• Remissinstanser: 18
    Lausunnonantajan lausunto
      • 1. Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
      • Laihian kunta, Laihian kunta / Tekninen osasto, Mansikka-aho Jari
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Laihian kunnan lausunnossa todetaan, että investointiohjelmassa on kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön kohtalaisen hyvin. Investointiohjelma ei kuitenkaan pysty vastaamaan kunnan ja koko Vaasan seudun kasvaviin liikenteellisiin haasteisiin kuin pieneltä osin. Vaasan seudun saavutettavuus heikkenee, jos teitä ja ratoja ei pystytä pitämään kunnossa. Kunnan alueella on runsaasti perustuotantoa sekä pieniä yrityksiä alemmalla tieverkolla, joiden toimintaedellytykset ovat jo nyt koetuksella ja alemman tieverkon rapautuessa elinmahdollisuudet katoavat tyystin. Kustannustason nousun myötä nykyisellä perusväylänpidon rahoituksella korjaustoimia voidaan tehdä entistä vähemmän. Huoltovarmuus korostaa liikenneverkon merkitystä.
      • Joroisten kunta, Joroisten kunnanhallitus 4.12.2023 §212
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Muuttuneeseen toimintaympäristöön suhteutettuna Itä-Suomen kehittämistä ei ole huomioitu riittävästi. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut erityisesti Itä-Suomen toimintaympäristöön. Rautatieliikenteen osalta poikkiliikenteen kehittämistä ei ole huomioitu investointiohjelmassa lainkaan. Pieksämäki – Savonlinnan yhteyden palauttaminen tulisi olla investointiohjelmassa muuttuneen toimintaympäristön vuoksi. Kuljetuksia on Saimaan kanavan käytön estymisen vuoksi siirtynyt erityisesti valtatieverkolle (VT5, VT6, VT9, VT23). Toimintaympäristön muutos on selkeä, eikä sitä ole huomioitu investointiohjelmassa. VT5 Kuopio-Leppävirta parantaminen (hallitusohjelma) on ainoa merkittävä Itä-Suomen hanke.
      • Laitilan kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Ohjelmassa ei ole onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin, strategisiin linjauksiin ja toimenpiteisiin. Perustelut ja johtopäätökset eivät kaikilta osin perustu todellisiin tarpeisiin eikä kokonaistaloudellista vertailua eri hankkeiden välillä ole tehty tasapuolisesti. Avoimuuden puute vaivaa erityisesti investointiohjelman luonnosta, jonka hankkeet näyttäytyvät lähinnä mielivaltaisesti valikoiduilta. Valtatie 8 Laitilan kohdan perusparannuksen jättämiselle listan ulkopuolelle ei ole todellisia kestäviä perusteita. "Vt 8 risteysjärjestelyt Laitilassa" on ensi sijassa valtakunnallisesti tärkeä hanke. Läntisessä Suomessa ei ole sujuvaa liikenteen pitkittäisyhteyttä pohjois- eteläsuunnassa, eikä myöskään korvaavaa raideyhteyttä. Sujuva tavara- ja henkilöliikenne sekä ovat teollisuudelle äärettömän tärkeitä koko valtatien osalta. Huolensa toimenpiteiden kiireellisyydestä ovat esittäneet mm. UPM-Kymmene Oyj (Rauman tehtaat) sekä Valmet Automotive Oyj (Uusikaupunki). Samaa viestiä ovat tuoneet esille lukuisat muut teollisuusyritykset. Suurin osa näistä toimii vientiteollisuuden parissa, joten johtopäätöksenä tästä voidaan päätellä kyseessä olevan koko kansantaloudelle merkittävästä eurooppalaiseen TEN-T verkkoon kuuluvasta väylästä. Suurin osa Suomen meriteollisuusalasta toimii läntisessä Suomessa ja sujuvat liikenneyhteydet ovat tärkeitä yhteistyötä tekeville telakoille. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että vt 8 Laitilan perusparannuksen pitkittyminen ja siirtyminen määrittelemättömään tulevaisuuteen aiheuttaa merkittävää haittaa Laitilalle. Kaupungin omat taloudelliset panostukset suunnitteluun sekä työmäärä ovat olleet huomattavia. Laitilan kaupunki on työstänyt lukuisia hankkeeseen liittyviä keskusta-alueen asemakaavoja ja kaupungin keskustan kehittyminen onkin pitkälti sidoksissa vt 8 hankkeen toteutumiseen. Tästä johtuen tuntuu oudolta, että kohdetta ei ole vieläkään nähty tarpeelliseksi ottaa mukaan edes Väyläviraston investointiohjelman pitkän ajan listalle. Pitkäjänteinen kaupunkisuunnittelu tehdään valtion toimesta näin ollen mahdottomaksi. Väylävirastosta on esitetty kantoja, joiden mukaan jo suunnitellut hankkeet jäävät harvoin toteutumatta. Laitilan risteysjärjestelyjen lukuisat suunnittelukerrat kertovat jotain muuta. Vt 8 Laitilan kohdan hanke olisi toteutuessaan merkittävä parannus myös tärkeän kantatie 43 liikenteen sujuvoittamiseksi, sillä hanke koskee nimenomaisesti Vt 8 ja kantatie 43 risteysaluetta. Kantatie 43 yhteysväli Uudestakaupungista Laitilaan onkin erityisen liikennöity ja Vakka-Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkeä. Vt 8 Laitilan kohdan hanke parantaisikin huomattavasti Uudenkaupungin suunnalta Laitilaan ja siitä joko Vt 8 taikka kantatie 43 pitkin eteenpäin jatkavan raskaan liikenteen sujuvuutta. Hankkeeseen liittyvät kantatie 43 katuliittymien muuttaminen kiertoliittymiksi parantaisi myös merkittävästi kantatie 43 liikenneturvallisuutta.
      • Ähtärin kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Isona ongelmana on liikennejärjestelmän riittämätön rahoitus ja sen myötä toteutuksen kangertelu. Investointiohjelmassa ei myöskään ole riittävästi huomioitu geopoliittisen tilanteen vaikutuksia liikenneinfran parantamisen tarpeeseen poikittaisyhteyksissä. Kuten investointi ohjelmassa itsessäänkin todetaan, rahoitus on aivan liian pieni liikenneverkon korjausvelkaan ja tarpeellisten hankkeiden määrän nähden. Koska investointi ohjelman tavoitteet ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, olisi tärkeää nostaa esille raskaan liikenteen sähköisen latausinfran kehittäminen. Tämä osakokonaisuus on jätetty kokonaan pois, vaikka se on tärkeä osa ilmastonmuutoksen hillintää ja lähitulevaisuuden maantieverkostoa
      • Ponsse Oyj
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Kaikille väylätyypeille on hyvö suunnitelma, mutta suunnitellut investoinnit eivät mielestäni riitä nostamaan varsinkaan maantieväylien kunnon tasoa, korjausvelka huomioon ottaen.
      • Kaustisen kunta hallinto- ja kehittämispalvelut, Kaustisen kunta / Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        7.12.2023
        • Kunnanhallitus lausuntonaan Väylävirastolle väyläviraston investointiohjelmasta 2023- 2032 toteaa seuraavaa: Valtion väyläverkon investointiohjelmassa on positiivista, että investointiohjelmassa on mainittu perusväylänpidon parantamishankkeena Kaustisen ja Vetelin välinen kevyenliikenteenväylä, vaikkakin kohdetta ei ole mainittu ehdolla olevana nimettynä hankkeena. On toivottavaa, että kohde saa rahoituksen ohjelmakaudella myöhemmin nimettävissä parantamishankkeissa. Hanke on tärkeä kevyen liikenteen turvallisuuden kannalta ja helpottaa Kaustisen ja Vetelin välistä kevyttä liikennettä. Hankkeella on positiivinen ilmastovaikutus, koska työmatka- ja vapaa-ajan ajoneuvoliikennettä siirtyy hankkeen vaikutuksesta kevyeen liikenteeseen, turvallisuus paranee. Investointiohjelman ulkopuolisista hankkeista on nimetty Kt63 parantaminen Ina-Kaustinen välillä ja lisäksi Kt63 parantamista myös muilta osin. Kantatie 63 on merkittävä elinkeinonäkökulmasta liikenteellinen väylä ja väylän merkitys jatkossa korostuu ennen kaikkea raskaanliikenteen väylänä. Ina-Kaustinen hankkeella on merkittävä liikenneturvallisuutta parantava vaikutus. Lisäksi hanke sujuvoittaa liikennettä, jolloin liikenteen päästöt myös vähenevät. Kt63 ja Kt86 muodostavat vaihtoehtoisen ajoreitin ennen kaikkea raskaalle liikenteelle, jolloin em. mainittua tieverkostoa voidaan käyttää vaihtoehtona Vt8:lle sekä Vt4:lle. Kt63 kantatieliikenneverkon kehittäminen ja parantaminen on tärkeää seuraavalla investointiohjelmakaudella.
      • Lieksan kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Investointiohjelmassa on pääosin otettu hyvin huomioon ohjelman toteutumiseen liittyviä sisältöjä. Lieksan kaupunki kuitenkin korostaa, että huoltovarmuutta ja turvallisuutta erityisesti Itä-Suomen näkökannasta pitäisi painottaa ohjelmassa huomattavasti nykyistä enemmän. Esimerkiksi kappaleessa 3.1. investointiohjelman vaikutus saavutettavuuteen on tunnistettu Itä-Suomen näkökannasta toimenpiteiden vaikutus etelän suuntaan, mutta vaikutukset pohjoiseen menevään liikenteeseen puuttuvat kokonaan. Tällä on merkitystä niin henkilö- kuin tavaraliikenteen kehittämisessä. Huoltovarmuuteenkin liittyen Lieksan kaupunki pitää erittäin positiivisena, että investointiohjelmaan on sisällytetty itäisen rautatieyhteyden parantaminen, mm. Joensuu-Nurmes-radan peruskorjaus ja toimivuuden parantaminen, samoin kuin Vuokatti-Kontiomäki-rataosuuden sähköistys
      • Leppävirran kunta, Nykänen Anssi
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • -
      • Alajärven kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Alajärven kaupungin näkemyksen mukaan seutukuntia ja niiden teollisuuden tarpeita ei ole huomioitu lainkaan Etelä-Pohjanmaalla. Lisäksi merkittävien pohjavesialueiden huomioiminen tiestön parantamisessa tulisi olla selkeämmin esillä (kohta 2, maantie 711).
      • Sallan kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        4.12.2023
        • Investointiohjelma on rahoituksen määrän osalta riittämätön. Investointiohjelma ei ota huomioon nykyisen geopoliittisen tilanteen, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vaatimuksia Itä-Suomen ja Itä-Lapin osalta. Sekä rata- että tiehankkeissa tulisi muuttunut toimintaympäristö näkyä selkeästi mäillä perusteilla.
      • Marttilan kunta
        Uppdaterad:
        1.12.2023
        • Vaikuttavuusarvioinnissa ei ole riittävästi huomioitu perusväylänpidon merkitystä ja yksittäiset kehittämishankkeet saavat liian suuren painoarvon, eivätkä kehittämis- tai parantamistoimenpiteet ole alueellisesti kattavia Varsinais-Suomessa hankkeiden keskittyessä Turun kaupunkiseudulle.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • Tiukan talousraamin puitteissa on selvää, että väylähankkeissa joudutaan jakamaan niukkuutta entistä enemmän lähivuosina. Siltikin luonnoksessa tehdyt investointiohjel-mahankkeiden valinnat ovat toisinaan vaikeasti hahmotettavissa niiden perustelujen ja hankekohtaisten vertailujen kannalta.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • Enontekiön kunta pitää erittäin myönteisenä, että valtatie 21:n osuudet Ailakkalahti-Kilpisjärvi ja Palojoensuu-Maunu ovat korkealla prioriteetilla mukana valtion väyläverkon investointiohjelmassa.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        29.11.2023
        • •Kymenlaakson pelastuslaitos toteaa väyläverkon investointiohjelman olevan laadullisesti kattava, joka tukee liikenneinfran kehittymistä laajasti.
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        28.11.2023
        • Invalidiliitto pitää jatkuvuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi perusasiana, että Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteet ovat perustana investointiohjelman hankekokonaisuudessa vuosille 2024-2031. Osana valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnittelua tulee huomioida poikkeusoloihin varautuminen valmiuslain edellyttämällä tavalla. Arvioitaessa liikennejärjestelmän toimivuutta poikkeusolojen aikana keskeistä on huomioida kaikkien väestöryhmien liikkumisen vaihtoehdot ja tarpeet.   
      • Siilinjärven kunta, Kehitysjohtaja, Elinvoima- ja konsernipalvelut , Siilinjärven kunta, Kauhanen Pekka
        Uppdaterad:
        23.11.2023
        • Asetettujen tavoitteiden osalta toimintaympäristön muutoksissa ei ole huomioitu täysin itäisen Suomen liikenneväylien kohteita turvallisuuteen liittyvissä väylähankkeissa. Sotilaslentokenttien lähellä sijaitsevat ongelmalliseksi tunnistetut liikenteen ongelmakohdat ovat jääneet huomioimatta ja nämä tulisi sisällyttää mukaan investointiohjelmaan.
      • 1
        Uppdaterad:
        17.11.2023
        • Investointiohjelma ottaa huomioon osittain huoltovarmuuden/ varautumisen, jos Itämerellä tapahtuu ulkomaanliikennettä koskeva pysäyttäminen. Parannettavaa poikkeusreiteissä Ruotsin kautta kuljetuksille, jos Perämerellä pystytään operoimaan. Vaasan, Rauman ja uudenkaupungin satamat. Intermodal reiti reitti via Haaparanta Narvik/Göteborg/Malmö. Kokonaisuutena rahaa on lisää, mutta ei pysäytä korjausvelkaa. Kustannusnousua ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Raskas tavaraliikenne maantiellä osittain unohdettu, suurin potti ratainfraan vaikka tavaraliikenteestä huomattavasti isompi osa kulkee maantiellä.
      • 2. Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
      • Laihian kunta, Laihian kunta / Tekninen osasto, Mansikka-aho Jari
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta ovat selkeät, mutta eivät tasapuoliset. Kunnan näkemyksen mukaan investointiohjelmassa painottuu liikaa liikennesuoritteiden määrä eikä niinkään laatu tai vaikuttavuus koko maan huoltovarmuuteen tai elinkelpoisena pitämiseen. Nykyiset perusteet eri hankkeille painottavat liiaksi suurten kaupunkiseutujen tarpeiden toteuttamista. Ihmisten yhdenvertaisuus ja liikkumisen mahdollisuudet sekä terveys ja hyvinvointi ei toteudu erityisesti alempiasteisen tieverkon osalta.
      • Joroisten kunta, Joroisten kunnanhallitus 4.12.2023 §212
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Ei ole. Lähtökohtaisesti suunnitelman valmistelun taustalla olevat strategiset linjaukset ja yleisperiaatteet ovat hyvät. Näyttäisi kuitenkin siltä, että hyvät ja ylevät tavoitteet eivät ole johtaneet tasapuoliseen hankkeiden jakautumiseen eri alueiden välillä.
      • Laitilan kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Vaikutusten arviointia on tehty asianmukaisesti, mutta johtopäätösten teko ei ole ollut tasapuolista ja selkeää. Laatimisprosessia tulee kehittää suuntaan, jossa eri hankkeiden arviointi tapahtuu kokonaisvaltaisemmin ja tasapuolisemmin. Vertailussa paino tulee olla hankkeista saatavilla kokonaishyödyillä, jonka määrittämistä on entisestään kehitettävä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnittelussa ja kriteereissä väylien ja ratayhteyksien käytön seurannan osalta tuleekin henkilömäärän lisäksi tarkastella liikkuvan tavaran määrää sekä arvoa. Kokonaishyötyä arvioidessa erityistä painoarvoa on annettava hankkeiden vaikutuksiin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä reiluun arvioon hankkeen vaikutuksista paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeiden kokonaishyötyjä arvioitaessa vaikutusarviointeihin onkin syytä lisätä myös vaikutukset kaupunkikehitykseen, kaavoitukseen ja taajamien elinvoimaan. Liikennehankkeita ei voi käsitellä vain muusta yhteiskunnasta ja kaupunkikehityksestä erillisinä, vaan ne on nähtävä kiinteänä osana kaupunki- ja aluekehitystä.
      • Ähtärin kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Investointiohjelmaa on edelleen selkeytetty mm. havainnollistavin taulukoin.
      • Ponsse Oyj
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Tarve on suuri joka puolella. Ylempänä Suomessa sijaitsevien yritysten ja elinkeinoelämän toimijoiden toimintaedellytyksiä, tasapuolisuutta ja kilpailukykyä tulisi parantaa investoimalla enemmän pienien ja muiden, kuin eteläisen Suomen pääväylien hankkeisiin.
      • Lieksan kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Eivät ole. Lieksan kaupunki edellyttää huoltovarmuuteen liittyvien sisältöjen laajempaa tarkastelua jatkossa investointiohjelman yhteydessä muuttunut toimintaympäristö huomioiden. Väyläverkon investointiohjelmassa esitettyjen kohteiden hyödynsaajana ovat pääosin Etelä- ja Länsi-Suomen alueet, mikä konkretisoituu mm. sivun 31 kuvassa 3. Hankkeiden hyötyjen kohdentuminen Pohjois-Karjalaan on kokonaisuutena ja asukaslukuun suhteutettuna huomattavasti vähemmän kuin eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Lieksan kaupunki huomauttaa, että huoltovarmuudenkin näkökannasta tulee varmistua, että investointeja saadaan toteutettua tasaisemmin koko Suomeen ja sitä kautta edesautetaan koko Suomen elinvoimaisena pitämistä. Luonnoksessa todetaan viime vuoden luonnoksen tapaan, että Itä-Suomen hankkeiden osalta ohjelmassa korostuvat kestävyyshyödyistä ympäristö- ja terveyshyödyt. Lieksan kaupunki toistaa lausuntonsa, että vaikka ko. näkökulmat ovat tärkeitä, Lieksan kaupungin näkökulmasta keskeisenä asiana Itä-Suomen hankkeissa tulisi painottua Pohjois-Suomen tapaan saavutettavuus erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta.
      • Leppävirran kunta, Nykänen Anssi
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • -
      • Alajärven kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Eivät ole. Alajärven kaupunki haluaa nostaa esiin kaksi tärkeää kohdetta. 1. Alajärven Kurejoen ja Kuortaneen Ruonan välinen maantie 711 on tärkeä yhteys pohjoiseteläsuuntaisessa liikenteessä niin elinkeinoelämän kuin muunkin liikkumisen kannalta. Maantie kaipaa kuitenkin parantamista muun muassa kuntonsa ja mutkaisuutensa kannalta. Tieyhteys on saanut joulukuussa 2021 eduskunnan jakovaroista suunnittelurahaa 250.000 euroa tiesuunnitelman tekemistä varten Ruona–Menkijärvi-osuudelle ja suunnittelu on käynnistynyt. Muun muassa maantiellä sattuneet monet ulosajot kertovat tarpeesta ryhtyä nopeasti todellisiin suunnittelu- ja parantamistoimenpiteisiin tien kehittämiseksi, huomioiden erityisesti, että tieyhteys kulkee kahden maakunnallisesti vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen läpi. Nämä alueet ovat Alajärvelle sijoittuva Menkijärvi (nro 1000554 ja luokka 1) ja Lappakangas (nro 1030005 ja luokka 1) pohjavesialueet. Tie 711 kulkee lähes koko matkan näiden kahden tärkeän pohjavesialueen läpi ja tieltä puuttuvat mm. pohjavesisuojaukset. Maantie on merkitty maakuntakaavaan merkittävästi parannettavaksi tieksi, ja tien parantaminen on huomioitu myös Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa edistettävissä olevana toimenpiteenä. Alajärven kaupunki vaatii, että tieyhteyden Ruona–Kurejoki parantaminen tulee sisällyttää investointiohjelmakokonaisuuden maantiehankkeisiin. Perusteena tälle ovat niin lyhyen kuin pitkänkin matkan liikenteen sujuvuuden, saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden paraneminen sekä valtakunnallisestikin ajankohtaisen vesihuollon varautumisen edellytyksien turvaaminen. Tien varrella olevista pohjavesialueista turvataan osin mm. Seinäjoen kaupungin vesihuolto. Kyseinen väylä ei palvele pelkästään yhtä kuntaa tai kaupunkia, vaan niiden kautta kulkevan liikenteen vaikutus tukee koko Etelä-Pohjanmaan teollisuutta ja elinkeinoelämää. Alajärven ja Vimpelin alueella oleva teollisuuskeskittymä on ollut suurimmillaan jopa 40 % koko Etelä-Pohjanmaan ulkomaanviennistä. Tämä teollisuus käyttää kyseistä maantie 711:sta kuljetuksiinsa merkittävissä määrin muun raskaan liikenteen ohella. 2. Maantie 7421 yhdistää valtatien 16 Alajärven Höykkylän ja Vimpelin keskustan sekä kantatien 68. Tien kokonaispituus on noin 17 km. Tien keskivuorokausiliikenne on yli 1 000 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Maantie 7421 on kauttaaltaan kapea. Koska tie lyhentää ajomatkaa Alajärven Höykkylän ja Vimpelin keskustan välillä, se on erityisesti raskaan liikenteen suosiossa. Alajärvellä ja Vimpelissä toimivat yritykset ovat vedonneet maantien 7421 perusparannukseen seuraavasti: Maantie 7421 on yrityksille elinkeinoharjoittamisen kannalta elintärkeä logistinen väylä sekä etelään että pohjoiseen suuntautuvalle tuote- ja materiaalikuljetuksille. Nykyinen MT 7421 on tien rungoltaan ja pinnoitteeltaan erittäin huonossa kunnossa sekä liian kapea nykyiselle logistiikalle ja ajoneuvokalustolle. Tien käyttämisestä on muodostunut todellinen uhka tiellä kulkevien turvallisuudelle, kuljetuskalustolle sekä yritysten kilpailukyvylle. Maantie 7421 on merkitty Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa parannettavaksi tieksi. Tien varrella sijaitsee mm. suuri sahalaitos sekä Lakeaharju (mm. hiihto- ja laskettelukeskus), jossa vierailee vuosittain n. 100 000 kävijää. Alajärven kaupunki vaatii MT 7421:en lisäämistä väyläviraston investointiohjelmaan.
      • Sallan kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        4.12.2023
        • Eivät ole Itä-Lapin osalta. Muuttunutta toimintaympäristöä: turvallisuustilanne ja puolustukselliset tarpeet, kuten Rovajärven harjoitusalue, Venäjän raja ja raja-asema, puolustusvoimien ja NATOn lisääntynyt toiminta; huoltovarmuus ja omavaraisuus, erityisesti puutavaran kuljetukset ja ekologisuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja liikenneturvallisuus, ei ole otettu huomioon tasapuolisesti. Itä-Lapin investointeja, esim. KT82 Vikajärvi-Kemijärvi peruskorjaus ja Kemijärvi-Salla radan peruskorjaus/käyttöönotto, ei ole yhtäkään 7 vuoden investointiohjelmassa.
      • Marttilan kunta
        Uppdaterad:
        1.12.2023
        • Vaikuttavuusarvioinnissa ei ole riittävästi huomioitu perusväylänpidon merkitystä ja yksittäiset kehittämishankkeet saavat liian suuren painoarvon, eivätkä kehittämis- tai parantamistoimenpiteet ole alueellisesti kattavia Varsinais-Suomessa hankkeiden keskittyessä Turun kaupunkiseudulle.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • On tyypillistä, että pitkien pohjois-eteläsuuntaisten valtateiden (kuten nelostie) linja-osuuksilla tuottavat hyötyjä hyvin laajalle alueelle, toisin kuin monet pistemäiset inves-tointikohteet. Tämä puoltaisi esitettyä enemmän investointeja juuri edellä mainituille pitkille valtatieosuuksille niiden kokonaisläpäisyaikoja ja turvallisuutta parantamaan. Esim. sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus eivät ole riittävästi ja nykytilaa vastaa-vasti otettu huomioon. Pohjois-Pohjanmaan asukaskohtaiset hankehyödyt eivät ole tasapuolisia verrattuna moniin naapurimaakuntiin. Tämä on sikäli epätarkoituksenmukaista, koska liikenne-väylien käyttö, hyödyt tai merkitys eivät pysähdy maakuntarajoille. Sen sijaan epätar-koituksenmukainen maakuntarajan (ELY-keskuksen rajan) korostuminen investointioh-jelmassa kertoo suuresta suunnittelun epäonnistumisesta.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • "Yhteyden merkitys on kasvanut muuttuneessa tilanteessa", on toki ymmärrettävä ja tärkeä. Tilanteen muuttumista voisi kuitenkin ehkä avata hieman enemmän.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        29.11.2023
        • Investointiohjelman taulukon 3. mahdollistama eri tavoitealueiden painotusten tarkastelu lisää tarkoituksenmukaisuutta kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Arviointitaulukko ei kuitenkaan huomio riittävästä samalle tieosuuksille tulevien muutosten kustannustehokkuutta.
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        28.11.2023
        • On tärkeää, että investointiohjelman vaikutuksien yhteydessä on huomioitu eri tavoin liikkuvat ihmiset ja heidän erityistarpeensa.    Vaikutusten arviointi valtion väyläverkon investointi- ja suunnitteluohjelman laadinnassa osiossa ei ollut mukana selkeää vaikutusten arviointia esteettömyyden tai eri väestöryhmien, esimerkiksi vammaisten ihmisten näkökulmista. Toki ne voidaan tulkita sisältyväksi Liikenne 12 suunnitelman tavoitteisiin; osiot saavutettavuus sekä matkojen ja kuljetusten palvelutaso sekä sosiaalinen kestävyys.
      • 1
        Uppdaterad:
        17.11.2023
        • Perustelut osittain henkilöliikenne/rataliikenne priorisoituja.
      • 3. Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
      • Laitilan kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Ohjelmaa pitää muuttaa siten, että toteutuslistalle nostetaan kansantaloudelle tärkeimmät hankkeet ja teollisuuden toimintaedellytyksiä tehokkaimmin tukevia investointikohteita. Huomiotta ei voi myöskään jättää sitä, että Vt 8 on aivan keskeinen väylä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Näkemyksemme mukaan nyt esitetty investointiohjelman luonnos osoittaa, että ohjelma ei johda tarkoituksenmukaisimpien hankkeiden priorisointiin riittävässä määrin. Nyt esitetyllä tavalla ohjelma sivuuttaa myös hankkeiden selkeän toteutusvalmiuden ja hukkaa suuren määrän jo tehtyä suunnittelutyötä jättämällä kiistatta merkittävän Vt 8 Laitilan kohdan hankkeen kokonaan investointiohjelman ulkopuolelle.
      • Ähtärin kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Vaikka hankkeita on kokonaisuudessaan laajasti eri puolilla Suomea, on jälleen havaittavissa poikittaisväylien vähäisyys rahoitettavien hankkeiden joukossa. Niin ratahankkeissa kuin maantiehankkeissakin korostuvat eteläpohjoissuuntaiset reitit. Ähtärin kaupunginhallitus edellyttää, että poikittaisliikenteen kehittäminen nostettaisiin tärkeysjärjestyksessä ylemmälle tasolle. Poikittaisliikenteeseen on panostettava niin infran kuin joukkoliikenteen osalta. Poikittaisliikenne on myös raakapuunkuljetusten kannalta erittäin merkittävää. Poikittaisliikenteen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta.
      • Lieksan kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Investointiohjelman hankkeiden toteutusjärjestykseen otetaan kantaa prioriteettiluokilla. Vaikutuksiltaan parhaat toteutusvalmiit hankkeet ovat prioriteettiluokkaa 1. Muut kuin prioriteettiluokkaan 1 kuulumattomat toteutusvalmiit ja lähes toteutumisvalmiit (esim. tie- tai ratasuunnitelma valmistumassa) hankkeet ovat prioriteettiluokassa 2. Vielä suunnittelua vaativat hankkeet ovat prioriteettiluokassa 3. Lieksan kaupunki pitää Lieksaan ja sen lähialueille kohdennettuja investointeja perusteltuina ja kaupungin näkökannasta hyvinä. KT73 Lieksanjoen silta on mukana esitetyssä investointiohjelmassa 2025–2032 prioriteettiluokassa 2. Lieksanjoen sillan suunnittelu on parhaillaan loppusuoralla ja tiesuunnitelma vahvistuu vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Täten on perusteltua pitää hanke prioriteettiluokassa 2. Lieksan kaupunki haluaa kuitenkin painottaa KT73 sillan uusimisen tärkeyttä pikaisella aikataululla liikennöinnin riskien pienentämiseksi. Kaupunki toivoo, että sillan määrärahat saadaan kohdennettua vuodesta 2025 alkaen, jolloin sillan uusiminen olisi mahdollista aloittaa. Lieksan kaupunki on huolestunut siltaan varatun määrärahan riittävyydestä investoinnin toteuttamiseen. Investointiin on investointisuunnitelman mukaan varattu 10 miljoonaa euroa. Siltasuunnittelun hankeryhmässä keskustellun mukaan sillan kustannusarvio on ylittymässä, ja lopullinen kustannusarvio tulee tarkentumaan joulukuussa 2023. Lieksan kaupunki tähdentää, että investointiohjelmaa on tarkasteltava myös siitä näkökannasta, että investointisuunnitelmien tarkentuessa määrärahojen riittävyys hankkeisiin on varmistettava joka tapauksessa alkuperäisen aikataulun mukaisesti. On huomioitava, että Lieksanjoen silta on ainoa silta Pielisen itäpuolella, joka mahdollistaa ajoneuvoliikenteelle Lieksanjoen ylittämisen. Ottaen huomioon Lieksan, Nurmeksen ja Uimaharjun teollisen toiminnan laajuuden ja teollisuuden toiminnan kannalta elintärkeiden kuljetusten varmistamisen on Lieksanjoen sillan uusiminen toteutettava mahdollisimman pian. Sillan uusiminen on elintärkeää myös alueellisen huoltovarmuuden kannalta. Lieksan kaupunki pitää hyvänä, että investointiohjelman ratahankkeissa on mukana Imatra-Joensuu välityskyvyn parantaminen sekä raideliikenteeseen liittyvän Syrjäsalmen sillan uusiminen. Investointiohjelmaan on nostettu mukaan Joensuu-Nurmes peruskorjaus ja toimivuuden parantaminen sekä Vuokatti-Kontiomäki sähköistys, mitkä ovat Lieksan kaupungin näkökannasta kriittisiä investointeja tavara- ja henkilöliikenteen sekä huoltovarmuuden varmistamiseksi läntisiin satamiin ja Norjaan saakka. Kaikki edellä mainitut investoinnit ovat prioriteettiluokassa 3. Lieksan kaupunki pitää tärkeänä, että raideliikenteeseen liittyvien investointien suunnitteluvalmiutta saataisiin pikaisesti nostettua. Esimerkiksi Joensuu-Nurmes välisen raiteen peruskorjaus vaatii nopeita toimenpiteitä, jotta raideliikenteen jatkuminen kyseisellä välillä saadaan varmistettua. Peruskorjaukset kyseisellä välillä ovat kriittisiä pohjoiseen suuntautuvan raideliikenteen jatkokehittämistä ajatellen. Investointitarpeet on selvitetty tarkasti, ja Lieksan kaupunki esittää, että Väylävirasto aloittaisi kyseisen välin osalta tarkemman, tarvittavan suunnittelutyön mahdollisimman pian tulevaisuuden riskien minimoimiseksi. Investointiohjelmassa on Lieksaa koskien yksi kohde, joka on on nimetty toteutukseen ehdolla olevaksi, perusväylänpidon parantamishankkeeksi: Mt 5040 Ylä-Kolintien jalankulku- ja pyöräilyväylä. Parantamisen kohteet ovat merkittäviä yksittäisiä ongelmakohteita, joiden palvelutaso ja liikenneturvallisuus eivät vastaa nykyliikenteen tarpeita. Lieksan kaupunki pitää ehdottoman perusteltuna, että Ylä-Kolintien jalankulku- ja pyöräilyväylä on tunnistettu tarpeelliseksi erillishankkeeksi. Ely-keskus on nostamassa kyseisen alueen suunnitteluvalmiutta, mihin projektiin myös Lieksan kaupunki osaltaan osallistuu rahallisesti. Tiesuunnitelman valmistuttua on ehdottoman tärkeää varmistaa investoinnin toteuttaminen alueella pikaisella aikataululla.
      • Leppävirran kunta, Nykänen Anssi
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • -
      • Alajärven kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Katso kohta 2, kohdat 1-2.
      • Sallan kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        4.12.2023
        • KT82 Vikajärvi-Kemijärvi peruskorjaus ja Kemijärvi-Salla radan peruskorjaus/käyttöönotto. Perusteluina muuttunut toimintaympäristö: turvallisuustilanne, Rovajärven harjoitusalue, Venäjän raja ja raja-asema, puolustusvoimien ja NATO:n lisääntynyt toiminta; huoltovarmuus ja omavaraisuus erityisesti puutavaran kuljetukset; rautatien osalta lisäksi ekologisuus, ilmastonmuutoksen torjunta ja liikenneturvallisuus.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • TEN-T ydinverkon isot investointiohjelmaluonnoksen kehittämishankkeet eivät tunnista juurikaan TEN-T-verkon merkitystä, koska ko. ydinverkolle ei enempää investointi-hankkeita ole ehdotettu. Tämä tulee korjata ehdottomasti. Nelostielle ei Jyväskylästä Kemiin olisi luonnoksessa euroakaan investointihankkeisiin listalla. Tilannetta ei voi pe-rustella mitenkään kestävällä tavalla.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • Valtatie 21:n huono kunto ja liikennemäärät edellyttävät tien perusparannusta koko välille Palojoensuusta Kilpisjärvelle ja myös väli Maunu-Ailakkalahti tulisi lisätä investointiohjelmaan. Lisäksi Enontekiön kunta kiinnittää huomiota kantatiehen 93, joka on osa eurooppatie E45:tä ja kulkee kokonaan Enontekiön kunnan alueella Palojoensuusta Hettaan ja Norjan rajalle kohti Kautokeinoa. Kantatie 93 on varayhteys Norjaan ja yhteyden merkitys on kasvanut muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa. Enontekiön kunta esittää, että myös kantatie 93:n peruskorjaus lisätään valtion väyläverkon investointiohjelmaan. Kansallisen huoltovarmuuden turvaaminen ja maanpuolustuksen tarpeet puoltavat myös tämän huonokuntoisen tieosuuden peruskorjausta tulevina vuosina. Tiellä kulkee paikallisten lisäksi runsaasti rekkaliikennettä sekä matkailijoita. Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen kantatiellä 93 nähdään Enontekiön kunnassa erittäin tärkeänä.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        29.11.2023
        • Erityisesti tulisi tarkastella Vt 15 Kotka–Kouvola välisen maantieverkon kehittämistä. Tämä tulisi nostaa 1 prioriteetille muiden Vt 15:ta koskevien kehittämishankkeiden kanssa. Perusteluna on hankkeiden tavoitealueittaisten hyötyjen kasvattaminen hankearviointien PRIO- ja laadullisen arviointien mukaisesti. Samalla tuulisi huomioida samalle alueelle muodostuvien projektien toteuttamisen yhdenaikaisuudesta muodostuva kustannustehokkuus.
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        28.11.2023
        • Ei kantaa.
      • 1
        Uppdaterad:
        17.11.2023
        • Enemmän investointeja maantieliikenteeseen, missä suurin korjausvelka. Rekkaparkit, raskaan liikenteen sähköiset latausinfra suunnitelmat, Hangon/Koverharin satama, VT25 turvallisuus. Osittain poliitikkojen kotikunta määrittelee minne/mitä investoidaan.
      • 4. Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
      • Joroisten kunta, Joroisten kunnanhallitus 4.12.2023 §212
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Seurannasta on vaikea hahmottaa valtateiden korjausvelan kehitystä esitetyllä investointiohjelmalla. Erityisesti kiinnostaisi se, että miten käy Itä-Suomen tiestön korjausvelalle tulevaisuudessa, kun sinne ei ole esitetty merkittävää rahoitusta.
      • Laitilan kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Prosessi on myös suunnitteluun käytettävän resurssoinnin kannalta kestämätön. Kuntien ja kaupunkien panostukset hankkeiden ja niihin liittyvien kaavojen suunnitteluun on merkittäviä. On julkisen talouden ja hallinnon tehokkuuden kannalta kestämätöntä, mikäli hyvässä uskossa merkittävin panostuksin ja kunnan tai kaupungin muusta suunnittelusta tinkien tehty kaavoitustyö valuu hukkaan valtion pettäessä odotukset ja jättäessä kaavallisesti ja tiesuunnitelmien osalta toteutusvalmiita hankkeita toteuttamatta, kuten nyt esitetyn investointiohjelman osalta on taas käymässä. Ohjelmaa ja sen laatimisprosessia olisinkin syytä muuttaa siten, että kuntien ja valtion suunnitteluresursseja ei nyt esitetyllä tavalla enää hukattaisi, vaan toteutusvalmiiksi saatetut hankkeet myös toteutettaisiin. Käynnistettäessä tiesuunnitelmien laadintaa ja siihen liittyviä muuta suunnittelua, kuten kaavoitusta, tulee olla myös varmuus hankkeen toteutuksesta
      • Ähtärin kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Investointiohjelmaan olisi välttämätöntä sisällyttää myös yhteysvälikohtaisia tarkasteluita, joissa huomioidaan sekä maantie- että rataverkko sekä liikenteen palveluinfran kehittäminen. Tällainen kokonaisvaltainen yhteysvälikohtainen tarkastelu on tehty kolmen maakuntaliiton sekä viranomaisten yhteistyönä Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä -liikennekäytävälle
      • Kaustisen kunta hallinto- ja kehittämispalvelut, Kaustisen kunta / Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        7.12.2023
        • Suomessa on vajaa 200 maaseutumaista kuntaa, joten valtion väyläverkoston kehittämisessä sekä ylläpitämisessä pitäisi jatkossa huomioida myös seututeiden ja yhdysteiden tarpeet. Ne ovat tärkeä osa Suomen kuntien ja samalla myös Suomen valtion elinvoimaisuutta. Näiden väyläverkostojen huono ylläpito ja rapautunut kunto näkyy Kaustisella niin kuin muissakin maaseutumaisissa kunnissa.
      • Lieksan kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Lieksan kaupunki pitää hyvänä, että investointiohjelmaa päivitetään säännöllisesti ja kunnat pääsevät antamaan siihen lausuntonsa.
      • Leppävirran kunta, Nykänen Anssi
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • -
      • Alajärven kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Investointiohjelman laatimisen prosessissa tulisi huomioida paremmin seutukuntien ja niiden teollisuuden tarpeet sekä valtakunnallisesti tärkeät pohjavesialueet.
      • Sallan kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        4.12.2023
        • Laatijoiden tulee paremmin perehtyä muuttuneeseen toimintaympäristöön ja paikallisiin olosuhteisiin sekä reaalimaailmaan.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • Alueellisia/maakunnallisia työpajoja voisi ottaa ohjelmaan enemmän ja tiedottaa niistä nykyistä kattavammin.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        29.11.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        28.11.2023
        • Invalidiliitto pitää hyvänä vuosittaista investointiohjelman päivittämistä.
      • 1
        Uppdaterad:
        17.11.2023
        • En osaa ottaa kantaa prosessiin.
      • 5. Minkä investointiohjelman ulkopuolisten kohteiden suunnittelua tulisi vaikuttavuuden perusteella edistää lähivuosina?
      • Laihian kunta, Laihian kunta / Tekninen osasto, Mansikka-aho Jari
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Investointiohjelmassa todetaan, että tasoristeykset ovat tällä hetkellä selkein turvallisuusriski rautateillä. Tasoristeysturvallisuuden parantamisella parannetaan niin tien- kuin radankäyttäjien turvallisuutta sekä vähennetään tasoristeysonnettomuuksista aiheutuvia kalustovahinkoja, häiriöitä junaliikenteelle ja ympäristövahinkojen riskejä. Kuitenkin Seinäjoki – Vaasa radan nopeudennostosuunnittelussa ei ole huomioitu Laihian alueella olevien tasoristeysten poistoa ja Ratikyläntien alikulkusillan rakentamista. Valtateiden 3 ja 18 parantaminen Laihian kohdalla -hanke tulee saattaa loppuun. Hank-keen loppuunsaattaminen vaatii Liikenneviraston ja Laihian kunnan välillä 12.4.2010 (Dnro 823/0820/2010) tehdyn sopimuksen Ratikylän alikulkusillan sekä siltaan liittyvien muiden rakenteiden rakentamisen ja tarpeettomien tasoristeyksien poistamisen, toteutuksen yhteistyössä kunnan kanssa. Alikulkusillan rakentamissuunnitelma on päivitetty kunnan toimesta. Laihian kunnan lausunnossa todetaan lisäksi, että kunnan kannalta tärkeitä tulevaisuu-den hankkeita valtion väyläverkolla ovat valtatien 3 parantaminen välillä Helsingby–Laihia. Hanke vaikuttaa kunnan maankäytön kehittämissuunnitelmiin ja siksi kunta pitää erittäin tärkeänä, että kunnan tahtotila huomioidaan mahdollisimman hyvin hankkeen suunnittelussa.
      • Joroisten kunta, Joroisten kunnanhallitus 4.12.2023 §212
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • • VT 5 ohituskaistojen lisääminen välillä Juva - Joroinen • Lentokenttäverkoston ja maanpuolustuksellisesti merkittävien lentopaikkojen kehittäminen ja ylläpitäminen -> maakunnallisten ja alueellisten lentokenttien ja - paikkojen perusinfran kuten kiitoteiden sisällyttäminen valtion investointeihin (myös huoltovarmuus- ja maanpuolustuksellinen kysymys). • Saimaan reittien parantaminen ja kuntakeskusten saavutettavuus * Saimaan syväväylä – Joroisten satama: Kerisalonsaareen vievän Puomilan sillan korottaminen • Joroisten kunnan kannalta merkittäviä hankkeita: * 4.2.3. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alue: Mt 455 ja 15323 liittymäjärjestelyt, Joroinen 1,9 P28 (mukana listalla, mutta ei toteuttamisaikataulua) Hanke tulisi saada toteutettua pikimmiten. Raskas liikenne alueella lisääntyy vuosittain ja turvaton sekä vaarallinen risteys haastaa merkittävästi elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksia alueella.
      • Laitilan kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Uusien kohteiden suunnittelun aloittamiseen tulisi suhtautua kriittisesti, koska valmiita suunnitelmia on toteuttamatta. Resursseja tullisi ohjata tulevaisuudessa ainoastaan sellaisiin suunnitelmiin, joiden toteutumisesta on varmuus.
      • Ähtärin kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Ähtärin kaupunki esittää VT 18 -hankkeen edistämistä ja tuomista mukaan tuleviin investointiohjelmiin. Ähtärin kaupunki esittää myös investointiohjelmaan lisättäväksi sähköistämättömän rataosuuden (Seinäjoki – Jyväskylä) sähköistyssuunnitelman tekemistä. Etenkin maantieteellisesti Suomen leveimmässä kohdassa poikittaisväylien tarve korostuu. Poikittaisessa saavutettavuudessa Ähtärin kaupunki yhdistyy vesi-, tie- ja rautatieliikenne ketjuuntuvana kokonaisuutena sekä tavara- että henkilöliikenteen näkökulmista. Näiden hankkeiden toteuttamisen myötä
      • Lieksan kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Tulevaisuudessa Itärata-hankkeen toteuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi kaupunki esittää, että koska itäradan ja Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki-Oulu välin kehitystarpeet ovat tiedossa, niiden osalta lähdettäisiin tekemään tarkempaa priorisointia ja suunnittelua investoinneista, rahoitustarpeista ja tavoiteaikatauluista.
      • Leppävirran kunta, Nykänen Anssi
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • -
      • Alajärven kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Tienumero 711.
      • Sallan kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        4.12.2023
        • KT82 Vikajärvi-Kemijärvi peruskorjaus ja Kemijärvi-Salla radan peruskorjaus/käyttöönotto.
      • Marttilan kunta
        Uppdaterad:
        1.12.2023
        • Investointivuosille 2025-2032 ei ole esitetty Vt 10 kehittämistoimenpiteitä. Vt 10 kehittäminen on aloitettava suunnittelulla seuraavan 8-vuotisen investointiohjelman aikana, rautatie-liikenteen vähentyessä valtatiekuljetusten merkitys korostuu ja Vt 10:llä on merkittävässä määrin raskasta liikennettä, esimerkiksi Marttilan kohdalla osuus liikenteestä on 13 %.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • Nelostien osalta tulisi lisätä esiselvitysten perusteella erityisesti ohituskaistoja ja/tai jat-kuvaa ohituskaistaa. Tämä on perusteltua kokonaisläpäisyajan perusteella ja liikenne-virtojen tulevaisuuden turvallisuus- ja huoltovarmuustilanteen keskittymisen perusteella (vitostieltä siirrot nelostielle). Pyhäjärvi-Kiuruvesi-väli (ja laajemmin Pyhäjärvi-Iisalmi-väli) on jäänyt ilman tarvittavia kehittämisinvestointeja jo pitkään. Väliä pitäisi kehittää erityisesti maantieturvallisuuden näkökulmasta.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        29.11.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        28.11.2023
        • Ei kantaa.
      • Siilinjärven kunta, Kehitysjohtaja, Elinvoima- ja konsernipalvelut , Siilinjärven kunta, Kauhanen Pekka
        Uppdaterad:
        23.11.2023
        • Kuopion ja Siilinjärven lentoaseman yhteyksien edistäminen matkailun ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä kokonaisturvallisuuteen liiittyen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia. Kallan sillat -hankkeessa (VT5 Päiväranta-Vuorela) VT9 parannettiin Vuorelan/Toivalan teollisuusalueelle saakka. Tänä vuonna käynnistyy VT9:lla lentokentäntien risteyksen eritasoliittymän työt osana Lotteinen-Jännevirta hanketta. Nyt lisättävä ja esitetty kohde jää siten kahden perusparannuskohteen väliin, ja kyseisellä tien kohdalla 60 km/h nopeusrajoitus muutaman kilometrin matkalla. Perusparannuksella saavutettaisiin liikenneturvallisuuden lisäksi sujuva liikennöinti lentoasemalle ilman alennettuja nopeusrajoituksia esim. ajoratamallilla 2+2. Lentoaseman merkitys korostuu entisestään lähivuosien aikana, ja logistiikalla merkittävä rooli asiassa. Samalla sujuvoitettaisiin poikittaisliikennettä Toivalasta ja Ranta-Toivalasta. Nykysin VT9:lle pääsy on melko hankalaa. Asia on noussut esille aiemmin ja jälleen kerran Kuopion ja Siilinjärven MAL-ryhmässä. Hankkeesta on keskusteltu P-S ELY:n kanssa. Kohteesta on laadittu alustava toimenpidekartoitus on tehty jo aiemmin ja tunnistettu tarve väylän edelleen kehittämiselle. Suunnitteluvalmius on hyvä ja toteutusta pidetään kiireellisenä vuosille 2027-2029.
      • 1
        Uppdaterad:
        17.11.2023
        • Vaasan, Rauman ja uudenkaupungin satamat. Intermodal reitti reitti via Haaparanta Narvik/Göteborg/Malmö. VT25. rekkaparkit.
      • 6. Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?
      • Laihian kunta, Laihian kunta / Tekninen osasto, Mansikka-aho Jari
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Perusväylänpidon rahoitus suunnittelukaudella on selkeästi alimitoitettu. Kasvan korjausvelan kurominen ei toteudu, mikä näkyy erityisesti kunnan ja koko Vaasan seudun tieverkon kunnon nopeana huonontumisena. Kunta kiinnittää lausunnossaan erityisesti huomiota alempiasteisen tieverkon kuntoon ja hoidon puuttumiseen. Koko seutukunnalla on erityisen paljon alkutuotantoa sekä pienteollisuutta, minkä toimintaedellytysten varmistamiseksi alempiasteinen tieverkko on erityisen tärkeä. Valtatien 3 merkitys huoltovarmuuden ja elintarvikekuljetusten yhtenä runkoväylänä on merkittävä. Yhteysväli on yksi Suomen tärkeimmistä ja vilkkaimmista päätieyhteyksistä sekä osana kansainvälistä Euroopan laajuista kattavaa verkkoa (TEN-T ja E12) se on kä-tevin ja edullisin reitti myös keskisestä Suomesta länteen Ruotsiin sekä Norjaan Jäämeren satamiin. Valtatien 3 investointiohjelmissa tulee huomioida välin Laihia–Jalasjärvi merkitys huoltovarmuuden ja elintarvikekuljetusten merkittävänä runkoväylänä. Ratahankkeiden osalta matkojen käyttäjähyötyjä ja syntyvää palvelutason parantumisessa ei ole riittävästi huomioitu alueiden sisällä tapahtuvia työ- ja muita asiointimatkoja riittävästi. Ratahankkeiden matka-aika hyötyjen kustannuksella on palvelutaso heikentynyt useilla paikkakunnilla juna vuorojen vähenemisen tai junien pysähtymisen loppumisen vuoksi.
      • Paliskuntain yhdistys
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • VALTION VÄYLÄVERKON INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2025–2032, LUONNOS Paliskuntain yhdistys lausuu investointiohjelmasta poronhoidon näkökulmasta ja poronhoitoaluetta koskien kysymyksen 6. kautta (Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa?). Poronhoitoalue on noin 36 % koko Suomen pinta-alasta ja se sijaitsee Lapin, Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun maakuntien alueella. Tällä alueella poroilla on vapaa laidunnusoikeus maanomistussuhteista riippumatta (poronhoitolaki, 848/1990 3§). Poronhoitoalueella on rautateitä noin 500 km ja maanteitä moninkertaisesti enemmän. Poronhoitoalueelle kohdistuvissa maantieverkon investointihankkeissa tulee huomioida porokolareita vähentävät ja ehkäisevät toimenpiteet. Esimerkkinä teiden suoja-alueiden raivaus yhtenä keinona parantaa porojen havaitsemista ja sitä kautta auttaa vähentämään porokolaririskiä. Myös teknologian ja digitalisaation keinot tulee selvittää ja hyödyntää. Paliskuntain yhdistys muistuttaa, että poronhoitoalueella sijaitsevien ratahankkeiden (Oulu–Laurila, Tornio–Kolari) osalta tulee jo suunnitteluvaiheessa laskea kustannusarvioihin suoja-aidat ja niiden kunnossapitotarpeet; olemassa olevien aitojen peruskorjaus sekä uusien rakentaminen alueille, joissa se tulee tarpeelliseksi porokolareiden välttämiseksi. Poroille ja muille eläimille välttämättömien rautatien ylitys- ja alituspaikkojen tarpeellisuus ja sijainti sekä muut mahdolliset vahinkojen estämiskeinot tulee arvioida yhteistyössä alueen paliskuntien kanssa. Rata-aitojen sekä mahdollisten ylitys- ja alituspaikkojen rakentamis- ja kunnossapitokustannukset tulee huomioida kaikissa suunnitelluissa ratahankkeissa. Valtion viranomaisilla on PHL 53 §:n mukaan neuvotteluvelvollisuus asianomaisen paliskunnan kanssa hankkeissa, jotka sijaitsevat valtion mailla ja vaikuttavat olennaisesti poronhoidon harjoittamiseen. Huomautamme samalla, että Väyläviraston tulee kiireellisesti aloittaa jo olemassa olevien rautateiden suoja-aitojen peruskorjaus. Olemassa olevat suoja-aidat eivät enää joka paikassa estä eläinten pääsyä rata-alueelle ja ovat jopa vaaraksi eläimille (takertumisvaara). PALISKUNTAIN YHDISTYS Anne Ollila toiminnanjohtaja
      • Joroisten kunta, Joroisten kunnanhallitus 4.12.2023 §212
        Uppdaterad:
        11.12.2023
        • Edellisessä kohdassa esitetty Finavian ulkopuolisten muulla perusteella merkittävien lentopaikkojen perusinfran ylläpito tulisi olla mukana väyläverkon kehittämisessä ja investointiohjelmassa. Kohteet, joita puolustusvoimat käyttävät omassa toiminnassaan, tulisi ylläpitää päällystämisen osalta samassa yhteydessä, kun valtaväyliä lentopaikkojen lähellä parannetaan (synergia hinnassa ja toiminnassa). Joroisten lentopaikka on käytännössä kiinni VT5 – varalaskeutumisalueessa. Olisi erittäin järkevää huolehtia myös lentopaikan päällystämisestä varalaskeutumisalueen päällystämisen yhteydessä.
      • Laitilan kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Laitilan kaupunki esittää vahvan pettymyksensä valtakunnallisesti merkittävän vt 8 Laitilan kohdan perusparannuksen puuttumiseen investointiohjelmasta. Laitilan kaupunki toivookin, että investointiohjelmaa korjataan tältä osin. Tiejakso Laitilan kohdalta liikennevaloineen poikkeaa muusta vt 8 tieosuudesta. Keskustan kohdalla paikallinen liikenne ja päätien liikenne sekoittuvat ja tie ei täytä tärkeimmille päätieyhteyksille asetettuja tavoitteita. Parantamisen tavoitteena onkin korjata puutteet tien laatutasossa, liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa sekä tukea kaupungin kehittämisedellytyksiä. Hanke poistaisi kriittisen pullonkaulan vt 8 varrelta ja edistäisi merkittävästi päätieyhteyksille asettuja laatutavoitteita. Lisäksi hanke sujuvoittaisi tärkeää kantatie 43 yhteyttä Uudestakaupungista Laitilaan ja edelleen eteenpäin. Ottamalla vt 8 Laitilan kohdan hankkeen mukaan investointiohjelmaan vuosille 2025-2032 on selvää, että ohjelma toteuttaisi paremmin Liikenne 12- liikennejärjestelmäsuunnittelulle asetettuja tavoitteita.
      • Ähtärin kaupunki
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Yhteismaakunnalliset, maakuntarajat ylittäviä hankkeita tulee nostaa enemmän esille ja panostaa niiden kehittämiseen. Hankkeiden jaottelu eri ELYkeskusten alueiden välillä ei tuo esille yhteismaakunnallisia hankkeita.
      • Ponsse Oyj
        Uppdaterad:
        8.12.2023
        • Tarvitaan pitkän tähtäimen, rittävän kunnianhimoinen suunnitelma koko maan läpi kulkevista maantie- ja rautatieväylien rakentamisesta. Logistiset yhteydet mahdollistavat koko Suomen säilymisen elinvoimaisena. Yritystoiminta, raaka-aineiden käytön ja jalostamisen mahdollistaminen lähellä alkulähdettä, logistiikan tehokkuuden parantaminen ja syrjäisten seutujen työvoiman hyödyntäminen,.
      • Lieksan kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Lieksan kaupunki pitää positiivisena, että investointiohjelman sisältö päivittyy säännöllisesti. Tällöin pystytään huomioimaan väyläverkon kunnossa esiin tulleet korjaustarpeet paremmin kuin ohjelmaa harvemmin päivittämällä. Lieksan kaupunki korostaa, että investointiohjelman tulee päivittyä realistisen tilannekuvan ja tarpeiden mukaan. Investointiohjelman nykysisällön lisäksi on varmistuttava siitä, että ohjelman ulkopuolisiin, kriittisiin uusiin hankkeisiin on saatavissa lisärahoitusta ilman että ohjelmassa päätettyjen kohteiden investointiaikataulut muuttuvat. Lisäksi olennaista on, että investointikohteiden kustannusarvioiden tarkentuessa investointimäärärahaa saadaan kohteisiin lisättyä riittävä määrä ilman hankkeiden toteutumisen vaarantumista. Lieksan kaupunki on huolissaan myös alemman tieverkon kunnosta ja rahoituksesta, minkä vuoksi kaupunki korostaa, että ne on huomioitava valtion talousarviossa riittävällä tasolla. Tieverkko on ensiarvoisen tärkeää muun muassa metsäsektorin raaka-ainekuljetusten sekä maatalouden tuotteiden kuljetusten kannalta. Perusväylänpidon lisäksi on huolehdittava kehittämisinvestointien rahoitustason ennustettavuudesta ja kestävän liikkumisen edistämisestä. Huolestuttavaa on pitkällä aikajänteellä perusväylänpidon rahoituksen ja väyläverkon kehittämisrahoituksen riittävyys huomioiden jo syntyneen korjausvelan ja kehittämistarpeet. Lisäksi Lieksan kaupunki haluaa nostaa esille, että väyläverkon investointiohjelmassa on pystyttävä huomioimaan toimintaympäristössä tapahtuvat ja tapahtuneet muutokset. Ukrainan sota on muuttanut toimintaympäristöä huomattavasti, mikä on muuttanut koko maan logistista asemaa kansainvälisestikin. Huoltovarmuuden kannalta Itä-Suomesta pohjoiseen kulkevien rautatie- ja tieliikennekuljetuksiin (henkilö- ja tavaraliikenne) on kiinnitettävä huomiota, ja sen painopistettä saatava kasvatettua entisestään.
      • Leppävirran kunta, Nykänen Anssi
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Kohdan 6 osalta kunta muistuttaa hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta perusparantaa viitostietä välillä Leppävirta – Kuopio. Kyseinen väylä on merkittävä niin teollisuuden kuljetusten kuin runsaan muun autoliikenteen kannalta. Liikenteen välityskyvyn kohentamiseksi nopeuden nostaminen ja tien turvallisuuden parantaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä näkökohtia. Myös esitetty kaavailu lentoliikennepaikan saamiseksi tälle tieosuudelle on Puolustusvoimien taholta nostettu esiin. Tämä olisi näkemyksemme mu- kaan mahdollista toteuttaa erillisenä vaiheena nykyisten tiesuunnitelmien ollessa jo valmiit. Näin vältettäisiin ajallinen viivästyminen itse tien perus- parannushankeen toteutuksessa. Kunta on omassa kaavoituksessaan varau- tunut tiehankkeen vaatimiin hankkeisiin. Lisäksi Leppävirran kunta kiinnittää huomiota myös alemman tieverkon kunnossa pitämiseen. Alemman tieverkon ylläpitäminen turvallisesti lii- kennöitävässä kunnossa on erityisen välttämätöntä, kun julkisen liikenteen vuoroja ei kuntamme laajalla haja-asutusalueella ole juurikaan. Yksityisau- toilu on edellytys asumiselle taajamien ulkopuolella. Alempi tieverkko pal- velee myös mm metsäteollisuuden puunhankintaa merkittävästi. Muun muassa teiden kantavuuden tulee täyttää nämäkin vaatimukset. Leppävirran 9 § Kunnanhallitus ESITYSLISTA 04.12.2023 Sivu 16 LEPPÄVIRRAN KUNTA alueella sijaitseva Riikinnevan moderni jätteenpolttolaitos palvelee laajaa aluetta. Alueelle kaavaillaan lisäksi uusia kiertotaloteen ja jätteitä raaka-ai- neena hyödyntämisen hankkeita. Näin ollen tulisi Riikinvoiman laitoksen ja Viitostien välinen tieosuus perusparantaa
      • Alajärven kaupunki
        Uppdaterad:
        5.12.2023
        • Mikäli maanteiden 711 ja 7421 parantamista ei sisällytettäisi investointiohjelmaan, tulisi niiden merkittävä parantaminen toteuttaa joka tapauksessa investointiohjelman ulkopuolisena kiireellisenä hankkeena kohdassa 2 esitettyjen perusteluiden vuoksi.
      • Sallan kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        4.12.2023
        • Sallan kunta toivoo, ettei seuraavassa investointiohjelman päivityksessä tarvitse copypastata samoja vastauksia.
      • Marttilan kunta
        Uppdaterad:
        1.12.2023
        • Marttilan investointiohjelmassa on kehittämishanke, jossa osana on raskaan liikenteen taukopaikan toteuttaminen. Sijainniltaan Marttila palvelisi erityisesti Turun satamaan suuntautuvaa liikennettä, mutta myös muita kulkusuuntia ja parantaisi alueellista kattavuutta tältä osin. Paikka soveltuu hyvin esim. raskaan liikenteen sähkölatauspisteisiin.
      • Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • Perusväylänpidon parantamishankkeissa on tunnistettu tarpeellisia investointikohteita. Erityisen onnistunut on Mt 7702 jkpp-järjestelyt Pyhäjärvellä, jolla parannetaan pyöräi-lyn ja jalankulun infraa.
      • Enontekiön kunta, Kunnanhallitus 29.11.2023
        Uppdaterad:
        30.11.2023
        • Selkeä.
      • Kymenlaakson pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        29.11.2023
        • Ei lausuttavaa.
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        28.11.2023
        • Invalidiliitto arvioi investointiohjelmaa fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten lähtökohdista. Keskeistä on liikenneturvallisuus, liikkumisympäristön turvallisuus sekä esteettömyys. Investointivaikutusten arvioinnin tulisi kohdentua myös vammaisvaikutuksiin. Kuntien tarpeiden ja näkemysten huomioimisessa tulisi varmistaa, että vammaisia ihmisiä on osallistettu niiden laatimisessa, esimerkiksi kuulemalla kuntien vammaisneuvostoja. Tämä toisi samalla kattavuutta paikallistasolla investointiohjelman sidosryhmäyhteistyöhön. Invalidiliitto haluaa tässä yhteydessä nostaa esiin YK:n vammaissopimuksen yleisiä velvoitteita käsittelevän artiklan 4, joka velvoittaa huomioimaan vammaisten ihmisten osallisuuden edistämisen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa sekä ohjaa siihen, että vammaisia ihmisiä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Invalidiliitto pitää perusteltuna, että henkilöliikennepaikkoihin kohdistuvissa hankkeissa parannetaan esteettömyyttä, turvallisuutta ja muita matkustajaolosuhteita.  Raideliikenteen osalta pyydämme kiinnittämän huomiota erityisesti asemalaiturin ja junakaluston korkeuserojen minimoimiseen. YK:n vammaissopimuksen artiklassa 9 (Esteettömyys ja saavutettavuus) todetaan, ”jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. “  Invalidiliitto pitää erityisen hyvänä, että investointiohjelmassa on huomioitu ihmisten tasavertaisuus ja eri väestöryhmien liikkumismahdollisuudet. Invalidiliitto on samaa mieltä siitä ohjelmakirjauksen kanssa, että matkojen käyttäjähyödyt syntyvät palvelutason parantumisen kautta. Investointiohjelmaan sisältyy edelleen tasoristeyksiä koskevia toimenpiteitä. Poistettavien tai parannettavien tasoristeysten osalta Invalidiliitto edelleen korostaa, että tasoristeyksien muutosratkaisuissa tulee huomioida mahdollisten pyöräily- ja jalankulkuväylien järjestelyjen vaikutus eri käyttäjäryhmille. Jalankulku- ja pyöräteillä eritasoliittymät usein hankaloittavat tai tekevät mahdottomaksi liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden kulkemisen: kuljettava matka pitenee ja kulkuväylien kaltevuudet ovat yleensä liian jyrkkiä. Invalidiliitto pitää parempana vaihtoehtona, että turvalliset reitit järjestetään suojatie- ja liikennevaloratkaisuin. Ellei tähän päädytä, erityistä huomiota tulee kiinnittää kulkureittien pituuksiin ja kaltevuuksiin. Invalidiliitto näkee merkityksellisenä kirjauksen: ”Jos rataverkon kehittämiseen perustuva junaliikenteen kehittäminen lisää junamatkustusta sekä liityntämatkojen kävelyä ja pyöräilyä, voi tällä olla vähäisiä myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. ” Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten kohdalla edellytetään esteettömiä pyöräilyn ja jalankulun väyliä huomioiden myös asianmukainen, esteettömyyden varmistava talvikunnossapito.
      • 1
        Uppdaterad:
        17.11.2023
        • Lisää investointeja Suomen tieverkkoon, parantaa varautumistasoa, Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta.