Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi - Vastaa ja vaikuta! Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö vieraslajien torjuntaa koskevasta hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/3581/2024
Vastausaika on päättynyt: 14.3.2024
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä suunnitelmaehdotuksesta haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Ehdotus sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään hallitsemaan EU:n vieraslajiluetteloon 2022 täydennetyistä haitallisista vieraslajeista aiheutuvia riskejä.
Esitetyt torjuntatoimet perustuvat maa- ja metsätalousministeriön teettämään selvitykseen siitä, miten laajasti Suomessa esiintyy näitä EU:n vieraslajiluetteloon täydennettyjä luettelon lajeja, mitä väyliä pitkin ne pääsevät tahattomasti leviämään ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Selvityksen on laatinut Luonnonvarakeskus (Luke).
Esitetyt torjuntatoimet perustuvat maa- ja metsätalousministeriön teettämään selvitykseen siitä, miten laajasti Suomessa esiintyy näitä EU:n vieraslajiluetteloon täydennettyjä luettelon lajeja, mitä väyliä pitkin ne pääsevät tahattomasti leviämään ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Selvityksen on laatinut Luonnonvarakeskus (Luke).
Tausta
Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. Vieraslajeja pidetään haitallisina erityisesti silloin, kun ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Ne voivat myös haitata ekosysteemien toimintaa ja aiheuttaa monenlaista muuta haittaa yhteiskunnassa.
EU:n vieraslajiluettelossa on tällä hetkellä 88 lajia. Näitä lajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.
Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään alueellaan jo esiintyviä haitallisia vieraslajeja tai estämään niiden leviäminen. Tätä varten maa- ja metsätalousministeriö on aiemmin 2018, 2019 ja 2021 hyväksynyt hallintasuunnitelmat EU:ssa haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi ja vuonna 2020 kansallisesti haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi.
Suunnitelmia varten on selvitetty, miten laajasti Suomessa esiintyy EU:n tai kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvia lajeja ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Lisäksi on selvitetty, miten haitalliset vieraslajit pääsevät leviämään Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana. Hallintasuunnitelmien avulla siis ohjataan haitallisten vieraslajien torjunta ensisijaisille torjunta-alueille, joissa lajeja torjutaan kustannustehokkailla torjuntakeinoilla. Kaikki suunnitelmat sisältävät lajikohtaisia torjuntatoimia sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja. Hallintasuunnitelmat on valmisteltu kaikille EU:n ja kansallisen vieraslajiluettelon lajeille. Asianmukaisista taustaselvityksistä on vastannut Luonnonvarakeskus (Luke), ja vieraslajilain mukaisesti suunnitelmat hyväksyy maa- ja metsätalousministeriö.
Nyt lausuttavana oleva ehdotus koskee EU:n vieraslajiluettelon lajeja (22 kpl), jotka hyväksyttiin EU:n vieraslajiluetteloon vuonna 2022.
EU:n vieraslajiluettelossa on tällä hetkellä 88 lajia. Näitä lajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.
Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään alueellaan jo esiintyviä haitallisia vieraslajeja tai estämään niiden leviäminen. Tätä varten maa- ja metsätalousministeriö on aiemmin 2018, 2019 ja 2021 hyväksynyt hallintasuunnitelmat EU:ssa haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi ja vuonna 2020 kansallisesti haitalliseksi säädettyjen vieraslajien torjumiseksi.
Suunnitelmia varten on selvitetty, miten laajasti Suomessa esiintyy EU:n tai kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvia lajeja ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Lisäksi on selvitetty, miten haitalliset vieraslajit pääsevät leviämään Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana. Hallintasuunnitelmien avulla siis ohjataan haitallisten vieraslajien torjunta ensisijaisille torjunta-alueille, joissa lajeja torjutaan kustannustehokkailla torjuntakeinoilla. Kaikki suunnitelmat sisältävät lajikohtaisia torjuntatoimia sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja. Hallintasuunnitelmat on valmisteltu kaikille EU:n ja kansallisen vieraslajiluettelon lajeille. Asianmukaisista taustaselvityksistä on vastannut Luonnonvarakeskus (Luke), ja vieraslajilain mukaisesti suunnitelmat hyväksyy maa- ja metsätalousministeriö.
Nyt lausuttavana oleva ehdotus koskee EU:n vieraslajiluettelon lajeja (22 kpl), jotka hyväksyttiin EU:n vieraslajiluetteloon vuonna 2022.
Tavoitteet
Vieraslajien hallintatoimenpiteillä pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimintaa ja siihen perustuvia palveluita ja hyötyjä.
Suunnitelman tarkoituksena on ohjata vieraslajien torjunta sinne, missä siitä saadaan paras hyöty. Suomen luonnossa jo esiintyvien lajien torjunta tulee kohdentaa haitallisimpiin esiintymiin.
Esimerkkejä suunnitelmaan ehdotetuista toimenpiteistä:
Esimerkkejä suunnitelmasta:
Suunnitelman tarkoituksena on ohjata vieraslajien torjunta sinne, missä siitä saadaan paras hyöty. Suomen luonnossa jo esiintyvien lajien torjunta tulee kohdentaa haitallisimpiin esiintymiin.
Esimerkkejä suunnitelmaan ehdotetuista toimenpiteistä:
Esimerkkejä suunnitelmasta:
- Japaninkelasköynnöstä on Suomessa käytetty puutarhakasvina ja sen on mahdollista vakiintua Suomen luontoon. Japaninkelasköynnöksen hallintatoimeksi suositellaan esiintymien poistamista pihoista ja puutarhoista ympäristöön leviämisen rajoittamiseksi jo siirtymäajan aikana. Siirtymäajan jälkeen japaninkelasköynnöstä ei saa enää kasvattaa.
- Pistiaa käytetään akvaario- ja puutarhakasvina ja sitä on havaittu yhdessä lammessa Suomessa kesällä 2023. Pistiakasvustot on hävitettävä luonnosta sekä kasvatuskiellon mukaisesti myös akvaarioista, pihalammikoista ja maljakkoistutuksista viimeistään 2.8.2024 mennessä.
- Lemmikki- ja akvaariolajeja ei saa missään tapauksessa vapauttaa ympäristöön. Luontoon karanneet yksilöt on välittömästi poistettava. Jos omistajalla on ollut kuningaskäärme tai afrikankynsisammakko lemmikkinä jo ennen lajin sisällyttämistä EU:n vieraslajiluetteloon, sen voi pitää eläimen luonnolliseen kuolemaan saakka.
Lisäksi on tärkeä valistaa etenkin puutarha-, lemmikki- ja akvaarioharrastajia EU-luetteloon kuuluvien lajien haitallisuudesta sekä tiedottaa niitä koskevista kielloista, erityisesti ympäristöön päästämis- ja maahantuontikiellosta, asianmukaisesta hävittämisestä sekä havaintojen ilmoittamisesta.
Liitteet:
Ehdotus haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevaksi hallintasuunnitelmaksi V.pdf - Ehdotus haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevaksi hallintasuunnitelmaksi
Förslag till hanteringsplan för bekämpning av invasiva främmande arter V _SE.pdf - Förslag till hanteringsplan för bekämpning av invasiva främmande arter V
Aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää toimittamaan lausunnot ja näkemykset viimeistään 14.3.2024.
Vastausohjeet vastaanottajille
Kuulemisessa pyydetään mielipiteitä ehdotetuista toimenpiteistä haitallisten vieraslajien torjumiseksi sekä ehdotuksista toimenpiteitä toteuttaviksi tahoiksi. Kantaa pyydetään ottamaan myös siihen, tulisiko ehdotuksiin lisätä muita toimenpiteitä, jotka voisivat olla esimerkiksi alueellisesti tai paikallisesti hyödyllisiä tai tehokkaita. Lisäksi näkemyksiä pyydetään siitä, miten haitallisten vieraslajien torjuntaa voitaisiin muutoin kehittää kustannustehokkaasti ja mitkä muut tahot ja toimijat ehdotuksissa mainittujen lisäksi voisivat ottaa huolehtiakseen haitallisten vieraslajien torjunnasta.
Valmistelijat
Ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti; etunimi.sukunimi@gov.fi, p. 0295 162 259
Jakelu:
| 0 | ||
| Animalia ry | ||
| Anssi Viranko | ||
| BirdLife Suomi ry | ||
| Dendrologian seura ry | ||
| ELY-keskukset | ||
| Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
| Etelä-Savon ELY-keskus | ||
| Etelä-Suomen aluehallintovirasto | ||
| Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry | ||
| Helsingin yliopisto | ||
| Hämeen ELY-keskus | ||
| Itä-Suomen yliopisto | ||
| Kaakkois-Suomi ELY-keskus | ||
| Kainuun ELY-keskus | ||
| Kalatalouden keskusliitto | ||
| Keski-Suomen ELY-keskus | ||
| Kuntaliitto | ||
| Lapin ELY-keskus | ||
| Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
| Luonnontieteellinen Keskusmuseo Luomus | ||
| Luonnonvarakeskus | ||
| Luonto-Liitto ry | ||
| Luontoturva Ky | ||
| Maa- ja kotitalousnaiset | ||
| Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | ||
| Metsähallitus | ||
| Metsäkeskus | ||
| Metsäteollisuus ry | ||
| Pirkanmaan ELY-keskus | ||
| Pohjanmaan ELY-keskus | ||
| Pohjois-Karjalan ELY-keskus | ||
| Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
| Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
| ProAgria | ||
| Puutarhaliitto ry | ||
| Ruokavirasto | ||
| Satakunnan ELY-keskus | ||
| SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry | ||
| Suomen Akatemia | ||
| Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry | ||
| Suomen Lemmikkiliitto ry | ||
| Suomen luonnonsuojeluliitto ry | ||
| Suomen metsästäjäliitto ry | ||
| Suomen riistakeskus | ||
| Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö ry | ||
| Suomen ympäristökeskus | ||
| Svenska lantbruksproducenternas centralförbund rf | ||
| Taimistoviljelijät ry | ||
| Tulli | ||
| Turun yliopisto | ||
| Varsinais-Suomen ELY-keskus | ||
| Viherympäristöliitto ry | ||
| WWF | ||
| Väylävirasto | ||
| Ympäristöministeriö |
Asiasanat
haitalliset vieraslajit
invasiva främmande arter