Kuuleminen vahvistuspäätösluonnoksesta sähkön jakeluverkkoyhtiöiden valvontamenetelmiksi valvontajaksoilla 2024 - 2027 ja 2028 - 2031
Lausuntopyynnön diaarinumero: 3171/040300/2023
Vastausaika on päättynyt: 10.11.2023
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Energiavirasto on valmistellut verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmien päivittämistä vuosille 1.1.2024‒31.12.2027 ja 1.1.2028‒31.12.2031. Energiavirasto julkaisee julkisesti kuultavaksi vahvistuspäätösluonnokset hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiksi liitteineen. Energiavirasto julkaisee myös erikseen menetelmämuutosten vaikutustenarvioinnin.
Tausta
Energiavirasto perusti vuonna 2022 sidosryhmäneuvottelukunnan valvontamenetelmien vaikuttavuuden ja eri sidosryhmien osallistamisen syventämiseksi . Sidosryhmäneuvottelukuntaan kuului laajasti asiakkaiden ja verkkoyhtiöiden edustajia. Neuvottelukunta kokoontui kahdeksan kertaa, ja keskustelun tavoitteena oli lisäksi parantaa eri sidosryhmien menetelmäosaamista. Energiavirasto toimi keskustelun alustajana menetelmien muutostarpeiden läpikäynnissä ja johti myös keskustelua viraston sisäisten ja ulkopuolisten kilpailutettujen selvitysten johtopäätöksistä sekä kehittämisideoista. Sidosryhmäneuvottelukunnan toimintaan liittyvään materiaaliin voi tutustua Energiaviraston verkkosivuilla (https://energiavirasto.fi/hinnoittelun-valvonta)
Sidosryhmäneuvottelukunnassa verkon käyttäjien näkökulmasta keskusteluun nousivat erityisesti parempi kustannusvastaavuus ja regulaatioriskin hallintaan pyrkiminen sekä verkon arvon määrittämistavan läpinäkyvyyden parantaminen.
Energiavirasto on lisäksi keväällä 2023 kuullut julkisesti suuntaviivoista valvontamenetelmiksi menetelmäjaksolle 2024–2031. Suuntaviivoihin saadut lausunnot on huomioitu menetelmien valmistelutyössä ja vahvistuspäätöksen perusteluissa.
Osana kuulemisen vaikuttavuuden lisäämistä Energiavirasto laati myös erilliset perustelumuistiot verkkotoiminnoittain muutosten perusteista ja tulee julkaisemaan erikseen dokumentit muutosten vaikutuksista.
Sidosryhmäneuvottelukunnassa verkon käyttäjien näkökulmasta keskusteluun nousivat erityisesti parempi kustannusvastaavuus ja regulaatioriskin hallintaan pyrkiminen sekä verkon arvon määrittämistavan läpinäkyvyyden parantaminen.
Energiavirasto on lisäksi keväällä 2023 kuullut julkisesti suuntaviivoista valvontamenetelmiksi menetelmäjaksolle 2024–2031. Suuntaviivoihin saadut lausunnot on huomioitu menetelmien valmistelutyössä ja vahvistuspäätöksen perusteluissa.
Osana kuulemisen vaikuttavuuden lisäämistä Energiavirasto laati myös erilliset perustelumuistiot verkkotoiminnoittain muutosten perusteista ja tulee julkaisemaan erikseen dokumentit muutosten vaikutuksista.
Tavoitteet
Energiavirasto ohjaa verkkoyhtiöitä kehittämään verkkotoimintaa kohti energiamurroksen mahdollistavaa toimintaa kohtuullisen hinnoittelun kautta. Verkkotoiminnan tulee toimia yhteiskunnan kannalta tehokkaasti ja mahdollistaa toimivat ja terveet markkinat sekä asiakkaiden osallistumisen markkinoille. Vuonna 2024 alkavalla valvontamenetelmäjaksolla keskeisiä tavoitteita ovat verkkotoiminnan kehittäminen ja kokonaistehokkuus.
Keskeiset muutokset menetelmiin keväällä 2023 kuultuihin 1. suuntaviivoihin verrattuna
Tuottoaste
Riskitön korko ja maariskipreemio: Vuoden 2024 riskittömäksi koroksi ja maariskipreemioksi vahvistettiin 2,48 % ja 0,59 %.
Markkinariskipreemio: Vuosien 2024-2027 markkinariskipreemioksi vahvistettiin 4,4 %.
Vertailuryhmästä johdettujen parametrien relevanttiuskriteeri: Riippuen relevantin liiketoiminnan osuudesta vertailuyhtiöiden koko konsernin liiketoiminnasta, beeta-kertoimen, pääomarakenteen ja velkapreemion määrittelyssä sovelletaan joko vaihteluvälin mediaania tai alakvartiilia. Sähkön jakelun ja suurjännitteisen jakelun sekä maakaasun jakelun parametrit määritetään alakvartiilin perusteella vuosille 2024-2025.
Maakaasun lisäriskipreemio (koskee maakaasun siirto- ja jakeluverkkotoimintaa): Sisällytetty uudelleen 1. suuntaviivojen jälkeen, preemion tasoa muutettu viraston kokonaisharkinnan perusteella.
Tuottopohja
Vanhan ja uuden verkko-omaisuuden jäädyttäminen investointihetken yksikköhintaan: Verkko-omaisuus oikaistaan investointivuosikohtaisilla jäädytetyillä yksikköhinnoilla, eli koko verkko-omaisuutta ei uudelleenarvoteta tuoreimmilla yksikköhinnoilla, vaan sovellettava yksikköhinta riippuu komponentin investointivuodesta. Vanha massa lasketaan soveltaen vanhoja valvontatietoja yksikköhintoineen vuoden 2011 loppuun (maakaasussa vuoden 2016 loppuun) saakkaa, jonka jälkeen vanhempien investointien arvottamiseen yksikköhintoja korjataan elinkustannusindeksillä taaksepäin kuvaamaan tarkemmin investointihetken kustannustasoa. Vastaavasti vuodesta 2024 eteenpäin yksikköhintoja korjataan kuluttajahintaindeksillä vuoteen 2031 saakka, lukuun ottamatta vuotta 2028, jolle yksikköhinnat päivitetään yksikköhintakyselyllä, jota käytetään pohjana indeksikorjaukselle vuosien 2029-2031 investointien arvottamiseen.
Korvausinvestointien purkukustannukset: Aktivoituja verkon hyödykkeiden korvausinvestointien purkukustannuksia ei huomioida oikaistulla taseella tasearvossaan. Aktivoinnit huomioidaan operatiivisissa kustannuksissa
Jaksotetut pullonkaulatulot (sähkön kantaverkko): Jaksotettuja pullonkaulatuloja verrataan pullonkaulatulojen osuuteen rahoissa ja pankkisaamisissa sekä pullonkaulatuloilla rahoitettuihin keskeneräisiin investointeihin. Ylittävä osuus jaksotetuista pullonkaulatuloista jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan, joka jätetään korottomaan vieraaseen pääomaan
Investointikannustin
Indeksikorjauksen poisto: Tasapoistoon ei enää tehdä erillistä inflaatiokorjausta vuosittain, koska inflaatio tulee otettua oikein huomioon suoraan määritetyssä jälleenhankinta-arvossa, josta tasapoisto lasketaan. Kun käytetään nimellistä tuottoastetta, niin jälleenhankinta-arvo perustuu investointien investointihetken mukaisten yksikköhintojen arvottamiseen.
Tehostamiskannustin
Tehokkuusrintaman päivityssykli: Tehokkuusrintama estimoidaan 6. ja 7. valvontajaksolla kahden vuoden välein (sähkön jakeluverkko)
Yleinen tehostamistavoite: Yleinen tehostamistavoite 6. valvontajaksolla 0 % ja 7. valvontajaksolla 1 % (sähkön jakeluverkko, SJ-jakeluverkko ja kantaverkko)
Eurooppalaisen tehokkuusselvityksen huomiointi: +/- 2 % kohtuullisesta tuotosta (sähkön kantaverkko ja maakaasun siirtoverkko)
Kannustinvaikutus: Kannustinvaikutuksen rajaaminen +/- 10 % (sähkön kantaverkko, maakaasun siirtoverkko ja maakaasun jakeluverkko)
Laatukannustin
SJ-verkon suunnitellut keskeytykset: SJ-verkon suunnitellut keskeytykset poistetaan laatukannustimen laskennasta
Joustokannustin
7. valvontajakson joustokannustin lisätty: (Sähkö) 7. valvontajaksolle markkinaehtoisten joustojen hyödyntämiseen tarkoitettu kannustinvaikutukseltaan 2 % suuruinen joustokannustin osana tehostamiskannustinta
Energiavirasto varaa toiminnanharjoittajille, heidän asiakkailleen ja muille sidosryhmille mahdollisuuden lausua vahvistuspäätöksestä ja sen liitteenä olevasta menetelmästä perusteluineen.
Keskeiset muutokset menetelmiin keväällä 2023 kuultuihin 1. suuntaviivoihin verrattuna
Tuottoaste
Riskitön korko ja maariskipreemio: Vuoden 2024 riskittömäksi koroksi ja maariskipreemioksi vahvistettiin 2,48 % ja 0,59 %.
Markkinariskipreemio: Vuosien 2024-2027 markkinariskipreemioksi vahvistettiin 4,4 %.
Vertailuryhmästä johdettujen parametrien relevanttiuskriteeri: Riippuen relevantin liiketoiminnan osuudesta vertailuyhtiöiden koko konsernin liiketoiminnasta, beeta-kertoimen, pääomarakenteen ja velkapreemion määrittelyssä sovelletaan joko vaihteluvälin mediaania tai alakvartiilia. Sähkön jakelun ja suurjännitteisen jakelun sekä maakaasun jakelun parametrit määritetään alakvartiilin perusteella vuosille 2024-2025.
Maakaasun lisäriskipreemio (koskee maakaasun siirto- ja jakeluverkkotoimintaa): Sisällytetty uudelleen 1. suuntaviivojen jälkeen, preemion tasoa muutettu viraston kokonaisharkinnan perusteella.
Tuottopohja
Vanhan ja uuden verkko-omaisuuden jäädyttäminen investointihetken yksikköhintaan: Verkko-omaisuus oikaistaan investointivuosikohtaisilla jäädytetyillä yksikköhinnoilla, eli koko verkko-omaisuutta ei uudelleenarvoteta tuoreimmilla yksikköhinnoilla, vaan sovellettava yksikköhinta riippuu komponentin investointivuodesta. Vanha massa lasketaan soveltaen vanhoja valvontatietoja yksikköhintoineen vuoden 2011 loppuun (maakaasussa vuoden 2016 loppuun) saakkaa, jonka jälkeen vanhempien investointien arvottamiseen yksikköhintoja korjataan elinkustannusindeksillä taaksepäin kuvaamaan tarkemmin investointihetken kustannustasoa. Vastaavasti vuodesta 2024 eteenpäin yksikköhintoja korjataan kuluttajahintaindeksillä vuoteen 2031 saakka, lukuun ottamatta vuotta 2028, jolle yksikköhinnat päivitetään yksikköhintakyselyllä, jota käytetään pohjana indeksikorjaukselle vuosien 2029-2031 investointien arvottamiseen.
Korvausinvestointien purkukustannukset: Aktivoituja verkon hyödykkeiden korvausinvestointien purkukustannuksia ei huomioida oikaistulla taseella tasearvossaan. Aktivoinnit huomioidaan operatiivisissa kustannuksissa
Jaksotetut pullonkaulatulot (sähkön kantaverkko): Jaksotettuja pullonkaulatuloja verrataan pullonkaulatulojen osuuteen rahoissa ja pankkisaamisissa sekä pullonkaulatuloilla rahoitettuihin keskeneräisiin investointeihin. Ylittävä osuus jaksotetuista pullonkaulatuloista jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan, joka jätetään korottomaan vieraaseen pääomaan
Investointikannustin
Indeksikorjauksen poisto: Tasapoistoon ei enää tehdä erillistä inflaatiokorjausta vuosittain, koska inflaatio tulee otettua oikein huomioon suoraan määritetyssä jälleenhankinta-arvossa, josta tasapoisto lasketaan. Kun käytetään nimellistä tuottoastetta, niin jälleenhankinta-arvo perustuu investointien investointihetken mukaisten yksikköhintojen arvottamiseen.
Tehostamiskannustin
Tehokkuusrintaman päivityssykli: Tehokkuusrintama estimoidaan 6. ja 7. valvontajaksolla kahden vuoden välein (sähkön jakeluverkko)
Yleinen tehostamistavoite: Yleinen tehostamistavoite 6. valvontajaksolla 0 % ja 7. valvontajaksolla 1 % (sähkön jakeluverkko, SJ-jakeluverkko ja kantaverkko)
Eurooppalaisen tehokkuusselvityksen huomiointi: +/- 2 % kohtuullisesta tuotosta (sähkön kantaverkko ja maakaasun siirtoverkko)
Kannustinvaikutus: Kannustinvaikutuksen rajaaminen +/- 10 % (sähkön kantaverkko, maakaasun siirtoverkko ja maakaasun jakeluverkko)
Laatukannustin
SJ-verkon suunnitellut keskeytykset: SJ-verkon suunnitellut keskeytykset poistetaan laatukannustimen laskennasta
Joustokannustin
7. valvontajakson joustokannustin lisätty: (Sähkö) 7. valvontajaksolle markkinaehtoisten joustojen hyödyntämiseen tarkoitettu kannustinvaikutukseltaan 2 % suuruinen joustokannustin osana tehostamiskannustinta
Energiavirasto varaa toiminnanharjoittajille, heidän asiakkailleen ja muille sidosryhmille mahdollisuuden lausua vahvistuspäätöksestä ja sen liitteenä olevasta menetelmästä perusteluineen.
Liitteet:
Aikataulu
Lausunnot on toimitettava viimeistään 10.11.2023 lausuntopalveluun.
Vastausohjeet vastaanottajille
Huomaattehan, että lausuntopalveluun toimitetut lausunnot ovat julkisia. Mikäli lausunnossa tai sen liitteissä on mielestänne salassa pidettäviä tietoja, pyydämme merkitsemään ne selvästi sekä toimittamaan ne erikseen Energiavirastolle osoitteeseen kirjaamo@energiavirasto.fi. Pyydämme toimittamaan tällaisista asiakirjoista myös sellaiset versiot, joista salassa pidettävät tiedot on poistettu.
Lausunnot pyydämme toimittamaan alaotsikoiden alle aiheittain jaoteltuna.
Lausunnot pyydämme toimittamaan alaotsikoiden alle aiheittain jaoteltuna.
Valmistelijat
Lisätietoja: Johtaja Veli-Pekka Saajo (veli-pekka.saajo@energiavirasto.fi p. 0295 050 023) ja johtava asiantuntija Tiina Karppinen (tiina.karppinen@energiavirasto.fi p. 0295 050 035)
Jakelu:
| Aki Tourunen | ||
| Aleksi Pakkanen | ||
| Anna Pasma | ||
| Antero Reilander | ||
| Antti Rautiainen | ||
| Anu Rantala | ||
| Arto Junttila | ||
| Arto Nieminen | ||
| Arto Pekonen | ||
| Esa Ala-Honkola | ||
| Esa Koivula | ||
| Esa Ukkonen | ||
| Frank Hoverfelt | ||
| Fredrik Nase | ||
| Harri Korhonen | ||
| Heikki Lappalainen | ||
| Ina Lehto | ||
| Ingvar Kulla | ||
| Janne Pirttimaki | ||
| Jari Lepisto | ||
| Jarno Ala-Kokko | ||
| Jarno Liimatainen | ||
| Joni Hemmila | ||
| Joni Jaaskelainen | ||
| Jorma Heikkila | ||
| Jorma Myllymaki | ||
| Jouni Pylvanainen | ||
| Juha Koskinen | ||
| Juha Rintamaki | ||
| Juha Sipola | ||
| Jukka Kuula | ||
| Jukka Rajala | ||
| Jukka Ylitalo | ||
| Jussi Lehto | ||
| Jussi Poussa | ||
| Jussi Selenius | ||
| Jyrki Tammivuori | ||
| Kai-Kristian Koskinen | ||
| Kaisa Matschoss | ||
| Kalevi Mattila | ||
| Kari Kuusela | ||
| Kari Kuusela | ||
| Kari Rimpela | ||
| Kari Vaananen | ||
| Kimmo Kivikko | ||
| Kimmo Nurminen | ||
| Kristel Pynnonen | ||
| Kristian Finell | ||
| Kurt Stenvall | ||
| Lasse Lahti | ||
| Lauri Laine | ||
| Lauri Siltanen | ||
| Maarit Herranen | ||
| Magnus Nylander | ||
| Marju Silander | ||
| Marko Haapala | ||
| Marko Niemonen | ||
| Marko Silokoski | ||
| Markus Lehtonen | ||
| Markus Nurmi | ||
| Markus Nurmi | ||
| Matti Takamaki | ||
| Merja Nelimarkka | ||
| Mika Matikainen | ||
| Mika Paloranta | ||
| Mikko Kangasniemi | ||
| Noora Neilimo-Kontio | ||
| Olli Mattila | ||
| Osmo Siirto | ||
| Ossi Perala | ||
| Pasi Haarala | ||
| Pasi Kuokkanen | ||
| Pertti Menonen | ||
| Petri Dahlstrom | ||
| Petri Malinen | ||
| Petri Pylsy | ||
| Petri Sihvo | ||
| Petri Tuomainen | ||
| Pia Palokangas | ||
| Rami Tahtinen | ||
| Risto Kosunen | ||
| Risto Lappi | ||
| Risto Lehtonen | ||
| Sallila Sahkonsiirto | ||
| Sami Kervinen | ||
| Sanni Harala | ||
| Tapani Liuhala | ||
| Tapio Jalonen | ||
| Tarja Heinonen | ||
| Tero Karhumaki | ||
| Tero Mantyla | ||
| Timo Jutila | ||
| Timo Korpelainen | ||
| Timo Patana | ||
| Timo Virikko | ||
| Toivo Hurme | ||
| Tomi Toivonen | ||
| Tommi Korpi | ||
| Tommi Lahdeaho | ||
| Tony Eklund | ||
| Tuomas Liikala | ||
| Tuomo Hakkarainen | ||
| Vesa Hatila |