• Remissinstanser: 117
    Lausunnonantajan lausunto
      • 2 a § Maksun periminen / Uttag av avgif
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän sisältö on nähdäksemme kannatettava, mutta katsomme, että sen perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Vaikka jo nykyään esimerkiksi vammais- ja kehitysvammapalveluissa tulisi olla lähtökohtana se, että asiakas maksaa vain tosiasiassa käyttämistään palveluista, niin Tukiliiton lakineuvontapalveluun tulee usein kysymyksiä liittyen siihen, että asiakkaat eivät ole pyynnöstäkään saaneet palvelun järjestäjältä tietoa siitä, mistä kaikista eristä heiltä perittävät ”könttämaksut” koostuvat. Tämä ei usein selviä laskuista eikä maksupäätöksistä. Maksujen tarkemmista perusteista ja sisällöstä on monesti voinut saada tietoa vain kantelu- tai valitusprosessin kautta, mikä on asiakkaita ja myös järjestelmää (valvontaviranomaisia ja tuomioistuimia) kuormittavaa. Tukiliitto kannattaa lisäksi sitä, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Tukiliitto katsoo, että kunnan ei tule sallia käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään, vaikka niille voitaisiinkin ulkoistaa maksujen laskuttamiseen liittyviä tehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut monesti kohtuuttoman suurine perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan hyvin usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien jopa alaikäisillä lapsilla. Lisäksi käsityksemme on, että perinnän palveluiden järjestäjätahoille aiheuttamat kustannukset saattavat olla jopa suurempia kuin summat, joita perintätoimilla asiakkailta voidaan käytännössä saada.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Tämä ei usein selviä laskuista eikä maksupäätöksistä. Maksujen tarkemmista perusteista ja sisällöstä on monesti voinut saada tietoa vain kantelu- tai valitusprosessin kautta, mikä on asiakkaita ja myös järjestelmää (valvontaviranomaisia ja tuomioistuimia) kuormittavaa. kunnan ei tule sallia käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään, vaikka niille voitaisiinkin ulkoistaa maksujen laskuttamiseen liittyviä tehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan hyvin usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien jopa alaikäisillä lapsilla. Perinnän kunnille aiheuttamat kustannukset saattavat olla jopa suurempia kuin summat, joita perintätoimilla asiakkailta voidaan käytännössä saada.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Det är bra att det stadgas att kommunen ska ge kunden en skriftlig faktura med anvisning för begäran om omprövning. Det är bra att det i denna paragraf stadgas vilka uppgifter som bör framgå av fakturan. Informationen i fakturan ska vara specificerad och kunna ges på lätt svenska, så att personer med intellektuell funktionsnedsättning kan förstå vilka tjänster som avses i fakturan. Vi föreslår vidare att begreppet ”uttag av avgift” byts till ”uppbärande av avgift”, vilket är ett vedertaget begrepp och det begrepp som används i lagen idag. Vi anser vidare att det i motiveringarna till 2 a tydligare ska stadgas att: - För sådana tjänster som personen med funktionsnedsättning behöver på grund av sin funktionsnedsättning bör avgift inte uppbäras. - För tjänster som personen med funktionsnedsättning inte kan eller är intresserad av att ta del av bör avgift inte uppbäras. Dessa är till exempel bastu- och tidningsavgifter.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tältä osin näemme keskeiseksi, että maksun määrittäminen ja periminen on täysin julkisen toimijan vastuulla. Tällä hetkellä esim. päihdepalveluissa asiakasmaksu saattaa olla osa palvelutuottajan saamasta päiväkohtaisesta kokonaiskorvauksesta ja asiakasmaksun periminen on palvelutuottajan vastuulla. Kyse on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevasta palvelusta. Palveluntuottajalle ulkoistettu asiakasmaksujen perintä on monesta syystä kohtuutonta: potilaan oikeudet vaarantuvat, sillä palvelutuottajalla ei ole oikeutta tehdä päätöstä asiakasmaksujen alentamisen ym osalta. Siten ko. arvion ja päätöksen hakeminen on potilaalle/ asiakkalle monimutkaista, kun se pitää tehdä eri organisaatiosta. Monille päihde- ja mielenterveysongelmaisille tämä on hyvin haastavaa, jolloin päätös asiakasmaksun alentamisesta jää hakematta. Tämä olisi ristiriidassa lainmuutoksen tavoitteiden kanssa. Toisekseen edellä kuvatussa tapauksessa taloudellinen riski ulkoistetaan palveluntuottajalle, jota ei voi katsoa kohtuulliseksi. Asiasta on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo -kirje 13.2.2017. Ohjauskirjeellä tilannetta pyrittiin selkiyttämään ja yhdenmukaistamaan. Tilanne ei kuitenkaan ole korjaantunut. Palvelutuottajat eivät kykene kantamaan pidemmän päälle merkittäviäkin asiakasmaksutappioita, mitkä erityisesti päihdepotilailla ovat varsin yleisiä johtuen elämänhallinnan puutteesta. Yleistyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutusten myötä palveluntuottajille maksetut korvaukset ovat alentuneet usein kannattavuuden alarajoille. Tällöin palveluntuottajat ovat pakotettuja kaikin keinoin saamaan edes osan saamatta jäänneistä asiakasmaksuista- vaikka perinnällä/ulosotolla. Se taas vaikeuttaa entisestään jo vaikeassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tämänkin vuoksi olisi keskeistä, että asiakaslain uudistamisen myötä syntyy tilanne , jossa palveluiden järjestäjä maksaa palveluntuottajalle koko palvelun hinnan palvelun tuottamishetkellä ja vastaa itse asiakasmaksun määrittämisestä ja perinnästä.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS anser att den här paragrafen är nödvändig och förbättrar den nuvarande lagen. Den svenska översättningen bör ses över eftersom ”uttag av avgift” inte är förståeligt och vanligtvis används begreppet indrivning som översättning till finskans ”perintä”. I nuvarande paragraf § 1 används begreppet ”uppbäring av avgifter”. Det vore mera förståeligt och ändamålsenligt att använda sig av redan etablerade begrepp så som ”uppbäring av avgifter”. SAMS rekommenderar att utöver vanlig språklig vård så ska lagen skrivas i klarspråk och så lättläst sätt som möjligt, så att både klienter och anställda inom fältet kan förstå den. I motiveringarna borde det även noteras att grunden till avgiftens ursprung ska kunna noggrant specificeras och att informationen ska erbjudas på ett förståeligt sätt. Det är viktigt att de språkliga rättigheterna förverkligas och även grupper i behov av lättläst information beaktas i dessa räkningar(fakturor) som utgör myndighetsbeslut. SAMS ifrågasätter även konceptet att bära upp avgifter inom sjukvården och indrivningen av dessa. Enligt EAPN-FIN täcker klientavgifterna endast 7% av sjukvårdens kostnader. Utöver den här aktuella delreformen uppmanar SAMS regeringen att göra en utredning över i vilka fall indrivning överhuvudtaget är socialt- och ekonomiskt sätt ändamålsenligt. Den här informationen kunde då användas för bättre informerade policybeslut.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen terveydenhuollon tasasuuruisiin asiakasmaksulaskuihin on lisännyt hallinnollista työtä Siun sotessa, koska niitä koskevien oikaisuvaatimusten määrä on kasvanut. Asiakkaat ovat tehneet oikaisuvaatimuksia terveydenhuollon tasasuuruisista asiakasmaksulaskuista myös silloin, kun ensisijaisesti ovat olleet tyytymättömiä saatuun hoitoon tai kohteluun terveydenhuollossa. Toisin sanoen, tehtyjen oikaisuvaatimusten avulla on muistutettu hoidosta tai kohtelusta hoitotilanteessa sen sijaan, että olisi tehty sosiaalihuollon asiakaslaissa ja terveydenhuollon potilaslaissa tarkoitettu muistutus palvelun laadusta tai kohtelusta. Tästä syystä muistutuksen laadintamahdollisuudesta tiedottaminen olisi tärkeää muutoksenhakumahdollisuudesta tiedottamisen ohella. Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen myös tulosidonnaisia asiakasmaksuja koskeviin laskuihin: Tulosidonnaisista asiakasmaksuista annetaan aina asiakkaalle viranhaltijapäätös, joka sisältää oikaisuvaatimusohjeen. Tulosidonnaisten palvelujen asiakkaille avautuu esityksen johdosta säännöllinen mahdollisuus hakea oikaisua yhdestä ja samasta asiakasmaksua koskevasta viranhaltijapäätöksestä ja sitä koskevasta laskusta, ja voi johtaa toistuviin muutoksenhakuprosesseihin. Tältä osin kyseenalaistamme esityksen tarkoituksenmukaisuuden. Asiakasmaksulaskuja lähetetään Siun sote kuntayhtymästä vuositasolla noin 550 000 kpl.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen sisällyttäminen laskuun parantaa sinänsä asiakkaan oikeusturvaa. Säännös edellyttää terveydenhuollon tietojärjestelmien ja laskupohjien kehittämistä. Säännös tulee todennäköisesti lisäämään oikaisuvaatimusten määrää ja siten hallinnollista työtä.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pidämme perusteltuna käytäntöä, missä kunnat perivät asiakasmaksut ja palveluntuottajat toimittavat kunnille laskutusta varten tarvittavat tiedot. Kyse on kuntien järjestämis- ja siten myös rahoitusvastuulla olevasta tehtävästä. Tavoitteena pitää olla byrokratian vähentäminen ja hallinnollisten toimien minimoiminen. Maksamatta jääneiden maksujen perintä ja luottotappioriski kuuluvat siten myös kunnalle. Esityksen ja nykykäytännönkin mukaan kunta voi tietyissä tilanteissa jättää maksun perimättä tai huojentaa sitä erillisten perusteiden mukaisesti. Huojentamiseen tai maksusta vapautumisen perusteisiin liittyvän asiakastiedotuksen tulee olla riittävää.
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen asiakaslaskuun aiheuttaa tietoteknisiä haasteita nykyisin käytössä olevaan laskutusjärjestelmään ja merkittäviä lisäkustannuksia asiakaslaskun lähettämisessä. Tällöin asiakaslaskutusjärjestelmään täytyisi tilata muutostyö ja asiakkaalle lähetettävään paperiseen laskuun tulisi lisätä liitesivu. Liitesivun lisääminen asiakaslaskuun lisää postituskustannuksia arviolta 16 000 e/v. PPSHP lähettää vuosittain n. 380 000 asiakaslaskua. Valtaosa (n. 90 %) sairaalan asiakaslaskuista lähetetään asiakkaalle paperisena. Viidessä vuodessa asiakkaalle lähetettävä liitesivujen lukumäärä olisi n. 1,5 milj. kpl, mikä ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujärjestelmästä tai maksujen keräämisestä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia ei ole huomioitu arvioitaessa lakiehdotuksen euromääräisiä vaikutuksia maksutuottoihin. Yksittäisen maksun keräämisestä aiheutuvan hallinnollisen kustannuksen suuruudesta on esitetty hyvin eri suuruisia arvioita, eikä asiasta ole luotettavaa selvitystä tai tutkimusta. Sairaanhoitopiirin (PSHP) asiakasmaksutoiminnon kokonaiskustannukset ovat noin 800t€ -1M€. Asiakasmaksutuloja on vuositasolla noin 34M€.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Jokaiseen asiakaslaskuun oikaisuvaatimuksen liittäminen lisää muutoksenhakuja ja siten hallinnollista työtä Kainuun sotessa. Kainuussa asiakkaalle tehdään (kotihoito) palveluista maksu- ja palvelupäätös (viranhaltijapäätös), jossa on ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Laskutus perustuu toteutuneisiin käynteihin, laskussa ei ole oikaisuvaatimusta. Asiakkaiden laskuihin oikaisuvaatimuslomakkeen lisääminen lienee tekninen asia, mutta aiheuttaa kaikissa yksiköissä, myös Kainuussa lisätyötä. Samaa palvelua koskien asiakkaalle tulee siis kaksi valituskelpoista päätöstä, joten tämä ei ole tarkoituksenmukaista vaan tulisi poistaa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvinvointiala HALI ry näkemyksen mukaan maksujen perimisessä tavoitteena tulee olla byrokratian vähentäminen ja hallinnollisten toimien minimoiminen. Tämän tulee toteutua myös, mikäli kunnat perivät asiakasmaksut ja palveluntuottajat toimittavat kunnille laskuttamista varten tarvittavat tiedot. Palveluiden rahoitus tapahtuu julkisen järjestäjän vastuulla ja rahoituksella ja mahdolliset luottotappiot eivät voi jäädä yksittäisten palveluntuottajien kontolle. Tällä hetkellä osassa sopimuksia asiakasmaksutulot tulevat palveluntuottajalle ja osassa sopimuksia ne tilitetään tilaajalle. Esimerkiksi ensihoidossa asiakasmaksulaskutuksen tekevät palveluntuottajat. Myös ulkoistettujen terveyskeskuksien käytännöt tulee selvittää. Lakimuutos ei saa johtaa yksityisten tuottajien tulojen laskuun tai hallinnon byrokratian lisääntymiseen. Tavoitteena tulee olla selkeä järjestelmä, jossa järjestäjä maksaa palveluntuottajalle koko palvelun hinnan palvelun tuottamishetkellä. Kunta voi tarvittaessa jättää maksun perimättä tai huojentaa sitä erillisten perusteiden mukaisesti. Maksamatta jääneiden maksujen osalta tulee perinnän tapahtua järjestäjän toimesta ja järjestäjän kustannuksella. Huojentamiseen tai maksusta vapautumisen perusteisiin liittyvää asiakastiedottamista tulee lisätä. Liitteessä on erikseen selostettu kentällä tällä hetkellä ongelmallinen perustoimeentulotuen varassa olevien asiakkaiden asiakasmaksujen perintä ja luottotappioista vastaaminen.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksun määräämistä, perimistä, tarkistamista, alentamista ja perimättä jättämistä sekä muutoksenhakua koskevat säännökset 2a, 2b, 10 j, 11 ja 15 §:t muodostavat melko sekavan ja hallintoprosessuaalisesti erikoisen kokonaisuuden. Säännösjoukko tuskin hahmottuu ja avautuu asiakkaalle selkeästi niin, että asiakas säännösten nojalla kykenisi arvioimaan, mihin hänellä missäkin tilanteessa on oikeus ja millä tavoin hänen missäkin tilanteessa tulisi toimia. Säännökset mahdollistavat asiakkaalle käytännössä jatkuvan muutoksenhakuoikeuden sekä samaan aikaan myös mahdollisuuden vaatia asiakasmaksun alentamista ja perimättä jättämistä. Samaan aikaan viranomaisten tulee lisäksi huolehtia asiakasmaksun tarkistamisesta sekä itseoikaisusta, jos maksu on määrätty virheellisesti. Laskun rinnastaminen maksua koskevan hallintopäätöksen kanssa samantasoiseksi oikeudelliseksi asiakirjaksi liittämällä laskuun oikaisuvaatimusohje on hallintoprosessuaalisesti ongelmallista. Lakiehdotuksessa ei ole otettu kantaa säännöksen suhteeseen hallintolakiin, jossa säädetään menettelystä hallintopäätöstä tehtäessä. Lisäksi on huomioitava, että palveluntuottajina on myös yksityisiä yrityksiä. Nykyisen oikeustilan näkökulmasta olisi erikoista, jos yksityisen tahon laskusta voisi tehdä hallinto-oikeudellisen oikaisuvaatimuksen kunnalliselle viranomaiselle. On hyvä, että muutoksenhakuoikeutta ns. tasamaksuihin pyritään selkeyttämään. Tasamaksujen osalta toimivampi ja riittävä menettelytapa voisi kuitenkin olla se, että tasamaksulaskuun tyytymättömällä asiakkaalla olisi oikeus pyynnöstään saada siitä erillinen maksupäätös muutoksenhakuohjauksineen. 15 §:n mukainen muutoksenhakuoikeus sekä päätökseen että laskuun samaa asiaa koskien muodostavat tosiasiassa asiakkaalle katkeamattoman muutoksenhaun jatkumon. Kun asiakkaalle määrättävä pidempiaikaisen palvelun maksu perustuu tuloselvitykseen pohjautuvaan hallintopäätökseen ja laskutetaan asiakkaalta kuukausittain saman suuruisena, säännös voi johtaa siihen, että samaan aikaan on käsittelyssä useita täysin samaa asiaa koskevia prosesseja eri instansseissa; oikaisuvaatimuksena kunnan toimielimessä, valituksena hallinto-oikeudessa ja mahdollisesti jopa KHO:ssa. Miten eri sisältöiset lopputulokset tai samanaikaiset vireilläolot olisivat edes prosessioikeudellisesti mahdollisia? Aiheutuva tilanne ei olisi myöskään prosessiekonomisesti järkevä minkään tahon näkökulmasta.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotus on hyvä asiakkaiden kannalta. Ohjeet oikaisun hakemiseksi on liitetty jo nykyiselläänkin laskuun.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lausuntopalvelu.fi-lomakkeella ei valitettavasti ole kohtaa esittää hallituksen esityksestä yleisiä kommentteja. Haluamme kuitenkin todeta ennen yksityiskohtaisiin yksittäisiä lakipykäliä koskeviin kohtiin menemistä joitain keskeisiä näkemyksiämme. Ensinnäkin muutosehdotus on erittäin tarpeellinen ja jopa kiireellinen. Sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen suuri vaihtelu kuntien välillä ja niiden kohtuuttomuus monelle vanhukselle ovat palvelujärjestelmämme keskeisiä epäkohtia, jotka vakavasti heikentävät nykyisin sen toimivuutta ja tasa-arvoisuutta. Kommentoimme tässä lausunnossamme esityksen kohtia, jotka koskevat vanhusten pitkäaikaishoidon asiakasmaksuja sekä jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittäviä maksuja. Näitä koskevat pykälät 7, 10 ja 11. Haluamme kiinnittää erityistä huomiota - Yksinasuvien ihmisten tilanteeseen: pienituloisuus on erityisen yleistä yksinasuvilla ikääntyneillä ja eläkeläisten keskuudessa pitkittynyt köyhyys on ongelma. Kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut voivat tällä hetkellä nousta kohtuuttoman korkeiksi erityisesti niillä vanhuksilla, joilla on korkeat asumiskustannukset ja paljon palveluntarpeita sekä sairauskuluja. - Maksukäytäntöjen selkeyteen ja maksuhelpotusten tai maksujen perimättä jättämiseen: on otettava huomioon, että maksukattojen seuraaminen, maksupäätösten arvioiminen ja muutoksenhaku voivat olla liian työläitä tai vaikeaselkoisia prosesseja vanhuksille, joiden toimintakyky on heikentynyt. Ehdotamme tämän vuoksi, että asiakkaan maksukyky selvitettäisiin aina palvelutarpeenarvioinnin tai palvelujen myöntämisen yhteydessä. Tässä päätöksessä pitäisi huomioida asiakkaan tulot, hänen pakolliset menonsa kuten asumiskulut, lääkemenot ja muut sairauskulut sekä myös kaikki kotihoidon ja tukipalvelujen tarpeet ja yhteenlasketut maksut. Merkittävä puute tässä lakiesityksessä ja sen tausta-aineistossa on, ettei kummassakaan puututa lainkaan keskeiseen palvelumaksujen eriarvoisuutta nykyisin aiheuttavaan kuntien käytäntöön: siihen, että palveluseteleillä on luotu kahden kerroksen palvelujärjestelmä. Monet kunnat tarjoavat kotihoitoon ja/tai palveluasumiseen palveluseteleitä, jotka tuovat lisää valinnanvapautta käyttäjälle mutta säännönmukaisesti vaativat häneltä tai hänen omaisiltaan taloudellista lisäpanostusta. Tähän ei kaikilla vanhuksilla ole varaa, jolloin he jäävät kunnan suoraan tarjoamien palvelujen varaan, eikä näissä palveluissa ole yleensä tarjolla vaihtoehtoja palvelun sisällön ja laadun suhteen. Lopputuloksena meillä on vääristynyt malli, jossa varakkailla on selvästi enemmän vaikutusvaltaa palveluihinsa kuin vähävaraisilla. Lopuksi haluamme korostaa, että on välttämätöntä, että tämän maksu-uudistuksen seurauksia eri käyttäjä- ja tuloryhmille seurataan huolellisesti ja varaudutaan jo nyt siihen, että järjestelmää joudutaan vielä säätämään.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymä noudattaa ja soveltaa asiakasmaksuihinsa kuluttajansuojalakia ja perintälakia hyvän tavan mukaisesti. Nykylainsäädännön puitteissa asiakkaalla on reklamaatio ja perustevalitus-oikeus (joka tehdään hallinto-oikeuteen) asiakasmaksuista. Asiakkaalle aiheutuvaa kokonaisrasitusta harkitaan ennen kuin lisätään asiakkaan maksettavaksi tulevia kuluja. Asiakkaalle annetaan useampi maksumuistutus ennen perintää. Asiakkaan on mahdollista esittää päätöksentekevälle viranhaltijalle maksusta lykkäyspyyntö. Saatavasta on mahdollista tehdä velallisen kanssa maksukyvyn huomioiva maksusuunnitelma. Tasamaksujen suuruudesta päättää Etevan yhtymähallitus, jonka päätöksestä on muutoksenhakumahdollisuus. Nykyiset oikeussuojakeinot huomioiden, jokaisen asiakasmaksulaskun rinnastaminen hallintolain mukaiseen päätösmenettelyyn oikaisuvaatimuksineen ei ole tarkoituksenmukaista.
      • Hengitysliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On kannatettavaa kirjata lakiin selkeästi laskussa oltavat tiedot, joiden on oltava riittävän selkeät, jotta laskun saaja tietää, mitä asiointia lasku koskee. Useat eri palvelut tai hoidot samalla laskulla on eriteltävä selkeästi. Hengitysliitto esittää, että laskuun tulee lisätä tietoa maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Laskutusta hoitavat usein yksityiset yritykset ja perintään joutuneita laskuja siirretään perintätoimistoille, jotka ovat usein suuria kansainvälisiä yrityksiä. Laskutus ja perintä tulee olla kunnan tai tulevassa sote-uudistuksessa maakunnan itse tehtävä toiminta.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto pitää tärkeänä, että asiakkaalle saadusta palvelusta toimitettava lasku sisältää olennaiset tiedot selkeästi kirjattuna ja eriteltynä, jotta asiakas voi helposti todeta laskun oikeellisuuden tai mahdolliset virheet. Erityisesti monilla sosiaali- ja terveyspalveluja paljon käyttävillä kuten ikääntyneillä ja muistisairailla on vaikeuksia hahmottaa monimutkaisia termejä ja kokonaisuuksia.Oikaisuvaatimuksen ohjeet tulee liittää laskuun, samoin tieto mahdollisuudesta saada maksuun alennusta tai että se voidaan jättää perimättä kokonaan. Myös palvelunkäyttäjän yksityisyydensuojasta huolehtiminen on kannatettavaa. Hallituksen esitys ei käsittele nykytilaa, jossa kunnat ovat ulkoistaneet maksujen perintää yksityisille toimijoille. Perinnässä on kyse julkisen vallan käytöstä ja Muistiliiton näkemyksen mukaan saamatta jääneiden maksujen perintä tulee hoitaa kunnan toimesta.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Laskuista löytyy nykytilateessa jo nämä tiedot.
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän sisältö on nähdäksemme kannatettava, mutta katsomme, että sen perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Vammaisfoorumi katsoo, että kunnan ei tule sallia käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään, vaikka niille voitaisiinkin ulkoistaa maksujen laskuttamiseen liittyviä tehtäviä. Asiakasmaksujen perinnässä tulee noudattaa samaa perimistapaa kuin laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (5 §:n 2 momentti), jonka mukaan perintätoimisto ei voi esiintyä velkojen toimeksiannossa asiamiehenä, koska kyse on julkisen saatavan ulosmittauksesta. Perintätoimisto moninkertaistaa asiakasmaksun suuruuden eikä sitä toimeentulon viivästyessä ja laskun mennessä perintään enää huomioida toimeentulotuessa.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kirjalliseen laskuun on liitettävä oikaisuvaatimus ja tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Myös mahdollisuudesta tehdä sopimus maksusuunnitelmasta ja mahdollisuudesta hakea toimeentulotukea. Kuntien tulee itse hoitaa asiakasmaksujen perintää ja lopettaa perintäyhtiöiden käyttäminen. Tämä parantaisi rikosseuraamusasiakkaiden mahdollisuuksia päästä peruspalveluihin ja vähentäisi maksamattomista laskuista aiheutuvia perintäkuluja ja ulosottoa. Erityisesti vankilasta vapautuvilla on muutoinkin vaikeuksia päästä terveydenhuollon palveluihin.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) lausuu 2 a ja 15 §:stä jäljempänä 15 §:ää koskevassa kohdassa.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kuntien ja kuntayhtymien tulisi hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen laskutus ja perintä. Nykyisin kunnat ja kuntayhtymät käyttävät perintätoimistoja asiakasmaksujen perinnässä, mikä voi nostaa perintäkuluja asiakkaalle ja on muutoinkin asiakkaan oikeuksien toteutumisen kannalta ongelmallista.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kuuloliitto esittää, että maksuja periessään kuntien ja kuntayhtymien tulisi myös antaa asiakkaalle tietoa maksujen alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuuksista sekä asiakasmaksukatosta. Lisäksi asiakkaalla tulisi olla tietoa, miten hän voi hakea oikaisua maksuunsa.
      • Suomen Kipu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Suomen Kipu ry kiittää pyrkimystä saattaa potilaat samanarvoiseen tilanteeseen asuinkunnasta riippumatta. Tällä hetkellä yhdenvertaisuus ei toteudu ja ihmiset ovat hyvin eriarvoisissa tilanteissa asuinkunnasta riippuen. Suomen Kipu esittää, että laskujen tulee olla kirjauksiltaan ja muotoiluiltaan sellaisia, että asiakas ymmärtää laskun sisällön. Jos samassa laskussa on useita palvelumaksuja, ne tulee eritellä selkeästi. Kunnat tulee velvoittaa selvittämään asiakkaalle, miten ja millä edellytyksillä terveydenhuoltomaksuihin voi hakea alennusta tai perimättäjättämispäätöstä. Ohjeiden tulisi olla helposti saavutettavissa, esimerkiksi laskun liitteenä. Suomen Kipu esittää, että laskujen lähettämisen ja perimisen tulee olla kunnan tehtävä, eikä sitä saa siirtää perintätoimistoille. Terveydenhuoltomaksuja ei myöskään tulisi ohjata suoraan ulosottoon, vaan asiakkaan kanssa tulee ensin keskustella joko maksusuunnitelmasta tai selvittää edellytys terveydenhuoltomaksujen kohtuullistamiseen. Maksujen siirtyminen ulosottoon ei saa olla syy siihen, että asiakas joutuu hakemaan toimeentulotukea.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vaatimus oikaisuvaatimuksen liittämisestä laskuun on sinänsä perusteltu, mutta edellyttää tietojärjestelmätoimittajilta teknisen toteutuksen mahdollistamista. Satakunnan sairaanhoitopiirissä oikaisuvaatimuksen liitäminen laskuun ei ole tällä hetkellä teknisesti mahdollista, mutta järjestelmätoimittaja on ilmoittanut tekevänsä muutoksia laskupohjiin; muutosten aikataulu ei ole täsmentynyt vielä.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kirjeitse tulevaan laskuun olisi liitettävä oikaisuvaatimusohjeistus. Laskun koskiessa useita palveluita, olisi ne eriteltävä. Laskuun on liitettävä tieto mahdollisuudesta alentaa maksua tai jättää se perimättä asiakkaan tai kunnan aloitteesta. Käytäntö parantisi heikossa asemassa olevien terveydellistä tasa-arvoa, vähentäisi taloudellista huolta ja antaisi myös mahdollisuuden hoitaa ennestään huonoa taloudellista tilannetta. Laskujen periminen ulosoton tai perintätoimistojen kautta on vältettävä, koska niistä aiheutuvat kustannukset lisäävät perittävää summaa jatkuvasti. Velka lisääntyy ja sen maksaminen muuttuu entistä vaikeammaksi.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Laskuihin liitettävä oikaisuvaatimusohje selventää asiakkaan oikeusturvaa.
      • Raision kaupunki, kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Näin säädettynä asiakasmaksulaki lisää kuntien taloudellista ahdinkoa, koska asiakasmaksulakiluonnos tulee vähentämään kuntien tuloja. Samaan aikaan palvelua tarvitsevien iäkkäiden määrä kasvaa, palvelun tarve kasvaa ja resursoinnin tarve (kotihoidon henkilöstö) kasvaa. Hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa hoivassa lisää huomattavaa taloudellista kasvua kuntien budjettiin (riippuen valtion osuudesta rahoitukseen osallistumisesta). Kotihoidon asiakasmaksujen määrittämiseen esitetty maksuprosenttikaava tulee vähentämään kotihoidon asiakasmaksutuottoja kunnissa. Lisäksi lakiluonnoksessa esitetty malli on erittäin työläs käytännössä. Tämä johtaa siihen, että kunnissa tarvitsee lisätä asiakasmaksuja laskevien ja niitä päättävien henkilöiden määrää. Useissa kunnissa tämä tarkoittaa myös sitä, että esimiesten työaika kuluu asiakasmaksuihin ja niiden päätöksiin. Se työaika on pois henkilöstön johtamisesta. Kommentti §35 kotona annettavat palvelut. Lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta tulisi voida periä säännöllisen kotihoidon asiakkaalta erillinen maksu, joka voisi olla esimerkiksi maksimissaan 3 €/viikko tai sen suuruinen kuin kunta maksaa siitä apteekille, jos se on pienempi kuin 3€/viikko. Tämä tulisi voida periä myös ympärivuorokautisessa hoidossa. Käyttövaran suuruus ympärivuorokautisessa hoidossa. Käyttövaran suuruudessa pitäisi huomioida asiakkaan varallisuus. Tällä hetkellä alennamme sellaisten henkilöiden asiakasmaksuja käyttövaran toteutumiseksi, joilla on suuria säästöjä pankkitilillään. Lääkekustannusten huomioiminen käyttövaralaskelmassa on erittäin haasteellista. Vuoden aikana jouduttaisiin tekemään useita asiakasmaksulaskelmia, koska asiakkaiden lääkehoidon kustannukset vaihtelevat. Lisäksi jo tällä hetkellä ympärivuorokautisessa hoidossa käyttövara riittää kattamaan asukkaiden lääkekustannukset. Myös tämä säädös vähentää edelleen kuntien asiakasmaksutuottoja. Lakiluonnoksessa säädetään, että tukipalveluista (pyykki, siivous) ei saisi periä erillistä maksua, joka myös osassa kunnissa vähentää asiakasmaksutuottoja. Lakiluonnoksessa tulisi määritellä, mitä tarkoitetaan suursiivouksella tai erikoispesua vaativalla pyykillä. Pykälässä 44 tulisi määritellä, mitä asumispalvelua tarkoitetaan. Ainakin palveluasumistyyppisessä asumisessa pyykkihuollosta, siivouksesta, turvapalveluista ja muista tukipalveluista tulisi voida periä asiakasmaksu. Esimerkiksi tavallisessa palveluasumisessa asukkaan saunapalvelusta, joka toteutetaan palvelutalon tiloissa, ei saisi lakiluonnoksen mukaan periä asiakasmaksua. Hyvää lakiesityksessä on peruuttamattoman ajan poisjääntimaksun laajeneminen kaikkeen vastanottotoimintaan. Myös hoitajakäyntien maksuttomuus terveysasemalla on hyvä esitys. Haasteena on maksukattoon laskettavien maksujen laajeneminen mm. suun terveydenhuollon maksuihin. Tämä vähentää maksutuloja. Lakiesityksessä esitetään mielenterveyden hoitoon liittyvien käyntien maksuttomuutta. Tämä vähentää maksutuloja terveysasemalla. Maksuttomien käyntien rajaaminen on myös vaikeaa, koska terveysasemalla usein hoidetaan useaa eri sairautta samalla käyntikerralla. Lakimuutoksen toteutuessa valtion pitää korvata kunnille täysimääräisesti vähentyneet asiakasmaksutuotot. Tämä on todettu myös lakiluonnokseen liittyvässä taustamateriaalissa. Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän kuntien asiakasmaksutuloja yhteensä 45 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä korvattaisiin kunnille lisäämällä vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Näkövammaisten liitto on huolestunut siitä, että kunta voi käyttää perintäyhtiöitä asiakasmaksujen perinnässä. Kunnalla/kuntayhtymällä tulee olla velvollisuus ennen perintään siirtymistä selvittää, onko maksua mahdollista alentaa/jättää perimättä. Hyvää esityksessä on se, että oikaisuvaatimuksen ohjeeksi ei riitä internetsivu, jossa ohje löytyy. Ohjeiden saavutettavuus on varmistettava.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vähävaraiset vanhukset saattavat velkaantua korkeiden asiakasmaksujen vuoksi. Talousvaikeuksien neuvonta- ja ohjauspalveluita tulee olla tarjolla ja helposti saatavilla jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli kunnat huomioivat asiakkaan taloudellisen tilanteen esimerkiksi kohtuullistamalla palveluista perittävää maksua samalla, kun vanhoille ihmisille laaditaan palvelusuunnitelmaa, varmistetaan samalla tärkeiden ja tarpeellisten palvelujen aito saaminen. Tarvittavat palvelut saattavat jäädä kokonaan hankkimatta, jos asiakkaalla ei ole siihen taloudellisesti mahdollisuuksia. Asiakasmaksujen kohtuullistaminen riittävän aikaisessa vaiheessa ehkäisee myös velkakierteen syntymistä. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tulisi jatkossa aina hoitaa itse laskutuksen lisäksi myös perintä. Vanhojen ihmisten osalta ulosottoihin johtaneet tapaukset ovat lisääntyneet ja perintätoimistojen kustannukset ovat osin huomattavan suuria suhteessa laskujen summaan. Maksujen perimisen monimutkaisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset on pidettävä kohtuullisella tasolla, myös silloin kun puolison tulot huomioitavana. Em. kustannukset eivät saa osaltaan nostaa palvelu- ja hoitomaksuja. On hyvä asia, että asiakasmaksujen keskimääräinen kustannus määritellään valtakunnallisesti. Laskuissa tulee selkeästi eritellä, mistä palveluista ja toiminnoista lasku koostuu.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksujen määräytymisperusteiden yhdenmukaistaminen yhdenmukaistaa kuntien ja kuntayhtymien käytäntöjä.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Laskupohjia joudutaan tarkentamaan ja saattaa olla, että tietojärjestelmät eivät alkuun tähän taivu ja näin tästä aiheutuu tässä ongelmia, jos ei vaa-dittavia tietoja laskulle saada.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitämme, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Koska tällä hetkellä merkittävä määrä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja peritään ulosoton kautta, kuntien ja kuntayhtymien tulee jatkossa varmistaa, etteivät maksut siirry liian helposti ulosottoon. Sen sijaan asiakkaan kanssa tulee tehdä henkilökohtaiset maksusuunnitelmat, jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä ja tarjota asiakkaalle sosiaalityön ja talousneuvonnan palveluita.
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Yleistä HUS-kuntayhtymä toteaa, että lakiehdotuksessa on kyetty poistamaan nykylainsäädännön suurimpia epäkohtia mm. poistamalla alaikäisiltä perittävät poliklinikkamaksut ja laajentamalla maksukattoa ja mm. saattamalla suun terveydenhuollon maksut pääosin maksukaton piiriin. Husin asiakasmaksutulot vuonna 2019 olivat 91 miljoonaa euroa. Osin esitetyt muutokset alentavat kuntien ja sairaanhoitopiirien maksukertymää (mm. hoitajavastaanottokäyntien maksuttomuus 3,2 miljoonaa euroa ja alaikäisten poliklinikkakäyntien maksuttomuus 6,2 milj. euroa). Valtion tulee kompensoida maksukertymän alenema täysimääräisesti, jotta julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kyetään turvaamaan asianmukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee perustuslain mukaisesti kyetä turvaamaan myös poikkeusoloissa. Muutosten taloudellisia vaikutuksia ei esityksessä ole arvioitu riittävästi. Muutosten taloudelliset vaikutukset tulee arvioida myös huomioon ottaen kuntien ja kuntayhtymien koronaepidemian myötä entisestään huononeva taloudellinen tilanne. Lakiehdotuksessa ei ole arvioitu hallinnollisten kustannusten suuruutta (s. 29 ja 40). Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa myös hallinnolliset kustannukset pitää arvioida. Esimerkiksi maksukaton laajentuminen lisää hallinnollista työtä. Samoin jos kunta tai kuntayhtymä ottaa käyttöön lain 11 § 2 momentin mukaiset tasamaksuja koskevat maksuhuojennukset aiheutuu siitä erittäin suuri määrä lisää hallinnollista työtä ja lisäresurssitarpeita kunnissa ja kuntayhtymissä. Etäpalveluihin viitataan päätöksen perusteluissa useissa kohdissa. Selkeyden vuoksi olisi hyvä säätää erikseen etäpalveluista perittävistä maksuista vastaavasti, kun esitettiin maakuntauudistukseen liittyneessä asiakasmaksulakiesityksessä. 2 a § HUS sisällyttää jo nykyisin säännöstekstissä edellytetyt tiedot asiakasmaksuja koskeviin laskuihin. Ks. lisäksi lausunto 15 §:n kohdassa.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän sisältö on nähdäksemme kannatettava, mutta katsomme, että sen perusteluissa olisi syytä vielä tuoda esiin, että maksun perusteet ja sisältö on laskussa myös riittävästi yksilöitävä ja varmistettava, että tieto annetaan asiakkaalle hänelle ymmärrettävässä muodossa, esimerkiksi selkokielellä. Vaikka jo nykyään esimerkiksi vammais- ja kehitysvammapalveluissa tulisi olla lähtökohtana se, että asiakas maksaa vain tosiasiassa käyttämistään palveluista, niin järjestöjen neuvontapalveluihin tulee usein kysymyksiä liittyen siihen, että asiakkaat eivät ole pyynnöstäkään saaneet palvelun järjestäjältä tietoa siitä, mistä kaikista eristä heiltä perittävät ”könttämaksut” koostuvat. Kehitysvammaliitto pitää hyvänä, että lakiesityksessä on hyvin yksilöity maksun päätöksessä ilmoitettavat tiedot. Jos kunta ulkoistaa maksujen perinnän, tulee huomioida, ettei asiakkaalle koidu kohtuuttomia lisäkustannuksia, jotka johtaisivat toimeentulotuen asiakkuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut monesti kohtuuttoman suurine perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan hyvin usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä, mukaan lukien alaikäisillä lapsilla ja heidän perheillään.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitys selkiyttää ja yhdenmukaistaa laskuja. Oikaisuvaatimusohjeen lisääminen on perusteltu uudistus. Laskusta voidaan tarvita lisätietoja joko laskun perusteesta kuten vastaanottokäynnistä tai laskutusprosessista kuten eräpäivän siirto. Näitä voivat hoitaa eri tahot. Lienee tarkoituksenmukaista sisällyttää laskuun laskutusprosessista vastaavan tiedot.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen perinnässä olisi käytettävä muita tahoja kuin ulkopuolisia perintätoimistoja. Perintätoimistojen asiakasmaksun perimisestä ottamat maksut sekä perintätoimiston kanssa asioinnista syntyvät kulut saattavat syventää jo valmiiksi heikosti toimeentulevien asiakkaiden taloudellista tilannetta. Jos nimenomaisesti halutaan ulkoistaa palvelu yksityiselle perintätoimistolle, olisi kunnan varmistettava, etteivät perintätoimiston laskuttamat perintäkulut tule kohtuuttomaksi lisärasitteeksi vähävaraiselle asiakkaalle.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeen sisällyttäminen laskuun parantaa asiakkaan oikeusturvaa.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksun perimistä selkeyttävä pykälä on tarkoituksenmukainen, mutta ei riittävällä tavalla toteuta lakiluonnoksen säännöskohtaisten perustelujen selkeää viestiä oikaisuohjeiden välittämisestä asiakkaalle laskun/päätöksen mukana. Lakiesityksen mukaan 15 §:ssä säädettäisiin, että maksupäätöksestä saa vaatia oikaisua. Esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että laskuun/maksupäätökseen tulee liittää ohjeet oikaisun hakemiseksi. Diabetesliiton mielestä on välttämätöntä, että pykälään lisätään laskun/päätöksen yhteydessä annettavaksi oikaisuohje omana kohtanaan, esim. kohdaksi 7. Olisi myös tarkoituksenmukaista, että laskuun/päätökseen sisältyisi aina tieto asiakasmaksun alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta samassa yhteydessä, kun ilmoitetaan maksun lähettäjän yhteystiedot. Mikäli tätä ei selkeästi säädetä, ei kunnan velvollisuus tiedottaa asiakkaille maksun alentamisen ja perimättä jättämisen käytännöistä toteudu. Diabetesliitto tuo lisäksi esiin, että asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen lähtökohdaksi on otettava yksiselitteisyys palvelumaksun määräytymisessä. Edellisen, rauenneen, asiakasmaksulain uudistuksen yhteydessä esitettiin, että jos palvelusta ei ole säädetty laissa, tulee sen olla käyttäjälle maksuton. Käsiteltävänä olevan lakiluonnoksen perustelujen mukaan tämä periaatteellinen muutos siirtyy toteutettavaksi laajemman asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomessa kotitaloudet rahoittavat noin viidenneksen terveydenhuollon kokonaismenoista suorilla asiakasmaksuilla ja omavastuilla, mikä on Pohjoismaiden korkein osuus. Tiedetään, että terveydenhuollon asiakasmaksut ja omavastuut kasautuvat ikääntyneille ja/tai pienituloisille. Tutkitusti eri terveysmenolajeista selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla. Pienituloisiin kotitalouksiin kohdistuvaa terveysmenorasitetta voidaan keventää tehokkaimmin alentamalla julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja. (Tervola ym. Invest Policy Brief 5.2.2020). Diabetesliiton vuonna 2018 tekemän asiakasmaksukyselyyn (n=145) vastanneista diabeetikoista puolet oli taloudellisten vaikeuksien vuoksi viimeisen vuoden aikana tinkinyt välttämättömistä menoistaan asiakasmaksujen vuoksi tai jättänyt niiden vuoksi menemättä terveydenhuoltoon.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan laskuun tulee liittää oikaisuvaatimusohje, joka koskee sekä maksukyvyn mukaisia maksuja että tasamaksuja. Esityksen mukaisesti oikaisuvaatimusohje tulee olla mahdollista sisällyttää suoraan laskulomakkeelle. Ehdotettu 5-kohta edellyttää palvelun antajan tai tuottajan tietoja: täyskatteisessa palvelusetelissä, jossa kunta perii asiakasmaksun ja asiakas valitsee palveluntuottajan, ei palveluntuottajatieto ole asiakasmaksuohjelman tiedossa. Asiakkaalla on oikeus ja valinnanvapaus muuttaa palveluntuottajaa myös kesken asiakaslaskutuksen. Palveluntuottajatiedoksi tulisi ao. tapauksessa riittää palvelutuote esim. kotihoidon palveluseteli, asiakkaan valitsema palveluntuottaja.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotus turvaisi toteutuessaan entistä paremmin sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien henkilöiden perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan. Lisäksi se vaikuttanee positiivisesti perustuslain 19 §:n mukaisiin oikeuksiin pääsyyn.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Autismiliiton näkemyksen mukaan kuntien ei tulisi käyttää yksityistä palveluntuottajaa, kuten perintäyhtiötä, asiakasmaksujen perintään. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut monesti kohtuuttoman suurine perintäkuluineen ovat käsityksemme mukaan usein ulosottojen syynä esimerkiksi vammaisilla ja pitkäaikaissairailla sekä muilla haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä ja jopa alaikäisillä lapsilla.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Sosiaalihuollon palveluiden myöntämisestä asiakkaalle on tehtävä hallinnollinen päätös, johon on liitetty oikaisuvaatimus. Esitysluonnoksessa lasku rinnastuu tasamaksuissa päätökseen. Oikaisuvaatimuksen liittäminen tältä osin myös jokaiseen laskuun ei siten olisi tarkoituksenmukaista.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On hyvä käytäntö, jos oikaisuvaatimusohje voitaisiin liittää suoraan laskuun.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliiton mukaan nykyistä tilannetta selkeyttäisi, jos kunnilla olisi velvollisuus antaa tasasuuruisista maksuista asiakkaalle kirjallinen lasku sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje. Lisäksi mikäli lasku sisältää useampia eri palveluja tai toimenpiteitä, tulisi laskussa eritellä kukin palvelu ja toimenpide sekä niistä perittävä maksu. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että laskuun tulisi liittää tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että kuntien/sairaanhoitopiirien tulisi itse hoitaa asiakasmaksujen laskutus kaupallisten perintätoimistojen sijaan. Nykyinen käytäntö tulee estää lainsäädännöllä. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että tulojen perusteella määräytyvät maksut on siirrettävä perustumaan nettotuloihin eikä bruttotuloihin. Jyrkkä verotuksen progressio yhdistettynä palveluiden maksun tuloperusteisuuteen tulee aiheuttamaan tuloloukkuja, kunhan työeläkeläiset suuret ikäluokat ikääntyvät palveluiden suurkuluttajiksi. ”Välialikaiseksi aiottu” raippavero olisi viimeistään nyt tasa-arvon nimissä lakkautettava.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Laskuihin liitettävä oikaisuvaatimusohje selventää asiakkaan oikeusturvaa.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan muutoksenhakuoikeutta koskevaan asiakasmaksulain 15 §:ään ja hallintolain 46 §:n 1 momenttiin sekä todetaan, että laskuun tulee liittää oikaisuvaatimusohje. Tämä koskee sekä maksukyvyn mukaan määräytyviä että tasasuuruisia asiakasmaksuja. Lapin aluehallintovirasto katsoo, että mainittu velvollisuus tulee selvyyden vuoksi lisätä lakiin esim. omana momenttinaan 2a ja 2b §:issä samalla tavoin, kuin rauenneen asiakasmaksulakiesityksen (HE 310/2018 vp) 6 ja 7 §:issä oli tehty. Tämä velvollisuus on nykytilanteessa laajalti laiminlyöty, ilmeisesti tietämättömyydestä johtuen (tietämättömyys siitä, että asiakasmaksua koskeva lasku on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös). Hallintolain 60 §:n mukaan tiedoksianto on toimitettava todisteellisena tiedoksiantona (postitse saantitodistusta vastaan), jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Asiakasmaksua koskeva lasku tai päätös on tällainen velvoittava päätös. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että nämä laskut tai päätökset toimitetaan asiakkaille todisteellisesti. Näin ollen selvyyden vuoksi olisi hyvä lisätä esimerkiksi ehdotettuihin 2 a ja 2 b §:iin maininta asiakasmaksua koskevien laskujen ja päätösten tiedoksiantamisesta hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona (postitse kirjeellä).
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kirjalliseen laskuun on syytä liittää oikaisuvaatimusohje. Jos lasku koskee useita palveluita, ne on eriteltävä. Laskuun on liitettävä tieto mahdollisuudesta alentaa maksua tai jättää se perimättä asiakkaan tai kunnan aloitteesta. Tämä parantaa heikossa asemassa olevien terveydellistä tasa-arvoa, vähentää taloudellista huolta ja antaa mahdollisuuden hoitaa ennestään huonoa taloudellista tilannetta. Maksujen periminen ulosoton tai perintätoimistojen kautta on vältettävä, koska niistä aiheutuvat kustannukset lisäävät perittävää summaa jatkuvasti. Velka lisääntyy ja sen maksaminen muuttuu entistä vaikeammaksi.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Otsikointia on tarpeen muuttaa säännöksen sisältöä paremmin kuvaavaksi. Ehdotetun pykälän sanamuotoa on syytä selkeyttää siten, että 1 momentin ensimmäinen virke muotoillaan seuraavasti: "Kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle maksusta lasku". Esitysluonnoksessa lasku rinnastuu tasamaksuissa päätökseen, johon voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksesta ehdotetaan säädettäväksi esitysluonnoksen muutoksenhakua koskevassa 15 §:ssä. Selvyyden vuoksi oikaisuvaatimuksen tekemisestä olisi perusteltua säätää tässä pykälässä lisäämällä siihen uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin muutoksenhausta laskuun. Ehdotettu 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi. Tulosidonnaisen palvelun antamisesta tehdään hallintopäätös, johon voi hakea muutosta oikaisuvaatimusteitse. Koska asiakkaalle annettava lasku on hallintopäätöksen täytäntöönpanoa, ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaisesta yksittäisestä kyseistä hallintopäätöstä koskevasta laskusta olisi erillinen mahdollisuus hakea muutosta. Tältä osin esitysluonnosta on syytä täsmentää. Pykälä on muutoin kannatettava eikä laskun vähimmäistietoihin ole lisättävää.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksulakiin lisättäisiin uusi kohta 2 a §, jonka 1 momentissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta antaa asiakkaalle maksua koskeva lasku, joka vastaa päästöstä ja johon sovelleettaisiin hallintolain sääntelyä. Ehdotetun lain 15 §:ssä säädettäisiin, että laskuun saisi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimusohje ei olisi erillisenä asiakirjana, vaan ohje voitaisiin laatia suoraan laskulle. Muutos selkeyttää käytäntöjä ja lisää yhdenvertaisuutta. Muutos vaatisi ohjelmien päivitystä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Yksityisyyden suoja ja turvallisuus vahvistuvat, mikä on hyvä asia. Myös oikaisuvaatimuksen liittäminen laskuun on hyväksyttävissä.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiluonnoksen 2 a §:ssä ja 2 b §:ssä säädetään maksua koskevasta päätöksestä, mutta mainitaan vain maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut eikä tasasuuruisia maksuja. Muutoksenhakua koskevassa 15 §:ssä säädetään, että maksua koskevaan päätökseen ja laskuun voi hakea oikaisua sen mukaan, mitä hallintolaissa säädetään. Onko tarkoitus, että tasasuuruiset maksut huomioidaan myös näissä säännöksissä, koska oikaisun vaatiminen tasasuuruisesta maksusta edellyttäisi tällöin, että maksu perustuisi annettuun hallintopäätökseen. Laskussa tulisi olla asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla esitetty erittely palveluista ja niistä perittävistä maksuista.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto huomauttaa, että pienituloisille monisairaille ihmisille kasaantuu paljon heitä kuormittavia erilaisia maksuja, jotka liitännäisvaikutuksineen lisäävät heidän henkistä ja fyysistä rasitustaan. Tarvitaan sekä huojennuksia maksuihin että inhimillisempää otetta, yksilöllistä huomioimista ja palvelujärjestelmän muuttamista suuntaan joka on vastavuoroisempi ja auttaa aidosti ihmistä joka tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta tietoa, neuvoja tai apua. Invalidiliitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perinnässä tulee noudattaa samaa perimistapaa kuin laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (5 §:n 2 momentti), jonka mukaan perintätoimisto ei voi esiintyä velkojen toimeksiannossa asiamiehenä, koska kyse on julkisen saatavan ulosmittauksesta. Kuntaliitto selvitti jo vuonna 2014, että yli puolet kunnista käyttää perintätoimistoja. Perintätoimisto moninkertaistaa asiakasmaksun suuruuden eikä sitä toimeentulon viivästyessä ja laskun mennessä perintään enää huomioida toimeentulotuessa. Perintätoimistojen käyttäminen suoraan ulosottokelpoisten julkisten saatavien perimisessä johtaa runsaasti terveydenhuollon palveluja käyttävät toimintarajoitteiset henkilöt velkakierteeseen. Asiakas ei ole välttämättä voinut vaikuttaa tilanteeseen. Potilas on voitu siirtää sairaalasta toiseen ja edellisestä sairaalasta lähtee lasku, vaikka hoitoa jatketaan muualla. Vaikka terveydenhuollon maksukatto olisi täynnä, niin laskuja lähtee, koska terveydenhuollossa ei ole seurantavelvoitetta (informaation puute) ja asiakas ei välttämättä tiedä maksuvapautuksen hakemisesta tai vammasta johtuvasta syystä ei pysty hakemaan vapautusta.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Aluehallintovirasto toteaa, että oikaisuvaatimusohjeen sisällyttäminen laskuun parantaa asiakkaan oikeusturvaa. Nykyisen lain soveltamisessa on tältä osin esiintynyt tulkintaongelmia. Aluehallintovirasto toteaa edelleen, että hallinnollisen työn lisääntyminen kunnissa oikaisuvaatimusten määrän kasvaessa ei saa johtaa esimerkiksi asiakaspalvelun heikentymiseen tai käsittelyaikojen pidentymiseen.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Allergia-, iho- ja astmaliiton mielestä ulkopuolisen palvelutarjoajan käyttämisestä maksujen perimisessä tulisi vähitellen luopua. Vaihtoehtoisesti asiakasmaksujen perinnästä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Liitto kannattaa yksityisyyden suojan edistämistä maksun perimisessä.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Munuais- ja maksaliitto katsoo, että etäpalvelusta perittävän maksun tulisi olla pienempi kuin kasvokkain tapahtuvasta palvelusta perittävän maksun muun muassa sen vuoksi, että yhteiskunnalle ei aiheudu tällöin kustannuksia asiakkaan matkustamisesta terveydenhuoltoon.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan laskusta tulee ilmetä kuusi erikseen säädettyä kohtaa. Kolmannessa kohdassa kirjataan palvelu, josta maksu peritään. Tämän kohdan perusteluihin olisi hyvä lisätä, että laskussa maksettava palvelu tulee kirjata asiakkaalle ymmärrettävästi. Liian usein lasku sisältää ammattikieltä, jota asiakas ei ymmärrä. Potilaan on myös vaikea tietää tai muistaa, mitä kaikkia osioita hänen käyntinsä on sisältänyt ja siten ymmärtää laskuaan. Ylipäänsä terveydenhuollon maksujen tulisi olla selkeämmin kerrottuja. Ihminen ei välttämättä itse edes ymmärrä, minkä nimiseen palveluun hän on menossa, saati siten osaa katsoa sen hintaa. Harvassa muussa asiassa ihminen ostaa palvelun tietämättä sen kokonaishintaa. Pykälään tulisi myös lisätä kohta 7, jossa velvoitetaan kuntia antamaan tieto maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Reumaliitto toteutti yhdessä neljän muun potilasjärjestön kanssa kyselyn pitkäaikaissairauden kustannuksista. Siihen vastasi lähes 1900 ihmistä keväällä 2018. Lähes 41 prosenttia vastanneista ei ollut kuullutkaan asiakasmaksujen kohtuullistamisesta. Maksuja oli mukautettu vain yhdelle prosentille. Lain kohta on käytännössä hyvin vähän käytetty. Se tulee siksi saada selväksi osaksi asiakkaalle lähetettäviä laskuja. Pykälään pitäisi myös lisätä kahdeksas kohta, jossa kerrotaan terveydenhuollon maksukatosta ja sitä kerryttävistä palveluista ymmärrettävästi (6 a §). Reumaliiton mielestä yhdeksänneksi kohdaksi laskuun liittyen olisi hyvä laittaa oikaisuvaatimusohje (15§). Vuonna 2018 ulosottoasioita tuli vireille lähes 390 000 liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Mukana oli esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua. Terveydenhoitomaksuihin liittyvien maksuongelmien helpottamiseksi mm. edellä mainitut lisäykset lakiin ovat perusteltuja. Tässä ote saamastamme palautteesta: ” Maksamatta jääneiden laskujen periminen on monimutkainen ja vaikea asia. Kun elämässä usein kertyvät nämä sairauden aiheuttamat ongelmat (tutkimuskierre, vastaanottokäynnit, matkat, lääkkeet ja lääkekokeilut, sairauspäivärajojen odottaminen yms.), niin luonnollisesti potilas yrittää perheen elättämisen lisäksi saada ne lääkkeet ja hoidot ostettua, maksettua. Silloin jää usein pienessä budjetissa ne käyntimaksut maksamatta. Ei laiskuutta tai välinpitämättömyyttä, vaan tärkeysjärjestyksen mukaan useimmat potilaat yrittävät selvitä edes hengissä, voimissaan (usein masennusta ja lamaannusta vastaan taistellen - varsinkin sairauden alkuvaiheessa). PITÄISI HELPOMMIN SAADA OSAMAKSU- TAI MUU PITEMMÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA LASKUJEN MAKSAMISEEN. PERINTÄÄN JOUTUMINEN ON MONELLE TODELLA HÄPEÄLLINEN TAPAHTUMA. Ja tieto maksuhäiriömerkinnän saamisesta voi lisätä ahdistusta entisestään vaikeassa vaiheessa. Tämä perintälaskun tulo voi olla niin raskas kokemus, että potilas saattaa jopa olla avaamatta laskutuskuorta tms., koska ei jaksa käsitellä henkisesti ko. henkilökohtaista epäonnistumistaan.”
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ylä-Savon Sote ky lausuu tämän Vieremän kunnan osalta.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - kirjalliseen laskuun oikaisuvaatimuksen liittäminen - mikäli lasku koskee useita palveluja, ne on eriteltävä - laissa säädettävä yksiselitteisesti, mistä palvelusta voidaan periä maksu - perintäyhtiöiden käyttäminen julkisoikeudellisen maksujen perinnässä hoitoon ja huoltoon liittyvistä maksuista pois, organisaation tulee itse hoitaa perintä ilman suuria perintäkuluja - laskuun liitettävä tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen, perimättä jättämiseen tai mahdollisuus tehdä sopimus maksusuunnitelmasta maksaa lasku erissä ja mahdollisuus hakea myös toimeentuloa; näin lisätään jo ennestään heikommassa asemassa olevien terveyden tasa-arvoa, vähennetään ahdinkoa ja tuetaan taloudellisesta rasitteesta selviytymistä ja velkaantumisen vähentämistä sairauden ja tarvittavan huollon perusteella - jo pelkät perintätoimistojen kulut lisäävät kohtuuttomasti jo ennestään heikossa asemassa, paljon palveluja tarvitsevien olevien ulosottovelkoja, kun he eivät välttämättä kykene aina huolehtimaan laskujen määräaikaisesta maksamisesta, eikä kaikille ole mahdollista saada edunvalvojaakaan
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        30.3.2020
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Kuntien velvollisuus antaa tasasuuruisesta maksuista asiakkaalle kirjallinen lasku tarvittavine tietoineen sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje selkiyttäisi merkittävästi nykytilannetta. Perusteluihin tulisi lisäksi kirjata, että mikäli lasku sisältää useampia eri palveluja tai toimenpiteitä, tulisi laskussa eritellä kukin palvelu ja toimenpide sekä niistä perittävä maksu. Tämä lisäisi asiakasmaksujen läpinäkyvyyttä. Lisäksi SOSTE esittää, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. SOSTE esittää, että kunnat hoitaisivat asiakasmaksujen laskutuksen ja perinnän. Tällä hetkellä kaikki sairaanhoitopiirit ja iso osa kunnista käyttävät perintätoimistoja asiakasmaksujen perinnässä. Tämä on nykylain vastaista. Lakia kierretään lähettämällä ulosottolaskun kunnan tai kuntayhtymän nimissä teknisenä toimijana. Lainsäädännöllä tämän tulisi estää. Suomessa ulosottotapaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2019 yhteensä noin 422 600 sote-palvelujen asiakasmaksua joutui ulosottoon, kun vuonna 2011 määrä oli noin 206 900. Kunnan tulisi kaikin tavoin varmistaa, etteivät maksut johda automaattisesti ulosottoon, vaan asiakkaan kanssa tulee tehdä henkilökohtaisen maksusuunnitelman, jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä tai ohjata asiakkaat hakemaan toimeentulotukea.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Velvoite oikaisuvaatimuksen lisäämiseksi laskun yhteyteen on perusteltua ja lisää asiakkaiden oikeusturvaa. Perintäyhtiöiden mahdollinen käyttö ei saa vaarantaa asiakkaan yksityisyyden suojaa eikä lisätä kustannuksia asiakkaalle kohtuuttomasti esim. perintäkulujen muodossa. Laskutusjärjestelmien tulee kehittyä ja automatisoitua, jotta uusia kustannuksia ei koidu sote-organisaatioille.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Med Group Oy, ONNI terveys, Aaltonen Janne
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • 1. Maksun "periminen" on hieman harhaanjohtava otsikko, koska se vie ajatukset perintätoimenpiteisiin; kyse on kuitenkin laskuttamisesta. 2. Muotoilu "päätöstä vastaava lasku" on epätäsmällinen, koska suurimpaan osaan terveydenhuollon asiakasmaksuista ei liity päätöstä; parempi olisi "palvelua vastaava lasku" tai "palvelua tai päätöstä vastaava lasku". 3. Ainakin ensihoidossa asiakasmaksuja (omavastuu) laskutetaan nyt palvelutuottajien toimesta; jos laskutus siirtyy kunnille/kuntayhtymille, tulee tämän siirron tekniseksi toteuttamiseksi ja huomioimiseksi palvelusopimuksissa varata riittävä siirtymäaika. Lisäksi, jos asiakasmaksu/omavastuu jää nyt palveluntuottajan tuloksi, pitää kunnan/kuntayhtymän jatkossa tilittää tuo tulo palveluntuottajille.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Oikaisuvaatimusohjeet toimitetaan asiakkaalle jo tälläkin hetkellä sosiaalihuollon päätösten mukana, ovat ne sitten tasasuuruisia tai tulojen mukaan määräytyviä asiakasmaksuja. Terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen laskupohjissa ei kuitenkaan välttämättä ole kaikkia uuden säännöksen mukaisia vaadittavia tietoja ja tämä vaatii tietojärjestelmien ja laskupohjien kehittämistä. Paperin kulutus ja laskuista tehtävät oikaisuvaatimukset todennäköisesti lisääntyvät.
      • Psoriasisliitto ry, Karhunen Hanna
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Psoriasisliitto pitää hyvänä asiana, että maksun perimistä selkeytetään. Liitto kuitenkin huomauttaa, että asiakkaan oikeusturvan vuoksi olisi tärkeää, että jo tässä kohdassa mainittaisiin, että laskuun tulee sisältyä ohje oikaisun tekemiseen sekä tieto siitä, että asiakasmaksu voidaan huojentaa tai jättää perimättä. Paljon palveluja käyttävien toimeentulon kannalta on tärkeää, että asia on mainittu laskussa, vaikka se tuotaisiinkin asiakkaalle tiedoksi ensimmäisen kerran jo aikaisemmin. Lisäksi liitto toteaa, että että asiakasmaksulakia on muutettava niin, että laissa säädetään yksiselitteisesti, mistä palvelusta voidaan periä maksu. Jos palvelusta ei ole säädetty laissa, tulee sen olla käyttäjälle maksuton. Nyt lausunnoilla olevan lakiluonnoksen perusteluissa mainitaan, että tämä muutos on perusteltua toteuttaa laajemman asiakasmaksulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Muutos tulee kirjata uudistuksen valmistelun lähtökohdaksi.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Säännöskohtaisten perustelujen mukaan laskuun/päätökseen tulee liittää oikaisuohje. Lain 15 §:ssä säädettäisiin, että maksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Valviran näkemyksen mukaan lain tulee olla selkeä ja siksi Valvira ehdottaa, että pykälään lisätään päätökseen sisältyvänä tietona (omana kohtanaan) oikaisua koskeva ohje, kuten säännöksiä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on tarkoitettu.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslaget
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Ehdotettu sääntely lisää asiakkaan yksityisyyden suojaa ja on kannatettava. Olisi hyvä pohtia laajemmin, onko julkisoikeudellisten maksujen perintää tarpeen ulkoistaa perintäyhtiöiden tehtäväksi. Ennen maksujen automaattista ulosottoon laittamista olisi tarpeen tarkistaa asiakkaan tilanne. Asiakasmaksujen maksamatta jättämiselle voi olla monia syitä laskun hukkumisesta tai unohtamisesta vähävaraisuuteen ja voimavarojen riittämättömyyteen. Asiakkaan kanssa olisi hyvä voida tilanteen mukaan tehdä maksusuunnitelma tai päätös maksujen kohtuullistamisesta tai perimättä jättämisestä. Maksut ovat tarvittaessa suoraan ulosottokelpoisia. Perintäyhtiön käyttäminen julkisoikeudellisten maksujen perinnässä lisää usein tarpeettomasti maksettavaa loppusummaa ja lisää taloudellista ahdinkoa.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Ehdotus on asiakkaiden oikeusturvan kannalta hyvä. Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen asiakasmaksulaskuihin lisää kuitenkin kuntayhtymän taloushallinnon tehtäviä ja kustannuksia, kun laskuihin liitetään postituksessa erillinen oikaisuvaatimusohje. Laskuja Eksotessa lähetetään vuosittain noin 420 000 kpl.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Oikaisuvaatimuksen pakollinen lisääminen laskuun on perusteltua. Perintäyhtiöiden käyttäminen ei saa johtaa mm. perintäkulujen kasvuna asiakkaiden kannalta kohtuuttomiin maksuihin. Perintäyhtiöitä käytettäessä on myös varmistettava tietosuojan ehdoton säilyminen. Eteneminen kohti sähköistä asiointia on toivottavaa, mutta asiakkaiden yhdenvertaisuus on tärkeää huomioida.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Oikaisuvaatimusohje selkeyttää asiakkaan oikeusturvaa, kun laskuihin on liitettävä oikaisuvaatimusohje.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Perintätoimistojen käyttö on aiheuttanut huomattavaa velkaantumista, joten perintäfirmojen käytöstä sosiaali- ja terveydenhuoltomaksuissa tulee luopua. Maksujen maksamatta jättäminen voi olla useiden kuormittavien tilanteiden summa, jolloin perintätoimistojen käyttö vain lisää kierrettä.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen tavoite poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa on kannatettava. Maksujen ja niiden määräytymisperusteiden yhdenmukaisuus sekä parantaa kansalaisten tasa-arvoa että osaltaan varmistaa alueellisista eroista johtuvaa hoidon saatavuutta.
      • Aivovammaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2020
        • • Laskujen maksamiseen tulisi olla muistutuskeinoja, joilla helpotetaan muistiongelmaisten henkilöiden laskujen maksamista. Ihmiset eivät voi aina ottaa käyttöön e-laskun automaattista maksatusta, koska heillä ei välttämättä ole tilillä juuri tuolloin rahaa laskun maksuun. • Hoitajien vastaanoton maksuttomuus on hyvä asia
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Selkeyttää asiakkaan oikeusturvaa, kun laskuihin on liitettävä oikaisuvaatimusohje.
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Perintäyhtiöiden, erityisesti kansainvälisten perintäyhtiöiden, käyttäminen julkisten palveluiden kumppanina on lopetettava ja ihmisten ajaminen ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi on loputtava. Tällä hetkellä, jos ihminen ei kykene maksamaan asiakasmaksuja, annetaan lasku kansainvälisen perintäyhtiön ja ulosoton perittäväksi. Perintäkulujen, korkojen ja ulosottomaksujen vuoksi laskut paisuvat niin suuriksi, etteivät pienituloiset ihmiset niistä selviä, saati että kykenisivät selättämään sairautensa laskujen aiheuttaman huolen keskellä. Pykälään on liitettävä tai tehtävä oma pykälä maksujen perimiselle niin, että kunta tai kuntayhtymä ei saa ulkoistaa laskujen perintää, vaan sen on hoidettava se omana työnä.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 2 b § Päätös maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta / Beslut om avgift som bestäms enligt betalningsförmågan
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pidämme erittäin hyvänä, että maksukyvyn arviointia ja siten huojennuksesta tai perimättä jättämisestä vahvistetaan uudessa laissa kotostamalla asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Tulee kuitenkin huomioida, että perustoimeentulon maksatuksen ollessa Kelan vastuulla ja huojennuksesta päättäminen kuntien on huolehdittava siitä, ettei kummankaan organisaation päätöksenteon nopeus tai organisaation välisen yhteistyön haasteet vaaranna asiakkaan/potilaan mahdollisuutta saada päätöstä ja tarvitsemaansa palvelua. Tällä hetkellä pääsääntö tuntuu olevan, ettei kunta myönnä huojennusta tai evää sitä jolloin päätöksen puuttuessa kela ei huomioi asiakasmaksua toimeentulopäätöksessä. Tällöin asiakasmaksu jää joko asiakkaan itsensä tai palvelutuottajan kannettavaksi. Molemmille tilanne on usein kohtuuton: asiakkalle kun maksu menee perintään/ulosottoon ja palveluntuottajalle kun syntyy maksutappioita.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS anser att paragrafen medför en förbättring till det rådande läget. Det är oerhört viktigt att rättssäkerheten förverkligas också i fråga om kund- och klientavgifter. Rättssäkerhet efter att beslutet gjorts kräver i regel beslut som individen kan be om rättelse till.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukainen oikaisuvaatimusohjeen lisääminen mukaan laskuun erillisellä liitteellä saattaa lisätä tulostettavan paperin määrää. Samaan aikaan myös viranomaistoiminnassa siirrytään sähköiseen ympäristöön. Tämän vuoksi pidämme riittävänä, että laskusta löytyy linkki/ohje, josta oikaisuvaatimusohjeet löytyvät taikka oikaisuvaatimusohje lisätään laskulle.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesityksen maksutaulukon mukaan määritellään maksuprosentit perheen koon mukaan jokaiselle tunnille erikseen, palvelutuntien ollessa 4 -38 tuntia kuukaudessa, joten maksu % muuttuu tuntitunnilta. Tämä on iso muutos nykyiseen käytäntöön verrattuna, joka on mahdollistanut ikääntyneiden osalta joustavan ja tarvelähtöisen palvelun toteuttamisen määriteltyjen tuntirajojen puitteissa. Tämä ei ole tarkoituksenmukainen, koska jatkossa tulisi tehdä jokaisen palvelutuntien muutoksen jälkeen erilliset oikaisuvaatimuskelpoiset palvelupäätökset sekä niihin liittyvät valituskelpoiset laskut. Tämä ei ole hallittavissa, koska vaatii jatkuvia uusien asiakasmaksupäätösten tekoa. Kainuussa asiakkaan palvelut perustuvat palvelutarpeeseen ja asiakas saa ne varallisuudestaan riippumatta tarpeen pohjalta. Jos asiakas ei selviä laskuista, maksuja alennetaan tai poistetaan kokonaan, mutta palveluja ei jätetä toteuttamatta. Lakiesitys vähentää Kainuun soten asiakasmaksutuottoja.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tulosidonnaisten maksujen määräytymisen periaatteiden tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säännöksen sisältö on kannatettava ja tuo asiakkaan kannalta selkeyttä mahdollisesti kuntakohtaisesti sisällöllisesti vaihteleviin asiakasmaksupäätöksiin. Maksukyvyn mukaan määräytyvää maksua koskevassa hallintopäätöksestä tai sen liitteistä tulisi lisäksi käydä ilmi tulot ja huomioitavat vähennykset, joiden perusteella asiakasmaksu on määrätty. Kts. 2 a §:n huomiot.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymä noudattaa ja soveltaa maksukykyyn määräytyvässä maksussa Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa 734/1992 ja asetuksessa 912/1992 säädetyssä pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta. Ylläpitomaksu määritellään jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon osalta perhehoidossa edellyttäen, että hoito jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään 90 vrk. Pitkäaikainen perhehoito on asiakkaalle täyttä ylläpitoa, jossa asiakas maksaa tuloihinsa suhteutetun asiakasmaksun. Edellä (kohta 2 a) mukaisten nykyisten oikeussuojakeinojen lisäksi asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan hoivasta- ja huolenpidosta sekä kohtelusta asiakaslain 23§:n mukainen muistutus sosiaalihuollon viranhaltijalle.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle muodostuu konkreettisempi käsitys siitä, mistä palveluista maksu muodostuu, kun siitä saa päätöksen, jossa on perustelut.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palvelusta, josta peritään tulosidonnainen maksu lähetetään päätös oikaisuvaatimusohjeineen jo nykytilanteessa.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksut eivät saa aiheuttaa asiakkaalle ja hänen perheelleen taloudellisia ongelmia eivätkä maksut saa olla esteenä tarpeellisten palvelujen käyttämiselle. Tätä voidaan ehkäistä maksujen kohtuullistamisella tai perimättä jättämisellä, mihin lakiesitys hyvin vastaa. Lain voimaantulon jälkeen tulee seurata maksujen alentamisen tai perimättä jättämisen käytäntöä ja ohjeistaa viranomaisia/toimijoita edelleen näissä asioissa. Toiminnan pitää olla joustavaa, jotta asiakas ei joudu valittamaa kunnan maksupäätöksestä. Valitus hallinto-oikeuteen tulee vähävaraiselle asiakkaalle kalliiksi. Mikäli hallinto-oikeus ei muuta valituksenalaista päätöstä on asiakkaan maksettava 260 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Tutkimusten ja selvitysten mukaan asiakasmaksulain 11 §:ää ei ole juurikaan toteutettu kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Kela on kuitenkin edellyttänyt ensisijaisesti maksuvapautusta ennen toimeentulotuen myöntämistä. Kun asiakas ei ole pystynyt maksamaan saamaansa asiakasmaksua, on lasku annettu yksityisen perintäyhtiön perittäväksi välittämättä seurauksista asiakkaalle.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Suomen Kipu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Suomessa ulosottotapaukset ovat kasvaneet merkittävästi: vuonna 2019 yhteensä noin 422 600 sotepalvelujen asiakasmaksua joutui ulosottoon, kun vuonna 2011 määrä oli noin 206 900. Kuntien tulee jatkossa paremmin selvittää potilaille mahdollisuus terveydenhuoltomaksujen kohtuullistamiseen tai perimättä jättämiseen.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälä on tarpeellinen, jotta asiakkaat saavat tarpeelliset tiedot päätöksen perusteluista ja mahdollisuudesta oikaisuun. Muutoksenhakumenettely edellyttää tarkempaa ohjeistusta; ks. 15 § liittyvät kommentit.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksujen suuruus ei saa estää terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttämistä, vaan niihin tulee olla tasapuolinen oikeus kaikilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvä, että laskun liitteeksi on tultava oikaisuvaatimusohje.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUS sisällyttää jo nykyisin säännösesityksessä edellytetyt tiedot asiakasmaksuja koskeviin päätöksiin.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotamme lisättäväksi kohtaan kolme palveluntuottajan nimen, jos palveluntuottaja on eri kuin päätöksenantaja.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kuten edellisessä 2 a §:ssä, tulee pykälään liittää omana kohtanaan oikaisuohje lakiluonnoksen perusteluissa tarkoitetulla tavalla.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • --
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälästä puuttuu tiedot mistä lähtien maksu on määrätty ja mihin asti se on voimassa, vai onko se voimassa toistaiseksi. Jos pykälä 10e§:n tunti tunnilta porrastus tulee voimaan, se voi johtaa siihen, että asiakasmaksusta joudutaan tekemään useita uusia päätöksiä, jos asiakkaan palvelutarve muuttuu usein. Päätöksiä joudutaan tekemään lukuisia, mikä lisää huomattavasti viranomaistyötä.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiesityksessä on Suomen Luustoliiton kannattama esitys, jonka mukaan kunnan velvollisuus on antaa tulosidonnaisesta maksusta asiakkaalle kirjallinen lasku tarvittavine tietoineen sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että kuntien/sairaanhoitopiirien tulisi itse hoitaa asiakasmaksujen laskutus kaupallisten perintätoimistojen sijaan. Lakia kierretään lähettämällä ulosottolaskun kunnan tai kuntayhtymän nimissä teknisenä toimijana. Nykyinen käytäntö tulee estää lainsäädännöllä.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan muutoksenhakuoikeutta koskevaan asiakasmaksulain 15 §:ään ja hallintolain 46 §:n 1 momenttiin sekä todetaan, että laskuun tulee liittää oikaisuvaatimusohje. Tämä koskee sekä maksukyvyn mukaan määräytyviä että tasasuuruisia asiakasmaksuja. Lapin aluehallintovirasto katsoo, että mainittu velvollisuus tulee selvyyden vuoksi lisätä lakiin esim. omana momenttinaan 2a ja 2b §:issä samalla tavoin, kuin rauenneen asiakasmaksulakiesityksen (HE 310/2018 vp) 6 ja 7 §:issä oli tehty. Tämä velvollisuus on nykytilanteessa laajalti laiminlyöty, ilmeisesti tietämättömyydestä johtuen (tietämättömyys siitä, että asiakasmaksua koskeva lasku on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös). Hallintolain 60 §:n mukaan tiedoksianto on toimitettava todisteellisena tiedoksiantona (postitse saantitodistusta vastaan), jos se koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu vastaanottajan oikeuteen vaikuttava määräaika. Asiakasmaksua koskeva lasku tai päätös on tällainen velvoittava päätös. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että nämä laskut tai päätökset toimitetaan asiakkaille todisteellisesti. Näin ollen selvyyden vuoksi olisi hyvä lisätä esimerkiksi ehdotettuihin 2 a ja 2 b §:iin maininta asiakasmaksua koskevien laskujen ja päätösten tiedoksiantamisesta hallintolain 59 §:ssä tarkoitettuna tavallisena tiedoksiantona (postitse kirjeellä).
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksujen suuruus ei saa estää terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttämistä, vaan niihin tulee olla tasapuolinen oikeus kaikilla taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Maksujen periminen ulosoton tai perintätoimistojen kautta on vältettävä, koska niistä aiheutuvat kustannukset lisäävät perittävää summaa jatkuvasti. Velka lisääntyy ja sen maksaminen muuttuu entistä vaikeammaksi.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Yhdenmukaisuuden vuoksi oikaisuvaatimuksen tekemisestä on perusteltua säätää tässäkin pykälässä lisäämällä siihen uusi 2 momentti vastaavalla tavalla kuin edellä 2 a §:n kohdalla. Asiakasmaksupäätöksen sisällöllinen sääntely on kannatettava ehdotus, jotta asiakkaat tietävät päätökseen sisältyvät palvelut ja niistä perittävät maksut perusteluineen. Asiakkaat tulevat valtakunnallisesti kohdelluiksi yhdenmukaisesti. Säännökseen on perusteltua lisätä asiakkaan informoimiseksi, että hänen tulee olla yhteydessä pykälän 5 kohdassa tarkoitettuun tahoon esitysluonnoksen 10 j §:ssä tarkoitetuissa asiakasmaksuun vaikuttavissa tilanteissa. Tällainen tilanne on esimerkiksi asiakkaan tai hänen perheensä maksukyvyn muuttuminen olennaisesti, minkä takia asiakasmaksu tulisi tarkistaa.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiin lisättäisiin kohta 2 b §, joka koskisi maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta tehtävää päätöstä. Maksua koskevaan päätökseen saisi vaatia oikaisua. Lisäys parantaa asiakkaan oikeusuojaa niissä tilateissa kun asiaks kokee, että kunta on toiminut virheellisesti.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksupäätöksen sisällön määrittely on hyvä ehdotus. Tällöin asiakkaat tietävät päätöksen sisältävät palvelut ja niistä perittävät maksut perusteluineen. Koko maassa olisi samanlaiset periaatteet kaikille asiakkaille, mikä on hyvä asia.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotettujen tietojen lisäksi tulosidonnaisen asiakasmaksun laskusta tulisi ilmetä myös, mihin tietoihin ilmoitettu maksu perustuu. Laskuun tulisi siten sisällyttää jonkinlainen laskelma, jotta asiakas voi arvioida, onko lasku määrätty oikein.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan päätöksestä tulee ilmetä mm. palvelu, johon maksu perustuu, maksun suuruus ja sen peruste. Tämä lisää maksuperusteiden avoimuutta ja ymmärrettävyyttä.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan laskusta tulee ilmetä viisi erikseen säädettyä kohtaa. Kolmannessa kohdassa kirjataan palvelu, josta maksu peritään. Tämän kohdan perusteluihin olisi hyvä lisätä, että laskussa maksettava palvelu tulee kirjata asiakkaalle ymmärrettävästi. Liian usein lasku sisältää ammattikieltä, jota asiakas ei ymmärrä. Potilaan on myös vaikea tietää tai muistaa, mitä kaikkia osioita hänen käyntinsä on sisältänyt ja siten ymmärtää laskuaan. Ylipäänsä terveydenhuollon maksujen tulisi olla selkeämmin kerrottuja. Ihminen ei välttämättä itse edes ymmärrä, minkä nimiseen palveluun hän on menossa, saati siten osaa katsoa sen hintaa. Harvassa muussa asiassa ihminen ostaa palvelun tietämättä sen kokonaishintaa. Pykälään tulisi myös lisätä kohta 6, jossa velvoitetaan kuntia antamaan tieto maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Reumaliitto toteutti yhdessä neljän muun potilasjärjestön kanssa kyselyn pitkäaikaissairauden kustannuksista. Siihen vastasi lähes 1900 ihmistä keväällä 2018. Lähes 41 prosenttia vastanneista ei ollut kuullutkaan asiakasmaksujen kohtuullistamisesta. Maksuja oli mukautettu vain yhdelle prosentille. Lain kohta on käytännössä hyvin vähän käytetty. Se tulee siksi saada selväksi osaksi asiakkaalle lähetettäviä laskuja. Reumaliiton mielestä seitsemänneksi kohdaksi laskuun liittyen olisi hyvä laittaa oikaisuvaatimusohje (15§).
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - kirjallinen lasku ja yhteydessä oleva oikaisuvaatimus ohje lisää asiakkaan oikeusturvaa ja mahdollisuutta korjata virheellisiä päätöksiä - lisäksi laskuun liitettävä tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen (yllättävät tilanteet voivat vaikuttaa maksukykyyn, vaikka sitä muutoin olisi ollutkin) - julkisoikeudellisen maksujen perinnästä perintäyhtiöt pois, kunnan hoidettava itse laskutus ja niiden kohtuullistaminen sekä mahdolliset maksusuunnitelmat ennen perintää, jolloin voidaan välttyä kohtuuttomilta kuluilta kun kyseessä on ihmisten perustarpeet terveyteen ja muuhun huoltoon Seuramme pitää tärkeänä asiakasmaksujen kokonaisuutta kehittämistä edelleen. Maksut eivät saa aiheuttaa asiakkaalle ja hänen perheelleen taloudellisia ongelmia eivätkä maksut saa olla esteenä tarpeellisten palvelujen käyttämiselle. Tätä voidaan ehkäistä maksujen kohtuullistamisella tai perimättä jättämisellä, mihin lakiesitys hyvin vastaa. Lain voimaantulon jälkeen tulee seurata maksujen alentamisen tai perimättä jättämisen käytäntöä ja ohjeistaa viranomaisia/toimijoita edelleen näissä asioissa. Toiminnan pitää olla joustavaa, jotta asiakas ei joudu valittamaa kunnan maksupäätöksestä. Valitus hallinto-oikeuteen tulee vähävaraiselle asiakkaalle kalliiksi. Mikäli hallinto-oikeus ei muuta valituksenalaista päätöstä on asiakkaan maksettava 260 euron suuruinen oikeudenkäyntimaksu. Tutkimusten mukaan nykyisen lain 11 § on monessa kunnassa ja sairaanhoitopiirissä ollut tähän asti ”kuollut kirjain”. Kun asiakas ei ole pystynyt maksamaan terveydenhuollosta saamaansa laskua on lasku annettu yksityisen perintäyhtiön perittäväksi välittämättä seurauksista asiakkaalle. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrättiin ulosottoon 350 000 maksua. Suomessa on maksuhäiriöisiä on lähes 400 000 kansalaista ja suurella osalla syynä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyt maksut, joista he evät ole suoriutuneet. Uudetkaan säännökset eivät ala elää käytännössä, jos kunnat eivät saa ohjeistusta maksujen kohtuullistamisesta/perimättä jättämisestä silloin kun siihen on tarvetta.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE pitää hyvänä ja perusteltuna lain kirjausta, jonka mukaan kunnan velvollisuus olisi antaa tulosidonnaisesta maksusta asiakkaalle kirjallinen lasku tarvittavine tietoineen sekä laskun yhteydessä oikaisuvaatimusohje. Lisäksi SOSTE esittää, että laskuun liitetään tieto mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. SOSTE esittää, että kunnat hoitaisivat asiakasmaksujen laskutuksen ja perinnän. Tällä hetkellä kaikki sairaanhoitopiirit ja iso osa kunnista käyttävät perintätoimistoja asiakasmaksujen perinnässä. Tämä on nykylain vastaista. Lakia kierretään lähettämällä ulosottolaskun kunnan tai kuntayhtymän nimissä teknisenä toimijana. Lainsäädännöllä tämän tulisi estää. Suomessa ulosottotapaukset ovat kasvaneet merkittävästi: vuonna 2019 yhteensä noin 422 600 sote-palvelujen asiakasmaksua joutui ulosottoon, kun vuonna 2011 määrä oli noin 206 900. Määrä on siis yli kaksinkertaistunut kahdeksan vuoden aikana.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Tarkentaa tietoja, joiden on käytävä ilmi päätöksestä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Säännöskohtaisten perustelujen mukaan laskuun/päätökseen tulee liittää oikaisuohje. Lain 15 §:ssä säädettäisiin, että maksua koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Valviran näkemyksen mukaan lain tulee olla selkeä ja siksi Valvira ehdottaa, että pykälään lisätään päätökseen sisältyvänä tietona (omana kohtanaan) oikaisua koskeva ohje, kuten säännöksiä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on tarkoitettu.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslaget
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • 10e§:n tunti tunnilta porrastus voi johtaa siihen, että asiakasmaksusta joudutaan tekemään useita uusia päätöksiä, jos asiakkaan palvelutarve muuttuu usein. Lisää viranomaistyötä.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Aivovammaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 3 § Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu / Avgift för oanvänd service 
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi nähdäksemme vielä vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus ja muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) vaikuttavat sekä neuropsykiatriset vammat, korostaen kuitenkin myös esimerkkiluettelon ei-tyhjentävää luonnetta. Esimerkiksi kehitysvammainen henkilö ei välttämättä vammansa vuoksi kykene itse hallitsemaan arkeaan ja ajankäyttöään, eikä hänellä aina ole käytössään riittävää apua ja tukea siihen. Lisäksi olisi nähdäksemme syytä mainita erikseen se, että myös akuutit mielenterveyden haasteet voivat aiheuttaa sen, ettei henkilö pysty käyttämään hänelle varattua aikaa tai paikkaa, eikä myöskään ajoissa perumaan sitä. Tällaisessa tilanteessa maksun perimistä käyttämättä jääneestä ajasta tulisi nähdäksemme pitää kohtuuttomana. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, ja kun vielä huomioidaan näiden perheiden joukossa erittäin yleiset toimeentulon haasteet, niin on nähdäksemme normaalisti kohtuutonta periä isoja selkeän rangaistusluonteisia maksuja siitä, että joku palvelu joskus jää käyttämättä ilman, että sitä huomataan tai pystytään ajoissa peruuttamaan. Alle 18-vuotiailta näitä maksuja ei lisäksi nähdäksemme tulisi periä lainkaan. Ehdotuksen perusteluissa voisi nähdäksemme tuoda esiin sen, että sosiaalitoimen tulisi myös pyrkiä selvittämään asiakkaan/perheen palveluntarpeet ja tarjoamaan niihin vastaamiseksi asianmukaisia palveluita, jos havaitaan, että palvelun peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen taustalla voi olla se, että asiakkaalla tai perheellä on esimerkiksi vammasta aiheutuvia tuen tarpeita, joihin ei vielä riittävästi vastata. Esimerkiksi kehitysvammainen asiakas voi tarvita henkilökohtaista apua tai päätöksenteon tukea myös sosiaali- ja terveydenhuollossa asioinnin tueksi. Ehdotusta tulisi nähdäksemme täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin tai tulkkauspalvelua ei saa tarvittavana ajankohtana. Lisäksi pitäisimme perusteltuna varsinkin, kun maksujen perimisen mahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi esimerkiksi käyttämättä jääneisiin lyhytaikaishoidon paikkoihin ja kunnan asiakkaalle varaamiin palveluihin, että viranomainen velvoitettaisiin antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista (viranomaisen vastatessa siitä, että asiakas todella saa tämän tiedon) ja muistuttamaan ennen peruutusajan päättymistä asiakasta ajasta/palvelusta. Lisäksi tulisi nähdäksemme olla velvollisuus kuulla asiakasta ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun viranomaisella on tiedossaan asiakkaan tai tämän perheenjäsenen vamma tai muita vastaavia seikkoja, jotka voisivat todennäköisesti tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi. Tämän pykälän maksua tulisi nähdäksemme ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Esimerkiksi kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus ja muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) vaikuttavat sekä neuropsykiatriset vammat. Henkilö ei välttämättä vammansa vuoksi kykene itse hallitsemaan arkeaan ja ajankäyttöään, eikä hänellä aina ole käytössään riittävää apua ja tukea siihen. Lisäksi olisi syytä mainita erikseen se, että myös akuutit mielenterveyden haasteet voivat aiheuttaa sen, ettei henkilö pysty käyttämään hänelle varattua aikaa tai paikkaa, eikä myöskään ajoissa perumaan sitä. Tällaisessa tilanteessa maksun perimistä käyttämättä jääneestä ajasta tulisi pitää kohtuuttomana. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, ja kun vielä huomioidaan näiden perheiden joukossa erittäin yleiset toimeentulon haasteet, niin on kohtuutonta periä isoja rangaistusluonteisia maksuja siitä, että joku palvelu joskus jää käyttämättä ilman, että sitä huomataan tai pystytään ajoissa peruuttamaan. Ehdotuksen perusteluissa olisi syytä korostaa sitä, että sosiaalitoimen tulisi myös asianmukaisin palveluin pyrkiä puuttumaan siihen, jos havaitaan, että asiakkaalla tai perheellä on esimerkiksi vammasta aiheutuvia tuen tarpeita, joihin ei vielä riittävästi vastata. Ehdotusta tulisi täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin tai tulkkauspalvelua ei saa tarvittavana ajankohtana. Lisäksi viranomainen tulisi velvoitettaa antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista (viranomaisen vastatessa siitä, että asiakas todella saa tämän tiedon) sekä kuulemaan asiakasta ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun viranomaisella on tiedossaan asiakkaan tai tämän perheenjäsenen vamma tai muita vastaavia seikkoja, jotka voisivat tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi. Tämän pykälän maksua tulee ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vi har förståelse för att uteblivna kunder medför förluster för serviceproducenterna. Vi ifrågasätter dock att uteblivet besök leder till en straffavgift och anser att motiveringarna bör kompletteras. I listan på situationer som är godtagbara för att straffavgift inte ska uppbäras bör man lägga till personens unga ålder samt personer med intellektuell funktionsnedsättning eller annan funktionsnedsättning som påverkar personens förmåga att förstå, samt neuropsykiatrisk funktionsnedsättning. I motiveringarna bör också klargöras att situationer där servicen blir oanvänd på grund av kundens psykiska ohälsa, antingen långvarig eller akut, inte ska leda till uppbärande av straffavgift. Största delen av personerna med intellektuell funktionsnedsättning behöver stöd från anhöriga eller personal inom socialvården för att uträtta sina ärenden. särskilt då informationen är splittrad mellan sjukvårdsdistrikt, specialomsorgsdistrikt, daghem, skola och/eller boendeenheter. Omständigheterna gör att det är svårt för dessa familjer att hålla reda på olika tider samt att avboka besök i tid, och bör därmed inte leda till uppbärande av straffavgift. I motiveringarna bör det vidare tydligare framgå att straffavgift inte kan uppbäras om det uteblivna besöket eller oanvända tiden beror på faktorer som personen med funktionsnedsättning inte kan påverka. I de fall som det uteblivna besöket beror på t.ex. försenad eller utebliven färdtjänst eller till exempel ledsagare som uteblir är det oskäligt att kräva att personen med funktionsnedsättning ska erlägga straffavgiften. Vidare bör även straffavgift enligt denna paragraf nedsättas eller inte uppbäras i enlighet med kriterierna i 11§. Det bör vara möjligt att besvära sig över nekande beslut angående nedsänkning eller icke-uppbärande av avgift och till beslutet/fakturan bör då bifogas besvärsanvisning.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tässä ehdotettu muutos alleviivaa sitä, ettei palveluntuottajan vastuulle voi enää antaa asiakasmaksun perintää. Tilanne olisi niin potilaan kuin palvelutuottajan osalta kohtuuton tilanteessa, jossa kunta tai kuntayhtymä on asiakkaan tai tämän edustajan aloitteesta varannut asiakkaalle vastaanottoajan taikka paikan lyhytaikaiseen hoito- tai asumispalveluun ja potilas jäättää tulematta. Tällöin palvelunttuottajalta jäisi saamatta niin korvaus palvelusta ja lisäksi pitäisi selvittää voiko asiakkaan tilanne huomioiden periä asiakasmaksu. Tämä tieto tulisi saada kunnalta, jollon syntyisi taas runsaasti turhaa byrokratiaa. Lisäksi asiakas saattaisi jälleen joutua esim. perinnän kohteeksi, vaikka tulematta jäämisen syy onkin elämänhallinnan puute, minkä taustalla on esim- päihde- tai mielenterveyssairaus. Uusissa kilpailutuksissa on määritelty, että maksun periminen käymättä jääneestä palvelusta on palvelutuottajan vastuulla. Palveluntuottaja kantaisi siis jälleen taloudellisen riskin ja asiakas seuraukset.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Det är viktigt att rättssäkerheten förverkligas även i fråga om sanktionsavgifter. SAMS håller med Kehitysvammasiten Tukiliitto och Handikappforum om att även dessa avgifter borde kunna skrivas av i enlighet med den här lagens 11 paragraf och att rättssäkerheten ska fungera på samma sätt som beskrivs i 15 §. Utöver det här vore det bra att i lagmotiveringarna öppna upp i vilka slags situationer uppbärningen av avgifter är oskäligt. För det första så borde inte avgifter uppbäras om förhindret eller annulleringen orsakats av en funktionsnedsättning så som t.ex. nedsatt kognitiv förmåga eller ett akut mentalhälsovårdsproblem. SAMS uppmanar även att familjens situation ska ses som en helhet – om en individ i familjen har en funktionsnedsättning kan detta försvåra vardagen för hela familjen. Även situationer där en extern aktör orsakat förseningen så bör inte individen sanktioneras. Under senaste åren har exempelvis betydande problem med taxitjänster uppkommit, vilket sedan sätter individer i behov av taxitjänster i en ojämlik position jämfört med individer som klarar sig utan taxitjänster. Sammanfattningsvis ska sanktionsartade avgifter inte uppbäras åtminstone om de grundar sig på 1) en funktionsnedsättning 2) bristande stöd p.g.a. funktionsnedsättningen och 3) externa aktörer och omständigheter med anknytning till funktionsnedsättningen eller hälsovården så som t.ex. sjukförsäkringslagens färdtjänster.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On hyvä uudistus, että käyttämättä jätetyn palvelun maksun perimismahdollisuus laajenee. HE:n 3 §:n yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan käyttämättä jätetyn palvelun maksun saisi periä myös palveluista, joista ei muutoin jatkossa saa periä asiakasmaksua (kuten hoitajavastaanotoista, äitiysneuvolan lääkärivastaanotoista): Tämä tulisi siirtää HE:n yksityiskohtaisista perusteluista säädöstekstiin selvyyden vuoksi (sekä viranomaisille että asiakkaille). Säädöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan käyttämättä jätetystä palvelun maksun voisi periä muun muassa ”tutkimus- ja hoitokäynneiltä terveydenhuollon palveluissa”: Pyydetään selvennystä tarkoitetaanko tutkimuskäynneillä myös röntgen- ja muita kuvantamistutkimuksia, jotka usein edeltävät tai seuraavat lääkärin vastaanottokäyntiä. Esitetään, että maksu voitaisiin periä lyhytaikaisen asumispalvelun osalta jokaiselta asumispalveluun varatulta hoitopäivältä, koska käytännössä varatut ja käyttämättömät asumispalvelupaikat ovat ongelma ja niiden resursoinnista aiheutuu kustannuksia (esim. henkilökunnalle paikkavarauksen vuoksi työvuorolistalle suunnitellut työvuorot, joita ei pystytä enää muuttamaan).
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyt vastaanottoajat aiheuttavat tehottomuutta ja lisäävät turhia kustannuksia. Esitys on kannatettava. Maksun periminen käyttämättä jätetystä palvelusta edistää resurssien ja palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälässä määritelty mahdollisuus tiettyjen edellytysten täyttyessä periä sakkomaksu käyttämättä jätetystä palvelusta ei huomioi kuntoutuksen kaikkia toteuttamistapoja. Pykälän mukaan vain varatusta vastaanottoajasta tai asianomaiseen yksikköön varatusta ajasta voisi periä sakkomaksun. Toimintaterapia toteutuu kuitenkin myös asiakkaiden toimintaympäristöissä, esimerkiksi koti-, koulu-, päiväkoti- tai asiointikäynteinä. Myös asiakkaan toimintaympäristöön sovitusta, käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta tulee voida periä sakkomaksu ja tämä tulee selkeästi määritellä lakitekstissä. Toimintaterapeuttiliitto esittää 3 § 1 momenttia tarkennettavaksi seuraavalla tavalla: ”Jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan tai asiakkaan toimintaympäristössä toteutuvan ajan terveydenhuollon palveluihin tai - - - jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle, asianomaiseen yksikköön tai toimintaympäristössä toteutettavaksi varattuun palveluun - - -”
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitysluonnoksessa esitetään, että jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön, kunta tai kuntayhtymä saa periä häneltä enintään 50,80 euroa. Pidämme ehdotusta perusteltuna.
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitetty muutos on myönteinen ja lisää terveydenhuoltojärjestelmän tuottavuutta ja tehokkuutta. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, toivotaan tarkempaa ohjeistusta siitä, mitä tarkoitetaan hyväksyttävällä syyllä tai kohtuuttomalla tilanteella, jossa maksu tulee jättää perimättä.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Peruuttamattomien aikojen sakkomaksujen käytäntöjen selkiinnyttäminen laissa on tärkeää. Sakkomaksut koetaan toiminnanohjauksen kannalta hyvänä toimintatapana. Säännöstön epäselvyys on ollut ongelma tällä hetkellä. Sairaanhoitopiirien välillä tuntuu olevan käytännöissä nyt eroja.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Peruuttamatta ja käyttämättä jättäneestä palvelusta on syytä periä asiakkaalta tai potilaalta maksu. Nykyisillä resursseilla käyttämättömät ajat aiheuttavat isoja ongelmia. Esitetty laajennus terveydenhuollon palveluihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisiin hoito- ja asumispalveluihin on kannatettava.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hallituksen esityksessä esitetään, että jos asiakas tai hänen edustajansa on varannut vastaanottoajan terveydenhuollon palveluihin tai sosiaali- tai terveydenhuollon lyhytaikaisen hoito- tai asumispalvelupaikan ja asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa tai paikkaa ennalta peruuttamatta jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle tai asianomaiseen yksikköön, kunta tai kuntayhtymä saa periä häneltä enintään 50,80 euroa. Hyvinvointiala HALI ry kannattaa sitä, että mikäli asiakas jättää saapumatta varattuun palveluun, tulee järjestäjän periä em. sakkomaksu. Järjestäjän tulee lisäksi vastata palveluntuottajalle aiheutuneista turhista kustannuksista.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitys selkeyttää nykyistä tilannetta ja kokoaa yhteen käyttämättä jätetystä palvelusta perityn maksun perusteet. Soveltamisalan laajentamista voi pitää kannatettavana ja on hyvä, että maksun käyttämättä jätetystä palvelusta voisi periä myös tilanteissa, joissa itse palvelu ei ole maksullinen. Tarkoituksenmukaista on, että sääntelyä laajennettaisiin koskemaan lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisia hoito- ja asumispalvelupaikkoja sisältäen esimerkiksi erityishuollon loma-ajan hoidon, lyhytaikaisen hoidon ja omaishoidon vapaiden jaksot. Asiakkaan kannalta on hyvä, että maksun periminen edellyttäisi, että kunta olisi varauksen yhteydessä ilmoittanut mahdollisuudesta periä pykälässä tarkoitettu maksu sekä antanut asiakkaalle tai tämän edustajalle ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi ennalta.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotuksen mukaan kunta voi periä käyttämättä jätetystä palvelusta maksun, jos perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana. On hyvä, että tätä ns. sakkomaksua voidaan periä kaikista käynneistä eikä ainoastaan lääkärin ja hammaslääkärin käynneistä ja kalliista tutkimuskäynneistä, vaan myös hoitajien käynneistä. Maksua tulisi voida periä myös alle 15 vuotiailta. On huoltajien/vanhempien vastuulla tuoda alaikäinen lapsi varaamalleen vastaanotolle. Esim. ei yksi vuotias lapsi aikaa itse varaa. Suun terveydenhuollossa koululaisten vastaanottoja jää peruuttamatta tekstiviesti muistutuksista huolimatta- ko. lasten hampaat jäävät hoitamatta ( vastuu vanhempien myös) ja aikoja käyttämättä ja jonot kasvat. On todettu, että tieto sakkomaksusta auttaa muistamaan varatut ajat. Laajennus käyttämättä jätetystä palvelusta perittävälle maksulle on hyvä asia, joka lisää resurssien kohdentumista varsinaiseen hoitotyöhön. Kohtuullisuuden arvioiminen tapauskohtaisesti saattaa olla haastavaa ja aiheuttaa ylimääräistä työtä.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymä pitää pykälän muotoilua selkeänä ja tarpeellisena. Esityksen mukaan peruuttamattoman palvelun maksun saa periä lueteltujen reunaehtojen täyttyessä. Kohtuullisuuden arvioiminen on haastavaa (esityksen § 3). Säännös jättää yksittäiselle viranomaiselle hyvin paljon harkintavaltaa ja käytännöt voivat vaihdella alueittain, mikä taas asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Kehitysvammaisten ja muiden erityisryhmien osalta on vaikea näyttää jälkikäteen toteen, että asiakasta on informoitu siten, että hän on riittävällä tavalla ymmärtänyt annetun tiedon sisällön. Säännöksen sanamuoto saattaa lisätä oikaisuvaatimusten määrää. Asiakkaan taloudellinen sekä terveydellinen tilanne tulisi huomioida, koska nämä seikat kehitysvammaisuuden lisäksi voivat aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä ja johtaa palvelun perumattomuuteen. Voi olla myös tilanteita joissa edunvalvoja / muu läheinen hoitaa asiakkaan asioita mm. varaamalla ajan. Tällöin maksuperintä kehitysvammaiselta henkilöltä voisi olla kohtuutonta.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palveluntarjoajan näkökulmasta käyttämättä jäävät palvelut ovat hukattua resurssia ja on tietyissä tilanteissa on perusteltua periä niistä maksu. Kuitenkin esimerkiksi muistisairaan asiakkaan kohdalla riski siihen, että palvelu jää käyttämättä on suuri, erityisesti, ellei tukena ole omaista tai kotihoitoa, joka varmistaa palvelun piiriin tulemisen. Palveluntarjoajia tulisi velvoittaa kehittämään tapoja muistuttaa palvelusta esimerkiksi tekstiviestillä, lisäksi tulisi kehittää saavutettavia keinoja niille asiakkaille, joilla on kognitiivisia ja hahmottamisen ongelmia. Lisäksi peruutuskäytännöt ja mahdolliset maksuseuraamukset tulee viestiä asiakkaalle suullisesti ja/tai kirjallisesti jo palvelua varattaessa mahdollisimman selkeästi. Lisäksi olisi annettava mahdollisuus antaa selvitys siitä, miksi palvelu on jäänyt käyttämättä ja sen perusteella harkittava maksun perimistä.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kohtuullistamisen käsite ja hyväksyttävä syy ja linjanveto voi olla hankala. Tarkoittaa varmaan käytännössä, että joudutaan jättämään maksu veloittamatta jatkossa useammin kuin nykyisin. Nykytilanteessa tavallisen kirjepostin aikana pitäisi pystyä osoittamaan, että avanvarauskirje on lähetetty/ annettu; todistaminen ei mahdollista. Maksun perimistä sekä ajan tai paikan peruuttamista koskevien tietojen antaminen siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sisällön voi olla asia , josta tuskin kannattaa ryhtyä kiistelemään jos asiakas vetoaa ymmärtämättömyyteen.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle on hyvissä ajoin lähetettävä kutsu vastaanotolle ja häntä tulee muistuttaa varatusta ajasta lähempänä vastaanottoaikaa. Tämä voisi vähentää käyttämättömiä aikoja silloin, kun asiakas on tavoitettavissa. Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus selvityksen antamiseen jälkeenpäin, jos aika on jäänyt käyttämättä ja peruuttamatta, jolloin maksu voidaan jättää perimättä.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiehdotuksen perustelujen sivulla 50 on todettu laskutusmenettelystä seuraavasti: ”Asiakkaalle voisi lähettää maksun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta ensin. Asiakkaalle olisi kuitenkin annettava mahdollisuus selvittää syy palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen, jos asiakas olisi oma-aloitteisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen.” Ehdotettu säännös ei anna vastausta siihen, mitä menettelyä noudatetaan, mikäli laskun lähettämisen jälkeen asiakas ilmoittaa syyn palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiselle. Mikäli 3 §:ssä tarkoitettua maksua koskeva lasku olisi ehdotetun 2a §:n perusteella päätös, johon on sovellettava hallintolain sääntelyä, onko tällöin laskutuksen jälkeen tapahtuvassa selvittämisessä noudatettava oikaisuvaatimusmenettelyä vai onko kysymyksessä esimerkiksi hallintolain 50 §:n mukainen asiavirheen korjaaminen, jolloin asia käsitellään uudelleen ja annetaan uusi päätös? Maksun alentamatta ja perimättä jättämisen osalta ks. VSSHP:n lausunto 11 §:n osalta.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag men med noteringen att det inte är helt okomplicerat att det lämnas till kommunen eller samkommunen att bedöma när uttag av avgift anses vara oskäligt. Tillämpningsområdet borde specificeras, företrädesvis genom konkreta exempel på situationer där en avgift bör anses oskälig att ta ut. Sådana situationer kunde exempelvis omfatta minnessvårigheter eller på andra grunder långvarigt eller tillfälligt svårt nedsatt kapacitet att aktivt hantera sina hälsovårdsärenden.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Käyttämättä jätetyistä palveluista perittävien maksujen soveltamisalaa esitetään lakiluonnoksessa laajennettavaksi. Vaikka sääntelyn tarkoitus on ehkäistä varattujen aikojen käyttämättä jättämistä, on syytä samalla huomata, että nämä maksut kohdistuvat usein heikossa asemassa oleviin ihmisiin ja saattavat entisestään heikentää näiden ihmisten elämäntilannetta. Maksuja käyttämättä jätetyistä palveluista voidaan periä myös 15-17-vuotiailta alaikäisiltä, mikä voi johtaa näiden nuorten osalta perintään ja ulosottoon. Perinnän ja ulosoton maksut nostavat kustannuksia merkittävästi. Käyttämättä jääneestä ja peruuttamattomasta ajasta perittävä 50,80 euron suuruinen maksu on kohtuuttoman korkea erityisesti 15-17-vuotiaiden kannalta, mutta myös monen 18-24-vuotiaan nuoren ja muun pienituloisen henkilön kannalta. Maksun perimistä 15-17-vuotiailta voidaan pitää hyvin useissa tapauksissa kohtuuttomana ja tämä tulisi todeta myös perusteluissa. Sosiaaliset tekijät tulee huomioida käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun määräämisessä eikä kynnystä maksun perimättä jättämiselle saa pitää korkeana. Heikossa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien osalta palveluiden käyttämättä jättämistä voidaan ehkäistä jopa vaikuttavammin muilla keinoin, kuten aktiivisella palveluohjauksella. Myös ohjeistus varatun ajan peruuttamiseen, muistutus varatusta ajasta sekä asiakkaille helpot yhteydenpitotavat, esimerkiksi nuorille mobiilisovellus, ovat tärkeitä palveluiden käyttämättä jättämisen ehkäisemisessä.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kuuloliitto kokee perusteltuna sen, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään korkea maksu. Kuitenkin asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, ettei maksua peritä, jos käyttämättömään aikaan on perusteltu ja yllättäen eteen tullut syy. Kuuloliitto näkee, että palvelun perumisen tulee aina olla mahdollista myös esteettömällä ja saavutettavalla tavalla. Kuulovammaiselle tämä tarkoittaa mahdollisuutta perua sovittu aika tekstiin perustuen, esimerkiksi tekstiviestillä tai verkkopalvelun kautta. Peruutusmahdollisuus ei saa olla pelkästään puhelimessa puhuttuun tietoon perustuva palvelu. Kuuloliitto näkee, että on tärkeä varmistaa, että maksu käyttämättömästä ajasta peritään vain jos ajan tai paikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiselle ei ole hyväksyttävää syytä. Esimerkiksi jos asiakas sairastuu äkillisesti tai joutuu tapaturmaan niin ei ole perusteltua periä häneltä silloin maksua käyttämättä jääneestä ajasta. Hyväksyttäväksi syyksi on esityksessä kuvattu myös heikko toimintakyky, vammaisuus tai käytössä olevan apuvälineen rikkoutuminen. Tietyissä tilanteissa myös kuulokojeen rikkoutuminen on Kuuloliiton näkemyksen mukaan on hyväksyttävä syy.
      • Suomen Kipu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Suomen Kipu ry näkee, että on tarkoituksenmukaista periä käyttämättä jätetystä palvelusta maksu. Yhdistys kuitenkin esittää, että lakiin kirjataan potilaan oikeus antaa selvitys siitä, miksi käynti jäi asianmukaisesti perumatta. Selvitys tulee voida antaa myös jo laskun lähetyksen jälkeen. Hyväksyttäväksi syyksi tulee laskea esimerkiksi äkillinen sairastuminen tai kroonisen sairauden paheneminen. Palveluntarjoajan ei tulisi vaatia lääkärintodistusta perutusta ajasta, sillä on useita tilanteita, joissa lääkäriin meneminen voidaan katsoa kohtuuttomaksi potilaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Lain tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Suomen Kipu näkee tärkeäksi, että palveluntarjoajat lähettävät potilaalle muistutuksen varatusta ajasta vielä senkin jälkeen, kun ajan peruminen ei enää ole mahdollista. Digipalveluita hyödyntämällä käyttämättä jätettyjen aikojen määrää saadaan tehokkaasti vähennettyä.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävästä maksusta on hyvä säätää kootusti yhdessä pykälässä. Maksun soveltaminen laajenee huomattavasti, ja koskee jatkossa kaikkia terveydenhuollon itsenäisiä vastaanottoja. Samalla myös maksun perimättä jättämisen ehtoja laajennetaan; Asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi, tulee pykälässä tai perusteluissa olla esitetty, mitä tarkoitetaan hyväksyttävällä syyllä tai kohtuuttomalla tilanteella, jossa maksu tulee jättää perimättä. Esimerkiksi perustelumuistiossa mainittu ”vaikea elämäntilanne” vaatisi selkeämpää kansallista ohjeistusta.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle tulisi lähettää kutsu riittävän ajoissa palveluntuottajan varaamalle käynnille. Asiakasta tulisi myös muistuttaa sekä palveluntuottajien varaamista että asiakkaan itse varaamista ajoista.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On perusteltua, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään korkea maksu. Kuitenkin tulee varmistaa ja lakiin kirjata, että asiakkaalla on mahdollisuus antaa selvitys syistä, jotka johtivat ajan käyttämättä jättämiseen ilman asianmukaista peruutusta. Laissa tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Tällaisia syitä ovat esim. äkillinen sairastuminen. Paitsi palvelun perumisen, myös varaamisen yhteydessä tulee nykyistä tehokkaammin hyödyntää digitaalisia palveluita, joita on kehitettävä käyttäjäystävälliseen suuntaan. Samalla tulee myös huomioida, että erityisesti ikäihmisten keskuudessa puhelimitse asiointi on edelleen ensisijainen ja toivotuin tapa asioida sosiaali- ja terveydenhuollossa. Peruminen on mahdollista tehdä asiakkaalle nopeaksi ja vaivattomaksi, minkä ohella myös on mahdollisuus erinäisiin muistutuspalveluihin. Täten taataan tehokkaampi palveluiden käyttöaste ja asiakastyytyväisyys. Ajanvarausjärjestelmiä tulee kehittää erityisesti muistutustoimintojen suhteen.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle lähetettävässä laskussa tulee olla maininta, että asiakas voi vielä antaa selvityksen, miksi palvelu jäi käyttämättä. Maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vastaanotossa käyttämättä jääneestä vastaanottoajasta on voinut periä maksun nykyisenkin lainsäädännön perusteella. Käyttämättä jääneestä palvelusta perittävä maksu laajenee lyhytaikaiseen hoito- ja asumispalveluun. Lakitekstiin jää tulkinnanvaraa, milloin maksun periminen on kohtuullista tai kohtuutonta.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Uudistuksena hyvä. Resurssien järkevän käytön kannalta olisi tarpeen, että tällainen maksu olisi mahdollista periä lähes joka palvelusta. Esitys vaatii kuitenkin täsmennystä, miten varauksen yhteydessä tieto maksusta on annettava. Mm. terveyspalveluissa suurin osa ajoista annetaan puhelimitse; joten pitääkö joka kerta sanoa, että mikäli et saavu paikalle, tulee sakkomaksu.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On perusteltua, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään käyntimaksua korkeampi maksu. Pidämme kuitenkin kohtuuttomana, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta voidaan periä maksu myös alle 18-vuotiaalta asiakkaalta. Tämä pykälä pitäisi rajata koskemaan vain 18 vuotta täyttäneitä. Lisäksi tulee varmistaa ja lakiin kirjata, että asiakkaalla on mahdollisuus antaa selvitys syistä, jotka johtivat ajan käyttämättä jättämiseen ilman asianmukaista peruutusta. Lain tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Tällaisia syitä ovat esim. äkillinen sairastuminen. Esitämme perusteluihin kirjausta, että palveluntuottajan varatessa ajan, asiakkaalle tulisi lähettää kutsu vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Myös asiakkaan itsensä digitaalisten järjestelmien kautta varaamista vastaanottoajoista tulee muistuttaa ennen peruuttamisajan päättymistä. Se vähentäisi palvelujen käyttämättä jättämistä ja vapauttaisi vastaanottoaikoja muille asiakkaille.
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Käyttämättä ja peruuttamatta jätetyn käynnin maksuja jätetään paljon maksamatta ja niihin vaaditaan myös usein muutosta. Maksun perimisen laajentaminen on perusteltua. Osaltaan maksu vaikuttaa siihen, että peruuttamatta jätetyt käynnit vähenisivät. Maksun saisi periä säännösesityksen mukaan vain, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana. Voimassa olevassa laissa on käytetty käsitettä ”ilman hyväksyttävää syytä”. Maksun perimättä jättämiseen 3 §:n mukaan velvoittava ’kohtuuttomuus’ on käsitteenä liian tulkinnanvarainen ja johtaa todennäköisesti epäyhdenvertaisiin ja parhaimmillaankin vain toimintayksikkökohtaisiin käytäntöihin. Käsitteen sisältöä määritellään niin ikään epätäsmällisin ilmaisuin 3 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Esimerkiksi ’vaikean elämäntilanteen’ katsotaan muodostavan lain tarkoittaman kohtuuttomuuden ja velvoittavan maksun perimättä jättämiseen, mutta ilmaisun määrittely jää riippumaan yksinomaan lain soveltajan omasta käsityksestä. Ehdotetun sääntelyn sanamuodot eivät turvaa palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuutta. Sivun 49 perustelujen mukaan ” Maksun saisi periä vain, jos ajan tai paikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiselle ei olisi hyväksyttävää syytä. Tämä vastaisi nykyistä sääntelyä. Hyväksyttävä syy voisi olla perustelujen mukaan esimerkiksi äkillinen sairastuminen tai tapaturma taikka muu vastaava akuutti tilanne taikka pitkäkestoisen sairauden tai vamman pahenemisvaihe. Lisäksi heikko toimintakyky, vammaisuus tai käytössä olevan apuvälineen rikkoutuminen saattavat eri tavoin rajoittaa mahdollisuutta hakeutua ajoissa esimerkiksi sovitulle vastaanotolle”. Sivulla 49 oleva perustelu olisi riittävä ja vastaisi nykykäytäntöä. Tarvetta hyväksyttävien perusteiden laajentamiselle ei ole. HUSin käsityksen mukaan maksutulojen lisäys tältä osin tuskin toteutuu vaikutusarvioinnin suuruisena.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Perusteluissa tulisi vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jättämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Jos henkilöllä on ymmärtämisen ongelmia tai muita vammasta johtuvia elämänhallinnan ongelmia häneltä ei tulisi periä maksua peruuttamattomista käynneistä. Tällaiset tilanteet vähenevät jos henkilö saa tukea asiointiin esimerkiksi tulkkauspalvelua, tuettua päätöksentekoa tai muuta toiminnanohjausta. Myös vammaislapsiperheiden tilanteet tulee ottaa huomioon. Peruuttamatta jättämisestä ei tulisi rangaista jos perheen tilanne on kohtuuton. Perusteluosioon tulisi lisätä tuen saannin varmistaminen, jotta käyntejä ei peruuntuisi. Ehdotusta tulisi nähdäksemme täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Myös lainmukaisen tulkkauspalvelun saatavuusongelmat voivat johtaa tilanteisiin, ettei asiakas voi tulla sovittuun tapaamiseen, peruuttaa tapaamista tai käyttää hänelle myönnettyä palvelua. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin. Lisäksi pitäisimme perusteltuna varsinkin, kun maksujen perimisen mahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi esimerkiksi käyttämättä jääneisiin lyhytaikaishoidon paikkoihin ja kunnan asiakkaalle varaamiin palveluihin, että viranomainen velvoitettaisiin antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla esimerkiksi selkokielellä. Tämän pykälän maksua tulee ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatamme esityksen menettelyä. On perusteltua periä maksu myös maksuttomasta palvelusta, jota ei peruta. Perumismenettelystä ja maksusta tulee tiedottaa asiakkaille yleisesti sekä aina ajanvarauksen yhteydessä esitetyllä tavalla esim. kirjeessä tai puhelussa. Asiakkaan kuulemisessa tulee kiinnittää huomiota hänen fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyynsä. Jos käyttämättä jääviä on poikkeuksellisen paljon, tulee palveluntuottajan selvittää asiakkaan tilannetta ja hänen tuen tarvettaan palvelujen käyttämisessä. Perusteluihin sisältyvä kohtuuttomuusharkinta tulee kirjata lain soveltamisohjeisiin selkeästi, jotta sen soveltaminen vakiintuu.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Peruuttamatta jätetyistä käynneistä/palvelusta perittävän maksun laajenemista useampaan palveluun, silloin kun asiakas on ilman hyväksyttävää syytä jättänyt saapumatta, pidetään kannatettavana asiana.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatamme esitystä, että jokaisesta käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä terveydenhuollon palveluihin varatusta vastaanottokäynnistä peritään esityksessä ehdotettu maksimissaan 50,80 euron maksu. Pidämme tärkeänä, että käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu laajenee koskemaan myös fysioterapiapalveluja.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja pitää myönteisenä sitä, että uudistuksen myötä käyttämättömästä tai peruuttamattomasta ajasta voisi periä maksun myös käyttämättä jätettyjen hoitajavastaanottojen osalta. Arvion mukaan vuodessa on noin 102 000 hoitajavastaanottoa, jotka jäävät käyttämättä tai peruuttamatta. Tämä lisää terveydenhuollon turhia kustannuksia ja on oletettavaa, että maksun peruminen käyttämättömistä ajoista edistäisi vastaanottoaikojen tarkoituksen mukaista käyttöä. Taja pitää tärkeänä, että kunnissa luodaan käytänteitä, joiden avulla asiakkaat saavat tarvittaessa nopeasti ja helposti yhteyden palveluntarjoajaan varatun ajan perumiseksi. On huomioitava myös potilaat, joilla ei ole mahdollisuutta sähköisten palveluiden käyttöön ajanvarausasioissa.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Diabetesliitto pitää tarkoituksenmukaisena, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta voidaan periä maksu ja että maksun suuruus kirjataan lakiin. On ymmärrettävää, että käyttämättä jätetyn palvelun maksulla pyritään varmistamaan terveydenhuollon resurssien oikea kohdentuminen ja palvelujen oikea-aikaisuus. Käyttämättä jätetystä palvelusta voitaisiin periä korkeintaan 50,80 euron suuruinen maksu, joka on korkea etenkin suhteessa maksuttomiksi säädettäviin hoitajavastaanottoihin. Koska lakiluonnos mahdollistaa peruuttamatta jääneen palvelun laskuttamisen myös silloin, kun asiakas ei ole itse varannut aikaa (kuten erikoissairaanhoidon vastaanottoajat, joihin asiakas kutsutaan), tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, kuinka asiakkaan tiedonsaanti hänelle varatusta ajasta varmistetaan. Perusteluihin tulisi kirjata, että asiakkaalle tulisi lähettää kutsu vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Käsillä olevan lakiesityksen vaikutusarviointien mukaan (Tervola 12.2.2020 https://blogi.thl.fi/asiakasmaksulain-paluu-mika-on-muuttunut) asiakasmaksut pienenisivät 30 prosentilla ja olisivat muuttumattomia noin 70 prosentilla suomalaisista. Tämä on kannatettava suunta siltä osin, että maksut eivät keskimäärin nouse juuri millään väestöryhmällä. Kuitenkin lakiesityksessä on piilossa tekijöitä, joiden realisoituessa maksut saattavat nousta osalla suuriksi, ja käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu on yksi tällainen tekijä. Käyttämättä jätetyn ajan maksun perimisen ulottaminen hoitajamaksuihin ja kaikkiin muihinkin terveydenhuollon palveluihin (kuten perusteluissa yksityiskohtaisesti esitetään) saattaa pahimmillaan tarkoittaa korkeita ja usein toistuvia ns. sakkomaksuja henkilöille, joiden elämänhallinta, voimavarat ja toimintakyky on syystä tai toisesta vähäinen ja aikoja jää peruuttamatta. Tähän ongelmaan voidaan vastata sääntelemällä tarkemmin hyväksyttäviä perusteita ajan peruuttamatta jättämiselle ja maksun perimisen kohtuullisuuden arvioinnille. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että asiakkaalle voisi lähettää laskun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta ensin. Asiakkaalle olisi kuitenkin annettava mahdollisuus selvittää syy palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen, jos asiakas olisi oma-aloitteisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen. Tästä mahdollisuudesta syyn selvittämiseen ja maksulta välttymiseen tulee tiedottaa laskun lähettämisen yhteydessä selkeästi ja kirjata tämä vähintäänkin lakiesityksen perusteluihin. Lakiehdotuksen mukaan käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä palvelusta saa periä maksun, jos maksun perimistä ei ole pidettävä kohtuuttomana. Diabetesliiton mielestä lakiehdotuksen perustelut eivät riittävän yksiselitteisesti määrittele tilanteita, joissa maksun perimistä tulisi pitää kohtuuttomana. Kuka tekee päätöksen maksun perimisen kohtuuttomuudesta? Millä perusteilla? Lakiluonnos asettaa sekä potilaat että palvelun tarjoajat/kunnat epäselvään tilanteeseen, jossa potilaalla on kohtuuton perustelutaakka ja laskuttajalla hyvin epäselvät edellytykset tehdä potilaiden ja palvelun käyttäjien kannalta yhdenmukaisia ja yhdenvertaisia päätöksiä. Diabetesliiton mielestä perusteluissa tulisikin mainita tarkentavia esimerkkejä siitä, mitä kohtuuttomuudella tarkoitetaan. Jo mainittujen perusteiden lisäksi tulisi huomioida esimerkiksi asiakkaan taloudellinen tilanne (kuten maksun alentamisen tai perimättä jättämisen kohdalla, nykylain 11§), mielenterveysongelmat ja elämänhallinnan ongelmat, äkillinen asiakasta tai hänen perhettään tai läheistään kohdannut kriisi ja siitä johtunut toimintakyvyttömyys.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetyt ajat aiheuttavat toimintayksiköille merkittävää haittaa ja tehottomuutta. Säännöksen laajentaminen esityksessä kuvatulla tavalla on kannatettavaa.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Jää epäselväksi, pidetäänkö maksusta vapauttavana hyväksyttävänä palvelun käyttämättä jättämisenä tilannetta, jossa asiakas esimerkiksi muistisairaudesta johtuen ei muista varattua aikaansa. Kun laskun voi lähettää asiakasta kuulematta ja kun hyväksyttävyys arvioidaan vain, jos asiakas pystyy sitä oma-aloitteisesti vaatimaan, esimerkiksi muistisairaat henkilöt tai ne, joilla ei ole syystä tai toisesta voimavaroja vaatia oikeuksiaan, ovat vaarassa joutua muita huonompaan asemaan. Esityksessä todetaan 15-17 –vuotiaiden lasten osalta seuraavaa: ”Jos alaikäinen asiakas voi päättää hoidostaan tai sosiaalihuollon palvelustaan ja jos hän on itsenäisesti hakeutunut palveluun, laskutus- ja mahdolliset perintätoimet olisi pääsääntöisesti kohdennettava häneen itseensä.” Lapsen oikeuksien sopimuksen 27 artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Vanhemmilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla on ensisijainen velvollisuus kykyjensä ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet. Suomen perustuslain 19 § 3 mom. 2 virkkeessä edellytetään, että julkinen valta tukee perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lain lapsen elatuksesta 1 ja 2 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Lisäksi holhoustoimilaissa on rajattu lapsen oikeustoimikelpoisuutta sillä tausta-ajatuksella, että lapsella on puutteelliset valmiudet hoitaa taloudellisia asioitaan. Maarit Hovila: OTT, yliopistonlehtori, Oikeustieteellinen tiedekunta, Lapin yliopisto Janus vol. 24 (2) 2016: ” Ulosottokaaren esitöissä korostettiin käytännön ohjeistusta, ettei julkisten hoitomaksujen laskuja kirjoitettaisi perusteettomasti alaikäisten nimiin (HE 83/2006 vp, 25; LaVM 26/2006 vp). Alaikäisen velallisen kohdalla pienikin ulosottoon joutunut maksu voi aiheuttaa merkittäviä tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia. Alkuperäisen velkasumman ei tarvitse olla suuri, kun nuorta velallista kohtaa riski ylivelkaantumisesta. Itsenäisen elämän aloittaminen velkaantuneena voi olla vaikeaa ja useat arjen asiat vaativat kunnossa olevia luottotietoja. Perustuslakivaliokunta on useassa yhteydessä todennut, että ylivelkaantumisen sosiaaliset ja taloudelliset seurannaisvaikutukset voivat vaikuttaa merkittävästi velkaantuneen henkilön perusoikeusasemaan. Pitkäaikainen ylivelkaantuminen ja siihen usein liittyvä syrjäytyminen saattavat kaventaa esimerkiksi yksilön itsemääräämisoikeutta, liikkumisvapautta, ammatinvalinnan vapautta sekä sivistyksellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä hänen oikeuttaan terveyteen ja asumisen omatoimiseen järjestämiseen (PeVL 12/2002 vp; PeVL 42/2006 vp). (…) Juuri näihin tilanteisiin holhousviranomaisen kontrollijärjestelmän tulisi vastata. Alaikäisen oikeustoimikelpoisuuden rajoitus suojaa paremmin yksityisoikeudellisiin oikeustoimiin pohjautuvalta velkaantumiselta kuin julkisoikeudellisilta maksuperusteilta. Voidaan kysyä, onko velkaantumiseen liittyvässä lainsäädäntöympäristössä ja julkisen vallan toimintakäytännöissä otettu riittävän vakavasti PL 22 §:n perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite sekä LOS:n vaatimus lapsivaikutusarvioinnista ja lapsen edun ensisijaisuudesta.” Ks. myös AOA 1090/4/07, jossa AOA toteaa mm. näin: ”Mielestäni kaupungin tulee selvittää lapsen huoltaja ja kohdistaa maksuunpano häneen joko ensi vaiheessa tai laskun eräpäivän jälkeen siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, ellei potilaslain mukaan yksittäistapauksessa estettä tiedon luovuttamiselle ole.” Näillä perustein Ihmisoikeuskeskus katsoo, että asiakasmaksuihin liittyvien perintätoimien kohdistaminen suoraan alaikäiseen asiakkaaseen ei ole sopusoinnussa Suomen perustuslain ja Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja niiden tulkintojen kanssa.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksun laajentaminen hyvä, koska asiakkaat jättävät peruuttamatta varaamansa palvelun. Toisaalta käyttämättä jätettyjen palveluiden laskutus voi lisätä hallinnollista työtä, kun laskuihin tehdään oikaisuja.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi vielä vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus, neuropsykiatriset häiriöt ja mielenterveyden häiriöt sekä muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) tai arjen hallintaan ja ajankäyttöön vaikuttavat vammat, toimintarajoitteet tai pitkäaikaissairaudet. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, jolloin on mielestämme kohtuutonta periä isoja rangaistusluonteisia maksuja siitä, että palvelu jää käyttämättä ja peruuttamatta. Peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei myöskään tule periä maksua silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä, esimerkiksi vammaisen henkilön kuljetuspalvelun myöhästymisestä. Viranomainen tulisi velvoittaa antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä tai kuvia hyödyntäen) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista. Asiakasta tulee myös kuulla ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun asiakkaalla tai tämän perheenjäsenellä on vamma tai toimintarajoite, joka voisi tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On suotavaa periä maksu käyttämättä jätetyistä palveluista, sisältäen ehdotuksessa mainitut palvelut. Tällöin myös potilaat huolehtivat annetuista / ennalta sovituista palveluista ottamalla vastuuta omasta hoidostaan. Käyttämättömistä palveluista tulee turhia kustannuksia. Samalla se mahdollistaa suunnitellun mukaisen käytön toteutumisen. Sääntelyn laajentuminen koskemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lyhytaikaisen hoidon hoito- ja asumispalvelupaikkoja on perusteltu. Maksun periminen edellyttää, että varauksen yhteydessä asiakkaalle on ilmoitettu mahdollisuudesta periä ko. maksu ja asiakkaalle on annettava oma-aloitteisesti mahdollisuus selvittää syy palvelun käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen. Ikäihmisen palveluissa palvelun käyttäjät ovat useasti monisairaita ja he eivät kykene hoitamaan asioitaan. Oma-aloitteisuuden vaatimus ei siten ole mahdollista toteutua kaikkien kohdalla.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Puhelinajanvaraustoiminnan yhteydessä on usein vaikeaa todistettavasti osoittaa, että asiakkaalle on ilmoitettu, että käyttämättä jätetystä palvelusta peritään maksu. Tilanne on vaikea myös, jos asiakas varaa ajan netin kautta. Tämä käytäntö myös pitkittäisi ja siten merkittävästi vaikeuttaisi puhelinajanvarausta perusterveydenhuollossa. Kuka ja miten määritellään, milloin maksun periminen on kohtuutonta. Tässä ei ole myöskään määritelty sitä, kuinka paljon aikaisemmin aika pitäisi perua, jotta maksua ei peritä. Hyvä asia olisi se, että tämä koskisi myös hoitaja -vastaanottoja sekä lyhytaikaista hoito- ja asumispalvelupaikkaa.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Asiakkaalle on annettava etukäteen selkeä tieto, että käyttämättä jätetystä palvelusta peritään maksu. Tarvitaan tarkempi ohjeistus, miten varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt maksua koskevan tiedon. Peruspalvelujen laajeneva maksuttomuus vahvistaa asiakkaiden tasavertaisuutta ja mahdollisuuksia varhaisen vaiheen ohjaukseen, tukeen ja hoitoon. Samanaikaisesti myös asiakkaan oma vastuu korostuu. Palvelun käyttämättä jättämisestä laskuttaminen liittyy myös tähän. - Muutos pykälään on perusteltu, suurin osa käynneistä on muille ammattilaisille kuin lääkäreille ja peruuttamattomia käyntejäkin on siten paljon muiden ammattiryhmien kohdalla. Näistä tulee voida periä maksu, samoin kuin peruuttamattomasta lyhytaikaishoidosta.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu on hyvä asia ja se vähentää palvelun hukkaa. Mikäli esim. hoitajakäynnit ovat maksuttomia ja käyttämättömistäkään ajoista ei peritä maksua, on seurauksena varsin todennäköisesti merkittävää tehottomuutta.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On erittäin tärkeää tiedottaa palvelun käyttäjiä ymmärrettävästi ja riittävästi siitä, että myös peruttamattomista maksuttomista palveluista voidaan periä maksu.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliiton mukaan lakiesitykseen on kirjattu hyvin hyväksyttävät syyt olla perimättä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta sekä tilannetta, jossa kunnan velvollisuus on varauksen yhteydessä ilmoittaa mahdollisuudesta periä pykälässä tarkoitettu maksu ja antaa ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää lisättäväksi perusteluihin kirjaus siitä, että palveluntuottajan varatessa ajan, asiakkaalle tulisi lähettää kutsun vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että lain perusteluihin lisätään kirjaus siitä, että palveluntuottajien tulisi muistuttaa asiakkaita (digitaalisin ratkaisuin) myös asiakkaan itsensä varatuista vastaanottoajoista ennen peruuttamisajan päättymistä. Perusteluihin on kirjattu, että asiakkaalle voisi lähettää maksun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta, mutta asiakkaalle olisi annettava mahdollisuus selvittää käyttämättä ja peruttamatta jättämisen syy, jos asiakas olisi aloitteellisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että asiakkaalla olisi oikeus antaa selvitys myös laskun lähettämisen jälkeen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää lisäystä lain perusteluihin, että laskuun tulee liittää 2 a §:n tietojen lisäksi tieto mahdollisuudesta antaa selvitys vastaanottoajan tai hoitopaikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen. Perusteluihin tulisi lisäksi kirjata, ettei palveluntuottaja saa edellyttää asiakasta toimittamaan sairaustodistuksen tms. syyn osoittamiseksi.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On perusteltua, että käyttämättä jääneestä palvelusta peritään korkea maksu. Kuitenkin tulee varmistaa ja lakiin kirjata, että asiakkaalla on mahdollisuus antaa selvitys syistä, jotka johtivat ajan käyttämättä jättämiseen ilman asianmukaista peruutusta. Laissa tulee tunnistaa ja yksilöidä riittävällä tarkkuudella esimerkkejä tilanteista, joissa käyttämättä jääneen palvelun maksu jätetään perimättä tai sitä kohtuullistetaan. Tällaisia syitä ovat esim. äkillinen sairastuminen.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Voimassa olevaa asiakasmaksulain 3 §:ää koskevissa lain perusteluissa (HE 216/1991) on hyväksyttävänä syynä varatun ajan perumiselle pidetty sitä, että vastaanottoaika perutaan viimeistään päivää aikaisemmin. Nyt lausuttavana olevan asiakasmaksulakiehdotuksen perusteluissa ei ole vastaavaa määrittelyä. Lapin aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hyväksyttävä peruuttamisajankohta olisi hyvä määritellä tarkemmin ainakin säännöksen perusteluissa, jotta varmistetaan valtakunnallisesti yhtenäinen soveltamiskäytäntö tältä osin. Lisäksi Lapin aluehallintovirasto katsoo, että säännöksen perusteluissa tulisi määritellä selkeämmin ja konkreettisemmin myös se, milloin maksun periminen on kohtuutonta. Nyt ehdotetussa muodossaan perustelut jättävät viranomaisille hyvin laajan harkintavallan.
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksun perimisen edellytyksenä pykäläluonnoksessa on, että asiakkaalle on kerrottu perimismahdollisuudesta, annettu ohjeet peruuttamisesta ja varmistettu perumisen onnistuminen määräajassa. Nämä ovat tarpeen. Lisäksi on välttämätöntä, että asiakas saa hyvissä ajoin tietoonsa kutsun ja muistutuksen varatusta ajasta.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Jos varatun palvelun käyttämättä jättäminen ei olisi aiheutunut hyväksyttävästä syystä, maksu voitaisiin esitysluonnoksen mukaan jättää perimättä, jos periminen olisi kohtuutonta. Kohtuuttomuuden arviointi tapauskohtaisesti voisi johtaa epäyhtenäiseen soveltamiskäytäntöön ja vaarantaa asiakkaiden tasapuolista kohtelua. Voimassa olevan lain sanamuoto ei sisällä kohtuuttomuuden arviointia ja on siitä syystä tarkoituksenmukaisemmin muotoiltu. Esitysluonnoksen 11 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Arviointiin sisältyy mahdollisuus ottaa huomioon myös kohtuuttomuus. Käyttämättä jätetystä palvelusta perittävän maksun (niin sanotun sakkomaksun) perimisen ikärajaksi asetettu asiakkaan 15 vuoden ikä on perusteltua siirtää esitetyllä tavalla asetuksesta lain tasolle. On hyvä, että tietosuojaan ja salassapitoon liittyvä sääntely on myös otettu esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa huomioon 15–17-vuotiaiden kohdalla. Sakkomaksun periminen edellyttää varauksen yhteydessä asiakkaan informointia sakkomaksun perimisen mahdollisuudesta siten, että asiakas ymmärtää asian sisällön. Asiakkaan riittävän ymmärtämisen määrittäminen ja todentaminen saattaa tuottaa vaikeuksia, jos informaation sisältö ja ymmärtäminen myöhemmin kiistetään. Tästä syystä on perusteltua, että pykäläehdotuksen 1 momentin toiseksi viimeinen virke poistetaan. Pykälän 2 momentissa ehdotettu sääntely tilanteissa, joissa kunta on varannut palvelun asiakkaille, on lähtökohtaisesti kannatettava. Soveltaminen edellyttää kuitenkin perusteluihin tutustumista, joten momentin sanamuotoa tulee tästä syystä täsmentää. Ehdotetut muutokset, jotka koskevat käyttämättä jätetyistä palveluista perittäviä maksuja, ovat palvelujen käyttöasteen kohentamiseksi kannatettavia.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On kannatettavaa, että ehdotuksen mukaan käyttämättä ja peruuttamatta jätetyistä palveluista perittävän maksun soveltamisalaa laajennettaisiin. Tärkeää on, että myös hoitajavastaanoton käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta voidaan periä maksu, toisin kuin nykylainsäädännössä. Tällä tavoin pyritään lisäämään asiakkaan omaa vastuunottoa ja erityisesti vähentämään kustannuksia, joita turhista poisjäänneistä aiheutuu julkiselle taloudelle. Peruuttamattomat ajat vaikuttavat myös erityisesti perusterveydenhuollon jonotilanteeseen ja muuhun asiakkaiden käyttäytymiseen.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksessä ehdotetaan että jokaisesta käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä hoitajanvastaanotosta peritään jatkossa 50,80 euron maksu. Tämän on lakettu tuovan + 5,0 milj tulot. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista maksun perimistä hoitajanvastaanotosta, joka on ilman hyväksyttyä syytä jätetty käyttämättä ja peruuttamatta. Maksua ei kuitenkaan peritä alle 15 vuotiaalta tai jos jos maksun periminen olisi muutoin kohtuutonta. Muutos todennäköiseti vähentäsi käyttämättä jätettyjä vastaanottoaikoja ja tehostaisi näin toimintaa.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetyistä palveluista perittävän maksun ulottaminen koskemaan kaikkia palveluita on itsessään hyvää tarkoittavaksi katsottava. Asiakkaan vastuun lisääminen ja palveluiden käytön tehostaminen ovat hyviä tavoitteita, mutta EKL haluaa kiinnittää huomiota oheiseen: Käyttämättä jääneestä palvelusta perittäväksi maksuksi on esityksessä ehdotettu enintään 50,80€/kerta. Tämä määrä on verrattain suuri muun muassa maksuttoman hoitajakäynnin peruuttamatta jättämisen kohdalla. Maksutonta käyntiä varattaessa tulee asiakkaalle tehdä mahdollisimman selväksi peruuttamisen olennaisuus, jos asiakas on estynyt käyttämään palvelua. Samalla tulee varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt peruuttamisen ja perinnän ehdot. Palveluiden peruuttamiselle tulee myös taata riittävän joustavat ehdot, jotta perittävän maksun pelko ei asetu esteeksi esimerkiksi kiireisen hoitaja-ajan varaamiselle. Paitsi palvelun perumisen, myös varaamisen yhteydessä tulee nykyistä tehokkaammin hyödyntää digitaalisia palveluita, joita on kehitettävä käyttäjäystävälliseen suuntaan. Samalla tulee myös huomioida, että erityisesti ikäihmisten keskuudessa puhelimitse asiointi on edelleen ensisijainen ja toivotuin tapa asioida sosiaali- ja terveydenhuollossa. Peruminen on mahdollista tehdä asiakkaalle nopeaksi ja vaivattomaksi, minkä ohella myös on mahdollisuus erinäisiin muistutuspalveluihin. Täten taataan tehokkaampi palveluiden käyttöaste ja asiakastyytyväisyys. Ajanvarausjärjestelmiä tulee kehittää erityisesti muistutustoimintojen suhteen. Erityisen olennaista tämä tulee olemaan pitkälle kalenteriin venyvien tapaamisten suhteen.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • JHL kannattaa maksun perimistä käyttämättä jätetystä palvelusta silloin, kun käyttämättä jättämiselle ei ole hyväksyttävää syytä. Perusteluissa ei ole kuitenkaan riittävästi määritelty sitä, mikä tällainen hyväksyttävä syy on. On vaarana, että tätä tulkitaan kunnittain eri tavoin. On varmistettava se, että syitä tarkastellaan valtakunnallisesti samoin perustein ja että maksun periminen ei aiheuta kohtuuttomia taloudellisia tai muita ongelmia asiakkaalle. Syy sille, että vastaanotolle ei ole saapunut, voi joissakin tapauksissa johtua vakavammista ongelmista, jotka vaativat lisätoimia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselta. Silloin maksun periminen voi pahentaa tilannetta entisestään.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tässä on laajennus nykytilaan, kun jatkossa koskisi kaikkia terveydenhuollon palveluihin varattuja aikoja ja liittyisi myös maksuttomiin palveluihin. Lähtökohta on hyvä, mutta määrittelyn tulee olla selkeä, ei niin, että arvio on yksilökohtainen, koska se saattaa ihmisiä epätasa-arvoiseen asemaan. Aina löytyy perustelut kuten tässä oli sanottu, vaikea elämäntilanne, muistisairaus jne. Perusteltua on peruuttamattomasta hoitajakäynnistä perittävä maksu. Hoitajien tekemä vastaanottokäynti on työaikaa, eikä ole perusteltua, miksi se ei kuuluisi maksun piiriin. Perumaton käynti on tuottamatonta aikaa. Todennäköisesti, jos peruuttamatta jätetystä palvelusta ei perittäisi maksua lisääntyisivät ne. Jotta käyttämättä jätetystä palvelusta voidaan asiakkaalta periä maksua, tulee häntä informoida siitä siten, että asiakas riittävästi ymmärtää tiedon sisällön. Mikä on asiakkaan riittävä ymmärtäminen? Sen todentaminen ja määrittäminen voi olla haasteellista. Tämä voi johtaa ristiriitatilanteisiin asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Luonnoksen esitys maksun perimisestä käyttämättä jätetystä palvelusta on perusteltu. Tähän liittyen on kuitenkin otettava huomioon maksun perimisen kohtuullisuus ja että, asiakkaalle on tuotu tiedoksi tämä perintämahdollisuus aikaa varattaessa sekä ohjeistus varatun ajan peruuttamiseen. Perumaton käynti on turhaa ja tuottamatonta aikaa.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakkaalle tulisi lähettää kutsu riittävän ajoissa palveluntuottajan varaamalle käynnille. Asiakasta tulisi myös muistuttaa sekä palveluntuottajien varaamista että asiakkaan itse varaamista ajoista. Asiakkaalle tulisi antaa mahdollisuus selvittää syy käyttämättä tai peruuttamatta jääneelle ajalle. Laissa olisi hyvä yksilöidä tilanteita, joissa käyttämättä tai perumatta jääneen palvelun maksua kohtuullistettaisiin tai se jätettäisiin kokonaan perimättä.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto katsoo, että käyttämättä jätetystä palvelusta perittävään maksuun liittyvä asiakkaan muutoksenhakuoikeus on kirjattava vastaavasti kuin 2 a §:n maksua koskevaa päätöstä vastaavan laskun osalta. Tämä on perusteltua, koska lakiesityksessä kuvataan varsin tarkoin niitä tilanteita, joiden vuoksi tällaisen sanktioluonteisen maksun periminen olisi kohtuutonta. Siksi, jos näiden tosiseikkojen olemassaolosta vallitsisi epäselvyys kunnan tai kuntayhtymän mielestä, asiakkaalla olisi oikeussuojan vuoksi muutoksenhakuoikeus, josta säädetään 15 §:ssä. Invalidiliiton mielestä on kannatettavaa, että kohtuullisuusharkintaa koskevia tilanteita mm. apuvälineen rikkoutuminen on kuvattu lainsoveltajan tueksi varsin yksityiskohtaisesti lain perusteluissa. Tämä ohjaa lain soveltamista. Hyväksyttäviksi perusteiksi lain esitöihin pitää kirjata myös joitain vammaisen henkilön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia asioita, kuten Kelan korvaaman sairausvakuutusmatkan myöhästyminen tai saapumatta jääminen sekä henkilökohtaisen avustajan myöhästyminen tai saapumatta jääminen. Kohtuuttomuusarvioinnissa lakiesityksessä mainitaan huomioon otettavia seikkoja kuten esimerkiksi asiakkaan nuori ikä, vaikea elämäntilanne tai muistisairaus. Myös mielenterveysongelma tai aivovamma voivat aiheuttaa sairaudesta tai vammasta johtuvaa kyvyttömyyttä toimia ajoissa tai saapua paikalle. Nämä voi lisätä esimerkinomaisesti lakiesityksen toteamalla, ettei kyse ole tyhjentävästä luettelosta.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Perustelujen kirjaus on ymmärrettävissä niin, että asiakkaan on itse otettava yhteyttä selvittääkseen syyn palvelun käyttämättä jättämiselle. Tarkoitus lienee kuitenkin tässä se, että myös asiakkaan edustaja voi antaa hoitaa asian? Koska asiakasta ei tarvitse kuulla ennen kuin käyttämättä jätetystä palvelusta voidaan määrätä maksu, laskusta tulisi ilmetä, mihin mennessä asiakkaan on ilmoitettava mahdollinen syy palvelun käyttämättä jättämiselle.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Liiton mielestä käyttämättä jääneestä ja peruuttamattomasta ajasta perittävä 50,80 euron suuruinen maksu on kohtuuttoman suuri. Joka tapauksessa on tärkeää, että kuntia velvoitetaan ilmoittamaan aikaa varatessa maksusta ja peruutustavoista. Liiton mielestä kuntia voisi velvoittaa luomaan esimerkiksi tekstiviestimuistutusjärjestelmiä ehkäisemään varattujen aikojen käyttämättä jättämistä. Maksun perimättä jättäminen kohtuuttomuuden vuoksi on tärkeää. Liitto kuitenkin katsoo, että kohtuuttomuuden tarkempi määrittely olisi tarpeen. Tämä lisäisi yhdenvertaisuutta siinä, missä tilanteissa maksun periminen katsotaan kohtuuttomaksi.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan käyttämättä jätetyistä palveluista voitaisiin periä maksu nykyistä laajemmin. Nykyisin maksu voidaan periä vain tietyistä terveydenhuollon palveluista. Jatkossa maksu koskisi terveydenhuollon palveluihin varattuja vastaanottoaikoja sekä ulottuisi myös nykyistä laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin koskien esim. äitiysneuvolan lääkärivastaanottoja ja lyhytaikaisia asumispalveluja. Tämä voi osaltaan ehkäistä ns. varmuuden vuoksi tehtyjä "turhia" varauksia ja ehkäistä palvelujen "tyhjäkäyntiä" palvelujen käyttöä tehostaen. Maksun voisi jatkossa periä kaikilta 15 vuotta täyttäneiltä, ellei se ole kohtuutonta. Alaikäisten kohdalla tulee huomioida se seikka, miten mahdollisesti ulosottoon siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut vaikuttavat henkilön luottotietoihin. Joidenkin nuorten kohdalla tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa henkilölle voi kertyä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuista merkintä luottotietoihin jo alaikäisenä, mikä erittäin merkittävällä voi vaikeuttaa esimerkiksi työpaikan tai asunnon saamista, ja tätä myötä johtaa myös suuriin elämänhallinnallisiin ongelmiin.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Käyttämättä jätetystä palvelusta tulee voida periä 15 vuotta täyttäneeltä ja sitä vanhemmalta maksu. Tässä luonnoksessa on hyvää esitys peruuttamattoman käynnin maksullisuuden laajentamisesta. Hallituksen esitykseen tulisi kuitenkin määritellä tarkemmin, mitä tarkoitetaan hyväksyttävällä syyllä tai maksun perimisen kohtuuttomuudella.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - palvelun tuottajan varatessa aika, asiakkaalle tulee hyvissä ajoin lähettää kutsu vastaanotolle riittävän ajoissa ja asiakasta tulee muistuttaa varatusta ajasta - samaten asiakasta tulisi muistuttaa myös itsensä varatuista vastaanottoajoista ennen peruuttamisajan päättymistä, ja sellaisten asiakkaiden joiden itse on oman tilanteensa vuoksi hankala muistaa em toimenpiteitä esim vakavasti päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi, myös lähempänä vastaanottoaikoja esimerkiksi yhteydenoton perusteella tiedostella, onko tulossa, jolloin käyttämättä jättämisiä ei syntyisi ja aikoja vapautuisi muille asiakkaille. - jälkikäteen tulisi myös laskun lähettämisen jälkeen mahdollistaa, että antaa selvityksen vastaanottoajan tai hoitopaikan käyttämättä jättämisestä tai peruuttamatta jättämisestä, koska asia voi palautua em ongelmien vuoksi vasta silloin asiakkaan tietoon
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE katsoo, että lakiin on kirjattu monipuolisesti hyväksyttävät syyt olla perimättä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä ajasta. SOSTE pitää hyvänä myös kirjausta, jossa kunnan velvollisuus on varauksen yhteydessä ilmoittaa mahdollisuudesta periä pykälässä tarkoitettu maksu ja antaa ohjeet ajan tai paikan peruuttamiseksi. On kohtuutonta, että 15-17-vuotias asiakas on velvollinen maksamaan laskun ja perintätoimiin liittyvät kustannukset, jos hän ei henkilökohtaisista syistä halua antaa tietoa omasta terveydentilastaan ja hoidostaan huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Kieltäytymisen syynä voivat olla omaan hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät tekijä. Perusteluissa on korostettava, että maksua ei saisi periä 15-17-vuotiailta, jos sen katsotaan kohtuuttomaksi. SOSTE esittää perusteluihin kirjausta, että palveluntuottajan varatessa ajan, asiakkaalle tulisi lähettää kutsun vastaanotolle riittävän ajoissa ja lisäksi asiakasta tulisi muistuttaa varatusta ajasta. Tätä esitettiin rauenneessa asiakasmaksulaissa. Lisäksi SOSTE ehdottaa, että lain perusteluihin kirjattaisiin, että palveluntuottajien tulisi muistuttaa asiakkaita (digitaalisin ratkaisuin) myös asiakkaan itsensä varatuista vastaanottoajoista ennen peruuttamisajan päättymistä. Se vähentäisi palvelujen käyttämättä jättämistä ja vapauttaisi vastaanottoaikoja muille asiakkaille. Perusteluihin on kirjattu, että asiakkaalle voisi lähettää maksun käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta kuulematta asiakasta, mutta asiakkaalle olisi annettava mahdollisuus selvittää käyttämättä ja peruttamatta jättämisen syy, jos asiakas olisi aloitteellisesti yhteydessä asian selvittämiseen liittyen. SOSTE esittää, että asiakkaalla olisi oikeus antaa selvitys myös laskun lähettämisen jälkeen. SOSTE ehdottaa lisäystä lain perusteluihin, että laskuun tulee liittää 2 a §:n tietojen lisäksi tieto mahdollisuudesta antaa selvitys vastaanottoajan tai hoitopaikan käyttämättä ja peruuttamatta jättämiseen. Perusteluihin tulisi lisäksi kirjata, ettei palveluntuottaja saa edellyttää asiakasta toimittamaan sairaustodistuksen tms. syyn osoittamiseksi.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Maksun periminen laajenee nykykäytännöstä ja on perusteltua. Säädös tukee tehokasta varattujen aikojen käyttöä ja asiakkaiden omaa vastuuta, mutta maksuista ei saa tulla kohtuuttomia asiakkaalle. Käyttämättömiä palveluja on sangen vähän, joten kertyviin maksutuloihin ei tällä ole suurta vaikutusta. Laskutusjärjestelmien tulee kehittyä ja automatisoitua, jotta uusia kustannuksia ei koidu sote-organisaatioille.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Maksun periminen käyttämättä jätetystä palvelusta lisää palvelujen käyttöastetta ja tehostaa terveydenhuollon olemassa olevien resurssien käyttöä. Maksun enimmäismäärä on yleisessä mittakaavassa kohtuullinen, mutta palvelujen käyttäjälle määräytyessään merkittävä pelote huolehtimaan varatun palvelun tosiasiallisesta käyttämäisestä. Polikliinisen hoidon maksuttomuus alaikäisille lisää terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta. Lasten ja nuorten terveyspalvelujen tosiasialliseen tavoitettavuuteen panostaminen voi olla arvioitavissa pitemmän ajan kuluttua saavutettuna terveyshyötynä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL kiinnittää huomiota säännöksen muotoilun epäselvyyteen. Ehdotetun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos asiakas on ilman hyväksyttävää syytä ja varattua aikaa ennalta perumatta jättänyt saapumatta palveluun, häneltä voidaan periä maksu käyttämättä jääneestä ajasta. Edellytykset on määritelty säännöksessä kumulatiivisesti siten, että säännöksen sanamuodon mukaan niiden kummankin tulee täyttyä. Tämä on tulkittavissa siten, että maksu käyttämättä jääneestä palvelusta voidaan periä, vaikka asiakas olisi perunut ajan ennakolta, jos peruminen on tapahtunut syystä, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Säännöksen tarkoituksena kuitenkin lienee se, että maksua ei voida periä, jos 1) asiakas on perunut ajan etukäteen (oli perumisen syy mikä hyvänsä) tai 2) jos asiakas ei ole perunut aikaa, mutta syy ajan käyttämättä jättämiselle on hyväksyttävä. Säännöksen muotoilua tulisi korjata tämän mukaisesti. Muilta osin THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Sääntely koskisi terveydenhuollon palveluihin varattuja vastaanottoaikoja, joka olisi laajennus nykytilaan nähden. Koskisi jatkossa myös hoitajavastaanottoaikoja huolimatta siitä, että esityksessä ehdotetaan hoitajien vastaanottoja maksuttomiksi perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa. Sääntelyä laajennettaisiin koskemaan lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisia hoito- ja asumispalvelupaikkoja (jatkossa siis myös lyhytaikaista hoitoa tai palvelua laitos- ja perhehoidon sekä asumispalvelun yksikössä). Käyttämättä jätetystä ajasta tai palvelusta perittävä maksu edellä mainituissa palveluissa on lähtökohtaisesti kannatettava. Esimerkkinä mainittakoon, että hoitajavastaanotto käynneistä peruuttamatta jätetty aika on työaikaa ja aiheuttaa työantajakustannuksia. Näistä lähtökohdista emme näe perusteita sille, että esimerkiksi hoitajien toteuttamat vastaanottokäynnit rajattaisiin maksun ulkopuolelle. Perumatta jääneet hoitajan vastaanottokäynnit aiheuttavat tehotonta ja taloudellisesti tuottamatonta työaikaa. On hyvä tiedostaa ja tuoda esille myös se riski, että mikäli hoitajan vastaanottokäynnin perumatta jättämisestä ei perittäisi maksua, tehoton ja tuottamaton työaika todennäköisesti kasvaisi. Toisena esimerkkinä mainittakoon, että ikääntyneiden lyhytaikaisille hoitopaikoille on tarvetta ja paikoin myös jonoa. Mikäli varattua jaksohoitopaikkaa ei peruta, se aiheuttaa tarpeetonta kapasiteetin tyhjäkäyntiä yksikköön. Pykälässä on kuitenkin mainittu hyväksyttävät ja perustellut syyt maksun perimättä jättämiselle, jotka ovat kannatettavia.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Peruuttamattoman ajan maksun saa periä 3 §:ssä lueteltujen reunaehtojen täyttyessä. Reunaehdot asettavat kunnille isoja vaatimuksia niiden täyttämisen suhteen. Kohtuullisuuden arvioiminen on haastavaa. On myös vaikea näyttää jälkikäteen toteen, että asiakasta on informoitu siten, että hän on riittävällä tavalla ymmärtänyt annetun tiedon sisällön. Säännöksen sanamuoto saattaa lisätä oikaisuvaatimusten määrää merkittävästikin.
      • Vaalijalan kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja, Jokinen Ilkka
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Kannatettava säädös.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Lakiehdotuksessa todetaan, että kunta tai kuntayhtymä saa periä käyttämättä jääneestä ja peruuttamattomasta ajasta 50,80 euron suuruisen maksun, ellei maksun perimistä ole pidettävä kohtuuttomana. Lakiehdotuksen perusteluissa ei kuitenkaan ole riittävällä tavalla määritelty, milloin maksun perimistä tulisi pitää kohtuuttomana. Kohtuuttomuutta on kuvattu vain toteamalla, että kohtuuttomuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja asian arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi asiakkaan nuori ikä, vaikea elämäntilanne tai muistisairaus. Valtakunnallisesti yhdenmukaisen käytännön ja asiakkaiden/potilaiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi säännöksen perusteluissa tulisi määritellä selkeämmin, milloin maksun periminen on kohtuutonta. Muussa tapauksessa säännös jättää viranomaisille hyvin paljon harkintavaltaa ja käytännöt voivat vaihdella alueittain, mikä taas asettaa asiakkaat/potilaat eriarvoiseen asemaan. Perusteluissa tulisi mainita tarkentavia esimerkkejä siitä, mitä kohtuuttomuudella tarkoitetaan. Lisäksi esimerkiksi asiakkaan taloudellinen tilanne tulisi huomioida kuten myös mielenterveysongelmat, jotka voivat aiheuttaa toimintakyvyttömyyttä ja siten johtaa ajan perumattomuuteen. Erityisen suurta merkitystä tällä on, kun maksu voitaisiin periä myös tilanteissa, joissa asiakas tai hänen edustajansa ei varsinaisesti ole edes itse varannut aikaa. Vaarana esimerkiksi mielenterveyspotilaiden kohdalla voi olla myös hoidon viivästyminen tilanteissa, joissa he saattavat jättää terapia-aikojansa varaamatta tai käyttämättä, jos he pelkäävät mahdollisia kustannuksia käyttämättä jääneistä ajoista. Etäpalvelun osalta Valvira viittaa rauenneen hallituksen asiakasmaksulakiesityksen (HE 310/2018 vp) 3 §:n 1 momentin kohtaan 22, jossa etäpalvelu määriteltiin sosiaali- tai terveyspalveluksi, jossa asiakas ja sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ovat fyysisesti eri paikassa ja toisiinsa kuva- ja ääniyhteydessä taikka jossa tietoa ja asiakirjoja välitetään verkkoyhteyden kautta tai muulla vastaavalla tavalla yksilöllisen hoidon tai huolenpidon antamiseksi. Valvira esittää, että etäpalvelun määritelmä kirjataan asiakasmaksulakiin. Valvira lisäksi esittää nyt annetusta esityksestä poiketen, että etäpalvelumaksut olisivat pienempiä kuin käyntimaksut. Lisäksi etäyhteyksien avulla annetun palvelun tulisi sisällöllisesti vastata perinteistä vuorovaikutteista henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa palvelua, jotta siitä saisi periä maksun. Asiakasmaksulain ei pidä mahdollistaa yhtä suuren maksun perimistä käynnistä ja muutaman minuutin puhelusta.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Föreslås att avgiften för oanvänd service för uppbäras för klient under 15 år i fall då det är frågan om mottagningstid som bokats för barn (under 12 år) av föräldrar eller annan förmyndare.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Ilman hyväksyttävää syytä käyttämättä jätetystä palvelusta perittävä maksu ehdotetaan laajennettavaksi myös maksuttomiin palveluihin. Erityisesti maksuttoman palvelun osalta enintään 50,80 euron maksu on suuri. Syyn selvittäminen edellyttää asiakkaan oma-aloitteisuutta eli hänen on oltava yhteydessä ja annettava riittävä selvitys, miksi on jättänyt palvelun käyttämättä. Sinällään maksu on ymmärrettävä, koska hukkaresurssi on toiselta käyttäjältä pois ja lisää turhaan jonoja. Toisaalta olisi voitava ottaa huomioon, ettei kaikilla asiakkailla ole voimavaroja selvitellä aktiivisesti omia asioitaan. Maksujen osalta huolettavat myös 15-17 vuotiaat, joiden osalta lasku on lähetettävä lapselle itselleen eikä vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Tässä ikäryhmässä esiintyy melko paljon huolettomuutta, ajattelemattomuutta, tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. Seurauksia ei osata ajatella eikä niistä tiedetä. Julkisoikeudellinen maksu vanhentuu laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 20 § mukaan pääosin viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu. Maksamattomat asiakasmaksut seuraavat nuorta em. ajan, jolloin nämä nuoret eivät saa aloittaa täysi-ikäistä elämäänsä velattomina.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Pykälän soveltamisalan laajentaminen on kuntien talouden kannalta hyvä asia, sillä perumattomista poisjäänneistä aiheutuu jo nykyisellään merkittäviä taloudellisia kustannuksia kuntayhtymälle. Perumattomat poisjäännit tulevat yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla, ja uutta asiakasta on usein mahdotonta hankkia tilalle. Asiakkaalta perittävät kustannukset eivät kata palvelun todellisia kustannuksia. Poisjääntejä on saatu vähenemään muun muassa tekstiviestimuistutuksilla, mutta eniten peruuttamattomia poisjääntejä kirjataan kuitenkin edelleen esimerkiksi ns. neuvola-asetuksen mukaisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin ja joukkoseulontoihin, joista ehdotuksen mukaan ei jatkossakaan saisi periä maksua. Kohtuuttomuutta koskevat perustelut ovat selventävät.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Esitys lainsäädännön laajentamisesta koskemaan kaikkia terveydenhuollon vastaanottopalveluja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisia hoito- ja asumispalvelupaikkoja on perusteltua. Tämä lisää osaltaan resurssien tehokasta käyttöä ja sote-ammattilaisten työajan kohdentumista välittömään asiakastyöhön. Myös maksuttomien palvelujen sisällyttäminen pykälään on tarkoituksenmukaista, edellyttäen kuitenkin, että se ei muodosta asiakkaille kohtuutonta taloudellista haittaa. Taloushallinnon järjestelmiä on automatisoitava siten, että hallinnolliset kulut eivät kasva hyötyjä suuremmiksi. Peruuttamisen keinojen tulee olla asiakkaille monikanavaisia ja helposti saavutettavissa. On tärkeää, että pidetään nykylainsäädännön mukaisesti kiinni siitä, että maksun saa periä vain, jos peruuttamatta jättämiselle ei ole hyväksyttävää syytä. Enimmäismaksu 50,80 € on kannatettava, kun huolehditaan siitä, että laissa mainitut rajoitukset ja erityistilanteet maksun perimättä jättämisestä varmuudella toteutuvat.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Em. maksun laajentaminen on perusteltua. Maksuttomuus kasvattaa ammattihenkilön vajaakäyttöä peruuttamattomien aikojen kasvaessa. Toisaalta silloin syntyyy tilanne, että muut aikaa tarvinneet eivät pysty sitä vastaanottomaan yllättävässä vapautumistilanteessa, jolloin peruuttamaton poisjäänti myös kasvattaa jonoja.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Tulee voida periä maksu yli 18-vuotiailta. Perumattomat käynnit aiheuttavat tehottomuutta ja siten resurssien tuhlaamista.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry, Terävä Sini
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Terveydenhuollon järkevän resurssien käytön sekä myös hoitoon sitoutumisen kannalta on järkevää, että käyttämättä jätetystä palvelusta voidaan periä maksu. On kuitenkin erittäin tärkeä varmistaa, että maksua ei peritä tilanteissa, joissa palvelun käyttäjällä on hyväksyttävä syy peruttaa palvelu. Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus selvittää syy, miksi hän ei voinut käyttää tai peruuttaa palveluaikaa. Voisi myös olla perusteltua kirjata lakiin selkeimmät hyväksyttävissä olevat syyt sekä ”tai muu niihin rinnastettava syy” -tyyppinen kirjaus, joka mahdollistaa lisäksi yksilöllisen harkinnan. Kun perusteet olisivat laissa, se lisäisi käyttäjän oikeusturvaa ja myös eri puolilla Suomea asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta, kun palvelujen järjestäjien tulisi hyväksyä samat syyt käynnin käyttämättä jättämiselle.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Kuurojen Palvelusäätiö
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • ”Jos asiakas on ilman hyväksyttävää syytä jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle, kunta tai kuntayhtymä saa periä häneltä enintään 50,80 euroa. Maksun perimistä sekä ajan peruuttamista koskevat tiedot on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää niiden sisällön.” Ehdotamme tähän lisättäväksi: Viittomakielisten asiakkaiden osalta on lisäksi varmistettava, että ajan voi perua muutoinkin kuin puhelimitse soittamalla (esim. tekstiviestillä tai internetin kautta).
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Tieto käyttämättä jätetystä palvelumaksusta tulisi antaa usealla eri tavalla, jotta tieto on saavutettava.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Kannatettava ehdotus säännöksessä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin edellytyksin (peruuttamatta jättäminen ilman hyväksyttävää syytä, periminen ei ole kohtuutonta, ymmärrettävä tiedottaminen maksun perimisen ehdoista, peruuttamisen tosiasialliset mahdollisuudet).
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Maksu on aiheellinen. Vaikka palvelu ei toteutuisikaan, sen valmisteluun ja toteutukseen varattu aikaresurssi on sitonut voimavaroja ja aiheuttanut kustannuksia.
      • Aivovammaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2020
        • Tässä tulisi huomioida mm. aivovamman aiheuttama muistiongelma. Jos henkilöllä on haastetta arkielämän hallinnassa ja muistissa, tulisi hänellä olla mahdollisuus ottaa käyttöön tekstiviestimuistutus tms, joka muistuttaa maksamattomasta laskusta.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Hoitajakäynneistä peruuttamatta jätetyn käynnin maksu (50,80) on kannatettava asia. Myös hoitajien tekemä vastaanottokäynti on työaikaa, eikä ole perusteita miksi jotkut vastaanottokäynnit eivät olisi maksun piirissä. Perumaton käynti on turhaa ja tuottamatonta aikaa. Mikäli hoitajakäynnistä eikä sen perumatta jättämisestä menisi maksua, tällaiset turhat käynnit todennäköisesti lisääntyisivät. Peruuttamattoman käynnin maksu vähentää maksutulojen menetystä, mutta ei merkittävästi. Vuosina 2018 ja 2019 kuntayhtymän hoitajavastaanotolla on ollut reilut 200 perumatonta käyntiä vuodessa. Vuositasolla perumatta jääneiden käyntien korvaus olisi siten kuntayhtymälle parhaimmillaan noin 10.000 €.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Tulee voida periä maksu yli 18- vuotiailta. Muussa tapauksessa johtaa palvelun tehottomuuteen.
      • 5 § Maksuttomat terveyspalvelut / Avgiftsfria hälsovårdstjänster
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliitto ehdottaa, että kun seuraavaksi ilmeisesti valmistellaan asiakasmaksulain kokonaisuudistusta, niin siinä otettaisiin lähtökohdaksi edellisen hallituksen esityksen tavoin se, että maksua voitaisiin periä vain niistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden osalta näin laissa nimenomaisesti säädetään. Tämä on tärkeää lain selkeyden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Muussa tapauksessa myös maksut ja niiden perusteet muodostuvat helposti kohtuuttomiksi, kuten käytännössä on esimerkiksi vanhuspalveluiden maksujen osalta nähty. Tukiliitto kannattaa myös nyt ehdotettuja maksuttomia hoitajakäyntejä, alaikäisten maksuttomia poliklinikkakäyntejä sekä mielenterveystyön maksuttomuutta. Vammaisuuteen liittyy usein somaattisia liitännäissairauksia, ja esimerkiksi kehitysvammaisilla ihmisillä mielenterveyden häiriöitä esiintyy arviolta 3-4 kertaa enemmän kuin väestössä keskimäärin. Nämä ehdotetut muutokset helpottaisivat paljon sairastavien ja yleensä muutenkin taloudellisesti keskivertoväestöä heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden sekä heidän perheidensä maksurasitusta. Muutokset myös todennäköisesti laskisivat kynnystä käyttää näitä palveluita riittävän ajoissa, mikä on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti edullista verrattuna tilanteeseen, jossa näiden palveluiden käyttöä mahdollisimman pitkään vältetään maksujen pelossa ja joudutaan siten helposti lopulta raskaampien ja kalliimpien korjaavien palveluiden piiriin. Tukiliitto kannattaa myös sen harkitsemista, että myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olisivat Helsingin mallin mukaisesti maksuttomia. Tukiliitto katsoo, että etäpalvelu ja lähipalvelu ovat kaksi eri asiaa, jolloin niistä ei voi periä samaa maksua. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelu ei välttämättä ole saavutettava vammaiselle ihmiselle. On oleellisen tärkeää, että aina on mahdollisuus myös muuhun vaihtoehtoon kuin etäpalveluun. Tukiliitto katsoo, että maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee positiivisen erityiskohtelun hengessä lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Vammaisetuudet ovat osa syyperusteista sosiaaliturvaa ja YK:n vammaissopimuksen 28 artiklan c) kohta edellyttää köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille riittävää taloudellista tukea vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin Ehdotamme myös, että tämän uudistuksen yhteydessä harkitaan maksuttomiin hoitotarvikkeisiin liittyvän sääntelyn ja sen perusteluiden täydentämistä, koska tällä hetkellä välttämättä tarvittavien hoitotarvikkeiden saamisessa riittävissä määrin ja laadultaan sellaisina, että ne ovat yksilöllisten tarpeiden mukaisia, on usein melkoisia haasteita. Hoitotarvikkeiden luettelon osalta tulee korostaa sitä, ettei se ole tyhjentävä. Lääkärin suosituksesta tulee olla oikeus saada myös esimerkiksi selkeästi vamman vuoksi tarvittavia vuodesuojia tai ruokalappuja. Syytä on selventää myös sitä, että tarvikkeiden on aina vastattava yksilöllisiä tarpeita, eikä esimerkiksi hankittavien tarvikkeiden kilpailutuksiin vedoten voida evätä potilaalta yksilöllisten tarpeiden mukaisia tarvikkeita, kun kilpailutetut tarvikkeet eivät syystä tai toisesta perustellusti hänelle sovi. Lisäksi Tukiliitto katsoo, että vähintään lain perusteluissa olisi syytä avata tarkemmin apuvälinepalveluiden maksuttomuutta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus. Näiden maksuttomuuden toteutumisessa on tällä hetkellä jonkin verran ongelmia. Tämän 5 §:n perusteluissa Tukiliitto pitää aiheellisena mainita sen tällä hetkellä käytännössä monesti haasteita aiheuttavan seikan, että niissä tilanteissa, joissa kehitysvammaisten erityishuollon piiriin kuuluva henkilö tarvitsee juuri vammansa vuoksi terveydenhuollossa asioidessaan jotain erityistä, kuten esimerkiksi narkoosissa toteutettavan hammashoidon tai muun välttämättömän terveyden- tai sairaanhoidollisen toimenpiteen, vamman aiheuttaman lisäpalvelun osuuden (eli esimerkiksi narkoosin) tulee kehitysvammalain 2 §:n perusteella olla potilaalle maksuton. Tämä periaate on tärkeää ottaa huomioon myös valmisteltaessa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Muuten voi kehitysvammaisten ihmisten ollessa yleensä hyvin vähävaraisia ja kehitysvammaisten lasten perheiden myös usein kohdatessa toimeentulon haasteita käydä helposti niin, että hampaat jäävät korkeiden maksujen takia hoitamatta, tai muu tärkeä terveyspalvelu saamatta, mistä on monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien ja yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevien terveysongelmien muodossa.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotamme, että maksua voitaisiin periä vain niistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden osalta näin laissa nimenomaisesti säädetään. Tämä on tärkeää lain selkeyden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Kannatamme ehdotettuja maksuttomia hoitajakäyntejä, alaikäisten maksuttomia poliklinikkakäyntejä sekä mielenterveystyön maksuttomuutta. Etäpalvelu ja lähipalvelu ovat kaksi eri asiaa, jolloin niistä ei voi periä samaa maksua. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelu ei välttämättä ole saavutettava vammaiselle ihmiselle. On tärkeää, että aina on mahdollisuus myös muuhun vaihtoehtoon kuin etäpalveluun. Maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Ehdotamme myös, että tämän uudistuksen yhteydessä harkitaan maksuttomiin hoitotarvikkeisiin liittyvän sääntelyn ja sen perusteluiden täydentämistä, koska tällä hetkellä välttämättä tarvittavien hoitotarvikkeiden saamisessa riittävissä määrin ja laadultaan sellaisina, että ne ovat yksilöllisten tarpeiden mukaisia, on haasteita. Hoitotarvikkeiden luettelon osalta tulee korostaa sitä, ettei se ole tyhjentävä. Lisäksi lain perusteluissa olisi syytä avata tarkemmin apuvälinepalveluiden maksuttomuutta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV anser att det är bra att det stadgas om avgiftsfria besök hos hälsovårdare, poliklinik besök för minderåriga samt besök inom basservicen på grund av psykisk ohälsa. Personer med intellektuell funktionsnedsättning befinner sig ofta i ekonomiskt utsatt ställning men har därtill ofta behov av många olika slag av social- och hälsovårdstjänster. Avgiftsfriheten underlättar dessa personers situation och kan också medföra att tröskeln för att använda sig av dessa tjänster sänks och att man därmed söker hjälp i tid. Vi efterlyser också en motsvarande helhetsreform av klientavgiftslagstiftningen, som påbörjades under föregående regeringsperiod och i vilken utgångspunkten var att avgifter endast kan uppbäras om avgifterna är stadgade i lag. Annars finns det stor risk att vår målgrupp drabbas oskäligt hårt då de är tvungna att betala många olika avgifter som främst hänför sig till funktionsnedsättningen. Vi anser att stöd via digitala plattformar (distansstöd) inte är samma sak som besök på mottagning eller hembesök och därför borde avgiften för distansstöd vara lägre än besöksavgiften. Vidare påpekar vi att digitala tjänster sällan är tillräckligt anpassade så att personer med intellektuell funktionsnedsättning skulle kunna ta del av dem. Vi anser att det också behöver utredas, om läkarintyg som behövs för handikappbidrag från FPA borde finnas med på listan över intyg och utlåtanden som ska vara avgiftsfria, eftersom 28 artikeln moment c) i FN:s funktionshinderkonventionen förutsätter att staterna ska anvisa tillräckligt ekonomiskt stöd för personer med funktionsnedsättning som lever i fattigdom.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 §24 määrittelee sosiaalihuollon piiririn kuuluvia päihdepalveluita. Lisäksi valtioneuvoston julkaisema soveltamisopas (s72-75) toteaa "Terveydenhuoltoon kuuluvaa ja siten terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa ovat esimerkiksi katkaisuhoito, päihdeongelmien hoidon aloitus ja toteutus sekä lääkinnällinen kuntoutus. Hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta voidaan antaa esimerkiksi A-klinikoilla, nuorisoasemilla, kuntoutuslaitoksissa tai kotiin vietävinä palveluina." Lisäksi todetaan laitoshoidosta "Myös päihdehuollon laitoksissa toteutettu kuntoutus voi olla luonteeltaan sekä lääkinnällistä että sosiaalista kuntoutusta. Jos asiakas tarvitsee laitoshoitoa tai -kuntoutusta lääketieteellisin perustein, hoitoon tai kuntoutukseen on päästävä terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti. Esimerkkejä lääketieteellisistä perusteista ovat riippuvuuden vieroitushoito, psykososiaalinen hoito ja kuntoutus tai samanaikaisen mielenterveyden häiriön hoito. Asiakkaan edun mukaista ei ole, että palvelu luokitellaan sosiaalihuollon palveluksi, jotta hoitotakuuta ei tarvitsisi noudattaa". Lisäksi Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 pykälässä 4 todetaan polikliinisen päihdehuollon olevan maksutonta. Koska päivitetty sosiaalihuoltolaki toteaa tiettyjen päihdepalveluiden olevan terveydenhuollon toimintaa tulisi myös maksuttomien terveyspalveluiden listassa huomioida tasapuolisuuden vuoksi nämä: polikiininen päihdehuolto, alle kaksi vko kestävät lyhytaikaiset laitoshoidot kuten vieroitushoito, lääkityksen aloitukset ymv. Tämä selkeyttäisi tilannetta ja helpottaisi erityisesti asiakkaiden asemaa. Haaste on nimittäin se, että kelaa on ohjeistettu määrittämään päihdepalveluiden luonne (sosiaali- tai terveydenhuolto) sen mukaan mistä asiakas lähetetään. Ei sen mukaan mikä on hoidon/palvelun tosiasiallinen luonne. Siten jos potilas lähetetään sosiaalipalveluista lääkehoidon aloitukseen arvioidaan asiakasmaksu sosiaalihuollon säädösten mukaan ja jos lähete on tullut terveydenhuollosta niin terveydenhuollon säädösten puitteissa. Tämä asettaa asiakkaat epätasa-arvoiseen asemaan riippuen siitä miten kunnassa on järjestetty palveluihin ohjaus. Tähänkin sosiaalihuoltolain soveltamisopas on ottanut kantaa, mutta käytännöt vaihetelevat edelleen.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS understöder förslaget om avgiftsfria tjänster inom mentalvården samt idén om avgiftsfria tjänster för minderåriga samt besök hos sjukvårdaren. Med tanke på Helsingfors stads goda erfarenheter av avgiftsfria läkartjänster inom hälsovårdscentraler, skulle SAMS förespråka att avgifterna i första hand är avgiftsfria och att avgifter utgör undantag som stadgas i lagen. Det vore också bra att notera i lagens motiveringar att reformens tanke inte är att öka på antalet avgiftsbelagda tjänster. Avgiftsfria tjänster skulle antagligen sänka på tröskeln att söka om vård i god tid, vilket kan spara på dyrare ingrepp vid ett senare skede. En annan mycket viktig fråga är att även läkarintyg som krävs av t.ex. FPA för understöds- och rehabiliteringsbeslut bör vara avgiftsfria, eftersom annars faller denna kostnad i regel endast på personer med funktionsnedsättningar. När dessa avgifter endast faller på en befolkningsgrupp är det problematisk från ett jämlikhets- och likabehandlingsperspektiv. Dessutom kan det utgöra ett faktiskt finansiellt hinder för vissa och således underminera funktionshinderskonventionens och nationella substanslagarnas syfte om lika delaktighet.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kuntien ja kuntayhtymien sotepalveluiden rahoittamisessa asiakasmaksutuotot ovat tällä hetkellä euromääräisesti merkittävä rahoituslähde. Mikäli sotepalveluiden maksuttomuutta lisätään kuntia sitovasti lainsäädännöllä, on Siun sotelle oleellista, että tarvevakioitu palvelutarpeeseen perustuva valtion rahoitus toteutuu. Asiakasmaksutulot kompensoivat osaltaan palvelujen käytöstä syntyviä kuluja. Jos asiakasmaksutuloa pienennetään kuntayhtymiltä, tulee valtion tämä tulonmenetys kompensoida täysimääräisesti. On hyvä muistaa, että laskennalliset tulot vielä ovat eri asia, kuin todellinen toteuma. Siten kiinteää etukäteistä palvelujen käyttöön pohjautuvaa tuloa pitää valtion kyetä myös kasvattamaan, jos asiakasmäärät kasvavat vaikkapa käyntimaksujen poistuessa. Myöskään takautuvasti pitkällä viiveellä tapahtuva puuttuvan tulovajeen korvaus on osin kestämätöntä. Esimerkiksi esityksen mukaisella perusterveydenhuollon hoitajan vastaanottokäyntien maksuttomuudella olisi erittäin suuri kustannusvaikutus sekä suoraan että välillisesti: Hoitajan vastaanottojen maksuttomuus tulee johtamaan asiakasmäärän kasvamiseen ja hoitajavastaanottojen tarpeen lisääntymiseen jo sinällään. Pidämme mahdollisena, että tähän asti yksityisen sektorin maksullisia palveluja käyttäneitä siirtyy julkisen sektorin maksuttoman palvelun piiriin varallisuustasosta riippumatta. Hoitajien asiakasmäärän kasvu toteutuessaan johtaa väistämättä myös lääkäripalvelujen lisääntyvään tarpeeseen: Kun asiakasmäärä hoitajilla kasvaa lisääntyvät myös hoitajien konsultoinnit lääkäreiltä ilman, että hoitovastuu siirtyy lääkärille. Hallituksen esitystä perustellaan muun muassa sillä, että maksutuottojen vähenemistä kompensoisi hallinnollisen työn väheneminen. Kunnissa/kuntayhtymissä hallinnollisen työn määrän väheneminen joiltain osin ei tule kompensoimaan kunnalle/kuntayhtymälle aiheutuvaa tulomenetystä ja palvelutarpeen kasvua täysimääräisesti. Lisäksi esitys sisältää useita kohtia, jotka lisäävät kuntien ja kuntayhtymien hallinnollista työtä ja kustannuksia hallinnosta (muun muassa oikaisuvaatimusten määrän lisääntyminen) Rahoitukseen liittyvä ongelma koskee kaikkia esityksen mukaisia terveyspalveluiden maksuttomuuden ja maksukaton laajennuksia. Hallituksen esityksen 5 §:n säädöstekstissä kohdassa d lukee ”Terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista ja lausunnoista lukuun lääkärintodistusta tai -lausuntoa, joka tarvitaan asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi…”. Huomiona todetaan, että säädöstekstissä ilmeisesti tulisi lukea ”lukuun ottamatta”.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitys edistää hallitusohjelman tavoitteita: hoidon esteiden poistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtämistä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Maksuttomien palvelujen lisääminen lisää todennäköisesti myös näiden palvelujen käyttöä ja kysyntää. Maksuttomien palvelujen lisääminen (mm. hoitajavastaanoton maksuttomuus) heikentää merkittävästi kuntien tulopohjaa ja toimintaedellytyksiä. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksina lain voimaantulosta alkaen.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesityksessä maksuttomien ja maksullisten terapiapalveluiden raja jää tulkinnanvaraiseksi. 5 § 1 kohdan mukaan terveydenhuoltolain 29 §:n perusteella järjestetty lääkinnällinen kuntoutus on maksutonta, mutta 5 § 1 kohdan c kohdan mukaan maksun voi periä terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta toimintaterapiasta. Esityksessä tulee tarkemmin määritellä, millä perusteella terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttama käynti on maksullinen ja maksuton tai vaihtoehtoisesti selkeästi määritellä kaikki terveydenhuoltolain 29 § mukaiset lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut maksuttomiksi. Esityksessä jää huomioimatta toimintaterapeutin toteuttama kotikuntoutus sekä sen maksuttomuus tai maksullisuus. Kotikuntoutuksen asiakasmaksukäytännöt aiheuttavat nykyisin merkittäviä tulkintaongelmia ja vaihtelevia käytäntöjä eri kunnissa. Käytännöt vaihtelevat esimerkiksi sen vuoksi, että kotikuntoutuksen, kotihoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen välinen ero ei ole selkeä. Kotikuntoutuksen henkilöstö kuuluu tällä hetkellä eri kunnissa hallinnollisesti vaihtelevasti esimerkiksi kotihoitoon tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kotikuntoutuksen piirissä toteutuva toimintaterapia on toisissa kunnissa maksullista, toisissa maksutonta. Asiakkaat myös tekevät valintoja kotikuntoutuksen ja kotihoidon välillä siten, että saavat toimintaterapiapalvelun maksuttomana. Tässä ns. palvelushoppailussa asiakas ei välttämättä saa kuntoutumisensa ja hoitonsa kannalta tarkoituksenmukaista palvelua. Toimintaterapeuttiliitto pyytää tarkentamaan sitä, voiko kotikuntoutuksesta periä asiakasmaksuja vai ei. Esityksessä hoitajavastaanottoja esitetään maksuttomiksi. Esityksessä on huomioitava, että myös toimintaterapeutit toteuttavat tällä hetkellä vastaavia, ilman lääkärin lähetettä toteutuvia palveluita. Nämä on esityksessä otettava tarkasteluun ja ne tulee määritellä asiakasmaksujen suhteen vastaavalla tavalla kuin hoitajavastaanotot. Terapiat nähdään lakiesityksessä vastaanotoilla tai terveydenhuollon yksiköissä tapahtuviksi, vaikka tosiasiassa ne toteutuvat myös asiakkaan toimintaympäristöissä kuten koti-, koulu- ja päiväkotikäynteinä. Tällä hetkellä tämä aiheuttaa kunnissa tulkinnanvaraisuutta, sillä osassa kunnista kotikäynteinä toteutuva toimintaterapia on asiakkaalle aina maksullista, osassa kunnista taas palvelun sisältö määrittää palvelun maksullisuuden. Lakiesityksessä tulee selkeästi määritellä, että asiakkaan toimintaympäristöissä tapahtuvien terapioiden maksullisuus/maksuttomuus määrittyy samaan tapaan kuin vastaanotolla tapahtuvien palveluiden. Esityksessä tulee kiinnittää huomiota myös apuvälinepalvelun maksullisuuden/maksuttomuuden määrittelyyn, sillä tämä jää nykyisessä esityksessä huomioimatta.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Koskeeko maksuttomuus myös terveydenhuoltolain 27 §:n perusteella järjestettyä avosairaanhoidon palvelua sekä sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön vastaanottoa silloin, kun se tapahtuu terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämässä yhteispäivystyksessä perusterveydenhuollon erikoisalalla 15Y/yleislääketiede? Alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäyntien maksuttomuus on perusteltua. Tämä aiheuttaa kuitenkin sairaanhoitopiirin asiakasmaksutulojen vähenemisen n. 1,5 milj. eurolla, joka aiheuttaa painetta kuntahintojen korottamiseen.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksuja alaikäisiltä asiakkailta. Tämän kohdan kokonaisvaikutus tulisi olemaan sairaanhoitopiirissä (PSHP) 800 t€ - 900 t€
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksuttomien palveluiden laajeneminen on asiakkaille hyvä asia. Hoitajakäynnin maksuttomuudella voidaan potilaita nykyistä paremmin ohjata tarvittaessa lääkärinkäyntiä korvaavalle hoitajavastaanotoille. Maksuttomuuden lisääntyminen aiheuttaa terveydenhuollon tuottajien tulojen vähenemistä, mikä olisi hyvä huomioida rahoituksessa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksessä ehdotetaan mm., että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi kaikille ikäryhmille, kun nykyisin niistä saa periä maksun 18 vuotta täyttäneiltä. Alle 18-vuotiaille annettavien terveyspalvelujen maksuttomuutta laajennettaisiin siten, että alaikäisiltä ei saisi enää periä poliklinikkamaksua. Eräisiin tartuntatauteihin liittyvää maksuttomuutta laajennettaisiin, ja esimerkiksi HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys tulisi maksuttomaksi. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyöstä ei saisi periä maksua. Maksukattoa laajennettaisiin uusiin palveluihin siten, että jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös suun terveydenhuollosta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta ja terapioista perityt maksut. Suun terveydenhuollon osalta esitämme perusteluteksteissä todettavaksi, että hoitajakäynnin maksuttomuus ei koske suun terveydenhuollon palveluja (tätä ei siis olla lakimuutoksessa ehdottamassakaan, mutta selvyyden vuoksi asian voisi todeta erikseen). Lääkärinvastaanottojen osalta voidaan esityksen myötä syntyvää painetta julkista palvelua kohtaan ja jonoja pienentää kustannustehokkaasti hyödyntämällä yksityisten tuottajien palveluita esimerkiksi myöntämällä palveluseteleitä tai sairausvakuutuslain mukaisten korvausten tasoa nostamalla. Mikäli julkinen taho ei pysty tuottamaan palveluita hoito- ja hoivatakuu aikojen puitteissa tulee sekä maksuttomissa että maksullisissa palveluissa hyödyntää yksityisten tuottajien tarjontaa. Maksuttomat palvelut eivät saa heikentää maksullisten palvelujen saatavuutta tai lisätä maksullisten palveluiden käyttöä. Jos esimerkiksi maksuttoman hoitajakäynnin seurauksena tarvitaan lääkärikonsultaatiota, nousee kokonaisresurssitarve eikä laske. Maksukaton laajennus suun terveydenhuoltoon käynti- ja toimenpidemaksujen osalta tullee lisäämään hakeutumista kunnallisen suun terveydenhuollon piiriin. Suun terveydenhuollon palvelujen sisältyminen maksukaton piiriin madaltanee kynnystä hakeutua palveluihin tietyissä asiakasryhmissä, mikä on sinänsä perusteltua. HALI muistuttaa kuitenkin, että palvelujen saatavuus ei parane muutoksen myötä lainkaan. Julkisten suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus on tälläkin hetkellä monin paikoin erittäin pahoissa ongelmissa. Vuonna 2002 Suomi takasi koko aikuisväestölle suun terveydenhuollon palvelut julkisella sektorilla. Lähes puolet aikuisista edelleen käyttää yksityisiä suun terveydenhuollon palveluja Kela-korvauksen turvin. Tämä osoittaa, että julkiset palvelut eivät riitä kattamaan aikuisväestön tarpeita. Vuodesta 2013 lähtien korvauksia suun terveydenhuollossa on kuitenkin leikattu useaan kertaan. Vuosittainen korvaussumma on pudonnut 120 miljoonasta eurosta alle puoleen. Yli 520 000 Kela-korvattua käyntiä on sen jälkeen jäänyt tekemättä. Julkisen suun terveydenhuollon maksujen alentaminen tullee syventämään tätä jo olemassa olevaa ongelmaa, mikäli palveluiden saatavuuden turvaamiseen ei samanaikaisesti tartuta määrätietoisesti. Suun terveydenhuollon palveluiden parantaminen pitkäaikaisen hoivan ja laitoshoidon osalta on perusteltua.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitetty sääntely selkeyttää maksuttomien terveyspalveluiden tilannetta ja voi osaltaan vähentää hoidon esteitä. Maksuttomien palveluiden lisääminen saattaa lisätä palveluiden käyttöä. Kuitenkin esityksen mukaisena toteutuessaan säännös on hankalukuinen ja saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä kunnissa sen soveltamisessa. Erityisesti 5 §:n 1 momentin sisältö kohtineen on muotoiluissaan edelleen hyvin epäselvä. Samassa kohdassa todetaan sekä palveluita, joista maksu voidaan periä että palveluita, joista sitä kuitenkaan ei voida periä. Perusteluissa ei ole riittävästi avattu miten määritellään 1 momentin 1 kohdan c-kohdan muu niihin rinnastettava toimintakykyä parantava ja ylläpitävä hoito, josta maksun kuitenkin saisi periä. Vaikka 5 §:ää on pyritty selkeyttämään, se jättää edelleen epäselväksi mistä palvelusta maksun saa periä ja mistä puolestaan ei saa periä. Miten asiakasmaksulain yleisperiaate palvelujen maksullisuudesta suhteutuu 5 §:n sisältöön ja siinä tarkemmin rajattuihin palveluihin, joista maksua ei saa periä tai erityisemmin, joista maksun saa periä.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ennaltaehkäisevät terveydenhoitajan tarkastukset on perusteltua pitää maksuttomina (ml. omaishoitajat, työttömät jne.) samoin kuin terveyskeskuksissa omahoitajien vastaanottokäynnit. Kuitenkin sairausvastaanottojen tulisi olla maksullisia. Maksullisia käyntejä ovat esim. päivystävän sairaanhoitajan vastaanotot kiirevastaanotolla; hoitajan vastaanotto, joka sisältää toimenpiteistä (mm. injektiot, ompeleiden poistot, nestetiputushoito, haavan hoito max x10), asiantuntijahoitajien vastaanotto, sisältää erikoistutkimusta/osaamista (mm. astmahoitaja, uniapneahoitaja, siedätyshoito), silmänpohjakuvaus, jalkahoitajan vastaanotto, tukisukkien mittauskäynnit. Jos hoitajien käyntimaksut poistetaan, pienenevät käyntitulot kunnalla.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eteva kannattaa pykälässä mainittujen terveyspalveluiden maksuttomuutta.
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund, Pärnänen Heikki
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Alle 18 -vuotiaiden käyntien maksuttomuuden laajentaminen erikoissairaanhoidossa säätämällä poliklinikkakäynnit maksuttomiksi on lapsiperheiden kannalta tärkeä muutos. Olisi suonut muutoksen koskevan loppujakin alaikäisten erikoissairaanhoidon palveluja, elikkä hoitopäivämaksuja. Edelleenkin jäävä mahdollisuus periä asiakasmaksu terveyskeskusten mielenterveyden vuoksi tapahtuvilta käynneiltä silloin, kun samalla käynnillä hoidetaan myös somaattisia vaivoja, on mielestämme huonosti perusteltavissa. Mielenterveyspotilailla on poikkeuksellisen paljon somaattisia ongelmia, ja näiden erottaminen potilaan hoidon kokonaisuudesta on keinotekoista, tarpeetonta ja epätarkoituksenmukaista. Lisäksi mielenterveyspotilaiden taloudellinen tilanne on usein heikko. Tulisikin harkita näiden potilaiden perusterveydenhuollon palvelujen säätämisestä kattavasti maksuttomaksi.
      • Hengitysliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hengitysliitto kannattaa esitystä sairaanhoitajakäyntien maksuttomuudesta. Hengityssairauden seuranta voidaan pitkälti toteuttaa hoitajakäynneillä. Tällä hetkellä osa kunnista perii maksun sairaanhoitajakäynnistä, joten esitys tukee yhdenvertaisuuden edistymistä tältä osin. Mielenterveyden avokäyntien maksuttomuus on tärkeää, jotta eniten tukea tarvitsevat eivät jätä maksun takia hakeutumatta hoitoon. Mielenterveyteen liittyvän käynnin maksuttomuudesta on kirjattu, että jos samalla käynnillä hoidetaan myös muita fyysiseen terveyteen liittyviä vaivoja, maksun saa periä. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että potilas tietää etukäteen, millaiselle vastaanotolle on tulossa. On tärkeä huomioida tilanteet, joissa mielenterveyskäynnin yhteydessä nousevat esiin somaattisen sairauden oireet. Mielenterveyspotilailla on enemmän somaattisia sairauksia, kuten keuhkoahtaumatautia ja astmaa, ja on riski, että mielenterveyspotilaan somaattisen sairauden oireita ei huomioida. Jos oireet tulevat esiin vastaanotolla, ne on huomioitava ja potilas on ohjattava eteenpäin tutkimuksiin ja hoitoon. Tällaisessa tilanteessa maksua ei tule periä. On tärkeä hoitaa ihminen kokonaisuutena ja siksi vastaanoton syytä ei aina voi erottaa. Pykälän 1 alakohdan d mukaan maksua ei saa periä terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista tai lausunnoista, joita tarvitaan asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi, lääkekorvauksen saamiseksi tai lyhyen sairausloman saamiseksi. Hengitysliitto kannattaa kyseistä kirjausta. Nykyinen kirjaus on aiheuttanut erilaisia tulkintoja ja johtanut siihen, että joillakin paikkakunnilla potilas on joutunut maksamaan esimerkiksi kuntoutukseen tarvittavasta lausunnosta. Alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäyntien maksuttomuus on kannatettava uudistus. On kuitenkin valitettavaa, ettei terveydenhuollon palvelua säädetä kokonaan maksuttomaksi alle 18-vuotiaille, kuten rauenneessa esityksessä oli esitetty. Esimerkiksi astmaa sairastavan vanhemman lapsella on perinnöllinen alttius sairastua astmaan, joten lapsiperheessä voi olla useampi astmaa sairastava. Harvinaisia keuhkosairauksia sairastavat lapset hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja käyntejä sairaalaan voi olla paljon. Lisäksi kuluja lisäävät käynnit perusterveydenhuollossa (esim. akuutit hengitystieinfektiot) ja vaikeisiin hengitystieinfektioihin annettavat IV-antibioottikuurit (annettaan perusterveydenhuollossa tai kotisairaanhoidossa). Lapsen sairauden hoito ja siitä johtuvat erityisjärjestelyt perheessä kasvattavat sairauden maksutaakkaa. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että hoidon kustannus ei nouse esteeksi hoitoonpääsyyn. Hengitysliitto esittää, että apuvälinepalveluihin sisältyvät toimenpiteet, kuten sovitus, uusiminen ja huolto, olisivat maksuttomia ja se kirjattaisiin lain tasolle.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Alle 18-vuotiaille annettavien terveyspalvelujen maksuttomuuden laajentaminen poliklinikkamaksuihin helpottaa pitkäaikaissairaan lapsen perheen tilannetta. Maksukaton täyttyminen ei tutkimusten mukaan helpota kuitenkaan kuin aivan pienen osan palveluita käyttävien tilannetta, vaikka perityt maksut otetaan huomioon yhdessä huoltajan maksujen kanssa. Esityksessä sanotaan, että hoitoon liittyvät lääkärintodistukset ja -lausunnot on katsottava osaksi hoitoa ja niiden on siten sisällyttävä hoidosta perittävään maksuun. Siten myös erikoissairaanhoidon lääkärin lausunnot, jotka annetaan lääkinnällisen kuntoutuksen, vammaispalveluiden ja –tukien hakemiseen tulisi olla maksuttomia, koska hoidosta maksetaan poliklinikkamaksu. Pitkäaikaissairaalla ei ole mahdollisuutta päättää onko hoitava taho perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon lääkäri, vaan päätös perustuu hoidon tarpeeseen. Vaikeavammaisen tarvitsemat lausunnot haetaan samaan tarkoitukseen sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Käytäntöä tulee vahvistaa, koska siinä on esiintynyt alueellisesti erilaisia toimintamalleja.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto kannattaa esityksen tavoitetta vahvistaa peruspalvelujen käyttöä ja saatavuutta ja vähentää palveluun hakeutumisen aiheuttamaa taloudellista rasitusta. Muistiliitto kannattaa sitä, että avosairaanhoidon hoitajakäynnit säädetään maksuttomiksi. Vastaanotolle hakeutumisen kynnystä tulee madaltaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien asiakasryhmien osalta ja maksuttomuus tukee tätä. Paljon palveluja tarvitsevien joukossa on pienituloisia, mm. eläkeläisiä ja selvityksissä on todettu heidän palvelujen alikäyttönsä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyvyn näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset hakeutuvat hoitoon ajoissa ennen terveydellisten ongelmien vaikeutumista, jolloin hoito on jo myös yhteiskunnalle kalliimpaa. Perusterveydenhuollon yleislääkärikäyntien maksuttomuus on harkittava asia.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palvelujen muuttuminen maksuttomiksi vähentävät kuntien tulokertymään, mutta asiakkaille tietysti hyvä.
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa tulisi nähdäksemme vielä vahvemmin korostaa sitä, että kun ajan tai paikan peruuttamatta jäämisen syynä on miltään osin asiakkaan vamma, niin käyttämättä jätetystä palvelusta ei tule periä maksua. Esimerkiksi kohtuuttomuuden arviointiin liittyvässä esimerkkiluettelossa olisi syytä mainita nuoren iän, vaikean tilanteen ja muistisairauden rinnalla kehitysvammaisuus ja muut asiakkaan ymmärrykseen (kognitioon) vaikuttavat sekä neuropsykiatriset vammat. Lisäksi olisi nähdäksemme syytä mainita erikseen se, että myös akuutit mielenterveyden haasteet voivat aiheuttaa sen, ettei henkilö pysty käyttämään hänelle varattua aikaa tai paikkaa, eikä myöskään ajoissa perumaan sitä. Kuulovammaiset ovat myös joutuneet samankaltaisiin ongelmiin. He saavat tietää edeltävänä päivänä klo 16 mennessä, saavatko tulkin vai ei. Jos ei saadakaan tulkkia, niin heidän pitää perua lääkärinkäynti tai kurssi/koulutus, mutta joutuvat kuitenkin maksamaan peruutusmaksunsa. Tällaisessa tilanteessa maksun perimistä käyttämättä jääneestä ajasta tulisi nähdäksemme pitää kohtuuttomana. Vähintään lain perusteluissa tulisi mainita, että näissä tilanteissa tulee aina huomioida myös perheen kokonaistilanne. Kun yhdellä tai useammalla perheenjäsenellä on vamma, arki on usein hyvin kuormittavaa, ja kun vielä huomioidaan näiden perheiden joukossa erittäin yleiset toimeentulon haasteet, niin on nähdäksemme normaalisti kohtuutonta periä isoja selkeän rangaistusluonteisia maksuja siitä, että joku palvelu joskus jää käyttämättä ilman, että sitä huomataan tai pystytään ajoissa peruuttamaan. Ehdotuksen perusteluissa olisi syytä korostaa sitä, että sosiaalitoimen tulisi myös asianmukaisin palveluin pyrkiä puuttumaan siihen, jos havaitaan, että asiakkaalla tai perheellä on esimerkiksi vammasta aiheutuvia tuen tarpeita, joihin ei vielä riittävästi vastata. Ehdotusta tulisi nähdäksemme täydentää myös siltä osin, että maksua peruuttamatta ja käyttämättä jääneestä ajasta tai palvelusta ei tule periä silloin, kun käyttämättä jääminen johtuu muusta kuin asiakkaaseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden liikkuminen on usein kuljetuspalveluiden varassa, ja niiden tilanne on käytännössä tällä hetkellä sellainen, että hyvissä ajoin asianmukaisesti tilattu taksi ei läheskään aina tule tilauksen mukaisesti paikalle, mikä johtaa helposti myöhästymisiin sovituista ajoista ja jopa siihen, että aikoja jää kokonaan väliin. Tällaisen tilanteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi se, jos vammaisen henkilön avustaja ei yllättäen pääsekään auttamaan häntä lähtemään esimerkiksi lääkäriin tai tulkkauspalvelua ei saa tarvittavana ajankohtana. Hyväksyttäviksi perusteiksi lain esitöihin pitää siksi kirjata myös joitain vammaisen henkilön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia asioita, kuten Kelan korvaaman sairausvakuutusmatkan myöhästyminen tai saapumatta jääminen sekä henkilökohtaisen avustajan myöhästyminen tai saapumatta jääminen. Kohtuuttomuusarvioinnissa lakiesityksessä mainitaan huomioon otettavia seikkoja kuten esimerkiksi asiakkaan nuori ikä, vaikea elämäntilanne tai muistisairaus. Myös mielenterveysongelma tai aivovamma voivat aiheuttaa sairaudesta tai vammasta johtuvaa kyvyttömyyttä toimia ajoissa tai saapua paikalle. Nämä voi lisätä esimerkinomaisesti lakiesityksen toteamalla, ettei kyse ole tyhjentävästä luettelosta. Lisäksi pitäisimme perusteltuna varsinkin, kun maksujen perimisen mahdollisuutta ehdotetaan laajennettavaksi esimerkiksi käyttämättä jääneisiin lyhytaikaishoidon paikkoihin ja kunnan asiakkaalle varaamiin palveluihin, että viranomainen velvoitettaisiin antamaan asiakkaalle saavutettavalla tavalla (tarvittaessa esimerkiksi selkokielellä) tiedon ajasta/palvelusta ja sen peruuttamatta ja käyttämättä jättämisen seurauksista (viranomaisen vastatessa siitä, että asiakas todella saa tämän tiedon) sekä kuulemaan asiakasta ennen maksun lähettämistä käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta silloin, kun hänellä on tiedossaan asiakkaan tai tämän perheenjäsenen vamma tai muita vastaavia seikkoja, jotka voisivat todennäköisesti tehdä maksun perimisen kohtuuttomaksi. Tämän pykälän maksua tulee ehdotetun lain 11 §:n mukaisesti myös alentaa tai poistaa se silloin, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Lisäksi tästä maksusta tulee saada ehdotetun lain 15 §:n mukaisesti muutoksenhakukelpoinen päätös/lasku.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Erittäin hyvä, että hoitajavastaanottokäynnit esitetään maksuttomiksi samoin kuin se, että alle 18-vuotiailta ei jatkossa perittäisi maksua polikliinisestä hoidosta ja tutkimuksesta. Olisi perusteltua, että myös lääkärikäynnit olisivat maksuttomia, jolloin vaikeassa taloudellisessa asemassa ja paljon palveluja tarvitsevat voisivat paremmin päästä terveyspalveluihin riittävän aikaisin, mikä vähentäisi erikoissairaanhoidon paineita. Monessa maassa terveyspalvelut ovat ilmaisia. Niissäkin maissa, joissa on maksuja, maksut ovat pienempiä kuin Suomessa. Rikosseuraamusasiakkaiden terveydentila on pääosin erittäin heikko. Heidän sekä somaattinen että psyykkinen sairastavuutensa ja pitkäaikaisen hoidon tarve on erittäin paljon suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Tyypillisesti he putoavat palveluiden ulkopuolelle eivätkä hoidolliset jatkumot vankiterveydenhuollosta muuhun terveydenhuoltoon toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Päihdeongelmat vaikeuttavat hoitoon pääsyä. Velkaongelmat ovat erittäin yleisiä. Avohoitona toteutettu päihdekuntoutus sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimenpiteenä tulee olla maksutonta ja matalakynnyksistä
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • 1 kohdan e alakohta (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset yksityislääkärin lähetteellä): VSSHP ehdottaa 1 kohdan e alakohdan poistamista, kuten myös tätä koskevan asiakasmaksuasetuksen 8b §:n poistamista. Mikäli palveluja myydään yksityiselle terveydenhuollon toimijalle, kysymys ei ole asiakasmaksulain soveltamisalaan kuuluvasta maksusta, vaan palvelu on hinnoiteltava kuntalain edellyttämin tavoin markkinaperusteisesti.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Att i enlighet med § 5 utvidga avgiftsfriheten för hälsovårdstjänster bland annat till att omfatta sjukskötares mottagning för alla åldersgrupper inom primärvårdens öppenvård är ett gott förslag sett till den enskilda individen och dennas ekonomiska möjlighet att söka sig till rätt vård på rätt nivå i rätt tid. Från såväl individens som kommunens perspektiv finns starka fördelar med att åtgärdandet av vårdbehov inte försenas på grund av ekonomiska eller andra hinder. Samtidigt utgör den föreslagna § 5 en belastning för kommunens ekonomi genom bortfall av den betydelsefulla intäktskälla som besöksavgifterna utgör. För kommunerna blir det i sammanhanget därmed viktigt att de kompenseras av staten för det inkomstbortfall som blir ett faktum om förslaget förverkligas. Allt fler tjänster som tidigare förutsatt läkarbesök styrs idag till sjukskötarmottagning och innebär överlag en utveckling i linje med regeringsprogrammets mål att utveckla basservicen och det förebyggande arbetet. Genom att avgränsa målgruppen för avgiftsfria tjänster kunde lagens syfte och mål fortfarande nås men med en mindre belastning på kommunens ekonomi. Det kan i sammanhanget också konstateras att en avgift för en tjänst signalerar att tjänsten har ett värde och bör värdesättas. Att avgiftsfriheten utvidgas gör att det är av vikt att kommunerna kan avgiftsbelägga icke nyttjade besök såsom föreslaget i § 3. Utlåtande gällande missbrukarvården utgående från Pixnekliniken (Finlands enda svenskspråkiga institution för missbrukarvård): Missbrukarvård/rehabilitering kan konstateras befinna sig i gränssnittet mellan socialvården å ena sidan och hälso- och sjukvården å andra sidan, men budgetansvar finns inom socialvården. Beroendeproblematik och beroendesjukdom är kroniska sjukdomstillstånd med allvarlig negativ hälsopåverkan: fysisk ohälsa, psykisk ohälsa, negativa sociala konsekvenser; arbetslöshet, relationsproblematik, ekonomisk misär, marginali-sering och subjektiv upplevelse av stigma. Följderna av att FPA ännu inte godkänner beroendesjukdom som en kronisk sjukdom. Enbart förebyggande åtgärder och öppenvård utesluter inte behovet av institutionsvård speciellt avsedd för personer med olika former och grad av rusmedelsproblem/missbruk/beroendesjukdom och spelproblematik! Det framkommer allt mera tydligt att hemkommunerna inte inom hälso- och sjukvården har tillräcklig kunskap om vårdbehovet hos denna klientgrupp. Missbrukarvården och klienterna befinner sig såsom tidigare beskrivits i gränssnittet mellan hälso- och sjukvården och socialvården. Detta medför ett ojämlikt förfarande, ojämlik tillgång och ojämlikt erbjudande till klienter beroende på hur missbrukarvården är organiserad och strukturerad i olika kommuner.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL kannattaa ja pitää tärkeänä maksuttomien terveyspalveluiden laajentamista. Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on perus- ja ihmisoikeus. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa on lähtökohtana pidettävä sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Perustuslakivaliokunnan mukaan asiakasmaksut eivät saa olla niin suuria, että palvelut sen vuoksi siirtyisivät niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Perustuslakivaliokunta korostaa myös, että asiakasmaksut eivät saa johtaa siihen, että palveluja tarvitsevat joutuvat turvautumaan perustuslain 19.1 §:ssä tarkoitettuun viimesijaiseen toimeentuloturvaan. Lakiluonnoksessa esitetään laajennusta maksuttomiin terveyspalveluihin. On erittäin hyvä, että lasten poliklinikkakäynnit tulevat maksuttomiksi ja perusterveydenhuollon hoitajakäynnit ja mielenterveyskäynnit tulisivat myös aikuisille maksuttomiksi. MLL pitää kuitenkin maksuttomien terveyspalveluiden laajennusta riittämättömänä. Edellisellä vaalikaudella rauenneessa esityksessä ehdotettiin, että terveydenhuollon palvelut olisivat tulleet kokonaan maksuttomiksi alaikäisille. Nyt esitysluonnoksessa ehdotetaan alaikäisten asiakasmaksujen osalta sen sijaan vain, että poliklinikan antama tutkimus ja hoito tulisivat maksuttomiksi alle 18-vuotiaille. MLL esittää, että asiakasmaksu-uudistuksessa alle 18-vuotiaiden terveydenhuolto säädetään kokonaan maksuttomaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa, ja on erityisen tärkeää, ettei varattomuus muodostu esteeksi tai hidasteeksi lasten ja nuorten pääsyssä tarpeenmukaisten terveyspalveluiden piiriin. MLL esittää myös, että otettaisiin tavoitteeksi laajentaa maksuton terveydenhuolto 18-24-vuotiaisiin nuoriin. Pienituloisuus on yleisintä nuorten 18–24-vuotiaiden keskuudessa: heistä noin joka neljäs oli pienituloisen kotitalouden jäsen. Nuorten aikuisten pienituloisuus on myös muita ikäryhmiä syvempää. (Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2018). Nuorten aikuisten muita väestöryhmiä heikompi taloudellinen tilanne johtaa siihen, että nuorten pääsy terveyspalveluihin voi estyä tai viivästyä terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä puolestaan asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan muiden väestöryhmien kanssa ja lisää nuorten syrjäytymisriskiä terveyden ohella myös koulutuksessa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa ja hyvinvoinnissa. 18-24-vuoden ikäraja on perusteltu myös siitä näkökulmasta, että sosiaalihuoltolaissa nuorella tarkoitetaan 18–24-vuotiasta henkilöä ja että lastensuojelulaissa jälkihuolto ulotettiin juuri alle 25-vuotiaisiin nuoriin.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kuulovammaisista suurin osa on ikääntyneitä, joille kertyy monenlaista sosiaali- ja terveydenhuollon maksurasitetta. Kuuloliitto korostaa, että on tärkeä varmistaa, että jatkossakin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat käyttäjälleen maksuttomia. Näin mahdollisimman monella on pääsy kuulonkuntoutuksen palvelujen piiriin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että hoitamaton kuulovamma tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin kuulon apuvälineisiin panostaminen. Kuuloliitto kannattaa perusterveydenhuollon maksuttomien palvelujen laajentamista. Oikea-aikaisen hoitoon hakeutumisen ja sairauksien pahenemisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää, että sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien käynnit ovat maksuttomia. Kuuloliitto kuitenkin ehdottaa, että myös perusterveydenhuollon yleislääkärikäynnit olisivat maksuttomia. Tämä madaltaisi pienituloisten kynnystä hakeutua hoitoon terveysongelmien ilmaantuessa ja näin auttaisi sitä, että ihmistä hoidetaan oikea-aikaisesti eikä hänelle synny suurempia terveysongelmia. On myös hyvä, että alaikäisten poliklinikkakäynnit ovat maksuttomia, koska se helpottaa kuulovammaistenlasten perheiden tilannetta, joka usein on muutenkin erittäin haastava. Uudistus on parannus nykykäytäntöön ja yhdenvertaistaa perheiden asemaa ja helpottaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden taloudellista rasitusta. Muutos vaikuttaa erityisesti perheissä, joissa on monia palveluja käyttävä aistimonivammainen lapsi tai useampi vammainen tai sairas lapsi.
      • Suomen Kipu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Suomen Kipu ry kiittää esityksestä hoitajavastaanottojen maksuttomuudesta. Yhdistys esittää, että maksuttomuus ulotetaan myös perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin. Maksuttomat lääkärikäynnit ovat tärkeä avaus sekä yhdenvertaisuuden että kansanterveyden kannalta. Ne helpottavat hoitoon hakeutumista ja vähentävät sosioekonomisia eroja. Terveyskeskuslääkäripalvelujen maksuttomuudella voidaan parantaa palvelujen saatavuutta heikossa taloudellisessa tilanteessa eläville sekä vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmässä vaiheessa. Myös suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon palvelujen tulisi olla maksuttomia. Maksuttomuudella voidaan estää suusairauksia ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Suun terveys ennaltaehkäisee useiden muiden sairauksien pahenemista tai jopa puhkeamista.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksuttomien terveyspalveluiden määrittely selkiyttää nykytilannetta, joten muutos on perusteltu. Pykälässä säädetään maksuttomista todistuksista ja lausunnoista; samassa yhteydessä olisi hyvä mainita, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksu sisältää terveydenhuollon ammattihenkilön antaman todistuksen tai lausunnon maksun.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Nyt suunniteltujen perusterveydenhuollon hoitajakäyntien lisäksi myös lääkäripalvelut on ehdottomasti säädettävä maksuttomiksi ja maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Asiakas- ja palvelumaksut tai lääkehoidon kustannukset eivät saa muodostua esteeksi palveluiden ja hoidon saamiselle ja toteutumiselle. Avoterveydenhuollon käyntimaksujen tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksujen tulee olla yhdenmukaiset valtakunnallisesti ja niiden kohtuullistaminen tai perimättä jättämisen käytänteet ja soveltamisohjeet tulee laatia valtakunnallisiksi ja sitoviksi. Eläköityneellä väestöryhmällä on keskimääräistä suurempi köyhyysriski. Eläkepoliittiset keinot yksinään on todettu riittämättömiksi köyhyyden torjunnassa. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja keinoja, joista asiakasmaksujen kohtuullistaminen on keskeinen.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eläkeläisten väestöryhmällä on keskimääräistä suurempi köyhyysriski. Eläkepoliittiset keinot yksinään on todettu riittämättömiksi köyhyyden torjunnassa. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja keinoja, joista asiakasmaksujen kohtuullistaminen on keskeinen. Eläkkeellä olevat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä lääkkeitä selkeästi muita ikäryhmiä enemmän. Noin 1,8 miljoonaa eli runsaasti yli puolet voimassa olevista lääkekorvausoikeuksista on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Toisaalta esitys selkeyttää hyvin maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa. Edellisen hallituksen rauenneen esityksen mukaan valtio olisi päättänyt asiakasmaksujen yhtenäisestä tasosta, ja vain maakunnalla olisi oikeus periä lain mukaiset maksut. Nyt tehdyn esityksen mukaan kuntakohtainen kirjavuus asiakasmaksukäytännöissä pääsee kuitenkin jatkumaan. Esitys ei täten lisää pienituloisten iäkkäiden keskinäistä yhdenvertaisuutta. Esitetty perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus helpottaa iäkkäiden hoitoon hakeutumista ja voi vähentää sosioekonomisia terveyseroja. Varhaisten vaiheen maksuttomuus myös edistää oikealla tavalla kustannusvaikuttavaa työnjakoa terveydenhuollossa. Maksuttomuus on perusteltu muutos kansanterveyden kannalta. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää tehdä myös perusterveydenhuollon yleislääkärin palvelut maksuttomiksi. Iäkkäiden kotona asuminen on yksiselitteisesti lakiin kirjattu tavoite. Siksi maksuttomia palveluita tulee yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä laajentaa myös kuntoutukseen liittyviin fysio- ja toimintaterapiakäynteihin. Myös lyhytaikaisen (alle 3 kk) laitoshoidon asiakasmaksut jäävät ongelmaksi. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt vaikeuttavat hoitoon hakeutumista ja syventävät asiakkaiden toimeentulo-ongelmia lyhytaikaisessa laitoskuntoutuksessa riippumatta siitä, toteutetaanko ne sosiaali- vai terveydenhuollon ympärivuorokautisessa yksikössä. Kahden viikon aika vuodeosastolla tarkoittaa 315 euron maksua. Eläkeläinen, jonka bruttokuukausitulot ovat alle 1250 euroa kuukaudessa, ei vaikeuksitta selviä kyseisestä maksusta. Kuukauden mittainen lyhytaikainen laitoshoito maksaa 675 euroa. Vuonna 2018 lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1250 euron kuukaudessa. Lyhytaikaiseen laitoshoitoon voi joutua esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin, keuhkokuumeen tai muun äkillisen tilanteen vuoksi. Laskut lyhytaikaisesta laitoshoidosta tulevat nopeasti kotiin ja usein ennen ihmisen kunnollista toipumista, laskuja ehtii lähteä perintään. Vuonna 2019 noin 34 100 yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Ulosotossa 31.12.2019 vireillä olevista asioista 65-vuotiaita tai vanhempia koski noin 32 000 asiaa (14%). Koska Kela päättää toimeentulotuen myöntämisestä ja kunta mahdollisen ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä, välittömän avun tarpeessa olevan asiakkaan tilanne jää hyvin usein järjestelmien väliseksi, eikä tällainen tieto päädy myöskään kunnan käytettävissä oleviin rekistereihin. Kun kunnalle jää mahdollisuus ulkoistaa maksujen perintä tili- tai perintätoimistolle tai yksityiselle palveluntuottajalle, yksittäisen asiakkaan tilanne on vaikeasti ennakoitavissa. Tiedon kulku eri tahojen välillä ei esitetyssä muodossaankaan parane. Tämä on omiaan syventämään asiakkaiden ylivelkaantumista. Koska asiakasmaksut ovat joka tapauksessa suoraan ulosotettavia julkisia saatavia, kuntien ei tulisi jatkossa lainkaan käyttää niiden perinnässä erillisten perintätoimistojen palveluja tai siirtää perintää yksityiselle palvelun tuottajalle. Asiakas on voinut joutua perintään myös tilanteissa, joihin hän ei ole itse voinut vaikuttaa, esimerkiksi sairaalasta toiseen siirrettäessä tai jopa sairaalahoidon edelleen jatkuessa, vaikka maksukatto olisi jo ylittynyt. Asiakas on voinut menettää luottotietonsa vain siksi, että hän on ollut sairaalahoidossa. EETU esittää, että yli 65-vuotiaiden lyhytaikainen (alle 14 vrk) laitoskuntoutus säädettäisiin kokonaan asiakkaalle maksuttomaksi. Tämä helpottaisi oikea-aikaisen akuuttikuntoutuksen saatavuutta ja alentaisi olennaisesti myös kuntien maksuharkintaan ja maksujen perintään liittyviä transaktiokustannuksia. Iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpito on investointi.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesityksessä on kannatettavaa alle 18 -vuotiaiden palveluiden maksuttomuus, maksuttomat hoitajakäynnit sekä mielenterveystyön maksuttomuus. Näkövammaisten liiton mielestä myös lääkärin c-lausunnon tulee kuulua maksuttomien lausuntojen piiriin. Kustannus lääkärin lausunnosta on monelle pienituloiselle iso kustannuserä esim. eläkkeensaajan hoitotukea tai muita palveluita hakiessa. Kohta 5d on kirjoitettu tavalla, josta ei yksiselitteisesti käy ilmi esim. pitkäaikaisen sairauslomatodistuksen maksuttomuus/maksullisuus. On kohtuutonta, jos pitkäaikaisesta sairauslomatodistuksesta peritään maksu. Etäpalveluissa on varmistettava palveluiden saavutettavuus myös näkövammaisten apuvälineillä. Näkövammaisille esimerkiksi videon tai kuvien välityksillä tuotettavat etäpalvelut ovat pääsääntöisesti saavuttamattomia. Ei voida olettaa tai edellyttää, että palvelua käytettäessä näkövammaisella olisi näkevä ihminen auttamassa. Mikäli etäpalveluja toteutetaan digitaalisesti, niiden saavutettavuus näkövammaisten ja heidän käyttämiensä apuvälineiden (ruudunlukuohjelma, suurennusohjelma) kannalta on varmistettava. Lisäksi on muistettava, että monet ikääntyneet näkövammaiset ovat digitalisaation ulkopuolella. Vähintään lain perusteluissa olisi syytä avata tarkemmin apuvälinepalveluiden maksuttomuutta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • VALLI ry kannattaa maksuttomia hoitajavastaanottokäyntejä sekä maksuttomia avosairaanhoidon lääkäripalveluja. Näin ollen vähävaraisten vanhojen ihmisten ei tarvitse niin usein tehdä valintaa siitä, meneekö hoitajan vastaanottokäynnille vai käyttääkö käyntimaksun johonkin muuhun välttämättömyystarpeeseen.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Selkeyttää maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa nykytilanteeseen verrattuna. Hoitajavastaanotosta ei jatkossa saisi periä maksua. Tilanne ei muutu, koska kaupunki ei ole perinyt maksua tähänkään asti.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ymmärrettävää on, että lainlaatija haluaa selkeyttää käytäntöä esim. maksuttoman avosairaanhoidon osalta. Kuitenkin maksuttomuuden laa-jentaminen aikana, jolloin muutenkin on haastetta järjestää sote-palveluita, ei ole ihan hyvä suunta.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksuttomien palvelujen laajentaminen on kannatettavaa. Alaikäisten poliklinikkakäyntien maksuttomuus helpottaa sairastavien lasten perheiden tilannetta, joka usein on muutenkin erittäin haastava. Perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus on perusteltua sekä yhdenvertaisuuden että kansanterveyden kannalta. Se helpottaa hoitoon hakeutumista ja vähentää sosioekonomisia eroja. Kiitämme siitä, että viime hallituksen kaavailemaa ns. välikaton poistoa terveyskeskusten lääkärikäyntien maksuista ei ole enää tässä lakiluonnoksessa. Haluamme muistuttaa, että monen pitkäaikaissairaan hoidon kustannukset koostuvat lähinnä erikoissairaanhoidon kustannuksista. On tärkeää, ettei erikoistason hoidon kustannuksia koroteta. Pitkäaikaissairaiden toimeentulon kannalta sote-uudistuksen yhteydessä on tärkeää tarkastella myös erikoissairaanhoidon maksuja. On hyvä, että esityksessä tarkennetaan hoitoon tai kuntoutukseen liittyvien lääkärinlausuntojen maksuttomuutta. Crohn ja colitis ry näkee, että myös erikoissairaanhoidon lausuntojen tulisi olla samoilla ehdoilla potilaalle maksuttomia, koska monen pitkäaikaissairaan hoito ja seuranta toteutuu erikoissairaanhoidon piirissä eikä ole kohtuullista, että he joutuvat maksamaan aina oman hoitavan lääkärinsä lausunnosta. Crohn ja Colitis ry esittää, että hoitotarvikkeiden ja aineiden maksuttomuutta selkiytettäisiin. Ohjeistus hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden ja aineiden (mm. kolonoskopiassa eli paksusuolen tähystyksessä käytettävien tyhjennysaineiden) maksuttomuudesta tulee kirjata selkeästi, jotta valtakunnallinen yhdenvertaisuus hoidon toteuttamisessa toteutuu. Palveluiden järjestäjän tulee tarjota tarpeelliset ja riittävät hoitotarvikkeet maksutta ja yhdenvertaisesti maakunnasta riippumatta. Tämä tulee huomioida jo lain tasolla. Voimassa oleva lainsäädännössä on selkeä ristiriita koskien hoitoon kuuluvia aineita. Crohn ja Colitis ry on pyytänyt STM:ltä ja Fimealta kannanotot nykylainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriön antama vastaus (STM/2335/2013) on Fimean näkemyksen mukaan lääkelain 65 § sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 § ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 8 § ovat mahdollisesti ristiriidassa keskenään. Lainsäädäntö on tältä osin epäselvä. Tulevassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa tulee myös huomioida sarjassa annettavien hoitojen määritelmän selkiyttäminen. Nykylainsäädäntö antaa kunnille ja kuntayhtymille vapauden tehdä päätös siitä, mistä hoidoista peritään sarjahoitomaksu perusterveydenhuollossa ja/tai erikoissairaanhoidossa ja mikä on terveyskeskuksessa maksutonta "muuta vastaavaa" sarjahoitoa. Crohn ja Colitis ry on pyytänyt jo aiemmin STM:ltä kannanottoa sarjahoitojen maksujen yhdenmukaistamisesta. Asianumero: STM/2738/2017 Sarjahoidon määritelmää tulee laajentaa koskemaan myös yli viiden viikon välein annettavaa toistuvaa hoitoa. Perusteluna se, että monet pitkäaikaissairauksien hoitoon annettavat biologiset lääkkeet annetaan pitkäkestoisena sarjahoitona jopa 8 viikon välein.
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Perinteiset hoitajavastaanottokäynnit samoin kuin etäyhteyksien avulla annetut hoitajavastaanotot, olisivat jatkossa maksuttomia. HUS on perinyt hoitajavastaanottokäynneistä maksut. Vuonna 2019 HUS veloitti hoitajakäynneistä 3,2 miljoonaa euroa. Tämä tulon vähenemä tulee kompensoida täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille. Selvyyden vuoksi on hyvä säätää siitä, että myös muista kuin yksilökohtaisesta fysioterapiasta saisi periä maksun. Säännöksen sanamuoto mahdollistaa perustelujen mukaan maksun perimisen myös etäyhteyksien avulla annettavasta terapiasta. On hyvä, että lainsäädännössä mahdollistetaan maksujen periminen myös etäpalveluista. Esityksen mukaan maksuttomia ovat ”terveydenhuollon ammattihenkilön antamista todistuksista ja lausunnoista lukuun ottamatta lääkärintodistusta tai -lausuntoa, joka tarvitaan asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi, sairausvakuutuslain (1224/2004) 5 luvun nojalla lääkekorvauksen saamiseksi tai sellaisen lyhytaikaisen sairausloman tarpeen osoittamiseksi, jonka kesto on enintään mainitun lain 8 luvun 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun omavastuuajan pituinen”. Säännösteksti ei vastaa perusteluja. Esitys muuttaa lääkärintodistuksia ja -lausuntoja erikoissairaanhoidossa maksuttomiksi ja siten vähentää sairaanhoitopiirien tulokertymää. Säännöstä pitäisi selkeyttää, sillä se jättää edelleenkin epäselväksi, että mistä lääkärintodistuksista ja -lausunnoista voi periä maksun. Maksun saisi periä yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista. Yksityislääkärin lähetteellä tehtävien kuvantamis- ja laboratoriotutkimusten hinnan sitominen palvelun tuotantokustannuksiin ei ole perusteltua. Kyseiset palvelut eivät ole sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvia kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia. Lakiehdotuksen perusteluissa ei ole arvioitu näiden palvelujen tuottamista ja hinnoittelua kilpailuneutraliteettisäännösten näkökulmasta. Jos tällaisia palveluja yleensä tuotetaan, hinnoittelun pitäisi olla markkinaperusteinen. Kyseisiä palveluja saatetaan tuottaa sairaanhoitopiirissä yhtiömuodossa tai jos sairaanhoitopiiri tuottaa näitä palveluita, pitäisi ne kirjanpidollisesti eriyttää. Säännös on edellä olevan perusteella tarkoituksenmukaista poistaa samoin kuin siihen liittyvä asiakasmaksuasetuksen säännös. Maksutonta olisi myös poliklinikan antama tutkimus ja hoito alle 18-vuotiaalle henkilölle. Muutos on merkittävä alaikäisten kansalaisten tasavertaisuutta lisäävä tekijä. Yli 10 % lapsiperheistä elää rahallisen niukkuuden oloissa. Poliklinikkakäyntimaksut ovat suuruudeltaan vaihtelevia sairaanhoitopiireittäin. Suuri osa kaikista lasten polikliinisesti hoidetuista sairauksista/terveysongelmista on sellaisia, että lapsi/nuori käy poliklinikalla useamman kerran vuoden aikana. Perheillä, joilla on terveysvakuutus, maksut ovat vakuutuksesta riippuen korvauskelpoisia. Kaiken kaikkiaan maksujärjestelmä kohdistaa talousrasitteen voimakkaimmin pienituloisiin perheisiin ja niiden osana epätasa-arvoisesti lapsiin. Syntyvät laskut ovat sen suuruisia että ne vaikuttavat pienituloisilla perheillä merkittävästi perheen kokonaistalouteen. Polikliininen hoito tarkoittaa myös päivystyskäyntejä yhteispäivystyksessä. Tämä on perusteltua, koska päivystyskäynneissä voi syntyä tilanteita, joissa maksullisuus estää tai hidastaa sairaan lapsen päivystykseen tuontia. Vuonna 2019 lasten poliklinikkamaksut kaikissa HUSin yksiköissä olivat yhteensä 6,2 miljoonaa euroa. Kaikki HUSin asiakasmaksutulot olivat 91 miljoonaa euroa ja siten lasten poliklinikkamaksut ovat siitä n. 7 %. Laajennus laissa mainittujen sukupuoliteitse tarttuvien tautien ehkäisyyn määrättyihin lääkkeisiin on perusteltu. Sukupuoliteitse leviävien tautien ehkäisyssä niiden pikainen hoito on edellytys tartuntaketjujen katkeamiselle ja tämä on esityksessä huomioitu. Käytännössä muutos tarkoittaisi HIV-infektion ehkäisyyn tarkoitettua lääkettä tietyissä poikkeustapauksissa, joilla taudin leviämistä voidaan merkittävästi tutkimustiedon perusteella ehkäistä ja taudista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia laskea.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kehitysvammaliitto kannattaa, että pykälässä mainittujen terveyspalvelujen maksuttomuutta. Vammaisuuteen liittyy usein lisäsairauksia, ja nämä lainmuutokset helpottaisivat paljon sairastavien ja yleensä muutenkin taloudellisesti heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden sekä heidän perheidensä maksurasitusta. Muutokset myös todennäköisesti laskisivat kynnystä käyttää näitä palveluita riittävän ajoissa, mikä on inhimillisesti ja kansantaloudellisesti edullista verrattuna tilanteeseen, jossa näiden palveluiden käyttöä mahdollisimman pitkään vältetään maksujen pelossa ja joudutaan siten helposti lopulta raskaampien ja kalliimpien korjaavien palveluiden piiriin. Kannatamme myös sen harkitsemista, että myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olisivat Helsingin mallin mukaisesti maksuttomia. On varmistettava, että kaikissa palveluissa on käytettävissä myös muita palveluita kuin etäpalveluita huomioiden alueelliset tekijät. Ensisijaisesti asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus valita palveluvaihtoehdoista itselleen sopivin. Maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee positiivisena erityiskohteluna lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Vammaisetuudet ovat vammaisuudesta johtuvaa sosiaaliturvaa ja YK:n vammaissopimuksen 28 artiklan c) kohta edellyttää köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille riittävää taloudellista tukea vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin. Ehdotamme myös, että tämän uudistuksen yhteydessä harkitaan maksuttomiin hoitotarvikkeisiin liittyvän sääntelyn ja sen perusteluiden täydentämistä, koska tällä hetkellä välttämättä tarvittavien hoitotarvikkeiden saamisessa riittävissä määrin ja laadultaan sellaisina, että ne ovat yksilöllisten tarpeiden mukaisia, on usein melkoisia haasteita. Hoitotarvikkeiden luettelon osalta tulee korostaa sitä, ettei se ole tyhjentävä. Lääkärin suosituksesta tulee olla oikeus saada myös esimerkiksi selkeästi vamman vuoksi tarvittavia hygieniatarvikkeita kuten vuodesuojia tai vaippoja. Syytä on selventää myös sitä, että tarvikkeiden on aina vastattava yksilöllisiä tarpeita, eikä esimerkiksi hankittavien tarvikkeiden kilpailutuksiin vedoten voida evätä potilaalta yksilöllisten tarpeiden mukaisia tarvikkeita, kun kilpailutetut tarvikkeet eivät syystä tai toisesta perustellusti hänelle sovi. Näemme tärkeänä, että lain pykälä- ja perusteluosioon lisätään tarkemmin apuvälineiden maksuttomuudesta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus. Näiden maksuttomuuden toteutumisessa on tällä hetkellä suuria alueellisia eroja. 5 §:n perusteluissa näemme tärkeäksi tuotavan esille sen, että kehitysvammalain 2§ kehitysvammaiselle henkilöille toteutettava hammashoito tai muu välttämätön terveyden- tai sairaanhoidon toimenpide esimerkiksi narkoosi on maksutonta. Tämä periaate on tärkeää ottaa huomioon myös valmisteltaessa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Muuten voi kehitysvammaisten ihmisten ollessa yleensä hyvin vähävaraisia ja kehitysvammaisten lasten perheiden myös usein kohdatessa toimeentulon haasteita käydä helposti niin, että hampaat jäävät korkeiden maksujen takia hoitamatta, tai muu tärkeä terveyspalvelu saamatta, mistä on monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien ja yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevien terveysongelmien muodossa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säännöksen rakenne on vaikeaselkoinen. Ehdotamme erillisiä pykäliä maksuttomista ja maksullisista terveyspalveluista. Alle 18 -vuotiaan terveyspalvelujen maksuttomuus on tärkeä. Kannatamme yli 18-vuotiaiden kouluterveydenhuollon maksuttomuutta. Esitys selkiyttää ja yhdenmukaistaa mielenterveyspotilaiden perusterveydenhuollon avosairaanhoidon maksuttomuutta. Sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön vastaanoton maksuttomuus on tarkoituksenmukaista, koska se edistää oikea-aikaista hoitoon hakeutumista. Esityksen mukainen todistusten ja lausuntojen maksuttomuus on tärkeää. Esitys selkiyttää ja yhdenmukaistaa palkkioiden perintää. On hyvä, että yleisvaarallisen tartuntataudin aiheuttaman karanteenin ja tautiin määrätyn lääkityksen määritetään maksuttomiksi. Apuvälinepalveluiden, jotka sisältävät sovituksen ja huollon, maksuttomuus on kirjattava lakiin.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksuttomat hoitajakäynnit aiheuttavat merkittäviä tulonmenetyksiä. Hoitajakäyntimaksutuloja Hämeenlinnassa vuonna 2019 oli noin 261 900 euroa. Maksupolitiikalla tulisi ohjata kansalaisten asiointia kohti sähköisiä ja digitaalisia palvelukanavia. Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän lausuntoon viitaten olisiko kannustavampaa ja paremmin omahoitoa ohjaava tekijä se, että henkilökohtainen kontakti olisi maksullinen ja muut (puhelin, sähköinen kontakti) olisivat maksuttomia?
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää asiakasmaksulain uudistusta kokonaisuutena siitä, että se tekee lasten poliklinikkakäynnit maksuttomiksi ja laajentaa aikuisten käyntien maksuttomuutta terveydenhoitajakäynteihin sekä mielenterveyspuolelle. Nämä muutokset helpottavat etenkin erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, joiden kohdalla on riski, että asiakasmaksu nostaa hoitoon ajoissa hakeutumisen kynnystä. Näin esitys myös tukee hallituksen tavoitetta sosiaali- ja terveyspalvelujen painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäisevään ja varhaisen vaiheen hoitoon. Poliklinikkakäyntien maksuttomuus tulisi ulottaa paitsi lapsiin ja nuoriin, myös poliklinikkakäynteinä erikoissairaanhoidossa tehtävään raskauden seurantaan. Raskauden seurannat toteutuvat pääsääntöisesti suuressa osassa kunnista maksuttomasti neuvolan lääkärin toteuttamana. Riskiraskauksissa ja muissa erikoissairaanhoidon osaamista vaativissa tilanteissa poliklinikan tekemä raskauden seuranta on kuitenkin maksullista. Esimerkiksi monisikiöraskaus luokitellaan aina riskiraskaudeksi ja sitä seurataan maksullisesti poliklinikkakäynneillä. Lisäksi raskauden seurantaan liittyy keskimäärin useampia ultraäänitutkimuksia kuin normaalisti etenevissä raskauksissa. Myös esimerkiksi päihteitä käyttävien äitien HAL-seurantakäynnit ovat maksullisia, ja tämä voi osaltaan haitata heidän mahdollisuuksiaan tai motivaatiotaan käydä seurannassa. Tässä pykälässä säädetty seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisyyn määrättävän hoidon maksuttomuus on erinomainen linjaus.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksulakiluonnoksessa esitetään, että hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa. Ehdotamme perusterveydenhuollon fysioterapiavastaanottojen muuttamista maksuttomiksi hoitajavastaanottojen tapaan, koska asiakasmaksulakimuutoksen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen sekä ennaltaehkäisevien toimien ja perustason palveluiden vahvistaminen. Fyysisen toimintakyvyn haasteet ja tuki- ja liikuntaelinoireet ovat yleisiä kansalaisilla ja niiden asianmukainen hoito eli fysioterapia vaikuttaa edistävästi ihmisten työ- ja toimintakykyyn sekä iäkkäiden kotona asumisen mahdollisuuksiin. Perusterveydenhuollossa annettavien eri terapioiden tulee olla tasavertaisessa asemassa asiakasmaksuttomuuden suhteen. Emme kannata asiakasmaksujen perimistä terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta fysioterapiasta, neuropsykologisesta kuntoutuksesta, psykoterapiasta, ravitsemusterapiasta, jalkahoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta. Kaikki yllämainitut terapiat ja kuntoutustoimenpiteet ennaltaehkäisevät toimintakyvyn heikentymistä ja lisäävät kuntoutujan mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Asiakasmaksut vähentävät kaikkein heikoimmassa olevien kansalaisten mahdollisuuksia näiden palveluiden käyttämiseen. Hoitajavastaanotoista puhuttaessa, määritellään ne lakiluonnoksen perusteluissa koskemaan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanottoja. Epäselväksi jää mihin nykyisin kansallisesti laajasti toimintatapana käytössä olevat fysioterapeutin tule-suoravastaanotot sijoittuvat asiakasmaksujen suhteen. Toimintatapana ne ovat periaatteeltaan hoitajavastaanottoja vastaavia, koska niissä tuki- ja liikuntaelinoireinen asiakas menee lääkärin sijaan fysioterapeutin vastaanotolle. Lakiesityksessä tulee määrittää nämä suoravastaanotot hoitajavastaanottoja vastaaviksi maksullisuuden/maksuttomuuden suhteen. Lakiluonnoksen perusteluteksteihin tulee myös lisätä fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta mm. hoitajavastaanottoa koskeviin kohtiin. Asiakasmaksulakiluonnoksessa esitetään, että poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää peritä maksuja alaikäisiltä asiakkailta.   Kannatamme esitystä siitä, että asiakasmaksut poistetaan alle 18-vuotiailta kokonaisuudessaan perusterveydenhuollosta, esimerkiksi fysioterapiamaksu. Alle 18-vuotiaiden asiakasmaksu voi olla esteenä esim. fysioterapiavastaanottokäyntiin, jolloin tuki- ja liikuntaelinoireiden hoito viivästyy tai estyy kokonaan. Tiedämme useiden selvitysten perusteella (LIITU-tutkimus, kouluterveyskysely, Move!-tulokset), että lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on vähäistä, fyysisessä toimintakyvyssä on haasteita ja heillä on tuki- ja liikuntaelinoireita. Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää työtä. Yhtenä keinona tähän on lisätä lasten ja nuorten fysioterapiavastaanottoja ja vaikuttaa siten lasten ja nuorten tulevaisuuden työ- ja toimintakykyyn.   
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry pitää kannatettavana asiakasmaksulakiuudistuksen tavoitetta hoidon esteiden poistamisesta ja terveyden tasa-arvon lisäämisestä muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. On tärkeää, että henkilöstön riittävyyteen kiinnitetään huomioita. Hoitajavastaanottojen osalta Taja edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikuntien työnkuvia ja tehtävän siirtoja pohditaan tarkasti yhteistyössä kaikkien ammattikuntien edustajien kanssa. Tehtävän siirroista aiheutuva työnkuvan laajentuminen tulee huomoida hoitohenkilöstön palkkauksessa. Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry pitää myönteisenä esityksen tavoitetta perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta sekä nykytilan selkeytystä perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden maksuttomuudesta. Perusterveydenhuollon matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden toteutumiseksi tulee huolehtia siitä, että palveluihin suunnataan riittävät voimavarat. Perusterveydenhuollossa tulee olla laaja-alaista mielenterveysosaamista ja toiminnan tulee mahdollistaa moniammatillinen yhteistyö. Esitys sisältää kirjauksen, jonka mukaan mielenterveydenhäiriötä sairastavan käynnistä voisi periä maksun mikäli samalla käynnillä hoidetaan potilaan fyysistä sairautta. Tutkimusten mukaan Suomessa mielenterveydenhäiriötä sairastavat potilaat saavat muuhun väestöön verrattuna huonompaa hoitoa somaattisiin vaivoihinsa. On tärkeää, että uusi asiakasmaksukäytäntö ei muodosta ongelmaa psyykkisesti sairaiden potilaiden somaattisen hoidon saatavuudelle. Ehdotuksen mukaan tartuntatautitilain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet olisivat jatkossakin asiakkaalle maksuttomia. Yleisvaaralliset tartuntataudit on lueteltu tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen (146/2017), jäljempänä tartuntatautiasetus, 1 §:ssä. Tämän hetkinen koronavirustilanne tuo tarpeen uudistaa tartuntatautiasetusta siten, että sinne lisätään koronavirus.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Diabetesliitto huomauttaa, että maksujen perimisestä on tärkeää säätää tyhjentävästi ja selkeästi. Maksuja tulee voida periä vain silloin, kun niistä säädetään laissa. On perusteltua, että sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottomaksuista luovutaan. Näin tuetaan terveydenhuollon palvelujen kehittymistä kohti ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistää työtä ja tehdään terveydenhuollon palveluista saavutettavampia kaikille. Monet pitkäaikaissairaat, kuten diabeetikot, käyvät säännöllisesti hoitajan vastaanotolla. Olisi tärkeää laajentaa maksuttomuutta myös perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin. Julkisen perusterveydenhuollon palveluja käyttävät usein monisairaat ja iäkkäät ihmiset alimmissa tulokymmenyksissä. Valtioneuvoston kanslian raportin mukaan (30/2018) asiakasmaksut kohdistuvat eniten pienituloisille sairaille ja suhteessa henkilön tuloihin vuoden maksurasite on suurempi pienituloisilla. Työterveyshuolto turvaa maksuttomat lääkärikäynnit suurelle osalle työssäkäyviä ja yksityisiä palveluja käyttävät suurituloisemmat. Perusterveydenhuollon maksuttomat lääkärikäynnit helpottaisivat hoitoon hakeutumista ja sairauksien varhaista diagnosointia ja hoitoa, mikä tuottaa kustannussäästöjä ja on keskeinen osa palvelujärjestelmän muutosta ennaltaehkäisevää työtä painottavaksi. Ennaltaehkäisyä on myös sekundääripreventio eli esimerkiksi diabeteksen lisäsairauksien estäminen, jossa varhainen diagnosointi ja säännöllinen seuranta on olennaista. Tällä hallituskaudella myöhemmin toteutettavassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa tulee huomioida perusterveydenhuollon yleislääkärin vastaanottojen maksuttomuus. Tämä tukisi sosioekonomisten terveyserojen kaventamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista päätyi ulosottoon v. 2018 lähes 400 000 maksua, ja niistä lähes 70 000 oli terveyskeskuksen asiakasmaksuja. On kannatettavaa, että lääkärintodistusten maksuttomuutta selkeytetään kohdan 5 § d mukaisesti. Poliklinikkakäyntien maksuttomuus alle 18-vuotiaille on lämpimästi kannatettavaa. Maksuttomuus laajenee saman ikäryhmän perusterveydenhuollon palveluista, mikä parantaa erityisesti pitkäaikaissairaiden, säännöllisiä seurantakäyntejä tarvitsevien lasten ja perheiden asemaa. Perheet/lapset eivät voi itse valita hoidon porrastusta, mikä puoltaa maksuttomuuden laajentamista myös poliklinikkakäynteihin. Esitämme muutosta kohtaan 5 § 1 mom c-alakohta, jonka mukaan maksuja saa periä ”terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta fysioterapiasta, neuropsykologisesta kuntoutuksesta, ravitsemusterapiasta, jalkahoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta”. Esitämme jalkahoidon poistamista maksullisista palveluista. Diabeetikoiden jalkojenhoidon esteitä tulisi aktiivisesti poistaa, ja siksi se tulisi säätää maksuttomaksi palveluksi. Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haitta ja sairauskulujen aiheuttaja. Vaikutukset näkyvät sairaanhoitokuluina, avun tarpeena ja kuolleisuutena. Diabetes ja sen seuraukset altistavat alaraaja-amputaatioille, joista yli puolet olisi ehkäistävissä. Suomessa tehtävistä nilkan yläpuolisista alaraaja-amputaatioista noin puolet tehdään diabeetikoille. Keskimääräiset diabeetikon jalkahaavan kokonaishoitokulut olivat kansainvälisessä kartoituksessa noin 10 000 euroa vuodessa. Nilkan yläpuolisessa amputaatiossa kokonaiskulut olivat 25 200 euroa vuodessa. Parantumattoman haavan vuosikulut olivat noin 20 000 euroa vuodessa. (Käypä hoito: Diabeetikon jalkaongelmat). On myös epäselvää, minkä suuruisia maksuja näistä palveluista voisi periä, koska esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi muista terapioista perittävistä enimmäismaksuista. Ylärajana palveluista perittäville maksuille on korkeintaan palvelun tuottamisesta syntyvä kustannus (voimassa oleva laki 2 § 1 mom). Rinnastetaanko ko. kohdan palvelut yksilökohtaisen fysioterapian ja sarjassa annettavan hoidon maksuihin, jolloin nykylainsäädännön mukaan enimmäismaksu olisi 11,40 euroa? Jalkojenhoidon palvelu on nykyisellään joko maksutonta tai maksullista ja maksujen suuruus vaihtelee. Jos palvelu kirjataan lakiin lakiesityksen mukaan palveluna, josta saa maksun periä, on odotettavissa, että myös ne kunnat, joissa maksua jalkojenhoidosta ei ole peritty, alkavat siitä laskuttaa. Näin osa diabeetikoista joutuu aiempaa heikompaan tilanteeseen. Tuomme myös esiin, että jalkahoito on epätäsmällinen termi, etenkin, kun pykälässä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilön palvelusta. Oikea termi on tällöin jalkojenhoito ja sitä toteuttavat jalkaterapeutit ja jalkojenhoitajat. Jalkahoitoja voivat antaa myös muut kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten kosmetologi ja jalkahoitaja. Esitämme silmänpohjan kuvausten (diabeettisen retinopatian seulontakuvaukset) maksukäytännön selkeyttämistä lisäämällä kuvaukset yksiselitteisesti maksuttomiin palveluihin joko lain perusteluihin tai suoraan esitykseen. Nykytilanteessa säännös seulontojen maksuttomuudesta (terveydenhuoltolain 14 § mukaisesti) ei ole estänyt kuntia perimästä maksuja silmänpohjan kuvauksista. Silmänpohjan kuvauksista perittävät maksut asettavat diabeetikot eriarvoiseen asemaan. Maksuna samasta palvelusta voidaan periä terveyskeskusmaksu (20,60), poliklinikkamaksu (41,20) tai ns. sarjahoidon maksu (11,40) kunnasta riippuen. Osa kunnista ei peri mitään maksuja kuvauksista. Tämä kertoo nykylainsäädännön epäjohdonmukaisuudesta. Retinopatian seulonta on kustannustehokasta, sillä sen avulla tunnistetaan ja pystytään hoitamaan silmänpohjan muutokset ajoissa ja välttyä vakavaltakin näkövammalta. Diabeettinen retinopatia on työikäisten tärkeimpiä näkövammaisuuden syitä ja kolmanneksi yleisin syy 65 vuotta täyttäneillä. Näkövammarekisterin mukaan Suomessa on lähes 1 000 diabeteksen vuoksi näkövammaista ja lähes 2 000 diabetesta sairastavaa näkövammaista. Tehostuneen seulonnan ja hoidon tuloksena diabeteksesta aiheutuva sokeutuminen vähentyi maassamme puoleen vuosien 1990–2000 välisenä aikana ja myönteinen kehitys on jatkunut edelleen. Lakiesityksessä säädetään nykytilaa vastaavasti maksuttomiksi palveluiksi esim. terveydenhuoltolain 14§ mukaiset seulonnat, mutta mahdollistetaan asiakasmaksun periminen avosairaanhoidon palveluista yli 18-vuotiailta, jolla perusteella silmänpohjan kuvauksista on maksuja peritty. Diabetesliiton mielestä silmänpohjan kuvausten tulisi olla yksiselitteisesti maksuttomia seulontatutkimuksina. Tämä tulisi kirjata lakiin esimerkiksi seuraavasti 5 § 1 a-kohtaan: ”maksua ei kuitenkaan saa periä edes 18 vuotta täyttäneeltä terveydenhuoltolain 14 §:n tai 16 §:n nojalla järjestetyistä avosairaanhoidon tai suun terveydenhuollon palveluista…”. Tämä vastaisi teknisesti lakiin tehtyä tarkennusta terveydenhuoltolain 27 §:n mukaisista avosairaanhoidon palveluista (mielenterveystyö), joista ei lakiesityksen mukaan saisi periä maksuja, ja joka on lämpimästi kannatettava esitys. Huomioimme, että lakiesitys toisaalla jo säätäisi terveydenhuoltolain 14 § mukaiset seulonnat maksuttomiksi (5 § 1), eikä liene syytä säätää samasta asiasta kahdessa pykälässä. Koska nykykäytäntö on ollut kirjava, tulee sääntelyä kuitenkin selkeyttää. Voidaan myös lisätä silmänpohjankuvaukset nimenomaisesti osaksi maksuttomia seulontoja lain perustelutekstissä, jotta maksujen periminen seulontatutkimuksista poistuu. Tuomme esiin myös diabetesta sairastavien raskaana olevien naisten äitiyspoliklinikkakäynneistä perittävien maksujen epäjohdonmukaisuuden. Lakiesitys tukee hienosti niiden lapsiperheiden asemaa, joissa lapset tarvitsevat paljon erikoissairaanhoidon palveluita säätämällä alaikäisten poliklinikkakäynnit maksuttomiksi. Aivan kuten lasten poliklinikkakäynneissä, diabetesta sairastavat odottavat äidit eivät voi valita hoidon porrastusta, vaan käyvät säännöllisesti raskauden seurannassa äitiyspoliklinikalla. Asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksessa tulisi huomioida odottavien äitien eriarvoinen asema neuvolapalveluissa ja säätää pitkäaikaissairautensa vuoksi äitiyspoliklinikalle raskauden seurantaan ohjattujen odottavien äitien seurantakäynnit maksuttomiksi osana maksuttomia neuvolapalveluja. Lisäksi huomioimme, että säännöskohtaisissa perusteluissa viitataan 5 § kohdan c sanamuodon mahdollistavan maksun perimisen myös etäyhteyksien avulla annetusta terapiasta. Lakiesitys ei säädä etäyhteyksin annettavien palvelujen maksuista suoraan, mikä jättää paljon tulkinnanvaraa. Etäyhteydellä annettava palvelu täytyy määritellä asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa tarkasti siten, että esimerkiksi muutaman minuutin puhelinvastaanoton asiakasmaksu ei voi olla sama, kuin kasvokkaisen vastaanoton.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kouluterveydenhuoltoa koskeva täsmennys säännökseen on kannatettava, samoin perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveyspalveluja koskeva ehdotus niiden maksuttomuudesta. Asiakasmaksujen vähennys tulee kompensoida valtionosuusjärjestelmässä täysimääräisesti. Ehdotus, jonka mukaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan eikä kätilön vastaanotosta saa periä maksua, on ongelmallinen. Resurssien riittävyyden näkökulmasta on välttämätöntä, että työnjakoa hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kesken kehitetään jatkuvasti. Hoitohenkilökunnan vastaanotoilla tulee voida ratkaista yhä enemmän sellaisia ongelmia, jotka eivät edellytä lääkärin vastaanottoa. Siinä suhteessa hoitajan vastaanotto on yhtä arvokas kuin lääkärin vastaanotto. Tämän johdosta ei ole perusteltua, että vastaanotto olisi maksuton. Kuten esityksessä on todettu, hoitajavastaanotoista peritään maksuja vaihtelevasti ja maksujen määrä vaihtelee merkittävästi. Jos maksusta luovutaan, se aiheuttaa eri organisaatioille eri suuruisia menetyksiä, joita valtionosuuksiin tehtävät lisäykset eivät kaikilta osin kata. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä olisi tässä todennäköisesti yksi häviäjistä. Mikäli hoitajamaksu päätetään poistaa, menetys tulee kompensoida täysimääräisesti. Teknisesti esitetty säännös on myös sikäli ongelmallinen, että siinä on mainittu kolme terveydenhuollon ammattinimikettä; sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö. Vastaanottojen pitäjinä nämä hoitajaryhmät varmasti muodostavat suurimman osan, mutta ainakin periaatteessa vastaanottoa voi pitää vastaavan tasoisen koulutuksen omaava muu terveydenhuollon ammattihenkilö. Terapioita koskevan säännöksen selventäminen on kannatettavaa, samoin kuin tartuntatautien hoitoa ja tutkimusta koskevien säännösten täsmentäminen.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksujen poistaminen kokonaan helpottaisi pienituloisten asemaa eniten ja samalla vähentäisi kallista terveydenhuollon toimistotyötä. Helsingin kaupunki poisti terveyskeskusmaksut, millä oli myönteisiä seurauksia. Tutkimusten mukaan yksinhuoltajien terveys on heikompi kuin muun väestön. Yksi syy tähän on yksinhuoltajien pienituloisuus, mikä nostaa kynnystä hakeutua maksulliseen terveydenhoitoon. Samaisten tutkimusten mukaan yksinhuoltajat vievätkin matalalla kynnyksellä lapsensa maksuttomaan hoitoon, mutta siirtävät omaa maksullisen hoidon ja tutkimuksen aloittamista.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksessä ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 27 §:n nojalla perusterveydenhuollossa annettu avosairaanhoito olisi jatkossa maksutonta kaikenikäisille asiakkaille. Terveydenhuoltolain 27 §:ssä säädetään mielenterveystyöstä. Ihmisoikeuskeskus kannattaa ehdotusta. Hoitajapalvelujen maksuttomuus tulee tarpeeseen erityisesti monisairaille ja pienituloisille ihmisille. Yleisperusteluissa mainitaan, että hoitajavastaanotolle pääseminen saattaa kuitenkin vaikeutua, jos vastaanotot ruuhkautuvat maksuttomuuden takia. Ihmisoikeuskeskus toivoo, että hoitajapalvelujen järjestämistä seurataan ja mahdolliseen palvelujen piiriin pääsyn heikentymiseen puututaan. Esityksen perusteella on epäselvää, tuleeko nykyisen asiakasmaksuasetuksen 11 § jäämään voimaan, ja jos tulee, missä määrin se koskee fysioterapiaa ja/tai muita terapioita.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksuttomuuden laajentaminen sinällään hyvä vähävaraisten asiakkaiden kohdalla. Maksuttomien palveluiden lisääntyminen vähentää sotepalveluiden järjestäjän tulokertymää ja edelleen aiheuttaa sotepalvelujen kustannusten nousua. Perustelutekstin mukaan 95% kunnista asiakasmaksulain muutos pienentää maksukertymää. Se tulee vaikeuttamaan entisestään palvelujen rahoitusta.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Autismiliitto ehdottaa, että kun seuraavaksi ilmeisesti valmistellaan asiakasmaksulain kokonaisuudistusta, siinä otettaisiin lähtökohdaksi edellisen hallituksen esityksen tavoin se, että maksua voitaisiin periä vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden maksullisuudesta laissa nimenomaisesti säädetään. Tämä on tärkeää lain selkeyden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Autismiliitto kannattaa myös nyt ehdotettuja maksuttomia hoitajakäyntejä, alaikäisten maksuttomia poliklinikkakäyntejä sekä mielenterveystyön maksuttomuutta. Autismikirjoon liittyy usein psykiatrisia (esim. masennus ja ahdistuneisuus) ja somaattisia liitännäissairauksia (epilepsia, suolisto-ongelmat, diabetes jne.), ja nämä muutokset helpottaisivat monisairaiden ja yleensä muutenkin taloudellisesti heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden sekä heidän perheidensä maksurasitusta. Muutokset myös todennäköisesti laskisivat kynnystä käyttää näitä palveluita riittävän ajoissa, mikä on sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti edullista ja vähentää tarvetta raskaammille ja korjaaville palveluille. Autismiliitto ehdottaa harkitsemaan, että myös perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olisivat Helsingin mallin mukaisesti maksuttomia. Etäpalvelu ja lähipalvelu ovat kaksi eri asiaa, jolloin niistä ei voi periä samaa maksua. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelu ei välttämättä ole saavutettava vammaiselle ihmiselle. On oleellisen tärkeää, että aina on mahdollisuus myös muuhun vaihtoehtoon kuin etäpalveluun. Maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee positiivisen erityiskohtelun hengessä lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Vammaisetuudet ovat osa syyperusteista sosiaaliturvaa ja YK:n vammaissopimus edellyttää köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille riittävää taloudellista tukea vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin (28 artiklan c) kohta). Pidämme tärkeänä, että apuvälineiden, niiden sovituksen, huollon tai uusimisen maksuttomuuteen ei tule muutoksia nykytilaan verrattuna. Tämä on selvyyden vuoksi aiheellista lisätä pykälään tai vähintään lain perusteluihin. Tämän pykälän perusteluissa olisi aiheellista mainita, että jos kehitysvammaisten erityishuollon piiriin kuuluva henkilö tarvitsee juuri vammansa vuoksi terveydenhuollossa asioidessaan jonkin erityisen palvelun tai toimenpiteen (esimerkiksi narkoosissa toteutettavan hammashoidon), lisäpalvelun osuuden tulee kehitysvammalain 2 §:n perusteella olla potilaalle maksuton. Tämä periaate on tärkeää ottaa huomioon myös valmisteltaessa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Muuten voi käydä helposti niin, että hampaat jäävät korkeiden maksujen takia hoitamatta, tai muu tärkeä terveyspalvelu saamatta, mistä on monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien ja yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevien terveysongelmien muodossa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kohdassa esitetyt maksuttomat terveyspalvelut vaikeuttavat terveydenhuollon toimintaa julkisella sektorilla ja vaikeuttavat kuntien ja kuntayhtymien taloutta. Tämän vuoksi on perusteltua periä terveyspalvelumaksuja yli 18-vuotiailta, lukuun ottamatta tartuntatauteja ja mielenterveyspalveluiden asiakkaita
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Hyvä puoli tässä on, että tämä voi vähentää terveyseroja. Toisaalta se voi lisätä palvelujen käyttöä, mikä voi merkitä tarvetta lisäresursointiin. Tämä puolestaan erittäin hankalaa nykytilanteessa, jossa hoitohenkilöstöstä on jo pulaa. Lisäksi useimmat kunnat ovat jo maksukykynsä äärirajoilla. Pykälän olisi voinut kirjoittaa selkeämmin: mitkä ovat maksullisia, mitkä maksuttomia palveluja. Mikäli hoitajamaksut eivät säily, menetystä korvaava valtionosuus tulee osoittaa kunnalle korvamerkittynä. Etenkin Päijät-Hämeessä hoitajamaksut ovat olleet tulonlähde.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Ks. 3 § vastaus. - Ajatus hoitajavastaanottojen maksuttomuudesta on positiivinen väestön näkökulmasta. Se ei kuitenkaan tue sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalista integraatiota. Suurin osa perusterveydenhuollon asiakaskontakteista tapahtuu hoitajan vastanotolla. Tämä on järkevää resurssien käyttöä ja tuo terveyshyötyä asiakkaalle. Mikäli ainoastaan lääkärin ja fysioterapeutin käynneistä voidaan periä asiakasmaksu – on tässä yhteydessä huomioitava myös se, että asiakasmaksutulot vähenevät, mikä tulisi huomioida valtionosuuksissa. - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota valmistellaan osana sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota. Erityisosaamista toteutetaan yhä enemmän perustasolla, esimerkiksi laajavastuisilla hoitajavastaanotoilla (lääkkeenmääräämisoikeus, kansansairauksiin perehtyneet hoitajat jne). Ei ole tarkoituksenmukaista, että sydänhoitaja, syöpähoitaja, diabeteshoitaja, muistihoitaja, reumahoitaja, astmahoitaja, jne perusterveydenhuollossa eivät voi periä asiakasmaksua, kun se erikoissairaanhoidossa samanaikaisesti mahdollistetaan. Jo nyt ja tulevaisuudessa yhä useammin erityistason ja perustason hoitajat työskentelevät samassa tiimissä saman asiakasryhmän parissa. - Samanvertaisuuden periaatteen kannalta on toisaalta hyvä, että lasten asiointia on käsitelty yhtäläisillä periaatteilla. Sama koskee mielenterveyspalveluita.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksuttomien terveyspalveluiden osalta tilanne ei ole yksiselitteinen. On ilman muuta tärkeää, että väestölle voidaan taata tarkoituksenmukaiset terveyspalvelut siten, että heillä on tosiasiassa mahdollisuus niitä käyttää. Osalle väestöstä nykyinen maksujen taso muodostuu esteeksi palveluiden käytölle melko nopeasti ja osa tarvitsee niin paljon palveluita, että maksujen taso muodostuu esteeksi ennen pitkää. Kuntien tiukka taloustilanne ja mm. hoitajakäyntien maksuttomuudesta aiheutuva kuntayhtymän tulopohjan heikennys voi johtaa siihen, että perusterveydenhuollon vahvistamisen sijaista palveluita joudutaan supistamaan ja leikkaamaan ja perusterveydenhuollon toimintaedellytykset heikkenevät. Kokonaisarvion perusteella voidaan pitää lähtökohtana sitä, että maksuttomia terveyspalveluja on syytä lisätä vain sen verran mitä kunnille voidaan menetettyjä tuloja kompensoida.
      • Suomen Monikkoperheet ry, Kumpula Ulla
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Monikkoperheet ry kiittää esitystä erityisesti siitä, että alle 18-vuotiaiden poliklinikalla tapahtuva tutkimus ja hoito säädetään maksuttomaksi. Esisijainen lisäysesitys: Alle 18-vuotiaan lapsen määritelmä tulisi kuitenkin ulottaa myös syntymättömiin lapsiin siten, että jo lähtökohtaisesti riskiraskaudeksi määriteltyjen ryhmien osalta raskauden aikaiset sikiön tai sikiöiden poliklinikalla tapahtuvat seurantakäynnit säädettäisiin maksuttomiksi. Perustelut: Normaalisti etenevässä raskaudessa raskauden seurannat toteutuvat maksuttomasti neuvolan lääkärin toteuttamina seurantoina. Sen sijaan riskiraskauksiksi määriteltyjen raskauksien poliklinikkaseuranta on maksullista. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 4 periaatteen mukaan lapsen ja hänen äitinsä on saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa, mukaan lukien asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. Lasten yhdenvertaisuuden ja parhaan mahdollisen hoidon näkökulmasta poliklinikalla toteutetun seurannan maksullisuus voi näin olla ongelmallista. Monisikiöraskaus luokitellaan jo lähtökohtaisesti aina riskiraskaudeksi ja sitä seurataan poliklinikalla toteutettuna seurantana, joka on maksullista. Tämä ja muun muassa päihteitä käyttävien äitien HAL-seurantakäyntien maksullisuus voi vaikuttaa haitallisesti päihteitä käyttävien äitien raskauden seurantaan. Kaikkien erityistä raskauden seurantaa tarvitsevien odottajien raskauden seurannan muuttamista maksuttomaksi onkin syytä tarkastella lain käsittelyn yhteydessä. Toissijainen esitys: Suomen Monikkoperheet ry esittää kohderyhmänsä eli monikkoperheiden osalta toissijaisesti seuraavaa: "monisikiöraskauden seurannan äitiyspoliklinikkamaksujen tulisi olla maksuttomia sen seurantakäyntimäärän osalta, jolla erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikalla tapahtuvien monisikiöraskauksien seurantojen määrä ylittää riskiyksösraskauksien äitiyspoliklinikkaseurantojen määrän" eli noin 5 käyntikertaa. Seurantakäyntimäärä perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän kymmenen vuoden tilastoon, jonka mukaan monisikiösynnyttäjillä on keskimäärin noin 5 äitiyspoliklinikkaseurantakäyntiä enemmän äitiyspoliklinikalla kuin kaikilla synnyttäjillä keskimäärin (THL, 2010-2017, äitiyspoliklinikkakäyntien keskiarvot sairaanhoitopiireittäin 2010-2017, kaikki synnytykset ja monisikiösynnytykset). Tämä toissijainen esitys tarkoittaa, että monisikiöodottajan osalta maksuttomaksi tulisi se osa poliklinikkakäynneistä (5), joka ylittää tilastojen mukaan kaikkien riskiraskauksien tyypillisen poliklinikkakäyntien määrän (3), eikä keskimääräistä monisikiöraskauden poliklinikkaseurantojen kokonaismäärää (8, ensisijaisen esityksen mukainen).
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On erittäin perusteltua, että hoitajavastaanotot olisivat aina maksuttomia. Hoitajavastaanotoilla tarkoitetaan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön vastaanottoja. Nämä edistävät palvelujen saatavuutta ja myös paljon palveluja käyttävien ja heikommassa taloudellisessa asemassa olevien hoitoon hakeutumista. Ne edistävät myös tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittymistä. Näin tuetaan varhaista terveysongelmiin puuttumista ja ehkäistään vakavampien terveyshaittojen syntymistä. Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat rinnastettavissa hoitajavastaanottoihin. Samoilla perusteilla myös näiden tulisi olla maksuttomia. Tehyn tekemän selvityksen (2018) mukaan suurin osa organisaatioista (73%) peri asiakkaalta maksun (11,50€) fysioterapeuttien suoravastaanotoista. Fysioterapeuttien suoravastaanotot tarkoittavat tilannetta, jossa asiakkaat (lähinnä tule-oireiset) ohjataan suoraan fysioterapeutin vastaanotoille lääkärikäynnin sijaan. Tällaista toimintaa on tällä hetkellä useimmassa kuin joka toisessa terveyskeskuksessa. Tutkimusten mukaan toiminta nopeuttaa asiakkaiden toipumista, vähentää sairauslomia ja on kustannusvaikuttavaa. On tarpeellista, että avosairaanhoidon mielenterveystyö on maksutonta kaiken ikäisille. Palveluihin hakeutuminen on monesti mielenterveyspalveluja tarvitseville haasteellista, joten palvelujen maksuttomuus voisi alentaa kynnystä hakeutua palveluihin. Myös päihdehuolto ja osavuorokautisesti laitoksessa annettu päihdehuolto tulisivat olla maksuttomia. Maksuttomiin palveluihin tulee lisätä vielä raskaana olevan äidin laitoksessa annettu päihdehuolto, jotta syntyvän lapsen terveyttä voitaisiin suojella kaikin mahdollisin keinoin. Raiskatun tutkiminen ja hoito tulee lisätä maksuttomaksi palveluksi. On hyvin tärkeää, että kaikki esteet raiskatun avun hakemiseen poistetaan. Asiakasmaksu on yksi tällainen. Seksuaaliväkivallan uhriksi joutuminen on syvimmin traumatisoivia tapahtumia. Se on myös vahvasti tabuluonteista ja aiheuttaa uhrille häpeää. Hoitamatta jääneet seksuaaliväkivallan uhrit kokevat monenlaisia terveysongelmia, joita voidaan ehkäistä hoitamalla akuuttitilanteet paremmin kuin nyt. Suomeen on vuodesta 2017 rakennettu Seri-tukikeskusverkostoa (seri=seksuaalirikos). Seri-tukikeskuksissa palvelu on jo nyt maksutonta yhteisen valtakunnallisen linjauksen myötä. Maksuttomuus tulee saada asiakasmaksulakiin, jotta maksusta päättäminen ei jää yksittäisen sairaalan päätöksen varaan. Suomessa poliisille ilmoitetaan noin 1500 raiskausta vuodessa, tapausten määrä on kuitenkin huomattavan paljon suurempi, sillä enin osa raiskauksista tapahtuu ennestään tutun henkilön tai oman puolison toimesta. Puolessa vakavassa lähisuhdeväkivallassa on aina mukana myös raiskauksia (MARAK-aineisto). Suun terveyden edistämisen -käynnit tulisi olla myös maksuttomia kaikille. Nykyinen asiakasmaksurakenne saattaa estää tarkoituksenmukaisen toiminnan ja työnjaon kehittymisen. Tästä syystä olisi hyvä, että suun terveydenhuollon asiakasmaksuja arvioidaan ja kehitetään edelleen. On kannatettavaa, että ehdotuksen mukaisesti sairaanhoidon palvelujen maksuttomuus laajenisi koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaiden palveluja. Ehdotuksen mukaan tartuntatautitilain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet olisivat jatkossakin asiakkaalle maksuttomia. Yleisvaaralliset tartuntataudit on lueteltu tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen (146/2017), jäljempänä tartuntatautiasetus, 1 §:ssä, ja niihin kuuluvat muun muassa kuppa, kurkkumätä, lavantauti, polio, SARS, MERS, tuberkuloosi ja tuhkarokko. Nykyinen koronavirustilanne tuo tarpeen uudistaa myös tartuntatautiasetusta niin, että sinne lisätään koronavirus.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto pitää kannatettavana esitystä säätää hoitajavastaanottokäynnit maksuttomiksi. Lakiesitys toteutuessaan parantaa avoterveydenhuollon palvelujen saatavuutta, selkiyttää nykytilannetta ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi Luustoliitto esittää, että hoitajavastaanottokäyntien lisäksi myös avosairaanhoidon lääkäripalvelut (terveyskeskuslääkäripalvelut) on säädettävä maksuttomiksi. Suomen Luustoliiton tekemän kyselyn mukaan korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen tilanne ovat vaikeuttaneet palvelujen saamista. Terveyskeskuslääkäripalvelujen maksuttomuudella voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja estää kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmässä vaiheessa. Lakiesityksessä tulkinnanvaraisissa tilanteissa, joissa hoitaja tarvitsee lääkärin konsultaatiota olennaisessa määrin, perittäisiin asiakkaalta terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelun maksu. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että siinä vaiheessa, kun hoitaja arvioi lääkärin konsultaatiotarpeen, asiakkaalle tulee kertoa maksusta. Suomen Luustoliitto katsoo, että maksuttomia todistuksia ja lausuntoja koskeva esitys selkiyttää nykytilannetta. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että tulkinnanvaraisuuden välttämiseksi lakiin tulee määritellä nykyistä yksityiskohtaisemmin, missä tilanteissa lääkärintodistuksista ja -lausunnoista voitaisiin periä maksu. Näin turvataan asiakkaiden nykyistä yhdenvertaisempi kohtelu ja vähennetään valituksia prosessien myöhemmissä vaiheissa . Kuntiin olisi hyvä laittaa yllä mainittujen lausuntojen ja todistusten maksuttomuudesta ohjeistus/muistutus, jotta laki tulee käytännössä toteutetuksi. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että apuvälinepalveluihin sisältyvät toimenpiteet, kuten sovitus, uusiminen ja huolto, olisivat maksuttomia ja se kirjattaisiin lakiin. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon palvelut tulisi olla maksuttomia. Maksuttomuudella voidaan estää suusairauksia ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Lisäksi luulääkehoitoon saattaa liittyä kasvava riski leukaluun osteonekroosista, mikäli suun terveys ei ole kunnossa.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Eläkeläisten väestöryhmällä on keskimääräistä suurempi köyhyysriski. Eläkepoliittiset keinot yksinään on todettu riittämättömiksi köyhyyden torjunnassa. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja keinoja, joista asiakasmaksujen kohtuullistaminen on keskeinen. Eläkkeellä olevat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä lääkkeitä selkeästi muita ikäryhmiä enemmän. Noin 1,8 miljoonaa eli runsaasti yli puolet voimassa olevista lääkekorvausoikeuksista on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Toisaalta esitys selkeyttää hyvin maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa. Edellisen hallituksen rauenneen esityksen mukaan valtio olisi päättänyt asiakasmaksujen yhtenäisestä tasosta, ja vain maakunnalla olisi oikeus periä lain mukaiset maksut. Nyt tehdyn esityksen mukaan kuntakohtainen kirjavuus asiakasmaksukäytännöissä pääsee kuitenkin jatkumaan. Esitys ei täten lisää pienituloisten iäkkäiden keskinäistä yhdenvertaisuutta. Esitetty perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus helpottaa iäkkäiden hoitoon hakeutumista ja voi vähentää sosioekonomisia terveyseroja. Varhaisten vaiheen maksuttomuus myös edistää oikealla tavalla kustannusvaikuttavaa työnjakoa terveydenhuollossa. Maksuttomuus on perusteltu muutos kansanterveyden kannalta. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää tehdä myös perusterveydenhuollon yleislääkärin palvelut maksuttomiksi. Iäkkäiden kotona asuminen on yksiselitteisesti lakiin kirjattu tavoite. Siksi maksuttomia palveluita tulee yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä laajentaa myös kuntoutukseen liittyviin fysio- ja toimintaterapiakäynteihin. Myös lyhytaikaisen (alle 3 kk) laitoshoidon asiakasmaksut jäävät ongelmaksi. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt vaikeuttavat hoitoon hakeutumista ja syventävät asiakkaiden toimeentulo-ongelmia lyhytaikaisessa laitoskuntoutuksessa riippumatta siitä, toteutetaanko ne sosiaali- vai terveydenhuollon ympärivuorokautisessa yksikössä. Kahden viikon aika vuodeosastolla tarkoittaa 315 euron maksua. Eläkeläinen, jonka bruttokuukausitulot ovat alle 1250 euroa kuukaudessa, ei vaikeuksitta selviä kyseisestä maksusta. Kuukauden mittainen lyhytaikainen laitoshoito maksaa 675 euroa. Vuonna 2018 lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Lyhytaikaiseen laitoshoitoon voi joutua esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin, keuhkokuumeen tai muun äkillisen tilanteen vuoksi. Laskut lyhytaikaisesta laitoshoidosta tulevat nopeasti kotiin ja usein ennen ihmisen kunnollista toipumista, laskuja ehtii lähteä perintään. Vuonna 2019 noin 34 100 yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Ulosotossa 31.12.2019 vireillä olevista asioista 65-vuotiaita tai vanhempia koski noin 32 000 asiaa (14%). Koska Kela päättää toimeentulotuen myöntämisestä ja kunta / sote-alueet tulevaisuudessa mahdollisen ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä, välittömän avun tarpeessa olevan asiakkaan tilanne jää hyvin usein järjestelmien väliseksi, eikä tällainen tieto päädy myöskään kunnan käytettävissä oleviin rekistereihin. Kun kunnalle / tulevaisuudessa sote-alueelle jää mahdollisuus ulkoistaa maksujen perintä tili- tai perintätoimistolle tai yksityiselle palveluntuottajalle, yksittäisen asiakkaan tilanne on vaikeasti ennakoitavissa. Tiedon kulku eri tahojen välillä ei esitetyssä muodossaankaan parane. Tämä on omiaan syventämään asiakkaiden ylivelkaantumista. Koska asiakasmaksut ovat joka tapauksessa suoraan ulosotettavia julkisia saatavia, kuntien ei tulisi jatkossa lainkaan käyttää niiden perinnässä erillisten perintätoimistojen palveluja tai siirtää perintää yksityiselle palvelun tuottajalle. Asiakas on voinut joutua perintään myös tilanteissa, joihin hän ei ole itse voinut vaikuttaa, esimerkiksi sairaalasta toiseen siirrettäessä tai jopa sairaalahoidon edelleen jatkuessa, vaikka maksukatto olisi jo ylittynyt. Asiakas on voinut menettää luottotietonsa vain siksi, että hän on ollut sairaalahoidossa. Eläkeliitto esittää, että yli 65-vuotiaiden lyhytaikainen (alle 14 vrk) laitoskuntoutus säädettäisiin kokonaan asiakkaalle maksuttomaksi. Tämä helpottaisi oikea-aikaisen akuuttikuntoutuksen saatavuutta ja alentaisi olennaisesti myös kuntien maksuharkintaan ja maksujen perintään liittyviä transaktiokustannuksia. Iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn ylläpito on investointi.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykäläluonnoksessa mainitaan, että terveydenhuollon palveluista ovat maksuttomia: 1) terveydenhuoltolain tiettyjen pykälien ja kohtien perusteella järjestetyt perusterveydenhuollon palvelut, aineet ja hoitotarvikkeet. Pykäläluetteloon tulee lisätä terveydenhuoltolain 28 § päihdetyöstä. Avohoitona toteutettava päihdekuntoutus ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet tulee saada maksuttomina. Päihdetyötä (28 §) ja mielenterveystyötä 27 §) on käsiteltävä tasapuolisesti. Päihdehoidon asiakkaat ja potilaat eivät saa yhdenvertaista kohtelua vakuutuspohjaisessa etuusjärjestelmässä suhteessa muihin asiakkaisiin ja potilaisiin päihteisiin liittyvän stigman takia. Tämä on huomioitava ja korjattava. Avopalveluita priorisoidaan ja niiden saavuttamiseksi on tarjolla uusia välineitä, kuten internet ja etäpalvelut.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykäläesityksessä on otettu huomioon puutteita ja epäkohtia, joita käytännön toiminnassa on havaittu. Tämä on linjassa tasa-arvoisen sosiaali- ja terveyspolitiikan kanssa, jossa pyritään hoidon esteiden poistamiseen ja ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Kasvava maksuttomien palvelujen valikoima lisää todennäköisesti näiden palvelujen kysyntää ja käyttöä.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksessä ehdotetaan, että terveyspalvelujen maksuttomuutta laajennettaisiin ja tietyiltä osin selkiytettäisiin. Esityksen mukaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajanvastaanotot tulisivat maksuttomiksi kaikille ikäryhmille, kun nykyisin niistä peritään maksu 18 vuotta täyttäneiltä. Tämän vaikutus arvioidan olevan kuntien talouteen -14,,1 milj. Esityksen mukaan poliklinikkamaksut,joka sisältää tutkimuksen ja hoidon, poistettaisiin alle 18 vuotiailta. Tämän vaikutus kuntien talouteen olisi laskelmien mukaan -22,4 milj. Eräisiin tartuntatauteihin liittyvää maksuttomuutta laajennettaisiin ja tämän vaikutus -0,9milj. Perusterveydenhuollon avosairaalanhoidon mielenterveystyöstä ei saisi periä maksua lain voimaan tulon jälkeen. Nämä edellä mainitut uuden sääntelyn piiriin kuuluvat maksuttomat terveyspalvelut lisäisivät terveyden tasa-arvoa ja voisivat poistaa joissain tapauksessa hoitoon hakeutumisen esteitä. Esityksessä muutosten arvioidaan vähentävän kuntien asiakasmaksutuloja 45 milj.eurolla. Tämä korvattaisiin kunnille lisäämällä vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta. Kokonaisuuden osalta arviointi on epävarmaa, mikä johtuu laskennan perusteena olevan tietopohjan puuttellisuudesta ja maksujen alueellisista eroavaisuuksista.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Nyt suunniteltujen perusterveydenhuollon hoitajakäyntien lisäksi myös lääkäripalvelut on ehdottomasti säädettävä maksuttomiksi ja maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Asiakas- ja palvelumaksut tai lääkehoidon kustannukset eivät saa muodostua esteeksi palveluiden ja hoidon saamiselle ja toteutumiselle. Avoterveydenhuollon käyntimaksujen tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksujen tulee olla yhdenmukaiset valtakunnallisesti ja niiden kohtuullistaminen tai perimättä jättämisen käytänteet ja soveltamisohjeet tulee laatia valtakunnallisiksi ja sitoviksi. Etäpalveluiden maksullisuuden erillinen määrittäminen on tervetullut ja tarpeellinen uudistus, johon ehdotuksessa on tartuttu. Tämä rohkaisee toivon mukaan palveluiden järjestäjät tehostamaan palveluitaan ja kehittämään inhimillisiä, mutta myös aidosti toimivia etäpalveluita. Etäpalvelut eivät kuitenkaan saa korvata liiallisesti lähipalveluita, eikä niistä perittävää maksua saa määrittää liian korkeaksi. Etäpalveluiden tulee olla hinnaltaan huomattavasti edullisempia kuin lähipalvelut. Hoitoon liittyvien lääkärintodistusten ja lausuntojen tulisi olla asiakkaalle maksuttomia.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • JHL pitää erittäin kannatettavana maksuttomien terveyspalvelujen laajentamista. On myös perusteltua että etä- ja lähivastaanottoa käsitellään maksullisuuden suhteen samoin, mutta tämä edellyttää sitä, että myös hoito on samantasoista. Kouluterveydenhuollon osalta on tärkeää, että maksuttomuus koskee iästä riippumatta kaikkia. Myös lääkärin vastaanoton tulisi perusterveydenhoidossa (terveyskeskus) olla maksuton. Samoin suun terveydenhuollon ehkäisevät palvelut (hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotto) tulisi olla asiakkaalle maksuttomia. JHL katsoo, että viime hallituskaudella rauenneen asiakasmaksulakiesityksen kirjaus siitä, että maksuja voidaan periä vain niistä palveluista, jotka on erikseen lailla maksullisiksi säädetty, tulee sisällyttää myös tähän lakiin.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksuttomien palveluiden piiriin esitetään otettavaksi palveluita, joiden käyttäjämäärät ovat jo nykyisellään suuria. Maksuttomuuden myötä asiakasmäärät tullevat nousemaan eli palveluiden kysyntä kasvaa. Esimerkiksi hoitajavastaanottojen maksuttomuus tuo lisävaateena sen, että palveluihin tulon kriteereitä on tarkennettava että palvelun vaikuttavuus säilyy. Epätarkoituksenmukaista kysyntääkin lienee tästä aiheutuvan. Vastaavasti kuntataloudelle tilanne on haastava, koska maksutuloja jää saamatta huomattava määrä. Samoin palvelumaksujen poistuminen tietyistä erikoissairaanhoidon palveluista tulee kiertymään kuntien maksettavaksi.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Hoitajamaksujen poistuminen aiheuttaa palvelujen suuntautumista hoitotyöhön ja vähentää kaupungin tuloja. Tulopohjan heikkeneminen tulee korvata kunnille valtionosuuksissa täysimääräisesti. Koululaisten ja opiskelijoiden palvelujen maksuttomuus ikärajasta huolimatta aiheuttaa vaikeuksia tunnistaa ko. asiakkaat palvelujärjestelmässä. Tartuntatautien hoidon säätäminen ilmaiseksi alentaa kynnystä tulla palveluihin ja parantaa hoidon saatavuutta. Tällä ei ole merkittäviä vaikutuksia kustannuksiin. Terapiapalvelujen maksullisuus sopii, vaikka merkittävää tulokertymää ei ole odotettavissa. Maksuttomien palvelujen lisääntyessä lisääntyy todennäköisesti niiden kysyntä ja käyttö.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On hyvä, että terveydenhuollon maksullisuus/ maksuttomuus käytäntöjä yhtenäistetään lainsäädännöllä ja tällä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta asuinkunnasta riippumatta. Lain soveltamisohjeisiin tulee tehdä täsmennyksiä, jotta tulkinta ja käytännöt muodostuvat yhdenmukaisiksi esim. onko kyse hoitaja- vai lääkärinvastaanotosta. Hoitajavastaanottojen osalta maksuttomuus on perustelua, koska tällä voidaan nopeuttaa hoitoon pääsyä, parantaa palvelujen saatavuutta ja myös edistää työnjakoa ei ammattiryhmien välillä perusterveydenhuollossa. Samalla on kuitenkin tarkasteltava maksuttomuuden vaikutuksia kuntien / kuntayhtymien talouteen ja varmistettava riittävä rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin esim. valtionosuuksilla. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Avosairaanhoidon käsite jää epäselväksi, mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan? Määritelmä olisi hyvä kirjoittaa auki laissa tai lainkohdassa. Muuten sen voi käsittää kahdella tavalla: 1) Tarkoitetaanko avosairaanhoidolla terveydenhuoltolain mukaisia perusterveydenhuollon avopalveluita, jolloin määritelmän ulkopuolelle jäävät kaikki erikoissairaanhoidon palvelut, mukaan lukien tosiasialliset erikoissairaanhoidon avopalvelut? 2) Vai onko käsite avosairaanhoito vastakohta osastohoidolle riippumatta siitä, järjestetäänkö avohoitoa perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa? Nykyisen voimassa olevan asiakasmaksulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa on mainittu erikseen myös, että maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta ja luonnoksesta se puuttuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista annetussa asetuksessa se mainitaan myös ja ilmeisesti mainittaisiin myös lakiuudistuksen jälkeen. Tämä lause tulisi kuitenkin nostaa myös varsinaiseen lakiin. Lääkärinlausunnot erilaisiin etuuksiin liittyen tulisivat olla myös maksuttomia. Sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momentin 11 kohtaa, eli mielenterveystyötä, ei ole mainittu nykyisen lain 4 §:n maksuttomissa sosiaalipalveluissa. Järjestetäänkö kunnissa joitakin mielenterveyspalveluita sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaisesti niin, että tuolloin tuo mielenterveyspalvelu jää maksuttomuuden ulkopuolelle? Jos järjestetään, tämä olisi hyvä olla linjassa sen kanssa, että mielenterveystyö olisi kuitenkin maksutonta sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidon avopalveluissa. Esitämme, että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelut säädettäisiin myös maksuttomiksi. Yksittäisten laskujen lähettämisestä aiheutuu omia kustannuksiaan, jotka puolestaan pienentävät asiakasmaksujen rahoitusosuutta. THL:n mukaan esimerkiksi pienituloiset ikäihmiset voivat lykätä lääkärissäkäyntiä taloudellisen tilanteensa vuoksi.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto kannattaa lakiesityksen maksuttomien terveyspalvelujen laajentamista hoitajavastaanotoissa perusterveydenhuollossa ja poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta alaikäisille. Perusteltua on myös säätää hoidon tai kuntoutuksen saamiseksi sekä lääkekorvauksen että sairausloman osoittamiseksi vaaditun lääkärintodistuksen maksuttomuudesta.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Allergia-, iho- ja astmaliitto katsoo, että hoitajavastaanottojen ja alaikäisten poliklinikkakäyntien maksuttomuus on hyvä asia. Liiton mielestä myös perusterveydenhuollon lääkärikäyntien maksuttomuutta tulisi edistää tulevassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa. Perusterveydenhuollon käyttäjät ovat tässä suhteessa huonommassa asemassa kuin moni työterveyshuollon käyttäjä. Maksuttomuuden ja asiakasmaksujen tason alentaminen tukee erityisesti paljon palveluita käyttävien hyvinvointia. Neljän järjestön tekemässä selvityksessä (2018, n = 1900) 36 % vastaajista kokee pitkäaikaissairauden aiheuttamat kustannukset melko tai erittäin rasitteena kokonaistaloudelliseen tilanteeseensa. Pitkäaikaissairaalle kertyy sairauden vuoksi muitakin kustannuksia kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Saman kyselyn mukaan joka kymmenes on siirtänyt menemistään sosiaali- tai terveyshuoltoon asiakasmaksujen hintojen vuoksi. Liitto esittää, että terveydenhuollon ammattihenkilön antamat todistukset ja lausunnot olisivat aina maksuttomia. Tämä edistäisi palveluiden saantia ja sitä kautta lisäisi hyvinvointia.
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitetyillä muutoksilla voimassa olevaan lainsäädäntöön §5 Maksuttomat terveyspalvelut ja §6 Maksukatto on taloudellisia vaikutuksia kunnille ja kuntayhtymille. Asiakasmaksutulot pienenevät. Nämä tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksien kautta. Hallituksen valmisteleva esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta vaikuttaa perusterveydenhuollon tuloja vähentävästi samalla kun perusterveydenhuollon tehtävät vastuineen ja kuluineen jäävät ennalleen. Esityksellä on vaikutuksia kuntatyönantajan työpaikkoihin, koska asiakas- ja potilaslaskutuksen määrän vähentyessä myös työntekijöiden tarve tältä osin vähenee.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Dialyysihoito on elämää ylläpitävää hoitoa, joka kuuluu lääketieteen kalliisiin hoitoihin. Hoidon toteuttamistapa vaikuttaa merkittävästi kuluihin. Hoito voidaan toteuttaa joko sairaalassa tai kotona. Dialyysihoito pyritään nykyään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti potilaan kotona (kotihemodialyysi tai peritoneaali- eli vatsakalvodialyysi). Tämä parantaa potilaiden elämänlaatua ja eliniän ennustetta sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia. Useimmille dialyysi kotona tehtynä on hyvä vaihtoehto, koska silloin hoidon voi rytmittää parhaiten omaan arkeen sopivaksi ja hoitotulokset ovat erinomaiset. Lisäksi hoitohenkilökunnan tarve on huomattavasti vähäisempi ja yhteiskunnalle matkoista aiheutuvat kustannukset merkittävästi pienemmät kuin sairaaladialyysihoidossa. Kotihemodialyysihoitoa voidaan toteuttaa potilaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Yleensä hoito tehdään noin 4-6 kertaa viikossa. Jotkut sairaanhoitopiirit perivät sarjahoitomaksun jokaisesta kotona toteutetusta dialyysihoitokerrasta niiltä potilailta, jotka toteuttavat dialyysihoidon kotona täysin itsenäisesti, ilman ulkopuolista apua. Käytäntö ei ole yleisen oikeustajun mukainen, ei edistä asiakkaiden yhdenvertaisuutta eikä kannusta potilaita kotona toteutettavaan hoitoon, vaikka edellytykset siihen muuten olisivat olemassa. Asiakkaan oikeusturvan ja taloudellisen selviytymisen näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää, että asiakkaalta perittäisiin sarjahoitomaksu ainoastaan siinä tapauksessa, jos dialyysihoito toteutetaan sairaalassa tai kotona esimerkiksi kotisairaanhoidon avustamana. Munuais- ja maksaliitto pitää hyvänä esitystä, että poliklinikkakäynnit olisivat maksuttomia alle 18-vuotiaille. On kuitenkin valitettavaa, ettei terveydenhuollon palvelua säädetä kokonaan maksuttomaksi alle 18-vuotiaille. Liitto kannattaa pykälään kirjattua ehdotusta, jonka mukaan asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen sekä lääkekorvauksen saamiseksi tai lyhytaikaisen sairausloman tarpeen osoittamiseksi tarvittavat lääkärinlausunnot ja -todistukset olisivat maksuttomia. Kuitenkin erikoissairaanhoidon puolella vastaavista todistuksista voitaisiin edelleen periä maksu, mikä aiheuttaa epäselvyyttä sairastuneiden keskuudessa ja runsaasti ylimääräisiä kustannuksia. Siten edellä mainittuja tarkoituksia varten olisi tärkeää ulottaa maksuttomuus myös erikoissairaanhoidossa annettuihin lääkärinlausuntoihin ja -todistuksiin. Lisäksi liitto pitää erittäin tärkeänä, että myös eläkettä saavan hoitotuen ja vammaistuen hakemista varten tarvittavat lausunnot säädettäisiin maksuttomiksi. Lääkärintodistuksista ja -lausunnoista aiheutuu sairastuneelle vuosittain jopa satojen eurojen kustannukset, mikä lisää merkittävästi pitkäaikaissairautta sairastavan kokonaismaksurasitusta. Liitto kannattaa ehdotusta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitajavastaanottojen maksuttomuudesta.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kiitämme siitä, että viime hallituksen kaavailemaa ns. välikaton poistoa terveyskeskusten lääkärikäyntien maksuista ei ole enää tässä lakiluonnoksessa. Reumaliitto kannattaa lämpimästi hallituksen esitystä siitä, että hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa ja että poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksuja alaikäisiltä. Mielenterveyspalvelujen maksuttomuuden selkiyttäminen on myös hyvä. Suun terveydenhuolto, kuntoutus ja lääkärikäynnit ovat kaikki tärkeitä osia kokonaishoitoa. Ideaalitilanteessa myös ne olisivat maksuttomia, mutta niihin ei ole mahdollisuutta nyt varatulla budjetilla. Hallitus on varannut uudistukseen 45 miljoonaa euroa. Se on hyvä lähtökohta, mutta riittämätön todella vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta Suomessa. 5§ 1 c Nykyisessä laissa on kirjattu, että maksuja saa periä vain yksilökohtaisesta fysioterapiasta. Uuteen lakiluonnokseen on päädytty laittamaan liuta muitakin terveydenhuollon palveluja, joista saisi periä maksun. Reumaliitto pelkää tämän nostavan maksuja nyt lakiin nostetuissa palveluissa osassa tapauksista. 5§ 1 d Reumaliitosta on hienoa, että tätä kohtaa lääkärintodistusten ja -lausuntojen maksuttomuudesta (kun ne liittyvät hoitoon, kuntoutukseen, lääkekorvaukseen sai lyhyen sairausloman osoittamiseen) on tarkennettu nykyiseen lainsäädäntöön nähden. Tarkennus on tärkeä, sillä meillekin on tullut useita yhteydenottoja siitä, kuinka kunta on velottanut sairastunutta lääkärinlausunnosta, jota hän on yksiselitteisesti tarvinnut hoitoonsa tai kuntoutukseensa. Reumaliitto katsoo, että kuntiin olisi hyvä laittaa yllä mainittujen lausuntojen ja todistusten maksuttomuudesta ohjeistus/muistutus, jotta laki tulee käytännössä toteutetuksi. Jäimme miettimään, miksi kohta on rajattu vain lyhytkestoiseen sairausloman tarpeen osoittamiseen? Yli kuukauden sairauslomaa tarvitsevalla on yhtä lailla tarve saada sairauslomatodistus lääkäriltä.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitys alle 18-vuotiaiden hoidon maksuttomuudesta on hyväksyttävissä, mikäli euromääräisesti kompensoidaan täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille, sillä kyseessä on merkittävä osuus asiakasmaksuissa. 18 vuotta täyttäneiden peruskoululaisten suun terveydenhuollon ja kouluterveydenhuollon esityksen mukaisella maksuttomuudella ei ole taloudellista merkitystä kunnalle. Esitys hoitajakäyntien maksullisuuden poistamisesta vaikuttaa olevan keskeneräinen, sillä Suomen tutkimusnäyttö ei tue maksun aiheuttavan hoidon viivästymistä. Perusteena ei voi käyttää muun maan näyttöä, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoituspohja ovat erilaisia kuin Suomen. Hoitajakäyntien maksulla voidaan ohjata asiakkaiden/potilaiden asiointia digitaaliseen suuntaan. Hoitajakäyntien maksulle olisi luontevampaa säätää enimmäismäärä. Esitystä lausuntomaksujen selkiyttämisestä tarvitaan ja samassa yhteydessä tulisi tarkastella muun muassa mitä etuuksia varten tarvitaan lääkärinlausunto ja mihin ei. Jos lausunto tarvitaan rahallisen etuuden saamiseksi, se voisi olla maksullinen, jolloin sillä olisi ohjaava merkitys tilanteissa, joissa etuuden edellytykset eivät täyty mutta potilas vaatii lausuntoa. Lisäksi eräät lausunnot, kuten harrastuksiin, ulkomaille muuttoon, vaihto-oppilasvuosiin, ampuma-aselupaan ja ajokorttiasioihin, tulee säilyä maksullisina. Esitys kaipaa selkiyttämistä sen osalta, että miten erotellaan jatkossa maksuttomuuden suhteen vastaanotot, jonne potilas saapuu esimerkiksi vatsakivun tai muun oireen vuoksi ja vasta tarkemmissa tutkimuksissa löytyy tartuntatauti; palautetaanko maksut jälkikäteen. Lisäksi selventämistä tarvitaan miten maksuttomuus tilanteissa, joissa asiakkaalla/potilaalla on monta asiaa ja niistä yksi liittyy esityksen mukaisesti maksuttomiin terveyspalveluihin; muuttuuko käynti silloin maksuttomaksi.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vieremän kunta pitää 5 §:n mukaisia maksuttomia terveyspalveluja hyvänä ratkaisuna. On hyvä että kokonaisesityksen mukaan hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa ja että poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksuja alaikäisiltä asiakkailta. Tavoite poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa on kannatettava. On oikea toimintalinja, että toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - hoitajavastaanottokäyntien maksuttomuus kannatettavaa, myös avosairaanhoidon lääkäripalvelut säädettävä maksuttomiksi samaten sosiaalityöntekijän palvelut perustasolla integraatiota parantamassa; näin estetään heikoimmassa asemassa olevien palvelujen piiriin hakeutumista oikea-aikaisesti ja varhaisvaiheessa ja estää kalliinpien palvelujen tarvetta myöhäisemmässä vaiheessa ja ensiasteen käynneillä säästyy hallinnollisia kuluja - avohoitona toteutettu päihdekuntoutus sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimenpiteenä tulee olla maksutonta, mutta myös nopeasti kehittyneet etä- ja internetperusteisten palveluiden merkitys kasvaa palvelurakenteiden muuttuessa avopainotteisiksi sekä niiden ylipäätänsä palvelujen saavutettavuuden kannalta etenkin maailman laajuisten pandemien kuten tällä hetkellä koronan pitkittyessä, olisi tärkeää huomioida myös niiden maksuttomuus - tutkimustiedon valossa maksujen poisto väestötasolla ei ole lisännyt merkittävästi perustason terveyspalvelujen kysyntää - pienituloisilla työttömillä, eläkeläisillä ja muilla henkilöillä on usein enemmän palvelujen tarvetta, eikä ole turvanaan vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tai työterveyshuoltoa. Lisäksi usein käy niin, että pitkäaikaissairaat joutuvat lykkäämään lääkkeen ostamista, kun rahat eivät riitä aina riittävästi ruokaankaan. - päihdehoidon osalta tulee huomioida se seikka, että yhä asiakkaita/ potilaita ei kohdella vieläkään yhdenvertaisesti vakuutuspohjaisessa etuusjärjestelmässä suhteessa muihin potilaisiin / asiakkaisiin nähden, sillä stigma on yleinen syy eriarvoiseen kohteluun. Ennaltaehkäisyä edistävät terveydenhuollon palveluiden maksut tulisi pitää maksuttomana laajemmin kuin tämän lakiesityksen mukaan. Tällöin perimmäinen uudistustarve sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä toteutuisi esitystä paremmin. Tavoitteena olevaa avohoito- ja kodinomaisten palveluiden käytön ensisijaisuutta edistettäisiin laajentamalla maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ehdotuksen kansainvälinen katsaus on hyvin suppea. Lähinnä puhutaan vain lääkityksen korvaamisesta eräissä maissa, mutta vaietaan täysin siitä, että monessa maassa, kuten esimerkiksi Espanjassa terveydenhuolto ja terveyskeskuksista annetut lääkkeet ovat kansalaisille täysin ilmaisia. Niissäkin maissa, joissa maksuja peritään ovat määrät olennaisesti pienempiä kuin Suomessa. Tutkimusten mukaan Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat ainakin EU:n alueella ylivoimaisesti kaikkien korkeimpia, kun sen sijaan esimerkiksi eläkkeiden taso on EU vertailussa keskimääräistä alempana. Tämä on syynä siihen, että vanhukset eivät pysty ostamaan tarvitsemiaan lääkkeitä ja terveydenhuollon maksut johtavat usein ulosottoon, minkä seurauksena asiakas tulee maksuhäiriöiseksi ja hänen taloutensa raunioituu pysyvästi. Esityksessä olisi tullut ottaa paremmin huomioon se, miten epätoivoiseen tilanteeseen sosiaali-ja terveydenhuollon korkeat asiakasmaksut ja niiden armoton perintä ovat monet kansalaiset ajaneet. Maksuttomia palveluja ja maksukattoa olisi voitu laajentaa esitystä enemmän, jotta Suomen korkeiden maksujen vaikutukset olisivat lieventyneet erityisesti vähätuloisten kohdalla. Kokonaisuutena kiinnitettävä huomiota siihen, että peruspalveluja halutaan vahvistaa. Edellyttää toimintatapojen muuttamista ja myös taloudellista resurssia. Jos maksuttomuus toteutuu, hakeutuvat ihmiset palvelujen piiriin nopeammin. Leipä ei kapene eikä potilaiden tarvitse tehdä hankalia valintoja. Usein "sato" korjataan toisella tontilla esim. erikoissairaanhoidossa. Hoito lyhenee/helpottuu ajoissa tapahtuneen hoitoon hakeutumisen jälkeen. Toisaalta voi olla huolissaan siitä, että akuuttiajat vievät tilaa kiireettömästä hoidosta ja erilaisista tarvittavista kontrolleista.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE kannattaa esitystä säätää hoitajavastaanottokäynnit maksuttomiksi. Tällä hetkellä arviolta noin 40 prosenttia kunnista perii maksun sairaanhoidollisesta vastaanottokäynnistä, ja käyntimaksu vaihtelee kunnissa 8,60 – 41,70 euron välillä. Päätös parantaa avoterveydenhuollon palvelujen saatavuutta, selkiyttää nykytilannetta ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Hoitajavastaanottokäyntien lisäksi myös avosairaanhoidon lääkäripalvelut (terveyskeskuslääkäripalvelut) on säädettävä maksuttomiksi. Vuonna 2018 avohoidon lääkäritoiminnan menot olivat yhteensä 706 miljoonaa, josta kotitaloudet rahoittivat noin 9 prosenttia (bruttotuotot 64,9 miljoonaa euroa). Yhden laskun lähettämisen on arvioitu maksavan noin 15 euroa. Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on siten pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin. Esimerkiksi Helsingissä hallinnolliset kulut veivät vuonna 2012 lääkärivastaanottomaksuista kertyneistä tuotoista runsaan neljänneksen. Helsinki päätti vuonna 2013 luopua terveyskeskusmaksuista. Maksuista luopuminen ei lisännyt terveyskeskuslääkärikäyntejä. OECD:n mukaan Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja. THL:n tutkimusten mukaan sosiaalipalvelujen asiakkaista 20-30 prosentilla korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen tilanne ovat vaikeuttaneet palvelujen saamista ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikäihminen ei ole mennyt lääkäriin taloudellisten syiden vuoksi. Terveyskeskuslääkäripalvelujen maksuttomuudella voidaan parantaa palvelujen saatavuutta ja estää kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmässä vaiheessa. Esityksen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa, joissa hoitaja tarvitsee lääkärin konsultaatiota olennaisessa määrin, perittäisiin asiakkaalta terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelun maksu. SOSTE katsoo, että siinä vaiheessa, kun hoitaja arvioi lääkärin konsultaatiotarpeen, asiakkaalle tulee kertoa maksusta. Maksuttomia todistuksia ja lausuntoja koskeva esitys selkiyttää nykytilannetta. On kuitenkin todennäköistä, ettei uudella säätelyllä pystytä edelleenkään tyhjentävästi kuvaamaan kaikkia niitä tilanteita, joissa maksu voidaan periä. Tämän johdosta kunnilla saattaa olla jatkossakin erilaisia käytäntöjä periä maksua. Tulkinnanvaraisuuden välttämiseksi lakiin tulisi määritellä vielä tarkemmin, missä tilanteissa lääkärintodistuksista ja -lausunnoista voitaisiin periä maksu. Tarkempi määrittely ja kunnille annettava yhdenmukainen ohjeistus parantaisivat asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja vähentäisivät valitusprosesseja myöhemmässä vaiheessa. SOSTE pitää hyvänä esitystä, että poliklinikkakäynnit olisivat maksuttomia alle 18-vuotiaille. On kuitenkin valitettavaa, ettei terveydenhuollon palvelua säädetä kokonaan maksuttomaksi alle 18-vuotiaille, kuten rauenneessa esityksessä oli esitetty. SOSTE esittää, että apuvälinepalveluihin sisältyvät toimenpiteet, kuten sovitus, uusiminen ja huolto, olisivat maksuttomia ja se kirjattaisiin lain tasolle. SOSTE pitää hyvänä esitystä, että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyö olisi maksutonta. SOSTE esittää, että maksuttomuus koskisi myös avosairaanhoidon päihdetyötä. SOSTE esittää, että suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon palvelut tulisi olla maksuttomia. Maksuttomuudella voidaan estää suusairauksia ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. HIV-infektion ehkäisylääkitys olisi jatkossa maksutonta. On pohdittava myös muiden estolääkitysten maksuttomuutta, joista ihmiset ja terveydenhuolto hyötyisivät.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Palveluiden maksuttomuus laajenee huomattavasti, joten asiakasmaksutuloihin tällä on merkitystä. Maksut ovat näin ollen laajentuneesti maksuttomia kaikille asiakkaille - myös suurituloisille, joten voisiko harkita maksuttomuutta haavoittuvassa asemassa oleville ja jopa tulosidonnaisuutta suurempituloisille. Yhdenvertaisuus siis toteutuu, mutta entäpä oikeudenmukaisuus. Säädös ohjaa oikeaan suuntaan, kohti matalan kynnyksen ja perustason palveluita. Asiakasmaksutulojen pienentymistä olisi korvattava täysimääräisellä valtionosuusjärjestelmällä, joka kohdistuu sote-palveluihin heti lain voimaantulosta lähtein.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Kaikki maksuttomat terveydenhuollon palvelut lisäävät kansalaisten tasa-arvoisuutta ja tosiasiallisia mahdollisuuksia terveyshyödyn saamiseen sekä oikea-aikaiseen sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Yleisvaarallisen tartuntataudin ehkäisyyn määrättyjen lääkkeiden maksuttomuus on omiaan lisäämään potilaan hoitomyöntyvyyttä. HIV-infektion hoidossa on sekä potilaan edun mukaista että kokonaistaloudellista panostaa taudin ehkäisyyn ja tartunnan riskin minimoimiseen kaikin mahdollisin tavoin. Lastensuojelun näkökulmasta katsottuna olennaista on poliklinikan alaikäiselle antaman tutkimuksen ja hoidon maksuttomuus. Tällä tavalla ennalta ehkäistään heikkotuloisten laskujen siirtymistä perintään tai niiden maksamista toimeentulotuen kautta. Perintälaskut päätyvät hyvin helposti kunnan maksettavaksi. Lisäksi tämä vaikuttaisi myös toimeentulotukien käsittelyyn, kun olisi yksi lasku vähemmän huomioitavana.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL pitää esitysluonnokseen sisältyviä linjauksia terveyspalvelujen maksuttomuuden laajentamisesta kannatettavina. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi kuitenkin vielä arvioida maksuttomuuden ulottamista maksuttomien hoitajakäyntien lisäksi myös täysi-ikäisten henkilöiden lääkärikäynteihin perusterveydenhuollossa. Tutkimustiedon valossa maksujen poisto ei todennäköisesti väestötasolla lisäisi merkittävästi perustason terveyspalvelujen kysyntää. Maksuttomuus kuitenkin varmistaisi, että maksut eivät nousisi minkään ihmisryhmän kohdalla palvelun hankkimisen esteeksi. Lisäksi se edistäisi julkisten palvelujen käyttäjien ja työterveyshuollon palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuutta, sillä vastaavista työterveyshuollon palveluista ei peritä käyntimaksuja. THL esittää myös, että väkivallan uhrin hoitamiseen tarkoitetut erityispalvelut, kuten SERI-tukikeskusten tarjoamat akuuttipalvelut, säädettäisiin maksuttomiksi. Tämä on perusteltua sen edistämiseksi, että palveluja tarvitsevat hakeutuisivat niihin. Se on tärkeää myös siksi, että asiakkaan kotiin lähetettävä lasku voi muodostaa turvallisuusriskin, sillä se voi paljastaa väkivallan tekijälle, että uhri on hakenut apua ja uhri voi joutua näin uudelleen vaaraan.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Lähtökohtaisesti terveyspalveluiden maksuttomuus parantaa kuntalaisten palveluiden saatavuutta ja käyttöä asiakkaan maksukyvystä riippumatta. Toisaalta maksuttomien palvelujen riskinä on, että ne johtavat palveluiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla jatkos-sakin tarjota kuntalaisille kaikki sähköisesti tuotetut palvelut ja puhelut maksuttomasti, mutta henkilökohtaista kohtaamista edellyttävät palvelut olisivat edelleen maksullisia. Edellä mainittu jako saattaisi olla kannustavampaa ja omahoitoa nykyistä paremmin ohjaaja tekijä. Terveyspalvelujen maksuttomuudesta seuraa kunnille tulopohjan heikke-nemistä. Esimerkiksi hoitajavastaanottokäynnistä perittävän maksun poistaminen vähentäisi kunnassamme asiakasmaksutuloja noin 60 000-70 000€ vuodessa (arvioitu vuosien 2019 ja 2020 käytön mukaisesti). Mikäli maksuttomia palveluita lisätään, asiakasmaksutuottojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa heti lain voimaantulosta alkaen.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Maksuttomien palveluiden lisääntyminen saattaa lisätä myös kysyntää. Kuntien niukat resurssit joutuvat koetukselle, kun tähän lisääntyneeseen kysyntään pyritään vastaamaan.
      • Psoriasisliitto ry, Karhunen Hanna
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Psoriasisliitto pitää kannatettavana, että sairaanhoitajan vastaanotosta ei jatkossa perittäisi maksua. Perusterveydenhuollon palvelut ovat tärkeitä erityisesti paljon palveluja käyttäville, mm. niille psoriasista sairastaville, joilla on psoriasiksen lisäksi muitakin siihen liittyviä sairauksia, joiden seulonta, seuranta ja hoito tapahtuu perusterveydenhuollossa, kuten diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Psoriasisliitto kannattaa myös lausuntoja koskevan kohdan 5 d selkeyttämistä. Liitto pitää hyvänä asiana sitä, että lakiluonnoksessa on selkeytetty mainintaa maksuttomista lääkärintodistuksista ja lausunnoista erityisesti kuntoutuksen ja lääkekorvausten osalta. Liitto toteaa, että nykyistä lakia sovelletaan vaihtelevasti, ja esimerkiksi psoriasista sairastavat ovat kuntoutukseen hakeutuessaan joutuneet maksamaan hakemuksen liitteeksi tarvittavasta lausunnosta. Selkeämpi kirjaus lakiin edistää psoriasista sairastavan oikea-aikaista kuntoutusta. Psoriasisliitto pitää hyvänä myös sitä, että alle 18-vuotiaiden maksuttomia palveluja laajennetaan. Tämä helpottaa muun muassa niiden perheiden tilannetta, joissa monella perheenjäsenellä on jokin pitkäaikaissairaus, ja kaikkien perheenjäsenten kulut kasautuvat vuoden alkuun. Alttius psoriasikseen periytyy, ja siksi samassa perheessä voi olla monta psoriasista sairastavaa henkilöä, jotka tarvitsevat säännöllistä hoitoa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Lakiesityksen muita toteuttamisvaihtoehtoja koskevan osion 5.1.1. Eroja rauenneeseen esitykseen nähden -kohdassa todetaan (s. 44), että nyt kyseessä olevassa lakiesityksessä (toisin kuin aikaisemmin rauenneessa lakiesityksessä) ei esitetä, että kunta saa periä maksun vain, jos maksusta säädetään lailla. Tältä osin asiakasmaksuja koskeva lainsäädäntö ei siis tulisi muuttumaan; kunta saa periä maksun sosiaali- ja terveyspalveluista, jollei lailla toisin säädetä. Valvira pitää voimassa olevaa sääntelyä puutteellisena. Valvira yhtyy eduskunnan oikeusasiamiehen jo vuonna 2010 ilmaisemaan näkemykseen (dnro 1739/4/09), että asiakasmaksuista tulee säätää tyhjentävästi ja täsmällisesti. Valvira toteaa, että kuntalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että kunnat voivat periä maksuja vain lakiperusteisesti ja vain niiltä osin, kuin laissa on mainittu. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa tähdätään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon. Kuitenkin asiakas- ja potilasmaksuja koskevassa sääntelyssä sosiaalihuollon asiakasmaksuja käsitellään eri tavoin kuin terveydenhuollon potilasmaksuja. Sosiaalihuollon asiakasmaksut ovat pääsääntöisesti tulosidonnaisia, kun taas terveydenhuollon palveluista peritään joko maksukattoa kerryttäviä kertaluonteisia maksuja taikka palvelut ovat kokonaan maksuttomia. Perustuslain 6 §:ssä säädetty yhdenvertaisuus huomioon ottaen, Valvira pitää erityisen tärkeänä, että asiakasmaksut määräytyivät eri asiakasryhmien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen (esim. maksukatto) välillä yhdenvertaisesti. Valvira pitää hyvänä muutoksena sitä, että perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyöstä ei lakiesityksen mukaan saisi periä maksuja. Maksujen periminen voisi johtaa kohtuuttomiin taloudellisiin haasteisiin muun muassa mielenterveyskuntoutujien kohdalla. Valvira esittää, että myös suuhygienistin terveyskeskuksessa antama suun ja hampaiden hoito säädettäisiin maksuttomaksi (maksusta säädetään nykyisen asiakasmaksuasetuksen 9 §:ssä).
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Esitys laajentaa avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon maksuttomuuden koskemaan Terveydenhuoltolain 16 § kouluterveydenhuollon kautta järjestettynä koskemaan kaikenikäisiä oppilaita. Tämä on kannatettava laajennus, sillä moni nuori käy toisen asteen opintoja vielä täytettyään 18 vuotta. Maksuttomat terveyspalvelut turvaavat nuorten mahdollisuuksia hakeutua hoitoon tarvittaessa ilman, että se rasittaa elämänvaiheen tavanomaisesti pientä maksukykyä. Tällä taas voi olla laajakin merkitys nuorten hyvinvointiin ja työkykyyn valmistumisen jälkeen.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Kuntien taloudellinen tilanne on tiukka jo nykyisellään, ja maksuttomien terveyspalvelujen alan laajentaminen pahentaa kuntien taloudellista ahdinkoa entisestään. Jos ehdotetut lakimuutokset toteutuvat, valtion on korvattava asiakasmaksutulojen menetykset kunnille täysimääräisesti. Maksuttomien palvelujen laajentumista voidaan kuitenkin pitää hyvänä erityisesti heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien henkilöiden ja perheiden kannalta. Muutos tukee myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pyrkimyksiä sekä eri tuloluokissa olevien henkilöiden mahdollisuutta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hoitajankäyntien maksuttomuus selkeyttää laskutuksen tarkastusta ja asettaa asiakkaat tasapuoliseen asemaan. Samalla hoitajankäyntien maksuttomuus kuitenkin vähentää kuntayhtymän asiakasmaksutuloja jopa noin 563 000 euroa vuodessa. Valtion on hyvitettävä tämä menetys kunnille. Erilaisten lausuntojen maksuttomuuden selvennys on hyvä asia. Esitys perusterveydenhuoltoon liittyvän avosairaanhoidon mielenterveystyön maksuttomuudesta on kannatettava. On myös huomioitava erityisryhmien mahdollisuudet käyttää peruspalveluja muiden kansalaisten tavoin. Maksuttomat poliklinikkapalvelut alaikäisille on kannatettava ajatus. Poliklinikkakäyntien maksuttomuus alle 18-vuotiaille on linjassa perusterveydenhuollon maksuttomien palvelujen kanssa ja siten ehdotettu muutos selkeyttää tilannetta ja on asiakkaiden edun mukainen. Suu- ja hammassairauksien poliklinikoilla alle 18-vuotiailla on käyntejä yleisimmin erilaisten leukojen, suun tai hampaiston kehityshäiriöiden, oikomishoidon tai anestesiahammashoidon vuoksi. Eniten taloudellisia vaikutuksia tulee olemaan erikoissairaanhoitotasoisten oikomishoidon käyntien maksuttomuudesta, koska hoidot ovat pitkäkestoisia. Taloudellisten vaikutusten suuruus kunnille ja kuntayhtymille riippuu poliklinikoiden toiminnan laajuudesta.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Pykälä tukee kysynnän ohjautumisen kautta palvelurakenteen muuttumista kohti kevyemmän tuen palveluja sekä ammattiryhmien uudenlaista työnjakoa. Hoitajavastaanottojen maksuttomuus on kannatettavaa, sillä se parantaa osaltaan palvelujen saatavuutta, kustannustehokkuutta ja perustason vahvistamista. Lakiesitys huomioi heikommassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Tulisi kuitenkin harkita, koskeeko maksuttomuus kaikkia tuloryhmiä. Hyvätuloisille vastaanottomaksu ei ole tyypillisesti kohtuuton kustannus. Lakiesitys vaikuttaa negatiivisesti sote-toimijoiden maksutuottoihin. Tämä on välttämätöntä korvata kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti valtionavustuksina tai muulla vastaavalla menettelyllä heti lain voimaantulosta lähtien. Lisäksi on huolehdittava mainitun lisävaltionavustuksen kohdentumisesta sote-palveluihin.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Uudistuksella on hyviä ja kannatettavia tavoitteita, kuten hoidon esteiden poistuminen erityisesti pienituloisilta ja paljon palveluja tarvitsevilta, palveluiden saamisen tasaveroisuuden paraneminen, asiakasmaksuista johtuvien maksuvaikeuksien helpottaminen, sekä paineen helpottaminen lääkärivastaanotolle pääsyssä. Näiden tavoitteiden toteutuminen on kuitenkin täysin riippuvainen kunnille uudistuksen toteuttamiseen ohjatusta rahoituspohjasta. Kuntien taloustilanne on heikentynyt, ja tuleva hoitajamitoituksen nosto, perusterveydenhuollon tehtävien kasvu, maksuttomien palveluiden lisääminen ja kiireettömien terveyspalveluiden saatavuusaikojen tiukentaminen tekevät palvelujärjestelmän kestävyyden heikoksi. Lakiuudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kuntien taloustilanne huomioiden hoitajakäyntien maksuttomuudesta aiheutuva tulopohjan heikennys johtaisi siihen, että yksittäisen kunnan toimintaedellytykset heikkenevät niiden vahvistamisen sijaan ja palveluita jouduttaisiin tätä kautta supistamaan ja leikkaamaan. Lisäksi on huomioitava, että esityksen mukainen maksuttomuus saattaa kasvattaa palveluiden käyttöä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Hoitajien käyntimäärät tulevat tulevaisuudessa jatkuvasti kasvamaan. Omaehtoinen hoitaminen on todella vähäistä; liika tietotulva aiheuttaa epävarmuutta asiakkaissa ja he haluavat välittömästi keskustella asiantuntijan kanssa omasta voinnistaan. Hoitajien hoidon arviointimäärät kasvavat ja töitä organisoidaan uudella tavalla. Hoitajilta vaaditaan laajaa tieto-ja taitopohjaa sekä lisäkoulutusta muuttuviin työnkuvan vaatimuksiin. Hoitajat tekevät monipuolista vastaanottotoimintaa. Monien pitkäaikaissairauksien hoito siirtyy lähivuosina yhä enemmän hoitajavastuiseksi. Tämä alkaa näkyä myös hoitajien palkkavaatimuksissa tulevaisuudessa. Tässä tilanteessa on tärkeää myös muun osaavan henkilöstön riittävyydestä. Erikoissairaanhoidosta on siirtynyt ja siirtyy paljon tehtäviä perusterveydenhuoltoon. Tämä lisää kustannuksia. Myös hoitotarvike- ja lääkekustannukset lisääntyvät koko ajan perusterveydenhuollossa, olennaisesti juuri tämän vuoksi. Esimerkkinä siedätyshoidot, haavanhoidot, leikkauspotilaiden nopea kotiuttaminen, sydänpotilaiden jatkohoidosta huolehtiminen. Tutkimustulosten myötä löydetään ja kehitetään erilaisia hoitokeinoja sairauksien hoitoon esim. diabeteksen hoidon ja seurannan kehittyminen –> ilmaisjakelun kustannukset nousevat koko ajan yhä enemmän. Terveyden edistämiseen ja sairauksien vaikeutumisten ennaltaehkäisyyn löydetään jatkuvasti uusia hoitokeinoja, näiden kehittäminen ja asiakkaille palveluksi tuominen kuuluvat lisääntyvästi perusterveydenhuollon tehtäviin. Asiakkaat tulevat herkästi hoitamaan vaivansa ja eteneviin sairauksiin pystytään vaikuttamaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkkinä diabeetikkojen haavat vaativat välitöntä huomiota, jolloin varhainen ja kokoaikainen puuttuminen haavanhoitoon on tarpeellista, jotta estetään lisäsairauksien ja –vaurioiden synty.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Selkeyttää maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa nykytilanteeseen verrattuna. Tarkoittaa käytännössä SOTE -kuntayhtymien asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry, Terävä Sini
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Syöpäjärjestöt kannattaa tehtyjä esityksiä maksuttomien palvelujen laajentamisesta. On hyvä, että alaikäisten poliklinikkakäynneistä tehdään maksuttomia. Lasten sairastaminen asettaa joka tapauksessa perheen monin tavoin, myös taloudellisesti, haastavaan asemaan. Poliklinikkakäyntien maksuttomuudella voidaan helpottaa perheiden tilannetta ja myös vähentää lapsiperheiden taloudellista eriarvoisuutta. Perusterveydenhuollon hoitajakäyntien maksuttomuus on hyvä uudistus kansanterveyden kannalta. Se tukee nopeaa hoitoonpääsyä ja voi osaltaan auttaa sairauksien varhaisessa diagnosoinnissa sekä kroonisten sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä. Hoitajakäyntien maksuttomuus tukee myös sosioekonomista yhdenvertaisuutta, kun hoitoon hakeutuminen ei jää kiinni taloudellisesta tilanteesta. Olisi kuitenkin vahvat perusteet sille, että myös perusterveydenhuollon yleislääkärin palvelut olisivat maksuttomia. Maksurasitus perusterveydenhuollon palveluista kertyy samoille, usein monisairaille tai iäkkäille ihmisille. Lääkärikäyntien maksuttomuudella saataisiin vähennettyä taloudellista kuormaa ja näin lisättyä eri väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta. Yksi suomalaisen terveydenhuollon eriarvoistavista tekijöistä on se, että suuri osa työelämässä olevista saa maksuttomat lääkärikäynnit työterveydestä mutta työelämän ulkopuolella olevat, usein pienituloisemmat ihmiset maksavat lääkärikäynneistään. Lääkärikäyntien maksuttomuus helpottaisi hoitoon hakeutumista ja hoitoon sitoutumista erityisesti heikko-osaisimmilla ihmisillä. Se myös tukisi sairauksien varhaisempaa diagnosointia, mikä on monien sairauksien, myös syövän osalta, avainasemassa jatkohoitojen etenemisen kannalta. Esitämme, että perusterveydenhuollon yleislääkäripalvelujen maksuttomuus otetaan mukaan myöhemmin tällä hallituskaudella toteutettavaan asiakasmaksulain kokonaisuudistukseen. Samoin esitämme, että tuleva kokonaisuudistus toteutetaan niin, että lakiin yksiselitteisesti kirjataan se, mistä palveluista maksuja voidaan periä. Se olisi nykylakia selkeämpää sekä palvelujen käyttäjän että niiden järjestäjän kannalta. Lisäksi sääntelyn toteuttaminen tällä tavoin lisäisi yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa, kun alueellinen vaihtelu siinä, mitä maksuja kerätään, vähenisi.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Pykälän 1 kohdan alakohdissa ehdotetaan säädettäväksi palveluista, joista saisi periä maksun. Pykälän 1 alakohdan c yksityiskohtaisten perustelujen (s. 52) mukaan maksun saisi periä terveydenhuollon ammattihenkilön antamasta fysioterapiasta, neuropsykologisesta kuntoutuksesta, psykoterapiasta, ravitsemusterapiasta, jalkahoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta. Varsinaisesta säännösehdotuksesta puuttuu kuitenkin maininta psykoterapiasta (s. 95). Maksukattoa käsittelevässä 6 §:n säännösehdotuksessa (s. 97) ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 55 – 56) on em. terapialuettelo esitetty samanmuotoisena kuin 5 §:n 1 kohdan alakohdassa c siten, että näissä yhteyksissä ei mainita psykoterapiaa lainkaan. Mikäli psykoterapia on virheellisesti mainittu 5 §:n 1 kohdan alakohdan c yksityiskohtaisissa perusteluissa, niin riittävä toimenpide on psykoterapian poistaminen perustelutekstistä. Mikäli tarkoitus on säätää myös psykoterapia maksulliseksi ja samalla maksukattoon sisältyväksi palveluksi, niin tällöin sekä 5 §:n 1 kohdan alakohtaa c että 6 a §:n 2 momentin 6 kohtaa on muutettava siten, että terveydenhuollon ammattihenkilön lisäksi mainitaan myös sosiaalihuollon ammattihenkilöt oikeutettuina käyttämään psykoterapeutin ammattinimikettä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:n mukaisesti. Psykoterapia on terapiamuoto, jota voivat antaa myös henkilöt, joilla on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 a §:n mukainen psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava koulutus. 1.9.2018 voimaan tulleen em. säännöksen mukaan psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöönoton edellytyksenä on soveltuvan tutkinnon suorittamisen jälkeen ennen psykoterapeuttikoulutuksen aloittamista hankittu vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä ja että ennen psykoterapeuttikoulutusta on suoritettu joko soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (esim. YTM, sosiaalityöntekijä) tai soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (esim. sosionomi AMK), johon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot tai sairaanhoitajan opistoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan, jos tutkintoon ei ole sisältynyt psykiatrian opintoja taikka muu edellä mainittuja koulutuksia vastaava ulkomailla suoritettu koulutus.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Terveyspalvelujen maksuttomuus lähtökohtaisesti parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää terveyspalvelujen käyttöä asiakkaan maksukyvystä riippumatta. Kokonaishyötynä pitkällä aikavälillä tulisi olla varhainen hoitoon hakeutuminen ja kansanterveyssairauksien hoito varhaisessa vaiheessa. Toisaalta maksuttomien palvelujen vaarana on, että ne johtavat palvelujen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Maksuttomien palvelujen käytön tulee siten olla selkeästi määriteltyä ja ohjeistettua. Yhtenä ohjaavana tekijänä voisi olla tietyt maksuttomat palvelut (sähköiset palvelut, puhelin jne.) ja henkilökohtaista kohtaamista vaativat palvelut maksullisia tai maksuttomat palvelut tietyille ikäryhmille. Mikäli maksuttomia palveluja jaotellaan kohderyhmittäin, menetelmän tulee olla mahdollisimman selkeä ja vähän työllistävä. Terveyspalvelujen maksuttomuudesta seuraa tulopohjan heikkenemistä, mikä puolestaan johtaa kunnan tai kuntayhtymän jäsenkunnan nettomenojen kasvuun, ellei kunta/kuntayhtymä kykene sopeuttamaan toimintaansa tulonmenetyksiä vastaavasti. Tulomenetyksistä aiheutuvat kuntayhtymän jäsenkunnalle aiheutuvat menojen lisäykset tulee kompensoida täysimäärisesti valtionosuuksissa.
      • Aivovammaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2020
        • Maksuttomuus lapsille ja nuorille. Lisäksi nuorille, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa, etteivät he tipu terveydenhuollonjärjestelmästä. Tällöin nuoria voisi auttaa varhaisemmassa vaiheessa ja vähentää syrjäytymisriskiä.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Selkeyttää merkittävästi maksuttomien terveyspalvelujen tulkintaa nykytilanteeseen verrattuna kaikilta osin. Hoitajavastaanottojen osalta maksuttomuus on perusteltua, koska ne nopeuttavat hoitoon pääsyä, parantavat palvelujen saatavuutta ja edistävät kustannusvaikuttavaa työnjakoa eri ammattiryhmien välillä erityisesti perusterveydenhuollossa. Merkitsee kaupungin/kuntayhtymän asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Maksuttomaksi on säädettävä myös perusterveydenhuollon lääkärikäynti. Tällöin ihmisten hoitoon pääsy ja kuntoutuminen helpottuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut ovat merkittävässä roolissa ihmisten päivittäisessä toimeentulossa. Eniten asiakasmaksuja maksavat pienituloiset työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Toisaalta siksi, että heillä on enemmän palvelujen tarvetta ja toisaalta siksi, että heillä ei ole turvanaan vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tai työterveyshuoltoa. Kun rahat eivät enää yksinkertaisesti riitä, he säästävät lääkärikäynneistä tai ruuasta. Tämä on arkipäivää kymmenesosalle vanhuksista. Lisäksi 30 prosenttia pitkäaikaissairaista lykkää lääkkeen ostamista tai vaihtaa sen halvempaan. Liian korkeat asiakasmaksut ovat este peruspalvelujen käytölle ja aiheuttavat köyhyyttä, perintää ja ulosottoa sekä maksuhäiriömerkintöjä. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa lähes kaksi prosenttiyksikköä, kun asiakasmaksut otetaan huomioon. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi ulosottoon ajautuneiden laskujen määrä on merkittävästi kasvanut. Vuonna 2018 ulosottoon laitettiin 386 471 julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Ne ovat tavanomaisia hammashoito-, terveyskeskus-, sairaala-, laitos- ja kotipalvelu ynnä muita sote-maksuja. Valtakunnan voudin vuoden 2018 virallisen tilaston mukaan sairaala- ja laitoshoitomaksujen laittamisessa ulosottoon on Etelä-Savossa tapahtunut vuodessa 524 prosentin kasvu ja ulosottoon laitetuissa terveyskeskusmaksuissa on tapahtunut 155 prosentin kasvu. Eteläsavolaisilla pienituloisilla ihmisillä ei ole enää varaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka ne ovat ihmisten oikeus. Palvelut ovat ihmisoikeus, jotka eivät tällä hetkellä toteudu kaikkien sairastuneiden osalta, vaikka Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Alle 20-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollosta on tehtävä täysin maksutonta. Heiltä ei jatkossa saa periä lainkaan asiakasmaksuja perusterveydenhuollossa, erikoislääkärillä käynnistä, terapiasta, fysioterapiasta, reseptilääkkeistä ja hammashuollosta. Tämä edistää Suomen kansanterveyttä pitkällä tähtäimellä.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Kuntayhtymän kannalta kyseessä on merkittävä tulopohjan heikennys. Hoitajamaksun poistaminen vähentää tuloja noin 230 000 € vuodessa (v. 2018 ja 2019). Vastaavasti käyntien laskuttamisesta syntyy kustannuksia, jotka vuotta 2019 vastaavalla hoitajakäyntien laskumäärällä olivat noin 40.000 €. Laskujen laskutuskulut ovat siten huomattavasti pienemmät kuin hoitajakäynneistä syntyvät tulot. Olisiko kannustavampaa ja paremmin omahoitoa ohjaava tekijä se, että henkilökohtainen kontakti olisi maksullinen ja muut (puhelin, sähköinen kontakti) olisivat maksuttomia? Lakiesityksen mukainen menettely, jota on perusteltu mm. sillä, että ihmiset menisivät helpommin maksuttomaan hoitoon, voi ohjata palveluiden epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Jotta maksuttomuudesta aiheutuva tulopohjan heikennys ei olisi niin dramaattinen, tulisi vielä pohtia, kuinka tarkoituksenmukaista on ulottaa maksuttomuus ilman harkintaa kaikkiin tuloluokkiin. Hoitajakäynnistä perittävä maksu ei ole kynnyskysymys normaalille työssäkäyvälle henkilölle, jolloin maksuttomuuden ulottaminen kategorisesti kaikkiin tuloluokkiin vaikuttaa tarpeettomalta. On todennäköistä, että maksuttomuutta kompensoiva peruspalvelujen lisävaltionosuus kunnille ei kaikkialla kohdennu oikein, vaan esimerkiksi kuntayhtymän kohdalla jäsenkunnat käyttävät sen muuhun tarkoitukseen. Jäsenkuntien tiukka taloustilanne ja hoitajakäyntien maksuttomuudesta aiheutuva kuntayhtymän tulopohjan heikennys voi johtaa siihen, että perusterveydenhuollon vahvistamisen sijaista palveluita joudutaan supistamaan ja leikkaamaan ja perusterveydenhuollon toimintaedellytykset heikkenevät.
      • Vilkas Annina
        Uppdaterad:
        26.2.2020
        • Poliklinikan antama tutkimus ja hoito on aiottu säätää maksuttomaksi alle 18-vuotiaalle henkilölle. YKn lapsen oikeuksien julistuksen 4 periaatteen mukaisesti lapsen ja hänen äitinsä on saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. YKn lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaan lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista – ja yhtenä toimenpiteenä tässä on asianmukaisen terveydenhoidon takaaminen odottaville ja synnyttäneille äideille. Monikkoraskauksien ja kaikkien muidenkin riskiraskauksien säännöllisen seurannan tarkoitus on seurata ensisijaisesti syntymättömän lapsen vointia. Huomioiden lapsen oikeuksien julistus ja sopimus sekä lakiesityksen tahtotila laajentaa terveyspalveluiden maksuttomuutta ja tukea lapsiperheiden asemaa erityisesti silloin, kun lapsen vuoksi tarvitaan runsaasti erikoissairaanhoidon palveluita, olisi perusteltua, että myös raskauden aikaiset sikiön/sikiöiden ultraäänitutkimukset olisivat maksuttomia.
      • 6 a § Maksukatto / Avgiftstak
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliitto kannattaa ehdotettua maksukaton laajentamista esimerkiksi suun terveydenhuoltoon. Jos vamman vuoksi välttämättä hammashoidon toteuttamiseksi tarvittavan narkoosin kustannuksia ei myönnettäisi vammaiselle henkilölle maksuttomana kehitysvammaisten erityishuollon palveluna, on tärkeää varmistaa, että siitä aiheutuvat kustannukset ainakin kuuluvat maksukaton alle. Maksukaton kertymisessä tulisi ottaa huomioon myös sosiaalipalveluihin sisältyviä maksuja. Maksukattoon tulee jo yhdenvertaisuuden vuoksi sisällyttää ainakin lyhytaikaishoidosta, kuten omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta ja kehitysvammalain mukaisesta lyhytaikais-/tilapäishoidosta, perityt maksut myös muun kuin laitoshoidon osalta. Suomessa eri maksukattojen (asiakasmaksukatto, lääkekatto, matkakatto) yhteenlaskettu suuruus (1560,66 euroa v. 2020) on huomattavan korkea suhteessa takuueläkkeeseen, jonka varassa esimerkiksi suuri valtaosa kehitysvammaisista aikuisista ihmisistä elää. Tukiliitto katsoo, että asiakasmaksulainsäädännön uudistamisen jatkovalmistelussa tulee selvittää kattojen yhdistämistä siten, että ne kokonaisuudessaan olisivat korkeintaan takuueläkkeen suuruusluokkaa. Myös yksittäiset katot tulee säilyttää ja soveltaa kussakin tilanteessa joko yksittäisiä tai yhdistettyä kattoa sen mukaan, mikä on asiakkaalle edullisinta. Vastuu maksukaton seurannasta tulee olla viranomaisilla, koska on kohtuutonta edellyttää, että monet jo muutenkin haavoittuvassa asemassa ja kuormittavassa elämäntilanteessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, kuten monet kehitysvammaiset ihmiset, osaisivat ja jaksaisivat itse seurata tällaista asiaa. Maksukaton tulee kertyä juoksevasti 12 kuukauden ajan eikä kalenterivuosittain. Tällä hetkellä vammaiset henkilöt, joilla monilla on liitännäis- ja muita sairauksia, ovat erittäin yleisesti kohtuuttoman ahtaalla taloudellisesti erityisesti alkuvuodesta ennen maksukattojen täyttymistä, ja joutuvat tosiasiassa monesti tekemään valintoja jopa ruoan tai välttämättömien lääkkeiden ostamisen välillä.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatamme ehdotettua maksukaton laajentamista suun terveydenhuoltoon. Maksukaton kertymisessä tulisi ottaa huomioon myös sosiaalipalveluihin sisältyviä maksuja. Maksukattoon tulee jo yhdenvertaisuuden vuoksi sisällyttää ainakin lyhytaikaishoidosta, kuten omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta ja kehitysvammalain mukaisesta lyhytaikais-/tilapäishoidosta, perityt maksut myös muun kuin laitoshoidon osalta. Suomessa eri maksukattojen (asiakasmaksukatto, lääkekatto, matkakatto) yhteenlaskettu suuruus (1560,66 euroa v. 2020) on huomattavan korkea suhteessa takuueläkkeeseen. Vastuu maksukaton seurannasta tulee olla viranomaisilla.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV anser att det är bra att avgiftstaket breddas till att omfatta också munhälsovårdens tjänster. En del personer med intellektuell funktionsnedsättning behöver narkos för att kunna ta emot munhälsovård. Denna narkos bör beviljas som avgiftsfri specialomsorg som personen behöver på grund av sin funktionsnedsättning. I andra hand bör kostnaden för narkosen beaktas i avgiftstaket. FDUV anser att kostnaderna för en del socialvård också bör omfattas av avgiftstaket. Till dessa hör självrisken för närståendevårdarens lagstadgade ledighet samt kostnader för korttidsvård/avlastning beviljad enligt specialomsorgslagen eller närståendevårdslagen (lagstadgad ledighet). I samband med den större reformen av klientavgiftslagstiftningen bör man utreda möjligheten att kombinera de olika avgiftstaken för klientavgifter, medicin och resor. För tillfället är den sammanlagda summan för de olika avgiftstaken, 1560,66 euro, oskäligt hög för personer med intellektuell funktionsnedsättning, som ofta inte har ett lönearbete och vars enda inkomster är folk- och garantipension samt eventuellt bostadsstöd. Det är ändå viktigt att avgiftstaken kvarstår som separata, så att man kan tillämpa de eller den kombination av avgiftstak som är mest ändamålsenligt för personen med funktionsnedsättning. Vidare är det viktigt att avgiftstaket räknas enligt 12 kalendermånader istället för årsvis. Ansvaret för att följa upp kostnaderna inom avgiftstaket bör ligga hos myndigheterna. Det är oskäligt att kräva att personer med intellektuell funktionsnedsättning, som behöver stöd för att sköta sina egna ärenden, själva ska följa upp kostnaderna inom de olika avgiftstaken.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Mikäli aidosti halutaan, että myös päihdepotilailla maksukaton noudattaminen toteutuu on pykälän 2a antamamme lausunnon mukaisesti siirrettävä asiakasmaksusta päättäminen ja periminen kokonaan ja yksinomaan julkisen sektorin toimijalle. Tällöin mahdollistuu myös aidosti maksukaton seuranta ja huojennukset, kun perittävien asiakasmaksujen ja palvelutuottajilta saamien tietojen perusteella maksukaton täyttymisen seuranta on keskitetty kuntaan ja asiakasmaksujen periminen voidaan heti lopettaa julkisen toimijan toimesta kun maksukattu on täyttynyt.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS understöder förslaget om att tandvården ska omfattas av avgiftstaket. Det vore även ändamålsenligt att beakta socialvårds- och eventuella intressebevakningsavgifter inom avgiftstaket. Exempelvis vore det ändamålsenligt ur ett likabehandlingsperspektiv att inte uppbära avgifter för kortvarig intervallvård. Ifall avgifter uppbärs, bör dessa omfattas av avgiftstaket. SAMS noterar också att i Finland är den sammanlagda självrisken för olika avgiftstak (klientavgifter, mediciner, resor) sammanlagt över 1560 euro i året. Det här är en väldigt stor summa med tanke på att en majoritet av personer med funktionsnedsättningar är utanför arbetslivet och ska klara sig på antingen pension eller arbetslöshetsersättning. Vi uppmanar regeringen att utreda möjligheten för ett gemensamt avgiftstak i enlighet med SOSTEs förslag. I enlighet med SOSTE förslag är det också viktigt att samtidigt hålla kvar de enskilda avgiftstaken, eftersom vissa individer endast överskrider ett av de nuvarande avgiftstaken. De kumulerade avgifterna borde följas upp av myndigheterna och räknas på basis av föregående 12 månader. Idag har många svårigheter att följa upp kumuleringen av självriskandelar och många är ekonomiskt särskilt utsatta i början av året, då självrisken nu räknas kalenderårsvis.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palvelujen joukkoon on lisätty tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito, joka on hyvä muutos nykylainsäädäntöön nähden. Muutos ehkäisee kohtuutonta maksurasitusta em. palveluja tarvitsevien kohdalla ja tukee palvelujen suuntaamista kotiin annettaviin palveluihin. Esityksen mukaan myös lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen kerryttäisi maksukattoa, jota se ei nyt tee. Muutos edistää lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen laitoshoidon asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Maksukaton laajentuminen koskemaan nykyistä laajempaa palvelualuetta tulee kuitenkin pienentämään asiakasmaksukertymää, joten valtion tulee tämä tulonmenetys kompensoida täysimääräisesti.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukaton laajentaminen vähentää merkittävästi kuntien asiakasmaksutuloja. Ne tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksina lain voimaantulosta alkaen. Maksukaton täyttymisen seurantavelvollisuuden säilyminen jatkossakin asiakkaalla on kannatettavaa, sillä maksukaton täyttymisen seuranta ei ole mahdollista olemassa olevilla tietojärjestelmillä. Esityksen mukaan kunta saisi kerätä välttämättömiä tietoja asiakkaan maksukaton täyttymisen seuraamiseksi. Tämä sujuvoittaa toimintaa. Asiakas saa nopeammin päätöksen maksukaton täyttymisestä, kun tietojen keräämiseen ei tarvitse joka kerta pyytää erikseen palvelun käyttäjän suostumusta.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitysluonnos laajentaisi niitä palveluita, joka huomioidaan maksukaton täyttymisessä, ja yhdistäisi joitakin maksukattoja. Uutena ehdotuksena myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa. Pidämme ehdotuksia perusteltuina. Olisi luontevaa myös, että maksukattojen seuranta on palveluiden olla järjestäjän tai valtakunnallisen toimijan vastuulla, jotta se olisi hallinnollisesti tehokas ja asiakkaalle vaivaton.
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kunnan/kuntayhtymän oikeus saada tietoja asiakkaan suorittamista maksuista on tervetullut uudistus, mutta se tarkoittaa samalla huomattavaa lisätyötä toisten hoitolaitosten kertymäkyselyjen muodossa (esim. terveyskeskukset kysyvät erikoissairaanhoidon laskuista yliopistosairaaloilta). Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää saada yhteinen valtakunnallinen maksukattoa kerryttävien maksujen sähköinen tietokanta, josta tiedot ovat saatavissa reaaliaikaisesti vahvalla tunnistautumisella (loki-tieto) niitä tarvitseville. Julkisen terveydenhuollon toimijat saisivat tietokannasta tiedon maksukaton täyttymisestä automaattisesti. Suun terveydenhuollon sekä kotisairaala- ja kotisairaanhoitomaksujen lisääminen maksukattoa kerryttäviksi maksuiksi lisää merkittävästi maksukattorajan täyttyvien määrää ja sen taloudellista vaikutusta sairaanhoitopiirin toimintaan on vaikea arvioida. Em. maksujen lisääminen maksukattokertymään aiheuttaa useissa terveydenhuollon organisaatioissa merkittävää lisätyötä maksukattokerrytysten seurannassa ja laskennassa. Erilaisten laskutusjärjestelmien pirstaleisuus hankaloittaa maksukaton seurannan automatisointia. Valtaosa maksukaton seurantaan liittyvästä työstä tehdään yksityiskohtaisina kyselyinä ja päällekkäisinä kirjauksina useisiin eri organisaatioiden tietojärjestelmiin. Vuonna 2019 PPSHP:ssä on kirjattu vapaakortteja yhteensä 9165, joista OYS:ssa myönnettyjä 5710 kpl. Nämä kaikki on kirjattu tietojärjestelmään manuaalisesti. Maksukattoa ollaan laajentamassa myös etäpalveluihin. Lakiluonnoksessa jää epäselväksi, mistä etäpalveluista voi maksun periä. PPSHP:ssä etäpalveluiksi luetaan tällä hetkellä hoitopuhelut, videoyhteysvastaanotot ja reaaliaikaiset digihoitopolut. On hyvä, että asiakasmaksut joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttäisivät jatkossa maksukattoa. Tämä on ollut varsin hankala asia käytännössä todeta.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Esitys vaikuttaa sairaanhoitopiirin (PSHP) asiakasmaksukertymään siten, että maksukatto täytyy aiemmin ja asiakasmaksukertymät pienenevät. Euromääräistä arviota on vaikea tehdä. Lisäksi asiakasmaksutoiminnossa maksukattoselvityksessä nämä pitää osata jatkossa ottaa huomioon ja sillä voi olla työn tekemistä lisäävä vaikutus. Näkemyksemme mukaan on kuitenkin hyvä, että maksukaton seurantavelvollisuus säilyisi asiakkaalla itsellään.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On erittäin hyvä, että hammashoito, terapiat, tilapäinen kotihoito ja kotisairaanhoito tulevat maksukaton piiriin. Terveydenhuollon palveluja on vahvasti suunnattu avopainotteisiksi ja asiakasmaksusääntelyn tulee olla samansuuntaista. On suotavaa, että myös maksukäytännöt tukevat avohoitoa. Maksukaton laajenemin suun terveydenhuoltoon madaltaa kynnystä hakeutua tarpeelliseen hoitoon. On mahdollista, että maksukaton laajeneminen suun terveydenhuoltoon lisää julkisen hammashoidon kysyntää. Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen tulisi myös esityksen mukaan sisältymään maksukattoon, mikä on asiakkaan kannalta hyvä asia. Laissa tulisi ottaa selkeä kanta siihen, miten omaishoidon lakisääteisten vapaiden käyttö esim. tehostetussa palveluasumisessa vaikuttaa maksukattoon. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien kuntalaisten näkökulmasta on erinomainen asia, että jatkossa myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen enimmäismäärä (maksukatto) asiakkaalle on esityksen mukaan 683 euroa kalenterivuodessa. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun. Lyhytaikaista terveydenhuoltolain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettua laitoshoitoa tai lyhytaikaista sosiaalihuoltolain 22 §:ssä tarkoitettua laitospalvelua saavan 18 vuotta täyttäneen asiakkaan ylläpidosta saadaan kuitenkin periä enintään 22,50 euroa vuorokaudelta, vaikka maksukatto olisi ylittynyt. Hyvinvointiala HALI ry pitää nykyisten maksukattojen yhdistämistä kannatettavana. Ehdotettu 683 euron maksukatto on näkemyksemme mukaan riittävän alhainen takaamaan sen, että vähävaraiset saavat melko nopeasti täysin maksuttomat palvelut. Kannatamme maksukattoa kerryttävien palvelujen laajentamista koskemaan toimintakyvyn ylläpitoa tukevan kuntoutuksen maksuja. Samoin ehdotamme, että asiakas- ja palvelusuunnitelman mukaisten sosiaalihuollon tukipalveluiden asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa. Katsomme, että maksukattojen seurannan tulee olla järjestäjän vastuulla ja automaattista asiakkaan näkökulmasta (tai valtakunnallisen toimijan kuten Kelan vastuulla). Ehdotamme, että omavastuun toteuttamiseen liittyvää alkuvuoden haasteellista tilannetta vähävaraisten asiakkaiden osalta voitaisiin helpottaa porrastamalla omavastuuosuutta. Myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa, mikä vahvistaa toimeentulotuen viimesijaisuutta ja vähentää asiakkaiden riippuvuutta toimeentulotuesta. Maksukaton täyttymisen kannalta ei tule jatkossa olla merkitystä myöskään sillä, onko kysymys ollut perinteisestä käyntiasioinnista vai onko palvelu annettu etäyhteyksien avulla.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Koko maksukattoa koskevan sääntelyn siirtäminen lain tasolle on kannatettavaa. Suun terveydenhuollon sisällyttäminen mukaan maksukaton alaan on perusteltua. On perusteltua, että maksukaton täyttymisen seurantavelvollisuus säilyisi edelleen asiakkaalla, vaikka kunta voisikin kerätä maksukaton täyttymiseen liittyviä seurantietoja. Tämä sen vuoksi, että kunnilla ei ole tällä hetkellä yhteen toimivia tietojärjestelmiä maksukaton täyttymisen seurantaa varten. Maksukaton alaan kuuluvien palveluiden lisääminen on lähtökohtaisesti kannatettava ehdotus, joka saattaa tukea palveluiden tarkoituksenmukaista käyttöä asiakasryhmissä, joissa palvelun maksullisuus voi ohjata epätarkoituksenmukaisella tavalla jättämään palvelua käyttämättä. On luontevaa, että mahdolliset toimeentulotuella maksetut asiakasmaksut kuuluisivat maksukattoon. Maksukaton laajentamisen kustannusvaikutus tulee kokonaisuudessaan kompensoida kunnille. Kotisairaanhoidon sisällyttäminen maksukaton alaan on perusteltua, koska jatkossa maksun sisältyminen maksukaton alaan ei ole riippuvainen palvelun toteutuksen sijainnista. Kotihoitoon sisältyvä osuus kotisairaanhoidosta ei kerryttäisi maksukattoa, vaan kotihoitoa olisi palveluna pidettävä kokonaisuutena. Tämä on kuntien käytäntöjen kannalta perusteltu ratkaisu.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Suun terveydenhuollon osalta erittäin merkittävää on asiakasmaksutulojen menettäminen, sillä kyseisistä palveluista on tähän saakka tullut huomattavasti asiakasmaksuja. Tämä tulee myös ohjaamaan potilaiden yhteydenottojen lisääntymiseen loppuvuoden aikana, mikä tulee kasvattamaan jonoa ja pidentämään hoitoon pääsyä. Asiakkaita ohjautuu yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle, mikä vaikeuttaa entisestään resurssipulasta kärsivät julkisen sektorin toimintaa ja johtaa resurssilisäystarpeeseen ja kustannusten kasvuun. Maksukaton laajentaminen aiheuttaa kustannuksia, valtion tulisi korvata kunnille menetetyt asiakasmaksutulot täysimääräisesti. Maksukattojärjestelmän tulisi olla sellainen, ettei asiakkaan omalla vastuullaan ole maksukaton kertymisen seuraaminen, vaan se tulee suoraan järjestelmästä.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eteva kuntayhtymän mukaan kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu, mikäli esitetyn mukaisesti maksukaton seurantavelvollisuus säilyy asiakkaalla. Kehitysvammaiset ja muut erityisryhmät joiden voimavarat / kognitio ovat rajalliset tai rajoittuneet eivät voi itse seurata tosisiallisesti maksukaton toteutumista. Heikoimmassa asemassa olevien etujen valvonta jää helposti viranomaisten varaan. Maksukaton seurannasta tulee perustaa rekisteri. Monen kunnan omistaman kuntayhtymän kohdalla raportointi vaade ja tietojen toimitusvaade voi aiheuttaa moninkertaista työtä. Valtakunnallisen rekisterin perustaminen olisi hyvin toivottavaa.
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund, Pärnänen Heikki
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukaton kuuluvien asiakasmaksujen laajentaminen on perusteltu ja kannatettava muutos. Maksukaton täyttymisen jälkeenkin kuitenkin edelleenkin olisi oikeus periä sairaalahoidossa 22,50 euron ylläpitomaksua hoitopäivältä ei mielestämme ole mitenkään tarkoituksenmukaista. PItkän sairaalahoidon maksut voivat muodostua usein jo ennestään sairaille ja huomattavista sairaanhoidon kustannuksista vastaamaan joutuneille potilaille kohtuuttomiksi.
      • Hengitysliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hengitysliitto pitää hyvänä, että maksukaton piiriä laajennetaan ottamalla mukaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviä maksuja. Paljon palveluja käyttävien maksurasitetta tulee alentaa, joten laajennus on kannatettava. Etäpalvelut tulee ehdottomasti ottaa maksukaton piiriin, sillä niiden käyttö voi tuoda kustannussäästöjä myös terveydenhuollolle. Esimerkiksi fysioterapia ja ravitsemusterapia ovat osa ennaltaehkäisevää ja sekundaarisesti ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jota Tulevaisuuden terveyskeskus -ohjelmassa painotetaan. Painotus on oikea. Hengitysliiton kyselyn mukaan (1/2020, n=1481) uniapneaa sairastavista noin 30 % koki tarvitsevansa lisää opastusta elintavoista osana omahoitoa. Uniapnean hoidossa painonhallinta on merkittävä osa omahoitoa. Maksuissa tulee olla mahdollista soveltaa pidemmän aikavälin maksusuunnitelmaa, jos potilaan maksukyky ei salli suurten maksujen maksamista kerralla alkuvuodesta. Hengitysliitto esittää, että terveydenhuollon maksukaton seuranta on siirrettävä pois potilaan omalta vastuulta. Potilaat eivät tunne hyvin terveydenhuollon maksukattoa. Kaikki eivät ymmärrä, että itse maksukaton täyttymistä seuratessaan tulee laskea erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon maksut yhteiseen kattoon. Koska tätä ei pystytä tällä hetkellä automaattisesti tekemään, monilta jää maksukattoon oikeuttava vapaakortti hankkimatta. Siksi terveydenhuollon maksukaton seurantaan on saatava valtakunnallinen tai tulevassa sote-uudistuksessa maakunnallinen järjestelmä lääkekorvausten suorakorvausjärjestelmän tapaan. Hengitysliitto esittää, että asiakkaan maksukertymää on tarpeen tarkastella kalenterivuoden sijaan ensimmäisestä hoitokäynnistä alkavalla 12 kuukauden jaksolla. Maksukaton juokseva reaaliaikainen seuranta vähentää asiakkaalle alkuvuoden aikana kerääntyneitä palvelukustannuksia sekä ottaa paremmin huomioon asiakkaan sairastumisesta aiheutuneet kustannukset vuoden aikana. Terveydenhuollon sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen taso (lähes 1 600 euroa vuodessa) on tällä hetkellä Suomessa liian korkea. Hengitysliitto esittää, että tällä hallituskaudella on käynnistettävä selvitys maksukattojen yhdistämisestä ja tason laskemisesta. Esimerkiksi SOSTEn esitys on yhdistää asiakasmaksujen katto, matkakatto ja lääkekatto yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee vastata yhden kuukauden takuueläkkeen tasoa, joka vuonna 2020 on 835 euroa. Ehdotuksen mukaan erilliset maksukatot kuitenkin säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Selvityksessä on myös tutkittava mahdollisuus lääkekorvausten jaksottamisesta esimerkiksi erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien kohdalla.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvä, että terveyskeskuksessa, kotona tai digitaalisesti annettavat palvelut tuotetaan yhtä laadukkaina ja asiakkaan tarpeisiin vastaavina. Siksi on myös perusteltua, että niiden maksuja ja maksukaton kertymää kohdellaan samanarvoisina. Toimeentulotukea saava henkilö maksaisi itse asiakasmaksun, jos hänen taloudellisen tilanteensa vuoksi ei olisi tarve toimeentulotuelle. On perusteetonta, ettei näistä maksuista kerry maksukattoa. Maksukaton seuranta saattaa olla asiakkaalle itselle hankalaa, jonka vuoksi on tulevaisuudessa pyrittävä automatisoituun järjestelmään.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto kannattaa asiakasmaksujen enimmäismäärän eli maksukaton laajentamista suun terveydenhuoltoon sekä tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalahoitoon. Suun terveydellä on merkittäviä yhteyksiä muihin sairauksiin ja suun terveyden on todettu olevan heikompi heikossa sosioekonomisessa asemassa olevilla, joilla on usein myös muita terveysongelmia. Laajennus kaventaa terveyseroja väestöryhmien välillä. Muistisairaan asiakkaan on erittäin haastavaa tai jopa mahdotonta seurata itse maksukaton täyttymistä. Riski siitä, ettei maksukatto hyödytä asiakasta, on suuri. Muistiliiton näkemyksen mukaan vastuu maksukaton täyttymisen seurannasta tulisi siirtää viranomaisille. Muistiliitto yhtyy SOSTEn ja monien muiden järjestöjen näkemykseen, että kuluvalla hallituskaudella käynnistetään selvitys koskien eri maksukattojen (asiakasmaksut, lääkkeet, matkat) yhdistämistä yhdeksi maksukatoksi. Tämä selkiyttäisi ja helpottaisi tilannetta erityisesti kaikkein pienituloisimpien osalta.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukaton piirissä olevien palvelujen laajentaminen on tietysti tervetullut asia asiakkaille, mutta tulee pienentämään kunnan tulorahoitusta. Toimeentulotuesta maksettujen laskujen vanhan rajauksen poistuminen hyvä, koska nykysäädännön toteuttamisen valvonta mahdotonta. Nykytilanteessa ei kunnan ole mahdollista seurata maksukaton täyttymistä muuten kuin itse antamistaa palveluista, siksi hyvä, että seurantavastuu edelleen asiakkaalla.
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vammaisfoorumi esittää asiakasmaksulain kokonaisuudistuksen lähtökohdaksi edellisen hallituksen esityksen tavoin se, että maksua voitaisiin periä vain niistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden osalta näin laissa nimenomaisesti säädetään. Tämä on tärkeää lain selkeyden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta. Muussa tapauksessa myös maksut ja niiden perusteet muodostuvat helposti kohtuuttomiksi, kuten käytännössä on esimerkiksi vanhuspalveluiden maksujen osalta nähty. Pidämme olennaisena, että tämän lain perusteluissa todetaan selkeästi se, että tällä ehdotuksellla ei ole tarkoitus laajentaa palvelujen maksullisuutta. Vammaisfoorumi kannattaa myös nyt ehdotettuja maksuttomia hoitajakäyntejä, alaikäisten maksuttomia poliklinikkakäyntejä sekä mielenterveystyön maksuttomuutta. Vammaisuuteen liittyy usein liitännäissairauksia, ja nämä muutokset helpottaisivat paljon sairastavien ja yleensä muutenkin taloudellisesti keskivertoväestöä heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden sekä heidän perheidensä maksurasitusta. Vammaisfoorumi kannattaa myös sen harkitsemista, että perusterveydenhuollon lääkärikäynnit olisivat Helsingin mallin mukaisesti maksuttomia. Vammaisfoorumi katsoo, että etäpalvelu ja lähipalvelu ovat kaksi eri asiaa, jolloin niistä ei voi periä samaa maksua. Lisäksi on huomattava, että etäpalvelu ei välttämättä ole saavutettava vammaiselle ihmiselle. On oleellisen tärkeää, että aina on mahdollisuus myös muuhun vaihtoehtoon kuin etäpalveluun. Maksuttomien terveydenhuollon ammattilaisen antamien todistusten ja lausuntojen joukkoon tulee positiivisen erityiskohtelun hengessä lisätä lääkärintodistukset Kelan vammaisetuuksien hakemista varten. Vammaisetuudet ovat osa syyperusteista sosiaaliturvaa ja YK:n vammaissopimuksen 28 artiklan c) kohta edellyttää köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille riittävää taloudellista tukea vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin. Ehdotamme myös, että tämän uudistuksen yhteydessä harkitaan maksuttomiin hoitotarvikkeisiin liittyvän sääntelyn ja sen perusteluiden täydentämistä, koska tällä hetkellä välttämättä tarvittavien hoitotarvikkeiden saamisessa riittävissä määrin ja laadultaan sellaisina, että ne ovat yksilöllisten tarpeiden mukaisia, on usein melkoisia haasteita. Hoitotarvikkeiden luettelon osalta tulee korostaa sitä, ettei se ole tyhjentävä. Lääkärin suosituksesta tulee olla oikeus saada myös esimerkiksi selkeästi vamman vuoksi tarvittavia vuodesuojia tai ruokalappuja. Syytä on selventää myös sitä, että tarvikkeiden on aina vastattava yksilöllisiä tarpeita, eikä esimerkiksi hankittavien tarvikkeiden kilpailutuksiin vedoten voida evätä potilaalta yksilöllisten tarpeiden mukaisia tarvikkeita, kun kilpailutetut tarvikkeet eivät syystä tai toisesta perustellusti hänelle sovi. Vähintään lain perusteluissa olisi syytä avata tarkemmin apuvälinepalveluiden maksuttomuutta, mukaan lukien välineen lisäksi sen sovitus, huolto ja korjaus. Näiden maksuttomuuden toteutumisessa on tällä hetkellä jonkin verran ongelmia. Tämän 5 §:n perusteluissa Vammaisfoorumi pitää aiheellisena mainita, että niissä tilanteissa, joissa vammainen henkilö tarvitsee juuri vammansa vuoksi terveydenhuollossa asioidessaan jotain erityistä, kuten esimerkiksi narkoosissa toteutettavan hammashoidon tai muun välttämättömän terveyden- tai sairaanhoidollisen toimenpiteen, vamman aiheuttaman lisäpalvelun osuuden (eli esimerkiksi narkoosin) tulee olla potilaalle maksuton. Tämä periaate on tärkeää ottaa huomioon myös valmisteltaessa asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistusta. Muuten voi käydä helposti niin, että hampaat jäävät korkeiden maksujen takia hoitamatta, tai muu tärkeä terveyspalvelu saamatta, mistä on monenlaisia kielteisiä seurauksia esimerkiksi vakavampien ja yhteiskunnalle kalliimmaksi tulevien terveysongelmien muodossa.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Suun terveydenhuollon lisääminen maksukaton piiriin on hyvä ehdotus ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Hyvä parannus on myös se, että toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut ja esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilön antama neuropsykologinen kuntoutus kerryttäisivät maksukattoa samoin kuin vastaavat etäyhteyden avulla annetut palvelut. Esityksessä on luovuttu aiemmassa esityksessä vielä mukana olleesta kuntien velvollisuudesta seurata maksukaton kehittymistä ja ilmoittaa siitä asiakkaalle. Tämä on ongelma, koska monien asiakkaiden on vaikea, jopa mahdotonta seurata maksujen kehitystä ja he päätyvät maksamaan liikaa. Kolmen eri maksukaton yhdistäminen olisi myös perusteltua. Väestön oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu riittävästi ilman maksukattojen yhdistämistä
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eftersom ansvaret för uppföljning av avgiftstaket ligger kvar på klienten och därmed är beroende av envars kapacitet att hålla sig informerad om gällande regelverk och de egna utgifterna i förhållande till detta finns risk för att jämlikhetsperspektivet blir lidande. Ett avgiftstak bör fungera så att klientens betalningsskyldighet automatiskt upphör vad beträffar de tjänster som taket gäller från den tidpunkt under kalenderåret när avgiftstaket uppnåtts. Kommunen eller samkommunen får enligt förslaget samla in nödvändiga uppgifter för att följa upp hur klientens avgiftstak uppfylls. Ett nationellt uppföljningssystem (jmfr årssjälvrisken för läkemedel) vore önskvärt för att så långt möjligt automatisera uppföljningsprocessen och för att hantera det ökade behov av utredning och informationsöverföring mellan myndigheter som följer av utvidgningen av avgiftstaket. För kommunen innebär en utvidgning av avgiftstaket till att omfatta klientavgifter som tas ut för bland annat mun- och tandvård samt tillfällig hemsjukvård och tillfällig hemsjukhusvård i likhet med den föreslagna § 5 en ökad administrativ och ekonomisk belastning på kommunen.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL kannattaa maksukaton laajentamista. MLL kuitenkin toteaa, että pienituloisille perheille terveydenhuollon kustannukset ovat Suomessa uudistuksen jälkeenkin liian korkeat eikä maksukattojärjestelmä riittävällä tavalla turvaa pienituloisten terveyspalveluiden saatavuutta. Terveydenhuollossa on käytössä kolme maksukattoa (terveydenhuollon maksukatto 683 euroa, matkakustannusten maksukatto 300 euroa ja lääkekustannusten maksukatto 577,66 euroa), joiden kokonaissumma (1560,66 euroa) on pienituloisille korkea. Maksukattoja tulisi alentaa. Maksukaton kertymisen seuranta tulisi siirtää asiakkaalta vastuulta palvelun järjestäjän vastuulle. MLL pitää automaattisen maksukattoseurannan aikaansaamista tärkeänä.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kuuloliitto on huolissaan siitä, että Suomessa eri maksukattojen taso on tällä hetkellä liian korkea. Kuulovammaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat sote-palvelujen lisäksi lääkkeitä ja tarvitsevat matkoja palveluihin, eri maksukattojen, eli terveydenhuollon sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen, taso nousee todella korkeaksi ja on omiaan estämään sote-palveluihin oikea-aikaista hakeutumista. On hyvä muistaa, että on olemassa paljon sellaisia sote-maksuja, jotka eivät kuulu minkään maksukaton piiriin mutta joita kuitenkin arjessa pärjäämisen takia tarvitaan. Esimerkiksi kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteiden käyttöön tarvittavat paristot ja akut, henkilö joutuu ostamaan itse. Pahimmillaan sisäkorvaistutteen käyttäjän istutteen käyttökulut (paristot) nousevat moniin satoihin tai jopa melkein tuhanteen euroon vuodessa. Näin suuri maksu kaikkien muiden sote-kulujen lisäksi on omiaan tuomaan kohtuuttomia tilanteita ja vaikeuttaa erityisesti pienituloisten mahdollisuuksiin käyttää kuulon apuvälineitä. Kuuloliitto yhtyy monien muiden järjestöjen näkemyksiin siitä, että tällä hallituskaudella olisi selvitettävä maksukattojen yhdistämistä ja maksukaton tason laskemista. Esimerkiksi SOSTE on ehdottanut, että asiakasmaksujen katto, matkakatto ja lääkekatto yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulisi olla korkeintaan 835 euroa. Tämä vastaisi yhden kuukauden takuueläkkeen tasoa. Ehdotuksen mukaan erilliset maksukatot kuitenkin säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kuuloliitto kannattaa esitystä, että maksukattoon kuuluu jatkossa enemmän palveluja, kuten suun terveydenhuollon palveluja. Ikäihmisillä on monta erilaista palvelutarvetta ja yhteenlasketut sekä maksukaton piiriin kuuluvat että kuulumattomat maksut voivat nousta ikääntyneellä sote-palvelujen asiakkaalla kohtuuttoman suureksi. On siten ensiarvoisen tärkeää, että maksukaton piiriin kuuluvia palveluja laajennetaan. Kuuloliitto esittää, että vastuu maksukaton täyttymisen seurannasta tulee siirtää mahdollisimman pikaisesti viranomaisille. Tällöin toteutuisi paremmin asiakkaiden oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täyttymisen jälkeen. Erityisen haavoittavassa asemassa olevat henkilöt eivät välttämättä osaa seurata maksukaton täyttymistä tai hakea maksuvapautusta. Maksukatosta tulee myös tiedottaa aiempaa enemmän ja mahdollisimman selkeällä kielellä.
      • Suomen Kipu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On hyvä, että luonnoksessa esitetään maksukaton piiriä laajennetaan ottamalla mukaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviä maksuja. Terveydenhuollon, lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen taso on tällä hetkellä Suomessa liian korkea. Asiakkaan vastuu seurata maksukaton täyttymistä voi johtaa siihen, että asiakas ei osaa käyttää oikeuttaan maksuttomiin palveluihin. Suomen Kipu ry esittää, että nykyiset maksukatot yhdistettäisiin yhdeksi katoksi, jonka seuraamisvastuu on palveluntarjoajalla. Tämä helpottaisi erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta ja varmistaisi, että ihmisten oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täyttymisen jälkeen tosiasiallisesti toteutuisi.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Toimeentulotuella maksettujen asiakasmaksujen, hammashuollon asiakasmaksujen sekä kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon asiakasmaksujen huomioiminen maksukaton kertymisessä kohentaa heikossa taloudellisessa asemassa olevien pitkäaikaissairaiden taloutta ja vähentää byrokratiaa. Maksukaton seuranta jää edelleen asiakkaan vastuulle. Ehdotetut muutokset ovat perusteltuja ja kannatettavia.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Yhteisen vuotuisen maksukaton taso tulee sitoa takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa. Erilliset maksukatot tulee kuitenkin säilyttää ja niitä seurata jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (835 €), ne olisivat tämän jälkeen ilmaisia. Maksukattojärjestelmää tulee kehittää niin, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Asiakkaan maksukertymää tulee tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla. Lisäksi kuntien ja kuntayhtymien on seurattava maksukertymää ja ilmoitettava asiakkaalle maksukaton täyttymisestä. Nykyään seurantavastuu on asiakkaalla. Maksukattoa ei kerryttäisi hammasteknisen laboratorion kulut eikä erikoismateriaaleista aiheutuvat kulut. Huomion arvoista on, että hammasteknisten kulujen kuuluminen maksukattoon tasaisi suun terveyteen liittyvää eriarvoisuutta, sillä iäkkäillä ja alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä suun terveys on heikompi ja hoidon tarve suurempi.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Terveydenhuollon sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen taso (liki 1 600 euroa vuodessa) on eläkkeellä olevalle liian korkea. Yhteisen vuotuisen maksukaton taso tulee sitoa takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa. Erilliset maksukatot tulee kuitenkin säilyttää ja niitä seurata jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (835 €), ne olisivat tämän jälkeen ilmaisia. Asiakkaan maksukertymää tulee tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla. EETU vaatii myös, että lääkkeiden vuotuisen omavastuuosuuden ylittyvistä lääkekohtaisista 2,50 euron ostokertakohtaisista omavastuuosuuksista tulisi luopua. Vuosittaisen lääkekaton ylittymisen jälkeen lääkekulujen lisäkorvausta maksetaan erityisesti ikääntyneille. Kun koko väestössä lisäkorvausta saaneiden osuus vuonna 2018 oli 4,6 %, niin yli 55-vuotiaassa väestössä osuus oli 10,4 %. Lisäkorvaus tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen sairausvakuutuksesta korvattavan lääkkeen ostaminen maksaa 2,50 euroa ostokerralla. Maksukatto ei saa vuotaa. On hyvä, että maksukaton piiriä laajennetaan ottamalla mukaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviä maksuja. On kannatettavaa, että maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntämisen asiakasmaksun maksamiseksi tulee kuitenkin olla toissijainen vaihtoehto. Lähtökohtaisesti asiakasmaksu tulee jättää perimättä, mikäli se johtaisi toimeentulotukitarpeen syntyyn. Tämä ensisijaisuus tulee selkeästi lakiin kirjata. Maksukaton seurantavastuu tulee siirtää palvelujen käyttäjältä palvelujen järjestäjälle. Tämä helpottaisi erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta ja varmistaisi, että ihmisten oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täyttymisen jälkeen tosiasiallisesti toteutuisi.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukaton seurannan säilyminen asiakkaalla itsellään ei ole kannatettavaa, vaan seurannan vastuun tulee olla kunnalla/kuntayhtymällä. Kannatettavaa on se, että toimeentulotuella maksetut sairaalamaksut kerryttävät kattoa.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • VALLI ry:n mukaan olisi selkeintä saada yksi yhteinen maksukatto, jossa on mukana matkat, palvelut ja lääkemaksut. On hyvä asia, että maksukattoon sisällytettävien palvelujen määrää laajennetaan. Maksukatto-järjestelmän tulisi osaltaan tukea kotona asumista, tästä syystä myös kotikuntoutuksen ymv. toimintakyvyn ylläpidon kustannukset olisi hyvä sisällyttää maksukattoon. Maksujen seurantajärjestelmän tulisi toimia esimerkiksi kunnan toimesta ilman, että asiakkaan tarvitsee itse huolehtia maksukaton täyttymistä. Kalenterivuoden vaihtumisen ei tarvitse olla maksukattolaskemisen nollaaja, vaan seuranta voisi olla aina viimeisen 12 kalenterikuukauden osalta.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukatto laajenee koskemaan suun terveydenhuoltoa, tilapäistä kotisairaanhoitoa ja kotisairaalatoimintaa ja terapiatoimintoja. Myös toimeentulotuesta maksettavat asiakasmaksut kerryttävät maksukattoa. Maksukaton piiriin kuuluvien palvelujen laajeneminen voi alentaa palvelujen käyttökynnystä. Maksukaton piiriin kuuluvien palvelujen laajeneminen vähentää kuntien asiakasmaksutuloja ja se tulisi kompensoida kunnille täysimääräisenä valtionosuuksissa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Onko todella tavoitteena vähentää kuntien asiakasmaksutuottoja, sillä suun terveydenhuollon maksujen ottaminen mukaan maksukattoon vähen-tää merkittävästi kuntien asiakasmaksutuloja.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Terveydenhuollon sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen taso (lähes 1 600 euroa vuodessa) on tällä hetkellä Suomessa liian korkea. Järjestöt vaativat, että tällä hallituskaudella on käynnistettävä selvitys maksukattojen yhdistämisestä ja tason laskemisesta. Esimerkiksi SOSTEn esitys on yhdistää asiakasmaksujen katto, matkakatto ja lääkekatto yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulisi olla korkeintaan 835 euroa. Tämä vastaisi yhden kuukauden takuueläkkeen tasoa. Selvityksessä olisi myös tutkittava mahdollisuus lääkekorvausten jaksottamisesta (erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien kohdalla) ja juoksevasta seurannasta kalenterivuosittaisen seurannan sijasta. Erityisen kalliit lääkkeet tarkoittavat niitä lääkkeitä, joiden yksi pakkaus on yli 1000 euron hintainen. Näitä lääkkeitä koskee jo nykyisellään eri toimintaperiaatteet kuin muita lääkkeitä esimerkiksi sallitun kertaoston osalta. Näitä lääkkeitä käyttävien maksukatto täyttyy tällä hetkellä vuoden ensimmäisellä ostokerralla. Niiden maksukaton jaksottaminen ei aiheuttaisi lisäkustannuksia, mutta helpottaisi huomattavasti erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien alkuvuoden hankalaa tilannetta. Maksuissa tulee olla mahdollista soveltaa pidemmän aikavälin maksusuunnitelmaa, jos potilaan maksukyky ei salli suurten maksujen maksamista kerralla alkuvuodesta. On hyvä, että maksukaton piiriä laajennetaan ottamalla mukaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviä maksuja. On kannatettavaa, että maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntämisen asiakasmaksun maksamiseksi tulee kuitenkin olla toissijainen vaihtoehto. Lähtökohtaisesti asiakasmaksu tulee jättää perimättä, mikäli se johtaisi toimeentulotukitarpeen syntyyn. Tämä ensisijaisuus tulee selkeästi lakiin kirjata. Tulevassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa maksukaton seurantavastuu tulee siirtää palvelujen käyttäjältä palvelujen järjestäjälle. Tämä helpottaisi erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta ja varmistaisi, että ihmisten oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täyttymisen jälkeen tosiasiallisesti toteutuisi.
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukaton sääntely on perusteltua kokonaisuudessaan siirtää lain tasolle. Maksukaton piiriin tulevien palvelujen laajentaminen osaltaan turvaa pienituloisten asemaa. Maksukaton ylittymishetki määräytyisi sen mukaan, milloin asiakas saa palvelua; ei sen mukaan, milloin hän maksanut asiakasmaksun. Tästä on käytännössä ollut potilailla erilaisia käsityksiä. Edellä olevan perusteella maksukaton ylittymishetki olisi perusteluissa todetun käytännön mukaisesti tarkoituksenmukaista todeta perustelujen sijaan selkeästi varsinaisessa lakitekstissä. Maksukaton ulottaminen suunterveydenhuoltoon on tärkeä ja kannatettava. Ehdotuksessa maksuja kerryttäisi suun ja leukojen erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon suun ja leukojen terveydenhuollon maksut. Se vähentää eriarvoisuutta ja on taloudellisesti tärkeää tälle ryhmälle, joka käyttää laajasti terveydenhuoltopalveluita. Tämä vähentää kuntien ja sairaanhoitopiirien maksukertymää ja tulee kompensoida täysimääräisesti. Samoin maksukatto kattaisi erilaisista terapiapalveluista perittävät maksut ja myös etäyhteyksien kautta annetuista palveluista perittävät maksut. Maksukattoa kerryttäisivät myös uutena tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta perittävät maksut ja myös etäyhteyksien päästä annettavat palvelut. HUS pitää perusteltuna sitä, että jatkossa myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa. Maksukaton hakemiselle on hyvä olla määräaika, jonka jälkeen asianomainen menettää oikeutensa maksujen palautukseen. Kaikki viranomaisten tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset olisi selkeämpää siirtää asiakasmaksulain 14 a §:ään. Ainakin 6 §:n 7 momentti tulee lisätä, että kunnalla ja kuntayhtymällä on oikeus saada julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta salassapitovelvollisuuden estämättä välttämättömät tiedot maksukaton täyttymisen seuraamiseksi. Kyseiset tiedot ovat salassa pidettäviä ja sen vuoksi on nimenomaisesti säädettävä, että oikeus saada tietoja on salassapitovelvollisuuden estämättä.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatamme ehdotettua maksukaton laajentamista suun terveydenhuoltoon. Jos vamman vuoksi välttämättä hammashoidon toteuttamiseksi tarvittavan narkoosin kustannuksia ei myönnettäisi vammaiselle henkilölle maksuttomana kehitysvammaisten erityishuollon palveluna, on tärkeää varmistaa, että siitä aiheutuvat kustannukset ainakin kuuluvat maksukaton alle. Maksukaton kertymisessä tulisi ottaa huomioon myös sosiaalipalveluihin sisältyviä maksuja. Maksukattoon tulee jo yhdenvertaisuuden vuoksi sisällyttää ainakin lyhytaikaishoidosta, kuten omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta ja kehitysvammalain mukaisesta lyhytaikais-/tilapäishoidosta, perityt maksut myös muun kuin laitoshoidon osalta. Suomessa eri maksukattojen (asiakasmaksukatto, lääkekatto, matkakatto) yhteenlaskettu suuruus (1560,66 euroa v. 2020) on huomattavan korkea suhteessa takuueläkkeeseen, jonka varassa esimerkiksi suuri valtaosa kehitysvammaisista aikuisista ihmisistä elää. Katsomme, että asiakasmaksulainsäädännön uudistamisen jatkovalmistelussa tulee selvittää kattojen yhdistämistä siten, että ne kokonaisuudessaan olisivat korkeintaan takuueläkkeen suuruusluokkaa. Myös yksittäiset maksukatot tulee säilyttää. Vastuu maksukaton seurannasta tulee olla viranomaisilla, koska on kohtuutonta edellyttää, että erityistä tukea tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, kuten monet kehitysvammaiset ihmiset, osaisivat ja jaksaisivat itse seurata tällaista asiaa. Maksukaton tulee kertyä juoksevasti 12 kuukauden ajan eikä kalenterivuosittain. Tällä hetkellä vammaiset henkilöt, joilla monilla on lisäsairauksia, ovat kohtuuttoman ahtaalla taloudellisesti erityisesti alkuvuodesta ennen maksukattojen täyttymistä, ja joutuvat tosiasiassa monesti tekemään valintoja jopa ruoan tai välttämättömien lääkkeiden ostamisen välillä.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palvelujen laajentaminen on erinomainen uudistus. Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta sekä suun ja lekojen erikoissairaanhoidon asiakasmaksujen huomioiminen maksukatossa on erittäin merkittävä uudistus.Osa pitkäaikaissairaista joutuu tällä hetkellä maksujen vuoksi siirtämään hakeutumistaan tai jopa jättää menemättä tarpeelliseen ja välttämättömään suun terveydenhuoltoon. Esityksen kirjaukset etäyhteydellä toteutettujen terveyspalvelujen asiakasmaksujen sisältymisestä maksukattoon selkiyttää nykytilannetta. Terveydenhuollon ammattihenkilön 6 -kohdan palvelun asiakasmaksun sisällyttäminen maksukattoon on erittäin merkittävä uudistus monisairaille tai pitkäaikaissairaille, joille sairaus aiheuttaa useita erityyppisiä toimintakyvyn heikentymisiä. Tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon sekä lyhytaikaisen laitoshoidon ja laitospalvelun asiakasmaksujen huomioiminen maksukatossa on myös hyvä uudistus. SOTE-palvelujen uudistuessa tulee kotihoidon, joka sisältää sekä kotipalvelua että kotisairaanhoidon toimia, asiakasmaksun vaikutusta maksukattoon selvittää ja arvioida. On kohtuutonta, että asiakkaan maksurasitus määräytyy eri tavalla riippuen siitä, miten palvelujen järjestämisvastuussa oleva on yhdistänyt sosiaali- ja terveyspalvelut. Maksukaton seurantajaksona oleva kalenterivuosi aiheuttaa sen, että paljon palveluja käyttävillä pitkäaikaissairailla vuoden ensimmäisten kuukausien aikana maksurasitus on suuri. Tällöin kerrytetään myös sairausvakuutuksen matka- ja lääkekorvauksen vuosiomavastuita. Siksi selvitys- ja valmistelutyö asiakkaan itsensä maksettaviksi jäävien kustannusten yhteisen vuosikaton aikaansaamiseksi tulee aloittaa. Maksukaton täyttymisen seurantavastuun säilyminen asiakkaalla on erittäin huono ratkaisu. Osalla asiakkaista ei ole kykyä seurata maksukaton täyttymistä ja esittää vaatimusta liikaa perittyjen maksujen palauttamista. Maksukaton seurannan tulee siirtyä kunnalla tai kuntayhtymällä.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukaton laajentumisen suun terveydenhuoltoon arvioidaan vähentävän asiakasmaksutuloja merkittävästi. Suun terveydenhuollon maksukatto voi lisätä kysyntää merkittävästi myös proteettiseen hoitoon. Maksukaton laajentuminen kotisairaalahoitoon on oikeudenmukaista. Asiakasta kohdellaan tältä osin samalla tavoin toteutetaan sairaalatason hoitoa sitten sairaalan sisällä tai kotiolosuhteissa. Hyvä, että kotihoitoon sisältyvä osuus kotisairaanhoidosta ei kerrytä maksukattoa, koska kotipalvelun ja kotisairaanhoidon osuuksien erottaminen toisistaan laskutusjärjestelmissä on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pienituloisten sairastavuus on Suomessa keskimäärin suurempaa kuin suurituloisten. Terveydenhuollon maksuja sekä maksukattoa on korotettu toistuvasti samalla kuin erityisesti pienituloisten ja tukia saavien henkilöiden taloudelliset tuet on osittain jäädytetty indeksikorotusten osalta. Siksi reaalinen maksukatto on pienituloisille suhteessa huomattavasti suurentunut. Suomessa maksut ovat myös suuremmat kuin keskimäärin muissa EU-maissa. Asiakasmaksulaissa tulisi pienentää pienituloisten maksuja ja alentaa maksukattoa. Monimuotoiset perheet -verkosto esittää maksukattojen indeksikorotusten jäädyttämistä 4 vuoden ajaksi, jotta reaalisen maksukaton nousu saadaan pysäytettyä. Verkosto kiittää maksukattoa kerryttävien maksujen alueen laajentamista. Jo tehtyjen laajennusten lisäksi myös lyhytaikaisen perhehoidon sisällyttämistä maksukattoon olisi harkittava. Tällä hetkellä lyhytkestoinen ympärivuorokautinen ja osavuorokautinen perhehoito eivät ole tasa-arvoisessa asemassa muihin lyhytaikaishoidon vaihtoehtoihin nähden. On hyvä, että lapsella ja vanhemmalla on joissain tilanteissa yhteinen maksukatto. Maksukattojen tulee kuitenkin olla aina perhekohtaisia eli jokaisen perheenjäsenen maksut kerryttävät samaa maksukattoa. Tämän tulee päteä myös kotona asuviin 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin. Maksukattojen täyttymisen seuranta tulisi asettaa kuntien ja myöhemmin maakuntien vastuulle. Harva paljon palveluja käyttävä asiakas pystyy itse seuraamaan maksukaton täyttymistä, mikä johtaa tilanteisiin, joissa maksukaton täyttyminen jää sekä asiakkaalta että järjestelmältä huomaamatta. On kestämätön ajatus, että maksukaton täyttymistä on seurattava erillisellä paperisella seurantakortilla. Maksukaton täyttymisen seuraamiseen tulisi rakentaa selkeä tulorekisteriä vastaava järjestelmä, joka kertoo asiakkaalle sekä tähän mennessä kertyneet maksut että jäljellä olevan summan siihen, kun maksukatto täyttyy. Liikaa perityt maksut pitää palauttaa asiakkaalle automaattisesti eikä velvoittaa asiakkaita anomaan rahojaan takaisin itse. Maksukattojen täyttymisen itse seuraaminen on haastavaa etenkin niille henkilöille, joilla on jo valmiiksi paljon kuormitusta elämässä. Siksi on todennäköistä, että juuri ne ihmiset, jotka eniten tarvitsisivat maksukaton täyttymistä, eivät sitä itse huomaa.
      • Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry, Partanen Katri
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Lisäksi asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttäisivät jatkossa maksukattoa.  Jatkossa asiakasmaksulaissa säädettäisiin nimenomaisesti muidenkin terapioiden kuin yksilökohtaisen fysioterapian kerryttävän maksukattoa. Mikäli ehdotuksemme fysioterapiakäyntien maksuttomuudesta ei toteudu, kannatamme maksukaton laajentamista koskemaan fysioterapiavastaanottojen asiakasmaksujen lisäksi fysioterapian kotikäyntien ja ryhmätoiminnan maksuja sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluseteleillä ostettavien terapioiden ja palveluiden asiakkaiden omavastuuosuuksia. Lisäksi suosittelemme selvittämään, voisiko terveydenhuollon matka- ja lääkekuluja yhdistää samaan maksukattoon. Etäyhteyksillä annettavien palvelujen asiakasmaksujen lisääminen maksukattoon on erittäin kannatettavaa, koska kyseiset palvelut tulevat lisääntymään voimakkaasti lähivuosina. Näiden asiakasmaksujen sisältyminen maksukattoon tukee osaltaan ko. toimintatavan käytön lisääntymistä.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukaton seuranta on ongelmallista. Se tullee aiheuttamaan merkittävää lisätyötä sekä tiedon hankkimisessa, että maksujen palautuksissa. Toimijoita on paljon ja valinnanvapaus esim. terveyskeskusten suhteen vaikeuttaa seurantaa edelleen. Perhenäkökulma maksukaton kertymisessä on sinänsä positiivinen asia, mutta vaikeuttaa osaltaan maksukaton täyttymisen seuraamista.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja pitää tärkeänä, että maksukattoa koskevat muutokset parantaisivat asiakkaiden taloudellista asemaa erityisesti paljon palveluita tarvitsevien osalta. Taja pitää myönteisenä, että myös etäyhteydellä toteutetut palvelut ja tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta perityt asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa, myös suunterveydenhuollon sisällyttäminen maksukatto on hyvä asia.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksukatto (683 euroa) on nykyisellään liian korkea. Diabetesliitto yhdessä useiden muiden potilasjärjestöjen kanssa esittää yhtä yhtenäistä ja alennettua, korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruista vuotuista maksukattoa hoidolle, lääkkeille ja matkoille. Esitämme yhden maksukaton käyttöönoton selvittämistä tämän hallituskauden aikana. Asiakasmaksukaton täyttymisen seuranta on siirrettävä pois asiakkaan vastuulta osaksi palvelunjärjestäjän tehtäviä. Maksukertymän seuranta on asiakkaalle erittäin haastavaa ja paljon tarkkaa kirjanpitoa vaativaa etenkin silloin, kun asiakas tarvitsee paljon ja usean eri tahon tuottamia palveluja. Asiakkaan oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täytyttyä voi tästä syystä jäädä toteutumatta. Arvioiden (Tervola 12.2.2020) mukaan maksukatto täyttyy laskennallisesti noin 220 000 henkilöllä. Ei ole tiedossa, kuinka moni oikeasti saa itselleen kuuluvan maksuttomuuden hyödynnettyä. On perusteltua ja tärkeää, että säännöskohtaisissa perusteluissa korostetaan esityksen sanamuodon kattavan myös etäyhteyksien avulla annetut palvelut niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa osana maksukattoa kerryttäviä palveluja. On kannatettavaa, että maksukattoa kerryttävien palvelujen skaalaa laajennetaan suun terveydenhuollosta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä terapioista perittyihin maksuihin. Suun terveydenhuollon palvelujen sisällyttäminen osaksi maksukattoa on keskeinen uudistus potilaiden yhdenvertaisuuden ja kansanterveyden edistämisen kannalta. Suun tulehdusten ehkäisyllä ja hoidolla on suuri merkitys monen pitkäaikaissairauden, myös diabeteksen, hoidon onnistumisessa. Yhdymme Valviran esittämään näkemykseen, että kotisairaanhoidon palvelujen tulisi kerryttää maksukattoa myös kotihoidon asiakkaille, yhdenvertaisesti muiden tilapäistä kotisairaanhoitoa saavien kanssa. Sekä kotisairaanhoito että tilapäinen kotisairaanhoito kerryttäisivät maksukattoa. Kuitenkin lakiesityksen säännöskohtaisista perusteluista ilmenee, että kotihoidon palvelukokonaisuuteen sisältyvä kotisairaanhoidon osuus ei maksukattoa kerryttäisi. Kotihoitoa saava iäkäs diabeetikko saattaa tarvita esimerkiksi haavanhoitoa tai iv. antibioottilääkitystä kotisairaanhoidon palveluna, jolloin tästä perityt maksut tulisi huomioida yhdenvertaisesti maksukatossa. Tuomme esiin, että lyhytaikaisen laitoshoidon maksukaton täyttymisen jälkeen perittävä ylläpitomaksu 22,50 euroa vuorokaudelta on korkea. Lyhytaikaisen laitoshoidon maksut ajavat monia pienituloisia, iäkkäitä henkilöitä maksuvaikeuksiin, perintään ja ulosottoon. Suurin kokonaisuus asiakasmaksujen ulosotossa ovat sairaala- ja muut laitoshoitomaksut (125 000 kpl vuonna 2018) ja ne aiheuttavat eniten toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotuella maksettujen asiakasmaksujen sisällyttäminen maksukattoon on asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun, toimeentulotukiriippuvuuden vähentämisen ja hallinnollisen työn keventämisen kannalta perusteltua. Toimeentulotuen myöntämisen asiakasmaksun maksamiseksi tulee kuitenkin olla toissijainen vaihtoehto ja ensisijaisesti asiakasmaksua tulee alentaa tai jättää se perimättä.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palvelujen luetteloa esitetään laajennettavaksi nykyisestä, kuitenkin niin, että nykyisen käytännön mukaan maksukattoa kerryttävät vain tasasuuruiset maksut. Kun tavoitteena on, että yhä suurempi osuus palveluista tuotetaan etäpalveluina, on perusteltua, että myös etäyhteyksien avulla tuotetut palvelut kerryttävät maksukattoa. Esityksen mukaan maksukattoa kerryttäisivät jatkossa suun terveydenhuollon palveluista ja hoitotoimenpiteistä kerätyt asiakasmaksut. Kansanterveyden näkökulmasta esitys on perusteltu. Kunnille ja kuntayhtymille tästä aiheutuva tulojen menetys tulee kompensoida täysimääräisesti. Sama koskee erilaisten terapioiden maksujen sisällyttämistä maksukattoon. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja kotisairaalahoidosta kertyvien maksujen sisällyttäminen maksukattoon on perusteltua. Tilapäisen kotisairaanhoidon sisällyttäminen maksukattoon, mutta tilapäisenä kotihoitona annetun kotisairaanhoidon jääminen maksukaton ulkopuolelle, voi aiheuttaa tulkintaongelmia.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry puoltaa maksukattoon vaikuttavien maksujen laajentamista esitetytllä tavalla. Etenkin uudistusta, jonka mukaan asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttäisivät jatkossa maksu-kattoa. Nykyinen käytäntö, jossa köyhät ihmiset, joutuvat ensin maksamaan terveydenhuollon asiakasmaksun ja sitten anomaan sen takaisin toimeentulotuesta, on turhaa ja veronmaksajallekin kallista työtä. Maksukattojen tulee olla aina perhekohtaisia. Tämän tulee päteä myös kotona asuviin 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin. Tällä hetkellä maksukatot ovat liian korkealla tasolla, sillä maksukatot on pidetty indeksiin sidottuna samalla kuin monia lapsiperheiden etuuksia on leikattu tai jäädytetty indeksin ulkopuolelle. Maksukattojen täyttymisen seuranta pitää asettaa kuntien ja myöhemmin maakuntien vastuulle. Maksukattojen täyttymisen itse seuraaminen on haastavaa etenkin niille henkilöille, joilla on paljon elämän haasteita. On todennäköistä, että juuri ne ihmiset, jotka eniten tarvitsisivat maksukaton täyttymistä, eivät sitä itse huomaa. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry esittää, että kuntoutusta varten laaditut lääkärintodistukset sisällytettäisiin maksukattoihin, koska todistusket ovat kuntoutuksen saannin edellytys.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukattoon laskettavien palvelujen luettelon laajentaminen edistää vähätuloisten, paljon palveluja käyttävien henkilöiden asemaa. Erityisesti, kun maksukattoa kerryttävät tasasuuruiset maksut, jotka rasittavat suhteellisesti eniten pienituloisimpia. Maksukaton seuraamisvelvoitteen jääminen edelleen asiakkaalle itselleen saattaa vaarantaa maksukaton tarkoituksen toteutumisen erityisesti niillä asiakkailla, joilla on kognitiivisia tai elämänhallinnan ongelmia.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On hyvä, että asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttävät maksukattoa. Tietojärjestelmät eivät edelleenkään tue riittävästi maksukaton seurantaa ja näin ollen jää edelleen liian paljon asiakkaan omalle vastuulle todentaa maksukaton täyttyminen, jos maksukattoa kerryttävää palvelua on saatu eri organisaatioiden tuottamana. Tietojärjestelmiä tulee edelleen kehittää siten, että kaikki maksukaton kertymään vaikuttavat menot kirjautuvat asianmukaisesti ja mahdollisimman vähäisellä manuaalisella työllä. Hallituksen esityksen mukaisesti maksukaton kertymään vaikuttavat kustannukset laajenevat merkittävästi. Asiakkaan seurantavelvollisuus maksukaton täyttymisestä säilyisi ennallaan -> edellyttää selkeää tiedotusta ja kaikki asiakkaat eivät ole yhdenveroisia tässä asiassa. Etenkin heikoimmassa asemassa olevilla asiakkailla on jo nyt haasteita seurata maksukattoa. Jotta voidaan turvata heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden ja yhdenvertaisuus maksukaton seurantatietojen automatisointi on välttämätöntä.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Autismiliitto kannattaa maksukaton laajentamista suun terveydenhuoltoon, terveydenhuollon ammattihenkilöstön antamaan neuropsykologiseen kuntoutukseen, puhe- ja toimintaterapiaan sekä muuhun toimintakykyä parantavaan ja ylläpitävään hoitoon. Ehdotamme myös sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöstön antaman neuropsykiatrisen valmennuksen sisällyttämistä maksukaton piiriin. Maksukaton kertymisessä tulisi ottaa huomioon myös sosiaalipalveluihin sisältyviä maksuja. Maksukattoon tulee jo yhdenvertaisuuden vuoksi sisällyttää ainakin lyhytaikaishoidosta, kuten omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta ja kehitysvammalain mukaisesta lyhytaikais-/tilapäishoidosta, perityt maksut myös muun kuin laitoshoidon osalta. Autismiliitto katsoo, että asiakasmaksulainsäädännön uudistamisen jatkovalmistelussa tulee selvittää kattojen yhdistämistä siten, että ne kokonaisuudessaan olisivat korkeintaan takuueläkkeen suuruusluokkaa. Suomessa eri maksukattojen suuruus on huomattavan korkea suhteessa takuueläkkeeseen ja toimeentulotukeen, joiden varassa iso osa autismikirjon aikuisista ihmisistä elää. Myös yksittäiset katot tulee säilyttää ja soveltaa joko yksittäisiä tai yhdistettyä kattoa sen mukaan, mikä on asiakkaalle edullisinta. Vastuu maksukaton seurannasta tulee olla viranomaisilla. On erittäin tärkeää panostaa tietojärjestelmien kehittämisessä nyt vahvasti siihen, että juokseva 12 kuukauden maksukattojärjestelmä tulee mahdollisimman pian mahdolliseksi, jolloin se tulee viivytyksettä muuttaa lakiin. Tällä hetkellä vammaiset henkilöt, joilla monilla on liitännäis- ja muita sairauksia, ovat erittäin yleisesti kohtuuttoman ahtaalla taloudellisesti erityisesti alkuvuodesta ennen maksukattojen täyttymistä, ja joutuvat tosiasiassa monesti tekemään valintoja jopa ruoan tai välttämättömien lääkkeiden ostamisen välillä.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukaton toteuttaminen esityksen mukaan on perusteltua, mikäli maksut kohdassa 5 § toteutuvat edellä mainittujen asioiden osalta. Sosiaalihuoltolain mukainen lyhytaikaisen laitospalvelun maksu kerryttää maksukattoa kuten ennenkin. Sosiaalihuoltolain mukainen laitospalvelu hoitomuotona on vähenemässä ja lyhytaikaishoito on siirtynyt toteutettavaksi tehostetussa palveluasumisessa. Sosiaalihuoltolain mukaisissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä toteutettu lyhytaikaishoito tulee ottaa mukana maksukattoon samoin periaattein kuin laitoshoito. Maksumuutoksen kustannusvaikutus kunnille tulee huomioida. Maksukattoa kerryttäisi tilapäinen kotisairaanhoito, mutta kotihoitoon sisältyvä osuus kotisairaanhoidosta ei sisälly. Kotiin vietävä palvelu myös tilapäisen palvelun osalta on kokonaisuus, josta ei voi erottaa kotisairaanhoitoa erilleen. Siten maksukaton kertyminen on haaste niin palveluntuottajan toiminnassa kuin asiakkaan omassa maksukaton kertymisen seurannassa. Tilapäisen kotisairaanhoidon käynnit aiheuttavat lisäkustannuksia kunnille. Kotihoitoon kuuluu sekä kotipalvelu että kotisairaanhoito. Toiminnalla pystytään korvaamaan terveyskeskusten palveluita. Tämä on säästänyt terveydenhuollon palveluita, mutta siirtää kustannukset kotiin annettavien palveluiden järjestäjille. Tavoitteena on lisätä kotiin annettavia palveluita niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät oman toimintakykynsä mukaan pysty käyttämään kodin ulkopuolisia palveluita. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni asiakas käyttää kodinulkopuolisia palveluita. Kotihoidon asiakkaat ovat monisairaita, jotka pääosin tarvitsevat sekä perushoivaa ja huolenpitoa sekä kotisairaanhoitoa. Kotihoidon maksut sisältävät sekä perushoidon sekä kotisairaanhoidon käynnit. Tämän vuoksi yksittäiset kotisairaanhoidon maksut eivät nosta asiakkaan kotihoidon maksuja kokonaisuudessaan.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Hyvä puoli tässä on, että tämä voi vähentää terveyseroja. Maksukaton laajentaminen vähentää kunnan tuloja (ks. edellinen kohta). Maksukaton muutoksesta johtuvan tulonmenetyksen korvaava valtionosuus tulee osoittaa kunnalle korvamerkittynä.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Hyvä, että maksukattoa laajennetaan ottamalla siihen mukaan esityksessä mainitut uudet palvelut. - Muutokset ovat kansalaisen näkökulmasta hyviä asioita. On hyvä, että myös etävastaanottopalvelut kerryttävät maksukattoa.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palvelujen laajentuminen on perusteltua siltä osin, kun ovat selkeästi yhdenvertaisia palveluja nykyiseen maksukattoon kerryttävien palvelujen kanssa. Maksukaton laajentaminen merkitsee kuitenkin kaupungin/kunnan/kuntayhtymän asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen. On perusteltua, että hammastekniset kulut on rajattu pois maksukatosta. Positiivista on se, että maksukaton seurantavelvollisuus säilyisi edelleen asiakkaalla itsellään.
      • Suomen Monikkoperheet ry, Kumpula Ulla
        Uppdaterad:
        31.3.2020
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotus, että suun terveydenhuollon palveluista ja hoitotoimenpiteistä perityt maksut lisättäisiin maksukattoa kerryttäviin palveluihin, on kannatettava asia. Tällä hetkellä ainoastaan erikoissairaanhoidossa annettu suuhun ja leukoihin kohdistunut erikoissairaanhoito on laskettu maksukattoon mukaan, mikä on johtanut perusterveydenhuollon asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Muutos voi edistää myös paljon palveluja käyttävien tarpeen mukaisten suun terveydenhuollon palvelujen käyttöä. Henkilöillä, joilla maksukatto täyttyisi muutenkin, voidaan kastoa, että he saavat jatkossa suun terveydenhuollon maksutta. On hyvä, että makukattoa kerryttäisivät ehdotuksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön antaman fysioterapian lisäksi myös neuropsykologisesta kuntoutuksesta, ravitsemusterapiasta, jalkahoidosta, puheterapiasta, toimintaterapiasta ja muusta niihin rinnastettavasta toimintakykyä parantavasta ja ylläpitävästä hoidosta perityt asiakasmaksut. Yksilökohtaisesti asiakasmaksuja laskutettaessa palveluntuottajia tulee riittävästi ohjeistaa, että käynnit, jotka koostuvat pelkästään toimintakyvyn arvioinnista, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä kuntoutusohjauksesta pitää maksuttomuutensa takia eritellä erikseen. Selvyyden vuoksi ”jalkahoidot” tulisi korvata sanoilla ”jalkahoidot- ja terapiat”. Etäpalvelujen käyttöönotto on suositeltavaa ja on hyvä, että säännöksen sanamuodot kattavat myös etäyhteyksien avulla annetut palvelut. Etäpalvelut eivät kuitenkaan saa lisätä asiakkaille uusia asiakasmaksuvelvoitteita. Esimerkiksi palveluohjauksen tai neuvonnan tulee olla edelleen maksutonta, vaikka se toteutuisi etänä. Uutena asiana säädettäisiin, että maksukattoa kerryttäisivät myös tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta perityt asiakasmaksut. Tämä on hyvä muutos, joka lisää em. asiakasryhmien tasa-arvoisuutta suhteessa samanlaisia palveluita terveyskeskuksessa tai poliklinikalla asioiviin henkilöihin. Asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa tulisi maksukaton seurantajaksona olla juokseva yksilöllinen tapa kalenterivuoden sijaan. Se olisi oikeudenmukaisempaa. Nyt kalenterivuosi seurantajaksona voi aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia asiakkaille, joiden maksut ovat alkaneet tai lisääntyneet loppuvuodesta. Samoin ongelmana on, että monia palveluita käyttäville henkilöille kerääntyy alkuvuodesta suuret laskut ennen eri maksukattojen täyttymistä. Tulisikin olla mahdollisuus maksujen jaksottamiseen yksilöllisesti. Tietojärjestelmiä tulee kehittää jatkossa niin, että ne mahdollistavat maksukaton yksilöllisen seurannan ja jaksoittaisen laskutuksen.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliiton mukaan kysymyksessä ei ole asiakasmaksuja koskeva kokonaisuudistus vaan pieniä (arvio 45 miljoonaa) paikkauksia nykyiseen lainsäädäntöön. Viimeistään kokonaisuudistusta tehtäessä olisi siihen sisällytettävä: 1) Maksukaton ylittymisen seuraamisen velvollisuuden siirtäminen asiakkaalta viranomaistaholle, digitaaliaika antaa tähän mahdollisuudet. Kaikista heikoimmassa asemassa olevat, varsinkin vanhukset, eivät aina kykene arkistoimaan laskuja ja laatimaan hakemuksia. 2) Lääkekorvauskaton ja hoitomaksukaton yhdistäminen yhdeksi maksukatoksi. Lääkehoito, kuntoutus, omahoito ja sen tukeminen muodostavat kokonaisuuden, joka tekee hoidosta vaikuttavaa. Luustoliitto esittää lisäksi maksukaton tason sitomista takuueläkkeen tasoon. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittäisivät maksukaton (835 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia. Suomen Luustoliitto pitää erittäin vaikeana tilanteena sitä, että asiakas joutuisi myös jatkossa seuraamaan maksukaton täyttymistä. Laissa lähdetään siitä, että ihmisen itsensä tulisi osata ja tietää laskea oman maksukaton kertymäänsä. Käytännössä tämä on yksittäiselle ihmiselle työlästä ja vaikeaa. Hänen pitäisi kirjata kaikki kulunsa eri tahoilta ylös ja lisäksi hahmottaa, mikä palvelu kuuluu maksukattoon ja mikä ei. Erityisen kohtuuton vaatimus on esimerkiksi vanhusten ja vakavasti sairaiden kohdalla. Esityksessä perustellaan, että maksukaton seurantavastuuta tarkastellaan uudelleen, kun palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Mielestämme maksukaton seurantavastuu tulee mahdollisimman pikaisesti siirtää viranomaisille. Suomen Luustoliitto esittää maksukattojärjestelmän automatisointia ja kehittämistä siten, että kunnat seuraavat jatkossa maksukaton täyttymistä. Tämä parantaa asiakkaiden asemaa ja vähentää hallinnollista työtä. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että maksukertymää tulee tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla ja siitä jaksotetusti (maksukaton jaksottaminen). Myös lääkekorvauksissa on siirryttävä juoksevaan seurantaan sekä selvitettävä mahdollisuus lääkekorvausten jaksottamiseen, erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien kohdalla. Maksuissa tulee olla mahdollista soveltaa pidemmän aikavälin maksusuunnitelmaa, jos potilaan maksukyky ei salli suurten maksujen maksamista kerrallaan alkuvuodesta. Suomen Luustoliitto pitää tärkeänä esitystä laajentaa maksukatto suun terveydenhuoltoon (luukääkehoidon aloituksen perusedellytys), tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalahoitoon, terapioihin, tiettyihin etäpalveluihin sekä toimeentulotuesta maksettuihin asiakasmaksuihin. Toimeentulotuella maksettujen asiakasmaksujen sisällyttäminen maksukaton piiriin on perusteltua asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun, toimeentulotukiriippuvuuden vähentämisen ja hallinnollisen työn keventämisen kannalta. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että hammastekniset kulut sisällytettäisiin maksukaton piiriin tai huomioitaisiin asiakasmaksujen alentamista ja kohtuullistamista koskevassa säädöksessä. Luustoliiton kannan mukaan hammasteknisten kulujen kuuluminen maksukattoon tasaa suun terveyteen liittyvää eriarvoisuutta, sillä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä suun terveys on heikompi ja hoidon tarve suurempi. Nykyisellään hammastekniset kulut sekä estävät asiakkaan hoitoon hakeutumista, että suuntaavat heidän hoitoaan terveydelle epäedullisella tavalla. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että maksukattoon sisällyttämisen sijaan olisi osteoproosilääkkeitä saavien ja välittömästi hoitoa aloitettaessa päästävä hammaslääkärin arvioon maksuttomasti, sillä osteoporoosilääkehoito edellyttää suun terveyden tarkastuksen. Myös näiden lääkkeiden käyttöön (erityisesti syöpäpotilailla) liittyvät leukaluun osteonekroositapaukset (harvinainen lääkehaitta) pitää ohjata heti maksuttomasti hoitoon. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että maksukaton kertymisessä tulee ottaa huomioon jatkossa myös sosiaalihuollon maksuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun kannalta. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että maksukattoon sisällytetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan maksu (myös shl 27b mukaiset vapaat ei sopimushoitajille) sekä lyhytaikaisen perhehoidon, lyhytaikaisen asumispalvelun ja lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksu.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Terveydenhuollon sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen taso (liki 1 600 euroa vuodessa) on eläkkeellä olevalle liian korkea. Eläkeliitto esittää, että kuluvalla hallituskaudella on käynnistettävä selvitys maksukattojen yhdistämisestä ja tason laskemisesta. Eläkeliiton ja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n esitys on yhdistää asiakasmaksujen katto, matkakatto ja lääkekatto yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulisi olla korkeintaan takuueläkkeen suuruinen, nyt 835 euroa. Eläkeliitto vaatii myös, että lääkkeiden vuotuisen omavastuuosuuden ylittyvistä lääkekohtaisista 2,50 euron ostokertakohtaisista omavastuuosuuksista tulisi luopua. Vuosittaisen lääkekaton ylittymisen jälkeen lääkekulujen lisäkorvausta maksetaan erityisesti ikääntyneille. Kun koko väestössä lisäkorvausta saaneiden osuus vuonna 2018 oli 4,6 %, niin yli 55-vuotiaassa väestössä osuus oli 10,4 %. Lisäkorvaus tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen sairausvakuutuksesta korvattavan lääkkeen ostaminen maksaa 2,50 euroa ostokerralla. Maksukatto ei saa vuotaa. On hyvä, että maksukaton piiriä laajennetaan ottamalla mukaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviä maksuja. On kannatettavaa, että maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntämisen asiakasmaksun maksamiseksi tulee kuitenkin olla toissijainen vaihtoehto. Lähtökohtaisesti asiakasmaksu tulee jättää perimättä, mikäli se johtaisi toimeentulotukitarpeen syntyyn. Tämä ensisijaisuus tulee selkeästi lakiin kirjata. Maksukaton seurantavastuu tulee siirtää palvelujen käyttäjältä palvelujen järjestäjälle. Tämä helpottaisi erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta ja varmistaisi, että ihmisten oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täyttymisen jälkeen tosiasiallisesti toteutuisi.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukaton laajentaminen, erityisesti suun terveydenhuollon maksuihin, on erittäin hyvä ja kannatettava uudistus.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukaton säännösten siirtäminen asetuksesta lain tasolle on kannatettavaa lainsäädännön selkiyttämiseksi. Pykälässä on perusteltuja täsmennyksiä muun muassa lyhytaikaisen laitoshoidon tai laitospalvelun maksujen huomioimisesta maksukatossa. Jatkossa maksukattoon sisältyisi lyhytaikainen laitoshoito, mutta ei lyhytaikaishoitoa palveluasumisessa. Tämä asettaisi asiakkaat eriarvoiseen asemaan, sillä laitoshoidon vähentämisen myötä entistä useammin lyhytaikaishoitoa järjestetään palveluasumisyksiköissä. Esityksen mukaan kunta voi kerätä välttämättömiä tietoja asiakkaan maksukaton täyttymisen seuraamiseksi. Asiakas saa näin nopeammin päätöksen maksukaton täyttymisestä, kun tietojen keräämiseen ei tarvitse joka kerta pyytää erikseen lupaa. Tämä helpottaa viranomaistyötä. Maksukaton seurantavelvollisuus olemassa olevilla järjestelmillä ei ole mahdollista. Tämän vuoksi asiakkaan oma seurantavelvollisuus on hyvä asia. Selvyyden vuoksi olisi perusteltua siirtää maksujen seurantaa koskeva asiakasmaksuasetuksen sääntely asetuksesta lakiin. Toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut otetaan huomioon laskettaessa maksukaton kertymistä. Tämä on perusteltua toimeentulotuen viimesijaisuus huomioon ottaen.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Selkeyden vuoksi olisi hyvä todeta, että käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu ei kerrytä maksukattoa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Laki ehdotuksen mukaan maksukattoa laajennettaisiin uusiin palveluihin siten, että jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös suun terveydenhuollosta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta ja terapioista perityt maksut. Myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa, mikä vahvistaisi toimeentulotuen viimesijaisuutta ja vähentäisi asiakkaiden riippuvuutta toimeentulotuesta. Maksukaton täyttymisen kannalta ei olisi myöskään jatkossa merkitystä sillä, onko palvelu saatu perinteisesti käyntiasioinnilla vai onko palvelu annettu etäyhteyksien avulla. Maksukatto olisi 683€/kalenterivuosi ja alle 18 vuotiaiden maksut kerryttävät huoltajan maksukattoa. Maksukaton seuranta velvollisuus säilyisi asiakkaalla itsellään. Muutos voisi edistää hoitoon hakeutumista, lisäta palveluiden käyttöä ja asukkaiden terveyttä.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukatot on yhdistettävä palveluissa, lääkkeissä ja matkoissa. Yhteisen vuotuisen maksukaton taso tulee sitoa takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa. Erilliset maksukatot tulee kuitenkin säilyttää ja niitä seurata jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (835 €), ne olisivat tämän jälkeen ilmaisia. Maksukattojärjestelmää tulee kehittää niin, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Asiakkaan maksukertymää tulee tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla. Lisäksi kuntien ja kuntayhtymien on seurattava maksukertymää ja ilmoitettava asiakkaalle maksukaton täyttymisestä. Nykyään seurantavastuu on asiakkaalla. EKL kehuu suunnitelmaa laajentaa maksukattoa, erityisen hyvänä pidämme suunnitelmaa laajentaa se koskemaan tilapäistä kotisairaanhoitoa ja kotisairaalahoitoa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukaton siirtyminen asetuksesta lain tasolle on hyvä. Samoin se, että kaikki palvelut, ml. etäpalvelut, kerryttävät maksukattoa on kannatettavaa. Maksukaton täyttymisen seuranta jää edelleen asiakkaalle itselleen ja maksut jätetään perimättä vasta asiakkaan pyynnöstä. Tämä voi monen (erityisen vanhemman) ihmisen kohdalla olla haastavaa. Palvelun järjestäjän tulee informoida asiakasta maksukaton täyttymisestä, kun se huomataan ja ohjeistaa selkeästi, miten asiakas toimii, jotta maksuja ei enää peritä. Erityisen tärkeää tämä on esim. toimeentuloasiakkaan tai muuten paljon sosiaali- tai terveyspalveluja käyttävän asiakkaan kohdalla. JHL katsoo, että maksukaton täyttymisen seurannan tulisi kuulua oma-aloitteisesti palvelun järjestäjälle, mikä varmistaisi parhaiten asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukattoa esitetään otettavaksi käyttöön mm. tilapäisessä kotisairaanhoidossa ja kotisairaalapalveluissa. Kotisairaanhoidon osalta tämä palvelu on kiinteä osa kotihoidon kokonaisuutta. Yhden osion eriyttäminen maksukaton alaiseksi tuo haasteita asian käytännön toteuttamiseksi ja on myös asiakkaita eriarvoistava asia. Kotisairaalan osalta asia helpommin toteutettavissa ja asiakkaille perusteltavissa. Suun terveydenhuollon maksukaton piiriin tulemisella suuret vaikutukset asiakasmaksutuloja vähentävänä tekijänä.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukattoa kerryttävät palvelut ja niiden lisäys (myös etäyhteytenä toteutuvat), esim. mikäli tilapäinen kotisairaanhoito lisätään maksukattoa kerryttäväksi, on sillä merkitys paitsi terveydenhuollon maksujen kertymiseen, myös kotihoidon tulokertymään, kun kotisairaanhoidon maksuja ei enää loppuvuodesta voi laskuttaa. Luonnoksessa todetaan, että kunta voi kerätä välttämättömiä tietoja asiakkaan maksukaton täyttymisen seuraamiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että asiakas saa nopeammin kuin nyt tiedon maksukaton täyttymisestä, kun tietojen keräämiselle ei tarvitse pyytää lupaa joka kerta erikseen. Maksukaton seurantavelvollisuus on asiakkaalla, mikä on hyvä asia. Maksukattoa kerryttävien palvelujen laajentuminen tarkoittaa asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pieneneminen tulee kompensoida kunnille täysimääräisesti valtionosuuksissa.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksukaton laajennus helpottaa erityisesti paljon palveluita käyttäviä asiakkaita/perheitä. Suun terveydenhuollon maksujen huomioiminen maksukatossa lisää asukkaiden aktiivisuutta hoitaa hampaitaan. Tätä voidaan pitää hyvänä kaupunkilaisten näkökulmasta. Tiedotus maksukatosta, siihen sisältyvistä palveluista sekä maksukaton täyttymisen seurannasta ovat keskeisiä niin asiakkaille kuin eri toimijoillekin.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Nykyiset kolme maksukattoa, eli terveydenhuollon palvelut, lääkkeet sekä matkat ovat yhteensä 1560 euroa. Tämä summa on kohtuuttoman suuri, varsinkin kun paljon palveluita ja lääkkeitä käyttävät kuuluvat usein pienituloisiin, joilla on muutenkin taloudellisesti hankaluuksia selviytyä sairaudenhoitoon liittyvistä maksuista. Maksukatot tulisi yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka kokonaissummaa tulisi alentaa. Maksukaton taso tulisi sitoa takuueläkkeeseen, joka on vuonna 2020 835 euroa. Yhteisen maksukaton sisällä olisi kuitenkin hyvä säilyttää nämä kolme erillistä maksukattoa, eli aina kun tietty maksukatto täyttyisi, kyseiseen kattoon kuuluvat palvelut olisivat maksuttomia. Tarkastelujakso tulisi olla nykyisen kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jakso, joka toisi joustoa. Syksyllä sairastuva voi joutua täyttämään lyhyen ajan aikana maksukatot kahteen kertaan. Maksukaton seurannan kokonaisvastuu tulisi siirtää kunnille ja kuntayhtymille. Maksukaton seuraaminen on automatisoitavissa ja hallinnollisen taakan siirtäminen pois asiakkailta ja potilailta helpottaa näiden arkea.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto huomauttaa, että terveydenhuoltopalveluiden laajentaminen maksukattoon oikeuttavasti vähentää asiakkaiden maksurasitusta. Varsinkin eri terapioiden lisääminen fysioterapian ohella maksukattoon vaikuttaa hyvin perustellulta. Maksukaton seurantavastuu pitää siirtää asiakkaalta kunnalla tai kuntayhtymälle. Invalidiliitto ei kannata lakiesityksessä sitä, että seurantavastuu maksukaton täyttymisestä jätetään asiakkaalle itselleen. Mikäli maksukattojen yhdistämistä ei voida toteuttaa. Invalidiliiton mukaan niitä pitää alentaa esim. määrältään lähelle takuueläkkeensuuruutta. Tämä olisi perusteltua etenkin, koska maksukatot noudattavat kalenterivuosiperiaatetta, jolloin niistä aiheutuva alkuvuoden maksurasitus on runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäville kansalaisille väistämätöntä. Tällä hetkellä voimassa olevat maksukatot: sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatto 683 €, lääkekatto 605,13 € sekä matkakatto 300 €. Mikäli kaikki maksukatot alennettaisiin siten, että ne yhteismäärältään vastaisivat täyttä takuueläkettä 834,52 € (2020), puolittuisi maksujen rasite pienituloisten paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien kansalaisten kohdalla. Maksukattojen alentaminen lisäisi taloudellista ja sosiaalista yhdenvertaisuutta sekä todennäköisesti vähentäisi yhteiskunnan toimeentulotukimenoja. Esimerkiksi tämän hetkiset maksukatot vievät runsaasti terveyspalveluja käyttävältä takuueläkkeellä olevalta ihmiseltä kahden kuukauden eläketulot.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Aluehallintovirasto toteaa, että maksukaton kertymisen seuranta tulisi siirtää palvelun järjestäjän vastuulle. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan voimassa oleva ja nyt ehdotettu sääntely eivät turvaa sitä, että myös heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat voisivat tosiasiassa hyötyä maksukattosääntelystä. Maksukaton täyttymisen seuranta on hankalaa monille asiakasryhmille, esimerkiksi vanhuksille ja henkilöille, joiden kognitiivinen toimintakyky on alentunut. Asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, onko heillä kykyä seurata maksukaton täyttymistä tai saavatko he apua läheisiltään. Aluehallintovirasto katsoo, että maksukaton seurantaa voisi osaltaan helpottaa esimerkiksi se, että laskulle olisi merkittävä, kerryttääkö maksu maksukattoa tai se, että asiakkaille tulisi jakaa kirjallista tietoa siitä, mitkä palvelut kerryttävät maksukattoa.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Allergia-, iho- ja astmaliiton mielestä maksukaton laajentaminen koskemaan muun muassa suun terveydenhuoltoa on hyvä uudistus. Neljän järjestön tekemän selvityksen (2018, n = 1900) mukaan kolmen maksukaton järjestelmä tuottaa monelle pitkäaikaissairaalle ja vammaiselle käytännöllisisä ja taloudellisia pulmatilanteita. Asiakasmaksulain kokonaisuudistuksen yhteydessä tulee selvittää uudelleen maksukattojen yhdistämisen mahdollisuus esimerkiksi SOSTEn esittämän mallin mukaan. Neljän järjestön selvityksen mukaan 37 % ei ole ollut tietoinen maksukatosta. Viranomaisten velvollisuutta tiedottaa maksukatosta on edistettävä. Liiton mielestä maksukaton seuranta tulisi viime kädessä siirtää viranomaisten vastuulle.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan maksukattoa kerryttävien maksujen maksupohja laajenee sisältämään osittain myös suun terveydenhuollon asiakasmaksut, tilapäisen kotisairaanhoidon / kotisairaalahoidon maksut sekä terveydenhuollon ammattihenkilön antamien hoitojen maksut nykyistä laajemmin. Myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa. Maksukattoa kerryttävän maksupohjan laajentaminen suun terveydenhuoltoon hyödyttää erityisesti vähävaraisia henkilöitä, jotka nykyisin ovat ainakin osittain taloudellisista syistä käyttäneet suun terveydenhuollon palveluja melko vähän. Muutoksen myötä suun terveydenhuollon palveluja tultaneen käyttämään enemmän, mikä voi ehkäistä raskaampien toimenpiteiden tarvetta. Vuosi sitten rauenneessa asiakasmaksulakiesityksessä esitettiin, että asiakkaiden maksukaton täyttymistä seurataan automaattisesti eikä se ole enää asiakkaan omalla vastuulla. Nykyisessä esityksessä tämä ei valitettavasti ole enää mukana. Asiaa on tarkoitus tarkastella uudestaan asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Automaattisen maksukattoseurannan kehittäminen on erityisen tärkeää. Nykytilanteessa asiakkaiden tulee itse seurata maksukaton täyttymistä, mikä käytännössä johtaa siihen, että maksukatto ei täyty, vaikka asiakas todellisuudessa on siihen oikeutettu. Automaattinen maksukaton seuranta parantaa etenkin niiden asiakkaiden asemaa, joilla on elämänhallinnallisia haasteita ja / tai heikko toimintakyky, ja sitä myötä todennäköisesti myös paljon tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Uudistuksen yhtenä tavoitteena on poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa. Ehdotettu maksukatto on sairastuneille liian korkea eikä siten tue uudistuksen tavoitetta. Munuais- ja maksaliitto katsoo, että terveydenhuollon maksukatto ei ole riittävä turvaamaan asiakkaan toimeentulon edellytyksiä. Asiakasmaksut ovat osa laajempaa sairastuneille maksettavaksi lankeavien maksujen kokonaisuutta, joten sitä ei voi tarkastella irrallaan matka- ja lääkekustannuksista. Yhdessä maksu-, lääke- ja matkakatto muodostavat kohtuuttoman suuren summan (lähes 1600 euroa vuodessa), josta harva pitkäaikaissairas selviää ilman erityisjärjestelyjä tai velkaantumista. Liitto vaatii, että tällä hallituskaudella on käynnistettävä selvitys maksukattojen yhdistämisestä ja tason laskemisesta. Vaikka nyt käsillä olevassa esityksessä ei ole otettu kantaa maksukattojen yhdistämiseen, tulisi maksukaton kuitenkin olla huomattavasti alhaisempi. On hyvä, että maksukaton piiriä laajennetaan ottamalla mukaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviä maksuja. Liitto kannattaa ehdotusta, että maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntämisen asiakasmaksun maksamiseksi tulee kuitenkin olla toissijainen vaihtoehto. Tulevassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa maksukaton seurantavastuu tulee siirtää palvelujen käyttäjältä palvelujen järjestäjälle. Tämä helpottaisi erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta ja varmistaisi, että ihmisten oikeus maksuttomiin palveluihin maksukaton täyttymisen jälkeen tosiasiallisesti toteutuisi.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksut ja niiden maksukatto on liian korkea. Asiakasmaksujen enimmäismäärä ns. maksukatto on asiakkaalle 683 euroa kalenterivuodessa. Lisäksi paljon sairastavilla kuluja tulee lääkkeistä sekä matkoista hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteensä eri maksukatot (terveydenhuolto-, lääke- ja matkakatot) ovat yhteensä lähes 1 600 euroa. Lisäksi kattojen ulkopuolelle jää useita muita kuluja terveyteen liittyen. Maksut sairastamiseen liittyen ovat korkeita, eikä kaikilla ole varaa hoitaa sairauttaan. Lisäksi Suomessa käyttäjien maksamat omavastuut ovat kansainvälisesti verrattain suuria. Reumaliitto toteutti yhdessä neljän muun potilasjärjestön kanssa selvityksen pitkäaikaissairauden kustannuksista. Kyselyyn vastasi lähes 1900 ihmistä keväällä 2018. Kyselyyn vastanneista on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi: 18% tinkinyt muista välttämättömistä menoista, kuten ruoasta 15% saanut rahaa perheenjäseniltä tai ystäviltä 12% siirtänyt menemistä sosiaali- tai terveydenhuoltoon 8% jättänyt menemättä sosiaali- tai terveydenhuoltoon 3% hakenut toimeentulotukea 2% ottanut lainaa Lisäksi, 60 prosentilla tutkimukseen vastanneista kului vuodessa 200 euroa tai enemmän sellaisiin terveydenhuollon palveluihin, jotka eivät kuulu sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisen maksukaton piiriin. Suomen Reumaliitto, kuten SOSTE ry, näkee että asiakasmaksu-, matka- ja lääkemaksuille tulee asettaa kokonaismaksukatto. Kokonaismaksukaton tason tulee olla korkeintaan kuukauden takuueläkkeen tasoinen. Erilliset maksukatot kuitenkin säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Lisätietoa nettisivuiltamme kohdasta Vaaliviesti 1. Pykälän 2 momentti 4 ja 5 Kohdissa säädettäisiin uutena asiana, että maksukattoa kerryttäisivät suun terveydenhuollon palveluista ja hoitotoimenpiteistä perityt asiakasmaksut. Maksukattoa kerryttäisivät myös proteettisen ja purentafysiologisen sekä oikomis- ja uniapneahoidon kliinisen työn osasta perityt asiakasmaksut kuten myös suun ja leukojen erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteistä perityt asiakasmaksut. Edellä mainittuihin hoitoihin ja mahdollisiin muihin kliinisiin töihin liittyvät hammastekniset kulut eivät kuitenkaan kerryttäisi maksukattoa. Reumaliitto on todella hyvillään, että suun terveydenhuolto ollaan sisällyttämässä maksukattoon. Näemme kuitenkin, että myös hammastekniset kulut tulisi lisätä kohtaan, eikä jättää maksukaton ulkopuolelle. Suunterveys ei ole valintakysymys, vaan se voi olla edellytys muulle hoidolle. Se on oleellinen osa usean sairauden hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Osa kireässä taloustilanteessa olevista jättää juuri suun terveyden hoitamisen vähälle tai kokonaan pois. Pahimmillaan hammastekniset kulut voivat olla sairastuneelle todella iso kuluerä ja estää hakeutumasta hoitoon. Pykälän 2 momentti 7 Sarjahoitojen on tärkeää olla mukana maksukattoa kerryttävissä palveluissa. Sarjahoitojen suhteen on kuitenkin epätasa-arvoa eri puolilla Suomea. Reumaa sairastava henkilö voi esimerkiksi saada suoneen annosteltavaa biologista reumalääkettä erikoissairaanhoidossa kerran kuukaudessa. Toisissa sairaanhoitopiireissä potilas maksaa kustakin käynnistä erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksun. Toisissa taas hoito laskutetaan sarjahoitona, mikä on potilaalle edullisempi. Reumaliitto näkee, että kaikki suoneen säännöllisesti annosteltava reumalääkitys tulisi katsoa sarjahoidoksi ja laskuttaa sen mukaan. Etäyhteyksien lisääminen maksukattoa kerryttäviin palveluihin on kannatettava. Samoin se, että jatkossa toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut kerryttäisivät maksukattoa. Maksukaton seurantavastuu tulee siirtää viranomaisille Yksi terveydenhuollon maksukaton ongelma on se, että ihmiset eivät tiedä siitä. Esimerkiksi kyselyymme vastanneista lähes 1900 pitkäaikaissairaasta 37 prosenttia ei tiennyt, että sellainen on olemassa. Laissa lähdetään siitä, että ihmisen itsensä tulisi osata ja tietää laskea oman maksukaton kertymäänsä. Käytännössä tämä on yksittäiselle ihmiselle työlästä ja vaikeaa. Hänen pitäisi kirjata kaikki kulunsa eri tahoilta ylös ja lisäksi hahmottaa, mikä palvelu kuuluu maksukattoon ja mikä ei. Erityisen kohtuuton vaatimus on esimerkiksi vanhusten ja vakavasti sairaiden kohdalla. Esityksessä perustellaan, että maksukaton seurantavastuuta tarkastellaan uudelleen, kun palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Reumaliiton mielestä maksukaton seurantavastuu tulee mahdollisimman pikaisesti siirtää viranomaisille. Koska maksukaton seuranta jäänee vielä asiakkaille, tulee kuntien tiedottaa siitä paremmin. Maksukaton olemassa olosta tulisi mainita asiakkaalle lähetettävissä laskuissa ja lisätä tämä velvoite kohtaan 2 a §. Lisäksi maksukaton maksukertymää tulisi tarkastella 12 kuukauden jaksolla ja mahdollisesti vielä siitä jaksotettuna. Nykyinen kalenterivuosittainen seuranta kasaa taloudellisia vaikeuksia alkuvuoteen.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitys hammashoitomaksujen huomioimisesta maksukattoon on hyväksyttävissä, mikäli euromääräisesti kompensoidaan täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille, sillä kyseessä on merkittävä osuus asiakasmaksuissa. Maksukaton täyttymisen seurantavastuuta ei tule siirtää kunnalle tai kuntayhtymälle vaan se tulee olla edelleenkin asiakkaalla/potilaalla itsellään.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -nykyinen pituus on 1 kalenterivuosi. Maksukaton rajaaminen kalenterivuoteen on ongelmallinen, koska korkeat kustannukset voivat syntyä vasta loppuvuodesta. Parempi vaihtoehto olisi, että maksukaton laskemisen aloittaminen lähtee siitä, kun ensimmäinen kustannus syntyy vuodeksi eteenpäin. Tämä menettely ei aiheuttaisi menetyksiä niille, joille kustannuksia alkaa syntyä vasta loppuvuodesta. Julkisyhteisöllä tulee olla velvollisuus seurata maksukaton kehittymistä ja ilmoittaa siitä asiakkaalle, se ei ole mitenkään mahdotonta tänä digiaikana. - Hyvää uusien toimintojen lisääminen maksukattoon, erityisesti suun terveydenhuolto. - Maksukatto yhdistäminen olisi tavoitteena, ja kunnan tulisi olla velvollisuus informoida sen täyttymisestä, koska on paljon sairastavissa runsaasti ihmisiä, jotka eivät pysty itse kolmen eri maksukaton seuraamiseen, ja mitkä maksut kuuluvat sinne. - yhdistäminen ei saisi kuitenkaan nostaa kohtuuttomasti maksukattoa Seuramme pitää vääränä sitä, että aiemmassa rauenneessa esityksessä ollut julkisyhteisön velvollisuus seurata viran puolesta maksukaton kehittymistä ei sisälly tähän esitykseen. Moni vanhus maksaa turhaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja maksukaton jo täytyttyä, koska vastuu seuraamisesta on sälytetty hänelle. Kela seuraa matka- ja lääkekulujen maksukaton täyttymistä ex officio. Myös kunnissa tulisi olla järjestelmä, jolla katon seuraaminen mahdollistuisi automaattisesti, jotta asiakkaat eivät joutuisi maksamaan turhaan jo ennestään korkeita maksuja. Asia tulisi korjata viimeistään SOTE –uudistuksen yhteydessä. Maksukattojen yhdistäminen ei ole mukana hallituksen esitysluonnossa, mikä on selvä puute. Tavoitteeksi asetettu väestön oikeus riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ei toteudu riittävästi ilman maksukattojen yhdistämistä. Kaikki maksut yhteensä nousevat korkeiksi suhteessa monien pienituloisten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten maksukykyyn. Yhteinen maksukatto toisi helpotusta. Maksukattoon on ehdotettu sisällyttäväksi uutena tilapäinen kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta. Tämä on kannatettavaa, mutta seuramme mielestä maksukaton laajennus on silti liian varovaista. Vanhusten hoito omassa kodissa on useimmiten joko omaishoitoa tai sosiaalishuoltolain mukaista kotihoitoa. Kotihoidon jättäminen maksukaton ulkopuolelle saattaa johtaa siihen, että vanhus ei kustannussyistä uskalla ottaa kotipalvelua vastaan tarpeesta huolimatta. Vanhusten ollessa hyvin huonokuntoisena kotihoitopalveluja saatetaan antaa useita kertoja vuorokaudessa, jolloin maksut voivat olla huomattavia. Maksukattoon sisällytettynä monen vähätuloisen vanhuksen olisi nykyistä helpompi käyttää tarvitsemiaan kotihoitopalveluja. Seuramme pitää outona sitä, että kotihoidon maksuja määrättäessä käytetään laskuperusteena henkilön bruttotuloja. Lähtökohtana tulisi olla nettotulot, koska Suomessa on eläkeläisillä korkea verotus ja käteen jäävä eläke voi olla huomattavasti pienempi kuin bruttosumma. Ehdotamme laskuperusteen muuttamista nettopohjaiseksi. Ehdotuksen kansainvälinen katsaus on hyvin suppea. Lähinnä puhutaan vain lääkiryksen korvaamisesta eräissä maissa, mutta vaietaan täysin siitä, että monessa maassa, kuten esimerkiksi Espanjassa terveydenhuolto ja terveeyskeskuksista annetut lääkkeet ovat kansalaisille täysin ilmaisia. Niissäkin maissa, joissa maksuja peritään ovat määrät olennaisesti pienempiä kuin Suomessa. Tutkimusten mukaan Suomen julkisen sosiaali- ja terveysnhuollon maksut ovat ainakin EU:n alueella ylivoimaisesti kaikkien korkeimpia, kun sen sijaan esimerkiksi eläkkeiden taso on EU vertailussa keskimääräistä alempana. Tämä on syynä siihen, että vanhukset eivät pysty ostamaan tarvitsemiaan lääkkeitä ja terveydenhuollon maksut johtavat usein ulosottoon, minkä seurauksena asiatulee maksuhäiriöiseksi ja hänen taloutensa raunioituu pysyvästi. Esityksessä olisi tullut ottaa paremmin huomioon se, miten epätoivoiseen tilanteeseen sosiaali-ja terveydenhuollon korkeat asiakasmaksut ja niiden armoton perintä ovat monet kansalaiset ajaneet. Maksuttomia palveluja ja maksukattoa olisi voitu laajentaa esitystä enemmän, jotta Suomen korkeiden maksujen vaikutukset olisivat lieventyneet erityisesti vähätuloisten kohdalla.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE esittää, että palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot yhdistettäisiin yhdeksi maksukatoksi ja maksukaton tason sidottaisiin takuueläkkeen tasoon, joka vuonna 2020 on 835 euroa. SOSTEn esityksen mukaan erilliset maksukatot kuitenkin säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Kunkin erillisen maksukaton täyttyessä asiakas ei maksaisi kyseistä palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittäisivät maksukaton (835 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia. SOSTE pitää valitettavana, että asiakas joutuisi myös jatkossa seuraamaan maksukaton täyttymistä. Nykyinen järjestelmä on etenkin asiakkaan mutta myös hallinnon kannalta raskas. SOSTE esittää, että maksukattojärjestelmää tulisi automatisoida ja kehittää siten, että kunnat seuraisivat maksukaton täyttymistä. Tämä parantaisi asiakkaiden asemaa ja vähentäisi hallinnollista työtä. SOSTE esittää, että maksukertymää tulee tarkastella kalenterivuoden sijaan 12 kuukauden jaksolla ja siitä jaksotetusti (maksukaton jaksottaminen). Myös lääkekorvauksissa on siirryttävä juoksevaan seurantaan sekä selvitettävä mahdollisuus lääkekorvausten jaksottamiseen, erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien kohdalla. Maksuissa tulee olla mahdollista soveltaa pidemmän aikavälin maksusuunnitelmaa, jos potilaan maksukyky ei salli suurten maksujen maksamista kerrallaan alkuvuodesta. SOSTE pitää hyvänä esitystä laajentaa maksukatto suun terveydenhuoltoon, tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalahoitoon, terapioihin, tiettyihin etäpalveluihin sekä toimeentulotuesta maksettuihin asiakasmaksuihin. Toimeentulotuella maksettujen asiakasmaksujen sisällyttäminen maksukaton piiriin on perusteltua asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun, toimeentulotukiriippuvuuden vähentämisen ja hallinnollisen työn keventämisen kannalta. Maksukattoa ei kerryttäisi hammasteknisen laboratorion kulut eikä erikoismateriaaleista aiheutuvat kulut. SOSTE huomauttaa, että hammasteknisten kulujen kuuluminen maksukattoon tasaisi suun terveyteen liittyvää eriarvoisuutta, sillä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä suun terveys on heikompi ja hoidon tarve suurempi. Nykyisellään hammastekniset kulut sekä estävät asiakkaan hoitoon hakeutumista, että suuntaavat heidän hoitoaan terveydelle epäedullisella tavalla. Siksi SOSTE esittää, että hammastekniset kulut sisällytettäisiin maksukaton piiriin tai huomioitaisiin asiakasmaksujen alentamista ja kohtuullistamista koskevassa säädöksessä. SOSTE korostaa, että maksukaton kertymisessä tulee ottaa huomioon jatkossa myös sosiaalihuollon maksuja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun kannalta. SOSTE esittää, että maksukattoon sisällytettäisiin omaishoitajan lakisääteisen vapaan maksu (myös shl 27b mukaiset vapaat ei sopimushoitajille) sekä lyhytaikaisen perhehoidon, lyhytaikaisen asumispalvelun ja lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksu.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palveluiden laajuus muuttuu merkittävästi, mutta koskee edelleen tasasuuruisia maksuja. Suun terveydenhuollon maksujen sisällyttäminen maksukattoon on merkittävä muutos varsinkin, kun maksukatto säilyy 683 eurossa. Tämä vaikuttaa merkittävästi asiakasmaksutulojen kertymiseen alueilla, joissa julkinen suun terveydenhuolto on ensisijainen palvelumuoto. Asiakasmaksutulojen pienentymistä olisi korvattava täysimääräisellä valtionosuusjärjestelmällä, joka kohdistuu sote-palveluihin heti lain voimaantulosta lähtein.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Maksukaton laajentaminen kaikin mahdollisin toimin lisää kansalaisten terveyspalvelujen tosiasiallista saavutettavuutta ja potilaiden tasa-arvoa peruspalvelujen käyttäjinä. Pykälän 5 momentin mukaan alle 18-vuotiaan maksu voidaan laskea huoltajan maksukattoon. Esityksen mukaan yhteishuoltajat voivat sopia kumman maksukattoon maksut luetaan. Huoltajien välisten ristiriitojen välttämiseksi, voisi olla tarkoituksenmukaista, että lähihuoltaja olisi kuitenkin ensisijalla, kenen maksukattoon maksut luetaan ja hänen suostumuksellansa maksukatto voitaisiin siirtää tai lukea tarvittaessa etähuoltajan maksukattoon. Jatkossa asiakasmaksulaissa säädettäisiin nimenomaisesti muidenkin terapioiden kuin yksilökohtaisen fysioterapian kerryttävän maksukattoa. Erittäin tärkeä muutos, joka mahdollistaisi sen, että ihmiset hakeutuisivat pitkäaikaisiin terapioihin. Erityisen tärkeää tämä on nuorten/lasten kohdalla, joiden perheissä on taloudellisesti tiukkaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvät ehdotukset maksukaton laajentamisesta ovat THL:n näkemyksen mukaan oikeasuuntaisia. Ehdotuksen mukaisesti maksukaton alaa laajennettaisiin koskemaan myös toimeentulotuesta korvattuja maksuja. Tämä on tervetullut muutos, joka selkiyttäisi järjestelmää niin asiakkaan kuin palvelunjärjestäjän näkökulmasta. THL:n pitää kuitenkin tärkeänä, että asiakasmaksulaissa asetettaisiin palvelujen järjestäjälle velvollisuus seurata maksukattoa kerryttäviä maksuja. Lisäksi jatkovalmistelun yhteydessä tulisi arvioida sairaanhoidon, lääkkeiden ja matkojen kustannusten yhdistämistä yhteisen maksukaton alaan, sekä selvittää keinoja, joilla vältettäisiin alkuvuoteen kohdistuvia maksurasitteita, jotka voivat muodostua yksilötasolla kohtuuttomiksi. Jatkovalmistelun yhteydessä tulisi myös arvioida asiakasmaksulain muuttamista siten, että lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja ei voitaisi periä lainkaan maksukaton täyttymisen jälkeen tai vaihtoehtoisesti huojentamisvelvoite ulottuisi niihin. Myös palvelusetelillä maksettujen terveyspalvelujen omavastuuosuuksien ulottamista maksukaton alaan tulisi selvittää, jotta maksukatto ehkäisisi maksujen kasautumista mahdollisimman tehokkaasti.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palveluiden laajentaminen myös suun terveydenhuoltoon, tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalatoimintaan sekä erilaisiin terapioihin on sinällään kannatettava, mutta talouden lähtökohdista myös erittäin huolella harkittava. Toimeentulotuesta maksettujen asiakasmaksujen huomioiminen maksukattoa laskettaessa saattaisi toki madaltaa asiakkaiden palveluiden käyttökynnystä. Toisaalta riskinä myös tässä on palveluiden epätarkoituksenmukainen käyttö. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • 2 momentin 9 kohdan tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito kerryttävät maksukattoa. Tämä saattaa vaikuttaa asiakaskunnan käyttäytymiseen siten, että asiakkaat hakeutuvat mieluummin näiden palveluiden piiriin niiden edullisuuden vuoksi säännöllisen kotihoidon sijasta. Näin palvelu on asiakkaalle edullisempaa. Palveluiden tuottamisen kannalta asiakasvirta kuitenkin ohjautuu vääränlaisen palvelun käyttöön. Maksukaton kertymisen seurantaan liittyvä viranomaisten tiedonvaihto, prosessien suunnittelu ja tarvittavat potilastietojärjestelmien muutokset asettavat haasteita, eivätkä ehdi toteutua siihen mennessä, kun laki tulee voimaan vuoden 2021 alusta. Maksukaton täyttymisessä otetaan huomioon aiempaa laajemmin erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä lisää selvitystyön määrää ja vaatii kunnilta lisäresursseja asiakaspalveluun. Valtakunnallisen maksukaton seurantarekisterin perustaminen olisi hyvin toivottavaa ja vähentäisi merkittävästi yksittäisten toimijoiden työtaakkaa. Maksukaton seurantavelvollisuus säilyy asiakkaalla itsellään. Tämä ei takaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Oikeuksien toteutuminen on kiinni yksittäisen ihmisen tietämyksestä ja voimavaroista. Heikoimmassa asemassa olevien etujen ajaminen jää tällöin helposti pelkästään viranomaisten varaan ja vastuulle.
      • Psoriasisliitto ry, Karhunen Hanna
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Psoriasisliitto toteaa, että asiakasmaksukaton taso jätetään edelleen lakiluonnoksessa liian korkeaksi. Ylipäätään terveydenhuollon sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen maksukattojen taso (lähes 1 600 euroa vuodessa) on tällä hetkellä Suomessa liian korkea. Järjestöt vaativat, että tällä hallituskaudella on käynnistettävä selvitys maksukattojen yhdistämisestä ja tason laskemisesta. Samoin asiakasmaksukaton seuranta on siirrettävä pois asiakkaan itsensä vastuulta, esimerkiksi osaksi maakuntien tehtäviä. Tämä muutos on toteutettava mahdollisimman pian. Maksukertymän seuraaminen on haastavaa erityisesti niille henkilöille, jotka tarvitsevat paljon ja / tai monenlaisia, monen eri tahon tuottamia terveyspalveluja. Tällöin tiedot eivät aina kulje eri tuottajien välillä ollenkaan, ja asiakas voi päätyä tahtomattaan ylittämään maksukaton. Psoriasisliiton, Reumaliiton, Allergia-, iho- ja astmaliiton sekä Crohn ja Colitis ry:n vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan 1 900 vastaajasta 36 % kokee pitkäaikaissairauden aiheuttamat kustannukset melko tai erittäin suurena taloudellisena rasitteena. Kohtalaisena rasitteena sairauden kuluja pitää 37 %. Tuloksista voidaan havaita, että taloudellinen rasite on selvästi suurin pienituloisimpien vastaajien kohdalla. Tästä huolimatta myös suuri osa keskituloisista vastaajista kokee sairauden vähintään kohtalaisena taloudellisena rasitteena. Lääkekustannukset ovat kyselyn perusteella suurin yksittäinen kuluerä, mutta myös asiakasmaksut luovat taloudellista painetta. Järjestöjen tekemän selvityksen perusteella erityisesti psoriasista sairastavat jättävät jonkin verran terveytensä kannalta tarpeellisia asioita tekemättä niiden kustannusten vuoksi. Tämä suuntaus ei edistä psoriasista sairastavan terveyttä ja voi myös tuottaa pitkällä aikavälillä suuremmat kustannukset niin sairastavalle itselleen kuin yhteiskunnallekin. Psoriasisliitto pitää hyvänä asiana, että lakiluonnos sisällyttää suun terveydenhuollon palveluita osaksi asiakasmaksukattoa. Suun terveydenhuolto on keskeistä psoriasiksen hoidossa, sillä hoitamaton tulehdus suussa ylläpitää kehon tulehdustilaa ja sitä myöten voi myös pahentaa psoriasiksen oireita, altistaa muille sairauksille (esim. diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet) tai heikentää psoriasikseen käytettävän sisäisen lääkityksen tehoa. On kannatettavaa, että maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntämisen asiakasmaksun maksamiseksi tulee kuitenkin olla toissijainen vaihtoehto. Lähtökohtaisesti asiakasmaksu tulee jättää perimättä, mikäli se johtaisi toimeentulotukitarpeen syntyyn. Tämä ensisijaisuus tulee selkeästi lakiin kirjata.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valvira pitää tärkeänä, että maksukattoa laajennettaisiin lakiesityksessä siten, että jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös suun terveydenhuollosta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä terapioista perityt maksut. Maksukattojärjestelmän tulisi olla sellainen, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti, eikä niin, että hänen omalla vastuullaan on maksukaton kertymisen seuraaminen. Lakiehdotuksessa säädettäisiin (esitetyn säännöksen kohta 9), että tilapäinen kotisairaanhoito ja tilapäinen kotisairaalahoito kerryttää maksukattoa. Yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee, että kotihoitoon sisältyvä osuus kotisairaanhoidosta ei kerryttäisi maksukattoa, vaan kotihoitoa olisi palveluna pidettävä kokonaisuutena. Valvira toteaa, että edellä mainittu perustelu asettaa kotihoitoa saavan asiakaan eriarvoiseen asemaan verrattuna henkilöihin, jotka eivät ole kotihoidon piirissä. Valvira toteaa edelleen, että kotihoidon asiakas voi tarvita tilapäisesti kotisairaanhoitoa, jolloin tarpeella on selkeästi alku ja loppu. Esimerkiksi kotihoitoa saavalla asiakkaalla voi olla määräaikainen iv. antibioottilääkitys tai haavanhoito, joka edellyttää kotisairaanhoidon palveluja. Kotisairaanhoidon palvelujen tulisi kerryttää maksukattoa myös kotihoidon asiakkaille, yhdenvertaisesti muiden määräaikaista kotisairaanhoitoa saavien kanssa.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Om så att även kostander för besök hos privata serviceproducenter räknas in i avgiftstaket, bör detta preciseras i lagtexten.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Esitys maksukattoa kerryttävien maksujen laajentamisesta sisältämään mm. suun terveydenhuollon palvelut ja hoitotoimenpiteet, 2 momentin 6 kohdassa mainitut toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät hoidot sekä erityisesti myös toimeentulotuesta maksetut asiakasmaksut ja alaikäisen osalta perittyjen maksujen laskeminen vanhemman tai muun huoltajan maksukattoon on kannatettava. Palvelutarpeet usein keskittyvät. Näissä tilanteissa maksukaton täyttyminen nopeutuu ja se voi turvata tarvittavien terveydenhuollon käyttömahdollisuuden. Takuusäätiö kannattaa SOSTEn aiemmin esittämää ehdotusta palvelu-, matka- ja lääkemaksukattojen yhdistämisestä yhdeksi maksukatoksi, joka sidottaisiin esimerkiksi takuueläkkeen tasoon (835 euroa vuonna 2020). Vuonna 2020 käytössä olevat kolme eri maksukattoa; maksukatot palveluille (683 €) lääkkeille (577 €) ja matkoille (300 €) ovat yhteensä 1560 euroa. SOSTEn esityksessä erilliset maksukatot säilyisivät ja niitä seurattaisiin jatkossakin. Asiakas ei maksaisi palvelu-, matka- tai lääkekohtaista maksua, kun ao. erillinen maksukatto täyttyy. Kun palveluista, matkoista ja lääkkeistä perityt maksut ylittävät maksukaton (835 €), ne olisivat tämän jälkeen maksuttomia. Maksukertymän tarkastelujakson tulisi olla kalenterivuoden sijaan 12 kuukau-den jakso. Maksukattojärjestelmää tulee kehittää siten, että edunsaaja saisi hänelle kuuluvan etuuden automaattisesti. Kunta ei saa periä maksua maksukattoon sisältyvistä palveluista maksukaton tultua täyteen, josta syystä sitä seurataan. Samalla olisi hyvä selvittää, voisiko maksukaton seurantavelvollisuus toimia viran puolesta, jotta vastuu ei enää jäisi asiakkaalle. Kaikki asiakasryhmät eivät kykene yhtäläisesti seuraamaan maksukattonsa täyttymistä tai hakemaan ajoissa liikaa suoritettujen maksujen palauttamista. Tämä asettaa heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset entistä haavoittuvampaan asemaan.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Kuntien taloudellinen tilanne on tiukka jo nykyisellään, ja jos ehdotetut maksukattoon liittyvät lakimuutokset toteutetaan, valtion on korvattava asiakasmaksutulojen menetykset kunnille täysimääräisesti. Jos suun terveydenhuollon maksut ehdotetun mukaisesti jatkossa kerryttävät maksukattoa, taloudelliset vaikutukset ovat kuntayhtymälle merkittävät: Etelä-Karjalassa kuten muuallakin Suomessa julkisten suun terveyspalveluiden kysyntä on viime vuosina kasvanut. Hoidon tarve ja palveluiden kysynnän kasvu tulee jatkumaan voimakkaana jatkossakin, koska aikuisväestö vanhenee hampaallisena. Erityisesti kalliiden kiinteiden proteettisten hoitoratkaisujen tarve ja kysyntä tulevat lisääntymään, millä on merkitystä maksukaton vaikutuksia arvioitaessa. Maksukaton kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta Etelä-Karjalassa asiakasmaksutulojen menetys vuosittain voi olla arviolta noin 239 000 - 359 000 euroa vuodessa. Valtion tulee hyvittää tulonmenetys kunnille. Uudistuksen tavoitteet eli poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa sekä helpottaa sellaisten lapsiperheiden asemaa, joissa lapsi tarvitsee runsaasti sairaanhoidon palveluja tai joissa on useita sairastavia lapsia, ovat kaikki kuitenkin tarpeellisia ja kannatettavia tavoitteita. Asiakkaiden kannalta esitetty ehdotus on hyvä, sillä nykyinen korkea omarahoitusosuus esimerkiksi suun terveydenhuollossa on ollut osalle väestöä este palvelujen käyttämiselle. Lisäksi suun terveydenhuoltoon liittyen uudistuksessa tulee huomioida mm. kehitysvammaisten asiakkaiden osuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää terveydenhuoltoon liittyviä peruspalveluja.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Maksukaton laajentaminen on perusteltua asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja erityisesti heikommassa asemassa olevien näkökulmasta. Lakiesitys vaikuttaa negatiivisesti sote-toimijoiden maksukertymiin. Tämä on välttämätöntä korvata kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti valtionavustuksina tai muulla vastaavalla menettelyllä heti lain voimaantulosta lähtien. Lisäksi on huolehdittava lisävaltionavustuksen kohdentumisesta sote-palveluihin.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Hoitajamaksun poiston lisäksi myös maksukaton laajennus koskemaan suun terveydenhoitoa, tilapäistä kotisairaanhoitoa ja kotisairaalatoimintaa on merkityksellinen kunnille ja kuntayhtymille. Suun terveydenhuollossa asiakasmaksujen osuus palvelun kustannuksista on suurempi kuin vastaanottotoiminnassa. Hammashoidon asiakasryhmä on laajentunut ja laajentuu tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Sairaanhoidollisten toimenpiteiden maksuttomuuden ja maksukaton laajentamisen olisi hyvä tarkastella ennaltaehkäisevän terveydenhuollon maksuttomuuden laajentamista myös suun terveydenhuoltoon. Tällä voisi nähdä olevan vaikuttavuutta kansanterveyden näkökulmasta. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat Somerolla toimineet samassa organisaatiossa 1990-luvulta. Tilapäisessä kotihoidossa on vaikea erottaa kotisairaanhoidon ja kotihoidon muuta palvelua. Tämä lisää hallinnointiin käytettävää aikaa ja epävarmuutta päätösten yhtenevyydestä. Useissa tilanteissa on mahdoton erottaa hoivan ja sairaanhoidon osuutta, tai ainakin esityksen mukaisena tämä tarkoittaisi organisaation palauttamista 1990-luvun alkuun, jossa eri tehtäviä kävi asiakkaan kotona tekemässä eri tehtäviin määritelty henkilöstö.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Tarkoittaa käytännössä kuntayhtymien asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry, Terävä Sini
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Kannatamme esityksiä maksukaton laajentamisesta. Suunterveydenhuollon palvelujen sisällyttäminen maksukattoon lisää ihmisryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja vahvistaa ymmärrystä siitä, että suunterveyden hoito on olennainen osa terveydenhuoltoa ja ihmisten järkevää terveyskäyttäytymistä. Syöpäpotilaiden kannalta on hyvä, että tilapäinen kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito sekä terapiapalvelut kerryttävät jatkossa maksukattoa. Monet syöpäpotilaat tarvitsevat näitä palveluja sekä hoitojen aikana – jolloin heidän maksukattonsa saattaa täyttyä joka tapauksessa – että mahdollisesti pitkäänkin hoitojen päätyttyä. Syöpäpotilaiden kuntoutumisessa voidaan tarvita muun muassa fysioterapiaa ja ravitsemusterapiaa. Syöpäpotilaiden kannalta on tärkeä varmistaa, että esitetyn pykälän muotoilu ”muu niihin rinnastettava toimintakykyä parantava ja ylläpitävä hoito” kattaa varmasti myös lymfaterapian. Sen sijaan olemme pettyneitä siihen, ettei esitysluonnos sisällä muita parannuksia maksukattoon. Maksukaton omavastuu on verrattain korkea ja monelle sairastuneelle tai pitkäaikaissairaalle tilanne on alkuvuodesta todella haastava, kun kaikki maksukatot ovat vuodenvaihteessa nollautuneet ja kulut täytyy maksaa kokonaan itse. Usein samoilla potilailla on paljon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja matkojen käyttöä että korkeat lääkekulut. Tutkitusti esimerkiksi pienituloisista iäkkäistä ihmisistä osa on jättänyt hakeutumatta terveyspalveluihin taloudellisen tilanteensa vuoksi (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttö eroavat tulotason mukaan, THL, 2018). Tätä on erittäin tärkeä pyrkiä ehkäisemään. Maksukattoja tulisi kehittää seuraavasti: - Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen, matkakulujen ja lääkekulujen maksukatot tulisi yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi maksukatoksi. Uuden maksukaton omavastuun tulisi olla selvästi nykyisten maksukattojen yhteenlaskettua omavastuuta pienempi. Uuden maksukaton sisällä seurattaisiin edelleen myös kutakin kolmesta kuluryhmästä erikseen, jotta uudistus ei olisi heikennys niille ihmisille, joilla on esimerkiksi kalliit lääkkeet mutta ei lainkaan matkakuluja. - Maksukaton omavastuu tulisi jaksottaa useaan, esimerkiksi neljään, erään vuoden aikana. - Maksukaton täyttymistä seurattaisiin juoksevalla seurannalla 12 kuukauden ajanjaksolla, ei kalenterivuosittain. Näillä uudistuksilla olisi merkittäviä taloudellisia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Esitämme, että tällä hallituskaudella toteutetaan perusteellinen selvitys edellä mainittujen uudistusten vaikutuksista. On tärkeää saada luotettavaa tietopohjaa, jotta nämä hyvin monille potilasryhmille erittäin tärkeät uudistukset voitaisiin toteuttaa viimeistään seuraavalla hallituskaudella. Lisäksi ehdotamme, että tulevassa asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa maksukaton seurantavastuu siirretään palvelujen käyttäjältä palvelujen järjestäjälle. Tämä helpottaisi erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ja poistaisi sen, että ihmisen oikeus taloudelliseen helpotukseen on kiinni hänen omasta aktiivisuudestaan ja omista voimavaroistaan.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • On hyvä, että asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttävät maksukattoa. Tietojärjestelmät eivät edelleenkään tue riittävästi maksukaton seurantaa ja näin ollen jää edelleen liian paljon asiakkaan omalle vastuulle todentaa maksukaton täyttyminen, jos maksukattoa kerryttävää palvelua on saatu eri organisaatioiden tuottamana.
      • Kuurojen Palvelusäätiö
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Esityksessä maksukattoa laajennetaan suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Tämä on kannatettava uudistus. Maksukattoa kerryttäviksi maksuiksi ei ole hyväksytty palveluseteleiden omavastuita, esitämme että ne on otettava mukaan maksukattoon.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Kannatettavaa on, että asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on saatu toimeentulotukea, kerryttävät jatkossa maksukattoa. Tämä tieto tulee liittää toimeentulotukipäätöksen osaksi. Kaikki tieto tulee olla saavutettavassa muodossa esim. erilaisia tietokoneen tai matkapuhelimen apuvälineohjelmia käytettäessä.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Ks. 5 §:n kommentit psykoterapian osalta. Maksukaton laajentaminen sisällyttämällä siihen uusia palvelumuotoja sekä ne asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, on kannatettavaa. Säännösehdotuksen 6 momentissa esitetään asiakkaan vastuulle vaatimuksen tekeminen maksukaton (683 euroa) ylittävien maksujen takaisin maksusta eri tilanteissa. 7 momentin mukaan kunta saisi kuitenkin kerätä välttämättömiä tietoja maksukaton täyttymisen seuraamiseksi sekä olisi oikeutettu saamaan palveluntuottajilta välttämättömät maksukattoon liittyvät tiedot. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tarpeen kehittää maksukattojen seurantajärjestelmiä siten, että vastuu maksukaton seurannasta siirtyy jatkossa asiakkailta kunnille. Erityisesti paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien ihmisten perustoimeentulon turvan sekä heidän tarvitsemiensa sosiaali- ja terveyspalvelujen tosiasiallisen käytön varmistamiseksi tulee osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittää asiakasmaksulain mukaisen maksukaton, lääkekustannusten vuosiomavastuun (lääkekatto) sekä sairausvakuutuslain mukaan korvattavien matkakustannusten (matkakatto) yhdistämistä yhdeksi maksukatoksi.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palvelujen laajentuminen yhdenvertaistaa palveluja maksukattoon kerryttävien palvelujen osalta. Maksukattoa kerryttävien palveluiden laajentaminen myös suun terveyden-huollosta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta, tilapäisestä kotisairaalahoidosta ja terapioista perittäviin maksuihin on kannatettavaa. Myös toimeentulotuesta maksettujen asiakasmaksujen hyväksyminen kerryttämään maksukattoa madaltaisi asiakkaiden palvelujen käyttökynnystä. Oikea-aikainen ja ennaltaehkäisevä hoitoon hakeutuminen on parhaimmillaan kansanterveyden kokonaiskustannuksia alentava tekijä. Maksukaton käyttöönotosta aiheutuva asiakasmaksukertymien supistuminen tulee kompensoida kunnille täysimääräisenä.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Maksukattoa kerryttävien palvelujen laajentuminen on perusteltua, koska ovat selkeästi yhdenvertaisia palveluja nykyiseen maksukattoon kerryttävien palvelujen kanssa. Merkitsee kaupungin/kuntayhtymän asiakasmaksukertymän supistumista. Asiakasmaksutulojen pienentyminen tulee korvata kunnille 100 %:sti peruspalvelujen valtionosuuksissa lain voimaantulosta alkaen.
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Lyhytaikainen terveydenhuoltolain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettu laitoshoito tai lyhytaikainen sosiaalihuoltolain 22 §:ssä tarkoitettu laitospalvelu on luettava maksukattoon, niin että siitä ei saa periä vuorokausimaksua sen jälkeen, kun maksukatto on ylittynyt. Etelä-Savossa on paljon pienituloisia vanhuksia, jotka rukoilevat sairaalan osastolla, että pääsisivät jo pois osastolta, koska heillä ei ole varaa olla siellä. Kahden viikon aika sairaalan osastolla tarkoittaa 315 euron maksua ja pienituloinen eläkeläinen, jolla kuukausitulot ovat noin 800 euroa, ei selviä kyseisestä maksusta joutumatta vaikeuksiin. Kuukauden oleminen lyhytaikaisessa laitoshoidossa tarkoittaa 675 euron maksua. Lyhytaikaiseen laitoshoitoon sairaalan osastolle voi joutua esimerkiksi aivoinfarktin, verenmyrkytyksen tai muun äkillisen tilanteen vuoksi. Usein lasku lyhytaikaisesta laitoshoidosta ehtii tulla henkilön kotiin ennen kuin hän on kotiutunut ja laskuja ehtii mennä perintään. Liikaa perityn summan takaisin vaatimista ei saa sälyttää asiakkaan vastuulle, vaan järjestävän tahon on pidettävä huoli maksukaton asianmukaisuudesta ja siitä, ettei keneltäkään peritä liikaa tai jos on peritty, niin automaattisesti palautetaan summa takaisin. Asiakkaina on paljon vanhuksia ja vammaisia, joiden ei voida olettaa itse pystyvän pitävän kirjaa ja anomaan liikaa maksettuja maksuja takaisin. Perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon, sosiaalihuoltoon ja lääkkeiden maksukattoon liittyvät asiat on huolehdittava automaattisesti ihmisten puolesta ilman anomuksia. Tällä hetkellä ihmisten tulee itse seurata ja huolehtia eri maksukattojensa täyttymisestä. Kuitit pitää säilyttää ja maksuvapautusta tulee anoa erikseen sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta, sillä laskutusohjelmat eivät ole yhteydessä toisiinsa. On hyvä, jos tämä korjaus tulee. Maksukaton piirin tulee yhdistää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut: Asiakasmaksut, lääkkeet ja kuljetuspalvelut. Kun yhteissumma terveyskeskus- ja sairaalamaksuista, sosiaalihuollon maksuista, lääkkeistä, hammashoidosta, ensihoidosta ja sosiaalihuollon kuljetuspalveluista tulisi täyteen vuoden aikana, niin sen jälkeen maksuja ei enää perittäisi. Ruotsissa asiakasmaksut ovat käytössä vain pienimuotoisesti. Siellä julkisen verorahoituksen osuus sote-kustannuksista on 84 prosenttia. Suomessa julkisen verorahoituksen osuus on vain 75 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että Suomessa ihmisiltä kerätään asiakasmaksuja huomattavasti enemmän, vaikka meillä on korkea verotustaso. Myös Englannissa julkisen rahoituksen osuus on 83 prosenttia ja terveydenhuoltopalvelut pääosin ilmaisia ihmisille. Suomessa korkeiden asiakasmaksujen takia monet kipuilevat lääkkeiden ja ruuan ostamisen välillä ja jättävät ostamatta esimerkiksi kotihoidon palveluja. Palveluseteli on hyvä esimerkki siitä, kuinka vain teoriassa sen myötä kaikilla on mahdollisuus valita. Käytännön elämässä palveluseteliin liittyvä omavastuu on asetettu usein niin korkealle tasolle, etteivät pieni- ja keskituloiset kykene seteleitä hyödyntämään. Näin ollen, jos palveluita aiotaan jatkossakin tarjota palveluseteleiden kautta, tulee niiden omavastuuta alentaa tuntuvasti. Palveluseteiden omavastuut on otettava mukaan maksukattoon.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Hoitajamaksun poiston lisäksi myös maksukaton laajennus koskemaan suun terveydenhoitoa ja kotisairaalatoimintaa on merkityksellinen kunnille ja kuntayhtymille. Suun terveydenhuollon asiakasmaksut ovat hyvin merkittävässä asemassa verrattuna vastaanottotoiminnan asiakasmaksutuloihin. Esimerkiksi Riihimäen seudun tk-kuntayhtymässä suun terveydenhuollon asiakasmaksut ovat noin kolminkertaiset. Vaikutus maksukaton kertymiseen ja täyttymiseen aiemmin kuin nykyisin vaikuttaa sekä suun terveydenhuollon että muiden terveydenhuollon asiakasmaksujen kertymiseen alentavasti. Kun maksukaton laajenemisen vaikutus on arvioitu yhteensä 11,4 miljoonan euron ja hoitajavastaanoton maksuttomuuden 14,1 Milj. euron suuruiseksi, tarkoittaa tämä perusterveydenhuollon toimijoille merkittävää tulojen pienenemistä. Lakiesityksessä on arvioitu, että maksukaton saajien määrä lisääntyisi esitetyillä muutoksilla noin 0,5 %:lla aikuisväestöstä. Tämä tarkoittaisi kuntayhtymän kohdalla vajaan 200 henkilön lisäystä maksukaton saajiin. Hoitajan vastaanottokäynnin maksun poiston (ja suun terveydenhuollon maksukaton) sijaan kannattaisi harkita esim. suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevän toiminnan (suuhygienistin tarkastus) maksuttomuutta myös aikuisväestölle. Tällä olisi todennäköisesti vaikutusta myös yleisterveyteen (kansanterveyteen) paremmin kuin sillä, että sairaanhoitajan käynnit muutetaan maksuttomiksi (viitaten myös HE:n tekstiin suun terveyden vaikutuksesta kansantauteihin). Esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän kuntien asiakasmaksutuloja yhteensä 45 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä korvattaisiin kunnille lisäämällä vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta. Kuntayhtymien näkökulmasta tämä saattaa johtaa siihen, että sen todellinen tilanne heikkenee, kun kunnat eivät siirrä lisävaltionosuutta kuntayhtymälle, vaan paikkaavat sillä omia lisääntyviä menoja esim. erikoissairaanhoidon tai sosiaalitoimen kuluihin (esim. hoitajamitoituksen korjaamiseen ja erikoissairaanhoidon nouseviin kuluihin). Kun samanaikaisesti on tarkoitus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja esittää hoidon saatavuuteen viikon rajaa, vähentyneet maksutuotot eivät tätä edistä, vaan tilanne heikkenee edelleen.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 7 b § Palvelun pitkäaikaisuus / Servicens långvariga karaktär
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetun säännöksen 1 momentin 2) kohdasta puuttuu nähdäksemme viittaus kehitysvammalakiin. Vaikka jotkut kunnat ja kuntayhtymät perivät tällä hetkellä virheellisesti (vrt. esimerkiksi perhehoitolain hallituksen esitys HE 256/2014 vp, erit. s. 10-11) kehitysvammalain perusteella järjestetystä perhehoidosta asiakasmaksulain 4 §:n 2) kohdan mukaisen ylläpitomaksun sijasta laitoshoidon maksua – vaikkakaan eivät ollenkaan kaikki kunnat, esim. Pirkanmaan KeiPe:n 22 kuntaa kattavalla alueella peritään erityishuoltona järjestetyn perhehoidon asiakkailta KeiPe:n sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman ohjeistuksen mukaisesti nykyään nimenomaan ylläpitomaksua (https://www.tampere.fi/tiedostot/p/JWSQ5bNRz/Toimintaohje_2020.pdf) – niin tämä nykyisen lainsäädännön vaikeaselkoisuudesta johtuva ilmeisesti melko yleinen virhetulkinta ei nähdäksemme voi olla perusteltu syy muuttaa lakia niin, että ”laillistetaan” tämä virheellinen käsitys. Tällöin kehitysvammalain perusteella perhehoitoa saavat joutuisivat taloudellisesti kohtuuttomaan, ja myös vammaispalvelulain perusteella vastaavaa palvelua saaviin verrattuna perusteettomasti epäyhdenvertaiseen, asemaan. Laitoshoidon maksujen periminen kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetystä perhehoidosta ei ole perusteltua, koska perhehoidossa asiakas maksaa yleensä itse omista varoistaan monia asioita, kuten esimerkiksi terveydenhuoltomenojaan ja lääkkeitään, jotka kuuluvat laitoshoitoon. Perhehoidossa on myös keskimäärin huomattavasti vähemmän apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä kuin laitoshoidossa, ja tällöin he esimerkiksi osallistuvat ja toimivat normaalisti yhteiskunnassa merkittävästi laitosasukkaita enemmän. Perhehoito on usein valittu juuri tukemaan tätä mahdollisuutta elää mahdollisimman tavanomaista elämää siellä, missä muutkin. Jos näiltä asiakkailta voitaisiin periä perhehoidosta laitoshoidon maksut ja jättää heille käyttöön vähimmillään vain laitoshoidon minimikäyttövaran suuruiset kuukausittaiset käyttövarat, taloudellinen tilanne käytännössä estäisi heidän YK:n vammaissopimuksen edellyttämän yhdenvertaisen osallisuutensa ja osallistumisensa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Olisi nähdäksemme myös perusteetonta eri tavoin vammaisten henkilöiden epäyhdenvertaista kohtelua, jos kehitysvammalain ja vammaispalvelulain perusteella järjestettyjen samannimisten ja käytännössä yleensä myös hyvin samansisältöisten palveluiden asiakkaita kohdeltaisiin asiakasmaksujen näkökulmasta eri tavoin, asettaen kehitysvammaisten erityishuoltona palvelua saavat epäedullisempaan asemaan. Sitä paitsi kehitysvammansa vuoksi välttämättä perhehoitoa tarvitsevilla asiakkailla tulisi tällöin asiakkaan edun ensisijaisuuden periaatteen perusteella nähdäksemme olla oikeus saada perhehoito järjestettynä tilanteessa heille edullisemman vammaispalvelulain nojalla. Sehän on lisäksi ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin, eli ensisijainen palveluiden järjestämisen peruste myös kehitysvammaisille ihmisille silloin, kun sama palvelu voidaan järjestää kummankin lain perusteella. Sääntely, joka sallisi isompien maksujen perimisen erityishuoltona järjestetystä perhehoidosta kuin vammaispalvelulain mukaisesta perhehoidosta, johtaisikin käytännössä tilanteeseen, jossa monien nykyään kehitysvammalain mukaista perhehoitoa saavien asiakkaiden palvelua koskevat päätökset tulisi muuttaa niin, että perhehoito järjestettäisiin heille jatkossa vammaispalvelulain mukaisena palveluna. On vaikea nähdä, miksi tällainen asiakkaille mahdollisesti ylimääräisiä kustannuksia (ennen kuin tarvittavat muutokset päätöksiin on saatu tehtyä) sekä vammaispalveluiden viranhaltijoille ylimääräistä työtä ja vaivaa aiheuttava muutos olisi syytä tehdä. Tukiliitto katsoo, että perustellumpaa on edellyttää, että nyt kehitysvammalain mukaisesta perhehoidosta laitoshoidon maksuja perivät kunnat ja kuntayhtymät sen sijaan velvoitetaan perimään erityishuoltona järjestetystä perhehoidosta voimassa olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla vain ylläpitomaksua, kuten esimerkiksi Pirkanmaalla on jo pidempään tehtykin. Sitä, mitä perhehoidon asiakkaan kuluja perhehoitajan kulukorvauksella tulee maksaa, olisi myös mielestämme aiheellista jollain aikavälillä tarkentaa joko lakimuutoksella tai esimerkiksi kuntainfossa. Monet perhehoitajat ymmärtävät kulukorvauksen pienen palkkionsa jatkeeksi. Toiset taas maksavat sillä enemmän asukkaiden kuluja, kuten perhehoitolain ja sen esitöiden mukaan ymmärtääksemme esimerkiksi tavanomaisista harrastuksista ja terveydenhuoltomenoista aiheutuvien kulujen osalta olisi tarkoituskin.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • I paragrafens 1 moment punkt 2 bör tilläggas hänvisning till specialomsorgslagen, så att avgift för familjevård ordnad med stöd av specialomsorgslagen är avgiftsfri, liksom familjevård ordnad med stöd av Barnskyddslagen och Lag om stöd och service på grund av handikapp. Formuleringen i lagförslaget bygger på att barnet med intellektuell funktionsnedsättning erlägger en avgift för institutionsvård, men de facto betalar barnet (eller hens vårdnadshavare) i familjevård själv de utgifter familjen har till exempel hälsovårdsbesök och mediciner. Dessutom skiljer sig familjevård från institutionsvård genom att stöda barnet att delta i samhällelig verksamhet mer än personer inom institutionsvård, vilket innebär kostnader. Familjevård enligt specialomsorgslagen kan därmed inte likställas med institutionsvård och påföras motsvarande avgift. Institutionsvårdsavgift innebär i sämsta fall att barnet som behöver stöd endast har tillgång till egna medel på en miniminivå vilket märkbart försämrar barnets möjligheter att delta i samhälleliga aktiviteter. Förslagets nuvarande formulering ställer familjer med barn med intellektuell funktionsnedsättning i sämre position jämfört med andra familjer med barn med andra funktionsnedsättningar.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotettua pitkäaikaisen palvelun määritelmää. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen katsotaan pitkäaikaiseksi sen kestettyä yli kolme kuukautta.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesitys ei aiheuta merkittäviä muutoksia Kainuussa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvinvointiala HALI ry kannattaa kolmen kuukauden rajan ottamista määrittämään sitä, milloin kyseessä on pitkäaikainen palvelu (esimerkiksi pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen);
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälässä säädetään perusteet asumispalveluiden maksun perimiselle ja kyse on yhdenvertaisuuden kannalta suuresta muutoksesta. Asiakasmaksujen määräämisen kannalta on perusteltua, että palvelun pitkäaikaisuus on selkeästi määritelty. Kuitenkin ehdotettu sääntely voi aiheuttaa merkittävää ristiriitaa ja yhteensovittamisen tarvetta varsinaisten palveluita koskevan lainsäädännön ja toimintaohjeiden yhteensovittamisen kanssa. Tyypillisesti palvelun lyhyt- tai pitkäaikaisuus on määritelty muiden kuin asiakasmaksuja määrittävien säännösten ja ohjeiden perusteella. Jos sääntely toteutuu esitetyssä muodossa, sen käyttöönotto kunnissa edellyttää merkittäviä muutoksia mm. palveluita koskeviin toimintaohjeisiin ja hallinnollisiin prosesseihin sekä palvelu- ja asiakasmaksulainsäädännön yhteensovittamiseen.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pohjois- Suomen aluehallintovirasto on esittänyt seuraavia näkökohtia, jotka ovat myös Seinäjoen kaupungin mielestä asiassa olennaisia. ”Säännöksen mukaan sosiaalihuoltolain 19 §:ssä tarkoitettu kotipalvelu muuttuisi maksulliseksi 2 kuukauden jälkeen. Tämä ei tue haastavassa tilanteessa olevia lapsiperheitä, joilla on pitkäaikaisia vaikeuksia sosiaalihuoltolain 19 § 1 momentissa mainituissa asioissa. Kotipalvelu on kuitenkin lastensuojelun asiakkaille maksutonta. Sosiaalihuoltolain tuen piirissä oleville lapsiperheille myös pitkäaikaisen kotipalvelun tulisi olla maksutonta, joka vähentäisi lastensuojelun tarvetta.”
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säännösehdotuksen perusteluissa todetaan, että erityishuoltona ja vammaispalvelulain nojalla järjestetty palveluasuminen ovat jatkossakin maksuttomia. Kehitysvammaisten erityishuollon asumispalveluissa ylläpidosta voidaan periä maksu. Etevan mukaan ylläpidosta tulee voida edelleen periä maksu. Ylläpitoa ei ole määritelty laissa kuten tukipalveluiden osalta. Tällä hetkellä ylläpitona perittävät kulut ja sisältö vaihtelevat suuresti eri toimijoiden välillä. Kuntaliitto on ohjeistanut ylläpitomaksuista seuraavaa: Asiakasmaksulain (voimassa oleva) 4 § määrittelee, että kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan periä maksu; lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa ja opetusta saavan lapsen osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Ylläpidon ja osittaisen ylläpidon käsitettä ei ole asiakasmaksulainsäädännössä määritelty. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 14.11.2008 T 2854 linjannut, että kehitysvammaiselle lapselle myönnetty tilapäinen, kulloinkin vuorokauden käsittävä perhehoito, ei ollut maksuttomana annettavaa osittaista ylläpitoa, vaan kehitysvammaisen ylläpitoa, josta voitiin periä maksu. Kokovuorokautinen ylläpito ei ollut osittaista ylläpitoa. Ylläpidolla voidaan tarkoittaa mm. ruokailua, majoittumista ja siivousta. Jos henkilö itse vastaa ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista, ei tavallisesti voida periä muuta erillistä maksua ylläpidosta. Erityishuollon asumispalveluissa asukkaalta voidaan periä ylläpitomaksu. Ylläpitomaksu määritellään sen mukaan, mitä palveluja asukas on käyttänyt. Asumispalveluissa ylläpitona voidaan pitää asumisesta, ravinnosta ja muusta ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Näitä kuluja ovat asiakkaan käyttämistä palveluista (mm. siivous, vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet, siivousvälineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset.
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund, Pärnänen Heikki
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pitkäaikaishoidon ja -hoivan maksujen yhtenäistäminen ja säädösten tarkentaminen on erittäin perusteltu ja tervetullut uudistus.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palvelun pitkäaikaisuuden määritelmien yhtenäistäminen on tarpeellista.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Föreslås att endast 7 b § punkt 2) och punkt 3) bibehålls.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Laissa tulisi säätää täsmällisesti, milloin on se ajankohta, kun palveluntarpeen pitkäaikaisuutta arvioidaan. Laissa olisi edelleen säilytettävä mahdollisuus jättää pitkäaikaisen laitoshoidon maksu määräämättä, kun arvioidaan potilaan laitoshoidon päättyvän parin kuukauden sisällä.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säännös yhdenmukaistaa kotona annettavan palvelun jatkuvuuden ja säännöllisyyden määrittelyn, joka tällä hetkellä vaihtelee. Kahden kuukauden määräaika kotipalvelun ja kotisairaanhoidon jatkuvuuden arvioinnissa on kannatettava, koska se helpottaa pienituloiste, usein ikääntyneiden, asiakkaiden taloudellista rasitusta.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kolme kuukautta tai yli selkeä määritelmä.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetun säännöksen 1 momentin 2) kohdasta puuttuu nähdäksemme viittaus kehitysvammalakiin. Laitoshoidon maksujen periminen kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetystä perhehoidosta ei ole perusteltua. Perhehoidossa asiakas maksaa yleensä itse omista varoistaan monia asioita, kuten esimerkiksi terveydenhuoltomenojaan ja lääkkeitään, jotka kuuluvat laitoshoitoon. Perhehoidossa on myös keskimäärin huomattavasti vähemmän apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä kuin laitoshoidossa, ja tällöin he esimerkiksi osallistuvat ja toimivat normaalisti yhteiskunnassa merkittävästi laitosasukkaita enemmän. Perhehoito on usein valittu juuri tukemaan tätä mahdollisuutta elää mahdollisimman tavanomaista elämää. Jos näiltä asiakkailta voitaisiin periä perhehoidosta laitoshoidon maksut ja jättää heille käyttöön vähimmillään vain laitoshoidon minimikäyttövaran suuruiset kuukausittaiset käyttövarat, taloudellinen tilanne käytännössä estäisi heidän YK:n vammaissopimuksen edellyttämän yhdenvertaisen osallisuutensa ja osallistumisensa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Näemme, että syrjivää ja epäyhdenvertaista kohtelua on jos kehitysvammalain ja vammaispalvelulain perusteella järjestettyjen samannimisten ja käytännössä yleensä myös hyvin samansisältöisten palveluiden asiakkaita kohdeltaisiin asiakasmaksujen näkökulmasta eri tavoin, asettaen kehitysvammaisten erityishuoltona palvelua saavat epäedullisempaan asemaan. Kehitysvammansa vuoksi välttämättä perhehoitoa tarvitsevilla asiakkailla tulisi aina asiakkaan edun ensisijaisuuden periaatteen perusteella olla oikeus saada perhehoito järjestettynä tilanteessa heille edullisemman vammaispalvelulain nojalla. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin, eli ensisijainen palveluiden järjestämisen peruste myös kehitysvammaisille ihmisille silloin, kun sama palvelu voidaan järjestää kummankin lain perusteella. Sitä, mitä perhehoidon asiakkaan kuluja perhehoitajan kulukorvauksella tulee maksaa, olisi myös mielestämme aiheellista jollain aikavälillä tarkentaa joko lakimuutoksella tai esimerkiksi kuntainfossa. Monet perhehoitajat ymmärtävät kulukorvauksen pienen palkkionsa jatkeeksi. Toiset taas maksavat sillä enemmän asukkaiden kuluja, kuten perhehoitolain ja sen esitöiden mukaan ymmärtääksemme esimerkiksi tavanomaisista harrastuksista ja terveydenhuoltomenoista aiheutuvien kulujen osalta olisi tarkoituskin.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palvelun pitkäaikaisuus määritelty esityksessä tarkoituksenmukaisesti. Säännös yhdenmukaistaa kotona annettavan palvelun jatkuvuuden ja säännöllisyyden määrittelyn, joka tällä hetkellä vaihtelee. Kahden kuukauden määräaika kotipalvelun ja kotisairaanhoidon jatkuvuuden arvioinnissa on kannatettava, koska se helpottaa pienituloiste, usein ikääntyneiden, asiakkaiden taloudellista rasitusta.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Miten luokitellaan kotihoidossa palvelun pitkäaikaisuus, mikäli palvelu jatkuu yli kaksi kuukautta, mutta toteutuu harvemmin kuin kerran viikossa. Onko palvelu tällaisessa tapauksessa tilapäinen?
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lapsiperheen kotipalvelua ei tule määritellä lähtökohtaisesti pitkäkestoiseksi palveluksi. Lapsiperheen kotipalvelu tulee nähdä tilapäisenä elämäntilanteeseen liittyvänä avun tarpeena eikä määritellä maksua ensisijaisesti säännölliseksi kuukausimaksuperusteiseksi ikäihmisten kotipalvelun tapaan.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitys palveluasumisen maksujen yhdenmukaistamisesta on kannatettava.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Palvelun pitkäaikaisuuden nykyistä selkeämpi määrittely on perusteltua.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lapsiperheen kotipalvelua ei tule määritellä lähtökohtaisesti pitkäkestoiseksi palveluksi. Lapsiperheen kotipalvelu tulee nähdä tilapäisenä elämäntilanteeseen liittyvänä avun tarpeena eikä määritellä maksua ensisijaisesti säännölliseksi kuukausimaksuperusteiseksi ikäihmisten kotipalvelun tapaan.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Palvelun pitkäaikaisuuden määrittely laissa on käytännön työtä selkeyttävä.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotetun säännöksen 1 momentin 2) kohdasta puuttuu nähdäksemme viittaus kehitysvammalakiin. Kehitysvammalain perusteella järjestetystä perhehoidosta tulee periä ylläpitomaksua, ei laitoshoidon maksua, kuten monet kunnat nykytilanteessa virheellisesti tekevät (asiakasmaksulain 4 §:n kohta 2, perhehoitolain hallituksen esitys HE 256/2014 vp, erit. s. 10-11 sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus https://www.tampere.fi/tiedostot/p/JWSQ5bNRz/Toimintaohje_2020.pdf). Kehitysvammalain perusteella perhehoitoa saavat joutuisivat taloudellisesti kohtuuttomaan ja myös vammaispalvelulain perusteella vastaavaa palvelua saaviin verrattuna perusteettomasti epäyhdenvertaiseen asemaan, jos heiltä perittäisiin laitoshoidon maksua. Laitoshoidon maksujen periminen kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetystä perhehoidosta ei myöskään ole perusteltua, koska perhehoidossa asiakas maksaa yleensä itse omista varoistaan monia asioita, kuten esimerkiksi terveydenhuoltomenojaan ja lääkkeitään, jotka kuuluvat laitoshoitoon. Perhehoidossa on myös keskimäärin huomattavasti vähemmän apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä kuin laitoshoidossa, ja tällöin he esimerkiksi osallistuvat ja toimivat normaalisti yhteiskunnassa merkittävästi laitosasukkaita enemmän. Perhehoito on usein valittu juuri tukemaan tätä mahdollisuutta elää mahdollisimman tavanomaista elämää siellä, missä muutkin. Jos näiltä asiakkailta voitaisiin periä perhehoidosta laitoshoidon maksut ja jättää heille käyttöön vähimmillään vain laitoshoidon minimikäyttövaran suuruiset kuukausittaiset käyttövarat, taloudellinen tilanne käytännössä estäisi heidän YK:n vammaissopimuksen edellyttämän yhdenvertaisen osallisuutensa ja osallistumisensa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Näin ollen on perusteltua edellyttää, että kunnat ja kuntayhtymät velvoitetaan perimään erityishuoltona järjestetystä perhehoidosta voimassa olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla vain ylläpitomaksua, kuten osassa kunnista on jo pidempään tehtykin.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon osalta esitetty kolmen kuukauden määräaika vastaa nykyistä käytäntöä ja on edelleen tarkoituksenmukainen. Kotiin annettavien palvelujen osalta esitetty pitkäaikaisuuden määritelmä (asiakas saa palvelua vähintään kerran viikossa pitkäaikaiseen tai jatkuvaan palveluntarpeeseen ja palvelun on jatkunut tai tulee jatkumaan kaksi kuukautta) on tarkoituksenmukainen.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Entinen lainkohta oli selkeämpi.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Monikkoperheet ry, Kumpula Ulla
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lapsiperheiden tarvitseman kotipalvelun näkökulmasta on ongelmallista, että lapsiperheen pitkäaikainen kotipalvelu määritellään yhtenevästi ikäihmisten kotipalvelun kanssa. Tällöin kotipalvelun maksun suuruus voi nousta liian korkeaksi perheille, joissa avun tarve on pidentynyt olematta kuitenkaan jatkuvaa. Lapsiperheen kotipalvelu on yksi tärkeimmistä perheen jaksamista tukevista ja perhetilanteen kriisiytymistä ehkäisevistä sosiaalipalveluista, joten sen kustannukset perheelle eivät missään tapauksessa saa muodostua esteeksi palvelun saannille. Kotipalveluapu on tehokasta ja edullista perheiden ennaltaehkäisevää tukemista. Erityisen perhetilanteen kuten esimerkiksi monikkolasten syntymän vuoksi tuen tarve voi olla pidentynyt ilman, että perheellä kuitenkaan olisi tarvetta lastensuojelun avohuollon tukitoimena annettavalle maksuttomalle perhetyölle. Sen mahdollistamiseksi, että esimerkiksi jokaisella kotipalveluapua tarvitsevalla monikkoperheellä olisi taloudellisesti tosiasialliset mahdollisuudet käyttää kotipalveluapua, lapsiperheen kotipalvelu tulee nähdä tilapäisenä elämäntilanteeseen liittyvänä avun tarpeena eikä määritellä maksua ensisijaisesti säännölliseksi kuukausimaksuperusteiseksi, ikäihmisille annettavan kotipalvelun tapaan.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On hyvä, että jatkuvan ja säännöllisen palvelun kriteerit kirjataan, jotta käytännöt ovat yhtenäisiä.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaishoidon maksuja koskevan sääntelyn selkiyttäminen on hyvä ja kannatettava uudistus (ehdotetut 7 b § ja 10 b-10 h §:t).
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Otsikointia on tarpeen muuttaa säännöksen sisältöä paremmin kuvaavaksi. Pykälässä on perusta sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaisten asumispalvelujen maksujen määräytymiselle. Voimassaolevassa lainsäädännössä ei ole säädetty kyseisten palvelujen asiakasmaksuista. Muutos on merkittävä erityisesti yhdenvertaisuuden kannalta. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa on syytä korjata virkkeen sanamuotoa: ”… maksua ei kuitenkaan saa periä … lääkinnällisestä kuntoutuksesta laitoksessa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettua kuntoutusta laitoksessa eikä lastensuojelulain 57 §:ssä tarkoitetusta laitoshuollosta.” Sanamuoto pitänee olla: ”… annetun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta kuntoutuksesta laitoksessa eikä …”
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Nykyinen pykälä ja sen otsikko ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Sääntely päivitettäisiin siten, että pykälässä säädettäsiin myös eräiden muiden palveluiden osalta siitä, milloin niistä voidaan periä tulojen mukaan määräytyviä pitkäaikaisen taikka jatkuvan ja säännöllisen palvelun maksuja. Sääntely kohdistuisi esim. perhehoitoon kuten lastensuojelunlain, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla. Pykälässä säädettäisiin milloin kunta saisi periä pitkäaikaisen perhehoidon maksun, josta säädettäisiin 7 c §.ssä. Pikäaikaisuuden perusteena on yli 3kk kestävä hoito tai hoidon ennakoidaan kestävän yli 3kk. Muutos ehdotus selkeyttää tulkintaa ja lisää tasa-arvoa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksessä on selkiytetty palvelun pitkäaikaisuuden koskemaan laitoshoidon lisäksi myös tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista perhehoitoa.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Käsitteiden ja määrittelyjen tarkennus on asianmukainen ja tarpeellinen.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Sosiaalihuoltolain 19 § 4 momentin mukaan ”lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista 2 momentissa mainittujen syiden vuoksi”. Säännöksen mukaan sosiaalihuoltolain 19 §:ssä tarkoitettu kotipalvelu muuttuisi maksulliseksi 2 kuukauden jälkeen. Tämä ei tue haastavassa tilanteessa olevia lapsiperheitä, joilla on pitkäaikaisia vaikeuksia sosiaalihuoltolain 19 § 1 momentissa mainituissa asioissa. Kotipalvelu on kuitenkin lastensuojelun asiakkaille maksutonta. Sosiaalihuoltolain tuen piirissä oleville lapsiperheille myös pitkäaikaisen kotipalvelun tulisi olla maksutonta, joka vähentäisi lastensuojelun tarvetta.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL pitää sääntelyä palvelun pitkäkestoisuuden määrittelystä tervetulleena, sillä se selkeyttää oikeustilaa ja on omiaan johtamaan käytäntöjen yhtenäistymiseen.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valvira toteaa, että esityksen nykytilaa ja sen arviointia koskevan kohdan alakohdassa 2.2.2 Pitkäaikaishoidosta ja -palveluista perittävät maksut (s. 20), on (viimeisessä kappaleessa) avo- ja laitoshoidon maksuperusteiden erilaisuutta koskevassa kohdassa todettu, että laitoshoito sisältää hoidon lisäksi täyden ylläpidon, josta asiakas vastaa avohoidossa itse. Laitoshoidon ylläpito ei Valviran näkemyksen mukaan kuitenkaan toteudu täysin kaikkien asiakasryhmien osalta. Käytännössä on ollut tilanteita, että asiakkaat maksavat itse esimerkiksi henkilökohtaiset hygieniatarvikkeensa sekä vaatteensa. Säännösehdotuksen perusteluissa todetaan, että erityishuoltona ja vammaispalvelulain nojalla järjestetty palveluasuminen ovat jatkossakin maksuttomia. Kehitysvammaisten ylläpidosta voidaan periä maksu. Valvira pitää perusteltuna sitä, että ylläpidosta voidaan periä maksu. Valvira korostaa kuitenkin sitä, että ylläpitoon sisältyviä asioita ei ole määritelty laissa, kuten lakiehdotuksessa on esimerkiksi tukipalvelujen osalta tehty. Tällä hetkellä ylläpitona perittävät kulut ja sisältö vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä. Valviran tietoon on tullut, että joissakin kunnissa ylläpitomaksuun on sisällytetty muun muassa palveluyksikköön tulevat yhteiset lehdet, askarteluvälineet, vuodenaikoihin liittyvät koristeet, astiastot, yhteiset huonekalut, kukkamullat ynnä muut sellaiset. Myös esimerkiksi pyykinpesusta on peritty pesuainemaksuna jopa 4 € / kerta. Valviran näkemyksen mukaan asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa suhteessa ylläpitomaksuun, ja ylläpitomaksut vaikuttavat jopa piilotetuilta asiakasmaksuilta. Palvelujen käyttäjien yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi ylläpitomaksuista tulisi säätää lailla, tai niihin tulisi vähintään ottaa kantaa lain esitöissä. Esimerkiksi Kuntaliitto on ohjeistanut ylläpitomaksuista seuraavaa: Asiakasmaksulain (voimassa oleva) 4 § määrittelee, että kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan periä maksu; lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa ja opetusta saavan lapsen osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Ylläpidon ja osittaisen ylläpidon käsitettä ei ole asiakasmaksulainsäädännössä määritelty. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 14.11.2008 T 2854 linjannut, että kehitysvammaiselle lapselle myönnetty tilapäinen, kulloinkin vuorokauden käsittävä perhehoito, ei ollut maksuttomana annettavaa osittaista ylläpitoa, vaan kehitysvammaisen ylläpitoa, josta voitiin periä maksu. Kokovuorokautinen ylläpito ei ollut osittaista ylläpitoa. Ylläpidolla voidaan tarkoittaa mm. ruokailua, majoittumista ja siivousta. Jos henkilö itse vastaa ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista, ei tavallisesti voida periä muuta erillistä maksua ylläpidosta. Erityishuollon asumispalveluissa asukkaalta voidaan periä ylläpitomaksu. Ylläpitomaksu määritellään sen mukaan, mitä palveluja asukas on käyttänyt. Asumispalveluissa ylläpitona voidaan pitää asumisesta, ravinnosta ja muusta ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Näitä kuluja ovat asiakkaan käyttämistä palveluista (mm. siivous, vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet, siivousvälineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Selkeyttävää, että palvelun pitkäaikaisuudelle on laissa määritelmät.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 7 c § Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksu / Avgift för långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg, långvarig familjevård och långvarig sluten vård
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliitto kannattaa tehostetun palveluasumisen maksuista säätämistä. Koska myös vammaislainsäädännön perusteella järjestetystä ympärivuorokautisesta asumispalvelusta käytetään toisinaan nimitystä tehostettu palveluasuminen, niin nähdäksemme olisi hyvä ainakin tämän pykälän perusteluissa selkeästi todeta, että pykälässä säädetään kuitenkin vain sosiaalihuoltolain mukaisen tehostetun palveluasumisen maksuista. Vastaavasti on myös paikallaan selventää, että pykälässä tarkoitettua pitkäaikaista perhehoitoa ei ole vammaispalvelulain, kehitysvammalain tai lastensuojelulain perusteella järjestetty pitkäaikainen perhehoito. Tukiliiton mielestä olisi sen sijaan erittäin tärkeää, että jo tässä osittaisuudistuksessa ulotettaisiin asiakasmaksulain vähimmäiskäyttövarasääntely koskemaan myös vammaislakien mukaisia asumispalveluita. Tällä hetkellä näissä palveluissa asuvilla vammaisilla henkilöillä on huomattavan usein vaikeuksia tulla kohtuudella toimeen heille vuokran ja muusta ylläpidosta perittävän asiakasmaksun jälkeen käytettäväksi jäävillä tuloilla. Vähimmäiskäyttövarasääntelylle on selkeä tarve. Siitä säädettäessä on huomioitava myös YK:n vammaissopimuksen 28 artikla, joka turvaa vammaisten henkilöiden oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Esimerkiksi lähes kaikki kehitysvammaiset ovat hyvin vähävaraisia, takuueläkkeen ja eläkettä saavan hoitotuen varassa eläviä ihmisiä, jotka elävät EU:n määrittelemän köyhyysrajan (käytettävissä olevat tulot alle 60 %:ia samankokoisten kotitalouksien mediaanituloista; Suomessa tällä hetkellä n. 1200 e/kk) alapuolella, ja tämä köyhyys on yleensä elämänmittaista. Palveluasunnon vuokra voi olla jopa korkeampi kuin vammaisen henkilön saama takuueläke, ja myös ylläpitomaksut ovat usein huomattavia. Esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollon ateriamaksut jopa yli kaksinkertaistuivat, kun KHO joitain vuosia sitten linjasi Tukiliiton mielestä normaalisuusperiaatteen vastaisesti, että ne voivat yleensä sisältää myös aterioiden valmistus-, säilytys-, kuljetus- ym. kustannuksia. Tuloihin nähden kohtuuttoman suurista asiakasmaksuista onkin viime vuosina tullut runsaasti yhteydenottoja Tukiliiton lakineuvontapalveluun. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvan ja työ- tai päivätoiminnassa käyvän kehitysvammaisen henkilön takuueläke on noin 835 euroa kuukaudessa, ja hän saa sen lisäksi eläkkeensaajan hoitotukea tukiluokasta riippuen noin 71, 155 tai 328 euroa kuukaudessa. Lisäksi henkilö saa asumisyksikössä sijaitsevaan vuokra-asuntoonsa Kelasta yleistä asumistukea tyypillisesti 300-400 euroa kuukaudessa. Työtoiminnassa käyvä henkilö voi lisäksi saada työosuusrahaa enintään 12 euroa päivässä, keskimäärin kuitenkin vain noin 5 euroa/päivä, eli noin satasen lisää tuloa kuukaudessa. Tulojen ja etuuksien määrä kuukaudessa on siten varsin tavallisesti yhteensä noin tuhannesta 1400 euroon kuukaudessa. Näistä tuloista pitää maksaa palveluasunnon vuokra, jopa yli 700 euroa kuukaudessa, palveluasumisen ateria- ja muut ylläpitomaksut (edullisimmillaankin yleensä vähintään 400 e/kk), työ- tai päivätoiminnan ateriamaksut (jotka ovat usein suuremmat kuin työtoiminnasta mahdollisesti maksettava työosuusraha) sekä lääkkeet ja muut terveydenhuoltomenot, vammaispalvelu- ja Kela-kuljetusten omavastuut, puhelin- ja nettikulut, vakuutusmaksut, vaatteet, harrastukset ym. menot, joista kertyy pienimmilläänkin normaalisti vähintään toistasataa euroa kuukaudessa. Yhtälön kääntyessä muuten negatiivisen puolelle kunnat yleensä kyllä huojentavat asiakasmaksuja sen verran, että asiakkaalle jää vähintään laitoshoidon minimikäyttövaran (v. 2020 110 e/kk) verran kuukausittaisia käyttövaroja. Joissain kunnissa on määritelty avohuollon palveluille tätä korkeampia minimikäyttövaroja, harvoin kuitenkaan yli 200 e/kk. Tällaiset reilun satasen kuukausittaiset käyttövarat eivät varsin ymmärrettävästi yleensä riitä avohuollon palveluiden asukkaalle, jonka asumispalveluihin ei kuulu monia laitosasukkaalle maksuttomia eriä kuten lääkkeitä ja terveydenhuoltoa, kuin korkeintaan aivan välttämättömiin menoihin. Osallisuutta yhteiskunnassa on hyvin vaikea saavuttaa, kun joutuu tinkimään esimerkiksi kaikista liikkumis- ja harrastemenoista sekä sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisesta. Palveluasumista tarvitsevat vammaiset henkilöt eivät vammattomien ihmisten tavoin käytännössä voi valita, missä he asuvat ja esimerkiksi minkä suuruista vuokraa he ovat kykeneviä ja valmiita maksamaan, vaan heidän on pakko ottaa vastaan asunto (monesti markkinahintoihin nähden suhteettoman korkeaa vuokraa vastaan) sieltä, missä he saavat välttämättä tarvitsemansa asumisen tuen palvelut. Monet palveluntuottajat ikävä kyllä hyödyntävät tätä perimällä huomattavan korkeita vuokria, mihin olisi myös todella tärkeää puuttua erillisellä lailla (esimerkiksi näiden asuntojen maksimivuokria koskevalla sääntelyllä). Lisäksi tosiasiassa jo nyt – ja esimerkiksi edellisen hallituksen asiakasmaksulakiehdotuksen perusteella oli pelättävissä, että vielä useammin tulevaisuudessa – vammaisilta henkilöiltä perittäviin ylläpitomaksuihin sisällytetään myös vammasta johtuvan toisen henkilön työn eli palvelun osuutta: esimerkiksi ruoan valmistuskustannuksia ja jopa myös muun muassa siivous- ja pyykinpesupalvelun kustannuksia, vaikkei voitane pitää tavanomaisena – ainakaan takuueläkeläisten tuloluokassa – että vammaton henkilö ostaisi kaikki päivittäiset ateriansa toisen henkilön valmistamina ja palkkaisi toisen henkilön tekemään kaiken siivous- ja/tai pyykinpesutyön kodissaan. Asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa on erittäin tärkeää selvästi vahvistaa laissa ja sen perusteluissa vammaispalveluiden maksuttomuus, lukuun ottamatta ylläpitoa ja kuljetusten omavastuita. Tämänhetkisten käytäntöjen kirjavuus ja osin jopa myös horjuva oikeuskäytäntö huomioiden on erityisesti syytä korostaa sitä, että normaalisuusperiaatteen mukaisesti vamman vuoksi tarvittavista siivous- ja pesula- ym. vastaavista palveluista ei saa palvelun osuudesta periä maksua (vaan ainoastaan siivous- ja pyykinpesuaineista ja -tarvikkeista). Myöskään ateriapalveluista ei tule periä maksua toisen henkilön työn (palvelun) osuuden osalta. Kuljetuspalveluiden omavastuuta määrätessä tulee ottaa huomioon julkisessa liikenteessä käytössä oleva kausi-, sarja- tai alennuslippujärjestelmä ja määrätä maksu sen mukaan, miten verrattavissa oleva vammaton ihminen edullisimmin pystyisi julkisilla matkustamaan. Ehdotettu avohuollon asumispalveluiden vähimmäiskäyttövara 165 euroa/kk on lisäksi määrältään Tukiliiton näkemyksen mukaan aivan liian matala. Toimeentulotuen perusosa vähennettynä ruokamenoilla on tällä hetkellä noin 250 euroa, ja koska toimeentulotuessa on kyse väliaikaisesta viimesijaisesta toimeentulon turvasta (kun taas esimerkiksi vammainen henkilö usein elää koko aikuiselämänsä asumispalveluiden piirissä), niin mielestämme on perusteltua katsoa, että useiden kuntien jo käytännössä soveltama 250 euroa kuussa olisi ehdoton minimi vähimmäiskäyttövaraksi avohuollon palveluissa. Käytännössä pitkäaikaisesti kohtuullisiin tarpeisiin riittääkseen käyttövaraminimin tulisi kuitenkin mieluummin olla ainakin 300 euroa. Joka tapauksessa tilanne tulee aina arvioida yksilöllisesti, ja tarvittaessa viranomaisen tulee omasta aloitteestaan alentaa tai poistaa asiakasmaksuja varmistaakseen sen, että asiakkaan toimeentulo ei vaarannu ja asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus voivat YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla toteutua.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatamme tehostetun palveluasumisen maksuista säätämistä. Koska myös vammaislainsäädännön perusteella järjestetystä ympärivuorokautisesta asumispalvelusta käytetään toisinaan nimitystä tehostettu palveluasuminen, niin olisi hyvä tämän pykälän perusteluissa selkeästi todeta, että pykälässä säädetään kuitenkin vain sosiaalihuoltolain mukaisen tehostetun palveluasumisen maksuista. Vastaavasti on myös paikallaan selventää, että pykälässä tarkoitettua pitkäaikaista perhehoitoa ei ole vammaispalvelulain, kehitysvammalain tai lastensuojelulain perusteella järjestetty pitkäaikainen perhehoito. Olisi tärkeää, että jo tässä osittaisuudistuksessa ulotettaisiin asiakasmaksulain vähimmäiskäyttövarasääntely koskemaan myös vammaislakien mukaisia asumispalveluita. Siitä säädettäessä on huomioitava myös YK:n vammaissopimuksen 28 artikla, joka turvaa vammaisten henkilöiden oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Näistä tuloista pitää maksaa palveluasunnon vuokra, palveluasumisen ateria- ja muut ylläpitomaksut (edullisimmillaankin yleensä vähintään 400 e/kk), työ- tai päivätoiminnan ateriamaksut (jotka ovat usein suuremmat kuin työtoiminnasta mahdollisesti maksettava työosuusraha) sekä lääkkeet ja muut terveydenhuoltomenot, vammaispalvelu- ja Kela-kuljetusten omavastuut, puhelin- ja nettikulut, vakuutusmaksut, vaatteet, harrastukset ym. menot, joista kertyy pienimmilläänkin normaalisti vähintään toistasataa euroa kuukaudessa. Osallisuutta yhteiskunnassa on hyvin vaikea saavuttaa, kun joutuu tinkimään esimerkiksi kaikista liikkumis- ja harrastemenoista sekä sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisesta. Palveluasumista tarvitsevat vammaiset henkilöt eivät vammattomien ihmisten tavoin käytännössä voi valita, missä he asuvat ja esimerkiksi minkä suuruista vuokraa he ovat kykeneviä ja valmiita maksamaan, vaan heidän on pakko ottaa vastaan asunto sieltä, missä he saavat välttämättä tarvitsemansa asumisen tuen palvelut. Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vamman vuoksi tarvittavista siivous- ja pesula- ym. vastaavista palveluista ei saa palvelun osuudesta periä maksua. Myöskään ateriapalveluista ei tule periä maksua toisen henkilön työn (palvelun) osuuden osalta. Kuljetuspalveluiden omavastuuta määrätessä tulee ottaa huomioon julkisessa liikenteessä käytössä oleva kausi-, sarja- tai alennuslippujärjestelmä ja määrätä maksu sen mukaan, miten verrattavissa oleva vammaton ihminen edullisimmin pystyisi julkisilla matkustamaan. Ehdotettu avohuollon asumispalveluiden vähimmäiskäyttövara 165 euroa/kk on määrältään aivan liian matala. Tilanne tulee aina arvioida yksilöllisesti, ja tarvittaessa viranomaisen tulee omasta aloitteestaan alentaa tai poistaa asiakasmaksuja varmistaakseen sen, että asiakkaan toimeentulo ei vaarannu ja asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus voivat YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla toteutua.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV anser att det är bra att stadga om avgifter för långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg. I motiveringarna bör ändå införas att denna paragraf gäller service ordnad med stöd av Socialvårdslagen och därmed inte långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg som ordnas med stöd av specialomsorgslagen, handikappservicelagen eller barnskyddslagen och inte heller familjevård ordnad med stöd av dessa lagar. Vi anser också att det är viktigt att bredda bestämmelserna om garanti av medel för personligt bruk att omfatta också boendeservice enligt specialomsorgslagen och handikappservicelagen, men så att minimibeloppet höjs till 250 e/månad istället för nuvarande 165 euro/månad. Största delen av personerna med intellektuell funktionsnedsättning står utanför arbetsmarknaden och har på grund av sin funktionsnedsättning små möjligheter att påverka sin boendeform. De flesta har en månatlig inkomst bestående av folk- och garantipension, bostadsstöd samt eventuellt arbetsersättning för dag- och arbetsverksamhet, sammanlagt ca 1400 euro/mån. Däremot har personen utgifter för relativt hög hyra för lägenhet i serviceboende (ofta från 700 euro/mån), lunchkostnader på dag- och arbetsverksamheten (ibland till och med högre än arbetsersättning) samt avgifter för uppehälle så som måltider, inkvartering och städning, som hen tvingas anlita på grund av sin funktionsnedsättning. Denna summa är ca 400 e/månad. Utöver detta ska personen också stå för medicin- och hälsovårdsutgifter, självrisker för färdtjänst, telefon-och nätkostnader, försäkringsavgifter och andra personliga utgifter. Många personer med intellektuell funktionsnedsättning som inte har anhöriga lever under fattigdomsgränsen.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS understöder regleringen av långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg. Det är dock viktigt att i motiveringarna notera att här avses endast boende inom ramen för socialvårdslagen och inte handikappservicelagen. Det bör även klargöras i motiveringarna att med långvarig familjevård menas inte långvarig familjevård som ordnas på basis av handikappservicelagen, specialomsorgslagen eller barnskyddslagen. SAMS förespråkar även att minimibeloppet för egna medel ska gälla även boendeservice enligt funktionshinderslagstiftningen i handikappservicelagen och specialomsorgslagen. Minimibeloppet på 165 euro är dock för litet och bör vara minst ca 250 euro i enlighet med etablerad praxis inom utkomstödet.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitetty pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen vähimmäiskäyttövara (165 euroa/kk) tulee vähentämään kuntayhtymämme maksutuottoja (käytössämme on HE:n mukainen laskentakaava, mutta HE:ssä ehdotettua pienemmällä käyttövaralla).
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitys selkeyttää ja yhdenmukaistaa kuntien käytäntöjä maksuperusteiden ja vähimmäiskäyttörajan määrittelyssä. Maksuperusteiden muutokset vähentävät merkittävästi asiakasmaksutuloja. Tulojen menetykset tulee korvata kunnille täysimääräisesti peruspalvelujen valtionosuuksina lain voimaantulosta alkaen.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tehostetussa palveluasumisessa peritty hoiva- ja hoitomaksu on Kainuussa pohjautunut kotihoidon maksutaulukkoon, joten hoiva maksu on laskettu asiakkaan bruttotuloista. Lakiesitys muuttaa laskutusperusteen nettotuloista, kuten laitoshoidon maksuissa on sovellettu. Tämä vaikuttaa maakunnan maksukertymää vähentävästi. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen osalta, mikäli asiakasmaksu voi olla enintään 85 % asiakkaan nettotuloista ja sen lisäksi asiakkaalle tulee jäädä 160 € /kk käyttövaraa, niin asiakkaalle tulee ”tuplahyöty”, joka puolestaan entisestään vähentää soten asiakasmaksutuottoja. Lakiesityksen mukaisesti tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä tukipalveluista ei saisi periä asukkaalta erillisiä maksuja, vaikka esimerkiksi ateria-, vaatehuolto, siivous- ja pyykkihuolto aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sotelle. Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen sisällön muuttuessa laitoshoidon sisältöä vastaavaksi, siirtyy sotelle nykyistä enemmän tukipalvelukustannuksia, jotka ovat tähän saakka olleet asiakkaan kustannuksia. Lakiesityksen mukaan arvioituna asiakasmaksutuotot vähentyvät Kainuun vanhuspalveluissa pelkästään tehostetun palveluasumisen osalta noin 3 milj. / vuosi verrattuna nykyisten asiakkaiden asiakasmaksuihin. Kainuussa on samat maksujen määräytymisen perusteet asiakkailla, joille on vanhuspalveluiden toimesta tehty laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja ohjattu yksityisen palvelutuotannon piiriin puitesopimuksilla.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvinvointiala HALI ry kannattaa sitä, että asiakasmaksulakiin lisättäisiin säännökset pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakasmaksuista. Kunnan tai kuntayhtymän pitkäaikaisen perhehoidon, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkailta maksu voi olla yhdenmukaisesti enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista. Kunnan tai kuntayhtymän on maksua määrätessään huolehdittava siitä, että asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jää käyttövara, joka on pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalle vähintään 165 euroa kuukaudessa ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaalle vähintään 110 euroa kuukaudessa. Kannatamme sitä, että maksut määräytyisivät nykyistä yhdenmukaisimmin perustein ikäihmisten avohoidossa eli kotiin annettavissa palveluissa ja palveluasuntoon annettavissa palveluissa. Asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen ei saa kuitenkaan merkitä rajoituksia asiakkaan mahdollisuuksiin ostaa lisäpalveluita omalla rahallaan välttämättömiä palveluita täydentäviin palveluihin. Järjestäjällä tulee säilyä vastuu korottaa julkisen rahoituksen osuutta, jos asiakkaan toimeentulo vaarantuu ja käyttövara jää alle määritellyn. Asiakasmaksujen näkökulmasta keskeisin ero pitkäaikaiseen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä on, että tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa asuinhuoneestaan vuokraa, kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas ei maksa erikseen vuokraa. Vuokrasuhteesta johtuen tehostetun palveluasumisen asiakas voi saada asumistukea tulorajat huomioiden, kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva asiakas ei voi saada asumistukea. Tämän eron vuoksi asiakasmaksukaan ei voi määräytyä molemmissa palveluissa täysin samalla tavalla, koska muutoin tehostetun palveluasumisen asiakkaalle syntyy huoneenvuokran ja mahdollisen asumistuen erotuksen verran enemmän maksettavia kustannuksia kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle asiakkaalle. Tämä ei ole kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta toivottavaa. Tästä syystä esitämme, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun määräytymisessä sovellettaisiin nykyisen asiakasmaksulain 7 c §, 10 b § ja 10 c § seuraavilla muutoksilla: • 7 c §: Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa olevan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 165 euroa kuukaudessa. • 10 b §: Pitkäaikaisesta laitoshoidosta poiketen, otettaisiin pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun perusteena olevissa tuloissa huomioon myös asumistuki • 10 c §: Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksussa huomioitavissa tuloissa otettaisiin tulovähennyksenä huomioon asiakkaan maksama vuokra Lisäksi ehdotamme, että sosiaalihuoltolain 21 § mukaisen (ei-ympärivuorokautisen) palveluasumisen asiakasmaksu noudattaisi kotiin annettavan palvelun sijasta pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun määräytymisperusteita sillä poikkeuksella, että 7 c §:ssä mainittu vähimmäiskäyttövara olisi 180 euroa kuukaudessa. • Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, jolla palveluasumista on keskimäärin muuta Suomea enemmän käytössä, soveltaa samaa 180 euron vähimmäiskäyttövaraa palveluasumisen asiakasmaksussaan. Tällä muutoksella tasoitettaisiin nykyisiä suuria kunta-/järjestäjäkohtaisia eroja asiakasmaksuissa myös palveluasumisessa ja varmistettaisiin kansalaisten yhdenvertaista kohtelua asuinkunnasta riippumatta.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pitkäaikaisen tehostetun asumispalvelun, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksujen perustetta voi pitää kannatettavana. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaiden vähimmäiskäyttövaran osalta tulisi harkita onko käyttövara asiakkaan kannalta riittävä palveluissa, joissa asiakkaan itsensä kustannettaviksi voi koitua varsin runsaita lääke-, vaate- ym. menoja. Esitetyn sääntelyn vaikutukset asiakkaiden yhdenvertaisuuteen tulisi huomioida lainvalmistelussa ja arvioida kyseisten palveluiden asiakkaiden vähimmäiskäyttövaran riittävyys suhteessa palvelumuodoissa tyypillisesti vaadittuihin itse kustannettaviin tarpeisiin. Lainsäätäjän tulisi huomioida, että vähimmäiskäyttövaraa koskevalla sääntelyllä ei aiheuteta tilannetta, jossa suuri osa asiakkaista joutuu turvautumaan asiakasmaksun alentamisen hakemiseen kunnalta tai viimesijaisesti toimeentulotukeen. Esitetty säännös jättää tulkinnanvaraa sen osalta mitä palveluja maksu kattaa. Maksun tulisi kattaa ne palvelut, joista on tehty palvelutarpeen arviointi ja palvelu- tai vastaava päätös.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotettu muutos, jonka mukaan kunta saisi periä asiakkaan kuukausituloista enintään 85 prosentin suuruisen maksun pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta, pitkäaikaisesta perhehoidosta ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta, on hyvä ja tarpeellinen. Epäkohtana on ollut, että tehostetun palveluasumisen asiakkailta on peritty eri tavoin määräytyviä maksuja kuin laitoshoidon asiakkailta, vaikka kyseessä on ollut pitkälti saman sisältöinen ympärivuorokautinen palvelu. Suuri ongelma on ollut, että tehostetun palveluasumisen yhteenlasketut kustannukset (asumiskulut ja tukipalvelujen maksut mukaan lukien) ovat voineet jopa ylittää henkilön kuukausitulot. HE:ssä on huomioitu myös se, että laitoshoito kattaa päivittäiset tarpeet laajemmin kuin tehostettu palveluasuminen tai perhehoito. Esityksen mukaan vähimmäiskäyttövara olisi pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle (55 €) suurempi kuin laitoshoidossa olevalle, koska ensiksi mainituissa palveluissa asiakkaan maksettavaksi jää enemmän kustannuksia kuin laitoshoidossa. Tämä on tarpeen, sillä pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakas maksaisi vähimmäiskäyttövarallaan myös mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, puhelimesta aiheutuvat kulut ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pitkäaikaisessa palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa ei voida käyttää laitoshoidon maksuperiaatteita (max 85%). Hallituksen esityksen luonnos jättää avoimeksi sen, minkä suuruisen asiakasmaksun voi periä perhehoidosta, jos se on järjestetty kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla. Asiakasmaksun määrittäminen pitkäaikaisen perhehoidon osalta on hyvä asia. Ehdotettu avohuollon asumispalveluiden vähimmäiskäyttövara 165 euroa/kk on näkemyksemme mukaan aivan liian matala. Ehdotuksessa on huomioitu mahdolliseen, tulevaan vammaislakien yhdistämiseen liittyvä näkökulma asiakasmaksujen kannalta. Tärkeää olisi, että asiakasmaksulakiin tehtävät tarvittavat muutokset eivät estäisi mahdollisen uuden vammaislain voimaantuloa.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto kannattaa tehostetun palveluasumisen maksuperusteiden tuomista asiakasmaksulakiin. Painopiste ikäihmisten pitkäaikaishoivassa on laitoshoidon sijaan tehostetussa palveluasumisessa, jonka asiakkaista noin kolme neljäsosaa on muistisairaita. Maksuperusteiden nykyinen vaihtelu kunnittain asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan ja uudella sääntelyllä lisätään asiakkaiden yhdenvertaisuutta, mitä Muistiliitto kannattaa. Tällä hetkellä tehostetusta palveluasumisesta voidaan periä erittäin korkeitakin maksuja. Hintojen ohella palvelujen sisältö vaihtelee voimakkaasti palveluntarjoajasta riippuen, mikä tekee palvelujen keskinäisen vertailun asiakkaalle vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Muistiliitto toteaa, että nyt esitetty kuukausittainen minimi pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaan käyttöön jääväksi käyttövaraksi 165 euroa ja vastaava pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaan minimikäyttövara 110 euroa ovat tasoltaan vaatimattomat ja mahdollistavat vain hyvin rajalliset henkilökohtaiset menot.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Edelleen jatkunee erilainen arviointi siitä, mitä menoja otetaan huomioon asiakasmaksua määritettäessä koska 110 euroa/ 165 euroa on tarkoitettu omiin pienehköihin kuluihin ja mitä ovat esim. tavanomaiset menot ja kustannukset , jotka katetaan perhehoidon kustannuksista.
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Laitoshoidon maksujen periminen kehitysvammaisten erityishuoltona järjestetystä perhehoidosta ei ole perusteltua, koska perhehoidossa asiakas maksaa yleensä itse omista varoistaan monia asioita, kuten esimerkiksi terveydenhuoltomenojaan ja lääkkeitään, jotka kuuluvat laitoshoitoon. Perhehoidossa on myös keskimäärin huomattavasti vähemmän apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä kuin laitoshoidossa, ja tällöin he esimerkiksi osallistuvat ja toimivat normaalisti yhteiskunnassa merkittävästi laitosasukkaita enemmän. Perhehoito on usein valittu juuri tukemaan tätä mahdollisuutta elää mahdollisimman tavanomaista elämää siellä, missä muutkin. Jos näiltä asiakkailta voitaisiin periä perhehoidosta laitoshoidon maksut ja jättää heille käyttöön vähimmillään vain laitoshoidon minimikäyttövaran suuruiset kuukausittaiset käyttövarat, taloudellinen tilanne käytännössä estäisi heidän YK:n vammaissopimuksen edellyttämän yhdenvertaisen osallisuutensa ja osallistumisensa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi kannattaa tehostetun palveluasumisen maksuista säätämistä. Koska myös vammaislainsäädännön perusteella järjestetystä ympärivuorokautisesta asumispalvelusta käytetään toisinaan nimitystä tehostettu palveluasuminen, niin nähdäksemme olisi hyvä ainakin tämän pykälän perusteluissa selkeästi todeta, että pykälässä säädetään kuitenkin vain sosiaalihuoltolain mukaisen tehostetun palveluasumisen maksuista. Vastaavasti on myös paikallaan selventää, että pykälässä tarkoitettua pitkäaikaista perhehoitoa ei ole vammaispalvelulain, kehitysvammalain tai lastensuojelulain perusteella järjestetty pitkäaikainen perhehoito. Vammaisfoorumin mielestä olisi sen sijaan erittäin tärkeää, että jo tässä osittaisuudistuksessa ulotettaisiin asiakasmaksulain vähimmäiskäyttövarasääntely koskemaan myös vammaislakien mukaisia asumispalveluita. Tällä hetkellä näissä palveluissa asuvilla vammaisilla henkilöillä on huomattavan usein vaikeuksia tulla kohtuudella toimeen heille vuokran ja muusta ylläpidosta perittävän asiakasmaksun jälkeen käytettäväksi jäävillä tuloilla. Vähimmäiskäyttövarasääntelylle on selkeä tarve. Siitä säädettäessä on huomioitava myös YK:n vammaissopimuksen 28 artikla, joka turvaa vammaisten henkilöiden oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Esimerkiksi lähes kaikki kehitysvammaiset ovat hyvin vähävaraisia, takuueläkkeen ja eläkettä saavan hoitotuen varassa eläviä ihmisiä, jotka elävät EU:n määrittelemän köyhyysrajan (käytettävissä olevat tulot alle 60 %:ia samankokoisten kotitalouksien mediaanituloista; Suomessa tällä hetkellä n. 1200 e/kk) alapuolella, ja tämä köyhyys on yleensä elämänmittaista. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvan ja työ- tai päivätoiminnassa käyvän kehitysvammaisen henkilön takuueläke on noin 835 euroa kuukaudessa, ja hän saa sen lisäksi eläkkeensaajan hoitotukea tukiluokasta riippuen noin 71, 155 tai 328 euroa kuukaudessa. Lisäksi henkilö saa asumisyksikössä sijaitsevaan vuokra-asuntoonsa Kelasta yleistä asumistukea tyypillisesti 300-400 euroa kuukaudessa. Työtoiminnassa käyvä henkilö voi lisäksi saada työosuusrahaa enintään 12 euroa päivässä, keskimäärin kuitenkin vain noin 5 euroa/päivä, eli noin satasen lisää tuloa kuukaudessa. Tulojen ja etuuksien määrä kuukaudessa on siten varsin tavallisesti yhteensä noin tuhannesta 1400 euroon kuukaudessa. Näistä tuloista pitää maksaa palveluasunnon vuokra, jopa yli 700 euroa kuukaudessa, palveluasumisen ateria- ja muut ylläpitomaksut (edullisimmillaankin yleensä vähintään 400 e/kk), työ- tai päivätoiminnan ateriamaksut (jotka ovat usein suuremmat kuin työtoiminnasta mahdollisesti maksettava työosuusraha) sekä lääkkeet ja muut terveydenhuoltomenot, vammaispalvelu- ja Kela-kuljetusten omavastuut, puhelin- ja nettikulut, vakuutusmaksut, vaatteet, harrastukset ym. menot, joista kertyy pienimmilläänkin normaalisti vähintään toistasataa euroa kuukaudessa. Yhtälön kääntyessä muuten negatiivisen puolelle kunnat yleensä kyllä huojentavat asiakasmaksuja sen verran, että asiakkaalle jää vähintään laitoshoidon minimikäyttövaran (v. 2020 110 e/kk) verran kuukausittaisia käyttövaroja. Joissain kunnissa on määritelty avohuollon palveluille tätä korkeampia minimikäyttövaroja, harvoin kuitenkaan yli 200 e/kk. Tällaiset reilun satasen kuukausittaiset käyttövarat eivät varsin ymmärrettävästi yleensä riitä avohuollon palveluiden asukkaalle, jonka asumispalveluihin ei kuulu monia laitosasukkaalle maksuttomia eriä kuten lääkkeitä ja terveydenhuoltoa, kuin korkeintaan aivan välttämättömiin menoihin. Osallisuutta yhteiskunnassa on hyvin vaikea saavuttaa, kun joutuu tinkimään esimerkiksi kaikista liikkumis- ja harrastemenoista sekä sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisesta. Palveluasumista tarvitsevat vammaiset henkilöt eivät vammattomien ihmisten tavoin käytännössä voi valita, missä he asuvat ja esimerkiksi minkä suuruista vuokraa he ovat kykeneviä ja valmiita maksamaan, vaan heidän on pakko ottaa vastaan asunto (monesti markkinahintoihin nähden suhteettoman korkeaa vuokraa vastaan) sieltä, missä he saavat välttämättä tarvitsemansa asumisen tuen palvelut. Lisäksi tosiasiassa jo nyt – ja esimerkiksi edellisen hallituksen asiakasmaksulakiehdotuksen perusteella oli pelättävissä, että vielä useammin tulevaisuudessa – vammaisilta henkilöiltä perittäviin ylläpitomaksuihin sisällytetään myös vammasta johtuvan toisen henkilön työn eli palvelun osuutta: esimerkiksi ruoan valmistuskustannuksia ja jopa myös muun muassa siivous- ja pyykinpesupalvelun kustannuksia, vaikkei voitane pitää tavanomaisena – ainakaan takuueläkeläisten tuloluokassa – että vammaton henkilö ostaisi kaikki päivittäiset ateriansa toisen henkilön valmistamina ja palkkaisi toisen henkilön tekemään kaiken siivous- ja/tai pyykinpesutyön kodissaan. Asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa on erittäin tärkeää selvästi vahvistaa laissa ja sen perusteluissa vammaispalveluiden maksuttomuus, lukuun ottamatta ylläpitoa ja kuljetusten omavastuita. Tämänhetkisten käytäntöjen kirjavuus ja osin jopa myös horjuva oikeuskäytäntö huomioiden on erityisesti syytä korostaa sitä, että normaalisuusperiaatteen mukaisesti vamman vuoksi tarvittavista siivous- ja pesula- ym. vastaavista palveluista ei saa palvelun osuudesta periä maksua (vaan ainoastaan siivous- ja pyykinpesuaineista ja -tarvikkeista). Myöskään ateriapalveluista ei tule periä maksua toisen henkilön työn osuuden osalta. Kuljetuspalveluiden omavastuuta määrätessä tulee ottaa huomioon julkisessa liikenteessä käytössä oleva kausi-, sarja- tai alennuslippujärjestelmä ja määrätä maksu sen mukaan, miten verrattavissa oleva vammaton ihminen edullisimmin pystyisi julkisilla matkustamaan. Ehdotettu avohuollon asumispalveluiden vähimmäiskäyttövara 165 euroa/kk on lisäksi määrältään aivan liian matala. Toimeentulotuen perusosa vähennettynä ruokamenoilla on tällä hetkellä noin 250 euroa, ja koska toimeentulotuessa on kyse väliaikaisesta viimesijaisesta toimeentulon turvasta (kun taas esimerkiksi vammainen henkilö usein elää koko aikuiselämänsä asumispalveluiden piirissä), niin mielestämme on perusteltua katsoa, että useiden kuntien jo käytännössä soveltama 250 euroa kuussa olisi ehdoton minimi vähimmäiskäyttövaraksi avohuollon palveluissa. Käytännössä pitkäaikaisesti kohtuullisiin tarpeisiin riittääkseen käyttövaraminimin tulisi kuitenkin mieluummin olla ainakin 300 euroa. Joka tapauksessa tilanne tulee aina arvioida yksilöllisesti, ja tarvittaessa viranomaisen tulee omasta aloitteestaan alentaa tai poistaa asiakasmaksuja varmistaakseen sen, että asiakkaan toimeentulo ei vaarannu ja asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus voivat YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla toteutua.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Föreslås att paragrafen stryks. Motivering: Målsättningen inom äldreomsorgen har under lång tid varit att man ska avveckla anstalts- och institutionsvården och övergå till effektiverat serviceboende för äldre. Den avgift som nu föreslås är egentligen en återgång till den gamla anstaltsmodellen. Denna återgång till äldre tiders institutionsvård är inte en värdig äldreomsorg för 2020-talet. Föreslår att avgifter också för långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg fastställs enligt förslaget i 10 e § och 10 g §. Man behöver inte skilja på långvarigt serviceboende med eller utan heldygnsvård, eftersom de avgifter som med nuvarande avgiftssystem tas ut gör att de äldres hela månadsinkomst redan förbrukas.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotuksessa pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito sisältää myös käyttövaran asiakkaalle, joka on parannus pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa oleville. Ehdotettu käyttövara on liian alhainen ja ehdotamme, että käyttövaraksi maksujen jälkeen tulisi säätää vähintään 240 euroa/kk sekä pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lisättäväksi esitetyt säännökset selkeyttävät ja yhdenmukaistavat maksuperusteiden määrittelyä ja vähimmäiskäyttörajan suuruuttaa kaikkien osapuolten näkökulmasta katsottuna. Vähimmäiskäyttörahan suuruuden nostaminen 165 euroon kuukaudessa on perusteltua tehostetussa palveluasumisessa, joskin summa on mielestämme edelleen liian alhainen, sillä asiakkaalle jää edelleen itse maksettavaksi lääkekulut, mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet ja henkilökohtaiset hankinnat.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatettavaa on se, että eri palveluasumisen muodot ovat asiakasmaksuja määrättäessä yhdenvertaisia keskenään. Tällä turvataan kotiin jäävän pienituloisen puolison mahdollisuus asua omassa kodissaan. Erityisesti haja-asutusalueilla ei ole aina mahdollista myydä asuntoa ja muuttaa edullisempaan asuntoon. Kustannukset asumisesta säilyvät samana, vaikka puoliso joutuisi palveluasuntoon. Esitetty 110 euron käyttövara laitoshoidossa olevalle on pieni. Esimerkiksi laitoshoidossa olevan nuoren sosiaaliseen osallistumiseen laitoksen ulkopuoliseen toimintaan jää harvoin rahaa, kun käyttövarasta ostetaan myös vaatteet ym. henkilökohtaisesti tarvittavat asiat.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry pitää myönteisenä, että tehostetun palveluasumisen asumisen maksut rinnastetaan lakiesityksessä pitkälti laitoshoidon maksuihin. Vanhojen ihmisten kannalta yksi keskeisiä ongelmia on, että eri asumispalvelujen maksujen vertailu on asiakkaalle lähes mahdotonta. Palvelutuottajilla on monia perusmaksujen päälle erikseen hinnoiteltuja taksoja. Nämä erikseen hinnoiteltavat maksut myös kohoavat, kun palvelutarve kasvaa. Tämä tekee palvelujen hintavertailun asiakkaalle käytännössä mahdottomaksi. VALLI ry pitää asiakkaiden kannalta tärkeänä, että eri asumis- ja palvelumuotojen kustannuksista asiakkaalle on saatavilla helppotajuista ja vertailukelpoista tietoa. Sen lisäksi, että kunnat ja yksityiset palveluntuottajat voivat hinnoitella ympärivuorokautisen palveluasumisen maksuja omalla päätöksellään, ne käyttävät asumispalveluissa myös termistöä, joka ei ole keskenään vertailukelpoinen. Lakiesityksessä esitetään asiakkaalle käyttövaraksi 165 € kuussa. Tätä summaa VALLI ry pitää aivan riittämättömänä. Varsinkin, jos asiakkaan on tällä rahalla maksettava itse muista lyhytaikaisista hoitojaksoista, esim. sairaalakäynnit sekä muut palvelut ja henkilökohtaiset tarvikkeet (hygienia esim). Valli ry pitää keskeisenä, että lakiesityksessä tarkennetaan, mitä ympärivuorokautisen palveluasumisen maksut käytännössä pitävät sisällään. Vanhojen ihmisten kannalta on välttämätöntä, että asiakkaan saatavilla on ymmärrettävää ja helppotajuista tietoa siitä, mitä kaikkea palvelun hinta pitää sisällään.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitys yhdenmukaistaa tehostetun palveluasumisen kirjavia asiakasmaksukäytäntöjä. Lisäksi esitys määrittää vahimmäiskäyttövaran myöskin tehostettuun palveluasumiseen. Tätä nykyisessä lainsäädännössä ei ole ollut. Kuntien menot lisääntyvät muutoksen myötä ja tämä pitäisi kompensoida kunnille.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On hyvä, että saadaan yhtenäiset maksuperusteet näille palveluille. Onko kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että toisiinsa rinnastettavissa ikäihmisten maksuissa on eri käyttövara (tehostettu asumispalvelu ja perhehoito 165 € / kk ja laitoshoito 110 € / kk). Lisäksi käyttövara 165 euroa on osalle asiakasryhmiä liian pieni mm. mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, joilla tehostettukin asumispalvelu on kuntouttavaa ja tähtää siirtymiseen itsenäisempään asumiseen. Tavoitteena on yhteiskuntaan integroituminen esim. osallistumalla asumispalveluyksikön ulkopuolisiin aktiviteetteihin, mikä edellyttää siistiä pukeutumista ja mahdollisuutta käyttää rahaa. Suunnittelulla käyttövara ei riitä mielenterveyskuntoutujan kuntoutumisen kannalta tarpeellisiin menoihin. Käyttövaran tulisi olla vähintään 250 euroa. On myös tarpeen säätää, miten määritellään käyttövara silloin, kun kuntoutuja alkaa harjoitella ruuan valmistusta itsenäisesti. Eli jos kuntoutuja ei saa kaikkia aterioita yksiköstä, miten määritellään ruokaan jätettävä käyttövara. Maksujen muutos tulee vähentämään kuntien saamia asiakasmaksutuloja ja näin heikentää entisestään kuntien kykyä tuottaa lakisääteisiä palvelu-ja. Lainsäädännön muutos tulisi kompensoida kunnille valtionosuuksissa.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatamme tehostetun palveluasumisen maksuista säätämistä. Koska myös vammaislainsäädännön perusteella järjestetystä ympärivuorokautisesta asumispalvelusta käytetään toisinaan nimitystä tehostettu palveluasuminen, olisi hyvä ainakin tämän pykälän perusteluissa selkeästi todeta, että pykälässä säädetään kuitenkin vain sosiaalihuoltolain mukaisen tehostetun palveluasumisen maksuista. On myös paikallaan selventää, että pykälässä tarkoitettua pitkäaikaista perhehoitoa ei ole vammaispalvelulain, kehitysvammalain tai lastensuojelulain perusteella järjestetty pitkäaikainen perhehoito. Olisi sen sijaan erittäin tärkeää, että jo tässä osittaisuudistuksessa ulotettaisiin asiakasmaksulain vähimmäiskäyttövarasääntely koskemaan myös vammaislakien mukaisia asumispalveluita. Tällä hetkellä näissä palveluissa asuvilla vammaisilla henkilöillä on huomattavan usein vaikeuksia tulla kohtuudella toimeen heille vuokran ja muusta ylläpidosta perittävän asiakasmaksun jälkeen käytettäväksi jäävillä tuloilla. Vähimmäiskäyttövarasääntelylle on selkeä tarve. Siitä säädettäessä on huomioitava myös YK:n vammaissopimuksen 28 artikla, joka turvaa vammaisten henkilöiden oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Esimerkiksi lähes kaikki kehitysvammaiset ovat hyvin vähävaraisia, takuueläkkeen ja eläkettä saavan hoitotuen varassa eläviä ihmisiä, jotka elävät EU:n määrittelemän köyhyysrajan (käytettävissä olevat tulot alle 60 %:ia samankokoisten kotitalouksien mediaanituloista; Suomessa tällä hetkellä n. 1200 e/kk) alapuolella, ja tämä köyhyys on yleensä elämänmittaista. Palveluasunnon vuokra voi olla jopa korkeampi kuin vammaisen henkilön saama takuueläke, ja myös ylläpitomaksut ovat usein huomattavia. Esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollon ateriamaksut jopa yli kaksinkertaistuivat, kun KHO joitain vuosia sitten linjasi normaalisuusperiaatteen vastaisesti, että ne voivat yleensä sisältää myös aterioiden valmistus-, säilytys-, kuljetus- ym. kustannuksia. Tuloihin nähden kohtuuttoman suurista asiakasmaksuista onkin viime vuosina tullut runsaasti yhteydenottoja Tukiliiton lakineuvontapalveluun. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvan ja työ- tai päivätoiminnassa käyvän kehitysvammaisen henkilön takuueläke on noin 835 euroa kuukaudessa, ja hän saa sen lisäksi eläkkeensaajan hoitotukea tukiluokasta riippuen noin 71, 155 tai 328 euroa kuukaudessa. Lisäksi henkilö saa asumisyksikössä sijaitsevaan vuokra-asuntoonsa Kelasta yleistä asumistukea tyypillisesti 300-400 euroa kuukaudessa. Työtoiminnassa käyvä henkilö voi lisäksi saada työosuusrahaa enintään 12 euroa päivässä, keskimäärin kuitenkin vain noin 5 euroa/päivä, eli noin satasen lisää tuloa kuukaudessa. Tulojen ja etuuksien määrä kuukaudessa on siten varsin tavallisesti yhteensä noin tuhannesta 1400 euroon kuukaudessa. Näistä tuloista pitää maksaa palveluasunnon vuokra, jopa yli 700 euroa kuukaudessa, palveluasumisen ateria- ja muut ylläpitomaksut (edullisimmillaankin yleensä vähintään 400 e/kk), työ- tai päivätoiminnan ateriamaksut (jotka ovat usein suuremmat kuin työtoiminnasta mahdollisesti maksettava työosuusraha) sekä lääkkeet ja muut terveydenhuoltomenot, vammaispalvelu- ja Kela-kuljetusten omavastuut, puhelin- ja nettikulut, vakuutusmaksut, vaatteet, harrastukset ym. menot, joista kertyy pienimmilläänkin normaalisti vähintään toistasataa euroa kuukaudessa. Yhtälön kääntyessä muuten negatiivisen puolelle kunnat yleensä kyllä huojentavat asiakasmaksuja sen verran, että asiakkaalle jää vähintään laitoshoidon minimikäyttövaran (v. 2020 110 e/kk) verran kuukausittaisia käyttövaroja. Joissain kunnissa on määritelty avohuollon palveluille tätä korkeampia minimikäyttövaroja, harvoin kuitenkaan yli 200 e/kk. Reilun sadan euron kuukausittaiset käyttövarat eivät varsin ymmärrettävästi yleensä riitä avohuollon palveluiden asukkaalle, jonka asumispalveluihin ei kuulu monia laitosasukkaalle maksuttomia eriä kuten lääkkeitä ja terveydenhuoltoa, kuin korkeintaan aivan välttämättömiin menoihin. Osallisuutta yhteiskunnassa on hyvin vaikea saavuttaa, kun joutuu tinkimään esimerkiksi kaikista liikkumis- ja harrastemenoista sekä sosiaalisiin tapahtumiin osallistumisesta. Asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa on erittäin tärkeää selvästi vahvistaa laissa ja sen perusteluissa vammaispalveluiden maksuttomuus, lukuun ottamatta ylläpitoa ja kuljetusten omavastuita. Siivous- ja pesula- ym. vastaavista palveluista ei saa palvelun osuudesta periä maksua (vaan ainoastaan siivous- ja pyykinpesuaineista ja -tarvikkeista). Myöskään ateriapalveluista ei tule periä maksua toisen henkilön osuuden osalta. Kuljetuspalveluiden omavastuuta määrätessä tulee ottaa huomioon julkisessa liikenteessä käytössä oleva kausi-, sarja- tai alennuslippujärjestelmä ja määrätä maksu sen mukaan, miten verrattavissa oleva vammaton ihminen edullisimmin pystyisi julkisilla matkustamaan. Ehdotettu avohuollon asumispalveluiden vähimmäiskäyttövara 165 euroa/kk on määrältään Kehitysvammaliiton näkemyksen mukaan aivan liian matala. Toimeentulotuen perusosa vähennettynä ruokamenoilla on tällä hetkellä noin 250 euroa, ja koska toimeentulotuessa on kyse väliaikaisesta viimesijaisesta toimeentulon turvasta (kun taas esimerkiksi vammainen henkilö usein elää koko aikuiselämänsä asumispalveluiden piirissä), niin mielestämme on perusteltua katsoa, että useiden kuntien jo käytännössä soveltama 250 euroa kuussa olisi ehdoton minimi vähimmäiskäyttövaraksi avohuollon palveluissa. Käytännössä pitkäaikaisesti kohtuullisiin tarpeisiin riittääkseen käyttövaraminimin tulisi kuitenkin mieluummin olla ainakin 300 euroa. Tilanteet tulee aina arvioida asiakaskohtaisesti, ja tarvittaessa viranomaisen tulee omasta aloitteestaan alentaa tai poistaa asiakasmaksuja varmistaakseen sen, että asiakkaan toimeentulo ei vaarannu ja asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus voivat YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla toteutua.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti Tämä on erittäin tärkeä uudistus, koska pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen vuokra ja muut palvelusasumisesta johtuvat maksut ovat muussa kuin kunnallisessa palvelussa saattaneet olla kohtuuttoman suuret suhteessa asiakkaan tuloihin.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen lisääminen lainsäädäntöön on tarpeellinen uudistus. Valtakunnallisesti on kuitenkin ollut tavoitteena, että laitosmainen vanhainkotihoiva palvelumuotona loppuisi. Hämeenlinnassa tätä muutostyötä on tehty pitkäjänteisesti kymmenen vuoden ajan. Tavoitteena on mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään sekä vastata yksilöllisiin tilanteisiin joustavasti. Lisäksi on pyritty asumisen ja palveluiden eriyttämiseen. Tässä lakiehdotuksessa asumisen ja palveluiden eriyttämistä ei näy, sillä ehdotuksen mukaan tehostetun palveluasumisen maksut määriteltäisiin laitoshoidon maksujen mukaisesti ja asumistuen vähennyksen jälkeen jäävä vuokra voitaisiin vähentää asiakkaan asiakasmaksujen perusteena olevista tuloista. Maksu ko. palvelussa tulisi määräytyä samalla periaatteella kuin kotona asumisen palveluissa, koska kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen rajapinta on hyvin liukuva ja tulkinnanvarainen. Maksuperusteiden muutokset vähentävät asiakasmaksutuottoja merkittävästi. Miksi maksuperusteissa mennään laitoshoidon suuntaan, vaikka muuten tavoitteena on laitoshoidon vähentäminen?
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitys palveluasumisen maksujen yhdenmukaistamisesta on kannatettava. On hyvä, että laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen maksut määräytyvät yhdenmukaisin perustein. Näissä asuu usein asukkaita, joilla on samanlainen hoidon tarve. Epäselväksi jää, lisääkö ehdotus riittävästi maksujen yhdenmukaisuutta ja ikääntyneiden yhdenvertaisuutta. Asiakkaalle jäävä käyttövara voi myös jäädä kohtuuttoman pieneksi eri palvelumuodoissa sen mukaan, voidaanko erilaisista tukipalveluista veloittaa erikseen. Tehostetussa palveluasumisessa asuu heikkokuntoisia ikääntyneitä, joista suurimmalla osalla on muistisairaus. Ehdotus ei täysin poista sitä ongelmaa, että jää omaisen vastuulle hallita erilaisten palveluiden tilaus ja vertailu.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vähimmäiskäyttövara (165/110 euroa) on edelleen pieni, joskin myönteistä on, että se määritetään aiempaa suuremmaksi.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Laitoshoidon tapainen maksu tehostetussa asumispalvelussa tulee johtamaan siihen, että ikääntyneiden tehostetun asumispalvelun kirjo kaventuu ja palvelu yhdenmukaistuu laitosmaiseksi. Tämä ei tue ikäihmisten valinnanvapautta eikä yksilöllisyyttä. Tehostetun asumispalvelun sisältö tulee määritellä ennen kuin siirrytään laitoshoidon maksuun: sisältääkö tuote lääkäripalvelut, kampaamopalvelut, jalkahoidot, vaatteet, huonekalut yms. mitkä perinteisesti ovat kuuluneet laitoshoidon sisältöön.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tehostetun palveluasumisen maksun yhdistäminen laitosmaksun kanssa edistänee palvelujen piiriin pääsyä tehostettua palveluasumista tarvitsevien kohdalla. Nykytilanteessa, kun tehostetulle palveluasumiselle ei ole asetettu muuta kattohintaa kuin palvelun järjestämisestä aiheutuvat kulut, palvelun hinta voi muodostua ylittämättömäksi esteeksi. Tehostettu palveluasuminen voi maksaa jopa 7000 euroa kuukaudessa. Esityksen yleisperusteluissa arvioidaan, että tehostettu palveluasuminen tukee asiakkaan oikeuksien toteutumista paremmin kuin laitoshoito: ”Avohoidossa myös asiakkaan itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus valintojen tekemiseen on laitoshoitoa laajempaa. (s. 22).” Käytännössä näin voi hyvin olla. Ihmisoikeuskeskus haluaa kuitenkin muistuttaa valmistelijoita siitä, että Suomen lainsäädäntö ja Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset eivät tunnusta ns. laitosvaltaa. Ihmisellä on siis yhtä suuri itsemääräämisoikeus niin laitoshoidossa kuin sen ulkopuolellakin ja molemmissa ihmisen oikeuksien rajoittamisen on perustuttava lakiin ja täytettävä muut perusoikeuksien rajoittamisen edellytykset. Suunniteltu käyttövara tehostetun palveluasumisen asiakkaille on perustellusti korkeampi kuin laitoksessa asuville henkilöille. Se on kuitenkin esityksessä edelleen niin pieni, että se ei välttämättä riitä kattamaan henkilölle aiheutuvia muita välttämättömiä kuluja. Esityksessä on mainittu muina kuluina mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, henkilökohtainen hygienia, puhelimesta aiheutuvat kulut ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun. Muita mahdollisia kuluja voivat olla esimerkiksi kuntoutuksesta aiheutuvat maksut. Samaten erilaiset osallistumiseen liittyvät kulut, kuten maksulliset harrastukset ja vaikkapa teatteriliput, pitäisi pystyä maksamaan käyttövarasta.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaisten hoitomaksujen yhtenäistäminen on kannatettavaa. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakas maksaisi vähimmäiskäyttövarallaan myös mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, puhelimesta aiheutuvat kulut ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun. Näiden määrittely on kannatettavaa. Lisäksi käytännön elämän kannalta tulisi määritellä kenen kustannusvastuulle pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa kuuluvat asukkaan kalusteet, vuode- ja liinavaatteet, vuodesuojat, wc-paperit, lehtitilaukset, ei lääkinnällisenä kuntoutuksena tulevat apuvälineet, virkistysmatkat, virikemateriaalit, vakuutukset jne.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Autismiliitto kannattaa tehostetun palveluasumisen maksuista säätämistä. Koska myös vammaislainsäädännön perusteella järjestetystä ympärivuorokautisesta asumispalvelusta käytetään toisinaan nimitystä tehostettu palveluasuminen, niin olisi hyvä ainakin tämän pykälän perusteluissa selkeästi todeta, että pykälässä säädetään kuitenkin vain sosiaalihuoltolain mukaisen tehostetun palveluasumisen maksuista. Vastaavasti on myös paikallaan selventää, että pykälässä tarkoitettua pitkäaikaista perhehoitoa ei ole vammaispalvelulain, kehitysvammalain tai lastensuojelulain perusteella järjestetty pitkäaikainen perhehoito. Nykyisessä ehdotuksessa vähimmäiskäyttövarat ovat liian pienet. Ehdotamme minimikäyttövaraksi vähintään 250 €/kk:ssa. Minimikäyttövaran on oltava suurempi kuin viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitetussa toimeentulotuessa (250 €/kk:ssa). Autismiliiton mielestä olisi erittäin tärkeää, että jo tässä osittaisuudistuksessa ulotettaisiin asiakasmaksulain vähimmäiskäyttövarasääntely koskemaan myös vammaislakien mukaisia asumispalveluita. Tällä hetkellä näissä palveluissa asuvilla vammaisilla henkilöillä on huomattavan usein vaikeuksia tulla kohtuudella toimeen heille vuokran ja muusta ylläpidosta perittävän asiakasmaksun jälkeen käytettäväksi jäävillä tuloilla. Vähimmäiskäyttövarasta säädettäessä on huomioitava myös YK:n vammaissopimuksen 28 artikla, joka turvaa vammaisten henkilöiden oikeutta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan. Lähes kaikki autismikirjon ja kehitysvammaiset ihmiset ovat hyvin vähävaraisia, takuueläkkeen ja toimeentulotuen varassa eläviä ihmisiä, jotka elävät EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella ja köyhyys on yleensä elämänmittaista. Asiakasmaksulain kokonaisuudistuksessa on erittäin tärkeää selvästi vahvistaa laissa ja sen perusteluissa vammaispalveluiden maksuttomuus, lukuun ottamatta ylläpitoa ja kuljetusten omavastuita. Tämänhetkisten käytäntöjen kirjavuus ja osin jopa myös horjuva oikeuskäytäntö huomioiden on erityisesti syytä korostaa sitä, että normaalisuusperiaatteen mukaisesti vamman vuoksi tarvittavista ateria-, siivous- ja pesula- ym. vastaavista palveluista ei saa palvelun osuudesta periä maksua (vaan ainoastaan aineista ja tarvikkeista). Kuljetuspalveluiden omavastuuta määrätessä tulee ottaa huomioon julkisessa liikenteessä käytössä oleva kausi-, sarja- tai alennuslippujärjestelmä ja määrätä maksu sen mukaan, miten verrattavissa oleva vammaton ihminen edullisimmin pystyisi julkisilla matkustamaan.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksun ottaminen mukaan lakiin yhdenmukaistaa asiakkaalta perittävän maksun laitospalvelun maksuun. Tehostetun palveluasumisen maksun muuttaminen vastaamaan laitoshoidon maksua muuttaa kunnan perimää maksukäytäntöä. Jatkossa tehostettu asumispalvelun maksu pitää sisällään vastaavat palvelut kuin laitospalvelu, tukipalveluista ei voi asiakkaalta maksua periä. Asiakkaalle jäävällä käyttövaralla asiakas maksaa omat pienehköt hankintansa. Esitetty muutos sekä vähentää kunnan asiakasmaksutuottoja sekä lisää toimintakustannuksia. Tämä kustannusvaikutus tulee ottaa valmistelussa huomioon.
      • Attendo Suomi Oy
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Attendo yhtyy Hyvinvointialan liiton lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa: Asiakasmaksujen näkökulmasta keskeisin ero pitkäaikaiseen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä on, että tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa asuinhuoneestaan vuokraa kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas ei maksa erikseen vuokraa. Vuokrasuhteesta johtuen tehostetun palveluasumisen asiakas voi saada asumistukea tulorajat huomioiden, kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva asiakas ei voi saada asumistukea. Tämän eron vuoksi asiakasmaksukaan ei voi määräytyä molemmissa palveluissa täysin samalla tavalla, koska muutoin tehostetun palveluasumisen asiakkaalle syntyy huoneenvuokran ja mahdollisen asumistuen erotuksen verran enemmän maksettavia kustannuksia kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle asiakkaalle. Tästä syystä esitämme, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun määräytymisessä sovellettaisiin nykyisen asiakasmaksulain 7 c §, 10 b § ja 10 c § seuraavilla muutoksilla: • 7 c §: Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa olevan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 165 euroa kuukaudessa. • 10 b §: Pitkäaikaisesta laitoshoidosta poiketen, otettaisiin pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun perusteena olevissa tuloissa huomioon myös asumistuki • 10 c §: Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksussa huomioitavissa tuloissa otettaisiin tulovähennyksenä huomioon asiakkaan maksama vuokra
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämän esityksen perusteella laskenta monimutkaistuu huomattavasti. Lakitekstikin on vaikeaselkoinen. Jos tämä toteutuu näin, toivomus on, että ohjeistukset olisivat selkeitä, jotta asiakkaiden tasavertainen ja yhdenmukainen kohtelu voidaan varmistaa. Yhteistaloudessa asuvien asiakasmaksujen määrittäminen vaikeutuu huomattavasti. Kustannusvaikutukset ovat maksukertymää alentavia, mikä vaikeuttaa jo ennestään talousvaikeuksissa olevien kuntien tilannetta. Tämän tulonmenetyksen korvaava valtionosuus tulee osoittaa kunnalle korvamerkittynä.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävä vähintään 165 euroa kuukaudessa on käytännössä osoittautunut erittäin niukaksi. Yhteistoiminta-alueella on käytössä nyt 220 euron suuruinen suojattu osuus. Sen käyttöönoton jälkeen asiakasmaksuja määriteltäessä on merkittävästi vähemmän tarvinnut ottaa käyttöön asiakasmaksun alennusta, mikä vaatii oman prosessin ja sitoo henkilöstöresurssia. Toisaalta, jos lääkekustannukset huomioidaan vähennyksenä asiakasmaksua määrättäessä vähennyksenä tuloista, vaikuttaa se myös asiakkaan omaan käyttöön jäävän käyttövaran suuruuteen. - Palveluasumisen maksujen yhdenmukaistaminen on välttämätön uudistus. Tehostetun palveluasumisen maksu ja esim. mitä tukipalveluja siihen sisältyy, vaatii vielä selkeyttämistä. - Tarvitaan yksilöidyt ohjeet siitä, miten asiakaslaskutusta säännösten mukaisesti käytännössä toteutetaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto kannattaa esitystä siitä, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut kirjataan lakiin ja maksujen määräytymisperusteet yhdenmukaistetaan. On täysin perusteltua, että maksuissa tehostettu palveluasuminen rinnastettaisiin pitkälle laitoshoitoon. Sen sijaan Suomen Luustoliitto ei kannata esitystä siitä, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkailta peritään erillinen maksu sairaanhoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon palveluista ja tämä kompensoidaan korottamalla vähimmäiskäyttövaraa 160 €:sta 165 €:on. Tämä kompensaatio ei kata sairaanhoidosta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta aiheutuneita kuluja: sairaanhoidon lisäksi muun muassa sosiaalihuoltolain mukaiset matkat ja matkakustannukset (korkeintaan maksukaton verran), lääkkeiden omavastuuosuudet, hygieniatarvikkeet, kampaamo-/parturipalvelut, jalkahoito, vaatteet, silmälasit, puhelin- ja nettiliittymä sekä muut henkilökohtaiset menot. Suomen Luustoliitto esittää, että sairaanhoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut tulisi sisällyttää tehostetun palveluasumisen maksuun. Muussa tapauksessa käyttövaran tulisi olla vähintään 300 €. Selkeällä maksupolitiikalla voidaan parantaa ihmisten mahdollisuuksia saada sellaisia palveluja, joita heidän terveydentilansa ja kuntonsa edellyttää. Sääntelyn puute ja monimutkainen hinnoittelujärjestelmä luovat asiakkaille epävarmuutta. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että kuntia olisi ohjeistettava tekemään asiakkaille asiaankuuluvat asiakassuunnitelmat todelliseen palvelutarpeeseen pohjautuen ja tarkistettava ne säännöllisesti. Asiakkaiden tulee saada tarpeenmukaista hoitoa ja palvelua oikea-aikaisesti.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lisättäväksi esitetyt säännökset selkeyttävät ja yhdenmukaistavat maksuperusteiden määrittelyä ja vähimmäiskäyttörajan suuruuttaa kaikkien osapuolten näkökulmasta katsottuna. Vähimmäiskäyttörahan suuruuden nostaminen 165 euroon kuukaudessa on perusteltua tehostetussa palveluasumisessa, sillä asiakkaalle jää edelleen itse maksettavaksi lääkekulut, mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet ja henkilökohtaiset hankinnat.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • 7 b §:n kommentit soveltuvin osin.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälässä esitetty maksu, joka saa olla enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista, joista on tehty 10 c ja 10 d §:ssä säädetyt vähennykset, aikaansaa kuntiin hyvin monimutkaista laskentatarvetta.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Laki ehdotuksen mukaan sääntely laadittaisiin koskemaan myös pitkäaikaista tehostettua palveluasumista ja pitkäaikaista perhehoitoa. Kunta saisi periä pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkalta maksun, joka saisi olla enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista. Tämä vastaisi nykytilaa pitkäaikaisen laitoshoidon osalta.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asumispalvelujen maksujen perusteiden on oltava valtakunnallisesti yhdenmukaiset. Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut (sisältäen hoivan, hoidon, tukipalvelut, asumiskustannukset ja lääkkeet) eivät saa ylittää laitoshoidon maksuja. Asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävän käyttövaran tulisi olla vähintään 250 euroa kuukaudessa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tavoite maksuperusteiden yhdenmukaistamisesta on sinällään kannatettava. Edelleen ongelmaksi jää kuitenkin palvelumaksun määräytyminen sen mukaan, minkälaisessa yksikössä palvelua annetaan tai missä kunnassa asiakas asuu. JHL pitää ongelmana myös sitä, että maksut määräytyvät annetun palvelun mukaan joko brutto- tai nettotulojen perusteella. Kaikkineen erilaisten palvelujen ja niistä perittävien maksujen määrä ei tämänkään asiakasmaksulakiuudistuksen perusteella ole täysin selkeä. Maksut määräytyvät sen mukaan, minkälaisesta palvelusta on kyse (laitos, asumispalvelut ym.) ja myös niiden perusteena olevat tulot (brutto vai netto) vaihtelevat. Tämä on omiaan edelleen aiheuttamaan sekaannusta palveluja tarvitseville henkilöille ja voi vaikuttaa siten, että osa palvelusta jää käyttämättä joko siksi, että asiakas ei ole niistä tietoinen tai siksi, että niihin ei ole taloudellista mahdollisuutta. Asiakkaalle jäävä käyttövara voi myös jäädä kohtuuttoman pieneksi eri palvelumuodoissa sen mukaan, voidaanko erilaisista tukipalveluista veloittaa erikseen.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vähimmäiskäyttövaran määrääminen myös tehostetun palveluasumisen asiakkaille on hyvä asia. Se, mitä käyttövaralla tulee kattaa on jatkossa kuntatalouteen heikentävästi vaikuttava asia eli esim. kaikki reseptilääkkeet ja tietyissä tilanteissa myös osa reseptivapaista lääkkeistä huomioidaan vielä lisäksi.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämä tuo selkeyttä ja yhdenmukaisuutta käytäntöön. Vähimmäiskäyttörahan lisääminen lainsäädäntöön tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa lisää kuntien kustannuksia. Em. on huomioitava laskentaperusteissa, joilla tämän lainsäädännön mukaisia kuluja korvataan kunnille valtionosuuksissa.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa kuntien/kuntayhtymien käytäntöjä maksuperusteiden määrittelyssä ja vähimmäiskäyttörajan suuruudessa. Vähimmäiskäyttörahan nostaminen 165 € on perusteltua, koska esim. tehostetussa palveluasumisessa asiakkaalle jää edelleen maksettavaksi mm. lääkekulut, henkilökohtaiset ostokset. Keskeistä ottaa huomioon puolison tulo maksujen määräytymisessä, samoin kohtuullinen käyttövara asiakkaalle. On kuitenkin otettava huomioon, että vähimmäiskäyttörahan tuominen lainsäädäntöön lisää kunnille / kuntayhtymille aiheutuvia kustannuksia. Tämä tulee ottaa huomioon kunnille tulevissa peruspalvelujen valtionosuuksissa.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Käyttövarojen osalta olisi hyvä määritellä, sisältyykö siihen joitakin palveluasumisen välttämättömiä kuluja, kuten vaatekuluja, parturikustannuksia tai puhelinkustannuksia.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tehostetun palvelusasumisen asiakkaalle jäisi käyttövaraa esityksen mukaan vähintään 165 euroa kuukaudessa. Invalidiliitto toivoo, että em. käyttövaraa arvioidaan uudelleen. Henkilölle voi jäädä yksilöllisten tarpeiden mukaan itsemaksettavaksi mm. kodin ulkopuolinen vapaa-ajan liikkuminen, hygieniatuotteet, silmälasit, hammasproteesit, edunvalvontakulut tai puhelin- ja tietoliikennekustannukset sekä vaatekustannukset. Edellä mainitut kustannukset eivätkä toki kaikilta osin ole säännöllisiä kuluja.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tehostetun palveluasumisen maksujen yhdenmukaistaminen on hyvä ja pitkään odotettu uudistus. Tehostetun asumispalvelun piirissä olevat asiakkaat ovat jo vuosia olleet keskenään eriarvoisessa asemassa, koska kunnat ovat määritelleet maksut eri tavoin ja asiakkaalle jäävän käyttövaran suuruus on vaihdellut. Osa kunnista ei ole käyttänyt mahdollisuutta alentaa palvelumaksua ja iäkkäätkin henkilöt ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen. Maksun määräämisen lähtökohtana tulee olla, ettei kenenkään tarvitse turvautua toimeentulotukeen kyetäkseen maksamaan hänelle vahvistetun asiakasmaksun. Tehostettuun palveluasumiseen ehdotettu käyttövara 165 euroa/kk on tähän nähden niukka. Aluehallintovirasto toteaa, että ehdotetun sääntelyn perusteella ei ole täysin selvää, mitä palveluja ja tukipalveluja tehostetun palveluasumisen asiakkaan maksuun sisältyy. Pykälästä tai sen perusteluista ei ilmene esimerkiksi se, sisältyvätkö ateriat maksuun. Sääntelyä tai perusteluja tulisi tältä osin selkeyttää siten, että niistä kävisi ilmi 10 h §:n toisessa virkkeessä säädetty kielto periä erillistä maksua tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä (tuki)palveluista. Asumispalveluja koskevan sosiaalihuoltolain 21 §:n tai asiakasmaksulain säännösten tarkentaminen myös muilta osin voisi olla aiheellista. Myös perhehoidon maksun kattavuus jää epäselväksi. Aluehallintovirasto ilmaisee huolensa siitä, että tehostetun palveluasumisen maksukäytäntöjen selkeämpi eriytyminen tavallisesta palveluasumisesta voi vauhdittaa kunnissa palveluasumisen suosimista, esimerkiksi jos kunnan maksutulot jäisivät tehostetussa palveluasumisessa pienemmiksi. Tällöin asiakas voi joutua kevyempään palveluun kuin hänen palveluntarpeensa edellyttäisi. Kunnissa ja kuntayhtymissä on jo käytössä ja otetaan jatkuvasti käyttöön erilaisia välimallisia palveluja, jotka eivät suoraan istu sosiaalihuoltolain määritelmiin, joihin taas asiakasmaksulaissa nojaudutaan. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan pitkäaikaisten palvelujen maksujen uudistamisessa pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla, että asiakasmaksu määräytyisi asiakkaan palveluntarpeen mukaan eikä sen perusteella, minkä palvelun piirissä asiakas on. Tulisi myös pyrkiä siihen, että asiakasmaksut laskutettaisiin asiakkaan todellisen käytön ja toteutuneiden palvelutuntien mukaan. Aluehallintovirasto painottaa ohjaamisen tärkeyttä uusien säännösten toimeenpanossa. Asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on tärkeää, että säännösten soveltamisesta annetaan riittävän yksilöidyt ohjeet. Seurantaan ja valvontaan tulisi niin ikään panostaa.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan asumispalvelujen maksuja yhdenmukaistetaan sekä asiakkaalle jäävästä vähimmäiskäyttövarasta säädetään laissa huomioiden työeläkeindeksin muutos. Tämä on parannus verrattuna nykyiseen tilaan, jossa maksut ovat vaihdelleet eri kuntien kesken tai jopa kunnan sisällä. Samoin asiakkaille on jäänyt myös eri suuruisia vähimmäiskäyttövaroja. Jatkossa maksut ja vähimmäiskäyttövarat määräytyvät kaikille asiakkaille samalla tavalla.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitys on hyväksyttävissä, kun sitä tarkennetaan siltä osin, että mitä palvelun pitkäaikaismaksuun sisältyy tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa verraten nykyiseen laitoshoidon sisältöön. Käyttövaran yhdenmukaistaminen on kannatettavaa. Esitys sisältää tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon osalta suuremman asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävän käyttövaran kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa, joten tältäkin osin sisältöä on tarkennettava.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Lähtökohtaisesti esitys sisältää paljon muutoksia, joilla on myönteistä merkitystä asiakkaiden ja heidän perheidensä tilanteeseen. Erityisen tärkeänä pidämme pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen maksujen yhdenmukaistamista, joka osaltaan edistää Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean päätöksessä Merits 71/2011 (www.coe.int) esittämää huolta siitä, että palveluasumisen maksujen sääntelemättömyys kansallisesti saattaa olla esteenä vanhuksilla tarpeen mukaisten palvelujen saatavuudelle. Ehdotuksessa pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito sisältää myös käyttövaran asiakkaalle, mikä sinänsä on parannus pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa oleville. Ehdotettu käyttövara on kuitenkin liian alhainen. Seuramme katsoo, että käyttövaraksi maksujen jälkeen tulisi säätää vähintään 240 euroa/kk sekä pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Säännöksiä toimeenpantaessa tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että kunnat eivät ala kiertää säännöstä muuttamalla tehostetun palveluasumisen yksikköjä tavallisiksi palveluasumispaikoiksi kiertääkseen uusia säännöksiä. Näin tapahtui 1990 –luvulla, jolloin kunnat muuttivat vanhainkoteja palveluasumisyksiköiksi vapautuakseen laitosmaksujen sääntelystä ja voidakseen vapaasti päättää yksiköissä asuvien vanhusten maksuista. Uutta lakia odotellessa on jo tullut tietoon tapauksia, että kunnissa ollaan lopettamassa yöpäivystystä tehostetun palveluasumisen yksiköissä, jotta tulevat uudet säännökset eivät tällaista paikkaa enää koskisi. Tällaista 1990 –luvun tyylistä kikkailua vanhusten asemalla ei tulisi enää sallia kunnissa. Kaikkien asiakkaiden, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa on saata sitä myös uusien maksusäännösten ollessa voimassa. On myös otettava huomioon, että yöpäivystyksen lopettaminen pelkästään uusien maksusäännösten kiertämiseksi saattaa vaarantaa potilasturvallisuuden. Kunnat ottavat suuren riskin, jos alkavat kiertää uusia maksusäännöksiä lopettamalla yöpäivystyksen. Vahinkojen sattuessa päättäjät voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen. Joissakin tapauksissa voi kysymyksessä olla jopa rikosoikeudellisesta heitteillejätöstä. Mikäli kunnat lopettavat yöpalvelut tehostetussa palveluasumisyksikössä on niillä mahdollisuus periä asuakkailta ehdotuksen 10 e §:n mukaista ”Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävää maksua”, jolloin asiakkaalta voidaan periä korkeampia maksuja kuin tehostetussa palveluasumisessa. Kunnan talouden parantamispyrkimykset asiakkaiden korotetuilla maksuilla ei saa johtaa potilasturvallisuuden heikentymiseen. Seuramme toteaa, että pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen maksujen yhdenmukaistaminen ei poista sitä toista ongelmaa, joka nousi esiin Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean päätöksessä Merits 71/2011 (ww.coe.int). Komitea totesi, että myös riittävien asumispalvelujen puute voi estää vanhuksia käyttämästä tarpeellisia palveluja. Päätös koski tilannetta vuosina 2011-2013, jolloin asiaa koskevaa Omaishoitajaliiton kantelua (Complaint 71/2011) käsiteltiin Euroopan neuvostossa. Seitsemän vuotta päätöksen antamisen jälkeen palveluasumispaikkojen puute on noussut yhä vakavammaksi ongelmaksi. Suomessa ei kukaan valvo sitä, että kunnissa olisi riittävästi tarjolla palveluasumista. Sosiaali- ja terveysministeriö on jopa kehottanut kuntia jopa vähentämään paikkoja, koska ”koti on vanhuksen paras paikka”. Tämän seurauksena monet vanhukset joutuvat asumaan kodissaan erittäin huonokuntoisina ilman riittäviä palveluja. Myös kotipalvelu on monessa kunnassa kriisissä. Väestön ikääntyessä palveluasumispaikkojen puute on nousemassa yhä suuremmaksi ongelmaksi. Seuramme pitää outona sitä, että kotihoidon maksuja määrättäessä käytetään laskuperusteena henkilön bruttotuloja. Lähtökohtana tulisi olla nettotulot, koska Suomessa on eläkeläisillä korkea verotus ja käteen jäävä eläke voi olla huomattavasti pienempi kuin bruttosumma. Ehdotamme laskuperusteen muuttamista nettopohjaiseksi.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE pitää hyvänä, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut kirjataan lakiin ja maksujen määräytymisperusteet yhdenmukaistetaan. Tehostetussa palveluasumisessa asiakkailla hoidon ja huolenpidon tarve on suuri ja avun tarve on ympärivuorokautista ja siksi on perusteltua, että maksuissa tehostettu palveluasuminen rinnastettaisiin pitkälle laitoshoitoon. SOSTE pitää valitettavana, että rauenneesta esityksestä poiketen, pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkailta perittäisiin erillinen maksu sairaanhoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon palveluista. Esityksessä tämä kompensoitaisiin korottamalla vähimmäiskäyttövaraa 160 eurosta 165 euroon. Viiden euron kompensaatio ei riitä kattamaan sairaanhoidosta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta aiheutuneita kuluja, jotka ovat usein korkeita tehostetun palveluasumisen asiakkaille. 165 euron käyttövaralla asiakkaan tulisi kattaa sairaanhoidon lisäksi muun muassa sosiaalihuoltolain mukaiset matkat, matkakustannukset (korkeintaan maksukaton verran), lääkkeiden omavastuuosuudet, hygieniatarvikkeet, kampaamo-/parturipalvelut, jalkahoito, vaatteet, silmälasit, puhelin- ja nettiliittymä sekä muut henkilökohtaiset menot. Lähtökohtaisesti käyttövara on riittämätön tarvittavien kustannusten kattamiseksi. SOSTE esittää, että sairaanhoidon ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut tulisi sisällyttää tehostetun palveluasumisen maksuun. Muussa tapauksessa käyttövaran tulisi olla vähintään 300 euroa. SOSTE katsoo, että maksujärjestelmä olisi yksinkertaisempi, jos asiakasmaksuihin sisällytettäisiin kaikki välttämättömät menot, samalla tapaa kuin laitoshoidossa. Ehdotettu malli on lähtökohtaisesti sekä hallinnon että asiakkaan kannalta monimutkainen ja kallis. Selkeällä maksupolitiikalla voidaan parantaa ihmisten mahdollisuuksia saada sellaisia palveluja, joita heidän terveydentilansa ja kuntonsa edellyttää. Sääntelyn puute ja monimutkainen hinnoittelujärjestelmä luovat asiakkaille epävarmuutta. Lisäksi SOSTE muistuttaa, että kuntia olisi ohjeistettava tekemään asiakkaille asiaankuuluvat asiakassuunnitelmat todelliseen palvelutarpeeseen pohjautuen ja tarkistettava ne säännöllisesti. Maksujärjestelmä ei saa aiheuttaa kunnissa osaoptimointia siirtämällä intensiivistä ja ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat tehostetusta palveluasumisesta tavallisen palveluasumisen tai kotiin annettavien palvelujen piiriin. Tämä voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa potilasturvallisuuden. Asiakkaiden tulee saada tarpeenmukaista hoitoa ja palvelua oikea-aikaisesti. SOSTE pitää valitettavana, että pitkäaikaisen perhehoidon vähimmäiskäyttövara esitetään korotettavaksi 110 eurosta 165 euroon kuukaudessa. Rauenneessa eristyksessä korotus olisi ollut 200 euroa. SOSTE esittää, että käyttövaran tulisi olla vähintään 250 euroa. Haasteena on se, etteivät perhehoidon maksut sisällä hoitotarvikkeita ja lääkkeitä. Nyt matkojen, lääkkeiden ja palvelujen maksukatot ovat yhteensä 1560 € vuodessa (130€/kk). Perhehoidossa olevat ovat usein köyhiä, vaikka heille on turvattu asuminen ja ravinto. Riittävän korkealla käyttövaralla tuettaisiin myös asiakkaiden osallisuutta, itsenäistä toimintaa ja kuntoutumista. Asiakasmaksupolitiikalla voidaan tukea perhehoidon tavoitteita ja niiden lisäämistä sekä tuoda säästöjä, kun tarve tehostetulle palveluasumiselle ja laitoshoidolle vähenee.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä sekä maksun määräytymisen että käyttövaran laskennan osalta.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL pitää sääntelyä oikeasuuntaisena, sillä se on omiaan yhdenmukaistamaan kuntien käytäntöjä ja siten edistämään palvelujen käyttäjien yhdenvertaista kohtelua.
      • Med Group Oy, ONNI terveys, Aaltonen Janne
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Jos maksua peritään 85% kuukausituloista (tietyin vähennyksin) ilman kattoa (poislukien palvelun tuotantokustannus), tulee tämä johtamaan rinnakkaiseen palvelutuotantojärjestelmään sellaisten asiakkaiden osalta, jotka tuolla laskutuksella saisivat palvelun vapailta markkinoilta. Kannattaa harkita, halutaanko näidenkin palvelujen osalta luoda rinnakkainen yksityinen palveluntuotantojärjestelmä. Malli saattaa johtaa myös rinnakkaisten vakuutusjärjestelmien kehittymiseen. Asia ei ole ongelma nyt, koska palveluja käyttävien tulot ovat matalat, mutta se nousee ongelmaksi jatkossa.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Vähimmäiskäyttövaran määrittely 165€/kk lainsäädännöllisesti tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa lisää kunnille aiheutuvaa kustannusta. Aiemmin asiakas on maksanut lääkekustannukset käyt-tövaroista ja jatkossa esityksen mukaan näin ei olisi. Tämä tarkoittaa asiakasmaksutulojen vähenemistä ja tulee ottaa huomioon ja korvata kunnille 100%:sti peruspalveluiden valtionosuuksissa.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Koska palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakasmaksujen määräytymisperusteet eroavat jatkossa merkittävästi toisistaan, tämä saattaa vaikuttaa ainakin kahdella tavoin. Asiakasmaksun määräytymisperusteet asettavat haasteita ja jopa rajoitteita erilaisten innovatiivisten palvelumuotojen kehittämiselle. Toiseksi asiakasmaksun määräytymisperusteen muuttuminen siirryttäessä palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen välillä saattaa haitata sujuvia siirtymiä palveluiden välillä. Tehostetun asumispalvelun asiakasmaksu saattaa asiakkaan näkökulmasta olla taloudellisesti edullisempi, mutta taloudellisen toimintavapauden näkökulmasta vaikeampi. Tällä saattaa olla vaikutuksia asiakkaan käyttäytymiseen. Koska näissä palvelumuodoissa asiakasmaksu määräytyy nettotuloista 85%:n mukaan, paine maksuttomiin vammaispalveluihin ja vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen saattaa kasvaa. Hallituksen esityksen luonnos jättää avoimeksi sen, minkä suuruisen asiakasmaksun voi periä perhehoidosta, jos se on järjestetty kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla. Asiakasmaksun määrittäminen pitkäaikaisen perhehoidon osalta on hyvä asia.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valviran näkemyksen mukaan on hyvä, että vähimmäiskäyttövaran määrää yhtenäistetään. Hoidon ja hoivan sisällöt eivät kuitenkaan ole valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Tämä johtaa edelleen tilanteeseen, jossa palvelut voivat olla eri sisältöisiä, jolloin asiakkaalle jäävä käyttövara ei tosiasiallisesti ole yhdenmukainen. Valvira toteaa myös, että suunniteltu käyttövara, 165 €/110 € kuukaudessa on nykyisen kustannustason mukaan niukka. Asiakkailla on erilaisia tarpeita ja erilainen elämäntilanne. Esimerkiksi nuori, joka harrastaa ja käy elokuvissa ja ravintoloissa, kuluttaa eri tavalla kuin esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa asuva vanhus. Pelkästään kuljetuspalvelujen omavastuuosuudet ovat noin 50-65 €/kuukaudessa. On huomioitava, että useat asiakasryhmät ja asiakkaat eivät kykene hakemaan asiakasmaksujen alentamista taikka täydentävää/ehkäisevää toimeentulotukea. Lähtökohtaisesti käyttövaran tulisi Valviran näkemyksen mukaan olla sellainen, että maksujen alentamista ei tarvitsisi hakea. Lakiesityksen muita seikkoja koskevan kohdan (5.1.2, s. 46) mukaan jatkossa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksu määräytyisi nettotulojen perusteella, ja muun pitkäaikaisen asumispalvelun maksu bruttotulojen perusteella. Kohdan mukaan tulopohjan yhdenmukaistamisen perusteellisempi arviointi olisi mahdollista tehdä nykyistä paremmin sitten, kun valtakunnallinen tulorekisteri on laajamittaisessa käytössä vuoden 2020 jälkeen. Valvira näkemyksen mukaan asiakasmaksujen olisi määräydyttävä tosiasiallisesti käytettävissä olevien tulojen mukaan, myös muussa kuin tehostetussa palveluasumisessa.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Begreppet långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg ändras till långvarigt resurserat serviceboende och långvarig sluten vård ändras till långvarig anstaltsvård. För övrigt enligt förslaget.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valtakunnallisesti yhdenvertaistettavat käytännöt sekä maksuperusteiden yhdentäminen samankaltaisissa palveluissa on järkevää ja selkeyttää maksujen määräytymistä myös asiakkaan/potilaan näkökulmasta. Tässä viitataan mm. jatkuvan ja säännöllisen kotiin annettavan palvelun ja pitkäaikaisen sosiaalihuoltolain nojalla järjestettäviin asumispalveluihin. Sama koskee myös pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen laitoshoitoon sekä pitkäaikaiseen perhehoitoon liittyvien maksujen yhdenmukaistamista. Ehdotuksessa on kiitettävistä huomioitu mahdolliseen, tulevaan vammaislakien yhdistämiseenkin liittyvä näkökulma asiakasmaksujen kannalta. Tässä olisi vielä ennakoivaa työtä tehtävänä, jotta mahdollisen, uuden vammaislain voimaantuloa ei enää jarruttaisi merkittävät asiakasmaksulakiin tarvittavat muutokset.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Pykälä selkeyttää ja yhdenmukaistaa sote-toimijoiden käytäntöjä ja on siten kannatettava. Esitettyihin maksuihin ja käyttövaran suuruuteen ei ole huomauttamista.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Esityksessä käyttövara tehostetussa palveluasumisessa on 160 euroa. Somerolla tällä hetkellä on käytössä 140 euron käyttövara. Lisäksi esityksen mukaisesti lääkekulut tehostetussa palveluasumisessa tulisivat kunnan kustantamiksi. Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon maksut yhtenäistettäisiin siten, että tehostetussa palveluasumisessa ei enää olisi erillistä ateriamaksuja tai muita mahdollisia tukipalvelumaksuja. Somerolla lääkekustannusten siirtovastuu merkitsee kunnalle noin 100 000 euron lisäkustannuksia. Käyttövaran kasvattaminen noin 30 000 euron lisäkustannuksia. Lisäksi tehostetun palveluasumisen asiakasmaksua määriteltäessä siirryttäisiin nettolaskentaan. Nämä yhdessä hoitajamitoituksen noston kanssa tekevät merkittävän muutoksen kunnan kustannusvastuuseen tehostetusta palveluasumisesta ja pienentävät asiakkaan asiakasmaksun osuutta palveluiden maksussa. Toteutuakseen tämä vaatii kustannusten kasvun täysimääräistä huomioimista valtionosuudessa.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa kuntien/kuntayhtymien nykyistä käytäntöä maksuperusteiden määrittelyssä ja vähimmäiskäyttörajan suuruudesta, kun maksunmäärittely on tuodaan lain tasolle.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakas maksaisi vähimmäiskäyttövarallaan myös mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, puhelimesta aiheutuvat kulut ja muut mahdolliset kulut, jotka eivät sisälly palveluun. Käytännön elämän kannalta tulee määritellä kenen kustannusvastuulle pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa kuuluvat asukkaan kalusteet, vuode- ja liinavaateet, vuodesuojat, wc-paperit, lehtitilaukset, ei lääkinnällisenä kuntoutuksena tulevat apuvälineet, virkistysmatkat, virikemateriaalit, vakuutukset jne.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Esim hygieniamaksun sisältö ja hinta vaihtelevat kunnissa. Hygieniamaksun sisältö tulee avata ja määritellä selkeästi. Hygieniamaksu ei saa vaikuttaa käteen jäävään käyttövaraan, sitä vähentävästi.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Säännöksen 3 momentin mukaan pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkaan käyttöön ehdotetaan jääväksi vähintään 165 euron käyttövara kuukaudessa. Tällä summalla asiakkaan tulisi maksaa myös mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet, vaatteet, henkilökohtainen hygienia, puhelinkulut ja muut mahdolliset palveluun kuulumattomat kulut. Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaan käyttövaraksi ehdotetaan vähintään 110 euroa kuukaudessa. Huolimatta esitysluonnokseen sisältyvistä 11 §:n muutosehdotuksista, joilla tavoitellaan asiakasmaksun alentamisen ja perimättä jättämisen nykyistä aktiivisempaa soveltamista, on vähimmäiskäyttövarojen suuruus alhainen asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin nähden erityisesti kun otetaan huomioon 10 b §:n 2 momentin ehdotus 16 vuotta täyttäneen vammaistuen ja eläkettä saavan hoitotuen ottamisesta tulona huomioon maksua määrättäessä.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Muutosesitys yhdenmukaistaa ja selkeyttää nykyistä käytäntöä maksuperusteiden määrittelyssä ja vähimmäiskäyttörajan suuruudesta. Toisaalta kunnille aiheutuvat kustannukset lisääntyvät, mikä tulee huomioida kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa kuntien/kuntayhtymien nykyistä käytäntöä maksuperusteiden määrittelyssä ja vähimmäiskäyttörajan suuruudesta, kun maksunmäärittely on tuotu lain tasolle. Vähimmäiskäyttörahan suu-ruuden nostaminen 165 € on perusteltua tehostetussa palveluasumises-sa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa, koska asiakkaalle jää edelleen maksettavaksi lääkekulut, mahdollisten kuljetusten omavastuuosuudet ja muut henkilökohtaiset pienet ostot ja hankinnat. Vähimmäiskäyttörahan tuominen lainsäädäntöön tehostetussa pal-veluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa lisää kuitenkin kunnille/kuntayhtymille aiheutuvaa kustannusta. Tämä tulee ottaa huomioon laskentaperusteissa, joilla tämän lainsäädännön mukaisia kuluja korvataan kunnille peruspalvelujen valtionosuuksissa.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 10 b § Pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta, pitkäaikaisesta perhehoidosta ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteena olevat tulot / Inkomster som utgör grund för avgiften för långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg, långvarig familjevård och för långvarig sluten vård
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliitto katsoo, ettei vammaisetuuksia tulisi huomioida tuloina määrättäessä pykälässä tarkoitettuja maksuja, koska niillä on yhtenä tarkoituksena korvata vammaisuudesta aiheutuvia kustannuksia (kuten erilaisten tukipalvelujen ostamisesta aiheutuvia kustannuksia).
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vammaisetuuksia ei tulisi huomioida tuloina määrättäessä pykälässä tarkoitettuja maksuja, koska niillä on yhtenä tarkoituksena korvata vammaisuudesta aiheutuvia kustannuksia.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV anser att bidrag som beviljats på grund av funktionsnedsättning, såsom handikappbidrag och vårdbidrag, inte ska beaktas som inkomst som utgör grund för avgift för de i paragrafen avsedda tjänsterna. Dessa bidrag är avsedda att täcka kostnader som personen har på grund av sin funktionsnedsättning, till exempel kostnader för uppehälle.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Stöd som ges på grund av funktionsnedsättning ska inte heller beaktas som inkomst, eftersom dessa stöd är avsedda för att täcka extra kostnader som funktionsnedsättningen medför. Att beakta dessa som inkomst underminerar stödets ursprungliga syfte.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaita ja heidän edunvalvojiaan tulisi voida velvoittaa hakemaan vammaistuki ja eläkkeen saajan hoitotuki, jotka säädösesityksen mukaan huomioidaan maksua määrättäessä tulona. Velvoittavuus varmistaisi näiden etuuksien hakemista ja siten kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta huomioida nämä maksun perusteena olevana tulona. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi tarpeen ottaa kantaa, miten toimitaan takautuvasti asiakkaalle maksettujen tulojen ja Kelan takautuvasti maksaman vammaistuen ja eläkkeen hoitotuen kohdalla, koska takautuvasti maksetut Kelan vammaistuet ja eläkkeen saajan hoitotuet ovat yleisiä. Mikäli takautuvasti maksettu tulo voidaan jaksottaa tuleville kuukausille olisi hyvä, että asiasta olisi mainittu säädöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa. Asia varmistaisi yhdenmukaista käytäntöä ja sen laillisuutta.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksuista säädettäisiin vastaavasti kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista. Maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen perusteena olisivat jatkuvat tai toistuvasti saadut tulot, kuten nykyisinkin. Varallisuutta ei huomioitaisi jatkossakaan maksua määrättäessä. Säännöskohtaisissa perusteluissa esitetään, että kuukausituloina otettaisiin huomioon jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saadut tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen ja verosta vapaat tulot sekä 10 i §:ssä tarkoitettu laskennallinen metsätulo. Jatkuvana tulona pidettäisiin tuloa, joka jatkuu vähintään kolmen kuukauden ajan maksun määräämisen ajankohdasta. Jatkuvia tuloja olisivat muun muassa palkka-, eläke- ja etuustulot. Vuosittain toistuvasti saatuja tuloja olisivat puolestaan mm. osinko- ja korkotulot. FA haluaa kiinnittää tässä yhteydessä tehtävän laajennuksen myötä huomiota myös hoivamaksujen perusteena oleviin tuloihin: Vapaaehtoisten eläkevakuutusten perusteella maksettavat eläkkeet asiakasmaksujen perusteena Kuten edellä on tuotu esiin, määritelmä jatkuvista tuloista kattaa muun muassa erilaisista eläkkeistä, kuten vapaaehtoisista eläkevakuutuksista, saadut tulot. FA toteaa, että vapaaehtoiset eläkevakuutukset voidaan jakaa niin sanottuihin verotuettuihin eläkevakuutuksiin ja ei-tuettuihin eläkevakuutuksiin. Käytännössä lähes kaikki vapaaehtoiset eläkevakuutukset, jotka on Suomessa aiemmin myönnetty ovat verotuettuja eläkevakuutuksia, joiden maksut on saatu vähentää verotuksessa. Vastineeksi maksujen verovähennyskelpoisuudesta, näistä vakuutuksista maksettu eläke on kokonaisuudessaan veronalaista tuloa eläkkeensaajalle. Tällaisten verotuettujen eläkkeiden osalta on myös perusteltua, että koko verojen jälkeinen nettoeläke huomioidaan asiakasmaksuja määrättäessä. Vuoden 2020 alusta alkaen on korjattu ei-verotuettujen vakuutusten verotusta muun muassa siten, ettei niin sanottujen kertamaksuisten eläkevakuutusten osalta veroteta enää sanktioluontoisesti nostettua pääomaa. Kyse voi olla joko elinikäisestä tai määräajan voimassa olevasta vakuutuksesta, jonka maksut eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Tällaisille vakuutuksille ei ole ollut aikaisemmin markkinoita lähinnä verokohtelusta johtuen, joten tällaisia vakuutuksia ei ole myöskään myyty. Nyt verosääntelyn ongelmia on kuitenkin vastikään korjattu tältä osin. Näiden ei-verotuettujen eläkevakuutusten toiminta perustuu siihen, että vakuutuksenottajan sijoittaman pääoman kerryttämä tuotto maksetaan vakuutuksenottajalle eläkkeenä samanaikaisesti takaisin vakuutukseen sijoitetun pääoman kanssa. Verokohtelu seuraa myös tätä periaatetta, eli vain se osa eläkkeestä, joka vastaa vakuutuksenottajan sijoitetulle pääomalle kertynyttä tuottoa, on veronalaista pääomatuloa. Muu osa maksetusta eläkkeestä taas rinnastuu palautettavaan pääomaan. Vakuutusyhtiöt seuraavat tuoton / pääoman osuutta eläkkeestä ja raportoivat näistä ei-tuetuista vakuutuksista vain maksettavan tuoton osuuden Verohallinnolle veronalaisena tulona. FA korostaa, ettei uudenlaisten eläkevakuutusten takaisin maksettavaa pääomaa tulisi huomioida asiakasmaksujen määrässä, sillä tältä osin kyse on vakuutuksenottajan varallisuudesta, eikä tuloista. Kuten HE:ssa todetaan, ”varallisuutta ei huomioitaisi jatkossakaan maksua määrättäessä.” FA esittää, että HE:ssa selvennettäisiin, että ”jatkuvilla tai vuosittain toistuvasti saaduilla tuloilla ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen” ei tarkoiteta näistä ei-verotuetuista eläkevakuutuksista saatua pääoman palautusta. Koska tällaisten vakuutusten maksuja ei ole vähennetty verotuksessa, ei palautuvan pääoman osalta kyse ole veronalaisesta tai verovapaasta tulosta, johon lakiehdotuksessa viitataan, vaan nimenomaisesti asiakkaan varallisuuden palauttamisesta tälle. Tällaiselle vakuutukselle maksettava veronalainen tuotto taas huomioitaisiin kyllä asiakasmaksuja määrättäessä. Mikäli tällaisista vakuutuksista maksettu pääoma huomioitaisiin asiakasmaksujen perusteena, tarkoittaisi se asiakasmaksujen kannalta epäedullisempaa kohtelua tällaisella varallisuuden muodolle kuin muunlaiselle varallisuudelle. Tällöin myöskään markkinoita uudenlaisille vapaaehtoiselle eläkevakuutukselle ei syntyisi tilanteessa, jossa yhteiskunnan tulisi kannustaa vanhuuteen varautumiseen henkilöitä, joilla se on mahdollista. Tammikuussa 2020 tehdyn kansalaiskyselyn (Norstat Oy, 1000 otanta) mukaan 39 prosenttia vastaajista olisi kiinnostunut hankkimaan kertamaksuisen eläkevakuutuksen täydentämään hoivan rahoitustaan, jos niitä olisi markkinoilla. Kustannusten korvaukset Tuloina ei sen sijaan otettaisi huomioon esityksen perustelujen mukaan satunnaisia, kertaluontoisia tuloja, kustannusten korvauksia ja muita tiettyä tarkoitusta varten myönnettyjä avustuksia tai muita vastaavia tuloja, jotka eivät ole säännöllisiä tai jatkuvia eivätkä kuulu veronalaisiin ansioihin. Kustannusten korvausta olisivat esimerkiksi tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavat sairaanhoito- ja tutkimuskulut, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa tarkoitetut ylläpitokorvaukset ja perhehoidon kustannusten korvaukset. FA pyytää selkiinnyttämisen vuoksi ottamaan huomioon kustannusten korvauksina myös muut henkilövakuutuskorvaukset.
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tehostettu palveluasuminen ymmärretään avopalveluna, lakiehdotuksessa esitetään maksun perintätavan muuttamista laitoshoidon maksuperusteita vastaavaksi. Asiakkaat ovat maksaneet vuokran ja saaneet siihen kelan asumistukea /asumislisää. Nyt esitetty malli vähentää soten saamia tuloja, asiakkaalle muutos hyvä.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tulosidonnaisia maksuja määrättäessä pitää noudattaa valtakunnallisesti yhdenmukaisia periaatteita. Huomautamme, että eräiden suurten kaupunkien kustannustaso on merkittävästi korkeampi kuin muiden alueiden, ja tämä tulee huomioida. Hyvinvointiala HALI ry ei kannata sitä, että lasten kotihoidon tuki huomioitaisiin tulona maksuja määrättäessä. Pidämme esitystä alhainen syntyvyys huomioon ottaen tavoitteena olevan lapsiystävällisemmän yhteiskunnan kanssa ristiriitaisena. Hyvinvointiala HALI ry yhtyy Finanssialan näkemykseen siitä, että hallituksen esityksessä tulee selventää, että ”jatkuvilla tai vuosittain toistuvasti saaduilla tuloilla ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen” ei tarkoiteta vakuutuksia, joiden pääoma rinnastuu varallisuuteen (ei-verotuetut eläkevakuutukset). Näiden avulla kansalaiset voivat varautua yksilöllisesti hoivan kustannuksiin. Tämä poistaa osaltaan paineita julkista järjestelmää kohtaan. Uudenlaisten eläkevakuutusten takaisin maksettavaa pääomaa ei pidä huomioida asiakasmaksuja määrättäessä, sillä tältä osin kyse on vakuutuksenottajan varallisuudesta, eikä tuloista. Kuten hallituksen esitysluonnoksessakin todetaan, ”varallisuutta ei huomioitaisi jatkossakaan maksua määrättäessä.” Mikäli tällaisista vakuutuksista maksettu pääoma huomioitaisiin asiakamaksuja määrättäessä, tarkoittaisi se asiakasmaksujen kannalta epäedullisempaa kohtelua tällaiselle varallisuuden muodolle kuin muunlaiselle varallisuudelle.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lain esitöissä tulisi avata nettotulokäsitettä käytännön esimerkein erilaisissa tilanteissa, Tulokäsitteet 10 b §:ssä ja 10 e §:ssä, ja niiden mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhdenmukaistaminen, tulisi ottaa jatkovalmistelussa laajempaan tarkasteluun.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksessä lakiin kirjattaisiin se, että asiakasmaksut määräytyisivät nettotulojen perusteella. Tämä on tarpeellinen tarkennus, sillä tällä hetkellä kunnissa on ollut suurta vaihtelua siinä, huomioidaanko netto- vai bruttotulot, kun maksuja määrätään.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Jos lain toimeenpanon ja selkeyden vuoksi asiakasmaksuissa olisi syytä viitata tuloverolain 92 §:ään, jonka seurauksena tulona ei otettaisi huomioon verovapaita sosiaalietuuksia. Koska se toisi nykyistä kattavamman ja ajantasaisemman luettelon, jolla muutosten tekeminen ei edellyttäisi asiakasmaksulainsäädännön päivittämistä. Kuitenkin tuloverolain 92 §:stä poiketen alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki huomioitaisiin tulona. Nämä vammaisetuudet on tarkoitettu tukemaan vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto kannattaa ehdotusta, joka yhdenmukaistaa pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta, pitkäaikaisesta perhehoidosta ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävien maksujen perusteena olevia tuloja.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiaksmaksulaissa on velvoitteita vain palvelutuottajan suuntaan, myös asiakkaat tulisi velvoittaa viipymättä hakemaan heille kuuluvat tulonsiirot. Kuukausituloina otetaan huomioon asiakkaan jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saadut tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen ja verosta vapaat tulot sekä 10 i §:ssä tarkoitettu laskennallinen metsätulo. Jos maksu määräytyy 7 c §:n 2 momentin mukaisesti asiakkaan ja tämän puolison yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella, kuukausitulona otetaan lisäksi huomioon puolison vastaavat tulot. Miksi nettotulot ja kotihoidossa bruttotulot?
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vammaisfoorumi katsoo, ettei vammaisetuuksia tulisi huomioida tuloina määrättäessä pykälässä tarkoitettuja maksuja, koska niillä on yhtenä tarkoituksena korvata vammaisuudesta aiheutuvia kustannuksia (kuten erilaisten tukipalvelujen ostamisesta aiheutuvia kustannuksia).
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Föreslås att paragrafen stryks.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Viittaukset etuoikeutettujen tulojen osalta tuloverolain 92 §:ään ovat perusteltuja. Laissa on myös hyvä olla täsmennettynä, ettei kertaluonteisia tuloja oteta huomioon tulona pitkäaikaisen hoidon maksuissa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tulee ottaa huomioon pääomatulot. Omaishoidon tukea ei saa ottaa huomioon.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pääomatulot tulee huomioida tuloiksi. Omaishoidon tukea ei tuloksi taas saa huomioida.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Näkövammaisten liitto katsoo, että hoito- ja vammaistukea ei tule ottaa huomioon tuloina. Nämä tuet on tarkoitettu helpottamaan vammasta ja sairaudesta aiheutuvien ylimääräisten kulujen kattamista. Kun hoito- ja vammaistukea ei oteta huomioon, se helpottaa vammaisen osallistumismahdollisuuksia ja mahdollistaa esim. kuljetuspalveluiden omavastuiden maksamisen, vaatteiden hankinnan sekä osallistumisen esim. kulttuuriharrastuksiin.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Selkeät perusteet.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vammaisetuuksia ei tulisi huomioida tuloina määrättäessä pykälässä tarkoitettuja maksuja, koska niillä on yhtenä tarkoituksena korvata vammaisuudesta aiheutuvia kustannuksia (kuten erilaisten tukipalvelujen ostamisesta aiheutuvia kustannuksia).
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti Perustelujen esimerkit eri tulolajeista ja niiden huomioimisesta ovat hyviä ja selkiyttävät soveltamiskäytäntöä.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tehostetun palveluasumisen ja yöhoitoa sisältävän kotihoidon ero on myös liedentymässä. Uudet iäkkäiden asumisen vaihtoehdot (senioritalot, hyvinvointikeskukset, Hollannin malli yms) mahdollistavat, että iäkäs ihminen voi asua samassa senioriasunnossa elämänsä loppuun saakka ja saa palveluja kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä on johtanut siihen, että samassa talossa asuu ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia tehostetun palveluasumisen asiakkaita, kotihoidon asiakkaita ja vain tukipalveluja tarvitsevia asiakkaita. Tähän liittyen asiakasmaksujen määräytymisperiaatteet ja maksun perusteena olevat tulot tulisi olla samat riippumatta siitä missä palvelussa asiakas on. Toisin sanoen tuloina tulisi huomioida kaikissa palveluissa yhteneväisellä periaatteella joko netto- tai bruttotulot.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitys palveluasumisen maksujen yhdenmukaistamisesta on kannatettava.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kelan vammaistukea ja hoitotukea ei tule ottaa huomioon tulona, koska ne myönnetään avuntarpeen ja/tai kustannusten perusteella. Kun ne otetaan huomioon, palvelumaksu nousee ja asiakas voi hakea taas korkeampaa vammais- tai hoitotukea. Lopputuloksena voidaan päätyä korkeimpaan vammais- tai hoitotukeen, jolloin kunta taas nostaa palvelumaksua asiakkaan tulojen noustessa. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista Kelan vammaisetuuksien myöntämisperusteiden näkökulmasta.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tehostettuun palveluasumiseen haetaan sosiaalihuoltolain mukaisesti, kun taas pitkäaikaiseen terveydenhuollon laitoshoitoon on joutunut jäämään. Asiakkaan hakeutuessa tehostettuun palveluasumiseen hänellä tulee olla tiedossa palvelusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli kustannukset perustuvat nettokustannuksiin, ei niitä palveluneuvonnassa tai asiakasohjaustilanteessa pystytä juurikaan laskemaan tai edes arvioimaan.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Autismiliitto katsoo, ettei vammaisetuuksia tulisi huomioida tuloina määrättäessä pykälässä tarkoitettuja maksuja, koska niillä on yhtenä tarkoituksena korvata vammaisuudesta aiheutuvia kustannuksia (kuten erilaisten tukipalvelujen ostamisesta aiheutuvia kustannuksia).
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Attendo Suomi Oy
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Attendo yhtyy Hyvinvointialan liiton lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa: Asiakasmaksujen näkökulmasta keskeisin ero pitkäaikaiseen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä on, että tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa asuinhuoneestaan vuokraa kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas ei maksa erikseen vuokraa. Vuokrasuhteesta johtuen tehostetun palveluasumisen asiakas voi saada asumistukea tulorajat huomioiden, kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva asiakas ei voi saada asumistukea. Tämän eron vuoksi asiakasmaksukaan ei voi määräytyä molemmissa palveluissa täysin samalla tavalla, koska muutoin tehostetun palveluasumisen asiakkaalle syntyy huoneenvuokran ja mahdollisen asumistuen erotuksen verran enemmän maksettavia kustannuksia kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle asiakkaalle. Tästä syystä esitämme, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun määräytymisessä sovellettaisiin nykyisen asiakasmaksulain 7 c §, 10 b § ja 10 c § seuraavilla muutoksilla: • 7 c §: Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa olevan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 165 euroa kuukaudessa. • 10 b §: Pitkäaikaisesta laitoshoidosta poiketen, otettaisiin pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun perusteena olevissa tuloissa huomioon myös asumistuki • 10 c §: Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksussa huomioitavissa tuloissa otettaisiin tulovähennyksenä huomioon asiakkaan maksama vuokra
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämän esityksen perusteella laskenta monimutkaistuu huomattavasti. Lakitekstikin on vaikeaselkoinen. Jos tämä toteutuu näin, toivomus on, että ohjeistukset olisivat selkeitä, jotta asiakkaiden tasavertainen ja yhdenmukainen kohtelu voidaan varmistaa. Kustannusvaikutukset ovat maksukertymää alentavia, mikä vaikeuttaa jo ennestään talousvaikeuksissa olevien kuntien tilannetta. Tämän tulonmenetyksen korvaava valtionosuus tulee osoittaa kunnalle korvamerkittynä.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Hyvä, että maksun perusteena olevat tulot huomioidaan yhdenmukaisesti nettotuloista.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On tarpeellista, että ehdotuksen mukaisesti pitkäaikaisten palvelujen maksuja, jotka määräytyvät asiakkaan maksukyvyn mukaan tarkistetaan ja asiakasmaksulakiin lisättäisiin säännökset pitkäaikaisten palvelujen asiakasmaksuista. Tällä hetkellä erilaiset käytännöt kuntien välillä ja jopa kuntien sisällä asettavat palvelujen käyttäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Joissain tapauksissa maksut ovat saattaneet nousta todella korkeiksi.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto kannattaa ehdotusta yhdenmukaistaa pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta, pitkäaikaisesta perhehoidosta ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävien maksujen perusteena olevia tuloja.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pääomatulot tulee huomioida tuloiksi.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykäläehdotuksen 2 momentissa esitetään tuloverolain 92 §:ssä tarkoitettujen verovapaiden sosiaalietuuksien huomioimatta jättämisestä asiakasmaksun perustana olevan tulon määrittämisessä. Esitetty tuloverolain 92 §:ään viittaaminen on perusteltua sujuvan toimeenpanon ja selkeämmän lainsäädännön kannalta kuten kyseisen säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan. Muutos parantaa myös veteraanien asemaa, koska ylimääräistä rintamalisää eikä myöskään veteraanilisää huomioitaisi jatkossa enää tuloina. Pykälän yksityiskohtaiset perustelut eivät täsmää veteraanilisän osalta. Perusteluissa sivulla 65 todetaan, että veteraanilisästä säädetään erikseen pykälän 2 momentissa. Näin ei nyt luonnoksessa ole.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Voimassa olevassa 10 b §:ssä säädetään pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteena olevista tuloista ja laki muutoksen myötä sääntely ulotettaisiin koskemaan myös pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta ja pitkäaikaisesta perhehoidosta perittävän maksun perusteena olevia tuloja. Jatkuvina tuloina olisivat palkka-, eläke- ja etuustulot. Vuosittain toistuvasti saatuja tuloja olisivat puolestaan muun muassa osinko-ja korkotulot. Maksun perusteena olevina tuloina otettaisiin huomioon tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen(nettotulo) eli verot otettaisiin huomioon tuloja vähentävänä. Muutos yhdenvertaistaisi käytäntöjä kuntien välillä.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Omaishoidon tukea ei saa huomioida tulona ehdotuksessa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Uutena esitetään otettavaksi mukaan opintoraha ja aikuiskoulutustuki, (säännölliset) apurahat sekä lasten kotihoidon tuki. Esityksessä todetaan, että näistä saatava tulokertymä on marginaalinen, mutta yksilötasolla vaikutukset voivat olla suuria. Mikäli maksu on saajan kannalta käytännössä merkityksetön, mutta voi asiakkaan kannalta aiheuttaa pahimmillaan turvautumisen muihin tukimuotoihin kuten toimeentulotukeen, on syytä tarkkaan harkita kannattaako näitä laskea ylipäätään mukaan tuloksi. Mikäli ko tulot tulevat huomioiduiksi tuloina, on niiden vaikutuksia asiakkaisiin seurattava tarkasti.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiin tulisi kirjata asiakkaan/asioidenhoitajan velvoite hakea hänelle kuuluvat lakisääteiset etuudet asumispalveluihin siirryttäessä eli esim. elääkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki. Keskustelua näistä käydään toistuvasti asiakkaiden/asioidenhoitajien kanssa. Pääomatulojen huomioiminen olisi hyvä lisäys.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiin tulisi kirjoittaa pykälä siitä, että siirryttäessä pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen, tulisi velvoittaa asiakas hakemaan etuudet, esim. hoitotuki, asumistuki ennen kuin kunnalla on velvollisuus alentaa asiakasmaksun suuruutta. Varallisuus tulisi huomioida ennen asiakasmaksun alentamista käytettävissä olevana varallisuutena, jos rahaa on esim. tilille kertynyt. Käytännössä asiakkaalla voi olla pienet säännölliset tulot, mutta paljon kertynyttä varallisuutta tai omaisuutta vaikkapa myymällä puuta 200 000 eurolla. Näitä tapauksia on joitakin, että haetaan alennusta asiakasmaksuun, kun säännölliset tulot ovat suhteellisen pieniä, mutta tilillä on kertynyttä varallisuutta todella merkittäviä summia, esim. tuo 200 000 €.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälässä tai sen perusteluissa tulisi selventää, miten esimerkiksi takautuvasti maksetut etuudet voidaan ottaa huomioon.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti, mutta laskennallisen metsätulon osalta on selkiytettävä se, että vaaditaanko asiakasta toimittamaan todisteeksi asiantuntijan lausunto siitä, ettei metsä tosiasiallisesti tuota, jolloin laskennallista tuottoa ei huomioitaisi tuloina.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - maksujen yhdenmukaistaminen hyvä tavoite
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE kannattaa ehdotusta, jossa yhdenmukaistettaisiin pitkäaikaisesta tehostetusta palveluasumisesta, pitkäaikaisesta perhehoidosta ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävien maksujen perusteena olevia tuloja.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Asiakasmaksujen ja maksuperusteiden (tulojen laskeminen samalla tavalla) yhdenmukaistaminen koskemaan pitkäaikaisen laitoshoidon lisäksi myös pitkäaikaista tehostettua palveluasumista sekä pitkäaikaista perhehoitoa edistää asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valvira pitää hyvänä, että pykälässä säädetään pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksun perusteena olevista tuloista. Valvira näkemyksen mukaan on tärkeää, että satunnaisia tuloja ja kertaluonteisia tuloja ei pidetä sellaisina tuloina, jotka huomioidaan maksun perusteena olevina tuloina. Valvira kuitenkin katsoo, että tuloiksi tulisi huomioida vain todelliset tulot eikä laskennallisia tuloja (kuten laskennallinen metsätulo). Laskennallisten tulojen huomioiminen vääristää asiakkaan todelliset tulot suuremmiksi, mitä ne todellisuudessa ovat. Lakiesityksen muita seikkoja koskevan kohdan (5.1.2, s. 46) mukaan jatkossa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksu määräytyisi nettotulojen perusteella, ja muun pitkäaikaisen asumispalvelun maksu bruttotulojen perusteella. Kohdan mukaan tulopohjan yhdenmukaistamisen perusteellisempi arviointi olisi mahdollista tehdä nykyistä paremmin sitten, kun valtakunnallinen tulorekisteri on laajamittaisessa käytössä vuoden 2020 jälkeen. Valvira näkemyksen mukaan asiakasmaksut tulee määräytyä tosiasiallisesti käytettävissä olevien tulojen mukaan, myös muussa kuin tehostetussa palveluasumisessa.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • I förslaget hänvisas till make, borde ändras till maka/make.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ks. ystävällisesti yllä oleva.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Tulee ottaa huomioon pääomatulot. Omaishoidon tukea ei saa ottaa huomioon.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Ks. 7 c §:n kommentit.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Asiakasmaksujen ja maksuperusteiden yhdenmukaistaminen parantaa palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuutta. Asiakkaan sijoittuessa yksityiseen tehostettuun palveluasumiseen tulee asiakasmaksujen olla samat, kuin julkisin varoin tuotetuissa yksiköissä.
      • Espoon valtuutettu
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • VN/8392/2019 Miten perustellaan että pitkäaikaisessa hoidossa olevan potilaan eläkeläisten hoitotuki (KELA) luetaan tuloksi? Usein on väitetty että näin tehtiin, ja tehdään, myös perinteissä laitoshoidossa, mutta se on tarkkaan ottaen virhe. Nimittäin KELAn maksama hoitotuki on nimenomaan tyypillinen veroton kustannuskorvaus jolla halutaan varmistua siitä että eläkeläinen jolla on kriteeerit täyttävä diagnoosi taatusti kykenee kustantamaan aivan välttämättömät ja välittömät hoitotoimenpiteet kuten lääkkeet, terapia, lääkintähieronta jne. Eläkeläisten hoitotuki myönnetään pelkästään lääkärintodistuksen pohjalta, pitkälti riippumatta missä potilas asuu. Hoitotuki on erittäin henkilökohtainen. Että kunta laskuttaa sen tuloksi pitkäaikaisasukkailta haiskahtaa takavaroinnilta. Nimittäin perinteinen hoitolaitos maksaa kaikki lääkkeet ja toimenpiteet asiakkaan puolesta, palveluasukkaalta sen sijaan ne laskutetaan. Potilas saa laskut suoraan apteekilta ja terapeutilta. Eli laitoshoidon potilaan hoitotuki osuu siis maaliin, eli kanavoidaan hoitolaitokselle joka maksaa kaiken laitosasuakkaan puolesta. Se laskutetaan samalla nettotulojen laskulla ja samalla algoritmilla, mutta ei se tarkoita sitä että se olisi tuloa! Pitkäaikaisasukkaiden hoitotuesta laskuttaminen on epäoikeudenmukaista, ja vastoin koko hoitotukilain henkeä. Hoitotuki kuuluu tiukasti potilaalle. On muistettava myös että potilas maksaa kaikki verot mitään vähentämättä. Eikä Kela/STM myönmä eläkeläisille hoitotukea laitoksen juoksevia kustannuksia kattamaan.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Perustelu ja selkeyttävä lainsäädäntöön tuleva kirjaus asumismenojen vähentämisestä ja siihen liittyvistä määräajoista.
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • On otettava huomioon myös pääomatulot. Omaishoidon tukea ei saa ottaa huomioon.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan. Jos kunta sijoittaa asiakkaan yksityiseen tehostettuun palveluasumiseen tulee asiakasmaksut olla samat, kuin julkisin varoin tuotetuissa yksiköissä.
      • 10 c § Tuloista tehtävät vähennykset pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa perhehoidossa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa / Avdrag från inkomsterna för långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg, långvarig familjevård och långvarig sluten vård
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan tuloista vähennettäisiin edunvalvojan palkkion perusmaksu. Katsomme, että myös muut edunvalvonnasta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset tulisi vastaavasti voida vähentää. Nämä kustannukset, esim. erilaisista holhousviranomaisen luvista, ovat esimerkiksi takuueläkkeen varassa eläville merkittävän suuria. Iso osa vammaisista ihmisistä elää takuueläkkeen varassa, vaikka toki he yleensä saavat palvelunsa vammaisia henkilöitä koskevan erityislainsäädännön perusteella, jolloin kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidonkin ollessa tulossa päätökseensä Suomessa vammaisten henkilöiden maksuja ei enää juurikaan määrättäisi näinä pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, perhehoidon tai laitoshoidon maksuina (olettaen, että myös kehitysvammalain mukainen perhehoito korjattaisiin sisältymään 7 b §:n 1 momentin 2) kohdan mukaiseen listaan perhehoidon palveluista, joista ei peritä laitoshoidon maksua).
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kannatamme ehdotusta, jonka mukaan tuloista vähennettäisiin edunvalvojan palkkion perusmaksu. Katsomme, että myös muut edunvalvonnasta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset tulisi vastaavasti voida vähentää. Nämä kustannukset, esim. erilaisista holhousviranomaisen luvista, ovat esimerkiksi takuueläkkeen varassa eläville merkittävän suuria.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV stöder förslaget om att grundavgiften för intressebevakning (2020: 200 euro) avdras från inkomsterna vid uträkning av avgift för de i paragrafen nämnda tjänsterna. Vidare anser vi att också övriga kostnader som uppstår på grund av intressebevakning, så som avgifter för rättshandlingar som kräver tillstånd, årsvis bör avdras vid uträkningen av avgift.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS understöder förslaget om att intressebevakningens grundavgift dras av då månadsinkomsterna beräknas. I enlighet med Kehitysvammaisten tukiliitto och Handikappforum rekommenderar SAMS att andra intressebevakningsavgifter också dras av, eftersom de kan vara betydande för personer med intellektuella eller kognitiva funktionsnedsättningar. Dessa människor bör inte hamna i en sämre position än andra på grund av deras funktionsnedsättning.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Uutena asiana säädettäisiin mm. asumismenojen vähentämisestä tuloista silloin, kun kunta määrää 7 c pykälän mukaista maksua. Sääntelyn tarkoituksena on turvata asiakkaalle riittävä aika asumismenojen järjestelyä varten, kun hän on saanut paikan esim. asumispalveluyksiköstä tai laitoksesta ja hänelle muutoin aiheutuisi yhtäaikaisesti kuluja sekä omasta asunnosta että laitoshoidosta tai asumispalvelusta. Asumismenot vähennettäisiin maksun määräämisen perusteena olevista tuloista siten, että omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut huomioitaisiin maksua määrättäessä vähennyksenä enintään viimeisten kuuden kuukauden ajalta, vuokra-asunnon vuokra huoneenvuokralain irtisanomisajan mukaisesti enintään kuukauden ajalta ja asumisoikeusasunnon käyttövastike viimeiseltä kolmelta kuukaudelta. Siun sotessa edellä mainitut asumiskulut on huomioitu pitkäaikaiseen palveluasumiseen, pitkäaikaiseen tehostettuun asumispalveluun, pitkäaikaiseen perhehoitoon ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirryttäessä enintään kolmen kuukauden ajalta. Lakiesityksen mukainen kuuden kuukauden pituinen ajanjakso tulee vähentämään Siun soten maksutuottoja, mutta yksittäisissä asiakastapauksissa. On hyvä, että siirtymäajalta huomioitavat asumiskulut säädetään lakiin, jotta kuntien/kuntayhtymien käytäntö saadaan yhteneväksi.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesityksessä määritelty selkeästi, mitä huomioidaan, joka hyvä asia.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen perusteluissa tulisi avata selkeästi mitä tarkoitetaan ilmaisulla: ”hänen suoritettavakseen vahvistettu elatusapu sekä hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset”. Käytännön tasolla lain soveltamisessa aiheutuu tulkintaongelmia edellä mainitun kaltaisesta ilmaisusta. Esitetty sääntely jättää tulkinnanvaraiseksi, miten asiakkaan todelliset asumismenot ennen pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen, pitkäaikaiseen perhehoitoon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä käytännössä huomioitaisiin. Erityisesti omistusasunnosta aiheutuvien välttämättömien ja kohtuullisten kulujen osalta sääntelyä tulisi täsmentää. Nykyisellään välttämättöminä ja kohtuullisina kuluina saatetaan kyseisissä tilanteissa käytännössä esittää huomioitaviksi esimerkiksi hoitovastikkeita, korjausvastikkeita, rahoitusvastikkeita, kiinteistöveroja, jätemaksuja, sähkölämmityksen kuluja, lämmitysöljyn kuluja, kiinteistön tai huoneiston korjaamisesta aiheutuneita kuluja kyseisellä ajanjaksolla, kiinteistöön kohdistuvia lainan lyhennyksiä sekä erilaisia vakuutusmaksuja. Vuokra-asunnon osalta säännöksessä todetaan huomioitavaksi ainoastaan vuokra-asunnon vuokra irtisanomisajalta. Nettotulon käsite tulisi säännöksen esitöissä pyrkiä avaamaan riittävällä tavalla.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tätä kohtaa pitäisi tarkentaa, että se olisi selkeästi ymmärrettävissä. Esimerkiksi tuloiksi on kohdassa 10 b § määritelty jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saadut tulot. Jos tuloista vähennetään asiakkaan todelliset asumismenot ennen pitkäaikaiseen palveluasumiseen siirtymistä, kuulostaa siltä kuin joitain kustannuksia huomioitaisiin takautuvasti. Yleensä kuukausitulosta maksetaan tietyt asumiskulut joka kuukausi, joten miten nykyisistä tuloista voidaan huomioida aikaisempia menoja? Tässä varmaankin tarkoitetaan, että tehostetun palveluasumisen maksuun tehdään vähennys vuokralaisen irtisanomisajan ajaksi ja kolmelta kuukaudelta asumisoikeusasunnon vastikkeesta. Ei kuitenkaan käy täysin selväksi, huomioidaanko omistusasunnosta aiheutuvat kulut viimeisen kuuden kuukauden ajalta ja ovatko vähennyskelpoisia koko siltä ajalta, jonka ihminen asuu tehostetussa palveluasumisessa. Eli tarkoitetaanko, että omistusasunnon kulut ovat vähennyskelpoisia niin kauan, kun kyseinen jakso ja asuminen tehostetussa palvelussa jatkuvat? Käytännössä se, että omistusasunnon kulut otetaan huomioon vain puolen vuoden ajan, pakottaa myymään omistusasunnon lähes välittömästi. Tämä ei ole kuitenkaan aina järkevää, eikä se ole kaikkialla (esimerkiksi väestökadon pienillä paikkakunnilla) käytännössä mahdollista. Erityisesti olisi huomioitava ne tilanteet, joissa iäkäs, mahdollisesti puolisoaan pienempituloinen puoliso jää asumaan yhteiseen asuntoon. On varmistettava, että hänelle on taloudellisesti mahdollista jatkaa asumista kotonaan.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asumismuodosta riippumaton yhdenvertaisuus huomioitava, lämmityskuluja ja pakollinen kotivakuutus myös vuokra- ja asumisoikeusasumisessa. Mitkä ovat vähennyksen huomioimisen perusteet omistusasumisessa?
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto kannattaa ehdotusta, jossa yhdenmukaistetaan maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen perusteena olevista tuloista tehtäviä vähennyksiä.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Edelleen kohtuullisuuden arviointikysymys - esim. omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut viimeisten kuuden kuukauden ajalta - mikä on kohtuullista erityisesti silloin , kun puoliso jää asumaan yhteiseen kotiin ( esim. lainanhoitokustannukset) varsinkin, jos asiakkalla olemassa myös käytettävissä olevia pääomia. Kuusi kuukautta on lähtökohtaisesti pitkä aika.
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta, jonka mukaan tuloista vähennettäisiin edunvalvojan palkkion perusmaksu. Katsomme, että myös muut edunvalvonnasta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset tulisi vastaavasti voida vähentää. Nämä kustannukset, esim. erilaisista holhousviranomaisen luvista, ovat esimerkiksi takuueläkkeen varassa eläville merkittävän suuria.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Föreslås att paragrafen stryks.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesitykset edunvalvojan palkkion ja asumismenojen vähentämisestä maksun määräämisen perusteena olevista tuloista ehkäisevät mielenterveyskuntoutujien joutumista velkakierteeseen. Mielenterveyskuntoutujien hoidon ja kuntoutumisen takia on tärkeää, että asunto säilyisi pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kela maksaa asumistukea 9 kuukautta laitoshoidossa olevalle perustellusti. Toivottavaa olisi, että asumismenoja voisi hyväksyä tämän ajan tulojen vähennyksenä. Asunto mahdollistaa kotilomat, jotka ovat kuntoutumisen takia tärkeitä. Kun asunto annetaan pois, vuokrataan usein varasto asiakkaan tavaroille. Varaston vuokran kohtuulliset kustannukset tulisi hyväksyä määräajan tuloista tehtävänä vähennyksenä pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ulosottomaksut tulisi huomioida vähennyksenä.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • VALLI ry näkee hyvänä, että kotona annettavien palvelujen sekä pitkäaikaisista asumispalveluista perittävät maksut määriteltäisiin laissa. Lakiesityksessä tulorajoja ei olla korottamassa. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä, jotta pienituloiset, palveluja tarvitsevat vanhat ihmiset voisivat aidosti tarvitsemiansa palveluja myös käyttää. Kotipalveluja tarvitsevat vanhat ihmiset asiakkaat tarvitsevat usein kotipalvelujen lisäksi myös muita palveluja ja lääkkeitä. Osa vanhoista ihmisistä joutuu lainottamaan osan ostoistaan, ja he joutuvat tekemään arjessa kovia valintoja (lääkkeet, ruoka vai kuntoutus). VALLI ry:n saaman tiedon mukaan kotipalvelumaksujen ulosotot ovat lisääntyneet, vuonna 2019 niitä oli yli 6000.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asumismenojen vähentämistä koskeva momentti on epäselvä ja lisää hallinnollista työtä. Vaatii tarkennusta.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvää on, että edunvalvontakulut huomioidaan yksiselitteisesti. Epäselväksi jää omistusasunnosta aiheutuvien kulujen huomioiminen jopa 6 kk:n ajalta. Haetaanko kommentilla sitä, että on puoli vuotta aikaa myydä omistusasunto vai mitä tarkoitetaan. Lisäksi esitys on laadittu niin, että tässä ei ole mahdollista käyttää nykyistä harkintaa, vaan kulut pitää vähentää.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kehitysvammaliitto kannattaa ehdotusta, jonka mukaan tuloista vähennettäisiin edunvalvojan palkkion perusmaksu. Katsomme, että myös muut edunvalvonnasta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset tulisi vastaavasti voida vähentää. Nämä kustannukset, esim. erilaisista holhousviranomaisen luvista, ovat esimerkiksi takuueläkkeen varassa eläville merkittävän suuria.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti Nettotuloihin perustuvat asiakasmaksut ovat kohtuullisempia. Säännös yhdenmukaistaa kuntien käytäntöjä tulojen huomioimisessa. Pidämme tärkeänä esitettyä todellisten asumismenojen määräaikaista vähentämistä tuloista. Se helpottaa merkittävästi uuden asumisjärjestelyn toteuttamista.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ulosottomaksut tulisi huomioida vähennyksenä.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tuloista tehtävät vähennykset vaikeuttavat huomattavasti jo kohdassa 10b esille noussutta ongelmaa arvioida kustannuksia ennen kuin ikääntynyt hakeutuu tehostettuun palveluasumiseen. Lisäksi pykälä sisältää epämääräisyyksiä kuten ”tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset; omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut” joiden merkityksestä ja tulkinnasta helposti syntyy erilaista näkemystä. Tarvitaan selkeämpi määrittely.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälän 3 momentti asumismenojen vähentämisestä on epäselvä, käytännön toteutuksen kannalta hankala ja viranomaistyötä lisäävä. Etenkin muuttoa edeltävien kuukausien asumiskulujen vähentäminen tuloista on haastava toteuttaa. Muotoilusta ei selviä mitä todellisilla asumismenoilla tarkoitetaan, huomioidaanko omistusasunnon lainanlyhennystä, ylläpitoremonttikustannuksia, lämmityskustannuksia, asumistukea yms. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan turvaaminen on palvelun järjestäjälle taloudellisesti raskas velvoite eikä tämän järjestämisvastuun kantajalle tule säätää lisäkuormaa asuntojen ylläpitämisestä. Asumiskustannuksia tulee tukea asumistukijärjestelmän kautta, ei asiakasmaksukertymää leikkaamalla.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kannatamme ehdotusta, jonka mukaan tuloista vähennettäisiin edunvalvojan palkkion perusmaksu. Katsomme, että myös muut edunvalvonnasta asiakkaalle aiheutuvat kustannukset tulisi vastaavasti voida vähentää. Nämä kustannukset, esim. erilaisista holhousviranomaisen luvista, ovat esimerkiksi takuueläkkeen varassa eläville merkittävän suuria.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tuloina edelleen hyvä ottaa huomioon eläkkeen saavan hoitotuki. Rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän yhdenmukaisuus maksun määräytymisessä on perusteltu.
      • Attendo Suomi Oy
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Attendo yhtyy Hyvinvointialan liiton lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa: Asiakasmaksujen näkökulmasta keskeisin ero pitkäaikaiseen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä on, että tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa asuinhuoneestaan vuokraa kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas ei maksa erikseen vuokraa. Vuokrasuhteesta johtuen tehostetun palveluasumisen asiakas voi saada asumistukea tulorajat huomioiden, kun taas pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva asiakas ei voi saada asumistukea. Tämän eron vuoksi asiakasmaksukaan ei voi määräytyä molemmissa palveluissa täysin samalla tavalla, koska muutoin tehostetun palveluasumisen asiakkaalle syntyy huoneenvuokran ja mahdollisen asumistuen erotuksen verran enemmän maksettavia kustannuksia kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle asiakkaalle. Tästä syystä esitämme, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun määräytymisessä sovellettaisiin nykyisen asiakasmaksulain 7 c §, 10 b § ja 10 c § seuraavilla muutoksilla: • 7 c §: Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa olevan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 165 euroa kuukaudessa. • 10 b §: Pitkäaikaisesta laitoshoidosta poiketen, otettaisiin pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun perusteena olevissa tuloissa huomioon myös asumistuki • 10 c §: Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksussa huomioitavissa tuloissa otettaisiin tulovähennyksenä huomioon asiakkaan maksama vuokra
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämän esityksen perusteella laskenta monimutkaistuu huomattavasti. Lakitekstikin on vaikeaselkoinen. Jos tämä toteutuu näin, toivomus on, että ohjeistukset olisivat selkeitä, jotta asiakkaiden tasavertainen ja yhdenmukainen kohtelu voidaan varmistaa. Kustannusvaikutukset ovat maksukertymää alentavia, mikä vaikeuttaa jo ennestään talousvaikeuksissa olevien kuntien tilannetta. Tämän tulonmenetyksen korvaava valtionosuus tulee osoittaa kunnalle korvamerkittynä.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Yhdenmukaiset perusteet vähennysten osalta hyvä asiakkaan kannalta ja luo yhdenvertaisuutta.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto kannattaa ehdotusta yhdenmukaistaa maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen perusteena olevista tuloista tehtäviä vähennyksiä.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitetty sääntely tosiasiallisten asumismenojen huomioimisesta on lähtökohtaisesti hyvä ja selkeä. Pykäläehdotuksen 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tuloista vähennettävistä todellisista asumismenoista ennen pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen, perhehoitoon tai laitoshoitoon siirtymistä. Vähennyksenä otettaisiin huomioon omistusasunnon kulut kuudelta kuukaudelta, vuokra-asunnon vuokra irtisanomisajalta ja asumisoikeusasunnon käyttövastike kolmelta kuukaudelta. Perusteluista ilmenee kuitenkin sekä omistus- että vuokra-asunnon osalta, että kyse on enintään kuuden kuukauden ajasta omistusasuntojen ja enintään kuukauden ajasta vuokra-asuntojen osalta. Samaa tarkoitettaneen myös asumisoikeusasuntojen kohdalla. Lisäksi on syytä säätää, että kyse on enimmäisajoista, joilta aiheutuneet asumismenot huomioidaan. Esitysluonnoksen 3 momentin sanamuoto ja säännöksen yksityiskohtaiset perustelut jättävät epäselväksi, miten asiakkaan todelliset asumismenot tosiasiallisesti huomioitaisiin asiakasmaksua määritettäessä asiakkaan siirryttyä säännöksessä tarkoitettuihin palveluihin. Säännöstä perusteluineen tulee täsmentää.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Uutena asiana säädettäsiin, että tuloista olisi vähennettävä avopuolisoiden yhteistaloudesta tarkoitettu pesänjakajan tai tuomioistuimen määräämä hyvitys, joka on suoritettavana rahana, tuomioistuimen tai holhousviranomaisen asiakkaalle määräämä edeunvalvojan palkkion perusmaksu, asumismenojen vähentäminen tietyin edellytyksin. Omistusasunnosta aiheutuvat kohtuulliset kulut huomioitaisiin enintään kuuden kuukauden ajalta, vuokra-asunnon vuokra irtisanomisajalta entintään kuukauden ja asumisoikeusasunnon käyttövastike viimeiseltä kolmelta kuukaudelta. Muutos selkeyttäisi lain tulkintaa.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Erityisesti aikaisempaan asumiseen liittyvien kulujen vähennysoikeus tulee tuomaan haasteita. Omassa kaupungissa tämä on ollut nyt tehostetussa palveluasumisessa harkinnanvarainen asia. Jos tästä tulee lakisääteinen oikeus, tulee asiakohta olla tarkoin kirjattu yhteneväisen käytännön luomiseksi. Tämä tulee myös osaltaan vähentämään kaupungin asiakasmaksutuloja.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asumismenojen vähentäminen maksun määräämisen perusteena olevista tuloista voidaan pitää kohtuullisena kaikissa asumismuodoissa kolmen kuukauden ajalta, sillä kohtuullisten asumiskustannusten selvittäminen puolen vuoden ajalta on haasteellista. Toisaalta huomionarvoista on myös se, että harvoin pitkäaikaiseen palveluun sijoitutaan välittömästi vaan paikkaa odotetaan, jolloin on mahdollista esimerkiksi omistusasunnon osalta tehdä tarvittavia valmisteluja. Esitykseen on tarkennettava, mitä omistusasunnon kuluja pidetään välttämättöminä, kenen vastuulla tuloista tehtävät vähennykset on esittää ja tuleeko kuluista esittää esimerkiksi tositteita tai todistuksia.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - tulojen vähentämisessä otettava huomioon edunvalvoja palkkio, ulosottomaksut
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE kannattaa ehdotusta, jossa yhdenmukaistettaisiin maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen perusteena olevista tuloista tehtäviä vähennyksiä.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Pääsääntöisesti kuten ennenkin, mutta mm. asumismenojen vähennykseen sallitaan lisäaikaa pitkäaikaiseen palveluun siirtymisen yhteydessä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL pitää tärkeänä, että ennen maksun määräämistä henkilön kuukausitulosta vähennettäisiin edunvalvonnan palkkion perusmaksun lisäksi myös muut edunvalvonnasta aiheutuvat menot. Säännöksen jatkovalmistelun yhteydessä tulisi vielä harkita erilaisten asiakkaan yksilöllisessä tilanteessa tarpeelliseksi arvioitujen menojen huomioimista asiakasmaksun perustana olevien kuukausitulojen vähennyksinä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tietyt ulosottovelat ja esimerkiksi kuntoutuksen tarpeen perusteella muodostuvat maksut, sekä esimerkiksi vuokra-asunnosta aiheutuvat maksut ajalta, jolloin henkilön hoidon tarpeen arviointi on vielä kesken. Tämä edistäisi esimerkiksi pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien nuorten henkilöiden yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomioimista. Esimerkiksi se, että eläkkeestä perittäviä ulosottovelkoja ei otettaisi huomioon valtion mielisairaalassa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan nuoren henkilön asiakasmaksua määrättäessä, voi pahimmillaan johtaa potilaan lisävelkaantumiseen hoidon aikana asiakasmaksujen vuoksi ja siten hankaloittaa nuoren siirtymistä pois laitoshoidosta. Esitykseen sisältyvä maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskeva 11 § on siinä määrin harkinnanvarainen, että se ei välttämättä riittävästi ohjaa palvelujen järjestäjiä yhdenmukaiseen käytäntöön kuvatunkaltaisissa tilanteissa.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Tuloista tehtävät vähennykset em. palveluissa lisää asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Pykälään esitetään lisättäväksi uusia tuloista tehtäviä vähennyksiä, jotka vastaavasti vähentävät kunnan asiakasmaksutuloja, mutta toisaalta voivat vastaavasti vähentää asiakasmaksujen kohtuullistamistarvetta.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Tuloista voidaan vähentää ennen asiakasmaksun määräämistä omistusasunnon välttämättömät ja kohtuulliset menot 6 kk ajan. Nämä välttämättömät ja kohtuulliset menot tulee määritellä tarkasti, jotta saavutetaan yhtenäiset käytännöt koko maassa. Jos tämä alennusoikeus kirjataan lakiin, omistusasunnon kulujen perusteella aletaan hakea paljon nykyistä enemmän määräaikaisia asiakasmaksualennuksia. Tämä johtaa lisääntyviin resurssitarpeisiin ja myös vähentää kunnan asiakasmaksutuloja. Säännöksessä tulee ottaa myös kantaa siihen, vähennetäänkö omistusasunnon kulut määräaikaisesti asiakasmaksun perusteena olevista tuloista siinäkin tilanteessa, kun asiakkaalla on käytettävissä olevia varoja tai säästöjä, joilla omistusasunon kulut on käytännössä mahdollista maksaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valvira toteaa asumismenojen vähennysten osalta, että vuokra-asunnon vuokran huomioiminen enintään irtisanomisajalta (kuukausi), voi olla kohtuuton asuntoon jäävälle puolisolle tai muulle perheelle, sillä uuden vuokra-asunnon löytyminen voi kestää enemmän kuin kuukauden. Erityisesti pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnoista on pulaa, minkä vuoksi uuden asunnon löytäminen kuukaudessa voi olla hyvin vaikeaa. Valvira toteaa, että kohtuullisena aikana asumismenojen vähennysten osalta voitaisiin pitää vastaavaa aikaa kuin asumisoikeusasunnon käyttövastikkeen huomioimisesta on säädetty: asumisoikeusasunnon käyttövastikkeet huomioidaan viimeiseltä kolmelta kuukaudelta.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Bra förtydligande vad det gäller klientens boendeuppgifter före färflyttning till långvarigt resurserat serviceboende, familjevård eller sluten vård.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Mahdollinen tulon ulosmittaus olisi syytä ottaa huomioon tulojen vähennyksenä, koska kysymyksessä on tulojen mukaan suoritettava pakkoperintä.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Ehdotuksen mukaan tuloista vähennettäviin menoihin on esitetty lisättäväksi oman asunnon menot pitkäaikaishoitoon siirtymisen yhteydessä kuuden kuukauden ajalta. Eksoten näkemyksen mukaan tuloista tulisi vähentää oman asunnon menot harkinnanvaraisesti enintään kolmen kuukauden ajalta pitkäaikaishoitoon tai pitkäaikaisasumiseen siirtymisen yhteydessä. Jos lakimuutos toteutuu ehdotetunlaisena, asiakasmaksutulojen arvioidaan vähenevän Eksotessa noin 650 000 euroa vuodessa.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Lääkekulujen vähentäminen asiakasmaksua määriteltäessä nostaa kunnan kustannuksia merkittävästi ja toteutuessaan tämä tulee huomioida täysimääräisenä. Usein asiakkailla on myös erinäisiä ravintovalimisteita, tai voiteta. Terveydenhuollon ammattihenkilö pääsääntöisesti määrittelee (tuntuman mukaan) ne asiakkaalle hänen tai omaisen niin pyytäessä tarpeellisiksi, jolloin tällainen kirjaus on melko tarpeeton, hallinnointikustannuksia kasvattava. Kustannuksia näiden valmisteiden huomioiminen sen sijaan kasvattaa. Julkisen edunvalvojan käyttö on viime vuosina kasvanut ja kehityssuunta näyttää olevan voimistuva. Edunvalvojan palkkioiden huomioiminen asiakasmaksua määrättäessä nostaa kunnan kustannusvastuuta ja tämä olisi huomioitava täysimääräisenä.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Momentti asumismenojen vähentämisestä on epäselvä ja käytännön toteutuksen kannalta hankala ja viranomaistyötä lisäävä. Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan turvaaminen on palvelun järjestäjälle taloudellisesti raskas velvoite eikä tämän järjestämisvastuun kantajalle tule säätää lisäkuormaa asuntojen ylläpitämisestä. Asumiskustannuksia tulee tukea asumistukijärjestelmän kautta, ei asiakasmaksukertymää leikkaamalla.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Eritavalla toteutettuna pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen ja sen asiakasmaksun määrittelyssä on huomioitava henkilöstöltä edellytettävät viittomakielisen kommunikaation erityistaidot ja menetelmät. Oman äidinkielen, viittomakielen käyttämisestä, pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ei saa koitua palvelusetelin käyttäjälle lisäkustannuksia. Tämä lisäkustannus, mikä aiheutuu äidinkielen, viittomakielisen palvelun käytöstä verrattuna ei viittomakieliseen palveluun on huomioitava erityisenä vähennyksenä. Viittomakielellä kommunikoivien tulee voida valita pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa hoitopaikka, jossa henkilökunnalla on taitoa kommunikoida asiakkaan käyttämällä äidinkielellä ja menetelmillä.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Esitysluonnoksesta ei käy ilmi otettaisiinko tuloista tehtävänä vähennyksenä huomioon asunto-osakkeen hoitovastikkeen lisäksi mahdollinen velkaosuus asunto-osakeyhtiön lainasta, joka on kuitenkin kiinteä osa asumiskuluja.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Nettotuloihin perustuvat maksut yhtenäistävät maksuja.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Nettotuloihin perustuvat maksut yhtenäistävät mm. tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksuja.
      • 10 d § Tuloista tehtävät erityiset vähennykset pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa perhehoidossa / Särskilda avdrag från inkomsterna för långvarigt serviceboende med heldygnsomsorg och långvarig familjevård
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitys lääkekustannusten huomioimisesta asiakasmaksua vähentävänä, on kannatettava asiakkaan näkökulmasta. Tämä lisää todennäköisesti kuntien kustannuksia ja hallinnollista työtä.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksessä on, että asumismenoista vähennetään valtion varoista maksettava asumistuki. Samoin lääkekustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa antaman selvityksen perusteella. Maksupäätöstä ei tarvitse tehdä joka kuukausi uudestaan, ainoastaan jos lääkekustannuksissa olennaisia muutoksia. Lisää kuitenkin hallinnollista työtä sekä vähentää soten saamia asiakasmaksutuloja.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säännöksessä tulisi avata mitä tarkoitetaan esitetyssä säännöksessä tarkoitetuilla kohtuullisilla asumismenoilla, joita pitkäaikaisesta palveluasumisesta aiheutuu. Yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisi tarkemmin avata ja määritellä kohtuullisuus sekä ne menot, jotka tulee huomioida. Hoivakodeissa voi olla erilaisia muitakin välittömästi tai välillisesti asumisesta aiheutuvia menoja, joiden osalta voi tulla erilaisia tulkintoja siitä, miten nämä huomioidaan maksua määrättäessä menoina. Lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilön määräämien valmisteiden huomioimista tuloja vähentävänä tekijänä voi pitää lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan tulkinnanvaraiseksi jää mitä lopulta tarkoitetaan lääkkeiden, voiteiden ym. huomioimisella asiakkaan hakemuksesta siltä osin kuin lääkemääräyksen tehnyt ammattihenkilö on arvioinut ne terveydelle tarpeellisiksi. Yksityiskohtaisissa perusteluissa asiakkaalta edellytetään lääkärin kirjoittamaa lausuntoa tai vastaavaa, jolla asiakas osoittaa tarpeellisuuden terveydelle. Tämä mahdollistaa kunnissa tehtävän arvioinnin, mutta onko tämä käytännössä toteutettavissa? Jos lausuntoja tai selvityksiä ei saada, jää hallintoviranomaisten harkittavaksi arvioida tarpeellisuus terveydelle, mistä käytännössä seuraa se, että kaikki lääkkeet ja muut valmisteet jouduttaisiin lääkärin määräyksestä huomioida vähennyksenä, esimerkiksi nikotiinivalmisteet, vitamiinit ja hivenaineet. Lääkkeiden ja muiden valmisteiden hyväksyminen hakemuksesta tulisi olla mahdollista ainoastaan erityisissä tapauksissa määriteltyjen kulujen mukaisina. On hyvä, että yksityiskohtaisissa perusteluissa on pyritty avaamaan lääkemenojen vähennysten tekemisen ajallista jaksottamista siten, ettei vähennystä tarvitsisi lähtökohtaisesti tehdä joka kuukausi. Tulkinnanvaraiseksi kuitenkin jää, mitä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkoitetaan lääkemenojen olennaisella muutoksella. Olennainen muutos vaikuttaa siihen, kuinka usein hallintoviranomaisten tulee tehdä lääkemenoja koskevan vähennyksen suuruuden arviointi ja uusi päätös. Lääkemenot eivät ole vakioita, vaan tarve muuttuu ja vaihtelee. Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että asiakkaan maksupäätös uusittaisiin kerran kuukaudessa lääkemenojen muutoksen takia.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Yksinkertaisempaa olisi huomioida vähennyksenä tuloista sairausvakuutuksen lääkekatto jaettuna 12:sta eli noin 50€/kk. Tai sitten niin, että tehostetun palveluasumisen asiakkaan lääkkeet tulevat sairaala-apteekista ja sisältyvät hoitomaksuun.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asumiskulujen ja lääkemenojen vähentäminen maksun määräämisen perusteena olevista tuloista ennen tehostetun palveluasumisen asiakkaalle jätettävän käyttövaran laskemista on tärkeä uudistus ja kohtuullistaa monen kohdalla tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Ottaen huomioon, kuinka huonokuntoisia potilaita tehostetussa palveluasumisessa asuu, on kuitenkin epärealistista ajatella, että he itse pystyisivät pitämään huolta vähennyksistä, joihin he ovat oikeutettuja. Joka hoitoyksikköön tai vähintään joka kuntaan tarvitaan sen vuoksi sosiaaliohjaaja tai muu työntekijä, joka huolehtii vähennysten toteutumisesta ja myös palvelumaksun muuttamisesta, jos vähennettävät menot muuttuvat esimerkiksi lääkekulujen kasvaessa.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lääkekustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa antaman selvityksen perusteella maksun määräämisen perusteena olevista tuloista asiakkaalle aiheutuvien lääkekustannusten mukaan, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetunvuosiomavastuun suuruisena on hyvä peruste; toteutus hankala, koska asiakkkaan maksurasitus ei ole tasainen vuoden aikana.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Föreslås att paragrafen stryks.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotettu sisältö tulee lisäämään merkittävästi muutospäätöksiä. Perhehoidon asiakkaan itsensä maksamien kulujen sekä kulukorvausten piirissä olevien kulujen määrittelyä tulee tarkentaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut sekä myös esim. kohtuulliset asumismenot, lääkkeet, hoitotuotteet tuloista tehtävinä vähennyksinä.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Erityisesti lääkekustannusten arviointi ja vähentäminen tuloista lisää hallinnollista työtä. Lisäksi lääkekustannukset voivat vaihdella kuukausittain. Lisäksi kohtuulliset asumiskustannukset tulee määritellä tarkemmin.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Selkeä ja hyvä että kohtuulliset asumiskulut ja lääkekulut huomioidaan. Lääkekulujen osalta tulisi kuitenkin säätää tarkemmin ja selvittää miten lääkkeidenmaksukatto huomioidaan. Tärkeää on myös, että laskelmat tehdään uudelleen lääkekustannusten muututtua oleellisesti. Vähennyksissä ei mainita lääkäripalveluista perittävää vuosimaksua, joten tulkinta on, että tämä maksu ei ole vähennykseen oikeuttava. Hyvää on myös, että edunvalvontakulut vähennyksiä tuotaisiin nyt lakiin. Sillä tästä on ollut kunnissa erilaista käytäntöä ja tasoa.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kohtuullisten asumiskulujen (vuokra ja vesi- ja sähkö) ja asiakkaan lääkekustannusten vähentäminen tuloista pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja perhehoidon asiakasmaksu määrättäessä on erittäin merkittävä ja kannatettava uudistus
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Mikäli lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset vaihtelevat vuoden aikana, joudutaan maksupäätöksiä tekemään useita tai vaihtoehtoisesti joko hyvittämään tai lisälaskuttamaan asiakasta jälkikäteen. Lääkekustannusten lisäksi aiheuttaa paljon hallinnollisia lisäkustannuksia maksupäätösten ja laskutusten osalta.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Jotta maksuja voidaan yhtenäistää, on ehdotonta, että sekä asumiskuluista että lääkekuluista tehdään vähennykset, em. ovat usein suurimmat menoerät hoitomaksujen lisäksi. Asumismenoina on vähennettävä vuokra ja muut asumismenot siinä laajuudessaan, joita niitä asukkaalta laskutetaan. On tärkeää huomata, että asukkaat eivät voi itse valita ja kilpailuttaa edullisinta vuokraa.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ulosottomaksut tulisi huomioida vähennyksenä.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Erityiset vähennykset vaikeuttavat edelleen kustannusten laskemista etukäteen, ennen hakeutumista tehostettuun asumispalveluun. Kohtuulliset asumismenot on henkilökohtainen käsitys ja koska se vähennetään tuloista ennen asiakasmaksua, johtaa tämä asumiskustannusten kasvuun. Kunnan vuosittain määrittämät kohtuulliset asumismenot määrittäisi kustannukset tarkemmin. Lääkemenojen vähentäminen aiheuttaa asiakasmaksupäätösten kohtuuttoman päivittämisen tarpeen sillä ikäihmisten lääkitys ja sen myötä lääkityskustannukset muuttuvat todella usein. Esityksessä mainitaan myös kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden vähennyskelpoisuudesta terveydenhoidon lausunnon perusteella. Tämä todistusten ja lausuntojen kirjoittaminen jo nyt ruuhkaisilla terveydenhuollon vastaanotoilla ei ole niukkojen työaikaresurssien oikeaa kohdentamista. Perusvoiteista ja ravintovalmisteista hyötyvät kaikki ikäihmiset, joten lausunnon painoarvokin olisi vähäinen. Nämä erityiset vähennykset olisi parempi tehdä KELA järjestelmän kautta.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lääkekulujen vähentäminen ennen käyttövaran laskemista vähentänee osin matalan käyttövaran aiheuttamia ongelmia. Ks. 7 c §.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asumismenojen vähentämiseen tehostetun palveluasumisen osalta tulee määritellä kohtuulliset asumismenot, rinnastaen kohtuullisuus esim. asumistuessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin tai toimeentulotuen asumismenojen kohtuullisuusvaateeseen. Asumiskustannukset tehostetussa palveluasumisessa voivat tulevaisuudessa nousta kohtuuttomiksi, jolloin palvelun järjestäjälle tuleva varsinainen asiakasmaksutulo jää marginaaliseksi. Asumiskustannuksiin vaikuttaa merkittävästi paikkakunnan yleinen asumiskustannusten taso, mistä johtuen palvelunjärjestäjät voivat joutua eriarvioiseen tilanteeseen varsinaisen asiakasmaksukertymän osalta. Lääkekustannusten vähentäminen maksun määräämisen perusteena olevista tuloista asiakkaan todellisten lääkekustannusten mukaan tuo paljon käytännön haasteita ja lisää viranomaistyötä. Käytännössä asiakkaan todelliset lääkekustannukset vaihtelevat joka kuukausi jo pelkästään sairausvakuutuskorvauskäytäntöjen vuoksi. Lääkkeet maksetaan kolmen kuukauden erissä (vaikka ne toimitettaisiin annosjakeluna), jolloin kuukausina, kun lääkkeet maksetaan, lääkekustannus on isompi. Lääkekustannukset vaihtelevat myös mahdollisten lääkekokeilujen ja kuurilääkkeiden vuoksi. Käytäntö muodostuu mahdottomaksi, jos asiakkaalle määritellään joka kuukaudelle asiakasmaksu lääkekulun vaihdellessa. Niin terveydenhuollon henkilöstön kuin palvelun järjestäjän viranomaistyötä lisää myös muiden kuin sairausvakuutuksesta korvattavien lääkevalmisteiden huomioiminen tuloista tehtäviin vähennyksiin. Ehdotus: Yksinkertaisempaa olisi huomioida vähennyksenä tuloista sairausvakuutuksen lääkekatto jaettuna 12:sta eli noin 50€/kk. Tai sitten niin, että tehostetun palveluasumisen asiakkaan lääkkeet tulevat sairaala-apteekista ja sisältyvät hoitomaksuun.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vähennyksenä otetaan huomioon 10 c § mainittujen oman asunnon kustannusten lisäksi myös tehostetun palveluasumisen kohtuulliset asumiskustannukset. Onko tarkoituksenmukaista tukea asiakasmaksulla sekä oman asunnon kustannuksia että tehostetun palveluasumisen asumiskustannuksia? Esityksen mukaan vähennyksenä otetaan huomioon asiakkaan terveydenhuollon ammattihenkilön määräyksellä hankitut lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet, joihin on oikeus saada sairasvakuutuslainmukaista korvausta. Esityksen mukaan lääkekulut huomioidaan enintään sairasvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetun vuosiomavastuun suuruisena. Tältä esitys on tarkoituksen mukainen. Esityksen mukaan em. lisäksi vähennyksenä tulee ottaa huomioon hakemuksen perusteella muut lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet. Näiden huomioiminen vähentää kunnan perimien asiakasmaksujen osuutta.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämän esityksen perusteella laskenta monimutkaistuu huomattavasti. Erityisesti terveydenhuoltomenojen huomiointi asiakasmaksulaskennassa aiheuttaa merkittäviä haasteita. Koska tällaiset menot eivät ole vakioituja, on tarpeen ohjeistaa selvästi, kuinka usein tehdään tarkistuslaskelma. Lakitekstikin on vaikeaselkoinen. Jos tämä toteutuu näin, toivomus on, että ohjeistukset olisivat selkeitä, jotta asiakkaiden tasavertainen ja yhdenmukainen kohtelu voidaan varmistaa. Kustannusvaikutukset ovat maksukertymää alentavia, mikä vaikeuttaa jo ennestään talousvaikeuksissa olevien kuntien tilannetta. Tämän tulonmenetyksen korvaava valtionosuus tulee osoittaa kunnalle korvamerkittynä.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Ks. 7 c § vastaus.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan maksun perusteena olevista tuloista saisi vähentää kohtuulliset asumismenot. Tämä väljä kirjaus johtaa siihen, että kunnat määrittelevät kohtuulliset asumismenot eri kriteereillä, jolloin palveluasumisen maksut vaihtelevat paljon kuntien välillä. Palveluasumisen ylisuuret vuokrat tulee estää säätelyn avulla. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että esityksessä tulee ilmetä, miten kunnat toimivat niissä tilanteissa, joissa vuokra ja lääkekustannukset ylittävät asiakkaan käytettävissä olevat tulot. Kuka maksaa asumismenot ja lääkkeet tulojen ylittävältä osalta ja miten turvataan asiakkaan käyttövara näissä tilanteissa? Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että ehdotuksessa tarkennetaan palveluasumisen asumismenojen sisältöä. Säädökseen on kirjattu, että vuokran lisäksi se sisältäisi muut pakolliset asumismenot (ainakin sähkö ja vesi). Asumiskustannukset voivat sisältää palveluasumisessa myös muita pakollisia merkittävän suuriakin lisämaksuja. Perusteluihin tulee kirjata, että kaikki lisämaksut ovat asiakkaille vapaaehtoisia, mikäli niiden ei katsota sisältyvän suoraan hoivaan ja huolenpitoon. Suunniteltu käyttövara ei riitä ylimääräisiin maksuihin.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Säännöksen 1 momentissa ehdotetaan otettavaksi huomioon vähennyksinä kohtuulliset asumismenot tehostetun palveluasumisen maksun määrittämisessä. Kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa tehostetussa palveluasumisessa asiakkaalle aiheutuviin maksuihin. Asumismenojen tulee olla asiakkaalle lähtökohtaisesti kohtuulliset, minkä vuoksi asumismenot tulee ottaa huomioon pääsääntöisesti todellisen määräisinä. Säännöksessä esitetään huomioitavaksi lääkekustannuksia enintään sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetun vuosiomavastuun suuruisena. Esitys on hyvä, koska valtaosalla asiakkaista on suuria lääkekustannuksia.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksessä ehdotetaan uutta pykälää jolla säädettäsiin , että terveydenhuollon ammattihenkilön määräyksellä hankitut lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet, joihin asiakas on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain nojalla korvausta, huomioitaisiin asiakasmaksua määrättäessä vähennyksenä tuloista. Lääkekulut huomioitaisiin vähennyksenä maksun määräämisen perusteena ennen käyttövaran laskemista. Muutoksen vaikutus asikkaiden taloudelliseen tilanteeseen koettaisiin positiivisena.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asian säätäminen asumisesta tehtävien vähennysten osalta on sinällään kannatettavaa, mutta jonkin verran epäselvyyttä on erilaisissa vähennyksissä ja miten niitä kohdellaan.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kts. kohta 7C. Erityisesti lääkekulujen osalta tulee olemaan käsittelijöiden työtä lisäävä mahdollisuus ja asiakasmaksutuloja vähentävä asia. Lisäksi lääkekulut ovat hyvin harvoin tasaiset eli miten suuren vaihtuvuuden esiintyessä tehdään uusi päätös.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tehostetun palveluasumisen maksuissa uudessa esityksessä esitetään vähennettäväksi lääkkeiden, ravintolisien, perusrasvojen ym. kustannuksia enne käyttövaran laskemista. Mistä tieto käytettyjen lääkkeiden kustannuksista saadaan luotettavana? Asiakkaat usein siinä kunnossa, että pyydetyt tuloselvitykset palautuvat takaisin tyhjinä eivätkä edunvalvojat ilmoita kustannuksia myöskään oikein. Lisäksi asiakkaiden lääkitys muuttuu jatkuvasti melko suurella osalla. Se, että asiakasmaksuja tarkistetaan aina, kun lääkitys muuttuu, ei ole mahdollista. Tietoja ei saada mistään ja jälleen työmäärä moninkertaistuu ja vaikuttaa siihen, että viranhaltijoita täytyy palkata lisää jo pelkästään tämän muutoksen takia. Tarkoittaisi varmasti valtaosan asiakkaista maksujen tarkistusta vuosittain useaan kertaan. Olisi myös tarkasti määriteltävä, mikä on jaksotettu tarkistus? Mikä on oleellinen muutos (jollekin oleellinen muutos voi olla alle 10 €, toiselle 50 €, kolmannelle 100 € jne.), jolloin maksu on tarkistettava? Jos lääkekustannukset halutaan huomioida jollakin tavoin, olisiko vaihtoehto, että käyttövaraa nostettaisiin, jolloin esim. lääkekustannuksen maksukattoon huomioitava osuus olisi siinä huomioitu, että käyttövaraa on enemmän ja lääkkeet on mahdollista hankkia käteen jäävällä käyttövaralla. Lääkekaton ylittävät lisäkustannukset aina erillisellä hakemuksella? Kysymyksenä myös, mikä vaikutus tällä olisi KELAn hoitotuen myöntämiseen, kun maksuosuus asiakkaalla vähenee ja sillä on perinteisesti ollut merkitys hoitotuen suuruuteen? Todella suuri kustannus kunnille tämä, toteutettiin se millä tavoin tahansa. Mikä on sitten ollut perustelu laitoshoidon purkamiseen, jos kuitenkin niistä asioista, joista palvelujärjestelmää sanotaan kevennettävän, siirretään maksut kunnille takaisin maksettavaksi tätä kautta? Laitoshoidon purkamisessa kustannussäästöjä tuli nimenomaan siitä, että lääkehoidon kustannukset tulivat osin asiakkaille ja osin valtiolle (lääkemaksukatto). Tässä on jo kolme kunnalle huomattavasti kustannuksia nostavaa seikkaa eli maksuosuuden pienennys, kun käyttövaraa suurennetaan (tai lääkemenot tulevat kunnan maksettavaksi), vaikutus hoitotuen määrään ja tarve lisähenkilöstölle maksujen tarkistamisen lisääntymisen vuoksi.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On hyvä, että otetaan huomioon esim. kohtuulliset asumismenot, lääkkeet, hoitotuotteet tuloista tehtävinä vähennyksinä.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Onko pykälässä otettu huomioon tietyt erityistilanteet elämässä, kuten ulosottomaksut tai jäännösvero? Jos ihmisellä on jäänyt elämässä asioita hoitamatta aiemmin, on kohtuutonta, että se vaikeuttaisi myös nykyhetkeä lisää.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksessä on erityiseksi vähennykseksi kirjattu tehostetun palveluasumisen asumiseen liittyvät kustannukset sekä lääkehoidon kustannukset, mutta ei ateriapalveluun liittyviä kustannuksia. Tehostettu palveluasuminen avohoidon palveluna ei ole sisältänyt nykyisellään ateriapalveluita vaan asiakas on maksanut niistä erikseen ja ne on huomioitu vähennyksinä. Lääkekustannusten huomioiminen vuosiomavastuun suuruisena on kannatettavaa.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - käyttövaran yhtenäistäminen hyvä asia
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Säädöksen mukaan maksun perusteena olevista tuloista saisi vähentää kohtuulliset asumismenot. Perusteluihin on kirjattu, että kohtuullisuutta arvioitaessa huomioidaan asumisen yleinen kustannustaso alueella, asiakkaan mahdollisuus valita asumispalvelupaikka sekä asiakkaan palveluasumisesta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan. Lisäksi on otettava huomioon asiakkaan palvelun tarve ja kokonaistaloudellinen tilanne. Tämä väljä kirjaus johtaa siihen, että kunnat määrittelevät kohtuulliset asumismenot eri kriteereillä, jolloin palveluasumisen maksut vaihtelevat paljon kuntien välillä. Palveluasumisen vuokria tulisi säädellä, jotta estetään ylisuuret vuokrat. Tällä hetkellä palveluasunnot ovat vuokrakiinteistöjä, jonka voi omistaa yksityinen yhtiö tai kaupungin omistama yhtiö. Tällä hetkellä monet yhtiöt saavat korkealla vuokratasolla kiinteistöistä korkean tuoton. Korkeat vuokrat johtavat siihen, että kuntien asiakasmaksutuotot jäävät merkittävästi pienemmiksi tai niitä ei saada lainkaan. Käytännössä kunnat hoitavat palvelujen kilpailuttamisen, jonka yhteydessä määritellään palveluasumisesta perittävä vuokrataso. Valitettavasti, osin kuntien puutteellisesti kilpailuttamisosaamisesta johtuen, palveluasumisen vuokrat ovat usein ylisuuret, jopa 1500 euroa kuukaudessa. Esityksessä tulee kiinnittää huomiota tähän epäkohtaan. Lisäksi esityksessä tulee ilmetä, miten kunnat toimivat niissä tilanteissa, joissa vuokra ja lääkekustannukset ylittävät asiakkaan käytettävissä olevat tulot. Kuka maksaa asumismenot ja lääkkeet tulojen ylittävältä osalta ja miten turvataan asiakkaan käyttövara näissä tilanteissa? SOSTE toivoo, että ehdotuksessa tarkennettaisiin, mitä palveluasumisen asumismenot käytännössä sisältävät. Säädökseen on kirjattu, että vuokran lisäksi se sisältäisi muut pakolliset asumismenot, joita olisivat ainakin sähkö ja vesi. Asumiskustannukset voivat sisältää palveluasumisessa myös muita pakollisia lisämaksuja esimerkiksi yhteisesti tilattavista lehdistä, pesuaineista tms. Perusteluihin tulee kirjata, että kaikki lisämaksut tulisi olla asiakkaille vapaaehtoisia, mikäli niiden ei katsota sisältyvän suoraan hoivaan ja huolenpitoon. Suunniteltu käyttövara ei riitä ylimääräisiin maksuihin.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä ja tukee käyttövarojen määräytymistä näissä palveluissa. Asiakasmaksutuloja jonkin verran pienentää.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Käyttövaran yhdenmukaistaminen on tarkoituksenmukaista ja maksujen kohtuullistaminen ensisijainen toimenpide, jos asiakkaan rahat eivät riitä. Lääkekulujen huomioiminen suoraan asiakasmaksua vähentävänä pykälässä kuvatuin ehdoin on kannatettava asiakkaan näkökulmasta, mutta todennäköisesti lisää hallinnollista työtä ja laskutusta.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Tuloista vähennetään sairasvakuutuslain mukaan korvattavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset. Tämä työllistää asiakasmaksujen suuruutta laskevaa tahoa lisääntyvän selvitystyön muodossa. Muutkin ei-korvattavien tuotteiden kustannukset vähennetään, jos asiakas toimittaa terveydenhuollon ammattihenkilön arvion siitä, että ne ovat asiakkaan terveydelle tarpeellisia. Arvion kirjoittaminen saattaa työllistää lisääntyvässä määrin myös terveydenhuollon henkilökuntaa. Koska erityisinä vähennyksinä otetaan huomioon enintään sairasvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitettu vuosiomavastuu, se haastaa asiakkaan maksukykyä varsinkin alkuvuodesta, jolloin vuosiomavastuu ei vielä ole täyttynyt. Asiakkaan lääkekustannukset saattavat vaihdella kuukausittain, mutta laskelmassa pystytään huomioimaan vain kuukausittainen keskiarvo 56,92 euroa/kk (vuosiomavastuu 683:12 kk).
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valvira pitää hyvänä, että lähtökohtaisesti asumismenot vähennetään tuloista niiden todellisina määrinä. Valvira pitää hyvänä myös sitä, että lakiesityksen perusteluissa mainitaan hoitotarvikkeiden sisältyvän hoitoon ja huolenpitoon, eikä niistä tällöin koidu asiakkaalle ylimääräisiä kustannuksia. Valvontaviranomaisten tietoon on tullut, että esimerkiksi vanhusasiakkaat sekä vammaiset asiakkaat ovat joissakin tilanteissa joutuneet maksamaan hoitotarvikkeitaan. Myös lääkemenojen vähentäminen pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksua määrättäessä on kannatettava. Sivulla 70 kerrotaan, että yhden hengen talouden tuloraja olisi 588 euroa. Seuraavilla sivuilla 71 ja 72 on laskuesimerkit, joissa vähennetään suuruudeltaan 690 euron yksinasuvan tuloraja. Valvira kannattaa yksinasuvan tulorajan korotusta.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Mahdollinen tulon ulosmittaus olisi syytä ottaa huomioon tulojen vähennyksenä, koska kysymyksessä on tulojen mukaan suoritettava pakkoperintä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • ei kommentoitavaa.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Käyttövaran yhdenmukaistaminen tärkeää. Lääkekustannukset tulee huomioida realistisesti.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Asumismenojen vähentämiseen tehostetun palveluasumisen osalta on jokin kohtuullisuus määritelmä, rinnastaen kohtuullisuus esim asumistuessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin tai toimeentulotuen asumismenojen kohtuullisuusvaateeseen. Asumiskustannukset tehostetussa palveluasumisessa voivat tulevaisuudessa nousta kohtuuttomiksi, jolloin palvelun järjestäjälle tuleva varsinainen asiakasmaksutulo jää marginaaliseksi. Asumiskustannuksiin vaikuttaa merkittävästi paikkakunnan yleinen asumiskustannusten taso, mistä johtuen palvelunjärjestäjät voivat joutua eriarvioiseen tilanteeseen varsinaisen asiakasmaksukertymän osalta. Lääkekustannusten vähentäminen maksun määräämisen perusteena olevista tuloista asiakkaan todellisten lääkekustannusten mukaan tuo paljon käytännön haasteita ja lisää viranomaistyötä. Käytännössä asiakkaan todelliset lääkekustannukset vaihtelevat joka kuukausi jo pelkästään sairausvakuutuskorvauskäytäntöjen vuoksi. Lääkkeet maksetaan kolmen kuukauden erissä (vaikka ne toimitettaisiin annosjakeluna), jolloin kuukausina, kun lääkkeet maksetaan, lääkekustannus on isompi. Lääkekustannukset vaihtelevat myös mahdollisten lääkekokeilujen ja kuurilääkkeiden vuoksi. Käytäntö muodostuu mahdottomaksi, jos asiakkaalle määritellään joka kuukaudelle asiakasmaksu lääkekulun vaihdellessa. Niin terveydenhuollon henkilöstön kuin palvelun järjestäjän viranomaistyötä lisää myös muiden kuin sairausvakuutuksesta korvattavien lääkevalmisteiden huomioiminen tuloista tehtäviin vähennyksiin. Ehdotus: Yksinkertaisempaa olisi huomioida vähennyksenä tuloista sairausvakuutuksen lääkekatto jaettuna 12:sta eli noin 50€/kk. Tai sitten niin, että tehostetun palveluasumisen asiakkaan lääkkeet tulevat sairaala-apteekista ja sisältyvät hoitomaksuun.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Lääkekustannusten (ml. myös muut kuin sairausvakuutuksesta korvattavat lääkevalmisteet) sisällyttäminen tuloista tehtäviin vähennyksiin tukisi asiakkaiden toimeentulon edellytyksiä. Ks. kuitenkin 7 c §:n kommentti vähimmäiskäyttövaran suuruudesta.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Nettotuloihin perustuvat maksut yhtenäistävät maksuja.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Käyttövaran yhdenmukaistaminen on keskeistä. Maksujen alennus ensisijaista. Lääkekustannukset tulee huomioida realistisesti.
      • 10 e § Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävä maksu / Avgift för fortlöpande och regelbunden service i hemmet samt för långvarig boendeservice
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi sisältää kirjauksen siitä, että tuetun asumisen ja palveluasumisen maksuperusteet määräytyisivät samoin kuin säännöllisen kotihoidon asiakasmaksut. Tähän tapaan kyseiset maksut määräytyvät jo tällä hetkellä useissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Jos maksupäätökset ja palvelupäätökset olisi tehtävä hallituksen esityksen mukaisen tuntitaulukon mukaisesti, lisäisi tämä muutos erittäin runsaasti hallinnollista työtä, koska asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa yhdenkin tunnin verran kuukaudessa asiakkaalle pitäisi ensin tehdä uusi palvelupäätös uudella tuntimäärällä, ja tämän jälkeen vielä uutta tuntimäärää vastaava asiakasmaksupäätös. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa kuitenkin toisaalta todetaan: ”Jos tunnit palvelupäätöksessä vaihtelisivat, niin maksuprosentti määrittyisi keskimääräisten tuntien mukaisesti.” Edellä mainittu ”keskimääräisten” tulisi kirjoittaa selvyyden vuoksi lakipykälään, josta myös asiakkaat tietoa etsivät. Vähimmäiskäyttövarasta säätäminen tuetun asumisen ja palveluasumisen osalta olisi ehdottoman tarpeellista. Käyttövaran tulee olla saman suuruinen kaikissa asumispalveluissa, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi. Siun sotessa vähimmäiskäyttövaraksi on päätetty kaikissa asumispalveluissa 150 €/kk, ja usein asiakasmaksuja joudutaan tuetussa asumisessa ja palveluasumisessa kohtuullistamaan, jotta asiakkaalle jää tämä käyttövara. Jos vähimmäiskäyttövarasta ei ole säädöstä näiden palveluiden osalta, voi hallituksen esityksen mukainen maksuperuste aiheuttaa asiakkaille toimeentulon vaarantumista: Hallituksen esitys antaa myös mahdollisuuden periä tuettuun ja palveluasumiseen liittyvistä tukipalveluista kohtuullisen maksun asumispalvelumaksun lisäksi. Erillisten tukipalvelumaksujen myötä kokonaiskustannukset asumispalvelusta voivat muodostua asiakkaalle suuriksi ja johtaa siten toimeentulon vaarantumiseen. Lainsäädäntö ilman käyttövarasta säätämistä voi johtaa asiakkaiden toimeentulon vaarantumiseen ja maksualennushakemusten ja oikaisuvaatimusten määrän kasvuun tuetun ja palveluasumisen asiakkaiden osalta. Käyttövarasta säätäminen turvaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua valtakunnallisesti tilanteissa, joissa arvioidaan aiheuttaako asiakasmaksu asiakasmaksulain 11 §:ssä säädetysti toimeentulon vaarantumisen asiakkaalle. Tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun säätäminen laissa esityksen mukaisesti on hyvä uudistus. Katsomme HE:n mukaisen käyttövaran 165 €/kk riittäväksi, koska tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun lisäksi ei voitaisi periä erillisiä tukipalvelumaksuja, ateriamaksuja eikä terveydenhuollon maksuja. Lisäksi tuloista tehtäisiin jo lähtökohtaisesti esityksen mukaiset vähennykset: vuokra ja muut asumiskulut, lääkekustannukset ja edunvalvontapalkkio. Tehostetun palveluasumisen käyttövaraesitys 165 €/kk määrä vähentää kuitenkin Siun soten maksutuottoja. Kuntien ja kuntayhtymien tiukka taloudellinen tilanne huomioiden valtion on korvattava asiakasmaksutuottojen menetys kunnille/kuntayhtymille täysimääräisesti, mikäli ehdotettu lakiesitys toteutuu.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Koska asiakasmaksun määräytyminen muuttuisi täysin, tulee olemaan vaikea arvioida muutoksen vaikutuksia asiakkaan tilanteeseen ja kunnan talouteen. Ehdotettu maksuprosentin muuttuminen tunneittain lisää merkittävästi kuntien työmäärää, koska tuntimäärien muuttuessa asiakassuunnitelmat on aina tarkistettava ja tehtävä uudet päätökset palveluista ja asiakasmaksuista.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pitäisimme hyvänä, selvittää tulisiko asiakasmaksulainsäädännössä tai vastaavassa sitovassa normissa määritellä, onko kyseessä tunti- vai suoritusperusteinen hinnoittelu. Vastaavaa valtakunnallista yhtenäistämistä olisi hyvä harkita myös: • Kotiin vietävien palveluiden osalta yhtenäistää matkoihin kuluvan ajan maksut • Asiakkaan hyväksi tehtävä välillinen työ
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Sääntelyllä sidotaan tarpeettomasti teknologisen kehityksen mahdollistamaa palveluiden kehittämistä (etähoito-, etähoiva-, etäturva/-valvonta). Kohdassa 10 h mahdollistetaan asiakasmaksun periminen tukipalveluna järjestettävästä turvapalvelusta, mutta kohdassa 10 e todetaan, että etäyhteyksiin liittyvät laitteet kotona annettavissa palveluissa ovat lähtökohtaisesti asiakkaalle maksuttomia ja toissijaisesti asiakas vastaa laitteisiin liittyvistä kustannuksista. Teknologia tulee mahdollistamaan entistä paremmin erilaisten laitteiden yhteentoimivuuden, jolloin maksujen perimisessä voi syntyä ongelmia - ensisijaisesti tulisi korostaa kansalaisen/asiakkaan vastuuta kustannuksista. Maksua määrättäessä tunnit huomioitaisiin täysinä tunteina; saattaa lisätä hallinnollista työtä. Lääkkeiden annosjakeluun käytettävä aika voitaisiin sisällyttää palvelupäätökseen, joka soten näkökulmasta hyvä asia.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kotiin annettavien palveluiden ja palveluasumisen osalta tulee asiakasmaksulainsäädännössä määritellä, onko kyseessä tunti- vai suoritusperusteinen hinnoittelu. Kotiin annettavien palveluiden asiakasmaksujen osalta tulee linjata/yhtenäistää matkoihin kuluvan ajan maksut tietyn kilometrirajan ylityttyä esim. sosiaalitoimen toimipisteiltä. Asiakasmaksuissa tulee huomioida myös asiakkaan hyväksi tehtävä välillinen työ, esim. asiakkaan lääkkeiden jakaminen muualla kuin asiakkaan kotona. vrt lääkitysturvallisuus.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta perittävästä maksusta säädettäisiin jatkossa lain tasolla. Tätä voi pitää kannatettavana. Esitetty sääntely muuttaisi sekä kotona annetavan palvelun että asumispalveluiden asiakasmaksujen määräytymisen nykytilaa ja toisi sääntelyn lain tasolle. Periaatetta maksujen määräytymisestä pitkäaikaisessa asumispalvelussa maksutaulukon palvelutuntien perusteella voi pitää kannatettavana. Kotona annettava palvelu ja ns. tavallinen asumispalvelu voidaan rinnastaa toisiinsa. Sinänsä on kannatettavaa, että maksuprosentit määräytyisivät palvelutuntien mukaan. Palveluja ja asiakasmaksuja koskevan päätöksenteon näkökulmasta asiakkaiden palvelutuntien muutokset aiheuttavat kuitenkin runsaasti hallinnollista työtä ja tämä tulisi pyrkiä sääntelyssä huomioimaan siten, että jokaiselle kokonaiselle palvelutunnille ei olisi erillistä maksuprosenttia. Ehdotuksen mukaan nykyiset maksuprosentit nousevat kuitenkin merkittävästi jo hyvin alhaisilla tunneilla ja myös keskimääräisillä tunneilla. Vaikutus voi toki olla erilainen eri kunnissa riippuen kunnan käyttämistä maksuprosenteista. Esimerkiksi Espoossa yksinasuvan asiakkaan maksut joillakin tuntimäärillä lähestulkoon tuplaantuvat ehdotuksen seurauksena. Tavoitteena on tukea kotona asumista, eikä esityksen mukaiset maksusäännökset tältä osin tue tätä tavoitetta. Huomionarvoista myös on, että esityksessä jo 38 kotihoidon palvelutuntia johtaisi enimmäismaksuun palvelusta. Useissa tapauksissa asiakkaiden palveluiden määrä voi olla merkittävästi tätä korkeampi. Olisi aiheellista vielä tarkemmin laskea ja arvioida vaikutuksia ehdotetun taulukon mukaisilla maksuprosenteilla. On kannatettavaa, että esityksessä on pyritty selkeyttämään tiettyjen kotona annettavien hoitoa ja palvelua tukevien kuukausimaksuun sisältyvien palvelujen ja erillisten maksullisten tukipalvelujen suhdetta. Tulokäsitteet 10 b §:ssä ja 10 e §:ssä tulisi ottaa laajempaan tarkasteluun jatkotyössä.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Seinäjoen kaupunki viittaa tässä Tampereen kaupungin kannanottoon. ”Lähes jokaisen palvelutunnin mukaan vaihtuva maksuprosentti työllistää merkittävästi nykyistä enemmän. Palvelutarve voi muuttua tiheään, jopa useamman kerran kuukauden sisällä. Palvelutarpeen muuttuessa tulee aina tehdä uusi palvelu- ja hoitosuunnitelma, laskea uusi asiakasmaksu ja tehdä uusi asiakasmaksupäätös. Yhden kuukauden asiakasmaksu voi sisältää monta eri maksuprosenttia mikä tekee laskun loppusumman muodostumisen ymmärtämisen vaikeaksi niin asiakkaalle kuin työntekijällekin ja varsinkin silloin, jos pitää laskea takautuvasti hyvitystä asiakkaalle. Lakiin tulee kirjata, voiko asiakas kieltäytyä tulojensa selvittämisestä ja suostua sen sijaan maksimimaksun perimiseen. On hyvä, että myös etäyhteyksien kautta toteutuvat palvelut määritetään maksullisiksi.” Seinäjoen kaupunki toteaa, että tulot vähenisivät nykyisellä esityksellä erittäin merkittävästi.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On hyvä, että tuettuun asumiseen sisältyvästä tuesta ja ohjauksesta ei saisi jatkossakaan periä asiakasmaksua, mutta riskinä voi olla, että tämä asumiseen sisältyvä tuki ja ohjaus on vaikea erottaa säännöllisestä kotipalvelusta, hoivasta tai huolenpidosta (josta saa periä maksua). Tällä hetkellä kunnat käyttävät laajaa paikallista harkintaa kotiin tarjottavien palvelujen maksujen määräytymisessä. Osa kunnista veloittaa palveluista maksimaalisten prosenttien mukaan ja osassa kunnista veloitetaan vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2019 4 tuntia kotihoitoa kuukaudessa maksoi Helsingissä 24 euroa, mutta Tampereella 124 euroa ja Lahdessa peräti 172 euroa yksinasuvan keskimääräistä eläkettä saavan (1536 €/kk) taloudessa (raportti Tuikkanen ym. 2020/tulossa). Kuntien käytännöt on syytä yhtenäistää, mutta HE:stä ei käy riittävästi selville, kuinka tämä yhtenäistäminen tapahtuisi. Yksinasuvien ihmisten maksuprosentit ovat korkeammat ja käytännössä ero esimerkiksi kahden hengen kotitalouteen asettaa yksinasuvan heikompaan asemaan. Tämä on tilanne nyt ja se pysyisi samana myös ehdotetun esityksen jälkeen. Tämä on ongelmallista, sillä yksinasuvien ikäihmisten pienituloisuus on yleistä ja siksi heidän asiakasmaksuihinsa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilastokeskuksen mukaan 75 vuotta täyttäneistä yksin asuvista noin 32 prosenttia oli vuonna 2016 pienituloisuusrajan alapuolella, kun puolisonsa kanssa asuvien pienituloisuusaste oli 6 prosenttia. 75 vuotta täyttäneiden pienituloisuus on vähentynyt viime vuosina selvästi, mutta yksinasuvien pienituloisuusaste on edelleen korkea muuhun väestöön nähden. (https://tilastokeskus.fi/til/tjt/2016/01/tjt_2016_01_2018-03-02_kat_002_fi.html) Yksinasuvan ihmisen ehdotettu tulovähennys on 588 euroa ja korkein kotihoidon maksuprosentti 35. Yhden hengen taloudessa erityisesti asumismenot lohkaisevat kuukausituloista suhteellisesti suuremman osan ja menot ovat muutenkin suhteessa suuremmat, koska niitä katetaan vain yhden ihmisen tuloilla. Esimerkiksi keskimääräistä eläkettä (1536 €/kk) saavan yksinasuvan kotihoidon maksut voisivat korkeimmillaan olla noin 330 euroa kuukaudessa. Koska kotihoito ei kata nykyisin läheskään kaikkia huonokuntoisten kotona asuvien ikääntyneiden tarpeita, kotihoidon lisäksi tarvitaan yleensä siivouksen ja ateriapalvelun kaltaisia tukipalveluja. Näistä kunta voi periä erillisiä maksuja (10 h §). Nämä erillismaksut voivat nousta korkeiksi ja yhteenlaskettuna kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut voivat siis lohkaista merkittävän osan kuukausituloista. Tähän olisi lainmuotoilussa kiinnitettävä erityistä huomiota ja varmistettava, etteivät kaikkien palvelujen yhteenlasketut kuukausimaksut nouse kenenkään kohdalla kohtuuttomiksi. Esityksessä ehdotetaan, että asiakassuunnitelman perusteella kunta tekisi asiakkaalle päätöksen kotisairaanhoitoa tai asumispalvelua koskevasta palvelusta ja tämän perusteella päätöksen asiakasmaksusta. Ehdotamme, että tässä yhteydessä tehtäisiin myös arvio jokaisen asiakkaan maksukyvystä ottaen huomioon kaikkien hänen tarvitsemiensa julkisten ja yksityisten palvelujen kustannukset. Selkeä parannus nykytilanteeseen olisi se, jos ehdotuksessa mainitut tukipalvelut (vaatehuolto, avustaminen siivoamisessa, peseytymisessä, saunomisessa ja aterioinnissa) sisältyisivät jatkossa kuukausimaksuun. Tällä hetkellä niistä peritään yleisesti erillismaksuja ja nämä erillismaksut saattavat kaikkiaan nousta korkeiksikin. Useimmiten nämä erillismaksut eivät myöskään olleet tulosidonnaisia vaan kaikille saman suuruisia, mikä merkitsee, että ne rasittavat taloudellisesti kohtuuttomasti pienituloisia vanhuksia. Olemme kuitenkin huolissamme siitä, onko näitä tukipalveluja todellisuudessa saatavilla kuntien kotihoidossa. Hyvin monet kunnat jättävät ne nykyisin yksityisten palvelutarjoajien vastuulle. Jos tähän tilanteeseen ei tule muutosta ja näitä tukipalveluja ei sisällytetä vanhusten palvelusuunnitelmiin, ei maksuperiaatteiden muutos tule muuttamaan käytännössä mitään, vaan monet vanhukset joutuvat edelleen hankkimaan nämä palvelut yksityisesti, mihin taas läheskään kaikilla ei ole varaa.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On lähtökohtaisesti hyvä ja selkeä asia, että tukipalvelut ovat esityksessä erillismaksullisia.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palvelutunnin ja päätöksen perustuminen asiakassuunnitelmaan lisää palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman merkityksen huomioimista: suunnitelman laadinta yhdessä asiakkaan kanssa, ei yksipuolista arviota asiakkaan tarpeista, jotta vältytään antamasta palvelua siinä määrin kuin kunnalla on resursseja, asiakkaan tarpeista huolimatta. Maksujen alueellinen yhtenäistäminen on hyvä asia. Tärkeää, että maksut määritetään kohtuullisiksi, jotta palvelua voi ottaa vastaan. Erityisesti tässä tilanteessa asiakasmaksusta tehtävä päätös on merkityksellinen, jotta asiakas voi seurata, mitkä palvelut kuuluvat tulosidonnaisiin maksuihin ja mitkä kuuluvat erikseen laskutettuihin palveluihin? Jos etäyhteyksien toteutuksessa tarvittavat laitteet, niiden asennus ja huolto olisivat maksuttomia asiakkaille, mikäli hän voi käyttää laitteita ja yhteyttä muihin asioihin kuin hoitoon ja palveluun. Miten tämä toteutetaan käytännössä? Onko asiakkaalla oikeus kieltäytyä käyttämästä omia laitteita hoidon etäyhteyksiin, jolloin laitteet tullaan kunnasta asentamaan kotiin?
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Olisiko kuitenkin selvempää käyttää maksuluokkia tuntikohtaisten prosenttien sijasta ?
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesityksestä käy ilmi, että lääkkeiden annosjakelusta saisi kuitenkin sisällyttää palvelupäätökseen kirjattaviin hoito- ja palvelutunteihin ajan, joka kotisairaanhoidon tai asumispalvelun henkilöstöltä kuluisi asiakkaan lääkkeiden annosjakeluun. Vammaisfoorumi katsoo, että kuvattu menettely voi aiheuttaa asiakkaalle vuositasolla usean sadan euron lisälaskun lääkkeiden jakamisesta johtuen. Siksi tässä yhteydessä pitää tarvittaessa soveltaa 11 §:n maksun huojentamista koskevaa pykälää ja kirjata maininta lain perusteluihin.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Perusteltua, että esityksessä on määritelty pitkäaikainen asumispalvelu (vähintään kolme kuukautta kestävä). Asumispalveluista/tuetusta asumisesta perittävistä maksuista ei ole ollut nimenomaista sääntelyä voimassa olevassa asiakasmaksulainsäädännössä. Siksi on perusteltua, että asumispalveluiden asiakasmaksut on otettu mukaan käsillä olevaan esitykseen. Esityksessä esitetyt palvelujen tuntimäärät eivät kuitenkaan sovellu pitkäaikaiseen tuettuun asumiseen, jossa yksittäisen asiakkaan palvelutarpeet voivat vaihdella ajan kuluessa paljonkin. Sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun maksu määräytyisi säännöllisenä ja jatkuvana perheen tulojen ja koon mukaisesti. Kotihoidontuki otettaisiin huomioon maksun määräytymiseen vaikuttavana tulona. Esityksen mukaan enimmäismaksuprosentti saavutettaisiin jo melko kohtuullisella palvelujen tuntimäärällä kuukaudessa, jolloin myös maksu nousee varsin suureksi. Tilapäisesti käytettynä tulot eivät vaikuttaisi maksuun. SHL;n mukainen kotipalvelu on ennaltaehkäisevää palvelua ennen lastensuojeluasiakkuutta, ja sen maksuttomuuskin olisi perusteltua. Tiedossa on tapauksia, joissa palvelu on jätetty käyttämättä sen maksullisuuden takia.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Föreslås att avgiften baserad på besök fortsättningsvis skall kunna tillämpas i avgiftsberäkningen och att en formulering om detta införs i paragrafen. Motivering: Avgiften baserad på besök har från serviceproducentens synvinkel varit smidig. Besöken har i tid kunnat vara kortare och längre beroende på de behov kunden haft från dag till dag. Om man övergår till timmar istället för besök, så får kunden visserligen service under den tid man betalar avgift, men hemservicepersonalen måste hålla reda på att alla minuter förverkligas och att förhoppningsvis alla telefoner verkligen fungerar när man kvitterar utfört arbete i programmen. Någon garanti för att den tekniken alltid fungerar finns inte. Risken är också att det finns kunder som inte vill besvära hemservicepersonalen, för de är rädda att det ska höja deras avgift. Den flexibilitet som nu finns för såväl klient som för personal försvinner. Att utföra något för kunden utöver det inplanerade blir svårare, då allt ska registreras som använd tid för någon kund. Tidspressen och stressen ökar hos personalen, när de vet att de har en begränsad tid på sig att utföra besöket. I praktiken betyder det att vården försämras.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ikääntyneiden monimuotoisiin asumisen tarpeisiin on vastattava ikääntyneen yksilöllisistä tarpeista käsin. Monimuotoiset palvelut on turvattava ikääntyneen toimintakyvyn säilyttämiseksi ja kotona asumisen varmistamiseksi asiakkaalle, mahdollisimman edulliseen hintaan. On huolehdittava myös siitä, että ikääntyneiden ja vammaisten kotona annettavat palvelut ovat heidän saavutettavissa, turvallisia ja mahdollisia varallisuudesta riippumatta.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tilanne, jossa palvelun määrä hinnoitellaan esim. 28-30 tunnin mukaan, ei saa johtaa tilanteeseen, että palvelua saa jatkuvasti 28 h, mutta maksu peritään kuitenkin keskimääräisen 29 tunnin mukaan. Kannatettavaa on se, että asiakassuunnitelmaan kirjatusta kotisairaanhoitoon liittyvästä lääkejakelusta ei asiakkaalta saisi periä ylimääräistä maksua, vaikka se olisi hankittu ostopalveluna apteekilta. Kannatettavaa on myös se, että asiakassuunnitelmaan kirjatuista kiinteästi hoitoon liittyvistä palveluista (avustaminen kotona, vaatehuollossa, siivoamisessa, peseytymisessä, saunomisessa ja aterioinnissa) ei saa periä maksua. Kunnan olisi myös huolehdittava, että näitä palveluita on saatavilla. Sama koskee myös asiointipalveluun liittyviä palveluita, niitä ei ole nykyisin saatavilla kunnan toimesta.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tuntikohtainen maksunmääräytymistaulukko lisää työtä, koska asiakassuunnitelmat on tarkistettava ja tehtävä uudet päätökset palveluista ja asiakasmaksuista aina kun tuntimäärä muuttuu. Kotihoidon asiakkaiden tilanne ja toimintakyky voi vaihdella, joten esitetyn kaltainen maksutaulukko ei sovi palveluun. Nykyisen kaltainen kuntien käytössä oleva tuntikehyksiin perustuva maksutaulukko sopii paremmin asiakasmaksujen perusteeksi.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälä toisi muutoksen kotihoidon maksuluokkiin, jotka kunta on nyt päättänyt itse. Muutos on sen verran suuri, että kustannusvaikutusten laskeminen tulee olemaan haasteellinen. Tästä tulee myös merkittävä lisätyö kuntiin. Esityksessä on mainittu, että maksu määriteltäisiin kalenterikuukausittain. Onko ajateltu, kuka nämä maksupäätökset käytännössä tekee joka kuukausi asiakkaille? Tulee ole-maan valtava työ, kun edellyttää tuntien tarkastuksen ja päätöksen teon kaikille asiakkaille joka kuukausia. Merkittäviä kuluja syntyy myös päätösten postittamisesta joka kuukausi eli kuntien menot kokonaisuutena lisääntyvät muutoksen johdosta. Lisäksi pitäisi ehdottomasti tietojärjestelmien yksinkertaistua, jotta maksupäätöksen saisi nopeasti otettua kuukausittain. Tämä on lakiesityksessä todellinen heikkous, koska em. lisä-työn ja -kustannusten lisäksi vie suuntaan ja toiseen kaiken jouston palveluista. Nykyinen maksuluokkasysteemi on mahdollistanut esim. ekstra-käynnit asiakkailla. Nyt näitä ei enää tehdä, kun palvelun pitää pysyä tunnin tarkkuudella päätöksen mukaisena. Kotihoidon osalta ei käy selville, saako erillisestä kauppapalvelusta periä edelleen maksua. Esityksessä lukee, että asiointipalvelun maksu sisältyy palveluun (esim. toistuva kaupassakäynti yhdessä asiakkaan kanssa). Koskee myös lain kohtaa 10 h. Epäselväksi jää myös tarkoitetaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kohdalla, että asiakasmaksuja ei saa periä: ”Tuettuun asumiseen sisältyvästä tuesta ja ohjauksesta ei saisi jatkossakaan periä asiakasmaksua.” Heillä palvelutuetussa asumisessa on nimenomaan tukea ja ohjausta. Esityksessä on myös ristiriita muun ohjeistuksen kanssa. Kirjaus: ”Jos asumispalveluyksikössä ylläpidetään yhteistä niin sanottua akuuttilääkevarastoa, yhteisestä lääkevarastosta toteutetusta lääkehoidosta ei saisi periä erillistä maksua asiakkaalta.” Lääkehuollon ohjeistuksen mukaan yksiköissä ei saa olla tällaista yhteistä lääkevarastoa.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen määräytyminen palveluista, joita annetaan kotona ja asumispalvelussa, samoin perustein on erittäin kannatettava. Yksityiskohtaisten perustelujen esimerkit linjaavat hyvin tulevaa soveltamiskäytäntöä. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee pääsääntöisesti kirjata lääkejakelu, kun hänellä on tarve tämän säännöksen mukaisiin palveluihin. Asiakasmaksu sisältää perustelujen mukaan myös asiakkaan avustamisen kotona siivouksessa, vaatehuollossa, peseytymisessä ja aterioinnissa sekä asiointipalvelussa. Tältä osin perustelut selkiyttävät ja linjaavat palvelun sisältöä asiakkaille yhdenmukaisemmaksi nykytilaan verrattuna. Pykälän 5 momenttiin kirjattu tuntimäärään ja perheen koon perustuva enimmäismaksuprosentti muuttaa kuntien maksukäytäntöjä. Se yhdenmukaistaa asiakkaiden maksuja ja on erittäin tärkeä uudistus, vaikka osalla asiakkaista maksu nousee. Perusteluihin kirjatut esimerkkilaskelmat ovat hyviä. Erityisesti puolisoita ja lapsiperheitä koskevat esimerkit yhdenmukaistavat päätöksiä ja maksuja. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattujen yksilöllisten ja vuorovaikutteisten etäpalvelujen maksullisuus on perusteltua Korostamme sitä, että etäpalvelun tulee perustua asiakkaan tarpeeseen ja asiakkaalla tulee olla kyky käyttää ja saada hyöty tästä palvelusta. Perusteluihin tulee etäpalvelun käyttöönoton ehdottomaksi edellytykseksi kirjata asiakkaan varmistettu kyky käyttää näin toteutettua palvelua ja tarvittaessa hänelle on annettava käytön opetusta riittävästi ennen kuin etäpalvelusta voidaan periä asiakasmaksu.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotuksen ajatus, että asiakas maksaa saatujen palvelutuntien mukaan, on kannatettava. Asiakkaan tulisi kuitenkin saada tietää palveluista perittävä maksu riittävän ajoissa. Ehdotuksen mukaan kotona annettavan palvelun kuukausimaksu määräytyy palvelutuntien määrän, asiakkaan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Tämä saattaa aiheuttaa asiakkaan tuntihinnan jatkuvan muuttumisen, sillä palvelutarpeet muuttuvat jatkuvasti. Kuukausimaksun määrää ja palvelun tuntihintaa on hankala ennakoida etukäteen. Asiakkaiden palvelutuntien oletetaan toteutuvan lakiluonnoksessa kuukausittain tunnin tarkkuudella. Hämeenlinnassa ja useissa kunnissa käytössä ovat tuntiluokat, jotka mahdollistavat pienen jouston suuntaan tai toiseen asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti kuukausittain. Ehdotamme, että säännöllisen kotihoidon asiakaslaskutus olisi toteutuneiden tuntien mukaan, mutta päätös tuntihinnasta perustuisi tuntiluokituksiin, jossa tuntivälys olisi esim. viisi tuntia. Tämä turvaisi sen, että asiakas tietäisi etukäteen paljonko tuntihinta on. Lisäksi tuntivälykset vähentäisivät merkittävästi maksupäätösten muutosta koskevaa hallinnollista työtä. Jos palvelu- ja maksupäätöksiä tehdään joka palvelutunnista erikseen, niitä jouduttaisiin tekemään käytännössä kuukausittain lähes kaikille asiakkaille. Tällöin hallinnolliset kustannukset ja työmäärä luonnollisesti nousevat. Tällöin myös asiakas ei tiedä ennakkoon, mikä on hänen kuluvan kuukauden kotihoidon tuntihinta koska päätös tehdään jälkikäteen.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Diabetesliitto huomauttaa, että kotona annettavista palveluista perittävien asiakasmaksujen tuloraja on liian matala. Esimerkiksi yksin asuvalla tulorajaksi esitetään 588 euroa/kk, mutta EU:n määrittämä köyhyysraja on yksin asuvalla, lapsettomalla henkilöllä 1229 euroa/kk. Köyhyysraja on 60 % kansallisesta ekvivalentista käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Jos asiakasmaksujen tuloraja ei ole riittävän korkea, on vaikea turvata paljon tukea tarvitsevien tarpeenmukainen palvelujen saanti ilman toimeentulotukea. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan etäyhteyksien avulla toteutettavasta palvelusta saisi periä maksun kuten perinteisestä henkilökohtaiseen kotikäyntiin perustuvasta palvelusta. Perustelujen mukaan etäpalvelun tulisi sisällöllisesti vastata perinteistä henkilökohtaiseen käyntiin perustuvaa palvelua, jotta siitä saisi maksun periä. Osa pykälässä tarkoitetuista palveluista ei voi toteutua etäyhteydellä samalla tavalla, kuin henkilökohtaisella käynnillä, eikä maksukaan tällöin ole aiheellinen. Sisällöllinen vastaavuus on tulkinnanvarainen määritelmä ja asiakkaan oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Etäpalvelumaksut tulisi lähtökohtaisesti määritellä kauttaaltaan lakiin pienemmiksi, esimerkiksi ”korkeintaan puolet lain määrittelemästä käyntihinnasta”.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tunneittain muuttuva maksu tarkoittaa ikäihmisten palveluissa palvelupäätösten ja maksupäätösten tekemistä todella usein palvelutarpeiden muuttuessa (sekä lisääntyessä että vähentyessä hoidettavan toimintakyvyn mukaan) jatkuvasti. Lääkkeiden annosjakelun periaatteiden täsmentäminen on hyvä asia, samoin kiinteästi hoivaan liittyvien palvelujen täsmentäminen. Etäyhteyden mukaan ottaminen on hyvä.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä ei määrittele palvelutuntien osalta, sitä huomioidaanko tunnit suunnitelman vai toteuman mukaisesti. Se tulee selkeästi määritellä. Lain perusteluissa todetaan, että maksu määräytyy asiakkaan palvelupäätökseen kirjattujen palvelutuntien keskimäärän mukaan. Lisäksi perusteluissa todetaan, että asiakassuunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Palvelutuntien ollessa 4-38 tuntia kuukaudessa, maksuprosentti muuttuu tunti tunnilta. Asiakassuunnitelma ja uusi asiakasmaksupäätös asiakkaan palvelujen muuttuessa tunti tunnilta on hidas, raskas ja hallinnollista työtä lisäävä ehdotus. Etenkin kotiin annettavassa palvelussa on tyypillistä, että asiakkaan palvelutarve kasvaa äkillisesti ja lyhytaikaisesti esim. infektion edellyttäessä lisäkäyntejä tai jos omaiset voivatkin viikonloppuvierailuillaan tehdä kotihoidon kanssa sovitut tehtävät. Tuntikohtainen maksunmääräytymistaulukko merkitsee huomattavaa määrää lisää hallinnollista työtä asiakassuunnitelmien tarkistamisiin ja asiakasmaksupäätösten uusimisiin. Asiakkaalle on myös vaikea selvittää, mikä on tuntimuutosten vaikutus maksuun, koska maksun suhteellinen osuus muuttuu tunti tunnilta. Asiakas voi myös kieltäytyä hänelle välttämättömistä kuntouttavista toimista, jos ne lisäävät hänen palveluaikaansa ja sitä kautta maksua. Kuntien nykyinen käytäntö porrastaa maksuja tuntihaarukoittain on turvannut joustamismahdollisuuden täsmätä tunteja asiakkaan voinnin vaihdellessa ilman, että on ollut välitöntä tarvetta muuttaa asiakassuunnitelmaa / asiakasmaksua. Ehdotus: Voisiko kotihoidon maksu porrastua esim neljän tunnin haarukoissa 1-3; 4-7;...36-39 ja huomioida että tilapäisissä muutoksissa (määritellen raja esim. 2 viikkoa) maksu ei muutu. Kotihoidon osalta tulisi selkeyttää ja yksinkertaistaa, kotihoidossa asiakkaan palveluntarve esim. infektioaikana muuttuu nopeasti. Tiukka tulkinta palvelumäärän muutoksesta lisää hallinnollista työtä (uusi asiakasmaksupäätös).
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kotihoidon asiakasmaksujen palvelutunnit kuukaudessa taulukossa % muuttuvat tunneittain. Tämä aiheuttaa paljon lisätyötä palvelu- ja maksupäätösten myöntämiseen. Pitkäaikaisten asiakkaiden palveluiden myöntämisessä ja palvelujen tarpeessa on kuukaudenkin aikana paljon vaihtuvuutta. Jo pienikin lisäapu vaikuttaisi asiakkaan kotihoidon asiakasmaksuihin. Nykyiset asiakastietojärjestelmät päätösprosesseineen eivät tue tällaista kuukausittain tapahtuvaa palvelupäätös- ja asiakasmaksujen muutosten toteuttamista. Tunneittain vaihtuva maksutaulukko lisää hallinnollista työtä, joten suotavaa olisi tarkastella sen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa panoksiin ja tuloksiin. Esitetty muutos vähentää kunnan perimiä asiakasmaksuja.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Katso aiemmat kommentit (pykälät 7c – 10d).
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suurin muutos tulisi siinä, että kotihoidon maksuun vaikuttaa myös palvelutuntien määrä, joka tulee olla kirjattuna palvelusuunnitelmassa. Asiakkaiden tuntimäärät kuukausittain voivat vaihdella suurestikin. Tästä seuraa esimiehille paljon lisätyötä jatkuvien palvelusuunnitelma ja palvelu- ja maksupäätös muutosten vuoksi. Esityksessä on maininta siitä, että palvelumäärän vaihdellessa maksu voisi määräytyä keskimääräisten palvelutuntien perusteella. Tämä jättää auki olevia kysymyksiä: Miten käytännössä toteutetaan? Kuinka pitkältä ajalta seurataan, mikä on kunkin asiakkaan keskimääräinen palveluaika? Mikä on laskutettava palveluaika sinä aikana, kun keskimääräistä aikaa selvitetään??? Myönteistä, että lääkkeiden annosjakeluun käytettävän ajan voisi lisätä annettavaan palveluaikaan.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kotiin vietävien palvelujen määrä lisääntyy, joten on tärkeää, että palveluista perittävät maksut on määritelty myös lain tasolla. Tämä lisää yhdenmukaisuutta eri alueiden välillä.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto pitää hyvänä esitystä siitä, että kotona annettavien palvelujen ja pitkäaikaisen asumispalvelujen maksut määritellään laissa. Suomen Luustoliiton mukaan maksuperusteiden yhdenmukaistaminen on tarkoituksenmukaista. Suomen Luustoliiton mukaan esityksessä heikkoa on se, että tulorajoja ei koroteta. Suomen Luustoliitto esittää, että kotona annettavista palveluista perittävien asiakasmaksujen tulorajaa tulee korottaa. Kotipalveluasiakkaat tarvitsevat usein kotipalvelujen lisäksi myös muita palveluja (mm. lääkäripalveluja, tukipalveluja) ja lääkkeitä. Jos asiakasmaksujen tuloraja ei ole riittävän korkea, on vaikea turvata paljon tukea tarvitsevien tarpeenmukaisen palvelujen saannin ilman toimeentulotuen käyttöä. Lisäksi korkeat asumisen kustannukset etenkin suurissa kaupungeissa voivat vaikeuttaa tarpeenmukaisten terveydenhoidon ja tuen saannin. Suomen Luustoliitto pitää tärkeänä sitä, että kuntien on noudatettava asiakasmaksun alentamisen tai perimättä jättämisen (11 §) perusteita tulosidonnaisissa kotiin annettavissa palveluissa, ja niissä tulee huomioida asiakkaiden välttämättömät muut terveys- ja lääkemenot. Suomen Luustoliitto esitää, että lakiin kirjattaisiin kunnan velvollisuus arvioida asiakassuunnitelmien laatimisen ja niiden tarkistusten yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Arvioinnissa olisi huomioitava mm. asiakkaiden palvelujen ja lääkkeiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Esityksen mukaan maksua määrättäessä otetaan huomioon vain täydet palvelutunnit. Suomen Luustoliitto esittää, että lain perusteluissa tulee tarkemmin kertoa, mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Lain perusteluteksteissä esitetyissä esimerkkilaskelmissa on käytetty virheellisesti tulorajaa 690 €.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On perusteltua siirtää jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua koskeva sääntely asetuksesta lain tasolle. Pitkäaikainen asumispalvelu tulisi uudistuksessa kokonaan sääntelyn piiriin ja maksun määräytyminen perustuisi palvelua koskevaan päätökseen kirjattujen palvelutuntien lukumäärään sekä pykälässä säädettyihin tulorajoihin ja maksuprosentteihin. Esitetty sääntely selkeyttäisi asiakasmaksun määräytymisen perusteita. Koska asiakasmaksun määräytyminen muuttuisi täysin, on vaikea arvioida muutoksen vaikutuksia asiakkaan tilanteeseen tai kunnan talouteen. Ehdotettu maksuprosentin muuttuminen tunneittain aiheuttaisi runsaasti hallinnollista työtä, koska palvelutunnit voivat vaihdella asiakaskunnassa. Pykäläehdotuksen perusteluissa jatkuvasta kotona annettavasta palvelusta ja pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävää maksua koskevassa esimerkissä sivulla 71 perusteluissa on yksinasuvan tuloraja 690 euroa/kk, kun se taulukossa on 588 euroa/kk ja samoin tulorajaa koskevan 3 momentin perusteluissa sivulla 70. Tämä on syytä korjata.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaisista asumispalveluista perittävistä maksuista ei ole voimassa olevaa sääntelyä, joten pykälä olisi kokonaan uusi. Pykälän mukaan palveluista perittäsiin kuukausimaksu, joka määräytyisi asaikkaan palvelupäätökseen kirjattujen palvelutuntien määrän, asiakkaan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksu perittäsiin kalenterikuukausitttain tuntimäärään perustuen. Pykälä selkeyttäsi ja lisäisi yhdenveraisuutta koko maassa.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ikääntyneiden monimuotoisiin asumisen tarpeisiin on vastattava ikääntyneen yksilöllisistä tarpeista käsin. Nämä monimuotoiset palvelut on turvattava ikääntyneen mahdollisimman hyvän toimintakyvyn säilyttämiseksi ja kotona asumisen varmistamiseksi asiakkaalle mahdollisimman edulliseen hintaan. Samanaikaisesti on huolehdittava, että palvelut ovat saavutettavia, turvallisia ja mahdollisia riippumatta ikääntyneen varallisuudesta.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksun perusteena olevan palvelun säätäminen lain tasolla asetuksen sijaan on hyvä. Samoin maksun periminen tuntimäärän mukaan ja etäpalvelusta on hyväksyttävää. Edelleen sekavuutta aiheuttaa erilaisista lisäpalveluista perittävät maksut. Kaikkineen erilaisten palvelujen ja niistä perittävien maksujen määrä ei tämänkään asiakasmaksulakiuudistuksen perusteella ole täysin selkeä. Maksut määräytyvät sen mukaan, minkälaisesta palvelusta on kyse (laitos, asumispalvelut ym) ja myös niiden perusteena olevat tulot (brutto vai netto) vaihtelevat. Tämä on omiaan edelleen aiheuttamaan sekaannusta palveluja tarvitseville henkilöille ja voi vaikuttaa siten, että osa palvelusta jää käyttämättä joko siksi, että asiakas ei ole niistä tietoinen tai siksi, että niihin ei ole taloudellista mahdollisuutta. Asiakkaalle jäävä käyttövara voi myös jäädä kohtuuttoman pieneksi eri palvelumuodoissa sen mukaan, voidaanko erilaisista tukipalveluista veloittaa erikseen.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksutaulukon tulkinta tulee olemaan lähes mahdotonta. Asiakkaiden palvelutuntimäärät vaihtelevat suurella osaa asiakkaista kuukausittain. Millä palvelumäärän muutoksella kuntaa velvoitetaan tekemään uusi palvelu- ja asiakasmaksupäätös? Pahimmillaan päätöksiä jouduttaisiin tekemään useita vuoden aikana. Sinänsä palveluasumisen rinnastaminen säännölliseen kotihoitoon palveluista perittävien maksujen osalta on hyvä asia. Näiden maksujen perustuminen asiakkaan bruttotuloihin ja tehostetun palveluasumisen/laitoshoidon maksujen perustuminen nettotuloihin ei ole toivottavaa vaan tavoitteeksi sama maksuperuste. Asiakasmaksutulot tulevat vähentymään johtuen mm. maksujen maksuprosenttimuutoksista.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Luonnos sisältää useita kohtia, joilla on suuri merkitys kuntien tulokertymään. Sen lisäksi ratkaisuksi on ehdotettu muutoksia, joiden vaikutus esim. viranhaltijoiden päätösmääriin ja sitä kautta työmäärään on valtava, esim. kotihoidon maksutaulukko ja asiakasmaksun muuttuminen palvelutunneittain yli 5 tuntia ylittävältä osiolta. Asiakkaiden tarve muuttuu jatkuvasti ja pienien käyntimäärien vaikutus tässä esityksessä on todella suuri, kun maksu muuttuisi aina, kun palvelutuntimäärä muuttuu 1 tunnilla/kk. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että asiakasmaksuja tarkistetaan suurelta osalta asiakkaista n. 1-4 krt/v. Työllistävä vaikutus on suuri ja vaikuttaa varmasti tarpeeseen lisätä henkilöstöä tekemään maksupäätöksiä. Äänekosken kokoisessa kunnassa tähän menisi vähintään kahden viranhaltijan työpanos. Hyvä olisi, että kotihoidon maksutaulukko olisi valtakunnallisesti olemassa. Vaikuttaa kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun. Maksutaulukossa tulee kuitenkin olla jonkin verran väljyyttä, muuten maksuja joudutaan tarkistamaan koko ajan ja se ei ole hallittavissa millään tavoin. Siitä tulee siten epätasa-arvoinen kohtelu asiakkaille, kun tähän ei pystytä kunnissa. Asumispalveluyksikön akuuttilääkevarasto, ei saa olla tällaisia (ovat laittomia). Mitä tällä tarkoitetaan?
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Keskeistä on saada yhdenmukaisesti määräytyvät asiakasmaksut ja mitä palvelumaksuun sisältyy esim. kotikäynnit, asumisyksikön kuukausimaksu
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiesityksestä käy ilmi, että lääkkeiden annosjakelusta saisi kuitenkin sisällyttää palvelupäätökseen kirjattaviin hoito- ja palvelutunteihin ajan, joka kotisairaanhoidon tai asumispalvelun henkilöstöltä kuluisi asiakkaan lääkkeiden annosjakeluun. Invalidiliitto katsoo, että kuvattu menettely voi aiheuttaa asiakkaalle vuositasolla usean sadan euron lisälaskun lääkkeiden jakamisesta johtuen. Siksi tässä yhteydessä pitää tarvittaessa soveltaa 11 §:n maksun huojentamista koskevaa pykälää ja kirjata maininta lain perusteluihin.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Aluehallintovirasto pitää erittäin hyvänä ja tärkeänä, että palveluasumisen maksuista saadaan säännökset asiakasmaksulakiin. Tämä turvaa palveluasumisen asiakkaiden yhdenvertaisuutta, sillä maksukäytännöt vaihtelevat kunnittain. Myös kotona annettavien palvelujen maksuissa on ollut suurta variaatiota. Aluehallintovirasto toteaa, että kunnissa ja kuntayhtymissä on jo käytössä ja otetaan jatkuvasti käyttöön erilaisia välimallisia palveluja, jotka eivät suoraan istu sosiaalihuoltolain määritelmiin, joihin taas asiakasmaksulaissa nojaudutaan. Tehostetun palveluasumisen asiakkaita on myös alettu siirtää kevyempien palvelujen piiriin, vaikka heidän palvelutarpeensa ei olisi muuttunut kevyemmäksi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan pitkäaikaisten palvelujen maksujen uudistamisessa pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi olla, että asiakasmaksu määräytyisi asiakkaan palveluntarpeen mukaan eikä sen perusteella, minkä palvelun piirissä asiakas on. Tulisi myös pyrkiä siihen, että asiakasmaksut laskutettaisiin asiakkaan todellisen käytön ja toteutuneiden palvelutuntien mukaan. Aluehallintovirasto toteaa, että lääkkeiden annosjakeluun kuluva aika määritellään kunnissa hyvin eri tavoin. Hyvin suureksi määritelty jakeluaika voi johtaa siihen, että asiakas joutuu sen vuoksi seuraavaan maksuluokkaan, vaikka samalla hänen palvelusuunnitelmaan merkityt tosiasialliset palvelutuntinsa voivat toteutua vajaina. Tästä syystä voisi olla perusteltua määritellä enimmäisaika, jonka annosjakeluun voi enintään käyttää. Aluehallintovirasto painottaa ohjaamisen tärkeyttä uusien säännösten toimeenpanossa. Asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on tärkeää, että säännösten soveltamisesta annetaan riittävän yksilöidyt ohjeet. Seurantaan ja valvontaan tulisi niin ikään panostaa.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Dialyysihoito on elämää ylläpitävää hoitoa, joka kuuluu lääketieteen kalliisiin hoitoihin. Hoidon toteuttamistapa vaikuttaa merkittävästi kuluihin. Hoito voidaan toteuttaa joko sairaalassa tai kotona. Dialyysihoito pyritään nykyään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti potilaan kotona (kotihemodialyysi tai peritoneaali- eli vatsakalvodialyysi). Tämä parantaa potilaiden elämänlaatua ja eliniän ennustetta sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia. Useimmille dialyysi kotona tehtynä on hyvä vaihtoehto, koska silloin hoidon voi rytmittää parhaiten omaan arkeen sopivaksi ja hoitotulokset ovat erinomaiset. Lisäksi hoitohenkilökunnan tarve on huomattavasti vähäisempi ja yhteiskunnalle matkoista aiheutuvat kustannukset merkittävästi pienemmät kuin sairaaladialyysihoidossa. Kotihemodialyysihoitoa voidaan toteuttaa potilaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Yleensä hoito tehdään noin 4-6 kertaa viikossa. Joissakin sairaanhoitopiireissä on mahdollista toteuttaa hoitoa kotona kunnan kotisairaanhoidon avustamana. Munuais- ja maksaliiton lääketieteellinen munuaistyöryhmä on katsonut, että avustettu kotidialyysihoito on kotiin vietyä erikoissairaanhoitoa. Nykykäytännön mukaan potilaalta peritään avustamisesta kuitenkin pääsääntöisesti kotisairaanhoidon asiakasmaksu, joka on tulosidonnainen, eikä siten kerrytä maksukattoa. Dialyysiyksikössä toteutetusta hoidosta peritään potilaalta sarjahoitomaksu. Erilaiset maksukäytännöt koti- ja sairaalahoidossa asettavat potilaat eriarvoiseen asemaan. Nykyiset maksukäytännöt ovat joillekin potilaille este kotihoidon toteuttamiseen, minkä vuoksi ainoaksi vaihtoehdoksi jää sairaalassa toteutettava dialyysi, joka on yhteiskunnalle huomattavasti kalliimpi hoitomuoto ja potilaalle usein sitovampaa ja kuormittavampaa kuin kotidialyysi. Useat dialyysihoidossa olevat ovat iäkkäitä ja käyttävät hoitomatkoihin Kela-taksia. Kolme kertaa viikossa toistuvista matkoista aiheutuu yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Olisi erittäin tärkeää, että avustettu kotidialyysi rinnastettaisiin sairaalassa annettuun dialyysihoitoon ja asiakas maksaisi siitä sarjahoitomaksun, joka kerryttäisi maksukattoa. Tästä tulisi säätää asiakasmaksulaissa. Kotidialyysi on asiakkaalle useissa tapauksissa kalliimpaa kuin sairaalassa annettava dialyysihoito jo yksinomaan vesi-, sähkö- ja jätemaksujen vuoksi, minkä vuoksi ylimääräistä asiakasmaksuista aiheutuvaa maksurasitusta tulisi pyrkiä estämään.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotettu uusi pykälä rinnastaa kotihoidon, tuetun asumisen ja palveluasumisen samankaltaiseksi palveluksi, josta perittäisiin maksut jatkossa samalla periaatteella. Tältä osin esitys on kannatettava ja selkeyttää erityisesti ikääntyneiden palveluiden asiakasmaksujen määräytymisperusteita. Esitykseen on tarkennettava, tehdäänkö maksupäätös brutto- vai nettotuloista ja mitä tarkoitetaan maksun määräämisellä kalenterikuukausittain, sillä luonnoksessa on mahdollisuus tehdä erilaisia tulkintoja näistä asioista. Tulkinnanvaraista on myös se, että miten asiakassuunnitelmaan lisätään lääkkeiden annosjakeluun käytetty aika, kun annosjakelu ostetaan esimerkiksi apteekista. Esityksessä on maksuprosentit määritelty kuukausittaisten palvelutuntien perusteella 35:een eri luokkaan, mikä merkittävä muutos nykyiseen. Tällä on vaikutusta asiakasmaksutulojen pienentymisen lisäksi myös asiakassuunnitelmien ja sen perusteella tehtävien maksupäätösten työmäärän kasvuun, mikä lisää huomattavasti kustannuksia sekä tarvetta hallinnolliseen resurssointiin. Nämä tuottojen vähennykset ja kustannusten lisäykset tulisi euromääräisesti kompensoida täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille. Lisäksi kustannuksissa tulisi huomioida asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, hinnastoihin sekä laskentaperusteisiin tulevat muutokset.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vieremän kunnalla ei ole huomautettavaa. Tarkemman lausunnon asiasta antaa Ylä-Savon Sote ky.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden kotipalvelu olisi edelleen maksullista tulojen ja perheen koon mukaisesti määräytyvänä. Lisäksi kotihoidontuki otettaisiin huomioon maksun määräytymiseen vaikuttavana tulona. SHL;n mukainen kotipalvelu on ennaltaehkäisevää palvelua ennen lastensuojeluasiakkuutta, jolloin sen maksuttomuuskin olisi perusteltua.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE pitää kannatettavana, että kotona annettavien palvelujen ja pitkäaikaisen asumispalvelujen maksut määriteltäisiin laissa. Pykälässä säädettäisiin maksut sosiaalihuoltolain kotipalvelulle ja kotihoidolle, terveydenhuoltolain kotisairaanhoidolle ja kotisairaalahoidolle sekä tuetulle asumiselle sekä tavalliselle palveluasumiselle. SOSTE katsoo, että maksuperusteiden yhdenmukaistaminen on tarkoituksenmukaista. SOSTE pitää valitettavana, että tulorajoja ei koroteta. Rauenneessa esityksessä tulorajoja olisi korotettu yksin asuvilla 576 eurosta 690 euroon. SOSTE esittää, että kotona annettavista palveluista perittävien asiakasmaksujen tulorajaa tulee korottaa. Yksin asuvilla tuloraja tulisi olla Euroopan unionin määrittelemä köyhyysraja, joka on 1 250 euroa kuukaudessa. Tätä alittavalta osalta kotipalveluista ei siis tulisi periä maksua. Kotipalveluasiakkaat tarvitsevat usein kotipalvelujen lisäksi myös muita palveluja (mm. lääkäripalveluja, tukipalveluja) ja lääkkeitä. Jos asiakasmaksujen tuloraja ei ole riittävän korkea, on vaikea turvata paljon tukea tarvitsevien tarpeenmukaisen palvelujen saannin ilman toimeentulotuen käyttöä. Lisäksi korkeat asumisen kustannukset etenkin suurissa kaupungeissa voivat vaikeuttaa tarpeenmukaisten terveydenhoidon ja tuen saannin. SOSTE korostaa, että kuntien on noudatettava asiakasmaksun alentamisen tai perimättä jättämisen (11 §) perusteita tulosidonnaisissa kotiin annettavissa palveluissa, ja niissä tulee huomioida asiakkaiden välttämättömät muut terveys- ja lääkemenot. SOSTE ehdottaa, että lakiin kirjattaisiin kunnan velvollisuudesta arvioida asiakassuunnitelmien laatimisen ja niiden tarkistusten yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Arvioinnissa olisi huomioitava mm. asiakkaiden palvelujen ja lääkkeiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Esityksen mukaan maksua määrättäessä otetaan huomioon vain täydet palvelutunnit. Lain perusteluissa tulisi avata tarkemmin, mitä täysillä palvelutunneilla käytännössä tarkoitetaan. SOSTE korostaa, että palvelutunnit tulisi vastata todellista asiakaskontaktiin ja -palveluun käytettyä aikaa. Esityksessä olisi pitänyt arvioida tarkemmin sitä, onko lapsiperheillä ehdotettujen maksusäännösten puitteissa tosiasialliset mahdollisuudet hankkia tarvittavaa kotipalvelua. Tällä hetkellä osa kunnista perii lapsiperheiden kotipalveluissa laissa määriteltyjä maksuperusteita alempia maksuja. Kotipalveluilla on suuri merkitys ennaltaehkäisevän työn kannalta ja tukee perheen arjesta selviytymistä. Tutkimukset osoittavat, että lastensuojelun tarve on lisääntynyt lähes samassa tahdissa kuin kotipalvelun palvelut ovat vähentyneet. Kotipalveluja tulisi tarjota niitä tarvitseville lapsiperheille ja maksut eivät saa olla esteenä palvelujen käytölle. Lain perusteluteksteissä esitetyissä esimerkkilaskelmissa on käytetty virheellisesti rauenneen esityksen tulorajaa, 690 euroa.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Muuttuu lakisääteiseksi, tarkentaa palvelumaksun määräytymistä. Korostaa asiakas- ja palvelusuunnitelman mukaisuutta ja mahdollisiin muutoksiin reagointia eli uutta päästöstä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL kannattaa esitysluonnokseen sisältyvää sääntelyä pitkäaikaisten asumispalvelujen ja kotona annettavien palvelujen maksuista. Sääntely olisi omiaan lisäämään asiakkaiden alueellista yhdenvertaisuutta ja maksujen ennakoitavuutta. THL:n näkemyksen mukaan myös lyhytaikaisten asumispalvelujen maksut tulisi määritellä laissa.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ehdotettu pykälä on uusi ja se koskisi muita kuin pitkäaikaisia asumispalveluita kuin pitkäaikaista tehostettua palveluasumista. Kotihoidon osalta asiakasmaksutulot tulevat vähenemään.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Lähes jokaisen palvelutunnin mukaan vaihtuva maksuprosentti työllistää merkittävästi nykyistä enemmän. Palvelutarve voi muuttua tiheään, jopa useamman kerran kuukauden sisällä. Palvelutarpeen muuttuessa tulee aina tehdä uusi palvelu- ja hoitosuunnitelma, laskea uusi asiakasmaksu ja tehdä uusi asiakasmaksupäätös. Yhden kuukauden asiakasmaksu voi sisältää monta eri maksuprosenttia mikä tekee laskun loppusumman muodostumisen ymmärtämisen vaikeaksi niin asiakkaalle kuin työntekijällekin ja varsinkin silloin, jos pitää laskea takautuvasti hyvitystä asiakkaalle. Lakiin tulee kirjata, voiko asiakas kieltäytyä tulojensa selvittämisestä ja suostua sen sijaan maksimimaksun perimiseen. On hyvä, että myös etäyhteyksien kautta toteutuvat palvelut määritetään maksullisiksi.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Lakiesityksen säännöskohtaisissa perusteluissa tuodaan esille, että tuettuun asumiseen sisältyvästä tuesta ja ohjauksesta ei saisi jatkossakaan periä maksua. Sen sijaan maksun voi periä silloin, jos palveluun sisältyy jatkuvasti ja säännöllisesti annettavaa kotipalvelua taikka muuta hoivaa ja huolenpitoa. Valvira toteaa, että tuettuun asumiseen liittyviä maksuja ja maksuttomuutta koskeva sääntely ei lakiesityksessä ole riittävän selkeää. Kotipalvelun, hoivan ja hoidon erottamista tuesta ja ohjauksesta ei ole säännelty riittävän selkeästi, mikä voi aiheuttaa tulkinnallisia eroja. Lakiesityksen muita seikkoja koskevan kohdan (5.1.2, s. 46) mukaan jatkossa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksu määräytyisi nettotulojen perusteella, ja muun pitkäaikaisen asumispalvelun maksu bruttotulojen perusteella. Kohdan mukaan tulopohjan yhdenmukaistamisen perusteellisempi arviointi olisi mahdollista tehdä nykyistä paremmin sitten, kun valtakunnallinen tulorekisteri on laajamittaisessa käytössä vuoden 2020 jälkeen. Valvira näkemyksen mukaan asiakasmaksut tulee määräytyä tosiasiallisesti käytettävissä olevien tulojen mukaan, myös muussa kuin tehostetussa palveluasumisessa.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Jos lakimuutos toteutuu, Eksoten kotihoidon asiakasmaksutulojen arvioidaan vähenevän noin 420 000 euroa vuodessa johtuen mm. maksuprosenttimuutoksista sekä enimmäismaksuprosentin tuntirajan muutoksesta. Jos lakimuutos toteutuu, Eksoten palveluasumisen asiakasmaksutulojen arvioidaan vähenevän noin 480 000 euroa vuodessa johtuen mm. siitä, että maksu määräytyy kotona annettavan palvelun maksuperusteiden mukaisesti. Kuntien tiukka taloudellinen tilanne huomioiden valtion on korvattava asiakasmaksutulojen menetykset kunnille täysimääräisesti, jos ehdotetut lakimuutokset toteutuvat.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Kirjaus vaatisi selkiyttämistä: "Kotisairaanhoitoon ja asumispalveluun kuuluva lääkkeiden annosjakelu sisältyisi kuukausittaiseen palvelumaksuun, jos se on kirjattu asiakkaan asiakassuunnitelmaan. Lääkkeet eivät kuitenkaan sisälly avohoitona toteutettuun palveluun tai kuukausittaiseen hoito- ja palvelumaksuun. Jos asumispalvelujen henkilöstö vastaa asiakkaan lääkkeiden annosjakelusta, palvelukokonaisuuteen kuluva henkilöstön työaika sisältyisi asiakkaan hoitoon asiakassuunnitelmaan kirjatulla tavalla." Pykälässä kotisairaanhoito ja kotipalvelu ovat eriytettyinä, reaalimaailmassa tämä on erittäin vaikeaa. Merkitsee päätösten yhtenevyyden heikentymistä, lisää hallinnointia ja lisäkustannuksia. Kotihoidon palveluiden osalta on esitetty tuntiperustaista laskutusjärjestelmää. Tällä hetkellä Someron kotihoidon palveluissa suuri osa asiakkaista käyttää palveluitamme 16-30 tuntiin ja asiakkaan voinnin ja tarpeiden mukaan vaihtelua voi olla viikko- ja kuukausitasolla huomattavastikin. Itsemääräämisoikeus ja halu asua kotona ovat useilla asiakkaistamme vahvoja piirteitä, tosin valtakunnallisten linjaustenkin mukaisesti kannatettavia. Tämä kuitenkin merkitsee, että vanhusvoittoisessa, maantieteellisesti laajalle alueelle sijoittuneessa asiakaskunnassa sitä, että palvelutarve on pääsääntöisesti kasvava. Kotihoidon tuntimäärät ovat isoimmillaan 140 tuntia kuukaudessa ja asiakasmaksutaulukon päättyessä 38 tuntiin, ei taulukko vastaa todellista tilannetta. Pykälän ennakoidaan Somerolla merkitsevän tämän hetken asiakassegmentin mukaan kotihoidon asiakasmaksutuottojen vähentymistä 50 000- 70 000 eurolla ja tämä tulisi huomioida täysimääräisenä.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Pykälä ei määrittele palvelutuntien osalta, sitä huomioidaanko tunnit suunnitelman ja vai toteuman mukaisesti. Lain perusteluissa todetaan, että maksu määräytyy asiakkaan palvelupäätökseen kirjattujen palvelutuntien keskimäärän mukaan. Lisäksi perusteluissa todetaan, että asiakassuunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Palvelutuntien ollessa 4-38 tuntia kuukaudessa, maksuprosentti muuttuu tunti tunnilta. Asiakassuunnitelma on melko hidas työkalu siihen, jos asiakkaan palvelutarve tilapäisesti kasvaa esim infektion edellyttäessä lisäkäyntejä tai siihen että omaiset voivatkin viikonloppuvierailuillaan tehdä kotihoidon kanssa sovitut tehtävät. Tuntikohtainen maksunmääräytymistaulukko merkitsee lisää työtä asiakassuunnitelmien tarkistamisiin ja asiakasmaksupäätösten uusimisiin. Asiakkaalle on myös vaikea selvittää, mikä on tuntimuutosten vaikutusmaksuun, koska maksun suhteellinen osuus muuttuu tunti tunnilta. Asiakas voi myös kieltäytyä hänelle välttämättömistä kuntouttavista toimista, jos ne lisäävät hänen palveluaikaansa ja sitä kautta maksua. Kuntien nykyinen käytäntö porrastaa maksuja tuntihaarukoittain on turvannut joustamismahdollisuuden täsmätä tunteja asiakkaan voinnin vaihdellessa ilman, että on ollut välitöntä tarvetta muuttaa asiakassuunnitelmaa / asiakasmaksua. Ehdotus: voisiko kotihoidon maksu porrastua esim neljän tunnin haarukoissa 1-3; 4-7;...36-39?
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Etäyhteyksien avulla toteutettu palvelu ei sovellu kaikille käyttäjäryhmille.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Säännösehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan maksun saisi periä myös etäyhteyksien avulla toteutettavasta palvelusta, jonka tulisi sisällöllisesti vastata perinteistä henkilökohtaista palvelua ja jonka tulisi sisältyä asiakassuunnitelmaan. Laadukkaan, asiakas- ja tietoturvallisen sosiaalihuollon varmistaminen edellyttää, että sosiaalihuollon ammattihenkilöt saavat riittävän ja tarkoituksenmukaisen koulutuksen ja perehdytyksen etäpalvelujen toteuttamiseen ja niiden laadun arvioimiseen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Ammattihenkilöiden ja asiakkaiden tulee myös voida osallistua etäpalvelujen suunnitteluun.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 10 f § Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävän maksun perusteena olevat tulot / Inkomster som utgör grund för avgiften för fortlöpande och regelbunden service i hemmet samt för långvarig boendeservice
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei olennaista muutosta aiempaan.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vrt. muutosesitykset kohdassa 7.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Seinäjoen kaupunki pitää hyvänä, ettei toimeentulotukea jatkossakaan oteta huomioon. Muilta osin ei ole kommentoitavaa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Jos lain toimeenpanon ja selkeyden vuoksi asiakasmaksuissa olisi syytä viitata tuloverolain 92 §:ään, jonka seurauksena tulona ei otettaisi huomioon verovapaita sosiaalietuuksia. Koska se toisi nykyistä kattavamman ja ajantasaisemman luettelon, jolla muutosten tekeminen ei edellyttäisi asiakasmaksulainsäädännön päivittämistä. Kuitenkin tuloverolain 92 §:stä poiketen elatustuki ja eläkettä saavan hoitotuki otettaisiin tuloina huomioon. Elatustuella suojataan lapselle vähimmäismääräinen huoltajan elatus, joka saattaa olla merkki siitä, ettei lapsen perheen taloudellinen tilanne ole hyvä. Vammaisetuudet, kuten eläkettä saavan hoitotuki, on tarkoitettu tukemaan vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kunnan tai kuntayhtymän on otettava huomioon 10 e §:ssä tarkoitettuna kuukausitulona asiakkaan ja hänen puolisonsa jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saadut veronalaiset ansio- ja pääomatulot ja verosta vapaat tulot sekä 10 i §:ssä tarkoitettu laskennallinen metsätulo. Tuloista on tehtävä 10 g §:ssä säädetyt vähennykset. Miksi palveluasumisessa nettotulot ja kotihoidossa bruttotulot ? Yhteinäinen laskentatapa sujuvoittaisi asiakasmaksupäätösprosesseja.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Voimassa olevan asiakasmaksuasetuksen mukaan lasten kotihoidon tukea ei oteta tulona huomioon määrättäessä asiakasmaksua kotona annettavasta palvelusta. Lausunnolla olevan hallituksen esityksen mukaan lasten kotihoidon tuki otettaisiin jatkossa tulona huomioon. Tätä perustellaan sillä, että kotihoidon tuki on jatkuvaa veronalaista tuloa ja sen huomiotta jättäminen voisi saattaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, mitä etuuksia kotona lasta hoitava henkilö saa. Esitetty muutos on periaatteellisella tasolla johdonmukainen ja ymmärrettävä, mutta se voi käytännössä heikentää kotihoidon tukea saavien perheiden mahdollisuuksia saada lapsiperheiden kotipalvelua. Lapsiperheiden kotipalvelu on tärkeä ehkäisevän lastensuojelutyön muoto ja olisikin parempi miettiä keinoja, miten sen saatavuutta parannettaisiin eikä heikennettäisi.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kotiin annettavista palveluista perittävien asiakasmaksujen tulorajaa tulee korottaa Euroopan unionin määrittelemälle köyhyysrajalle. Tulorajaan ei saa ottaa huomioon omaishoidon tukea.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eläkettä saavan hoitotukea ei tule ottaa huomioon tulona.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tähän ei erityistä huomioita.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tehostetun palveluasumisen ja yöhoitoa sisältävän kotihoidon ero on myös liedentymässä. Uudet iäkkäiden asumisen vaihtoehdot (senioritalot, hyvinvointikeskukset, Hollannin malli yms) mahdollistavat, että iäkäs ihminen voi asua samassa senioriasunnossa elämänsä loppuun saakka ja saa palveluja kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä on johtanut siihen, että samassa talossa asuu ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia tehostetun palveluasumisen asiakkaita, kotihoidon asiakkaita ja vain tukipalveluja tarvitsevia asiakkaita. Tähän liittyen asiakasmaksujen määräytymisperiaatteet ja maksun perusteena olevat tulot tulisi olla samat riippumatta siitä missä palvelussa asiakas on. Toisin sanoen tuloina tulisi huomioida kaikissa palveluissa yhteneväisellä periaatteella joko netto- tai bruttotulot.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan tulona ei oteta huomioon tuloverolain 92 §:ssä tarkoitettuja verovapaita sosiaalietuuksia lukuun ottamatta elatustukea ja eläkettä saavan hoitotukea. Eläkettä saavan hoitotuen huomioiminen tulona asettaa Kelan vammaisetuuksien saajat keskenään eriarvoiseen asemaan. Mitään Kelan vammaisetuuksia ei tule huomioida tulona, ks. huomiomme kohtaan 10b. Tulona ei tule ottaa huomioon tuloverolain (1535/1992) 92§:ssä tarkoitettua elatustukea. Elatustuki on viimesijainen tukimuoto, jolla asiakkaan huollettavana olevan alaikäisen lapsen elatus turvataan.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kotitalouden henkilömäärää koskeva selvennys on hyvä, mutta puoliso - termi aiheuttaa arkitodellisuudessa toistuvasti ongelmaa ilman määrittelyä. Puoliso-termi tulisi määritellä verotuksessa käytetyn termin kanssa yhdenmukaisesti tai viitata verotuksessa käytettävään puoliso-termiin.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tulojen laskeminen bruttotuloina vaikeuttaa sen arviointia, onko maksu kohtuullinen vai ei. Se myös asettaa kotona annettavan palvelun ja pitkäaikaisen asumispalvelun asiakkaat erilaiseen asemaan kuin tehostetun palveluasumisen asiakkaat. Esityksen yleisperusteissa myönnetään, että bruttotulojen käyttö tulojen perusteena ei ole välttämättä hyvä ratkaisu: Bruttotulojen käyttö tulosidonnaisen maksun perusteena on osin ongelmallista, jos asiakkaiden tuloveroprosentti vaihtelee voimakkaasti. Bruttotulot eivät tällöin kovin hyvin kuvaa asiakkaiden todellista maksukykyä. Kotihoidon asiakkaista selvä enemmistö on eläkkeensaajia, joiden tulot koostuvat pääosin eläketuloista. Eläketulojen verotus kiristyy tietyillä tuloalueilla varsin nopeasti eläketulovähennysten supistuessa. Asiakkaiden tuloveroprosentti voi tällöin vaihdella melko voimakkaasti jo pienelläkin tuloalueella. Brutto- ja nettotulojen suhteeseen vaikuttaa myös muu tulonmuodostus kuten tulot, jotka eivät ole veronalaisia (esim. eläkkeensaajan hoitotuki) tai tulot, jotka verotetaan erillään eläketuloista (pääomatulot). Ihmisoikeuskeskus pitää ongelmallisena sitä, että osassa palveluja tulot lasketaan netto- ja osassa bruttotuloina. Kun tavoitteena tulisi olla, etteivät asiakasmaksut aiheuta asiakkaalle kohtuutonta taloudellista taakkaa ja että ne määriteltäisiin yhdenvertaisin perustein, olisi tulojen laskeminen nettotuloina perusteltua.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Katso aiemmat kommentit.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tulosidonnaisten asiakasmaksujen perusteena olevien tulojen huomioiminen yhdenmukaisin perustein selkeyttää asiakasmaksun määrittelyä.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämän uuden pykälän tarkoitukena on säätää maksun perusteena olevista tuloista. Muutoksena voimassa olevaan asiakasmaksuasetuksen 27 ja 29 §:n mainittujen tulojen lisäksi uudessa säädöksessä otettaisiin huomioon mm. elatusapu ja elatustuki lapsiperheiden kotipalvelua määrätessä. Vaikutus voi olla tuntuva yksittäiselle perhelle mutta laajemmin katsottuna vaikutus on vähäinen.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kotiin annettavien palvelujen maksut on määriteltävä valtakunnallisin perustein. Annettavista palveluista perittävien asiakasmaksujen tulorajaa tulee korottaa Euroopan unionin määrittelemälle köyhyysrajalle. Tulorajaan ei saa ottaa huomioon omaishoidon tukea.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asian säätäminen asetuksen sijaan lakitasoisena on kannatettavaa. Uutena esitetään otettavaksi mukaan opintoraha ja aikuiskoulutustuki, (säännölliset) apurahat sekä lasten kotihoidon tuki. Esityksessä todetaan, että näistä saatava tulokertymä on marginaalinen, mutta yksilötasolla vaikutukset voivat olla suuria. Mikäli maksu on saajan kannalta käytännössä merkityksetön, mutta voi asiakkaan kannalta aiheuttaa pahimmillaan turvautumisen muihin tukimuotoihin kuten toimeentulotukeen, on syytä tarkkaan harkita kannattaako näitä laskea ylipäätään mukaan tuloksi. Mikäli ko tulot tulevat huomioiduiksi tuloina, on niiden vaikutuksia asiakkaisiin seurattava tarkasti.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa muilta osin kuin että jos tehostetun asumispalvelun puolelle olisi mahdollisuus saada pääomatulot huomioiduksi, niin myös näihin palvelumuotoihin.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Miksi tässä tuloina huomioidaan veronalaiset ansio- ja pääomatulot, kun 10 b §:ssä on tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen?
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE pitää valitettavana, että lasten kotihoidon tuki huomioitaisiin jatkossa tuloina maksuissa. Muutoksen myötä kotihoidon tukea saavien lapsiperheiden kotipalvelumaksut nousisivat.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Muuttuu lakisääteiseksi.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Lakiesityksen taloudellisia vaikutuksia koskevan osion kohdassa 4.2.1 esitetään, että opintoraha otettaisiin jatkossa tulona huomioon yhdenmukaisesti kaikissa maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa (s.33). Jatkuvan ja kotona annettavan palvelun osalta muutos koskisi opintorahaa, jota ei ole aiemmin otettu huomioon maksua määrättäessä. Lakiesityksen perusteluissa todetaan samalla, että tulosidonnaisten maksujen perusteena olevien tulojen ja etuuksien muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta kuntien maksukertymään. Valvira toteaa, että opintorahaa on viime vuosina pienennetty merkittävästi (korkeakouluopiskelijoiden kohdalla). Opiskelijoiden toimeentulo perustuu yhä enemmän opintolainaan. Valvira pitää kohtuuttomana, että opintoraha otettaisiin tulona huomioon määrättäessä asiakasmaksuja jo ennestään pienituloisille asiakkaille. Maksujen alentaminen ei ole riittävä toimenpide, kun otetaan huomioon edellä mainittu opintojen lainarahoitteisuus. Aikuiskoulutusraha sen sijaan on yleensä merkittävästi suurempi ja käytettävissä lyhyempiin opintoihin. Lakiesityksen muita seikkoja koskevan kohdan (5.1.2, s. 46) mukaan jatkossa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksu määräytyisi nettotulojen perusteella, ja muun pitkäaikaisen asumispalvelun maksu bruttotulojen perusteella. Kohdan mukaan tulopohjan yhdenmukaistamisen perusteellisempi arviointi olisi mahdollista tehdä nykyistä paremmin sitten, kun valtakunnallinen tulorekisteri on laajamittaisessa käytössä vuoden 2020 jälkeen. Valvira näkemyksen mukaan asiakasmaksut tulee määräytyä tosiasiallisesti käytettävissä olevien tulojen mukaan, myös muussa kuin tehostetussa palveluasumisessa.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Tulorajaan ei saa ottaa huomioon omaishoidon tukea.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Tulorajaan ei saa ottaa huomioon omaishoidon tukea.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 10 g § Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa sekä pitkäaikaisessa asumispalvelussa / Avdrag från inkomsterna för fortgående och regelbunden service i hemmet samt för långvarig boendeservice
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Viittamme 10 c §:ään annettuun lausuntoon.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Huomioi uutena myös avopuolisot. Esitys on osaltaan jo nykyisen toiminnan kaltainen.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Nykyisissä palvelusopimuksissa on yleisesti rajattu asumispalveluista veloitettavan vuokran määrää esimerkiksi asettamalla katoksi Kelan eläkkeensaajien asumistuen mukaiset ehdot. Käytännössä asiakkaan vuokrakustannukset voivat olla tätä 150 – 250 euroa korkeammat esimerkiksi suuremmissa asutuskeskuksissa, joissa yleinen vuokrataso on muutama maata korkeampi. Hyvinvointiala HALI ry pitää perusteltuna, että asiakkaan vuokrakuluina hyväksytään todelliset asumismenot asuinpaikasta riippumatta.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan ennen pitkäaikaiseen asumispalveluun siirtymistä asiakkaan tuloista olisi vähennettävä todelliset asumismenot. Asumismenoja koskevaa sääntelyä tulee täsmentää 10 c §:n kommenteissa esitetyn suuntaisesti.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Yhdenmukainen pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon kanssa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tähän ei erityistä huomioita.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti Pitkäaikaiseen asumispalveluun siirryttäessä esitetyt vähennykset todellisista asumismenoista ovat erittäin tärkeitä.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksne mukaan.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ulosottomaksut tulisi huomioida vähennyksenä.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asumismenojen vähennys asiakasmaksua määriteltäessä on tullut uutena vähennyksenä – tätä ei kuitenkaan kompensoitaisi valtionosuuksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas ohjautuu asumispalveluihin, kun asiakasmaksu samoista hoivapalveluista tulee hänelle siten edullisemmaksi.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Katso aiemmat kommentit (pykälät 7c – 10d).
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto lausuu tuloista tehtävistä vähennyksistä on 10 c §:ää koskevassa kohdassa, jossa on säädetty tarkemmin tuloista vähennettävät erät.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • 10 f §:n kommentit. Myös vähennysten osalta linja selkeytyy yhdenmukaisen sääntelyn myötä.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä olisi uusi ja siihen sisältyisi asiakasmaksuasetuksen 30 §:n lisäksi uutena huomioon otettavana vähennyksenä yhteistalaouden purkautumisesta aiheutuvasta pesänjakajan tai tuomioistuimen määräämä hyvitys. Myös edunvalvojan palkkion perusmaksu tulisi huomioida uutena vähennettävänä asiana. Muutosehdotus parantaa asiakkaiden taloudellista tilannetta.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut määräytyisivät jatkossa yhdenmukaisesti asiakkaan tulojen perusteella. Lisäksi muiden pitkäaikaisten asumispalvelujen maksut sekä jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksut määräytyisivät esityksessä ehdotetun maksutaulukon mukaisesti. Ehdotetut muutokset rajaisivat kuntien harkintavaltaa maksujen määräämisessä, mikä lisäisi asiakkaiden yhdenvertaisuutta koko maassa ja vähentäisi eriarvoisuutta.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE lausuu tuloista tehtävistä vähennyksistä 10 c §:ää koskevassa kohdassa, jossa on säädetty tarkemmin tuloista vähennettävät erät.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Muuttuu lakisääteiseksi, selkeyttää käytäntöjä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Mahdollinen tulon ulosmittaus olisi syytä ottaa huomioon tulojen vähennyksenä, koska kysymyksessä on tulojen mukaan suoritettava pakkoperintä.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Jos lakimuutos toteutuu ehdotetunlaisena, palveluasumisen asiakasmaksutulojen arvioidaan vähenevän Eksotessa noin 200 000 euroa vuodessa johtuen oman asunnon menojen vähennyksistä kuuden kuukauden ajalta pitkäaikaishoitoon siirtymisen yhteydessä. Eksote esittääkin, että tuloista vähennettäisiin oman asunnon menot harkinnanvaraisesti enintään kolmen kuukauden ajalta pitkäaikaisasumiseen siirtymisen yhteydessä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Vähennyksenä on otettava huomioon ulosottomaksut.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 10 h § Tukipalvelut ja asumispalveluun liittyvät palvelut / Stödtjänster och tjänster i samband med boendeservice
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliitto katsoo, että tämän pykälän perusteluissa on syytä selkeästi todeta se, ettei sen perusteella saa muuttaa esimerkiksi iäkkään ja mahdollisesti vanhusten asumisyksikössä asuvan kehitysvammaisen henkilön henkilökohtaista apua tai muuta hänelle vamman perusteella myönnettyä palvelua maksulliseksi. Tähän asiaan tälläkin hetkellä liittyvien käytännön soveltamisongelmien vuoksi on aiheellista todeta perusteluissa selvästi myös se, että kotipalvelun tulee olla maksutonta, kun tarve sille perustuu pääasiallisesti jonkun perheenjäsenen vammaan. Muuten maksettaisiin vammaispalveluiden maksuttomuuden periaatteen vastaisesti vamman vuoksi välttämättä tarvittavasta palvelusta (toisen henkilön avusta ja tuesta).
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän perusteluissa on syytä selkeästi todeta se, ettei sen perusteella saa muuttaa esimerkiksi iäkkään ja mahdollisesti vanhusten asumisyksikössä asuvan vammaisen henkilön henkilökohtaista apua tai muuta hänelle vamman perusteella myönnettyä palvelua maksulliseksi. Perusteluissa on aiheellista todeta selvästi myös se, että kotipalvelun tulee olla maksutonta, kun tarve sille perustuu pääasiallisesti jonkun perheenjäsenen vammaan.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV anser att det i motiveringarna till paragrafen tydligt bör framgå att tjänster som personen behöver på grund av sin funktionsnedsättning fortsätter som avgiftsfria också då personen åldras. Behovet av stöd försvinner inte då en person med intellektuell funktionsnedsättning åldras, tvärtom kan stödbehovet öka. Det är därför oskäligt att uppbära avgifter för tjänster som personen behöver på grund av sin funktionsnedsättning då personen uppnått en viss ålder. Vidare är det viktigt att i motiveringarna förtydliga att avgift inte ska ta ut för sådana tjänster som familjen anlitar på grund av att en familjemedlem har en funktionsnedsättning, t.ex. barnservice för barnfamiljer.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS noterar att principen om avgiftsfria funktionshinderservicetjänster bör respekteras även här. I motiveringarna bör noteras att avgiftsfria tjänster som en person får på grund av sin långvariga funktionsnedsättning ska inte ändras om till avgiftsbelagda tjänster.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Sääntelyllä sidotaan tarpeettomasti teknologisen kehityksen mahdollistamaa palveluiden kehittämistä (etähoito-, etähoiva-, etäturva/-valvonta). Kohdassa 10 h mahdollistetaan asiakasmaksun periminen tukipalveluna järjestettävästä turvapalvelusta, mutta kohdassa 10 e todetaan, että etäyhteyksiin liittyvät laitteet kotona annettavissa palveluissa ovat lähtökohtaisesti asiakkaalle maksuttomia ja toissijaisesti asiakas vastaa laitteisiin liittyvistä kustannuksista. Teknologia tulee mahdollistamaan entistä paremmin erilaisten laitteiden yhteentoimivuuden, jolloin maksujen perimisessä voi syntyä ongelmia - ensisijaisesti tulisi korostaa kansalaisen/asiakkaan vastuuta kustannuksista.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Edellä 10 e §:ssä tarkoitetun kuukausimaksun lisäksi kunta tai kuntayhtymä saa periä asiakkaalta kohtuullisen maksun erillisistä ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalveluista, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävistä palveluista sekä muista vastaavista asumista tukevista erillisistä palveluista, jotka järjestetään tukipalveluina tai pitkäaikaiseen asumispalveluun liittyvinä palveluina. Pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä palveluista ei kuitenkaan saa periä erillistä maksua. Tukipalveluiden osalta pitää palveluntuottajille ja asiakkaille jättää liikkumavaraa mitoittaa tukipalvelut asiakkaiden toivomalla tavalla. Asiakastarpeet ja siten myös tukipalveluiden sisältö vaihtelee asiakastarpeiden mukaan. Osa tukipalveluista on välttämättömiä peruspalveluita ja osa voi olla asiakkaan itse maksamia lisäpalveluita. Asiakasmaksulainsäädäntö koskee vain asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisia ja kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita. Asiakas- ja palvelussuunnitelman mukaisten tukipalveluiden tulee kerryttää asiakkaan maksukattoa.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säädös, jonka mukaan pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä tukipalveluista ei saisi periä erillistä maksua, toisi palveluasumisen maksuihin kaivattua selvyyttä ja vertailtavuutta. Tällä hetkellä niin kuntien kuin yksityisten palvelutarjoajien tehostetun palveluasumisen maksuperusteet ovat erittäin vaikeaselkoisia ja vaikeasti vertailtavia etenkin juuri tukipalvelujen monenkirjavien maksukäytäntöjen johdosta. Tukipalveluista perittävät erilliset maksut ovat perusteltuja silloin, kun asiakas käyttää vain tukipalveluja, kuten ateriapalvelua tai siivouspalvelua, ja selviytyy muutoin itsenäisesti. Tämä saattaa olla tilanne kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa mutta vain harvoin tehostetussa palveluasumisessa, jossa maksut nousevat kokonaisuudessaan suuriksi niillä vanhuksilla, joilla on paljon palvelujen tarpeita ja jotka tarvitsevat päivittäisiin perustoimintoihin liittyvän hoivan lisäksi useampia tukipalveluja.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eteva pitää hyvänä, että kohtuullisia aiheuttamisperusteisia maksuja voidaan periä. On myös hyvä ja selkeä asia, että määritellään selvyyden vuoksi mistä palveluista maksu on kohtuullista periä.
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund, Pärnänen Heikki
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukipalveluista perittävät lisämaksut ovat muodostuneet ongelmaksi monille palveluntarvitsijoille, ja vaihdelleet huomattavasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen. Näiden tarkempi säätely olisi tarpeen. Positiivista kuitenkin on, että pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkailta ei näistä palveluista voi periä maksua.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On pidettävä huolta, ettei paljon tukipalveluita käyttävien asiakkaiden taloudellinen taakka kasva kohtuuttomaksi. Samoin kuin kotipalvelun vastaanottamista, saatetaan tukipalveluiden käyttöä vältellä suurien kustannusten pelossa.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • tämän pykälän perusteluissa on syytä selkeästi todeta se, ettei sen perusteella saa muuttaa esimerkiksi iäkkään ja mahdollisesti vanhusten asumisyksikössä asuvan kehitysvammaisen henkilön henkilökohtaista apua tai muuta hänelle vamman perusteella myönnettyä palvelua maksulliseksi.Samoin on syytä todeta perusteluissa selvästi myös se, että kotipalvelun tulee olla maksutonta, kun tarve sille perustuu pääasiallisesti jonkun perheenjäsenen vammaan. Muuten maksettaisiin vammaispalveluiden maksuttomuuden periaatteen vastaisesti vamman vuoksi välttämättä tarvittavasta palvelusta (toisen henkilön avusta ja tuesta).
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag, förutom att sista meningen stryks, eftersom den blir onödig.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lainsäätäjän tulee tarkentaa kohtuullisen maksun määritelmää. Käytännön ongelmaksi saattaa muodostua, että tukipalveluita ei saa sisällytettyä kirjattuun asiakassuunnitelmaan, vaan ne ostatetaan asiakkaalla erillisenä (ulkopuolisena) palveluna.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On tärkeää selkeästi todeta se, ettei saa muuttaa esim. iäkkään monivammaisen ja mahdollisesti vanhusten asumisyksikössä asuvan henkilön henkilökohtaista apua tai muuta hänelle vamman perusteella myönnettyä palvelua maksulliseksi. Tukipalvelumaksut ei tulisi säätää maksua vaan niistä voisi periä kohtuullisen maksun. On syytä estää tilanne, jossa osa pienituloisista vanhuksista elää palvelutaloissa ilman palveluja, koska heillä ei ole rahaa ostaa niitä.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Keskeiset tukipalvelumaksut tulee yhdenmukaistaa tai asettaa kattohinta esim. ateriapalvelun kustannuksille. Muuten nykyinen tilanne jatkuu: osa pienituloisista vanhuksista elää palvelutaloissa ilman palveluja, koska heillä ei ole rahaa ostaa niitä.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On tulkinnanvaraista, milloin tukipalvelut liittyvät varsinaiseen hoitoon ja huolenpitoon ja milloin ovat sellaisia tukipalveluita, josta saa periä maksun. Jos kunnat saavat itsenäisesti tehdä päätöksen, tukipalvelut ovat todennäköisesti lähes poikkeuksetta maksullisia palveluita. On siis kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut maksuttomina.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • VALLI ry:n mielestä asumispalvelujen sekä palveluasumisen maksuja on selkiytettävä. Myös tukipalvelujen osalta on viimeistään laskussa esitettävä riittävän selkeästi, mistä eri palvelusta/ käynneistä maksuosuus muodostuu. Lisäksi laskussa on oltava selkeästi yhteystiedot, puhelinnumero, josta asiakas saa tarvittaessa lisätietoa laskustaan. Pelkkä sähköpostiosoite ei ole riittävä informaation yhteystieto. Asumispalveluiden osalta tulisi valtakunnallisesti termistön olla yhteinen. Kaikkien toimijoiden tulisi ymmärtää mahdollisimman yhtenevästi, millaisesta asumispalvelusta on kyse. Tällä hetkellä termistö on kirjavaa, myös sisällöt. Tämä ei helpota asiakkaan asemaa palveluverkostossa. Myös kaupunkien sisällä sopimuksen sisältöä ja vastuunjakotaulukkoa saatetaan tulkita eri tavoin. Kilpailuttamista koskevien palvelujen osalta on keskeistä, että tilaajalla on riittävän hyvä hankintaosaaminen. Tällä varmistetaan osaltaan se, että palvelun sisältö on aukottomasti avattu, ja kaikki palveluntuottajat tulkitsevat sisällöt samalla tavalla. Näin voimme paremmin varmistaa sen, että palveluiden sisällöt ovat yhdenvertaisia/ tasalaatuisia tuottajasta riippumatta. Tämä hyvin toteutettu prosessi palvelee myös asiakasta.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan tukipalvelut voidaan päättää kuntakohtaisesti. Sisältyykö tilapäisen kotipalvelun maksu tähän pykälään ja jäisi kunnan päätettäväksi, koska siitä ei ole erillistä mainintaa. Samoin lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen ja tavallisen palveluasumisen maksut.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Selkeä.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tämän pykälän perusteluissa on syytä selkeästi todeta se, ettei sen perusteella saa muuttaa esimerkiksi iäkkään ja mahdollisesti vanhusten asumisyksikössä asuvan kehitysvammaisen henkilön henkilökohtaista apua tai muuta hänelle vamman perusteella myönnettyä palvelua maksulliseksi. Kotipalvelun tulee olla maksutonta, kun tarve sille perustuu pääasiallisesti jonkun perheenjäsenen vammaan. Muuten maksettaisiin vammaispalveluiden maksuttomuuden periaatteen vastaisesti vamman vuoksi välttämättä tarvittavasta palvelusta (toisen henkilön avusta ja tuesta).
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Näiden palvelujen maksuista säätäminen on merkittävä ja erittäin tärkeä uudistus. On tärkeää, että maksu voidaan laskuttaa vain asiakassuunnitelmaan kirjatuista palveluista, joita asiakas tosiasiallisesti käyttää tai joiden käytöstä on sovittu hänen kanssaan. Perusteluihin kirjatut esimerkit näiden palvelujen maksullisuudesta selkiyttävät ja yhdenmukaistavat maksujen perintää. Korostamme näiden maksujen kohtuullistamista tai perimättä jättämistä esityksen 11 §:n mukaisesti.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Taja kannattaa tukipalveluiden ja asumispalveluihin liittyvien palveluiden säätämisestä laissa. Taja pitää tärkeänä, että kotiin tarjottavien tukipalveluiden kustannukset asiakkaalle pysyvät kohtuullisina. Esimerkiksi ateriapalvelun hintoja olisi hyvä seurata ja verrata hinnan ja laadun alueellisten erojen välttämiseksi. Erilaisten palvelujen kirjo on laaja ja se milloin niistä maksetaan erikseen ja milloin ne sisältyvät palveluun, on epäselvää.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Erityisesti yksityisissä palvelutaloissa ei-ympärivuorokautisessa palvelussa olevat asiakkaat maksavat nykyään mitä erilaisempia ja usein korkeita tukipalvelumaksuja. Välttämättömiin tukipalveluihin, kuten esim. turvapalveluun, tulisi olla maksukatto.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan maksun saisi periä vain sellaisista palveluista, jotka on kirjattu asiakassuunnitelmaan. Asiakkaalle on kuitenkin oikeus saada valituskelpoinen päätös sosiaalihuollon palveluistaan. Niinpä maksu tulisi voida periä vain niistä palveluista, joista on tehty sekä valituskelpoinen palvelupäätös että valituskelpoinen maksupäätös. Edelleen esityksen mukaan tukipalveluista tai asumispalveluun liittyvistä palveluista ei saisi periä erillistä maksua silloin, kun ne sisältyvät kotona annettavan palvelun tai esimerkiksi tavallisen palveluasumisen varsinaiseen hoitoon ja huolenpitoon. Esityksen pohjalta jää vähän epäselväksi, miten nämä palvelut erotetaan toisistaan. Asiakkaiden oikeusturvan takia tulisi kuitenkin olla selvää, miten maksut muodostuvat.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Hyvä, että tukipalvelut voidaan määritellä kuntakohtaisesti, koska tuotantokustannukset vaihtelevat. Yhdenvertaisuuden vuoksi asiakasmaksulaissa voitaisiin määritellä myös lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksu ja lyhytaikaisen palveluasumisen maksu.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälän perusteluissa on syytä selkeästi todeta se, ettei sen perusteella saa muuttaa esimerkiksi iäkkään ja mahdollisesti vanhusten asumisyksikössä asuvan vammaisen henkilön henkilökohtaista apua tai muuta hänelle vamman perusteella myönnettyä palvelua maksulliseksi. Tähän asiaan tälläkin hetkellä liittyvien käytännön soveltamisongelmien vuoksi on aiheellista todeta perusteluissa selvästi myös se, että kotipalvelun tulee olla maksutonta, kun tarve sille perustuu pääasiallisesti jonkun perheenjäsenen vammaan. Muuten maksettaisiin vammaispalveluiden maksuttomuuden periaatteen vastaisesti vamman vuoksi välttämättä tarvittavasta palvelusta (toisen henkilön avusta ja tuesta).
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Katso aiemmat kommentit (pykälät 7c – 10d).
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Hyvä, että tukipalveluita ja asumispalveluihin liittyviä palveluita määritellään jotenkin, mutta vielä on vähän kryptinen asia, milloin tukipalvelusta saa periä maksun ja milloin ei. Ateriapalvelu on mainittu, turvapalvelukin vähän viitteellisesti, mutta myös muut tukipalvelut tulisi kuvata (mainitussa laissa olevat) eli siivous, vaatehuolto, hygienia ja mahdolliset muut. Päivätoiminta tukipalveluna (sosiaalisuus) jne. Tämä vaatisi asetuksen tai muuta tukea?
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kotipalvelujen, tukipalvelujen ja terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvat asiakasmaksut sekä korkeat lääkekustannukset ovat iso maksurasite ikääntyvälle väestölle, jolla on usein monia toimintakykyyn, arjen tilanteisiin ja terveyteen liittyviä haasteita. Suomen Luustoliiton kyselytulosten mukaan tilanne saattaa johtaa siihen, ettei palvelua oteta vastaan tai lääkkeiden käytöstä tingitään. Tukipalveluista kieltäytyminen taloudellisista syistä voi estää osteoporoosin hoidon ja heikentää asiakkaan selviytymistä kotona, jolloin tarve raskaampaan ja kalliimpaan palveluun, kuten pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon voi kasvaa. Ratkaisu tulee kalliiksi sekä asiakkaalle itselleen että yhteiskunnalle. Suomen Luustoliitto esittää, että lakiin kirjataan kuntien velvollisuus arvioida asiakassuunnitelmien yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Arvioinnissa olisi huomioitava asiakkaiden kaikkien palvelujen (ml. tukipalvelut, lääkäripalvelut) ja lääkkeiden käytöstä aiheutuneet kustannukset, jotta varmistetaan asiakkaille tarpeenmukainen hoito ja palvelut.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Keskeiset tukipalvelumaksut tulee yhdenmukaistaa tai asettaa kattohinta esim. ateriapalvelun kustannuksille. Muuten nykyinen tilanne jatkuu: osa pienituloisista vanhuksista elää palvelutaloissa ilman palveluja, koska heillä ei ole rahaa ostaa niitä.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotettu tukipalvelujen ja asumispalveluun liittyvien palvelujen sääntely lain tasolla selkeyttää asiakasmaksujen määräämistä ja vähentää päällekkäisten maksujen perimisen mahdollisuutta. Sääntely on tarpeellinen asiakkaan oikeusturvan kannalta. Asiakkaan asemaa kohentaa myös mahdollisuus alentaa tai jättää perimättä tukipalvelusta ja asumispalveluun liittyvistä palveluista perittäviä maksuja. Pykälää on syytä täsmentää lisäämällä sanat "asiakassuunnitelmaan kirjatuista" seuraavasti: "…lisäksi kunta tai kuntayhtymä saa periä asiakkaalta kohtuullisen maksun asiakassuunnitelmaan kirjatuista erillisistä…"
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Miten määritellään kohtuullinen maksu, joka todetaan tämän pykälän yhteydessä? Edellä 10 e §:ssä tarkoitetun kuukausimaksun lisäksi kunta tai kuntayhtymä saa periä asiakkaalta kohtuullisen maksun erillisistä ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalveluista, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävistä palveluista sekä muista vastaavista asumista tukevista erillisistä palveluista, jotka järjestetään tukipalveluina tai pitkäaikaiseen asumispalveluun liittyvinä palveluina.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä olisi uusi. Sen mukaan kunta saisi periä asiakkaalta kohtuullisen maksun tukipalveluina järjestettävistä tai asumipalveluun liittyvistä ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalveluista, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävistä palveluista. Selvyyden vuoksi pykälässä säädettäsiin erikseen siitä, että pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä tukipalveluista ei saisi periä erillistä maksua.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ikääntyneiden monimuotoisiin asumisen tarpeisiin on vastattava ikääntyneen yksilöllisistä tarpeista käsin. Nämä monimuotoiset palvelut on turvattava ikääntyneen mahdollisimman hyvän toimintakyvyn säilyttämiseksi ja kotona asumisen varmistamiseksi. Samanaikaisesti on huolehdittava, että palvelut ovat saavutettavia, turvallisia ja mahdollisia riippumatta ikääntyneen varallisuudesta. Annettavista palveluista perittävien asiakasmaksujen tulorajaa tulee korottaa Euroopan unionin määrittelemälle köyhyysrajalle.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämä on uusi pykälä ja sinällään on hyvä, että eri palveluista perittävistä maksuista säädetään tarkasti. Tukipalveluihin ja asumispalveluihin liittyviä palveluita on kuitenkin paljon erilaisia. Erilaisten palvelujen kirjo on laaja ja se milloin niistä maksetaan erikseen ja milloin ne sisältyvät palveluun, on epäselvää edelleen. Erikseen on todettu, että vain asiakassuunnitelmaan kirjatuista palveluista voi periä maksun. Samoin on todettu että maksua ei saa periä, jos palvelu kuuluu varsinaiseen hoitoon ja huolenpitoon. On tärkeätä seurata sitä, ettei taloudellisista syistä määritellä asiakkaalle annettavaksi palvelua, joka mahdollistaa erilaisten lisämaksujen perimisen.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaisessa tehostetussa asumispalvelussa ei saisi olla erikseen tukipalveluista perittävää maksua, tämä on tärkeä sisällyttää lakiin. Kotihoidossa ja palveluasumisessa tukipalveluista perittävät erillismaksut ok.
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tukipalveluista perittävä maksu sisältyy kokonaismaksuun pitkäaikaisessa asumispalvelussa, ei tehostetussa palveluasumisessa. Ateriamaksujen perimättä jättäminen; eikö se maksutaulukossa ole sisällytetty osaksi perusvähennystä, joka vähennetään automaattisesti ennen maksun laskemista eli asiakkaalta peritään käytettyyn aikaan ja asiakkaan bruttotuloihin perustuva maksu 588 € ylittävältä osuudelta, eikö ateriat kuulu tuohon 588 €, joka jo kertaalleen vähennetään asiakkaalta ennen asiakasmaksun määrittelemistä? Ateriamaksuja ei tulisi enää jättää perimättä tämän perusteella. Onko tässä ristiriita?
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä tukipalveluista ei saisi periä erillistä maksua. Vaatii selkeytystä, milloin erillisiä maksuja voidaan periä esim. asumispalveluissa ja miten määritellään pitkäaikainen asumispalvelu, jossa kunta tai kuntayhtymä voi periä maksuja erillisistä tukipalveluista. Myöskin pitkäaikaisessa asumispalvelussa tulee varmistaa, että tukipalvelujen maksut pysyvät kohtuullisina suhteessa asiakkaan tuloihin ja että hänellä on varaa ostaa tarvittavia palveluita ( esim. ateriapalvelu) ja että tukipalvelujen hankinnan jälkeen asiakkaalla on varaa myös esim. lääkkeiden hankintaan. Välttämättömiin tukipalveluihin esim. turvapalvelu, tulisi olla maksukatto.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kunnilla tulisi olla velvollisuus arvioida tukipalvelujen ja muiden asumispalveluun liittyvien kustannusten suuruus ja arvioida tämän perusteella tarvetta asiakasmaksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto kannattaa lain perusteluissa mainittua 11 §:n soveltamista liittyen asumisen tukipalveluista ja aterioista perittävien maksujen huojentamista yksilöllisen harkinnan mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Aluehallintovirasto toteaa, että ateriamaksun kohtuullisuuden määrittely voi käytännössä osoittautua ongelmalliseksi. Säännösten valmistelussa tulisi ottaa huomioon myös ongelmat, jotka ovat nousseet esiin eduskunnan oikeusasiamiehen ja korkeimman hallinto-oikeuden viimeisimmissä ratkaisuissa.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksessä on positiivista pykälään kirjattava täsmennys, että tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä tukipalveluista ei saa periä erillistä maksua. Esimerkiksi turvapalvelun tulee sisältyä asiakasmaksuun. Tämä selventää nykyistä tilannetta, jossa tehostetun palveluasumisen asiakkailta on saatettu laskuttaa asumiseen liittyvistä tukipalveluista.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tukipalvelumaksujen yhdenmukaistaminen ja mahdollisen kattohinnan asettaminen olisi kannatettavaa lain uudistamisen yhteydessä.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - käyttövaraksi jäävä vähimmäismäärä ei ota riittävästi huomioon eri asiakasryhmien tarpeita riittävästi - on kohtuutonta, että tukipalveluihin ja asumispalveluihin liittyvät maksut sekä ateriapalvelut peritään jo muutoinkin niukasta käyttövarasta lisämaksuna
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Tukipalveluista, kuten ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalveluista sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävästä palvelusta ei säädettäisi maksua, vaan niistä voitaisiin periä kohtuullisen maksun. Tällä hetkellä tukipalveluista perittävät maksut vaihtelevat paljon kuntien välillä. Kotipalvelujen, tukipalvelujen ja terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvat asiakasmaksut sekä korkeat lääkekustannukset ovat iso maksurasite. Tutkimukset osoittavat, että tämä tilanne johtaa monilla siihen, ettei palvelua oteta vastaan tai lääkkeiden käytöstä tingitään. Tukipalvelut ovat välttämättömiä ja ne täydentävät kotihoidon antamaa tukea. Tukipalveluista kieltäytyminen taloudellisista syistä voi heikentää asiakkaan selviytymistä kotona, jolloin tarve raskaampaan ja kalliimpaan palveluun, kuten pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon voi kasvaa. SOSTE esittää, että lakiin kirjattaisiin kuntien velvollisuudesta arvioida asiakassuunnitelmien yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Arvioinnissa olisi huomioitava asiakkaiden kaikkien palvelujen (ml. tukipalvelut, lääkäripalvelut) ja lääkkeiden käytöstä aiheutuneet kustannukset, jotta varmistetaan asiakkaille tarpeenmukainen hoito ja palvelut.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Muuttuu lakisääteiseksi, mahdollistaa vain asiakassuunnitelmaan määritellyistä palveluista eli korostaa asiakassuunnitelman merkitystä. Mahdollistaa myös yksittäisistä palveluista maksun perimisen ilman vakituista asiakkuutta.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL pitää kannatettavana sitä, että pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä palveluista ei saisi periä erillistä maksua. THL:n näkemyksen mukaan kotihoidon tukipalvelujen maksut tulisi määritellä täsmällisemmin laissa. Tällä hetkellä tukipalvelujen maksut vaihtelevat merkittävästi kunnasta toiseen ja maksujen eroja on vaikea selittää esimerkiksi eroilla tuotantokustannuksissa.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Lähtökohtaisesti on tarkoituksenmukaista, että kunta saa periä kotihoidon asiakkaalta ja asumispalveluissa asukkaalta kohtuullisen maksun tukipalveluina järjestettävistä ja asumispalveluun liittyvistä asumista tukevista palveluista.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • On hyvä, että tukipalvelut ovat esityksessä erillismaksullisia. Pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa tukipalvelut kuuluvat hoidon hintaan. Tämä saattaa vaikuttaa ostopalvelusopimuksiin muuttaen tuottajien laskutusperustetta kunnalle, mikäli tukipalvelut eivät ole aikaisemmin kuuluneet hoidon hintaan.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Kuten aikaisemmin (7 c § koskevassa kohdassa) on jo todettu, asiakkaan henkilökohtaiseksi käyttövaraksi jäävä vähimmäismäärä on pieni (165 €/ 110 €), eikä yksittäinen alaraja ota huomioon erilaisien asiakasryhmien tarpeita riittävällä tavalla. Lisäksi asiakasmaksuihin tehtävissä vähennyksissä ei ole otettu huomioon lakiesityksen 10 h §:ssä mainittuja tukipalveluista ja muista asumispalveluihin liittyvistä palveluista perittäviä maksuja, jolloin nämä maksut peritään vielä lisäksi asiakkaalta. Lakiesityksen perustelujen mukaan tukipalveluista ja asumispalveluun liittyvistä palveluista ei tosin saada periä erikseen maksua tehostetun palveluasumisen asiakkaalta, eikä kotiin annettavista palveluista silloin kun ne sisältyvät kotona annettavaan palveluun. Lain esitöiden valossa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että maksu tukipalveluista ja asumispalveluun liittyvistä palveluista voitaisiin periä pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkailta. Lisäksi lakiesityksen perustelujen mukaan asiakkaalta voidaan lisäksi periä maksua ateriapalveluista, ja lakiehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen valossa jää hiukan epäselväksi/ tulkinnanvaraiseksi, voidaanko ateriamaksut periä muun maksun lisäksi myös tehostetun palveluasumisen asiakkailta. On kohtuutonta, jos tukipalveluihin tai asumispalveluihin liittyvät maksut (sekä mahdolliset ateriapalvelumaksut) peritään lisämaksuna asiakkaalle muiden maksujen jälkeen jäävästä käyttövarasta, joka jo muutoinkin on edellä mainitun tavoin hyvin niukka. Tällöin asiakkaalle ei käytännössä jäisi käyttövaraa juuri ollenkaan.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Föreslås gemensamma riktlinjer för kostnader för de stödtjänster som omnämns i § om boendeservice.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Uusi pykälä lakikokonaisuudessa on tarpeellinen. Se tukee osaltaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja esimerkiksi ikääntyvän väestön kotona asumista. Pykälä korostaa asiakassuunnitelman roolia, mikä on kannatettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Selkeää olisi, mikäli palveluissa em. maksujen enimmäismäärät olisivat valtakunnallisesti yhtenevät
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Keskeiset tukipalvelumaksut yhdenmukaistettava tai asettaa enimmäishinta ateriapalvelun kustannuksille.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Hyvä, että tukipalvelut voidaan määritellä kuntakohtaisesti, koska tuotantokustannukset vaihtelevat. Asiakasmaksulaki ei ilmeisesti edelleenkään määritele lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen maksua tai lyhytaikaisen palveluasumisen maksua?
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Asumistapalveluista maksettavista tukipalveluista ja niiden sisällöstä tulee olla tarkempi määrittely, niin että palvelusuunnitelmaa laadittaessa tukipalveluiden sisältöä avataan riittävästi.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Säännösehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ehdotetaan, että maksun saisi periä vain asiakassuunnitelmaan kirjatuista palveluista. Maksukäytäntöjen yhdenmukaistamisen varmistamiseksi Talentia esittää tämän linjauksen sisällyttämistä myös pykälätekstiin.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Palveluja ja hinnoittelua selkeyttävä esitys. Kunnille jäävä asiakasmaksulain 11 § mukainen yksilöllinen harkintavalta kuitenkin eriarvoistaa perittäviä maksuja.
      • Aivovammaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2020
        • Asumispalveluissa maksettavista tukipalveluista (ateria, siivous jne) ja vuokra tulisi olla kattohinnat. Nyt asiakkailta peritään hoitomaksun lisäksi kaikesta mahdollisesta erikseen suuria maksuja.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Selkeyttävä ja hyvä pykälä, jonka mukaan kunta/kuntayhtymä saisi periä asiakkaalta kohtuullisen maksun tukipalveluina järjestettävistä ja asumispalveluun liittyvistä asumista tukevista palveluista lukuun ottamatta pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tukipalveluita.
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Maksukaton piiriin on kuuluttava maksut erillisistä ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalveluista, osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävistä palveluista sekä muista vastaavista asumista tukevista erillisistä palveluista, jotka järjestetään tukipalveluina tai pitkäaikaiseen asumispalveluun liittyvinä palveluina. Muutoin käy niin kuin tällä hetkellä on, että pienituloiset vanhukset elävät palvelutaloissa ilman palveluja, koska heillä ei ole rahaa ostaa niitä.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Keskeiset tukipalvelumaksut tulee yhdenmukaistaa tai asettaa kattohinta esim. ateriapalvelun kustannuksille.
      • 10 i § Laskennallinen metsätulo / Kalkylerad inkomst av skog
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On huomioitu aiemmin myös.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • --
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Metsäomaisuus ei saa olla pitkäaikaishoidosta perittävään asiakasmaksuun vaikuttava peruste. Metsäomaisuutta ei pidä käsitellä eri tavalla kuin muuta omaisuutta. Tuloiksi ei lasketa muitakaan laskennallisia tai kertaluonteisia tuloja. Metsän laatu ja tyyppi vaihtelee paljon. Asiakkaita yhdenvertaisesti kohtelevaa maksuperustetta on mahdotonta määritellä.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Laskentatapa haastava.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tämän voisi jatkossa huomioida tulona kaikissa maksukyvyn mukana määräytyvissä maksuissa. Ollut vuosien varrella ”kummajainen” ja todella vaikea toden-taa tulot, ellei saa verotustietoja. Saako jatkossa sitten helpommin nämä, jos asiakas itse ei kykene toimittamaan verotustodistustaan? Onko tieto esim. tu-loverorekisterissä?
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tätä asiakkaiden on vaikea hahmottaa ja ymmärtää, mutta kuntien ja kuntayhtymien kannalta säännös on perusteltu.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Metsäomaisuus ei saa olla pitkäaikaishoidosta perittävään asiakasmaksuun vaikuttava peruste. Metsäomaisuutta ei saa kohdella muusta varallisuudesta poikkeavalla tavalla. Metsäpinta-alan perusteella määräytyvä metsätulo asiakasmaksun perusteena on kohtuuton: metsän laatu ja tyyppi vaihtelee paljon. Asiakkaita yhdenvertaisesti kohtelevaa maksuperustetta on mahdotonta määritellä. Asiakas joutuu maksamaan korkeampaa asiakasmaksua, vaikka hänellä ei olisi metsästä yhtään mitään tuloja.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Laskennallisen metsätulon huomioiminen lain tasolla kaikissa tulosidonnaisissa maksuissa on perusteltua, kun aiemmin se on otettu huomioon asetuksen perusteella jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelun maksuja määrättäessä. Tämä yhdenmukaistaa maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä olisi uusi. Metsätulo huomioitaisiin asiakasmaksuasetuksen 28 a §:län mukaisesti eli se huomioitaisiin jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksuja määrätessä samoin perustein kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksusta määrättäessä. Metsätulon perusteena on puuston kasvusta johtuva metsäomaisuuden tuotto joka rinnastetaan pääomatuloon. Pykälä lisää yhdenvertaisuutta ja selkeyttä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti, mutta laskennallisen metsätulon osalta on selkiytettävä se, että vaaditaanko asiakasta toimittamaan todisteeksi asiantuntijan lausunto siitä, ettei metsä tosiasiallisesti tuota, jolloin laskennallista tuottoa ei huomioitaisi tuloina.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - metsätulo laskennallinen ja joutaisi pois
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Laskennallisen metsätulon huomioiminen kaikissa maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa on yhdenmukainen kaikkia kohtaan.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valvira toteaa, että tulot tulisi huomioida tosiasiallisina eikä laskennallisina tuloina (kuten esimerkiksi metsätulo). Laskennallisten tulojen huomioiminen voi johtaa tilanteeseen, että esimerkiksi tehostetun palveluasumisen asiakas joutuu realisoimaan omaisuutensa, jotta pystyy maksamaan saamastaan palvelustaan. Edellä mainittu tilanne voi johtaa myös siihen, että myös puoliso, jolla palvelujen tarvetta ei olisi, joutuisi osallistumaan omaisuuden realisointiin.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Pykälä on selkeyttävä lisäys nykyiseen lainsäädäntöön.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei ole oikein laskea käytettävissä olevaan tuloon metsän laskennallista, oletettua, tuottoa tulona, koska niin ei tehdä muunkaan varallisuuden osalta. Esimerkkinä, jos asiakas omistaa sijoitusasunnon, missä ei ole vuokralaista eikä siis synny vuokratuloa, ei tätä asunto-omaisuutta huomioida asiakasmaksun määräämisessä. Laskennallinen metsätulo perustuu kunnassa olevien metsien keskimääräiseen tuottoon eikä siten edes kuvaa oikein yksittäisen asiakkaan metsää ja sen tuottoa. Keskiarvo ei ota huomioon, onko tämän asiakkaan metsä keskimääräistä vai kuivaa kalliota, hakkuukypsää tiheää tukkimetsää vai nuorta taimikkoa, josta tuloja ei ole saatavissa vuosikymmeniin. Vuodesta 2005 on metsäverotuksessa käytetty puun myyntitulon verotusta, joka kertoo puun myynnistä saadun todellisen pääomatulon. Tämä olisi käytettävissä myös tässä yhteydessä. Vaikka tämä tulo vaihtelee vuosittain, ei se estä käyttöä. Jo käytetyt osinkotulotkin vaihtelevat vuosittain. Metsätulon määräämiseksi tarvittavat tiedot saadaan viimeksi vahvistetusta verotuspäätöksestä.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomauttavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Laskennallisen metsätulon huomioiminen kaikissa maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa on yhdenmukainen ja tasapuolinen kaikille
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Selkeyttävä ja hyvä pykälä. Tasavertainen ja oikeudenmukainen kaikille.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • -
      • 10 j § Maksun määrääminen ja tarkistaminen / Bestämmande och justering av avgift
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tämä on hyvä tarkennus, sillä siinä on ollut epäselvyyttä: Lääkekustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa antaman selvityksen perusteella maksun määräämisen perusteena olevista tuloista asiakkaalle aiheutuvien lääkekustannusten mukaan, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetun vuosiomavastuun suuruisena. Muiden kuin sairausvakuutuslain mukaan korvattavien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kustannukset vähennetään asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta siltä osin kuin lääkemääräyksen tehnyt terveydenhuollon ammattihenkilö on arvioinut ne asiakkaan terveydelle tarpeellisiksi
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Periaatteena on hyvä, että esim. maksujen tarkistaminen on määritelty laissa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvinvointiala HALI ry pitää perusteltuna noudattaa nykyistä lainsäädäntöä maksuttomien hoitotarvikkeiden osalta. Tämä turvaa paljon tarvikkeita käyttämään joutuvien hoitoa ja hoivaa sekä komplikaatioiden ehkäisyä. Sinänsä tällä hetkellä maksuttomien sosiaalipalveluiden listaus on kattava. Vammaisten ja ikääntyneiden apuvälineiden huoltoon ja korjaukseen liittyviä käytäntöjä tulee selkiyttää ja ainakin kokonaan maksuttomaksi säädettyjen palveluiden yhteydessä käytettävien välttämättömien apuvälineiden korjaus ja huolto tulee olla maksutonta.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksun määräämistä ja tarkistamista koskeva esitetty säännös määrittelee tilanteet, joissa maksu on tarkistettava. Säännöksessä olisi tarkoituksenmukaista mainita, että asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa maksun määränneelle kunnalle tuloissaan tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta. Säännöksen esitöissä tulisi kuvata olennaisen muutoksen määritelmä. Säännöstä tulisi tarkentaa ainakin sen osalta, miten maksu määrätään takautuvasti esimerkiksi tilanteissa, joissa etuus maksetaan takautuvasta useiden kuukausien ajalta. Kts. 2 a §:n huomiot.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tiedonannon lisääminen maksun tarkistamismahdollisuuksista on kannatettava muutosehdotus, mutta se ei yksin riitä. Sen varmistaminen, että asiakkaan maksukyky todella selvitetään ja että asiakasmaksuja käytännössä todella kohtuullistetaan vastaamaan tuloja ja pakollisia menoja, vaatii erityisesti ikääntyneiden ihmisten kohdalla vahvaa asiakasohjausta. Joko sosiaaliohjaajan tai muun ammattilaisen palvelumaksujen kohtuullistamispalvelun tulisi olla helposti saatavilla myös kotona asuville ikäihmisille ja kyseisen ammattilaisen resurssien pitäisi riittää tilanteen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen jokaisen palvelunkäyttäjän kohdalla.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukyvun muutoksen olennaisuuden määritelmä voisi täsmentää.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesitys on hyvä. On tärkeää säilyttää mahdollisuus vaikuttaa asiakassuunnitelmalla maksun määräämiseen, kun erilaisten asiakkaiden hoidon ja kuntoutumisen tarpeet sekä niiden toteutuminen vaihtelevat.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tähän ei erityistä huomioita. Hyvä kuitenkin, että tarkennetaan. Ollut hieman epäselvä prosessin näkökulmasta. Tähän asti tehty asiakkaan/omaisen hakemuksesta (ilmoituksesta). Ikäihmisten palveluissa ei pystytä useinkaan oma-aloitteisesti tekemään. Joissakin tapauksissa voi kuitenkin sosiaalityöntekijä olla tietoa asiakkaan tilanteesta ja silloin on hyvä, että maksua voidaan tarkastaa myös viranhaltijan aloitteesta.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti Perusteluihin tulee kirjata esimerkkejä olennaisiksi katsottavista tulojen, tulojen vähennysten ja esityksen muiden vähennyksien muutoksista. Niiden avulla soveltamiskäytäntö yhdenmukaistuisi. Perusteluihin olisi hyvä lisätä esimerkkejä 4- kohdan mukaista maksun osoittautumisesta virheelliseksi. Jos virheellistä maksua on jo peritty asiakkaalta eikä virhe johdu asiakkaasta, tulee perusteettomasti peritty osuus maksusta palauttaa hänelle kokonaisuudessaan. Asiakkaan annettua tiedon, joka johtaa pienemmän maksun perimiseen, on 2 momentin mukainen menettelytapa perusteltua. Liian suurena peritystä maksusta on asiakkaalle aina palautettava liikaa peritty osuus kokonaisuudessaan ilman aikarajaa.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksun määräämistä varten tarvittavien tulo- ja kustannustietojen: nettotulot, lääkekustannukset, asumiskustannukset yms. kestää ajallisesti pitkään ja tästä johtuen asiakasmaksua ei pystytä vahvistamaan heti palvelun alkaessa sillä ikääntyneiden palvelujen, esim. kotihoito pitää alkaa heti kun tarve havaitaan. Maksu tulee olla määrättävissä arviona heti palvelun alkaessa esim. yhden kuukauden ajalta, jota myöhemmin tarkistettaisiin. Tulotietojen sähköistä välitystä verohallinnosta on edistettävä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • ”Maksu olisi pykälän 1 momentin 4 ja 5 kohdan mukaan tarkistettava, jos maksu osoittautuu virheelliseksi tai jos palvelua koskevaa asiakassuunnitelmaa muutetaan siten, että sillä on vaikutusta asiakasmaksun suuruuteen. Asiakassuunnitelmalla tarkoitettaisiin sosiaalihuoltolain 39 §:ssä, sosiaalihuollon asiakaslain 7 §:ssä, potilaslain 4 a §:ssä, vanhuspalvelulain 16 §:ssä ja lastensuojelulain 30 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa sekä muualla laissa tarkoitettua vastaavaa asiakirjaa.” Asiakkaan sosiaalihuollon palvelun tulee perustua valituskelpoiseen palvelupäätökseen. Jos asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa muutetaan myönnetyn palvelun määrää tai korvataan palvelu toisella palvelulla, tästä on tehtävä päätös. Maksun tarkistaminen ei voi perustua sosiaalihuollon palvelun kohdalla suunnitelmaan, joka ei ole juridisesti sitova asiakirja. Esityksessä ei kerrota, miten usein asiakkaan tilanne tarkistetaan ja onko ja miten asiakkaalla oikeus vaatia maksun tarkistamista. Asiakkaan oikeusturvan kannalta menettelyn selkeä sääntely olisi kuitenkin olennaista.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ko pykälä eikä sen perustelut määrittele, mitä tarkoittaa olennainen maksukyvyn muuttuminen. Tulee määritellä esim 10%:n vaikutus asiakasmaksuun on oleellinen muutos. Muotoilussa on harkinnanvaraa ja jää epäselväksi vaatisiko olennainen maksukyvyn alentuminen toimeentulotukilaskelman tekemista, jolloin hallinnollinen työ lisääntyisi.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Ne tilanteet, jolloin on tullut kysymykseen korjata asikasmaksuja takautuvasti, ovat usein olleet haasteellisia selvittää ja niihin olisi kaivattu tarkempia ohjeita. Tähän pykälään olisi tarpeen saada tarkennusta.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiesityksen mukaan maksut voidaan periä takautuvasti asiakkaan tai hänen edustajansa virheellisten tietojen vuoksi enintään vuoden ajalta. Maksujen perimisessä tulee kuitenkin tarkastella asiakkaan kokonaistilannetta ja toimeentulon edellytyksiä etenkin silloin, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä (11 §).
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • 2 b §:n kommentin toinen kappale.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä olisi uusi, ja siinä säädettäsiin maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun määräämiseestä sekä tilanteesta, jolloin maksu tulee tarkistaa. Pykälä selventää nykyistä käytäntöä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Koska kunnalla on oikeus määritellä maksun suuruus, maksut määräytyvät kunnittain, voi maksuissa olla huomattavia eroja sen mukaan, missä kunnassa asiakas asuu. Palvelujen siirtyminen myöhemmin maakunnille tullee tasoittamaan tätä.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Aluehallintovirasto toteaa, että pykälää tai perusteluja tulisi tarkentaa niiden tilanteiden varalta, kun maksua korjataan takautuvasti. Lisäksi voisi olla aiheellista tarkentaa, onko asiakkaalla velvollisuus ilmoittaa muuttuneista tuloista tai olosuhteista. Pykälässä viitataan asiakkaan antamiin virheellisiin tietoihin, mutta onko säännöksen tarkoitus koskea myös ilmoittamatta jääneitä tietoja?
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitykseen tulee tarkentaa asiakkaan tai hänen edustajansa velvollisuus toimittaa tuloselvitys ja siihen tarvittavat liitteet sekä missä ajassa selvitys on annettava. Mikäli he eivät ilmoita tulojaan, niin kunnalla tai kuntayhtymällä olisi oikeus periä niin sanotusti palvelusta korkein maksu (enimmäismaksu). Tämä toki edellyttää myös sen, että lakiin säädetään enimmäismaksun suuruus. Lisäksi luonnokseen on tarkennettava asiakkaan tai hänen edustajansa velvollisuus ilmoittaa tuloissa tapahtuneet muutokset, joilla on vaikutusta asiakasmaksun suuruuteen. Mikäli asiakas tai hänen edustajansa eivät ilmoita muutoksia, ja muuttuneet tulot huomioidaan säännöllisen tarkastuksen yhteydessä, niin tulisi olla määritelmä missä ajassa maksupäätös on oikaistava ja mahdollisuus toimittaa lisälasku asiakkaalle. Esitykseen olisi oleellista määrittää myös missä ajassa maksupäätös palveluihin liittyen on asiakkaalle annettava, sillä maksupäätös voi tulla 1-3 kuukauden viiveellä palvelun aloittamisesta johtuen, että odotetaan tuloselvitystä.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Lakiesityksen mukaan maksut voidaan periä takautuvasti asiakkaan tai hänen edustajansa virheellisten tietojen vuoksi enintään vuoden ajalta. Maksujen perimisessä tulee kuitenkin tarkastella asiakkaan kokonaistilannetta ja toimeentulon edellytyksiä etenkin silloin, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä (11 §).
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Maksu määrätään toistaiseksi, tarkistetaan olennaisten muutoksien yhteydessä ja silloin tehdään uusi päätös. Ei suurta vaikutusta nykyiseen.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • 1 momentin 1 kohdan mukaan maksu on tarkistettava silloin, kun asiakkaan tai hänen perheensä maksukyky on muuttunut olennaisesti. Olennainen muutos tulee määritellä tarkasti, prosentuaalisesti tai euromääräisesti. On hyvä huomioida, että pelkkä prosenttimuutos mahdollistaa suuremmat euromääräiset muutokset suurituloisilla ilman vaikutuksia asiakasmaksun suuruuteen. 2 momentissa säädetään oikeudesta periä maksu takautuvasti, jos päätös perustuu asiakkaan antamiin virheellisiin tietoihin. Tämäkin tulee määritellä tarkasti. Säännökseen tulee avata, edellytetäänkö asiakkaan toimilta tahallisuutta ja miten tahallisuus tulee pystyä näyttämään toteen. Asiakkaan vastuu suhteessa ilmoitettaviin tietoihin ja hänelle toimitettavan asiakasmaksulaskelman oikeellisuuden tarkastamiseen tulee avata.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Mahdollinen tulon ulosmittaus olisi syytä ottaa huomioon tulojen vähennyksenä, koska kysymyksessä on tulojen mukaan suoritettava pakkoperintä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomauttavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ko pykälä eikä sen perustelut määrittele, mitä tarkoittaa olennainen maksukyvyn muuttuminen. Tulee määritellä esim 10%:n vaikutus asiakasmaksuun on oleellinen muutos.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Maksua on tarkistettava, jos henkilö joutuu ulosottoon.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 10 k § Palvelun keskeytyksen vaikutus asiakasmaksuun / Hur avbrott i servicen påverkar klientavgiften
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliitto katsoo, että lakiin tai perusteluihin tulee selvyyden vuoksi todeta se, ettei tämä pykälä sovellu vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisesti järjestettäviin pykälässä mainittuihin palveluihin liittyviin keskeytyksiin. Vammaispalveluiden osalta asiakkaan tulee maksaa vain sellaisista palveluista ja asioista, joita hän tosiasiallisesti käyttää. Ylläpito- tai muun maksun periminen ennalta ilmoitetun tai pakottavan syyn vuoksi tapahtuvan poissaolon ajalta olisi ristiriidassa tämän kanssa. Tukiliitto katsoo, että myöskään sosiaalihuoltolain mukaisissa tässä pykälässä tarkoitetuissa palveluissa ei yleensä ole kohtuullista, jos asiakas maksaa palveluista ajalta, jonka osalta hän on hyvissä ajoin etukäteen ilmoittanut poissaolosta.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vammaispalveluiden osalta asiakkaan tulee maksaa vain sellaisista palveluista ja asioista, joita hän tosiasiallisesti käyttää.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vi anser att det i motiveringarna bör förtydligas att avgift inte ska uppbäras för service ordnad med stöd av specialomsorgslagen eller handikappservicelagen, om personen med funktionsnedsättning i god tid informerat om avbrott i servicen. Personen med funktionsnedsättning ska betala avgift endast för de tjänster som hen de facto använder, och om hen i god tid informerat om avbrott i servicen bör avgift inte uppbäras för denna tid.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vähintäänkin tämän pykälän perusteluissa vois olla hyvä, ajatellen päihde- ja mielenterveyspotilaita, korostaa asiakamaksun alentamisen tai perimättä jättämisen mahdollisuutta jos potilas esim. keskeyttää vieroitushoidon tmv. Se kun on joskus tavallista, jopa kymmeniä prosentteja potilaista, ja liittyy sairauden luonteeseen. Siksi potilaan tilannetta ei pitäisi heikentää perimällä asiakasmaksua siinä tilanteessa. Kahden viikon tai lyhyemmän vieroitushoidon vapautus asiakasmaksuista poistaisi toisaalta tämän ongelman tässä potilasryhmässä.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Luonnoksessa ehdotetaan, että kunta tai kuntayhtymä saa periä 7 c ja 10 e §:ssä säädetyn maksun, vaikka palvelu keskeytyisi tilapäisesti asiakkaasta johtuvasta syystä. Jos palvelu kuitenkin keskeytyy yli viideksi päiväksi, maksua ei peritä viittä päivää ylittävältä ajalta. Jos kotona annettava palvelu keskeytyy kunnasta tai kuntayhtymästä johtuvasta syystä tai siksi, että asiakas on laitoshoidossa, maksua ei peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Jos palvelun keskeytys jatkuu koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Lyhytaikaista laitoshoitoa ei katsota pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon keskeytykseksi. Suomen Yrittäjät pitää kohtuullisena, että palveluntuottajat saisivat palkkionsa, vaikka palvelun keskeytyisi tilapäisesti. Lyhytaikaisesta keskeytyksestä aiheutuu kustannuksia, eikä palveluntuottaja voi sopeuttaa kuin vasta viiveellä. Tämä on nähty nyt koronakriisissä selvästi.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei olennaista muutosta aiempaan.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan kunta tai kuntayhtymä saa periä 7 c ja 10 e §:ssä säädetyn maksun, vaikka palvelu keskeytyisi tilapäisesti asiakkaasta johtuvasta syystä. Jos palvelu kuitenkin keskeytyy yli viideksi päiväksi, maksua ei peritä viittä päivää ylittävältä ajalta. Jos kotona annettava palvelu keskeytyy kunnasta tai kuntayhtymästä johtuvasta syystä tai siksi, että asiakas on laitoshoidossa, maksua ei peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Jos palvelun keskeytys jatkuu koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Lyhytaikaista laitoshoitoa ei katsota pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon keskeytykseksi. Hyvinvointiala HALI ry:n näkemyksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän perimä asiakasmaksu tulee hyvittää palveluntuottajalle palvelun keskeytyessä tilapäisesti, koska keskeytyksestä aiheutuvat kustannukset tulevat palveluntuottajan kannettavaksi (esimerkiksi muutokset työvuorolistaan jne. on mahdollista tehdä vain viiveellä ja lyhyen keskeytyksen seurauksena eivät palveluntuottajan kustannukset muutu). Kun asiakas on pitkäaikaisesti yli 3 kk sijoitettuna asumisyksikköön on hänellä yksikössä oma kalustettu huone. Palveluntuottaja ei pysty vapauttamaan huonetta muuhun käyttöön eikä työnantaja voi muuttaa työvuorolistoja muuta kuin määrättyjen aikojen puitteissa. Työvuorolistat laaditaan kolmen viikon jaksoissa ja ne julkaistaan kaksi viikkoa etukäteen. Hyvinvointiala HALI ry pitää perusteltuna, että lyhytaikaiset alle kuukauden poissaolojaksot hyvitetään palveluntuottajalle.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palvelun keskeytyksen ajalta perittävää asiakasmaksua koskevaa säännösesitystä voi pitää tarkoituksenmukaisena.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Palvelun keskeytyksien määritteleminen lain tasolla on hyvä uudistus.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Voiko asiakkaan tilanne tulla kohtuuttomaksi, jos asiakkaalle kertyy maksu yhtä aikaa lyhytaikaisesta laitoshoidosta sekä pitkäaikaisesta palveluasumisesta tai pitkäaikaisesta laitoshoidosta?
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Vammaisfoorumi katsoo, että lakiin tai perusteluihin tulee selvyyden vuoksi todeta se, ettei tämä pykälä sovellu vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisesti järjestettäviin pykälässä mainittuihin palveluihin liittyviin keskeytyksiin. Vammaispalveluiden osalta asiakkaan tulee maksaa vain sellaisista palveluista ja asioista, joita hän tosiasiallisesti käyttää. Ylläpito- tai muun maksun periminen ennalta ilmoitetun tai pakottavan syyn vuoksi tapahtuvan poissaolon ajalta olisi ristiriidassa tämän kanssa. Sosiaalihuoltolain mukaisissa tässä pykälässä tarkoitetuissa palveluissa ei yleensä ole kohtuullista, jos asiakas maksaa palveluista ajalta, jonka osalta hän on hyvissä ajoin etukäteen ilmoittanut poissaolosta.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Perusteltua, että palvelun keskeytyessä vähintään viiden päivän ajaksi, tämän ylimenevältä ajalta ei maksua perittäisi.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesityksessä tulisi täsmentää, että palvelun keskeytyminen yli viideksi päiväksi ja kuukausimaksun perimättä jättäminen viittä päivää ylittävältä osalta, koskee myös pitkäaikaista laitoshoitoa. Mielenterveyskuntoutujat siirtyvät laitoshoidosta palveluasumiseen suunnitelluille harjoittelujaksoille ja palaavat takaisin laitoshoitoon, kunnes harjoittelujen jälkeen siirtyvät palveluasumiseen. Tulisi myös harkita voisiko ”viiden päivän säännön” poistaa tilanteissa, joissa on kyse asumisharjoittelusta ja kuntoutumisesta? Tällöin sairaanhoitopiiri maksaisi palvelukotimaksun ja perisi kunnalta edelleen potilaan hoidosta maksun.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tähän ei erityistä huomioita, mutta onko 5 vrk liian lyhyt aika.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiin tai perusteluihin tulee selvyyden vuoksi todeta se, ettei tämä pykälä sovellu vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisesti järjestettäviin pykälässä mainittuihin palveluihin liittyviin keskeytyksiin. Vammaispalveluiden osalta asiakkaan tulee maksaa vain sellaisista palveluista ja asioista, joita hän tosiasiallisesti käyttää. Ylläpito- tai muun maksun periminen ennalta ilmoitetun tai pakottavan syyn vuoksi tapahtuvan poissaolon ajalta olisi ristiriidassa tämän kanssa. Myöskään sosiaalihuoltolain mukaisissa tässä pykälässä tarkoitetuissa palveluissa ei yleensä ole kohtuullista, jos asiakas maksaa palveluista ajalta, jonka osalta hän on hyvissä ajoin etukäteen ilmoittanut poissaolosta.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti Palvelun keskeytyksen vaikutuksesta perittävään asiakasmaksuun on perusteltua säätää laissa. Esitys yhdenmukaistaa kuntien ja kuntayhtymien menettelytavat.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämä on kannatettava. Nykyisin tehostetun palveluasumisen hoivamaksu ja ateriamaksu on keskeytetty sairaalahoidon ajalta. Lakiesityksen mukaan asiakas maksaa maksun viiden päivän ajan kahteen paikkaan.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lakiin tai perusteluihin tulee selvyyden vuoksi todeta se, ettei tämä pykälä sovellu vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisesti järjestettäviin pykälässä mainittuihin palveluihin liittyviin keskeytyksiin. Vammaispalveluiden osalta asiakkaan tulee maksaa vain sellaisista palveluista ja asioista, joita hän tosiasiallisesti käyttää. Ylläpito- tai muun maksun periminen ennalta ilmoitetun tai pakottavan syyn vuoksi tapahtuvan poissaolon ajalta olisi ristiriidassa tämän kanssa. Myöskään sosiaalihuoltolain mukaisissa tässä pykälässä tarkoitetuissa palveluissa ei yleensä ole kohtuullista, jos asiakas maksaa palveluista ajalta, jonka osalta hän on hyvissä ajoin etukäteen ilmoittanut poissaolosta.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Palvelun keskeytyksien määritteleminen lain tasolla on hyvä uudistus.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä olisi uusi ja siinä säädettäsiin palvelun keskeytyksen vaikutuksesta asiakasmaksuun. Pykälä selventää nykyistä käytäntöä.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Palvelun keskeyttämisen vaikutus asiakkaalle tulevaan palvelumaksuun on syytä arvioida kohtuullisesti ehdotuksen mukaisesti. Lyhytaikaisessa, alle viisi päivää kestävässä keskeyttämisessä tulee arvioida, muodostuuko asiakkaalle kohtuuton taloudellinen taakka suhteessa palvelun mahdollisen jatkamisen suositeltavuuteen. Tässä tapauksessa asiakkaalla on edelleen oikeus omasta tahdostaan keskeyttää palvelu lyhytaikaisesti, mutta hänellä tulee olla tieto perittävästä maksusta.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pitkäaikaisessa asumispalvelussa tai laitoshoidossa olevalta asiakkaalta lyhytaikainen laitoshoito (sairaalajaksot) eivät keskeytä pitkäaikaisen asumispalvelun maksua, jolloin lyhytaikaisesta sairaalahoidosta ei voida periä erillistä maksua. Miten pitkäaikaishoidon maksu keskeytyksen ajalta tuloutetaan eri yksiköihin? Nyt sairaalajaksoja voi olla erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa ja pitkäaikaista hoitoa järjestetään lähes yksinomaan sosiaalipuolen yksiköissä. Miten tulo keskeytyksen osalta tuloutetaan eri sairaaloihin? Miten yksityiset ja julkiset palvelutuottajat toimisivat, ketkä näitä laskisivat, millaisia järjestelyitä se vaatisi? Miten tämä huomioitaisiin ja tapahtuisi palvelusetelipalveluissa, jossa käytännöt aivan erilaiset? Miten olisi toteutettavissa ja jos olisi, vaatisi melkoista työpanoksen lisäämistä mm. toimistotyöhön ja laskutukseen.
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitys yhdenvertaistaa asiakasmaksujen määräytymistä tilanteessa palvelun keskeytyessä. Nykyisellään kuntien kesken on saattanut olla suuria eroja ja asiakkaat ovat joutuneet maksamaan maksuja erilaisin perustein.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti. Toki asiakkaan näkökulmasta saattaa syntyä tilanne, että asiakas maksaa kunnalle tai kuntayhtymälle sekä tehostetusta palveluasumisesta että vuodeosasto hoidosta yhtäaikaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Korostaa asiakkaasta johtuvia syitä keskeytykseen.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Asiakkaita yksityisessä tehostetussa palveluasumisessa, palvelusta joudutaan maksamaan täysi maksu esimerkiksi asiakkaan ollessa omaisen luona pidemmän ajan. Tällöin asiakkaalta tulisi voida periä asiakasmaksu myös yli viisi päivää kestäviltä keskeytyksiltä.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomauttavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 11 § Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen / Nedsättning och eftergift av avgift
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tukiliiton mielestä maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskeva ehdotettu sääntely on pääosin asiakaslähtöistä ja kannatettavaa. Kunnan velvoite oma-aloitteisesti alentaa asiakasmaksua tai jättää asiakasmaksu perimättä otetaan huomioon pykälätasolla, ja asiakkaan oikeussuojaan on kiinnitetty huomiota kirjaamalla kunnan velvoitteeksi antaa maksun huojentamisesta kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös (tosin tämä todetaan nimenomaisesti vain perusteluista, josta se voisi olla aiheellista nostaa pykälätasolle). Ehdotetun pykälän perusteluiden mukaan ”jos kunnalla on tiedossa, että asiakkaan tai perheen toimeentulo vaarantuisi asiakasmaksun perimisen vuoksi, palvelusta perittävää maksua voitaisiin suoraan alentaa tai jättää perimättä”. Tämän tulee kuitenkin pykälän sanamuodon mukaisesti olla kunnan selkeä velvoite silloin, kun voidaan olettaa asiakkaan tai perheen tilanteen olevan sellainen, että asiakasmaksut voisivat vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä, eli perusteluita tulee tältä osin korjata vastaamaan pykälän sanamuotoa. Lisäksi on syytä selvittää, voitaisiinko ainakin jollain aikavälillä siirtyä tulorekisteritietojen hyödyntämiseen asiakasmaksuja määrättäessä. Tämä helpottaisi paitsi maksujen määräämisestä ja huojentamisesta aiheutuvaa työtaakkaa niin myös monien vähävaraisten asiakkaiden ja perheiden tilanteita, vähentäen varmasti myös ulosottojen määrää. Tukiliitto katsoo, että myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja tulee olla velvollisuus jättää perimättä tai alentaa niissä tapauksissa, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Tällä hetkellä perinnässä on hyvin suuri määrä nimenomaan näitä maksuja, joten kunnille annettava mahdollisuus olla perimättä niitä ei riitä. Terveydenhuollon maksuista on voinut kokemuksemme mukaan helposti kertyä sellaisia summia, että niitä on joutunut maksamaan takuueläkkeestä monia vuosia ja jopa vailla mahdollisuuksia koskaan selviytyä niistä. Pelkästään yksi erikoissairaanhoidon maksu kuukaudessa voi olla pienituloisen taloudelle tuhoisa, koska varsinaisen käyntimaksun lisäksi tulevat monesti maksettaviksi vielä matkakustannukset ja lääkekustannukset. Myös ehdotetun 3 §:n mukaista rangaistusluonteista maksua siitä, jos aika tai palvelu jää käyttämättä ja peruuttamatta, tulee tarvittaessa huojentaa tämän pykälän perusteella, vaikka monissa tilanteissa maksu tuolloin tulisi varmasti jätettäväksi perimättä jo 3 §:n mukaisen kohtuuttomuusperusteen perusteella. Edellytys siitä, että maksu vaarantaisi asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytykset, on tiukka ja työläs sekä vaikea arvioida ja laskea. Voisiko tämän todeta esimerkiksi näin: ”maksu on kohtuuton suhteessa asiakkaan tuloihin, taloudelliseen tilanteeseen ja elämäntilanteeseen kokonaisuutena”? Silloin pienemmät maksut voisi jättää perimättä ilman suuria laskelmia esimerkiksi silloin, kun sosiaalityöntekijä tuntee valmiiksi asiakkaan tilanteen. Tukiliitto ehdottaa, että perusteluissa todetaan, että asiakkaan kokonaiselämäntilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti asiakkaan YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutuminen sekä substanssilainsäädännön tarkoitus ja tavoitteet. Esimerkiksi vammaisen henkilön osallisuus ei voi toteutua, jos hän elää jatkuvasti köyhyysrajalla. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuus sekä toimeentulotuen viimesijaisuus on huomioitu aivan oikein lakitasolla. Tämä edistäisi lakia oikein sovellettaessa YK:n vammaissopimuksen artiklan 28 c) alakohdan velvoitetta köyhyydessä elävien vammaisten henkilöiden vammaisuudesta aiheutuvien kulujen taloudelliseen tukemiseen. Maksun huojentamisen ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen vaatii joka tapauksessa vahvaa panostusta lain toimeenpanoon, esimerkiksi koulutukseen ja muuhun tiedotukseen, sillä vaikka tämä toimeentulotuen viimesijaisuus on tälläkin hetkellä selkeästi laissa säännelty, sitä ei käytännössä tunneta hyvin. Tukiliitto huomauttaa, että käytännössä kunnan on kiinnitettävä huomioita asiakkaan ja hänen perheensä yksilölliseen tilanteeseen selvitä asiakasmaksuista. Tämä edellyttää kunnan varhaista ennakointia ilman, että minimivelvoitteeksi koetaan jatkossa maksukaton täyttymisen odottaminen ja vasta siitä asiakkaalle tehtävä kirjallinen informaatio. Lakiin tulee Tukiliiton mielestä lisätä säännös siitä, ettei asiakasmaksujen perintätoimia saa aloittaa ennen maksun alentamisen tai perimättä jättämisen edellytysten selvittämistä. Kunnissa on tällä hetkellä käytössä hyvin erilaisia arviointi-/laskumenetelmiä maksun huojentamiseksi. Esimerkiksi monissa kunnissa käytetään perustoimeentulotuen myöntämisedellytyksiä maksujen huojentamisen edellytyksenä, mikä on asiakkaalle epäedullista ja usein myös kohtuutonta, eikä se ole myöskään tarkoituksenmukaista varsinkaan vastuun perustoimeentulotuesta siirryttyä Kelalle. Esimerkiksi perheen arjen kannalta välttämätöntä autoa ei tule joutua myymään tai käyttää elämään edes pientä pelivaraa antavia pieniä säästöjä ennen kuin maksuja jätetään perimättä tai alennetaan. Tukiliitto katsoo, että kuntien tulee edellyttää laativan selkeän ja helppokäyttöisen lomakkeen ohjeineen maksujen alentamisen tai poistamisen hakemista varten. Huojentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi tarvitaan myös valtakunnallista ohjeistusta. Tärkeää on selkeyttää prosessia myös siltä osin, kuka maksun alentamisesta tai poistamisesta päättää. Tästä on tällä hetkellä käytännössä usein epäselvyyttä. Vastuutahon tulee olla sellainen, jolla on sekä riittävä osaaminen että ymmärrys asiakkaan/perheen kokonaistilanteesta. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin kunnalle velvollisuus huolehtia, että asiakas saa tiedon maksujen huojentamissääntelystä. Tukiliitto kannattaa ehdotusta. Vammaisten ihmisten kohdalla on varmistettava, että he saavat tiedon itselleen saavutettavassa muodossa (esim. tarvittaessa selkokielellä). Tiedottamisen maksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuuksista on oltava saavutettavaa ja monikanavaista. Ehdotetun pykälän perusteluissa todetaan hyvin, että asiakkaan on myös saatava riittävä apu, ohjaus ja neuvonta maksujen huojentamista tai perimättä jättämistä koskevassa asiassaan. Katsomme, että huomiota tulee kiinnittää myös maksujen huojennusten toteutumisen valvontaan.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetun pykälän perusteluiden mukaan ”jos kunnalla on tiedossa, että asiakkaan tai perheen toimeentulo vaarantuisi asiakasmaksun perimisen vuoksi, palvelusta perittävää maksua voitaisiin suoraan alentaa tai jättää perimättä”. Tämän tulee kuitenkin pykälän sanamuodon mukaisesti olla kunnan selkeä velvoite silloin, kun voidaan olettaa asiakkaan tai perheen tilanteen olevan sellainen, että asiakasmaksut voisivat vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Perusteluita tulee tältä osin korjata vastaamaan pykälän sanamuotoa. Lisäksi on syytä selvittää, voitaisiinko ainakin jollain aikavälillä siirtyä tulorekisteritietojen hyödyntämiseen asiakasmaksuja määrättäessä. Terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja tulee olla velvollisuus jättää perimättä tai alentaa niissä tapauksissa, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Tällä hetkellä perinnässä on hyvin suuri määrä nimenomaan näitä maksuja, joten kunnille annettava mahdollisuus olla perimättä niitä ei riitä. Myös ehdotetun 3 §:n mukaista rangaistusluonteista maksua siitä, jos aika tai palvelu jää käyttämättä ja peruuttamatta, tulee tarvittaessa huojentaa tämän pykälän perusteella, vaikka monissa tilanteissa maksu tuolloin tulisi varmasti jätettäväksi perimättä jo 3 §:n mukaisen kohtuuttomuusperusteen perusteella. Perusteluissa tulisi todeta, että asiakkaan kokonaiselämäntilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti asiakkaan YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutuminen sekä substanssilainsäädännön tarkoitus ja tavoitteet. Esimerkiksi vammaisen henkilön osallisuus ei voi toteutua, jos hän elää jatkuvasti köyhyysrajalla. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuus sekä toimeentulotuen viimesijaisuus on huomioitu aivan oikein lakitasolla. Tämä edistäisi lakia oikein sovellettaessa YK:n vammaissopimuksen artiklan 28 c) alakohdan velvoitetta köyhyydessä elävien vammaisten henkilöiden vammaisuudesta aiheutuvien kulujen taloudelliseen tukemiseen. Maksun huojentamisen ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen vaatii joka tapauksessa vahvaa panostusta lain toimeenpanoon, esimerkiksi koulutukseen ja muuhun tiedotukseen. Lakiin tulisi lisätä säännös siitä, ettei asiakasmaksujen perintätoimia saa aloittaa ennen maksun alentamisen tai perimättä jättämisen edellytysten selvittämistä. Kuntien tulee edellyttää laativan selkeän ja helppokäyttöisen lomakkeen ohjeineen maksujen alentamisen tai poistamisen hakemista varten. Huojentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi tarvitaan myös valtakunnallista ohjeistusta. Tärkeää on selkeyttää prosessia myös siltä osin, kuka maksun alentamisesta tai poistamisesta päättää. Vastuutahon tulee olla sellainen, jolla on sekä riittävä osaaminen että ymmärrys asiakkaan/perheen kokonaistilanteesta. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin kunnalle velvollisuus huolehtia, että asiakas saa tiedon maksujen huojentamissääntelystä. Vammaisten ihmisten kohdalla on varmistettava, että he saavat tiedon itselleen saavutettavassa muodossa (esim. tarvittaessa selkokielellä). Tiedottamisen maksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuuksista on oltava saavutettavaa ja monikanavaista. Ehdotetun pykälän perusteluissa todetaan hyvin, että asiakkaan on myös saatava riittävä apu, ohjaus ja neuvonta maksujen huojentamista tai perimättä jättämistä koskevassa asiassaan. Huomiota tulee kiinnittää myös maksujen huojennusten toteutumisen valvontaan.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV anser att det är bra att kommunen åläggs att inte uppbära avgift om uppbärande av avgift kan anses försvåra förutsättningarna för personens eller familjens utkomst. Vi föreslår att skrivelsen angående kommunens skyldighet att ge ett beslut angående nedsänkning eller icke-uppbärande av avgift med medföljande besvärsanvisning flyttas från motiveringarna till paragrafnivå. Också straffavgifter enligt 3§ i detta lagförslag bör sänkas eller eftergivas i enlighet med 11 §, om straffavgiften inte slopas som vi föreslagit.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On erittäin tervetullutta, että lakimuutoksessa todetaan "Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden" erityisesti haavoittuvaisessa asemassa olevien osalta. Tämäkin alleviivaa sitä, että toimeentulosta päättävien ja sen maksavien tahojen tulee myös vastata asiakasmaksun perinnästä kaikissa tilanteissa. Katso ystävällisesti aiemmat kommentit. Haasteena päihdepotilaiden osalta näemme vaatimuksen toimittaa päätös lähtökohtaisesti kirjallisena tai suullisena, sillä potilaan tavoittaminen tai yhteydenotto hänen ollessa vaikeissa vieroitusoireissa voi olla haastavaa. Olisiko mahdollista vähintäänkin perusteluissa mahdollistaa myös se, että palveluntuottaja voi toimia päätöksen välittäjänä, jolloin kunta voisi esim. samalla kun toimittaa maksusitoumuspäätöksen palveluntuottajalle myös antaa päätös asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisesti toimitettavaksi asiakkaalle. Se voisi vähentää byrokratiaa ja kunnallisten viranhaltijoiden työtaakkaa.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • SAMS understöder idén om en tydligare reglering för avskrivning och sänkning av klientavgifter. SAMS uppmanar regeringen att utveckla processerna ännu mera. Idag är uppbäringen av klientavgifter inte kostnadseffektivt och ofta inte heller socialt sätt ändamålsenligt SAMS uppmanar regeringen att utreda möjligheten att använda sig av delvis automatiserat beslutsfattande för avskrivning av klientavgifter. I och med informationen i inkomstregistret och befolkningsregistret kunde ett automatiserat beslutsförslag göras om avskrivningen eller sänkningen av klientavgifter. Det här skulle spara på resurser inom förvaltningen och indrivningen och förbättra individers möjligheter att delta i samhället. Samtidigt borde prövningsmarginal tillåtas för individuella omständigheter. SAMS understöder förslaget om att klientavgifter ska i första hand sänkas eller avskrivas. Utkomstödet bör vara det sista alternativet i alla situationer. SAMS åberopar att den här sänkningen borde i första hand göras på tjänstens vägnar (”ex officio”), eftersom individer kan ha mycket olika möjligheter och förutsättningar att ansöka om den. I andra hand bör all information vara förståeligt och lättillgängligt. Klientens språkliga rättigheter bör respekteras och beaktas. Också regelverkets bindande kraft bör förstärkas och förtydligas. Just nu beskrivs en del av processen som valfri för myndigheterna, vilket kan urvattna paragrafens syfte och ändamål. Denna brist bör åtgärdas i lagförslaget. SAMS vill även uppmärksamma att en betydande del av personer med funktionsnedsättningar idag lever under eller nära fattigdomsgränsen, vilket i sig äventyrar så väl möjligheter att delta i samhället och även individernas välmående och rättssäkerhet. Det här leder således till en situation där substanslagar så som handikappservicelagens och funktionshinderskonventionens syften inte förverkligas utan snarare äventyras.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen 11 §:n 3.momentissa lukee ”Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden”. 11 §:n 3. momenttiin tulisi Kelan ja kuntien/kuntayhtymien vastuujaon selkeyttämiseksi, tulkintaepäselvyyksiltä ja asiakkaiden ”pompottelulta” välttymiseksi lisätä, että se koskee 11 §:n 1 momentissa mainittuja sosiaalihuollon palvelusta taikka terveydenhuollon palvelusta asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja, kuten esityksestä on ymmärrettävissä. Mikäli tarkennusta ei ole, voidaan 3 momentti tulkita kirjaimellisesti niin, että asiakasmaksun alentamiseen on kunnilla/kuntayhtymillä velvoite myös terveydenhuollon tasasuuruisten Kelan perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asiakasmaksujen osalta.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotettu esitys velvoittaa jo asiakasmaksua määrättäessä arvioimaan asiakkaan toimeentulon edellytyksiä. Asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevien päätösten määrän voi siten kasvaa. Tämä vähentää kuntien asiakasmaksutuloja.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tähän toivotaan selkeää valtakunnallista ohjeistusta ja pelisääntöjä, joiden mukaan tasamaksua koskevat maksut voidaan alentaa tai jättää perimättä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. Sairaanhoitopiirillä ei tällä hetkellä ole resursseja selvittää asiakkaan taloudellista asemaa riittävällä tarkkuudella niin, että voitaisiin perustellusti ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi myöntää maksun alennusta tai perimättä jättämistä. Nykykäytännön mukaisesti, mikäli asiakas ei kykene maksamaan laskua, PPSHP kehottaa häntä olemaan yhteydessä Kelaan perustoimentulotuen ja kotikunnan sosiaalitoimeen täydentävän toimeentulotuen hakemista varten. Kyseisillä toimijoilla on osaaminen ja resurssit asian varmistamiseksi. Kela voisi olla riippumaton ja puolueeton taho, jolta voisi pyytää lausunnon, jos asiakas hakee maksuunsa alentamista tai perimättä jättämistä. Hallituksen esityksessä edellytetään, että tieto mahdollisuudesta tasamaksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta tulisi antaa asiakaslaskun yhteydessä. Tämä edellyttäisi muutoksia laskutusjärjestelmiin ja aiheuttaisi lisäkustannuksia ja tietoteknisiä haasteita, ks. lausunnon kohta 2a §.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksessä korostetaan asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Asiaan liittyy kuitenkin sairaanhoitopiirissä (kuntayhtymä) merkittäviä haasteita ja ongelmia. Lähtökohtaisesti sairaanhoitopiirillä (kuntayhtymä) ei ole tietoa asiakkaan toimeentulosta taikka hänen saamistaan etuuksista eikä ole myöskään pääsyä tällaisiin tietoihin. Asiakkaat voivat hakea samanaikaisesti maksuvapautusta sairaanhoitopiiriltä ja toimeentulotukea Kelalta. Sairaanhoitopiirillä ei ole tietoja asiakkaan toimeentulotukihakemuksesta. On mahdollista, että asiakas hakee maksuvapautusta sairaanhoidon laskuista ja liittää saman asiakasmaksulaskun toimeentulotukihakemukseen. Tämä voi aiheuttaa päällekkäistä työtä useassa viranomaisessa ja myös mahdollistaa väärinkäyttötilanteita. Lain säännösten tulisi olla sellaisia, että niitä on mahdollista kontrolloida. Asiakkaan toimeentulon edellytysten vaarantuminen pitäisi pystyä arvioimaan terveydenhuollossa, jossa sitä varten ei ole resurssia eikä tietojärjestelmiä. Esimerkiksi tietoja vapautusperusteissa mainituista yksinasumisesta tai työllisyystilanteesta sairaanhoitopiirin on vaikea saada. Sairaanhoitopiirin näkökulmasta ei välttämättä ole edes perusteita käsitellä tietoja asiakkaan toimeentulosta. Niiden pitäisi näkemyksemme mukaan olla sosiaalietuuksien ja -palveluiden asioita. Tällä hetkellä terveydenhuollon asiakasmaksut yksiselitteisesti hyväksytään Kelan etuusohjeiden mukaan toimeentulotuen laskelmissa. Terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan myös Kelan hoitotukien ja vammaistukien erityiskustannuksina. Lisäksi ne huomioidaan terveydenhuollon maksukatossa. Sosiaaliturvan kokonaisuus on kompleksinen, maksujen poistamisella saattaa olla asiakkaalle jopa haittaa sosiaaliturvan kokonaisuuden näkökulmasta. Käytännössä asiakas joutuu toimittamaan samoja tietoja taloudellisesta tilanteestaan samanaikaisesti terveydenhuoltoon asiakasmaksun poistoa varten ja Kelaan toimeentulotukea varten. Näiden käsittely on sidoksissa toisiinsa, eli tieto siitä poistetaanko maksu vai ei, vaikuttaa toimeentulotuen myöntämiseen. Lain perusteluissa mainittu asiakasmaksun poistaminen jo ennen maksun asettamista vähentäisi asiakkaan ja eri toimijoiden työtaakkaa, mutta edellyttäisi ”toimeentulon edellytysten vaarantumisen” määrittelyä etukäteen ja asiakkaan kanssa terveydenhuollon käynnin tai hoidon yhteydessä. Tällaiseen ei ole terveydenhuollossa tällä hetkellä varattu resurssia. Esityksen mukaiset nykyistä suuremmat asiakasmaksuvapautusten määrät aiheuttaisivat sairaanhoitopiirille runsaasti lisää työtä ja lisäresursoinnin tarvetta. Emme näe tällaista resurssointia terveydenhuollon palveluihin järkevänä emmekä sen ydintehtävävään kuuluvana. Harkinnanvarainen, asiakkaan itsensä toimittamiin tietoihin perustuva maksujen alennus tai maksuvapautus voivat asettaa palvelujen käyttäjät myös keskenään eriarvoiseen asemaan. Esitämme harkittavaksi, että harkinnanvaraisia maksujen alennuspäätöksiä ei terveydenhuollossa (sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä) tehtäisi, vaan asiakas ohjattaisiin niiltä osin sosiaalietuuksien ja -palveluiden piiriin. Asiaan liittyy myös kunnan/kuntayhtymän taloudellinen vastuu. Tilanteessa, jossa kotikunta myöntää asiakkaalle maksuvapautuksen, kotikunta on se vastuutaho, jolta tuloja jää saamatta. Kun sairaanhoitopiiri (kuntayhtymä) myöntää maksuvapautuksen, tulonmenetys tulee kaikille jäsenkunnille. Maksuvapautuksella voi olla asiakkaan kannalta haitallisia seurauksia maksukertymän ja maksukaton kannalta. Jos maksuvapautuksia myönnetään entistä enemmän (ensisijaisesti suhteessa toimeentulotukeen), niin asiakkaan maksukertymä pienenee ja maksukatto täyttyy hitaammin. Tällöin asiakas voi joutua maksamaan maksukaton alle jääviä maksuja muualle ja kokonaisuudessa yhtä paljon. Tähän liittyy myös teknisiä haasteita ja työn lisääntymistä, kun eri palveluissa kertyneitä maksukertymiä ja vapaakortteja joudutaan ottamaan huomioon ja oikaisemaan.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakkaat ovat jatkossakin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, myönnetäänkö paikallisessa poliittisessa päätöksenteossa alennusta myös muissa kuin lakiesityksessä mainituista palveluista eli käytännössä terveydenhuollon maksuista. Pykälässä velvoitetaan huolehtimaan siitä, että asiakasta informoidaan maksun alentamisesta tai perimättä järjestämisestä. Esimerkiksi palvelupäätöksen tai asiakaspäätöksen yhteydessä informoitavaksi. Soten velvollisuus on huolehtia siitä, että asiakas saa henkilökohtaisesti tiedon maksun alentamis- tai perimättäjättämismahdollisuudesta. Tieto on annettava ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kunnan tai kuntayhtymän on asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan alennettava maksua tai jätettävä se kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä taikka asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden tai muun elatusvastuun toteuttamista silloin, kun maksu on määrätty sosiaalihuollon palvelusta taikka terveydenhuollon palvelusta asiakkaan maksukyvyn mukaan. Esityksen mukaan asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijainen suhteessa toimeentuloturvaan. Hyvinvointiala HALI ry katsoo, että järjestäjän jättäessä asiakasmaksun perimättä tai alentaessa asiakasmaksuja, toimenpiteellä ei ole seurauksia palveluntuottajan suuntaan.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa sääntelyä on perusteltua jo sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden perusoikeuksien näkökulmasta täsmentää. Nykyinen lainsäädäntö on asian suhteen varsin väljä ja eri kuntien asukkaat eivät ole tämän vuoksi yhdenvertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Säännöstä sovelletaan vaihtelevin tavoin ja nykyinen lainsäädäntö on hyvin tulkinnanvarainen sen suhteen, milloin asiakkaan toimeentulo vaarantuu ja miten asiakkaan taloudellista tilannetta tulkitaan. Lain tasolle tulisi selkeästi kirjata periaatteet, joiden mukaisesti asiakasmaksua tulisi kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen osalta alentaa. Laissa tulisi määritellä tulot ja menot, jotka huomioidaan arvioitaessa asiakasmaksun alentamisen tarpeellisuutta. Myös henkilön ja hänen perheensä varallisuuden ja velkojen huomioiminen toimeentulon vaarantumista arvioitaessa tulisi lakia säädettäessä määritellä. Edellä mainitut ovat edellytyksiä sille, että asiakkaiden näkökulmasta nykytilanne selkeytyy edes jossain määrin. Tärkeää olisi avata 11 §:n ja toimeentulotukilain suhdetta, koska asiakasmaksun alentamisen tai perimättä jättämisen harkinta on ensisijaista suhteessa toimeentulotukeen. Käytännön kannalta ei kuitenkaan ole realistista, että kunnissa kyettäisiin käsittelemään asiakasmaksun alentamisen hakemukset esimerkiksi 7 vuorokaudessa.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän selkeyttäminen on hyvä asia. Säännös aiheuttaa kuitenkin kunnille lisää työmäärää, kun on määriteltävä taho, joka selvittää asiakkaiden tilannetta ja neuvoo asiakkaita maksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevasta sääntelystä. Ehdotettu säännös antaa kuitenkin paljon tulkintavaraa kunnille, vaikka sen velvoittavuutta on lisätty, joten täsmennykset tältä osin edesauttaisivat säännöksen toimeenpanoa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kuten edellä totesimme, pelkkä tiedon antaminen muutoksenhakumahdollisuudesta ei ole riittävä monien ikääntyneiden kohdalla. Kunnat ovat antaneet näitä tietoja palvelujen käyttäjille jo nyt, mutta samaan aikaan monet kunnat ovat olleet passiivisia oma-aloitteisesti kohtuullistamaan perittäviä palvelumaksuja. Tiedonkeruuta siitä, missä määrin kunnat kohtuullistavat palvelumaksuja on lisättävä ja kuntia on ohjattava oma-aloitteiseen maksujen kohtuullistamiseen ja perimättä jättämiseen, erityisesti vanhusten kohdalla, joiden toimintakyky on vähentynyt. Ehdotamme, että asiakkaan maksukyky selvitettäisiin aina palvelutarpeenarvioinnin yhteydessä. Tässä päätöksessä pitäisi huomioida asiakkaan tulot, kaikki hänen pakolliset menonsa kuten asumiskulut, lääkemenot ja muut sairauskulut sekä kotihoidon ja tukipalvelujen tarpeet ja maksut kokonaisuutena. Tällä hetkellä kunnille on kannattavaa periä asiakasmaksut ja opastaa ihmisiä hakemaan toimeentulotukea, sillä toimeentulotuen maksaa Kela, kun taas asiakasmaksujen perimättä jättäminen tarkoittaisi kuntien tulonmenetystä. Kunnat eivät ole olleet aktiivisia asiakasmaksujen alentamisessa ja perimättä jättämisessä, mikä on saattanut monet vanhat ihmiset taloudellisiin vaikeuksiin ja johtanut myös siihen, että palvelutarpeestaan huolimatta useat vanhat ihmiset eivät ole hakeneet palveluja. Tämä on ollut keskeinen syy laajaan hoivaköyhyyteen eli siihen, että monien ikääntyneiden päivittäisen avun tarpeet ovat jääneet täyttämättä. HE:n esityksen painotus siihen, että kunnat ohjataan vain informoimaan vanhuksia mahdollisuudesta hakea maksujen alentamista tai perimättä jättämistä ei tämän vuoksi ole riittävä. Vanhukset tarvitsevat palveluja juuri toimintakykyjensä vähenemisen vuoksi, mikä rajoittaa monen kykyä myöskään tehdä hakemuksia maksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Monella ei myöskään ole omaisia, jotka voisivat näitä hakemuksia tehdä. Maksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen on otettava huomattavasti nykyistä aktiivisempi ote eikä HE:n esitys valitettavasti vielä johda tähän. Uusia menetelmiä on mietittävä, miten kunnat saadaan aktivoitua palvelumaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen. Vanhusten hoivaköyhyyden ja taloudellisten vaikeuksien vähentämiseksi laissa tulisi säätää kunnan velvollisuudesta ryhtyä omatoimisesti toimenpiteisiin asiakasmaksun alentamiseksi ja perimättä jättämiseksi tilanteissa, joissa vanhusasiakkaiden toimeentulo on vaarantumassa.
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säännös ei yksiselitteisesti velvoita tasasuuruisten asiakasmaksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Tämä on huono asia koska se voi johtaa eri tahojen tulkintaeroihin ja mahdolliseen päällekkäiseen työhön (kunta, kuntayhtymä, KELA) jolloin asiakas voi jäädä sijaiskärsijäksi (mm. toimeentulotuki, asiakasmaksun alennus/poisto). Tämä jättää asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Myös asiakkaan oma aktiivisuus vaikuttaa mikä ei kehitysvammaisten kohdalla aina ole realistista. Esityksen mukainen informointivelvollisuus mahdollisuudesta maksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen henkilökohtaisesti lisää palvelutapahtuman yhteydessä annettavaa informaatiota. Tässä pitää huomioida myös erityisryhmien tarpeet (selkokieli, kuvakommunikaatio, viittomakieli).
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund, Pärnänen Heikki
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Säädös on erittäin tervetullut. On erittäin hyvä, että maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen säädetään ensisijaiseksi toimeentulotukeen nähden.
      • Hengitysliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän uudistaminen on erittäin tarpeellista. Hengitysliitto kannattaa esitystä vahvistaa kuntien ja sairaanhoitopiirien velvollisuutta kohtuullistaa maksuja ja tiedottaa kohtuullistamismahdollisuudesta sekä sen ensisijaisuutta toimeentulotuen hakemiseen nähden. Valmiin hakemuspohjan tarjoaminen ja lisätietoja antavan tahon yhteystiedot ovat tärkeitä, jotta maksun alentamista tai perimättä jättämistä osataan hakea oikea-aikaisesti. Lisätietoja on saatava esteettömästi. Hengitysliitto esittää, että asiakassuunnitelmien yhteydessä tulee tehdä kartoitus potilaan tai asiakkaan kokonaistilanteesta, jonka pohjalta voidaan tehdä päätös maksujen perimättä jättämisestä. Hengitysliitto esittää lakiin kirjattavaksi, että asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Kuntien tulee varmistaa, etteivät maksut johda automaattisesti ulosottoon, vaan asiakkaan kanssa tulee tehdä henkilökohtaiset maksusuunnitelmat ja jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan säännöksen velvoittavuuden tiukentaminen ja maksujen alentamisen tai perimättä jättämisen ensisijaisuuden suhteessa toimeentuloturvaan vahvistaminen on erittäin tärkeää. Nykyinen tilanne on johtanut kokemukseen siitä, että tämä 11 § on tarkoin varjeltu salaisuus kunnissa, eikä asiasta tahdo saada lisätietoa, vaikka itse osaisi kysyä. Riittävän tiedon saaminen käytännöstä on varmistettava: paljon palveluita käyttäville asiakkaille voisi olla tarpeen antaa tieto aina myös kirjallisesti suullisen tiedonannon ohella, lisäksi asiakkaalla on oltava mahdollisuus kysyä tarkempaa tietoa esim. kasvokkain tapaamisella henkilön kanssa, joka osaa neuvoa asiassa. Maksun alentamatta tai perimättä jättämisestä tehtävä kirjallinen päätös antaa asiakkaalle asiaa koskevat perustelut. Ne olisi tärkeä ilmaista siten, että asiakas ymmärtää, miksi päätös on kielteinen.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto pitää kannatettavana, että asiakasmaksuja voidaan alentaa ja jättää perimättä. Liitto kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi muistisairaille ja monille muille asiakasryhmille on liian vaativaa oma-aloitteisesti hakea maksualennusta tai -vapautusta. Muistiliitto kannattaa sitä, että kunnalle säädetään velvollisuus tiedottaa asiakasta maksujen huojentamisesta ja huomauttaa samalla, että tiedon on oltava selkeää ja saavutettavaa sekä oltava saatavissa jo ennen palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä. Tieto on annettava asiakkaalle kirjallisessa muodossa.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan maksun alentamatta tai perimättä jättämisestä olisi tehtävä kirjallinen päätös. Päätös olisi annettava myös silloin, kun se on kielteinen. Tämä muutos tulee tarkoittamaan suurta lisätyötä kaupungille, sillä perimättä jättämis-/ maksun alentamispyyntöjä tulee huomattavasti lisää. Nyt maksettu yleensä Kelan myöntämästä toimeentulotuesta. Pykälän 4 momentin mukaan kunnan olisi annettava asiakkaalle tieto siitä, mitä pykälän 1—3 momentissa säädetään maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tietoa annettaessa olisi siten otettava huomioon asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten mahdolliset toimintakykyä rajoittavat tekijät. Muutos vaatii laajaa oikaisuvaatimusohjetta. Miten oikaisuvaatimusohjeesta saadaan riittävän kattava? Miten käytännössä henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioiminen onnistuu? Mielestäni tässä kohtaa on kunnalle asetettu vaatimus viety liian pitkälle. Palvelua tuottavalla taholla ei voi, eikä saa olla tiedossa esim. asiakkaan henkiset rajoitteet, silloin kun asiakas käyttää esim. hammaslääkärin palveluksia.
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskeva ehdotettu sääntely on pääosin asiakaslähtöistä ja kannatettavaa. Kunnan velvoite oma-aloitteisesti alentaa asiakasmaksua tai jättää asiakasmaksu perimättä otetaan huomioon pykälätasolla, ja asiakkaan oikeussuojaan on kiinnitetty huomiota kirjaamalla kunnan velvoitteeksi antaa maksun huojentamisesta kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös (tosin tämä todetaan nimenomaisesti vain perusteluista, josta se voisi olla aiheellista nostaa pykälätasolle). Ehdotetun pykälän perusteluiden mukaan ”jos kunnalla on tiedossa, että asiakkaan tai perheen toimeentulo vaarantuisi asiakasmaksun perimisen vuoksi, palvelusta perittävää maksua voitaisiin suoraan alentaa tai jättää perimättä”. Tämän tulee kuitenkin pykälän sanamuodon mukaisesti olla kunnan selkeä velvoite silloin, kun voidaan olettaa asiakkaan tai perheen tilanteen olevan sellainen, että asiakasmaksut voisivat vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä, eli perusteluita tulee tältä osin korjata vastaamaan pykälän sanamuotoa. Lisäksi on syytä selvittää, voitaisiinko ainakin jollain aikavälillä siirtyä tulorekisteritietojen hyödyntämiseen asiakasmaksuja määrättäessä. Tämä helpottaisi paitsi maksujen määräämisestä ja huojentamisesta aiheutuvaa työtaakkaa niin myös monien vähävaraisten asiakkaiden ja perheiden tilanteita, vähentäen varmasti myös ulosottojen määrää. Myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja tulee olla velvollisuus jättää perimättä tai alentaa niissä tapauksissa, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Tällä hetkellä perinnässä on hyvin suuri määrä nimenomaan näitä maksuja, joten kunnille annettava mahdollisuus olla perimättä niitä ei riitä. Terveydenhuollon maksuista on voinut kokemuksemme mukaan helposti kertyä sellaisia summia, että niitä on joutunut maksamaan takuueläkkeestä monia vuosia ja jopa vailla mahdollisuuksia koskaan selviytyä niistä. Pelkästään yksi erikoissairaanhoidon maksu kuukaudessa voi olla pienituloisen taloudelle tuhoisa, koska varsinaisen käyntimaksun lisäksi tulevat monesti maksettaviksi vielä matkakustannukset ja lääkekustannukset. Myös ehdotetun 3 §:n mukaista rangaistusluonteista maksua siitä, jos aika tai palvelu jää käyttämättä ja peruuttamatta, tulee tarvittaessa huojentaa tämän pykälän perusteella, vaikka monissa tilanteissa maksu tuolloin tulisi varmasti jätettäväksi perimättä jo 3 §:n mukaisen kohtuuttomuusperusteen perusteella. Edellytys siitä, että maksu vaarantaisi asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytykset, on tiukka ja työläs sekä vaikea arvioida ja laskea. Voisiko tämän todeta esimerkiksi näin: ”maksu on kohtuuton suhteessa asiakkaan tuloihin, taloudelliseen tilanteeseen ja elämäntilanteeseen kokonaisuutena”? Silloin pienemmät maksut voisi jättää perimättä ilman suuria laskelmia esimerkiksi silloin, kun sosiaalityöntekijä tuntee valmiiksi asiakkaan tilanteen. Perusteluissa voitaisiin todeta, että asiakkaan kokonaiselämäntilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti asiakkaan YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutuminen sekä substanssilainsäädännön tarkoitus ja tavoitteet. Vammaisen henkilön osallisuus ei voi toteutua, jos hän elää jatkuvasti köyhyysrajalla. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuus sekä toimeentulotuen viimesijaisuus on huomioitu aivan oikein lakitasolla. Tämä edistäisi lakia oikein sovellettaessa YK:n vammaissopimuksen artiklan 28 c) alakohdan velvoitetta köyhyydessä elävien vammaisten henkilöiden vammaisuudesta aiheutuvien kulujen taloudelliseen tukemiseen. Maksun huojentamisen ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen vaatii joka tapauksessa vahvaa panostusta lain toimeenpanoon, esimerkiksi koulutukseen ja muuhun tiedotukseen, sillä vaikka tämä toimeentulotuen viimesijaisuus on tälläkin hetkellä selkeästi laissa säännelty, sitä ei käytännössä tunneta hyvin. Lakiin tulee lisätä säännös siitä, ettei asiakasmaksujen perintätoimia saa aloittaa ennen maksun alentamisen tai perimättä jättämisen edellytysten selvittämistä. Kuntien tulee edellyttää laativan selkeän ja helppokäyttöisen lomakkeen ohjeineen maksujen alentamisen tai poistamisen hakemista varten. Huojentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi tarvitaan myös valtakunnallista ohjeistusta. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin kunnalle velvollisuus huolehtia, että asiakas saa tiedon maksujen huojentamissääntelystä. Vammaisfoorumi kannattaa ehdotusta. Vammaisten ihmisten kohdalla on varmistettava, että he saavat tiedon itselleen saavutettavassa muodossa (esim. tarvittaessa selkokielellä). Tiedottamisen maksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuuksista on oltava saavutettavaa ja monikanavaista. Ehdotetun pykälän perusteluissa todetaan hyvin, että asiakkaan on myös saatava riittävä apu, ohjaus ja neuvonta maksujen huojentamista tai perimättä jättämistä koskevassa asiassaan. Katsomme, että huomiota tulee kiinnittää myös maksujen huojennusten toteutumisen valvontaan.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksessä ehdotetaan, että asiakasmaksun huojentamisen ensisijaisuutta toimeentulotukeen nähden korostettaisiin ja kunnalle säädettäisiin velvollisuus huolehtia siitä, että asiakas saa nykyistä paremmin tiedon huojentamista koskevasta sääntelystä. Tämä on erittäin perusteltua. Kuntien velvollisuus antaa tieto asiakkaalle siitä, että maksua alennetaan tai jätetään kokonaan perimättä parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja kunnioittaa hänen osallisuuttaan omassa asiassaan. Kun kunta voi alentaa tai jättää maksut perimättä myös omasta aloitteestaan, pykälän velvoite lisää tiedon perillemenoa. Tiedon kulkua asiakkaalle voi parantaa vielä sillä, että ilmoitetaan lisätietoja antavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Informointi ei kuitenkaan valitettavasti vielä tarkoita, että kunnat alkaisivat myöntää maksuvapautuksia. Kunnat tarvitsevat ohjeistuksen maksujen kohtuullistamisesta/ perimättä jättämisestä silloin, kun siihen on tarvetta. Ohjeistuksessa olisi tarpeellista huomioda täydentävän toimeentulotuen myöntämismahdollisuus, mikäli maksuvaputusta ei myönnetä. Tässä vaiheessa pitäisi vielä olla mahdollisuus tehdä perimättäjättämispäätös, mikäli toimeentulotuen kautta ei asiakasta voida auttaa. Perusteltua on, että maksuihin tulee mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • 1 momentti Lakiehdotuksen mukaan maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva asia tulisi lähtökohtaisesti vireille asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta. Hallintolain mukaisesti maksun alentamisesta (perusteluissa s. 79 tältä osin kirjoitusvirhe: ”alentamatta”) tai perimättä jättämisestä olisi tehtävä kirjallinen päätös ja siihen saisi vaatia oikaisua. Ehdotetun säännöksen sanamuodosta ja perusteluista ei käy ilmi, mitä menettelyä on noudatettava, mikäli asiakas hakee alentamista tai perimättä jättämistä vasta laskun lähettämisen jälkeen. Mikäli lasku olisi ehdotetun 2a §:n perusteella päätös, johon on sovellettava hallintolain sääntelyä, onko tällöin laskutuksen jälkeen tapahtuvassa alentamis- tai perimättäjättämismenettelyssä noudatettava oikaisuvaatimusmenettelyä vai onko kysymyksessä esimerkiksi hallintolain 50 §:n mukainen asiavirheen korjaaminen, jolloin asia käsitellään uudelleen ja annetaan uusi päätös? Johdonmukaisuuden vuoksi ehdotetun 3 momentin sisältö tulisi siirtää lakiehdotuksen 11 §:n 1 momentin loppuun. 2 momentti Lakiehdotuksen 2 momentissa käytetään termiä ”muu järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista määrättävä maksu”. Säännöksen sanamuoto jättää tulkinnanvaraiseksi, tarkoitetaanko säännöksessä myös asiakasmaksulain 3 §:ssä tarkoitettuja käyttämättömästä ajasta perittäviä maksuja ja 13 §:n 1 momentin mukaisia muulta kuin Suomessa asuvalta perittäviä maksuja. Asiakasmaksulain 3 §:n mukaisten maksujen osalta VSSHP kiinnittää huomiota siihen, että apulaisoikeuskansleri on vuonna 2003 ottanut kantaa rikosperusteisen sakon maksuun toimeentulotuesta (6.10.2003, dnro 6/50/02) katsoen, että toimeentulotukisäännöstöä tulisi soveltaa hyvin harkitusti sakon maksuun. Lisäksi useiden kuntien omissa toimeentulotukea koskevissa soveltamisohjeissa ohjeistetaan, ettei sakkoihin tai vahingonkorvauksiin myönnetä toimeentulotukea. Näiden valossa voisi olla perusteltua tulkita, että 3 §:n mukaisiin maksuihin ei tulisi soveltaa nyt kysymyksessä olevaa alennus- ja perimättäjättämissäännöstä. 2 momentin toinen virke on tarpeeton, koska samat seikat on ilmaistu 1 momentissa. Mikäli kunta tai kuntayhtymä on ottanut käyttöön 2 momentin mukaisen alentamis- tai perimättäjättämismahdollisuuden, tekevät Kela toimeentulotuen myöntäjänä, kunta harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäjänä sekä sairaanhoitopiiri päällekkäistä työtä. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä pyytävä asiakas toimittaa kuntayhtymälle kattavasti tietoja toimeentuloedellytyksistään, elatusvelvollisuudestaan tai huollollisista seikoista. Tietosuojalainsäädännön mukaan kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin pyrittävä tietojen minimointiin muun muassa siten, että henkilötietoja kerätään mahdollisimman vähän ja vältetään tietojen keräämistä useaan paikkaan. Tähän nähden ei ole perusteltua, että esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluja tuottava viranomainen, jolla on rekistereissään huomattavat määrät asiakkaiden terveystietoja, keräisi ja käsittelisi myös asiakkaidensa taloudellista asemaa koskevia tietoja (muutoin kuin siltä osin kuin asiakasmaksulain 11 §:n 1 momentin soveltaminen edellyttää). Todennäköisesti useat asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä pyytävät henkilöt olisivat jo ennestään toimeentulotukiasiakkaita ja heidän taloudellista asemaa koskevia tietoja olisi siten jo entuudestaan kerätty toimeentulotukiviranomaisten rekistereihin. Asiakkaiden ja potilaiden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, ettei heidän tarvitse hakea tukea ja maksujen alentamista useilta viranomaisilta. Säännöksen 2 momentin soveltamiseen liittyvä asiakkaiden taloudellisen aseman selvittäminen ja arviointi lisää kuntien ja kuntayhtymien hallinnollista työtä merkittävästi ja vaatisi sairaanhoitopiireissä lisäresursseja. Nykyisessä kuntien ja kuntayhtymien taloudellisessa tilanteessa ei hallinnollista työtä pidä lisätä ja päällekkäisyyttä tulee välttää, jonka vuoksi kuntayhtymän näkökulmasta päätökset tulisi tehdä kunnissa tai Kelassa, joilla on paremmat mahdollisuudet selvittää päätöksenteon tueksi tarvittavat tiedot. 3 momentti Lakiehdotuksen 3 momentti tulisi siirtää 1 momentin viimeiseksi virkkeeksi. 4 momentti Koska 2 momentin mukaisen alentamis- ja perimättäjättämismenettelyn käyttö riippuu kunnan päätöksestä, VSSHP ehdottaa, että 4 momentin alkuosa muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle tieto siitä, mitä 1 (ja 3) momentissa säädetään maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä, ja vastaavasti myös tieto 2 momentin sisällöstä, mikäli kunta tai kuntayhtymä on päättänyt ottaa käyttöön 2 momentin mukaisen alentamis- tai perimättäjättämismahdollisuuden.”
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag dock med noteringen att beaktat propositionens mål om att öka jämlikheten är det inte helt okomplicerat att det lämnas till kommunen eller samkommunen att bedöma när nedsättning och eftergift av avgift bör anses vara skälig och korrekt åtgärd i relation till lagförslagets uttryckliga uppmaning om att nedsättning och eftergift av avgift ska prioriteras framom utkomststöd. Det behövs gemensamma riktlinjer för tillämpning och lösningar som inte ökar mängden administration. Utlåtande gällande missbrukarvården utgående från Pixnekliniken (Finlands enda svenskspråkiga institution för missbrukarvård): Avsikten med revideringen av Lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården är att avlägsna hinder för vård och öka jämlikheten när det gäller hälsa bland annat genom större avgiftsfrihet och skäligare avgifter. • Avsikten bör också innebära att bedömning av uppkomna klientfakturor ska göras på likvärdig grund oberoende om faktureringsgrunden kan härledas till hälsovården eller socialvården. Människor i behov av vård och omsorg och uppkomna klientavgifter bör oberoende av hälsohinder behandlas på samma grund. Det som skett sedan FPA övertog utkomststödet från kommunerna innebär att personer i behov av missbrukarvård på institution har satts i en försämrad ekonomisk situation än personer som vårdats inom hälso- och sjukvården. FPA har inte beaktat vid beviljande av grundläggande utkomststödet klientfakturor på jämställd grund med klientfakturor som uppkommit inom hälso- och sjukvården. Detta trots att lagstiftning och förordningar jämställer avgifterna för anlitande av kortvarig anstaltsvård, å ena sidan i enlighet med 67 § i hälso- och sjukvårdslagen och å andra sidan i enlighet med § 22 i socialvårdslagen. Missbrukarvårdens klienter har hamnat i än mera i svåra ekonomiska situationer då de sökt vård för sitt hälsohinder, och känslan av utanförskap och marginalisering har ökat för de som behöver vården. • FPA:s ansökningsblanketter för sökande om grundläggande utkomstöd TO1 beaktar inte klientavgifter som uppkommer inom socialvården. FPA kan på klientens begäran hänskjuta ansökan till kommunen om ansökningen innehåller utgifter för vilka kommunen kan bevilja kompletterande eller förebyggande utkomststöd. I slutändan, att inte beakta klientavgifter inom socialvården med detta förfarande ökar ojämlikheten mellan klientgruppers möjlighet till hälsa, vård och välfärd samt att detta förfarande försvårar kommunernas beviljande av socialvårdstjänster avsedda för klienter med rusmedelsproblematik och beroendesjukdom till den vård som möter klientgruppens vårdbehov. Också eftersom detta förfarande i förlängningen starkt påverkas och är beroende av kommunernas ekonomiska situation. • Påpekas bör också att propositionens avsikt med lagförändring är en strävan att avlägsna hinder för vård och med detta och med denna avsikt som utgångspunkt kan konstateras att lagförändringen behöver förtydligas så att kostnadsutvecklingen mellan kommuner jämställs. • Avsikten med en lagförändring kan inte vara att överskjuta ansvaret för klientfakturor uppkomna inom missbrukarvården från grundläggande utkomststödet (FPA) till kommunerna. I nuläget finns lagtexter som möjliggör att klientfakturor för klienter får stöd för allehanda vårdbehov men där missbrukarvården helt åsidosatts” • En utvecklad beroendesjukdom, men också rusmedelsproblematik och spelberoende försvårar personens sökande efter hälso- och sjukvård likaså sökande efter socialvård. Dessutom förutsätts ett förvaltningsbeslut för beviljandet till anlitandet av missbrukarvårdstjänster på institution tillskillnad från anlitandet av hälso- och sjukvårdstjänster där ett remissförfarande används finns brukligt på ett annat sätt och där klientens eget initiativ inte behövs för att vården ska säkerställas.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen perusteista tulisi antaa valtakunnalliset soveltamisohjeet, jotta lain säännöksiä myös käytännössä sovellettaisiin. MLL korostaa myös kunnan velvollisuutta antaa aktiivisesti asiakkaalle selkokielistä tietoa maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä sekä niiden perusteista ja menettelyistä.
      • Suomen Kipu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Jo nyt laissa on kunnan mahdollisuus jättää perimättä tai pienentää terveydenhuoltomaksuja. Käytäntö kuitenkin vaihtelee suuresti kuntien välillä erityisesti sen suhteen, kohtuullistetaanko sekä tuloperusteisia että tasasuuruisia maksuja. Tilanteen tasapuolistamiseksi Suomen Kipu ry esittää, että kunnille annetaan velvoittava soveltamisohje. Säännöksen soveltaminen ja asiakasmaksujen alentamisen hakeminen eivät saa jäädä asiakkaan oman vastuun varaan. Suomen Kipu esittää, että lakiin kirjataan kunnan velvollisuus arvioida asiakassuunnitelmien laatimisen ja niiden tarkistusten yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijöitä koulutetaan ja ohjeistetaan riittävästi lain ja säädösten soveltamisessa siten, että työntekijät osaavat myös neuvoa asiakkaita.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiehdotuksessa alentamis- tai perimättä jättämisvelvoitetta ei laajenneta koskemaan tasamaksuja, mutta nykylainsäädännön mukaisesti kunta/kuntayhtymä voisi itse päättää ottaako periaatteen käyttöön myös tasamaksuissa. Ehdotus on tältä osin kannatettava, sillä velvoitteen laajentaminen koskemaan myös tasasuuruisia maksuja aiheuttaisi merkittäviä hallinnollisia kustannuksia ja tulovähennyksiä kunnissa ja kuntayhtymissä. Toisaalta nykykäytännön jatkaminen asettaa eri alueiden asukkaat edelleen eriarvoiseen asemaan, kun osa alueista laajentaa käytännön koskemaan myös tasasuuruisia maksuja. Muilta osin ehdotetut muutokset selkiyttävät nykyisen lain soveltamiskäytäntöä.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Ohjeistus maksun alentamiseen ja perimättä jättämiseen tulisi aina informoida asiakkaalle myös kirjallisesti ja ohje tulisi laittaa jokaiseen laskuun tiedoksi taikka liitteeksi. Lain kohdissa 2 a §:ssä ja 2 b §:ssä on säädetty, mitä laskussa ja maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun päätöksessä tulee olla. 11 §:n säännös maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä olisi hyvä mainita jo 2 §:ssä.
      • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja perimättä jättämisen pykälän selkiyttäminen on erittäin tarpeellinen. Se on jo nyt laissa, mutta ei toteudu lain hengen mukaisesti. EETU kannattaa sitä, että esityksessä ollaan vahvistamassa kuntien ja sairaanhoitopiirien velvollisuutta kohtuullistaa maksuja ja tiedottaa kohtuullistamismahdollisuudesta sekä sen ensisijaisuutta toimeentulotuen hakemiseen nähden. 2 momentin valinnaisuus on nykyisen lain kipupiste. Kunnilla ja tulevilla maakunnilla ja palveluntuottajilla tulee olla esitettyä tiukempi velvollisuus tiedottaa ja tehdä valmis hakemuspohja. Ehdotamme seuraavaa muotoilua: "Kunnan tai kuntayhtymän on asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan alennettava maksua tai jätettävä se kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä taikka asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden tai muun elatusvastuun toteuttamista silloin, kun maksu on määrätty sosiaalihuollon palvelusta, terveydenhuollon palvelusta tai muista kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista." Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Ellei lyhytaikaista laitoshoitoa säädettäisi maksuttomaksi yli 65-vuotiaille, tulee esitystä laajentaa koskemaan lyhytaikaista laitoshoitoa.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Näkövammaisten liiton mielestä kannatettavaa on se, että kuntien velvoitetta kertoa asiakkaalle mahdollisuudesta asiakasmaksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen korostetaan pykälätasolla. On myös kannatettavaa, että kuntien on myös omasta aloitteesta alennettava asiakasmaksua tai jätettävä se perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan toimeentulon. Tiedotusta erityisesti erikoissairaanhoitoon myös kiinteiden maksujen alentamismahdollisuudesta/perimättä jättämisestä tulee tehostaa. Tällöin edistettäisiin YK:n vammaissopimuksen artiklan 28 velvoitetta, köyhyydessä elävien vammaisten ihmisten vammaisuudesta aiheutuvien kulujen taloudelliseen tukemiseen. Suurin osa näkövammaisista ihmisistä on hyvin pienituloisia, jolloin asiakasmaksuista tulee huomattavaa taloudellista rasitetta ennen maksukaton täyttymistä. Kannatettavaa on myös se, että maksujen alentaminen /perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Asiakkaalle tästä mahdollisuudesta tiedottamiseen on kiinnitettävä huomiota. On varmistettava, että tieto on saavutettavassa muodossa. Jos tieto annetaan ilmoittautumisen yhteydessä automaatissa, on varmistettava, että tiedon ennättää lukea ja se on myös saavutettava esim. näkövammaisille.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Pykälän 3 momentin mukaan maksun alentamisen ja perimättä jättämisen olisi oltava ensisijaista toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden. Tarkoittaako tämä, että myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja on alennettava tai jätettävä perimättä, jos ne aiheuttaisivat toimeentulotuen tarvetta? Nythän ne huomioidaan toimeen-tulotukilaskelmassa. Menee aika mahdottomaksi hoitaa käytännössä, jos asiakas hakee toimeentulotukea Kelasta ja sitten Kela ilmoittaa, että kunnan on alennettava asiakasmaksua. Asiakas on jo maksanut laskun, joten hänelle joudutaan palauttamaan maksu. Työmäärästä tulee valtava.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja perimättä jättämisen pykälän selkiyttäminen on erittäin tarpeellinen. Se on jo nyt laissa, mutta ei toteudu lain hengen mukaisesti. Tämä kävi ilmi esimerkiksi Crohn ja Colitis ry:n ja kolmen muun pitkäaikaissairaita edustavan potilasjärjestön 2018 teettämässä kyselytutkimuksessa. Vastanneista lähes 41 prosenttia ei ollut koskaan kuullut kohtuullistamisesta ja vain yhden prosentin maksuja oltiin kohtuullistettu. Kuitenkin 36 prosenttia vastanneista koki sairauden kustannukset melko tai erittäin suurena rasitteena. Kannatamme sitä, että esityksessä ollaan vahvistamassa kuntien ja sairaanhoitopiirien velvollisuutta kohtuullistaa maksuja ja tiedottaa kohtuullistamismahdollisuudesta sekä sen ensisijaisuutta toimeentulotuen hakemiseen nähden. Jotta kohtuullistamisen tai perimättä jättämisen ensisijaisuus toimeentulotukeen nähden toteutuisi potilaan kannalta mahdollisimman sujuvasti, toteutuksessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa ja varmistaa, ettei synny uutta tilannetta, jossa asiakasta pompotellaan viranomaiselta toiselle. Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Koska tällä hetkellä merkittävä määrä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja peritään ulosoton kautta, kuntien ja kuntayhtymien tulee jatkossa varmistaa, etteivät maksut siirry liian helposti ulosottoon. Sen sijaan asiakkaan kanssa tulee tehdä henkilökohtaiset maksusuunnitelmat, jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä ja tarjota asiakkaalle sosiaalityön ja talousneuvonnan palveluita. Hallituksen esityksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on alennettava maksua tai jätettävä se kokonaan perimättä vain maksukyvyn mukaan määritellyistä maksuista. Monet terveydenhuollon maksut ovat kuitenkin tasasuuruisia, eli kaikille tulotasoon katsomatta yhtä suuria ja esityksen mukaan näiden kohdalla kunta tai kuntayhtymä voi päättää maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Mielestämme maksun alentaminen ja perimättä jättäminen tulee säätää kunnille ja kuntayhtymille velvoittavaksi koskemaan kaikkia järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kunta tai kuntayhtymä voisi kuten nykyisin päättää, että myös muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista, sen järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista määrättävää maksua alennetaan tai jätetään perimättä 1 momentissa säädetyillä perusteilla. Velvoitetta myöntää asiakasmaksuille huojennusta ei tule säätää tasamaksuille. Mikäli kunta tai kuntayhtymä on ottanut käyttöön 2 momentin mukaisen alentamis- tai perimättä jättämismahdollisuuden tekevät KELA toimeentulotuen myöntäjänä, kunta harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäjänä sekä sairaanhoitopiiri päällekkäistä työtä. HUSissa saadun kokemuksen mukaan useat asiakasmaksujen alentamista tai perimättä jättämistä pyytävät henkilöt ovat jo ennestään toimeentulotukiasiakkaita ja heidän taloudellista asemaansa koskevia tietoja olisi siten jo entuudestaan kerätty toimeentulotukiviranomaisten rekistereihin. Asiakkaiden ja potilaiden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, ettei heidän tarvitse hakea taloudelliseen tilanteeseensa tukea tai maksujen alentamista useilta viranomaisilta. Säännöksen 2 momentin soveltamiseen liittyvä asiakkaiden taloudellisen aseman selvittäminen ja arviointi lisää kuntien ja kuntayhtymien hallinnollista työtä merkittävästi ja vaatisi sairaanhoitopiireissä lisäresursseja. Nykyisessä kuntien ja kuntayhtymien taloudellisessa tilanteessa ei hallinnollista työtä pidä lisätä ja päällekkäisyyttä tulee välttää. Jotta huojennuspäätös voitaisiin asianmukaisesti ja yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä pyytävän asiakkaan tulisi toimittaa sairaanhoitopiirille kattavasti tietoja toimeentuloedellytyksistään, elatusvelvollisuudestaan tai huollollisista seikoista. Tietosuojalainsäädännön mukaan kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin pyrittävä tietojen minimointiin muun muassa siten, että henkilötietoja kerätään mahdollisimman vähän ja vältetään tietojen keräämistä useaan paikkaan. Tähän nähden ei ole perusteltua, että sairaanhoitopiiri, jolla on rekistereissään huomattavat määrät asiakkaiden terveystietoja, keräisi ja käsittelisi myös asiakkaidensa taloudellista asemaa koskevia tietoja. Ehdotuksen mukainen informointi maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä edellyttää järjestelmämuutoksia ja aiheuttaa kunnille ja kuntayhtymille kustannuksia. Tällaiset kustannukset pitää ottaa lainmuutoksen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa huomioon.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskeva ehdotettu sääntely on pääosin asiakaslähtöistä ja kannatettavaa. Kunnan velvoite oma-aloitteisesti alentaa asiakasmaksua tai jättää asiakasmaksu perimättä otetaan huomioon pykälätasolla, ja asiakkaan oikeussuojaan on kiinnitetty huomiota kirjaamalla kunnan velvoitteeksi antaa maksun huojentamisesta kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös henkilölle ymmärrettävässä muodossa esim.selkokielellä. Ehdotetun pykälän perusteluiden mukaan ”jos kunnalla on tiedossa, että asiakkaan tai perheen toimeentulo vaarantuisi asiakasmaksun perimisen vuoksi, palvelusta perittävää maksua voitaisiin suoraan alentaa tai jättää perimättä”. Tämän tulee kuitenkin pykälän sanamuodon mukaisesti olla kunnan selkeä velvoite silloin, kun voidaan olettaa asiakkaan tai perheen tilanteen olevan sellainen, että asiakasmaksut voisivat vaarantaa asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytyksiä, eli perusteluita tulee tältä osin korjata vastaamaan pykälän sanamuotoa. Perusteluissa todetaan, että asiakkaan kokonaiselämäntilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti asiakkaan YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutuminen sekä substanssilainsäädännön tarkoitus ja tavoitteet. Esimerkiksi vammaisen henkilön osallisuus ei voi toteutua, jos hän elää jatkuvasti köyhyysrajalla. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuus sekä toimeentulotuen viimesijaisuus on huomioitu aivan oikein lakitasolla. Tämä edistäisi lakia oikein sovellettaessa YK:n vammaissopimuksen artiklan 28 c) alakohdan velvoitetta köyhyydessä elävien vammaisten henkilöiden vammaisuudesta aiheutuvien kulujen taloudelliseen tukemiseen. Maksun huojentamisen ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen vaatii joka tapauksessa vahvaa panostusta lain toimeenpanoon, esimerkiksi koulutukseen ja muuhun tiedotukseen, sillä vaikka tämä toimeentulotuen viimesijaisuus on tälläkin hetkellä selkeästi laissa säännelty, sitä ei käytännössä tunneta hyvin. Kehitysvammaliito huomauttaa, että käytännössä kunnan on kiinnitettävä huomioita asiakkaan ja hänen perheensä yksilölliseen tilanteeseen selvitä asiakasmaksuista.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Nykyisen säännöksen soveltaminen on kunnissa jäänyt hyvin vähäiseksi. On erittäin tärkeää tiedottaa tästä mahdollisuudesta ja sen ensisijaisuudesta toimeentulotukeen nähden asukkaille yleisesti sekä palveluja käyttäville. Yksityiskohtaisten perustelujen kirjaukset tiedottamisesta ovat hyvät. Palvelun järjestämisestä vastaavan on osoitettava asiakkaalle taho, josta hän saa lisätietoa tämän säännöksen soveltamisesta. Annettavassa ohjauksessa ja neuvonnassa toimivilla henkilöillä tulee olla erinomaiset tiedot ja taidot maksuasioiden hoitamisessa ja asiakaspalvelussa. Ohjaus ja neuvonta on annettava riittävän selkeästi ja ohjaavasti ottaen huomioon asiakkaan mahdollisuudet hoitaa asiaansa. Säännöksen merkitys korostuu pitkäaikaissairailla paljon palveluja käyttävillä, erityisesti kalenterivuoden ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin kerrytetään myös sairausvakuutuksen matkakorvauksen ja lääkekorvauksen vuosiomavastuita. Hakemisvastuu uhkaa kuitenkin jäädä pääasiassa asiakkaalle. Asiakkaille ei aina ole kykyä ja taitoa hoitaa tällaista asiaa. Jos tämä on kunnan tai kuntayhtymän tiedossa esim. laskutettavan palvelun laadun tai jo erääntyneiden ja maksamatta olevien laskujen kautta, tulee kunnalla tai kuntayhtymällä olla ehdotettua enemmän vastuuta asian selvittelyssä. Kirjallisen perustellun päätöksen antamisvelvoite on erittäin tärkeä. Valtion tulee systemaattisesti seurata ja arvioida säännöksen soveltamiskäytäntöjä kunnissa tai maakunnissa ja palveluntuottajilla. Valtion ohjauksella voisi toteuttaa hankkeen, jossa seurattaisiin näiden maksujen ja vapaaehtoisesti muiden maksujen alentamista ja perimättä jättämistä. Erityisesti asiakasryhmiltä, joissa saavutettaisiin asiakaskohtaisesti parempi palvelujen vaikuttavuus, kun asiakas voisi tosiasiallisesti käyttää tarpeensa mukaisia palvelukokonaisuuksia asiakasmaksujen estämättä.
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Moring Anna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Mahdollisuus jättää asiakasmaksu perimättä tai alentaa maksua asiakkaan hakemuksesta tai kunnan tai kuntayhtymän omasta aloitteesta on kiitettävä. Tähän olisi kuitenkin luotava myös selkeä kriteeristö, joka olisi helposti saatavilla, ja mahdollisuudesta tulisi tiedottaa järjestelmällisesti ja kattavasti.
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Asiakkaan näkökulmasta päätös on inhimillinen. Sairaanhoitopiireissä, mutta myös kunnissa tämä tulee aiheuttamaan lisää selvitystyötä.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on käytäntönä huonosti tunnettu, heikosti ohjeistettu ja hankala soveltaa. Kunnilla ei ole yhdenmukaista käytäntöä asiassa, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Diabetesliiton vuonna 2018 tekemän asiakasmaksukyselyn (n=145) mukaan noin neljäsosa vastanneista diabeetikoista ei tiennyt asiakasmaksukaton olemassaolosta ja noin puolet vastanneista ei tiennyt, että maksua voitaisiin kohtuullistaa tai jättää se kokonaan perimättä. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen selkeyttäminen onkin erittäin tarpeellista. Lakiesitys ei poista nykytilannetta, jossa terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen perimättä jättämisen käytännöt vaihtelevat kunnittain ja asettavat asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Pykälä tulee säätää täsmällisemmin siten, että tasasuuruisten maksujen perimättä jättämisen ehdollisuus poistuu, yhdistämällä 1 ja 2 momentti esimerkiksi seuraavasti: "Kunnan tai kuntayhtymän on asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan alennettava sosiaali- tai terveydenhuollon palvelusta määrättyä maksua tai jätettävä se kokonaan perimättä, […] ”. Kunnan tai kuntayhtymän tiedonantovelvollisuuden lisääminen lakiin on lämpimästi kannatettava. On hyvä, että lakiluonnoksessa on mainittu kunnan mahdollisuus oma-aloitteiseen maksujen perimättä jättämiseen / alentamiseen. Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla tulisi tämä mahdollisuus säätää velvollisuudeksi kirjaamalla lakiin tai vähintäänkin perusteluihin: ”Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden asiakassuunnitelmaa laatiessa tulee kartoittaa myös asiakkaan taloudellinen tilanne asiakasmaksujen alentamiseksi tai perimättä jättämiseksi.” Lähtökohtaisesti asiakasmaksu tulee jättää perimättä, mikäli se johtaisi toimeentulotukitarpeen syntyyn. Tämä ensisijaisuus on selkeästi kirjattu lakiin. Toimeenpano jää epäselväksi, ja kirjauksen vaikutuksia maksujen perimättä jättämiseen ja toimeentulotuen käyttöön tulee seurata.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Nykyistä vastaava sääntely, jonka mukaan kunta tai kuntayhtymä voi päättää ns. tasamaksujen alentamisesta on kannatettava. Velvoittava säännös tähän lisäisi merkittävästi hallinnollista työtä, eikä asian tuoma hyöty nähden ole perusteltua. Velvollisuus antaa tieto mahdollisuudesta maksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen henkilökohtaisesti lisää palvelutapahtuman yhteydessä annettavaa informaatiota kohtuuttomasti. Hyväksyttäväksi tiedon antamiseksi tulee riittää asian saattaminen asiakkaan tietoon maksun perijän yleisillä nettisivuilla.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Nykyisen lain 11. § ei pääsääntöisesti tunne asiakkaat eivätkä maksujen perijät. Alentamista eikä perimättä jättämistä ei käytetä, siitä huolimatta, että sen olemassa ololla on perusteltu useita maksujen korotuksia. Suomessa pienituloiset sairastavat enemmän kuin suurituloiset ja terveydenhuollon maksut ovat korotusten vuoksi jo huomattavasti suuremmat kuin keskimäärin muissa EU-maissa. Sen vuoksi on tärkeää, että asiakasmaksulain uudistuksella erityisesti parannettaisiin pitkäaikaissairaiden ja muiden pienitulositen taloudellista asemaa pienentämällä maksuja etenkin pienituloisilla ja myös alentamalla maksukattoja. Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry esittää, että jos henkilön vuosiansiot alittavat pienituloisuuden rajan, hänelle postitettaisiin automaattisesti todistus maksuttomasta terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä selkiyttää jonkin verran maksun alentamisen ja perimättä jättämisen kriteerejä. Se on kuitenkin edelleen tulkinnanvarainen, asiakkaan omasta aktiivisuudesta riippuvainen ja lopulta kunnan lähes vapaassa harkintavallassa. Pykälä ei siis tarjoa asiakkaalle juurikaan suojaa joutumiselta vaikeuksiin liian suurien asiakasmaksujen takia. Lainsäädännön tulisi olla niin selkeää, että se ennalta ehkäisisi ainakin suurimman osan niistä tilanteista, joissa asiakasmaksu vaarantaa ihmisen kohtuullisen toimeentulon. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen tulisi olla poikkeuksellisia keinoja ja kunnalla tulisi olla velvoite aktiivisesti pyrkiä tunnistamaan tällaiset tilanteet. Esityksessä annetaan kunnalle ainoastaan mahdollisuus oma-aloitteisesti alentaa maksua tai jättää se perimättä, ei velvollisuutta. Esityksen yleisperusteluissa käydään ansiokkaasti läpi perustuslakivaliokunnan käytäntöä asiakasmaksujen osalta. Perustuslakivaliokunta on useissa lausunnoissaan (muun muassa PeVL 39/1996, PeVL 8/1999 vp ja PeVL 10/2009 vp) todennut, että asiakkaan taloudellinen asema ei voi olla esteenä palvelujen saamiselle eivätkä asiakasmaksut saa siirtää palveluja niitä tarvitsevien tavoittamattomiin. Perustuslakivaliokunta on niin ikään todennut, että asiakasmaksut eivät saa johtaa siihen, että niitä tarvitsevat joutuvat turvautumaan perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun viimesijaiseen toimeentuloturvaan (PeVL 10/2009 vp ja PeVL 21/2016). Jos maksu on liian korkea, palvelua tarvitseva ihminen ei välttämättä edes yritä päästä palvelun piiriin. Ihmisoikeuskeskus katsookin, että asiakkaiden toimeentulon vaarantuminen asiakasmaksujen takia olisi mahdollisimman tehokkaasti ehkäistävä ennalta. Kunnan tiedonantovelvollisuuden tarkentaminen on hyvä asia. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että esimerkiksi jotkut niistä henkilöistä, joilla on kognitiivisia tai mielenterveyden häiriöitä, eivät välttämättä saadusta tiedosta huolimatta pysty vaatimaan oikeuksiaan. Tiedonantovelvollisuus ei sisällä velvoitetta antaa tieto kirjallisesti, mikä heikentää edelleen asiakkaan oikeuksia. On vaikea mieltää, miten parhaallakaan toimintakyvyllä varustettu ihminen pystyisi muistamaan ulkoa sekä oikeutensa että niihin liittyvät menettelyt ja lisäksi lisätietoja antavan henkilön nimen ja yhteystiedot.
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Autismiliiton mielestä maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskeva ehdotettu sääntely on pääosin asiakaslähtöistä ja hyvin kannatettavaa. Kunnan velvoite oma-aloitteisesti alentaa asiakasmaksua tai jättää asiakasmaksu perimättä otetaan huomioon pykälätasolla, ja asiakkaan oikeussuojaan on kiinnitetty huomiota kirjaamalla maakunnan velvoitteeksi antaa maksun huojentamisesta kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös. Epäselväksi kuitenkin jää, miten pystytään arvioimaan ja laskemaan, vaarantaako maksu asiakkaan tai perheen toimeentulon edellytykset. Tätä kohtaa tulisi laissa ja sen perusteluissa selkiyttää, jotta kunnille ei jäisi liikaa tulkinnanvaraa. Voisiko asian todeta esimerkiksi näin: ”maksu on kohtuuton suhteessa asiakkaan tuloihin, taloudelliseen tilanteeseen ja elämäntilanteeseen kokonaisuutena”? Silloin pienemmät maksut voisi jättää perimättä ilman suuria laskelmia esimerkiksi silloin, kun sosiaalityöntekijä tuntee valmiiksi asiakkaan tilanteen. Lain perusteluissa tulisi todeta, että asiakkaan kokonaiselämäntilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ensisijaisesti asiakkaan YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutuminen sekä substanssilainsäädännön tarkoitus ja tavoitteet. Esimerkiksi vammaisen henkilön osallisuus ei voi toteutua, jos hän elää jatkuvasti köyhyysrajalla. Autismiliitto katsoo, että myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja tulee olla velvollisuus jättää perimättä tai alentaa niissä tapauksissa, kun maksun huojentamisen edellytykset täyttyvät. Tällä hetkellä perinnässä on hyvin suuri määrä nimenomaan näitä maksuja, joten kunnille annettava mahdollisuus olla perimättä niitä ei riitä. Terveydenhuollon maksuista on voinut helposti kertyä sellaisia summia, että niitä on joutunut maksamaan takuueläkkeestä monia vuosia ja jopa vailla mahdollisuuksia koskaan selviytyä niistä. Pelkästään yksi erikoissairaanhoidon maksu kuukaudessa voi olla pienituloisen taloudelle tuhoisa, koska varsinaisen käyntimaksun lisäksi tulevat monesti maksettaviksi vielä matkakustannukset ja lääkekustannukset. Käytännössä kunnan on kiinnitettävä huomioita asiakkaan ja hänen perheensä yksilölliseen tilanteeseen selvitä asiakasmaksuista. Tämä edellyttää kunnan varhaista ennakointia ilman, että minimivelvoitteeksi koetaan jatkossa maksukaton täyttymisen odottaminen ja vasta siitä asiakkaalle tehtävä kirjallinen informaatio. Lakiin tulisi Autismiliiton mielestä lisätä säännös siitä, ettei asiakasmaksujen perintätoimia saa aloittaa ennen maksun alentamisen tai perimättä jättämisen edellytysten selvittämistä. Kannatamme ehdotettua pykälää, jossa säädettäisiin kunnalle velvollisuus huolehtia, että asiakas saa tiedon maksujen huojentamissääntelystä. Vammaisten ihmisten kohdalla on varmistettava, että he saavat tiedon itselleen saavutettavassa muodossa (esim. tarvittaessa selkokielellä tai kuvia hyödyntäen). Tiedottamisen maksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuuksista on oltava saavutettavaa ja monikanavaista. Ehdotetun pykälän perusteluissa todetaan hyvin, että asiakkaan on myös saatava riittävä apu, ohjaus ja neuvonta maksujen huojentamista tai perimättä jättämistä koskevassa asiassaan. Katsomme, että huomiota tulee kiinnittää myös maksujen huojennusten toteutumisen valvontaan.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Mahdollistaako ehdotus toteuttaa perusoikeuksien mukaisesti maksujen alentamista tai perimättä jättämistä kunnasta riippumatta vai asettaako eri kuntalaiset eriarvoiseen asemaan? Esityksen mukaan asiakkaan maksujen määräytymisen yhteydessä tulee arvioida mahdollista maksujen alentamista. Maksujen alentaminen on ensisijainen suhteessa viimesijaiseen toimeentulotukeen. Asiakkaan maksukyvyn arvioiminen suhteessa maksuun on hallintolain mukainen toimenpide, josta tulee antaa valituskelpoinen päätös. Esityksessä tulee selventää miten toimitaan eritystapauksissa, kun asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarantuvat muista kuin asiakasmaksuihin liittyvistä syistä. Siltä osin vastaava sääntely kuin toimeentulotuessa tulisi sisällyttää myös luonnokseen. Miten asiakkaan varallisuus otetaan huomioon maksuja määriteltäessä? Esityksessä erikseen mainittuna huomioidaan vain metsätulojen laskennallinen osuus. Siltä osin metsävarallisuus on erilaisessa asemassa kuin muu varallisuus.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Entinen lakiteksti oli selkeämpi. Tässä esitetty käytäntö asiakkaalle annettavasta tiedosta ajan varaamisen yhteydessä pitkittäisi ja siten merkittävästi vaikeuttaisi (esim. puhelujen ruuhkautuminen) puhelinajanvarausta perusterveydenhuollossa.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Ks. vastaus kohta 7 c §. - Asiakkaalle on annettava selkeä ja ymmärrettävä tieto mahdollisuudesta maksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuissa, jotta hänellä on mahdollisuus reagoida asiassa ajoissa. Erityisesti yllätykselliset laskut, esim. akuutti sairaalajakso voi horjuttaa asiakkaan taloutta. - Yhdenmukaiset toimintakäytännöt valtakunnallisesti tähän asiaan tarpeelliset.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämän pykälän osalta on keskeistä, että terveydenhuollon tasamaksut, kuten terveyskeskusmaksu ja lyhytaikainen laitoshuolto jätetään tämän pykälän ulkopuolelle. Tämä mm. sen vuoksi, että toimeentulotuen siirtyminen KELA:n tehtäviin siirsi pitkälti myös arvioita tekevän henkilöstön. Näin ollen on vaara, että toimeentulotukea saavien henkilöiden tilanne joudutaan enenevässä määrin selvittämään kahdesti eri tahojen osalta. Tämä hallinnollisen työn lisääntyminen nostaa kustannuksia tarpeettomasti eli maksutulojen vähentyminen on vain osa kuntayhtymälle tulevista kustannusvaikutuksista. Byrokratian lisäämisen sijaan mahdolliset panostukset olisi parempi kohdentaa varsinaiseen asiakkaita hyödyttävään toimintaan kuten ennaltaehkäisevään toimintaan tai asiakasmaksujen alentamiseen.
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • On tärkeää, kuten on ehdotettu, että asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen liittyviä käytäntöjä selkiytetään, koska niiden soveltamisessa on ollut epäselvyyksiä ja erilaisia käytäntöjä. Maksun periminen ei saa koskaan vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä. Edotuksen mukaan maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva asia tulisi vireille lähtökohtaisesti asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta, joka voisi olla kirjallinen tai suullinen. On erittäin hyvä, että kunta voisi myös itse alentaa maksua tai jättää sen perimättä. Kuntien tulee huolehtia riittävästä tiedottamisesta maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä siten, että asiakkaat ymmärtävät tiedon. Olisi hyödyllistä, että palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä arvioitaisiin aina myös asiakkaan asiakasmaksujen maksukyky.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliiton mukaan on tärkeää, että asiakasmaksun alentamisen tai perimättä jättämisen perusteita noudatetaan kaikkia kuntia velvoittavan soveltamisohjeen mukaisesti. Suomen Luustoliitto esittää, että sääntely koskisi myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksua (1 mom). Tämä päätös ehkäisisi lyhytaikaisessa laitoshoidossa olleiden pienituloisten ulosottoja ja vähentäisi toimeentulotuen tarvetta. Esityksen mukaan (2 mom) kunnilla on nykyiseen tapaan harkintavalta päättää myös muiden maksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Yleisesti ottaen säännökset uhkaavat jäädä kunnissa soveltamatta, jos niiden hakeminen on asiakkaan varassa tai joissa harkintavaltaa on paljon. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen on huomioitu hyvin pykälätasolla. Vaikutukset toimeentulotuen käyttöön riippuu viimekädessä siitä, millaiset ehdot kunta asettaa maksujen alentamisessa tai perimättä jättämisessä suhteessa toimeentulotuen kriteereihin. Liian tiukat kriteerit voivat johtaa siihen, ettei maksuja helposti kohtuullisteta tai jätetä perimättä, jolloin toimeentulovaikeuksissa olevat asiakkaat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Tämä puolestaan voi johtaa asiakkaan varallisuuden realisointiin. Joiltakin osin yhdenmukaisilla ehdoilla ja kriteereillä varmistetaan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu kuntien välillä ja toimeentulotuen tosiasiallisen käytön vähentäminen. Suomen Luustoliitto esittää, että lain perusteluihin kirjattu kuntien mahdollisuus alentaa maksua tai jättää sen perimättä oma-aloitteisesti ilman asiakkaan vireillepanoa kirjataan sitovaksi: lakiin tulee kirjata kunnan velvollisuus arvioida asiakassuunnitelmien laatimisen ja niiden tarkistusten yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Lisäksi Suomen Luustoliitto esittää, että kunnilla tulee olla selkeä hakemuslomake maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Asiakkailla tulee olla tieto siitä, missä palveluissa, millä kriteereillä ja miten kohtuullistamista voidaan hakea. Kunnilla tulee olla selkeät käytännöt ja ohjeistukset maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tämän lisäksi tarvitaan valtakunnallinen perusohjeistus. Suomen Luustoliiton mukaan on hyvä, että esityksessä kunnan on annettava asiakkaalle kirjallinen päätös maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä ja päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje. Suomen Luustoliiton mukaan tiedon antaminen asiakkaan yksilöivän sähköisen palvelun välityksellä, esimerkiksi Suomi-fi-palvelun kautta, ei yksistään riitä varmistamaan, että asiakas tietää oikeudestaan. Monet kansalaiset, mm. ikääntyneet, eivät voi tai osaa käyttää sähköisiä asiointipalveluja. Suomen Luustoliitto esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä edellytetään aktiivisuutta auttaa asiakkaita tekemään maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva hakemus.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja perimättä jättämisen pykälän selkiyttäminen on erittäin tarpeellinen. Se on jo nyt laissa, mutta ei toteudu lain hengen mukaisesti. Eläkeliitto kannattaa sitä, että esityksessä ollaan vahvistamassa kuntien ja sairaanhoitopiirien velvollisuutta kohtuullistaa maksuja ja tiedottaa kohtuullistamismahdollisuudesta sekä sen ensisijaisuutta toimeentulotuen hakemiseen nähden. 2 momentin valinnaisuus on nykyisen lain kipupiste. Kunnilla ja tulevilla maakunnilla ja palveluntuottajilla tulee olla esitettyä tiukempi velvollisuus tiedottaa ja tehdä valmis hakemuspohja. Ehdotamme seuraavaa muotoilua: "Kunnan tai kuntayhtymän on asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan alennettava maksua tai jätettävä se kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä taikka asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden tai muun elatusvastuun toteuttamista silloin, kun maksu on määrätty sosiaalihuollon palvelusta, terveydenhuollon palvelusta tai muista kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista." Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Ellei lyhytaikaista laitoshoitoa säädettäisi maksuttomaksi yli 65-vuotiaille, tulee esitystä laajentaa koskemaan lyhytaikaista laitoshoitoa.
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lapin aluehallintovirasto pitää asiakasmaksujen huojentamista koskevan sääntelyn selkiyttämistä hyvänä uudistuksena. Voimassa oleva asiakasmaksulain 11 § maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä on suhteellisen vähän sovellettu säännös. Tämän vuoksi sen toteaminen erikseen lain säännöksessä, että kunta voi alentaa tai jättää maksun perimättä oma-aloitteisesti ilman erillistä hakemusta, ja että asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden, on kannatettavaa. Samasta syystä on hyvä, että 11 §:n 4 momentissa velvoitetaan asiakasmaksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä tiedottamiseen.
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kunnan velvollisuus antaa tieto asiakkaalle siitä, että maksua alennetaan tai jätetään kokonaan perimättä parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja kunnioittaa hänen osallisuuttaan omassa asiassaan. Kun kunta voi alentaa tai jättää maksut perimättä myös omasta aloitteestaan, pykäläluonnoksen velvoite lisää tiedon perillemenoa. Lisätietoja antavan henkilön nimi ja yhteystiedot varmistavat edelleen tiedon kulun asiakkaalle. Asiakkaan vaikea elämäntilanne on omiaan heikentämään hänen mahdollisuuksiaan selvittää aktiivisesti omia asioitaan. Pelkkä tiedonantovelvollisuus ei vielä varmista, että kunnat alentavat tai jättävät maksut perimättä. Sen lisäksi tarvitaan kunnille ohjeet siitä, miten tässä asiassa toimitaan. Ohjeet takaavat samat kriteerit ympäri maata ja lisäävät kansalaisten yhdenvertaista kohtelua.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Voimassa oleva 11 §:n 1 momentti velvoittaa alentamaan maksua tai jättämään sen kokonaan perimättä, jos se vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Ehdotettu 1 momentti velvoittaa arvioimaan jo maksua määrättäessä, vaarantaisiko maksun periminen asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä. Koska maksun alentaminen on ensisijaista suhteessa viimesijaiseen toimeentulotukeen, on selvyyden vuoksi hyvä, että asiasta on nimenomainen säännös pykälän 2 momentissa ja että 3 momentissa on säädetty velvollisuus ilmoittaa asiakkaalle oikeudesta maksun alentamiseen. Tässä olisi syytä säätää erikseen siitä, että maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä tulisi antaa hallintolain mukainen valituskelpoinen päätös. Näin siitä huolimatta, että päätöksentekovelvollisuus on mainittu yksityiskohtaisissa perusteluissa. Yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee korvata virheellinen ilmaisu "alentamatta" ilmaisulla "alentamisesta" sivulta 79. Säännös muuttuu aiempaa velvoittavammaksi. Asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevien päätösten määrän voi arvioida kasvavan. Tästä seuraa asiakasmaksutuottojen väheneminen. Pykäläehdotuksen 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden tai muun elatusvastuun toteuttamista. Muun elatusvastuun määrittely yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi lain soveltamisen kannalta tärkeää. Lisäksi lain soveltamisen kannalta olisi selvennettävä asiakasmaksun antamista ja perimättä jättämistä koskevaa ehdotusta. Miten tulisi toimia esimerkiksi niissä tilanteissa, kun asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarantuvat tosiasiallisesti hyvin suurista asumismenoista eikä asiakasmaksuista, mutta käytännössä toimeentulon edellytysten vaarantuminen ilmenee asiakasmaksun määräämisen yhteydessä? Toimeentulotuessa on säännelty hyväksyttävät asumismenot, mutta vastaavaa sääntelyä ei ole asiakasmaksun alentamisen ja perimättä jättämisen osalta.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälä ehdotetaan muutettavaksi kokonaan. Muutoksen jälkeen kunnalla olisi velvollisuus alentaa tietyistä palveluista määrättyä asiakasmaksua tai jättää maksu perimättä siltä osin kuin maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulotuen edellytyksiä. Muutokset selkeyttävät ja tarkentavat nykyistä soveltamiskäytäntöä, joka on aihettanut epäselvyyksiä ja jättänyt tulkinnanvaraa. Asiakasmaksulain muuttamisen lähtökohtana oleva asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuus suhteessa toimeentuloturvaan on hyvä tavoite, joka toteutuessaan parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja selkiyttää sääntelyä. Maksuttomuuden laajentaminen ja siitä aiheutuvat tulomenetykset tulee korvata kunnille valtionosuuksien korotuksilla, mikä sekin vastaa hallitusohjelman tavoitetta kompensoida kunnille täysimääräisesti uusien tehtävien aiheuttamat menot tai tulonmenetykset.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä palveluihin hakeutumiseen (PeVL 39/1996 vp). Asiakkaille on tiedotettava aktiivisesti mahdollisuudesta maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Asiassa tulee korostaa erityisesti sosiaalihuollon ja asiakkaan yhteistyön merkitystä, jotta heikoimmin pärjäävillä asiakkailla on riittävät tiedot oikeuksistaan asiassa. Tiedämme, että maksut estävät hoitoon hakeutumista. Vuonna 2018 lähes 390 000 julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista perittyä asiakasmaksua päätyi ulosottoon, mikä on noin viidennes edellisvuotta enemmän. Lisäksi monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen asiakas- ja lääkemaksuissa Pykälä on ehdottomasti säädettävä niin, että kaikki maksut, kuten terveydenhuollon tasamaksut ja lyhytaikaiset laitosmaksut ovat pykälän piirissä, eivätkä kuntien ja kuntayhtymien omassa harkinnassa. Suomessa kotitaloudet rahoittavat noin viidenneksen terveydenhuollon kokonaismenoista suorilla asiakasmaksuilla ja omavastuilla. Osuus on Pohjoismaiden korkein. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n, Kelan, Tilastokeskuksen ja Turun yliopiston yhteistyönä tekemän tutkimuksen (THL 5.2.2020) mukaan terveysmenolajit kohdistuvat eri tuloryhmille eri tavoin. Suurituloisimmilla kotitalouksilla yksityisten terveyspalvelujen omavastuut ovat suurin meno, kun taas pienituloisimmilla se on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut. Selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset ovat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla, jotka kohdistuvat erityisesti palveluja paljon käyttäville ikääntyneille.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Maksu voidaan alentaa tai jättää kokonaan perimättä asiakkaan maksukyvyn mukaan, mikä on hyvä asia. Palvelun järjestäjällä tulisi kuitenkin olla vahvempi velvollisuus seurata ja oma-aloitteisesti ilmoittaa asiakkaalle, mikäli maksukatto on täyttynyt tai mikäli asiakas muusta syystä on oikeutettu joko alentuneeseen maksuun tai maksun kokonaan perimättä jättämiseen.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakkaan kannalta on keskeistä, että hän saa tietoa maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä jo ensimmäisen palvelutapahtuman yhteydessä. Tieto on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön, toimintakäytännöt sekä annettava hänelle tarvittavat yhteystiedot lisätietojen saamiseen. Asiakasmaksun asiakaskohtaisen alentamisen arviointiin tarvitaan selvät, oikeudenmukaiset ja valtakunnalliset pelisäännöt.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lain alussa 2 a §:ssä ja 2 b §:ssä on säädetty, mitä laskussa ja maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun päätöksessä tulee olla. 11 §:n säännös maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä olisi hyvä mainita jo 2 §:ssä, jolloin yhdestä teemasta säädettäisiin yhdessä kohdassa. Ohjeistus maksun alentamiseen ja perimättä jättämiseen tulisi aina informoida asiakkaalle myös kirjallisesti ja ohje tulisi laittaa jokaiseen laskuun tiedoksi taikka liitteeksi. Kuntien velvollisuudeksi tulisi myös säätää tasasuuruisten maksujen alentaminen tai perimättä jättäminen tarpeen vaatiessa. Hyvä asia on se, että korostetaan, kuinka maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Sen arvioinnin, vaarantaako maksun periminen toimeentulon edellytyksiä, ei kuitenkaan tulisi välttämättä olla varsinaisesti kunnan tehtävänä. Voi olla, että kunnat tulkitsevat avoimia kriteerejä hyvin poikkeavin tavoin, mikä vähentää eri kunnissa asuvien yhdenvertaisuutta. Kriteerejä tulisi joko täsmentää tai antaa arviointi yhdelle taholle, esimerkiksi Kelalle. Ehdotamme, että kunta konsultoisi Kelaa ja Kela ilmoittaisi kunnalle, syntyisikö maksun perimisestä asiakkaalle perustoimeentulotukioikeutta. Kunnan tulisi toimia Kelan ilmoituksen mukaan niin kuin 11 §:n 3 momentti edellyttää. Näin vältetään asiakkaan siirtely viranomaiselta toiselle. Päätökset tulisi tehdä pidempiaikaisesti, mikä vähentäisi hallinnollista taakka.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto katsoo, että 11 §:n 2 momentin sanamuotoja tulee muuttaa kuntia ja kuntayhtymiä vahvasti velvoittavaksi ”maksua on alennettava tai jätettävä se kokonaan perimättä” myös muissa kuin 1momentin mukaan määräytyvissä sote -asiakasmaksuissa. Lakiesityksen pykälätasolla on ristiriita, koska ensinnäkin on ilmaistu, että kunta tai kuntayhtymä voi päättää (…) ja toiseksi mm. asiakkaan hakemuksesta käytetään vahvempaa ilmaisua ”on alennettava (…)”. Tiedossamme on, että nykyisin kunta tai kuntayhtymä on mm. tasasuuruisten sairaaloiden terveydenhuoltomaksujen ja poliklinikkamaksujen osalta kieltäytynyt alentamasta tai kokonaan perimättä jättämisestä, koska organisaatio ei ole erikseen linjannut tai antanut omia ohjeistuksia asiasta. Tällöin ei ole edes arvioitu sitä, täyttyisikö yksittäisen asiakkaan kohdalla lain 11 §:n 2 momentin edellytykset. Lakiesityksen perusteluissa mainitaan, että 11 §:n 2 momenttiin sisältyvä nykyisenkaltainen harkinnanvara aiotaan säilyttää. Lakiesityksen harkinnanvaraisuus aiotaan siis säilyttää ja se asettaisi eri alueilla asuvat ihmiset eriarvoiseen asemaan, koska joillakin alueilla on voitu tehdä erillinen linjaus sote- asiakasmaksujen huojentamisesta ja toisilla alueilla vedotaan vakiintuneeseen käytäntöön jättää 11 §:n 2 momentti soveltamatta kategorisesti riippumatta asiakkaan laissa mainitusta olosuhteista. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen käytäntöjä tulee asettaa yhdenvertaiseksi riippumatta asuinpaikkakunnasta ja ohjeistaa valtakunnallisesti. Tätä tukemaan tarvitaan selkeästi laadittu ja ohjeistettu lomake. Invalidiliiton mielestä on kannatettavaa, että asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen määritetään lakiesityksen 3 momentissa ensisijaiseksi suhteessa toimeentulotukeen. Tällä hetkellä pitkäaikaissairaudesta ja vammasta voi aiheutua ihmisille paljon sote –asiakasmaksurasitusta ja myös lääkekustannuksia, jolloin heidän toimeentulotukiasiakkuutensa muodostuu pysyväksi. Invalidiliitto katsoo, että lakiesityksen 11 §:n 4-5 tiedonantamista asiakkaalle koskevat säännökset ovat tarpeellisia, mutta eivät kuitenkaan poista 2 momentissa säädettyä ei-velvoittavaa sääntelyä. Pelkästään se, että kunta tai kuntayhtymä kertoisi aiempaa enemmän tästä sote –asiakasmaksujen huojentamismahdollisuudesta ei johda tosiasiallisesti siihen, että näin myös tehtäisiin käytännössä. Tiedossamme on, että tasasuuruisten terveydenhuollon asiakasmaksujen kokonaan perimättä jättäminen erään sairaanhoitopiirin taloushallinnon ohjeen mukaan tapahtuisi ainoastaan siinä tapauksessa, ettei niitä saisi lainkaan perittyä esim. asiakkaan osoittautuessa maksukyvyttömäksi ulosotossa. Lakiesityksen 11 §:n 4-5 momenttien osalta pitää selventää vastuukysymystä hallinnon sisällä, kuka tai mikä taho tekee lopulta päätöksen sote –asiakasmaksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Tällä hetkellä kysymystä ei ole oikein vastuutettu riittävän tarkasti ja perusteeksi jättää huojentamatta asiakasmaksua on esimerkiksi esitetty, ettei kunnan tai kuntayhtymän henkilöstöllä ole toimivaltuuksia alentaa tai jättää perimättä asiakasmaksua ilman yleistä linjausta. EAPN-fin: n sosiaali- ja terveydenhoidon maksujen aiheuttama ylivelkaantuminen- kyselyssä(N=974) kertyvät sairaalamaksut esim. yksinäiselle sairaalle, iäkkäälle tai vammaiselle henkilölle esim. pitkän sairaalassaolon aikana aiheuttivat pahimmillaan jopa loppuelämän mittaisen velkakierteen, luottotietojen menetyksen, siitä seurauksena ei saa maksukorttia pankista, ei saa avattua uutta puhelinliittymää jne. Asiakasmaksuilla katetaan noin 7 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista ja laskutuksesta aiheutuvat kustannukset voivat nousta lähelle asiakasmaksuista saatuja tuottoja. Yhden laskun lähettämisen on arvioitu maksavan noin 15 euroa. Helsinki luopui vuonna 2013 terveyskeskusmaksujen perimisestä, eikä pelättyä räjähdysmäistä palveluiden käytön lisääntymistä tapahtunut (Terveydenhuollon asiakasmaksut aiheuttavat taloudellista ahdinkoa, Raportti julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista johtuvasta taloudellisesta ahdingosta paljon palveluja käyttävien arjessa, EAPN-Fin, Terveys-ja köyhyystyöryhmä 3/2020)
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Aluehallintovirasto toteaa, että maksun alennusperusteista tulisi antaa tarkentavat säännökset tai valtakunnalliset sovellusohjeet. Kunnissa on tällä hetkellä hyvin erilaisia käytäntöjä siinä, milloin toimeentulon katsotaan vaarantuneen. Lisäksi vaihtelua on esimerkiksi siinä, otetaanko asiakkaan tilillä olevat varat huomioon arvioitaessa maksun alentamisen tarvetta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi olisi vähintäänkin tarpeellista määritellä euromääräinen raja, jonka alittava likvidi varallisuus ei voisi olla esteenä asiakasmaksun alentamiselle. Arviointi ei saisi kuitenkaan olla liian mekaanista ja taloudellista selviytymistä painottavaa, vaan siinä tulisi ottaa huomioon asiakkaan yksilöllinen tilanne. Lisäksi maksun alennuksen hakeminen ja asian ratkaiseminen olisi tehtävä mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi. Asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuuden vahvistamiseksi tulisi tähdentää Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisen yhteistyön tärkeyttä. Perustoimeentulotuen siirtyminen Kansaneläkelaitokselle on vaikeuttanut monien sellaisten asiakkaiden tilannetta, joilla on toimeentulotuen tarvetta ja vaikeuksia selviytyä asiakasmaksuista. Aluehallintovirasto pitää hyvänä, että tiedonantovelvollisuudesta on säädetty.
      • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kunnan velvoite jättää maksu perimättä automaattisesti niiden kohdalla, joiden toimeentulovaikeudet ovat tiedossa, on hyvä uudistus. Myös kunnan velvollisuus antaa aktiivisesti asiakkaalle tietoa maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä on kannatettava asia. Neljän järjestön tekemän selvityksen (2018, n = 1900) mukaan kohtuullistamisesta tai perimättä jättämisestä ei tiennyt 40 % vastaajista.
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitetyt muutokset ovat hyviä. Ne korostavat kunnan ja kuntayhtymän tiedottamisvastuuta asiasta ja samalla asiakkaan omaa vastuuta asian hoitamisessa. Kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole resursseja eikä mahdollisuuksia tarkistaa jatkuvasti jokaisen asiakkaan maksukykyä. Kriteerit jäävät kuitenkin edelleen hyvin epäselviksi ja päätösten teko tämän vuoksi hyvin harkinnanvaraiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu tämän osalta ei tule toteutumaan.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Säädös maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä on yllättävän vähän käytetty ja tuntematonkin säädös. Esityksessä esitetään, että maksun alentaminen ja perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Pykälän tarkoituksena on lisätä kuntien tietoisuutta asiakasmaksujen huojentamista koskettavasta velvoitteesta, mikä on nykytilanteeseen verrattuna positiivista. Kuntien toimiessa pykälän velvoitteen mukaan, tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen takia tehdyt toimeentulotukihakemukset todennäköisesti hieman vähenemään. Suositeltavaa on, että maksualennusten / maksujen perimättä jättämisen arvioimiseksi ja tekemiseksi kehitetään asianmukaiset ja mahdollisimman kevyet sekä selkeät toimintakäytännöt. Nykyisellään kunnissa on asiassa kirjavia käytäntöjä. Muutos näin ollen selkeyttää nykyisiä käytäntöjä. Ajallinen ulottuvuus on nykyiselläänkin ongelmallinen ja täsmennettäväksi tulee maksun alentamisen tai perimättä jättämisen arvioinnin yhteydessä käytettävä tarkasteluajanjakso.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Liitto katsoo, että heikosti toimeen tulevien pitkäaikaissairaiden kannalta säännös asiakasmaksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä ja erityisesti sen velvoittavuuden lisääminen on ensiarvoisen tärkeä uudistus. Nykyisen lain kirjaukset on kunnissa ja kuntayhtymissä sivuutettu lähestulkoon poikkeuksetta, joten on kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että näin ei käy lakimuutoksen astuttua voimaan. Liitto tiedusteli huhtikuussa 2017 sairastuneilta, ovatko he tienneet nykyisen asiakasmaksulain 11 §:stä. Ainoastaan 17 % vastaajista oli kuullut siitä. Lain tultua voimaan on huolehdittava siitä, että kunnat ja kuntayhtymät noudattavat kyseiseen pykälään kirjattuja velvoitteita. Jotta tasavertaisuus toteutuisi, tulisi laatia valtakunnalliset, kuntia ja kuntayhtymiä velvoittavat kriteerit, joiden perusteella maksuja tulee alentaa tai jättää perimättä. Kriteerien on oltava selkeitä ja yksiselitteisiä, jotta asiakkaiden oikeudet toteutuvat. Lisäksi sairastuneiden on saatava asiassa tietoa ja neuvontaa. Siten lakiin ehdotettu lisäys kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävä asiakas saa tiedon siitä, mitä maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä säädetään, on liiton näkemyksen mukaan välttämätön. Kuntien ja kuntayhtymien tulisi laatia kirjalliset hakemuspohjat ja ohjeet niiden täyttämiseksi. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen hakeminen tulee tehdä mahdollisimman helpoksi. Asiakasmaksujen perintätoimia ei tule aloittaa ennen maksun alentamista ja perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Päätös tulee antaa ilman turhaa viivyttelyä. Maksujen alentamisen ja perimättä jättämisen velvoitetta tulisi laajentaa kattamaan myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksut.
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälän momentti 1 ja 2 Hallituksen esityksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on alennettava maksua tai jätettävä se kokonaan perimättä (…) kun maksu on määrätty sosiaalihuollon palvelusta taikka terveydenhuollon palvelusta asiakkaan maksukyvyn mukaan. Monet terveydenhuollon maksut ovat kuitenkin tasasuuruisia, eli kaikille tulotasoon katsomatta yhtä suuria. Näihin muihin kuin maksukyvyn mukaan määräytyviin maksuihin, hallituksen esityksen mukaan kunta tai kuntayhtymä voi päättää maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Reumaliiton mielestä maksun alentaminen ja perimättä jättäminen tulee säätää kunnille ja kuntayhtymille velvoittavaksi koskien kaikkia heidän järjestämisvastuullensa kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Ei vain maksukyvyn mukaan määräytyviä. Pykälän momentti 3 Momentin mukaan maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Tämä on lähtökohtaisesti järkevää, sillä alentaminen ja perimättä jättäminen on kunnan ja kuntayhtymän vastuulla, missä itse palvelukin tehdään. Valtio eli Kela taas vastaa pitkälti toimeentulotuesta. Tällä hetkellä Kela vastaa toimeentulotuen kautta käytännössä suuresta osasta terveydenhuollon asiakasmaksuista. Se maksoi vuonna 2017 perustoimeentulotuesta asiakasmaksuja yli 10 000 000 euroa. Luku ei edes pidä sisällään saajalle itselleen maksettuja terveydenhoitomenoja. Kaikkinensa Kela maksoi perustoimeentulotuesta yhteensä 66 500 000 euroa näiden henkilöiden erilaisiin terveydenhoitomenoihin. Luku kertoo karua kieltä siitä, että osalla suomalaisista ei ole varaa terveydenhuoltoonsa. Se myös kertoo siitä, kuinka järjestelmämme pyörittää maksuja, ja kunnat siirtävät maksujaan valtiolle. On perusteltua, että maksun alentaminen ja perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Reumaliitto on kuitenkin todella huolissaan momentin käytännön toteutumisesta. Tulkitseeko Kela tämän niin, että se vaatii ensin toimeentulotukea hakevalta kunnan päätöksen maksun alentamisesta? Pahimmillaan tämä johtaa muutenkin jo heikossa asemassa olevien ihmisten pompotteluun Kelan ja kunnan välillä. Pykälän momentti 4 ja 5 On todella hyvä, että pykälää täsmennetään hallituksen esityksessä nykyiseen lakiin verrattuna. Kuntia ja kuntayhtymiä tulee velvoittaa maksujen alentamiseen ja perimättä jättämisen soveltamiseen, sillä nykyisellään pykälä on jäänyt unholaan. Reumaliitto näkee, että momenteissa esitettyjen asioiden lisäksi, asiakkaalle lähtevissä laskuissa tulee olla tieto maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä, siitä miten se tehdään ja kehen ottaa yhteyttä asiaan liittyen (2 a § ja 2 b §). Vain selkeällä linjauksella, tieto tulee varmasti tavoittaneeksi ihmiset. Reumaliitto toteutti yhdessä neljän muun potilasjärjestön kanssa kyselyn pitkäaikaissairauden kustannuksista. Siihen vastasi lähes 1900 ihmistä keväällä 2018. Kysely osoitti, että asiakasmaksuja pienennetään tai jätetään perimättä todella harvoin. Tutkimukseen vastanneista näin oli tehty vain yhdelle prosentille. Lähes 41 prosenttia vastanneista ei ollut kuullutkaan asiakasmaksujen kohtuullistamisesta. Reumaliitto toivoo seuraaviin kiinnitettävän huomiota: - valtakunnan tasolta luodaan kaikille kunnille materiaalipohjat (esim. hakemuslomakepohja) - työntekijöitä koulutetaan laista ja sen soveltamisesta - kohtuullistamista tulisi tarkastella samassa yhteydessä, kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma tai sitä tarkistetaan - asiakasmaksujen perintätoimia ei saisi aloittaa ennen kirjallista päätöstä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä - asiakasmaksujen tulee olla selkeästi näkyvillä internetissä ja terveydenhuollon toimipaikoissa, käytettyjen termien tulee olla kaikille ymmärrettäviä - Asiakkaalle maksun alentamisen tai perimättä jättämisen hakeminen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja ymmärrettävää - Kohtuullistamista koskevan päätöksen on oltava mahdollisimman pitkäkestoinen Valtion tulisi valvoa lain toimeenpanoa ja varmistaa, että kunnat toimivat lain hengen mukaisesti vastaisuudessa. Maksujen alentaminen ja perimättä jättäminen ensisijaista perintätoimiin nähden Vuonna 2018 ulosottoasioita tuli vireille lähes 390 000 liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Mukana oli esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua. Reumaliitto näkee, että kuntien ja kuntayhtymien tulee varmistaa, etteivät maksut johda automaattisesti ulosottoon. Sen sijaan asiakkaan kanssa tulee tehdä henkilökohtaiset maksusuunnitelmat, jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä tai ohjata asiakkaat hakemaan toimeentulotukea.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti, mikä turvaa selkeästi asiakkaan oikeuksia ja ohjaa kunnan tai kuntayhtymän viranomaistoimintaa nykyistä enemmän.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - Kunnan velvollisuus antaa tieto asiakkaalle siitä, että maksua alennetaan tai jätetään kokonaan perimättä parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja kunnioittaa hänen osallisuuttaan omassa asiassaan. Kun kunta voi alentaa tai jättää maksut perimättä myös omasta aloitteestaan, pykälän velvoite lisää tiedon perillemenoa. - lisätietoja antavan henkilön nimi ja yhteystiedot varmistavat edelleen tiedon kulun asiakkaalle. Asiakkaan elämäntilanne on omiaan heikentämään hänen mahdollisuuksiaan selvittää aktiivisesti omia asioitaan. - Informointi ei kuitenkaan valitettavasti vielä tarkoita, että kunnat alkaisivat myöntää maksuvapautuksia. Kunnat tarvitsevat ohjeistuksen maksujen kohtuullistamisesta/ perimättä jättämisestä silloin kun siihen on tarvetta. Perustelua on, että maksuihin tulee mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus - korostettava ensisijaisuutta toimeentulotukeen
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE pitää tärkeänä, että asiakasmaksun alentamisen tai perimättä jättämisen perusteita noudatetaan kaikkia kuntia velvoittavan soveltamisohjeen mukaisesti. SOSTE esittää, että 1 momentin sääntely koskisi myös lyhytaikaisen laitoshoidon maksua, jota esitettiin rauenneessa asiakasmaksulakiesityksessä. Lyhytaikaisen laitoshoidon maksut aiheuttavat eniten ulosottoja: vuonna 2019 ulosotossa oli 128 000 maksua. Samalla toimeentulotuen tarve kasvaa. Tämä päätös ehkäisisi lyhytaikaisessa laitoshoidossa olleiden pienituloisten ulosottoja ja vähentäisi toimeentulotuen tarvetta. Pykälän 2 momentin mukaan kunnilla olisi nykyiseen tapaan harkintavalta päättää myös muiden maksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä 1 momentissa säädetyillä perusteilla. Nämä asiakasmaksut ovat terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Yleisesti ottaen säännökset uhkaavat jäädä kunnissa soveltamatta, jos niiden hakeminen on asiakkaan varassa tai joissa harkintavaltaa on paljon. Suhteellisen pienetkin tasamaksut esimerkiksi terveyskeskuslääkärikäynneistä ovat kuitenkin aiheuttaneet mittavalle joukolle ihmisiä maksuvaikeuksia ja monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Vuonna 2019 vireille tulleita ulosottotapauksia oli terveyskeskusmaksuissa noin 82 600 ja hammashoitomaksuissa noin 78 500. Siksi on tärkeää, että myös tasasuuruisia maksuja alennettaisiin tai jätettäisiin kokonaan perimättä. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen on huomioitu hyvin pykälätasolla. Vaikutukset toimeentulotuen käyttöön riippuu viimekädessä siitä, millaiset ehdot kunta asettaa maksujen alentamisessa tai perimättä jättämisessä suhteessa toimeentulotuen kriteereihin. Liian tiukat kriteerit voivat johtaa siihen, ettei maksuja helposti kohtuullisteta tai jätetä perimättä, jolloin toimeentulovaikeuksissa olevat asiakkaat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Toisin kuin asiakasmaksuissa, toimeentulotukeen turvautuminen voi johtaa asiakkaan varallisuuden realisointiin. Joiltakin osin yhdenmukaisilla ehdoilla ja kriteereillä varmistettaisiin asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu kuntien välillä ja toimeentulotuen tosiasiallisen käytön vähentäminen. Esityksessä tulee avata tarkemmin, miten toimeenpanoprosessi käytännössä hoidetaan kunnissa sekä kunnissa ja Kelan välillä. Prosessin sujuvuus ja selkeys on tärkeää asiakkaan, mutta myös kunnan ja Kelan kannalta. Tulotietojen lisäksi asiakasmaksujen määräytymisessä on otettava harkinnanvaraisesti huomioon myös muut kotitalouden toimeentulon edellytyksiä tai elatusvelvollisuuden toteuttamista vaarantavat tekijät, jotka voivat aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta. Asiakkaiden maksukyvyn arvioinnissa on hyödynnettävä tulorekisteriä. Kohtuullistamista koskevan päätöksen on oltava mahdollisimman pitkäkestoinen (toistaiseksi voimassa oleva), jotta vältetään turhia hallinnollisia kustannuksia ja asiakkaalle aiheutuvaa ylimääräistä vaivannäköä. Lain perusteluihin on kirjattu kuntien mahdollisuudesta alentaa maksua tai jättää sen perimättä oma-aloitteisesti ilman asiakkaan vireillepanoa. Todennäköisesti tätä mahdollisuutta ei käytetä kunnissa, koska säännös ei ole sitova. SOSTE ehdottaa, että lakiin kirjattaisiin kunnan velvollisuudesta arvioida asiakassuunnitelmien laatimisen ja niiden tarkistusten yhteydessä asiakkaiden kokonaistilanne ja mahdollisuus maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. SOSTE esittää, että kunnilla tulee olla selkeä hakemuslomake maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Asiakkailla tulee olla tieto siitä, missä palveluissa, millä kriteereillä ja miten kohtuullistamista voidaan hakea. Kunnilla tulee olla selkeät käytännöt ja ohjeistukset maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tämän lisäksi tarvitaan valtakunnallinen perusohjeistus. SOSTE pitää hyvänä perustelutekstin kirjausta siitä, että kunnan on annettava asiakkaalle kirjallinen päätös maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä ja päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje. SOSTE esittää lakiin kirjattavaksi, ettei asiakasmaksujen perintätoimia saa aloittaa ennen maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskevaa kirjallista päätöstä. Asiointi kahdella luukulla (kunta ja Kela) sekä käsittelyaikojen pitkittyminen päätöksissä voivat suistaa asiakkaat taloudellisiin ongelmiin, jos määrätyt asiakasmaksut joudutaan maksamaan käsittelyn aikana. Käsittelyaika pitkittyy, jos asiakas hakee oikaisuvaatimusta tai tekee valituksen hallinto-oikeuteen. Näissä tilanteissa on varmistettava, ettei asiakkaalle kohdistu käsittelyaikana kohtuutonta taloudellista maksurasitusta asiakasmaksuista tai asiakas joudu maksujen vuoksi ulosottoon. Säännös kunnan yleisestä tiedonantovelvollisuudesta on kirjattu hyvin pykälätasolle. Tiedonantovelvollisuus edellyttää, että kunnilla olisi selkeät toimintakäytännöt tiedottaa asiakkaita, mitä 11 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Perusteluissa on tuotu hyvin esille, että sisällön tulee olla asiakkaalle ymmärrettävää, tietoa annettaessa on otettava huomioon asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet ja asiakkaan on saatava riittävän avun, ohjauksen ja neuvonnan maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskevassa asiassa. SOSTE katsoo, että tiedon antaminen asiakkaan yksilöivän sähköisen palvelun välityksellä, esimerkiksi Suomi-fi-palvelun kautta, ei yksistään riitä varmistamaan, että asiakas tietää oikeudestaan maksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. On muistettava, että monet ihmiset eivät voi tai osaa käyttää sähköisiä asiointipalveluja. SOSTE esittää perusteluihin kirjausta, että kuntien ja palveluntuottajien tulisi kouluttaa ja ohjeistaa työntekijöitään säännöllisesti laista ja sen soveltamisesta, jotta he voivat tarvittaessa neuvoa asiakkaita. Työnantajan vastuulla on varmistaa, että työntekijät tuntevat lainsäädännön ja sen soveltamisen. SOSTE esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille annettaisiin sallimisperusteisen tai tilannevaltuutuksen nojalla valtuutus auttaa asiakkaita tekemään maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskevan hakemuksen. Tätä esitettiin rauenneessa asiakasmaksulakiesityksessä. SOSTE esittää, että lain toimeenpanoa seurataan esimerkiksi THL:n toimesta, ja näin varmistetaan, että kunnat toimivat lain mukaan.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Turvaa asiakkaan mahdollisuutta selviytyä kohtuuttomaksi käyvistä maksuista, tämä menettely oikeansuuntaisesti ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Perusteiden arviointia voisi vielä selkiyttää, jotta esim. maksun alentamiseen olisi yhdenvertaiset kriteerit.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL pitää tärkeänä, että esitysluonnoksen mukaisesti asiakasmaksulaissa korostettaisiin maksujen huojentamisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentulotukeen ja säädetään järjestäjän velvollisuudesta huolehtia, että asiakas saa tiedon huojentamissääntelystä. THL kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytysten vaarantuminen on varsin avoin ja tulkinnanvarainen kriteeri maksujen huojentamiselle tai niistä luopumiselle. Jos kriteereitä ei kyetä täsmentämään säännöstasolla, tulisi vähintäänkin säännöksen perusteluissa kuvata niitä tilanteita, joissa maksun alentaminen tai perimättä jättäminen voisi tulla kyseeseen.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ensimmäiseksi pohdittavaksi lain säätäjille se, onko tarkoituksenmukaista ylläpitää kolmea erilaista toimintamallia asiakasmaksujen alentamisesta (asiakasmaksun kohtuullistaminen, toimeentulotuki ja asiakasmaksukatto)? Asiakasmaksujen asiakaskohtaisesta alentamisesta toivotaan valtakunnallisesti selkeät ja oikeudenmukaiset toimintaohjeet.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Kunnalla on tiedonanto- ja neuvontavelvollisuus liittyen asiakkaan oikeuksiin asiakasmaksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Tällainen neuvontavelvoite vaatii suuria resurssilisäyksiä. 11 §:n edellyttämät toimenpiteet lisäävät merkittävästi hallinnollista työtä neuvonnan sekä hakemusten ja oikaisuvaatimusten käsittelyn muodossa. Säännös ei yksiselitteisesti velvoita kuntaa tasasuuruisten asiakasmaksujen alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Tämä jatkaa sitä epäselvää asiain tilaa, joka on vallinnut asian suhteen jo vanhan asiakasmaksulain ajoista. 3 momentin pyrkimys tietoisuuden lisäämiseen ei ole riittävä kannuste. Kelan ja kuntasektorin tulkinnat 11 §:n vaikutuksesta käytäntöön tulevat suurella todennäköisyydellä olemaan ristiriitaisia, jolloin asiakas jää kärsijäksi ilman toimeentulotukea ja ilman asiakasmaksun alennusta tai poistoa.
      • Psoriasisliitto ry, Karhunen Hanna
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Psoriasisliitto toteaa, että asiakasmaksujen kohtuullistamisen ja perimättä jättämisen pykälän selkiyttäminen on erittäin tarpeellista. Mahdollisuus kohtuullistaa maksut tai jättää ne perimättä on jo nyt kirjattu lakiin, mutta ei toteudu lain hengen mukaisesti. Kannatamme sitä, että esityksessä ollaan vahvistamassa kuntien ja sairaanhoitopiirien velvollisuutta kohtuullistaa ja jättää perimättä maksuja myös oma-aloitteisesti ja tiedottaa kohtuullistamismahdollisuudesta sekä sen ensisijaisuutta toimeentulotuen hakemiseen nähden. Psoriasisliiton, Reumaliiton, Allergia-, iho- ja astmaliiton sekä Crohn ja Colitis ry:n vuonna 2018 teettämässä, pitkäaikaissairauden kustannuksia koskevassa selvityksessä 1 900 vastaajasta vain 1 % kertoo, että asiakasmaksuja on heidän kohdallaan joskus alennettu tai jätetty perimättä. Asiakasmaksut, kuten muutkin sairauden kustannukset, tuottavat saman selvityksen mukaan kuitenkin sairastavalle taloudellista taakkaa. Selvityksen vastaajista 18 % on tinkinyt asiakasmaksujen vuoksi muista välttämättömistä menoista kuten ruoasta. 12 % on siirtänyt maksun vuoksi sosiaali- tai terveydenhuoltoon menoa ja 8 % jättänyt käynnin maksun vuoksi kokonaan väliin. Psoriasisliitto ehdottaa, että lakiin kirjataan kunnan tiedottamisvelvollisuus täsmällisemmin, esimerkiksi niin, että kunnan tai kuntayhtymän on toimitettava maksua perittäessä asiakkaalle valmis hakemusmalli tai muu ohje hakemukseen maksun huojentamiseksi tai perimättä jättämiseksi, myös silloin, kun asiakkaalle on annettu tieto jo aikaisemmin. Kannatamme lakiluonnokseen kirjattua kunnan mahdollisuutta jättää oma-aloitteisesti asiakasmaksuja perimättä tai huojentaa niitä. Liitto toteaa, että kunta voi toimia ennakoivasti erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kohdalla. Lakiin tulee kirjata, että paljon palveluja tarvitseville asiakkaille tulee tehdä asiakassuunnitelman yhteydessä kokonaistilanteen kartoitus, joka kattaa myös taloudellisen tilanteen. Tämän kartoituksen pohjalta kunta tai kuntayhtymä voisi oma-aloitteisesti huojentaa asiakasmaksuja tai jättää ne perimättä, jotta asiakkaalle ei niiden vuoksi synny toimeentulotuen tarvetta. Lähtökohtaisesti asiakasmaksu tulee jättää perimättä, mikäli se johtaisi toimeentulotukitarpeen syntyyn. Tämä ensisijaisuus tulee selkeästi lakiin kirjata.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Valvira pitää tärkeänä muutoksena sitä, että lakiesityksessä asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta tiukennetaan. Valvira näkemyksen mukaan lainsäädännön tulisi velvoittaa kuntaa/ kuntayhtymää antamaan asiakkaalle riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa ja ohjausta maksun huojentamista koskevasta sääntelystä. Lisäksi Valvira katsoo, että laissa tulisi säätää kunnan velvollisuudesta ryhtyä omatoimisesti toimenpiteisiin asiakasmaksun alentamiseksi tilanteissa, joissa erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden toimeentulo on vaarantumassa.
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Direktiven för nedsättning och eftergift av avgift ska prioriteras i förhållande till utkomststöd. Föreslås att direktiven för beräkningsgrunder bör samstämmas med direktiven för hur FPA beräknar utkomsstöd tex i frågan om vad som räknas som inkomst (tex vårdbidrag).
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Koska voimassa olevaa 11 §:ä on sovellettu kunnissa hyvin vaihtelevasti, kansalaisten yleisen oikeusturvan ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että pykälän sisältöä selkeytetään ja että siihen lisätään asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva yleinen tiedonantovelvollisuus. Kaikkien asiakkaiden tai asiakasryhmien voimavarat ja toimintakyky tai tietoisuus oikeuksistaan eivät ole yhtäläiset. Myös heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuudet hakea asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä olisi turvattava. Mahdollisuudesta annettavan tiedon on oltava selkeä, helposti ymmärrettävä ja toimintaa ohjaava. Kuntia on lisäksi kannustettava, ellei jopa velvoitettava tekemään päätöksiä oma-aloitteisesti, jotta hyvä aikomus ei tälläkin muutoksella jää kuolleeksi kirjaimeksi.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Säädökset maksujen kohtuullistamisesta ovat oikean periaatteen mukaisia ja lainkohdan selkeyttäminen on kannatettava asia. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös selvät soveltamisohjeet ja kriteerit siitä, miten asiakkaan taloudellinen tilanne arvioidaan, kuka sen tekee ja milloin asiakasmaksu on alennettava tai jätettävä perimättä. Liiallinen harkintavalta ja tulkinnanvaraisuus ovat asiakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisia. Asiakkaan vähävaraisuus ei ole koskaan johtanut siihen, ettei asiakas olisi saanut palveluita. Maksuvaikeuksissa laskutusta on jaettu riittävän pitkälle ajalle ja laskujen suoritusaikaa on jatkettu siten, että asiakas on voinut selvitä laskusta ilman, että hänen toimeentulonsa olisi vaarantunut. Työttömyys ja eläköityminen vähentävät käteen jääviä tuloja siten, että edellä mainittujen järjestelyjen tarve on jonkin verran lisääntynyt. Käytössä olevat tuloilla on vaikutusta myös asiakkaiden valintoihin hoitonsa suhteen. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa poskihampaan juurihoito on huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kuin hampaan poisto, minkä vuoksi juurihoidettavissa olevia hampaita voidaan tämän vuoksi menettää, mikä lisää tulevaisuudessa kalliin ja vaativamman proteettisen hoidon tarvetta. Esimerkiksi juuri suun terveydenhuollon asiakkailla on paljon kysymyksiä maksuihin ja laskutukseen liittyen, mikä näkyy runsaina yhteydenottoina aina laskutuserien lähdettyä asiakkaille. Esimerkiksi tietyissä toimenpiteissä on mahdollista veloittaa aikaan ja toimenpiteen vaativuuteen perustuvat toimenpidekohtaiset asiakasmaksut. Ehdotuksen mukaan, kun arvioidaan tarvetta alentaa maksua tai jättää se perimättä, on selvitettävä asiakkaan ja hänen perheensä toimeentulo ja elatusvelvollisuudet. Jotta ehdotettu muutos voisi toteutua, tarvitaan selvä ohjeistus siitä, kuka selvityksen tekee. Asiakasmaksut laskutetaan automaattisesti käyntien jälkeen eikä laskutuksessa ole mahdollisuutta käydä läpi asiakkaiden ja perheiden taloudellista tilannetta. Esityksen mukainen vaatimus siitä, että kunta voisi alentaa maksua tai jättää sen perimättä myös oma-aloitteisesti, jos kunnalla on tiedossa, että asiakkaan tai perheen toimeentulo vaarantuisi asiakasmaksun perimisen vuoksi, on käytännössä mahdoton toteuttaa. Asiakaslaskutus ei tiedä, ketkä terveydenhuollon palveluja käyttävistä asiakkaista esimerkiksi saavat toimeentulotukea. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta olisi parempi, ettei nykyisen pykälän 2. momentti jää kuntien harkinnan ja itse luotujen soveltamiskriteerien varaan, vaan on joko kaikkia kuntia velvoittava ja soveltamisen kannalta yksiselitteinen, tai momentti poistetaan kokonaan. Ehdotuksen mukaan asiakasmaksun alentamisen ja perimättä jättämisen olisi oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Jos näin säädetään, olisi hyvä samalla säätää tai antaa ohjeet siitä, kuka selvittää asiakkaan taloudellisen tilanteen. Onko jokainen maksun alentamista tai perimättä jättämistä haluava asiakas ohjattava sosiaalihuoltoon? Päinvastainen ehdotus eli toimeentulotuen ensisijaisuus olisi perusteltua siksi, ettei asiakkaan taloudellista tilannetta tarvitsisi selvittää päällekkäin monessa paikassa moneen otteeseen. Jos todetaan, että perustetta toimeentulotuen myöntämiselle ei ole, millaisissa tilanteissa olisi kuitenkin syytä alentaa asiakasmaksua tai jättää se kokonaan perimättä? Maksuhaluttomuus ei voi olla peruste maksujen poistamiseen.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Pykälässä kuvattuja perusteita maksun alentamiseen ja perimättä jättämiseen tulisi selkeyttää asiakkaiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. On perusteltua, että maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Terveydenhuollon tasamaksujen osalta asiakasmaksujen alentamismenettely on ollut ohjeistamatonta ja sellaiseksi se jää myös lakiluonnoksen perusteella. Asiakasmaksun asiakaskohtaisen alentamisen arviointiin toivotaan selvät, oikeudenmukaiset ja valtakunnalliset raamit. Asiakasmaksun alentamisesta aiheutuvaa tulomenetysten vaikutuksista terveydenhuollon maksuihin ei ole pystytty arvioimaan, koska valtakunnallinen arvio puuttuu. Maksukaton ja terveydenhuollon maksuttomuuden laajentuminen sekä asiakasmaksujen alentaminen aiheuttavat varsinkin perusterveydenhuollossa runsasti lisätyötä, kun asiakkaiden kokonaisilannetta lähdetään kartoittamaan. Tämä merkitsee sosiaalihuollon asiantuntijoiden lisäämistä terveydenhuollon yksiköissä käsittelemään asiakkaiden selvityksiä, korjaamaan maksupäätöksiä jne. Someron väestöpohjalta tämän arvioidaan merkitsevän yhden lisätyöntekijän palkkaamista (sosionomi), eli noin 45 000 lisäkustannuksia (pelkästään palkkakuluista, lisäksi vaikeasti arvioitavat järjestelmäkulut). Huomioitavaa on, että terveydenhuollon tasamaksuissa ei ole aiemmin ollut tällaista systemaattista käytäntöä, palveluiden käynti- ja käyttäjämäärät ovat suuria, jolloin tämä lisää hallinnointia huomattavasti.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Asiakasmaksun asiakaskohtaisen alentamisen arviointiin tarvitaan selkeyttä. Asiakasmaksun alentamisesta aiheutuvaa tulomenetystä terveydenhuollon organisaatioille ei ole arvioitu riittävällä tavalla.
      • Suomen Syöpäyhdistys ry, Terävä Sini
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Kannatamme lakiesityksen uutta 11 §:ä. On tärkeää, että kunnalla on velvollisuus alentaa maksua tai jättää se perimättä, mikäli asiakkaan toimeentulo on uhattuna. Lain nykyinen kirjaus ei ole ollut riittävän selkeä eivätkä palvelun järjestäjät ole sitä tarvittavissa määrin noudattaneet. Hyvää esityksessä on myös se, että maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on kirjattu ensisijaiseksi toimeksi toimeentulotukeen verrattuna. Toimeentulotuen tulee olla viimesijainen toimeentulon mahdollistaja ja kunnan tulee pyrkiä siihen, ettei ihmisen tarvitsisi hakea toimeentulotukea selviytyäkseen terveydenhuollon kustannuksista. Lisäksi on tärkeä muistaa, että maksua voi olla tarpeen alentaa tai olla perimättä myös sellaisilla ihmisillä, jotka eivät kuitenkaan ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Pidämme kannatettavana myös sitä lakiesityksen kirjausta, että kunnan on annettava asiakkaalle henkilökohtaisesti tieto hänen oikeudestaan hakea maksun alentamista tai perimättä jättämistä. Tämä oikeus on erittäin huonosti potilaiden tiedossa, mikä näkyi mm. neljän pitkäaikaissairaita edistävän järjestön selvityksestä vuodelta 2018 (Selvitys pitkäaikaissairauksien kustannuksista 2018, Reumaliitto, Allergia-, iho- ja astmaliitto, Psoriasisliitto, Crohn ja Colitis ry, 2018). Kunnan on aktiivisesti tiedotettava palvelujen käyttäjiä tästä oikeudesta.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Kannatettavaa on, että maksun perimättä jättämisen tai alentamisen ohjeistusta selkiinnytetään. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta, s. 79.”Tieto mahdollisuudesta alentaa maksua tai jättää se perimättä olisi annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Tietoa annettaessa olisi siten otettava huomioon asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten mahdolliset toimintakykyä rajoittavat tekijät”. Jälkimmäiseen lauseeseen on lisättävä sekä kommunikaatiotapa esim. viittomakieli. Viranomaisten on huolehdittava viittomakieltä äidinkielenään käyttävien tiedonsaanti maksun perimättä jättämisestä tai maksun alentamisesta. Tieto maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä on annettava saavutettavassa muodossa huomioiden asiakkaan tiedonsaantitapa. Esim. kuulonäkövammaisella voi tietokone ja sen apuvälineet mahdollistaa tiedonsaannin puheohjelmalla tai pistenäytön avulla.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Talentia kannattaa säännösehdotuksen 1 - 3 momenttien säännöksiä, joilla vahvistettaisiin asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen edellytyksiä sekä näiden toimien ensisijaisuutta suhteessa toimeentulotukeen. Säännösehdotuksen 4 - 5 momenteissa ehdotetaan perustellusti, että asiakkaalle olisi ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä annettava ymmärrettävällä tavalla henkilökohtaisesti joko suullisesti tai kirjallisesti tieto maksun alentamisesta ja perimittä jättämisestä. Samassa yhteydessä asiakkaalle olisi annettava lisätietoja antavan tahon yhteystiedot. Säännösehdotuksen 5 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa lisätietoja antavina tahoina mainitaan esimerkinomaisesti asiakasmaksupäätöksiä käsittelevä kunnan yksikkö tai sosiaalityöntekijä. Kunnalla itsellään olisi mahdollisuus päättää mikä taho olisi tarkoituksenmukainen. Tarkoituksenmukainen taho on juuri kunnassa asiakasmaksupäätöksiä käsittelevä yksikkö. Asiakasmaksuja käsittelevät yksiköt voivat ohjata asiakkaita sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen asiakkaiksi silloin kun heidän tilanteessaan tarvitaan kokonaisvaltaista sosiaalihuollon ammatillista arviointia. Talentia ei hyväksy näiden tehtävien osoittamista lailla sosiaalityöntekijöille. Sosiaalityöntekijät ovat tutkimusten mukaan voimakkaasti kuormittunut ammattiryhmä, joiden työmäärää on kevennettävä (ks. esim. Junnonen, Sanna-Riitta et. al: Sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2000-2012, Janus Vol 27 Nro 2, 2019; https://journal.fi/janus/article/view/65729/41901). Lisäksi on otettava huomioon sosiaalityöntekijöiden saatavuushaasteet. Osaamiseen nähden epätarkoituksenmukaiset uudet tehtävät eivät lisää ammatin houkuttelevuutta. Vastavalmistuneista sosiaalityöntekijöistä peräti kolmannes on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa (Landgrén Saana: Vastavalmistuneiden urapolut 2019. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. ISSN 2242-3354).
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Sinällään kannatettava esitys, joka edellyttää oikeudenmukaisia, yhdenmukaisia ja selkeitä sääntöjä. Toinen kysymys on, kuinka terveydenhuollon henkilöstö selviytyy asiakkaiden maksukykyyn (ja toimeentuloon) liittyvistä laskenta-tehtävistä. Terveydenhuoltoon ja asiakkaan maksukyvyn selvittämiseen liittyvien tehtävien selkeä eriyttäminen eri organisaatioille saattaisi tuoda parempaa tehokkuutta toimintaan.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • ESTERY - Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry
        Uppdaterad:
        7.3.2020
        • Myös muut maksut kuin maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut on otettava mukaan pykälään. Jos terveydenhuollon tasamaksut, kuten terveyskeskusmaksu ja lyhytaikainen laitoshuolto jätetään tämän pykälän ulkopuolelle ei tosiasiassa auteta riittävästi ihmisiä tällä pykälällä. 2 momentti on ollut ongelma nykyisessä lainsäädännössä ja nimenomaan sen vuoksi, että sen noudattaminen on ollut kunnille vapaaehtoista. Lakipykälän 2 momentista pitää näin ollen poistaa kohta "voi päättää". 2 momentti tulee yhdistää 1 momenttiin sanomalla 1 momentissa selkeästi, että: "Kunnan tai kuntayhtymän on asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta tai omasta aloitteestaan alennettava maksua tai jätettävä se kokonaan perimättä, jos maksun periminen vaarantaisi asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä taikka asiakkaan lakisääteisen elatusvelvollisuuden tai muun elatusvastuun toteuttamista silloin, kun maksu on määrätty sosiaalihuollon palvelusta, terveydenhuollon palvelusta tai muista kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista." Pykälä on ehdottomasti säädettävä niin, että kaikki maksut, kuten terveydenhuollon tasamaksut ja lyhytaikainen laitosmaksu ovat pykälän piirissä, eikä kuntien ja kuntayhtymien omassa harkinnassa. Valtioneuvoston kanslian tekemä tutkimus toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut kasaantuvat harvojen maksettavaksi. Suurimpia maksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat. Myös dementiaa ja psykoosia sairastavilla maksujen osuus tuloista kohoaa usein hyvin korkeaksi. Noin 3,6 prosenttia koko väestöstä maksaa lähes puolet kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista ja 0,5 prosenttia väestöstä maksaa noin 44 prosenttia kaikista tulosidonnaisista asiakasmaksuista. Noin 55 000 ihmisellä Suomessa, enimmäkseen erittäin pienituloisilla ja yli 75-vuotiailla vanhuksilla, sote-asiakasmaksut, lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat muodostuneet katastrofaalisiksi, eli maksut ylittävät 40 prosenttia henkilön tuloista. Suomessa on selviä eroja maakunnittain tasasuuruisia, tulosidonnaisia ja suun terveydenhuollon asiakasmaksuja maksaneissa. Asukasta kohden vuoden aikana kertynyt tasasuuruisten, tulosidonnaisten ja suun terveydenhuollon asiakasmaksujen ikä- ja sukupuolivakioitu keskimääräinen arvo oli suurin Etelä-Savossa (293 €/asukas) ja pienin Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa (247 €/asukas). Koko maassa asiakasmaksuja näistä palveluista oli arviolta keskimäärin 260 euroa asukasta kohden. Etelä-Savon huono tilanne johtuu siitä, että maakunnassa on paljon palvelutarpeita omaavia vanhuksia, paljon pienituloisia, sairastavia ja kunnat ja kuntayhtymät ovat laittaneet maksut maksimiin, eikä maksuhuojennuksia myönnetä. Harkintapäätöksiä maksuista tekevät talous- ja hallintohenkilöt, eivätkä ihmisen hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavat henkilöt. Periaate siitä, että viranhaltijoiden on sovellettava lakeja siten, että niiden päätökset ovat perustuslain mukaisia ja tulkinnat perusoikeusmyönteisiä, ei toteudu. Lisäksi Kuntaliitto on suositellut kunnille ja kuntayhtymille, että maksuja ei pidä alentaa, vaan ihminen pitää ohjata hakemaan toimeentulotukea, josta valtio maksaa puolet. Näin kuntien talousosastot osaoptimoivat kuntien taloudenpitoa sairastuneiden ihmisten kustannuksella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja pitää tarkastella ihmisen ja kansanterveyden sekä tasa-arvon näkökulmasta, ei valtion tai kuntien taloudenhoidon näkökulmasta.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Lakiluonnoksessa todetaan, että asiakasmaksun asiakaskohtainen alentaminen on terveydenhuollon organisaatioiden velvollisuus ja jopa ensisijainen velvollisuus toimeentulotukeen nähden. Terveydenhuollon organisaatioiden käytäntö asiakasmaksun asiakaskohtaisessa alentamisessa on ollut ohjeistamatonta ja sellaiseksi se jää myös lakiluonnoksen perusteella. Asiakasmaksun asiakaskohtaisen alentamisen arviointiin toivotaan selvät, oikeudenmukaiset ja valtakunnalliset pelisäännöt. Asiakasmaksun alentamisesta aiheutuvaa tulomenetystä terveydenhuollon organisaatioille ei ole arvioitu valtakunnallisesti. Sekä maksukaton laajentaminen että asiakasmaksujen alentaminen aiheuttavat terveydenhuollon organisaatioissa paljon lisätyötä, kun asiakkaiden usein monimutkaisia kustannusarvioita ja laskuja käsitellään, muutetaan, hylätään ja hyvitetään, jopa vuoden ajan jälkikäteen. Toimeentulotuen sujuva maksaminen on ollut tunnetusti haasteellista jopa Kela:n asiantuntijaorganisaatiossa. Pystyvätkö terveydenhuollon organisaatiot käsittelemään asiakasmaksujen alentamisia ja muuttamisia sujuvasti ilman lisäresursseja? Kuinka järkevää on ylläpitää kolmea päällekkäistä erilaista asiakasmaksun alentamiskäytäntöä: maksukatto, asiakasmaksun alentaminen ja toimeentulotuki?
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 13 § Muulta kuin Suomessa asuvalta perittävä maksu / Avgift av dem som inte är bosatta i Finland
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei olennaista muutosta nykyiseen.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Etevalla ei lausuttavaa
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiluonnoksen 13 §:n 2 momentti on tärkeä muutos tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei erityistä huomioita.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiluonnoksen 13 §:n 2 momentti on tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi tärkeä muutos. On suomalaisen väestön tartuntariskin kannalta merkityksellistä, ettei epäselvyys tarvittavan hoidon ja toimenpiteiden kustannusten kattamisestä estä tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömiä toimenpiteitä. Kustannusvaikutus suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle on näillä muutoksilla hyvin vähäinen HUSin kokemusten mukaan (alle 100.000 euroa/v).
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotuksessa mainitut toimenpiteet nostavat kuluja kunnissa ja kuntayhtymissä.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitysluonnoksessa esitetään laajennettavaksi laittomasti maassa olevien henkilöiden maksuttomia palveluja. Näitä palveluja ovat eräät tartuntatautilaissa tarkoitetut rokotukset sekä yleisvaarallisen tartuntataudin kiireellinen hoito ja raskaana olevien HIV-positiivisten terveydenhuolto. On perusteltua säätää asiasta laissa erityisesti kansanterveydellisistä syistä.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Tämän uuden pykälän tarkoituksena olisi nostaa asiakasmaksuasetuksen 24 § lain tasolle. Lisäksi sääntelyyn lisättäisiin eräitä muita muutoksia ja maksujen perimistä henkilöltä, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa, rajattaisiin tietyitä osin. Muutosehdotus selkeyttää käytäntöä.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Ehdotetut muutokset ovat hyviä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 14 § Tulojen, korvausten tai saamisten periminen kunnalle tai kuntayhtymälle / Uppbärande av inkomster, ersättningar eller fordringar till kommunen eller samkommunen
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, kunta tai kuntayhtymä saa periä asiakkaalle maksettavan eläkkeen, elinkoron, elatusavun, avustuksen tai muun jatkuvan tai kertakaikkisen tulon, korvauksen tai saamisen siltä ajalta, jolloin asiakas saa kunnan tai kuntayhtymän järjestämää tehostettua palveluasumista, perhehoitoa, laitoshoitoa tai laitospalvelua. Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää 1 momentissa tarkoitetun tulon, korvauksen ja saamisen asiakkaalle määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä tulosta, korvauksesta ja saamisesta muualla laissa tai lain nojalla annetuissa säännöksissä säädetään.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Soveltamisalan laajentaminen tehostettuun palveluasumiseen on perusteltua.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tervetullut laajennus koskemaan muutakin kuin laitoshoitoa.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiin tulisi soveltamisalan laajentaminen tehostettuun palveluasumiseen. Tämä on hyvä asia. Tapauksia ei ole montaa, mutta on hyvä, että mah-dollisuus perintään on olemassa.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUSilla ei ole kommentoitavaa.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Moni julkinen laitos on siirtynyt käyttämään maksujen perinnässä yksityisiä perintäyrityksiä. YVPL on saanut palautetta näiden toimenpiteistä. Esimerkiksi vähäinenkin yhteydenotto on lisännyt perintäkuluja ja lopulta pahimmillaan luonut pysyvän tuloautomaatin perintäyritykselle itselleen. Nämä kulut on maksanut lopulta kunnan toimeentulotuki. Kelalla on oma perintätoiminta, joka on osoittautunut tehokkaaksi, mutta myös kohtuulliseksi perittävän maksun maksajaa kohtaan. Tulevilla maakunnilla tulisi olla vastaava julkinen perintätoiminta tai sitten yksityisiä yrityksiä tulisi säädellä tehokkaammin, jotta kohtuuttomuudet poistuisivat.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Soveltamisalan laajentaminen tehostettuun palveluasumiseen ja laitospalveluun on perusteltu.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentteja.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Voimassa oleva 14 § antaa kunnalle oikeuden periä ja nostaa asaikkaalle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat tulot, korvaukset ja saamiset siltä ajalta, jonka asiakas on laitoshoidossa tai perhehoidossa. Pykälä on tarkoitettu sellasia tilanteita varten, joissa asiakas syystä tai toiseta ei maksa hänelle määrättyä asiakasmaksua. Uudessa sääntelyssä pykälän soveltamisalaa laajennettaisiin tehostetuun palveluasumiseen ja että siinä mainittaisiin nimenoaisesti laitospalvelu. Lisäys selkeyttäisi kunnan oikeuksia perintään.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Yli puolessa kunnista perinnän hoitaa yksityinen perintätoimisto. Maksujen siirtyminen perintätoimistojen hoidettaviksi saattaa vaikeassa tilanteessa olevat pienituloiset sellaiseen taloudelliseen ahdinkoon, josta voi olla erittäin vaikea päästä ulos. Yksityisten perintätoimistojen käyttö moninkertaistaa perittäviä asiamaksuja ja niiden käyttämisestä on luovuttava. Julkisen vallan tulee vastata niin palveluiden laskutuksesta kuin maksujen perinnästä erääntymisen jälkeenkin ja niiden tueksi on luotava selkeät toimintatavat ja perinnän toteuttamisen seuranta. Perintätoiminnan harjoittaja ei saa esiintyä velkojan toimeksiannosta hakijana tai asiamiehenä sosiaali- ja terveydenhuollon saatavan ulosotossa. Perittävää summaa tulee kohtuullistaa asiakkaan tilanteen niin vaatiessa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomauttamista.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • -
      • 14 a § Viranomaisten tiedonsaantioikeus / Myndigheternas rätt att få upplysningar
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Miksi tässä määritellään, että ainoastaan rahalaitokselle on annettava kirjallinen pyyntö tietojen luovuttamiselle, eikä myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille? Pitäähän heillekin jäädä varmennettu todiste kirjattavaksi/ säilytettäväksi, että ovat lainmukaisin perustein luovuttaneet tietoja asiakaasta/ potilaasta. Tässä kohtaa ei tule asettaa eri tietojen luovuttajaa eriarvoiseen asemaan.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetulla sääntelyllä pyritään siihen, että asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten välttämättömät tiedot voitaisiin hoitaa viranomaisten välisellä tiedonvaihdolla asiakasta vaivaamatta. Esitystä voidaan viimeaikaisten viranomaisten digitaalisten palvelukanavien kehittymisen kannalta myönteisenä ja edistävän hallintoasian käsittelyä.
      • Seinäjoen kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus, Lepistö Soile
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tiedonsaantioikeutta koskeva pykälä on hyvä.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Eteva pitää viranomaisten tiedonsaantioikeuden laajentamista perusteltuna.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Asiakkaalle tulee kertoa ymmärrettävällä tavalla, miten ja mitä tietoa voidaan kerätä lupaa kysymättä, sekä se mitä tietoa ei saada selvittää ilman asianmukaisia lupia.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muutos, jossa poistetaan velvollisuus pyytää tulotiedot ensin asiakkaalta on erittäin kannatettava, sillä kunnalla on käytössä tulorekisteri ja Kelan kelmu, joista on saatavilla asiakkaan tulotietoja nopeasti sähköisesti. Muutos on linjassa tulotietojärjestelmästä annetun lain kanssa.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesitys on tarpeellinen 11 § takia.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tähän ei erityistä huomioita.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Maksukattoa koskevien tietojensaantia koskeva 6 §:n 7 momentti tulee siirtää lain 14 a §:ään.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti Tarpeellisten tietojen saaminen suoraan viranomaiselta on erittäin hyvä uudistus. Se vähentää asiakkaan rasitusta ja tiedot saadaan teknisen yhteyden avulla nopeammin ja luotettavimmin kuin nykyään. Pankkitietojen ja palveluntuottajalta hankittavien tietojen erityisperusteet ovat perusteltuja
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pankeilta ei edelläänkään saa korko- ja osinkotietoja, mikä on puute.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Säännöksen 1 momentti mahdollistaa sanamuotonsa mukaisesti sen, että kunnalla on jatkossa oikeus saada asiakkaan taloudellista asemaa koskevat ja asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten tarvittavat tiedot suoraan siinä mainituilta toimijoilta. Tämä edistää heikoimmassa asemassa olevan asiakaskunnan asiakasmaksun määrittämistä palvelun alkuvaiheessa, jolloin takautuva laskutus vähenee. Lisäksi olisi harkittava, katsotaanko aiheelliseksi lisätä tekijänoikeusjärjestöt 1 momentissa tietoja antamaan velvoitettuihin toimijoihin. Säännösehdotuksen 3 momentin mukaan pyyntö asiakkaan taloudellista asemaa koskevan tiedon saamisesta rahalaitokselta edellyttää lautakunnan nimeämän viranhaltijan päätöstä. Säännökseen on syytä lisätä, että kyseiseen viranhaltijan päätökseen saa vaatia oikaisua. Asiaa koskee korkeimman hallinto-oikeuden 30.11.2006 antama päätös (2006:92), jossa oli kyse muun muassa oikeudesta hakea muutosta sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettuun viranhaltijan päätökseen pyytää asiakkaan taloudellisia tietoja rahalaitokselta toimeentulotukea koskevassa asiassa. KHO katsoi, että kyseessä on valituskelpoinen ratkaisu.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ehdotettu pykälä vastaa pääosin sisällöltään voimassa olevaa 14 a §:ää, mutta sääntelyyn tehtäsiin eräitä tarkistuksia. Pykälään säädettäsiin, että kunnalla on oikeus saada maksujen asettamista varten välttämättömät tiedot ja selvitykset salassapitosäännösten estämättä. Esim. tulorekisterin tietoja voidaan käyttää asiakasmaksujen määrittämiseen. Niissä tapauksissa joissa asiakas syystä tai toisesta ei ole toimittanut vaadittavia tietoja, olisi kunnalla oikeus saada tiedot esim. pankki olisi velvollinen luovuttamaan tavittavat tiedot kunnan käyttöön. Ehdotus selkeyttää toimintaa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Mikäli esim. pankkitietoja ei voida kysyä kuin viranomainen, tulee tämä merkitsemään esim. järjestelyjä tuloselvityksien tekemiseen. Nyt niitä kuitenkin järkevästi valmistellaan myös toimistotyöntekijöiden työnä, jos heillä ei ole jatkossa oikeutta pyytää tarvittavia tietoja, vaikeutuu prosessi.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • -
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Vaalijalan kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja, Jokinen Ilkka
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Lisää byrokratiaa.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Ehdotetut muutokset ovat hyviä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomauttamista.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • 15 § Muutoksenhaku / Ändringssökande
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetun pykälän perusteluissa on syytä selvyyden vuoksi todeta, että oikaisua saa hakea myös 3 ja 11 §:ien mukaisia asioita koskeviin päätöksiin. Asiakkaan oikeusturva edellyttää, että hän voi riitauttaa viranomaisen arvion siitä, ovatko maksun huojentamiset edellytykset käsillä tai onko kohtuutonta periä häneltä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta tai palvelusta. Asiakkaan oikeusturvaa näissä asiakasmaksuasioissa heikentää olennaisesti se, että toisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevista valitusasioista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevista valitusasioista peritään niitä hallintotuomioistuimissa käsiteltäessä tuomioistuinmaksu. Tuomioistuinmaksulain 5 §:n luetteloon maksuttomista suoritteista tulee asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä lisätä maininta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisista asioista. Lakineuvontapalveluumme tulevien yhteydenottojen perusteella kehitysvammaisille henkilöille määrätyissä maksuissa on usein ongelmia, mutta kehitysvammaiset ihmiset perheineen ovat usein pienituloisia ja vähävaraisia ja jättävät siksi monesti tuomioistuinmaksun pelossa hakematta muutosta virheellisiin asiakasmaksupäätöksiin.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetun pykälän perusteluissa on syytä todeta, että oikaisua saa hakea myös 3 ja 11 §:ien mukaisia asioita koskeviin päätöksiin. Asiakkaan oikeusturva edellyttää, että hän voi riitauttaa viranomaisen arvion siitä, ovatko maksun huojentamiset edellytykset käsillä tai onko kohtuutonta periä häneltä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta tai palvelusta. Asiakkaan oikeusturvaa asiakasmaksuasioissa heikentää se, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevista valitusasioista peritään niitä hallintotuomioistuimissa käsiteltäessä tuomioistuinmaksu. Tuomioistuinmaksulain 5 §:n luetteloon maksuttomista suoritteista tulee asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä lisätä maininta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisista asioista.
      • FDUV, Ruotsinkielinen kehitysvamma-alan järjestö, Mutanen-Hemgård Lisbeth
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • FDUV föreslår att det i motiveringarna till 15 § förtydligas att möjlighet att söka ändring gäller också 3§ och 11§ i denna lag. Med hänsyn till rättsskyddet för personer med intellektuell funktionsnedsättning är det viktigt att hen kan besvära sig över negativt beslut om nedsättning eller eftergift av avgift samt uttagande av straffavgift.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Koska lähtökohtana on, että oikaisuvaatimus tehdään sille toimielimelle, joka vastaa asianomaisen palvelun järjestämisestä kunnassa, olisi jälleen perusteltua että asiakasmaksua perivät vain ja ainostaan kunnat ja vastaavat julkiset toimijat. Muutoin haasteeksi asiakkaan oikeusturvalle voi muodostua siinä tilanteessa kun palveluntuottaja perii maksun ja oikaisupyyntä tehdään kuntaan, se että tämä on niin monimutkaista, ettei havoittuvaisessa asemassa olevalla ole edellytyksiä tai voimia oikaisua tehdä. Mielellään siis tässä "yhden oven" periaate. Lisäksi ongelma saattaa muodostua siitä, että jos palveluntuottaja on perinnyt asiakasmaksun osana kunnalta saamaamsa korvausta ja kunta toteaa oikaisupyynnön jälkeen, että asiakasmaksua olisi pitänyt alentaa tai jättää perimättä, kuka sitten maksaa sen takaisin potilaalle? Joko palveluntuottaja taas kantaa taloudellisen riskin tai sitten kunta maksaa potilaalle tai palveluntuotajalle, joka maksaa potilaalle, mikä olis varsin monimutkaista ja kallistakin.
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Vartio Elias
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • För att inte äventyra rättssäkerhet bör paragrafen också notera att ändring kan sökas i fråga om avgifter och beslut baserade på § 3 och 11. SAMS uppmanar även regeringen att i samband med klientavgiftsreformen revidera § 5 i lagen om domstolsavgifter. Idag är inte besvär om klientavgifter avgiftsfria, vilket i praktiken gör dessa rättsmedel otillgängliga för många. Avgiften i sig har också en s.k. chilling effekt på användningen av rättssäkerhet, vilket är problematisk med tanke på effektiva grundläggande rättigheter oberoende av socioekonomisk bakgrund. SAMS uppmanar även hälso- och socialvårdsministeriet att i samarbete med andra ministerier utveckla lättare och snabbare processer för att förverkliga rättssäkerheten. I nuläget kan t.ex. anordnandet av intressebevakare ta oskäligt länge, likaså ändringssökande inom förvaltningsärenden. Här kunde mera makt delegeras vidare till DVV-myndigheten (tidigare magistraten). Med tanke på snabbare processer med starkare rättsäkerhet, så kunde inspiration tas efter modellen som används för skatterättelsenämnden. Också alternativa konfliktlösningsmetoder kunde utvecklas för att förbättra och komplettera den nuvarande rättssäkerheten.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Jarkko Raatikainen, talousjohtaja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimus laskusta tehtäisiin sille toimielimelle, joka vastaa palvelun järjestämisestä kunnassa tai kuntayhtymässä, käytännössä hallitukselle. Toisaalta 11 §:ssä todetaan että maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva asia tulee vireille lähtökohtaisesti asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta, joka voi olla suullinen tai kirjallinen. On olemassa riski, että nämä kaksi muutoksenhakuun liittyvää asiaa sekoitetaan keskenään, ja yhtymähallituksen käsittelyyn lähetetään oikaisuvaatimuksia, jotka ovat sisällöltään maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskevia. Sekaannusten välttämiseksi on jo säädöstekstissä tai perusteluissa otettava kantaa näiden asioiden erottamiseen toisistaan; missä tilanteissa laskulle voi vaatia oikaisua hallitukselle osoitetulla oikaisuvaatimuksella ja missä tilanteissa riittää suullinen tai kirjallinen yhteydenotto asiakaslaskutusyksikköön tai sosiaalityöntekijälle. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että muutoksenhaun laajentaminen aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia kunnissa ja kuntayhtymissä.
      • Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Hallintojohtaja Vuokko Ylinen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kts. 2 a §:n huomiot.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Nykylainsäädännön puitteissa asiakkaalla on reklamaatio ja perustevalitus-oikeus (joka tehdään hallinto-oikeuteen) asiakasmaksuista. Voimassa olevan asiakasmaksulain 15 § ei edellytä, että kaikista asiakasmaksuista tulisi tehdä yksilöpäätös. Myöskään laillisuusvalvojat eivät ole vaatineet yksilökohtaisen hallintopäätöksen tekemistä kaikista asiakasmaksuista. Lakiluonnoksen (15 §) mukaan laskuun olisi liitettävä oikaisuvaatimusohje. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ja se lisää turhaa hallinnollista työtä ja kustannuksia.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvä että asiakasmaksupäätökseen ja laskuun on muutoksenhaku oikeus ja siihen liittyvä selkeä ohjeistus.
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetun pykälän perusteluissa on syytä selvyyden vuoksi todeta, että oikaisua saa hakea myös 3 ja 11 §:ien mukaisia asioita koskeviin päätöksiin. Asiakkaan oikeusturva edellyttää, että hän voi riitauttaa viranomaisen arvion siitä, ovatko maksun huojentamiset edellytykset käsillä tai onko kohtuutonta periä häneltä maksua käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta tai palvelusta. Asiakkaan oikeusturvaa näissä asiakasmaksuasioissa heikentää olennaisesti se, että toisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevista valitusasioista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevista valitusasioista peritään niitä hallintotuomioistuimissa käsiteltäessä tuomioistuinmaksu. Tuomioistuinmaksulain 5 §:n luetteloon maksuttomista suoritteista tulee asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä lisätä maininta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisista asioista.
      • Rikoksettoman elämän tukisäätiö sr
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muutoksenhaku koskisi sekä maksukyvyn mukaan määräytyviä että tasasuuruisia asiakasmaksuja. Esityksen mukaan oikaisuvaatimusohjeen ei tarvitsisi olla erillisellä asiakirjalla, vaan ohje voitaisiin laatia suoraan laskulle. Esitetyt muutokset ovat perusteltuja ja parantavat asiakkaiden oikeusturvaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Finne Hanna
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiehdotuksen 2 a ja 15 § liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lakiehdotuksen 2 a §:n mukaan asiakkaalle on annettava maksua koskevaa päätöstä vastaava lasku. Säännöksen sanamuodon mukainen tulkinta tarkoittaisi, että laskun pitää vastata taustalla olevaa päätöstä, esimerkiksi tasamaksuja koskevaa taksapäätöstä. VSSHP pitää ehdotettua säännöstä perusteltuna. Lakiehdotuksen 2 a §:ää koskevista perusteluista on kuitenkin pääteltävissä, että säännöksellä on tarkoitettu, että kaikkiin asiakasmaksulaskuihin sovellettaisiin hallintolain 7 luvun hallintopäätöstä koskevia säännöksiä muutoin paitsi päätöksen sisällön osalta, jolta osin vaatimukset on lueteltu asiakasmaksulain 2 a §:ssä. Mikäli tämä on ehdotetun 2 a §:n tarkoitus, säännöksen sanamuotoa on täsmennettävä. VSSHP ei pidä perusteltuna, että laskut rinnastettaisiin hallintopäätöksiksi ja että niihin saisi suoraan vaatia oikaisua lakiehdotuksen 15 §:ssä ehdotetuin tavoin. Lakimuutos aiheuttaisi kunnissa ja kuntayhtymissä huomattavan paljon hallinnollista työtä ja lisäkustannuksia, eikä nähtävissä ole, että asiakkaiden oikeusturva paranisi nykytilanteeseen verrattuna. VSSHP perustelee kantaansa seuraavasti. Terveydenhuollon palveluista laskutettavat asiakasmaksut perustuvat aiemmin tehtyihin muutoksenhakukelpoisiin päätöksiin. Kunnat/kuntayhtymät päättävät maksujen (tasamaksut, myös asiakasmaksulain 3 §:n mukaiset maksut) käyttöön ottamisesta, niiden suuruudesta ja muuttamisesta päätöksellä, johon ovat voineet hakea muutosta kuntayhtymän jäsenkunnat ja jäsenkuntien asukkaat. Samoin asiakasmaksulain 13 §:n mukaisten maksujen taustalla on kuntayhtymien kuntalaskutuksen maksuperusteita koskevat muutoksenhakukelpoiset päätökset. Tulosidonnaiset maksut puolestaan perustuvat asiakaskohtaisiin päätöksiin, jotka myöskin ovat muutoksenhakukelpoisia. Potilaan saama palvelusuoritteeseen kohdistuva lasku perustuu terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään päätökseen, kuten hoitopäätökseen, jota ei itsessään ole katsottu valituskelpoiseksi. Siten ei ole perusteltua katsoa, että myöskään tästä syntyvä lasku olisi suoraan oikaisuvaatimuskelpoinen. Asiakasmaksulaskussa on kysymys kunnan palveluiden käyttöä koskevasta laskusta, vastaavalla tavalla kuin kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien kirjasto-, liikunta ja muiden kulttuuripalvelun käytöstä perittävissä maksuissa, sillä erotuksella, että terveydenhuollon palvelumaksut laskutetaan jälkikäteen eikä palvelun tuottamisen yhteydessä kuten monet muut kunnan palvelumaksut. VSSHP lähettää asiakasmaksulaskuja vuosittain noin 600.000 kappaletta. Näistä noin 400.000 lähetetään kirjeenä ja 200.000 sähköisesti. VSSHP:ssä on käytössä kaksivaiheinen prosessi asiakasmaksuja koskevien reklamaatioiden osalta. Ensimmäinen vaihe on vapaamuotoista reklamaatiokäsittelyä ja toinen vaihe on varsinainen oikaisuvaatimusprosessi. Tämä kaksivaiheisuus on nähty sekä viranomaisen että asiakkaan kannalta perustelluksi. Ensimmäinen vaihe koostuu vapaamuotoisesta yhteydenpidosta. VSSHP:n taloushallinnon palvelukeskuksen potilasmaksuyksikkö vastaanottaa päivittäin merkittävän määrän asiakasmaksusaataviin liittyviä tiedusteluja tai saatavan perusteeseen tai määrään liittyviä väitteitä eli reklamaatioita. Suurin osa reklamaatioista on sellaisia laskun poistamis- tai muuttamispyyntöjä, joiden perusteet on ilmaistu niin epätäsmällisesti, että vasta vapaamuotoisen keskustelun avulla saadaan selvitetyksi väitteen sisältö, jolloin on mahdollista tehdä asiakkaalle selkoa laskun perusteesta. Asia saadaan usein hoidettua jo puhelimessa asiakkaan hyväksi ilman, että asiakas haluaa tai hänellä on tarvetta tehdä asiasta virallista muutoksenhakua. Mikäli laskutuksessa havaitaan selvä virhe, laskutusta korjataan ja aiheettomasti tehdyt suoritukset palautetaan. Kaksivaiheisen prosessin toinen vaihe on varsinainen oikaisuvaatimusmenettely. Jos asiaa ei saada ensimmäisessä vaiheessa korjattua asiakkaan hyväksi, asiakkaalle ilmoitetaan, että hänelle voidaan tehdä viranhaltijan päätös oikaisuvaatimusohjeineen. Samat ohjeet löytyvät VSSHP:n internetsivuilta ja tarvittaessa asiakkaalle lähetetään ohjeet myös postitse. Asiakkaan muutoksenhakuaika ei lähde kulumaan ennen kuin hän on vastaanottanut pyytämänsä muutoksenhakukelpoisen päätöksen. On otettava myös huomioon, että asiakasmaksut kohdistuvat monesti sellaisiin vanhuksiin tai sairaisiin henkilöihin, joiden voi olla vaikeaa hoitaa asioitaan. Heidänkin kannalta tarkoituksenmukaisempaa on, että laskusta ilmenee selkeästi yhteystiedot, josta he voivat kysyä lisätietoja ja josta he saavat henkilökohtaista palvelua. Mikäli laskuissa olisi ehdotetun 15 §:n mukaisesti oikaisuvaatimusohjeet, suuri osa reklamoivista tai lisätietoja kysyvistä asiakkaista jättäisi ottamatta yhteyttä potilaslaskutukseen ja toimittaisi reklamaation suoraan oikaisuvaatimuksena hallituksen käsiteltäväksi. Kirjallisen oikaisuvaatimuksen laatiminen on asiakkaalle työläämpää kuin vapaamuotoinen yhteydenotto potilaslaskutukseen. Lisäksi tämä hidastaisi useissa tapauksissa mahdollisten virheiden korjaamista tai asiakkaiden väärinkäsitysten selvittämistä ja aiheuttaisi huomattavan määrän lisätyötä sekä henkilöstölle että oikaisuvaatimuksia käsittelevälle toimielimelle. Lisääntyneiden oikaisuvaatimusten johdosta annetut päätökset kasvattavat väistämättä myös tuomioistuimiin tehtyjen valitusten määrää. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että hallintolain 43 §:n pääsäännön mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Laskut toimitetaan yhä enenevässä määrin sähköisenä laskutuksena ja asiakas on voinut valita suoramaksun, jolloin asiakkaalta voi varsin helposti jäädä lasku huomaamatta. Tästäkin syystä asiakkaan oikeusturvan kannalta ehdottomasti parempi vaihtoehto on, ettei määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen ala vielä laskun toimittamisesta nettipankkiin, vaan vasta päätöksen saamisesta. Yllä esitetyillä perusteilla VSSHP katsoo, ettei laskuja tulisi 2 a §:ssä rinnastaa automaattisesti hallintopäätökseksi. Asiakasmaksulain 15 §:n osalta riittävää olisi säätää, että asiakkaalla on erillisestä pyynnöstä oikeus saada laskua koskeva muutoksenhakukelpoinen päätös. Jo tämä sääntelyn selkeyttäminen takaisi asiakkaalle riittävän oikeusturvan ja tosiasiassa myös pidentää reagointiaikaa, sillä oikaisuvaatimusaika alkaisi vasta päätöksen tiedoksisaannista. Periaatteessa vastaava menettely on jo jossain määrin lakiehdotuksen 3 ja 11 §:ssä, joissa säädetään mahdollisuudesta hakea maksuvapautus tai huojennus laskun vastaanottamisen jälkeen.
      • Malax kommun, Malax kommun, Kommunstyrelsen
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Enligt förslag
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on korkea (260 euroa) ja monissa tilanteissa se estää pienituloisilta valitusoikeuden käyttämisen.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muutoksenhakuohjeiden tulee olla selkeät ja ymmärrettävät. Hakijoilla on usein vaikeuksia ymmärtää hankalaa viranomaiskieltä.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Oikaisuvaatimuksen voi jatkossa tehdä myös yksittäiseen laskuun. Oikaisuvaatimus laskusta tehtäisiin perustelumuistion mukaan sille toimielimelle, joka vastaa palvelun järjestämisestä kunnassa (ja kuntayhtymässä); käytännössä hallitukselle. Toisaalta 11 §:ssä todetaan että maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskeva asia tulee vireille lähtökohtaisesti asiakkaan tai hänen edustajansa hakemuksesta, joka voi olla suullinen tai kirjallinen. On olemassa riski, että nämä kaksi muutoksenhakuun liittyvää asiaa sekoitetaan keskenään, ja yhtymähallituksen käsittelyyn lähetetään oikaisuvaatimuksia, jotka ovat sisällöltään maksun alentamista tai perimättä jättämistä koskevia. Sekaannusten välttämiseksi on jo säädöstekstissä tai perusteluissa otettava kantaa näiden asioiden erottamiseen toisistaan; missä tilanteissa laskulle voi vaatia oikaisua hallitukselle osoitetulla oikaisuvaatimuksella ja missä tilanteissa riittää suullinen tai kirjallinen yhteydenotto asiakaslaskutusyksikköön tai sosiaalityöntekijälle. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että muutoksenhaun laajentaminen aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia kunnissa ja kuntayhtymissä.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Näkövammaisten liitto ry, Tolkkinen Laura
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ehdotetun pykälän perusteluissa on syytä selvyyden vuoksi todeta, että oikaisua saa hakea myös 3 ja 11 §:ien mukaisia asioita koskeviin päätöksiin.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muutoksenhakuun on lisätty mahdollisuus hakea muutosta myös laskuun ja perimistä koskevaan päätökseen ja edelleen valitusmenettely. Jos tarkoitus on tämä, lisää hallintomenettelyä.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Huomio, että uutena oikaisumahdollisuus perintäpäätökseen, kun tällaisia ei ole kunnassamme ennen ollut.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry, Haapa-aho Olga
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiehdotuksen 2 a ja 15 § liittyvät kiinteästi toisiinsa. Lakiehdotuksen 2 a §:n mukaan asiakkaalle on annettava maksua koskevaa päätöstä vastaava lasku. Säännöksen sanamuodon mukainen tulkinta tarkoittaisi, että laskun pitää vastata taustalla olevaa päätöstä, esimerkiksi tasamaksuja koskevaa taksapäätöstä. HUS pitää ehdotettua säännöstä perusteltuna. Lakiehdotuksen 2 a §:ää koskevista perusteluista on kuitenkin pääteltävissä, että säännöksellä on tarkoitettu, että kaikkiin asiakasmaksulaskuihin sovellettaisiin hallintolain 7 luvun hallintopäätöstä koskevia säännöksiä muutoin paitsi päätöksen sisällön osalta, jolta osin vaatimukset on lueteltu asiakasmaksulain 2 a §:ssä. Mikäli tämä on ehdotetun 2 a §:n tarkoitus, säännöksen sanamuotoa on täsmennettävä. Voimassa olevan asiakasmaksulain 15 § ei edellytä, että kaikista asiakasmaksuista tulisi tehdä yksilöpäätös. Myöskään laillisuusvalvojat eivät ole vaatineet yksilökohtaisen hallintopäätöksen tekemistä kaikista asiakasmaksuista. Turun hallinto-oikeuden 9.4.2013, 13/0081/1 antaman päätöksen mukaisesti lasku ei myöskään ole hallintolaissa tarkoitettu päätös. Lakiluonnoksen (15 §) mukaan laskuun olisi liitettävä oikaisuvaatimusohje. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ja se lisää turhaa hallinnollista työtä ja kustannuksia. HUS:ssa lähetetään potilaille noin 1,6 miljoonaa laskua vuosittain. Oikeusturvan tarve on jo hoidettu muutoin. Potilailla on käytössään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) annetun lain mukainen perustevalitus. Ko. lain mukaan se, joka katsoo, että julkinen saatava on määrätty tai maksuunpantu virheellisesti, saa tehdä perustevalituksen. Perustevalitus tehdään samalle viranomaiselle kuin säännönmukainen valitus eli Helsingin hallinto-oikeudelle. HUSissa on asiakasmaksujen osalta käytössä kaksivaiheinen menettely. Potilaat voivat oikaisuvaatimusajasta riippumatta reklamoida laskuistaan, jolloin niiden asianmukaisuus tarkistetaan. Selkeät laskutuksessa mahdollisesti olevat virheet korjataan suoraan potilaslaskutuksen toimesta. Potilaat ovat voineet saattaa maksunsa viranhaltijan päätettäväksi ja tähän potilaan reklamaation pohjalta tehtyyn viranhaltijan päätökseen on liitetty oikaisuvaatimusohje asianomaiselle sairaanhoitoalueen lautakunnalle. Potilaan muutoksenhakuaika ei lähde kulumaan ennen kuin hän on pyytänyt ja saanut muutoksenhakukelpoisen päätöksen. Potilaalle ei näin ollen voi aiheutua menettelystä HUSista johtuvaa oikeudenmenetystä. HUSissa potilaille lähetettävissä laskuissa on puhelinnumero ja sähköpostiosoite, josta voi kysyä laskuja koskevista asioista. Laskuihin lisätään seuraava teksti: ”Tyytymätön asiakasmaksuun? Kts. www.hus.fi/potilaalle/potilasmaksut” ja samoin ruotsiksi ”Missnöjd med klientavgiften? Se www.hus.fi/for Patienten/Patientavgifter”. Tarkemmat tiedot menettelytavoista tilanteissa, joissa potilas on tyytymätön asiakasmaksuunsa löytyvät HUSin edellä mainituilta internet-sivulta. Tasamaksujen suuruudesta päättää HUSissa hallitus. Hallituksen kyseisestä päätöksestä on muutoksenhakumahdollisuus.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaisesti
      • Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallitus/sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • OK
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakkaan oikeusturvaa asiakasmaksuasioissa heikentää olennaisesti se, että toisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevista valitusasioista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevista valitusasioista peritään niitä hallintotuomioistuimissa käsiteltäessä tuomioistuinmaksu. Tuomioistuinmaksulain 5 §:n luetteloon maksuttomista suoritteista tulee asiakasmaksulain uudistamisen yhteydessä lisätä maininta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisista asioista.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lain voimaantulo 1.1.2021 ei ole realistinen. Esityksen kustannusvaikutusten arviointi on vaikea vuoden 2021 suunnittelun jo ollessa käynnissä. Lain muutokseen liittyvä koulutus, ohjeet ja asiakastietojärjestelmien muutos vie aikaa. Tämän vuoksi käytännön toteutus ei ole mahdollista toteuttaa suunnitellulla aikataululla.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • - Esityksen mukaan.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue, Lantto Mariana
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Kunnissa on ilmennyt tietämättömyyttä siitä, että myös asiakasmaksua koskeva tasasuuruinen lasku on muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Tämä ilmenee siitä, että oikaisuvaatimusohjeen liittäminen laskuun on laajalti laiminlyöty. Näin ollen on selvyyden vuoksi hyvä, että muutoksenhakua koskevaan 15 §:ään lisätään erikseen maininta laskua koskevasta muutoksenhakuoikeudesta.
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamies
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Luonnoksen uusi teksti selkiyttää huomattavasti sitä, mihin päätöksiin saa vaatia oikaisua. Tällöin muutoksenhaku ei jää epäselvyyden vuoksi tekemättä ja palvelun tarvitsijan oikeusturva paranee.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esitystä tulee täydentää sen 1 momentin osalta siten, että siinä viitataan niihin pykäliin, joissa säädetään maksua koskevasta päätöksestä ja laskusta. Lisäksi 1 momenttiin tulee lisätä oikeus muutoksenhakuun 14 a §:n 3 momentissa säädetystä päätöksestä. Esitysluonnoksen kohdassa 2.2.5 sivulla 25 on todettu ”Mainitussa asiakasmaksulain momentissa (tarkoittaa voimassa olevaa 15 §:n 2 momenttia) säädetään valitusluvasta oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen …” Mainitussa 15 §:n 2 momentissa ei säädetä valitusluvasta, vaan oikeudesta hakea muutosta oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen. Esityksen perusteluja on syytä täsmentää tältä osin. Esityksen 14 §:ssä ehdotetaan tulojen, korvausten tai saamisten perimistä kunnalle ajalta, jolloin asiakas saa tehostettua palveluasumista, perhehoitoa tai laitoshoitoa. Perimisestä on tehtävä ehdotuksen 15 §:n mukaan oikaisuvaatimuskelpoinen päätös. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä asiakkaalla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen. Kansaneläkelain 63 §:n 1 momentin mukaan hakijalle on annettava kirjallinen päätös, kun etuus maksetaan asiakasmaksulain 14 §:n perusteella kunnan toimielimelle. Lain 77 §:n 2 momentti oikeuttaa Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymättömän valittamaan päätöksestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja lautakunnan päätökseen tyytymätön voi valittaa vakuutusoikeuteen. On mahdollista, että hallinto-oikeus ja vakuutusoikeus antavat keskenään ristiriitaiset päätökset. Asia on syytä ottaa huomioon esityksen jatkovalmistelussa.
      • Kaarinan kaupunki, Kaarinan kaupunginhallitus 30.3.2020 § 78
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Pykälän 1 momentissa säädettäsiin päätöksistä, joihin saa vaatia oikaisua. Uutena asiana pykälässä säädettäsiin että, oikaisua saisi vaatia 14 §:n mukaiseen päätökseen. Oikaisuvaatimus tehtäsiin sille toimielimelle, joka vastaa palvelun järjestämisestä kunnassa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintoprosessilaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätöseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos kortekin hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tämä lisää asiakkaan oikeusuojaa, jos asiakas katsoo, että kunta on toiminut asiassa perusteettomasti tai virheelisesti.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Lahden kaupunki, Kaupunginhallitus 30.3.2020 § 84
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Muutosten aiheuttamien tulojen vähennys tulisi selvittää ennen lain voimaantuloa sekä varmistaa maksutulojen menetyksestä aiheutuva täysmääräinen korvaus kunnille. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän osalta tulojen menetyksen arvioidaan olevan noin 3 miljoonaa euroa ja lain edellyttämien lisävaatimusten täyttämisen lisäkustannukset noin 1 miljoonaa euroa -> nämä näkyvät suoraan kuntayhtymän jäsenkuntien menoissa.
      • Invalidiliitto ry, Gustafsson Henrik
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Invalidiliitto esittää lakipykälään muutosta seuraavasti: ”Maksua koskevaan päätökseen, laskuun ja 3 §:n mukaiseen käyttämättä jätetystä palvelusta perittävään maksuun sekä 14 §:n mukaiseen päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.” Tarkempi perustelu on esitetty 3 §:n kohdalla.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on ongelmallinen oikeusturvan saatavuuden kannalta. Maksu saattaa tosiasiallisesti estää valitusoikeuden käyttämisen, jolloin asiakas ei voi taloudellisen tilanteensa vuoksi käyttää hänelle laissa taattua valitusoikeutta vaarantamatta omaa ja perheensä toimeentuloa. Oikeudenkäyntimaksu voitaisiin periä myös silloin, kun henkilö on valittanut kielteisestä maksun alentamista tai sen poistamista koskevasta päätöksestä. Säännöksessä tai sen perusteluissa tulisi selventää, että myös 7 §:n mukaiseen perintäpäätökseen ja käyttövaran suuruutta koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan asiakas saa vaatia oikaisua maksuaan koskevaan päätökseen ja laskuun sekä 14 §:n mukaiseen päätökseen. Reumaliitto näkee, että asiakkaan saamaan laskuun tulisi säätää pakolliseksi tieto oikeudesta vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimusohjeen voisi lisätä kohtaan 2 a § ja 2 b §.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaisesti.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • - luonnoksen uusi teksti selkiyttää huomattavasti sitä, mihin päätöksiin saa vaatia oikaisua. Tällöin muutoksenhaku ei jää epäselvyyden vuoksi tekemättä ja palvelun tarvitsijan oikeusturva paranee.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentteja muutoksenhakuun. Muut huomiot asiakasmaksulainsäädäntöön: SOSTE haluaa muistuttaa, että Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat korkeita. Tasasuuruisten terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin vuosina 2015 ja 2016 yhteensä noin 40 prosentilla. Samanaikaisesti matkakustannusten omavastuuosuudet kaksinkertaistuivat ja lääkekorvausten omavastuuosuuksia korotettiin. Nämä päätökset ovat vaikeuttaneet pienituloisten ja paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävien kotitalouksien taloudellista tilannetta ja palvelujen saantia sekä lisänneet ulosottoja ja toimeentulotuen tarvetta. SOSTE esittää, että asiakasmaksuja tulisi kokonaisuudessaan alentaa. SOSTE pitää uudistamisen suunnitelmaa ja siihen varattua 45 miljoonaa euroa lähtökohtaisesti riittämättömänä, jotta voitaisiin aidosti varmistaa sen, että ihmiset saavat tarpeenmukaiset palvelut ja terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvo toteutuu. SOSTE esittää, että lakiin kirjattaisiin, että kunta saisi periä maksun vain, jos maksusta säädetään laissa. Sääntelyn ulkopuolelle jäävistä palveluista ei siis saisi periä maksua. Tämä kirjaus oli rauenneessa asiakasmaksulaissa. Eduskunnan oikeusasiamies on vaatinut, että maksut säädettäisiin lakiin täsmällisesti ja tyhjentävästi. Etäpalveluista olisi määriteltävä laissa, koska niiden tarjonta tulee lisääntymään ja ne antavat monille asiakkaille nopean ja hyvän asiointikanavan. Määritelmää hankaloittaa se, ettei niille ei ole säännöksiä voimassa olevassa lainsäädännössä – vain ohjeita ja linjauksia niiden sisällöstä ja käytöstä. Lisäksi SOSTE esittää, että etäpalvelumaksut tulisi lähtökohtaisesti määritellä lakiin pienemmiksi, esimerkiksi ”korkeintaan puolet lain määrittelemästä käyntihinnasta”. Alhaisemmat maksut ohjaisivat asiakkaita käyttämään etäpalveluja ja kasvava kysyntä kannustaisi kuntia kehittämään ja ottamaan käyttöön teknologiaa hyödyntäviä palvelumuotoja. Tämä toisi pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Laajenee koskemaan laskua ja perimistä, korostaa asiakaan oikeudellista asemaa.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Janakkalan kunta, Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        29.3.2020
        • Asiakasmaksulain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alussa. Asiakasmaksulain voimaantulon tulee olla samanaikainen kuin kunnille lisättävän peruspalvelujen valtionosuutta lisäävän lakimuutoksen voimaantulo.
      • Tampereen kaupunki, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Voimaantulo (alustava voimaantuloajankohta 1.1.2021) Laki tulisi voimaan jo vuoden 2021 alusta. Uudet säännökset muuttavat asiakasmaksujen määräytymisperusteita ja asiakasmaksut täytyy laskea uudelleen asiakkaille vuoden 2021 alusta. On epävarmaa ehtivätkö tietojärjestelmät muuttua lain mukana. Nämä muutokset tarkoittavat merkittävää työmäärän lisääntymistä ja suuria resurssinlisäyspaineita kunnille. Jos uusi asiakasmaksulaki tulisi voimaan vasta vuoden 2022 alusta, se yhdistyisi kahden vuoden välein tehtävään indeksitarkistukseen, jolloin sekä laki- että indeksitarkistusmuutokset voitaisiin huomioida asiakasmaksulaskennassa samanaikaisesti.
      • Vaalijalan kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja, Jokinen Ilkka
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Ehdotettu muutoksenhakumenettely lisää byrokratiaa tasamaksuissa.
      • Korkein hallinto-oikeus
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Korkein hallinto-oikeus käsittelee lausunnossaan yksityiskohtaisemmin lakiehdotuksen 15 §:ää, jossa säädettäisiin oikaisuvaatimuksen tekemisestä ja muutoksenhausta. Lisäksi lausunnossa esitetään eräitä muita säännöksiä koskevia huomioita. Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta (lakiehdotuksen 15 §) Lakiehdotuksen 15 §:n 1 momentin mukaan maksua koskevaan päätökseen ja laskuun sekä 14 §:n mukaiseen päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimus tehdään sille toimielimelle, joka vastaa asianomaisen palvelun järjestämisestä kunnassa. Lakiehdotuksen 2 a §:n mukaan kunnan tai kuntayhtymän on annettava asiakkaalle maksua koskevaa päätöstä vastaava lasku, jonka tulee sisältää mainitusta pykälästä muutoin ilmenevät tiedot. Käytännössä laskuja on pidetty jo aikaisemmin oikaisuvaatimuskelpoisina päätöksinä, joten lakiehdotuksen 2 a §:n säännökset luettuna yhdessä lakiehdotuksen 15 §:n 1 momentin kanssa selventävät sinänsä oikeustilaa. Lakiehdotuksesta ei kuitenkaan ilmene, miten oikaisuvaatimuksen tekeminen vaikuttaa maksun perintään. Hallintolain 49 f §:n mukaan päätöksen saa panna täytäntöön vasta lainvoimaisena, jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Jos asiassa ei ole tarpeen poiketa hallintolain mukaisesta täytäntöönpanojärjestelmästä, asiasta ei sinänsä ole tarpeen säätää erikseen. Asianmukaista olisi, että täytäntöönpanokelpoisuudesta mainittaisiin myös hallituksen esityksen perusteluissa. Lakiehdotuksessa säädetään maksun määräämisestä, perimättä jättämisestä ja alentamisesta useissa pykälissä, joten lakiehdotuksen 15 §:n 1 maininnat maksua koskeva päätös, lasku tai 14 §:ssä tarkoitettu päätös voivat antaa väärän viestin siitä, mitkä kaikki kunnan viranomaisen päätökset voivat olla oikaisuvaatimuksen kohteena. Lakiehdotuksen määritelmä ”maksua koskeva päätös” voi yleisesti kattaa erilaisia maksun määräämistä koskevia tilanteita, joita ei ole tarpeen erikseen tai tarkemmin mainita muutoksenhakua koskevassa pykälässä. Asiakas voi olla esimerkiksi tyytymätön vain käyttövaraansa, ei niinkään itse maksuun. Jotta tällaisessa asiassa voidaan edetä muutoksenhaun kautta, asiassa olisi tehtävä valituskelpoinen päätös. Valituskelpoinen päätös on ylipäätään tehtävä kaikissa niissä tapauksissa, joissa asiakkaan vaatimukseen maksun tarkistamisesta tai alentamisesta ei ole suostuttu. Oikeussuojajärjestelmän toimivuuden kannalta 15 §:n 1 momentti tulisi tämän vuoksi muotoilla yleisemmäksi, eli sen mukaan mainitun lain mukaiseen mihin tahansa valituskelpoiseen päätökseen haetaan ensi vaiheessa muutosta oikaisuvaatimuksella. Koska lasku rinnastuisi päätökseen lakiehdotuksen 2 a §:n perusteella, myöskään laskun maininta ei ole välttämättä tarpeen. Momentin ensimmäinen virke voitaisiin muotoilla esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.” Lakiehdotuksen 15 §:n 2 momentin mukaan oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin tarkoittaisi sitä, että sovellettaviksi tulisivat nykylainsäädännöstä poiketen mainitun lain 111 §:ssä tarkoitetut kaikki kolme valituslupaperustetta. Voimassa olevan maksulain mukaan sovelletaan vain ns. prejudikaattiperustetta. Prejudikaattiperustetta sovelletaan tällä hetkellä myös toimeentulotukiasoissa toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti. Sekä maksujen että toimeentulotukiasoiden taustalla on samankaltainen kehitys, eli aikaisempi valituskielto korkeimpaan hallinto-oikeuteen on poistettu ja se on korvattu prejudikaattiperusteisella valituslupajärjestelmällä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön edellinen uudistus (HE 310/2018 vp) raukesi eduskunnassa Sote-uudistuksen kariutumisen myötä. Mainitussa hallituksen esityksessä muutoksenhaku korkeimmassa hallinto-oikeudessa olisi perustunut voimassa olevan lain tapaan prejudikaattipohjaiseen valituslupajärjestelmään. Tuosta hallituksen esityksestä ja sen aikaisemmista vaiheista antamissaan lausunnoissa korkein hallinto-oikeus on kannattanut muutoksenhakujärjestelmän säilyttämistä tämän sisältöisenä. Tältä osin on syytä kiinnittää huomiota siihen, että maksujen korjaaminen, muuttaminen, alentaminen ja perimättä jättäminen on ehdotuksen mukaan mahdollista useiden eri säännösten perusteella. Nämä laajat korjaamismahdollisuudet mahdollistavat oikeussuojan huomioon ottamisen jo ennen varsinaista muutoksenhakua hallinto-oikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden ydintehtävien kannalta valituslupajärjestelmä, joka perustuu vain prejudikaattiperusteeseen, on tässä asiaryhmässä oikeussuojajärjestelmän toimivuuden kannalta parempi ja ohjaavampi kuin että valituslupaperusteena voitaisiin vedota myös ilmeiseen virheeseen tai muuhun painavaan syyhyn. Saatavien perinnästä Lakiehdotuksen perustelujen mukaan kunta voi käyttää asiakasmaksun teknisessä laskuttamisessa kunnan hallinnon ulkopuolista palveluntarjoajaa. Asiassa on otettava huomioon, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuutta koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Asiakasmaksujen tekninenkin laskuttaminen väistämättä ilmaisee ulkopuoliselle palveluntarjoajalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita koskevia tietoja. Lakiehdotuksen perusteella laskujen tietosisältö muuttuisi myös entistä yksityiskohtaisemmaksi. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää tämän vuoksi huomiota siihen, että lakiehdotuksessa tarkoitetut maksut kuuluvat laajalti saatavien perinnästä annetun lain (513/1999) soveltamisalaan. Viimeksi mainitun lain 16 §:ssä, joka on voimassa alkuperäisessä muodossaan, säädetään otsikkonsa mukaisesti velkojan oikeudesta salassa pidettävien tietojen antamiseen. Pykälän mukaan sen estämättä, mitä laissa säädetään tietojen salassapidosta, velkojalla on oikeus antaa perintätoimeksiannon hoitamista varten välttämättömät tiedot. Toimeksiannon hoitamista varten saatujen henkilötietojen suojasta on voimassa, mitä siitä yleisesti säädetään. Saatavien perinnästä annettu laki ei ole ollut perustuslakivaliokunnan tarkasteltavana. Kun lisäksi otetaan huomioon tietosuojalainsäädännössä tapahtuneet muutokset, hallituksen esitysluonnoksessa lienee tarpeen pohtia myös sitä seikkaa, edellyttäisikö saatavien perinnästä annettu laki tässä yhteydessä samalla tarkentamista. Maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut Lakiehdotuksen 2 b §:ssä säädettäisiin siitä, että maksukyvyn perusteella määräytyvä maksu määrätään päätöksellä. Lainkohdassa ei ole pykäläviittauksia eikä siitä suoraan ilmene, mitä asiakasmaksulaissa tarkoitettuja maksuja se koskee. Käsitettä maksukyky käytetään lakiehdotuksen 10 e §:ssä maksun määräytymisen yhtenä perusteena. Luonnoksen 10 e §:n teksti on kirjoitettu asiakasmaksuasetuksen 3 §:ää mukaillen. Asiakasmaksuasetuksen 3 §:ssä säädetään kotona annettavasta palvelusta, jonka maksu määräytyy asiakkaan maksukyvyn mukaan. Luonnoksesta ei käy ilmi, onko tarkoitus, että 2 b § koskee vain 10 e §:ssä tarkoitettua maksua vai sovelletaanko sitä myös kuukausitulojen mukaan määräytyvään maksuun, jota koskee luonnoksen 7 c §. Myös kuukausitulot ilmentävät maksukykyä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ehdotetun 2 b §:n soveltamisalaa on syytä täsmentää. Sama koskee myös lakiehdotuksen 10 j §:ää, jossa säädetään maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun määräämisestä ja tarkistamisesta. Jatkuvasta ja säännöllisestä kotona annettavasta palvelusta sekä pitkäaikaisesta asumispalvelusta perittävä maksu (lakiehdotuksen 10 e §) Lakiehdotuksen 10 e §:n olennaista oikeudellista sisältöä on selostettu sen varsin laajoissa perusteluissa. Lainkohdan soveltaminen edellyttää näiden perusteluista ilmenevien tulkintojen tuntemista. Jatkovalmistelussa tulisi harkita, missä määrin itse säännökseen tulisi sisällyttää näitä tulkintoja. Lakiehdotuksen 10 e §:ään liittyy lakiehdotuksen 10 h §, joka koskee tukipalveluita ja asumispalveluun liittyviä palveluita. Luonnoksen perustelujen mukaan maksun saisi periä vain sellaisista palveluista, jotka on kirjattu asiakassuunnitelmaan tai joista on asiakkaan kanssa erikseen sovittu. Nämä seikat olisi aiheellista kirjoittaa itse pykälään. Maksun alentaminen ja perimättä jättäminen (lakiehdotuksen 11 j §) Korkein hallinto-oikeus korostaa, että maksujen alentaminen ja perimättä jättäminen ehkäisevät tarvetta turvautua toissijaisesti toimeentulotukeen (vrt. lakiehdotuksen 11 j §:n 1, 2 ja 3 momentti). Lausunnon ovat valmistelleet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Eija Siitari ja Janne Aer. Lausunto on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden kansliaistunnossa 23.3.2020. Presidentti Kari Kuusiniemi Kansliapäällikkö Emil Waris
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • On hyvä, että nykytilanteen selkiyttämiseksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi nimenomaisesti, että oikaisua saa hakea myös laskuun.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Ei huomauttamista.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Laskutuksessa on pyritty tasamaksujen automatisointiin ja hitaasti kehitys on vienyt tähän suuntaan. Esitys muuttaa terveydenhuollon toimintamallia huomattavasti siirtämällä sinne sosiaalihuollon maksupäätöksiin liittyvät toimintaperiaatteet. Uuudenlainen järjestelmä tuo riskin perusterveydenhuollon perustehtävän "sakkaamisesta" ja hallinnollisen työn laajasta lisääntymisestä sekä sosiaali- että terveydenhuollon ammattiryhmille.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Manssila Jaana
        Uppdaterad:
        23.3.2020
        • Talentia kannattaa esityksiä muutoksenhaun selkiyttämiseksi ja siten asiakkaiden oikeusturvan vahvistamiseksi.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Esityksen mukainen.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • -
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • Voimaantulo (alustava voimaantuloajankohta 1.1.2021) Ikraftträdande
      • Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muita huomioita lakiehdotuksesta Tukiliitto haluaa lopuksi todeta, että vaikka tässä osittaisuudistuksessa ei ehdoteta juurikaan muutoksia vammais- tai kehitysvammalain nojalla järjestettävien palveluiden maksuihin, niin useat ehdotuksen mukaiset muutokset koskevat myös vammaisia henkilöitä ja vaikuttavat merkittävästi heihin. Monet vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa (vammasta johtuvien moninaisten toimintarajoitteiden ja palvelutarpeiden lisäksi monilla on paljon terveydenhuollon asiointia vaativia liitännäissairauksia sekä esimerkiksi merkittäviä toimeentulon haasteita), jolloin heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen, mukaan lukien riittävän toimeentulon ja elintason varmistamiseen, tulee jo YK:n vammaissopimuksen perusteella kiinnittää erityistä huomiota. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole lainkaan arvioitu sen vaikutuksia vammaisiin henkilöihin. Edellytämme, että ehdotuksen vammaisvaikutukset arvioidaan ja otetaan hallituksen esitystä viimeisteltäessä asianmukaisesti huomioon. Tukiliitto haluaa tässä lopussa nostaa esiin myös toisen vammaisiin henkilöihin ja heiltä perittäviin maksuihin liittyvän asian, joka tulee ottaa huomioon viimeistään asiakasmaksulain uudistamista jatkettaessa, kun säädetään vammaisten henkilöiden erityispalveluiden maksuista. Kyse on vammaisten lasten kodin ulkopuolisen asumisen maksuista, joiden vaihtelu on tällä hetkellä valtavan suurta tarkemman sääntelyn puuttuessa ja varmasti osin myös siksi, että varsinkin pienemmissä kunnissa nämä tilanteet ovat (onneksi) niin harvinaisia ja jopa ainutkertaisia. Jotkut kunnat eivät peri lainkaan erillistä asiakasmaksua silloin, kun lapsi jostain syystä vammansa vuoksi tilanteessa, jossa ei ole lastensuojelullisia olosuhteita, joutuu asumaan muualla kuin lapsuudenkodissaan, vaan ne korkeintaan perivät asiakasmaksulain mukaisesti itselleen tietyt lapsen etuudet, tai ainakin perustavat perittävän asiakasmaksun vain lapsen omiin tuloihin. Joissain toisissa kunnissa on sen sijaan saatettu pitää lähtökohtana sitä, että lapsen asumisesta peritään vuokra mukaan lukien (vaikka lapsi ei yleensä voi saada siihen asumistukea) vammaisen lapsen kodin ulkopuolisesta asumisesta hänen vanhemmiltaan heidän elatusvelvollisuuteensa vedoten kaikki samat maksut, jotka kunta perii aikuisten vammaisten henkilöiden asumispalveluista. Kun kyseessä on vammaisen lapsen muuttaessa käytännössä lähes aina muutenkin perheelle kriisitilanne – joka tavanomaisimmin aiheutuu vammais- ja muiden palveluiden puutteellisesta kyvystä vastata perheen tarpeisiin – niin jos silloin omaishoidon tuen ja lapsilisän poisjäämisen lisäksi vanhemmilta perittäisiin vielä jopa reilusti toistatuhatta euroa kuukaudessa asiakasmaksuina lapsen asumispalveluista, niin perheet joutuvat näissä tilanteissa helposti suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, varsinkin kun heidän vammaisen lapsen elatukseen liittyvät menonsa eivät suinkaan pääty sen johdosta, että lapsi (usein vain arkiviikot) asuu kodin ulkopuolella. Vanhemmat huolehtivat tällöin edelleen monista lapsen kustannuksista, kuten vaatteista, lääkkeistä, kuljetusomavastuista, harrastemenoista ym. tavanomaisista menoista, jotka eivät normaalisti sisälly avohuollon asumispalveluihin. Vammaisen lapsen hoito myös varsin yleisesti johtaa vanhemman tai vanhempien urakehityksen heikentymiseen tai jopa työelämän ulkopuolelle jäämiseen, jolloin näillä perheillä on usein jo muutenkin taloudellisesti tiukkaa. Tukiliitto pitää välttämättömänä, että vammaisen lapsen kodin ulkopuolisen asumisen maksut perustetaan lapsen tuloihin (etuuksiin) sen sijaan, että niitä esimerkiksi määriteltäisiin samoin kuin aikuisten vammaisten henkilöiden asumisen maksut tai samankaltaisin perustein kuin elatusmaksuja. Vammaisen lapsen yhteys vanhempiin säilyy yleensä tiiviinä, vaikka lapsi asuisikin ainakin arkiviikot kodin ulkopuolella, ja vanhemmat myös käytännössä kantavat monilta osin edelleen elatusvastuuta hänestä. Tukiliitto toteaa lopuksi, että YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaisjärjestöt osallistetaan tiiviisti asiakasmaksulakiuudistuksen jatkovalmisteluun, aivan erityisesti valmisteltaessa vammaispalvelulain mukaisista palveluista perittäviä maksuja koskevia säännöksiä. Vammaisjärjestöissä on runsaasti arvokasta tietoa vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä tilanteista (esimerkiksi toimeentulon haasteista) sekä vahvaa osaamista vammais- ja muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja niistä perittäviin maksuihin liittyvistä kysymyksistä.
      • Kynnys ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Useat ehdotuksen mukaiset muutokset koskevat myös vammaisia henkilöitä ja vaikuttavat merkittävästi heihin. Monet vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa (vammasta johtuvien moninaisten toimintarajoitteiden ja palvelutarpeiden lisäksi monilla on paljon terveydenhuollon asiointia vaativia liitännäissairauksia sekä esimerkiksi merkittäviä toimeentulon haasteita), jolloin heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen, mukaan lukien riittävän toimeentulon ja elintason varmistamiseen, tulee jo YK:n vammaissopimuksen perusteella kiinnittää erityistä huomiota. Edellytämme, että ehdotuksen vammaisvaikutukset arvioidaan ja otetaan hallituksen esitystä viimeisteltäessä asianmukaisesti huomioon.
      • Kiteen kaupunki
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Kiteen kaupunki toteaa lausuntonaan, että se pitää hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta kannatettavana eikä esitä siihen muutoksia.
      • A-klinikka Oy
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On kannatettavaa, että uusi laki astuisi voimaan 1.1.2021. Voimaantulossa tulee kuitenkin huomioida, että monilla palveluntuottajilla on voimassaolevia sopimuksia, joissa asiakasmaksu on osa palveluntuottajalle maksettavasta palvelun hinnasta. Tämän vuoksi toivoisimme sitä, että voimaantulon myötä todetaan tämän koskevan myös voimassa olevia sopimuksia. Kilpailuneutratliteetin ja hankintalain näkökulmasta tämän ei pitäisi olla ongelma, sillä palveluntuottajalle maksettava korvaus ei muutu, vaan ainostaan mistä se muodostuu - eli siirtyy kokonaisuudessan tilaajan maksettavaksi. Tällöin sen ei pitäisi myöskään vaikuttaa tehtyjen hankintojen vertailuihin ja sopimuksiin kun muutos koskettaisi kaikki toimijoita tasapuolisesti.
      • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Vastuuvalmistelija asiakasmaksupäällikkö Riitta Manninen-Rouvali
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen mukaiset muutokset vähentävät Siun soten asiakasmaksutuottoja, mikäli ne tulevat voimaan. Siun sote korostaa, että valtion on korvattava maksutuottojen menetykset kunnille/kuntayhtymille täysimääräisesti.
      • Valkeakosken sosiaali- ja terveyskeskus
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esityksen sisältämät muutokset yhdenmukaistavat kuntien käytäntöjä asiakasmaksujen määrittelyssä ja perinnässä ja parantavat asiakkaiden oikeuksia, mutta lisäävät kuntien työtä ja menoja sekä vähentävät tuloja. Muutoksien aiheuttamat kustannukset ja tulonmenetykset tulee korvata kunnille täysimääräisesti. Lain voimaantulon aikataulu ei ole realistinen. Lain voimaantulo aiheuttaa merkittäviä käytännön muutoksia toiminnassa, esim. asiakastieto- ja laskutusjärjestelmissä ja laskutuksessa. Muutokset edellyttävät myös mm. henkilöstön koulutusta ja ohjeiden laatimista.
      • Finanssiala ry, Luna Päivi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, Ahopelto Maire
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitetyssä laissa on useita käytännön muutoksia, joiden toimeenpano vaatii aikaa. Tämän vuoksi laissa voisi olla osittain siirtymäaikoja käytännön selvittelytyötä vaativien muutoksien toimeenpanemiseksi. Lisäksi ministeriöltä ja aluehallintovirastoilta toivotaan informaatio-ohjausta lain toimeenpanoon liittyen. Muutokset lisäisivät selvittelyä ja erilaista päätöksentekoa huomattavasti.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakiesityksen toteuttaminen vaatii teknisiä muutoksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, hinnastoihin ja laskentaperusteisiin. Lain hyväksymisen ja voimaan astumisen välillä tulee olla riittävä varautumisaika. Lakimuutoksista aiheutuvien kustannusten korvaaminen palveluntuottajille on järjestäjän (tai valtion) vastuulla. Muut havainnot esityksestä: Edellä esitettyjen vastausten lisäksi esitämme seuraavat yleiset huomiot 1. Lain tarkoituksesta Pidämme kannatettavana, että julkisesti kustannettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulainsäädäntöä selkiytetään ja että määräyksiä ja niiden soveltamista yhtenäistetään valtakunnallisesti. Lähtökohtaisesti pidämme olemassa olevaa asiakasmaksujen tasoa kokonaisuutenaan tarkastelleen tarkoituksenmukaisena. Muistutamme, että suuri osa kunnistamme on tällä hetkellä erittäin haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa ja lain muutoksen mahdolliset kustannusvaikutukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti. 2. Voimaantuloajankohta (alustava voimaantuloajankohta 1.1.2021) Lakiesityksen toteuttaminen vaatii teknisiä muutoksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, hinnastoihin ja laskentaperusteisiin. Lain hyväksymisen ja voimaan astumisen välillä tulee olla riittävä varautumisaika. Lakimuutoksista aiheutuvien kustannusten korvaaminen palveluntuottajille on järjestäjän (tai valtion) vastuulla. 3. Uusien palveluiden ja etäpalveluiden maksut Asiakasmaksulainsäädäntöä tulee täydentää siten, että asiakasmaksulain alaisiin palveluihin rinnastettavat digitaaliset etäpalvelut ja muut vastaavat kerryttävät fyysisiä palveluja vastaten maksukattoa. Palvelun nimi ei saa määrittää kerättäviä asiakasmaksuja; tavoitteena tulee olla yhdenmukaiset maksut toisiaan vastaavissa palveluissa ja asiakasmaksujen tulee kannustaa etäpalveluiden kehittämiseen. Etäpalveluna tapahtuvan ohjauksen ja neuvonnan maksuttomuus tulee määräytyä samoin kuin muussakin palveluntuotantotavassa. Digitaalisten palveluiden lisäämiseksi tulee asiakkaiden välttämättömät mobiililaitehankinnat harkita huomioon otettavaksi kohtuullisessa määrin esimerkiksi maksukattoa kerryttävänä seikkana. Asiakasmaksulain kustannusvaikutukset Asiakasmaksulain uudistukselle on osoitettu rahoitusta 45 miljoonaa euroa (ks. hallitusohjelman s. 143 ja 205). Esitys johtaa siis kuntien maksutulojen pienentymiseen ja mahdollisesti myös yksityisten palveluntuottajien tulojen pienentymiseen (tilanteissa, joissa palvelusopimuksessa sovittu, että palveluntuottaja laskuttaa asiakasmaksut). Kustannusvaikutukset kunnille on arvioitu yhteensä -45 miljoonaksi euroksi (ei sisällä tehostettuun palveluasumiseen ehdotettavien muutosten vaikutusarviota). Kuntaliiton arvion mukaan asiakasmaksujen yhtenäistäminen tulee aiheuttamaan kunnille merkittäviä lisäkustannuksia. Edellisellä hallituskaudella tavoitteena oli uudistaa asiakasmaksuja siten, että lainsäädäntö ja käytännön menettelyt selkiytyvät, mutta vaikutukset olisivat kustannusneutraaleja. Lisäksi periaatteena oli se, että maksuja saa periä vain laissa mainituissa tilanteissa. Esityksen mukaan maksujen huojentaminen olisi ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Näin ollen huojentamisen kulut olisivat kunnan kuluja. Maksujen huojentamisen osalta tulee laatia valtakunnallisesti yhdenmukaiset periaatteet kuntakohtaisten erojen tasoittamiseksi. Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksutaulukon kustannusvaikutukset arvioitiin HE 310/2018 noin 15 miljoonaksi euroksi (HE 310/2018 kohta 3.2.3) ja tässä esityksessä 0,1 miljoonaksi euroksi. Onko oletuksena, että esityksen pohjana käytetään rauenneessa hallituksen esityksessä esitettyä maksutaulukkoa? Kustannusarvioissa on eroja myös muilta osin: mm. alaikäisten terveyspalvelujen maksuttomuuden laajentaminen arvioitiin rauenneessa esityksessä 32 miljoonaksi euroksi ja maksujen huojennussääntelyn ensisijaisuuden vaikutukset 5 miljoonaksi euroksi. Hyvinvointiala HALI ry pitää esitettyä aikataulua (ns. HE I) haasteellisena (lait tulisivat voimaan 1.1.2021 lähtien). Asiakasmaksujen kokonaisuudistuksen vaihe II kytkettäisiin sote- ja maakuntauudistukseen. Asiakasmaksu-uudistuksella on rajapintaa myös sotu-uudistukseen. Tästä näkökulmasta pidämme perusteltuna kysymystä siitä, että onko asiakasmaksujen osittainen uudistaminen vain hallitusohjelmakirjauksen läpiviemiseksi perusteltu? Kussakin uudistusvaiheessa on toteutettava tietojärjestelmäuudistuksia, jotka lisäävät säädettävän lain toimeenpanon kustannuksia. Toimeenpanon kustannukset tulee arvioida lakiesitystä annettaessa. 4.3.2 Vaikutukset yrityksiin, s. 36-37 Esitykseen sisältyy ehdotuksia, jotka saattavat lisätä julkisten terveyspalvelujen kysyntää ja vastaavasti vähentää yksityisten terveyspalvelujen kysyntää. Esimerkiksi suun terveydenhuollosta perittävien maksujen sisällyttäminen maksukattoon saattaa lisätä suun terveydenhuollon palvelujen kysyntää julkisella puolella, ja jos kasvaneeseen kysyntään pystytään vastaamaan, puhtaasti yksityisten palvelujen käyttö saattaa näiltä osin vähentyä. Toisaalta on mahdollista, että kunnat pyrkivät vastaamaan palvelujen kysynnän kasvuun käyttämällä ostopalveluita, mikä taas saattaa lisätä ostopalveluita tarjoavien yritysten palvelujen kysyntää. Jos esityksessä ehdotetut muutokset kannustavat työntekijöitä hakeutumaan nykyistä helpommin esimerkiksi hoitajavastaanotolle, sairauspoissaolot voivat vähentyä ja työn tuottavuus sitä kautta parantua sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole laajaa työterveyshuoltoa vaan jonka työntekijät käyttävät julkisia terveyspalveluja. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kunnat pystyvät vastaamaan palvelujen kysynnän mahdolliseen kasvuun. 4.4.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen, s. 41 Hoitajavastaanottojen maksuttomuudella ja perusterveydenhuollon avosairaanhoidon mielenterveystyön maksuttomuuden selkiyttämisellä tuettaisiin varhaista terveysongelmiin puuttumista. Tällä tavoin voitaisiin ehkäistä vakavampien terveyshaittojen syntymistä. Suun terveydenhuollon maksujen sisällyttämisen maksukattoon arvioidaan edistävän suun terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja siten parantavan väestön suun terveyttä. Suu- ja hammassairauksien hoidolla voidaan todennäköisesti myös ehkäistä muiden sairauksien syntymistä. Erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä suun terveys on yleensä heikompi ja hoidon tarve suurempi, joten ehdotettu maksukaton laajentaminen suun terveydenhuollon maksuihin todennäköisesti parantaisi suun terveyttä ennen kaikkea niillä henkilöillä, joilla on eniten suun sairauksia. Suun sairaudet ovat yhteydessä moniin muihinkin sairauksiin, joten myönteinen vaikutus ulottuisi laajemminkin ihmisten terveyteen. Siten ehdotettu maksukaton laajennus olisi omiaan kaventamaan terveyseroja ja edistämään yhdenvertaisuutta eri väestöryhmien välillä. Palvelujen heikkoa saatavuutta on nähtävissä myös muissa julkisissa perusterveydenhuollon palveluissa, kuten lääkärivastaanotoilla. Samalla tavalla niissä on laskettu Kela-korvausten tasoa, mutta julkisten palvelujen saatavuutta ei ole parannettu. Siispä samalla tavalla asiakasmaksutasojen alentaminen on kannatettavaa, jos se madaltaa palveluihin hakeutumisen kynnystä, mutta syntyvää jonotilannetta pitää purkaa toisaalla – esimerkiksi Kela-korvausten noston turvin. Hyvinvointiala HALI ry huomauttaa, että kun potilasdirektiivi implementoidaan Suomessa oikein, kaikki kotimaassa maksuttomat palvelut ovat sitä myös toiseen EU-maahan hakeuduttaessa. Lopuksi Hyvinvointiala HALI ry toteaa yleisenä huomiona, että julkistalouden tilanne on olennaisella tavalla muuttunut hallituksen esitysluonnoksen laatimisen jälkeen. Suomen valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot tulevat velkaantumaan rajusti tulevina vuosina koronavirusepidemian aiheuttaman terveydellisen ja taloudellisen kriisin vuoksi. Esitys, jolla pyritään lakiteitse kaventamaan kuntien rahoituspohjaa asiakasmaksujen osalta on perustelematon tilanteessa, jossa tulevina vuosina joudutaan etsimään kaikki mahdolliset keinot julkistalouden kestävyyden palauttamiseksi kriisin jälkeen. Tässä tilanteessa julkisten palveluiden maksuttomuutta (esim. hoitajakäynnit) ei tulisi laajentaa, vaan päinvastoin tulisi antaa kunnille laajemmin mahdollisuuksia sopeuttaa talouttaan myös asiakasmaksujen kautta. Käsittelyssä oleva esitys tulee johtamaan joissakin tilanteissa myös hankintasopimuksien hintojen korottamiseen ja sitä kautta kuntien kustannusten nousuun. LIITE: perustoimeentulotuen varassa olevien asiakkaiden asiakasmaksujen perintä ja luottotappioista vastaaminen Alla kuvataan lyhyesti ongelma, joka syntyi perustoimeentulotuen myöntämisen ja tuen maksamisen siirryttyä kunnilta Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi vuoden 2017 alusta lukien. Ongelma koskettaa ennen muuta heikossa asemassa olevia ja usein vähävaraisia henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi kuntien järjestämien asumiseen liittyvien tai päihde – ja mielenterveyspalvelujen piirissä. Asiasta on lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo -kirje 13.2.2017. Ohjauskirjeellä tilannetta pyrittiin selkiyttämään ja yhdenmukaistamaan. Tilanne ei kuitenkaan ole kuitenkaan kaikilta osin korjaantunut. Monet kunnat ovat tehneet jo pitkään yhteistyöstä yksityisten palveluntuottajien kanssa ostamalla mm. kuntien järjestämisvastuulle kuuluvia päihdehuollon palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Toisin kuin lainsäädännöllä on ohjattu, kunnat ovat palveluja kilpailuttaessaan sisällyttäneet asiakasmaksut osaksi tuottajien samaa asiakaskohtaista kokonaiskorvausta. Tästä ei muodostunut ongelmaa silloin, kun kunnat vastasivat kokonaisuudessaan perustoimeentulon myöntämisestä ja maksamisesta. Kunnat hoitivat niiden henkilöiden asiakasmaksut palveluntuottajille, jotka eivät niitä itse pystyneet maksamaan. Kuntien ja Kelan välisten vastuunjakomuutosten jälkeen on syntynyt laajasti tilanteita, joissa esimerkiksi päihdepalvelujen piirissä oleva perustoimeentulotuen varassa elävä henkilö ei ole saanut asiakasmaksuosuutta Kelasta, mutta ei enää myöskään kunnasta. Maksuista ei ole myöskään tehty päätöstä huojennuksesta tai perimättä jättämisestä. Tästä on seurannut haasteellisessa elämäntilanteessa olevien asiakkaille ongelmia, huolta ja ylimääräistä rasitetta. Yhtä lailla tilanne on ollut haasteellinen ja kuormittava palvelujen tuottajille, jotka ovat parhaansa mukaan yrittäneet auttaa asiakkaitaan syntyneiden tilanteiden selvittämisessä. Kuluneiden vuosien aikana tilanteesta on syntynyt tuottajille myös merkittäviä taloudellisia tappioita. Kun asiakkailla ei ole ollut mahdollisuutta maksaa tuottajille asiakasmaksuosuutta, niin tappiot ovat jääneet tuottajien kannettavaksi. Suurimmat tuottajakohtaiset vuositason alaskirjaukset saamatta jääneistä asiakasmaksuista ovat olleet noin 500 000 euron suuruusluokkaan. Viime hallituskaudella toteutettu lainsäädäntövalmistelu olisi voimaan tullessaan ratkaissut yllä kuvatun asiakasmaksujen perintään ja hallintaa liittyvän ongelman. Valmistelun keskeydyttyä ja lainvalmistelun siirryttyä tälle hallituskaudelle, on tärkeää, että kyseinen epäkohta korjataan nyt heti ensivaiheessa. Vastuu asiakasmaksujen hallinnoinnista ja perinnästä tulee kantaa siellä, minne se lainsäädännön mukaan kuuluu eli kunnissa.
      • Espoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Esitetty voimaantulon aikataulu on epärealistinen. Sääntelyn muutos edellyttää merkittäviä muutoksia kuntien tietojärjestelmissä, käytännöissä ja asiakasmaksuihin liittyvässä organisoitumisessa. Vaikka esitettyä sääntelyä voi kokonaisuutena pitää kannatettavana ja oikean suuntaisena, lainsäädännön voimaantulossa tulee huomioida riittävä siirtymäaika, jotta toimeenpanoa edeltävät muutostyöt ja asiakkaiden palvelujen sujuvuus voidaan varmistaa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Kröger Teppo
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • -
      • Eteva kuntayhtymä, Kuntayhtymän johto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lakimuutosten toimeenpano vaatii kuntatoimijoiden maksuperusteiden muutoksia sekä myös tietojärjestelmämuutoksia, joiden valmisteluun ja toteuttamiseen em. aika ei riitä. Ottaen myös huomioon vallitsevan koronaviruspandemian, on lakimuutosten voimaantuloa lykättävä ainakin vuodella vuodella vuoden 2022 alkuun saakka. Muuta Valtioneuvosto teki 2010 ja 2012 periaatepäätökset kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Tämän päätökseen kuuluu laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen. Tämän johdosta sosiaalihuoltolain mukainen laitospalvelu hoitomuotona on vähenemässä ja lyhytaikaishoito on siirtynyt toteutettavaksi tehostetussa palveluasumisessa. Monessa pykälässä on ”niputettu” pitkäaikainen tehostettu palveluasuminen, perhehoito ja laitoshoito samaan pykälään. Tämä on käsitteellisesti ongelmallista. Nämä tulisi olla selvyyden vuoksi selkeästi eroteltuna omissa pykälissään. Etäpalvelut lisääntyvät myös vaativan tason sosiaalipalveluissa. Eteva esittääkin, että etäpalvelun määritelmä kirjataan asiakasmaksulakiin kuten, se oli rauenneessa maakuntauudistukseen liittyvässä asiakasmaksulakiesityksessä (HE 310/2018 vp). Etevan näkemyksen mukaan asiakas- ja potilasmaksuja koskevassa sääntelyssä sosiaalihuollon asiakasmaksuja tulee huomioiden erityislainsäädännön ja eri toimialojen erot, mahdollisuudet sekä velvoitteet. Aiheuttamisperusteisessa kustannusrakenteessa esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollossa ja vammaispalveluissa on hyvin kirjava toimijajoukko eri rakenteilla, resursseilla ja toimintaperiaatteilla. Sosiaalihuolto ja eritoten vaativan tason sellainen, eroaa merkittävästi vakioidummasta terveydenhuollosta. Maksukaton perusteella toteutettavat palvelut tulisivat olla laadultaan yhdenmukaisia ja alueellisesti tasavartaisia.
      • Lihastautiliitto ry, sosiaaliturva-asiantuntija, Voltti Katja
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hyvä
      • Muistiliitto ry, Suomu Katariina
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Muistiliitto kannattaa esitettyä voimaantulon ajankohtaa 1.1.2021. Asiakasmaksut ovat erityisen merkityksellisiä paljon sote-palveluita käyttävien toimeentulon näkökulmasta. Tilanteen korjaaminen on syytä hoitaa ripeästi.
      • Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Hallituksen esityksessä esille tuodut laskelmat kunnille aiheutuvista taloudellisista vaikutuksista ovat ylimitoitetut. Laskelmissa ei ole huomioitu sitä, että osa asiakasmaksuista jää saamatta, sillä osa palvelua saavista on maksukyvyttömiä. Lisäksi niiden periminen aiheuttaa kunnille lisäkuluja. Maksutulojen vähentymisen lisäksi kunnalle koituu merkittäviä lisäkuluja mm. oikaisuvaatimusohjeesta (lisääntyneet laskutuskustannukset), 11 §:n perimättä jättämis- ja alentamispyynnöistä (tarvitaan merkittävä määrä lisää käsittelijöitä) sekä maksukattomuutoksista (lisääntynyt määrä maksukattolaskelmia -> tarvitaan lisää käsittelijöitä). 
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Useat ehdotuksen mukaiset muutokset koskevat myös vammaisia henkilöitä ja vaikuttavat merkittävästi heihin. Monet vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa (vammasta johtuvien moninaisten toimintarajoitteiden ja palvelutarpeiden lisäksi monilla on paljon terveydenhuollon asiointia vaativia liitännäissairauksia sekä esimerkiksi merkittäviä toimeentulon haasteita), jolloin heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen, mukaan lukien riittävän toimeentulon ja elintason varmistamiseen, tulee jo YK:n vammaissopimuksen perusteella kiinnittää erityistä huomiota. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole lainkaan arvioitu sen vaikutuksia vammaisiin henkilöihin. Edellytämme, että ehdotuksen vammaisvaikutukset arvioidaan ja otetaan hallituksen esitystä viimeisteltäessä asianmukaisesti huomioon.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • MLL:lla ei ole huomautettavaa.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • On valitettavaa, että asiakasmaksulaki viivästyi edellisen hallituksen aikana. Kuuloliitto pitää kuitenkin kannatettavana, että asiakasmaksuihin liittyviin suurimpiin ongelmakohtiin on ehdotettu nopeasti muutoksia. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ihmisten taloudellinen tilanne on ylipäätään uhattuna ja heille voi tulla monenlaisia yllättäviä sote-kuluja ja asiakasmaksuja. On tärkeää siis varmistaa, ettei kukaan joudu ulosottoon sote-asiakasmaksujen takia.
      • Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, talousjohtaja, Mäkiranta Tero
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei lausuttavaa.
      • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry pitää tärkeänä, että uudistusta edistetään ripeästi.
      • Kemin kaupunki, Sosiaali- ja terveyslautakunta 31.3.2020
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Mikäli laki tulee voimaan 1.1.2021 vaikutukset vuoden 20121 talousarvioon voi vain arvioida. Asiakasmaksulain muuttaminen yhdenmukaistaa kuntien ja kuntayhtymien käytäntöjä asiakasmaksujen määrittelyssä ja perinnässä. Esitetyt muutokset parantavat asiakkaiden oikeuksia, mutta lisäävät pääosin kuntien menoja ja vähentävät tuloja. Muutokset tulisi korvata kunnille täysimääräisenä.
      • Nokian kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Ei huomiota.
      • HUS-Yhtymä, Hallintopäällikkö Jaana Vento, jaana.vento@hus.fi
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • HUS pitää lakimuutosten suunniteltua voimaantuloaikataulua 1.1.2021 liian tiukkana. Ottaen huomioon eduskuntakäsittelyn edellyttämä ajan, lakimuutosten toimeenpanolle jää aivan liian lyhyt aika. Lakimuutosten toimeenpano vaatii kuntatoimijoiden maksuperusteiden muutoksia sekä myös tietojärjestelmämuutoksia, joiden valmisteluun ja toteuttamiseen em. aika ei riitä. Lainmuutosten voimaantuloa on myös arvioitava ottaen huomioon kuntien taloudellinen tilanne ja koronavirusepidemian kunnille ja sairaanhoitopiireille aiheuttamat lisäkustannukset.
      • Kehitysvammaliitto
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Tämä lausunto on tehty yhdessä Kehitysvammaisten tukiliiton ja Autismiliiton kanssa. Asiakasmaksulain luonnoksessa jää hyvin puutteellisesti käsitellyksi vammaisten ihmisten asema ja heidän käyttämänsä palvelut. Kehitysvammaliitto korostaa, että vammaisten ihmisten käyttämien välttämättömien palvelujen tulee säilyä maksuttomina tulevaisuudessakin. Asiakasmaksut muodostavat asiakkaalle vaikeasti ymmärrettävän viidakon. Lainsäädännön toimeenpanossa tarvitaan selkokielistä neuvontaa ja selkokielellä tuotettua materiaalia palvelujen käyttäjien avuksi. Huolestuttavaa on, että asiakasmaksulakia valmistellaan ja tullaan toteuttamaan ennen muuta sosiaali- ja terveyspalvelujen ja vammaispalvelujen lainsäädännön valmistelua ja voimaantuloa. On tärkeää, että asiakasmaksut otetaan tarvittaessa uudelleen käsittelyyn ja tehdään tarvittavat muutokset suhteessa tulevaan lainsäädäntöön. Asiakasmaksujen vaikutuksia palvelujen käyttäjien arkeen ja toimeentuloon tulee seurata tarkasti. Vaikka tässä osittaisuudistuksessa ei ehdoteta juurikaan muutoksia vammais- tai kehitysvammalain nojalla järjestettävien palveluiden maksuihin, niin useat ehdotuksen mukaiset muutokset koskevat myös vammaisia henkilöitä ja vaikuttavat merkittävästi heihin. Monet vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa (vammasta johtuvien moninaisten toimintarajoitteiden ja palvelutarpeiden lisäksi monilla on paljon terveydenhuollon asiointia vaativia liitännäissairauksia sekä esimerkiksi merkittäviä toimeentulon haasteita), jolloin heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen, mukaan lukien riittävän toimeentulon ja elintason varmistamiseen, tulee jo YK:n vammaissopimuksen perusteella kiinnittää erityistä huomiota. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole lainkaan arvioitu sen vaikutuksia vammaisiin henkilöihin. Edellytämme, että ehdotuksen vammaisvaikutukset arvioidaan ja otetaan hallituksen esitystä viimeisteltäessä asianmukaisesti huomioon. Lopuksi on tärkeää nostaa esiin myös toinen vammaisiin henkilöihin ja heiltä perittäviin maksuihin liittyvä asia, joka tulee ottaa huomioon viimeistään asiakasmaksulain uudistamista jatkettaessa, kun säädetään vammaisten henkilöiden erityispalveluiden maksuista. Kyse on vammaisten lasten kodin ulkopuolisen asumisen maksuista, joiden vaihtelu on tällä hetkellä valtavan suurta tarkemman sääntelyn puuttuessa. Jotkut kunnat eivät peri lainkaan erillistä asiakasmaksua silloin, kun lapsi jostain syystä vammansa vuoksi tilanteessa, jossa ei ole lastensuojelullisia olosuhteita, joutuu asumaan muualla kuin lapsuudenkodissaan, vaan ne korkeintaan perivät asiakasmaksulain mukaisesti itselleen tietyt lapsen etuudet, tai ainakin perustavat perittävän asiakasmaksun vain lapsen omiin tuloihin. Joissain toisissa kunnissa on sen sijaan saatettu pitää lähtökohtana sitä, että lapsen asumisesta peritään vuokra mukaan lukien (vaikka lapsi ei yleensä voi saada siihen asumistukea) vammaisen lapsen kodin ulkopuolisesta asumisesta hänen vanhemmiltaan heidän elatusvelvollisuuteensa vedoten kaikki samat maksut, jotka kunta perii aikuisten vammaisten henkilöiden asumispalveluista. Kun vammainen lapsi muuttaa lapsuuden kodistaan on kyse usein koko perheen kriisitilanteesta tai puutteellisista kotiin saatavista palveluista. Jos omaishoidon tuen ja lapsilisän poisjäämisen lisäksi vanhemmilta perittäisiin vielä jopa reilusti toistatuhatta euroa kuukaudessa asiakasmaksuina lapsen asumispalveluista, niin perheet joutuisivat näissä tilanteissa helposti suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Vanhemmat huolehtivat tällöin edelleen monista lapsen kustannuksista, kuten vaatteista, lääkkeistä, kuljetusomavastuista, harrastemenoista ym. tavanomaisista menoista, jotka eivät normaalisti sisälly avohuollon asumispalveluihin. Vammaisen lapsen hoito myös varsin yleisesti johtaa vanhemman tai vanhempien urakehityksen heikentymiseen tai jopa työelämän ulkopuolelle jäämiseen, jolloin näillä perheillä on usein jo muutenkin taloudellisesti tiukkaa. On välttämätöntä, että vammaisen lapsen kodin ulkopuolisen asumisen maksut perustuvat lapsen tuloihin ja etuuksiin. Vammaisen lapsen yhteys vanhempiin säilyy yleensä tiiviinä, vaikka lapsi asuisikin esim. arkiviikot kodin ulkopuolella, ja vanhemmat myös käytännössä kantavat monilta osin edelleen elatusvastuuta hänestä.
      • Neuroliitto ry, Aalto Anu
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Lain voimaantulon tulee tapahtua mahdollisimman nopeasti. Tietoteknisiin järjestelmiin tehtävien muutostöiden vuoksi 1.1.2021 voimaantulo saattaa olla erittäin haastavaa.
      • Hämeenlinnan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimiala
        Uppdaterad:
        1.4.2020
        • Uuden lain voimaantulo aiheuttaa merkittäviä käytännön muutoksia toiminnassa, esimerkiksi tietojärjestelmissä ja laskutuksessa. Voimaantulon aikataulu ei ole realistinen. Päihdehuoltopalvelujen osalta viittaamme vielä A-kliniikkasäätiön lausuntoon jossa pidetään tärkeänä maksuttomien palvelujen lisäämistä koskien sähköisiä palveluja, vieroitushoitoa ja lyhytaikaista laitoskuntoutusta. Yleisellä tasolla lausumme lisäksi, että asiakasmaksulain kokonaisvaikutus vähentää palvelun järjestäjän tuloja erittäin merkittävästi. Tässä kuntatalouden tilanteessa kaikki tuloja vähentävät lainsäädäntömuutokset tulee kompensoida täysimääräisenä kohdennettuina valtionosuuksina, mikäli valtiontaloudessa on tällaisia marginaaleja. Emme näe kuntataloudessa mahdollisuuksia ratkaista yksittäisten väestöryhmien maksuvaikeuksia yleisillä asiakasmaksujen alentamisilla. Mikäli joidenkin asiakas- tai väestöryhmien maksutaakkaa halutaan alentaa, tulee ratkaisut hakea näihin ryhmiin kohdistuvilla täsmätoimilla. Kokonaisuudessaan hallituksen esityksessä piilee suuria rahoituksellisia riskejä.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry pitää tärkeänä, että uudistusta edistetään ripeästi. Aikataulu voi olla kuitenkin haastava.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lailla on suuria taloudellisia vaikutuksia kunnille. Ennen lain voimaantuloa tulee kunnille korvattavat lisäkustannukset ja tulojen menetykset selvittää tarkemmin. Esityksestä puuttui osa ikääntyneiden palvelujen asiakasmaksujen muutosten vaikutuksista. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä säännöllisen kotihoidon maksu 35% on peritty jo 28h/kk ylittävästä palvelusta – esityksen mukaan 35% perittäisiin 38h/kk ylittävästä tuntimäärästä. Tehostetun asumispalvelun asiakasmaksujen muutos tulee vaikuttamaan asiakasmaksutuottoa alentavasti. Lisäksi sekä kotihoidon että asumispalvelujen maksupäätöksiä joudutaan arvioimaan kotihoidossa palvelutarpeen muutosten myötä ja tehostetussa palveluasumisessa lääkemuutosten takia todella usein. Tämä vaatii lisähenkilökuntaa tekemään palvelupäätöksiä ja asiakasmaksupäätöksiä. Maksuttomien terveydenhuollon palvelujen lisääminen ja maksukattoa kerryttävien palvelujen lisääminen tulevat vähentämään kuntien ja kuntayhtymien tuloja merkittävästi. Muutosten aiheuttaman tulojen vähennys tulisi selvittää ennen lain voimaantuloa sekä varmistaa maksutulojen menetyksestä aiheutuva täysmääräinen korvaus kunnille. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän osalta tulojen menetyksen arvioidaan olevan noin 3 miljoonaa euroa ja lain edellyttämien lisävaatimusten täyttämisen lisäkustannukset noin 1 miljoonaa euroa.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Vanhustyön johtajat ja asiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Autismiliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Autismiliitto toteaa lopuksi, että vaikka tässä osittaisuudistuksessa ei ehdoteta juurikaan muutoksia vammais- tai kehitysvammalain nojalla järjestettävien palveluiden maksuihin, niin useat ehdotuksen mukaiset muutokset koskevat myös vammaisia henkilöitä ja vaikuttavat merkittävästi heihin. Monet vammaiset henkilöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Vammasta johtuvien moninaisten toimintarajoitteiden ja palvelutarpeiden lisäksi monilla on paljon terveydenhuollon asiointia vaativia liitännäissairauksia sekä esimerkiksi merkittäviä toimeentulon haasteita, jolloin heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumiseen, mukaan lukien riittävän toimeentulon ja elintason varmistamiseen, tulee jo YK:n vammaissopimuksen perusteella kiinnittää erityistä huomiota. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole lainkaan arvioitu sen vaikutuksia vammaisiin henkilöihin. Edellytämme, että ehdotuksen vammaisvaikutukset arvioidaan ja otetaan hallituksen esitystä viimeisteltäessä asianmukaisesti huomioon. Autismiliitto pitää välttämättömänä, että asiakasmaksulain kokonaisuudistuksen valmistelussa vammaisen lapsen kodin ulkopuolisen asumisen maksut perustetaan lapsen tuloihin (etuuksiin) sen sijaan, että niitä määritellään samankaltaisin perustein kuin elatusmaksuja. Vammaisen lapsen yhteys vanhempiin säilyy yleensä tiiviinä, vaikka lapsi asuisikin ainakin arkiviikot kodin ulkopuolella. Tällöin vanhemmat myös käytännössä kantavat monilta osin edelleen elatusvastuuta vammaisesta lapsesta.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, lausunnon antaja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (30.3.2020 § 40)
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lain voimaantulo 1.1.2021 ei ole realistinen. Esityksen kustannusvaikutusten arviointi on vaikea vuoden 2021 suunnittelun jo ollessa käynnissä. Lain muutokseen liittyvä koulutus, ohjeet ja asiakastietojärjestelmien muutos vie aikaa. Tämän vuoksi käytännön toteutus ei ole mahdollista toteuttaa suunnitellulla aikataululla.
      • Attendo Suomi Oy
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • MUUTA: Lisäksi ehdotamme, että sosiaalihuoltolain 21 § mukaisen (ei-ympärivuorokautisen) palveluasumisen asiakasmaksu noudattaisi kotiin annettavan palvelun sijasta pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakasmaksun määräytymisperusteita sillä poikkeuksella, että 7 c §:ssä mainittu vähimmäiskäyttövara olisi 180 euroa kuukaudessa. • Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, jolla palveluasumista on keskimäärin muuta Suomea enemmän käytössä, soveltaa samaa 180 euron vähimmäiskäyttövaraa palveluasumisen asiakasmaksussaan. Tällä muutoksella tasoitettaisiin nykyisiä suuria kunta-/järjestäjäkohtaisia eroja asiakasmaksuissa myös palveluasumisessa.
      • Heinolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen hallinto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Esityksen mukaan
      • Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Vanhushuollon päällikkö, Knif Pirjo
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Aikataulu on tiukka, mutta toivottavaa olisi lain voimaan tulon mahdollistaminen esitetyn aikataulun mukaisesti.
      • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtyma Soite
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Voimaantuloaikataulu on haastava. Tietojärjestelmiin pitää ehtiä tekemään muutoksia. Lisäksi asia olisi hyvä tietää jo budjettiraamista päätettäessä ennen kesää siitäkin huolimatta, että tulojen alentuminen on välttämätöntä kompensoida täysimääräisesti kunnille joka tapauksessa.
      • Suomen Luustoliitto ry
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Suomen Luustoliitto kannattaa muutoksen aikataulua, jonka mukaan se astuisi voimaan 1.1.2021. Annetulla esityksellä varmistetaan, että asiakasmaksulainsäädännön kiireelliset uudistustarpeet saadaan toteutettua mahdollisimman pian.
      • Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Asiakasmaksulaki viivästyi edellisen hallituksen aikana ja muutokset ovat kipeästi kaivattuja. On hyvä, että ehdotettu aikataulu on nopea.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.3.2020 § 207
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lainmuutoksen voimaantulo 1.1.2021 ei ole realistinen ottaen huomioon aika, joka tarvitaan pelkästään muutoksen edellyttämään henkilöstön koulutukseen, ohjeiden laatimiseen ja asiakastietietojärjestelmien muutokseen. Lisäksi esimerkiksi 2 a §:stä aiheutuu tarve uusia ostopalvelusopimukset sekä laskutusjärjestelmien tekninen päivitys. Ostopalveluina järjestetään paljon pitkäaikaista asumispalvelua, jota koskevan uuden sääntelyn toimeenpano vaatii aikaa.
      • Oulaisten kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ennen lain voimaantuloa olisi syytä tarkentaa kustannusten vaikutukset kuntien talouteen sekä yksittäisten kuntien valtionosuuksien määrät. Ehdotuksessa käytetty laskentamalli antaa vain suuntaa antavat laskelmat eikä siinä ole huomioitu alueiden eroavaisuuksia ja nykyisiä käytäntöjä. Lisäksi ehdotuksen laskennan perusteena ollut tietopohja myönnetään olleen puutteellinen. Mikäli ehdotetut muutokset menevät tällaisenaan läpi, aiheuttavat ne muutoksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Muutosten aiheuttamat kustannusvaikutukset tulee voida huomioida kokonaisuudessaan vuoden 2021 talousarvion laadinnan yhteydessä.
      • Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Timo Kokko toiminnanjohtaja Lausunnosta antaa lisätietoja tarvittaessa Eero Kivinen sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi 041 522 1696, Kivinen Eero
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lain voimaantuloa tulee edistää riittävällä tapaa, jotta se saadaan voimaan mainittuna aikana 1.1.2021. Edellisen asiakasmaksulain uudistuksen kaaduttua alkuvuonna 2019 ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen ei ole tullut riittävää parannusta, monen asiakkaan tilanne on päinvastoin huonontunut.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Voimaantulo näin nopealla aikataululla saattaa olla haastavaa, mutta tavoitteena kannatettava. Tämä uudistus on kuitenki vasta osauudistus,. On syytä käynnistää pikaisesti toimet asiakasmaksulain kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi.
      • Lapuan kaupunki / perusturva
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa
      • Äänekosken kaupunki
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Lainmuutoksen voimaantulo ei ole realistinen ottaen huomioon esimerkiksi ohjeiden laatiminen, henkilöstön koulutus ja asiakastietojärjestelmien muutokset.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue / Sosiaalihuolto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei vastauksia
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Hallituksen esitys on perusteltu, mutta uudistuksella saavutettavia välillisiä hyötyjä on vaikea arvioida. Esitys sinänsä tukee ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tavoitteita.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • -
      • Suomen Reumaliitto ry, Seppälä-Saukkonen Miranna
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Reumaliiton mielestä laki on hyvä saada nopeasti voimaan, kuten hallitus on kaavaillut. Muistutamme, että koronatilanne ei poista, vaan itse asiassa lisää tarvetta terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiselle.
      • Siilinjärven kunta
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Voimaantulon ajankohta on tiukka, sillä asiakasmaksulain muutokset edellyttää toimenpiteitä asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, jotka eivät todennäköisesti ole valmiina esitetyssä voimaantuloajankohdassa. Mikäli asiakas- ja potilastietojärjestelmään ei ole tehty muutoksia, niin ne viivästyttävät kuntien ja kuntayhtymien asiakaslaskutusta ja lisäten samalla riskiä asiakasmaksutuottojen saamatta jäämiselle. Lisäksi voimaantuloajankohdassa on huomioitava, että kuntatalouden suunnitelmat toteutetaan jo kesäkaudella 2020, jolloin pitäisi kyetä huomioimaan asiakasmaksuissa tapahtuvia muutoksia. Muuta: Siilinjärven kunta toteaa em. lisäksi, että luonnos asiakasmaksulaista tällaisenaan tulisi heikentämään merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden taloutta.
      • Vieremän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        31.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Esityksessä on paljon hyvää, mutta omaishoitajien näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisessa pitäisi vielä tehdä tarkennuksia. Omaishoitolain (laki omaishoidon tuesta) tarkoittamat omaishoitajat tulee merkitä lakiin. Esitetyssä lakiluonnoksessa heidät on ryhmänä kokonaan unohdettu. Omaishoitotilanteet tulee ottaa huomioon omana keskeisenä ryhmänään. Yleisesti hyväksytty tavoite kunnissa on järjestää hoiva ensisijaisesti avohoidon tukitoimenpiteiden avulla hoidettavan omassa kodissa. Omaishoito on tässä keskeinen hoivan muoto. Hoivasta 80 % on informaalia, omaisten ja läheisten vastuulla. Erityisesti ikääntyvien henkilöiden määrällisen kasvun seurauksena seuraavaan kahden vuosikymmenen aikana tarvitaan lisää omaishoitajia. Julkisen talouden kantokyky ei mahdollista formaalin hoivan lisäämistä suhteessa tarpeeseen, eikä teknologian sovelluksilla ja tai muulla työn tehostamisella yksistään saavuteta tarvittavaa hoivapalveluiden määrää. Hoitohenkilökunnasta on jo nyt monin paikoin suurta pulaa, jonka arvioidaan pahentuvan entisestään. Sitoviin ja vaativiin läheisen hoidon tilanteisiin ei jatkossa välttämättä löydy omaishoitajia. Omaishoitajaksi ryhtymiseen ja omaishoitajana toimimiseen pitää löytyä kannustavia elementtejä. Toisaalta omaishoito on usein ainoa vaihtoehto hoidon toteuttamiseen. Moni omaishoitaja joutuu vapaaehtoisuuden sijasta hoitamaan pakosta, koska yhteiskunta ei tarjoa enää vaihtoehtoja tai riittävästi palveluiden tai edes omaishoidon tukea. Asiakasmaksulainsäädännöllä voidaan osaltaan edistää omaishoitoa. Omaishoitajat ovat ylivelkaantumisen ja köyhyysrajan alittavien riskiryhmää. Osalle omaishoitajista aiheutuu taloudellisia vaikeuksia, kun he joutuvat luopumaan ansiotyöstä hoitaakseen läheistään. Pohjoismaisten tutkimusten mukaan juuri pienituloiset ryhtyvät keskimääräistä enemmän omaishoitajiksi. Usein omaishoidon tuki ei riitä peittämään läheisen hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Kelan tilastojen mukaan omaishoidon tuen piirissä olevat työikäiset turvautuvat toimeentulotukeen useammin kuin muut vastaavassa ikäryhmässä olevat. Esimerkiksi alle 28-vuotiaista omaishoitajista 21 % joutui turvautumaan toimeentulotukeen, 11 % heistä jatkuvasti. Erityisesti asia koskettaa lasten omaishoitajia, yksinhuoltajia ja/tai jos perheessä on työttömyyttä. Työttömyystilanteissa omaishoitajien on vaikea saada työttömyysturvaa, koska omaishoitajan katsotaan usein työllistyvän omassa toimessaan. Myös pienituloiset eläkeläiset, jotka ovat omaishoitajia, ovat ylivelkaantumisen riskiryhmässä. Sitovan läheisen hoidon vuoksi omaishoitajat ovat keskimäärin huonompikuntoisia kuin vastaavan ikäinen muu väestö. Omaishoitajien elämänlaatu paranisi ja hyvinvointi lisääntyisi, jos heitä kannustettaisiin hankkimaan apua ja hoitamaan itseään paremmin. Palvelujärjestelmän onnistunut vastaantulo lisäisi laadukasta omaishoidon aikaa, siirtäisi tai ehkäisisi kokonaan laistohoitovaiheen. Asiakasmaksut omaishoidon toteutumisen esteenä – liiton näkemykset Omaishoitotilanteisiin kasaantuu asiakasmaksuja. Omaishoitajaliiton mukaan ehdotetut huojennukset sosiaali- ja terveydenhuollon asiamaksuissa eivät ole riittäviä. Omaishoidettaville ja omaishoitajille tulee myöntää kokonaan maksuvapautus hoito- ja palvelusuunnitelmissa mainittuihin palveluihin (vrt. palveluasumispäätökset) ainakin niissä tilanteissa, joissa omaishoitaja luopuu ansiotyöstään ja ottaa vastuun läheisensä sitovasta omaishoidosta. Jos maksuvapautus ei ole mahdollista, tulee hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut sisällyttää maksukattoihin. Jos maksuvapautus ei ole mahdollista, tulee omaishoidon tuki säätää etuoikeutetuksi tuloksi, kun määritellään asiakasmaksun perusteena olevat tulot sopimusomaishoitajille ja perhekohtaisesti. Nykyisin on tyypillistä, että omaishoitaja joutuu muihin palveluiden käyttäjiin verrattuna maksamaan enemmän saamastaan palvelusta. Esimerkiksi kotipalvelun maksuissa omaishoidon tuen palkkio katsotaan tuloksi, joka nostaa kotipalvelun maksun määrää. Saatu palvelu puolestaan vähentää usein omaishoidon tuen palkkiota, koska kunnat voivat vaihtelevasti päättää, että palvelu keventää omaishoidon sitovuutta. Omaishoitajat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. Ensiarvoisen tärkeää on, että omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen tarvitseminaan palveluina. Iso osa omaishoitajista tekee lähes ympärivuorokautisesti sitovaa omaishoitotyötä. Kuitenkin vain puolet omaishoitajista pitää lakisääteisiä vapaitaan. Osasyynä vapaiden pitämättä jättämiseen on vapaasta perittävä maksu, joka on 11,40 euroa vuorokaudessa. Asiakasmaksulainsäädännöllä tulee säätää omaishoitajien (tähän tulee sisältyä myös shl 27b mukaiset vapaat ei sopimusomaishoitajille) lakisääteisen vapaan toteuttaminen asiakkaalle maksuttomaksi. Vähintäänkin omaishoitajan lakisääteisen vapaan maksujen tulee kerryttää maksukattoa (myös shl 27b mukaiset vapaat ei sopimusomaishoitajille). Omaishoitoulottuvuuden sisällyttäminen lakiluonnokseen on sijoitus ja tuo yhteiskunnalle kustannussäästöjä. Karkeasti vaihtoehtoiskustannus: Omaishoitosopimus maksaa kunnalle 13 500 euroa vuodessa (Omaishoidon tuki, palkkio ja palvelut, Kuntien talous- ja toimintatilasto 2012, Laakoli 2012, Vartiainen 2013a ja 2013b). Palveluiden osuus tästä on 62 prosenttia (Elli Aaltosen selvitys 2004, Helsingin kaupungin tekemä kustannuslaskelma 2002) eli noin 8 500 euroa vuodessa. Asiakasmaksujen poistamisella yksittäisen omaishoitotilanteen palveluiden kustannusten euromäärä nousisi jonkin verran, mutta hoidon kokonaiskustannuksia vertaillessa sillä ei olisi juuri mitään merkitystä, koska omaishoidon vaihtoehtoisen hoidon kustannukset ovat 42 000 -114 000 euroa vuodessa hoidettavaa kohti (Linnosmaa ym. 2014. Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012. THL raportti 9 /2014. Kapiainen, S. ym. 2014. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL raportti 3/2014). Muita huomioita Asiakasmaksuihin liittyvä hallinto maksaa. Asiakasmaksujen perinnässä kuntien käyttämät perintäyhtiöt ovat toimissaan tehokkaita; ei ole neuvottelua, viivästyskorko ja sitä myötä maksujen moninkertaistuminen, aiheuttavat velallisille kohtuuttomia ongelmia. Perinnät palautuvat usein kuntaan. Esimerkiksi vuonna 2018 ulosotossa oli 390 000 asiakasmaksua, mikä kertoo asiakasmaksujärjestelmän toimimattomuudesta. Noin 3,6 prosenttia koko väestöstä maksaa lähes puolet kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista ja 0,5 prosenttia väestöstä maksaa noin 44 prosenttia kaikista tulosidonnaisista asiakasmaksuista. Asiakasmaksurasitteet kohdistunevat uudistuksen jälkeenkin eniten pienituloisille sairaille henkilöille, jotka jäävät usein ilman tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkailta perittävillä maksuilla katetaan vain pieni osa palvelujen kustannuksista, 7,8 prosenttia vuonna 2018. Asiakasmaksut ovat kaiken kaikkiaan eriarvoistavia. Ehdotus ei kannusta riittävästi sote-kustannusten hallintaan. Asiakasmaksujen poistamisen/alentamisen vaikutuksista pitää tehdä vaikutusarviointeja, jonka perusteella tehdään sosiaali- ja terveyspoliittisia ratkaisuja. Esityksen perusteissa ”Jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.” Eikö tavoitteena tule olla, että asiakkaat eivät joutuisi turvautumaan ollenkaan toimeentulotukeen asiakasmaksuista selvitäkseen? Jos lakiluonnos menee läpi ko. maininnalla, niin kiistaa tulee jo siitä, ovatko asiakasmaksut nimenomaan niitä, jotka johtavat toimeentulotukihakemukseen vai jotkut muut maksut. Maksukaton seuranta on myös tässä hankalaa. Esityksestä: ”Kunnan olisi annettava asiakkaalle riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa maksun huojentamista koskevasta sääntelystä.” Tämä jää edelleen liian epämääräiseksi. Omaishoitajaliitto ehdottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtäviin asiakassuunnitelmiin tulee ottaa sisältökohdaksi ja käytänteeksi maksujen kohtuullistaminen. Tällöin asiakasmaksuhuojennuksen saaminen olisi sujuvampaa ja vähemmän häpeää aiheuttavaa. Palveluiden omavastuuosuuksista tulisi saada selkotietoa. Vaaditaan paljon informaatio-ohjausta ja henkilökohtaista neuvontaa, jotta ihmiset tietävät, mitä palvelumaksuja maksukattoon sisältyy ja että he osaavat seurata maksukaton kertymistä. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun palveluita myönnetään tai kun niitä lisätään, jotta asiakkaat ymmärtävät vaikutukset omaan talouteensa. Maksukatot – sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, lääkekorvauksiin liittyvät omavastuut ja terveydenhuollon matkat - olisi syytä yhdistää, koska pitkäaikaissairaat ja vammaiset joutuvat usein käyttämään sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi paljon lääkkeitä ja terveydenhuollon matkoja. Palveluasumisen maksuihin tulisi saada enemmän selkeyttä. On kovin tyypillistä, että asukas joutuu maksamaan palvelupaketeista, joiden sisältöä on vaikea ymmärtää tai joiden sisältämiä palveluita ei edes välttämättä käytä. Olisi suotavaa, että jatkossa maksettaisiin vain todellisista käytetyistä palveluista. Maksukykyä arvioitaessa tulee huomioida paremmin asiakkaan kokonaismenot. On paljon tilanteita, joissa on muita menoja kuin palvelutaloasumiseen liittyvät menot, esimerkkinä ei saa myytyä omistamaansa taloa, jossa on asunut aiemmin ja omaisuudesta aiheutuu kuitenkin ylläpitokuluja. Asiakasmaksulainsäädäntöuudistuksen rinnalla tulee kehittää sosiaalista luototusta niin, että se on käytössä kaikissa kunnissa. Omaishoitotilanteessa monella tulot supistuvat ja velkojen maksaminen käy ylivoimaiseksi. Sosiaalinen luototus olisi paljolti parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi pikavipit. Pikavippejä myöntäviä tahoja tulisi velvoittaa kertomaan sosiaalisen luototuksen mahdollisuudesta ennen vipin myöntämistä. Esimerkki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perinnästä: Perhe on vuosikausia joutunut taistelemaan kaikista kahden erityislapsen etuuksista. Perheen talous on heikko isän sairauden vuoksi, ja laskuja on kertynyt. Laskut ovat ulosotossa. Koti (omakotitalo) on ulosotossa. Perintäfirmat myyvät perittäviään firmalta toiselle, ja näin perittävä summa kasvaa perheelle kohtuuttomaksi. Jos perintä palautuu kunnalle, niin se siirtyy ulosottoon. Tässä vaiheessa pitäisi viimeistään tehdä sovittelua veloista, mutta nykyinen systeemi ei ole siinä aktiivinen, ellei velallinen itse ymmärrä ottaa asiaa esille. Tulisi lailla säätää, että kunta olisi velvollinen olemaan tässä aloitteellinen. Ilmeisesti nyt asia on ulosottomiehen päätettävissä, mutta ei siis pakollinen. Kuntien ei kannattaisi laskuttaa pieniä palvelumaksuja. Esimerkiksi Salon kaupunki ei laskuta omaishoidon lakisääteisen vapaan maksua, koska alle 15 euron laskujen lähettämisestä tulee kuluja enemmän kuin saadusta maksusta tuloja. Onko realistista saattaa asiakasmaksulaki voimaan esitetyssä aikataulussa, kun ottaa huomioon tietojärjestelmämuutoksien asettamat reunaehdot?
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • SOSTE kannattaa esitystä, jonka mukaan muutos astuisi voimaan 1.1.2021. Annetulla esityksellä varmistetaan, että asiakasmaksulainsäädännön kiireelliset uudistustarpeet saadaan toteutettua pian. SOSTE esittää, että asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu on aloitettava pikaisesti ja valmisteltava maakunta- ja sote-uudistuksen rinnalla. Samassa yhteydessä on uudistettava ja selkiytettävä suun terveydenhuollon maksujärjestelmää. Asiakasmaksulainsäädännön valmistelutyöhön on otettava mukaan myös sosiaali- ja terveysjärjestöt, joilla on vahvaa osaamista asiakasmaksulainsäädännöstä erityisesti asiakkaiden näkökulmasta.
      • Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Voimaantulossa huomioitava, että kunnille/kuntayhtymille valtionosuuksina korvattavien asiakasmaksutulojen kompensaatiojärjestelmä on heti toiminnassa. Lain tulee ohjata myös laskutusjärjestelmien prosesseja, joten aikaa organisaatioiden valmistautumiseen tulee varata.
      • Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Kajava Heli
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Ei kommentoitavaa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • THL:lla ei ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä.
      • Med Group Oy, ONNI terveys, Aaltonen Janne
        Uppdaterad:
        30.3.2020
        • Tulisi harkita, olisiko tarkoituksenmukaista siirtää lain voimaantuloa meneillään olevan koronavirusepidemian vuoksi.
      • Vaalijalan kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja, Jokinen Ilkka
        Uppdaterad:
        27.3.2020
        • Lain voimaantuloa on lykättävä tuonnemmaksi, koska ehdotus ei sisällä maksutulojen kompensaatiota sosiaali- ja terveydenhuollolle. Maksutulojen vähennys, arvio 45 M€ vuositasolla, tulee valtion täysimääräisesti kompensoida sote-rahoituksessa. Muussa tapauksessa lakiehdotus tulee faktisesti heikentämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluedellytyksiä sekä lisäämään muutoksenhakuprosessesseja ja kuormittamaan oikeuslaitosta.
      • Valvira
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • -
      • Raseborgs stad
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Enligt förslag.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Muutoksenhaun osalta sääntelyä selkeytetään nimenomaisella maininnalla, että oikaisua saa hakea myös laskuun. Koska muutoksenhaku yleisesti ottaen koetaan vaikeaksi ja siihen ryhtymiseen on korkea kynnys, ohjeistuksen oikaisuvaatimuksen tekemiseen pitää olla yksiselitteinen ja ymmärrettävällä tavalla kerrottu. Menettelyn pitää olla riittävän helppo, jotta kynnys muutoksenhakuun ei muodostu liian suureksi.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.3.2020
        • Jos esitetyt lakimuutokset tulevat voimaan sellaisenaan, muutokset vähentävät Eksoten asiakasmaksutuloja noin 2,7 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on merkittävä summa noin 500 miljoonan euron vuosibudjetista. Eksote korostaa, että valtion on korvattava asiakasmaksutulojen menetykset kunnille täysin.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Voimaantulossa on huomioitava kunnille ja kuntayhtymille valtionosuuksina kompensoitavat supistuvat maksutuotot. Lisäksi sote-toimijoilla tulee olla riittävästi aikaa mm. tieto- ja taloushallinnon järjestelmien päivittämiseen.
      • Someron kaupunki, Someron kaupunki, perusturvalautakunta, Nordlund Taru
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Järjestelmien vastaamiselle uuteen lainsäädäntöön varattava riittävä aika. Esityksen mukaisena laki edellyttää lisähenkilöresurssia ja tämän rekrytoimiseen kuluva aika ja palkkakustannuksien kattaminen on huomioitava. Lisäksi on tärkeää, että lain voimaantulo ajoitetaan niin, että kunnat voivat huomioida muutokset talousarvioidensa laadinnassa alusta asti.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 24.3.2020 § 63
        Uppdaterad:
        25.3.2020
        • Tulee kyetä huomioida 2021 talousarvioissa.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        24.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Reisjärven kunta, Khall 16.3.2020 § 57
        Uppdaterad:
        20.3.2020
        • Muutosten voimaantullessa vuoden 2021 alussa niiden vaikutukset vuoden 2021 talousarvioon jäävät arviointien varaisiksi. Yhteenveto Ehdotetut muutokset yhdenmukaistavat asiakasmaksujen määrittelyn ja perinnän perusteita. Muutosten vaikutuksesta toivottavaa on painopisteen siirtyminen ennaltaehkäisevään hoitoon. Hoidon saamisen kynnysten madaltuessa voidaan edistää kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden ja alueellista saatavuuden tasa-arvoisuutta.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus 2.3.2020 § 49
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttaminen sisällöltään on hyvä ja lisää kun-tien/kuntayhtymien yhdenmukaistuvaa asiakasmaksujen määrittelyn ja perinnän perusteita. Lisäksi monin osin tulee tarkentumaan palvelujen sisältö, missä maksullisuus tai maksuttomuus toteutuu. Kuntalaisten näkökulmasta on odotettavaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuksissa hoidon saamisen esteitä tulee poistumaan sekä hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoisuutta voidaan edistää. Kyseessä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain voimaantulo tulee olla sidoksissa kunnille lisättävän peruspalvelujen valtionosuutta lisäävän lakimuutoksen voimaantuloon. Asiakasmaksulain uudistus tulee tehdä riippumatta hallituksen valmisteleman sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen etenemisen aikataulusta.
      • A-klinikkasäätiö, Kaukonen Olavi
        Uppdaterad:
        10.3.2020
        • A-klinikkasäätiö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa esitysluonnoksesta. Esityksen tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen. Esityksessä ehdotetaan, että hoitajavastaanotot tulisivat maksuttomiksi perusterveydenhuollossa, ja että poliklinikan antamasta tutkimuksesta ja hoidosta ei enää perittäisi maksuja alaikäisiltä asiakkailta. Mielenterveyspalvelujen maksuttomuutta perusterveydenhuollossa selkiytettäisiin ja tartuntatauteihin liittyvän hoidon, tutkimuksen ja lääkkeiden maksuttomuutta laajennettaisiin tietyiltä osin. Maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Lisäksi asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea, kerryttäisivät jatkossa maksukattoa. Samalla korostettaisiin asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan. Esitykset ovat kannatettavia. Edellisen hallituksen rauenneen esityksen mukaan valtio olisi päättänyt asiakasmaksujen yhtenäisestä tasosta, ja vain maakunnalla olisi oikeus periä lain mukaiset maksut. Nyt tehdyn esityksen mukaan kuntakohtainen kirjavuus asiakasmaksukäytännöissä jatkuu, ja tämä on ongelmallista. Päihdekuntoutuksen oikea-aikaisen toimivuuden kannalta on tärkeää, että avohoitona tuotettu päihdekuntoutus sekä sosiaali- että terveydenhuollon toimenpiteinä pysyy edelleen asiakkaalle maksuttomana. Lainvalmistelun jatkotyössä voisi kuitenkin kiinnittää huomiota nopeasti kehittyvien etä- ja internetperustaisten palvelujen merkitykseen. Päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen palvelujen rakenne on viime vuosina muuttunut avohoitopainotteisemmaksi ja etäpalveluja suosivaksi palveluverkon harventuessa. Etäpalveluna tuotetut palvelut eivät sisällöllisesti juuri eroa kasvokkain annettavasta avopalvelusta, joten olisi perusteltua ja palvelujen saatavuuden kannalta erittäin tärkeää, että päihde- ja mielenterveystyön etäpalvelut määriteltäisiin jo tässä vaiheessa ja lain tasolla samalla tavalla maksuttomiksi kuin muutkin avohoidon palvelut tai puhelimitse annettu apu. Vieroitushoidon ja muun lyhytaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut näyttävät esitetyistä muutoksista huolimatta jäävän ongelmaksi. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt vaikeuttavat hoitoon hakeutumista ja syventävät asiakkaiden toimeentulo-ongelmia lyhytaikaisessa laitoskuntoutuksessa riippumatta siitä, toteutetaanko ne sosiaali- vai terveydenhuollon ympärivuorokautisessa yksikössä. Esitys poista tätä ongelmaa kokonaan, vaikka kunnan velvollisuutta maksujen kohtuullistamiseen tai poistamiseen esitetään täsmennettäväksi. Koska Kela päättää toimeentulotuen myöntämisestä ja kunta mahdollisen ehkäisevän tai täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä, välittömän avun tarpeessa olevan asiakkaan tilanne jää hyvin usein järjestelmien väliseksi, eikä tällainen tieto päädy myöskään kunnan käytettävissä oleviin rekistereihin. Kun kunnalle jää mahdollisuus ulkoistaa maksujen perintä tili- tai perintätoimistolle tai yksityiselle palveluntuottajalle, yksittäisen asiakkaan tilanne on vaikeasti ennakoitavissa. Tiedon kulku eri tahojen välillä ei esitetyssä muodossaankaan parane. Tämä on omiaan syventämään asiakkaiden ylivelkaantumista. Koska asiakasmaksut ovat joka tapauksessa suoraan ulosotettavia julkisia saatavia, kuntien ei tulisi jatkossa lainkaan käyttää niiden perinnässä erillisten perintätoimistojen palveluja tai siirtää perintää yksityiselle palvelun tuottajalle. Asiakas on voinut joutua perintään myös tilanteissa, joihin hän ei ole itse voinut vaikuttaa, esimerkiksi sairaalasta toiseen siirrettäessä tai jopa sairaalahoidon edelleen jatkuessa, vaikka maksukatto olisi jo ylittynyt. Asiakas on voinut menettää luottotietonsa vain siksi, että hän on ollut sairaalahoidossa. Päihdehuollon laitoskuntoutuksessa käy vuosittain noin 4 500 eri asiakasta, heistä noin 80 %:n hoito kesti alle kaksi viikkoa. Vieroitukseen hakeudutaan tyypillisesti välittömän avun tarpeessa, jolloin asiakkaan kierrättäminen eri viranomaisissa maksujärjestelyjen vuoksi olisi kohtuutonta. Aikaisemmin laitosmuotoiseen päihdekuntoutukseen sovellettiin sairausvakuutuslakia. SV-lain myöntämisen kriteerit ovat kiristyneet, eikä sosiaalivakuutus puskuroi käytännössä lainkaan yksilöllistä toimeentuloriskiä asiakasmaksujen osalta. Esitetty 11 §:n muotoilu ei poista ongelmaa, jos maksujen perintä ja hallinnointi käytännössä pysyy yhtä hajautuneena kuin ennenkin. A-klinikkasäätiö esittää, että päihdehuoltolain perusteella annettu lyhytaikainen laitoskuntoutus säädettäisiin kokonaan asiakkaalle maksuttomaksi. Tämä helpottaisi oikea-aikaisen akuuttikuntoutuksen saatavuutta ja alentaisi olennaisesti myös kuntien maksuharkintaan ja maksujen perintään liittyviä transaktiokustannuksia.
      • Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, Savola Jussi
        Uppdaterad:
        6.3.2020
        • Ei huomautettavaa.
      • Huittisten kaupunki, vs. hoitotyön johtaja Eveliina Kiiski, Kiiski Eveliina
        Uppdaterad:
        2.3.2020
        • Tulee voida huomioida 2021 talousarvioissa. Talousraamit kunnissa jo 6/2020.
      • TietoEVRY, TietoEVRY Healthcare&Welfare
        Uppdaterad:
        28.2.2020
        • Mikäli ehdotetut muutokset menevät tällaisenaan läpi, ne aiheuttavat muutoksia asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, hinnastoihin sekä laskentaperusteisiin. Ottaen huomioon aikatauluvaatimukset lausuntokierrokselle, eduskunnan käsittelylle sekä toteuttamiselle että käyttöönotolle, voimaantuloajankohtana kaikki järjestelmät/organisaatioiden käyttöönotot eivät oletettavasti tule olemaan valmiita muutosvaatimuksien näkökulmasta 1.1.2021. Tämä taas aiheuttaisi organisaatioille lisätyötä jälkikäteen, esimerkiksi viivästynyttä laskutusta, virheellisesti laskutettuja asiakaskäyntejä ja niiden oikaisuvaatimuksia. Tietojärjestelmän toimittajan näkökulmasta ehdottaisimme että voimaantuloaika suhteutettaisiin kohtuulliseen muutoksentekoaikaan/käyttöönottoaikaan johon tietojärjestelmäntoimittajat ja SoTe-organisaatiot voisivat sitoutua.