä huomioimista ja palvelujärjestelmän muuttamista suuntaan joka on vastavuoroisempi ja auttaa aidosti ihmistä joka tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta tietoa, neuvoja tai apua. Invalidiliitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perinnässä tulee noudattaa samaa perimistapaa kuin laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (5 §:n 2 momentti), jonka mukaan perintätoimisto ei voi esiintyä velkojen toimeksiannossa asiamiehenä, koska kyse on julkisen saatavan ulosmittauksesta. Kuntaliitto selvitti jo vuonna 2014, että yli puolet kunnista käyttää perintätoimistoja. Perintätoimisto moninkertaistaa asiakasmaksun suuruuden eikä sitä toimeentulon viivästyessä ja laskun mennessä perintään enää huomioida toimeentulotuessa. Perintätoimistojen käyttäminen suoraan ulosottokelpoisten julkisten saatavien perimisessä johtaa runsaasti terveydenhuollon palveluja käyttävät toimintarajoitteiset henkilöt velkakierteeseen. Asiakas ei ole välttämättä voinut vaikuttaa tilanteeseen. Potilas on voitu siirtää sairaalasta toiseen ja edellisestä sairaalasta lähtee lasku, vaikka hoitoa jatketaan muualla. Vaikka terveydenhuollon maksukatto olisi täynnä, niin laskuja lähtee, koska terveydenhuollossa ei ole seurantavelvoitetta (informaation puute) ja asiakas ei välttämättä tiedä maksuvapautuksen hakemisesta tai vammasta johtuvasta syystä ei pysty hakemaan vapautusta.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Aluehallintovirasto toteaa, että oikaisuvaatimusohjeen sisällyttäminen laskuun parantaa asiakkaan oikeusturvaa. Nykyisen lain soveltamisessa on tältä osin esiintynyt tulkintaongelmia. Aluehallintovirasto toteaa edelleen, että hallinnollisen työn lisääntyminen kunnissa oikaisuvaatimusten määrän kasvaessa ei saa johtaa esimerkiksi asiakaspalvelun heikentymiseen tai käsittelyaikojen pidentymiseen.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Allergia-, iho- ja astmaliiton mielestä ulkopuolisen palvelutarjoajan käyttämisestä maksujen perimisessä tulisi vähitellen luopua. Vaihtoehtoisesti asiakasmaksujen perinnästä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Liitto kannattaa yksityisyyden suojan edistämistä maksun perimisessä.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • -
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Munuais- ja maksaliitto katsoo, että etäpalvelusta perittävän maksun tulisi olla pienempi kuin kasvokkain tapahtuvasta palvelusta perittävän maksun muun muassa sen vuoksi, että yhteiskunnalle ei aiheudu tällöin kustannuksia asiakkaan matkustamisesta terveydenhuoltoon.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan laskusta tulee ilmetä kuusi erikseen säädettyä kohtaa. Kolmannessa kohdassa kirjataan palvelu, josta maksu peritään. Tämän kohdan perusteluihin olisi hyvä lisätä, että laskussa maksettava palvelu tulee kirjata asiakkaalle ymmärrettävästi. Liian usein lasku sisältää ammattikieltä, jota asiakas ei ymmärrä. Potilaan on myös vaikea tietää tai muistaa, mitä kaikkia osioita hänen käyntinsä on sisältänyt ja siten ymmärtää laskuaan. Ylipäänsä terveydenhuollon maksujen tulisi olla selkeämmin kerrottuja. Ihminen ei välttämättä itse edes ymmärrä, minkä nimiseen palveluun hän on menossa, saati siten osaa katsoa sen hintaa. Harvassa muussa asiassa ihminen ostaa palvelun tietämättä sen kokonaishintaa. Pykälään tulisi myös lisätä kohta 7, jossa velvoitetaan kuntia antamaan tieto maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Reumaliitto toteutti yhdessä neljän muun potilasjärjestön kanssa kyselyn pitkäaikaissairauden kustannuksista. Siihen vastasi lähes 1900 ihmistä keväällä 2018. Lähes 41 prosenttia vastanneista ei ollut kuullutkaan asiakasmaksujen kohtuullistamisesta. Maksuja oli mukautettu vain yhdelle prosentille. Lain kohta on käytännössä hyvin vähän käytetty. Se tulee siksi saada selväksi osaksi asiakkaalle lähetettäviä laskuja. Pykälään pitäisi myös lisätä kahdeksas kohta, jossa kerrotaan terveydenhuollon maksukatosta ja sitä kerryttävistä palveluista ymmärrettävästi (6 a §). Reumaliiton mielestä yhdeksänneksi kohdaksi laskuun liittyen olisi hyvä laittaa oikaisuvaatimusohje (15§). Vuonna 2018 ulosottoasioita tuli vireille lähes 390 000 liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Mukana oli esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua. Terveydenhoitomaksuihin liittyvien maksuongelmien helpottamiseksi mm. edellä mainitut lisäykset lakiin ovat perusteltuja. Tässä ote saamastamme palautteesta: ” Maksamatta jääneiden laskujen periminen on monimutkainen ja vaikea asia. Kun elämässä usein kertyvät nämä sairauden aiheuttamat ongelmat (tutkimuskierre, vastaanottokäynnit, matkat, lääkkeet ja lääkekokeilut, sairauspäivärajojen odottaminen yms.), niin luonnollisesti potilas yrittää perheen elättämisen lisäksi saada ne lääkkeet ja hoidot ostettua, maksettua. Silloin jää usein pienessä budjetissa ne käyntimaksut maksamatta. Ei laiskuutta tai välinpitämättömyyttä, vaan tärkeysjärjestyksen mukaan useimmat potilaat yrittävät selvitä edes hengissä, voimissaan (usein masennusta ja lamaannusta vastaan taistellen - varsinkin sairauden alkuvaiheessa). PITÄISI HELPOMMIN SAADA OSAMAKSU- TAI MUU PITEMMÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA LASKUJEN MAKSAMISEEN. PERINTÄÄN JOUTUMINEN ON MONELLE TODELLA HÄPEÄLLINEN TAPAHTUMA. Ja tieto maksuhäiriömerkinnän saamisesta voi lisätä ahdistusta entisestään vaikeassa vaiheessa. Tämä perintälaskun tulo voi olla niin raskas kokemus, että potilas saattaa jopa olla avaamatta laskutuskuorta tms., koska ei jaksa käsitellä henkisesti ko. henkilökohtaista epäonnistumistaan.”
      • Siilinjärven kunta
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ylä-Savon Sote ky lausuu tämän Vieremän kunnan osalta.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • - kirjalliseen laskuun oikaisuvaatimuksen liittäminen - mikäli lasku koskee useita palveluja, ne on eriteltävä - laissa säädettävä yksiselitteisesti, mistä palvelusta voidaan periä maksu - perintäyhtiöiden käyttäminen julkisoikeudellisen maksujen perinnässä hoitoon ja huoltoon liittyvistä maksuista pois, organisaation tulee itse hoitaa perintä ilman suuria perintäkuluja - laskuun liitettävä tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen, perimättä jättämiseen tai mahdollisuus tehdä sopimus maksusuunnitelmasta maksaa lasku erissä ja mahdollisuus hakea myös toimeentuloa; näin lisätään jo ennestään heikommassa asemassa olevien terveyden tasa-arvoa, vähennetään ahdinkoa ja tuetaan taloudellisesta rasitteesta selviytymistä ja velkaantumisen vähentämistä sairauden ja tarvittavan huollon perusteella - jo pelkät perintätoimistojen kulut lisäävät kohtuuttomasti jo ennestään heikossa asemassa, paljon palveluja tarvitsevien olevien ulosottovelkoja, kun he eivät välttämättä kykene aina huolehtimaan laskujen määräaikaisesta maksamisesta, eikä kaikille ole mahdollista saada edunvalvojaakaan
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Päivitetty:
        30.3.2020
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Kuntien velvollisuus antaa tasasuuruisesta maksuista asiakkaalle kirjallinen lasku tarvittavine tietoineen sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje selkiyttäisi merkittävästi nykytilannetta. Perusteluihin tulisi lisäksi kirjata, että mikäli lasku sisältää useampia eri palveluja tai toimenpiteitä, tulisi laskussa eritellä kukin palvelu ja toimenpide sekä niistä perittävä maksu. Tämä lisäisi asiakasmaksujen läpinäkyvyyttä. Lisäksi SOSTE esittää, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. SOSTE esittää, että kunnat hoitaisivat asiakasmaksujen laskutuksen ja perinnän. Tällä hetkellä kaikki sairaanhoitopiirit ja iso osa kunnista käyttävät perintätoimistoja asiakasmaksujen perinnässä. Tämä on nykylain vastaista. Lakia kierretään lähettämällä ulosottolaskun kunnan tai kuntayhtymän nimissä teknisenä toimijana. Lainsäädännöllä tämän tulisi estää. Suomessa ulosottotapaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2019 yhteensä noin 422 600 sote-palvelujen asiakasmaksua joutui ulosottoon, kun vuonna 2011 määrä oli noin 206 900. Kunnan tulisi kaikin tavoin varmistaa, etteivät maksut johda automaattisesti ulosottoon, vaan asiakkaan kanssa tulee tehdä henkilökohtaisen maksusuunnitelman, jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä tai ohjata asiakkaat hakemaan toimeentulotukea.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Velvoite oikaisuvaatimuksen lisäämiseksi laskun yhteyteen on perusteltua ja lisää asiakkaiden oikeusturvaa. Perintäyhtiöiden mahdollinen käyttö ei saa vaarantaa asiakkaan yksityisyyden suojaa eikä lisätä kustannuksia asiakkaalle kohtuuttomasti esim. perintäkulujen muodossa. Laskutusjärjestelmien tulee kehittyä ja automatisoitua, jotta uusia kustannuksia ei koidu sote-organisaatioille.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Med Group Oy, ONNI terveys, Aaltonen Janne
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • 1. Maksun "periminen" on hieman harhaanjohtava otsikko, koska se vie ajatukset perintätoimenpiteisiin; kyse on kuitenkin laskuttamisesta. 2. Muotoilu "päätöstä vastaava lasku" on epätäsmällinen, koska suurimpaan osaan terveydenhuollon asiakasmaksuista ei liity päätöstä; parempi olisi "palvelua vastaava lasku" tai "palvelua tai päätöstä vastaava lasku". 3. Ainakin ensihoidossa asiakasmaksuja (omavastuu) laskutetaan nyt palvelutuottajien toimesta; jos laskutus siirtyy kunnille/kuntayhtymille, tulee tämän siirron tekniseksi toteuttamiseksi ja huomioimiseksi palvelusopimuksissa varata riittävä siirtymäaika. Lisäksi, jos asiakasmaksu/omavastuu jää nyt palveluntuottajan tuloksi, pitää kunnan/kuntayhtymän jatkossa tilittää tuo tulo palveluntuottajille.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Päivitetty:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        27.3.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeet toimitetaan asiakkaalle jo tälläkin hetkellä sosiaalihuollon päätösten mukana, ovat ne sitten tasasuuruisia tai tulojen mukaan määräytyviä asiakasmaksuja. Terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen laskupohjissa ei kuitenkaan välttämättä ole kaikkia uuden säännöksen mukaisia vaadittavia tietoja ja tämä vaatii tietojärjestelmien ja laskupohjien kehittämistä. Paperin kulutus ja laskuista tehtävät oikaisuvaatimukset todennäköisesti lisääntyvät.
      • Psoriasisliitto ry, Karhunen Hanna
        Päivitetty:
        27.3.2020
        • Psoriasisliitto pitää hyvänä asiana, että maksun perimistä selkeytetään. Liitto kuitenkin huomauttaa, että asiakkaan oikeusturvan vuoksi olisi tärkeää, että jo tässä kohdassa mainittaisiin, että laskuun tulee sisältyä ohje oikaisun tekemiseen sekä tieto siitä, että asiakasmaksu voidaan huojentaa tai jättää perimättä. Paljon palveluja käyttävien toimeentulon kannalta on tärkeää, että asia on mainittu laskussa, vaikka se tuotaisiinkin asiakkaalle tiedoksi ensimmäisen kerran jo aikaisemmin. Lisäksi liitto toteaa, että että asiakasmaksulakia on muutettava niin, että laissa säädetään yksiselitteisesti, mistä palvelusta voidaan periä maksu. Jos palvelusta ei ole säädetty laissa, tulee sen olla käyttäjälle maksuton. Nyt lausunnoilla olevan lakiluonnoksen perusteluissa mainitaan, että tämä muutos on perusteltua toteuttaa laajemman asiakasmaksulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Muutos tulee kirjata uudistuksen valmistelun lähtökohdaksi.
      • Valvira
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Säännöskohtaisten perustelujen mukaan laskuun/päätökseen tulee liittää oikaisuohje. Lain 15 §:ssä säädettäisiin, että maksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Valviran näkemyksen mukaan lain tulee olla selkeä ja siksi Valvira ehdottaa, että pykälään lisätään päätökseen sisältyvänä tietona (omana kohtanaan) oikaisua koskeva ohje, kuten säännöksiä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on tarkoitettu.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Enligt förslaget
      • Takuusäätiö sr.
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Ehdotettu sääntely lisää asiakkaan yksityisyyden suojaa ja on kannatettava. Olisi hyvä pohtia laajemmin, onko julkisoikeudellisten maksujen perintää tarpeen ulkoistaa perintäyhtiöiden tehtäväksi. Ennen maksujen automaattista ulosottoon laittamista olisi tarpeen tarkistaa asiakkaan tilanne. Asiakasmaksujen maksamatta jättämiselle voi olla monia syitä laskun hukkumisesta tai unohtamisesta vähävaraisuuteen ja voimavarojen riittämättömyyteen. Asiakkaan kanssa olisi hyvä voida tilanteen mukaan tehdä maksusuunnitelma tai päätös maksujen kohtuullistamisesta tai perimättä jättämisestä. Maksut ovat tarvittaessa suoraan ulosottokelpoisia. Perintäyhtiön käyttäminen julkisoikeudellisten maksujen perinnässä lisää usein tarpeettomasti maksettavaa loppusummaa ja lisää taloudellista ahdinkoa.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Ehdotus on asiakkaiden oikeusturvan kannalta hyvä. Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen asiakasmaksulaskuihin lisää kuitenkin kuntayhtymän taloushallinnon tehtäviä ja kustannuksia, kun laskuihin liitetään postituksessa erillinen oikaisuvaatimusohje. Laskuja Eksotessa lähetetään vuosittain noin 420 000 kpl.
      • Oulunkaaren kuntayhtymä
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Oikaisuvaatimuksen pakollinen lisääminen laskuun on perusteltua. Perintäyhtiöiden käyttäminen ei saa johtaa mm. perintäkulujen kasvuna asiakkaiden kannalta kohtuuttomiin maksuihin. Perintäyhtiöitä käytettäessä on myös varmistettava tietosuojan ehdoton säilyminen. Eteneminen kohti sähköistä asiointia on toivottavaa, mutta asiakkaiden yhdenvertaisuus on tärkeää huomioida.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Oikaisuvaatimusohje selkeyttää asiakkaan oikeusturvaa, kun laskuihin on liitettävä oikaisuvaatimusohje.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        24.3.2020
        • Perintätoimistojen käyttö on aiheuttanut huomattavaa velkaantumista, joten perintäfirmojen käytöstä sosiaali- ja terveydenhuoltomaksuissa tulee luopua. Maksujen maksamatta jättäminen voi olla useiden kuormittavien tilanteiden summa, jolloin perintätoimistojen käyttö vain lisää kierrettä.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Päivitetty:
        20.3.2020
        • Esityksen tavoite poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa on kannatettava. Maksujen ja niiden määräytymisperusteiden yhdenmukaisuus sekä parantaa kansalaisten tasa-arvoa että osaltaan varmistaa alueellisista eroista johtuvaa hoidon saatavuutta.
      • Aivovammaliitto
        Päivitetty:
        18.3.2020
        • • Laskujen maksamiseen tulisi olla muistutuskeinoja, joilla helpotetaan muistiongelmaisten henkilöiden laskujen maksamista. Ihmiset eivät voi aina ottaa käyttöön e-laskun automaattista maksatusta, koska heillä ei välttämättä ole tilillä juuri tuolloin rahaa laskun maksuun. • Hoitajien vastaanoton maksuttomuus on hyvä asia
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Päivitetty:
        10.3.2020
        • Selkeyttää asiakkaan oikeusturvaa, kun laskuihin on liitettävä oikaisuvaatimusohje.
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Päivitetty:
        7.3.2020
        • Perintäyhtiöiden, erityisesti kansainvälisten perintäyhtiöiden, käyttäminen julkisten palveluiden kumppanina on lopetettava ja ihmisten ajaminen ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi on loputtava. Tällä hetkellä, jos ihminen ei kykene maksamaan asiakasmaksuja, annetaan lasku kansainvälisen perintäyhtiön ja ulosoton perittäväksi. Perintäkulujen, korkojen ja ulosottomaksujen vuoksi laskut paisuvat niin suuriksi, etteivät pienituloiset ihmiset niistä selviä, saati että kykenisivät selättämään sairautensa laskujen aiheuttaman huolen keskellä. Pykälään on liitettävä tai tehtävä oma pykälä maksujen perimiselle niin, että kunta tai kuntayhtymä ei saa ulkoistaa laskujen perintää, vaan sen on hoidettava se omana työnä.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Päivitetty:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Päivitetty:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 2 b § Päätös maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta / Beslut om avgift som bestäms enligt betalningsförmågan
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • A-klinikka Oy
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pidämme erittäin hyvänä, että maksukyvyn arviointia ja siten huojennuksesta tai perimättä jättämisestä vahvistetaan uudessa laissa kotostamalla asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Tulee kuitenkin huomioida, että perustoimeentulon maksatuksen ollessa Kelan vastuulla ja huojennuksesta päättäminen kuntien on huolehdittava siitä, ettei kummankaan organisaation päätöksenteon nopeus tai organisaation välisen yhteistyön haasteet vaaranna asiakkaan/potilaan mahdollisuutta saada päätöstä ja tarvitsemaansa palvelua. Tällä hetkellä pääsääntö tuntuu olevan, ettei kunta myönnä huojennusta tai evää sitä jolloin päätöksen puuttuessa kela ei huomioi asiakasmaksua toimeentulopäätöksessä. Tällöin asiakasmaksu jää joko asiakkaan itsensä tai palvelutuottajan kannettavaksi. Molemmille tilanne on usein kohtuuton: asiakkalle kun maksu menee perintään/ulosottoon ja palveluntuottajalle kun syntyy maksutappioita.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • SAMS anser att paragrafen medför en förbättring till det rådande läget. Det är oerhört viktigt att rättssäkerheten förverkligas också i fråga om kund- och klientavgifter. Rättssäkerhet efter att beslutet gjorts kräver i regel beslut som individen kan be om rättelse till.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esityksen mukainen oikaisuvaatimusohjeen lisääminen mukaan laskuun erillisellä liitteellä saattaa lisätä tulostettavan paperin määrää. Samaan aikaan myös viranomaistoiminnassa siirrytään sähköiseen ympäristöön. Tämän vuoksi pidämme riittävänä, että laskusta löytyy linkki/ohje, josta oikaisuvaatimusohjeet löytyvät taikka oikaisuvaatimusohje lisätään laskulle.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Lakiesityksen maksutaulukon mukaan määritellään maksuprosentit perheen koon mukaan jokaiselle tunnille erikseen, palvelutuntien ollessa 4 -38 tuntia kuukaudessa, joten maksu % muuttuu tuntitunnilta. Tämä on iso muutos nykyiseen käytäntöön verrattuna, joka on mahdollistanut ikääntyneiden osalta joustavan ja tarvelähtöisen palvelun toteuttamisen määriteltyjen tuntirajojen puitteissa. Tämä ei ole tarkoituksenmukainen, koska jatkossa tulisi tehdä jokaisen palvelutuntien muutoksen jälkeen erilliset oikaisuvaatimuskelpoiset palvelupäätökset sekä niihin liittyvät valituskelpoiset laskut. Tämä ei ole hallittavissa, koska vaatii jatkuvia uusien asiakasmaksupäätösten tekoa. Kainuussa asiakkaan palvelut perustuvat palvelutarpeeseen ja asiakas saa ne varallisuudestaan riippumatta tarpeen pohjalta. Jos asiakas ei selviä laskuista, maksuja alennetaan tai poistetaan kokonaan, mutta palveluja ei jätetä toteuttamatta. Lakiesitys vähentää Kainuun soten asiakasmaksutuottoja.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Tulosidonnaisten maksujen määräytymisen periaatteiden tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Säännöksen sisältö on kannatettava ja tuo asiakkaan kannalta selkeyttä mahdollisesti kuntakohtaisesti sisällöllisesti vaihteleviin asiakasmaksupäätöksiin. Maksukyvyn mukaan määräytyvää maksua koskevassa hallintopäätöksestä tai sen liitteistä tulisi lisäksi käydä ilmi tulot ja huomioitavat vähennykset, joiden perusteella asiakasmaksu on määrätty. Kts. 2 a §:n huomiot.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymä noudattaa ja soveltaa maksukykyyn määräytyvässä maksussa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/1992 ja asetuksessa 912/1992 säädetyssä pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta. Ylläpitomaksu määritellään jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon osalta perhehoidossa edellyttäen, että hoito jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään 90 vrk. Pitkäaikainen perhehoito on asiakkaalle täyttä ylläpitoa, jossa asiakas maksaa tuloihinsa suhteutetun asiakasmaksun. Edellä (kohta 2 a) mukaisten nykyisten oikeussuojakeinojen lisäksi asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan hoivasta- ja huolenpidosta sekä kohtelusta asiakaslain 23§:n mukainen muistutus sosiaalihuollon viranhaltijalle.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle muodostuu konkreettisempi käsitys siitä, mistä palveluista maksu muodostuu, kun siitä saa päätöksen, jossa on perustelut.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Palvelusta, josta peritään tulosidonnainen maksu lähetetään päätös oikaisuvaatimusohjeineen jo nykytilanteessa.
      • Kriminaalihuollon tukisäätiö
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksut eivät saa aiheuttaa asiakkaalle ja hänen perheelleen taloudellisia ongelmia eivätkä maksut saa olla esteenä tarpeellisten palvelujen käyttämiselle. Tätä voidaan ehkäistä maksujen kohtuullistamisella tai perimättä jättämisellä, mihin lakiesitys hyvin vastaa. Lain voimaantulon jälkeen tulee seurata maksujen alentamisen tai perimättä jättämisen käytäntöä ja ohjeistaa viranomaisia/toimijoita edelleen näissä asioissa. Toiminnan pitää olla joustavaa, jotta asiakas ei joudu valittamaa kunnan maksupäätöksestä. Valitus hallinto-oikeuteen tulee vähävaraiselle asiakkaalle kalliiksi. Mikäli hallinto-oikeus ei muuta valituksenalaista päätöstä on asiakkaan maksettava 260 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Tutkimusten ja selvitysten mukaan asiakasmaksulain 11 §:ää ei ole juurikaan toteutettu kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Kela on kuitenkin edellyttänyt ensisijaisesti maksuvapautusta ennen toimeentulotuen myöntämistä. Kun asiakas ei ole pystynyt maksamaan saamaansa asiakasmaksua, on lasku annettu yksityisen perintäyhtiön perittäväksi välittämättä seurauksista asiakkaalle.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Suomen Kipu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Suomessa ulosottotapaukset ovat kasvaneet merkittävästi: vuonna 2019 yhteensä noin 422 600 sotepalvelujen asiakasmaksua joutui ulosottoon, kun vuonna 2011 määrä oli noin 206 900. Kuntien tulee jatkossa paremmin selvittää potilaille mahdollisuus terveydenhuoltomaksujen kohtuullistamiseen tai perimättä jättämiseen.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälä on tarpeellinen, jotta asiakkaat saavat tarpeelliset tiedot päätöksen perusteluista ja mahdollisuudesta oikaisuun. Muutoksenhakumenettely edellyttää tarkempaa ohjeistusta; ks. 15 § liittyvät kommentit.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksujen suuruus ei saa estää terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttämistä, vaan niihin tulee olla tasapuolinen oikeus kaikilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Hyvä, että laskun liitteeksi on tultava oikaisuvaatimusohje.
      • Crohn ja Colitis ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • HUS Kuntayhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • HUS sisällyttää jo nykyisin säännösesityksessä edellytetyt tiedot asiakasmaksuja koskeviin päätöksiin.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ehdotamme lisättäväksi kohtaan kolme palveluntuottajan nimen, jos palveluntuottaja on eri kuin päätöksenantaja.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Kuten edellisessä 2 a §:ssä, tulee pykälään liittää omana kohtanaan oikaisuohje lakiluonnoksen perusteluissa tarkoitetulla tavalla.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • --
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Pykälästä puuttuu tiedot mistä lähtien maksu on määrätty ja mihin asti se on voimassa, vai onko se voimassa toistaiseksi. Jos pykälä 10e§:n tunti tunnilta porrastus tulee voimaan, se voi johtaa siihen, että asiakasmaksusta joudutaan tekemään useita uusia päätöksiä, jos asiakkaan palvelutarve muuttuu usein. Päätöksiä joudutaan tekemään lukuisia, mikä lisää huomattavasti viranomaistyötä.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Lakiesityksessä on Suomen Luustoliiton kannattama esitys, jonka mukaan kunnan velvollisuus on antaa tulosidonnaisesta maksusta asiakkaalle kirjallinen lasku tarvittavine tietoineen sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että kuntien/sairaanhoitopiirien tulisi itse hoitaa asiakasmaksujen laskutus kaupallisten perintätoimistojen sijaan. Lakia kierretään lähettämällä ulosottolaskun kunnan tai kuntayhtymän nimissä teknisenä toimijana. Nykyinen käytäntö tulee estää lainsäädännöllä.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan muutoksenhakuoikeutta koskevaan asiakasmaksulain 15 §:ään ja hallintolain 46 §:n 1 momenttiin sekä todetaan, että laskuun tulee liittää oikaisuvaatimusohje. Tämä koskee sekä maksukyvyn mukaan määräytyviä että tasasuuruisia asiakasmaksuja. Lapin aluehallintovirasto katsoo, että mainittu velvollisuus tulee selvyyden vuoksi lisätä lakiin esim. omana momenttinaan 2a ja 2b §:issä samalla tavoin, kuin rauenneen asiakasmaksulakiesityksen (HE 310/2018 vp) 6 ja 7 §:issä oli tehty. Tämä velvollisuus on nykytilanteessa laajalti laiminlyöty, ilmeisesti tietämättömyydestä johtuen (tietämättömyys siitä, että asiakasmaksua koskeva lasku on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös). Hallintolain 60 §:n mukaan tiedoksianto on toimitettava todisteellisena tiedoksiantona (postitse saantitodistusta vastaan), jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Asiakasmaksua koskeva lasku tai päätös on tällainen velvoittava päätös. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että nämä laskut tai päätökset toimitetaan asiakkaille todisteellisesti. Näin ollen selvyyden vuoksi olisi hyvä lisätä esimerkiksi ehdotettuihin 2 a ja 2 b §:iin maininta asiakasmaksua koskevien laskujen ja päätösten tiedoksiantamisesta hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona (postitse kirjeellä).
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksujen suuruus ei saa estää terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttämistä, vaan niihin tulee olla tasapuolinen oikeus kaikilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Maksujen periminen ulosoton tai perintätoimistojen kautta on vältettävä, koska niistä aiheutuvat kustannukset lisäävät perittävää summaa jatkuvasti. Velka lisääntyy ja sen maksaminen muuttuu entistä vaikeammaksi.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Yhdenmukaisuuden vuoksi oikaisuvaatimuksen tekemisestä on perusteltua säätää tässäkin pykälässä lisäämällä siihen uusi 2 momentti vastaavalla tavalla kuin edellä 2 a §:n kohdalla. Asiakasmaksupäätöksen sisällöllinen sääntely on kannatettava ehdotus, jotta asiakkaat tietävät päätökseen sisältyvät palvelut ja niistä perittävät maksut perusteluineen. Asiakkaat tulevat valtakunnallisesti kohdelluiksi yhdenmukaisesti. Säännökseen on perusteltua lisätä asiakkaan informoimiseksi, että hänen tulee olla yhteydessä pykälän 5 kohdassa tarkoitettuun tahoon esitysluonnoksen 10 j §:ssä tarkoitetuissa asiakasmaksuun vaikuttavissa tilanteissa. Tällainen tilanne on esimerkiksi asiakkaan tai hänen perheensä maksukyvyn muuttuminen olennaisesti, minkä takia asiakasmaksu tulisi tarkistaa.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Lakiin lisättäisiin kohta 2 b §, joka koskisi maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta tehtävää päätöstä. Maksua koskevaan päätökseen saisi vaatia oikaisua. Lisäys parantaa asiakkaan oikeusuojaa niissä tilateissa kun asiaks kokee, että kunta on toiminut virheellisesti.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Päivitetty:
        31.3.2020
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksupäätöksen sisällön määrittely on hyvä ehdotus. Tällöin asiakkaat tietävät päätöksen sisältävät palvelut ja niistä perittävät maksut perusteluineen. Koko maassa olisi samanlaiset periaatteet kaikille asiakkaille, mikä on hyvä asia.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ehdotettujen tietojen lisäksi tulosidonnaisen asiakasmaksun laskusta tulisi ilmetä myös, mihin tietoihin ilmoitettu maksu perustuu. Laskuun tulisi siten sisällyttää jonkinlainen laskelma, jotta asiakas voi arvioida, onko lasku määrätty oikein.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan päätöksestä tulee ilmetä mm. palvelu, johon maksu perustuu, maksun suuruus ja sen peruste. Tämä lisää maksuperusteiden avoimuutta ja ymmärrettävyyttä.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan laskusta tulee ilmetä viisi erikseen säädettyä kohtaa. Kolmannessa kohdassa kirjataan palvelu, josta maksu peritään. Tämän kohdan perusteluihin olisi hyvä lisätä, että laskussa maksettava palvelu tulee kirjata asiakkaalle ymmärrettävästi. Liian usein lasku sisältää ammattikieltä, jota asiakas ei ymmärrä. Potilaan on myös vaikea tietää tai muistaa, mitä kaikkia osioita hänen käyntinsä on sisältänyt ja siten ymmärtää laskuaan. Ylipäänsä terveydenhuollon maksujen tulisi olla selkeämmin kerrottuja. Ihminen ei välttämättä itse edes ymmärrä, minkä nimiseen palveluun hän on menossa, saati siten osaa katsoa sen hintaa. Harvassa muussa asiassa ihminen ostaa palvelun tietämättä sen kokonaishintaa. Pykälään tulisi myös lisätä kohta 6, jossa velvoitetaan kuntia antamaan tieto maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Reumaliitto toteutti yhdessä neljän muun potilasjärjestön kanssa kyselyn pitkäaikaissairauden kustannuksista. Siihen vastasi lähes 1900 ihmistä keväällä 2018. Lähes 41 prosenttia vastanneista ei ollut kuullutkaan asiakasmaksujen kohtuullistamisesta. Maksuja oli mukautettu vain yhdelle prosentille. Lain kohta on käytännössä hyvin vähän käytetty. Se tulee siksi saada selväksi osaksi asiakkaalle lähetettäviä laskuja. Reumaliiton mielestä seitsemänneksi kohdaksi laskuun liittyen olisi hyvä laittaa oikaisuvaatimusohje (15§).
      • Siilinjärven kunta
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • - kirjallinen lasku ja yhteydessä oleva oikaisuvaatimus ohje lisää asiakkaan oikeusturvaa ja mahdollisuutta korjata virheellisiä päätöksiä - lisäksi laskuun liitettävä tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen (yllättävät tilanteet voivat vaikuttaa maksukykyyn, vaikka sitä muutoin olisi ollutkin) - julkisoikeudellisen maksujen perinnästä perintäyhtiöt pois, kunnan hoidettava itse laskutus ja niiden kohtuullistaminen sekä mahdolliset maksusuunnitelmat ennen perintää, jolloin voidaan välttyä kohtuuttomilta kuluilta kun kyseessä on ihmisten perustarpeet terveyteen ja muuhun huoltoon Seuramme pitää tärkeänä asiakasmaksujen kokonaisuutta kehittämistä edelleen. Maksut eivät saa aiheuttaa asiakkaalle ja hänen perheelleen taloudellisia ongelmia eivätkä maksut saa olla esteenä tarpeellisten palvelujen käyttämiselle. Tätä voidaan ehkäistä maksujen kohtuullistamisella tai perimättä jättämisellä, mihin lakiesitys hyvin vastaa. Lain voimaantulon jälkeen tulee seurata maksujen alentamisen tai perimättä jättämisen käytäntöä ja ohjeistaa viranomaisia/toimijoita edelleen näissä asioissa. Toiminnan pitää olla joustavaa, jotta asiakas ei joudu valittamaa kunnan maksupäätöksestä. Valitus hallinto-oikeuteen tulee vähävaraiselle asiakkaalle kalliiksi. Mikäli hallinto-oikeus ei muuta valituksenalaista päätöstä on asiakkaan maksettava 260 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Tutkimusten mukaan nykyisen lain 11 § on monessa kunnassa ja sairaanhoitopiirissä ollut tähän asti ”kuollut kirjain”. Kun asiakas ei ole pystynyt maksamaan terveydenhuollosta saamaansa laskua on lasku annettu yksityisen perintäyhtiön perittäväksi välittämättä seurauksista asiakkaalle. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrättiin ulosottoon 350 000 maksua. Suomessa on maksuhäiriöisiä on lähes 400 000 kansalaista ja suurella osalla syynä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyt maksut, joista he evät ole suoriutuneet. Uudetkaan säännökset eivät ala elää käytännössä, jos kunnat eivät saa ohjeistusta maksujen kohtuullistamisesta/perimättä jättämisestä silloin kun siihen on tarvetta.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • SOSTE pitää hyvänä ja perusteltuna lain kirjausta, jonka mukaan kunnan velvollisuus olisi antaa tulosidonnaisesta maksusta asiakkaalle kirjallinen lasku tarvittavine tietoineen sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje. Lisäksi SOSTE esittää, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. SOSTE esittää, että kunnat hoitaisivat asiakasmaksujen laskutuksen ja perinnän. Tällä hetkellä kaikki sairaanhoitopiirit ja iso osa kunnista käyttävät perintätoimistoja asiakasmaksujen perinnässä. Tämä on nykylain vastaista. Lakia kierretään lähettämällä ulosottolaskun kunnan tai kuntayhtymän nimissä teknisenä toimijana. Lainsäädännöllä tämän tulisi estää. Suomessa ulosottotapaukset ovat kasvaneet merkittävästi: vuonna 2019 yhteensä noin 422 600 sote-palvelujen asiakasmaksua joutui ulosottoon, kun vuonna 2011 määrä oli noin 206 900. Määrä on siis yli kaksinkertaistunut kahdeksan vuoden aikana.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Tarkentaa tietoja, joiden on käytävä ilmi päätöksestä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Päivitetty:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Säännöskohtaisten perustelujen mukaan laskuun/päätökseen tulee liittää oikaisuohje. Lain 15 §:ssä säädettäisiin, että maksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Valviran näkemyksen mukaan lain tulee olla selkeä ja siksi Valvira ehdottaa, että pykälään lisätään päätökseen sisältyvänä tietona (omana kohtanaan) oikaisua koskeva ohje, kuten säännöksiä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on tarkoitettu.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Enligt förslaget
      • Takuusäätiö sr.
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • -
      • Oulunkaaren kuntayhtymä
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        24.3.2020
        • 10e§:n tunti tunnilta porrastus voi johtaa siihen, että asiakasmaksusta joudutaan tekemään useita uusia päätöksiä, jos asiakkaan palvelutarve muuttuu usein. Lisää viranomaistyötä.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Päivitetty:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Aivovammaliitto
        Päivitetty:
        18.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Päivitetty:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Päivitetty:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Päivitetty:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 3 § Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu / Avgift för oanvänd service 
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi nähdäksemme vielä vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus ja muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) vaikuttavat sekä neuropsykiatriset vammat, korostaen kuitenkin myös esimerkkiluettelon ei-tyhjentävää luonnetta. Esimerkiksi kehitysvammainen henkilö ei välttämättä vammansa vuoksi kykene itse hallitsemaan arkeaan ja ajankäyttöään, eikä hänellä aina ole käytössään riittävää apua ja tukea siihen. Lisäksi olisi nähdäksemme syytä mainita erikseen se, että myös akuutit mielenterveyden haasteet voivat aiheuttaa sen, ettei henkilö pysty käyttämään hänelle varattua aikaa tai paikkaa, eikä myöskään ajoissa perumaan sitä. Tällaisessa tilanteessa maksun perimistä käyttämättä jääneestä ajasta tulisi nähdäksemme pitää kohtuuttomana. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, ja kun vielä huomioidaan näiden perheiden joukossa erittäin yleiset toimeentulon haasteet, niin on nähdäksemme normaalisti kohtuutonta periä isoja selkeän rangaistusluonteisia maksuja siitä, että joku palvelu joskus jää käyttämättä ilman, että sitä huomataan tai pystytään ajoissa peruuttamaan. Alle 18-vuotiailta näitä maksuja ei lisäksi nähdäksemme tulisi periä lainkaan. Ehdotuksen perusteluissa voisi nähdäksemme tuoda esiin sen, että sosiaalitoimen tulisi myös pyrkiä selvittämään asiakkaan/perheen palveluntarpeet ja tarjoamaan niihin vastaamiseksi asianmukaisia palveluita, jos havaitaan, että palvelun peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen taustalla voi olla se, että asiakkaalla tai perheellä on esimerkiksi vammasta aiheutuvia tuen tarpeita, joihin ei vielä riittävästi vastata. Esimerkiksi kehitysvammainen asiakas voi tarvita henkilökohtaista apua tai päätöksenteon tukea myös sosiaali- ja terveydenhuollossa asioinnin tueksi. Ehdotusta tulisi nähdäksemme täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin tai tulkkauspalvelua ei saa tarvittavana ajankohtana. Lisäksi pitäisimme perusteltuna varsinkin, kun maksujen perimisen mahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi esimerkiksi käyttämättä jääneisiin lyhytaikaishoidon paikkoihin ja kunnan asiakkaalle varaamiin palveluihin, että viranomainen velvoitettaisiin antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista (viranomaisen vastatessa siitä, että asiakas todella saa tämän tiedon) ja muistuttamaan ennen peruutusajan päättymistä asiakasta ajasta/palvelusta. Lisäksi tulisi nähdäksemme olla velvollisuus kuulla asiakasta ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun viranomaisella on tiedossaan asiakkaan tai tämän perheenjäsenen vamma tai muita vastaavia seikkoja, jotka voisivat todennäköisesti tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi. Tämän pykälän maksua tulisi nähdäksemme ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • Kynnys ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Esimerkiksi kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus ja muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) vaikuttavat sekä neuropsykiatriset vammat. Henkilö ei välttämättä vammansa vuoksi kykene itse hallitsemaan arkeaan ja ajankäyttöään, eikä hänellä aina ole käytössään riittävää apua ja tukea siihen. Lisäksi olisi syytä mainita erikseen se, että myös akuutit mielenterveyden haasteet voivat aiheuttaa sen, ettei henkilö pysty käyttämään hänelle varattua aikaa tai paikkaa, eikä myöskään ajoissa perumaan sitä. Tällaisessa tilanteessa maksun perimistä käyttämättä jääneestä ajasta tulisi pitää kohtuuttomana. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, ja kun vielä huomioidaan näiden perheiden joukossa erittäin yleiset toimeentulon haasteet, niin on kohtuutonta periä isoja rangaistusluonteisia maksuja siitä, että joku palvelu joskus jää käyttämättä ilman, että sitä huomataan tai pystytään ajoissa peruuttamaan. Ehdotuksen perusteluissa olisi syytä korostaa sitä, että sosiaalitoimen tulisi myös asianmukaisin palveluin pyrkiä puuttumaan siihen, jos havaitaan, että asiakkaalla tai perheellä on esimerkiksi vammasta aiheutuvia tuen tarpeita, joihin ei vielä riittävästi vastata. Ehdotusta tulisi täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin tai tulkkauspalvelua ei saa tarvittavana ajankohtana. Lisäksi viranomainen tulisi velvoitettaa antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista (viranomaisen vastatessa siitä, että asiakas todella saa tämän tiedon) sekä kuulemaan asiakasta ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun viranomaisella on tiedossaan asiakkaan tai tämän perheenjäsenen vamma tai muita vastaavia seikkoja, jotka voisivat tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi. Tämän pykälän maksua tulee ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Vi har förståelse för att uteblivna kunder medför förluster för serviceproducenterna. Vi ifrågasätter dock att uteblivet besök leder till en straffavgift och anser att motiveringarna bör kompletteras. I listan på situationer som är godtagbara för att straffavgift inte ska uppbäras bör man lägga till personens unga ålder samt personer med intellektuell funktionsnedsättning eller annan funktionsnedsättning som påverkar personens förmåga att förstå, samt neuropsykiatrisk funktionsnedsättning. I motiveringarna bör också klargöras att situationer där servicen blir oanvänd på grund av kundens psykiska ohälsa, antingen långvarig eller akut, inte ska leda till uppbärande av straffavgift. Största delen av personerna med intellektuell funktionsnedsättning behöver stöd från anhöriga eller personal inom socialvården för att uträtta sina ärenden. särskilt då informationen är splittrad mellan sjukvårdsdistrikt, specialomsorgsdistrikt, daghem, skola och/eller boendeenheter. Omständigheterna gör att det är svårt för dessa familjer att hålla reda på olika tider samt att avboka besök i tid, och bör därmed inte leda till uppbärande av straffavgift. I motiveringarna bör det vidare tydligare framgå att straffavgift inte kan uppbäras om det uteblivna besöket eller oanvända tiden beror på faktorer som personen med funktionsnedsättning inte kan påverka. I de fall som det uteblivna besöket beror på t.ex. försenad eller utebliven färdtjänst eller till exempel ledsagare som uteblir är det oskäligt att kräva att personen med funktionsnedsättning ska erlägga straffavgiften. Vidare bör även straffavgift enligt denna paragraf nedsättas eller inte uppbäras i enlighet med kriterierna i 11§. Det bör vara möjligt att besvära sig över nekande beslut angående nedsänkning eller icke-uppbärande av avgift och till beslutet/fakturan bör då bifogas besvärsanvisning.
      • A-klinikka Oy
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Tässä ehdotettu muutos alleviivaa sitä, ettei palveluntuottajan vastuulle voi enää antaa asiakasmaksun perintää. Tilanne olisi niin potilaan kuin palvelutuottajan osalta kohtuuton tilanteessa, jossa kunta tai kuntayhtymä on asiakkaan tai tämän edustajan aloitteesta varannut asiakkaalle vastaanottoajan taikka paikan lyhytaikaiseen hoito- tai asumispalveluun ja potilas jäättää tulematta. Tällöin palvelunttuottajalta jäisi saamatta niin korvaus palvelusta ja lisäksi pitäisi selvittää voiko asiakkaan tilanne huomioiden periä asiakasmaksu. Tämä tieto tulisi saada kunnalta, jollon syntyisi taas runsaasti turhaa byrokratiaa. Lisäksi asiakas saattaisi jälleen joutua esim. perinnän kohteeksi, vaikka tulematta jäämisen syy onkin elämänhallinnan puute, minkä taustalla on esim- päihde- tai mielenterveyssairaus. Uusissa kilpailutuksissa on määritelty, että maksun periminen käymättä jääneestä palvelusta on palvelutuottajan vastuulla. Palveluntuottaja kantaisi siis jälleen taloudellisen riskin ja asiakas seuraukset.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Det är viktigt att rättssäkerheten förverkligas även i fråga om sanktionsavgifter. SAMS håller med Kehitysvammasiten Tukiliitto och Handikappforum om att även dessa avgifter borde kunna skrivas av i enlighet med den här lagens 11 paragraf och att rättssäkerheten ska fungera på samma sätt som beskrivs i 15 §. Utöver det här vore det bra att i lagmotiveringarna öppna upp i vilka slags situationer uppbärningen av avgifter är oskäligt. För det första så borde inte avgifter uppbäras om förhindret eller annulleringen orsakats av en funktionsnedsättning så som t.ex. nedsatt kognitiv förmåga eller ett akut mentalhälsovårdsproblem. SAMS uppmanar även att familjens situation ska ses som en helhet – om en individ i familjen har en funktionsnedsättning kan detta försvåra vardagen för hela familjen. Även situationer där en extern aktör orsakat förseningen så bör inte individen sanktioneras. Under senaste åren har exempelvis betydande problem med taxitjänster uppkommit, vilket sedan sätter individer i behov av taxitjänster i en ojämlik position jämfört med individer som klarar sig utan taxitjänster. Sammanfattningsvis ska sanktionsartade avgifter inte uppbäras åtminstone om de grundar sig på 1) en funktionsnedsättning 2) bristande stöd p.g.a. funktionsnedsättningen och 3) externa aktörer och omständigheter med anknytning till funktionsnedsättningen eller hälsovården så som t.ex. sjukförsäkringslagens färdtjänster.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • On hyvä uudistus, että käyttämättä jätetyn palvelun maksun perimismahdollisuus laajenee. HE:n 3 §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan käyttämättä jätetyn palvelun maksun saisi periä myös palveluista, joista ei muutoin jatkossa saa periä asiakasmaksua (kuten hoitajavastaanotoista, äitiysneuvolan lääkärivastaanotoista): Tämä tulisi siirtää HE:n yksityiskohtaisista perusteluista säädöstekstiin selvyyden vuoksi (sekä viranomaisille että asiakkaille). Säädöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan käyttämättä jätetystä palvelun maksun voisi periä muun muassa ”tutkimus- ja hoitokäynneiltä terveydenhuollon palveluissa”: Pyydetään selvennystä tarkoitetaanko tutkimuskäynneillä myös röntgen- ja muita kuvantamistutkimuksia, jotka usein edeltävät tai seuraavat lääkärin vastaanottokäyntiä. Esitetään, että maksu voitaisiin periä lyhytaikaisen asumispalvelun osalta jokaiselta asumispalveluun varatulta hoitopäivältä, koska käytännössä varatut ja käyttämättömät asumispalvelupaikat ovat ongelma ja niiden resursoinnista aiheutuu kustannuksia (esim. henkilökunnalle paikkavarauksen vuoksi työvuorolistalle suunnitellut työvuorot, joita ei pystytä enää muuttamaan).
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyt vastaanottoajat aiheuttavat tehottomuutta ja lisäävät turhia kustannuksia. Esitys on kannatettava. Maksun periminen käyttämättä jätetystä palvelusta edistää resurssien ja palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälässä määritelty mahdollisuus tiettyjen edellytysten täyttyessä periä sakkomaksu käyttämättä jätetystä palvelusta ei huomioi kuntoutuksen kaikkia toteuttamistapoja. Pykälän mukaan vain varatusta vastaanottoajasta tai asianomaiseen yksikköön varatusta ajasta voisi periä sakkomaksun. Toimintaterapia toteutuu kuitenkin myös asiakkaiden toimintaympäristöissä, esimerkiksi koti-, koulu-, päiväkoti- tai asiointikäynteinä. Myös asiakkaan toimintaympäristöön sovitusta, käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta tulee voida periä sakkomaksu ja tämä tulee selkeästi määritellä lakitekstissä. Toimintaterapeuttiliitto esittää 3 § 1 momenttia tarkennettavaksi seuraavalla tavalla: ”Jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan tai asiakkaan toimintaympäristössä toteutuvan ajan terveydenhuollon palveluihin tai - - - jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle, asianomaiseen yksikköön tai toimintaympäristössä toteutettavaksi varattuun palveluun - - -”
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitysluonnoksessa esitetään, että jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön, kunta tai kuntayhtymä saa periä häneltä enintään 50,80 euroa. Pidämme ehdotusta perusteltuna.
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitetty muutos on myönteinen ja lisää terveydenhuoltojärjestelmän tuottavuutta ja tehokkuutta. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, toivotaan tarkempaa ohjeistusta siitä, mitä tarkoitetaan hyväksyttävällä syyllä tai kohtuuttomalla tilanteella, jossa maksu tulee jättää perimättä.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Peruuttamattomien aikojen sakkomaksujen käytäntöjen selkiinnyttäminen laissa on tärkeää. Sakkomaksut koetaan toiminnanohjauksen kannalta hyvänä toimintatapana. Säännöstön epäselvyys on ollut ongelma tällä hetkellä. Sairaanhoitopiirien välillä tuntuu olevan käytännöissä nyt eroja.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Peruuttamatta ja käyttämättä jättäneestä palvelusta on syytä periä asiakkaalta tai potilaalta maksu. Nykyisillä resursseilla käyttämättömät ajat aiheuttavat isoja ongelmia. Esitetty laajennus terveydenhuollon palveluihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisiin hoito- ja asumispalveluihin on kannatettava.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Hallituksen esityksessä esitetään, että jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön, kunta tai kuntayhtymä saa periä häneltä enintään 50,80 euroa. Hyvinvointiala HALI ry kannattaa sitä, että mikäli asiakas jättää saapumatta varattuun palveluun, tulee järjestäjän periä em. sakkomaksu. Järjestäjän tulee lisäksi vastata palveluntuottajalle aiheutuneista turhista kustannuksista.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitys selkeyttää nykyistä tilannetta ja kokoaa yhteen käyttämättä jätetystä palvelusta perityn maksun perusteet. Soveltamisalan laajentamista voi pitää kannatettavana ja on hyvä, että maksun käyttämättä jätetystä palvelusta voisi periä myös tilanteissa, joissa itse palvelu ei ole maksullinen. Tarkoituksenmukaista on, että sääntelyä laajennettaisiin koskemaan lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisia hoito- ja asumispalvelupaikkoja sisältäen esimerkiksi erityishuollon loma-ajan hoidon, lyhytaikaisen hoidon ja omaishoidon vapaiden jaksot. Asiakkaan kannalta on hyvä, että maksun periminen edellyttäisi, että kunta olisi varauksen yhteydessä ilmoittanut mahdollisuudesta periä pykälässä tarkoitettu maksu sekä antanut asiakkaalle tai tämän edustajalle ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi ennalta.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ehdotuksen mukaan kunta voi periä käyttämättä jätetystä palvelusta maksun, jos perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana. On hyvä, että tätä ns. sakkomaksua voidaan periä kaikista käynneistä eikä ainoastaan lääkärin ja hammaslääkärin käynneistä ja kalliista tutkimuskäynneistä, vaan myös hoitajien käynneistä. Maksua tulisi voida periä myös alle 15 vuotiailta. On huoltajien/vanhempien vastuulla tuoda alaikäinen lapsi varaamalleen vastaanotolle. Esim. ei yksi vuotias lapsi aikaa itse varaa. Suun terveydenhuollossa koululaisten vastaanottoja jää peruuttamatta tekstiviesti muistutuksista huolimatta- ko. lasten hampaat jäävät hoitamatta ( vastuu vanhempien myös) ja aikoja käyttämättä ja jonot kasvat. On todettu, että tieto sakkomaksusta auttaa muistamaan varatut ajat. Laajennus käyttämättä jätetystä palvelusta perittävälle maksulle on hyvä asia, joka lisää resurssien kohdentumista varsinaiseen hoitotyöhön. Kohtuullisuuden arvioiminen tapauskohtaisesti saattaa olla haastavaa ja aiheuttaa ylimääräistä työtä.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymä pitää pykälän muotoilua selkeänä ja tarpeellisena. Esityksen mukaan peruuttamattoman palvelun maksun saa periä lueteltujen reunaehtojen täyttyessä. Kohtuullisuuden arvioiminen on haastavaa (esityksen § 3). Säännös jättää yksittäiselle viranomaiselle hyvin paljon harkintavaltaa ja käytännöt voivat vaihdella alueittain, mikä taas asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien osalta on vaikea näyttää jälkikäteen toteen, että asiakasta on informoitu siten, että hän on riittävällä tavalla ymmärtänyt annetun tiedon sisällön. Säännöksen sanamuoto saattaa lisätä oikaisuvaatimusten määrää. Asiakkaan taloudellinen sekä terveydellinen tilanne tulisi huomioida, koska nämä seikat kehitysvammaisuuden lisäksi voivat aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä ja johtaa palvelun perumattomuuteen. Voi olla myös tilanteita joissa edunvalvoja / muu läheinen hoitaa asiakkaan asioita mm. varaamalla ajan. Tällöin maksuperintä kehitysvammaiselta henkilöltä voisi olla kohtuutonta.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Palveluntarjoajan näkökulmasta käyttämättä jäävät palvelut ovat hukattua resurssia ja on tietyissä tilanteissa on perusteltua periä niistä maksu. Kuitenkin esimerkiksi muistisairaan asiakkaan kohdalla riski siihen, että palvelu jää käyttämättä on suuri, erityisesti, ellei tukena ole omaista tai kotihoitoa, joka varmistaa palvelun piiriin tulemisen. Palveluntarjoajia tulisi velvoittaa kehittämään tapoja muistuttaa palvelusta esimerkiksi tekstiviestillä, lisäksi tulisi kehittää saavutettavia keinoja niille asiakkaille, joilla on kognitiivisia ja hahmottamisen ongelmia. Lisäksi peruutuskäytännöt ja mahdolliset maksuseuraamukset tulee viestiä asiakkaalle suullisesti ja/tai kirjallisesti jo palvelua varattaessa mahdollisimman selkeästi. Lisäksi olisi annettava mahdollisuus antaa selvitys siitä, miksi palvelu on jäänyt käyttämättä ja sen perusteella harkittava maksun perimistä.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kohtuullistamisen käsite ja hyväksyttävä syy ja linjanveto voi olla hankala. Tarkoittaa varmaan käytännössä, että joudutaan jättämään maksu veloittamatta jatkossa useammin kuin nykyisin. Nykytilanteessa tavallisen kirjepostin aikana pitäisi pystyä osoittamaan, että avanvarauskirje on lähetetty/ annettu; todistaminen ei mahdollista. Maksun perimistä sekä ajan tai paikan peruuttamista koskevien tietojen antaminen siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sisällön voi olla asia , josta tuskin kannattaa ryhtyä kiistelemään jos asiakas vetoaa ymmärtämättömyyteen.
      • Kriminaalihuollon tukisäätiö
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle on hyvissä ajoin lähetettävä kutsu vastaanotolle ja häntä tulee muistuttaa varatusta ajasta lähempänä vastaanottoaikaa. Tämä voisi vähentää käyttämättömiä aikoja silloin, kun asiakas on tavoitettavissa. Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus selvityksen antamiseen jälkeenpäin, jos aika on jäänyt käyttämättä ja peruuttamatta, jolloin maksu voidaan jättää perimättä.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Lakiehdotuksen perustelujen sivulla 50 on todettu laskutusmenettelystä seuraavasti: ”Asiakkaalle voisi lähettää maksun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta ensin. Asiakkaalle olisi kuitenkin annettava mahdollisuus selvittää syy palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen, jos asiakas olisi oma-aloitteisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen.” Ehdotettu säännös ei anna vastausta siihen, mitä menettelyä noudatetaan, mikäli laskun lähettämisen jälkeen asiakas ilmoittaa syyn palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiselle. Mikäli 3 §:ssä tarkoitettua maksua koskeva lasku olisi ehdotetun 2a §:n perusteella päätös, johon on sovellettava hallintolain sääntelyä, onko tällöin laskutuksen jälkeen tapahtuvassa selvittämisessä noudatettava oikaisuvaatimusmenettelyä vai onko kysymyksessä esimerkiksi hallintolain 50 §:n mukainen asiavirheen korjaaminen, jolloin asia käsitellään uudelleen ja annetaan uusi päätös? Maksun alentamatta ja perimättä jättämisen osalta ks. VSSHP:n lausunto 11 §:n osalta.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Enligt förslag men med noteringen att det inte är helt okomplicerat att det lämnas till kommunen eller samkommunen att bedöma när uttag av avgift anses vara oskäligt. Tillämpningsområdet borde specificeras, företrädesvis genom konkreta exempel på situationer där en avgift bör anses oskälig att ta ut. Sådana situationer kunde exempelvis omfatta minnessvårigheter eller på andra grunder långvarigt eller tillfälligt svårt nedsatt kapacitet att aktivt hantera sina hälsovårdsärenden.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Käyttämättä jätetyistä palveluista perittävien maksujen soveltamisalaa esitetään lakiluonnoksessa laajennettavaksi. Vaikka sääntelyn tarkoitus on ehkäistä varattujen aikojen käyttämättä jättämistä, on syytä samalla huomata, että nämä maksut kohdistuvat usein heikossa asemassa oleviin ihmisiin ja saattavat entisestään heikentää näiden ihmisten elämäntilannetta. Maksuja käyttämättä jätetyistä palveluista voidaan periä myös 15-17-vuotiailta alaikäisiltä, mikä voi johtaa näiden nuorten osalta perintään ja ulosottoon. Perinnän ja ulosoton maksut nostavat kustannuksia merkittävästi. Käyttämättä jääneestä ja peruuttamattomasta ajasta perittävä 50,80 euron suuruinen maksu on kohtuuttoman korkea erityisesti 15-17-vuotiaiden kannalta, mutta myös monen 18-24-vuotiaan nuoren ja muun pienituloisen henkilön kannalta. Maksun perimistä 15-17-vuotiailta voidaan pitää hyvin useissa tapauksissa kohtuuttomana ja tämä tulisi todeta myös perusteluissa. Sosiaaliset tekijät tulee huomioida käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun määräämisessä eikä kynnystä maksun perimättä jättämiselle saa pitää korkeana. Heikossa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien osalta palveluiden käyttämättä jättämistä voidaan ehkäistä jopa vaikuttavammin muilla keinoin, kuten aktiivisella palveluohjauksella. Myös ohjeistus varatun ajan peruuttamiseen, muistutus varatusta ajasta sekä asiakkaille helpot yhteydenpitotavat, esimerkiksi nuorille mobiilisovellus, ovat tärkeitä palveluiden käyttämättä jättämisen ehkäisemisessä.
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kuuloliitto kokee perusteltuna sen, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään korkea maksu. Kuitenkin asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, ettei maksua peritä, jos käyttämättömään aikaan on perusteltu ja yllättäen eteen tullut syy. Kuuloliitto näkee, että palvelun perumisen tulee aina olla mahdollista myös esteettömällä ja saavutettavalla tavalla. Kuulovammaiselle tämä tarkoittaa mahdollisuutta perua sovittu aika tekstiin perustuen, esimerkiksi tekstiviestillä tai verkkopalvelun kautta. Peruutusmahdollisuus ei saa olla pelkästään puhelimessa puhuttuun tietoon perustuva palvelu. Kuuloliitto näkee, että on tärkeä varmistaa, että maksu käyttämättömästä ajasta peritään vain jos ajan tai paikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiselle ei ole hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi jos asiakas sairastuu äkillisesti tai joutuu tapaturmaan niin ei ole perusteltua periä häneltä silloin maksua käyttämättä jääneestä ajasta. Hyväksyttäväksi syyksi on esityksessä kuvattu myös heikko toimintakyky, vammaisuus tai käytössä olevan apuvälineen rikkoutuminen. Tietyissä tilanteissa myös kuulokojeen rikkoutuminen on Kuuloliiton näkemyksen mukaan on hyväksyttävä syy.
      • Suomen Kipu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Suomen Kipu ry näkee, että on tarkoituksenmukaista periä käyttämättä jätetystä palvelusta maksu. Yhdistys kuitenkin esittää, että lakiin kirjataan potilaan oikeus antaa selvitys siitä, miksi käynti jäi asianmukaisesti perumatta. Selvitys tulee voida antaa myös jo laskun lähetyksen jälkeen. Hyväksyttäväksi syyksi tulee laskea esimerkiksi äkillinen sairastuminen tai kroonisen sairauden paheneminen. Palveluntarjoajan ei tulisi vaatia lääkärintodistusta perutusta ajasta, sillä on useita tilanteita, joissa lääkäriin meneminen voidaan katsoa kohtuuttomaksi potilaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Lain tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Suomen Kipu näkee tärkeäksi, että palveluntarjoajat lähettävät potilaalle muistutuksen varatusta ajasta vielä senkin jälkeen, kun ajan peruminen ei enää ole mahdollista. Digipalveluita hyödyntämällä käyttämättä jätettyjen aikojen määrää saadaan tehokkaasti vähennettyä.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävästä maksusta on hyvä säätää kootusti yhdessä pykälässä. Maksun soveltaminen laajenee huomattavasti, ja koskee jatkossa kaikkia terveydenhuollon itsenäisiä vastaanottoja. Samalla myös maksun perimättä jättämisen ehtoja laajennetaan; Asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, tulee pykälässä tai perusteluissa olla esitetty, mitä tarkoitetaan hyväksyttävällä syyllä tai kohtuuttomalla tilanteella, jossa maksu tulee jättää perimättä. Esimerkiksi perustelumuistiossa mainittu ”vaikea elämäntilanne” vaatisi selkeämpää kansallista ohjeistusta.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle tulisi lähettää kutsu riittävän ajoissa palveluntuottajan varaamalle käynnille. Asiakasta tulisi myös muistuttaa sekä palveluntuottajien varaamista että asiakkaan itse varaamista ajoista.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • On perusteltua, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään korkea maksu. Kuitenkin tulee varmistaa ja lakiin kirjata, että asiakkaalla on mahdollisuus antaa selvitys syistä, jotka johtivat ajan käyttämättä jättämiseen ilman asianmukaista peruutusta. Laissa tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Tällaisia syitä ovat esim. äkillinen sairastuminen. Paitsi palvelun perumisen, myös varaamisen yhteydessä tulee nykyistä tehokkaammin hyödyntää digitaalisia palveluita, joita on kehitettävä käyttäjäystävälliseen suuntaan. Samalla tulee myös huomioida, että erityisesti ikäihmisten keskuudessa puhelimitse asiointi on edelleen ensisijainen ja toivotuin tapa asioida sosiaali- ja terveydenhuollossa. Peruminen on mahdollista tehdä asiakkaalle nopeaksi ja vaivattomaksi, minkä ohella myös on mahdollisuus erinäisiin muistutuspalveluihin. Täten taataan tehokkaampi palveluiden käyttöaste ja asiakastyytyväisyys. Ajanvarausjärjestelmiä tulee kehittää erityisesti muistutustoimintojen suhteen.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle lähetettävässä laskussa tulee olla maininta, että asiakas voi vielä antaa selvityksen, miksi palvelu jäi käyttämättä. Maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Vastaanotossa käyttämättä jääneestä vastaanottoajasta on voinut periä maksun nykyisenkin lainsäädännön perusteella. Käyttämättä jääneestä palvelusta perittävä maksu laajenee lyhytaikaiseen hoito- ja asumispalveluun. Lakitekstiin jää tulkinnanvaraa, milloin maksun periminen on kohtuullista tai kohtuutonta.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Uudistuksena hyvä. Resurssien järkevän käytön kannalta olisi tarpeen, että tällainen maksu olisi mahdollista periä lähes joka palvelusta. Esitys vaatii kuitenkin täsmennystä, miten varauksen yhteydessä tieto maksusta on annettava. Mm. terveyspalveluissa suurin osa ajoista annetaan puhelimitse; joten pitääkö joka kerta sanoa, että mikäli et saavu paikalle, tulee sakkomaksu.
      • Crohn ja Colitis ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • On perusteltua, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään käyntimaksua korkeampi maksu. Pidämme kuitenkin kohtuuttomana, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta voidaan periä maksu myös alle 18-vuotiaalta asiakkaalta. Tämä pykälä pitäisi rajata koskemaan vain 18 vuotta täyttäneitä. Lisäksi tulee varmistaa ja lakiin kirjata, että asiakkaalla on mahdollisuus antaa selvitys syistä, jotka johtivat ajan käyttämättä jättämiseen ilman asianmukaista peruutusta. Lain tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Tällaisia syitä ovat esim. äkillinen sairastuminen. Esitämme perusteluihin kirjausta, että palveluntuottajan varatessa ajan, asiakkaalle tulisi lähettää kutsu vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Myös asiakkaan itsensä digitaalisten järjestelmien kautta varaamista vastaanottoajoista tulee muistuttaa ennen peruuttamisajan päättymistä. Se vähentäisi palvelujen käyttämättä jättämistä ja vapauttaisi vastaanottoaikoja muille asiakkaille.
      • HUS Kuntayhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyn käynnin maksuja jätetään paljon maksamatta ja niihin vaaditaan myös usein muutosta. Maksun perimisen laajentaminen on perusteltua. Osaltaan maksu vaikuttaa siihen, että peruuttamatta jätetyt käynnit vähenisivät. Maksun saisi periä säännösesityksen mukaan vain, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana. Voimassa olevassa laissa on käytetty käsitettä ”ilman hyväksyttävää syytä”. Maksun perimättä jättämiseen 3 §:n mukaan velvoittava ’kohtuuttomuus’ on käsitteenä liian tulkinnanvarainen ja johtaa todennäköisesti epäyhdenvertaisiin ja parhaimmillaankin vain toimintayksikkökohtaisiin käytäntöihin. Käsitteen sisältöä määritellään niin ikään epätäsmällisin ilmaisuin 3 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Esimerkiksi ’vaikean elämäntilanteen’ katsotaan muodostavan lain tarkoittaman kohtuuttomuuden ja velvoittavan maksun perimättä jättämiseen, mutta ilmaisun määrittely jää riippumaan yksinomaan lain soveltajan omasta käsityksestä. Ehdotetun sääntelyn sanamuodot eivät turvaa palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuutta. Sivun 49 perustelujen mukaan ” Maksun saisi periä vain, jos ajan tai paikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiselle ei olisi hyväksyttävää syytä. Tämä vastaisi nykyistä sääntelyä. Hyväksyttävä syy voisi olla perustelujen mukaan esimerkiksi äkillinen sairastuminen tai tapaturma taikka muu vastaava akuutti tilanne taikka pitkäkestoisen sairauden tai vamman pahenemisvaihe. Lisäksi heikko toimintakyky, vammaisuus tai käytössä olevan apuvälineen rikkoutuminen saattavat eri tavoin rajoittaa mahdollisuutta hakeutua ajoissa esimerkiksi sovitulle vastaanotolle”. Sivulla 49 oleva perustelu olisi riittävä ja vastaisi nykykäytäntöä. Tarvetta hyväksyttävien perusteiden laajentamiselle ei ole. HUSin käsityksen mukaan maksutulojen lisäys tältä osin tuskin toteutuu vaikutusarvioinnin suuruisena.
      • Kehitysvammaliitto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Perusteluissa tulisi vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jättämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Jos henkilöllä on ymmärtämisen ongelmia tai muita vammasta johtuvia elämänhallinnan ongelmia häneltä ei tulisi periä maksua peruuttamattomista käynneistä. Tällaiset tilanteet vähenevät jos henkilö saa tukea asiointiin esimerkiksi tulkkauspalvelua, tuettua päätöksentekoa tai muuta toiminnanohjausta. Myös vammaislapsiperheiden tilanteet tulee ottaa huomioon. Peruuttamatta jättämisestä ei tulisi rangaista jos perheen tilanne on kohtuuton. Perusteluosioon tulisi lisätä tuen saannin varmistaminen, jotta käyntejä ei peruuntuisi. Ehdotusta tulisi nähdäksemme täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Myös lainmukaisen tulkkauspalvelun saatavuusongelmat voivat johtaa tilanteisiin, ettei asiakas voi tulla sovittuun tapaamiseen, peruuttaa tapaamista tai käyttää hänelle myönnettyä palvelua. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin. Lisäksi pitäisimme perusteltuna varsinkin, kun maksujen perimisen mahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi esimerkiksi käyttämättä jääneisiin lyhytaikaishoidon paikkoihin ja kunnan asiakkaalle varaamiin palveluihin, että viranomainen velvoitettaisiin antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla esimerkiksi selkokielellä. Tämän pykälän maksua tulee ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kannatamme esityksen menettelyä. On perusteltua periä maksu myös maksuttomasta palvelusta, jota ei peruta. Perumismenettelystä ja maksusta tulee tiedottaa asiakkaille yleisesti sekä aina ajanvarauksen yhteydessä esitetyllä tavalla esim. kirjeessä tai puhelussa. Asiakkaan kuulemisessa tulee kiinnittää huomiota hänen fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyynsä. Jos käyttämättä jääviä on poikkeuksellisen paljon, tulee palveluntuottajan selvittää asiakkaan tilannetta ja hänen tuen tarvettaan palvelujen käyttämisessä. Perusteluihin sisältyvä kohtuuttomuusharkinta tulee kirjata lain soveltamisohjeisiin selkeästi, jotta sen soveltaminen vakiintuu.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Peruuttamatta jätetyistä käynneistä/palvelusta perittävän maksun laajenemista useampaan palveluun, silloin kun asiakas on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt saapumatta, pidetään kannatettavana asiana.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kannatamme esitystä, että jokaisesta käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä terveydenhuollon palveluihin varatusta vastaanottokäynnistä peritään esityksessä ehdotettu maksimissaan 50,80 euron maksu. Pidämme tärkeänä, että käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu laajenee koskemaan myös fysioterapiapalveluja.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja pitää myönteisenä sitä, että uudistuksen myötä käyttämättömästä tai peruuttamattomasta ajasta voisi periä maksun myös käyttämättä jätettyjen hoitajavastaanottojen osalta. Arvion mukaan vuodessa on noin 102 000 hoitajavastaanottoa, jotka jäävät käyttämättä tai peruuttamatta. Tämä lisää terveydenhuollon turhia kustannuksia ja on oletettavaa, että maksun peruminen käyttämättömistä ajoista edistäisi vastaanottoaikojen tarkoituksen mukaista käyttöä. Taja pitää tärkeänä, että kunnissa luodaan käytänteitä, joiden avulla asiakkaat saavat tarvittaessa nopeasti ja helposti yhteyden palveluntarjoajaan varatun ajan perumiseksi. On huomioitava myös potilaat, joilla ei ole mahdollisuutta sähköisten palveluiden käyttöön ajanvarausasioissa.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Diabetesliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta voidaan periä maksu ja että maksun suuruus kirjataan lakiin. On ymmärrettävää, että käyttämättä jätetyn palvelun maksulla pyritään varmistamaan terveydenhuollon resurssien oikea kohdentuminen ja palvelujen oikea-aikaisuus. Käyttämättä jätetystä palvelusta voitaisiin periä korkeintaan 50,80 euron suuruinen maksu, joka on korkea etenkin suhteessa maksuttomiksi säädettäviin hoitajavastaanottoihin. Koska lakiluonnos mahdollistaa peruuttamatta jääneen palvelun laskuttamisen myös silloin, kun asiakas ei ole itse varannut aikaa (kuten erikoissairaanhoidon vastaanottoajat, joihin asiakas kutsutaan), tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, kuinka asiakkaan tiedonsaanti hänelle varatusta ajasta varmistetaan. Perusteluihin tulisi kirjata, että asiakkaalle tulisi lähettää kutsu vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Käsillä olevan lakiesityksen vaikutusarviointien mukaan (Tervola 12.2.2020 https://blogi.thl.fi/asiakasmaksulain-paluu-mika-on-muuttunut) asiakasmaksut pienenisivät 30 prosentilla ja olisivat muuttumattomia noin 70 prosentilla suomalaisista. Tämä on kannatettava suunta siltä osin, että maksut eivät keskimäärin nouse juuri millään väestöryhmällä. Kuitenkin lakiesityksessä on piilossa tekijöitä, joiden realisoituessa maksut saattavat nousta osalla suuriksi, ja käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu on yksi tällainen tekijä. Käyttämättä jätetyn ajan maksun perimisen ulottaminen hoitajamaksuihin ja kaikkiin muihinkin terveydenhuollon palveluihin (kuten perusteluissa yksityiskohtaisesti esitetään) saattaa pahimmillaan tarkoittaa korkeita ja usein toistuvia ns. sakkomaksuja henkilöille, joiden elämänhallinta, voimavarat ja toimintakyky on syystä tai toisesta vähäinen ja aikoja jää peruuttamatta. Tähän ongelmaan voidaan vastata sääntelemällä tarkemmin hyväksyttäviä perusteita ajan peruuttamatta jättämiselle ja maksun perimisen kohtuullisuuden arvioinnille. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että asiakkaalle voisi lähettää laskun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta ensin. Asiakkaalle olisi kuitenkin annettava mahdollisuus selvittää syy palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen, jos asiakas olisi oma-aloitteisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen. Tästä mahdollisuudesta syyn selvittämiseen ja maksulta välttymiseen tulee tiedottaa laskun lähettämisen yhteydessä selkeästi ja kirjata tämä vähintäänkin lakiesityksen perusteluihin. Lakiehdotuksen mukaan käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä palvelusta saa periä maksun, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana. Diabetesliiton mielestä lakiehdotuksen perustelut eivät riittävän yksiselitteisesti määrittele tilanteita, joissa maksun perimistä tulisi pitää kohtuuttomana. Kuka tekee päätöksen maksun perimisen kohtuuttomuudesta? Millä perusteilla? Lakiluonnos asettaa sekä potilaat että palvelun tarjoajat/kunnat epäselvään tilanteeseen, jossa potilaalla on kohtuuton perustelutaakka ja laskuttajalla hyvin epäselvät edellytykset tehdä potilaiden ja palvelun käyttäjien kannalta yhdenmukaisia ja yhdenvertaisia päätöksiä. Diabetesliiton mielestä perusteluissa tulisikin mainita tarkentavia esimerkkejä siitä, mitä kohtuuttomuudella tarkoitetaan. Jo mainittujen perusteiden lisäksi tulisi huomioida esimerkiksi asiakkaan taloudellinen tilanne (kuten maksun alentamisen tai perimättä jättämisen kohdalla, nykylain 11§), mielenterveysongelmat ja elämänhallinnan ongelmat, äkillinen asiakasta tai hänen perhettään tai läheistään kohdannut kriisi ja siitä johtunut toimintakyvyttömyys.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetyt ajat aiheuttavat toimintayksiköille merkittävää haittaa ja tehottomuutta. Säännöksen laajentaminen esityksessä kuvatulla tavalla on kannatettavaa.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Jää epäselväksi, pidetäänkö maksusta vapauttavana hyväksyttävänä palvelun käyttämättä jättämisenä tilannetta, jossa asiakas esimerkiksi muistisairaudesta johtuen ei muista varattua aikaansa. Kun laskun voi lähettää asiakasta kuulematta ja kun hyväksyttävyys arvioidaan vain, jos asiakas pystyy sitä oma-aloitteisesti vaatimaan, esimerkiksi muistisairaat henkilöt tai ne, joilla ei ole syystä tai toisesta voimavaroja vaatia oikeuksiaan, ovat vaarassa joutua muita huonompaan asemaan. Esityksessä todetaan 15-17 –vuotiaiden lasten osalta seuraavaa: ”Jos alaikäinen asiakas voi päättää hoidostaan tai sosiaalihuollon palvelustaan ja jos hän on itsenäisesti hakeutunut palveluun, laskutus- ja mahdolliset perintätoimet olisi pääsääntöisesti kohdennettava häneen itseensä.” Lapsen oikeuksien sopimuksen 27 artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Vanhemmilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla on ensisijainen velvollisuus kykyjensä ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet. Suomen perustuslain 19 § 3 mom. 2 virkkeessä edellytetään, että julkinen valta tukee perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lain lapsen elatuksesta 1 ja 2 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Lisäksi holhoustoimilaissa on rajattu lapsen oikeustoimikelpoisuutta sillä tausta-ajatuksella, että lapsella on puutteelliset valmiudet hoitaa taloudellisia asioitaan. Maarit Hovila: OTT, yliopistonlehtori, Oikeustieteellinen tiedekunta, Lapin yliopisto Janus vol. 24 (2) 2016: ” Ulosottokaaren esitöissä korostettiin käytännön ohjeistusta, ettei julkisten hoitomaksujen laskuja kirjoitettaisi perusteettomasti alaikäisten nimiin (HE 83/2006 vp, 25; LaVM 26/2006 vp). Alaikäisen velallisen kohdalla pienikin ulosottoon joutunut maksu voi aiheuttaa merkittäviä tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia. Alkuperäisen velkasumman ei tarvitse olla suuri, kun nuorta velallista kohtaa riski ylivelkaantumisesta. Itsenäisen elämän aloittaminen velkaantuneena voi olla vaikeaa ja useat arjen asiat vaativat kunnossa olevia luottotietoja. Perustuslakivaliokunta on useassa yhteydessä todennut, että ylivelkaantumisen sosiaaliset ja taloudelliset seurannaisvaikutukset voivat vaikuttaa merkittävästi velkaantuneen henkilön perusoikeusasemaan. Pitkäaikainen ylivelkaantuminen ja siihen usein liittyvä syrjäytyminen saattavat kaventaa esimerkiksi yksilön itsemääräämisoikeutta, liikkumisvapautta, ammatinvalinnan vapautta sekä sivistyksellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä hänen oikeuttaan terveyteen ja asumisen omatoimiseen järjestämiseen (PeVL 12/2002 vp; PeVL 42/2006 vp). (…) Juuri näihin tilanteisiin holhousviranomaisen kontrollijärjestelmän tulisi vastata. Alaikäisen oikeustoimikelpoisuuden rajoitus suojaa paremmin yksityisoikeudellisiin oikeustoimiin pohjautuvalta velkaantumiselta kuin julkisoikeudellisilta maksuperusteilta. Voidaan kysyä, onko velkaantumiseen liittyvässä lainsäädäntöympäristössä ja julkisen vallan toimintakäytännöissä otettu riittävän vakavasti PL 22 §:n perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite sekä LOS:n vaatimus lapsivaikutusarvioinnista ja lapsen edun ensisijaisuudesta.” Ks. myös AOA 1090/4/07, jossa AOA toteaa mm. näin: ”Mielestäni kaupungin tulee selvittää lapsen huoltaja ja kohdistaa maksuunpano häneen joko ensi vaiheessa tai laskun eräpäivän jälkeen siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, ellei potilaslain mukaan yksittäistapauksessa estettä tiedon luovuttamiselle ole.” Näillä perustein Ihmisoikeuskeskus katsoo, että asiakasmaksuihin liittyvien perintätoimien kohdistaminen suoraan alaikäiseen asiakkaaseen ei ole sopusoinnussa Suomen perustuslain ja Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja niiden tulkintojen kanssa.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksun laajentaminen hyvä, koska asiakkaat jättävät peruuttamatta varaamansa palvelun. Toisaalta käyttämättä jätettyjen palveluiden laskutus voi lisätä hallinnollista työtä, kun laskuihin tehdään oikaisuja.
      • Autismiliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi vielä vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus, neuropsykiatriset häiriöt ja mielenterveyden häiriöt sekä muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) tai arjen hallintaan ja ajankäyttöön vaikuttavat vammat, toimintarajoitteet tai pitkäaikaissairaudet. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, jolloin on mielestämme kohtuutonta periä isoja rangaistusluonteisia maksuja siitä, että palvelu jää käyttämättä ja peruuttamatta. Peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei myöskään tule periä maksua silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä, esimerkiksi vammaisen henkilön kuljetuspalvelun myöhästymisestä. Viranomainen tulisi velvoittaa antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä tai kuvia hyödyntäen) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista. Asiakasta tulee myös kuulla ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun asiakkaalla tai tämän perheenjäsenellä on vamma tai toimintarajoite, joka voisi tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • On suotavaa periä maksu käyttämättä jätetyistä palveluista, sisältäen ehdotuksessa mainitut palvelut. Tällöin myös potilaat huolehtivat annetuista / ennalta sovituista palveluista ottamalla vastuuta omasta hoidostaan. Käyttämättömistä palveluista tulee turhia kustannuksia. Samalla se mahdollistaa suunnitellun mukaisen käytön toteutumisen. Sääntelyn laajentuminen koskemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lyhytaikaisen hoidon hoito- ja asumispalvelupaikkoja on perusteltu. Maksun periminen edellyttää, että varauksen yhteydessä asiakkaalle on ilmoitettu mahdollisuudesta periä ko. maksu ja asiakkaalle on annettava oma-aloitteisesti mahdollisuus selvittää syy palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen. Ikäihmisen palveluissa palvelun käyttäjät ovat useasti monisairaita ja he eivät kykene hoitamaan asioitaan. Oma-aloitteisuuden vaatimus ei siten ole mahdollista toteutua kaikkien kohdalla.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Puhelinajanvaraustoiminnan yhteydessä on usein vaikeaa todistettavasti osoittaa, että asiakkaalle on ilmoitettu, että käyttämättä jätetystä palvelusta peritään maksu. Tilanne on vaikea myös, jos asiakas varaa ajan netin kautta. Tämä käytäntö myös pitkittäisi ja siten merkittävästi vaikeuttaisi puhelinajanvarausta perusterveydenhuollossa. Kuka ja miten määritellään, milloin maksun periminen on kohtuutonta. Tässä ei ole myöskään määritelty sitä, kuinka paljon aikaisemmin aika pitäisi perua, jotta maksua ei peritä. Hyvä asia olisi se, että tämä koskisi myös hoitaja -vastaanottoja sekä lyhytaikaista hoito- ja asumispalvelupaikkaa.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • - Asiakkaalle on annettava etukäteen selkeä tieto, että käyttämättä jätetystä palvelusta peritään maksu. Tarvitaan tarkempi ohjeistus, miten varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt maksua koskevan tiedon. Peruspalvelujen laajeneva maksuttomuus vahvistaa asiakkaiden tasavertaisuutta ja mahdollisuuksia varhaisen vaiheen ohjaukseen, tukeen ja hoitoon. Samanaikaisesti myös asiakkaan oma vastuu korostuu. Palvelun käyttämättä jättämisestä laskuttaminen liittyy myös tähän. - Muutos pykälään on perusteltu, suurin osa käynneistä on muille ammattilaisille kuin lääkäreille ja peruuttamattomia käyntejäkin on siten paljon muiden ammattiryhmien kohdalla. Näistä tulee voida periä maksu, samoin kuin peruuttamattomasta lyhytaikaishoidosta.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu on hyvä asia ja se vähentää palvelun hukkaa. Mikäli esim. hoitajakäynnit ovat maksuttomia ja käyttämättömistäkään ajoista ei peritä maksua, on seurauksena varsin todennäköisesti merkittävää tehottomuutta.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • On erittäin tärkeää tiedottaa palvelun käyttäjiä ymmärrettävästi ja riittävästi siitä, että myös peruttamattomista maksuttomista palveluista voidaan periä maksu.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliiton mukaan lakiesitykseen on kirjattu hyvin hyväksyttävät syyt olla perimättä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta sekä tilannetta, jossa kunnan velvollisuus on varauksen yhteydessä ilmoittaa mahdollisuudesta periä pykälässä tarkoitettu maksu ja antaa ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää lisättäväksi perusteluihin kirjaus siitä, että palveluntuottajan varatessa ajan, asiakkaalle tulisi lähettää kutsun vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että lain perusteluihin lisätään kirjaus siitä, että palveluntuottajien tulisi muistuttaa asiakkaita (digitaalisin ratkaisuin) myös asiakkaan itsensä varatuista vastaanottoajoista ennen peruuttamisajan päättymistä. Perusteluihin on kirjattu, että asiakkaalle voisi lähettää maksun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta, mutta asiakkaalle olisi annettava mahdollisuus selvittää käyttämättä ja peruttamatta jättämisen syy, jos asiakas olisi aloitteellisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että asiakkaalla olisi oikeus antaa selvitys myös laskun lähettämisen jälkeen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää lisäystä lain perusteluihin, että laskuun tulee liittää 2 a §:n tietojen lisäksi tieto mahdollisuudesta antaa selvitys vastaanottoajan tai hoitopaikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen. Perusteluihin tulisi lisäksi kirjata, ettei palveluntuottaja saa edellyttää asiakasta toimittamaan sairaustodistuksen tms. syyn osoittamiseksi.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • On perusteltua, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään korkea maksu. Kuitenkin tulee varmistaa ja lakiin kirjata, että asiakkaalla on mahdollisuus antaa selvitys syistä, jotka johtivat ajan käyttämättä jättämiseen ilman asianmukaista peruutusta. Laissa tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Tällaisia syitä ovat esim. äkillinen sairastuminen.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Voimassa olevaa asiakasmaksulain 3 §:ää koskevissa lain perusteluissa (HE 216/1991) on hyväksyttävänä syynä varatun ajan perumiselle pidetty sitä, että vastaanottoaika perutaan viimeistään päivää aikaisemmin. Nyt lausuttavana olevan asiakasmaksulakiehdotuksen perusteluissa ei ole vastaavaa määrittelyä. Lapin aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hyväksyttävä peruuttamisajankohta olisi hyvä määritellä tarkemmin ainakin säännöksen perusteluissa, jotta varmistetaan valtakunnallisesti yhtenäinen soveltamiskäytäntö tältä osin. Lisäksi Lapin aluehallintovirasto katsoo, että säännöksen perusteluissa tulisi määritellä selkeämmin ja konkreettisemmin myös se, milloin maksun periminen on kohtuutonta. Nyt ehdotetussa muodossaan perustelut jättävät viranomaisille hyvin laajan harkintavallan.
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksun perimisen edellytyksenä pykäläluonnoksessa on, että asiakkaalle on kerrottu perimismahdollisuudesta, annettu ohjeet peruuttamisesta ja varmistettu perumisen onnistuminen määräajassa. Nämä ovat tarpeen. Lisäksi on välttämätöntä, että asiakas saa hyvissä ajoin tietoonsa kutsun ja muistutuksen varatusta ajasta.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Jos varatun palvelun käyttämättä jättäminen ei olisi aiheutunut hyväksyttävästä syystä, maksu voitaisiin esitysluonnoksen mukaan jättää perimättä, jos periminen olisi kohtuutonta. Kohtuuttomuuden arviointi tapauskohtaisesti voisi johtaa epäyhtenäiseen soveltamiskäytäntöön ja vaarantaa asiakkaiden tasapuolista kohtelua. Voimassa olevan lain sanamuoto ei sisällä kohtuuttomuuden arviointia ja on siitä syystä tarkoituksenmukaisemmin muotoiltu. Esitysluonnoksen 11 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Arviointiin sisältyy mahdollisuus ottaa huomioon myös kohtuuttomuus. Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun (niin sanotun sakkomaksun) perimisen ikärajaksi asetettu asiakkaan 15 vuoden ikä on perusteltua siirtää esitetyllä tavalla asetuksesta lain tasolle. On hyvä, että tietosuojaan ja salassapitoon liittyvä sääntely on myös otettu esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa huomioon 15–17-vuotiaiden kohdalla. Sakkomaksun periminen edellyttää varauksen yhteydessä asiakkaan informointia sakkomaksun perimisen mahdollisuudesta siten, että asiakas ymmärtää asian sisällön. Asiakkaan riittävän ymmärtämisen määrittäminen ja todentaminen saattaa tuottaa vaikeuksia, jos informaation sisältö ja ymmärtäminen myöhemmin kiistetään. Tästä syystä on perusteltua, että pykäläehdotuksen 1 momentin toiseksi viimeinen virke poistetaan. Pykälän 2 momentissa ehdotettu sääntely tilanteissa, joissa kunta on varannut palvelun asiakkaille, on lähtökohtaisesti kannatettava. Soveltaminen edellyttää kuitenkin perusteluihin tutustumista, joten momentin sanamuotoa tulee tästä syystä täsmentää. Ehdotetut muutokset, jotka koskevat käyttämättä jätetyistä palveluista perittäviä maksuja, ovat palvelujen käyttöasteen kohentamiseksi kannatettavia.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • On kannatettavaa, että ehdotuksen mukaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä palveluista perittävän maksun soveltamisalaa laajennettaisiin. Tärkeää on, että myös hoitajavastaanoton käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta voidaan periä maksu, toisin kuin nykylainsäädännössä. Tällä tavoin pyritään lisäämään asiakkaan omaa vastuunottoa ja erityisesti vähentämään kustannuksia, joita turhista poisjäänneistä aiheutuu julkiselle taloudelle. Peruuttamattomat ajat vaikuttavat myös erityisesti perusterveydenhuollon jonotilanteeseen ja muuhun asiakkaiden käyttäytymiseen.
      • Oulaisten kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksessä ehdotetaan että jokaisesta käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä hoitajanvastaanotosta peritään jatkossa 50,80 euron maksu. Tämän on lakettu tuovan + 5,0 milj tulot. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista maksun perimistä hoitajanvastaanotosta, joka on ilman hyväksyttyä syytä jätetty käyttämättä ja peruuttamatta. Maksua ei kuitenkaan peritä alle 15 vuotiaalta tai jos jos maksun periminen olisi muutoin kohtuutonta. Muutos todennäköiseti vähentäsi käyttämättä jätettyjä vastaanottoaikoja ja tehostaisi näin toimintaa.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetyistä palveluista perittävän maksun ulottaminen koskemaan kaikkia palveluita on itsessään hyvää tarkoittavaksi katsottava. Asiakkaan vastuun lisääminen ja palveluiden käytön tehostaminen ovat hyviä tavoitteita, mutta EKL haluaa kiinnittää huomiota oheiseen: Käyttämättä jääneestä palvelusta perittäväksi maksuksi on esityksessä ehdotettu enintään 50,80€/kerta. Tämä määrä on verrattain suuri muun muassa maksuttoman hoitajakäynnin peruuttamatta jättämisen kohdalla. Maksutonta käyntiä varattaessa tulee asiakkaalle tehdä mahdollisimman selväksi peruuttamisen olennaisuus, jos asiakas on estynyt käyttämään palvelua. Samalla tulee varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt peruuttamisen ja perinnän ehdot. Palveluiden peruuttamiselle tulee myös taata riittävän joustavat ehdot, jotta perittävän maksun pelko ei asetu esteeksi esimerkiksi kiireisen hoitaja-ajan varaamiselle. Paitsi palvelun perumisen, myös varaamisen yhteydessä tulee nykyistä tehokkaammin hyödyntää digitaalisia palveluita, joita on kehitettävä käyttäjäystävälliseen suuntaan. Samalla tulee myös huomioida, että erityisesti ikäihmisten keskuudessa puhelimitse asiointi on edelleen ensisijainen ja toivotuin tapa asioida sosiaali- ja terveydenhuollossa. Peruminen on mahdollista tehdä asiakkaalle nopeaksi ja vaivattomaksi, minkä ohella myös on mahdollisuus erinäisiin muistutuspalveluihin. Täten taataan tehokkaampi palveluiden käyttöaste ja asiakastyytyväisyys. Ajanvarausjärjestelmiä tulee kehittää erityisesti muistutustoimintojen suhteen. Erityisen olennaista tämä tulee olemaan pitkälle kalenteriin venyvien tapaamisten suhteen.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • JHL kannattaa maksun perimistä käyttämättä jätetystä palvelusta silloin, kun käyttämättä jättämiselle ei ole hyväksyttävää syytä. Perusteluissa ei ole kuitenkaan riittävästi määritelty sitä, mikä tällainen hyväksyttävä syy on. On vaarana, että tätä tulkitaan kunnittain eri tavoin. On varmistettava se, että syitä tarkastellaan valtakunnallisesti samoin perustein ja että maksun periminen ei aiheuta kohtuuttomia taloudellisia tai muita ongelmia asiakkaalle. Syy sille, että vastaanotolle ei ole saapunut, voi joissakin tapauksissa johtua vakavammista ongelmista, jotka vaativat lisätoimia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselta. Silloin maksun periminen voi pahentaa tilannetta entisestään.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Tässä on laajennus nykytilaan, kun jatkossa koskisi kaikkia terveydenhuollon palveluihin varattuja aikoja ja liittyisi myös maksuttomiin palveluihin. Lähtökohta on hyvä, mutta määrittelyn tulee olla selkeä, ei niin, että arvio on yksilökohtainen, koska se saattaa ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan. Aina löytyy perustelut kuten tässä oli sanottu, vaikea elämäntilanne, muistisairaus jne. Perusteltua on peruuttamattomasta hoitajakäynnistä perittävä maksu. Hoitajien tekemä vastaanottokäynti on työaikaa, eikä ole perusteltua, miksi se ei kuuluisi maksun piiriin. Perumaton käynti on tuottamatonta aikaa. Todennäköisesti, jos peruuttamatta jätetystä palvelusta ei perittäisi maksua lisääntyisivät ne. Jotta käyttämättä jätetystä palvelusta voidaan asiakkaalta periä maksua, tulee häntä informoida siitä siten, että asiakas riittävästi ymmärtää tiedon sisällön. Mikä on asiakkaan riittävä ymmärtäminen? Sen todentaminen ja määrittäminen voi olla haasteellista. Tämä voi johtaa ristiriitatilanteisiin asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Luonnoksen esitys maksun perimisestä käyttämättä jätetystä palvelusta on perusteltu. Tähän liittyen on kuitenkin otettava huomioon maksun perimisen kohtuullisuus ja että, asiakkaalle on tuotu tiedoksi tämä perintämahdollisuus aikaa varattaessa sekä ohjeistus varatun ajan peruuttamiseen. Perumaton käynti on turhaa ja tuottamatonta aikaa.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Asiakkaalle tulisi lähettää kutsu riittävän ajoissa palveluntuottajan varaamalle käynnille. Asiakasta tulisi myös muistuttaa sekä palveluntuottajien varaamista että asiakkaan itse varaamista ajoista. Asiakkaalle tulisi antaa mahdollisuus selvittää syy käyttämättä tai peruuttamatta jääneelle ajalle. Laissa olisi hyvä yksilöidä tilanteita, joissa käyttämättä tai perumatta jääneen palvelun maksua kohtuullistettaisiin tai se jätettäisiin kokonaan perimättä.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto katsoo, että käyttämättä jätetystä palvelusta perittävään maksuun liittyvä asiakkaan muutoksenhakuoikeus on kirjattava vastaavasti kuin 2 a §:n maksua koskevaa päätöstä vastaavan laskun osalta. Tämä on perusteltua, koska lakiesityksessä kuvataan varsin tarkoin niitä tilanteita, joiden vuoksi tällaisen sanktioluonteisen maksun periminen olisi kohtuutonta. Siksi, jos näiden tosiseikkojen olemassaolosta vallitsisi epäselvyys kunnan tai kuntayhtymän mielestä, asiakkaalla olisi oikeussuojan vuoksi muutoksenhakuoikeus, josta säädetään 15 §:ssä. Invalidiliiton mielestä on kannatettavaa, että kohtuullisuusharkintaa koskevia tilanteita mm. apuvälineen rikkoutuminen on kuvattu lainsoveltajan tueksi varsin yksityiskohtaisesti lain perusteluissa. Tämä ohjaa lain soveltamista. Hyväksyttäviksi perusteiksi lain esitöihin pitää kirjata myös joitain vammaisen henkilön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia asioita, kuten Kelan korvaaman sairausvakuutusmatkan myöhästyminen tai saapumatta jääminen sekä henkilökohtaisen avustajan myöhästyminen tai saapumatta jääminen. Kohtuuttomuusarvioinnissa lakiesityksessä mainitaan huomioon otettavia seikkoja kuten esimerkiksi asiakkaan nuori ikä, vaikea elämäntilanne tai muistisairaus. Myös mielenterveysongelma tai aivovamma voivat aiheuttaa sairaudesta tai vammasta johtuvaa kyvyttömyyttä toimia ajoissa tai saapua paikalle. Nämä voi lisätä esimerkinomaisesti lakiesityksen toteamalla, ettei kyse ole tyhjentävästä luettelosta.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Perustelujen kirjaus on ymmärrettävissä niin, että asiakkaan on itse otettava yhteyttä selvittääkseen syyn palvelun käyttämättä jättämiselle. Tarkoitus lienee kuitenkin tässä se, että myös asiakkaan edustaja voi antaa hoitaa asian? Koska asiakasta ei tarvitse kuulla ennen kuin käyttämättä jätetystä palvelusta voidaan määrätä maksu, laskusta tulisi ilmetä, mihin mennessä asiakkaan on ilmoitettava mahdollinen syy palvelun käyttämättä jättämiselle.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Liiton mielestä käyttämättä jääneestä ja peruuttamattomasta ajasta perittävä 50,80 euron suuruinen maksu on kohtuuttoman suuri. Joka tapauksessa on tärkeää, että kuntia velvoitetaan ilmoittamaan aikaa varatessa maksusta ja peruutustavoista. Liiton mielestä kuntia voisi velvoittaa luomaan esimerkiksi tekstiviestimuistutusjärjestelmiä ehkäisemään varattujen aikojen käyttämättä jättämistä. Maksun perimättä jättäminen kohtuuttomuuden vuoksi on tärkeää. Liitto kuitenkin katsoo, että kohtuuttomuuden tarkempi määrittely olisi tarpeen. Tämä lisäisi yhdenvertaisuutta siinä, missä tilanteissa maksun periminen katsotaan kohtuuttomaksi.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan käyttämättä jätetyistä palveluista voitaisiin periä maksu nykyistä laajemmin. Nykyisin maksu voidaan periä vain tietyistä terveydenhuollon palveluista. Jatkossa maksu koskisi terveydenhuollon palveluihin varattuja vastaanottoaikoja sekä ulottuisi myös nykyistä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin koskien esim. äitiysneuvolan lääkärivastaanottoja ja lyhytaikaisia asumispalveluja. Tämä voi osaltaan ehkäistä ns. varmuuden vuoksi tehtyjä "turhia" varauksia ja ehkäistä palvelujen "tyhjäkäyntiä" palvelujen käyttöä tehostaen. Maksun voisi jatkossa periä kaikilta 15 vuotta täyttäneiltä, ellei se ole kohtuutonta. Alaikäisten kohdalla tulee huomioida se seikka, miten mahdollisesti ulosottoon siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut vaikuttavat henkilön luottotietoihin. Joidenkin nuorten kohdalla tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa henkilölle voi kertyä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuista merkintä luottotietoihin jo alaikäisenä, mikä erittäin merkittävällä voi vaikeuttaa esimerkiksi työpaikan tai asunnon saamista, ja tätä myötä johtaa myös suuriin elämänhallinnallisiin ongelmiin.
      • Siilinjärven kunta
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetystä palvelusta tulee voida periä 15 vuotta täyttäneeltä ja sitä vanhemmalta maksu. Tässä luonnoksessa on hyvää esitys peruuttamattoman käynnin maksullisuuden laajentamisesta. Hallituksen esitykseen tulisi kuitenkin määritellä tarkemmin, mitä tarkoitetaan hyväksyttävällä syyllä tai maksun perimisen kohtuuttomuudella.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • - palvelun tuottajan varatessa aika, asiakkaalle tulee hyvissä ajoin lähettää kutsu vastaanotolle riittävän ajoissa ja asiakasta tulee muistuttaa varatusta ajasta - samaten asiakasta tulisi muistuttaa myös itsensä varatuista vastaanottoajoista ennen peruuttamisajan päättymistä, ja sellaisten asiakkaiden joiden itse on oman tilanteensa vuoksi hankala muistaa em toimenpiteitä esim vakavasti päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi, myös lähempänä vastaanottoaikoja esimerkiksi yhteydenoton perusteella tiedostella, onko tulossa, jolloin käyttämättä jättämisiä ei syntyisi ja aikoja vapautuisi muille asiakkaille. - jälkikäteen tulisi myös laskun lähettämisen jälkeen mahdollistaa, että antaa selvityksen vastaanottoajan tai hoitopaikan käyttämättä jättämisestä tai peruuttamatta jättämisestä, koska asia voi palautua em ongelmien vuoksi vasta silloin asiakkaan tietoon
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • SOSTE katsoo, että lakiin on kirjattu monipuolisesti hyväksyttävät syyt olla perimättä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta. SOSTE pitää hyvänä myös kirjausta, jossa kunnan velvollisuus on varauksen yhteydessä ilmoittaa mahdollisuudesta periä pykälässä tarkoitettu maksu ja antaa ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi. On kohtuutonta, että 15-17-vuotias asiakas on velvollinen maksamaan laskun ja perintätoimiin liittyvät kustannukset, jos hän ei henkilökohtaisista syistä halua antaa tietoa omasta terveydentilastaan ja hoidostaan huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Kieltäytymisen syynä voivat olla omaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät tekijä. Perusteluissa on korostettava, että maksua ei saisi periä 15-17-vuotiailta, jos sen katsotaan kohtuuttomaksi. SOSTE esittää perusteluihin kirjausta, että palveluntuottajan varatessa ajan, asiakkaalle tulisi lähettää kutsun vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Tätä esitettiin rauenneessa asiakasmaksulaissa. Lisäksi SOSTE ehdottaa, että lain perusteluihin kirjattaisiin, että palveluntuottajien tulisi muistuttaa asiakkaita (digitaalisin ratkaisuin) myös asiakkaan itsensä varatuista vastaanottoajoista ennen peruuttamisajan päättymistä. Se vähentäisi palvelujen käyttämättä jättämistä ja vapauttaisi vastaanottoaikoja muille asiakkaille. Perusteluihin on kirjattu, että asiakkaalle voisi lähettää maksun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta, mutta asiakkaalle olisi annettava mahdollisuus selvittää käyttämättä ja peruttamatta jättämisen syy, jos asiakas olisi aloitteellisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen. SOSTE esittää, että asiakkaalla olisi oikeus antaa selvitys myös laskun lähettämisen jälkeen. SOSTE ehdottaa lisäystä lain perusteluihin, että laskuun tulee liittää 2 a §:n tietojen lisäksi tieto mahdollisuudesta antaa selvitys vastaanottoajan tai hoitopaikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen. Perusteluihin tulisi lisäksi kirjata, ettei palveluntuottaja saa edellyttää asiakasta toimittamaan sairaustodistuksen tms. syyn osoittamiseksi.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Maksun periminen laajenee nykykäytännöstä ja on perusteltua. Säädös tukee tehokasta varattujen aikojen käyttöä ja asiakkaiden omaa vastuuta, mutta maksuista ei saa tulla kohtuuttomia asiakkaalle. Käyttämättömiä palveluja on sangen vähän, joten kertyviin maksutuloihin ei tällä ole suurta vaikutusta. Laskutusjärjestelmien tulee kehittyä ja automatisoitua, jotta uusia kustannuksia ei koidu sote-organisaatioille.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Maksun periminen käyttämättä jätetystä palvelusta lisää palvelujen käyttöastetta ja tehostaa terveydenhuollon olemassa olevien resurssien käyttöä. Maksun enimmäismäärä on yleisessä mittakaavassa kohtuullinen, mutta palvelujen käyttäjälle määräytyessään merkittävä pelote huolehtimaan varatun palvelun tosiasiallisesta käyttämäisestä. Polikliinisen hoidon maksuttomuus alaikäisille lisää terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta. Lasten ja nuorten terveyspalvelujen tosiasialliseen tavoitettavuuteen panostaminen voi olla arvioitavissa pitemmän ajan kuluttua saavutettuna terveyshyötynä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • THL kiinnittää huomiota säännöksen muotoilun epäselvyyteen. Ehdotetun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa ennalta perumatta jättänyt saapumatta palveluun, häneltä voidaan periä maksu käyttämättä jääneestä ajasta. Edellytykset on määritelty säännöksessä kumulatiivisesti siten, että säännöksen sanamuodon mukaan niiden kummankin tulee täyttyä. Tämä on tulkittavissa siten, että maksu käyttämättä jääneestä palvelusta voidaan periä, vaikka asiakas olisi perunut ajan ennakolta, jos peruminen on tapahtunut syystä, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Säännöksen tarkoituksena kuitenkin lienee se, että maksua ei voida periä, jos 1) asiakas on perunut ajan etukäteen (oli perumisen syy mikä hyvänsä) tai 2) jos asiakas ei ole perunut aikaa, mutta syy ajan käyttämättä jättämiselle on hyväksyttävä. Säännöksen muotoilua tulisi korjata tämän mukaisesti. Muilta osin THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Päivitetty:
        29.3.2020
        • Sääntely koskisi terveydenhuollon palveluihin varattuja vastaanottoaikoja, joka olisi laajennus nykytilaan nähden. Koskisi jatkossa myös hoitajavastaanottoaikoja huolimatta siitä, että esityksessä ehdotetaan hoitajien vastaanottoja maksuttomiksi perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa. Sääntelyä laajennettaisiin koskemaan lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisia hoito- ja asumispalvelupaikkoja (jatkossa siis myös lyhytaikaista hoitoa tai palvelua laitos- ja perhehoidon sekä asumispalvelun yksikössä). Käyttämättä jätetystä ajasta tai palvelusta perittävä maksu edellä mainituissa palveluissa on lähtökohtaisesti kannatettava. Esimerkkinä mainittakoon, että hoitajavastaanotto käynneistä peruuttamatta jätetty aika on työaikaa ja aiheuttaa työantajakustannuksia. Näistä lähtökohdista emme näe perusteita sille, että esimerkiksi hoitajien toteuttamat vastaanottokäynnit rajattaisiin maksun ulkopuolelle. Perumatta jääneet hoitajan vastaanottokäynnit aiheuttavat tehotonta ja taloudellisesti tuottamatonta työaikaa. On hyvä tiedostaa ja tuoda esille myös se riski, että mikäli hoitajan vastaanottokäynnin perumatta jättämisestä ei perittäisi maksua, tehoton ja tuottamaton työaika todennäköisesti kasvaisi. Toisena esimerkkinä mainittakoon, että ikääntyneiden lyhytaikaisille hoitopaikoille on tarvetta ja paikoin myös jonoa. Mikäli varattua jaksohoitopaikkaa ei peruta, se aiheuttaa tarpeetonta kapasiteetin tyhjäkäyntiä yksikköön. Pykälässä on kuitenkin mainittu hyväksyttävät ja perustellut syyt maksun perimättä jättämiselle, jotka ovat kannatettavia.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        27.3.2020
        • Peruuttamattoman ajan maksun saa periä 3 §:ssä lueteltujen reunaehtojen täyttyessä. Reunaehdot asettavat kunnille isoja vaatimuksia niiden täyttämisen suhteen. Kohtuullisuuden arvioiminen on haastavaa. On myös vaikea näyttää jälkikäteen toteen, että asiakasta on informoitu siten, että hän on riittävällä tavalla ymmärtänyt annetun tiedon sisällön. Säännöksen sanamuoto saattaa lisätä oikaisuvaatimusten määrää merkittävästikin.
      • Vaalijalan kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja, Jokinen Ilkka
        Päivitetty:
        27.3.2020
        • Kannatettava säädös.
      • Valvira
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Lakiehdotuksessa todetaan, että kunta tai kuntayhtymä saa periä käyttämättä jääneestä ja peruuttamattomasta ajasta 50,80 euron suuruisen maksun, ellei maksun perimistä ole pidettävä kohtuuttomana. Lakiehdotuksen perusteluissa ei kuitenkaan ole riittävällä tavalla määritelty, milloin maksun perimistä tulisi pitää kohtuuttomana. Kohtuuttomuutta on kuvattu vain toteamalla, että kohtuuttomuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja asian arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi asiakkaan nuori ikä, vaikea elämäntilanne tai muistisairaus. Valtakunnallisesti yhdenmukaisen käytännön ja asiakkaiden/potilaiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi säännöksen perusteluissa tulisi määritellä selkeämmin, milloin maksun periminen on kohtuutonta. Muussa tapauksessa säännös jättää viranomaisille hyvin paljon harkintavaltaa ja käytännöt voivat vaihdella alueittain, mikä taas asettaa asiakkaat/potilaat eriarvoiseen asemaan. Perusteluissa tulisi mainita tarkentavia esimerkkejä siitä, mitä kohtuuttomuudella tarkoitetaan. Lisäksi esimerkiksi asiakkaan taloudellinen tilanne tulisi huomioida kuten myös mielenterveysongelmat, jotka voivat aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä ja siten johtaa ajan perumattomuuteen. Erityisen suurta merkitystä tällä on, kun maksu voitaisiin periä myös tilanteissa, joissa asiakas tai hänen edustajansa ei varsinaisesti ole edes itse varannut aikaa. Vaarana esimerkiksi mielenterveyspotilaiden kohdalla voi olla myös hoidon viivästyminen tilanteissa, joissa he saattavat jättää terapia-aikojansa varaamatta tai käyttämättä, jos he pelkäävät mahdollisia kustannuksia käyttämättä jääneistä ajoista. Etäpalvelun osalta Valvira viittaa rauenneen hallituksen asiakasmaksulakiesityksen (HE 310/2018 vp) 3 §:n 1 momentin kohtaan 22, jossa etäpalvelu määriteltiin sosiaali- tai terveyspalveluksi, jossa asiakas ja sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ovat fyysisesti eri paikassa ja toisiinsa kuva- ja ääniyhteydessä taikka jossa tietoa ja asiakirjoja välitetään verkkoyhteyden kautta tai muulla vastaavalla tavalla yksilöllisen hoidon tai huolenpidon antamiseksi. Valvira esittää, että etäpalvelun määritelmä kirjataan asiakasmaksulakiin. Valvira lisäksi esittää nyt annetusta esityksestä poiketen, että etäpalvelumaksut olisivat pienempiä kuin käyntimaksut. Lisäksi etäyhteyksien avulla annetun palvelun tulisi sisällöllisesti vastata perinteistä vuorovaikutteista henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa palvelua, jotta siitä saisi periä maksun. Asiakasmaksulain ei pidä mahdollistaa yhtä suuren maksun perimistä käynnistä ja muutaman minuutin puhelusta.
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Föreslås att avgiften för oanvänd service för uppbäras för klient under 15 år i fall då det är frågan om mottagningstid som bokats för barn (under 12 år) av föräldrar eller annan förmyndare.
      • Takuusäätiö sr.
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Ilman hyväksyttävää syytä käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu ehdotetaan laajennettavaksi myös maksuttomiin palveluihin. Erityisesti maksuttoman palvelun osalta enintään 50,80 euron maksu on suuri. Syyn selvittäminen edellyttää asiakkaan oma-aloitteisuutta eli hänen on oltava yhteydessä ja annettava riittävä selvitys, miksi on jättänyt palvelun käyttämättä. Sinällään maksu on ymmärrettävä, koska hukkaresurssi on toiselta käyttäjältä pois ja lisää turhaan jonoja. Toisaalta olisi voitava ottaa huomioon, ettei kaikilla asiakkailla ole voimavaroja selvitellä aktiivisesti omia asioitaan. Maksujen osalta huolettavat myös 15-17 vuotiaat, joiden osalta lasku on lähetettävä lapselle itselleen eikä vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Tässä ikäryhmässä esiintyy melko paljon huolettomuutta, ajattelemattomuutta, tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. Seurauksia ei osata ajatella eikä niistä tiedetä. Julkisoikeudellinen maksu vanhentuu laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 20 § mukaan pääosin viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu. Maksamattomat asiakasmaksut seuraavat nuorta em. ajan, jolloin nämä nuoret eivät saa aloittaa täysi-ikäistä elämäänsä velattomina.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Pykälän soveltamisalan laajentaminen on kuntien talouden kannalta hyvä asia, sillä perumattomista poisjäänneistä aiheutuu jo nykyisellään merkittäviä taloudellisia kustannuksia kuntayhtymälle. Perumattomat poisjäännit tulevat yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla, ja uutta asiakasta on usein mahdotonta hankkia tilalle. Asiakkaalta perittävät kustannukset eivät kata palvelun todellisia kustannuksia. Poisjääntejä on saatu vähenemään muun muassa tekstiviestimuistutuksilla, mutta eniten peruuttamattomia poisjääntejä kirjataan kuitenkin edelleen esimerkiksi ns. neuvola-asetuksen mukaisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin ja joukkoseulontoihin, joista ehdotuksen mukaan ei jatkossakaan saisi periä maksua. Kohtuuttomuutta koskevat perustelut ovat selventävät.
      • Oulunkaaren kuntayhtymä
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Esitys lainsäädännön laajentamisesta koskemaan kaikkia terveydenhuollon vastaanottopalveluja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisia hoito- ja asumispalvelupaikkoja on perusteltua. Tämä lisää osaltaan resurssien tehokasta käyttöä ja sote-ammattilaisten työajan kohdentumista välittömään asiakastyöhön. Myös maksuttomien palvelujen sisällyttäminen pykälään on tarkoituksenmukaista, edellyttäen kuitenkin, että se ei muodosta asiakkaille kohtuutonta taloudellista haittaa. Taloushallinnon järjestelmiä on automatisoitava siten, että hallinnolliset kulut eivät kasva hyötyjä suuremmiksi. Peruuttamisen keinojen tulee olla asiakkaille monikanavaisia ja helposti saavutettavissa. On tärkeää, että pidetään nykylainsäädännön mukaisesti kiinni siitä, että maksun saa periä vain, jos peruuttamatta jättämiselle ei ole hyväksyttävää syytä. Enimmäismaksu 50,80 € on kannatettava, kun huolehditaan siitä, että laissa mainitut rajoitukset ja erityistilanteet maksun perimättä jättämisestä varmuudella toteutuvat.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Em. maksun laajentaminen on perusteltua. Maksuttomuus kasvattaa ammattihenkilön vajaakäyttöä peruuttamattomien aikojen kasvaessa. Toisaalta silloin syntyyy tilanne, että muut aikaa tarvinneet eivät pysty sitä vastaanottomaan yllättävässä vapautumistilanteessa, jolloin peruuttamaton poisjäänti myös kasvattaa jonoja.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Tulee voida periä maksu yli 18-vuotiailta. Perumattomat käynnit aiheuttavat tehottomuutta ja siten resurssien tuhlaamista.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry, Terävä Sini
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Terveydenhuollon järkevän resurssien käytön sekä myös hoitoon sitoutumisen kannalta on järkevää, että käyttämättä jätetystä palvelusta voidaan periä maksu. On kuitenkin erittäin tärkeä varmistaa, että maksua ei peritä tilanteissa, joissa palvelun käyttäjällä on hyväksyttävä syy peruttaa palvelu. Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus selvittää syy, miksi hän ei voinut käyttää tai peruuttaa palveluaikaa. Voisi myös olla perusteltua kirjata lakiin selkeimmät hyväksyttävissä olevat syyt sekä ”tai muu niihin rinnastettava syy” -tyyppinen kirjaus, joka mahdollistaa lisäksi yksilöllisen harkinnan. Kun perusteet olisivat laissa, se lisäisi käyttäjän oikeusturvaa ja myös eri puolilla Suomea asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta, kun palvelujen järjestäjien tulisi hyväksyä samat syyt käynnin käyttämättä jättämiselle.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Kuurojen Palvelusäätiö
        Päivitetty:
        24.3.2020
        • ”Jos asiakas on ilman hyväksyttävää syytä jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle, kunta tai kuntayhtymä saa periä häneltä enintään 50,80 euroa. Maksun perimistä sekä ajan peruuttamista koskevat tiedot on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää niiden sisällön.” Ehdotamme tähän lisättäväksi: Viittomakielisten asiakkaiden osalta on lisäksi varmistettava, että ajan voi perua muutoinkin kuin puhelimitse soittamalla (esim. tekstiviestillä tai internetin kautta).
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Päivitetty:
        24.3.2020
        • Tieto käyttämättä jätetystä palvelumaksusta tulisi antaa usealla eri tavalla, jotta tieto on saavutettava.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Päivitetty:
        23.3.2020
        • Kannatettava ehdotus säännöksessä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin edellytyksin (peruuttamatta jättäminen ilman hyväksyttävää syytä, periminen ei ole kohtuutonta, ymmärrettävä tiedottaminen maksun perimisen ehdoista, peruuttamisen tosiasialliset mahdollisuudet).
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Päivitetty:
        20.3.2020
        • Maksu on aiheellinen. Vaikka palvelu ei toteutuisikaan, sen valmisteluun ja toteutukseen varattu aikaresurssi on sitonut voimavaroja ja aiheuttanut kustannuksia.
      • Aivovammaliitto
        Päivitetty:
        18.3.2020
        • Tässä tulisi huomioida mm. aivovamman aiheuttama muistiongelma. Jos henkilöllä on haastetta arkielämän hallinnassa ja muistissa, tulisi hänellä olla mahdollisuus ottaa käyttöön tekstiviestimuistutus tms, joka muistuttaa maksamattomasta laskusta.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Päivitetty:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Päivitetty:
        6.3.2020
        • Hoitajakäynneistä peruuttamatta jätetyn käynnin maksu (50,80) on kannatettava asia. Myös hoitajien tekemä vastaanottokäynti on työaikaa, eikä ole perusteita miksi jotkut vastaanottokäynnit eivät olisi maksun piirissä. Perumaton käynti on turhaa ja tuottamatonta aikaa. Mikäli hoitajakäynnistä eikä sen perumatta jättämisestä menisi maksua, tällaiset turhat käynnit todennäköisesti lisääntyisivät. Peruuttamattoman käynnin maksu vähentää maksutulojen menetystä, mutta ei merkittävästi. Vuosina 2018 ja 2019 kuntayhtymän hoitajavastaanotolla on ollut reilut 200 perumatonta käyntiä vuodessa. Vuositasolla perumatta jääneiden käyntien korvaus olisi siten kuntayhtymälle parhaimmillaan noin 10.000 €.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Päivitetty:
        2.3.2020
        • Tulee voida periä maksu yli 18- vuotiailta. Muussa tapauksessa johtaa palvelun tehottomuuteen.
      • 5 § Maksuttomat terveyspalvelut / Avgiftsfria hälsovårdstjänster
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Tukiliitto ehdottaa, että kun seuraavaksi ilmeisesti valmistellaan asiakasmaksulain kokonaisuudistusta, niin siinä otettaisiin lähtökohdaksi edellisen hallituksen esityksen tavoin se, että maksua voitaisiin periä vain niistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden osalta näin laissa nimenomaisesti säädetään. Tämä on tärkeää lain selkeyden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Muussa tapauksessa myös maksut ja niiden perusteet muodostuvat helposti kohtuuttomiksi, kuten käytännössä on esimerkiksi vanhuspalveluiden maksujen osalta nähty. Tukiliitto kannattaa myös nyt ehdotettuja maksuttomia hoitajakäyntejä, alaikäisten maksuttomia poliklinikkakäyntejä sekä mielenterveystyön maksuttomuutta. Vammaisuuteen liittyy usein somaattisia liitännäissairauksia, ja esimerkiksi kehitysvammaisilla ihmisillä mielenterveyden häiriöitä esiintyy arviolta 3-4 kertaa enemmän kuin väestössä keskimäärin. Nämä ehdotetut muutokset helpottaisivat paljon sairastavien ja yleensä muutenkin taloudellisesti keskivertoväestöä heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden sekä heidän perheidensä maksurasitusta. Muutokset myös todennäköisesti laskisivat kynnystä käyttää näitä palveluita riittävän ajoissa, mikä on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti edullista verrattuna tilanteeseen, jossa näiden palveluiden käyttöä mahdollisimman pitkään vältetään maksujen pelossa ja joudutaan siten helposti lopulta raskaampien ja kalliimpien korjaavien palveluiden piiriin. Tukiliitto kannattaa myös sen harkitsemista, että myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olisivat Helsingin mallin mukaisesti maksuttomia. Tukiliitto katsoo, että etäpalvelu ja lähipalvelu ovat kaksi eri asiaa, jolloin niistä ei voi periä samaa maksua. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelu ei välttämättä ole saavutettava vammaiselle ihmiselle. On oleellisen tärkeää, että aina on mahdollisuus myös muuhun vaihtoehtoon kuin etäpalveluun. Tukiliitto katsoo, että maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee positiivisen erityiskohtelun hengessä lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Vammaisetuudet ovat osa syyperusteista sosiaaliturvaa ja YK:n vammaissopimuksen 28 artiklan c) kohta edellyttää köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille riittävää taloudellista tukea vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin Ehdotamme myös, että tämän uudistuksen yhteydessä harkitaan maksuttomiin hoitotarvikkeisiin liittyvän sääntelyn ja sen perusteluiden täydentämistä, koska tällä hetkellä välttämättä tarvittavien hoitotarvikkeiden saamisessa riittävissä määrin ja laadultaan sellaisina, että ne ovat yksilöllisten tarpeiden mukaisia, on usein melkoisia haasteita. Hoitotarvikkeiden luettelon osalta tulee korostaa sitä, ettei se ole tyhjentävä. Lääkärin suosituksesta tulee olla oikeus saada myös esimerkiksi selkeästi vamman vuoksi tarvittavia vuodesuojia tai ruokalappuja. Syytä on selventää myös sitä, että tarvikkeiden on aina vastattava yksilöllisiä tarpeita, eikä esimerkiksi hankittavien tarvikkeiden kilpailutuksiin vedoten voida evätä potilaalta yksilöllisten tarpeiden mukaisia tarvikkeita, kun kilpailutetut tarvikkeet eivät syystä tai toisesta perustellusti hänelle sovi. Lisäksi Tukiliitto katsoo, että vähintään lain perusteluissa olisi syytä avata tarkemmin apuvälinepalveluiden maksuttomuutta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus. Näiden maksuttomuuden toteutumisessa on tällä hetkellä jonkin verran ongelmia. Tämän 5 §:n perusteluissa Tukiliitto pitää aiheellisena mainita sen tällä hetkellä käytännössä monesti haasteita aiheuttavan seikan, että niissä tilanteissa, joissa kehitysvammaisten erityishuollon piiriin kuuluva henkilö tarvitsee juuri vammansa vuoksi terveydenhuollossa asioidessaan jotain erityistä, kuten esimerkiksi narkoosissa toteutettavan hammashoidon tai muun välttämättömän terveyden- tai sairaanhoidollisen toimenpiteen, vamman aiheuttaman lisäpalvelun osuuden (eli esimerkiksi narkoosin) tulee kehitysvammalain 2 §:n perusteella olla potilaalle maksuton. Tämä periaate on tärkeää ottaa huomioon myös valmisteltaessa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Muuten voi kehitysvammaisten ihmisten ollessa yleensä hyvin vähävaraisia ja kehitysvammaisten lasten perheiden myös usein kohdatessa toimeentulon haasteita käydä helposti niin, että hampaat jäävät korkeiden maksujen takia hoitamatta, tai muu tärkeä terveyspalvelu saamatta, mistä on monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien ja yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevien terveysongelmien muodossa.
      • Kynnys ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ehdotamme, että maksua voitaisiin periä vain niistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden osalta näin laissa nimenomaisesti säädetään. Tämä on tärkeää lain selkeyden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Kannatamme ehdotettuja maksuttomia hoitajakäyntejä, alaikäisten maksuttomia poliklinikkakäyntejä sekä mielenterveystyön maksuttomuutta. Etäpalvelu ja lähipalvelu ovat kaksi eri asiaa, jolloin niistä ei voi periä samaa maksua. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelu ei välttämättä ole saavutettava vammaiselle ihmiselle. On tärkeää, että aina on mahdollisuus myös muuhun vaihtoehtoon kuin etäpalveluun. Maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Ehdotamme myös, että tämän uudistuksen yhteydessä harkitaan maksuttomiin hoitotarvikkeisiin liittyvän sääntelyn ja sen perusteluiden täydentämistä, koska tällä hetkellä välttämättä tarvittavien hoitotarvikkeiden saamisessa riittävissä määrin ja laadultaan sellaisina, että ne ovat yksilöllisten tarpeiden mukaisia, on haasteita. Hoitotarvikkeiden luettelon osalta tulee korostaa sitä, ettei se ole tyhjentävä. Lisäksi lain perusteluissa olisi syytä avata tarkemmin apuvälinepalveluiden maksuttomuutta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • FDUV anser att det är bra att det stadgas om avgiftsfria besök hos hälsovårdare, poliklinik besök för minderåriga samt besök inom basservicen på grund av psykisk ohälsa. Personer med intellektuell funktionsnedsättning befinner sig ofta i ekonomiskt utsatt ställning men har därtill ofta behov av många olika slag av social- och hälsovårdstjänster. Avgiftsfriheten underlättar dessa personers situation och kan också medföra att tröskeln för att använda sig av dessa tjänster sänks och att man därmed söker hjälp i tid. Vi efterlyser också en motsvarande helhetsreform av klientavgiftslagstiftningen, som påbörjades under föregående regeringsperiod och i vilken utgångspunkten var att avgifter endast kan uppbäras om avgifterna är stadgade i lag. Annars finns det stor risk att vår målgrupp drabbas oskäligt hårt då de är tvungna att betala många olika avgifter som främst hänför sig till funktionsnedsättningen. Vi anser att stöd via digitala plattformar (distansstöd) inte är samma sak som besök på mottagning eller hembesök och därför borde avgiften för distansstöd vara lägre än besöksavgiften. Vidare påpekar vi att digitala tjänster sällan är tillräckligt anpassade så att personer med intellektuell funktionsnedsättning skulle kunna ta del av dem. Vi anser att det också behöver utredas, om läkarintyg som behövs för handikappbidrag från FPA borde finnas med på listan över intyg och utlåtanden som ska vara avgiftsfria, eftersom 28 artikeln moment c) i FN:s funktionshinderkonventionen förutsätter att staterna ska anvisa tillräckligt ekonomiskt stöd för personer med funktionsnedsättning som lever i fattigdom.
      • A-klinikka Oy
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 §24 määrittelee sosiaalihuollon piiririn kuuluvia päihdepalveluita. Lisäksi valtioneuvoston julkaisema soveltamisopas (s72-75) toteaa "Terveydenhuoltoon kuuluvaa ja siten terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa ovat esimerkiksi katkaisuhoito, päihdeongelmien hoidon aloitus ja toteutus sekä lääkinnällinen kuntoutus. Hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi A-klinikoilla, nuorisoasemilla, kuntoutuslaitoksissa tai kotiin vietävinä palveluina." Lisäksi todetaan laitoshoidosta "Myös päihdehuollon laitoksissa toteutettu kuntoutus voi olla luonteeltaan sekä lääkinnällistä että sosiaalista kuntoutusta. Jos asiakas tarvitsee laitoshoitoa tai -kuntoutusta lääketieteellisin perustein, hoitoon tai kuntoutukseen on päästävä terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti. Esimerkkejä lääketieteellisistä perusteista ovat riippuvuuden vieroitushoito, psykososiaalinen hoito ja kuntoutus tai samanaikaisen mielenterveyden häiriön hoito. Asiakkaan edun mukaista ei ole, että palvelu luokitellaan sosiaalihuollon palveluksi, jotta hoitotakuuta ei tarvitsisi noudattaa". Lisäksi Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 pykälässä 4 todetaan polikliinisen päihdehuollon olevan maksutonta. Koska päivitetty sosiaalihuoltolaki toteaa tiettyjen päihdepalveluiden olevan terveydenhuollon toimintaa tulisi myös maksuttomien terveyspalveluiden listassa huomioida tasapuolisuuden vuoksi nämä: polikiininen päihdehuolto, alle kaksi vko kestävät lyhytaikaiset laitoshoidot kuten vieroitushoito, lääkityksen aloitukset ymv. Tämä selkeyttäisi tilannetta ja helpottaisi erityisesti asiakkaiden asemaa. Haaste on nimittäin se, että kelaa on ohjeistettu määrittämään päihdepalveluiden luonne (sosiaali- tai terveydenhuolto) sen mukaan mistä asiakas lähetetään. Ei sen mukaan mikä on hoidon/palvelun tosiasiallinen luonne. Siten jos potilas lähetetään sosiaalipalveluista lääkehoidon aloitukseen arvioidaan asiakasmaksu sosiaalihuollon säädösten mukaan ja jos lähete on tullut terveydenhuollosta niin terveydenhuollon säädösten puitteissa. Tämä asettaa asiakkaat epätasa-arvoiseen asemaan riippuen siitä miten kunnassa on järjestetty palveluihin ohjaus. Tähänkin sosiaalihuoltolain soveltamisopas on ottanut kantaa, mutta käytännöt vaihetelevat edelleen.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • SAMS understöder förslaget om avgiftsfria tjänster inom mentalvården samt idén om avgiftsfria tjänster för minderåriga samt besök hos sjukvårdaren. Med tanke på Helsingfors stads goda erfarenheter av avgiftsfria läkartjänster inom hälsovårdscentraler, skulle SAMS förespråka att avgifterna i första hand är avgiftsfria och att avgifter utgör undantag som stadgas i lagen. Det vore också bra att notera i lagens motiveringar att reformens tanke inte är att öka på antalet avgiftsbelagda tjänster. Avgiftsfria tjänster skulle antagligen sänka på tröskeln att söka om vård i god tid, vilket kan spara på dyrare ingrepp vid ett senare skede. En annan mycket viktig fråga är att även läkarintyg som krävs av t.ex. FPA för understöds- och rehabiliteringsbeslut bör vara avgiftsfria, eftersom annars faller denna kostnad i regel endast på personer med funktionsnedsättningar. När dessa avgifter endast faller på en befolkningsgrupp är det problematisk från ett jämlikhets- och likabehandlingsperspektiv. Dessutom kan det utgöra ett faktiskt finansiellt hinder för vissa och således underminera funktionshinderskonventionens och nationella substanslagarnas syfte om lika delaktighet.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kuntien ja kuntayhtymien sotepalveluiden rahoittamisessa asiakasmaksutuotot ovat tällä hetkellä euromääräisesti merkittävä rahoituslähde. Mikäli sotepalveluiden maksuttomuutta lisätään kuntia sitovasti lainsäädännöllä, on Siun sotelle oleellista, että tarvevakioitu palvelutarpeeseen perustuva valtion rahoitus toteutuu. Asiakasmaksutulot kompensoivat osaltaan palvelujen käytöstä syntyviä kuluja. Jos asiakasmaksutuloa pienennetään kuntayhtymiltä, tulee valtion tämä tulonmenetys kompensoida täysimääräisesti. On hyvä muistaa, että laskennalliset tulot vielä ovat eri asia, kuin todellinen toteuma. Siten kiinteää etukäteistä palvelujen käyttöön pohjautuvaa tuloa pitää valtion kyetä myös kasvattamaan, jos asiakasmäärät kasvavat vaikkapa käyntimaksujen poistuessa. Myöskään takautuvasti pitkällä viiveellä tapahtuva puuttuvan tulovajeen korvaus on osin kestämätöntä. Esimerkiksi esityksen mukaisella perusterveydenhuollon hoitajan vastaanottokäyntien maksuttomuudella olisi erittäin suuri kustannusvaikutus sekä suoraan että välillisesti: Hoitajan vastaanottojen maksuttomuus tulee johtamaan asiakasmäärän kasvamiseen ja hoitajavastaanottojen tarpeen lisääntymiseen jo sinällään. Pidämme mahdollisena, että tähän asti yksityisen sektorin maksullisia palveluja käyttäneitä siirtyy julkisen sektorin maksuttoman palvelun piiriin varallisuustasosta riippumatta. Hoitajien asiakasmäärän kasvu toteutuessaan johtaa väistämättä myös lääkäripalvelujen lisääntyvään tarpeeseen: Kun asiakasmäärä hoitajilla kasvaa lisääntyvät myös hoitajien konsultoinnit lääkäreiltä ilman, että hoitovastuu siirtyy lääkärille. Hallituksen esitystä perustellaan muun muassa sillä, että maksutuottojen vähenemistä kompensoisi hallinnollisen työn väheneminen. Kunnissa/kuntayhtymissä hallinnollisen työn määrän väheneminen joiltain osin ei tule kompensoimaan kunnalle/kuntayhtymälle aiheutuvaa tulomenetystä ja palvelutarpeen kasvua täysimääräisesti. Lisäksi esitys sisältää useita kohtia, jotka lisäävät kuntien ja kuntayhtymien hallinnollista työtä ja kustannuksia hallinnosta (muun muassa oikaisuvaatimusten määrän lisääntyminen) Rahoitukseen liittyvä ongelma koskee kaikkia esityksen mukaisia terveyspalveluiden maksuttomuuden ja maksukaton laajennuksia. Hallituksen esityksen 5 §:n säädöstekstissä kohdassa d lukee ”Terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista ja lausunnoista lukuun lääkärintodistusta tai -lausuntoa, joka tarvitaan asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi…”. Huomiona todetaan, että säädöstekstissä ilmeisesti tulisi lukea ”lukuun ottamatta”.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitys edistää hallitusohjelman tavoitteita: hoidon esteiden poistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtämistä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Maksuttomien palvelujen lisääminen lisää todennäköisesti myös näiden palvelujen käyttöä ja kysyntää. Maksuttomien palvelujen lisääminen (mm. hoitajavastaanoton maksuttomuus) heikentää merkittävästi kuntien tulopohjaa ja toimintaedellytyksiä. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksina lain voimaantulosta alkaen.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Lakiesityksessä maksuttomien ja maksullisten terapiapalveluiden raja jää tulkinnanvaraiseksi. 5 § 1 kohdan mukaan terveydenhuoltolain 29 §:n perusteella järjestetty lääkinnällinen kuntoutus on maksutonta, mutta 5 § 1 kohdan c kohdan mukaan maksun voi periä terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta toimintaterapiasta. Esityksessä tulee tarkemmin määritellä, millä perusteella terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama käynti on maksullinen ja maksuton tai vaihtoehtoisesti selkeästi määritellä kaikki terveydenhuoltolain 29 § mukaiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut maksuttomiksi. Esityksessä jää huomioimatta toimintaterapeutin toteuttama kotikuntoutus sekä sen maksuttomuus tai maksullisuus. Kotikuntoutuksen asiakasmaksukäytännöt aiheuttavat nykyisin merkittäviä tulkintaongelmia ja vaihtelevia käytäntöjä eri kunnissa. Käytännöt vaihtelevat esimerkiksi sen vuoksi, että kotikuntoutuksen, kotihoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen välinen ero ei ole selkeä. Kotikuntoutuksen henkilöstö kuuluu tällä hetkellä eri kunnissa hallinnollisesti vaihtelevasti esimerkiksi kotihoitoon tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kotikuntoutuksen piirissä toteutuva toimintaterapia on toisissa kunnissa maksullista, toisissa maksutonta. Asiakkaat myös tekevät valintoja kotikuntoutuksen ja kotihoidon välillä siten, että saavat toimintaterapiapalvelun maksuttomana. Tässä ns. palvelushoppailussa asiakas ei välttämättä saa kuntoutumisensa ja hoitonsa kannalta tarkoituksenmukaista palvelua. Toimintaterapeuttiliitto pyytää tarkentamaan sitä, voiko kotikuntoutuksesta periä asiakasmaksuja vai ei. Esityksessä hoitajavastaanottoja esitetään maksuttomiksi. Esityksessä on huomioitava, että myös toimintaterapeutit toteuttavat tällä hetkellä vastaavia, ilman lääkärin lähetettä toteutuvia palveluita. Nämä on esityksessä otettava tarkasteluun ja ne tulee määritellä asiakasmaksujen suhteen vastaavalla tavalla kuin hoitajavastaanotot. Terapiat nähdään lakiesityksessä vastaanotoilla tai terveydenhuollon yksiköissä tapahtuviksi, vaikka tosiasiassa ne toteutuvat myös asiakkaan toimintaympäristöissä kuten koti-, koulu- ja päiväkotikäynteinä. Tällä hetkellä tämä aiheuttaa kunnissa tulkinnanvaraisuutta, sillä osassa kunnista kotikäynteinä toteutuva toimintaterapia on asiakkaalle aina maksullista, osassa kunnista taas palvelun sisältö määrittää palvelun maksullisuuden. Lakiesityksessä tulee selkeästi määritellä, että asiakkaan toimintaympäristöissä tapahtuvien terapioiden maksullisuus/maksuttomuus määrittyy samaan tapaan kuin vastaanotolla tapahtuvien palveluiden. Esityksessä tulee kiinnittää huomiota myös apuvälinepalvelun maksullisuuden/maksuttomuuden määrittelyyn, sillä tämä jää nykyisessä esityksessä huomioimatta.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Koskeeko maksuttomuus myös terveydenhuoltolain 27 §:n perusteella järjestettyä avosairaanhoidon palvelua sekä sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön vastaanottoa silloin, kun se tapahtuu terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämässä yhteispäivystyksessä perusterveydenhuollon erikoisalalla 15Y/yleislääketiede? Alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäyntien maksuttomuus on perusteltua. Tämä aiheuttaa kuitenkin sairaanhoitopiirin asiakasmaksutulojen vähenemisen n. 1,5 milj. eurolla, joka aiheuttaa painetta kuntahintojen korottamiseen.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksuja alaikäisiltä asiakkailta. Tämän kohdan kokonaisvaikutus tulisi olemaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) 800 t€ - 900 t€
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksuttomien palveluiden laajeneminen on asiakkaille hyvä asia. Hoitajakäynnin maksuttomuudella voidaan potilaita nykyistä paremmin ohjata tarvittaessa lääkärinkäyntiä korvaavalle hoitajavastaanotoille. Maksuttomuuden lisääntyminen aiheuttaa terveydenhuollon tuottajien tulojen vähenemistä, mikä olisi hyvä huomioida rahoituksessa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esityksessä ehdotetaan mm., että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi kaikille ikäryhmille, kun nykyisin niistä saa periä maksun 18 vuotta täyttäneiltä. Alle 18-vuotiaille annettavien terveyspalvelujen maksuttomuutta laajennettaisiin siten, että alaikäisiltä ei saisi enää periä poliklinikkamaksua. Eräisiin tartuntatauteihin liittyvää maksuttomuutta laajennettaisiin, ja esimerkiksi HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys tulisi maksuttomaksi. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyöstä ei saisi periä maksua. Maksukattoa laajennettaisiin uusiin palveluihin siten, että jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös suun terveydenhuollosta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta ja terapioista perityt maksut. Suun terveydenhuollon osalta esitämme perusteluteksteissä todettavaksi, että hoitajakäynnin maksuttomuus ei koske suun terveydenhuollon palveluja (tätä ei siis olla lakimuutoksessa ehdottamassakaan, mutta selvyyden vuoksi asian voisi todeta erikseen). Lääkärinvastaanottojen osalta voidaan esityksen myötä syntyvää painetta julkista palvelua kohtaan ja jonoja pienentää kustannustehokkaasti hyödyntämällä yksityisten tuottajien palveluita esimerkiksi myöntämällä palveluseteleitä tai sairausvakuutuslain mukaisten korvausten tasoa nostamalla. Mikäli julkinen taho ei pysty tuottamaan palveluita hoito- ja hoivatakuu aikojen puitteissa tulee sekä maksuttomissa että maksullisissa palveluissa hyödyntää yksityisten tuottajien tarjontaa. Maksuttomat palvelut eivät saa heikentää maksullisten palvelujen saatavuutta tai lisätä maksullisten palveluiden käyttöä. Jos esimerkiksi maksuttoman hoitajakäynnin seurauksena tarvitaan lääkärikonsultaatiota, nousee kokonaisresurssitarve eikä laske. Maksukaton laajennus suun terveydenhuoltoon käynti- ja toimenpidemaksujen osalta tullee lisäämään hakeutumista kunnallisen suun terveydenhuollon piiriin. Suun terveydenhuollon palvelujen sisältyminen maksukaton piiriin madaltanee kynnystä hakeutua palveluihin tietyissä asiakasryhmissä, mikä on sinänsä perusteltua. HALI muistuttaa kuitenkin, että palvelujen saatavuus ei parane muutoksen myötä lainkaan. Julkisten suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus on tälläkin hetkellä monin paikoin erittäin pahoissa ongelmissa. Vuonna 2002 Suomi takasi koko aikuisväestölle suun terveydenhuollon palvelut julkisella sektorilla. Lähes puolet aikuisista edelleen käyttää yksityisiä suun terveydenhuollon palveluja Kela-korvauksen turvin. Tämä osoittaa, että julkiset palvelut eivät riitä kattamaan aikuisväestön tarpeita. Vuodesta 2013 lähtien korvauksia suun terveydenhuollossa on kuitenkin leikattu useaan kertaan. Vuosittainen korvaussumma on pudonnut 120 miljoonasta eurosta alle puoleen. Yli 520 000 Kela-korvattua käyntiä on sen jälkeen jäänyt tekemättä. Julkisen suun terveydenhuollon maksujen alentaminen tullee syventämään tätä jo olemassa olevaa ongelmaa, mikäli palveluiden saatavuuden turvaamiseen ei samanaikaisesti tartuta määrätietoisesti. Suun terveydenhuollon palveluiden parantaminen pitkäaikaisen hoivan ja laitoshoidon osalta on perusteltua.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitetty sääntely selkeyttää maksuttomien terveyspalveluiden tilannetta ja voi osaltaan vähentää hoidon esteitä. Maksuttomien palveluiden lisääminen saattaa lisätä palveluiden käyttöä. Kuitenkin esityksen mukaisena toteutuessaan säännös on hankalukuinen ja saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä kunnissa sen soveltamisessa. Erityisesti 5 §:n 1 momentin sisältö kohtineen on muotoiluissaan edelleen hyvin epäselvä. Samassa kohdassa todetaan sekä palveluita, joista maksu voidaan periä että palveluita, joista sitä kuitenkaan ei voida periä. Perusteluissa ei ole riittävästi avattu miten määritellään 1 momentin 1 kohdan c-kohdan muu niihin rinnastettava toimintakykyä parantava ja ylläpitävä hoito, josta maksun kuitenkin saisi periä. Vaikka 5 §:ää on pyritty selkeyttämään, se jättää edelleen epäselväksi mistä palvelusta maksun saa periä ja mistä puolestaan ei saa periä. Miten asiakasmaksulain yleisperiaate palvelujen maksullisuudesta suhteutuu 5 §:n sisältöön ja siinä tarkemmin rajattuihin palveluihin, joista maksua ei saa periä tai erityisemmin, joista maksun saa periä.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ennaltaehkäisevät terveydenhoitajan tarkastukset on perusteltua pitää maksuttomina (ml. omaishoitajat, työttömät jne.) samoin kuin terveyskeskuksissa omahoitajien vastaanottokäynnit. Kuitenkin sairausvastaanottojen tulisi olla maksullisia. Maksullisia käyntejä ovat esim. päivystävän sairaanhoitajan vastaanotot kiirevastaanotolla; hoitajan vastaanotto, joka sisältää toimenpiteistä (mm. injektiot, ompeleiden poistot, nestetiputushoito, haavan hoito max x10), asiantuntijahoitajien vastaanotto, sisältää erikoistutkimusta/osaamista (mm. astmahoitaja, uniapneahoitaja, siedätyshoito), silmänpohjakuvaus, jalkahoitajan vastaanotto, tukisukkien mittauskäynnit. Jos hoitajien käyntimaksut poistetaan, pienenevät käyntitulot kunnalla.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Eteva kannattaa pykälässä mainittujen terveyspalveluiden maksuttomuutta.
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund, Pärnänen Heikki
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Alle 18 -vuotiaiden käyntien maksuttomuuden laajentaminen erikoissairaanhoidossa säätämällä poliklinikkakäynnit maksuttomiksi on lapsiperheiden kannalta tärkeä muutos. Olisi suonut muutoksen koskevan loppujakin alaikäisten erikoissairaanhoidon palveluja, elikkä hoitopäivämaksuja. Edelleenkin jäävä mahdollisuus periä asiakasmaksu terveyskeskusten mielenterveyden vuoksi tapahtuvilta käynneiltä silloin, kun samalla käynnillä hoidetaan myös somaattisia vaivoja, on mielestämme huonosti perusteltavissa. Mielenterveyspotilailla on poikkeuksellisen paljon somaattisia ongelmia, ja näiden erottaminen potilaan hoidon kokonaisuudesta on keinotekoista, tarpeetonta ja epätarkoituksenmukaista. Lisäksi mielenterveyspotilaiden taloudellinen tilanne on usein heikko. Tulisikin harkita näiden potilaiden perusterveydenhuollon palvelujen säätämisestä kattavasti maksuttomaksi.
      • Hengitysliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Hengitysliitto kannattaa esitystä sairaanhoitajakäyntien maksuttomuudesta. Hengityssairauden seuranta voidaan pitkälti toteuttaa hoitajakäynneillä. Tällä hetkellä osa kunnista perii maksun sairaanhoitajakäynnistä, joten esitys tukee yhdenvertaisuuden edistymistä tältä osin. Mielenterveyden avokäyntien maksuttomuus on tärkeää, jotta eniten tukea tarvitsevat eivät jätä maksun takia hakeutumatta hoitoon. Mielenterveyteen liittyvän käynnin maksuttomuudesta on kirjattu, että jos samalla käynnillä hoidetaan myös muita fyysiseen terveyteen liittyviä vaivoja, maksun saa periä. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että potilas tietää etukäteen, millaiselle vastaanotolle on tulossa. On tärkeä huomioida tilanteet, joissa mielenterveyskäynnin yhteydessä nousevat esiin somaattisen sairauden oireet. Mielenterveyspotilailla on enemmän somaattisia sairauksia, kuten keuhkoahtaumatautia ja astmaa, ja on riski, että mielenterveyspotilaan somaattisen sairauden oireita ei huomioida. Jos oireet tulevat esiin vastaanotolla, ne on huomioitava ja potilas on ohjattava eteenpäin tutkimuksiin ja hoitoon. Tällaisessa tilanteessa maksua ei tule periä. On tärkeä hoitaa ihminen kokonaisuutena ja siksi vastaanoton syytä ei aina voi erottaa. Pykälän 1 alakohdan d mukaan maksua ei saa periä terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista tai lausunnoista, joita tarvitaan asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi, lääkekorvauksen saamiseksi tai lyhyen sairausloman saamiseksi. Hengitysliitto kannattaa kyseistä kirjausta. Nykyinen kirjaus on aiheuttanut erilaisia tulkintoja ja johtanut siihen, että joillakin paikkakunnilla potilas on joutunut maksamaan esimerkiksi kuntoutukseen tarvittavasta lausunnosta. Alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäyntien maksuttomuus on kannatettava uudistus. On kuitenkin valitettavaa, ettei terveydenhuollon palvelua säädetä kokonaan maksuttomaksi alle 18-vuotiaille, kuten rauenneessa esityksessä oli esitetty. Esimerkiksi astmaa sairastavan vanhemman lapsella on perinnöllinen alttius sairastua astmaan, joten lapsiperheessä voi olla useampi astmaa sairastava. Harvinaisia keuhkosairauksia sairastavat lapset hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja käyntejä sairaalaan voi olla paljon. Lisäksi kuluja lisäävät käynnit perusterveydenhuollossa (esim. akuutit hengitystieinfektiot) ja vaikeisiin hengitystieinfektioihin annettavat IV-antibioottikuurit (annettaan perusterveydenhuollossa tai kotisairaanhoidossa). Lapsen sairauden hoito ja siitä johtuvat erityisjärjestelyt perheessä kasvattavat sairauden maksutaakkaa. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että hoidon kustannus ei nouse esteeksi hoitoonpääsyyn. Hengitysliitto esittää, että apuvälinepalveluihin sisältyvät toimenpiteet, kuten sovitus, uusiminen ja huolto, olisivat maksuttomia ja se kirjattaisiin lain tasolle.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Alle 18-vuotiaille annettavien terveyspalvelujen maksuttomuuden laajentaminen poliklinikkamaksuihin helpottaa pitkäaikaissairaan lapsen perheen tilannetta. Maksukaton täyttyminen ei tutkimusten mukaan helpota kuitenkaan kuin aivan pienen osan palveluita käyttävien tilannetta, vaikka perityt maksut otetaan huomioon yhdessä huoltajan maksujen kanssa. Esityksessä sanotaan, että hoitoon liittyvät lääkärintodistukset ja -lausunnot on katsottava osaksi hoitoa ja niiden on siten sisällyttävä hoidosta perittävään maksuun. Siten myös erikoissairaanhoidon lääkärin lausunnot, jotka annetaan lääkinnällisen kuntoutuksen, vammaispalveluiden ja –tukien hakemiseen tulisi olla maksuttomia, koska hoidosta maksetaan poliklinikkamaksu. Pitkäaikaissairaalla ei ole mahdollisuutta päättää onko hoitava taho perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon lääkäri, vaan päätös perustuu hoidon tarpeeseen. Vaikeavammaisen tarvitsemat lausunnot haetaan samaan tarkoitukseen sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Käytäntöä tulee vahvistaa, koska siinä on esiintynyt alueellisesti erilaisia toimintamalleja.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Muistiliitto kannattaa esityksen tavoitetta vahvistaa peruspalvelujen käyttöä ja saatavuutta ja vähentää palveluun hakeutumisen aiheuttamaa taloudellista rasitusta. Muistiliitto kannattaa sitä, että avosairaanhoidon hoitajakäynnit säädetään maksuttomiksi. Vastaanotolle hakeutumisen kynnystä tulee madaltaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien asiakasryhmien osalta ja maksuttomuus tukee tätä. Paljon palveluja tarvitsevien joukossa on pienituloisia, mm. eläkeläisiä ja selvityksissä on todettu heidän palvelujen alikäyttönsä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset hakeutuvat hoitoon ajoissa ennen terveydellisten ongelmien vaikeutumista, jolloin hoito on jo myös yhteiskunnalle kalliimpaa. Perusterveydenhuollon yleislääkärikäyntien maksuttomuus on harkittava asia.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Palvelujen muuttuminen maksuttomiksi vähentävät kuntien tulokertymään, mutta asiakkaille tietysti hyvä.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi nähdäksemme vielä vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Esimerkiksi kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus ja muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) vaikuttavat sekä neuropsykiatriset vammat. Lisäksi olisi nähdäksemme syytä mainita erikseen se, että myös akuutit mielenterveyden haasteet voivat aiheuttaa sen, ettei henkilö pysty käyttämään hänelle varattua aikaa tai paikkaa, eikä myöskään ajoissa perumaan sitä. Kuulovammaiset ovat myös joutuneet samankaltaisiin ongelmiin. He saavat tietää edeltävänä päivänä klo 16 mennessä, saavatko tulkin vai ei. Jos ei saadakaan tulkkia, niin heidän pitää perua lääkärinkäynti tai kurssi/koulutus, mutta joutuvat kuitenkin maksamaan peruutusmaksunsa. Tällaisessa tilanteessa maksun perimistä käyttämättä jääneestä ajasta tulisi nähdäksemme pitää kohtuuttomana. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, ja kun vielä huomioidaan näiden perheiden joukossa erittäin yleiset toimeentulon haasteet, niin on nähdäksemme normaalisti kohtuutonta periä isoja selkeän rangaistusluonteisia maksuja siitä, että joku palvelu joskus jää käyttämättä ilman, että sitä huomataan tai pystytään ajoissa peruuttamaan. Ehdotuksen perusteluissa olisi syytä korostaa sitä, että sosiaalitoimen tulisi myös asianmukaisin palveluin pyrkiä puuttumaan siihen, jos havaitaan, että asiakkaalla tai perheellä on esimerkiksi vammasta aiheutuvia tuen tarpeita, joihin ei vielä riittävästi vastata. Ehdotusta tulisi nähdäksemme täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin tai tulkkauspalvelua ei saa tarvittavana ajankohtana. Hyväksyttäviksi perusteiksi lain esitöihin pitää siksi kirjata myös joitain vammaisen henkilön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia asioita, kuten Kelan korvaaman sairausvakuutusmatkan myöhästyminen tai saapumatta jääminen sekä henkilökohtaisen avustajan myöhästyminen tai saapumatta jääminen. Kohtuuttomuusarvioinnissa lakiesityksessä mainitaan huomioon otettavia seikkoja kuten esimerkiksi asiakkaan nuori ikä, vaikea elämäntilanne tai muistisairaus. Myös mielenterveysongelma tai aivovamma voivat aiheuttaa sairaudesta tai vammasta johtuvaa kyvyttömyyttä toimia ajoissa tai saapua paikalle. Nämä voi lisätä esimerkinomaisesti lakiesityksen toteamalla, ettei kyse ole tyhjentävästä luettelosta. Lisäksi pitäisimme perusteltuna varsinkin, kun maksujen perimisen mahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi esimerkiksi käyttämättä jääneisiin lyhytaikaishoidon paikkoihin ja kunnan asiakkaalle varaamiin palveluihin, että viranomainen velvoitettaisiin antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista (viranomaisen vastatessa siitä, että asiakas todella saa tämän tiedon) sekä kuulemaan asiakasta ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun hänellä on tiedossaan asiakkaan tai tämän perheenjäsenen vamma tai muita vastaavia seikkoja, jotka voisivat todennäköisesti tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi. Tämän pykälän maksua tulee ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • Kriminaalihuollon tukisäätiö
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Erittäin hyvä, että hoitajavastaanottokäynnit esitetään maksuttomiksi samoin kuin se, että alle 18-vuotiailta ei jatkossa perittäisi maksua polikliinisestä hoidosta ja tutkimuksesta. Olisi perusteltua, että myös lääkärikäynnit olisivat maksuttomia, jolloin vaikeassa taloudellisessa asemassa ja paljon palveluja tarvitsevat voisivat paremmin päästä terveyspalveluihin riittävän aikaisin, mikä vähentäisi erikoissairaanhoidon paineita. Monessa maassa terveyspalvelut ovat ilmaisia. Niissäkin maissa, joissa on maksuja, maksut ovat pienempiä kuin Suomessa. Rikosseuraamusasiakkaiden terveydentila on pääosin erittäin heikko. Heidän sekä somaattinen että psyykkinen sairastavuutensa ja pitkäaikaisen hoidon tarve on erittäin paljon suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Tyypillisesti he putoavat palveluiden ulkopuolelle eivätkä hoidolliset jatkumot vankiterveydenhuollosta muuhun terveydenhuoltoon toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Päihdeongelmat vaikeuttavat hoitoon pääsyä. Velkaongelmat ovat erittäin yleisiä. Avohoitona toteutettu päihdekuntoutus sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimenpiteenä tulee olla maksutonta ja matalakynnyksistä
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • 1 kohdan e alakohta (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset yksityislääkärin lähetteellä): VSSHP ehdottaa 1 kohdan e alakohdan poistamista, kuten myös tätä koskevan asiakasmaksuasetuksen 8b §:n poistamista. Mikäli palveluja myydään yksityiselle terveydenhuollon toimijalle, kysymys ei ole asiakasmaksulain soveltamisalaan kuuluvasta maksusta, vaan palvelu on hinnoiteltava kuntalain edellyttämin tavoin markkinaperusteisesti.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Att i enlighet med § 5 utvidga avgiftsfriheten för hälsovårdstjänster bland annat till att omfatta sjukskötares mottagning för alla åldersgrupper inom primärvårdens öppenvård är ett gott förslag sett till den enskilda individen och dennas ekonomiska möjlighet att söka sig till rätt vård på rätt nivå i rätt tid. Från såväl individens som kommunens perspektiv finns starka fördelar med att åtgärdandet av vårdbehov inte försenas på grund av ekonomiska eller andra hinder. Samtidigt utgör den föreslagna § 5 en belastning för kommunens ekonomi genom bortfall av den betydelsefulla intäktskälla som besöksavgifterna utgör. För kommunerna blir det i sammanhanget därmed viktigt att de kompenseras av staten för det inkomstbortfall som blir ett faktum om förslaget förverkligas. Allt fler tjänster som tidigare förutsatt läkarbesök styrs idag till sjukskötarmottagning och innebär överlag en utveckling i linje med regeringsprogrammets mål att utveckla basservicen och det förebyggande arbetet. Genom att avgränsa målgruppen för avgiftsfria tjänster kunde lagens syfte och mål fortfarande nås men med en mindre belastning på kommunens ekonomi. Det kan i sammanhanget också konstateras att en avgift för en tjänst signalerar att tjänsten har ett värde och bör värdesättas. Att avgiftsfriheten utvidgas gör att det är av vikt att kommunerna kan avgiftsbelägga icke nyttjade besök såsom föreslaget i § 3. Utlåtande gällande missbrukarvården utgående från Pixnekliniken (Finlands enda svenskspråkiga institution för missbrukarvård): Missbrukarvård/rehabilitering kan konstateras befinna sig i gränssnittet mellan socialvården å ena sidan och hälso- och sjukvården å andra sidan, men budgetansvar finns inom socialvården. Beroendeproblematik och beroendesjukdom är kroniska sjukdomstillstånd med allvarlig negativ hälsopåverkan: fysisk ohälsa, psykisk ohälsa, negativa sociala konsekvenser; arbetslöshet, relationsproblematik, ekonomisk misär, marginali-sering och subjektiv upplevelse av stigma. Följderna av att FPA ännu inte godkänner beroendesjukdom som en kronisk sjukdom. Enbart förebyggande åtgärder och öppenvård utesluter inte behovet av institutionsvård speciellt avsedd för personer med olika former och grad av rusmedelsproblem/missbruk/beroendesjukdom och spelproblematik! Det framkommer allt mera tydligt att hemkommunerna inte inom hälso- och sjukvården har tillräcklig kunskap om vårdbehovet hos denna klientgrupp. Missbrukarvården och klienterna befinner sig såsom tidigare beskrivits i gränssnittet mellan hälso- och sjukvården och socialvården. Detta medför ett ojämlikt förfarande, ojämlik tillgång och ojämlikt erbjudande till klienter beroende på hur missbrukarvården är organiserad och strukturerad i olika kommuner.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • MLL kannattaa ja pitää tärkeänä maksuttomien terveyspalveluiden laajentamista. Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on perus- ja ihmisoikeus. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa on lähtökohtana pidettävä sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Perustuslakivaliokunnan mukaan asiakasmaksut eivät saa olla niin suuria, että palvelut sen vuoksi siirtyisivät niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Perustuslakivaliokunta korostaa myös, että asiakasmaksut eivät saa johtaa siihen, että palveluja tarvitsevat joutuvat turvautumaan perustuslain 19.1 §:ssä tarkoitettuun viimesijaiseen toimeentuloturvaan. Lakiluonnoksessa esitetään laajennusta maksuttomiin terveyspalveluihin. On erittäin hyvä, että lasten poliklinikkakäynnit tulevat maksuttomiksi ja perusterveydenhuollon hoitajakäynnit ja mielenterveyskäynnit tulisivat myös aikuisille maksuttomiksi. MLL pitää kuitenkin maksuttomien terveyspalveluiden laajennusta riittämättömänä. Edellisellä vaalikaudella rauenneessa esityksessä ehdotettiin, että terveydenhuollon palvelut olisivat tulleet kokonaan maksuttomiksi alaikäisille. Nyt esitysluonnoksessa ehdotetaan alaikäisten asiakasmaksujen osalta sen sijaan vain, että poliklinikan antama tutkimus ja hoito tulisivat maksuttomiksi alle 18-vuotiaille. MLL esittää, että asiakasmaksu-uudistuksessa alle 18-vuotiaiden terveydenhuolto säädetään kokonaan maksuttomaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa, ja on erityisen tärkeää, ettei varattomuus muodostu esteeksi tai hidasteeksi lasten ja nuorten pääsyssä tarpeenmukaisten terveyspalveluiden piiriin. MLL esittää myös, että otettaisiin tavoitteeksi laajentaa maksuton terveydenhuolto 18-24-vuotiaisiin nuoriin. Pienituloisuus on yleisintä nuorten 18–24-vuotiaiden keskuudessa: heistä noin joka neljäs oli pienituloisen kotitalouden jäsen. Nuorten aikuisten pienituloisuus on myös muita ikäryhmiä syvempää. (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2018). Nuorten aikuisten muita väestöryhmiä heikompi taloudellinen tilanne johtaa siihen, että nuorten pääsy terveyspalveluihin voi estyä tai viivästyä terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä puolestaan asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan muiden väestöryhmien kanssa ja lisää nuorten syrjäytymisriskiä terveyden ohella myös koulutuksessa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa ja hyvinvoinnissa. 18-24-vuoden ikäraja on perusteltu myös siitä näkökulmasta, että sosiaalihuoltolaissa nuorella tarkoitetaan 18–24-vuotiasta henkilöä ja että lastensuojelulaissa jälkihuolto ulotettiin juuri alle 25-vuotiaisiin nuoriin.
      • Kuuloliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kuulovammaisista suurin osa on ikääntyneitä, joille kertyy monenlaista sosiaali- ja terveydenhuollon maksurasitetta. Kuuloliitto korostaa, että on tärkeä varmistaa, että jatkossakin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat käyttäjälleen maksuttomia. Näin mahdollisimman monella on pääsy kuulonkuntoutuksen palvelujen piiriin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että hoitamaton kuulovamma tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin kuulon apuvälineisiin panostaminen. Kuuloliitto kannattaa perusterveydenhuollon maksuttomien palvelujen laajentamista. Oikea-aikaisen hoitoon hakeutumisen ja sairauksien pahenemisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää, että sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien käynnit ovat maksuttomia. Kuuloliitto kuitenkin ehdottaa, että myös perusterveydenhuollon yleislääkärikäynnit olisivat maksuttomia. Tämä madaltaisi pienituloisten kynnystä hakeutua hoitoon terveysongelmien ilmaantuessa ja näin auttaisi sitä, että ihmistä hoidetaan oikea-aikaisesti eikä hänelle synny suurempia terveysongelmia. On myös hyvä, että alaikäisten poliklinikkakäynnit ovat maksuttomia, koska se helpottaa kuulovammaistenlasten perheiden tilannetta, joka usein on muutenkin erittäin haastava. Uudistus on parannus nykykäytäntöön ja yhdenvertaistaa perheiden asemaa ja helpottaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden taloudellista rasitusta. Muutos vaikuttaa erityisesti perheissä, joissa on monia palveluja käyttävä aistimonivammainen lapsi tai useampi vammainen tai sairas lapsi.
      • Suomen Kipu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Suomen Kipu ry kiittää esityksestä hoitajavastaanottojen maksuttomuudesta. Yhdistys esittää, että maksuttomuus ulotetaan myös perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin. Maksuttomat lääkärikäynnit ovat tärkeä avaus sekä yhdenvertaisuuden että kansanterveyden kannalta. Ne helpottavat hoitoon hakeutumista ja vähentävät sosioekonomisia eroja. Terveyskeskuslääkäripalvelujen maksuttomuudella voidaan parantaa palvelujen saatavuutta heikossa taloudellisessa tilanteessa eläville sekä vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmässä vaiheessa. Myös suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon palvelujen tulisi olla maksuttomia. Maksuttomuudella voidaan estää suusairauksia ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Suun terveys ennaltaehkäisee useiden muiden sairauksien pahenemista tai jopa puhkeamista.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksuttomien terveyspalveluiden määrittely selkiyttää nykytilannetta, joten muutos on perusteltu. Pykälässä säädetään maksuttomista todistuksista ja lausunnoista; samassa yhteydessä olisi hyvä mainita, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksu sisältää terveydenhuollon ammattihenkilön antaman todistuksen tai lausunnon maksun.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Nyt suunniteltujen perusterveydenhuollon hoitajakäyntien lisäksi myös lääkäripalvelut on ehdottomasti säädettävä maksuttomiksi ja maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Asiakas- ja palvelumaksut tai lääkehoidon kustannukset eivät saa muodostua esteeksi palveluiden ja hoidon saamiselle ja toteutumiselle. Avoterveydenhuollon käyntimaksujen tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksujen tulee olla yhdenmukaiset valtakunnallisesti ja niiden kohtuullistaminen tai perimättä jättämisen käytänteet ja soveltamisohjeet tulee laatia valtakunnallisiksi ja sitoviksi. Eläköityneellä väestöryhmällä on keskimääräistä suurempi köyhyysriski. Eläkepoliittiset keinot yksinään on todettu riittämättömiksi köyhyyden torjunnassa. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja keinoja, joista asiakasmaksujen kohtuullistaminen on keskeinen.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Eläkeläisten väestöryhmällä on keskimääräistä suurempi köyhyysriski. Eläkepoliittiset keinot yksinään on todettu riittämättömiksi köyhyyden torjunnassa. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja keinoja, joista asiakasmaksujen kohtuullistaminen on keskeinen. Eläkkeellä olevat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä lääkkeitä selkeästi muita ikäryhmiä enemmän. Noin 1,8 miljoonaa eli runsaasti yli puolet voimassa olevista lääkekorvausoikeuksista on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Toisaalta esitys selkeyttää hyvin maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa. Edellisen hallituksen rauenneen esityksen mukaan valtio olisi päättänyt asiakasmaksujen yhtenäisestä tasosta, ja vain maakunnalla olisi oikeus periä lain mukaiset maksut. Nyt tehdyn esityksen mukaan kuntakohtainen kirjavuus asiakasmaksukäytännöissä pääsee kuitenkin jatkumaan. Esitys ei täten lisää pienituloisten iäkkäiden keskinäistä yhdenvertaisuutta. Esitetty perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus helpottaa iäkkäiden hoitoon hakeutumista ja voi vähentää sosioekonomisia terveyseroja. Varhaisten vaiheen maksuttomuus myös edistää oikealla tavalla kustannusvaikuttavaa työnjakoa terveydenhuollossa. Maksuttomuus on perusteltu muutos kansanterveyden kannalta. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää tehdä myös perusterveydenhuollon yleislääkärin palvelut maksuttomiksi. Iäkkäiden kotona asuminen on yksiselitteisesti lakiin kirjattu tavoite. Siksi maksuttomia palveluita tulee yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä laajentaa myös kuntoutukseen liittyviin fysio- ja toimintaterapiakäynteihin. Myös lyhytaikaisen (alle 3 kk) laitoshoidon asiakasmaksut jäävät ongelmaksi. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt vaikeuttavat hoitoon hakeutumista ja syventävät asiakkaiden toimeentulo-ongelmia lyhytaikaisessa laitoskuntoutuksessa riippumatta siitä, toteutetaanko ne sosiaali- vai terveydenhuollon ympärivuorokautisessa yksikössä. Kahden viikon aika vuodeosastolla tarkoittaa 315 euron maksua. Eläkeläinen, jonka bruttokuukausitulot ovat alle 1250 euroa kuukaudessa, ei vaikeuksitta selviä kyseisestä maksusta. Kuukauden mittainen lyhytaikainen laitoshoito maksaa 675 euroa. Vuonna 2018 lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1250 euron kuukaudessa. Lyhytaikaiseen laitoshoitoon voi joutua esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin, keuhkokuumeen tai muun äkillisen tilanteen vuoksi. Laskut lyhytaikaisesta laitoshoidosta tulevat nopeasti kotiin ja usein ennen ihmisen kunnollista toipumista, laskuja ehtii lähteä perintään. Vuonna 2019 noin 34 100 yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Ulosotossa 31.12.2019 vireillä olevista asioista 65-vuotiaita tai vanhempia koski noin 32 000 asiaa (14%). Koska Kela päättää toimeentulotuen myöntämisestä ja kunta mahdollisen ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä, välittömän avun tarpeessa olevan asiakkaan tilanne jää hyvin usein järjestelmien väliseksi, eikä tällainen tieto päädy myöskään kunnan käytettävissä oleviin rekistereihin. Kun kunnalle jää mahdollisuus ulkoistaa maksujen perintä tili- tai perintätoimistolle tai yksityiselle palveluntuottajalle, yksittäisen asiakkaan tilanne on vaikeasti ennakoitavissa. Tiedon kulku eri tahojen välillä ei esitetyssä muodossaankaan parane. Tämä on omiaan syventämään asiakkaiden ylivelkaantumista. Koska asiakasmaksut ovat joka tapauksessa suoraan ulosotettavia julkisia saatavia, kuntien ei tulisi jatkossa lainkaan käyttää niiden perinnässä erillisten perintätoimistojen palveluja tai siirtää perintää yksityiselle palvelun tuottajalle. Asiakas on voinut joutua perintään myös tilanteissa, joihin hän ei ole itse voinut vaikuttaa, esimerkiksi sairaalasta toiseen siirrettäessä tai jopa sairaalahoidon edelleen jatkuessa, vaikka maksukatto olisi jo ylittynyt. Asiakas on voinut menettää luottotietonsa vain siksi, että hän on ollut sairaalahoidossa. EETU esittää, että yli 65-vuotiaiden lyhytaikainen (alle 14 vrk) laitoskuntoutus säädettäisiin kokonaan asiakkaalle maksuttomaksi. Tämä helpottaisi oikea-aikaisen akuuttikuntoutuksen saatavuutta ja alentaisi olennaisesti myös kuntien maksuharkintaan ja maksujen perintään liittyviä transaktiokustannuksia. Iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpito on investointi.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Lakiesityksessä on kannatettavaa alle 18 -vuotiaiden palveluiden maksuttomuus, maksuttomat hoitajakäynnit sekä mielenterveystyön maksuttomuus. Näkövammaisten liiton mielestä myös lääkärin c-lausunnon tulee kuulua maksuttomien lausuntojen piiriin. Kustannus lääkärin lausunnosta on monelle pienituloiselle iso kustannuserä esim. eläkkeensaajan hoitotukea tai muita palveluita hakiessa. Kohta 5d on kirjoitettu tavalla, josta ei yksiselitteisesti käy ilmi esim. pitkäaikaisen sairauslomatodistuksen maksuttomuus/maksullisuus. On kohtuutonta, jos pitkäaikaisesta sairauslomatodistuksesta peritään maksu. Etäpalveluissa on varmistettava palveluiden saavutettavuus myös näkövammaisten apuvälineillä. Näkövammaisille esimerkiksi videon tai kuvien välityksillä tuotettavat etäpalvelut ovat pääsääntöisesti saavuttamattomia. Ei voida olettaa tai edellyttää, että palvelua käytettäessä näkövammaisella olisi näkevä ihminen auttamassa. Mikäli etäpalveluja toteutetaan digitaalisesti, niiden saavutettavuus näkövammaisten ja heidän käyttämiensä apuvälineiden (ruudunlukuohjelma, suurennusohjelma) kannalta on varmistettava. Lisäksi on muistettava, että monet ikääntyneet näkövammaiset ovat digitalisaation ulkopuolella. Vähintään lain perusteluissa olisi syytä avata tarkemmin apuvälinepalveluiden maksuttomuutta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Dufva Virpi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • VALLI ry kannattaa maksuttomia hoitajavastaanottokäyntejä sekä maksuttomia avosairaanhoidon lääkäripalveluja. Näin ollen vähävaraisten vanhojen ihmisten ei tarvitse niin usein tehdä valintaa siitä, meneekö hoitajan vastaanottokäynnille vai käyttääkö käyntimaksun johonkin muuhun välttämättömyystarpeeseen.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Selkeyttää maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa nykytilanteeseen verrattuna. Hoitajavastaanotosta ei jatkossa saisi periä maksua. Tilanne ei muutu, koska kaupunki ei ole perinyt maksua tähänkään asti.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Ymmärrettävää on, että lainlaatija haluaa selkeyttää käytäntöä esim. maksuttoman avosairaanhoidon osalta. Kuitenkin maksuttomuuden laa-jentaminen aikana, jolloin muutenkin on haastetta järjestää sote-palveluita, ei ole ihan hyvä suunta.
      • Crohn ja Colitis ry, Haapa-aho Olga
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksuttomien palvelujen laajentaminen on kannatettavaa. Alaikäisten poliklinikkakäyntien maksuttomuus helpottaa sairastavien lasten perheiden tilannetta, joka usein on muutenkin erittäin haastava. Perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus on perusteltua sekä yhdenvertaisuuden että kansanterveyden kannalta. Se helpottaa hoitoon hakeutumista ja vähentää sosioekonomisia eroja. Kiitämme siitä, että viime hallituksen kaavailemaa ns. välikaton poistoa terveyskeskusten lääkärikäyntien maksuista ei ole enää tässä lakiluonnoksessa. Haluamme muistuttaa, että monen pitkäaikaissairaan hoidon kustannukset koostuvat lähinnä erikoissairaanhoidon kustannuksista. On tärkeää, ettei erikoistason hoidon kustannuksia koroteta. Pitkäaikaissairaiden toimeentulon kannalta sote-uudistuksen yhteydessä on tärkeää tarkastella myös erikoissairaanhoidon maksuja. On hyvä, että esityksessä tarkennetaan hoitoon tai kuntoutukseen liittyvien lääkärinlausuntojen maksuttomuutta. Crohn ja colitis ry näkee, että myös erikoissairaanhoidon lausuntojen tulisi olla samoilla ehdoilla potilaalle maksuttomia, koska monen pitkäaikaissairaan hoito ja seuranta toteutuu erikoissairaanhoidon piirissä eikä ole kohtuullista, että he joutuvat maksamaan aina oman hoitavan lääkärinsä lausunnosta. Crohn ja Colitis ry esittää, että hoitotarvikkeiden ja aineiden maksuttomuutta selkiytettäisiin. Ohjeistus hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden ja aineiden (mm. kolonoskopiassa eli paksusuolen tähystyksessä käytettävien tyhjennysaineiden) maksuttomuudesta tulee kirjata selkeästi, jotta valtakunnallinen yhdenvertaisuus hoidon toteuttamisessa toteutuu. Palveluiden järjestäjän tulee tarjota tarpeelliset ja riittävät hoitotarvikkeet maksutta ja yhdenvertaisesti maakunnasta riippumatta. Tämä tulee huomioida jo lain tasolla. Voimassa oleva lainsäädännössä on selkeä ristiriita koskien hoitoon kuuluvia aineita. Crohn ja Colitis ry on pyytänyt STM:ltä ja Fimealta kannanotot nykylainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriön antama vastaus (STM/2335/2013) on Fimean näkemyksen mukaan lääkelain 65 § sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 § ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 8 § ovat mahdollisesti ristiriidassa keskenään. Lainsäädäntö on tältä osin epäselvä. Tulevassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa tulee myös huomioida sarjassa annettavien hoitojen määritelmän selkiyttäminen. Nykylainsäädäntö antaa kunnille ja kuntayhtymille vapauden tehdä päätös siitä, mistä hoidoista peritään sarjahoitomaksu perusterveydenhuollossa ja/tai erikoissairaanhoidossa ja mikä on terveyskeskuksessa maksutonta "muuta vastaavaa" sarjahoitoa. Crohn ja Colitis ry on pyytänyt jo aiemmin STM:ltä kannanottoa sarjahoitojen maksujen yhdenmukaistamisesta. Asianumero: STM/2738/2017 Sarjahoidon määritelmää tulee laajentaa koskemaan myös yli viiden viikon välein annettavaa toistuvaa hoitoa. Perusteluna se, että monet pitkäaikaissairauksien hoitoon annettavat biologiset lääkkeet annetaan pitkäkestoisena sarjahoitona jopa 8 viikon välein.
      • HUS Kuntayhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Perinteiset hoitajavastaanottokäynnit samoin kuin etäyhteyksien avulla annetut hoitajavastaanotot, olisivat jatkossa maksuttomia. HUS on perinyt hoitajavastaanottokäynneistä maksut. Vuonna 2019 HUS veloitti hoitajakäynneistä 3,2 miljoonaa euroa. Tämä tulon vähenemä tulee kompensoida täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille. Selvyyden vuoksi on hyvä säätää siitä, että myös muista kuin yksilökohtaisesta fysioterapiasta saisi periä maksun. Säännöksen sanamuoto mahdollistaa perustelujen mukaan maksun perimisen myös etäyhteyksien avulla annettavasta terapiasta. On hyvä, että lainsäädännössä mahdollistetaan maksujen periminen myös etäpalveluista. Esityksen mukaan maksuttomia ovat ”terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista ja lausunnoista lukuun ottamatta lääkärintodistusta tai -lausuntoa, joka tarvitaan asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi, sairausvakuutuslain (1224/2004) 5 luvun nojalla lääkekorvauksen saamiseksi tai sellaisen lyhytaikaisen sairausloman tarpeen osoittamiseksi, jonka kesto on enintään mainitun lain 8 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun omavastuuajan pituinen”. Säännösteksti ei vastaa perusteluja. Esitys muuttaa lääkärintodistuksia ja -lausuntoja erikoissairaanhoidossa maksuttomiksi ja siten vähentää sairaanhoitopiirien tulokertymää. Säännöstä pitäisi selkeyttää, sillä se jättää edelleenkin epäselväksi, että mistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista voi periä maksun. Maksun saisi periä yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista. Yksityislääkärin lähetteellä tehtävien kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten hinnan sitominen palvelun tuotantokustannuksiin ei ole perusteltua. Kyseiset palvelut eivät ole sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvia kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia. Lakiehdotuksen perusteluissa ei ole arvioitu näiden palvelujen tuottamista ja hinnoittelua kilpailuneutraliteettisäännösten näkökulmasta. Jos tällaisia palveluja yleensä tuotetaan, hinnoittelun pitäisi olla markkinaperusteinen. Kyseisiä palveluja saatetaan tuottaa sairaanhoitopiirissä yhtiömuodossa tai jos sairaanhoitopiiri tuottaa näitä palveluita, pitäisi ne kirjanpidollisesti eriyttää. Säännös on edellä olevan perusteella tarkoituksenmukaista poistaa samoin kuin siihen liittyvä asiakasmaksuasetuksen säännös. Maksutonta olisi myös poliklinikan antama tutkimus ja hoito alle 18-vuotiaalle henkilölle. Muutos on merkittävä alaikäisten kansalaisten tasavertaisuutta lisäävä tekijä. Yli 10 % lapsiperheistä elää rahallisen niukkuuden oloissa. Poliklinikkakäyntimaksut ovat suuruudeltaan vaihtelevia sairaanhoitopiireittäin. Suuri osa kaikista lasten polikliinisesti hoidetuista sairauksista/terveysongelmista on sellaisia, että lapsi/nuori käy poliklinikalla useamman kerran vuoden aikana. Perheillä, joilla on terveysvakuutus, maksut ovat vakuutuksesta riippuen korvauskelpoisia. Kaiken kaikkiaan maksujärjestelmä kohdistaa talousrasitteen voimakkaimmin pienituloisiin perheisiin ja niiden osana epätasa-arvoisesti lapsiin. Syntyvät laskut ovat sen suuruisia että ne vaikuttavat pienituloisilla perheillä merkittävästi perheen kokonaistalouteen. Polikliininen hoito tarkoittaa myös päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä. Tämä on perusteltua, koska päivystyskäynneissä voi syntyä tilanteita, joissa maksullisuus estää tai hidastaa sairaan lapsen päivystykseen tuontia. Vuonna 2019 lasten poliklinikkamaksut kaikissa HUSin yksiköissä olivat yhteensä 6,2 miljoonaa euroa. Kaikki HUSin asiakasmaksutulot olivat 91 miljoonaa euroa ja siten lasten poliklinikkamaksut ovat siitä n. 7 %. Laajennus laissa mainittujen sukupuoliteitse tarttuvien tautien ehkäisyyn määrättyihin lääkkeisiin on perusteltu. Sukupuoliteitse leviävien tautien ehkäisyssä niiden pikainen hoito on edellytys tartuntaketjujen katkeamiselle ja tämä on esityksessä huomioitu. Käytännössä muutos tarkoittaisi HIV-infektion ehkäisyyn tarkoitettua lääkettä tietyissä poikkeustapauksissa, joilla taudin leviämistä voidaan merkittävästi tutkimustiedon perusteella ehkäistä ja taudista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia laskea.
      • Kehitysvammaliitto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kehitysvammaliitto kannattaa, että pykälässä mainittujen terveyspalvelujen maksuttomuutta. Vammaisuuteen liittyy usein lisäsairauksia, ja nämä lainmuutokset helpottaisivat paljon sairastavien ja yleensä muutenkin taloudellisesti heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden sekä heidän perheidensä maksurasitusta. Muutokset myös todennäköisesti laskisivat kynnystä käyttää näitä palveluita riittävän ajoissa, mikä on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti edullista verrattuna tilanteeseen, jossa näiden palveluiden käyttöä mahdollisimman pitkään vältetään maksujen pelossa ja joudutaan siten helposti lopulta raskaampien ja kalliimpien korjaavien palveluiden piiriin. Kannatamme myös sen harkitsemista, että myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olisivat Helsingin mallin mukaisesti maksuttomia. On varmistettava, että kaikissa palveluissa on käytettävissä myös muita palveluita kuin etäpalveluita huomioiden alueelliset tekijät. Ensisijaisesti asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus valita palveluvaihtoehdoista itselleen sopivin. Maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee positiivisena erityiskohteluna lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Vammaisetuudet ovat vammaisuudesta johtuvaa sosiaaliturvaa ja YK:n vammaissopimuksen 28 artiklan c) kohta edellyttää köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille riittävää taloudellista tukea vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin. Ehdotamme myös, että tämän uudistuksen yhteydessä harkitaan maksuttomiin hoitotarvikkeisiin liittyvän sääntelyn ja sen perusteluiden täydentämistä, koska tällä hetkellä välttämättä tarvittavien hoitotarvikkeiden saamisessa riittävissä määrin ja laadultaan sellaisina, että ne ovat yksilöllisten tarpeiden mukaisia, on usein melkoisia haasteita. Hoitotarvikkeiden luettelon osalta tulee korostaa sitä, ettei se ole tyhjentävä. Lääkärin suosituksesta tulee olla oikeus saada myös esimerkiksi selkeästi vamman vuoksi tarvittavia hygieniatarvikkeita kuten vuodesuojia tai vaippoja. Syytä on selventää myös sitä, että tarvikkeiden on aina vastattava yksilöllisiä tarpeita, eikä esimerkiksi hankittavien tarvikkeiden kilpailutuksiin vedoten voida evätä potilaalta yksilöllisten tarpeiden mukaisia tarvikkeita, kun kilpailutetut tarvikkeet eivät syystä tai toisesta perustellusti hänelle sovi. Näemme tärkeänä, että lain pykälä- ja perusteluosioon lisätään tarkemmin apuvälineiden maksuttomuudesta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus. Näiden maksuttomuuden toteutumisessa on tällä hetkellä suuria alueellisia eroja. 5 §:n perusteluissa näemme tärkeäksi tuotavan esille sen, että kehitysvammalain 2§ kehitysvammaiselle henkilöille toteutettava hammashoito tai muu välttämätön terveyden- tai sairaanhoidon toimenpide esimerkiksi narkoosi on maksutonta. Tämä periaate on tärkeää ottaa huomioon myös valmisteltaessa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Muuten voi kehitysvammaisten ihmisten ollessa yleensä hyvin vähävaraisia ja kehitysvammaisten lasten perheiden myös usein kohdatessa toimeentulon haasteita käydä helposti niin, että hampaat jäävät korkeiden maksujen takia hoitamatta, tai muu tärkeä terveyspalvelu saamatta, mistä on monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien ja yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevien terveysongelmien muodossa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Säännöksen rakenne on vaikeaselkoinen. Ehdotamme erillisiä pykäliä maksuttomista ja maksullisista terveyspalveluista. Alle 18 -vuotiaan terveyspalvelujen maksuttomuus on tärkeä. Kannatamme yli 18-vuotiaiden kouluterveydenhuollon maksuttomuutta. Esitys selkiyttää ja yhdenmukaistaa mielenterveyspotilaiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon maksuttomuutta. Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön vastaanoton maksuttomuus on tarkoituksenmukaista, koska se edistää oikea-aikaista hoitoon hakeutumista. Esityksen mukainen todistusten ja lausuntojen maksuttomuus on tärkeää. Esitys selkiyttää ja yhdenmukaistaa palkkioiden perintää. On hyvä, että yleisvaarallisen tartuntataudin aiheuttaman karanteenin ja tautiin määrätyn lääkityksen määritetään maksuttomiksi. Apuvälinepalveluiden, jotka sisältävät sovituksen ja huollon, maksuttomuus on kirjattava lakiin.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksuttomat hoitajakäynnit aiheuttavat merkittäviä tulonmenetyksiä. Hoitajakäyntimaksutuloja Hämeenlinnassa vuonna 2019 oli noin 261 900 euroa. Maksupolitiikalla tulisi ohjata kansalaisten asiointia kohti sähköisiä ja digitaalisia palvelukanavia. Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän lausuntoon viitaten olisiko kannustavampaa ja paremmin omahoitoa ohjaava tekijä se, että henkilökohtainen kontakti olisi maksullinen ja muut (puhelin, sähköinen kontakti) olisivat maksuttomia?
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää asiakasmaksulain uudistusta kokonaisuutena siitä, että se tekee lasten poliklinikkakäynnit maksuttomiksi ja laajentaa aikuisten käyntien maksuttomuutta terveydenhoitajakäynteihin sekä mielenterveyspuolelle. Nämä muutokset helpottavat etenkin erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, joiden kohdalla on riski, että asiakasmaksu nostaa hoitoon ajoissa hakeutumisen kynnystä. Näin esitys myös tukee hallituksen tavoitetta sosiaali- ja terveyspalvelujen painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisevään ja varhaisen vaiheen hoitoon. Poliklinikkakäyntien maksuttomuus tulisi ulottaa paitsi lapsiin ja nuoriin, myös poliklinikkakäynteinä erikoissairaanhoidossa tehtävään raskauden seurantaan. Raskauden seurannat toteutuvat pääsääntöisesti suuressa osassa kunnista maksuttomasti neuvolan lääkärin toteuttamana. Riskiraskauksissa ja muissa erikoissairaanhoidon osaamista vaativissa tilanteissa poliklinikan tekemä raskauden seuranta on kuitenkin maksullista. Esimerkiksi monisikiöraskaus luokitellaan aina riskiraskaudeksi ja sitä seurataan maksullisesti poliklinikkakäynneillä. Lisäksi raskauden seurantaan liittyy keskimäärin useampia ultraäänitutkimuksia kuin normaalisti etenevissä raskauksissa. Myös esimerkiksi päihteitä käyttävien äitien HAL-seurantakäynnit ovat maksullisia, ja tämä voi osaltaan haitata heidän mahdollisuuksiaan tai motivaatiotaan käydä seurannassa. Tässä pykälässä säädetty seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisyyn määrättävän hoidon maksuttomuus on erinomainen linjaus.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksulakiluonnoksessa esitetään, että hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa. Ehdotamme perusterveydenhuollon fysioterapiavastaanottojen muuttamista maksuttomiksi hoitajavastaanottojen tapaan, koska asiakasmaksulakimuutoksen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen sekä ennaltaehkäisevien toimien ja perustason palveluiden vahvistaminen. Fyysisen toimintakyvyn haasteet ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat yleisiä kansalaisilla ja niiden asianmukainen hoito eli fysioterapia vaikuttaa edistävästi ihmisten työ- ja toimintakykyyn sekä iäkkäiden kotona asumisen mahdollisuuksiin. Perusterveydenhuollossa annettavien eri terapioiden tulee olla tasavertaisessa asemassa asiakasmaksuttomuuden suhteen. Emme kannata asiakasmaksujen perimistä terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta fysioterapiasta, neuropsykologisesta kuntoutuksesta, psykoterapiasta, ravitsemusterapiasta, jalkahoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta. Kaikki yllämainitut terapiat ja kuntoutustoimenpiteet ennaltaehkäisevät toimintakyvyn heikentymistä ja lisäävät kuntoutujan mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Asiakasmaksut vähentävät kaikkein heikoimmassa olevien kansalaisten mahdollisuuksia näiden palveluiden käyttämiseen. Hoitajavastaanotoista puhuttaessa, määritellään ne lakiluonnoksen perusteluissa koskemaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanottoja. Epäselväksi jää mihin nykyisin kansallisesti laajasti toimintatapana käytössä olevat fysioterapeutin tule-suoravastaanotot sijoittuvat asiakasmaksujen suhteen. Toimintatapana ne ovat periaatteeltaan hoitajavastaanottoja vastaavia, koska niissä tuki- ja liikuntaelinoireinen asiakas menee lääkärin sijaan fysioterapeutin vastaanotolle. Lakiesityksessä tulee määrittää nämä suoravastaanotot hoitajavastaanottoja vastaaviksi maksullisuuden/maksuttomuuden suhteen. Lakiluonnoksen perusteluteksteihin tulee myös lisätä fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta mm. hoitajavastaanottoa koskeviin kohtiin. Asiakasmaksulakiluonnoksessa esitetään, että poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää peritä maksuja alaikäisiltä asiakkailta.   Kannatamme esitystä siitä, että asiakasmaksut poistetaan alle 18-vuotiailta kokonaisuudessaan perusterveydenhuollosta, esimerkiksi fysioterapiamaksu. Alle 18-vuotiaiden asiakasmaksu voi olla esteenä esim. fysioterapiavastaanottokäyntiin, jolloin tuki- ja liikuntaelinoireiden hoito viivästyy tai estyy kokonaan. Tiedämme useiden selvitysten perusteella (LIITU-tutkimus, kouluterveyskysely, Move!-tulokset), että lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on vähäistä, fyysisessä toimintakyvyssä on haasteita ja heillä on tuki- ja liikuntaelinoireita. Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää työtä. Yhtenä keinona tähän on lisätä lasten ja nuorten fysioterapiavastaanottoja ja vaikuttaa siten lasten ja nuorten tulevaisuuden työ- ja toimintakykyyn.   
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry pitää kannatettavana asiakasmaksulakiuudistuksen tavoitetta hoidon esteiden poistamisesta ja terveyden tasa-arvon lisäämisestä muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. On tärkeää, että henkilöstön riittävyyteen kiinnitetään huomioita. Hoitajavastaanottojen osalta Taja edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikuntien työnkuvia ja tehtävän siirtoja pohditaan tarkasti yhteistyössä kaikkien ammattikuntien edustajien kanssa. Tehtävän siirroista aiheutuva työnkuvan laajentuminen tulee huomoida hoitohenkilöstön palkkauksessa. Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry pitää myönteisenä esityksen tavoitetta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta sekä nykytilan selkeytystä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden maksuttomuudesta. Perusterveydenhuollon matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden toteutumiseksi tulee huolehtia siitä, että palveluihin suunnataan riittävät voimavarat. Perusterveydenhuollossa tulee olla laaja-alaista mielenterveysosaamista ja toiminnan tulee mahdollistaa moniammatillinen yhteistyö. Esitys sisältää kirjauksen, jonka mukaan mielenterveydenhäiriötä sairastavan käynnistä voisi periä maksun mikäli samalla käynnillä hoidetaan potilaan fyysistä sairautta. Tutkimusten mukaan Suomessa mielenterveydenhäiriötä sairastavat potilaat saavat muuhun väestöön verrattuna huonompaa hoitoa somaattisiin vaivoihinsa. On tärkeää, että uusi asiakasmaksukäytäntö ei muodosta ongelmaa psyykkisesti sairaiden potilaiden somaattisen hoidon saatavuudelle. Ehdotuksen mukaan tartuntatautitilain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet olisivat jatkossakin asiakkaalle maksuttomia. Yleisvaaralliset tartuntataudit on lueteltu tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen (146/2017), jäljempänä tartuntatautiasetus, 1 §:ssä. Tämän hetkinen koronavirustilanne tuo tarpeen uudistaa tartuntatautiasetusta siten, että sinne lisätään koronavirus.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Diabetesliitto huomauttaa, että maksujen perimisestä on tärkeää säätää tyhjentävästi ja selkeästi. Maksuja tulee voida periä vain silloin, kun niistä säädetään laissa. On perusteltua, että sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottomaksuista luovutaan. Näin tuetaan terveydenhuollon palvelujen kehittymistä kohti ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistää työtä ja tehdään terveydenhuollon palveluista saavutettavampia kaikille. Monet pitkäaikaissairaat, kuten diabeetikot, käyvät säännöllisesti hoitajan vastaanotolla. Olisi tärkeää laajentaa maksuttomuutta myös perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin. Julkisen perusterveydenhuollon palveluja käyttävät usein monisairaat ja iäkkäät ihmiset alimmissa tulokymmenyksissä. Valtioneuvoston kanslian raportin mukaan (30/2018) asiakasmaksut kohdistuvat eniten pienituloisille sairaille ja suhteessa henkilön tuloihin vuoden maksurasite on suurempi pienituloisilla. Työterveyshuolto turvaa maksuttomat lääkärikäynnit suurelle osalle työssäkäyviä ja yksityisiä palveluja käyttävät suurituloisemmat. Perusterveydenhuollon maksuttomat lääkärikäynnit helpottaisivat hoitoon hakeutumista ja sairauksien varhaista diagnosointia ja hoitoa, mikä tuottaa kustannussäästöjä ja on keskeinen osa palvelujärjestelmän muutosta ennaltaehkäisevää työtä painottavaksi. Ennaltaehkäisyä on myös sekundääripreventio eli esimerkiksi diabeteksen lisäsairauksien estäminen, jossa varhainen diagnosointi ja säännöllinen seuranta on olennaista. Tällä hallituskaudella myöhemmin toteutettavassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa tulee huomioida perusterveydenhuollon yleislääkärin vastaanottojen maksuttomuus. Tämä tukisi sosioekonomisten terveyserojen kaventamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista päätyi ulosottoon v. 2018 lähes 400 000 maksua, ja niistä lähes 70 000 oli terveyskeskuksen asiakasmaksuja. On kannatettavaa, että lääkärintodistusten maksuttomuutta selkeytetään kohdan 5 § d mukaisesti. Poliklinikkakäyntien maksuttomuus alle 18-vuotiaille on lämpimästi kannatettavaa. Maksuttomuus laajenee saman ikäryhmän perusterveydenhuollon palveluista, mikä parantaa erityisesti pitkäaikaissairaiden, säännöllisiä seurantakäyntejä tarvitsevien lasten ja perheiden asemaa. Perheet/lapset eivät voi itse valita hoidon porrastusta, mikä puoltaa maksuttomuuden laajentamista myös poliklinikkakäynteihin. Esitämme muutosta kohtaan 5 § 1 mom c-alakohta, jonka mukaan maksuja saa periä ”terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta fysioterapiasta, neuropsykologisesta kuntoutuksesta, ravitsemusterapiasta, jalkahoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta”. Esitämme jalkahoidon poistamista maksullisista palveluista. Diabeetikoiden jalkojenhoidon esteitä tulisi aktiivisesti poistaa, ja siksi se tulisi säätää maksuttomaksi palveluksi. Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haitta ja sairauskulujen aiheuttaja. Vaikutukset näkyvät sairaanhoitokuluina, avun tarpeena ja kuolleisuutena. Diabetes ja sen seuraukset altistavat alaraaja-amputaatioille, joista yli puolet olisi ehkäistävissä. Suomessa tehtävistä nilkan yläpuolisista alaraaja-amputaatioista noin puolet tehdään diabeetikoille. Keskimääräiset diabeetikon jalkahaavan kokonaishoitokulut olivat kansainvälisessä kartoituksessa noin 10 000 euroa vuodessa. Nilkan yläpuolisessa amputaatiossa kokonaiskulut olivat 25 200 euroa vuodessa. Parantumattoman haavan vuosikulut olivat noin 20 000 euroa vuodessa. (Käypä hoito: Diabeetikon jalkaongelmat). On myös epäselvää, minkä suuruisia maksuja näistä palveluista voisi periä, koska esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi muista terapioista perittävistä enimmäismaksuista. Ylärajana palveluista perittäville maksuille on korkeintaan palvelun tuottamisesta syntyvä kustannus (voimassa oleva laki 2 § 1 mom). Rinnastetaanko ko. kohdan palvelut yksilökohtaisen fysioterapian ja sarjassa annettavan hoidon maksuihin, jolloin nykylainsäädännön mukaan enimmäismaksu olisi 11,40 euroa? Jalkojenhoidon palvelu on nykyisellään joko maksutonta tai maksullista ja maksujen suuruus vaihtelee. Jos palvelu kirjataan lakiin lakiesityksen mukaan palveluna, josta saa maksun periä, on odotettavissa, että myös ne kunnat, joissa maksua jalkojenhoidosta ei ole peritty, alkavat siitä laskuttaa. Näin osa diabeetikoista joutuu aiempaa heikompaan tilanteeseen. Tuomme myös esiin, että jalkahoito on epätäsmällinen termi, etenkin, kun pykälässä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilön palvelusta. Oikea termi on tällöin jalkojenhoito ja sitä toteuttavat jalkaterapeutit ja jalkojenhoitajat. Jalkahoitoja voivat antaa myös muut kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten kosmetologi ja jalkahoitaja. Esitämme silmänpohjan kuvausten (diabeettisen retinopatian seulontakuvaukset) maksukäytännön selkeyttämistä lisäämällä kuvaukset yksiselitteisesti maksuttomiin palveluihin joko lain perusteluihin tai suoraan esitykseen. Nykytilanteessa säännös seulontojen maksuttomuudesta (terveydenhuoltolain 14 § mukaisesti) ei ole estänyt kuntia perimästä maksuja silmänpohjan kuvauksista. Silmänpohjan kuvauksista perittävät maksut asettavat diabeetikot eriarvoiseen asemaan. Maksuna samasta palvelusta voidaan periä terveyskeskusmaksu (20,60), poliklinikkamaksu (41,20) tai ns. sarjahoidon maksu (11,40) kunnasta riippuen. Osa kunnista ei peri mitään maksuja kuvauksista. Tämä kertoo nykylainsäädännön epäjohdonmukaisuudesta. Retinopatian seulonta on kustannustehokasta, sillä sen avulla tunnistetaan ja pystytään hoitamaan silmänpohjan muutokset ajoissa ja välttyä vakavaltakin näkövammalta. Diabeettinen retinopatia on työikäisten tärkeimpiä näkövammaisuuden syitä ja kolmanneksi yleisin syy 65 vuotta täyttäneillä. Näkövammarekisterin mukaan Suomessa on lähes 1 000 diabeteksen vuoksi näkövammaista ja lähes 2 000 diabetesta sairastavaa näkövammaista. Tehostuneen seulonnan ja hoidon tuloksena diabeteksesta aiheutuva sokeutuminen vähentyi maassamme puoleen vuosien 1990–2000 välisenä aikana ja myönteinen kehitys on jatkunut edelleen. Lakiesityksessä säädetään nykytilaa vastaavasti maksuttomiksi palveluiksi esim. terveydenhuoltolain 14§ mukaiset seulonnat, mutta mahdollistetaan asiakasmaksun periminen avosairaanhoidon palveluista yli 18-vuotiailta, jolla perusteella silmänpohjan kuvauksista on maksuja peritty. Diabetesliiton mielestä silmänpohjan kuvausten tulisi olla yksiselitteisesti maksuttomia seulontatutkimuksina. Tämä tulisi kirjata lakiin esimerkiksi seuraavasti 5 § 1 a-kohtaan: ”maksua ei kuitenkaan saa periä edes 18 vuotta täyttäneeltä terveydenhuoltolain 14 §:n tai 16 §:n nojalla järjestetyistä avosairaanhoidon tai suun terveydenhuollon palveluista…”. Tämä vastaisi teknisesti lakiin tehtyä tarkennusta terveydenhuoltolain 27 §:n mukaisista avosairaanhoidon palveluista (mielenterveystyö), joista ei lakiesityksen mukaan saisi periä maksuja, ja joka on lämpimästi kannatettava esitys. Huomioimme, että lakiesitys toisaalla jo säätäisi terveydenhuoltolain 14 § mukaiset seulonnat maksuttomiksi (5 § 1), eikä liene syytä säätää samasta asiasta kahdessa pykälässä. Koska nykykäytäntö on ollut kirjava, tulee sääntelyä kuitenkin selkeyttää. Voidaan myös lisätä silmänpohjankuvaukset nimenomaisesti osaksi maksuttomia seulontoja lain perustelutekstissä, jotta maksujen periminen seulontatutkimuksista poistuu. Tuomme esiin myös diabetesta sairastavien raskaana olevien naisten äitiyspoliklinikkakäynneistä perittävien maksujen epäjohdonmukaisuuden. Lakiesitys tukee hienosti niiden lapsiperheiden asemaa, joissa lapset tarvitsevat paljon erikoissairaanhoidon palveluita säätämällä alaikäisten poliklinikkakäynnit maksuttomiksi. Aivan kuten lasten poliklinikkakäynneissä, diabetesta sairastavat odottavat äidit eivät voi valita hoidon porrastusta, vaan käyvät säännöllisesti raskauden seurannassa äitiyspoliklinikalla. Asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksessa tulisi huomioida odottavien äitien eriarvoinen asema neuvolapalveluissa ja säätää pitkäaikaissairautensa vuoksi äitiyspoliklinikalle raskauden seurantaan ohjattujen odottavien äitien seurantakäynnit maksuttomiksi osana maksuttomia neuvolapalveluja. Lisäksi huomioimme, että säännöskohtaisissa perusteluissa viitataan 5 § kohdan c sanamuodon mahdollistavan maksun perimisen myös etäyhteyksien avulla annetusta terapiasta. Lakiesitys ei säädä etäyhteyksin annettavien palvelujen maksuista suoraan, mikä jättää paljon tulkinnanvaraa. Etäyhteydellä annettava palvelu täytyy määritellä asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa tarkasti siten, että esimerkiksi muutaman minuutin puhelinvastaanoton asiakasmaksu ei voi olla sama, kuin kasvokkaisen vastaanoton.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Kouluterveydenhuoltoa koskeva täsmennys säännökseen on kannatettava, samoin perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveyspalveluja koskeva ehdotus niiden maksuttomuudesta. Asiakasmaksujen vähennys tulee kompensoida valtionosuusjärjestelmässä täysimääräisesti. Ehdotus, jonka mukaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan eikä kätilön vastaanotosta saa periä maksua, on ongelmallinen. Resurssien riittävyyden näkökulmasta on välttämätöntä, että työnjakoa hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kesken kehitetään jatkuvasti. Hoitohenkilökunnan vastaanotoilla tulee voida ratkaista yhä enemmän sellaisia ongelmia, jotka eivät edellytä lääkärin vastaanottoa. Siinä suhteessa hoitajan vastaanotto on yhtä arvokas kuin lääkärin vastaanotto. Tämän johdosta ei ole perusteltua, että vastaanotto olisi maksuton. Kuten esityksessä on todettu, hoitajavastaanotoista peritään maksuja vaihtelevasti ja maksujen määrä vaihtelee merkittävästi. Jos maksusta luovutaan, se aiheuttaa eri organisaatioille eri suuruisia menetyksiä, joita valtionosuuksiin tehtävät lisäykset eivät kaikilta osin kata. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä olisi tässä todennäköisesti yksi häviäjistä. Mikäli hoitajamaksu päätetään poistaa, menetys tulee kompensoida täysimääräisesti. Teknisesti esitetty säännös on myös sikäli ongelmallinen, että siinä on mainittu kolme terveydenhuollon ammattinimikettä; sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö. Vastaanottojen pitäjinä nämä hoitajaryhmät varmasti muodostavat suurimman osan, mutta ainakin periaatteessa vastaanottoa voi pitää vastaavan tasoisen koulutuksen omaava muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Terapioita koskevan säännöksen selventäminen on kannatettavaa, samoin kuin tartuntatautien hoitoa ja tutkimusta koskevien säännösten täsmentäminen.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksujen poistaminen kokonaan helpottaisi pienituloisten asemaa eniten ja samalla vähentäisi kallista terveydenhuollon toimistotyötä. Helsingin kaupunki poisti terveyskeskusmaksut, millä oli myönteisiä seurauksia. Tutkimusten mukaan yksinhuoltajien terveys on heikompi kuin muun väestön. Yksi syy tähän on yksinhuoltajien pienituloisuus, mikä nostaa kynnystä hakeutua maksulliseen terveydenhoitoon. Samaisten tutkimusten mukaan yksinhuoltajat vievätkin matalalla kynnyksellä lapsensa maksuttomaan hoitoon, mutta siirtävät omaa maksullisen hoidon ja tutkimuksen aloittamista.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksessä ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 27 §:n nojalla perusterveydenhuollossa annettu avosairaanhoito olisi jatkossa maksutonta kaikenikäisille asiakkaille. Terveydenhuoltolain 27 §:ssä säädetään mielenterveystyöstä. Ihmisoikeuskeskus kannattaa ehdotusta. Hoitajapalvelujen maksuttomuus tulee tarpeeseen erityisesti monisairaille ja pienituloisille ihmisille. Yleisperusteluissa mainitaan, että hoitajavastaanotolle pääseminen saattaa kuitenkin vaikeutua, jos vastaanotot ruuhkautuvat maksuttomuuden takia. Ihmisoikeuskeskus toivoo, että hoitajapalvelujen järjestämistä seurataan ja mahdolliseen palvelujen piiriin pääsyn heikentymiseen puututaan. Esityksen perusteella on epäselvää, tuleeko nykyisen asiakasmaksuasetuksen 11 § jäämään voimaan, ja jos tulee, missä määrin se koskee fysioterapiaa ja/tai muita terapioita.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksuttomuuden laajentaminen sinällään hyvä vähävaraisten asiakkaiden kohdalla. Maksuttomien palveluiden lisääntyminen vähentää sotepalveluiden järjestäjän tulokertymää ja edelleen aiheuttaa sotepalvelujen kustannusten nousua. Perustelutekstin mukaan 95% kunnista asiakasmaksulain muutos pienentää maksukertymää. Se tulee vaikeuttamaan entisestään palvelujen rahoitusta.
      • Autismiliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Autismiliitto ehdottaa, että kun seuraavaksi ilmeisesti valmistellaan asiakasmaksulain kokonaisuudistusta, siinä otettaisiin lähtökohdaksi edellisen hallituksen esityksen tavoin se, että maksua voitaisiin periä vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden maksullisuudesta laissa nimenomaisesti säädetään. Tämä on tärkeää lain selkeyden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Autismiliitto kannattaa myös nyt ehdotettuja maksuttomia hoitajakäyntejä, alaikäisten maksuttomia poliklinikkakäyntejä sekä mielenterveystyön maksuttomuutta. Autismikirjoon liittyy usein psykiatrisia (esim. masennus ja ahdistuneisuus) ja somaattisia liitännäissairauksia (epilepsia, suolisto-ongelmat, diabetes jne.), ja nämä muutokset helpottaisivat monisairaiden ja yleensä muutenkin taloudellisesti heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden sekä heidän perheidensä maksurasitusta. Muutokset myös todennäköisesti laskisivat kynnystä käyttää näitä palveluita riittävän ajoissa, mikä on sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti edullista ja vähentää tarvetta raskaammille ja korjaaville palveluille. Autismiliitto ehdottaa harkitsemaan, että myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olisivat Helsingin mallin mukaisesti maksuttomia. Etäpalvelu ja lähipalvelu ovat kaksi eri asiaa, jolloin niistä ei voi periä samaa maksua. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelu ei välttämättä ole saavutettava vammaiselle ihmiselle. On oleellisen tärkeää, että aina on mahdollisuus myös muuhun vaihtoehtoon kuin etäpalveluun. Maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee positiivisen erityiskohtelun hengessä lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Vammaisetuudet ovat osa syyperusteista sosiaaliturvaa ja YK:n vammaissopimus edellyttää köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille riittävää taloudellista tukea vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin (28 artiklan c) kohta). Pidämme tärkeänä, että apuvälineiden, niiden sovituksen, huollon tai uusimisen maksuttomuuteen ei tule muutoksia nykytilaan verrattuna. Tämä on selvyyden vuoksi aiheellista lisätä pykälään tai vähintään lain perusteluihin. Tämän pykälän perusteluissa olisi aiheellista mainita, että jos kehitysvammaisten erityishuollon piiriin kuuluva henkilö tarvitsee juuri vammansa vuoksi terveydenhuollossa asioidessaan jonkin erityisen palvelun tai toimenpiteen (esimerkiksi narkoosissa toteutettavan hammashoidon), lisäpalvelun osuuden tulee kehitysvammalain 2 §:n perusteella olla potilaalle maksuton. Tämä periaate on tärkeää ottaa huomioon myös valmisteltaessa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Muuten voi käydä helposti niin, että hampaat jäävät korkeiden maksujen takia hoitamatta, tai muu tärkeä terveyspalvelu saamatta, mistä on monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien ja yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevien terveysongelmien muodossa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Kohdassa esitetyt maksuttomat terveyspalvelut vaikeuttavat terveydenhuollon toimintaa julkisella sektorilla ja vaikeuttavat kuntien ja kuntayhtymien taloutta. Tämän vuoksi on perusteltua periä terveyspalvelumaksuja yli 18-vuotiailta, lukuun ottamatta tartuntatauteja ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Hyvä puoli tässä on, että tämä voi vähentää terveyseroja. Toisaalta se voi lisätä palvelujen käyttöä, mikä voi merkitä tarvetta lisäresursointiin. Tämä puolestaan erittäin hankalaa nykytilanteessa, jossa hoitohenkilöstöstä on jo pulaa. Lisäksi useimmat kunnat ovat jo maksukykynsä äärirajoilla. Pykälän olisi voinut kirjoittaa selkeämmin: mitkä ovat maksullisia, mitkä maksuttomia palveluja. Mikäli hoitajamaksut eivät säily, menetystä korvaava valtionosuus tulee osoittaa kunnalle korvamerkittynä. Etenkin Päijät-Hämeessä hoitajamaksut ovat olleet tulonlähde.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • - Ks. 3 § vastaus. - Ajatus hoitajavastaanottojen maksuttomuudesta on positiivinen väestön näkökulmasta. Se ei kuitenkaan tue sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalista integraatiota. Suurin osa perusterveydenhuollon asiakaskontakteista tapahtuu hoitajan vastanotolla. Tämä on järkevää resurssien käyttöä ja tuo terveyshyötyä asiakkaalle. Mikäli ainoastaan lääkärin ja fysioterapeutin käynneistä voidaan periä asiakasmaksu – on tässä yhteydessä huomioitava myös se, että asiakasmaksutulot vähenevät, mikä tulisi huomioida valtionosuuksissa. - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota valmistellaan osana sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota. Erityisosaamista toteutetaan yhä enemmän perustasolla, esimerkiksi laajavastuisilla hoitajavastaanotoilla (lääkkeenmääräämisoikeus, kansansairauksiin perehtyneet hoitajat jne). Ei ole tarkoituksenmukaista, että sydänhoitaja, syöpähoitaja, diabeteshoitaja, muistihoitaja, reumahoitaja, astmahoitaja, jne perusterveydenhuollossa eivät voi periä asiakasmaksua, kun se erikoissairaanhoidossa samanaikaisesti mahdollistetaan. Jo nyt ja tulevaisuudessa yhä useammin erityistason ja perustason hoitajat työskentelevät samassa tiimissä saman asiakasryhmän parissa. - Samanvertaisuuden periaatteen kannalta on toisaalta hyvä, että lasten asiointia on käsitelty yhtäläisillä periaatteilla. Sama koskee mielenterveyspalveluita.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksuttomien terveyspalveluiden osalta tilanne ei ole yksiselitteinen. On ilman muuta tärkeää, että väestölle voidaan taata tarkoituksenmukaiset terveyspalvelut siten, että heillä on tosiasiassa mahdollisuus niitä käyttää. Osalle väestöstä nykyinen maksujen taso muodostuu esteeksi palveluiden käytölle melko nopeasti ja osa tarvitsee niin paljon palveluita, että maksujen taso muodostuu esteeksi ennen pitkää. Kuntien tiukka taloustilanne ja mm. hoitajakäyntien maksuttomuudesta aiheutuva kuntayhtymän tulopohjan heikennys voi johtaa siihen, että perusterveydenhuollon vahvistamisen sijaista palveluita joudutaan supistamaan ja leikkaamaan ja perusterveydenhuollon toimintaedellytykset heikkenevät. Kokonaisarvion perusteella voidaan pitää lähtökohtana sitä, että maksuttomia terveyspalveluja on syytä lisätä vain sen verran mitä kunnille voidaan menetettyjä tuloja kompensoida.
      • Suomen Monikkoperheet ry, Kumpula Ulla
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Suomen Monikkoperheet ry kiittää esitystä erityisesti siitä, että alle 18-vuotiaiden poliklinikalla tapahtuva tutkimus ja hoito säädetään maksuttomaksi. Esisijainen lisäysesitys: Alle 18-vuotiaan lapsen määritelmä tulisi kuitenkin ulottaa myös syntymättömiin lapsiin siten, että jo lähtökohtaisesti riskiraskaudeksi määriteltyjen ryhmien osalta raskauden aikaiset sikiön tai sikiöiden poliklinikalla tapahtuvat seurantakäynnit säädettäisiin maksuttomiksi. Perustelut: Normaalisti etenevässä raskaudessa raskauden seurannat toteutuvat maksuttomasti neuvolan lääkärin toteuttamina seurantoina. Sen sijaan riskiraskauksiksi määriteltyjen raskauksien poliklinikkaseuranta on maksullista. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 4 periaatteen mukaan lapsen ja hänen äitinsä on saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa, mukaan lukien asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. Lasten yhdenvertaisuuden ja parhaan mahdollisen hoidon näkökulmasta poliklinikalla toteutetun seurannan maksullisuus voi näin olla ongelmallista. Monisikiöraskaus luokitellaan jo lähtökohtaisesti aina riskiraskaudeksi ja sitä seurataan poliklinikalla toteutettuna seurantana, joka on maksullista. Tämä ja muun muassa päihteitä käyttävien äitien HAL-seurantakäyntien maksullisuus voi vaikuttaa haitallisesti päihteitä käyttävien äitien raskauden seurantaan. Kaikkien erityistä raskauden seurantaa tarvitsevien odottajien raskauden seurannan muuttamista maksuttomaksi onkin syytä tarkastella lain käsittelyn yhteydessä. Toissijainen esitys: Suomen Monikkoperheet ry esittää kohderyhmänsä eli monikkoperheiden osalta toissijaisesti seuraavaa: "monisikiöraskauden seurannan äitiyspoliklinikkamaksujen tulisi olla maksuttomia sen seurantakäyntimäärän osalta, jolla erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalla tapahtuvien monisikiöraskauksien seurantojen määrä ylittää riskiyksösraskauksien äitiyspoliklinikkaseurantojen määrän" eli noin 5 käyntikertaa. Seurantakäyntimäärä perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän kymmenen vuoden tilastoon, jonka mukaan monisikiösynnyttäjillä on keskimäärin noin 5 äitiyspoliklinikkaseurantakäyntiä enemmän äitiyspoliklinikalla kuin kaikilla synnyttäjillä keskimäärin (THL, 2010-2017, äitiyspoliklinikkakäyntien keskiarvot sairaanhoitopiireittäin 2010-2017, kaikki synnytykset ja monisikiösynnytykset). Tämä toissijainen esitys tarkoittaa, että monisikiöodottajan osalta maksuttomaksi tulisi se osa poliklinikkakäynneistä (5), joka ylittää tilastojen mukaan kaikkien riskiraskauksien tyypillisen poliklinikkakäyntien määrän (3), eikä keskimääräistä monisikiöraskauden poliklinikkaseurantojen kokonaismäärää (8, ensisijaisen esityksen mukainen).
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • On erittäin perusteltua, että hoitajavastaanotot olisivat aina maksuttomia. Hoitajavastaanotoilla tarkoitetaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön vastaanottoja. Nämä edistävät palvelujen saatavuutta ja myös paljon palveluja käyttävien ja heikommassa taloudellisessa asemassa olevien hoitoon hakeutumista. Ne edistävät myös tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittymistä. Näin tuetaan varhaista terveysongelmiin puuttumista ja ehkäistään vakavampien terveyshaittojen syntymistä. Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat rinnastettavissa hoitajavastaanottoihin. Samoilla perusteilla myös näiden tulisi olla maksuttomia. Tehyn tekemän selvityksen (2018) mukaan suurin osa organisaatioista (73%) peri asiakkaalta maksun (11,50€) fysioterapeuttien suoravastaanotoista. Fysioterapeuttien suoravastaanotot tarkoittavat tilannetta, jossa asiakkaat (lähinnä tule-oireiset) ohjataan suoraan fysioterapeutin vastaanotoille lääkärikäynnin sijaan. Tällaista toimintaa on tällä hetkellä useimmassa kuin joka toisessa terveyskeskuksessa. Tutkimusten mukaan toiminta nopeuttaa asiakkaiden toipumista, vähentää sairauslomia ja on kustannusvaikuttavaa. On tarpeellista, että avosairaanhoidon mielenterveystyö on maksutonta kaiken ikäisille. Palveluihin hakeutuminen on monesti mielenterveyspalveluja tarvitseville haasteellista, joten palvelujen maksuttomuus voisi alentaa kynnystä hakeutua palveluihin. Myös päihdehuolto ja osavuorokautisesti laitoksessa annettu päihdehuolto tulisivat olla maksuttomia. Maksuttomiin palveluihin tulee lisätä vielä raskaana olevan äidin laitoksessa annettu päihdehuolto, jotta syntyvän lapsen terveyttä voitaisiin suojella kaikin mahdollisin keinoin. Raiskatun tutkiminen ja hoito tulee lisätä maksuttomaksi palveluksi. On hyvin tärkeää, että kaikki esteet raiskatun avun hakemiseen poistetaan. Asiakasmaksu on yksi tällainen. Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuminen on syvimmin traumatisoivia tapahtumia. Se on myös vahvasti tabuluonteista ja aiheuttaa uhrille häpeää. Hoitamatta jääneet seksuaaliväkivallan uhrit kokevat monenlaisia terveysongelmia, joita voidaan ehkäistä hoitamalla akuuttitilanteet paremmin kuin nyt. Suomeen on vuodesta 2017 rakennettu Seri-tukikeskusverkostoa (seri=seksuaalirikos). Seri-tukikeskuksissa palvelu on jo nyt maksutonta yhteisen valtakunnallisen linjauksen myötä. Maksuttomuus tulee saada asiakasmaksulakiin, jotta maksusta päättäminen ei jää yksittäisen sairaalan päätöksen varaan. Suomessa poliisille ilmoitetaan noin 1500 raiskausta vuodessa, tapausten määrä on kuitenkin huomattavan paljon suurempi, sillä enin osa raiskauksista tapahtuu ennestään tutun henkilön tai oman puolison toimesta. Puolessa vakavassa lähisuhdeväkivallassa on aina mukana myös raiskauksia (MARAK-aineisto). Suun terveyden edistämisen -käynnit tulisi olla myös maksuttomia kaikille. Nykyinen asiakasmaksurakenne saattaa estää tarkoituksenmukaisen toiminnan ja työnjaon kehittymisen. Tästä syystä olisi hyvä, että suun terveydenhuollon asiakasmaksuja arvioidaan ja kehitetään edelleen. On kannatettavaa, että ehdotuksen mukaisesti sairaanhoidon palvelujen maksuttomuus laajenisi koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaiden palveluja. Ehdotuksen mukaan tartuntatautitilain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet olisivat jatkossakin asiakkaalle maksuttomia. Yleisvaaralliset tartuntataudit on lueteltu tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen (146/2017), jäljempänä tartuntatautiasetus, 1 §:ssä, ja niihin kuuluvat muun muassa kuppa, kurkkumätä, lavantauti, polio, SARS, MERS, tuberkuloosi ja tuhkarokko. Nykyinen koronavirustilanne tuo tarpeen uudistaa myös tartuntatautiasetusta niin, että sinne lisätään koronavirus.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto pitää kannatettavana esitystä säätää hoitajavastaanottokäynnit maksuttomiksi. Lakiesitys toteutuessaan parantaa avoterveydenhuollon palvelujen saatavuutta, selkiyttää nykytilannetta ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi Luustoliitto esittää, että hoitajavastaanottokäyntien lisäksi myös avosairaanhoidon lääkäripalvelut (terveyskeskuslääkäripalvelut) on säädettävä maksuttomiksi. Suomen Luustoliiton tekemän kyselyn mukaan korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen tilanne ovat vaikeuttaneet palvelujen saamista. Terveyskeskuslääkäripalvelujen maksuttomuudella voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja estää kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmässä vaiheessa. Lakiesityksessä tulkinnanvaraisissa tilanteissa, joissa hoitaja tarvitsee lääkärin konsultaatiota olennaisessa määrin, perittäisiin asiakkaalta terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelun maksu. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että siinä vaiheessa, kun hoitaja arvioi lääkärin konsultaatiotarpeen, asiakkaalle tulee kertoa maksusta. Suomen Luustoliitto katsoo, että maksuttomia todistuksia ja lausuntoja koskeva esitys selkiyttää nykytilannetta. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että tulkinnanvaraisuuden välttämiseksi lakiin tulee määritellä nykyistä yksityiskohtaisemmin, missä tilanteissa lääkärintodistuksista ja -lausunnoista voitaisiin periä maksu. Näin turvataan asiakkaiden nykyistä yhdenvertaisempi kohtelu ja vähennetään valituksia prosessien myöhemmissä vaiheissa . Kuntiin olisi hyvä laittaa yllä mainittujen lausuntojen ja todistusten maksuttomuudesta ohjeistus/muistutus, jotta laki tulee käytännössä toteutetuksi. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että apuvälinepalveluihin sisältyvät toimenpiteet, kuten sovitus, uusiminen ja huolto, olisivat maksuttomia ja se kirjattaisiin lakiin. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon palvelut tulisi olla maksuttomia. Maksuttomuudella voidaan estää suusairauksia ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Lisäksi luulääkehoitoon saattaa liittyä kasvava riski leukaluun osteonekroosista, mikäli suun terveys ei ole kunnossa.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Eläkeläisten väestöryhmällä on keskimääräistä suurempi köyhyysriski. Eläkepoliittiset keinot yksinään on todettu riittämättömiksi köyhyyden torjunnassa. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja keinoja, joista asiakasmaksujen kohtuullistaminen on keskeinen. Eläkkeellä olevat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä lääkkeitä selkeästi muita ikäryhmiä enemmän. Noin 1,8 miljoonaa eli runsaasti yli puolet voimassa olevista lääkekorvausoikeuksista on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Toisaalta esitys selkeyttää hyvin maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa. Edellisen hallituksen rauenneen esityksen mukaan valtio olisi päättänyt asiakasmaksujen yhtenäisestä tasosta, ja vain maakunnalla olisi oikeus periä lain mukaiset maksut. Nyt tehdyn esityksen mukaan kuntakohtainen kirjavuus asiakasmaksukäytännöissä pääsee kuitenkin jatkumaan. Esitys ei täten lisää pienituloisten iäkkäiden keskinäistä yhdenvertaisuutta. Esitetty perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus helpottaa iäkkäiden hoitoon hakeutumista ja voi vähentää sosioekonomisia terveyseroja. Varhaisten vaiheen maksuttomuus myös edistää oikealla tavalla kustannusvaikuttavaa työnjakoa terveydenhuollossa. Maksuttomuus on perusteltu muutos kansanterveyden kannalta. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää tehdä myös perusterveydenhuollon yleislääkärin palvelut maksuttomiksi. Iäkkäiden kotona asuminen on yksiselitteisesti lakiin kirjattu tavoite. Siksi maksuttomia palveluita tulee yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä laajentaa myös kuntoutukseen liittyviin fysio- ja toimintaterapiakäynteihin. Myös lyhytaikaisen (alle 3 kk) laitoshoidon asiakasmaksut jäävät ongelmaksi. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt vaikeuttavat hoitoon hakeutumista ja syventävät asiakkaiden toimeentulo-ongelmia lyhytaikaisessa laitoskuntoutuksessa riippumatta siitä, toteutetaanko ne sosiaali- vai terveydenhuollon ympärivuorokautisessa yksikössä. Kahden viikon aika vuodeosastolla tarkoittaa 315 euron maksua. Eläkeläinen, jonka bruttokuukausitulot ovat alle 1250 euroa kuukaudessa, ei vaikeuksitta selviä kyseisestä maksusta. Kuukauden mittainen lyhytaikainen laitoshoito maksaa 675 euroa. Vuonna 2018 lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Lyhytaikaiseen laitoshoitoon voi joutua esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin, keuhkokuumeen tai muun äkillisen tilanteen vuoksi. Laskut lyhytaikaisesta laitoshoidosta tulevat nopeasti kotiin ja usein ennen ihmisen kunnollista toipumista, laskuja ehtii lähteä perintään. Vuonna 2019 noin 34 100 yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Ulosotossa 31.12.2019 vireillä olevista asioista 65-vuotiaita tai vanhempia koski noin 32 000 asiaa (14%). Koska Kela päättää toimeentulotuen myöntämisestä ja kunta / sote-alueet tulevaisuudessa mahdollisen ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä, välittömän avun tarpeessa olevan asiakkaan tilanne jää hyvin usein järjestelmien väliseksi, eikä tällainen tieto päädy myöskään kunnan käytettävissä oleviin rekistereihin. Kun kunnalle / tulevaisuudessa sote-alueelle jää mahdollisuus ulkoistaa maksujen perintä tili- tai perintätoimistolle tai yksityiselle palveluntuottajalle, yksittäisen asiakkaan tilanne on vaikeasti ennakoitavissa. Tiedon kulku eri tahojen välillä ei esitetyssä muodossaankaan parane. Tämä on omiaan syventämään asiakkaiden ylivelkaantumista. Koska asiakasmaksut ovat joka tapauksessa suoraan ulosotettavia julkisia saatavia, kuntien ei tulisi jatkossa lainkaan käyttää niiden perinnässä erillisten perintätoimistojen palveluja tai siirtää perintää yksityiselle palvelun tuottajalle. Asiakas on voinut joutua perintään myös tilanteissa, joihin hän ei ole itse voinut vaikuttaa, esimerkiksi sairaalasta toiseen siirrettäessä tai jopa sairaalahoidon edelleen jatkuessa, vaikka maksukatto olisi jo ylittynyt. Asiakas on voinut menettää luottotietonsa vain siksi, että hän on ollut sairaalahoidossa. Eläkeliitto esittää, että yli 65-vuotiaiden lyhytaikainen (alle 14 vrk) laitoskuntoutus säädettäisiin kokonaan asiakkaalle maksuttomaksi. Tämä helpottaisi oikea-aikaisen akuuttikuntoutuksen saatavuutta ja alentaisi olennaisesti myös kuntien maksuharkintaan ja maksujen perintään liittyviä transaktiokustannuksia. Iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpito on investointi.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Päivitetty:
        31.3.2020
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Pykäläluonnoksessa mainitaan, että terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia: 1) terveydenhuoltolain tiettyjen pykälien ja kohtien perusteella järjestetyt perusterveydenhuollon palvelut, aineet ja hoitotarvikkeet. Pykäläluetteloon tulee lisätä terveydenhuoltolain 28 § päihdetyöstä. Avohoitona toteutettava päihdekuntoutus ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet tulee saada maksuttomina. Päihdetyötä (28 §) ja mielenterveystyötä 27 §) on käsiteltävä tasapuolisesti. Päihdehoidon asiakkaat ja potilaat eivät saa yhdenvertaista kohtelua vakuutuspohjaisessa etuusjärjestelmässä suhteessa muihin asiakkaisiin ja potilaisiin päihteisiin liittyvän stigman takia. Tämä on huomioitava ja korjattava. Avopalveluita priorisoidaan ja niiden saavuttamiseksi on tarjolla uusia välineitä, kuten internet ja etäpalvelut.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Pykäläesityksessä on otettu huomioon puutteita ja epäkohtia, joita käytännön toiminnassa on havaittu. Tämä on linjassa tasa-arvoisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kanssa, jossa pyritään hoidon esteiden poistamiseen ja ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Kasvava maksuttomien palvelujen valikoima lisää todennäköisesti näiden palvelujen kysyntää ja käyttöä.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esityksessä ehdotetaan, että terveyspalvelujen maksuttomuutta laajennettaisiin ja tietyiltä osin selkiytettäisiin. Esityksen mukaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajanvastaanotot tulisivat maksuttomiksi kaikille ikäryhmille, kun nykyisin niistä peritään maksu 18 vuotta täyttäneiltä. Tämän vaikutus arvioidan olevan kuntien talouteen -14,,1 milj. Esityksen mukaan poliklinikkamaksut,joka sisältää tutkimuksen ja hoidon, poistettaisiin alle 18 vuotiailta. Tämän vaikutus kuntien talouteen olisi laskelmien mukaan -22,4 milj. Eräisiin tartuntatauteihin liittyvää maksuttomuutta laajennettaisiin ja tämän vaikutus -0,9milj. Perusterveydenhuollon avosairaalanhoidon mielenterveystyöstä ei saisi periä maksua lain voimaan tulon jälkeen. Nämä edellä mainitut uuden sääntelyn piiriin kuuluvat maksuttomat terveyspalvelut lisäisivät terveyden tasa-arvoa ja voisivat poistaa joissain tapauksessa hoitoon hakeutumisen esteitä. Esityksessä muutosten arvioidaan vähentävän kuntien asiakasmaksutuloja 45 milj.eurolla. Tämä korvattaisiin kunnille lisäämällä vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta. Kokonaisuuden osalta arviointi on epävarmaa, mikä johtuu laskennan perusteena olevan tietopohjan puuttellisuudesta ja maksujen alueellisista eroavaisuuksista.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Nyt suunniteltujen perusterveydenhuollon hoitajakäyntien lisäksi myös lääkäripalvelut on ehdottomasti säädettävä maksuttomiksi ja maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Asiakas- ja palvelumaksut tai lääkehoidon kustannukset eivät saa muodostua esteeksi palveluiden ja hoidon saamiselle ja toteutumiselle. Avoterveydenhuollon käyntimaksujen tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksujen tulee olla yhdenmukaiset valtakunnallisesti ja niiden kohtuullistaminen tai perimättä jättämisen käytänteet ja soveltamisohjeet tulee laatia valtakunnallisiksi ja sitoviksi. Etäpalveluiden maksullisuuden erillinen määrittäminen on tervetullut ja tarpeellinen uudistus, johon ehdotuksessa on tartuttu. Tämä rohkaisee toivon mukaan palveluiden järjestäjät tehostamaan palveluitaan ja kehittämään inhimillisiä, mutta myös aidosti toimivia etäpalveluita. Etäpalvelut eivät kuitenkaan saa korvata liiallisesti lähipalveluita, eikä niistä perittävää maksua saa määrittää liian korkeaksi. Etäpalveluiden tulee olla hinnaltaan huomattavasti edullisempia kuin lähipalvelut. Hoitoon liittyvien lääkärintodistusten ja lausuntojen tulisi olla asiakkaalle maksuttomia.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • JHL pitää erittäin kannatettavana maksuttomien terveyspalvelujen laajentamista. On myös perusteltua että etä- ja lähivastaanottoa käsitellään maksullisuuden suhteen samoin, mutta tämä edellyttää sitä, että myös hoito on samantasoista. Kouluterveydenhuollon osalta on tärkeää, että maksuttomuus koskee iästä riippumatta kaikkia. Myös lääkärin vastaanoton tulisi perusterveydenhoidossa (terveyskeskus) olla maksuton. Samoin suun terveydenhuollon ehkäisevät palvelut (hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotto) tulisi olla asiakkaalle maksuttomia. JHL katsoo, että viime hallituskaudella rauenneen asiakasmaksulakiesityksen kirjaus siitä, että maksuja voidaan periä vain niistä palveluista, jotka on erikseen lailla maksullisiksi säädetty, tulee sisällyttää myös tähän lakiin.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Maksuttomien palveluiden piiriin esitetään otettavaksi palveluita, joiden käyttäjämäärät ovat jo nykyisellään suuria. Maksuttomuuden myötä asiakasmäärät tullevat nousemaan eli palveluiden kysyntä kasvaa. Esimerkiksi hoitajavastaanottojen maksuttomuus tuo lisävaateena sen, että palveluihin tulon kriteereitä on tarkennettava että palvelun vaikuttavuus säilyy. Epätarkoituksenmukaista kysyntääkin lienee tästä aiheutuvan. Vastaavasti kuntataloudelle tilanne on haastava, koska maksutuloja jää saamatta huomattava määrä. Samoin palvelumaksujen poistuminen tietyistä erikoissairaanhoidon palveluista tulee kiertymään kuntien maksettavaksi.
      • Äänekosken kaupunki
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Hoitajamaksujen poistuminen aiheuttaa palvelujen suuntautumista hoitotyöhön ja vähentää kaupungin tuloja. Tulopohjan heikkeneminen tulee korvata kunnille valtionosuuksissa täysimääräisesti. Koululaisten ja opiskelijoiden palvelujen maksuttomuus ikärajasta huolimatta aiheuttaa vaikeuksia tunnistaa ko. asiakkaat palvelujärjestelmässä. Tartuntatautien hoidon säätäminen ilmaiseksi alentaa kynnystä tulla palveluihin ja parantaa hoidon saatavuutta. Tällä ei ole merkittäviä vaikutuksia kustannuksiin. Terapiapalvelujen maksullisuus sopii, vaikka merkittävää tulokertymää ei ole odotettavissa. Maksuttomien palvelujen lisääntyessä lisääntyy todennäköisesti niiden kysyntä ja käyttö.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • On hyvä, että terveydenhuollon maksullisuus/ maksuttomuus käytäntöjä yhtenäistetään lainsäädännöllä ja tällä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta asuinkunnasta riippumatta. Lain soveltamisohjeisiin tulee tehdä täsmennyksiä, jotta tulkinta ja käytännöt muodostuvat yhdenmukaisiksi esim. onko kyse hoitaja- vai lääkärinvastaanotosta. Hoitajavastaanottojen osalta maksuttomuus on perustelua, koska tällä voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa palvelujen saatavuutta ja myös edistää työnjakoa ei ammattiryhmien välillä perusterveydenhuollossa. Samalla on kuitenkin tarkasteltava maksuttomuuden vaikutuksia kuntien / kuntayhtymien talouteen ja varmistettava riittävä rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin esim. valtionosuuksilla. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Avosairaanhoidon käsite jää epäselväksi, mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan? Määritelmä olisi hyvä kirjoittaa auki laissa tai lainkohdassa. Muuten sen voi käsittää kahdella tavalla: 1) Tarkoitetaanko avosairaanhoidolla terveydenhuoltolain mukaisia perusterveydenhuollon avopalveluita, jolloin määritelmän ulkopuolelle jäävät kaikki erikoissairaanhoidon palvelut, mukaan lukien tosiasialliset erikoissairaanhoidon avopalvelut? 2) Vai onko käsite avosairaanhoito vastakohta osastohoidolle riippumatta siitä, järjestetäänkö avohoitoa perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa? Nykyisen voimassa olevan asiakasmaksulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa on mainittu erikseen myös, että maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta ja luonnoksesta se puuttuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista annetussa asetuksessa se mainitaan myös ja ilmeisesti mainittaisiin myös lakiuudistuksen jälkeen. Tämä lause tulisi kuitenkin nostaa myös varsinaiseen lakiin. Lääkärinlausunnot erilaisiin etuuksiin liittyen tulisivat olla myös maksuttomia. Sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin 11 kohtaa, eli mielenterveystyötä, ei ole mainittu nykyisen lain 4 §:n maksuttomissa sosiaalipalveluissa. Järjestetäänkö kunnissa joitakin mielenterveyspalveluita sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisesti niin, että tuolloin tuo mielenterveyspalvelu jää maksuttomuuden ulkopuolelle? Jos järjestetään, tämä olisi hyvä olla linjassa sen kanssa, että mielenterveystyö olisi kuitenkin maksutonta sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidon avopalveluissa. Esitämme, että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelut säädettäisiin myös maksuttomiksi. Yksittäisten laskujen lähettämisestä aiheutuu omia kustannuksiaan, jotka puolestaan pienentävät asiakasmaksujen rahoitusosuutta. THL:n mukaan esimerkiksi pienituloiset ikäihmiset voivat lykätä lääkärissäkäyntiä taloudellisen tilanteensa vuoksi.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto kannattaa lakiesityksen maksuttomien terveyspalvelujen laajentamista hoitajavastaanotoissa perusterveydenhuollossa ja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta alaikäisille. Perusteltua on myös säätää hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi sekä lääkekorvauksen että sairausloman osoittamiseksi vaaditun lääkärintodistuksen maksuttomuudesta.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Allergia-, iho- ja astmaliitto katsoo, että hoitajavastaanottojen ja alaikäisten poliklinikkakäyntien maksuttomuus on hyvä asia. Liiton mielestä myös perusterveydenhuollon lääkärikäyntien maksuttomuutta tulisi edistää tulevassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa. Perusterveydenhuollon käyttäjät ovat tässä suhteessa huonommassa asemassa kuin moni työterveyshuollon käyttäjä. Maksuttomuuden ja asiakasmaksujen tason alentaminen tukee erityisesti paljon palveluita käyttävien hyvinvointia. Neljän järjestön tekemässä selvityksessä (2018, n = 1900) 36 % vastaajista kokee pitkäaikaissairauden aiheuttamat kustannukset melko tai erittäin rasitteena kokonaistaloudelliseen tilanteeseensa. Pitkäaikaissairaalle kertyy sairauden vuoksi muitakin kustannuksia kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Saman kyselyn mukaan joka kymmenes on siirtänyt menemistään sosiaali- tai terveyshuoltoon asiakasmaksujen hintojen vuoksi. Liitto esittää, että terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset ja lausunnot olisivat aina maksuttomia. Tämä edistäisi palveluiden saantia ja sitä kautta lisäisi hyvinvointia.
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esitetyillä muutoksilla voimassa olevaan lainsäädäntöön §5 Maksuttomat terveyspalvelut ja §6 Maksukatto on taloudellisia vaikutuksia kunnille ja kuntayhtymille. Asiakasmaksutulot pienenevät. Nämä tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksien kautta. Hallituksen valmisteleva esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta vaikuttaa perusterveydenhuollon tuloja vähentävästi samalla kun perusterveydenhuollon tehtävät vastuineen ja kuluineen jäävät ennalleen. Esityksellä on vaikutuksia kuntatyönantajan työpaikkoihin, koska asiakas- ja potilaslaskutuksen määrän vähentyessä myös työntekijöiden tarve tältä osin vähenee.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • -
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Dialyysihoito on elämää ylläpitävää hoitoa, joka kuuluu lääketieteen kalliisiin hoitoihin. Hoidon toteuttamistapa vaikuttaa merkittävästi kuluihin. Hoito voidaan toteuttaa joko sairaalassa tai kotona. Dialyysihoito pyritään nykyään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti potilaan kotona (kotihemodialyysi tai peritoneaali- eli vatsakalvodialyysi). Tämä parantaa potilaiden elämänlaatua ja eliniän ennustetta sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia. Useimmille dialyysi kotona tehtynä on hyvä vaihtoehto, koska silloin hoidon voi rytmittää parhaiten omaan arkeen sopivaksi ja hoitotulokset ovat erinomaiset. Lisäksi hoitohenkilökunnan tarve on huomattavasti vähäisempi ja yhteiskunnalle matkoista aiheutuvat kustannukset merkittävästi pienemmät kuin sairaaladialyysihoidossa. Kotihemodialyysihoitoa voidaan toteuttaa potilaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Yleensä hoito tehdään noin 4-6 kertaa viikossa. Jotkut sairaanhoitopiirit perivät sarjahoitomaksun jokaisesta kotona toteutetusta dialyysihoitokerrasta niiltä potilailta, jotka toteuttavat dialyysihoidon kotona täysin itsenäisesti, ilman ulkopuolista apua. Käytäntö ei ole yleisen oikeustajun mukainen, ei edistä asiakkaiden yhdenvertaisuutta eikä kannusta potilaita kotona toteutettavaan hoitoon, vaikka edellytykset siihen muuten olisivat olemassa. Asiakkaan oikeusturvan ja taloudellisen selviytymisen näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää, että asiakkaalta perittäisiin sarjahoitomaksu ainoastaan siinä tapauksessa, jos dialyysihoito toteutetaan sairaalassa tai kotona esimerkiksi kotisairaanhoidon avustamana. Munuais- ja maksaliitto pitää hyvänä esitystä, että poliklinikkakäynnit olisivat maksuttomia alle 18-vuotiaille. On kuitenkin valitettavaa, ettei terveydenhuollon palvelua säädetä kokonaan maksuttomaksi alle 18-vuotiaille. Liitto kannattaa pykälään kirjattua ehdotusta, jonka mukaan asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen sekä lääkekorvauksen saamiseksi tai lyhytaikaisen sairausloman tarpeen osoittamiseksi tarvittavat lääkärinlausunnot ja -todistukset olisivat maksuttomia. Kuitenkin erikoissairaanhoidon puolella vastaavista todistuksista voitaisiin edelleen periä maksu, mikä aiheuttaa epäselvyyttä sairastuneiden keskuudessa ja runsaasti ylimääräisiä kustannuksia. Siten edellä mainittuja tarkoituksia varten olisi tärkeää ulottaa maksuttomuus myös erikoissairaanhoidossa annettuihin lääkärinlausuntoihin ja -todistuksiin. Lisäksi liitto pitää erittäin tärkeänä, että myös eläkettä saavan hoitotuen ja vammaistuen hakemista varten tarvittavat lausunnot säädettäisiin maksuttomiksi. Lääkärintodistuksista ja -lausunnoista aiheutuu sairastuneelle vuosittain jopa satojen eurojen kustannukset, mikä lisää merkittävästi pitkäaikaissairautta sairastavan kokonaismaksurasitusta. Liitto kannattaa ehdotusta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajavastaanottojen maksuttomuudesta.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Kiitämme siitä, että viime hallituksen kaavailemaa ns. välikaton poistoa terveyskeskusten lääkärikäyntien maksuista ei ole enää tässä lakiluonnoksessa. Reumaliitto kannattaa lämpimästi hallituksen esitystä siitä, että hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa ja että poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksuja alaikäisiltä. Mielenterveyspalvelujen maksuttomuuden selkiyttäminen on myös hyvä. Suun terveydenhuolto, kuntoutus ja lääkärikäynnit ovat kaikki tärkeitä osia kokonaishoitoa. Ideaalitilanteessa myös ne olisivat maksuttomia, mutta niihin ei ole mahdollisuutta nyt varatulla budjetilla. Hallitus on varannut uudistukseen 45 miljoonaa euroa. Se on hyvä lähtökohta, mutta riittämätön todella vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta Suomessa. 5§ 1 c Nykyisessä laissa on kirjattu, että maksuja saa periä vain yksilökohtaisesta fysioterapiasta. Uuteen lakiluonnokseen on päädytty laittamaan liuta muitakin terveydenhuollon palveluja, joista saisi periä maksun. Reumaliitto pelkää tämän nostavan maksuja nyt lakiin nostetuissa palveluissa osassa tapauksista. 5§ 1 d Reumaliitosta on hienoa, että tätä kohtaa lääkärintodistusten ja -lausuntojen maksuttomuudesta (kun ne liittyvät hoitoon, kuntoutukseen, lääkekorvaukseen sai lyhyen sairausloman osoittamiseen) on tarkennettu nykyiseen lainsäädäntöön nähden. Tarkennus on tärkeä, sillä meillekin on tullut useita yhteydenottoja siitä, kuinka kunta on velottanut sairastunutta lääkärinlausunnosta, jota hän on yksiselitteisesti tarvinnut hoitoonsa tai kuntoutukseensa. Reumaliitto katsoo, että kuntiin olisi hyvä laittaa yllä mainittujen lausuntojen ja todistusten maksuttomuudesta ohjeistus/muistutus, jotta laki tulee käytännössä toteutetuksi. Jäimme miettimään, miksi kohta on rajattu vain lyhytkestoiseen sairausloman tarpeen osoittamiseen? Yli kuukauden sairauslomaa tarvitsevalla on yhtä lailla tarve saada sairauslomatodistus lääkäriltä.
      • Siilinjärven kunta
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Esitys alle 18-vuotiaiden hoidon maksuttomuudesta on hyväksyttävissä, mikäli euromääräisesti kompensoidaan täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille, sillä kyseessä on merkittävä osuus asiakasmaksuissa. 18 vuotta täyttäneiden peruskoululaisten suun terveydenhuollon ja kouluterveydenhuollon esityksen mukaisella maksuttomuudella ei ole taloudellista merkitystä kunnalle. Esitys hoitajakäyntien maksullisuuden poistamisesta vaikuttaa olevan keskeneräinen, sillä Suomen tutkimusnäyttö ei tue maksun aiheuttavan hoidon viivästymistä. Perusteena ei voi käyttää muun maan näyttöä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoituspohja ovat erilaisia kuin Suomen. Hoitajakäyntien maksulla voidaan ohjata asiakkaiden/potilaiden asiointia digitaaliseen suuntaan. Hoitajakäyntien maksulle olisi luontevampaa säätää enimmäismäärä. Esitystä lausuntomaksujen selkiyttämisestä tarvitaan ja samassa yhteydessä tulisi tarkastella muun muassa mitä etuuksia varten tarvitaan lääkärinlausunto ja mihin ei. Jos lausunto tarvitaan rahallisen etuuden saamiseksi, se voisi olla maksullinen, jolloin sillä olisi ohjaava merkitys tilanteissa, joissa etuuden edellytykset eivät täyty mutta potilas vaatii lausuntoa. Lisäksi eräät lausunnot, kuten harrastuksiin, ulkomaille muuttoon, vaihto-oppilasvuosiin, ampuma-aselupaan ja ajokorttiasioihin, tulee säilyä maksullisina. Esitys kaipaa selkiyttämistä sen osalta, että miten erotellaan jatkossa maksuttomuuden suhteen vastaanotot, jonne potilas saapuu esimerkiksi vatsakivun tai muun oireen vuoksi ja vasta tarkemmissa tutkimuksissa löytyy tartuntatauti; palautetaanko maksut jälkikäteen. Lisäksi selventämistä tarvitaan miten maksuttomuus tilanteissa, joissa asiakkaalla/potilaalla on monta asiaa ja niistä yksi liittyy esityksen mukaisesti maksuttomiin terveyspalveluihin; muuttuuko käynti silloin maksuttomaksi.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Päivitetty:
        31.3.2020
        • Vieremän kunta pitää 5 §:n mukaisia maksuttomia terveyspalveluja hyvänä ratkaisuna. On hyvä että kokonaisesityksen mukaan hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa ja että poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksuja alaikäisiltä asiakkailta. Tavoite poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa on kannatettava. On oikea toimintalinja, että toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • - hoitajavastaanottokäyntien maksuttomuus kannatettavaa, myös avosairaanhoidon lääkäripalvelut säädettävä maksuttomiksi samaten sosiaalityöntekijän palvelut perustasolla integraatiota parantamassa; näin estetään heikoimmassa asemassa olevien palvelujen piiriin hakeutumista oikea-aikaisesti ja varhaisvaiheessa ja estää kalliinpien palvelujen tarvetta myöhäisemmässä vaiheessa ja ensiasteen käynneillä säästyy hallinnollisia kuluja - avohoitona toteutettu päihdekuntoutus sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimenpiteenä tulee olla maksutonta, mutta myös nopeasti kehittyneet etä- ja internetperusteisten palveluiden merkitys kasvaa palvelurakenteiden muuttuessa avopainotteisiksi sekä niiden ylipäätänsä palvelujen saavutettavuuden kannalta etenkin maailman laajuisten pandemien kuten tällä hetkellä koronan pitkittyessä, olisi tärkeää huomioida myös niiden maksuttomuus - tutkimustiedon valossa maksujen poisto väestötasolla ei ole lisännyt merkittävästi perustason terveyspalvelujen kysyntää - pienituloisilla työttömillä, eläkeläisillä ja muilla henkilöillä on usein enemmän palvelujen tarvetta, eikä ole turvanaan vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tai työterveyshuoltoa. Lisäksi usein käy niin, että pitkäaikaissairaat joutuvat lykkäämään lääkkeen ostamista, kun rahat eivät riitä aina riittävästi ruokaankaan. - päihdehoidon osalta tulee huomioida se seikka, että yhä asiakkaita/ potilaita ei kohdella vieläkään yhdenvertaisesti vakuutuspohjaisessa etuusjärjestelmässä suhteessa muihin potilaisiin / asiakkaisiin nähden, sillä stigma on yleinen syy eriarvoiseen kohteluun. Ennaltaehkäisyä edistävät terveydenhuollon palveluiden maksut tulisi pitää maksuttomana laajemmin kuin tämän lakiesityksen mukaan. Tällöin perimmäinen uudistustarve sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä toteutuisi esitystä paremmin. Tavoitteena olevaa avohoito- ja kodinomaisten palveluiden käytön ensisijaisuutta edistettäisiin laajentamalla maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ehdotuksen kansainvälinen katsaus on hyvin suppea. Lähinnä puhutaan vain lääkityksen korvaamisesta eräissä maissa, mutta vaietaan täysin siitä, että monessa maassa, kuten esimerkiksi Espanjassa terveydenhuolto ja terveyskeskuksista annetut lääkkeet ovat kansalaisille täysin ilmaisia. Niissäkin maissa, joissa maksuja peritään ovat määrät olennaisesti pienempiä kuin Suomessa. Tutkimusten mukaan Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat ainakin EU:n alueella ylivoimaisesti kaikkien korkeimpia, kun sen sijaan esimerkiksi eläkkeiden taso on EU vertailussa keskimääräistä alempana. Tämä on syynä siihen, että vanhukset eivät pysty ostamaan tarvitsemiaan lääkkeitä ja terveydenhuollon maksut johtavat usein ulosottoon, minkä seurauksena asiakas tulee maksuhäiriöiseksi ja hänen taloutensa raunioituu pysyvästi. Esityksessä olisi tullut ottaa paremmin huomioon se, miten epätoivoiseen tilanteeseen sosiaali-ja terveydenhuollon korkeat asiakasmaksut ja niiden armoton perintä ovat monet kansalaiset ajaneet. Maksuttomia palveluja ja maksukattoa olisi voitu laajentaa esitystä enemmän, jotta Suomen korkeiden maksujen vaikutukset olisivat lieventyneet erityisesti vähätuloisten kohdalla. Kokonaisuutena kiinnitettävä huomiota siihen, että peruspalveluja halutaan vahvistaa. Edellyttää toimintatapojen muuttamista ja myös taloudellista resurssia. Jos maksuttomuus toteutuu, hakeutuvat ihmiset palvelujen piiriin nopeammin. Leipä ei kapene eikä potilaiden tarvitse tehdä hankalia valintoja. Usein "sato" korjataan toisella tontilla esim. erikoissairaanhoidossa. Hoito lyhenee/helpottuu ajoissa tapahtuneen hoitoon hakeutumisen jälkeen. Toisaalta voi olla huolissaan siitä, että akuuttiajat vievät tilaa kiireettömästä hoidosta ja erilaisista tarvittavista kontrolleista.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • SOSTE kannattaa esitystä säätää hoitajavastaanottokäynnit maksuttomiksi. Tällä hetkellä arviolta noin 40 prosenttia kunnista perii maksun sairaanhoidollisesta vastaanottokäynnistä, ja käyntimaksu vaihtelee kunnissa 8,60 – 41,70 euron välillä. Päätös parantaa avoterveydenhuollon palvelujen saatavuutta, selkiyttää nykytilannetta ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Hoitajavastaanottokäyntien lisäksi myös avosairaanhoidon lääkäripalvelut (terveyskeskuslääkäripalvelut) on säädettävä maksuttomiksi. Vuonna 2018 avohoidon lääkäritoiminnan menot olivat yhteensä 706 miljoonaa, josta kotitaloudet rahoittivat noin 9 prosenttia (bruttotuotot 64,9 miljoonaa euroa). Yhden laskun lähettämisen on arvioitu maksavan noin 15 euroa. Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on siten pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin. Esimerkiksi Helsingissä hallinnolliset kulut veivät vuonna 2012 lääkärivastaanottomaksuista kertyneistä tuotoista runsaan neljänneksen. Helsinki päätti vuonna 2013 luopua terveyskeskusmaksuista. Maksuista luopuminen ei lisännyt terveyskeskuslääkärikäyntejä. OECD:n mukaan Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja. THL:n tutkimusten mukaan sosiaalipalvelujen asiakkaista 20-30 prosentilla korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen tilanne ovat vaikeuttaneet palvelujen saamista ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikäihminen ei ole mennyt lääkäriin taloudellisten syiden vuoksi. Terveyskeskuslääkäripalvelujen maksuttomuudella voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja estää kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmässä vaiheessa. Esityksen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa, joissa hoitaja tarvitsee lääkärin konsultaatiota olennaisessa määrin, perittäisiin asiakkaalta terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelun maksu. SOSTE katsoo, että siinä vaiheessa, kun hoitaja arvioi lääkärin konsultaatiotarpeen, asiakkaalle tulee kertoa maksusta. Maksuttomia todistuksia ja lausuntoja koskeva esitys selkiyttää nykytilannetta. On kuitenkin todennäköistä, ettei uudella säätelyllä pystytä edelleenkään tyhjentävästi kuvaamaan kaikkia niitä tilanteita, joissa maksu voidaan periä. Tämän johdosta kunnilla saattaa olla jatkossakin erilaisia käytäntöjä periä maksua. Tulkinnanvaraisuuden välttämiseksi lakiin tulisi määritellä vielä tarkemmin, missä tilanteissa lääkärintodistuksista ja -lausunnoista voitaisiin periä maksu. Tarkempi määrittely ja kunnille annettava yhdenmukainen ohjeistus parantaisivat asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja vähentäisivät valitusprosesseja myöhemmässä vaiheessa. SOSTE pitää hyvänä esitystä, että poliklinikkakäynnit olisivat maksuttomia alle 18-vuotiaille. On kuitenkin valitettavaa, ettei terveydenhuollon palvelua säädetä kokonaan maksuttomaksi alle 18-vuotiaille, kuten rauenneessa esityksessä oli esitetty. SOSTE esittää, että apuvälinepalveluihin sisältyvät toimenpiteet, kuten sovitus, uusiminen ja huolto, olisivat maksuttomia ja se kirjattaisiin lain tasolle. SOSTE pitää hyvänä esitystä, että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyö olisi maksutonta. SOSTE esittää, että maksuttomuus koskisi myös avosairaanhoidon päihdetyötä. SOSTE esittää, että suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon palvelut tulisi olla maksuttomia. Maksuttomuudella voidaan estää suusairauksia ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. HIV-infektion ehkäisylääkitys olisi jatkossa maksutonta. On pohdittava myös muiden estolääkitysten maksuttomuutta, joista ihmiset ja terveydenhuolto hyötyisivät.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Palveluiden maksuttomuus laajenee huomattavasti, joten asiakasmaksutuloihin tällä on merkitystä. Maksut ovat näin ollen laajentuneesti maksuttomia kaikille asiakkaille - myös suurituloisille, joten voisiko harkita maksuttomuutta haavoittuvassa asemassa oleville ja jopa tulosidonnaisuutta suurempituloisille. Yhdenvertaisuus siis toteutuu, mutta entäpä oikeudenmukaisuus. Säädös ohjaa oikeaan suuntaan, kohti matalan kynnyksen ja perustason palveluita. Asiakasmaksutulojen pienentymistä olisi korvattava täysimääräisellä valtionosuusjärjestelmällä, joka kohdistuu sote-palveluihin heti lain voimaantulosta lähtein.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • Kaikki maksuttomat terveydenhuollon palvelut lisäävät kansalaisten tasa-arvoisuutta ja tosiasiallisia mahdollisuuksia terveyshyödyn saamiseen sekä oikea-aikaiseen sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisyyn määrättyjen lääkkeiden maksuttomuus on omiaan lisäämään potilaan hoitomyöntyvyyttä. HIV-infektion hoidossa on sekä potilaan edun mukaista että kokonaistaloudellista panostaa taudin ehkäisyyn ja tartunnan riskin minimoimiseen kaikin mahdollisin tavoin. Lastensuojelun näkökulmasta katsottuna olennaista on poliklinikan alaikäiselle antaman tutkimuksen ja hoidon maksuttomuus. Tällä tavalla ennalta ehkäistään heikkotuloisten laskujen siirtymistä perintään tai niiden maksamista toimeentulotuen kautta. Perintälaskut päätyvät hyvin helposti kunnan maksettavaksi. Lisäksi tämä vaikuttaisi myös toimeentulotukien käsittelyyn, kun olisi yksi lasku vähemmän huomioitavana.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Päivitetty:
        30.3.2020
        • THL pitää esitysluonnokseen sisältyviä linjauksia terveyspalvelujen maksuttomuuden laajentamisesta kannatettavina. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi kuitenkin vielä arvioida maksuttomuuden ulottamista maksuttomien hoitajakäyntien lisäksi myös täysi-ikäisten henkilöiden lääkärikäynteihin perusterveydenhuollossa. Tutkimustiedon valossa maksujen poisto ei todennäköisesti väestötasolla lisäisi merkittävästi perustason terveyspalvelujen kysyntää. Maksuttomuus kuitenkin varmistaisi, että maksut eivät nousisi minkään ihmisryhmän kohdalla palvelun hankkimisen esteeksi. Lisäksi se edistäisi julkisten palvelujen käyttäjien ja työterveyshuollon palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuutta, sillä vastaavista työterveyshuollon palveluista ei peritä käyntimaksuja. THL esittää myös, että väkivallan uhrin hoitamiseen tarkoitetut erityispalvelut, kuten SERI-tukikeskusten tarjoamat akuuttipalvelut, säädettäisiin maksuttomiksi. Tämä on perusteltua sen edistämiseksi, että palveluja tarvitsevat hakeutuisivat niihin. Se on tärkeää myös siksi, että asiakkaan kotiin lähetettävä lasku voi muodostaa turvallisuusriskin, sillä se voi paljastaa väkivallan tekijälle, että uhri on hakenut apua ja uhri voi joutua näin uudelleen vaaraan.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Päivitetty:
        29.3.2020
        • Lähtökohtaisesti terveyspalveluiden maksuttomuus parantaa kuntalaisten palveluiden saatavuutta ja käyttöä asiakkaan maksukyvystä riippumatta. Toisaalta maksuttomien palvelujen riskinä on, että ne johtavat palveluiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla jatkos-sakin tarjota kuntalaisille kaikki sähköisesti tuotetut palvelut ja puhelut maksuttomasti, mutta henkilökohtaista kohtaamista edellyttävät palvelut olisivat edelleen maksullisia. Edellä mainittu jako saattaisi olla kannustavampaa ja omahoitoa nykyistä paremmin ohjaaja tekijä. Terveyspalvelujen maksuttomuudesta seuraa kunnille tulopohjan heikke-nemistä. Esimerkiksi hoitajavastaanottokäynnistä perittävän maksun poistaminen vähentäisi kunnassamme asiakasmaksutuloja noin 60 000-70 000€ vuodessa (arvioitu vuosien 2019 ja 2020 käytön mukaisesti). Mikäli maksuttomia palveluita lisätään, asiakasmaksutuottojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa heti lain voimaantulosta alkaen.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Päivitetty:
        27.3.2020
        • Maksuttomien palveluiden lisääntyminen saattaa lisätä myös kysyntää. Kuntien niukat resurssit joutuvat koetukselle, kun tähän lisääntyneeseen kysyntään pyritään vastaamaan.
      • Psoriasisliitto ry, Karhunen Hanna
        Päivitetty:
        27.3.2020
        • Psoriasisliitto pitää kannatettavana, että sairaanhoitajan vastaanotosta ei jatkossa perittäisi maksua. Perusterveydenhuollon palvelut ovat tärkeitä erityisesti paljon palveluja käyttäville, mm. niille psoriasista sairastaville, joilla on psoriasiksen lisäksi muitakin siihen liittyviä sairauksia, joiden seulonta, seuranta ja hoito tapahtuu perusterveydenhuollossa, kuten diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Psoriasisliitto kannattaa myös lausuntoja koskevan kohdan 5 d selkeyttämistä. Liitto pitää hyvänä asiana sitä, että lakiluonnoksessa on selkeytetty mainintaa maksuttomista lääkärintodistuksista ja lausunnoista erityisesti kuntoutuksen ja lääkekorvausten osalta. Liitto toteaa, että nykyistä lakia sovelletaan vaihtelevasti, ja esimerkiksi psoriasista sairastavat ovat kuntoutukseen hakeutuessaan joutuneet maksamaan hakemuksen liitteeksi tarvittavasta lausunnosta. Selkeämpi kirjaus lakiin edistää psoriasista sairastavan oikea-aikaista kuntoutusta. Psoriasisliitto pitää hyvänä myös sitä, että alle 18-vuotiaiden maksuttomia palveluja laajennetaan. Tämä helpottaa muun muassa niiden perheiden tilannetta, joissa monella perheenjäsenellä on jokin pitkäaikaissairaus, ja kaikkien perheenjäsenten kulut kasautuvat vuoden alkuun. Alttius psoriasikseen periytyy, ja siksi samassa perheessä voi olla monta psoriasista sairastavaa henkilöä, jotka tarvitsevat säännöllistä hoitoa.
      • Valvira
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Lakiesityksen muita toteuttamisvaihtoehtoja koskevan osion 5.1.1. Eroja rauenneeseen esitykseen nähden -kohdassa todetaan (s. 44), että nyt kyseessä olevassa lakiesityksessä (toisin kuin aikaisemmin rauenneessa lakiesityksessä) ei esitetä, että kunta saa periä maksun vain, jos maksusta säädetään lailla. Tältä osin asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö ei siis tulisi muuttumaan; kunta saa periä maksun sosiaali- ja terveyspalveluista, jollei lailla toisin säädetä. Valvira pitää voimassa olevaa sääntelyä puutteellisena. Valvira yhtyy eduskunnan oikeusasiamiehen jo vuonna 2010 ilmaisemaan näkemykseen (dnro 1739/4/09), että asiakasmaksuista tulee säätää tyhjentävästi ja täsmällisesti. Valvira toteaa, että kuntalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että kunnat voivat periä maksuja vain lakiperusteisesti ja vain niiltä osin, kuin laissa on mainittu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa tähdätään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon. Kuitenkin asiakas- ja potilasmaksuja koskevassa sääntelyssä sosiaalihuollon asiakasmaksuja käsitellään eri tavoin kuin terveydenhuollon potilasmaksuja. Sosiaalihuollon asiakasmaksut ovat pääsääntöisesti tulosidonnaisia, kun taas terveydenhuollon palveluista peritään joko maksukattoa kerryttäviä kertaluonteisia maksuja taikka palvelut ovat kokonaan maksuttomia. Perustuslain 6 §:ssä säädetty yhdenvertaisuus huomioon ottaen, Valvira pitää erityisen tärkeänä, että asiakasmaksut määräytyivät eri asiakasryhmien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen (esim. maksukatto) välillä yhdenvertaisesti. Valvira pitää hyvänä muutoksena sitä, että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyöstä ei lakiesityksen mukaan saisi periä maksuja. Maksujen periminen voisi johtaa kohtuuttomiin taloudellisiin haasteisiin muun muassa mielenterveyskuntoutujien kohdalla. Valvira esittää, että myös suuhygienistin terveyskeskuksessa antama suun ja hampaiden hoito säädettäisiin maksuttomaksi (maksusta säädetään nykyisen asiakasmaksuasetuksen 9 §:ssä).
      • Raseborgs stad
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Esitys laajentaa avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon maksuttomuuden koskemaan Terveydenhuoltolain 16 § kouluterveydenhuollon kautta järjestettynä koskemaan kaikenikäisiä oppilaita. Tämä on kannatettava laajennus, sillä moni nuori käy toisen asteen opintoja vielä täytettyään 18 vuotta. Maksuttomat terveyspalvelut turvaavat nuorten mahdollisuuksia hakeutua hoitoon tarvittaessa ilman, että se rasittaa elämänvaiheen tavanomaisesti pientä maksukykyä. Tällä taas voi olla laajakin merkitys nuorten hyvinvointiin ja työkykyyn valmistumisen jälkeen.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Päivitetty:
        26.3.2020
        • Kuntien taloudellinen tilanne on tiukka jo nykyisellään, ja maksuttomien terveyspalvelujen alan laajentaminen pahentaa kuntien taloudellista ahdinkoa entisestään. Jos ehdotetut lakimuutokset toteutuvat, valtion on korvattava asiakasmaksutulojen menetykset kunnille täysimääräisesti. Maksuttomien palvelujen laajentumista voidaan kuitenkin pitää hyvänä erityisesti heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien henkilöiden ja perheiden kannalta. Muutos tukee myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pyrkimyksiä sekä eri tuloluokissa olevien henkilöiden mahdollisuutta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hoitajankäyntien maksuttomuus selkeyttää laskutuksen tarkastusta ja asettaa asiakkaat tasapuoliseen asemaan. Samalla hoitajankäyntien maksuttomuus kuitenkin vähentää kuntayhtymän asiakasmaksutuloja jopa noin 563 000 euroa vuodessa. Valtion on hyvitettävä tämä menetys kunnille. Erilaisten lausuntojen maksuttomuuden selvennys on hyvä asia. Esitys perusterveydenhuoltoon liittyvän avosairaanhoidon mielenterveystyön maksuttomuudesta on kannatettava. On myös huomioitava erityisryhmien mahdollisuudet käyttää peruspalveluja muiden kansalaisten tavoin. Maksuttomat poliklinikkapalvelut alaikäisille on kannatettava ajatus. Poliklinikkakäyntien maksuttomuus alle 18-vuotiaille on linjassa perusterveydenhuollon maksuttomien palvelujen kanssa ja siten ehdotettu muutos selkeyttää tilannetta ja on asiakkaiden edun mukainen. Suu- ja hammassairauksien poliklinikoilla alle 18-vuotiailla on käyntejä yleisimmin erilaisten leukojen, suun tai hampaiston kehityshäiriöiden, oikomishoidon tai anestesiahammashoidon vuoksi. Eniten taloudellisia vaikutuksia tulee olemaan erikoissairaanhoitotasoisten oikomishoidon käyntien maksuttomuudesta, koska hoidot ovat pitkäkestoisia. Taloudellisten vaikutusten suuruus kunnille ja kuntayhtymille riippuu poliklinikoiden toiminnan laajuudesta.
      • Oulunkaaren kuntayhtymä
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Pykälä tukee kysynnän ohjautumisen kautta palvelurakenteen muuttumista kohti kevyemmän tuen palveluja sekä ammattiryhmien uudenlaista työnjakoa. Hoitajavastaanottojen maksuttomuus on kannatettavaa, sillä se parantaa osaltaan palvelujen saatavuutta, kustannustehokkuutta ja perustason vahvistamista. Lakiesitys huomioi heikommassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Tulisi kuitenkin harkita, koskeeko maksuttomuus kaikkia tuloryhmiä. Hyvätuloisille vastaanottomaksu ei ole tyypillisesti kohtuuton kustannus. Lakiesitys vaikuttaa negatiivisesti sote-toimijoiden maksutuottoihin. Tämä on välttämätöntä korvata kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti valtionavustuksina tai muulla vastaavalla menettelyllä heti lain voimaantulosta lähtien. Lisäksi on huolehdittava mainitun lisävaltionavustuksen kohdentumisesta sote-palveluihin.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Uudistuksella on hyviä ja kannatettavia tavoitteita, kuten hoidon esteiden poistuminen erityisesti pienituloisilta ja paljon palveluja tarvitsevilta, palveluiden saamisen tasaveroisuuden paraneminen, asiakasmaksuista johtuvien maksuvaikeuksien helpottaminen, sekä paineen helpottaminen lääkärivastaanotolle pääsyssä. Näiden tavoitteiden toteutuminen on kuitenkin täysin riippuvainen kunnille uudistuksen toteuttamiseen ohjatusta rahoituspohjasta. Kuntien taloustilanne on heikentynyt, ja tuleva hoitajamitoituksen nosto, perusterveydenhuollon tehtävien kasvu, maksuttomien palveluiden lisääminen ja kiireettömien terveyspalveluiden saatavuusaikojen tiukentaminen tekevät palvelujärjestelmän kestävyyden heikoksi. Lakiuudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kuntien taloustilanne huomioiden hoitajakäyntien maksuttomuudesta aiheutuva tulopohjan heikennys johtaisi siihen, että yksittäisen kunnan toimintaedellytykset heikkenevät niiden vahvistamisen sijaan ja palveluita jouduttaisiin tätä kautta supistamaan ja leikkaamaan. Lisäksi on huomioitava, että esityksen mukainen maksuttomuus saattaa kasvattaa palveluiden käyttöä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Hoitajien käyntimäärät tulevat tulevaisuudessa jatkuvasti kasvamaan. Omaehtoinen hoitaminen on todella vähäistä; liika tietotulva aiheuttaa epävarmuutta asiakkaissa ja he haluavat välittömästi keskustella asiantuntijan kanssa omasta voinnistaan. Hoitajien hoidon arviointimäärät kasvavat ja töitä organisoidaan uudella tavalla. Hoitajilta vaaditaan laajaa tieto-ja taitopohjaa sekä lisäkoulutusta muuttuviin työnkuvan vaatimuksiin. Hoitajat tekevät monipuolista vastaanottotoimintaa. Monien pitkäaikaissairauksien hoito siirtyy lähivuosina yhä enemmän hoitajavastuiseksi. Tämä alkaa näkyä myös hoitajien palkkavaatimuksissa tulevaisuudessa. Tässä tilanteessa on tärkeää myös muun osaavan henkilöstön riittävyydestä. Erikoissairaanhoidosta on siirtynyt ja siirtyy paljon tehtäviä perusterveydenhuoltoon. Tämä lisää kustannuksia. Myös hoitotarvike- ja lääkekustannukset lisääntyvät koko ajan perusterveydenhuollossa, olennaisesti juuri tämän vuoksi. Esimerkkinä siedätyshoidot, haavanhoidot, leikkauspotilaiden nopea kotiuttaminen, sydänpotilaiden jatkohoidosta huolehtiminen. Tutkimustulosten myötä löydetään ja kehitetään erilaisia hoitokeinoja sairauksien hoitoon esim. diabeteksen hoidon ja seurannan kehittyminen –> ilmaisjakelun kustannukset nousevat koko ajan yhä enemmän. Terveyden edistämiseen ja sairauksien vaikeutumisten ennaltaehkäisyyn löydetään jatkuvasti uusia hoitokeinoja, näiden kehittäminen ja asiakkaille palveluksi tuominen kuuluvat lisääntyvästi perusterveydenhuollon tehtäviin. Asiakkaat tulevat herkästi hoitamaan vaivansa ja eteneviin sairauksiin pystytään vaikuttamaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkkinä diabeetikkojen haavat vaativat välitöntä huomiota, jolloin varhainen ja kokoaikainen puuttuminen haavanhoitoon on tarpeellista, jotta estetään lisäsairauksien ja –vaurioiden synty.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Selkeyttää maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa nykytilanteeseen verrattuna. Tarkoittaa käytännössä SOTE -kuntayhtymien asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry, Terävä Sini
        Päivitetty:
        25.3.2020
        • Syöpäjärjestöt kannattaa tehtyjä esityksiä maksuttomien palvelujen laajentamisesta. On hyvä, että alaikäisten poliklinikkakäynneistä tehdään maksuttomia. Lasten sairastaminen asettaa joka tapauksessa perheen monin tavoin, myös taloudellisesti, haastavaan asemaan. Poliklinikkakäyntien maksuttomuudella voidaan helpottaa perheiden tilannetta ja myös vähentää lapsiperheiden taloudellista eriarvoisuutta. Perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus on hyvä uudistus kansanterveyden kannalta. Se tukee nopeaa hoitoonpääsyä ja voi osaltaan auttaa sairauksien varhaisessa diagnosoinnissa sekä kroonisten sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä. Hoitajakäyntien maksuttomuus tukee myös sosioekonomista yhdenvertaisuutta, kun hoitoon hakeutuminen ei jää kiinni taloudellisesta tilanteesta. Olisi kuitenkin vahvat perusteet sille, että myös perusterveydenhuollon yleislääkärin palvelut olisivat maksuttomia. Maksurasitus perusterveydenhuollon palveluista kertyy samoille, usein monisairaille tai iäkkäille ihmisille. Lääkärikäyntien maksuttomuudella saataisiin vähennettyä taloudellista kuormaa ja näin lisättyä eri väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta. Yksi suomalaisen terveydenhuollon eriarvoistavista tekijöistä on se, että suuri osa työelämässä olevista saa maksuttomat lääkärikäynnit työterveydestä mutta työelämän ulkopuolella olevat, usein pienituloisemmat ihmiset maksavat lääkärikäynneistään. Lääkärikäyntien maksuttomuus helpottaisi hoitoon hakeutumista ja hoitoon sitoutumista erityisesti heikko-osaisimmilla ihmisillä. Se myös tukisi sairauksien varhaisempaa diagnosointia, mikä on monien sairauksien, myös syövän osalta, avainasemassa jatkohoitojen etenemisen kannalta. Esitämme, että perusterveydenhuollon yleislääkäripalvelujen maksuttomuus otetaan mukaan myöhemmin tällä hallituskaudella toteutettavaan asiakasmaksulain kokonaisuudistukseen. Samoin esitämme, että tuleva kokonaisuudistus toteutetaan niin, että lakiin yksiselitteisesti kirjataan se, mistä palveluista maksuja voidaan periä. Se olisi nykylakia selkeämpää sekä palvelujen käyttäjän että niiden järjestäjän kannalta. Lisäksi sääntelyn toteuttaminen tällä tavoin lisäisi yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa, kun alueellinen vaihtelu siinä, mitä maksuja kerätään, vähenisi.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Päivitetty:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Päivitetty:
        23.3.2020
        • Pykälän 1 kohdan alakohdissa ehdotetaan säädettäväksi palveluista, joista saisi periä maksun. Pykälän 1 alakohdan c yksityiskohtaisten perustelujen (s. 52) mukaan maksun saisi periä terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta fysioterapiasta, neuropsykologisesta kuntoutuksesta, psykoterapiasta, ravitsemusterapiasta, jalkahoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta. Varsinaisesta säännösehdotuksesta puuttuu kuitenkin maininta psykoterapiasta (s. 95). Maksukattoa käsittelevässä 6 §:n säännösehdotuksessa (s. 97) ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 55 – 56) on em. terapialuettelo esitetty samanmuotoisena kuin 5 §:n 1 kohdan alakohdassa c siten, että näissä yhteyksissä ei mainita psykoterapiaa lainkaan. Mikäli psykoterapia on virheellisesti mainittu 5 §:n 1 kohdan alakohdan c yksityiskohtaisissa perusteluissa, niin riittävä toimenpide on psykoterapian poistaminen perustelutekstistä. Mikäli tarkoitus on säätää myös psykoterapia maksulliseksi ja samalla maksukattoon sisältyväksi palveluksi, niin tällöin sekä 5 §:n 1 kohdan alakohtaa c että 6 a §:n 2 momentin 6 kohtaa on muutettava siten, että terveydenhuollon ammattihenkilön lisäksi mainitaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilöt oikeutettuina käyttämään psykoterapeutin ammattinimikettä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:n mukaisesti. Psykoterapia on terapiamuoto, jota voivat antaa myös henkilöt, joilla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 a §:n mukainen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava koulutus. 1.9.2018 voimaan tulleen em. säännöksen mukaan psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöönoton edellytyksenä on soveltuvan tutkinnon suorittamisen jälkeen ennen psykoterapeuttikoulutuksen aloittamista hankittu vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä ja että ennen psykoterapeuttikoulutusta on suoritettu joko soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (esim. YTM, sosiaalityöntekijä) tai soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (esim. sosionomi AMK), johon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot tai sairaanhoitajan opistoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan, jos tutkintoon ei ole sisältynyt psykiatrian opintoja taikka muu edellä mainittuja koulutuksia vastaava ulkomailla suoritettu koulutus.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Päivitetty:
        20.3.2020
        • Terveyspalvelujen maksuttomuus lähtökohtaisesti parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää terveyspalvelujen käyttöä asiakkaan maksukyvystä riippumatta. Kokonaishyötynä pitkällä aikavälillä tulisi olla varhainen hoitoon hakeutuminen ja kansanterveyssairauksien hoito varhaisessa vaiheessa. Toisaalta maksuttomien palvelujen vaarana on, että ne johtavat palvelujen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Maksuttomien palvelujen käytön tulee siten olla selkeästi määriteltyä ja ohjeistettua. Yhtenä ohjaavana tekijänä voisi olla tietyt maksuttomat palvelut (sähköiset palvelut, puhelin jne.) ja henkilökohtaista kohtaamista vaativat palvelut maksullisia tai maksuttomat palvelut tietyille ikäryhmille. Mikäli maksuttomia palveluja jaotellaan kohderyhmittäin, menetelmän tulee olla mahdollisimman selkeä ja vähän työllistävä. Terveyspalvelujen maksuttomuudesta seuraa tulopohjan heikkenemistä, mikä puolestaan johtaa kunnan tai kuntayhtymän jäsenkunnan nettomenojen kasvuun, ellei kunta/kuntayhtymä kykene sopeuttamaan toimintaansa tulonmenetyksiä vastaavasti. Tulomenetyksistä aiheutuvat kuntayhtymän jäsenkunnalle aiheutuvat menojen lisäykset tulee kompensoida täysimäärisesti valtionosuuksissa.
      • Aivovammaliitto
        Päivitetty:
        18.3.2020
        • Maksuttomuus lapsille ja nuorille. Lisäksi nuorille, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa, etteivät he tipu terveydenhuollonjärjestelmästä. Tällöin nuoria voisi auttaa varhaisemmassa vaiheessa ja vähentää syrjäytymisriskiä.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Päivitetty:
        10.3.2020
        • Selkeyttää merkittävästi maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa nykytilanteeseen verrattuna kaikilta osin. Hoitajavastaanottojen osalta maksuttomuus on perusteltua, koska ne nopeuttavat hoitoon pääsyä, parantavat palvelujen saatavuutta ja edistävät kustannusvaikuttavaa työnjakoa eri ammattiryhmien välillä erityisesti perusterveydenhuollossa. Merkitsee kaupungin/kuntayhtymän asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Päivitetty:
        7.3.2020
        • Maksuttomaksi on säädettävä myös perusterveydenhuollon lääkärikäynti. Tällöin ihmisten hoitoon pääsy ja kuntoutuminen helpottuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut ovat merkittävässä roolissa ihmisten päivittäisessä toimeentulossa. Eniten asiakasmaksuja maksavat pienituloiset työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Toisaalta siksi, että heillä on enemmän palvelujen tarvetta ja toisaalta siksi, että heillä ei ole turvanaan vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tai työterveyshuoltoa. Kun rahat eivät enää yksinkertaisesti riitä, he säästävät lääkärikäynneistä tai ruuasta. Tämä on arkipäivää kymmenesosalle vanhuksista. Lisäksi 30 prosenttia pitkäaikaissairaista lykkää lääkkeen ostamista tai vaihtaa sen halvempaan. Liian korkeat asiakasmaksut ovat este peruspalvelujen käytölle ja aiheuttavat köyhyyttä, perintää ja ulosottoa sekä maksuhäiriömerkintöjä. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa lähes kaksi prosenttiyksikköä, kun asiakasmaksut otetaan huomioon. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi ulosottoon ajautuneiden laskujen määrä on merkittävästi kasvanut. Vuonna 2018 ulosottoon laitettiin 386 471 julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Ne ovat tavanomaisia hammashoito-, terveyskeskus-, sairaala-, laitos- ja kotipalvelu ynnä muita sote-maksuja. Valtakunnan voudin vuoden 2018 virallisen tilaston mukaan sairaala- ja laitoshoitomaksujen laittamisessa ulosottoon on Etelä-Savossa tapahtunut vuodessa 524 prosentin kasvu ja ulosottoon laitetuissa terveyskeskusmaksuissa on tapahtunut 155 prosentin kasvu. Eteläsavolaisilla pienituloisilla ihmisillä ei ole enää varaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka ne ovat ihmisten oikeus. Palvelut ovat ihmisoikeus, jotka eivät tällä hetkellä toteudu kaikkien sairastuneiden osalta, vaikka Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Alle 20-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollosta on tehtävä täysin maksutonta. Heiltä ei jatkossa saa periä lainkaan asiakasmaksuja perusterveydenhuollossa, erikoislääkärillä käynnistä, terapiasta, fysioterapiasta, reseptilääkkeistä ja hammashuollosta. Tämä edistää Suomen kansanterveyttä pitkällä tähtäimellä.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Päivitetty:
        6.3.2020
        • Kuntayhtymän kannalta kyseessä on merkittävä tulopohjan heikennys. Hoitajamaksun poistaminen vähentää tuloja noin 230 000 € vuodessa (v. 2018 ja 2019). Vastaavasti käyntien laskuttamisesta syntyy kustannuksia, jotka vuotta 2019 vastaavalla hoitajakäyntien laskumäärällä olivat noin 40.000 €. Laskujen laskutuskulut ovat siten huomattavasti pienemmät kuin hoitajakäynneistä syntyvät tulot. Olisiko kannustavampaa ja paremmin omahoitoa ohjaava tekijä se, että henkilökohtainen kontakti olisi maksullinen ja muut (puhelin, sähköinen kontakti) olisivat maksuttomia? Lakiesityksen mukainen menettely, jota on perusteltu mm. sillä, että ihmiset menisivät helpommin maksuttomaan hoitoon, voi ohjata palveluiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Jotta maksuttomuudesta aiheutuva tulopohjan heikennys ei olisi niin dramaattinen, tulisi vielä pohtia, kuinka tarkoituksenmukaista on ulottaa maksuttomuus ilman harkintaa kaikkiin tuloluokkiin. Hoitajakäynnistä perittävä maksu ei ole kynnyskysymys normaalille työssäkäyvälle henkilölle, jolloin maksuttomuuden ulottaminen kategorisesti kaikkiin tuloluokkiin vaikuttaa tarpeettomalta. On todennäköistä, että maksuttomuutta kompensoiva peruspalvelujen lisävaltionosuus kunnille ei kaikkialla kohdennu oikein, vaan esimerkiksi kuntayhtymän kohdalla jäsenkunnat käyttävät sen muuhun tarkoitukseen. Jäsenkuntien tiukka taloustilanne ja hoitajakäyntien maksuttomuudesta aiheutuva kuntayhtymän tulopohjan heikennys voi johtaa siihen, että perusterveydenhuollon vahvistamisen sijaista palveluita joudutaan supistamaan ja leikkaamaan ja perusterveydenhuollon toimintaedellytykset heikkenevät.
      • Vilkas Annina
        Päivitetty:
        26.2.2020
        • Poliklinikan antama tutkimus ja hoito on aiottu säätää maksuttomaksi alle 18-vuotiaalle henkilölle. YKn lapsen oikeuksien julistuksen 4 periaatteen mukaisesti lapsen ja hänen äitinsä on saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. YKn lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista – ja yhtenä toimenpiteenä tässä on asianmukaisen terveydenhoidon takaaminen odottaville ja synnyttäneille äideille. Monikkoraskauksien ja kaikkien muidenkin riskiraskauksien säännöllisen seurannan tarkoitus on seurata ensisijaisesti syntymättömän lapsen vointia. Huomioiden lapsen oikeuksien julistus ja sopimus sekä lakiesityksen tahtotila laajentaa terveyspalveluiden maksuttomuutta ja tukea lapsiperheiden asemaa erityisesti silloin, kun lapsen vuoksi tarvitaan runsaasti erikoissairaanhoidon palveluita, olisi perusteltua, että myös raskauden aikaiset sikiön/sikiöiden ultraäänitutkimukset olisivat maksuttomia.
      • 6 a § Maksukatto / Avgiftstak
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Tukiliitto kannattaa ehdotettua maksukaton laajentamista esimerkiksi suun terveydenhuoltoon. Jos vamman vuoksi välttämättä hammashoidon toteuttamiseksi tarvittavan narkoosin kustannuksia ei myönnettäisi vammaiselle henkilölle maksuttomana kehitysvammaisten erityishuollon palveluna, on tärkeää varmistaa, että siitä aiheutuvat kustannukset ainakin kuuluvat maksukaton alle. Maksukaton kertymisessä tulisi ottaa huomioon myös sosiaalipalveluihin sisältyviä maksuja. Maksukattoon tulee jo yhdenvertaisuuden vuoksi sisällyttää ainakin lyhytaikaishoidosta, kuten omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta ja kehitysvammalain mukaisesta lyhytaikais-/tilapäishoidosta, perityt maksut myös muun kuin laitoshoidon osalta. Suomessa eri maksukattojen (asiakasmaksukatto, lääkekatto, matkakatto) yhteenlaskettu suuruus (1560,66 euroa v. 2020) on huomattavan korkea suhteessa takuueläkkeeseen, jonka varassa esimerkiksi suuri valtaosa kehitysvammaisista aikuisista ihmisistä elää. Tukiliitto katsoo, että asiakasmaksulainsäädännön uudistamisen jatkovalmistelussa tulee selvittää kattojen yhdistämistä siten, että ne kokonaisuudessaan olisivat korkeintaan takuueläkkeen suuruusluokkaa. Myös yksittäiset katot tulee säilyttää ja soveltaa kussakin tilanteessa joko yksittäisiä tai yhdistettyä kattoa sen mukaan, mikä on asiakkaalle edullisinta. Vastuu maksukaton seurannasta tulee olla viranomaisilla, koska on kohtuutonta edellyttää, että monet jo muutenkin haavoittuvassa asemassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, kuten monet kehitysvammaiset ihmiset, osaisivat ja jaksaisivat itse seurata tällaista asiaa. Maksukaton tulee kertyä juoksevasti 12 kuukauden ajan eikä kalenterivuosittain. Tällä hetkellä vammaiset henkilöt, joilla monilla on liitännäis- ja muita sairauksia, ovat erittäin yleisesti kohtuuttoman ahtaalla taloudellisesti erityisesti alkuvuodesta ennen maksukattojen täyttymistä, ja joutuvat tosiasiassa monesti tekemään valintoja jopa ruoan tai välttämättömien lääkkeiden ostamisen välillä.
      • Kynnys ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kannatamme ehdotettua maksukaton laajentamista suun terveydenhuoltoon. Maksukaton kertymisessä tulisi ottaa huomioon myös sosiaalipalveluihin sisältyviä maksuja. Maksukattoon tulee jo yhdenvertaisuuden vuoksi sisällyttää ainakin lyhytaikaishoidosta, kuten omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta ja kehitysvammalain mukaisesta lyhytaikais-/tilapäishoidosta, perityt maksut myös muun kuin laitoshoidon osalta. Suomessa eri maksukattojen (asiakasmaksukatto, lääkekatto, matkakatto) yhteenlaskettu suuruus (1560,66 euroa v. 2020) on huomattavan korkea suhteessa takuueläkkeeseen. Vastuu maksukaton seurannasta tulee olla viranomaisilla.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • FDUV anser att det är bra att avgiftstaket breddas till att omfatta också munhälsovårdens tjänster. En del personer med intellektuell funktionsnedsättning behöver narkos för att kunna ta emot munhälsovård. Denna narkos bör beviljas som avgiftsfri specialomsorg som personen behöver på grund av sin funktionsnedsättning. I andra hand bör kostnaden för narkosen beaktas i avgiftstaket. FDUV anser att kostnaderna för en del socialvård också bör omfattas av avgiftstaket. Till dessa hör självrisken för närståendevårdarens lagstadgade ledighet samt kostnader för korttidsvård/avlastning beviljad enligt specialomsorgslagen eller närståendevårdslagen (lagstadgad ledighet). I samband med den större reformen av klientavgiftslagstiftningen bör man utreda möjligheten att kombinera de olika avgiftstaken för klientavgifter, medicin och resor. För tillfället är den sammanlagda summan för de olika avgiftstaken, 1560,66 euro, oskäligt hög för personer med intellektuell funktionsnedsättning, som ofta inte har ett lönearbete och vars enda inkomster är folk- och garantipension samt eventuellt bostadsstöd. Det är ändå viktigt att avgiftstaken kvarstår som separata, så att man kan tillämpa de eller den kombination av avgiftstak som är mest ändamålsenligt för personen med funktionsnedsättning. Vidare är det viktigt att avgiftstaket räknas enligt 12 kalendermånader istället för årsvis. Ansvaret för att följa upp kostnaderna inom avgiftstaket bör ligga hos myndigheterna. Det är oskäligt att kräva att personer med intellektuell funktionsnedsättning, som behöver stöd för att sköta sina egna ärenden, själva ska följa upp kostnaderna inom de olika avgiftstaken.
      • A-klinikka Oy
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Mikäli aidosti halutaan, että myös päihdepotilailla maksukaton noudattaminen toteutuu on pykälän 2a antamamme lausunnon mukaisesti siirrettävä asiakasmaksusta päättäminen ja periminen kokonaan ja yksinomaan julkisen sektorin toimijalle. Tällöin mahdollistuu myös aidosti maksukaton seuranta ja huojennukset, kun perittävien asiakasmaksujen ja palvelutuottajilta saamien tietojen perusteella maksukaton täyttymisen seuranta on keskitetty kuntaan ja asiakasmaksujen periminen voidaan heti lopettaa julkisen toimijan toimesta kun maksukattu on täyttynyt.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • SAMS understöder förslaget om att tandvården ska omfattas av avgiftstaket. Det vore även ändamålsenligt att beakta socialvårds- och eventuella intressebevakningsavgifter inom avgiftstaket. Exempelvis vore det ändamålsenligt ur ett likabehandlingsperspektiv att inte uppbära avgifter för kortvarig intervallvård. Ifall avgifter uppbärs, bör dessa omfattas av avgiftstaket. SAMS noterar också att i Finland är den sammanlagda självrisken för olika avgiftstak (klientavgifter, mediciner, resor) sammanlagt över 1560 euro i året. Det här är en väldigt stor summa med tanke på att en majoritet av personer med funktionsnedsättningar är utanför arbetslivet och ska klara sig på antingen pension eller arbetslöshetsersättning. Vi uppmanar regeringen att utreda möjligheten för ett gemensamt avgiftstak i enlighet med SOSTEs förslag. I enlighet med SOSTE förslag är det också viktigt att samtidigt hålla kvar de enskilda avgiftstaken, eftersom vissa individer endast överskrider ett av de nuvarande avgiftstaken. De kumulerade avgifterna borde följas upp av myndigheterna och räknas på basis av föregående 12 månader. Idag har många svårigheter att följa upp kumuleringen av självriskandelar och många är ekonomiskt särskilt utsatta i början av året, då självrisken nu räknas kalenderårsvis.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palvelujen joukkoon on lisätty tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito, joka on hyvä muutos nykylainsäädäntöön nähden. Muutos ehkäisee kohtuutonta maksurasitusta em. palveluja tarvitsevien kohdalla ja tukee palvelujen suuntaamista kotiin annettaviin palveluihin. Esityksen mukaan myös lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen kerryttäisi maksukattoa, jota se ei nyt tee. Muutos edistää lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen laitoshoidon asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Maksukaton laajentuminen koskemaan nykyistä laajempaa palvelualuetta tulee kuitenkin pienentämään asiakasmaksukertymää, joten valtion tulee tämä tulonmenetys kompensoida täysimääräisesti.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Maksukaton laajentaminen vähentää merkittävästi kuntien asiakasmaksutuloja. Ne tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksina lain voimaantulosta alkaen. Maksukaton täyttymisen seurantavelvollisuuden säilyminen jatkossakin asiakkaalla on kannatettavaa, sillä maksukaton täyttymisen seuranta ei ole mahdollista olemassa olevilla tietojärjestelmillä. Esityksen mukaan kunta saisi kerätä välttämättömiä tietoja asiakkaan maksukaton täyttymisen seuraamiseksi. Tämä sujuvoittaa toimintaa. Asiakas saa nopeammin päätöksen maksukaton täyttymisestä, kun tietojen keräämiseen ei tarvitse joka kerta pyytää erikseen palvelun käyttäjän suostumusta.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esitysluonnos laajentaisi niitä palveluita, joka huomioidaan maksukaton täyttymisessä, ja yhdistäisi joitakin maksukattoja. Uutena ehdotuksena myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa. Pidämme ehdotuksia perusteltuina. Olisi luontevaa myös, että maksukattojen seuranta on palveluiden olla järjestäjän tai valtakunnallisen toimijan vastuulla, jotta se olisi hallinnollisesti tehokas ja asiakkaalle vaivaton.
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Kunnan/kuntayhtymän oikeus saada tietoja asiakkaan suorittamista maksuista on tervetullut uudistus, mutta se tarkoittaa samalla huomattavaa lisätyötä toisten hoitolaitosten kertymäkyselyjen muodossa (esim. terveyskeskukset kysyvät erikoissairaanhoidon laskuista yliopistosairaaloilta). Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää saada yhteinen valtakunnallinen maksukattoa kerryttävien maksujen sähköinen tietokanta, josta tiedot ovat saatavissa reaaliaikaisesti vahvalla tunnistautumisella (loki-tieto) niitä tarvitseville. Julkisen terveydenhuollon toimijat saisivat tietokannasta tiedon maksukaton täyttymisestä automaattisesti. Suun terveydenhuollon sekä kotisairaala- ja kotisairaanhoitomaksujen lisääminen maksukattoa kerryttäviksi maksuiksi lisää merkittävästi maksukattorajan täyttyvien määrää ja sen taloudellista vaikutusta sairaanhoitopiirin toimintaan on vaikea arvioida. Em. maksujen lisääminen maksukattokertymään aiheuttaa useissa terveydenhuollon organisaatioissa merkittävää lisätyötä maksukattokerrytysten seurannassa ja laskennassa. Erilaisten laskutusjärjestelmien pirstaleisuus hankaloittaa maksukaton seurannan automatisointia. Valtaosa maksukaton seurantaan liittyvästä työstä tehdään yksityiskohtaisina kyselyinä ja päällekkäisinä kirjauksina useisiin eri organisaatioiden tietojärjestelmiin. Vuonna 2019 PPSHP:ssä on kirjattu vapaakortteja yhteensä 9165, joista OYS:ssa myönnettyjä 5710 kpl. Nämä kaikki on kirjattu tietojärjestelmään manuaalisesti. Maksukattoa ollaan laajentamassa myös etäpalveluihin. Lakiluonnoksessa jää epäselväksi, mistä etäpalveluista voi maksun periä. PPSHP:ssä etäpalveluiksi luetaan tällä hetkellä hoitopuhelut, videoyhteysvastaanotot ja reaaliaikaiset digihoitopolut. On hyvä, että asiakasmaksut joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttäisivät jatkossa maksukattoa. Tämä on ollut varsin hankala asia käytännössä todeta.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Esitys vaikuttaa sairaanhoitopiirin (PSHP) asiakasmaksukertymään siten, että maksukatto täytyy aiemmin ja asiakasmaksukertymät pienenevät. Euromääräistä arviota on vaikea tehdä. Lisäksi asiakasmaksutoiminnossa maksukattoselvityksessä nämä pitää osata jatkossa ottaa huomioon ja sillä voi olla työn tekemistä lisäävä vaikutus. Näkemyksemme mukaan on kuitenkin hyvä, että maksukaton seurantavelvollisuus säilyisi asiakkaalla itsellään.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • On erittäin hyvä, että hammashoito, terapiat, tilapäinen kotihoito ja kotisairaanhoito tulevat maksukaton piiriin. Terveydenhuollon palveluja on vahvasti suunnattu avopainotteisiksi ja asiakasmaksusääntelyn tulee olla samansuuntaista. On suotavaa, että myös maksukäytännöt tukevat avohoitoa. Maksukaton laajenemin suun terveydenhuoltoon madaltaa kynnystä hakeutua tarpeelliseen hoitoon. On mahdollista, että maksukaton laajeneminen suun terveydenhuoltoon lisää julkisen hammashoidon kysyntää. Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen tulisi myös esityksen mukaan sisältymään maksukattoon, mikä on asiakkaan kannalta hyvä asia. Laissa tulisi ottaa selkeä kanta siihen, miten omaishoidon lakisääteisten vapaiden käyttö esim. tehostetussa palveluasumisessa vaikuttaa maksukattoon. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien kuntalaisten näkökulmasta on erinomainen asia, että jatkossa myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen enimmäismäärä (maksukatto) asiakkaalle on esityksen mukaan 683 euroa kalenterivuodessa. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun. Lyhytaikaista terveydenhuoltolain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettua laitoshoitoa tai lyhytaikaista sosiaalihuoltolain 22 §:ssä tarkoitettua laitospalvelua saavan 18 vuotta täyttäneen asiakkaan ylläpidosta saadaan kuitenkin periä enintään 22,50 euroa vuorokaudelta, vaikka maksukatto olisi ylittynyt. Hyvinvointiala HALI ry pitää nykyisten maksukattojen yhdistämistä kannatettavana. Ehdotettu 683 euron maksukatto on näkemyksemme mukaan riittävän alhainen takaamaan sen, että vähävaraiset saavat melko nopeasti täysin maksuttomat palvelut. Kannatamme maksukattoa kerryttävien palvelujen laajentamista koskemaan toimintakyvyn ylläpitoa tukevan kuntoutuksen maksuja. Samoin ehdotamme, että asiakas- ja palvelusuunnitelman mukaisten sosiaalihuollon tukipalveluiden asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa. Katsomme, että maksukattojen seurannan tulee olla järjestäjän vastuulla ja automaattista asiakkaan näkökulmasta (tai valtakunnallisen toimijan kuten Kelan vastuulla). Ehdotamme, että omavastuun toteuttamiseen liittyvää alkuvuoden haasteellista tilannetta vähävaraisten asiakkaiden osalta voitaisiin helpottaa porrastamalla omavastuuosuutta. Myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa, mikä vahvistaa toimeentulotuen viimesijaisuutta ja vähentää asiakkaiden riippuvuutta toimeentulotuesta. Maksukaton täyttymisen kannalta ei tule jatkossa olla merkitystä myöskään sillä, onko kysymys ollut perinteisestä käyntiasioinnista vai onko palvelu annettu etäyhteyksien avulla.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Koko maksukattoa koskevan sääntelyn siirtäminen lain tasolle on kannatettavaa. Suun terveydenhuollon sisällyttäminen mukaan maksukaton alaan on perusteltua. On perusteltua, että maksukaton täyttymisen seurantavelvollisuus säilyisi edelleen asiakkaalla, vaikka kunta voisikin kerätä maksukaton täyttymiseen liittyviä seurantietoja. Tämä sen vuoksi, että kunnilla ei ole tällä hetkellä yhteen toimivia tietojärjestelmiä maksukaton täyttymisen seurantaa varten. Maksukaton alaan kuuluvien palveluiden lisääminen on lähtökohtaisesti kannatettava ehdotus, joka saattaa tukea palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä asiakasryhmissä, joissa palvelun maksullisuus voi ohjata epätarkoituksenmukaisella tavalla jättämään palvelua käyttämättä. On luontevaa, että mahdolliset toimeentulotuella maksetut asiakasmaksut kuuluisivat maksukattoon. Maksukaton laajentamisen kustannusvaikutus tulee kokonaisuudessaan kompensoida kunnille. Kotisairaanhoidon sisällyttäminen maksukaton alaan on perusteltua, koska jatkossa maksun sisältyminen maksukaton alaan ei ole riippuvainen palvelun toteutuksen sijainnista. Kotihoitoon sisältyvä osuus kotisairaanhoidosta ei kerryttäisi maksukattoa, vaan kotihoitoa olisi palveluna pidettävä kokonaisuutena. Tämä on kuntien käytäntöjen kannalta perusteltu ratkaisu.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Suun terveydenhuollon osalta erittäin merkittävää on asiakasmaksutulojen menettäminen, sillä kyseisistä palveluista on tähän saakka tullut huomattavasti asiakasmaksuja. Tämä tulee myös ohjaamaan potilaiden yhteydenottojen lisääntymiseen loppuvuoden aikana, mikä tulee kasvattamaan jonoa ja pidentämään hoitoon pääsyä. Asiakkaita ohjautuu yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle, mikä vaikeuttaa entisestään resurssipulasta kärsivät julkisen sektorin toimintaa ja johtaa resurssilisäystarpeeseen ja kustannusten kasvuun. Maksukaton laajentaminen aiheuttaa kustannuksia, valtion tulisi korvata kunnille menetetyt asiakasmaksutulot täysimääräisesti. Maksukattojärjestelmän tulisi olla sellainen, ettei asiakkaan omalla vastuullaan ole maksukaton kertymisen seuraaminen, vaan se tulee suoraan järjestelmästä.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Päivitetty:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymän mukaan kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu, mikäli esitetyn mukaisesti maksukaton seurantavelvollisuus säilyy asiakkaalla. Kehitysvammaiset ja muut erityisryhmät joiden voimavarat / kognitio ovat rajalliset tai rajoittuneet eivät voi itse seurata tosisiallisesti maksukaton toteutumista. Heikoimmassa asemassa olevien etujen valvonta jää helposti viranomaisten varaan. Maksukaton seurannasta tulee perustaa rekisteri. Monen kunnan omistaman kuntayhtymän kohdalla raportointi vaade ja tietojen toimitusvaade voi aiheuttaa moninkertaista työtä. Valtakunnallisen rekisterin perustaminen olisi hyvin toivottavaa.