• Lausunnonantajia: 7
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Rajavartiolaitos, Rajavartiolaitoksen esikunta, raja- ja meriosasto
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • Valtion hallinnonalojen tavoitteet merialuesuunnitelmille Yleistä Ympäristöministeriö on 10.9.2019 päiväämällään lausuntopyynnöllä pyytänyt asettamaan valtion hallinnonalojen tavoitteita merialuesuunnitelmille. Suomen merialuesuunnitelmat laaditaan rannikon maakuntaliittojen toimesta yhteistyössä ympäristöministeriön sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Rajavartiolaitos on osallistunut ja osallistuu edelleen merialuesuunnittelutyöhön. Merialuesuunnittelussa tehdyssä työssä on määritetty kehityksen pohjaksi kolme erilaista skenaariota, joilla tai joiden yhdistelmillä suunnittelua jatketaan. Rajavartiolaitoksen esikunta toteaa, että tässä lausunnossa esitetyt yleiset tavoitteet ja näkemykset ovat sellaisia, että ne sopivat sinällään kaikkiin skenaarioihin. Eräät tavoitteet, jotka liittyvät mm. valvonnallisiin näkökulmiin, korostuvat skenaariossa 3. Rajavartiolaitoksen merelliseen toimintaan vaikuttavat erityisesti meriliikenteen kehitys ja tähän liittyvät valvontatehtävät, meripelastus ja ympäristövahinkojen torjuntatehtävät. Rajavartiolaitoksen esikunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt laadittavalla merialuesuunnitelmalla on merkittävää vaikutusta myös Ahvenanmaan merialuesuunnittelun kanssa. Tältä osin tulee varmistua siitä, että Ahvenanmaan (maakunnan suunnitteluvastuulla) sekä Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnitelmat ovat liittymäpintojensa osalta yhdensuuntaisia. Kokonaiskuvan muodostuminen suunnittelusta on tärkeää siksikin, että merialueen toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä tietyt kokonaisuudet kuuluvat valtakunnan lainsäädäntövaltaan ja toisaalta tietyt kokonaisuudet kuuluvat maakunnan lainsäädäntövaltaan. Meriliikenteen kehitys ja merellisen turvallisuuden kehittyminen (meriliikenne, kaupungit ja väestö, ympäristö ja merialueen tila) Meriliikenne on Suomelle tulevaisuudessakin tärkeää, riippumatta siitä, mikä kehityskulku (skenaario) tulevaisuudessa toteutuu. Rajavartiolaitoksen esikunta katsoo, että merialueen turvallisuuden jatkuvalla kehittämisellä on merkittävä vaikutus Rajavartiolaitoksen tehtävien kannalta. Merenkulun digitalisaatio kehittänee ja muuttanee merenkulkua tulevaisuudessa merkittävästikin (mm. autonomiset alukset). Meriliikenteen turvallisuudesta huolehtiminen ja tähän liittyvät mm. infrastruktuuri- sekä meriliikenteen palveluhankkeet ovat tärkeä tekijä merialueen kokonaisturvallisuutta kehitettäessä. Turvallisuuskehityksen vaikutukset näkyvät parhaimmillaan siinä, että onnettomuuksia voidaan estää ennalta tai ainakin niiden vaikutuksia voidaan mahdollisten onnettomuuksien tapahtuessa vähentää. Väyläalueiden tulee olla turvallisia ja yhä kasvavalle liikenteelle on varattava riittävästi tilaa operoida erityisesti vilkkailla kapeilla ja risteävillä alueilla. Suunnittelussa tulee huomioida myös ne tilanteet, joissa aluksia joudutaan avustamaan ja ohjaamaan esimerkiksi suojapaikkaan. Merellinen turvallisuus ja merenkulun turvallisuus on sekä ihmisten turvallisuutta merellä (laivoilla ja muissa aluksissa) että ympäristön turvallisuutta (ympäristövahinkojen ennalta estämistä). Erityisesti ympäristöonnettomuudet voivat pahimmillaan aiheuttaa merialueen suunnitellun käytön estymistä pitkälläkin aikavälillä. Tämän vuoksi niin väylä- kuin satamahankkeissa on pyrittävä huomioimaan tilanteet, joissa turvallisuuden kehittymisestä huolimatta merellä tapahtuu vakava onnettomuus. Tällä on vaikutusta mm. väylien linjauksiin ja satamien sijoittumiseen tulevaisuudessa (vaikutukset aluesuunnitteluun). Meripelastustoimien toteuttamisen osalta huomiota on kiinnitettävä myös saariston infrastruktuurin kehitykseen. Lisäksi tulevaisuudessa lisääntyvä tuulivoimatuotanto on kyettävä sijoittamaan merialueella siten, että sillä ei ole vaikutuksia pelastustoiminnassa mm. lentotoiminnan sujuvuuteen (vaikutukset aluesuunnitteluun). Sujuvan meriliikenteen yhtenä edellytyksenä on, että viranomaisille säädetyt tehtävät kyetään hoitamaan joko alusten ollessa satamissa tai tiettyjen edellytysten täyttyessä myös merellä. Lisääntyvä meriliikenne tarvitsee jatkuvasti lisää tilaa merellä ja liikenteen ohjaamisessa on huomioitava myös ne seikat, joilla voidaan edistää viranomaistoimien suorittaminen tehokkaasti niin valvonnassa (esim. liikenteen kanavoiminen helposti valvottaville alueille) kuin tarkastuksissa (raja- ja tullitarkastukset sekä merenkulun turvallisuuteen liittyvät tarkastukset satamissa). Poikkeuksellisissa tilanteissa väylien ja meriliikenteen reittien tulee mahdollistaa viranomaistehtävien toteuttaminen merialueella siten, että vaikutukset muun liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen voidaan minimoida, esim. riittävillä ankkuri- ja suojapaikoilla (vaikutukset aluesuunnitteluun). Saariston matkailun ja asutuksen sekä infrastruktuurin kehittyminen (matkailu ja virkistyskäyttö, ympäristö ja merialueen tila, kaupungit ja väestö) Saariston asutus on nykyisin jatkuvasti vähentynyt ja tällä on ollut merkittävää vaikutusta mm. palvelujen saatavuuteen saaristossa, ml. viranomaispalvelut näillä harvaan asutuilla alueilla. Jo nykyisellään tällä on vaikutuksia mm. suuronnettomuuksien pelastustoiminnan suunnitelmien laadinnassa, koska saariston alueen infrastruktuurissa on tapahtunut merkittävää muutosta siltä osin, mitä toimintoja saaristossa on tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa mahdollisuus hyödyntää tai mitä ylipäätään on saatavissa. Merialuesuunnittelun skenaarioista erityisesti skenaariossa 2 nähdään saariston mahdollisuudet mm. matkailun kannalta. Muuttuva yhteiskunta ja mm. tavat asua ja työskennellä tulevaisuudessa mahdollistavat uudelleen jopa jatkuvan, ympärivuotisen asutuksen saaristossa. Tällä on itsessään positiivinen vaikutus saariston infrastruktuurin kehittymiseen sekä vaikutuksia myös viranomaisten toiminnan mahdollisuuksiin. Toisaalta lisääntyvä asutus sekä turismi saaristossa edellyttävät palvelujen saatavuuden lisäksi myös viranomaisten palvelujen saatavuuden turvaamista saaristoalueilla, jolla osaltaan voi olla vaikutuksia myös saariston aluesuunnitteluun. Yhteenveto Rajavartiolaitoksen esikunta toteaa merialuesuunnittelun yleisistä tavoitteista yhteenvetona: • merialuesuunnittelussa on huomioitava meriliikenteen voimakas kasvu ja digitalisaation mukanaan tuomat muutokset (mm. autonominen liikenne) • väyläalueiden turvallisuudesta ja meriliikenteen turvallisuuspalveluista on huolehdittava • kasvava liikenne on kyettävä ohjaamaan reiteille, joissa viranomaisille säädetyt tehtävät kyetään toteuttamaan (esim. valvontavelvoitteet) • suunnittelussa on huomioitava sujuvan liikenteen lisäksi myös sujuvien viranomaistoimien häiriötön toteuttaminen (meripelastustoiminta, ympäristövahinkojen estäminen ja torjunta, valvonta) • merialueen infrastruktuurin kehittyessä (mm. tuulivoiman rakentaminen) viranomaisen toiminnan kannalta keskeisten valvonta- ja tietoliikennejärjestelmien toiminta ja kehittäminen on turvattava • merialueen infrastruktuurin kehittyessä pelastustoimintaan liittyvän lentotoiminnan sujuvuus on turvattava (mm. tuulivoiman rakentaminen) • saariston asutuksen ja matkailun mahdollisesti kehittyessä on huomioitava viranomaispalveluiden tuottaminen saaristoon nykyistä suuremmille henkilömäärille Rajavartiolaitoksen esikunta pitää tärkeänä, että Ahvenanmaan merialuesuunnittelu kytketään valtakunnan merialuesuunnitteluun niiden ollessa merkittävältä alueelliselta osaltaan rinnakkaisilla alueilla. Rajavartiolaitoksen esikunta pitää tärkeänä, että Rajavartiolaitos voi osallistua suunnittelutyöhön ja tulee kuulluksi suunnittelutyön edetessä. Suunnittelutyön edetessä on tärkeää, että myös suunniteltujen hankkeiden tarkastelu ja näistä lausumisen mahdollisuudet säilytetään nykyisellään.
      • Metsähallitus, va. pääjohtaja Tuomas Hallenberg
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • METSÄHALLITUKSEN LAUSUNTO MERIALUESUUNNITELMIEN TAVOITTEIKSI Metsähallitus esittää merialuesuunnitelmien tavoitteiksi seuraavaa: Suomen merialuesuunnitelmat laaditaan rannikon maakuntaliittojen toimesta yhteistyössä ympäristöministeriön sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Suunnitelmaluonnosten on tarkoitus valmistua vuoden 2020 keväällä ja itse suunnitelmien vuoden 2020 loppuun mennessä. Työ on edennyt tavoitteiden asettamisvaiheeseen. Merialuesuunnitelma on yleispiirteinen alueellinen suunnitelma, jossa sovitetaan yhteen meren eri käyttötarpeita. Käsiteltäviä toimialoja ovat muun muassa meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, energia, ympäristön ja luonnonsuojelu ja kulttuuriperintö. Suunnitelma-alueita on kolme, ja ne kattavat Suomen alue- ja talousvedet. Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa. MH yleinen rooli merialueilla Metsähallitus on Suomen valtion liikelaitos, jonka tehtävänä on hallinnoida ja hoitaa vastuullisesti valtion omistamia maa- ja vesialueita, joita on yhteensä 125 580 km². Valtion omistamia yleisiä vesialueita on 34 190 km², joista merialueilla on 25 550 km². Metsähallituksen vastaa Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoidosta ja käytöstä sekä luontotyyppien ja lajien suojelusta. Suomen merialueella sijaitsee viisi kansallispuistoa, maailmanperintöalue, seitsemän hylkeiden suojelualuetta ja 42 muuta valtion luonnonsuojelualuetta. Metsähallitus tuottaa luonnon virkistyskäyttöön liittyviä luonto- ja retkeilypalveluja valtion mailla sekä vaalii kulttuuriomaisuutta. Metsähallitus toteuttaa toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen (Agenda 2030) tavoitteita mm. suojelemalla ja palauttamalla ennalleen maa- ja vesiekosysteemejä, osallistumalla luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseen sekä käyttämällä luonnonvaroja kestävästi. Metsähallitus on osana vastuullisuusohjelmaa sitoutunut Itämerihaasteeseen, jonka tavoitteena on, että kehitämme valtion merenkäytön suunnittelua, yhteensovitamme maihin ja vesiin kohdistuvia tarpeita ja harjoitamme osallistavaa suunnittelua. Tavoitteena on, että merialuesuunnittelussa mahdollistetaan mm. vesiviljelyn ja uusiutuvan energian toimintaedellytykset, huomioiden suojeluarvot sekä toiminnan ekologinen kestävyys. Itämerihaasteen tavoitteiden saavuttamiseksi valtion suurimpana vesialueista vastaavana tahona katsomme, että Metsähallituksen asiantuntemusta tulisi hyödyntää merialuesuunnitteluprosessissa entistä tehokkaammin. Valtion omistamien maa- ja vesialueiden suunnittelu Luonnonvarasuunnittelu Luonnonvarasuunnittelu on valtion omistamien maa- ja vesialueiden pitkän aikavälin kestävän käytön suunnittelua. Merialueisiin kohdistuu lukuisia käyttötarpeita, kuten luonnonsuojelua, liiketaloutta, virkistyskäyttöä, luontomatkailua, kiinteistöjalostusta ja maa-aineskauppaa. Luonnonvarasuunnittelussa pyritään myös löytämään ja hyödyntämään valtion maa- ja vesialueiden tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Voimassa olevia luonnonvarasuunnitelmia, joihin sisältyy merialueita, ovat Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelma 2017-2022, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelma 2018-2023 sekä Lapin luonnonvarasuunnitelma 2019-2024 (http://www.metsa.fi/luonnonvarasuunnittelu ). Etelä-Suomen luonnonvarasuunnitelmassa on seuraavat merialueita koskevat tavoitteet ja toimintaohjelmien päälinjat: Maankäyttö ja vesialueiden käyttö • Pitkän aikavälin tuottomahdollisuudet säilytetään. • Turvataan ekosysteemipalvelujen saatavuus. • Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien säilyminen turvataan valtion mailla ja vesillä suojelualueiden ja monikäyttömetsien suunnittelulla. • Luodaan kaavoituksen keinoin kansalaisia ja elinkeinoelämää palvelevia ratkaisuja. • Etsitään ja kehitetään aktiivisesti liiketoimintamahdollisuuksia maa- ja vesialueilla. Sisävesi- ja merialueet • Kartoitetaan meri- ja sisävesialueiden luonnon monimuotoisuutta ja niihin kohdistuvia paineita. • Merialueiden käytön suunnittelulla hallitaan käytöstä aiheutuvia paineita tavoitteena ympäristön hyvän tilan saavuttaminen ja ekosysteemipalvelujen kestävä käyttö. • Päivitetään Saaristomeren kansallispuiston hoidon ja käytön suunnitelma. • Kartoitetaan ja sovitetaan yhteen kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintamahdollisuuksia merialueilla. Erätalous • Erätalous on kestävää - riista- ja kalakannat, sosiaalinen kestävyys ja elinympäristöt otetaan huomioon. • Tarjotaan kansalaisille monipuolisia metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia ja parannetaan erämatkailun edellytyksiä. • Kaupallisen kalastuksen huomioon ottaminen edesauttaa kotimaisen kalan saamista markkinoille. • Parannetaan erävalvonnan tasoa ja suunnitelmallisuutta yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Kiinteistöliiketoiminta • Nostetaan maa- ja vesialueiden arvoa kiinteistöjalostuksen keinoin. • Kehitetään matkailualueita ja jatketaan tonttikauppaa ja vuokrausta. • Maakauppatoiminnalla turvataan Puolustusvoimien, tutkimuksen ja opetuksen toiminta ja vastataan elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. • Luodaan edellytyksiä toimiville kiviainesmarkkinoille. Hiilensidonta ja energia. • Etsitään aktiivisesti uusia uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia. • Varataan ja jalostetaan maa- ja merialueita tuulivoimatuotantoon Yhteistyö ja vuorovaikutus • Edistetään nuorisoviestinnän keinoin lasten ja nuorten metsätietämystä, luontosuhteen kehittymistä sekä panostetaan eräkasvatukseen yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. • Seurataan toimintaympäristön ja teknologian muutoksia: viestintää ja vuorovaikutusta kehitetään erilaiset ja myös uudet käyttäjäryhmät ja viestintäkanavat huomioon ottaen. • Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia avoimen datan ja sähköisten palvelujen kehittämisessä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmassa on seuraavat merialueita koskevat tavoitteet ja toiminnanlinjaukset: Maankäyttö ja vesialueiden käyttö • Olemme tunnettu ja arvostettu edelläkävijä alallamme sekä haluttu yhteistyökumppani. • Säilytämme liiketoimintamme pitkän aikavälin kestävät tuottomahdollisuudet. • Sovitamme kestävästi yhteen meri- ja sisävesialueisiin kohdistuvia toiveita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi, monimuotoisuuden parantamiseksi ja sinisen biotalouden liiketoiminnan mahdollistamiseksi. • Vahvistamme kansalaisten luontosuhdetta sekä edistämme hyvinvointia ja terveyttä Terveys ja hyvinvointi 2025 -ohjelmamme mukaisesti. • Ylläpidämme ja kehitämme ajantasaista luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyvää tietovarantoa siten, että se tarjoaa luotettavan alustan toiminnalle, viestinnälle ja uusille kehittämishankkeille. Luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön suojelu • Tuemme ympäristöministeriötä luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelussa, jossa laaditaan perustamissäädökset niille valtion suojelutarkoituksiin varatuille alueille, joita ei vielä ole perustettu lakisääteisiksi suojelualueiksi. • Parannamme monimuotoisuuden kannalta tärkeimpien lajien ja luontotyyppien suojelutasoa ja tietopohjaa ja toimimme aktiivisesti uusimman tutkimustiedon pohjalta. • Turvaamme valtion maa- ja vesialueiden keskeiset kulttuuriperintöarvot. Virkistyskäyttö ja matkailu • Kehitämme luontoalueiden palveluja ja saavutettavuutta asukkaiden, terveydenhoidon ja matkailun tueksi. • Mitoitamme ja kohdennamme retkeilypalvelut valtion mailla kysynnän ja resurssien mukaisesti. • Vastaamme kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontoalueiden kasvavaan kysyntään ja varmistamme virkistys- ja matkailukäytön kestävyyden mukaan lukien vahvistuvat talous- ja työllisyyshyödyt. Erätalous • Pidämme huolta riista- ja kalalajien elinympäristöistä tiiviillä yhteistyöllä Metsähallituksen vastuualueiden ja muiden toimijoiden kanssa. • Turvaamme riista- ja kalakantojen kestävyyden metsästys- ja kalastusjärjestelyillä ja samalla huomioimme alueelliset erityispiirteet. • Tarjoamme eri käyttäjäryhmille monipuolisia metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia sekä parannamme erätalouden yrittäjyyden edellytyksiä tuottaen yhteiskunnalle monipuolisia hyötyjä. • Ylläpidämme ja kehitämme alueen erävalvontaa yhteistyössä valvontaviranomaisten, riistanhoitoyhdistysten ja kalastusalueiden kanssa. Kiinteistöliiketoiminta • Kasvatamme valtion maa- ja vesialueiden arvoa kiinteistöjalostuksen keinoin asiakaslähtöisesti eri tarpeisiin. • Etsimme ja kehitämme aktiivisesti liiketoimintamahdollisuuksia valtion maa- ja vesialueilla ja luomme edellytyksiä yrittäjyydelle. Yhteistyö, viestintä ja vuorovaikutus • Edistämme eri käyttäjäryhmien luontoon ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvää tietämystä, tietoa kohteista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista sekä luonto- ja metsäsuhteen kehittymistä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. • Etsimme aktiivisesti uusia kumppanuuksia ja hankeyhteistyötä sekä vahvistamme vapaaehtoistoimintaa. • Kehitämme ja syvennämme vuorovaikutusta ja viestintää nykyisiin ja uusiin sidos- ja käyttäjäryhmiin. Lapin luonnonvarasuunnitelmassa merialueita on Perämeren pohjukassa Simon ja Kemin kuntien alueilla. Alueeseen kuuluu mm. Perämeren kansallispuisto. Lapin luonnonvarasuunnitelman merialuetta koskevat tavoitteet ovat yleisesti ottaen samansuuntaiset kuin kahdessa muussa luonnonvarasuunnitelmassa liittyen luonnonsuojeluun, kulttuuriperintöön, virkistyskäyttöön ja matkailuun, metsästykseen, ammatti- ja vapaa-ajankalastukseen, vesiviljelyyn sekä energiantuotantoon. Hoito- ja käyttösuunnittelu luonnonsuojelualueilla Hoito- ja käyttösuunnitelmien avulla sovitetaan yhteen ja ohjataan luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun käytön tavoitteita ja tarpeita 10–15 vuoden ajanjaksolle. Keskeisiä ja käyttäjien kannalta merkittäviä asioita suunnittelussa ovat esimerkiksi käytön eri vyöhykkeet, reittien ja palvelurakenteiden sijoittaminen ja luontoarvojen turvaaminen. Suunnitelman liitteeksi tulee myös luonnos kansallispuiston uudeksi järjestyssäännöksi. Perämeren ja Saaristomeren kansallispuistoille laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelmat vuonna 2020-2024 CoastNetLIFE -hankkeessa. Muille kansallispuistoille on voimassa olevat hoito- ja käyttösuunnitelmat. Myös muille luonnonsuojelualueille laaditaan tarvittaessa suunnitelmia. Aluekohtaisia tavoitteita Suomenlahti: Suomenlahden kansallispuistoille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmat (Tammisaaren saariston kansallispuisto ja Natura 2000 -alueet 2012, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ja Natura 2000 -alueet 2012). Kansallispuistojen täydentämistarpeita sekä Kirkkonummen Porkkalanniemen edustan valtion maa- ja vesialueiden roolia on selvitetty ympäristöministeriön pyynnöstä (Metsähallituksen selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista 2014 https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1894). Saaristomeri: hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen aloitetaan vuonna 2020. Saaristomerellä luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja kulttuuriperinnön tavoitteiden lisäksi myös paikalliskulttuuri ja saaristoyhteisön säilyttäminen ovat puiston perustamistarkoitus. Selkämeri: Selkämeren kansallispuiston ja Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma on vahvistettu vuonna 2017. Hoito- ja käyttösuunnitelman päämääriä ovat kansallispuiston kehittäminen vetovoimaisena ja monipuolisena käyntikohteena, turvata ammattikalastuksen säilyminen elinvoimaisena edistämällä erityisesti luonnonkalakantojen suojelua ja niiden elvyttämistä, turvata Selkämeren luonto- ja lajisto arvot, vedenalaisen luonnon tilan säilyminen hyvänä ja sitä parannettavan. ammattikalastuksen turvaaminen ja kulttuuriperinnön ja maisemien säilyminen tuleville sukupolville. Merenkurkku: Erityisesti UNESCO:n maailmanperintöalueen toimenpideohjelman toteuttaminen ja suojelualueiden perustaminen on lähivuosina keskeisiä tavoitteita. Perämeri: hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen aloitetaan vuonna 2020, ja siinä määritellään kansallispuiston hoidon ja käytön tavoitteet. Natura-alueiden tilan arviointi: Metsähallitus ja alueelliset ELY-keskukset laativat kaikille Natura 2000 -alueille laaditaan tilan arviointi, jossa nykytilanteen lisäksi arvioidaan myös mahdolliset suunnittelu- ja toimenpidetarpeet. Merialueiden luonnontila on heikko Itämeren meriympäristön tila on vakavasti heikentynyt ja luontoarvojen huomioimiseen aluesuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suomen merenhoitosuunnitelmaan liittyvän viimeisimmän tila-arvion (Suomen ympäristökeskus 2018) mukaan rannikkovesien ja avomerialueen tila on monelta osin heikko. Merkittävä osa merenpohjan laajoista elinympäristöistä on heikossa tilassa johtuen rehevöitymisestä ja muista ihmispaineista. Raportin mukaan tilaa heikentäviä ihmispaineita olisi vähennettävä meriympäristön tilan palauttamiseksi hyvälle tasolle. Tilaa heikentävät muun muassa ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitus, elinympäristöjä ja lajien tilaa heikentävät toimet kuten ruoppaukset, ruoppausmassojen läjitykset, vesirakentaminen, vieraslajit, kalastus, metsästys, kalastuksen sivusaaliksi joutuminen, roskaantuminen ja vedenalainen melu. Samat ihmispaineet nousivat esille myös luontodirektiivin raportoinnin (2019) yhteydessä, jossa kaikkien kuuden mereisen Natura-luontotyypin tila arvioitiin Suomen osalta epäsuotuisaksi. Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa (2018) 24% Itämeren vedenalaisista 42 luontotyypistä, arvioitiin uhanalaisiksi, lisäksi neljännes kehityssuunnaltaan heikkeneväksi. Uhanalaisiksi luontotyypeiksi arvioitiin mm. haurupohjat, punaleväpohjat, meriajokaspohjat ja näkinpartaispohjat. On huomattava, että useat uhanalaiseksi arvioidut luontotyypit ovat merkityksellisiä monimuotoisuuden ylläpidon ja ekosysteeminen toiminnallisuuden kannalta, sillä ne muodostavat elinympäristön laajemmalle eliöstölle rantavyöhykkeessä. Meri- ja saaristolinnuista peräti 42% arvioitiin uhanalaisiksi. Merialueiden tilan parantaminen huomioitava merialuesuunnittelussa Euroopan unionin Meristrategiadirektiivin (2008/56/EY) tavoitteena on, että Itämeren hyvä tila saavutetaan viimeistään vuonna 2020. Suomessa on direktiivin toimeenpanemiseksi laadittu merenhoitosuunnitelma, joka on EU:n meristrategiapuitedirektiivin edellyttämä meristrategia. Metsähallitus osallistuu merenhoidon toimenpideohjelman toteuttamiseen. Toimenpiteitä, jotka ovat kytköksissä merialuesuunnitteluun, ovat: meriharjuksen suojelu, valtakunnallisen merihiekan ja kiviainesten ottosuunnitelman laatiminen, suojelun tehostaminen mereisillä suojelualueilla, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien toimenpideohjelmat, vedenalaisten avainelinympäristöjen suojelu, Itämerennorpan suojeluun liittyvien hoitotoimenpiteiden laatiminen ja toteutus sekä merenhoidon tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvä viestintä. Aktiivisista suojelutavoitteista ja toimista huolimatta tuore arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa rannikkovesiemme olevan edelleen valtaosin hyvää huonommassa tilassa; tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Metsähallitus katsoo, että hyvää huonommassa tilassa oleville alueille meriluontoa kuormittavien toimintojen suunnittelu ja toimintojen sijoittelu, tulee perustua kattaviin selvityksiin. Tietopuutteiden huomiointi Aktiivisesta kartoitustoiminnasta huolimatta emme edelleenkään tunne Suomen rannikon meriympäristöä kokonaisuudessaan, siellä vallitsevia syy-seuraus-suhteita tai pysty osoittamaan tarkasti kaikkia pinnan alaisia luontoarvoja tai meren tuottamia ekosysteemipalveluja. Luontotyyppien uhanalaisuusarviossa kolmasosa vedenalaisista luontotyypeistä jäi puutteellisesti tunnettujen luontotyyppien luokkaan. Kaikessa mereen liittyvässä toiminnassa tulisikin huomioida tiedon riittämättömyys ja suhtautua kaikkiin suunniteltaviin toimiin varovaisuusperiaatteen mukaisesti sekä ottaa huomioon toimintojen kerrannaisvaikutukset. Yksittäinen hanke ei välttämättä aiheuta merkittävää haittaa lajille tai luontotyypille, mutta useamman pienemmän hankkeen yhteisvaikutus saattaa muuttaa meriluontoa peruuttamattomasti. Metsähallitus LP toivookin, että toimien ja hankkeiden kerrannaisvaikutukset pyritään merialuesuunnittelussa huomioimaan riittävällä vakavuudella. Kaavoituksessa tulisi tunnistaa erilaisille toiminnoille erityisen herkkiä alueita ja mahdollisuuksien mukaan rajoittaa hankkeita ja toimintoja, jotka saattavat jäädä valvontaprosessin ulkopuolelle ja olla uhka meriluonnolle. Ilmastonmuutos tulee olemaan laaja-alainen meriympäristöä muuttava tekijä ja vaikuttamaan lähes kaikkeen toimintaan joko suoraan tai välillisesti. Ilmastonmuutos tulee ottaa huomioon maiden ja vesien hoidossa. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan meriluonnon fyysisiä olosuhteita ja vaikuttamaan meriympäristöön heikentäen nykyisten lajien ja luontotyyppien elinoloja sekä muuttaen niiden esiintymisalueita. Muutosten laajuutta ja merkitystä ymmärretään kuitenkin vielä huonosti, mistä seuraa suurempi varovaisuuden tarve suunniteltaessa toimintoja, joilla tiedetään olevan meriekosysteemin rakennetta tai toimintaa haittaavia vaikutuksia. Suojelualueiden kehittämistarpeet Tuoreen analyysin mukaan (Virtanen ym. 2018) kolme neljäsosaa Suomen rannikon merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista jää kuitenkin nykyisten suojelualueiden ulkopuolelle. Siksi kestävä merialueiden käytön suunnittelu edellyttää suojelualueverkoston huomioimisen lisäksi suojelualueiden ja suoran lakisääteisen suojelun ulkopuolelle jäävien luontoarvojen huomioimista ja suojelualueverkoston kehittämistä. Myös HELCOMin teettämän selvityksen mukaan nykyisen suojeluverkoston kytkeytyneisyys ja alueellinen edustavuus eivät ole riittäviä vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Myös muut tieteelliset tarkastelut ovat osoittaneet, että puutteet suojelualueiden kytkeytyneisyydessä voivat estää lajien riittävän suojelutason saavuttamisen. Suomessa meristrategiadirektiivin toimenpanon tavoitteena onkin, että merelliset luonnonsuojelualueet muodostaisivat tulevaisuudessa ekologisesti yhtenäisen verkoston, joka turvaa lajien mahdollisuuden levitä suojelualueelta toiselle ja siten populaatioiden selviämisen myös pitkällä aikavälillä. Suomen mereistä suojelualueverkosta tarkastellaan ”Suojelualueet merialuesuunnittelussa - Suositus suojelualueiden huomioimiseksi” -raportissa (Metsähallitus 2019), johon on pyritty kokoamaan Suomen merialueilla esiintyvät suojelualuetyypit ja niitä koskeva hallinnollinen tieto. Edellä mainitut asiat tulee aktiivisesti huomioida merialuesuunnittelussa siten, että prosessin tuottama suunnitelma tukee sekä hyvän tilan että suojelutavoitteiden saavuttamista. Alueellinen yhteensovittaminen muiden toimintojen kanssa Kiviaines- ja mineraalit Mikäli maa-aineksen ottoon varataan alueita merialuesuunnittelussa, tulee huomioida, että erityisesti ulkosaariston ja avomerialueen hiekkapohjien ekologinen merkitys tunnetaan vielä hyvin puutteellisesti. Luontotyyppien uhanalaisuusarviossa tietyt hiekkapohjilla esiintyvät yhteisöt arvioitiin puutteellisesti tunnetuiksi, mihin sisältyy mahdollisuus niiden uhanalaisuudesta. Merihiekan tai -kiviaineksen ottoon muutoin soveltuvilla tulee niiden luontoarvojen selvittämiseen varata riittävät resurssit ennen toiminnan luvittamista. Tuotetaan tietoa merenpohjan kiviaines- ja mineraalivarojen hyödyntämiseen liittyvistä kysymyksistä, kuten geologisista varannoista, luontoarvoista ja hyödyntämiseen liittyvästä lupaprosessista. Viestinnässä hyödynnetään esimerkiksi kansallista Meritietoportaalia www.itämeri.fi Tehdään kansallinen taustaselvitys meriluontoarvojen sijoittumisesta suhteessa merenpohjan kiviaines- ja mineraalivarantoihin, jotta ottotoiminta voidaan sijoittaa meriympäristön kannalta kestävästi. Tarkastelussa huomioidaan sekä meriluontoarvot että merenpohjan kiviaines- ja mineraalivarantojen hyödyntämiseen liittyvät taloudelliset arvot. Laaditaan laatu- ja varantoarvio Suomen merialueen hiekka- ja soravarannoista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista eri käyttökohteissa Suomen rannikolla suhteutettuna maalla sijaitseviin kiviainesvarantoihin ja arvioituun kiviainestarpeeseen. Selvitetään merenpohjan mineraalivarantojen, kuten rautamangaanisaostumakenttien ja merenpohjan sedimenttiin sitoutuneen fosforin, hyödyntämismahdollisuuksia suhteessa tulevaisuuden resurssitarpeisiin. Samalla selvitetään näiden varantojen taloudellisen hyödyntämisen vaikutuksia meriekosysteemiin. Tutkitaan merikiviaineksen jatkojalostukseen liittyvien logistiikkaketjujen kehittymisen edellytyksiä ja kartoitetaan rannikolta soveltuvia lastaus-, varastointi- ja jatkojalostusalueiden mahdollisia sijoituspaikkoja. Tunnistetaan ja tehdään tarvittavat varaukset alueidenkäytön suunnittelussa merenpohjan geologisten varantojen hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Tuulivoima Tuulivoima on todennäköisesti Suomessa merkittävin uusiutuvan energian tuotantotapa tulevaisuudessa. Merialueet ja sen tuulienergia on tässä suuri mahdollisuus, minkä resurssin käyttöönotolla edistetään paitsi energiantuotannon uusia kansallisia tavoitteita myös Suomen kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden saavuttamista. Yleisten vesialueiden haltijana Metsähallituksella on keskeinen rooli edistää merituulivoiman suunnittelua ja rakentamista niin, että siinä huomioidaan mm. luontoarvot ja mahdollisuuksien mukaan synergia muiden hanketyyppien kanssa. Hyvä tavoite on, että merituulivoimaa rakennettaisiin alueellisesti tasapainoisesti. Sähkönsiirron kustannustaakan ja verotuksen periaatteelliset ratkaisut sekä puolustusvoimien intressien huomiointi koskevat kaikkia merialueita. Nämä ovat nykytilanteessa suunnittelun hidasteita tai jopa esteitä. Investoinnit ovat suuria ja riskit sen mukaisia. Siksi näiden ja myös pienempien suunnittelua vaikeuttavien tekijöiden huomiointi on tärkeää edistettäessä uudistuvan energian käyttöönottoa. Riittävän etäälle rannikosta rakentaminen on tavoiteltavaa. Niin menetellen todennäköisesti voidaan vähentää merenpohjan luontoarvoihin, linnustoon ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia verrattuna lähelle rannikkoa rakentamiseen. Tämä lisää hankkeiden yleistä hyväksyttävyyttä. Tuulivoimaa pidetään yleisesti hanketyyppinä, joka tulee pioneerina rakentamaan perusinfraa merialueelle. Tämän auttamana voisi myös muiden alojen hankkeita sijoittua merelle. Metsähallitus pitää tärkeänä hankkeiden alueellista integrointia. Tämä helpottaisi ympäristövaikutusten arviointia ja hallintaa sekä olisi järkevää resurssien käyttöä. Vesiviljely Kalankasvatusta suunnitellaan lisättävän valtion vesialueilla. Alkuvuonna 2019 käynnistyneen Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on lisätä kestävää kotimaista kalankasvatusta valtion merialueilla sekä helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä. Kalankasvatukselle optimaalisia merialueita on pyritty löytämään FINFARMGIS-analyysillä. Kalanviljelyn sijainninohjauksessa tulisi kuitenkin paremmin ottaa huomioon merialueiden heikentynyt tila. Metsähallituksen hallinnoimat merialueet sijaitsevat ulkosaaristossa ja avomerellä. Monin paikoin ulkosaariston meriluonnon tila ei ole kohentunut huolimatta valuma-alueilla tehdyistä ravinnekuormitusta vähentävistä toimenpiteistä. Rehevöitymisen vaikutukset näkyvät ulkosaariston meriluonnossa, johtuen keskeisen Itämeren syvänteiden fosforikuormituksen vaikutuksesta. Erityisesti tulee välttää alueita, joissa pohjan morfologian vuoksi muodostuu vedenvaihdoltaan rajoittuneita altaita, mikä altistaa pohjia paikallisesti orgaanisen aineksen kertymisestä johtuvaan happivajaukseen. Meren laaja-alainen heikentynyt tila huomioiden kalankasvatusta ei tulisi suunnitella nykyisille suojelualueille, mukaan lukien Natura-alueet. Ruoppaus- ja läjitystoiminta Merialueen ruoppaus- ja läjitystoiminnassa on varattava riittävän suuret puskurivyöhykkeet suojelualueiden läheisyydessä ja pyrittävä toteutukseen, joka minimoi kiintoaineksen leviämistä. Yleisemmin tulisi kiinnittää huomiota kontrolloimaton pienruoppaukseen, koska sen kumulatiivinen vaikutus rapauttaa meri- ja rantaluontotyypin tilaa ja on osaltaan johtanut eräiden erityistä suojelua vaativien luontotyyppien epäsuotuisaan tilaan. Tämä tulisi huomioida erityisesti alueilla, joille suunnitellaan virkistyskäyttöön liittyvää rantarakentamista ja vapaa-ajan veneilyä. Metsähallitus on valmis keskustelemaan Metsähallituksen hallinnassa olevien alueiden tavoitteista yhdessä merialuesuunnittelua koordinoivan tahon kanssa. Metsähallitus pyytää, että lausuntoon lähetetään vastine sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@metsa.fi. Tikkurilassa 4.10.2019 Tuomas Hallenberg va.pääjohtaja
      • Pääesikunta
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt Puolustusvoimilta lausuntoa hallinnon alan valtakunnallisista ja alueellisista näkemyksistä ja tavoitteista merialuesuunnitelmille. Merialueet ovat puolustusvoimien toiminnan kannalta erittäin merkityksellisiä alueita ja niiden käytön suunnittelussa on turvattava puolustusvoimien kehittämistarpeet ja varmistettava, ettei puolustusvoimien toimintamahdollisuuksia heikennetä. Puolustusvoimien toiminta merialueilla ja rannikolla tulee ottaa huomioon merialuesuunnittelussa, jotta maanpuolustuksen kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet tulevat riittävällä tavalla huomioon otetuksi. Merialuesuunnittelussa tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavat asiat: • Puolustusvoimien suoja-alueet merellä • väylästön käytettävyys • normaaliolojen johtamisjärjestelmien tarpeet • Puolustusvoimien erilaiset vedenalaiset rakenteet. • Aluevalvonnan toimintaedellytykset mm. vaikutukset merialueelle suunniteltuun rakentamiseen esim. tuulivoimara-kentamiseen. • Harjoitus- ja ampuma-alueet sekä niillä suoritettavan toiminnan, erityisesti ammuntojen, vaikutukset merialueilla (vaara-alueet, melu yms.). • Suomen merialueilla voi olla edelleen sodanaikaisia merimiinoja ja muita ammuksia sekä erilaisista toiminnoista peräisin olevia haitta-aineita, joten niiden mahdollinen sijoittuminen ja vaikutukset tulee ottaa huomioon tarpeellisilta osin merialuesuunnitellussa.
      • Liikenne- ja viestintävirasto, Merenkulkujohtajan esikunta, Mäkinen Anita
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • Ympäristöministeriö Viite: Ympäristöministeriön pyyntö asettaa valtion hallinnonalojen tavoitteet merialuesuunnitelmille; Dnro VN/433/2018 Liikenne- ja viestintäviraston lausunto koskien valtion hallinnonalojen tavoitteita merialuesuunnitelmille Liikenne- ja viestintävirasto (jäljempänä Traficom) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien valtion hallinnonalojen tavoitteita merialuesuunnittelulle Suomessa. Merialuesuunnitteludirektiivi Merten aluesuunnittelun puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU (jäljempänä EU:n merialuesuunnitteludirektiivi) keskeisenä tavoitteena on luoda merten aluesuunnittelulle puitteet, joilla pyritään edistämään merialueiden talouden kestävää kasvua ja merialueiden kestävää kehitystä sekä merialueiden ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Direktiivi on osa EU:n yhdennettyä meripolitiikkaa. Direktiivin perusteella kaikkien EU-jäsenvaltioiden tulee laatia vesialueilleen (aluevedet ja talousvyöhyke) merialuesuunnitelma. Laadittavilla merialuesuunnitelmilla varauduttaisiin mereen liittyvien elinkeinojen tulevaan kehitykseen ja tarpeisiin sekä mereen kohdistuvien ympäristöpaineiden hallintaan. Direktiivi on Suomessa toimeenpantu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 3 §:n muutoksella. Suomessa merialuesuunnittelusta vastaavat ne maakuntien liitot, joiden alueeseen kuuluu aluevesiä, ja sen kansainvälisiä kysymyksiä koordinoi ympäristöministeriö. Traficomin tehtävät Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain (935/2018) 2 §:ssä todetaan Traficomin tehtäviksi mm. edistää liikenteen ja viestinnän turvallisuutta sekä alan teknistä kehitystä ja häiriöttömyyttä, vastata merikartoituksen järjestämisestä, kehittää henkilö¬liikenteen, tavaraliikenteen ja logistiikan toimintaedellytyksiä, vastata meriliikenteen ohjauksen toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä ja huolehtia oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, edistää ja valvoa liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän toimintavarmuutta sekä tukea toimialallaan yhteiskunnan yleistä varautumista normaaliolojen häiriötilanteisin ja poikkeusoloihin. Meriliikenteen häiriöttömyyden ja toimintaedellytysten turvaamiseksi Traficom lausuu vesiväylänpidon viranomaistehtävän perusteella mm. vesilain mukaisissa menettelyissä koskien merialueella tapahtuvaa rakentamisesta (vedenalaiset kaapelit ja putket, tunnelit, tuulivoimalat, kalankasvatusaltaat ym.). Talousvyöhykerakentamisen lupaviranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö, mutta myös näihin hankkeisiin pyydetään Traficomilta lausunto. Traficom varjelee vesiliikennealueiden, väyläverkoston ja reittijakoalueiden kokonaisuutta ja hyväksyy uudet suunnitellut väylät, väylämuutokset ja ankkurointipaikat. Samoin Traficom asettaa vesiliikennelain perusteella väylille nopeusrajoituksia ja kieltoja, lähinnä vesiliikenteen ja turvallisuus- ja ympäristösyistä. Tämä tehtävä laajenee uuden vesiliikennelain myötä kattamaan myös väylien ulkopuoliset alueet 1.6.2020 alkaen. Edellä mainittuihin viranomaistehtäviin liittyen Traficom antaa myös ohjeistusta mm. kaapeleiden asentamisesta (varmistamaan se, että kaapelit asennetaan riittävän syvälle ja tieto niistä siirtyy merikartoille), kalastuksesta väyläalueen läheisyydessä ja tuulivoimaloiden rakentamisesta (varmistetaan varoetäisyys väyliin). Myös Väylävirasto on omalta osaltaan mukana varjelemassa valtion väyliä ja lausuu niistä. Liikenteenohjauksen avulla Traficom vastaa toimivaltaisena viranomaisena liikennetarpeiden muutoksiin, kun sellaisia ilmenee. Tähän liittyy suojapaikkojen osoittaminen avun tarpeessa oleville aluksille. Suojapaikkatyö (satamat, suojaiset paikat) on pääosin tehty ja käytössä. Samoin Traficom ohjaa säädösten mukaisesti alusten toimintaa merialueella alusturvallisuudesta vastaavana viranomaisena alusten, alusturvallisuuden ja muun alusten käyttöön (mm. STS, päästöt) liittyvän osalta. Traficom esittää seuraavia tavoitteet merialuesuunnitelmille Traficomin esittää ympäristöministeriölle merialuesuunnitelmien tavoitteeksi meriliikenteen häiriöttömyyden ja toimintaedellytysten turvaamisen. Kauppamerenkulun toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeätä Suomen kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle. Traficom muistuttaa myös siitä, että merialueiden käyttöä suunniteltaessa tulee huomioida myös koko Suomen liikennejärjestelmä ja sille säädetyt tavoitteet, joita ovat toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. Traficom on myös mukana tässä työssä. Marraskuussa 2018 tuli voimaan uudistettu laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (980/2018). Merialuesuunnitelmia ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaa tehdään samanaikaisesti, joten valmistelujen osalta suunnittelijoita olisikin hyvä ohjeistaa olemaan yhteydessä Traficomiin, merenkulun toimivaltaiseen viranomaiseen, suunnitelmien laatimisen yhteydessä. Mats Wilhelmson vs. merenkulkujohtaja Anita Mäkinen Johtava asiantuntija
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Päivitetty:
        4.10.2019
        • Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa, että sillä ei ole lausuttavaa asiassa, jota lausuntopyyntö koskee.
      • Väylävirasto, Eronen Matti
        Päivitetty:
        26.9.2019
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt Väyläviraston esittämään lausuntonaan valtakun-nallisia ja alueellisia näkemyksiä ja tavoitteita merialuesuunnitelmille. Väylävirasto kiinnittää huomiota merialuesuunnittelun meriliikennettä koskevaan painopistealueeseen ja toteaa, että meriliikenteen väylät ovat vilkkaasti liikennöity-jä. Vesiväylillä liikuttaessa tulee noudattaa kulkuväylän merkitsemistä sekä vesilii-kenteen ohjaamista ja turvaamista koskevia lakeja ja määräyksiä. Meriliikenteen väylät tulee ottaa asianmukaisesti huomioon merialuesuunnittelun eri vaiheissa, jotta merenkulun turvallisuus, sujuvuus tai turvalaitteiden toiminta eivät vaarannu. Väylävirasto vastaa myös talvimerenkulun valtakunnalliseen ohjaukseen ja jään-murron järjestämiseen liittyvistä asioista sekä meriliikenteen ohjaus- ja hallintapal-veluiden tilaajatehtävistä. Talvimerenkulun toimivuuden kannalta on keskeistä huomioida riittävien vaihtoeh-toisten reittien turvaaminen avomerellä alusliikenteelle, jotta liikennettä voidaan tarvittaessa ohjata kulkemaan jääolosuhteitaan helpompien alueiden kautta. Meriliikenteen ohjaus ja hallinta perustuu pitkälti tutkien avulla luotavaan merilii-kennekuvaan. Tämän vuoksi suunnittelussa ei tule sijoittaa näiden tutkien näky-vyyttä haittaavia toimintoja siten, että meriliikenteen ohjauksen toimivuus heikke-nee. Väylävirastolla ei ole toimialansa kannalta muuta erityistä lausuttavaa raportin luonnoksen johdosta.
      • Luonnonvarakeskus, Kallasvuo Meri
        Päivitetty:
        26.9.2019
        • Asia: Ympäristöministeriö pyytää Luonnonvarakeskusta esittämään oman hallinnonalansa valtakunnallisia ja alueellisia näkemyksiä ja tavoitteita merialuesuunnitelmille Luonnonvarakeskuksen näkemys ja tavoitteet merialuesuunnitelmille 1. Johdanto Ympäristöministeriö on pyytänyt Luonnonvarakeskukselta hallinnonalansa valtakunnallisia ja alueellisia näkemyksiä ja tavoitteita merialuesuunnitelmille. Erityisesti aluetarpeita koskevat tavoitteet, jotka edellyttävät yhteensovittamista muiden toimialojen kanssa, on toivottu tuotavan esiin. Luonnonvarakeskus toteaa kalastuksen ja vesiviljelyn osalta seuraavan. 2. Lausunto Luonnonvarakeskus esittää, että seuraavat näkökulmat ja aineistot tultaisiin huomioimaan merialuesuunnitelmissa: Merialueen vesiviljely Vesiviljely ja kalankasvatus ovat yhtenä merialuesuunnitteludirektiivin kehittämis- ja erityistarkastelukohteena. Lisäksi EU:n Sinisen kasvun ja biotalousstrategiat sekä esimerkiksi Valtioneuvoston Vesiviljelystrategia 2022 asettavat vesiviljelylle merkittäviä kasvutavoitteita. Tämän takia on tärkeää, että merialuesuunnitelmat tukevat ja edistävät kestävää vesiviljelyä Suomessa. Luke on kartoittanut merialueen vesiviljelylle soveltuvia alueita. Meriviljelyn jatkokasvatus tapahtuu useimmiten ulkosaaristossa ja poikaskasvatus- ja talvehtimisalueet sisäsaaristossa. Perkauspaikan lähellä on yleensä väliaikaiseen säilytykseen tarkoitettu vesialue. Kaikki nämä vesialueet tarvitaan, jotta tuotantokokonaisuus toimii. Jatkokasvatusalueita voi tarkastella jo nyt Luken avoimen tiedon järjestelmässä: https://opendata.luke.fi/dataset/kalatalous-elinkeinokalastus. Järjestelmään lisätään myöhemmin myös muun muassa poikastuotantoon ja talvehtimiseen sopivat merialueet. Näitä merialueita sekä Luken käynnissä olevia kestävän kalankasvatuksen kehittämisprojekteja tulisi tarkastella yhdessä merialuesuunnitelmien kanssa. Kaupalliseen rannikkokalastukseen soveltuvat alueet Merialuesuunnitelmissa tulisi ottaa huomioon kaupalliseen kalastukseen soveltuvat alueet siten, ettei jokin muu toiminto estäisi tai vaikeuttaisi kalastustoimintaa. Luke on kyselytutkimuksin selvittänyt kaupalliseen rannikkokalastuksen käytössä olevia verkkokalastus- ja rysäpyyntialueita lounais- ja länsirannikolla. Nämä on koottu yhteen paikkatietoaineistoon, sekä yhdistetty ELY-keskuksien keräämiin vastaaviin tietoihin etelärannikon osalta. Valmis paikkatietoaineisto kattaa siten koko rannikon. Se on vapaasti ladattavissa Luken avoimen tiedon järjestelmässä: https://opendata.luke.fi/dataset/pyydyspaikat-rysapisteet-ja-verkkoalueet. Aineisto koskee viimeisen vuosikymmenen aikana käytettyjä rysä- ja verkkoalueita. Aineistoa tulisi määräajoin päivittää, koska rannikon kalastuspaikat muuttuvat. Kaupalliseen troolikalastukseen soveltuvat alueet Silakan troolikalastuksella pyydetään pääosa Suomen merialueen kalansaaliista. Rannikon yli 20 metriä syvät vesialueet sopivat yleensä troolipyyntiin, mutta kalastus on käytännössä keskittynyt tietyille merialueille. On olemassa riski, että merialueiden uudet käyttömuodot sijoittuvat (trooli)kalastuksen kannalta elintärkeille pyyntialueille. Asia konkretisoitui muun muassa silloin kun Selkämerelle suunniteltiin autonomisten alusten testauspaikkoja. Osana EU:n yhteistä kalastuksenvalvonta kerätään satelliittivalvonnalla jatkuvasti tietoa yli 12 m kalastusalusten liikkeistä ja kalastusalueista. Tieto ei ole avoimesti saatavilla kalastajien yksityisyydensuojan vuoksi. Merialuesuunnittelun käytettäväksi tietoja on saatavissa Lukesta tietopyyntömenettelyllä. Tietoja voidaan luovuttaa vain siten anonymisoituna, että yksittäisten alusten dataa ei voi irrottaa kokonaisuudesta. Tärkeimmillä troolausalueilla operoi useita aluksia, joten niiden sijainti saadaan selville anonymisoidustakin datasta. Kaupalliseen kalastukseen soveltuvat alueet voivat olla käytössä vain osan vuotta. Näin ollen merialueiden suunnittelussa olisi hyvä huomioida myös käytön vuosiaikaisvaihtelut. Esimerkiksi kaupallista kalastusta ei yleensä harjoiteta sisäsaaristossa kesällä, jolloin alueella on eniten virkistyskäyttöä. Kaupallinen kalastus ajoittuu pääsääntöisesti vilkkaimman mökki- ja veneilysesongin ulkopuolelle. Vapaa-ajankalastus Vapaa-ajankalastus on oleellinen osa merialueiden virkistys – ja matkailukäyttöä, sekä hyvin suosittu harrastus Suomessa. Jopa reilu neljännes suomalaisista kalastaa vapaa-ajallaan. Suomen vapaa-ajankalastus on monimuotoista. Osalle riittää mökkirannassa onkiminen, osa matkustaa laajasti harrastuksensa takia ja käyttää siihen huomattavan paljon aikaa ja myös rahaa. Vapaa-ajankalastajien pyynti painottuu sisävesille, erityisesti Järvi- ja Pohjois-Suomeen. Merialueilla kuitenkin kalastetaan paljon ja sinne matkustetaan kalastamaan myös muualta Suomesta. Vapaa-ajankalastajien saaliista neljännes saadaan merialueilta ja siitä suurin osa Selkämeren ja Merenkurkun alueilta. Vapaa-ajankalastajat arvostavat harrastuksen heille tuottamaa iloa ja virkistystä riippumatta siitä, miten aktiivista harrastus on. Kalastajat kantavat huolta kalavesien ja kalakantojen tilasta ja toivovat vesistöjen tilan paranemista. Erityisesti aktiivisimmat kalastajat painottavat toimenpiteitä vaelluskalakantojen tilan parantamiseksi. Merialuesuunnitelmissa olisi hyvä ottaa huomioon monimuotoisen vapaa-ajankalastamisen mahdollistaminen kaikkina vuodenaikoina. Kalastus- ja luontomatkailu Kalastusmatkailuyrityksistä, jotka keskittyvät pääasiassa kalastusmatkailuun, 20 % toimii merialueella ja 43 % vie asiakkaita tilanteen mukaan joko merelle tai sisävesille. Niistä luontomatkailuyrityksistä, joilla kalastus on vahvasti mukana tuotevalikoimassa, 21 % toimii merialueilla. Valtaosa kalastusmatkailupalveluja tarjoavista yrityksistä tarjoaa myös muita luontomatkailupalveluja. Matkailutulo yhtä kalastusmatkailuasiakasta kohti on selvityksien mukaan keskimäärin 159 €. Pelkästään merialueilla toimivien kalastusmatkailuyritysten liikevaihdosta ei ole saatavilla tietoa, mutta koko kalastusmatkailun vuosittaiseksi liikevaihdoksi on arvioitu 21 miljoonaa euroa ja työllistävyydeksi 935 htv. Ulkomaiset asiakkaat ja yritysasiakkaat muodostavat merkittävän osan kalastusmatkailuyritysten asiakaskunnasta. Kalastusmatkailuyritykset hyödyntävät toiminnassaan monenlaisia kalastusoikeuksia ELY-keskusten opasluvista omiin yksityisiin vesialueisiin. Virkistys- ja matkailukäyttö asettavat vaatimuksia paitsi merialueiden ekologiselle tilalle myös maankäytölle, kaavoitukselle ja rakentamiselle. Virkistys- ja matkailukäyttöä ajatellen tulisi olla vapaita rantoja ja panostaa merialueiden saavutettavuuteen ja virkistys- ja matkailukäyttöä tukevaan infraan, kuten veneenlaskupaikkoihin ja lähivirkistysalueisiin. Tärkeät kalojen elinympäristöt, erityisesti kalojen lisääntymisalueet Luke on kartoittanut kaupallisesti tärkeimpien kalalajien lisääntymisalueita rannikolla VELMU inventointiohjelmassa. Nämä alueet ovat olennaisen tärkeitä kalantuotannon turvaamiseksi. Lisääntymisalueita kuvaavat, lajikohtaiset paikkatietoaineistot ovat ladattavissa Luken avoimen tiedon järjestelmässä: https://opendata.luke.fi/dataset/larval-observations-and-modelled-larval-production-areas-of-coastal-fish-species Tiedot on myös huomioitu Syken johdolla määritellyissä EMMA-alueissa (Suomen ekologisesti merkittävät merialueet). Kalataloudellinen aluesuunnittelu Kalataloudellinen aluesuunnittelu tapahtuu rannikkoalueella pitkälti kalatalousalueiden valmistelemilla ja ELY-keskuksen hyväksymillä alueellisen tason käyttö- ja hoitosuunnitelmilla (KHS). Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat tulee olla valmiina vuoden 2020 lopussa. Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa kartoitetaan monenlaisia alueen kalatalouteen vaikuttavia asioita, kuten esimerkiksi kaupalliseen kalastukseen soveltuvia vesialueita, kalojen lisääntymisalueita ja kunnostuskohteita. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat tehdään käsittelemään vain kalatalousalueisiin sisältyviä vesialueita, jotka käytännössä ovat yksityisiä vesiä saaristovyöhykkeellä. Merialuesuunnittelu on puolestaan suuripiirteisempää ja painopiste on valtion yleisissä vesialueissa ulompana, joten kosketuspinta kalatalousalueiden kanssa voi jäädä vähäiseksi. Olennaista olisi kuitenkin varmistaa, että kalatalousalueilla oltaisiin tietoisia merialuesuunnitelmista, ja että käyttö- ja hoitosuunnitelmien ja merialuesuunnitelmien välille ei synny ristiriitaa vaan sisällöt mieluummin tukisivat toisiaan, vaikka molempia prosesseja valmistelevatkin eri toimijat. Luke on juuri julkaissut ehdotuksen Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. Julkaisuun voi tutustua täällä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-803-6. Yleiset tavoitteet Vesiviljely ja kalastus ovat vesiemme perinteisiä käyttömuotoja, joiden kestävä kehittyminen on jatkossakin turvattava. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja monipuolista hyödyntämistä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää erityisesti merialueen vesiviljelyn lisäämistä ja kaupallisten kalastajien saaliin tehokkaampaa hyödyntämistä ihmisravinnoksi. Vesiviljelytuotannon kasvu edellyttää, että kestävään toimintaan sopivat parhaat merialueet tunnistetaan hyväksytyillä menetelmillä niin perusteellisesti, että suunnitelmat tukevat ympäristölupien myöntämistä. Vesialueiden pintavesien tilaluokituksesta ei saisi syntyä yksinomaista estettä vesiviljelyn lisäämiselle, jos sillä ei riittävien tutkimusten perusteella vaaranneta vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamista tai säilyttämistä. Kalastuksen kannalta on ensisijaista turvata kalan kutu- ja poikastuotantoalueet sekä kalastuksen jatkuvuus niillä merialueilla, joilla se on taloudellisesti kannattavaa. Merialueiden käytön suunnittelussa on tarpeen huomioida myös sosiaalisen kestävyyden toteutuminen esimerkiksi varmistamalla tehtyjen ratkaisujen hyväksyttävyys. Merialuesuunnittelu luo myös tietopohjaa, jonka perusteella voidaan arvioida ja etsiä ratkaisuja vesialueiden käyttömuotojen tai käytön ja suojelun välisiin ristiriitoihin. Merialueiden suunnittelussa sekä mahdollisten ristiriitojen ratkaisuissa pitäisi pystyä huomioimaan myös vesien käytön vuodenaikaisvaihtelu.