Näytä liitetiedostona annetut lausunnot
Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 5.11.2018
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen lausunto.pdf
Väestörekisterikeskus 2.11.2018
Väestörekisterikeskuksen lausunto.pdf
Maa- ja metsätalousministeriö 31.10.2018
Maa- ja metsätalousministeriön lopullinen lausunto.pdf
  • Lausunnonantajia: 79
    Lausunnonantajan lausunto
      • Yleiset kommentit luonnoksesta
      • Kirjoittakaa luonnosta koskevat yleiset kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ammattiliitto Pro näkee tärkeäksi, että valtionhallinto on aloittanut eettisten kysymysten kartoittamisen osana tekoälyn käytön edistämisen ja sääntelyn hanketta. Tehty selonteko on monilta osin kattava selvitys nykytilasta, mutta eettisten ongelmien käsittely ja ennakointi jää selonteon luonnoksessa vielä varsin ohueksi. Selonteossa kerrataan tekoälyn hyödyntämisen tavoitteet, mutta tilannetta voisi parantaa asettamalla vielä erilliset keskeiset eettiset periaatteet tekoälyä koskevalle lainsäädäntötyölle ja sitten johtaa näistä periaatteista toimenpiteet kunkin luvun kohdalla. Lisäksi jokaiseen toimenpidekohtaan olisi hyvä lisätä ehdotus tekoälyn käyttöönoton yhteiskunnallisia ja juridisia vaikutuksia koskevan tutkimuksen rahoituksen lisäämisestä. Tekoälyn käyttämisellä on vaikutuksia tuottavuuden lisäksi koettuun työhyvinvointiin ja työn sisältöihin, sekä kuluttajien asiakastyytyväisyyteen ja potilaiden hoitokokemuksiin. Vaikutukset ovat laajoja myös yksilönsuojan, oikeusturvan sekä yhteiskunnan haavoittuvuuden näkökulmista.
      • Nenonen Markku, FT, tutkija, tietokirjailija
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietopolitiikka on Suomessa ollut agendalla periaatteessa jo 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin silloinen atk-alan neuvottelukunta ensimmäisenä pyrki käsitettä yleistämään. Käsite ei tuolloin vielä vakiintunut. Toisaalta voidaan todeta, että julkisessa hallinnossa on harjoitettu tietopolitiikkaa erityisesti 2010-luvulla vaikkakaan ei juuri tietopolitiikan nimellä. On siis olemassa selkeä jatkumo, jossa tekoäly on yksi, uusin ulottuvuus. On tärkeää, että nyt analysoidaan mennyt kehitys ja kootaan sen pohjalta tulevaisuuden skenaarioihin pohjautuva kokonaisuus, joka tukee Suomen hyvinvointia, Suomessa asuvien hyvää elämää. Nyt käsillä olevassa tietopolitiikassa olisikin hyvä lyhyesti kuvata tiedon merkityksen ja tiedonhallinnan korostuminen. Näin tieto saataisiin oikeaan kontekstiin. Tekoälyä voitaneen lähtökohtaisesti pitää teknologiana. Tunnetusti teknologiat muuttuvat ja kehittyvät, mutta tieto jää. Teknologiat ovat jatkuvasti vaikuttaneet tiedonhallintaan ja yhteisenä nimittäjänä olisikin tiedonhallinnan automatisointi, joka lähestyy koko ajan ihmisen syvintä elämää ja osaamista. Teollisuuden automatisoinnista on tultu ihmiseen elämään syvällisestikin mahdollisesti vaikuttavaan automatisointiin. Tekoäly pitäisikin pyrkiä sijoittamaan tähän kokonaisuuteen; missä menisivät tekoälyn hyödyntämisen rajat, ainakin virallisesti. Lähtökohtana määrittelyssä voisivat olla tiedonhallinnan prosessit: tietojen tunnistaminen, kerääminen ja käytettäväksi asettaminen. Tekoälyn hyödyntäminen koskisi em. prosesseja. Tiedon hyödyntäminen, ”tiedolla johtaminen” jäisi selvästi ihmisen vastuulle. Toki rajaaminen on haasteellista, mutta pitäisikö siihen kuitenkin pyrkiä. Ihminen päättää ja kone, myös tekoäly pyrittäisiin pitämään renkinä. Käytännössä em. määrittely tarkoittaisi, että tiedon keräämisessä ja analysoinnissa tekoälyä hyödynnetään maksimaalisesti. Suuri haaste on, miten tekoälyn tarjoamia ehdotuksia hyödynnetään ja käytetään. Se vaatii ihmiseltä, päätöksentekijältä ominaisuuksia, joita välttämättä ei vielä yleisesti ole. Tärkeää olisikin, että em. ominaisuudet tunnistetaan ja osaaminen sekä koulutus kohdennetaan tunnistettujen ominaisuuksien kehittämiseen. Tekoälyn mahdollisuuksia pitää avoimesti pyrkiä tutkimaan ja arvioimaan. Julkisen hallinnon palvelutuotannossa voisi yrittää selvittää, miten tekoäly voisi tukea kansalaisten palvelutuotannon siirtymistä kohti proaktiivisuutta. Sillä olisi mitä ilmeisemmin suuret vaikutukset, miten kansalaisille voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin palveluita. Toisaalta vaikutukset julkisen hallinnon palvelutuotantoon olisivat suuret, koska tiedon kerääminen ja perusanalysointi voitaisiin antaa tekoälyn tehtäväksi. Toki kokonaisuus on iso ja haastava, mutta olisiko siinä yksi kehitysohjelman mahdollisuus.
      • Opetushallitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella". Arviointikeskus näkee Eettistä tietopolitikkaa tekoälyn aikakaudella –selonteon valmistelun tärkeäksi tiedon taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi. Tietopoliittiset linjaukset edistävät tiedon käyttöä, hyödyntämistä ja kansallisen tietopohjan rakentumista sekä ohjaavat siten kansallisella tasolla tutkimus- ja arviointitiedon tuottamista ja jalostamista.
      • Tilastokeskus, Mikkelä Heli
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tilastokeskus pitää selontekoa ja siihen sisältyviä tavoitteita pääosin kannatettavina. Erityisesti luottamukseen, tiedon laatuun ja yhteentoimivuuteen sekä tiedonkäytön etiikkaan liittyvät asiat ovat tärkeitä luotettavan päätöksenteon ja kestävän tiedonkäytön varmistamiseksi. Tilastokeskus toivoo selonteon johtavan konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka vastuutetaan selkeästi, resursoidaan riittävästi ja toteutetaan laajalla yhteistyöllä. Roolissaan yhteiskunnan tietovarantojen käyttäjänä ja yhdistäjänä Tilastokeskus pitää tietopoliittinen selonteko on tärkeä ja uraauurtavana avauksena suomalaisessa politiikassa. Se tukee niitä tiedon käyttöön ja hallintaan liittyviä tavoitteita, joita Tilastokeskus on pyrkinyt toiminnallaan edistämään jo pitkään. Tietopolitiikan laatiminen vahvistaa tiedon ja tietoon perustuvien päätösten strategista merkitystä yhteiskunnan kehitykselle ja hyvinvoinnille. Tilastokeskus pitää erinomaisena, että tieto on noussut näin vahvasti yhteiskunnallisen keskustelun agendalle. Selonteon yleisperiaatteet ja linjaukset ovat kannatettavia. Ne ovat kuitenkin hyvin yleisellä tasolla ja osin perinteisiä. Ovatko linjaukset riittävän kunnianhimoisia ja uudistavia suhteessa selonteon tavoitteisiin? Linjauksia on paljon ja ne ovat eritasoisia. Osin ne edellyttävät EU- tai globaalin tason politiikkamuutoksia, joihin vaikuttaminen on haasteellista, osa esityksistä taas on toteutettavissa kansallisin toimin. Selonteossa tai sen jatkotöissä tulisi paremmin eritellä linjauksia niiden toteuttamismahdollisuuksien suhteen ja kiteyttää ne suppeampaan määrään toimintalinjoja. Selontekoon sisältyvistä näkökulmista Tilastokeskus korostaa erityisesti laatua ja luottamusta. Tietoon pohjautuvat päätökset – olivat ne sitten ihmis- tai tekoälyn tekemiä – eivät voi olla laadukkaampia kuin niiden pohjalla oleva tieto. Huonolaatuisen tiedon tuottamat huonot päätökset rapauttaisivat suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa vahvaa luottamusta julkiseen hallintoon ja sen toimijoihin. Luottamus on pääoma, jonka varaan voimme rakentaa ja jonka menettämiseen meillä ei ole varaa. Jokaisen tietoekosysteemin toimijan on tunnistettava ja kannettava vastuunsa tiedon laadusta, tiedon eettisestä käytöstä ja siten luottamuksen säilyttämisestä. Tämän lisäksi tarvitaan myös laadun ja yhteentoimivuuden koordinointia ja kokonaistarkastelua. Tilastokeskus pitää tärkeänä selonteossa esiin tuotua kysymystä yksityisen sektorin, erityisesti globaalien alustatalouden yritysten, monopoliasemasta tiedon hallinnassa. Tämän tilanteen purkamiseksi tarvitaan sekä EU-tason poliittisia ratkaisuja että kansallista lainsäädäntöä yksityisen sektorin hallitsemien tietojen käyttämisestä tutkimukseen, tilastointiin ja kehittämistoimintaan. Tilastokeskus on jo pilotoinut useilla erilaisilla aineistoilla ja todennut, että uusien tietolähteiden avulla voidaan tehostaa ja nopeuttaa tiedontuotantoa ja rikastaa sisältöjä. Selkeät tavoitteet sekä konkreettiset, aikataulutetut, resursoidut ja vastuutetut toimenpiteet ovat ehdoton edellytys politiikan toteutuksen onnistumiselle. Tilastokeskus toivookin, että tietopoliittisen selonteon hyvät periaatteet nopeasti ja tehokkaasti muotoillaan priorisoiduiksi, konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tarvitaan myös mittarit, joilla valittujen tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida. Linjausten ja niitä toteuttavien toimenpiteiden tukena tarvitaan yhteisiä kansallisia pelisääntöjä, ohjeita ja normeja sekä koordinointia ja valvontaa. Näiden roolien selkeä tunnistaminen ja vastuutus on edellytys tietopolitiikan tavoitteissa onnistumiselle. Olisi suotavaa, että tietopolitiikan toimeenpanoa valmisteltaisiin laajalla hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyöllä yli perinteisten hallinnonala-, sektori- ja organisaatiorajojen. Sekä valmistelussa että toimeenpanossa on tärkeää hyödyntää laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden vahvuuksia ja erityisosaamista. Tilastokeskus esittää, että tietopoliittisen keskustelun jatkuvuuden turvaamiseksi tietopolitiikkasektorille muodostetaan sekä strategisen että operatiivisen tason yhteistyöelimiä ja -foorumeita (vrt. kestävän kehityksen toimikunta tms.). Saman asian Tilastokeskus on nostanut esille lausunnossaan esitykseksi tiedonhallintalaiksi.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt sisäministeriöltä lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella". Sisäministeriö on osallistunut edellä mainitun selonteon valmisteluun ja pitää kaikkien ministeriöiden hyvässä yhteisymmärryksessä laadittua sekä laajan asiantuntijaverkoston näkemyksiä peilaavaa selontekoa erinomaisena esimerkkinä Suomessa vallitsevasta yhteistyökyvystä ja osallisuudesta. Sisäministeriö on ollut mukana myös osana selontekotyön sihteeristöä valmistelemassa puolustusministeriön ja ulkoministeriön kanssa selontekoon liittyvää turvallisuusviranomaisten yhteistä taustapaperia "Turvallisuus jatkuvuudenhallinnan takeena", jossa tietopolitiikkaan liittyviä keskeisiä turvallisuusnäkökulmia on tuotu selontekoa syvällisemmin esille. Näitä teemoja ovat: 1. Mahdollisuuksien ja uhkien, avoimuuden ja turvallisuuden tasapainon hakeminen muuttuvassa toimintaympäristössä 2. Turvallisuuskriittisen tiedon tunnistaminen ja riskien arviointi 3. Valmiuden ja varautumisen huomioiminen osaamisessa 4. Tiedon luovuttamisen hallinta Sisäministeriö painottaa taustapaperissa esille tuotujen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta keskeisten teemojen merkitystä osana selontekokokonaisuutta. Selonteon valmistelun aikana sekä sisäisen että kokonaisturvallisuuden näkökulmia on tuotu osaksi selontekoa sen kaikkia osia läpileikkaavasti; turvallisuuden tulisi olla kaiken perustana, ei erikseen ulkoistettuna tai myöhemmässä vaiheessa vain päälle painettuna. Sisäministeriö pitää hyvänä, että jo selontekotyön alkuvaiheessa turvallisuuden läpileikkaava vaikutus tietopolitiikkaan tunnistettiin ja katsoo selonteon kuvaavan valmistelun aikana sisäisen turvallisuuden näkökulmasta esille tuotuja seikkoja, vaikkakin kansallisen turvallisuuden kannalta osin vähäisesti, kuitenkin tämän selonteon sisältöön turvallisuustaustapaperi mukaan lukien erittäin merkityksellisesti. Yhteiskunnan toimintojen jatkuvuus on turvattava kaikissa oloissa - digitalisoituvassa, teknologiselta kehitykseltään nopeutuvassa ja jatkuvaan sähkön saatavuuteen perustuvassa maailmassa tämä tarkoittaa varautumisen painottamista entistä enemmän. Jokaisen, yksilöistä lähtien, tulisi tunnistaa ja varmistaa oman toimintansa jatkuvuuden kannalta tarvittavien resurssien lisäksi tietojen käytettävyys, eheys ja saatavuus varsinkin normaaliolojen häiriötilanteissa, mutta tarvittaessa myös poikkeusoloissa. Kansallisen turvallisuuden kannalta tähän varautumiseen liittyy olennaisesti tulevaisuuden mahdollisuuksien lisäksi riskien tunnistaminen, joita turvallisuustaustapaperissa on nostettu esille, ja näistä varsinkin tiedon julkistamiseen ja yhdistelyyn liittyvät vaikutukset sekä yhteiskuntaa edistävinä että uhkaavina tekijöinä. Lisäksi sisäministeriö haluaa painottaa sisäisen turvallisuuden strategian toimenpidekokonaisuuksiinkin liittyvää analysointia ja ennakointia, jotta moniulotteisia turvallisuusvaikutuksia tunnistettaisiin ja voitaisiin hallita jo suunniteltaessa tietojen avaamista/julkistamista tai tietojärjestelmähankkeita. Tällöin turvallisuusvaikutusten lisäksi mahdolliset suoja-, hallinta- ja rahoitustoimet voidaan mitoittaa oikeassa suhteessa.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Maa- ja metsätalousministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua selonteosta. Tämä lausuntopalvelussa annettu lausunto on alustava versio. Lopullinen allekirjoitettu versio toimitetaan lähipäivinä. Maa- ja metsätalousministeriö pitää selontekoa ja sen nojalla käytävää keskustelua Suomen tietopolitiikasta tarpeellisena ja tervetulleena. Ministeriön hallinnonalalla kerätään, hallitaan, käytetään erilaisissa prosesseissa ja palveluissa sekä jaetaan käyttäjille monenlaista tietoa mm. luonnonvaroista, kala- ja riistakannoista, kiinteistöistä, maastokohteista ja pelloista. Tietoa on myös avattu varsin laajasti. Hallinnonalalla on pyritty edistämään lisäksi paikkatieto-tyyppisten tietojen yhteentoimivuutta ja huolehdittu tähän liittyen INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta. Tutkimuslaitoksilla on vastaavasti omat haasteet tutkimustietoon ja tutkimustuloksiin liittyvässä tietopolitiikassa. Tekoälyä on vielä hyödynnetty suhteellisen vähän, mutta merkittävää potentiaalia on nähty mm. luonnonvarojen inventointiprosesseissa. Yleisellä tasolla selonteko kuvaa kattavasti nykytilan ongelmatiikkaa. Niin ikään linjaukset ovat kuvatun politiikan mukaisia. Osaaminen, avoimuus, eettisyys ja luottamus ovat hyviä periaatteita datan ja tekoälyn hyödyntämisessä, toimenpiteet vaativat myös konkretiaa: nyt on mainittu kansallinen tekoälyohjelma, jonka toimenpiteistä mainitaan Teknologiateollisuuden tekoälykiihdyttämö ja Business Finlandin rahoitusohjelma. Toimenpiteinä on mainittu myös ministeriöiden hankkeet tietopolitiikan ja tekoälyn alueilla. Ensisiassa yrityksiä hyödyttävien ohjelmien ja hankkeiden osalta on tärkeä, että niiden tulokset jaetaan avoimesti yhteiskuntaa mahdollisimman laajasti hyödyttäen. Lisäksi olisi hyvä konkretisoida myös julkisen ja yksityisen puolen tehtävänjakoa. Selonteon esitystapaa voisi osin vielä parantaa: - linjaukset olisi hyvä erotella viittaamaan selkeämmin aina koko kappaleeseen - kuvia ei ole tarkemmin avattu tekstissä, vaan kuvat on ainoastaan nimetty, mikä aiheuttaa paikoin sen, että lukija joutuu arvailemaan kirjoittajan tarkoitusta, ja tekstin jatkuvuus kärsii. - joitakin käsitteitä voisi määritellä tekstissä, esim. data- ja tietotalous ja niiden ero; tekoälylukutaito: mitä tarkoittaa käytännössä; kriittinen autonominen järjestelmä; ankkurisijoittaja.
      • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Trafi kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Trafi kannattaa tietopoliittisten periaatteiden ja linjausten edistämistä ja selkiyttämistä. Trafi pitää hyvänä, että liikenteen tavoitteita on hyvin mukana selonteossa. Liikenne ja viestintä luovat hyvinvointia, kestävää kasvua ja kilpailukykyä. Tulevaisuuden liikennepolitiikan ratkaisuja ohjaa muun muassa teknologinen kehitys. Selonteossa käsitellään laajasti tietopolitiikan määrittämistä, tekoälyn hyödyntämistä, tekoälyn osaamistarpeita sekä alusta- ja datataloutta. Selonteolla vahvistetaan myös Suomen ja Suomessa toimivien yritysten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kilpailu- ja päätöksentekokykyä. Lisäksi yhdessä tehtävillä linjauksilla ja periaatteilla rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin sekä taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen että turvallisuuden ja ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa. Trafi katsoo, että periaatteille ja linjauksille on tarvetta, ja tavoitteiden edistämistä ja toteutumista auttaisi vision täsmentäminen sekä tehtävien, vastuiden ja toimenpiteiden konkretisointi. Periaatteet ja linjaukset tukevat myös Suomen vaikuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisillä foorumeilla. Liikennesektorilla, kuten monilla muillakin sektoreilla, suomalaiset ratkaisut ja linjaukset on sovitettava kansainväliseen viitekehykseen. Trafi pitää tärkeänä, että selonteon viimeistelyssä säilytetään myös ajatus kokeilukulttuurin merkityksestä haettaessa ratkaisuja nopean kehityksen keskellä.
      • Kansallisarkisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla, että Suomi on tietoon perustuva yhteiskunta. Samaa tietoa kysytään vain kerran ja tieto on laadukasta, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää ja automatisointia voidaan lisätä. Digitaalisten tietovarantojen säilymiseen ja käytettävyyden varmistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, mutta lausuntoversiossa tätä kysymystä ei käsitellä eikä arkistoitua tietoa nähdä tietovarantona. Kansallisarkisto haluaa painottaa julkishallinnon keskeiset aineistot sisältävän arkiston merkitystä ensisijaisena tietovarantona ja tärkeänä osana julkishallinnon, tutkimuksen ja kansalaisten mahdollisimman vaivatonta ja itsepalveluun perustuvaa tiedonkäyttöä. Julkisen tiedon täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää lainsäädännön lisäksi panostuksia olemassa olevien aineistojen digitointiin sekä digitaalisiin säilytysratkaisuihin ja tiedon käyttöä edistäviin infrastruktuureihin ja palveluihin. Lausuntoversiossa mainittua digitaalisten tietovarantojen säilymistä käytettävinä myös tulevaisuudessa tulee tarkentaa niin, että se sisältää selkeästi myös arkistoinnin toteuttamistavan. Tiedon pitkäaikaissäilyttäminen ja arkistointi sekä vastuu tietojen saatavuuden ja käytettävyyden turvaamisesta on Kansallisarkiston lakisääteinen tehtävä, kuten muissakin Pohjoismaissa ja lähes kaikkialla Euroopassa. Arkistoinnin hajauttaminen vaikeuttaisi palveluita, heikentäisi kokonaisuuden hallintaa ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä olisi kustannuksiltaan tehotonta. Kyse on myös eettisen tietopolitiikan korostamasta jatkuvuudesta ja kansalaisten luottamuksesta keskeisten instituutioiden kestävyyteen. Tämä kansainvälinen periaate on painokkaasti ilmaistu Yhdysvaltain kansallisarkiston julkisivuun kirjatussa lauseessa ”This building holds in trust the records of our national life and symbolizes our faith in the permanency of our national institutions.” Yksittäisille organisaatioille pysyvän säilyttämisen kansallista vastuuta ei voi osoittaa, koska organisaatiorakenteet muuttuvat nopeasti. Yhteiskunnan jatkuvuuden turvaamisen korostamisesta huolimatta lausuntoversio operoi käytännössä ainoastaan organisaatioiden tiedon ja omadatan tasolla. Digitaalisen tiedon arkistointi ja sen säilyttäminen on tunnistettu lausuntoversiossa ainoastaan Suomen tilannetta koskevassa SWOTissa ja siinäkin haasteena. Tiedon keskitettyyn säilyttämiseen/arkistointiin ja uudelleenkäyttöön tarvitaan julkishallinnon yhteinen sähköinen arkisto, jota Suomessa ei ainoana EU-maana ole. Sen tulee muodostaa se tietovaranto, josta julkiset tiedot ovat mahdollisimman avoimesti saatavilla ja itsepalveluna käytettävissä. Tietojen käyttö ei tänä päivänä ole sidottu aikaan ja paikkaan, joten kansalaisten, viranomaisten ja tutkijoiden tiedonsaannin mahdollisuudet paranevat näin merkittävällä tavalla. Samalla hallinnon palvelutaso kasvaa, kun kaikki julkinen tieto on lainsäädännön rajoitukset huomioiden tarjottavissa kansalaisille. Lausuntoversiossa mainitaan, että tuleva tiedonhallintalaki parantaisi julkisten tietovarantojen hyödyntämistä. Kansallisarkisto katsoo, että näin ei välttämättä tule käymään. Julkishallinnon tiedonhallinnasta esitetty toimintamalli sisältää useita suuria riskejä ja saattaa pahimmillaan heikentää julkishallinnon yhtenäistä tiedonhallintaa ja tietoaineistojen arkistointia. Kansallisarkiston antama lausunto tiedonhallintalaista tuo nämä asiat esiin tarkemmin. Valtiovarainministeriön lausuntokoosteessa esitetyt jatkosuunnitelmat eivät näytä vievän asiaa ainakaan parempaan suuntaan, sillä lakiesityksen käsitteistö poikkeaa selkeästi voimaan jäävän arkistolain käsitteistöstä, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia tilanteessa, jossa maakuntauudistus ja sote-lainsäädäntö aiheuttavat muutenkin suuria muutoksia julkishallinnossa. Kansallisarkisto tuo esiin vakavan huolen tilanteesta. Ihmisten hyvinvointi edellyttää vahvaa osallisuutta ja kykyä vaikuttaa omaan elämään. Osallisuutta on myös mahdollisuus hankkia tietoa yhteiskunnasta ja sen kehityksestä esimerkiksi muistiorganisaatioiden kautta. Nämä organisaatiot luovat pohjaa henkisen hyvinvoinnin lisäksi myös taloudelliselle hyvinvoinnille ja kasvulle. Avoimet julkiset tietovarannot, joihin arkistot keskeisinä toimijoina lukeutuvat, vahvistavat kansalaisten sekä pienten yritysten toimintamahdollisuuksia. Käyttäjien tulee voida luottaa tietoon, jolloin olennaista on, että tiedon alkuperäiset kontekstitiedot kulkevat aina tiedon mukana. Suurimmat hyödyt tietovarantojen avaamisesta saadaan, kun eri tietoja voidaan yhdistää toisiinsa. Asiakastiedon hyödyntämisessä on tarve yhdistää tietoa henkilöstä saatavilla olevaan muuhun tietoon. Rekisteritiedot muodostavatkin yhteiskunnan keskeisen tietovarannon, jonka hyödyntämistä yhteiset käyttölupapalvelut nopeuttavat ja tehostavat. Tiedon ohella on oltava saatavilla sen ominaisuuksia kuvaavaa metadataa, koska tiedon lisäksi on julkaistava sen kontekstitiedot eli vähintään, mikä taho tiedon on luonut ja koska sekä sen, missä tarkoituksessa se on syntynyt. Ilman kontekstia tieto muuttuu epäluotettavaksi. Metadatan tulee kertoa myös tiedon julkisuusrakenteesta ja henkilötietoluonteesta. Silloin käyttörajoitettu ja/tai henkilötietoja sisältävä tieto rajautuu avoimen tiedon ulkopuolelle.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry.
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selontekoluonnos on tarpeellinen ja siinä on tunnistettu erittäin hyvin niitä haasteita, joita datan määrän kasvu, sen käsittelyn helpottuminen ja tekoälyn kehittyminen asettavat Suomen valtiolle ja kansalaisille. Yliopisto-opiskelijoiden kannalta erityisesti selonteossa ruodittu omadata-ajattelu on olennaista. Opiskelijoista syntyy opiskelun aikana yliopistolle sekä julkisiin tietokantoihin paljon informaatiota. On aivan olennaista, että opiskelijoilla on mahdollisuus itseään koskevan datan ja sen käytön hallintaan. Selonteon linjaukset ovat hyviä. Erityisesti tietopolitiikan tutkimukseen panostaminen ja yksilön tietopolitiikkaan liittyvien valmiuksien edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita. SYL toivoo, että selonteossa mainitut periaatteet ohjaavat tulevaisuudessa lainvalmistelua ja julkisen vallan käyttöä.
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Open Knowledge Finland kiittää lausuntopyynnöstä koskien eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella ja pitää aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena. Selonteossa käsitellään useaa varsin laaja aihepiiriä, ja jokaisesta näistä voisi sinänsä tehdä oman raporttinsa. Open Knowledge Finland kuitenkin pitää samalla erittäin hyvänä, että laajoja aihepiirejä on pyritty tuomaan yhteen ja käsittelemään kokonaisvaltaisesti selonteossa. Koska aiheet ovat laajoja, Open Knowledge Finlandin mielestä olisi tärkeää myös pyrkiä tuomaan esiin konkreettisia esimerkkejä.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen ympäristökeskus SYKE kiittää mahdollisuudesta kommentoida selontekoluonnosta. Tietopoliittinen selonteko on odotettu selvitys, joka käsittelee erittäin ajankohtaista aihetta. Eettisiin kysymyksiin kiinnitetään selonteossa varsin vähän huomiota, vaikka niiden huomiointi on ollut Tausta-kappaleen mukaan erityisen tarkastelun kohteena. EU:ssa (ja Suomessa) tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota mm. EU-tasoisten säädösten myötä (GDPR). EU:n ja Suomen tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa myös kansaiväliseen aiheeseen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon sekä toimintamallien sopimiseen. Globaalisti tulisi pyrkiä sellaisiin sopimuksiin ja yhteisesti sovittuihin käytäntöihin/pelisääntöihin, jotka eivät aseta esimerkiksi EU-maita omien säädösten suhteen eriarvoiseen asemaan EU-maiden ulkopuolisiin maihin/toimijoihin nähden. Selonteossa viitataan useisiin selvityksiin ja tutkimuksiin. Ehdotetaan lisättäväksi lähdeluettelo. Selontekoa on työstänyt yli 200 henkilöä, mikä näkyy ajoittain tekstin epätasaisuutena. Selonteon lopullisen version luettavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Selonteon nykyversion kieli on paikka paikoin kankeaa, lauserakenteet hankalia, toistoa on paljon ja sen vuoksi teksti on paikoin vaikeasti ymmärrettävää.
      • Suomen Akatemia
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteon laatiminen tietopolitiikasta on tarpeellinen toimenpide, kun tiedon käytön ja datatalouden merkitys kasvaa. Kansallisia ja kansainvälisiä linjauksia tarvitaan. Selontekoluonnos tuo esille monia tärkeitä asioita. Selonteossa tietopolitiikaa tarkastellaan yhdessä tekoälyn kanssa. Valinta on ymmärrettävä ja hyvä. Samalla on muistettava että tietopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat merkittäviä ja niihin liittyy eettisiä kysymyksiä silloinkin kun varsinaista tekoälyä ei käytetä.
      • Luonnonvarakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luonnonvarakeskuksen pitää selontekoa kattavana ja hyvin eri näkökulmat huomioonottavana. Pidämme tärkeänä että tietopolitiikkaa käsitellään omana politiikkasektorina, tietotalous tunnistetaan talouden yhdeksi osa-alueeksi ja Suomen kilpailukykyä tietotalouden alueella parannetaan. Selonteon tueksi tarvitaan kuitenkin konkreettiset toimenpiteet linjausten toteuttamiseksi. Lisäksi haluaisimme tuoda esille seuraavat seikat liittyen taustamuistioon: - Luku 2.8. Keskeiset tietopoliittiset linjaukset: Luonnonvarakeskus ja sen avoimet tietovarannot liittyen mm. metsävaroihin, riistatietoihin ja kalatietoihin tulisi mainita kohdassa ”Merkittäviä laajasti avoimia tietokokonaisuuksia ovat mm. Maanmittauslaitoksen hallinnoimat paikka- ja karttatiedot, Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedot ja Suomen ympäristökeskuksen ympäristötiedot (mm. vesivaroihin liittyvät).” - Lisäksi taustamuistion kuvioon 1 liittyen tuomme esille että Lukella on MMM:n hallinnonalalla tutkimusta käynnissä lohkoteknologioiden soveltamiseen liittyen (maatilan tiedonhallinnassa). Myös tiedolla johtaminen kohtaan liittyen haluamme tuoda esille että hallinnolle, yrityksille, maatalousyrittäjille, metsäomistajille, kalatalousyrittäjille, kalastajille ja metsästäjille tuotetaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi Luken toimesta.
      • Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet, Marttinen Sanna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietopoliittisille linjauksille on suuri tarve digitalisoitumisen ja datan merkityksen jatkuvasti kasvaessa yhteiskunnassamme. Eettisten periaatteiden nostaminen keskeiseksi osaksi tietopolitiikkaa ja tekoälykeskustelua on mielestämme hieno valinta. Koska aihepiiri on vahvasti globaali, olisi kansallisia linjauksia tehtäessä tärkeää huomioida niiden yhteensopivuus kansainvälisen kehityksen kanssa. Lausunnolla oleva selonteko kuvaa hyvin nykytilaa, mutta linjausten osalta se jää melko yleiselle tasolle. Selonteossa olisi hyvä selkeyttää mm. julkisen ja yksityisen sektorin rooleja toimenpiteiden edistämisessä sekä tunnistaa resursointitarpeet. Selonteossa olisi myös hyvä tuoda vahvemmin esiin tiedon roolia yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Nyt selvitys painottuu tiedon rooliin taloudellisen hyödyn saavuttamisessa.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kuluttajaliitto kannattaa kansallisen tietopolitiikan laatimista. Luonnoksessa listataan monia keskeisiä tietojen käyttöön, eettisiin kysymyksiin, ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen, osaamiseen, osallisuuteen ja luottamukseen sekä tietotalouden kilpailukykyyn liittyviä asioita. Selkeä tietopolitiikka on välttämätön tekoälyn käyttöönoton ohjaamiseksi: sen avulla tekoälyn tuomat hyödyt pystytään maksimoimaan ja haitat minimoimaan. Luonnoksessa esitetty tietopolitiikan rakentaminen EU-yhteistyössä ihmis- ja perusoikeuksien, ihmislähtöisyyden ja luottamuksen varaan on erittäin hyvä lähtökohta Kuluttajaliitosta on välttämätöntä, että tietopolitiikassa huomioidaan myös ne ihmiset, jotka eivät pysty hyödyntämään tietotekniikkaa. Heille on turvattava peruspalvelut. On myös huolehdittava siitä, että heidän henkilötietojaan käytetään vastuullisesti ja että he pääsevät hyötymään näiden tietojen käytöstä. Tämän ryhmän suuruus pienenee ajan myötä luonnollisen poistuman kautta, mutta siihen menee vielä melko pitkä aika. On myös huolehdittava esimerkiksi koulutuksella siitä, että tulevaisuudessa kukaan ei jää ilman tietoyhteiskunnassa tarvittavia perustaitoja ja -tietoja.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy (CSC) kiittää mahdollisuudesta saada lausua luonnoksesta valtioneuvoston selonteoksi Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella. CSC on suomalainen ICT-osaamiskeskus, joka ylläpitää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta korkeakoulujen valtakunnallista keskitettyä tietotekniikkainfrastruktuuria, ja tarjoaa sen avulla kansallisia tietotekniikkapalveluita tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon tarpeisiin. Selonteon aihe on hyvin ajankohtainen ja tärkeä. Tekoälyn etiikkaan liittyvien kysymysten on arvioitu olevan jopa ihmiskunnan tämän hetken tärkeimpien haasteiden joukossa, ilmastonmuutoksen ja ydinaseiden rinnalla. Tekoäly on teknologia, jonka täysimääräinen hyödyntäminen vaatii datan vapaampaa liikkuvuutta ja suurta laskentatehoa. Tarvitaan myös strategista ajattelua sen suhteen, mihin suuntaan tekoälyn keskiössä olevan datan käyttöä ohjataan. Suomeen tuleekin laatia strateginen, poikkihallinnollinen tekoälyn tilannekuva, jossa määritellään tavoitteet ja arvioidaan osaamis- ja resurssitarpeet. Samoin tulee edistää eettisesti kestävän ja teknisesti korkeatasoisen tekoäly- ja dataekosysteemin rakentamista. On myös huolehdittava kestävistä panostuksista datanhallintaan, laskentaan ja datan eettiseen käyttöön. Suomesta on tehtävä datan eettisen hyödyntämisen edelläkävijä. Tekoäly tarjoaa alati kasvavia mahdollisuuksia, ja sitä käytetään tulevaisuudessa entistä useammissa yhteyksissä ja sovelluksissa. Tekoälyn avulla voidaan ratkaista monimutkaisia ongelmia laskennallisin menetelmin, ja se voidaan ohjelmoida oppimaan tekemään itsenäisiä ratkaisuja sille annetun datan avulla. Kuitenkin ihminen määrittelee, millaiset valtuudet tekoälyllä on ja millä reunaehdoilla se voi tehdä tai oppia tekemään päätöksiä. Tekoäly sinänsä on arvoneutraalia, ja sen eettisyyden määrittävät käyttötarkoitus ja -tapa. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi parantaa julkisia palveluja, mutta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi kansalaisten kaiken kattavaan valvomiseen ja kontrollointiin perusoikeuksia loukaten. CSC:n mielestä on hyvä, että selonteko on valmisteltu laajapohjaisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa ja erilaisia näkemyksiä huomioiden. Eri lukujen näkökulmien moninaisuus kuitenkin aiheuttaa hajanaisuutta, joka vaikuttaa selonteon luettavuuteen. Selonteko hyötyisi toimitustyöstä,  jossa sen eri luvut pyrittäisiin liittämään kiinteämmin toisiinsa, jotta niistä muodostuisi yhtenäinen näkemys. Selonteossa halutaan esimerkiksi edistää sekä yritysten menestystä että kansalaisten tietosuojaa eettisen tietopolitiikan avulla. Tällä hetkellä ainakin monopolististen kuluttajapalveluiden (tyyppiesimerkkinä Google) kohdalla tietosuoja ja kaupallinen menestys ovat käytännössä ristiriidassa. Selonteosta ei löydy perusteluja, minkälaiset kannustimet voisivat johtaa tämän ristiriidan purkamiseen. Miksi eettisyyden lisääminen parantaisi yritysten kilpailukykyä? Yksi mahdollinen selontekoa yhtenäistävä tarina voisi olla ottaa lähtökohdaksi luvussa 3.3 esitetty visio Hyvän elämän Suomesta. Tekniset ja kaupalliset intressit ovat usein dominoineet tekoälyn kehityksessä ja eettisiin ongelmiin on havahduttu vasta, kun ongelmia on syntynyt. Selonteon keskeinen näkökulma on Suomen erottuminen kansainvälisessä tekoälykilpailussa eettisellä ja ihmisläheisellä lähestysmistavalla. Siksi olisi luontevaa, että selonteko etenisi eettinen näkökulma edellä määrittelemällä ensin, mitä hyviä päämääriä halutaan edistää ja sen jälkeen pohtimalla, miten ne toteutetaan tekniikan ja tietopolitiikan keinoin. Suomen tulee olla aktiivisena toimijana valjastamassa tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset teknologisesti korkeatasoisella ja eettisesti kestävällä tavalla. Tekoälyn kehittäminen vaatii kestäviä panostuksia tehokkaaseen laskentaan, ja tekoälyn raaka‐aineena oleva data on läpileikkaava ilmiö, joka ei tunne hallinnonalojen tai sektoreiden rajoja. Siksi Suomen tulee paitsi turvata kansalliset laskentaresurssit, myös järjestelmällisesti poistaa datan liikkuvuuden esteitä, jotta Suomi ei jää jälkeen kehityksestä. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat elintärkeitä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Pienenä huomiona todettakoon, että selonteossa esiintyy epäjohdonmukaisuutta käsitteiden “tieto” ja “data” käytössä (esimerkiksi Tiivistelmässä). Toimiakseen tekoäly ei välttämättä tarvitse tietoa (prosessoitua dataa), vaan sitä voidaan käyttää myös uuden tiedon tuottamiseksi käsittelemättömästä raakadatasta. CSC:n mielestä tiettyjä näkökulmia tulee huomioida selonteossa vielä tarkemmin, ja näihin ehdotuksiin palataan myöhemmin tässä lausunnossa.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteko avaa keskustelun tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. SAK katsoo, että se kokonaisuudessaan huomioi eri näkökulmat ja nostaa esiin eri toimijoiden kuten kansalaisten, julkisen- ja yrityssektorin sekä kolmannen sektorin näkökulmaa teknologisoituvan toimin-taympäristön tuomiin haasteisiin. Oleellista jatkossa on, että tekoälyn kohdalla toimintaa ohjaa selkeä ja vahva tietopolitiikka. Näin tekoälyn tuomat hyödyt saadaan mahdollisimman laajasti kaikkien yhteiskunnan jäsenten käyttöön sosiaalisesti, eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Näemme, että etiikkakoulutuksen, digitaalisten taitojen sekä tekoäly-ymmärryksen tulisi olla oleellinen osa yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opetusta ja etiikan opetus tulisi integroida nykyistä vahvemmin myös peruskouluopetukseen. Yhteiskunnalla on vastuu varmistaa, että kaikilla, myös yhteiskunnan marginaalissa olevilla kansalaisilla olisi perustaidot digiosaamisessa, jotta he eivät helposti joutuisi väärinkäytösten kohteeksi. Kansainvälisessä kilpailussa pärjääminen avaa mahdollisuuksia hyvinvoivan yhteiskunnan kehittämiseen. Sen ohella yhtä tärkeää on, että tekoälyä sovelletaan suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointihaasteiden, kuten ilmastokehitystä, maahanmuuttoa ja väestön ikääntymistä koskevien kysymysten ratkaisemiseen. Hyvän hallinnon tavoitteita tulee soveltaa myös tekoälyn tekemiin ratkaisuihin. Kansalaisilla tulee olla oikaisu- ja valitusmahdollisuus myös, kun tekoälyä käytetään osana päätöksentekoa.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Oulun yliopisto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella". Luonnos on hyvä ja tarpeellinen tietopolitiikan linjaus. Se on kuitenkin painotukseltaan liiketoimintalähtöinen, eikä huomioi kovin selkeästi tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa. Datatalouden, alustatalouden ja tekoälyn nopea kehittyminen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja palvelutarjontaa. Tämä muutos edellyttää vahvempaa koko maan kattavaa infrastruktuuria ja väestön toimijuuden ja osallisuuden vahvistamista, joka voidaan toteuttaa vain lisäpanostuksella tutkimukseen, laaja-alaiseen peruskoulutukseen sekä jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Tietojärjestelmien kehittämistyössä on tunnistettava ja huomioitava eri sidosryhmät ja niiden arvot, jolloin kyetään kattavasti tunnistamaan ja ratkaisemaan eettisiä haasteita jo varhaisessa vaiheessa ja kehittämään käyttäjien kannalta entistä riskittömämpiä tietojärjestelmiä. Eettisten periaatteiden toteutuminen edellyttää ensi vaiheessa yhteistä kansallista linjausta tietopolitiikassa ja tekoälyn hyödyntämisen periaatteissa, jota toimii Suomen linjauksena EU-tasolla.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan luonnos tietopoliittisesta selonteosta on sisällöllisesti ja lähestymistavaltaan oikeansuuntainen. Siinä on onnistuneesti otettu huomioon teknologisten näkökulmien lisäksi myös tietopolitiikan eettisiä kysymyksiä sekä osaamiseen ja osallisuuteen liittyviä näkökulmia. Sivistysyhteiskunnan tietopolitiikan keskeisiä osa-alueita ovat osaamisen vahvistaminen, tietovarantojen hyödyntäminen ja palvelujen kehittäminen eettisesti kestävällä tavalla. Ministeriö katsoo, että tietopolitiikan onnistuminen edellyttää kaikkien osa-alueiden tasapainoista kehittämistä yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Luonnoksessa kuvatun tietopolitiikan kokonaisvaltaisuus kuvastaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä ottaa haltuun monitahoisia kokonaisuuksia, hallita keskinäisriippuvuutta ja rakentaa aktiivisesti kestävää tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Ministeriö pitää valmisteltavana olevaa Eettistä tietopolitikkaa tekoälyn aikakaudella –selontekoa tarpeellisena ja merkittävänä. Tästä syystä ministeriö katsoo, että selonteosta tulee muodostua valtioneuvoston yhteinen ja yhtenäinen asiakirja, joka linjaa Suomen tulevaa tietopolitiikan kehittämistä. Tietopolitiikassa onnistuminen edellyttää aktiivisia toimia politikan eri sektoreilla ja kaikilla hallinnonaloilla. Selonteon valmistelu ajoittuu tilanteeseen, jossa samanaikaisesti valmistellaan ja käsitellään tietopolitiikkaan keskeisesti vaikuttavaa lainsäädäntöä. Lainsäädännöllä ja selonteosta käytävällä keskustelulla on merkittäviä vaikutuksia tietopolitiikan suuntaan ja toteutukseen. Selontekoon sisällytettäviä linjauksia tulisi vielä täsmentää ja terävöittää. Yleiselle tasolle jäävät linjaukset ovat osittain monimerkityksellisiä. Merkittävä osa linjauksista edellyttäisi myös mittavia jatkotoimia, joita ei ole selonteossa kuvattu. Esimerkiksi linjaus ”linjataan periaatteet tiedon maksullisuudelle ja maksuttomuudelle” on olennainen tietopoliittinen kysymys, mutta sen ratkaiseminen edellyttäisi syvällistä selvitystyötä ja laaja-alaista lainsäädännön kehittämistä ja muita toimia ja sisältää yhteyksiä EU-tason politiikkaan. Luonnoksen sisällöllisenä puutteena ministeriö pitää tutkimuksen roolin vähäistä käsittelyä selonteossa. Hyvä tutkimusperusta on edellytys tiedon laajalle hyödyntämiselle, osaamisen kehittämiselle, kilpailukyvylle, tietomassojen ja datan jalostamiselle syvälliseksi tiedoksi ja ymmärrykseksi sekä käyttökelpoisiksi sovelluksiksi. Ilman omaa korkeatasoista tutkimusta ja kansainvälistä verkottumista emme kykene myöskään ottamaan käyttöön muualla tuotettua tietoa ja osaamista. Koska selonteon linjaukset koskevat laajasti koko yhteiskuntaa, yksilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, on lopullisen selonteon laajaan viestintään kiinnitettävä huomiota. Selonteolla tulee luultavasti olemaan merkittävä rooli tietopolitiikkaan liittyvien käsitteiden vakiinnuttamisessa, minkä vuoksi lopullisessa selonteossa tulisi määritellä siinä käytettävät keskeiset käsitteet.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • KKV pitää arvokkaana lähtökohtana sitä, että tietopolitiikkaa ja tekoälyä kehitetään ihmislähtöisesti. Tällöin arvopohjaan kuuluvat luontevasti ihmis- ja perusoikeudet, osallisuus, vastuullisuus, luottamus ja turvallisuus (s. 5). Kun visiona on, että tieto ja teknologia palvelevat ihmistä (s. 10), keskiöön nousevat ihmisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen. Näitä lähtökohtia olisi noudatettava sekä silloin, kun yhteiskunnan palveluja kehitetään ennakoivan tiedon hyödyntämisen pohjalta, että silloin, kun uusia innovaatioita luodaan markkinaehtoisesti.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ole lausuttavaa.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Aalto-yliopisto pitää erinomaisena, että valtio on ryhtynyt toimenpiteisiin tietopolitiikan aikaansaamiseksi. Tieto on hyvin erilainen resurssi kuin materiaaliset resurssit tai raha – tieto ei vähene käytettäessä, vaan useimmiten päinvastoin. Tietopoliittinen selonteko ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella” on melko yleisluontoinen ja varovainen sanamuodoissaan, mikä on ymmärrettävää aiheen nopean muuttumisen myötä. Politiikkaa on tarpeen päivittää säännöllisesti. Pidämme erinomaisena, että prosessin aikana kuultiin laajapohjaisesti useita sidosryhmiä, eikä selontekoa laadittu vain hallinnonalojen yhteistyönä. Tietopolitiikan myöhemmässä päivittämisessä suosittelemme käytettävän samanlaista lähestymistapaa. Aalto-yliopiston tärkein viesti on, että Suomen kilpailuetu korkealaatuinen tutkimus sekä tekoälyn perusmenetelmistä että sen eettisistä aspekteista ja sovelluskohteista. Näin voimme kehittää toimivia menetelmiä itse, sen sijaan että vain seuraamme mitä muut tekevät – maallemme ei synny kilpailuetua siitä että teemme samaa kuin muut. Tietopoliittisen selonteon päämäärinä on tukea Suomen päätöksenteko- sekä kilpailukykyä ja ihmisten hyvinvointia. Näiden edistäminen tekoälyn hyödyntämisen avulla vaatii huomioimaan oikeudellisen viitekehyksen. Sääntelyn osalta on selonteon luonnoksessa viitattu yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Asetuksen lisäksi – ja siihen kytkeytyneenä – koneoppimisen soveltamisessa merkittävä on myös Suomen tuleva tietosuojalaki. Mutta relevanttia lainsäädäntöä on myös tietosuojan ulkopuolella: esimerkiksi ei-henkilötietojen vapaa liikkuvuus ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset, jotka Suomi on ratifioinut. Euroopan unionissa on lisäksi valmisteilla keskeistä sääntelyä, jonka lopullinen sisältö on avoinna ja johon Suomi voi vielä vaikuttaa. Erityisen merkittäviä ovat tulevat sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin korvaaminen asetuksella (lakiehdotus: COM/2017/010 final) ja tekijänoikeutta koskeva Digital Single Market –direktiivi. Jälkimmäisen sisältö (lakiehdotus: COM(2016) 593 final) voi muotoutua hyvinkin tärkeäksi datalouhinnalle. DSM-direktiivin 3 artikla ei sallisi tiedonlouhintaa yrityksille, millä olisi voimakas negatiivinen vaikutus EU:n datatalouteen ja mahdollisuuteen hyödyntää tekoälyä EU:ssa. Ehdotetussa DSM-direktiivissä on myös artikla 3 a, joka antaa jäsenvaltioille oikeuden mahdollistaa tiedonlouhinta myös yrityksille. Tämä mahdollisuus tulee kansallisesti hyödyntää. Vielä ei ole säädetty erityistä tekoälylakia, ”Lex AI”. Yksi sysäys sen tuloon voi olla Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 suosituksista komissiolle robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä (2015/2103(INL)). Mikäli komissio esittää virallisen lakialoitteen, sen sisältö tulee olemaan Suomelle keskeinen laajamittaisessa tekoälyn hyödyntämisessä. Lisätietoja antaa päällikkö Ella Bingham ella.bingham@aalto.fi
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selontekoluonnoksen taustalla on havainto, että tiedon merkitys kansantalouden ja yhteiskunnan kehitykselle kasvaa jatkuvasti, että yhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä tietoa ja hyödyntää sitä eri tavoilla edistetään useilla politiikka-alueilla toisistaan erillään ja että Suomesta puuttuu kokonaisvaltainen tiedon hyödyntämisen visio, strategia ja politiikka. Selonteon yhtenä tavoitteena on muotoilla tällainen visio ja sen saavuttamista tukevaa politiikkaa. Teknologian mahdollistettua suurten tietoaineistojen kokoamisen ja analysoinnin kokonaisvaltaisen tietopolitiikan tai vähintäänkin nykyistä kokonaisvaltaisempien tietopoliittisten linjausten tarve on yhä ilmeisempi. Samaan aikaan uusista teknologisista mahdollistajista erityisesti tekoäly tarjoaa tiedon hyödyntämiselle aivan uusia mahdollisuuksia, joihin tulisi ripeästi tarttua tiukentuvassa kansainvälisessä kilpailussa. Selonteossa tulisi vielä tämänhetkistä voimallisemmin korostaa, kuinka riippuvainen Suomen kansantalouden menestys on siitä, että erityisesti yritykset tarttuvat tiedon hyödyntämiseen tekoälyn ja muiden teknologioiden mahdollistamin keinoin ja miten nopeaa käynnissä oleva digitaalinen murros on. Tiedon intensiivinen käyttö ja erityisesti tekoälyratkaisujen käyttöönotto nostavat esiin monenlaisia haasteita ja eettisiä kysymyksiä, joihin kokonaisvaltainen tietopolitiikka voisi tarjota ratkaisuja. Valittu näkökulma: Eettinen tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella onkin ajankohtainen ja perusteltu. Lausunnolla olevassa selontekoluonnoksessa on tiivistetysti nostettu esiin lukuisia tietopolitiikan teema-alueita. Näitä ovat tekoälyn ohella esimerkiksi alustatalous ja MyData-lähestymistapa yhtenä Suomelle kilpailuetuja hakevana tietopolitiikan osa-alueena. Tietopolitiikkaa ja toimintaympäristöä, jossa ja johon sillä pyritään vaikuttamaan, onkin selontekoluonnoksessa tarkasteltu monipuolisesti. Selontekoluonnoksessa on pyritty tasapainoiseen tietopolitiikan kuvaukseen. Lähtökohdiksi on asetettu eurooppalaiset eettiset arvot, avoimuuden korostaminen tietopolitiikassa, yksilön oikeuksien vahvistaminen ja erityisesti pyrkimys varmistaa turvallinen tiedon hyödyntämisen toimintaympäristö ja yhteiskunnan jatkuva luottamus tiedon hyödyntämistä kohtaan. Tässä tasapainotuksessa on kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan vielä parantamisen varaa: - Selonteko näyttäisi lähtevän ajatuksesta, että kaiken datan pitäisi olla lähtökohtaisesti kaikkien saatavilla ja se, että jotkin tietoaineistot, joita suojaavat esim. liikesalaisuus-, immateriaalioikeus- tai tietosuojalainsäädäntö, olisivat jollain lailla poikkeuksellisia. - TEM puoltaisi lähestymistavaksi ja yleisperiaatteeksi mahdollisimman laajaa tiedon avoimuutta, mutta paremminkin avointa tiedettä käsittelevässä keskustelussa esitetyin periaattein: ”niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin tarpeellista”. Samoin kuin yritykset pyrkivät innovaatiotoiminnassaan optimoimaan toimintaansa avoimen ja suljetun innovaatiotoiminnan välillä, myös datan hallinnassa toimitaan näin. - Datan avoimuuden aste-eroja on käsitelty luonnoksessa OECD-lähtöisellä kuviotarkastelulla ja liikennedataesimerkin näkökulmista, mutta muilta osin selonteossa jossain määrin ylikorostetaan datan avoimuutta. Selonteossa tulisi tunnustaa jo nykyistä aiemmin tekstissä, että yritysten kilpailuasemat perustuvat paljolti niiden hallussa olevaan tietoon ja sen pitämiseen yrityksen omassa hallinnassa. - Selonteossa esitetään, että merkittävä osa datatalouden raaka-aineesta on yksityistä ihmistä koskevaa henkilötietoa. Tätä on tärkeää analysoida, koska vastuullisesta henkilötiedon käsittelystä pyritään saamaan Suomelle ja Euroopalle kilpailuetua ja sitä koskevat lainsäädännölliset ja eettiset kysymykset ovat vaativia. Selonteko tuntuisi kuitenkin painottuvan liikaa yksilöön liittyviin kysymyksiin, ja muita yhteiskunnan toimijoita, erityisesti yrityksiä koskevat kysymykset yritystiedon taloudellinen merkitys jäävät vähemmälle käsittelylle. - Tietopolitiikan keinovalikoima tullee ulottumaan tietoisuuden lisäämisestä velvoittavaan lainsäädäntöön. Selontekoa selkeyttäisi, jos tietopolitiikkaa tarkasteltaisiin selkeämmällä ryhmittelyllä sääntöpohjaisiin, lainsäädännöllisiin politiikka-alueisiin ja keinoihin ja enemmän vapaaehtoisuuteen perustuviin politiikkatoimiin. Lainsäädännöllisiin kuuluvat esimerkiksi tietosuoja, immateriaalioikeudet, kilpailupolitiikka, julkisen hallinnon velvoittaminen nykyistä tehokkaampaan tiedonhallintaan, yksityistenkin tahojen velvoittaminen tiedon avaamiseen joissakin tapauksissa ja toisaalta lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle meneviin tavoitteisiin politiikkavaikuttamisen kautta, erityisesti MyData-lähestymistavan osalta. Esimerkiksi eettisissä kysymyksissä velvoitteita ei useinkaan voida asettaa lainsäädännöllä. - Tietopolitiikan laaja keinovalikoima ulottuisi toisaalta myös organisaatiorakenteisiin ja investointeihin. Selonteon alussa tulisi todeta, että selonteossa ei käsitellä hallinnon organisointia eikä talousarviokysymyksiä. - Eettisiä kysymyksiä tarkasteltaessa nousevat huolet ja uhat luonnollisesti usein esiin, mutta ne tulisi mainita suhteessa mahdollisuuksiin ja hyötyihin. Etiikkaan kuuluvista tekijöistä puuttuu esimerkiksi tekoälyratkaisuista puhuttaessa punninta hyötyjen ja haittojen välillä (vrt. lääkealan etiikka). - Alustataloutta ja datataloutta tarkasteltaessa hyötyjen ja riskien/haittojen tarkastelu katkeaa kesken kerronnan huoleen, että vaikka datatalous skaalautuu, siihen liittyy kuitenkin joitakin fyysisiä rajoitteita, kuten työvoiman riittävyys. Nämä tulisi esittää yhtenäisemmin jäsenneltyinä. Tekstissä on toisaalta lisäksi tämän lausunnon kappaleittaisessa tarkastelussa kuvattua epäyhtenäisyyttä tekstin yleisluontoisuuden ja yksityiskohtaisuuden välillä sekä sumeutta juridisen tilanteen ja tavoitetilanteiden välillä. Käsitteissä tuntuu myös olevan häilyvyyttä. Esim. tietotalous, datatalous ja alustatalous on joiltakin osin käsitelty suunnilleen synonyymeinä, toisaalla datatalous olisi kapeimmillaan vain data-aineistojen ja niiden tulkintojen kauppaa. Selonteossa olevat politiikkalinjausehdotukset ovat pääpiirteissään varsin yleisluontoisia ja toisaalta monelta osin tarkoitukseltaan epäselviä. Niitä tulisi tarkentaa, selkeyttää ja terävöittää siinä määrin kuin tällaiselle tulevaisuutta luotaavalle periaatelinjausdokumentille on asianmukaista. Linjausehdotuksia on jäljempänä kommentoitu kappalekohtaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu mielellään selontekoluonnoksen jatkokehitykseen selonteon eri valmistelukokoonpanoissa.
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella” -asiakirjasta (lausuntopyyntö VM/2527/00.01.00.01/2017). Selonteon teemoina ovat muun muassa tietopolitiikan määrittäminen, tekoälyn hyödyntäminen laajasti, tekoälyn osaamistarpeet sekä alusta- ja datatalous. Selontekoon sisällytettävät toimet koskevat esimerkiksi tiedon keräämistä, yhdistämistä, avaamista ja säilyttämistä sekä tietoturvallisuutta ja tietosuojaa. Selonteossa selvitettäviin toimiin lukeutuvat myös eettiset kysymykset, osaamisen varmistaminen ja sääntelykysymykset sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen. Selonteolla vahvistetaan Suomen ja Suomessa toimivien yritysten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kilpailu- ja päätöksentekokykyä. Lisäksi yhdessä tehtävillä linjauksilla ja periaatteilla rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin sekä taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen että turvallisuuden ja ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa. Microsoft Oy kiittää mahdollisuudesta lausua aiheesta ja lausuu seuraavaa.
      • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Kalijärvi Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Valtiovarainministeriö on 21.9.2018 pyytänyt lausuntoa "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella" -selonteon luonnoksesta. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää luonnosta kokonaisuutena ansiokkaana ja perusteellisena. Luonnokseen on koottu erilaisia näkökulmia tietopolitiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen. Selontekoa valmistelevan työryhmän asettamispäätös annettiin 23.3.2018. Asettamispäätöksen mukaan selontekoon tuli sisällyttää "esimerkiksi tietoturvallisuutta ja tietosuojaa sekä tiedon keräämistä, yhdistämistä, avaamista ja säilyttämistä" konkretisoivat toimet. Valtioneuvoston selonteot pyrkivät tyypillisesti olemaan strategia-asiakirjoja. Myös tässä luonnoksessa on paljon strategian piirteitä, mutta siitä puuttuu kokonaan strategiaan kuuluva toimeenpanosuunnitelma esitettyjen linjausten toteuttamiseksi. Toimeenpanosuunnitelman tulisi sisältää myös linjausten toteuttamisen aikataulutus ja arvio tarvittavista resursseista. Nyt esitetyssä muodossaan selonteko ei ole toimeenpantavissa. Myös selonteon linjausten toimeenpanon valtiontaloudellinen merkitys jää arvioimatta. Luonnoksessa on esitetty kaiken kaikkiaan 28 linjausta, jotka jäävät kuitenkin varsin yleisluontoisiksi. Selontekoluonnoksesta ei ilmene, miltä osin suositukset ovat mahdollisesti ns. uusia avauksia tai miltä osin niitä jo mahdollisesti toimeenpannaan mm. liitteeseen 1 kootuissa kehittämistoimissa. Kokonaisuutena eri toimijoiden roolit ja vastuut linjausten toteuttamisessa jäävät täysin avoimeksi. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen on suhteellisen uusi ilmiö julkisessa hallinnossa. Tästäkin syystä selonteon tulisi sisältää konkreettisia linjauksia siitä, millä ulottuvuuksilla ja aikajänteellä tietopolitiikan toimeenpanoa ja sen vaikutuksia aiotaan seurata.
      • Ollila Riitta, Jyväskylä yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luonnoksessa ei ole huomioitu, että EU:n tietosuoja-asetuksen 22 artiklan automatisoituja yksittäispäätöksiä koskevat säännökset asettavat jo nyt velvoitteita, millä edellytyksillä automatisoituun päätökseen tai profilointiin johtavia tekoälysovelluksia voidaan kehittää. Sellaiset tekoälysovellukset, joilla luodaan henkilöön koskevia oikeusvaikutuksia tai jotka vaikuttavat henkilöön merkittävästi, edellyttävät kohdehenkilön suostumusta tai hänen kanssaan tehtyä sopimusta. Jos kyse on julkisen vallan käyttöön perustuvista toimenpiteistä tai päätöksistä, niiden perusteista pitää säätää kansallisella lailla. Myös Suomen perustulain 10 § edellyttää, että henkilötietojen käsittelyn perusteista pitää säätää lailla. EU:n tietosuoja-asetus on jo nyt suoraan velvoittavaa oikeutta. Jos halutaan käyttää hyväksi asetuksen kansallista harkintamarginaalia, siitä pitää säätää lailla. Luonnoksessa ei ole tunnistettu kaikkia oikeudellisia velvoitteita, jotka jo nykyisen lainsäädännön pohjalta kohdistuu mahdollisiin tekoälypohjaisiin sovelluksiin. Ennen kuin tekoälyä koskevia eettisiä ohjeita voidaan kehittää, pitää tunnistaa nykyisen lainsäädännön asettamat reunaehdot. Toki tekoälypohjaiset sovellukset voivat tarjota laajemman tietopohjan päätöksenteon tueksi. Tekoälysovellusten ei pitäisi kuitenkaan johtaa laiminlyönteihin, lainvastaisiin lopputuoksiin tai henkilötietojen lainvastaiseen käsittelyyn.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Lausuntoluonnosta koskevat kommentit on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen: kansalaiset, työntekijät ja poliittiset päätöksentekijät Kansalaiset Suurin uhka kansalaisnäkökulmasta on uhkaamassa oleva digitaalinen kuilu kansalaisten kesken. Sekä yksityisesti että julkisesti tuotettujen palvelujen lisääntyvä siirtyminen verkkoon on jättämässä osan kansalaisista näiden palvelujen saavuttamattomiin. Sähköisten välineiden kuten verkkopankin, verkkokaupan, sähköpostin ja sähköisen viranomaisasioinnin käyttö ikääntyneen väestön keskuudessa on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin nuoremmilla ikäryhmillä. On arvioitu, että 300 000 yli 75-vuotiasta on ilman tietokonetta, 500 000:lla yli 65-vuotiaalla ei ole älypuhelinta ja lähes 250 000 yli 65-vuotiasta ei ole koskaan käynyt internetissä. Selvä digitaalinen kuilu kulkee myös kansalaisten koulutustason mukaan. Matalimmin koulutettu, vain perusasteen tutkinnon varassa oleva väestönosa hyödyntää digitaalisia palveluja muita selvästi harvemmin. Kykenemättömyys käyttää sähköisiä välineitä voi lisätä syrjäytymisen tunnetta. Se voi myös vähentää kansalaisten mahdollisuuksia tasavertaiseen kohteluun ja demokraattiseen osallistumiseen varsinkin tilanteissa, joissa sähköisiä välineitä käytetään esimerkiksi palautemekanismeina palveluista tai mielipiteen esittämiskanavina paikallisista tai laajemmista yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä. Uusien digitaalitekniikkaan perustuvien ratkaisujen käytettävyys on monesti huonolla tasolla. Monet palveluista on suunniteltu ns. valistuneille käyttäjille, joilla ei ole myöskään käyttöön liittyviä fyysisiä, kielellisiä tms. rajoitteita. On arvioitu, että 250 000 suomalaisella on jokin sellainen toimintarajoite (kuten esim. näkövamma), joka estää palvelujen käytön ilman sopivia apuvälineitä. Tietovälineiden ja -järjestelmien käyttöön liittyvät ergonomiset näkökohdat jäävät suunnitteluvaiheessa monesti liian vähäiselle huomiolle, mikä entisestään nostaa käytön kynnystä riskiryhmien näkökulmasta. Työntekijät Digitalisaation vaikutuksista työelämässä koskien esimerkiksi ihmistyön korvautumista älykkäällä automaatiolla tai työtehtävien sisällöllistä muutosta on monenlaisia näkemyksiä. Teknologia ei sinänsä monessakaan tapauksessa vaikuta luonnonlainomaisesti, vaan tärkeämpää on tapa ja tarkoitus, jolla uusia teknologisia mahdollisuuksia työssä hyödynnetään. Digitalisaation merkittävimmät vaikutukset työelämässä ovat todennäköisesti vasta edessä. Vaikka digitalisaatio ei merkitsisikään työpaikkojen määrän vähenemistä sellaisenaan, on todennäköistä, että monien työtehtävien sisällöt muuttuvat merkittävästi. Tämä synnyttää työpaikoilla epävarmuutta ja korostaa muutoksen hallinnan ja muutosjohtamisen merkitystä. Työnantajilla on vahvin intressi suunnata tarvittavia koulutuspanoksia strategisimmissa tehtävissä työskentelevälle avainhenkilöstölleen, joka on useimmiten myös jo valmiiksi korkeimmin koulutettua. Tutkimukset osoittavat, että isot automatisointihankkeilla etenevät usein hyvin teknologiavetoisesti eikä osaamistarpeiden muutoksista pystytä tai ole jostain muusta syystä valmiutta tiedottaa henkilöstölle ennakoivasti. Teknologiset muutostilanteet uhkaavat tästä syystä voimistaa digitaalista kuilua myös yritysten ja koko työvoiman sisällä sekä jättää yhä suuremman osan vastuusta kehittää omaa osaamistaan muutosten edellyttämällä tavalla työntekijöille itselleen. Työntekijän ja koneen välinen vuorovaikutus muuttuu, kun teknologiasta tulee älykkäämpää. Älykkyys viittaa sekä koneen uusiin toiminnallisiin ominaisuuksiin kuten näköön, luonnollisen kielen ymmärtämisen, kommunikoivuuteen ja mobiilisuuteen että koneen kykyyn oppia. Älykäs teknologia korvaa entistä enemmän sellaisia, myös korkeaa asiantuntemusta vaativia työtoimintoja, joiden toteutustapaa ja lopputulosta voi pitää suhteellisen ennustettavina. Koneoppimisen myötä myös raja sen välillä, missä ihmisellä on etulyöntiasema koneeseen, muuttuu jatkuvasti. Tämä kaikki voi huonosti toteutettuna lisätä epävarmuutta ja henkistä painetta työssä. Tilanteet, joissa algoritmit suorastaan ohjaavat ihmisen toimintaa, voivat johtaa myös lisääntyvään vieraantuneisuuden tunteeseen, omanarvontunnon heikentymiseen ja työn mielekkyyden murenemiseen. Toisaalta, fiksummin toteutettuna, tämä avaa myös mahdollisuuksia siirtää tylsistyttäviä rutiinimaisia toimintoja koneen tehtäväksi ja hyödyntää paremmin niitä vahvuuksia, joita ihmisellä on edelleen koneeseen nähden. Lisääntyvän automaation ja kehittyvän robotiikan avulla voidaan parantaa työturvallisuutta siirtämällä ihmiseltä koneelle tehtäviä, jotka ovat ihmiselle esimerkiksi liian yksinkertaisia, likaisia tai vaarallisia tai vaativat liian suurta hienomotoriikkaa. Samalla esimerkiksi robottien lisääntyvä mobiilisuus ja autonomisten kulkuvälineiden yleistyminen synnyttävät uudenlaisia riskejä. Riskit voivat koskea niin fyysistä turvallisuutta kuin henkistä kuormittavuutta. Uudet teknologiset ratkaisut voivat toisaalta lisätä työntekijöiden altistumista myös perinteisen oloisille riskitekijöille. Yksi esimerkki tällaisesta on 3D-tulostus. Siihen liittyy niin laiteriskejä (kuumuus, osien liikkuvuus, sähköiskut), prosessiin sisältyvä altistusriskejä (päästöt ja kemikaalit) kuin lopputuotetta koskevia turvallisuusriskejä. Teknologian ja työn taitavalla muotoilulla pystytään ehkäisemään monia tämäntyyppisistä riskeistä. Uutena näkökulmana nousee esiin myös kysymys tietoturvasta. Puutteellinen tietoturva altistaa ohjelmoitavia, älykkäitä koneita, laitteita ja järjestelmiä ulkopuolelta aiheutetuille häiriöille, joista voi aiheutua ennalta-arvaamattomia vaaroja ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Uudenlaisen riskityypin muodostaa myös digitaalisessa muodossa olevan datan määrän jatkuva nopea kasvu ja kommunikaatiovälineiden kehittyminen välittämään digitaalista dataa entistä nopeammin ja helpommin. Tällaista dataa tuottavat esimerkiksi erilaiset navigointipalvelut, internet-sivustojen lokit, sähköpostit, älykkäät sähköverkot, laitteiden toimintaa tarkkailevat anturit ja sosiaalinen media. Ihmisten altistuminen lisääntyvälle saatavilla olevalle ja huomioitavalle datamäärälle altistaa henkiselle ja fyysiselle kuormitukselle, jolla voi olla monenlaisia terveyteen ja hyvinvointiin ulottuvia heijastusvaikutuksia. Digitalisaatio mahdollistaa edelleen työn ja työntekijän entistä tarkemman valvonnan. Tätä koskevia pelisääntöjä on jatkoa ajatellen tarvetta edelleen selventää. Kysymys siitä, missä kulkee työnantajan oikeus hyödyntää uusia teknologisia mahdollisuuksia valvonnan, suoriteseurannan ja tätä kautta mahdollisesti työn kehittämisen välineenä ja missä taas työntekijän oikeus suojautua tällaiselta suoralta valvonnalta, on monesti epäselvä. Jatkuva tarkkailun alaisena oleminen voi vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Digitalisaatiolla on myös välillisiä työntekijöiden terveyteen ulottuvia vaikutuksia sitä kautta, että uudet teknologiset ratkaisut mahdollistavat työn tekemisen entistä useammin mobiilisti erilaisista paikoista käsin ja erilaisina vuorokaudenaikoina. Tämä lisää parhaimmillaan työntekijöiden oman elämän hallintaa, työn ja muun elämän yhteen sovittamista ja yksilöllisempiä, omaan elämäntilanteeseen ja -tyyliin sopivia tapoja työskennellä ja kiinnittyä työelämään. Näin voidaan myös edistää osatyökykyisten ihmisten osallistumista työmarkkinoille sekä osallistumista pitkienkin maantieteellisten etäisyyksien päästä ja siten ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Kääntöpuolena on kuitenkin vaara työn läikkymisestä entistä enemmän muun elämän puolelle ja usein toistuvasta työskentelystä oloissa, jotka eivät ole soveliaita pitkäkestoiseen työn tekemiseen (esim. ergonomisesti huonot työasennot, altistuminen melulle ym. häiriötekijöille). Poliittiset päätöksentekijät Poliittisten ym. päätöksentekijöiden kannalta ongelmana on teknologisten ratkaisujen nopea kehitys. Yhteiskuntapoliittinen päätöksenteko ja sääntely tulee jäljessä viipeellä eivätkä uusien teknologisten ratkaisujen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ole useinkaan mitenkään yksiselitteisiä tai välittömästi ilmeneviä. Vaikutusten parempi ennakointi edellyttää laajaa kansallista ja kansainvälistä tiedonvaihtoa eri sidosryhmien kesken ja tähän perustuvaa yhteisen ymmärryksen muodostamista. Tutkimukseen perustuva tieto digitalisaatiokehitykseen liittyvistä pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on vielä suhteellisen hajanaista.
      • Ulkoministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ulkoministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua tietopolitiikkaluonnoksesta. Tematiikka on haastava, sillä politiikkaluonnoksen vieminen käytännön tasolle normaaliin tapaan noudatetun strategian laadinnan tai toteutusohjelman luomisen kautta ei ole täysin yksiselitteisesti toteutettavissa. Asetettu tavoite teloälyn hyödyntämisestä eturivin toimijoiden joukossa osana digitalisaatiokehitystä on kunnianhimoinen. Toisaalta kunnianhimoa tulee olla, sillä tekoälyn mahdollisuudet, mutta myös sen esille nostamat uhkatekijät ovat käytännössä rajattomia. Turvallisuusnäkökohtien osalta ulkoministeriö haluaa yhtyä puolustusministeriön teemasta antamaan lausuntoon. Huolimatta edellä mainitut reunaehdot on kuitenkin hallinnon osalta pyrittävä käytännön konkretiaan tekoälyn hyödyntämisessä sen kehityskaaren huomioiden. Suuntauksena on ollut hankkeistaa ja rahoittaa hallinnonalojen toimintojen uudistamista tuottavuus-, digitalisaatio- ja viimeisimpänä kokonaisuutena robotisaatiotematiikan kautta. Vastaava malli voisi tulla kyseessen myös tekoälyn hyödyntämisessä, mutta eri megatrendien suhteen olisi ehkä luotavissa laajempiin kokonaisuuksiin tähtääviä uudistusohjelmia kuin em. toimintamallia käyttäen. Tämän suunnitteluun tulisi selonteon jälkeisessä vaiheessa panostaa yhteistyössä yrityskentän kanssa. Tekoälyn hyödyntämiseen panostetaan globaalisti merkittävästi. On todettu, että joka hallitsee tekoälyä hallitsee maailmaa. Kansallisen kehitystyön ohella tulisikin panostaa vaikuttamiseen ja yhteistoimintaan erityisesti Euroopan Unionin kautta, jotta Eurooppa ei jäisi erilliseksi jälkeenjääneeksi saarekkeeksi maailmassa, jossa erityisesti Yhdysvallat ja Kiina panostavat aihealueeseen merkittäviä resursseja.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Palta pitää tietopolitiikkaa koskevaa selontekoa tarpeellisena linjauspaperina. Digitaalitalous, tekoälyn kehittyminen ja muuttuneet asiakastarpeet julkisella sektorilla edellyttävät, että datan monipuoliselle hyödyntämiselle luodaan yhteisesti jaetut ja selkeät periaatteet. Tietopolitiikkaa ja digitalisaatiota koskevaa johtamista valtioneuvostotasolla on syytä kehittää. On keskeistä, että Suomessa kyetään rakentamaan käyttäjälähtöisiä ja tuottavuutta parantavia digitaalisia palveluita kansalaisille ja yrityksille ja toisaalta suomalaisyritykset kykenevät kehittämään datan ja tekoälyn hyödyntämiseen pohjautuvia vientituotteita ja -palveluita. Samalla on huolehdittava datan käyttöön ja tekoälyyn liittyvistä eettisistä periaatteista, yksityisyyden suojasta, mahdollisista riskeistä sekä muun muassa yritysten liikesalaisuuksien suojaamisesta. Tietopolitiikkaa ja digitalisaatiota koskevaa johtamista valtioneuvostotasolla on syytä uudistaa.
      • Tulli.fi, Ulkomaankauppa- ja verotusosasto, Asiakkuus- ja veronkantoyksikkö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Tullilta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston selonteoksi ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”. Tullin ulkomaankauppa- ja verotusosasto (jatkossa Tulli) lausuu selonteosta seuraavaa. Valtioneuvoston selonteko on hyödyllinen avaus tekoälyn soveltamisen tietopoliittisiin kysymyksiin. Tullin käsityksen mukaan lähitulevaisuudessa olisi tarpeellista selvittää laajemminkin viranomaisen (juridisia) mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämisessä, erityisesti datan avaamisessa ja viranomaisen tiedollisissa oikeuksissa, esimerkiksi koneoppimisen kokeilujen ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016) näkökulmasta. Valtioneuvoston selontekoon olisi selkeyden vuoksi syytä määritellä ja yhdenmukaistaa käytetty sanasto ja termit.
      • Tieteentekijöiden liitto, Tieteentekijöiden liitto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tieteentekijöiden liitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Hallituksen tavoite on, että Suomesta kehittyy edelläkävijä tekoälyn soveltamisessa ja tietopolitiikassa. Hallituksen laatimassa selonteossa kiinnitetään huomiota tietopolitiikan määrittämiseen, tekoälyn hyödyntämiseen laajasti, tekoälyn osaamistarpeisiin sekä alusta- ja datatalouteen. Niin sanottu heikko tekoäly ei ymmärrä tekemiään päätöksiä tai niiden seurauksia. Siksi vastuu koneiden tekemistä päätöksistä on ihmisellä. Tämän vuoksi on kehitettävä sääntelyä, joka ei anna ihmiselle mahdollisuutta paeta vastuuta. Yhteiskunnan vastuulla on kehittää koulutusta, jotta kansalaisten osaaminen kasvaa tekoälytekniikan kehittämisessä, soveltamisessa ja käyttöönotossa. Eettisyys pitäisi määritellä selonteossa. Tarkastelunäkökulmana voisivat olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys ja näihin liittyvät, yhdessä määritetyt arvot. Raportissa on ehkä yltiöoptimistinen usko suomalaisten korkeaan osaamisen tasoon ja yritysten valmiuteen digitaalisuuteen ja tietotalouteen. Käytännössä osaamistaso on jo lähtenyt rapautumaan ja edelleen digiloikkaa vasta tavoitellaan. Liitto korostaa tutkitun tiedon merkitystä ja sitä, että vain tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan elävällä yhteydellä uudet asiat ja innovaatiot saadaan sujuvasti käytäntöön yhteiskunnassa. Tiedemyönteisen ilmapiirin luominen kuuluu koko yhteiskunnalle, siksi tutkimuksen merkitystä selonteossa olisi voinut alleviivata esitettyä enemmän. Raportissa ei tuoda esiin myöskään polarisoitumisen riskiä. Olisi syytä, ehkä arvioida myös sitä, voiko käydä niin, että digitalisoituvassa yhteiskunnassa väestö jakaantuu yhä selvemmin niihin, jotka osaavat digitaalisuudessa luovia ja huolehtia omasta asemastaan ja hyvinvoinnistaan, kun taas osa siirtyy yhä kauemmas ulkokehälle.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä luonnokseen tietopoliittisesta selonteosta. Sitra on eduskunnan alainen rahasto, poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton organisaatio. Sitran oikeudellinen asema rinnastuu hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin ja sen keskeisin tehtävä on huolehtia Suomen tulevaisuudesta. Sitran IHAN®-hankkeessa rakennetaan reilun datatalouden perustuksia. Luomme valtioiden rajat ylittävät pelisäännöt sekä ratkaisut reiluun datan vaihtoon ja hyödyntämiseen. Sitra on ollut aktiivisena toimijana tietopoliittisen selonteon valmistelussa. Sitra pitää tietopoliittista selontekoa tärkeänä työnä Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tietopoliittisia periaatteita ja linjauksia tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa juuri nyt, sillä digitalisaation myötä yhteiskunta toimii yhä enenevissä määrin datan, informaation ja niistä muodostetun tiedon ja palvelujen varassa. Tiedon taloudellinen ja yhteiskunnallinen arvo on siis merkittävä. Sitra toivoo, että selonteon pohjalta edetään konkreettisiin toimiin, jotka ovat Suomen tulevan kehityksen, kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman kannalta keskeisiä. Tietopolitiikkaa tulee kehittää eri politiikkalohkoilla ja tunnistaa sen mahdollisuudet eri sektoreilla läpikäyvästi. Samaan aikaan tulee huomata, että tietopolitiikka myös yhdistää eri sektoreita ja siiloja. Sen vuoksi on keskeistä tunnistaa nämä yhteistyön uudet alueet ja niitä eteenpäin viemällä mahdollistetaan ja luodaan tarvittavaa uutta osaamista ja rakenteita niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Sitra haluaa kiittää erityisesti selonteon avointa valmisteluprosessia, jossa yhteiskunnan eri toimijat ovat päässeet yhdessä muotoilemaan tietopolitiikan periaatteita ja linjauksia. Keskeiset huomiomme ovat seuraavat: • Selonteossa korostetaan pohjoismaisia arvoja, kansalaisten luottamusta sekä ihmiskeskeisyyttä sekä korostetaan yksilön roolia. Sitra pitää tätä valittua näkökulmaa tärkeänä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta puhuttaessa. • Se miten Suomi menestyy globaalissa kilpailussa, on kiinni siitä, miten EU:n sisämarkkina toimivat. Sitra katsoo, että selonteossa on syytä ottaa entistä paremmin huomioon kansainvälinen kehitys esimerkiksi EU:n digitaaliset sisämarkkinat strategia ja parhaat kansainväliset käytännöt. • Kielellä on tärkeä osa todellisuuden rakentumisessa. Kielen rakenne ja sanasto muokkaavat maailmankuvaamme. Kielen ja sanaston tarkastelulla ja johdonmukaisella käytöllä on tietopoliittisessa selonteossa erityinen merkitys. Sitra ehdottaa, että selonteon käsitteistöä selkeytetään ja harmonisoidaan, esimerkiksi termeistä datatalous tai tietotalous valitaan toinen, ja valittua termiä kuljetetaan läpi selonteon. • Sitra katsoo, että selonteon vaikuttavuutta lisää, jos sen liitteeksi liitetään sanasto, jossa on määritelty keskeiset käsitteet kuten tietopolitiikka, datatalous, alustatalous, tietoekosysteemi, dataosaaminen, avoin data, dataekosysteemi, avoin rajapinta. Näin voidaan varmistaa, että yhteiskunnan eri toimijat, jotka käyttävät selontekoa oman työnsä pohjana, ymmärtävät käsitteet yhtenevällä tavalla. • Selonteon tekstissä asemoidaan paikoitellen tekoäly itsenäiseksi ja irralliseksi toimijaksi. Sitran näkemyksen mukaan tekoäly on kyvykkyys tehdä asioita paremmin, ei itseisarvo. Tekoälyllä on keskeinen rooli tuottavuuden nostamiseen kaikilla talouden osa-alueilla. Se on itsessään myös uudenlaista osaamispääomaa ja siten se myös mahdollistaa uudenlaisten tuotannontekijöiden ja tekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton. Näin se edesauttaa ja tuottaa uuden teknologian ja nopea skaalautumisen kautta kustannustehokkaampia ja laadukkaampia palveluja niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Sitra toivoo, että selonteon tekstissä tekoäly asemoituu johdonmukaisesti yhdeksi datatalouden tuotannontekijäksi ja osaamispääomaksi parantaa hyvinvointia ja Suomen kilpailukykyä
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Ylituomari Ann-Mari Pitkäranta
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Hallinto-oikeus pitää tekoälystä ja tietopolitiikasta laadittua selontekoa yleisesti ottaen tarpeellisena tekoälyn laaja-alaisen hyödyntämisen ja eettisten periaatteiden linjaamisen näkökulmasta. Tietojärjestelmien kehittäminen mahdollisimman yhteentoimiviksi, viranomaisten välistä tiedonsiirtoa edistäviksi, käyttövarmoiksi ja tietoturvallisiksi nähdään tehokkaan tietotekniikan hyödyntämisessä tärkeänä tavoitteena.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Keski-Äijö Outi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Business Finland pitää luonnosta monipuolisena ja laajan katsauksena tietopolitiikan monisyiseen alueeseen. Osallistamalla laajaa ja monin tavoin edustavaa vaikuttajajoukkoa selonteon luomisessa on saatu aikaan sangen kattava ja hyvälaatuinen lopputulos. Luonnoksen luettavuutta ja paikoin ymmärrettävyyttä heikentää kuitenkin käsitteiden määrittelemättömyys. Tietopolitiikan vaikutuksia ja toimintamekanismeja täytyy myös tutkia ja pyrkiä puuttumaan ei-haluttuihin vaikutuksiin. Selonteko voisi myös kuvata, kuinka toimintaa ja linjauksia tutkitaan, arvioidaan tai tarvittaessa muutetaan.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Puolustusministeriön lausuntoon on koottu puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen näkemykset luonnoksesta. Puolustusministeriö on valmistellut selontekoa varten yhdessä sisä- ja ulkoministeriöiden kanssa taustapaperin ”Turvallisuus jatkuvuudenhallinnan takeena”. Taustapaperissa käsitellään tietopolitiikkaa mahdollisuuksien ja uhkien sekä avoimuuden ja turvallisuuden tasapainon näkökulmasta, korostetaan turvallisuuskriittisen tiedon tunnistamista ja riskien arviointia, valmiuden ja varautumisen huomioimista osaamisessa sekä tiedon luovuttamisen hallintaa. Taustapaperin teemoja on sisällytetty luonnokseen hyvässä yhteistyössä selontekoa valmistelleen sihteeristön kanssa. Selontekoluonnosta yksityiskohtaisempi kuvaus turvallisuusviranomaisten näkökulmista on luettavissa taustapaperista. Puolustusministeriö kiinnittää huomiota selonteossa esitettyjen, hyvien ja kannatettavien näkökulmien ja linjausehdotusten viemiseen käytännöksi. Maininta selonteossa ei riitä, vaan käytännön toimenpiteisiin on ryhdyttävä – työn käynnistämistä ei kuitenkaan ole mainittu luonnoksessa eikä siitä puolustusministeriön tietojen mukaan ole linjausta. Selonteon valmisteli laaja verkosto. Myös toimeenpanoon tarvitaan laajaa yhteistyötä ja yhteisymmärrystä eri toimijoiden kesken. Turvallisuuteen liittyvät asiat on integroitu selonteon tekstin sisälle asiayhteyteensä. Tämä on oikea menettely. Puolustusministeriön näkemyksen mukaan turvallisuus on integroitava kaiken toiminnan sisälle, sitä ei voi tuottaa ulkopuolelta, jonkun toisen taholta. Teknologisen kehityksen syklin jatkuva nopeutuminen tuo mahdollisuuksia mutta myös täysin uudenlaisia ja yllättäviä uhkia. Mahdollisuudet suojata arkaluonteista tietoa heikentyvät suurten tietomassojen siirtyessä digitaaliseksi ja tiedon automatisoitujen louhintamahdollisuuksien kasvaessa. Tämä ei koske vain turvallisuusviranomaisia, vaan koko julkista hallintoa tai yksilöiden omia tietoja. Turvallisuuden huomioimatta jättäminen tai sen vähättely ei ole eettisesti oikein. Tämän takia linjausten jalkauttaminen tulee tapahtua yhteisymmärryksessä kaikkien toimijoiden kesken, samoin periaattein. Yhteistyö turvallisuuden osalta toteuttaisi kansallisesti yhteisesti hyväksyttyä, kokonaisturvallisuuden toimintamallia. Käytetty terminologia olisi syytä tarkistaa ja yhdenmukaistaa. Puolustusministeriö osallistuu mielellään tähän työhön. Linjaukset olisi syytä nostaa vielä näkyvämmin esille ja mahdollisuuksien mukaa tiivistää ja konkretisoida.
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Valtakunnanvoudinvirasto ilmoittaa kohteliaimmin, että se antaa lausuntonsa ainoastaan selonteon kohdasta 4.1. Muilta osin asiasta ei ole lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Yleiset kommentit luonnoksesta Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida selontekoluonnosta ja toteaa, että se on jäsennelty asiallisesti sekä monipuolisesti tietopolitiikkaa tarkasteleva ja on pääosin kannatettava. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että eettistä keskustelua käydään tiedon käytöstä ja hyödyntämisestä. Esitämme joitakin kommentteja alaotsikoiden mukaan jäsenneltynä. Yleisiä huomiota Yleisenä huomiona Kuntaliitto toteaa, että laadittu selonteko on tarpeellinen, eettistä pohdintaa ja tietopoliittisia periaatteita ja linjauksia tarvitaan juuri nyt. Kuntaliitto näkee, että selonteko edistää julkisen hallinnon mahdollisuuksia olla mukana kansainväli-sessä tietopolitiikan, tekoälyn ja tietotalouden kehityksessä. Kuntaliitto pitää kuitenkin erittäin tärkeänä, että tietopolitiikan linjauksia ja tekoälyn kehittämistä tehdään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionhallinnon ja yritysten kanssa yhteistyössä ottaen huomioon kansalaisnäkökulman. Selonteosta ja sen liitteistä puuttuvat lähes kokonaan kuntien ja kuntayhtymien näkemykset ja suunnitelmat. Esimerkiksi liitteenä oleva Ministeriöiden toimenpiteet ja hankkeet tekoälyn ja tietopo-litiikan alueilla -raportti on katsaus valtionhallinnon tilanteeseen. Selonteosta puuttuvat vastaavat kuntien ja kuntayhtymien sekä Suomen yrityselämän raportit. Kunnat ja kuntayhtymät ovat merkittävä ja vastuullinen toimija tietopolitiikassa, niin tiedon tuot-tajana kuin tiedon hyödyntäjänäkin. Selonteko jää näiltä osin varsin kapea-alaiseksi. Kuntaliitto haluaa korostaa, että linjausten määrittelemiseksi tarvitaan laaja-alaista yhteiskunnallista arvokeskustelua tekoälystä ja tietopolitiikasta, tiedosta ja tiedonhallinnasta sekä yhteiset toiminta- ja menettelytavat tiedon käyttöön ja hallintaan. Selonteon teksti on hyvin yleisluonteista. Teksti poukkoilee asia- ja teemakohtaisesti: välillä puhutaan viranomaisista ja yrityksistä, välistä yksilöistä ja ihmisistä, suomalaisista, kansalaisista, yhteiskunnasta ja yrityksistä. Jokaista teemaa tulisi käsitellä valtion, kuntien ja kuntayhtymien, yritysten ja kansalaisten näkökulmasta. Esimerkiksi kohta 4.1. tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet, kappale keskittyy kuvaamaan lähinnä liike-elämän ja yritysten näkökulman, pitäisi kuvata tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet myös muiden toimijoiden näkökulmasta. Tai selkeästi kirjoittaa selonteko yhteiskunnan näkökulmasta yleisesti ja yritysten näkökulmasta sekä niiden yhtymäkohdista. Nyt selonteko jää paikoitellen näkökulmaltaan kapea-alaiseksi ja sekavaksi. Julkishallinnon rooli on Suomessa merkittävä ja tämä voisi näkyä selvemmin tietopolitiikassa. Selontekoon on kirjattu relevantteja linjauksia. Luettavuuden lisäämiseksi linjaukset olisi hyvä koota tekstissä yhteen paikkaan. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että yhteiskunnallisen arvokeskustelun ja selonteon pohjalta laaditaan laajassa yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien, valtionhallinnon, yritysten ja kansalaisten kanssa toimenpideohjelma. Kuntaliitto huomauttaa, että valtiohallinnon toimenpiteet eivät kaikilta osin tue selonteon linjauksia; koulutuksen määrärahoja on supistettu ja lisäksi selontekoa tukeva lainsäädäntö, esimerkiksi kansallinen tietosuojalainsäädäntö, on myöhässä. Lisäksi Kuntaliiton näkemyksen mukaan tekoälyn ja digitalisaation suhde kansalaisten perusoikeuksiin ovat tärkeitä eettisiä kysymyksiä, joista tulisi käydä keskustelua. Voidaan pohtia minkälaisia ratkaisuja eri tilanteissa tekoälyllä saavutetaan ja kenen näkökulmasta ratkaisut ovat eettisiä, ja kuka tai mikä taho määrittelee eettisyyden. Esimerkiksi kunnat ovat lähellä ihmistä, onko mahdollista, että kunnille voisi jossain tilanteessa tulla eettisyyden määrittelijän rooli, mitä se vaatisi ja olisiko se ylipäänsä perusteltua? Tiivistelmä Tiivistelmässä pitäisi tuoda vahvemmin esille, että tekoäly tarvitsee myös inhimillistä osaamista ja sen kehittämistä, jotta tekoälyyn/koneoppimiseen/neuraaliverkkoihin la-datut odotukset voitaisiin lunastaa. Selonteossa todetaan, että ”Suomen vahvuuksia ovat kansainvälisesti tasokkaat pe-rustietovarannot, hyvä hallinto, koulutustaso, vahva eteneminen digitalisaatiossa ja eri toimijoiden yhteistyö. Edelleen Suomella on paljon avattua dataa ja toisaalta korkea-tasoista kyberturvallisuusosaamista. Kuntaliitto ehdottaa, että listaan lisätään luottamus julkishallinnon toimijoihin ja toimintaan. Tiivistelmässä ja sitä sivuavissa kappaleissa pitäisi nostaa paremmin esille, että mitä moninaisempiin käyttötarkoituksiin tietoa halutaan käyttää, sitä selvemmiksi tulevat toisaalta myös tiedon laadun puutteet, ajantasaisuuden haaste, tiedon aukottomuus tai eheys jne. Tiedon standardointiin liittyvä osaaminen, sen kehittäminen ja perustietorakenteiden ylläpito perusedellytyksenä pitäisi huomioida selonteossa vahvemmin. Standardit ovat myös tekoälykehittämisen ydintä (algoritmit). Osaamisesta puhutaan yleisellä tasolla ja analytiikkaosaamisen näkökulmasta, mutta tietorakenteiden ja toi-minnallisten määrittelyiden ym. merkitys tiedon yhteensopivuudessa/harmonisoinnissa ja sitä kautta tiedon hyödynnettävyydessä on aina liian ohuesti esillä. Paikallaan olisi nostaa edelleenkin tarve kehittää merkittävästikin operatiivisten tietojärjestelmien käyttäjäystävällisyyttä ja yhteentoimivuutta.
      • Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Viestinnän eettinen neuvottelukunta kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteosta "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella". Vuonna 2015 perustettu neuvottelukunta on viestintäalan järjestöjen yhteinen toimielin, joka ottaa kantaa viestinnän eettisiin kysymyksiin ja ylläpitää Viestinnän eettisiä ohjeita. Neuvottelukunta lausuu selonteosta erityisesti viestinnän ja viestintäalan eettisten kysymysten kannalta.
      • Keskusrikospoliisi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt Keskusrikospoliisilta (KRP) lausuntoa valmisteilla olevasta uudesta tietopoliittisesta selonteosta nimeltään "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella". Pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteena on, että Suomesta kehittyy edelläkävijä tietopolitiikassa ja tekoälyn soveltamisessa. Selonteon teemoina ovat muun muassa tietopolitiikan määrittäminen, tekoälyn osaamistarpeet sekä alustaja datatalous. KRP kiittää Valtiovarainministeriötä mahdollisuudesta lausua asiassa. Tekoälyn ratkaisuista olisi KRP:n näkemyksen mukaan todennäköisesti isokin hyöty poliisitoiminnassa isojen tietomassojen käsittelyssä sekä erilaisten päätelmien tekemisessä. Tekoäly saattaa myös parhaimmassa tapauksessa mahdollistaa poliisin hallussa olevien tietojen käsittelyn pseudonymisoituna tai anonymisoituna tavalla, joka vähentää suorien henkilötietojen käsittelyn tarvetta ja joka täten parantaa kansalaisten tietosuojaa. Hyöty olisi todennäköisesti suurinta niissä toiminnoissa, joissa säännöllisesti käsitellään tietoja ja etsitään yhdistäviä tekijöitä tai tiettyjä käyttäytymismalleja (esim. IT-forensinen data). Lausunnolla olevan luonnoksen luvuissa 4.2 ja 4.3 taustoitetaan hyvin tekoälyyn liittyviä mahdollisia ongelmia ja pohdittavia asioita. Luvussa 4.3 todetaan osuvasti, että nykyiset tekoälyjärjestelmät eivät ole vastuullisuuteen kykeneviä olentoja ja, että järjestelmien käytön seuraukset pitää voida jäljittää ja jakaa ihmisten kesken. Yllä mainittujen asioiden lisäksi myös tekoälyn päättelyketjut on kyettävä riittävällä varmuudella varmistamaan, jotta lopputulokseen voidaan luottaa. Tämä edellyttää järjestelmien sisäisten toimintalogiikkojen syvällistä tuntemusta ja ymmärtämistä. Erityisen tärkeään asemaan päättelyketjujen aukottomuus nousee poliisin työssä, jossa todisteiden oikeusvarmuus on äärimmäisen tärkeä elementti poliisityötä. Tätä voi poliisin toimesta tarkastella kahdesta näkökulmasta. Toisaalta poliisissa tulee olla riittävät ymmärrys, tietotaito ja kyky tunnistaa sekä käsitellä tekoälyn tuottamaa digitaalista forensista todistusaineistoa ja toisaalta poliisin tulee riittävällä varmuudella pystyä todentamaan ja selvittämään ulkopuolisille esim. tutkinnassa käytettyjä menetelmiä, joissa mahdollisesti on käytetty tekoälyä. Mikäli tapahtuma- ja päättelyketjuja ei riittävällä aukottomuudella pystytä todentamaan riskinä on, että todisteiden todistusvoimaisuutta joudutaan kyseenalaistamaan ja lopputuloksiin ei täten voida luottaa. Mikäli koneen sisäistä toimintalogiikkaa ei riittävästi tunnetta, vaarana saattaa olla, että rikokseksi epäillyn asemaan päätyy syyttömiä henkilöitä, jolloin yksilön oikeusturva vaarantuu. Pidemmällä tehtyjä päätöksiä ja päätelmiä ei luotettavasti voida perustella. KRP:n näkemyksen mukaan tekoälyn käyttöä ja kokeilua viranomaistoiminnassa tulee ehdottomasti edistää ja siihen tulee osoittaa resursseja, jotta paremmin ymmärretään mihin sitä voidaan käyttää ja mitä rajoituksia siihen liittyy sekä miten siihen tulee suhtautua. Lisäksi toimialakohtaiset pohdinnat ja keskustelut ovat äärimmäisen tärkeitä yhteisen ymmärryksen ja näkemyksen luomiseksi. Lainsäädäntötyössä ja erityisesti poliisia koskevassa lainsäädännön kehittämistyössä tekoälyn käyttö tulee ottaa huomioon ennakoivasti ja etupainotteisesti, jotta haasteisiin hyvissä ajoin voidaan vastata ja tarpeellista kyvykkyyttä kehittää. Erityisen tärkeää olisi saada luotua laajat eettiset sekä yhteiskunnalliset suuntaviivat ja reunaehdot tekoälyn käytölle viranomaistoiminnassa, jotta pelisäännöt olisivat mahdollisimman selkeät ja luottamus viranomaisten tekemiin päätöksiin säilyy korkealla tasolla myös tulevaisuudessa. KRP kannattaa, että luvussa 4.3 esitetyistä linjauksista muodostetaan tarkempia reunaehtoja, että aiheeseen syvennytään etupainotteisesti avaamalla keskustelua ja luomalla eettisiä suuntaviivoja tekoälyn käytölle.
      • Valtori
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja ilmoittaa, ettei Valtorilla ole lausuttavaa luonnoksesta valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella".
      • Opetushallitus, Hallintopalvelut/tietohallinto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Luonnos on tarpeellinen kuvaus tietopolitiikan linjauksista ja toimenpiteistä tekoälyn aikakaudella. Luonnoksessa listataan monia keskeisiä asioita, mutta niitä käsitellään pintapuolisesti (esim. eettiset kysymykset, tietojen käyttö, luottamus). Luonnos keskittyy kilpailukyvyn ja taloudellisen edun saamiseen tekoälyn hyödyntämisessä. Olisi toivottavaa, että selonteossa huomioitaisiin tekoälyn tuomat muut hyödyt, mahdollisuudet ja haitat esimerkiksi eriarvoisuuden estämisen näkökulmasta. Selontekoon olisi syytä lisätä eettisen ja poliittisen näkökulman lisäksi vahvemmin oikeudelliset kysymykset ja niiden pohdinta.
      • Liikennevirasto, Kaasalainen Riitta
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Liikennevirasto suhtautuu erittäin myönteisesti tietopolittiisten periaatteiden ja linjausten edistämiseen. Selonteko koostaa laajasti tietoon liittyviä asioita eri teemojen kautta muodostaen visiota tulevaisuuden mahdollisuuksista ja kattaen laajasti yhteiskunnan eri osa-alueet. Periaatteille ja linjauksille on tarvetta, mutta niiden edistäminen vaatii vielä vision täsmentämistä sekä tehtävien, vastuiden ja toimenpiteiden konkretisoimista. Seuraavassa yksittäisiä huomioita:
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Helsingin yliopisto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta selonteoksi ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”. On erinomaista, että valtio on ryhtynyt toimenpiteisiin tietopolitiikan aikaansaamiseksi maassamme. Tieto on resursseistamme eri asemassa kuin esim. raha tai raaka-aineet. Tieto ei häviä kun sitä käytetään – päinvastoin tiedon arvo yleensä kasvaa, kun sitä käytetään. Lisäksi sitä voi jakaa kustannustehokkaasti. Tämä myös todetaan selkeästi lausunnon kohteena olevassa tekstissä. Tietopoliittinen selonteko ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella” on varovainen avaus: Esitetyt toimenpiteet ovat aika yleisellä tasolla. On ilmeisesti ymmärrettävä tietopolitiikka jatkuvasti kehittyvänä politiikkana, joka tarvitsee säännöllistä ja usein tapahtuvaa päivittämistä. Yhteenvetona voi todeta, että tietopoliittisessa selonteossa on monta hyvää linjausta, mutta tutkimuksen merkitys pitäisi olla vahvemmin esillä. Tekoäly on tekstin kantava teema, mutta itse asiassa monilta osin kyse on yleisestä digitalisaation ja tietojenkäsittelyn menetelmien hyödyntämisestä. Tekoälyn tuoma lisäarvo näissä eri tilanteissa olisi hyvä tuoda esille. Yleisenä valmisteluun liittyvänä huomiona on erinomaista, että prosessin aikana kuultiin laajapohjaisesti useita sidosryhmiä, eikä selontekoa laadittu vain hallinnonalojen yhteistyönä. Tietopolitiikan myöhemmässä päivittämisessä on toivottavaa, että vastaisuudessakin käytetään transparenttia lähestymistapaa.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteon luonnoksessa on laadittu kuvaus tietopolitiikasta ja tekoälyn hyödyntämisestä strategisella tasolla. Kuitenkin joissain kohdin on tieto- ja data -käsitteitä käytetty epäjohdonmukaisesti. Tiedon, informaation ja datan käsitteitä olisi syytä avata tarkemmin merkitysten selventämiseksi. Luonnoksesta käy myös huonosti ilmi, miten ja millä tasolla esitetyt linjaukset konkretisoituvat valtion ohjaukseen. Kunnilla on tärkeä rooli tietopolitiikkakeskustelussa laajojen tiedonmuodostumisprosessiensa vuoksi. Kunnat ovat läsnä kansalaisten arkipäiväisissä palvelutarpeissa, joista kertyy digitalisaation myötä yhä enemmän yhdisteltävissä olevaa dataa. Mitä enemmän tekoälyn avulla muodostettavat tiedonkäyttömahdollisuudet kasvavat, sitä tärkeämmäksi käy keskustelu käytön etiikasta myös kuntien toiminnassa. Toiminnan tehokkuutta etsitään jatkuvasti yleistyvän automatisoinnin ja tekoälyn keinoista. Regulaation mahdollisuudet tukea ja antaa linjauksia koko julkiselle hallinnolle on selvitettävä, jotta tiedon käyttö tekoälymenetelmin säilyy eettisesti kestävällä pohjalla. Tietopolitiikkaa ja arvokeskustelua tekoälyn soveltamisesta tarvitaan jokaisella julkishallinnon tasolla ja toimialalla jatkuvasti. Osaamisen kehittämisen ja koulutuksen merkitys on tuotu selonteossa esille, mutta varsinaisesti ei ole käsitelty tietokäsitystä eikä tiedon muuttuvaa luonnetta, joka on tietopolitiikan ja tiedon eettisen käsittelyn kannalta olennainen tekijä. Tekoälyn kehittämiseen tarvitaan runsaasti luotettavaa ja helposti käytettävissä olevaa tietoa, johon tulee olla vapaa käyttöoikeus. Samalla tietoturvallisuuteen ja tiedon eheyteen liittyvät vaatimukset tulee pitää esillä ja toisaalta varmistaa tietosuoja ja yksilön oikeudet itseä koskevan tiedon hallintaan. Johdannossa mainitaan, että kansallisessa tietopolitiikassa on otettava huomioon EU-lainsäädäntö ja kansainväliset sitoumukset. Tähän tulisi lisätä, että myös Suomen kansallinen tietosuojalainsäädäntö tulee ottaa huomioon. Selonteossa on hyvin tuotu esiin uusi EU:n yleinen tietosuoja- asetus.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta valtioneuvoston selonteoksi ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”. Eettisten ohjeistusten luominen on tärkeää, sillä uutta teknologiaa voidaan käyttää hyvin monella eri tavalla. Juridiikka asettaa reunaehdot toiminnalle, mutta näiden raamien sisällä liikkumavara voi silti olla hyvin suuri. Eettisten ohjeistusten kautta voidaan asettaa koko toimintaa läpäiseviä arvopäämääriä, jotka voivat toimia pohjana myös lainsäädäntötyölle ja lain soveltamiselle. Digitalisaatio- ja tekoälykokonaisuuden haasteena on meneillään olevien erilaisten kehityshankkeiden ja -ohjelmien suuri määrä. Kokonaisuutta tulisi koordinoida siten, että hankkeita kyetään samanaikaisesti sekä hyödyntämään täysmääräisesti että välttymään päällekkäiseltä työltä. Hankkeiden kokoaminen laajemmiksi teemakokonaisuuksiksi voisi auttaa koordinaatiotyötä. Selonteossa on hyviä, varsin yleisluonteisia linjauksia, jotka kuitenkin uhkaavat jäädä irrallisiksi. Myöskin tarkastelutasot vaihtelevat (periaatteet vs. käytännön toimet, juridiikan käytännön muutostarpeet vs. etiikka). Selonteossa ei otettu kantaa siihen, miten tietopolitiikan linjaukset tulisi integroida/huomioida meneillään olevissa hankkeissa tai miten linjausten toimeenpano ja seuranta tulee tapahtumaan. Avoimeksi jää, laadintaanko selonteon pohjalta toteutussuunnitelma ja millä tasolla se mahdollisesti tehdään (kansallinen vs. toimijakohtainen). Selonteon pohjalta on selvää, että olennaista on pitää yllä reaaliaikaista tilannekuvaa tietopolitiikkaan vaikuttavista kansainvälisistä trendeistä ja ilmiöistä sekä pyrkiä ennakoimaan niiden vaikutuksia. Miten tämä olisi käytännössä toteutettavissa ja kenen toimesta? Selonteossa viitattiin useammassakin osiossa aiemmin tehtyihin selvityksiin tai lakiuudistuksiin. Selonteon hyödynnettävyyttä jatkossa parantaisi, jos sen liitteeksi laadittaisiin taulukko, johon on lukukohtaisesti listattu aiemmin tehdyt selvitykset/hankkeet/ohjeistukset sekä ao. kohtaan liittyvät säädökset. Kokonaisuudessaan selonteko kuitenkin huomioi eri näkökulmat kattavasti ja siinä esille nostetut asiat ovat hyvin tärkeitä ja ajankohtaista.
      • Suomen UNICEF ry, Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija. Lausunto valmisteltu yhdessä muiden Suomen UNICEFin asiantuntijoiden kanssa, Leino Irene
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • YK:n lastenjärjestönä UNICEFin tehtävänä on suojella lapsen oikeuksia kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että tekoäly tulee vaikuttamaan jokaisen lapsen elämään monin eri tavoin jo lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi UNICEF osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun tekoälyn käytön mahdollisuuksista ja riskeistä niin Suomessa kuin globaalisti. Kiitämme selonteon tavoitetta rakentaa Suomen kilpailukykyä ja edelläkävijyyttä tietopolitiikassa tekoälyn aikakaudella ihmis- ja perusoikeuksien, ihmislähtöisyyden ja luottamuksen varaan. Tämän tavoitteenkin valossa Suomen UNICEF haluaa korostaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää lapsen edun harkintaa kaikessa päätöksenteossa. Tämä koskee myös lapsista kerätyn tiedon ja tekoälyn käyttöä, silloin kun niiden käytöllä on vaikutusta lapsen elämään ja hänen oikeuksiensa toteutumiseen. Vaikka tämä selonteko keskittyy pitkälti tietopolitiikkaan, on tärkeää muistaa, että tekoälyn käyttö linkittyy myös moneen muuhun asiaan datatalouden lisäksi. Tekoälyn käyttö mahdollistaa yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen ja kykenee edistämään parhaimmillaan kestävää kehitystä Suomessa ja globaalisti. Tätä tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin. Suomen UNICEF ehdottaa, että tässä hallituksen selonteossa avattaisiin enemmän eettisten näkökulmien ja riskien lisäksi myös tekoälyn käytön mukanaan tuomia positiivisia mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseen. Valtio voi aktiivisesti ohjata yrityksiä kehittämään yhteiskunnallisesti merkittäviä kestävän kehityksen ratkaisuja selkeiden ja tarpeeksi merkittävien kannustimien avulla ja kannustamme hallitusta tähän. UNICEF on käynnistänyt yhteistyön useiden kansainvälisten kumppanien kanssa (World Economic Forum, Microsoft, Berkleyn yliopisto ja Article One) selvittääkseen minkälaisia vaikutuksia tekoälyllä on lasten elämään ja oikeuksien toteutumiseen. UNICEF toivoo myös suomalaisia toimijoita mukaan tähän työhön ja erityisesti kannustaa suomalaisia yrityksiä rakentamaan sellaisia tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja, jotka parantavat lasten elämää ja hyvinvointia. UNICEFin selvitystyö tekoälyn vaikutuksista lapsiin on vasta alkuvaiheessa ja tarvitaan vielä paljon lisää dataa sekä yleisemmin vaikutuksista että vaikutuksista erityisesti heikommassa asemassa oleviin lapsiin. UNICEF mielellään jakaa tämän kansainvälisen selvitystyön tulokset Suomen hallitukselle ja virkamiesten käyttöön sen valmistuttua.
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Fimea kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selonteon luonnoksesta ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella”. Fimea on perehtynyt dokumenttiin erityisesti väestön terveyden ylläpidon ja parantamisen sekä lääkealan valvonnan ja kehittämisen näkökulmista. Selonteon luonnoksessa on mielestämme useita ansioita. Siinä tuodaan mm. mainintana esille Suomen poikkeuksellisen kattavat sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarannot, sekä tarve linjata, miten ja millaisiin tarkoituksiin älykkäitä teknologioita ja tekoälyratkaisuja tulisi kehittää ja milloin niitä tulisi käyttää. Katsomme kuitenkin, että luonnoksessa ei vielä toistaiseksi ole riittävän selkeästi tuotu esille sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin eettisesti kestävän päätöksenteon erityislaatuisuutta. Eettisillä linjauksilla tällä sektorilla on jo kiire, sillä tekoälysovellusten käyttöönottoon liittyvät pohdinnat ovat jo pitkällä mm. Euroopan laajuisessa lääkeviranomaisten yhteistyössä. Vaikka yleispätevää ohjeistusta tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen synnyttämiin eettisiin kysymyksiin onkin mahdotonta antaa, kannustamme silti tarkastelemaan, josko jo tässä eettisessä selonteossa olisi tarkoituksenmukaista linjata, millä yhteiskunnan sektoreilla tekoälyratkaisujen käyttöönottoon liittyy yksilön hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta selkeästi korostuneita, eettisiä riskejä. Edelliseen näkökulmaan liittyy myös itseoppivien tekoälyratkaisujen mustan laatikon ongelmatiikka, jota luonnoksessa onkin jo yleisellä tasolla tarkasteltu. Mielestämme luonnoksessa ei vielä kuitenkaan tuoda esille sitä, että esimerkiksi laajoja terveydenhuollon tietovarantojamme louhivat, itseoppivat tekoälysovellukset tuottavat päätöksenteon tueksi datasta ainoastaan korrelaatioita. Korrelaatio ei vielä ole tae todellisesta, päätöksenteon kannalta relevantista syy-seuraussuhteesta. Korrelaatio edellyttääkin aina erillistä arviointia ilmiön todellisesta kausaliteettiluonteesta, mikä ymmärrettävästi hankaloituu ellei tule jopa mahdottomaksi itseoppivien algoritmien avulla toimittaessa. Asian merkitys korostuu esim. silloin, jos potilaiden lääkehoitoratkaisuja pohditaan tekoälyavusteisesti tai pyritään louhimaan tietoaltaista sairauksiin täysin uusia lääkehoitovaihtoehtoja ohi lääkevalmisteiden virallisesti hyväksyttyjen käyttöaiheiden. Pyydämmekin huomioimaan tämän näytön laatuun ja eettisesti kestävään päätöksentekoon liittyvän riskin selonteossa nykyistä selkeämmin. Vastaavasti olisi mielestämme tarkoituksenmukaista nykyistä selkeämmin korostaa itseoppivien tekoälysovellusten auditoinnin ja tekoälyn tuottaman näytön laadun arvioinnin edellyttämää erityisosaamista ja sen lisäämistä kansallisella tasolla.
      • Teknologiateollisuus ry, Mäkinen Jussi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Teknologiateollisuus pitää selontekoa tärkeänä avauksena ja arvostaa osallistavaa tapaa, jolla selontekoa on valmisteltu.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Pidän hyvänä luonnoksen luottamukseen perustuvaa lähtökohtaa. Luonnoksessa on tiettyä, pääosin ymmärrettävääkin horjuntaa toimialaani kuuluvan henkilötietojen suojan osalta. Samoin esimerkiksi suostumuksen ja toimeksiannon (sopimus, asiakassuhde) välistä suhdetta olisi hyvä selventää. Tekoäly ja eettisyys olivat äskettäin olleen tietosuojan maailmankokouksen teemoina. Kokous julkaisi asiasta julkilausuman, johon luonnoksen kirjoittajienkin olisi hyvä tutustua. Se auttaisi arvioimaan luonnoksessa esitettyjen kansallisten linjaustemme suhdetta globaalimpaan näkökulmaan. Käsitykseni on kuitenkin, että luonnos on hyvin laadittu. Luonnoksen yhteyteen on koottu eri ministeriöistä katsaus niissä tehdyistä tietopoliittisista- ja tekoälytoimenpiteistä. Se saa jälleen kerran pohtimaan koordinaation ja johtamisen roolia ja vastuita.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Kokonaisuutena luonnos sisältää ne keskeiset tekijät, jotka mahdollistavat Suomen kilpailukyvyn ja tekoälyn hyödyntämisen muun digitalisaation kehittämisen yhteydessä. Kuten selonteossa mainitaan, digitalisaation lisääntymisen myötä, yhteiskunnan toiminta tukeutuu entistä enemmän käytössä olevan laadukkaan datan, information ja edelleen niistä muodostetun tiedon ja palveluiden varaan. Laadukkaan datan, siitä muodostetun tiedon ja edelleen palveluiden mahdollistamiseksi korostuu yhteiskunnan eri toimijoiden välinen verkostomainen toiminta. Selonteon liitteenä olevasta raportista käy ilmi lukuiset toimenpiteet /hankkeet tekoälyyn ja tietopolitiikkaan liittyen. Aluehallintovirastot esittävät että selontekoon linjattaisiin nykyistä selkeämmin vastuut tahoista, joiden tehtävänä on koordinoida valtakunnallisesti kehittämistoimintaa sekä vastata tekoälyn hyödyntämisen mahdollistamisesta palvelukomponenttien toteuttamisessa. Esimerkkinä muun muassa Suomi.fi palveluiden hyödyntäminen.
      • Viestintävirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Valtiovarainministeriö on 21.9.2018 pyytänyt Viestintävirastolta lausuntoa eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella koskevan selonteon luonnoksesta. Selonteossa käsitellään tietopolitiikan määrittämistä, tekoälyn hyödyntämistä laajasti, tekoälyn osaamistarpeita sekä alusta- ja datataloutta. Selontekoon sisällytettävät toimet koskevat tiedon keräämistä, yhdistämistä, avaamista ja säilyttämistä sekä tietoturvallisuutta ja tietosuojaa. Selonteossa selvitettäviin toimiin lukeutuvat myös eettiset kysymykset, osaamisen varmistaminen ja sääntelykysymykset sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen. Selonteolla vahvistetaan myös Suomen ja Suomessa toimivien yritysten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kilpailu- ja päätöksentekokykyä. Lisäksi yhdessä tehtävillä linjauksilla ja periaatteilla rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin sekä taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen että turvallisuuden ja ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa. Viestintävirasto kiittää mahdollisuudesta lausua selontekoluonnoksesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. Yleiset kommentit luonnoksesta Viestintäviraston näkemyksen mukaan selonteko Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella kuvaa yleisellä tasolla kattavasti nykyisen tilanteen yhteiskunnassa. Nopeat ja toimintavarmat viestintäverkot kehityksen mahdollistajina Selonteossa ja sen liitteessä mainitut tavoitteet, toimenpiteet ja hankkeet edellyttävät toteutuakseen laadukkaita ja toimintavarmoja laajakaistaverkkoja. Viestintävirasto katsoo, että tietopolitiikan ja tekoälyn aikakaudella valokuidulla rakennetut laajakaistaverkot ja nopeat ja viiveettömät yhteydet mahdollistavat langattomat verkkoteknologiat (kuten 5G) muodostavat tämän perustan. On myös tärkeää, että vahvistetaan tietotalouden kilpailukykyä jatkamalla laajakaistayhteyksien ja toimivien palveluiden parantamista varmistamalla valokuituverkkojen investointien jatkuminen. Valokuituverkot mahdollistavat riittävän nopeat yhteydet kiinteässä verkossa ja ovat myös edellytys langattoman laajakaistan (mm. 5G) käyttämiselle. Kiinteä valokuituverkko sekä 5G-verkkojen käyttöönotto mahdollistavat uusien tekoälyjärjestelmien ja -sovellusten käyttöönoton, joita molempia tarvitaan taloudellisen ja tiedollisen kilpailukyvyn mahdollistaman tekoälyn hyödyntämiseen. Kyberturvallisuus, tietoturvallisuus ja varautuminen omaksi kokonaisuudeksi tietopolitiikkaa ja siitä johdettavia toimenpiteitä Tietopolitiikka ja siitä johdetut toimenpiteet kohdistuvat ja tulevat kohdistumaan entistä enemmän arkaluontoisen tiedon kuten henkilötietojen ja yritysten liikesalaisuuksien käsittelyyn internetiin liitetyissä tietojärjestelmissä. Siten on tärkeää, että kyberturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja varautumiseen kiinnitetään entistä enemmän huomioita. Selonteossa näitä onkin käsitelty hyvin ja niiden merkitys on nostettu esille monissa kohdin. Viestintävirasto pitäisi kuitenkin tärkeänä, että kyberturvallisuus, tietoturvallisuus ja varautuminen nostettaisiin selonteossa vielä erikseen omaksi kokonaisuudeksi ja että ne myös huomioitaisiin järjestelmällisesti tietopolitiikasta johdettavissa toimenpiteissä. Tietopolitiikka loisi siten selkeät suuntaviivat sille, miten kyberturvallisuudesta, tietoturvasta ja varautumisesta tulisi huolehtia tietopolitiikasta johdettavissa toimenpiteissä. Kyberturvallisuuden, tietoturvallisuuden ja varautumisen kannalta tärkeää on riittävä riskien arviointi. Riskien arviointi tulisi tehdä järjestelmällisesti kaikkien tietoturvapolitiikasta johdettavien toimenpiteiden osalta ja mahdollisimman yhtäläisten suuntaviivojen mukaan. Riskien arvioinnin tulisi johtaa kyberturvallisuuden, tietoturvallisuuden ja varautumisen kannalta riittävien toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon perustuen riskien arviointiin ja siinä havaittuihin uhkiin ja uhkien merkittävyyteen. Riskien arvioinnista ja siinä havaittuihin uhkiin varautumisesta tulisi myös tehdä jatkuva kehitysprosessi. Ei voida olettaa, että nyt tehty riskien arviointi ja sen perusteella tehdyt toimenpiteet olisivat riittäviä myös tulevaisuuden kyberturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja varautumiseen kohdistuvien uhkien osalta. Riskien arviointiin ja siitä johdettuihin toimenpiteisiin olennaisena osana liittyy myös tiedonjakaminen kyberturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja varautumiseen kohdistuvista ja jo toteutuneista uhista. Tietoisuuden lisääminen parantaa riskien arviointia ja varautumista havaittuihin ja toteutuneisiin uhkiin. Siten tietopolitiikan ja siitä johdettavien toimenpiteiden yhtenä lähtökohtana tulisi myös olla riittävä tiedonjakaminen uhkista. Tietopolitiikasta johdetuissa toimenpiteissä tulisi järjestelmällisesti arvioida olennaisimmat tahot, joiden kanssa uhkiin liittyvää tietoa tulisi jakaa. Yhteisymmärryksen varmistamiseksi olisi myös tärkeää, että tietopolitiikassa ensin määriteltäisiin selkeästi, mitä kyberturvallisuudella, tietoturvallisuudella ja varautumisella tarkoitetaan tietopolitiikan yhteydessä. Selonteossa käytetyt keskeiset käsitteet data, informaatio ja tieto olisi suotavaa lyhyesti määritellä sekä kiinnittää ne esim. informaatiotutkimuksessa käytettyihin käsitteisiin. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota niiden johdonmukaiseen käyttämiseen läpi selonteon. Sama koskee mainituista sanoista johdettuja sanoja, kuten datatalous, tietotalous, informaatiotalous, datamarkkinat ja tietomarkkinat.
      • Suojelupoliisi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Luonnos valtioneuvoston selonteoksi ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella” Suojelupoliisi esittää selonteosta lausuntonaan seuraavaa. Selonteko on tervetullut, hyödyllinen ja nostaa keskusteluun tärkeitä teemoja, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle usein rationaalisuuteen ja taloudelliseen tehokkuuteen painottuvassa hallinnon ja tietojärjestelmien kehittämistyössä. Suojelupoliisin arvot laillisuus, luotettavuus ja laatu edellyttävät eettisen näkökulman huomioimista sekä operatiivisessa toiminnassa että suojelupoliisin suorituskyvyn kehittämisessä. Keskeisimmän kehittämishankkeemme tavoitteena on tehostaa suojelupoliisin operatiivista toimintaa ja mahdollistaa tietojen kehittynyt hankinta ja analyysi myös eettisesti kestävällä tavalla. Tämän toteuttamiseksi suojelupoliisi käy tiivistä vuoropuhelua mm. tietosuojavaltuutetun kanssa ja toimii jatkossa lainsäädännön niin mahdollistaessa yhteistyössä tiedusteluvaltuutetun sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan kanssa. Toiminnan eettisyyteen kuuluu oleellisesti myös tietojärjestelmien valveutunut käyttö, joka suojelupoliisissa huomioidaan sekä omassa sisäisessä koulutuksessa että käytönvalvonnassa. Yhteiskäyttöinen turvallisuusselvitysrekisteri otettiin käyttöön vuonna 2017. Rekisteri tehostaa turvallisuusviranomaisten tietojen vaihtoa, parantaa yhteisten tietojen hallintaa sekä mahdollistaa automatisoidun nuhteettomuusseurannan. Yritysten näkökulmasta järjestelmä automatisoi henkilöstöturvallisuuteen liittyviä prosesseja ja parantaa yritysten ja kohdehenkilöiden pääsyä omaan tietoon. Turvallisuusselvitysrekisterin jatkokehittämisen tavoitteena on päästä alusta loppuun saakka toteutettuun sähköiseen käsittelyyn. Virastomme lakimääräiseen tehtävään sisältyy eettisesti arvioiden merkittävä rooli kansallisen turvallisuuden takaajana ja suomalaisen yhteiskunnan ja sen oikeusvaltioarvojen puolustajana. Mittausten mukaan yhteiskunnassamme on laaja luottamus toimintaamme kansainvälisestikin vertaillen. Tämä luottamus on päivittäin toiminnassa lunastettava. Tässä arvoilla ja eettisillä valinnoilla on keskeinen sija.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja ylijohtaja Marja Rantala
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Maanmittauslaitos kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston tietopolittiiseksi selonteoksi. Tietopoliittisille periaatteille ja linjauksille on vahva tarve yhteiskunnan koko ajan kasvavan digitalisoitumisen ja verkottumisen vuoksi. Selonteon valmisteluprosessi on ollut laaja ja avoin ja näin ollen valmisteluprosessilla itsessään on arvoa, koska sillä on onnistuttu saamaan aikaan laadukasta vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Nyt lausunnolla olevassa selonteossa on nostettu esille olennaisia asioita, mutta valitettavasti varsinaiset linjaukset jäävät hyvin yleiselle tasolle (mahdollistetaan, edistetään ja huolehditaan). Selonteosta johdettavat toimenpiteet ja niiden vastuuttaminen sekä julkisen hallinnon ja muiden toimijoiden välinen työnjako vaativat paljon lisäpohdintaa.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Kansalaisten osaamisen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että Suomessa pohditaan kansallisesti ratkaisuja, jotka siivittäisivät Suomen edelläkävijäksi tietopolitiikassa ja tekoälyn soveltamisessa. Erityisesti tekoälyn kohdalla tarvitaan kansallisen tason strategista näkemystä, joka ottaa huomioon niin kansalaiset, julkisen vallan kuin yrityssektorin ja kolmannen sektorin toimijat. Jo tällä hetkellä tekoälyn perusperiaatteiden ymmärtäminen tulisi olla kansalaistaito. Tekoälystä puhuttaessa ei tule keskittyä pelkästään tekniikkaan ja lainsäädännön reunaehtoihin. Pitää pohtia laajemmin eettisiä kysymyksiä: mitä tavoittelemme tekoälyn avulla ja mitä taas emme? Myös kriittisiä näkemyksiä tarvitaan. Eettiselle pohdinnalle ja pelisääntöjen luomiselle on kiire tämän hetkisessä teknologisessa muutosvauhdissa. Espoon kaupunki pitää selontekoa tarpeellisena keskustelunavauksena, vaikka kuntasektorin rooli jää siinä näkymättömäksi. Kuntasektorin, valtionhallinnon ja yritysten yhteistyöllä tietopolitiikan ja tekoälyn saralla kyettäisiin saavuttamaan merkittäviä tuloksia. Varsinkin suurilla kunnilla on käytössään laajat ja monipuoliset tietovarannot, joilla on merkitystä tekoälyn hyödyntämisessä, kunhan asiakkaiden yksityisyys turvataan riittävällä tasolla ja toiminta täyttää lainsäädännön vaatimukset. Tekoälyä hyödyntämällä kunta pystyisi tarjoamaan asiakkailleen personoitua ja kustannustehokkaampaa palvelua. ”Haavojen paikkaamisesta”, ”tulipalojen sammuttelusta” sekä vahinkojen ja riskien minimoinnista siirryttäisiin ennakointiin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Kirjoituksessa on mennyt tieto, informaatio ja data paikoittain sekaisin. Data on luonnosta kerätty staattinen näyte, jossa erilaiset ilmiöt esiintyvät tavalla tai toisella, järjestäytyneesti ei epäjärjestäytyneesti. Data voi olla missä tahansa muodossa, numeerisessa tai teksuaalisessa tai kemiallisessa. Kun dataa eritellään ja tarkastellaan, pyritään selvitäämään, onko datassa informaatiota (negatiivista entropiaa), vai onko se pelkkää kohinaa (entropiaa). Tieto on jäsentynyttä semanttisesti merkityksellistä ja kontekstualisoitua informaatiota. Eli tieto on jotain mitä ihmisillä voi olla, mutta koneilla ei. Koneet tallentavat ja käsittelevät dataa ja informaatiota, mutta eivät kykene niitä jäsentämään tai ymmärtämään merkityksiä. Eli, koneilla ei voi ola tietoa. Tämä pitää korjata dokumenttiin kautta linjan. Emme halua, että näin tärkeä dokumentti joutuu naurunalaiseksi. Toinen seikka: asioiden esitysjärjestys on väärä. Nyrkkisääntönä sekä tieteessä että journalismissa on se, että tärkeimmät asiat nostetaan kärkeen. Ei saa olla niiin, että talous ja muut jonnin joutavat seikat ajavat etiikan ohi ja yli. Etiikka ja ihmisistä välittäminen pitää nostaa paperin kärkeen. Muutoin on vaarana se, että kansalaiset lukevat paperin (ihan oikein) siten, etteivät päättäjät ole kiinnostuneita tavallisista pienistä ihmisistä, vaan organisaatioiden ja instituutioiden hyvinvoinnista. Organisaatiot ja instituutiot eivät tunne kipua tai kykene kärsimään, joten ei ole missään olosuhteissa järkevää priorisoida niiden hyvinvointia tai niiden etuja ja oikeuksia. Tietoiset olennot ovat sekä rahan että instuutioiden olemassaolon ontologinen edellytys, joten "inhimillinen ja eettinen" politiikka tarkoittaa sitä, että ihmisoikeudet, totuuden puhuminen, valehtelun kieltäminen, heikoimmista huolehtiminen, sananvapaus, tasa-arvo jne, tulee nostaa paperin kärkeen. Yksi keskeinen ongelma, joka edelleen paperista puuttuu on se, että nämä uudet teknologiat ovat vakava uhka demokratialle ja mikäli näiden teknologioiden kehittäistä ei velvoiteta sellaiseksi, että niiden kuuluu vahvistaa demokratiaa, kansalaisten sivistystä, osaamista, itsemäärämisoikeutta, yhdenvertaisuutta ja luonnonsuojelua, ne eivät tule sitä itsestäänkään tekemään, Tämän teknologian "perimässä" tai "DNA:ssa" on itu, joka on jokseenkin jopa demokratiavihamielinen. Tämän lisäksi, paperissa on ikävä sivumaku sen suhteen, että tavallisiin ihmisiin suhtaudutaan välineinä tai yritysten paristoina tai voimavarana yrityksille. Ihmisten hyvinvointia tarkastellaan tuottavuuden ja muiden irrelevanttien asioiden näkökulmasta, kun ihmisten hyvinvointi, koulutus, sivistys, osaaminen jne, pitäisi olla itseisarvo. Valistuneesta, hyvinvoivasta, koulutetusta ja tasa-arvoisesta väetöstä nousee toimivan demokraattisen yhteiskunnan edellytykset. Etiikan kohdalla huomionarvoista paperissa on se, ettei taaskaan mainita niitä seikkoja, joilla saisi kehitettyä tekoälyjärjestelmiä veronkiertäjien ja muiden talaousrikollisten saattamiseksi vastuuseen. Talousrikokset aiheuttavat mittavampaa vahinkoa demokratioille kuin kannabiksen tupruttelu, mutta tätä nyt ei jostain syystä nähdä sellaisena asiana, johon tekoälyjärjestelmiä voisi kehittää: talousrikollisten ja korruptoituneiden viranomaisten automaattinen tutkinta ja tuomitseminen väärinkäytöksistä. Teknototalitarismin vaaroja ei paperissa tarpeeksi korosteta eikä pohdita. On tärkeää myös jättää joitain pieniä harmaita alueita valvonnan varjoon, jotta yhteiskunta voi uudistua, liian kova ja tiukka kontrolli näivettää demokratian -- demokratia on aina ollut keskeisten kehityskulkujensa suhteen riippuvaista eettisesti motivoituneesta kansalaistottelamattomuudesta. On aiheellista pohtia sitä, miten kansalaistottelamattomuudelle jätetään tilaa ja miten vältetään teknototalitarismin muodostuminen.
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry, Sippola Anniina
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella", ja lausuu kunnioittaen seuraavaa. Selonteko käsittelee Suomen ja euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeää asiaa ja SAMOK kiittää että tietopolitiikkaan on kiinnitetty nyt kattavasti huomiota. Erityisesti näemme tärkeänä että Suomen tietopolitiikassa painottuu eettiset kysymykset ja yksilön oikeudet. Pidämme tärkeänä että Suomi on aktiivinen keskustelija kun Euroopan tietopolitiikkaa kehitetään. On tärkeää että selonteossa on kiinnitetty tiedonhallintaan ja tekoälyyn liittyvään osaamistarpeeseen huomiota. Keskitymmekin lausunnossa osaamiseen liittyviin kysymyksiin. SAMOK kiittää selonteon selkeydestä ja luettavuudesta.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Suomen Yrittäjät kiittää valtiovarainministeriötä ja muita vastuuministeriöitä selonteon avoimesta ja verkostomaisesta valmistelusta. Kannatamme lämpimästi tämänkaltaisen yhteiskehittämisen ja -valmistelun kulttuurin vahvistamista valtionhallinnossa. Pidämme selontekoa tärkeänä keinona vahvistaa erityisesti poliittisten päättäjien ymmärrystä digitalisaatiosta ja sen taustalla olevan tietoteknologian yhteiskuntaa ja taloutta muovaavasta voimasta. Tietopolitiikka ja digitalisaatio ansaitsevat nykyistä huomattavasti keskeisemmän aseman yhteiskuntapolitiikassa. Pidämme selontekoluonnosta kohtuullisen onnistuneena kokonaisuutena. Sisällöltään se on paikoin astetta polveileva ja vaikeaselkoinen. Tämä on osin ymmärrettävää, koska käsiteltävät ilmiöt ovat monitahoisia ja -merkityksellisiä. Toisaalta selonteko kiteyttää hyvin digitalisaation ja älykkään teknologian poliittisia ydinkysymyksiä, joihin yhteiskunnan on aktiivisemmin etsittävä vastauksia. Muutosesityksemme: • Selonteon linjausten terävöittämiseksi on ne eriteltävä luonnoksessa tunnistetun kolmen toimijajoukon eli yksilön, yrityksen ja muiden yhteiskunnan toimijoiden näkökulmasta. • Lisäksi linjauksiin on kirjattava ensisijaiset valtionhallinnon vastuutahot sekä muut linjausten suunnittelussa ja toimeenpanossa olennaiset sidosryhmät. Tämä ilmentäisi tietopolitiikan ja digitalisaation ekosysteemistä ja sektorirajat ylittävää luonnetta. • Selonteon on käsiteltävä tietopolitiikan ja digitalisaation johtamisen ja koordinaation järjestämistä valtionhallinnossa. Pidämme tämän digipolitiikaksi kutsumamme kokonaisuuden organisointia ensiarvoisen tärkeänä asiana. Perinteisiä politiikkasektoreita ja hallinnonaloja läpileikkaavana kokonaisuutena digipolitiikka vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa hallinnollista koordinaatiota ja selkeämmin vastuutettua poliittista johtajuutta. • Edelliseen liittyen selonteossa on linjattava, että tietopolitiikan johtaminen ja useaan eri sektoriin vaikuttavien digitalisaatiohankkeiden koordinointi eli digipolitiikka keskitetään yhdelle vastuuministerille. Vastuuministeri sijoitettaisiin esikuntineen valtioneuvoston kansliaan ja samalla luotaisiin ministerin johdettavaksi hallinnonrajat ylittävä, digitalisaatiosta eri ministeriöissä vastaavien virkahenki-löiden yhteistoimintamalli. Uusi Digi- ja väestötietovirasto asetettaisiin vastuuministerin ohjauksen alaisuuteen.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Itä-Suomen yliopisto pitää tehtyä selontekoa hyvin valmisteltuna ja kattavana kuvauksen nykytilanteesta, valmisteluun on osallistunut vahva asiantuntijoiden joukko. Yliopisto nostaa lausunnossaan esiin koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä kysymyksiä ja näkemyksiä. Keskeinen kritiikkimme liittyy tieteellisen tutkimuksen käyttöön selonteossa ja sen johtopäätöksissä. Perustuuko selonteko eettinen tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella olettamuksiin vai tutkittuun tietoon. Johtopäätökset tekoälyn käytöstä, mahdollisuuksista ja tulevaisuuden näkemyksistä tulisi perustua tutkittuun tietoon ei yleisiin olettamuksiin. Jos tutkittua tietoa ei ole saatavilla, tulee tekoälyn käyttöön liittyvään tutkimuksen tehdä panostuksia tulevaisuudessa. Käytettyjen käsitteiden epätasaisuus haastoi selonteon lukemista. Termejä aineisto, data, informaatio, tieto, tietämys jne. käytetään eri tilanteissa erilaisissa merkityksissä. Termien sekavuudella ei ole ainoastaan vaikutuksia luettavuuteen vaan myös johtopäätöksiin ja suosituksiin. Selvyyden parantamiseksi toivomme terminologian yhdenmukaistamista sekä selonteossa käytettyjen käsitteiden määrittelemistä.
      • Itä-Suomen hovioikeus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Itä-Suomen hovioikeudella ei ole lausuttavaa.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Lempinen Petri
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Selonteko tekoälystä ja tietopolitiikasta on tarpeellinen ja siinä on nostettu esiin useita niiden kehittämisen kannalta keskeisiä asioita. Tieto tulee nähdä yhä selkeämmin resurssina, ja yhteisen tiedon käsittelyyn tulisi olla rahan käsittelyä vastaavat standardit normitukset. Tulevaisuudessa tiedon yhteentoimivuus korostuu yhä enemmän. Vertailun vuoksi on hyvä muistaa, että Internetin läpimurto toteutui vasta standardien tietoliikennemenetelmien ja standardin selainkäyttöliittymän myötä. Selonteon tarpeellisuutta lisää myös se, että suomenkielinen aihealueen terminologia on sisällöltään moniselitteistä verrattaessa esimerkiksi englanninkielisiin käsitteisiin: digitalisaatio, tekoäly, data, tieto, informaatio, osaaminen, äly jne. Tätä käsitekenttää voitaisiin selonteossa selkeyttää. Selonteko on yhteenveto laajan taustajoukon tekemästä työstä. Tämä myös tarkoittaa, että lausunnolla oleva luonnos on osin pirstaleinen ja tekstit osin päällekkäisiä. Toimenpiteiden vastuujakoa tai resursointia ei ole tarkasti käsitelty, vaan monet tarpeet ja toimenpiteet todetaan passiivissa. Linjaukset ovat jossain määrin hajanaisia. Esimerkiksi korkeakoulusektorille asetettavia odotuksia ei juurikaan kuvata.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Luonnos on tarpeellinen kuvaus tietopolitiikan linjauksista ja toimenpiteistä, mutta tekoälyn kehittymisaskeleisiin liittyvät muutostarpeet jäävät vähemmälle huomiolle. Nopean kehityksen johdosta nämä linjaukset kaipaavat jat-kuvaa päivittämistä. Eri toimijoiden rooleja voisi selonteossa selkeyttää.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • STTK pitää hyvänä, että selonteko laaditaan ja sen pohjalta kansallinen tietopolitiikka. Luonnos onnistuu listaamaan monia keskeisiä asioita liittyen tietojen käyttöön, eettisiin kysymyksiin, ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen, osaamiseen, osallisuuteen ja luottamukseen sekä tietotalouden kilpailukykyyn. Valitettavasti monia kysymyksiä käsitellään hyvin pintapuolisesti. STTK:n mielestä tekoälyn käyttöönottoa ohjaamaan tarvitaan selkeää ja vahvaa tietopolitiikkaa, jotta tekoälyn tuomat hyödyt saadaan mahdollisimman laajasti kaikkien yhteiskunnan jäsenten käyttöön ja sen haitat pystytään minimoimaan. Luonnoksessa esitetty tietopolitiikan rakentaminen EU-yhteistyössä ihmis- ja perusoikeuksien, ihmislähtöisyyden ja luottamuksen varaan, on erittäin hyvä lähtökohta, joka on syytä nostaa esille aina tietopolitiikasta puhuttaessa. Luonnoksessa nostetaan useassa kohdassa esille eri tahojen vuoropuhelun tärkeys sekä tärkeys luoda yhteiset tietopoliittiset ja eettiset säännöstöt EU-maihin. Tekstissä ei kuitenkaan esitetä mitkä voisivat olla mahdolliset foorumit tällaiselle vuoropuhelulle, miten voidaan taata, että kaikkien toimijoiden ääni pääsee kuuluville näissä keskusteluissa ja asiantuntijoiden tietämys tulee hyödynnettyä, sekä mikä taho on lopulta vastuullinen tehtävistä päätöksistä. STTK:n mielestä selonteon tavoitteena pitäisi olla, että Suomesta kehittyy edelläkävijä yhteiskunnan hyvinvoinnin huomioon ottavan tekoälyn soveltamisessa ja tietopolitiikassa. Tekoälyn käytöstä seuraa muutos työn tekemisen tavoissa ja organisoinnissa. Uuden teknologian hyödyntämisen kannalta aivan keskeisiä ovat sosiaaliset innovaatiot, joiden osuus on suurin koko innovaatiosta. Tuotannon ja palvelun toimintamallien muuttaminen jopa radikaalisti entiseen verrattuna on keskeistä kaikilla toimialoilla. Muutoin esimerkiksi tuottavuusvaikutukset jäävät kovin pieniksi, kuten tähän mennessä on nähty. Tämä edellyttää oman toiminnan muuttamista, mikä on työorganisaatioille melkoisen vaikea tehtävä. STTK:n mielestä Suomen kannattaa rakentaa niille monille vahvuuksille, joita meillä on, ja vahvistaa näitä selkeästi muun muassa kunnon budjeteilla. Yksi tärkeimpiä on koulutus, sillä Suomen ongelmana ja hidasteena kehitykselle on heikko digi-osaaminen tai vääränlainen osaaminen. Työssä olevien ja yritysjohdon osaamista kehittämällä myös muutospaineisiin herääminen tapahtuisi nykyistä nopeammin, kun luottamus omasta selviytymisestä tekoälyn muutoksissa vahvistuisi.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • • Datatalouden, alustatalouden ja tekoälyn merkitys on globaalisti kasvanut ja kasvaa edelleen valtavasti. Onkin tärkeää, että niitä koskien tehdään nyt tietopoliittiset ja eettiset linjaukset kansallisesti. • Luonnos tuntuu huomattavasti painottuvan kilpailukykyyn ja taloudellisen edun saamiseen tekoälystä. Paljolti jää näkymättömäksi tekoälyn muut hyödyt ja mahdollisuudet (ja uhat) esim. terveydenhuollossa ja eriarvoisuuden estämisessä. • Onko päämäärä tarpeeksi korkealla, vai johtaako tämä Suomea vain "datantuottajamaaksi". Vai pitäisikö pyrkiä "korkeamman jalostusasteen" lopputuotteisiin.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kiittää mahdollisuudesta lausua tietopolitiikkaan liittyvästä selontekoluonnoksesta. Data ja siihen liittyvä liiketoiminta ovat vielä kehittymisensä alkuvaiheessa oleva ilmiö, jonka käytännöt ja sitä säätelevät järjestelmät ovat jokseenkin vakiintumattomia. Selonteko nostaa tietopoliittisten periaatteiden ja linjausten kautta tietopolitiikan keskeiseksi politiikkalohkoksi vahvistaen samalla digitalisaatioon ja datatalouteen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Lausuttavana oleva selonteko on kuvaus tietopolitiikan toimintaympäristöstä ja hallituksen poliittisista tavoitteista. Selontekoon ei liity lainsäädäntöä koskevia esityksiä tai muuta, josta oikeuskanslerin laillisuusvalvojana syytä lausua. Selonteko on lisäksi mahdollisuus tarkastella digitaalisessa yhteiskunnassa oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteuttamisen reunaehtoja ja yhteiskunnan ja hallinnon rakenteisiin liittyviä edellytyksiä. Tästä näkökulmasta esitän joitain huomioita selonteon valmistelussa ja selonteon linjauksiin mahdollisesti tukeutuvassa jatkovalmistelussa huomioon otettavaksi. Totean, että hallinnon keräämiin ja ylläpitämiin tietovarantoihin kohdistettu datalouhinta, tieto-varantojen tietojen yhdistäminen ja tiedon käyttö muuhun kuin sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen samoin kuin tekoälyjärjestelmien käyttö viranomaisen päätöksenteossa on mitä suurimmassa määrin paitsi poliittinen ja eettinen myös oikeudellinen kysymys. Perustuslakivaliokunta on korostanut tietoon liittyvien ja yleensä eri perusoikeuksien tasapai-noista toteuttamista perusoikeusjärjestelmän kokonaisuus huomioon ottavalla tavalla (ks. PeVL 14/2018 vp., s. 8, PeVL 26/2018 vp., s. 4, PeVL 26/2018 vp., s. 4, sekä PeVL 54/2014 vp. s. 2, PeVL 10/2014 vp. s. 4 ja PeVL 22/2008 vp. s. 4. Tekoälyyn liittyvät oikeudelliset kysymykset eivät rajoitu näin vain tietosuoja-asetukseen vaan laajalti perusoikeuksiin ja osallistumisoikeuksiin, työelämään ja toimivan kilpailun turvaamiseen. Oikeuksien ja erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden ja intressien tasapainoa hakevalla yleisellä hallinto- ja tietopoliittisella linjauksella vaalikausien rajat ylittävällä tavalla on tärkeä merkitys perustuslakivaliokunnan korostaman oikeuksien tasapainon ja siten kestävän ja tasapainoisen yhteiskuntakehityksen toteuttamisessa. Tekoälyn ja datan yhteiskunnallisesti tasapainoinen ja perusoikeudet tasapainoisesti huomioiva käyttö edellyttää myös, että varsinkin yleislainsäädäntö on ajantasaista. Yleislainsäädännön ajantasaisuus myös poistaa tarvetta erityislainsäädännölle, joka voi johtaa myös epäyhtenäisiin ja siten datan ja tekniikan käyttöä tarpeettomasti rajoittaviin esteisiin tai yksilön aseman ja näkökulman heikkenemiseen sääntelytulvassa. Monet selonteossa eettisiksi kysymyksiksi tunnistetut seikat ovat asiallisesti yleislainsäädäntöön kohdistuvia vaikutuksia. Vaikuttaa vähän siltäkin, että tekoälyn etiikan varaan luotetaan paljon. Onkin tarpeen pohtia, miten kuvatut säännöt ja periaatteet voivat toteutua käytännössä riittävän purevalla ja konkreettisella tavalla. Tässä lainsäädännöllä on oma merkittävä roolinsa.
      • Turun hovioikeus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Turun hovioikeudella ei ole lausuttavaa selonteosta.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnokseen valtioneuvoston selonteoksi "Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella" (VM057:00/2018 VM/2527/00.01.00.01/2017). Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) tehtävänä on huolehtia oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa. ORK:n tehtäviin kuuluvat mm. järjestelmien ylläpito- ja palvelutuotanto, kehittäminen sekä käyttäjätuki. ORK toimii palvelun tuottajina ja oikeusministeriön sektorit tilaajina. Tilaajien kanssa sovitaan palvelun sisällöstä ja resursseista osana talouden ja toiminnan suunnittelua. ORK ottaa tässä kantaa em. tehtäviinsä vaikuttaviin asioihin. Tietopolitiikan periaatteiden ja linjauksien kehittäminen on yleisesti ottaen kannatettavaa, koska sen vaikutukset oikeushallinnon tietojärjestelmien tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen ovat ilmeiset.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää valtiovarainministeriötä hyvästä, siilottomasta yhteistyöstä ja valmistelusta sekä lausuu ”Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella –selontekoluonnoksesta kunnioittaen seuraavaa: Yleiset kommentit luonnoksesta Liikenne- ja viestintäministeriö on osallistunut aktiivisesti selontekoluonnoksen valmisteluun. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa Juha Sipilän hallituksen Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö –kärkihankkeen tietopoliittisten toimenpiteiden kuten lainsäädännön ja strategioiden valmistelusta. Liikenne- ja viestintäministeriön tällä kaudella toteuttamia politiikkatoimia sekä tavoitteita on varsin hyvin mukana perusteluosassa. Selontekoluonnoksen linjausehdotukset luvuissa 4.1.-4.5. ovat melko yleisellä tasolla ja eettisen tietopolitiikan kehittymisen kannalta tarvittavat rohkeat linjaukset ovat selonteon taustakuvauksissa. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää näitä lukuja koskevissa kommenteissaan ydinviestit, jotka voisi nostaa varsinaisiksi linjauksiksi selonteon terävöittämiseksi.
      • Syyttäjälaitos, Hietanen Tommi
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Syyttäjälaitoksen perustehtävä on huolehtia rikosvastuun toteutumisesta tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla. Rikosoikeudenhoito on valtionhallinnon keskeisiä toiminta-alueita. Uusi muuttuva talouden- ja yhteiskunnallisen kehityksen tila vaatii myös regulaation osalta sopeutumista. Siltä osin kuin tämä regulaatio koskettaa rikoslainsäädäntöä on syyttäjillä intressiä lausua asiasta tarkemmin.
      • Porin kaupunki
        Päivitetty:
        19.10.2018
        • Asia, johon on tartuttu, on tärkeä ja ajankohtainen. On myös merkittävää, että kansallisesti pyritään luomaan keskitettyä tietopolitiikkaa, joka vastaa ympärillä nopeasti muuttuvan maailman vaatimuksiin. Vain kaikilla hallinnon tasoilla tapahtuvalla aktiivi-suudella luomme yhteiskunnalle mahdollisuuden pysyä mukana yhä kiihtyvässä teknologisessa kehityksessä. Selvityksen näkökulma on tärkeä, mutta tietyistä näkökulmista aihetta on käsitelty yksipuolisesti ja käsitys tiedosta perustuu ajatteluun, jossa tulevaisuuden ratkaisut ovat pääasiassa strukturoituun tietoon pohjautuvia. Lisäksi selvityksessä olisi otettava entistäkin voimakkaammin huomioon globaalien ICT-alan toimijoiden liiketoimintaintressit liittyen julkisten organisaatioiden käyttämiin tietojärjestelmä-ratkaisuihin. Tietopolitiikassa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten Suomalaiset organisaatiot pystyvät rakentamaan tietojärjestelmäkokonaisuuksia, joissa on nykyistä helpommin vaihtaa ja muuttaa käytettävää järjestelmäkokonaisuutta. Kansalliset tietovarannot ovat monella alalla, kuten terveydenhuollossa, muodostamassa tärkeää tiedonkäsittelyn perustaa, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiseen. Tätä työtä tuleekin tehdä ja kehittää edelleen. Nyt keskitetyt tietovarannot ovat vain pieni osa toimintasektorilla ja toimintaa ohjaavien järjestelmien tiedosta. Tulevaisuuden kansallisvaltion yksi tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa näiden keskeisten julkisten tietolähteiden oikeellisuus, yhdenmukaisuus, turvallinen säilytys, sekä toimia koko ajan sen eteen, että tietoja voidaan hyödyntää uudelleen mahdollisimman laajasti. Kansallisten tietovarantojen sisältämien tietojen laajuutta ja kattavuutta tulee edelleen kehittää nykyisestä tasostaan, jotta kansallisten tietovarantojen tietoja pystytään hyödyntämään entistä laajemmin. Tekoälyn ja tulevaisuuden tietotekniikan näkö-kulmasta on kuitenkin huomattava, että nämä kansalliset tietovarannot ovat parhaimmillaankin vain murto-osa siitä datasta, jota organisaatioiden käyttämissä järjestelmissä on. Kansallisten tietovarantojen sisältämä tieto on myös tarkan rakenteista, jotta eri järjestelmät pystyvät hyödyntämään ja täydentämään sitä varmasti. Tekoälyn suurin potentiaali on kuitenkin muualla. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia kansallisten tietovarantojen sisällä, mutta sen todellinen potentiaali hyödynnetään vasta, kun se voi hyö-dyntää valtavia määriä avoimen tietolähteiden tuottamaa dataa. Pilvipalveluiden aikakaudella datan kerääminen ja datalukkojen riski kasvaa ja perinteiset suljetut ohjelmistoratkaisut rajaavat mahdollisuuksia sekä ketterään toimintamallien muuttamiseen että tekoälyn hyödyntämiseen. Hyödyntämällä oikeissa paikoissa avointa dataa, avointa lähdekoodia ja avoimia rajapintoja, voidaan Suomesta rakentaa tietoyhteiskunnan edelläkävijä, jossa toiminta ei enää rajoitus ICT –yhtiöiden, vaan organisaatioiden omaan haluun kehittää toimintojaan. Koska data on keskeistä tekoälyn taustalla, ovat myös nämä avoimet ratkaisut keskeisiä tekoälyn hyödyntämisen näkö-kulmasta. Avoimien järjestelmien ohella myös suljetut järjestelmät tarjoavat myös mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiseen, mutta usein nämä mahdollisuudet ovat vain kyseisen järjestelmän sisällä, jolloin soveltamismahdollisuudet jäävät avoimia järjestelmiä kapeammiksi ja tekoälyn tuottama tieto vain yhden järjestelmäkokonaisuuden hyödynnettäväksi. Kuntien osalta hyväksi esimerkiksi avoimen datan ja avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä voi nostaa hankkeet, joita on kerätty Kuntaliiton TUKU DIGI (Tulevaisuuden kunnan digitalisointi –projekti). Lisäksi organisaatioilla on omia hankkeitaan, joissa pyritään sekä keräämään tietoa yhteen avoimesti hyödynnettäväksi (Porin kaupunki: Data-lake –hanke) tai avoimilla teknologiolla rakennetuiksi järjestelmiksi (Kunta.fi –avoin www alusta ja Espoon kaupungin avoin varhaiskasvatusjärjestelmä). Näiden järjestelmäratkaisujen tukeminen edistää pitkällä aikataululla parhaiten myös tekoälyratkaisujen kehittymistä. Nykyisestä julkisesta tietojärjestelmäympäristöstä voidaan parhaimmillaan luoda koko-naisuus, jossa yhdistyvät avoimet datavarastot, avoimet rajapinnat, sekä toimivat kan-salliset ja paikalliset perusrekisterit. Tämä on kokonaisuus, jossa tulevaisuuden teko-älyyn ja digitaaliseen kehitykseen nojaava yhteiskunta pystyy kehittymään vastuullisesti ja tehokkaasti. Tämä antaa kaikille toimijoille, myös kunnille ja valtiolle, mahdollisuuden toimintojensa kehittämiseen ilman, että ollaan riippuvaisia monikansallisten ict-yhtiöiden halusta kehittää järjestelmiään.
      • Kinnulan kunta
        Päivitetty:
        17.10.2018
        • Kinnulan kunnanhallitus antaa lausunnon selonteosta Eettistä tieto-politiikkaa tekoälyn aikakaudella: Yleisenä kommenttina toteamme, että tekoälyn lisääntyvä käyttö vaatii ehdottomasti myös eettistä pohdintaa. Aihekenttä on niin laaja, ettei sitä pystytä kuin raapaisemaan lyhyessä selonteossa, joten selonteko on osin hyvin pinnallinen.
      • Helsingin hallinto-oikeus, Hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Heikkilä
        Päivitetty:
        12.10.2018
        • Helsingin hallinto-oikeudella ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        10.10.2018
        • Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole lausuttavaa.
      • Rovaniemen hovioikeus
        Päivitetty:
        24.9.2018
        • Rovaniemen hovioikeudella ei lausuttavaa.
      • Korkein hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        24.9.2018
        • Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se anna lausuntoa asiasta.
      • 1 Johdanto
      • Kirjoittakaa kohtaa 1 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa tunnistetaan tarve tehdä laajaa kansainvälistä yhteistyötä tekoälyn regulaation osalta. Yhteinen kansallinen näkemys tietopolitiikasta on tällöin pohjana kansainväliseen vaikuttamiseen. Yhteisen kansallisen näkemyksen tulee tietenkin perustua myös yhteiskunnallisiin arvoihin, joista olisi tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua. Selonteossa olisi hyvä olla avauksia siitä, miten valtiovalta voi edistää tekoälyä koskevaa eettistä keskustelua sekä miten voimme yhteiskuntana paremmin arvioida sitä minkälaisille tekoälyn sovelluksille on sosiaalista tilausta ja mille ei. Luonnoksessa havainnoidaan aivan oikein se, että nykyinen kehittyneinkin tekoäly on vielä varsin kapeaa ja oppiminen perustuu pääsääntöisesti massadatasta tapahtuvaan tilastolliseen laskentaan ja todennäköisyyksiin. Tekoälyn nykyinen kehitysaste huomioiden, eettisessä keskustelussa tulisi korostetusti pohtia julkisen datan avoimuuden ja toisaalta yksityishenkilöiden datan suojaamisen ja omistajuuden kysymyksiä. Hybridivaikuttaminen tunnistetaan selonteossa uhkaksi, mutta kaupallinen big datan hyödyntäminen manipulatiivisessa mielessä jää vaille käsittelyä. Selonteossa voisi vahvemminkin ottaa kantaa siihen saako ihmisistä kerättyä tietoa käyttää heitä vastaan tai saako kerätyllä tiedolla manipuloida ihmisten kuluttamista, rahankäyttöä, äänestyskäyttäytymistä tai houkutella uhkapelaamaan, mainostaa päihteitä tms. Selonteossa olisikin hyvä erikseen käsitellä kerätyn big datan omistussuhteita ja eettisiä ongelmia. Tietojen keräämisen kohteita voivat olla mm. yrityksen yritysasiakas, yrityksen kuluttaja-asiakas, potilas, työntekijä, yrityksen tiloissa/alustalla vieraileva henkilö jolle ei synny asiakassuhdetta. Kaikkien näiden ryhmien osalta eettiset kysymykset ja ratkaisut ovat mahdollisesti erilaisia.
      • Tilastokeskus, Mikkelä Heli
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ei kommentoitavaa.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteko yhteistyössä käytäntöön Sisäministeriö kannattaa ja pitää erityisen tärkeänä selonteon pohjalta käynnistettävää välitöntä jatkotyötä selonteossa esitettyjen linjausten ja periaatteiden selkeyttämiseksi, konkretisoimiseksi ja viemiseksi käytäntöön. Selonteko on valmisteltu laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri alueita edustavien asiantuntijoiden verkostossa. Selonteon linjaukset tulisi yhtälailla saattaa tämän laajan verkoston asiantuntijuutta hyödyntäen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken käytäntöön, jotta samat hyvät selontekoon sisällytetyt kansallisen turvallisuuden periaatteet välittyisivät yhteisymmärryksessä niin toimenpiteinä kuin yhteiskunnallisena keskustelunakin eteenpäin. Yksittäiset muutosehdotukset: 1.1 Mitä on tietopolitiikka? -kohtaan Tietopolitiikan tavoitteena on edistä ja tehostaa tiedon jalostamista ja hyödyntämistä yhteiseksi hyväksi sekä tunnistaa, hallita ja estää väärinkäyttöä.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kohdassa 1.1. kuvattaessa tietopolitiikkaa todetaan, että yhteiskunnan keskeisten digitaalisten tietovarantojen säilyminen hyödynnettävinä myös tulevaisuudessa on yhteiskunnan jatkuvuuden edellytys ja että siitä huolehtiminen kuuluu tietopolitiikkaan. Hyödynnettävyyden rinnalla voisi olla myös luotettavuus, koska yksi keskeinen vahvuus ja myös kasvava tarve Suomessa on huolehtia saatavilla olevan tiedon luotettavuudesta yleensä ja erityisesti viranomaistiedon osalta. Kohdassa 3 tähän on viitattu toteamalla, että pelkästään mahdollisuus väärentämisestä heikentää johtamisen ja koko suomalaisen yhteiskunnan keskeistä menestystekijää, keskinäistä luottamusta. Selonteon kohdealue (scope) pitäisi jotenkin kuvata l. mihin tietoon näiden poliittisten periaatteiden ajatellaan kohdistuvan; kaikkeen Suomessa fyysisesti hallittuun tietoon, kaikkeen Suomessa toimivien organisaatioiden hallinnoimaan tietoon riippumatta tiedon kohteesta tai sijainnista vai johonkin muuhun kokonaisuuteen. Todetaan, että Suomella on paljon avattua dataa ja datatalouden osaamisvaje. Tähän paljolti tiivistyy data-/tietotalouden nykytila. Tekoälyn ongelmat on hyvin tunnistettu, mutta ratkaisuja niihin voisi kehitellä pidemmälle; nyt lähinnä teknologian avoimuuteen huomion kiinnittäminen sekä tietopoliittisten valintojen ja tekoälyn kehittämisen eettisen arvopohjan vahvistaminen ja käynnissä oleva kansallinen tekoälyohjelma.
      • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kohdassa 1.1 selonteon sivulla 3 olevassa kaaviossa on tekoäly sijoitettu yhdeksi tietopolitiikan osa-alueeksi. Kuitenkin tekstin mukaan tekoäly ei ole osa tietopolitiikkaa vaan oma kokonaisuus.
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteko määrittelee tietopolitiikan melko kapeasti koskemaan ennen muuta digitaalista tietoa. Selonteossa onkin huomioitava, että kyvykkyys täysimääräisesti hyödyntää digitaalista tietopolitiikkaa ja saavuttaa siinä määriteltyjä tavoitteita edellyttää sivistystä ja kansalaisten mahdollisuutta kasvattaa omia kyvykkyyksiään.Ihmisillä on siis yhteiskunnassa oltava mahdollisuuksia tasa-arvoiseen koulutukseen ja sivistykseen. Näitä asioita seuraavat digitaaliset taidot ja eettinen ymmärrys sekä kyvykkyys kriittiseen medialukutaitoon ja monilukutaitoon. Näitä tarvitaan kehittämään Suomen kykyä toimia eettisesti tietopolitiikassa, hyödyntää tietoa kansantalouden ja kilpailukyvyn hyväksi tai suojautua esimerkiksi hybridivaikuttamiselta. Tässä mielessä Open Knowledge Finland uskoo, että myös kyseessä olevaan selontekoon kannattaisi sisällyttää myös huomio tietokäsityksen ja tietopolitiikan laajemmasta merkityksestä. Suomi voi olla tietopolitiikan edelläkävijä vain, jos Suomi on myös sivistyspolitiikan edelläkävijä. Selonteossa puhutaan todella paljon tekoälyn mahdollisuuksista, mutta dokumentista puuttuvat konkreettiset esimerkit tekoälyn käytöstä tietopolitiikassa ja käytännön toimet jäävät epäselviksi. Open Knowledge Finland suosittelee, että selonteon yhteydessä tulisi toteuttaa pieniä hallittuja kokeiluja liittyen tietopolitiikkaan ja tekoälyyn, jotta aiheesta opittaisiin lisää ja saataisiin myös konkreettista käytännön tietoa. Tekoäly on monimutkainen aihe, eikä syy-seuraussuhteita, hyötyjä tai hankaluuksia voi etukäteen täysin tietää tai ymmärtää. On myös varottava yltiöoptimismia tekoälyaiheen ympärillä. Tässäkin mielessä pienet konkreettiset kokeilut tekoälyn käyttökelpoisuudesta olisivat tervetulleita. Suomalaiset itse kokevat yhteiskuntansa turvallisena, ja ulkomailla Suomella on maine juuri turvallisena maana. Tämän takia Suomi on loistava paikka tekoälykokeiluihin, sillä turvallisuuden kokemus on suorassa yhteydessä luottamukseen, ja ilman sitä kokeilut eivät onnistu. Tekoälykeskusteluun tulisi osallistaa enemmän huippututkijoita, käytännön tekijöitä ja ohjelmistoalan ammattilaisia osana strategista suunnittelua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa alan tärkeimmät tutkijat ja tekijät (kuten Geoff Hinton, Yann LeCun, Yoshua Bengio, Andrew Ng ja Fei-Fei Li) ovat vahvasti mukana kehittämässä strategioita. Tieteelliset panostukset usein näkyvät myös maan kyvyssä saavuttaa toivottuja tavoitteita. Suomesta suurelta osin puuttuu huippuosaaminen erityisesti tekoälyn alueella.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoäly käsitettä on kuvattu luvussa 1.2 Mitä on tekoäly? Tekoäly käsitteen avaamisessa on tärkeää erityisesti korostaa teknologian avoimuutta ja yhteisesti sovittuja yhteisiä (peli)sääntöjä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Käytettävien teknologioiden riittävä avoimuus mahdollistaa sovittujen pelisääntöjen avoimen ja oikeudenmukaisen validoinnin ja sertifikoinnin. Luvun viimeisessä kappaleessa todetaan ”Vaikka tekoäly vielä pitkään toimisi pääasiassa ihmisen ohjauksessa, rakennetaan tekoälyyn ja robotteihin usein ihmismäisen näköisiä ja tunteita herättäviä piirteitä, jotka vaikuttavat ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen. Tämä voi perustavalla tavalla muuttaa käsitystä ihmisyydestä, tietoisuudesta ja tunteista.” Tavoite kuitenkin lienee, että tekoäly ja robotti toimivat aina ihmisen ohjauksessa ja valvonnassa? Viimeisen kappaleen muotoilu voisi olla allaesitetyn kaltainen. Vaikka tekoälyyn ja robotteihin rakennetaan usein ihmismäisen näköisiä ja tunteita herättäviä piirteitä jotka vaikuttavat ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen ja voivat perustavalla tavalla muuttaa käsitystä ihmisyydestä, tietoisuudesta ja tunteista, tulee tekoälyn ja robotin toimia aina pääasiasssa ihmisen ohjauksessa. Tekstissä käytetään sekä datatalous että tietotalous termiä. Myös tämä käsite olisi hyvä avata ”Mitä on tietopolitiikka?” ja Mitä on tekoäly?” -käsitteiden tapaan (Mitä on tietotalous?, Mitä on alustatalous?).
      • Suomen Akatemia
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kansainvälisen tilanteen tarkastelu on varsin hankalaa mutta tarpeellista. Olisi kiintoisa lukea enemmän kuvausta EU:n ja sen jäsenmaiden näkemyksistä ja lähestymistavoista tietopolitiikkaan.
      • Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet, Marttinen Sanna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Pyydämme kiinnittämään huomiota terminologiaan (esim. data, tieto) ja sen yhtenäisyyteen selonteossa.
      • Säteilyturvakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Johdannossa kuvataan asiat, joita tarvitaan digitaalisessa ympäristössä, jos haluamme Suomesta edelläkävijän tekoälyn soveltamisessa ja tietopolitiikassa. Tiedon merkitys yhteiskunnan menestykselle on aina ollut tärkeää ja sen vaikutus tulee vain kasvamaan digitaalisessa ympäristössä. Se, miten tietoa hallitaan ja hyödynnetään, tulee johdannossa todetun mukaisesti määritellä tietopolitiikassa.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa keskeistä tietopolitiikan määritelmää tulee täsmentää tarkentamalla tarvittavat “politiikkatoimenpiteet” esimerkiksi “valtion toimiksi, joiden tarkoituksena on edistää tiedon hyvää hallintaa ja tehokasta hyödyntämistä”.  Tekoälyn yhteys tietopolitiikkaan jää johdannossa hieman ohueksi. Ilmeisesti tekoäly nähdään suhteellisen itsenäisenä osana tiedon hyödyntämistä, vaikka tulevaisuudessa se tulee olemaan entistä olennaisempi tiedon hyödyntämisen keino CSC pitää hyvänä, että selonteon kuvaus tekoälystä on yhteensopiva VNK:n kesäkuussa julkaiseman raportin Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus (https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-549-5) kanssa, jonka tutkijajäsenet toivoivat, että kyseinen raportti toimisi valtionhallinnossa pohjatyönä ja yhteisenä näkökulmana.   Kuvassa 1 Yhteiskunta on esitetty rinnakkaisena toimijana yksilöille ja yrityksille. Yleensä käsitettä ”yhteiskunta” pidetään yläkäsitteenä, joka koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, sisältäen muun muassa yksilöt ja yritykset. Yhteiskunnan sijasta kuvan kolmas pilari voisi olla esimerkiksi julkishallinto. Teknologia sinänsä ei ole hyvää tai pahaa, mutta välineenä se voi mahdollistaa asioita, joita sen hetkisessä tai myöhemmässä tarkastelussa voidaan pitää pahoina tai ei-toivottavina. Selontekoon liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa valtion pitää haastaa mukaan myös kansalaisyhteiskunta ja kansainväliset toimijat.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Yleiskuvauksen osalta johdanto tavoittaa tilannekuvan ja toimintaympäristön muutoksen.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • ”Eettistä tietopolitiikkaa…” vs. sisältö: selontekoteksti käsittelee paljolti kilpailukykyä. Näkökulma voisi olla globaali vastuu ympäristöstä ja ihmisistä ja kilpailukyky hahmottuisi vastuullisuuden raameissa. Tiivistelmä: ”Suomen vahvuuksia ovat kansainvälisesti tasokkaat perustietovarannot, hyvä hallinto, koulutustaso, vahva eteneminen digitalisaatiossa ja eri toimijoiden yhteistyö. Edelleen Suomella on paljon avattua dataa ja toisaalta korkeatasoista kyberturvallisuusosaamista.” Suomen vahvuus moniin muihin maihin verrattuna on myös hyvinvointiyhteiskunnan toimintaperiaatteet tasa-arvo, luottamus, oikeudenmukaisuus, yksilönvapaus, jne. Kuva 1: • Turvallisuus mainitaan tekstissä, mutta ei näy kuvassa. • Etiikka ei voi olla päälle liimattu, vaan sen pitäisi olla kaiken läpäisevä 1.2 viimeinen kpl: ”vahvistetaan tietopoliittisten valintojen ja tekoälyn kehittämisen eettistä arvopoh-jaa, johon kuuluvat ihmis- ja perusoikeudet, osallisuus, vastuullisuus, luottamus ja turvallisuus.” Mainitut arvopohjaan liittyvät asiat ovat yleisellä tasolla ja listasta puuttuvat mm. läpinäkyvyys ja yksityisyyden suoja. Vaarana on, että luetellut periaatteet jäävät yleiselle tasolle, mutta eivät konkretisoidu.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Johdanto on hyvin muotoiltu ja sisältää tarvittavat osiot, mutta tekoälyä on käsitelty nykypäivän lähtökohdista. Tekoälyn ja tietopolitiikan jatkokehittämisen on perustuttuva monitieteellisen tutkimuksen tulosten hyödyntämiseen.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että johdannon rakennetta muutetaan siten, että lukuun 1.2. sisällytetyt selonteon tavoitteet 1-4 erotetaan omaksi kokonaisuudekseen joko osaksi johdannon päälukua tai omaksi alaluvukseen.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • KKV kannattaa sitä, että tietopolitiikan tavoitteena on edistää ja tehostaa tiedon jalostamista ja hyödyntämistä yhteiseksi hyväksi (s. 2-4). Luonnoksessa tunnistetaan keskeiseksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi ”hyvinvointi”. Tältä osin tekstissä voitaisiin tuoda selvemmin esiin, onko ajattelun lähtökohtana talousteoreettinen ”consumer welfare” vai laajempi sosio-ekonominen ”ihmisten hyvinvointi”. Luonnoksessa tavoitteeksi on muotoiltu myös ”minimoida väärinkäyttöä”, mutta tältä osin olisi syytä täsmentää, mitä ilmaisulla tarkoitetaan. Esimerkiksi tarkoitetaanko sillä tiedon väärinkäyttöä yleisesti, jolloin ajattelussa on liityntä sananvapauden rajoitusedellytyksiin, vai lainvastaisiksi määriteltyjä tai määriteltäviä väärinkäytöksiä. KKV kiinnittää huomiota siihen, että luonnoksessa korostetaan tekoälyn toimimista lähinnä ihmisen tiedonkäsittelyn avustajana (s. 4). Kuitenkin jo nykymuodoissaan tekoäly ohjaa ihmisen ajattelua luokitellessaan, valikoidessaan ja muokatessaan tarjoilemaansa tietoa. Ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus ei ole yksisuuntaista ”käsky – toteuta” vaan kaksisuuntaista, jopa kommunikaation kaltaista. Kuluttajat toimivat sekä reaalitodellisuudessa että digitodellisuudessa ja esimerkiksi verkkokaupassa ”keskustelukumppanina” on yhä useammin ohjelmistorobotti. Digitaalisessa ympäristössä tekoälyn ei tarvitse saada ihmismäistä ilmiasua vedotakseen käyttäjään vaan sen vaikuttavuus perustuu mm. käyttäytymisen taloustieteen tulosten hyödyntämiseen.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Jo johdannossa voisi mainita, että tekoälymenetelmien tutkimuksessa Suomella on pitkä historia ja meillä on korkealaatuisen tutkimuksen kautta etulyöntiasema useimpiin muihin maihin verrattuna. Sivulla 4 on lause ”Esimerkiksi tekoälyn ja ihmisen välinen vuorovaikutus eroaa perinteisestä koneen ja inhimillisen toimijan vuorovaikutuksesta.” Näin ei aina ole. Tekoäly on lähtökohtaisesti vain tietokoneohjelma ja vuorovaikutus saattaa olla joskus hyvinkin perinteistä.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Johdannon alussa korostetaan tiedon hyödyntämistä ja sille otollisia olosuhteita Suomessa. Tärkeä osa kokonaisuutta, joka tulisi mainita tässä on, että Suomi on vahva myös uuden tiedon tuottajana ja että olemme hyvin riippuvaisia siitä, että tietoa saadaan Suomen ulkopuolelta. Tietotaloutta olisi alussa syytä luonnehtia lyhyesti, ennen kuin todetaan sen pelisääntöjen olevan vielä laajalti määrittämättä. Samalla tulisi tarkentaa, tarkoitetaanko tietotaloudella ja datataloudella selonteossa samaa asiaa ja pitkälti samaa talouden muutosta. Hyvin alussa olisi myös syytä mainita, että datan keräämisessä ja hyödyntämisessä vahvistuva toimintamalli ovat digitaaliset alustat. Nämä luovat vielä omanlaistaan taloutta, jota voidaan kutsua alustataloudeksi. Kappale 2 alkaa suoraan näillä termeillä. Termejä olisi hyvä avata ensin kappaleessa 1. Selonteon tavoitteet 1.-4. tulisi esittää omassa numeroidussa kappaleessaan. Tavoitteeseen 4. (tietopoliittisten valintojen ja tekoälyn kehittämisen eettiseen arvopohjaan) tulisi lisätä punninta näiden valintojen ja tekoälyn käytön hyötyjen ja haittojen välillä. Tekoälyä käsittelevässä kappaleessa jää hieman epäselväksi, mitä tarkoitetaan ihmisen älykkyydestä poikkeavalla älykkyydellä. Kappaleessa myöhemmin kuvattu tekoälyteknologian avoimuuden tarve eri muodoissaan olisi hyvä kytkeä tähän tekoälyn niin positiivisten kuin mahdollisten negatiivistenkin vaikutusten ymmärtämistä helpottavana tekijänä, olipa kyse ihmisen älykkyyttä jäljittelevästä tai muunlaisesta älykkyydestä. Nyt avoimuuden todetaan tekstissä monella tavalla kasvavan, mutta ei kerrota, onko se hyvä asia tai mitä avaamisella tavoitellaan.
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Johdannossa on kuvattu tekoälyä teknologiana. On kuitenkin huomattava, että näin pintapuolisesti kuvattuna tehdään suoraviivaisia johtopäätöksiä monimutkaisesta kokonaisuudesta. Erityisesti mainitaan, että tulevaisuudessa ihminen ei olisi enää ohjaksissa. Tämä on vaarallinen päätelmä, jota ei pidä liian kevyin perustein ilmaista. Jos teknologian kuvaus jätetään tarkoituksellisesti ohueksi, olisi hyvä viitata ulkoisiin lähteisiin. Kuvattaessa tekoälyä olisi hyvä myös tuoda esiin sen taustalla olevat mahdollistavat teknologiat ja ilmiöt. Tekoäly on kehittynyt viime vuosina harppauksin ja näiden harppausten mahdollistavina tekijöinä ovat pilvialustat (laskentakapasiteetti), käytettävissä olevan tiedon räjähdysmäinen kasvu (pilven mahdollistama tallennuskapasiteetti) sekä näiden siivittämänä tapahtunut algoritmien kehitys.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selontekoluonnoksessa korostetaan, että nykyisellään tekoäly toimii lähinnä niin sanotusti suppeana ”tukiälynä”, auttaen ihmistä nopeassa tiedon prosessoinnissa esimerkiksi kuvantunnistamisessa, puheohjauksessa tai isojen datamassojen analysoinnissa. Näin voi olettaa vielä lähitulevaisuudessa kehityksen etenevän. Täysin autonomisesti toimivien tai itseoppivien järjestelmien kehityksen osalta kehityskaari näyttää menevän pidemmällä aikajänteellä. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta ei ole tarpeellista ylikorostaa tekoälyn kehittymisen vauhtia lyhyellä aikajänteellä. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten odotuksiin esimerkiksi ammateista ja koulutuksista mihin hakeudutaan. Esimerkiksi logistiikka-alalla on tällä hetkellä pula kuljettajista, mutta samaan aikaan toistetaan ennusteita, että ihan lähitulevaisuudessa siirrytään täysin autonomisiin kulkuneuvoihin, eikä kuljettajia enää tarvita.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sitra ehdottaa, että johdannossa kiinnitettäisiin enemmän huomiota käsitteiden määrittelyyn. Tekstissä olisi syytä määritellä tarkemmin, mistä puhumme, kun puhumme tietopolitiikasta, tietotaloudesta, datataloudesta ja alustataloudesta. Sitran näkemyksen mukaan tekoälystä puhuttaessa tulee korostua etenkin ihmisen rooli ja merkitys. Tekoäly ei ole jotain itsestään kehittyvää, vaan siinä heijastuu ne arvot ja periaatteet, joita sen käytössä ihmisen täytyy määritellä. Ihmiset myös arvioivat tekoälyyn perustuvien laskelmien ja mallien luotettavuutta. Yhteiskunnan, yritysten ja kansalaisten kannalta on keskeistä avoimuus tekoälyn hyödyntämisessä. On tunnettava ja luotettava tekoälyyn perustuvien järjestelmien toimintaan
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Ylituomari Ann-Mari Pitkäranta
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Joitakin selonteossa käytettyjä käsitteitä olisi jatkokäsittelyssä tarpeellista selkeyttää ja määritellä tarkemmin heti asiakirjan alussa luettavuuden parantamiseksi.
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 1 Johdanto Kuntaliitto pitää johdantoa hyvänä muutamin lisäyksin. Julkishallinto on merkittävä ja vastuullinen toimija tietopolitiikassa, niin tiedon tuottajana kuin tiedon hyödyntäjänä-kin. Julkishallinnon rooli ja merkitys tulisi näkyä johdannossa. Lisäksi olisi hyvä tuoda esiin valmisteilla olevan tiedonhallintalain ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutukset. Ymmärrettävyyden kannalta selonteossa olisi hyvä olla erillinen sanasto, jossa avataan keskeisimmät käsitteet. Eettistä pohdintaa voisi käsitellä jo johdantokappaleessa; esimerkiksi mitä eettisiä kysymyksiä ja riskejä liittyy tiedon avoimuuteen eri toimijoiden näkökulmasta. Esimerkiksi tulisi huomioida kyberturvallisuus, yksityisyydensuoja, tiedon hyödyntäminen, tiedon kasaantuminen. Maailma ja Suomi digitalisoituvat ja muuttuvat nopeasti, muutokset ovat nopeita ja tämä edellyttää tietopolitiikalta ja organisaatioiden tiedonhallinnalta nopeaa reagointikykyä muutoksiin, vastuunottoa (yksi tai useampi taho) ja päätöksiä uusissa tilanteis-sa ja uusien asioiden edessä. Kuntaliitto ehdottaa, että johdantoon kuvattaisiin sitä, miten tietopolitiikkaa rakennetaan siten, että nopea reagointikyky on mahdollista. Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että lausetta muutetaan muotoon ”Hybridivaikuttamisessa väärennetään tietoa tai sen alkuperä. Pelkästään EPÄILY väärentämisestä…” Kuntaliitto ehdottaa, että linjausta ”… rakennetaan kuvaa Suomesta…” tarkennetaan siten, että ei rakenneta, vaan esimerkiksi vahvistetaan Suomea houkuttelevana datatalouden toimintaympäristönä. Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että linjauksiin lisätään ”edistetään nopeaa reagointikykyä muuttuvassa toimintaympäristössä”.
      • Opetushallitus, Hallintopalvelut/tietohallinto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Luonnos keskittyy pitkälti nykyisten tekoälyratkaisujen kuvaamiseen. Jo johdannossa olisi voinut tuoda esille tekoälyn tulevaisuuden ratkaisuja ja niiden tuomia eettisiä näkökulmia. Tekoäly itsessään nähdään ikään kuin omana itsenäisenä kokonaisuutena. Siihen liittyy kuitenkin IPR-kysymyksiä ja niiden kautta mahdollisia ict-toimittajariippuvuuksia. Eettiseen näkökulmaan liittyy vahvasti se, kuka voi omistaa tekoälyn ja miten sen tuottama lisäarvo määritellään. Selonteossa olisi tarpeen pohtia tätä näkökulmaa. Mikäli tekoälyssä käytetyssä lähtödatassa on vääristymä, niin miten estetään, ettei algoritmi vahvista sitä entisestään? Tätä vasten tulisi taata mahdollisimman nopea korjaaminen, mutta miten toimitaan niissä tilanteissa, joissa tekoäly on osa pidempään arvoketjua? Jos tekoäly hankitaan kaupallisena palveluna, niin miten voidaan validoida algoritmi ja varmistua siitä, ettei se sisällä piilotettua vallankäyttöä? Algoritmi on aina jonkun ihmisen tekemä ja myös ihmiset ”opettavat” algoritmia. Jatkossa on myös tarpeen määritellä, millä edellytyksillä julkinen hallinto voi hankkia ja ottaa käyttöön tekoälyn.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Johdannossa olisi hyvä määritellä tekoälyn lisäksi koneoppiminen. Koneoppimiseen ja oppiviin tekoälyjärjestelmiin viitataan itse tekstissä, joten termien ja koneoppimisen eri muotojen esittely olisi tärkeä lisätieto, erityisesti kun selonteko on tarkoitettu laajemmallekin yleisölle kuin tekoälyn asiantuntijoille. Pienenä yksityiskohtana sivulla 3, luvun 1.1 lopussa, on mainittu turvallisuus, hyvinvointi ja kilpailukyky, mutta kuvasta 1 puuttuu näistä turvallisuus. Sivulla 4 on lause ”Esimerkiksi tekoälyn ja ihmisen välinen vuorovaikutus eroaa perinteisestä koneen ja inhimillisen toimijan vuorovaikutuksesta.” Miten? Lukijalle tämä ei avaudu. Tekoäly on lähtökohtaisesti vain tietokoneohjelma, kuten muut. Tosin muutama kappale myöhemmin puhutaan siitä, että rakennetaan ihmismäisen näköisiä ja tunteita herättäviä piirteitä, joten näitä kappaleita kannattaisi yhdistää.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteon luonnoksen johdanto on tiivis ja yleistajuinen katsaus tietopolitiikkaan ja tekoälyyn. Tietopolitiikan määritelmässä tulisi ottaa laajemmin huomioon koko tiedon elinkaari, kuten eurooppalaisessa tietosuojasääntelyssä määritelty oikeus tulla unohdetuksi.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Johdannossa on ansiokkaasti avattu tietopolitiikan ja tekoälyn käsitteitä sekä kuvattu selonteon viitekehys. Johdannon tekstiosassa on mainittu, että tietopolitiikkaa tarkastellaan keskeisiksi yhteiskunnallisiksi tavoitteiksi tunnistettujen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta. Viitekehyskuviossa (s. 3) ei kuitenkaan turvallisuusnäkökulmaa mainita. Selonteko nostaa kuitenkin eri tasoisen turvallisuuden useasti esille, joten esitämme turvallisuusnäkökulman lisäämistä viitekehyskuvaan.
      • Teknologiateollisuus ry, Mäkinen Jussi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Tietopolitiikan johtaminen Tietopolitiikka koskettaa yhtä lailla julkista ja yksityistä sektoria. Jotta Suomi voisi täysimittaisesti hyötyä tietopolitiikasta, tulee yksityisen ja julkisen sektorin pystyä tekemään tiivistä yhteistyötä. Tästä syystä keskeisimmät tietopolitiikkahankkeet tulee keskittää valtioneuvoston kansliaan, riittävästi resursoidun ja toimivaltaisen digitalisaatioministerin johdettavaksi. Sektoriministeriöiden vastuulle jäävien hankkeiden toteutuminen tulee turvata läpinäkyvällä tavoitteiden seurannalla. Selontekoluonnosta on syytä täydentää tältä osin.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Toiminnan perustuessa tietoon, tiedon laatu/luotettavuus/eheys nousee erittäin merkittäväksi mm juridisesta näkökulmasta tarkastellen. Tietopolitiikassa tulisi miettiä keinoja myös tiedon laadun/luotettavuuden edistämiseksi.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja ylijohtaja Marja Rantala
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteon johdannossa todetaan, että yhteiskunnan keskeisten digitaalisten tietovarantojen säilyminen hyödynnettävinä myös tulevaisuudessa on yhteiskunnan jatkuvuuden edellytys ja tästä huolehtiminen kuuluu tietopolitiikkaan. Tietopolitiikan keskeisiksi ulottuvuuksiksi on määritelty tieto, osaaminen, talous, etiikka ja tekoäly. Tietopolitiikkaa havainnoidaan näistä näkökulmista. Tietopolitiikkaa tarkastellaan selonteossa yhtäältä yhteiskunnan toimijoiden (yksilöiden, yritysten ja muiden toimijoiden) ja toisaalta yhteiskunnallisten tavoitteiden kuten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta. Valittu kattava tarkastelutapa on ylätasolla perusteltu, mutta kun näin laajaa ilmiötä yritetään kuvata tasapainoisesti ja tuottaa todellisia toimintaa ohjaavia linjauksia, syntyy ongelmia. Esimerkiksi tekoälystä valtioneuvosto on teettänyt lukuisia, laajoja erillisselvityksiä, joten tekoälyn osalta olisi voinut viitata niihin.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteon tavoitteet ovat kannatettavia. Kuten johdannossa todetaan, Suomella on erinomaiset lähtökohdat nousta tekoälyn soveltamisen eturintamaan. Suomella on laadukkaat perustietovarannot, jonne on kerätty tietoa kansalaisista 1960-luvulta lähtien. Tekoälyn opettaminen vaatii taakseen paljon dataa, joten siinä mielessä Suomen tilanne on ainutlaatuinen, jos pohditaan julkisten palveluiden kehittämistä. Suomen yhteiskunnallinen tilanne ja arvomaailma lisäävät mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämisessä. Suomi on luottamusyhteiskunta. Kansalaiset luottavat julkiseen valtaan ja pitävät selvänä, että heidän tietojaan käsitellään asianmukaisesti. Kuitenkin jo nyt kansalaiset vaativat enemmän läpinäkyvyyttä tietojensa käsittelyyn: mitä tietoja kerätään ja mihin niitä käytetään? Läpinäkyvyysvaatimus korostuu tulevaisuudessa. Tekoälystä ja digitaalisesta turvallisuudesta (sisältäen tietosuojan ja tietoturvan) puhuttaessa julkishallinnon on panostettava yhä enemmän viestintään ja tietoisuuden kasvattamiseen. Turvallisuusnäkökulma on oleellinen osa tekoälykeskustelua. Tietoturvallisuuden on oltava riittävällä tasolla, jotta tekoälyä ei päästä manipuloimaan. Tällöin seuraukset saattavat olla äärimmäisen haitallisia yksittäisille kansalaisille esimerkiksi tilanteissa, joissa toteutetaan automaattista päätöksentekoa.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Yrittäjät ovat tietoyhteiskuntakehityksen erityisryhmä. He tuntevat digitalisaation vaikutukset kuluttajina ja kansalaisina mutta ennen kaikkea yritystensä johtajina ja kehittäjinä, kun he vastaavat asiakkaiden ja kilpailijoiden muuttuvaan käyttäytymiseen. Yrittäjät ovat myös asemansa tähden muita alttiimpia digitaalisen infrastruktuurin haavoittuvuuksille ja tietoturvariskeille. Yrittäjät eivät kuitenkaan ole vain kehityksen reaktiivisia vastaanottajia, vaan myös sen edistäjiä. Innovatiivisten yrittäjien etujoukko on digitalisaatiossa keskeisessä veturiroolissa. Heidän kohdallaan markkinoiden toimivuus, datan liikkuvuus ja sääntelyn mahdollistavuus ovat osaamisen saatavuuden ja eettisten ohjenuorien ohella avainkysymyksiä. Yrittäjien on voitava luottaa siihen, että siirtymä uuteen tietotalouteen tapahtuu reilun kilpailun periaatteisiin nojaten ja että investointeja niin uuteen teknologiaan kuin osaamiseen kannattaa tehdä. Mitä tarkemmin yrittäjien näkökohdat huomioidaan tietotalouden pelisääntöjä laadittaessa ja sen edellytyksiä luotaessa, sitä tuloksekkaampaan lopputulokseen koko yhteiskunnan kannalta päädytään. Muutosesityksemme: • Selonteossa on käsiteltävä vahvemmin tietopolitiikan ja digitalisaation kytkentää yrittäjyyteen. Selvityshenkilöiden TEM:lle tuottama tuore kansallinen yrittäjyysstrategia tarjoaa tähän hyviä syötteitä.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Johdannossa sekoittuvat termit aineisto, tieto, data, informaatio, tietämys. Johdannossa voisi avata selonteossa käytetyn käsitteistön.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Lempinen Petri
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Selonteon monet näkökulmat tietopolitiikan tarkastelussa ovat merkittävä lisäarvo kansallisen kokonaiskuvan luomiseksi. Luonnoksen työstämisessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten radikaalia muutosta tavoitellaan ja mikä sen suhteen on realistista. Nykyistä lähtötilannetta ja yleistä muutosvalmiutta ei varsinaisessa selonteossa ole ehkä riittävästi arvioitu. Tekoälyä voidaan soveltaa radikaalistikin toimintatapojen uudistamiseen. Muutos voi myös olla hidas ja evolutionäärinen. Suurta muutosta ja uutta kilpailukykyä ei edusta se, jos uusia nimilappuja annetaan jo olemassa oleville käytännöille. Esimerkiksi robotiikasta saatetaan puhua nykyään sovellustapojen yhteydessä, joita on pitkään käytetty ja aiemmin nimitetty esimerkiksi sovellusten komentojonoiksi, scripteiksi tms. Vastaavalla tavalla tekoäly-käsitteen alle voidaan pyrkiä tuomaan vanhoja asioita uudessa kaavussa.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Johdannossa käsitellään tekoälyä ja sen roolia, mutta kokonaisuus keskittyy nykypäivän ratkaisuihin ja rajoittei-siin tulevaisuuden ratkaisujen ja haasteiden miettimisen sijaan.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • Selonteossa halutaan tarkastella tietopolitiikkaa muutaman keskeisen teeman kautta. On muistettava, että yhteiskunnalliset arvot rakentuvat yksilöiden lähtökohdista, esimerkiksi kansallista kilpailukykyä ei voida edistää, mikäli yksilöillä ei ole mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää toimintaympäristöään. Tekoäly on luonnoksessa avattu hyvin. Käytännössä se nykyään on siis kapeaa tekoälyä (tai koneoppimista), joka käyttää ihmisten tekemiä ohjelmistoja rajattujen toimintojen tekemiseen avustaakseen ihmistä. Tekoäly-termi aiheuttaa vielä nykyäänkin turhaa ’hypeä’, jolloin sen oikea merkitys hämärtyy. Kansalaisille on kerrottava selkeästi mistä on kysymys, eli koneesta, jonka toiminnasta ihminen vastaa. Siksi nimitys ’tukiäly’ olisikin asiallisempi. Täysin autonomisesti ja adaptoituneesti toimivia järjestelmiä ei todennäköisesti ole käytössä vielä moniin vuosiin. Tekoäly, ja digitalisaatio laajemminkin, aiheuttaa seurauksia kaikilla sektoreilla, kaikissa ammateissa ja työtehtävissä. Tällöin erityisesti eettiset, yhteiskunnalliset ja juridiset ongelmat nousevat esiin. Koska lainsäädäntö laahaa aina yhteiskunnallista tilannetta jäljessä, tällaisten ongelmien ennaltaehkäisyyn on mietittävä jo nyt hyviä ja joustavia ratkaisuja. STTK pitää tärkeimpänä ja kiireellisempänä tietopoliittisten valintojen ja eettisen arvopohjan vahvistamista. Ihmis- ja perusoikeuksien, kansalaisten osallisuuden, järjestelmien vastuullisuuden, luottamuksen rakentamisen ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen ovat ensisijaisia tavoitteita tekoälyn maailman rakentamisessa. Tässä kaikessa Suomella on kansainvälisillä foorumeilla paljon annettavaa ja siksi edelläkävijän rooli sopii Suomelle hyvin.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • • Kuvassa 1 akselit yksilö - yhteiskunta - yritys ja hyvinvointi - kilpailukyky ovat ymmärrettäviä. Sen sijaan tietopolitiikkaan kuuluvat viisi palloa ovat luonteeltaan keskenään hyvin erityyppisiä asioita: tekoälyn hyödyntäminen edellyttää osaamista, talous tuntuu irralliselta suhteesta tietoon ja tekoälyyn jne.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Selontekoluonnos tietopolitiikasta on tärkeä ja ajankohtainen. Lausuntoluonnos on valmisteltu poikkeuksellisen avoimessa prosessissa ja siihen on osallistettu laajasti niin julkisen sektorin kuin elinkeinoelämän toimijoita. Lähtökohtaisesti tämä on moderni ja kannatettava toimintatapa, jota toivomme käytettävän tulevaisuudessa useammin.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Esitetty tekoälyn määritelmä yhdistelee olennaisimmat tekijät tasapainoisella tavalla. Ehkä voitaisiin huomauttaa lisäksi, että nykyiset toteutukset useimmiten suorittavat tehtävien aikaisempien suoritteiden perusteella, tunnistaen niistä yhteisiä nimittäviä tekijöitä ja piirteitä. Kapea-alainen tekoäly on siis tilastollisen analyysin menetelmä, joka vaatii tuekseen riittävän aineistomassan. Tietopoliittisilla linjauksilla voidaan edistää mahdollisuuksia hyödyntää tarvittavaa aineistoa tekoälyn opetusvaiheessa.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Johdannossa voisi mainita kattavammin keskeisimmät periaatepäätökset ja strategiat, joilla valtioneuvosto on tällä hallituskaudella linjannut tietopolitiikkaa sekä tekoälyn ja automaation hyödyntämistä. Näitä ovat esimerkiksi Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö –kärkihankkeen osana annetut valtioneuvoston periaatepäätökset.
      • 2 Kansainväliset näkymät
      • Kirjoittakaa kohtaa 2 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Osuus on kirjoitettu lähtökohtaisesti kuluttajamarkkinoiden näkökulmasta. Useat suomalaiset kommentoijat ovat kannustaneet eurooppalaisia keskittymään yritysten välisten digipalveluiden kehittämiseen, sillä kuluttajamarkkinat ovat jo täynnä yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia toimijoita. Tällöin merkitsevä tekijä ovat ostokykyiset yritykset, joilla on tarvetta tuottavuutta parantaviin digipalveluihin ja tekoälyä hyödyntäviin teknologisiin ratkaisuihin.
      • Tilastokeskus, Mikkelä Heli
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luku 2, kansainväliset näkymät, painottuu vahvasti tekoälyyn ja siihen liittyvän työhön ja tarkasteluihin eri maissa. Tilastokeskus ehdottaa, että lukuun lisätään laajemmin esimerkkejä tietopolitiikkaan liittyvistä julkishallinnon uudistuksista ja kehityksestä eri maissa. Monessa maassa on käynnissä merkittäviä uudistuksia ja muutoksia liittyen tiedon rooliin, käyttöön, saatavuuteen ja asemointiin yhteiskunnassa. Nämä ovat monissa maissa vaikuttaneet tai vaikuttamassa myös eri toimijoiden rooleihin ja nostaneet tilastovirastot keskeiseen rooliin kansallisissa tietoekosysteemeissä. Esimerkkejä tarkasteltavissa maista ovat esim. Kanada, Viro ja Uusi-Seelanti.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomi turvatekoälyosaamisen kärkimaaksi Tekoälykilpailussa Suomen ja Euroopan erottautumismahdollisuuksiksi on tunnistettu luottamus ja turvallisuus. Edelläkävijyyden perustana on mainittu olevan ihmis- ja perusoikeudet, ihmislähtöisyys ja luottamus. Lisäksi selonteossa keskeisiksi yhteiskunnallisiksi tavoitteiksi on tunnistettu turvallisuus, hyvinvointi ja kansallinen kilpailukyky. Toisaalta tekoälyyn liittyvä osaamisvaje on ongelma ja hidaste kehitykselle. Pienenä maana, jonka vahvuuksia ovat koulutustaso ja korkea kyberturvallisuusosaaminen, Suomi voisi erottua kansainvälisesti nimenomaan tekoälyn eettiseen ja turvallisuuteen liittyvän osaamisen ja hyödyntämisen kärkimaana. Yksittäiset muutosehdotukset: Euroopassa tarvitaan aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita datan avaamiselle hyödynnettävässä muodossa ja datan turvallisen käytön esteiden poistamiselle.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kansainvälisten näkymien yhteydessä todetaan, että tekoäly-, datatalous- ja alustayritysten markkinoiden jakautumisessa on kyse paitsi liiketoiminnasta myös tietoa koskevasta vallanjaosta yhtiöiden, valtioiden ja tietojaan luovuttavien ihmisten ja yhteisöjen kesken ja että esimerkiksi Ranska korostaa tekoälystra-tegiassaan, että dataa täytyy kerätä yhteiseen käyttöön, jotta kaikki valta ei valuisi suurille yhtiöille. Tämä tulisi olla keskeinen viitekehys myös Suomen tietopolitiikkaa ja lainsäädäntöä kehitettäessä. Viime aikoina on kyberturvallisuuteen ja tekoälyn kehitykseen liittyvissä kirjoituksissa korostettu sitä, että valtioiden tulisi ottaa ja pitää vahvempi rooli erityisesti keskeisten kansallisten tietovarantojen hallinnassa. Luottamus tietoon ja sen saatavuuteen tulee turvata. Lisäksi todetaan, että Euroopassa tarvitaan aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita datan avaamiselle hyödynnettävässä muodossa ja datan käytön esteiden poistamiselle. Tässä yhteydessä olisi hyvä täsmentää mitä datan avaamisella ja käytön esteiden poistamisella tarkoitetaan. Tässä on syntymässä haaste avata tietoa ja huolehtia samalla maailmalle leviävän tiedon luotettavuudesta.
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kiinalla taas on nopea kyky toteuttaa asioita käytännössä ja parempi kyky kerätä paljon dataa tekoälyn opettamiseksi. Kiinalla on Yhdysvaltoihin nähden absoluuttisesti mitattuna kolme kertaa enemmän matkapuhelimen käyttäjiä, kymmenen kertaa enemmän ruokaa kotiin tilaavia asiakkaita, viisikymmentä kertaa enemmän matkapuhelinperusteista maksamista ja kolmesataa kertaa enemmän matkapuhelinperusteista liikkumista. Suurempi väestö tuottaa enemmän dataa ja Kiina ottaa teknologiaa nopeammin käyttöön. Tässä mielessä selonteko kuvaa niukasti Euroopan ja Suomen asemaa tässä kansainvälisessä kehityksessä. Olisi kiinnostavaa mikäli olisi mahdollista tarkastella eri maiden tekoälystrategioita ja toimia ja tätä myötä suhteuttaa Suomen ja Euroopan paikkaa tässä kilpailussa. Vrt. https://www.wired.com/story/why-china-can-do-ai-more-quickly-and-effectively-than-the-us/
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomella on mahdollisuus saavuttaa asema yhtenä kärkimaana tiedonhallinnan näkökulmasta, mutta samalla tulisi seurata aktiivisesti muuta maailmaa kehityksessä ja oppia muilta. Erityisesti kansainväliset ilmiöt ja niiden tuomiin haasteisiin vastaaminen on globaalisti yhteistä, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat tällä hetkellä. EU:ssa (ja Suomessa) tietosuojaan on kiinnitetty erityistä huomiota mm. EU-tasoisten säädösten myötä (GDPR). EU:n ja Suomen tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa myös kansainväliseen aiheeseen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon sekä toimintamallien sopimiseen. Globaalisti tulisi pyrkiä sellaisiin sopimuksiin ja yhteisesti sovittuihin käytäntöihin/pelisääntöihin, jotka eivät aseta esimerkiksi EU-maita omien säädösten suhteen eriarvoiseen asemaan EU-maiden ulkopuolisiin maihin/toimijoihin nähden. Toiseksi viimeisessä kappaleessa viitataan datan saatavuuteen ja sen keskeiseen rooliin tietotalouden toiminnalle. Samassa yhteydessä tulisi viitata saatavuuden lisäksi datan laatuun ja sen vähintäänkin yhtä keskeiseen asemaan tietotaloudelle ja tekoälyn täysimääräiselle, luotettavalle hyödyntämiselle.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen tietopolitiikka ei voi olla itsenäistä, vaan se on suurelta osin osa EU:n tietopolitiikkaa. Kuluttajaliitto pitää myönteisenä sitä, että EU:ssa yksityisen ihmisen edut – olipa hän kuluttajan, työntekijän tai kansalaisen roolissa – otetaan paremmin huomioon kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Euroopan tasolla pitää laajemminkin pyrkiä löytämään yksityisten ihmisten, yritysten, julkisen vallan ja muiden toimijoiden oikeuksien välillä tasapaino, jossa yksityisten ihmisten edut ovat keskiössä, mutta muillekin toimijoille turvataan kohtuulliset toimintamahdollisuudet. Kilpailijamaista Kiinasta ja Yhdysvalloista voi löytyä toimivia teknisiä ratkaisuja, mutta etiikan osalta ne eivät välttämättä ole lähteitä ratkaisujen etsimiseen – erityisesti Kiina on valinnut omaksi linjakseen ihmis- ja perusoikeuksien polkemisen.
      • Säteilyturvakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Verkostoiduttaessa muiden valtioiden ja ylikansallisten tietovarantojen kanssa, tulee kansallisiin intresseihin kiinnittää tarvittavassa laajuudessa huomiota.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa todetaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin hegemonia datataloudessa. Euroopassa painotetaan eettisten periaatteiden huomioimista tekoälyn hyödyntämisessä. Monet valtiot pyrkivät tekoälyinnovaatioiden suunnannäyttäjäksi, mutta epäselväksi jää, mitä sillä tarkoitetaan. Arvioidaanko edelläkävijyyttä teknisten ominaisuuksien, taloudellisten, vai kenties eettisten mittarien kautta? Miten ihmisläheisyys ja eettinen tekoäly auttavat Eurooppaa ja Suomea parantamaan kilpailukykyään? Kansainvälistä tilannetta tarkasteltaessa on aina muistettava erityisesti yritysten osalta, ettei pääomalla ole kotimaata tai -maanosaa. Erityisesti digitaalisella aikakaudella toiminta voidaan helposti siirtää sinne, missä toimintamahdollisuudet esimerkiksi regulaation suhteen ovat suotuisimmat. Toisaalta yritykset voivat toimia eettisesti korkeatasoisesti myös sellaisissa olosuhteissa, joissa niiltä ei varsinaisesti sitä vaadita. Tämä johtaa usein kilpailijoita suurempiin kustannuksiin ja siten markkina-aseman heikkenemiseen. Kuitenkin vastuullinen ja eettinen toiminta voi nykyisin olla tiedostavien asiakkaiden ansiosta kilpailuvaltti. Silti epäeettiseksi tai epäreiluksi koettu toiminta ei läheskään aina saa kuluttajaa luopumaan palvelun käyttämisestä edes silloin, kun hän itse mahdollisesti kärsii vahinkoa. Esimerkkejä tästä löytyy etenkin sosiaalisen median suuryrityksistä. Tekoälyn eettisistä periaatteista sopiminen kansainvälisellä tasolla on välttämätöntä, jotta pelisäännöt ovat kaikilla yhteiset. Suomen tulee olla aktiivinen eri toimijoissa ja pyrkiä edistämään selonteossa ehdotettuja linjauksia ja politiikkoja niiden edistämiseksi. Keskustelua tekoälyn periaatteista käydään valtioiden ja niiden välisten organisaatioiden lisäksi muillakin foorumeilla, joihin on myös mentävä rohkeasti, näistä esimerkiksi Partnership on AI -verkosto.  
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälyn käyttöön liittyvät eettiset kysymykset tulee nähdä sen käyttöönoton ja kehittämisen lähtökohtana niin kasallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Uuden teknologian myötä mahdollisuudet löytää ratkaisuja sosiaalisesti kestävään ja osallistavaan arkeen monipuolistuvat. Toiselta puolen tarve sääntelyllä ja sen tarkoituksenmukaiselle kohdentamiselle saa myös uusia muotoja. SAK katsoo, että kuvaus kansainvälisistä näkymistä tavoittaa oleellisen kehityssuunnan. Tietopolitiikan rakentaminen kansainvälisessä yhteistyössä ihmis- ja perusoikeuksien ja ihmislähtöisyyden varaan on erittäin hyvä lähtökohta, jota tulee korostaa kehittämistyössä.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kehittymässä oleva uusi talousmuoto on globaali datatalous ja siksi olisi ajateltava globaalisti eikä pelkästään Suomen lähtökohdista käsin. Suomen tulee olla omista arvolähtökohdistaan käsin vaikuttamassa kansainvälisillä foorumeilla, joissa määritellään globaalin kehityksen suuntaviivat.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen on syytä edistää tekoälyä ja eettisiä kysymyksiä koskevaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tässä luvussa ja muuallakin selonteossa käytetään käsitettä datatalous ilmeisesti rinnasteisesti tietotalouden käsitteen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tietotalouden käsitettä parempana ja katsoo, että sitä tulisi käyttää datatalouden asemesta aina kuin se on perusteltua. EU:n sisämarkkinoita koskevia asioita olisi parempi käsitellä omana kokonaisuutenaan.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Maiden välisissä vertailuissa olisi hyvä erottaa eri maiden datatalouskehitys ja maiden hallintojen pyrkimys politiikalla vaikuttaa maan datatalouskehitykseen. Nyt nämä vaikuttavat tekstissä samalta asialta. Viime vuosikymmenten digitalisaatiokehityskulkuna voisi todeta, että 1990-luvulla panostettiin tietoyhteiskuntastrategioihin. Sittemmin on korostettu digitalisaatiota muutosvoimana, tiedon merkitystä ja ulottumista yhteiskunnan joka sopukkaan langattomuuden myötä (ubiquitous information society) jo ennen esineiden internetiä ja tiedon siirtämisen infrastruktuuria (laajakaistastrategiat). Uusimpina strategioina ovat jo ennen kansallisia tekoälystrategioita olleet jo teollisuuden neljännen sukupolven strategiat ja Japanissa jopa koko yhteiskunnan viides kehitysversio. EU:n tekoälystrategiaa tulisi luonnehtia kehitteillä olevaksi strategiaksi. Tärkeinä tekijöinä tulisi tekstissä olevien lisäksi mainita investoinnit ja osaaminen. Avoimet rajapinnat näyttäytyvät tekstissä lähes ainoana EU:n keinona saada dataa nykyistä enemmän avatuksi. Kansainvälisessä datan hyödyntämiseen perustuvassa liiketoiminnassa markkinat näyttävät jakautuvan selontekoluonnoksen kuvaamalla, epätasa-arvoisuuksia tuottavalla tavalla ja sen laajempia vaikutuksia on osuvasti kuvattu vallanjakona myös yhtiöiden, valtioiden ja tietojaan luovuttavien ihmisten ja yhteisöjen kesken. Kilpailijamarkkina-alueidemme suuruuden ja yhtenäisyyden lisäksi datan hyödyntämismahdollisuuksiin eri maissa vaikuttaa luonnollisesti datan hyödyntämisen kansallinen toimintaympäristö muiltakin osin. Erityisen tärkeää olisi mainita, että kansantalouksien menestys riippuu mittavassa määrin niissä toimivien yritysten kyvykkyydestä luoda tiedosta arvoa ja kansantalouksien kyvystä houkutella tiedon hyödyntämisen arvonluontia maahan. Suurten talousalueiden (Kiina, USA, EU) välisessä kilpailussa ongelma-alueisiin kuuluvat kappaleessa mainittujen verotuksen ja tietosuojan ohella myös yritysten kilpailullisten markkina-asemien määrittämisen vaikeus ja vastavuoroisuuden puutteet talousalueiden välillä. Euroopalle peräänkuulutetaan kappaleessa aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita datan saatavuuden parantamiselle ja datan hyödyntämisen esteiden poistamiselle. Kappaleessa tulisi todeta vahvemmin, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuudessa on vielä runsaasti parantamisen varaa ja toisaalta esim. komission tiedonanto yhteisen datanhyödyntämisalueen (Common European Data Space) perustamisesta on toimenpiteiltään varsin vaatimaton. Uusia avauksia on kuitenkin odotettavissa mm. tekoälyn hyödyntämisen edistämistoimien kautta.
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa keskitytään pääasiallisesti henkilötietoon tekoälyn mahdollistavana datana sekä oletetaan, että valtaosa maailmassa olevasta datasta on henkilötietoa. Selonteossa ei kuitenkaan kerrota, mihin tämä perustuu. Pilvipalvelujen ja reunalaskennan kehittyessä mm. IoT-laitteiden keräämä data on pitkälti muuta kuin henkilötietoa ja voidaankin ajatella, että henkilötieto muodostaa jatkossa vain pienen siivun kaikesta saatavilla olevasta tiedosta.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen tulee toimia aktiivisesti tietopolitiikan ja datatalouden edistäjänä ja edelläkävijänä kansainvälisesti. Suomen kannalta keskiössä on Euroopan unioni ja sen aktiivinen ote lainsäädännössä digitaalitaloutta koskeviin ilmiöihin. EU:n aktiivinen ote osoittaa, että digitaalisuus ja datan hyödyntäminen ovat korkealla agendalla, mutta käytännössä lainsäädäntötyö on johtanut datataloutta hidastaviin päätöksiin. Esimerkkinä tiukka tietosuojalainsäädäntö, televiestinnälle ja viestinvälitykselle asetetut velvoitteet ja uusimpana aloitteena digitaalisille yrityksille ehdotettu niin sanottu digivero. Digitaalitalous on luonteeltaan globaalia ja ratkaisuja haasteisiin, esimerkiksi verotuksen osalta, tulisi löytää kansainvälisten organisaatioiden, kuten OECD:n piiristä.
      • Tulli.fi, Ulkomaankauppa- ja verotusosasto, Asiakkuus- ja veronkantoyksikkö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteon mukaan datan saatavuus on keskeistä datatalouden toiminnalle. Edelleen selonteon mukaan Euroopassa tarvitaan aiempaa kunnianhimoisempia tavoitteita datan avaamiselle hyödynnettävässä muodossa ja datan käytön esteiden poistamiselle. Tullin käsityksen mukaan datan riittävä avaaminen on tekoälyn hyödynnettävyyden lähtökohtainen edellytys. Datan avaamiseksi tarvitaan selvityksiä tietojen julkisuudesta ja käytettävyydestä haluttuun käyttötarkoitukseen sekä näitä koskien mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeesta. Edelleen selonteon mukaan Euroopan komissio suosittaa avointen rajapintojen käyttämistä keskeisenä datan jakamisen käytännön toteuttamiskeinona. Tulli toteaa, että valmisteilla oleva laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (tiedonhallintalaki) säätelee tiedon siirrosta viranomaisten välillä teknisten rajapintojen välityksellä. Teknisten rajapintojen kautta tapahtuva tietojenvaihto eroaisi nykytilanteesta, jossa salassa pidettävän tiedon ja henkilötiedon siirtämisestä viranomaisten välillä teknisen käyttöyhteyden välityksellä säädetään erityislaeilla. Rajapintasääntely sujuvoittaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, mutta ei muuta sitä perusasetelmaa, että viranomaisilla tulee olla laissa säädetty tiedonsaantioikeus siihen aineistoon, jota se haluaa toiminnassaan hyödyntää. Rajapintasääntelyn lisäksi tarvitaan riittävän joustavaa mutta kuitenkin salassapitointressejä kunnioittavaa tiedonsaantioikeuksista säätämistä.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sitra yhtyy selonteossa esitettyyn näkemykseen Suomen roolista Euroopan suunnan näyttäjänä eettisessä ja reilussa datataloudessa. Sitra toivoo, että tätä edelläkävijyyttä korostetaan, kun puhutaan kansainvälisistä näkymistä. GDPR harmonisoi yksityisyyden suojaa koskevat säännöt kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta käytännössä yksilöillä ei ole mahdollisuuksia hyödyntää näitä oikeuksia täysimääräisesti, koska yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat puuttuvat. Sitra ehdottaa, että tietopoliittisessa selonteon tekstissä tuotaisiin ilmi, miten yksilön oikeuksiin liittyviä kysymyksiä on pohdittu Eurooppa-tasolla ja miten nämä pohdinnat suhteutuvat jo tehtyyn työhön ja lainsäädäntöön sekä EU:n digitaaliset sisämarkkinat strategiaan.
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 2 Kansainväliset näkymät Kuntaliitto ehdottaa, että kansainvälisiin näkymiin lisätään myös tilanne Pohjoismaissa ja pohjoismainen yhteistyö sekä Suomen mahdolliset teemat koskien tietopolitiikkaa ja tekoälyä tulevalla EU-puheenjohtajakaudella. Kappaleesta puuttuvat aiheina muun muassa oma data ja sen sääntely kansainvälisesti sekä kyberturvallisuus.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Kansainvälisissä näkymissä avataan jonkin verran tekoälystrategioiden laadintaa EU- sekä kansainvälisellä tasolla ja nostetaan tarkemmaksi esimerkiksi Ranska. Kansainvälinen vertailu on kaikkiaan tehty yleisluontoisella tasolla. Osana kansainvälisen tason viitekehystä ja kansallisen vision laadintaa voisi nostaa esille muut Pohjoismaat ja verrata yksityiskohtaisemmin Suomen tilannetta ja esitettyjä toimenpiteitä niihin.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Suomen julkisen sektorin luonne eroaa johtavien datatalousmaiden julkisten sektoreiden rooleista. Selonteon luonnoksen linjauksista puuttuu näkemys, minkälaisen roolin ja millä sääntelyn tasolla Suomen julkinen sektori on ottamassa.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Ei kommentoitavaa.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja ylijohtaja Marja Rantala
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Datatalouden kasvu ja siihen liittyvät ilmiöt on kuvattu selonteossa, eikä Maanmittauslaitoksella ole niihin lausuttavaa.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Datan hyödyntämiseen perustuva talous korostaa globaaliutta ja erilaisia verkostoja. Voittajat keräävät helposti koko potin, ja pienten toimijoiden on haastavaa pärjätä. On tärkeää, että Eurooppa haluaa haastaa Kiinan ja Yhdysvallat tekoälyn soveltamisessa. EU:n laajat sisämarkkinat tarjoavat tähän runsaasti potentiaalia. Suomen tavoitteiden tuleekin olla yhteneväisiä EU:n kanssa. EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR oli EU:lta merkittävä pelinavaus pyrkimyksessä kohti eettisempää datataloutta. Tämä ajattelutapa erottaa EU:n Yhdysvalloista ja varsinkin Kiinasta. Kunnianhimoisella ja eurooppalaisiin arvoihin nojaavalla lähestymistavalla on riskinsä kilpailukyvyn kannalta, mutta pitkässä juoksussa asiakkaat tulevat todennäköisesti arvostamaan yhä enemmän luottamusta. Tämän vuoksi ihmisläheisistä arvoista on pidettävä kiinni.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Kansainvälisten näkymien kohdalla olisi hyvä mainita miten demokratia on maailmalla rapistumassa, esimerkiksi Kiina on ruvennut tekemään valvontakoneistostaan vientituotetta olemassaoleville diktatuureille. Tätä taustaa vasten Suomen kaltainan maa voi toimia esimerkkinä sen suhteen, miten demokratian ei tarvitse rapistua vaan sitä voidaan toivottavasti vahvistaa ja lisätä tekoälyteknologialla. Tätä näkökulmaa tulisi kenties korostaa entisestään. Suomi rakastaa ja arvostaa demokratiaa, vapautta ja tasa-arovoa ja haluaa pyrkiä olemaan muulle maailmalle esimerkki näistä asioista. Ohjelmassa olisi hyvä otta vahva ja eksplisiittinen kannanotto sen suhteen, että dekokratian edellytyksistä ei tulla luopumaan. Maailmankaikkeuden historiassa on kokeiltu monenlaisia yhteiskuntamalleja ja mikään ei ole ollut niin toimiva kuin pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tämä on empiiristä todistusaineistoa sen puolesta, että eettisesti kestävien yhteiskuntien pitäisi olla skandinaavisten valtioiden kaltaisia, joista Suomi on paras esimerkki, koska se on aito demokratia, eikä kuningaskunta.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Globaalin tietotalouden sisään rakennetut taipumukset datan ja sitä myöten markkinoiden keskittymiseen ovat sitä vahingollisempia, mitä pienemmästä ja vientiriippuvaisemmasta kansan- tai liiketaloudesta on kyse. Siksi Suomelle ja suomalaisille yrityksille on tärkeätä, että kansainväliset markkinat toimivat, että rajat ylittävä kauppa on vapaata, että uuden liiketoiminnan avainresurssia eli dataa on saatavilla ja että kuluttajien luottamus älykästä teknologiaa ja henkilötietoja soveltaviin tuotteisiin ja palveluihin on vahvaa. Suomen on asemoitava itsensä näitä tekijöitä edistävien maiden eturintamaan, kun tietotalouden puitteita rakennetaan etenkin EU:n sisämarkkinoiden piirissä mutta myös laajemmissa kansainvälisissä foorumeissa. EU:n tietotalouden ja älykkään teknologian valjastamisen mallin on rakennuttava kansalaisten yksityisyyden kunnioittamiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Tämä on pitkällä aikavälillä EU:lle kilpailuetu verrattuna muihin keskeisiin markkina-alueisiin, erityisesti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Luottamuksen ohella EU:n on luotava aktiivisesti mahdollisuuksia uusiin tiedon liikuteltavuuteen perustuviin liiketoimintamalleihin niin kuluttaja- kuin yritysmarkkinassa. EU:n tietosuojalaki tarjoaa datan liikuteltavuudelle perustan. Tiedon turvaamista painottavasta ja pahimmillaan sen säilömiseen johtavasta ajattelutavasta on siirryttävä kohti tiedon jakamista ja jalostamista vauhdittavaa politiikkaa.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Yhdysvaltalaisten datalähtöisten yritysten tavassa hyödyntää ja seurata käyttäjädataa käytännössä vapaasti on vahvoja ristiriitoja EU:n tietosuoja-asetusten välillä. Tietosuoja-asioissa Euroopassa eettiset näkökohdat on otettu huomioon toisin kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Käytännön tutkimuksen ja aineistojen avaamisen näkökulmasta GDPR asettaa kuitenkin haasteita ja paljon selvitettävää työtä, mikä todennäköisesti osaltaan hidastaa aineistojen vapaata saatavuutta ja hyödynnettävyyttä. Kansainvälisistä kehitysnäkymistä puuttuu vapaaehtoinen kansalaistoiminnan alue, joka on internetissä suuri monikansallinen toimijaverkosto, sekä tiedon tuottajana että hyödyntäjä.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Kansainvälisissä näkymissä tulisi paremmin käsitellä datan liikkuvuuden esteeksi nousevien rajojen ja internetin hajautumisen aiheuttamia ongelmia. Näkemys kansainvälisistä näkymistä on kenties hieman liian positiivinen. Yhdysvaltojen ja Kiinan erilaiset näkemykset internetin luonteesta hajauttavat palveluita ja arkipäiväistä käyttäjä-kokemusta eri puolilla maailmaan. Järjestelmän vallankäyttöön liittyvät näkökulmat ovat toisistaan voimakkaasti poikkeavat.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • STTK:n mielestä Suomen tulisi edistää aktiivisesti tekoälyn eettisiä näkökohtia koskevaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, tähän liittyvää tiedon vaihtoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä sekä toimia eettisen keskustelun edelläkävijänä EU:n tekoälyaloitteiden toimeenpanossa. Suomen pitäisi toimia aktiivisesti tekoälyn ja digitalisaation käyttöä koskevan tietosuojan ja verotuksen edelläkävijänä ja puolestapuhujana. Tämä lisäisi myös EU-kansalaisten luottamusta uuteen digitalouteen. Eurooppalaiset tavoitteet datan avaamiselle hyödynnettäväksi laajemmin on sinällään tärkeää, mutta tavoite ei saa peittää alleen tietoturvaan ja eettiseen sääntelyyn liittyviä asioita. Jotkut tutkijat pitävät väistämättömänä, että digitaaliset omistusoikeudet tulevat lähivuosina siirtymään osittain käyttäjille. Tämä tapahtuu lohkoketjujen avulla. Niin valta, tieto kuin arvonluontikin siirtyvät enenevässä määrin yksilöille. Kansalaiset voivat ilman pelkoa identiteettinsä menetyksestä tai omien tietojen väärinkäytöstä osallistua yhteiskuntaan. Yrityksissä kyse on asiak-kaiden vallan kasvusta. STTK:n mielestä lohkoketjuteknologian kehitys onkin seuraava suuri ponnistus, jossa niin Suomen kuin Euroopankin tulisi olla vahvasti edelläkävijä.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Henkilötietojen käyttöä määrittelee paitsi perustuslain 10 §:ssä turvattu yksityiselämän suoja myös Euroopan unionin sääntely, erityisesti yleinen tietosuoja-asetus. Tietosuoja-asetus todetaankin kansainvälisten näkymien tarkastelussa. On tarpeen lisäksi vahvemmin tunnistaa ne rajoitteet ja jännitteet, jotka sisältyvät datatalouteen, alustoihin sekä digitaaliseen hallintoon tietosuoja-asetuksen toteutumisen näkökulmasta. Tietopolitiikan tehtävänä onkin hakea tasapainoisia ratkaisuja muun muassa tiedon minimoinnin ja käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä inhimillisen päätöksenteon ja arvioinnin periaatteiden, jotka kaikki ovat tietosuoja-asetukseen perustuvia periaatteita ja datan ja tiedon kaikkialla läsnä olevan käsittelyn reaalisen todellisuuden välillä.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Maailmanlaajuinen trendi on vaikuttanut merkittävästi osaamisen saatavuuteen. Kysynnän kasvu on tapahtunut moninkertaista tahtia suhteessa tarjonnan kasvuun. Tekoälyhankkeiden vaatimasta tilaaja-, hallinnointi- ja teknisestä osaamisesta on maailmanlaajuisesti akuutti pula, joka voi vaarantaa haastavampien toteutusten onnistumisen. Vastaavasti osa tämän hetken kovimmasta perustutkimuksesta tapahtuu perinteisten korkeakoulujen sijaan IT-alan johtavissa yrityksissä, joiden strategiset panostukset tekoälyyn ovat mittavia. Tämä saattaa vaikuttaa maailmanlaajuisesti siten, että osa perinteisesti avoimesta perustutkimuksesta tähtää tulevaisuudessa ensisijaisesti uusien ratkaisujen kaupalliseen suojaamiseen, joskaan sitä ei ole vielä merkittävissä määrin tapahtunut.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Selontekotekstiin voisi kirjoittaa selkeämmin auki tietopolitiikan ja tekoälyn kannalta keskeiset Suomen EU-vaikuttamislinjaukset. Tärkeää on, että komissio jatkaisi määrätietoisesti digitaalisten sisämarkkinoiden strategian työtä keskittymällä vastuullista kasvua tukevan datatalouden edistämiseen vahvistamalla ihmiskeskeisen datan hallinnan käytäntöjä varmistamalla tietojen siirrettävyyttä koskevan sääntelyn tehokas täytäntöönpano, puuttumalla datan keskittymistä syntyviin esteisiin varmistamalla muille palveluntarjoajille ja kuluttajille reilut käyttöoikeudet tarpeelliseen dataan sekä ohjaamalla tietorajapintojen avaamiseen ja järjestelmien yhteentoimivuuteen. Komission tulisi varmistaa, että automaattisen liikenteen sujuvuuden, yhteentoimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi kulkuneuvojen valmistajat avaavat algoritmejaan ja liikenteessä keräämiään tietoja muiden käyttöön. Komission tulee varmistaa sisämarkkinoilla teknologianeutraali toimintakehys joka kannustaa markkinaehtoisia investointeja useita eri liikennemuotoja ja toimialoja palvelevien yleiskäyttöisten viestintä- ja satelliitti-infrastruktuurien kehittämiseen. Datataloutta, tekoälyn hyödyntämistä ja automaatiota koskevien toimien osalta on tarpeen sovittaa yhteen EU-tason toimet kansainvälisen tason kanssa sekä arvioida, onko todellista tarvetta ryhtyä EU-tasolla nopeisiin toimiin odottamatta kansainvälisten järjestöjen ratkaisuja.
      • Kinnulan kunta
        Päivitetty:
        17.10.2018
        • Lisääntyvä tiedon käyttäminen näyttäisi kaikista yrityksistä huolimatta johtavan siihen, että tieto käytetään myös väärin. Toimiminen ylikansallisissa ympäristöissä tekee tilanteesta vielä haasteellisempaa. Ponnistelut onkin kohdistettava siihen, että instituutioiden ja kansallisten toimijoiden on pystyttävä löytämään yhteinen vahva näkemys tiedon eettisestä käytöstä. Tähän liittyen GDPR, yleinen tietosuoja-asetus, antaa hyvän viitoituksen. Ongelmana on kuitenkin se, että vastaava lainsäädäntö esim. Yhdysvalloissa suojelee paikallista toimintaa ja saattaa jopa tehdä muut globaalit toimijat (teollisuus)vakoilijoiksi, koska tieto on myös valtaa. Suomen onkin kohdistettava ponnistuksensa siihen, että samat periaatteet ovat kansainvälisesti hyväksytyt.
      • 3 Suomen tilanne
      • Kirjoittakaa kohtaa 3 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Lausunnossa huomioidaan monia Suomen vahvuuksia. Yksi keskeinen suomalainen ja eurooppalainen vahvuus on yksityisyydensuojan korkea taso ja arvostus Euroopassa. Tätä voisi korostaa kilpailutekijänä GPDR-maininnan yhteydessä sekä SWOT-analyysissä, missä sääntely-ympäristö nähdään vain haasteena. Luonnoksessa mainitaan yrityksille kohdistettu etiikkahaaste sekä valtion tekoälyohjelman keskeiset tavoitteet, kuitenkaan ei ole mainintaa tarpeesta käsitellä aihetta kansalaisten positiivisten oikeuksien näkökulmasta. Selonteosta puuttuu analyysi siitä, kuinka tietopolitiikassa on onnistuttu viime vuosina. Kataisen hallituksen aikana toteutettu avoimen datan periaate lienee saanut jatkoa eri hallinnonaloilla, mutta mahdollisesti syntyneistä uusista edistysaskeleista nykyisen hallituksen aikana on niukasti tietoa. Selonteosta ei selviä onko visioteksti lainaus muualta. Visiossa olisi ehkä hyvä olla maininta siitä kuinka tekoäly helpottaa ja tukee työntekoa, lisää tuottavuutta ja työpaikkoja.
      • Opetushallitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kansallinen koulutuksen arviointikeskus pitää tärkeänä, että selonteossa tietopolitiikkaa tarkastellaan tiedon hallinnan lisäksi myös yksiköiden sekä yhteisöjen osaamisen näkökulmasta. Korkea osaamistaso on edellytys menestymiselle globaalissa toimintaympäristössä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tehtävänä on arviointien avulla vahvistaa koulutusjärjestelmää ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa koulutuksen ja kasvatuksen toimialoilla. Lisäksi arviointikeskuksen tehtävänä on edistää sivistystä sekä tukea koulutuksen järjestäjiä osaamisen, jatkuvan oppimisen, osallisuuden sekä tasa-arvon edellytysten rakentamisessa.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomi tietopolitiikan turvaosaamisen edelläkävijäksi Suomella on mainittu olevan pitkät perinteet tiedon suojaamiseen tarkoitettujen teknologioiden avoimessa kehittämisessä sekä hyvät edellytykset nousta edelläkävijämaaksi tarjoamalla läpinäkyviä ja yksittäisistä valtiollisista tahoista riippumattomia suojaus- ja salausmekanismeja EU:n laajuiselle, yhteiselle datalle. Kappaleessa 4.4.3 Luotettavuus lisää luottamusta nostetaan hyvin esille luottamuksen merkitys keskeisenä yhteiskuntaa koossa pitävänä voimana ja suomalaisen yhteiskuntamallin perustana. Lisäksi luottamuksen arvioidaan olevan tekoälymarkkinoiden keskeisiä kilpailutekijöitä. Tästä luottamuksesta huolehtiminen mm. datan suojausmekanismeilla sekä tekoälyn turvallisuuteen liittyvään osaamiseen panostamalla on sekä Suomen oma kansallinen etu että mahdollisuus Suomelle erottautua kansainvälisesti kokonaisuudessaan tietopolitiikkaan liittyvän turvallisuusosaamisen edelläkävijäksi. Yksittäiset muutosehdotukset: 3 Suomen tilanne Suomen menestyminen globaalissa toimintaympäristössä riippuu yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen kyvystä tuottaa, ymmärtää, suojata ja hyödyntää tietoa. 3.3 VISIO: Hyvän elämän Suomi Suomeen kohdistuviin kyber- ja informaatio-operaatioihin varaudutaan, operaatiot tunnistetaan ja estetään. Suomi on edelläkävijä näiden ja tekoälyä hyödyntävien mekanismien ennakointitutkimuksessa, mallintamisessa sekä turvallisuusosaamisessa.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • SWOT-analyysissä todetaan uhkana, että alamme luottaa liikaa tekoälyyn. Vastaavasti haasteeksi kuvataan kyberturvallisuuden riittävä resursointi sekä digitaalisten palveluiden ja turvallisuuden tasapainoinen optimointi. Pitäisikö uhkana nähdä myös se, että luotamme liikaa mahdollisuuksiimme ylläpitää häiriötöntä ja luotettavaa digitaalista ympäristöä. Vahvuuksissa mainitaan ”Mahdollistava tieto- ja automaatiolainsäädäntö”. Mihin tällä viitataan? Nykylainsäädäntöä ei pidetä erityisen mahdollistavana ja jää epäselväksi mitä lainsäädäntöä erityisesti nimitettäisiin automaatiolainsäädännöksi. Uusi tiedonhallintalaki sisältää säännökset tietojenvaihdosta rajapintojen välityksellä, mutta tiedossa ei ole, että hallintolakiin lisättäisiin automaattista päätöksentekoa koskeva säännös. Hallintolain tarkistaminen saattaisi olla tarpeen, jos päätöksenteossa aiotaan hyödyntää tekoälyä. Haasteena mainitaan ”Hallinnon tuntemus uudesta tietosuojasääntelystä”. Tältä osin voidaan todeta, että nykyinen julkisuuslainsäädäntö ja uusi tietosuojalainsäädäntö (EU-asetus ja sitä täydentävä kansallinen laki) muodostavat kaikkea muuta kuin mahdollistavan lainsäädännön, koska ovat vaikeaselkoisia. Haasteena siis olisi pikemminkin se, että julkisuus- ja tietosuojalainsäädäntö muodostavat vaikeasti hallittavan kokonaisuuden. Kohdassa 3.2 todetaan, että tietoprosesseihin liittyviä poikkihallinnollisia kehittämishankkeita löytyy useita. Tässä voisi täsmentää, että ne perustuvat useimmiten tietojen teknisen yhteentoimivuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämiseen. Tässä yhteydessä voitaisiin tuoda selkeämmin esille, että kuntien ja valtion välistä yhteistyötä pitäisi kehittää. Se voisi näkyä haasteena myös sivun 6 taulukossa. Visio on liian pitkä ja menee osin selonteon aiheen ulkopuolelle.
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Open Knowledge Finland haluaa kiinnittää huomiota kohdassa 3 siihen, että sen sisältämä taulukko on sekava ja että esimerkiksi sääntely löytyy useasta paikasta. Taulukossa mainitut uhat ja mahdollisuudet ovat ristiriidassa keskenään - sama asia on sekä uhka että mahdollisuus. Näin toki varmasti onkin, mutta Open Knowledge Finland näkee, että tässä kohdassa on syytä tehdä jonkinlaista valintaa siitä, miten asioita edistetään; torjutaan uhkina vai edistetään mahdollisuuksina? Tulisi siis selkeyttää ja valita mistä näkökulmasta jokin asia halutaan nähdä. On kiinnitettävä huomiota myös avoimuuden periaatteeseen tekoälyn kehittämisessä julkisin varoin yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Eli jos elinkeinoelämää rahoitetaan tekoälyn kehittämisessä, tulisi rahoituskriteerinä vaatia avoimuutta, jotta tuloksista voitaisiin hyötyä mahdollisimman laajasti koko yhteiskunnan hyödyksi. Open Knowledge Finland haluaa kiinnittää tässä kohdassa huomiota myös tiedon jalostamisen tärkeyteen osana hyvää tietopolitiikkaa. Tieto ei riitä, jos sitä ei osata soveltaa ja jalostaa. Siksi tulisi myös miettiä, miten tiedon jalostamista eteenpäin voidaan edistää. Tässä asiassa tietokiteet voisivat auttaa (ks. kohta 4.4). Dataa voimme kerätä loputtomiin. Päätöksissä sen käyttämisestä pitää olla vahva käsitys mittareista (mitä mitataan ja miksi) ja käytön funktiosta. Mikä on se strateginen päämäärä, johon datan keräämisellä pyritään? Datankeruu voi olla myös strategista varautumista. Emme keruuhetkellä tiedä, mihin kaikkeen sitä on mahdollista käyttää.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa korostetaan erityisesti julkisten tietovarantojen hyödyntämistä. Olennaista on myös turvata julkisen tiedon laadukas tuottaminen ja ylläpito, mikä sekin vaatii resursseja ja panostusta. KPMG:n selvityksen mukaan valtionhallinnossa näyttäisi jo olevan runsaasti tekoälyyn ja robotiikkaan liittyviä kehityshankkeita ja –ideoita. Miten kunta- ja maakuntapuoli saadaan mukaan kehitykseen? Tähän tulisikin panostaa nyt valmisteilla olevan aluehallintouudistuksen yhteydessä. ”Suomessa toimivilla yrityksillä on hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassaan. Yhteydet tutkimukseen ja yritysten valmius muuttaa toimintatapojaan auttavat tekoälyratkaisujen nopeassa käyttöönotossa.” Yritykset tulisi saada entistä enemmän mukaan tutkimuksen rahoittamiseen julkisen ja tiedeyhteisöjen rahoituksen rinnalle. Yhteisillä panostuksilla ja hankkeilla luotaisiin entistä laajempaa pohjaa uusille kaupallistettaville innovaatioille.
      • Suomen Akatemia
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Nelikenttäanalyysi vahvuuksista, haasteista, uhista ja mahdollisuuksista on hyvä. Detailjikommentti: uhka ”… kansainvälisten markkinoiden epätasapaino” jää epäselväksi;”innostavat hankkeet toteutetaan muualla tai niistä luovutaan” – tarkoittanee että Suomessa luovutaan niistä. Luvun 3.3. visio ”Hyvän elämän Suomi” kaipaa jonkin verran kiteyttämistä.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että teknologisen kehityksen ja digitalisaation ohella perus- ja ihmisoikeusnäkökulmaan kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Yksityistä ihmistä koskevan tiedon hyödyntämisessä lähtökohtana tulee olla hänen etunsa ja hänen oikeutensa itseään koskevan tiedon hallintaan. Tietopolitiikassa tulee pyrkiä yksilön toimijuuden ja osallisuuden vahvistamiseen sekä omien kyvykkyyksien tunnistamiseen ja potentiaalin käyttöön saamiseen. Käytännössä ihmisten tietoja hyödyntämään sekä ihmisille tarjottavan tiedon portinvartijoiksi on syntynyt lähes monopoliasemassa olevia palveluita (esim. Google, Facebook, Instagram, Twitter). Kuluttajaliitosta tällainen tilanne estää kilpailua – kuluttajilla ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Kilpailua tulee pyrkiä lisäämään ja jos se ei käytännössä ole mahdollista, on huolehdittava siitä, että palveluntarjoajat eivät käytä määräävää asemaansa väärin. On myöskin pohdittava mahdollisuutta luoda joissakin keskeisissä tietoyhteiskunnan palveluissa yksityisten palvelujen rinnalle julkisesti rahoitettu kilpailija, joka pystyisi tarjoamaan yksityiselle monopolille riittävän laadukkaan ja siten käyttäjiä houkuttelevan kilpailijan. Eräs keskeisimmistä tietoyhteiskunnan palveluista on hakukone, joka toimii porttina muihin palveluihin. Sen toiminnalla on suuri merkitys yritysten kilpailulle, kuluttajien mahdollisuudelle löytää haluamiaan palveluja ja luotettavaa tietoa. Hakukoneen toiminnan pitää olla sen käyttäjän kannalta olla mahdollisimman puolueetonta ja neutraalia; sen toiminnan pitää olla mahdollisimman avointa ja sen pitää turvata ihmisten henkilötietoja koskevat oikeudet. Kuluttajaliitto katsoo, että yksityisen monopolin rinnalle tarvitaan julkisen palvelun hakukone. Hakukone, jonka toiminta ei perustu taloudellisen voiton tavoitteluun, pystyisi toteuttamaan yksityistä monopolia paremmin edellä mainitut tavoitteet ja tarjoaisi kuluttajille todellisen mahdollisuuden valintaan eri palvelujen välillä. Hakukone on sellainen palvelu, joka on luontevaa tehdä kansainvälisenä yhteistyönä ja EU olisi tähän luonteva toimija. Kuluttajaliitosta on tärkeää myös huolehtia tietotalouden turvallisuudesta. Yhteiskunnan kannalta keskeisten toimintojen häiriöttömyys ja jatkuvuus on turvattava, on huolehdittava tietoturvasta, suojauduttava verkkorikollisuudelta ja hybridivaikuttamiselta. Kaikessa tässä on varmistuttava siitä, että yksityisille ihmisille ei anneta liikaa vastuuta.
      • Säteilyturvakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen vahvuutena mainitaan avoimiin rajapintoihin perustuva tiedon vaihto. Haasteena on se, että läpi valtionhallinnon ei ole riittävästi avoimia rajapintoja. Tiedonhallintalailla edistetään avoimien rajanpintojen käyttöä. Järjestelmien elinkaariajatteluun on kuitenkin tarvetta kiinnittää huomiota. On hyvä, että hybridivaikuttaminen nostetaan uhkana esille. Hybridivaikuttamisella pyritään mm. heikentämään luottamusta, joka on mainitaan Suomen vahvuutena. Uhkana voidaan pitää myös kyberhyökkäyksiä, tiedon epäasiallista hyödyntämistä sekä liian suurta luottamusta tekoälyn algoritmeihin sekä verkostoihin ja niiden osapuoliin. Vastuu- ja oikeusturvakysymyksiä tulee selvittää riittävästi.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa on ansiokkaasti analysoitu Suomen tilannetta vahvuuksineen, haasteineen, mahdollisuuksineen ja uhkineen. Suomessa on perinteisesti korkea luottamus hallinnon ja viranomaisten edustajiin. Viime aikoina on tullut ilmi valitettavia väärinkäytöksiä, kuten tietosuojarikkomuksia. Tekoäly mahdollistaa myös sellaista toimintaa, jota ei voida pitää eettisenä. Luottamus on helppo menettää nopeasti, ja sen takaisin saaminen voi olla vaikeaa, ellei mahdotonta. Siksi kaiken tekoälyn hyödyntämisen julkisessa toiminnassa tulee olla läpinäkyvää ja perustua yhteisesti sovittuihin, esimerkiksi perustuslaissa määriteltyihin, periaatteisiin ja arvoihin. Tekoälyä on mahdollista käyttää väärin, ja tällaisen toiminnan varalta on oltava toimiva seuranta- ja sanktiointijärjestelmä. Tekoälyn mahdollisuuksia ja käyttöä julkisessa hallinnossa voisi selonteossa käsitellä laajemminkin. Lähes puuttuva näkökulma on, miten tekoälyä voi hyödyntää päätöksenteon tukena. Kappaleessa 3.3 kuvattu visio hyvän elämän Suomesta voisi olla laajempi ja selkeämmin selonteon kantavana kertomuksena. Vision pohjalta tulee avata miten tiedon hyvä hallinta ja tehokas hyödyntäminen tukevat halutun vision toteuttamista. Lisäksi CSC:n mielestä tekoälyn etiikan arvioinnissa pitää kiinnittää huomiota siihen, kuka hyötyy tällaisesta päätöksestä, mihin tietoa käytetään ja kenen intressejä palvellaan. Miten Suomesta tehdään datan ja tekoälyn eettisen hyödyntämisen edelläkävijä? Eettisesti kestävän ja teknisesti korkeatasoisen tekoäly- ja dataekosysteemin rakentaminen vaatii panostuksia laskentaresursseihin sekä osaamisen kehittämistä. Laskentaresursseja tarvitaan yhteiskunnan eri sektoreilla, koska suurten datamäärien hyödyntäminen ja tekoälyn kehittäminen eivät onnistu ilman tieteellistä laskentaa, jolla dataa analysoidaan ja jatkojalostetaan sellaiseen muotoon, joka on yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyödynnettävissä. Suuri osa eri alojen huippututkimuksesta tarvitsee suurteholaskentaa. Laskentakapasiteettia tarvitaan esimerkiksi merkittävien globaalien haasteiden ratkomisessa, kuten ilmastomallinnuksessa ja lääketieteessä. Tekoälyn kehittämisen tärkeä edellytys on lainsäädännöllisten esteiden purkaminen. Hyvin suunnitellun sääntelyn ja sopimusten myötä henkilökohtaisen ja teollisuuden datan hyödyntäminen yhdessä julkisesti saatavilla olevan datan kanssa synnyttävät parhaimmillaan datamarkkinat, joista kaikki hyötyvät. Eri sektoreiden – kaupallinen, tutkimus, julkinen – välistä datan liikkuvuutta, yhdistelyä, uudelleenkäytettävyyttä ja löydettävyyttä tulisi Suomessa aktiivisesti kehittää. Tässä on tärkeää soveltaa niin sanottua. eurooppalaista yhteentoimivuusviitekehystä (European Interoperability Framework) kaikilla sen tasoilla, lainsäädännöllisten esteiden kartoittamisesta ja purkamisesta aina teknisiin sovelluksiin. Tieteen ja liike-elämän yhteinen kehitystyö vaatii datan liikkuvuutta eri sektoreiden välillä, ja siksi on erityisen tärkeää myös Suomen tasolla purkaa hallinnonalojen väliset siilot, jotta päästään aitoon dialogiin ja yhteistyöhön sekä voidaan hyödyntää datan koko potentiaali.   CSC:n mielestä on erittäin hyvä, että selonteossa on huomioitu ihmisten oikeus omiin tietoihinsa omadata –ajattelun mukaisesti ja kansalaisten perusoikeudet tekoälyn kehittyessä.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa Suomelle asetetaan eettisen kehikon rakentajan roolia. SAK pitää tavoitetta hyvänä. Yhteiskunnan hyvinvointi tulee nähdä osana tekoälyn soveltamista ja tietopolitiikkaa. Suomen on vahvuutena hyvä koulutusjärjestelmä, joka takaa perusedellytyksen kaikille kansalaisille uuden oppimiselle elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Uusi, alati nopeammin kehittyvä teknologia haastaa kuitenkin paitsi yksilöä, myös koulutusjärjestelmää. Erityinen haaste muutos on aikuisväestön osaamiselle ja osaamisen johtamiselle. Suomessa on edelleen noin puoli miljoonaa aikuista, joilla on puutteita perustaidoissa. Heidän selviytymisensä muuttuvassa toimintaympäristössä on haaste, jonka ratkaisemiseksi osaamisen keittämiseen tarvitaan paitsi rakenteellista kehittämistyötä myös henkisen muutosvalmiuden tukemista. Työssä käyvän väestön osaamisen kehittämisen mahdollistaminen ja jatkuvaan oppimiseen motivoiminen haastaa paitsi koulutusjärjestelmää ja ohjausta myös työpaikkatasolla osaamisen johtamista kohti uusia ratkaisuja ja toimintamalleja.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen lyhytjänteinen ja voimakkaasti kilpailutettu tutkimusrahoitus vaikeuttaa alan tutkimusta. Yksityiskohtaisen oikeudellisen harkinnan lisäksi tarvitaan eettiset toimintaohjeet harkittaessa mihin tehtäviin kone kelpaa ja missä edelleen tarvitaan ihmistä. Osana Suomen kansallisen tekoälyohjelman toteutusta on edistetty laajasti yritysten välistä yhteistyötä tekoälyn ja robotiikan soveltamisessa, joiden lähtökohtana on pitkäjänteinen perustutkimus. Hyvän elämän Suomi -visiossa ei ole tarpeeksi selkeästi huomioitu, että osa Suomen kansalaisista ei itse kykene käyttämään digitaalisia palveluja ja laitteita. Visioon tulisi sisällyttää selvitys korvaavista mahdollisuuksista osallistaa myös nämä kansalaiset.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomen tilannetta on luonnoksessa käsitelty vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien sekä eri hallinnonaloilta nostettujen esimerkkien valossa. Lisäksi aineistona on käytetty valtionvarainministeriön KPMG:ltä tilaamaa katsausta eri ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen linjauksia tietopolitiikasta ja tekoälyn hyödyntämisestä sekä keskeisistä toteutetuista tai meneillään olevista hankkeista. Kokonaisuudesta ei kuitenkaan muodostu kovin selkeää ja analyyttistä kuvaa Suomen tilanteesta. Osittain tämä johtuu siitä, että esimerkit eri hallinnonalojen toimista eivät edistä kokonaiskuvan muodostamista Suomen tilanteesta. Lisäksi luvusta puuttuu systemaattinen nykytilan kuvaus ja analysointi. Taustamuistiossa esitettyjä hallinnonalojen tilannekatsauksia pitäisi analysoida tarkemmin esimerkiksi hallinnonalojen yli ulottuvien teemojen osalta ja kehittää tapoja, joilla esitettyjen tietojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä voitaisiin lisätä. Korkea osaamistaso, laadukas tutkimus sekä kehittynyt tutkimusinfrastruktuuri on mainittu nelikentässä Suomen vahvuuksina. Tutkimusta ei kuitenkaan ole käsitelty muualla tekstissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että tekstiä täydennetään tältä osin mainiten korkealaatuinen ja pitkäaikainen tekoälytutkimus mm. tekoälymenetelmissä. Tekstiä voisi myös täydentää esimerkiksi Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus –raportin pohjalta. Raportissa on kuvattu tekoälyyn liittyvän tutkimustoiminnan vahvuutta ja kehitystä eri maissa ja teknologian osa-alueilla. Raportin mukaan yritys-yliopisto (tutkimuslaitos) -yhteistyö on Suomessa keskimääräistä korkeammalla tasolla, vaikka ei ylläkään aivan huippumaiden tasolle. Tutkimuksen vaikuttavuuden näkökulmasta Suomen vahvuutena mainitaan myös kansainvälisen yhteistyön suhteellisen suuri rooli tutkimusjulkaisujen tuottamisessa. Luku 3.3. Visio: Hyvän elämän Suomi sopisi nykytilaa kuvaavaa lukua paremmin lukuun 4. Meidän tie.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vision osalta ks. edellä lausuttu.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Jaksossa todetaan Suomen edustavan maailmassa pohjoismaista demokraattista hyvinvointi- ja oikeusvaltiota julkisuusperiaatteineen. Julkisuusperiaate mainitaan myös selonteon johdanto-osassa, jossa viitataan jokaisen kansalaisen oikeuteen saada tietoa. Julkisuusperiaatteen merkitystä ja vaikutuksia sekä sen suhdetta tietopolitiikkaan on kuitenkin kuvattu selonteossa melko ohuelti. Yhteiskunnan peruslainsäädännöllä pidetään yllä toimintaympäristön vakautta sekä luodaan mahdollisuudet ja asetetaan rajat kehittyvien teknologisten ratkaisujen hyödyntämiselle. Selonteossa todetaan tekoälyn tuoneen esiin kysymyksiä, jotka vaativat lainsäädännön tarkastelua. Tekoälyn todetaan mahdollistavan myös lainsäädännön toimintamallien uudistamisen, josta tosin todetaan olevan vasta alustavia ajatuksia. Viitattu toimintamallien uudistaminen jää sisällöltään erittäin epäselväksi, eikä selontekotekstin mukaankaan ole ajatuksena vielä kovin jäsentynyt. Toteamus on syytä poistaa.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vahvuudet-taulukkoon voisi lisätä maininnan korkealaatuisesta, pitkään jatkuneesta perustutkimuksesta. Omadata on tästä hyvä esimerkki, mutta uraauurtavia menetelmiä on kehitetty muitakin. Mahdollisuudet-taulukkoon voisi samaten lisätä korkeatasoisen perus- ja soveltavan pitkäjänteisen tutkimuksen, sekä tiedealakohtaisen ja poikkitieteellisen koulutuksen. Sivulla 11 esitetään ”Kone oppii myös itse vähentämään haittoja ja ohjaamaan ihmisten valintoja kohti kestävämpää toimintaa.” Koneella ei ole omaa intentiota, vaan se tekee sitä mitä ihminen on sen ohjelmoinut tekemään. Esimerkiksi suosittelujärjestelmillä (recommendation systems) voidaan kannustaa ihmisiä tekemään tietynlaisia valintoja. Ehdotamme, että lause aloitetaan ”Tekoälyä voidaan käyttää vähentämään haittoja… ” Aivan kohdan 3 lopussa kirjoitetaan ”Suomi on edelläkävijä näiden ja tekoälyä hyödyntävien mekanismien ennakointitutkimuksessa ja mallintamisessa.” Ennakointitutkimus on tärkeää sinänsä, mutta erityisesti Suomen menestyksen kannalta on tärkeä varmistaa, että meillä on tekoälyssä tutkimuksellista ja teknistä huippuosaamista. Samaten tarvitaan kaupallista osaamista sekä kykyä käyttää tekoälyratkaisuja laajasti monilla eri yhteiskunnan sektoreilla.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • TEM:n näkökulmasta kappaleessa tulisi myös Suomen osalta korostaa nykyistä enemmän kansantaloutemme menestyksen riippuvuutta kyvystämme pitää datataloudessa syntyvää arvoa täällä sekä ohjata ja houkutella sitä vahvemmin Suomeen. Siirtyminen kohti reaaliaikaista taloutta antanee parempia mahdollisuuksia analysoida arvon syntymistä arvoverkoston eri osissa. Reaaliaikainen talous tulisi mainita yhtenä vahvuutena tai mahdollisuutena. Tässä kappaleessa SWOT-taulukko katkaisee tilannekuvauksen, ja taulukko sopisi paremmin kappaleen loppuun. Taulukossa on jonkin verran epäyhtenäisyyttä ja päällekkäisyyttä listattujen asioiden merkittävyyden ja suuruusluokan suhteen ja lievää ristiriitaisuutta. Useat listatut asiat jäävät myös epäselviksi ja niitä tulisi avata. Kappaleessa esitetty pitkähkö lainsäädäntötarkastelu voitaisiin esittää omana kokonaisuutenaan myöhemmässä osassa selontekoa. TEM on pitänyt tärkeänä, että vaikka hallinnonalojen tietopolitiikkatoimet kuvataan kootusti erillisessä konsulttiraportissa, Suomen kansallinen tekoälyohjelma kuvataan omana kappaleenaan selonteossakin. Perusteluna tähän on se, että selonteko koskee tietopolitiikkaa erityisesti tekoälyn tuomien uusien haasteiden ja mahdollisuuksien valossa ja toisaalta sillä linjataan merkittävästi selonteon teemana olevaa tietopolitiikkaa. Eri hallinnonalojen tietopolitiikkatoimia (Suomen tietopolitiikan tilannekuvaa) tiivistetysti kuvaavassa kappaleessa 3.2. tulisi mainita, että tätä koskeva konsulttiraportti on selonteon liitteenä. Selonteon visiossa yritysten nähdään toimivan innovatiivisesti, tietointensiivisesti ja kasvavassa määrin kansainvälisesti menestyen. Tätä voisi avata vielä niin, että ihannevisiossa yritykset toimivat menestyksekkäästi kansainvälisesti kilpailevissa ekosysteemeissä ja ovat kytkeytyneet arvoa luovasti ja arvoa Suomeen ohjaavasti kansainväliseen alustatalouteen. Tietopolitiikan pitäisi vision toiseksi viimeisessä kappaleessa todeta tähtäävän yksilöitä koskevien tavoitteiden lisäksi myös yhteisöjä koskeviin vastaaviin tavoitteisiin.
      • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Kalijärvi Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa 3 esitetty SWOT-analyysi antaa varsin kattavan kuvat Suomen tilanteesta. Selontekoluonnoksessa ei kuitenkaan kerrota, miten esitetyillä linjauksilla vaikutettaisiin SWOT-analyysissa esille nostettuihin asioihin. Alaluvussa 3.3 esitetty visio (Hyvän elämän Suomi) jää selonteossa irralliseksi. Jää epäselväksi, miten visio kytkeytyy esim. esitettyyn SWOT-analyysiin tai myöhempien lukujen linjauksiin.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luonnoksessa korostetaan, että Suomella on edellytykset nousta tiedon hyödyntämisen edelläkävijäksi. Suomella on pitkä perinne eri tietoyhteiskuntaohjelmista ja nykyisen hallituksen ohjelmassa on toteutettu lukuisia toimenpiteitä digitalisaation vauhdittamiseksi. Haasteena on ollut, ettei digipolitiikkaa ei ole johdettu riittävän koordinoidusti. Liikenne- ja viestintäministeriön sektorilla hankkeet ovat edenneet omaa polkuaan ja konkreettiset toimenpiteet ovat rajautuneet pääosin liikennesektorille. Valtiovarainministeriössä puolestaan on edistetty julkisten palveluiden digitalisaatiota ja tuotu päätettäväksi muun muassa hallituksen esitys tiedonhallintalaista. Työ- ja elinkeinoministeriön sektorilla on käynnistetty kansallinen tekoälyohjelma ja yritysten lupa- ja viranomaishallinnon digitalisointia on edistetty omana hankkeenaan. Ongelmana hajanaisuudessa on ollut muun muassa se, että esimerkiksi yritysten lupa- ja viranomaisvelvoitteisiin liittyvää ”yhden luukun” palvelua tai ”kysy tietoa vain kerran” -periaatetta ei ole voitu edistää määrätietoisesti yhtenä kokonaisuutena. Palta esittääkin, että tietopolitiikan johtamista ja useaan eri sektoriin vaikuttavien digitalisaatiohankkeiden koordinointi keskitetään seuraavassa hallituksessa yhdelle vastuuministerille. Vastuuministeri tulisi sijoittaa esikuntineen valtioneuvoston kansliaan.
      • Tulli.fi, Ulkomaankauppa- ja verotusosasto, Asiakkuus- ja veronkantoyksikkö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteon mukaan julkisten tietovarantojen hyödyntäminen uusien teknologioiden avulla edellyttää tiedonhallinnan ja sitä koskevan lainsäädännön uudistamista ja yhtenäistämistä. Valmisteilla olevalla tiedonhallintalailla tähdätään tiedon saatavuuden parantamiseen, tiedon eheyden turvaamiseen ja sujuvaan tiedonvaihtoon viranomaisten välillä. Tulli toteaa, että tiedonhallintalailla ei kuitenkaan perusteta viranomaisille tiedonsaantioikeuksia, vaan niistä säädetään edelleen erityislaeissa. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, julkisuuslaki) säädetään viranomaisten tietojen julkisuudesta ja salassapitoperusteista. Henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetussa laissa (639/2015) säädetään Tullin tiedonsaantioikeuksista. Erityislakien ja julkisuuslain säännösten tulee sallia sellainen tietojenvaihto, jota viranomaisten välille ja toisaalta viranomaisten sisällä tarvitaan tekoälyn hyödyntämisessä. Edelleen selonteon mukaan Suomen kansallisen tekoälyohjelman tavoitteena on, että Suomi on maailman paras tekoälyn soveltaja. Tämän toteutuksen yhteydessä haasteeksi on todettu, miten varmistetaan, että julkinen sektori kykenee hyödyntämään tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet omassa toiminnassaan ja siten tuottamaan tehokkaasti laadukkaat julkiset palvelut. Tullin käsityksen mukaan tekoälyn hyödyntämisen perusedellytys on tiedonsaantiin ja tietojen käyttämiseen liittyvän sääntelyn riittävä joustavuus. Tiedonsaantioikeudet ovat käyttötarkoitussidonnaisia. Myös selonteossa on todettu, että lainsäädännössä on usein lähtökohtana tiedon käyttötarkoitussidonnaisuus. Tullin eri toimintoihin kertyy tietoa muun muassa Tullin asiakkailta. Tullin tietosuojaselosteella on kuvailtu, mihin tarkoituksiin eri toimintoihin kertyneitä tietoja voidaan hyödyntää. Tietoa on pääasiallisesti sallittua käyttää vain niihin tarkoituksiin, joihin sitä on laissa säädetyn perusteen nojalla kerätty, tietyin laissa säädetyin poikkeuksin. Kun tekoälyä kehitetään ja hyödynnetään, toimenpiteillä tulee olla laillinen peruste, jonka nojalla tiedon käsittely esimerkiksi koneoppimisen kokeiluissa ja tekoälyn opettamisessa on ylipäätään mahdollista. Tullin käsityksen mukaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten ja kansallisen tietosuojasääntelyn soveltumisesta tekoälyn tarpeisiin tarvitaan ohjausta ja säännösten soveltamisesta tulkintoja. Tietosuoja-asetuksen mukaisesti sallittua on vain sellainen käsittely, joka on lainmukaista ja noudattaa tietojen alkuperäistä käyttötarkoitusta, kuitenkin sillä poikkeuksella, että myöhempää käsittelyä tieteellistä tutkimustarkoitusta varten ei katsota yhteensopimattomaksi alkuperäisen tarkoituksen kanssa (5 artikla 1 kohta b alakohta). Tieteellistä tutkimusta ei ole tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa mainittu nimenomaisena käsittelyperusteena, mutta 5 artiklan 1 kohdan b alakohta sisältää voimassa olevan lainsäädännön (henkilötietolaki 523/1999) mukaisen periaatteen, jonka mukaan tieteelliset tutkimustarkoitukset eivät ole alkuperäisten tarkoitusten kanssa yhteensopimattomia. Ehdotettua tietosuojalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 9/2018 vp, s. 48) käsiteltäessä henkilötietoa tieteellisessä tutkimuksessa tulisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisena käsittelyperusteena kyseeseen sen alakohdat a (suostumus), c (käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi), e (yleistä etua koskeva tehtävä) ja f (oikeutettu etu; ei sovelleta viranomaiseen). Ehdotetun tietosuojalain 4 §:ään on ehdotettu yleistä etua koskevan tehtävän ja tieteellisen tutkimuksen mahdollistavia erityistä henkilötietojen käsittelyperusteita, joiden nojalla henkilötietoja saisi käsitellä tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, jos (2) käsittely on tarpeen ja oikeasuhtaista viranomaisen toiminnassa yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi, tai jos (3) käsittely on tarpeen tieteellistä tai historiallista tutkimusta taikka tilastointia varten ja se on oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen nähden. Ehdotetun tietosuojalain 4 §:n 2 kohdassa säädetään henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta viranomaisen toiminnassa yleisen edun mukaisen tehtävän suorittamiseksi. Pykälän yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan yleistä etua koskeva tehtävä voi olla esimerkiksi viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä. Säännöksellä mahdollistetaan viranomaisessa tapahtuva henkilötietojen käsittely silloin, kun oikeutta käsittelyyn ei voida johtaa suoraan viranomaista koskevasta tehtävä- ja toimivaltasäännöksestä eikä mahdollisesta yksityiskohtaisemmasta erityissääntelystä (HE 9/2018 vp, s. 79–81). Ehdotetun tietosuojalain 4 §:n 3 kohdassa säädetään henkilötietojen käsittelystä tieteellistä tai historiallista tutkimusta ja tilastointia varten. Tietosuojalain esitöiden (HE 9/2018 vp, s. 81) mukaan henkilötietoja voitaisiin käsitellä lainkohdan nojalla tieteellistä tai historiallista tutkimusta tai tilastointia varten, jos käsittely on tarpeen ja oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen nähden. Tietosuoja-asetuksessa tieteellinen tutkimus käsittää myös teknologian kehittämisen: tietosuoja-asetuksen johdanto-osan perustelukappaleen 159 mukaan henkilötietojen käsittelyä tieteellisiä tutkimustarkoituksia varten olisi tietosuoja-asetuksen soveltamista varten tulkittava laajasti niin, että se tarkoittaa myös teknologian kehittämistä ja esittelyä, perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja yksityisin varoin rahoitettua tutkimusta. Myös tietosuojalain esitöiden (HE 9/2018 vp, s. 48, 49) mukaan tieteellisen tutkimuksen käsitettä tulee yleistä tietosuoja-asetusta sovellettaessa arvioida asetuksen johdanto-osan perustelukappaleiden pohjalta. Tullin käsityksen mukaan henkilötietojen käsittely tekoälyn kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi on perusteltavissa ehdotetun tietosuojalain 4 §:n 2 ja 3 kohtien mukaisilla käyttötarkoituksilla. Tiedon hyödyntämisessä tekoälyn tarkoituksiin on merkitystä myös käytettävän tiedon luonteella henkilötietona tai anonyyminä tietona. Tekoälyn kehittämisessä on perusteltua käyttää henkilötiedoista vapaata aineistoa rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi tietosuoja-asetuksen mukaisesti (25 artikla). Anonymisoitu tieto ei ole henkilötietoa, mutta henkilötiedon anonymisointi on itsessään
henkilötietojen käsittelyä. Kun tietoa anonymisoidaan esimerkiksi tekoälyn kehittämistä varten, käsitellään henkilötietoja ja tarvitaan oikeusperuste tietojen käsittelylle.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sitra pitää Suomen visiota tärkeänä osana selontekoa, sillä visiot auttavat pysähtymään ja kysymään millaista tulevaisuutta haluamme Suomelle rakentaa. Tästä syystä Sitra toivoo, että luvun tekstiä sujuvoitetaan ja käsitteiden käyttöä täsmennetään
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Ylituomari Ann-Mari Pitkäranta
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälyn ja tietopolitiikan jatkokehittämisessä tulisi näkyvämmin huomioida se huomattava osa kansalaisista, joka ei syystä tai toisesta käytä sähköisiä palveluita: kansalaisten taitotasot ja mahdollisuudet osallistua digitalisoituvaan ympäristöön poikkeavat todellisuudessa selvästi toisistaan. Tärkeää olisi miettiä, miten edellä mainitun ryhmän palvelut ja kansalaisosallistuminen saadaan turvattua tilanteessa, jossa palvelut on suurimmilta osin suunniteltu suhteellisen hyvinvoivalle, toimeentulevalle ja osaavalle kansalaiselle sopiviksi.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Keski-Äijö Outi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 1. Suomen pitäisi ottaa merkittävä rooli EU:ssa tietopoliittisten uudistusten käsittelyyn ja läpivientiin, jotta EU kykenisi omalla valitulla tavallaan (esim. yksilön tietosuoja) olemaan merkittävä toimija globaalissa datataloudessa. Muuten EU:n ja Suomen rooliksi jää ainoastaan toimintakentän tarjoaminen kiinalaisille ja yhdysvaltalaisille datatalousyrityksille ja erilaisin protektionistisin toimin pyrkiä estämään siitä syntyviä merkittäviä taloudellisia ja poliittisia vinoutumia. 2. Suomessa digitalisaation edistäminen on hyvin pirstaloitunutta eri hallinnonaloilla tai alueilla. Se estää ja hidastaa kehitystoimenpiteitä, kehittäminen tapahtuu siiloissa, kustannukset kasvavat ja ratkaisujen laatu kärsii. Näin kehitettävät ratkaisut eivät skaalaudu eikä synny laajasti hyödynnettävää osaamista. Selonteossa ei oteta kantaa tähän tietopoliittisten toimenpiteiden tehokkuutta ja tuottavuutta nakertavaan seikkaan. Tietopolitiikan ja digitaalisaation edistämisestä vastaavan ministerin nimittäminen olisi tarpeen, jotta tietopoliittisen toimenpiteiden eteneminen ja niiden vaikutukset pystyttäisiin yhteiskunnassa täysimääräisesti hyödyntämään.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sivulla 8 todetaan, että Suomen uusi liikennepalvelulaki sisältää tietosääntelyä, jolla linjataan julkisen sektorin sekä yritysten tiedon jakamista ja hyödyntämistä, rajapintojen avoimuutta ja yhteenkokoamista, puolesta asiointia sekä kysy vain kerran –periaatteen noudattamista. Lisäksi se tukee tekoälyn hyödyntämistä. Toisaalta on olemassa myös esimerkki rajoittavasta lainsäädännöstä: Julkisen hallinnon tiedonhallintalain perusteluissa estetään tekoälyn hyödyntäminen rajoittamalla massamaista koneellista tiedonhakua. Lainsäädäntö tulisi yhdenmukaistaa, mieluummin viranomaisten toimintaa mahdollistavaksi. 3.3 VISIO: Hyvän elämän Suomi Viimeinen kappale ehdotetaan muutettavaksi ”Suomeen kohdistuvat kyber- ja informaatio-operaatiot estetään.”
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 3 Suomen tilanne Kuntaliitto näkee tärkeäksi, että Suomi olisi mukana vaikuttamassa vahvemmin kansainvälisissä standardeissa. Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että kappaleeseen, jossa kuvataan Suomen menestymistä globaalissa toimintaympäristössä, lisätään myös julkinen hallinto. Suomen menestyminen riippuu myös julkishallinnon kyvystä tuottaa, ymmärtää ja hyödyntää tietoa. Julkishallinnolla on hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä toiminnassaan ja sitä pitäisi tukea tekoälyratkaisujen käyttöönotossa. Tarkasteltaessa Suomen tilannetta Kuntaliitto toivoo, että selontekoa syvennetään ottamalla mukaan tarkasteluun tietopolitiikka kunta- ja maakuntatasolla. Selonteossa olisi hyvä korostaa tekoälyn osalta erityisesti ohjelmistorobotiikan ja automatisoinnin mahdollisuuksia. Kappale sisältää muutamia epätarkkuuksia, jotka kaipaavat täsmennystä esimerkiksi ”tiedonlukutaito” ja ”Tästä on vasta alustavia ajatuksia”. Yleisenä huomiona SWOT-analyysistä: asiat on esitetty varsin yleisellä tasolla ja ne kaipaavat osin täsmennyksiä esimerkiksi ”yhteentoimivuus ei ole riittävällä tasolla” ja ”resilienssi häiriötilanteissa”. Selonteon SWOT-analyysissa todetaan, että kyberturval-lisuus koetaan haasteena. Kuntaliiton mielestä kyberturvallisuusosaaminen on pikemminkin Suomen vahvuus ja mahdollisuus. Kyberturvallisuuden resurssointi on puolestaan haaste. Haasteena selonteossa koetaan hallinnon tuntemus uudesta tietosuojasääntelystä. Kuntaliiton mielestä julkishallintoa on tuettu kiitettävästi EU:n tietosuoja-asetuksen haltuunottamisessa. Haasteena on pikemminkin se, että kansallinen tietosuojalainsäädäntö on myöhässä. Haasteena on yritysten ohella myös julkishallinnon niukat resurssit. Uhaksi voisi lisätä myös sen, ettei julkishallinnon kokonaisvaltaisesta digiosaamisesta ja tiedon lukutaidosta pidetä huolta. Selonteossa uhaksi on kirjattu innostavien hankkeiden valuminen muualle. Innovaatiot kuitenkin tuottavat lisää yhteistä hyvää. Tulisi huolehtia siitä, että Suomi on mukana innovaatioyhteistyössä ja pitää huolta osaamispääomasta. Selonteossa nostetaan kansallisten tietovarantojen merkitystä hyvin esille. Tässä kohtaa kuitenkin sivuutetaan, että ne pohjautuvat pitkälti käytännön prosesseissa, eri toimialoilla muun muassa asiakaspalvelussa syntyviin tietoihin tai dataan. Kansallisessa tietopolitiikassa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka tämä palveluissa syntyvä massiivinen data saadaan nykyistä paremmin hyödynnettyä. 3.2 Suomen tietopoliittinen tilannekuva Kuntaliitto toteaa, että selonteon tarkoitus on olla julkisen hallinnon tietopoliittinen selonteko. Kuntaliitto huomauttaa, että selonteko on näiltä osin puutteellinen. Selontekoa varten on tilattu katsaus valtionhallinnon tietopolitiikka-tilanteesta, mutta selonteosta puuttuu katsaus kuntasektorin (kuntien ja kuntayhtymien) tietopolitiikan tilanteeseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. 3.3. VISIO: Hyvän elämän Suomi Kuntaliitto esittää, että tekstiä muutetaan muotoon ”Julkishallinto edistää sellaisten sovellusten syntymistä, jotka mahdollistavat jokaisen hallita omia tietojaan…”
      • Opetushallitus, Hallintopalvelut/tietohallinto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Suomen tilanteessa on tunnistettu kattava joukko uhkia. Yhtenä uhkana on tunnistettu "Tekoälyä ei validoida eikä algoritmeja avata." Lienee tarpeen pohtia, tarvitaanko algoritmien validointiin niiden avausta vai riittääkö vain lopputulosten validointi? Voidaanko rakentaa validointi käyttämällä useampaa riippumatonta tekoälyalgoritmia rinnan ja tehdä tulosten vertailu näiden kesken.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Tekstiin pitäisi lisätä huomio, että tekoälymenetelmien tutkimuksessa Suomella on pitkä historia (Teuvo Kohonen ja muut 1980-luvulta lähtien) ja meillä on korkealaatuisen tutkimuksen kautta etulyöntiasema useimpiin muihin maihin verrattuna. Sivulla 11 mainitaan vain ”Suomi on edelläkävijä näiden ja tekoälyä hyödyntävien mekanismien ennakointitutkimuksessa ja mallintamisessa.” Ennakointi on tärkeää, mutta Suomen menestyksen kannalta on tärkeämpää, että meillä on tekoälyssä teknistä huippuosaamista. Esitämme, että selonteossa mainitaan Suomen korkealaatuinen tekoälytutkimus. Sivulla 7 on hyvä SWOT-analyysi, mutta uhkalistauksessa on kohta ”Tekoälyä ei validoida eikä algoritmeja avata.” Tämä jää epämääräiseksi. Google-haku ja navigaattori ovat erinomaisia esimerkkejä tekoälystä. Millä tavalla näitä pitäisi validoida? Sivulla 11 on lause ” Kone oppii myös itse vähentämään haittoja ja ohjaamaan ihmisten valintoja kohti kestävämpää toimintaa.” Kone tekee sitä mitä ihminen haluaa sen tekevän. Suosittelujärjestelmät on eräs tekoälyn ala ja näillä voi kannustaa ihmisiä tekemään tiettyjä asioita. Lauseesta voi kuitenkin saada väärän kuvan, että koneella olisi joku oma intentio, jota sillä ei tietenkään ole. Lause voisi alkaa ”Tekoälyä voidaan käyttää vähentämään haittoja…”
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Tietopolitiikassa kunnilla on eriarvoiset lähtökohdat, joita valtion tulisi vain hallitusti tasapainottaa, tunnustaen kasvukeskuksien mahdollisuudet ja kaupungistumisen näköalat. Isoilla kaupungeilla on mahdollisuus osallistua julkishallinnon yhteisen tietopolitiikan muodostamiseen ja työ on niille tarkoituksenmukaista palvelujen turvallisen ja tehokkaan järjestämisen kannalta. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden laajat mahdollisuudet tulisi valjastaa koko Suomen kansalliseksi hyödyksi ja kansainvälistymisen keinoksi. Työ on hidasta ja vaatii taustalleen kansallisten määreiden luomista. Yhteisten kansallisten tietoarkkitehtuurivastuiden määrittämisellä on Suomessa kiire, jotta tekoälyohjelmakin pystyisi hyötymään laadukkaista yhteisistä tietovarannoista ja kyvykkyyksistä. Tekoälyn mahdollisuudet toimintojen tehostamisen menetelminä tulee tunnistaa ja ottaa hallitusti yhteiseen käyttöön eri osapuolien yhteistyöllä määritellyin ehdoin ja sopimuksin, yhteistä etua tavoitellen. Kuntien ja valtion yhteistyö kokonaisarkkitehtuurityössä on ratkaisevaa. Tietopolitiikan sääntelyn tiukkuudessa tulee varoa ajautumista asteikon ääripäihin. Yhtäältä tulee välttää yliregulaatiota ja purkaa datan saamisen esteitä hallitusti. Toisaalta tulee varoa myös aliregulaatiota, joka johtaa tietosuojarikkomuksiin ja tietoturvattomuuteen. Suomen tilannekuvassa on otettu uhkana esille varovaisuuden ja vakauden ylikorostuminen hallinnon toimissa. Tiedonhallinnassa ja yleisemmin hallinnossa tulee kuitenkin ottaa huomioon hyvin pitkä aikajänne, joka aiheuttaa erityisiä vaatimuksia vakaudelle koko tiedon elinkaaren ajan. Ajankohtaisena uhkakuvana on tunnistettu vihamielinen hybridivaikuttaminen. Tiedon alkuperän väärentämistä tulisi torjua yhteisesti sovituilla tehokkailla tiedonhallinnan menetelmillä. Tekoälyn mahdollisuuksien turvaaminen on kansallisesti tärkeää demokraattisten, hyvätasoisten elinolosuhteiden edellytysten luojana. Myös kansalaisten tietosuojan turvaaminen on koko julkishallinnon laaja, yhteinen tehtävä. Sosiaali- ja terveystoimialalla pidetään tärkeänä määrittää tarkoin, mihin tehtäviin tekoäly kelpaa ja mihin tehtäviin vaaditaan ihminen käyttämään harkintaa. Tekoälyn hyödyntämiseen pohjautuvalle julkiselle toiminnalle tarvitaan pelisäännöt. Lainsäädännön tulee määrittää, missä tapauksissa tekoälyn ja algoritmien tuottamaa valmistelutietoa voidaan hyödyntää julkisessa sektorissa päätöksenteon tukena ilman, että päätöksenteon kohteena olevalta asiakkaalta on menettelyyn lupa sekä milloin asiakkaalle voidaan proaktiivisesti tarjota palveluita tekoälyn eri tietojen pohjalta tekemän päättelyn mukaisesti. Kuten selonteossa todetaan, Suomessa on poikkeuksellisen kattavat ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarannot. Niiden hyödyntämisen osalta tulee noudattaa selonteossa mainittujen perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden lisäksi myös Suomen kansallista tietosuojalainsäädäntöä.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Ei kommentoitavaa.
      • Suomen UNICEF ry, Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija. Lausunto valmisteltu yhdessä muiden Suomen UNICEFin asiantuntijoiden kanssa, Leino Irene
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Suomen UNICEF ehdottaa seuraavan yhteiskuntamme vahvuuden lisäämistä hallituksen esityksen ’vahvuudet’-kenttään: - Monipuolinen ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Selitys: Vahva kansalaisyhteiskunta lisää yhteiskunnan kestävyyttä ja uudistumiskykyä sekä myös kykyä taata yhteiskunnallista turvallisuutta ja vakautta. Kansalaisyhteiskunta nostaa esiin erilaisia näkemyksiä, haastaa päättäjiä, yrityksiä ja muita yhteiskunnan toimijoita ja voi auttaa näitä löytämään uudenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi keskustelu naisten oikeuksista, rasismista, ilmastonmuutoksesta tai ympäristön tilasta ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden synnyttämiä. Osa kansalaisyhteiskunnan toimijoista toimii myös vahtikoirina paljastaen väärinkäytöksiä ja ongelmia ja kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli etenkin tekoälyn eettiseen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Vastaavasti Suomen UNICEF ehdottaa seuraavan kohdan lisäämistä hallituksen esityksen ’mahdollisuudet’-kenttään: - Kansalaisyhteiskunnan ja järjestökentän asiantuntemuksen hyödyntäminen etenkin tekoälyn käytön eettisissä kysymyksissä sekä eri käyttäjäryhmien tarpeiden huomioinnissa. Kansalaisyhteiskuntaa voi hyödyntää siinä, kun halutaan lapset ja nuoret mukaan suunnittelemaan ja kehittämään ratkaisuja. Tämän voi linkittää esimerkiksi avoimen kansallisen yhteiskehittämiseen yhdessä 3. sektorin kanssa. Suomen UNICEF ehdottaa, että Suomen tilanne -osion alla nostetaan vielä enemmän esiin niitä positiivisia mahdollisuuksia, joita tekoälyn hyödyntäminen tuo mukanaan. Alla muutamia esimerkkejä tämäntyyppisistä mahdollisuuksista: - Mukautuva tekoäly: Mitä paremmin tekoäly toimii, sitä paremmin sen avulla pystytään vastaamaan jokaisen lapsen ja nuoren tarpeisiin. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi kehittää parempia yksilökohtaisia työkaluja oppimisen tukemiseen. - Kognitiivinen tuki: Tekoäly voi parhaimmillaan täydentää lasten ja nuorten omia kykyjä. - Esteettömyyden parantaminen: Tekoälyteknologia jo nykyisellään mahdollistaa erilaisten robottien ja älykkäiden sovelluksien käytön, jotka auttavat esimerkiksi liikuntarajoitteisia. Tekoälyn hyödyntäminen voi tulevaisuudessa edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja pääsyä yhteiskuntamme eri palveluihin. Tekoälyn avulla esimerkiksi suoraan aivoihin kytketyn robottikäden käyttö voisi olla mahdollista niille, joilta oma käsi syystä tai toisesta puuttuu. Vastaavasti tekoälyn sovelluksilla voidaan kehittää erilaisia uusia teknisiä mahdollisuuksia kuulo- ja näkövammaisille.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Aluehallintovirastot haluavat korostaa selonteon luonnoksessa esitettyä osaamisen merkitystä menestystekijänä. Kansalliseen yhteentoimivuuteen on panostettu kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPa) kehittämisen kautta. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita KaPan myötä muodostuneen Suomi.fi palvelukokonaisuuden kehittäminen. Näiden yhteisten palveluiden kehittämiseen/edistymiseen tulisi edelleen panostaa nykyistä enemmän, jotta yhteentoimivuutta tukevat palvelut saataisiin nykyistä laajempaan käyttöön.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja ylijohtaja Marja Rantala
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Suomen tilanteen kuvaus ja swot- analyysi on sinällään kattavasti laadittu, mutta selonteossa jää epäselväksi, mihin perustuu vahva usko Suomen mahdollisuuksiin nousta johtavaksi toimijaksi: tiedon hyödyntämisen edelläkävijäksi ja kestävän tietoekosysteemin esimerkkimaaksi. Perusteluna on esitetty muun ohella, että Suomessa toimivilla yrityksillä on hyvät edellytykset tekoälyn hyödyntämiseen sekä poikkeuksellisen kattavat ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarannot, mutta varsinaista vertailua muihin maihin ei ole tehty.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Suomen on panostettava kansainväliseen ja EU-tasoiseen yhteistyöhön erityisesti tekoälyä koskevissa kysymyksissä. Kuten selonteossa todetaan, Suomen lähtökohdat tekoälyn soveltamiselle ovat suotuisat ottaen huomioon erityisesti väestön korkean koulutustason. Selonteossa on pohdittu kattavasti tämän hetkistä tilannekuvaa uhkien ja mahdollisuuksien osalta. Lainsäädännön epäselvyys aiheuttaa haasteita tekoälyn laajamittaiselle hyödyntämiselle. Suomella ei ole edelleenkään voimassa kansallista tietosuojalakia. Sen voimaansaattamista pitäisi nopeuttaa. Arvioitaessa Suomen tietopoliittista tietokuvaa on keskitytty ainoastaan ministeriöihin ja niiden hallinnonaloihin. Tämä rajaus ei anna välttämättä riittävää kokonaiskuvaa Suomen tilanteesta. Olisi saattanut olla hedelmällistä tarkastella tilannetta myös kuntasektorin ja varsinkin suurten kaupunkien näkökulmasta. Datataloudessa suurien kaupunkien merkitys kasvaa.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Tässä olisi hyvä mainita mahdollisuuksina tai vahvuuksina hyvin koulutettu väestö ja vielä toistaiseksi joten kuten pystyssä pysyvä koulutusjärjestelmä. Suomen vahvuus on myös vahva sivistystaso ja pitkät ja hyvät perinteet humanistisilla aloilla. Tekoälyn kehittäminen ja uudet innovaatiot pohjaavat välttämättä humanistisille tieteille. Suomessa on tutkijoita kuten Leo Lahti ja Krista Lagus, jotka viitoittavat tietä laskennallisten ihmistieteellisten menetelmien kehittämisessä. Mutta: laskennallisia ihmistieteitä ei voi kehittää, jos ei ole aikaisempaa vahvaa osaamista ihmistieteistä ylipäätään. Jos jossakin maassa, niin suomessa on ainutlaatuiset mahdollisuudet yhdistää yksi maailman parhaista Humanistisista tiedekunnista (Shanghai Ranking : 20 -- 50) laskennallisiin menetelmäosaajiin, mikä johtanee uusin innovaatioihin hallinnon sekä yksityisillä että kaupallisilla aloilla. Tähän liittyen myös osittain se, että Suomea kuvataan vakaaksi ja turvalliseksi ja luotettavaksi maaksi. Voisi olla tarpeen alleviivata sitä, miksi tämä on yrityksille hyvä asia: suomi on ennakoitava toimintaympäristö, mikä luo pohjaa turvalliselle sijoittamiselle ja vähentää busineksen perustamiseen liittyviä odottamattomia riskejä. Suomen tilannetta tosin heikentää se, että korkeakouluja, yliopistoja ja tutkimusinstituutioita kurjistetaan entisestään. Tämä on keskeinen riski ja se pitää saada mainittua tässä ohjelmassa. Innovaatioita ei tule, jos tutkimusta ei saa tehdä rauhassa ja jos tutkijoiden pitää käyttää alati kasvava määrä ajastaan rahoituksen hankkimiseen. Tämä on vain tyhmää johtamista ja kertoo päättäjien tyhmyydestä ja puupäisyydestä tieteen suhteen. Tekoäly-yhteiskuntaa eikä sen etiikkaa kehitetä sillä, että laitetaan tutkijat täyttämään loputonta kaavakevuorta. Suomen heikko tilanne tiederahoituksen suhteen tulee olemaan Suomen suurin ja merkittävin kompastuskivi tulevaisuuteen siirtymisen suhteen. Tätä ei voi kyllin alleviivata : tutkijan tehtävä on tutkija, ei mitään firmaa johdeta niin, että palkataan 6k€:n kuukausipalkalla koodareita ja sen jälkeen laiteta heitä siivoamaan työtilojaan ja järjestämään paperiarkistoja. Nykyinen järjestelmä kurjistaa tutkijoita aivan liikaa ja tulee olemaan siksi myös suomalaisen yhteiskunnan pohan mätänemisen alku. Aivovuoto on jo paha, eikä tänne osaajia saada tekemällä yliopistoista tutkintojen tuotantolaitoksia. Tämä pitää hakata jokaisen ministerin kalloon, mikäli halutaan, että Suomi on kiva, mukava ja toimiva maa vielä 20 vuoden kuluttua Tässä on myös se seikka, ettei tutkinnon saaminen takaa osamista, mikäli yliopistoista tehdään tutkintotehtaita, osaamisen laatu on heikkoa. Ihmiset tarvitsevat enemmän ja hitaampaa koulutusta ja enemmän aikaa "lorvailuun" ja vapaaseen miettimiseen. Tämä on innovaation pohja, ei se, että saadaan ihmiset nimellisesti valmistumaan maistereiksi. Tälle on välttämätöntä tehdä jotain muuta kuin mitä nyt päättäjät ovat Grahn-Laasosen johdolla sorvanneet. 3.1. kolme alakohtaa, kohta 3) pitää nostaa ykköseksi. Ilman ihmisiä ei ole talouttakaan. Tämä perusasia tuntuu uusliberalismin aikakaudella unohtuvan jatkuvasti. 3.3. Puhutaan sivistyspohjasta yms. Mutta tosiasiassa sivistypohja on sitä, että jokaisella kynnelle kekenevällä on vähintään kaksi maisterin tutkintoa, yksi teknisemmiltä aloilta ja toinen humanistisemmilta aloilta. Suomen pitää tukea laajempia ja pidempiä koulutuspohjia, muuten tekoälyteknologian kehitys ei kehity uusille aloille. Ihminen joka soveltaa, logiikkaa, matematiikkaa ja tilastotiedettä uusille aloille, joilla sitä ei ole koskaan sovellettu, ei voi soveltaa sitä uusilla aloilla, jos sillä ei ole kattavaa ymmärrystä sovellusalueen keskeisistä tutkimuskysymyksistä ja substanssista. 3.3:ssa puhutaan myös kyberturvallisuudesta, mutta ei manita sitä, miten myös taitamattomat ja valehtelevat poliitikot ovat uhka demokratialle. Miten olisi tekoälysovellukset, jotka rankaisevat valehtelevia poliitikkoja? Tai miten olisivat robotit ja tekoälyt jotka estävät rasistisesti tai muuten toisia syrjiviä ihmisiä etenemistä urillaan.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Kuten selonteossa annetaan ymmärtää, Suomella on korkean osaamisen, hyvän hallinnon ja vahvan teknologiakehityksen maana hyvät lähtökohdat menestyä tietointensiivisessä globaalissa taloudessa. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii määrätietoista työtä ja poliittista kaukonäköisyyttä. Mitä edistyksellisempää esimerkkiä Suomi tietopoliittisilla ratkaisuillaan osoittaa, sitä vaikuttavammin se voi edistää intressiensä mukaisen tietopolitiikkamallin syntymistä niin EU-tasolla kuin kansainvälisesti. Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viitoittaa eurooppalaisen tietopolitiikan ja digitaalisen sisämarkkinan suuntaa.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Suomen vahvuudet, haasteet, uhat ja mahdollisuudet on tunnistettu selonteossa hyvin. Suomen menestymiseen globaalissa toimintaympäristössä vaikuttaa vahvasti kansalaistemme osaaminen. Osana eri tasoista koulutusta pitäisi olla perehdytys siihen, miten tekoäly toimii. Koulutus ja sitä kautta ymmärtäminen vähentäisi pelkoa tekoälyn käyttöä kohtaan ja avaisi mahdollisuuksia jokaiselle osallistua ideointiin tekoälyn hyödyntämisestä. Suomessa kansalaisten luottamus tieteeseen ja teknologiseen kehitykseen on nykyinen vahvuutemme suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Tiedon keruun ja tiedon keruun käytön tulee perustua luottamukseen ja avoimuuteen (tästä esimerkkinä suomalainen biopankkitoiminta). Tulevaisuuden haasteena on säilyttää tämä luottamus jos tietopolitiikan avulla aseteta läpinäkyviä toimintamalleja ja sääntöjä tiedon käytölle. Selonteossa voisi ottaa kantaa millä sektorilla erityisesti Suomella olisi vahvuudet tekoälyn hyödyntämisessä ja kehittämisessä, esimerkiksi terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisemisessä.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Lempinen Petri
        Päivitetty:
        26.10.2018
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Nurmeksen kaupungin mielestä uhkiin tai haasteisiin tulee lisätä väestön hyvin erilainen osaamispohja tietoteknii-kan hyödyntämisessä. Erityisen haasteen tämä tuo työelämälle sekä nuorten että vanhojen työntekijöiden osalta, kun työntekijöiden valmiudet järjestelmien käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin poikkeavat voimakkaasti toisistaan. On myös haastavaa luoda kaikille sopivia julkisia palveluita, kun 15-vuotiaiden, 35-vuotiaiden, 55-vuotiaiden ja 75-vuotiaiden toiveet sähköisten palveluiden käyttäjäkokemuksesta eroavat. Kunnille tämä aiheuttaa joko valintojen tekemistä tai moninkertaisia kustannuksia palveluita muotoillessa.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että edellisen tekno¬logisen hyppäyksen tarjoamat merkittävimmät tuottavuusmahdollisuudet ovat tältä erää suurelta osin hyödynnetty. Näyttää siltä, että tuottavuuskasvua saadaan aikaiseksi vasta, kun otetaan käyttöön ihmistyötä täydentäviä ja digitalisaatiota ja tekoälyä tukevia innovaatioita. Tällaisia ovat muutokset työtavoissa ja työn organisoinnissa. Nämä muutokset edellyttävät niin yhteiskunnan kuin yritystenkin ta-solla kunnon investointeja aineettomaan pääomaan, esimerkiksi koulutukseen ja tutkimuk¬seen, sekä organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Tilastojen kertomaa on, että juuri nämä investoinnit ovat viime vuosina pudonneet reippaasti. STTK huomauttaa, että kasvua luodaan perinteisten alojen ja yritysten aktiivisella uusiutumisella ja uusien kehittyvien alojen mahdollisuuksien hyödyntämisellä. Digitalisaation ja tekoälyn myötä tämä merkitsee muutosta lähes kaikissa työtehtävissä. Haasteesta selviytyminen edellyttää joustavasti toimivia koulutusjärjestelmiä ja osaamisen muutosta, sekä hyvää muutosturvajärjestelmää. Luonnoksessa uskotaan, että Suomi voi vuonna 2025 olla kestävän tietoekosysteemin esimerkkimaa (termiä ei avata). Tämä voisi perustua ensisijaisesti datan avoimeen käyttöön (esim. julkinen sote-data yksityisten yritysten käytettäväksi). STTK edellyttää, että tiedon elinkaarimallia noudattavan yleislain julkisen hallinnon tiedonhallinnasta tulisi ehdottomasti sisältää eettisiin arvoihin, perustuslakiin ja kansanvälisiin sopimuksiin perustuvat selkeät reunaehdot. Kysymys on kuitenkin kansalaisten omista tiedoista, joten niiden käyttö ei voi olla vain viranomaisten tarpeeseen perustuva. Pikainen tarve muuttaa verojärjestelmä vastaamaan teknologian kehitykseen on priorisoitava. Tämä tarve ulottuu pitkälle tulevaisuuteen, eikä siis ole vain lyhyen tähtäimen operaatio. Siksi onkin käsittämätöntä, miten verokertymien turvaaminen ohitetaan talouskasvu- ja kilpailukyky-argumenteilla ja siten vesitetään koko järjestelmän muutos. Tämä ongelma on myös Suomen tekoälyohjelman perusteluna. Nykyisenkaltaisen talouskasvun nostaminen tekoälyn tavoitteeksi on lyhytnäköistä, kun nyt pitäisi analysoida uusia kestäviä talousmalleja, joissa eettisellä tekoälyllä olisi merkittävä rooli. Tähän kysymykseen puuttuu osaltaan luonnoksessa mainittu Tekoälyajan työ -raportti. On hyvä, jos eri hallinnonalat käynnistävät poikkihallinnollisia hankkeita. Kansalaisten palvelun kannalta tärkeitä ovat erilaiset elämäntapahtumia huomioon ottavat palvelukokonaisuudet. Tässä olisi tärkeää ottaa huomioon myös kuntien rooli palvelukokonaisuuksissa, erityisesti sosiaalitoimi sekä lasten- ja nuorten palvelut. Kyse on verorahojen kohdentamisesta oikeisiin palvelukokonaisuuksiin, jolloin vain yhden hallinnonalan omat hankkeet eivät yleensä vastaa kasalaisten monitahoisia tarpeita.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • • Nelikentässä mainostetaan Suomen korkeaa osaamistasoa ja laadukasta tutkimusta & tutkimusinfrastruktuuri vahvuudet -kohdassa, mutta uhat-kohdassa ei mainita mittavia tehtyjä tiede- ja koulutussäästöjä, jotka vaarantavat nämä edellä kuvatut vahvuudet. Lisäksi ne voivat aiheuttaa aivovuotoa ulkomaille (tätä on jo todettu), sitäkään ei mainita haasteissa/uhissa • Hyvä huomio että uhkana on ettei tekoälyä validoida eikä algoritmeja avata: voisiko tähän vaikuttaa sääntelyllä, että pitäisi avata? Voidaanko tieteellisissä artikkeleissa suositella, että ne avattaisiin? • Sivulla 7 sanotaan, että Suomessa on poikkeuksellisen kattavat sote-tietovarannot: Varmaan osittain näin onkin, mutta AvoHilmoa ei ole validoitu ulkopuolisella datalla kertaakaan. Tämä olisi tärkeää ja siihen tulisi kannustaa ja luoda rahoitus • EU-tietosuoja-asetuksen (GDPR) implementoinnista ja tietojenkäyttöä mahdollistavasta lainsäädännöstä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen esimerkki hallituksen esitys sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Se mahdollistaa Suomen kansainvälisesti arvokkaiden tietovarantojen hyödyntämisen uudella lailla tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatiotoimintaan, tietojohtamiseen, opetukseen ja seurantaan, valvontaan ja tilastointiin. Laki mahdollistaa uudella tavalla laajojen aineistojen data-analytiikan ja tekoälysovellusten kehittämisen ja kehittyvien innovaatioiden hyödyntämisen asiakkaiden hyödyksi. Esitys turvaa ja rakentaa kansalaisten luottamusta määrittelemällä uuden keskitetyn lupaviranomaisen perustamisen tehtävät sekä edellyttää tietojen käsittelyä tietoturvallisessa ympäristössä luoden niille niin kriteerit kuin valvonnan. • Sivujen 6–7 nelikentän haasteisiin tulisi selkeämmin kirjata ”osaamisvaje” (nyt kirjattu "osaavan työvoiman saatavuus") • Sivujen 6–7 nelikentän uhkiin tulisi lisätä "Rekisterien ja tietojärjestelmien liiallinen keskittäminen ja keskittämisestä johtuvat uhat tietoturvalle ja -suojalle mukaan lukien resilienssin väheneminen" – keskittämistä voidaan näkökulmasta riippuen myös pitää vahvuutena, kuten onkin jo ainakin implisiittisesti kirjattu vahvuuksiin. • Sivujen 6–7 nelikentän uhkissa kohtaan "Datan monopolisoituminen ja kansainvälisten markkinoiden epätasapaino" tulisi muuttaa muotoon "Datan ja tekoälyratkaisujen monopolisoituminen...". • Kohdan 3.3 visioon tulisi lisätä ihmislähtöisyyden lisäksi myös tasavertaisuutta lisäävät ja eriarvoisuutta vähentävät visiokomponentit. Myös aineistojen ja tekoälyratkaisujen (algoritmien) avoimuustavoitteen voisi sisällyttää (aineistojen ja ratkaisujen avoimuus oletettavasti lisää niiden luotettavuutta ja kansalaisten "uskoa järjestelmiin").
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Suomen periaatteellisiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin kuuluu myös laaja julkisuusperiaate, josta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Periaatteen ja sen kehittämisen merkitys muun muassa tekoälyn ’’opetusdatalle’’ ja yleensä datan saatavuudelle ei kovinkaan vahvasti näy selonteon luonnoksessa. Digitaalisen ajan keskeinen tapa toteuttaa julkisuusperiaatetta on myös data-aineistojen jakaminen koneluettavassa muodossa ohjelmistorajapintojen kautta. Käytännön laillisuusvalvonnassa on toistuvasti havaintoja siitä, ettei julkisuusperiaatteen mukainen asiakirjoihin ja dataan pääsy viivytyksettä toteudu julkisuuslain ja tämän päivän yhteiskunnan tarpeiden mukaisella tavalla. Julkisuusperiaatteen kehittämiseen ja toteutumisen edellytyksiin on tarpeen näin kiinnittää myös huomiota.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Osaamisen saatavuus IT-toimittajilta on viime aikaisten signaalien perusteella ollut keskimääräistä heikompaa. Tekoälyyn liittyvä syvällinen osaaminen on vielä varsin harvinaista, mistä syystä osaamisen saatavuus ja pitäminen hankkeissa nousee välittömästi jokaisen perustettavan tekoälyhankkeen riskilistan kärkeen. Tietopoliittisten linjausten pitäisikin vaikuttaa myös koulutuspoliittisiin linjauksiin, jotta tätä ongelmatiikkaa voitaisiin helpottaa lähivuosina. Alustatalous vaatii kriittisen massan palveluja, jotka tukevat toisiaan ja joiden käyttö yhdessä riittävän tietomassan kanssa synnyttää lisäarvoa. On kyseenalaista pystyvätkö Suomi valtiona tai suomalaiset kaupalliset toimittajat perustamaan alustoja, jotka ylittävät kriittisen massan, vai ovatko alustatalouden hyödyt sidoksissa suurten kansainvälisten toimittajien (esim. Amazon/AWS) tarjoamiin laajoihin ekosysteemeihin. Suomen markkinat ovat varsin pienet, eivätkä houkuttele investointeihin tarvittavaa riskipääomaa.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Tilannekuvassa voisi tuoda selkeämmin esiin että tietopolitiikkaa on valmisteltu ja toteutettu määrätietoisesti osana hallitusohjelmaa. Luvussa esitetyt linjaukset laaditaan osana hallitusohjelman toteutusta.
      • 4.1 Tieto käyttöön
      • Kirjoittakaa kohtaa 4.1 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa tunnistetaan hyvin yritysten keräämän datan yleishyödylliset ulottuvuudet. Yksi olennainen huomioitava seikka voisi olla myös toimialojen yli tapahtuva tietojen vaihto.
      • Opetushallitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kansallisen tietopohjan vahvistuminen ja tiedon hyödyntäminen esimerkiksi koulutuksen toimialalla edellyttää tietojärjestelmien välisen yhteentoimivuuden kehittämistä kansallisesti sekä tekoälyn hyödyntämistä. Lisäksi tarvitaan toimijoiden välisen yhteistyön tiivistymistä tiedon käyttöön ja jatkojalostamiseen liittyen. Arviointikeskus pitää kannatettavana, että tietopoliittiset linjaukset tukevat myös hallinnonalat ylittävän yhteistyön tiivistymistä. Lasten ja nuorten osaamista ja hyvinvointia tukeva laaja-alainen kehittäminen edellyttää hallinnonalat ylittävän tietopohjan rakentamista.
      • Tilastokeskus, Mikkelä Heli
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ehdotetaan luvun 4 otsikoksi joko Suomen tie tai Meidän tiemme- Luvun 4.1. tiedon käyttöön, saatavuuteen ja käyttöön sekä tietoperustaan liittyvät linjaukset ovat hyviä ja kannatettavia. Tilastokeskus korostaa erityisesti laatua yhteisen tietoperustan ydinvahvuutena. Tietoon pohjautuvat päätökset – olivat ne sitten ihmis- tai tekoälyn tekemiä – eivät voi olla laadukkaampia kuin niiden pohjalla oleva tieto. Huonolaatuisen tiedon tuottamat huonot päätökset rapauttaisivat suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa vahvaa luottamusta julkiseen hallintoon ja sen toimijoihin. Luottamus on pääoma, jonka varaan voimme rakentaa ja jonka menettämiseen meillä ei ole varaa. Jokaisen tietoekosysteemin toimijan on tunnistettava ja kannettava vastuunsa tiedon laadusta, tiedon eettisestä käytöstä ja siten luottamuksen säilyttämisestä.. Eräissä julkishallinnon tietojohtamishankkeissa on esillä ollut näkemys, että tiedonkerääjällä ei olisi vastuuta tiedon laadusta vaan tiedon oikeellisuus olisi tiedonantajan vastuulla ja tiedon oikeellisuuden tarkistaminen tiedonkäyttäjän vastuulla. Tämän kaltainen ajattelu on merkittävä riski sekä tiedon laadulle, laadukkaille tietovarannoille, tietotoimijoiden väliselle luottamukselle, tiedon yhteiskäyttöisyydelle että tietoon pohjautuvien päätösten laadulle. Tiedon laadun ja käytettävyyden varmistaminen ja eri käyttötarkoituksiin riittävän hyvän laadun tunnistaminen edellyttävät, että laadun elementit ja ulottuvuudet on riittävällä tasolla yhteisesti määritelty. Tähän liittyvinä keinoina linjauksissa voisi nostaa esille käytännön toimenpiteitä (esim. standardit, sertifioinnit, auditoinnit) vastaavasti kuin turvallisuuteen liittyen on tehty. Luvun 4.1. linjausten kolme ensimmäistä alakohtaa vaikuttavat jonkin verran päällekkäisiltä.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietoa tarvitaan - julkisesti avoimena ja suojattuna Parhaat innovaatiot ja uudenlainen liiketoiminta ja palvelut syntyvät tietoja yhdistelmällä. Tietoa analysoimalla ja jakamalla ennakoidaan turvallisuusongelmia, ennalta estetään rikoksia ja parannetaan kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta. Tietoa avaamalla ja yhdistämällä tiedon arvo kasvaa, mutta samalla voivat kasvaa uhat kansalliselle turvallisuudelle. Turvallisuustoimijoiden taustapaperissa on käsitelty turvallisuuskriittisen tiedon tunnistamista, mutta itse selonteossa tiedon käsittely kansallisen turvallisuuden kannalta jää vähäiseksi. Turvallisuuskriittistä tietoa tulee yhtälailla muun tiedon tapaan voida jakaa ja suojata käyttötarpeiden mukaan. Sisäministeriö haluaa painottaa ennakoinnin ja analysoinnin tärkeyttä myös tunnistettaessa mikä tieto on suojattavaa, miten yhdistelmätiedon vaikutuksia voidaan arvioida ja miten avoimen yhdistelmätiedon aiheuttamia uhkia kansallisen turvallisuuden ylläpitämiselle voidaan hallita ja estää. Tähän liittyy myös lainsäädäntötyö viranomaisten toimivallan määrittelyyn turvallisuutta vaarantavan tiedon jakamisen estämiselle sekä varautumiseen liittyvien käytänteiden tarkastelu tilanteisiin, joissa kansallisen turvallisuuden kannalta kriittistä tietoa on avoimesta datasta yhdistetty tai yhdistettävissä. Kriittisestä tiedosta linjaus selontekoon Sisäministeriö esittää selontekoon lisättäväksi linjauksen kriittisen tiedon tunnistamisesta, sen saatavuuden, suojaamisen ja siihen liittyvän toiminnan jatkuvuuden varmistamisesta. Oikeus omiin tietoihin - kaikki henkilöä koskevat tiedot eivät ole henkilön omia tai jaettavissa Selonteossa tuodaan esiin henkilön oikeutta omiin tietoihin, yksilöä koskevan tiedon saamiseen yksilön omaan haltuun ja edelleen jakamiseen. Sisäministeriö haluaa korostaa, että kaikki henkilöä koskevat tiedot eivät ole henkilön omia eivätkä niiden haltuun saanti ja jakaminen ole henkilön omassa päätäntävallassa. Henkilöä itseään koskevien tai omassa hallussa olevien tietojen jakaminen voi vaarantaa henkilön itsensä, tämän läheiset, mutta myös turvallisuustoimijoiden mahdollisuudet hoitaa tehtäviään. Tiedon omistaja ei välttämättä tällöin edes tiedä tai tunnista jakamansa tiedon merkitystä muille. Tiedon lukutaito, jota käsitellään kappaleessa 4.4. Osaaminen, osallisuus ja luottamus, on olennainen ja painotettava osaamiskyky niin jokaisen yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tiedon syntyprosessin ja hallinnan täytyy olla hyvin hallittua, jotta sen pohjalle voi syntyä luotettavia käyttöprosesseja. Tästä syystä tiedon hyvää hallintaa tulisi korostaa enemmän kohdassa 4. Todetaan, että yksilön mahdollisuus hallita häntä itseään koskevaa dataa ja päättää sen jakamisesta kuuluu jatkossa sekä julkisen että yksityisen toiminnan hyväksyttävyyden edellytyksiin. Tätä olisi hyvä täydentää toteamalla, että yhteiskunnan toiminta edellyttää myös monia yksilön elinympäristöön liittyviä tietoja, joita hallitaan osana yhteiskunnan perustietoinfrastruktuuria. Näiden jakamisesta yksilöt eivät voi päättää vaan tietopolitiikka on määriteltävä osana lainsäädäntöä. Todetaan, että yritykset tarvitsevat käyttöönsä runsaasti dataa tekoälyn opettamiseksi ja käyttövoimaksi. Erityisesti opetusdataan ja siihen liittyvään politiikkaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota, koska se on yksi koko tekoälyn hyödyntämisen keskeisin voimavara. Se jolla on paras opetusdata, pystyy tekemään aina parhaat analyysit, esimerkkinä vaikkapa kasvojen tunnistus erilaisista tallenteista osana kansalaisten seurantaa. Todetaan, että tietojärjestelmien tulisi olla mahdollisimman yleiskäyttöisiä, yhteentoimivia, tietoturvallisia ja tietoteknisesti hajautettuja. Tässä yhteydessä pitäisi todeta, että tietojen tulisi olla myös mahdollisimman yhteentoimivia sekä semanttisesti että teknisesti. Eri toimijoiden tulisi aktiivisesti pyrkiä tietojen yhteentoimivuuden kehittämiseen, vaikka se ei olisi omien tietojärjestelmien tai –prosessien kannalta välttämätöntä. Tässä olisi huomioitava myös kansainväliset tarpeet. Todetaan, että ”Tietoa voidaan vaihtaa viranomaisten ja yritysten kesken perustuen erityisesti lainsäädännössä määriteltyihin viranomaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Viranomaisten välinen tietojen vaihto perustuu viranomaistehtäviin. Lainsäädännössä on usein lähtökohtana tiedon käyttötarkoitussidonnaisuus.” Viimeinen lause on harhaanjohtava, koska käyttötarkoitussidonnaisuus ei koske mitä tahansa tietoja, vaan henkilötietoja. Kohdassa 4.1.2 olisi hyvä määritellä mitä tarkoitetaan termillä ’henkilöä itseään koskeva tieto’. Henkilötiedon määritelmän vaikeus hankaloittaa tai tulee hankaloittamaan monia tiedonvaihdon prosesseja. Joudutaan pohtimaan missä määrin ihmiskeskeinen oman tiedon hallinta on enää mahdollista, kun/jos tiedon hallinta on kerran luovutettu alustataloudelle tms. tietoa laajasti levittäviin prosesseihin. S. 15 todetaan seuraavasti: ”EU:n tietosuoja-asetus vahvistaa oikeutta omiin tietoihin. Itseään koskevat tiedot tulee voida helposti tarkistaa ja tarvittaessa korjata rekistereissä. Julkisen hallinnon tietoja voidaan luovuttaa kolmannelle osapuolelle asianomaisen henkilön suostumuksella. Suostumuksen tulee olla vapaaehtoista ja täyttää muut tietosuoja-asetuksen ja tieto-suojalain mukaiset edellytykset.” On harhaanjohtavaa sanoa, että julkisen hallinnon tietoja luovutettaisiin pääsääntöisesti suostumuksella. Pitäisi olla, että henkilötietojen luovuttamiseen täytyy jatkossa löytyä tietosuoja-asetuksesta tai sitä täydentävästä kansallisesta lainsäädännöstä peruste. Lisäksi on harhaanjohtavaa viitata luovutusten osalta vain tietosuojalainsäädäntöön, kun viranomaisten tietojen luovutuksia koskee laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, jossa sitten taas viitataan takaisin henkilötietojen suojaa koskeviin säännöksiin. Sivun 15 4. kappale: sanamuoto jää epäselväksi, tarvitaanko myös pseudonymisoidun tai anonymisoidun tiedon luovutukseen niiden henkilöiden suostumus, joita koskevaa dataa luovutus pitää sisällään. Kohta 4.1.3 on tärkeä osa selontekoa. Todetaan, että tietovastuut määritellään lainsäädännössä ja tietoa tuottavien tahojen itsesääntelyssä laajasti hyväksyttyjen eettisten periaatteiden pohjalta. Siten voidaan kehittää vastuullista tietokulttuuria, joka mahdollistaa myös teknologian ja tekoälyn eettisen ja tiedollisesti läpinäkyvän perustan. Tässä olisi korostettava eri tahojen yhteistä vastuuta luotettavien ja hyödynnettävien tietokokonaisuuksien synnyttämisessä ja ylläpidossa koordinaation ollessa myös selkeä. Nostaisin tässäkin esille tarpeen kehittää kuntien ja valtion yhteisiä tietoprosesseja, jotka tähtäävät laadukkaiden valtakunnallisten tietovarantojen hyvään hallintaan. Linjaukset -kohta olisi korostettava paremmin, koska se kattaa koko kappaleen.
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Olemassa olevassa lainsäädännössä on ristiriitaisia merkityksiä tiedolle ja eri käsitteille - esim. “palkka” -sana tarkoittaa eri puolilla hallinnon digitaalisia rekistereitä 64 eri asiaa. Tässä mielessä tiedon uudelleenkäyttö hankaloituu, jos ja kun käsitteitä ei ole määritelty selkeästi. Tähänkin tulisi kiinnittää selonteossa huomiota. Selonteossa puhutaan Suomesta avoimen tiedon edelläkävijänä. Tällä hetkellä kokonaiskuva kuitenkin puuttuu, eli kukaan ei tiedä mitkä kaikki julkiset tietovarannot Suomessa tällä hetkellä ovat avoimia. Nämä tiedot tulisi kartoittaa nyt selonteon jatkeeksi. Lisäksi valtiovarainministeriön avoimen tiedon ohjelma (vuosina 2013-2015) oli hyvä aloitus asian suhteen, mutta digitaalisen tiedon avoimuuten liittyvän työn tulee olla jatkuvaa, sillä muuten muut maat menevät Suomesta ohi. Avoimen tiedon ohjelman jälkeen hallinnon resursointi avoimen datan edistämiseksi on ollut täysin riittämätöntä, mikä väkisinkin johtaa että Suomen sijoituksen heikkenemiseen “avoimen tiedon edelläkävijänä”. Kun muut Pohjoismaat ja ja Baltian maat ovat jatkuvasti lisänneet omaa resursointiaan avoimeen dataan, on Suomi lähinnä siirtänyt resursseja muihin asioihin. Lisäksi hallinnon avointa dataa on haitannut pirstaileisuus. Onko Suomi varautunut uudistetun PSI direktiivin toimeenpanoon kansallisessa lainsäädännössä? Julkisuuslaki (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta) ei kata PSI-direktiiviä edes nykymuodossa. Ja PSI direktiivi ainoastaan asettaa minimivaatimukset data-infrastruktuurin suhteen. Kuvaa 2 ei ole selitetty auki riittävästi. Open Data Instituten avoimuuden spektri (https://theodi.org/about-the-odi/the-data-spectrum/) voisi toimia myös kuvattaessa saatavuudeltaan ja käytöltään erilaisia tietoja. Creative Commonsia ja erityisesti CC0 -lisensointia on hyvä edistää. Jää kuitenkin hiukan epäselväksi mihin selonteossa tarkalleen viitataan, erityisesti kun asiayhteydessä puhutaan teoksista. Ehdotamme esimerkiksi seuraanvantyyppistä muotoilua: “Datatalous ja verkostomainen yhteistoiminta vaatii monimutkaisen juridiikan sijaan selkeitä malleja mm. palveluiden käyttöehtojen, henkilötietoon liittyvien suostumusten sekä teosten ja tietoaineistojen lisenssiehtojen ilmaisuun. Pyritään löytämään Creative Commons -lisenssiehtojen kaltaisia toimintamalleja, jotka yksinkertaistavat ja tiivistävätjuridiikkaa käyttäjien ja tiedon hyödyntäjien näkökulmasta.” Yleisesti ottaen Open Knowledge Finland ilmaisee huolensa siitä, että avoimen tiedon ohjelma on lakkautettu, eikä uusia merkittäviä toimenpiteitä avoimen tiedon osalta ole näkyvissä. Mikäli Suomi haluaa edelleen tulevaisuudessa olla avoimen tiedon edelläkävijä, sen eteen on tehtävä jatkuvasti konkreettisia toimenpiteitä. Avoimien tietovarantojen kartoittamisen lisäksi tämä tarkoittaisi edelleen kokonaisvaltaista tiedon avaamisen edistämistä ja laajempaa tiedonhallintaa, sekä julkisen hallinnon suurempaa tukea tiedon hyödyntämisen tukemiseksi. Open Knowledge Finland ehdottaa selonteossa huomion kiinnittämistä siihen, että omadatassa (yksilön oikeuksissa omien tietojensa hallintaan) ei ole kysymys vain näiden tietojen hallinnoinnista vaan myös yleisemmin käytöstä. Eli ihmisellä ei tule ainoastaan olla oikeus rajoittaa tietojensa käyttöä vaan myös mahdollisuus edistää niiden käyttöä itse tärkeänä pitämissään palveluissa tai yhteiskunnallisissa käyttökohteissa. Tätä tulisi tarkentaa myös selontekoon ja sen linjauksiin. Open Knowledge Finland kiinnittää huomiota myös siihen, että yksilön oikeuksien ja tietosuojan sekä toisaalta tehokkaan tekoälyn hyödyntämisen ja liiketoiminnan kehittämisen välillä on potentiaalinen ristiriita. Tämä on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, mutta samalla tulee huomata, että omadatan käytännöt ovat lupaava tapa ratkaista tämä ristiriita. Siinä mielessä myös selonteossa voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, että tulevaisuudessa Suomessa ja EU:ssa on panostettava samaan aikaan sekä yksilön oikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen digitaalisella ajalla että innovatiivisiin keinoihin ratkoa ristiriitaa niin, että myös Euroopassa ja Suomessa voi syntyä hyvää liiketoimintaa. On erittäin tärkeää pyrkiä rakentamaan sen kaltaista omadatan mallia, jossa yksilöiden oikeuksien ja tietosuojan kunnioittaminen on paras tapa hyödyntää tietoa tehokkaasti ja tehdä tuottavaa liiketoimintaa.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 4.1.1 Tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet SYKE korostaa, että avoin tiede ja tieto on tärkeä asia ja sen edistäminen mahdollisimman laajasti on tärkeää, ottaen huomioon yksityisyyden suoja (tietosuoja) ja tietoturvallisuus. ”Yksilön mahdollisuus hallita häntä itseään koskevaa dataa ja päättää sen jakamisesta kuuluu jatkossa sekä julkisen että yksityisen toiminnan hyväksyttävyyden edellytyksiin.” Aiheen ympärillä käytävän julkisen keskustelun myötä ihmiset ovat yhä tietoisempia häntä itseään koskevan tiedon määrästä ja oikeuksista päättää siitä missä ja miten itseään koskevaa tietoa käytetään ja jaetaan. Tietoisuuden edelleen kasvaessa on mahdollista, että itseään koskevan tiedon käyttökieltojen määrä kasvaa siinä määrin, että sillä voisi olla vaikutusta tiedosta jalostettavan ”palvelun/johtopäätösten” lopputulokseen. Tietoon perustuvien esim. palveluiden suunnittelussa tulisi varmistaa/huomioida, että lähtötietoina käytetään riittävän kattavaa tietojoukkoa. Yleisesti, käytettävän tiedon (data) ja siitä jalostettavan lopputuotteen laadun varmistamiseksi tarvitaan varmuus siitä että lähtödata on ollut riittävän laadukasta ja sitä on käytetty riittävän laajasti laadukkaan, tarkoitukseen sopivan lopputuotteen aikaansaamiseksi. 4.1.3 Tietoperustasta huolehdittava Luvun 4.1.3 aluksi luetellaan väestöä, yrityksiä, rakennuksia, kiinteistöjä, teitä ja katuja koskevat perustie-tovarannot. Tulisi huomioida, että em. perustietovarantojen lisäksi julkishallinnon laadukkaat tiedot mm. ympäristöstä, liikenteestä, säästä ja ilmastosta ovat omalta osaltaan mahdollistaneet digitaalisten palvelujen kehittämisen, hyväksi arvioidun hallinnon ja yhteiskunnan toimivuuden. Luvussa 4.1.3 Tietoperustasta on huolehdittava, on useita epäselviä ilmaisuja. Alla olevan kappaleen uudelleen muotoilua tulee harkita. "Tietovastuut määritellään lainsäädännössä ja tietoa tuottavien tahojen itsesääntelyssä laajasti hyväksyttyjen eettisten periaatteiden pohjalta. Siten voidaan kehittää vastuullista tietokulttuuria, joka mahdollistaa myös teknologian ja tekoälyn eettisen ja tiedollisesti läpinäkyvän perustan. Myös kansainvälisiin standardeihin perustuvalla tiedonhallinnan kypsyystasomittauksella voidaan parantaa tietoperustaa." Kappaleen lopussa lueteltuihin linjauksiin ehdotetaan lisättäväksi tiedon tuotannon varmistamiseen liittyvä linjaus, esimerkiksi laajentamalla ensimmäistä linjausta kattamaan myös tiedontuotanto. Huolehditaan tietojen käytettävyydestä panostamalla tiedon tuotantoon, tiedon saatavuuteen, käyttöoikeuksien hallintaan, laatuun ja yhteentoimivuuteen.
      • Suomen Akatemia
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 4.1. Tieto käyttöön ”Yksilön mahdollisuus hallita häntä itseään koskevaa dataa ja päättää sen jakamisesta kuuluu jatkossa sekä julkisen että yksityisen toiminnan hyväksyttävyyden edellytyksiin” on tärkeä asia. Luvun linjaukset kysymyksistä esimerkiksi tietojen käytettävyyteen panostamisesta, tietoperustasta huolehtimisesta, pitkäaikasisäilytyksestä ja tiedon hävittämisestä ovat kannatettavat.
      • Luonnonvarakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Osiossa on ansiokkaasti nostettu esiin tietojen käytettävyys, saatavuus ja laatu. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, on ensisijaisen tärkeää huolehtia myös tiedonkeruun kehittämisestä ja resursoinnista. Tiedonkeruun teknologioita, menetelmiä ja toimintamalleja kehittämällä voidaan osaltaan parantaa tiedontuotannon kattavuutta, laatua ja ajantasaisuutta, mutta tiedonkeruun ongelmia ei voi korjata tiedontuotannon muissa vaiheissa.
      • Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet, Marttinen Sanna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Yhtenä Suomen vahvuutena nostetaan esiin laajat ja kansainvälisesti tasokkaat perustietovarannot, joista huomattava osa tuotetaan valtion tutkimuslaitoksissa. Selonteossa painotetaan tietovarantojen laatua ja tiedon saatavuutta, mutta itse datan keruuta ei juuri käsitellä. Vaikka tiedon keruun menetelmiä on tehostettu, ovat viime vuosien julkisen sektorin rahoitusleikkaukset vaikuttaneet tietovarantojen laajuuteen. Selonteossa olisi tärkeää tunnistaa panostukset, jotka tarvitaan laadukkaan ja pitkäjänteisen datan keruuseen ja sen saattamiseen hyödynnettävään muotoon datan jatkokäytön ohella. Ehdotamme linjauksiin lisättäväksi ”Huolehditaan yhteiskunnan perustietovarantojen kattavuuden säilymisestä”. Julkisen ja yksityisen sektorin tuottaman datan hyödyntämistä tulisi kehittää yhteisillä pelisäännöillä. Tutkimustyössä muodostuvien julkaisujen, datan ja menetelmien avoimuuden edistäminen on tarpeellista, jotta tutkimustieto saadaan paremmin käyttöön sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa että elinkeinoelämän hyödyksi. Avoimuuden ohjenuorana tulisi olla ”niin avointa kuin tarkoituksenmukaista” eli otetaan huomioon esim. IPR- ja tietosuojarajoitteet sekä organisaatioiden rooliin ja toiminnan/toimialan luonteeseen liittyvät seikat. Samalla tulisi huomioida avaamisen edellyttämät taloudelliset resurssit. Myös yksityisen sektorin tietovarantojen hyödyntämiseen yhteisen edun nimissä tulisi kehittää reilut pelisäännöt.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tiedon käytössä on kyse suuressa määrin yhteiskunnan arvovalinnoista, kansalaisten hyvinvoinnista, hyvästä työelämästä ja kuluttajan asemasta. Ihmisten luottamus on välttämätöntä datatalouden ja tietoyhteiskunnan toiminnalle ja tämä edellyttää ihmisten osallisuuden kokemusta. Yksityinen ihminen tulee nähdä aktiivisena ja itsenäisenä toimijana, jolla on laajat oikeudet ymmärrettävän tiedon saamiseen sekä häntä itseään koskevan datan hallitsemiseen ja sen jakamisesta päättämiseen. Kuluttajaliitosta on tärkeää, että ihmisillä on oikeus päättää omien henkilötietojensa käytöstä omadatan periaatteiden mukaisesti muuhun kuin asiakassuhteen välittömään hoitamiseen. Oikeuden käyttäminen edellyttää, että kuluttajille on tarjolla tietoa siitä mihin ja miten tietoja käytetään. Kuluttajien henkilötietoja hyödynnettäessä on huomioitava se, että tiedolla on taloudellista arvoa: tiedot ovat sekä kauppatavaraa että vaihdon välineitä. On huolehdittava siitä, että ihmiset voivat saada kohtuullisen osuuden heidän tietojaan käyttämällä saadusta lisäarvosta. Selonteossa voisi ottaa kantaa myös siihen, saako ihmisistä kerättyä tietoa käyttää heitä vastaan ja missä määrin ja saako kerätyllä tiedolla manipuloida esimerkiksi ihmisten kuluttamista, rahankäyttöä tai äänestyskäyttäytymistä.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa on ansiokkaasti kerätty toimintasuosituksia. Oikeakielisyyden näkökulmasta CSC ehdottaa otsikon muotoiluksi ”Meidän tiemme”. CSC tukee tiedon ja datan mahdollisimman laajaa avaamista ja tehokasta käyttöä. Kappaleessa esitetyn lisäksi tulee huomioida, että data ja data-analytiikka ovat yhä keskeisempi osa tutkimusta, innovaatioita, liiketoimintaa ja julkisen sektorin palvelutuotantoa. Laskennallista data-analyysia hyödynnetään enenevässä määrin muun muassa mallintamisessa ja ennusteiden luomisessa. Tekstin- ja datanlouhintateknologia on yleistä kaikkialla digitaalitaloudessa, ja yleisesti tunnustetaan, että tekstin- ja datanlouhinta on erityisen hyödyllistä tutkimusyhteisöille ja datapohjaisten palveluiden kehittämiselle sekä muun muassa alustatalouden ja tekoälyn luomiselle, joka vaatii suurien datamassojen analysointia ja tulkintaa. Suomen tuleekin systemaattisesti tukea sitä, että tekstin- ja datanlouhinta on kansallisella ja kansainvälisellä säädöstasolla mahdollista sekä tieteellisiin että kaupallisiin tarkoituksiin, jotta voidaan hyödyntää datassa oleva arvo liiketoiminnan luomisessa ja edistämisessä sekä eurooppalaisen datatalouden rakentamisessa. Jos näin ei tehdä, datatalouden kehittäminen vaarantuu. Suomen tulee, tekijänoikeudet tarpeellisessa määrin huomioiden, ajaa aktiivisesti EU:ssa ja kansallisesti mahdollistavaa sääntelyä, jossa datanlouhintaa ei rajoiteta turhaan.  
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kappaleessa painotetaan tiedon käyttöön saamista kilpailukyvyn vahvistamiseksi. SAK pitää kappaletta perusteltuna, mutta katsoo, että tietoturvallisuusnäkökulma tulee ottaa huomioon kaikessa kehittämistyössä. Muun muassa kysymykset siitä mitä tietoa, kuka sitä käyttää ja mihin tarkoitukseen tulee olla selkeästi määritelty niin yksilön kuin yhteiskunnan oikeuksien ja turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa 4.1 on kirjoitusvirhe: ”Meidän tie” pitäisi olla ”Meidän tiemme”. Konkreettisia yksityiskohtaisia eri tilanteisiin soveltuvia ohjeita on vaikea luoda. Sen sijaan yleispätevää ohjeistusta tulisi kehittää ja tutkia eri tilanteisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja etsien.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sekä julkisen että yksityisen sektorin tiedon saatavuutta on edistettävä lainsäädännöllä ja yhteisillä pelisäännöillä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietopoliittisen selonteon kauaskantoisuutta tukevat selonteossa esiintyvät linjaukset digitalisen tiedon ja aineistojen pitkäaikaisesta säilyttämisestä tulevaisuuden käyttöä varten. Selonteossa tiedon säilymisestä ja kriittisen tiedon yhdenmukaisesta kansallisesta käytöstä huolehtiminen nähdään olennaisena osana yhteiskunnan eettistä toimintaa ja sen jatkuvuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää luonnoksen yhtenä ansiona sitä, että siinä käsitellään tasapainoisesti yhteiskunnan sekä lyhyen että pidemmän aikavälin tietotarpeita ja niihin vastaamiseen liittyviä kysymyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että tietoon liittyviä kysymyksiä tarkastellaan ajatellen tulevaisuutta ja tallennetun tiedon merkitystä osana ihmiskunnan muistia. Luvussa 4.1.1 ”Tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet” tulisi tuoda selkeämmin esille tutkimustiedon avoin saatavuus. Suomi on avoimen tieteen ja tutkimuksen kehityksen eturintamassa, mutta mukana pysymien edellyttää eri toimijoilta panostuksia tarvittavien palvelujen ja infrastruktuurien kehittämiseen. Lisäksi datan ja laskennan merkitys kasvaa jatkuvasti eri tieteenaloilla ja edellyttää tätä tukevan tutkimusinfrastruktuurin pitämistä ajan tasalla. Luvun 4.1.3. ensimmäistä keskeisiä tietovarantoja kuvaavaa virkettä tulisi muokata siten, että käytettäisiin esimerkiksi käsitteitä rakennettu ja luonnonympäristö yhteismitallistamaan yksityiskohtaisesti kuvattuja tietovarantoja.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • KKV pitää tärkeänä linjauksena sitä, että yksilön oikeutta omien tietojen hallintaan vahvistetaan (s. 14-15). Omadata ja tiedon siirrettävyys ovat tärkeitä sekä kuluttajien voimaannuttamisen ja valinnanvapauden että elinkeinoelämän uusien innovaatioiden kannalta. Tässä yhteydessä merkityksellistä on myös tiedon liikkuvuus julkisten ja yksityisten hallinnoimien tietovarantojen välillä, sillä kuluttajien tarpeet määräytyvät pikemminkin elämäntilanteiden kuin asiointitahojen mukaan. Luonnoksen kuviossa ”Tiedon vaihdon sipuli” (s. 13) mainitaan kumppaneiden välinen tai sopimukseen perustuva tiedonvaihto. Tekstissä tämä typistyy yritysten keskinäiseksi toiminnaksi. KKV kiinnittää huomiota siihen, että kuluttajien tallettaman, luoman ja rikastaman datan arvo on kasvussa. Elinkeinotoiminnassa annetaan merkitystä myös käyttäjien antamalle palautteelle ja osallistetaan kuluttajia suoranaiseen innovointiin. Yritysten ja kuluttajien väliseen tiedonvaihtoon, erityisesti kun se on jatkuvaa ja vastavuoroista, liittyykin kehityspotentiaalia. Tähän on jo kiinnitetty huomiota mm. säädettäessä tiedon siirrettävyydestä EU:n tietosuoja-asetuksessa. Luonnoksen mukaan (s. 14) tietojärjestelmien tulisi olla mahdollisimman yleiskäyttöisiä, yhteentoimivia, tietoturvallisia ja tietoteknisesti hajautettuja. Kun tavoitteena on tiedon jakaminen avoimien rajapintojen kautta, ajattelua voitaisiin laajentaa ohjelmistopohjaisesta datavirtoja korostavaksi siten, että samojen edellytysten tulisi koskea myös tietokantoja ja tietoarkkitehtuurien luomista. Luonnoksessa esitetään (s. 16), että linjataan periaatteet tiedon maksullisuudelle ja maksuttomuudelle. Tältä osin olisi syytä täsmentää, onko linjauksen tarkoitus koskea sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selontekoluonnoksessa korostetaan tiedollista omadata-ajattelua ja edistämistä. Mainitulla uuskäsitteellä voidaan katsoa olevan yhteyksiä tiedolliseen itsemääräämisoikeuteen, mutta käsitteen suhde perustuslain ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan turvaamaan henkilötietojen suojaan ei ole selkeä (ks. myös PeVL 2/2018 vp). Tältä osin on selonteossa esitetty myös ajatus yksilön tiedollisten oikeuksien vahvistamisesta sisällyttämällä sääntelyyn entistä vahvemmat oikeudet omien tietojen hallintaan eli omadataan. Oikeusministeriö kiinnittää huomioita, että kansalliseen lainsäädäntöön kytkeytyvien tavoitteiden muotoilussa on otettava huomioon EU-tasoisen henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn mukanaan tuomat reunaehdot. Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on vahvistaa henkilöiden oikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä ja parantaa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä yhdenmukaistamalla EU:n jäsenvaltioiden henkilötietojen suojaa koskevat säännökset (ks. HaVM 13/2018 vp). Rekisteröityjen oikeuksista säädetään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa. EU-tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallista sääntelyä ei saa antaa asetuksen soveltamisalalla, ellei asetus nimenomaisesti velvoita tai valtuuta täydentävään kansalliseen sääntelyyn. Asetuksen johdanto-osan mukaan luonnollisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelun tason näiden tietojen käsittelyssä olisi oltava vastaava kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukainen ja korkeatasoinen luonnollisten henkilöiden suojelu ja poistaa henkilötietojen liikkuvuuden esteet unionissa (res.10). EU:n tietosuoja-asetus paitsi selonteossa mainitulla tavalla vahvistaa rekisteröidyn oikeutta omiin tietoihin myös määrittää näiden oikeuksien sisällön. Rekisteröidyn oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus tarkastaa omat tiedot (15 art.) sekä oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen asetuksessa tarkemmin säädetyin edellytyksin (20 art.). Oikeusministeriön käsityksen mukaan rekisteröityjen oikeuksista ei voida asetuksen soveltamisalalla säätää kansallisen liikkumavaran puitteissa. Ainoastaan oikeuksien soveltamisalaa on mahdollista rajoittaa tietosuoja-asetuksen 23 artiklassa säädetyin edellytyksin. Siltä osin kuin selonteossa viitataan suostumukseen henkilötietojen käsittelyperusteena, (ml. luovuttaminen suostumukseen perustuen), on otettava huomioon, että tietosuoja-asetuksessa suhtaudutaan pidättyvästi suostumukseen käsittelyperusteena viranomaistoiminnassa (johdantokappale 43). Itse suostumuksesta ja sen edellytyksistä säädetään myös tietosuoja-asetuksessa (7 art.), eikä säännökseen sisälly ollenkaan kansallista sääntelyliikkumavaraa. Lisäksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että jos henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen, ei mainittuun käsittelyperusteeseen (6 artikla 1 kohta a alakohta) liity lailla säätämisen liikkumavaraa. Tällöin käsittely tapahtuu suoraan yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla. Sivulla 13 viitataan, että lainsäädännössä usein lähtökohtana on tiedon käyttötarkoitussidonnaisuus. Tällä viitattaneen henkilötietojen käsittelyyn, jossa käyttötarkoitussidonnaisuus on yksi keskeisimmistä käsittelyä ohjaavista periaatteista.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kappale 4.1.1. korostaa liiketoimintaa tiedon hyödyntäjänä. Tässä tulisi huomioida myös julkishallinto sekä kolmas sektori, jotta selonteko korostaisi tietopolitiikan laajoja ja läpileikkaavia muutoksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tiedon käyttöönottoon liittyvien linjausten tulisi huomioida myös tiedon löydettävyys keskeisenä haasteena. Kappaleen 4.1.1. lopussa kirjoitetaan ”Yhden luukun periaatetta noudatettaessa tiedot tallennetaan vain yhteen järjestelmään, josta tiedot haetaan tarvittaessa muualle.” Todella suurten tietomassojen tapauksessa tämä ei ole mahdollista, koska tiedonsiirto on edelleen hidasta. Jo tietojen säilymisen kannalta on hyödyllistä, että tieto vähintään varmuuskopioidaan. Henkilötietojen säilytyksessä on toki noudatettava GDPR:n säädöksiä.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selontekoluonnoksen yleinen eetos on, että tulisi pyrkiä kohti datan mahdollisimman hyvää saatavuutta ja avoimuutta. Tältä osin varsin pitkälle menevä ilmaisu on sivun 11 alimman kappaleen huomio, että ”kaikkea tietoa ei kuitenkaan voida jakaa kaikille muun muassa tekijänoikeuksiin, liikesalaisuuksiin, turvallisuuteen tai henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä.” Datan ’suljettuisuudellakin’ nimittäin on perusteensa, joista kappaleen alkupuolella mainitaan ohimennen vielä se, että kaupallisessa toiminnassa tieto on merkittävä kilpailuetu. Tieto on tietenkin valtaa monissa muissakin yhteyksissä. Sivun 11 OECD-pohjaisessa kuvassa keskeisenä positiivisena perusteluna datan avoimuudelle on laatikoitu heijastusvaikutusten mahdollistaminen. Tätä perustelua voitaisiin ehkä helpommin ymmärrettävästi kuvata datan alkuperäisen käyttötarkoituksen lisäksi yhteiskunnallisten kerrannaisvaikutusten mahdollistamisena. Toisaalta datan suljettuna pitämisen perusteluna on laatikossa sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen ja ansionmenetysten ehkäiseminen. Nämä voitaisiin esittää positiivisemmin niin, että datan suljettuisuudella pyritään turvaamaan ansioita ja taloudellista arvoa sekä sosiaalisena arvona mm. yksityisyyden suojaa. Näiden välillä haetaan toisin kuin otsikossa esitetään, pikemminkin optimaalista tilannetta kuin tasapainoa. Tällaisen optimitilanteen hakemiselle rinnasteista voisi olla yrityksen innovaatiostrategian asemointi avoimen innovoinnin ja suljetumman innovoinnin välillä. Datan käyttöoikeuksien tekemistä ymmärrettävämmäksi esitetään sivun 14 toisessa kappaleessa helpotettavaksi teosten tekijänoikeuksien käyttöehtoja yksinkertaistavien Creative Commons –lisenssiehtojen kaltaisella toimintamallilla. Tätä kappaletta tulisi tehdä ymmärrettävämmäksi kertomalla ensin tämänhetkistä laajemmin, mikä tekijänoikeuksien kokonaisuudessa on ongelma ja ratkaisu, ja miten tällainen toimintamalli yksinkertaistaisi ja havainnollistaisi datan käyttöoikeuksia. Kappaleessa 4 esitetään yksityiskohtaisemmin analysoimatta, miksi tiedon omistajuudesta puhumista tärkeämpää olisi puhua tiedon käyttöoikeuksista – tai mahdollisuudesta käyttää tietoa. Tiedon ’omistamisen’ käsitteellä voi kuitenkin vielä olla paikkansa, kun puhutaan vaikkapa arvokkaasta tiedosta, jonka omistajalla ei ole velvollisuutta luovuttaa tietoa kenellekään tai omistajuudesta siinä merkityksessä, että tiedolla ei oikein voisi olla käyttöoikeutta, jollei joku, jolla on ollut tiedon omistajuus, ole sitä antanut käyttäjälle. Edelleen, tiedonhallintatehtävissä toimivat puhuvat tietovarantojen ’omistajista’ tarkoittaen henkilöä tai tahoa, joka on vastuussa tiedon hyvästä hallinnasta. Sinänsä keskustelun painotuksen siirtäminen edellä kuvatusta huolimatta tiedon käyttöoikeuksiin ja –mahdollisuuksiin on hyvä keino vauhdittaa tiedon käyttöä ja tuoda oikeusvarmuutta tiedon käyttäjälle. Selonteossa tulisi tehdä nykyistä tarkemmin selkoa, mitkä tietoa käyttävän juridiset oikeudet käyttää tietoa ovat, miltä osin paremmat käyttöoikeudet ovat vielä periaatteellisena tavoitteena. Tämä koskee myös MyData-lukua ’Oikeus omiin tietoihin’, jossa todetaan, että tietosuojalainsäädäntö antaa kansalaiselle aikaisempaa vahvemman pääsyn ja määräysvallan hänestä kerättyyn tai hänen luovuttamaansa dataan, mutta sitä vahvemmat MyData-oikeudet ovat tällä haavaa periaatteellisena tavoitteena, eli eivät ainakaan vielä kansalaisen juridisia oikeuksia. Hyvinä päämäärinä tällöin ovat kansalaisen voimaannuttaminen, luottamuksen vahvistaminen henkilötiedon käyttöä kohtaan ja tähän perustuvien kilpailuetujen hakeminen mm. liiketoiminnassa. Kappaleen linjaukset ovat varsin yleisiä. Kun yhtenä kannusteena koko selonteon laatimiselle on tarve parantaa tietojen saatavuutta, käytettävyyttä, laatua ja yhteentoimivuutta, jää ensimmäinen linjaus pelkästään tästä huolehtimisesta laimeaksi. Yksilön omadataoikeuksien vahvistamista koskevan linjausehdotuksen tavoitteeksi tulisi mainita datan hallittu jatkokäyttö ja erityisesti liiketoiminnan mahdollistaminen. Valtiovarainministeriö koordinoi vuoteen 2015 asti Avoimen tiedon ohjelmaa. Tämän jälkeen tiedon avaamisesta valtionhallinnon laajuisesti on ollut vaikeampi saada kokonaiskuvaa ja se on saattanut jopa hidastua. Yhtenä linjauksena voisi olla vastaavan ohjelman käynnistäminen tai julkisen tiedon avaamisen koordinaation vahvistaminen muilla tavoin.
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa luvussa 4 käsitellään oikeita asioita laajasti ja kattavasti, mutta rakennetta olisi syytä pohtia uudelleen. Esimerkiksi tietoturvallisuutta käsitellään nyt jokaisessa alakohdassa ja se olisi syytä nostaa omaksi luvukseen. Lisäksi jos nimenomaan tietosuojaa ja -turvallisuutta halutaan korostaa, olisi sen varmistamiseksi ja kehittämiseksi laadittava omat linjauksensa. Yksittäisenä esimerkkinä selonteossa mainitaan, että API-pohjainen ratkaisu on tietoturvallinen ja että tietoturvallisuus saavutetaan standardein, sertifioimalla ja auditoimalla. Mikään näistä ei takaa tietoturvallisuutta. Tietoturvallisuus, sen kehittäminen ja varmistaminen ovat jatkuvaa toimintaa, jolle on osoitettava riittävät resurssit. Kattavuuden varmistamiseksi olisi syytä tarkastella kokonaisuutta myös muun lainsäädännön ja sääntelyn näkökulmasta. Valtiovarainministeriön linjaukset tiedon hallinnasta ja maantieteellisestä sijainnista, tiedonhallintalaki ja tietoturvallisuusasetus sekä näistä seuraavat muutokset kansallisiin tietoturvallisuusvaatimuksiin, EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja kansallinen säädäntö, EU:n ePrivacy-asetus, jne. tulee tarkastella selonteon kanssa ristiin ristiriitaisuuksien välttämiseksi ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Kommentit linjauksiin: - ”Huolehditaan tietojen käytettävyydestä panostamalla saatavuuteen, käyttöoikeuksien hallintaan, laatuun ja yhteentoimivuuteen” o Linjauksessa olisi syytä painottaa käytännön toimien merkitystä esim. rajapintojen toteutuksen huolehtimisesta, jotta tiedot saadaan helposti saataville. - ”Huolehditaan turvallisuudesta standardein, sertifioimalla ja auditoimalla sekä vaikutusarvioinnein.” o Linjauksessa esitetään väärä olettamus, että auditoimalla tai vaikutusarvioinneilla saavutetaan turvallisuus. Tietoturvallisuuden tasoa parannetaan jatkuvalla kehittämisellä ja resurssoinnilla; auditoinneilla ja sertifioinneilla voidaan varmistua jonkin tietyn vaatimuskriteeristön tai standardin vaatimusten täyttymisestä.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Iso periaatteellinen kysymys tiedon monipuolisen hyödyntämisen osalta liittyy tiedon omistamiseen tai tiedon käyttöoikeuksien luovuttamiseen eri toimijoille. Tällöin joudutaan miettimään tekijänoikeuksiin, liikesalaisuuksiin, turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä. Yritykset, jotka keräävät tai joilla voisi olla mahdollisuus kerätä paljon dataa suhtautuvat lähtökohtaisesti erilaisiin velvoittaviin lainsäädäntötoimiin varautuneesti. Syynä on juuri liikesalaisuuksiin, kumppanuuksiin, sopimuksiin tai tehtyihin investointeihin liittyvät lähtökohdat, jolloin mahdolliset uudet lainsäädännölliset velvoitteet nähdään hankalana. Lainsäädännölliset velvoitteet yritysten välisen tiedonvaihdon edistämiseksi tulisi nähdä viimeisenä keinona edellä mainittujen syiden vuoksi. Tiedon vaihtoa ja jakamista ohjelmointirajapintojen avulla on kuitenkin kyettävä vauhdittamaan erilaisilla kokeiluilla ja kehityshankkeilla, joissa muun muassa Business Finlandin rahoitusta voidaan tehokkaasti hyödyntää. Selonteon yhtenä toimenpiteenä voisi olla kuitenkin tehdä arvio keskeisistä tietovarannoista mitä yrityksiltä voisi olla saatavilla ja miten niitä voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin. On tarpeen käydä avointa keskustelua tiedon jakamisesta ja käyttöoikeuksista sekä niihin liittyvistä mahdollisista maksuista tai maksuttomuudesta yritysten kanssa, ennen kuin lainsäädäntötoimia suunnitellaan. Julkisilla varoilla kerätyn ja viranomaisten hallussa olevan tiedon osalta teknisiä rajapintoja tulee voida kehittää määrätietoisesti julkisen sektorin ulkopuolisten toimijoiden hyödyksi siltä osin, kun viranomaisilla hallussa oleva tieto ei ole salassa pidettävää tai se voisi olla tarjolla anonymisoidusti data-analytiikkaa, tekoälysovelluksia tai tutkimuskäyttöä varten.
      • Tulli.fi, Ulkomaankauppa- ja verotusosasto, Asiakkuus- ja veronkantoyksikkö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selvityksen mukaan teknologian, tekoälyn ja robotiikan hyödyt ovat sidoksissa käytössä olevan tiedon saatavuuteen ja laatuun. Edelleen selvityksen mukaan julkisen sektorin tietojen saatavuutta tulee edistää tarpeen mukaan lainsäädäntömuutoksin. Tekoälyn hyöty riippuu myös Tullissa tiedon saatavuudesta ja käyttötarkoitussääntelyn riittävästä joustavuudesta. Tulli on kommentoinut tiedon käytön sääntelyperustaa aiemmin tässä lausunnossa. Tekoälyä kehittäminen ja hyödyntäminen viranomaistoiminnassa edellyttää selkeää oikeudellista toimintaympäristöä. Lainsäätäjän toimenpitein tulee varmistaa, että tekoälyä voidaan testata ja kehittää, ja että sitä saadaan hyödyntää viranomaisen sähköisten palvelujen kehittämisessä.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Se, kuinka tehokkaasti saamme datan liikkumaan yrityksien, yksilöiden ja yhteiskunnan välillä, ratkaisee, kuinka pystymme luomaan uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja palveluja. Uudet, dataa eri lähteistä yhdistävät palvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja säästävät yhteiskunnan kustannuksia. Sitra pyytää huomioimaan, että tiedonvaihdon sipulimallista puuttuu kokonaan yksilödata ja tähän liittyvä tiedonvaihto. Sitra toivoo, että yksilödata otetaan mukaan ja että sipulimalli korvataan toisella kuvalla, joka kuvaisi tiedonvaihdon kokonaisuutta kattavammin. GDPR luo mahdollisuuden saada datamassat liikkumaan yksilön luvalla. Sitra ehdottaa, että tiedonvaihdannan ratkaisuehdotukseksi lisätään Creative Commons -lisenssiehtojen kaltaisen toimintamallin lisäksi yksilön suostumukseen perustuva datan jakaminen. Tässä mallissa yksilö itse antaa palveluntarjoajalle luvan tietojensa käyttöön. Suostumukseen perustuva datan jakaminen/vaihdanta on toimiva malli myös muualla Euroopassa, sillä kaikissa valtioissa tiedon keräämis- ja käsittelymalli ei ole kansallisiin rekistereihin perustuva, vaan hajautettu ja yksilökeskeinen.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Keski-Äijö Outi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 1. Jos julkisella sektorilla olisi mahdollisuus rahoittaa esim. elinkeinoelämää hyödyttävää datan tarjontaa maksuja vastaan, se voisi nopeuttaa investointeja tarvittavaan infrastruktuuriin ja datan laadukkaaseen ylläpitoon (esim. turvallisten ja käytettävien API-rajapintojen rakentaminen, datan siivous) ja luoda nopeammin ja parempia palveluita tarjolle ja siten kiihdyttää syntyvää liiketoimintaa. 2. Yritysten välistä datan käyttöoikeuksien jakamista ja B2B-alustatalouden syntymistä hidastavat tarvittavat monimutkaiset yritysten väliset sopimukset. Suomessa ja EU:ssa pitäisi laatia jonkinlainen lainsäädännöllinen peruskehikko datan käyttöoikeuksiin liittyviin kysymyksiin alustapalvelujen sisällä (vrt. IPR lainsäädäntö)
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kappaleessa painotetaan tiedon saamista käyttöön kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Puolustusministeriö toteaa, että tiedon käytössä on otettava huomioon myös varautuminen sekä arviointi siitä, mitä tiedon käyttö merkitsee yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Tietojen saatavuus myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee turvata. Erilaisissa hankkeissa, kuten tietojärjestelmä- tai alustahankkeissa tulee arvioida niiden vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen. Molemmat edellä mainitut edellyttävät ennakointia ja kokonaisarviointia, joita selonteossa ei juurikaan mainita. Kappaleessa todetaan: ”Yksilön mahdollisuus hallita häntä itseään koskevaa dataa ja päättää sen jakamisesta kuuluu jatkossa sekä julkisen että yksityisen toiminnan hyväksyttävyyden edellytyksiin.” Puolustusministeriö toteaa, että viranomaisilla tulee säilyä oikeus myös henkilöä koskevan tiedon käsittelyyn, hyödyntämiseen ja keskinäiseen jakamiseen. Puolustusvoimilla on tarve saada esimerkiksi henkilön asuinpaikkaan, terveyteen, ajokortti- ja rikosrekisteritietoihin liittyvää dataa. Toisaalta keinoälyn hyödyntämisellä voidaan massahauissa suodattaa pois esimerkiksi tarpeettomat henkilötiedot ja tietoa tarvitseva viranomainen saisi käyttöönsä vain sopivien henkilöiden tiedot. Lisäksi yksilön ei tule saada paljastaa esimerkiksi omaa sodanajan sijoitustaan julkisuuteen. Tietoturva, tietosuoja, kyberturvallisuus ja luottamuksellisuus on mainittu selonteon useassa kohdassa. Suomen haasteena sivulla 6 mainitaan ”Yhteiskunnalle kriittisen tiedon yhdenmukainen käyttö”. Nykytilanteessa kriittisen tiedon (esim. kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät tiedot) avoimuus- tai suojaamistarpeen systemaattista tarkastelua ei Suomessa tehdä, eikä siihen ole toimintatapaa. Tämä on oleellinen puute kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Puolustusministeriö esittää korjattavaksi seuraavasti: Kappaleeseen 4.1. Tieto käyttöön, kohtaan ”Linjaukset” lisätään linjaus: • Tunnistetaan kriittinen tieto ja luodaan menettely avoimuus- ja suojaamistarpeen systemaattiselle tarkastelulle Kappaleeseen 4.1.1 esitetään lisättäväksi: ”Tietoturvallisuudesta tulee huolehtia esimerkiksi standardein, sertifioimalla, auditoimalla ja akkreditoimalla. Tarvittaessa tietoturvallisuus taataan poikkihallinnollisin kyberturvallisuustoimenpitein.” Kappaleen 4.1.2 lauseeseen ”Yksilöllä on pääsääntöisesti oikeus saada haltuun häntä itseään koskeva tieto ja jakaa sitä edelleen tai antaa lupa tiedon käyttöön muussa palvelussa.” seuraava kommentti: On myös tietoa, jota yksilöllä ei ole oikeus jakaa, esim. poikkeusolojen tehtävään ja organisaatioon liittyvä tieto.
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Viranomaisten rekistereissä on huomattava määrä henkilötietoja sekä muita yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja. Näiden tietojen käyttö on merkityksellistä viranomaistoiminnassa, mutta tietojen päätymistä ulkopuolisten saataville tulee rajoittaa. Esimerkiksi ulosottoviranomaisella on laajat tiedonsaantioikeudet ja rekisteriin kerätty tieto on tarpeen laissa määrätyn viranomaistehtävän suorittamiseksi. Tuleekin varmistaa, että viranomaisten rekisterissä olevat tiedot ovat ainoastaan viranomaisten käytössä ja rekisteröityjen itsensä tarkastettavissa. Myös rekisteröitävän tiedon tallentamisessa pitää huolehtia siitä, että rekisterissä on riittävät tiedot viranomaistoiminnan harjoittamista varten, mutta toisaalta, ettei rekisteriin kirjata sellaisia tietoja, joita ei voida pitää tarpeellisena. Kappaleessa käydään läpi omadataa ja rekisteröidyn oikeutta jakaa häntä koskevia tietoja tai antaa lupa tiedon käyttöön muissa palveluissa. Tämän kysymyksen osalta tulisi arvioida sitä, ymmärtääkö rekisteröity kuinka paljon henkilötietoja viranomaisten rekistereihin kerätään ja minkälaisia mahdollisuuksia tällaisen tiedon haltuun saaminen antaa esimeriksi yritystoimintaa harjoittaville tahoille. Vaikka lähtökohtaisesti yleisellä tasolla oikeus omien tietojen saamiseen ja jakamiseen on perusteltua, tulisi mahdollisuutta jakaa viranomaisten rekistereihinsä keräämiä tietoa tai antaa lupa tietojen käyttöön muissa palveluissa olla rajoitettua rekisteröidyn itsensä suojaamiseksi. Koska rekisteritiedot antavat hyvin kattavan kuvan rekisteröidyn varallisuustilanteesta ja esimerkiksi perhesuhteista, olisi tiedolle varmasti paljon kysyntää. Kattavan rekisteritiedon hyödyntämisen mahdollisuudet yritystoiminnassa ovat rajattomat. Esimerkiksi luotonantajat voisivat käyttää tietoa sen arvioimiseksi, kenelle luottojen myöntämistä kannattaa markkinoida ja millä keinoin. Tiedolla on merkittävää varallisuusarvoa ja eettisesti on tärkeää, että kansalaisista kerättyä tietoa ei voida ilman kyseisen henkilön nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen alkuperäiseen, laissa määriteltyyn tarkoitukseen. Lähtökohtaisesti voitaneen arvioida, että edes rekisteröidyn suostumuksella viranomaistiedon luovuttamista kaupallisiin tarkoituksiin ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Usein esimerkiksi palveluiden käyttöehtoihin voidaan upottaa suostumus siihen, että rekisteröityjä koskevia tietoja luovutetaan palveluntarjoajalle. Ehdot on hyväksyttävä, jotta haluamansa palvelun saa käyttöönsä. Koska käyttöehtoihin ei useinkaan perehdytä tarkemmin, voi rekisteröity epähuomiossa tai ymmärtämättömyyttään antaa suostumuksensa tällaisten huomattavan merkityksellisten tietojen luovuttamiseen. Eettisesti on perusteltua, että viranomainen suojaisi rekisteröityä esitetyn kaltaisilta tilanteilta.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 4.1 Tieto käyttöön 4.1.1. Tiedonsaatavuus ja käyttöoikeudet Kappaleen näkökulma on kapea-alainen. Puhutaan vain liike-elämän näkökulmasta. Mikäli kappaleessa puhutaan vain liike-elämän näkökulmasta, olisi tämä hyvä näkyä otsikoinnissa. Kuntaliitto ehdottaa, että selontekoon lisätään julkishallinnon ja kansalaisen näkökulmat. Selonteossa todetaan, että ”Data on kaiken digitaalisen liiketoiminnan perusta”. Kuntaliitto ehdottaa, että teksti muokattaisiin muotoon: Data on kaiken digitaalisen TOIMINNAN perusta. 4.1.2 Oikeus omiin tietoihin Selonteon kohtaa koskien yksilön oikeutta saada haltuunsa häntä itseään koskeva tieto ja jakaa sitä edelleen tai antaa lupa tiedon käyttöön muissa palveluissa tulisi selventää julkishallinnon osalta sekä EU:n tietosuoja-asetuksen artiklat 15 ja 20 ja my data -periaatteiden osalta. 4.1.3 Tietoperustasta huolehdittava Kuntaliitto ehdottaa, että linjaukseksi lisätään se, että Suomi pyrkii yhteistyössä edistämään avoimen datan käyttöä.
      • Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • 1. Tekoälyn ja datan käyttöä koskeva avoimuus (kohdat 4.1 ja 4.4) EU:n tietosuoja-asetus on vahvistanut läpinäkyvyyttä datan käyttöä koskevissa periaatteissa. Tästä huolimatta datan käyttöä koskevat tiedot on usein esitetty teknisesti, epäselvästi ja vaikeatajuisesti. Usein palveluiden käyttö joka tapauksessa edellyttää suostumuksen antamista, jolloin suostumuksen sisältö voi jäädä käyttäjälle epäselväksi. Jatkossa kysymykseksi tulee myös se, koska ja millä tavoin meille kerrotaan toimivamme tai asioivamme toisen ihmisen sijasta tekoälyn kanssa. Eettisesti kestävä datan ja tekoälyn käyttö edellyttää entistä selkeämpää viestintää käytön periaatteista ja konkreettisista tilanteista. Käytön tapaa olisi mahdollista selkeyttää yleisillä periaatteilla, joihin tutustumiseen riittäisi yksi kerta ja jotka jatkossa merkittäisiin eri palveluihin selkeällä viitteellä. Valtion- ja kunnallishallinnon olisi mahdollista toimia tässä myös esimerkkinä.
      • Opetushallitus, Hallintopalvelut/tietohallinto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Tiedon saatavuuden ja käyttöoikeuksien näkökulmasta tiedon vaihto ja datan avoimuus ei tunnu käytännössä toimivan. Tiedon vaihdon yleiset periaatteet ja datan avoimuuden periaatteet eivät ole johtaneet siihen, että tiedon vaihto olisi helpottunut. Tiedon saatavuuden ja suojaamisen välillä tuntuu olevan pysyvä ristiriita. Selonteossa voisikin kuvata tarkemmin, miten dataa voidaan luovuttaa ja mikä on viranomaisen vastuu tässä yleisen tietoturva-asetuksen (GDPR) näkökulmasta ja mihin asti vastuu ulottuu? EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan "Julkisen hallinnon tietoja voidaan luovuttaa kolmannelle osapuolelle asianomaisen henkilön suostumuksella. Suostumuksen tulee olla vapaaehtoista ja täyttää muut tietosuoja-asetuksen ja tieto-suojalain mukaiset edellytykset." Julkisen hallinnon näkökulmasta edellytysten arviointi voi muodostua niin työlääksi, että se hidastaa kehittämistä ja datan avaamista, jolloin se muodostuu syrjiväksi eri toimijoita kohtaan. Koneellisen päätöksenteon osalta pitää olla mahdollista saada riittävä selvitys, miten päätöstulos on muodostunut ja niistä on pystyttävä tekemään valitus. Päätöksen menetelmäkuvaus tulee olla selkokielinen. Luvun linjaukset ovat kannatettavia. Erityisesti omadatan vahvistaminen edellyttää myös kansalaisten osaamiseen panostamista.
      • Liikennevirasto, Kaasalainen Riitta
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Lukuun 4.1 Tieto käyttöön Viranomaistoiminnan tulisi mahdollistaa anonymisoidun tiedon parempi hyödyn-täminen ilman että tiedon hyödyntäjälle muodostuu henkilörekisteriä. Esimerkiksi vakavien loukkaantumisten tiedon saanti terveydenhuollon kirjauksis-ta anonymisoituna tienpidon käyttöön, jotta tieverkon tilaa voitaisiin analysoida vakavien loukkaantumisten tapahtumapaikoilla mahdollisten ennaltaehkäisevien toimien kannalta. Pääosin normaali tiedonkulkureitti ja –käsittely Tilastokeskuksen kautta tiedon hyödyntäjän käyttöön. Lukuun 4.1.1 Datatalouden ja verkostomaisen yhteistoiminnan edistäminen Creative Commons -lisenssiehtojen kaltaisella toimintamallilla. Käyttöehtojen standardointi tulisi laajentaa datan lisäksi myös rajapintojen käyttö-ehtoihin. Yhtenäisiin malleihin perustuvat, koneellisesti luettavat rajapintojen käyt-töehdot, olisivat hyödyllisiä datatalouden edistämisessä esimerkiksi tekoälyn avul-la. Rajapintojen käyttöehdoissa voidaan kuvata esimerkiksi sitä, voiko rajapintaa käyttää maksutta, kuinka paljon ja kuinka usein rajapintaan voi tehdä hakuja ja millaisia tukipalveluita rajapinnan käyttöön liittyy.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Sivulla 14 lukee ”Yhden luukun periaatetta noudatettaessa tiedot tallennetaan vain yhteen järjestelmään, josta tiedot haetaan tarvittaessa muualle.” Tämä ei ole useimmissa tapauksissa käyttökelpoista, jos tietoa on paljon. Todella suurten datamassojen (esim. 100 TB) siirtämisessä on edelleen halvempaa ja nopeampaa lähettää kovalevyt tavallisessa postissa kuin siirtää data tietoverkkojen yli. Jo tietojen säilymisen kannalta on tärkeää, että tieto vähintään varmuuskopioidaan. Henkilötietojen säilytyksessä on toki noudatettava GDPR:n säädöksiä. Avoimuuden toimintatapojen yhteydessä tekstissä viitataan algoritmien läpinäkyvyyteen, mutta puhutaan niukasti niiden avoimesta lisensoinnista. Julkisen sektorin toimijat voisivat edistää periaatetta, että hankittavat ohjelmistot on tuotettu avoimin lisenssein jotka mahdollistavat vapaan uudelleenkäytön ja -kehittämisen. Tämä on yksi tehokas tapa välttää toimittajaloukkuja ja tehottomuutta, joihin viitataan mm. ohjelman SWOT-analyysissä.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Oikeutta omien tietojen hallintaan pidetään lähtökohtaisena vahvana periaatteena. Tietopolitiikassa tulee ratkaista, voidaanko myös tekoälyn tuottaman tiedon osalta määritellä ymmärrettävästi omien tietojen omistusoikeus, ja minkälainen tekninen toteutusratkaisu tällöin vaaditaan. Oikeus oman tiedon hallintaan tulisi määritellä siten, että tiedonkäyttölupa voidaan antaa niin tietojärjestelmästä toiseen kuin organisaatiosta toiseen. Julkishallinnon datan, julkaisuiden ja toimintamenetelmien avoimuus edistää julkisin varoin tuotetun tutkimus-, tilasto- ja muunlaisen tiedon käyttöä yhteiskunnassa hyödyksi laajasti. Viranomaiskäytön ohella ratkaisuja ja malleja yksityisen sektorin tietovarantojen hyödyntämiseksi tulee edistää. Tiedon käyttöoikeuksiin kohdistuva sääntely on tekoälyn kannalta hankala ylläpitää ajantasaisena. Kalleimmaksi tiedoksi yhteiskunnalle muodostuu laaduton, käyttötarpeeseen soveltumaton ja käyttämättömäksi jäävä tieto. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisellä on pyritty ratkomaan hyötykäytön mahdollisuuksien lisääntymistä. Yhteentoimivuuden lisääntyessä saattaa muodostua tarve lisätä digitaalista käytön seurantaa ja tietoturvaa. Kun tekoälyn ja prosessien automaatio etenee, on huolehdittava, ettei tekoälysovellusten kesken tapahdu ristiin oppimista tiedon käyttö/käsittelyprosesseista ei-toivotulla tavalla. Teknisten ongelmien lisäksi tällaisesta voi seurata eettisiä ongelmia tai kyberturvallisuusriskejä. Tiedon uusia käyttömahdollisuuksia ja -potentiaalia voidaan löytää siirtymällä käyttötarkoitusperusteisesta tiedonsaannista vapaampaan tiedon käyttöön viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa. Maksuperustelain luomat esteet tiedon käytössä tulisi ratkaista ja tiedon avaamista tukea.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Ei kommentoitavaa.
      • Teknologiateollisuus ry, Mäkinen Jussi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteossa on käsitelty sinänsä oikeita asioita, mutta linjauksia on paikallaan täsmentää seuraavasti: • Tärkein tietopoliittinen toimenpide on käynnistää tiedon jakamiseen ja tekoälyn käyttöön perustuvia kokeiluja laajasti ja nopeasti. Kokeiluissa tulee kehittää teknisen yhteentoimivuuden ohella myös erityisesti yleisesti hyväksyttyjä ja helppokäytöisiä malleja tiedon käyttöoikeuksista sopimiseen. • Rajapintojen käyttö tiedon jakamisessa. Jotta julkinen tieto olisi helposti kehittäjien käytettävissä, tulee keskeisimpiin tietoaineistoihin toteuttaa rajapinnat. Tehtävä sopii hyvin uudelle digi- ja väestötietovirastolle. Samoja ratkaisuja tulee voida hyödyntää myös paikallisen, kuntakohtaisen datan avaamisessa. Keskeisimpien aineistojen yksilöinnissä on tehtävä tiivistä yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. • Henkilötietojen ja viestintätietojen sääntely on muuttumassa. Suomessa on luotava nopeasti kestävät ja mahdollistavat käytännöt näiden tietojen käytölle ja luotava oikeudellisesti selvät olosuhteet kehittää uusia ratkaisuja. MyData-mallin mukaisen henkilötiedon välittämisen infrastruktuurin kehittämistä tulee tukea juuri nyt, jotta Suomen etumatka alueella voidaan täysimittaisesti hyödyntää. • Lainsäädäntöä ja erityisesti viranomaiskäytäntöjä tulee kehittää nykyistä sallivammiksi. Säännöksillä ja niiden tulkinnalla voidaan olennaisesti edistää uutta liiketoimintaa erityisesti säännellyillä toimialoilla, joilla tieto on vajaakäytössä. Samalla voidaan toteuttaa oppiva regulaattori -mallia.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Kyberuhkat ovat yhä kasvava riskiluokka digitalisaatioon tuketuvan yhteiskunnan toiminnassa. Kyberuhkien torjunnassa verkostomainen toiminta sekä siellä tarvittava tiedonsaanti/-jako ovat edellytykset toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Tähän liittyvät linjaukset tiedon saannin näkökulmasta tulisi selkeyttää. Kehittämisessä pitää panostaa nykyistä enemmän toiminta-tietoarkkitehtuurin yhteensovittamiseen. Esimerkkinä mainittakoon hankkeet, joissa yritysasiakkaan asiointiin liittyy samanaikaisesti usean viranomaisen käsittelyä ja päätöksiä. Yhteentoimiva käsitteistö mahdollistaa sen että samaa tietoa ei kysytä kuin kerran.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja ylijohtaja Marja Rantala
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Lausunnolla olevan tietopoliittisen selonteon Maanmittauslaitoksen toiminnan kannalta keskeisin sisältö löytyy luvuista 4.1.1 Tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet, 4.1.2 Oikeus omiin tietoihin sekä 4.1.3 Tietoperustasta on huolehdittava, valitettavasti näidenkin osalta selkeät linjaukset ehdotuksesta pääosin puuttuvat. Maanmittauslaitos pitää oikeana luvussa 4.1.1 kuvattua lähtökohtaa nostaa keskeiseksi teemaksi oikeus käyttää tietoa tiedon omistajuuden sijaan. Tietojen tuottamisen ja ylläpitämisen osalta vastuut on kuitenkin määriteltävä selkeästi. Myös selonteossa kuvattu ”tiedon vaihdon sipuli” on hyvä lähtökohta selkiyttää eri toimijoiden oikeuksia eritasoiseen tietoon. Sipulin uloimpana kerroksena on kaikille avoin tieto ja sisimpänä vain tietyille viranomaisille (lainsäädännössä määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti) oikeutettu tieto. Viranomaisten tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia jos niitä ei ole lainsäädännöllä erikseen rajoitettu. Selonteossa on aivan oikein linjattu, että myös tutkimustieto on lähtökohtaisesti julkista jos se on julkisin varoin tuotettua. Julkaisujen, datan ja menetelmien avoimuus edistää julkisin varoin tuotetun tutkimustiedon laajamittaista käyttöä yhteiskunnassa. Selonteossa kuvattua ”tiedonvaihdon sipulia” voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisten paikkatietoaineistojen käyttöoikeuksien määrittelyssä ja näin varmistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen. Luvussa 4.1.1 on todettu että tietojärjestelmien tulisi olla mahdollisimman yleiskäyttöisiä, yhteentoimivia, tietoturvallisia ja tietoteknisesti hajautettuja. Tavoitteena on tiedon jakaminen avoimien rajapintojen kautta. Maanmittauslaitos on jo pitkään rakentanut omat, vastuullaan oleviin perustietovarantoihin liittyvät palvelut nimenomaan avoimien rajapintateknologioiden pohjalle. Selonteon luvussa 4.1.2 käsitellään omadata-ilmiötä ja sen vaikutuksia. Henkilöistä kertyy yhä enemmän tietoja julkishallinnon ja yritysten tietojärjestelmiin ja henkilötietoja hallinnoivat usein muut tahot kuin henkilö itse, mutta henkilöllä on oikeus saada pääsääntöisesti haltuun itseäänkoskeva tieto. Selonteon linjauksena on todettu, että vahvistetaan yksilön oikeutta omien tietojen hallintaan, mutta ei oteta kantaa mm. tiedon omistajuuteen eli siihen onko viranomaisilla oleva tieto henkilöiden omistamaa ja viranomaisilla on siihen vain käyttöoikeus ja missä tilanteissa tieto on yhteiskunnan/viranomaisen omistamaa ja henkilöillä on oikeus saada itseään koskeva tieto. Ylipäätään henkilötietojen käsittelyyn tarvittaisiin yhtenäisiä linjauksia, kun nykytilanteessa käsittelystä säädellään monissa erityislaeissa. Tietoperustasta sekä erityisesti selonteossa kansainvälisesti korkealaatuisiksi arvioitujen Suomen väestöä, yrityksiä, kiinteistöjä, teitä ja katuja koskevien perustietovarantojen laadusta ja käytettävyydestä on huolehdittava vastaisuudessakin. Selonteossa edellä esitetty mainitaan yhteiskunnan toimivuuden, hyvän hallinnon ja digitalisaation edellytyksiksi. Selonteossa lausutaan, että perustietovarantojen laadun muodostumiseksi ja varmistamiseksi tarvitaan selkeää lainsäädäntöä, tietokoulutusta ja hyviä tietokäytäntöjä, jotka ulottuvat tietojohtamisesta yksittäisten henkilöiden tietorooleihin ja -vastuisiin toiminnassaan sekä tiedon käyttäjinä. Tietovastuut tulisi määritellä lainsäädännössä ja tietoa tuottavien tahojen itsesääntelyssä laajasti hyväksyttyjen eettisten periaatteiden pohjalta. Suomessa on avattu perustietovarantoja laajasti ja panostettu myös yhteentoimivuuteen (mm. Maanmittauslaitos, Väestörekisterikeskus ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat julkaisseet yhteentoimivuusperiaatteet). Maanmittauslaitos toteaa, että selonteossa on sinänsä hyvin kuvattu nykyinen tilanne ja ylätason linjauksiin on helppo yhtyä. Selonteossa olisi kuitenkin ollut hyödyllistä edetä hieman pidemmälle käytännön linjausten suuntaan muun muassa tietojen maksullisuuden ja maksuttomuuden sekä tarpeellisen lainsäädäntökehityksen osalta.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Datan ja tietojen yhdistäminen on tulevaisuudessa avainasemassa tiettyjen avainten, henkilötunnuksen, kautta. Esimerkiksi kunnissa kerätään dataa kuntalaisten palvelujen käytöstä, mutta tieto on valitettavan siiloutunutta. Nykyteknologiat mahdollistavat suurten yhdistettyjen datamassojen hyödyntämisen. Se tarjoaa julkiselle puolelle aivan uuden mahdollisuuden palveluiden kehittämiseen, mutta myös samalla täysin uusien palveluiden luomisen.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Keskeisenä mainintana on jäänyt myös puuttumaan se, että yksilön on voitava saada korvauksia siitä, että jos joku yritys hänen tietojaan käyttämällä tekee voittoa tai voittoja. Miten yrityksiä, jotka hyödyntävät MyData verotetaan tai sanktioidaan datan käytöstä? On myös jäänyt puuttumaan maininta, että yksilöillä on voitava olla myös kategorinen oikeus kieltyätyä missään olosuhteissa jakamasta dataansa. Tämän pitää olla lähtökohtainen oletus, että yksiöstä ei mitään tietoja saa, ellei tältä pyydetä lupaa tietojan saamiseen erikseen. MyData -käyttöliittymän on oltava sellainen, että sieltä voi yhtä nappia klikkaamalla kieltää, minkäänlaisen tiedon leviämisen henkilön itsensä niin halutessa. Vastaavasti, jos facebookit yms. toimivat Suomessa, tulisi niiden toimia lain vaatimana MyData -rajapinnan kautta ja maksaa siitä datasta, jonka he saavat käyttöönsä omaa liiketoimintaansa tehostaakseen. Muutoin käy niin, että ihmisiin suhtaudutaan jälleen välineinä (eettinen rike), kun heihin suhtaudutaan vain jonakin, joka tuottaa öljyä yrityksen rattaisiin ilmaiseksi. Myös sellaiset tilanteet, joissa Yritys1 on ostanut tai saanut luvan henkilön X tietojen käyttämiseen, pitää olla lailla kiellettyä, että Yritys1 luovuttaa X:n tiedot Yritys2lle.. Tässä kohdassa puhutaan myös sertifioinnista ja auditoinnista, ehdotan edelleen etiikkasyöttötariffia: Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön AI Etiikkasyöttötariffi. Se toimii näin. Suomeen otetaan käyttöön ei-sitovat AI Etiikka -ohjeistukset, jotka kuvailevat niitä tarkoituksia ja rajoituksia ja suuntia, joihin keinoälysovelluksia tarvitaan ja halutaan kehittää. Ohjeistukset pitävät sisällään sitoutumisia kryptaukseen, yksityisyydensuojaan sekä aito halu lisätä teknologialla demokratian perustuksia ja vahvuuksia jne. Kun yritys toteuttaa tämän ei-sitovan AI Etiikan vaatimuksia toimissaan ja pyrkimyksissään, se suostuu auditoitavaksi säännöllisesti (omasta tahdostaan, ilman painostusta). Kun yrityksen todetaan olevan AI Eettinen, se saa kyberjoutsenleiman ja tämän seurauksena se saa muutaman prosentin verohelpotukset. Etiikka on kallista ja sen huomioiminen hidastaa tuotekehitystä, mutta jos AI yritykset maailmalla voivat saada sertifioidun kilpailuedun olemalla julkisesti todettuja eettisiksi toimijoiksi Suomessa, niin tämä toimisi aitona motivaattorina ja porkkanana perustaa AI yrityksiä Suomeen. Hyötynä olisi alhaisemmat verot, julkisuusetu eettisyydestä ja hyvin koulutettu väestö ja toimiva infrastruktuuri, turvallisuus ja vakaus. Yritys joka maksaa vähemmän veroja voi myös työllistää enemmän ihmisiä ja siten kasvaa tehokkaammin. Toki jos tällaisen sertifiointikeskuksen saa Suomeen, sen sertifiointijärjestelmästä voi tehdä kansainvälisen vientituotteen.
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry, Sippola Anniina
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • SAMOK pitää tärkeänä että Suomessa ja Euroopassa panostetaan oman tiedon hallintaan. Tätä onkin jo kehitetty koulutukseen liittyvän datan osalta. SAMOK pitää tärkeänä että opiskelijalla on mahdollisuus päättää mihin hänen tietojaan jaetaan ja miten niitä käytetään. Tämä edellyttää tietoa ja osaamista datan hallinnasta jota ei vielä kaikilla opiskelijoilla ole. Tästä tiedottaminen ja kouluttaminen on tärkeää, että valmistuneilla on mahdollisuus jatkaa omadatan hallintaa myös oppilaitosten ulkopuolella.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Datan kerääminen ja arvokkaaksi tietohyödykkeeksi jalostaminen ovat yhdessä älykkään teknologian kehittämisen ja soveltamisen kanssa digitalisaation kovaa ydintä. Tämän vauhdilla laajentuvan ytimen ympärille punoutuu myös yhä merkittävämpi osa yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan toiminnoista. Yksilöiden hyvinvointi, yritysten kilpailukyky ja yhteiskunnan päätöksentekokyky ovat toisin sanoen yhä riippuvaisempia uusista tavoista järjestää ja jakaa tietoa sekä valjastaa sitä älykkäiksi sovellutuksiksi ja palveluiksi. Yritykset jakavat tällä hetkellä keskenään tietoja pitkälti sopimusten pohjalta ja viranomaisille lakiin perustuen. Jotta tieto liikkuisi nykyistä sujuvammin etenkin yritysten välillä uutta lisäarvoa luoden, on tiedon yleisiä laatustandardeja sekä toimialakohtaisia käyttöoikeuksia koskevia periaatteita syytä kirkastaa. Tämä on tietopolitiikan ydintavoitteita. Yritysten tietoja on avattava velvoittavalla lainsäädännöllä vain painavissa yhteiskunnallista etua koskevissa tilanteissa ja tuolloinkin liikesalaisuuksia ja yksityisyyden suojaa vaarantamatta. Tietopolitiikalla on myös huolehdittava, että julkisin varoin kerätty yleishyödyllinen data on aina lähtökohtaisesti avointa tutkimus- ja innovaatiokäyttöön yksityisyyden ja liikesalaisuuksien suoja huomioiden. Julkisten tietovarantojen sisältämä datan laatua ja yhteentoimivuutta on edelleen määrätietoisesti parannettava tiedon mahdollisimman laajan hyödynnettävyyden takaamiseksi. Muutosesityksemme: • Henkilöiden lisäksi myös oikeushenkilöt kuten yritykset kerryttävät dataa käyttämiensä palveluiden ja alustojen tietovarantoihin. Omadata-periaatteita ja -käyttöoikeuksia on tarkasteltava myös yrityksen näkökulmasta, mikä on kirjattava selonteon linjauksiin. • Käyttöoikeuksien selventämisen lisäksi on kehitettävä yksilöiden ja yritysten käytännön mahdollisuuksia omadatan hallitsemiseen ja jakamiseen. Tämä vaatii yhtäältä datamarkkinoiden välittäjätoimijoiden eli dataoperaattoreiden synnyn ja kehittymisen vauhdittamista, toisaalta yksilöiden ja yritysten dataosaamisen vahvistamista. Nämä seikat on kirjattava selonteon linjauksiin. • Tietopolitiikalla on edistettävä myös julkisen sektorin sisäistä tiedon liikkuvuutta. Yritysten viranomaisille kerran syöttämän tiedon on liikuttava yrityksen niin salliessa julkisesta tietojärjestelmästä toiseen. Tämä kysy vain kerran -periaate vähentää merkittävällä tavalla yrittäjien ja yritysten asiointitarvetta ja vapauttaa aikaa tuottavaan työhön. Tämä periaate on kirjattava selonteon linjauksiin.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Vaikka Suomessa on edistyksellinen lainsäädäntö ja valvonta, on selvää että tekoälyn avulla käsite anonyymi data katoamaan. Kun tietoa on tarpeeksi, yksilö voidaan tunnistaa. Tiedon tehokkaassa käyttöönotossa on keskeistä luoda sovelluksia, jotka tukevat datan analysointia ja käyttöä.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Lempinen Petri
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • voisi käsitellä enemmän. On huomattava, että monet globaalit palvelut, joihin selonteossakin vähintäänkin epäsuorasti viitataan, ovat syntyneet paitsi isolla riskirahoituksella myös ”laittomina”, radikaaleina innovaatioina ja sopimattomina vallinneisiin rakenteisiin. Kansalaisten luottamuksen merkitys kansallisesti avattavaan dataan on varmasti tärkeä. Henkilökohtaisen datan yhteiseen hyödyntämiseen syntyy helposti epäluuloja, tästä on jo esimerkkejä terveysdatan toissijaisen käytön sallimiseen liittyvässä keskustelussa. Selonteossakin tulisi korostaa enemmän tällaisen yleiskäyttöisen datan anonymisointia ja muita tietosuojaa lisääviä mahdollisuuksia ja rajoituksia. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta yksi tällainen ajankohtainen keskustelun teema on opiskelijadatan käyttö mm. eri tasoilla tarvittavasta oppimisanalytiikasta.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Julkishallinnon ja kuntien rooli tietojen turvallisessa käsittelyssä, luottamuksellisuudessa ja eheydessä on suuri.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • STTK korostaa, että data ei tulevaisuudessa ole vain kaikenlaisen liiketoiminnan perusta, vaan sen pohjalta rakentuu koko hyvinvointi. Luonnoksessa esitellään jälleen kerran pelkästään liiketoimintaa ja yritysten kilpailukykyä, mitkä eivät voi olla datan hyödyntämisen perussyy ja tavoite. Datan käytössä kysymys on yhteiskunnan tekemistä arvovalinnoista, kansalaisten hyvinvoinnista ja hyvästä työelämästä, sekä yhteisestä näkemyksestä siitä, millaisen maailman haluamme jättää jälkipolville. STTK:n mielestä julkisen ja yksityisen sektorin tiedon saatavuutta ei voi jättää vapaaehtoisten pelisääntöjen varaan, vaan tässä tarvitaan myös yksityisyyden turvaavaa ja eettiset periaatteet sisältävää lainsäädäntöä. Muutoin luottamusta kansalaisten ja yritysten/julkisen sektorin välille on mahdotonta rakentaa. Selonteossa olisi hyvä erikseen käsitellä kerätyn big datan omistussuhteita ja eettisiä ongelmia. Tietojen keräämisen kohteita voivat olla mm. yrityksen yritysasiakas, yrityksen kuluttaja-asiakas, potilas, työntekijä, yrityksen tiloissa/alustalle vieraileva henkilö, jolle ei synny asiakassuhdetta. Selonteossa voisi vahvemmin ottaa kantaa siihen, saako ihmisistä kerättyä tietoa käyttää heitä vastaan tai saako kerätyllä tiedolla manipuloida ihmisten kuluttamista, rahankäyttöä, äänestyskäyttäytymistä tai houkutella uhkapelaamaan, mainostaa päihteitä tms. Selonteossa voisi olla ajatuksia kerätyn tiedon käyttämisestä toiseen käyttöön kuin on oletus, esim. jos nykyään ei saa googlata rekrytoivaa henkilöä, niin saako tulevaisuuden rekry-algoritmi myöskään kerätä tietoa netistä. STTK edellyttää, että palvelujen kehittämiseen sisällytetään sellaista säätelyä, jolla turvataan yksilön tietosuoja ja yksilön vahvat oikeudet omien tietojen hallintaan. Tämän vuoksi innovaatiorahoituksella olisi käynnistettävä hankkeita hyvän lohkoketjuteknologian edistämiseksi mahdollisimman nopeasti.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • • "Data on kaiken digitaalisen liiketoiminnan perusta." Data on myös tekoälyn perusta. • Käytännössä tiedon vaihto ja datan avoimuus ei oikein tunnu toimivan. Ylevät tiedon vaihdon ja datan avoimuuden periaatteet eivät ole johtaneet siihen, että avoin data olisi oletus ja tiedon vaihto olisi helppoa. Tämä on merkittävin este tekoälyn hyödyntämiselle. • Tiedon saatavuuden ja tiedon suojaamisen (yksilön suoja, liiketoiminnan suojaaminen jne.) välillä on pysyvä ristiriita, jota on mahdotonta ratkaista. Käytännössä ristiriitaa voidaan vain lieventää kehittämällä tiedon saatavuuden sääntelyä ja käytäntöjä. Sääntelyn suunta on, että sitä tulee aina vain lisää, mistä seuraa, että tiedon hyödyntämisestä tulee yhä monimutkaisempaa. Tämä kehitys vaikeuttaa datan käyttämistä ja tekoälyn hyödyntämistä. • "Yksilön mahdollisuus hallita häntä itseään koskevaa dataa ja päättää sen jakamisesta kuuluu jatkossa sekä julkisen että yksityisen toiminnan hyväksyttävyyden edellytyksiin" - voiko yksilö kieltää käyttämästä häntä koskevien tietojen käyttöä esimerkiksi rekisteritutkimuksessa? • Sopimusten pitäisi olla avoimia ja ihmisillä tieto siitä, missä heitä koskeva tieto liikkuu. Millaiset mahdollisuudet on kerätä suostumuksia? Yhteiset pelisäännöt näihin liittyen ovat välttämättömät. • Yhteisen edun ajattelu myös yksityisen sektorin rakentamien tietovarantojen käytössä. Liikesalaisuuksia vaarantamatta tiedosta pitäisi tehdä yhteisesti hyödynnettävää. Myös yksityisellä sektorilla on vastuu yhteisen hyvän eteen työskentelemisestä. On pohdittava myös sitä, missä määrin julkisin varoin kerättyä tietopohjaa on sopivaa hyödyntää kaupallisissa tarkoituksissa. • Kohdassa 4.1.1 sivulla 14 ilmaisu "yhden luukun periaate" on kyseenalainen ja tulisi korvata paremmalla – koska vain yhdestä luukusta saatavissa oleva palvelu on lähtökohtaisesti haavoittuva ja vaihtoehdoton. Yhden luukun periaate mainitaan myös kohdan 3.3 visiossa ja tulisi korjata sielläkin vastaavasti. Katso myös https://vm.fi/yhden-luukun-palvelumalli. • Kohta 4.1 on otsikoitu "Tieto käyttöön", mutta silti siinä puhutaan lähinnä datasta (omadata, rekisteridata, data liiketoiminnassa). Tieto sisältää tulkintaa siitä, mitä data tarkoittaa ja mitä vastauksia datan perusteella voidaan antaa tiettyihin kysymyksiin. Kuitenkin juuri yhteiskunnan toimilla voitaisiin lisätä paljonkin avoimen tiedon määrää yhteiskunnassa, ja julkisen vallan tulisikin ottaa tehtäväkseen tietokiteiden tuottaminen.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Luonnoksen sisältörakenne kaipaa jäntevyyttä ja ehdotetut suositukset terävyyttä. EK ehdottaa, että selonteon rakennetta terävöitetään yksilön, yritysten ja yhteiskunnan selkeämmällä jaottelulla. Tietopolitiikkaa tulisi tarkastella em. jaottelun mukaan niin osaamisen, TKI-toiminnan, julkisen sektorin digitalisaation, digitaalisen infrastruktuurin, liiketoimintaympäristön ja työelämän näkökulmasta. Näin saataisiin matriisi tietopolitiikan tilannekuvasta, jota myös lukijan olisi helppo lähestyä.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Oikeushallinnon tietojärjestelmien sisältämien tietojen hyödyntämistä rajoittavat useat tekijät, jotka ovat tulleet teemoina jatkuvasti esiin kehitystyössä. Suuresta osassa tietoaineistoja löytyy arkaluonteisia henkilötietoja, joiden vuoksi tietojärjestelmät ja niiden teknisen tietoturvaominaisuudet ovat tuotteistettu VAHTI korotetun tason vaatimuksia vasten. Suurin osa oikeushallinnon tietojen vaihdosta esimerkiksi muiden viranomaisten kesken on vaatinut esimerkiksi lakimuutoksen tiedonsaantioikeudesta. Tästä lähtökohdasta on vaikea tunnistaa oikeushallinnon tietojärjestelmistä laajoja aineistoja, jotka voitaisiin ilman säädösmuutoksia sellaisinaan avata. Omadata-oikeutta on tulkittu toiminnalliseksi palveluksi, eikä jokaiseen järjestelmäkokonaisuuteen automaattisesti hankittavaksi kyvykkyydeksi. Oikeushallinnon prosesseista useat ovat pitkälti asiakirjapohjaisia. Esimerkiksi päätösasiakirjojen hyödynnettävyys avoimena datana on alhaisempaa verrattuna samaa asiaa koskevaan rakenteiseen tietoon. Tämän vuoksi luonnollisen kielen analyysin lisäksi osaa tietoaineistoista saattaa olla haastavaa hyödyntää käytännössä, tai ainakaan ne eivät ole houkuttelevimpia aineistoja hyödyntäjien kannalta. Aineistojen avaaminen pseudo- ja anonymisoituina on mahdollista ja vaikuttavuuslähtökohdista tunnistettu hyväksi lähestymistavaksi. Siihen liittyen tullaankin tekemään kehitystyötä, mutta todennäköisesti seuraavien 3-5 vuoden aikana lähinnä pistemäisiin kohteisiin, joihin on tunnistettu liittyvän oikeushallinnon kannalta merkittävimmät hyödyt. Ratkaisujen kapea-alaisuutta selittävät lähinnä niihin liittyvät kustannukset ja saatavilla olevat rahoitusmallit. Jos tietoaineistojen avaamiseen ei sisälly hallinnonalalle osoitettavissa olevia tuottavuushyötyjä, rahoituksen saaminen voi olla hankalaa. Usein tietoaineistojen avaamisen hyödyt realisoituvat 3. osapuolille, joiden puolesta rahoitushakemuksen tekeminen on haastavaa. Esimerkiksi jos kaikki Oikeusrekisterikeskuksen ylläpito- ja kehitysvastuulla olevat tietojärjestelmät valmisteltaisiin avoimen datan julkaisuun, se aiheuttaisi 10-20 miljoonan euron hankkeen, jonka jälkeen vuosittaiset ylläpito- ja tukikustannukset nousisivat 1-2 miljoonalla eurolla - hyötyjä ei voida vastaavasti osoittaa edes karkealla tasolla.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Tiedon saatavuus ja käyttöoikeudet ovat datatalouden keskeisiä rakennusaineita. Selonteossa tulisi keskittyä määrätietoisemmin tiedon – myös yksityisen, ei vain julkisen sektorin – saatavuutta ja tiedon käyttöoikeuksia edistäviin toimiin. Ministeriö esittää linjausehdotuksiin lisättäväksi, että: - sekä julkisen että yksityisen tiedon saatavuutta on edistettävä yhteisillä pelisäännöillä, tarpeen mukaan myös lainsäädännöllä (esimerkkeinä lainsäädännöstä liikenteen palveluista annettu laki ja terveydenhuollon toisiolaki. - Yhteiskunnallisen kehityksen kannalta keskeiset yksityisen sektorin tiedot tulisi määritellä ja niiden avaamisesta nykyistä laajempaan käyttöön tulisi huolehtia, kuitenkaan vaarantamatta yksityisyyden ja liikesalaisuuksien suojaa. - Tiedon jakamista tulee ohjata tietorajapintojen avaamiseen ja yhteentoimivuuteen. Tietojärjestelmien tulisi olla mahdollisimman tietoturvallisia ja tietoteknisesti hajautettuja. Tiedot tulisi jakaa ensisijaisesti avoimien rajapintojen kautta, koska tämä ratkaisu lisää järjestelmien yhteensopivuutta, on tietoturvallinen ja teknisen kehityksen näkökulmasta mahdollisimman kestävä. Tietojärjestelmien minimivaatimuksen tulisi aina olla, että ne ovat mahdollisimman yleiskäyttöisiä ja keskenään yhteentoimivia, niiden tietosisältö on harmonisoitu ja niissä oleva tieto on laadukasta ja käytettävissä moniin eri käyttötarkoituksiin. - Tietojen tallentamisessa tulisi noudattaa yhden luukun periaatetta eli tiedot tulisi voida tallentaa vain yhteen järjestelmään, josta tieto toimitetaan tarvittaessa muualle. - Yksityisen henkilön henkilötietojen käsittelyssä on huolehdittava tietosuojan lisäksi siitä, että kuluttajilla on mahdollisuus käyttää omia tietojaan haluamallaan tavalla parempien ja yksilöllisten (juuri itselle räätälöityjen) palveluiden vastaanottamiseen (MyData, oma data -konsepti). Tämä edellyttää, että tiedot ovat siirrettävissä helposti palvelusta toiseen. - Tetosuoja-asetuksen omien tietojen siirtämistä (data portability) koskevan säännöksen tehokasta toteuttaminen on varmistettava. Lisäksi on selvitettävä mahdollinen tarve sektorikohtaiselle sääntelylle, jolla tiedon avaamista käyttäjän hyödynnettäväksi voidaan edistää tietorajapintojen avaamiseen liittyvin ratkaisuin ja jolla annetaan yksilölle entistä vahvemmat oikeudet omien tietojensa hallintaan Lisäksi luvun 4.12. tekstissä omien tietojen hallinnasta voisi painottaa, että Suomessa on käynnissä useita pilotteja, joiden kautta on syntymässä uutta liiketoimintaa ja palveluita.
      • Syyttäjälaitos, Hietanen Tommi
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt KPMG:ltä raportin ministeriöiden toimenpiteistä ja hankkeista tekoälyn ja tietopolitiikan alueelta. Tässä raportissa on oikeusministeriö lausunut hallinnonalan tilanteesta teemaan liittyen eikä tähän ole syyttäjälaitoksen osalta lisättävää.
      • 4.2 Etiikka ohjaa valintoja
      • Kirjoittakaa kohtaa 4.2 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Toimenpideosuuksissa voisi olla mukana se että valtio kannustaa eri toimialoja sisäiseen vuoropuheluun tekoälyn hyödyntämisestä ja sen nostamista eettisistä kysymyksistä. Tällöin voisi syntyä itsesääntelyn kautta alakohtaisia suosituksia ja alan sisäisiä eettiset säännöstöjä tekoälyn hyödyntämiseen. Pysyvät tekoälyn hyödyntämisen alakohtaiset eettiset neuvottelukunnat voisivat myös tulla kyseeseen. Syrjimättömyyden, oikeusturvan ja yhdenvertaisuuden tematiikasta voisi olla enemmänkin. Jääkö esimerkiksi lukihäiriöinen työnhakija aina automaattisesti ulos hakuprosessista, mikäli esikarsinnan tekee rekrytoivan yrityksen tekoäly? Tekoälyä käytetään nyt jo laajasti henkilöstöä ja rekrytointia koskevassa päätöksenteossa, selonteossa olisi hyvä käsitellä henkilöstön oikeutta osallistumistua tekoälyn parametrien määrittämiseen, silloin kun tekoäly osallistuu heitä koskevaan päätöksentekoon. Kokeiluja esimiesasemassa toimivasta tekoälystä on jo olemassa, jolloin tekoäly laatii esimerkiksi vuorolistat tai tekee toimeksiantoja. Tällaisissa tilanteissa työntekijöillä pitäisi olla oikeus kieltäytyä tekoälyn ”alaisuudessa” työskentelystä, mikäli haluavat olla tekemisissä vain ihmisesimiehen kanssa.
      • Tilastokeskus, Mikkelä Heli
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tiedon etiikkaan liittyvät suositukset ovat kannatettavia ja tärkeitä. Suositusten toteutumista ja konkretisointia voisi edistää hyödyntämällä eri alojen vakiintuneita eettisiä periaatteita ja niistä saatuja kokemuksia (mm. tutkimuksen eettiset periaatteet, tilastoeettiset periaatteet jne.). Eettisten periaatteiden ja yhteisten toimintatapojen vakiinnuttamisessa ja vahvistamisessa yhteisillä, eri aloja ja toimijoita yhdistävillä foorumeilla (yhteistyöryhmät, neuvottelukunnat, verkostot jne). voisi olla jatkossa merkittävä rooli. Nyt tekstissä korostuvat jo olemassa olevat erilliset, perinteisiin toimiala- ja sektorirajoihin nojautuvat toimintamallit.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Etiikka Suomen vahvuutena ja erottautumismahdollisuutena Sisäministeriö kannattaa Suomen oman roolin, vahvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja määrittämistä kansainvälisessä tekoälyyn liittyvässä kokonaiskuvassa. Selonteossa on tuotu esille monia huomionarvoisia vahvuuksia, jotka voisivat tuoda Suomen esille kärkimaana ja edelläkävijänä. Tekoälyn eettinen kehittäminen ja soveltaminen ovat juurikin tällaisia. Etiikkaa olisi voinut käsitellä selonteossa turvallisuuden tapaan kaikkia aiheita nykyistä läpileikkaavammin, jotta se ei jää vaan yhden kappaleen, vaikkakin erittäin hyviä näkökohtia sisältävän, käsittelyn varaan.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Riittävätkö nämä niin sanotut keskitason periaatteet määrittelemään ja ohjaamaan globaaleja korkeaan teknologiaan ja laajoihin datamassoihin perustuvia tiedon hyödyntämisen, yksilön seurannan ja kontrolloinkin välineitä? Yleisestikin herää kysymys onko nykymaailmassa mahdollista luoda sellaisia eettisiä periaatteita, joita aidosti laajasti noudatettaisiinkin. Todetaan, että yhteiskunnan eettiseen toimintaan sisältyy sen jatkuvuuden turvaaminen ja että tähän kuu-luu olennaisesti yhteiskunnan jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta merkittävän tiedon säilymisestä huolehtiminen tulevaisuuden käyttöä varten sekä yhteiskunnalle kriittisen tiedon yhdenmukainen kansallinen käyttö. Tähän voisi vielä lisätä tiedon laadusta ja luotettavuudesta huolehtimisen. Olisiko pohdittava ja määriteltäviä reunaehtoja ja vaatimuksia tekoälyn soveltamiselle? Haluammeko määritellä mihin tekoälyä ei saa käyttää? Riittävätkö linjauksissa kuvatut pehmeät keinot?
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Open Knowledge Finland kiittää selonteon vahvaa tarttumista etiikkaan liittyviin kysymyksiin tietopolitiikassa tekoälyn aikakaudella. Open Knowledge Finland pitää tätä erittäin tärkeänä. On kuitenkin myös hyvä huomata, että vahvalla etiikkapohjalla on vaikutus liiketoiminnan kehittämiseen ja että tekoälyyn rakentuu väistämättä jokin eettinen perusta. Tekoäly voi siis kehittyä eri suuntiin ja eri nopeuksilla eri paikoissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa tekoälykehitys on nopeaa mutta ei kaikilta osin suomalaisen etiikan mukaista. Tämä konflikti on tärkeää tunnustaa ja kannustaa ratkomaan sitä niin, että etiikan sisältö ja merkitys olisi tulevaisuudessa ymmärretty, jolloin tekoäly edistäisi nimenomaan eettistä liiketoimintaa. Suomen tulee olla edelläkävijä tässä keskustelussa ja myös ratkaisujen muotoilemisessa.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Omadatan huomioiminen (yksilön oma mahdollisuus päättää mihin hänen tietojaan voidaan käyttää turvallisesti) on tärkeää. Tämä edellyttää myös, että yksilö saa tiedon omasta datastaan ja ymmärtää mihin hänen antamiaan tietoja käytetään tai voidaan käyttää. Selonteossa todetaan ” Tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen käytännön tilanteissa kohdataan perustavanlaatuisia eettisiä kysymyksiä. Yleispätevää ohjeistusta ei ole mahdollista kehittää, vaan eri tilanteisiin liittyvät eettiset kysymykset on ratkaistava erikseen. Itsesääntelyn kehittäminen tiedon käytön eettiset kysymykset huomioivaksi tuo Suomelle kilpailuetua. Tähän asti tekniikan kehityksessä on kuitenkin edetty teknologia edellä ja usein eettisyys on tullut esille vasta, kun teknologian soveltamisessa on havaittu eettisiä ongelmia.” Hyvä tavoite, mutta käytännössä Suomen mahdollisuus nousta kansainvälisesti maailman parhaaksi tekoälyn soveltajaksi on haasteellista. Kuitenkin, tekoälyn eettisen sääntelyn teoriapohjan luominen ja teknologiset menetelmät, voisivat hyvin olla osa-alueita, jossa Suomi voisi toimia edelläkävijänä. Liikkeelle voitaisiin lähteä perustamalla sopiva professuuri (/professuureja) suomalaisiin yliopistoihin. Tekoälyn päätöksentekoon tulisi tuoda myös mm. ympäristö- ja ilmastotekijöitä ja niiden vaikutusten arviointia. (Katso myös selonteon luku 4.3, jossa todetaan, että yhteiskunnalla on vastuu lisätä koulutusta ja kansalaisvalistusta siten, että osaamisella ja tekoälylukutaidolla voidaan vastata tekoälytekniikan kehittämiseen, soveltamiseen ja käyttöönottoon.) SYKE ehdottaa linjauksiin lisättäväksi tekoälyn eettisen sääntelyn tutkimukseen liittyvän tutkimuksen lisäämistä.
      • Suomen Akatemia
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa käsitellään ansiokkaasti eettisiä valintoja ja niitä ohjaavia periaatteita. Aihe on monimutkainen ja -tahoinen, eikä lyhyt esitys mitenkään voi kattaa kaikkia teemoja. Luvun linjaukset ovat oikeansuuntaisia mm. korostaessaan avoimuuden merkitystä.
      • Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet, Marttinen Sanna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Eettiset kysymykset ovat keskeisiä niin datan avaamisessa, tutkimustoiminnassa kuin tekoälyratkaisuissa, ja niistä tulisi käydä avointa keskustelua. Tekoälyratkaisuille olisi tarpeen määritellä avoimuuden periaatteet.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kuluttajaliitosta on huomioitava, että teknologian hyvään soveltamiseen pitää kuulua tietoinen pyrkimys edistää teknologian avulla arvokkaiksi katsottuja yhteiskunnallisia tavoitteita. Elämme nyt murroskohtaa, jossa tekoälyn sovelluksiin perustuvat ratkaisut voivat tuottaa merkittäviä ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia. On tärkeää löytää toimiva tasapaino yksityisten ihmisten, elinkeinoelämän, julkisen vallan ja muiden toimijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Kuluttajaliiton mielestä keskeisintä on yksityisten ihmisten etu. Teknologian kehittymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan rakenteisiin ja niitä tulee kehittää tavallisen kansalaisen ja kuluttajan näkökulmasta.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luku sisältää erinomaista pohdintaa ja on koko selonteon keskeisintä antia. Huomio siitä, ettei eettisyys ole luonnontieteellisesti määriteltävissä, on tärkeä, ja sitä koskevaa pohdintaa tulee laajentaa. Samoin lukuun tulee lisätä konkretiaa kuvaamalla tarkemmin, mitä soveltaminen tarkoittaa ja mihin kohtaan järjestelmää eettisen pohdinnan kärki tulisi kohdistaa. Luvussa tulee myös hyvin esille eettisten kysymysten perustavanlaatuisuus. Tietopolitiikassakin tulee edetä visio edellä – ensin määritellä tahtotila ja vasta sen jälkeen pohtia, miten olemassa olevaa tekniikka voidaan hyödyntää sen toteuttamiseen. Käytännössä tilanne on usein juuri päinvastainen: teknologia kehittyy sääntelyä nopeammin ja mahdollistaa asioita, jotka hetkellisesti ovat ehkä sallittuja, mutta joita ei voida pitää moraalisesti kestävinä.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Eettisten ohjeistusten luominen ja lainsäädäntötyö ovat molemmat oleellisia työkaluja, jotta kansalaisten oikeudet turvataan ja väärinkäytökset minimoidaan. SAK pitää tärkeänä lähtökohtana tietopoliittisten valintojen ja eettisen arvopohjan vahvistamista. Ihmis- ja perusoikeuksien, kansalaisten osallisuuden, järjestelmien vastuullisuuden, luottamuksen rakentamisen ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen tulee asettaa ensisijaisiksi tavoitteiksi. Koska tekoäly ja digitalisaatio heijastuvat kaikilla yhteiskunnan ja työelämän sektoreilla, tulee käytännön kehittämistyössä eri hallinnonalojen yhteistyö, kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden osallistaminen ottaa työskentelyssä huomioon.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Edistetään yritysten valmiutta huomioida ja integroida eettiset näkökulmat tekoälysovellusten kehityksessä esimerkiksi tukemalla yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Eettisten periaatteiden toteutuminen edellyttää ensi vaiheessa yhteistä kansallista linjausta tietopolitiikassa ja tekoälyn hyödyntämisen periaatteissa, jota toimii Suomen linjauksena EU-tasolla. Ehdotamme korjausta: Eettisyys ei ole eksaktisti määriteltävissä, vaan riippuu asiaa tarkasteltavan henkilön tai yhteisön arvoista ja on keskusteltava asia.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää eettisten näkökulmien nostamista tietopolitiikan keskiöön välttämättömänä ja arvokkaana. Selonteko on tältä osin parempi kuin useiden muiden maiden tietopolitiikkaa käsittelevät strategiat tai ohjelmat. Luvussa eettisyyttä lähestytään ensisijaisesti datatalouden ja tietojen hyödyntämisen näkökulmasta. Tekoälyn kehittämisessä kohdattavien kysymysten oikeudelliset, eettiset ja taloudelliset kysymykset on asetettu rinnakkain. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitäisi selkeämpänä, jos tässä luvussa keskityttäisiin pelkästään eettisiin kysymyksiin. Luvun toisessa ja kolmannessa kappaleessa on todettu, että tietopolitiikan muodostamisessa keskeisiä ovat niin sanotut keskitason periaatteet kuten hyvinvointi ja ihmisarvon mukainen elämä ja että tällaisiin periaatteisiin on sitouduttu mm. lainsäädännössä. Tästä huolimatta luonnoksessa on mainittu, että niiden soveltaminen tekoälyn kysymyksiin edellyttää arvostelukykyä ja ne sallivat myös poikkeuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että arvostelukyky ja poikkeuksien salliminen ei voi ohittaa mainittuja periaatteita ja että selonteossa tulisi vahvemmin linjata, että nämä periaatteet ohjaavat tietopolitiikkaa.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • KKV kiinnittää huomiota siihen, että jaksojen 4.2 Etiikka ohjaa valintoja ja 4.2.1 Kysyntää tiedon ja tekoälyn etiikalle tekstissä puhutaan etiikan lisäksi moraalista ja juridiikasta. Etiikka, moraali ja oikeus ovat eri normijärjestelmiä, joita ei voi samastaa. Esimerkiksi oikeudelliset normit velvoittavat yhtäläisesti kaikkia, ovat sanktioituja ja saadessaan ilmiasun lakitekstissä ne ovat demokraattisesti asetettuja. Tekstissä tulisi tehdä selkeä ero ainakin oikeudellisen sääntelykehyksen, eettisten periaatteiden ja normikehyksen sekä sopimusperusteisten toimintamallien välillä. Linjauksissa (s. 19) olisi huomioitava, että Suomen on syytä osallistua kansanväliseen keskusteluun ja vaikuttaa normikehysten sisältöön myös oikeudellisen sääntelyn osalta. KKV pitää tärkeänä sitä, että tekoälyyn liittyvät oikeudelliset vastuukysymykset selvitetään ja oikeudenmukaiseen riskinjakoon kiinnitetään huomiota (s. 19-20). Esimerkiksi virhetilanteissa vastuuperiaatteiden on oltava selkeitä ja vastuutahojen on oltava osoitettavissa. Sääntelyn on oltava oikeusvarmuuden kannalta riittävän kattavaa ja oikeussuojan kannalta riittävän tehokasta. Sopiva ajatuksellinen lähtökohta on se, että vastuu koneen tekemistä päätöksistä on ihmisillä, jotka luovuttavat päätösvaltaansa järjestelmille tai käyttävät automatisoituja järjestelmiä. Jotta yksilön osuus ja vastuu ei korostuisi liiaksi, tekstissä olisi syytä tarkentaa vastuutahojen piiriä. Suomen oikeusjärjestyksen mukaan ihmisyksilöiden lisäksi myös oikeushenkilöt, kuten yritykset, ovat oikeustoimikelpoisia ja vastuunalaisia oikeussubjekteja.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa nostetaan esiin, että ihmisten yhdenvertaisuus voi myös vahvistua tai heikentyä koneavusteisessa päätöksenteossa. Yhdenvertaisuuden lisäksi koneoppimisen ja tekoälyn soveltamisella voi olla vaikutusta useiden muiden oikeuksien toteutumiseen kuten yksityisyyteen, sanan- ja ilmaisunvapauteen, osallistumisoikeuksiin ja oikeussuojakeinoihin. Avoimet ja selkeät toimintatavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen ja koneoppimisen ja tekoälyn vaikutusten arvioimiseksi ovat keskeisiä. Euroopan unionissa tapahtuvan lainsäädäntö- ja muun kehityksen ohella on perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tärkeää seurata myös toisen keskeisen toimijan, Euroopan neuvoston, toimintaa, joka on viime aikoina aktivoitunut erityisesti tällä sektorilla.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Koneoppimisen algoritmien yhteiskunnallinen merkitys kasvaa koko ajan, ja tällöin perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen vaatii entistä enemmän huomiota. Tekoälyn soveltamisen tulee esimerkiksi huomioida kaikkinainen syrjinnän kielto, joka löytyy Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Sen kahdestoista pöytäkirjan 1 artiklan mukaan: ”1. Laissa tunnustetuista oikeuksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää. 2. Ketään ei saa syrjiä viranomaistoiminnassa 1 kappaleessa tarkoitetuilla perusteilla.” https://www.echr.coe.int/Documents/Convention_FIN.pdf Lisäksi syrjinnän kielto löytyy YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevasta kansainvälisestä yleissopimuksesta sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjasta. Yhdenvertaisuus on sisällytetty Suomen perustuslakiin (731/1999). Kansainvälinen tutkijayhteisö, esimerkiksi IEEE-järjestö, käy jatkuvaa keskustelua tekoälyn etiikasta. Tämä olisi hyvä tuoda osaksi suomalaista keskustelua. Selonteko korostaa, että itsesäätely mahdollistaa kilpailuedun saavuttamisen. Avoimeksi jää, miten itsesäätely muodostetaan ja miten itsesäätelyn onnistumista valvotaan. Esimerkiksi Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta päätöksessään dnro 216/2017 on jo käsitellyt tekoälyn soveltamista lainapäätöksien käsittelyssä. Luvun 4.2 lopussa olevien linjausten kolmas kohta: ”Tekoälyratkaisuissa pyritään mahdollisimman pitkälle avoimuuteen, jotta kaikilla toimijoilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet arvioida ratkaisujen eettisiä, moraalisia ja yksityisyyteen liittyviä ratkaisuja”. Kaikki eivät ole tekoälyn tai etiikan asiantuntijoita. Riittää, että riittävän monet yhteiskunnan eri sektoreilla toimivat tahot voivat ymmärtää ratkaisuja syvällisemmin. Järjestelmien kehitys jää puolitiehen, mikäli teknisten ratkaisujen tulee olla kaikkien ymmärrettävissä.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Eettiseen tarkasteluun sisällytettävä hyötyjen ja haittojen punninta (ks. edellä).
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteko käsittelee tämän laajan aihekokonaisuuden kattavasti. On kuitenkin huomattava, että etiikka on kulttuurisidonnaista ja on todennäköistä, että globaaleja, kaikkien kulttuurien hyväksymiä eettisiä periaatteita ei ole edes mahdollista muodostaa. Selonteossa maalataan kuvaa tulevaisuudesta, jossa tekoälyjärjestelmät ottavat vastuun nykyisin ihmiselle kuuluvista moraalisista ja eettisistä päätöksistä. Tällainen tulevaisuus ei ole kenenkään etujen mukainen. Ihminen on pidettävä myös tämän teknologian käytön keskiössä ja lopullinen ratkaisu- ja päätöksentekovalta pidettävä ihmisen käsissä. Tätä erottelua voisi auttaa tekoälyteknologioiden avaaminen selonteossa siten, että koneet ovat erinomaisia apuvälineitä tekemään ennusteita (predict) ihmisen arvioinnin (judgement) ja päätöksenteon (decision making) tueksi. Selonteossa eettiseen arvopohjaan luetellaan kuuluviksi ihmis- ja perusoikeudet, osallisuus, vastuullisuus, luottamus ja turvallisuus. Tästä joukosta puuttuvat keskeiset periaatteet läpinäkyvyys, yksityisyydensuoja sekä tasapuolisuus ellei niiden katsota kuuluvan ihmis- ja perusoikeuksiin. Kommentit linjauksiin: - ”Tekoälyratkaisuissa pyritään mahdollisimman pitkälle avoimuuteen, jotta kaikilla toimijoilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet arvioida ratkaisujen eettisiä, moraalisia ja yksityisyyteen liittyviä ratkaisuja.” o Kannatettava linjaus, jota olisi kuitenkin tarkennettava siten, että puhutaan läpinäkyvyydestä avoimuuden sijaan.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kuten selontekoluonnoksessa todetaan, vastuulliseen datatalouteen kuuluu eettisten periaatteiden luominen ja huomioiminen. Suomen tulee osallistua tähän liittyvään kansainväliseen keskusteluun aktiivisesti. Kansallista datapolitikkaa ei pidä kuitenkaan rakentaa liikaa uhkakuvien varaan tai luoden sääntelyä tulevaisuutta varten tilanteessa, jossa teknologia kehittyy nopeasti ja kehitys tapahtuu globaalilla mittakaavalla. Esimerkiksi tekoälyyn liittyvät monet eettiset kysymykset voivat saada vastauksensa vasta teknologian yleistymisen tai oikeuskäytännön muodostumisen myötä.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sitra toivoo, että luvun linjauksiin tuodaan enemmän konkretiaa. Esimerkiksi toimenpide-ehdotuksissa tulee nimetä myös toimijat sekä määritellä tarkemmin esimerkiksi se, missä käydään keskustelua ja millä foorumeilla, keiden tulisi tätä keskustelua käydä ja miten konkreettisesti huolehditaan, että näin tapahtuu? Miten esimerkiksi public-private yhteistyöllä huolehditaan, että kehitys menee oikeaan suuntaan. Sitra haluaa korostaa, että eettisen käsittelyn tulisi olla toiminnassa aina sisäänrakennettua ja läpileikkaavaa toimintaa ja lisäksi tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia eettisen käsittelyn rakenteita.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Keski-Äijö Outi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 1. Eettisesti pitäisi pystyä linjaamaan, onko kansalaisia koskeva oikeus tietosuojaan voimakkaampi kuin kansalaisen oikeus hänelle kuuluviin laadukkaisiin palveluihin. Datan ja tekoälyn avulla voitaisiin paremmin ennakoida palvelujen saatavuutta ja kohdistaa palvelut oikeille tahoille proaktiivisesti.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ansiokkaita näkökohtia ovat muun muassa ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen, päätöksenteon ja vastuiden pohdinta, eettisten periaatteiden esille nostaminen sekä tekoälyyn pohjautuvien ratkaisujen turvallisuudesta huolehtiminen. Puolustusministeriö toteaa, että etiikka ja eettisyys muodostavat selonteosta noin neljä sivua, vaikka selonteon nimi viittaisi nimenomaan näiden asioiden läpileikkaavuuteen kautta tietopolitiikan.
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 4.2 Etiikka ohjaa valintoja Selonteossa oli hyvin avattu eettistä pohdintaa ja linjaukset ovat relevantteja. 4.2.1 Kysyntää tiedon ja tekoälyn etiikalle Selonteossa on hyvää, että keskustelua käydään muun muassa algoritmien avoimuudesta. Olisi arvioitava ja huolehdittava siitä, etteivät ihmisajattelun ja matemaattisen laskennan vääristymät ja vinoumat kopioidu algoritmeihin. Ne saattavat aiheuttaa erilaisia riskejä niin yksilöille, yrityksille, julkishallinnolle kuin yhteiskunnalle yleisesti. Lisäksi etenkin datavalintoihin sekä niiden avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen tulee kiinnittää huomiota. Kuntaliitto ehdottaa, että linjaukseksi lisätään se, että edistetään onnistuneiden tekoälyratkaisujen hyödyntämistä.
      • Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • 2. Eettisen tekoälyn kehittäminen erityisesti mediassa ja viestinnässä (selonteon kohdat 4.2 ja 4.3) Tekoäly tai sellaiseksi kutsuttavat (oppivat) ohjelmat ovat jo laajalti käytössä erityisesti media- ja viestintäkanavien ohjaamisessa. Yksittäisten tehtävien suorittamiseen rakennetut ohjelmistot eivät kuitenkaan ota huomioon erilaisia eettisesti motivoituja tavoitteita. Esimerkiksi sosiaalisen median sisältöjen totuudenmukaisuus tai loukkaamattomuus eivät ole tekijöitä, jotka tekoäly kykenisi tällä hetkellä ottamaan huomioon, eikä tekoälyä ole usein tähän edes suunniteltu. Oman ongelmansa aiheuttaa se, että oppivien ohjelmien kohdalla toimintaa ohjaavien prosessien läpinäkyvyys muuttuu helposti tavoittamattomaksi, kun edes ohjelman suunnittelijat eivät kykene tuntemaan tehtyjen ratkaisujen perustoja. Olemme tilanteessa, jossa tekoälyn tekemiin ratkaisuihin luotetaan jo, vaikka sen eettisestä perustasta ei olla selvillä. Tekoälyn suunnittelussa erityisesti viestinnän sisältöjen ja informaatiovirtojen ohjaamisessa tulisi ottaa huomioon Viestinnän eettiset ohjeet sekä niiden suositukset viestinnän avoimuudesta, rehellisyydestä, luotettavuudesta ja toisten arvostamisesta (http://ven.fi/ohjeet/viestinnan-eettiset-ohjeet/). Ohjeet on laadittu periaatteellisella tasolla, jolloin ne ovat sovellettavissa myös erilaisiin teknologisiin toteutuksiin.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Sivulla 18 on lause ”Tiedon ja sen käsittelyn, jakamisen luotettavuuden ja läpinäkyvien käytäntöjen lisäksi tarvitaan eettistä perustaa algoritmien ja arkkitehtuurien kehittämiseen.” Tämä voi johtaa lukijan väärään johtopäätökseen. Tekoälymenetelmillä (algoritmit ja arkkitehtuurit) ei ole sinänsä mitään eettistä näkökohtaa, algoritmi on vain algoritmi. Etiikan kohdalla intentio on avainasemassa: mihin tarkoitukseen tekoäly on käytössä? Koneoppimisessa käytettävä data on avainasemassa, kun tutkitaan vaikka tekoälyn mahdollisesti aiheuttamaa syrjintää. Mutta ongelma on silloin opetusdatassa, eikä algoritmissa. Seuraavassa kappaleessa jatkuu sama väärinymmärrys: ”algoritmit toimivat eettisten periaatteiden, säädösten ja sovittujen toimintamallien mukaisesti”. Tässä yhteydessä mainitaan autonomisten järjestelmien auditointi, mutta tekstistä ei tule ilmi, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteon luonnoksen tähän osioon ei esitetä huomioita.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteossa mainittu yhteisen, avoimen keskustelufoorumin luonti yhteisten toimintamallien kehittämiseksi on erittäin tärkeää. Tämä mahdollistaa yhteisen ymmärryksen rakentamisen myös eettisen linjausten laaja-alaisista ja –tasoista vaikutuksista (sis. tiedon kerääminen, säilyttäminen ja hyödyntäminen, algoritmien rakentaminen, päätöksenteko tekoälyn avulla, koneoppiminen, tiedon avulla tarjottavat palvelut). Eettiset periaatteet tulisi olla aina mukana arjen työssä digiturvallisuuden ohella. Täten esitämmekin, että linjauksiin lisättäisiin kohta: ”Eettiset tietopoliittiset periaatteet otetaan osaksi arjen työtä.”
      • Suomen UNICEF ry, Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija. Lausunto valmisteltu yhdessä muiden Suomen UNICEFin asiantuntijoiden kanssa, Leino Irene
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Suomen UNICEF haluaa nostaa esiin seuraavat riskit / eettiset kysymykset, jotka saattavat liittyä tekoälyn käyttöön: - Yksityisyydensuoja ja turvallisuus: Yksityisyyden suojan lisäksi on tärkeä huomioida lasten turvallisuus tekoälyn käytön erilaisissa sovelluksissa, oli kyse haitallisesta sisällöstä, paikkatiedon käytöstä tai biologisesta turvallisuudesta, joka voi liittyä geenimanipulaatioon tai geneettiseen ennustamiseen. - Palveluihin pääsy: Päätöksenteon keskittyessä tulevaisuudessa yhä enemmän koneille on tärkeää tiedostaa riskit ja toimia riittävällä huolellisuudella, ettei lopputuloksena synny vahingossa systeemisesti syrjiviä päätöksiä. Ilman riittävää valvontaa ja kustannustehokkuutta tavoitellessa koneet saattavat tehdä päätöksiä palveluihin pääsystä syrjivin periaattein ja näin vaikuttaa lapsen elämään jo heti syntymästä. Esimerkiksi tekoälyn käyttö erilaisten oppilaitosten valinnassa voi systeemisesti syrjiä tietyn taustan omaavia lapsia ja nuoria. Tekoälyn ja koneiden käyttöön päätöksenteossa liittyy riskejä, etenkin koskien päätöksentekoa koulutuksessa, terveydenhuollossa, luotto- ja rahoituspalveluissa, sosiaali- ja hyvinvointipalveluissa, työhönotossa ja rekrytoinnissa sekä kaupunkisuunnittelussa. - Toimeentulo ja ihmisarvo: Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten tekoäly vaikuttaa nykyisten lasten työllisyyteen tulevaisuudessa ja mitä taitoja tämän päivän lapsien ja nuorten tulisi osata pärjätäkseen tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet, taidot, ihmisarvon ja mahdollisuuden osallistua ympäröivän yhteisöönsä mielekkäällä tavalla. - Psykologiset vaikutukset: Tekoälyn käytöllä ja sen mahdollisuuksilla ohjailla käyttäytymistä saattaa olla psykologisia vaikutuksia lapsille ja nuorille. On tärkeä selvittää, mitä vaikutuksia tekoälyllä on aivoille ja keskittymiskyvylle sekä minkälaisia mahdollisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja sosiaalisiin taitoihin.
      • Teknologiateollisuus ry, Mäkinen Jussi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Euroopassa ja Suomessa on jo tehty perustavanlaatuiset ratkaisut yksityisyydensuojan ja hyvän hallinnon turvaamiseksi ja ne ovat kiinteä osa lainsäädäntöämme. Tekoälyn tulee olla eettisesti kestävällä pohjalla. Tekoälyratkaisuja ja niiden eettisyyttä arvioidaan kuten muidenkin liiketoimintaratkaisujen eettisyyttä ja nähtävissä olevassa tulevaisuudessa eettiset valinnat tekee edelleen ihminen. Linjauksissa tulisi erityisesti määritellä käytännöt, jotka vahvistavat käytännössä kestäviä tapoja käyttää tietoa ja tekoälyä ja mahdollistavat eettisten valintojen arvioinnin: • Tekoälyn tuottamat ratkaisut riippuvat suuresti järjestelmän käyttämän tiedon laadusta. Päähuomio tulee sen vuoksi kiinnittää valmiuksiin arvioida tiedon laatua ja kehittää tiedon vääristymien tunnistamiseen liittyvää osaamista. • Läpinäkyvyydessä keskeistä on järjestelmien ja niiden tuottamien ratkaisujen ymmärrettävyys tavallisen ihmisen kannalta. Läpinäkyvyys tulee keskittää nimenomaan eettisten, ihmisen tekemien valintojen läpinäkyvyyteen ja algorimien toimintaperiaatteiden kuvaamiseen. Järjestelmien lähdekoodin, algoritmien tai tarkan opetusdatan avaaminen voi joissain tapauksissa luoda turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä ongelmia. Järjestelmien ja algoritmien avaaminen sellaisenaan ei lisää tavallisen ihmisen ymmärrystä. • Kriittistä ja rakentavaa keskustelua tulee käydä tekoälyn kehittäjien, hyödyntäjien ja tutkijoiden välillä. Vahvan ammattietiikan kehittymiseen tulee erityisesti panostaa. Yksi ratkaisu voisi olla jäsentyneesti arvioida tekoälyratkaisujen lopputulosten toimivuutta ja oikeellisuutta. • Rakentavan eettisen keskustelun edellytys on saada tarkasteltavaksi todellisen elämän kysymyksiä. Erityisesti julkisen sektorin kokeilut ovat tätä varten tärkeitä. • Julkisen sektorin tekoälykokeiluja vauhditetaan määrittämällä tekoälyn käytölle eettiset periaatteet (käyttäjän ohjeet), jotka tukevat viranomaisia kokeilujen toteuttamisessa.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Aluehallintovirastot kannattavat esitettyjä linjauksia.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja ylijohtaja Marja Rantala
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Maanmittauslaitos pitää tärkeänä, että tekoälyratkaisujen osalta linjattaisiin mahdollisimman pian avoimuuden periaatteet. Lausunnolla nyt olevassa selonteossa on linjattu, että tekoälyratkaisuissa pyritään mahdollisimman pitkälle avoimuuteen, jotta kaikilla toimijoilla olisi tasa-arvoisesti mahdollisuudet arvioida ratkaisujen eettisiä, moraalisia ja yksityisyyteen liittyviä ratkaisuja.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Kattava selostus etiikasta tekoälyn yhteydessä. Tällä alueella julkisella puolella on suuret mahdollisuudet olla suunnannäyttäjänä niin Suomen kuin Euroopan tasolla. Julkisella puolella, kuten esimerkiksi kunnilla, on datan lisäksi datansa suurimmat asiantuntijat ja haasteet. Näitä kaikkia tekoälyä kehittävät yritykset tarvitsevat, niin yhteistyöllä julkinen puoli voi hyvinkin ohjata kehitystä tehokkaalla tavalla. Ottaen huomioon Suomen laadukkaat tietojärjestelmät yhteistyön vaikutukset näkyvät koko Euroopassa. On tärkeää myös huomioida pienet kunnat, joilla ei ole dataa niin paljon kuin isoilla. Ne täytyy saada mukaan kehitystyöhön, vaikka suurin vastuu on isoilla kunnilla.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • On huomattavaa, että tutkimuksen ja nimenomaan eetisen tutkimuksen tarvetta korostetaan. Tämä onkin hyvä ja erinomainen asisa, mutta selvästi ristiriidassa nykyisten varsin vajaaälyisten koulutusleikkausten kanssa eikä tämän tarpeen toteaminen ole linjassa taloselämän vaatimusten kanssa nykyisessä kontekstissa. Muita osioita tulisi integroida voimakkaammin huomioimaan eettisen tutkimuksen tärkeäys ja korostaa sitä että eri talouden ja hallinnon aloilla tarvitaan spesifiä kontekstisidonnaista eettistä selvittämistä ja tutkimista. Eli: muissa kirjoituksen kohdissa ja osissa pitää myös mainita eettisten selvitysten ja tutkimisen tarpeellisuus. Esim. taloudellisia ja teknisiä tavoitteita ei saisi toteuttaa eettisestä tutkimuksesta ja seurausarvioista erillisenä seikkana. Tässä kohtaan olisi tarpeellista korostaa VNK:nkin ekosysteemifoorumin paperissa mainittua AI Etiikan tutkimusinstituution perustamista ja korkeatasoista rahoittamista. Suomessa on osaamista tällaisen instituution perustamiselle aivan varmasti. Kohdassa viitataan myös autonomisiin ajoneuvoihin. Tämän yhteydessä on tärkeää muistaa mainita, että Kalifornian osavaltiosta on runsaasti dataa kerätty itseään ajavista autoista ja todettu, etteivät ne ole juoppokuskeja turvallisempia tällä hetkellä. Tämä ikävä empiirinen tosiasia on erinomaisen tärkeää mainita, koska nykyinen autonomisiin ajoneuvoihin liittyvä hype on melko optimistista ja kritiikitöntä. Totuus on yksi etiikan ja tieteen kulmakiviä, jos on totta, datan valossa, että autot ovat tasoltaan juoppokuskin kaltaisia, niin se pitää olla laajasti tiedossa. Ohessa vielä linkki: https://blog.piekniewski.info/2018/02/09/a-v-safety-2018-update/ Tähän kohtaan sopisi myös linjaukseksi se, että pyritään tuomaan etiikan kurssit pakollisiksi kaikille aloille, jotka sivuavat näitä kysymyksiä ja kurssien tulisi spesifisti olla filosofien tai muiden aiheeseen syvällisesti vihkiytyneiden opettamia, eikä esimerkiksi lääkärien tai insinöörien opettamia.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Yritysten ja kuluttajien luottamus älykkääseen ja autonomiseen teknologiaan on perustavanlaatuinen tietotalouden kehittymisen edellytys. Kuluttajien luottamuksen puuttuessa jäävät tekoälyä hyödyntävät tuotteet ostamatta, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan yritysten haluun investoida uuteen teknologiaan. Samalla on huomioitava, että yrittäjät ovat yrityksineen yhä useammin myös erilaisten tekoälyohjattujen palvelujen kohteita. Tekoälyn käytön oikeudellisten puitteiden poliittinen määrittely edellyttää laaja-alaista julkista keskustelua sekä vankkaa eettistä tutkimusta niin Suomessa kuin EU:ssa. Muutosesityksemme: • Tekoälyn kehittämisen ja soveltamisen itsesääntelyn kehitystä on syytä tukea esimerkiksi toimialakohtaisten avointen itsesääntelyfoorumien kautta. Tämä on lisättävä selonteon linjauksiin.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Ihmisen tulee jatkossakin olla moraalisten ratkaisujen ja valintojen tekijä sekä vastuun kantaja. Käytännössä tekoälyyn tulee soveltaa samaa eettistä ohjeistusta kuin luonnolliseen älyyn. Kansainvälisessä yhteistyössä tulisi luoda globaalit eettiset keskustelufoorumit, pelkkä kansallinen keskustelu ei riitä.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • On hyvä että Suomi painottaa eettisen keskustelun roolia teknologioiden kehittämisessä. Linjauksissa olisi kui-tenkin pohdittava myös keinoja siitä, mikä taho lopulta voisi päättää esimerkiksi autonomisten kulkuvälineiden vaaratilanteissa kohtaamien vaarojen ”oikeaoppisesta” käyttäytymisestä ja arvottamisesta. Vai voiko tätä kukaan päättää? Eettinen keskustelu itsessään ei tuota toimivaa lopputulosta, jos sen perusteella lainsäätäjälle, oikeus-laitokselle ja palvelun tuottajalle jää ristiriitainen käsitys siitä miten tekoälyn tulisi esim. eri ihmishenkiä vaaranta-vassa ratkaisutilanteessa toimia.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • Luonnoksessa todetaan aivan oikein, että tähän mennessä teknologian kehittyessä on edetty teknologia edellä ja usein eettisyyttä on perätty vasta sen jälkeen, kun teknologian soveltamisessa on havaittu eettisiä ongelmia. Tämä välinpitämättömyys ja voimavarojen tuhlaus ei saa enää jatkua. STTK toteaa, että teknologian hyvään soveltamiseen kuuluu tietoinen pyrkimys edistää teknologian avulla joitain arvokkaiksi kat¬sottuja yhteiskunnallisia tavoitteita. Tämä korostuu, kun kysymyksessä on tekoäly (ohjelmistot, järjestelmät, koneet ja laitteet sekä teknologiat, joilla on autonomista älykkyyttä). Elämme nyt murroskohtaa, jossa tekoälyn sovelluksiin perustuvat ratkaisut voivat tuottaa merkittäviä ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia yhteiskuntien kehitykselle. STTK pitää tärkeänä valita, missä määrin ratkaisut tapahtuvat markkinavetoisesti ja yritys¬ten liiketoimintalogiikan ohjaamana ja missä määrin julkinen valta pyrkii ja pystyy vaikuttamaan kehitykseen. Julkisen vallan vaikutustapoja voivat olla esimerkiksi koulutus, tutkimus, asennekasvatus, julkiset hankinnat tai vielä suoremmat väliin¬tulot. Julkisen vallan mahdollisuus vaikuttaa riippuu siitä, saadaanko riittävän painava poliittinen yhteisymmärrys siitä, mitä tulevaisuus on. Tämä on enemmän kuin pelkkä yhteinen ja kokonaisvaltainen tietopolitiikka. Tekoälyteknologiaan liittyvien eettisten näkökohtien pitää olla tärkeä osa tekoälyä koskevaa teknologista, liikkeenjohdollista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. STTK kannattaa sitä, että Suomen tekoälystrategia rakennetaan yhteiskunnan eettiseen arvopohjaan, joissa korostuvat luottamus ja yhteisöllisyys. Tekoälyyn liittyvän eettisen arvopohjan pitää perustua hyvään. Tällä hetkellä arvopohja määritellään kuitenkin käytännössä kullekin sovellus¬alueelle yksitellen. Etiikan pelisääntömallit kumpuavat tällä hetkellä liikaa sosiaaliseen mediaan perustuvista liiketoimintamalleista. Business-to-business-yhteistyö ja -liiketoiminta on Suomelle suuri mahdollisuus, ja siinä eettiset pelisäännöt ovat vielä määrittelemät¬tä. Selonteossa olisi hyvä käsitellä kuluttajille suunnattuja tekoälysovelluksia ja B-to-B-sovelluksia erikseen, sillä niitä koskevat erilaiset eettiset kysymykset. Tekoälyteknologian kehittämisessä ja käytössä on kiinnitettävä huo-miota yhteiskunnalliseen heterogeenisyyteen ja osallistamiseen. Muutoin vaarana ovat vahingolliset asenteelliset vinoumat päätöksissä. STTK:n mielestä Suomen on oltava aktiivinen Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin valmisteleman eettisen kehikon luomisessa tekoälylle. Kehikko on myös valmistuessaan implementoitava teknologian kehittämiseen nopeasti esim. säädöksin ja rahoitus- ja käyttöehtoina. Alustoille voidaan osoittaa myös velvoitteita. EU:n tuore tietosuoja-asetus (GDPR) osoitti, että jopa suurille globaaleille alustoille voi¬daan määrätä velvoitteita ja kieltoja.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • • Kohtaan "Monet tekoälyn kehittämisessä kohdattavat oikeudelliset, eettiset ja taloudelliset kysymykset ovat vielä epäselviä” tulisi selventää, mikä on vastuiden jakautuminen jos potilaalle tapahtuu jotain ei-toivottavaa tilanteessa, kun esimerkiksi yritys on tuottanut algoritmin organisaation käyttöön joka tuottaa sillä palveluja. Auttaisiko esimerkiksi CE-merkintä? • ETENE ja TENK ovat vastuussa helposti saatavilla olevien yhteisten pelisääntöjen luomisesta. (s.17) • Tekoälyosaamisen rinnalla tarvitaan vahvaa substanssiosaamista, jotta vältytään virheellisten arvioiden ja päätösten tekemiseltä. Edelleen tarvitaan ihmisen arviointikykyä ja kriittisyyttä, jonka pohjalla on vahva asiantuntijuus aiheesta. On muistettava, kenellä on vastuu. (s.18) • Sivun 19 linjauksiin ehdotetaan lisättäväksi tekoälyratkaisujen arviointikriteeristön laatiminen ja kriteeristön ylläpitomallin ja soveltamisen määrittely. Jotta ratkaisuja suunniteltaessa, toteutettaessa ja käytettäessä voidaan varmistaa ratkaisujen eettisyys mukaan lukien muu vaatimusten mukaisuus.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • On huomautettava, että suurin osa julkisuudessa käydyssä keskustelusta on ollut heikkolaatuista. Uusi asia, johon liittyen keskustelijoilta puuttuvat perustiedot ja -taidot, aiheuttaa tyypillisesti tunnepohjaisia reaktioita. Tämä ei ole kuitenkaan negatiivinen asia, vaan julkisen hallinnon tulee osallistua aktiivisesti keskusteluun ja hälventää erilaisia väärinkäsityksiä. Suureen osaan eettisistä kysymyksistä on keksittävissä ongelmia mitigoivia toimenpiteitä, vaikka ne eivät täydellisiä olisikaan. Esimerkiksi tekoälyn tekemästä päätöksestä on oltava selkeä valitusreitti ihmisen hoitamaan prosessiin, tekoälyjen logiikan pitää olla kuvattua, voidaan määritellä valvova viranomainen, jne.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Etikkaa koskevissa linjauksissa on yleviä tavoitteita, mutta melko vähän konkretiaa niiden toteuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö esittää seuraavan linjausehdotuksen lisäämistä: - Algoritmien vaikutuksesta ihmisten turvallisuuteen (esimerkiksi autonomisen liikenteen liikenneturvallisuuteen) tulee käydä kansainvälistä, eettistä keskustelua. Suomen tulee osallistua keskusteluun aktiivisesti ja eettisesti kestävältä pohjalta. Asiaa ei saa jättää yksittäisten yritysten ratkaistavaksi, vaan algoritmien avoimuudesta tulee huolehtia tarvittaessa kansainvälisin sopimuksin. Esimerkiksi kulkuneuvojen valmistajia ohjataan avaamaan algoritmejaan ja liikenteessä keräämiään tietoja, jotta liikenneonnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä. Viranomaisten päätöksenteon algoritmien avoimuus on myös ollut esillä viime aikoina esimerkiksi automatisoidun verotusmenettelyn ja lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytön osalta (HE laiksi lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa). - Viranomaisten automaattisen päätöksenteon kriteerien ja menettelyjen osalta on arvioitava huolellisesti perusoikeuksien toteutuminen. Algoritmien läpinäkyvyys on varmistettava tarvittaessa tarkentamalla sääntelyä esimerkiksi viranomaisten julkisuusperiaatteen osalta.
      • 4.3 Ihmisen ja koneen vuorovaikutus
      • Kirjoittakaa kohtaa 4.3 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa huomioidaan lyhyesti se että ihmiset tulevat tulevaisuudessa työskentelemään yhdessä tekoälyn kanssa ja tämä yhteistyö tulisi olla myös ensisijainen kehittämiskohde tekoälyn kohdalla. Tekoälyn käyttämisestä työntekijöiden tukiälynä nostaa jo itsessään useita eettisiä kysymyksiä esiin. Jos työntekijä noudattaa tekoälyn hoitosuositusta tai sijoitusehdotelmaa ja tekoälyn antama neuvo osoittautuukin huonoksi, niin kenen vika ovat tekoälyn tekemät väärät oletukset? Tämänhetkisessä keskustelussa korostetaan että vastuu on aina loppukädessä ihmisellä, mutta onko vastuu tällöin työntekijällä, hänet perehdyttäneellä esimiehellä, työntekijän tekoälyn käyttöön opettaneella oppilaitoksella, tekoälyn käyttöönottopäätöksen tehneellä toimitusjohtajalla/yrityksen hallituksella, vai tekoäly sovelluksen koodanneella yrityksellä? Toisaalta olisi hyvä pohtia sellaisia kysymyksiä kuin: Onko työntekijällä oikeus kieltäytyä työskentelemästä tekoälyn kanssa? Onko asiakkaalla tai potilaalla oikeus kieltäytyä tekoälyn osallistumisesta hänen saamaan palveluun/hoitoon? Onko asiakkaalla tai työntekijällä aina oikeus tietää, että on tekemisissä tekoälyn kanssa? Onko työntekijällä oikeus kieltäytyä tekoälyn tekemästä suoriutumisen arvioinnista, työajan tai suoritteiden seurannasta? Selonteossa mainitaan erillinen tekoälyn vahingonkorvausrahasto, mikä on ideana hyvä. Olisi hyvä määritellä kohdistetaanko kerättävät maksut tekoälyn uusien sovellusten hyödyntäjiin vai valmistajiin/ohjelmoijiin. Selonteossa olisi hyvä olla edes muutamia yleisiä ajatuksia siitä kuinka tekoälyn käyttäminen vaikuttaa tulevaisuudessa vakuutusoikeuteen ja toisaalta vahingonkorvausten määräytymiseen.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälyn tunnistaminen vuorovaikutuksessa Tekoälyn lisääntyvän käytön myötä ja sen kehittyessä ns. kapeasta tekoälystä lähemmäksi itsenäistä toimijaa tulee arvioitavaksi tarve ja menetelmät miten tunnistetaan milloin henkilö (tai tekoäly) on tekemisissä tekoälyn ja milloin ihmistoimijan kanssa. Selonteossa on mainittu, että päätöksissä ei välttämättä ihmisen kannalta ole merkitystä sillä, tekeekö päätöksen kone vai ihminen, mutta kantaa ei oteta tulisiko silti ihmiselle tuoda tietoon koneen olemassaolo osana palvelua tai prosessia. Yksittäiset muutosehdotukset: Sisäministeriö esittää edelleen aikaisemminkin ehdottamansa mukaan muutettavaksi linjauksista alla oleva kohta, jotta yhteiskunnan turvallisuutta parantavia vaikutuksia ei samalla ehkäistäisi. Linjaukset: • Yhteiskunnalliset kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon ja ehkäistään eriarvoistavat ja yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavat/heikentävät vaikutukset.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Todetaan, että tarvitaan sääntelyjärjestelmiä, jotka pitävät huolen siitä, että tekoälyjärjestelmien käyttö ei anna ihmisille mahdollisuutta paeta vastuuta. On luotava mekanismeja, joilla järjestelmien käytön seuraukset voidaan jäljittää ihmisten tekemiin päätöksiin ja vastuut voidaan jakaa ihmisten kesken. Tässä voisivat olla mukana myös organisaatiot vastuunkantajina. Linjauksissa todetaan, että arvioidaan missä tilanteessa tekoälyä voidaan käyttää päätöksenteon tukena tai antaa sen tehdä päätöksiä itsenäisesti. Pitää täsmentää tarkoitetaanko tässä yleisiä linjauksia vai sitä, että tekoälyteknologiaa hyödyntävän organisaation pitää aina tarkasti määritellä miten teknologiaa käytetään. Mustan laatikon ongelmaa olisi lähestyttävä ensisiassa teknologiaosaamisen kasvattamisen ja säädösten kautta; eettinen pohdiskelu ei välttämättä kovin pitkälle auta.
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ihmisen ja koneen vuorovaikutusta tarkasteleva kohta on kunnianhimoinen ja tavoitteet ovat hyviä. On tärkeää, että myös yhteiskunnalliset kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon ja pyritään ehkäisemään eriarvoistavia tai turvallisuuteen liittyviä negatiivisia vaikutuksia. Open Knowledge Finland kuitenkin kiinnittää huomiota tehtävän vaikeuteen; toistaiseksi teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia on ollut vaikeaa ennustaa. Tämä ei kuitenkaan saa estää asettamasta kunnianhimoisia tavoitteita: ne kannustavat teknologisen ja yhteiskunnallisen ennakoinnin osaajat oppimaan toisiltaan ja työskentelemään tiiviisti yhdessä. On ymmärrettävä, että kaikkea teknologiaa voi käyttää sekä hyvään että pahaan, ja eettisiä valintoja on tehtävä kaiken aikaa teknologiaa käytettäessä. Open Knowledge Finland kannustaa myös suuntaamaan voimavaroja avoimien algoritmien edistämiseen yhteiskunnassa. Tällä viitataan siihen, että esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmat, tutkimusten tilastoanalyysit, erilaiset taloudelliset laskentamallit ja vaikutusarviointimallit olisivat sekä toiminnallisuuksiensa että tulostensa osalta vapaasti kaikkien käytettävissä. (Katso myös tietokide kohdassa 4.4). Tätä avoimien algoritmien periaatetta tulisi Suomessakin ajaa eteenpäin voimakkaasti. Lähtökohtaisesti päätöksentekoalgoritmien ja niiden taustalla olevien algoritmien opetusaineistojen tulisi olla avoimia. Avoimien algoritmien potentiaali voi parhaimmillaan olla valtava yhteiskuntaa parantava voimavara.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ihmisen ja koneen vuorovaikutus luku sisältää epäselviä ilmaisuja. Luvun uudelleen kirjoittamista tulisi harkita. Esimerkiksi seuraavan kappaleen tarkoitus jää epäselväksi: "Monissa tapauksissa tekoälyn ja tiedon suojaamisen menetelmät eivät kuitenkaan ole läpinäkyviä, ja valtiotkin harjoittavat epäsuorasti kaupallista protektionismia kansallisten toimijoiden hyväksi. Suomen tietoturvallisuuden yrityskenttä toimii kuitenkin pääsääntöisesti läpinäkyvä tuote ja avoimen kilpailun periaattein." Luvun lopussa listattujen linjausten muotoilua tulisi harkita kirjoitettavan luettavampaan ja ymmärrttävämpään muotoon.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Edistyneimmätkään nykyiset tekoälyjärjestelmät eivät ole vastuullisuuteen kykeneviä olentoja, ne eivät voi kantaa moraalista vastuuta. Vastuun koneen tekemistä päätöksistä on oltava ihmisillä ja organisaatioilla, jotka luovuttavat päätösvaltaansa järjestelmille tai käyttävät automatisoituja järjestelmiä. Käytännössä moraalinen vastuu ilmenee oikeudellisesti esimerkiksi rikosoikeudellisena ja taloudellisena vastuuna. Järjestelmien kehittäminen ja niiden käyttämisestä päättäminen edellyttää monen ihmisen yhteistyötä ja niihin liittyy monimutkaisia vastuita. Rangaistusvastuun kohdentaminen yksittäiseen ihmiseen on usein mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista. Yksittäiseen ihmiseen kohdistuvan vastuun rinnalle tarvitaankin oikeushenkilön rangaistusvastuun vahvistamista joko rikosoikeudellisten tai hallinnollisten rangaistusten avulla. Yksittäiselle palvelun käyttäjälle on kuitenkin tärkeintä, että hän saa kärsimästään taloudellisesta ja muusta vahingosta oikeudenmukaisen hyvityksen. Vahingonkorvaus- ja vakuutusjärjestelmillä on varmistettava ihmisten oikeus tähän. On myös syytä varmistua, että taloudelliset seuraamukset kohdistuvat niihin toimijoihin, joilla on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmien toimintaan – pitää pohtia sitä, voidaanko vastuun oikean kohdistamisen varmistamiseksi yritysten sopimusvapautta rajata esimerkiksi vastuuvapauden osalta. Koneet tulevat tekemään enenevässä määrin ihmisiä koskevia päätöksiä, esimerkiksi siitä tehdäänkö kuluttajan kanssa sopimus ja millä ehdoin. Koneet eivät kuitenkaan pysty itsenäiseen moraaliseen tai oikeudelliseen punnintaan. Kuluttajaliitosta onkin tärkeää, että kuluttajilla on oikeus halutessaan saada ihmisen tekemä päätös ainakin peruspalveluiden (esimerkiksi sähkö, puhelin- ja nettiliittymä, perusmaksutili, asunto, perusvakuutus) osalta, jos hänen kanssaan ei suostuta tekemään sopimusta tai hänelle tarjottavat sopimusehdot poikkeavat normaaleista ehdoista.
      • Säteilyturvakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälyjärjestelmien osalta on kiinnitettävä erityistä huomiota kontrolleihin, jotta rengistä ei tule isäntää.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Koneelta puuttuu ihmiselle olennaisesti kuuluva inhimillinen ulottuvuus ja kulttuurinen konteksti, joka määrittelee eettisen ja moraalisesti oikean toiminnan. Ihmistä ohjaavat paitsi tieto ja annetut ohjeet, myös osittain sisäsyntyinen ja osittain opittu käsitys oikeasta ja väärästä. Tekoälyn ”moraali”, jos sillä koskaan sellaista voidaan katsoa olevan, on aina ihmisen määrittelemää. Datan käytössä voidaan erottaa neljä vaihetta: datan kerääminen, kuvailu, uuden tiedon löytäminen ja lainalaisuuksien löytäminen, tiedon perusteella luotavat ennusteet, ja viimeisenä datan perusteella muodostettavat ja annettavat toimintasuositukset. Tekoäly kuuluu varsinaisesti vasta viimeiseen vaiheeseen, jossa se käsittelemänsä datan perusteella antaa toimintasuosituksia. Etiikka ja moraali liittyvät olennaisesti tähän vaiheeseen. Tapauksesta riippuen suositukset voivat olla eettisesti ongelmattomia, esimerkiksi optimoitu reittiohje paikasta toiseen. Tilanne on toinen, jos tekoälyn antamat suositukset liittyvät esimerkiksi ihmisen terveyteen tai muihin henkilökohtaisen elämän piiriin kuuluviin asioihin. Eettinen harkinta sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen kohdistuvat toimenpiteet pitää kohdentaa juuri tälle suositustasolle.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälypalveluiden osalta läpinäkyvyys ja selkeys ovat ensiarvoisen tärkeitä yhdenvertaisen kohtelun sekä yleisen luottamuksen varmistamiseksi. Tietoperustan on oltava avointa. Yksilönturvan näkökulmasta on oleellista, että ratkaisujen eettiset, moraaliset ja yksityisyyteen liittyvät kysymykset otetaan huomioon.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • - - -
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luku käsittelee pitkälti samoja asioita kuin luku 4.2.1. Kysyntää tiedon ja tekoälyn etiikalle. Ihmisen ja koneen vuorovaikutus sisältää lähinnä eettisiä, tekoälyyn liittyviä kysymyksiä, jonka vuoksi sisältö olisi loogista yhdistää edelliseen etiikkaa käsittelevään lukuun.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ks. edellä lausuttu.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Suomi on maailman johtavia demokratioita ja kansalaisten oikeudet toteutuvat kansainvälisesti vertailtuna kiitettävällä tasolla. On tärkeää huolehtia, että näin on myös silloin, kun päätöksenteko ja toiminta tapahtuvat digitaalisessa ympäristössä, osin tai kokonaan koneavusteisesti. Viime kädessä vastuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on valtiolla, jonka tulee lainsäädännön keinoin huolehtia, että oikeudet toteutuvat myös yksityisten välisessä toiminnassa ja yksityisissä palveluissa. EU:n yleinen tietosuoja-asetus asettaa rajoja henkilötietojen käsittelyyn liittyvälle automaattiselle päätöksenteolle. Tietosuoja-asetuksen pääsääntö on, että rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkkään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi (22 art.). Tästä pääsäännöstä poikkeamismahdollisuudet ja –edellytykset on myös määritelty tietosuoja-asetuksessa. Poikkeamismahdollisuuksien yhteydessä korostuvat asianmukaiset toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien ja oikeutettujen etujen suojaamiseksi. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on keskeistä, että mahdollisen oikeusloukkauksen uhrin oikeudet toteutuvat. Itsenäisellä, tehokkaalla ja riittävän vahvalla valvontajärjestelmällä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, jolla voidaan tukea sitä, että tekoälyn käyttöönotto tapahtuu perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Oikeussuojakeinojen tarve koskee järjestelmien koko elinkaarta.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • ”Kaikille toimijoille tulisi pyrkiä tarjoamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet arvioida teko-älyratkaisujen eettisiä, moraalisia ja yksityisyyteen liittyviä ulottuvuuksia.” Sama kommentti kuin yllä kohdassa 4.2: kaikki eivät voi ymmärtää tekoälyratkaisujen teknisiä piirteitä riittävän yksityiskohtaisesti, jotta tämä olisi aina mahdollista.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tässä ja edellisessä kappaleessa esitetään, että KAIKILLE toimijoille tulisi pyrkiä tarjoamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet arvioida tekoälyratkaisujen eettisiä, moraalisia ja yksityisyyteen liittyviä ulottuvuuksia avaamalla tekoälyratkaisuja. Tätä ei tulisi sitoa tasa-arvoon, vaan todeta että avoimuutta lisäämällä tulisi mahdollistaa tällainen arviointi. Protektionismin mainitseva kappale jää tässä epäselväksi. Robotteja ja tekoälyjärjestelmiä koskeva linjaus vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta. Yleensä tällaiset järjestelmät rakennetaan joihinkin toiminnallisiin tarkoituksiin, mutta samalla tulisi varmistaa, että niiden toiminta ei ole ristiriidassa kohdassa esitettyjen eettisten periaatteiden kanssa.
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa käsitellään tärkeää asiakokonaisuutta, mutta otsikko tulisi muuttaa muotoon ”Vastuunjako ihmisen ja koneen välillä”, sillä luvussa ei juurikaan käsitellä ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta, johon liittyvät keskeisesti uuden teknologian mahdollistamat käyttöliittymät sekä ihmisen taidot ja kyvykkyydet kuten empatia, vuorovaikutus ja tunneäly. Toistaiseksi tekoälyjärjestelmät kykenevät tekemään dataan perustuvia ennusteita (”predictions”) ja täten auttamaan ihmistä päätöksentekoa vaativissa tehtävissä (esim. terveydenhuollossa diagnoosien tekemisessä avustaminen). On kuitenkin tärkeää huolehtia, että ihminen on aina mukana tekoälyjärjestelmien tekemien ennusteiden arvioimisessa (”judgement”) päätöksentekoa varten. Kommentit linjauksiin: - ”Suomi edistää luottamusta ja kyberturvallisuutta tukevia kansainvälisiä ratkaisuja aktiivisesti.” o Siirrettävä tietoturvallisuus-lukuun. - ”Digitaalisten tuotteiden turvallisuutta parannetaan edistämällä turvallisuussertifiointeja, -standardeja ja -auditointeja.” o Siirrettävä tietoturvallisuus-lukuun.
      • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Kalijärvi Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Alaluvussa esitetään mm. linjaus, jonka mukaan "sääntelyjärjestelmät pitävät huolen siitä, että vastuut ovat selkeät ja vastuutahot ovat osoitettavissa". Selonteossa tulisi täsmentää, missä määrin tällä ilmauksella viitataan viranomaisvastuisiin. On selvää, että vastuullinen ja eettinen tietopolitiikka edellyttää toimiakseen hallinnollisia rakenteita ja niihin perustuvia vastuita. Digitalisoituvassa ympäristössä viranomaisten vastuut eivät kuitenkaan ole välttämättä samalla tavalla läpinäkyviä kuin aikaisemmin.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Automatisoidussa päätöksenteossa, koskien erityisesti julkisia palveluita, päätöksenteon perusteet pitää kyetä selittämään kansalaisille tai yrityksille ymmärrettävästi. Tässäkin on hyvä pystyä selkeästi määrittelemään, millaisten palveluiden osalta voidaan vain käyttää täysin automatisoitua päätöksentekoa ja millaisten palveluiden osalta ihminen tekee lopullisen päätöksen pohjautuen dataan. Finanssipalveluissa laina- ja vakuutuspäätöksiä tehdään jo täysin automatisoidusti ja se on nähty ainoastaan positiivisena asiakaslähtöisenä palvelukehityksenä. Siksi ei ole syytä esimerkiksi luoda liian tiukkaa lainsäädäntöä, joka pahimmassa tapauksessa tekisi mahdottomaksi jo hyvin toimivien ratkaisujen käyttämisen tai niiden kehittymisen.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Aiheen tärkeyden takia Sitra ehdottaa, että luvun tekstiä ja käsitteistöä selvennetään.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Linjaus ” Yhteiskunnalliset kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon ja ehkäistään eriarvoistavat tai yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät vaikutukset.” esitetään muutettavaksi muotoon ”Aikomattomat yhteiskunnalliset kerrannaisvaikutukset tulee ottaa huomioon ja ehkäistä eriarvoistavat ja yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavat/heikentävät vaikutukset.” Yhteiskunnan turvallisuutta edistäviä vaikutuksia ei tule ehkäistä.
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 4.3 Ihmisen ja koneen vuorovaikutus Kuntaliitto ehdottaa, että lausetta muokataan muotoon ”On luotava TIEDOLLA JOHTAMISEN KÄYTÄNTEITÄ ja mekanismeja, joilla järjestelmien käytön seuraukset voidaan jäljittää ihmisten tekemiin päätöksiin ja vastuut voidaan jakaa ihmisten kesken. Keinoina voisivat olla mm. erilaiset rekisterit ja sertifikaatit.” Selonteossa tulisi huomioida EU:n tietosuoja-asetuksen artiklat 12 ja 22 koskien läpinäkyvää informointia ja automatisoituja yksittäispäätöksiä profilointi mukaan luettuna ja selventää lausetta koskien ”Monissa päätöksissä….vai ihminen” EU-tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Selvennystä kaipaa myös se, mitä tarkoitetaan ns. mustan laatikon ongelmalla.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Luvun 4.2. linjauksissa, mutta luvun 4.3. tekstissä, mainitaan tasa-arvoinen mahdollisuus arvioida tekoälyratkaisujen eettisiä, moraalisia ja yksityisyyteen liittyviä ulottuvuuksia. Ei ole selvää mitä tässä yhteydessä mainitut ”kaikki toimijat” ovat. Kaikki ihmiset eivät ole tekoälyasiantuntijoita, eivätkä etiikan tai juridiikan asiantuntijoita. Pankit ovat tuomassa tekoälyä verkkopankkiin, esimerkkinä automaattinen asuntolainapäätös. Keiden siis pitää ymmärtää vaikkapa verkkopankkisovellusten ”eettisiä, moraalisia ja yksityisyyteen liittyviä ulottuvuuksia”? Tuskin kaikkien verkkopankkien käyttäjien; riittää, että riittävän monet voivat ymmärtää ratkaisuja syvällisemmin ja siten seurata ja vahtia toimintaa.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteossa todetaan, että monissa päätöksissä ei ihmisen kannalta ole välttämättä merkitystä sillä, tekeekö päätöksen kone vai ihminen. Tämän osalta on hyvä huomioida, että tällöin tulee ottaa huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen määräykset ja sen poikkeukset, jotka ovat 22. artiklassa. Kyseisen artiklan mukaan rekisteröidyllä on pääsääntöisesti oikeus olla joutumatta sellaisen päätöksen kohteeksi, joka perustuu pelkästään automaattiseen käsittelyyn, kuten profilointiin, ja jolla on häntä koskevia oikeusvaikutuksia tai joka vaikuttaa häneen vastaavalla tavalla merkittävästi.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Vastuukysymyksiä tulee pohtia jo kehittämistyön alkuvaiheessa. On kyettävä varmistamaan, että eettiset pelisäännöt toteutuvat. Käytettyjen menetelmien avoimuus ja päätösten perusteiden jäljitettävyys ovat ensiarvoisen tärkeitä kansalaisten luottamuksen ylläpitämisessä ja päätösten oikeudenmukaisuuden varmistamisessa. Esitämmekin, että linjauksiin lisätään kohta ”Kehittämistyössä käytettävät ja hyödynnettävät menetelmät kuvataan avoimesti ja varmistetaan päätösten perusteiden jäljitettävyys.”
      • Teknologiateollisuus ry, Mäkinen Jussi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Esitämme linjausten täydentämistä seuraavasti: • Tekoälyn käyttöön liittyy paljon perusteettomia oletuksia ja pelkoja. Paras tapa löytää toimiva ja kestävä tasapaino ihmisen ja koneen välille on aloittaa matalalla kynnyksellä kokeilut ja samalla kehittää valmiuksia skaalata toimiviksi onnistuneet mallit laajaan käyttöön. • Monissa tekoälyn käyttöyhteyksissä olemassa olevat säännökset, kuten tietosuoja-asetus ja hallintolaki ohjaavat tekoälyn käyttöä.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Vastuu päätöksistä aina toimivallan omaavilla viranomaisilla. Päätöksenteossa, joissa ei käytetä harkintavaltaa, tekoälyn käyttö on mahdollista. Tällä helpotetaan massapäätöksissä tarvittavaa henkilötyöpanosta sekä päätöksentekoon saadaan tasalaatuisuutta.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Jälleen kerran tämä täytyy syntyä yhteistyössä julkisen ja yksityisen puolen kanssa. Sertifikaatit ja tekoälyn käytön käytännöt täytyy muodostaa yhdessä ja ennen kaikkea kehittää jatkuvasti. Iso ongelma on, että jos ei kehitystyö ole jatkuvaa, aletaan käyttämään hyväksi hitaasti kehittyvän lainsäädännön heikkouksia. Esimerkiksi Espoon kaupunki on lähtenyt kehittämään IEEE:n kanssa sertifikaatteja tekoälyn hyödyntämiselle hankkeessa jossa on kaupungin lisäksi yrityksiä.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Erinomainen kohta.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Kevään 2018 Pk-yritysbarometrin mukaan kotimaisista yrityksistä jo joka kolmas joko käyttää tekoälyä tai tutkii tekoälyn käyttömahdollisuutta. Tekoälyn käyttöalueiden nopea laajentuminen ja kyvykkyyksien syventyminen avaa monia kiperiä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Kun tekoäly tekee itsenäisesti yhä enemmän ratkaisuja, vaativat niin tekoälyä tuotteissaan soveltavien yritysten kuin niitä hyödyntävien loppukäyttäjien oikeudet, vastuut ja velvollisuudet perinpohjaista punnintaa. Yrittäjät ovat yrityksineen tekoälyn soveltajia mutta ennen kaikkea myös kohteita. Suuryritysten tai julkisen sektorin asiakkaina yrittäjät kohtaavat jo nyt monia tekoälyn avustamia tai kokonaan suorittamia palveluita. Yrittäjien liiketoimintaan olennaisesti vaikuttavat laina-, vakuutus- ja muut päätökset automatisoituvat vauhdilla. Periaatteena on oltava, että yrittäjillä ja muilla asiakkailla on oikeus ja käytännössä myös mahdollisuus tietää, miten ja millaisten tietojen ja oletusten pohjalta tekoälyn ohjaamat ratkaisut ovat syntyneet. Tekoälypalveluiden läpinäkyvyys ja selitettävyys ovat ensiarvoisen tärkeitä yhdenvertaisen kohtelun sekä yleisen luottamuksen varmistamiseksi. Älykkään teknologian kehitystahdin kiihtyessä on tärkeätä, että myös sääntelyprosesseja ketteröitetään. ”Hiekkalaatikkomaisen” kokeilusäädännön (regulatory sandbox) käyttöä on tällöin lisättävä. Se tarjoaa hallitut puitteet uuden teknologian kehittämiselle ja soveltamiselle sekä uusien liiketoimintamallien kokeilulle. Samalla se tuottaa syötteitä tasokkaan säädösympäristön aktiiviselle rakentamiselle. Muutosesityksemme: • Selonteon linjauksiin on kirjattava että, kokeilulainsäädännön käyttöä vahvistetaan tekoälyn kehittämisessä ja soveltamisessa.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • On turvattava että koneen tekemän päätöksen vastuun kantaa aina ihminen. Vain näin voidaan luoda varmasti toimivia tekoälyyn perustuvia ratkaisuja. Tekoälyyn pohjautuvat järjestelmät eivät voi kantaa moraalista vastuuta. Tekoälyn kehittymisen myötä on mahdollista, että tekoälyyn pohjautuvat järjestelmät tekevät parempia ratkaisuja kuin ihmiset toiminnassaan, tämän mahdollista kehitystä voisi pohtia syvällisemmin.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Pidämme hyvänä että linjauksissa on mukana digitaalisten tuotteiden turvallisuutta koskevien turvallisuussertifi-ointien, -standardien ja -auditointien edistäminen. Haitallisten digitaalisten tuotteiden yleistä markkinoille tuloa voidaan ainakin hidastaa EU-tasolla fyysisten tuotteiden kaltaisesti.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • Luonnoksessa huomioidaan lyhyesti se, että ihmiset tulevat tulevaisuudessa työskentelemään yhdessä tekoälyn kanssa ja tämän yhteistyön tulisi olla myös ensisijainen kehittämiskohde tekoälyn kohdalla. STTK pitää olennaisena ky¬symyksenä sitä, miten uudenlainen ihmisen ja koneen välinen suhde tuotannossa ja palveluissa rakentuu? Miten esimerkiksi vastuut määritellään? Kuka huolehtii tarvittavasta käyttäjien koulutuksesta, kuka koulutustarjonnasta? Tämä keskustelu ei ole kunnolla vielä edes alkanut. Kun robotti/tekoäly on työkaverina, myös johtamisen ja työn tekemisen tapojen on muututtava, ja tätä muutosta on ennakoitava työyhteisötasolla. Keskeinen päätös liittyy työn tuottavuuteen: miten robotin/tekoälyn ja työntekijän työn tuottavuutta mitataan, verrataan ja minkälaisia päätöksiä tällä perusteella tehdään? Tekoälyn käyttämisestä työntekijöiden tukiälynä nostaa jo itsessään useita eettisiä kysymyksiä esiin. Jos työntekijä esim. noudattaa tekoälyn hoitosuositusta tai sijoitusehdotelmaa ja käykin huonosti, niin kenen vika ovat tekoälyn tekemät väärät oletukset? Vastuu on aina loppukädessä ihmisellä, mutta onko vastuu tällöin työntekijällä, hänet perehdyttäneellä esimiehellä, työntekijän tekoälyn käyttöön opettaneella oppilaitoksella, tekoälyn käyttöönottopäätöksen tehneellä toimitusjohtajalla/yrityksen hallituksella, vai tekoäly sovelluksen koodanneella yrityksellä? Luonnoksessa mainitaan erillinen tekoälyn vahingonkorvausrahasto, mikä on ideana hyvä. Olisi hyvä määritellä kohdistetaanko kerättävät maksut tekoälyn uusien sovellusten hyödyntäjiin vai valmistajiin/ohjelmoijiin. Eli miten tekoälyn käyttäminen vaikuttaa tulevaisuudessa vakuutusoikeuteen ja toisaalta vahingonkorvausten määräytymiseen? STTK:n mielestä yhteistyö, jossa yhdistyvät ihmisten ja teknologian parhaat ominaisuudet, on kaikkein varmin ja kustannustehokkain tapa hyödyntää robotteja ja uutta teknologiaa. Kaikkea ei ole järkevä digitalisoida tai antaa tekoälylle ratkaistavaksi. Siksi täysi automaatio ei todennäköisesti ole useimmin tarpeellista tai toivottavaakaan. Selonteossa olisi hyvä kysyä, onko kaikille sovelluksille ja niiden ominaisuuksille oikeasti sosiaalinen tilaus, mihin asioihin me ihmiset tarvitsemme tekoälyä ja kuinka haluamme, että se palvelee ihmisten elämää? Toimenpideosuuksiin olisi lisättävä, että valtio kannustaa eri toimialoja sisäiseen vuoropuheluun tekoälyn hyödyntämisestä ja sen nostamista eettisistä kysymyksistä. Tällöin voisi syntyä itsesääntelyn kautta alakohtaisia suosituksia ja alan sisäisiä eettiset säännöstöjä tekoälyn hyödyntämiseen. Tärkeitä ovat myös tekoälyn hyödyntämisen alakohtaiset eettiset neuvottelukunnat. STTK:n mielestä Suomessa pitää priorisoida sellaista digitalisaatiota ja tekoälyä, joka täydentää ja tukee inhimillistä työtä ja luo uusia merkityksellisiä tehtäviä. Teknologian on ensisijaisesti parannettava ihmisten elämää.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Oikeuskanslerin lausunto
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Tekoälyn käyttö päätöksenteossa tuo henkilötietojen suojan ohella esiin uuden, käsittääkseni vielä tällä hetkellä lainsäädännön tasolla huomiotta jääneen ongelman - Perustuslain 2 §:ssä säädetään paitsi oikeusvaltioperiaatteesta myös yksilön oikeudesta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Tekoälyn käyttö viranomaisen päätöksenteossa voi vaikeuttaa päätösten perusteiden ja lainmukaisuuden arviointia ja hallinnon läpinäkyvyyttä, jos ja kun valinnat ja päätökset perustuvat algoritmeihin joiden toimintaperiaatteita ulkopuolisen voi olla lähes mahdoton arvioida. Oikeudellisen sääntelyn ja tekoälyn algoritmien ja käytetyn tietoaineiston läpinäkyvyyden tarve korostuu, kun tekoälyä ja tiedonlouhintaa käytetään hallinnon toimenpiteiden kohdentamisessa. Tällöin ei riitä, että pelkkä viranomaisen toimenpidettä koskeva päätös on arvioitavissa, myös kohdentamista koskevat ratkaisut tulee voida asianmukaisesti arvioida. Sikäli kun tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa selonteon mukaisesti edistetään ja tietovarantoja yhä laajemmin käytettäisiin tiedonlouhintaan, tulee lainsäädännön tasolla varmistaa, että perustuslain tarkoittama kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaatteet eivät vaarannu.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Tekoälyt eivät ole mustia laatikkoja, koska kaikista tekoälyjen tekemistä päätöksistä on mahdollista tallentaa perusteet. Koneoppimis-algoritmienkin kanssa pystytään osoittamaan mihin piirteisiin ja aiempiin verrokkitapauksiin perustuen päätös tehtiin. Haaste on enemmänkin siinä, että tieto päätösten perusteesta ei ole suoraan ihmisen ymmärtämässä muodossa, vaan vaatii asiantuntijan tekemän tulkinnan. Tätä ei pitäisi velvoittaa viranomaisilta automaattisesti, mutta pyydettäessä tulkinnat pitäisi aina pystyä toimittamaan päätöksen kohteina olevalle taholle, mikä voidaan mahdollistaa esim. kehittämällä lisää ominaisuuksia tekoälyä hyödyntäviin tietojärjestelmiin.
      • Kinnulan kunta
        Päivitetty:
        17.10.2018
        • Yhdeksi ongelmaksi tulee muodostumaan tekoälyn alueella toimivien yritysten luopuminen toiminnoistaan tai joistain toiminnoistaan. Tämä on erittäin suuri uhka niille, joiden palvelut loppuvat, varsinkin jos korvaavia palveluja ei ole saatavilla. Samaan ilmiöön kuuluu pohdinta sitä, kenen omaisuutta tekoälyssä syntynyt data on yrityksen lopettaessa, varsinkin, jos sitä myydään kolmansille osa-puolille.
      • 4.4 Osaaminen, osallisuus ja luottamus
      • Kirjoittakaa kohtaa 4.4 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Mahdollisuuksien tarjoamisen ja kannustamisen lisäksi olisi tärkeää käsitellä ihmisten oikeuksien vahvistamista koulutuksen saamiseksi sisältäen koulutuksen perusasteelta korkeakouluun sekä opiskelun ja koulutuksen työssäkäynnin ohella ja osana. Tekoäly tulee korvaamaan paljon inhimillistä työtä, samoin kuin tietokoneiden tulo työpaikoille aikoinaan. On tärkeää ettei kukaan syrjäydy koko yhteiskunnasta digimurroksessa osaamisen heikkouden tai menetetyn työpaikan vuoksi. Tarvitaan toimia oikeudenmukainen siirtymän luomiseksi ja myös yritykset kantamaan entistä enemmän vastuuta ihmisten uudelleen koulutuksesta ja uudelleen työllistymisestä. Voisiko tekoälyn avulla kasvatetun tuottavuuden synnyttämästä lisäarvosta automaattisesti laittaa rahaa erilliseen koulutusrahastoon tai rakennemuutosrahastoon?
      • Opetushallitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälyn aikakaudella tärkeitä asioita ovat edelleen hyvät perustaidot lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä matematiikassa. Entistä tärkeämpää on myös kriittisen ja loogisen ajattelun kehittäminen. Huolestuttavaa on, että kansallisten arviointien tulokset osoittavat, että juuri näissä keskeisissä perustaidoissa osaamisen suunta on laskeva. Arviointituloksiin nojaten arviointikeskus pitää tärkeänä, että Suomen vahvuutena pidetyn korkean osaamistason ylläpitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
      • Tilastokeskus, Mikkelä Heli
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvun 4.4. linjaukset ovat keskenään kovin eritasoisia ja osin päällekkäisiä. Esimerkiksi kansalaistaidot on nostettu esille kahdessa alakohdassa, mutta erityisalan (mm. tieto-, data- ja tekoälyosaaminen) erityisosaamista ei ole linjauksissa mainittu. Selonteon tiivistelmässä todetaan kuitenkin: ”Ongelmana ja hidasteena kehitykselle on tekoälyn ja datatalouden osaamisvaje sekä jossain määrin hidas herääminen muutospaineisiin”. Selonteon linjaukset ovat tämän ongelman taklaamiseksi kuitenkin täysin riittämättömiä. Selonteossa tämä korkeatasoisen osaamisen vaatimus (mm. ohjelmistotalous) sivuutetaan muutamalla maininnalla, mutta varsinaiset linjaukset keskittyvät lähinnä koko väestön osaamispohjan (sinällään tarpeelliseen) kehittämiseen. Suomesta ei kehity edelläkävijää tekoälyn soveltamisessa ilman merkittäviä panostuksia tätä tukevien huippuosaajien kouluttamiseen. Linjauksissa mainitaan yksittäisinä toimijoina kirjastot, mikä poikkeaa linjausten muusta yleisyystasosta. Toisaalta esim. työssäoppiminen ja työelämän rooli osaamisen kehittämisessä ei näy linjauksissa. Pohdittaessa kansalaisten osaamisen vahvistamista kokemukset aikaisemmista toteutetuista toimenpiteistä olisi perusteltua ottaa huomioon. Hyviä esimerkkejä pitkäaikaisista ja vaikuttavista ohjelmista ovat mm. mediakasvatukseen liittyvät toimenpiteet (OKM), tilastojen luku- ja käyttötaitoon liittyvät kansalliset ja kansainväliset ohjelmat (Tilastokeskus, Eurostat/European Statistical Competition) sekä tuoreimpana tietoturva- ja tietosuojaosaamisen koulutus- ja osaamiskokonaisuus (VM/Vahti/Juhta). Tilastokeskus pitää puutteena, että linjauksissa ei ole nostettu esille tavoitteita tai näkökulmia, jotka vahvistavat ja ylläpitävät luottamusta. Tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva vahva luottamus julkiseen hallintoon ja sen toimijoihin on syntynyt vuosikymmenten, ellei vuosisatojen aikana. Luottamus perustuu siihen, että tietoa käytetään ja hallinnoidaan oikein periaattein ja läpinäkyvästi. Tietosuojasta huolehtiminen, tietoturvan varmistaminen ja tiedon saattaminen avoimesti laajaan käyttöön ovat tärkeitä luottamuksen rakentajia. Luottamus mahdollistaa sen, että yhteiskuntamme on edelläkävijä tietopolitiikassa, tietovarantojen käytössä ja tietoon pohjautuvissa kansalaispalveluissa ja –prosesseissa. Tämä luottamus on pääoma, jonka varaan voimme rakentaa ja jonka menettämiseen meillä ei ole varaa.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Osaaminen, innovaatiot ja teknologia - Suomessa, Suomesta, Suomeen Osaavat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä, mutta myös yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumisen ja kriisinkestokyvyn perusta. Monipuolinen tiedon lukutaito auttaa tiedon hyötykäytön lisäksi informaatio- ja hybridivaikuttamiselta suojautumiseen. Yksilöiden osaaminen luo innovaatioita ja teknologista kehitystä yrityksille ja yhteiskunnalle, tämä puolestaan vahvistaa Suomen mainetta korkeatasoisen osaamisen maana ja siten edesauttaa Suomen kilpailuetua. Jos osaamisesta, ja varsinkin niiden yritysten erityisosaamisesta, joiden innovaatioiden varaan Suomen edelläkävijyyttä rakennetaan, ei pidetä huolta, on riskinä Suomen kilpailuedun menettäminen tiedon hyötykäytön ja osaamisen valuessa Suomesta ulkomaille. Samalla riskinä on korkeatasoisen erityisosaamisen tuloksena syntyneiden suomalaisten teknologiainnovaatioiden päätyminen ulkomaisten omistajien, joiden tietojen ja tekoälyn käyttöön liittyvät periaatteet eivät vastaa Suomen eettistä arvopohjaa, haltuun. Osaamisen ja tiedon hyödyntämisen myötä syntyvillä uusilla palveluilla ja liiketoiminnalla voidaan toisaalta edesauttaa ulkomaisen osaamisen ja investointien saamista Suomeen. Yksittäiset muutosehdotukset: Sisäministeriö esittää lisättäväksi linjauksen: • Turvataan suomalaisten tieto- ja teknologiainnovaatioiden sekä näihin liittyvän osaamisen kehittyminen ja yritysten pysyminen Suomessa, edistetään kilpailukykyä näihin liittyvien ratkaisujen viennissä Suomesta ulkomaisille markkinoille sekä edistetään näihin liittyvän osaamisen, tiedon ja investointien saamista ulkomailta Suomeen.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tätä tekstin osaa voisi tiivistää. Yleisluontoisia toteamuksia, kuten ’Työelämässä tuottavuus perustuu tehokkaan toiston sijaan yhä enemmän tilannekohtaiseen, luovaan, vuorovaikutteiseen ja jaettuun ongelmanratkaisuun’ ei tarvita. Todetaan, että luottamus edellyttää läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja luotettavuutta. Sitä voidaan ylläpitää huolehtimalla selkeistä tietovastuista sekä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden ymmärrettävyydestä, tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta niiden koko elinkaaren ajan. Tämä on keskeinen vaatimus ja nostaa esille kysymyksen kuinka keskeisten kansallisten tietovarantojen tietovastuista pitäisi pitkällä tähtäimellä huolehtia. Kykyyn huolehtia tietovastuista on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota mm. julkisella sektorilla toimintojen keskittyessä ja toiminnan/vastuun jakautuessa usean toimijan kesken (esim. virasto vs. Valtori).
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Open Knowledge Finland pitää selonteon tavoitteita osaamisen, osallisuuden ja luottamuksen osalta hyvinä. Open Knowledge Finland uskoo, että läpidigitalisoituvassa maailmassa on yhä tärkeämpää, että erityistä tukea tarvitsevat sitä myös saavat. Esimerkiksi viime vuosina on huomattu, että Suomessa on erityisen paljon poikia ja nuoria miehiä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Hybridivaikuttaminen tällaisiin ryhmiin voi olla huomattavan helppoa. Samaan aikaan eristyneisyyttä ja syrjintää koetaan monissa vähemmistöissä, kuten romaniväestön tai maahanmuuttajanuorten keskuudessa. Nopeasti vanheneva väestö asettaa myös oman haasteensa osaamiselle, osallisuudelle ja luottamukselle, koska tässä väestönosassa voi olla huomattava osa niitä, jotka eivät digitaalisia palveluja pysty käyttämään. On pohdittava, miten erilaiset syrjään helposti jäävät ryhmät saadaan mukaan digitalisoituvan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että IT-sektori itsessään joka palveluja konkreettisesti rakentaa, on huomattavan miesvaltainen. Myös tässä moninaisuuden kasvattaminen it-alalla olisi tärkeää. Yleinen hyvinvoinnin tukeminen, osaamiseen osallistumiseen ja luottamukseen panostaminen ovat tärkeitä aiheita siten myös perinteisellä tavalla: Onnistunut hyvinvointipolitiikka säteilee myös eettiseen ja onnistuneeseen tietopolitiikkaan. Pelkät sosiaaliset innovaatiot eivät riitä, vaan avainasemassa on hyvinvointia tasaava ja eriarvoisuutta vähentävä ennaltaehkäisevä politiikka. Tulevaisuudessa riittävät digitaidot, ohjelmoinnin perustaidot ja ymmärrys nykyteknologian vaikutuksista yhteiskuntaan tulee nähdä osana yleissivistystä. Tähän kuuluu myös kriittinen medialukutaito. Yhteiskunnan luottamusta voitaisiin lisätä myös kasvattamalla luottamusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tietokiteiden avulla. Tietokiteet ovat verkkosivulla yhteiskehitettyjä vastauksia täsmällisiin tieteellisiin tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Niiden avulla tutkijat voivat tuottaa tietoa ajankohtaisten yhteiskunnallisten päätösten tueksi. Näistä tietokiteistä olisi siis mahdollista aina tarkastaa paras tutkimustieto liittyen yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tietty kysymys-vastauspari löytyy aina samasta nettiosoitteesta, ja siksi vastauksia voidaan hyödyntää jopa koneellisesti ja käyttää erilaisten sovellusten tietopohjana. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kansalaisten luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen sekä datan keruuseen, sen hyödyntämiseen, algoritmien vaikutuksiin sekä yleisesti tekoälyn mahdollistamiin palveluihin on kriittinen kysymys digitaalisen yhteiskunnan oikeutuksen näkökulmasta. Viime vuosina on nähty useita tietovuotoja, ihmisiin on kohdistunut voimakasta hybridivaikuttamista ja esimerkiksi tekoälyyn perustuvan terveysteknologian lupaukset ovat toistaiseksi olleet suurempia kuin konkreettiset tulokset. Tässä mielessä julkisella sektorilla on kova työ sekä ymmärtää digitalisoituvaa infrastruktuuria paremmin että kyetä rakentamaan sen varaan toimivia palveluja, niin, etä ne edistävät luottamusta yhteiskunnassa eikä päinvastoin.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Oppimisessa ja osaamisen kehittämisessä tulisi mahdollisimman paljon hyödyntää erilaisia alustaoja ja sovelluksia, joilla mahdollisimman helposti voidaan osaamista edistää eri ikäryhmien, elämäntilanteiden tai esim. maahanmuuton tilanteissa. Esimerkkinä netissä suoritettavat luotettavat testit ja kokeet, joista saa todistuksen. Kirjastojen roolin vahvistaminen omaehtoisen oppimisen ympäristönä sekä tiedon hankinnan ja luovan käytön edistäjänä on kannatettavaa.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Työelämässä tekoäly korvaa ensi sijassa yksittäisiä työtehtäviä, ei kokonaisia ammatteja. Tämä vapauttaa työntekijöiden resursseja sellaiseen, mihin kone ei pysty. Muutoksen seurauksena tuottavuus paranee, mutta työntekijöiden osaamista tarvitaan kuitenkin edelleen. Työt työpaikkatasolla ovat ennemminkin murroksessa kuin loppumassa. Tulevaisuuden ammateissa korostuvat matemaattiset taidot, luovuus ja koneiden käyttömahdollisuuksien ymmärtäminen riippumatta toimialasta tai tutkinnosta. Työn murros merkitsee useimmille työn järjestämistavan muuttumista ja uusien taitojen oppimista. Joillekin työn murros tarkoittaa kuitenkin myös aivan uuden ammatin opettelemista. Molempia tilanteita yhdistää vaatimus uuden oppimisesta. Työelämässä tarvittavien uusien osaamisten osalta meidän on esitettävä kysymys siitä, kenen vastuulla on se, että työntekijät oppivat uusia taitoja, tehtäviä ja ehkäpä kokonaan uuden ammatin? Onko vastuu työntekijällä itsellään, onko se yhteiskunnalla vai onko se työnantajalla? Työmarkkinoiden muutokseen ja osaamiseen vastaamiseksi meidän on laadittava kansallinen osaamisstrategia, jossa kuvataan miten muutamme koulutusjärjestelmäämme vastaamaan tekoälyaikakauden haasteisiin ja toisaalta miten uudistamme järjestelmää siten, että se tukee työuran aikaista jatkuvaa oppimista jo työelämässä olevien osalta. Osaamisen kehittämisen osalta viittaamme myös TEM:n tekoälytyöryhmän työhön: Tekoälyajan työ - Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan -raporttia (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018).
      • Suomen Akatemia
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Osaamisen, osallisuuden ja luottamuksen rooli on selonteossa tuotu kiitettävästi esiin. Osaamispohja on kansallisesti keskeinen menestystekijä. Yksilön tasolla tiedon lukutaito (ja myös ”luku”taito eli lukujen ymmärtäminen) ovat ensiarvoisen merkittäviä. Linjaukset ovat oikeansuuntaisia. Niissä tulisi myös korostaa tarvetta pohtia tästä näkökulmasta oppisisältöjä kaikilla koulutusasteilla: mitä peruskoulusta, ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta, korkeakoulusta valmistuvan pitäisi näistä asioista osata?
      • Luonnonvarakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tiedon lukutaidon ja medialukutaidon esiin nostamista pidämme tärkeänä. Tässä yhteydessä toivomme että erityisesti korostetaan ymmärrystä erilaisista tietolähteistä esim. tutkittu tieto, institutionaalinen tieto, kokemusperäinen tieto ja mielipide, ja niiden eroista.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Osaamisen puute estää monilta kuluttajilta tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämisen ja omia henkilötietojaan koskevien oikeuksista huolehtimisen. Kuluttajaliitosta on välttämätöntä, että ihmisille annetaan tietoyhteiskunnan edellyttämät perustaidot ja että näitä taitoja pidetään ajan tasalla. Lisäksi niille ihmisille, joiden taidot eivät ole riittävät, pitää olla tarjolla riittävästi digitukea. Osallisuuden oleellinen osa on mahdollisuus palvelujen käyttämiseen. Käytännössä sähköisten palvelujen käyttäminen on mahdotonta esimerkiksi monille näkövammaisille tai vanhuksille. Tämän vuoksi Kuluttajaliitto katsoo, että palveluiden pitää olla saavutettavia. Lisäksi palvelut ovat usein liian vaikeasti käytettäviä eikä nuori ja tervekään ihminen osaa käyttää niitä ilman kohtuutonta vaivannäköä, joten myös palveluiden käytettävyys on varmistettava. Samoin on huolehdittava niistä ihmisistä, jotka eivät lainkaan pysty käyttämään sähköisiä palveluita. Kuluttajaliitto katsoo, että luottamus palveluihin edellyttää ainakin riittävää osallisuutta, palveluiden teknistä luotettavuutta, tietoturvasta ja henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä huolehtimista, laiminlyönteihin syyllistyneiden saattamista vastuuseen teoistaan ja ihmisten kokemien vahinkojen korvaamista. Luonnollisestikin myös tekniikan ja toimintatapojen kehittymisestä koituvien hyötyjen ja haittojen on jakauduttava oikeudenmukaisesti.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälyn mahdollisimman kattava hyödyntäminen vaatii olemassa olevan suomalaisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Alan koulutusta on myös merkittävästi lisättävä kaikilla asteilla. Koulutusta tulee kehittää yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä julkisten organisaatioiden yhteistyöllä. Tekoälyn avulla voidaan kehittää esimerkiksi oppimisanalytiikaa ja oppimista tukevia sovelluksia, joiden avulla oppija voi edetä juuri hänelle sopivalla tavalla omaa henkilökohtaista opintopolkuaan. Data-analyysi on keskeinen osaamisalue kasvun ja innovoinnin kannalta ja siksi onkin tärkeää, että datatieteen (data science) koulutus tuodaan useille eri sovellusalueille, jotta yhteiskunnan palvelukseen saadaan monipuolisia ja datankäsittelyn haasteisiin vastaavia osaajia. Erityisen tärkeää on huomioida, että eri aloilla tarvitaan erilaista dataosaamista. Digitaalisten taitojen suhteen tulee myös varmistaa, että kansalaisilla on tarvittava osaaminen datan arvon ymmärtämiseen: miten dataa käytetään ja mitkä ovat yksilön oikeudet omien tietojensa suhteen. Tämä on oleellista myös omadata –ajattelun näkökulmasta. Dataosaamista ja -taitoja tulisi myös sisällyttää elinikäisen oppimisen avaintaitojen määritelmään.   Dataosaamisen ja -taitojen olennaisena osana tulee olla myös ymmärrys datan hyödyntämiseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Tämä tulee huomioida paitsi koulutusohjelmien suunnittelussa, myös osana digikansalaisen yleissivistystä. Lisäksi tiedollisten taitojen lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän myös itsetuntemusta, koska se on osa kriittistä medialukutaitoa ajassa, jossa eri intressitahojen vaikuttamisyritykset ovat tehokkaampia kuin koskaan aikaisemmin.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälyn ja uusien teknologioiden haasteet ja mahdollisuudet koskevat kaikkia toimialoja, jolloin elinikäisen oppimisen tavoitteet tulee nähdä pitkän aikavälin investointina ja osana hyvinvointia. Globaali vastuu ja kestävän kehityksen linjaukset tulee nähdä osana kansallista ja kansainvälistä kehittämistoimintaa. SAK antaa suuren arvon sille, että toimenpiteitä kohdennetaan heikommassa asemassa olevien osallisuuden kokemuksen ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen. Suomella on kehittynyt koulutusjärjestelmä, jolla on kyky vastata tekoälyn asettamiin osaamisen haasteisiin. Koulutuksella ja jatkuvalla oppimisella on huolehdittava, että koulutuksesta valmistuneilla on valmiudet hyödyntää osaamistaan ja kehittää sitä edelleen eri toimialoilla. Oppimaan oppimisen perustaidon rakentavat pohjan myöhemmälle osaamisen kehittämiselle ja elämässä ja työelämässä selviytymiselle. Kuitenkin Suomessa on edelleen noin puoli miljoonaa aikuista, joilla on puutteita luku-, matemaattisissa ja tietoteknisissä taidoissa. SAK on ajanut perustaitotakuuta keinona aikuisväestön osaamistason ja koulutuksen tasa-arvon kohentamiseen. Tässä vastuu on eri koulutusasteiden toimijoilla niin ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa kuin korkeakouluilla ja yliopistoillakin. Digitalisaation ja tekoälysovellusten kehitys voi johtaa yksilöiden eriarvoistumiseen ja heikentää osan asemaa työmarkkinoilla. Erityisen haavoittuvia ovat vähän koulutusta saaneet sekä maahanmuuttajat. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei aina pysty kyllin nopeasti reagoimaan tällaisiin osaamisvajeisiin, erityistarpeisiin ja kysynnän muutoksiin. Yhteistyötä eri koulutusasteiden ja etenkin vapaan sivistystyön kanssa tulee kehittää ja luoda uusia malleja myös lyhytkestoiselle koulutukselle. Uuden teknologian myötä mahdollistuu myös keinoja entistä paremmin tunnistaa erilaisia ohjauksen tarpeita tai ura- ja koulutusmahdollisuuksia. SAK katsoo, että näiden ohjaus- ja oheispalveluiden kehittämiselle sekä ennakointitiedon hyödyntämiselle on muutoksessa erityinen tarve.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Etiikka tulisi integroida kaikkeen koulutukseen kaikilla koulutustasoilla ja kaikilla tieteenaloilla.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tekoälypohjaisten järjestelmien ja teknologioiden hyödyntäminen edellyttää käyttäjiltä uusia osaamisalueita, jotka voidaan todeta uhkaksi tai mahdollisuudeksi. Sisäistetyn tiedon ja ymmärtämisen syntymisen edellytys on korkeatasoinen peruskoulutus, jatkuvan osaamisen kehittäminen sekä perus- ja soveltava tutkimus.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ministeriön näkemyksen mukaan selonteossa on oikealla tavalla painotettu osaamisen, osallisuuden ja luottamuksen merkitystä tietoon perustuvan yhteiskunnan kehittymisen edellytyksenä. Luvussa on hyvin huomioitu väestön osaamispohja aktiivisena tietopolitikkaan vaikuttavana tekijänä. Tiedon tuottamista, ymmärtämistä ja hyödyntämistä vahvistavilla tietopoliittisilla linjauksilla ja toimenpiteillä voidaan tukea aktiivista kansalaisuutta ja edistetään demokratiaa. Selonteon tavoitteet kestävästä ja osaavasta yhteiskunnasta edellyttävät koko väestön osaamis- ja sivistyspohjan, tiedon lukutaidon sekä digitaalisten taitojen vahvistamista. Selonteon linjauksissa on onnistuneesti huomioitu myös kirjastojen merkittävä rooli tiedon hankinnan ja luovan käytön sekä omaehtoisen oppimisen ympäristöinä. Luvun linjauksiin sisältyy kaksi vaihtoehtoista linjausta henkilökohtaisesta vastuusta tietoturvallisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää laaja-alaisempaa linjausta ”Panostetaan ihmisten vastuullisen ja turvallisen toiminnan kehittymiseen erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä” näistä parempana linjauksena.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Osaamisen (s. 20-21) osalta KKV kannattaa tiedon lukutaidon ja jatkuvan oppimisen tukemista. Huomiota olisi kiinnitettävä perustaitoihin, digitaalisiin kompetensseihin, jotka luovat tiedolliset valmiudet oppimiselle. EU:n Digital Competence Framework (https://ec.europa.eu/jrc/en/digcomp/digital-competence-framework) määrittelee viisi digitaitojen osaamisaluetta: tiedon ja datan lukutaito, kommunikaatio ja yhteistyö, digitaalisen sisällön luominen, turvallisuus, ongelmanratkaisu. Osallisuuden (s. 21) osalta KKV toteaa, että ihmiset kokevat tärkeäksi mahdollisuudet osallistua sekä demokraattiseen päätöksentekoon että kaupallisiin markkinoihin. Digiympäristössä mahdollisuus toimia kuluttajana ei ole itsestään selvää, sillä pääsy tarjonnan piiriin voi olla monin tavoin porrastettua tai jopa rajattua. Linjauksissa (s. 23) esitetään, että erityisiä toimia kohdennetaan heikoimmassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen. Tässä yhteydessä voitaisiin painottaa tosiasiallista osallisuutta ja sitä, kuinka osallisuus toteutuu käytännössä. Luottamuksen (s. 22) osalta KKV toteaa, että luottamusyhteiskunta on mahdollistanut paitsi monet julkiset palvelut myös markkinatalouden ja toimivat kaupalliset palvelut.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietopolitiikan linjaukset osaamisen kehittämisestä, aktiivisesta kansalaisuudesta ja osaamistarpeiden muutosten ennakoinnista ovat toistaiseksi hyvin yleisluontoisia. Avoimeksi jää, seuraako tietopolitiikasta jotain erityisiä muutoksia osaamisen sekä osallisuuden yleisiin politiikkatoimiin. Esimerkiksi poikkitieteellisyys, ohjelmointi, laskennallinen ajattelutaito sekä datatieteen merkitys ovat keskeisiä tietopolitiikan toteuttamisessa. Toisaalta, paljon korostettu eettinen pohdinta ei näy nykyisissä linjauksissa erityisen selkeästi.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Osaamista käsittelevässä kappaleessa todetaan, että ” Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen ja ihmisten motivointi uuden oppimiseen vaativat uusia ratkaisuja lainsäädäntöön, verotukseen, sosiaaliturvajärjestelmään, koulutuksen rahoitukseen ja kehittämiseen sekä työssä ta-pahtuvaan oppimiseen.” Tämä jättää vähälle huomiolle sen, että myös itse koulutuksen toteutustapaa, organisoinnin muotoja, rahoituspohjaa, tarjonnan laajuutta ja monipuolisuutta sekä saavutettavuutta, on uudistettava vastaamaan muuttuneita tarpeita ja kysyntää. Sama pätee myös työelämään, jonka on joustettava nykyistä enemmän, jotta ihmisten osaamisen uudistaminen on mahdollista tarkoituksenmukaisella tavalla. Ihmiskeskeinen lähestymistapa on luonnollista osaamisesta puhuttaessa. Olisi kuitenkin hyödyllistä jatkaa tästä eteenpäin myös yritystason tarkasteluun, koska yksilöiden osaamisen välittyminen kansantalouden kilpailukykyyn tapahtuu paljolti yritysten kautta. Yritystason toiminta on ratkaisevassa asemassa, siinä miten koko kansantalous menestyy tietotalouden ajassa. Selonteossa on hienosti mukana ajatus koko elämän ja työuran läpi jatkuvasta osaamisen kehittämisestä. Yritystasolla tämä liittyy osaamisen kehittämisen lisäksi toimintatapojen kehittämiseen, niin että oppiminen työn lomassa on mahdollista. Uudenlaiset mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen ja tietovirtojen ympärille organisoituva liiketoiminta haastaa yrityksiä toimintatapojen muutokseen. Kirjastoilla on epäilemättä myös tulevaisuudessa roolinsa tiedon saavutettavuudessa ja oppimisen tukemisessa. Kirjastojen roolina onkin olla kaikille avoimina digiajan oppimisen ja tekemisen paikkoina, missä on digiajan laitteita käytettävissä. Tulevaisuuden tiedon ja osaamisen hankintakanavat ja –välineet tulevat kuitenkin suurella todennäköisyydellä olemaan yhä globaalimpia ja perustuvat digitaalisiin ratkaisuihin, joiden hyödyntäminen ei ole riippuvainen nykyisen kaltaisen kirjastolaitoksen puitteista.
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kommentit linjauksiin: - ”Panostetaan koko väestön osaamis- ja sivistyspohjan, tiedon lukutaidon sekä digitaalisten taitojen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen koulutusjärjestelmässä ja sen ulkopuolella. Vahvistetaan kirjastojen roolia tiedon hankinnan ja luovan käytön sekä omaehtoisen oppimisen ympäristöinä.” o Keskeisten taitojen listaan ehdotetaan lisättäväksi: tunneäly, vuorovaikutustaidot, empatia sekä elinikäisen oppimisen vahvistaminen.
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • On selvää, että koko väestön osaamiseen on panostettava tiedon hyödyntämisen ja digitaalisten taitojen kehittymisen osalta. Suomessa tulee olla valittujen kärkien osalta huipputason koulutusta ja tutkimusta. Toisaalta tekoälyyn ja digitalisaation liittyviä sisältöjä tulee saada kaikkien alojen koulutusohjelmiin riittävällä tasolla. Päämääränä ei kuitenkaan ole se, että jokainen kansalainen olisi ohjelmoinnin taitaja tai tekoälyn huippuasiantuntija. Keskeistä on se, että jokaisella kansalaisella olisi riittävän monipuoliset kyvykkyydet hyödyntää jo monia käytössä olevia palveluita ja ratkaisuja omassa työssään, koulutuksessaan tai vapaa-aikanaan. Koulutuksessa ja oppimisessa data-analytiikka ja tekoäly luovat merkittävästi uusia mahdollisuuksia. Oppimisanalytiikkaa ja siihen liittyviä ratkaisuja kehitetään kovaa vauhtia ja niitä on tarjolla oppilaitoksille ja opettajille, esimerkkinä Turun yliopiston kehittämä ViLLE -järjestelmä. Datan avulla voidaan muun muassa paremmin tunnistaa oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia.
      • Tulli.fi, Ulkomaankauppa- ja verotusosasto, Asiakkuus- ja veronkantoyksikkö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tullin käsityksen mukaan osallisuus (ja/tai osallistaminen) ei toteudu pelkästään sillä, että ihmiset saavat viranomaiselta tietoa tai voivat käydä vuoropuhelua viranomaisen kanssa. Jotta osallistuminen/osallistaminen toteutuu, on sillä oltava riittävät takeet. Osallistumisen viimesijainen tae on vireillepano- ja muutoksenhakuoikeus. Selonteossa oikeusturvanäkökulmaa voisi käsitellä laajemmin.
      • Tieteentekijöiden liitto, Tieteentekijöiden liitto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sosiaaliseen kestävyyteen liittynevät mm. oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, valta ja vaikutusmahdollisuudet sekä yksilön kokema merkityksellisyys yhteisön jäsenenä. Muistion luku 4.4 osaaminen, osallisuus ja luottamus sivuaa tätä teemaa sekä korostaa linjauksissaan osaamis- ja sivistyspohjan, tiedon lukutaidon tärkeyttä. Osallisuuden ja luottamuksen synnyttäminen yhteiskunnassa edellyttää myös muuta aineetonta pääomaa kuin tietoa. Voisi ajatella, että empaattisuus on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin tieto. Tähän liittyy myös luku 4.3 Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta. Robotit palvelujen toteuttajina eivät koskaan voine korvata empaattisuuden merkitystä esim. hoitajan ja hoidettavan välisessä vuorovaikutuksessa.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Megatrendit kuten teknologian kehittyminen, työn muutos sekä väestökehitys haastavat koko Eurooppaa. Sitran näkemyksen mukaan tarvitaan elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamisen kehittäminen nähdään tuottavana pitkän aikavälin investointina ja hyvinvoinnin lähteenä. Ensimmäisen toimenpide-ehdotuksen osalta Sitra pitää tärkeänä, että Suomi pyrkii vaikuttamaan Suomen lisäksi koko Euroopan väestön osaamiseen ja sivistyspohjaan. Lisäksi osaaminen ei ole vain yksilön vastuulla oleva asia, vaan myös organisaatioiden ja niiden johtamiseen liittyvä kysymys. Jo tunnistetut osaamiskapeikot tulisi pystyä täyttämään uusilla ketterillä koulutuskonsepteilla. Sitra tukee toimenpide-ehdotusta, jossa toimenpiteitä kohdennetaan heikommassa asemassa olevien osallisuuden kokemuksen ja osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen esimerkiksi sosiaalisilla innovaatioilla. Sitra pyytää kuitenkin lisäämään sosiaalisten innovaatioiden lisäksi mukaan myös maininnan palveluista. Sitra haluaa painottaa, että kun tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön, on tärkeää pitää keskeiset sidosryhmät mukana ovatpa ne sitten kansalaisia, asiakkaita tai ammattilaisia. Sitra haluaa korostaa, että yksilöiden ja ammattilaisten kannalta luottamus on keskeinen elementti tekoälyn hyödyntämiselle. Luottamuksen turvaamiseksi tarvitaan keinoja, jotka varmistavat että järjestelmät toimivat oikein ovatpa ne tietoa, tukea tai päätöksiä tekeviä. Mitä kriittisemmistä sovelluksista on kyse, sitä tarkemmin tulee pohtia niiden käytön hyväksymistä. Hyväskymiskäytännöt voivat vaihdella kevyemmästä itsearvioinnista, vaatimusten ja kriteerien asettamisesta ja niiden täyttymisen arvioinnista, sertifiointiin ja raskaimmassa menettelyissä markkinoille hyväksymiseen, kun kyseessä on yksilön turvallisuuden ja terveyden kannalta kriittiset tekoälysovellukset. Tällaisia ovat esimerkiksi yksilön terveyttä, sairautta ja hoitoa arvioivat tekoälyjärjestelmät.
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Ylituomari Ann-Mari Pitkäranta
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteon jatkokäsittelyssä olisi myös kannatettavaa tarkemmin huomioida hybridivaikuttamiseen ja kyberturvallisuuteen liittyvät uhkat, jotka voisi merkittävyytensä ja ajankohtaisuutensa vuoksi käsitellä esimerkiksi kokonaan omina kohtinaan. Myös uhkien varautumissuunnittelun voimakkaampi esille tuominen laajemmalla ja tarkemmalla tasolla toisi ennakoinnin merkityksen paremmin näkyviin. Konkreettiset toimenpide-esitykset ja vastuiden selkeä määrittely parantaisi myös asiakirjan esitysten hahmottumista käytännön tasolle.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kappaleessa 4.4.1 Osaaminen, on käsitelty pääasiassa yksilöiden osaamista. Puolustusministeriö kiinnittää huomiota suomalaisten yritysten, joilla on tietopolitiikan osa-alueiden erityisosaamista, säilymiseen Suomessa. Yritysten omistuspohjan muutokset ja sitä myötä pysyvyys ja jatkuvuuden hallinta voivat muodostaa riskin kansalliselle osaamiselle. Tiivistelmässä sivulla 2 mainitaan tekoälyn ja datatalouden osaamisvaje, mikä on ongelmana ja hidasteena kehitykselle. Tällä tarkoitettaneen tekoälyn hyödyntämisen osaamista. Sama osaamisvaje pätee tekoälyyn liittyvien turvallisuusuhkien ja riskien hallintatoimien osaamiseen. Viranomaisella on kuitenkin julkisuuslain 18 §:ssä säädetty velvollisuus suorittaa jatkuvaa uhkien ja riskien arviointia ja tasapainon säilymiseksi juuri tätä tulisi tuoda vahvemmin esille – velvollisuutta analysoida uhkia sekä velvollisuutta huolehtia siitä, että uhkien, haavoittuvuuksien ja riskien kartoittamisessa on riittävästi ammattitaitoisia henkilö- ja muita resursseja, sillä tekninen kehitys edellyttää paitsi uhkien tunnistamista myös niiden hallitsemista. Uudenlaista suorituskykyä on siis luotava myös tälle osa-alueelle. Tekoälyn turvallisuuteen liittyvä osaaminen voisi olla Suomen erityisosaamista, josta Suomi tehdään tunnetuksi. Linjaukset: • Turvataan kansallinen osaaminen erityisesti varautumisen, valmiuden ja tekoälyn turvallisuuden näkökulmasta
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 4.4 Osaaminen, osallisuus ja luottamus 4.4.1 Osaaminen Kuntaliitto näkee, että kirjastoilla on tärkeä rooli omaehtoisen oppimisen tukemisessa, mutta on myös muita kansallisia ja kansainvälisiä tahoja, joilla on tärkeä rooli (kansa-laisopistot, avoimet ammattikorkeakoulut, avoimet yliopistot, etäopiskeluverkkosivus-tot, median tarjoamat oppimisalustat ja yleinen tiedonvälitys ym.). 4.4.2 Osallistuminen Kuntaliitto ehdottaa, että tekstiä koskien osallisuuden mahdollisuutta täsmennetään saavutettavuus ja esteettömyys -näkökulmilla. Digitaalinen toimintaympäristö tulee olla kaikkien saavutettavissa. Kuntaliitto esittää lisäystä linjaukseen ”Tuetaan aktiivista kansalaisuutta tarjoamalla julkiset tiedot, toiminnot ja palvelut kaikkien SAAVUTETTAVAKSI ESTEETTÖMÄSTI.”
      • Viestinnän eettinen neuvottelukunta VEN
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • 3. Osallisuus ja viestintäkulttuurin kehittyminen (kohta 4.4) Viestintäympäristö on muuttunut voimakkaasti erityisesti sosiaalisen median nousun myötä. Julkisen päätöksenteon ja viranomaisten digitaalisen kehityksen painopiste on ollut viranomaispalveluiden ja viranomaisten kohtaamisen tuomisella digitaaliseen maailmaan eri verkkopalveluiden muodossa ja toisaalta medialukutaidon kaltaisten kansalaistaitojen kehittämisessä. Näiden panostusten ohella muuttunut viestintäympäristö todennäköisesti kaipaa aiempaa suurempaa jalkautumista eri kanaviin kansalaisten osallisuuden kasvattamiseksi ja eriytymiskehityksen estämiseksi. Osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa näyttää liiankin usein tarkoittavan sitä, että kansalainen osallistuu viranomaisen määrittämään prosessiin tietyllä viranomaisen määrittämällä digitaalisella alustalla. Tällaisen toimintamallin sijaan päättäjien ja viranomaisten tulee kohdata kansalaiset siellä, missä he (digitaalisesti) ovat, kuten sosiaalisen median palveluissa.
      • Opetushallitus, Hallintopalvelut/tietohallinto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Luvussa mainitaan, että ”tekoälyn opettamisessa tarvitaan eettisiä standardeja”. Alussa on kuitenkin todettu etiikan olevan jo määritelmällisesti ja katsantokannallisesti haastavaa. Siksi olisi hyvä konkretisoida eettiset standardit, joita tässä kohdin tulisi noudattaa. Tekoälyjen opetusaineistojen julkisuus (vrt. MNIST tietokanta) tuo läpinäkyvyyttä tekoälyjen toimintaan ja kasvattaa luottamusta. Osallisuuteen ja luottamukseen liittyen olisi syytä pohtia, onko henkilöllä oikeus unohtaa tekoälyjen oppimat mallit henkilöstä itsestään? Onko malli itsessään dataa, jonka hyödyntämiseen on henkilön annettava suostumus? Tekoälyjen kehittämiseen tarvittava osaaminen ja sen vahvistaminen antaa paremmat vaikutusmahdollisuudet tekoälyjen kehittymiseen vaikuttamisessa ja tätä kautta myös paremmat edellytykset ottaa kantaa eettiseen näkökulmaan. On tärkeää suunnata osaamisen kehittämistä siihen, että asiantuntija voi osallistua tekoälyn kouluttamiseen ja tekoälyn tuottamien tulosten tulkintaan. Asiantuntijoiden työ muuttuu digitalisaation ja tekoälyjen myötä tekoälyjä hyödyntäviksi ja viime kädessä vastuu kuitenkin niiden avulla tehtäviin päätöksiin jää asiantuntijalle itselleen, joten asiantuntijan on kyettävä ymmärtämään ja kouluttamaan tekoälyt sellaisiksi, että voi luottaa niihin. Tekoälyn tuomat mahdollisuudet kyberuhkia vastaan ovat myös osaamisen kehittämisen yksi painopistealue, johon kannattaisi kansallisesti kiinnittää enemmän huomiota. Luvun linjaukset ovat yleisellä tasolla ja niitä helppo kannattaa.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Visiossa hyvän elämän Suomesta korostetaan Suomen laajaa sivistyspohjaa ja yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten korkeaa osaamista ja oppimiskykyä. Vision jälkeinen kappale (4.1) alkaa toteamuksella ”tietopolitiikan avulla valmistaudutaan tulevaisuuteen, jossa taloudellinen kilpailukyky tukeutuu tiedolliseen kilpailukykyyn”. Kappale 4.4. käsittelee laajemmin osaamisen ja oppimisen merkitystä tietopolitiikassa. Tiedollinen kilpailukyky edellyttää, että koulutusjärjestelmällä ja sen toimijoilla on riittävät resurssit yksilöiden tiedollisten valmiuksien opettamiseen ja kartuttamiseen. Tämä koskee niin peruskoulutusta kuin sen jälkeistä opetusta. Ei voida ajatella, että työssä ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen olisi mahdollista ilman korkean tason monialaista opetusta ja tutkimusta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Pienenä huomiona kappaleessa 4.4.1 sivulla 21 mainitaan “autonomiset työt”, joiden hintaa markkinat painavat alas. Lukijalle ei ole selvää, mitä tällä tarkoitetaan.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteossa on tuotu hyvin esille osaamisen kehittämisen ja koulutuksen merkitys sekä keskeiset osaamisalueet tietopolitiikan kannalta. Tiedon lukutaidolle ja tieto-osaamisen kehittämiselle on yhä suurempi tarve. Kirjastojen roolin vahvistaminen suomalaisten digitaalisten taitojen kehittämisessä ja digitaitojen polarisaation vähentämisessä on erittäin kannatettava linjaus. Laadukas tiedonhallinta takaa, että luottamus tietoon on säilytettävissä. Selonteossa on tunnistettu laadukkaiden, hyvin luokiteltujen ja kuvattujen tietojen arvo.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • On varmistettava, että on olemassa riittävästi tahoja, jotka voivat antaa turvallisia ja luotettavia digituen palveluja. Kirjastot ovat yksi hyvä mahdollisuus mutta tulee kartoittaa laajasti myös muiden julkisten toimijatahojen mahdollisuuksia antaa tukea ja siten vahvistaa kansalaisten osaamista ja osallisuutta digipalveluiden käyttäjinä. Esitämme, että linjauksiin lisätään kohta ”Varmistetaan luotettavien ja laaja-alaisten digitukipalveluiden tarjoaminen alueellisesti kattavasti.”
      • Suomen UNICEF ry, Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntija. Lausunto valmisteltu yhdessä muiden Suomen UNICEFin asiantuntijoiden kanssa, Leino Irene
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Hallituksen selonteossa viitataan useassa kohdassa osallisuuden kokemukseen. Suomen UNICEF haluaa korostaa, että osallisuuden kokemus syntyy muiden tekijöiden lisäksi myös siitä, että omaa viiteryhmää on kuultu ja palvelut on kehitetty aidosti käyttäjien näkökulmasta. Lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua erilaisten heihin kohdistuvien ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen on äärimmäisen tärkeää, koska he ovat parhaita oman elämänsä kokemusasiantuntijoita. Useita eettisiä riskejä voidaan myös poistaa sillä, että loppukäyttäjät kuten lapset osallistetaan jo alusta asti suunnitteluprosessiin. Jotta lapset ja nuoret kykenevät osallistumaan keskusteluun ja suunnitteluun, heidän ymmärrystään tekoälyn kehittämisestä ja omista oikeuksistaan pitää lisätä. Taloudellisten resurssien puute (esim. lapsiperheköyhyys) ei saa muodostua esteeksi lasten osallistumiselle ja mahdollisuuksille hyötyä tekoälyn tuomista mahdollisuuksista.
      • Teknologiateollisuus ry, Mäkinen Jussi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Esitämme linjausten täydentämistä seuraavasti: • Tekoälyn käytön eettisten kysymysten monitieteiseen soveltavaan tutkimukseen tulee panostaa ja tavoite on asetettava kansainväliselle huipulle. • Suomessa on tunnistettava alueet, joilla on mahdollisuus kehittää osaaminen maailman kärkeen (koneoppiminen, data-analytiikka) ja muodostettava PPP-yhteistyössä alustat, jotka kiihdyttävät osaamista ja sen hyödyntämistä. • Työelämässä olevien osaamisen päivittäminen on haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan uusia keinoja ja ennakkoluulotonta ajattelua ja uusien oppimismuotojen laajaa käyttöä (osaamismoduulit, avoin korkeakouluopetus, markkinaehtoinen täydennyskoulutus).
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Kirjasto osaamisen kehittämiseen liittyvänä vastuutahona jää ainoana mainittuna vastuutahona epäselväksi. Aluehallintovirastot esittävät että yhtenä vastuutahona voisi olla yhteisten asiakaspalvelupisteiden palvelut.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Julkisen puolen, yliopistojen ja yritysten yhteistyötä on lisättävä tässä. Julkinen puoli pystyy mahdollistamaan tehokkaasti, jos keskustelu saadaan käyntiin. Tärkeää on myös, että yhteistyö täytyy saada ketteräksi ja ennakoivaksi. Kuntalaisten luottamuksessa on tärkeää ottaa huomioon ne jotka ovat esimerkiksi digitaalisten palveluiden perässähiihtäjiä. Jos heitä ei saada mukaan tai heille ei mahdollisteta heille sopivaa palveluiden käyttöä, ei julkinen puoli saa raskaiden palveluiden käyttöä kuriin ennaltaehkäisevästi.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • 4.4.3. Yksi vastuas näihin luottamusta nakertaviin seikkoihin on se, että tekoälyjärjestelmät valvoisivat poliitikkojen valehtelua. Esimerkiksi Kreikan kriisin suhteen monet suomalaiset poliitikot ("Sori siitä") valehtelivat silmät päästään eri medioiden haastatteluissa, että mitä Kreikassa oikein tapahtuu. Valheiden ja propagandan avulla on koko maailman historian ajettu poliittisia päämääriä ja pseudouudistuksia. Tähän ei ole tulevaisuuden yhteiskunnissa enää varaa, totuus on yksi tärkeimmistä eettisistä periaatteista ja sitä ei voi uhrata pragmaattisuuden alttarille, ilman että koko yhteiskuntajärjestys romahtaa. Suomen tulisi ajaa sellaisten tekoälyjärjestelmien kehittämistä koko EU:n tasolla, joka suitsii poliittikkojen ja talouselämän keskeisten vaikuttajien valehtelua. Sitoutuminen totuuteen ja valheellisuuden paheksuminen pitäisi kirjata ainakin jonnekin tähän selontekoon. Digitaaliset järjestelmät mahdollistavat myös tehokkaan ja lähes reaaliaikaisen faktantarkistuksen ja faktantarkistusjärjestelmiä olisikin kenties hyvä kehittää ja rahoittaa. Voi olla myös tarpeen pohtia uuden ammattiryhmän perustamista: tekoälykouluttajat, jotka ovat tavoitettavissa niin kirjastoissa kuin eri koulutuslaitoksissa. Heidän osaamiseen kuuluisi niin yhteiskuntatieteitä, filosofiaa kuin kogntiotieteitä, tilasto-osaamista ja tekoälyosaamistakin. Heidän tehtävänään olisi olla laajasti yhteiskuntien käytössä, heille varmasti olisi tarvetta myös yrityksissä, kuntien hallinnossa jne. Heidän ammattikuvaukseensa tulisi kuulua kattavat viestinnälliset ja kommunikatiiviset valmiudet ja jonkinlainen eettinen koodisto tai vastuu (hippokrateen valan tyylisesti), jossa he sitoutuvat ammattitaidollaan palvelemaan yhteiskunnan kokonaishyvinvointia sairaanhoitajien, poliisien ja palomiesten tapaan. He voisivat erikoistua eri koulutustasoille ja eri ikäisten väestösegmenttien tarpeisiin. Samalla tavalla kuin suomessa on oppivelvollisuus, voitaisiin suomeen säätää jonkinlainen lain tukema velvoite ymmärtää digitaalista teknologiaa, sen rajoitteita ja mahdollisuuksia. Kyseeessä voisi olla vaikka vain n. 10 tunnin mittainen minimikurssi, joka tarjotaan porrastetusti alle 60-vuotiaille kansalaisille -- kyseistä velvoitetta voisi laajentaa nuorempien ikäpolvien kohdalla kunnes siirtämävaihe on ylitetty.
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry, Sippola Anniina
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • SAMOK yhtyy selvityksen näkemykseen siitä, millainen osaaminen on tietopolitiikan kannalta keskeistä. SAMOK korostaakin, että näiden taitojen tulee kuulua kaikkiin tutkintoihin. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen sisällöissä tulee jatkossakin olla myös näitä taitoja tarjoava yleissivistävä osuus joka samalla antaa valmiudet jatko-opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Haluamme myös korostaa että koulutuksella on tärkeä rooli kansalaisten osallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa. Siksi näemmekin tärkeäksi että koulutuksen saavutettavuuteen, keskeyttämisen ehkäisemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan. Näin varmistetaan että kaikilla suomalaisilla on valmiudet hallita omaa dataansa ja toimia aktiivisena kansalaisena kehittyvässä yhteiskunnassa.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman huippua, kykenee se yhä heikommin vastaamaan digitalisaation alati nopeammin liikuttaviin osaamistarpeisiin. Osaamistaseemme on valahtamassa rakenteellisesti alijäämäiseksi. Tämä hidastaa talouden ja työllisyyden kehitystä ja syö hyvinvointimme edellytyksiä. Suomi tarvitsee ketterämmän ja laajapohjaisemman osaamisjärjestelmän. Sen on käsitettävä oppilaitosten lisäksi myös työpaikat ja muut oppimisen ympäristöt sekä osaamispalveluita tarjoavat ja oppimisteknologiaa kehittävät yritykset. Sen on kannustettava yksilöitä läpi työuran jatkuvaan oppimiseen ja yrityksiä jatkuvaan kehittymiseen ja tarjottava siihen myös räätälöityjä ratkaisuja. Varhais- ja nuoruusvuosina rakentuvien perusvalmiuksien ja asenteiden on suunnattava uuden sukupolven osaajat elinikäiselle kasvu-uralle. Muutosesityksemme: • Selonteossa on linjattava, että Suomi laatii kansallisen osaamisjärjestelmästrategian, joka määrittelee jatkuvan oppimisen periaatteelle rakennetun ja tietoyhteiskunnan ja -talouden osaamistarpeisiin vastaavaan järjestelmän periaatteet ja tavoitteet. Strategiassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota data- ja teknologiataitoihin sekä tieto- ja alustatalouden liiketoimintaosaamiseen.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Osaamisen turvaamiseksi on vahvasti panostettava koulutukseen sekä tutkimukseen. Suomalainen osaaminen ei kehity ilman vahvaa asiantuntijuutta ja tutkimustietoa tekoälyn käytöstä ja mahdollisuuksista. Suomalaisen koulutusjärjestelmän on sekä tuotettava tekoälyn käytön asiantuntijoita että taattava kaikille kansalaisille ymmärrystä tekoälyn toiminnan periaatteista. Tämä edellyttää kansalaisten kouluttamista yleisellä tasolla ja tietyissä ammattiryhmissä vahvaa perus- ja täydennyskoulutusta. Digitalisaatioon ja tiedon hyväksikäyttöön on investoitu hallitusohjelman mukaisesti, vastaavaa vahvaa panostusta tarvitaan myös koulutukseen ja tutkimukseen.
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Lempinen Petri
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Suomi vauras ja teknologisesti kehittynyt yhteiskunta, jolla on mahdollisuudet hyötyä tekoälystä ja uusista teknologioista. Suomella on kehittynyt koulutusjärjestelmä, jolla on kyky vastata tekoälyn vaatiimiin osaamisen haasteisiin. Nämä haasteet koskevat uusien teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Tämän rinnalla on koulutuksella ja jatkuvalla oppimisella huolehdittava, että työelämän asiantuntijoille ja sinne valmistuvilla on koulutuksen päättymisen jälkeen ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista eri toimialoilla, jotta he osaavat hyödyntää uusia mahdollisuuksia eri toimialoilla. Ammattikorkeakoulut voivat ottaa selonteossa kaavaillun kehityksen edistämisessä monenlaisia rooleja, koska ne ovat käytännön kosketuksessa yrityselämän kanssa. Eri alojen koulutusten sisällöt mahdollistavat jatkuvaa oppimista yritysten liiketoiminnan uudistamiseksi. Sosiaali-, terveys- ja humanististen alojen kouluttajina ammattikorkeakoulut ovat asiantuntijoita eettisissä kysymyksissä, joita uusien teknologioiden soveltaminen tuo mukanaan. Tekoälyn ja uusien teknologioiden haasteet ja mahdollisuudet koskevat kaikkia toimialoja. Erityisen haastavassa tilanteessa voivat olla pk-yritykset, joista kaikki eivät ole osa suurten innovaatiovetoisten yritysten johtamia arvoketjuja. Kansantalouden, työllisyyden ja siten yhteiskuntarauhan kannalta on keskeistä, että pk-sektoria tuetaan uudistumaan. Työelämän kehittäminen ja yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen ovat osa ammattikorkeakoulujen perustehtävää.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Kirjastojen roolin korostaminen tekoälyn, tiedon lukutaidon ja digitaalisten taitojen ylläpitäjänä vaatii myös resurs-seja. Mielestämme palveluiden resursointia kirjastoissa ei voida jättää hankkeiden ja kuntien omarahoituksen varaan, vaan valtion tulee osallistua uusien palveluiden rahoittamiseen.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • Osaaminen Osaamisen puute on jo tullut talouskasvun selkeäksi hidasteeksi. On kuitenkin huomattava, että kyse on pikemminkin osaamisen lajista kuin osaamisen yleisestä tasosta (esim. koodarit). Aiemmin hyvinkin arvokas tietyn alan tai tehtävän osaaminen voi digityöelämässä vanhentua nopeasti (koodariksi sopii hyvin monenlaisen koulutustaustan omaava). Valitettavasti aikuiskoulutusjärjestelmämme on yhä kiinni tiukoissa siiloissa, eri koulutusasteet eivät juurikaan tee yhteistyötä, eikä koulutustarjonta palvele riittävästi työelämän tai työntekijöiden muuttuvia tarpeita. STTK:n mielestä Suomi ei voi tuhlata inhimillisiä resurssejaan entiseen tapaan. Aikuiskoulutusjärjestelmä on uudistettava nopeasti ja perusteellisesti työssä olevien aikuisten tarpeisiin, vaikka se kuinka kirpaisisi nykyistä järjestelmäkeskeistä ajattelua. STTK kannattaa yleisen digiosaamisen tason parantamista, sillä digiosaaminen on välttämätön kansalaistaito yhteiskunnassa selviytymiseen. Digiosaaminen ja tekoälyn perusteet on integroitava kaikkeen koulutustarjontaan, oppisisältöihin, sekä opiskelun ja opetuksen eri muotoihin. Tässä vastuu on koulutuksen järjestäjillä niin ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluilla kuin korkeakouluilla ja yliopistoillakin. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat hoitaneet pääosin yleissivistävänä koulutustarjontana tätä tehtävää, ja niillä on jatkossakin erityinen vastuu erityisryhmien digitaidoista. Työpaikkojen koulutussuunnitelmat on kirjattu lakiin, ja tätä lakia tulisi myös noudattaa yhteistyössä koko henkilöstön kanssa. STTK:n mielestä yhteistoimintalain muuttaminen enemmän osaamista ja työpaikkojen kehittymistä tukevaksi olisi erittäin tärkeää. Työpaikoilla on valmistauduttava jatkuviin muutoksiin. Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi on tehtävä yhdessä henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa, jolloin muutoskin on helpompi ottaa hallitusti vastaan. Finanssialan tulevaisuuden osaamistarpeista tehdyn selvityksen mukaan top-osaamistarpeet ovat työelämätaitoja, joiden oppiminen on työnantajan ja työntekijän vastuulla. Jatkossa työnantajilla/yrityksillä onkin uudenlainen vastuu huolehtia, että henkilöstöllä on mahdollisuus hankkia ja pitää yllä nykyisessä tai muussa työpaikassa tarvittavaa osaamista. Myös työntekijöiden on kannettava vastuuta omasta osaamisestaan. Osallisuus ja luottamus Luottamus, arvostus ja yhteistyö ovat olleet pienen kansakunnan menestyksen avaimia aiemminkin. Niin ne voivat olla myös siirryt-täessä tekoälyn käyttöön. STTK pitää tärkeänä varmistaa, että palvelujen, erityisesti julkisten palvelujen, digitalisoinnissa on tarjolla kattavasti myös vaihtoehtoisia palvelukanavia, joiden avulla asiointi voidaan tehdä henkilökohtaisesti. Tämä tarve on akuutti vielä useiden vuosien päästäkin. Henkilökohtainen palvelu on rakennettava alusta lähtien sisälle kaikkiin tekoälyn sovelluksiin ja digitaalista asiakkuutta tavoitteleviin palvelukonsepteihin, jotta vältytään asiakkaille oikeanlaisen palvelumallin puutteesta johtuvista hankaluuksista ja lisäkustannuksista. STTK katsoo, että valmistavien ja myyvien yritysten rooli siirtymisessä yhä digitaalisempaan palveluiden maailmaan ja tekoälyn käyttöön on merkittävä. Siksi on painotettava yritysten vastuuta neuvonnasta, ohjauksesta ja laitevikojen korjaamisesta. Myyjän vastuu laitteiden/ohjelmistojen/alustojen ostamisen yhteydessä laitteen käytöstä ja yrityksen vastuu turvata laitevikojen korjaus ratkaisisivat helposti ja nopeasti useat nyt käyttöä estävät tilanteet. Koko digitalisaatioprosessin ja tekoälyn edistämisen kannalla on erityisen epäeettistä sallia tällaisen toimimattomien laitteiden pakkomyynnin jatkuminen. STTK pitää tärkeänä, että tekoälyn ja digitaalisuuden toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan sen kansalaisille tuoman hyödyn kautta ja digitaalisten/tekoäly -palvelujen käytön kasvun, saatavuuden ja esimerkiksi digi-tukimallien leviämisen edistymisenä. STTK pitää tärkeänä, että julkisten palvelujen digitalisoinnin ja tekoälyn käyttöönoton ja toimintatapojen kehittämisen on kuljettava tiiviisti rinnakkain. Lähtökohdaksi on otettava tarve- ja käyttäjälähtöisyys. Erilaisten digitaalisaatio- ja tekoäly-pilottien yhtenäiseksi arviointitavaksi olisi otettava ihmislähtöinen arviointikehys ja menetelmä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • • Koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevien henkilöiden osallistaminen ja "kouluttaminen" ja ylipäätään tavoittaminen näissä merkeissä on varmaankin erityisen haastavaa. Tämä on kuitenkin oleellista, koska kehittyvään (äly)teknologiaan ja (oma)datalla johtamiseen suhtautuminen lienee monilta osin vielä hyvin varautunutta. Käytännössä osallistamisessa ja kouluttamisessa tulee huolehtia kohderyhmän huomioinnista. Oikeastaan ne ovat kokonaan eri asioita, kun puhutaan koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevien kouluttamisesta ja IT-ammattilaisten kouluttamisesta. • Huolehdittava tiedon käytön jälkeen siitä, ettei tieto leviä paikkoihin, joihin sen ei ole tarkoitus levitä. Muistettava, ettei tieto katoa internetistä. Tietoa voivat hyödyntää ja käyttää myös ne, joille sitä ei ensisijaisesti ole tarkoitettu. (s.22) • Kohdan 4.4.3 linjauksiin ehdotetaan lisättäväksi maininta tekoälyratkaisujen avoimuuden (tai "läpinäkyvyyden") vaatimuksesta tai tavoitteesta: Ratkaisujen luotettavuuden lisäämiseksi ratkaisujen tulee olla avoimia tai erityistapauksissa vähintään auditoitavissa. • Kohdassa 4.4.3 käsitellään tekoälyn luotettavuutta. Tekoälyn ainoa käyttötarkoitus ei ole päätöksenteko, oikean vastauksen antaminen. Tekoälyllä voidaan mm. tehdä analyysejä puutteellisesta datasta ja saada siitä suuntaa-antavia tuloksia. Tekoälyä voidaan hyödyntää kokeilevasti. • Politiikassa voitaisiin kirkastaa sitä, minkälaista osaamista tarvitaan erityisesti julkisella sektorilla ja minkälaista erityisesti yrityksissä.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • Toisaalta olennaista ei ole kysyä, että ovatko tekoälyt virheettömiä. Ne eivät ole, koska ei ole pohjana toimiva opetusmateriaalikaan. Olennaisempaa onkin kysyä tekoälyjen toteutuksessa, että yltävätkö tekoälyt käytännössä ihmistä vastaavaan tarkkuuteen päätöksen perusteiden tunnistuksessa. Tätä voidaan objektiivisesti mitata ja standardoida, sekä hallinnollisesta että tietoteknisestä näkökulmasta. Jos tekoälyjen tekemiä päätöksien laatua velvoitettaisiin mittaamaan, se saattaisi sivuvaikutuksena hälventää osaa eettisistä kysymyksistä.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Kansallista osaamista tarvitsemme erityisesti liiketoiminnassa. Meillä pitää olla riittävää tietosuoja- ja tietoturvaosaamista, suomalaisia yrityksiä näillä toimialoilla, jotta pystymme luomaan vastapainoa kansainvälisille jäteille ja parantamaan kilpailukykyämme globaaleilla markkinoilla. Osaamista koskevia linjauksia voisi vielä arvioida siitä näkökulmasta millaista osaamista liiketoiminnassa tarvitaan ja miten sitä kehittäisimme.
      • 4.5 Vahvistetaan tietotalouden kilpailukykyä
      • Kirjoittakaa kohtaa 4.5 koskevat kommenttinne tähän:
      • Ammattiliitto Pro ry, Haapajärvi Henrik
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteon kilpailukykyä koskeva osuus on melko hyvä tiivistys eri haasteista ja kehittämistarpeista sekä toimenpiteistä joilla kilpailukykyä voidaan parantaa. Osiossa on kuitenkin kokonaan sivuutettu laskentatehon ja pilvilaskentatehon tarjolla olemisen tärkeys yritysympäristön ja tutkimuksen näkökulmasta.
      • Tilastokeskus, Mikkelä Heli
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietotalouden merkitys yhteiskunnassa kasvaa tulevaisuudessa. On tärkeää, että etsitään toimenpiteitä, joilla tuetaan ja vahvistetaan tietotalouden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Yksi haaste on tietotalouden toistaiseksi vakiintumaton määrittely sekä tietotalouteen kuuluvien ilmiöiden mittaamisen ja seuraamisen vaikeus. Tarvitaan lisätyötä, jotta saadaan luotettavaa ja yhteismitallista tietoa siitä, mikä on tietotalouden rooli, miten se muuttuu ja miten eri toimenpiteet vaikuttavat näihin. Tässä tietotuotannossa tilastotoimen rooli on merkittävä. Tilastokeskus onkin käynnistänyt selvityksen, jonka tavoitteena on hahmottaa, miten data- ja alustataloutta voitaisiin ilmiöinä kuvata ja mitata tilastollisin mittarein ja tunnusluvuin. Luku 4.5.4 Yritysten toimintaympäristön kannusteet investoinneille ja tiedon jakamiselle kaipaa reflektiota. Ehdotettujen tavoitteiden realistisuutta tulisi arvioida ja pohtia vaihtoehtoisia skenaarioita.
      • Sisäministeriö, Bloigu Minna
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kohdan 4.4 kommentit sisältyvät myös tähän osioon.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kappaleessa todetaan, että alustataloudessa data, tieto, informaatio, osaaminen ja äly eivät tunnusta rajoja ja ne liikkuvat vikkelästi sinne missä kannustimet ovat vahvimmat. Toisaalta muualla selonteossa korostetaan luottamusta tietoon ja se hyvään hallintaan. Ovatko nämä ilmiöt ja tavoitteet ristiriitaisia? Sivulla 24 todetaan luettelossa, että alustaratkaisuja kehitettäessä kiinteä perustamiskustannus saattaa olla hyvinkin suuri, mutta tiedon monistamisen kustannukset ovat puolestaan häviävän pienet. Tätä kutsutaan tiedon tuotannon skaalaeduksi. Olisiko parempi kutsua tätä tiedon jakelun skaalaeduksi, koska alustaratkaisut eivät varsinaisesti vaikuta varsinaiseen alkuperäisen tiedon tuottamiseen tai sen skaalaetuihin vaan vasta jatkokäyttöön. Jää epäselväksi mitä tarkoitetaan linjauksella: Määritetään raamit kaikkia hyödyttävän informaatiotalouden datan keruun, jalostamisen sekä vaihtamisen ja kaupankäynnin sekä tekoälyn kehittämisen edistämiseksi.
      • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Kohdan 4.5.4 linjauksissa todetaan, että julkisen sektorin ymmärrystä digitaalisen talouden arvonmuodostuksesta ja vaikutuksista Suomen talouteen on vahvistettava. Trafi pitää tätä kannatettavana ajatuksena. Julkisen sektorin pitäisi myös osallistua aktiivisemmin esimerkiksi automaattiajamisen kokeiluihin Suomessa. Ajatus siitä, että markkinat hoitavat asian kuntoon, ei ole Trafin näkemyksen mukaan hyvä strategia. Muissa EU-maissa testaustoimintaa mahdollistetaan ja harjoitetaan julkisen sektorin toimesta Suomea aktiivisemmin.
      • MyData Global ry, Ropponen Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Elinkeinoelämän kilpailukyky paranee, kun yritykset tekevät yhteistyötä ja jakavat kokemuksiaan niin keskenään kuin myös julkishallinon ja tutkimuslaitosten kanssa. Tässä mielessä tietotalouden kilpailukyky edellyttää tietoista yhteistyö- ja jakamiskulttuurin edelleen kehittämistä nykyiseltä hyvältä pohjalta. Talouden kilpailukykyä vahvistaisi myös julkisen hallinnon taholta toteutettava omadataoperaattori. Omadataoperaattorilla tarkoitetaan henkilötiedon välitykseen ja hallinnointiin erikoistunutta toimijaa, joka lähtökohtaisesti pyrkii rakentamaan henkilötiedon välittämisestä kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa. Operaattorimalli helpottaa myös henkilödataa hyödyntävien palvelujen toteuttamista, kun sovellusten kehittäjien ei tarvitse toteuttaa yleisiä ominaisuuksia, kuten vaikkapa henkilötiedon käyttölupien hallintaa erikseen palveluihinsa. Sovelluskehittäjille operaattorien muodostama verkosto, jonka valtio voi panna alulle, tarjoaa riittävän suuren asiakaspotentiaalin, eikä yksilöitä palvelevilla operaattoreilla ole intressiä sulkea markkinoita esimerkiksi tukemalla vain tiettyjä sovelluksia. Valtion tulisi ottaa tässä asiassa vahva johtajuus. Selonteossa puhutaan “digitalisaation infrastruktuurista”, voisi olla hyödyllistä määritellä termi tarkemmin. Näkemyksemme mukaan Suomen tulisi panostaa kokonaisvaltaiseen _datainfrastruktuurin_ luomiseen, kehittämiseen ja ylläpitämiseen riittävällä laajuudella. Vertailukohteena toimii fyysisen infrastruktuurien kehittäminen. Datainfrastruktuuri -käsitteen alle sijoitamme esim. (vrt. https://www.stateofopendata.od4d.net/) Datavarannot, kuten tietoaineistot, tunnisteet ja rekisterit Standardit ja teknologiat, joilla kuratoidaan ja hallinnoidaan ko. datavarantoja ja niiden saatavuutta Ohjeistus ja politiikat, jotka ohjaavat datavarantojen ja datainfrastruktuurin käyttöä ja hallinnointia Organisaatiot, jotka hallinnoivat datainfrastruktuuria Yhteisöt, jotka ovat osallisia tuottajina tai ylläpitäjinä infrastruktuurin osana, tai jotka ovat osallisina päätöksissä, joita infrastrukuurin avulla tehdään Tekoälyn ja tietopolitiikan näkökulmasta tulisi varmistaa, että näitä kehitetään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Jukka Santala, johtaja, tietokeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Ei lausuttavaa.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Selonteossa on otettu esiin alustatalouden vaikutus kilpailukykyyn. Työn ja työelämän murroksessa ja muutoksessa digitaaliset alustat luovat uusia ansaintamahdollisuuksia asiantuntijoille, joskin niitä hyödynnetään vielä varsin vähän. Vain 0,3% suomalaisista sai vähintään ¼ ansioistaan digialustojen kautta vuonna 2017. Ilmiö on siten vielä marginaalinen mutta kasvussa. Akavan jäsenistä 33% on kiinnostunut yhdistämään alustan kautta tehtävää työtä palkkatyöhön. Tulevaisuudessa on huomioitava myös julkisen sektorin toiminnan mahdollinen siirtyminen yhä enemmän alustoille. Tämä edellyttää uusia valmiuksia sekä työntekijöiltä että kansalaisilta. Alustatalous vaatii työntekijän näkökulmasta pelisääntöjä. Kansallisella ja EU-tasolla on selvennettävä, milloin työsuhteen tunnusmerkistö alustatyössä täyttyy sekä miten eri osapuolten vastuut, velvoitteet ja oikeudet toteutuvat. Työelämän lainsäädäntöä, sosiaaliturvaa ja koulutusjärjestelmää on uudistettava niin, että ne vastaavat paremmin yhä monimuotoistuvan työn ja alustatalouden haasteisiin.
      • Suomen Akatemia
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietotalouden luonteen pohdinta on olennainen osa selontekoa. Olisi kiintoisa lukea enemmän pohdintaa siitä, missä määrin tietotalous on pelkästään alustataloutta ja missä määrin on muita hieman eri tavoin toimivia tietotalouden osia. Linjauksissa olisi syytä toistaa osaamispohjan ja osaavan työvoiman keskeinen merkitys tietotalouden ja sen kilpailukyvyn kannalta.
      • Luonnonvarakeskus
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luke pitää hyvänä että tietotalouden kilpailukyky on nostettu selonteossa hyvin esille. Ristiriitaan avoimen datan ja algoritmien sekä suljettujen alustatalouden toimijoiden väillä tulee kiinnittää huomiota.
      • CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Yleisesti datatalouden kehittämisen pitää tarkoittaa sitä, että tuetaan aidosti datapohjaisia palveluita kehittäviä startup- ja kasvuyrityksiä ja luodaan niiden liiketoiminnalle suotuisat ja houkuttelevat olosuhteet. Digitaalisen maailman muutos vaatii uudenlaista ajattelua ja teknologiaosaamisemme hyödyntämistä uusilla tavoilla. Yksityisen ja julkisen sektorin tulee yhteistyössä luoda edellytyksiä yrittäjyysekosysteemeille, joissa aktiiviset yhteisöt voivat itse kehittää paikallisen digitaalisen talouden toimintamalleja. Erityisesti tulee tukea tiedepohjaisia start-up -yrityksiä.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto Kirsi Rasinaho
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietotaloudessa innovaatiot ovat olennainen kilpailukyvyn tekijä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tulee nähdä yhdessä jatkuvan oppimisen politiikkatointen kanssa pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin investointeina. Eettisesti kestävän työelämä näkökulmasta erilaiset oikeudelliset, sosiaaliturvaan ja osaamisiin liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon. Hyvien ominaisuuksien kääntöpuolena uusien teknologioiden käyttöönotolla on myös eriarvoistavia ja tulonjakovaikutuksia. Teknologian kehitys muuttaa elinkeinorakennetta, työtehtäviä ja niiden sisältöjä sekä työsuhteen muotoja. Tekoälyn ennustetaan vaikuttavan myös korkean asiantuntijuuden tehtäviin. Siksi myös muutosturvan keinot ja merkitys korostuvat. SAK katsoo, että oikeudenmukainen siirtymä tekoälyaikakauteen tulee nähdä osana kansalaisten perusoikeuksia.
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luku käsittelee monipuolisesti datataloutta ja sen kehittämisnäkymiä. Luottamus on avaintekijä myös alustojen toiminnassa; sitähän mitataan esim. Uberissa ja Airbnb:ssä molemminpuolisilla arvioinneilla. Eettisyys tyypillisesti on edellytys luottamukselle, mutta se ei näy tässä kappaleessa. Eettisyys ja sen mukanaan tuoma luottamus voisivat olla kilpailuetu suomalaisille toimijoille, jos ne tehtäisiin läpinäkyviksi.
      • Oulun yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Protektionismi on uhka ja vastuullisesti hoidettu avoimuus on edellytys suomalaisen ja eurooppalaisen tietotalouden kehitykselle.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvun heikkoutena ministeriö pitää sitä, ettei siinä kuvata tasapainoisesti yhteiskunnan eri toimijoiden rooleja ja osallistumista tietotalouteen. Erityisesti julkisen ja kolmannen sektorin ohut käsittely heikentää tekstiä. Tietotalouden monet ulottuvuudet ja tekijät, kuten tutkimuksen merkitys tietotalouden kilpailukyvyn vahvistamisessa, ovat jääneet käsittelemättä. Suomen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että Suomessa panostetaan pitkäjänteisesti korkeatasoiseen tekoälytutkimukseen ja -osaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että luvun sisältöä olisi näistä syistä tarpeen monipuolistaa ja sen luettavuutta parantaa.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • KKV pitää oikeana kuvausta tietotalouden kilpailusta, johtavien alustojen asemasta ja datan merkityksestä. Alustojen peruspiirteisiin kuuluvat huomattavat suorat ja välilliset verkostovaikutukset, joiden tuloksena on yleensä ainoastaan rajallinen määrä onnistuneita alustoja kutakin välitystä käyttävää talouden osa-aluetta kohti. Johtavien verkkoalustojen joukko on pieni, niillä on paljon markkinavoimaa ja ne voivat usein toimia yksipuolisesti. Riippuvuus alustoista on merkinnyt, että määräävään asemaan päässeitä alustoja voidaan pitää alustatalouden ”portinvartijoina”. Luonnoksessa todetaan (s. 25), että ”toistaiseksi alustayritykset toimivat pääosin kuluttajamarkkinoilla”. KKV kiinnittää huomiota siihen, että kuluttajarajapinnassa toimivat alustat toimivat lähes aina monimarkkina-mallilla, sillä ne toimivat paitsi myyjien ja ostajien välillä myös tarjoamalla omia palvelujaan. Esimerkiksi monen alustayrityksen liikeidea rakentuu kaksille markkinoille, kun ne lopputuotteen lisäksi kauppaavat mainosmarkkinoille dataa ja kohdeyleisöjä. Johtavien alustojen liiketoimintamalli perustuu datan keräämiseen ja hallinnoimiseen niiden omilla suljetuilla alustoilla. Data toimii markkinavoiman lähteenä: Mitä enemmän dataa, sitä paremmat palvelut, ja sitä enemmän asiakkaita ja uutta dataa. Lopputuloksena voi olla markkinat, jotka voittaja valtaa lähes kokonaan. Johtavien alustojen hallussa oleva datamäärä ei ole itsessään kilpailuongelma, mutta niiden dataan liittyvä markkinakäyttäytyminen voi sitä olla. Kilpailusääntely on avainasemassa, mikäli halutaan, että datamarkkinoilla tapahtuva kilpailu on toimivaa. Datan saatavuus, siirrettävyys ja yhteensopivuus hyödynnettävässä muodossa ovat tavoitteita, joita lähtökohtaisesti tulee edistää, sillä ne luovat pohjan dataan perustuvalle liiketoiminnalle. Keinoina tähän ovat standardointi, rajapintojen avoimuus ja mahdollistava sääntely. Mitä enemmän dataa käytetään ja jaetaan, sitä suuremmaksi sen kokonaisarvo voi muodostua. Dataa yhdistelemällä voidaan saada uutta tietoa. Datan avoimutta voivat rajoittaa esimerkiksi henkilötietojen suoja, immateriaalioikeudet ja liikesalaisuuden suoja. Jatkossa jouduttaneen pohtimaan sitä, missä määrin nämä rajat ovat perusteltuja ja voisiko yksityisten hallussa oleva data olla helpommin saatavilla. Datan kerääminen ja hyödyntäminen voivat muodostua markkinoille pääsyn esteeksi, jos uudet yritykset eivät siihen tosiasiassa itse kykene. Pääsy datamassaan voi olla edellytys sille, että uusi yritys pystyy kilpailemaan markkinoilla. Lähitulevaisuudessa esineiden internet näyttäisi kuitenkin mahdollistavan sen, että yhä useampi toimija voi kerätä dataa eri lähteistä.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Myönteistä kehitystä on, että ei-henkilödatan vapaan liikkuvuuden edistämiseksi Euroopan unionissa valmistellaan asetusta (alkuperäinen lakiehdotus: COM(2017) 495 final). Kesäkuussa 2018 Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen sopimukseen laista, joka mahdollistaa tietojen käsittelyn ja varastoinnin unionissa ilman perusteettomia rajoituksia. Asetuksen odotetaan astuvan voimaan vielä ennen vuoden 2018 loppua. Samoin julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan l. PSI-direktiivin (2003/98/EY) uudistamisella pyritään parantamaan reaaliaikaista pääsyä dataan, jota EU:n jäsenvaltioiden julkinen sektori tuottaa huomattavan määriä. Datan korruptoimattomuus korostuu tekoälyn aikakaudella. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa tietoturva huomioidaan, mutta on riskiperusteinen ja kattaa ainoastaan henkilötiedot. Tehokas ajantasainen tietoturva uupuu. Kyberturvallisuuden osalta juridisessa viitekehyksessä on muutakin puutteita, koska NIS-direktiivi (EU 2016/1148) huomioi vain tietyt toimialat ja tuleva kyberturvallisuussäädös (lakiehdotus: COM/2017/0477 final) keskittyy Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastoon (ENISA) sekä sertifiointiin. Molemmat lait on laadittu huomioimatta riittävästi robotisaatiota ja hyperverkottunutta yhteiskuntaa. Edistämällä aukkoja paikkaavaa sääntelyä Suomi tukisi niin tietopolitiikan kuin kansallisen tekoälyohjelman toteuttamista. Selonteon tekstistä puuttuu muutamia ensiarvoisen tärkeitä aspekteja. Suomella voi olla tekoälyssä kilpailuetua lähinnä kahta kautta: (1) Meillä on paremmat menetelmät, koska panostamme jatkossakin korkealaatuiseen tekoälytutkimukseen. Menetelmien osalta emme voi vain seurata mitä muut tekevät – maallemme ei synny kilpailuetua siitä että teemme samaa kuin muut. (2) Meillä on dataa jota muilla ei ole. Julkiset datat ja viranomaisrekisterit ovat Suomessa harvinaisen korkealaatuisia verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Kiinan eri toimijoiden kokoamien rekisterien luotettavuuteen. Niiden kuuluukin olla avoimesti saatavilla, jolloin liiketoiminta ja muu yhteiskunta voivat niitä hyödyntää. Lisäksi oma suljettu data on monelle yrityksille olennainen kilpailuetu, ja yritykset menestyvät parhaiten, jos ne osaavat oikealla tavalla jakaa dataansa ja houkutella sekä yhteistyökumppaneita että asiakkaita. Ehdotamme, että luvun 4.5 lopussa oleviin linjauksiin lisätään ”Panostetaan korkealaatuiseen tekoälytutkimukseen ja -huippuosaamiseen. ”
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Tietotalous on kappaleen alussa kuvattu kapeasta näkökulmasta pelkästään tiedon markkinoina. Tähän tulisi kuitenkin lukea merkittävässä määrin tiedon hyödyntämiseen liittyvää liiketoimintaa, jossa myydään tietoon perustuvia hyödykkeitä. Kappaleen alussa arvioidaan, että paras tapa varmistaa tiedon leviäminen laajalle ja välttää tiedon epätasainen jakautuminen, on luoda avoimet ja läpinäkyvät tietomarkkinat. Toisaalta suomalaisten yritysten ja ekosysteemien tulisi niin innovaatiotoiminnassaan kuin datan avoimuudessa osata asemoitua niin, että liiketoiminnasta syntyvä arvo kanavoituu Suomeen suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävästi. Molempien tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi yhteiskunnan muillakin toimijoilla ja tietyssä mielessä koko yhteiskunnalla olla nämä samat tavoitteet, ja asia tulisi mainita tässä. Merkittävä ominaisuus tietotalous- ja erityisesti alustatalousmarkkinoissa on markkinoiden monisuuntaisuus, joka vaikeuttaa arvon muodostumisen paikantamista ja arvon suuruuden arviointia, kuten verotusproblematiikassa on huomattu. Tässäkin kappaleessa korostetaan tiedon avoimuuden positiivisia vaikutuksia ja esitetään jossain määrin tälle positiivisuudelle vastakkaisena ilmiönä se, että yritysten ja niiden ekosysteemien intressissä on kehittää liiketoimintaa juuri tiedon ja sen hyödyntämisen uusilla ratkaisuilla kilpailijoista erottumiseksi, eli tietoa itsellään pitämällä. Hieman yksipuolisen avoimuuden positiivisuuden korostamisen ohelle voisi yrityksen tasolla tuoda rinnastuksen yrityksen strategiasta, jossa optimoidaan innovaatiotoiminnan suljettuna pitämisen ja avaamisen välillä ja samalla ulkopuolisten osapuolien innovaatiotoimintaan mukaan ottamisen vaikutuksia. Toinen vertailukohta voisi olla standardisointi, jossa yleisesti tunnettuja ja markkinoilla laajasti käyttöönotettuja ratkaisuja muodollistetaan skaalaetujen vuoksi ja kilpailuetua haetaan aina entistä vaativammista aikaisempien ratkaisujen pohjalle rakennetuista uusista ratkaisuista, joita ei vielä ole avattu laajaan yhteiskäyttöön. Yhteiskunnan tasolla datan avoimuutta luonnollisesti pyritään lisäämään aiemmin mainittujen positiivisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten kerrannaisvaikutusten tavoittelemiseksi. Kappaleessa tulisi sitoa fyysisen ja aineettoman tuotannon vertailuosuus luontevammin alustataloutta kuvaavaan osuuteen. Tätä edistäisi aineettoman tuotannon rajoitteita kuvaavan kappaleen siirtäminen myöhemmäksi tekstissä. Toisaalta kappaleeseen voitaisiin lisätä tekstiä, jolla kuvataan tuotannollisen yritystoiminnan palveluistumista, dataistumista, ratkaisuhakuisemmaksi muuttumista ja asiakkaan tarpeita koskevaa tietoa vahvemmin hyödyntäväksi. Tätä kehitystä vahvistavat sekä datatalous että alustatalous. Yhtenä linjauksena kappaleessa esitetään, että tiedon hyödyntäminen yrityksissä nostetaan innovaatiopolitiikan ytimeen ja kannustetaan yrityksiä kehittämään tekoälyn hyödyntämiseen ja alustatalouden rakenteisiin perustuvia liiketoimintamalleja ja digitaalisen liiketoiminnan ekosysteemejä. Tämän tulisi olla tavoitteena muillakin politiikka-alueilla kuin innovaatiopolitiikassa. Samoin toisen linjauksen osalta olisi tärkeä pyrkiä vahvistamaan myös yksityisen sektorin toimijoiden ymmärrystä digitaalisen talouden arvonmuodostuksesta ja vaikutuksista Suomen talouteen.
      • Microsoft Oy, Mikko Viitaila, Teknologiajohtaja
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Luvussa on käsitelty tieto- ja alustatalouden periaatteita kattavasti ja perustellen. Tekstissä keskitytään kuitenkin liiaksi henkilötietojen käsittelyyn, vaikka valtaosa tiedosta on muuta kuin henkilötietoa. Kommentit linjauksiin: - Ehdotetaan lisättäväksi: o ”Mahdollistetaan ja varmistetaan uuden teknologian (mm. pilvipalvelut) käyttö ketteryyden, nopean markkinaanpääsyn ja innovaatioiden mahdollistamiseksi.”
      • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Kalijärvi Teemu
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Alaluvussa 4.5.4 on esitetty kuva 5 (Alustatalouden tiekartasto; alustatalouden edistämisen politiikkatasot), joka jää varsin epäselväksi. Kuvasta ei suoraan ilmene, eikä raportin tekstissä ole tarkemmin kerrottu, mitkä kuvassa esitetyt asiat ovat kuvatekstissä tarkoitettuja politiikkatasoja ja mitä niillä tarkoitetaan. Lisäksi kuvan lähde puuttuu. Kuva löytyy julkaisusta "Digitaalisen alustatalouden tiekartasto" (Jukka Viitanen, Reijo Paajanen, Valto Loikkanen ja Aki Koivistoinen) sivulta 69: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf
      • Työterveyslaitos
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Vrt. yleiskommentti
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Konttinen Jari
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Julkisen sektorin toimilla ja poliittisilla päätöksillä voidaan vain rajallisesti vaikuttaa datatalouden yritysten kasvuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Luonnoksen linjauksissa on hyvin nostettu esille se, että tulee ”määritellä raamit kaikkia hyödyttävän informaatiotalouden datan keruun, jalostamisen, sekä vaihtamisen ja kaupankäynnin edistämiseksi”. Selonteon toimeenpanossa tämä asia on nostettava kärkeen. Julkisen sektorin datan avoimuudella ja saatavuudella voidaan vauhdittaa yritysten kehittämien palvelujen kasvua. Yhtenä keinona on myös pyrkiä nykyistä enemmän hyödyntämään yrityksiä julkisen sektorin digiratkaisujen kehittämisessä. Tällä hetkellä julkisen sektorin ratkaisut kehitetään liian virastovetoisesti ja yrityksille jää roolia vain työvoimareservin (ns. bodyshopping) tarjoajana. Politiikalla tulee voida myös edistää yritysten yleisen toimintaympäristön kehittymistä investointeja, osaamista ja kasvua vauhdittavaksi. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi digitalouden kasvun osalta on noussut osaavavan työvoiman saatavuus. Tässä suhteessa on luotava selkeä kansallinen strategia niin koulutuksen vahvistamiseksi (muun muassa muuntokoulutuksien kautta) kuin ulkomaisten osaajien houkuttelemiseksi. Tekoälyratkaisuja kehitetään vahvasti pilvipalvelupohjaisesti. Samalla digipalveluiden käyttäjät tukeutuvat yhä enemmän palveluihin, joita voidaan käyttää mobiililaitteilla. Tämä edellyttää, että meillä on jatkossakin käytössä nopea ja häiriötön digi-infrastruktuuri. Edistyksellistä kansallista politiikkaa tietoverkkojen ja taajuuksien osalta on jatkettava. Kiinteän ja mobiilin laajakaistan rakentamisen esteitä ja hidasteita tulee voida poistaa määrätietoisesti. Datakeskuksia koskeva sähkövero tulee saattaa myös kilpailukykyiselle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Sitra ehdottaa, että luvun käsitteistöä selvennetään. Esimerkiksi datan, informaation ja tiedon käsitteiden kohdalla on oltava erityisen tarkkana, sillä ne kertovat tiedon eri jalostusasteista. Sitran näkemyksen mukaan ensimmäistä toimenpide-ehdotusta tulee täydentää sisältämään myös valitut keinot. Keinoista Sitra pitää tärkeänä erityisesti suotuisan regulaatioympäristön varmistamista, jotta uudet ekosysteemit voivat syntyä. Suomen kilpailukyvyn ja uuden liiketoiminnan syntymisen kannalta on kriittistä, että koko yhteiskunnan ymmärrys digitalisaation vaikutuksista talouden arvonmuodostuksessa kasvaa. Tästä syystä Sitra ehdottaa, että luvun toinen toimenpide-ehdotus laajennetaan kattamaan julkisen sektorin lisäksi myös yritykset ja kolmas sektori.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Keski-Äijö Outi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • Yritysten kehitys ja toimintojen sijoittaminen Suomeen riippuu merkittävästi siitä, että Suomessa on paitsi maailmanluokan kärkiosaamista myös mahdollista toteuttaa ja kokeilla uusia datan monipuoliseen hyödyntämiseen perustuvia ratkaisuja. Tässä julkinen sektori voi luoda kilpailuetua esim. innovatiivisin julkisin hankinnoin, luomalla turvallisia api-rajapintoja julkiseen dataan ja palveluihin, jotka voisivat kiihdyttää yksityisen liiketoiminnan kehittymistä ja investoimalla suomalaista julkista sektoria, elinkeinoelämää ja tutkimuskenttää yhteisesti palveleviin kyvykkyyksiin kuten esim. tekoälyyn, joka ymmärtää kotimaisia kieliä.
      • Puolustusministeriö
        Päivitetty:
        31.10.2018
      • Valtakunnanvoudinvirasto, Laine Heidi
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • -
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.10.2018
        • 4.5 Vahvistetaan tietotalouden kilpailukykyä Kappaleessa esitetään, että talous on perustunut aina tietoon ja sen vaihtoon. Kyseessä lienee kirjoitusvirhe ja tarkoitetaan, että TIETOTALOUS perustuu tietoon ja sen vaihtoon. Kuntaliitto esittää, että kohtaan ”Uusilla teknologioilla…” tehdään muokkaus ”sekä datan ja tiedon laajalla hyödyntämisellä on voimakas vaikutus yhteiskuntaan, JULKISEN HALLINNON JA YRITYSTEN palveluihin ja TOIMINTAAN sekä yritysten ansaintamalleihin ja sitä kautta arvon karttumiseen ja jakautumiseen toimijoiden välillä”. Lisäksi kappaleessa on vahva yritysnäkökulma. Tietotalous on merkittävä myös julkisella sektorilla - kunnissa ja valtiolla. Kuntaliitto esittää, että kappaleessa kuvataan, miten EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tavoite henkilötietojen vapaaseen liikkuvuuteen tukee tietotalouden kilpailukykyä. Kuntaliitto esittää, että linjauksiin lisätään julkisen hallinnon rooli tiedon hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Tietotalouden ja tekoälyn merkitys kuntasektorin perustehtävään ja kuntatalouteen tulisi ottaa huomioon. Paineita tietotalouden ja tekoälyn hyödyntämiseen tulee kuntasektorin omista tarpeista ja ulkopuolisilta tahoilta. Tällä on vaikutusta kuntasektorin talouteen ja taloudelliseen menestykseen. Lopuksi Kuntaliitto haluaa vielä muistuttaa, että linjausten pohjalle tarvitaan huolellista arvokeskustelua ja linjausten toteuttamiseksi yhteistyötä koko julkisen sektorin (kuntasektorin ja valtiohallinnon) sekä yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten kesken sekä tarvittavat resurssit.
      • Opetushallitus, Hallintopalvelut/tietohallinto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Selonteossa tulisi ottaa kantaa siihen, miten julkisilla varoilla tuotettuja tietovarantoja tulisi hyödyntää kansallisen kilpailuaseman parantamiseen. Linjausten osalta pitäisi määritellä tarkemmin, mitä kansallinen digitalisaation vaatima infrastruktuuri oikeasti tarkoittaa. Selvityksessä puhutaan pääasiassa markkinaehtoisesta hyödyntavoittelusta, mutta samalla valtion tulisi tehdä jotain, jota ei tarkemmin määritellä.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Luvussa 4.5 käsitellään Suomen kilpailukykyä, mutta tekstistä puuttuu erittäin tärkeitä huomioita. Suomella voi olla tekoälyssä kilpailuetua lähinnä kahta kautta: joko meillä on paremmat menetelmät, tai meillä on dataa jota muilla ei ole. Luvussa puhutaan tiedon epäsymmetriasta, ja on oikein että yhteiskunnan tuottama data on avoimesti saatavilla, jolloin monet toimijat voivat sitä hyödyntää; toisaalta oma suljettu data on monelle yritykselle olennainen kilpailuetu. Menetelmien osalta kilpailuetua ei synny siitä, että tehdään samaa kuin kaikki muut. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa ei vain seurata mitä maailmalla tapahtuu, vaan myös panostetaan jatkossakin korkealaatuiseen tekoälytutkimukseen. Luvussa 4.3. on linjaus ”Vahvistetaan kilpailukykyisten, eettisesti ja yhteiskunnallisesti vastuullisten tekoälysovellusten kehittämisessä ja hyödyntämisessä välttämätöntä monitieteistä koulutusta ja tutkimusta”, mutta tämä on siis etiikkaa koskevassa luvussa. Esitämme, että luvun 4.5 linjauksiin lisätään kohta ”Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että panostetaan korkealaatuiseen tekoälytutkimukseen ja -huippuosaamiseen.”
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Helsingin kaupunki korostaa avoimen tiedon ottamista lähtökohdaksi. Datan avaamisella, yhteentoimivuudella ja muulla tietoarkkitehtuurityöllä demokratisoidaan yrittämisen edellytyksiä tietotalouden piirissä. Tiedon käytön sääntelyyn liittyvien kysymysten yhteydessä on muistettava, että sovelluskohteiden etsiminen on vielä kesken. Sääntely ei saa muodostua potentiaalisten sovelluskohteiden löytämisen ja hyödyntämisen esteeksi. On tärkeää mahdollistaa kokeilut, joiden avulla voidaan kiihdyttää uusien ratkaisujen syntyä. Suomessa vallitseva datan ja toimintakulttuurin avoimuus luo ainutlaatuiset mahdollisuudet rakentaa yhteistyössä ratkaisuja, jotka ovat paitsi eettisiä, myös kansainvälisesti merkittäviä. Selonteossa korostuu ennakoiva uhkakeskustelu. Uhkakuvien hallinnan ohella tulisi kuitenkin tuoda esiin myös tietotalouden tarjoamia kasvun ja arvonluonnin mahdollisuuksia. Keskustelussa tulisikin tuoda selkeämmin esiin myös tietotalouden tuomia mahdollisuuksia (esim. datan hyödyntäminen) elämänlaadun parantamiseksi. Sääntelykehikon valmistelussa tulee tavoitella erityisesti vastuuketjujen selkeyttä hallinnan sijaan. Selkeät vastuuketjut edistävät toimintakentän tietoturvallisuutta ja eettisyyttä ilman, että toimintaa tarkoituksellisesti yritetään rajoittaa. Vastuukysymyksissä on lisäksi pyrittävä kohtuullisuuteen niin, että sääntely tosiasiallisesti vielä kannustaa yrityksiä etsimään uusia sovelluskohteita. Vaikka data itsessään luo yrityksille oivallisia liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia, todellinen lisäarvo syntyy yritysten välisissä arvoketjuissa. Data-analytiikan kompetenssien kehittämiseen tulee panostaa pelkän datan kerryttämisen sijaan. Datan avoimuuden periaatteissa on lisäksi kiinnitettävä huomiota avoimuuden tarkoituksenmukaisuuteen. Julkisten toimijoiden tulee rohkaista avoimeen toimintakulttuurin, ei pakottaa siihen. Esimerkiksi Helsinki erottuu tällä hetkellä kansainvälisestikin edukseen yhteiskehittämisen kulttuurilla, joka tulee pyrkiä tuomaan laajemmin myös alustatalouteen.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Ei kommentoitavaa.
      • Teknologiateollisuus ry, Mäkinen Jussi
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Esitämme linjausten täydentämistä seuraavasti: • Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä tulee käynnistää hankkeita, joilla on edellytykset skaalautua verkostovaikutusta hyödyntäen. Hankkeet voivat perustua tiedon yhteiseen keräämiseen datalake-ajatuksella ja yksityisen sektorin kehittämiin, tietoon perustuviin palveluihin. • Julkisyhteisöjen täysin omistamien yhtiöiden tulee edistää alustamaista toimintatapaa jakamalla tietoa yhteiskunnallisesti merkittävästä toiminnastaan, yrityssalaisuudet samalla turvaten. • TKI-panostukset tulee nostaa olennaisesti nykyistä korkeammalle tasolle. • Panostuksia tulee ohjata erityisesti nopeasti toteutettaviin kokeiluihin ja niiden skaalaamiseen. Kokeilut ja niiden skaalaaminen vaativat erilaisia valmiuksia.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Yhdenluukun palvelumallien kehittäminen on hyvä esimerkki kilpailukyvyn tehostamisesta. Tavoitellussa toimintamallissa kevennetään asiakkaan asiointitaakkaa viranomaisiin nähden. Mahdollistetaan elämäntilanteeseen/hankekokonaisuuteen liittyvä asiointi yhtenä kokonaisuutena.
      • Espoon kaupunki
        Päivitetty:
        30.10.2018
        • Iso osa tulevaisuutta on julkisen puolen roolin muuttuminen mahdollistajaksi. Alkuvaiheessa sen täytyy olla alustataloudessa ohjaavassa roolissa. Hyvä on tosiaan huomioida, että data ei tosiaan ole arvokasta ennen kuin se otetaan käyttöön. Tässä julkinen puoli jolla on dataa, mutta ovat myös fyysisiä alustoja, ovat avainasemassa Suomessa jossa luottamus viranomaisiin on suurta.
      • Laakasuo Michael, Departement of Digital Humanities, University of Helsinki; PI of Moralities of Intelligent Machines
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Yritykset tarvitsevat koulutettua työvoimaa, mutta koulutusjärjestelmää ei saa muuttaa tutkintotehtaaksi, sillä se ei takaa mitään muuta kuin keskinkertaista lopputulosta. Yritysten on oltava kärsivällisiä ja ymmärtää että aito ja laadukas osaaminen kypsyy hitaasti -- innovaatiot eivät synny pakottamalla tai niitä lapsellisesti tasajalkaa pomppien vaatimalla. Innovaatiot syntyvät osaamisen yhdistelystä ja luppoajasta, tämän tiesi jo Bertrand Russell.
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry, Sippola Anniina
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • SAMOK haluaa korostaa että ammattikorkeakoulujen toteuttama soveltava tutkimus on mitä parhainta tukea yrityksille kun kehitetään niiden mahdollisuuksia toimia alustataloudessa ja menestyä tietoyhteiskunnassa. Ammattikorkeakoulujen toteuttama kehittämis- ja innovaatiotoiminta tarjoavat yrityksille konkreettisia, suoraan käytäntöön sovellettavia ratkaisuja joiden avulla yritykset voivat esimerkiksi hyödyntää tekoälyä.
      • Teknologiateollisuus ry, Mikkilä Joonas
        Päivitetty:
        29.10.2018
        • Tietotaloudessa kansallisen kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää datan jakamisen ja jalostamisen ymmärryksen vahvistamista etenkin yrityksissä mutta myös julkisessa hallinnossa. Tietoteknisen osaamisen lisäksi on panostettava tieto- ja alustatalouden liiketoimintaosaamiseen. Innovaatiot ovat olennainen kilpailukyvyn tekijä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yhdessä jatkuvan oppimisen mahdollistavan osaamisjärjestelmän kanssa keskeisin pitkän aikavälin kasvun ja hyvinvoinnin lähde. Yhteiskunnan digitaalinen infrastruktuuri eli tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen kilpailukyvyn perusedellytys. Kiinteiden ja langattomien laajakaistaverkkojen on oltava riittävän nopeita ja toimintavarmoja tulevaisuuden yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoamiseksi ja innovaatioiden mahdollistamiseksi. Myös julkisen sektorin tehokkuutta ja palvelukykyä on vahvistettava. Tietoyhteiskunnassa julkisen sektorin keskeinen tehtävä on johtaa julkista arvoa tuottava kumppaniverkostoja ja ylläpitää julkisten tehtävien hoitamiselle keskeisiä tietovarantoja ja niiden rajapintoja. Julkinen sektori on alusta palveluekosysteemille, joka koostuu niin julkisista kuin yksityisistä toimijoista sekä näiden yhteenliittymistä. Julkisen sektorin digitalisaatio yhdistettynä yksityisen sektorin dynamiikkaan luo entistä innovatiivisempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja, joilla on kysyntää myös ulkomailla. Muutosesityksemme: • Selonteossa on linjattava, että julkista tietointensiivistä palvelukykyä kehitetään yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä.
      • Itä-Suomen yliopisto
        Päivitetty:
        27.10.2018
        • Kilpailukyvyn vahvistamiseksi esitetyt linjaukset ovat erittäin kannatettavia mutta vaativat merkittäviä rahallisia panostuksia kouluttajien toimintaan. Tietotalouden perustana on tiedon kerääminen. Suomella on tähän hyvät edellytykset. On huolehdittava että kansainvälinen yhteistyö toisaalta pilaa näitä edellytyksiä (esim kansaliasten luottamus) vaan kehitys tehdään vahvassa yhteistyössä. Suomen – ja Euroopan - suurin haaste on siinä, miten aidosti pystymme luomaan kansallista kilpailukykyistä teknistä infrastruktuuria.
      • Nurmeksen kaupunki, Nurmeksen kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        26.10.2018
        • Eurooppalaiset standardit täyttävälle tietotekniikalle ja tekoälylle on suuri kysyntä, mutta sekä yksityisen että julkisen tutkimuksen ja kehityksen osalta tarvitsemme runsaasti resursseja että pystymme saamaan tällaiset tuotteet markkinoilla johtavaan asemaan.
      • STTK ry., Leila Kurki, asiantuntija, työllisyys ja innovaatiot
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • Digitalisaation ja tekoälysovellusten edetessä joidenkin työntekijöiden osaamisen työmarkkina-arvo laskee vääjäämättä. Nykyinen koulutusjärjestel¬mä ei pysty reagoimaan nopeasti tällaisiin osaamisvajeisiin ja kysynnän muutoksiin. Muutoksen hallittu johtaminen yrityksissä digitalisaation avulla kehittyy erittäin hitaasti. Valtion tasolla taas muutosturva on alikehittynyt, eikä juuri palvele työntekijöiden joustavaa siirtymistä aloilta toiselle. Emme voi jatkaa palokuntamaisesti ad hoc koulutuksilla, kun kriisi iskee päälle, vaan muutosturvan on toimittava ennakoivasti. Työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta erilaiset oikeudelliset, sosiaaliturvaan ja osaamisiin liittyvät esteet työstä työhön siirtymiselle on purettava ja luotava ennemmin siltoja ja parannettava turvaa. Uusien teknologioiden käyttöönotolla on myös tulonjakovaikutuksia. Tekoälyllä niitä voi olla aiempaa enemmän, koska sen odotetaan vaikuttavan rutiini¬tehtävien ohella myös korkean asiantuntijuuden tehtäviin. Ihmiset jakautuvat helposti entistä vahvemmin voittajiin ja häviäjiin. Tällöin todennäköisiä ovat polarisaation ja eriarvoi¬suuden riskien kasvu, joka voi johtaa lyhyessä aikavälillä myös sosiaaliseen ja poliittiseen epäjärjestykseen. Tulevina vuosina työn ja teknologian murroksen suurimmat vaiku-tukset toteutuvat työpaikoilla, minkä vuoksi juuri niiden pitää olla kehittämisen ja sitä tukevien toimenpiteiden ytimessä. STTK haluaa korostaa kaikkien työntekijöiden oikeudenmukaista siirtymää digityöelämään. Yhteiskunnan lisäksi myös yritykset ovat vastuussa ihmisten uudelleen koulutuksesta ja uudelleen työllistymisestä, eli muutosturvasta.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Tuomi-Nikula Antti
        Päivitetty:
        25.10.2018
        • • Datatalouden keskittyminen muutaman alustayrityksen suljetun datan ympärille on hyvä huomio kohdassa 4.5.2. Tämän tilanteen säilyminen tai jopa paheneminen on mahdollista. Avoin data voi päätyä täydentämään tällaista suljettua dataa ja näin avoimella datalla saatetaan pahimmillaan vain vahvistaa datatalouden keskittymistä. • Politiikassa voitaisiin kirkastaa sitä, mikä on erityisesti julkisen sektorin rooli ja mikä on yksityisen sektorin rooli. Kohdassa 4.5.2 todetaan, että keskeinen kehityskohde on nopeus luoda uusia tuotteita ja palveluja markkinoille. Tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että uusien tuotteiden ja palvelujen luominen on erityisesti yksityisen sektorin tehtävä, julkisen sektorin hidasliikkeisyyden vuoksi. • On erittäin tärkeää miettiä, miten yrityksiä kannustetaan tiedon jakamiseen, koska tieto on pääomaa. Siksi kohta 4.5.4 on aivan keskeinen osa datapolitiikkaa. • Kohdassa 4.5.4 teksti sanoo "kuvio x", kuva sanoo "kuva 5.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
        Päivitetty:
        24.10.2018
        • Tietopolitiikan markkinalähtöisyyden merkitys on selonteossa jäänyt kevyeksi. Näkemyksemme mukaan tietopolitiikkaa tarvitaan erityisesti siihen, miten julkishallinto toimii mahdollistajana yritysten toimintaedellytyksien kehittämisessä. Tämä asia kaipaisi syvempää analyysia selonteossa. Datan ja tiedon hyödyntämistä on tarkasteltava periaatteiden lisäksi ja teknisellä, liiketoiminnallisella ja juridisella tasolla. Selonteossa tulisi myös analysoida tietopolitiikan johtamisen tilannekuva. Luonnoksen perusteella näyttäisi sille, että valtiovarainministeriö vastaa tietopolitiikasta ja työ- ja elinkeinoministeriö siihen liittyvästä tekoälyohjelmasta. EK:lle on keskeistä, että tieto-, elinkeino-, koulutus- ja innovaatiopolitiikka kulkevat tiiviisti samaan suuntaan ja että luonnoksessa syvennettäisiin tietopolitiikan markkinalähtöisyyden merkitystä Suomelle datatalouden aikakaudella. On tärkeää, että kaikki ministeriöt jakavat ymmärryksen tietopolitiikan markkinalähtöisyyden merkityksestä ja keinoista edistää sitä. Suosituksia tulisi terävöittää ja nostaa jokaiseen lukuun Suomen menestymisen kannalta tärkeimmät johtopäätökset ja suositukset. Nyt luonnoksen suositukset ovat kaikki passiivissa ja osa varsin epämääräisiä.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        23.10.2018
        • On huomioitava, että tekoäly usein tehostaessaan toimintaa synnyttää ympärilleen ekosysteemillisen uusia tehtävätyyppejä, joihin on hankittava osaavat resurssit. Tästä syystä tekoälyä ei pitäisi nähdä automaattisesti tuottavuutta parantavana teknologiaperheenä, vaan joissakin tapauksissa sen mahdollistavana. Vaikuttavuuden parantaminen onkin usein tekoälyille tuottavuuden parantamista tyypillisempää.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Tieto-osasto, Miettinen Anne
        Päivitetty:
        22.10.2018
        • Linjausta kansallisesta digitalisaation vaatimasta infrastruktuurista tulisi tarkentaa, sillä digitaalisen infrastruktuurin merkitys ei nyt erotu siitä: - Kehityksen kannalta keskeistä on turvata investoinnit teknologianeutraaliin ja yleiskäyttöiseen digitaaliseen infrastruktuuriin. Toimivien ja turvallisten automaatioratkaisujen ja digitaalisten palveluiden selkäranka ovat toimivat viestintäyhteydet ja fyysisestä väyläinfrastruktuurista huolehtiminen on välttämätöntä esimerkiksi autonomisen liikenteen mahdollistamien liikenneturvallisuus- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. - Kaikkia sektoreita palvelevien paikannuspalveluiden edellyttää riittäviä investointeja laadukkaaseen ja kattavaan satelliitti-infrastruktuuriin.
      • Kinnulan kunta
        Päivitetty:
        17.10.2018
        • Positiivisena asiana voidaan pitää kansallisen digitalisaation vaatiman infran rakentamislinjaus. Myös yleistä tietosuoja-asetusta voidaan pitää hyvänä eettisenä ohjeena.