• Lausunnonantajia: 44
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Päivitetty:
        1.2.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto jätetään www.lausuntopalvelu.fi -kautta STM093:00/2016 Etelä-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen lausunto luonnoksesta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Rompo II on hyvä jatko Rompo I:lle romanien yhdenvertaisuuden edistämiselle. Yhdenvertaisuuden edetessä hitaasti on Rompo II hyvä ohjelmakokonaisuus yhdenvertaisuustyön jatkamiseksi. Ohjelma sisältää lukuisia eri tason kehittämistoimenpiteitä ja kun ohjelmakausi on lyhennetty viiteen vuoteen, voi ohjelmakokonaisuutta pitää tavoitteiltaan kunnianhimoisena. Toimenpide-ehdotukset ja vastuutahojen määrittely ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan pääsääntöisesti oikeaan osuneita. Vastuutahoja voisi kuitenkin tarkentaa joiltakin osin ja esimerkiksi "kunta"-merkintää voisi tarkentaa hallintokunnalla, jolle vastuu kuuluu esim. " kunta/ työllisyyspalvelut, nuorisotoimi jne. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ohjelmaan tulisi vastuullisille toimijoille saada lisää yhdenvertaisuuslain hengen mukaista aktiivista painetta toimenpiteiden toteutumiseksi. Tällaisia toimijoita ovat mm. kunnat. Toimintalinja 5 sisältää tämän suuntaisia mainintoja, mutta yhdenvertaisuuden edistämisen velvoittavuutta sekä vastuutahoja voisi yksilöidä paikoittain selkeämmin. Kun kyse on koko romaniväestöä koskevasta ohjelmasta, on toivottavaa, että toimenpiteissä tulisi esille, mille ikäryhmille eri toimenpiteet on suunnattu. Toimintalinja 8 osalta aluehallintovirasto esittää joitakin tarkennuksia; - Maakunnallisen romaniasioiden hoidon osalta aluehallintovirasto toteaa, että romaniasioiden hoidon vastuun siirtyessä maakuntahallinnolle on jokaiseen maakuntaan nimettävällä romaniasiain hoidon vastuuhenkilöllä oltava mahdollisuudet ja edellytykset eri hallinnonalojen sektorirajat ylittävään työskentelyyn. Niin ikään hänellä on oltava mahdollisuudet panostaa kuntakohtaiseen työhön alueellisen romaniasioiden neuvottelukunnan koordinaattorin työparina. (s. 43) - Paikallisromanityön osalta suunnitelmassa todetaan paikallisen romaniyhteisön vahvan tuntemuksen olevan AlueRonkin työn ytimessä. Maakunnallisen romaniasioiden neuvottelukunnan aloittaessa työnsä on mainittu paikallistuntemus mitä vahvimmin sen tehtävä. Tämä puuttuu nyt mainitusta kohdasta. Jatkovalmistelussa tulisikin täsmentää nykyistä paremmin Aronkin ja Maaron tehtävät ja työnjako. - Toimintalinjaan kirjatut toimenpide-ehdotukset ovat joiltakin osin päällekkäisiä ohjelmaan jo toisessa yhteydessä kirjattujen toimenpiteiden ja menettelytapojen kanssa. Tällaisia ovat toimenpide-ehdotukset 133 ja 139, jotka voidaan aluehallintoviraston näkemyksen mukaan poistaa. - Toimintalinjaan sisällytettyjen toimenpide-ehdotusten vastuutahoja tulisi myös joiltakin osin täsmentää. Maakunnallisen romaniasioiden neuvottelukunnan vastuuta ja roolia aluehallintoviraston mielestä tarpeen korostaa nykyistä enemmän ja sisällyttää se vastuutahoksi myös toimenpide-ehdotuksiin 131, 132 ja 134. Toimenpide-ehdotuksen 138 vastuullinen toimija on Ronk, jota AlueRonk tukee ja joita konsultoidaan. Tämän vuoksi vastuutahoksi olisi tarpeen lisätä myös Ronk. Vastuutahojen mahdollisuudet toimenpiteiden toteuttamiseen tulee turvata tilanteessa, kun maakuntahallinto perustetaan. Rompo I:n aikana Suomesta on tullut monikulttuurisempi maa ja maahan on saapunut muun muassa Romanian romaneja. Suomen romanien ja Romanien romanien olosuhteet ja tarpeet poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi aluehallintovirasto näkee tarkoituksenmukaiseksi, että kummankin väestönosan tilannetta tarkastellaan erikseen ja kehittämistoimenpiteet eriytetään selkeämmin toisistaan. Johtaja Marko Peltonen Sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu Jakelu Lausuntopalvelu.fi
      • Etelä-Savon ELY-keskus, Irja Sokka, Johtava asiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, Itä-Suomen romaniasian neuvottelukunnan pj.
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Etelä-Savon ELY-keskus KEHA / 3425/2017 Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysministeriö Romaniasiainneuvottelukunnan luonnos Suomen romanipoliittiseksi ohjemaksi 2018 - 2022 Luonnos Suomen uudeksi Romanipoliittisen ohjelmaksi v 2018 - 2022 on kirjoitettu monipuolisesti ja romanipoliittisen ohjelman lähtökohdat on perusteltu siten, että lähtökohdat ohjelman tavoitteille ja tarpeellisuudelle tulevat hyvin esiin. Keskeisimmät tavoitteet on kuvattu auki ja niistä on johdettu hyvin toimintalinjauksia ja toimenpide-ehdotuksia. Ohjelman luonnoksessa on nostettu niitä asioita, jotka nousivat esiin myös Itä-Suomessa tehdyissä kuulemistilaisuuksissa; eriarvoisuus, työllistyminen, koulutus, asuminen ja romanikieli. 1. Koulutus. Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen on panostettava koko koulutuspolun eri vaiheissa. Turvallinen oppimisympäristö, jossa opetus tapahtuu kaikkia arvostaen ja kunnioittaen luo kestävän pohjan lapsen ja nuoren tasapainoiseen kasvamiseen ja oppimiseen. Peruskoulussa on tärkeintä saada hyvät oppimisvalmiudet ja opiskelutaidot. Hyvä perusopintopohja luo edellytykset erilaisille jatko-opinnoille. Romanilapsia ja romaniperheitä tulee tukea riittävästi varhaiskasvatuksessa ja perusopinoissa niin, että lapsen koulunkäynnin edellytykset eivät ole este hyvälle oppimiselle ja kasvulle (mm. asuminen, kiusaaminen). Romanikielen opiskelun mahdollisuus pitää turvata myös alueellisesti, etenkin siellä missä on romaniväestöä enemmän. Oikeus omaan kielen opiskeluun on turvattava. Valtakunnallisesti on huomioitava Suomen vähemmistökielien asema; Saame, Kolttasaame, romanikieli ja karjalan-kieli. Toisen asteen opinnoissa; ammatillinen ja lukio-opetus, on huomioitava riittävä nivelvaiheiden tuki ja opinto-ohjauksen saatavuus. Uudessa II-asteen koulutusreformissa on alusta alkaen huomioitava myös monikulttuuriset opiskelijat ja nähtävä heille tämä mahdollisuutena päästä näyttöjen ja käytännön työelämäkokemusten kautta etenemään paremmin myös työelämään. Otetaan käyttöön Valo- valmennus- toimintamallin mukaisia näyttö ja osaamisen tunnustamis- käytänteitä mahdollisimman laajasti myös mm. kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeiluissa. (Kohta 19) Työelämään siirtymisessä hyödynnetään myös TEM ja TE-palveluiden lyhytkestoisia valmennuksia, joilla voidaan räätälöidä yksilöllistä lisätukea romaniopiskelijoille ja työelämään siirtyville (kohta 20) 2. Työelämä Romaniväestöä tulee edelleen tukea työelämään siirtymisessä. Luonnoksen toimenpide-ehdotukset ovat hyviä. Tukea tarvitaan erityisesti opiskelun ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa, että myös romanitaustaiset henkilöt työnhakijoina otetaan tasavertaisesti huomioon työpaikkoja täytettäessä. Hyödynnetään hyviä käytänteitä, joita on saatu aikaiseksi eri ESR ja STEAn hankkeissa. 3. Yhdenvertainen kohtelu ja asuminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen Suomi ei valitettavasti vieläkään ole itsestäänselvyys. Asiakaspalveluun ja ihmisten kokonaisvaltaiseen kohteluun tulee edelleenkin panostaa. Kunnissa yhdenvertainen kuntalaisten kohtelu tulee olla lähtökohta. Palveluita tulee saada tasapuolisesti, riippumatta kulttuurisesta taustasta. Tähän tarvitaan valtakunnallista asenne- ja tiedotuskampanjaa, joka tukee alueilla tapahtuvaa arkityötä. Tämä on huomioitava myös asian uudessa maakuntauudistuksessa. 4. Romanikieli Tällä romanipoliittisella ohjelmalla tulee edelleen vaikuttaa ja mahdollistaa romanikielen vahvempi asema ja että kielen opiskelua tuetaan eri elämänkaaren vaiheissa. Tähän tarvitaan valtakunnallista kansallista toimenpideohjelmaa vähemmistökielinen aseman turvaamiseksi. 5. Romanikulttuuri Suomessa on vielä elävä ja moninainen romanikulttuuri. Sen säilyttämiseksi tulee ponnistella eri taiteen ja kulttuurien aloilla. Luonnoksessa on hyvin nostettu esiin eri toimenpide-ehdotuksin, kuinka romanikulttuuria voidaan vahvistaa, edistää ja säilyttää. Elävä ja hyvinvoiva Romanikulttuuri voidaan nostaa rikkaudeksi, vahvemmaksi osaksi suomalaista kulttuuria. 6. Romaniväestön syrjinnän torjunta, yhdenvertaisuus ja tasa-arvon edistäminen. Asia on edelleen ajankohtainen. Luonnoksen teksti on hyvää ja esitykset 85 - 88 ovat kannatettavia toimenpide- ehdotuksia. Paikallinen arkityö tarvitsee tuekseen valtakunnallisia kampanjoita ja asioiden esiin nostoja. 7. Alueellinen ja paikallinen romanityö Siirryttäessä uuteen maakuntamalliin, johon myös romaniasioiden hoito siirtyy, on varmistettava, että alueellinen romanityö saa riittävät resurssit ja että myös paikallista romanityötä pystyään tukemaan. Riittävä edustuksellisuus ja romanien oma osallisuus eri toimintaryhmissä on varmistettava ja huomioitava. Romaneja tulee kannusta matalan osallistumiskynnyksen periaatteella eri yhteisöjen osallisuuteen. Mikkeli 31.1.2018. Irja Sokka Johtava asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Itä- Suomen Romaniasiain neuvottelukunnan pj.
      • Suomen Romaniyhdistys fi, Suomen Romaniyhdistys ry, hallitus, Majaniemi Päivi
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriölle Suomen Romaniyhdistys kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä tilaisuudesta antaa lausunto Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Romanipoliittiseksi ohjelmaksi 2018-2022. Yleishuomiot Suomen Romaniyhdistys on hallituksessaan käsitellyt Romanipoliittista ohjelmaluonnosta. Lausumme ennen muuta niistä asioista, joita ei ole muiden lausunnonantajien lausunnoissa jo todettu. Kansalaisjärjestönä Romaniyhdistys edustaa ihmisen arjen näkökulmaa. Tästä näkökulmasta ohjelmaluonnos on erittäin vahvasti viranomaispainotteinen. Arki on paljon muutakin kuin viranomaistoimintaa, mutta silloin kun viranomaistoiminnalla pyritään vaikuttamaan arkeen, olennaista on tietää, millainen viranomaistoiminta näkyy arjessa, mikä ei. Ja erityisesti: miksi viranomaistoiminta ei vaikuta arkeen, vaikka sen pitäisi? Arjen näkökulmaa käsitellään eri ohjelmakohtia koskevissa kommenteissa. Aluksi kuitenkin muutama yleinen huomio. Romanien arjessa syrjintä, sivuun jättäminen ja sosiaalinen ohittaminen ilmenevät jokapäiväisessä inhimillisessä vuorovaikutuksessa, koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Esimerkiksi perusopetuksessa näihin ongelmiin voidaan vaikuttaa välittömästi viranomaistoimin, koska opetus on julkisen sektorin järjestämää. Työmarkkinoille sijoittumisen suhteen viranomaisten vaikutusmahdollisuudet ovat yleensä välilliset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta ehkä hyvinkin etäiset. Joka tapauksessa toimenpide-ehdotusten kannalta oleellista on, että koettu arki olisi esityksen lähtökohta. Ohjelmaluonnos on kuitenkin kirjoitettu niin, että tämä jää usein hallinnollisten asioiden varjoon. Tästä syystä ehdotamme, että toimintalinjojen järjestystä muutetaan seuraavasti: 1. Toimintalinja 3. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä syrjinnän ehkäiseminen 2. Toimintalinja 2. Ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen 3. Toimintalinja 1. koulutukseen osallistumisen vahvistaminen kaikissa koulutusmuodoissa ja kaililla tasoilla. 4. Toimintalinja 3. Yhdenvertaisen kohtelun ja palveluihin pääsyn edistäminen peruspalveluissa ja asumisessa. Edelliseen Romanipoliittiseen ohjelmaan verrattuna toimenpide-ehdotusten määrä on kasvanut, niitä on yhteensä 159. Osa on hyvin yleisluontoisesti ilmaistu. Nähdäksemme ohjelma vaatisi enemmän konkreettisia toimenpiteitä, joiden toteutumista voitaisiin myös seurata. Monet toimenpide-ehdotuksista kohdistuvat edelleen valtionhallintoon ja valtion viranomaisiin. Tässä kaipaisimme enemmän painetta kuntien suuntaan. Koska osa ehdotuksista kuuluu jo olemassa olevien rakenteiden perustoimintaan, joten niiden paikka ei ole ohjelmassa. Tarkoitushan ei ole luetella kaikkia mahdollisia viranomaistoimenpiteitä, vaan esittää nimenomaan tämän ohjelman painopiste. Lisäksi eräitä ohjelmakohtia voitaisiin yhdistää. Ohjelman arviointiin vaikuttaa myös lyhyt viiden vuoden ohjelmakausi. Myös tästä syystä ohjelmassa tulisi olla selkeä painopiste, esimerkiksi kussakin ohjelmakokonaisuudessa viisi ensisijaisesti toteutettavaa toimenpidettä. Niitä voitaisiin tarpeen mukaan täydentää muilla. Olennaista myös on, että ensisijaisten painopistealueiden toteutumista ja vaikutuksia seurattaisiin tieteelliset kriteerit täyttävällä tutkimuksella. Yleistä huomiota on kiinnitettävä ohjelmaluonnoksen kieleen. Tekstissä on käytetty runsaasti lyhenteitä ja esitys on paikoin vaikeasti ymmärrettävää viranomaiskieltä. Mietimme ketä palvelee näin vaikea teksti? Eikö tarkoitus ole, että lukija kiinnostuu, innostuu ja saa heti kiinni siitä mitä ohjelmassa tavoitellaan. Nyt johdannosta ei aina selviä mihin pyritään. Tärkeää olisi, että kuvattaisiin olemassa oleva ilmiö, joihin sitten konkreettisin tavoittein pyritään vaikuttamaan. Myös lyhenteet olisi syytä kirjoittaa enemmän auki. Ymmärtämistä vaikeuttaa se, että ohjelmaan sisältyy uusia organisaatioita ja niihin liittyviä uusia käsitteitä kuten Maakunnallinen romaniasioiden hoito (MAARO). Voitaisiinko organisaatiotasoja havainnollista esimerkiksi kartalla? Positiivisen erityiskohtelutermin rinnalla lukee positiivinen eristystoimi, -toimenpide ja positiivinen diskriminaatio. Lisäksi seuraava lause on hämmentävä, koska se sisältyy positiivisen erityistoimen määritelmään: ” Suunniteltaessa romaniväestön elinolojen parantamiseen tähtääviä positiivisia erityistoimia on pidettävä huoli siitä, etteivät ne sulje pois muita haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä” Kommentit ohjelmakohdittain 3.1.1. Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatus alkaa perheissä. Vaikka muutosta on jo tapahtumassa, romanit perustavat perheen usein hyvin nuorena, heti koulunkäynnin päätyttyä. Moni nuori on kasvanut kotona, jossa ei ole ollut mallia siitä miten kouluttautumista ja työelämään valmistautumista ohjataan pienestä pitäen. Romanilasten kasvatus on nuorten vanhempien vastuulla ja moni heistä tarvitsee tukea kasvatustehtävässään. Siksi olisi tärkeää, että ohjelmakohdissa mainittaisiin myös nuorten romaniperheiden kasvatustyön tuki. Neuvolatyön merkitystä tulisi muistaa korostaa. Ja koska kyse on yhteisöllisestä kulttuurista, jossa myös vanhemmat ja isovanhemmat osallistuvat, tarvitaan myös perhetyötä joka kohdistuu koko laajentumaperheeseen. Kansallisiin ohjelmiin tulisi kirjata romanit osana varhaisen tuen käyttäjiä ja ohjelmia tarjottaisiin myös romaniyhdistyksille haettaviksi. Järjestys voisi olla neuvolasta varhaiskasvatukseen: 1. Neuvolatyötä kehitetään niin että, romaniperheen tuen tarvetta arvioitaisiin yhdessä vanhempien kanssa osana hyvinvointia. Ohjaus toimisi matalankynnyksen periaatteella, jotta avun hakeminen ja saaminen olisivat osa neuvolatoimintaan (varhaisen ennaltaehkäisevän työn malli). 2. Neuvoloihin perustetaan äiti / isä - lapsiryhmiä romaneille isoilla paikkakunnilla / vertaistuen ryhmiin osallistuminen tehdään helpoksi pienemmillä. Seurataan montako ja miten toimivat. 3. Päiväkodeissa kiertää lastenkulttuurisalkun kanssa romaniohjaajia jotka paitsi opastavat henkilökuntaa, tapaavat lapsia leikittäen heitä, sekä ja lasten vanhempia vanhempien illoissa. 6.Kohtaan lisätään myös MLL ja romanijärjestöt 3.1.2. Perusopetus Johdantotekstiin voisi laittaa maininnan romaninuorten tekemästä aloitteesta toiveen positiivisesta erityistuesta, jolla tuetaan romanilasten koulunkäyntiä läpi koko koulunkäynnin maahanmuuttajien 3-portaisen mallin mukaisesti. Perusteluna se, ettei nuorilla romanivanhemmilla ole kaikilla riittävästi omia hyviä kokemuksia koulunkäynnistä, jotta he osaisivat tukea lastensa koulunkäyntiä. Lisäksi vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä voisi olla lause: Koulujen tulee olla aktiivisia romanivanhempien suuntaan ja madaltaa kynnystä koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kutsutaan vanhempia kouluihin kuuntelemaan opetusta. Kohta 19. voisi olla johdannossa koskemaan koko koulutuspolkua alakoulusta yliopistoon. 1. Romanikoulunkäyntiavustajia palkataan kouluihin avustajiksi. Voivat olla myös kiertäviä, osallistuvat vanhempainiltoihin ja pitävät aamunavauksia kouluissa, osallistuvat koulun monikulttuurisuusviikoille lastenkulttuurisalkun ja paikallisten nuorten ”elävien kirjojen” kanssa. /tästä voisi olla myös introtekstissä. Erityistä tukea tarvitseville voitaisiin myös etsiä kokemusasiantuntijoita tueksi. 2. Koulunkäyntiavustajat yhdessä opojen kanssa tukevat vanhempia ja nuoria koulunkäynnissä sekä kannustavat romaninuoria nivelvaiheissa ja yläasteelle siirryttäessä sekä osallistuvat Oppilashuollon kehittämiseen. Romaniyhdistykset voivat olla myös aktiivisia paikkakuntansa sivistystoimeen ja tarjota sitä kautta kouluille romanikulttuurin tietopaketteja ja esitellä Romanit.fi portaalia. 3.1.3. Lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö Johdantoa selkeytetään ja toimenpiteet priorisoidaan 1. Lisätään vanhempien ja nuorten kanssa tehtävää valistusta lukion ja korkeakoulutuksen hyödyistä ja mahdollisuuksista sosiaalista mediaa (some) hyväksi käyttäen. Oetushallitus koordinoi ja tuottaa verkkomateriaalia yhdessä yhdistysten kanssa, jotta myös yhdistykset osaavat osallistua neuvontaan. Samoin aikuisten romanien koulutuksesta tuotetaan materiaalia someen . 2. Kotien tuki ja nuorten tuki, niihin tarvitaan tutoreita, koska yhteisön paine varhaiseen perheenperustamiseen on kova. Tarjolla on myös iltalukio ja sen käymiseen voisi perustaa tukiryhmiä. Lisäksi voisi miettiä olisiko seurakunnilla, työväen opistoilla, kirjastoilla yms. tai itse yhdistyksillä mahdollisuuksia tarjota tiloja ja tukea aikuisten romanien (netti)opintoryhmille 3.2. Romaniväestön ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen Johdannossa väliotsikot ja selkeämmät tavoitteet helpottaisivat ymmärtämään mitä tavoitellaan. Positiivisen erityiskohteluna koulutetaan alueellisiin ja paikallisiin TE-keskuksiin romaneita Vantaan Te –keskuksen mallin mukaisesti. Vantaan kokeilu: TE-keskus on Tsetanes naal ESR- hankkeen tuella palkannut romaninuoria, jotka tekevät jalkautuvaa työtä vailla koulutusta ja työtä olevin romaninuorten kanssa. Nuoret romanityöntekijät ohjaavat toisia nuoria Ohjaamoon, työpajoihin, oppisopimuskoulutukseen, tukevat koulun loppuun saattamisessa, auttavat etsimään harjoittelupaikkoja. He tekevät kotikäyntejä sekä lähtevät nuorten mukaan käymään työpaikoilla ja tukevat työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä tarvittaessa työn aloittamisessa mentoreina. Samalla he toimivat vertaisina siinä kuinka romanikulttuuri ei sulje pois työelämän, koulutuksen ja arjen hallintaa. Pilotoidaan positiivinen erityskohtelun mukaisesti ohjaamotyyppistä toimintaa myös aikuisille romaneille (miksei samalla myös maahanmuuttajille) vastuu: TEM ja TE-keskukset. 3.3.1. Romanien yhdenvertaisen kohtelun ja palveluihin pääsyn edistäminen Johdannossa voitaisiin viitata siihen, että vaikka osa romaneista integroituu jo hyvin niin huonosti voivien n. 40% huono-osaisuus syvenee. Ja siihen tarvitaan erilaisia keinoja. Lisäksi sekä nuorten että vanhempien mielenterveysongelmat ovat kasvaneet päihteiden väärinkäytön myötä ja tähän pitää kiinnittää huomiota sekä jälkihoidon että ennaltaehkäisevien hankkeiden ja perhetyön avulla, pelkkä vankilatyö ei riitä. 38. Kohta voisi olla myös johdannossa. Samalla on huomioitava, että terveyspalveluiden osalta romanit käyttävät edelleen pääsääntöisesti kunnallisia palveluita. Johdantoon voisi kirjoittaa, että moniperusteinen syrjintä on arkea romaneille. Romanit kohtaavat syrjintää myös terveys-, sosiaali- ja asumispalveluissa eivät pelkästään etnisyyden vuoksi vaan siksi, että ovat työttömiä tai varattomia ja lisäksi yllättäen myös sekä vanhuuden että nuoruutensa vuoksi. Toimenpide-ehdotuksia: 1. Sähköinen versio uudistetusta Romanit ja terveyspalvelut –oppaasta joka terveyskeskukseen ja terveysalan oppilaitokseen. Kunnallisissa palveluissa on tarjolla erilaisia terveellisen elämänhallinnan ryhmiä, joita vetävät terveydenhoitajat. Näitä ryhmiä voitaisiin räätälöidä myös romaneille. 2. Pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin isoa ja ammattimaista monikulttuurista ennaltaehkäisevän nuorisotyön hanketta. Ns. Jengi-hanke 2 jossa tehtäisiin jalkautuvaa katutyötä yhdessä poliisin, lastensuojelun, päihdetyön ja erityisopetuksen ja romaniperheiden kanssa. Tästä on malli Kritsin sivuilla www.krits.fi /päättyneet projektit. Tätä voitaisiin hakea Me säätiöltä, mutta hakijan pitäisi omata valmiit rakenteet moniammatillisen ja -kulttuurisen työyhteisön toimintaan. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki Missio) 42. Lasten oikeudet väkivalta ja erotilanteissa ovat edelleenkin iso ja kipeä asia, jota voitaisiin pikkuhiljaa alkaa työstämään lastensuojelun ja romanivanhempien kanssa tässä yhteydessä. Mission kehittämää Voiva –ohjelmaa (jossa käydään läpi vankilassa tarjottavien kuntouttavien ohjelmien sisältöjä kulttuurisensitiivisesti eli romanikulttuurin näkökulmasta ja elämänhallinnasta käsin) voitaisiin hyödyntää ja kehittää myös tähän 43. Konkreettinen ehdotus: Romano Mission asiantuntemus vankilatyöstä voitaisiin siirtää koskemaan myös miesvankeja ja etenkin nuoria. Mielestämme oppaiden uudistus kuuluu perustyöhön, mutta ainakin 34 ja 36 voitaisiin yhdistää. 3.3.2. Turvataan romanien yhdenvertaisuus asumisessa ja vähennetään turvattomuutta Johdannossa kuvataan romaniväestön asumistilannetta, johon sisältyy monenlaisia jännitteitä, syrjintäkokemuksia ja syrjäytymistä. Näistä ilmiöistä osa on romaniyhteisön sisäisiä, kuten sisäinen syrjintä, väistäminen ja muuttolupa, joihin viranomaistoiminnalla ei voida välittömästi vaikuttaa. Näitä käytänteitä romaniyhteisön tulisi itse ryhtyä käsittelemään ja tässä toimijoina ovat osaltaan romanijärjestöt. Viimeksi mainitut tulisi lisätä kohtaan 50. Romaniväestön asumisen järjestämisessä viranomaistoiminnalla on keskeinen merkitys. Tähän nähden toimenpide-ehdotus 49 on virheellisesti kirjoitettu. Silloin kun kysymyksessä viranomaisen itsensä, esimerkiksi kunnan tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toiminta, ei riitä, että tiedotetaan lainsäädännön ja hyvän hallintotavan mukaisista menettelytavoista asukasvalinnoissa. Näiden julkista tehtävää hoitavien tahojen tulee ehdottomasti noudattaa lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteita asukasvalintatilanteissa. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on lukuisasti esimerkkejä tapauksista, joissa näin ei ole menetelty asukasvalinnoissa. Julkista tehtävää hoitavilta siis vaaditaan lain ja hyvän hallinnon noudattamista. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta näin ei käytännössä ole. Kohdassa 49 oikea termi on ”vaaditaan” silloin, kun kysymyksessä on julkista tehtävää suorittava taho. Pelkkä tiedottaminen ei omaan toimintaan nähden riitä. 3.4. Romanikielen, taiteen ja kulttuurin säilymisen ja kehittymisen tukeminen. 3.4.1. Romanikielen asema on heikko ja sen elvyttäminen tarvitsee nopeita ja tehokkaita käytännön toimenpiteitä. Priorisoida pitäisi ensimmäiseksi toimeksi kielenelvytys ja kielipesätoiminnan turvaaminen hankerahoituksen avulla. Lisäksi yhdistysten, Ronkin, yliopiston ja Opetushallituksen pitäisi ryhtyä käymään kielipoliittista keskustelua romanikielen tilasta, romanimediassa, sosiaalisessa mediassa ja romanitapahtumissa. Kieltä tulisi käsitellä myös kokonaisuutena sekä puhutun että kirjoitetun kielen kannalta samoin kuin erilaisten tutkimusten ja selvitysten näkökulmista. Tähän tarvitaan yleiskielistä ja selkeää materiaalia kielestä, kieleen opetuksen ja elvytyksen ja puhumisen merkityksestä. Vasta elvytystoiminnan elvyttyä voidaan laatia kansallinen toimenpideohjelma, niin kauan kun ruohonjuuritasolla kiinnostus kieleen on vähäistä, ei muutaman aktivistin ajama aloite etene. Tästä syystä kannattaisi myös toimenpiteet aloittaa: 1. Turvataan kielenpesätoiminta Opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteisellä hankerahoituksella aiemman mallin mukaan. (Opetushallitukselta sai hakea kielipesätoimintaan pienehköä toiminta-avustusta materiaaleihin ja ylläpitokuluihin). 65. Tämä kannattaisi aloittaa sekä kielenelvytys että perusopetuksen oppimateriaalintuottajien kouluttamisella ja oppimateriaalin tuotannolla. Esimerkiksi kesäkielikoulussa tehdään materiaalia kielen elvytykseen ja OPH tekee muuta materiaalia, etäopinnot eivät onnistu ellei ole materiaaleja. Syventävien opintojen ohjelma taitaa olla jo olemassa, kannattaa tarkistaa, muuten poistoihin! Kielilain muuttaminen pois, Suomen kielilainsäädäntö on hyvä, tarvitaan vain tehoa sen toimeenpanoon. Romanikielen kansallinen toimenpideohjelma seuraavalle ROMPO-kierrokselle. 3.4.1.Romanitaiteen ja -kulttuurin vahvistaminen Johdantoon voisi kuvata romanikulttuurin ja taiteen paikallista merkitystä sekä romaneille että valtaväestölle. Tässä vähentäisimme ehdotusten määrää ja priorisoisimme. Ehdotetaan seuraavaa järjestystä, pahoittelemme luettelomaisuutta. 1. Laaditaan romanikulttuurin ja- taiteensalkkuja kielipesätoimintaan, varhaiskasvatukseen ja alakouluille. 2. 71 Selvitys liikkuvan lastenkulttuurikeskuksen perustamisesta 3. 73 ARonkien aloitteet taideleirien ja musiikkileirien osana yleistä kulttuuripalveluvalikoimaa 4. 76 Lisätään pohjoismaista ja eurooppalaista liikkuvuutta sekä ohjelmatuotannossa että taiteilijoiden produktioissa. 5. 81 Pilotoidaan vihapuheen ja rasismin käsittelyä taiteen keinoin 6. Yhdistetään 84 ja 72 7. 78 Romaniaineistojen keruu, säilytys ja näytteille asettaminen 8. 70 prosenttitaiteen perusteissa myös romanitaide 3.6 Romaniväestön voimaannuttaminen ja osallisuudenvahvistaminen Osallisuuden ongelma on ruohonjuuritason osallistujien saaminen mukaan toimintaan. Ehkä pitäisi lähteä liikkeelle ilmiöstä ja pohtia syitä mikseivät romanit ole aktivoituneet ja toisaalta mainita esimerkkejä aktiivisista paikkakunnista. Onko romanien osallisuuden esteenä myös osin romanien itsensä luoma kuva yhtenäisestä kulttuurista? Pitäisikö tässä korostaa sitä, että romanikulttuurin murros on murtanut paitsi sisästä kulttuuria myös muuttanut suhdetta valtaväestöön sekä hyvässä että huonossa. Koulutukseen ja työelämään integroituneet romanit osallistuvat jo ilman tukia yhteiskunnalliseen keskusteluun, he pärjäävät jo palvelujärjestelmien kanssa. Toisaalta tavalliset perheet, jotka elävät esim. työllistymis- tai muiden tukien varassa, eivät juurikaan osallistu itseään koskevaan keskusteluun ja he ovat usein erityistoimien tarpeessa peruspalveluidenkin saamisessa. Syvästi syrjäytyneet ovat samassa asemassa muiden syrjäytyneiden kanssa, heidän kanssaan tarvitaan jo erilaista osaamista ja ammatillisuutta. Tässä ohjelmakohdassa puhutaan enimmäkseen järjestöjen voimaannuttamisesta, mutta järjestöjen osalta ei ole kirjoitettu toimenpiteitä joilla ne voimaannuttaisivat paikallisia romaneita. Tähän pitäisi ehkä paneutua vielä yhteisvoimin. Johdannossa voitaisiin korostaa romanijärjestöjen merkitystä työnantajina ja sille tarvittavaa tukea rahoituksissa. Poistetaan Romanifoorumia koskeva lause johdannosta. Sen sijaan voitaisiin mainita järjestöjen vastuu tiedon jakamisesta ja järjestöjen roolista yhdenvertaisuuden syrjimättömyyden edistäjinä. Ohjelmakohtaan: 1. Ehdotetaan Eduskunnalle Romanityöryhmän perustamista, jolloin kansanedustajat voisivat tavata 2-3 kertaa vuodessa romanijärjestöjä ja paikallistyöryhmien romaneita eri teemojen tiimoilta. Tätä kautta voidaan vaikuttaa 104 kohtaan. 101, 103 Kuuluvat enemmän Romanifoorumin omaan toimintaan, ei ROMPON toimintaa. 107 Kuuluu ehkä Ronkin perustehtäviin 3.7 Tiedotus, viestintä ja media romanien integraation edistäjinä Median suhteen Suomen Romaniyhdistys ei kannata minkäänlaista sensuuria ohjelmatuotannon suhteen. Yleisradiota koskeva lainsäädäntö velvoittaa noudattamaan hyviä käytänteitä ja asiallisuutta ohjelmatuotannon suhteen. Osa Ylen kiistanalaisista ohjelmista on ollut romanien itsensä tuottamaa., Toisaalta toivomme itse Yleltä tasapuolisuutta kaiken ohjelmatarjonnan suhteen: haluamme kuulla ja nähdä sekä hyviä että huonoja asioita käsiteltävän ja sitä Yle tekee myös romanien kohdalla. Ehdotamme toimenpiteiden priorisointia ja konkretisointia. 3.8. Alueellisten ja paikallisen romanityön kehittäminen Tähän esitämme saman huomion johdannon selkeydestä: eli kuvataan hierarkia, tasot ja suhteet. Lisäksi konkretisoidaan ja priorisoidaan toimenpiteitä. Sellaiset toiminnot jotka kuuluvat perustehtäviin poistetaan. Tämä osio kaipaa työstämistä. 3.9. Kansainvälinen romanityö Johdannon selkeys.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, Taulu Anne
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto antaa lausunnon romanipoliittisesta ohjelmasta vuosille 2018-2022 (ROMPO2) siltä osin, kun ohjelmassa on ehdotuksia hyvinvointia ja terveyttä edistäviksi toimenpiteiksi. Romanipoliittisen ohjelman uudistaminen on tärkeä osa romanien aseman vahvistamista yhteiskunnassa. Romaniasian neuvottelukunnan luonnoksessa vuosille 2018-2022 tarkastellaan romanipolitiikkaa, toimintalinjoja, toimenpide-ehdotuksia, toimeenpanoa ja seurantaa hyvin laajasti. Ohjelmassa nostetaan esille osallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat, jotka ovat keskeisiä osa-alueita myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Positiivisen diskriminaation näkökulma on erittäin tärkeä ja se on nostettu hyvin esille kappaleessa 3.3.1, jossa kuvataan romaniväestön hyvinvoinnin edistämistä ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdentumisen tehostamista. Kappaleessa 3.3.1 romaniväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on tarkasteltu koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Koska hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma on laaja, olisi tärkeää ottaa tarkasteluun myös muun muassa liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut sekä poikkisektoraaliset yhdyspintapalvelut romaniväestön näkökulmasta. Romaniasian neuvottelukunnan ohjelmaluonnoksessa erityisen ansiokasta on, että se on sisällöllisesti hyvin laaja ja kattaa mittavan joukon toimenpiteitä, vastuutahoja ja seurantakohteita. Toisaalta monien toimenpiteiden samanaikainen toteutus ja seuranta sekä toteutukseen liittyvä monitoimijaisuus asettavat haasteita. Strategiset valinnat, toimenpiteiden aikatauluttaminen ja priorisointi voisi olla tarpeen ja helpottaa romanipoliittisen ohjelman vaikutusten sekä pitkällä tähtäimellä vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Anne Taulu Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto
      • Suomen Yrittäjät ry, Työmarkkinaosasto
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Toteamme, että ohjelmaluonnoksessa toimenpiteet sekä tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. Suomen Yrittäjillä ei ole luonnokseen erityistä huomautettavaa.
      • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) (Lausuntopyynnön diaarinumero: STM093:00/2016) 1. Ohjelmaa koskevia yleishuomioita Lausuntokierroksella oleva Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) on laaja keskustelun avaus ja pohjatyö tulevaa toimenpideohjelmaa varten. Luonnos on koostettu niiden keskustelujen ja ideointien pohjalta, joita on käyty eri puolilla Suomea käydyissä kuulemistilaisuuksissa romaniväestön kanssa vuoden 2017 aikana. Luonnokseen on kirjattu kaikkiaan 159 toimenpide-ehdotusta. Ehdotukset on jaettu yhdeksään toimintalinjaan, jotka ovat: 1.) koulutus, 2.) työmarkkinoille integroituminen, 3.) yhdenvertaisuus, 4.) kieli, taide ja kulttuuri, 5.) syrjintä, 6), voimaannuttaminen ja osallisuus, 7.) tiedotus ja viestintä, 8.) paikallinen romanityö sekä 9.) kansainvälinen romanityö. Ohjelman ratkaisukeskeisyyttä voitaisiin haluttaessa korostaa tiiviimmällä esittämistavalla: 1. Varsinaiset toimenpide-ehdotukset ja konkreettiset keinot niiden ratkaisemiseksi voitaisiin esitellä ennen niiden taustoitusta. Eli suoraan asiaan. Kunkin toimintalinjan toimenpide-ehdotuksista valitaan 3-6 keskeisintä ehdotusta. 2. Yhdistelemällä toimintalinjoja niiden varsin runsasta määrää voitaisiin supistaa esimerkiksi viiteen: 1) koulutus ja työmarkkinat, 2) kulttuuri, osallisuus ja voimaannuttaminen, 3.) yhdenvertaisuus ja syrjintä, 4.) paikallinen ja kansainvälinen romanityö sekä 5.) viestintä. 3. Kuulemistilaisuuksissa kerätyt kokemukset hyvistä käytänteistä voitaisiin nostaa keskeisten toimenpide-ehdotusten rinnalle esiin esim. tietolaatikoiksi/nostoiksi. 4. Hyödylliset toimialakohtaiset taustoittavat tekstiosuudet voitaisiin jakaa vastaavien toimenpide-ehdotusten alle. 5. Keskeisten toimenpide-ehdotuksia ja niiden ratkomia ongelmia esiteltäessä voitaisiin korostaa sitä, millä tavalla ko. toimenpiteissä toteutuvat ohjelman visio ja tavoitteet (s. 6). 6. Keskeiseksi valittujen toimenpide-ehdotusten alle voitaisiin ryhmitellä muut mainituiksi valittavat toimenpide-ehdotukset. Nämä voitaisiin esitellä myös kokoavassa liitteessä. 2. Yksittäisiä huomioita Millainen on ROMPOn ja MAAROjen eli maakunnallisten romaniasiain toimenpideohjelmien suhde ohjelmassa? Nousevatko maakuntatason ja edelleen paikallistason tavoitteet ROMPOsta? Jos näin on, voitaisiin suhdetta korostaa. Näin syntyisi selkeä ja yhdenmukainen käsitys tavoitteiden ja osin myös ratkaisujen yhdenmukaisuudesta paikallistasolta kansalliselle tasolle saakka. Ketä toimenpide-ohjelma sitoo tai ”vastuuttaa", kenelle se suunnataan? Miten osallistua ja miten olla mukana? Toimenpide-ehdotukset suuntautuvat nyt erityisesti institutionaalisille toimijoille eri tasoilla hallinnollisissa rakenteissa. Ohjelmassa voitaisiin tämän ohella muistuttaa myös siitä, että jokainen voi yksilönä edistää omassa toimintaympäristössään toimenpideohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Toisin sanoen, on hyvä että mukaan ottaminen eli inkluusio korostuu, mutta voisi olla hyvä pohtia myös sitä, miten edistää mukaan menemistä niin ettei tyydytä poisjäämiseen. Tähän liittyy olennaisesti toimenpideohjelman monisuuntainen viestintä monipuolisesti kaikissa sen vaiheissa. Samalla olisi mahdollista korostaa sitä, että kulttuuriperinnön suojeleminen ja esiintuominen tulisi ottaa aiempaa vahvemmin – valtakunnallisten ratkaisujen ohella – paikallisten kulttuuritoimijoiden ja romanisukujen yhteiseksi tavoitteeksi. Valtakunnallisten muistiorganisaatioiden (museot, arkistot ja kirjastot) ohella romanien kulttuuriperinnön suojelemiseksi tarvitaan laajaa paikallisen tason kulttuurialan ja romanien omaa asiantuntemusta ja yhteistyötä. Näin toimimalla varmistettaisiin kulttuuripalvelujen romanisisältöjen paikallinen tavoitettavuus sekä se, että paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneella romanikulttuurin ilmiöillä säilyy elävä yhteys paikallishistoriaan. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi olla esimerkiksi Nurmeksen museon toiminta paikallisten romanisukujen kanssa (vastaavaa toimintaa myös Pietarsaaressa, Rovaniemellä ja Oulussa). Paikallisissa projekteissa saadut kokemukset tulisi jakaa entistä sujuvammin eteenpäin kaikkien hyödyksi. 3. Kannanottoja eri toimintalinjojen toimenpiteiden prioriteettijärjestyksestä Tähän on valikoitu muutamia nostoja toimintalinjojen 1, 4 ja 7 osalta. Toimintalinja 1: Romanien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen kaikissa koulutusmuodoissa ja kaikilla koulutustasoilla. 21. Romaniasiain neuvottelukunta tekee yliopistoille ja korkeakouluille aloitteen unkarilaisen Roma versitas – tai portugalilaisen Opre-tyyppisen mentorointiohjelman kehittämisestä Suomeen. Tukitoimenpiteitä olisi kuitenkin hyödyllistä kohdistaa läpäisevästi neuvoloista, varhaiskasvatukseen, peruskoulutukseen, ammatilliseen opiskeluun, jatko-opiskeluun, täydennyskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen saakka. Toimintalinja 4: Romanikielen, taiteen ja –kulttuurin säilymisen ja kehittymisen tukeminen. 53. Laaditaan romanikielen elvyttämiseksi kansallinen toimenpideohjelma 68. Laaditaan kansallinen romanitaiteen ja –kulttuurin edistämisohjelma. 69. Kootaan kansallinen asiantuntijaryhmä valmistelemaan romanitaide-, kulttuuri-, museo—ja monipalvelukeskuksen perustamista Suomeen. Laaditaan konkreettinen romanikielen elvyttämisohjelma ja tuetaan romanikielen käyttöä eri yhteyksissä. Laaditaan konkreettinen romanitaiteen- ja kulttuurin edistämisohjelma. Pidetään yllä keskustelua romanitaide-, kulttuuri-, museo—ja monipalvelukeskuksesta; keskustelu tulee konkretisoimaan ja nostamaan esiin kentän toiveita. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset kohdistetaan sekä valtakunnan- että paikallistasolle. Toimintalinja 7: Tiedotus, viestintä ja media romanien integraation edistäjänä 117. Varmistetaan, että keskeisten mediatahojen strategisissa ohjelmissa ja niiden toimeenpanosuunnitelmissa huomioidaan ruotsinkielisten, maahanmuuttajien ja saamelaisten lisäksi myös romanit. 122. Osallistetaan romaneja paikallis- ja alueuutisoinnissa arkisten ja tavallisten tapahtumien sekä esimerkiksi uutistoimituksissa ja juhlien uutisoinnin yhteydessä, ei vain silloin kun kyseessä on erityinen romanikulttuuriin tai –yhteisöön liittyvä aihe. Keskeinen ja monet toimintalinjoista läpäisevä ajatus on myös Romanien ”tavallisuuden” ja kulttuurin moninaisuuden korostaminen ja esiintuominen (vrt. myös rodullistamiskeskustelu). Tämä tiivistyy hyvin romanitaiteilijoiden ROMPO-kuulemistilaisuudessa esitetty kommenttipuheenvuorossa: ”Ei me kaikki voida olla tangolaulajia!”.
      • Taike
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Viite STM093:00/2016 Asia Lausuntopyyntö: Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Taiteen edistämiskeskuksen lausuntoa Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Romanipoliittiseksi ohjelmaksi 2018-2022. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön linkin kautta. Taiteen edistämiskeskus lausuu luonnoksesta seuraavaa: Taiteen edistämiskeskus yhtyy Romanipoliittisen ohjelman luonnoksen ajatukseen siitä, että Suomen romaneilla on asuinpaikasta riippumatta oikeus oman taiteen ja kulttuurin ylläpitoon ja kehittämiseen. Taiteen edistämiskeskus pitää keskeisenä oman kulttuurin valintaoikeuden toteutumista. On tärkeää, että oikeus osallistua kulttuuripolitiikan ja -palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kulttuuriperinnön suojeluun toteutuu myös romaneilla. Taiteen edistämiskeskus pitää erittäin tärkeänä ohjelmaluonnoksen Tavoitteita ja visiota -kohdassa toimintalinjaksi (4) nostettua romanikielen, -taiteen ja -kulttuurin säilymisen ja kehittymisen tukemista. Taide ja kulttuuri luovat elämyksiä ja kokemuksia, jotka todistetusti mahdollistavat parempaa elämänlaatua, ennaltaehkäisevät henkisiä ja fyysisiä ongelmia ja voivat positiivisessa hengessä auttaa ylittämään rajapintoja monikulttuurisissa ympäristöissä. Taiteen edistämiskeskuksen näkökulmasta romanikulttuuritoimintojen kehittäminen vaatii erityisasiantuntemusta ja osallistavaa suunnittelua. Avainasemassa on romanikulttuurista kumpuava osaamispotentiaali, myös sen tunnistaminen ja tukeminen. Ehdotettujen toimenpiteiden jalkauttaminen ja tuominen konkretiatasolle vaatii oikeanlaista rahoitusta. Kulttuurin ja taiteen toimijat, myös romanikulttuurissa, ovat usein pieniä toimijoita. Nykyiset rahoitusmekanismit ovat usein yksittäisten ja pienten toimijoiden ulottumattomissa luovalla alalla. Taiteen edistämiskeskus uskoo, että Romanipoliittisen ohjelman luonnoksessa Romanitaiteen ja - kulttuurin vahvistaminen -kohdassa ehdotetut Priorisoidut toimenpide-ehdotukset 68-88 antavat vahvan lähtökohdan romanitaiteen -ja kulttuurin edistämiseksi. Ajatus romanikulttuurin monipalvelukeskuksen perustamisesta kohdassa 69 on Taiteen edistämiskeskuksen mielestä erittäin kannatettava. Romanikulttuuria ja taidetta edistävän sateenvarjon alle keräävä toimija vahvistaisi ja selkeyttäisi toimijakentän edellytyksiä. Taiteen edistämiskeskus toteaa, että monipalvelukeskuksen toiminnan alle on mahdollista koota useita ohjelmaluonnoksessa esitettyjä edistämistoimia. Taiteen edistämiskeskus pitää myös tärkeänä mainittua romanilasten tukemista taiteen perusopetukseen osallistumisessa. Kohderyhmällä ei välttämättä ole laaja-alaista tuntemusta taiteen perusopetuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Tietoisuuden lisäys edellyttää toimenpiteitä, jotka kohdistuvat romanivanhempiin ja viranomaisiin. Taiteen edistämiskeskus huomauttaa, että esimerkiksi romanilasten kodin heikko sosioekonominen asema (vanhempien työttömyys, opiskelu tms.) ei saa muodostaa estettä taiteen perusopetukseen osallistumisessa. Tarvittaessa osallistumismahdollisuudet tulisi turvata mahdollisen kohdennetun lisämäärärahan avulla. Luonnoksen kohdassa 3. Toimintalinjakohtainen avainindikaattorikohtainen seuranta, esitetään Taiteen edistämiskeskukselle tiedonkeräämiseen liittyvää tehtävää OKM:n kanssa. Toimenpide soveltuisi parhaiten ehdotetun monipalvelukeskuksen tehtäviin. Nykymuotoisen Taiteen edistämiskeskuksen resursointi ei anna edellytyksiä kuvatun kaltaiseen datan kerryttämiseen. Toimenpiteenä se voisi lisäksi asettaa eri arvoiseen asemaan muut vähemmistökulttuurit tai taiteen alat Taiteen edistämiskeskuksen toiminnan osalta. Taiteen edistämiskeskuksen tilastoinnin ja tiedonkeruun velvoite ulottuu ensisijaisesti viraston oman lakisääteisen tehtävän, valtion apurahojen ja avustusten sekä kehittämistoiminnan, seurantaan. Tällä hetkellä eri taiteen alojen alakohtaiset järjestöt tai tiedotuskeskukset keräävät vastaavia datatietoja omalta sektoriltaan itse. Johtaja Minna Sirnö Esittelijä Kehittämispäällikkö Eva-Maria Hakola
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Lapin aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen lausunto luonnoksesta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2011): Ohjelmaan kirjatut toimenpide-ehdotukset vastuutahoineen ja seurantakohteineen ovat lähtökohtaisesti kannatettavia ja edesauttavat ohjelmalle asetettuja tavoitteita. Ohjelma sisältää hyvää erilaisiin selvityksiin perustuvaa tietoa niistä vahvuuksista, esteistä ja kehittämistarpeista, joita romaniväestöön liittyen koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja erilaisten peruspalveluiden saralla on. Eri tahojen asenteet ja syrjintä nousevat selvityksissä esille, sen vuoksi olisi perusteltua panostaa erityisesti asenteisiin vaikuttaviin toimenpiteisiin; tiedottaminen, koulutus jne. Tiedottaminen pitää sisällään yleensä kulttuurisensitiivisyyden huomioimisen tiedostettuna esim. viranomaistoiminnassa. Romaaniväestön vanha polvi ei välttämättä ymmärrä nykyajan koulutusvaatimuksia ja ettei juurikaan ole työtä, jota voisi tehdä ilman koulutusta. Näin se voi omalla asenteellaan vaikeuttaa/ estää nuoremman sukupolven koulutukseen hakeutumista. Yksittäinen huomio: Ohjelman toimeenpano- ja seurantasuunnitelman kohdassa 3 (s. 54) edellytetään, että esim. kouluterveyskyselyyn vastanneet identifioivat etnisen taustan. Tämä ei aluehallintoviraston käsityksen mukaan ole mahdollista. Keijo Mattila lakiasiainpäällikkö Sari Husa sosiaalihuollon ylitarkastaja
      • Diakonia-ammattikorkeakoulu OY, Ärling Mikael
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Asia: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n (Diak) lausunto Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Keskeiset ehdotukset: Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:ltä lausuntoa Suomen romanipoliittisen ohjelman luonnoksesta. Romanipoliittisen ohjelman luonnoksen tavoitteiksi on asetettu: • Suomi säilyttää edelläkävijäasemansa romanien koulutuksen ja asumisolojen kehittämisen mallimaana. • Suomi kohottaa seuraavan kymmenen vuoden aikana romaniväestön oman aktiivisuuden kohottamisen kautta sekä erilaisin tukitoimenpitein merkittävästi romaniväestön KORKEAKOULUTETTUJEN MÄÄRÄÄ sekä yleistä ammatillista koulutustasoa ja työllisyystasoa. (Diakin ehdotus lisättäväksi tavoitteisiin on ISOILLA KIRJAIMILLA) • Suomi tukee romanikulttuurin kehittämistä ja säilymistä parantamalla määrätietoisesti romanikielen, -taiteen ja kulttuurin asemaa niille laadittavien erillisten kehittämis- ja elvytys-ohjelmien sekä niiden seurannan kautta. • Suomi taistelee romanivastaisuutta ja syrjintää sekä vihapuhetta vastaan näkyvästi romanien oman aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian, laadukkaan faktatiedon ja tiedotuksen sekä romanikulttuurin omien vahvuuksien kuten taiteen ja yhteisöllisyyden avulla. • Suomi hyödyntää romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon seurannassa monipuolisia raportoinnin ja seurannan välineitä yhdistäen sekä ulkoisia että sisäisiä arviointimenetelmiä. • Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen romanityöhön ja romanien integraatio-ohjelmien seurantaan ja arviointiin sekä tukee edelleen niiden kestävän kehityksen periaatteiden mukaista kehittämistä. Romanipoliittisen ohjelman luonnoksessa tavoitteiksi ja visioksi on esitetty kohdennettavaksi toimenpiteitä seuraaville toimintalinjoille: 1) Koulutukseen osallistumisen vahvistaminen kaikissa koulutusmuodoissa ja kaikilla tasoilla 2) Ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen 3) Yhdenvertaisen kohtelun ja palveluihin pääsyn edistäminen peruspalveluissa ja asumisessa 4) Romanikielen, -taiteen ja -kulttuurin säilymisen ja kehittymisen tukeminen 5) Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä syrjinnän ehkäiseminen 6) Romaniväestön voimaannuttaminen ja osallisuuden sekä VASTUUTTAMISEN vahvistaminen (Diakin ehdotus lisättäväksi tavoitteisiin on ISOILLA KIRJAIMILLA) 7) Romanien integraation edistäminen tiedotuksen, viestinnän ja median avulla 8) Alueellisen ja paikallisen romanityön kehittäminen 9) Kansainvälisen romanityön kehittäminen ja ylläpito   Lausuntopyynnössä pyydetään kiinnittämään huomiota lausunnonantajan mahdollisuuksiin toteuttaa esitetyt toimenpiteet sekä niiden toiminnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin ja aikatauluihin. Lisäksi pyydetään arvioimaan priorisoitavia toimenpiteitä ja romaniväestön osallistumismahdollisuuksia toimenpiteiden toteuttamiseen. Toimeenpanoa ohjaavien periaatteiden määrittelyyn sekä ohjelmalle suunniteltuun seurantaan ja kokonaisohjelmaa koskevia yleishuomioihin. LAUSUNTO: Diak on tehnyt kahden valtakunnallisen ESR-hankkeen Nevo tiija – uusi aika ja Tšetanes naal – koulutuspoluilla sekä alueellisten ESR-hankkeiden Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla ja Opin portailla Satakunnassa kautta aktiivisesti työtä romanitaustaisten henkilöiden osallisuuden, työllisyyden ja koulutuksen parantamiseksi sekä syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Työtä on tehty hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden ja viranomaisten sekä romanijärjestöjen ja yksittäisten romanivaikuttajien kanssa. Romanipoliittisen ohjelman yksi päätavoitteista on tukea romaneiden myönteistä yhteiskunnallista integraatiota sekä oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Kohdan 2.1 mukainen koulutuksen ja työllistymisen edistäminen on myös Diakin arvojen ja periaatteiden mukainen tavoite oikeuksien ja yhdenvertaisuuden lisäksi. Haluamme olla jatkossakin edistämässä ja vaikuttamassa näihin asioihin konkreettisesti osallistumalla koulutusorganisaationa erityisesti koulutuksen, työllisyyden ja osallisuuden sekä yhdenvertaisuuden mahdollistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Diakin hallinnoimissa Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa tehtiin kattava romaneiden kouluttautumista ja työllistymistä koskevien selvitysten, tutkimuksien ja viimeisen 10 vuoden ajalta romaneihin kohdistuvien hankkeiden loppuraporttien yhteenveto. Sitä on päivitetty ja täydennetty olemassa olevien hankkeiden 16 osatoteuttajan tämänhetkisellä kokemustiedolla. Yhteenveto on toiminut hankkeissa kehitettyjen toimintamallien ja nyt luonnoksesta annettavien huomioiden pohjana. Kohdassa 3.1.3. tuodaan esille, että romanit tuntevat hyvin ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja että yli kolmanneksella on ammattitutkinto. Selvitysten yhteenvedossa ja hankkeiden kautta ilmenneessä arkitodellisuudessa tuli esille, että romaneilla on melko huono tuntemus ammatillisista koulutuksista ja eri ammattialoista. Ammattitutkinnon omaavien määrää ”vääristää” romanikulttuuriohjaajan tutkinto. Hankkeissamme on käynyt ilmi, että sen työllistävä vaikutus on lähes olematon ja tutkinnon antamat jatko-opiskeluvalmiudet ovat varsin heikot. Kohdassa 3.1.3. on hyvin kiinnitetty huomiota tarpeeseen vaikuttaa ja muokata romaniväestön asenteita lukio-opintoja kohtaan. Vastaavaa asennemuokkausta tarvitaan myös kaikkia koulutusasteita ja eri ammattialoja kohtaan. Toimenpiteissä ehdotetaan seuraavaa: 13. ”Painetun oppaan tuottaminen lukio-opinnoista romaneille”. Diakin huomio: Tuomme esille, että kentän ääni on ollut, ettei nykyisille kulttuurisensitiivisille, romaneille suunnatuille oppaille näyttäne niinkään olevan tarvetta ja oppaat jäävät herkästi lukematta tai pienen piirin asiaksi. Romaneille suunnattujen esitteiden sävyihin tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Yksittäisen oppaan laadinnan sijaan erityisesti huomiota pitäisi kiinnittää lukiokoulutukseen ja muidenkin koulutusten systemaattiseen markkinointiin romanikohderyhmälle koko ikäryhmä ja myös aikuisopiskelijat tavoittaen. Tähän yleinenkin koulutusmateriaali saattaisi riittää, mutta nimenomaan levityskanavia ja -tapoja tulisi tehostaa. Viranomaisille sekä palvelu- ja ohjaustyötä tekeville oma opas saattaisi olla hyvä työväline. 14. ”Tiedotetaan romaneille vapaan sivistystyön yms. tarjoamista mahdollisuuksista”. Diakin huomio: Ehdotamme, että tiedotustilaisuuksissa pidetään esillä aina koko opintopolkujen kirjoa, jotta tietoisuus kouluttautumisen monimuotoisuudesta lisääntyy. 15. ”Kannustetaan opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen järjestäjiä romanikulttuuritietouden opintojen sisällyttämiseen opettajakoulutuksissa”. Diakin huomio: Ehdotamme, että opettajankoulutuksessa lisätään päivitettyä romanikulttuuritietoutta, ei ainoastaan säilytetä nykyistä määrää. Lisäksi ehdotamme, että opettajakoulutuksen rinnalle lisätään opinto-ohjaajien koulutukseen vastaava koulutussisältö. Opoille suunnattuna nämä koulutussisällöt tulisi olla konkreettisia työvälineitä romaniopiskelijoiden ohjaamiseen. Opot toimivat etenkin yläkoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa portinvartijoina, joilla on suuri merkitys romaninuoren siirtymisessä koulutusasteelta toiselle. Romaniopiskelijoiden tukemisen näissä nivelvaiheissa näkisimme ensisijaisen tärkeäksi, etteivät opintopolut pääse katkeamaan kesken. Monien nuortenkin opettajien oma kokemus on, että romanikulttuuria ei ole opettajankoulutuksessa käsitelty ollenkaan, tai hyvin ohimennen. Tieto perustuu Opetushallituksen tekemiin selontekoihinn sekä Tšetanes naal -hankkeen projektipäällikön keskusteluihin lukuisten opettajien kanssa. Ehdotetaan käytänteiden tarkistamista opettajankoulutuksessa sekä kouluissa, ja pyrkimystä sisällyttää romanikulttuuria käsittelevä luento? (vai pikemminkin romanikulttuuria käsittelevä opintojakso) satunnaisten teemapäivien ja -luentojen sijaan pysyvästi opettajaopintoihin. 17. ”Syrjinnän vaikutusten tunnistaminen romanien kouluttautumisen ja työllistymisen esteenä”. Diakin huomio: Tämän toimenpidekokonaisuuden edistämisessä Diak voisi olla yksi vastuutahoista operatiivisena toimijana yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa etenkin Diakin monipuolisen hanketoiminnan kautta, jossa osallisuuden teemat ovat läpileikkaavia. Parhaillaan Diak on työstämässä valtakunnallista hanketta romanikohderyhmälle, joka keskittyy nimenomaan toisen asteen koulutukseen ja sen aikaiseen ja jälkeiseen työllistymiseen. Myös uudet avaukset hanketoimintaan ovat mahdollisia. 19. Diakin ehdotus: Aiemmissa selonteoissa (OPH) on huomattu, että, jos kouluyhteisössä on töissä romanitaustainen henkilö (esim. opettaja, koulunkäynninohjaaja, keittäjä), tilanne vähentää merkittävästi koulun romaninuorten opintojen keskeytymistä, ja lisää romaniperheiden vanhempien oikeudenmukaisuuden tunnetta koulumaailman käytänteitä kohtaan. Romanien yleinen osallisuus yhteiskunnassa näyttää siis edistävän myös lasten ja nuorten sekä romaniperheiden koulumyönteisyyttä jatkuen opiskelumyönteisyytenä. Romanien kannustaminen opintoihin, joiden tavoitteena on ura koulumaailmassa, voisi tuoda suuria kerrannaisvaikutuksia. Asiasta tiedottamiseen, opintoihin kannustamiseen ja niissä tukemiseen olisi hyvä panostaa. Kouluihin tulee saada merkittävästi romanitaustaisia opiskelijoita, koulunkäynninohjaajia ja opettajia. Heidän työresurssistaan osan voisi jyvittää romaniopiskelijoiden ja heidän vanhempiensa tapaamisiin ja koulutyössä tukemiseen. Diak voisi olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa mallia käytäntöön yhdessä muiden tahojen kanssa esimerkiksi hanketyön avulla. 21. ”Ulkomailla hyväksi koettujen mentorointiohjelmien kehittäminen Suomeen”. Diakin huomio: Diak voisi olla yhteistyökumppanina kehittämisessä, jonka avulla tuetaan korkeakouluista vastavalmistuneiden työllistymistä yhteistyössä esimerkiksi Suomen mentoreiden kanssa hyödyntäen erilaisia hankkeita. Ehdotamme lisättäväksi vielä seuraavaa: Vahvistetaan romaneiden siirtymistä korkeakouluopintoihin hyödyntäen Diakin hallinnoimissa hankkeissa kehitettyjä malleja (Opin portailla -hankkeissa kehitetty malli, Tšetanes naal -hankkeessa kehitetty Tukiporras-malli ja Tukipaja-malli sekä Nevo tiija -hankkeessa kehitetty Tuumasta töihin -koulutusmalli). Vahvistamisen konkretisoituminen voisi tapahtua strategisesti suunnitellulla hankkeella/kampanjalla. Hyviin käytäntöihin ehdotamme lisättäväksi: - Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa kehitetyt Tukipaja ja Tukiporras -mallit korkeakouluopintoihin pääsemiseksi. - Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa kehitetty Tuumasta töihin -koulutusmalli työllisyyden edistämiseksi. 3.2 Toimintalinja 2 Luonnoksen Johdannossa on jo tuotu hyvin olennaiset tekijät esille ennen ehdotettuja toimenpiteitä. Ehdotamme vielä lisättäväksi tekstiin hyvien esimerkkien vaikutuksen niin työmarkkinoille kuin romaniyhteisöön päin. Jotta hyviä esimerkkejä saadaan, tarvitaan mahdollisuuksia ja mahdollistajia. Tarvetta on kahdensuuntaiselle tiedottamiselle: sekä työnantajien /yrittäjien että romaniyhteisön suuntaan. Tiedottaminen ja ennakkoluulojen hälventäminen voidaan sisällyttää yhtenä merkittävänä tulostavoitteena erilaisiin koulutus-, työllisyys- ja osallisuushankkeisiin. Tästä Diakilla on osaamista ja erinomaisia kokemuksia. Olemme valmiita jatkamaan työtä näiden tavoitteiden hyväksi. Varsinaisiin toimenpide-ehdotuksiin ehdotamme seuraavia asioita: 22. Diakin huomio: Vastuutahoksi ehdotetaan muiden lisäksi myös kaupunkien työllisyyspalvelut yhdessä TE-palveluiden kanssa. 23. Tuetaan oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Diakin huomio: Näkisimme, että oppisopimus toimii ja kehittyy ajan mukana oppisopimustoimistojen omasta aloitteesta. Haaste on enemmänkin oppisopimuspaikkojen (työpaikkojen) saamisessa. Tässä olisi työkenttää, johon pitäisi vaikuttaa. 24. Diak on valmis hakemaan ja hallinnoimaan erilaisia hankkeita, joissa romanit ovat primaari kohderyhmä sekä lisäämään romaneiden osuutta muiden relevanttien hankkeiden ja toimintojen kohderyhmänä. Ammattikorkeakoululle ominaiseen tapaan haluamme olla kehittämässä ja opinnollistamassa AMK- ja YAMK-opinnäytetöiden kautta työelämälähtöistä tutkimusta romaneista. Etenkin Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeiden kautta on tehty vaikuttavaa tiedotustyötä syrjinnän vaikutuksista romanien työllistymiseen eri toimijoille ja viranomaisille sekä korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat tulevaisuuden työnantajia. Jatkossakin voidaan hyödyntää tutkimuksiin, selontekoihin ja hankkeiden loppuraportteihin nojaavaa yhteenvetoa, joka Nevo tiija -hankkeessa tehtiin. Sen pohjalta on tehty mm. Asiakkaana romani -koulutusluentomalli viranomaisille, työnantajille ja korkeakouluopiskelijoille työelämälähtöiseksi työkaluksi. 28. Diakin huomio: Romaniyhteisössä on paljon (ei perustu tilastoihin vaan käytännön tuntumaan) kevytyrittäjyyttä. Vahvistetaan erilaisin keinoin yrittäjyyttä ja yrittäjäksi kasvamista esim. erityismäärärahalla vrt. naisyrittäjät. Diak voi toimia tässäkin edistämisessä hankeyhteistyökumppanina ja/tai hallinnoijana. 31. Diakin huomio: TEM:n tilaaman selvityksen (2008) mukaan yksi suurimmista työllistymisen esteistä oli työnantajien mukaan romanien työkokemuksen ja työhistorian sekä koulutuksen puute. Kesätyöpaikkojen mahdollistuminen romaninuorille on sen vuoksi tärkeä työelämätaitojen karttumiseksi ja työnantajien ennakkoluulojen hälventämiseksi. Työelämätaitojen kartoittamisen mahdollistamiseen tulee panostaa jo perusopetukseen kuuluvien TET-paikkojen saamisella. Diakin hankkeissa on tullut esille, että työharjoittelupaikkojen saamisen vaikeus tulee esille jo peruskouluvaiheessa monella romanikoululaisella. Riskinä onkin, että eri koulutusasteisiin kuuluvien pakollisten työssäoppimispaikkojen saaminen muodostuu niin vaikeaksi, että opiskelut keskeytyvät tai valmistuminen pitkittyy. Siksi on tärkeää, että lisätään työmarkkinoiden työelämälähtöistä tietoutta romaneista työntekijöinä, ei niinkään tai pelkästään tietoa romanikulttuurista tai siihen liittyvistä kulttuuritavoista. Vastuutahona TEM. Diak voisi olla yhteistyössä yksi toimija. Muu huomio: Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen (2008) mukaan kartoitettiin Suomessa asuvien Suomen romaneiden mahdollisuuksia työllistyä sekä selvitettiin työhallinnon roolia työllistämisen edistämisessä. Selvitys kohdistui erityisesti työnhakijoina oleviin romaneihin, minkä perusteella tuotettiin kokonaiskuva romaneista työhallinnon asiakkaina. Romanien työmarkkinoille sijoittuminen ei ole ollut samalla tavalla aktiivisen politiikan ja tutkimuksen kohteena kuin romaneiden koulutukseen liittyvät kysymykset ja oikeuksiin sekä yhdenvertaisuuden turvaamiseen liittyvät kysymykset, siksi tämä selvitys oli ajankohtainen silloin ja jälleen tulisi tehdä uusi selvitys, jotta nähtäisiin, onko asiassa tapahtunut edistystä ja missä tilanteessa nyt ollaan.   Lisäysehdotus hyviin käytäntöihin: Hyvissä käytänteissä on huomioitu hyvin Diakissa työstetyt Uskalla! It´s possible -videot. Niihin ehdotetaan lisättäväksi vielä Nevo tiija -hankkeessa kehitetty Tuumasta töihin -koulutusmalli, joka edistää työllistymistä. Malli perustuu edellä mainittujen selvitysten, tutkimusten ja raporttien yhteenvedon tuloksiin. 3.9. Toimintalinja 9. KV-työ Yhteistyö EU:n sisäisten maiden kanssa romanien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseksi erilaisten hankkeiden kautta. Diak voisi toimia sekä Suomen romaneihin että muualta tulleisiin romaneihin kohdistuvien KV-hankkeiden hallinnoijana, jolloin erilaisten, varsinkin suomalaisten romanijärjestöjen mukana oleminen osatoteuttajina mahdollistuu. Diakilla on paljon kokemusta erilaisten kansainvälisisten hankkeiden hallinnoinnista ja toteuttamisesta (mm. HEI ICI -koulutushankkeet Afrikassa ja Palestiinassa). Diakin muita huomioita Diakin hallinnoimissa hankkeissa on ilmennyt, että asennemuokkausta tulee tehdä paitsi pääväestön suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi, myös romaniyhteisön suuntaan, jotta yhteisö ja sen jäsenet heräävät huomaamaan työllistymisen ja kouluttautumisen edut. Aktivointi ja motivointi voi toteutua mediakampanjoita hyödyntäen etenkin pääväestön suuntaan, mutta myös henkilökohtaisilla kohtaamisilla etenkin romaniyhteisöön päin unohtamatta erilaisten sosiaalisten ja muiden medioiden mahdollisuuksia. Nevo tiija ja Tšetanes naal -hankkeissa toteutetut ja hyödynnetyt teema-päivät Romanifoorumin toteuttamana ovatkin osoittautuneet onnistuneiksi herättäjiksi romaniyhteisön sisällä. Vaikka herääminen on vielä orastavaa, on toiminnan kautta päästy vaikuttamaan juurisyihin ja siksi vastaavan toiminnan jatko tulisi turvata. Näin saavutetaan muutoshalukkuus yhteisön sisältä käsin, jota ulkopuoliset toiminnot tukevat ja ohjaavat. Edellä mainitut toimenpide-ehdotukset ovat hyviä ja kannatettavia ja Diak on valmis osaltaan tukemaan niiden toteutumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ehdotukset ovat kuitenkin vielä sen verran yleisluonteisia, ettei voida sanoa, minkä verran niiden toteuttamiseen on mahdollista varata esim. aikaresursseja. Mielellämme osallistumme jatkokeskusteluun ja ohjelman toimeenpanoon erityisesti hankkeiden ja koulutustoiminnan kautta. Lisäksi Diak on halukas osallistumaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutuksen, osallisuuden ja työelämän valmiuksien lisäämiseen sekä syrjinnän vähentämiseen ja niihin liittyvään tiedottamiseen romaneille ja yhteiskunnan eri toimijoille. Helsingissä 31.1.2018 Tapio Kujala Toimitusjohtaja, rehtori Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
      • Salon kaupungin romanityöryhmä, Salon kaupungin romanityöryhmän puheenjohtaja ja asiantuntija, Lindgren Tuula
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Salon kaupungin romanityöryhmä kiittää Sosiaali- ja terveysministeriötä ja romaniasiain neuvottelukuntaa mahdollisuudesta saada lausua Suomen romanipoliittisen ohjelman (2018 -2022) luonnoksesta. Salon kaupungin romanityöryhmä on toiminut vuodesta 2010. Poikkihallinnollisen romanityöryhmän tehtävänä on kehittää paikallisen romaniväestön osallistumismahdollisuuksia omien elinolojensa edistäjinä ja parantaa viranomaisten ja romanien välistä vuorovaikutusta sekä yhteistyötä. Romanityöryhmän toimintasuunnitelmissa on huomioitu Romanipoliittisen ohjelman (2009 -2017) toimenpidesuositukset. Romanityöryhmä lausuu Suomen romanipoliittisen ohjelman (2018 -2022) luonnoksesta seuraavaa: Ohjelmaluonnos on laaja, sisältäen yhdeksän toimintalinjaehdotusta ja 159 toimenpide-ehdotusta. Kuitenkin on mahdollista asettaa toimintalinjoja tärkeysjärjestykseen oman paikkakunnan romanien tarpeisiin vastaavasti. Tämä edellyttää hyviä ja luottamuksellisia suhteita sekä yhteistyötä viranomaisten ja romanien välillä. Salon kaupungin romanityöryhmä tulee priorisoimaan toimintalinjoja seuraavasti toiminnassaan. Ohessa myös ko. toimenpiteisiin liittyvät mahdolliset huomiot: 1. Romanien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen kaikissa koulutusmuodoissa ja kaikilla koulutustasoilla - Romaniperheiltä tulee edelleen palautetta lasten koulukiusaamisesta. Koulunkäynnin onnistumisen ja oppimisen turvaamisen takia on välttämätöntä puuttua kiusaamiseen. Toimenpidesuosituksena voi olla KiVa koulu –ohjelman toimenpiteiden vaikutusten selvittäminen romanioppilaiden koulukiusaamistapauksissa. 2. Romaniväestön ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen - Tärkeää on kiinnittää huomiota aikuisen romaniväestön ohjautumisessa ammatilliseen koulutukseen. Salossa toimivan Tsetanes naal –koulutuspoluilla –hankkeen (2016 -2018) koordinaattorin huomioiden mukaan osa aikuisista romaneista tarvitsee ohjausta ja tukea erityisesti opiskeluvaihtoehtojen selvittämisessä. Asiakkaan tilanteen kartoitus, yksilöllinen suunnitelma ja riittävä tuki auttavat etenemään koulutuspolulla eteenpäin. Tätä toimintaa varten on Salossa kehitetty ”Tsetanes naal koulutuspoluilla –tukiporrasmalli”, jota suosittelemme myös yhdeksi tämän toimintalinjan hyvistä käytännöistä. - Huomiota on kiinnitetty 20 -24 –vuotiaisiin nk. NEET –miehiin (koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevat). Suosittelemme tukimallin kehittämistä näiden nuorten tarpeisiin. - Toimenpiteeseen 23. lisäisimme vastuutahoksi työnantajat, sillä oppisopimustyöpaikkoja on hankala löytää. - Toimenpiteeseen 25. lisäisimme työkokeilun hyvänä keinona tukea romanien työllistymistä. 3. Alueellisen ja paikallisen romanityön kehittäminen - Tämän toimintalinjan toimenpide-ehdotukset keskittyvät voimakkaasti alueronkeissa tehtävään romanityöhön. Haluamme nostaa esille paikallisten romanityöryhmien ja kuntien palvelualueiden yhteistyön kehittämisen sekä kehittämistyöhön palkattavan työntekijän tarpeellisuuden. - Paikallisten romanityöryhmien toimintasuunnitelmien pohjana on välttämätöntä huomioida paikkakunnan romaniyhteisön tarpeet. Hyvän pohjan em. kehittämistyölle ja toimintasuunnitelmille antaa valmistuva Romanipoliittinen ohjelma (2018 -2022). 4. Romaniväestön syrjinnän torjunta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen - Hyvänä toimintatapana huomioimme syrjinnän ja moniperustaisen syrjinnän läpileikkaavuuden ohjelman toimintalinjoissa ja toimenpiteissä. Kuitenkin on tärkeää nostaa syrjinnän torjunta, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen omana toimintalinjanaan esille, jotta niihin voidaan kohdistaa riittävästi toimenpiteitä ja tarvittavia resursseja. - Romanien kokema syrjintä on todellisuutta vielä nykyäänkin, vaikka suomalainen yhteiskunta on voimakkaasti monikulttuuristunut. Hyvästä lainsäädännöstä huolimatta syrjintää tapahtuu arjessa. Tarvitaankin tietoa ja tukea syrjintää kokeneille romaneille lähempänä heidän elämänpiiriään. Tähän emme löytäneet suoria toimenpide-ehdotuksia. - Erityistä huomiota kiinnitimme toimenpiteisiin 91, 93. ja 100. Haluamme nostaa esille romaninaisten moniperustaisen syrjinnän sekä syrjintätapauksissa usein mukana olleiden alaikäisten lasten altistumisen syrjinnän vaikutuksille. - Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota median osuuteen ja vaikutuksiin tämän toimintalinjan tavoitteiden onnistumiseksi. Positiiviset esimerkit ja asiallinen keskustelu edesauttavat tavoitteiden saavuttamista. 5. Romaniväestön voimaannuttaminen ja osallisuuden vahvistaminen - Tärkeä osa romanien voimaannuttamisesta ja osallisuuden vahvistamisesta tapahtuu ruohonjuuritasolla –arjessa, jossa ihmiset elävät ja kohtaavat. Ohjelmaluonnoksessa on hyvä mainita kuntien, paikallisten romanityöryhmien ja romanijärjestöjen yhteistyön edelleen kehittäminen paikallisten romaniyhteisöjen voimaannuttamiseksi. - Toimenpide 111. nostetaan esille romanijärjestöjen roolin ja etenkin naisten ja nuorten osallisuuden parantamiseksi kansainvälisillä romanityön kentillä. - Toimenpide 116. nostetaan esille, jotta Phenjalipe –strategia (2014 -2020) todella kyetään toteuttamaan kansallisesti ja edistämään romaninaisten ja –tyttöjen voimaantumista ja poliittista aktivoitumista. Salon kaupungin romanityöryhmän puolesta Soile Nurminen Tuula Lindgren puheenjohtaja asiantuntija
      • Suomen Kuntaliitto ry, erityisasiantuntija Jaana Viemerö, sosiaali-ja terveysyksikkö, Viemerö Jaana
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Suomen romanipoliittinen ohjelma Johdanto Suomen Kuntaliitto pitää Suomen romanipoliittisen ohjelman lähtökohtia pääsääntöisesti tärkeinä ja kannatettavina. Kuten ohjelmassa todetaan, on Suomen romaniyhteisöllä yhtäläinen oikeus maan muiden kansalaisten tapaan osallistua koulutukseen, käyttää tarvitsemiaan kuntapalveluja sekä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin. On tärkeää nähdä ja tukea romaneja aktiivisina toimijoina, ei toimenpiteiden kohteena, ja tukea heidän yhteiskunnallisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Ohjelmaa koskevia yleishuomioita Ohjelman päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatiota, ja seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolo-suhteiden kehitystä sekä edistää romanien tasa-arvoa. Yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat ihmisten arjessa heidän elinympäristöissään. Siksi on tärkeää, että ohjelmassa vastuutahoiksi osoitettaisiin viranomaistoimijoiden lisäksi myös romaniväestö sekä paikalliset toimijat kuten yrittäjät, järjestöt jne. Näin heidän kokemuksensa voidaan hyödyntää, ja heidät myös saadaan sitoutumaan ohjelman toteuttamiseen käytännön tasolla. Lähtökohtana on kaikkien ryhmien syrjimättömyys kuntapalveluissa ja kunnallisessa päätöksenteossa. Viranomaistoiminnassa tarvitaan paikoin aktiivisia toimenpiteitä syrjimättömyyden edistämiseksi ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Edelleen tarvitaan syrjimättömyyden valtavirtaistamista, ja erilaisissa olosuhteissa elävien yksilöiden ja yhteisöjen erityistarpeiden tunnistamista. Kuntaliitto näkee ohjelman toimintalinjaukset ja toimenpide-ehdotukset tärkeinä ja oikeansuuntaisina. Erityisesti koulutus- ja kulttuuripalveluilla on keskeinen asema vähemmistön tukemisessa ja heidän kieli- ja kulttuuriperinteensä ylläpitämisessä. Tärkeää on myös romaniyhteisön omien järjestöjen aseman parantamisen merkitys ja niiden välittäjäasema yksilön ja muun yhteiskunnan välillä. Kuntien palveluissa tulee huomioida yhdenvertaisuus eri ryhmien ja yksilöiden välillä. Yhdenvertaisuudella ei kuitenkaan voida perustella yhden ryhmän erityiskohtelua suhteessa muihin yhtä lailla erityistukea tarvitseviin ryhmiin. Kuntien velvollisuutena on yhteensovittaa tarpeet ja resurssit niin, että ne parhaalla tavalla tukevat kaikkia osapuolia. Kuten ohjelmassa todetaan, tarvitaan edelleen tietoa, tietämystä, kulttuurivaihtoa, valistusta ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Monet ohjelmassa esille tuodut toimenpiteet tai kehittämiskohteet soveltuvat useiden erityisryhmien palvelujen kehittämiseen, ei rajatusti vain romaneille suunnattuina palveluina. Ohjelmaa koskevia yksityiskohtaisia huomioita Ohjelman toimintalinjat ovat ohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä. Toimintalinjaukset 3 ”Romaniväestön yhdenvertaisen kohtelun ja palveluihin pääsyn edistäminen” ja toimintalin-ja 5 ”Romaniväestön yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä syrjinnän ehkäiseminen” sisältävät osittain samoja asioita - toimintalinjaus 3 olisi voinut toimia toimintalinjauksen 5 alaotsikkona. Toimenpiteitä on paljon, yhteensä 159 kappaletta. Näin suuri toimenpiteiden määrä tekee ohjelmasta hieman hajanaisen ja sirpaleisen tuntuisen. Toimenpiteitä olisi voinut vähentää, ja tehdä niistä suurempia kokonaisuuksia. Nyt toimenpiteet ovat keskenään varsin eri tasoisia (esim. toimenpide 107: vahvistetaan romaniyhteisössä demokratiaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja jokaisen yksilön perusvapauksien kunnioittamista” ja toi-menpide 44: ”hyödynnetään sosiaaliohjauksessa Jyväskylän kaupungin mallin mukaista palveluohjausta”). Kunnat ja kunnalliset toimijat toimivat ohjelmassa vastuutahoina noin kolmasosassa toimenpiteistä. Tämä on tärkeää, koska yhdenvertaisuus ja osallisuus toteutuvat ihmisten arjessa heidän elinympäristöissään. Kuntien rooli vastuutahoina tulisi kuitenkin huomioida myös taloudellisesti. Kuntaliitto on merkitty yhdeksi vastuutahoksi toimenpiteissä 47 (”Lisätään asuntoviran-omaisten, kuntien eri hallintokuntien, kiinteistöyhtiöiden ja alueellisten romaniasiain neu-ottelukuntien välistä yhteistyötä…”), 48 (”Kehitetään asumis- ja talousneuvontapalveluja romaniväestölle osana laajempaa asumisneuvonnan kehittämistä”) sekä 149 (”Vahvistetaan Euroopan alue- ja paikallisviranomaisten vastuuta romanien inkluusiostrategioiden toi-meenpanosta lisäämällä niiden välistä yhteistyötä esimerkiksi Euroopan alueiden komitean toiminnan kautta”). Kuntaliitto voi kyseisten toimenpiteiden osalta painottaa romanien huomioimista toimenpiteiden sisältämiä asioita käsiteltäessä.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa (STM093:00/2016) Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Romanipoliittiseksi ohjelmaksi 2018-2022. Luonnoksen mukaan ohjelman päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatiota, jolle Suomen nykyinen lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat pääosin hyvän pohjan. Kuntaliitto yhtyy ohjelman päätavoitteeseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Yleistä Luonnoksessa Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi 2018-2022 esitetyt tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia ja toteutuessaan edistäisivät edelleen romaniväestön laaja-alaista integroitumista yhteiskuntaan. Kuntaliitto pitää hyvänä, että ohjelmaluonnosta on valmisteltu kiinteässä yhteistyössä romanitoimijoiden kanssa. Ohjelmaluonnoksessa on aidosti pyritty siihen, että romanit ovat keskeisinä toteuttajina ja osallisina ohjelmassa. Hyvät käytännöt ovat myös kuntatoimijoiden näkökulmasta katsottuna tarpeellinen, konkretiaa tuova lisä ohjelmaan. Ohjelma sisältää myös rakenteisiin ulottuvia, aitoa ja pitkäkestoista muutosta tavoittelevia uudistuksia. Esimerkiksi toimenpiteet ”romanien koulutuskysymyksiä käsitellään osana opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen interkulttuurisen kasvatuksen opetussisältöjä” tai ”Laaditaan romanikielen elvyttämiseksi kansallinen toimenpideohjelma.” Kuntasektorin toteutettavaksi ehdotettavien toimenpiteiden toteutumisen varmistaminen vaatii kuntien ja muodostumassa olevien maakuntien täysimittaista resursointia ohjelmaluonnoksessa esitettyjen uusien tai laajentuvien tehtävien hoitamiseen. Kuntaliitto korostaa, että ohjelman jatkovalmistelussa tulee käsitellä erikseen perinteisten romaniyhteisöjen ja muista EU-maista tulevien romanien asemaan liittyviä toimenpiteet ja niiden rahoitus. Toimeenpano Ohjelman toimeenpanossa tulisi käyttää hyväksi maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä muodostuvia rakenteita (kunnalliset ja maakunnalliset hyvinvointiryhmät) ja integroitava romaniasiat niihin niin, että uusia, erillisiä rakenteita tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Samalla turvattaisiin laajemminkin kielellisten ja kulttuuristen erityisryhmien asemaa. Kuntaliiton kunnilta saamien toimielintietojen mukaan (vastanneita kuntia 265) seuraavissa kunnissa on 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudelta valtuuston tai hallituksen asettamia romaniasioiden toimikuntia: Kajaanissa romanityöryhmä, Kauhajoella Romaniasiaintoimikunta, Kiteellä Romaniasian neuvottelukunta ja Salossa Romanityöryhmä. Osassa kuntia romanien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja sen seuranta on osa monikulttuurisuustyötä ja -ohjelmia. Kunnilla ja maakunnilla tulee olla mahdollisuus itsehallintonsa puitteissa organisoida ja toteuttaa paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaavaa romanityötä. Romaniväestön aseman parantaminen ja palvelujen kehittäminen tapahtuu luontevimmin osana yleistä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen monikulttuurisuustyötä, oppilaan ohjausta, oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja työvoimapalveluja. Kaiken ikäisten romanien palvelutarpeen arviointi tapahtuu osana yleistä palvelutarpeen arviointia tulevissa maakuntien sosiaali- ja terveys- sekä kasvupalveluissa. Kuten ohjelmaluonnoksessa todetaan, romaniväestön tarpeet erilaisten peruspalveluiden asiakkaina ovat pitkälti yhteneväiset muun väestön palvelutarpeiden kanssa. Tarvittava romanikulttuurin ja romaniyhteisön elinolojen tarkemman tuntemuksen ja kulttuurisensitiivisen työotteen vaatima resurssointi on turvattava kunnille ja maakunnille. Kuntaliitto kannattaa em. linjausta. Maksuttomien oppaiden ja muun materiaalin keskitetty tuottaminen ja jakelu romaneille sekä eri viranomaistahoille on hyvä ja tehokas tapa käyttää niukkoja erityisosaamisen resursseja ja tukea paikallisen ja alueellisen tason toimijoita Toimintalinjat Lähes kaikki romanipoliittisen ohjelman toimintalinjat koskettavat kuntien toimintaa ja sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kuntien ja maakuntien toimintaa. Toimintalinja 1 Romanien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen kaikissa koulutusmuodoissa ja kaikilla tasoilla, toimintalinja 2 Romaniväestön ammatillisen osaamisen, työllisyyden ja yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen ja toimintalinja 3 Romaniväestön yhdenvertaisen kohtelun ja palveluihin pääsyn edistäminen muodostavat selkeästi priorisoitavien toimenpiteiden kokonaisuuden. Näihin toimintalinjoihin sisältyvien toimenpiteiden toteutumisella on laaja vaikuttavuus suhteessa ohjelman päätavoitteeseen eli romanien myönteisesti jatkuneeseen yhteiskunnalliseen integraatioon sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteiseen kehitykseen. Toimintalinjassa 5 ”Romaniväestön syrjinnän torjunta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen” on esitetty toimenpiteitä, joissa myös kunnat on mainittu yhtenä vastuutahona. Kuntien tulee edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa toiminnassa, viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy koskee koko kuntakonsernia - kuntaa, kuntayhtymiä ja myös kunnan yhtiöitä. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta koskee kunnan koko toimintaa: hallintoa ja päätöksentekoa, kuntalaisia ja heidän palvelujaan, kuntaa koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitoksia sekä kuntaa työnantajana. Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvasta ja perheväkivallan ehkäisemisestä toteutuu hyvin paljon kunnissa ja alueilla. Suomi on ratifioinut sopimuksen 1.8.2015 osaksi lainsäädäntöä. Romanipoliittisessa ohjelmassa olisi syytä vahvistaa lakisääteistä yhdenvertaisuuden edistämistä osana muuta toimintaa. Esimerkiksi opetustointa koskevissa toimenpide-ehdotuksissa yhdenvertaisuussuunnittelu ja sen kytkeytyminen opetussuunnitelmiin voisi olla vahvemmin esillä. On hyvä, että ohjelmassa otetaan moniperusteinen syrjintä huomioon. Sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamista läpileikkaavasti ja sukupuoleen liittyvien ennakkokäsitysten vähentämistä voisi romanipoliittisessa ohjelmassa vielä vahvistaa. On hyvä, että romanipoliittisessa ohjelmassa on lähi- ja perhesuhdevälivaltaan liittyviä toimenpiteitä. Seuranta Romanipoliittista ohjelmaa on valmisteltu aikana, jolloin on ollut meneillään lukuisa joukko uudistuksia kuten sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntahallintouudistukset, ammatillisen koulutuksen yleisreformi, aloittelevan yrittäjyyden tuen kehittäminen, aktivoiva työttömyysturva ja toimeentulotukiuudistus sekä tulossa oleva asumistukiuudistus. Nämä vaikuttavat suuresti tulevan ohjelman tavoitteiden toteutumiseen. Tämä olisi huomioitava ohjelman jatkovalmistelussa niin toimenpiteiden kuin seurannankin osalta. Jotkut ehdotetuista seurantaindikaattoreista ovat luonteeltaan teknisiä ja ohjaavat toteuttajia hyvän lopputuloksen sijaan kiinnittämään huomiota muotoseikkoihin. Esimerkiksi toimenpiteen 7 seuranta ”Koulu- ja kuntakohtaisista opetussuunnitelmista löytyy romaneja koskevia kohtia.” Lisäksi Kuntaliitto huomauttaa, että tarvittavien seurantatietojen tulisi kertyä toiminnassa osana valtakunnallista tiedonkeruuta eikä niitä varten pidä toimeenpanna erillisiä kyselyitä, jotka lisäävät kuntien ja muodostuvien maakuntien hallinnollista taakkaa Yksityiskohtaisia huomioita - s. 9, kohta 5. Lauseen viestiä olisi syytä täsmentää ”Suunniteltaessa romaniväestön elinolojen parantamiseen tähtääviä positiivisia erityistoimia on pidettävä huoli siitä, etteivät ne sulje pois muita haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä.” - s.20 Alkuperäinen muotoilu: Hyvä käytäntö: Romanit noudattavat työpukeutumisessa työasua koskevia normaaleja työsuojelumääräyksiä ja huomioivat tämän asian ammatinvalinnassaan. Romanivaatetukseen perustuvia työntekijää tai harjoittelijaa syrjiviä käytänteitä ei tule sallia. Myös romanivaatetuksen käyttö tulee mahdollistaa työpaikalla, mikäli sille ei ole perusteltua estettä. Ehdotamme tekstiä muokattavan enemmän hyvän käytännön muotoon ja positiivisemmaksi, esim.: Romanivaatetuksen käyttö tulee mahdollistaa työpaikalla, mikäli sille ei ole lakisääteisesti perusteltua estettä (esim. työsuojelumääräykset). Romanivaatetukseen perustuvia työntekijää tai harjoittelijaa syrjiviä käytänteitä ei tule sallia. Kaikki työntekijät noudattavat kuitenkin työpukeutumisessa työasua koskevia työsuojelumääräyksiä. Alkuperäinen muotoilu: s. 27 kohta 56. Laaditaan mietintö erillisen romanikielen asemaa ja elvytystä turvaavan kielilain tarpeellisuudesta ja vähemmistökielten suojelua koskevan yleissopimuksen 3. osan joidenkin osien ratifiointikysymyksistä. Vastuutahoina OM, RonK, mietintö on valmistunut ohjelmakauden aikana. Muistutamme, että kun lainsäädäntöä uudistetaan tai säädetään uusia lakeja, myös vähemmistöjen kielelliset oikeudet on syytä huomioida. Myös Kuntaliitolla on hyvät tiedotuskanavat kuntiin päin. s. 28 hyvänä käytäntönä Kuntien tai romanijärjestöjen järjestämä romanikielen kielikerho- ja kielipesätoiminta. Kielipesätoiminta on usein loppunut erillisrahoituksen myötä. Toiminnan rahoitus tulisi vakinaistaa, jotta se saadaan juurrutettua. - Eri koulutusasteita käsitteleviin kohtiin tulisi lisätä koulujen lakisääteisten yhdenvertaisuussuunnitelmien linkitys romanien oikeuksia edistäviin toimenpiteisiin, kuten sivulla 35: s. 35 kohta 91. Seurataan romanien huomioimista yhdenvertaisuussuunnittelussa, sitä että yhdenvertaisuussuunnitelmat sisältävät sellaisia romaneja koskevia konkreettisia toimenpiteitä joiden valmisteluun romaneja on osallistettu tai romaneja on kuultu. ---- RomPo lausunto/Erja Horttanainen lisäykset Kuntaliitto mainitaan vastuutahona ohjelmaluonnoksen kohdassa 149. Tämän vuoksi kohtaa voisi olla syytä kommentoida. Puhuin kommentista alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan Pauliina Haijasen kanssa. Seuraava teksti sopisi myös hänen puolestaan: Ohjelmaluonnoksen kohdan 149 mukaan Euroopan alue- ja paikallisviranomaisten vastuuta romanien inkluusiostrategioiden toimeenpanosta vahvistetaan lisäämällä niiden välistä yhteistyötä esimerkiksi Euroopan alueiden komitean toiminnan kautta. Ehdotetut vastuutahot ovat alue- ja paikallisviranomaiset, AK, Kuntaliitto ja SM. Kuntaliitto pitää tärkeänä sitä, että eri maiden alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat romanien inkluusiostrategioiden toimeenpanoon. Tämä edellyttää myös resurssien suuntaamista alue- ja paikallishallinnolle. Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunta ja Kuntaliitto edistävät mahdollisuuksien mukaan romanipoliittisten kysymysten käsittelyä alueiden komiteassa.
      • Kielikoulutuspolitiikan verkosto
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Jyväskylän yliopisto) lausunto Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Lausuntopyynnön diaarinumero: STM093:00/2016 Soveltavan kielentutkimuksen keskus kiittää Sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018–2022). Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen lausuntoa ovat olleet laatimassa keskuksen kielikoulutuspolitiikan, monikielisyyden ja maahanmuuton tutkijat sekä keskuksen koordinoiman Kielikoulutuspolitiikan verkoston (Kieliverkoston) asiantuntijat. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen lausunto keskittyy pääasiassa luonnoksen kohtiin, joissa käsitellään jollakin tavalla romanien kielellisiä, kulttuurisia tai koulutuksellisia kysymyksiä. Yleistä luonnoksesta romanipoliittiseksi ohjelmaksi Romanipoliittinen ohjelma ottaa yhdeksällä toimintalinjallaan monipuolisesti ja laajasti huomioon eri elämänalueet, jotta Suomen romanien integroituminen yhteiskuntaan ja elinolot kohentuvat ja ohjelmalle asetetut muut tavoitteet voidaan saavuttaa. Toimintalinjat eivät ole kuitenkaan erillisiä toisistaan, vaan niiden toimet ja toimijat kietoutuvat yhteen monella tavalla. Siksi viestinnän eri toimijoiden ja toimintalinjojen välillä on oltava monipuolista, jatkuvaa ja tehokasta. On myös tärkeää, että toimeenpanon seuranta on koordinoitua ja tutkimukseen pohjautuvaa. Ohjelmassa on esitetty selkeästi ja konkreettisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla toimintalinjojen tavoitteita edistetään. Kaikkien toimenpiteiden kohdalta ei ole kuitenkaan määritelty asian seurantakohdetta, vaikka tämä olisi ehdottoman tärkeää toimenpiteiden toteutumisen arvioimiseksi. Ehdotammekin, että kaikkiin toimenpiteisiin suunnitellaan seurantakohteet. Hyvät käytänteet voisivat saada enemmän painoarvoa, jos ne koostettaisiin yhteen tai vaihtoehtoisesti kontekstualisoitaisiin osaksi asiaa käsittelevää tekstiä. Tällä tavoin ne eivät jäisi irrallisiksi ja lukijoille vieraiksi. Hyvien käytänteiden yhteyteen voisi laittaa myös linkit, jotta ohjelmaluonnoksen lukija pääsee tutustumaan aiheisiin tarkemmin. Hyvien käytänteiden huomioiminen ja niistä tiedottaminen laajalti on tärkeää, jotta esimerkiksi valtakunnallisesti ja paikallisesti voidaan ottaa mallia hyviksi koetuista käytänteistä. On hyvä, että ohjelmaluonnoksessa pyritään huomioimaan entistä paremmin myös Suomessa tilapäisesti tai pitkäkestoisesti asuvien ulkomaalaisten tai liikkuvien romanien tarpeet. Ohjelman esipuheen toisessa kappaleessa nostetaan esiin Bulgarian ja Romanian Suomessa tilapäisesti asuvat romanit. Tähän ryhmään ei kuitenkaan kiinnitetä juurikaan huomiota myöhemmin ohjelmassa. Ehdotamme, että tämän kohderyhmän huomioimista läpi ohjelman vahvistetaan, sillä kohderyhmän huomioiminen ja tarpeisiin vastaaminen pitkällä aikavälillä on erittäin tärkeää. Kohderyhmän tarpeiden huomioiminen ei saa jäädä vain hankkeiden varaan. Etenkin toimintalinjoissa 1, 4 ja 5 tulee huomioida paremmin kohderyhmän tarpeet, sillä yhtä lailla tällä kohderyhmällä on oikeus koulutukseen, kieleen ja kulttuuriin, ja ryhmä kohtaa paljon syrjintää. Nostamme seuraavaksi kolme keskeistä aihealuetta, joita ohjelmaluonnoksessa on vielä kehitettävä eteenpäin. Tämän jälkeen esitämme yksityiskohtaisempia huomioita. A. Tutkimuksellisen näkökulman vahvistaminen Romanikiel(t)en sosiolingvistisestä tilanteesta Suomessa tai romanikielen koulutuspolitiikasta on hyvin vähän tutkimusta, jos sitä verrataan kansainväliseen romanikielten tutkimukseen tai esimerkiksi saamen kielten tai suomalaisen viittomakielen tutkimukseen. Romanipoliittisen toiminnan ja päätösten sekä kielen, sen elvytyksen ja opetuksen kehittämisen tulee perustua tutkittuun tietoon. Siksi ohjelmaluonnoksessa mainitun kielenelvytyksen tueksi tarvitaan romanikielen ja -kielikoulutuksen tutkimusta (esimerkkeinä romanikielen ja romanikielisen koulutuksen tutkimus eri koulutustasoilla, mukaan lukien varhaiskasvatus ja esiopetus). Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Kieliverkosto esittävät, että ohjelmassa huomioitaisiin nykyistä vahvemmin jokaiseen toimintalinjaan kytkeytyvän tutkimuksen rooli ja erityisesti kielikoulutuspoliittisen tutkimuksen rooli, jonka asiantuntemuksella lausunnonantaja tarjoutuu mukaan yhteistyö-, kehittämis- ja tutkimusverkostoon. Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa on myös tarvittavaa asiantuntemusta ja kokemusta esimerkiksi romanikieliä käsittelevän soveltavan kielitieteen (esim. kielikoulutuspolitiikka, arviointi) väitöskirjan ohjaamiseen tai kielikoulutusta koskevan selvityksen tekemiseen. B. Kielen aseman nostaminen Suomen romanipoliittisen ohjelman toimintalinjassa 4 on selkeästi asetettu tavoite vahvistaa romanikielen säilymistä ja kehittymistä. Kielen merkitys yksilöiden ja yhteisöjen elämässä risteää kuitenkin monien muiden alojen kanssa, tärkeimpänä koulutus. Saamen ja viittomakielen lait ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin moniin tilanteisiin kieli liittyy. Täten olisi hyvä jos romanikiel(t)en merkitys kirjattaisiin ohjelmaan tarkemmin myös muihin toimintalinjoihin, erityisesti ainakin toimintalinjaan 1 Koulutus ja 7 Tiedotus. C. Olemassa olevien verkostojen ja toimijoiden hyödyntäminen kielikoulutuskysymyksissä Ohjelmaluonnoksessa romanikielen asema nostetaan esiin erityisenä kysymyksenä, mutta on myös huomattava, että aivan viimeaikaisessa opetussuunnitelmatyössä keskeisiksi kielikoulutuksen kysymyksiksi ovat nousseet kielikasvatus, kielitietoisuus ja monilukutaito. Erityisesti kielitietoisuuden käsite läpäisee kielen ja muiden aineiden opetuksen eri koulutusasteilla ja edellyttää kielen roolin vahvistamista niin instituutioilta, opettajilta kuin oppijoiltakin. Tästä näkökulmasta romanikielen kehittämisen, elvytyksen, opetuksen ja tutkimuksen kysymykset liittyvät vahvasti jo olemassa olevaan tietoon. Esimerkiksi opettajien täydennyskoulutus voidaan toteuttaa läheisessä yhteistyössä muiden kielten opettajille tarjottavan täydennyskoulutuksen kanssa. Samoin romanikielen opetus sijoittuu laajempaan yhteyteen muiden omien äidinkielten opetuksen ja oppimisen kanssa. Kun romanikieli nähdään tasa-arvoisena muiden kielten kanssa, voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin alan yhteistyökumppaneita ja aiempia hyviä käytänteitä mm. kielipesätoiminnasta. Romanikielen näkeminen osana laajempaa kokonaisuutta mahdollistaa myös tehokkaamman viestinnän ja tiedottamisen esimerkiksi Kieliverkoston Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehdessä, kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen sidosryhmätyössä sekä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen asiantuntijaverkoston osaamisen hyödyntämisen kielikoulutuksen kysymyksissä. Yksityiskohtaiset huomiot ohjelmaluonnoksesta - s. 6, kohta 2.1 Ohjelman tavoitteet ja linjaukset: Lisätään tutkimuksen näkyvyyttä lisäämällä maininta tutkimuksesta sekä romanikulttuurin kehittämistä käsittelevään kohtaan (kolmas tavoite) että ohjelman toimeenpanon seurantaa käsittelevään kohtaan (viides tavoite). - s. 7, kohta 2.2. Hallinnolliset rakenteet ja avaintoimijat: Lisätään romanipolitiikan tutkimuksen tekijöitä kotimaisten hallinnollisten rakenteiden luetteloon. Tutkimuksen näkyminen keskeisimmässä yhteistyöverkostossa on tärkeää kohdassa A. mainituista syistä. - s. 11–12, kohta 3.1.1. Varhaiskasvatus ja esiopetus: Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tukea romanilasten kielellistä kehitystä ja vahvistaa kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Ehdotamme, että ohjelmaan kirjataan henkilöstön toiminnan tukemiseksi konkreettisia toimia, joilla romanilasten kielenomaksumista voidaan edistää (esim. tuen ja tiedon tarjoaminen varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja vanhemmille/huoltajille kielen merkityksestä identiteetin kannalta). Lisätään näille toimille seuranta. - s. 13–14, kohta 3.1.2 Perusopetus: Ehdotamme, että ohjelmaan kirjataan perusopetuksen henkilöstön kielitietoisuuden vahvistaminen sekä opettajien täydennyskoulutuksen lisääminen. Täydennyskoulutuksessa on huomioitava oman äidinkielen opetuksen merkitys ja monikieliset oppilaat romanikieltä unohtamatta. - s. 15–17, kohta 3.1.3 Lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö: Ehdotamme poistettavaksi seuraavan lauseen sen ennalta määräävän ja epäkorrektin luonteen takia: “[- -] romaneille ammatillisella koulutuspolulla eteneminen on usein realistinen vaihtoehto.” Ohjelmaan pitäisi sen sijaan vahvemmin kirjata romaniopiskelijoiden ja heidän opiskelutaitojensa tukeminen niin, että heillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea lukiokoulutukseen. Ohjelmaan on lisättävä tavoitteeksi myös se, että lukiokoulutuksessa pyritään nostamaan romanien määrää ohjelmakauden aikana. Ohjelmaan on määriteltävä konkreettisemmin myös se, miten vapaan sivistystyön roolia kehitetään romaniyhteisön koulutuksessa. - s. 18, kohta 3.2 Toimintalinja 2: Ohjelmaan on kirjattava konkreettisemmin, miten ammattiin valmistuvia henkilöitä tuetaan työllistymisessä: työelämäverkoston kasvattamiseksi voidaan tukea toisen asteen opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksia opintojen aikana, työelämään tutustumista, työelämäopintoja ja yhteistyöprojekteja työelämän ja yrittäjien kanssa. - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: Ohjelmaan on kirjattava konkreettisemmin toimia, joilla edistetään romanikielen koulutusta. Ohjelman toimeenpanon myötä on kiinnitettävä huomiota erityisesti opetuksen lisäämiseen alueelliseen tasa-arvoon pyrkien, kielipesätoiminnan vakiinnuttamiseen, oppimateriaalin tuotannon laajentamiseen sekä romanikielen opettajien määrän lisäämiseen. - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: Ohjelmassa tulee huomioida vahvemmin digitalisaation ja esimerkiksi etäopetuksen tuomat mahdollisuudet kielenopetuksen ja -elvyttämisen kannalta. - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: Ohjelmaan on kirjattava vahvemmin oman äidinkielen opetuksen ja osaamisen merkitys sekä tämän tiedon välittäminen romaniyhteisölle edustajien ääntä kuunnellen. - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: Tämän kohdan toimenpiteisiin on kirjattava tarkemmin se, miten romanikieli tulee huomioida entistä paremmin kansallisen kielivarannon kehittämisessä ja kielistrategian laadinnassa. - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: s. 27, taulukon kohta 55. Ehdotetaan, että lisätään Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) vastuutahoihin, sillä tällaista toimintaa Kieliverkosto on jo järjestänyt. Vakiinnutetaan vähintään kahden vuoden välein järjestettävä tilaisuus, jossa käsitellään romanien kielikoulutusta ja kielipoliittisia kysymyksiä ja johon otetaan mukaan eri sidosryhmien ja muiden vähemmistökielten edustajia. Tämän lisäksi luodaan verkosto, jossa tiedotetaan vastaavista tilaisuuksista, sillä tähän mennessä tiedotus ei ole tavoittanut sidosryhmiä riittävän laajasti. - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: s. 27, taulukon kohta 60. Ehdotetaan, että lisätään vastuutahoihin Kirjallisuuden vientikeskus FILI (käännöstoiminta ja käännöstietokanta, stipendit kääntäjille). - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: s. 27, taulukon kohta 61. Ehdotetaan, että lisätään Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto) vastuutahoihin, sillä Kieliverkosto on vakiintunut foorumi ja kielenopetuksen ja kielikoulutuspolitiikan tiedotuskanava. - s. 26–28, kohta 3.4.1 Romanikielen vahvistaminen: s. 28, taulukon kohta 67. Ehdotamme, että erotetaan kohdasta 67. asiat kahdeksi eri kohdaksi: kohdaksi 67. ja kohdaksi 68. (uusi), sillä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Huom, nyt kohdassa 67. vastuutahoissa mainittu nimi väärin!) asiantuntemus ei sisällä kielenelvytystyötä, vaan keskittyy kielikoulutuspolitiikkaan ja sen tutkimukseen. Lisäksi Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen työ tutkimuskeskuksena ei rinnastu luontevasti Saamelaiskäräjien toimintaan. Poistetaan siis kohdasta 67. “Soveltavan kielentutkimuksen laitos” ja tehdään uusi kohta 68. seuraavalla tavalla: - kohta 68. Toimenpide: Vahvistetaan romanikieliin liittyvää kielipoliittista tiedotus- ja vaikuttamistyötä sekä kielikoulutuspoliittista tutkimusta. Romanikielen asemaa ja koulutusta käsitellään yhdessä ja tasa-arvoisena muiden kielten yhteydessä. - kohta 68. Vastuutaho(t): Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Kielikoulutuspolitiikan verkosto, Kotimaisten kielten keskus - s. 43, kohta 3.8 Alueellisen ja paikallisen romanityön kehittäminen: Ohjelmaan on kirjattava entistä vahvemmin se, että valtakunnallisella tasolla on huolehdittava romanien alueellisesta tasa-arvosta koulutuspoliittisissa ja kielikoulutuspoliittisissa asioissa. - s. 53–54, kohta 4.1 Toimintalinjakohtainen avainindikaattoriseuranta: Lisätään seurantaan kohta romanikielen kielikoulutuspoliittisesta tai muusta kieleen liittyvästä tutkimuksesta. Yhteenveto lausunnosta Suomen romanipoliittiselle ohjelmalle on selkeä tarve, sillä romaniyhteisön osallisuutta ja asemaa on kehitettävä. Ohjelmaluonnos sisältää kuitenkin vielä joitakin puutteita: tutkimuksen ja seurannan osuutta on lisättävä, jotta päätöksiä ja toimia voidaan pohjata tutkittuun tietoon. Tämän lisäksi kielen elvytystyötä ja asemaa on vahvistettava ja kielenopetusta on kehitettävä systemaattisesti. Kielikoulutuksen ja kielikoulutuspolitiikan näkökulmia on tuotava jatkossa entistä vahvemmin esille sekä romaniyhteisössä että sidosryhmäyhteistyössä, ja romanikieli tulee huomioida yhdenvertaisena muiden kielten rinnalla esimerkiksi kansallista kielivarantoa kehitettäessä. Jo olemassa olevia verkostoja on hyödynnettävä aiempaa vahvemmin, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Jyväskylässä 31.1.2018 Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto Kielikoulutuspolitiikan verkosto
      • Museovirasto
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Museoviraston ja Kansallismuseon lausunto koskien Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan laatimaa Suomen romanipolitiikan ohjelmaa (2018 – 2020) Museovirasto ja Kansallismuseo ovat tutustuneet luonnokseen Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2018–2022 ja pitävät positiivisena, että ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma saa nyt seuraajan ja tiiviimmässä muodossa, jonka tavoitteisiin on helpompi tarttua. Museovirasto ja Kansallismuseo näkevät Suomen romanipoliittisen ohjelman linjaukset romanitaiteen ja -kulttuurin vahvistamiseksi merkittävinä ja päälinjoiltaan kannatettavina. Ohjelman kirjaukseen, ”kaikilla Suomen romaneilla on asuinpaikasta riippumatta oikeus kulttuuriperintöön, oikeus oman taiteen ja kulttuurin kehittämiseen sekä ylläpitämiseen yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa”, on helppo yhtyä. Ohjelma jatkaa: ”Romaneilla on oikeus valita oma kulttuurinsa, oikeus osallistua kulttuuripolitiikan ja -palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä oikeus suojella oman yhteisön aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä.” Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on tarpeen laatia Kansallinen romanitaiteen ja -kulttuurin edistämisohjelma yhteistyössä romaniväestön edustajien, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden asiantuntijatahojen kanssa. Museovirasto / Kansallismuseo suhtautuu myönteisesti tällaisen kehittämisohjelman laatimiseen ja on käytettävissä tarvittaessa ohjelman tekoon. Lausunnossa keskitytään luvun 3.4.2. Romanitaiteen ja -kulttuurin vahvistaminen käsittelyyn. Museoviraston näkemyksen mukaan myös romanikielen aseman vahvistaminen on tärkeää, sillä kieli kannattelee ja vahvistaa kulttuuria ja kulttuuri-identiteettiä. Suullisella perinteellä on erityisen suuri merkitys aineettoman kulttuuriperinnön siirtämiselle. Museovirasto toteaa kuitenkin, että kulttuuriperinnön rooli on ohjelmassa määritelty varsin suppeasti. Taiteen ja kulttuurin rinnalla tulisi puhua yhtä lailla kulttuuriperinnöstä, aineellisesta ja aineettomasta. Nostamalla kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuudet ohjelman tekstitasolle muistutetaan myös romanipolitikan toimijoita mahdollisuuksista hyödyntää näitä palveluja ja kehittää edelleen niiden puitteissa jo tehtävää yhteistyötä. Museovirasto vastaa Unescon yleissopimuksesta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta Suomessa. Romaniyhteisö on ollut mukana sopimuksen valmistelussa ja sen toimeenpanossa. Luettelointi on yksi keino tehdä romanien elävää perinnettä näkyväksi ja nostaa sen merkitystä niin yhteisön itsensä kuin valtaväestön keskuudessa. Loppuvuodesta 2017 Suomen romanien lauluperinne hyväksyttiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta mukaan Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Ehdotuksen olivat tehneet Romaniasiain neuvottelukunta ja Suomen romaniyhdistys. Kohdetta on tulevina vuosina mahdollista esittää myös Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Suomen romanien lauluperinne oli yksi ensimmäisistä kohteista Elävän perinnön wikiluettelossa, kun se avattiin vuonna 2016 (Tämä on mainittu myös Kappaleen 3.4.2 lopussa, huom. kirjoitusasu ”Museoviraston ylläpitämässä Elävän perinnön wikiluettelossa”.) Keskeistä kuitenkin on, millä keinoin elävää aineetonta kulttuuriperintöä vaalitaan ja edistetään. Monet perinteistä siirtyvät perheissä, mutta myös valtiovallan tukea ja konkreettisia tukitoimenpiteitä tarvitaan. Sopimus voi osaltaan olla apuna käynnistämässä laajempaa romanien elävän perinteen suojeluprosessia. Kuitenkin voidaan sanoa, että romanien kulttuuriperinnön vaalimisessa on vielä paljon tehtävää. Tässä tulevalla kehittämisohjelmalla voi olla merkittävät rooli. Tärkeää on, että romanit itse ovat viemässä asiaa eteenpäin eri tason toimijoiden, yhdistysten ja verkostojen kautta. Erityisesti romanilasten ja -nuorten huomioiminen on tässä keskeistä. Samalla kun perinteitä vaalitaan, tulee niitä voida myös uudistaa ja viedä eteenpäin. Suomen romaneilla on rikas ja moniulotteinen kulttuuriperintö. Tämän päivän toimilla on suuri merkitys sille, miten nuo perinteet siirtyvät eteenpäin ja säilyvät tuleville sukupolville. Ohjelmassa mainitaan tavoite koota kansallinen asiantuntijaryhmä valmistelemaan romanitaide-, kulttuuri-, museo- ja monipalvelukeskuksen perustamista Suomeen. Museovirasto suhtautuu myönteisesti tällaisen keskuksen perustamiseen. Hyvänä vertailukohtana voidaan pitää Saamelaiskeskus Sajosta, jolla on ollut merkittävä rooli saamelaisille yhteisenä kokoontumispaikkana ja monenlaisten tapahtumien areenana. Ohjelmassa ei mainita vireillä olevaa Suomen romanien arkisto -hanketta, joka Museoviraston ja Kansallismuseon näkemyksen mukaan jo osaltaan palvelee mainittujen tavoitteiden toteutumista kulttuuriperinnön tallennuksen osalta. Kansallismuseossa on alustavasti keskusteltu mahdollisuudesta osallistua Suomen romanien arkisto -hankkeeseen, jonka piiristä on esitetty toive myös esineellisen kulttuurin tallentamiseksi. Suomen romanien arkisto -hanke on kokonaisuus, jonka muodostumista Kansallismuseossa seurataan mielenkiinnolla ja johon toivotaan voitavan mahdollisuuksien mukaan osallistua. Suomen romanien arkisto- hankkeen osalta pidetään tärkeänä, että sen puitteissa osallistetaan perinneyhteisöjä perinteen ja kulttuurin tallentamiseen mahdollisimman laajasti. Ohjelmassa mainittu käsite romanitaidevaranto sekä sen suhde toisaalta arkisto- ja museotoimeen, toisaalta kansallisiin taideinstituutioihin jää hieman epäselväksi. Mikäli edellä mainittu Suomen romanien arkisto -hanke laajenee myös esinetallennukseen, voisi tämä osaltaan vastata romanitaidevarannon karttumisen tavoitteisiin. Suomalaiset museot ovat sopineet keskenään tallennusvastuista (TAKO-yhteistyö). Nurmeksen museolla on romaanikulttuurin valtakunnallinen tallennusvastuu. Kansallismuseon kokoelmatyö on valtakunnallista ilman rajaavaa erityisalaa. Sen painopisteitä ovat Suomen valtiolliseen historiaan liittyvä aineisto, luovutettujen alueiden historia ja suomalainen kansallinen historia: Suomen kansankulttuuri mukaan lukien kaikki kansankerrokset ja kansallisuudet, kansan arkielämä koko Suomen alueella. Kansallismuseon kokoelmissa olevat noin 200 romaniesinettä on kerätty eri aikoina yhteistyössä romaniyhteisön kanssa. Tätä yhteistyötä arvostamme suuresti ja toivomme sen jatkuvan ja entisestään lisääntyvän tulevaisuudessa. Romanikulttuuriin liittyvä valokuva-aineisto on tallennettu Museoviraston kuvakokoelmiin ja tallennusta tehdään tarpeen mukaan myös jatkossakin. Kansallismuseon perusnäyttelyissä on tähän asti huomioitu Suomen vanhat vähemmistöt, mukaan lukien romanikulttuuri. Jatkossa toiveena on esitellä näitä kulttuureita nimenomaan yhteistyössä kulttuurien edustajien itsensä kanssa sekä näyttely- että yleisötoiminnan keinoin. Kansallismuseo on järjestänyt esimerkiksi saamelaiskulttuuriin liittyvän tapahtumakokonaisuuden syksyllä 2017 yhdessä saamelaisyhteisöjen kanssa. Yleisötoiminnan keinoin (seminaarit ja muut tapahtumat) voidaan tuoda samoin näkyväksi ja osaksi yhteiskunnallista keskustelua sekä ajankohtaiset romanikulttuurin teemat että aineeton kulttuuriperintö. Myös digitaalisia alustoja kuten Finnaa voidaan käyttää romanikulttuurin tunnetuksi tekemiseen ja esittelyyn.
      • Helsingin yliopisto, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Lausunto Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta SUOMEN ROMANIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI (2018-2022) Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta kiittää kohteliaimmin sosiaali- ja terveysministeriötä Suomen 2. romanipoliittista ohjelmaa koskevasta lausuntopyynnöstä. Suomen 2. romanipoliittinen ohjelma jatkaa edellisen romanipoliittisen ohjelman perustalta romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä elämän eri osa-alueilla. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen osaksi yhteiskunnan eri toimintoja on nostettu tärkeäksi romanien inkluusion välineeksi. Ohjelman visio Suomesta yhtenä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden mallimaana Euroopassa jatkaa Suomen aikaisempaa linjaa. Tässä lausunnossa keskitytään Helsingin yliopiston näkökulmasta lukuihin ”3.1.3.Lukio-koulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö” ja ”3.4. Toimintalinja 4: Romanikielen, taiteen ja -kulttuurin säilymisen ja kehittymisen tukeminen” sekä ennen kaikkea sen jaksoon ”3.4.1 Romanikielen vahvistaminen”. Ohjelma keskittyy ennen kaikkea esi- ja varhaiskasvatukseen sekä ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen, ennen kaikkea ammatillisissa oppilaitoksissa, joita monet romanit suosivat lukion sijaan. Korkeakouluista ja yliopistoista ei valitettavasti ole juuri mainintoja, lukuun ottamatta avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen rooli romaniväestön koulutuksessa. On hyvä, että ohjelma korostaa asennemuokkausta romanien keskuudessa koulutusmyönteisemmäksi. Aloite Roma Versitas -tyyppisten mentorointiohjelmien kehittämisestä Suomeen on tervetullut, mutta romanien opintojen rahoitusta on syytä myös pohtia. On tärkeää, että luvussa 3.4. ohjelma korostaa Suomen romanikielen uhanalaisuutta ja elvytys-toimenpiteiden kiireellisyyttä. Humanistisen tiedekunnan mielestä ohjelma nostaa hyvin esille romanikielen ja -kulttuurin yliopistotasoisen opetuksen alkamisen sekä romanikielen kielipoliittisen ohjelman (2009). Ehdotetut toimenpiteet ovat hyviä: erityisen keskeisenä tiedekunta pitää kansallisen toimenpideohjelman laatimista romanikielen elvyttämiseksi, edellyttäen myös, että toimenpiteiden rahoitus taataan ja eri viranomaiset sitoutuvat aidosti elvytysohjelman toteuttamiseen. Kotuksen romanikielen lautakunta on keskeisessä asemassa virallisena kielenhuoltoelimenä, mutta sen toimintaan olisi syytä osoittaa riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit. Tällä hetkellähän Kotuksessa ei ole lainkaan romanikielen asiantuntijoita. Keskustelutilaisuudet kielestä ja kielikoulutuksesta ovat keskiössä yhteydenpidon ja keskustelen välineenä romaniväestön, viranomaisten ja romanikielen ja -kulttuurin asiantuntijoiden välillä; resurssit niiden järjestämiseen tulisi taata. Romanikielisiä ohjelmasisältöjä radiossa ja televisiossa on tarpeen lisätä ja kirjallistumista tukea; romanikielen käyttö sosiaalisessa mediassa sen sijaan riippuu kieliyhteisön itsensä aktiivisuudesta. Romanikielen kehittäminen tiedotusvälineiden ja viranomaisviestinnän kielenä on tärkeää, mutta sen, kuten radion ja television ohjelmasisältöjenkin kehittämisen, tulee kulkea käsi kädessä romanikielen sanaston ja ilmaisutapojen kehittämisen, kodifikaation ja kielenopetuksen kanssa, jotta saadaan luotua romanikielen romaniväestölle ymmärrettävää yleiskieltä. Tässä Helsingin yliopisto on avainasemassa Suomen ainoana yliopistona, jossa romanikieli- ja kulttuuri on vapaavalintaisena sivuaineena, joka on alusta lähtien kouluttanut romanejakin erilaista romanikielen ja kulttuurin tuntemusta vaativiin asiantuntijatehtäviin. Oppiaineen laajentaminen kattamaan perus- ja aineopintojen lisäksi myös oppiaineen syventävät opinnot edesauttaa näiden tavoitteiden saavuttamista ja on myös osana romanikielen statuksen kehittämistyötä. Humanistinen tiedekunta korostaa kuitenkin sitä, että syventävien opintojen lisääminen opetusohjelmaan ja romanikielen ja –kulttuurin statuksen muuttaminen tieteenalaksi kandi- ja maisteritutkinnossa edellyttää lisää opettajatyövoimaa ja taloudellisia resursseja nykyisten lisäksi. Romanikielen eritasoisten oppimateriaalien tarve on edelleen ilmeinen, mutta oppimateriaalien suhteen tulee yhä enemmän kiinnittää huomioita paitsi oppimateriaalien romanikielen laatuun, myös didaktisiin valintoihin. Romanikieltä koskeva erillinen kielilainsäädäntö sekä Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjan III osan joidenkin osien ratifiointi ei välttämättä paranna romanien asemaa, koska nykyinen Suomen lainsäädäntö jo takaa romaneille vahvat kielelliset oikeudet, joita erillinen kielilain-säädäntö voisi jopa rajoittaa, ja Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjan III osan artiklojen ratifiointi saattaisi edellyttää romanikielten julkisen käytön laajentamista tavalla, joka ei ole käytännössä realistista. Myös jaksossa ”3.4.2. Romanitaiteen ja -kulttuurin vahvistaminen” viitataan yliopistoihin ja toivotaan romanitaidetta koskevan tutkimuksen määrän lisäämistä. Tavoite on ilmeisen hyvä, kuten myös romanien paikallishistorian dokumentoinnin lisääminen yhteistyössä kuntien, paikallis- ja maakuntamuseoiden sekä muiden relevanttien tahojen kuten tutkimuslaitosten, yliopistojen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Kansallisarkiston ja Kotimaisten kielten keskuksen kanssa. Helsingissä 18.1.2018, Hanna Snellman dekaani Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma laadittiin pääministeri Vanhasen toimeksiantona vuonna 2009. Sen visiona oli, että Suomi on edelläkävijä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäjänä Euroopassa. Tavoitteena oli, että tehokkailla ja yhtäaikaisilla toimenpiteillä luodaan edellytykset romaniväestön ihmisoikeuksien ja sosioekonomisen aseman huomattavaksi parantumiseksi yhteiskunnassa ja että romaniväestön vaikuttamismahdollisuudet ja integroituminen yhteiskuntaan vahvistuisivat samalla kun romanikulttuuri ja-identiteetti säilyvät elävinä ja kehittyvät (STM 2009:48). Luonnoksessa romanipoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2018–2020 (ROMPO 2) todetaan, että sen valmistelu aloitetiin analysoimalla aiemman romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa, saavutuksia ja kehittämistarpeita. Uudeksi ohjelmakaudeksi on päätetty valita lyhyempi, viiden vuoden jakso, jotta ohjelmasisältöjä on mahdollista tarkistaa ja muovata vastaamaan nopeasti muuttuvaa toimintaympäristöä, kehittämishanketoiminnan tarpeita ja resursseja. Ohjelman toimeenpanon toteutumista tulee myös seurata. Ohjelmaan sisältyvää seurantasuunnitelmaa Opetushallitus pitää tärkeänä. Yleiset huomiot Opetushallitus pitää hyvänä, että valmistelussa on huomioitu edellisen, ROMPO 1 toimikauden toimeenpano, saavutukset ja kehittämistarpeet. Se on hyvä lähtökohta uuden valmistelulle. Samoin uuden ohjelman lyhyempi toimikausi vastaa hyvin tarkoitustaan. Myönteisenä Opetushallitus pitää alueellisia oloja koskevan laajan tietopohjan hankkimista ohjelman valmistelua varten. Samoin laajapohjainen kuuleminen ja kommentointimahdollisuus osallistavat ohjelman valmisteluvaiheessa sekä yksityisiä romaneita että viranomaistahoja. Ohjelman toimeenpanon kannalta on tärkeää, että teksti on ymmärrettävää. Tämänhetkinen on paikoin vaikeaselkoista. Luonnokseen romanipoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2018–2022 sisältyvissä toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu hyvin muuttuva maailma ja sen tuomat tarpeet ja mahdollisuudet. Toimintalinjojen järjestys luonnoksessa on asianmukainen. Opetushallitus pitää hyvänä, että nyt uudessa ohjelmassa on huomioitu myös viestinnän ja median sekä romanitaiteen toimintalinjat. Toimeenpanon vastuutahoissa merkittävää on yhteistyön lisääminen viranomasitahojen ja romanitoimijoiden, kuten romanijärjestöjen tai paikallistyöryhmien, kanssa. Koulutuksen osalta jotkut toimintalinjoissa mainitut toimenpiteet ovat Opetushallituksen toimesta jo tekeillä tai toteutuneet. On kuitenkin hyvä, että ne on merkitty ohjelman toimintalinjoissa (esim. romanikielisen materiaalin valmistus ja tuottaminen sekä e-oppimateriaali Suomen romaneista). Opetushallituksen kustantamo tukee romanipoliittista ohjelmaa julkaisemalla romanikielen oppimateriaaleja. Edellisellä ohjelmakaudella on jo ilmestynyt uusia eri kielitaitotasoille suunnattuja romanikielen oppimateriaaleja ja perustettu verkkosivusto www.edu.fi/romanikieli, jolla julkaistaan painettuihin kirjoihin liittyvät lisämateriaalit, kuten opettajan oppaat, äänitteet ja verkkotehtävät. Merkittävä avaus on ollut materiaalien tuottaminen kahdella kielellä (romani ja suomi) rinnakkain, jotta materiaalia voi helpommin käyttää esimerkiksipäiväkodissa äänitteen avulla paitsi romanikielen tukemiseen myös myönteiseen asennekasvatukseen. Lisäksi verkkoon tuotettavat opettajan oppaat tukevat materiaalien käytössä muitakin kuin päteviä romanikielen opettajia. Tulevan viisivuotisen ohjelmakauden toimintalinjoja tuetaan kustantamalla jatkoa jo ilmestyneille romanikielen materiaaleille uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Koko alakoulun kattava romanikielen oppimateriaalisarja täydentyy osilla 2 (luokat 3—4) ja 3 (luokat 5—6). Syksyksi 2018 ilmestyy yläkoulun 3-osaisen sarjan ensimmäinen osa, johon tuotetaan myös oppilaan vuorovaikutteisiä tehtäviä. Yläkoulun materiaali on suunniteltu siten, että se sopii myös aikuisten perusopetukseen ja sen avulla voi eriyttää opetusta kielitaitotason mukaan. Ohjelman toimeenpanon näkökulmasta olisi tärkeää, että toimintalinjojen ja toimenpide-ehdotusten lisäksi olisi määritelty tarkemmin myös vastuutahojen sitouttamisesta, resursoinnista ja rahoituksesta. Kun resurssit sekä valtionhallinnossa että muualla ovat niukat ja varsin rajalliset, niin toimenpide-ehdotuksista voisi olla tarkoituksenmukaista asettaa joitakin etusijalle toteutettavaksi ensisijaisesti ohjelmakaudella 2018–2022 ja osa voisi olla esimerkiksi pitemmällä aikavälillä tavoiteltavia hyviä käytänteitä. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntahallintouudistus tuo omat haasteensa kuntien ja esimerkiksi alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien rahoitukseen ja toimintaan. Mikäli ohjelma pystyttäisiin resursoimaan tarkoituksenmukaisella tavalla, sen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset näkyisivät pitkällä aikavälillä romanien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden lisääntymisenä. Syrjintää koskevassa johdannossa oli tuotu esiin myös romaniyhteisön sisäinen syrjintä esimerkiksi asumisen suhteen. Näitä käytäntöjä romanit itse eivät useinkaan miellä syrjinnäksi vaan yhteisöä suojeleviksi tekijöiksi. Tästä syystä Opetushallitus pitää tärkeänä, että viranomaistahojen lisäksi ohjelman toimeenpanoon osallistetaan myös romaniyhteisö laajasti. Yleisenä huomiona Opetushallitus nostaa esille romanikysymysten eriytymisen vaaran. Pelkästään romaneille kohdennettujen palveluiden kehittämisessä tulee käyttää harkintaa ja pääsääntöisesti tulisikin hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja palveluita ja kehittää niitä romaniväestölle paremmin sopiviksi ja saavutettaviksi. Luonnoksen ehdotuksiin sisältyy kuitenkin toimenpiteitä, joissa kaikille yhteisesti ja/tai yleisenä annettaviin ohjeisiin/asiakirjoihin ehdotetaan sisällytettäväksi erikseen romanilapsia ja -nuoria koskevia kohtia (esimerkiksi toimenpiteet 7 ja 19). Tämä herättää kysymyksen, onko menettely leimaava ja miten muotoiltuna leimaaminen on vältettävissä. Yksityiskohtaiset huomiot Kappaleessa Romanipoliittisen ohjelman tavoitteet on määritelty tavoitteeksi seuraavaa: Suomi kohottaa seuraavan kymmenen vuoden aikana romaniväestön oman aktiivisuuden kohottamisen kautta sekä erilaisin tukitoimenpitein merkittävästi romaniväestön yleistä ammatillista koulutustasoa ja työllisyystasoa. Opetushallitus pitää tärkeänä, että kyseisessä kohdassa mainittaisiin yleisen ammatillisen koulutustason lisäksi myös akateeminen koulutustaso. Kappaleessa Romanipolitiikan hallinnolliset rakenteet ja avaintoimijat mainitaan, että Opetushallituksen romaniväestön koulutustiimin tehtäviin kuuluvat romanikielen ja -kulttuurin edistäminen sekä romaniväestön koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Opetushallitus huomauttaa, että ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutus eivät kuulu Opetushallituksen toimialaan. Opetushallituksen tehtäviin kuuluvat korkeakoulusektorilta vain eräät sille nimenomaisesti määrätyt tehtävät. Sivun 20 toimintalinjan 3.2. toimenpiteenä on liikkuvien EU-kansalaisten ja maahanmuuttajaromanien työllistyminen ja siihen liittyvät tukitarpeet. Opetushallituksen mukaan toimenpidettä tulisi täydentää liittämällä siihen myös paperittomuuteen liittyvät ongelmat ylipäätään ja niihin reagointi sekä työllistymisen tukitarpeiden konkreettisempi yksilöinti. Sivulla 22 toimintalinjan 3.3.1 terveydenhuolto-opasta koskevasta toimenpiteestä puuttuvat vastuutahot. Sivulla 26 toimintalinjan 3.4.1 romanikielen vahvistamista koskevassa kappaleessa mainitaan, että romanikielen opetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi väliaikaisesti 2000-luvun alussa, mutta Opetushallituksen viimeisimmän seurantatiedon mukaan se on 2010-luvulla laskenut. Romanikielen opetuksen määrä lisääntyi rahoitusta koskevan asetusmuutoksen myötä (ryhmän minimikoon muutos neljästä kahteen oppilaaseen) ja romanioppilaiden perusopetuksen kehittämishankkeen käynnistyttyä vuonna 2008. Oppilaiden määrä jatkoi kasvuaan myös 2010-luvulla ja oli korkeimmillaan vuosina 2010-2011. Sen jälkeen romanikielen opetusta saavien oppilaiden määrän kasvu pysähtyi ja on kääntynyt jälleen laskuun. Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Lakimies Sanna Haanpää
      • Kansallisarkisto, Kansallisarkisto / Toiminnanohjauksen vastuualue
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • 3.4.2. Romanitaiteen ja -kulttuurin vahvistaminen, toimenpide-ehdotus 78: Kansallisarkistossa säilytetään ennestään romanikulttuuriin liittyviä viranomaisaineistoja aina 1800-luvulta alkaen, tosin määrällisesti varsin vähän. Aineistot ovat luonteeltaan esimerkiksi komitea-aineistoja, tilastoaineistoja sekä asunto-oloja koskevia aineistoja. Nämä arkistot ovat julkisia ja siten vapaasti tutustuttavissa ja tilattavissa tutkimusta varten Kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta. Yksityisarkistot sen sijaan saattavat vaatia erikseen haettavan tutkimusluvan. Suomen romanien arkisto − Finitiko kaalengo arkiivos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kansallisarkiston yhdessä Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa perustama, kokoelmiaan kartuttava ja kansainvälisesti verkottunut arkisto. Arkisto valmistuu Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus (2016–2018) -hankkeen lopputuloksena. Hankkeen puitteissa on kertynyt henkilöiden ja yhdistysten aineistoja, joiden oikea säilytyspaikka on Kansallisarkisto. Aineiston digitalisointi etenee Kansallisarkiston yleisen digitointiohjelman mukaisesti. Ulkopuolisella rahoituksella erillisprojektina voitaisiin edistää aineiston digitalisointia ja käyttöön saattamista nopeammin. Kansallisarkistossa säilytettävien romaneihin liittyvien asiakirjojen säilyminen on turvattu osana aineiston yleistä säilymistä. 3.4.2. Romanitaiteen ja -kulttuurin vahvistaminen, toimenpide-ehdotus 80: Paikallishistorian dokumentoinnin tuloksien tallennus Kansallisarkistoon toteutetaan hankintapoliittisten linjausten mukaan (Yksityisarkistojen hankintapolitiikka AL/24184/07.01.01.04.00/2015). Kansallisarkisto arvioi yksityisarkistojen hankintaperiaatteita valmistellessaan seuraavaa strategiaansa, ottaen huomioon kansallisessa hankintapolitiikassa tehdyn työn. Kansallisarkisto tiedottaa mahdollisuudesta tallettaa paikallisten ja alueellisten toimijoiden aineistot Kansallisarkiston toimipaikkojen arkistoihin. Kansallisarkisto pitää tärkeänä, että paikallishistorian dokumentoinnin osalta on selkeästi nimetyt toimijat ja vastuut, jotta kokonaisvaltainen romaniperinnön tallettaminen voidaan Suomessa turvata.
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuuale
        Päivitetty:
        31.1.2018
        • Etelä-Suomen aluehallintoviraston Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen lausunto luonnoksesta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2011) Romanilasten ja -nuorten varhaiskasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat on yleisellä tasolla havaittu myös Etelä-Suomen avin OKT-vastuualueella, vaikka yhteydenottoja tai kanteluita ei ole juurikaan tullut. Asiaan huomion kiinnittäminen ja koulutukseen kohdennetut konkreettiset toimenpiteet ovat tervetulleita. Yleishuomiona vaikuttaa siltä, että ohjelmassa odotetaan ESR-hankkeiden tuovan ratkaisuja moniin ongelmiin. Painotamme sitä, että olemassa olevia resursseja ja työmuotoja tulee painottaa ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kohdalla vastuutahojen rooleja ei juurikaan avata. Esitämme, että ohjelman toimeenpano- ja seurantasuunnitelmassa (4.1) kiinnitettäisiin erityistä huomiota vastuutahojen roolien ja tehtävien selkeyttämiseen. Muutoin saattaa syntyä virheellisiä mielikuvia siitä, mikä on kunkin tahon aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin: viestintä, rahoitus, yhteen kokoaminen vai jokin muu. Aluehallintovirastot jakavat valtionavustuksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Nuorten työpajoihin sekä etsivään nuorisotyöhön kohdennettujen valtionavustusten avulla tavoitetaan erityisesti niitä alle 29-vuotiaita romaninuoria, joilla on vaikeuksia löytää paikkaansa yhteiskunnassa. Tilastointimme ei tuo tietoa nuorten etnisestä alkuperästä, mutta keskustelujen ja tapaamisten pohjalta tiedämme, että etsivä nuorisotyö tavoittaa romaninuoria. Toimintalinja 3.2. -kohdassa on mainittu NEET-nuorten, erityisesti romanimiesten, ongelmista. Etsivä nuorisotyö tavoittaa heitä ja tukee pitkäkestoisesti takaisin palvelujen – opiskelujen, työelämän, kuntoutuksen tms – piiriin. Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa ja sitä on tarjolla jokaisessa Suomen kunnassa valtionavustuksen turvin (yhtä kuntaa lukuun ottamatta, joka toteuttaa sitä omilla resursseillaan). Etsivä nuorisotyö olisi hyvä nostaa esille myös toimenpiteissä. Esitämme, että etsivä nuorisotyö sekä nuorten työpajatoiminta nostetaan toimenpiteissä voimakkaammin esille samoin kuin aluehallinnon rooli rahoittajana ja työmuotojen toimijoiden kokoajana ja verkottajana (mm. toimenpiteet 18, 25 ja 30). Romaninuorten osallisuuden kokemusten lisääminen on tärkeää. Tätä edistäviä toimenpiteitä on ohjelmaluonnoksessa useita. Aluehallintovirasto tukee valtionavuin myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä erilaisia nuorisotyön kehittämishankkeita. Esitämme, että aluehallinto nostetaan nuorten harrastusmahdollisuuksia ja osallisuutta lisäävänä ohjelmassa esille (esim. toimenpiteet 41, 48, 51, 72, 86, 102).
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue, Opetus- ja kulttuurivastuualue, Syrjälä Satu
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Sosiaalihuoltoon läheisesti liittyvät toimenpide-ehdotukset ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan sinänsä oikeansuuntaiset. 1. Toimenpide-ehdotusten vastuutahoihin ja seurantakohteisiin liittyvä palaute: Toimenpide-ehdotukseen nro 39, 40ja 42 aluehallintovirasto ehdottaa vastuutahoiksi lisättävän maakunnat ja sote-keskukset tai vastaavat, jotka huolehtivat vanhus- ja vammaispalvelujen järjestämisestä. Perustelut: Palvelujen järjestäjätahoille kuuluu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 §:n mukaan myös aktiivinen tiedottamisvelvollisuus palveluista ja niiden vaihtoehdoista. Saman lain 10 §:n mukaan palveluja järjestettäessä tulee aina ottaa huomioon ensisijaisesti lapsen etu. Tämä velvoite koskee aluehallintoviraston mielestä erityisesti romanilapsia, joiden yhdenvertaisesta asemasta muun muassa vammaispalvelujen saajina tulee huolehtia. Sama erityisvelvoite koskee lähi- ja perhesuhdeväkivaltatyötä, josta niinikään sosiaalihuollon järjestämisvastuullisella organisaatiolla on vastuu huolehtia kaikkien palvelujensa asiakkaiden osalta. 2. Toimenpide-ehdotusten prioriteettijärjestys: Aluehallintovirasto pitää prioriteettijärjestyksessä ensimmäisenä asuntoasioiden järjestämistä niin, että romaniperheet, joissa on lapsia, saisivat asianmukaiset ja sisäilmaltaan terveet asunnot. Varhaiskasvatus- ja koulutus- sekä työllisyysasiat ovat edellisten lisäksi priorisointilistalla tärkeillä sijoilla. Jos asumisolot eivät ole kunnossa, on myös muita elämän perusedellytyksiä vaikea saada järjestykseen. Toiseksi tärkeimpänä aluehallintovirasto pitää romaniväestön yhdenvertaista oikeutta tarpeenmukaisiin sosiaalihuollon palveluihin sekä myös positiiviseen erityiskohteluun silloin kun sille on tarvetta. Tavoitteena tulee olla, että ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä saataisiin pysyviä vaikutuksia romaniväestön yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutustason nostaminen on merkittävin edellytys romaniväestön hyvinvoinnille. Työmarkkinoille sijoittumisen parantamiseksi tarvitaan romaniväestön vahvuuksien esiin nostamista sekä huomioita syrjinnän minimointiin. Tavoitteena tulee olla ”nolla toleranssi” jolla romanipoliittisen ohjelman mukaisesti tuetaan ja edistetään romaniväestön sijoittumista työmarkkinoille. Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutus-uudistus, jossa uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tukirakenne, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta. Tulevassa koulutusuudistuksessa tulisi huomioida ja varmistaa kouluttajatahon sekä muiden toimijoiden kanssa romaniväestön osallistuminen. 3. Vastuutahojen mahdollisuus toteuttaa ohjelmaa Aluehallintovirasto katsoo, että toimintaehdotusten toteutuminen sinänsä ei ole yhteiskunnassa erillinen kustannus, vaan kuuluu yhdenvertaisten palvelujen toteuttamiseen kattavasti koko väestölle. Tietoisuuden levittäminen eri kohderyhmille on tärkeässä roolissa. Poikkihallinnollinen yhteistyö olisi hyödyllistä romaniasioiden hoidossa alue-hallinnon eri viranomaisten, valtion, kuntien ja paikallisten järjestöjen sekä romanien kesken. 4. Periaatteiden määrittely Aluehallintovirastolla ei ole tästä osuudesta erityistä lausuttavaa. 5. Ohjelmalle suunniteltu seuranta Aluehallintovirasto pitää erityisen merkityksellisenä riittävän konkreettisten vastuiden määrittämistä. STM on sosiaalihuollon palvelujen samoin kuin romanipoliittisen ohjelmankin suhteen vastuullinen suunnittelu- ja ohjaajataho, mutta toimivallalla ei ole asianmukaista merkitystä, mikäli tehtävää ja toimivaltaa ei ole määritelty selkeästi, eikä siihen ole varattu riittävästi henkilöstö- ja toimintaresursseja. Aluehallintoviraston näkemys on, että romanien aseman parantaminen tässä lausunnossa esiin nostetuissa asioissa on riippuvainen pitkälti palvelujen järjestäjätahojen ylimmän sekä poliittisen johdon asenteista, joiden mukaisesti ammatillinen henkilöstö joutuu toimimaan. Tästä aiheutuu toiminnalle varsin usein eettisiä ristiriitoja, joilla on taipumus pitkittyä ja vaikeutua sekä sosiaalihuollon henkilöstön että romaniväestöön kuuluvien asiakkaiden kannalta ikävällä tavalla. 6. Yleishuomioita: Aluehallintovirasto pitää merkittävänä tavoitteena edelleenkin romaniväestön asioiden hoitamisessa romani- ja pääväestön sekä virkamiesten välisen rakentavan vuorovaikutuksen ja yhteistyön tietä. Aiempaa selkeämmin ohjelmassa voisi tuoda esille jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia suhteessa sosiaalihuoltolain mukaiseen viimesijaiseen tukeen ja välttämättömiin palveluihin, joihin romaniväestöllä tulee olla samanlainen oikeus kuin muillakin. Käytännön tasolla huomiota tulee kiinnittää palvelutarpeen asian-mukaiseen ja asiakaslähtöiseen arviointiin sosiaalihuoltolain tarkoituksen mukaisesti. Aluehallintovirasto pitää erityisen tärkeinä ohjelman kannanottoja ja toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat romanilasten asemaa, heidän oikeuttaan ja tukemistaan saada varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluja taipumustensa ja toiveidensa mukaisesti. Romanipoliittinen ohjelma on hyvä lähtökohta kun toteutetaan romanipolitiikkaa ja luodaan verkostoja romaniasioiden tekemiseen.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, STM/HPO/STEA
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Romaniasiain neuvottelukunta on pyytänyt Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) lausunnon liittyen luonnokseen Romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018–2020). Pyynnöstä lausumme luonnoksesta Romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018–2020). 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustukset yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin STEA vastaa Veikkaus Oy:n pelituotoista terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettävien valtionavustusten valmistelusta, avustusten maksatuksesta, käytön valvonnasta sekä tulosten ja vaikutusten arvioinnista. Lopullisen päätöksen avustusten myöntämisestä tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Avustusehdotuksen valmistelua ohjaavat voimassa olevan lainsäädännön lisäksi STEAn avustustoiminnan linjaukset ja sitä vuosittain täsmentävä toimeenpanosuunnitelma, toimintaympäristötieto sekä valvonta- ja arviointihavainnot. STEAn valmistelemat valtionavustukset voivat kohdistua vähemmistöjen kuten romanien ja saamelaisten järjestölähtöiseen auttamiseen lakisääteisten palveluiden ulkopuolella tarveperusteisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toiminnot, jotka eivät kuulu julkisen sektorin järjestämisvastuulle tai jotka täydentävät olemassa olevia julkisia palveluketjuja ja -rakenteita. STEA voi myös edistää uusia, innovatiivisia toimintoja ja keinoja vähemmistöjen osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisriskin vähentämiseksi. Vuodelle 2018 STEAn valmistelemia valtionavustuksia ehdotetaan romaniväestön hyvinvoinnin edistämiseen muun muassa yksilöllisen ohjauksen, tuen, neuvonnan ja romanijärjestöjen keskinäisen verkostoitumisen avulla. Hankkeissa tuetaan romaninuorten työelämävalmiuksia, tehdään romaneihin kohdentuvaa perhetyötä sekä rikostaustaisten romaninaisten edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä ja tavoitellaan ikääntyneiden romanien yksinäisyyden vähentämistä. Romanijärjestöjen avustuskohteet vuonna 2018: Elämä ja Valo ry (Ak 2 Romaniväestön osallisuuden vahvistamiseen aluetapahtumien, koulutuksen ja yksilöllisen tuen sekä neuvonnan kautta (2018–2019), 99 000 euroa) Fintiko Romano Forum ry (Ak 1 Romanijärjestöjen verkostoitumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tukemiseen ja kehittämiseen jäsenjärjestöavustusten, koulutuksen, neuvonnan ja vaikuttamistoiminnan avulla, 133 000 euroa) Jyväskylän Romaninuoret ry (Ak 2006 Erityistä tukea tarvitsevien romaninuorten elämänhallinnan parantamiseen ohjauksen ja vertaistuen avulla (2016–2018), 85 000 euroa) Maahanmuuttajanuorten tuki ry (C 4375 Pääkaupunkiseudulla asuvien 18–34-vuotiaiden romaninuorten osallisuuden ja työelämävalmiuksien parantamiseen ryhmätoimintaa sekä yksilöllistä tukea hyödyntäen (R3 Romaninuori 2018–2020), 111 000 euroa) Romano Missio ry (Ak 2872 Rikostaustaisille romaninaisille suunnatun tukipisteen toimintaan, tukihenkilöverkoston ylläpitämiseen, rikosseuraamusasiakkaiden työn koordinointiin sekä edunvalvonta- ja vaikuttamistyöhön (Naisten kulma 2017–2019), 245 000 euroa) Romano Missio ry (C 3470 Romaniperheille tarjottavaan perhetyöhön ja sen kehittämiseen arjen selviytymisen, lasten kasvatuksen, lasten ja nuorten koulunkäynnin, työelämän ja asumisen tueksi (Eväitä arkeen - romaniperhetyön projekti 2017–2020) (Kaikille eväät elämään -avustusohjelman osahanke), 151 000 euroa) Suomen Romaniyhdistys ry (Ak 1292 Syrjäytymisvaarassa olevien, kotona asuvien ja yksinäisten romanivanhusten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn liikkuvan toimiston tuella (2018–2019), 60 000 euroa. 2 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) lausunto Luonnoksessa kuvataan uutta romanipoliittista ohjelmaa (ROMPO2), jonka tehtävänä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä sekä edistää romanien tasa-arvoa. Ohjelman päätavoitteena on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatiota, jolle Suomen nykyinen lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat pääosin hyvän pohjan. STEAn arvion mukaan romanien asema on parantunut myös järjestölähtöisen auttamisen ja vaikuttamistyön avulla ja sen ansiosta. Esimerkiksi romaninaisvankien tukea vankeusaikana ja vapautuessa on kehitetty monivuotisessa hankkeessa ansiokkaasti, ja etsivän työn avulla on kyetty tarjoamaan kohderyhmälle konkreettista tukea ja apua arjen asioissa ja ongelmatilanteissa. Romaninuorten elämänhallintaa ja työelämään sijoittumista on puolestaan onnistuttu edistämään järjestötyöllä, joka on tukenut peruskoulun loppuun suorittamista. STEA korostaa romaniväestön integraatiota edistävässä työssä järjestöjen vankkaa asiakastyössä kerättyä asiantuntemusta ja sen avulla kohderyhmän keskuudessa saavutettua luottamusta. Järjestöt onnistuvat työssään tavoittamaan ihmisiä, jotka jäävät julkisten palveluiden katveeseen tai kokonaan niiden ulkopuolelle. Siten järjestöillä on keskeinen tehtävä toisaalta tukea romaniväestön jäseniä, mutta myös toimia heidän arkensa asiantuntijoina viranomaisyhteyksissä. Lausuntopyynnössä STM pyytää lausunnonantajia arvioimaan eri toimintalinjoja ja niiden toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. Seuraavassa STEA arvioi toimintalinjojen sisältöä omalla toimialallaan. Toimintalinja 3: Romaniväestön yhdenvertaisen kohtelun ja palveluihin pääsyn edistäminen STEA pitää hyvänä, että ohjelmaluonnoksessa kiinnitetään huomiota palveluiden yhtäläisen laadun takaamisen merkitykseen. On tärkeää, että romanikulttuurin ja romaniyhteisön elinolojen tarkempi tuntemus ja kulttuurisensitiivinen työote huomioidaan palveluiden tarjoajien keskuudessa. STEA katsoo, että järjestöillä on suuri rooli erityisesti palvelujärjestelmän tuntemuksen ja luottamuksen edistämisessä järjestelmän ja kansalaisten välillä ja tämän roolin merkittävyys tullee tulevaisuudessa lisääntymään SOTE- ja maakuntauudistusten tuomien muutosten myötä. STEA korostaa, että romanijärjestöjä voisi jatkossa hyödyntää nykyistä vahvemmalla roolilla kokemusasiantuntijoina ja yleensäkin kohderyhmän tuntemiseen liittyvän systemaattisen tiedon välittämisessä. Luonnoksessa viitataan Ohjaamoissa tehtävään työhön. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta Ohjaamojen yhteyteen integroiduista palveluista on saatu hyviä tuloksia. STEAn näkemyksen mukaan vastaavaa palvelukokonaisuutta olisi tarkoituksenmukaista kohdentaa jatkossa myös romaninuorten kanssa tehtävään ohjaus- ja neuvontatyöhön. Toimintalinja 6: Romaniväestön voimaannuttaminen ja osallisuuden vahvistaminen Ohjelmaluonnoksen mukaan keskeistä on vahvistaa romanien ja romaneja edustavien järjestöjen kuulemista sekä avata romaneille uusia paikallistason vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koskevissa asioissa. Luonnoksessa korostuu romanijärjestöjen rooli romanien työllistäjänä. STEA näkee, että romanijärjestöillä on luonnoksessa kuvattua laajempi merkitys osallisuuden vahvistajana ja kohderyhmän edun ja oikeuksien puolustajana. Toimintalinja 8: Alueellisen ja paikallisen romanityön kehittäminen Ohjelmaluonnos korostaa, että ennakkoluulojen ja stereotypioiden poistamiseen tähtäävä aktiivinen tiedottaminen ja jatkuva vuoropuhelu viranomaisten ja romanien välillä on ensiarvoisen tärkeää. Toiminnan tavoitteena on romanikysymysten valtavirtaistaminen osaksi muuta paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa sekä koko väestölle yhteisiä palveluita. Tämä vaatii yleensä uuden toimintakulttuurin ja kumppanuuksien luomista paikallistasolle. STEA korostaa, että uusien toimintatapojen kokeileminen ja valtavirtaistaminen edellyttää vahvaa kohderyhmän tarpeiden huomioimista ja heidän aitoa osallistamista yhteisten palveluiden kehittämiseksi. STEAn näkemyksen mukaan yhdistyksissä toimivat vapaaehtoiset tekevät tällaista työtä jo paljon, mutta toiminta on maantieteellisesti paikallista ja siksi eri puolilla maata asuvat romanit ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. STEA katsoo myös, että kokonaan uusien toimintakulttuurien ja -menetelmien kehittämisen ohella on aiheellista hyödyntää jo olemassa olevia, toimivia rakenteita ja kumppanuuksia ja pyrkiä monistamaan näitä paikallisia käytäntöjä laajempaan käyttöön. Kristiina Hannula johtaja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Yleistä Ihmisoikeuskeskus pitää tärkeänä uuden romaanipoliittisen ohjelman laatimista. Vaikka romanien tilanteessa on Suomessa tapahtunut parannusta viime vuosina, ongelmia on edelleen yhdenvertaisuudessa eri elämäntilanteissa, elämän eri osa-alueilla ja esimerkiksi eri ryhmien välillä ja sisällä. Romaneihin kohdistuu syrjintää monissa eri muodoissa ja he joutuvat usein vihapuheen kohteeksi. Kaikki toimet, jotka edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja romanien yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa yleensä, ovat kannatettavia ja niitä tulee kaikin tavoin edistää, myös yhteisöön kuuluvien vähemmistöjen osalta. Tällaisia toimenpiteitä on luonnoksessa useita, mutta joiltain osin muotoilut vaativat Ihmisoikeuskeskuksen näkemyksen mukaan tarkennusta. Hankkeiden toteutuminen Romanipoliittisen ohjelman 2010-2017 toimeenpanon ohjaus- ja seurantatyöryhmän raportista käy ilmi, että koulutuksen edistämiseen liittyvissä hankkeissa oli useita, jotka eivät ohjelmakaudella toteutuneet, tai toteutuivat vain osittain. Näin oli etenkin romaniväestön ammatilliseen koulutukseen osallistumisen tehostamisen osalta (hankkeet 37-47). Ihmisoikeuskeskus pitää tärkeänä, että ammatilliseen koulutukseen osallistumisen tehostamiseen ja muihin edellisellä ohjelmakaudella toteutumatta jääneisiin keskeisiin hankkeisiin kiinnitetään uudella ohjelmakaudella erityistä huomiota. Terminologiasta Ohjelmassa käytetään sekaisin termejä ”positiivinen diskriminaatio” ja ”positiivinen erityiskohtelu”. Ihmisoikeuskeskus suosittelee termin ”positiivinen diskriminaatio” poistamista tekstistä kokonaan (ml. s. 8 kuvio). Toimintalinjakohtaisia huomioita TOIMINTALINJA 2: ROMANIVÄESTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN, TYÖLLISYYDEN, YRITTÄJYYDEN JA TYÖMARKKINOILLE INTEGROITUMISEN EDISTÄMINEN toimenpiteet 22-32 - työelämä Vuonna 2014 julkaistussa vähemmistövaltuutetun selvityksessä ”Erilaisena arjessa- selvitys romanien syrjintäkokemuksista” todetaan, että romaneilla on paljon kokemuksia syrjinnästä työnhaussa ja puutteellinen osaaminen liittyen työelämän oikeussuojakeinoihin. Ihmisoikeuskeskuksen näkemyksen mukaan ROMPO:ssa tulisi huomioida tarve lisätä romaniväestön oikeustietoisuutta liittyen työelämän oikeussuojakeinoihin. Selvityksessä todettiin mm. että ”osa romanivastaajista on sitä mieltä, että romanivaatetus ja erityisesti romaninaisen vaatetus hankaloittaa työpaikan saamista ja osa pitää sitä ylipäätään hankalana työelämän näkökulmasta. Työpukeutumiseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita pitää käsitellä yhteiskunnassa laajemmin myös syrjintänäkökulmasta, mutta samalla tämä teema on otettava aikaisempaa perusteellisempaan keskusteluun romaniyhteisön sisällä… …Samanaikaisesti romaniyhteisössä on tiedostettava, ettei heidän yhteiskunnallinen asemansa kehity, jos yksittäiset romanit joutuvat kieltäytymään tarjotusta työpaikasta, koska pelkäävät työpukeutumisen loukkaavan oman yhteisönsä jäseniä” (ss. 26-27). Pukeutumiseen liittyvillä kysymyksellä on yhtymäkohtia romaniväestön työelämäosallisuuteen. Luonnoksessa asiaa käsitellään ainoastaan romanihenkilöön kohdistuvan syrjinnän kieltämisen yhteydessä. Myös pukeutumiseen liittyvät romaniyhteisön sisäiset kysymykset ovat työllistymisen kannalta merkityksellinen asia, ja se tulisi ohjelmassa huomioida yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden takaamiseksi myös romaniyhteisön sisällä. https://www.syrjinta.fi/documents/10181/10850/52878_romaniselvitys_verkkoon+%281%29.pdf/584516fc-d3a7-4f88-8ecc-c8b2271ebf41 TOIMINTALINJA 3: ROMANIVÄESTÖN YHDENVERTAISEN KOHTELUN JA PALVELUIHIN PÄÄSYN EDISTÄMINEN toimenpiteet 46-52 – asuminen Tammikuussa 2018 on julkaistu ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilaama selvitys romanien asumisen yhdenvertaisuudesta. Siinä tarkasteltiin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvien romanien asunnon saantiin, vaihtamiseen ja asumiseen liittyviä ongelmia sekä romanien ja pääväestön asumisen yhdenvertaisuutta. Siinä todettiin mm. että vaikka romanien asumistilanne on helpottunut, koulutus lisääntynyt ja työllisyys kasvanut, ovat samalla myös taloudelliset ongelmat lisääntyneet. Lisäksi romanit toivat esiin syrjintäkokemuksia erityisesti yksityisiltä asuntomarkkinoilta. Luonnoksessa mainitaan asumisen vaikeuksia. ARA:n selvityksessä tuodaan esiin kuitenkin myös ongelmia, johon ei ROMPO-luonnoksessa suoraan ole löydettävissä toimenpidettä. Selvityksen mukaan romanien kulttuuriset käytännöt kuten muuttolupa ja väistämisvelvollisuus vaikeuttavat ja hidastavat yhä asunnon saamista. Romanien sisäinen vaikuttaminen muiden romanien asumiseen on edelleen hyvin yleistä ja vaikeuttaa yksittäisten romanien ja romaniperheiden asumaan asettumista. Nämä käytännöt edistävät syrjintää yhteisön sisällä ja aiheuttavat jopa perustuslain vastaisia tilanteita, joissa henkilöt eivät voi vapaasti valita asuinpaikkaansa yhteisön painostuksen ja tapojen vuoksi. Tämä asia on merkityksellinen yksilöille niin asumiseen kuin työllistymiseenkin liittyen sekä vaikeuttaa yleisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Seurantaselvitys_romanien_asumisesta_val(45810) TOIMINTALINJA 5: ROMANIVÄESTÖN SYRJINNÄN TORJUNTA SEKÄ YHDENVERTAISUUDEN JA TASA-ARVON EDISTÄMINEN toimenpiteet 89-100 – yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Ihmisoikeuskeskus toteaa, että ROMPO-luonnoksessa esitetään useita tärkeitä toimenpiteitä romaneihin yhteisön ulkopuolelta kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi. Romaneilla on tutkimusten mukaan paljon syrjintäkokemuksia elämän eri osa-aluilla. Palveluiden ja tavaroiden tarjonnassa tai esimerkiksi työn haussa koettujen syrjintäkokemusten oikaisemiseksi olemassa olevien oikeussuojakeinojen käyttäminen ei ole tuttua tai niitä ei uskalleta hyödyntää. Tähän tulisi kiinnittää huomiota ROMPO:n tekstissä Syrjinnän osalta luonnoksessa ei kuitenkaan riittävän selkeästi tuoda esiin romanien yhteisön sisällä kokemaa syrjintää, oikeuksiin puuttumista ja yhdenvertaisuuden toteutumisen ongelmia. Kuten yhteiskunnassa yleensä, myös romaneissa on henkilöitä, joiden tarpeet, mieltymykset ja toimintatavat poikkeavat muiden vastaavista. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia romanihenkilöitä ei lainkaan mainita luonnoksessa ja myös mm. vammaisten ja ikääntyneiden romanihenkilöiden osuus toimenpiteistä jää pääosin terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviin kirjauksiin. Naisten ja tyttöjen tasa-arvoinen ja yhdenvertainen asema romaniyhteisön sisällä on edelleen erityishuomion tarpeessa. Ihmisoikeuskeskus haluaa vielä kiinnittää huomiota tärkeään toimenpiteeseen 92 (”Vahvistetaan ihmisoikeus- ja kansalaiskasvatusta osana kulttuuristen oikeuksien edistämistä ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän ehkäisyä). Sen sisältö vaatisi kuitenkin tarkentamista. Laadukkaan ihmisoikeuskasvatuksen tulee sisältää opetusta ihmisoikeuksiin liittyvistä arvoista, normeista ja mekanismeista. Lisäksi opetuksen tulee tapahtua ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla ja voimaannuttaa ihmisiä ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Koulutusta tulee antaa kaikille ja sen tulisi edistää yleistä yhdenvertaisuuttaa, myös yhteisöjen sisällä. Nykyisellään kirjauksesta ei voi nähdä tätä ulottuvuutta selvästi. TOIMINTALINJA 6: ROMANIVÄESTÖN VOIMAANNUTTAMINEN JA OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN toimenpiteet 101-116 – demokratia ja osallistuminen Ohjelmassa tulee hyvin esille romaneiden kuuleminen kuulemistilaisuuksien kautta, sekä yhteistyö romanijärjestöjen kanssa. Uusi yhteisön voimaannuttamista käsittelevä toimintalinja (toimintalinja 3.6.), jolla pyritään vahvistamaan romanien ja romaneja edustavien järjestöjen kuulemista sekä avata romaneille uusia paikallistason vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koskevissa asioissa, on tärkeä. Olisi toivottavaa, että ohjelmaan vielä sisällytettäisiin konkreettisia toimia, joilla pyrittäisiin osallistamaan nimenomaisesti myös niitä romaneita, jotka eivät ole mukana yhdistystoiminnassa. Sähköisten osallistumismahdollisuuksien ja sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen etenkin nuorten romaneiden osallistamiseksi voisi näkyä ohjelmassa vahvemmin. Lisäksi olisi tärkeää pohtia keinoja kuulla ja osallistaa niitä romaneita, jotka ovat marginaalisessa asemassa omassa yhteisössään, mm. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset henkilöt ja ikääntyneet henkilöt. TOIMINTALINJA 9: KANSAINVÄLINEN ROMANITYÖ toimenpiteet 141-150 – kv. yhteistyö Ihmisoikeuskeskus toteaa, että toimenpide 144 (Tehdään tunnetuksi romanien oikeuksia vahvistavien YK:n ja eurooppalaisten sopimusten sisältöä ja Suomen saamia suosituksia) on erittäin tärkeä ja olisikin hyvä tarkistaa kuinka laajasti luonnoksessa esitetyt toimenpiteet kattavat Suomen eri sopimusvalvontaelimiltä saamat ajankohtaiset ja toimenpiteitä vaativat suositukset. Viimeisimmät suositukset romanien oikeuksien toteutumisen ongelmista Suomi on saanut keväällä 2017 YK:n Rotusyrjinnän poistamista käsittelevältä (CERD) komitealta sekä YK:n CEDAW-komitealta ja TSS-komitealta vuonna 2014. toimenpiteet 151-155 – romaninaisten voimaannnuttaminen Ihmisoikeuskeskus muistuttaa, että toimenpide 154 (Suomen YK:ltä ja eurooppalaisilta ihmisoikeuselimiltä saamien suositusten seuranta) ei koske ainoastaan romaninaisten voimaannuttamista, vaan on hyvinkin relevantti myös kaikkien muiden romanien oikeuksien paremman toteutumisen osalta. toimenpiteet 156-159 – PIO-näkökulman vahvistaminen Ihmisoikeuskeskus muistuttaa, että Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) vuoden 2018 työohjelmassa on vahva romani-painotus. Seuraavat julkaisut ilmestyvät vuonna 2018: - 6 April - Roma integration progress report and scoreboard (2011-2016) - 14 June - EU-MIDIS II - Roma: transition from education to employment - 12 September - EU-MIDIS II : Migrant and Roma women – Selected findings - 16 November - Local engagement for Roma inclusion (Report) Mainittujen raporttien teemoista monet ovat yhtenevät ROMPOn teemojen kanssa. Ohjelmassa mainitaan FRA:n julkaisujen hyödyntäminen, mutta koska yhteistyöpotentiaalia voisi olla paljonkin, tulisi FRA huomioida ohjelmassa laajemminkin. FRA pyrkii tiivistämään yhteyksiä kansallisella tasolla, ja tämän yhteistyön mahdollisuudet olisi hyvä tiedostaa, selvittää ja hyödyntää täysimääräisesti. Sirpa Rautio Leena Leikas Johtaja Asiantuntija Lausunto on allekirjoitettu sähköisessä asianhallintajärjestelmässä
      • Rikosseuraamuslaitos
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö 22.12.2017 Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Rikosseuraamuslaitoksen (Risen) keskushallinnolta on pyydetty lausuntoa STM:n asettaman neuvottelukunnan romanipoliittisesta ohjelmasta (ROMPO2). Ohjelman päätavoite on tukea romanien yhteiskunnallista integraatiota. Ohjelman toimenpiteillä luodaan jatkoedellytykset romanien ihmisoikeuksien ja sosioekonomisen aseman parantumiselle. Tämän tulee tapahtua romaniväestön omaa aktiivisuustasoa, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisäämällä sekä romanikieltä, -kulttuuria ja identiteettiä kunnioittaen ja vahvistaen. Ohjelman visio on, että romanipolitiikan ja romanien integraatiota tukevien toimenpiteiden tavoitetaso pidetään korkeana ja Suomi säilyttää asemansa yhtenä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden mallimaana. Valmisteilla oleva romanipoliittinen ohjelma sisältää aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten, kielellisten, kulttuurillisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi ohjelma tukee romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista. Ohjelma lisää paikallisen romanityön, alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toiminnan, järjestötyön ja kansainvälisen yhteistyön suunnitelmallisuutta ja tuloksellisuutta sekä niiden seurantaa ja arviointia. Rikosseuraamuslaitosta ei ole nimetty yhdenkään ohjelman toimenpide-ehdotuksen vastuutahoksi. Ainoastaan ehdotuksessa kohdassa 43 tavoitteena on kehittää romanivankityötä, jossa yhtenä vastuutahona ovat mainittu myös vankilat. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto seuraa tiiviisti laitosten ja yksiköiden yhdenvertaisuuden toteutumista muun muassa joka toinen vuosi tehtävän kyselyn muodossa sekä vankilatarkastuksissa. Vuoden 2017 yhdenvertaisuuden toteutumista kartoittavassa kyselyssä laitokset ja yksilöt ilmoittivat, että romaneja oli lähes kaikissa Suomen vankiloissa sekä yhdyskuntaseuraamusta suorittamassa. Romanien määrästä vankiloissa ei ole tarkkaa tietoa, koska etnisyyden tilastoiminen on laitonta. Myöskään romaniksi määrittely ei ole yksiselitteistä. Arviolta heitä on noin 7 % kaikista miesvangeista ja romaninaisten osuus kaikista naisvangeista on noin 14 %. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanon seurantaelimet ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa tarpeeseen edistää romanien olosuhteita Suomen vankiloissa. Vankiloiden kokemukset vähemmistöihin kuuluvista vangeista ovat vankiloiden koosta, toiminta-ajatuksesta, vankirakenteesta ja maantieteellisestä sijainnista johtuen vaihtelevat. Rikosseuraamuslaitos pitää tärkeänä, että eri yksiköissä olevien romanien tilannetta seurataan aktiivisesti ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. Rikosseuraamuslaitoksen vuonna 2015 julkaistun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää eri vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta. Romanien erityistarpeet korostuvat etenkin kulttuurituntemuksen, sukulaissuhteiden ja vankisijoittelun suhteen. Perustuslain nojalla romaneilla on oikeus harjoittaa ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Vankisijoittelussa, vankikuljetuksissa ja vankien asuttamisessa osastoille tulee huomioida romanikulttuuriin liittyviä asioita. Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön tulee huomioida romanivankien erityistarpeet, sillä heillä on sukupuolensa lisäksi kulttuuriseen taustaansa liittyviä erityispiirteitä. Romanien tulisi myös saada kehittää ja ylläpitää omaa kulttuuria ja kieltä vankeusaikana ja mahdollisuutta suorittaa perusopetuksen päättötodistus ja kouluttautua eteenpäin. Opetushallitus on vuosittain jakanut erityisavustusta romanivankien koulutukseen, mutta tämän hetkisen tiedon mukaan tälle vuodelle tätä rahoitusta ei myönnetä lainkaan. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä vankilassa olevat romanit ovat usein koulutuksellisesti vahvasti syrjäytyneitä ja tarvitsevat lähes aina erityistä tukea. Rikosseuraamuslaitos kiittää STM:n asettamaa neuvottelukuntaa romanipoliittisesta ohjelmasta ja pitää työryhmän aloitteita ja esityksiä erittäin kannatettavina. Henkilöstön tiedon lisäämiseen romanikulttuurista kiinnitetään jatkossa systemaattisesti huomiota eikä toiminta sen suhteen vaadi merkittäviä kustannuksia. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinolla sekä monilla vankiloilla ja yhdyskuntaseuraamustoimistoilla on tiiviit yhteistyösuhteet romanijärjestöjen kanssa. Rikosseuraamuslaitos pyrkii myös panostamaan romanivankien opiskeluvalmiuksien parantamiseen, koulutuksen kehittämiseen ja erilaisten toimintojen järjestämiseen. Nämä toimenpiteet vaativat usein myös toimivaa yhteistyötä vankilan ulkopuolelle ja niillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Rikosseuraamuslaitos tukee esitystä, jossa kehitetään romanityötä vankilatyöhankkeissa pilotoitujen mallien mukaisesti. Esimerkiksi Romano Missio on onnistunut tekemään näkyväksi erityisesti romaninaisvankien heikon aseman yhteiskunnassa sekä kehittänyt hankkeiden avulla pysyviä kuntoutusmenetelmiä sekä vankilaan, että vankilan jälkeiseen aikaan. Vankilatyö on ollut ensiarvoisen tärkeää, sillä romanityöntekijöiden saaminen sekä vankiloihin että muihin rikosseuraamusalan toimipaikkoihin on omalta osaltaan edesauttanut romanien näkemistä yhdenvertaisina kansalaisina, eikä ainoastaan rikollisina. Keskushallinto, vankilat ja yksiköt tekevät jatkossakin mielellään yhteistyötä romanijärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, jotta vastaava työmuoto olisi laajamittaisemmin myös miesvankien käytössä Helsingissä 22.1.2018 pääjohtaja Esa Vesterbacka Rikosseuraamuslaitos erityisasiantuntija Ulla Knuuti Rikosseuraamuslaitos
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää pyynnöstä lausua asiaan mutta toteaa ettei järjestöllä ole tähän kommentoitavaa. Parhain terveisin JHL ry psta Erja Savaloja puheenjohtajan sihteeri
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt 22.12.2017 lausuntopyynnössään lausuntoa luonnoksesta romanipoliittiseksi ohjelmaksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lausuu seuraavaa: Ohjelma on erittäin kattava useine toimintalinjoineen. Elämän eri osa-alueet tulevat ansiokkaasti ohjelmassa katettua. Ohjelma on strategiaa enemmän painottunut toimenpiteisiin, joita on nostettu ohjelmaan huomattavan paljon. Tämä osaltaan tekee ohjelmasta jatkossa raskaan seurattavan. Osa kirjauksista on hyvinkin yksityiskohtaisia toimenpiteitä, kuten esim. jonkin tietyn tilaisuuden järjestäminen vuosittain. Tämä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista, sillä ohjelman viisivuotiskaudella tilanteet voivat muuttua siten, etteivät kaikki toimenpiteet enää ole relevantteja. Ohjelma olisi tehokkaammin seurattavissa ja toteutettavissa, jos toimenpiteissä liikuttaisiin hieman yleisemmällä tasolla ja toimenpiteitä olisi siten esitettyä vähemmän. Toimintalinjan 1 kohdalla ohjelmassa on hyviä kirjauksia mm. opetushenkilöstön koulutuksen lisäämisestä romanikulttuurin osalta. Monikulttuurisuus- ja yhdenvertaisuusasioiden tuominen nykyistä vahvemmin osaksi koulujen arkea opettajien kautta on tärkeä näkökulma. Ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa ohjelmassa ei ole tuotu esille toisen asteen reformin tuomia mahdollisuuksia tai haasteita romaniväestön näkökulmasta. Työvoimakoulutuksen järjestämisvastuu siirtyi vuoden alusta TE-hallinnolta OKM:n alaisuuteen oppilaitoksille. Romaniväestön osalta oleellista on se, että oppilaitokset entistäkin paremmin tunnistavat romaniväestönkin osalta mahdollisen erityisen tuen tarpeen. Lisäksi oppilaitosten suunnitellessa ammatillisen koulutuksen ryhmiä myös romaniväestön tarpeet tulee huomioida. Aikaisemmassa mallissa TE-hallinto pystyi tarvittaessa ostamaan erikseen räätälöityä työvoimakoulutusta eri kohderyhmille. Nyt tämä vastuu on oppilaitoksilla itsellään. Toimintalinja 2 kohdalla erityisenä haasteena useamman toimenpiteen kohdentamisen osalta on se, ettei palveluja toteuttava viranomainen kirjaa erikseen asiakkaan romanitaustaa. Tausta ei edes useimmiten tule viranomaiselle ilmi, sillä kaikki romanit eivät esim. ulkoisella pukeutumisella erotu muista asiakkaista eikä puhelin- ja digipalveluissa ole minkäänlaista tunnistamisen mahdollisuutta, ellei asiakas itse asiasta kerro. Niinpä esimerkiksi TE-toimiston palveluissa asiakastyötä tehdään romanien kohdalla samoin periaattein kuin kantaväestönkin kohdalla. Vastaavasti hanketyössä tai vaikkapa koulutus- tai yrityspalveluja tarjottaessa romaniasiakkaiden tavoittaminen on suuri haaste. Niinpä avainindikaattoreitakin määritettäessä on hyvä huomioida, etteivät romanit välttämättä nouse esille mm. ESR-hankeraportoinnissa. Toimenpide-ehdotuksen 32 osalta on huomioitava ulkomaalaislain asettamat rajoitukset sille, kenellä on oleskeluoikeus Suomeen ja vastaavasti julkisia työvoimapalveluja koskevien lakien asettamat rajoitukset sille, mitä palveluja ulkomaalaiselle tarjotaan oleskeluoikeuteen perustuen. Ohjelman perusteella jatkossa valtakunnallisesti romanityötä määrittäisi nyt laadittava romanipoliittinen ohjelma. Sen lisäksi ohjelmassa esitetään, että maakunnittain laadittaisiin erikseen maakunnalliset romanipoliittisen toimenpideohjelmat seurantaindikaattoreineen sekä alueellisen romaniasiainneuvottelukunnan toimikausittaiset ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ohjelmassa esitetty rakenne on liian raskas aiheuttaen lukuisia päällekkäisiä kirjauksia ja seurantavastuita. Romaneiden tilanteen parantamiseen suunnatut resurssit eivät tällä tavoin tule käytetyiksi itse vaikuttavaan konkreettiseen tekemiseen. Valtakunnallinen ohjelma riittää hyvin alueellisten neuvottelukuntien toiminnan viitekehykseksi. Alueellisen neuvottelukunnan toimintasuunnitelmassa voidaan myös huomioida hyvin maakunnan tilanteesta nousevat tarpeet. Maakunnissa tullaan joka tapauksessa laatimaan lukuisia erilaisia strategioita ja toimintasuunnitelmia osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kasvupalveluja ja aluekehitystä. Romaniväestö tulee huomioida näissä suunnitelmissa omana erityisryhmänään, mutta osana koko maakunnan väestöä inkluusioperiaatteella. Siten erillisten omien maakunnallisten romanipoliittisten ohjelmien laadinta tulisi jättää maakuntien omaan harkintaan. Toimintalinjalla 8 on toimenpide-ehdotuksiin kirjattu lukuisia alueellisia romaniasiainneuvottelukuntia koskevia kohtia. Käytännössä näiden kirjausten kautta ohjelma tulee määrittäneeksi alueellisten neuvottelukuntien tehtäviä. Tällä hetkellä neuvottelukuntien tehtävät on määritetty valtioneuvoston asetuksessa ja jatkossa romaniasioita tullee säätelemään romaniasioita koskeva laki. Siten ohjelman kirjauksissa tulisi välttää neuvottelukuntien tehtävien määrittämistä tarkoilla toimenpide-esityksillä. Alueellisten neuvottelukuntien tehtävä voi nykyisen lainsäädännön puitteissa olla valtakunnallisen ohjelman linjausten tukeminen laaja-alaisesti yksittäisten toimenpidekirjausten sijaan. Avainindikaattoreiden osalta voimaantuminen -otsakkeen alla seurataan romaniedustajien lukumäärää erilaisissa neuvostoissa ja neuvottelukunnissa. ELY-keskus huomauttaa, että etnisten suhteiden neuvottelukunta on asetuksella määritetty toimija maahanmuuttajia edustavien järjestöjen ja viranomaisten väliselle yhteistyölle. Siten neuvottelukunnissa ei ole romanien edustusta. STM on pyytänyt lausunnonantajien kannanottoja koskien toimenpiteiden prioriteettijärjestystä. ELY-keskus katsoo, että koulutukseen ja työllisyyteen liittyviin tavoitteisiin tulee panostaa erityisesti. Tutkimusten mukaan huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle. Pitkäaikaistyöttömän henkilön lasten riski päätyä itse pitkäaikaistyöttömiksi on kohonnut. Perheen työttömyydestä johtuva vaikea taloustilanne aiheuttaa haasteita perheelle myös muilla elämänalueilla. Työllistymistä parantamalla kerrannaisvaikutukset ovat laaja-alaiset, mukaan lukien syrjinnän väheneminen.
      • Suomen ortodoksinen kirkko
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen ortodoksista kirkko lausumaan Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta valtakunnalliseksi romanipoliittiseksi ohjelmaksi (ROMPO2) vuosille 2018-2022. Suomen ortodoksinen kirkko kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto asiassa. Pidämme romanipoliittisen ohjelman tavoitteita hyvinä ja kannatettavina. On tärkeää, että myös eri kirkkokunnat ja seurakunnat on mainittu kumppaneina käytännön toimenpiteiden kohdalla. Mielestämme ohjelma tukee asetettuja tavoitteita. Suomen ortodoksisella kirkolla ei ole asiasta muuta lausuttavaa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, Alueet ja kasvupalvelut -osasto, Avikainen Ahti
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Viite: STM:n lausuntopyyntö 22.12.2017, Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Romanipoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2018-2022. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunto Romaniasian neuvottelukunnan yhteydessä valmisteltuun luonnokseen uudeksi Romanipoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2018-2022. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys on, että luonnos Suomen uudeksi romanipoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2018-2022 ottaa huomioon monipuolisesti romaneille merkittäviä asiakokonaisuuksia ja kehittämiskohteita. Valmistelussa on kuultu laajasti eri tahoja, ml. TE-hallinto. Ohjelman sisältöön ei ole erityistä kommentoitavaa, mutta työ- ja elinkeinoministeriö esittää seuraavassa muutamia huomioita, tarkennuksia ja mahdollisia täydennyksiä. Tiivistelmä, ensimmäinen kappale: ”ESR- ja EAKR- kausien vaihtumisen vuoksi”. => Täsmällisempi ilmaisu voisi olla ”Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden vaihtumisen vuoksi”. S. 19: ”Monilla paikkakunnilla myös romanijärjestöjen ja muiden järjestöjen projekti- ja hanketoiminnalla sekä kuntouttavalla työtoiminnalla on merkittävä tukirooli romanien työllisyyden hoidossa sekä kannustavassa ja voimaannuttavassa asiakastyössä.” Tähän voisi lisätä ajatuksen siitä, että ”Projekti- ja hanketoiminnalla aikaan saadut hyvät käytännöt tulisi levittää ja juurruttaa tavanomaiseen toimintaan.” Projektien hyvistä tuloksista tulisi ottaa oppia laajemmin ja pyrkiä siihen, että tarpeellisten erityispalveluiden ja –toimien toteutuminen ei ole (pelkästään) määräaikaisten projektien varassa. S. 19: ”Erityisesti heille suunnattujen työvoimapoliittisten hankkeiden ja ESR-hankkeiden määrää ja maantieteellistä kattavuutta tulee lisätä.” => Tämän kohdan voisi muotoilla hieman toisinkin. Esimerkiksi ”Erityisesti heille suunnattujen erityistoimien, mukaan lukien hanketoiminta, määrää ja alueellista kattavuutta tulee lisätä”. Mm. Ohjaamot voivat olla hyvä tuki nuorille romaneille, koska ne ovat matalan kynnyksen yksilökohtaisen palvelun paikkoja. Hankkeet ovat tärkeitä, mutta kuten jo edellä todettiin, niin erityistoimia ei tulisi jättää pelkästään hankerahoituksen varaan, vaikka käytännössä tilanne saattaa näin olla resurssien niukkuuden vuoksi. S. 19: ”Suomessa tilapäisesti olevat romanit ja maahanmuuttajaromanit ovat muuta väestöä heikommassa työmarkkina-asemassa. Heidänkin työ- ja toimintakykyään tulee vahvistaa samankaltaisin keinoin kuin tilapäisesti maassa olevien turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien kohdalla. Tällöin kyseeseen tulee näiden kohderyhmien huomioiminen esimerkiksi ESR- hankkeissa.” => Harkittavaksi lisäys: ”Nämä henkilöt voivat kohdata moninkertaisesti syrjintää ja muita ongelmia työmarkkinoilla: romaneina, maahanmuuttajina ja mahdollisesti sukupuolen tai muun syyn perusteella.”
      • Lahden kaupunki, konsernipalvelut
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Romanipoliittisen ohjelman toimintaa ohjaavat periaatteet ovat hyvät ja kannatettavat. Ohjelman seuranta ja indikaattorit toimivat osittain. Romaniväestön osalta tietojen saaminen esim. kouluterveyskyselystä edellyttää tarkkaa taustamuuttujien keräämistä. Toimenpiteitä on runsaasti, ja ne antavat pohjaa alueelliselle ja paikalliselle työlle. Ohjelmassa on vähäiselle huomiolle jäänyt uusi maakunta ja sote- valmistelu. Romaniasioiden koordinointi ja alueellinen tuki olisi järkevä rakentaa maakunta tasolle, jossa keskeiset toimijat ovat silloin kun tarvitaan erityistoimenpiteitä ja positiivista erityiskohtelua. Kunnissa on peruspalvelut yhteneväiset kaikille ja niissä huomioidaan tarvittavat erityispiirteet koulutuksessa, työllisyydessä ja asumisessa. Asumisen osalta ei tarvita erityisiä toimenpiteitä. Muuttuvassa toimintaympäristössä tulee huolehtia myös erityistä apua ja tukea tarvitsevista väestöryhmistä. Tämä koskee myös muita erityisryhmiä kunnassa ja maakunnassa. Perusopetuspalvelut: Luonnos romanipoliittiseksi ohjelmaksi on hyvä ja kattava. Osallistamisen ja aktivoimisen nostaminen keskeiseksi tavoitteeksi on hyvä asia ja tätä päivää. Myös romanikielen aseman esille tuominen yhtenä kotimaisena kielenä on edelleen tärkeää, puitteet kielen säilyttämiselle on nykyisin valtionavustuksin ja Saamelaiskäräjien yhteistyöllä olemassa. Aikuisten kielipesätoimintaa pitäisi miettiä uudestaan. Myös aikuisten perusopetuksen uudistus auttaa vähiten koulutettujen osallisuutta yhteiskuntaan ja tukee osaltaan myös koulun opetus ja kasvatus tehtävää. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ottavat eri kieli- ja kulttuuriryhmien oikeuden hyvin huomioon. Opetuksen ja romanikielen vahvistamiseksi luonnoksessa on paljon hyviä toimenpide-ehdotuksia. Keskeisimmät romanien työllistymisen esteet ovat vähäinen ammattikoulutus ja työkokemuksen puute - siis pitkälti samat tekijät kuin muillakin työtä hakevilla. Lisäksi on todettava, että tosiasiallinen yhdenvertaisuus työmarkkinoilla ei romanien kohdalla käytännössä toteudu. Työllisyys: Romanien koulutusta, työllistymistä ja osallisuutta tukeva toiminta sekä oman aktiivisuuden kautta että erilaisin tukitoimenpitein on kannatettavaa, mutta onnistumisen edellytys on se, että romaniväestö itse sitoutuu ja on vahvasti mukana heitä koskevien asioiden kehittämisessä. Työllisyyspalveluiden näkökulmasta voi todeta, että työhallinnon ja kaupungin yhteisesti rahoittama Romano Tseer-hanke on löytänyt keinoja muun muassa kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseen erityisesti romaninuorten osalta, mutta asiakasvolyymit hankkeessa ovat valitettavan vähäiset. Hanketoiminnalla on toki merkittävä roolinsa romanien työllisyyden edistämisessä, mutta erityisen tärkeänä voisi pitää romanien osallisuuden lisäämistä jo olemassa olevissa peruspalveluissa erillisten, määräaikaisten hankkeiden sijaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa, työpajoilla tai esim. nuorten Ohjaamo-toiminnassa romaneja on mukana varsin vähän. Aiemmin esim. työpajoille heitä hakeutui enemmän, mutta nykyisin asiakkaina on vuosittain vain yksittäisiä henkilöitä. Näissä palveluissa kuitenkin voitaisiin työhönvalmennuksen keinoin rakentaa asiakaslähtöisiä, yksilöllisesti räätälöityjä työllistymisratkaisuja samoin periaattein kuin kaikkien työnhakija-asiakkaiden kohdalla pyritään tekemään. Asiakas on aina itse oman työllistymisensä asiantuntija; kaupungin ja muiden työllisyydenhoidon toimijoiden rooli on toimia mahdollistajana. Palveluihin integroitumista voisi parantaa ainakin systemaattisempi ja kohdennetumpi viestintä, jota suunnataan niin työnhakija- kuin työnantaja-asiakkaillekin. Esimerkiksi TE-hallinnon ja kaupungin yhdessä antama palvelulupaus henkilökohtaisesta, työnhakijan ja työnantajan tarpeista lähtevästä työhönvalmennuksesta liitettynä vaikkapa oppisopimuskoulutukseen on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi työllistymisen kynnystä ylitettäessä. Ongelma –resurssien puutteen lisäksi - on siinä, ettei näistä palvelukäytännöistä välttämättä kovin laajasti tiedetä. Tässä yhteistyö kaupungin ja romanijärjestöjen kesken kyllä tuottanee jatkossakin onnistumisia. Nuorten kesätöissä olemme soveltaneet ns. positiivista erityiskohtelua ja järjestäneet kesätyömahdollisuuksia romaninuorille pitkälti juuri romaniyhdistysten kautta. Ensimmäisten työelämäkokemusten merkitys on suuri kenelle tahansa nuorelle ja siksi kesätöiden lisäksi lyhyiden työkeikkojen järjestäminen koululaisille ja opiskelijoille ympärivuotisesti on meillä parhaillaan selvittelyssä. Tässä haaste on sama; miten saavuttaa ne nuoret, jotka itse eivät aktiivisesti hakeudu toimintaan mukaan. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on monimutkainen haaste, eikä ole olemassa ns. tyypillistä työnhakijaa. Tämä on syytä muistaa kaikessa toiminnassa, sillä nykyiset, valtaosin melko kaavamaiset työllisyydenhoidon keinot eivät tähän haasteeseen riittävästi vastaa. Uusia räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan ja Lahden työllisyyspalvelut –toivottavasti tiiviisti yhdessä tulevan maakunnan kanssa - on jatkossakin mukana kehittämässä vaikuttavampia tapoja työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan näkökulmasta ohjelmalla ei ole merkittäviä kustannusvaikutuksia. Ulla Sepponen, erityisasiantuntija Lahden kaupunki
      • Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö STM:n lausuntopyyntö, diaarinumero STM093:00/2016 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto koskien romaniasiain neuvottelukunnan luonnosta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa aiheesta: Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto esittää lausuntonaan, että romanipoliittisen ohjelman luonnoksessa esiin tuotu romanien yhteiskunnallisen integraation vahvistaminen tulee aluehallintoviraston näkemyksen mukaan olla edelleen romanipoliittisen ohjelman tärkeä kokonaistavoite. Tavoitteen mukainen toiminta edellyttää jatkossakin yhteistyötä monialaisesti ja poikkihallinnollisesti sekä paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Luonnoksessa esitetyt toimet konkretisoivat monipuolisesti syrjäytymisen ja syrjäyttämisen ehkäisemistä ja estämistä romaniväestön näkökulmat ja muuttuva ympäristö työskentelyssä huomioiden. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Johtaja Leean Keituri Ylitarkastaja Lea Liukku
      • Kotimaisten kielten keskus
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Kotimaisten kielten keskus Lausunto romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi 2018–2022 Tekeillä oleva toinen romanipoliittinen ohjelma tähtää pitkälti samoihin tavoitteisiin kuin ensimmäinenkin. Ohjelman yleisenä päämääränä on edistää romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa ja sen toiminnan eri osa-alueilla. Päätavoitteeksi hahmotellaan se, että romanien kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteinen kehitys jatkuu. Tavoitteet ovat kannatettavia. Eri tahojen välinen yhteistyö on elinehto pienen kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi. Kotimaisten kielten keskus pitää merkittävänä asiana sitä, että ohjelma pyrkii ensimmäisen ohjelman tapaan saattamaan toimijoita yhteen ja luomaan toimijoiden välille synergiaa. Erityisen myönteisenä asiana pidämme sitä, että toimenpidesuositusten lomassa tuodaan esiin hyviä käytäntöjä tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelma sisältää 9 toimintalinjaa, jotka sisältävät kaikkiaan 159 toimenpide-ehdotusta. Toimenpide-ehdotuksia on paljon. Ne ovat keskenään erimitallisia ja osa niistä on vaikeasti seurattavia. Kullekin toimenpide-ehdotukselle on nimetty vastuutaho, mikä on hyvä asia. Vastuutahojen määrä vaihtelee, ja verraten usein toimenpide-ehdotuksen toteuttavia tahoja on useita. Niissä tapauksissa, joissa toimijoita on useita, vastuunjaon konkretisoimiseksi on syytä ilmaista päävastuutaho. Tämä selkiyttää työnjakoa ja helpottaa toimenpiteen seurantaa. Ohjelman luku 3.4.1 käsittelee romanikielen vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpide-ehdotuksen 55 (Järjestetään vuosittain kielikoulutusta ja kielipoliittisia kysymyksiä käsitteleviä tilaisuuksia yhteistyössä romaniväestön, eri sidosryhmien ja muiden vähemmistökielten edustajien kanssa) yhtenä vastuutahona on Kotimaisten kielten keskuksen romanikielen lautakunta (vastuutahot: OKM, OM, Ronk, Kotuksen romanikielen lautakunta). Tämäntyyppisissä toimenpide-ehdotuksissa on erityisen tärkeää määrittää päävastuutaho ja muidenkin rooli mahdollisten kustannusten varalta. Romanikielen lautakunta on osallistunut tilaisuuksien sisällön suunnitteluun aktiivisesti, mitä on syytä jatkaa. Lautakunta on yhtenä vastuutahona (Kotuksen romanikielen lautakunta, Ronk, Helsingin yliopisto) myös toimenpide-ehdotuksessa 57 (Osallistutaan romanikielen asemaa edistävien kansainvälisten yhteistyöverkostojen raportointeihin ja toimintaan esimerkiksi alueellisten ja vähemmistökielten asiantuntijakomitean työhön). Lautakunta ja sen yksittäiset jäsenet ovat osallistuneet kansainvälisiin romanikieltä koskeviin raportointeihin. Lautakunnalla voi olla merkittävä rooli Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjan raportoinnin yhteydessä. Toimenpiteen 65 (Tuotetaan romanikielen opetuksen tarpeisiin erilaisia ja eri kielitaitotasoja vastaavia op-pimateriaaleja huomioiden erityisesti digitaalisten materiaalien, kielenoppimispelien, -äänitteiden ja videomateriaalien tarve) yhtenä vastuutahona on mainittu Kotimaisten kielten keskus eli Kotus (vastuutahot: Opetushallitus, Kotus, romanijärjestöt, kustantajat). Oppimateriaalin julkaiseminen on julkishallinnossa lähinnä Opetushallituksen tehtäviä. Kotimaisten kielten keskus ei julkaise oppimateriaaleja, ja sen nimen mainitsemisesta tässä kohdassa on paikallaan pidättäytyä. Romanikielen lautakunnan ydintehtävänä on antaa romanikielen käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia (Laki Kotimaisten kielten keskuksesta, 4 §). Kotimaisten kielten keskus pitää myönteisenä sitä, että lautakunnan asema ja tehtävät nostetaan esiin romanipoliittisessa ohjelmassa (toimenpide-ehdotus 54). Romanikielen säilymisen kannalta on tärkeää, että romaniasiain neuvottelukunta ja Kotimaisten kielten keskuksen romanikielen lautakunta jatkavat yhteistyötä.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        30.1.2018
        • Romaniasiain neuvottelukunnan luonnos Romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Tilastokeskus kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon ohjelmaluonnoksesta ja esittää lausunnossaan seuraavaa. Ohjelmaluonnoksen esipuheessa sivulla 5. esitetään, että ”Romaniväestön olosuhteiden kehittämistoimenpiteiden pohjaksi tarvitaan parannuksia myös olemassa olevaan tietopohjaan”. Itse ohjelmassa ei Tilastokeskukselta edellytetä toimenpiteitä tietopohjan laajentamiseksi, mutta Tilastokeskus toteaa tietopohjan laajentamiseen tilastotietojen avulla liittyvän edelleen samat vaikeudet jotka Tilastokeskus nosti esiin jo lausunnossaan ensimmäisen Romanipoliittisen ohjelman osalta 13.1.2010 (TK-1515-09). Aiemmassa lausunnossaan Tilastokeskus totesi, että Suomen Romaniväestö muodostaa kielellisen ja kulttuurisen vähemmistön, jonka jäsenten yksiselitteinen määrittely ja identifiointi tilastointia varten on vaikeaa. Valtaosa maamme virallisesta tilastosta rakentuu viranomaisten ylläpitämien hallinnollisten rekistereiden varaan. Kattavan tilastotiedon tuottaminen romaneista edellyttäisi etnisen taustatiedon sisällyttämistä hallinnollisiin rekistereihin. Etnisen taustatiedon lisäämistä rekistereihin on pidetty ongelmallisena tiedon arkaluonteisuuden vuoksi. Romaniväestön pienuudesta johtuen erillisiä romaniväestöä koskevia selvityksiä olisi vaikea sisällyttää myöskään edustavaan otantaan perustuviin yleisiin tilastotiedonkeruisiin.
      • SAK ry, Työehdot osasto
        Päivitetty:
        29.1.2018
        • Romanipoliittisen ohjelman laatiminen on kannatettavaa. On hyvä, että vähemmistöjen asemaa pyritään parantamaan ja estämään syrjintää suunnitelmallisesti. Luonnos on kuitenkin varsin yleisluontoinen. Konkreettisia toimenpiteitä on vähän. Myös muiden tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä on syytä hahmotella, vaikka tällaisten poliittisten ohjelmien kohteina ja täytäntöönpanijoina voi olla vain valtio. Lisäksi on syytä hahmotella toimia, joilla edistetään eri tahojen välistä keskinäistä yhteistyötä. Esimerkkinä tästä on romanien työllistyminen. Työ- ja elinkeinoministeriön pitää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa miettiä konkreettisia keinoja romanien työllistymisen edistämiseksi, jotta voitaisiin selvittää työllistymisen esteitä laajasti ja esittää niihin konkreettisia täsmätoimia. Romanit on otettava huomioon myös osatyökykyisten niin sanotussa OTE-hankkeessa. Ohjelmaluonnoksessa on hyvin kuvattu romanien osallistumista koulutukseen ja osallistumisen haasteita. Työllistymisen esteenä on usein puutteellinen koulutus yhdistettynä muihin seikkoihin. SAK on esittänyt lukuisia toimenpiteitä, joilla koulutuksessa aliedustetut ryhmät pääsisivät paremmin kehittämään osaamistaan ja suorittamaan esimerkiksi ammatillisen tutkinnon. Esimerkiksi oppivelvollisuuden ulottaminen 18 vuoteen palvelee tätä tarkoitusta. Muutos tarvitsee tuekseen myös kohdennettuja ohjaus- ja neuvontapalveluja, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa romaniasioiden asiantuntemus pitää nostaa vahvasti esille. Aikuisten puolella esimerkiksi tutkinnon osien suorittaminen oppisopimuksella voisi olla monelle romanille helppo ja konkreettinen keino lisätä osaamista ja työllistyä. Luonnoksessa mainitaan myös syrjintä rekrytoinnissa. Asialle ei kuitenkaan esitetä tehtäväksi mitään. Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti vuonna 2012 sellaisten työnhakijoiden työhaastatteluun pääsemistä, joilla oli venäläiseltä kuulostava nimi . Tutkimuksessa ilmeni, että päästäkseen työpaikkahaastatteluun tällaisen työnhakijan piti lähettää kaksi kertaa enemmän hakemuksia kuin sellaisen hakijan, jolla oli suomalaiselta kuulostava nimi. Vastaavia ongelmia on romaneilla. On syytä miettiä keinoja ja saada myös työnantajat sitoutumaan toimiin, joilla syrjintää rekrytoinnissa vähennetään. Jos syrjintä rekrytoinnissa ei vähene, romanipoliittiseen ohjelmaan on aivan turha ottaa toimenpiteitä esimerkiksi nuorille romaneilla kohdistettavista kesätyön tiedotuskampanjoista. Luonnoksessa esitetään hyvänä käytäntönä, että romanivaatetuksen käyttö pitää olla työssä sallittua, jos sen kieltämiselle ei ole perusteltua syytä. Tällainen lakiin perustuva säännös on syytä yksilöidä. Jos oikeusohje halutaan kirjata, on syytä tarkentaa, mitkä ovat objektiivisesti perusteltuja syitä, jolloin romanivaatetuksen käyttö ei ole sallittua. Perusteltuna syynä voidaan lähtökohtaisesti pitää vain työsuojelullisia syitä. Esimerkiksi se, että asiakkaat eivät halua asioida romanin kanssa, ei ole syy kieltää romanivaatetusta. Ohjelmassa ei ole tarkemmin otettu kantaa romanien oikeuksien toteutumiseen. SAK:n mielestä on tarpeellista kehittää erilaisia matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. Myös kollektiivista kanneoikeutta on syytä kehittää. Romanijärjestöillä tulee olla itsenäinen kanneoikeus, jolla puuttua epätasa-arvoiseen ja syrjivään kohteluun. Vähemmistöjen aseman parantamiseen tarvitaan myös taloudellista panostusta ja ohjelman toteuttajat. Ohjelman toimeenpanemiseen on varattava riittävä rahoitus ja henkilöstö.
      • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Työllisyys-, työvoiman kehittäminen ja kotouttaminen -yksikkö
        Päivitetty:
        29.1.2018
        • Viite: Lausuntopyyntö 21.12.2018 "Luonnos valtakunnalliseksi romanipoliittiseksi ohjelmaksi (STM/4134/2016) Asia: Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Romanipoliittisen ohjelman tavoitteiden ja vision saavuttamisessa keskeisiksi toimintalinjoiksi on nostettu koulutukseen osallistumisen vahvistaminen sekä ammatillisen osaamisen, työllisyyden, yrittäjyyden ja työmarkkinoille integroitumisen edistäminen. Uudenmaan ELY-keskus pitää kyseisiä teemoja erittäin tärkeinä myös työ- ja elinkeinohallinnon näkökulmasta. Työelämässä tarvitaan vahvaa ammatillista osaamista, reagoimista elinikäisen oppimisen kautta. Enää ammatillinen tutkintokaan ei välttämättä riitä vaan osaamisen tulee olla sellaista että se vastaa muuttuneiden työmarkkinoiden tarpeeseen. Romaniväestön alhainen koulutustaso asettaa oman haasteensa työllistymiselle. Toimintalinja 2 teksti peräänkuuluttaa TE-toimiston tuki- ja ohjauspalvelujen tehostamista, räätälöityjä työllistymissuunnitelmia sekä työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Uudenmaan TE-toimiston palveluissa lähtökohtana pidetään kaikkien asiakasryhmien osalta asiakkaan palvelutarvetta. Suuri osa palveluista toteutetaan ostopalveluina ja nopeamman työllistymisen tukemiseksi on käynnistetty myös erilaisia tulosperusteisia hankintoja, joissa ensisijaisena tavoitteena on asiakkaan kokoaikainen työsuhde. Aikuisten romanien osaamistason nostamisessa erilaisten koulutusmuotojen ja mallien hyödyntäminen on tärkeää. Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella mahdollistaa laajat vaihtoehdot mikäli sopiva tutkinto on tiedossa. Ammatillisen koulutuksen laskeva rahoituskehys saattaa kuitenkin vaikeuttaa koulutukseen pääsyä. Oppisopimuskoulutuspaikat eivät kuitenkaan enää ole kiintiöityjä, joten mahdollisuudet sillä puolella kasvavat. Työsuhteessa toteutettava oppisopimuskoulutus todennäköisesti myös madaltaa kynnystä saada pidempiaikainen työsuhde. Nuorisotakuun myötä eri puolille Suomea on perustettu matalan kynnyksen palvelumallilla toimivia Ohjaamoja, joista nuoret saavat apua ja tietoa oman elämänsä hallintaan olipa sitten kysymys työstä, koulutuksesta, asumisesta tai muusta vastaavasta. Myös romaninuoret tulee saattaa näiden palvelujen piiriin. Romaneihin kohdistuva kielteinen asenne ja syrjintä työmarkkinoilla johtavat usein työelämän ulkopuolelle jäämiseen, joka yhteiskunnan kannalta ei ole kannatettavaa. Uudenmaan ELY-keskus Työllisyys, työvoiman kehittäminen ja kotouttaminen yksikkö Anna Viitanen yksikön päällikkö
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        29.1.2018
        • Romanipoliittisen ohjelman luonnoksessa on 159 toimenpidettä, joihin jokaiseen on merkitty vastuutaho erikseen. Maahanmuuttovirastoa ei ole merkitty vastuutahoksi yhteenkään toimenpiteeseen. Romaniasiain neuvottelukunnan ja romanien integraatiota tukevan romanipoliittisen ohjelman tehtävänä on seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä sekä edistää romanien tasa-arvoa. Valmisteilla oleva romanipoliittinen ohjelma sisältää aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten, kielellisten, kulttuurillisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi. Lisäksi ohjelma tukee romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista. Maahanmuuttovirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Maahanmuuttovirasto pitää romanipoliittisen ohjelman tavoitteita hyvänä ja katsoo valmisteilla olevan ohjelman tukevan asetettuja tavoitteita. Maahanmuuttovirastolla ei ole asiasta muuta lausuttavaa.
      • Eksote, Etelä-Karjala sosiaali- ja terveyspiiri/Aikuisten psykososiaaliset palvelut/Palveluesimies Merja Heino-Kukkurainen ja palvelupäällikkö Heikki Hirvonen, Hirvonen Heikki
        Päivitetty:
        29.1.2018
        • Ohjelmaluonnos on tervetullut päivitys romaniväestön osallisuuden ja yhdenvertaisuuden esille nostamiseen. Merkittävää on yhdenvertaisuusnäkökulman merkityksen korostaminen ja se että yhdenvertainen kohtelu edellyttää joskus myös positiivista diskriminaatiota. Ohjelma on kattava ja eri elämänalueet huomioon ottava sekä konkreettinen. Kappale 3.3.1 käsittelee konkreettisesti hyvinvoinnin edellytysten parantamista sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Kuten ohjelmassa todetaan, toimenpiteiden valtavirtaistaminen on periaatteena rakentavan vuorovaikutuksen syntymiselle. ….. Romanien asiat tulee sitoa osaksi muita palveluita niin että erityistarpeet tulevat huomioiduksi, mutta ei erottaviksi asioiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäjiltä ja tarjoajilta se edellyttää romaniväestön mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen, sekä luontevan vuorovaikutuksen luomiseen eri paikkakunnilla. Tarvitaan dialogia tiedon saamiseksi mahdollisista paikallisista ongelmakohdista ja niiden korjaamisesta. Tärkeää on myös jatkaa LAPE-kärkihankkeessa kehitettyjä asioita myös romaniväestön tarpeet huomioiden. Soterakenteiden tulevissa muutoksissa myös romaniväestöön liittyvät asiat tulee ottaa huomioon ja ennakoida. Ohjelmassa mainitaan Keski-Suomen merkittävä osuus romaniasioiden asiantuntijuuden pilottialueena. Valtakunnallinen romaniasioiden osaamiskeskus on kannatettava asia esimerkiksi saman tyyppisellä nettiä hyväksi käyttävällä rakenteella kuin kotouttamisen osaamiskeskus. Ohjelmaluonnoksessa esitetään otettavaksi toimenpiteenä käyttöön Jyväskylän mallin mukainen sosiaaliohjauksen palvelu. Mallista voidaan ottaa opiksi mutta ottaa muualla huomioon paikkakuntakohtaiset toimintaympäristöt ja palvelurakenteet. Ohjelman toimenpiteiden toteuttamisessa tärkeää on turvata resurssit toimenpiteiden toteuttamiseksi. Useat toimenpiteet eivät kuitenkaan välttämättä vaadi isoja muutoksia ja paljon resurssia. Esimerkiksi matalalla kynnyksellä voidaan järjestää vuosittain yhteisiä neuvotteluita, joilta ei edellytettäisi ”seminaarimaisia” mittasuhteita. Ensiarvoisen tärkeää on että palveluita on tarjolla yhdenvertaisesti vailla syrjintää.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        26.1.2018
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt liikenne- ja viestintäministeriötä lausumaan Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta valtakunnalliseksi romanipoliittiseksi ohjelmaksi (ROMPO2) vuosille 2018–2022. Liikenne- ja viestintäministeriötä on pyydetty kiinnittämään huomiota erityisesti toimenpide-ehdotuksiin, toimintalinjojen toimenpiteiden prioriteettijärjestykseen, vastuutahojen mahdollisuuksiin toteuttaa esitetyt toimenpiteet ja niiden toiminnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, toimeenpanoa ohjaavien periaatteiden määrittelyyn, ohjelmalle suunniteltuun seurantaan ja antamaan ohjelmaa koskevia yleishuomioita. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua mahdolliset kantansa. Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole huomioita asiasta.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Päivitetty:
        26.1.2018
        • PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY:N LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTAKUNNALLISEKSI ROMANIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI VUOSILLE 2018–2022 Sosiaali- ja terveysministeriön vuosille 2017–2019 asettama valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta sai tehtäväkseen valmistella uuden romanipoliittisen ohjelman (ROMP02). ”Ohjelman visio on, että romanipolitiikan ja romanien integraatiota tukevien käytännön toimenpiteiden tavoitetaso pidetään Suomessa edelleen korkeana ja Suomi säilyttää Euroopassa edelläkävijäasemansa yhtenä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden mallimaana. Ohjelman päätavoite on tukea romanien myönteisesti jatkunutta yhteiskunnallista integraatiota sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien myönteistä kehitystä. Suomen nykyinen lainsäädäntö ja kattava palvelujärjestelmä luovat pääosin hyvän pohjan romaniväestön yhdenvertaisuuden edistämiselle. Ohjelman valtavirtaistetuilla ja erikseen romaniväestölle kohdennetuilla toimenpiteillä luodaan jatkoedellytykset romanien ihmisoikeuksien ja sosioekonomisen aseman huomattavalle parantumiselle. Tämän tulee tapahtua romaniväestön omaa aktiivisuustasoa, osallisuutta ja vaikuttamismahdolli-suuksia lisäämällä sekä romanikieltä, -kulttuuria ja identiteettiä kunnioittaen ja vahvistaen.” Ohjelmassa on 9 laajoista asiakokonaisuuksista muodostuvaa toimintalinjaa, joissa jokaisessa on lukuisia painopisteitä sekä yhteensä 159 toimenpide-ehdotusta. Jotta ohjelma tuottaa vision mukaisia tuloksia Suomen romaniväestön ja muun väestön välisen eriarvoisuuden sekä sosiaalisten ja taloudellisten erojen kaventumisessa, tarvitaan vahvaa priorisointia ja vastuutahojen välistä tiivistä yhteistyötä yhdessä romaniyhteisön kanssa. Ilmeisen selvää on, että koulutus, työllistyminen ja asuminen ovat avainasemassa elinolojen parantamisessa aivan kuten muillakin väestön osilla. Emme ota kantaa tärkeysjärjestykseen yksityiskohtaisemmin. Monet toimenpide-ehdotukset sisältävät tiedon tuottamista ja jakamista, ohjausta ja neuvontaa sekä toimintamallien kehittämistä. Käytännön työn onnistumisessa paikalliset toimijat ovat tärkeässä asemassa (esim. kunnat, maakunnat, seurakunnat ja romanijärjestöt). Ammattiliittojen rooli tunnistetaan lähinnä työsyrjintään liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisussa. Ammattiliitoilla voisi niin haluttaessa olla rooli esim. valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunnan ja alueellisten neuvottelukuntien toiminnassa (vrt. jäsenyys on mm. Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa, mutta RONKissa ei ole.) Ammattiliitot ovat työelämä-suhteissa keskeinen toimija ja asenneilmastoon vaikuttaja. Puheenjohtaja Niko Simola Neuvottelujohtaja Harri Sirén
      • Yleisradio Oy
        Päivitetty:
        26.1.2018
        • Yleisradio kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa romanipoliittisesta ohjelmasta vuosille 2018-2022. (ROMP02) Ohjelma on kattava ja sisältää useita mediaa ja erityisesti Yleisradiota koskevia toimenpide-ehdotuksia romanien kielen, kulttuurin ja integraation vahvistamiseksi. Yleisradio yhtyy näkemykseen siitä, että medialla on tärkeä ja vastuullinen rooli monipuolisen ja stereotypioita purkavan romanikuvan rakentamisessa sekä eri väestöryhmien keskinaisen vuoropuhelun edistäjänä. Yleisradio tukee yhteiskunnan moniarvoisuutta ja vähemmistökielten asemaa laissa määriteltyjen tehtävien nojalla. Yle tuottaa palveluja suomen ja ruotsin lisäksi muun muassa saamen, romanin ja viittomakielen sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielillä (Laki Yleisradio Oy:stä, 7 §). Lisäksi Yleisradio painottaa strategiassaan yhteiskunnan moninaisuutta ja sitä tukevia sisältöjä muun muassa seuraavasti: • Yle vahvistaa läsnäoloaan suomalaisten keskellä ja tuo esille erilaisten ihmisten, yhteisöjen ja kieliryhmien arkea, josta he tunnistavat itsensä, omat kokemuksensa ja elämänpiirinsä. Yleisradio kehittää vähemmistöille suunnattuja sisältöjä ja palveluja osana monipuolista kokonaistarjontaansa edellä mainittujen linjausten mukaisesti. Tavoitteena on myös lisätä vähemmistö- ja erityisryhmien edustajien näkyvyyttä Yleisradio n muissa sisällöissä esimerkiksi haastateltavina, asiantuntijoina tai tekijöinä niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Romanipoliittisen ohjelman luvuissa 3.4 ja 3.7 esitetään toimenpiteitä, jotka linkittyvät toisiinsa ja joita voidaan tarkastella laajempina kokonaisuuksina. Yleisradiota koskien voidaan erottaa kolme teemaa: Romano Mirits -radio­ ohjelman kehittäminen romanikielen ja -kulttuurin vahvistajana, romanien nykyistä monipuolisempi näkyvyys sisällöissä sekä vuoropuhelu romaniyhteisön ja mediatoimijoiden välillä. Yleisradio esittää lausuntonaan ohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä seuraavaa: • Romano Mirits - ohjelma jatkaa viikoittaisena romanikieltä ja -kulttuuria sekä ajankohtaisia aiheita käsittelevänä pääpalveluna. Yleisradio kehittää ohjelman sisältöä yhteistyössä ohjelman tekijöiden ja kohdeyleisön kanssa. • Yleisradio selvittää mahdollisuuksia lisätä romanikielistä ja romaneille suunnattua palvelua verkossa, esimerkiksi Yle Areenassa tai verkkosivustolla. Erityisenä kohderyhmänä tarkastelussa ovat romaninuoret. • Yleisradion ohjelmistosuunnittelussa huomioidaan toimintakaudella 2018-2022 sellaiset ns. suurelle yleisölle suunnatut kulttuuri- tai asiaohjelmat, joissa romanien historiaa, kulttuuria ja ajankohtaisia arjen ilmiöitä voidaan tuoda esille. • Yleisradio kartoittaa mahdollisuudet romaniaiheisten sisältöjen ohjelmavaihtoon muiden pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden kanssa ( Pohjoisvision puitteissa). Yleisradio kuulee eri sidosryhmien palautetta ja kehittämisideoita saannollisesti vuosittain ja on valmis jatkamaan vuoropuhelua ja tietojenvaihtoa romanipoliittisessa ohjelmassa esiin nostetuista aiheista. Yleisradio Oy Ismo Silvo julkaisujohtaja
      • Vihreä liitto rp., vs. puoluesihteeri Kaisa Hernberg
        Päivitetty:
        25.1.2018
        • Vihreä liitto rp. kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa: Romaniasian neuvottelukunnan luonnos Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) sisältää monia tarpeellisia ja konkreettisia toimenpiteitä romanien aseman ja oikeuksien edistämiseksi. Ohjelmaluonnos on edeltäjäänsä kokonaisvaltaisempi, minkä takia se voi paremmin tukea romanien hyvinvointia elämän eri osa-alueilla. Ohjelman erityisenä vahvuutena on sen antama huomio haavoittuvassa asemassa oleviin romaneihin kuten maahanmuuttajiin ja naisiin. Lisäksi ohjelma korostaa oleellisesti romanien osallisuuden merkitystä romanien oikeuksien toteutumisen kannalta. Vihreä liitto kuitenkin ilmaisee huolensa perus- ja ihmisoikeuksien näkymättömyydestä ohjelmassa. Perus- ja ihmisoikeuksien pitäisi olla keskeisimpiä ohjelman keinoja ja toimeenpanoa ohjaavia periaatteita, mutta nyt ne on mainittu ohimennen 8. periaatteessa. Perus- ja ihmisoikeudet muodostavat oleellisen pohjan romanien yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ohjelma sisältää 159 toimenpide-ehdotusta, jolla pyritään edistämään romanien yhdenvertaisuutta. Vihreä liitto toivoo toimenpide-ehdotuksiin konkreettisempaa ja täsmällisempää kielenkäyttöä, sillä tällä hetkellä monissa ehdotuksissa ei määritellä tarkoin, millä tavoin toimenpide toteutetaan tai miten tavoite saavutetaan. Vihreä liitto vaatii, että ohjelman toteuttamiseen allokoidaan riittävät resurssit. Ohjelmassa huomautetaan, että toimenpiteiden toteutuminen riippuu poliittisesta tahdosta, mikä heikentää luonnoksen kunnianhimoisuutta. Lausuma vesittää hallitusten velvollisuutta panna ohjelma käytäntöön. Vihreä liitto vaatii, että nykyinen ja seuraava hallitus sitoutuvat ohjelmaan ja toteuttavat ehdotetut toimenpiteet. Vihreä liitto esittää yksityiskohtaisimmissa perusteluissa muutamia esimerkkejä toimenpiteistä, jotka nykyisessä muodossaan ovat väljiä. Vihreä liitto kiittää, että useisiin toimenpide-ehdotuksiin on liitetty seurantakohteet ja ohjelmaan sisältyy avainindikaattoreita, joiden avulla voidaan seurata ohjelman toimeenpanoa, mutta muistuttaa, että on ensiarvoisen tärkeää, että ohjelman toteuttamiselle varataan riittävät resurssit. Vihreä liitto kommentoi yksityiskohtaisemmin seuraavia osioita: 3.1.2. Perusopetus Osiossa ei ole mainintaa koulukiusaamisesta, joka kohdistuu erityisesti romaneihin. Kiusaamisella on negatiivinen vaikutus koulumenestykseen, mikä usein johtaa koulun keskenjättämiseen. Romanilapsiin kohdistuva kiusaaminen vähentää koulumotivaatiota ja lisää poissaoloja. Vihreä liitto suosittelee, että luvussa huomioidaan kiusaamisen vaikutus romanien koulumenestykseen ja suosittelee toimenpidettä kiusaamisen ehkäisemiin. Peruskoulun opinto-ohjauksessa on varmistettava, etteivät opinto-ohjaajien ennakkoluulot ohjaa romanien jatkokoulutusmahdollisuuksia. Tämän vuoksi Vihreä liitto suosittelee, että toimenpide 10 sisältää koulutuksen opinto-ohjaajille yhdenvertaisuudesta ja opiskelijoiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Lisäksi Vihreä liitto ehdottaa toimenpide 12 yksityiskohtaisempaa perustelua, kuinka romanilasten ja -nuorten edustuksellisuutta vahvistetaan osallisuustoiminnassa. 3.1.3. Lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö Osiossa ei ole pohdittu tarpeeksi syvällisesti syitä romanien vähäiseen osallistumiseen lukiokoulutukseen. Lisäksi luvussa ei avata romanien tilannetta korkeakouluissa. Vihreä liitto ehdottaa, että toimenpide 15 avataan millä tavoin opettajien perus- ja täydennyskoulutuksenjärjestäjiä kannustetaan sisällyttämään tietoa romanikulttuurista. 3.5. Romaniväestön syrjinnän torjunta sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen Vihreä liitto arvostaa, että ohjelmassa kiinnitetään huomioita sukupuoleen ja moniperustaiseen syrjintään. Vihreä liitto toivoo, että toimenpide-ehdotus 89 toteutetaan yhdessä romanijärjestöjen kanssa. Tällä hetkellä vastuutahoina ovat pelkästään OM ja STM, mutta romanijärjestöillä pitää olla olennainen rooli tiedotuskampanjan sisällön tuottamiseen, vaikka vastuu ja koordinointi olisi julkisella hallinnolla.
      • Suomen Keskusta rp
        Päivitetty:
        25.1.2018
        • Pyydettynä lausuntona luonnoksesta romanipoliittiseksi ohjelmaksi Suomen Keskusta rp. esittää seuraavaa: Keskusta pitää romaniasiain neuvottelukunnan luonnosta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) informatiivisena ja toimenpide-ehdotuksia tarpeellisina. Ohjelma on suunnattu ensisijassa viranomaisille toimenpiteitä varten. Ohjelmaa voitaisiin kehittää siten, että vastuutahoiksi osoitettaisiin viranomaisten ja järjestöjen lisäksi kansalaiset, yritykset ja itse romaniväestö. Syrjintää ja vihapuhetta ei voida pelkällä viranomaistoiminnalla ratkaista. Jokaisen kansalaisen, yrityksen ja yhteisön toimintatavat ratkaisevat, miten me onnistumme parantaman romanien asemaa Suomessa ja Euroopan Unionissa. Romanien kokeman vihapuheen lisääntyminen on seikka, johon viranomaisten on puututtava kaikin keinoin. Syytekynnyksen tulee olla alhainen, jottei tällainen toiminta arkipäiväisty. Romanilasten osallistuminen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on lisääntynyt. Romanivanhempien luottamusta varhaiskasvatukseen lisää se, jos päiväkotien henkilöstössä on romanien kulttuuria ja kieltä tuntevia ihmisiä. Varhaiskasvatuksen tulee kasvattaa kaikkia lapsia ymmärtämään kulttuurien monimuotoisuus. Romanilasten ongelmana niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin on monesti osallistumisen epäsäännöllisyys. Lasten vanhemmat ovat vastuussa siitä, että lapset osallistuvat päiväkodin toimintaan ja koulunkäyntiin suunnitellun ohjelman mukaisesti. Romaninuoret hakeutuvat hyvin ammatilliseen koulutukseen. Sen sijaan lukiota kohtaan on ennakkoluuloja. Opinto-ohjaajien täydennyskoulutuksen lisäksi romanioppilaat tarvitsevat mentoritoimintaa, jossa he saavat erityistukea valitessaan omaa opintopolkuaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on huomioitava romanikulttuurin erityispiirteet mm. puhtauskäsitykset. Kulttuurisensitiivisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös romaniväestön tulisi omassa toiminnassaan noudattaa tasa-arvoisuuden ja syrjimättömyyden vaatimuksia. Romaninaisten asemaa tulee parantaa, sillä he kohtaavat esimerkiksi perinteisen asunsa käytön vuoksi miehiä enemmän syrjintää. Työelämän pukeutumisohjeiden pitää perustua objektiivisesti hyväksyttäviin seikkoihin kuten työturvallisuuteen. Asumisjärjestelyissä yhteiskunta ei voi millään tavoin tukea vanhentunutta väistämiskäytäntöä romanien keskinäisissä kiistoissa. Myöskään valtaväestön ennakkoluulot eivät saa rajoittaa romanien mahdollisuuksia asunnon saantiin ja asumiseen. Kulttuuriin liittyvin perustein ei voida hyväksyä tyttöjen ja naisten monesti alisteista asemaa perhe-elämässä. Keskusta pitää tärkeänä paikallisten ja maakunnallisten romaniasiain toimenpideohjelmien laatimista. Romanien omat näkemykset on otettava huomioon päätöksenteossa ja heidän osallistumistaan poliittiseen toimintaan on kannustettava. Tätä Keskusta on valmis omassa toiminnassaan yhä kehittämään. On hyvä, että ohjelmaluonnoksessa on otettu kantaa myös Suomessa tilapäisesti liikkuvien tai pitkäkestoisesti asuvien ulkomaalaisten romanien tarpeisiin. Euroopan unionin jäsenmaita on nykyistä tehokkaammin velvoitettava toimenpiteisiin romaniväestön sosiaalisen ja sivistyksellisen aseman parantamiseksi.
      • Majaoja-säätiö
        Päivitetty:
        25.1.2018
        • Majaoja-säätiöltä on pyydetty lausuntoa romanipoliittiseen ohjelmaan vuosille 2018-2022. Tavoitteiden ja visioiden laaja-alaisuuden vuoksi säätiö ottaa kantaa vain kohtaan 3.4.2. Romanitaiteen ja -kulttuurin tukeminen. Säätiön mielestä kaikki toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia, mutta edellyttävät todella paljon aktiivisuutta myös romaniväestöltä. Tämä edellyttää riittävää resurssointia sekä valtiovallalta, romanijärjestöiltä että mahdollisesti myös eri kulttuurisäätiöiltä. Toimenpide-ehdotuksiin numero 74 ehdotetaan lisättäväksi romanikielisten televisiouutisten aloittaminen esimerkiksi viikottain romanikulttuurin näkyvyyden lisäämiseksi. Maija Ikonen Majaoja-säätiön hallituksen puheenjohtaja
      • Ulkoministeriö, Ulkoasiainministeriö (ihmisoikeuspolitiikan yksikkö) , Merisaari Rauno
        Päivitetty:
        25.1.2018
        • Ulkoministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valmisteilla olevaan valtioneuvoston Romanipoliittiseen ohjelmaan. Ulkoministeriö on tehnyt jo pitkään tiivistä yhteistyötä romaniasiain neuvottelukunnan, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden suomalaisviranomaisten ja romanijärjestöjen kanssa eurooppalaisen romanipolitiikan kehittämiseksi. Tämä lisää romanien mahdollisuutta vaikuttaa eurooppalaisten järjestöjen romanipolitiikkaan. Kotimainen ja kansainvälinen romanitoiminta tukevat mahdollisimman hyvin toisiaan. Ehdotamme tätä koskevan maininnan lisäämistä ohjelman johdanto-osiin (kappale 2). Hyvänä esimerkkinä on Eurooppalaisen romanipolitiikan käsikirja: Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi (2011), joka valmisteltiin osana edellistä romanipoliittista ohjelmaa . Sen lähtökohdat ja pääosa tavoitteista ovat edelleen ajankohtaisia. Linjauksen lähtökohtana on, että Suomen romanipolitiikka koostuu toisaalta ihmisoikeuslähtöisyydestä (perus- ja ihmisoikeudet tulee turvata myös romanien osalta, ihmisoikeussopimuksiin sisältyvät syrjimättömyysvelvoitteet koskevat myös romaneja) ja toisaalta toimista romanien taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Romanipolitiikan ihmisoikeuslähtöisyys on syytä mainita ohjelman johdantoteksteissä (kappale 2). Edellä olevaa täydentäen ehdotamme esipuhetekstin neljännen kappaleen loppuun lisättäväksi virkettä: ”Kansainvälinen ja eurooppalainen ihmisoikeusnormisto sekä sen täytäntöönpano ovat vahvistaneet myös romanien oikeuksia ja luoneet edellytyksiä syrjinnän vähentämiselle.” Ulkoministeriötä välittömimmin koskeva ohjelmaluonnoksen osa on kappale ”3.9. Toimintalinja 9: Kansainvälinen romanityö.” Ulkoministeriö pitää sen lähtökohtia hyvinä. Ulkoministeriö tukee luonnoksen linjausta, että romanijärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien tukeminen sekä romaninaisten aseman ja oikeuksien tukeminen ovat Suomen eurooppalaisen romanipolitiikan painopisteitä. Ehdotamme tavoitteiden esittämisjärjestyksen muuttamista osion luettelokohdassa: "Suomen eurooppalaisen romanipolitiikan painopisteitä ovat…." Mielestämme kohta: "Perus- ja ihmisoikeusnäkökulman vahvistaminen osana eurooppalaista romanipolitiikkaa" tulisi siirtää alakohdaksi 3 kuvaamaan paremmin erityisesti kohtia ”Eurooppalaisten järjestöjen romanipolitiikan ja romanien vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen” (siirretään kohdaksi 4) sekä ”Romaninaisten voimavaraistaminen ja omaehtoisen toiminnan tukeminen kaikilla tasoilla” (siirretään kohdaksi 5; sanan ”voimavaraistaminen” ehdotamme korvattavaksi sanalla: ”vaikutusmahdollisuudet”). Vastaavat muutokset tulee tehdä myös tätä seuraavien painopistealueiden järjestyksessä. Esitetty Suomen toimintalinja koostuu toisaalta Euroopan unionin romanitoiminnasta sekä toisaalta toiminnasta muissa eurooppalaisissa järjestöissä (Euroopan neuvosto, ETYJ) ja Suomen edustustojen kautta tapahtuvasta vaikuttamistoiminnasta maatasolla. Luonteeltaan ja suhteessaan suomalaiseen päätöksentekoon toisistaan poikkeavina EU-tason toiminta sekä muu eurooppalainen toiminta on hyvä erottaa tekstissä selkeästi toisistaan, vaikka Suomen tavoitteena tuleekin olla EU:ssa tapahtuvan ja muun eurooppalaisen romanitoiminnan yhdensuuntaisuus ja keskinäinen koordinaatio. Tämän esiin tuomiseksi ehdotamme kohtaan ”Painopiste 3: Eurooppalaisten järjestöjen romanipolitiikan ja romanien vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen” täsmennyksiä Euroopan neuvostoa sekä ETYJiä koskeviin kohtiin. Ehdotamme painopisteen johdantotekstin muotoilua kokonaisuudessaan seuraavalla tavalla: ”Suomen kansainvälinen romanipolitiikka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja täytäntöönpanoon sekä romanien taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseen. Kansainväliset sekä eurooppalaiset ihmisoikeussopimusten valvontaelimet sekä ihmisoikeuksien eri osa-alueita edistävät asiantuntijat ja asiantuntijaelimet seuraavat ja raportoivat myös Suomen osalta romanien oikeuksien toteutumisesta. Ulkoministeriö pitää tärkeänä että viranomaisten yhteistyöllä edistetään laadukasta raportointia em. toimijoille, näiden antamien suositusten huomioon ottamista sekä tiedottamista ro-maniväestön keskuudessa. Euroopan unionilla (EU), Euroopan neuvostolla (EN) sekä Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestöllä (ETYJ) on kullakin omat romanistrategiansa sekä niihin liittyvää hanketoimintaa. Tuloksellisempi romanipolitiikka edellyttää eurooppalaisten järjestöjen tiivistä yhteistyötä niiden omia vahvuuksia hyödyntäen. Suomi edistää tätä tavoitetta. EU:n puitekehys täydentää syrjimättömyyttä ja perusoikeuksia koskevia EU:n säädöksiä ja politiikkoja, ja että puitekehyksen pohjalta jäsenmaissa on laadittu omat kansalliset romanistrategiat, joiden täytäntöönpanoa Euroopan komissio arvioi. Vuoden 2016 joulukuussa annetuissa neuvoston päätelmissä (14294/16) romanien integraatioprosessin nopeuttamisesta vahvistettiin jäsenmaiden antamin sitoumuksin ja kehotettiin laatimaan EU:n puitekehystä koskeva väliarviointi. Suomi tukee jatkossakin komission jatkuvia ja aktiivisia toimia jäsenvaltioiden kansallisten romanistrategioiden seurannassa, tehokkaan toimeenpanon ja jäsenvaltioiden keskinäisen vuoropuhelun tukemisessa. EU tukee romanien integraatiota rahallisesti erityisesti rakennerahastojensa kautta. Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) kerää tutkimustietoa romanien asemasta ja oikeuksista ja tätä voidaan hyödyntää niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla. Euroopan neuvoston tehtävänä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistäminen. Suomi on korostanut sen romanipolitiikan oikeusperustaisuutta sekä romanijärjestöjen kansallisten ja kansainvälisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisen tärkeyttä. Suomi korostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja muun eurooppalaisen ihmisoikeussopimusjärjestelmän merkitystä romanien oikeuksien täytäntöönpanossa ja vahvistamisessa. Suomi on aktiivisesti mukana neuvoston asiantuntijakomitean (CAHROM) toiminnassa sekä hyödyntää rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) ja muiden asiantuntijaelinten huomioita ja suosituksia. Romanienväestön elinoloja ja vaikutusmahdollisuuksia kohentavan hanketoiminnan ohella on tärkeää, että neuvoston jäsenmaiden kesken sekä romanijärjestöjen kanssa käydään poliittista keskustelua romaneihin kohdistuvan syrjinnän ehkäisystä. Romanien oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet huomioidaan Suomen toimiessa Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajana marraskuusta 2018 toukokuuhun 2019. ETYJ:n demokratia- ja ihmisoikeustoimiston yhteydessä toimiva romaniyksikkö tuottaa tietoa ja koulutushankkeita romanipolitiikan tueksi ja Suomi tukee taloudellisesti sen asiantuntijaresursseja ja hankkeita. Suomi korostaa ETYJ:n romanitoimintojen oikeuslähtöisyyttä sekä romanijärjestöjen osallistu-mismahdollisuuksien lisäämistä.” Romanijärjestöille annettavaa tukea koskevan maininnan esitämme siirrettäväksi osaksi kohtaa 145 ja vastaavasti kohdan 159 poistoa. Lisäksi ministeriö toimittaa eräitä luonnoksen yksityiskohtia koskevat, lausuntonsa mukaiset muutosesityksensä erikseen ohjelman valmistelijoille.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        24.1.2018
        • Ihmisoikeusliiton lausunto Romaniasiain neuvottelukunnan luonnoksesta Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi (2018-2022) Ihmisoikeusliitto pitää uuden romanipoliittisen ohjelman laatimista erittäin tervetulleena. Kokonaisvaltainen, laajasti eri elämänalueita käsittelevä toimintaohjelma on tarpeen eri viranomaistahojen ja romanijärjestöjen toiminnan kehittämisessä. Toimeenpanoa ohjaavissa periaatteissa mainitaan yhtenä toimintakykyä edistävänä tekijänä romanijärjestöjen ja muiden kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö. Ihmisoikeusliitto on tehnyt aktiivista yhteistyötä romanijärjestöjen kanssa sekä romaneihin kohdistuvaa syrjintää vastaan (esim. #romaninuori) että laajemmin syrjintään puuttumiseen kannustavissa hankkeissa (Stop! Päätepysäkki syrjinnälle). Teemme jatkossakin yhteistyötä kaikkien romanien perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Ohjelman kantavina teemoina ovat osallisuus ja yhdenvertaisuus, ml. syrjinnän kielto. Nämä ovatkin keskeisiä oikeuksia. Sen sijaan perus- ja ihmisoikeudet laajasti ovat ohjelman perusteissa lähes näkymättömissä. Ne nostetaan esiin muutamissa yksityiskohtaisissa toimenpiteissä, mutta periaatteissa ne todetaan ainoastaan paikallistason viranomaisten työssä romanien aseman edistämiseksi (periaate 8). Perus- ja ihmisoikeudet ovat erityisen tärkeä pohja moniperustaiseen syrjintään tai romanien sisäisiin suhteisiin liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisessa. Nyt epäselvästi muotoiltu periaate 9 olisi syytä muotoilla uudestaan kaikkien ihmisoikeuksia korostavasta näkökulmasta. Tämä loisi vahvemman pohjan esimerkiksi toimenpide-ehdotuksille ihmisoikeuksien edistämiseksi taiteen keinoin (81) ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vahvistamiseksi romaniyhteisöissä (107) sekä toimille, joilla edistetään sisäistä syrjimättömyyttä asumispaikkavalinnassa (50). Koulutuksen saralla on tärkeää panostaa opetushenkilökunnan koulutukseen ja laadukkaisiin oppimateriaaleihin. Toimenpiteissä näistä mainitaan, mutta keskeistä on myös koulutuksen ja materiaalien sisältö. Valitettavasti nykyisissä oppimateriaaleissa on esimerkkejä, joissa materiaali vahvistaa romanivähemmistöstä esiintyviä stereotypioita ja uusintaa syrjiviä käytäntöjä. Toimenpiteisiin olisi syytä sisällyttää myös koulutuksen ja oppimateriaalin kehittämistä. Aikaisemman romanipoliittisen ohjelman osio turvattomuuden vähentämisestä on poistettu uudesta ohjelmasta. Ihmisoikeusliiton saamien yhteydenottojen perusteella kontakteissa turvallisuusalan toimijoiden kanssa esiintyy edelleen syrjintää. Sekä turvallisuusviranomaiset että alan yksityiset toimijat ovat niin keskeisessä roolissa ihmisoikeuksien toteutumisessa, että ohjelmassa olisi tarvetta etnisen profiloinnin ehkäisyn (96) lisäksi laadukkaille koulutuksille ja materiaaleille sekä toimenpiteille, joiden tavoitteena on nostaa romanien määrää turvallisuusviranomaisten ja yksityisten turvallisuusalan toimijoiden palveluksessa. Kaari Mattila Matti Jutila Pääsihteeri Ihmisoikeuksien asiantuntija
      • Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupungin romanityöryhmästä: Ritva Anttonen, palvelujohtaja Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, lehtori Margaret Tuomi, Jyväskylän yliopisto, Siltana huomiseen toiminta, Jyväskylän romaninuoret JyväsRoma ry. Samuel Florin ja Tenho Roth, Anttonen Ritva
        Päivitetty:
        22.1.2018
        • YLEISHUOMIOITA: ROMPO2 on selkeä ja tavoitteellinen ohjelma jossa on myös tarkkaan määritelty vastuutahot ja tuotu esiin hyviä käytänteitä toteuttamisen tueksi. Ohjelman toimenpiteet ovat hyvin konkreettisia ja siksi toteuttamiskelpoisia. Toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavat ne määrärahat tulee tällä ohjelmakaudella varmistaa valtion talousarvioon, jotta onnistuisimme vielä paremmin kuin edellisellä ohjelmakaudella. Eri toimintalinjojen toimenpiteiksi on ehdotettu romanien erityistarpeista ja kulttuurista tiedottamista ja myös näiden aiheiden liittämistä eri palveluiden tuottajien henkilöstöjen kouluttamiseen. Oikean tiedon saaminen parantaa sekä palvelun tuottajien, että romaniväestön kykyä toimia palveluverkostossa. Samuel Florin, Tenho Roth (Siltana huomiseen toiminta, STEA, Jyväskylän romaninuoret JyväsRoma ry.): Toimintalinjat kirjattu auki hyvin ja selkeästi, mutta olisi hyvä saada selkeämpi yksinkertainen tiivistelmä esim. koostettuna A4:n kokoon kuvien ja lyhyiden tekstien kera niin kuin SOTE-mallista on tehty. NOSTOJA TOIMENPITEISTÄ Toimintalinja 1 Varhaiskasvatus: 4. Opetushallituksen selvitys ja sen toimeenpano tuo kaikille kunnille mahdollisuuden edistää romaniväestön yhteiskuntaan integroitumisen pohjaa jo varhaislapsuudesta alkaen. Perusopetus: 7. Koulu- ja kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin sisältyvät romaneja koskevat kohdat lisäävät yleistä tietoisuutta ja vähentävät ennakkoluuloja. 8. Aikuisten perusopetuksen tukeminen on ajankohtaista, sillä vielä puuttuu liian monelta päättötodistus tai se on saatu huonoilla arvosanoilla. Heille tulee antaa mahdollisuus myös edetä työelämään muiden ikäistensä rinnalla. Lukiokoulutus, ammatillinen koulutus jne.: 13.-14. Romaneille kohdennettu tiedotus eri tavoin rohkaisee lukioon ja sitä kautta korkeampaan koulutukseen hakeutumiseen. 15.-16. Opettajakoulutukseen ja opetusmateriaaleihin vaikuttaminen on haastava tehtävä, mutta valtakunnallisen ohjelman ja ylimmän tason toimijoiden kautta siihen on mahdollisuus. 17. Syrjinnän vaikutusten tunnistaminen romanien koulutuksen ja työllistymisen esteenä on erittäin tärkeä toimenpide. Vasta tunnistamisen jälkeen voidaan käynnistää aito yhteistyö romaniväestön koulutustason kohottamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. 18. Kuntouttavan työtoiminnan opinnollistaminen tai aiemman työhistorian aikana osoitettu osaaminen on mielenkiintoinen uusi avaus romanien opintoihin pääsyn ja suorittamisen edistämiseksi. Tämä vaatii asennemuutosta toimijoilta, mutta lupaa positiivisia tuloksia. 20. Tässä kohdassa voisi nostaa hyväksi käytännöksi myös Jyväskylän Rainer-hankkeessa toteutetut valmennusryhmät. Valmennusryhmissä romanit voimautuivat hakemaan opintoihin ja suorittamaan teoriaopinnot vertaisryhmissä ryhmän vetäjien avustuksella (JAMK:in lehtori ja kaupungin romanityön ohjaaja.) Samuel Florin ja Tenho Roth: - Opettajakoulutukseen vaikuttaminen olisi erittäin hyvä asia, koska edelleen tietoutta jaetaan opettajan opinnoissa romaneista hyvin minimaalisesti. - Aiemmin hankitun kokemuksen/osaamisen huomioiminen erityisen tärkeää. Myös mahdollisuus opinnollistaa työtoimintaa olisi mahtavaa. Toimintalinja 2 Työllisyyden parantaminen: 22. Yksilöllinen palvelutarpeen arviointi ja yksilöllisten työllistymisen esteiden kartoittaminen asiakastyössä yhdessä asiakkaan kanssa on palveluiden onnistumisen edellytys. Tähän liittyy myös SHL:n mukainen erityisen tuen tarpeen huomioiminen. Jos asiakas tarvitsee erityistä tukea niin silloin palvelutarpeen arvioi sosiaalityöntekijä. Hänelle tehdään yksi yhteinen asiakassuunnitelma johon voi osallistua monia palveluntuottajia. Vastuutahoksi voisi lisätä myös aikuissosiaalityön. 27.-31. Kaikki nämä yhdessä ovat erittäin tärkeitä toimenpiteitä ja kohdentuvat eri elämäntielanteissa ja voimistumisen vaiheissa olevien tukemiseen. 28. Yrittäjyyden tukeminen kohdentuu perinteisten romanien vahvuuksiin perustuvien ansaintamahdollisuuksien elvyttämiseen ja vahvistamiseen nykyisen yritystoiminnan vaatimusten mukaiseksi. Nykyajan yrittäjyys on vaativaa toimintaa myös siihen liittyvän byrokratian vuoksi. Oman alkavan yritystoiminnan riskit tulee selvittää yritystoiminnan aloittavalle henkilölle yhteistyössä yrittäjyyden asiantuntijoiden kuten Uusyrityskeskusten kanssa. Yksi keino aloittaa yrittäjyyttä turvallisesti on tehdä se osuuskunnan kautta. Voisi kartoittaa jo olemassa olevia osuuskuntia tai perustaa tarvittaessa uusia, jotta yrittäjyyden riskejä voitaisiin vähentää ja samalla saada vertaistukea osuuskunnan muilta yrittäjiltä. Samuel Florin, Tenho Roth: - Romaneille olisi hyvä järjestää erilaisia koulutuksia, joissa käsitellään ja tunnistetaan omaa osaamista. - Olisiko mahdollista tulevaisuudessa hakea hanketta, jossa keskityttäisiin yrityskoordinaattorin kautta luomaan suhteita ja kontakteja yrityksiin. Tässä tärkeää olisi, että koordinaattori olisi alansa ammattilainen ja mielellään pääväestön edustaja. Ammattilaisuus huomioitaisiin jo hakuvaiheessa hakemalla kilpailukykyistä palkkaa. Toimintalinja 3 3.3.1 Edistetään romaniväestön hyvinvointia ja tehostetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdentumista 33.-35. Romaniväestön tarpeiden nostaminen ja sitominen valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka ulottuvat paikallistason elinolojen parantamiseen, on tärkeää. 34. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli kansallisena romanien osallisuutta ja hyvinvointia tukevia toimintamalleja koskevan suunnitelman laatijana on merkittävä uudistus romaniväestön hyvinvoinnin edistämisessä. Tämä on erittäin ajankohtainen tehtävä maakunta- ja soteuudistukseen valmistautumisen yhteydessä. 40. Romaniväestölle tiedottaminen vanhusten ja vammaisten palveluihin liittyvistä oikeuksista ja etuuksista on tärkeää ja tiedottamisen tavat kannattaa suunnitella niin, että myös luku- ja kirjoitustaidottomien henkilöiden tiedonsaanti varmistetaan. Romanitaustaisen henkilön keskustelu romanivanhusten kanssa heidän kotonaan on osoittautunut hyväksi tavaksi tiedonvälittämisessä. 41. Romaniväestö käyttää pääväestöä vähemmän erilaisten harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita. Jyväskylän liikuntahankkeissa (opetushallituksen rahoitus) romaniväestö osallistui erilaisiin kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin, koska he voivat tutustua palveluihin oman kulttuurinsa ehdoilla. Hankkeiden romanityöntekijät jakoivat osallistujat yhdeksään eri ryhmään sukupuolen ja iän perusteella, jotta esim. uimahallin käyttö voi alkaa. Myös uimahallin henkilöstö alkoi yhteistyöhön romaniväestön kanssa, mikä helpotti uimahallin käyttöä järjestettyjen vuorojen ulkopuolella. 3.3.2. Turvataan romanien yhdenvertaisuus asumisessa ja vähennetään turvattomuutta 50. Romaniväestön sisäinen syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden tukeminen asuinpaikan valinnassa on asia, mikä ratkaistaneen lopulta romaniväestön keskuudessa. Jos tätä asiaa voidaan tukea tekemällä yhteistyötä romaniväestön, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa niin se on kiitettävää uudenlaista yhteistyötä. 51. Romaninuorten ja opiskelijoiden opiskelija-asunnoissa asumiseen hakeutumisen tukeminen helpottaa romanien itsenäistymistä ja osallisuutta opiskelijaelämään muiden opiskelijoiden mukana. Toimintalinja 4 Romanikielen vahvistaminen Romanikielen osaamisen merkitys romaniväestölle on muodostunut erilaiseksi eri alueilla. Joillain paikkakunnilla kielen opetusta on järjestetty pitkään, mutta joillain paikkakunnilla se on keskeytynyt tai sitä ei ole ollenkaan. Esimerkiksi Jyväskylän romanityöryhmässä on käyty vilkasta keskustelua siitä, kumpi on lasten ja nuorten tulevaisuutta ajatellen tärkeämpää, romanikielen vai englannin kielen opiskeleminen. Ohjelmassa ehdotettu kansallinen romanikielen elvytysohjelma ja kaikki muut toimenpiteet tarvitaan romanikielen elvyttämiseksi elinvoimaiseksi arjen käyttökieleksi silloin kun se koetaan romaniväestön keskuudessa kulttuurin säilyttämisen kannalta tärkeäksi osa-alueeksi. Romanitaiteen ja -kulttuurin vahvistaminen Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä romanitaiteen ja –romanikulttuurin ylläpitämiseksi ja erityisesti romanien monien taitojen nostamiseen niiden ansaitsemaan asemaan. Erityisen ilahduttavaa on toimenpide-ehdotus nro 69 jossa ehdotetaan romanitaide-, kulttuuri-, museo- ja monipalvelukeskuksen perustamista Suomeen. Toimintalinja 5: Syrjintä Syrjintä on seurausta erittäin syvälle asenteiksi juurtuneista ennakkoluuloista. Sen vähentämiseksi tarvitaan laaja-alainen toimenpidekokonaisuus, jota toteutetaan samanaikaisesti paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasoilla eri toimijoiden yhteistyöllä ja monin eri tavoin. Kaikkein vaikuttavinta on eri väestöryhmien kohtaaminen ja tutuksi tuleminen henkilökohtaisella tasolla. Tästä on ohjelmassa ehdotettu yhtenä hyvänä käytäntönä romaniväestöön kuuluvien vapaaehtoisten rikos- ja riita-asioiden sovittelijoiden kouluttaminen. Margaret Tuomi (Jyväskylän yliopisto): “Part of the plan should include something about the nature of discrimination and what it does to both the person discriminated against and the person who is discriminated. Something like the discussion we had after watching the Blue eyes/Brown eyes program.” http://janeelliott.com/ The Roma should become aware that their minds have been polluted to believe that they are not as good or as smart as others and that is holding them back in many ways. Samuel Florin, Tenho Roth: Romaninuorten parissa työskentelevien olisi hyvä verkostoitua mahdollisimman laajalle esim. erilaiset ”katupartio”-ryhmät. Sovittelijan koulutuksen lisäksi voisi olla myös katusovittelijan roolissa (Aseman lapset ry). Näkyminen eri rooleissa kaikkia varten ei pelkästään romaneja varten erittäin merkittävää. Tasa-arvo ja moniperusteinen syrjintä Tasa-arvon ja moniperusteisen syrjinnän ottaminen mukaan ohjelmaan on tervetullut ja uusi tärkeä näkökulma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Toimintalinja 6: Romanijärjestöjen toiminnan tukeminen, niiden toimintakyvyn vahvistaminen ja romaniväestön motivoiminen osallistumaan vaikuttajina eri tasoilla sisältää merkittävän toimenpidekokonaisuuden ohjelmassa. Romanien osallistumien kaikilla yhteiskunnan tasoilla edesauttaa syrjinnän vähenemistä ja tasa-arvon lisääntymistä ja sitä kautta integroitumista yhteiskuntaan. Toimintalinja 7: Romanien näkyvyyden lisääminen eri viestintävälineissä ja eri kohderyhmille on yksi merkittävä keino vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja asenneilmastoon. Ohjelmassa ehdotetaan romaniaiheiden nivomista muun ohjelmatuotannon lomaan niin, että romanit nousevat esille monin tavoin muun väestön toimintojen yhteydessä. Tällä voidaan varmistaa sitä, että muutkin kuin romaniväestö tai heidän kanssaan jo toimivat muihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt tavoitetaan tiedotuksen keinoin. Samuel Florin, Tenho Roth: Kun Rompoa esitellään romaneille itselleen, olisi hyvä tuoda myös romanien omaa vastuuta esille esim. sosiaalisessa mediassa. Toimintalinja 8: Alueellisen ja paikallisen romanityön kehittäminen romanipoliittisen ohjelman tukemana koko maahan on nyt erittäin ajankohtainen ja tärkeä osa ohjelmaa. Maakunta- ja soteuudistus ovat valtava muutoskokonaisuus, jossa uuden yksittäisen asiakokonaisuuden onnistuneeksi käytännön toiminnaksi vieminen edellyttää selkeää ja tavoitteellista osallistumista niin paikallisella kuin alueellisellakin tasolla. MAARO-ohjelman laatiminen valtakunnallisen ohjelman lisäksi vahvistaa toimenpiteiden toteutumista. Ohjelman toimenpide-ehdotukseen on kirjoitettu selvästi erikseen maakuntien vastuulle se, että vastuumaakunnat osoittavat säädetyn mukaiset tarvittavat resurssit vastaamaan AlueRonkkien toiminnan tarpeita. Toimintalinja 9: Romanien työllistymisen esteiden purkaminen kansainvälisen romanityön keinoin laajentaa osaltaan koulutettujen romanien työllistymismahdollisuuksia samalle tasolle muun koulutetun väestön kanssa. Yhteistyö Suomeen saapuvien romanitaustaisten EU-kansalasten aseman parantamiseksi esimerkiksi lähtömaiden viranomaisten kanssa on osa laajempaa välittämistä heikoimmassa asemassa olevista eri maiden romaniväestöistä.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu
        Päivitetty:
        19.1.2018
        • Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää romanipoliittisen ohjelman uudistamista tärkeänä osana romanien aseman vahvistamista yhteiskunnassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu arvostaa yhteistyötä romaniväestön kanssa missä valtuutetulla on ollut mahdollisuus osallistua erityisesti romaneihin kohdistuvan syrjinnän vähentämiseen. Tälle työlle on valitettavasti tarvetta myös tulevaisuudessa ja valtuutettu pitää yhteistyön jatkamista tältä osin tärkeänä. Valtuutettu katsoo, että luonnoksessa romanipoliittiseksi ohjelmaksi on perustellusti arvioitu koko elämänkaaren mittaisen hyvinvoinnin ja osallisuuden näkökulmasta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkökulmasta korostuvat erityisesti positiivisen erityiskohtelun takaamisen tärkeys sekä tarve kasvattaa valmiuksia tunnustaa ja paremmin puuttua syrjintään.