• Lausunnonantajia: 10
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään.
      • Ahlakorpi Anni, Utsjoen kunnanvaltuutettu, opettaja
        Päivitetty:
        20.10.2023
        • Utsjoen kunnan kannalta haluan nostaa esiin sen, että Utsjoen uuden kuntastrategian keskiössä on kestävään matkailuun panostaminen. Suunnitelma lähes koko kunnan alueelle näkyvästä tuuliteollisuusalueesta, joka tuhoaa paikallista kulttuuria ja luontoa, ei edistä tämän alueen kehitystä. Hankkeella olisi toteutuessaan negatiivinen vaikutus saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksiin alueella. Tehtyjen selvitysten mukaan perinteisillä elinkeinoilla on selkeä yhteys ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen ja jo nyt saamelaisten keskuudessa itsemurhat ovat tavallisempia kuin valtaväestön keskuudessa. Siksi hanketta ei voi toteuttaa. Alkuperäiskansat ympäri maailman suojelevat noin 80 % maailman biodiversiteetistä. Rástegáisán tunturiylänkö on herkkää, ainutlaatuista arktista luontoa ja koti jopa äärimmäisen uhanalaisille lajeille, kuten naalille ja kiljuhanhelle. Toteutuessaan hankkeella olisi erittäin kielteinen vaikutus alueen luontoon. Tenojokilaakso ja sitä ympäröivät alueet ovat yhtä yhtenäistä kulttuurialuetta, joten kaikki vaikutukset Norjan puolen saamelaiskulttuuriin heijastuvat myös Suomen puolelle. Tätä hanketta ei ole mahdollista toteuttaa sosiaalisesti eikä ekologisesti kestävällä tavalla. Kaikista sitä koskevista suunnitelmista on luovuttava.
      • Pieski Nilla
        Päivitetty:
        20.10.2023
        • DAVVIN TUULIVOIMAHANKKEEN ALUEELLISEN KAAVOITUSSUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Viite: Suomen ympäristökeskuksen lausuntopyyntö SYKE/2023/103 Hankkeen perustiedot Lausumme Suomen ympäristökeskuksen (Syke) lausuntopyyntöön koskien Davvi-tuulivoimahankkeen ympäristövaikutuksia. Vaikutuksiltaan valtioiden väliset rajat ylittävässä hankkeessa noudatetaan ns Espoon sopimuksen mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (E/ECE/1250, SopS 67/1997). Kaava-alue sijaitsee tunturitasangolla noin 50 kilometriä Lakselvista itään ja 30 kilometriä Adamselvista lounaaseen. Norja on ilmoittanut Suomelle hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistymisestä 28.8.2017. Tällöin yhtenä vaihtoehtoisena ratkaisuna oli sijoittaa voimajohto Suomen puolelle Utsjoelle, mutta sittemmin yhtiö on vetäytynyt Suomeen suunnitellun voimajohdon rakentamisesta. Davvi-kaavoitussuunnitelman mukaan tunturiylängölle on tarkoitus rakentaa yksikköteholtaan enintään 800 megawatin (MW) tuulivoimalaitos sekä rakentaa siihen liittyvä infrastruktuuri. Kaava-alueelle on suunniteltu 60–160 tuuliturbiinia nimellisteholtaan 5–12 MW ja enimmäiskorkeudeltaan 200 metriä. Tuulivoimalaitoksen pinta-ala on noin 62 km2. Kaavoitusohjelman luonnoksessa (luku 8) ehdotetaan seuraavia aiheita: Maisema, kulttuurimuistomerkit ja kulttuuriympäristö. Näiden lisäksi on tarkoitus selvittää virkistys, liikenne, luonnon monimuotoisuus, ympäristön pilaantuminen sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan intressit. Lausunnonantajien kanta: 1. Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana Saamelaiset ovat neljän valtion alueella asuva alkuperäiskansa. Pohjoismaissa saamelaisten asuttama maantieteellinen alue muodostaa Suomen, Norjan ja Ruotsin valtioiden alueille Sápmin, saamelaisten kotiseutualueen. Kansainvälisten sopimusten pohjalta kansallisessa lainsäädännössä on säädetty lakeja juuri tälle alueelle tarkoituksena turvata saamelaisille muun muassa oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen alueella. Perinteisiksi elinkeinoiksi luetaan poronhoito, kalastus, metsästys ja keräily sekä käsitöihin tarvittavien ainesten hankinta luonnosta. Norjan valtio on sitoutunut YK:n ihmisoikeussopimuksiin sekä YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoiteohjelman toimeenpanoon. Norja on myös ratifioinut saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet tunnustavan YK:n ILO169-sopimuksen. Davvi-tuulivoimapuistoa suunnitellaan Finnmarkin alueelle, joka on saamelaisten kotiseutualuetta, jolloin alkuperäiskansan oikeudet tulee huomioida. Davvi-tuulivoimapuisto tulisi Lebesbyn kunnan alueelle Utsjoen naapurikuntaan. Saamelaisorganisaatiot, saamelaisten edustamat Norjan ja Suomen saamelaiskäräjät, Pohjoismainen saamelaisneuvosto, alueen muut toimijat ja järjestöt, luonnonsuojelujärjestöt ja alueen kunnat ja paliskunnat ovat vuosien ajan vastustaneet Davvi-tuulivoimahanketta. Saamelaisten näkemys alueen oikeudenhaltijoina on keskeinen eikä tuulivoimapuiston rakentamisen suunnittelua tule jatkaa. Tuulivoimapuiston rakentaminen olisi vakava ihmisoikeusrikkomus. Tuulivoimapuistot eivät kuulu Saamelaisten kotiseutualueelle. Saamelaisten oikeudet alueen alkuperäiskansana eivät toteudu Davvi-tuulivoimahankkeessa, joten hanketta ei tule jatkaa. 2. Ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset saamelaisiin ja saamelaisyhteisöön Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimmat tutkimusten mukaan juuri arktisella alueella. Ilmastonmuutos uhkaa saamelaisten kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja. Nyt saamelaisten perinteisille maille kohdistuu myös valtavia uusiutuvan energian hankkeita, joita perustellaan ekologisuudella, jota se ei kuitenkaan tällä suunnitellulla alueella edustaisi. Toteutuessaan Davvi-tuulivoimalaitosalueen rakentamisen vaikutukset ulottuisivat poronhoitoon liittyvien vaikutusten kautta paitsi maisemaan, mutta myös koko saamelaiskulttuuriin. Vaikutukset olisivat kestävän kehityksen näkökulmasta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti negatiivisia alueen luonnon monimuotoisuudelle ja saamelaisille ja loisi alueen ekologiseen systeemiin korjaamattomia vahinkoja. Davvi-tuulivoimapuistoa valmistellaan alueelle, joka on luonnontilaisuudessaan eurooppalaisittain harvinainen. Ilmastonmuutoksen edetessä ja puurajan noustessa yhä ylemmäs tuntureille, on Rástegáisan tunturiylängön alue harvinaista lumiviipymäaluetta ja monien uhanalaisten arktisten lajien asuinaluetta, kuten naali, kiiruna ja erilaiset tunturiylängön kasvilajit. Herkkää pohjoista luontoa tuulivoimalahankkeen maankäyttö vahingoittaisi kestämättömästi ja pienentäisi alueen biodiversiteettiä. Saamelaiset pitävät Rástegáisaa ja sen ympäristöä historiallisesti pyhänä ja alue on saamelaista perinteistä poronhoitoaluetta. Tuulivoimapuiston rakentaminen ja sen vaatima infrastruktuuri hajoittaisi ja jakaisi porolaitumia ja aiheuttaisi monenlaista häiriötä perinteiselle elinkeinolle, sen vuotuiskierrolle ja saamelaiskulttuurille. Lisäksi alueen monimuotoisuus rikkoutuisi eikä haurasta luontoa saisi palautettua ennalleen. Rásteigáisá on saamelaisten pyhä tunturi myös Suomen puolella asuville saamelaisille. Rástegáisá ja sitä ympäröivä tunturiylänköalue myös näkyy laajalle alueelle Suomen puolen tuntureille, aina Utsjoen kunnan etelärajalle, Petsikolle saakka. Viime vuosina on valtion päätöksillä Suomen puolen Saamelaisalueella rauhoitettu saamelaisille perinteisiä pyhiä paikkoja. Saamelaisten pyhän Rástegáisá-tunturin alue pitäisi samoin suojella teolliselta maakäytöltä. Alue ei sovellu tuulivoimahankkeelle ja paikallisten oikeutta omaan elinkeinoonsa ja kulttuuriinsa tulisi kunnioittaa. On ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestämätöntä jatkaa Davvi-tuulivoimahanketta. Hankkeen vaikutukset saamelaisyhteisöön olisivat kauaskantoisia. 3. Vaikutukset saamelaiseen kulttuuriympäristöön ja -maisemaan Kaavoitusdokumenteissa mainitaan tuulivoimalaitosalueen olevan koskematonta luontoa, luonnonmaisemaa. Totta ja sellaisena se on haluttu säilyttää ja halutaan edelleen säilyttää. Kuitenkin alueella ja sen läheisyydessä on muinaismuistolailla suojeltuja kulttuurimuistomerkkejä, jotka osoittavat alueen olleen saamelaisten käytössä satoja vuosia ellei kauemmin. Samaan viittaa alueeseen liittyvä saamelainen perinteinen tieto. Näin ollen alue ei ole koskematonta erämaata tai luonnonmaisemaa, vaan saamelaista kulttuurimaisemaa. Saamelaiseen kulttuuriympäristöön kuuluvat muinaisjäännökset, rakennusperintö, saamelaiselinkeinojen synnyttämät perinnemaisemat perinnebiotooppeineen sekä ympäristöön ja maisemaan liittyvä henkinen perinne. Maisemaan liittyvä henkinen perinne on suullista perinnettä, joka antaa maisemalle ja ympäristölle merkityksen. Suullinen perinne sisältää paikkoihin ja alueisiin liittyvää tietoa, joka ilmenee paikannimistössä ja musiikissa sekä tarinoina. Suomen saamelaisalueen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on päivitetty vuonna 2014. Ympäristöministeriö on vahvistanut maisema-alueet 2021 (YM/2021/70). Linkki: https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VAMA%202021_19%20Yl%C3%A4-Lappi.pdf Utsjoen kunnan alueella sijaitsee useita valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, joihin Davvi-tuulivoimapuistolla olisi kielteisiä vaikutuksia. Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevat Paistunturin luontaiselinkeinomaisemat, Tenonlaakson maisemat sekä Utsjokilaakson maisemat. Tenonlaakso on myös ensimmäinen valtakunnallinen maisemanhoitoalue saamelaisten kotiseutualueella (31.5.2022; Dnro VN/33945/2021). Utsjokilaakso on myös yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Tenonlaakson maisema-alue ulottuu Piesjokisuulta Tenoa pitkin alavirtaan aina Suohpanjohkalle saakka rajautuen lännessä Norjan rajaan ja ulottuen idässä tunturiylängölle. Sen arvot perustuvat myös luonnonmaisemiin sekä poronhoidon, lohenkalastuksen ja maatalouden kulttuurimaisemiin. Paistunturin luontaiselinkeinomaisemat kertovat Paistunturien alueen pitkästä peuranpyynnin ja poronhoidon historiasta. Se sijaitsee Kevon ja Tenon välisellä tunturiylängöllä, noin 380–400 metrin korkeudella merenpinnasta. Myös alueen suot ovat merkittävää historiallista elinkeinomaisemaa. Utsjokilaakson maisema-alue ulottuu Mierasjärven eteläpäästä aina pyhän Áilegas-tunturin kautta ja Tenon ylirajaiseen jokimaisemaan saakka. Alueen arvot perustuvat mahtaviin luonnonmaisemiin sekä ainutlaatuisiin, vuosituhansia jatkuneen jokivarsiasutuksen kulttuuripiirteisiin. Suunnitelman mukaan hankkeen maisemavaikutukset vaikutukset esitellään lähietäisyydeltä (n. 2–3 km:n säteellä) ja keskipitkältä etäisyydeltä (n. 3–10 km:n säteellä) käyttämällä apuna fotorealistisia havainnekuvia ja 3D-malleja, jotka antavat edustavan kuvan tuulivoimalaitoksesta ja sen nykyisistä voimajohtoreiteistä sekä muusta infrastruktuurista. Laaditaan teoreettinen näkyvyyskartta, jossa havainnoidaan tuulivoimalaitoksen näkyvyys 20 km:n säteellä kaava-alueesta. Arvioidaan lyhyesti myös tuuliturbiinien varoitusvalojen visuaaliset vaikutukset. Vaikutustenarviointiohjelmassa pitää huomioida hankkeen ylirajaiset kokonaisvaikutukset Suomen ja Norjan puoleiseen maisemaan vähintään 50 km:n säteellä. On tärkeää selvittää, miltä Norjan puoleinen maisema näyttää havainnoitaessa sitä Suomen puolelta. Tosiasiassahan tuulivoimalaitoksen varoitusvalot tulevat näkymään kauas valottomalla tunturialueella ja myös niiden maisemavaikutukset tulee selvittää. Tuulivoimahankkeen maisemavaikutuksia tulee tarkastella ja analysoida useasta eri paikasta katsottuna, sekä jokivarresta että ylänköalueelta. Maisemavaikutukset tulee esittää useilla havainnekuvilla siten, että niistä käy selvästi ilmi tuulivoimalaitoksen näkyvyys maisemassa valtakunnan rajan molemmin puolin. Alue tulee säilyttää luonnonvaraisena ja nähdä sen merkitys kulttuurisena ympäristönä ja valtakunnan rajat ylittävänä kulttuurimaisemana. Vetoomus energiayhtiö ST1:lle ST1 on pääosakas Davvi-tuulivoimahankkeessa. Yhtiön visiota ja arvoja kuvastaa seuraava lainaus: ”Tavoitteenamme on kehittää ja kaupallistaa toimivia ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja sekä toimittaa näitä ratkaisuja asiakkaille kannattavasti. Jokaisen ratkaisun tulee olla teknisesti käyttövalmis. Niiden täytyy myös olla ekologisesti ja eettisesti kestäviä sekä logistisesti järkeviä.” Davvi-tuulivoimahanke ei ole Rástegáissan ja sen ympäristön kannalta kestävä ratkaisu alueen näkökulmasta tarkasteltuna vaan tulisi jättämään lopullisia ja ei korvattavissa olevia muutoksia alueen herkkään luontoon ja yhteisöön. Hanke olisi uusi Fosen, joka edelleen herättää vastustusta. Yhtä lailla tämä hanke olisi sellainen. Onko voitollinen tuotto tärkeämpää kuin alueen yhteisön ääni ja hyvinvointi? Toivomme että yhtiö perääntyy yritysvastuun näkökulmasta hankkeesta. Utsjoella 20. lokakuuta 2023 Nilla Ola Pieski Tenojokivarren asukas Merja Pieski Tenojokivarren asukas Laura Pieski kotoisin Tenojokivarresta Ritni Ráste Pieski kotoisin Tenojokivarresta Biret-Iŋgá Pieski kotoisin Tenojokivarresta Biggá-Risten Pieski kotoisin Tenojokivarresta Sárá-Májjá Eliissá Pieski kotoisin Tenojokivarresta Aarni Pieski juuret Tenojokivarressa Gáddjá Haarla Pieski Tenojokivarren asukas Birit Haarla Pieski kotoisin Tenojokivarresta Lotta Hagelin juuret Tenojokivarressa Helmi Hagelin juuret Tenojokivarressa Anni Hagelin juuret Tenojokivarressa
      • Utsjoen kunta, Utsjoen Kunnanhallitus 19.10.2023 § 164, Lepistö Tanja
        Päivitetty:
        20.10.2023
        • Lausunto koskien Norjassa sijaitsevan Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman vaikutustenarviointia (Lausuntopyynnön diaarinumero: SYKE/2023/103) Johdanto Suomen ympäristökeskus (Syke) on vastaanottanut Norjan ympäristövirastolta (Miljødirektoratet) YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (E/ECE/1250, SopS 67/1997, Espoon sopimus) mukaisen ilmoituksen koskien Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman ympäristöarviointia. Suomen ympäristökeskus on Espoon sopimuksen ja SEA-pöytäkirjan toimivaltainen viranomainen Suomessa. Suomen viranomaisilla, asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus antaa lausuntoja ja esittää mielipiteitä kuulemisaineistosta. Suomen ympäristökeskus pyytää lausuntoja ja mielipiteitä. Palautteen tulisi erityisesti keskittyä näkemyksiin todennäköisesti merkittävistä rajat ylittävistä vaikutuksista Suomen kannalta ja kuulemisasiakirjojen sisällöstä. Hankkeen perustiedot Hankealue sijaitsee tunturitasangolla noin 50 kilometriä Lakselvista itään ja 30 kilometriä Adamselvista lounaaseen. Kaavoitussuunnitelman tarkoituksena on mahdollistaa yksikköteholta enintään 800 MW:n tuulivoimavoimalaitoksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin rakentaminen. Kaava-alueelle pystytetään arviolta 60–160 tuuliturbiinia. Tuuliturbiinien määrä riippuu kunkin tuuliturbiinin nimellistehosta, mutta hankkeen omistajan arvio tällä hetkellä on noin 100 myllyä. Tuulivoimalaitoksen pinta-ala on noin 62 km2. Kaikkien rakenteiden, kuten sisäisten teiden, tuuliturbiineja ympäröivien lastausalueiden, louhintojen, käyttö- ja huoltokeskuksen jne. osuus kokonaispinta-alasta on noin 2–3 %. Turbiinien korkeus voi olla 200 m maanpinnasta (roottorin lapojen yläosa). Utsjoen kunta lausuu Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisesta kaavoitussuunnitelmaa seuraavaa. Vaikutus porotalouteen Tuulivoimapuisto toteutuessaan pienentää Norjan porojen laidunaluetta puiston alueella. On erittäin todennäköistä, että tuulivoimapuisto lisää entisestään Norjan porojen tuloa Suomeen, koska mm. tuulimyllyjen aiheuttama melu ajaa Norjan poroja Suomea kohti ja koska Tenojoen jokilaaksossa ei ole valtiosopimuksen mukaisesti poroesteaitaa Levajoki-Pulmanki-välillä Norjan vastuualueella. Puisto vaikuttaa porojen luontaiseen vuodenaikaiseen laidunkiertoon. Norjan porot kuluttavat Kaldoaivin ja Paistunturin paliskuntien laitumia ja aiheuttavat paliskunnille merkittävästi lisäkuluja ja -töitä. Norjan porot aiheuttavat myös viljelijöille ja maanomistajille vahinkoa ja kuluja Utsjoella. Norjan puolella rakennettava Lágešduottar ja čorgas-paliskuntien välinen poroaita vaikuttaa Norjan porojen laidunkiertoon. Tämän vuoksi jatkossa Rastigaisan alueen tärkeys korostuu porojen laidunnuksessa. Suunnitteilla oleva tuulivoimapuiston voidaan olettaa ohjaavan poroja pois Rastigaisalta, mikä lisää entisestään painetta porojen siirtymiselle Suomen puolelle. Vaikutus maisemaan Jos Davvi-tuulivoimapuisto rakennetaan, se muuttaa pysyvästi maisemaa myös Suomen puolella. Utsjoelle on tunnistettu Valtioneuvoston toimesta kolme valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Paistunturien luontaiselinkeinomaisemat (VAM15013), Tenonjokilaakson maisemat (VAM150182) ja Utsjokilaakson maisemat (VAM150184). Lisäksi on tunnustettu Nuvvuksen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Tunnustuksilla halutaan valtakunnallisesti vaalia Tenonlaakson saamelaisen luontaistalouden ikiaikaista maisemaa. Kaikki mainitut maisemat ovat DAVVI-tuulipuiston vaikutusalueella. Metsähallitus on laatinut laajalla osallistamisella Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman vuosille 2022-2027. Luonnonvarasuunnitelmassa on sitouduttu siihen, että sen voimassaoloaikana ei rakennetta tuulivoimaa saamelaisten kotiseutualueelle. Kaukomaisema toisi myös DAVVI-tuulipuiston osaksi Utsjoen maisemaa. Vaikutus matkailuun Utsjoki on maisemaltaan uniikkia seutua. Avotunturiylängöt ovat leimallista luontoa alueella. Kesällä 2022 Utsjoen kunta hyväksyi kuntastrategian, jonka yksi keskeinen strateginen painopiste on kestävästi kasvava matkailu. Utsjoen kehittyvä matkailu nähdään elinkeinona, joka nojaa alueellisiin vahvuuksiin; elävään alkuperäiskulttuuriin sekä matkailuun, joka nivoutuu osaksi paikalliskulttuuria. Utsjoki tarjoaa matkailualueena sellaista, mitä voimakkaasti rakennetut matkailualueet eivät voi tarjota: valosaasteettomuutta, hiljaisuutta, helposti saavutettavaa rakentamatonta ympäristöä, erämaisuutta. DAVVI-tuulivoimapuisto muuttaisi tunturiylänköjen tarjoamaa maiseman rakentamattomuutta ja erämaisuutta. Yhteenveto Utsjoen kunta vastustaa Davvi-tuulipuiston hanketta. Hankkeella nähdään olevan negatiivisia vaikutuksia ja riskejä Suomen ainoan saamelaisenemmistöisen kunnan keskeisille elinkeinoille, porotaloudelle ja matkailulle. Maiseman muutos vaikuttaisi myös alueen asukkaiden mielenmaisenaan, kun ikiaikainen maisema muuttuisi.
      • Paliskuntain yhdistys
        Päivitetty:
        19.10.2023
        • Asianumero SYKE/2023/103 DAVVI-TUULIVOIMAHANKE NORJASSA Suomen ympäristökeskus (Syke) on vastaanottanut Norjan ympäristövirastolta (Miljødirektoratet), YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (SopS 67/1997, Espoon sopimus) mukaisen ilmoituksen koskien Grenselandet DA-yhtiön Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavasuunnitelman ympäristöarviointia. Norja on ilmoit-tanut Suomelle hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistymisestä 28.8.2017. Täl-löin yhtenä vaihtoehtoisena ratkaisuna oli sijoittaa voimajohto Suomen puolelle Utsjoelle, mutta sit-temmin yhtiö on vetäytynyt Suomeen suunnitellun voimajohdon rakentamisesta. Kaava-alue sijaitsee Lebesbyn kunnassa, tunturitasangolla noin 50 kilometriä Lakselvista itään ja 30 kilometriä Adamselvista lounaaseen. Kaavoitussuunnitelman tarkoituksena on mahdollistaa yksikköte-holtaan enintään 800 megawatin (MW) tuulivoimalaitoksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin rakenta-minen. Vuotuisen tuotannon arvioidaan olevan noin 3,4 terawattituntia (TWh). Kaava-alueelle on suunniteltu 60–160 tuuliturbiinia nimellisteholtaan 5–12 MW ja enimmäiskorkeudeltaan 200 metriä. Hankkeesta vastaava hakee liitäntää suunniteltuun uuteen 420 kV:n voimajohtoon välillä Skaidi–Adamselv. Hankkeen toteutuessa sillä saattaa olla vaikutuksia muun muassa maisemaan Suomen puo-lella. Suomen viranomaisilla, asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus antaa lausuntoja ja esittää mielipiteitä kuulemisaineistosta. Suomen ympäristökeskus pyytää lausuntoja ja mielipiteitä. Palautteen tulisi erityi-sesti keskittyä näkemyksiin todennäköisesti merkittävistä rajat ylittävistä vaikutuksista Suomen kannal-ta ja kuulemisasiakirjojen sisällöstä. Paliskuntain yhdistys vastaa valtioiden välisen valtiosopimuksen mukaisten Norjan rajalla olevien Suo-men valtion omistamien ja ylläpitovastuulla olevien poroesteaitojen kunnossapidosta ja rakentamisesta. Lähimpänä hankealuetta olevalla alueella ei ole valtiosopimuksen mukaista aitaa. Hankkeella on toden-näköisesti vaikutuksia Norjan puolella sijaitsevien paliskuntien porojen laitumien käyttöön siten, että porot välttävät laiduntamasta tuulivoimateollisuusalueella ja sen häiriövyöhykkeellä ja niiden kulkureitit muuttuvat. Tämä voi aiheuttaa sen, että norjalaisia poroja tulee nykyistä enemmän Suomen puolelle. Suomessa lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Paistunturin ja Kaldoaivin paliskunnat, joihin aiem-min suunniteltu sähkönsiirtoyhteys, josta on luovuttu, olisi sijoitettu. Poronhoidon huomioon ottaminen hankkeessa Poronhoitolaki (PHL, 848/1990) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella toimitta-essa. Poronhoitolaki turvaa elinkeinon aseman ja säätää poronhoidolle vapaan laidunnusoikeuden PHL 3 §: ”Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta.” Lain esitöiden (HE 1989) mukaan poronhoito-oikeus on tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi. Paistunturin ja Kaldoaivin paliskunnat sijaitsevat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alueella olevaa valtion maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huo-mattavaa haittaa poronhoidolle (PHL 2 §). Poronhoitolaissa (53 §) säädetään myös, että suunnitelles-saan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajan kanssa. Hyvä neuvottelumenettely edellyttää neuvotteluiden oikea-aikaisuutta ja tasapuolista tietojen saamista ennakkoon siten, että asioi-hin on mahdollisuus vaikuttaa. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista edellytetään, että alueiden käytön suunnittelussa huolehditaan saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Pohjois-Lapin maakuntakaavassa määrätään koko kaava-aluetta koskevissa yleismääräyk-sissä: ”Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedelly-tykset on turvattava. Metsätaloutta, turvetuotantoa, matkailutoimintoja ja loma-asutusta suunniteltaessa on otettava huomioon porotalouden tärkeät alueet. Suunniteltaessa valtion maita koskevia, poronhoi-don harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan kanssa.” Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (252/2017) velvoittaa alueella toimivaan merkittävään elinkeinoon kohdistuvien vaikutusten selvittämiseen. Hankkeen vaikutukset poronhoidolle ja niiden arviointi Useiden pohjoismaisten tutkimusten mukaan porot välttävät tuulivoimatuotannon ja muun ihmistoi-minnan aiheuttamaa häiriötä, ja ovat sille herkkiä etenkin kevättalvella, vasoma-aikana ja sen jälkeen pienten vasojen kanssa (Skarin & Åhman 2014, Skarin ym. 2015, Skarin ym. 2018, Skarin ym. 2021). Tutkimuksen mukaan tuulivoimatuotanto yhdessä muun maankäytön kanssa vaikutti negatiivisesti po-rojen ja poronhoidon optimaaliseen laidunten käyttöön myös syksyllä ja talvella ja muun muassa poro-kolarit ja petovahingot, sekä poronhoitotyöt lisääntyivät (Skarin ym. 2021). Voimajohdoilla on haitalli-sia vaikutuksia porojen laiduntamiseen, porolaitumiin ja poronhoitotöihin (Tyler ym. 2014, 2016). Hankkeella on todennäköisesti vaikutuksia Norjan puolella porojen laitumien käyttöön siten, että porot välttävät laiduntamasta tuulivoimateollisuusalueella ja sen häiriövyöhykkeellä ja niiden kulkureitit muuttuvat. Tämä aiheuttaa haittaa myös poronhoitotyölle: porojen paimentaminen ja käsittely vaikeu-tuvat ja tulee lisätyötä. Tästä voi seurata se, että norjalaisia poroja tulee nykyistä enemmän Suomen puolelle, mistä aiheutuu laitumien kulumista ja lisääntyviä poronhoitotöitä porojen kokoamisesta ja erot-telusta sekä muuta taloudellista haittaa ja vahinkoa. Norjalaisten porojen aiheuttamista vahingoista Suomessa seuraa korvaustaakka Norjan valtiolle. Suomen ja Norjan välisen valtiosopimuksen mukaan valtioiden rajalla olevan poroesteaidan tarkoituksena on tukea porojen paimennusta, jotta porojen siir-tyminen rajojen yli voidaan mahdollisimman tehokkaasti estää. Norjan puolella Tenojokea on Vanhasta Karigasniemestä Levajoelle ulottuva, Norjan valtion ylläpitämä esteaita tätä tarkoitusta varten. Levajo-en ja Pulmangin välisellä alueella sen sijaan ei ole esteaitaa Norjan Suomen vastaisella rajalla. Paliskun-tain yhdistys katsoo, että mikäli Davvi-tuulivoimahanke toteutuu, norjalaisten porojen siirtyminen Suomeen tulee estää rakentamalla esteaita Norjan puolelle rajaa. Suomen puolella lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Paistunturin ja Kaldoaivin paliskunnat, joihin aiemmin suunniteltu sähkönsiirtoyhteys, josta on luovuttu, olisi sijoitettu. Välillisiä vaikutuksia hank-keesta voi ilmetä, mikäli Davvi-tuulivoimahanke houkuttaa alueelle energiantuotannon lisärakentamista ja sen myötä voimajohtoyhteyksien rakentamista Norjasta Suomeen ja/tai kantaverkkoyhteyden Keski-Lapista Utsjoelle, jota ollaan merkitsemässä yhteystarpeena vireillä olevaan Pohjois-Lapinmaakuntakaava 2040:n. Tämän kantaverkkoyhteyden vaikutukset koskisivat useita paliskuntia läpi poronhoitoalueen. Jonkin verran vaikutusmekanismeja on esitetty asiakirjoissa ja niissä todetaan myös, että vaikutuksia norjalaisten paliskuntien poronhoitoon tullaan arvioimaan neuvotellen hankkeen vaikutusalueen poron-hoitajien kanssa. Hankkeen vaikutuksia Suomen poronhoidolle ei ole arvioitu. Suomeen ulottuvat vai-kutukset tulee arvioida ja todeta asiakirjoissa asianmukaisesti. Vaikutusten arvioimiseksi tulee selvittää alueiden nykytila ja merkitys vaikutusalueen paliskuntien toiminnalle. Vaikutusten arvioinnissa tulee käyttää hyväksi tutkimustietoa sekä poronhoitajien kokemusperäistä tietoa. Selvitykset edellyttävät neuvotteluita ja vuoropuhelua paliskuntien kanssa. Niissä tulee selvittää myös hankkeen haitallisten vaikutusten estämiseen ja lieventämiseen liittyviä toimenpiteitä. Mikäli hanke toteutuu, sen aiheuttamat haitat Suomen puolelle tulee estää rakentamalla esteaita Norjan puolelle valtakuntien välistä rajaa. PALISKUNTAIN YHDISTYS Anne Ollila toiminnanjohtaja Viitteet Skarin A. & B. Åhman (2014). Do human activity and infrastructure disturb domesticated reindeer? The need for the reindeer’s perspective. Polar Biology 37 s. 1041-1054. Skarin, A. Nellemann C. Rönnegård L. Sandström P. & H. Lundqvist (2015). Wind farm construction impacts reindeer migration and movement corridors. Landscape Ecology 30: 1527-1540. Skarin, A., Sandström, P., Alam, M. (2018). Out of sight of wind turbines—Reindeer response to wind farms in operation. Ecology and Evolution 2018; 1-14. Skarin, A., Sandström, P., Niebuhr B.B., Alam, M. & S. Adler (2021). Renar, renskötsel och vindkraft. Vinter- och barmarksbete. Rapport 7011. Naturvårdverket. 126 s. Tyler, N., Stokkan, K-A., C Hogg, Nellemann, C., Vistnes, A-I. & G. Jeffery (2014). Ultraviolet Vi-sion and Avoidance of Power Lines in Birds and Mammals. Conservation Biology 28: 630–631. Tyler, N., Stokkan, K-A., C Hogg, Nellemann, C. & A-I. Vistnes, (2016). Cryptic Impact: Visual De-tection of Corona Light and Avoidance of Power Lines by Reindeer. Wildlife Society Bulletin 40(1): 50–58.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        19.10.2023
        • Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnesty työskentelee kansainvälisesti ja Suomessa laaja-alaisesti ihmisoikeuksien edistämiseksi. Amnesty International Suomen osasto lausuu asiassa kiinnittäen huomiota suunnitellun tuulivoimahankkeen sijaintiin Tenojokilaakson alueella, joka on merkittävä saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin kannalta. Saamelaiset on tunnustettu sekä Suomen että Norjan perustuslaissa alkuperäiskansaksi, jolla on oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kulttuuriaan. Saamelaisten asema alkuperäiskansana ja siihen liittyvät kansallisessa lainsäädännössä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet tulee huomioida saamelaisalueen maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Hanke uhkaa saamelaista kulttuuria ja elinkeinoja Amnesty korostaa, että saamelaisalueen maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon saamelaisten asema alkuperäiskansana ja siihen liittyvät kansallisessa lainsäädännössä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet. Tuulivoimalaitoksen, teiden ja voimalinjojen rakentaminen alueelle ilman saamelaisten edustuselinten suostumusta loukkaisi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklaa 27, sekä Norjan ratifioimaa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta. Alue jolle tuulivoimalaitosta suunnitellaan on yksi laajimmista rakentamattomista tunturialueista Euroopassa ja merkittävä saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja kulttuurin kannalta. Saamelaista poronhoitoa on harjoitettu alueella ikimuistoisista ajoista lähtien ja suunnitellun tuulivoimalaitoksen läheisyydessä sijaitseva Rástigáisá on saamelaisille kulttuurihistoriallisesti merkittävä pyhä paikka. Alueen saamelaisyhteisöt sekä saamelaisten edustuselimet ovat selkeästi tuoneet esiin tuulivoimalaitoksen sekä sen yhteyteen rakennettavien teiden ja voimalinjojen vaikuttavan hyvin kielteisesti perinteisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon, harjoittamiseen. Tenojokilaakson saamelaisyhteisö toimii tiiviisti yli valtakunnan rajan, ja Norjan puolella saamelaisyhteisöön ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset ulottuvat myös saamelaisyhteisöön Suomen puolella. Porojen laidunalueiden pieneneminen ja pirstoutuminen on merkittävä uhka perinteisille saamelaiselinkeinoille ja kulttuurille. Saamelaiset ovat vuosikymmenten ajan menettäneet porolaitumiaan erilaisille maankäyttömuodoille, joten uusia maankäyttöhankkeita suunnitellessa tulisi ottaa huomioon eri hankkeiden kumuloituvat vaikutukset saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta. Davvi-hankkeen kaavasuunnitelmassa ei kiinnitetä huomioon epäsuoriin ja kumuloituviin vaikutuksiin, vaan keskitytään ainoastaan välittömiin vaikutuksiin. Amnesty katsoo, että hankkeen vaikutusten arvioinnissa tulisi tarkastella myös kumuloituvia vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja kulttuurin kannalta. Saamelaisten itsemääräämisoikeus ja ennakkosuostumus Kansainvälisen oikeus turvaa alkuperäiskansoille itsemääräämisoikeuden ja velvoittaa valtiot neuvottelemaan vilpittömässä mielessä ja toimimaan yhteistyössä alkuperäiskansojen edustuselinten kanssa saadakseen niiden ”vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen” (Free, Prior and Informed Consent, FPIC) ennen kuin hyväksyvät hankkeita tai toimenpiteitä, jotka vaikuttavat alkuperäiskansojen maihin ja alueisiin (YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistuksen artiklat 3, 18, 19, 32.3). Kaavasuunnitelmasta ja kuulemisasiakirjoista ei käy ilmi kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus huomioidaan ja kuinka viranomaisten velvoite neuvotella ja saada hankkeelle saamelaisyhteisön ennakkosuostumus toteutetaan. Saamelaisten edustuselimet sekä Norjan että Suomen puolella ovat selkeästi ilmaisseet vastustavansa tuulivoimalaitoshanketta. Ennakkosuostumuksen puuttumisen tulisi olla este tuulivoimalahankkeen toteuttamiselle. Ihmisoikeusvaikutukset arvioitava ajoissa Amnesty muistuttaa, että tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on tärkeää arvioida ja huomioida ihmisoikeusvaikutukset jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja varmistaa, että suunnitelmat noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Näin vältetään vastaava tilanne kuin surullisen kuuluisassa Fosenin tuulivoimalakiistassa, jossa Norjan korkein oikeus on todennut, että luvan myöntäminen tuulivoimaloiden rakentamiseen saamelaisten poronhoitoalueelle loukkaa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen artiklaa 27, joka turvaa oikeuden omaan kulttuuriin. Kenenkään etua ei palvele, jos Davvi-hanke todettaisiin oikeuden päätöksellä ihmisoikeuksia loukkaavaksi ja lainvastaiseksi siinä vaiheessa, kun tuulivoimalaitos ja siihen liittyvä infrastruktuuri ovat valmistuneet. Energiasiirtymän on oltava oikeudenmukainen Ilmastonmuutos on vakava maailmanlaajuinen kriisi ja nopeita toimia fossiilisista polttoaineista luopumiseksi tarvitaan. Tuulivoimalla ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä on merkittävä rooli ilmastokriisiin vastaamisessa. Amnesty kuitenkin korostaa, että myös uusiutuvan energian tuotannolla on sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia, ja energiahankkeiden valmistelussa on varmistettava ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen ja vahvistaminen on keskeinen osa oikeudenmukaista energiasiirtymää. Lisätietoja: Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, Amnesty International Suomen osasto
      • Lapin liitto
        Päivitetty:
        19.10.2023
        • Hankkeen kuvaus Suomen ympäristökeskus (Syke) on vastaanottanut Norjan ympäristövirastolta (Miljødirektoratet) YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (E/ECE/1250, SopS 67/1997, Espoon sopimus) mukaisen ilmoituksen koskien Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman ympäristöarviointia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) ja lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) mukaisesti Suomen ympäristökeskus on Espoon sopimuksen ja SEA-pöytäkirjan toimivaltainen viranomainen Suomessa. Suomen ympäristökeskus pyytää lausuntoja ja mielipiteitä. Palautteen tulisi erityisesti keskittyä näkemyksiin todennäköisesti merkittävistä rajat ylittävistä vaikutuksista Suomen kannalta ja kuulemisasiakirjojen sisällöstä. Lapin liiton näkemys Lapin liitto on lausunut hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen 8.12.2017. Tuulivoimahanke sijoittuu valtioneuvoston 27.12.2007 vahvistaman Pohjois-Lapin maakuntakaavan lähialueelle Norjan puolella. Lapin liiton hallitus päätti 24.4.2017 kuuluttaa Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville. Uusi maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan aiemman Pohjois-Lapin maakuntakaavan. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 28.1. - 28.2.2019. Maakuntakaavan ehdotusluonnos oli viranomaislausunnoilla 28.1.–28.2.2020. Lapin liiton hallitus hyväksyi vastineet saatuihin lausuntoihin 8.6.2020. Maakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 12.10–15.11.2020. Lapin liiton valtuusto päätti kokouksessaan 17.5.2021 palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 uudelleen valmisteluun. Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan 24.4.2023 hyväksyä Pohjois-Lapin tarkistetun maakuntakaavaehdotuksen 2040 lähetettäväksi viranomaislausunnoille. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville loppuvuodesta 2023. Tavoitteena on, että Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 hyväksytään Lapin liiton valtuustossa keväällä 2024. Valtioneuvosto päätti istunnossaan 18.11.2021 valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (VAMA 2021). Uusi alueluettelo korvaa aiemman alueluettelon vuodelta 1995. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä. Ne tulee muun muassa osoittaa maakuntakaavassa valtioneuvoston päätöksen mukaisena valtakunnallisesti arvokkaana maisemakokonaisuutena. VAMA-alueluettelon mukaisesti valtakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa 2040 osoitetaan Utsjoella Ailikastunturin elinkeinomaisemat (Sa-maV 5961), Kevon tunturiylängön maisemat (Sa-maV 5964),Tenonlaakson maisemat (Sa-maV 5917), Paistunturien luontaiselinkeinomaisemat (Sa-maV 5957), Utsjokilaakson maisemat (Sa-maV 5921), Alakönkään koskimaisema (Sa-maV 5962) ja Pulmankijärven tunturimaisema (Sa-maV 5966). Merkinnällä osoitetaan saamelaiskulttuuriin liittyvät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Merkinnän kaavamääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Kohteeseen tai alueeseen vaikuttavissa hankkeissa on alueelliselle vastuumuseolle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Davvin tuulivoimahankkeen maisemavaikutuksia kohdistuu erityisesti Tenonlaakson maisema-alueeseen, Paistunturien luontaiselinkeinomaisema-alueeseen ja Utsjokilaakson maisema-alueeseen. Valtakunnalliset maisema-alueet tulee huomioida hankkeen maisemavaikutusten arvioinnissa osoittamalla tuulivoimaloiden näkyvyys edellä mainituilta maisema-alueilta. Maisemavaikutusten arviointi edellyttää havainnollistavaa materiaalia sekä analyysiä muutoksen vaikutuksista ja vaikutusten merkittävyydestä. Maisemavaikutusten arvioinnissa tulee lisäksi huomioida lentoestevalojen pimeänaikaista maisemaa muuttavat vaikutukset. Tuulivoimaloiden lentoestevalot näkyvät kauas pimeällä ja vaikuttavat mm. revontulien näkemiseen. Kielteisillä maisemavaikutuksilla on merkitystä matkailun toimintaympäristöön ja matkailuelinkeinon kehittämiseen Utsjoella. Selvitysten tulisi sisältää myös mahdolliset vaikutusten lieventämiskeinot. Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksen 2040 koko maakuntakaava-aluetta koskevissa suunnittelumääräyksissä todetaan: Saamelaisten kotiseutualueella alueidenkäytön suunnittelussa turvataan saamelaisille alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten kotiseutualueella maiseman ja kulttuuriympäristön suojelusta vastaa Saamelaismuseo Siida, jolta tulee pyytää lausunto. Lapin liiton virasto toteaa, että vaikutusten arvioinnissa tulee lisäksi tuoda esille, mikäli Davvin tuulivoimahankkeella on sähkönsiirron osalta vaikutuksia Suomen sähkönsiirtoverkkoon tai sen kehitykseen.
      • Lapin liitto
        Päivitetty:
        19.10.2023
        • Suomen ympäristökeskus (Syke) on vastaanottanut Norjan ympäristövirastolta (Miljødirektoratet) YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (E/ECE/1250, SopS 67/1997, Espoon sopimus) mukaisen ilmoituksen koskien Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman ympäristöarviointia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) ja lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) mukaisesti Suomen ympäristökeskus on Espoon sopimuksen ja SEA-pöytäkirjan toimivaltainen viranomainen Suomessa. Suomen ympäristökeskus pyytää lausuntoja ja mielipiteitä. Palautteen tulisi erityisesti keskittyä näkemyksiin todennäköisesti merkittävistä rajat ylittävistä vaikutuksista Suomen kannalta ja kuulemisasiakirjojen sisällöstä. Grenselandet AS suunnittelee Davvi-tuulivoimapuiston rakentamista Pohjois-Norjaan Finnmarkiin tunturialueelle Lebesbyn kuntaan. Norja on ilmoittanut Suomelle hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistymisestä 28.8.2017. Tällöin yhtenä vaihtoehtoisena ratkaisuna oli sijoittaa voimajohto Suomen puolelle Utsjoelle, mutta sittemmin yhtiö on vetäytynyt Suomeen suunnitellun voimajohdon rakentamisesta. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta on järjestetty kuuleminen Suomessa 1.11.–8.12.2017. Ympäristöministeriö on ilmoittanut Norjalle Suomen osallistuvan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn 19.1.2018.
      • WWF Suomi
        Päivitetty:
        19.10.2023
        • WWF Suomi on tutustunut lausuntopyyntöön koskien Norjassa sijaitsevan Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman vaikutustenarviointia (SYKE/2023/103) ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Esitetty Davvi-tuulivoimahanke sijaitsisi Norjan toiseksi suurimmalla jäljellä olevalla erämaa-alueella. Koskemattomat erämaa-alueet ovat hyvin tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Hankkeen toteuttaminen hävittäisi alueen erämaisuuden ja uhkaisi sen ainutlaatuisia luonnonarvoja. Ilmastonmuutos uhkaa erityisen voimakkaasti arktista luontoa, ja hyvin monet ilmastonmuutoksen uhkaamista Pohjolan lajeista ovat sidoksissa nimenomaan arktisiin alueisiin. Suomessa uhanalaisten lajien osuus lajistosta on korkein nimenomaan tunturiluonnossa. Hankkeen suunnittelualueella esiintyy tai habitaattien puolesta voi esiintyä lukuisia uhanalaisia tunturilajeja, joita hankkeen toteuttaminen uhkaisi. Viittaamme WWF Norjan hankkeesta yhdessä muiden norjalaisten järjestöjen kanssa antamaan lausuntoon (https://media.wwf.no/assets/attachments/Fellesuttale-Davvi-080923.pdf) ja tuemme siinä esitettyjä näkemyksiä. Viittaamme myös aiempaan kannanottoon (https://media.wwf.no/assets/attachments/20201120_Davvi-vindkraftpark_WWF-NOF.pdf), jossa myös WWF Suomi on allekirjoittajana. WWF Suomi korostaa erityisesti hankkeen haitallisia vaikutuksia uhanalaisten tunturilajien tilanteeseen Suomessa. Muun muassa sekä Norjassa että Suomessa uhanalaiset naali, tunturipöllö ja kiljuhanhi ovat lajeja, joiden elinalueita hankkeen toteuttaminen uhkaisi, ja vaikutukset näihin lajeihin vaikuttaisivat myös Suomen tilanteeseen. Suomi on panostanut kiljuhanhen ja naalin yhteispohjoismaiseen suojelutyöhön pitkään ja paljon, ja lajien kannan kehitys Norjassa on ratkaisevan tärkeää myös näiden lajien suojelutilanteelle Suomessa.
      • Klaavuniemi Heidi, paikallinen
        Päivitetty:
        15.10.2023
        • Tuulivoimapuisto hanke ei saa kannatusta seudun asukkailta. Kyseessä on pyhä tunturialue jolle ei edes paikalliset mene ilman erityistä lupaa. Kyseinen alue on erittäin tärkeä paikalliselle saamelaiselle kulttuurille sekä myös elinkeinolle, poronhoidolle, tuulivoimapuisto katkaisisi porojen laitumet sekä vaellusreitit joita se on kulkenu iät ja ajat. Muitakaan alueen elinkeinoja hanke ei palvele, päinvastoin tulee kurjistamaan entisestään mm. Utsjoen alueen matkailua minkä vetonaula on koskematon luonto, valosaasteettomuus ja tunturit. Kun puhutaan kulttuurisesti tärkeästä alueesta saamelaisille, puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja olemassaolosta. Tälläkin hetkellä Oslossa osoitetaan mieltä Fossenin tuulivoimapuistoa vastaan, jonka Norjan korkeinoikeus on todennu 2 vuotta sitten laittomaksi. Täten en kannata tätä hanketta, en näin herkkään luontokohteeseen enkä saamelaisten kulttuurisesti tärkeälle maalle.
      • Lapin ELY, Rönkä Olli
        Päivitetty:
        4.10.2023
        • Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman vaikutustenarviointi Suomen ympäristökeskus (Syke) on vastaanottanut Norjan ympäristövirastolta YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (E/ECE/1250, SopS 67/1997, Espoon sopimus) mukaisen ilmoituksen koskien Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman ympäristöarviointia. Kaava-alue sijaitsee tunturitasangolla noin 50 kilometriä Lakselvista itään ja 30 kilometriä Adamselvista lounaaseen. Kaavoitussuunnitelman tarkoituksena on mahdollistaa yksikköteholtaan enintään 800 megawatin (MW) tuulivoimalaitosten alueen ja siihen liittyvän infrastruktuurin rakentaminen. Vuotuisen tuotannon arvioidaan olevan noin 3,4 terawattituntia (TWh). Kaava-alueelle on suunniteltu 60–160 tuuliturbiinia nimellisteholtaan 5–12 MW ja enimmäiskorkeudeltaan 200 metriä. Hankkeesta vastaava hakee liitäntää suunniteltuun uuteen 420 kV:n voimajohtoon välillä Skaidi–Adamselv. Suomen puolelle sijoittuvasta sähkönsiirrosta on luovuttu. Suomen viranomaisilla, asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus antaa lausuntoja ja esittää mielipiteitä kuulemisaineistosta. Suomen ympäristökeskus pyytää lausuntoja ja mielipiteitä. Palautteen tulisi erityisesti keskittyä näkemyksiin todennäköisesti merkittävistä rajat ylittävistä vaikutuksista Suomen kannalta ja kuulemisasiakirjojen sisällöstä. Lapin ELY-keskus on lausunut hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyen 4.12.2017. Lapin ELY-keskus lausuu asiasta seuraavaa: Maisema ja eläimistö Lapin ELY-keskus toteaa, että suunniteltu tuulivoimahanke aiheuttaa maisemavaikutuksia Utsjoen Tenojokilaaksoon. Tuulivoimahanke sijoittuu lähtökohtaisesti pimeälle alueelle, jolloin tuulivoimaloiden varoitusvalot näkyvät kauas. Lapin ELY-keskus katsoo, että hankkeessa tulee pyrkiä minimoimaan varoitusvalovaikutukset. Kaavasuunnitelmassa on mainittu, että visuaaliset vaikutukset arvioidaan myös Utsjoella. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan maisemavaikutukset tulee arvioida Tenonlaaksossa, erityisesti Tenonlaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueelle ja Nuvvuksen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueelle sekä Paistunturin erämaa-alueelle. Suunnitelman mukaan valokuvauspaikat valitaan yhteistyössä kunnan kanssa, mitä ELY-keskus pitää perusteltuna. ELY-keskus muistuttaa lisäksi, että Saamelaisten kotiseutualueella maiseman ja kulttuuriympäristön suojelusta vastaa Saamelaismuseo Siida, jolta tulee pyytää lausunto. Linnustovaikutusten arvioinnissa tulee huomioida vaikutukset myös Suomen uhanalaisiin petolintuihin, kuten tunturihaukkaan, tunturipöllöön, maakotkaan sekä muuttolintuihin. Hankealueen läheisyydessä on mm. tunturihaukalle ja tunturipöllölle merkittävää elinympäristöä. Tunturihaukat vaeltavat Suomesta Norjaan ravinnon perässä. Kiljuhanhet pesivät Porsangerissa, mutta niitä tavataan myös Suomessa Tenojokivarressa. Linnustoselvityksissä tulee huomioida, että lintujen esiintyminen ja pesiminen on riippuvainen mm. vuosittaisesta ravintotilanteesta ja ne liikkuvat rajan molemmin puolin. Vaikutusarviointia tulee tehdä riittävän monena vuonna luotettavan lähtötiedon saamiseksi. Ilmaston lämpenemisen myötä hankkeella voi olla vaikutuksia uhanalaisen naalin elinympäristöihin molemmin puolin rajaa, tuulivoimahankkeen vaikutukset tulee arvioida asianmukaisesti kaavasuunnittelun yhteydessä. Poronhoito Lapin ELY-keskus kiinnittää erityistä huomiota Tenojokivarren poronhoitoon. ELY-keskus katsoo, että hankkeessa tulee selvittää alueen välttämisvyöhyke ja sen vaikutukset porojen vuodenaikaisiin liikkeisiin. Erityisesti tulee selvittää se, vaikuttaako tuulivoima-alue porojen liikkumiseen kohti jokilaaksoa. Suomella ja Norjalla on voimassa oleva valtiosopimus, joka koskee poroaitojen rakentamista ja kunnossapitoa sekä muita toimenpiteitä, joilla estetään porojen pääsy toisen valtakunnan alueelle. Levajoki–Pulmanki-välillä ei ole poroesteaitaa. Kyseinen alue on Norjan vastuualuetta. Kaavoitussuunnitelman vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella tulee tunnistaa myös haitallisia vaikutuksia vähentävät toimenpiteet. Porojen pääsy Suomen puolelle tulee estää. Asiakirjan valmistelu ja hyväksyminen Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet ylitarkastaja Marjut Kokko (maisema ja eläimistö) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä porota-lousasiantuntija Päivi Kainulainen (poronhoito) elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueelta. Tämä asiakirja on hyväksytty viraston sähköisessä asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt ylitarkastaja Olli Rönkä ja ratkaissut yksikön päällikkö Leena Ruokanen.
      • Metsähallitus
        Päivitetty:
        4.10.2023
        • Metsähallituksen lausunto Davvi -tuulivoimahankkeen kaavasuunnitelman ympäristöarvioinnista, Grenselandet AS, Lebesby, Norja Suomen ympäristökeskus on vastaanottanut Norjan ympäristövirastolta (Miljødirektoratet) YK:n Euroopan talouskomission valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen mukaisen ilmoituksen koskien Davvi-tuulivoimahankkeen alueellisen kaavoitussuunnitelman ympäristöarviointia. Grenselandet AS suunnittelee Davvi-tuulivoimapuiston rakentamista Pohjois-Norjaan Finnmarkiin tunturialueelle Lebesbyn kuntaan. Norja on ilmoittanut Suomelle hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käynnistymisestä 28.8.2017. Ympäristöministeriö on ilmoittanut Norjalle Suomen osallistuvan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn 19.1.2018. Norjan energialakiin sekä kaavoitus- ja rakennuslakiin on ehdotettu tuulivoimalaitosten perustamista koskevaa muutosta, jonka mukaan muun muassa maankäyttöä olisi selvitettävä kaavoituksen kautta ennen luvan myöntämistä. Lebesbyn kunta on lakimuutosta koskevan ehdotuksen perusteella vaatinut, että hankkeelle laaditaan alueellinen kaavoitussuunnitelma, jossa määritellään tuulivoimalaitosta sekä tieliittymää ja sisäisiä teitä koskevat järjestelyt. Kaava-alue sijaitsee tunturitasangolla noin 50 kilometriä Lakselvista itään ja 30 kilometriä Adamselvista lounaaseen. Kaavoitussuunnitelman tarkoituksena on mahdollistaa yksikköteholtaan enintään 800 megawatin (MW) tuulivoimalaitoksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin rakentaminen. Vuotuisen tuotannon arvioidaan olevan noin 3,4 terawattituntia (TWh). Kaava-alueelle on suunniteltu 60–160 tuuliturbiinia nimellisteholtaan 5–12 MW ja enimmäiskorkeudeltaan 200 metriä. Hankkeesta vastaava hakee liitäntää suunniteltuun uuteen 420 kV:n voimajohtoon välillä Skaidi–Adamselv. Metsähallitus, joka hallinnoi, hoitaa ja suojelee Suomen valtion omistamia maa- ja vesialueita, on tutustunut lausuntopyyntöön liittyvään aineistoon ja lausuu seuraavaa: Arvioitavat vaikutukset Maisema Kaavoitussuunnitelman mukaan (s. 37) tuulivoimalaitoksesta voimajohtoineen ja muine infrastruktuureineen on laadittava havainnekuva edustavista paikoista katsottuna. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi rakennukset ja arvokkaat kulttuurimuistomerkit tai kulttuuriympäristöt, joihin hanke vaikuttaa. Lisäksi todetaan, että hankealueen yksityiskohdat on visualisoitava muun muassa Utsjoelta katsottuna. Edellisen kuulemisen jälkeen valtioneuvosto on päättänyt 18.11.2021 valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Tuulivoimahankkeen kaukovaikutusalueella Utsjoen kunnan alueella sijaitsee kolme valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Paistunturien luontaiselinkeinomaisemat (VAM15013), Tenonjokilaakson maisemat (VAM150182) ja Utsjokilaakson maisemat (VAM150184). Alueiden rajaukset löytyvät arvokkaita maisema-alueita koskevasta karttapalvelusta https://syke.maps.arcgis.com/apps/PublicInformation/index.html?appid=0b4ebad1b3a440d89bed0218bca3ea7b. Maisema-alueiden kuvaukset löytyvät mm. saamen kielillä https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/VAMA%202021_19%20Yl%C3%A4-Lappi.pdf Metsähallituksen mukaan valtakunnalliset maisema-alueet tulee huomioida hankkeen maisemavaikutusten arvioinnissa esimerkiksi osoittamalla tuulivoimaloiden näkyvyys maisema-alueilta kuvan 7–3 (s. 27) mukaisella kartalla. Näkyvyystarkastelu riittävän laajalta alueelta mahdollistaa myös tärkeimpien näkymälinjojen tai -suuntien määrittelyn. Kaavoitussuunnitelman mukaan visuaaliset vaikutukset esitetään lähietäisyydeltä (2–3 km:n säteellä) ja keskipitkältä etäisyydeltä (n. 3–10 km:n säteellä). Metsähallituksen näkemyksen mukaan maisemavaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida, että selkeällä ja kuivalla säällä noin 200 metriä korkea tuulivoimalan torni ja roottorin lavat voidaan erottaa 20–35 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Maisemavaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös lentoestevalojen yöaikaista maisemaa muuttavat vaikutukset. Pohjoisen yötaivaalla on tärkeä merkitys revontulien näkemiselle ja siten myös matkailuelinkeinolle. Lisäksi selvityksen tulisi sisältää myös mahdolliset vaikutusten lieventämiskeinot. Metsähallitus korostaa, että asianmukainen maisemavaikutusten arviointi edellyttää havainnollistavaa materiaalia sekä asiantuntijan analyysiä muutoksen vaikutuksista ja vaikutuksen merkittävyydestä.