• Lausunnonantajia: 63
    1) Kommentit yleisesti linjausluonnoksesta, tavoitteista ja toimenpide-ehdotuksista
      • Yleiset kommentit linjausluonnoksesta
      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • - SOOL ry kiittää mahdollisuudesta lausua kansallisten mediakasvatuslinjojen luonnosdokumenttiin. - On hienoa, että tässä dokumentissa nähdään mediakasvatus muunakin kuin laitteiden käytön opetteluna. Dokumentissa olisi kuitenkin aiheellista ottaa huomioon, ettei kaikilla kansalaisilla ole saatavilla laitteita käyttöön ja harjoitteluun, ja se saattaa lisätä eriarvoistumista. - Isommin saisi olla huomio kriittisessä (media)lukutaidossa, uutisten/mainosten lukemisessa (mistä saa luotettavaa tietoa, miten tunnistaa luotettava lähde, miten etsiä tietoa jne) ja myös yksityisyyteen ja oikeuksiin liittyviin kysymyksiin, vaikka ne ovatkin osa medialukutaitoa. Näihin kuitenkin liittyy todellisia ongelmia, epävarmuuksia ja suoranaista tietämättömyyttä, esimerkiksi vanhemmat jakavat sosiaalisessa mediassa alaikäisistä lapsistaan kuvia ja tietoja.
      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Av-arkki kiittää monipuolisesta linjauksesta ja mahdollisuudesta kommentointiin. Kriittisen medialukutaidon, ajattelutaitojen ja monipuolisten mediataitojen kehittäminen on tärkeä yhteiskunnallinen kansalaistaito ja tulee olla mediakasvatuksen keskiössä. Monipuolisella mediakasvatuksella on tärkeä rooli demokraattisen, moniäänisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Linjaukset ovat varsin laajoja ja sisältävät koko väestön. Kuinka kaikki ihmiset tavoitetaan (alueellisesti, eri medioiden käyttäjät, ikäryhmät) ja voisiko eri ryhmien tarpeita huomioida paremmin? Resurssointikysymykset ja toimijakentän laajuus on tuotu hyvin esiin. Lausunnon linjausten saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin konkretisointia, kohdennusta sekä parempaa resurssointia, muuten linjaus jää ylätasolle ja saavuttamatta.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Väestörekisterikeskus (VRK) kiittää mahdollisuudesta lausua kansallisten mediakasvatuslinjausten luonnosdokumenttiin. Omassa toiminnassaan Väestörekisterikeskus (1.1.2020 alkaen Digi- ja väestötietovirasto) tuottaa sekä informaatiota että dataa niin hallinnon, kansalaisten kuin yritysten käyttöön. Tästä näkökulmasta virasto on osa suomalaista mediakenttää, ja sen tuottamat materiaalit, erityisesti sähköiset, ovat ja niiden tuleekin olla kriittisen tarkastelun ja medialukutaidon kohteita samalla tavoin kuin muukin avoimesti tarjolla oleva informaatio, tuottajasta riippumatta. Väestörekisterikeskuksen tehtävänä on myös koordinoida valtakunnallisia digituen verkostoja, joihin kuuluu viranomaisia, digituen järjestäjiä sekä digituen antajia. On tärkeä, että digitukea tarjoavat tahot osaavat ottaa tukitilanteissa esille kriittisen medialukutaidon asiat, jos ilmenee, että digituen saajan medialukutaidon valmiudet ovat puutteelliset. Väestörekisterikeskus ei ole koulutus- tai kasvatusalan toimija, eikä se siksi lausu Kansalliset mediakasvatuslinjaukset -dokumentin täsmälliseen substanssiin. Yleisellä tasolla tarkasteltuna Väestörekisterikeskus toteaa, että dokumentin sisältö on kattava ja noteeraa hyvin ne erityiset haasteet, joita muuttuva, digitalisoituva ja mediakentän osalta myös pirstoutuva yhteiskunta tuo alalle 2020-luvun koittaessa. Erityisesti Väestörekisterikeskus kiittää sitä, että - aikuisten mediakasvatus on nostettu fokusalueeksi ja mediakasvatusta tarkastellaan koko väestön eikä vain lasten ja nuorten lähtökohdista - poliittisesti motivoituneen disinformaation ja tahallisen vihapuheen ilmaantuminen mediakenttään on tunnistettu myös mediakasvatuksen kannalta kriittiseksi haasteeksi. Kuten muidenkin julkisen sektorin toimijoiden, myös Väestörekisterikeskuksen ja jatkossa Digi- ja väestötietoviraston toiminta ja uskottavuus viranomaisena perustuu oikeaan ja luotettavaan tietoon, josta se on vastuussa. Kansalaisten kyky arvioida ja erottaa oikea tieto väärästä tai vääristellystä on vapaan yhteiskunnan eksistentiaalinen kysymys, jossa mediakasvatuksella on vahva rooli. Tulevaisuuslinjauksena dokumentti on kenties hieman vino, koska varsinaisesti tulevaan keskittyvät vain muutaman sivun laajuiset luvut 2 ja 3, kun taas seuraava paljon laajempi osuus piirtää lähinnä kuvaa nykytilanteesta. Tulevaisuustavoitteiden kuvauksen taso jää myös, linjadokumenteille tyypillisesti, melko ylätasolle ja passiivimuotoiseen kuvaukseen, ilman selkeitä viitteitä toimijuuksiin. Koska lukua 5 ei ole sisällytetty luonnokseen, ei lukijalle käy nyt selväksi, miten linjauksia ollaan tuomassa konkreettisesti toimeenpantaviksi. Väestörekisterikeskus näkee, että tulevaisuuslinjausten valmisteluun olisi erityisen tärkeää saada mukaan tulevan Digi- ja väestötietoviraston sisällöistä mm. JUDO-hanke sekä Digituki. Väestörekisterikeskus näkee, että mediakasvatuslinjauksissa voidaan hyvin todeta, että medialukutaito on kansalaistaito. Luvussa 3 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset sanotaan nyt ympäripyöreästi, että ”medialukutaidot nähdään kansalaistaitoina”. Mediataitojen tarve on läpileikkaava arjessa ja mediataidot limittyvät digitaitojen ja turvataitojen kanssa.
      • Sanomalehtien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen ja monipuolisen medialukutaidon tukeminen on tässä ajassa ensiarvoisen tärkeää. Pidämme Kansallisten mediakasvatuslinjausten laatimista erittäin kannattavana. Kokonaisuudessaan linjausluonnoksissa näkyy hyvin suomalaisen mediakasvatuskentän moninaisuus ja monipuolisuus. Kiitämme sitä, että mediatoimialan rooli mediakasvattajana on linjauksissa melko vahvasti mukana.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kansalliset mediakasvatuslinjaukset on laadittu huolella ja ne ottavat huomioon riittävällä tavalla oleelliset, ajankohtaiset seikat. Medialukutaito on luonnoksissa esitetty ymmärrettävästi ja selkeästi koskettaen kaikki ikäryhmiä ja koko yhteiskuntaa.
      • Seta ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Seta kiittää pyynnöstä lausua luonnoksesta kansallisista mediakasvatuslinjauksista ja on iloinen, että prosessissa arvostetaan kansalaisjärjestöjen asiantuntijuutta. Seta pitää erityisen tärkeänä, että ihmisoikeudet ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat nostettu mediakasvatuksen arvopohjaksi. Seta kokee tärkeäksi, että ihmisoikeusperustaisuus ja ihmisoikeuksien edistäminen toimii läpileikkaavana periaatteena linjausten toteuttamisessa ja arvioinnissa. Ihmisoikeuksia ei tule nähdä ainoastaan arvopohjan rakentamisen yhteydessä vaan tulee muistaa myös niiden oikeudellinen velvoittavuus. Jotta tämä toteutuu käytännössä, tulee linjausten toimeenpanijoille tarjota koulutusta ihmisoikeusperustaisuudesta. Seta näkee, että Suomessa ymmärrys ihmisoikeusperustaisuudesta on tällä hetkellä heikolla tasolla ja toivoo että kansainväliset sopimukset eivät jää ainoastaan maininnan tasolle vaan konkretisoituvat käytännön prosesseissa. Luonnoksessa ilmaistu halu toteuttaa mediakasvatusta ihmisoikeusarvojen, kuten oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, kunnioituksen ja ihmisarvon, pohjalta tulee näkyä myös käytännössä. Ihmisoikeusperustaisuus ja arvoperustan toteutuminen tulisi kirjata paremmin näkyviin mediakasvatuslinjausten toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen sijaan mediakasvatuksen tulisi olla ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävää. Yhdenvertaisen ja ihmisoikeusperustaisen medialukutaitoa vahvistavan kasvatuksen ja koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ja osallistaa erityisesti ryhmiä, jotka ovat usein viharikosten ja vihapuheen kohteena. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat kokevat Suomessa merkittävästi homo- ja transfobista vihapuhetta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että mediakasvatuksessa huomioidaan yhteiskunnan rakenteellisia tekijöitä sekä valtasuhteita, jotka ylläpitävät eri ihmisryhmien syrjintää ja eriarvoista kohtelua. Esimerkiksi normitietoinen lähestymistapa on työkalu epätasa-arvon ja syrjinnän juurisyiden tarkasteluun. Laadukas kriittinen medialukutaito antaa eväitä tunnistaa miten media muokkaa päivittäin näkökulmilla ja sana- ja kuvavalinnoilla sitä, mitä pidetään normaalina, tavallisena tai toivottavana. Normitietoisessa lähestymistavassa, jota voi soveltaa myös mediakasvatuksessa, tarkastellaan yhteiskunnan rakenteita, tehdään normit näkyviksi ja kyseenalaistetaan niitä. Kriittiseen medialukutaitoon tulee kuulua kyky tunnistaa, milloin media vallankäyttäjänä luo ja ylläpitää haitallisia normeja. Vähemmistöjä kuvataan edelleen mediassa usein epäasiallisesti. Luonnoksessa tunnistetaan hyvin mediakasvatuksen kannalta olennaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten eriarvoisuutta, syrjintää, rasismia ja disinformaatiota, mutta olisi hyvä tuoda tarkemmin esille, millä tavoin nämä ilmiöt vaikuttavat mediakasvatukseen. Ajankohtaisista ilmiöistä voisi lisäksi mainita esimerkiksi sukupuolinormatiikan, naisvihan tai nationalismin kasvun.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Kirsi Norros/VIESTINTÄ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen ympäristökeskus SYKE kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä kansallisesta mediakasvatuslinjauksen luonnoksesta. SYKE näkee tärkeänä, että mediakasvatukseen kiinnitetään huomiota ja siihen pyritään tarttumaan suunnitelmallisesti. Linjaukset tavoittelevat laaja-alaista parannusta nykytilanteeseen. Kun ottaa huomioon linjauksissa esitetyt mediakasvatuksen haasteet, voidaan linjauksia pitää kunnianhimoisina. SYKE näkee hyvänä, että kestävyys ja ympäristönäkökulmat on nostettu linjauksissa esiin. Erityisesti tänä päivänä niille on syytä antaa painoarvoa ja vahvistaa mediakasvatuksen avulla niihin liittyvää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Meillä jokaisella on roolimme mediayhteiskunnassa. Sitä taustaa vasten linjauksessa voisi vahvemmin tuoda esiin sen että kansalaiset ovat sosiaalisen median aikana itse osa mediaa ja että jokaisella on vastuullinen rooli vuorovaikutuksessa muiden kanssa. SYKE jää odottamaan mielenkiinnolla, miten linjauksissa tullaan tarkastelemaan valtionhallinnon roolia ja tehtävää mediakasvatuksen vahvistajana.
      • ENTER ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Arvostamme, että mediakasvatus halutaan laajentaa kunnolla koskettamaan kaiken ikäisiä ihmisiä. Luonnoksessa kerrotaan, että hallitusohjelmassa medialukutaidon edistäminen liittyy lasten ja nuorten osalta monipuolisesti sekä osallisuuden, toimijuuden sekä osaamisen tukemiseen, kun ikäihmisten kykyä käyttää sähköisiä palveluita edistetään. Toivottavasti tätä ei nähdä näin karkealla jaolla mediakasvatuksen osalta. Monet ikäihmiset kaipaavat edelleen tukea laitteiden peruskäyttöön, mutta samalla myös heidän digitaalista osallisuutta sekä taitojaan toimia uusien medioiden kanssa pitää tukea. Uuden kohderyhmän vahvistaminen mediakasvatuksen kohderyhmänä vaatii oman panostuksensa. Lapsille ja nuorille on tehty mediakasvatusta jo pitkään, mutta senioreille ei. Tavat heidän tavoittamiseen ja kiinnostuksen herättämiseen pitää löytää ja opetella. Luonnoksessa pääsee hyvin tutuksi mediakasvatukseen kaikessa monimuotoisuudessaan. Kaipaamme kuitenkin käytännön toimenpiteitä kuvattuina nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi kehittäminen yleisesti on toimenpiteenä hankala. Liian yleisillä linjauksilla on vaarana, etteivät ne ohjaa toimintaa riittävästi. Kansalaisten mediakasvattamisen varsinaiset toimenpiteet jäävät luonnoksessa vielä hieman peittoon. Olisi hyvä linjata, mitkä ovat kansalaisten minimitaidot medialukutaitoon liittyen. Milloin ihminen voi kokea, että hänellä on hyvät tai riittävät medialukutaidot? Mitä esimerkiksi seniorin olisi hyvä osata aiheeseen liittyen ja mistä hän sen opin voi saada? Miten näitä asioita voidaan arvioida?
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnos ottaa hyvin huomioon muuttuvan mediaympäristön ja kansallisen toimijakentän. Rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen toisi vielä enemmän pitkäjänteisyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia alalle.
      • Valtiovarainministeriö, Marjaana Laine, valtionhallinnon kehittämisosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Valtiovarainministeriö pitää kansallisten mediakasvatuslinjausten olemassaoloa ja päivittämistä tarpeellisena. Sillä on kuitenkin suhteellisen rajattu tarve lausua asiasta.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Amnesty International Suomen osasto kiittää Kansallista audiovisuaalista instituuttia avoimesta ja osallistavasta prosessista, jossa suomalaista kansalaisjärjestökenttää halutaan kuulla kansallisia mediakasvatuslinjauksia uudistettaessa. Erityisesti haluamme kiittää siitä, miten ihmisoikeudet ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat nostettu mediakasvatuksen arvopohjaksi. Korostamme, että ihmisoikeuksien kunnioittamien, niistä tiedottamien ja niiden edistämien tulee näkyä läpileikkaavasti myös linjausten toteuttamisessa ja arvioinnissa. Ihmisoikeuksista tulee myös puhua oikeudellisesti velvoittavina normeina arvojen rinnalla. Ihmisoikeusperustaisuuden takaamiseksi mediakasvatuslinjausten toimeenpanijoille tulee tarjota koulutusta ja tukea ihmisoikeusperustaisen kasvatuksen toteuttamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi yliopistot tarjoavat vain vähän tai vaihtelevasti opettajaopiskelijoille koulutusta ihmisoikeuksista. Näkemyksemme mukaan ihmisoikeusperustaisuuden tulee näkyä poikkileikkaavasti myös linjausten toteuttamisessa. Ihmisoikeusperustaisuudella tarkoitetaan ihmisoikeuksista kertomista, niihin kasvattamista, sekä toimimista ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Tämän tulee näkyä myös mediakasvatuslinjauksien toimeenpanossa valtionhallinnossa ja sen seurannassa. Amnesty toivoo, että luonnoksessa ilmaistu halu toteuttaa mediakasvatusta ihmisoikeusarvojen, kuten oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, kunnioituksen ja ihmisarvon, pohjalta näkyy käytännöissä ja korostaa, että niiden edistämistä tulisi suunnitella ja arvioida läpileikkaavasti, yhdenvertaisesti sekä osallistaen erityisesti oikeudenhaltijoita sekä asiantuntijoita. Huomiomme sisällytettäviksi kansallisiin mediakasvatuslinjauksiin - Ihmisoikeusperustaisuus ja arvoperustan toteutuminen tulisi kirjata paremmin näkyviin mediakasvatuslinjausten toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. - Mediakasvatuksen ihmisoikeusperustaisuuden takaamiseksi kasvatusta ja koulutusta tekeville henkilöille on tarjottava laadukasta peruskoulutusta ihmisoikeuksista. - Yhdenvertaisen ja ihmisoikeusperustaisen medialukutaitoa vahvistavan kasvatuksen ja koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ja osallistaa erityisesti ryhmiä, jotka ovat usein viharikosten ja vihapuheen kohteena (esim. naiset, LHBTI-ryhmät, rodullistetut ihmiset, vammaiset ja alkuperäiskansojen edustajat).   - Ihmisoikeudet sekä ihmisoikeuksia kyseenalaistavat liikkeet tulee huomioida yhteiskunnan ja kulttuurin muutosta käsittelevässä kappaleessa (4.3.).
      • Kansallisarkisto, Linkola-Aikio Inker-Anni
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kansallisarkisto näkee selkeät kansalliset mediakasvatuslinjaukset tärkeiksi nykyisessä tilanteessa, jolloin monipuolinen mediaosaaminen on yhä suurempi osa keskeisiä kansalaistaitoja. Mediakasvatus ja siitä seuraava mediaosaaminen tukevat kansalaisten yhdenvertaista tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia ja ovat osa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kansallisarkisto varmistaa kansallisen kulttuuriperinnön säilymisen ja siirtymisen tuleville polville samalla kun se toimii nykyhetkessä päätöksenteon ja tutkimuksen pohjana. Yhä suurempi osa tiedosta tuotetaan ja säilytetään digitaalisessa muodossa. Kansalaisyhteiskunnan toimimisen ja demokraattisen päätöksenteon edellytyksenä on tiedon tasapuolinen saavutettavuus sekä mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita. Linjausluonnos pohjautuu mediakulttuurin nopeasta muutoksesta ja mediakasvatuskentän pirstaloituneisuudesta nousseeseen tarpeeseen mediakasvatuksen selkeyttämiseksi. Kansallisarkisto pitää kansallista mediakasvatuslinjausta tärkeänä ja tarpeellisena. Kansallisarkisto kaipaa linjauksissa taivoitteiden saavuttamiseksi tehtävien toimenpiteiden konkretisoimista. Myös eri ryhmien tasavertaiset mahdollisuudet monipuoliseen mediakasvatukseen tulisi konkretisoida ja selkeyttää. tässä on otettava huomioon mm. erilaiset vähemmistöt ja kieliryhmät. Mediakasvatukseen liittyvä eettinen kasvatus on myös huomioitava lausunnossa. Samalla kun mediakasvatus avaa ovia laajaan palveluiden, osallistumisen ja tiedonhankintaan ja tuottamiseen, sen on huomioitava oikeus yksityisyyden suojaan.
      • TTVK ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • TTVK ry kiittää mahdollisuudesta lausua. Mediakasvatuksen ja medialukutaidon edistäminen ja kehittäminen on tärkeää.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Näemme kannatettavana ja arvokkaana kansallisten linjauksien laatimisen mediakasvatuksesta ja sen tavoitteista. Linjausten arvo on varsinkin siinä, että ne tuovat ilmiö- ja toimijakentän näkyväksi. Samalla ne nostavat vahvuuksia ja puutteita esille ja tuovat kehitystrendejä näkyväksi.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden periaatteisiin viitaten Saamelaiskäräjät muistuttaa, että saamelaiset tulee ottaa huomioon mediakasvatuksen kehittämistyössä, resurssoinnissa ja strategisissa linjauksissa. Mediakasvatuksen kehittämisessä saamelaisten osalta suurimpana ongelmana on resurssien puute, sillä tähän tarkoitukseen ei Suomessa ole tällä hetkellä varattu lainkaan rahaa ja toiminta on ollut hankepohjaista. Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, että sosiaalisessa mediassa ja painetun median yleisönosastoilla on paljon kielteistä kirjoittelua saamelaisista ja saamelaiskulttuurista, saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ja saamelaisten oikeuksista. Saamelaisvastainen kirjoittelu on vahingollista koko saamen kansalle, mutta erittäin vahingollista se on saamelaisnuorten ja -lasten identiteetille. Saamelaiskäräjien mielestä mediakasvatuksen yhtenä tavoitteena tulisi olla ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen ja sitä kautta vihapuheen, syrjinnän ja rasismin estäminen. Tämä tukisi myös laajemman vision toteutumista, jonka mukaan Suomi on tulevaisuudessa avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas, hyvä maa, jossa positiivinen asenne toisiimme sekä ympäröivään maailmaan tekee Suomesta ainutlaatuisen.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kuvataidekoulujen liitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja katsoo, että kansallisten mediakasvatuslinjausten päivittäminen on tarpeellista. Media on yhä laajemmin ja monipuolisemmin läsnä ihmisten arjessa ja median vaikutus yhteiskunnassamme on kasvanut viime vuosina vahvasti. Jokainen tarvitsee medialukutaitoa ja toisaalta myös median välineiden ja palveluiden käytön osaamista. Luonnoksen viesti on kirkas: medialukutaitoa tulee vahvistaa sekä mediakasvatusta ja sen tutkimusta kehittää. Media, medialukutaito ja mediakasvatus käsitetään luonnoksessa laajasti, mikä toisaalta tuo haasteita kehittämisen fokukselle. Esityksessä kansalliseksi mediakasvatuslinjaukseksi korostuukin, että mediakasvustyötä tulee tehdä laaja-alaisessa yhteistyössä, usean eri toimijan toimesta ja eri näkökulmista käsin. Luonnoksessa todetaan, että medioiden ja niiden kohderyhmien laajetessa mediakasvattajilta tarvitaan uudenlaista mielikuvitusta ja luovuutta. Tätä tarjotaan jo nyt taiteen perusopetuksen kouluissa, joiden toiminta on opetusuunnitelmaperustaista ja taidepedagogiikka laadukasta ja systemaattista. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteissa (2017) korostuu läpileikkaavasti mediakasvatus ja monilukutaito. Media- ja mediataidekasvatusta annetaan tällä hetkellä eniten kuvataiteen taiteen perusopetuksen sisällä. Yleistä oppimäärää mediataiteissa antaa nyt vain muutama koulu, ja taiteen perusopetuksessa yhdenkään koulun ei ole vielä mahdollista antaa taiteen perusopetusta mediataiteissa laajan oppimäärän mukaan. Luonnoksesta puuttuu täysin kaikki lapset ja nuoret saavuttava kuvataidepedagogiikka: kaikille yhteisen perusopetuksen (peruskoulu ja lukio) kuvataiteessa annettava media- ja mediataidekasvatus. Mediataidot ovat läpäisevä ja monitahoinen asia, ja tämän pitäisi näkyä koko perusopetuksessa. Kaikilla koulutusasteilla ammattitaitoiset taiteilija-opettajat ja kuvataideopettajat ovat tällä hetkellä avainroolissa mediakasvatuksen kentällä, sillä medialukutaitoon kuuluu nyky-yhteiskunnassa vahvasti visuaalinen lukutaito ja kuvanlukutaito. Esimerkiksi valokuva ja liikkuva kuva ovat osa media- ja mediataidekasvatusta. Kuvataidekoulujen liiton mukaan mediakasvatuksen linjauksissa ei huomioida riittävästi sitä, että jokainen kansalainen on yhä enemmän myös mediasisällön tuottaja. Linjauksia tulee tarkentaa siten, että niissä tarkastellaan asiaa myös sisällön tuottajan – ei pelkästään lukijan tai katsojan näkökulmasta.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Fingo kiittää mahdollisuudesta kommentoida mediakasvatuslinjausten luonnosta. Linjausten päivittäminen on ajankohtaista ja tärkeää. Mediakulttuurin nopeat muutokset edellyttävät mediakasvatuksen jatkuvaa arvioimista ja uudistamista. Pidämme tärkeänä medialukutaidon näkemistä jokaiselle kuuluvana kansalaistaitona. Kriittinen medianlukutaito sekä kyky hyödyntää medioita monipuolisesti ja vastuullisesti tukevat aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa. Vaikuttava mediakasvatus tukee eri medioiden, laitteiden, työvälineiden ja sovellusten käyttämisen lisäksi kriittistä ajattelua, sisältöanalyysiä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen valmiuksia. Esitämme, että mediakasvatuksen arvoperusta tuodaan linjauksissa painokkaammin esille. Arvoperustan nostaminen esille heti linjausasiakirjan alussa tukisi selkeämmin tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten tulkintaa ja toteutumista arvojen näkökulmasta. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen sijaan mediakasvatuksen tulisi olla ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävää. Mediakasvatuksen tulee myös tarjota kansalaisille eväitä kestävän kehityksen edistämiseen YK:n kestävän kehityksen tavoite 4.7 mukaisesti. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset on kirjattu hyvin yleisellä tasolla. Linjausten käytettävyyttä vahvistaisi toimenpide-ehdotusten sitominen konkreettisiin toimenpiteisiin sekä vastuutahojen nimeäminen.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kansalliset mediakasvatuslinjaukset on selkeästi ja monipuolisesti laadittu kokonaisuus. Mediakasvatuskentän moniäänisyys on otettu linjauksissa huomioon ja linjauksissa on hyvin huomioitu eri toimijoiden yhteistyön tärkeys mediakasvatuksessa. Kolmas sektori on merkittävä osa Suomen mediakasvatuskenttää ja järjestöjen monipuolinen toiminta on oleellista huomioida linjauksissa. Pidämme tärkeänä, että mediakasvatuksesta puhuttaessa muistetaan erilaiset osa-alueet, kuten esimerkiksi digihyvinvoinnin näkökulma, kulttuurinen, suojelullinen ja osallisuutta edistävät näkökulmat.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Varhaiskasvatuksen opettajien liitto (ent. Lastentarhanopettajaliitto) pitää kansallisia mediakasvatuslinjauksia tarpeellisina. Myönteistä on se, että linjauksissa on kuvattu hyvin niiden tavoitteet kansalaistaitona ja kohderyhmänä laajasti eri yhteiskunnan sektoreilla toimijat. Tässä yhteydessä olisi hyvä huomioida mediakasvatus läpileikkaavana koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä. Varhaiskasvatuksen opettajien liitto keskittyy kommenteissaan tarkastelemaan linjauksia erityisesti varhaiskasvatuksessa toteutettavan medialukutaidon ja mediakasvatuksen näkökulmasta. Medialukutaito ja mediakasvatus ovat varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa osa monilukutaitoa. Varhaiskasvatuksen opettajien liitto näkee, että varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavat asiakirjat (varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet) ottavat monilukutaidon kattavasti huomioon. Varhaiskasvatuksen opettajien liitto korostaa, että varhaiskasvatuksessa rakennetaan pohjaa medialukutaidolle. Varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksen tulee olla tavoitteellista, suunnitelmallista ja muuhun toimintaan integroitua, ei vain irrallisia projekteja. Mediakasvatuksen asema tulee vakiinnuttaa osaksi varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua kansallisista mediakasvatuslinjauksista. Liitto näkee mediakasvatuksen tärkeänä ja tulevaisuuden demokratiakasvatuksen kannalta oleellisena teemana, johon on syytä kiinnittää jatkuvasti huomiota. Mediakentän eläessä jatkuvassa murroksessa on liiton mielestä syytä pitää tämän kaltaiset ohjelmat riittävän yleisellä tasolla, jotta ne kykenevät vastaamaan suuriin trendeihin ja muuttuviin tilanteisiin koko voimassaoloaikansa ajan.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausten laaja ja kattava lähestymistapa medialukutaitoon on kannatettava, ja linjauksissa tuodaan kattavasti esille erilaisia mediakasvatukseen liittyviä näkökulmia. Lasten ja nuorten medialukutaitoon ja turvataitoihin on kiinnitetty huomioita viime vuosina. Jatkossa toimia olisi kohdistettava myös aikuisiin. Aikuisten mediakasvatukseen ja medialukutaitoon liittyvien toimien vahvistaminen on kannatettavaa. Oppivelvollisuuden ulkopuolella olevien tavoittaminen mediakasvatustoiminnalla on vaikeaa, kuten linjausten luonnoksessa todetaankin, mutta erittäin tärkeää. Tämän painotuksen ei pidä vähentää lapsille tarjottavaa mediakasvatusta, vaan täydentää tehtävää työtä. Mediakasvatusta ja –lukutaitoa voisi linjauksissa vieläkin tiiviimmin kytkeä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ja mediakasvatus voisivat ja niiden tulisi nykyistä voimakkaammin täydentää ja tukea toisiaan. Esimerkiksi vihapuheen osalta usein esitetään, että koulutus tulee kohdistaa erityisesti nuoriin, sillä nuoria kouluttamalla vihapuhe aikanaan poistuu. Näyttäisi kuitenkin siltä, että enemmistö rangaistavan vihapuheen tuottajista on aikuisia, joiden viestinnästä lapset kärsivät. Aikuisten medialukutaidot ovat keskeisessä asemassa, sillä heidän asenteensa ja toimintatapansa siirtyvät usein lapsille.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnos kansallisiksi linjauksiksi jää hieman abstraktille tasolle siinä, mitä kaikkea mediakasvatuksella oikeastaan tarkoitetaan. Luonnoksessa tunnistetaan hyvin mediakasvatuksen kannalta olennaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten eriarvoisuutta, syrjintää, rasismia ja disinformaatiota, mutta olisi hyvä kuvata hiukan tarkemmin, millä tavoin nämä ilmiöt vaikuttavat mediakasvatukseen ja miten ne tulisi ottaa huomioon esimerkiksi mediakasvattajien osaamisen tukemisessa. Onnistunut mediakasvatus parhaimmillaan lisää yhteenkuuluvuutta ja vähentää polarisaatiota. Siten mediakasvatuksella on erityinen merkitys sellaisten väestöryhmien kannalta, jotka ovat muita alttiimpia syrjinnälle ja joista levitetään mediassa ja julkisessa keskustelussa stereotyyppisiä ja vääriä tietoja. Tällaisia ryhmiä ovat tällä hetkellä esimerkiksi alkuperäiskansa saamelaiset, romanit, turvapaikanhakijat, vammaiset henkilöt, muslimit sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt. Mediakasvatuksen roolia ihmisoikeuksien edistämisessä ja syrjinnän vähentämisessä olisi perusteltua käsitellä linjauksessa konkreettisemmin. Mediakasvatuksessa tulisi kiinnittää huomiota myös toimijuuteen: ketkä saavat äänensä kuuluviin, millaiset ihmiset esitetään asiantuntijoina, minkä näköisiä ovat suomalaiset/ulkomaalaiset ja niin edelleen. Linjauksissa tulisi käsitellä mediakasvatuksen saavutettavuutta ja eri kohderyhmien tavoittamista konkreettisemmin kuin luonnoksessa. Yksi saavutettavuuden elementti on selkokielisyys. Osana kansallisten linjausten laatimista olisi mietittävä, millä konkreettisilla keinoilla mediakasvatusta voidaan toteuttaa sellaisille kohderyhmille, jotka osaavat kansalliskieliä vain vähän tai jotka tarvitsevat esimerkiksi kehitysvamman vuoksi selkokieltä. Mediakasva-tusaineistoja tulee olla saatavilla myös viittomakielellä.
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Erinomaista, että linjausluonnoksessa on laajasti huomioitu alueelliset ja paikalliset erot, jotka vaikuttavat mediakasvatuksen toteuttamiseen. Toivomme erityisesti, että eroista huolimatta pystytään luomaa yhtenäistä ja yhtä laadukasta koulutusta ympäri Suomen. Tutkimustietoa tulee ehdottomasti hyödyntää mediakasvatuksen kehittämisessä riippumatta palvelun- tai koulutuksen järjestäjästä. Yleisesti ottaen tulisi miettiä tarkkaan, miten ja millä välineillä mediakasvatuksen kautta pyritään ehkäisemään disinformaation leviämistä ja levittämistä.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Perusasteen ja toisen asteen koulutuksen mediakasvatuksen tulisi tutkia, koska linjausluonnoksessakin todetaan, ettei sen toteutumista ole selvitetty.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta lausua kansallisista mediakasvatuslinjauksista. SLL lausuu kunnioittaen seuraavaa: Yleiset kommentit linjausluonnoksesta Medialukutaito Suomessa on luonnos opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) medialukutaitopoliitiikaksi ja mediakasvatuksen kansalliseksi linjausasiakirjaksi. SLL pitää erinomaisena, että asiakirjassa päivitetään ja laajennetaan vuonna 2013 julkaistuja medialukutaidon kulttuuripoliittisia suuntaviivoja. SLL toivoo, että linjaukset laaditaan ja toimeenpannaan poikkihallinnollisesti ja että koulutuspolitiikan järjestöjen asiantuntemusta työssä hyödynnetään laajasti ja aktiivisesti. Monin kohdin ohjelmaluonnokseen ja sen toimenpiteisiin voitaisiin lisätä koulutuspoliittisten asiantuntijoiden kuulemisen merkitystä.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen tarve ja kansalaisten medialukutaidon kehittäminen ovat yksi tärkeimmistä hoidettavista asioista yhteiskunnassamme. Demokraattisissa maissa koko yhteiskuntajärjestelmä nojaa lopulta medialukutaitoisten kansalaisten varaan. Tästä syystä kansallisten mediataitolinjausten laatiminen on enemmän kuin välttämätöntä. Kiitämme opetus- ja kulttuuriministeriötä tämän ymmärtämisestä ja asian edistämisestä.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Vanhempainliitto pitää tärkeänä mediakasvatuksen kansallisen linjausasiakirjan valmistelua. Linjauspaperissa nostetaan hyvin esiin suomalaisen mediakasvatuksen kehittämisen suuntaviivat, vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yleisen linjauspaperin lisäksi tarvitaan lisäksi käytännön toimia ohjaavia alakohtaisia linjauksia (esim. opetussuunnitelmat, kirjastotoiminta, aikuiskoulutus).
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediamaailma on muuttunut viime vuosina yhä nopeammin ja on jatkuvassa muutoksessa. Suomen museoliitto katsoo, että uusi mediakasvatuksen linjausasiakirja on tarpeen ja ajankohtainen. Linjausluonnoksen laatimisen tavoitteina olevat toimintakentän selkeyttäminen, kansallisen mediakasvatuksen vahvuuksien, arvojen ja periaatteiden kuvaaminen sekä kehittämiskohteiden ja -trendien esille nostaminen ovat hyvin muotoiltuja ja kannatettavia. Linjauksen valmistelussa on käytetty hyväksi monipuolisia menetelmiä keskusteluista asiakirjakatsauksiin. Johdannossa on hyvin tunnistettu medialukutaidon merkitys ja tärkeys kaikille kuuluvana kansalaistaitona. Toisaalta luonnoksessa oikein huomautetaan, että mediakasvatukseen liitetään ylimitoitettuja odotuksia ratkaista monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Suomen museoliitto tukee luonnoksessa esitettyä näkemystä, jonka mukaan mediakasvatustoiminnassa olennaista on verkostoituminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Medialukutaito ja mediakasvatus on määritelty luonnoksessa selkeästi. Mediakasvatuksen laajentaminen uusin kohderyhmiin (esim. aikuiset ja erityisryhmät) on tärkeä tavoite. Tavoitteena on tehdä mediakasvatustoiminta niin houkuttelevaksi, että se tavoittaa myös nämä uudet ryhmät lapsia ja nuoria unohtamatta. Suomen museoliitto edustaa ammatillisesti hoidettuja museoita, jotka tuottavat näyttelyitä, tapahtumia ja työpajoja näille samoille ryhmille. Museot ovat siis oppimisympäristöjä, joissa mediakasvatuksen toteuttaminen on luontevaa monesta eri näkökulmasta ja eri kohderyhmille. Johdannossa mainitaan, että kansallisten, koko toimialaa ohjaavien mediakasvatuslinjausten lisäksi tarvitaan yksityiskohtaisempia, käytännön toimia ohjaavia, alakohtaisia linjauksia. Museot voivat toimia mediakasvattajina monilla eri tavoilla ja eri rooleissa, joita on käsitelty Museot ja mediakasvatus -julkaisussa (2015). Myös museoala hyötyisi erityisesti museoiden näkökulmasta määritellyistä, alakohtaisista linjauksista, joille kansalliset linjaukset muodostavat hyvän pohjan.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Koemme tärkeäksi, että mediakasvatuksen kansalliset linjaukset päivitetään. Näin käsitys mediasta ja mediakasvatuksesta selkeytyy ja laajenee monen toimijan osalle. Mielestämme on hyvä, että linjausluonnoksessa on huomioitu laajasti eri väestöryhmät. Kattava ja systemaattinen mediakasvatus kaikille on myös osa tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen rakentamista.
      • Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kansalliset mediakasvatuslinjaukset -luonnos on varsin monipuolinen ja kiitosta ansaitsee sen valmistelu avoimesti laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Kasvatustieteen näkökulmasta on erinomaista, että puhutaan edelleen mediakasvatuksesta ja pyritään näkemään alue poikkitieteisenä ja laaja-alaisena vaikkakin monet kapeammat lukutaitomääreet ovat etenkin kansainvälisesti sivuuttaneet mediakasvatuksen. Kasvatus on edelleen alue, joka sisältää niin suhteen kasvattajan ja kasvatettavan välillä, tavoitteen kasvatustoiminnasta kuin myös kontekstin missä kasvatus tapahtuu. Kapeammilla lukutaitokäsitteillä on taipumus menettää niin suhde, tavoite kuin kontekstikin. Siksi on hieman huolestuttavaa, että Euroopan Unionin Neuvoston elinikäisen oppimisen avaintaidoissa medialukutaito on vain osa digitaalitaitojen kokonaisuutta. Tällä on tendenssi kaventaa aluetta teknologisten ja operationaalisten lukutaitojen alueelle. Kansallisissa linjauksissa olisi syytä huomioida, että mediakasvatus kattaa laajasti sekä analogisen että digitaalisen median alueilla tapahtuvaa kasvatusta. Yksityiskohtaisemmin kommentoidaan seuraavia luonnoksen asiakokonaisuuksia: - Sivulla 3 todetaan, että julkisessa keskustelussa medialukutaidolle asetetaan jopa kohtuuttomia odotuksia. Samalla todetaan, että on tärkeä osata rajata odotuksia ja priorisoida toimintaa. Linjauksesta jää kuitenkin uupumaan nämä priorisoinnit ja rajaukset. Nämä voisi nostaa esille esimerkiksi visiossa, joka myös toisi siihen myös konkretiaa. - Sivulla 4 todetaan, että medialukutaito kattaa kaikenlaiset median parissa toimimisen taidot ja mediaan liittyvän ymmärryksen sekä median tuottamisen taidot. Jos medialukutaidon määrittely jätetään näin avoimeksi, linjauksen tulkinta voi olla hankalaa. Tällöin linjauksen tulkinta jää sen varaan, miten lukija ymmärtää medialukutaidolla. Lisäksi sivulla 15 todetaan, että mediakasvatusta ei tunneta tarpeeksi. Tunnettuuden lisäämiseksi medialukutaidon määrittelyn tärkeys korostuu entisestään. - Edelliseen viitaten on hyvä, että linjauksissa mainitaan edelleen mediakriittisyys, lähteiden arviointi ja erilaisten tarkoitusperien tunnistaminen sekä median tuntemus keskeisinä ”trendeinä” (s. 13). Kriittistä medialukutaitoa olisi hyvä jopa korostaa läpi linjausten ja määrittää tarkemmin. Linjauksista uupuu kriittisen lukutaidon keskeinen tavoite sosioekonomisen, sukupuoleen ja ikään liittyvästä sekä etnisestä yhdenvertaisuudesta. - Erityisryhmien mediakasvatuksen tarpeen korostaminen on tärkeä raportissa esitetty asia. Miten erityisryhmien tarpeet voidaan huomioida mediakasvatuksessa? - Luvussa 4.3 kuvataan hyvin vaatimuksia, joita kehitystrendit asettavat medialukutaidolle. Median kuluttamisen ja tuottamisen taitojen lisäksi medialukutaitoinen henkilö osaa säädellä median kulutustaan ja osaa toimia mediassa eettisesti. - Linjauksista jää hieman epäselväksi mikä on lopulta mediakasvatuksen tavoite. Tätä olisi hyvä kirkastaa. Mediakasvatus tuottaa medialukutaitoa ja linjauksissa tämä nähdään kaikille kuuluvana kansalaistaitona (s. 3). Tätä kansalaistaidon osuutta ja sen kvalifikaatioita voisi linjauksissa vielä vahvistaa. - Linjauksissa mainitaan, että mediakasvatusta voi opiskella pääaineena Tampereen yliopistossa mutta tämä ei enää pidä paikkansa. Tampereen yliopistossa ollut kansainvälinen maisteriohjelma Master’s Programme in Media Education muutettiin vuonna 2019 ohjelmaksi Master’s Programme in Digital Literacy Education. Tämä ohjelma ei enää jatku tulevina vuosina. Mediakasvatusta on sen sijaan vahvistettu Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan suomenkielisissä tutkinto-opinnoissa sekä varhaiskasvatuksen opettajien ja luokanopettajien koulutuksessa. Valitettavasti korkeakoulutuksessa siis mediakasvatuksen alue on maisterikoulutuksen tasolla kaventumassa. Tämä ohentaa myös systemaattista mediakasvatustyötä ja mediakasvatuksen tutkimusta. - Aineistojen ja materiaalien tarjoaminen mediakasvatukseen Creative Commons -lisenssein on kannatettavaa.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tietosuojavaltuutetun lausunto keskittyy henkilötietojen käsittelyyn liittyviin asioihin. Linjausluonnoksen mukaan mediataidot nähdään kansalaistaitoina, joita tarvitaan koko elämänkaaren ajan. Kansallisen mediakasvatuslinjauksen visiona on, että jokaisen ihmisen mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan paranevat. Linjausten kohderyhmänä ovat laajasti medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistävät, tukevat, tutkivat ja toteuttavat toimijat kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tietosuojavaltuutettu pitää visiota tärkeänä myös henkilötietojen käsittelyn kannalta. Medialukutaitoon liittyy suojautuminen ongelmilta verkossa esim. käytettäessä erilaisin välinein sosiaalista mediaa ja sähköisiä palveluita sekä myös omassa mediatuotannossa. Tietosuojavaltuutetun mielestä mediataitoihin voidaan lukea myös kyky ymmärtää henkilötietojen käsittelyyn liittyviä kysymyksiä ja riskejä sekä käyttää rekisteröitynä oikeuksiaan. On hyvä, että medialukutaidon edistämiseen nähdään kuuluvan kouluopetus, eri alojen ammattilaisten täydennyskoulutus sekä yleisen tietoisuuden lisääminen viestinnän avulla. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Lisäksi henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tietosuojalakia (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn voi vaikuttaa myös muu toimialalla sovellettava lainsäädäntö, jossa voi olla esim. salassapitoa koskevia säännöksiä. Unionin oikeuden etusijaperiaatteen mukaisesti kansallista lainsäädäntöä ei voi soveltaa siten, että se olisi ristiriidassa tietosuoja-asetuksen kanssa. Henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn ohella tietosuoja-asetuksessa säädetään rekisteröidyn oikeuksista (III luku), kuten läpinäkyvästä informoinnista. Rekisterinpitäjä velvoitetaan esimeriksi arvioimaan, onko heidän antamansa informaatio kielen ja johdonmukaisuuden kannalta ymmärrettävää. Tarkoituksena on, että kohderyhmään kuuluva keskivertohenkilö saa kattavan ja selkeän kuvan henkilötietojen käsittelyn kokonaisuudesta. Rekisteröidyllä on esim. oikeus saada tietoa siitä, mihin tarkoitukseen henkilötietoja kerätään ja mihin niitä käsitellään mm. sosiaalisessa mediassa. Tietosuojaoikeuksien tunteminen olisikin nykyään sisällytettävä mediataitoihin. Tietosuoja-asetuksen yhtenä periaatteena on riskiperusteinen lähestymistapa ja riskiarvio tehdään rekisteröidyn näkökulmasta. Arviossa huomioidaan henkilötietojen käsittelyn luonne, laajuus, asiayhteys ja tarkoitukset. Samoin osoitusvelvollisuus on yksi tietosuoja-asetuksen keskeisistä periaatteista (5 artiklan 2 kohta, 24 artiklan 2 kohta, 25 artikla ja 30 artikla). Rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä, mikä tarkoittaa myös dokumentointivelvollisuutta. Rekisteröityjen on hyvä tuntea tietosuojalainsäädännön periaatteet, jotta he pystyvät käyttämään oikeuksiaan ja tietävät, mitä rekisterinpitäjältä voi vaatia. Henkilötietojen käsittelystä löytyy lisätietoja tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta www.tietosuoja.fi.
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tietojohtaminen ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää tiedon hyödyntämistä organisaatioiden ja ihmisten menestystekijänä. Visiomme on osaltamme vaikuttaa siihen, että Suomesta tulee tietojohtamisen kärkimaa. Yhdistyksen jäsenistö koostuu yhteisö- ja henkilöjäsenistä, jotka ovat tietoalan ammattilaisia ja/tai alaa opiskelevia. Yhdistyksemme ydin on tietosisältöjen hallinnassa. Tietosisällön hallinta on oma osaamisalueensa ja haaste kehittyvässä yhteiskunnassa. Yhdistyksemme toimii sillanrakentajana tietoteknologian ja tietosisältöjen välillä, korostaen molempien merkitystä. Edistämme toimintamalleja, joiden avulla tietoa voidaan hankkia, tallentaa, analysoida, hyödyntää ja hallita niin yrityksissä, organisaatioissa kuin yksilöiden toiminnassa ja päätöksenteossa. Tavoitteenamme on tehdä tunnetuksi tietoalan kehitystä sekä luotettavan tiedon ja sen hyödyntämisen yleistä arvostusta. Autamme yhteiskuntaa, eri organisaatioita ja jäsenistöämme tehostamaan tietoon perustuvaa työskentelyä, vaikuttamista ja innovointia. Jäsenistössämme on myös runsaasti media- ja viestintäalan toimijoita, joilla on journalistisen työn ja sosiaalisen median ymmärrystä ja kokemusta. Näillä perustein olemme päättäneet lausua käsillä olevaan luonnokseen kansallisista mediakasvatuslinjauksista seuraavaa: Kokonaisuus on erittäin hyvin valmisteltu, sitä laadittaessa on oltu tiiviissä yhteistyössä monipuolisesti yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, tavattu henkilökohtaisesti heidän edustajiaan eri useilla paikkakunnilla järjestetyissä tilaisuuksissa jne.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • OAJ pitää mediakasvatuksen ja medialukutaidon edistämistä tärkeänä. Mediakasvatus on tarpeen kaikissa eri ikäryhmissä ympäri Suomen. OAJ haluaa korostaa, että EU:n direktiivin 2018/1808 33 a artiklan mukaan jäsenvaltioiden on edistettävä medialukutaitoa ja toteutettava toimenpiteitä sen kehittämiseksi. Vastuu medialukutaidon edistämisestä ja kehittämisestä on siis ensisijaisesti valtiolla, minkä johdosta valtion tulee linjausten laatimisen ja muun informaatio-ohjauksen lisäksi varmistaa mediakasvatuksen resurssointi riittävän ja pitkäjänteisen rahoituksen turvaamisella. Vain riittävän rahoituksen turvin mediakasvatuksen eri toimijat pystyvät toteuttamaan laadukasta ja pitkäjänteistä mediakasvatusta kattavasti koko maassa.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Palveluosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Vuonna 2018 liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyössä mm. OKM:n hallinnonalan kanssa valmistelemassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä tuotiin esiin tarve päivittää medialukutaidon linjaukset. Linjausten valmistelussa vastaa KAVI yhteistyössä OKM:n ja mediakasvatusalan toimijoiden kanssa. Liikenne ja viestintäministeriö pitää hyvänä, että linjauksia ollaan ohjelman mukaisesti päivittämässä. Mediakasvatuksen ja kriittisen medialukutaidon tärkeyttä on pidetty esillä muun muassa disinformaatioon ja hybridiuhkien torjuntaan liittyen. Mediataitojen merkitys on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessa viestintäteknologian kehittyessä. Järjestelmällinen lähestymistapa ja mediakasvatustyön koordinoinnin kehittäminen on tärkeää myös näistä näkökulmista. Kuten linjausten tausta-aineistossa todetaan, mediakasvatuksen kenttä on Suomessa hajanainen ja erilaisia toimijoita on paljon. Järjestelmällinen koordinointi ja tiiviimpi yhteistyö voisi parantaa mediakasvatustyön kattavuutta ja vaikuttavuutta nykyisestä. Median käyttö on muutoksessa. Ikäryhmittäiset erot käytössä ovat suuria. Lisäksi mediankäyttö on osin pirstaloituneempaa, vaikka myös perinteisillä jakelukanavilla on yhä keskeinen rooli. Mediakasvatuslinjauksissa on otettu tämä muutos huomioon. Asia on hyvä ottaa tarkasti huomioon myös linjausten jatkotyössä ja käytännön toimenpiteissä. Lisäksi media-alan yhteistyö mediakasvatustoimijoiden kanssa tulee pitää tiiviinä. Medialukutaitoiset kansalaiset ovat avainasemassa myös vastuullisen medialle hyvän toimintaympäristön rakentamisessa.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausluonnoksessa on otettu huomioon laajasti eri toimijat myös varsinaisen mediakasvatuksen ulkopuolelta. Linjaus on ajankohtainen tässä ajassa ja edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tärkeää korostaa, että linjaus koskettaa kaikkia yhteiskunnan toimijoita lapsista aikuisväestöön.
      • Celia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Dokumentin johdantoluvun mukaan asiakirja on päivitys ja laajennus ”Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013-2016” -asiakirjalle. Päivitykseen on ollut useampia syitä, mm. tarve laajentaa mediakasvatusta uusille kohderyhmille, mm. aikuisille ja erityisryhmille. Aikuiset ja erityisryhmät on otettu linjauksessa huomioon, mutta lähinnä toteamuksella, että linjaukset ”kohdistuvat nyt tasavertaisesti kaikkiin ja kaikenikäisiin ihmisiin Suomessa” (s. 4). Kohderyhmien tarkempi käsittely olisi toivottavaa. Valmisteluprosessi on ollut osallistava ja toimintaympäristöanalyysi (luku 4) mielenkiintoinen ja kysymyksiä herättävä. Tätä taustaa vasten tavoitteisiin (luku 3) olisi toivonut enemmän strategisempaa otetta selkeine painopisteineen ja priorisointeineen tietyllä aikajänteellä. Nyt tavoitteet näyttävät linjaavan yleisiä periaatteita (kattava, laadukas ja systemaattinen mediakasvatus), jotka toimivat kyllä painopisteinä, mutta niiden toteuttamiseksi on lueteltu lukuisia ehdotuksia. Toivottavaa olisi, että toimenpiteitä priorisoitaisiin. Näin toiminta fokusoituisi paremmin tulevia vuosia ajatellen. Dokumentin johdantoluvussa todetaan, että tarvitaan myös yksityiskohtaisemmin käytännön toimia ohjaavia alakohtaisia linjauksia, kuten opetussuunnitelmat ja kirjastopolitiikka. Maininta on aiheellinen. Kirjastojen roolia olisi kuitenkin syytä tuoda dokumentin linjauksissa enemmän esille, koska kirjastojen työllä on suuri merkitys demokratian kannalta.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suurimpana mietteenä tulee esille se, että kuka tekee kansallista koordinointia eri toimijoiden kesken ja alakohtaisten linjausten välillä? Esimerkiksi opetussuunnitelmien ja kirjastolain yhteensovittaminen. Tehdäänkö tätä työnjakoa tulevaisuudessa kansallisesti vai paikallisesti? Kaipaamme tietoa kuka kehittää, kuka toteuttaa ja kuka suunnittelee? Medialukutaidon ja mediakasvatuksen määritelmät: tuleeko tässä esille, että peruslukutaitoon ja monilukutaitoon liittyvä toiminta ovat myös mediakasvatusta? Sivulla 13 kirjoitetaan, että erilaiset lukutaidot on hyvä huomioida. Ovatko erilaiset lukutaidot osa mediakasvatusta vai liittyvätkö ne vain siihen? Jos eivät ole, niin silloin esimerkiksi kirjastojen tekemästä työstä osa jää mediakasvatuslinjausten ulkopuolelle (lukemaan innostaminen, vinkkaukset, informaatiolukutaito- ja tiedonhankinnan taidot jne.). Onko aikuisväestön digitaitojen kehittäminen osa aikuisten mediakasvatusta?
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Haluamme kiittää linjausten monipuolisuutta ja laaja-alaisuutta. Verkkokyselyn ja suunnittelutyöpajojen vastauksia on selvästi kuultu linjausten luonnosteluvaiheessa. Dokumentissa ei myöskään ole havaittavissa sisäisiä ristiriitoja tai muita epäloogisuuksia. Kuvailevalla tyylillä ja laajoilla sisällöillä on kuitenkin varjopuolensa. Tällä muotoa linjauksista ei suoraan selviä, kenelle ja mille ajanjaksolle ne on suunnattu. Linjausluonnoksessa ei myöskään tuoda esiin, mihin tavoitteeseen linjaukset on laadittu – lausuntopyynnön alustuksessa niistä todetaan näin: “Medialukutaito Suomessa -linjaukset pyrkivät selkeyttämään mediakasvatuksen toimijakenttää ja kuvaamaan suomalaisen mediakasvatuksen vahvuuksia, arvoja ja periaatteita. Lisäksi nostetaan esiin kehittämiskohteita sekä niihin vaikuttavia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja teknologisia kehitystrendejä.” Tämä jättää lukijalle epäselväksi dokumentissa varsin isossa osassa olevien tavoitteiden ja toimenpiteiden roolin ja merkityksen – mikä on niiden sitovuus, ketä ne koskevat? TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN SELKIYTTÄMINEN Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on nostettu tärkeitä asioita, jotka on on helppo allekirjoittaa. Ne ovat kuitenkin valtavan laajoja. On erittäin tärkeää, että tavoitteet olisi esitetty mahdollisimman selkeästi ja toimenpiteet kertoisivat, kuinka näihin tavoitteisiin konkreettisesti päästään. Hyvä tapa erotella tavoitteet toimenpiteistä on se, että toimenpiteen tulisi olla jollain lailla mitattava. Tällä perusteella osa luonnoksessa mainituista toimenpiteistä olisi selkeästi ymmärrettävissä tavoitteiksi. Nykyisessä esitystavassa sinällään varsin tärkeät ja hyvät toimenpiteet hukkuvat pitkiin kappaleen mittaisiin kuvauksiin. Tavoitteiden alaisissa toimenpiteissä on myös tällä hetkellä tärkeitä sisältöjä, jotka mielestämme kuvailevat enemmän mediakasvatuksen arvoja ja toiminnan yleisiä periaatteita. Näitä ovat nähdäksemme esimerkiksi eri aihepiirien laaja huomioiminen, toimijoiden vahvuuksien hyödyntäminen, kansainvälinen yhteistyö, kasvatettavien arvostaminen, mediakasvatuksen arvopohjan esiintuominen toiminnassa sekä jo olemassaolevien rakenteiden huomioiminen. Esitämme alempana linjausten tavoitteiden kohdalla joitakin konkreettisia ehdotuksia tavoitteiden jäsentämiseen selkeämmällä tavalla. Ehdotuksemme mukaisesti nykyiset kolme tavoitetta voisivat olla jonkinlaisia yläkategorioita, joiden alla olisi esimerkiksi 5 osatavoitetta (nykyiset toimenpiteet). Jokaisen osatavoitteen alle olisi määritelty toimenpiteet niiden saavuttamiseksi (1–2 / osatavoite). Toimenpiteiden määrä supistuisi luontevasti, mikäli mediakasvatustoiminnan arvoja ja toimenperiaatteita kuvailevat sisällöt siirrettäisiin kyseisten kappaleiden alle. Myös jonkinlainen toimenpiteiden keskinäinen priorisointi/järjestys selkiyttäisi niiden toteuttamista. Esimerkiksi mediakasvatuksen tutkimusperustaisuus ei voi toteutua ennen kuin mediakasvatustoiminnasta on tehty tutkimusta ja tuo tieto on muidenkin kuin tutkijoiden saatavilla. Teknisenä ehdotuksena olisi tavoitteiden numerointi dokumentin luettavuuden helpottamiseksi. TOIMINNAN ERI TASOJEN HUOMIOINTI Ymmärrämme, että tämänkaltainen linjausdokumentti ei voi suoraan osoittaa toimenpiteitä eri toimijoille. Kuten dokumentissakin on useaan kertaan todettu, on suomalainen mediakasvatuksen toimijakenttä kuitenkin varsin moninainen. Passiivissa kirjoitetut toimenpiteet jäävät tästä syystä ikään kuin leijumaan ilmaan. Ehdotamme, että silloin kun mahdollista, olisi toimenpiteissä hyvä edes erotella mille toiminnan tasolle ne ensisijaisesti kohdistuvat. Tälläisiä tasoja voisivat olla esimerkiksi mediakasvatusta hallinnoiva, kehittävä ja käytännössä toteuttava taso. Tämän perusteella linjauksia lukevat moninaiset toimijat voisivat selkeämmin löytää ne kohdat, jotka koskettavat erityisesti heidän toimintaansa. Tässä muodossaan linjausten tavoitteet ja toimenpiteet peräänkuuluttavat paljon mediakasvatustoimijoilta, vaikka todellisuudessa niiden toteutumiseen tarvittaisiin laajoja muutoksia myös politiikassa ja johtamisessa. On varmasti oikeutettua olettaa mediakasvatustoimijoiden käyttävän luovuutta ja mielikuvitusta uusien käytänteiden ja menetelmien kehittämiseen. Se ei kuitenkaan yksinään ole ratkaisu mediakasvatustoiminnan mahdollistavien rakenteiden rakentumiseen. Esimerkki tästä on aikuisten ja erityisryhmien mediakasvatus, johon ei ole olemassa raikkaista avauksista huolimatta vielä minkäänlaisia rakenteita ja yhteisesti jaettuja tavoitteita. Linjausten kannalta huomionarvoinen asia on myös maksu- ja tekijänoikeusmuurien taakse hiipivien mediasisältöjen hyödyntämisen mahdollistavien rakenteiden puute esimerkiksi aikuisten ja erityisryhmien mediakasvatustoiminnassa vapaan sivistystyön ja järjestöjen kaltaisten toimijoiden organisoimassa toiminnassa. MEDIAKASVATUKSEN, MEDIALUKUTAIDON JA UUSIEN KOHDERYHMIEN AVAAMINEN Se mitä jäimme linjauksiin vielä kaipaamaan (olettaen, että linjauksia esitellään myös kv-yhteyksissä), olisi jonkinlainen täsmennys suomalaisen mediakasvatuksen eetoksesta (suojeluparadigmasta toimijuuden kehittämiseen) sekä ns. suomalaista mediakasvatuksen ja medialukutaidon määritelmää tai näkökulmaamme niihin. Myös sen avaaminen, minkä erityisryhmien tavoittamista linjaukset peräänkuuluttavat, olisi tärkeää erityisesti uuden monialaisen yhteistyön suuntaamisen kannalta. Läpi linjausten olisi hyvä eritellä työikäiset aikuiset ja ikäihmiset, joiden tarpeet mediakasvatukselle ovat osin erilaiset. Kaiken kaikkiaan lausuntoomme vaikuttaa varmasti se, että kappale linjausten toimeenpanosta valtionhallinnossa puuttuu vielä luonnoksesta. Se tulee varmasti selkiyttämään joitakin meille tässä vaiheessa kysymysmerkeiksi jääneitä kohtia. Kiitämme valmistelijaa perusteellisesta työstä ja verkkokyselyn vastaajien näkemysten arvostamisesta ja toivomme, että luonnoslausunnot ovat avuksi linjausten viimeistelytyössä.
      • Tekniikan museo
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • On erinomaista, että medialukutaidon ja mediakasvatuksen suuntaviivat on tarkoitus päivittää tämän hetken mediaympäristöä vastaaviksi myös tulevaisuutta ennakoiden. Linjaukset-esitys on nykymuodossaan luonnos. Siinä on ansiokkaasti nostettu esiin kolme tavoitetta, jotka näemme enemmänkin medialukutaitopolitiikan painopisteinä. Painopisteiden alle on kirjattu suuri määrä erilaisia toimenpiteitä, jotka on ilmaistu tavoitteenomaisesti kehittämiskohteina. Jäimme kaipaamaan selkeämpää suunnitelmaa siitä, kenen vastuulla nämä toimenpiteet ovat, miten ne on aikomus rahoittaa ja miten toimintaa koordinoidaan (luonnoksesta puuttui sisällysluettelon kohta 5). Osa tehtävistä on myös sellaisia, että vastuu niiden toteutuksesta on valtionhallinnon ulkopuolella. Tämä tarkentunee, kun linjaukset muokataan toimintasuunnitelmiksi. Jäimme myös kaipaamaan alustavaa analyysia toimenpiteiden vaikutuksista talouden, lainsäädännön ja yleisesti yhteiskunnan tasolla.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kopiosto katsoo, että luonnos mediakasvatuksen valtakunnalliseksi linjaukseksi on kokonaisuutena hyvä ja mediakasvatusta kehittävä. On tärkeää erityisesti rajallisten resurssien hyödyntämiseksi, että on tuotu esille yhteistyön tärkeys ja olemassa olevien rakenteiden ja materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen. Kopiosto nostaa esiin seuraavat seikat, joita linjauksessa on syytä täydentää: - Olisi tärkeää, että myös tekijänoikeustaidot näkyisivät kansallisessa mediakasvatuksen linjauksessa. Oma tuottaminen ja omien ja toisten tuotosten jakaminen on tänä päivänä keskeisenä osana median käyttöä. Omien ja toisten oikeuksien ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä lähdemerkinnät ovat tärkeä osa mediakasvatusta ja monilukutaitoa. Tekijänoikeustaidot ovat osa monilukutaitoa, laaja-alaista osaamista ja vastuullista tieto- ja viestintätekniikan osaamista valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa kaikilla kouluasteilla. Tämän vuoksi ne olisi tarpeen tuoda myös näkyviin kansalliseen mediakasvatuksen linjaukseen. - Kopiosto kouluttaa, tiedottaa ja tuottaa materiaalia tekijänoikeustaitojen osaamisen tueksi. Kopiosto tekee yhteystyötä tässä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, oppilaitosten ja opettajakoulutuslaitosten kanssa. Lisäämme mielellämme yhteistyötä myös KAVIn, Metkan ja muiden mediakasvatuksen alan toimijoiden kanssa. - Opetushallituksen oppilaitoksille hankkimat käyttöluvat opetuskäyttöä varten mahdollistavat monipuolisten materiaalien hyödyntämisen mediakasvatuksessa osana opetusta oppilaitoksissa ympäri Suomea. Oppilaitoksia koskevalla sopimuksella myös turvataan tekijöille ja kustantajille kohtuullinen korvaus teosten jälkikäytöstä.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjaus on selkeä kokonaisuus. Se onnistuu hyvin moninaisen kentän kuvauksessa. Johdantoon olisi hyvä liittää medianlukutaidon yhteys kulutukseen. Luonnoksessa se toki sisältyy sosiaaliseen polarisaatioon erityisesti yksityistalouden näkökulmasta, palveluiden digitalisaatioon ja ilmastomuutokseen liittyvään kulutukseenkin. Median ja kulutuksen kytkös on vahva, koska media on samanaikaisesti kulutuksen kohde, kulutuksen ja maksamisen väline sekä kulutuskäyttäytymistä ohjaavan sisällön kanava.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kirjastoalan kannalta on erittäin tärkeää, että kohderyhmä laajennetaan koskemaan kaikenikäisiä - erityistä huomiota tarvitaan aikuisten ja senioreiden mediasivistyksen tukemiseen. On hienoa, että luonnoksessa puhutaan myös erityisryhmistä, jotka voisi avata lukijalle, jotta halutut katvealueet varmasti huomioitaisi. Luonnos ottaa myös mukaan tärkeitä pitkäaikaisten rakenteiden ja tutkimuspohjaisen kehittämisen aspekteja, joilla varmistetaan tarkoituksenmukainen ja pitkäjänteinen työ valtavan hajanaisten hankkeiden viidakon sijaan. Etenkin kirjastoalalla ammattilaiset eivät ole välttämättä korkeasti koulutettuja ja työaikaa tutkimusten seuraamiseen on vaikea järjestää, joten on tärkeää olla saatavilla toimijoita ja keinoja, joilla tutkimustieto saadaan saavutettavaksi. Kirjastoalalla olemme näiden lisäksi huolissamme tällä hetkellä esim. maksuttomasta pääsystä mediasisältöihin, jotta mediakasvatuksella on aineistoa, alueellisesta eriarvoisuudesta mediakasvatuksen laadussa ja saavutettavuudessa sekä kokonaisten alojen valtakunnallisten strategioiden puutteesta. On hienoa, että uusi kirjastolaki ja kirjastojen tekemä moninainen mediakasvatustyö on tuotu luonnoksessa näkyväksi, mutta useammassa kohdassa luonnos johtaa lukijaa harhaan siinä, että kirjaston mediakasvatustoiminta olisi valtakunnallisesti koordinoitua (kattavaa strategiaa ei ole), resurssoitua (alueellinen epätasa-arvo ja osaamispuutteet ovat merkittäviä) ja aikuisten mediataitojen tukemisen osalta metodologisesti tai sisällöllisesti kehittyneitä. Kehitystyö näissä aiheissa on vasta alussa ja toteutetaan sekä sirpaleisilla että valtakunnallisella kehityshankkeella. Kaikkiaan kirjastoalalla mediakasvatuksen strategisuus, täydennyskouluttamisen suunnitelmallisuus ja kattavuus sekä aikuisten mediataitojen tukemisen toimiva käytäntö ovat vasta tavoitteita, mutta toivottavasti pian todellisuutta. Kirjasto ei myöskään voi keskittyä vain erilaisten lukutaitojen tukemiseen kun vastuu on myös esim. materiaalien saatavuudesta ja saavutettavuudesta, kuten oppilaitokset. Tällöin mediakasvatuksellisten tehtävien määrittely ja systemaattinen kehittäminen ja tuki ovat edellytyksiä pienempien kuntien mahdollisuuksille tarjota mediakasvatusta ja suurempien kuntien kyvylle kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausluonnos on laaja-alainen, kattava ja hyvin jäsennelty kokonaisuus, jossa on nostettu mediakasvatuksen moninäkökulmaisuutta ansiokkaasti esille. Linjauksissa puhutaan mediakasvatuksesta melko ylätasolla. Paikoitellen olisi hyödyllistä erotella, millaista tai minkä tahon toteuttamaa mediakasvatusta missäkin kohdassa tarkoitetaan. Lisäksi, koska kyseessä on linjauspaperi, olisi ollut toivottua lukea rohkeampaa kannanottoa siitä, millaisiin teemoihin ja sisältöihin käytännön mediakasvatustyössä tulisi tarttua. Onko jokin aihepiiri, joka nykyisellään korostuu liiaksikin tai jokin toinen, joka jää huomiotta? Mediakasvatus tiivistetään linjausluonnoksen johdannossa melko yksiselitteisesti medialukutaitojen lisäämiseen tähtääväksi toiminnaksi. Kasvatukseen liittyy kuitenkin myös esimerkiksi erilaisten arvojen ja merkitysten välittämistä, omien vahvuuksien oivaltamisen tukea ja sosiaalistamista ympäröivään yhteiskuntaan. Olisi toivottavaa, että kansallisen tason linjauksissa mediakasvatusta määriteltäessä kasvatuksellinen näkökulma olisi taitojen lisäämistä laajempi. Linjauksissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten toimeenpanoa kuvataan läpi linjauspaperin hyvin ylimalkaisesti. Olisiko linjauksissa mahdollista sanoittaa selkeämmin sitä, kenen vastuulla linjausten toimenpiteiden toteuttaminen on? Johdanto (ja tiivistelmä) kaipaisi myös tiukempaa kuvausta siitä, mikä tämän linjauspaperin funktio on ja mihin kaikkeen sen on tarkoitus vaikuttaa. Luonnoksessa todetaan, ettei yksikään mediakasvatusorganisaatio tai -toiminta voi vastata sellaisenaan jokaisen ihmisen tarpeisiin. Luonnoksessa voitaisiin mahdollisesti painokkaammin tuoda esiin näkökulmaa toimialan eriytymisestä asiantuntuntijuuden mukaan. Keskeistä olisi määrittää valtakunnallisesti toimialan osaamisen painopisteitä, joiden perusteella myös yhteistyökäytänteitä ja -verkostoja voidaan kehittää palvelemaan yhä paremmin eri väestöryhmien tarpeita. Samoin kuin mediakasvatusorganisaatioiden ja -toiminnan tasolla asiantuntijuuden rajojen tunnistamisen tärkeys tunnistetaan, tulisi luonnosesityksessä eritellä tarkemmin mediakasvattajien osaamisen ja koulutuksen moninaisuutta ja sen asettamia ehtoja mediakasvatuksen toteuttamiselle. Esimerkiksi kasvatus- ja opetusalan opinnoissa mediakasvatuksen kehittäminen tulisi nostaa yhdeksi konkreettiseksi toimenpiteeksi, jotta tulevassa ammatissaan lasten kanssa toimivat ymmärtävät mediakasvatuksen pedagogiikan merkityksen ja medialukutaidon tärkeyden yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Medialukutaitoa voi kehittää niin itsenäisesti kuin yhteisöllisesti. Esimerkiksi erilaisissa vertaissuhteissa opitaan mediankäyttöä ja medialukutaitoja. Olisi toivottavaa, että linjaukset huomioisivat vahvemmin mediakulttuurin ja medioiden nivoutumisen ja vaikutuksen ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja toimintaan osana erilaisia yhteisöjä. Medialukutaidon yhteisölliset näkökulmat jäävät linjauksissa yleisesti hieman ohuiksi.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Ämnest är vuiktuigt och det är fint att riktlijerrna uppdateras. Det är bra att dokumentet betonar att frågan gäller alla åldrar, hela livsloppet. Medialäskunnighet är även en mycket del del av arbetet för att främja hälsa och välfärd. Det finns en gemensam målsättning med arbetet för att främja hälsoläskunnighet (health literacy), vilket är en viktig del av arbetet för ökad hälsa och välbefinnande i WHOs nya strategi för 2019-2023. I det starka informationsflödet är det för många svårt att bedöma källornas tillförlitlighet och att skilja mellan evidensbaserad kunskap och råd som kan vara direkt farliga för hälsan. Också själva mediaanvändningen har konsekvenser för både mentala och fysiska hälsan, vilket ytterligare ökar vikten av mångsidig mediakunskap.
      • STTK Lapin aluetoimikunta, STTK:n edustaja Lapin ELY-keskuksen ELO-yhteistyöryhmässä (elinikäinen oppiminen)
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • On tärkeää huomioida eri ikäiset ja eri tasoiset käyttäjäryhmät, ja tähän mielestäni luonnoksessa on otettu hyvin kantaa.
      • Verke / Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Verke pitää kansallisten mediakasvatuksen linjausten laatimista erittäin kannatettavana sekä nuorisotyön kentän (niin kunnissa, järjestöissä kuin seurakunnissa toteutettavan) että myös kansallista digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskustoimintaa hoitavan tahon näkökulmasta. Kokonaisuus on hyvin johdonmukainen ja selkeä. Linjauksiin valitut kolme teemaa toimenpiteineen ovat hyvin perustellut. Osa toimenpiteistä on selkeästi suunnattu valtakunnallisille organisaatioille (esim mediakasvatusta toteuttaville järjestöille), osa valtionhallinnolle ja osa yksittäisille varsinaista mediakasvatusta toteuttaville organisaatioille. Voisiko toimenpiteitä ryhmitellä sen mukaan, minkätyyppisen toimijan toteutettavaksi niitä on ajateltu? Tämä selkiyttäisi paperia entisestään. Johdanto kaipaisi selkeämpää sanoitusta siitä, mikä vaikutus ja rooli näillä linjauksilla on, ja mitkä tahot ovat vastuussa toimenpiteiden toteutuksesta. Johdannossa määritellään mediakasvatus yksinkertaisesti medialukutaitojen lisäämiseen tähtääväksi toiminnaksi. Tällainen käsitys kasvatuksesta on hyvin yksiulotteinen, sillä kasvatukseen liittyy aina myös arvojen, asenteiden ja käyttäymismallien välittämistä, kasvatettavan tukemista omien vahvuuksien löytämisessä sekä yhteiskuntaan sosiaalistamista. Esimerkiksi nuorisotyölle on vierasta ajatella kasvatusta taitojen lisäämisen näkökulmasta, vaan nuorisotyössä ymmärretään kasvatus kokonaisvaltaisemmin. Vaikka onkin toisaalta ymmärrettävää, että tässä kontekstissa mediakasvatus määritellään mediataitojen lisäämiseen tähtäävänä toimintana, tämäntasoisessa paperissa toivoisi käytettävän laajempaa määritelmää, sillä tässä linjataan myös yleisemmällä tasolla sitä, miten mediakasvatus mielletään kansallisesti (ja kansainvälisesti). Verke toivoo siis mediakasvatuksen määritelmää lavennettavan pelkästä taitojen lisäämisestä myös muuhun kasvatukselliseen toimintaan. “Kansalliset mediakasvatuslinjaukset ovat nimensä mukaisesti toimialaa koko Suomessa ohjaavat suuntaviivat.” → Mediakasvatus ei ole oma toimialansa siinä merkityksessä kuin toimiala yleisesti ymmärretään, joten tätä lausetta voisi muuttaa esimerkiksi näin: Kansalliset mediakasvatuslinjaukset ohjaavat mediakasvatuksen kehittämistä ja toteuttamista koko Suomessa. Myös muualla tekstissä puhutaan mediakasvatuksesta toimialana, joten ilmausta voisi miettiä uusiksi kaikissa niissä kohdissa.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Linjaukset ovat pääsääntöisesti riittävän monipuoliset ja teknologistuvan mediamaailman huomioivat. Hyvää linjauksissa on tutkimusperusteisuuden korostaminen: medialukutaitoa ja tutkimusta tulee kehittää. Mediakasvatus on teknologistuvassa maailmassa elimellinen osa kaikkea koulutus-, kasvatus- ja sivistystoimintaa, mutta odotuksien rajaaminen ja toiminnan priorisoiminen ovat todella tärkeää, kuten johdannossa todetaan. Tämän priorisoinnin ja rajaamisen olisi hyvä näkyä myös käytännön toimissa, joita linjausten pohjalta laaditaan. Mediakasvatuksen linjauksissa ei ole huomiota riittävästi sitä, että erityisesti sosiaalisessa mediassa jokainen kansalainen on yhä enemmän myös mediasisällön tuottajana. Linjauksia tulee tarkentaa siten, että niissä tarkastellaan asiaa myös sisällön tuottajan, ei pelkästään kuluttajan näkökulmasta. Olisi toivottavaa, että mediakasvatusta käsiteltäisiin toimenpiteissä eri koulutusasteiden näkökulmasta, esim. varhaiskasvatuksessa tämä on osa monilukutaitoa. Asiakirjan nimi on Medialukutaito, mutta asiakirjassa ei juuri käsitellä tätä asiaa vaan ainoastaan mediakasvatusta.
      • Ulkoministeriö, Ulkoministeriö, viestintäosasto, Kotkajärvi Johanna
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Ulkoministeriö pitää Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) luonnosta Kansalliseksi mediakasvatuslinjaksi toimivana. Linjausluonnoksessa on huomioitu laajasti muuttunut informaatioilmapiiri sekä siihen vaikuttavat uudet viestintätavat ja –kanavat. Ulkoministeriö arvioi, että linjauksessa tulisi kuitenkin nostaa nyt kirjattua selkeämmin näkyviin ne ongelmat, joita informaatioympäristölle aiheuttaa vihapuheelle läheisen valheellisen tiedon eli disinformaation tarkoituksellinen levittäminen. Viime vuodet ovat osoittaneet, että valheellisen tiedon vahingolliset levittämispyrkimykset ovat laaja kansainvälinen ongelma. Sähköisellä medialla ja siihen kuuluvalla sosiaalisella medialla ei ole maantieteellisiä rajoja, joten uutiset – myös tarkoituksellisesti vääristetyt uutiset, manipulaatiot tai suoranaiset väärennökset – leviävät tehokkaasti myös rajojen yli. Myös kielen merkitys on muuttunut yhä laajemman englannin kielen käytön ja tehokkaiden käännöskoneiden ansiosta. Tämä korostaa myös kielitaidon osaamista osana medialukutaitoa. Suomella on kansainvälisesti erinomainen maine mediakasvatuksessa ja medialukutaidon ylläpitämisessä. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toiminnalla ja nyt tehtävällä linjauksella on siis merkitystä myös kansainvälisestä näkökulmasta.
      • Kansalaisopistojen liitto KoL
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Medialukutaito kansalaistaitona on erittäin tärkeä teema ja on hyvä, että mediakasvatuslinjaukset päivitetään. Luonnosteksti on ajankohtainen ja huomioi kattavasti mm. uudet median moninaistumiseen ja datan keräämiseen liittyvät trendit, mutta jää suhteellisen yleiselle tasolle. Miten linjaukset toteutuvat konkreettisesti? Miten eri tahot voivat hyödyntää sitä? On ymmärrettävää, että kasvattajien laajalle joukolle suunnattu teksti pyrkii häivyttämään eri toimijoiden roolia, mutta konkretian ja käytännönläheisyyden puutteen vaarana on, että dokumentin hyödyntäminen jää vähäiseksi. Kansalaisopistojen liitto pitää erittäin tärkeänä, että mediakasvatusta tarkastellaan aikuisten näkökulmasta. Työssä käyvän ja ikääntyvän väestön näkökulmasta mediakasvatuksella on hyvin suuri merkitys. Heidän koulu- ja opiskeluvuosistaan on kulunut huomattavan pitkä aika. Viestintä ja media ovat muuttuneet radikaalisti niistä ajoista, jolloin nämä kansalaiset ovat mahdollisesti kouluaikaisen mediakasvatuksensa saaneet. Osalla aikuisista olisi jopa perus-/kansalaistaitojen näkökulmasta tarvetta päivittää osaamistaan tässä suhteessa. Mediakasvatuslinjauksissa puhutaan kohderyhmäajattelusta, mutta aikuisten ja ikääntyvien olisi toivonut näkyvän tekstissä laajemminkin kuin lyhyinä mainintoina viime vuosina tehdyistä uusista avauksista (esimerkiksi mahdollisina toimenpiteinä tai suunnitelmallisuutena).
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Helsingin kaupunginkirjasto pitää kansallisten mediakasvatuksen linjausten laatimista erittäin kannatettavana sekä paikallisen kaupunginkirjaston että myös kansallista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston näkökulmista. Helsingin kaupunginkirjasto korostaa, että mediakasvatuksen linjauksissa, tavoitteissa ja toimenpide-ehdotuksissa on hyvä huomioida kaikki ikäryhmät. Lasten ja nuorten mediakasvatusta on Suomessa kehitetty jo pidempään, ja kokemusta sekä luotuja rakenteita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Sen sijaan aikuisten mediakasvatukselta rakenteet puuttuvat käytännössä kokonaan muun kuin digitaalisten työkalujen teknisen neuvonnan osalta. Helsingin kaupunginkirjaston lausunnossa korostamme mediakasvatuksen järjestämistä yhdenvertaisesti kaikille ikäryhmille koko Suomessa, ja kattaen monipuolisesti kaikki mediasisällöt. Toivomme, että toimenpide-ehdotuksissa otetaan kantaa myös kirjastojen mahdollisuuksiin tarjota pääsy monipuolisiin ja laadukkaisiin mediasisältöihin. Ehdotamme, että tekijänoikeuslakia uudistettaessa kirjastoja ja vapaata sivistystyötä käsitellään oikeuksien kannalta samoin kuin oppilaitoksia, mikä mahdollistaisi esimerkiksi Yleisradion digitaalisten sisältöjen hyödyntämisen kirjastojen mediakasvatuksessa.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Poliisihallitus on tutustunut luonnokseen kansallisista mediakasvatuslinjauksista ja pitää linjauksia kaikin puolin hyvinä ja yhteiskunnallisesti tärkeinä. Puutteellinen medialukutaidottomuus altistaa disinformaatiolle, joka saattaa johtaa rangaistavan vihapuheen lisääntymiseen. Poliisi joutuu yhä useammin puuttumaan ja tutkimaan tähän liittyviä rikoksia kuten kiihottamisia kansanryhmää vastaan, kunnialoukkauksia ja laittomia uhkauksia. Poliisihallitus oli mukana poikkihallinnollisessa työryhmässä, joka loppuraportissaan "Sanat ovat tekoja. Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen" esitti yhtenä suosituksena medialukutaidon vahvistamisen. Poliisihallitus pitää hyvänä, että käsillä olevissa medialukutaitolinjauksissa korostetaan tasapuolisuutta ja kaikille ikäryhmille annettavan mediakasvatustaidon tärkeyttä, koska poliisin tilastojen mukaan näihin rikoksiin syyllistyvät useasti varttuneet henkilöt, jotka eivät tätä taitoa ole saaneet kouluikäisinä.
      • Kirkkohallitus
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Hyvä, että mediakasvatuksen käsite sekä medialukutaidon edistäminen nähdään tasavertaisesti kuuluvan kaikenikäisten, myös aikuisten, elämään. Myönteistä myös se, että erityisryhmät huomioidaan. Medialukutaidon edistäminen lisää arjen hyvinvointia, mutta myös tuottaa osaamista kaikkien toimialojen työtehtäviin. Linjauksissa olisi hyvä tulla esiin digitaalisen ja sosiaalisen median vaikutukset ihmisten, erityisesti lasten ja nuorten, mielenterveyteen ja identiteettiin. Mediakasvatuksen on osaltaan tiedostettava eri mediamuotojen haasteet ja tukea lasten ja nuorten kasvua.
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Luonnos on ajankohtainen ja erittäin tärkeä. Se on laaja-alaisempi kuin aiemmat linjaukset. Taustan kuvauksen voisi otsikoida selkeämmin nykytilan kuvaukseksi. Mediakasvatustoiminta tulisi johdantoluvussa määritellä siten, että se sisältäisi sekä käytännön mediakasvatustyön että siihen liittyvän tutkimuksen.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Kehittämiskeskus Opinkirjo pitää tärkeänä, että mediakasvatukseen kiinnitetään huomiota ja sitä kehitetään systemaattisesti antamalla kansalliset linjaukset. Mediakasvatus on tärkeää kaikissa ikäryhmissä, mutta kenties haastavinta keski-ikäisten keskuudessa, joilla on jo vakiintuneita mediankäyttötapoja ja asenteita mediasisältöjä kohtaan. Lasten ja nuorten osalta tilanne on parempi, koska heidät tavoitetaan koulujen ja oppilaitosten kautta ohjaamalla opettajia ja kasvattajia opetussuunnitelmien tai muiden normiasiakirjojen kirjauksin ja koulutuksin.
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kuvataideopettajat KUVIS ry:n mielestä linjausluonnos on hyvä ja varsin kattava. Linjauksesta kuitenkin puuttui selkeästi kaikille yhteisen perusopetuksen kuvataideopetuksessa annettava mediakasvatus. Dokumentissa mainitaan visuaalisuuden kasvava merkitys ja elokuvakasvatus ihan omana kohtanaan, mutta kun puhutaan koulutuspolitiikasta niin mainitaan vain äidinkielen opetus ja taiteen perusopetus. Peruskoulun kuvataideopetuksessa annetaan jo nyt laadukasta mediakasvatusta, joka tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Kuvataideopettajat myös ovat usein yhteyshenkilöitä media- ja elokuva-alan järjestöille ja yhdistyksille kouluissa.
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Eri toimijoita koskeva yhteinen linjaus on todella tärkeä, sillä mediakasvatuksen parissa työskentelee niin moni eri toimija. Paremmalla yhteisellä suunnittelulla säästetään resursseja, vältetään päällekkäisyyksiä ja lisätään vaikuttavuutta ja eri toimijoiden tunnettuutta. Linjausluonnos vaikuttaa hyvältä, mutta jäimme miettimään miten se konkreettisesti toteutuu. Mediakasvatustyötä tehdään koko Suomessa laajan toimijajoukon voimin, joten yhteistyötä pitäisi saada tehtyä alueellisesti kattavasti ja konkretian tasolle mennen. Muuten linjaus jää pelkäksi paperiksi.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Yleisten kirjastojen neuvosto pitää erittäin tärkeänä, että mediakasvatusta tarkastellaan koko väestön kannalta. Mediat ovat kehittymässä hyvin monimuotoiseen suuntaan: perinteiset lehtimediat ovat kehittymässä digitaalisiksi monimedioiksi ja ne ovat saaneet rinnalleen aivan uudenlaisia tiedonvälityskanavia, podcasteja, blogeja, vlogeja, keskustelualustoja, sosiaalisen median kanavia ym., Lineaarinen televisio kilpailee katsojista tilattavien kanavien, digimedioiden suoralähetysten, kansalaisten tuottaman median sekä esimerkiksi Googlen ja Facebookin tarjoamien ohjelmien kanssa. Kuluttajat seuraavat medioita monenlaisilla laitteilla ja monenlaisissa tilanteissa pitkin vuorokautta. Erilaiset algoritmit tuovat näkyviin seulottuja sisältöjä, joiden tarjoutumisen perustaa on hankala hahmottaa. Mediakasvatuksesta puhuttaessa tulisi hahmottaa mediaksi jatkuvasti muuttuvien ja kehittyvien sisältöjen kirjo. Keskittymällä perinteiseen mediaan – lehtiin, kirjoihin ja televisiokanaviin – jää suuri osa yhteiskunnassa vaikuttavista mediamaisista sisällöistä tarkastelun ulkopuolelle. Koko väestön tavoittava mediakasvatus tulee vaatimaan suunnitelman, jonka tavoitteet jaksotetaan ja ositetaan. Lasten ja nuorten mediakasvatuksesta on kokemusta ja toiminta on voitu rakentaa esimerkiksi opetussuunnitelmiin sisälle. Aikuisten mediakasvatukselle ei juurikaan ole rakenteita muun kuin digivälineiden teknisen neuvonnan osalta. Mikäli koko väestön ymmärrystä mediasisältöjen tuottamisesta, kuluttamisesta ja toiminnasta halutaan lisätä, on löydettävä kokonaan uusia toimijoita ja toimintamuotoja. Yleisten kirjastojen neuvosto pitää kansallisten mediakasvatuksen linjausten laatimista erittäin toivottavana ja tervetuulleena. Lausunnossamme haluamme korostaa sitä, että koko väestön tavoittava, tasavertainen mediakasvatus on mahdollista vain jos kaikilla on mahdollista päästä tarkastelemaan ja vertaamaan mediasisältöjä. Siksi toimenpide-ehdotuksissa tulisi tuoda esiin kirjastojen mahdollisuudet tarjota pääsy mediaan sen formaatista riippumatta. Tekijänoikeuslakia uudistettaessa tulee kirjastoja ja vapaata sivistystyötä käsitellä oikeuksien kannalta samanlaisena kuin perusopetusta ja kansallisesti säätää mediat kirjastojen käyttöön formaatista tai tuottajan kotimaasta riippumatta.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Linjausluonnos on monipuolinen, kattava ja hyvin argumentoitu.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Linjauksen visio ja tavoitteet on kuvattu selkeästi. Yksityiskohtaisempaan kuvaukseen mentäessä tekstiä olisi hyvä kiteyttää hieman enemmän. Osa kappaleista on hieman luettelomaisia. Asioiden sitominen toisiinsa pienillä johdattelevilla teksteillä voisi lisätä luettavuutta. Ilmiöiden kuvaamisessa voisi käyttää enemmän konkreettisia esimerkkejä. Alla on kuvattu muutamia teemoja, joita voisi mahdollisesti syventää: 1. Medialukutaito on keskeinen taito toimivan demokraattisen järjestelmän kannalta. Tämä korostuu erityisesti aikana, jolloin sosiaalinen media mahdollistaa mittavan disinformaation lähettämisen. Tulevaisuudessa, kun AI mahdollistaa entistä todellisemman kaltaiset sisältömanipulaatiot, mediakriittisyyden merkitys kasvaa edelleen. 2. Mediakasvatus on tärkeää lasten ja nuorten verkkoturvallisuuden kannalta. Tätä näkökulmaa sivutaan tekstissä vain ohuesti. 3. Yksi ajassamme oleva mediakasvatuksen merkitystä korostava tekijä on huomiotalous ja sen osana pyrkimys muokata käyttäjien toimintaa tehokkaiden, suostuttelevia teknologioita ja muita manipuloivia menetelmiä hyödyntäen. Kyvyn tunnistaa itseen kohdistuvat vaikuttamisyritykset tulisi olla osa mediakasvatuksen työkalupakkia.
      • Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Todettiin, että lausunto oli varsin kattava. Voisiko kuitenkin tarkemmin auki kirjoittaa, kuinka käytännön toteutus tapahtuu eri ikäkausina esim. varhaiskasvatuksessa. Mediakriittisyyden huomioimista kaikissa ikäluokissa toivottiin näkyväksi. Tärkeää saada työntekijät (varhaiskasvatuksessa) myös ajan tasalle ja osaaviksi, jotta he voivat ohjata ja opettaa työssään näitä asioita.
      • Mertala Pekka, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
        Päivitetty:
        18.10.2019
        • Luonnos on monipuolisuudestaan ja kunnianhimoisuudestaan huolimatta realistinen, konkreetti, selkeä ja ymmärrettävä. Ainoaksi mainittavaksi kehittämiskohteeksi nostaisin käsitteellisen selkeyden ja johdonmukaisuuden muutaman termin osalta. Mediakasvatuksen haasteiden yhteydessä sivulla 15 mainitaan, alan käsitteistöön liittyvät ongelmat: ” Mediakasvatus ei välttämättä ole terminä tuttu tai siihen liittyvä ymmärrys voi olla kapea. Mediakasvatukseen voi liittyä myös ennakkoluuloja, jotka estävät mediakasvatuksen toteuttamista tai toisaalta tuovat ylimääräisiä paineita kasvattajille”. Tätä huomiota vasten olisi toivottavaa, että valmiissa linjauksissa käytettävä käsitteistö olisi mahdollisimman selkeätä ja johdonmukaista. Näin pääsoin onkin, mutta kaksi kohtaa hyötyisi mielestäni vielä pienestä viilauksesta. Sivuilla 3–4 puhutaan medialukutaidosta yksikössä sekä medialukutaidoista monikossa. Sivulla 3 mainitaan lisäksi mediataidot. Osion käsitteistöä voisikin yhdenmukaistaa, sillä nykymuodossaan se (voi) hämmentää lukijaa. Niin ikään sivun 4 lause ”Mediakasvatus sen sijaan kohdistuu kaikenlaisiin medioihin ja medialukutaitoihin sekä kaikkiin kohderyhmiin, niin lapsiin, nuoriin kuin aikuisiinkin” on epäselvä. Ehdottaisinkin seuraavanlaista muokkausta: ”Mediakasvatus huomioi kaikenlaiset mediat ja medialukutaidot TAI medialukutaidon eri ulottuvuudet ja kohdistuu kaikkiin kohderyhmiin, niin lapsiin, nuoriin kuin aikuisiinkin” Toinen tarkentamista kaipaava käsite on teknologia. Nykymuodossaan lukijalle jää epäselväksi, mikä tekee tietyistä teknologioista juuri mediateknologiaa ja mikä teknologia on ei-mediateknologiaa, mutta silti mediakasvatukselle merkityksellistä. Yksi mahdollisuus voisi olla nojata Couldryn Heppin (2017) ajatukseen syvästä meditoitumisesta, jossa uudet digitaaliset teknologiat ymmärretään lähtökohtaisesti (myös) mediateknologioina. Esim. tänä päivänä automatisaatio ja robotisaatio ovat olennainen osa median ja viestinnän kenttää chatbottien ja algoritmisen journalismin muodossa. Tämä ajatus on mielestäni luonnoksessa mukana jo nyt implisiittisellä tasolla sen korostaessa mm. tekoälyn, datafikaation ja nanoteknologioiden roolia mediakasvatuksen ja medialukutaidon uudelleenmäärittäjinä.
      • Kiesiläinen Ismo
        Päivitetty:
        9.10.2019
        • Hyvää työtä! Hyvä, että mediakasvatukseen kohdistuvat kohtuuttomat odotukset mainitaan heti alussa.
      • Visioon liittyvät kommentit
      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • - Suomessa kaikkien ihmisten mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan ovat parantuneet. Ehdotus paljon visiönäärisempään muotoon → Suomessa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus kehittää omia medialukutaitojaan. // Visio on se mitä halutaan, ja se saa olla suurta. - Olisi tärkeää, että mediakasvatuksessakin huomioitaisiin kansalaistaidon lisäksi se, että kaikilla ihmisillä olisi kokemus aktiivisesta toimijuudesta tämän asian tiimoilta. Liian usein työyhteisöissä media- ja digiasiat kaatuvat (nuorempien ja) osaavampien harteille, jolloin jo osaavien taidot kasvavat ja ei-osaavien taidot puolestaan vanhentuvat entisestään.
      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksen visio voisi olla huomattavasti kunnianhimoisempi. Eikö kannattaisi tavoitella enemmän kuin vain antaa mahdollisuuksia parantaa medialukutaitoa? Eikö visiona voisi olla medialukutaidon paraneminen?
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomessa kaikkien ihmisten mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan ovat parantuneet. LISÄYSEHDOTUS: (Medialukutaito tunnistetaan ja tunnustetaan yhdeksi tämän ajan ja tulevaisuuden kansalaistaidoksi). Medialukutaitoja edistetään ja tuetaan laadukkaan, systemaattisen ja kattavan mediakasvatuksen avulla. Merkityksellistä, hyvää elämää LISÄYSEHDOTUS: (ja kestävää elämäntapaa) edistävät laaja-alaiset medialukutaidot nähdään kaikille kuuluvina kansalaistaitoina.
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kansallisen opetussuunnitelman, uuden kirjastolain ja alan akateemisen koulutuksen nimitykset huomioiden pidän perusteltuna mainita myös monilukutaito osana mediakasvatuksella saavutettavia päämääriä. Kansalaistaito on hyvä yleistermi, mutta ainoana kohderyhmää määrittävänä se voi johtaa tulkintaa koskemaan vain kansalaisia. Monilukutaito ja mediakasvatus ovat tärkeitä kaikille maassamme ja vaikutuksessamme oleville (esim. myös Suomi-koulujen kautta).
      • Kansallisarkisto, Linkola-Aikio Inker-Anni
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on ajankohtainen ja keskittyy olennaiseen.
      • Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, Kulttuuria kaikille -palvelu
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lisätään sana yhdenvertaisuus kolmeen kappaleeseen ja sana esteettömyys viimeiseen kappaleeseen seuraavasti: Suomessa kaikkien ihmisten YHDENVERTAISET mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan ovat parantuneet. Medialukutaitoja edistetään ja tuetaan YHDENVERTAISEN, laadukkaan, systemaattisen ja kattavan mediakasvatuksen avulla. Merkityksellistä, hyvää elämää edistävät laaja-alaiset medialukutaidot nähdään kaikille kuuluvina kansalaistaitoina. Mediakasvatus on Suomessa YHDENVERTAISTA, ajankohtaista, tarkoituksenmukaista ja ammatillisesti korkeatasoista. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen resursointi tukee osaamisen ja tiedon kertymistä, toiminnan kehittämistä ja mediakasvatuksen aseman vakiintumista. Käytännön mediakasvatustoiminta on tavoitteellista, eettistä, ESTEETÖNTÄ ja kestävää. Monipuolista mediakasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään monen eri tahon toimesta ja laaja-alaisessa yhteistyössä.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kannatamme esitettyä visiota.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen uuden linjauksen mukaan mediaosaamisen parantuminen koskee nyt tasavertaisesti kaikkia ja kaikenikäisiä ihmisiä Suomessa. Visio siitä, että vahvan mediakasvatustyön tuloksena Suomessa kaikkien mahdollisuudet kehittää medialukutaitoaan paranevat, on hyvä. Visiohan tarkoittaa sitä, että myös saamelaisten mahdollisuudet omakieliseen ja tarkoituksenmukaiseen mediakasvatukseen tulevat paranemaan. Saamelaisten näkökulmasta mediakasvatuksen ensisijaisina kriteereinä ovat omakielisyys ja kulttuurilähtöisyys. Omakielinen ja kulttuurilähtöinen mediakasvatus auttaa parantamaan saamelaisten medialukutaitoa, osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Saamelaisten itse toteuttama mediakasvatus myöskin takaa sen, että se on ajankohtaisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Niin ikään se luo monipuolisia kielenkäyttöympäristöjä sekä mahdollistaa esim. perinnetiedon siirtämisen ja vaikeiden asioiden käsittelyn. Saamelaisten kokema vihapuhe, syrjintä, ennakkoluulot sekä kiristynyt ilmapiiri vaikuttavat osaltaan saamelaisten kokemukseen omasta identiteetistään ja kielestään. Tähän problematiikkaan mediakasvatus antaa hyvät välineet ja on tärkeätä saada ne monipuolisesti käyttöön saamelaisyhteisössä. Pitkäjänteisyys ja mediakasvatuksen aseman vakiinnuttaminen ovat myös hyviä asioita ja saamelaisessa mediakasvatuksessa on päästävä eroon hankeluontoisesta kehittämistyöstä ja luotava rakenteet sitä varten. Visiossa puhutaan eettisestä ja kestävästä mediakasvatuksesta, mutta on tärkeää avata, mitä niillä tarkoitetaan tässä yhteydessä.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnoksen visio pyrkii yhdenvertaisuuteen medialukutaidon kehittämisen mahdollisuuksissa. Laaja-alaisten medialukutaitojen kehittäminen kansalaisoikeutena vaatii yhteiskunnalta resursseja, jotta visio voidaan toteuttaa. Visio medialukutaidosta ja mediakasvatuksesta on hyvä tavoite kehittämistoiminnalle.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ehdotamme vision linkittämistä kestävän kehityksen edistämiseen esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Merkityksellistä, hyvää ja kestävän kehityksen mukaista elämää edistävät laaja-alaiset medialukutaidot nähdään kaikille kuuluvina kansalaistaitoina.”
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lisäyksenä ehdotamme, että visiossa huomiotaisiin tavoite, että mediakasvatus läpäisisi koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry katsoo, että vision yleinen sävy ja tavoitetaso on kiitettävä. Pieni huoli herää luottamuksesta ihmisten omaan haluun kehittää omaa medialukutaitoaan. Liitto katsoo, että on viranomaisten tehtävä, esim koulujen kautta, myös varmistaa, että medialukutaito on korkealla tasolla maassamme. Liitto myös katsoo, että koulutettavien osallistuminen on tärkeä osa mediakasvatuksenkin suunnittelua, jotta mediakasvatuksessa osataan varmasti vastata oikeisiin kysymyksiin eri kohderyhmille.
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on varsin kattava. Vision kirjauksessa voisi huomioida vielä erikseen mediakasvatuksen tavoitteet eri-ikäisten näkökulmasta. Vaikka mediakasvatus kohdistuu pitkälti yksilöihin, voisi visiossa miettiä myös organisaatioiden vastuuta osallistua ja osallistaa työntekijöitään mediakasvatukseen, varmistaaksemme myös organisaatioiden oppiminen tämän monisyisen teeman äärellä.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Teksti on aivan liian pitkä. Vision tulisi olla tiiviimpi ja ilmaista selkeästi tavoitetila, jota toiminnalla pyritään saavuttamaan.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on hyvä, kunhan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen resursointi taataan alan toimijoille.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Sivun 6 ensimmäisen virkkeen tilalle uusi virke: Medialukutaidot ovat kaikille välttämättömiä kansalaistaitoja.
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen museoliitto pitää kansallisen mediakasvatuslinjauksen visiota on hyvänä kiteytyksenä, joka korostaa medialukutaitoa kaikille kuuluvana kansalaistaitona. Mediakasvatuksessa painotetaan muun muassa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista resursointia sekä laaja-alaista yhteistyötä, minkä näemme olennaisena asiana.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tekstistä ei käy selkeästi ilmi linjausten aikajännettä. Visio on melko laaja, ja koska tuo aikajänne puuttuu, on vaikea arvioida vision realistisuutta. Visio sinänsä on ajanmukainen ja huomioi monipuolisesti mediakasvatuksen.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kts. edellinen
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on hyvä ja kunnianhimoinen, suorastaan kaiken kattava. Mediaosaamista kaikille -vaatimus on erityisen tärkeä, koska disinformaatio lisääntyy paikallisesti ja globaalisti. Vallalla on pyrkimys vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja tietokäyttäytymiseen ilman, että vaikuttamisen kohde tunnistaa vaikutusyrityksiä. Valeuutiset, trollaaminen, some-keskustelut jne. ovat arkipäiväämme. Tarvitaan nimenomaan laajaa sektoriaalista yhteistyötä kaikilta medialukutaidon ja mediakasvatuksen parissa työskenteleviltä, jotta tähän haasteeseen pystytään vastaamaan. Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu. On huomattava myös eri lukutaitojen tarpeet ml. datalukutaito- ja tilastolukutaito niin perinteisen kuin digitaalisen lukutaidon ohella.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen ja medialukutaidon edistäminen on tärkeää erityisesti nykypäivän nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä. Siksi on hyvä, että visiossa korostetaan medialukutaitoa kaikille kuuluvana kansalaistaitona. Tämän kansalaistaidon tukemiseksi visiossa asetetaan aiheellisesti myös laatukriteereitä mediakasvatukselle. OAJ pitää luonnoksessa esitettyä visiota kannatettavana.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on kattava, mutta medialukutaidon rinnalle tai sitä avaavana käsitteenä voisi tuoda kriittisen lukutaidon korostamisen. On huomattava myös eri lukutaitojen vaatimukset eri sisältöjen yhteydessä, kuten mm. datalukutaito- ja tilastolukutaito. Tilastojen ja datan lukutaito korostuvat mm. valeuutisten maailmassa.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on toimiva.
      • Tekniikan museo
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on helposti ymmärrettävä ja tavoittelemisen arvoinen.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Visio on hyvin muotoiltu ja perusteltu. Visioon olisi kuitenkin hyvä nostaa mukaan mediankäyttäjän tietoisuus omista oikeuksistaan. Mediaan liittyy käyttäjän ja kuluttajan oikeuksia ja myös vastuita, kuten mainonnan tunnistettavuus, tekijänoikeudet, tietosuoja ja muut turvallisiin palveluihin liittyvät seikat. Medianlukutaidon ollessa kansalaistaito olisi tarpeen nostaa esille, että oikeuksien ja vastuiden tunteminen on hyvinvointiin vaikuttava erityisesti median käyttöön ja osallisuuteen liittyvä taito. Lisäksi KKV kiinnittää huomiota medialukutaidon kuvaukseen, jossa annetaan medialukutaidon edistämiselle monimerkityksellinen ja subjektiivinen tavoite (merkityksellistä ja hyvää elämää). Kuvaus on yleinen ja maailmaa syleilevä, jolloin se ei enää anna toimijoille riittävää suuntaa ja tukea vision konkreettiselle toteuttamiselle. KKV ehdottaa vision kuvauksen täsmentämistä ja täydentämistä seuraavasti: Medialukutaitoja edistetään ja tuetaan laadukkaan, systemaattisen ja kattavan mediakasvatuksen avulla. Monipuolista osallisuutta ja kokemuksellisuutta, turvallista median käyttöä edistävät laaja-alaiset medialukutaidot sekä tietoisuus digitaalisissa ympäristössä korostuvista oikeuksista ja vastuista. Medialukutaidot nähdään kaikille kuuluvina kansalaistaitoina.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • On hienoa, että visio peräänkuuluttaa systemaattisuuden tavoitetta. Itseään koordinoiva valtakunnallinen mediakasvatustyö tulee olemaan vaikea tavoite toteuttaa, koska ala on pirstaloitunut. Tavoite kuitenkin tärkeä asettaa, jotta joskus pääsisimme tilanteeseen, jossa päällekkäistä mediakasvatustyötä ei juurikaan tarvita ja kattavuus aiheista, kohderyhmien kirjo ja alueellisesta saavutettavuus on suurinpiirtein saavutettu. Kiitos jälleen, että kohderyhmä on monessa kohtaa eksplisiittisesti laajennettu koskemaan kaikenikäisiä eli myös aikuisia ja senioreita. Tämän alleviivaaminen on erityisen tärkeää kirjastoille, jotka ovat monella alueella kriittisesti yksin aikuisten mediataitojen tukemisen kanssa.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnoksen sinänsä laadukasta ja kunnianhimoista visiota voisi täydentää vielä tiiviillä kiteytyksellä, miksi mediakasvatus on tärkeää. Miksi on merkityksellistä parantaa ihmisten mahdollisuuksia kehittää medialukutaitoaan? Miksi mediakasvatusta ja medialukutaitoa edistävä työ on tärkeää? Minkä vuoksi mediakasvatus on kehittämisen arvoista suomalaisessa yhteiskunnassa?
      • Verke / Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Vision on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Jää vähän epäselväksi, onko varsinainen visio ensimmäinen lause (kuten se johdannossa ja tiivistelmässä esitettiin) ja seuraavat kappaleet täsmentävät varsinaista visiota, vai ovatko nekin osa visiota?
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Visiosta puuttuu toimijuus ja omistajuus näkökulmat. Yksilöä tarkastellaan kohteena vaikka hänen tulisi olla toimija. Visioon ehdotetaan lisättäväksi näkökulma median tuottajana toimimisesta. Toimenpiteissä voisi avata, miten mitataan visiossa mainittu kaikkien ihmisten mahdollisuudet kehittää ovat parantuneet.
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Visiokappaleen alussa olisi hyvä heti mainita tavoite tehdä medialukutaidot kansalaistaidoiksi. Tämä toteutuisi esimerkiksi siirtämällä seuraava virke kappaleen alkuun: Merkityksellistä, hyvää elämää edistävät laaja-alaiset medialukutaidot nähdään kaikille kuuluvina kansalaistaitoina. Visio korostaa kaikkien mahdollisuutta kehittää omia medialukutaitojaan. Yhdenvertaiset medialukutaitojen kehittämismahdollisuudet ovat hyvin linjassa myös kirjastojen tavoitteiden kanssa.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Kirkkohallitus
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • On tärkeää, että visiossa mainitaan käytännön mediakasvatustoiminnan periaatteena eettisyys ja kestävyys. Esimerkiksi vihapuheen ennalta ehkäisemisessä eettisyyden liittyminen kaikkeen mediakasvatukseen on keskeistä. (Tämä voisi kuulua myös kohtaan Tavoite 2, laadukas mediakasvatus)
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Visioon tulisi lisätä lause, joka koskee mediakasvatuksen tuloksellisuutta eli tavoitetilana tulisi olla se, että suomalaisten medialukutaidot ovat riittävällä tasolla.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Visiona esitetyt tavoitteet ovat kannatettavia ja hyviä lukuunottamatta ponnetonta ensimmäistä virkettä, joka sysää medialukutaidon yksilön itsensä vastuulle. Pelkkä mahdollisuus kehittää medialukutaitoa tuskin on riittävä, jos tavoitteena on kohottaa koko kansakunnan medialukutaidon tasoa. Tavoitteisempaa olisi määrittää medialukutaito kaikkien kansalaisten omaamaksi kansalaistaidoksi. Tämä haastaisi viranomaiset toimimaan asian edistämiseksi.
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • KUVIS ry näkee vision erittäin hyvänä ja tavoittelemisen arvoisena.
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Edellytyksenä mediataitojen kehittämiselle on pääsy laitteiden, tietoverkkojen ja mediasisältöjen äärelle. Läheskään kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia tähän ja se tulisi myös huomioida visiossa.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Visio korostaa kaikkien mahdollisuutta kehittää medialukutaitoja. Katsomme, että mediakasvatuksen systemaattisuuden ja laadun korostamisen lisäksi visioon tulisi liittää myös näkemys erilaisten medioiden pariin pääsystä. Mikäli väestöllä ei ole mahdollisuutta vertailla eri medioita, on esimerkiksi valemedioiden ja valheellisten väitteiden erottaminen kirjavasta sisällöstä vaikeaa. Toivoisimme vision ottavan kantaa myös mediasisältöihin pääsyn kehittämisestä yhteistyössä.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Nyt jo erinomaista: Erityisen tärkeää systemaattisuus ja jatkuvuus (vrt. erilliset projektit, kampanjat, hankkeet) sekä eri puolilla mediakasvatusta toteuttavien tunnistaminen ja yhdistäminen. ' Kehittämisehdotus: Linjausluonnoksessa tuodaan hyvin esiin mediakasvatuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus (disinformaation torjuminen, demokratiayhteys, oman datan hallinta, vähäinen polarisaatio, vihapuhe ja keskinäinen luottamus). Tämän näkökulman olisi tärkeä näkyä myös visiossa. Mediakasvatus ei ole tekninen taito, vaan sillä on suuri merkitys elämänlaadulle/toimintavapaudelle ja se on voimallinen väline yhteiskunnan perusrakenteiden ja rakentamisen mahdollistajana. Medialukutaito on yksilön taitoa, mutta se kannattelee yhteisöä.
      • Mertala Pekka, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
        Päivitetty:
        18.10.2019
        • Visio on selkeä, jäsennelty ja konkreettinen. Ainoana kriittisenä huomiona nostaisin esille sen, että nykymuodossaan toimenpide ”Mediakasvatustyötä mallinnetaan” sisältää pienen riskin siitä, että mallintaminen voidaan tulkita(tahallisesti tai tahattomasti) kontekstivapaana benchmarking-ajatteluna. Kohtaa voisikin täydentää huomiolla, että mallinnustyössä tulee aina huomioida eri kontekstien ja kohderyhmien erityisyys.

      • Tavoite 1. Kattava mediakasvatus

        Kommentit tavoitteeseen ja toimenpide-ehdotuksiin

      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • - Konkretia puuttuu useimmista toimenpide-ehdotuksista. - Erinomainen kohta: Mediakasvatustoiminnan tuloksia jaetaan avoimesti. Mediakasvatuksessa suositaan avoimia Creative Commons -lisensoituja aineistoja sekä julkaistaan omia mediakasvatusmateriaaleja avoimin lisenssein. // Erityisesti opetuksessa tämä on tärkeä osa.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Verkostotyö: hyvä, että huomioitu muut verkostot. On tärkeää huomioida toimivat ja vahvat nykyiset verkostot, jotka voivat hyötyä mediakasvatuksen tietoisuuden lisääntymisestä. Mediakasvatuksen viestinnän kehittäminen: Onko viestintä kohdennettu toimijoille vai suoraan kansalaisille? Kumpaakin varmasti tarvitaan.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksessa huomioidaan kattavasti eri mediat, niiden käyttö ja merkitys ihmisten elämässä, LISÄYSEHDOTUS (kulttuureissa) ja yhteiskunnassa.
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoitteet erityisesti verkostoitumisen ja kumppanuuksien osalta ovat hyviä, ja ne voisi vielä viedä askelen lähemmäs konkretiaa esim. mainitsemalla että 'näiden muodostumista ohjaa KAVI' tai 'näiden muodostumiseen ohjataan pitkäaikaista rahoitusta'.
      • TTVK ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksessa mainittuihin hyviin tavoitteisiin tulisi lisätä myös tekijänoikeustietoisuuden lisääminen. Tekijänoikeustietoisuuden (tekijänoikeustaitojen) tulisi olla osa mediakasvatusta. Sisältöjä käytetään ja niitä tuotetaan yhä monipuolisemmin jokaisen kansalaisen toimesta, siksi sekä omien että toisten oikeuksien kunnioittaminen ja tiedostaminen on tärkeää. Mediakasvatusta tulee tarjota kaikille ikäryhmille.
      • Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, Kulttuuria kaikille -palvelu
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoitteeseen lisätään kahteen kappaleeseen sana esteettömyys seuraavasti: Suomessa toteutetaan sisällöllisesti, näkökulmiltaan, kohderyhmiltään sekä maantieteellisesti kattavaa ja ESTEETÖNTÄ mediakasvatusta. Laaja-alainen ja merkityksellinen medialukutaito kuuluu kaikille. Tavoitteena on, että Suomessa tehdään eri kohderyhmät, aiheet ja näkökulmat huomioivaa sekä maantieteellisesti kattavaa ja ESTEETÖNTÄ mediakasvatusta monipuolisesti eri tekijöiden toimesta. Omiin vahvuuksiinsa luottavat mediakasvattajat tekevät tavoitteellista yhteistyötä. Mediakasvatuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa tiedostetaan kohderyhmien moninaisuus sekä paikallinen erityisyys. Toimenpiteisiin lisätään palluroihin 4, 6 ja 8 sana esteettömyys seuraavasti: 4. Hyödynnetään digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Mediakasvatuksen toteuttamisessa, kehittämisessä ja verkostoitumisessa hyödynnetään digitaalisen median tuomia mahdollisuuksia, kuten verkkokoulutuksia, etäyhteyksiä, avoimia arkistoja ja kokoelmia. DIGITAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMISESSÄ HUOLEHDITAAN, ETTÄ KAIKKI KÄYTETYT DIGITAALISET PALVELUT OVAT ESTEETTÖMIÄ (WCAG 2.1. NOUDATTAMINEN). 6. Mediakasvatuksen viestintää JA VIESTINNÄN ESTEETTÖMYYTTÄ kehitetään. Kehitetään viestintää ja tiedonkulkua JA NIIDEN ESTEETTÖMYYTTÄ mediakasvatuksen alalla. Eri yhteisöjen ja kohderyhmien tietoisuutta mediakasvatuksesta, sen merkityksestä ja siihen liittyvistä palveluista edistetään. 8. Mediakasvatustoiminnan tuloksia jaetaan avoimesti JA ESTEETTÖMYYS HUOMIOIDEN. Mediakasvatuksessa suositaan avoimia Creative Commons -lisensoituja aineistoja sekä julkaistaan omia mediakasvatusmateriaaleja avoimin lisenssein. Erityisesti julkisella rahoituksella toteutetussa mediakasvatuksessa kiinnitetään huomiota lopputuloksen laajaan käytettävyyteen JA ESTEETTÖMYYTEEN.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Oppilaitosten, oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta eniten askarruttamaan erilaisten toimijoiden ja koulutustasojen toiminta ja näiden mahdollinen koordinointi mediakasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. Missä tuodaan näkyväksi esim. koulutuspolun myötä kertyvät taidot ja kenen vastuulla on tarkkailla tätä kokonaisuutta? Tästä näkökulmasta erityisesti tavoite “Mediakasvatuksen suunnitelmallisuutta kehitetään” on hyvin kannatettava. Tällainen tarkastelu esimerkiksi opetussuunnitelmian kautta auttaisi näkemään mahdolliset aukkokohdat ja puutteet sekä mahdollistaisi osaamisen kehittymisen järjestelmällisesti.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksessa tulee panostaa erityisesti saamelaisten näkökulmaan ja ottaa huomioon saamelaisten asema Suomen alkuperäiskansana. Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, että mediassa käytetään alkuperäiskansoja loukkaavia kerronnan keinoja (esim. Ylen Pressiklubissa vuonna 2017). Alkuperäiskansojen jäsenet ovat selkeästi ilmaisseet, etteivät hyväksy ulkopuolisten käyttävän perinnevaatteitaan (esim. sulkapäähine, saamenpuku) ja tätä myös tukee alkuperäiskansojen aineetonta kulttuuriperintöä suojaavat kansainväliset sopimukset, eikä käytölle ole perusteita. Ongelmana on myös, että medioissa monesti vahvistetaan stereotypioita alkuperäiskansoista, kuin myös muista etnisistä ryhmistä. Saamelaisten kokema vihapuhe, syrjintä, ennakkoluulot ja kiristynyt ilmapiiri vaikuttavat osaltaan saamelaisten kokemukseen omasta identiteetistään, kielestään ja kulttuuristaan. Näihin ongelmakohtiin voitaisiin hyvin vastata mediakasvatuksen keinoin, mutta tähän tarvitaan resursseja. Mediakasvatuksen avulla lapset ja -nuoret voisivat käydä läpi mm. vähemmistökulttuuriin liittyviä omaleimaisia piirteitä ja omaan lähiympäristöön liittyviä ristiriitoja. Mediakasvatuksessa on otettava huomioon kaikki Suomessa puhutut saamen kielet; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Lasten kasvuympäristöä ja myös aikuisten mediaympäristöä hallitsee vahvasti suomen kieli. Sen takia on tarpeen kaikilla tavoilla laajentaa saamen kieliympäristöjä ja omalla kielellä toimiva mediakasvatus on siksi monella tapaa tärkeää. Vahva kiinnittyminen omaan kieleen jo lapsuudessa luo turvallisuutta ja kehittää tasapainoista identiteettiä ja tervettä itsetuntoa. Kaikki saamen kielet ovat UNESCO:n luokittelun mukaan uhanalaisia ja tarvitsevat erityistoimenpiteitä.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kuvataidekoulujen liitto pitää mediakasvatuksessa tärkeänä monialaista ja verkostoitunutta yhteistyötä, jonka myötä myös tiedonkulku ja osaamisen jakaminen paranevat. Jotta Suomessa voidaan tehdä eri kohderyhmät, aiheet ja näkökulmat huomioivaa sekä maantieteellisesti kattavaa mediakasvatusta monipuolisesti eri tekijöiden toimesta, tarvitaan laajaa perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta monien alojen opettajille (esim. äidinkielen ja kuvataiteen opettajat). Upea tavoite on hyödyntää jo olemassa olevien toimijoiden vahvuuksia, ja Kuvataidekoulujen liitto toivoo tämän näkyvän myös operatiivisessa toiminnassa.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Pidämme tärkeänä mediakasvatuksen hahmottamista elinikäisenä oppimisena. Mediakasvatusta tulee suunnata tulevaisuudessa vahvemmin myös aikuisväestölle. Mediakasvatustoimijoiden verkostoitumisen kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen muiden toimialojen verkostojen kanssa on tervetullut toimenpide-ehdotus. Kuten taustoittavassa osiossa todetaan, mediakasvatusta tekevät käytännössä lukuisat toimijat eri yhteiskunnan sektoreilla. Koko rihmaston laaja-alaisempi hahmottaminen ja myös uusien toimijoiden saaminen mukaan verkostoihin mahdollistaa uusia kumppanuuksia ja mediakasvatuksen saattamista uusiin oppimisympäristöihin.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite 1. Kattava mediakasvatus Olisi hyvä avata konkreettisten esimerkkien kautta, mitä erilaisilla ryhmillä tarkoitetaan. Mediakasvatuksen tasa-arvoisuuteen liittyen, on hyvä, että linjauksiin on kirjattu, ettei mediakasvatusta voi rajata koskemaan vain tiettyjä ryhmiä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että erilaiset ryhmät on pääpiirteittäin kuvattu linjauksissa. Tämä auttaa tunnistamaan näitä ryhmiä ja mahdollisesti havaitsemaan aiemmin huomaamattomia ryhmiä. Lisäyksenä ehdotamme (ISOLLA) kohtaan ”Mediakasvatuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa tiedostetaan kohderyhmien IKÄRAKENNE, moninaisuus sekä paikallinen erityisyys.” Mertala ja Salomaa (2016) korostavat varhaiskasvatuksen tasa-arvoistavaa merkitystä siinä, miten lapset saavat kokemuksia mediakasvatuksesta ja mediasta. Varhaiskasvatuksen opettajien liitto näkee, että laaja-alainen ja merkityksellinen medialukutaito kuuluu kaikille, myös alle kouluikäisille lapsille. Mediakasvatusta ei voi ulkoistaa varhaiskasvatuksessa, mutta sitä voidaan rikastaa hyödyntämällä esimerkiksi kirjaston palveluja.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto katsoo, että mediakouluttajina myös nuorilla ja luonnollisesti nuorten kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä rooli mediakasvatuksen antajina. Liitto näkee, että parhaimmat tulokset saadaan, kun koulutusta antaa omaan viiteryhmään kuuluva kouluttaja. Nuorten kanssa työskentelevät sekä erityisesti nuoret itse ovat parhaiten tietoisia uusista sosiaalisen ja perinteisen median alustoista ja niiden käyttötarkoituksista, joten heillä on myös kyky reagoida muutoksiin mediakentällä. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto korostaa paikallisten toimijoiden kuten koulujen ja nuorisovaltuustojen roolia erityisesti nuoret tavoittavassa mediakasvatuksessa. Tuoreimman Nuorisovaltuustoselvityksen mukaan nuorisovaltuusto löytyy 290 manner-Suomen kunnasta, joten nuorisovaltuustojen kautta tavoittavuus olisi huomattava.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Olisi hyvä avata, mitä linjauksessa tarkoitetaan sillä, että huomioidaan intersektionaalisuus.
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite medialukutaidosta kansalaistaitona on erityisen kannatettava. Medialukutaidon osaamista edellytetään taustoituksessakin todeten jo monella alalla. Tämän takia on itsestään selvää, että erilaisten toimijoiden tulee huomioida myös mediakasvatuksen näkökulmat omassa koulutustarjonnassaan sekä toiminnassaan. Kuten todettua, mediakasvatusta tarjotaan Suomessa paljon. Kun tarjontaa on paljon, eikä varsinkaan aikuisväestölle tarkoitetuista sisällöistä ole yhtenäistä opetussuunnitelmaa tai linjaa, olisi tärkeää huolehtia mediakasvatuksen tarjonnan laaadusta ja tehdä säännöllistä arviointia sen suhteen. Mediakasvatuksen tulisi olla nykyistä vahvemmin esillä ja osana eri aineidein opetusta niin varhaiskasvatuksen-, peruskoulun kuin toisenkin asteen koulutuksissa, aikuis- ja täydennyskoulutusta sekä korkea astetta unohtamatta. Opetussuunnitelmissa mediakasvatuksen sisällöt jäävät kuitenkin helposti lapsipuolen asemaan ja kovin vähäiselle huomiolle, vaikka nykyajan muuttuva mediamaailma vaatii näitä taitoja yhä enemmän. Sisältöjen kehittämiseen ja luomiseen tulisi siis luoda valmiuksia ja tarjota enemmän mahdollisuuksia kouluttamiseen esimerkiksi kasvattajille ja opettajille, jotta he voivat edelleen paremmin toteuttaa tavoiteltuja mediakasvatuksen sisältöjä
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ehdotukset sisältävät paljon hyviä asioita, mutta konkretiaa puuttuu. Mitkä toimijat vastaavat näiden toteuttamisesta? Kuka rahoittaa nämä? Kuka on vastuussa toimeenpanosta? jne.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • SLL pitää tavoitetta kattavasta mediakasvatuksesta erityisen tärkeänä. SLL korostaa, että linjauksissa tuotaisiin selkeämmin esille yhdenvertaisuutta ja viestinnän esteettömyyttä. Viestinnän esteettömyyteen kuuluu esimerkiksi selkokielisyyden huomioiminen. Luonnoksessa medialukutaidot nähdään kansalaistaitona, jota tulee suunnata erilaisille ryhmille. SLL pitää hyvänä, että kohderyhmien moninaisuus tunnistetaan. SLL toivoo, että mediakasvatuslinjauksissa korostettaisiin lasten ja nuorten suojautumista verkossa esiintyvää häirintää ja ahdistelua vastaan. Puhelimitse tai netin kautta tapahtuvan seksuaalisen ehdottelun ja ahdistelun määrä on lisääntynyt. Lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista yli 15 prosenttia on kokenut netin kautta tai puhelimitse tapahtuvaa seksuaalista ahdistelua vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan. Luku kasvoi yli viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2017 nähden. Ilmiöön puuttumiseksi tarvitaan päättäväistä, pitkäjänteistä ja vaikuttavaa toimintaa valtion, kuntien ja oppilaitosten toimesta.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoiteesta: Medialukutaidon pohja luodaan jo lapsuudessa, joten katsomme, että tämä on tärkein kohderyhmä mietittäessä mediakasvatuksen vaikuttavuutta Suomessa. Kaikki ikäluokat ovat tärkeitä, mutta mielestämme lapset ja nuoret pitää ottaa resursseja jaettaessa ensisijalle. Toimenpide-ehdotukset ovat kannatettavia, jos niihin vain varataan resursseja. Olemme samaa mieltä, että eri aihepiirit ja mediat on pidettävä mukana mediakasvatusta suunniteltaessa. Koulukinossa esimerkiksi tehdään laajaa yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja hankerahoituksella olemme kehittäneet uusia innovaatioita, mutta niiden ylläpito on jo paljon haastavampaa resurssien puutteen vuoksi. Ehdottomasti kannatamme verkostomallien kehittämistä kaikilla toiminnan tasoilla. Se on tämän päivän ja tulevaisuuden tapa toimia. Kaikissa Koulukinon palveluissa hyödynnetään jo nyt digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi Koulukinon Suoratoistopalvelusta voi elokuvia katsoa pienimmässäkin kunnassa ja koulussa ja valmiita oppimateriaaleja käyttäen toteuttaa mediakasvatusta. Koulukinossa tuotettu mediakasvatusaineisto, esimerkiksi elokuviin tehdyt oppimateriaalit, ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, mutta haluamme muistuttaa, että mediakasvatukseen kuuluu oleellisesti ymmärrys tekijänoikeuksista ja esimerkiksi elokuvien katsominen kouluissa vaatii erillisen luvan oikeuksien omistajilta.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • On hyvä, että maantieteellisesti kattava mediakasvatus on edelleen mukana, koska esim. nopeat laajakaistayhteydet eivät ole vielä kaikkien saatavilla. Lisäksi laitekanta voi olla hyvin eritasoista, kun puhutaan vaikkapa kouluista, päiväkodeista ja kirjastoista eri puolilla Suomea.
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen laaja-alaisuus ja kattavuus ovat kannatettavia tavoitteita. Näin mukaan voidaan lukea myös museot, joita ei useinkaan mainita mediakasvatustoimijoina. Toimenpiteet ovat monipuolisia ja toteutuessaan edistävät tavoitetta hyvin.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Viitaten edelliseen kommenttiin visiosta, aikajänteen puute vaikeuttaa tavoitteen arviointia. Koko maata kattavan verkoston luominen olisi varmasti hyvä asia. Tässä voisi huomioida olemassa olevia toimijoita, joita on myöhemmässä vaiheessa kuvattu.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tietosuojavaltuutettu pitää hyvänä tavoitteena, että medialukutaito on kaikille kuuluva kansalaistaito ja että mediakasvatuksessa huomioidaan laajasti eri aihepiirit. On tärkeää, että mediakasvatuksen sisältöön katsotaan kuuluvaksi myös tietosuoja ja tietoturva sillä ne ovat osa yksityiselämän suojaa ja täten yksi hallitusmuodossa vahvistetuista perusoikeuksista (10 §).
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kattavuuden saavuttamisessa mediakasvatuksessa katsomme, että toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Osapuolia mediakasvatuksen kentässä on niin runsaasti, että voimien yhdistäminen tehokkaalla johtamisella, koordinoinnilla ja toimenpiteiden tukemisella on tarpeen.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • OAJ pitää tärkeänä, että tavoitteessa korostetaan medialukutaidon kuuluvan kaikille. Tämän johdosta on hyvä, että tavoitteessa korostetaan, että mediakasvatuksen on oltava maantieteellisesti kattavaa sekä huomioitava myös paikallinen erityisyys. Mikäli halutaan edistää laaja-alaista medialukutaitoa, on mediakasvatuksen katettava koko maa mahdollisimman laajasti. Toimenpide: mediakasvatustoiminnan tuloksia jaetaan avoimesti Digitaalisuus on yksi olennainen keino sen varmistamiseksi, että mediakasvatusta on saatavilla myös maantieteellisesti kattavasti. Digitaalisuus yhdistetään usein avoimiin materiaaleihin, kuten tässäkin luonnoksessa on tehty. Avoimet materiaalit voivat auttaa mediakasvattajia työssään, mutta OAJ haluaa korostaa, että digitaalisuus ei automaattisesti edellytä avoimia materiaaleja, eivätkä avoimet materiaalit ole poikkeuksetta paras mahdollinen väline. Avoimiin materiaaleihin liittyy kiinteästi materiaalien laatijoiden tekijänoikeudet, joiden kunnioittamisesta on pidettävä huolta erityisesti digitalisoituvassa maailmassa. Opettajien tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole opetusmateriaalin laatiminen muiden käyttöön, joten tekijänoikeudet opetusmateriaaliin syntyvät aina opettajalle itselleen, eikä työnantajalle synny edes normaali käyttöoikeutta materiaaliin. Tästä syystä opetusmateriaalin tekijänoikeuksista on aina sovittava erikseen. OAJ ehdottaa, että jos toimenpiteissä kehotetaan avoimiin arkistoihin, tulisi mukaan ottaa myös toimenpide, jossa korostetaan tekijänoikeuksien kunnioittamista ja niistä sopimista materiaaleja laadittaessa. Lisäksi toimenpiteissä tulisi korostaa avoimia materiaaleja julkaisevan/vaativan tahon vastuuta siitä, että materiaalien laatijat ymmärtävät Creative Commons -lisenssien ehdot ennen niiden käyttämistä.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Palveluosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Eri kohderyhmien erilaiset tarpeet on hyvä huomioida toimenpide-ehdotuksissa, kuten linjauksissa on suurilta osin tehtykin. Painotus laajemman näkökulman ottamiseen perusopetus- ja varhaiskasvatukseen keskittyvien toimien rinnalla on tärkeä. Uusien digitaalisten välineiden parempi hyödyntäminen mediakasvatuksessa on niin ikään oleellinen huomio.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toimenpidehdotusten joukko on laaja ja kattava. Tärkeää olisi viedä toimenpide-ohjelma konkreettiselle tasolle, jotta toimenpiteiden toteutumista voidaan myös mitata sekä tuoda esiin jo nyt kartoitettu toimijoiden verkosto. Toimijoiden verkostoon kuuluu myös tilastotoimi.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Eri mediakasvattajien tavoitteellinen mediakasvatus mainitaan. Tehdäänkö työnjakoa kansallisesti, alueellisesti vai paikallisesti, mikä taho koordinoi? Miten saadaan mediakasvatus yhdenvertaiseksi koko Suomessa, myös siellä missä mediakasvatustoimijoita on vähän? Eriarvoisuus lisääntyy, jos kunnilla/kirjastoilla ei ole samanlaisia resursseja. On hyvä, että medialukutaidot nähdään kansalaistaitoina. Tärkeää on myös, että linjauksissa mainitaan materiaalien jako avoimesti ja lopputulosten laaja käytettävyys. Monialaisten verkostojen kehittäminen tavoitteena on myös tärkeä asia.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoitteena “kattava mediakasvatus” on valtavan laaja. Kattava mediakasvatus toimisi paremmin yläkategoriana, jonka osatavoitteita nykyiset toimenpiteet olisivat. Alla muutama erityishuomio Kattavan mediakasvatuksen -tavoitteen sisältöihin. Olemme kommentoinnin helpottamiseksi numeroineet luonnoksessa esiintyvät toimenpiteet juoksevalla numeroinnilla. 2. “Mediakasvatusta suunnataan erilaisille kohderyhmille”. Muutosehdotus → Toimenpiteen voisi ilmaista suoremmin: “Parannetaan kaikkien suomessa asuvien mahdollisuuksia medialukutaidon kehittämiseen.” Koska tarkoitus on linjata myös maahanmuuttajien mediakasvatusta, tämän kohdan sana “kansalainen” olisi hyvä vaihtaa toiseen ilmaisuun. 3. “Verkostotyötä kehitetään”. Kommentti: Lisähuomiona, että suurimmalla osalla ammattilaisista, jotka tekevät mediakasvatusta osana työtään (opettajat, nuorisotyöntekijät) ei ole juuri lainkaan työaikaa verkostotyöhön. Toimenpiteen toteutumisen tueksi tarvittaisiin mediakasvatuksen ja sitä käytännössä tekevien työn johtamisen muutosta sekä tukea tähän muutokseen. 8. “Mediakasvatustoiminnan tuloksia jaetaan avoimesti”. Muutosehdotus → Jo nyt suurin osa mediakasvatusmateriaaleista on avoimia. Haasteena on ennemminkin niiden löydettävyys ja käytettävyys, joita tulisi kehittää. Toki myös yksiselitteisten lisenssimerkintöjän käytön osalta (CC) on petrattavaa. Toimenpide voisi siis pikemminkin olla systemaattinen lisenssimerkintöjen käyttö sekä materiaalien löydettävyyden ja käytettävyyden kehittäminen
      • Tekniikan museo
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite on määritelty hyvin. Toimenpiteet on kirjattu yleisellä tasolla kehittämiskohteina. Ne kaikki koskettavat museoissa tehtävää mediakasvatustyötä, vaikka mediakasvatus ei niiden ydintoimintaa olekaan, vaan työtä tehdään osana muuta toimintaa. Museoiden painoarvoa mediakasvatustyössä lisää se, että niiden aineistoja tulee yhä enenevässä määrin avoimiksi digitaalisessa muodossa (mm. FINNA Luokkahuone museoiden julkaisemat sähköiset oppimateriaalit). Museot myös tavoittavat hyvin erilaisia yleisöryhmiä. Toimijaverkostoja määriteltäessä pitääkin vahvemmin huomioida nonformaalit oppimisympäristöt, erityisesti muistiorganisaatiot.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kopiosto ehdottaa seuraavaa suurin kirjaimin kirjoitettua lisäystä sivun 7 ensimmäistä toimenpidettä koskevaan kohtaan: ”Mediakasvatuksessa huomioidaan kattavasti eri mediat, niiden käyttö ja merkitys ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa SEKÄ TOISTEN OIKEUDET (YKSITYISYYS, KUNNIA JA TEKIJÄNOIKEUDET)”.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite on hyvä ja selkeä ja toimenpiteet perusteltuja. KVV näkee, että kattavuutta edistävissä toimenpiteissä olisi hyvä olla mukana median toimijoiden taustojen ja roolien pohdintaa. KKV ehdottaa täydennettäväksi seuraavaa toimenpidelausetta alla kuvatuilla seikoilla: “Mediakasvatuksessa huomioidaan kattavasti eri mediat, niiden käyttö ja merkitys ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. “ Mediakasvatuksessa huomioidaan kattavasti eri mediat, median toimijat eri rooleineen, oikeuksineen ja vastuineen sekä medioiden käyttö ja merkitys ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. Mediataitona on ajankohtaista ottaa myös huomioon kansalaisen keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa digitaaliseen toimintaympäristöön median, yritysten ja viranomaisten kautta.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Omaan osaamiseensa luottavista mediakasvattajista ehdotamme muokattaksi ilmaukseksi “osaavat etsiä oma aloitteisesti yhteistyökumppaneita ja tekevät yhteistyötä tavoitteellisesti." Haasteet ovat harvoin yhteistyökielteisyydessä, vaan siinä ettei yhteistyökumppaneita etsitä vaan tehdään paljon yksin tai todetaan vain etteivät omat resurssit tai osaaminen riitä. Alueelliseen kattavuuteen liittyy myös maantieteellisten alueiden resurssoinnin ja mediakasvatuksen saavutettavuuden eriarvoisuus. Erityisesti syrjäalueiden ja pienempien kuntien mediakasvatuspalveluiden kohdalla digitaalisuus ja yhteistyö yli kuntarajojen ja ammattikuntien välillä luovat mahdollisuuksia tarjota enemmän kuin ennen tai enemmän kuin yksin. Voisiko tavoitteeksi asettaa kriittisimmän mediakasvatuksen kannalta valtakunnalliseen tasalaatuisuuteen pyrkimistä tai valtakunnallisen kattavuuden kehittämistä? Erityisesti aikuisten ja senioreiden digitaalisten taitojen tuki tulee etäisyyksien ja suppeiden henkilöstöresurssien kannalta olemaan vielä vuosia epätasa-arvoista, jos koko maan kattavuuteen ja saavutettavuuteen ei päätetä monialaisesti panostaa ja valtakunnallisesti yhteisiä tai tiettyjen alueiden sisäisiä resursseja kehittää. Toimijoiden vahvuuksista puhuttaessa asetetaan toimenpiteeksi tehdä työtään näkyväksi. Jää kuitenkin epäselväksi, että missä ja miten vahvuusalueitaan voisi esitellä. Sopivaa diskurssia ei taida vielä olla, joten pitäisikö konkretian takia kirjata tavoitteisiin etsiä/rakentaa sellainen? Tästä kirjoitamme lisää kommenteissamme luonnoksen kohtiin 3.3. [Mediakasvatustyön mallintaminen] ja 4.4. [Mediakasvatuksen tunnettuuden haasteet]
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toivomme selkeämpää muotoilua toimenpide-ehdotuksiin siitä, että mediakasvatustoimia suunnattaisiin yleisen mediakasvatuksen ohella kohdennetusti ja suunnitelmallisesti niille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä digitaalisesta yhteiskunnasta.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Olika specialgruppers behov bör beaktas, t.ex. personer med funktionsnedsättningar. Mediefostran behöver riktas till alla ålderskategorier, även seniorer. Bland äldre personer finns en stor grupp vilka inte använder digitala redskap, och därför riskerar att marginaliseras. Delvis baserar detta sig på okunskap och försiktighet om sociala media, vilket bör beaktas då former för ökad mediakunskap för denna grupp utvecklas. Teknologin utvecklas hela tiden och det att man behärskar den digitala teknologin som används idag betyder inte att man automatiskt skulle klara av motsvarande teknologier som utvecklas i framtiden. Uppmärksamhet bör fästas vid att producera material för mediafostran även på svenska.
      • Verke / Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Sekä tavoite että toimenpide-ehdotukset ovat pääosin selkeitä ja kannatettavia. Verke toivoisi vielä selkeämpää muotoilua toimenpide-ehdotuksiin siitä, että mediakasvatustoimia suunnattaisiin myös kohdennetusti ja suunnitelmallisesti niille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä digitaalisesta yhteiskunnasta. Pääsy laitteiden ja sisältöjen pariin esimerkiksi kirjastoissa ja nuorisotaloilla edesauttaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää omia mediataitoja, mutta toisaalta pelkkä pääsy ei takaa mediakasvatuksen toteutumista, eli tarvitaan suunnitelmallisuutta. Tähän kohtaan toivoisimme lisättävän maininnan siitä, että kattavassa mediakasvatuksessa huomioidaan tasapainoisesti mediaan liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, eli ei ylikorosteta kumpaakaan puolta.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Kattava mediakasvatus' tavoitteen toimenpiteeksi tarvitaan kuvaus yksilöstä median tuottajana, rakentava yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttaminen, vastuullisuus. Tässä tulee avata eettinen toimijuus globaalissa media- ja teknologiamaailmassa.
      • Kansalaisopistojen liitto KoL
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Kansalaisopistojen liitto haluaa painottaa osiosta erityisesti seuraavaa ja toivoo, että tässä kohtaa nostetaan erikseen esiin eri ikäiset ja -taustaiset ihmiset: ”Mediakasvatusta suunnataan erilaisille ryhmille. Medialukutaidot nähdään kansalaistaitoina. Pyritään siihen, että kaikkien kansalaisten mahdollisuudet medialukutaidon kehittämiseen paranevat.”
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • On hyvä, että mediakasvatuksen kattavuutta halutaan parantaa uusilla toimenpide-ehdotuksilla. Toimenpiteisiin olisi hyvä lisätä myös mediasisältöjen tuottamiseen liittyviä toimenpiteitä. Kattavuuden parantamisessa on haasteena ihmisten mediankäyttötapojen ja välineiden monimuotoistuminen ja sirpaloituminen. Samaan aikaan digitaalisten sisältöjen tuottajien ja palveluntarjoajien maksumuurit ja algoritmit rajaavat sisältöjen kattavaa näkyvyyttä ja ihmisten yhteisiä mediakokemuksia. Lasten ja nuorten mediakasvatusta on Suomessa kehitetty jo pidempään, ja kokemusta sekä luotuja rakenteita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Sen sijaan aikuisten mediakasvatukselta rakenteet puuttuvat käytännössä kokonaan muun kuin digitaalisten työkalujen teknisen neuvonnan osalta. Mediakasvatuksen kattavuuden parantaminen eri kohderyhmille vaatii valtakunnallisen suunnitelman, tavoitteet ja aikataulun. Helsingin kaupunginkirjaston lausunnossa haluamme korostaa mediakasvatuksen järjestämistä yhdenvertaisesti kaikille ikäryhmille koko Suomessa, ja kattaen monipuolisesti kaikki mediasisällöt. Toivomme, että toimenpide-ehdotuksissa otetaan kantaa myös kirjastojen mahdollisuuksiin tarjota pääsy monipuolisiin ja laadukkaisiin mediasisältöihin. Ehdotamme, että tekijänoikeuslakia uudistettaessa kirjastoja ja vapaata sivistystyötä käsitellään oikeuksien kannalta samoin kuin oppilaitoksia, mikä mahdollistaisi esimerkiksi Yleisradion digitaalisten sisältöjen hyödyntämisen kirjastojen mediakasvatuksessa. Mediakasvatuksen kattavuuden parantamiseksi ehdotamme myös, että luodaan eri toimijoiden käyttöön yhteinen mediakasvatusaineistojen tallennusalusta, jota kautta mediakasvatusaineistot löytyvät nykyistä helpommin.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Kirkkohallitus
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Alueellisesti kattava mediakasvatustoiminta on myös seurakuntien toimintaa
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Toimenpiteisiin kaivattaisiin lisää konkretiaa. Nykyisellä muotoilulla ehdotetut toimenpiteet jäävät paikoin hyvin abstraktille tasolle. Toimenpiteiden kuvauksissa tulisi ottaa huomioon tutkimuksen tuomat mahdollisuudet. Mediakasvatuksen rahoituspohjaa tulisi monipuolistaa koskemaan myös aikuisten ja ikäihmisten mediakasvatusta. Tällä hetkellä OKM myöntää perusrahoitusta vain lasten ja nuorten mediakasvatuksen edistämiseen.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Kehittämiskeskus Opinkirjo pitää tärkeänä, että tavoitteessa korostetaan medialukutaidon kuuluvan kaikille. Toimenpiteinä luetellut keinot ovat varmasti tärkeitä, mutta huomio on ohjautunut mediakasvatuksen toimijakenttään sisältöjen sijasta. Olisi ensisijaista, että huomattaisiin digitaalisen mediasisällön aikaan ja paikkaan sitomattomuus. Kattavuuden kysymys ei ole maantieteellinen, vaan laite- ja alustasidonnainen. Hyvää on avointen materiaalien huomaaminen tässä yhtenä mahdollisuutena kattavuuden parantamiseen. Voisi ajatella, että avointen materiaalien lisääminen olisi hyvä keino mediakasvatuksen tasa-arvoisuuden toteuttamiseen.
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • s. 7: "Mediakasvatustyössä hyödynnetään toimijoiden vahvuuksia." Perusopetuksen kuvataiteen opetus tavoittaa kaikki Suomen lapset ja nuoret. Jos tahdotaan kattavaa mediakasvatusta, tulee korostaa perusopetuksen parissa annettavaa mediakasvatusta! Mediakasvatuksella on mahdollisuudet tukea oppainerajat ylittävää ja ilmiöpohjaista opetusta yleissivistävän koulun opetussuunnitelmien mukaisessa opetuksessa. Lukiokoulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa (erityisesti kuvataidekoulut ja mediataidekoulut) on valtava potentiaali antaa laadukasta, systemaattista ja kattavaa visuaalisen alan mediakasvatusta. Kaikilla koulutusasteilla ammattitaitoiset kuvataideopettajat ovat avainasemassa mediakasvatuksen kentällä. Mediakasvatus pitää saada osaksi koko toista astetta, myös ammatilliseen koulutukseen. s. 7: "Verkostotyötä kehitetään. Perustetaan, ylläpidetään ja kehitetään verkostoja mediakasvatustyön tueksi. Tehdään tarkoituksenmukaista yhteistyötä myös muiden toimialojen verkostoissa." Tätä Kuvataideopettajat KUVIS ry haluaa korostaa! Visuaalinen media, sen opetus, siihen liittyvä termistö ja osaaminen on kuvataideopettajien tiedossa. Tätä tietoa pitää päästä laajasti hyödyntämään.
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Mikä olisi se foorumi, jossa mediakasvatuksen parissa työskentelevät yli toimialojen kohtaisivat toisensa? Tällä hetkellä tietämättömyyttä muista toimijoista on paljon. Mediakasvatuksen parissa toimivat ainakin epäsuorasti myös monet sellaiset toimijat, jotka eivät tunne mediakasvatuskenttää ja sen toimijoita.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kirjastojen kannalta mediakasvatuksen kattavuus on sekä väestöryhmien että mediakasvatuksen sisältöjen osalta haastavaa. Aikaisemmin mediakasvatusta on tehty lähinnä kouluyhteistyössä sekä eri ikäisten digilaitteiden neuvonnassa. Kattava mediakasvatus vaatii suunnitelman, tavoitteet ja aikataulun valtakunnallisesti ja eri hankkeiden sisällöt tulisi synkronoida. Erittäin tärkeää on luoda eri toimijoille yhteinen mediakasvatusaineistojen tallennusalusta, johon vapaasti käytettävät opetuspaketit voidaan koota.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Tärkeää tuoda esiin eri kohderyhmät. Tässä voisi vielä syventää ajatusta tuomalla esiin sen, että kun yleisöjen sirpaloituminen ja sirpaloituvat arvot haastavat median, se haastaa myös mediakasvatuksen. Kyse ei siis ole vain esim. aikuisista ja lapsista kohderyhminä.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019

      • Tavoite 2. Laadukas mediakasvatus

        Kommentit tavoitteeseen ja toimenpide-ehdotuksiin

      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • - Hyvä kohta “Mediakasvatusosaamista kehitetään”: Erilliset lisäkoulutukset ovat hyviä, mutta on tärkeää, että dokumentissa huomioidaan myös peruskoulutukset. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen kentällä jokaisella koulutusasteella tulevaisuudessa työskentelevät tämän päivän opettajaopiskelijat, jolloin olisi hyvä, että heillä olisi taitoja ja tietoja toimia muuttuvassa mediamaailmassa.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen vaikutusten seuraaminen sekä nykytilan arvioiminen olisi varmasti arvokas lähtökohta uusien linjauksien jalkauttamiselle. Nyt tuntuu siltä, että valtakunnallinen tilannekuva puuttuu. Toki voi olla myös mahdotonta tehdä, huomioiden kohderyhmien moninaisuus ja monimutkainen arviointikriteeristö. On tärkeää tunnistaa myös mediakasvatuksen toimijat (yksilötasolla). Tunnistavatko kaikki kentän toimijat tekevänsä kasvatustyötä ja onko heillä keinot oman osaamisensa kehittämiseen? Tämä vaatii myös johdon sitoutumista.
      • Sanomalehtien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • -
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatus on tutkimusperustaista. mediakasvatus LISÄYSEHDOTUS (tutkimusta tuetaan) ja toimintaa kehitetään, suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan tutkimusperustaisesti.
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Metka pitää erityisen merkittävänä tavoitteiden ja mittaamisen kehittämistä alalla. Koko alan kannalta tärkeää on myös mediakasvatuksen alan kehittyminen siten, että se vastaa lasten ja nuorten sekä muiden kohderyhmien arjen haasteissa tukemiseen. Eli huomioi sekä mediaympäristöjen historian, tulevaisuuden että laajan kirjon.
      • Kansallisarkisto, Linkola-Aikio Inker-Anni
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausluonnoksen tavoite on tärkeä, mutta se on ilmaisutapa jättää mahdollisuuden eriarvoistavaan tulkintaan. "kasvatuksen kohderyhmiin suhtaudutaan arvostavasti." Suhtautumisen sijaan voidaan puhua arvostamisesta, jolloin ei synny vaikutelmaa vaihtelevasta suhtautumisesta eri kohderyhmiin ja kohderyhmän ja kasvattajan välisestä arvostuserosta. Kansalaiset tulisi nähdä linjauksissa median toimijoina ja valintojen tekijöinä eikä niinkään passiivisena ryhmänä, joihin toiminta kohdistuu.
      • TTVK ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksessa tuodaan esiin hyviä tavoitteita mutta on muistettava, että niiden laadukas toteutus edellyttää valtiolta myös riittävää rahoitusta. Valtion tulee tukea asiantuntijaorganisaatioiden mahdollisuuksia tarjota kasvatushankkeita, jotka toteuttavat mediakasvatukselle ja medialukutaidolle asetettuja tavoitteita. Internet-ympäristössä laillisen ja laittoman raja helposti hämärtyy ja joskus sitä hämärretään tarkoituksella. Mediakasvatuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota laillisiin lähteisiin ja lisätä tietoisuutta piratismin haitoista. Tiedon lisääminen tekijänoikeuksista on osa vastuullista tietoyhteiskunnan kehitystä. Mediakasvatuksen laatua parantaa myös mahdollisimman laaja ja toimiva yhteistyö eri asiantuntijaorganisaatioiden välillä. Esimerkiksi TTVK ry tarjoaa mielellään asiantuntija-apua tekijänoikeuksista, tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta ja piratismista puhuttaessa.
      • Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, Kulttuuria kaikille -palvelu
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lisätään seuraavat sanat tavoitteisiin: Suomessa toteutetaan laadukasta ja merkityksellistä YHDENVERTAISTA mediakasvatusta. Mediakasvatuksen laatua arvioidaan ja kehitetään. Medialukutaitoja kehitetään parhaiten laadukkaan mediakasvatuksen avulla. Mediakasvatus on Suomessa ajankohtaista, tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista. Mediakasvatustoiminta on eettistä, ESTEETÖNTÄ, kestävää ja vaikuttavaa. Mediakasvatuksen laatua kehitetään itsearvioiden ja yhteistyössä myös yli toimialarajojen. Laadun kehittämistä tarkastellaan laaja-alaisesti eri näkökulmista. lisätään palluraan 7 sana yhdenvertaisuus: 7. Mediakasvatuksen arvopohja näkyy toiminnassa. Mediakasvatustyön yhteinen arvopohja rakentuu YHDENVERTAISUUDELLE JA erityisesti kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille, mutta sitä toteutetaan lisäksi toimiala- ja myös organisaatiokohtaiset arvot huomioiden. Mediakasvatuksen arvolähtökohdista keskustellaan avoimesti ja arvojen merkitys toiminnalle tiedostetaan.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Saamelaisen mediakasvatuksen tulee perustua saamelaisiin arvoihin ja saamelaiseen kulttuuriin. Saamelaisten näkökulmasta palveluiden laadun ensisijaisina kriteereinä ovat palveluiden omakielisyys ja kulttuurilähtöisyys. Mediakasvatuksen toteuttamiseen saamelaisesta perspektiivistä tarvitaan saamelaiskulttuurin laajaa ja syvää ymmärtämistä sekä saamelaisen kuvakielen ja koodiston hallintaa. Tästä syystä mediakasvatuksen tulee tulla saamelaisyhteisön sisältä, pelkkä materiaalien kääntäminen ei riitä. Suomessa mediakasvatusta tulee kehittää antamalla saamelaisille itselleen resursseja vastata saamenkielisestä mediakasvatuksesta saamelaisten näkökulmasta. Tällöin mediakasvatuksessa voidaan ottaa paremmin huomioon saamelaisten kohtaama vihapuhe, syrjintä, rasistiset yleisöosastokirjoitukset, saamelaispukujen hyväksikäyttö, stereotypiat yms.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite 2 on kokonaisuudessaan erittäin tärkeä. Taiteen perusopetuksessa tarjotaan laadukasta ja merkityksellistä media- ja mediataidekasvatusta, jossa oppija on aktiivinen toimija. Hän oppii mediaa ja taidetta tehden, on sisällön ja median tuottaja. Tästä syystä Kuvataidekoulujen liitto kokee vieraaksi luonnoksen vanhahtavan tyylin tarkastella yksilöä kasvatuksen kohteena ja kansalaisia sen kohderyhminä. Sama objektivoiva sävy näkyy myös mediakasvattajien kohdalla. Kuvataidekoulujen liitto toivoo luonnokseen näihin asioihin kauttaaltaan uudelleenkirjoittamista. Esimerkiksi ammattilaisten omassa peruskoulutuksessaan hankkima osaaminen ei kanna kovin pitkään työuralla, vaan osaamista tulee päivittää aktiivisesti oman työn ohella, koska nykymediat muuttuvat ja muuntuvat vauhdilla. Mediakasvatus ja mediakasvattajat eivät ainoastaan reagoi ja sopeudu muuttumiseen vaan proaktiivisesti ennakoivat tulevia median kehityskulkuja ja suuntavat mediakasvatustoimia sen mukaisesti.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen laatuun panostaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja arviointia. Pidämme tärkeänä, että mediakasvatusta kehitetään tutkimusperustaisesti. Pidämme tärkeänä toimenpidettä, jossa todetaan mediakasvatuksen arvopohjan näkyvän toiminnassa. Toivomme, että arvopohjaa avataan toimenpiteessä painokkaammin ja ihmisoikeuksien rinnalle nostetaan myös muut taustoittavassa osiossa esille nostetut mediakasvatuksen arvolähtökohdat. Laadukas mediakasvatus pyrkii edistämään ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, sekä luomaan edellytyksiä kestävälle kehitykselle vahvistamalla kriittistä medialukutaitoa ja aktiivista kansalaisuutta. Pidämme tärkeänä myös toimenpide-ehdotusta, jonka mukaan mediakasvatuksen tulee olla ajankohtaista ja relevanttia. Mediakasvatuksen kautta kansalaiset saavat eväitä julkisen keskustelun kriittiseen tarkasteluun ja siihen osallistumiseen. Maailman, yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset on huomioitava laadukkaassa mediakasvatuksessa. Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, kasvava eriarvoisuus ja muuttoliike lisäävät kriittisen medialukutaidon tarvetta entisestään.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Varhaiskasvatukseen tarvitaan henkilöstön tutkimuspohjaista ymmärrystä ja osaamista mediakasvatuksen toteuttamiseen. Pidämme hyvänä kirjausta henkilöstön systemaattisesta ja pitkäkestoisesta perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisestä. Näemme myös hyvänä kirjauksen laadukkaan mediakasvatuksen tavoitteellisuudesta, mutta ehdotamme lisäyksenä suunnitelmallisuutta.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kiittää tavoitetta sen kohderyhmän osallistamista korostavista kirjauksista. Liitto on ehdottomasti sitä mieltä, että nuorille toteutetut koulutukset tulee suunnitella yhdessä nuorten kanssa. Liitto kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi nuoret käyttävät mediaa monin paikoin edelläkävijöinä ja tunnistavat monet ilmiöt ja trendit jo varhaisessa vaiheessa, joten koulutuksissa on syytä välttää liikaa “kasvattamista”. Liitto kannustaa käyttämään nuoria vertaiskouluttajina aina mahdollisuuksien mukaan.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Osaamisen kehittäminen Opetussuunnitelmien perusteet ovat tärkeä kehys mediakasvatuksen toteuttamiselle. Erityisesti perusopetuksen osalta ihmisoikeudet on otettu opetussuunnitelmassa keskeiseksi lähtökohdaksi kaikkeen opetukseen. Tämä koskee myös mediakasvatusta. Jotta ihmisoikeuskasvatus nivoutuisi koulussa ja oppilaitoksissa kiinteästi mediakasvatukseen, opettajat tarvitsevat tietoa ihmisoikeuksista ja ihmisoikeusperustaisesta kasvatuksesta. Ihmisoikeuskasvatuksen lisääminen opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa tukee laadukasta mediakasvatusta. Useat kansalaisjärjestöt tuottavat materiaalia ja koulutusta, joka tukee eri toimijoiden yleistä ihmisoikeustietoisuutta. Ihmisoikeusliitto ylläpitää ihmisoikeudet.net-sivustoa, jonne on koottu perustietoa ja harjoituksia ihmisoikeuksista erityisesti opettajien ja nuorisotyöntekijöiden käyttöön. Ihmisoikeuksista yleisesti ja ihmisoikeuksien ja mediakasvatuksen yhteydestä tarvitaan myös viranomaisten tuottamaa materiaalia. Ihmisoikeusliitto myös kouluttaa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella nuorisotyöntekijöitä ihmisoikeuksista. Ihmisoikeusperustaisuus Ihmisoikeusliitto pitää hyvänä, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset on luonnoksessa määritelty mediakasvatuksen arvopohjan lähtökohdaksi. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan systemaattista työtä, mm. mediakasvattajien ihmisoikeusosaamisen tukemista ja materiaaleja. Mediakasvattajia ovat laajasti eri toimijat, kuten eri koulutusasteiden opettajat, nuorisotyöntekijät ja varhaiskasvattajat. Linjauksissa olisi hyvä määritellä tarkemmin, mitä tarkoittaa, että mediakasvatus perustuu ihmisoikeussopimuksiin, ja mihin oikeuksiin mediakasvatus erityisesti liittyy. Ihmisoikeusliiton näkemys on, että mediakasvatus on muun muassa väline ihmisoikeuksia koskevan tiedon ja tietoisuuden levittämiseen yleisesti. Sen lisäksi mediakasvatus palvelee nimenomaisesti useiden oikeuksien toteutumista. Näitä on eritelty hyvin esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n lausunnossa lasten oikeuksien osalta.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ehdotukset sisältävät paljon hyviä asioita, mutta konkretiaa puuttuu. Mitkä toimijat vastaavat näiden toteuttamisesta? Kuka rahoittaa nämä? Kuka on vastuussa toimeenpanosta? jne.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opinnoissa on lisättävä, mikä mahdollistaa paremmin mediakasvatuksen käytännön toteuttamisen laadukkaasti. SLL toivoo, että mediakasvatuslinjauksissa huomioitaisiin sähköisten oppimateriaalien mahdollisuudet. Sähköiset oppimateriaalit mahdollistavat uusia, ajankohtaisia ja interaktiviisia opiskelutehtäviä, joiden avulla opiskelijoita voidaan motivoida opetuksessa. Tämän huomioiminen tulisi näkyä entistä paremmin myös opettajankoulutuksessa.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoitteet ovat hyviä. Koulukinossa esimerkiksi seuraamme sekä kasvatus- että mediatieteentutkimusta ja materiaalimme perustuvat uusimpien opetussuunnitelmien linjauksiin.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toimenpiteet ovat kannatettavia. Lisäysehdotus ensimmäiseen kappaleeseen s. 8 Laatutyö ja toimijoiden välinen yhteistyö huomioidaan mediakasvatushankkeiden rahoituksessa (luodaan kannusteita).
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen laatu ja sen arviointi on ensiarvoisen tärkeää, jotta sen merkityksellisyys säilyy ja kasvaa. Toimenpiteissä erityisen positiivista on se, että niissä pyritään tunnistamaan ja huomioimaan mediakasvatuksen osaamistarpeet eri alojen ammattilaisten työssä. Tässä yhteydessä ehdotetaan myös pitkäkestoista, työn arkeen kytkeytyvää täydennyskoulutusta sekä uusia, innovatiivisia koulutusmahdollisuuksia. Suomen museoliitto on museoalan merkittävin täydennyskouluttaja ja pitää alan osaamista kehittäviä ehdotuksia tärkeinä.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Laadukkaan mediakasvatuksen tutkimuksesta tarvittaisiin kattavaa ja puolueetonta tutkimustietoa, joka on helposti saatavilla. Medialukutaidon suhde monilukutaitoon tulisi määritellä kasvatuksen alalla nykyistä selkeämmin. Lisäksi olisi hyvä olla joitakin tavoitteita siihen, millaisia kansalaisen minimitaitoja laadukas mediakasvatus sisältää. Tämä tietysti haastava, koska tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, mutta kansalaisten median käyttö laajenee jatkuvasti, ja tämän myötä myös monimediaista lukutaitoa ja kriittisyyttä tarvitaan entistä enemmän. Jo pienestä pitäen (varhaiskasvatusiässä) lapset ovat nykyään mediatoimijoiden ympyröiminä ja kasvavat mediakulttuurissa. On olennaista siis myös oppia ymmärtämään median lainalaisuuksia ja esimerkiksi sosiaalista mediaa ja sen vaikutusmekanismeja.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tietosuojavaltuutettu pitää kannatettavana tavoitteena, että mediakasvatus nähdään tavoitteellisena ja tarkoituksenmukaisena työnä ja että siinä pyritään tunnistamaan keskeisiä mediakasvatuksen osaamistarpeita eri alojen ammattilaisten työssä. Aihe on haastava ja laaja-alainen, sillä mediataitojen sisältö muuttuu koko ajan toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa esimerkiksi digitalisaation vuoksi. Esim. tekoälyn käyttöön otossa on huomioitava eettisten kysymysten ohella tietosuojakysymykset, kuten automaattista päätöksentekoa ja profilointia koskeva sääntely tietosuoja-asetuksessa.
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatusosaamisen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää, koska meillä on kasvamassa sukupolvi, jonka tietoympäristö on täynnä ristiriitaisuuksia ja totuudenmukaisuudeltaan vaihtelevaa tietoa. Haasteena on tietomäärän jatkuva lisääntyminen. Nuorten ohella kohderyhminä ovat yhteiskunnan kaikki toimijat. Kansalaisten on pystyttävä erottamaan erilaiset sisällöt ja vaikutusyritykset, lähteiden luotettavuus jne. toisistaan. Olisi samalla hyvä pyrkiä mediaosaamiseen, jossa yksilöllä itsellään on vastuuta ja kykyä kehittää omaa mediaosaamistaan. Puhuisimme vähemmän ”kasvatuksesta”, enemmän ”kehittämisestä” ja medialukutaidon ”tukemisesta”.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toimenpide: mediakasvatus on tutkimusperustaista OAJ pitää tärkeänä, että mediakasvatustoiminta perustuu tutkimukseen. Vain tutkimusperustaisesti mediakasvatusta voidaan toteuttaa laadukkaasti, kun muun muassa ymmärretään eri kohderyhmiä ja niiden tarpeita paremmin sekä tiedetään, millainen on mediakasvatuksen tila yleisesti. Tutkimustietoa tarvitaan ainakin siitä, millainen eri asteilla toimivien opettajien tietotaso mediakasvatuksesta on, eli onko kaikilla asteilla toimivilla opettajilla ajantasaista tietoa mediakasvatuksesta. Lisäksi olisi tärkeää selvittää, millaista täydennyskoulutusta aihepiiriin liittyen on tarjolla ja onko se riittävää ja laadukasta. Myös medialukutaidosta kaivataan tuoretta ja kattavaa tutkimusta. Jotta voidaan toteuttaa laadukasta ja eri ryhmien tarpeet huomioon ottavaa mediakasvatusta, tarvitaan tutkimustietoa siitä, mikä medialukutaidon tilanne on erilaisissa ryhmissä ja eri-ikäisillä. Mediakasvatuksen tulee perustua tähän tutkimustietoon, eikä yleisiin käsityksiin siitä, millaista medialukutaidon oletetaan olevan.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatus käsite tulee avata sisältämään yleisesti median käytön tukimuodot, joita myös muut kuin opetuslaitokset, esim. julkihallinnon toimijat kten virallisen tilaston tuottajat, tarjoavat. Silloin ei puhuta niinkään kasvattamisesta vaan tietojen käytön edistämisestä erilaisin keinoin. Esimekkinä mainittakoon luokituksien, käsitteiden ja tutkimusmenetelmien avaaminen, metatietojen täydentäminen, tietojen kansantajuistaminen sekä vuovaikutteinen toiminta eri asiakas- ja sidosryhmien kanssa koulutusten ja seminaarien tms. kautta. Myös tässä tavoitteita tulisi konkretisoida lisää ja kehittää mittareita tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tässä kohdassa mainitaan, että mediakasvatus on tavoitteellista. Sama asia voisi olla myös visiossa. Mutta miten tuo tavoitteellisuus toteutetaan? Kuka ottaa vastuuta toimintamallien ja toimintatapojen kehittämisestä?
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • “Laadukas mediakasvatus” on tavoitteena haasteellinen osittain siksi, että suomalaisen mediakasvatuksen laatua ei ole juurikaan ennen arvioitu. Seuraavassa joitakin huomioita luetelluista toimenpiteistä/osatavoitteista. 1. “Mediakasvatus on tutkimusperustaista”. Kommentti: Tutkimusperustaisuus edellyttää, että aiheesta on laadukasta tutkimusta, joka on myös muiden kuin tutkijoiden saatavilla. 2. “Mediakasvatusosaamista kehitetään”. Muutosehdotus → Täydennyskoulutustarjonnassa olisi ehdottomasti hyvä panostaa myös pitkäkestoisempaan koulutukseen. Toimenpiteenä sen suosiminen muiden monipuolisten koulutusmahdollisuuksien kustannuksella asettaa kuitenkin haasteita. Ottaen huomioon eri alojen ammattilaisten realistiset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin, tulisi koulutustarjonnan olla monipuolista sisältäen myös todellisiin tarpeisiin vastaavia ja vaikuttavia lyhyitä ja pistemäisiä koulutuksia. 3. “Mediakasvatuksen arviointia kehitetään”. Muutosehdotus → Tähän tavoitteeseen olisi hyvä lisätä, että arviointia kehitetään koordinoidusti ja erityisesti vaikuttavuuden näkökulmasta. Ei liene käytännöllisesti tai resurssien puitteissa tarkoituksenmukaista, että kaikki arvioivat omilla kriteereillään? Vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä olisi myös huomioitava toiminnan eri tasot, esimerkiksi ammattilaisten osaamisen kehittyminen ja kohderyhmän medialukutaidon vahvistuminen. 8. “Mediakasvatus on ajankohtaista ja relevanttia”. Kommentti: Myöhemmin linjauksissa kuvatut kehitystrendit eivät juurikaan näy toimenpide-ehdotuksissa. Vaikka linjausten tulee tietysti kestää aikaa ovat ne kuitenkin aikansa tuote. Trendeistä olisi mahdollista nostaa konkreettisiin toimenpiteisiin joitakin tärkeimpiä tehtäviä nykyhetken valossa.
      • Tekniikan museo
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite on määritelty hyvin. Toimenpiteet on kirjattu yleisellä tasolla kehittämiskohteina.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite on hyvin muotoiltu ja kattava. Toimenpide-ehdotukset: KKV ehdottaa muutosta toimenpidelauseeseen “Mediakasvatus on ajankohtaista ja relevanttia. Mediakasvatustyössä seurataan maailman, yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksia ja kehitystrendejä, ja otetaan ne toiminnassa huomioon”. KKV ehdottaa toimenpiteisiin lisättäväksi digitaalisuuden mukanaan tuomat sekä oikeuksien ja vastuiden aihepiirit, joko lisäten ne ylläolevaan lauseeseen tai muodostamalla oman toimenpiteen, joka keskittyy digitaalisen toimintaympäristöön, etiikkaan, vastuullisuuteen, eri toimijoiden roolien ja oikeuksien vaikutusmahdollisuuksien pohtimiseen. Lisäksi on tarpeen nostaa esiin median käyttäjän mahdollisuuksia pitää kiinni yksityisyyden suojastaan ja mahdollisuudesta olla samalla osallinen mediassa.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tällä hetkellä etenkin kirjastojen lasten ja nuorten mediakasvatus muotoutuu henkilökunnan kiinnostusten ja olemassaolevan osaamisen ympärille eikä yhteiskunnan ja paikallisyhteisön tarpeille. Kehittämiselle tarvitaan lisää tutkimusperustaisuutta ja laajemman tason strategista lähestymistä. Kunnat, maakunnat tai muut alueet. eivät myöskään tee omia esim. sivistystoimen mediakasvatussuunnitelmia tai kirjaston tai nuorisotyö omia kunnallisia mediakasvatussuunitelmia. Osasyynä on varmasti, koska ei olla varmoja mitkä olisivat mediakasvatustoiminnan kriittisimmät minimit, koska valtakunnallisia strategioita ei ole. Ainoastaan oppilaitoksilta löytyy valtakunnallinen strategia eli opetussuunnitelma, johon tukeutua kehittämisessä. Muut alat tarvitsevat omia tukirakenteitaan, jotka voisivat osin nousta vaikka tästä dokumentista. Maantieteellisesti ja ammattilaisesti hajautuneen asiantuntijuuden kannalta olisi paras, jos täydennyskoulutukselle olisi mahdollisimman selkeitä ammattirajat ylittäviä osaamisen kehittämisen standardilaajuuksia. Olisi hyödyllistä saada aikaan mediakasvattajien osaamismerkkejä, joita voidaan luoda osaamistarpeiden muutoksen myötä uusia ja vanhoja voi poistua, mutta ympärille tarvitaan täydennyskoulutuksen kehikko, jossa merkeille olisi perusrakenne. Toinen vaihtoehto on nykyinen tilanne, jossa yhden tai kahden aiheen täydennyskoulutukset ovat vain väliaikaisia ratkaisuja, joka häviävät hankkeen vanhentuessa ja uusille aihe- ja osaamisalueille luodaan aina uudet raamit, formaatit ja toimintamalli. Osaamismerkkimäistä mediakasvatusosaamisen kehittämistä pohdittiin monialaisesti Mediakasvatusseuran Media Coach -hankkeessa, mutta rahoitusta koulutusten toteuttamiseen on ollut tarjolla vain lyhytaikaisesti ja rahoituslähteen sanelemilla rajoituksilla toteutuksen kohderyhmään, jolloin lähinnä tietyn ammattialan osaajat voivat osallistua. Tällaisilla rahoitusrakenteilla sekä kestävää hyötyä, ammattirajojen ylittävää dialogia ja kehittyvää täydennyskoulutuksen rakennetta ei voi rakentaa. Myös valtakunnallisesti toimiva, eri alojen mediakasvattajia täydennyskouluttava organisaatio, joka toimisi mainittujen digitaalisia etäopetuksen keinoja hyödyntäen kuulostaisi toimivalta ratkaisulta - etenkin osaajille, joiden työnkuvassa mediakasvatus on vain osa tehtävää. Tähän dokumenttiin koko aihetta voisi konkreettisesti avata "systemaattisen" täydennyskoulutuksen ideaa, jottei systemaattisen koulutuksen kehittäminen jää vain peruskoulutuksen eli uusien ammattilaisten hyödyksi. Kiitämme mediakasvatuksen arvioinnin kehittämisen maininnasta, koska jatkuvasti osana laajempaa työkokonaisuutta toteutettavaa mediakasvatusta arvioidaan niukasti, jolloin kehittäminen perustuu mutuun eikä ole järjestelmällistä. Hankemuotoisessa mediakasvatuksessa korostuu usein lähinnä summatiivinen arviointi loppuraportoinnin yhteydessä, mikä harvoin johtaa hankkeen päätyttyä pitkällä tähtäimellä merkittävään ymmärrykseen ilmiöistä tai toimintamalleista saati pysyvää kehitykseen. Työn jatkuvaan kehittämiseen tulisi ehdottomasti kuulua formatiivinen arviointi, jotta kehittäminen olisi aidosti jatkuvaa ja tuottaisi todellista hyötyä. Formatiivista arviointia tehdään kirjasto- ja nuorisotyön kentällä mediakasvatuksellisen kehittämisen kanssa harmillisen vähän. Ehdotamme, että arvioinnin käsittelyn yhteyteen sisällytettäisiin konkreettinen maininta jatkuvan toiminnan formatiivisesta arvioinnista ja mieluusti myös mediakasvatuksen arvioinnin instrumenttien kehittämisestä. Oppijan kunnioitus on erittäin tärkeä maininta, koska kohderyhmää ei saa aliarvioida tai yksinkertaistaa. Tärkeys korostuu aikuisten kanssa tehtävässä mediakasvatustyössä erityisesti. Aikuisia oppijoita ei muutenkaan "mediakasvateta," jolloin terminologiassa on siirrytty “mediasivistyksen” ja “digituen” termeihin, jotka kunnioittavat oppijaa kasvatuskohteen sijaan itseohjautuvana mediatoimijana. On hienoa, että arvopohja ja eettisyys on niin laajasti osana luonnosta. Ihmisoikeuksien arvopohja on tärkeä mainita, jotta mediakasvatus edistää toivottavaa yhteiskunnallista hyvinvointia tuottavaa kehitystä eikä median keinojen väärinkäyttöä. Tämän takia myös ihmisoikeus- ja kestävän kehityksen kasvatus nivoutuvat osaksi mediakasvatusta. On myös huomattava, että esim. uusien opetussuunnitelmien monilukutaidon eettisten taitojen tavoitteille on yhä olemassa häviävän vähän tuki- ja ohjausmateriaalia millekään ammattiryhmälle. Ehdotammekin, että voisiko asettaa alan yhteiseksi tavoitteeksi tuottaa/kääntää/nostaa esiin materiaalia eettisen pohdinnan aiheisiin? Mediakasvatus on parhaimmillaan myös vastuullisuus-kasvatusta, mutta vain jos näiden aiheiden tavoitteita ja metodeja nostetaan esiin ja osaksi keskustelua.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Myös muunlainen osaamisen lisääminen kuin koulutukset tulisi huomioida tässä kohdassa. Mediaympäristöt ja mediankäytön kulttuurit muuttuvat nopeaan tahtiin, joten ammattilaisten omassa peruskoulutuksessaan hankkima osaaminen ei kanna kovin pitkään työuralla, vaan osaamista tulee päivittää oman työn ohella.
      • Verke / Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Mediakasvatusosaamista kehitetään -kohdassa Verke toivoo korostettavan mainintaa monipuolisista osaamisen kehittämisen tavoista, ei pelkästään koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla vaan myös muunlaista osaamisen lisäämistä. Monella nuorisotyöntekijällä ei ole mahdollisuutta lähteä pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen, mutta osaamisen lisääminen esimerkiksi lyhyitä videoita katsomalla työpäivän lomassa tarjoaa useammalle kasvatusalan ammattilaiselle pääsyn ajankohtaisiin mediakasvatuksellisiin sisältöihin ja kartuttaa osaamista yhtä lailla. Osaamisen lisääminen tarpeen mukaan, ei varastoon on myös tulevaisuuden tapa oppia. Mediakasvatus on ajankohtaista ja relevanttia -kohtaan Verke toivoo lisättävän maininnan ennakoinnista. Eli mediakasvatus ei vain reagoi maailman muuttumiseen, vaan proaktiivisesti ennakoi tulevia median kehityskulkuja ja suuntaa mediakasvatustoimia sen mukaisesti. Voisi myös olla yksi mediakasvatuksellinen tavoite kannustaa kansalaisia osallistumaan mediateknologian kehityksen muokkaamiseen, eikä vain sopeutua siihen mitä milloinkin eteen tupsahtaa.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Laatukuvaus on lähtökohtaisesti onnistunut ja monipuolinen. Tutkimusperusteista lähtevä kehittäminen on kannatettavaa. Tässä voisi nostaa esille mediakasvatuksen erityispiirteet varhaiskasvatuksessa. Medialukutaidon edistäminen laadukkaasti tarkoittaa pienten lasten kohdalla erityisesti sitä, että lähtökohtina ovat heidän omat kokemukset mediakulttuurista, niiden ihmettely, tutkiminen ja medialukutaidon kehittämiseen tähtäävät konkreettiset teot. Esitämme muutosta seuraavaan: ’Mediakasvatusta tehdään yhdessä ja kasvatettavia arvostaen’ kuvauksessa yksilö on kuvattu objektina, ei aktiivisena toimijana. Tätä kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että kansalaisilla on aito osallisuus ja toimijuus, ei puhuta kasvatuksen kohderyhmästä. Oppija on aktiivinen toimija, jonka kanssa kehitetään yhdessä asioita (ei mahdollisuuksien mukaan saavat vaikuttaa).
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Laadukas mediakasvatus edellyttää tiivistä yhteistyöverkostoa eri toimijoiden kesken, ja jatkuvaa täydennyskoulutusta ja toimintatapojen kehittämistä toimintaympäristön muuttuessa nopeasti. On hyvä, että toimenpiteissä mainitaan keinoina tutkimus, arviointi ja kansainvälinen yhteistyö.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Kirkkohallitus
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Mediakasvatussisältöjen pitäisi tukea myös katsomuksellista ja kulttuurista ulottuvuutta. Median käyttämiseen liittyy aina saavutettavuusnäkökulmat.
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Tutkimusperustaisuus tulisi olla jo tavoitteen 2 yleisessä kuvauksessa. "Mediakasvatuksen laatua arvioidaan ja kehitetään tutkimusperustaisesti." Opettajankoulutuksen merkitystä toimenpiteenä tulisi vahvistaa. Ehdotamme, että linjauksiin kirjataan kohta: "Taataan, että kaikilla opettajankouluttajilla ja tulevilla opettajilla on riittävät medialukutaidot." Tämä ei koske vain perusopetukseen suuntautuvia opettajia, vaan myös esimerkiksi vapaan sivistystyön kentällä toimivia ja työssä tapahtuvan koulutuksen parissa työskenteleviä. Mediakasvatuksen arvioinnin kehittämisessä on otettava huomioon myös tutkimusperustaisuus. Ehdotamme, että "kasvatettavien" sijaan puhuttaisiin kohderyhmistä. Laadukas mediakasvatus on tavoitteellisuuden lisäksi myös luovaa työtä.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Mediakasvatuksen laadukkuuden perustana tulee olla tutkimusperustaisuus. Tämän lisäksi on kuitenkin huomattava, että mediakasvatuksen arvoperustaa olisi kirjattava huolellisemmin auki. Luonnoksessa mainitut ihmisoikeudet ovat hyvä lähtökohta, mutta myös muun mediakasvatuksen arvoperustan tulisi olla laadukkuuden määrittelyn perustana. Laadukkuus tarkoittaa myös mediakasvatuksen koulutustoiminnan systematisointia esim. opettajien täydennyskoulutuksessa
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Ylemmän korkeakoulututkinnon eli taiteen maisterin tutkinnon suorittaneet kuvataideopettajat (perusopetuksessa, lukiossa ja taiteen perusopetuksessa) pystyvät jo nyt tarjoamaan laadukasta visuaalisen alan mediakasvatusta. Heidän osaamisensa on otettava käyttöön ja muistettava myös heidän täydennyskoulutuksensa.
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kirjastojen näkökulmasta kohderyhmänä ovat kaikki kuntalaiset. Riittävätkö resurssit järjestää laadukasta mediakasvatusta kaikenikäisille? Mitään ryhmää ei kuitenkaan voida sulkea ulos mediakasvatuksesta. Mitä laajemmin kirjastot vastaavat tästä työstä, sitä enemmän valtion tulisi sitä tukea.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Mediakasvatuksen parissa toimivat tarvitsevat täydennyskoulutusta, sillä koko väestöön kohdistuva toiminta lienee suurimmalle osalle uutta. Kirjastojen kannalta yhteistyöverkoston toimivuus on ensisijaista. Kirjasto on kaikille avoin toimintaympäristö, jossa aikuisväestö voidaan tavoittaa. Kirjastohenkilökunnan osaaminen ja resurssit eivät nykyisellään riitä kasvatuksellisiin tehtäviin, sillä monilukutaidon edistäminen sekä tiedonhaussa ja käytössä opastaminen ovat tähän mennessä perustuneet asiakkaan ilmaisemiin tarpeisiin. Mikäli suunnitelmalliseen kasvatustoimintaan tähdätään, on luotava aikuisten mediakasvatuksen opetussuunnitelma, jossa eri toimijoiden roolit määritellään.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Monialaisuuden ja yhteistyön korostaminen on tärkeää. Luonnoksessa myös hyvin tunnistetaan erilaisia toimijoita. Tavoitteeksi voisi asetta seuraavankin askeleen: tunnistaa paitsi toimijaryhmiä myös yksilöitä ja saattaa heitä yhteen säännöllisesti (Kavi koordinoijana). Tämä monialainen käytännön kohtaaminen ja tekeminen mahdollistaisi luonnoksessa muotoillun: "Kohderyhmien laajetessa mediakasvattajilta tarvitaan uudenlaista mielikuvitusta ja luovuutta." Luonnoksessa tuodaan hyvin esiin myös vaikeus mitata medialukutaitoa ja tarve kehittää mittausta, jotta voidaan myös kehittää mediakasvatusta.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • s.8 "Mediakasvatusta tehdään yhdessä ja kasvatettavia arvostaen. Mediakasvatusta suunniteltaessa, kehitettäessä ja toteutettaessa kohderyhmiin kuuluvat ihmiset voivat mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa toimintaan, sen tavoitteisiin, sisältöön ja käytännön toteutukseen." Kohderyhmien osallisuus tulisi varmistaa eri tavoin; osallistaminen mahdollisuuksien mukaan ei ole riittävää osallisuutta. s. 8 ja s. 11 "Mediakasvatustyön yhteinen arvopohja rakentuu erityisesti kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille" "Suomalainen mediakasvatus pohjautuu YK:n ihmisoikeusjulistukseen sekä lasten ja nuorten osalta erityisesti lapsen oikeuksien sopimukseen." Virallisissa asiakirjoissa viitataan usein ylimalkaisesti lapsen oikeuksiin, kuitenkaan tarkemmin erittelemättä, mihin oikeuksiin viitataan. Lapsen oikeuksiin viitattaessa olisi hyvä selvyyden vuoksi tuoda esiin, mitkä ovat ne oikeudet, joihin toiminta erityisesti pohjautuu. Mediakasvatukseen keskeisesti liittyvät lapsen oikeudet ovat Artikla 2: Syrjimättömyys Artikla 12: Oikeus ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa, oikeus tulla kuulluksi Artikla 13: Oikeus mielipiteen ilmaisuun. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. Artikla 16: Oikeus yksityisyyteen, kunnian ja maineen puolustaminen Artikla 17: Tiedotusvälineiden rooli lapsen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Artikla 28: Oikeus saada opetusta; erityisesti tietämättömyyden poisto ja nykyaikaiset opetusmenetelmät Artikla 29: Koulutukset tavoitteet, erityisesti valmiuksien mahdollisimman täysi kehittäminen ja vastuulliseen elämään valmistaminen Mediakasvatuksessa tulee huomioida myös seuraavat oikeudet: Artikla 3: Hyvinvoinnin kannalta välttämätön suojelu ja huolenpito  esim. digitaalisen median turvataidot Artikla 14: Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, oikeus tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan Artikla 15: Oikeus yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen Artikla 23: Vammaisen lapsen aktiivinen osallistuminen yhteisönsä toimintaan Artikla 24: Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen; aiheeseen liittyvässä yleiskommentissa kiinnitetään huomiota mahdollisiin digitaalisen median riskeihin

      • Tavoite 3 . Systemaattinen mediakasvatus

        Kommentit tavoitteeseen ja toimenpide-ehdotuksiin

      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • - On hyvä, että mediakasvatuksessa on haluttu ottaa huomioon tutkimusperustaisuus. Olisi hyvä, että mediakasvatukseen liittyviä tutkimuksia myös tuotettaisiin enemmän ja siihen kannustettaisiin.
      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen rahoituksen pitkäjännitteisyyttä ja jatkuvuutta on hyvä korostaa enemmänkin, sillä hankerahoituksella toteutetut projektit päättyvät rahoituksen loppuessa. Tästä onkin maininta luvussa 4.4. Mediakasvatuksen haasteet.
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Hyvät tavoitteet.
      • TTVK ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Valtion tulee tukea jo olemassa olevien asiantuntijaorganisaatioiden tarjoamia koulutusmahdollisuuksia ja -aineistoja. Parhaita tuloksia saavutetaan yhteistyöllä eri organisaatioiden välillä. TTVK ry tekee jatkossakin mielellään yhteistyötä muiden mediakasvatustahojen kanssa.
      • Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, Kulttuuria kaikille -palvelu
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lisätään sana yhdenvertaisuus ja esteettömyys tavoitteeseen: Suomessa toteutetaan systemaattista, YHDENVERTAISTA ja pitkäjänteistä mediakasvatusta. Mediakasvatuksen systemaattisuutta kehitetään toiminnan suunnitelmallisuudella, johtamisella sekä resurssien tarkoituksenmukaisella kohdentamisella. Pitkäjänteinen ja linjakas mediakasvatus mahdollistaa osaamisen kertymisen, toiminnan kehittämisen ja sen aseman vakiintumisen. Suunnitelmallisuus auttaa huomioimaan monipuolisesti mediakasvatuksen aihealueita, ESTEETTÖMYYTTÄ sekä tavoittamaan mediakasvatuksen kohderyhmiä kattavasti.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Saamelaisessa mediakasvatuksessa on päästävä eroon hankeluontoisesta kehittämistyöstä. Saamelaisten osalta parhaiten uusien linjausten käyttöönottoa tukee saamelaiseen mediakasvatukseen osoitettu erillinen määräraha. Yhdenvertaisuus-periaatteen toteutuminen käytännössä edellyttää heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta positiivisia erityistoimenpiteitä, joilla varmistetaan osallisuus ja kuulluksi tuleminen.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kuvataidekoulujen liitto toteaa, että systemaattinen mediakasvatus ja sen kehittäminen vaativat rahoituspohjan vahvistamista ja vakauttamista. Resurssien tulee olla riittävät laadukkaan mediakasvatuksen tarjoamiseksi, esim. tilat, opetus, laitteet, materiaalit ja teknologia. Nostamme myös taas tässä kohden esiin, että taiteen perusopetuksessa yhdenkään koulun ei ole vielä mahdollista antaa taiteen perusopetusta mediataiteissa laajan oppimäärän mukaan. Lisäksi yleistä oppimäärää mediataiteissa antaa vain muutama koulu. Mediataiteiden opetussuunnitelmia tulee pilotoida ja tukea vahvasti seuraavina vuosina taiteen perusopetuksen saatavuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden nimissä. Tämä vahvistaa myös medioiden ja mediakasvatuksen asemaa Suomessa. Media- ja mediataidekasvatusta annetaan myös kuvataiteen taiteen perusopetuksen sisällä, samalla tavalla kuten esimerkiksi peruskouluissa ja lukiossa annetaan media- ja mediataidekasvatusta kuvataiteen oppiaineessa. Nämä olemassa olevat rakenteet, toimintatavat ja ammattitaito tulee ottaa huomioon jo laadukkaan ja pitkäjänteisen toiminnan pysyvyyden turvaamiseksi. Taiteilija-opettajat ja kuvataideopettajat (peruskoulu, lukio ja taiteen perusopetus) ovat avainasemassa, jos tehdään esim. kunnallisia mediakasvatussuunnitelmia. Katso myös edellinen kohta.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kannatamme toimenpiteitä mediakasvatuksen kehittämiseksi systemaattisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Toimenpide-ehdotukset voisivat olla konkreettisempia, tällaisenaan niiden etenemistä on vaikea arvioida. Toimenpide-ehdotuksissa tulisi olla nimettynä keskeiset vastuutahot. Kannatamme ajatusta mediakasvatuksen polun selkeämmästä kirjaamisesta eri ikäryhmien tavoittamisen osalta: millaisen mediakasvatuksen piirissä ihminen on eri ikäkausina ja keitä ovat eri vaiheiden vastuutahot.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) on arvioinut varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista varhaiskasvatuksessa (2019). Arvioinnissa käy ilmi, että monilukutaitoa vahvistavaa toimintaa on hyvin vähän varhaiskasvatuksen arjessa. Samalla KARVI toteaa, että vielä vakiintumassa olevaa monilukutaitoa vahvistavaa toimintaa tulee paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa konkretisoida aiempaa selkeämmin. Mediakasvatus ja monilukutaito eivät ole välttämättä tuttuja käsitteitä varhaiskasvatuksessa ja ymmärrys niistä voi olla kapea, kuten linjauksissa todetaan. On selvää, että myös henkilöstön osaamista tulee vahvistaa ajankohtaisella, systemaattisella ja tavoitettavalla perus- ja täydennyskoulutuksella. On hyvä, että myös alueelliseen epätasa-arvoon on myös kiinnitetty huomiota. Kysymys ei ole kuitenkaan ainoastaan mediakasvatusosaamisesta. Haasteensa tuo alueiden ja kuntien erilaiset resurssit ja kyvyt huolehtia ajanmukaisista välineistä, jotka ovat yksi osa mediakasvatuksessa. On hyvä, että mediakasvatuksen rahoituspohjaa vahvistetaan ja monipuolistetaan.
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksissa erinomaista on se, että mediakasvatuksesta halutaan tehdä selvästi nykyistä systemaattisempaa. Linjausehdotuksissa on tunnistettu systemaattiseen kasvatustyöhön oleellisesti liittyviä näkökulmia. Mediakasvatuksen tietopohjan vahvistaminen on oleellinen edellytys sille, että voidaan taata annetun opetuksen laatu. Jotta tietopohjaa voidaan vahvistaa, tulisi mediakasvatustyötä huomioida nykyistä laajemmin useiden eri oppiaineiden sisällöissä ja materiaaleissa. Tietopohjan hyödyntäminen puolestaan tulee kytkeä aiempaa suunnitelmallisempaan kehitystyöhön. Olemassa olevien rakenteiden eli käytännössä erilaisten mediakasvatustyötä tarjoavien ammattitaitoa ja osaamista tulee kunnioittaa silti systemaattisesta kehitystyöstä huolimatta. Mediakasvatuksella tavoiteltua ammattitaitoa karttuu myös työelämässä, ei pelkästään koulunpenkillä. Systemaattisen mediakasvatuksen kautta tulee siis pyrkiä elinikäiseen oppimiseen ja sen tukemiseen.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ehdotukset sisältävät paljon hyviä asioita, mutta konkretiaa puuttuu. Mitkä toimijat vastaavat näiden toteuttamisesta? Kuka rahoittaa nämä? Kuka on vastuussa toimeenpanosta? jne.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Nuorille medialukutaidon opettaminen on erityisen oleellista perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana. Medialukutaidossa kasvaminen ja kehittyminen ei voi kuulua vain yhdelle oppiaineelle, vaan sen on oltava läsnä useiden oppiaineiden opetuksessa ja sisältöjen käsittelyssä. SLL toivoo, että yhtenä toimenpiteenä mediakasvatuksen lisäämiseksi korostettaisiin opetussuunnitelmatyöhön vaikuttamista, jota ei ole luonnoksen toimenpiteissä mainittu. Koulutusjärjestelmän eri tasoilla tulisi korostaa enemmän viestintä- ja tiedonhakutaitojen merkitystä sekä kriittistä ajattelua. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää medialukutaitoja jokaisessa elämänvaiheessa. Tässä myös jatkuvan oppimisen rooli on oleellista tunnistaa.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kaikki toimenpiteet ovat kannatettavia.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toimenpiteet kannatettavia. Mediakasvatuksen tietopohjan vahvistaminen on erityisen tärkeää, koska se muodostaa perustan systemaattiselle kehittämistyölle ja rahoituksen oikealle suuntaamiselle.
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Systemaattinen ja pitkäjänteinen mediakasvatus on kannatettava tavoite, joka edellyttää suunnitelmallisuutta ja tarkoituksenmukaista resurssien kohdentamista, kuten tavoitteissa mainitaan. Museoilla on laissa määritelty opetus- ja kasvatustehtävä, jota museot toteuttavat tuottamalla oppimispalveluita kaikille kouluasteille, ikäluokille ja kohderyhmille. Aktiivisesta kasvatus- ja yleisötoiminnasta huolimatta museoiden rooli mediakasvattajina on edelleen hieman selkeytymätön suhteessa muihin toimijoihin. Medialukutaidon näkökulma edellyttää erityisosaamista, mitä museoissa ei aina ole. Osaamisen kehittäminen hyötyisi hankerahoitusta pitkäjänteisemmästä ja monipuolisemmasta rahoituksesta, mikä onkin mainittu yhtenä tavoitetta tukevaa toimenpiteenä.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Systemaattiseen mediakasvatukseen tarvitaan pikaisesti pilotointimalleja eri väestöryhmien osalta. Näistä kokeiluista saatuja tuloksia tulee käyttää kansallisen mallin tai kansallisten mallien rakentamisen pohjana.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tietosuojavaltuutettu pitää keskeisenä tavoitteena mediakasvatuksen suunnitelmallisuutta sen laadun ja resurssien tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi.
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys on tässäkin tärkeää, samoin asianmukainen ja laadukas johtaminen, joka sinänsä on näinkin monimuotoisen kokonaisuuden kohdalla haasteellista. Pilotoinnissa erityistä huomiota on kiinnitettävä pilotoitavan asian käytäntöön viemiseen. Teoriat voivat olla hyviä ja huolella valmisteltuja, mutta jäävät helposti idealismin tasolle, jollei toimenpiteitä mitoiteta käytettävissä olevien resurssien mukaan.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toimenpide: mediakasvatuksen rahoituspohjaa vahvistetaan ja monipuolistetaan OAJ pitää toimenpidettä tärkeänä, sillä vain riittävällä ja pitkäjänteisellä rahoituksella voidaan varmistaa laadukasta ja pitkäjänteistä mediakasvatusta. Mediakasvatuksen rahoituksen tulee olla jatkuvaa, eikä se saisi perustua pelkkään hankerahoitukseen. Hankkeisiin ei ainakaan kouluissa ja oppilaitoksissa OAJ:n kokemuksen mukaan suunnata erillisiä henkilöstöresursseja, mikä vähentää huomattavasti hankkeiden vaikuttavuutta. Toimenpiteissä tulisi korostaa perusrahoituksen tärkeyttä hankerahoituksen sijaan.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Palveluosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Akateemisen tutkimuksen rooli on muuttuvassa mediakentässä tärkeä. Laadukkaan tutkimuksen saaminen mediakasvatustyön tueksi parantaa myös vaikuttavuutta ja toimien suunnittelua. Nykyisin tietoa on vielä liian vähän, johtuen osin aiheen haastavuudesta. Esimerkiksi väestön medialukutaidon tilan selvittäminen on tutkimusmenetelmällisesti haastavaa, mutta todennäköisesti aihetta voitaisiin pienemmässä mittakaavassa tutkia useampia tutkimuksia yhdistämällä. Liikenne- ja viestintäministeriö on osaltaan ollut tukemassa mediapolitiikkaa ja media-alaa koskevaa tutkimusta.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Systemaattinen mediakasvatuksen kehittäminen ja tukeminen on tärkeää. Teorian ja käytännön tulee tukea toisiaan. Pilotoitavien kohteiden kattavuus eri toimijoiden piiristä on tärkeää varmistaa.
      • Celia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kirjastojen roolia on syytä nostaa näkyvämmin esille, koska kirjastojen työllä on suuri merkitys demokratian kannalta. Tarvitaan alaa yhdistävää mediasivistysstrategiaa.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kappaleessa huomioidaan hyvin olemassa olevat rakenteet ja niiden hyödyntäminen. Myös rahoituksen kehittäminen on tärkeää.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite toimenpiteineen on kaikista kolmesta konkreettisin. Kattava ja laadukas mediakasvatus edellyttää systemaattista mediakasvatusta. Jäimme kuitenkin pohtimaan, tarkoitetaanko tässä systemaattisuutta ns. elinkaarellisena tavoitetilana (eri instituutioiden välillä) vai yksittäisten instituutioiden tai organisaatioiden sisällä. Systemaattisuus eri instituutioiden välillä ei voi toteutua, ennen kuin mediakasvatus on laajalti rakenteissa. Systemaattisuus yhden organisaation/instituution sisällä olisi tässä vaiheessa realistisempi tavoite. 1. ”Mediakasvatuksen tietopohjaa vahvistetaan”. Muutosehdotus -> Tämä toimenpide on lähtökohta myös tutkimusperustaisuudelle. Mikäli tähän tavoitteeseen resursoitaisiin vahvasti nyt, olisi laadukkuuden tavoite jatkossa realistisempi. Kyseessä on siis hyvä esimerkki toimenpiteiden keskinäisestä priorisoinnista, johon viittasimme aiemmin. Voisiko sitä tuoda esille jotenkin? Kommentti: Tämän tavoitteen kohdalla on hyvin eritelty hyvin myös toteuttavia tahoja. 2. “Mediakasvatuksen rahoituspohjaa vahvistetaan ja monipuolistetaan”. Muutosehdotus → Rahoitus on kaiken lähtökohta. Linjausten toimeenpanemiseksi rahoituspohjaa tulisi siten suunnata myös poikkihallinnollisen ja monialaisen yhteistyön mahdollistavaan aikuisten, ikäihmisten ja erityisryhmien mediakasvatuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. 3. “Mediakasvatuksen suunnitelmallisuutta kehitetään”. Kommentti: Tärkeä tavoite, johon toimijat tarvitsevat tukea ja malleja. 4. “Mediakasvatuksen johtamista kehitetään”. Kommentti: Tärkeä, iso tavoite, johon tavoite 1 tuottaisi tarvittavaa tietopohjaa. 6. “Mediakasvatustyötä mallinnetaan”. Kommentti: Erittäin realistinen, hyvä ja tärkeä tavoite.
      • Tekniikan museo
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tavoite on määritelty hyvin. Toimenpiteet on kirjattu yleisellä tasolla kehittämiskohteina. Yhdeksi toimenpiteeksi ehdotamme keskitettyä "infopistettä", josta hajanainen toimijakenttä saa tietoa niin rahoituksesta, suunnitteilla olevista hankkeista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kopiosto ehdottaa seuraavia suurin kirjaimin kirjoitettuja lisäyksiä sivun 9 viidettä toimenpidettä koskevaan kohtaan: ”Mediakasvatuksessa otetaan huomioon olemassa olevat rakenteet JA MATERIAALIT. Mediakasvatusta on toteutettu pitkään ja kenttä on monipuolinen. Mediakasvatustoimintaa suunniteltaessa ja rahoitettaessa otetaan huomioon olemassa olevat rakenteet, resurssit, toimijat ja verkostot. Uusia mediakasvatuksellisia toimia pyritään alusta asti kehittämään osana jo olemassa olevia rakenteita JA MATERIAALEJA toiminnan pysyvyyden turvaamiseksi. MONIPUOLISTEN MATERIAALIEN, KUTEN LEHTIEN, KIRJOJEN JA TV-OHJELMIEN, KÄYTTÖ OPETUKSESSA JA MEDIAKASVATUKSESSA YMPÄRI SUOMEA ON MAHDOLLISTA OPETUSHALLITUKSEN KOPIOSTOSTA HANKKIMILLA OPPILAITOSTEN KOPIOINTILUVALLA JA OPPILAITOSTEN TV-OHJELMIEN KÄYTTÖLUVALLA.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Systemaattisuuden osio on erittäin tärkeä nostaa näin suureen rooliin linjauksissa, koska ala kärsii hajanaisuudesta ja erityisesti resurssien hankepohjaisesta lyhytaikaisuudesta ja epätasa-arvoisesta jakautumisesta. Pohdimmekin, voisiko rahoituksen kehittämisen toimenpiteen muotoilla "saavutettavaa, kattavaa ja pitkäjänteistä työtä tukevaksi", viitaten jälleen valtakunnalliseen saavutettavuuteen, jossa syrjäseutujen ja pienten kuntien kohderyhmät ovat eriarvoisessa asemassa? Asiaan voidaan vaikuttaa sekä suunnitelmallisuudella että rahoituksella, joka täydentää pienten julkisten toimijoiden riittämättömiä resursseja esim. yli kuntarajojen ulottuvilla mediakasvatuksen rahoitusrakenteilla.. Pysyvyyden kannalta olemassa oleviin rakenteisiin kiinnittäminen on mainio idea. Kuitenkin jos uutta toimintaa tai uusia vastuita sijoitetaan olemassa olevalle julkiselle toimijalle, on rahoituksen ja muun resursoinnin tuettava tätä tarkoituksenmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Tämä on elintärkeää, koska peruspalveluita tuottavat julkiset organisaatiot kuten kirjastot ja nuorisopalvelut saavat helposti lisää odotuksia, mutta uudet toiminnot joudutaan toteuttamaan muiden peruspalvelutavoitteiden kustannuksella. Mediakasvatuksen mallintamiselle olisi hyvä olla olemassa monialainen diskurssi, jonka kautta mallintaa toiminnan muotoja. Miten ja missä disrkussissa näitä työmuotoja ja 1. tavoitteessa mainittua vahvuuksien näkyväksi tekemistä voi mallintaa ja välittää muille mediakasvatusosaajille? Konteksti tällaiselle viestinnälle tarvitsee löytää ennenkuin asettaa odotuksia sellaisen käyttämisestä.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausluonnos keskittyy paljolti nykytilan kuvaamiseen. Miten asiakirjaan olisi mahdollista liittää vielä vahvemmin tulevaisuusajattelua, sekä tämän 3. tavoitteen osalta että laajemmin? Miten tukea mediakasvattajia ennakoimaan ja tunnistamaan entistä paremmin tulevia kehityssuuntia? Miten toimia proaktiivisesti ja suunnitelmallisesti? Miten tunnistaa mediakasvatuksellisesti olennainen muuttuvassa mediakulttuurissa?
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Samarbete med aktörer vilka arbetar med hälsoläskunnighet kan utvecklas, t.ex. medborgarorganisationer inom folkhälsosektorn.
      • Verke / Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Tämä on erittäin hyvä ja tasapainoinen toimenpidekokonaisuus. Mediakasvatuksen systemaattisuutta ja suunnitelmallisuutta kaivataan ainakin nuorisotyössä. Mediakasvatuksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen panostaminen olisi erityisen tervetullutta.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Tutkimusperusteisuus hyvää myös tässä kohdassa. Esitämme muutosta seuraaviin kohtiin: Mediakasvatuksen suunnitelmallisuutta kehitetään: mediakasvatus ei tarvitse omaa suunnitelmaa, sillä se toteutuu osana opetussuunnitelmien toteuttamista. Tämän yhteyden avaaminen on tarpeen. Mediakasvatuksessa otetaan huomioon olemassa olevat rakenteet: tässä näkökulman tulisi olla uutta luova eikä olemassa olevien rakenteiden pysyvyyden varmistamista. Toimintakenttä muuttuu nopeasti ja edellyttää olemassa olevan jatkuvaa arviointia ja joustavuutta toiminnassa.
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Helsingin kaupunginkirjasto kannattaa tavoitetta mediakasvatuksen systemaattisuuden lisäämiseksi. Olemassaolevien rakenteiden hyödyntämisen lisäksi pidämme tärkeinä uusien yhteistyö- ja rahoitusrakenteiden selvittämistä sekä jatkuvaa yhteydenpitoa esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien kehitystyöhön.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Mediakasvatuksen rahoitusta tulisi kehittää tukemaan paitsi pitkäjänteistä työtä myös toimi- ja tieteenalarajoja ylittävästi. Tällä hetkellä rahoitus kohdistuu usein yhden toimialan tai tieteenalan sisällä tapahtuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Systemaattinen mediakasvatus on hyvä tavoite. Esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tarvittaisiin kuitenkin ajatus mediakasvatuksen polusta: Siitä, millaisen mediakasvatuksen piirissä ihminen eri ikäkausinaan on, ja kuka siitä vastaa. Polun tulisi alkaa jo varhaislapsuudesta ja vanhemmuuden tuesta jatkuen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisenasteen koulutuksen opetussuunnitelmiin. Nämä ovat jo jossain määrin kirjattuja ja huolehdittuja, mutta systematiikka puuttuu koulutuksen päättäneiden aikuisten tai ikäihmisten osalta. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Mediakasvatuksen polku tulisi rakentaa viranomaisten yhteistyönä siten, että tehtävät tulisivat myös jaetuksi oikeiden vastuutoimijoiden mukaan. Systemaattinen mediakasvatus ei voi rakentua ilman viranomaisyhteistyötä.
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • s. 9: "Mediakasvatuksen suunnitelmallisuutta kehitetään." Laadukas mediakasvatus on tavoitteellista työtä (lue: perusrahoitus pitää olla siihen kunnossa). Luvussa mainitaan myös mediakasvatussuunnitelmien (vrt. kulttuurikasvatussuunnitelmat) tekeminen valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kuvataideopettajat ovat myös tässä avainasemassa jos halutaan visuaalisen alan osaamista kunnallisten mediakasvatussuunnitelmien tekoon. s. 9: "Mediakasvatuksen rahoituspohjaa vahvistetaan ja monipuolistetaan." Taiteen perusopetus (kuvataidekoulut ja mediataidekoulut) ovat osoitus systemaattisesta mediakasvatuksesta ja taiteen perusopetuksen taloudellinen tukeminen pitäisi olla itsestäänselvyys jos halutaan laadukasta mediakasvatusta. Kaikille yhteisen perusopetuksen kuvataiteen opetus pitää myös nähdä yhtenä vahvana mediakasvatustoimijana muiden joukossa ja sille pitää taata tarpeelliset resurssit (opetustunnit, materiaalit ja teknologia).
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kuka johtaa mediakasvatustyötä Suomessa? Entä kunnissa? Mediakasvatus koskee kaikkia ikäryhmiä, joten johtamista ei tulisi hajauttaa eri puolille. Koordinointia tarvitaan monella eri tasolla. Linjauksessa toimija jää arvoitukseksi. Rahoituksessa tarvitaan pitkäjänteisyyttä, nykyisellä hankemallilla ei saada kuin lyhytaikaisia ratkaisuja. Laadukas mediakasvatus vaatii vakiintunutta toimintaa.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Yleisten kirjastojen neuvosto kannattaa mediakasvatuksen suunnitelmallisuuden ja johtamisen kehittämistä. Yksittäisiin hankkeisiin pohjaava toiminta on epäjatkuvaa ja hajanaista. Eri toimijat tekevät päällekkäisiä aineistoja ja tapahtumia toisistaan tietämättä. Erityisesti aikuisten mediakasvatus vaatii rakenteita, jotka tässä yhteydessä voidaan luoda alusta alkaen.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Erinomainen tavoite myös tämä! Nyt ongelmana on, että on paljon perustason mediakasvatusta, mutta syventävää vähemmän.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • s. 9 "Mediakasvatuksen johtamista kehitetään. Kehitetään mediakasvatuksen johtamista toiminnan eri tasoilla." Koordinaation tarpeeseen viitataan sivulla 13, mutta se ei tule riittävän selvästi esiin toimenpiteissä. Koordinaation vastuutaho olisi hyvä mainita, jos mahdollista.
  • Lausunnonantajia: 55
    2) Taustaan liittyvät kommentit

      • Mediakasvatuksen vahvuuksiin liittyvät kommentit

      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Sivulla 11 “Mediakasvatusta tukevat monet laajemmat suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet, kuten vahva sananvapaus ja luottamus tiedotusvälineisiin.” Tämä on tärkeä huomio. Toistaiseksi tilanne voi olla tämä, mutta vahvaa sananvapautta ja luottamusta tiedotusvälineisiin tulee myös aktiivisesti ylläpitää. Olemme nähneet muissa maissa (Euroopassakin), kuinka nopeasti tilanne voi muuttua.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksella on Suomessa vakiintunut asema ja toimijakenttä.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksella on vahva perinne. LISÄYSEHDOTUS: (Mediakasvatus on pitkään ollut osa suomalaista demokratiaa ja koulutusosaamista.)
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Metkassa historiallinen kehitys ja pitkäjänteinen luotettavuus korostuvat koko alaa vahvistavana pohjana. Koska monilukutaito on nyt opetussuunnitelman kautta osa yhteiskuntaa, sen voisi tuoda tässä yhteydessä esiin, miksei myös muita alalla käytössä olevia termejä kuten digitaalinen lukutaito, monipuolinen lukutaito tai monipuoliset lukutaidot.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediaosaamista on varmasti paljon, mutta koska mediakasvatus-termi käsitetään hyvin laajasti ja eri tavoin eri näkökulmista, on osaamista todellisuudessa vaikea vertailla. Suomalainen taiteen perusopetus on kansainvälisesti uniikki taidekasvatusjärjestelmä, jonka edistyksellisyys kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Sen piirissä esimerkiksi arkkitehtuurikasvatus on tällä hetkellä jo vientituote. Myös media- ja mediataidekasvatuksella on mahdollisuus vastaavaan, mutta se vaatii ensin nykyistä vahvemman toteutumisen ja paremmat resurssit (TPO VOS). Myös suomalaisen peruskoulun ja lukion kuvataiteen opetus ja sen sisältämä mediakasvatus on erittäin laadukasta kansainvälisesti vertailtuna
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luottamus suomalaisiin tiedotusvälineisiin ja niiden välittämiin uutisiin on Suomessa korkea, ja onkin erityisen tärkeää pitää yllä niin osaamista kuin medialukukykyäkin, jotta journalistiikalta myös osataan vaatia tulevaisuudessakin korkeaa tasoa, eikä “klikkiotsikkosisältöä”.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Samaa mieltä.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei huomautettavaa.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Vahva perinne voi olla sekä vahvuus että heikkous. Käytännön työssä mediakasvatus on vielä aika välinekeskeistä (sanomalehti, sähköinen media). Monin paikoin tämä välinekeskeisyys syrjäyttää sisällön pohdinnan.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatus on sisällöltään laaja-alaista, minkä vuoksi on hyvä, että sitä toteuttamassa on laaja, eri toimijoista muodostuva verkosto. Myös tietosuojan kannalta on keskeistä, että mediakasvatus nähdään osana eri kasvatus- ja koulutusasteiden opetussuunnitelmaa ja yleissivistävää toimintaa esimerkiksi kirjastoissa.
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksella on Suomessa pitkät perinteet, meillä on monenlaista osaamista, mediakasvatus kuuluu monen ammatin perustaitoihin. Nämä ovat varsin merkittäviä maamme vahvuuksia. Edelleen korostamme sitä, miten tärkeää on huomion kiinnittäminen eri tahojen ja toimijoiden yhteistyöhön tällä kentällä.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen mediakasvatuksella on vahvat perinteet. Vahvuuksina on myös tiedonvälittäjien verkosto, joka tukee ja voi tukea työtä entistä enemmän. Tähän voi laskea median, kirjastolaitoksen ja kaikki tiedontuottajat ml. virallisen tilastotoimen.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kirjastot tarvitsevat lisää resursseja mediakasvatuksen järjestämiseen. Etenkin pienissä kunnissa ja kirjastoissa on haasteita saada tavoitteita täytettyä.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen vahvuudet on esitelty hyvin ja kattavasti
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Media-sanaa käytetään tässä luonnoksessa erittäin vapaasti kuin se olisi määritelty jossain muualla valmiiksi ja kyse olisi joukosta kaikkien tuntemia sisältöjä tai välineitä. Olisikin hyvä tuoda esiin, että mediat ovat nykyaikana entistä enemmän selkeiden helposti listattavien kanavien sijaan viestinnällisiä kulttuureja ja ympäristöjä, koska mediadynamiikassa erityisesti toimijuus on jo vuosikymmeniä siirtynyt enenevässä määrin median käyttäjille (vrt. lukijoille). 2010 ja 2020 -luvuilla kysymys ei ole enää eniten ymmärtävästä lukutaidosta vaan osallistumisesta ja sen myötä osallisuudesta.. Mediakasvatuksen asemasta puhuttaessa mainitaan kirjastolaki. Laki yleisistä kirjastoista luo kyllä vaatimuksen mediakasvatuksen toteuttamisesta kaikenikäisille, mutta ei puitteita. Puitteet vaatisivat alaa yhdistävää mediasivistysstrategiaa, jota ei ole vielä olemassa, sekä resurssoinnin ja osaamisen kehittämisen rakenteita, jotka ovat tällä hetkellä rakentumassa tai alkamassa rakentua. Lisää tästä yleisissä kommenteissa.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Koko tausta-osiossa hämärtyy paikoin, puhutaanko todellisesta nykytilanteesta, ihannetilanteesta vai tulevaisuuden trendeistä ja haasteista. Tätä toivoisi selkiytettävän.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Mediakasvatuksen osaaminen on mainittu yhtenä vahvuutena, mutta tosiasiallisesti kehitys on niin nopeaa, että osaamisvajetta syntyy jatkuvasti.Tähän olisi hyvä nostaa opettajien osaamisen kehittäminen niin opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Ensimmäisen vahvuuden kohdalla todetaan, että mediakasvatuksesta on tuotettu runsaasti tietoa. Ehdotamme, että tämä kohta muotoillaan erityisesti tutkimustietoa koskevaksi. Vahvuuksista puuttuu se, että mediakasvatuksen yliopistotasoista maisterikoulutusta tarjotaan myös kansainvälisille opiskelijoille.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Opetussuunnitelmissa on hyvin ilmaistu mediakasvatuksen tavoitteet ja kouluilla on jo kokemusta keinoista. Kirjastot ovat osassa kunnista olleet mukana mediakasvatuksellisten oppijaksojen toteutuksessa. Laki yleisistä kirjastoista sisältää mediakasvatuksellisia tehtäväelementtejä, mutta niiden toteutuminen on vasta alussa. Kirjastoista vastaa yli 300 kuntaa ja niissä kaikissa ei ole osaamista tai resursseja lain vaatimusten toteuttamiseen. Kirjastot ovat perinteisesti työskennelleet kirjallisuuden ja painetun median parissa. Kirjavoitunut mediaympäristö on osalle vieras. Koulun ja kirjastojen yhteisen täydennyskoulutuksen käynnistäminen auttaisi ajantasaistamaan mediakasvatuksellisessa työotteessa tarvittavia tietoja. Mediakasvattajien kenttä on laaja ja kunnittainen mediakasvatuksen verkosto saattaisi auttaa koko väestön tavoittamisessa. Toimijoiden runsaus antaa mahdollisuuden verkostomaiseen toimintatapaan, mikäli sitä johdetaan ja rahoitetaan.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Alakohtien ryhmittelyä voisi miettiä vielä lukemisen helpottamiseksi, esim: - Mediakasvatuksen maisema --> kohdan sisältö koskee suurelta osin vallitsevaa tiedonpuutetta --> voisiko otsikon muuttaa siten että se viittaisi enemmän sisältöön, esim. Mediakasvatuksen vaikuttavuudesta ei ole riittävästi tietoa - Arvot ja periaatteet - Mediakasvatuksen vahvuudet - Mediakasvatuksen haasteet - Huomioon otettavia kehitystrendejä - Erilaiset toimijat --> Näistä voisi olla hyvin tiivis kuvaus jo aikaisemmin, dokumentin alkupuolella

      • Mediakasvatuksen arvoihin ja periaatteisiin liittyvät kommentit

      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Sivulla 11 kohta Moninaisuus ja yhdenvertaisuus voisi jakaa omiin kappaleisiin. Nyt kappaleessa keskitytään erityisesti mediakasvatuksen moninaisuuteen. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus olisi tärkeä omana kohtanaan.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • -
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tämä tukee yhteiskunnallista ja sosiaalista osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta LISÄYSEHDOTUS (sekä eettisesti kestävää kulttuurista perustaa).
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Vaikka elinikäinen yhdenvertaisuus on mainittu, tässä voisi mainita myös lapsilähtöisyyden, lapsikeskeisyyden tai lapset ja nuoret erityistä huomiota ansaitsevana osallisuuden ryhmänä.
      • Kansallisarkisto, Linkola-Aikio Inker-Anni
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksen esiin nostamat arvot mediakasvatuksen taustalla ovat tärkeitä ja yhdenvertaista demokraattista yhteiskuntaa sekä yksilön oikeuksia edistäviä.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Arvot ja periaatteet on kuvattu erinomaisesti.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen arvoja ja periaatteita kuvaava luku on erittäin tärkeä. Esitämme sen nostamista johdannon yhteyteen, jolloin se suuntaisi tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten luentaa ja vahvistaisi niiden linkittymistä arvoihin, joita linjauksilla halutaan edistää. Vaikka useat luvussa listatut arvot ja periaatteet pohjautuvat verkkokyselyn tuloksiin, olisi linjauksessa tarpeen ottaa painokas kanta mediakasvatuksen arvoperustaan, johon mediakasvatusta Suomessa halutaan ohjata. Nyt toisessa kappaleessa todetaan, että mediakasvatustyö pohjautuu esimerkiksi seuraaviin arvoihin ja periaatteisiin. Arvot ja periaatteet kuten sivistys, ihmisyys, eettisyys, moninaisuus, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja tulevaisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan kulmakiviä, joita myös mediakasvatuksen voi odottaa rohkeasti edistävän.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto katsoo, että osallistumisen tulisi kuulua mediakasvatuksen keskeisiin arvoihin ja periaatteisiin. Osallistuminen tukee moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta ja varmistaa osaltaan näiden arvojen toteutumista mediakasvatuksessa. Osallistavalla toiminnalla pidetään myös huolta erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien ja vähemmistöjen yhteiskunnallista osallisuutta ja vahvistetaan mediakasvatuksen dialogisuutta.
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen arvoina ja periaatteina linjausluonnoksessa tuodaan esille mm. moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Arvopohjaa yhdenvertaisuuden osalta voisi täydentää tuomalla esille velvollisuuden yhdenvertaisuuden edistämiseen. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään, että viranomaisilla, koulutuksen järjestäjillä ja työnantajilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Lisäksi näiden toimijoiden on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista omissa toiminnoissaan ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Arvot ja periaatteet on hyvin kuvattu, mutta haluamme vielä todeta, että kouluille suunnatuissa materiaaleissa ja koulutuksissa valtakunnallisten opetussuunnitelmien arvopohja on aina huomioitava.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • On hyvä, että mediakasvatustyön arvot ja periaatteet on selkeästi ilmaistu.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Arvot ovat hyvin linjassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arvoihin. Tämä kappale voisi olla heti dokumentin alussa. Arvot ovat kivijalka, jolle tavoitteet perustuvat.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen yhtenä osa-alueena on vastuullisuus, johon tietosuojankin voidaan katsoa kuuluvan. Tietosuojan avulla suojellaan luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan yksityisyyden suojaan, minkä vuoksi se on myös mediakasvatuksessa tärkeässä roolissa.
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Esitetyt periaatteet ovat jaloja ja hyviä, ihmisyyttä kunnioittavia. Kasvatuksesta tulisi päästä omaehtoiseen medialukutaidon osaamiseen, elinikäisen oppimisen periaattein.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen arvoihin liittyy kiinteästi ajatus, että tieto kuuluu kaikille. Tässä ajassa tärkeää on erityisesti painottaa luotettavan ja oikean tiedon ml. tilastotiedon merkistystä. Tiedoilla voidaan valehdella, manipuloida, johtaa harhaan, kärjistää jne.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Osa linjauksen toimenpiteistä voisi siirtää myös arvoihin ja periaatteisiin. Olemme maininneet näistä linjausten yleisissä kommenteissa.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kopiosto ehdottaa seuraavaa suurin kirjaimin kirjoitettua lisäystä sivun 11 Moninaisuus ja yhdenvertaisuus -kohdan kolmenteen kappaleeseen: ”Sananvapauteen kuuluu myös vastuu, vastuullinen toiminta ja käyttäytyminen, TEKIJÄNOIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN sekä sananvapautta rajoittavan vihapuheen vastustaminen.”
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Asiakirja lähtee liikkeelle siitä, että “Suomalainen mediakasvatus pohjautuu YK:n ihmisoikeusjulistukseen sekä lasten ja nuorten osalta erityisesti lapsen oikeuksien sopimukseen.”KKV:n näkemyksen mukaan yleisen YK:n julistuksen sijaan, liikkeelle tulisi lähteä olemassa olevien oikeuksien kautta. Yhteiskunnassamme ovat käytössä EU:n perusoikeudet ja Suomen perustuslaki, jotka antavat oikeudellisen perustan myös mediassa toimimiseen. Lasten oikeuksien sopimus sen sijaan on perusteltu täydentämään ikäkaudenmukaisuutta ja osallisuuden kysymyksiä. On tärkeää, että linjauksessa nostettaisiin periaatteena esiin ajankohtainen teema: yksilön oikeus yksityiselämän suojaan. Siihen liittyy kiinteästi median käyttöön ja kulutukseen liittyvät oikeudet sekä niiden kehittyminen yhteiskunnassa. Kehitys on parhaillaan meneillään digitaalisen median kietoutuessa osaksi arkielämää yhä laajemmin, esimerkiksi se, että käyttäjä ”maksaa” henkilökohtaisilla tiedoillaan mediassa käyttämistään palveluista.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Arvoja käsittelevä osio on tärkeä ja sen sisällössä ei ole suurempaa huomautettavaa. On hyvä korostaa, että etenkin julkisilla mediakasvatustoimijoilla on vastuu ihmisoikeuksiin perustuvan eettisyyden ylläpitämisestä ja sen edistämisestä mediakasvatuksen keinoin ja osana kaikkea mediataitoja tukevaa toimintaa. Kuitenkin, kuten kommentoimme myös mediakasvatuksen laadun osiossa, opetus- tai tukimateriaaleja eettisyyden käsittelyyn mediakasvatuksessa on kriittisen vähän, jolloin aihetta käsittelevien oppaiden tai koulutusten tuottamiselle olisi tarvetta.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Arvopohjan ja periaatteiden kuvaus on ansiokas ja merkityksellinen osa linjauksia. Taustalla olevan arvopohjan tunnistaminen ja tavoitteiden esille tuominen on tärkeää kaikessa mediakasvatustyössä. Mikäli mahdollista, linjausten taustalla olevaa arvopohjaa voisi olla hyödyllistä vielä täsmentää tai kirkastaa ja mahdollisesti vahvistaa niiden näkymistä jo johdannossa. Tausta-osiossa on kuvattu verkkokyselyn pohjalta nousseita arvoja. Jää hieman epäselväksi, onko ne tarkoitettu myös koko linjausdokumentin arvopohjaksi ja tavoitteiksi. Linjauksen kestävä kehitys ja tulevaisuus eivät konkretisoi, millaisia vastuulliset ja kestävät toimenpiteet ovat. Esimerkiksi opetussuunnitelmatasolla tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on linjausten mukaisesti keskeistä ja siksi myös uuden teknologian hankkimiseen liittyviä vastuullisuus-kysymyksiä olisi syytä avata paikallisella, alueella ja globaalilla tasolla.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Det är bra att mediafostrans grund i människorättsavtal betonas. Mediafostran är ett oerhört viktigt medel för att takla aktuella samhällsfrågor såsom polarisering, hatprat, falska nyheter och infantilisering av debatten.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Arvot ja periaatteet sinänsä kattavasti kuvattu, mutta yksilön toimijuus ja omistajuus puuttuu. Kansalaiset kuvautuvat tässä kasvatuksen kohteena ei aktiivisina vaikuttajina.
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Mediakasvatuksen arvopohja vastaa kirjastojen arvopohjaa, ja siten tukee kirjastojen osallisuutta mediakasvatuksessa.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Kirkkohallitus
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • On tärkeää pohtia millaista ihmis- ja maailmankuvaa valitut mediakasvatuksen sisällöt tukevat
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Arvopohja on monipuolinen ja se kuvataan kattavasti.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Yleisten kirjastojen neuvosto pitää luonnoksen esittämiä arvoja ja periaatteita hyvinä.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Moninaisuus ja yhdenvertaisuus -kohdassa voisi mainita demokratian tukemisen. Esim. "Mediakasvatus tukee demokratiaa ja pohjautuu sanan-, mielipiteen-, ilmaisun-, ajattelun- ja toiminnan vapauteen mutta sen avulla kyseisiä tavoitteita myös edistetään. Sananvapauteen kuuluu myös vastuu, vastuullinen toiminta ja käyttäytyminen sekä sananvapautta rajoittavan vihapuheen vastustaminen." Tämä teema tulee hienosti esiin myös kehitystrendeissä kohdassa Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset vaikuttavat myös mediakasvatuksessa, mutta demokratia ihan sanana olisi tärkeä tuoda kehykseksi mediakasvatuksen tavoitteisiin/arvoihin.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • s. 11 ks. aikaisempi kommentti lapsen oikeuksista.
      • Mertala Pekka, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
        Päivitetty:
        18.10.2019
        • Lauseen ”Mediakasvatus voi luonteeltaan olla opastavaa, omaehtoiseen opiskeluun ja itse tekemiseen kannustavaa, mahdollistavaa, ihmislähtöistä, pelillistävää, positiivista, myönteistä ja kannustavaa” käsite ”pelillistävää” voisi korvata käsitteellä ”pelillistettyä”, joka viittaisi muiden käytettyjen määreiden tavoin mediakasvatuksen toteuttamisen muotoon tai periaatteisiin.

      • Mediakasvatuksessa huomioon otettaviin kehitystrendeihin liittyvät kommentit

      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • - Kuten jo aikaisemmin mainittiin, laitteistoa mietittäessä on hyvä ottaa huomioon se, ettei kaikilla kansalaisilla ole samanlaisia mahdollisuuksia laitteiden saatavuuden suhteen.
      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mitä tarkoitetaan erilaisilla medialukutaidoilla tai monilukutaidolla? Tätä voisi tarkentaa (mm. visuaalinen lukutaito). "Erilaisten medialukutaitojen lisäksi mediakasvatuksessa on hyvä huomioida myös muita erilaisia lukutaitoja, esimerkiksi perinteinen tekstinlukutaito, digitaalinen lukutaito ja monilukutaito." Pohdintaa, minkälaisia tulevaisuustaitoja tarvittaisiin mediakasvatuksessa? Esimerkiksi yhteistyötaitoja, kykyä käsitellä informaatiotulvaa, kykyä poimia olennainen, kykyä tavoitteelliseen toimintaan, omien vaikutusmahdollisuuksien ja toimijuuden tiedostaminen.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Jos jotain yksittäistä asiaa tai näkökulmaa dokumenttiin voisi toivoa, se olisi ydinkäsitteen eli median hienoinen merkityksen muuttuminen 2010-luvun aikana. Perinteinen sähköinen media, mukaan lukien tietokoneet ja iPhonea edeltäneet matkapuhelimet, erotti varsin selkeästi viestin ja vastaanottajan. 2010-luvun loppupuolella ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa käyttäjän ominaisuuksia, kuten tiettyjä henkilötietoja tai hänen mediankäytöstään generoituvaa dataa, käytetään mediapalvelujen sisällön muokkaamiseen ja räätälöintiin käyttäjälle, uusimassa kehitysvaiheessa tekoälyn avulla. Marshall McLuhanin vanha motto “the medium is the message” alkaa muuntua muotoon “the medium and its user are integrated into the message”. Tämä suorastaan paradigmaattinen muutos on hieman eri asia kuin pirstaloituminen ja digitalisoituminen, koska se asemoi uudelleen viestin, laitteen ja ihmistoimijan suhteen. Oletettavasti mediatutkimuksella ja -kasvatuksella on tässä kohdassa reagoinnin paikka? On myös huomioitava, että digitaitojen / digiosaamisen puute voi olla myös este median kuluttamiselle, tuottamiselle sekä medialukutaitojen kehittymiselle. Tässä on luonteva yhtymäkohta valtakunnallisen digituen kanssa. Median käytön muutos limittyy voimakkaasti digitaitojen kanssa. Syrjäytymisvaarassa olevilla henkilöillä on entistä suurempi todennäköisyys jäädä ulkopuolelle.
      • Sanomalehtien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksessa huomioon otettavissa kehitystrendeissä olisi hyvä olla vielä vahvemmin esillä disinformaation määrän kasvu, sen torjunnan tärkeys sekä luotettavan mediasisällön ja sen tunnistamisen merkitys.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • LISÄYSEHDOTUS: Väestön ikärakenteen muuttuminen - huomio siitä, että ikärakenne muuttuu ja ikääntyneiden suhteellinen osuus lisääntyy - ikäihmiset eivät perinteisesti ole olleet suuren kiinnostuksen kohteena mediakasvatuksesta puhuttaessa - tutkimusta ikäihmisten mediakasvatuksesta tarvitaan lisää - pitää huomioida, että iäkkäillä ihmisillä on monipuolista kokemusta eri medioista elämänsä varrelta - ikäihmisten mediataidoissa on suurta vaihtelua ja eläkkeelle jäävissä henkilöissä on lisään-tyvästi omassa työssä hankittua, jossain tapauksissa sangen korkeatasoistakin media-osaamista
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Metkan käytännön toiminnan kannalta erittäin relevantit huomiot. On myös hyvä mainita, että kaikki mediakasvatusta osana muuta toimintaa tekevät tahot eivät voi olla mukana alan uusimmassa kehityksessä, vaan niiden merkitystä ja uusia teknologioita / medioita alalle voivat tuoda ennenkaikkea mediakasvatusta päätoimintanaan tekevät tahot. Näitä tahoja pitäisi voida erityisesti tukea tässä pioneerityössä.
      • TTVK ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksessa tuodaan esiin kehitystrendeinä mm. teknologian kehittyminen ja ihmisten median käytön muuttuminen. Pyydämme lisäämään kehitystrendiksi tekijänoikeustietoisuuden tarpeen lisääntyminen.
      • Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry, Kulttuuria kaikille -palvelu
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Teknologia kehittyy -osioon on ehdottomasti lisättävä se että mediakasvatukseen liittyvien digitaalisten palvelujen ja toimintojen esteettömyydestä on huolehdittava. Esim: Mediakasvatuksen ja digitalisoitumisen yhteydessä on erityisesti huomioitava että esteettömyys huomioidaan kaikessa mediakasvatukseen liittyvässä digitaalisessa toiminnassa eli esimerkiksi että mediakasvatuksen palveluissa, toiminnoissa ja sisällöissä huomioidaan wcag 2.1. -kriteeristöä eli kansainvälistä verkkopalveluiden saavutettavuusohjetta. Tämä myös edistää lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta noudattamista (laki jalkauttaa EUn saavutettavuusdirektiivin Suomeen). Lisäksi kohdassa Mediakasvatus on hajanaista lauseen täydennys seuraavasti: Eri kohderyhmien tavoittamista voidaan edistää tunnistamalla omien tavoitteiden mukaiset kohderyhmät ja tekemällä ne näkyväksi, ESTEETTÖMYYTTÄ JA SAAVUTETTAVUUTTA HUOMIOIMALLA, yhteistyöllä sekä tavoitteellisuutta ja tiedottamista lisäämällä.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tämän hetken kehitystrendit on hyvin kuvattu – ja toisaalta niiden ennakointi on haasteellista, sillä median käytön ja teknologian kehitys on nopeaa. Listaan erilaisista lukutaidoista lisäisimme mukaan käsitteen visuaalinen lukutaito ja kuvanlukutaito. Media on yhä enenevässä määrin visuaalista. Lisäksi mukaan voisi lukea moniaistisuuden ja virtuaalitodellisuuden. Mediakasvatuksen osaamistarpeet muuttuvat nopeasti nyky-yhteiskunnassa, joten toivoisimme myös tähän kohtaan maininnan mediakasvattajien, taiteilija-opettajien ja kuvataideopettajien jatkuvasti kehittyvästä peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksia globalisaatiosta ilmastonmuutokseen on ansiokkaasti tunnistettu mediakasvatuksen ja sen muutostarpeiden taustalla vaikuttavina tekijöinä. Näiden tekijöiden huomioiminen entistä vahvemmin mediakasvatuksessa on tärkeää. Listalle olisi syytä nostaa myös kasvava kulttuurinen moninaisuus, joka haastaa mediakasvatusta olemaan entistä kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisempaa. Myös eri ikäryhmien mediakokemukset on otettava huomioon mediakasvatuksessa. Kriittisellä mediakasvatuksella puretaan yhteiskunnallisia valtarakenteita ja edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Mediakasvatuksella on merkittävä rooli yhteiskunnan polarisoitumisen purkamisessa. Tätä teemaa ei ole linjauksissa juurikaan huomioitu. Laadukas mediakasvatus edistää yhteiskunnallista dialogia ja tarjoaa työkaluja toisten ihmisten kunnioittavaan kohtaamiseen. Mediakasvatuksella voidaan tehokkaasti torjua myös disinformaatiota. Valeuutisten ja disinformaation tunnistaminen on kansalaistaito, jota mediakasvatuksella voidaan merkittävästi vahvistaa. Mediakasvatuksessa on tärkeä tiedostaa ja purkaa yhteiskunnassa vallitsevia normeja sekä epäoikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuutta ylläpitäviä valtarakenteita.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • s. 13 lause “Mediaan liittyy myös monia muita erilaisia taitoja, kuten erilaisia tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja, empatiataitoja ja etiikkaan ja moraaliin liittyvää osaamista. “ Lisäisimme tähän omasta digihyvinvoinnista huolehtimisen taidot, joilla on vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. s.13 lause “Vihapuhe ja mediahäirintä vaikuttavat mediakulttuuriin sekä yhteiskunnalliseen toimintaan ja ne on hyvä ottaa huomioon mediakasvatuksessa.” Jäimme pohtimaan mediahäirintä termiä ja sen tunnettavuutta. Voisiko linjauksissa tulla vielä selkeämmin esiin mediakasvatuksen tärkeä tehtävä netissä tapahtuvan loukkaavan kohtelun, kiusaamisen, vihaisen puheen, häirinnän ja vihapuheen ennalta ehkäisyssä sekä ihmisten taidoissa toimia, kun joutuu itse, tai näkee jonkun muun joutuvan häiritsevän toiminnan kohteeksi.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Median käytön muuttumisen kuvailussa on hyvä mainita yhä nuorempien lasten median käytön lisääntyminen, joka asettaa pienten lasten mediakasvatukselle omanlaisensa sisällön ja tavoitteen. Ehdotamme, että linjauksissa otettaisiin kattavammin huomioon pienten lasten mediakasvatus.
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ns. valeuutismedioiden lisäämät haasteet tulee huomioida mediakasvatuksessa. Samoin oleellista on huomioida erilaisten mediakanavien viime vuosina erityisesti kasvanut merkitys vallankäytön ja vallan luomisen välineinä.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kommentit ovat monipuolisia ja kuvaavat hyvin alan haasteita.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Teknologia kehittyy ja ihmisten median käyttö muuttuu. Peruskoulun ja myös ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen merkitys mediakasvatuksessa korostuu. Medialukutaidot ovat kansalaistaitoja, joita me kaikki tarvitsemme. Perusopetuksen tulee taata lapsille yhtäläiset mahdollisuudet toimia digitalisoituvassa maailmassa. Koulussa tavoitetaan koko ikäluokka, joten koulu on avainpaikka opettaa lapsille hyvinvointia tukevaa, turvallista ja vastuullista digilaitteiden käyttöä. Koulun kautta on mahdollista tavoittaa myös vanhempia. Yhä enemmän tarvitaan myös vuoropuhelua eri tahojen välille mediakasvatukseen liittyen, vaikkapa ammattikasvattajien ja vanhempien välille. Vanhempien barometrin (2018) mukaan esimerkiksi opetuksen digitalisoituminen on vanhemmille vielä osittain vierasta ja herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. On tärkeää avata opetuksen digitalisoitumista vanhemmille, ja päästää heitä näkemään ja kokeilemaan, miten tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään opetuksessa. Tarvitaan yhteistä keskustelua opetuksen digitalisoitumisesta vanhempien ja koulun kesken.
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mainitut kehitystrendit ovat olennaisia ja huomioon otettavia.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Teknologian nopea kehitys saattaa aiheuttaa pelkoja ja epävarmuutta, miten tämä huomioidaan mediakasvatuksessa. On myös hyvä pohtia, mikä on tekniikan suhde mahdolliseen muuttuvaan ihmiskuvaan. Muuttaako tietotulva, vapaa liikkuminen verkossa, verkossa tapahtuva asiointi jne, jollain tavalla ihmisyyttä. Missä kohtaa voimme luopua mediakasvatuksen termistä, jos tavoitteena on kansalaistaito.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Esimerkiksi palveluiden sähköistymisen, tekoälyn käytön ja mediateknologian kehityksen sekä datafikaation vuoksi tietosuojanäkökulmat ovat tulleet keskeisempään rooliin, mikä on tarpeellista ottaa huomioon mediakasvatuksessa. Mediakasvatukseen olisi tärkeää sisällyttää tietoa esimerkiksi algoritmien vaikutuksesta näkemiimme mediasisältöihin sekä mainonnan kohdentamisesta muun muassa sijainnin, selainhistorian ja sosiaalisen median alustoille annettujen henkilötietojen perusteella. Myös valeuutisia voidaan kohdentaa, joten medialukutaidon merkitys korostuu disinformaation torjunnassa. Yhä useamman median käyttöön sisältyy henkilötietojen käsittelyä. Data toimii vaihdon välineenä, ja monien sovelluksien käytön hintana ovat ihmisten henkilötiedot. Digitaalisen median käyttäjien pitäisikin tietää, millaisia tietosuojaoikeuksia heillä on ja miten omien henkilötietojen käyttöön voi vaikuttaa.
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Käynnissä oleva muutos on nopeaa ja monimuotoista, se voinee johtaa myös pinnallistumiseen. Mediakasvatuksessa ei pidä myöskään unohtaa perinteisen lukutaidon (syvälukemisen) merkitystä, luetun syvää ymmärtämistä, ei pelkästään silmäilyä tai nopeaa sivulta toiselle klikkailua. Digitaalinen lukutaito on kehittämistoimien ytimessä, koska viestintä on siirtynyt niin vahvasti digitaalisiin kanaviin. Tietokonepelit voivat sinänsä kehittää myös kognitiivisia taitoja, kielitaitoa, tilan hahmottamista ja jopa ongelmanratkaisukykyä. Ne ovat voimavara, jota ei mediakasvatuksessa tule väheksyä. Pelillistäminen on myös yksi tapa opettaa ja herättää kiinnostus uusia asioita kohtaan.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Teknologia kehittyy Teknologian kehittyminen on tärkeä osa mediakasvatusta. OAJ pitää tärkeänä, että teknologian kehittyminen otetaan kattavasti huomioon mediakasvatuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että mediakasvattajien tietojen päivittäminen teknologiasta ja sen kehityssuunnista on hyvin olennainen osa mediakasvatuksen täydennyskoulutusta. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset vaikuttavat myös mediakasvatuksessa Vihapuheen lisääntyminen median käyttötapojen ja teknologian kehittymisen myötä on merkittävä kehitystrendi, joka tulee ottaa mediakasvatuksessa vakavasti. On tärkeää, että mediakasvatuksessa painotetaan vihapuheen ja syrjinnän ehkäisyä. OAJ korostaa, että muun muassa kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU:n yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö velvoittavat valtioita ehkäisemään syrjintää ja vihapuhetta, mikä tulee ottaa huomioon myös mediakasvatusta kehitettäessä. Valtion on toimillaan varmistettava, että nämä seikat otetaan kattavasti huomioon kaiken ikäisille suunnatussa mediakasvatuksessa.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Erilaisten lukutaitojen kirjo on laaja. Medialukutaidon, tekstilukutaidon, digitaalinen lukutaidon ja monilukutaidon rinnalla on hyvä muistaa myös kriittinen lukutaito, tilastojen lukutaito, datalukutaito ja tieteen lukutaito. Käsitteet täydentävät toinen toisiaan avaamalla hieman erilaista näkökulmaa medialukutaidonkin vaatimuksiin.
      • Celia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luvussa 4.3. (kehitystrendit) käsitellään mm. osaamistarpeiden muuttumista ja erilaisten lukutaitojen huomioimista. Tästä yhteydessä on hyvä huomata, että lukemisesteisille valtaosa tekstimuotoisesta aineistosta ei ole saavutettavaa, eli aineiston saatavuus on heikkoa, mikä osaltaan rajoittaa lukemista ja eri näkökantojen muodostamista. Lukemisesteisiä henkilöitä voi olla jopa viidennes väestöstä laskutavasta riippuen.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Medialukutaitojen lisäksi s. 13 kehotetaan huomioimaan myös muunlaiset lukutaidot. Peruslukutaito, lukemaan innostaminen ja monilukutaito olisi hyvä ottaa selkeämmin osaksi mediakasvatusta. Hyvä, että tässä kohdassa on tuotu esille hyvinvoinnin näkökulmaa, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Nämä eivät näy kovin vahvasti tavoitteissa tai toimenpiteissä. Mikä on kehitystrendien rooli linjauksissa, jos ei tavoitteiden ja niiden toimenpiteiden laatimisen pohja?
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kopiosto ehdottaa seuraavaa suurin kirjaimin kirjoitettua lisäystä sivun 12 viimeisen kappaleen kolmannen lauseen jälkeen: ”Muutokset liittyvät esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, pelaamiseen, pelillisyyteen sekä e-urheiluun. TAVALLISET KANSALAISET EIVÄT OLE VAIN MEDIAN KÄYTTÄJIÄ VAAN ENENEVÄSSÄ MÄÄRIN MYÖS MEDIAN SISÄLLÖN TUOTTAJIA.” Kopiosto ehdottaa sivun 13 ensimmäisen kappaleen kolmannen lauseen jälkeen seuraavaa lisäystä: ”Erilaisten medialukutaitojen lisäksi mediakasvatuksessa on hyvä huomioida myös muita erilaisia lukutaitoja, esimerkiksi perinteinen tekstinlukutaito, digitaalinen lukutaito ja monilukutaito. MEDIAN KÄYTTÖÖN LIITTYY TÄNÄ PÄIVÄNÄ VAHVASTI MYÖS OMA TUOTTAMINEN SEKÄ OMIEN JA TOISTEN TUOTOSTEN JAKAMINEN. TÄHÄN LIITTYVÄT TEKIJÄNOIKEUSTAIDOT (LÄHDEMERKINNÄT, TOISTEN OIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN) OSANA MONILUKUTAITOA JA MEDIAKASVATUSTA."
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • KKV ehdottaa, että trendeissä kirjoitetaan auki selvästi, että mediakasvatus voi ennaltaehkäistä mediateknologian käyttöön liittyviä piirteitä, jotka osaltaan vahvistavat eriarvoistumista ja kulutuksellista elämänasennetta. Mediakasvatus voi myös ennaltaehkäistä taloudellisia riskejä ja menetyksiä. Uudenlaisia käyttötaitoja tarvitaan mediavälineen muuttuessa sisällön välittämisen tai tuottamisen välineestä myös maksuvälineeksi. Kriittisiä median tulkintataitoja tarvitsee vahvistaa kaupallisen mediasisällön sekä esim. vaikuttajamarkkinoinnin kanavien hämärtäessä mainonnan tunnistettavuutta. Kuitenkin on huomioitavaa, että pelkästään mediataidoilla ei voida ratkaista mainonnan tunnistettavuuteen, maksutapahtuman turvallisuuteen tai yksityisyyden suojaan liittyviä puutteita. Tällöin kyseeseen tulee median sisällön tuottajien ymmärrys kansalaisten medianlukutaidon rajoista sekä uusien digitaalisten laitteiden tai palveluiden kykyyn ennakoida yksilön oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Tällöin kyse on ammatillisesta osaamisesta ja mediatoimijoiden eettisistä metataidoista ja yhteiskunnallisesta vastuusta.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen osaamistarpeiden osiossa on paljon arvokkaita huomioita ja tärkeitä mainintoja, mutta myös epäselviä tai varovaisia ilmaisuja. - Ehdotamme esim. seuraavaa muotoilua: “Osaamiserot ihmisryhmien ja yksilöiden välillä voivat olla merkittäviä.” - Mitä "median tuntemus" tarkoittaa? Puhutaanko joukkoviestinnän kanavien tietoisuudesta vai jopa mediakasvatuksen ideaalista tavoitetilasta, jossa mediataidot ovat ongelmattoman kehittyneitä? Ilmaisua on muutettava tai se on poistettava. - Tarkoitetaanko kohdalla “Muut osaamiseen liittyvät trendit liittyvät...“, että "Muut konkreettisten mediataitojen trendit liittyvät esim….” vai jotain aivan muuta? Luonnoksen ilmaisu on verrattain hämmentävä. - Saman kappaleen viimeisessä virkkeessä, yritetäänkö “Mediakasvatukselliset trendit” oikeastaan sanoa "Mediakasvatuksen toteuttamisen realiteetteihin vaikuttavat tällä hetkellä myös..."?
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kehittyvässä ja ubiikissa mediakulttuurissa ihmisten mediankäytöt lisääntyvät, moninaistuvat ja yksilöllistyvät entisestään. Mediakasvatuslinjauksiin vahvemmin liitettävät hyvinvoinnin näkökulmat toisivat osaltaan avaimia merkityksellisen ja myönteisen mediankäytön edistämiseen sekä oman mediasuhteen tunnistamiseen. Lisäksi esimerkiksi eri sukupolvien, väestö- ja erityisryhmien edustajien ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten mediankäyttötapojen ja -motiivien avaaminen ja ymmärryksen lisääminen olisi hedelmällistä rakentavan mediakasvatuskeskustelun luomiselle. Mediankäytön motiivien ymmärtäminen erilaisille yksilöille ja yhteisöille merkityksellisenä toimintana ja osallisuuden kokemuksina voisivat edistää moninaisempaa ja pelkkää ongelma- tai huolipuhetta laveampaa mediakasvatuskeskustelua. Näiden näkökulmien liittäminen linjauksiin voisi tukea laajemman mediakasvatuskeskustelun rakentamista.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Trenderna är väl definierade. Avigsidorna med teknologiska utvecklingen och dess möjligheter att förvränga information bör medvetandegöras för att minska kritiklöst förhållningssätt till information och datasäkerhet. Hälsoaspekterna i mediaanvändning kunde fördjupas och mer samarbete bedrivas över sektorgränserna. Nya forskningsresultat om kopplingen mellan t.ex. mental hälsa hos ungdomar och användning av sociala media bör utnyttjas. Media kan också bättre användas t.ex. i utvecklandet av empatiförmåga och social kompetens. För Folkhälsan är mediafostran en viktig ingrediens i arbetet för trygga relationer och förebyggandet av mobbning.
      • STTK Lapin aluetoimikunta, STTK:n edustaja Lapin ELY-keskuksen ELO-yhteistyöryhmässä (elinikäinen oppiminen)
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Elinikäinen oppiminen mainittu, hyvä juttu!
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Tärkeänä uutena mediataitona näyttäytyy median pirstaloitumisen ja hajanaisuuden vastapainona oman mediamaiseman kokonaisuudenhallinta, kriittisyys ja hyödyntäminen lamaantumisen tai mediamaisemasta syrjäytymisen sijaan. Tätä voisi tarkastella osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Linjauksissa mainitaan lisätystä ja virtuaalisesta todellisuudesta, mutta se ei huomioi kokonaisuudessaan laajennettua todellisuutta. Olisi hyvä käyttää esim. termiä XR tai laajennettu todellisuus, jotta katetaan kaikki muodot. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen mediakasvatuksessa olisi myös oleellinen lisäys tekstiin, sillä sen mahdollisuudet lähivuosina ovat nykyistäkin laajemmat. Myös esineiden internet on tärkeä ilmiö tietoturva- ja yksityisyyskasvatuksen saralla, jota ei saa mediakasvatuksen piiristä unohtaa. Monilukutaito kuvataan medialukutaidon rinnalla olevaksi. Monilukutaito kuitenkin mm. opetussuunnitelmissa on yläkäsite, jonka alle medialukutaito kuuluu
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Teknologioiden ja kulutuskäyttäytymisen muutoksen lisäksi ehdotamme linjauksissa huomioitaviksi myös mediamarkkinoiden muutokset. Media-ala keskittyy ja kansainvälisten mediatoimijoiden markkinaosuus kasva. Mediasisältöjä paketoidaan nykyistä laajemmiksi ja monien formaattien paketeiksi, ja jatkuvasti syntyy myös ihan uusia mediasisältöjen muotoja. Ihmisten yhtäläinen mahdollisuus laadukkaisiin mediasisältöihin on kaventumassa fyysisten medioiden vähentyessä ja digitaalisten mediasisältöjen siirtyessä maksumuurien taakse. Maksumuurit aiheuttavat haasteen myös mediakasvatuksen yhdenvertaisuudelle. Samaan aikaan positiivisena trendinä on näkyvissä Yle Areenan kaltaisten avoimien mediapalvelujen kilpailukyky jopa kansainvälisessä mediamarkkinassa, mikä luo Suomessa tehtävälle mediakasvatukselle uusia mahdollisuuksia.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Tekstissä tulisi avata tarkemmin se, mitä mediakasvatuksen laajentuneilla kohderyhmillä tarkoitetaan (sivu 13).
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Teknologian kehittyessä on olennaista, että mediakasvatustoimijat toimivat itse kehittyvillä alustoilla ja teknologisissa ympäristöissä. Mediakasvatustoimijoiden kouluttaminen ei siis ole toimenpiteenä riittävä, vaan laadukkaan mediakasvatustoimijan tulee itse toimia muuttuvan teknologian aallonharjalla. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset vaikuttavat myös mediakasvatuksessa Mediakasvatuksen keino reagoida muuttuvaan yhteiskuntaan ja kulttuureihin on korostaa vahvemmin mediakasvatuksen arvopohjaa, kuten sitoutumista ihmisoikeussopimuksiin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden noudattamiseen. Mediakasvatuksen arvovartijan roolin tulisi korostaa sitä, etteivät nämä arvot ole mielipidekysymyksiä, vaan itseisarvoja.
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • s. 13: "Muut osaamiseen liittyvät trendit liittyvät esimerkiksi ohjelmointiin, visuaalisuuden kasvavaan merkitykseen, viestintäkulttuuriseen osaamiseen sekä elokuvakasvatukseen." Perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa kuvataideopettajat antavat jo nyt laadukasta media- ja elokuvakasvatusta. Kuvataideopettajien täydennyskoulutuksen pitää olla yksi tärkeimmistä tavoitteista mediakasvatuksen kentällä.
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Mediaympäristön muuttuminen, teknologian kehitys ja mediakasvatuksen osaamistarpeet muuttuvat nopeaa tahtia, mikä luo mediakasvatustyötä tekevälle henkilöstölle jatkuvan tarpeen kehittää osaamistaan. Miten tuemme tätä osaamista niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti?
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Teknologioiden ja käyttäytymisen muutoksen lisäksi jaksossa olisi hyvä huomioida mediamarkkinassa tapahtuvat muutokset. Mediakasvatuksen kansallisten linjausten voimassaoloaikana tullee median keskittyminen, globaaleiden medioiden voimistuminen Suomen markkinassa ja kokonaan uusien mediatyyppien syntyminen todennäköistä. Yksittäisten medioiden sijasta tullaan ehkä käyttämään medioita ostettavina palveluina myös lehtien osalta samaan tapaan kuin nyt tehdään televisiokanavia hankittaessa. Palvelusopimuksilla saatetaan tarjota eri formaatteja: videoita, lehtiä, tv-kanavia, äänikirjoja, podcasteja, tube-kanavia ym. yhdellä hankinnalla. Ilmaiskanavien määrä saattaa vähetä tai niiden käyttöön liittyy nykyistä voimakkaammin kaupallisen sisällön räätälöinti käyttäjän luovuttaman datan avulla. Väestön yhtäläinen mahdollisuus saada journalistisesti korkeatasoista sisältöä useista eri kanavista kaventuu fyysisten medioiden supistuessa. Mediakasvatukselle maksumuurien taakse katoava media tulee asettamaan haasteen. Eri väestönosien mahdollisuus vertailla medioita, päästä niihin käsiksi tai seurata niitä edes kirjastossa kaventuu. Jotta mediakasvatuksen arvokkaat tavoitteet voivat toteutua, on monipuoliseen mediasisältöön pääsy sisällytettävä myös mediakasvatuksen lähtökohtiin ja sen hyväksi tehtävä työ kirjattava suunnitelmiin.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Viitaten aikaisempaan kommenttiin huomiotaloudesta: Trendeissä voisi mainita myös, että alustapalveluita tuottavien yritysten toimintalogiikat ovat muuttuneet entistä agressiivisemmiksi. Ne pyrkivät keräämään käyttäjistääm mahdollisimman paljon tietoa ja kohdentamaan sen avulla mahdollisimman tarkkoja mainoksia. Ne myös käyttävät "suostuttelevia" tekniikoita, joilla käyttäjien toimintaa pyritään vaivihkaa manipuloimaan. s. 12 "Median käyttöön liittyvä hyvinvoinnin näkökulma on yksi mediakasvatuksen kannalta oleellinen trendi. Tähän liittyy ihmisten oma tietoisuus medioiden käytöstä, keskustelu ruutuajasta sekä muu mediaan liittyvä ongelma- ja huolipuhe." Digitaalisuuden hyvinvointivaikutuksista puhuttaessa tulisi katsella ilmiötä ruutuaikaa ja huolipuhetta laajemmin. Mediakasvatuksen yksi tehtävä on auttaa ihmisiä luomaan mediaan sellaista suhdetta, joka tukee kokonaisvaltaisesti heidän hyvinvointiaan ja ehkäisee median mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja. s. 13 "Kansainvälisen mediakulttuurin myötä globalisaatio on aiempaa tärkeämpää ottaa huomioon mediakasvatuksessa." Monikulttuurisuuden lisääntymistä ei ole erityisen vahvasti huomioitu.
      • Mertala Pekka, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
        Päivitetty:
        18.10.2019
        • Osio on kattava ja monipuolisuudestaan ja laa-alaisuudestaan huolimatta selkeä. Osiossa voisi kuitenkin huomioida myös datafikaatioon kiinteästi kytkeytyvän quantified self -ilmiön: Teknologisen kehityksen myötä on syntynyt tilanne, jossa viestintäteknologiat eivät enää välitä informaatiota vain taholta toiselle (vrt. radio, televisio, sosiaalinen media) vaan myös itseltä itsellemme. Konkreettinen esimerkki tällaisista intrasubjektiivisista viestintäteknologioista ovat puettavat liikunta- ja hyvinvointiteknologiat kuten urheilukellot, Oura-sormus, patjan alle asennettavat unianturit ja aktiivisuurannekkeet; ne keräävät käyttäjästään dataa, jonka perusteella ne viestivät käyttäjälleen informaatiota tämän terveydentilasta, fyysisestä suoriutumisesta tai levon laadusta.

      • Mediakasvatuksen haasteisiin liittyvät kommentit

      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatusosaamista ja sen tärkeyttä tulee tukea myös taiteen perusopetuksessa, kuten taide- ja mediataidekasvatuksessa. Mediakenttä muuttuu nopeasti, joka heijastuu myös koulutus-ja osaamisen päivittämistarpeisiin sekä kasvattajien että oppilaiden keskuudessa.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen osaamisessa on puutteita. ”Osaaminen ja tieto ei myöskään kulje välttämättä organisaatio- tai toimialarajojen yli” on merkittävä huomio. Eri alojen ammattilaisten mediakasvatusosaamisen yhteydessä on tärkeä viestiä kohdennetusti medialukutaitojen hyödyistä, jotta käytänteet muuttuvat arjen työksi. Alueellinen epätasa-arvo on myös digituen alueellisessa työssä tunnistettu asia. On tärkeää tavoittaa ne kohderyhmät, jotka ovat nykyisten mediakasvatusrakenteiden ulkopuolella.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • LISÄYSEHDOTUS: Mediakasvatuksen tutkimusta ja tieteellistä asemaa on vahvistettava.
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Metkan näkökulmasta nämä ovat todellisia haasteita. Yhtenä maineeseen ja tunnettavuuteen liittyvänä haasteena on noussut esiin myös monilukutaidon käyttö opetussuunnitelmassa. Siihen pohjautuen osa kasvattajista kokee mediakasvatuksen jäävän jälkeen monilukutaidosta tai edustavan vain joukkoviestintävälineitä koskevaa osaa medialukutaidosta.
      • Valtiovarainministeriö, Marjaana Laine, valtionhallinnon kehittämisosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen rahoituksesta todetaan (mm. s. 9 ja 13), että mediakasvatuksella ei ole riittävästi resursseja ja että mediakasvatuksen rahoituspohjaa vahvistetaan ja monipuolistetaan. Näihin liittyen VM tuo esille, että määrärahatarve arvioidaan talousarvio- sekä JTS-menettelyiden yhteydessä. Voimassa olevassa JTS:ssä ei ole varattu lisäresursseja OKM:n hallinnonalalla mediakasvatukseen. Rinteen hallitusohjelma ei sisällä määrärahalisäyksiä mediakasvatukseen. Rahoituspohjan monipuolistamista VM pitää lähtökohtaisesti kannatettavana ajatuksena.
      • Kansallisarkisto, Linkola-Aikio Inker-Anni
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Eettisten kysymysten nostaminen esiin mediakasvatuksessa on keskeistä. Osiossa on nostettu hyvin esiin kentän haasteita. Mediakasvatuksen haasteisiin kuuluu myös erilaisten mediapalveluiden saatavuus. Yhtenä haasteena on eri kielisten palveluiden löytyminen ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen sekä alkuperäiskansan huomioiminen mediakasvatuksessa. Kaikilla ryhmillä ei ole saatavissa yhtä laaja-alaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää mediakasvatustössä. Kattavan tiedon löytyminen ja löytäminen on osa toimivan yhteiskunnan toimivuutta. Mediakasvatuslinjauksissa voisi vielä selkeämmin huomioida eri kieli- ja kulttuuriryhmien yhdenvertaisen mediakasvatuksen.
      • TTVK ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Internet-ympäristössä laittoman ja laillisen raja hämärtyy tai sitä hämärretään tarkoituksella. Sisältöjä tarjoavat laittomat palvelut ovat usein myös käyttäjilleen ilmaisia, mikä tekee niistä houkuttelevia. Tekijänoikeustietoisuuden lisääminen ja piratismin haittojen esiintuominen ovat keinoja vähentää laillisten palvelujen kysyntää.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen haasteet on hyvin kuvattu. Tosin ne jäävät hieman ilmaan ilman toimenpide-ehdotuksia. Esimerkiksi kokemuksemme mukaan laadukas mediakasvatus tarkoittaa suunnitelmallisuutta, ammattimaisia mediakasvattajia sekä pysyvää ja pitkäjänteistä rahoitusta.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kuten jo edellä totesimme, keskeinen haaste on henkilöstön osaamisen puutteet mediakasvatuksessa. Tämä voi osaltaan johtua mittavasta varhaiskasvatuksen opettajien puutteesta sekä mediakasvatuksesta uutena käsitteenä opetussuunnitelmissa. Tarvitaan korkeasti koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia, joilla mediakasvatus ja monilukutaito kuuluvat laajasti opintoihin. Sen lisäksi tarvitaan jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia.
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen haasteita on hahmotettu varsin kattavasti. Osaamiseen liittyvänä huomiona todettakoon jälleen kerran alueelliset / paikkakuntakohtaiset erot sekä resurssit, mitkä voivat vaikuttaa paljonkin siihen, millaista mediakasvatusta vaikkapa peruskoulussa tai toisella asteella tarjotaan. Alueiden tasa-arvon edistäminen on siis haasteiden ratkomisessa varsin tärkeässä roolissa. Mainittuja maantieteellisiä haasteita tulee pyrkiä aktiivisesti ratkomaan erilaisia toimintatapoja ja yhteistyömenetelmiä kehittämällä, sillä Suomessa on jo varsin kehittyneitä verkko-oppimisalustoja jne, joita voidaan hyödyntää, jos vain tahtotilaa löytyy.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Yhdymme siihen, että riittävät resurssit on taattava. Pelkkä hankerahoitus ei riitä vaan pitkäjänteistä perusrahoitusta pitää ehdottomasti kasvattaa. Mielestämme yhteistyötä ja verkostoja kyllä on mediakasvatusalalla, esimerkiksi Mediakasvatusseuran toiminta. Mielestämme jokaisen toimijan on itse aktiivisesti vastattava yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Sitä ei voi ulkoistaa muille.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Haasteet on kuvattu kattavasti. Ei huomautettavaa.
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kaikki mainitut haasteet tunnistetaan myös museoalalla ja on hyvä, että ne nostetaan esiin myös linjauksissa.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tässä kappaleessa on jonkin verran toistoa. Haasteet ovat oikeita haasteita, mutta ryhmittelemällä ja jäntevöittämällä tekstiä se selkiytyisi. Nykyisellään hieman hajanainen ja laaja.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • -
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Rahoituksen riittävyys ja muut resurssit ovat tämänkin hankkeen suurin haaste. Rahoituksen riittävyys riippuu siitä, miten tärkeänä mediakasvatus nähdään, eli minkälaisesta arvomaailmasta tehtävät päätökset kumpuavat. Edelleen peräänkuulutamme eri tahojen yhteistyötä, jotta päällekkäiseltä resurssien tuhlaukselta vältytään.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatukselle ei ole riittävästi resursseja OAJ on samaa mieltä siitä, että resurssien puute on suuri haaste mediakasvatukselle. Resurssien parantaminen tulisi ensisijaisesti tapahtua perusrahoitusta lisäämällä ja vasta toissijaisesti hankerahoituksella. Hankerahoitukseen turvautuminen estää pitkäjänteisen mediakasvatuksen kehittämisen, joka on myös näiden linjausten tavoitteena.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toimijoiden verkosto tulisi saada läpinäkyväksi ja yhteisiä alustoja tulisi toteuttaa toiminnan kehittämiseksi niin että voimavaroja sekä muita resursseja voidaan yhdistää ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin.
      • Celia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luvussa 4.4. (Mediakasvatuksen haasteet) todetaan, että mediakasvatus on hajanaista. Tässä kohdassa tuodaan esiin aikuiset ja erityisryhmät, jotka on tunnistettu aiemmin varjoon jääneiksi kohderyhmiksi. Tekstissä todetaan, että ”Eri kohderyhmien tavoittamista voidaan edistää tunnistamalla omien tavoitteiden mukaiset kohderyhmät ja tekemällä ne näkyväksi, yhteistyöllä sekä tavoitteellisuutta ja tiedottamista lisäämällä.” Kohderyhmien tarkempi käsittely on toivottavaa. Erityisesti aikuisten ja senioreiden kohdalla tämä on tärkeää, koska ne ovat ryhmiä, joiden mediataitoja yleiset kirjastot usein tukevat yksin. Lisäksi tulisi pohtia, mitkä ryhmät jäävät linjausten ulkopuolelle. Kirjastoille on pitkään asetettu merkittäviä odotuksia kansalaisten ja erityisesti maahanmuuttajien lukutaidon ja mediataitojen edistäjänä. Tekstissä (s. 17) puhutaan kirjastojen vahvasta roolista, ikään kuin kirjastojen mediakasvatus olisi jotenkin yhtenäistä, valmista ja hyvin resurssoitua toimintaa. Näinhän ei (vielä) ole, vaan alaa yhdistävää mediasivistysstrategiaa tarvittaisiin.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Resurssien puute tuodaan hyvin esille. Resursseja tarvitaan lisää osaamisen kehittämiseen mutta myös ruohonjuuritason mediakasvatustyön toteuttamiseen kirjastoissa. Verkostotyö on erittäin tärkeää ja yli organisaatiorajojen menevää koulutusta tarvitaan. Esimerkiksi opettajien valtakunnalliset koulutukset rajaavat usein kirjastoammattilaiset ulkopuolelle, vaikka samojen sisältöjen koulutuksia tarvitsevat kummatkin.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kiitämme erityisesti hajanaisten ja riittämättömien resurssien sekä tutkitun tiedon puutteen nostamisesta haasteissa. Nämä ovat merkittävät esteet useille linjausten toimenpiteiden toteutumiselle. Haasteista ei kuitenkaan käy ilmi, että muutoksia tarvitaan myös rakenteellisella tasolla. Kappaleen toteamus siitä, että mediakasvatusta ei arvosteta tarpeeksi, herätti kysymyksiä. Kaipaisimme tämän avaamista tai konkretisoimista, mihin arvostuksen puute liittyy. Johtaminen linkittyy lähes kaikkiin mainittuihin haasteisiin. Näkökulmaa olisi hyvä kuljettaa mukana läpi linjausten tavoitteiden ja toimenpiteiden, sillä johtamisen kautta mahdollistuvat osaamisen resursointi, kehittäminen, tunnistaminen sekä jakaminen organisaatioissa ja organisaatiorajojen yli.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kopiosto ehdottaa seuraavaa suurin kirjaimin kirjoitettua lisäystä sivun 14 neljännen kokonaisen kappaleen loppuun: ”Maantieteellisiä haasteita voidaan osittain ratkaista tiivistämällä yhteistyötä, hyödyntämällä digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia ja kehittämällä edelleen toimintamalleja esimerkiksi etäosallistumiseen ja oman työn ohessa oppimiseen. OPETUSHALLITUS HANKKII KOPIOSTOSTA OPETUSKÄYTTÖLUVAT KOULUIHIN KATTAVASTI YMPÄRI SUOMEA, JOLLOIN KAIKILLA KOULUILLA JA OPETTAJILLA ON MAHDOLLISUUS HYÖDYNTÄÄ ERILAISIA MATERIAALEJA, KUTEN LEHTIÄ, KIRJOJA JA TV-OHJELMIA, OPETUKSESSA JA MEDIAKASVATUKSESSA. YLLÄPITÄMÄLLÄ JA KEHITTÄMÄLLÄ SOPIMUSJÄRJESTELMÄÄ MAHDOLLISTETAAN TÄMÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen haasteet on kuvattu kattavasti.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Resursseja voidaan myös säästää jakamalla osaamista ja toimintamalleja ammattilaisten kesken, sekä vähentämällä päällekkäistä työtä. Päällekkäinen työ mainitaan seuraavassa kohdassa, mutta se liittyy läheisesti resursseihin, joten ehdottaisin sen siirtämistä tai mainitsemista myös resurssien yhteydessä. Alueellisen epätasa-arvon käsittelyssä on mainittu ratkaisuehdotuksia mediakasvattajien osaamisen alueelliseen epätasa-arvoon eikä mediakasvatuksen kohderyhmien väliseen epätasa-arvoon, joka on merkittävä - etenkin uudemmilla mediakasvatuksen alueilla, kuten aikuisten ja senioreiden kohderyhmillä tai tekoälyn, yksityisyyden tai vastuullisen osallisuuden aihealueiden kohdalla. Näissäkin on mietittävä ratkaisuja, koska epätasa-arvon mainitseminen ei ole sellaisenaan hyödyllistä. Tavoitteeksi on asetettava mediakasvatuksen saavutettavuuden parantaminen - muutenkin kuin digitaalisin keinoin, koska ne ovat digitaalisen kuilun takia osa ongelmaa. Toinen tavoite tasa-arvon edistämiseksi olisi ajantasaisen mediakasvattajuuden erityisosaamisen yhteinen hyödyntäminen alue-, ammatti- ja organisaatiorajojen ylitse. Esim. nuorisotyöntekijällä voi olla valmiina osaaminen viestinnän tai teknologian aiheesta, johon kirjaston senioriasiakkaat tarvitsevat tukea ja kirjaston työntekijällä voi olla laaja tietämys tiedon luotettavuudesta, jolloin osaamisvaihto tarjoaa mahdollisuuden laajempaan taitojen tukemiseen kaikille kohderyhmille kuin toimijat erillään. Mediakasvatuksen hajanaisuuden kohdalla puhutaan ratkaisuna “omien tavoitteiden kohderyhmistä”. Olemassaolevat tavoitteet ja niihin kytketyt kohderyhmät eivät loogisesti voi ratkaista katvealueiden ongelmaa. Tavoitteita tulee päivittää ja toimintaa suunnata uudelleen katvealueiden kattamiseksi. Lähtökohtana kehittämiseen organisaatioiden omien tavoitteiden mukaiset kohderyhmät tulee vaihtaa katvealueiden (aiheet, maantieteellinen sijainti ja kohderyhmät) tunnistamiseen ja niihin systemaattisesti ja pitkäjänteisesti reagointiin. Tämä on kirjattava yhteiskunnallisena tavoitteena osaksi linjauksia. On hienoa, että pitkäjänteisyys ja yhteistyön rakenteiden tärkeys on niin merkittävästi läsnä luonnoksessa. Suunnitelmallisuus ja yhteinen strategia luovat toiminnalle tukirakenteet ja raamit, joiden myötä kehittäminen yhdessä ja laaja-alaisesti on mahdollista sen sijaan, että kehittäminen tapahtuu pirstaloituneissa erillisissä toimintakonteksteissa. Yhteiskunnalliset muutokset -osion alussa "Yhteiskunnalliset ongelmat - - ovat yhteiskunnallisia ongelmia", jolloin ensimmäisen maininnan voi suoraan poistaa "kuten" sanaan saakka ja virke toimii. Yhteiskunnallisena muutoksena on huomattava myös, että kaupallinen mediatoiminta vie sisällöt maksumuurien kautta mediakasvattajien ja kohderyhmien saavuttamattomiin. Tieteessä tämä ongelma on ollut jo pitkään, mutta yhteiskunnallinen keskustelu, jonka tulisi olla kaikille avointa siirtyykin maksullisten sisältöjen myötä osittain saavuttamattomiin. Suomen kirjastoseura onkin ajanut valtakunnallisesti kirjastoasiakkuuden kautta saavutettavien e-sisältöjen rakentamista, jolloin kuntien varallisuuserot eivät aiheuttaisi enää aineistoihin pääsyyn korostuvia saavutettavuuseroja. Toisaalta yksilöiden vapaassa käytössä olevia materiaaleja suojellaan tekijänoikeuksin, joihin opetukselle on annettu erillisiä oikeuksia, jotka olisi taattava myös esimerkiksi kirjastoille, jotta mediakasvatusta olisi helpompi toteuttaa, koska aineistoa saisi mediakasvatustarkoituksessa käyttää vapaammin. Mediakasvatuksen tunnettuusongelmaa käsiteltäessä voisi huomata, että sekä mediakasvattajille että laajemmalle yleisölle olisi hyödyllistä olla saavutettavissa jonkinlainen koonti, jossa mediakasvatustoimijuus, kirjo ja jo tehty valmistelutyö tulisi näkyviin. Luonnos mainitsee kyseisen puutteen heti seuraavalla sivulla. Käytännössä tuotos voisi olla esimerkiksi jonkinlainen wiki-tuotettu tai keskitetysti valtakunnallisesti koottu ja päivitettävä verkkosivu, jossa toimijat, valtakunnalliset strategiat ja tiettyjen aiheiden kanssa toimivien materiaalit olisivat kaikkien saatavilla selkeästi sekä organisaatiorakenteella että asiasanoituksella toisiinsa linkitetysti. Tällä hetkellä toisistaan erilliset ammattialat ovat alkaneet rakentaa omia vastaavia tai osittain vastaavia rakenteitaan, jotka eivät keskustele keskenään.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnoksessa lyhytkestoisen hankerahoituksen todetaan aiheuttavan mediakasvatustoimintaan lyhytjänteisyyttä, katkonaisuutta ja epävarmuutta. Tämän näkökulman käsitteleminen omana kokonaisuutena tarjoaisi mahdollisuuden käsitellä myös hankemuotoisesti toteutetun mediakasvatuksen muita haittoja, jotka vaikuttavat linjauksissa esitettyihin tavoitteisiin mediakasvatuksen systemaattisuudesta ja laadukkuudesta.
      • STTK Lapin aluetoimikunta, STTK:n edustaja Lapin ELY-keskuksen ELO-yhteistyöryhmässä (elinikäinen oppiminen)
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Varojen riittämättömyys luo uhkakuvaa yritys-sponsoreiden mukaan ottamisesta. Tämäkin voisi olla huomionarvoinen kohta, jos pyritään neutraaliin ja mediakriittiseen oppimiseen. Rahoituksesta tuleva paine ei saa sotkea liiaksi koulutusta, laitehankintoja tai tulosvastuuta. Jos yritykset tulevat mukaan yhteistyöhön, niiden roolin tulisi olla selvillä kaikilla ja mihin ne pyrkivät mukana olollaan.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Erityisenä haasteena mediakasvatuksessa on varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen systemaattinen osaamisen kehittäminen. Mediakasvatusta käsittelevissä tutkimuksissa ja julkaisuissa varhaiskasvatuksen puolesta on todettu, että monesti varhaiskasvatuksen henkilöstö arastelee, mikä liittyy epävarmuuteen mediasisällöistä ja –välineistä sekä niiden hallinnasta. Keskeistä varhaiskasvatuksessa onkin henkilöstön mediakasvatukseen liittyvän kasvatustietoisuuden kehittäminen. Mediakasvatuksen on varhaiskasvatuksessa huomioitava sekä varhaiskasvatuksen ominaisluonne (eheytetty varhaispedagogiikka), varhaiskasvatuksen ja mediakasvatuksen yleiset tavoitteet sekä lasten ikä- ja kehitystaso niin, että se vastaa lapsille ajankohtaisiin tarpeisiin ja toteutuu lapsille sopivin pedagogisin menetelmin. Haasteissa tulisi kuvata lisäksi erityisesti ikäihmisten kouluttaminen ja opettaminen, jotta he voivat toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Maahanmuuttajataustaisten/ vieraskielisten kansalaisten näkökulmaa / haasteita tulee käsitellä laajemmin, omana kokonaisuutenaan. Pohtia myös taitojen heterogeenisyyttä eri ikäryhmissä. .
      • Kansalaisopistojen liitto KoL
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • On hyvä huomioida, että "aikuiset" eivät ole yhtenäinen kohderyhmä, vaan eri ikäisillä ja taustaisilla aikuisilla on erilaisia lähtökohtia ja tarpeita. Työikäisten ja ikäihmisten tavoitteellinen ja tuloksellinen mediakasvatus edellyttää aiempaa parempaa suunnitelmallisuutta, resursseja sekä yhteistyötä: kuinka tavoitamme varsinaisen koulutusjärjestelmän piiristä jo poistuneet antaaksemme mediakasvatusta, jota he eivät välttämättä itse koe tarvitsevansa?
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Luonnoksessa on kattavasti listattu haasteita. Tuomme esiin muutamia lisähaasteita erityisesti kirjastojen mediakasvatukseen liittyen: Toisin kuin oppilaitoksilla, kirjastoilla ei ole nykyisin lupaa Yleisradion sisältöjen esittämiseen. Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavana kirjastona Helsingin kaupunginkirjasto esittää, että mediakasvatuslinjausten toimenpiteenä selvitetään tekijänoikeuslain uudistamista tai muuta lisenssimallia, jonka turvin myös kirjastoilla olisi lupa hyödyntää julkisin varoin tuotettuja mediasisältöjä osana mediakasvatustoimintaa. Mikäli mediasisältöihin pääsy perustuu jatkossakin yksittäisten palveluntarjoajien kanssa tehtäviin sopimuksiin, väestön tasavertaisuus elinikäisessä oppimisessa ei toteudu.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • ---
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Haasteiden lisäksi tässä esitetään myös toimenpide-ehdotuksia, joita voisi siirtää lausunnossa aiemmin ehdotettujen toimenpiteiden yhteyteen. Digitalisoituneessa maailmassa emme korostaisi maantieteellistä hajanaisuutta ja painottumista haasteena mediakasvatukselle. Kyse on toimintatapojen kehittämisestä ja oppimisesta. On tärkeää, että eri tasoista mediakasvatusta on saatavilla kattavasti koko maassa. Aikuisten ja ikäihmisten tai erityisryhmien mediakasvatukselle ei ole haettavissa pysyvää yleisrahoitusta OKM:lta. Tämä tulisi nostaa haasteena esiin. Myös osaamisessa on alueellisia puutteita. Mediakasvatuksen hajanaisuuden yhteydessä (ja läpi koko linjausten) tulisi puhua myös ikäihmisistä, ei vain aikuisista. Työikäisten aikuisten ja ikäihmisten mediakasvatustarpeet poikkeavat toisistaan, joten ne on hyvä pitää erillisinä mukana. Systemaattisuuden kohdalla suhtaudumme kriittisesti toteamukseen siitä, että mediakasvatukselta puuttuisi johtajuus. Missä tämä on todettu? Kenellä tulisi olla johtajuus mediakasvatuksen alalla (vrt. esim. kansallisen tason johtajuus vaikkapa kasvatustieteessä tai lääketieteessä)? Kun luonnoksessa puhutaan hyvinvoinnista, niin linjassa siihen voisi haasteena puhua myös pahoinvoinnista.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Mediakasvatukselle ei ole riittävästi resursseja Resurssivajeella on totuttu perustelemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja tuomaan resurssipula toimattomuuden syyksi. Niukkojakin resursseja voitaisiin käyttää paremmin tekemällä laadukkaampaa yhteistyötä. Tämä koskee etenkin ylintä viranomaistasoa, järjestö- ja alueelliset toimijat ovat tottuneita yhteistyön tekijöitä. Kyse on siis koordinaatiosta ja työnjaosta yhdessä sovituin tavoin, joka sen jälkeen tulisi resursoida riittävästi ja pitkäjänteisesti.
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kirjaston näkökulmasta haasteena on se, ettei kirjastoa tunnisteta mediakasvatuksen toimijana. Lisäksi mediakasvatus vaatii nykyistä parempaa johtamista niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Myös kuntien välillä on palveluissa isoja eroja, mikä asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan. Haasteena on myös se, että mediakasvatuksen ajatellaan usein kohdistuvan vain lapsiin ja aikuisten parissa tehtävä työ ja sen tarve on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka samaan aikaan digitalisaatiota halutaan lisätä nimenomaan aikuisten palveluissa. Yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa pitäisi lisätä, sillä digitaalisia palveluita tuottavien viranomaisten pitäisi olla mukana yhteisessä kehittämistyössä.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kirjastot ovat kunnan vastuulla. Yli 300 kunnan kirjastojen resurssit ja osaaminen vaihtelevat huomattavasti. Mikäli mediakasvatusta on tehty, on se yleensä ollut lastenkirjastotyön osa tai aikuisiin kohdistuneena ollut digilaitteiden käytössä opastusta ja kirjastojen e-aineistoihin tutustuttamista. Mikäli mediakasvatusta laajassa merkityksessä halutaan kirjastoissa jatkossa harjoittaa, liittyvät suurimmat haasteet kasvatustyössä tarvittavien sisältöjen hankkimiseen ja käyttöön. Kirjastoilla ei nykyisin ole lupaa edes Yleisradion sisältöjen esittämiseen, joten esimerkiksi Yle Opetuksen korkealaatuisten sisältöjen käyttö laajemmissa yleisöopastuksissa on hankalaa. Kirjastojen tulisi tekijänoikeuslain uudistuksen yhteydessä saada oikeus medioiden käyttöön samassa mittakaavassa kuin perusopetuksella nykyisin on. Mikäli mediasisältöihin pääsy perustuu jatkossa pelkästää palvelutarjoajien ja medioiden kanssa yksittäin tehtäviin sopimuksiin, on väestön tasavertainen kohtelu elinikäisen oppimisen hengessä mahdotonta. Mediakasvatuksen kansallisissa linjauksissa puhutaan mediataidoista kansalaistaitoina ja niihin kasvattamisesta elinikäisenä oppimisena. Mediat ovat tämän toiminnan tärkein työväline. Yleisten kirjastojen neuvosto ehdottaa, että linjausten käsittelyn yhteydessä otetaan yhdeksi toimenpiteeksi kirjastojen mediatarjonnan oikeuksien lisääminen tekijänoikeuslain kautta. Kirjastojen asiakkailla tulisi olla oikeus käyttää kirjastoissa mediaa sen formaatista tai palvelutarjoajasta riippumatta. Muilta osilta mediakasvatuksen haasteet on linjauksessa hahmotettu hyvin.
      • Haaga-Helia ammattikorkeakoulu OY, Journalismin koulutusohjelmajohtaja, Digitalouden yksikkö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Leppäjärvi Anne
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Tämä on todella tärkeä: "Mediakasvatusta ei tunneta tai sitä ei arvosteta tarpeeksi." Siksi ehdotan tuonne visio-kohtaan tuotaksi laajempaa yhteiskunnallista kehystä.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • s. 14 "Esimerkiksi aikuiset ja erityisryhmät on tunnistettu aiemmin varjoon jääneiksi kohderyhmiksi suomalaisessa mediakasvatuksessa." Yleinen haaste erityisryhmille suunnatussa työssä on se, että nämä ryhmät ovat yleensä ne, jotka kaikkein kipeimmin tarvitsisivat tukea ja tietoa, mutta niiden tavoittaminen on vaikeaa ja niiden kyky ottaa vastaan tukea ja tietoa ovat rajallisempia. Erityisryhmien tavoittaminen on kuitenkin tärkeää yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Niiden tavoittamiseen tulee kohdentaa erityisiä resursseja, myös mediakasvatuksessa. s. 16 "Tässä julkaisussa kansalliset toimijat on jaettu mediakasvatusta edistäviin ja tukeviin toimijoihin sekä mediakasvatusta osana työnsä arkea toteuttaviin toimijoihin eri sektoreilla." Sopisiko tämä paremmin seuraavan väliotsikon alle?
      • Mertala Pekka, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta
        Päivitetty:
        18.10.2019
        • S. 14-15. ”Toiminnan pirstaleisuudella viitataan esimerkiksi lyhyt kestoiseen rahoitukseen ja hankepohjaisen työn lisääntyminen.” Korjattava yhdyssanavirhe. S. 15. ” Yhteiskunnalliset ongelmat kuten ihmisten välinen eriarvoisuus, syrjäytyminen, ilmastonmuutos, rasismi ja syrjintä ovat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka on tärkeä tiedostaa mediakasvatuksessa sekä arvioida, miten ne mediakasvatuksessa voidaan ottaa huomioon.” Yhteiskunnalliset ongelmat toistetaan kohdassa kahdesti. Korjausehdotus: ”Ihmisten välinen eriarvoisuus, syrjäytyminen, ilmastonmuutos, rasismi ja syrjintä ovat yhteiskunnallisia ongelmia, jotka on tärkeä tiedostaa mediakasvatuksessa sekä arvioida, miten ne mediakasvatuksessa voidaan ottaa huomioon”. S. 15 ”maantieteen tuomat haasteet”. Olisiko käsite ”maantieteelliset haasteet” tässä parempi? Mediakasvatuksen maisemaan tai toimijoihin liittyvät kommentit

      • Mediakasvatuksen maisemaan tai toimijoihin liittyvät kommentit

      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Uusien teknologioiden kehittyminen vaatii käyttäjiltä uusia digitaitoja, joiden puute voi estää median käytön ja kuluttamisen. Muodostuuko meille digitaitojen puuttuessa kansanosa, jonka mediamaisema on puutteellinen, värittynyt tai täysin väärä?
      • Sanomalehtien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Hyvä, että mediatoimialan mediakasvatusroolia avataan monipuolisesti. Tässä yhteydessä voisi tuoda esiin myös sen, että medialukutaidon tukemisesta ja journalismikasvatuksesta on yhä vahvemmin tullut osa toimituksen perustyötä – esimerkiksi uutismediat avaavat yhä useammin journalistisia ratkaisuja lukijoille ja kertovat vastuullisen journalismin periaatteista ja siitä, miten journalismi eroaa muusta sisällöstä. Toimijoista olisi hyvä mainita myös Julkisen sanan neuvosto – sen rooli vastuullisen journalismin esiin tuojana on keskeinen ja sillä on ollut myös suoria mediakasvatusavauksia. Pari pientä huomiota: Sanomalehti opetuksessa -toiminta ei ole pelkästään maakuntalehtien ja koulujen vaan laajasti suomalaisen uutismedian eli kaikkien Suomen sanoma- ja kaupunkilehtien toimintaa. Myös Sanomalehtien Liitto tuottaa aktiivisesti mediakasvatuksellisia materiaaleja opetuskäyttöön. Muutosehdotus "Medialukutaidon tukeminen mediatoimialalla" -luvun toisen kappaleen viimeiseen virkkeeseen: "Mediakasvatus tukee siten paitsi luotettavaan tietoon perustuvaa demokratiaa ja sivistystä, myös erilaisten sisältöjen kulutusta, tuotantoa ja jakelua ja sitä kautta luovan alan taloutta ja työllisyyttä."
      • Suomen valokuvataiteen museo, Heikka Elina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen valokuvataiteen museo näkee, että museot ovatt niin merkittävä toimija mediakasvatuksen alalla osana museoiden yleisötyötä, että myös museot olisi syytä nostaa esille alan toimijoina. Erityisesti taiteen ja visuaalisen kulttuurin alan museoilla mediakasvatunäkökulmat ovat museoiden perustyötä.
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kattava kuvaus toimijoista.
      • Kansallisarkisto, Linkola-Aikio Inker-Anni
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kansallisarkisto näkee tärkeänä monialaisen yhteistyön mediakasvatuskentässä. Arkistot ovat kansallisen muistin säilyttäjinä ja kansalaisten sekä tutkimuksen ja päätöksenteon palvelijoina. Mediakasvatuksen toimijoiden verkoston laajuutta ja toimijoiden erilaisia rooleja ja mahdollisuuksia voitaisiin selkeyttää ja nostaa linjauksissa.
      • TTVK ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Pyydämme lisäämään toimijoiden joukkoon Tekijänoikeuden tiedotus-ja valvontakeskus ry:n (TTVK). Tiedotamme tekijänoikeudesta ja olemme tekijänoikeuden täytäntöönpanon ja piratismin asiantuntija. Tuotamme myös tekijänoikeuskasvatushankkeita.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Saamelaisten kannalta on tärkeää saada luotua yhteistyötä muiden alkuperäiskansojen kanssa myös mediakasvatuksessa. Pohjoismainen yhteistyö ja vuoropuhelu on saatava käyntiin mediakasvatuksen osalta, sillä saamelaisten kohdalla samat ongelma-alueet, kuten vihapuhe ja mediahäirintä, ovat arkipäivää yli maiden rajojen.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lisäisimme tähän, että mediakasvatusta sisältyy lasten ja nuorten taiteen perusopetukseen ja myös aikuisten taiteen perusopetukseen.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnoksessa todetaan, että medialukutaidon tilaa Suomessa ei ole juurikaan selvitetty. Tämä olisi tärkeää, jotta resursseja ja toimenpiteitä osattaisiin kohdentaa oikein. Tarkempi tieto mediaan liittyvistä oppimisprosesseista, osaamisesta ja niiden kehittämisestä on tärkeää myös laadullisen kehittämistyön näkökulmasta. Pidämme hyvänä, että luonnoksessa huomioidaan mediakasvatuksen moninaiset toimijat. Tämä on mediakasvatuksen rikkaus, jota voitaisiin hyödyntää entistä paremmin toimijoiden verkostoitumista tukemalla. Fingon koordinoimassa kansalaisjärjestöjen globaalikasvatusverkostossa monet toimijat tekevät mediakasvatusta. Työssä korostuvat ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta edistävä arvoperusta sekä kriittinen medialukutaito, jolla puretaan mediassa toistuvia valtarakenteita ja kestävän kehityksen esteitä. Keskeistä on myös edistää aktiivista kansalaisuutta ja medioiden vastuullista hyödyntämistä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto huomauttaa, että se on tukenut nuorisovaltuutettuja medialukutaidon ja mediataitojen kehittymistä koko olemassaolonsa ajan. Tukeminen on tapahtunut erilaisissa koulutuksissa ja muissa tapahtumissa, joita liitto perustoimintanaan järjestää.
      • Nuori kirkko ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Medialukutaidon tilan selvittäminen Suomessa tulisi tehdä tulevaisuudessa suunnitelmallisesti, eri-ikäryhmät, alueelliset ja sosioekonomiset erot laajasti huomioiden, monialaisena tutkimuksellisena yhteistyönä. Vain tällä tavalla voidaan aktiivisesti puuttua mahdollisiin ongelmakohtiin, joista ei tällä hetkellä olla edes tietoisia.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Koulukino - Skolbio ry, Freese Outi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Koulukino ry on yksi kolmesta OKM:n yleisavustusta saavasta mediakasvatusta päätyönään toteuttavasta valtakunnallisesta järjestöstä. Haluamme vielä painottaa, että Koulukinon työ jakautuu viiteen eri kohderyhmälle suunnattuun kokonaisuuteen: Koulukinoon, Suoratoistoon, Kelaamoon, Laudaturiin ja Media-avaimeen. Varsinaisen koulukinotoiminnan kohderyhmä ovat päiväkotien, peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajat ja oppilaat. Suoratoisto tarjoaa Koulukinon varsinaisen kohderyhmän lisäksi sisältöä kuntien kulttuuri- ja nuorisotoimien asiakkaille. Laudatur palvelee opettajankoulutuslaitoksia. Sitä voivat käyttää palveluun rekisteröityneet opettajankoulutuslaitosten opettajat ja opiskelijat. Kelaamo on palvelu nuorille elokuvantekijöille, mutta palvelee myös elokuvatyöpajoja ja elokuvakilpailujen järjestäjiä. Kelaamossa julkaistuja elokuvia on myös luvallista esittää kouluissa, joten se palvelee myös opettajia ja oppilaita. Media-avaimen kohderyhmä ovat Suomen kaikki lapsiperheet ja elokuvateatterit.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Valtakunnalliset järjestöt ja verkostot: Pari kirjoituvirhekorjausta: Suomen Vanhempainliitto, 4H-liitto (ei yhdistys).
      • Suomen museoliitto ry, Tokila Leena
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksessa todetaan, että suomalaisten medialukutaidon tila on pitkälti selvittämättä. Ehdotus useista osatutkimuksista asiantilan korjaamiseksi on kannatettava. On hyvä, että linjauksessa huomioidaan se seikka, että vain pieni osa mediakasvatuksen toimijoista työskentelee yksinomaan medialukutaidon edistämisen parissa. Tämä pätee hyvin museoalan mediakasvatukseen: museoissa toteutetaan mediakasvatusta monella tapaa, mutta yksikään museoammattilainen ei tee sitä kokopäiväisesti. Museot voivat Suomen museoliiton näkemyksen mukaan toimia mediakasvatuksen toteuttajana, mahdollistajana tai yhteistyökumppanina. Museokontekstissa voi toteuttaa mediakasvatusta monesta näkökulmasta: museo voi kertoa median historiasta, museo voi tuoda kokoelmiaan esille eri medioiden kautta ja museota itseään voidaan tarkastella kriittisestikin mediana ja pohtia esimerkiksi museon näyttelyissään tuottamaa historiakuvaa.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen kenttä on kaiken läpäisevä ja laaja. Maiseman kokoaminen on siksi haastavaa, kenties jopa turhaa, sillä kysymys on lukutaitoon verrattavasta osaamisesta. Mikäli maisemaa halutaan maalata, tulee siinä huomioida vielä laajemmin esim. kodit, varhaiskasvatus, koulut ja kaikki niissä välillisesti tai välittömästi mukana olevat henkilöt.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • -
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toimijoita on todella paljon, ja edelliseen viitaten: tarvitaan systemaattista tietoa mediakasvatuksen toteutumisesta, jotta resursseja voidaan ohjata oikealla tavalla.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen maisema Luonnoksessa todetaan, että tietoa mediakasvatuksen toteutumisesta maanlaajuisesti ei juuri ole. OAJ korostaa, että laadukkaan ja kattavan mediakasvatuksen tarjoamiseksi on välttämätöntä selvittää, miten mediakasvatusta toteutetaan eri puolilla Suomea, eri ryhmille ja eri-ikäisille. Tämän tiedon pohjalta on mahdollista kehittää mediakasvatusta vastaamaan nykypäivän ja erilaisten ryhmien tarpeita. Luonnoksessa todetaan, että myös medialukutaidon tila Suomessa on pitkälti selvittämättä. OAJ pitää erittäin tärkeänä, että medialukutaidon tilaa tutkittaisiin Suomessa kattavasti. Tutkimusten tulisi kattaa kaikki koulutusasteet ja erilaiset ikäryhmät. Mediakasvatuksen tarjoaminen siten, että se vastaa aitoihin ongelmiin ja tarpeisiin on mahdollista vain, jos medialukutaidon nykytilaa selvitetään kattavasti. Mediakasvatuksen edistäminen opetus- ja kulttuuriministeriössä ja sen alaisissa virastoissa Luonnoksessa todetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriössä medialukutaidon edistämistä tuetaan resurssiohjauksen keinoin ja informaatio-ohjauksella. OAJ pitää OKM:n resurssiohjausta tärkeänä, sillä kuten edellä on todettu, ilman riittäviä resursseja kattavan ja laadukkaan mediakasvatuksen toteuttaminen ei ole mahdollista. Luonnoksessa todetaan seuraavasti: ”Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan osalta viime vuosien merkittävimpiä uudistuksia ovat olleet Opetushallituksen toteuttamat opetussuunnitelmauudistukset aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja aikuisten perusopetukseen. Medialukutaito on sisällytetty linjauksissa osaksi monilukutaidon laaja-alaista osaamiskokonaisuutta, jota tulisi edistää kaikessa opetuksessa.” Opetussuunnitelmat ohjaavat tällä hetkellä kouluissa tehtävää mediakasvatustyötä. Tämä on hyvä, muun muassa siksi, että peruskoulu tavoittaa käytännössä 100% perusopetusikäisestä väestöstä. Mediakasvatukseen ei kuitenkaan joka paikassa panosteta yhtä paljon, koska se ei ole oma oppiaineensa. Läpäisyaineena mediakasvatus koskettaa useita eri oppiaineita, mutta minkään oppiaineen opettajalla ei ole päävastuuta mediakasvatuksen opetuksesta tai koordinointivastuuta siitä, kuinka laajasti mediakasvatus otetaan osaksi opetusta. OAJ katsoo, että jos mediakasvatukseen halutaan panostaa nykyistä enemmän, se pitäisi vielä selkeämmin määritellä opetussuunnitelmissa. Nykymaailmassa mediakasvatuksen pitää lähteä hyvin vahvasti jo varhaiskasvatuksesta, koska lapset ovat pienestä pitäen mediatulvan ympäröimiä. Viime vuosina mediakäyttäytyminen on muuttunut, mm. vihapuheen määrä on lisääntynyt ja osa ihmisistä suhtautuu siihen uutena normaalina. Kouluilla pitäisi olla resursseja voidakseen vastata mediakasvatuksen sivistyksen, ihmisyyden ja eettisyyden arvojen edistämiseen. Yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot Luonnoksen sivulla 21 on viitattu muutamiin mediakasvatusta ja mediakulttuuria koskeviin tutkimuksiin. OAJ haluaa korostaa, että tutkimushankkeista on luonnoksessa melko vanhaa tietoa. Olisi tärkeää tuoda esiin, millaista tutkimusta mediakasvatuksesta ja medialukutaidosta tehdään nykyään, tutkitaanko näitä aiheita ylipäätään tarpeeksi, ja millaisia asioita näissä aihepiireissä tulisi jatkossa tutkia.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Tilastokeskus edistää tilastojen luku- ja käyttötaitoa monin erilaisin toimenpitein kuten oppilaitosten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Tästä esimerkkinä vuosittain järjestettävät Tilasto-olympialaiset ja joka toinen vuosi järjestettävä tilastojulistekilpailu. Tilastojen käyttöä edistetään myös verkko-oppimateriaalein, videoin, koulutusten, viestinnän, ajankohtaisseminaarien ja artikkelien jne. kautta, jolloin kohderyhmänä on yhteiskunnan kaikki toimijat. Tilastokeskuksesta käsin on johdettu kansainvälistä tilastojen luku- ja käyttötaitoprojektia (International statistical literacy project) vuodesta 2010 lähtien. Projektiin kuuluu lähes 90 maata.
      • Celia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kirjastoille on pitkään asetettu merkittäviä odotuksia kansalaisten ja erityisesti maahanmuuttajien lukutaidon ja mediataitojen edistäjänä. Tekstissä (s. 17) puhutaan kirjastojen vahvasta roolista, ikään kuin kirjastojen mediakasvatus olisi jotenkin yhtenäistä, valmista ja hyvin resurssoitua toimintaa. Näinhän ei (vielä) ole, vaan alaa yhdistävää mediasivistysstrategiaa tarvittaisiin.
      • Tekniikan museo
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Nonformaalit oppimisympäristöt, erityisesti muistiorganisaatiot, pitää nostaa omana kokonaisuutena toimijaverkostoon. Museot ja niissä tehtävä mediakasvatustyö jää luonnoksessa liian vähäiselle huomiolle. Museot näyttelyinen ja palveluineen ovat jo itsessään media, jonka kautta voidaan vastata linjausesityksessä esiin nostettuihin monilukutaidon kehittämisen ja elinikäisen oppimisen haasteisiin.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kopiosto ehdottaa seuraavaa suurin kirjaimin kirjoitettua lisäystä sivun 19 viimeiseen kappaleeseen: ”Mediakasvatuksen kentällä toimii myös valtakunnallisia audiovisuaalisen alan järjestöjä JA TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖJÄ, kuten mediataiteen tai elokuvien levitysjärjestöjä, jotka muun muassa toteuttavat media- ja elokuvakasvatuksellisia projekteja, tiedottavat tekijänoikeuksista ja ovat mukana mediakasvatuksen kehittämisessä.” Kopiosto ehdottaa myös seuraavaa lisäystä saman kappaleen loppuun: ”TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ KOPIOSTO RY ON YLI 20 VUODEN AJAN KOULUTTANUT JA KASVATTANUT TEKIJÄNOIKEUSOSAAMISTA OPPILAITOKSISSA OPETTAJIEN JA OPPILAIDEN KANSSA SEKÄ TUOTTAA MONIMUOTOISTA, MAKSUTONTA MATERIAALIA TEKIJÄNOIKEUSTAITOJEN KEHITTÄMISEN TUEKSI (ESIM. OSITTAIN OKM:N RAHOITTAMA PELILLINEN KOPIRAITTILA.FI)” KOPIOSTON OPPILAITOSTEN KOPIOINTILUPA JA OPPILAITOSTEN TV-OHJELMIEN KÄYTTÖLUVAT MAHDOLLISTAVAT MONIPUOLISTEN MATERIAALIEN KÄYTÖN OPETUKSESSA JA MEDIAKASVATUKSESSA OPPILAITOKSISSA.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Mäntylä Taina
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Medialukutaitoihin kuuluu medialaitteiden käyttötaito osana kansalaistaitoja. Esimerkiksi verkkopankissa hoidettavat pankkiasiat ja viranomaisasiointi vaativat kykyä käyttää mediaa ja siihen liittyviä tunnistautumismenetelmiä turvallisesti. Yhteydenpito ihmisten välillä vaatii yhtä lailla myös turvallisuuteen ja yksityiselämän suojaan liittyviä median käyttötaitoja. Jos mediataidot jäävät puutteellisiksi, voivat mahdollisuudet huolehtia omasta oikeudesta yksityisyyteen kaventua tai osallisuus yhteiskuntaan vaarantua. Edellä mainitut taitojen puutteet voivat aiheuttaa myös taloudellisia riskejä ja menetyksiä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lakisääteisine tehtävineen mainittu ainoana virastona, joka toteuttaa mainontaan liittyvän kasvatus- ja valistusaineiston tuottamista. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta mainonnan lisäksi myös moni muu kuluttajan median käyttöön liittyvä tieto edistää medianlukutaitoa. Tästä esimerkkinä älypuhelimella maksamisen pelisäännöistä tai mediapalveluiden sopimuksista tarjottava tieto osana mediankäyttöön liittyvää valistusta. Mediakasvatuksen kokonaisuuden näkökulmasta olisi hyvä, jos virastotason toimijoista tunnistettaisiin ja esiteltäisiin KKV:n lisäksi kaikki virastot, joiden toiminnalla on selkeä yhtymäkohta mediankäyttöön ja jotka toimivat tiedon tuottajina mediankäyttäjille. Mainontaan liittyvää valistusta tarjoavat myös esimerkiksi Ruokavirasto ja Tukes. KKV:n ohella digitaalisen median käyttöön liittyvää tietoa tarjoavia virastoja ovat esimerkiksi Traficom ja sen alainen kyberturvallisuuskeskus sekä Tietosuojavaltuutetun toimisto. Eri elinikäistä oppimista tukevien viranomaistahojen kattava esittely helpottaisi mediakasvatuksen toimijoita löytämään yhteistyökumppaneita ja toisaalta toisi näkyväksi medialukutaidon moniulotteisuuden.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnoksessa lukee “Kulttuuripolitiikan alueella myös kirjastoilla on jo pitkään ollut vahva rooli kansalaisten mediataitojen edistäjänä”, joka saa kirjaston mediakasvatuksen jälleen kuulostamaan erittäin valmiilta, resurssoidulta ja strategiselta yhtenäiseltä toimijalta. Todenmukaisempi voisi olla muotoilu: “Kulttuuripolitiikan alueella myös kirjastoill[e] on jo pitkään [asetettu merkittäviä odotuksia] kansalaisten [ja erityisesti maahanmuuttajien luku- ja] mediataitojen edistäjänä.” Vaihtoehtoisesti “kansalais”-sanan voi myös vaihtaa muuhun inklusiivisempaan termiin. Käytännössä kirjaston rakenteet ja henkilöstön osaamisen kehittäminen mediakasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi on vasta alussa. Valtakunnallista mediakasvatusstrategiaa ei alalla vielä ole, mutta sellaiselle on alettu tunnistaa olevan tarvetta.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Opetussuunnitelmatasolla tulisi selkeyttää mediakasvatuksen ja sen lähikäsitteiden välistä suhdetta, jotta eri koulutusjärjestelmässä toimivilla opettajilla ja muilla ammattilaisilla olisi käsitys medialukutaidon edistämisestä ikädidaktisesti ja lasten sosiaaliset ja kulttuuriset taustat huomioiden. Erityisesti media- ja monilukutaidon välinen suhde kaipaa tarkennusta.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Det är bra att organisationer och nätverk betonas, och att deras mångfald uppmärksammas. På Folkhälsan ser vi många beröringspunkter till vår hälsofrämjande verksamhet; allt från arbete för ökad hälsoläskunnighet till engagemamg och delaktighet i medborgarverksamhet, samt mer specifikt metoder för gemenskap och mobbningsförebyggande och äldres delaktighet (projektet Resor i Digitalien).
      • Verke / Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Tämä on erittäin ansiokas tiivistelmä suomalaisesta mediakasvatuskentästä, erityisesti mediakasvatusta tukevien ja edistävien toimijoiden osalta. Mediakasvatusta toteuttavien toimijoiden osalta kuvaus jää hieman ohueksi: millaista mediakasvatusta käytännössä tapahtuu kouluissa, kirjastoissa, nuorisotyössä jne? Mitkä teemat korostuvat, jääkö jokin mediakasvatuksellinen teema paitsioon, miten moni osallistuu vuosittainen mediakasvatukselliseen toimintaan jne
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Kuten linjausasiakirjassa todetaan, voimassaolevien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan mediakasvatusta näyttää laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden lisäksi sisältyvän äidinkielen ja kirjallisuuden, kuvataiteen ja jonkin verran uskonnon opetuksen sisältöihin. Myös voimassaolevien lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (kuin myös tulevien perusteiden luonnoksen) mukaan mediakasvatusta liittyy äidinkielen ja kirjallisuuden, kuvataiteen ja jonkin verran uskonnon opetuksen sisältöihin. Ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteissa mediakasvatus on huomioitu erityisesti yhteisissä tutkinnon osissa, vuorovaikutus- ja viestintä sekä työelämässä toimiminen, yhteiskuntataidot. Tieteellisen tiedon luonteen ymmärtämistä lisäävän ja korkeamman tason ajattelun taitoja vahvistavan opetuksen edistämisen näkökulmasta median tarkastelua/käsittelyä yms. olisi tärkeää vahvistaa myös muiden kuin edellä mainittujen sisältöjen/oppiaineiden opetuksessa. Medialukutaito on keskeinen osa yhteiskunnallisia aineita. Se on sisäänkirjoitettuna mm. lukion tulevaan opetussuunnitelmaan. Mediakasvatuksen tekstissä tulisi peilata/ huomioida tämä näkökulma. Medialukutaito on osa laaja-alaisen osaamisen osa-alueita ja noin ollen sen kehittymisen nähdään olevan jatkumo suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Linjauksissa tulisi näkyä vahvemmin se, että kattavan, laadukkaan ja systemaattisen medialukutaidon edistäminen alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu perusopetukseen, toiselle asteelle ja aikuisväestöön.
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Mediakasvatuksen maiseman monimuotoistuessa on tärkeää kartoittaa mediakasvatuksen toimijat, luoda niiden välinen yhteistyöverkosto ja sopia niiden vastuista ja keskinäisestä yhteistyöstä. Kansallisten linjausten toimeenpano edellyttää kansallisen tason tavoitteita sekä toimintasuunnitelmaa, jossa huomioidaan lyhyen aikavälin toimenpiteiden resursointi hankerahoituksella ja myös pitkän aikavälin vastuut ja niiden resurssit.
      • Poliisihallitus, Enqvist Måns
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Otsikon "Muut ministeriöt ja viranomaiset sekä valtakunnalliset osaamiskeskukset" alla Poliisihallitus ehdottaa lisättäväksi lause "Medialukutaitoa tukee myös se, että poliisilla on toimintasuunnitelmansa mukaisesti riittävä kyky puuttua viharikoksiin ja rangaistavaan vihapuheeseen".
      • Kirkkohallitus
        Päivitetty:
        25.10.2019
        • Julkisen sektorin edistäviä ja tukevia toimijoita ovat valtio ja kunnat, kolmannella sektorilla kansalaisjärjestöt, yhdistykset ja muut kulttuuri- ja taidelaitokset. On hyvä, että korostetaan yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kirkkohallitus esittää, että tähän lisättäisiin myös Suomen ev.lut kirkko, sillä kirkon strategisissa asiakirjoissa on otettu laajasti huomioon mediakasvatuksen näkökulmat. Olisi hyödyllistä koota ne toimijoiden kehittämisasiakirjat, linjaukset ja strategiat, joissa mediakasvatus mainitaan.
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Kannatamme toimenpiteitä medialukutaidon valtakunnallisen tason selvittämistä tutkimusperustaisesti. Toimijoita koskevaan ensimmäiseen lauseeseen tulisi lisätä tutkimus, eli "...tukea mediakasvatuksen tutkimukseen, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin." Sisältöalueena mediakasvatus kuuluu myös tiedepolitiikkaan. OKM:n asettaman opettajankoulutusfoorumin laatimassa opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa (2016-2020) on rahoitettu hankkeita, jotka ovat kohdistuneet myös media- ja monilukutaidon kehittämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi OpenDigi ja IkäihMe. Yliopistoja koskevaan kuvaukseen olisi syytä lisätä mediakasvatuksen tutkimusyksiköt, esimerkiksi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toimiva Media Education Hub (entinen Mediapedagogiikkakeskus), joka on toiminut alalla jo vuodesta 2001. Luonnoksessa mainitut hankkeet ovat osittain jo vanhoja. Tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, että tutkimusohjelmia mediakasvatukseen liittyen ei ole rahoitettu pitkään aikaan.
      • Gradia, Jyväskylän Lyseon lukio
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Luonnoksen luettuani jäin pohtimaan, että korostetaanko tarpeeksi kuvanlukutaitoa. Se on kuitenkin se kaikkein vaikuttavin väylä, jolla tällä hetkellä muokataan ihmisten mielipiteitä. On valevideoita ja muokattuja kuvia lehdet ja some puollollaan. Koulumaailmassa asiantuntijoina ovat kuvataideopettajat tällä alueella. Sananvapaus on myös kuvanvapautta ja myös siinä pitää ottaa samalla tavoin tekijän tekemästään kuvasta vastuu. Medialukutaitoon kuuluu myös vastuullinen kuvan kuluttaminen, esim. miten lainaan ja käytän muiden kuvia, miten etsin ja ilmoitan alkuperäisen kuvan tekijän nimen vaikka se olisi video tai valokuva. Näitä asioita erityisesti kuvataiteen tunneilla koulumaailmassa opetetaan.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Mediakasvatuksen maisema Luonnoksessa todetaan, että medialukutaidon tila Suomessa on pitkälti selvittämättä. Kehittämiskeskus Opinkirjo pitää tärkeänä, että medialukutaidon tilaa tutkitaan. Erityisen tärkeää olisi selvittää aikuisväestön medialukutaito. Yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot Yliopistojen ja korkeakoulujen rooli mediakasvatuksessa on keskeinen, koska niiden tuottama tutkimustieto median käytön tottumuksesta, medialukutaidosta jne. on keskeistä mediakasvatuksen sisältöä tuotettaessa. On kuitenkin huomattava, että kansainvälisen tutkimustiedon merkitys on tässä olennaisessa roolissa, koska median vaikuttavimmat toimijat ovat globaaleja toimijoita. Kansallisen tutkimustiedon merkitys on barometri-tyyppisessä tiedossa, mutta etenkin medialukutaidon osalta tiedon pitää olla kansainvälistä.
      • Kuvataideopettajat KUVIS ry
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • s.18: "Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) osana äidinkielen oppiainetta todetaan mediakasvatuksen tähtäävän mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä." Tässä kohtaa pitäisi mainita myös kuvataide-oppiaineena! Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa (2014) mainitaan mediakasvatus osana kuvataiteen oppiainetta: "S2 Ympäristön kuvakulttuurit: Opetuksen sisällöt valitaan erilaisista ympäristöistä, esineistä, mediakulttuureista ja virtuaalimaailmoista. Sisältöjä valitaan monipuolisesti rakennetuista ja luonnon ympäristöistä sekä mediasta. s. 144, s. 268 ja s. 427." Lisäksi kuvataiteen opetussuunnitelmien perusteissa mainitaan teknologia ja erilaiset digitaaliset välineet kuvallisen tuottamisen työkaluina. Mikä ei olisi parempaa mediakasvatusta kuin opettaa itse tekemään digitaalista kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja mediataidetta? s. 22: "Vuonna 2014 toteutetun tutkimuksen mukaan oppiaineista yleisimmin medialukutaitoa opetettiin EU-maissa äidinkielen tai taideaineiden yhteydessä." Olisiko syytä lähteä järjestämään oppiainerajat ylittäviä koulutuksia, joissa mediakasvatus olisi keskiössä?
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Kirjastot tekevät erittäin monipuolista, systemaattista ja kaikkiin ikäryhmiin kohdistuvaa arjen mediakasvatustyötä joka puolella Suomea. Mediakasvatus on yksi kirjaston ydintehtävistä. Näin ollen kirjasto olisi hyvä mainita selkeämmin myös mediakasvatuksen toimijoissa. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot pyrkivät lisäksi tasoittamaan kuntien välisiä eroja mediakasvatustyössä. Kirjastot toimivat yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen, järjestöjen, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Ruohonjuuritason toimijat tulisi huomioida nykyistä paremmin, sillä asiat eivät jalkaudu jos linjauksia tehdään vain ylätasolla.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Yleisten kirjastojen neuvosto kannattaa medialukutaidon tilan sekä mediakasvatuksen parissa toimivien tahojen toiminnan selvittämistä. Kansallisten linjausten toimeenpano ei liene mahdollista ilman, että yhteisen toimintasuunnitelman pohjaksi on tietoa tavoitteiden määrittelyä varten sekä roolitusta eri toimijoille. Jotta hankepohjaisuudesta päästää, tulee toimintasuunnitelman rahoituksen ulottua kirjaston vastuisiin asti.
      • Pelastakaa Lapset ry, Erityisasiantuntija, Digitaalinen hyvinvointi ja lapsen oikeudet -tiimi, Järventaus Antti
        Päivitetty:
        22.10.2019
        • Näistä voisi olla hyvin tiivis kuvaus jo aikaisemmin, dokumentin alkupuolella
      • Kiesiläinen Ismo
        Päivitetty:
        9.10.2019
        • Sivu 17: Näkisin, että laaja-alaisen osaamisen alueista myös Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) liittyy sisällöltään moniin mediakasvatuksen tavoitteisiin. Sivu 18: Korjaus: mediataiteen -> mediataiteiden (monikko)

      • Seurantaan liittyvät kommentit

      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausten toteutumisen ohessa on varmasti tarkoitus seurata myös medialukutaidon tilaa kansallisesti sekä medialukutaitojen osa-alueiden osaamistason muutoksia. Tämä olisi hyvä näkyä linjauksissa.
      • Mediametka, Toiminnanjohtaja Meri Seistola, Seistola Meri
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Hyvä että alaa seurataan myös kokonaisuutena.
      • Valtiovarainministeriö, Marjaana Laine, valtionhallinnon kehittämisosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Luonnoksessa todetaan, että KAVI ja OKM arvioivat linjausten toteuttamista säännöllisesti. VM huomioi, että mediakasvatus vaikuttaa asiakirjan mukaan varsin laaja-alaisesti. Tarkoituksenmukaista saattaisi olla selventää, miten linjausten toteutumisesta voi OKM:n lisäksi saada laajemmin tietoa esim. VM:ssä.
      • Kansallisarkisto, Linkola-Aikio Inker-Anni
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Osio seurannasta tuntuu jääneen keskeneräiseksi, konkreettiset tavoitteiden, toimenpiteiden ja aikataulun osalta.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Mediakasvatuksen keskeisenä toimintamuotona kuvataiteen ja mediataiteiden taiteen perusopetuksen on oltava mukana mediakasvatus- ja medialukutaitoselvityksissä sekä asiantuntijapaneeleissa.
      • Fingo ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toivomme, että seurantaa toteutetaan systemaattisesti laaja-alaista sidosryhmäjoukkoa hyödyntäen.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kannustaa kansallista audiovisuaalista instituuttia osallistamaan seurantaan kansalaisjärjestökenttää, viranomaisia ja yksittäisiä kansalaisia mahdollisimman laajan kokonaiskuvan saamiseksi.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Ei kommentoitavaa.
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Seurantaan tulisi kuvat tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisen seuranta ja vastuualueet. Seurannan väliraportointi? Tehtyjen linjausten päivityksen aikataulu?
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Seuranta edellyttää selkeitä ohjeita paikallisen tason toimijoille linjausten implementointiin. Lisäksi tulee laatia seurantaan selkeä aikataulu ja mittaristo vrt. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointisuunnitelma. Saatujen arviointitulosten pohjalta tulee saada selkeitä toimenpide-ehdotuksia.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • -
      • Tietojohtaminen ry, Reija Helenius, Marjukka Nyberg, Hannele Näveri-Ranta, Näveri-Ranta Hannele
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Seurantaa pitäisi systematisoida, jotta saadaan luotettavaa tietoa toimenpiteiden vaikutuksesta ja medialukutaitoja, -kasvatusta ja osaamista voidaan edelleen kehittää.
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • OAJ pitää tärkeänä, että linjausten toteuttamista seurataan säännöllisesti. Jotta seuranta olisi tehokasta ja konkreettista, tulisi linjauksien yhteydessä määritellä tarkemmin, miten toteutumista seurataan. Ilman selkeitä seurantaehtoja vaarana on, että seuranta jää pinnalliseksi ja epäkonkreettiseksi.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Palveluosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausten toimeenpano ja sen vastuuttaminen on olennaista linjauksissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on mielellään mukana pohtimassa sille sopivaa roolia ja painopistettä esimerkiksi kyberturvallisuuden ja mediakasvatuksen osalta.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Toteutumiseen vaikuttavat ratkaisevasti resurssit, rakenteiden ja johtamisen muutos sekä painotukset esimerkiksi siinä, millaisia hankkeita ja muuta toimintaa rahoitetaan. Jos linjausten toteutumista tullaan seuraamaan säännöllisesti, tulee linjausten toteuttamiseen ja jalkauttamiseen varata merkittävästi enemmän resursseja.
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Edelliset kansalliset mediakasvatuksen linjaukset käsittivät vuodet 2013-2016. Luonnoksesta ei käy riittävän selvästi / varhaisessa vaiheessa ilmi, ovatko käsillä olevat linjaukset suunnattu tietylle ajanjaksolle / tullaanko linjauksia päivittämään säännöllisesti jatkossa jollain aikavälillä.
      • Folkhälsans förbund rf
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • tillräckliga resurser för uppföljning behövs, då medialanskapet snabbt förändras.
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Miten seurannassa huomioidaan eri toimijaryhmien kokemukset ja näkemykset?
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Seurantaan liittyen tulisi laatia aikataulutettu suunnitelma siitä, miten toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Lähtökohtana tulee olla se, että linjauksia päivitetään säännöllisesti, ei vain tarpeen mukaan.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Mikäli mediakasvatuksen toimenpiteiden halutaan toteutuvan, on niihin rakennettava systematisoidut seurantamittarit. Nämä jäävät luonnoksessa arvelujen varaan.
      • Lahden kaupunginkirjasto, Mediakasvatus- ja musiikkipalvelut, Palmi-Felin Salla
        Päivitetty:
        23.10.2019
        • Konkretia jää puuttumaan seurannasta. Kysytäänkö oikeilta toimijoilta, entä mitä tapahtuu jos tuloksia ei saavuteta? On tärkeää luoda säännölliset ja toimivat yhteydenpitokanavat ruohonjuuritasolle.
  • Lausunnonantajia: 24
    3) Muut kommentit ja huomiot
      • Mahdolliset muut huomiot ja kommentit
      • Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • - SOOL teki yhdessä KAVIn kanssa selvityksen. Vaikka mediakasvatusta korostetaan eri opetussuunnitelmissa selvityksen mukaan mediakasvatusta on opinnoissa liian vähän tai aivan liian vähän valtaosan opettaja-opiskelijoiden mielestä. Ja vain alle puolet arvelee tutkintonsa pakollisiin osiin ylipäänsä kuuluvan mediakasvatusta. https://www.sool.fi/site/assets/files/2695/opettajaopiskelijat_ja_mediakasvatus_2017.pdf; kannanotto https://www.sool.fi/uutiset/koulutetaanko-opettajia-eiliseen-opettajaopiskelijat-kaipaavat-lisaa-mediakasvatusta/
      • AV-arkki ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Eri medioiden roolia, valtasuhteita sekä tekijänoikeuteen liittyviä kysymyksiä (kuka omistaa tuotokset, miten julkaistaan) voitaisiin nostaa enemmän esille.
      • Väestörekisterikeskus
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Huomiota kiinnitti sivulla 4 käytetyt termit tilausohjelmapalvelu ja suoratoistopalvelu, joita oli käytetty kenties toisin kuin yleisessä puheessa niitä käytetään. Hallinnon kielessä tilausohjelmapalveluna tunnetut palvelut ovat yleisemmin ymmärrettynä suoratoistopalveluita. Toisaalta taas pelisisältöjä kansankielellä katsotaan striimauspalveluista. Jos striimaus ei istu lausunnossa käytettävään kieleen, reaaliaikainen suoratoisto olisi tässä yhteydessä yleistajuisempi, kuin toiseen käyttöön vakiintunut termi suoratoistopalvelu.
      • Valtiovarainministeriö, Marjaana Laine, valtionhallinnon kehittämisosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lausuntopyynnön kohta viisi (Linjausten toimeenpano valtionhallinnossa) on tyhjä. Olisi ollut hyödyllistä päästä tutustumaan suunnitelmaan siitä, miten linjaukset on tarkoitus viedä käytäntöön valtionhallinnossa. Kohta koskettaa valtiovarainministeriön osastoista ainakin valtionhallinnon kehittämisosastoa, joka vastaa valtiotasoisesta henkilöstöpolitiikasta sekä avoimen hallinnon kehittämisen koordinoinnista. Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että mahdollinen valtion henkilöstön koulutus toteutetaan mahdollisimman pitkälle valtion digitaalista eOppiva -oppimisympäristöä hyödyntäen, jotta se on kustannustehokkaasti sekä aikaan ja paikkaan sitomattomasti koko henkilöstön saavutettavissa.
      • Saamelaiskäräjät
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Suomen perustuslain (1999/731, 17 § 3 mom.) mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tavoitteeksi on asetettu se, että saamenkielinen väestö voisi elää mahdollisimman täysipainoista elämää omalla kielellään ja että saamelaiskulttuurin elinehdot voitaisiin säilyttää. Suomen valtion ja viranomaisten tulee huolehtia oma-aloitteisesti saamelaisten oikeuksien toteutumisesta ja parantaa erityisesti lasten ja vanhusten sekä muiden heikoimmassa asemassa olevien asemaa ja helpottaa heidän elämäänsä.
      • Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Opetushallituksen toteuttamat opetussuunnitelmauudistukset koskivat myös koko taiteen perusopetusta – ja myös sen opetussuunnitelmissa korostuu mediakasvatus ja monilukutaito. Uudet opetussuunnitelmaperusteet korostavat esim. kuvataiteen tavoitealueissa visuaalista lukutaitoa sekä osallisuutta ja vaikuttamista. Kuvataidekouluissa annetaan laaja-alaista mediakasvatusta, ja erityisesti mediataidekasvatusta. Mediataiteille luotiin taiteen perusopetuksen uusissa opetussuunnitelmaperusteissa omat opetussuunnitelman perusteet, kuten esityksessä mainitaan. Kuitenkin, mediataidekoulujen konkreettinen perustaminen tarvitsee valtion tukea. Pelkkä opetussunnitelmaperusteiden olemassaolo ei ole vielä mediataidekasvatusta käytännössä. Suurin osa taiteen perusopetuksen mediakasvatuksesta annetaan tällä hetkellä osana kuvataidekasvatusta. Kuvataiteen sekä media- ja mediataidekasvatuksen kiinteä traditio näkyy myös Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton toiminnassa. Perinteisestä nimestään huolimatta Kuvataidekoulujen liitto edustaa nykyään taiteen perusopetuksen yhdeksästä taiteenalasta neljää: kuvataidetta, arkkitehtuuria, käsityötä ja mediataiteita. Olemme keskeinen toimija mediakasvatuksen kentällä. Esimerkiksi vuonna 2018 63 jäsenemme toiminta tavoitti 47 545 osallistujaa ja jäsenten toimintaan tehtiin 835 586 osallistumiskäyntiä. Lisäys liitteisiin: OPH 2017:12a Kuvataide Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lisäisimme johdantoon "Medialukutaidon edistäminen nähdään laajasti ja se kattaa sekä välittömän vuorovaikutuksen, esimerkiksi VARHAISKASVATUKSEN ja kouluopetuksen, että yleisen tietoisuuden lisäämisen esimerkiksi viestinnän kautta."
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjausluonnoksessa käytetään termiä erityisryhmät. Tämä termi on ongelmallinen, koska se eriyttää joitain ryhmiä perustoiminnan ulkopuolelle ja luo mielikuvan erityispalveluista. Luonnoksessa ei myöskään ole määritelty, keitä erityisryhmillä tarkoitetaan. Ihmisoikeusliitto suosittelee, että erityisryhmä-retoriikan sijaan puhuttaisiin yhdenvertaisuudesta ja tuotaisiin konkreettisesti esiin, minkä ryhmien ja/tai syrjintäperusteiden osalta mediakasvatuksen yhdenvertaisuutta olisi vahvistettava ja miten. Ihmisoikeusliitto on mielellään eri mediakasvatustoimijoiden käytettävissä toteuttamaan koulutuksia ihmisoikeuksista, ihmisoikeustietoisuuden lisäämisestä ja ihmisoikeuksien toteuttamisesta kasvatuksessa.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Saku Lehtinen, asiantuntija
        Päivitetty:
        28.10.2019
      • Leveelahti Anri, Suomen Vanhempainliitto ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Kiitokset, että saimme olla mukana kommentoimassa!
      • Telia Finland Oyj, Peltola Anne
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Telian mielestä luonnos kansallisista mediakasvatuslinjauksista on ajankohtainen ja erittäin tärkeä. Mediakulttuuri on suuressa murroksessa, ja median käyttöön tarkoitettu ja mediaa muokkaava teknologia kehittyy hurjaa vauhtia. Informaation ja disinformaation määrä kasvaa, ja onkin äärimmäisen tärkeää, että kaikki lapsesta vaariin pysyvät median kehityksessä mukana. Myös hyvien turvataitojen opettelu on tarpeellista. Hyvät verkkoyhteydet ovat yhdenvertaisen median käytön tae, ja myös vaatimus. Mitä Telia teknologiayrityksenä voi mediakasvatuksen edistämiseksi tehdä? Ensinnäkin, hyödyntämällä digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia mediakasvatuksesta voidaan tehdä entistäkin moninaisempaa ja myös yhdenvertaista. Lisäksi teemme aktiivisesti tutkimustyötä lasten ja nuorten parissa, jotta ymmärtäisimme, missä kipupisteet mediakasvatuksessa oikeasti ovat. Hyvä esimerkki on vuosittain toteutettava, kaikissa Telia Companyn maissa toteutettava Children’s Advisory Panel -tutkimus, jossa tänä syksynä tutkittiin lasten ja nuorten pelaamista. Uusien mediankäyttötapojen mahdollistajana haluamme kantaa vastuumme myös mediakasvatuksesta. Kattavaa, laadukasta ja systemaattista mediakasvatusta luodaan tehokkaimmin yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen, koulujen sekä tietysti muiden yritysten kanssa. Linjauksessa jää vielä hieman epäselväksi, miten yhteistyö käytännössä toteutetaan.
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, hyvinvoinnin palvelualue
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Olisi tärkeä saada kansallinen ohjausryhmä, joka valmistelee linjausten toimeenpanoa esim. pilotointien ja erilaisten mallien avulla huomioiden maantieteellisen tasa-arvon. Muutoin linjausten toteutus jää liian heterogeeniseksi.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • -
      • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Median vastuu mediakasvatuksesta ja medialukutaidon kehittämisestä on mainittu linjauksissa vain melko yleisellä tasolla. Median vastuuta pitäisi linjauksissa korostaa enemmän. Kansalaisten kouluttaminen medialukutaitoisiksi ei riitä, jos media itse osallistuu esimerkiksi vihapuheen levittämiseen omaksumalla sen retoriikkaa toimintaansa. OAJ haluaa korostaa, että vastuu mediakasvatuksesta ja medialukutaidosta ei ole vain kouluilla ja oppilaitoksilla, vaan myös medialla itsellään. Tämän tulisi käydä selkeämmin myös mediakasvatusta koskevista linjauksista esiin.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Palveluosasto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Myös uudistetussa AVMS-direktiivissä asetetaan jäsenmaille velvoitteita medialukutaidon edistämiseen ja raportointiin. Liikenne- ja viestintäministeriö toimeenpanee direktiivin sähköisen viestinnän palvelulain uudistuksen yhteydessä. Direktiivin implementoinnissa tehdään yhteistyötä myös opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Hallituksen esityksen luonnos on tarkoitus saada lausunnoille loppusyksyn aikana.
      • Tilastokeskus, Tietopalvelu- ja viestintä , Helenius Reija
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Pilotointihankkeista kuuleminen ja tieto miten niihin on mahdollista osallistua kiinnostaa Tilastokeskusta. Lisätietoja tästä toivotaan lausunnon antajille.
      • Oulun kaupunginkirjasto, Alueellinen kirjastopalvelupäällikkö, Karhu Heidi
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Sivuilla 17-18 esitellään mediakasvatuksen edistämistä OKM:n eri virastoissa. Medialukutaidon edistäminen kuuluu useaan eri politiikka-alueeseen. Miten järjestetään yhteinen ohjaus ja työnjako eri toimijoiden kesken? Esimerkiksi kirjastojen ja koulujen yhdessä tekemä työ medialukutaitojen eteen tulee tehdä näkyväksi ja ehkä kansallisella tasollakin tehdä jonkinlaista työnjakoa.
      • Mediakasvatusseura ry, Hernesniemi Sonja
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Lukijana järjestys, jossa “Taustaksi” -kappale tulee vasta tavoitteiden jälkeen tuntuu epäloogiselta. Mikäli tarkoituksena on tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely taustojen kautta, olisi perusteltua osioiden olla toisin päin.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Aalto-yliopisto pitää tärkeänä mediakasvatusta ja sen tavoitteellista kehittämistä. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taidekasvatuksen ohjelmassa mediakasvatus on osana opintoja. Taidekasvatus tarkastelee laajasti visuaalisen kulttuurin kenttää ja sen ilmiöitä. Opinnoissa kriittinen ajattelu suhteessa visuaalisen kulttuurin eri ilmiöihin välineestä riippumatta on vahvistunut myös mediasisältöjen suhteen. Kuvataidekasvattajilla on nähty keskeinen rooli mediakasvatuksen sisältöjen määrittelyssä peruskoulun ja lukioiden opetuksessa. Koulutus on vahvasti ajassa kiinni ja seuraa mediakentän sisältöjen kehitystä. Mediakasvatuksessa kohteena on vastaanottaja. Aalto-yliopisto korostaa mediakasvatuksen osana myös itse mediatuotantojen toteutuksia ja tuotantoja. Myös näiden kohdalla yliopisto korostaa sosiaalista, kulttuurista ja ekologista vastuullisuutta. Luonnoksessa mainitaan mediasisältöjen saavutettavuus. Aalto-yliopisto haluaa korostaa eri välineiden ja kanavien käytettävyyttä. Jakelukanavien moninaistuminen johtaa helposti kuluttajien kohdalla osan syrjäytymiseen tarjonnasta. Julkisen sektorin tulee kiinnittää erityisesti huomiota mediapalveluiden käytettävyyteen ja saavutettavuuteen tasaveroisen kuluttajakokemuksen takaamiseksi.
      • Suomen kirjastoseura ry
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • Linjauksen luonnos asettaa paljon toimenpiteitä, joista monet kuulostavat enemmän yleisiltä tavoitteilta ilman konkreettista toimenpidetasoa. Kun pitkää listaa tavoitteita ei ole lainkaan priorisoitu ja toimijoita määritelty, on suuri riski että merkittävä osa voi jäädä toteutumatta. Mediakasvatuksen toimijoiden ja toiminnan kartoitus voisi auttaa toteuttajien nimeämisessä ja erityisesti toimijoiden välisen yhteistyön rakentamisessa. Kirjastojen osuus jää kaikkiaan luonnoksessa erityisen epäselväksi hetkellä, jolloin mediataitojen tukemisen kehittämiselle on motivaatiota, mutta tarjolla liikaa hajanaisia odotuksia eri suunnista ja liian vähän rakenteita. Luonnosta lukiessa on hämmentävää, että taustan ja toimintakontekstin esittely tapahtuu toimenpiteiden - tai tavoitteiden jälkeen. Jäämme odottamaan myös seurannan osiota. Mediakasvatuslinjausten luonnos on kunnianhimoinen tavoitteessaan kattaa kaiken. Kunhan alan toimijat on kartoitettu, on mahdollista nimetä myös paremmin toimijoita tavoitteita toteuttamaan ja luonnoksen toimenpiteet voivat konkretisoitua. Seuraavia askelia valtakunnalliselle mediakasvatuksen kehittämiselle tämän linjauksen viimeistelyn jälkeen voisivat olla: - Mediakasvatustoimijoiden ja toiminnan kartoitus - Eri mediakasvatusalojen valtakunnallisten strategioiden rakentaminen alojen omat ominaisuudet huomioiden ja selkeimpien alojen välisten yhteistyömahdollisuuksien sisällyttäminen suunnitelmiin - Mediakasvatustoiminnan rakenteen ja muotojen näkyvyyden sekä monialaisen dialogin alustan/alustojen valinta tai rakentaminen - Tutkimuspohjan vahvistamisen edellyttämien tutkimusuutisten kuratoimisen kehittäminen ammattilaisten saataville ja saavutettavaan muotoon - Ammattialojen yhteistyön rakentamista etenkin maakuntien pienten resurssien kuntien julkisten toimijoiden mediakasvatuksen tueksi - Rahoitusrakenteiden selventämistä eri toimialojen ja sektoreiden mediakasvatuskehittämisen mahdollistamiseksi - Aikuisten mediataitojen työn toimintamallien kehittäminen kaikkien eri toimijoiden käyttöön - Resurssien tarkoituksenmukainen ohjaus koko maan kattavuuden varmistamiseksi - Mediakasvatuksen arviointiinstrumenttien kehittäminen kaikkien toimijoiden käyttöön
      • Osuuskunta Dadamedia
        Päivitetty:
        28.10.2019
        • -
      • Helsingin kaupunki
        Päivitetty:
        27.10.2019
        • Linjausteksti on vanhahtava, ei suuntaan tulevaisuuteen vaan tarkastelee asiaa menneen näkökulmasta. Toimijuus, osallisuus ja eettisyys näkökulmat puuttuvat/ jäävät kapeaksi. Ei huomio riittävästi toisen asteen koulutusta eikä lukiokoulutuksen uudistuvaa opetussuunnitelmaa.
      • Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Media Education Hub, Vuojärvi Hanna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Kiitos osallistamisesta linjausten kirjoittamiseen. Lähdeluetteloa voisi täydentää vielä suomalaisten tekemällä, vuosina 2018-2019 julkaistulla kansainvälisellä tutkimustiedolla.
      • Kehittämiskeskus Opinkirjo - Utvecklingscentralen Lärorik, Järvinen Minna
        Päivitetty:
        24.10.2019
        • Median vastuu mediakasvatuksesta ja medialukutaidon kehittämisestä on mainittu linjauksissa vain melko yleisellä tasolla. Median vastuuta pitäisi linjauksissa korostaa enemmän. Kansalaisten kouluttaminen medialukutaitoisiksi ei riitä, jos media itse osallistuu esimerkiksi vihapuheen levittämiseen omaksumalla sen retoriikkaa toimintaansa. Kehittämiskeskus Opinkirjo haluaa korostaa median itsensä vastuuta mediakasvatuksesta ja medialukutaidosta. Ohjelma uhkaa jäädä hampaattomaksi, jos edes kansallista mediaa ei ole sitoutettu ohjelman toteuttamiseen.