• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Joutsenon vastaanottokeskus, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
        Päivitetty:
        14.1.2021
        • Lausuntopyyntönne VN/28915/2020 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Ehdotetun lain myötä ulkomaalaisten, jotka ovat tulleet Suomeen keräämään luonnontuotteita, asema vahvistuisi merkittävästi. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä pitää lain tavoitetta tärkeänä ja tervetulleena. Auttamisjärjestelmä on törmännyt toiminnassaan viime vuosien aikana lukuisia kertoja erilaisiin lievempiin tai vakavampiin ongelmiin luonnonmarjoja poimimaan Suomeen tulleiden ulkomaalaisten asemassa. Auttamisjärjestelmälle on tullut erilaisia yhteydenottoja ja tietoa kesäisin ja syksyisin tilanteista, joissa luonnonmarjoja poimimaan Suomeen saapuneet ulkomaalaiset ovat joutuneet erilaisiin ongelmiin. Esiin tulleet haasteet ovat olleet juuri niitä, joita esitysluonnoksessa on nykytilanteen arvioinnin osalta ja taustana tuotu esiin. Auttamisjärjestelmälle on tullut vuosien saatossa tietoon myös tapauksia, joissa on ollut viitteitä jopa ihmiskauppaan ja muutama tapaus, joissa asiaa on tutkittu myös ihmiskauppana. Kuten tiedetään, Suomessa on yksi tapaus, jossa marjayrittäjä on tuomittu ihmiskaupasta. Koska näyttää siltä, ettei luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyllä ole saavutettu kokonaisuudessaan sille asetettuja tavoitteita mm. kerääjien olosuhteiden ja ansiomahdollisuuksien parantamisesta, on hyvä, että kerääjien oikeudellista asemaa esitetään vahvistettavan lainsäädännöllä. Vaikka kerääjät eivät jatkossakaan olisi työsuhteisia, asettaisi esitetty lainsäädäntö nykyistä selkeämmät raamit luonnontuotteiden ostajien toiminnalle ja kerääjien asemalle. Auttamisjärjestelmä katsoo, että esitetyillä säädöksillä on kerääjien eritasoista hyväksikäyttöä ja sen riskiä – jopa ihmiskauppaa – ennaltaehkäisevä vaikutus. Vaikka on tietysti selvää, ettei lainsäädäntö sinällään itsessään estä esimerkiksi ihmiskaupan toteuttamista tai toteutumista. Auttamisjärjestelmä pitää hyvänä esitettyä säännöstä ansioiden maksamisesta ennen kerääjän maasta poistumista. Tosin auttamisjärjestelmä toteaa, ettei tämä poista sitä tosiseikkaa, että ansioita on mahdollista maksaa edelleen juuri ennen kuin kerääjä poistuu maasta paluulennon/lipun turvin. Tällöin on edelleen mahdollista, että kerääjälle jää hyvin vähän tai ei lainkaan aikaa reagoida tai selvittää mahdollisesti virheellisesti viime tipassa maksettuja ansioita vielä Suomessa ollessaan. Auttamisjärjestelmä on havainnut, että ainakin työsuhteisessa työskentelyssä tämä on ollut joskus ilmeisen tarkoituksellinen keino vilpillisesti toimivan työnantajan taholta. Kun palkka on lopulta maksettu juuri ennen työntekijän suunniteltua Suomesta poistumista, työntekijän on ollut hyvin vaikeaa tai käytännössä mahdotonta selvittää palkkakiistaa kotimaahan palattuaan. Auttamisjärjestelmä pitää niin ikään hyvänä esitettyä sääntelyä koskien kulujen ja kohtuuttomien kulujen veloittamisen kieltoa. Lain soveltamisen näkökulmasta on tärkeää, että sääntelyn perusteluissa on avattu sitä, mitä kohtuuttomilla veloituksilla tarkoitetaan. Ihmiskaupan näkökulmasta juuri esimerkiksi velkaannuttaminen tai velkaantuminen Suomeen saapumisen tai rekrytoinnin kuluista on yksi riskitekijä. Koska lakimuutos koskisi kaikkia alan toimijoita, ei sillä pitäisi myöskään olla negatiivisia vaikutuksia kilpailuun alalla. Auttamisjärjestelmä toteaa vielä lopuksi, että viranomaiselle on tärkeää ohjata valvontatehtävää varten riittävät resurssit. Apulaisjohtaja Katri Lyijynen
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        13.1.2021
        • Lausuntopyyntö dnro. VN/28915/2020 Keski-Suomen Ely-keskuksen, maaseutuyksikön lausunto / kommentti hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jokamiehenoikeuden nojalla luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta. Ely-keskuksilla ei ole varsinaista roolia tässä esityksessä, mutta toteamme, että on hyvä asia, että marjat saadaan metsistä markkinoille ja että säädöksiä tiukennetaan ulkomaisen työvoiman olosuhteiden ja oikeuksien näkökulmasta sekä tasapuolistetaan luonnontuotealan yritysten kilpailumahdollisuuksia. Kääntöpuolena pidämme kuitenkin maanomistajien ja lähialueiden ihmisten negatiivisia kokemuksia kaupallisesta jokamiehenoikeudella tapahtuvasta toiminnasta. Kukaan ei käytännössä valvo tarkemmin, miten työ maastossa tehdään tai on tehty? Poiminnasta ei saisi aiheutua häiriötä paikalliselle asutukselle, ympäristölle, metsänhoidolle eikä myöskään tulevien vuosien marjasadoille. Jokamiehenoikeus ei tulisi olla nykyiseen malliin venytettävissä ja monella tavalla tulkittavissa, varsinkaan kun on kysymys kaupallisesta toiminnasta.
      • Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Hyttinen Tero
        Päivitetty:
        12.1.2021
        • Luonnontuotteiden kerääminen kaupallisesti hyödynnettäväksi on nykyisellään täysin riippuvaista ulkomailta tulevista kerääjistä, jotka viime vuosina ovat tulleet mm. Thaimaan sekä jossain määrin myös mm. Ukrainasta. Lapissa keskeisiä yrityksiä, jotka hyödyntävät luonnontuotteita ts. ensisijaisesti marjaa jatkojalosteissaan, ovat Polarica Oy / Polarica Marjanhankinta Oy ja Korvatunturin Marja Oy. Kerääjiä näillä yrityksillä on ollut noin 600 - 800 henkilöä viime vuosina yrityskohtaisesti. Näin ollen lakiesitys koskisi Lapissa jopa lähes 1 500 ulkomailta tulevaa poimijaa. Lapissa ei ole tullut TE-hallinnon tietoon tapauksia, missä olisi rikottu ulkomailta tulleiden luonnonmarjojen poimijoiden oikeuksien tai sopimusten rikkomuksia. Lakiehdotuksessa ulkomailta tulevien luonnontuotteiden kerääjien asema vahvistuisi merkittävästi. Olennaista näkemyksemme mukaan on se, että lakimuutos koskee kaikkia alan toimijoita, jolloin lakimuutoksen kilpailuvaikutus on neutraali ts. se ei luo toimijoille sen enempää kilpailuetua kuin - haittaakaan. Ymmärtääksemme esim. Ruotsin puolella luonnontuotteiden keruu on ollut lainsäädännöllisesti jo aiemmin tiukemmin säänneltyä mm. poiminnasta saatavan minimipalkan osalta, koska heidät katsotaan työsuhteisiksi työntekijöiksi. Lakiehdotuksessa Suomen osalta kerääjät eivät edelleenkään olisi työsuhteisia toisin kuin keruun tukihenkilöt ovat jo nyt olleet. Tämä on tärkeää mm. luonnontuotteiden keruun säilymisestä jokamiehen oikeuteen kuuluvana asiana. Tärkeää on, että luonnontuotteiden ostajan edellytykset ja velvollisuudet ovat kunnossa suhteessa liiketoiminnan laajuuteen ja kerääjien oikeuksien toteutumiseen. Valvontatehtävään kohdennettava lisäresurssointi Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston osalta on kohtuullinen ja tarpeellinen 1-2 henkilötyövuoden resurssin lisäyksen näkökulmasta, koska se hoitaa tehtävää valtakunnallisena erikoistumistehtävänä.