Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Hankinnasta maksuun -sanasto

Hankinnasta maksuun -sanasto

Lausuntopyynnön diaarinumero: VK/3785/04.00.01/2024

Vastausaika päättyy: 8.3.2024

Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Paine eri toimijoiden välisten taloustransaktioiden digitalisoimiseen ja automatisointiin on kasvanut sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Haasteita automatisoinnille tuottaa erityisesti toimijoiden noudattamien datastandardien, käytäntöjen ja käsitteistöjen moninaisuus ja kohtaamattomuus, minkä vuoksi niistä joudutaan usein sopimaan kaupankäyntitilanteessa erikseen. Transaktiosanomien rakenteille ja sisällöille onkin kaivattu yhtenäistämistä ja standardointia, sekä niitä tukevaa sanastoa. Tämä lausuntopyyntö koskee hankinnasta-maksuun prosessille laadittua Peppol- sekä EN16931-verkkolaskustandardeille perustuvaa yhtenäistä suomenkielistä käsitteistöä.
 
Tausta
Verohallinto, Valtiokonttori, Tilastokeskus sekä Patentti- ja Rekisterihallitus käynnistivät syksyllä 2022 hankinnasta maksuun -prosessiin kohdistuvan sanastotyön osana Yrityksen Digitalous -hanketta. Hankkeen yleisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä yritysten perustamiseen liittyvien, yritysten välisen taloussanomien sekä julkisen talousraportoinnin prosessien digitalisoimiselle.
 
Yritysten ja julkisen sektorin välisten transaktioiden terminologia ja hyödynnettävät sanastot ovat nykyisellään moninaisia:
  • EU:lta suosituksin ohjatut englanninkieliset ontologiamääritykset, kuten EN16931-standardin mukaiset lasku- ja kuittirakenteet. 
  • YK:n tekemät käsitemääritykset ja standardit kansainvälisen kaupankäynnin tukemiseksi, kuten EDIFACT ja Buy-Ship-Pay.
  • Kansainvälisten yhteenliittymien, kuten Peppol:n, OASIS:n, W3C-konsortion ja määrittämät ontologiat ja sanastot, kuten Universal Business Language (UBL).
  • Suomen lainsäädännössä käytetyt termit.
  • Suomessa yksityisen sektorin määrittämät standardit, kuten TEAPPS ja Finvoice.
  • Julkisen ja yksityisen sektorin käytäntöön vakiintunut semantiikka.
 
Tämä moninaisuus hankaloittaa nykyisellään hankinnasta-maksuun prosessin automatisoimista, koska käytettävistä standardeista ja käsitteistöistä joudutaan usein sopimaan kahdenvälisesti lähettäjän ja vastaanottajan välillä, ja koska yritysten sekä julkisten toimijoiden ymmärrys prosessin termistöstä saattaa poiketa toisistaan.
 
Yrityksen Digitalous-hankkeessa on laadittu edellä mainittujen syiden vuoksi Peppol Post-Award -transaktiosanomien sekä EN16931-1-verkkolaskustandardiin ja EN16931-8-elektronisen kuitin tietomalleihin perustuva yhtenäinen suomenkielinen sanasto.
 
Sanastotyön määrittelyosuus toteutettiin terminologisen sanastotyön eli käsiteanalyysin keinoin. Sanaston käsitteistä on laadittu käsitekaaviot ja määritelmät on mahdollisuuksien mukaan rakennettu siten, että ne muodostavat keskenään järjestelmät eli niistä näkyvät käsitteiden väliset suhteet. Osallistujiksi kutsuttiin asiantuntijoita yksityisen sektorin toimijoista sekä valtion virastoista. Sanastotyöhön osallistuneet kutsuttiin sanastotyöpajoihin käsittelemään hankinnasta-maksuun prosessin käsitteistöä, pääpainon ollessa hankintasanomia, laskutusta sekä elektronisia kuitteja koskevassa sanastossa.
 
Sanasto julkaistaan vapaasti käytettäväksi yhteentoimivuusalustan sanastotietokannassa osoitteessa https://sanastot.suomi.fi. Sanastot-työkalulla kerätään ja ylläpidetään valtakunnallisesti yhteisiä terminologisia sanastoja ja käsitteitä.
Tavoitteet
Sanastotyön tavoitteena on lisätä yhteisymmärrystä hankinnasta-maksuun prosessin transaktioissa käytettävistä käsitteistä, tukea termien yhdenmukaista käyttöä ja kuvata keskeisimpien käsitteiden määritelmät sekä kuvata keskeisten käsitteiden määritelmät ja käsitteiden väliset suhteet tukemaan tiedonsiirtoa ja hyödyntämistä eri käyttötarkoituksissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on myös mahdollistaa yhtenäisen suomenkielisen käsitteistön hyödyntäminen laajemmin talousohjelmistoissa, muissa digitaalisissa palveluissa sekä tarvittaessa lainsäädännön tukena. Työn tuloksia voivat hyödyntää eri sektoreilla työskentelevät talouden, tietohallinnon ja tiedolla johtamisen asiantuntijat.
Linkit

https://www.yrityksendigitalous.fi - Yrityksen digitalous -hankesivusto

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Instruction/Instruction?section=Instructions - Ohjesivu lausuntojen antamiselle lausuntopalvelut.fi:n kautta

Liitteet:
Aikataulu
Lausunto pyydetään antamaan vastausohjeiden mukaisesti viimeistään 29.2.2024.

Lausuntokierroksen jälkeen järjestetään tarvittaessa muutostarpeita selventäviä työpajoja.

Viimeistely sanasto julkaistaan yhteentoimivuusalustalle viimeistään 1.5.2024.
 
Vastausohjeet vastaanottajille
Kaikki sanastoa koskeva palaute on tervetullutta. Palautteet voivat sisältää kannanottoja sanastoon kokonaisuutena, sen käytettävyyteen, sisältöön tai rakenteeseen. Palautetta toivotaan myös yksittäisistä käsitekaavioista sekä niihin sisältyvistä käsitesuhteista, käsitteistä, käsitteiden määritelmistä sekä huomautuksista. Palautetta voi antaa myös puuttuvista tai ylimääräisistä käsitteistä. Pyydämme konkreettisia parannusehdotuksia niistä sanaston kohdista, joista olette eri mieltä.

Lausuttava materiaali kattaa liitteistä löytyvät käsitekaaviot sekä käsitteet sisältävät excel-taulukot.


Lausuntoja voi jättää kolmella tapaa:
  1. Lausuntokierroksen lomakkeen kyselyosion kautta käsitekaavioittain (esim. Hinta- ja hintalaskelma)
    • Ohjeet lausuntopalvelut.fi:n käyttämiseen löytyvät sivuston ohjesivulta
  2. Liitteistä löytyvän HAMA_sanasto_lausuntotaulukko.xlsx-tiedoston taulukkojen kommenttisarakkeeseen (sarake J kaaviossa Määritellyt käsitteet, ja H kaaviossa Vain käännökset)
    • Kommentoidun excelin voi liittää Kyselyosion kohtaan Käsite- ja termikäännöskohtaiset lausunnot
    • Mikäli liittäminen ei onnistu, voit lähettää excel-tiedoston sähköpostitse sanaston valmistelijoille 
  3. Suoraan sähköpostitse sanaston valmistelijoille
Sähköpostitse annetut lausunnot tulee toimittaa seuraaviin osoitteisiin: v-irina@lingsoft.fi ja jaakko.martikainen@gofore.com.

Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi pyydämme, että lausunto jaotellaan käsitekaaviokohtaisesti lausuntopalvelu.fi:n lomakekenttiin ja tarvittaessa käsitetietuekohtaisesti excel-kaavioiden kommenttikenttiin.

Ennen lausunnon antamista lausunnonantajan tulee tarkastella liitteistä löytyvä lausuttava materiaali joka sisältää käsitesuhteet, suomen- ja englanninkieliset termit, määritelmät sekä huomautukset. Sanaston laatimismenetelmät ja käyttöohjeet löytyvät alta sekä excel-tiedoston toiselta välilehdeltä.

Yleistä palautetta sanaston rakennetta tai lausuntokierrosta koskien voi jättää joko lausuntokierroksen lomakkeen kyselyosion lopussa olevaan yleinen palaute -kenttään taikka sähköpostitse sanaston valmistelijoille (osoitteet yllä).


YLEISTÄ SANASTOSTA


Sanaston laatimismenetelmät ja käyttöohjeet

Sanaston laatiminen on perustunut käsiteanalyysiin, jolla tarkoitetaan käsitepiirteiden ja käsitesuhteiden selvittämistä.Käsitesuhteita kuvataan graafisesti käsitekaavioilla ja sanallisesti määritelmillä.

Sanasto on deskriptiivinen eli kuvaileva. Emme pyri antamaan ohjeita termien käytöstä. Hakuyksiköt on valittu sen perusteella, millaisia termejä lähteissä käytetään, eikä sen perusteella, millaisia termejä niissä pitäisi käyttää.

Hakuyksiköt sanastossamme ovat esitetty aakkosjärjestyksessä. Loogista järjestystä taas edustavat käsitekaaviot.
Käsitteet on esitetty sekä omina termitietueina että käsitejärjestelmiä kuvaavina kaavioina. Käsitejärjestelmäkaaviot ja termitietueet on tarkoitettu tosiaan tukeviksi esitysmuodoiksi.

Sanastossa käsitteille annetaan sekä suomenkieliset termit että vastineet englanniksi. Päätermin lisäksi sanastossa ovat mukana myös synonyymit. Synonyymisten termien joukosta olemme sijoittaneet yleisimmin käytetyn termin ensimmäiseksi. Näiden jälkeen seuraa mahdollinen suomenkielinen määritelmä ja mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot eli huomautukset suomeksi.

Määritelmät on mahdollisuuksien mukaan rakennettu vastaamaan käsitekaavioita, ts. siten, että myös määritelmät muodostaisivat keskenään järjestelmän. Tärkein menetelmä määritelmien ”synkronoinnissa” on ollut siitä huolehtiminen, että määritelmässä on yläkäsitteen paikalla lähin yläkäsite.

Käsitekaaviot
Käsitteiden suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla, jotka on laadittu pääasiassa ISO-standardien mukaisesti ja UML:n (Unified Modeling Language) mukaisilla merkintätavoilla.
Kaavioissa ovat mukana suomenkielinen päätermi ja sen mahdolliset synonyymit, englanninkielinen päätermi ja sen mahdolliset synonyymit sekä suomenkielinen määritelmä ja mahdollinen huomautus.

Käsitesuhdetyypit ja niiden merkitseminen
Käsitesuhteita on kolmea tyyppiä: hierarkkisia, koostumussuhteisia ja funktiosuhteisia.
  • Hierarkkinen suhde (kolmioon päättyä viiva) vallitsee yläkäsitteen ja sitä suppeamman alakäsitteen välillä. Alakäsite sisältää kaikki yläkäsitteen piirteet sekä vähintään yhden lisäpiirteen. Alakäsite on toisin sanoen yläkäsitteen laji tai edustaja. Kolmion kärki osoittaa yläkäsitteeseen.
  • Koostumussuhde (vinoneliöön päättyvä viiva) on kokonaisuuden ja sen osien välinen suhde. Yläkäsitteen piirteet eivät sisälly alakäsitteeseen kuten hierarkkisessa käsitejärjestelmässä. Vinoneliö kiinnittyy yläkäsitteeseen.
  • Funktiosuhde eli assosiatiivinen suhde (tavallinen viiva ilman symbolia) on muu kuin hierarkkinen tai koostumussuhde, esim. syyn ja seurauksen, toiminnan ja välineen, tekijän ja tuloksen suhde, jne. Funktiosuhteen tyyppi käy yleensä ilmi määritelmästä.
  • Samassa kaaviossa voi esiintyä erityyppisiä käsitesuhteita.
Katkoviiva osoittaa, että ala-, osa- tai funktiosuhteessa oleva käsite ei ole välttämätön. Katkoviivalla kuvattu käsitesuhde täydentää määritelmiä ja/tai huomautuksia ja tukee käsitteiden ymmärtämistä.

Laatikossa esiintyvät kolme pistettä viittaavat sellaisiin alakäsitteisiin, joita ei ole sisällytetty kaavioon, koska ne eivät ole kyseiselle kaaviolle relevantteja. Kolme pistettä vastaavat toisin sanoen lyhennettäjne.

Kursivoidut käsitteet ovat mukana kaavioissa ja sanastossa ilman määritelmää.
 
Valmistelijat
Asiantuntijaryhmä
  • Timo Simell - TIEKE
  • Jari Salo - TIEKE
  • Samuli Sorsa - Posti
  • Risto Collanus - Visma
  • Oili Monkkonen - ROPO Capital
  • Kirsi Klepp - Finanssiala
  • Toni Ranta - Telia
  • Harri Korhonen - TietoEvry
  • Martti From - Pagero
  • Gunnar Lihr - Nexigroup
  • Antti Kokkola - Fujitsu
  • Tarmo Suominen - CPU
  • Jari Naukkarinen - Solteq
  • Saku Pihlajaniemi - ReceiptHero
  • Niina Hynninen - Kesko
  • Minna Muikku - SOK
  • Anna Lehtinen - SOK
  • Heidi Vainionpää - Nordea
  • Hannes Ilveskoski - FIRA
  • Jari Vaine - Kuntaliitto
  • Timo Rantanen - Valtiokonttori
  • Pasi Sinervo - Verohallinto
 
Hankkeen valmisteluryhmä
  • Hankintasanomien asiantuntija Tapani Turunen - Valtiokonttori
  • Verkkolaskutuksen asiantuntija Tomi Rusi - Valtiokonttori
  • Elektronisten kuittien asiantuntija Pirjo Ilola - Valtiokonttori
  • Elektronisten kuittien asiantuntija Minna Lukanniemi - Valtiokonttori
  • Hankinnasta-maksuun asiantuntija - Keijo Kettunen - Valtiokonttori
  • Kokonaisarkkitehti Esko Kaarlonen - Valtiokonttori
  • Tietoarkkitehti Pinja Suomi - Verohallinto
  • Tietoarkkitehti Mikael af Hällström - Verohallinto
  • Tietoarkkitehti Jaakko Martikainen - Gofore Lead
  • Terminologi Irina Kudasheva - Lingsoft
  • Terminologi Sanna Eronen - Lingsoft
Asiasanat

digitalisaatio

taloushallinto

hankintatoimi

sanastot

sähköinen lasku

sähköinen kuitti

logistiikka

tietomallit