Valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Diarienummer för begäran om utlåtande: VN/18671/2020
Svarstiden gick ut: 30.9.2020
Uppgifter om begäran om utlåtande
Språket i begäran om utlåtande:
Johdanto
Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (433/2004) muuttamisesta.
Tausta
Valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta (433/2004) annettiin 27.5.2004 ja se tuli voimaan 15.6.2004. Se sisältää säännökset kieliasiain neuvottelukunnasta sekä kielilainsäädännön soveltamista koskevasta kertomuksesta.
Edellisen kieliasiain neuvottelukunnan toimikausi oli 1.4.2016–31.3.2020. Neuvottelukunnan toimintaa kehitettiin toimikauden aikana. Neuvottelukunnan jäsenmäärää vähennettiin aiemmasta asetuksen sallimissa rajoissa ja neuvottelukunnan toimintaa kevennettiin. Neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että neuvottelukunta toteuttaa syksyllä 2019 itsearvioinnin uuden neuvottelukunnan asettamista varten. Arviointi toteutettiin kyselyllä, joka lähetettiin neuvottelukunnan jäsenille, varajäsenille ja pysyville asiantuntijoille. Kysely lähetettiin 17 henkilölle, joista 10 vastasi. Kysymyksissä käsiteltiin neuvottelukunnan kokoonpanoa ja kokoa, neuvottelukunnassa edustettuina olevia kieliryhmiä, neuvottelukunnan tehtäviä, toiminnan painopisteitä (kansalliskielet ja muut kielet), työskentelymenetelmiä ja toimintatapoja sekä vaikuttavuutta.
Asetus on neuvottelukunnan työssä ja saadun palautteen perusteella osoittautunut tietyiltä osin vaikeaselkoiseksi ja sitä on syytä selkeyttää. Asetuksen ymmärrettävyyttä on muun muassa vaikeuttanut se, että neuvottelukunnan toiminnan järjestämisestä on säädetty asetuksen eri pykälissä sekä erikseen vahvistettavassa työjärjestyksessä. Samalla asetukseen voidaan tehdä tarpeelliseksi katsottuja sisällöllisiä muutoksia.
Edellisen kieliasiain neuvottelukunnan toimikausi oli 1.4.2016–31.3.2020. Neuvottelukunnan toimintaa kehitettiin toimikauden aikana. Neuvottelukunnan jäsenmäärää vähennettiin aiemmasta asetuksen sallimissa rajoissa ja neuvottelukunnan toimintaa kevennettiin. Neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että neuvottelukunta toteuttaa syksyllä 2019 itsearvioinnin uuden neuvottelukunnan asettamista varten. Arviointi toteutettiin kyselyllä, joka lähetettiin neuvottelukunnan jäsenille, varajäsenille ja pysyville asiantuntijoille. Kysely lähetettiin 17 henkilölle, joista 10 vastasi. Kysymyksissä käsiteltiin neuvottelukunnan kokoonpanoa ja kokoa, neuvottelukunnassa edustettuina olevia kieliryhmiä, neuvottelukunnan tehtäviä, toiminnan painopisteitä (kansalliskielet ja muut kielet), työskentelymenetelmiä ja toimintatapoja sekä vaikuttavuutta.
Asetus on neuvottelukunnan työssä ja saadun palautteen perusteella osoittautunut tietyiltä osin vaikeaselkoiseksi ja sitä on syytä selkeyttää. Asetuksen ymmärrettävyyttä on muun muassa vaikeuttanut se, että neuvottelukunnan toiminnan järjestämisestä on säädetty asetuksen eri pykälissä sekä erikseen vahvistettavassa työjärjestyksessä. Samalla asetukseen voidaan tehdä tarpeelliseksi katsottuja sisällöllisiä muutoksia.
Tavoitteet
Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää neuvottelukunnan toimintaa koskevaa asetusta kokoamalla neuvottelukuntaa koskevat säännökset neljään pykälään ja kumoamalla erillinen työjärjestys. Tavoitteena on myös selkeyttää neuvottelukunnan tehtäviä, jotta niistä ilmenisi selkeämmin neuvottelukunnan ydintehtävät. Samalla tehtäviin on tarkoitus lisätä vuoropuhelun edistäminen hallituksen ja kieliryhmien välillä.
Tavoitteena on, että neuvottelukunnassa olisi jatkossakin edustus neuvottelukunnan tehtävien näkökulmasta olennaisilta yhteiskunnan aloilta. Lisäksi neuvottelukunnassa olisi edustus niistä järjestöistä, jotka lakisääteisesti edistävät maan ruotsinkielisen vähemmistön ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksia. Asiantuntijoiden kuulemisesta säädettäisiin asetuksessa.
Tavoitteena on, että neuvottelukunnassa olisi jatkossakin edustus neuvottelukunnan tehtävien näkökulmasta olennaisilta yhteiskunnan aloilta. Lisäksi neuvottelukunnassa olisi edustus niistä järjestöistä, jotka lakisääteisesti edistävät maan ruotsinkielisen vähemmistön ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksia. Asiantuntijoiden kuulemisesta säädettäisiin asetuksessa.
Liitteet:
Aikataulu
Lausuntoja pyydetään lausuntopalvelu.fi:n kautta 30.9.2020 mennessä.
Vastausohjeet vastaanottajille
Oikeusministeriö varaa teille mahdollisuuden antaa lausuntonne ehdotuksesta. Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa ministeriölle lausuntonsa. Lausunnon voi antaa suomen tai ruotsin kielellä.
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja oikeusministeriössä antavat yksikönpäällikkö, kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa (p. 02951 50181) ja erityisasiantuntija Maija Iles (p. 02951 50038)
Jakelu:
Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO | ||
Finlandssvenska Teckenspråkiga rf | ||
Ihmisoikeuskeskus | ||
Ihmisoikeusliitto | ||
Karjalankielen sivistysseura | ||
Kolttien kyläkokous | ||
Kotimaisten kielten keskus | ||
Kuntaliitto ry | ||
Kuurojen Liitto | ||
Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
Opetushallitus | ||
Romaniasiain neuvottelukunta | ||
Romanifoorumi | ||
Saamelaiskäräjät | ||
Selkokeskus | ||
Sosiaali- ja terveysministeriö | ||
Suojärven pitäjäseura | ||
Suomalaisuuden liitto | ||
Svenska Finlands Folkting | ||
Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
Ulkoministeriö | ||
Valtiovarainministeriö | ||
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto |
Asiasanat
kielilaki
kielilainsäädäntö
kielelliset oikeudet
språklagen
språkliga rättigheter
språklagstiftning