Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Lausuntopyyntö: Ljubljanan - Haagin yleissopimus kansainvälisestä yhteistyöstä joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja muiden kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa.
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/20847/2023
Vastausaika on päättynyt: 17.1.2024
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Oikeusministeriö pyytää lausuntoa otsikossa mainitun sopimuksen allekirjoittamisen tarkoituksenmukaisuudesta.
Tausta
Ljubljanan–Haagin yleissopimuksen kansainvälisestä yhteistyöstä joukkotuhontarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja muiden kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa (Ljubljana-The Hague Convention on International Cooperation in the Investigation and Prosecution of the Crime of Genocide, Crimes against Humanity, War Crimes and Other International Crimes) neuvottelut saatiin päätökseen Sloveniassa toukokuussa 2023 järjestetyssä diplomaattikonferenssissa.
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat joukkotuhonta, ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset sekä sotarikokset. Lisäksi osapuolilla on mahdollisuus soveltaa sopimusta sen liitteissä määriteltyihin rikoksiin, joihin kuuluvat muun muassa hyökkäysrikos, kidutus ja tahdonvastainen katoaminen. Sopimus sisältää rikosmääritelmien ja kriminalisointivelvoitteen lisäksi määräyksiä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä kuten rikosasiassa tarvittavien todisteiden hankkimiseen liittyvästä kansainvälisestä rikosoikeusavusta sekä epäillyn tai rikoksesta tuomitun luovuttamisesta.
Sopimushankkeen taustalla oli yli kymmenen vuoden työ, jota on edistänyt kuuden valtion (Alankomaat, Belgia, Slovenia, Senegal, Argentiina ja Mongolia) muodostama ydinryhmä. Tavoitteena on ollut laatia uusi, kaikille valtioille avoin kansainvälinen sopimus, jolla luodaan edellytyksiä toimivammalle valtioiden väliselle rikosoikeusyhteistyölle joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja muiden kansainvälisten rikosten osalta. Tarkoituksena on saada sopimuksen osapuoleksi myös sellaisia valtioita, jotka eivät nykyisin osallistu kansainväliseen rikosoikeusyhteistyöhön vakavimpien kansainvälisten rikosten osalta.
Ydinryhmä valmisteli ensimmäisen sopimusluonnoksen keväällä 2018, minkä jälkeen sopimusluonnoksesta keskusteltiin useissa konsultaatiokokouksissa. Konsultaatioiden perusteella ydinryhmä laati marraskuussa 2022 sopimusluonnoksen, jonka pohjalta diplomaattikonferenssin sopimusneuvottelut käytiin. Sopimusluonnos pohjautui muun muassa YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen, YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen, YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, keskinäistä oikeusapua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen toisen lisäpöytäkirjan sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön määräyksiin.
Sopimusaloitteella oli diplomaattikonferenssin alkaessa 80 tukijavaltiota, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat ja EU:n jäsenvaltiot. Konferenssiin osallistui edustajia 53 tukijavaltiosta. Kaikki EU:n jäsenvaltiot Maltaa lukuun ottamatta osallistuivat sopimusneuvotteluihin. Lisäksi konferenssiin osallistui edustajia 15 tarkkailijavaltiosta. Sopimus on neuvoteltu YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen rakenteiden ulkopuolella.
Sopimus on määrä avata allekirjoitettavaksi Haagissa 14.–15.2.2024. Sopimuksen allekirjoittaminen ei vielä tarkoita sopimukseen sitoutumista, vaan sopimuksen hyväksyminen tapahtuisi erillisellä kansallisella menettelyllä.
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat joukkotuhonta, ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset sekä sotarikokset. Lisäksi osapuolilla on mahdollisuus soveltaa sopimusta sen liitteissä määriteltyihin rikoksiin, joihin kuuluvat muun muassa hyökkäysrikos, kidutus ja tahdonvastainen katoaminen. Sopimus sisältää rikosmääritelmien ja kriminalisointivelvoitteen lisäksi määräyksiä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä kuten rikosasiassa tarvittavien todisteiden hankkimiseen liittyvästä kansainvälisestä rikosoikeusavusta sekä epäillyn tai rikoksesta tuomitun luovuttamisesta.
Sopimushankkeen taustalla oli yli kymmenen vuoden työ, jota on edistänyt kuuden valtion (Alankomaat, Belgia, Slovenia, Senegal, Argentiina ja Mongolia) muodostama ydinryhmä. Tavoitteena on ollut laatia uusi, kaikille valtioille avoin kansainvälinen sopimus, jolla luodaan edellytyksiä toimivammalle valtioiden väliselle rikosoikeusyhteistyölle joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja muiden kansainvälisten rikosten osalta. Tarkoituksena on saada sopimuksen osapuoleksi myös sellaisia valtioita, jotka eivät nykyisin osallistu kansainväliseen rikosoikeusyhteistyöhön vakavimpien kansainvälisten rikosten osalta.
Ydinryhmä valmisteli ensimmäisen sopimusluonnoksen keväällä 2018, minkä jälkeen sopimusluonnoksesta keskusteltiin useissa konsultaatiokokouksissa. Konsultaatioiden perusteella ydinryhmä laati marraskuussa 2022 sopimusluonnoksen, jonka pohjalta diplomaattikonferenssin sopimusneuvottelut käytiin. Sopimusluonnos pohjautui muun muassa YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen, YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen, YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, keskinäistä oikeusapua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen toisen lisäpöytäkirjan sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön määräyksiin.
Sopimusaloitteella oli diplomaattikonferenssin alkaessa 80 tukijavaltiota, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat ja EU:n jäsenvaltiot. Konferenssiin osallistui edustajia 53 tukijavaltiosta. Kaikki EU:n jäsenvaltiot Maltaa lukuun ottamatta osallistuivat sopimusneuvotteluihin. Lisäksi konferenssiin osallistui edustajia 15 tarkkailijavaltiosta. Sopimus on neuvoteltu YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen rakenteiden ulkopuolella.
Sopimus on määrä avata allekirjoitettavaksi Haagissa 14.–15.2.2024. Sopimuksen allekirjoittaminen ei vielä tarkoita sopimukseen sitoutumista, vaan sopimuksen hyväksyminen tapahtuisi erillisellä kansallisella menettelyllä.
Tavoitteet
Oikeusministeriö pyytää lausuntoa siitä, pidetäänkö sopimuksen allekirjoittamista tarkoituksenmukaisena. Halutessaan lausunnonantajat voivat antaa arvioita myös sopimuksen hyväksymisen tarkoituksenmukaisuudesta sekä siitä, mitä toimenpiteitä sopimus edellyttäisi lausunnonantajien hallinnonalalla ja mitkä niiden toimivaltaan kuuluvista sopimuksen määräyksistä edellyttäisivät eduskunnan myötävaikutusta.
Sopimustekstin suomenkielinen käännös on luonnos, ja halutessaan lausunnonantajat voivat lausunnoissaan esittää myös kielellisiä huomioita käännöksestä.
Sopimustekstin suomenkielinen käännös on luonnos, ja halutessaan lausunnonantajat voivat lausunnoissaan esittää myös kielellisiä huomioita käännöksestä.
Liitteet:
Aikataulu
Lausunto pyydetään toimittamaan oikeusministeriölle viimeistään 16.1.2024.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi oikeusministeriö pyytää, että lausunto jaotellaan mahdollisuuksien mukaan sopimuksen rakennetta vastaavaksi viitaten sopimuksen osaan (Osat I-VIII + liitteet) ja artiklaan.
Myös muut kuin lausuntopyynnön vastaanottajat voivat antaa lausuntonsa asiasta.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi palveluun. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi-sivustolta
(Ohjeet > Käyttöohjeet). Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausunto.om@om.fi.
Huomaattehan että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi oikeusministeriö pyytää, että lausunto jaotellaan mahdollisuuksien mukaan sopimuksen rakennetta vastaavaksi viitaten sopimuksen osaan (Osat I-VIII + liitteet) ja artiklaan.
Myös muut kuin lausuntopyynnön vastaanottajat voivat antaa lausuntonsa asiasta.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi palveluun. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi-sivustolta
(Ohjeet > Käyttöohjeet). Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausunto.om@om.fi.
Huomaattehan että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja asiassa antaa:
lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen
suunnittelija Konsta Vepsäläinen
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen
suunnittelija Konsta Vepsäläinen
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
Jakelu:
| Puolustusministeriö | ||
| Sisäministeriö | ||
| Ulkoministeriö | ||
| Valtakunnansyyttäjän toimisto |
Asiasanat
rikosoikeus
rikosprosessi, esitutkinta, oikeudenkäynti
kansainväliset sopimukset