• Lausuntolle ehdotetusta pykälästä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Soveltamisala puuttuu, se olisi hyvä lisätä.
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • Kross Guido
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMISTA! TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOMATTA KANSLAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDEN, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! TSS sopimuksen sekä KP-sopimuksen laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa sekä korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen “equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA , EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’ (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’(Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). ’’Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 §:n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta’’. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) Edustuksellinen demokratia on edelleen tehokkain tapa päättää yhteisistä asioista ja suurista linjoista jäsenmäärältään suurissa yhteisöissä. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät valitsevat itselleen edustajat, jotka kansalaisten valtuuttamina tekevät päätökset yhdessä muiden edustajien kanssa. Ongelmana on, että osallistuminen ja osallistumattomuus ovat jakautuneet epätasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken. Suomessakin edustuksellisen järjestelmän tarjoamia vaikutuskanavia hyödyntävät eniten politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset (tästä lisää julkaisun ensimmäisessä luvussa). Siten poliittiset ratkaisutkin edustavat enemmän näiden ryhmien tahtoa, mikä vahvistaa heikosti osallistuvien käsitystä siitä, että järjestelmä ei ole heitä tai heidän tarpeitaan varten. Ongelma ei poistu monipuolistamalla osallistumistapoja ja vaikutuskanavia, sillä myös niitä hyödyntävät ahkerimmin politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset. Kun demokratiaa pyritään vahvistamaan, huomion tulisi olla siihen osallistumattomien aktivoinnissa. Vain siten on mahdollista korjata osallistumisen väärentymää. Osallistuminen epätasaistuu ja vaikutusvalta kaventuu Nykyisellä yleisödemokratian aikakaudella kansalaiset ovat ikään kuin yleisön asemassa. Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys on kasvanut, median ja mielipidemittausten rooli korostunut ja poliittisten toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet painottuneet sisältökysymysten sijaan.7 Päätöksentekijät eivät enää tavoita kansalaisia puolueiden, vaan median kautta. ! Suomessa järjestelmä kuitenkin on monimutkaisempi kuin muualla. Äänestäjä ei voi etukäteen tietää puolueiden mahdollisia hallituskumppaneita, eikä yksittäisen puolueen linja näyttäydy erityisen selkeänä, kun puolueiden ehdokkaat kilpailevat vaalipiirissä keskenään. Siten äänestyspäätöksellä on Suomessa epäsuorempi vaikutus maassa harjoitettuun politiikkaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Osallistumisen ja tiedon polarisaatio Suomessa on muodostunut ongelmaksi, että yhä useampi kansalainen jättää käyttämättä perustuslain takaaman oikeutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon yhteisistä ja itseä koskevista asioista. Osallistuminen on jakautunut vahvasti eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Korkeasti koulutetuilla on korkein tietotaso ja vahvin poliittinen lukutaito, ja he myös osallistuvat koulutusalasta riippumatta. Korkeasti koulutetut kokevat muita useammin, että he voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon,29 ja he myös hyödyntävät eri vaikuttamistapoja muita yleisemmin. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yli puolet koki kykenevänsä vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään, kun taas alle neljännes niistä, joilla ei ollut minkäänlaista ammattikoulutusta, ajatteli samoin. 29 Elo & Rapeli 2012, 275 Demokraattisen järjestelmän perusajatus on kansalaisten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon. Kun suuri osa kansalaisista järjestelmällisesti jättää osallistumasta, järjestelmän oikeutus kärsii. Edustuksellisen demokratian ei myöskään voida antaa kaventua politiikasta paljon tietävien ja hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujen lajiksi, vaan se kuuluu kaikille. Sen vuoksi edustuksellista järjestelmää tulisi pyrkiä uudistamaan siten, että se pystyisi vastaamaan kansalaisten odotuksiin paremmin. Myös yhtiöittämällä ja ulkoistamalla julkisia palveluita päätösvaltaa siirretään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Päätösvaltaa siirtyy kansalaisten valitsemilta valtuutetuilta yhtiöiden hallituksille ja lisäksi päätöksenteon avoimuus kärsii, kun päätöksistä ja niiden taustoista tulee liikesalaisuuksia. Myös oikeusturva heikkenee, sillä yksityisiltä toimijoilta ei edellytetä samalla lailla suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden noudattamista. Lisäksi vastuut hämärtyvät, kun esimerkiksi palvelun tuottaja ei ole vastuussa palvelun käyttäjälle vaan sen maksajalle, jolla on vain rajattua vaikutusvaltaa palvelun sisältöön.57 57 Kuusela & Ylönen 2015. Vallalla oleva yksilöllisyyden painottaminen voi myös heikentää ihmisten kykyä vaikuttaa asioihin yhdessä muiden kanssa. Vaarana on myös ristiriita kunkin kynnelle kykenevän omien intressien ja yhteisen hyvän välillä.98 Lisäksi ”ihmiset ovat mitä suuremmassa määrin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka he osaavat kommunikoida oikeiden tahojen kanssa.”99 Korkeasti koulutettujen, politiikasta paljon tietävien vaikutusmahdollisuudet verrattuna politiikkaa vähemmän aktiivisesti seuraavien suhteen. 97 Häyhtiö & Rinne 2007, 12. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. "Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l’Homme) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke STATUS NEGATIVUS
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Olisiko hyvä selventää käsitteiden lääketieteellinen altistus ja potilaan säteilyaltistustus. VRT säteilylaki §4, kohta 10 ja tämä määräys Yleiskommentteja koko määräystä koskien: Uusi säteilylainsäädäntö on laaja kokonaisuus ja määräykset ovat velvoittavia. Niiden pitäisi olla niin selkeitä, että lukija ymmärtää käytetyt käsitteet, myös lyhenteet.
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Turha välilyönti: ”potilaan säteilyaltistuksen vertailutasolla etukäteen…” - Korvaa ”jota suurempi säteilyaltistuksen tai aktiivisuuden” sanalla ”jonka” - Turha välilyönti ”olevan normaalikokoiselle potilaalle hyvän käytännön mukaan tehdyssä tutkimuksessa tai toimenpiteessä.”
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä

      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Toiminnanharjoittajan roolia oikeutusarvioinnin varmistamisessa korostuu oikeutusarviointiprosessin dokumentoinnissa. Siksi mielestämme olisi hyvä selkeyttää enemmän asiaa perustelumuistoissa ja selkeyttää mitä toimia toiminnanharjoittajalta odotetaan oikeutusarvioinnin suhteen. Toiminnanharjoittaja on varsin kaukana itse toteuttavasta portaasta käytännön kliinisessä työssä. Pykälän toisessa momentissa viitataan tutkimuksiin lähettäviin lääkäreihin ja tämä ei aina toteudu esimerkiksi potilaan siirtyessä jatkohoitopaikkaan - tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat ovat yleisiä eivätkä kuvat kulje ns potilaan mukana, tämä luo haasteita toteuttamisessa. Määräyksen ajatus on hyvä, mutta käytännön toteutumisen valvonta työlästä. Lisäksi lähettävillä lääkäreillä ei ole aina riittävää tietämystä/osaamista kaikista kuvantamistutkimuksista (tai he eivät edes ole tavanneet tutkimukseen lähetettyä henkilöä. Pykälän kolmannen momentin mukaan, kuten perustelumuistiossakin selvennetään, on toiminnanharjoittajan dokumentoitava lähetteiden oikeellisuus/paikkansapitävyysprosessi ja valtuutettava röntgenhoitaja lain hengessä myös tähän tehtävään, sillä radiologian erikoislääkäriä ei ole itse kuvantamistoiminnan arjessa läsnä. Tämä momentti on arkipäivää röntgenhoitajan työssä ja tämä tulee nähdä myös määräystasolla. Röntgenhoitajan toimesta määritellään, lähetetietoihin sekä potilas/tukihenkilöhaastatteluun pohjaten tutkimuksen suorittamistapa ja -protokolla sekä kuvausparametrit. Yli 80% potilasannoksista on lähtöisin röntgenhoitajan kädestä ja hänen tekimistä valinnoista. Perustelumuistiossa irrallinen lause - Jotta lähetetietojen oikeellisuuden tarkistaminen on ensiarvoisen tärkeää - jää epäselväksi lukijalle
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Toiminnanharjoittajan on varmistuttava: tarkoitetaanko tällä säteilylain 113 pykälään viitaten, että oikeutusarvioinnin tekee pelkästään lähetteen kirjoittaja ja toimenpiteen suorittajalla ei ole velvollisuutta tarkistaa oikeutusarviointia? On ristiriitaa Säteilylain §114 kanssa.
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Turha välilyönti: lääketieteellisen altistuksen kohteena olevan henkilön henkilöllisyydestä
      • Sairaalafyysikot ry, Tommi Noponen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • "Säteilylain 113 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen riittävyydestä tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon oikeutusarvioinnin varmistamiseksi" Varsinaiset tiedot olisi hyvä listata myös tähän määräykseen, helpottaisi tekstin tulkitsemista.
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Oikeutusarvioinnin tekijän pääsy potilaan tutkimustietoihin, kuvausten tekopaikasta riippumatta, olisi merkittävä parannus.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • momentin 2 varmistaminen tulisi helpottaa niin, että oikeutusarvioinnin tekijällä olisi pääsy potilaalle tehtyihin tutkimuksiin riippumatta tutkimuksen tekijästä (esim. kanta, jossa myös yksityisen ja työterveyden tiedot keskitetysti). Kansallinen tietoallas toivottavasti vastaa tähän kysymykseen. Potilas ei aina tiedä/muista, mitä tutkimuksia hänelle on tehty
      • OYS
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Perustelumuistio: -Käytännössä enemmänkin kyse muista ei-oikeutetuista tutkimuksista kuin sekaannuksen vuoksi pyydetyistä vääristä tutkimuksista -Oikeutuksen varmistus vaatinee useimmiten muita keinoja kuin potilaan kanssa keskustelun
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • 1 momentin 2 kohta: Potilaat eivät usein tiedä, mitä tutkimuksia heille on tehty ja millä modaliteetilla. Kuvia ei automaattisesti lähetetä jatkohoitopaikkaan, eivätkä lausunnot ole välttämättä saatavilla siellä. Kuvien siirtäminen tapahtuu sairaaloiden välillä edelleen käsityönä sihteerien toimesta, mikä hankaloittaa tiedonsiirtoa erityisesti päivystysaikana. Kuvien siirron ja tiedonkulun varmistaminen ja parantaminen on tärkeä osa oikeutusarviointia, jotta säteilytutkimuksia ei tehdä turhaan. 1 momentin 3 kohta: Lähetetiedot tulee varmistaa (kuvauskohde, puoli) vielä ennen kuvausta. Mikäli potilaan tai saattajan kanssa keskustelussa tulee ristiriistaisuuksia lähetteeseen nähden, tulee asiat varmistaa lähettävästä tahosta ennen kuvausta. Päällekkäisiä kuvauksia tulisi välttää, sillä usein huomataan joko vasta kuvaushetkellä tai juuri ennen sitä, että vastaava alue on kuvattu toisella modaliteetilla tai toisella lähetteellä vastikään.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Vaatimus kirjallisuushaun tekemisestä olisi parempi olla tarvittaessa tehtävä eikä ehdoton vaatimus. Voisiko kirjallisuushaun korvata esimerkiksi konsultoimalla radiologia/isotooppilääkäriä/onkologia? Mitä tietoja kirjallisuushausta on kirjattava lähetteeseen (riittääkö esim. lähdeviite?) Tämä kohta vaatii asian tarkentamista esim. perusteluissa.
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pykälä tuntuu lähes mahdottomalta toteuttaa kliinisessä potilastyössä, koska yleistä lähettämissuosituksia ei ole kattavasti saataville edes organisaatiotasolla saatikka valtakunnallisella tasolla. Yleisesti hyväksytyt lähettämissuositukset tulisi olla olemassa ennen näin vahvaa kirjausta. Lisäksi epäselväksi jää mitkä ovat yleisesti hyväksyttyjä lähettämissuosituksia.
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Onko realistinen?
      • Sairaalafyysikot ry, Tommi Noponen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • oikeutusarviointia varten TARVITTAESSA kirjallisuushaku
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ehdotettu toimintatapa on raskas ja epävarma toimiiko lainkaan käytännön työssä. Mikäli kyseessä on sädeannokseltaan vähäinen tutkimus ei tätä pitäisi ainakaan vaatia.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ilmeisesti yleisesti hyväksyttyihin lähettämissuosituksiin luetaan myös esim sairaalan sisäiset suositukset ja ohjeistukset. Muussa tapauksessa vaatimus on aika kohtuuton
      • OYS
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Perustelumuistio: -Todennäköisesti yleisesti hyväksytyissä lähettämissuosituksissakaan ei ole millään kaikkia kliinisiä tilanteita. Onko tämän momentin vaatimus käytännössä toteutettavissa?
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Tarkoitetaanko tämä todella sitä, että jo potilas kertoo, ettei ole raskaana ennen esim. vatsan TT-tutkimusta, on hänelle tehtävä lisäksi raskaustesti? Tämä on käytännössä täysin mahdoton ja toimimaton menettely eikä nykykäytännön mukaista, joten tuo tekstin kohta on muutettava. Mitä käytännössä tarkoittaa sädehoidon osalta? Pitääkö raskaustesti tehdä ennen jokaista hoitokertaa? Mitä tarkoittaa ”suuri altistus”? Toisen momentin kohdan 3 voi ymmärtää ainakin kahdella eri tavalla, joten sitä olisi hyvä selkeyttää.
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Raskauden poissulku on ollut mukana jo aiemmissa ohjeissa nimenomaan lähettävän lääkärin vastuulla, mutta kliinisessä työssä tämän selvityksen tekee kuitenkin röntgenhoitaja. Lisäksi tieto mahdollisesta raskaudesta pohjaa tutkittavan omaan kertomukseen. Pykälän ensimmäisessä momentissa mainitaan, ettei mahdollista raskautta tarvitse selvittää raajojen kuvantamisen yhteydessä. Reiden kuvantamisessa tulee näkyä myös femurin proksimaalinen pää, joka sijaitsee lähellä mahdollista sikiötä – lisäksi reiden kuvantamisessa joudutaan usein exponoimaan neljästi, jolloin annos kasvaa. Pykälän jaottelu on kaksijakoinen ja epäselvyyksiä aiheuttava kliinisessä työssä. Pykälän toisessa momentissa mainittu raskauden selvittäminen luotettavasti – tulisiko fertiili-ikäisen vatsan/lantionalueen TT-tutkimuksia ennen aina selvittää raskaustestillä? vai tulisiko noudattaa edelleen ns 10 päivän sääntöä? vai luotetaanko tutkittavan sanaan ja suosituksena on tutkittavan allekirjoittama suostumus? Lasten tutkimusten osalta elektiivisissä tutkimuksissa vaihtoehtoisten tutkimusten käyttäminen toteutuu varsin hyvin, trauma- ja henkeä uhkaavat tilanteet ovat eri asia – tämä olisi hyvä lisätä viimeiseen momenttiin mukaan.
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Lähettävän lääkärin tai hammaslääkärin on selvitettävä ennen lääketieteellistä altistusta aiheuttavaan tutkimukseen lähettämistä hedelmällisessä iässä olevalta henkilöltä raskauden mahdollisuus. Raskauden mahdollisuutta ei tarvitse sulkea pois ennnen raajojen lääketiteellistä altistusta ja tästä esimerkkinä on käden loitontaminen kuvauksen aikana. Alaraajojen osalta reiden kuvauksessa säteilytysalue on lähellä kohtua; eikö silloinkaan tarvitse sulkea raskauden mahdollisuutta pois? Miten lonkkanivelen kuvaus (lonkkanivelen ulottuu alaraajan yläosaan)? Tarvitaanko raskaustesti ennen mainittuja tutkimuksia / hoitoja kaikille fertiili-ikäisille, jos altistus kohdistuu lantion / vatsan alueelle? Aiheutuuko imetettävälle lapselle lääketieteellistä altistusta muista kuin isotooppitutkimuksista ja -hoidoista? "Lapselle lääketieteellistä altistusta aiheuttavan tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon oikeutusarvioinnissa on erityisesti harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä tai mahdollisuutta siirtää tutkimus, toimenpide tai hoito myöhempään ajankohtaan" epätarkka ja epäselvä ilmaisu. Kaikkien oikeusturvan kannalta on tärkeää dokumentoida raskauden poissulku ja spesifin testin tulos.
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Määrittele määräyksen alussa ”lääketieteellinen altistus”. Nyt ei käy yksiselitteisesti ilmi, mitä sillä tarkoitetaan. Onko kyseessä säteily, lääkkeet vai mikä? Tämä kommentti koskee koko määräystä. - ”Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse tehdä ennen hampaiston, pään ja kaulan alueen tai raajojen lääketieteellistä altistusta aiheuttavaa tutkimusta…” entä toimenpiteet, esim. ranne- tai nilkkamurtuma, joissa on c-kaaritoimenpiteissä hyvin pienet annokset. Tosin, anestesiaa varten raskaus tyypillisesti kysytään. - Turha välilyönti: ”Raskauden mahdollisuus on 1 momentissa” - ”Raskaana olevan tai imettävän henkilön tutkimuksesta, toimenpiteestä tai hoidosta sikiölle tai imetettävälle lapselle suurta lääketieteellistä altistusta aiheuttavan tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon oikeutusarvioinnissa on erityisesti harkittava lääketieteelliselle altistukselle vaihtoehtoisia menetelmiä tai mahdollisuutta siirtää tutkimus, toimenpide tai hoito myöhempään ajankohtaan.” Tässä olisi hyvä täsmentää, että kyseessä on vaihtoehtoiset säteilyn lääketieteelliseen altistukseen liittyvät menetelmät, jotta vaihtoehtoihin ei voisi tulkita kuuluvan esim. uskomushoitoja. - ”Lapselle lääketieteellistä altistusta aiheuttavan tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon oikeutusarvioinnissa on erityisesti harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä…” Tässä olisi jälleen hyvä täsmentää, että kyseessä on vaihtoehtoiset säteilyn lääketieteelliseen altistukseen liittyvät menetelmät, jotta vaihtoehtoihin ei voisi tulkita kuuluvan esim. uskomushoitoja. - Riittävän herkäksi ja spesifiseksi menetelmäksi on määritetty raskaustesti, poikkeuksen voi muodostaa henkeä uhkaava ensiaputilanne jossa raskaustestin tekemiseen ei ole aikaa. Tämä merkitsee että kaikille fertiili-iässä(mitkä ikärajat?) oleville kohdan 3 tutkimukseen tuleville olisi tehtävä juuri ennen TT-tutkimusta raskaustesti. Kaikkien näiden potilaiden olisi tultava laboratorion kautta TT-tutkimukseen. Erittäin hankalasti järjestettävissä ja hankaloittaisi huomattavasti TT-toimintaa. Nykyisin riittää kysyminen potilaalta mahdollisesta raskaudesta, pidän tätä riittävänä varmistuksena.
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Vaatimus raskaustestistä (raskauden poissulkeminen "riittävän herkällä ja spesifisellä menetelmällä") jokaisen lantion alueen rtg-tutkimuksen tai vatsan alueen TT-kuvauksen osalta ei ole realistinen.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • mom 2 Raskauden toteaminen perustuu käytännössä aina potilaan sanaan. Vain mikäli on aihetta epäillä raskautta, tehdään testi. Nyt kohta 3) muuttaisi tätä käytäntöä oleellisesti Onko näin tiukka kirjaus tarpeen?
      • OYS
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Tuleeko sikiölle isompi annos reiden kuvauksesta?
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Luonnoksessa teksti koskien sikiöön ja lapseen kohdistuvaa lääketieteellisen altistuksen oikeutusarviointia on yksityiskohtaisesti ja tarkasti eritelty, ja se vastaa tämän hetkistä yleistä toimintatapaa. Raskaana olevan terveys ei kuitenkaan saa vaarantua välttämättömän tutkimuksen tekemättömyyden takia eli muutkin kuin henkeä uhkaavat ensiaputilanteet on otettava huomioon. Tämän asian lisäämistä tekstiin on syytä harkita. 2 momentin 3 kohta: Perusteludokumentissa todetaan seuraavasti: "Pykälän 2 momentissa määrättäisiin, että raskauden mahdollisuus olisi 1 momentissa määrätyn lisäksi varmistettava riittävän herkällä ja spesifisellä menetelmällä, jos kyseessä on sädehoito, suuren lääketieteellisen altistuksen sikiölle aiheuttava isotooppitutkimus tai vatsan tai lantion alueen röntgentutkimus tai toimenpide tietokonetomografialla tai muulla suurta lääketieteellistä altistusta aiheuttavalla menetelmällä. Riittävän herkkä ja spesifinen menetelmä on esimerkiksi raskaustesti. Poikkeuksen voi muodostaa henkeä uhkaava ensiaputilanne, jossa raskaustestin tekemiseen ei ole aikaa." Tämä on esim. vatsan tietokonetomografian osalta aika raskas menettely, ts. jokaiselle fertiili-ikäiselle naiselle (11-50-v?) pitäisi tehdä raskaustesti ennen TT-tutkimusta vastaavasti kuin kreatiniiniarvon selvittely ennen varjoainetutkimusta. 4 momentti: Lasten kuvantamisessa oikeutusarviointi toteutuu käytännössä jo nykyisin varsin hyvin, ja indikaation mukaan säteilytutkimus pyritään korvaamaan säteettömällä tutkimuksella. On hyvä, että lainsäädäntö korostaa tätä asiaa. Lasten kuvantamisessakin radiologi kuitenkin vastaa modaliteetin valinnasta. Tarvittaessa säteetön tutkimus on syytä muuttaa sädetutkimukseksi, mikäli vakavien komplikaatioiden poissulkeminen ja oikeaan diagnoosiin pääseminen sitä vaatii (esim. pään ja vatsan kuvantaminen traumatilanteissa). Säteetön tutkimus ei ole aina oikea ja diagnoosiin johtava valinta lapsillakaan.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Parempi sanavalinta olisi: ”kuvanlaatu” --> ”tutkimuksen laatu”.
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ensimmäisen momentin mukaan suorittamisohjeet tulee olla vain yleisimmille tutkimuksille, toimenpiteille ja hoidoille. On tärkeää, että ohjeet löytyvät KAIKILLE yksikössä tehtäville tutkimuksille, toimenpiteille ja hoidoille, sillä näissä nimenomaan ohjeistus on tärkeämpi. Ohjeiden ajantasaisuus on myös varmistettava luotettavasti. Toinen momentti - lääketieteellisen altistuksen on oltava lähetteen kysymysasetteluun optimoitu ja yksilöllinen. Neljäs momentti – säteilysuoja, sädesuoja vai säteilysuojain? Terminologia tulee olla yhtenevä lainsäädännön ja STUK opastaa ohjeiden kanssa. Röntgenhoitajien peruskoulutukseen ja ammattitaitoon kuuluu oikeaoppinen suojien käyttö kirjatun mukaisesti.
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Kirjalliset ohjeet on hyvä olla helposti saatavilla ja ajantasalla, jotta esim. sijaiset ja opiskelijat löytävät ne helposti. Indikaatiopohjainen kuvanlaatu hyvä. Voisiko tässä olla sama maininta kuin seuraavassa pykälässä lasten kohdalla: suunniteltava yksilöllisesti? Sädehoidossa säteilyaltus ja sikiön säteilyaltistus , muualla lääketieteellinen altistus; miksi?
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - ”Tutkimuksessa tai toimenpiteessä aiheutuvan lääketieteellisen altistuksen on oltava niin pieni kuin mahdollista siten, että kuvanlaatu on riittävä diagnoosin tai toimenpiteen tekemiseksi.” niin pieni kuin käytännössä/kohtuudella on mahdollista. Ts. ei ole järkevää ostaa koko ajan uusinta laitetekniikkaa, vaikka tällä saataisiinkin riittävä kuvanlaatu aikaan pienimmällä annoksella. - Turha välilyönti: ”Säteilysuojia on käytettävä, jos niillä voidaan olennaisesti pienentää tutkimuksen, toimenpiteen tai hoidon kohteena…”
      • Sairaalafyysikot ry, Tommi Noponen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • tutkimus-, toimenpide-
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • OYS
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Onko käytännössä mahdollista tehdä raskaustesti kaikille fertiili-ikäisille naisille ennen esim. vatsan/lantion tutkimusta?
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • 1 momentti: Kuvantamisohjeet on syytä olla yksikön intranetissa sähköisessä muodossa, jotta käytössä on aina päivitetty versio. Ohjeista pitää näkyä ohjeiden laatimisen päivämäärä ja laatijan nimi. Paperiset ohjekansiot sisältävät usein vanhentunutta tietoa, joten niitä on syytä välttää. 2 momentti: Diagnoosin kannalta liian tarkkoja kuvia, mutta myös liian heikkolaatuisia kuvia on syytä välttää. Isommissa sairaaloissa kuvauksien keskittämisellä eri osastoille voidaan parantaa optimointia, jotta kuvaaja tuntee lähetteen kysymyksen ja osaa soveltaa annettuja kuvausohjeita. Esimerkiksi skolioosikontrollissa riittää pienemmällä sädeannoksella otettu huonolaatuisempi kuva. Skolioosikontrolleissa radiologi voi tehdä saneluvaiheessa kuva-arkistoon tallennettavia löydöskuvia, joihin voidaan kirjoittaa ohje seuraavan tutkimuksen kuvausarvojen vähentämisestä. Kontrollikuvien ottovaiheessa kuvaajien on syytä katsoa edelliset kuvat ja noudattaa niissä annettuja ohjeita. Kirjallinen ohjeistus eri indikaatioryhmien tarpeellisesta kuvanlaadusta ja tätä kautta annostasosta yhtenäistää käytäntöä yksikön sisällä, jotta ei tuoteta ns. liian hyviä tai huonoja kuvia. Säännöllinen sisäinen auditointi on hyvä menetelmä kuvien laadun seurannassa. 3 momentti: Ei lisättävää. 4 momentti: Säteilysuojia on osattava käyttää indikaation ja laitteen vaatimusten mukaisesti. On esimerkiksi tilanteita, joissa tietokonetomografiassa käytettävät vismuttisuojat pitää laittaa vasta valmistelukuvien jälkeen, jotta ne eivät vaikuta annosmodulaatioon. Sädesuojilla ei saa peittää kuvauskohdetta. Esimerkiksi lonkkamurtumaepäilyissä säteilysuojat voivat peittää mahdollisia lantionmurtumia.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Sisältääkö ensimmäisessä momentissa kohta ”…tutkittavan hoidon kannalta…” myös tutkimuksen ja toimenpiteen vai pitäisikö ne lisätä?
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Hyvä, että lasten säteilysuojelun optimointi nostetaan esille
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Ajatusviiva tulee korjata tavuviivaksi, sama kommentti koskee myös esim. 7 § ja 8§ otsikoita: ”Potilasta on kehotettava lopettamaan imetys tai pitämään imetyksessä taukoa isotooppitutkimuksen tai –hoidon vuoksi” - Tulisiko tässä antaa väestön annosraja: ”…mahdollisimman pieni eikä ainakaan ole väestön annosrajaa suurempi.”?
      • Sairaalafyysikot ry, Tommi Noponen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • erityisesti optimoitava 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa lääketieteellisessä altistuksessa. -> Tähän olisi hyvä avata millaiseen "lääketieteelliseen altistukseen" tässä viitataan. Helpottaisi tekstin tulkitsemista. Potilasta on kehotettava lopettamaan imetys tai pitämään imetyksessä taukoa isotooppitutkimuksen tai –hoidon vuoksi siten, että imetettävälle lapselle aiheutuva säteilyaltistus on mahdollisimman pieni eikä ainakaan ole väestön annosrajaa suurempi. -> Voisiko tässä kohtaa viitava ICRP:n laatimiin imetysohjeisiin?
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • OYS
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Pitäisikö lisätä, että annos koskee koko sikiöaikaa?
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • 1 momentti: Yleinen toimintatapa on, että säteilytutkimusta ei tehdä raskaanaolevalle kuin välttämättömässä tilanteessa, jolloin äidin tai lapsen terveys vaarantuu, mikäli tutkimus jätetään tekemättä. Tällöin tutkimus tehdään, vaikka altistus ylittäisi suositellun 1 mSv rajan, mikäli tilanne uhkaa äidin tai sikiön terveyttä eli tämä koskee muitakin kuin akuutteja henkeä uhkaavia tilanteita. Tällaisia ovat esimerkiksi syövän diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät tutkimukset. Radiologi ja hoitava lääkäri suunnittelevat kuvantamisen yhdessä indikaation mukaan. 2 momentti: Lasten erityispiirteet säteilytutkimuksissa on riittävällä tarkkuudella eritelty. Lasten kuvantaminen on syytä keskittää sellaisiin yksiköihin, joissa on osaamista lasten kuvantamisessa, sovitut toimintamallit ja riittävä kuvattavien määrä. Näin kuvauskäytännöt voidaan vakiinnuttaa ja kuvantaminen optimoida vaaditulle tasolle. 3 momentti: Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Säteilykeilan rajaaminen on vain yksi pieni osa optimointia, joka on osa röntgenhoitajan peruskoulutusta ja ammattitaitoa. Kuvausparametrien valintaan tutkittava- ja tutkimuskohteen mukaan, kuvattavien projektioiden määrä, laitevalinnat, läpivalaisutekniikan hyödyntäminen jne. voisivat olla myös osana tarkempia teknisluonteisia määräyksiä. Tutkimuskohteen rajaaminen tulee määritellä organisaation tutkimusprotokollissa (hyvän kuvan kriteerit).
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Otsikko: Optimointi vai Säteilysuojelun optimointi ... tarkoittavatko ne eri asiaa? pykälässä 5 on säteilysuojelun optimointi ja maininta "Muille kuin kohteena oleville kudoksille ja elimille aiheutuvan annoksen on oltava niin pieni kuin kohtuudella on mahdollista", joten se sisältänee myös säteilykeilan rajauksen. Tässä pykälässä saa käsityksen, että säteilykeilan rajaus on ainoa optimontimenetelmä. Miksi rajaus nostettu yksittäisenä esiin?
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Tämä on jatkuva prosessi jota seurataan itsearvioinneissa ja ohjeiden ylläpidossa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • 1 momentti: Säteilykeilan rajauksessa on otettava huomioon kuvausindikaatio. Elektiivisissa tilanteissa keila on syytä rajata tarkkaan, mutta päivystystilanteissa tai epäselvissä kysymyksenasetteluissa kuvausalueen tiukempi rajaus voi johtaa lisäkuvantamisiin.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • saatavilla olevia keinoja". Tässä määräyksessä on paikoitellen hyvinkin tarkkoja ohjeita (esim. rajaus) ja toisin paikoin asiat on hyvin yleisellä tasolla, kuten tässä
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - ”Radioaktiivisen lääkkeen aktiivisuus on mitattava aktiivisuusmittarilla ennen lääkkeen antamista potilaalle.” Olisiko parempi sanoa ”Radioaktiivisen lääkkeen tai merkkiaineen…” - ”Isotooppitutkimuksessa ja -hoidossa potilaal¬le aiheutuvan säteilyaltistuksen pienentämisek¬si on käytettävä saatavilla olevia keinoja.” Miksei näistä anneta esimerkkejä vaan ylimalkainen lause, joka ei tarjoa lukijalle juuri mitään? Esim. kuvausaikaa voidaan pidentää ja tätä kautta mahdollisesti pudottaa annettavaa aktiivisuutta, mutta jossakin tulee ALARA-periaatteen mukainen raja vastaan. - ”Jos tutkimuksessa voidaan käyttää vaihtoehtoisia radioaktiivisia lääkkeitä, on valittava sellainen radioaktiivinen lääke, josta potilaalle aiheutuva säteilyannos on pienin.” Tämä on vähän huonosti ilmaistu, sillä voidaanhan esim. sydänlihasperfuusiotutkimus tehdä rubidium-82:lla ja saada pienempi säteilyaltistus aikaan kuin teknetium-99m:llä (saati tallium-201:llä), mutta toki saatavuus ym. tulee huomioida, ts. tässäkin tulee huomioida käytännönläheisyys.”
      • Sairaalafyysikot ry, Tommi Noponen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Jos tutkimuksessa voidaan käyttää vaihtoehtoisia radioaktiivisia lääkkeitä, on valittava sellainen radioaktiivinen lääke, josta potilaalle aiheutuva säteilyannos on pienin. -> Tulisiko optimointi kuitenkin perustua mahdollisimman tarkkaan diagnostiseen tietoon mahdollisimman pienellä annoksella. Ei pelkästään annosminimointiin. Mitkä vaatimukset asetetaan vaihtoehtoiselle radioaktiiviselle lääkkeelle?
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • YYmpäripyöreä toteamus: "Isotooppitutkimuksen jälkeen potilasta kehotettava välttämään raskautta", tarvitaan tarkennusta, mitä tarkoitetaan (saa käsityksen, että koskee kaikkia tutkimuksia). Isotooppihoitojen kohdalla asia on ymmärrettävä.
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Miksi isotooppitutkimusten ja -hoitojen optimointiin on määräyksessä kaksi pykälää? - ”Isotooppitutkimuksen tai -hoidon jälkeen potilasta on kehotettava välttämään raskautta riittävä aika…”. Myös miehiä tulee ohjeistaa isotooppihoitojen (esim. kilpirauhassyövän radiojodihoidossa (131-I) jälkeen välttämään lastentekoa mahdollisten siittiövaurioiden vuoksi, ST-ohjeessa 6.3 oli maininta 6 kk varoajasta kyseisessä tapauksessa). Lisäksi isotooppitutkimuksissa eivät käytettävät aktiivisuudet ole niin isoja ja toisaalta käytettävät merkkiaineet hajoavat niin nopeasti, ettei raskautta tarvitse varmaankaan välttää. Tämä raskauden välttäminen koskee siis kenties vain isotooppihoitoja?
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ohjeistus pitää sisällään muutakin, kuin raskauden välttämistä, joka liittyy lähinnä isotooppihoitoihin. Isotooppitutkimusten jälkeen ohjeistetaan mm. lapsen rintaruokinnasta ja sylissäpidosta sekä etäisyyden merkityksestä yleensäkin esim seuraavan vrk aikana.
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Parempi sanavalinta olisi: ”…sädehoidossa, joka perustuu fotoneihin ja elektroneihin…” --> ”…fotoneilla ja elektroneilla annettavan hoidon…”
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ympäripyöreä toteamus. Tuleeko tarkempi , oma Stukin määräys tulossa ?
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - ”Ulkoisessa sädehoidossa, joka perustuu fotoneihin tai elektroneihin, annoksen epävarmuus ei saa olla keskimäärin suurempi kuin 5 %.” Eikö sisäiselle sädehoidolle ole vastaavia vaatimuksia koskien epävarmuuksia?
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Parempi sanavalinta olisi: ”…potilaalle aiheutuvaa keskimääräistä säteilyaltistusta…” --> ”…keskimäärin potilaille aiheutuvaa altistusta…”
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Perustelumuistiossa (pykälän toisessa momentissa) sanotaan -Vertailutasot voivat olla maa- tai aluekohtaisia. On selvää, että viranomainen antaa valtakunnalliset vertailutasot yleisimmille tutkimuksille, mutta aluekohtaiset vertailutasot lienevät turha uusi porras. Toiminnanharjoittaja voi asettaa omia organisaatiokohtaisia tai jopa laitekohtaisia vertailutasoja, jotka ovat alle valtakunnallisten tasojen.
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Olisiko normaalikokoisen asemasta parempi esim. BMI -indeksin käyttäminen?
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Pitkä ajatusviiva muutettava: ”Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasoista määrätään liitteessä 1—7.” - Potilaiden vertailutasot eivät nykyisellään kaikilta osin vastaa realistista potilaiden painojakaumaa. Monesti otoksen mediaani menee yli keräyksen ylärajasta - Oletuksena tässä mainitaan, että vertailutaso määritetään vähintään 10 potilaan annoksen keskiarvona ellei muuta määrätä. Miksi pitää mainita tämä jos kuitenkin liitteissä tästä aika usein määrätään muuta. - Pitäisikö tässä myös mainita kuinka usein ja miten STUK itse määrittää kansalliset vertailutasot vai onko määräys tarkoitettu vain käyttäjää koskevaksi? - Huomautus vertailutasoista yleensä, liittyen myös liitteisiin 1-7: Vertailutasoja tulisi uudistaa tarpeen mukaan ja niiden tulisi tulevaisuudessa tarkentua yhä enemmän tutkimus- ja indikaatiokohtaisiksi. Tästä syystä vertailutasot olisi ehkä tarkoituksenmukaisinta esittää tästä määräyksestä erillisinä, esim. STUK:n sivuilla päivittyvinä erillisinä sivuina, jolloin määräys ei menisi aina uusiksi, kun jotakin vertailutasoa uudistetaan.
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • OYS
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Tästä tulee helposti käsitys, että vain erityisen suuren altistus- tai aktiivisuustason syy pitäisi selvittää.
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Potilaalle aiheutettu säteilyaltistus ja vertailutasojen käyttö on kuvattu kattavasti tässä pykälässä. Kuten momentissa 4 tarkentavana kohtana on todettu, vertailutasojen ylittyminen ei tarkoita, että tutkimus olisi tehty huonosti tai että vertailuarvot alittavat kuvausarvot tarkoittaisivat automaattisesti optimoituja kuvia. Vertailuarvot ylittävät kuvaukset on tutkittava yksikössä erikseen ja selvitettävä niiden syy.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Ylimääräinen välilyönti ja piste pois: ”Vertailutasot on esitetty tilavuuden TT-ilmakermaindeksinä (CTKIvol). ja ilmakerman ja pituuden tulona (KLP).” - ”Jos tutkimukseen sisältyy useampia kuvasarjoja, taulukoissa annetut vertailutasot tarkoittavat yhdestä kuvasarjasta aiheutuvaa säteilyaltistusta.” Valitaanko pienimmän annoksen tuoma kuvasarja vai suurin, vai kenties keskiarvo? Eri kuvasarjat voivat monivaiheisissa tutkimuksissa tuottaa erilaisia annoksia. - Taulukon 1 KLP-sarakkeeseen mGycm pitää laittaa väliin kertomerkki, kuten muissa taulukoissa on käytetty. - ”Potilaiden painon tulee olla välillä 60 – 90 kg, lukuun ottamatta pään ja kasvojen alueen tutkimuksia, joissa painorajoituksia ei ole.” Välilyönnit ja ylimääräinen pilkku tulee ottaa pois. Miksi painoraja on eri TT-tutkimuksissa ja natiivitutkimuksissa? - Vertailutasoja tulisi saada aiempaa kattavammin eri indikaatioille ja tutkimuksille. Mm. kaularangan trauma tt-tutkimukselle tulisi olla vertailutaso, koska TT on primaarimenetelmä kaularanka traumoissa.
      • Sairaalafyysikot ry, Tommi Noponen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • TT-ilmakermaindeksinä (CTKIvol), keskimääräisen kuvausvirran -> putkivirran (tai röntgen putken virran)
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • OYS
        Päivitetty:
        17.1.2019
        • Kirjoitusvirhe: "...nimeä pituuden ja pinta-alan tulo (DLP)"
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • Alaviitteissä on mainittu 2D-kuvaus ja 3D-kuvaus time-of-flight –tekniikalla. Entä 3D-kuvaus ilman time-of-flight –tekniikkaa, onko se huomioitu?
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Liitteiden järjestys voisi olla toisenlainenkin, nyt TT:t ja isotoopit sekaisin. Olisiko isotoopit vaikka viimeisenä? - Ylimääräinen välilyönti: ”Lapsille annettava radioaktiivisen lääkkeen vähimmäisaktiivisuus on annettu taulukossa 2.”
      • Sairaalafyysikot ry, Tommi Noponen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • FP-CIT ja beta-CIT tutkimus: EANM:n suositusannos on 185 MBq Miksi taulukossa viitataan vanhaan viitteeseen Säteilysuojelu 109 (20 vuotta vanha), vaikka EANM:n dose cardista löytyy samat aktiivisuudet ja osaksi päivitettynä
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Pieni huomio PET-tutkimuksista. tarkennus 3 käytössä 3D-kuvaus ja time-of-flight tekniikka. Vanhimmissa vielä käytössä olevissa laitteissa on 3D-tekniikka, mutta ei TOF-tekniikkaa, joten tästä voi tulkita, että silloin käytetään joko 2D kuvausta tai vertailutasona voidaan käyttää 370 MBq. VSSHPssa vertailutasona käytetään 280 MBq kaikissa kokokehon PET-laitteissa riippumatta TOF-optiosta.
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - ”Jos tutkimukseen sisältyy useampia kuvasarjoja, annetut vertailutasot tarkoittavat yhdestä kuvasarjasta aiheutuvaa säteilyaltistusta.” Valitaanko pienimmän annoksen tuoma kuvasarja vai suurin, vai kenties keskiarvo? Eri kuvasarjat voivat monivaiheisissa tutkimuksissa tuottaa erilaisia annoksia. - Taulukossa 3 Keuhkojen kohdalla CTkI_vol tulee korjata muotoon CTKI_vol. - y-akselin arvot jäävät annossuureen ja -yksikön alle. Sama lähes kaikissa liitteen kuvissa. - Ylimääräinen tavuviiva pois: ”Vertailu vertailutasokäyrään voidaan tehdä myös laskennallisesti (esimerkiksi taulukko-laskennan avulla) siten, että toiminnan harjoittajan määrittämiin potilasannoksiin sovi-tettua käyrää (eksponentiaalinen sovitus) verrataan vertailutasokäyrään.
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • STUK:in 25.5.2015 päivätty päätös (9/3020/2015) lasten tietokonetomografiatutkimusten (TT) vertailutasoista on laaja ja yksityiskohtainen ohjeisto, joka mahdollistaa kansallisen lasten TT-kuvantamisen optimoinnin ja tutkimusten yhdenmukaistamisen.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Laitetekniikan kehittyessä ja KKTT-tutkimusten huomattavan lisääntymisen sekä optimoinnin vuoksi on mututuntumana, että nämä suhteellisen tuoreet vertailutasot ovat jo osin vanhentuneita.
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Taulukoissa ”poislukien” kirjoitetaan erikseen.
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Säteilyturvakeskus, Säteilyturvaneuvottelukunta, pj. Mikko Paunio
        Päivitetty:
        25.1.2019
        • ESD --> ESAK
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Taulukossa on mukana ns tavanomaisena röntgentutkimuksena natiivivatsa AP tai PA, joka ei kuitenkaan enää ole luokiteltavissa ns tavanomaiseksi röntgentutkimukseksi.
      • Oulun ammattikorkeakoulu, Lausunto on annettu yhteistyössä Oamkin, Tamkin, Savonian ja Turkuamk:n kanssa., Henner Anja
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Taulukko 3 Ilma-kerma pinnalla /projektio (ESD), taulukossa 1 on ESAK
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Taulukossa 2 voisi käyttää indeksinä myös numeroita, kuten muissakin taulukoissa on käytetty, eikä (MGD)*. - Turha välilyönti taulukko 3:ssa: Tavanomaisten röntgentutkimusten saavutettavissa olevia annosta kuvaavia tasoja aikuisille taulukuvailmaisintekniikkaa käyttävillä röntgenlaitteilla”. - Korvaa ESD taulukossa 3 ESAK:lla. - ”Muissa tutkimuksissa potilaat valitaan niin, että paino on välillä 55–85 kg siten, että painojen keskiarvo on noin 70 kg.” Miksi natiivitutkimuksissa ja TT:ssä on eri painorajat?
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • Ei lisättävää.
      • Lausuntonne ehdotetusta liitteestä
      • Suomen Röntgenhoitajaliitto
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa
      • HUS-Kuvantaminen, HUS Kuvantaminen, säteilyn käytön vastaavat johtajat, Kortesniemi Mika
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • - Ylimääräiset välilyönnit pois: ”Taulukossa 1 on esitetty vertailutasot lasten hampaiston ja leuan panoraama¬tomografiatutkimuksille” - Välilyönnin lisäys taulukon 3 alamääritteeseen: ”ilmakermanja”. - Ylimääräiset välilyönnit pois kuvien 1 ja 2 otsikoista. - Graafit voisi esittää johdonmukaisuuden vuoksi värillisinä, kuten aiemmissa lasten TT-vertailutasoissa.
      • Mehiläinen
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        18.1.2019
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen Radiologiyhdistys ry, PPSHP, OYS, Diagnostiikan vastuualue, Suo-Palosaari Maria
        Päivitetty:
        12.1.2019
        • STUK:n 5.4.18 päivätty lausunto (6/3020/2018) on ajantasainen koskien vertailutasoja lasten hampaiston ja leuan pano- raamatomografiatutkimuksissa sekä lasten thorax-tutkimuksissa.