• Remissinstanser: 23
    Lausunnonantajan lausunto
      • Tukijakson ajankohta:
        • Kustannustuki I tukikausi oli 1.4.2020-31.5.2020.
        • Ehdotus: Kustannustuki II tukikausi olisi jatkoa edelliselle tukikaudelle ja se pyritään ajoittamaan aikakaudelle, jolloin yritysten tuen tarve on suurin COVID19-pandemian aiheuttaman liikevaihdon laskun vuoksi ja tuen määrityksessä tarvittavat yritysten liikevaihtotiedot ovat käytettävissä.
        • Ehdotuksen perustelu: Koronakriisiin liittyvät rajoitustoimet ja viranomaissuositukset ovat vaikuttaneet eri yrityksiin COVID19-pandemian eri vaiheissa. Kesän aikana toimet ovat vaikuttaneet erityisesti tapahtuma-alan toimintaedellytyksiin. Syyskuun jälkeen voimakkaasti noussut koronavirustartuntojen määrä ja niihin liittyvät viranomaisten toimet sekä kuluttajien muuttunut toiminta ovat vaikuttaneet yritysten normaaleihin toimintaedellytyksiin negatiivisesti. Syksyn rajoitustoimet vaikuttavat erityisesti matkailu- ja ravintoalan sekä tapahtumatuotannon aloilla toimivien yritysten ansaintamahdollisuuksiin.
      • Tukijakson ajankohta: Minkä kuukausien aikana edustamanne alan liiketoiminta on kärsinyt eniten 1.6.2020 jälkeen ja kuinka paljon verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2019?
      • Music Finland
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • 1.6.-30.8. Pelkät kesän rytmimusiikkifestivaalien liikevaihdon menetykset olivat 94 % koko liikevaihdosta eli 180 miljoonaa euroa, muut musiikkitoimialan menetykset n. 55% liikevaihdosta. 1.9.-31.12. Venueiden eli klubien ja konserttisalien liikevaihdon menetykset arvioidaan olevan 82 miljoonaa euroa. Tähän vaikuttaa oleellisesti loppuvuosi, sillä venueiden koko vuoden liikevaihdosta tehdään puolet (50 %) syys-joulukuussa. Muut musiikkitoimialan menetykset n 57% liikevaihdosta. Osa tulonmenetyksistä tulee näkymään vasta viiveellä ja niihin vaikuttaa muun muassa taustamusiikin ja mainosmusiikin käyttökatko. Musiikkialan kriisi ei ole ohi siinä vaiheessa, kun maailma jälleen alkaa avautua: Elävän musiikin tulonmenetyksillä on suuri vaikutus moniin eri musiikkialan sektoreihin ja keskinäisriippuvuus eri toimijoiden välillä on vahva. Muun muassa kustannusalan ja tekijänoikeuksien kannalta koronan akuuttivaihetta eletään loppuvuonna ja vielä sen jälkeenkin. Arvio näistä tulonmenetyksistä on tällä hetkellä noin 65 miljoonaa eli noin 50%.
      • Jokela Harri, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Esitämme tukikautta jatkettavaksi 28.2.2021 asti, jotta myös tämän syksyn aikana tapahtuneet liiketoiminnan notkahdukset tulisivat huomioiduiksi. Eri toimialoilla liiketoiminnan häiriöiden ilmenemisen ajallinen viive vaihtelee merkittävästi. Myös yksittäisen toimialan sisällä em. ajallinen viive voi vaihdella paljon. Yksittäisen toimialan yritykset eivät ole homogeeninen ryhmä (eroja esim. siinä, mikä asema/rooli yrityksellä on keskeisissä yritysekosysteemeissä / tuotanto- ja toimitusketjuissa), joten liian lyhyt tukikausi aiheuttaa epätasapuolisuutta.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Liiketoiminnan väheneminen vaihtelee 1.6.2020 jälkeen toimialoittain. Esimerkiksi tapahtuma-alan liiketoiminta on kokoontumisrajoitusten takia käytännössä pysähtynyt. Ulkomaisten turistien varassa tapahtuva liiketoiminta supistunut matkustusrajoitusten takia. Ravintolaliiketoiminta on kohentunut heinäkuussa purettujen rajoitusten jälkeen mutta liiketoiminnan kehitys on ollut epäyhtenäistä. Uudet rajoitukset heikentävät jälleen ravintoloiden liiketoimintaa. Ohjelmapalvelujen kysyntä vähenee tulevalla talvikaudella arvioiden mukaan noin 80 prosenttia, kongressi- ja messukeskusten noin 70–80 prosenttia, hotelleiden ja kylpylöiden 60–80 prosenttia, henkilöstö- ja opiskelija-ravintoloiden 50–60 prosenttia ja yökerhojen palvelujen kysyntä lähes kokonaan. Lähes kaikki suuremmat festivaalit peruuntuivat viime kesältä ja huvipuistojen palvelujen kysyntä väheni noin 50 prosenttia. Myös muiden toimialan yritysten palvelujen kysyntä alenee merkittävästi. Matkailu- ja ravintolatoimialojen liiketoiminnan kausivaihtelut ovat suuria. Tämän vuoksi tukijakson tulee olla pitkä, jotta sekä kesätoimialat (esim. huvipuistot, festivaalit ja kesäravintolat ja -hotellit) että talvitoimialat (esimerkiksi ohjelmapalveluyritykset, hiihtokeskukset ja talvihotellit ja -ravintolat) voidaan ottaa huomioon. Jos tukikausi on vain kesään rajoittuva, se on erittäin epäoikeudenmukaista. Liiketoiminnan muutoksia eräillä toimialoilla kesän 2020 ajalta: MaRan liikevaihtokysely, vuosimuutosprosentti Henkilöstöravintolat Liikenneasemaravintolat Pikaruokaravintolat Kesäkuu -63,8 -35,1 -4,8 Heinäkuu -50,8 -17,5 2,0 Elokuu -50,3 -17,4 0,6 Tilastokeskuksen liikevaihtoindeksi, vuosimuutosprosentti TOL 56 Ravitsemistoiminta TOL 55 Majoitustoiminta Kesäkuu -24,3 -61,2 Heinä-kuu -9,3 -28,0 Elokuu -19,7 -34,5 Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu, vuosimuutosprosentti TOL 56101 Ravintolat TOL 56301 Olut- ja drinkkibaarit Kesäkuu -29,0 -25,5 MaRa katsoo, että kustannustuen tukikauden täytyy olla yrityksen valittavissa ajalta 1.6.2020 – 31.3.2021, jotta sesonkiyritysten menetykset voidaan ottaa huomioon. Liikevaihdon vertailuajanjakso olisi yrityksen valitsema tukikautta vastaava kolmen kuukauden ajanjakso vuotta aikaisemmin.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Palta esittää, että tukijakso olisi yrityksen itsensä päätettävissä. Tämä poistaisi kaavamaisuutta, joka oli yksi kustannustuki I:n heikkouksista ja lisäisi yrityskohtaisuutta sekä tasapuolisuutta. Jos tähän yrityskohtaisesti päätettävään tukijaksoon ei päästä, niin silloin tulisi tarkastella syksyn osalta mahdollisimman myöhäisiä kuukausia, koska toisen aallon vaikutukset näkyvät joka tapauksessa viiveellä monien yritysten liikevaihdossa.
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Taksialan liikevaihto on kärsinyt eniten elo-, syys- ja lokakuussa. Nordean korttimaksutilaston mukaan liikevaihto on pudonnut yli 40 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
      • ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Lehmus Markku
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Koronakriisin syvin ja akuutein vaihe oli keväällä 2020. Kesällä talouden toipuminen käynnistyi rivakasti, mutta syksyllä virustilanne paheni uudestaan monessa maassa, Suomi mukaan lukien. Yksityisten palvelualojen toipumisen voidaankin odottaa syksyn aikana pysähtyvän ja aktiviteetin kääntyvän uudestaan pieneen laskuun loka-marraskuussa. Pandemian tuomaa epävarmuutta kestänee yli talven aina rokotteen saamiseen asti. Palvelualojen yritysten kannalta tilanne saattaa olla selvästi parempi vasta ensi kesänä, mutta tähänkin arvioon liittyy valtavaa epävarmuutta. Teollisuus on toipumassa koronakriisistä nopeammin kuin palvelualat. Kun koronakriisin syvyydestä ja pituudesta on edelleen suurta epävarmuutta, on perusteltua jatkaa kustannustukea jaksoittain. Samalla on annettava selkeä signaali siitä, että tukea jatketaan kriisin jatkuessa, mutta ei yhtään pitempään.
      • Perheyritysten liitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Pandemian vaikutukset osuvat perheyrityksiin ja niiden liiketoimintaan eri aikoina. Ajankohtaan vaikuttaa voimakkaasti yrityksen toimiala, liiketoimintamalli ja se, missä kohtaa toimialan arvoketjua yritys on. Teollisuudessa yrityksillä oli ennen monen kuukauden ja jopa vuoden mittainen tilauskanta, nyt se on lyhentynyt merkittävästi. Tilauskannan sulaminen tulee aiheuttamaan vaikeuksia myös teollisuudessa syksyn ja talven aikana, kun saamaan aikaan COVID-19-pandemia kiihtyy jälleen myös Euroopassa, joka on monen suomalaisen perheyrityksen tärkein markkina-alue. Kustannustuki II:ssa tukikauden pitää olla pidempi kuin kustannustuki I:ssä, koska koronan vaikutukset ovat monilla aloilla hyvin pitkäkestoisia.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Ajankohta on kuntoutusyrityksissä se hetki, jolloin taudin toinen aalto osuu kuntoutusyrityksen sijaintiseudulle lisättynä noin yhdellä kuukaudella. Se liikevaihto, joka tulee kuntien tai Kelan järjestämästä kuntoutuksesta, romahtaa laskutussyklin johdosta kuukauden kuluttua siitä, kun terapioita aletaan perua tai siirtää. Itse maksavissa asiakkaissa perumiset näkyvät välittömästi.
      • PAM Jakosuo Katri, Jakosuo Katri
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • PAMin näkemyksen mukaan kustannustukea tulisi kohdistaa etenkin palkkaukseen liittyviin kustannuksiin, koska palkkakulut ovat monesti palvelualan yrityksissä suurin kuluerä. Palkkakustannuksiin kohdennetut tuet lisäävät osaltaan myös työllisyyttä, sillä koronakriisin aiheuttamat vaikutukset ovat olleet erityisen suuret työvoimavaltaisilla palvelualoilla. ***** Matkailu- ja ravintola-alan toiminta on yrityksen tyypistä riippuen hyvinkin sesonkiluonteista. Lisäksi toimialalla toimivien yritysten koko vaihtelee merkittävästi, jonka seurauksena pienten yksittäisten yritysten on vaikeampaa selvitä koronarajoitusten aiheuttamista ongelmista kuin esimerkiksi suurempien ketjuihin kuuluvien yritysten. Tästä syystä kustannustuen myöntämisessä tulisi ottaa huomioon koronarajoitusten koko voimassaoloaika. Jos tukijakson pituutta jostain syystä rajoitetaan, matkailu- ja ravintola-alan sesonkiluonteisuudesta johtuen tukea hakevilla yrityksillä tulisi olla oikeus valita liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta oleellisin ajanjakso. Kustannustuen tarve on erityisen suuri niiden toimijoiden osalta, joiden toiminta on joko supistunut merkittävästi tai suljettu väliaikaisesti hallituksen asettamien koronarajoitusten vuoksi. Yökerhojen liiketoiminnan lisäksi osa ruokaravintoloista on kärsinyt huomattavasti rajoituksista. Rajoitusten myötä myös alan mahdollisuus työllistää on heikentynyt merkittävästi, sillä arvioiden mukaan ravintolapuolelta on kadonnut koronarajoitusten myötä noin 20 000 työpaikkaa.
      • Linja-autoliitto ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • 49310 Paikallisliikenne – 6-7/2020 heikointa, julkisissa hankinnoissa liikenteen sopeuttamista/vähenemistä myös 8-12/2020 49391 Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne – 6-12/2020, matkustamista vähän ja vähentynyt entisestään kesän jälkeen, arvio - 90 % 49392 Linja-autojen tilausliikenne – 6-12/2020, tilausajojen määrä romahtanut, matkailu (/vast.) lähes kokonaan pysähdyksissä, arvio -90 %, laajalti myös -100 %, tärkeät vertailukuukaudet 6-7 ja 12/2020
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ruokamo Anne
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Pandemian vaikutukset osuvat toimialamme yrityksiin ja niiden liiketoimintaan eri aikoina. Ajankohtaan vaikuttaa voimakkaasti yrityksen toimiala, liiketoimintamalli ja se, missä kohtaa toimialan arvoketjua yritys on. Toimialamme kuluttajakaupassa ongelmat alkoivat lisääntyä heti kesälomakauden jälkeen, kun koronatartuntojen ja -uutisoinnin määrä alkoi lisääntyä. Epävarmuus ja negatiivinen uutisointi näkyy välittömästi kulutuskäyttäytymisessä. Teollisen tuotannon toimijoiden ja B2B-yritysten yleinen epävarmuus on ollut nähtävillä koko koronapandemian ajan. Koska teollisen tuotannon ja B2B-toimintamallin yrityksillä on pitkät tuotanto- ja toimitusajat, on näillä yrityksillä ollut vielä ennen koronakriisiä tehtyjä tilauksia. Ennakkotilaukset vähenevät kuitenkin kuukausi kuukaudelta. Yrityksillä oli ennen monen kuukauden ja jopa vuoden mittainen tilauskanta, nyt se on lyhentynyt kuuteen tai jopa kolmeen viikkoon. Tilausnäkymän huomattava lyheneminen ja samanaikainen kiinteiden kustannusten jatkuminen aiheuttaa yrityksille paitsi taloudellisia ongelmia myös ongelmia hankinnassa, alihankinnassa ja yrityksen toimintojen suunnittelussa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kuten ehdotuksen perusteluissakin todetaan, pandemia ja siihen liittyvät viranomaistoimet ovat vaikuttaneet eri toimijoihin eri vaiheissa. Myös sosiaali- ja terveysalan sisäisesti vaikutukset ovat kohdentuneet eri ajankohtiin. Esimerkiksi vanhusten ja vammaisten päivä- ja työtoiminnan vaikutukset ovat jollakin toimijalla olleet suurimmillaan kesä-heinäkuussa, toisella elo-syyskuussa. Esitämme, että tukikausi olisi useamman kuukauden mittainen tai vaihtoehtoisesti yrityksen tulisi saada itse valita tukikuukautensa, jolloin tuki kohdentuisi juuri sen tappiollisimpaan ajankohtaan. Vertailuajankohtana voitaisiin pitää tukikautta vastaavaa edellisen vuoden ajankohtaa.
      • Tasekirjailijat Ry, Sanna Lehto, Lehto Sanna
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kiitämme työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta kommentoida yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista Tukijakson ajankohta olisi hyvä olla pidempi kuin kaksi kuukautta. Joillain aloilla toiminta on ollut jäissä maaliskuusta lähtien ja näistä osa jäi ilman edellistä kustannustukea koska vaatimukset eivät täyttyneet. Mikäli tuki jaksoa rajataan, tulisi olla mahdollista valita mille ajanjaksolle yritys tuen haluaa hakea. Tämä varmistaa myös sesonkiluontoisen työn tuen saamisen
      • Finnish Lapland Tourist Board ry, / Lapin Matkailuelinkeinon liitto
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Covid-19 pandemian vaikutukset ovat pitkäkestoisia erityisesti matkailualalla. Kansainvälisesti on arvioitu, että matkailualan toipuminen pandemiasta ja sen hillitsemiseksi tehdyistä matkustusrajoituksista tulee kestämään ainakin vuoteen 2023. Koska vaikutukset ovat pitkäkestoisia, on tärkeää, että myös kustannustuki on voimassa tarpeeksi pitkään ja siinä voidaan huomioida sesonkivaihtelut. Lapin matkailussa talvi on kiivain sesonki ja liikevaihdosta 70% tulee talvikaudella. Siksi arvioimme, että liikevaihdot laskevat eniten tulevalla talvikaudella. Kustannustuen ajankohta tulisi ulottaa talvikauden yli, ainakin huhtikuun 2021 loppuun saakka. Jos ei se ole mahdollista nykyisessä puitetukiohjelmassa, tulee Suomen tehdä aktiivisesti töitä uuden puitetukiohjelman käynnistämiseksi.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Mäki-Hakola Marko
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • MTK edustaa laajasti maaseudun yrityksiä eri toimialoilla ja pandemian vaikutukset järjestön 316 000 jäsenen yrityksen toimintaan vaihtelevat runsaasti toimialasta riippuen. Lisäksi on epäselvää, miten liiketoiminta kehittyy syksynä aikana. MTK:n jäsenten liiketoiminta on pääosin alkutuotantoa, mutta sen yhteydessä ja sen lisäksi on monipuolista liiketoimintaa maa- ja metsätalouden palveluista maaseutumatkailuun sekä suoramyyntiin ja monipuolisiin palveluihin. Tästä syystä tarkkaa ajankohta suurimmalle liiketoiminnan kärsimykselle ei voida määrittää. Esimerkiksi maaseutumatkailussa alkukesältä monelta yritykseltä peruuntuivat sovitut perhejuhlat ja yritysten tilaisuudet sekä ulkomaiset vieraat. Osittain kotimaan matkailu paikkasi kesäkuukausien menetyksiä, mutta syksyn tautitilanne ja rajoitukset uhkaavat laajasti liiketoimintaa.
      • Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Puunkorjuun osalta heikoimmat kuukaudet ovat heinä-elokuu. LUKEn tilastojen mukaan pudotusta viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on – 9,3 %. Kurjuutta on jaettu hyvin epätasaisesti ja pudotukset vaihtelevat merkittävästi toimialan sisällä; suurimmat pudotukset ovat aliurakoitsija-asemassa olevilla pienimmillä yrityksillä. Toki tuo luku on suuntaa-antava, mutta aika rajoille voi jäädä täyttyykö, jos vaaditaan -10 %.
      • Tapahtumateollisuus ry, Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Tapahtumateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto työ- ja elinkeinoministeriölle koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista. Tapahtumateollisuus on viime vuodet vahvassa ja kannattavassa kasvussa ollut toimiala, joka on luonut hyvinvointia laajasti koko Suomeen. Alan kokonaisliikevaihto on kaksinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana ja toiminnan kannattavuus on hyvä, keskimäärin noin 6,5 %. Toimialalle on syntynyt vuosittain yli 100 uutta yritystä ja yli 1000 uutta työpaikkaa. Tapahtumateollisuuden kokonaisarvo ennen koronakriisiä oli 2,35 miljardia euroa. Kokoaikaisten työpaikkojen määrä on 20 000 ja tilapäisten jopa 175 000. Tapahtumilla on valtavat kerrannaisvaikutukset myös muille toimialoille ja aluetalouteen. Koronaepidemian vaikutukset tapahtumateollisuuteen ovat olleet musertavat. Toimialan kokonaisarvosta on arvioitu kuluvana vuonna katoavan 64 % eli 1,5 miljardia euroa. Alan yritysten liikevaihdot ovat puolen vuoden ajalta pudonneet 80-95 %. Lomautettuna on lähes 10 000 työntekijää ja kokonaan työllistämättä on jäänyt jopa 136 000 tilapäistä työntekijää. Yli puolet toimialan yrityksistä on huolissaan toimintaedellytystensä puolesta. Tapahtumateollisuudessa toimii 3200 yritystä, joista valtaosa (84 %) pääsääntöisesti vain tämän toimialan parissa. Näiden yritysten liikevaihdot ovat viimeisen puolen vuoden ajalta pudonneet 80-95 %. Yli puolet toimialan yrityksistä on ilmoittanut olevansa huolissaan toimintaedellytysten puolesta. Tapahtumajärjestämisen edellytykset ovat tällä hetkellä erittäin huonot. Viranomaispäätösten antaminen on toistuvasti viipynyt kohtuuttomasti. Nopeasti muuttuva rajoitus- ja epidemiatilanne aiheuttaa suurta epävarmuutta yleisöjen ja asiakkaiden keskuudessa, minkä vuoksi tapahtumajärjestämisen riski on hyvin korkea. Jo valmiiksi taloudellisesti heikossa tilanteessa olevat yrityksille tuo riski on usein liian suuri ja siksi jo suunniteltuja tapahtumia peruutetaan / siirretään eteenpäin jatkuvasti. Koronakriisin nykyiset vaikutukset ulottuvat tapahtumateollisuudessa vähintään vuoteen 2024 saakka. Tapahtumatoimialan liiketoiminta on usein sesonkipainotteista. Osalla alan yrityksistä sesonki on ajoittunut kesäkuukausille, osalla sesonki ajoittuu syksyyn. Parhaillaan alalla elettäisiin joulua kohti kiihtyvää loppusyksyn sesonkia. Vahvimmin sesonkiperiaattella toimivissa yrityksissä valtaosa koko vuoden liikevaihdosta keskittyy muutaman kuukauden ajanjaksolle. Pelkästään tapahtumateollisuuden parissa toimivilla yrityksillä liikevaihdon pudotukset ovat olleet jopa 95 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Niillä toimialoilla, joiden elinkeinotoimintaa on rajoitettu viranomaismääräyksin tukijakson tulisi kattaa koko rajoitusten voimassaoloaika. Tapahtumateollisuudessa tämä tarkoittaisi kesäkuusta (tai jo maaliskuusta, mutta muutetuilla kriteereillä) alkavaa aikajaksoa ja tuen tullessa hakuun joulukuun lopulla tukijakso jatkua marraskuun loppuun saakka. Tukijakson rajaaminen kahteen kuukauteen ei riitä avuksi tapahtumatoimialalla, jonka elinkeinotoiminta on ollut pääosin seisahduksissa viimeiset puoli vuotta ja tilanne tulee näillä näkymin jatkumaan samanlaisena myös seuraavan puolen vuoden ajan.
      • Muranen Lauri, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry / Kasvu ja vaikuttaminen osasto / Elinkeinoasioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • SAK:n edustamien alojen liiketoiminta on kärsinyt erityisesti kesäkuukausien jälkeen. Esimerkiksi lauttaliikenteessä matkustajamäärät ovat pudonneet jopa yli 90 prosenttia. Myös ravintola- palvelu- ja matkailualoilla sekä mm. taide ja tapahtuma-alalla liikevaihto ja asiakasmäärät ovat pudonneet merkittävästi vuoden takaisesta. SAK:n näkökulmasta koko kustannustuen muoto tulisi muuttaa ns. palkkatuen suuntaan siten, että tuki kohdistua yritysten palkkauskustannuksiin tukien samalla myös työllisyyttä. Koronakriisin aikana keskeinen ongelma on se, että varsinkin kriisin koettelemilla aloilla työllistämisen riskit ovat suuria. Lisäksi vaikutukset ovat olleet erityisen voimakkaita työvoimavaltaisilla aloilla. SAK:n näkökulmasta kustannustuki pitäisi suunnitella siten, että sillä saadaan mahdollisimman suuri työllisyyshyöty. Sen takia tukijakson pitäisi kohdistua tulevaisuuteen, koska menneisiin kuluihin kohdistuva tuki ei vaikuta yritysten kannustimiin tai päätöksiin työllistää. Tukijakso voisi siis olla esimerkiksi 1.1.2020 eteenpäin.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kulttuuri- ja taidealan sisällä vaihteluväli on suurta toiminnan luonteesta johtuen. Osa kulttuurialasta on sesonkiluonteista - esimerkiksi festivaaleista suurin osa on kesällä, teatteriesityksistä taas muina vuodenaikoina. Ne toimialat, jotka ovat lipunmyynnin varassa ovat kärsineet karkeasti arvioituna 90%, mutta esimerkiksi äänikirjamyynnissä on ollut huimaa nousua. Kustannustuen tarve on toki eniten niillä aloilla, joihin kevään sulut ja jatkettu turvavälikäytäntö osuvat. Esimerkiksi orkesterit ja teatterit pyörivät raskaasti tappiollisina kunnes turvaväleistä luovutaan. Syyskuussa toteutetun alan kyselyn mukaan tahansa lisätuki näille toimialoille menee suoraan palkkoihin ja siis työllistää. Tukijakson tulisi kattaa koko rajoitusten voimassaoloaika. Mikäli tukijaksoa rajataan kahteen kuukauteen, tulisi tuen hakijan voida itse valita liiketoiminnan kannalta oleellisimmat kuukaudet. Vain näin voidaan kohdella yhdenvertaisesti eri sesonkeina myyviä toimijoita.
      • WMS-Tilit, Taloushallinto, Wirtanen Mika
        Uppdaterad:
        16.10.2020
        • Tilanteessa alkaen 1.6.2020 vaikutti voimakkaasti yrityksissä heikentynyt loppuvuoden tuloskunto 2019. Suunnitellut investoinnit eivät toteutuneet asiakasyrityksissä erittäin alhaisen yritysten oman rahoituslikviditeetin ja toisaalta rahoitustarjonnan olosuhteessa. Investointeja ei voitu viedä eteenpäin erityisesti koronavaikeuksien ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi. Ongelmallista aikajaksoa voidaan luonnehtia krooniseksi ja edelleen jatkuvaksi. Lisäksi rahoitusta tarjoava toimiala ei etsi aktiivisesti kustannustukea tarvitsevia kohteita. Seurauksena siitä aiheutuu suurimmat ongelmat pienimmille yrityksille skaalautuvalla euromäärällä.
      • Liikevaihdon vertailuajanjakso
        • Kustannustuki I vertailujakso oli 1.3.2020-30.6.2019. Uusien yritysten osalta (1.3.2019 ja sen jälkeen perustetut yritykset) liikevaihdon vertailujakso oli 1.1.2020-28.2.2020.
        • Ehdotus: kustannustuki II vertailujakso olisi tukikautta vastaava ajankohta 2019, ja 1.5.2019 tai sen jälkeen perustetuille yrityksille vertailujakso olisi 1.1.-28.2.2020.
        • Ehdotuksen perustelu: Kustannustuki II tukikausi alkaisi aikaisintaan 1.6.2020 ja vastaavasti liikevaihdon vertailukausi alkaisi vastaavasti aikaisintaan 1.6.2019. Uusien yritysten määritelmää säädettäisiin kustannustuki II:n osalta tuki- ja vertailukausien ajankohdan mukaan 2 kuukautta kustannustuen I vaiheessa määriteltyä myöhemmäksi.
      • Liikevaihdon vertailuajanjakso
      • Music Finland
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • 1.1. Liikevaihdon vertailujakso ei huomioi musiikkialan yrityksille tyypillistä vuosittaista liikevaihdon vaihtelua - Muun muassa artisti- ja manageriyritysten liikevaihdon vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat suuresti artistien ja yhtyeiden ns taiteellisen työn ja artistiurakaaren aikataulut; muun muassa levytysvuosien ja välivuosien ero kiertuevuosiin (, jotka pitkällä tähtäimellä muodostavat kansainvälisenkin liikevaihdon kumulatiivisen nousun). Esimerkki: Manageriyhtiölle maailmankiertueiden ja kotimaan kiertueiden peruuttaminen tuottaa mittavat tappiot. Kiertuetta varten on tehty mittavaa ennakkotuotantoa ja etukäteisinvestointeja, mutta vuoden taakse osuva tarkastelujakso, jolloin yhtye valmisti ja levytti uutta musiikkia ei luonnollisestikaan tätä osoita, vaikka kustannustuen kriteerit muuten täyttyvätkin. Ratkaisuehdotus: Tuen kriteerien arvioinnissa tulee käyttää vertailukelpoista ajanjaksoa ja huomioida alalle välttämättömät korkeat etupainotteiset investoinnit. 1.2. Kustannustuki ei huomioi elävän musiikin yritysten osalta myynnin rakenteesta syntyvää liikevaihdon merkittävää vaihtelua eri kuukausina Esimerkki: Musiikkifestivaalia tai -tapahtumaa järjestettäessä kustannukset syntyvät kuukausien ja jopa vuosien ajalla, kun tapahtumaa suunnitellaan ja valmistellaan. Tapahtumista saatavat tulot taas realisoituvat suurimmilta osin vasta aivan lähellä tapahtumaa, joko lipunmyyntitulojen tai tapahtuman tilaajan maksaman loppulaskun muodossa. Tapahtuma-alan yritykset ovat tilanteessa, jossa em. kustannukset ja työt ovat syntyneet, mutta niistä ei olla päästy laskuttamaan. Näin ollen uusien tapatumien suunnittelu on mahdotonta, kun kassavirta on pysähtynyt. Ratkaisuehdotus: Kustannustuessa tulee huomioida ennakkotuotantojakson kulut ja rajoitusten vuoksi peruttujen tapahtumien jo toteutuneet hankintakulut niiden toteutumiskuukaudesta huolimatta. 1.4. Kustannustuki ei huomioi musiikkialan eri sektoreiden keskinäisriippuvuuksien sekä ansaintamallien synnyttämiä ajallisia viiveitä. Esimerkki: Musiikkikustannusyrityksille Teoston kautta kertyvien tulojen menetykset koskevat koko korona-aikaa, mutta realisoituvat tilitysviiveen myötä vasta syksystä 2020 alkaen eli jos tukia haetaan 31.10. saakka, tulonmenetyksiä ei ole mahdollista osoittaa kuin oman itse tehdyn laskutuksen osalta. Tämä antaa kapean kuvan todellisista tulonmenetyksistä. Ratkaisuehdotus: Huomioidaan musiikkialan eri sektoreiden riippuvuussuhteet jatkamalla kustannustuen haku- ja käsittelyaikaa sekä huomioidaan musiikkialalle kohdistuvat, pitkälle ulottuvat vaikutukset, vuosien 2021-2023 budjeteissa musiikkialan pitkän tähtäimen rahoitusraamilla (Musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketti 23.4.2020)
      • Jokela Harri, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Normaalitilanteessakin suurta kausivaihtelua kokevien yritysten näkökulmasta olisi tärkeää, että yritys voisi valita oman vertailujaksonsa useammasta vaihtoehdosta /pidemmältä ajanjaksolta. Mitä tiukemmin rajattu vertailujakso on, sitä epätasapuolisemmin erityyppisiä liiketoimintoja kohdellaan.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Tukijakso täytyy olla yrityksen valittavissa em. tavoin, jotta on mahdollista ottaa huomioon erilaiset kausiliiketoiminnat. Valittu tukijakso määrää vertailujakson, joka tulee vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta. 1.5.2019 jälkeen perustetuille uusille yrityksille täytyy liiketoiminnan kausivaihteluista johtuen olla vaihtoehtoinen vertailujakso ajalle 1.1.-28.2.2020, sillä se jättäisi kesäravintolat ja muitakin kausitoimijoita tuen ulkopuolelle. Tammikuu on myös ravintola-alan hiljaisimpia kuukausia ja helmikuu on vuoden lyhin kalenterikuukausi.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Palta kannattaa ajatusta, että vertailuajankohta tulisi olla vuoden takainen (eli vuosi 2019), jolloin varmistetaan myös muun muassa eri toimialojen sesonkiluonteisuuden vertailtavuus.
      • Valtiokonttori, Kansalaispalvelut, Syrjänen Pekka
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kustannustuen toimeenpanon kannalta Valtiokonttori pitää parhaimpana yhdenjaksoista tukikautta. Tukikausi tulisi ajoittua siten, että se mahdollisimman hyvin vastaisi mahdollisimman laajan pandemiasta kärsineiden yritysten joukkoa. Tukikauden ei kuitenkaan pitäisi jatkua lokakuun 2020 loppua pidemmälle, jotta toimeenpanossa tarvittavat tie-dot olisivat saatavilla
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Vertailuajanjaksoksi esitämme edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa.
      • ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Lehmus Markku
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kustannustuki I perustui liikevaihdon vertailuun tietyn ajanjakson ja siihen kohdistetun vertailujakson välillä (1.3.2019-30.6-2019; uusille yrityksille 1.1.2020-28.2.2020). Tällaiselle vertailulle perustuva tuki osuu epätarkasti nousu- ja laskusuhdanteiden aikana, samoin kasvavien ja taantuvien yritysten kohdalla. Yrityksen liikevaihdon muutokset tulisi huomioitua paremmin, jos nämä perustettaisiin yhden muutoksen sijaan kahden muutoksen erotukselle. Yhden erotuksen tapauksessa arvio tietyn ajanjakson liikevaihdolle muodostetaan suoraan vertailujakson perusteella, joka on edellisen vuoden tietty ajanjakso. Tarkempi arvio, ja näin myös paremmin kohdentuva kustannustuki, muodostuisi ottamalla huomioon mahdolliset ajassa tapahtuvat muutokset liikevaihdossa. Arvio kunkin ajanjakson liikevaihdolle olisi luontevaa perustaa vastaavan edellisvuoden ajanjakson perusteella, mutta lisättynä (vähennettynä) liikevaihdon kasvulla (laskulla) esimerkiksi ajanjaksojen 1.1.2019-28.2.2019 ja 1.1.2020-28.2.2020 välillä. Näin muodostettuun arvioon perustuva kustannustuki kohdentuisi aiempaa tarkemmin.
      • Perheyritysten liitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kannatamme ehdotettua vertailujaksoa, että se olisi tukikautta vastaava ajankohta vuonna 2019. Myös vuonna 2021 tukijakson vertailujaksona tulisi olla vastaava aika vuonna 2019, koska se on viimeisin liiketoiminnan vertailujakso ennen koronapandemiaa.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Arviointi valtakunnallisesti on tautitilanteesta riippuen vaikeaa, mutta noin joulu-tammikuu voisi olla keskimäärin oikea hetki. Joten pohjaesitys on hyväksyttävissä sellaisenaan.
      • PAM Jakosuo Katri, Jakosuo Katri
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Yhden kaikille yrityksille asetetun liikevaihdon vertailuajanjakson sijaan liikevaihtorajaa on tarkasteltava yksilöllisemmin, koska esimerkiksi osa matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä toimii erittäin sesonkiluonteisesti (ks. kohta ”Kustannustuen kohdentaminen toimialan mukaan eniten koronaepidemiasta kärsineille aloille”). Kustannustuen myöntämisessä on hyvä myös ottaa huomioon se, että joillain yrityksillä tietyllä ajanjaksolla liikevaihto saattaa olla suhteellisen pientä, vaikka kustannukset ovat suuret (mm. tapahtumien suunnittelu ennen niiden toteuttamista).
      • Linja-autoliitto ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Tukijakson vertailuajankohtien (kuukausien) tulisi olla ehdotuksen mukaisesti yhtäläiset vuosien 2020 ja 2019 välillä, ts. samat kalenterikuukaudet, joita verrataan keskenään. Kustannustuen vertailukuukausia olisi perusteltua olla useampia / erilaisia vertailujaksoja, joista hakija voisi valita itselleen edullisimman vaihtoehdon, koska vaihtelut voivat olla merkittäviä liiketoiminnan eri osa-alueilla ja eri yrityksissä. Yritysten kirjanpidon, rahaliikenteen ja ALV-tilitysten epäsuhta on sellainen, että Valtionkonttorilla olisi perusteltua olla harkintavaltaa massapäätösten rinnalla siihen, että miten kustannukset (ja poistot) pitäisi kirjanpidollisesti kohdistaa. Esim. satunnaisten tulojen rajaaminen liikevaihtotarkastelusta olisi perusteltua, koska jos meno on aktivoitavissa taseeseen, ei satunnaiseriä ole syytä ottaa huomioon myöskään liikevaihdossa. Julkiset hankinnat: liikevaihdon muutokset voivat johtua myös isoista sopimusmuutoksista, jotka eivät liity epidemiatilanteeseen. Päättyneet hankinnat voivat siten johtaa perusteettomaan kustannustukeen, jos isoja hankintamuutoksia ei oteta huomioon.
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ruokamo Anne
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Johtuen edellä mainitusta koronakriisin eriaikaisesta vaikutuksesta yrityksiin Suomen Tekstiili & Muoti ry ehdottaa mallia, jossa yritys tukihakemuksessa itse ilmoittaa/valitsee vertailuajankohdan koronakriisin ajalta. Tällä menettelyllä välttäisimme tilanteen, jossa osa vaikeuksissa olevista yrityksistä jäisi kokonaan tuen ulkopuolelle vain sen vuoksi, että talousvaikutukset ovat osuneet niihin eri aikaan. Vertailuajanjakso voisi myös olla pidempi kuin kustannustuen I vaiheen neljä kuukautta. Ehdotamme myös, että kustannustuen hakuaika on edelliskertaa pidempi, jotta yritykset, joilla myyntihuippu on esim. alkuvuodesta, pääsevät myös tuen piiriin.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Edellisen vuoden vastaava ajankohta on luonteva lähtökohta vertailulle.
      • Tasekirjailijat Ry, Sanna Lehto, Lehto Sanna
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Uusien yritysten kohdalla vertailukausi tulee voida valita. Sesonkiluontoisilla aloilla vertailukauden tulee olla mahdollista valita, koska kuukausien välinen ero saattaa olla huomattavan merkittävä
      • Finnish Lapland Tourist Board ry, / Lapin Matkailuelinkeinon liitto
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kannatamme ehdotusta, että kustannustuki II:n vertailujakso olisi tukikautta vastaava ajankohta 2019. Myös vuoden 2021 tukijakson osalta vertailujaksona tulisi olla vastaava aika 2019, koska se on viimeisin ”normaalin liiketoiminnan” jakso ennen koronapandemiaa.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Mäki-Hakola Marko
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Vertailujakso on kannatettava
      • Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Vertailu tulee tehdä vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019
      • Tapahtumateollisuus ry, Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Uusien yritysten osalta yrityksen tulisi voida valita käyttääkö se normaalia vertailujaksoa vai 1.1.-28.2.2020 vertailujaksoa.
      • Muranen Lauri, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry / Kasvu ja vaikuttaminen osasto / Elinkeinoasioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Jos päädytään yrityskohtaisiin liikevaihtovertailuihin, niin ehdotettu vertailujakso on toimiva. Voisi tosin harkita sellaistakin mallia, jossa kustannustuella tuetaan työllistämistä riippumatta siitä, onko tukea saaneen yrityksen liikevaihto alentunut. Olisi hyvä yrittää välttää tukimuotoja, jotka efektiivisesti rankaisevat yrityksiä siitä, että ne ovat pyrkineet kriisistä huolimatta ylläpitämään tai peräti kasvattamaan liikevaihtoa.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Uusien yritysten tulisi voida valita käyttääkö se normaalia vertailujaksoa vai 1.1.-28.2.2020 vertailujaksoa.
      • WMS-Tilit, Taloushallinto, Wirtanen Mika
        Uppdaterad:
        16.10.2020
        • Majoitus- ja ravintolapalvelua tarjoavien yritysten lisäksi muut SME kokoluokan yritykset esim. pienet asiantuntijayritykset kuten tilitoimistot, voidaan luokitella liikevaihtovertailurajan sijaan kokonaan liikevaihdottomaan vertailuajanjakson kategoriaan. Liikevaihdon minimirajan poistamisen lisäksi, investointien peruuntuminen ja sen hyödyn menetys kilpailijoille aiheuttaa joka tapauksessa suurempia kuluja vallitsevan kilpailutilanteen takia. Suosittelen ehdotuksen kattavuuden täydentämistä ja tarkempaa kohdistamista.
      • Kustannustuen myöntämisen liikevaihtoraja
        • Kustannustuki I:ssä tukea voitiin myöntää yritykselle, jonka liikevaihto 4 kuukauden vertailujaksolla oli vähintään 20 000 €.
        • Ehdotus: liikevaihdon minimiraja poistettaisiin.
        • Ehdotuksen perustelu: Tuki pyritään kohdentamaan aiempaa paremmin myös pienille yrityksille
      • Kustannustuen myöntämisen liikevaihtoraja
      • Jokela Harri, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kannatamme liikevaihdon minimirajan poistoa.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Minimirajan poisto perusteltu ehdotus ja yksinkertaistaa osaltaan kustannustuen ehtoja.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Palta pitää ehdotettua liikevaihdon alarajakriteerin poistoa perusteltuna.
      • Valtiokonttori, Kansalaispalvelut, Syrjänen Pekka
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Ehdotuksen perusteluiden mukaan tuki pyritään kohdentamaan aiempaa paremmin myös pienille yrityksille, mitä Valtiokonttori pitää kannatettavana
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Useimmat pienyritykset ovat elinkeinonharjoittajia, joten liikevaihtorajan alentamisella on merkitystä vain, mikäli elinkeinonharjoittajien palkkakulut huomioidaan kustannustuen laskennassa.
      • ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Lehmus Markku
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Liikevaihdon minimirajaa, joka on 20 000 euroa neljän kuukauden jaksolta, ollaan poistamassa. Minimirajan ylläpito on kuitenkin perusteltua hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi, mutta se voitaisiin laskea esimerkiksi puoleen nykyisestä.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Liikevaihdon minimirajan poistuminen on hyvä asia erityisesti pienimpien yritysten osalta. Maksettavan tuen alin raja (esityksessä korkeahko 2000 €) määrittelee silti käytännössä sen, pääseekö yritys kustannustuen piiriin vai ei.
      • PAM Jakosuo Katri, Jakosuo Katri
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kustannustuen liikevaihtorajan tulisi olla sellainen, että suurempien yritysten lisäksi myös mikro- ja pk-yritysten olisi mahdollista hakea tukea. Tuki tulisi kohdentaa kuitenkin etenkin työllistäville yrityksille.
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ruokamo Anne
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kannatamme liikevaihdon minimirajan (20 000 euroa) poistamista, jotta tuki on myös pienten yritysten saatavilla. Kannatamme myös 2 000 euron vähimmäistukisumman poistamista, varsinkin jos yksinyrittäjien koronatukea ei jatketa. On syytä huomioida yksinyrittäjien ja pienyrittäjien työllistävä vaikutus yhteiskunnassa. Kustannustuen myöntämisen edellytyksenä on ollut 30 prosentin pudotus yrityksen liikevaihdossa verrattuna liikevaihdon vertailuajankohtaan. Ehdotamme rajan pudottamista 25 prosenttiin.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kannatamme liikevaihdon minimirajan poistoa.
      • Tasekirjailijat Ry, Sanna Lehto, Lehto Sanna
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Olemme samaa mieltä liikevaihdon minimirajan poistamisesta, jotta kaikkein pienimmätkin yritykset olisivat myös oikeutettuja tukeen
      • Finnish Lapland Tourist Board ry, / Lapin Matkailuelinkeinon liitto
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kannatamme ehdotusta, että liikevaihdon minimiraja poistettaisiin vertailujaksolta. Matkailualalla toimii paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat myös kustannustuen tarpeessa.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Mäki-Hakola Marko
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Maaseudun yritykset ovat usein pieniä yrityksiä ja liikevaihtorajan poistaminen auttaa niitä yli pandemian. Esitys on kannatettava.
      • Tapahtumateollisuus ry, Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Pidämme esitystä hyvänä. Tukien maksatuksessa olemme jo aiemmin esittäneet, että tukien maksamisen alaraja laskettaisiin 500 euroon, jotta tukea tosiasiallisesti saisivat myös nykyistä useammat mikroyritykset.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Pidämme esitystä hyvänä.
      • WMS-Tilit, Taloushallinto, Wirtanen Mika
        Uppdaterad:
        16.10.2020
        • Liikevaihtoraja ei huomioinut lainkaan kariutuneita investointisuunnitelmia korona- aikana.
      • Kustannustuen kohdentaminen toimialan mukaan eniten koronaepidemiasta kärsineille aloille
        • Kustannustuki I:ssä tukea voitiin myöntää yritykselle, jonka päätoimiala 1.4.2020 kuului kustannustuen piiriin. Päätoimiala määritettiin yrityksen TOL luokituksen mukaisesti. Toimiala kuului kustannustuen piiriin, jos toimialan liikevaihto oli huhtikuussa 2020 vähintään 10% pienempi kuin vertailuajanjaksolla 1.3.2019-30.6.2019. Toimialoihin tehtiin rajaus maatalouden alkutuotannon, kalatalouden sekä vesiviljelyalan osalta, jotka eivät kuuluneet lainkaan kustannustuen piiriin. Toimialat määriteltiin edellä mainitun mukaisesti valtioneuvoston asetuksessa (509/2020, 552/2020). Valtiokonttorilla oli 2 § toisen momentin mukaan mahdollisuus poiketa toimialarajauksesta yrityksen esittämistä erityisen painavista COVID-19 pandemiaan liittyvistä syistä (ts. myöntää tukea yritykselle, jonka päätoimiala ei ollut mainittuna asetuksessa, jos yrityksellä oli osoittaa siihen painavia syitä).
        • Ehdotus: toimialarajausta käytettäisiin myös kustannustuki II:ssa, mutta sääntelyä tarkennettaisiin siltä osin, kun yritys osoittaa erityisen painavia syitä sille, miksi sen liikevaihto on laskenut tukikaudella nimenomaan Covid-19 pandemiasta johtuvista syistä.
        • Ehdotuksen perustelu: Tuen rajaaminen toimialoille, joilla liikevaihto on pienentynyt vähintään 10% parantaa tuen kohdentumista koronakriisistä kärsineisiin yrityksiin huomattavasti. Ilman toimialarajaa kustannustuesta vain noin 35-55% kohdistuu koronakriisin aiheuttamaan liikevaihdon pudotukseen. Kohdistumisen tehokkuuteen vaikuttaa se, miten paljon koronakriisi vähentää yritysten liikevaihtoa.
      • Kustannustuen kohdentaminen toimialan mukaan eniten koronaepidemiasta kärsineille aloille
      • Music Finland
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Musiikkialan toimijat jäivät ensimmäisen määräaikaisen kustannustuen ulkopuolelle pääosin tuen saamiseksi määritetyn tarkastelujakson että tuen saamiseksi hyväksyttävien kulujen hyvin suppean määritelmän vuoksi. Lisäksi kustannustuki ei huomioinut lukuisia niin sanotun epätyypillisen työn tekijöitä sekä pienyrittäjiä, jotka jäävät tukijärjestelmien väliinputoajiksi
      • Jokela Harri, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Ensimmäisellä kustannustukikierroksella toimialan liian tiukasta tulkinnasta aiheutui ongelmia ja epätasapuolisuutta. YTJ:ssä oleva päätoimiala on monella yrityksellä väärä. Yrityksen toiminta on saattanut muuttua paljonkin, mutta siitä huolimatta yritys ei ole tehnyt YTJ-muutosilmoitusta, koska a) se ei ole pakollista ja b) se ei käytännössä vaikuta mitenkään yrityksen toimintaan. Ensimmäisellä kustannustukikierroksella NIHAKin toimialueelta tehtiin ainakin yksi oikaisupyyntö tilanteessa, jossa yrityksen toiminta oli tosiasiassa muuttunut täysin eri toimialalle kuin mitä YTJ:n päätoimiala. Oikaisupyyntö hylättiin. Kun tuen alarajaa lasketaan, niin kohderyhmään tulee mukaan paljon pieniä yrityksiä, joilla käytännön kokemuksemme perusteella on eniten virheitä toimialaluokituksessa (toimialaluokitus on vanhentunut tai virheellinen). On myös olemassa ns. monialaisia yrityksiä, joiden on pitänyt yrityksen perustamishetkellä valita yksi päätoimiala. Jos ko. valinta "osui" aikanaan toimialalle, jolla ei ole koronan seurauksen ole tapahtunut riittävää notkahdusta, niin tuki jää saamatta mikäli tiukka toimialatulkinta jatkuu. Tuki jää siis saamatta, vaikka ko. yrityksen muilla toimialasektoreilla olisikin ilmennyt merkittävää häiriötä. Toimialaluokitus ei muutenkaan ole ”tasalaatuinen”. Perinteiset alat on jaoteltu lukuisiin alaluokkiin, kun taas monille uudemmille toimialoille on olemassa vain yksi luokka tai pahimmillaan vain ”muut muualla mainitsemattomat” -tyyppinen luokka. Tiukka toimialatulkinta ei mahdollista tasapuolista lopputulosta. Kustannustuen hakuprosessissa yrityksellä tulisikin olla mahdollisuus osoittaa YTJ:ssä oleva toimialansa vääräksi = erityisperustelut.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Sääntelyn tarkentaminen on saatavilla olevan materiaalin perusteella epäselvää. Tuen myöntämisessä tulee ottaa huomioon monitoimialayritykset, joilla suurinta liikevaihtoakin tuova toimiala voi muodostaa kokonaisliikevaihdosta suhteellisen pienen osuuden. Jos päätoimiala ei ole kustannustukeen oikeuttavien toimialojen joukossa, se ei saa automaattisesti johtaa kustannustukihakemuksen hylkäämiseen vaan kustannustuen myöntämisen edellytykset täytyy pystyä harkitsemaan kokonaisvaltaisesti. Tuen pitäisi myös olla suhteellisesti suurempi sellaisilla toimialoilla, jotka ovat menettäneet selvästi muuta yritystoimintaa enemmän liikevaihtoaan koronaan liittyvien aukioloaika-, asiakasmäärä-, matkustus- yms. viranomaisrajoitusten tai -suositusten takia.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Palta ei kannata toimialarajoihin liittyvän tarkastelutavan poistoa. Katsomme, että jos toimialarajat poistettaisiin, pitäisi kehittåå jokin muu ratkaisu, millä erotellaan Covid19-tilanteesta kärsineet, ja miten saadaan tuet kohdistumaan edelleen niin, että kilpailuneutraalisuus varmistuu. Tärkeää on kuitenkin varmistaa kustannustuki I:stä paremmin se, että tuen piiriin on mahdollista päästä harkinnanvaraisen prosessin kautta yrityksen osoittamilla erityisperusteilla tilanteessa, jossa kaikki kriteerit (kuten esim. toimialakriteeri) eivät täyty. Näin vältetään kohtuuttomuudet sekä saadaan kohdennettua tukea varmemmin juuri pandemiasta kärsineille yrityksille.
      • Valtiokonttori, Kansalaispalvelut, Syrjänen Pekka
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Valtiokonttori pitää tärkeänä sitä, että tuki perustuu toimialoihin ja että tuen myöntämiseen vaikuttavan päätoimialan ajankohta on yksiselitteisesti il-maistu. Edellytykset tuen myöntämiseen yritykselle silloin, kun sen toimiala ei kuulu tuen piiriin, tulee olla suppeasti ja mahdollisimman selkeästi määritelty.
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Esitys on kannatettava.
      • ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Lehmus Markku
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kustannustuki II:een edotetut tomialarajaukset ovat jokseenkin järkeviä (toimiala kuuluu kustannustuen piiriin, jos toimialan liikevaihto on kuussa X vähintään 10% pienempi kuin vertailuajanjaksolla), kun huomioidaan taustalla arvio, että koko kansantalouden tuotanto supistuisi tänä vuonna 4,5 prosenttia (Etlan ennuste). Samoin ehdotetut tarkennukset kustannustuki II:een ovat perusteltuja (ehdotus: toimialarajausta käytettäisiin myös kustannustuki II:ssa, mutta sääntelyä tarkennettaisiin siltä osin, kun yritys osoittaa erityisen painavia syitä sille, miksi sen liikevaihto on laskenut tukikaudella nimenomaan). Ehdotus kustannustuen piiriin kuuluvien toimialojen määrityksessä käytettävän liikevaihdon laskun rajan (kustannustuki I:ssa 10%) sekä yrityskohtaisen tukeen oikeuttavan liikevaihdon laskun rajan (30%) uudelleentarkastelusta on myös harkitsemisen arvoinen, mutta raja-arvoja ei ole syytä laskea voimakkaasti, jotta tuki kohdentuisi edelleen tehokkaasti. Raja-arvoja voitaisiin laskea korkeintaan muutamia prosenttiyksikköjä.
      • Perheyritysten liitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Tiukka toimialarajaus on ongelmallinen, koska yrityksen rekisteröimä toimiala ei useinkaan vastaa sen toimintaa. Useammilla toimialoilla toimivilla yrityksillä toimialarajaus on erityisen ongelmallinen, koska on mahdollista, että yritys on rekisteröity tuen ulkopuolelle rajattavaan toimialaluokkaan X, vaikka merkittävä osa yrityksen toimintaa voi olla toimialoilla, jotka kärsivät koronasta. Mikäli toimialarajausta käytetään myös kustannustuki II:ssa, on tärkeää, että yrityksen esittämät perustelut liikevaihdon laskuun otetaan harkinnassa huomioon ja yrityksillä on mahdollisuus kustannustukeen toimialasta riippumatta, kun liikevaihto on laskenut COVID-19 pandemiasta johtuvista syistä. Yrityksen esittämälle näytölle ei saa asettaa sellaisia edellytyksiä, että se estäisi käytännössä tuen myöntämisen toimialaluokituksen ulkopuolella.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kuntoutuspalvelut (toimialoissa fysioterapia ja muut terveyspalvelut) on syytä pitää aiempaan tapaan kustannustuen piirissä. Esitämme, että joustoa lisätään 30 % liikevaihdon lasku -kriteerin osalta. Nyt merkittävä kustannusongelma on sairauspoissaolot: Niin lyhemmät tai pidemmät, kuin THL:n suosituksiin perustuvat asiakastyöstä pidättäytymiset varotoimena. Samoin lomapalkkavelan kertyminen tulevalle kaudelle ja sijaisten järjestäminen kasvattaa henkilöstömenoja. Tulos tehdään ns. käsityöstä ja näinollen terapeutin poissaolot ovat ongelmallisia. Siksi on tärkeää, että kuntoutus on mukana kustannustuen piirissä.
      • PAM Jakosuo Katri, Jakosuo Katri
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kustannustuki tulee kohdistaa erityisesti matkailu- ja ravintola-alalle, sillä toimiala on kärsinyt hallituksen asettamista koronarajoituksista merkittävästi. Rajoitusten seurauksena osa yrityksistä on joko joutunut supistamaan liiketoimintaansa merkittävästi, sulkemaan toimintansa määräajaksi tai lakkauttamaan yritystoimintansa kokonaan. RAVINTOLA-ALA PAM haluaa nostaa esiin, että esimerkiksi ravintola-alalla työskentelee paljon osa-aikaisia työntekijöitä sekä vuokratyöntekijöitä, koska palvelujen kysyntä vaihtelee sesonkien mukaan. Lisäksi toimialalle on tyypillistä, että asiakaskäynnit ja myynti painottuvat perjantaihin ja viikonloppuihin. Ravintola-alan sesonkiluonteisuus näkyy myös siinä, että joulun ja uudenvuoden jälkeen monien ravintoloiden myynti saattaa olla hyvinkin pientä. Tästä syystä ravintolakohtainen myynti saattaa loppuvuodesta, alkuvuodesta ja kesäkaudella vaihdella merkittävästi: esimerkiksi rannikko-, saaristo- ja järvialueilla toimivat ravintolat tekevät suurimman osan liikevaihdostaan kesäsesongin aikana. Lisäksi ravintola-alalle on tyypillistä ravintoloiden erikoistuneisuus, joka näkyy muun muassa ravintoloiden raaka-aine-, annos- ja anniskeluvalikoimissa sekä aukioloajoissa. Erikoistuneisuuden lisäksi vain tiettyihin sesonkiaikoihin toimivilla ravintoloilla saattaa olla merkittävä rooli aluetalouden näkökulmasta alueellisena ja paikallisena työnantajana ja elinvoimaisuuden edistäjänä. Tästä syystä toimialan yritysten toiminnan yleistäminen ei anna luotettavaa kuvaa yksittäisten yritysten ja yksittäisissä segmenteissä toimivien ravintoloiden toiminnasta (ml. työllistäminen). Koronakriisi on iskenyt etenkin alkoholijuomia myyviin ravintoloihin (mm. viinibaarit), koska näillä ravintoloilla ei ole mahdollisuuksia korvata kriisin aiheuttamia taloudellisia menetyksiä esimerkiksi tuotteiden ulosmyynnillä: alkoholilain mukaan tuotteiden ulosmyynti on anniskeluravintoloista mahdollista, mutta anniskeluravintolat saavat myydä olutta, siideriä sekä muita korkeintaan 5,5-prosenttisia alkoholijuomia klo 9-21 välisenä aikana. Myyntiin tarvitaan erillinen maksullinen lupa. MATKAILUALA Lapissa toimivista matkailualan yrityksistä osa toimii puolestaan vain talvikaudella. Näiden yritysten liikevaihdosta suurin osa tulee joulu- ja talvilomakaudella. Tulevaa talvikautta varjostaa etenkin epätietoisuus siitä, miten muun muassa hallituksen asettamat matkustamisrajoitukset vaikuttavat ulkomaalaisten matkailijoiden saapumiseen Suomeen.
      • Linja-autoliitto ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • On ilmeistä, että linja-autoliikenne kuuluu kohdennettuihin toimialoihin: 49310 Paikallisliikenne 49391 Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 49392 Linja-autojen tilausliikenne
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ruokamo Anne
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Tiukka toimialarajaus on ongelmallinen ensinnäkin, koska yrityksen alun perin rekisteröimä toimiala ei useinkaan enää vastaa sen toimintaa. Toiseksikin monialayrityksillä toimialarajaus on erityisen ongelmallinen, koska yritys voi toimia usealla eri toimialalla. On siis mahdollista, että yritys on rekisteröity toimialaluokkaan X, joka jää tuen ulkopuolelle, vaikka merkittävä osa yrityksen toimintaa voi olla koronasta eniten kärsivillä toimialoilla. Eri kokoisilla ja eri toimialoilla operoivilla yrityksillä täytyy olla mahdollisuus saada tasapuolisesti tukea. Mikäli toimialarajausta käytetään myös kustannustuki II:ssa, on mahdollisuus yrityskohtaiseen tarkasteluun ja harkintaan välttämätön.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Täysin selvää ei ole, millä tavoin sääntelyä tarkennettaisiin. Jos tarkentamisella tarkoitetaan vain liikevaihdon laskulle asetettujen prosenttirajojen tarkistamista, kannatamme sitä edellyttäen, että rajoja ei koroteta. Jos tarkoitetaan muutakin, niin olennaista on varmistaa, että kaikki pandemiasta johtuvat merkittävät taloudelliset ongelmat voivat muodostaa toimialapoikkeusperusteen.
      • Tasekirjailijat Ry, Sanna Lehto, Lehto Sanna
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Koronaepidemian pitkittyessä ja uuden aallon kurittaessa elinkeinotoimintaa, on alkanut näkymään kerrannaisvaikutukset yritysten liikevaihdoissa. Myös toimialat, jotka eivät vielä keväällä ottaneet iskua koronan aiheuttamista rajoituksista ja haasteista, ovat välillisesti joutuneet kohtaamaan liikevaihdon vähenemistä epidemian venyessä. Kun monien eri toimialojen yrityksillä menee huonosti ja kuluja leikataan joka puolelta, vaikutus välillisesti osuu myös aloihin, joiden liiketoimintaan koronan aiheuttamat rajoitukset eivät ole aiemmin suoraan vaikuttaneet. Esimerkkinä Tilitoimistot, asiakkaiden liiketoiminta heikkenee ja yrityksiä menee konkurssiin. Tilitoimistoissa työt vähenevät ja näin liikevaihto pienenee. Asiakkaiden käyttäytyminen on aikaisempaa varovaisempaa. Kirjanpito- ja tilipäätöspalveluiden toimialan liikevaihdon kasvu pysähtyi vertailussa edellisiin vuosiin. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia, mutta toisella neljänneksellä se väheni 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kuukausitasolla tarkasteltuna toimialan kehitys oli vaihtelevaa. Liikevaihto väheni voimakkaimmin toukokuussa, 6,0 prosenttia vuodentakaisesta. Useita vuosia tämä ala on ollut tasaisesti kasvava, joten osasyynä kasvun pysähtymiseen on hyvin todennäköisesti vaikuttanut korona. Kohdistaminen vain tiettyihin toimialoihin pitkittyneen talouskurimuksen jälkeen on erittäin haastavaa. Ostovoima on heikentynyt kautta linjan lomautusten ja irtisanomisten myötä ja vaikutukset tulevat näkymään ennemmin tai myöhemmin kaikilla toimialoilla.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Mäki-Hakola Marko
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • MTK huomauttaa, että kustannustuen tulisi kohdella tasavertaisesti eri toimialoja. Valmistelun lähtökohtana aiemmin olikin se, että valtioneuvosto linjasi neuvottelussaan 13.5.2020, että yrityksille tulee toimialasta riippumaton kustannustuki. Lisäksi eduskunta hyväksyi Kustannustuki1 käsittelyssä lausuman, jonka mukaan se edellytti, että hallitus valmistelee kustannustukea täydentävän tuen yleisen kustannustuen kanssa yhtäläisellä kriteeristöllä maatalouden alkutuotannolle, kalataloudelle ja maatilakytkentäiselle yritystoiminnalle sekä maataloustuotteiden jalostusta harjoittaville 1—9 henkilön mikroyrityksille, siten ettei se viivästytä kustannustuen toimeenpanoa ja näille aloille jo kohdennetut tuet huomioidaan. Valitettavasti tämä lausuma ei ole toteutunut tai täysin toteutumassa. Tästä syystä kustannustuen piiriin tulee säätää maatalouden yhteydessä tehtävä monipuolinen liiketoiminta matkailusta hyvinvointipalveluihin ja suoramyynnistä hevostalouteen. Alkutuotannon poissulkemista koskeva linjaus on kuvattu esityksessä puutteellisesti. Maatalouden yhteydessä tehtävä muu liiketoiminta on voinut kehittyä tilan pääliiketoiminnaksi. MTK esittää, että esitystä tarkennetaan seuraavasti: Alkutuotannon yhteydessä tehtävä liiketoiminta, kuten maaseutumatkailu, pitopalvelutoiminta ja suoramyynti ovat tuen piirissä. MTK esittää, että esityksessä tarkennetaan, että vain itse alkutuotanto on poisrajattu ja alkutuotannon palvelut ovat tuen piirissä. MTK vaatii myös eduskunnan aiemman lausuman noudattamista esimerkiksi yrityskohtaisen kustannustuen suuruuden osalta.
      • Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Asetuksen soveltamisessa tulee käyttää Tilastokeskuksen tilastoviranomaisena tekemää luokitusta sellaisenaan; ei kuten nyt verottajan omaa toimialaluokituksen sovellusta, joka on perustunut yritysten omiin ilmoituksiin. Aiemmassa laissa, asetuksessa, lain perusteluissa taikka asetusmuistiossa ei velvoitettu Valtiokonttoria käyttämään verottajan käyttämää toimialaluokitusta, vaan TOL 2008 luokitusta ja kun muuta ei ole mainittu, niin silloin asiassa tulee käyttää Tilastokeskuksen tilastoviranomaisena antamia tietoja sellaisenaan. Asiallisesti toimiessaan Valtiokonttorin tulee ajaa verottajalta saamansa liikevaihtotiedot ristiin Tilastokeskukselta saatavien toimialatietojen kanssa, jotta asiassa päästään aineellisesti lainsäätäjän tavoiteeseen. Kun Valtiokonttorissa näin ei toimittu I kustannustuen soveltamisessa Puunkorjuu toimialaan (02200) on jäi miljardiluokan tilastovirhe. Puunkorjuun osalta verottajan luokituksen sovellus (YTJ) otti puunkorjuuseen Metsäliitto Osuuskunnan, Metsähallitus-liikelaitoksen, Koskitukin ja Keitele Forestin liikevaihdot, vaikka Tilastokeskuksen omien virallisten tilastojen mukaan niiden toimiala on muu kuin Puunkorjuu 02200, mikä viimeksi mainittu vastaa aineellista totuutta asiassa. Näin sovellettuna asiassa tehtiin miljardiluokan tilastovirhe ja sen seurauksena Puunkorjuu jäi Valtioneuvoston asetuksen ulkopuolelle, vaikka asiallisesti toimialan liikevaihto putosi liki 30 prosenttia. Tämä tulee selkeyttää uudessa asetuksessa ja Kustannustuki I tulisi avata uudelleen haettavaksi Puunkorjuualan (02200) yrityksille muutoin aiemmin kritterein, mutta käyttäen tilastoviranomaisen virallista toimialaluokitusta sellaisenaan. Tapahtunutta virhettä ei ole pystytty oikaisemaan oikaisuvaatimusten kautta ja sadat puunkorjuuyritykset edellä kerrotusta syystä jättivät myös hakemuksensa tekemättä. Jos virhettä ei nyt saada asetusmuutoksella oikaistua, niin sadat puunkorjuuyritykset jäävät vaille tukea, johon he asiallisesti olisivat olleet oikeutettuja. Ottaen huomioon, että kyse on merkittävästi koronasta keväällä kärsineestä vientiteollisuutemme yhdestä avainryhmästä tämä olisi kohtuutonta.
      • Tapahtumateollisuus ry, Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Sääntelyn tarkentamisen lisäksi myös tuen varsinaisia hakuohjeita ja -prosessia tulee kehittää hakijaa opastavaksi, havainnolliseksi ja yksiselitteiseksi. Koronaepidemiasta tosiasiallisesti eniten kärsineiden yritysten auttamiseksi tuen hakijan on pystyttävä tukea hakiessaan helposti osoittamaan “painavat syyt” liikevaihdon laskulle.
      • Muranen Lauri, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry / Kasvu ja vaikuttaminen osasto / Elinkeinoasioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kustannustuen kohdentaminen toimialan mukaan on perusteltua erityisesti, jos kustannustuen tarkoitus on korvata koronaepidemian aiheuttamia tappioita yrityksille. Toisaalta jos tavoite on tukea talouden elpymistä ja työllisyyttä, niin toimialarajaus ei välttämättä ole perusteltu. Työllisyyden kannalta voisi olla perusteltua tukea työllisyyden kasvua niillä aloilla, joilla on siihen parhaat edellytykset koronaepidemian aikana. SAK:n näkökulmasta kustannustuen sijaan kärsiviä aloja tulisi tukea palkkatuella. Tuen kohdistaminen olisi mahdollista rajata koskemaan esimerkiksi vertailemalla lomautettujen työntekijöiden määrää eri ajanjaksoina. Tuen kohdentamisen suhteen on mahdotonta päästä täydelliseen tarkkuuteen, mutta jos tukimuoto kohdistuisi työntekijöiden palkkakustannuksiin, voisi se pahimmillaankin tukea kriisin vuoksi työttömäksi tai lomautetuksi joutuneita myös aloilla, joita kriisi ei ole erityisen pahasti koetellut.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Pidämme esitystä hyvänä. Lisäksi tosiasiallisesti eniten kärsineiden toimialojen auttamiseksi tuen hakijan on pystyttävä tukea hakiessaan helposti osoittamaan “painavat syyt” liikevaihdon laskulle. Kulttuuri- ja taidealalla tähän pitäisi luonnollisesti riittää turvallisuussuositukset, jotka ovat tehneet liiketoiminnasta väistämättä tappiollista.
      • WMS-Tilit, Taloushallinto, Wirtanen Mika
        Uppdaterad:
        16.10.2020
        • Toimialan tulee lisäksi kattaa terveystalousturvallisuuden kriteerit, joihin kuuluu palvelualalta mm. tilitoimistot sekä niiden palvelua hyödyntävät hankkeet. Erityisesti uudet vientiin suunnatut tuotannolliset investoinnit. Esimerkkinä digitaalinen terveysteknologia tulevaisuusinvestointi, jossa kotimarkkina EU on päämarkkina-aluetta.
      • Tuen määrityksessä huomioitavien kiinteiden kustannusten rajaus
        • Kustannustuki I:ssä 4 § ensimmäisen momentin 4) kohdan mukaisesti tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luettiin vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistö-omaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.
        • Ehdotus: laajennetaan kiinteisiin kustannuksiin luettavia vaikeasti sopeutettavia kustannuksia
        • Ehdotuksen perustelu: Kustannustuki I:n kokemusten perusteella edellä mainittu kustannusten rajaus on sulkenut osan yrityksiä (mm. tapahtuma-alan yrityksiä, matkatoimistoja ja taksiyrittäjiä) kustannustuen ulkopuolelle. Muutoslain tavoitteena on jatkohaussa kohdentaa kustannustuki kattavammin koronasta eniten kärsineille yrityksille.
        • Tukea ei voi hakea kustannuksiin, joihin on aikaisemmin myönnetty kustannustukea.
        • Kysymys: mitä muita yrityksen liiketoiminnan jatkamisen kannalta välttämättömiä kustannuksia tuen piiriin tulisi näkemyksenne mukaan hyväksyä?
      • Tuen määrityksessä huomioitavien kiinteiden kustannusten rajaus
      • Music Finland
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • 1. Pienyrittäjät, joilla ei ole työvoimakuluja tai mittavia toimitilakuluja, jäävät täysin tukien ulkopuolelle Vaikka kustannustuesta on rajattu pois yrityksen muoto ja yrityksen koko eivät tuen saamiseksi hyväksytyt kustannusluokat sisällä pienyrittäjille pakollisia kuluja. Esimerkki: Musiikkialalle ovat tyypillisiä yksin- ja pienyrittäjät (muun muassa tapahtumatekniikan, äänitekniikan tai artistimanagementin pienyritykset). Suoraan tapahtumille tai tapahtuma-alan yrityksille myönnetty tuki ei valu näille alihankintaketjuille alaspäin. Näillä yrityksillä ei ole kustannustuen määritelmän mukaisia kuluja (muun muassa työvoima- tai toimitilakustannukset), mutta paljon pienyrittäjille pakollisia kuluja sekä tapahtuma-alan sulun ajan muodostuneita toimialakohtaisia välttämättömiä kustannuksia, joita ei nyt kukaan korvaa. Ratkaisuehdotus: Lisätään kustannustuella korvattaviin kululuokkiin pienyrittäjille pakollisia kuluja ja mahdollistetaan näin heille todellinen mahdollisuus hakea kustannustukea. 2. Tuen perustuminen kiinteisiin kuluihin ei sovellu tapahtuma-alalle Elävän musiikin tapahtumajärjestäjät ja ohjelmatoimistot ovat joutuneet tilanteeseen, jossa pakolliset kulut (mm. tilavuokrat, palkat, esitystekniikan tai muut pitkäaikaisvuokrauksen maksut) juoksevat, vaikka itse tapahtuma on jouduttu perumaan. Usein myös kulut (erityisesti palkat) ovat suhteessa toteutuneeseen tapahtumaan - myytyyn, ostettuun ja toteutuneeseen elävän musiikin esitykseen. Ratkaisuehdotus: Huomioidaan kustannustuessa tukikauden kiinteitä kuluja laskettaessa sopeuttamattomat henkilöstökulut ja rajoitusten vuoksi peruttujen tapahtumien jo toteutuneet hankintakulut. 3. Kustannustuen tulisi huomioida syntymättä jäävien työsuhteiden tulonmenetys Musiikkialan ekosysteemin kannalta ovat olennaisia ns epätyypilliset työsuhteet. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien väliinputoamisongelma ei kuitenkaan ratkea ilman tosiasiallisesti tuen tarvitsijoille päätyvää tukea Työttömyysturvalle pääsyn kriteerejä on lievennetty, mutta musiikin ammattilaisille ansioturvan piiriin pääseminen on edelleen käytännössä hankalaa. Ammatillinen status on alalla häilyvä, eikä moni itsekään varmuudella tiedä onko palkansaaja- vai yrittäjäasemassa. Asetelmaa ei helpota se, että rajanveto vaihtelee tilanteen mukaan eri lakeja sovellettaessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ongelmiin on jo kiinnitetty TEM:n huomiota, kuitenkin vain vajaat 14 prosenttia palkansaajakassaan kuuluvista musiikkialan ammattilaisista sai huhtikuussa ansiopäivärahaa. Sen keskiarvo jäi alle 60 euroon päivässä. Ratkaisuehdotus: Osana kustannustukea musiikkialan säätiöille myönnettävä, yritystukia ja työttömyysturvaa täydentävää, 10 miljoonan euron tuki, jonka yhdistykset tai säätiöt kanavoivat suoraan tukea tarvitseville.
      • Jokela Harri, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Yksinyrittäjätuen osalta aiheutuu merkittäviä ruohonjuuritason toimeenpano-ongelmia ja laajaa epätietoisuutta, mikäli edellä mainittu määritelmänne "Tukea ei voi hakea kustannuksiin, joihin on aikaisemmin myönnetty kustannustukea" tulee voimaan! Yksinyrittäjätuen myöntöprosessissa ei ole missään vaiheessa tarkasti yksilöity niitä kustannuksia, joihin yksinyrittäjätuki (2000€) myönnettiin. Hakijayrittäjäkään ei siis tarkasti tiedä mihin kustannuksiin hänen aiemmin saamansa yksinyrittäjätuki myönnettiin, joten miten hän osaisi yksilöidä tarkasti ne kulut, joihin hän hakee tukea kustannustuen toisella kierroksella?
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Tasapuolisuuden vuoksi tulee kustannustuen laskennassa huomioida poistot sellaisen itse omistetun omaisuuden osalta, jonka laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut huomioitaisiin kustannustuen laskennassa. Muutoin yrityksiä kohdellaan kustannustuen myöntämisessä eriarvoisesti sen perusteella, onko yritys investoinut tulevaisuuteensa ja omistaa tarvitsemaansa kalustoa, laitteita tai järjestelmiä vai onko hankkinut niihin vain käyttöoikeuden. Tuen rajaaminen kokonaan pois sellaisista kustannuksista, joihin on aiemmin myönnetty kustannustukea, ei ole perusteltua. Kun kiinteät kulut on jaksotettu tukikaudelle, ei tukea voi tulla maksetuksi samoista kustannuksista. Mutta olisi kohtuutonta, että jos kustannustuen ensimmäisellä hakukierroksella on huomioitu esimerkiksi osa kiinteistön maanvuokrasta niin kustannustuen toisella hakukierroksella ei voisi maanvuokraa huomioida enää lainkaan. Ainakin seuraavat tunnistetut mutta kustannustuen ensimmäisellä hakemuskierroksella kustannustuen laskennan ulkopuolelle jääneet erät tulisi huomioida laskennassa kiinteinä kustannuksina: • Henkilöstövuokrakulut • Poistot sellaisesta omasta omaisuudesta, jollaisen vuokraus- tai käyttö-oikeuskustannukset huomioidaan kustannustuen laskennassa • Kirjanpitokulut sekä muut hallintokulut • Työterveydenhuoltokulut • Jäsenmaksut • Vakuutusmaksut • Valvonta- ja muut viranomaismaksut • Markkinointikulut • Konsultointi- ja asiantuntijakulut • Suunnittelu- ja kehityskulut • Liiketoiminnassa käytettävien eläinten ruokinta- ja muut ylläpitokulut (esimerkiksi huskyjen ja porojen ruokinta- ja eläinlääkärikulut) • Festivaalien ja muiden tapahtumien peruuntumisesta aiheutuvat kulut (esimerkiksi esiintyjille ja ohjelmatoimistoille maksettava sopimussakko tai muu vahingonkorvaus) • Hiihtokeskuksissa lumetuksesta aiheutuvat kustannukset. Edellä mainittuja kustannuksia yritys ei pysty kovin nopeasti sopeuttamaan. Esimerkiksi markkinointisopimukset ovat usein pitkäaikaisia samoin kuin erilaiset kehityshankkeet. Toisaalta on epäoikeudenmukaista, jos omilla palkkalistoilla olevien asiantuntijoiden kulut tulevat huomioiduiksi palkkauskustannuksien kautta mutta sama tekeminen ulkopuolisilta ostettuina palveluina ei vaikuttaisi lainkaan kustannustuen määrään. Valtiokonttorille tulisi lisäksi antaa mahdollisuus ottaa harkinnanvaraisesti laskennassa huomioon yksittäistapauksissa sellaisia yksittäisen yrityksen liiketoimintaan sisältyviä muista yrityksistä ja toimialasta poikkeavia kiinteiden kustannusten eriä, joita ei laissa ole mainittu mutta jotka ovat kyseiselle yritykselle merkittäviä.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Palta katsoo, että tuen piiriin tulisi lisätä yrityksen liiketoiminnan jatkamisen kannalta välttämättömiä kustannuksia, kuten yrityksen toiminnan kannalta kriittiset työvoimakulut ml. vuokratyö, työterveyshuolto, puhelin- tai nettiliittymästä syntyvät kustannukset, kirjanpitokulut ja muut hallintokulut, sekä muutkin vakuutuskulut kuin vain kiinteistöön liittyvät vakuutukset.
      • Valtiokonttori, Kansalaispalvelut, Syrjänen Pekka
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kustannustuki lain 4 § ensimmäisen momentin 4) kohdan mukaisesti tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luettiin vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut. Saatujen kokemusten perusteella edellä mainittu kustannusten rajaus on sulkenut osan yrityksiä (mm. tapahtuma-alan yrityksiä, matkatoimistoja ja taksiyrittäjiä) kustannustuen ulkopuolelle. Tämän vuoksi on sinänsä perusteltua pyrkiä laajentamaan tukeen oikeutettujen joukkoa korvattavien kulujen määrää lisäämällä. Valtiokonttori kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että jos tukea hakevan yrityksen edellytetään esittävä hakemuksessaan selvitystä esimerkiksi ” joustamattomista liiketoiminnan kuluista ja menetyk-sistä, jotka ovat lopullisia”, niin se väistämättä edellyttää hakemuksen manuaalikäsittelyä, joka puolestaan merkittävästi hidastaa käsittelyprosessia sekä edellyttää enemmän käsittelevää henkilökuntaa. Tältä osin tulisikin vielä harkita, onko harkinnanvaraisten selvitysten esittäminen tässä kohden tarkoituksenmukaista.
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Tuotantovälineistä tulisi huomioida myös yrityksen omistamien tuotantovälineiden kustannukset, kuten vakuutus- ja poistokustannukset. Taksiyrityksen toimipaikka on auto, joten sen kustannukset tulisi huomioida laskennassa. Esitämme, että ammattimaiseen liikenteeseen rekisteröityjen ajoneuvojen kiinteät kustannukset huomioidaan tuen määrää laskettaessa. Palkkakustannuksia määriteltäessä tulisi huomioida ammatinharjoittajien palkkakustannus viimeisimmän valmistuneen verotuksen mukaisena.
      • ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Lehmus Markku
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Ehdotus kustannustuen laajennuksesta koskemaan kiinteisiin kustannuksiin luettavia vaikeasti sopeutettavia kustannuksia on perusteltua siinä määrin, kun tällaiset kulut vertautuvat mm. vuokrakuluihin ja lisenssimaksuihin.
      • Perheyritysten liitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Aikaisemmissa lausunnoissa on hyvin tuotu esille kustannuksia, jotka yrityksen näkökulmasta ovat liiketoiminnan jatkamisen kannalta välttämättömiä. Nämä kustannukset vaihtelevat hyvin paljon toimialoittain, jolloin toimialakohtaiset lausunnot antavat hyvän kuvan eri toimialoilla.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Äkillinen 10-30 % pudotus liikevaihdossa haittaa olennaisesti yritystoimintaa, jos toiminnan taustalla on velkaa tai kiinteitä kuluja jotka eivät jousta alaspäin. Kuntoutusalalla kulut muodostuvat a) henkilöstökuluista, b) toimitilakuluista, c) vakuutuksista sekä d) potilas- tai asiakastietojärjestelmien ja välineistön kiinteistä kuluista. Nämä kustannukset pitäisi hyväksyä tuen piiriin.
      • PAM Jakosuo Katri, Jakosuo Katri
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • PAMin näkemyksen mukaan kustannustukea tulisi kohdistaa etenkin palkkaukseen liittyviin kustannuksiin, koska palkkakulut ovat monesti palvelualan yrityksissä suurin kuluerä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla malli, jossa vaikeasti sopeutettavien palkkakulujen korvauksen maksimimäärä olisi erillinen kiinteistä kustannuksista. Tällaisella mallilla vältettäisiin tilanteet, joissa suuremmille yrityksille myönnetään maksimituet esimerkiksi vuokrakuihin yritysten lomautettua ensin koko henkilöstönsä. ***** PAM tukee ehdotusta, jonka mukaan tuki laajennetaan koskemaan myös vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Lisäksi PAM pitää hyvänä, ettei tukea voi hakea kustannuksiin, joihin on jo aikaisemmin myönnetty kustannustukea.
      • Linja-autoliitto ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Poistot tulee rinnastaa kustannuksiin: leasing-tyyppisten kulujen ja poistojen rinnastamisen tarve tulee saadussa palautteessa vahvasti esiin. Sumu-poistot pitää tehdä, vaikka koneet ja kalusto eivät kulu, eivätkä toimitilat ole käytössä -> rasittaa tulosta ja tasetta samaan aikaan, kun leasing/vuokra-palvelujen käyttäjät ovat saaneet tukea. Poistojen huomioon ottaminen tukisi myös liiketoiminnan investointeja pääomavaltaisilla aloilla. Erityisesti rahoitus- ja vakuutuskulujen sisällyttäminen kiinteisiin kustannuksiin nouseen palautteessa esiin. Kustannustuen optimointi voi johtaa lomautuksiin ja irtisanomisiin, kun vaihtoehtona on tappiollisen/kannattamattomamman toiminnan ja siten työllistämisen jatkaminen -> Jos palkkakustannuksien osalta käytettäisiin kustannustuen lisäkerrointa, olisi sillä työllisyyttä tukeva vaikutus.
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ruokamo Anne
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Ehdotamme seuraavia lisäyksiä kustannustukeen vaikuttaviin kiinteisiin kuluihin: - Ulkopuoliset palvelut (hallinto, varastointi, IT), ylipäätään pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvat ostopalvelut. Esimerkiksi IT-palvelut ovat välttämättömiä yrityksen toiminnan kannalta. Itse tuotettuina ne lisäisivät yrityksen palkkakuluja. - Ulkoistettu kirjanpito, palkanlaskenta ja tilintarkastus - Pankki- ja korkokulut - Tietoliikenne-, puhelin- ym. kulut - Pitkäaikaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstövuokrakulut Perustelu: Yllä mainitut kustannukset aiheutuvat liikevaihdosta riippumatta, eli ovat sikäli kiinteisiin kustannuksiin rinnastettavia. Mainitut kustannukset ovat pääosin pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuvia, välttämättömiä yritystoiminnan kannalta ja vaikea sopeuttaa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Välttämättöminä kustannuksina tulisi huomioida: - pandemiasta johtuva suojavarusteiden ja -tarvikkeiden sekä puhdistus- ja desinfiointiaineiden lisäys (monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa huomattava kuluerä) - lisääntyneet turvallisuuteen liittyvät kulut (sisäänpääsyn ja tilojen valvonta, turvapuhelinjärjestelmien päivitykset ja tarkennukset) - taloushallinto ja tilintarkastus (monilla pienillä toimijoilla ulkoistettu; vastaa niiden toimijoiden palkkauskuluja, jotka hoitavat nämä itse) - It-palvelut ja -laitteet (myös usein ulkoistettu) - työterveysmaksut Lisäksi viittaamme tapahtumateollisuuden lausunnossaan listaamiin kuluihin: - Vuokratyövoiman kulut - Alihankintana ostettavasta työstä syntyneet palkat, palkkiot ja näihin rinnastettavat kustannukset - Omistuskiinteistön vastikkeet ja lainakorot - Laite- ja ohjelmistovuokrat - Sähkö, vartiointi, vesi, kaasu etc. kulut - Pankkikulut - Puhelin- ja internetkulut - Finnveran takaamien lainojen hoitokulut - Vakuutukset (pois lukien vapaaehtoiset henkilöstöön liittyvät lisävakuutusturvat)
      • Tasekirjailijat Ry, Sanna Lehto, Lehto Sanna
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Viittaamme aiempiin lausuntoihin täydentävästi · Alihankintana ostettavasta työstä syntyneet palkat, palkkiot ja näihin rinnastettavat kustannukset · Omistuskiinteistön vastikkeet ja lainakorot · Laite- ja ohjelmistovuokrat sekä leasingmaksut · Sähkö, vartiointi, vesi, kaasu etc. toimitilakulut · Pankkikulut · Taloushallinnon kustannukset ohjelmistokuluineen · Työterveysmaksut · Finnveran takaamien lainojen hoitokulut · Lakisääteiset vakuutusmaksut · Koko avoimen tilikauden aikana aiheutuneet ja tukikaudelle kohdistuvat kulut kuten varaus- ja ennakkomaksut, markkinointikulut, tuotantoon liittyvät ostopalvelut ja lipunmyynnin välityspalkkiot Laajentamalla kiinteiden kustannusten piiriä, varmistetaan että myös mikroyritykset, joilla työntekijäkustannukset ovat pienet verrattuna kiinteisiin kuluihin, saavat tukea toimintaansa. Työllisyyden kannalta on tärkeää että tukea jaettaisiin kaikenkokoisille yrityksille. n.93% Suomen yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä, tuen on tärkeä tavoittaa myös nämä pienimmät yritykset.
      • Finnish Lapland Tourist Board ry, / Lapin Matkailuelinkeinon liitto
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Pidämme tärkeänä, että tuen määrityksessä huomioitavia kustannuksia laajennetaan. Kustannuksia ei ole mahdollista leikata yhtä nopeasti kuin tulot ovat vähentyneet, kun tavoitteena on, että yritykset jatkavat liiketoimintaa niin pian kuin mahdollista. Yritysten toimintavalmiuden säilyttämiseksi kustannustuen piiriin tulisi sisällyttää myös liiketoiminnan piiriin kuuluvan kaluston (laitteet ja ajoneuvot) sekä eläinten (porot, vetokoirat) ylläpitokulut sisältäen leasing- tai osamaksukulut. Myös näiden ylläpitoon tarvittavan henkilöstön tai ostopalvelun kulut tulee hyväksyä. Esimerkiksi valjakkokoirat tarvitsevat ruokaa, hoitoa ja eläinlääkäriä riippumatta siitä onko asiakkaita vai ei. Muita kustannuseriä, jotka pitäisi huomioida ovat verot, vakuutusmaksut, energiakulut, taloushallintokulut sekä henkilöstökuluja, joilla ylläpidetään yrityksen toimintavalmiutta.
      • Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Hyväksyttävien kustannusten osalta mielestämme leasing- vuokria ja osamaksukustannuksia tulisi kohdella samalla tavalla. Yrittäjän kannalta kummassakin tapauksessa on kyse kiinteästä kustannuksesta, minkä koneen tai laitteen hallussapito ja käyttö edellyttää. Osamaksussakin omistus on kuten leasingissäkin rahoitusyhtiöllä ja kun kyse 48- 72 kuukauden sopimuksista tässä ja nyt ei pitäisi jeesustella, sillä että mahdollinen lunastus tapahtuu jäännösarvolla. Yrittäjän kannalta kummassakin maksujen laiminlyönti johtaa koneen tai laitteen poishakuun ja osamaksutilityksessä poikkeuksetta yrittäjälle jää edelleen velkaa rahoitusyhtiölle. Tässä pitäisi siis asiaa katsoa tosiasiallisten tapahtumien ja vaikutusten perusteella ei teoreettisella lähestymistavalla. Tässä yhdenmukainen kohtelu on tärkeämpää kuin luetaanko leasingvuokrat ja osamaksukustannukset tuen piiriin kokonaan tai osittain.
      • Tapahtumateollisuus ry, Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • ○ Vuokratyövoiman kulut ○ Alihankintana ostettavasta työstä syntyneet palkat, palkkiot ja näihin rinnastettavat kustannukset ○ Omistuskiinteistön vastikkeet ja lainakorot ○ Laite- ja ohjelmistovuokrat ○ Sähkö, vartiointi, vesi, kaasu etc. kulut ○ Pankkikulut ○ Taloushallinnon kulut ○ Puhelin- ja internetkulut ○ Työterveysmaksut ○ Finnveran takaamien lainojen hoitokulut ○ Vakuutukset (pois lukien vapaaehtoiset henkilöstöön liittyvät lisävakuutusturvat) ○ Tapahtumaliiketoimintaan suoraan liittyvät koko avoimen tilikauden aikana aiheutuneet ja tukikaudelle kohdistuvat kulut kuten varaus- ja ennakkomaksut, markkinointikulut, tuotantoon liittyvät ostopalvelut ja lipunmyynnin välityspalkkiot
      • Muranen Lauri, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry / Kasvu ja vaikuttaminen osasto / Elinkeinoasioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • SAK:n näkökulmasta tuen tulisi kohdistua vain palkkaukseen liittyviin kustannuksiin, koska ne ovat palveluvaltaisilla aloilla usein ylivoimaisesti suurin kustannuserä ja tuen keskeisimmän tavoitteen pitäisi olla työllisyyden tukeminen. Kiinteitä kuluja kattava tuki vähentäisi yritysten houkuttimia neuvotella esim. vuokranantajien kanssa tilapäisistä helpotuksista vuokranmaksuun. Kustannustuen luomilla kannustimilla on merkitystä erityisesti, jos tukikausi kohdistuu tulevaisuuteen kuten esitämme. Toisaalta kustannustuen uusiminen joka tapauksessa vahvistaa ennakkotapausta, että valtio reagoi talouskriiseihin tällaisilla tukielementeillä, jolloin yritykset voivat perustellusti ennakoida, että tällaisia tulee myös tulevaisuudessa. Siksi tuki pitäisi suunnitella niin, että se ohjaisi yritysten käyttäytymistä kansantalouden kannalta toivottuun suuntaan eikä aiheuttaisi epätoivottuja kannustinvaikutuksia.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Viittaamme Tapahtumateollisuus ry:n lausuntoon, jossa on listattu nämä välttämättömät kustannukset tuen piiriin: ○ Alihankintana ostettavasta työstä syntyneet palkat, palkkiot ja näihin rinnastettavat kustannukset ○ Omistuskiinteistön vastikkeet ja lainakorot ○ Laite- ja ohjelmistovuokrat ○ Sähkö, vartiointi, vesi, kaasu etc. kulut ○ Pankkikulut ○ Työterveysmaksut ○ Finnveran takaamien lainojen hoitokulut ○ Vakuutusmaksut (ainakin lakisääteisten vakuutusten osalta) ○ Koko avoimen tilikauden aikana aiheutuneet ja tukikaudelle kohdistuvat kulut kuten varaus- ja ennakkomaksut, markkinointikulut, tuotantoon liittyvät ostopalvelut ja lipunmyynnin välityspalkkiot
      • WMS-Tilit, Taloushallinto, Wirtanen Mika
        Uppdaterad:
        16.10.2020
        • Tässä on tarvetta huomioida erityisesti uudet digitaalista teknologiaa hyödyntävät tuotannolliset investointihankkeet, kuten terveysteknologia ilman vientimaa rajausta.
      • Kustannustuen enimmäismäärä ja yhteensovittaminen
        • Kustannustuki I:ssä tuen enimmäismäärä yritystä kohden oli 500 000 euroa. Lisäksi huomioidaan EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukainen COVID19-tukien enimmäismäärä, joka on yhteensä 800 000 euroa yritystä kohden ko. tukiohjelmassa. Tuen enimmäismäärää laskettaessa on otettava huomioon kaikkien Suomen viranomaisten puitetukiohjelman nojalla kyseiselle yritykselle myöntämät tuet.
        • Ehdotus: 500 000 euron enimmäismäärä yritystä ja tukikautta kohden säilytettäisiin, kuitenkin niin, että EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaisten COVID19-tukien yhteismäärä ei ylitä 800 000 euron enimmäismäärää yritystä kohden. 
      • Kustannustuen enimmäismäärä ja yhteensovittaminen
      • Jokela Harri, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kannatamme ehdotusta.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Esitys syrjii Suomessa toimivia yrityksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Suomen sisällä isoja ja paljon työllistäviä yrityksiä. Suomessa on tehty päätös, että kustannustuki perustetaan SEUT artiklaan 107 (3) b) ja sen nojalla annettuihin valtiontukipuitteisiin. Viittaus EU:n tilapäisten valtiontukisääntöjen COVID19-tukien 800.000 euron enimmäismäärään ei ole relevantti. Se ei tule yksioikoisesti EU:sta vaan perustuu Suomen omaan valintaan. Tästä aiheutuu se, että Suomessa yrityksille myönnettävä tuki on määrältään vain murto-osa esimerkiksi Ruotsissa yrityksille myönnetystä tuesta. Hyvänä esimerkkinä on Scandic Hotels, joka on Ruotsissa saanut valtiolta jo kesään mennessä 148 miljoonaa SEK tukea. Suomen Scandicin tuki on vain pieni murto-osa siitä. Tämä johtaa myös siihen, että esimerkiksi kymmenien miljoonien tappioita kärsineet hotellit saavat Suomessa vain todella pienet korvaukset, vaikka ne ovat normaaliolosuhteissa isoja työllistäjiä ja erilaisten verojen maksajia. Tämä ei ole yleisen oikeustajun mukaista eikä kilpailuneutraalia. Matkailuala toimii kovassa kansainvälisessä kilpailussa ja yhteisen EU-sääntelyn ohjaamana. Muita maita kireämpi kansallinen tukisääntely kuitenkin heikentää Suomessa toimivien matkailu- ja ravintola-alan yritysten asemaa suhteessa muissa EU-maissa oleviin yrityksiin. Tuilla on tärkeä merkitys koronakriisissä selviytymisestä. Myös Tanskassa Travel guarantee fund perustuu tähän perussopimuksen artiklaan ja Tanska on hyödyntänyt tätä mm. tapahtuman järjestäjille maksettujen korvausten EU-oikeusperustana. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_20_541 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa katsoo, että uusi kustannustuki tulee perustaa samaan EU:n perustamissopimuksen säännökseen kuin Ruotsissa, mikä mahdollistaa oikeudenmukaisen ja kilpailuneutraalin tuen maksamisen myös isoimmille yrityksille. Ehdotettu 500 000 euron maksimimäärä on aivan liian pieni ja se raja tulee poistaa. ELY:n/BF:n korona-avustuksia ja KEHA:n ravintolakorvauksia ei tule enää vähentää kustannustuesta.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Palta katsoo, että tuen määrän alaraja voidaan pitää 2000 eurossa. Tuen alarajan kohdalla tulisi kuitenkin varmistaa, että alle 2000 euron hakumahdollisuus säilytetään myös yksinkertaisena ja helppona yhden luukun periaatteella. Koska valtiontukisäännökset mahdollistaisivat ehdotettua 500 000 euroa suuremman yrityskohtaisen tuen, myös Suomen tulisi ottaa käyttöön isompi tukimäärä, jotta taattaisiin tasavertaisempi kohtelu suomalaisille yrityksille. Yrityskohtainen tuki tulisi olla siten vähintään 800 000 euroa.
      • Valtiokonttori, Kansalaispalvelut, Syrjänen Pekka
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • -Valtiokonttori pitää perusteltuna esitettyjä tuen enimmäismääriä, jotka ovat vastaavat kuin aiemmassakin kustannustuessa. Tuen enimmäismääriin osittain liittyen Valtiokonttori haluaa myös kiinnittää huomiota myönnettävän kustannustuen yhteensovittamiseen muiden pandemian vuoksi maksettavien tukien kanssa. Vastaava yhteensovittamismekanismi osoittautui varsin työlääksi toteuttaa jo tuen ensimmäisessä vaiheessa ja sen toteutus on edelleenkin suurelta osin kesken. Mikäli yhteensovittamismekanismi sisältyy myös tähän tuen toiseen vaiheeseen, tulisi siitä tehdä mahdollisimman ysinkertainen ja selkeästi määritelty myös suhteessa ensimmäisessä vaiheessa maksettuihin ja yhteensovitettuihin muihin tukiin nähden.
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Esitys on kannatettava.
      • ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Lehmus Markku
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Enimmäismäärän rajaaminen EU:n valtiotukisääntöjen maksimin mukaiseksi on perusteltua.
      • Perheyritysten liitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Kustannustuesta ei tulisi vähentää BF- tai ELY-keskusten tukia, jotka on myönnetty liiketoiminnan kehittämiseen. De minimis -tukien rajoja tulisi myös nostaa nykyisestä selvästi. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on päätetty näin. Nykyiset tukirajat aiheuttavat jo ongelmia suuremmille yrityksille. Koronaepidemian aiheuttaman taloudellisen kriisin pitkittyessä tämä tulee laajenemaan myös pienempiin yrityksiin.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Pidämme kannatettavana suuntaa, johon yhteensovittaminen on menossa. Syyt, minkä vuoksi monet kuntoutusyrittäjät eivät hakeneet kustannustukea, olivat: - tuen suuri vähimmäismäärä 2 000 euroa, (nyt esimerkiksi kuntien yksinyrittäjätukea ei myöskään enää ole kustannustukea täydentämässä) - ajan puute juuri heinä-syyskuussa, sillä keväältä patoutunut kysyntä purkautui loppukesänä asiakkaiden suurena määränä. Arvonlisäverottomana toimialana kuntoutusyrityksen olisi tullut tehdä enemmän manuaalista työtä tuen hakemiseen, joten tukea ei ehditty hakea, - Vaatimus peräti 30 % liikevaihdon pudotuksesta ei toteutunut aina. Liikevaihto ei kuntoutusalalla välttämättä pudonnut, mutta kulut ovat kasvaneet (jaksotusta suoriteperusteiseksi ei pienissä kuntoutusyrityksissä usein tilikauden aikana tehdä).
      • PAM Jakosuo Katri, Jakosuo Katri
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Yrityksille aiemmin myönnetyt toiminnan kehittämiseen tarkoitetut tuet (esim. Business Finland) eivät saa vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin saada kustannustukea, koska nämä tuet ovat luonteeltaan erilaisia eikä niiden voida katsoa olevan toistensa substituutteja.
      • Linja-autoliitto ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Tukikumulaatio ja eriytetyt kirjapidot: EU:n valtiontukivaatimusten ohella erityislainsäädännössä voi olla eriytetyn kirjanpidon vaatimuksia esim. ylikompensaatioiden rajoittamiseksi. Siksi laissa olisi hyvä olla säännös tuen kohdentamisesta eriytetyn kirjanpidon osalta sellaiseen liiketoimintaan, josta menetykset ovat johtuneet (ei siis vain yritystasolla). Kompensaatiota voi tulla myös muulla perusteella, kuten sopimuksiin sisältyvillä riskinjakomekanismeilla.
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ruokamo Anne
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kannatamme kustannustuen enimmäismäärän nostamista 800 000 euroon. Euroopan unioni on jatkanut valtiotukisäännösten joustoa, joten tukisumman nosto takaisi tasapuolisen kohtelun suomalaisyrityksille.
      • Tasekirjailijat Ry, Sanna Lehto, Lehto Sanna
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kustannustuen määrästä ei tulisi vähentää yrityksen tänä vuonna kehittämiseen saamiaan koronatukia. Näillä tuilla on kehitetty ja muokattu yritysten liiketoimintaa kannattavampaan suuntaan erittäin haastavassa taloustilanteessa. Erityisesti mikroyritysten kohdalla nämä ovat olleet tärkeitä tukia, joilla on selvitty kesän yli. De minimis tuen sääntö tulee poistaa.
      • Finnish Lapland Tourist Board ry, / Lapin Matkailuelinkeinon liitto
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Ehdotettu Covid 19-tukien enimmäismäärä 800.000 eur on aivan liian matala. Matkailualalla eri kokoiset yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja suuremmat yritykset toimivat usein veturiyrityksenä luoden toimintaedellytyksiä myös pienemmille yrityksille. Nyt ehdotettu enimmäismäärä ei mahdollista suuremmille yrityksille merkittävää lisätukea kustannustuki II:n osalta, jos ne ovat saaneet kustannustuki I:tä. Aivan samalla tavalla kuin tuen osalta on ehdotettu laajentamista myös pienimpiin yrityksiin, tulee myös suurempien yritysten tuen tarve huomioida. Myös suuremmilla yrityksillä pitää olla tasa-arvoinen mahdollisuus tukeen, jotta ei vääristetä kilpailutilannetta alalla. Pitämällä myös suuremmat yritykset pystyssä kriisiajan läpi, hyötyvät sekä työntekijät että pienemmätkin yritykset ja koko matkailuala toipuu nopeammin kriisistä. Suomen tulee tehdä aktiivisesti työtä sen eteen, että EU mahdollistaa huomattavasti suuremman kuin 800 000 euron tukien yhteismäärän.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Mäki-Hakola Marko
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • MTK huomauttaa uudelleen, että TEM:n ja mahdollisen MMM:n kautta jaettavan kustannustuen on oltava periaatteiltaan samankaltaisia. Eduskunnan aiempi lausua tulee toteuttaa.
      • Tapahtumateollisuus ry, Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kustannustuesta ei tulisi lainkaan vähentää BF- tai ELY-keskusten tukia, jotka on myönnetty liiketoiminnan kehittämiseen. Tapahtumateollisuuden yrityksissä on kyseisten avustusten turvin toteutettu mittavia kehityshankkeita, joiden avulla on pyritty löytämään keinoja muuntaa ja kehittää uutta liiketoimintaa erittäin haastavassa tilanteessa. Näiden tukien vähentäminen mahdollisesta kustannustuesta ei sovi yhteen koronasta eniten kärsineiden yritysten ja toimialojen auttamisen tavoitteen kanssa. De minimis -tukien rajoja tulisi myös nostaa merkittävästi, esimerkiksi viiteen miljoonaa euroon. Tällainen valinta on tehty esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Nykyiset tukirajat aiheuttavat jo ongelmia suuremmille tapahtuma-, majoitus-, ravitsemis- ja matkailualojen yrityksille. Koronaepidemian aiheuttaman taloudellisen kriisin pitkittyessä ongelma tulee laajenemaan myös pienempiin yrityksiin.
      • Muranen Lauri, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry / Kasvu ja vaikuttaminen osasto / Elinkeinoasioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Erityisesti menneitä kustannuksia korvaavan kustannustuen tapauksessa on jokin euromääräinen yläraja hyvä olla olemassa. Suurimmilla yrityksillä on parhaat mahdollisuudet selvitä kriisistä esimerkiksi lainarahalla, hakemalla oman pääoman ehtoista rahoitusta tai velkajärjestelyillä. Pienten yritysten tapauksessa on todennäköisempää, että kustannuksia korvaavalla kustannustuella olisi vaikutus liiketoiminnan turvaamiseen. Toisaalta jos kustannustukea muokkaisi palkkakustannuksia korvaavaksi kannustimeksi työllistää, niin enimmäismäärä ei välttämättä ole tarpeen, koska työllisyyden kannalta on yhtä arvokasta riippumatta siitä minkäkokoiset yritykset työllistävät.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kustannustuesta ei tulisi vähentää BF- tai ELY-keskusten tukia, jotka on myönnetty liiketoiminnan kehittämiseen. Kulttuuri- ja taidealalla kehittämistukia on käytetty aitoon kehittämiseen, johonkin mitä ei ennen ole tehty - ei normaalin liiketoiminnan menetyksiä korvaamaan.
      • WMS-Tilit, Taloushallinto, Wirtanen Mika
        Uppdaterad:
        16.10.2020
        • Kustannustuen ylärajaa pitää myös tarkastella tuotantoon investoivien yrityksien osalta joustavasti vaikka yhtiöllä ei tuotantoa vielä olisi ollut ennestään. Lisäksi yrityksen taseen vakuusarvo tulee suhteuttaa tuen määrään. Tuessa voi olla myös vieraan pääoman elementti. Esimerkiksi taseessa IPR omaisuusarvovakuuden pitää kelvata tarvittaessa myös vakuutena kun kustannustukea yhteensovitetaan eri tilanteissa.
      • Muita näkemyksiä kustannustukeen ehdotetuista muutoksista?
      • Music Finland
        Uppdaterad:
        21.10.2020
      • Jokela Harri, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Tuen minimimäärän pitäisi laskea 1000 euroon, jotta myös pienimmät yritykset pääsisivät tuen piiriin. Mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä vähäisemmät pahan päivän - puskurit sillä on. Huomautamme lisäksi siitä, että liikevaihdon lasku ei kaikissa tilanteissa ole yksiselitteinen mittari vaikeuksille. Jos esim. verrataan yksinyrittäjää sekä alihankkijaverkoston veturina toimivaa keskisuurta yritystä: - Yksinyrittäjä luo itse koko sen arvonlisän, jonka hän laskuttaa asiakkailtaan. - Keskisuuri yritys luo itse vain osan siitä arvonlisästä, jonka se laskuttaa asiakkailtaan. Toisin sanoen keskisuuren yrityksen liikevaihto voi laskea merkittävästi, vaikka sen omat "arvonlisän tuotantotoiminnot" pyörisivätkin normaalisti, sillä liikevaihdon lasku johtuu alihankkijoiden osuuden poisjäämisestä. Tilanne voi myös olla se, että keskisuuren yrityksen oma arvonlisän tuotanto on kasvanut, vaikka liikevaihto on laskenut, sillä se on siirtänyt aiemmin alihankkijoilta ostamaansa arvonlisän tuotantoa omaksi toiminnakseen.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Selvyyden vuoksi tarkemmin määrittelemätön termi ”palkkauskulu” on tarkoituksenmukaista korvata vakiintuneella termillä ”palkkauskustannus”. Laskentakaava on saatava ensimmäistä hakukierrosta paremmin toimivaksi. Noin 72 % hakemuksista hylättiin ja budjetoidusta 300 miljoonasta eurosta jäi jakamatta 174 miljoonaa euroa. Luvut kertovat ensimmäisen kustannustuen hakukierroksen ongelmista ja osoittavat, että eurot eivät menneet kaikille kustannustukea tarvinneille yrityksille.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Palta esittää, että pahiten kärsineille aloille, joissa toimialakohtainen liikevaihto on pienentynyt merkittävästi, omavastuuosuuden tulee olla esimerkiksi vain puolet nykyisestä 30 prosentista. Tällä saataisiin kohdennettua tukea vielä voimakkaammin eniten kriisistä kärsiville yrityksille. Toimialakohtaisen liikevaihdon olisi tällöin pitänyt laskea esimerkiksi yli 25 prosenttia.
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Taksiyrittäjistä 68% on ammatinharjoittajia, jotka kaikki jäivät kustannustuen ulkopuolelle edellisellä kerralla. Taksiala on kuitenkin yksi eniten koronakriisistä kärsineistä toimialoista. Jotta tällä kerralla ei kävisi samoin, tulisi heidän palkkakustannuksensa, sekä toimipaikkakustannukset huomioida tuen määrittelyssä.
      • ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Lehmus Markku
        Uppdaterad:
        21.10.2020
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • On tärkeää, että kuntoutus ja muut arvonlisäverottomat toimialat ovat tuen piirissä. Kasvaneet henkilöstökulut rasittavat kuntoutusyrityksiä niin kauan, kun THL suosittaa sote-ammattilaisia pidättäytymään asiakastyöstä nykyiseen tapaan. Sote-yritykset pitävät varotoimena henkilöstönsä poissa asiakastyöstä, jos näiden koronavilkku hälyttää, ynnä muut tilanteet, joissa THL niin ohjeistaa. Henkilöstömenot kasvavat, eivätkä yritykset sitä kestä kauaa. Syyskuisen jäsenkyselymme mukaan 48 % kuntoutusyrityksistä uskoo, että kannattavuus vähenee vielä seuraavan puoli vuonna. 78 % on sopeuttanut toimintaansa koronan vuoksi. 35 % vastaa myynnin vähenevän. Myyntiä vähentää se, että tautitilanteen vaihdellen aina jokin kunta tai yksikkö (kuten hoivakoti) evää kuntouttajilta pääsyä asiakkaidensa luo. Kuntoutusyrittäjät esittää asian korjaamiseksi muutosta tartuntatautilakiin, joka keventäisi yrittäjän palkkakuormaa siirtäen sitä valtiolle. Ehdotuksemme on, että virusepäilyn vuoksi työntekoon estyneen työntekijän työpanoksen menetyksestä korvattaisiin ½ tälle karanteenitilanteessa maksettavasta tartuntatautipäivärahasta. Vastaavasti tämän tulisi vähentää ½ työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta. Testien nopeutumisesta huolimatta tästä aiheutuu merkittäviä kustannuksia kuntoutusyrityksille, kun henkilökuntaa joudutaan oireiden vuoksi ottamaan pois tuottavasta työstä. Esityksemme hyödyttäisi koko sote-alaa, ei vain kuntoutusta. Kuntoutusyrittäjien lausunto tartuntatautilakiin: https://kuntoutusyrittajat.fi/tartuntatautilakiin-esitetty-muutos-koskee-vain-harvoja-kuntoutusyrittajia/ Kustannustuen yrityskohtaista vaatimusta 30 % liikevaihdon alentumisesta on syytä tarkistaa alaspäin, sillä pienille kuntoutusyrityksille merkittäviä liikevaihdon alenemisia ovat myös esimerkiksi 10 - 30 % väliin jäävät liikevaihdon alentumiset.
      • PAM Jakosuo Katri, Jakosuo Katri
        Uppdaterad:
        21.10.2020
        • Ehdotuksen mukaan kustannustukea hakevan yrityksen tulee osoittaa erityisen painavia syitä sille, miksi sen liikevaihto on laskenut tukikaudella nimenomaan Covid-19 pandemiasta johtuvista syistä. PAMin näkemyksen mukaan yrittäjien tasapuolisen kohtelun vuoksi on tärkeää tarkentaa mitä käsitteellä ”erittäin painavat syyt” tarkoitetaan. Lisäksi hakemusprosessin tulee olla sellainen, ettei se lisää kohtuuttomasti yritysten hallinnollista taakkaa ja että kaikilla tukee oikeutetuilla yrityksillä on todellinen mahdollisuus itse hakea kustannustukea (mm. riittävän selkeät ja yksiselitteiset ohjeet, jotta tuen hakeminen esimerkiksi ilman ulkopuolisia konsultteja on mahdollista).
      • Linja-autoliitto ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Tukien kirjautuminen vuodelle 2020: jos haku avautuu joulukuussa, ongelma voi tulla jaksottamisessa/kohdentamisessa, joten tuloslaskelman ja taseen kannalta olisi turvallisinta säätää tukituloutus vuodelle 2020. Toimilupa-aloilla ja yleisesti rahoituksen saatavuuden kannalta tällä voi olla isokin merkitys yritysten tunnuslukujen kautta.
      • Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ruokamo Anne
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Suomen Tekstiili & Muoti ry:n edustamalla toimialalla koronakriisin vaikutukset näkyvät siten, että kuluttajakauppa on taas hiljentynyt kesän jälkeen ja B2B-yrityksillä vaikutukset ovat tulleet viiveellä. Kustannustuen jatko on tarpeen, ja kannatamme tuen nopeaa valmistelua ja käyttöönottoa. Suomen Tekstiili & Muoti kannattaa vahvasti kustannustuen ehtojen muutosta ja korostaa kriteeristössä tarpeellista joustoa, jotta tuki auttaa koronaepidemiasta kärsiviä yrityksiä tasapuolisesti. On tärkeää, että uusi ehdotettu kustannustuki mahdollistaa kattavamman yksilöllisen ja yrityskohtaisen harkinnan kuin kesällä voimassa ollut kustannustuki.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Esitettyjen muutosten lisäksi tulee edelleen selventää sitä, miten lakia sovelletaan yhdistyksiin ja säätiöihin (jäljempänä myös "järjestöt"). On hyvä, että järjestöjen asema on tuotu esiin ensimmäisen kustannustukilain perusteluissa, mutta lain soveltamisessa on edelleen esiintynyt pulmia. Siksi lakia ja/tai sen perusteluja tulee täsmentää seuraavien kolmen kohdan mukaisesti. 1) Laissa ja/tai sen perusteluissa tulee todeta nimenomaisesti, että myös taloudellista toimintaa (käytännössä liiketoimintaa) harjoittavat yhdistykset ja säätiöt kuuluvat lain soveltamisalaan. Perustelu: Suomen on noudatettava EU:n valtiontukisääntelyä. Sen mukaan yrityksiä ovat kaikki toimijat, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa eli tarjoavat tavaroita tai palveluja markkinoilla. Yrityksiä ovat siis myös taloudellista toimintaa harjoittavat yhdistykset ja säätiöt. Tämä ei ole aina ollut kaikille tukien myöntäjille selvää, kuten esimerkiksi Business Finlandin tapaus on osoittanut. Lisäksi käytännön työtä tekevät viranomaiset soveltavat vain Suomen lakia eivätkä hae ohjeistusta suoraan EU-oikeudesta. Siksi asia tulee ilmaista selvästi kansallisessa laissa. 2) Laissa ja/tai sen perusteluissa tulee myös todeta yksiselitteisesti, että yhdistykset ja säätiöt ovat yrityksiä ja kuuluvat lain soveltamisalaan ainoastaan taloudellisen toimintansa (eli käytännössä liiketoimintansa) osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kustannustukilain tarkoittamana liikevaihtona on pidettävä vain järjestöjen taloudellisen toiminnan liikevaihtoa. Niiden ei-taloudellista toimintaa ei pidä yritystukia myönnettäessä huomioida lainkaan. Perustelu: EU:n valtiontukisääntelyn mukaan ”Yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi ainoastaan taloudellisen toimintansa osalta” (Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä, 2016/ C 262/01, kappale 10) 3) Lakia tulee muuttaa siten, että sitä käytännössä sovellettaessa on mahdollista tehdä edellä kuvattu erottelu järjestöjen taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan välillä. Ensimmäisessä kustannustukilaissa (ks. 4§, tuen määräytymisperusteet) erottelu on mahdollinen liikevaihdon osalta, koska liikevaihto arvioidaan verottajalta saatujen arvonlisäverotietojen ja hakijoiden tukihakemuksissaan antamien ilmoitusten perusteella. Verottajalta saatavat tiedot eivät siis kata muuta kuin taloudellista toimintaa ja tuen hakijat voivat jättää ei-taloudellisen toiminnan ilmoitustensa ulkopuolelle. Myös kiinteiden kustannusten osalta erottelu onnistuu, koska se perustuu tuen hakijoiden omiin ilmoituksiin. Sen sijaan palkkauskulujen osalta erottelu ei ole onnistunut, koska lakitekstissä lukee, että tukea myönnettäessä huomioidaan ”yrityksen työntekijöiden palkkauskulut tulorekisterin tietojen mukaan” . Koska tulorekisterissä ei tehdä eroa järjestöjen taloudellisen (eli liiketoiminnan) ja ei-taloudellisen toiminnan palkkauskulujen välillä, tukia myönnettäessä on jouduttu ottamaan huomioon myös järjestöjen ei-taloudellisen toiminnan palkkauskulut, mikä on johtanut tukien ylimitoitukseen. Pulmaa ei olisi, jos myös palkkauskulujen huomiointi voisi perustua tuen hakijan omaan ilmoitukseen niissä tapauksissa, joissa hakija harjoittaa sekä taloudellista että ei-taloudellista toimintaa.
      • Tasekirjailijat Ry, Sanna Lehto, Lehto Sanna
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Oman pääoman vaatimus pitäisi tässä kustannustuen hakujaksossa poistaa. Moni yritys on menettänyt tämän vuoden aikana oman pääoman, mutta se ei vielä tee yrityksestä elinkelvotonta. Yritys on saattanut tehdä tappiota useiden vuosien ajan esimerkiksi investointipoistojen takia ja taseen oma pääoma voi olla negatiivinen, mutta silti yritys ei välttämättä ole välittömässä konkurssivaarassa. Kassan vahvistaminen tuen muodossa auttaa vaikeuksissa olevia yrityksiä jatkamaan toimintaansa. Kustannustuessa on tärkeä tasapainottaa kiinteiden kustannusten sekä työllisyyskustannusten suhdetta niin että se skaalautuu mahdollisimman monenlaisen yrityksen tarpeisiin. Laajat lomautukset sekä irtisanomiset syövät ostovoimaa, joka vaikuttaa yritysten toimintaan ja työntekijöitä ei uskalleta palkata.
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Business Finland pitää esitettyjä muutoksia kustannustukeen hyvinä. Muutoksilla pyritään kohdentamaan tukea aikaisempaa paremmin koronaepidemiasta kärsineille yrityksille.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää tilaisuudesta lausua yritysten määräaikaiseen kustannustukeen ehdotettavista muutoksista. Covid-19 –pandemia on aiheuttanut huomattavia taloudellisia vaikutuksia liikennealan sektorin toimijoille. Tästä johtuen liikenne- ja viestintäministeriö pitää erittäin tärkeänä, että liikennealan toimijat kuuluvat lain soveltamisalan piiriin myös jatkossa. Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole muuta lausuttavaa ehdotukseen.
      • Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        20.10.2020
      • Tapahtumateollisuus ry, Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Useille tapahtumatoimijoille maksetaan ennakkomaksuja. Nyt ne voidaan katsoa liikevaihdoksi sinä kuukautena, kun ne maksetaan (ja niistä maksetaan alv), vaikka ne kirjanpidossa täsmäytetään tapahtuman järjestämiskuukaudelle. Toisaalta tapahtuman peruuntuessa ne joudutaan palauttamaan. Kustannustuessa tulisi siis huomioida myös tulojen kirjanpidollinen kohdentaminen – ei pelkästään alv-tilitys. Pyydämme ministeriötä myös huomioimaan laajemmin työssään, että nykytilanteen jatkuessa useita tapahtuma-alan yrityksiä, joiden tilikausi päättyy vuoden vaihteeseen uhkaa oman pääoman painuminen negatiiviseksi. Tämä tulee vaikeuttamaan monin tavoin kyseisten yritysten pärjäämistä tulevaisuudessa. Olemme toimittaneet lausuntomme myös sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tem.fi
      • Muranen Lauri, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry / Kasvu ja vaikuttaminen osasto / Elinkeinoasioiden päällikkö
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Koronakriisi sulki keväällä kokonaisia toimialoja, joten kustannustuki oli looginen työkalu tuossa tilanteessa. Työntekijöiden palkkaamiseen kohdentuva tuki ei silloin olisi tosiasiassa hyödyttänyt toimijoita. Tilanne on toinen nyt koska yritysten toiminnot voivat, koronarajoitukset huomioiden, enimmäkseen jatkua. Tällä hetkellä ongelmana on enemmänkin huoli vähäisistä asiakasmääristä. Lisäksi lomautusten ja mahdollisen työttömyyden pitkittyminen ovat erittäin haitallisia niin työntekijöille kuin koko kansantaloudellekin. Työntekijöiden kohdalla pitkittynyt toimettomuus voi aiheuttaa monia sosiaalisia ongelmia ja heikentää esimerkiksi ihmisten työkykyä. Lisäksi kansantalous kärsii, kun ihmiset joutuvat tinkimään kulutustasostaan. Kriisialoille kohdennettu palkkatuki olisi myös muita ehdotettuja tukimuotoja tehokkaampi. Esimerkiksi alennetut alv-kannat valuvat tutkimusten mukaan usein suoraan hintoihin eivätkä ainakaan lyhyellä aikavälillä johda lisääntyneeseen palveluiden tai tuotteiden kysyntään. Työvoimakustannuksiin kohdistuva tuki olisi myös kustannustukea parempi työkalu siinä mielessä, että se ottaisi huomioon yritysten tulevaisuuden tarpeet. Aikaisempaan liikevaihtoon perustuva tuki ei välttämättä lisää yritysten halukkuutta uusien työntekijöiden palkkaamiseksi vaan raja kannattaa vetää kustannustuen tason salliman määrän mukaan.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        20.10.2020
        • Kiitämme. Olette kuulleet usean toimialan huolen siitä, etteivät kustannustuen olleet oikeat ja reagoitte tähän ripeästi.
      • WMS-Tilit, Taloushallinto, Wirtanen Mika
        Uppdaterad:
        16.10.2020
        • Yritykset luovat työtä ja työpaikkoja, parempaa tulevaisuutta eri tilanteisiin varautumista varten. Hyödyllisimmät kustannustuet ovat vielä myöntämättä. Näen vientivetoiset ®TM hyödyntävät hankeet erinomaisina tukikohteina.