• 1. Minkä tahon kannalta annat lausunnon:
      • Suomen Sydänliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • HARSO ry, Puheenjohtaja, Asikainen Katri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu asiantuntija
      • Arvopaperimarkkinayhdistys ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Pörssiyhtiö tai FN-listayhtiö
      • STTK ry., Kivioja Juska
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Helsingin kaupunginosayhdistykset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Ylänen Hannu
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu asiantuntija
      • Suomi-Seura ry, Strandberg Tina
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Yrittäjät ry, Atte Rytkönen
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Säätiöt ja rahastot ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Kuntaliitto ry, Lakiyksikkö, Lebedeff Pirkka-Petri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Verohallinto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Viranomainen
      • Pellervo-seura ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Viranomainen
      • Euroclear Finland Oy
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu, mikä [Arvopaperikeskus]
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Svenska hörselförbundet rf
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Muu asiantuntija
      • Espoon kaupunki, Konsernihallinto - Rahoitus ja talous - Konserniohjaus; Erityissuunnittelija Tommi Nieppola
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Osakas tai jäsen
      • Kalatalouden Keskusliitto, Rauhala Elias
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Vasemmistoliitto rp
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Muu, mikä [puolue]
      • Eläkesäätiöyhdistys ESY ry, Heinström Ismo
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Helsingin kaupunki, Hallinto-osasto, Oikeuspalvelut - Kaupunginlakimies Jenni Rope - vastuuvalmistelija: Laura Kallinen
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Osakas tai jäsen
      • Maanmittauslaitos
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Viranomainen
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        16.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Vihreä liitto rp., puoluesihteeri Veli Liikanen, liitto rp. Vihreä
        Uppdaterad:
        16.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Kansalaisareena, Anne Porthén, Kansalaisareena, Porthén Anne
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Vesilaitosyhdistys ry
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Muu, mikä [Järjestö]
      • Invalidiliitto ry, Kiiveri Mirva
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Metsätähti Patrik
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Isännöintiliitto ry, Lithenius Laura
        Uppdaterad:
        14.3.2021
        • Asunto-osakeyhtiö
      • Tarasti Lauri
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Muu asiantuntija
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Turun kaupunki, konsernihallinto, lakipalvelut
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Muu asiantuntija
      • Verohallinto
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Viranomainen
      • SAK ry, Eija Harjula, järjestöpäällikkö ja Timo Koskinen, päälakimies
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Kiinteistöliitto ry, Hupli Jenni
        Uppdaterad:
        9.3.2021
        • Asunto-osakeyhtiö
      • Suomen Vuokranantajat ry
        Uppdaterad:
        3.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Vakuutuskassat ry, Kaartinen Anneli
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • Rahoitusalan muu yritys
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Malila Vesa
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Viertola Juha, Oikeustieteen lisensiaatti
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Muu asiantuntija
      • Kopiosto ry
        Uppdaterad:
        26.2.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • SF-CARAVAN RY, Timo Piilonen, Piilonen Timo
        Uppdaterad:
        24.2.2021
        • Yhdistys tai liitto
      • Svenska folkpartiet i Finland r.p., Järjestöpäällikkö
        Uppdaterad:
        20.2.2021
        • Muu, mikä [Puolue]
      • Inderes Oy, Inderes teknologiat / Yu Gong, Rautanen Mikael
        Uppdaterad:
        19.2.2021
        • Muu, mikä [Yhtiökokousratkaisujen palvelutarjoaja]
      • 2. Onko tarpeen jatkaa voimassa olevan väliaikaisen lain 677/2020 mukaisia kokouksen järjestämistä ja osallistumista helpottavien poikkeusten voimassa oloa?
      • Suomen Sydänliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • HARSO ry, Puheenjohtaja, Asikainen Katri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu ehdotus, mikä [Kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen lisäksi myös listaamattomat osakeyhtiöt]
      • Arvopaperimarkkinayhdistys ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • STTK ry., Kivioja Juska
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Helsingin kaupunginosayhdistykset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Ylänen Hannu
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Suomi-Seura ry, Strandberg Tina
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu ehdotus, mikä [poikkeusten voimassaoloa tulee jatkaa kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta ja lisäksi laajentaa koskemaan kaikkia osakeyhtiöitä. Myös asunto-osakeyhtiöissä tulisi sallia etäosallistuminen.]
      • Suomen Yrittäjät ry, Atte Rytkönen
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Säätiöt ja rahastot ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Suomen Kuntaliitto ry, Lakiyksikkö, Lebedeff Pirkka-Petri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Pellervo-seura ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Euroclear Finland Oy
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu ehdotus, mikä [Kyllä HE-luonnoksen esittämien yhteisöjen lisäksi myös listaamattomille yhtiöille]
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Svenska hörselförbundet rf
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Muu ehdotus, mikä
      • Espoon kaupunki, Konsernihallinto - Rahoitus ja talous - Konserniohjaus; Erityissuunnittelija Tommi Nieppola
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Kalatalouden Keskusliitto, Rauhala Elias
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Vasemmistoliitto rp
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Eläkesäätiöyhdistys ESY ry, Heinström Ismo
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Helsingin kaupunki, Hallinto-osasto, Oikeuspalvelut - Kaupunginlakimies Jenni Rope - vastuuvalmistelija: Laura Kallinen
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Maanmittauslaitos
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Muu ehdotus, mikä [Kaikki HE-luonnoksessa tarkoitetut yhteisöt on syytä sisällyttää väliaikaislain sovellusalaan.]
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        16.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Vihreä liitto rp., puoluesihteeri Veli Liikanen, liitto rp. Vihreä
        Uppdaterad:
        16.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Kansalaisareena, Anne Porthén, Kansalaisareena, Porthén Anne
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Suomen Vesilaitosyhdistys ry
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Muu ehdotus, mikä [Kyllä, kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta, ja lisäksi katsomme, että säädettävään lakiin tulee sisällyttää myös listaamattomat osakeyhtiöt]
      • Invalidiliitto ry, Kiiveri Mirva
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Metsätähti Patrik
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Tarasti Lauri
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Turun kaupunki, konsernihallinto, lakipalvelut
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Verohallinto
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • SAK ry, Eija Harjula, järjestöpäällikkö ja Timo Koskinen, päälakimies
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Suomen Vuokranantajat ry
        Uppdaterad:
        3.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Vakuutuskassat ry, Kaartinen Anneli
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Malila Vesa
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Viertola Juha, Oikeustieteen lisensiaatti
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Kopiosto ry
        Uppdaterad:
        26.2.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • SF-CARAVAN RY, Timo Piilonen, Piilonen Timo
        Uppdaterad:
        24.2.2021
        • Kyllä yhdistysten osalta
      • Svenska folkpartiet i Finland r.p., Järjestöpäällikkö
        Uppdaterad:
        20.2.2021
        • Kyllä kaikkien HE-luonnoksessa mainittujen yhteisöjen osalta
      • Inderes Oy, Inderes teknologiat / Yu Gong, Rautanen Mikael
        Uppdaterad:
        19.2.2021
        • Kyllä pörssi- ja FN-listayhtiöiden osalta
      • Perustelut:
      • HARSO ry, Puheenjohtaja, Asikainen Katri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Poikkeusten voimassa oloa tulee jatkaa, jotta yhdistysten toimintaedellytykset mahdollistuvat ja lisäksi yhdistysten on helpompi suunnitella toimintaansa ennakkoon. Vammais- ja potilasjärjestöjen jäsenistä suuri osa kuuluu vakavan koronavirustaudin riskiryhmään ja poikkeusten voimassa olon jatkamisella turvataan tasavertaisuusperiaatteen toteutuminen.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Keskuskauppakamari kannattaa väliaikaisen lain säännösten voimassaolon jatkamista ehdotetulla tavalla 30.6.2022 asti. Voimassa oleva eri yhteisölakien sääntely ei ole riittävää koronaviruksen tartuntariskien minimoimisen näkökulmasta. Ehdotamme kuitenkin, että väliaikainen lainsäädäntö laajennettaisiin koskemaan myös listaamattomia osakeyhtiöitä, sillä näilläkin voi olla useita satoja tai jopa tuhansia osakkeenomistajia.
      • Arvopaperimarkkinayhdistys ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Arvopaperimarkkinayhdistys ry (AMY) pitää tärkeänä, että väliaikaisen lain (677/2020) mukaisia pörssiyhtiöiden ja First North Finlandilla kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden (FN-yhtiöiden) yhtiökokousten järjestämistä ja yhtiökokoukseen osallistumista helpottavia poikkeuksia jatketaan HE-luonnoksessa ehdotetulla tavalla 30.6.2022 asti. Tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa, kuinka kauan koronapandemian riski on tarpeen ottaa huomioon erilaisten kokoontumisten, kuten yhtiökokousten, järjestämisessä.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Tämänhetkinen tilannekuva huomioiden ei vaikuta realistiselta olettaa, että kattava osa väestöstä saataisiin rokotussuojan piiriin ennen nykyisen poikkeamislain määräajan loppumista 30.6.2021. Näin ollen terveysturvallisuuteen liittyvät syyt ovat edelleen ajankohtaisia ja koronaviruksen leviämisen hidastaminen tarpeen. Väliaikaisen poikkeamislain turvin yhdistykset ovat voineet järjestää vuosikokouksiaan luotettavalla ja ennakoitavalla tavalla. Huomioiden että kaikkien yhdistysten säännöt eivät mahdollista esimerkiksi etäosallistumismahdollisuuden järjestämistä yhdistyksen kokouksissa väliaikaisen poikkeamislain turvin yhdistykset kykenevät huolehtimaan sääntömääräisestä päätöksenteostaan ja jäsendemokratian toteutumisesta.
      • Helsingin kaupunginosayhdistykset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Erityisesti pienet yhdistykset, joissa on senioripainotteinen hallinto, ovat jääneet poikkeustilan edellyttämä digiloikan jalkoihin. Heille on välttämätöntä antaa lisää aikaa päästä mukaan etäkokoustyökalujen ja -menettelyjen haltuun ja käyttöön ottamiseen. Tasa-arvoisten toiminta-mahdollisuuksien ja kohtelun takaamiseksi erityyppisille yhteisötoimijoille lain voimassaoloa tulisi jatkaa.
      • Suomi-Seura ry, Strandberg Tina
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Tämä lausunto annetaan yhdistyksen näkökulmasta.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Suomessa on lukuisia listaamattomia osakeyhtiöitä, joilla on kymmeniä/satoja osakkeenomistajia. Näiden yhtiöiden yhtiökokousten järjestäminen on aiheuttanut hankaluuksia, sillä vaikka suurin osa osakkaista osallistuu etänä, on yhtiökokousta järjestettäessä kuitenkin varauduttava siihen, että osakkeenomistajia voi tulla paikalle, koska heillä on siihen oikeus eikä heidän osallistumistaan voi evätä. Käytännössä on siis esimerkiksi varattava useita kokoustiloja ja rakennettava niiden välille yhteyksiä – ja usein tämä on turhaa, kun osakkaat noudattavat yhtiön hallituksen esittämiä toiveita etäosallistumisesta. Myös asunto-osakeyhtiöille tulisi antaa mahdollisuus yhtiökokouksen järjestämiseen etänä, esimerkiksi teams-palaverina.
      • Suomen Yrittäjät ry, Atte Rytkönen
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Hallituksen esityksessä kuvatut, voimassa olevien määräaikaisten muutosten jatkamista koskevat ehdotukset ovat kannatettavia ja tarkoituksenmukaisia. Katsomme, että esityksen mukaisesti toteutettava määräaikaisten lainsäädäntömuutosten jatkaminen auttaa yhtiöitä sekä yhdistyksiä siten, että niillä on riittävästi keinoja järjestää lainsäädännön edellyttämät kokoukset yhteisöjen tarpeiden, resurssien ja terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että voimassa olevaa väliaikaista lakia on syytä jatkaa koronaviruspandemian vuoksi.
      • Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • On tärkeä turvata kaikkien yhteisöjen mahdollisuus tehdä päätöksiä myös tulevan vuoden aikana.
      • Euroclear Finland Oy
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Esitämme, että mahdollisuus luopua fyysisestä yhtiökokouksesta laajennettaisiin listaamattomiin yhtiöihin. Euroclear Finlandin ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä on toista sataa listaamatonta yhtiötä, joista osa on omistajamäärältään huomattavan suuria, yli kymmenen tuhannen osakkeenomistajan yhtiöitä. Virtuaalisesta yhtiökokouksesta hyötyvät toki yhtä lailla kaikenkokoiset osakeyhtiöt.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Finanssiala ry kannattaa väliaikaisen lain voimassaolon jatkamista, jotta kaikki esityksessä mainitut yhteisöt voivat covid 19-pandemiasta huolimatta järjestää ajallaan yhtiökokoukset ottaen huomioon yhtiökokoukseen osallistuvien turvallisuus ja terveys sekä mahdolliset viranomaisten asettamat kokoontumisrajoitukset.
      • Svenska hörselförbundet rf
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Deltagande i möten genom post och datakommunikation är det enda sättet för föreningarna att skapa en trygg mötesplats för medlemmarna.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Pörssisäätiö kiittää lausuntopyynnöstä. Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita. Lausunnossamme käsittelemme vain pörssiyhtiöitä. Vallitsevan koronaviruspandemiatilanteen takia Pörssisäätiö pitää perusteltuna säätää uudesta väliaikaisesta yhteisöjen kokouksista annettavasta laista (jatkossa ”väliaikainen laki”), jolla käytännössä jatketaan voimassa olevan väliaikaisen lain (677/2020) säännöksiä. Pörssisäätiö kuitenkin kiinnittää huomiota eräisiin väliaikaisen lain säännösten epäkohtiin. Lisäksi on huomioitava, että väliaikaisen lain säännökset eivät sovellu pysyviksi ratkaisuiksi helpottamaan yhtiökokouksiin etänä osallistumista. Näkemyksemme mukaan tulisi kehittää uudenlaisia pysyviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja yhtiökokouksiin etäosallistumisen helpottamiseksi. Lainsäädännöllä tulisi vauhdittaa siirtymistä edelleen digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeita palvelevaan yhtiökokouskäytäntöön, jossa osakkeenomistaja voisi aina halutessaan osallistua reaaliaikaisesti etäyhteyden välityksellä yhtiökokoukseen ja käyttää täysimääräisesti kaikkia osakkeenomistajaoikeuksiansa. Huomioita ehdotetusta väliaikaisesta laista: Pörssisäätiö pitää osakkeenomistajien oikeuksien ja osakkeenomistajademokratian toteutumisen kannalta ongelmallisena säännöstä, jonka mukaan pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä. Käytännössä tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa osakkeenomistajille ei anneta edes mahdollisuutta seurata yhtiökokousta reaaliaikaisesti etäyhteydellä. Osakkeenomistajien osallistumisoikeutta rajoittavat säännökset ovat ongelmallisia erityisesti yksityissijoittajien ja osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Yhtiöiden asioiden hoitamiseen liittyen suuremmilla osakkeenomistajilla on yksityissijoittajia paremmat epämuodolliset vaikuttamis- ja tiedonsaantikanavat. Yhtiöiden on käytössä lukuisia erilaisia tapoja toteuttaa erilaisia etätapahtumia ja -kokouksia. Huomionarvoista lisäksi on se, että viimeisen vuoden aikana erilaisten tapahtumien- ja kokousten järjestäminen virtuaalisesti on ollut pääsääntö myös liike-elämässä. Tämän takia ei ole olemassa perusteita sille, ettei osakkeenomistajille tarjota aina mahdollisuutta seurata yhtiökokousta reaaliaikaisesti etänä, vaikka osakkeenomistaja käyttäisi osakkeidensa tuottamia oikeuksia asiamiehen välityksellä. Kannatamme, että yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistajille tarjotaan mahdollisuus reaaliaikaiseen etäosallistumiseen, joka sisältää seuraamisen, reaaliaikaisen kyselyoikeuden ja äänestysmahdollisuuden.
      • Espoon kaupunki, Konsernihallinto - Rahoitus ja talous - Konserniohjaus; Erityissuunnittelija Tommi Nieppola
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • HE-luonnoksen mukaan nyt voimassa olevan sääntelyn mahdollistamista poikkeusjärjestelyistä saadun selvityksen mukaan ne eivät ole käytännössä heikentäneet osakkaiden tai jäsenten vaikutusmahdollisuuksia. Espoon kaupungin mukaan poikkeusjärjestelyiden jatkamiselle on näin ollen hyvät perusteet.
      • Kalatalouden Keskusliitto, Rauhala Elias
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Covid-19 -epidemia ei ole lähiaikoina helpottamassa. Tämä tarkoittaa kalatalousalueiden, kalatalouskeskusten ja kalastusseurojen osalta sitä, että viranomaisten antamat suositukset ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaen sääntömääräisten kokousten järjestäminen on edelleen vaikeaa. Poikkeuslakien mukaisille yhdistyksiä koskeville kokousten järjestämistä helpottaville säännöksille on tarvetta edelleen ainakin lähitulevaisuudessa. Kalatalouden Keskusliitto ei ota kantaa muiden yhteisömuotojen osalta säätelyn tarpeellisuuteen.
      • Helsingin kaupunki, Hallinto-osasto, Oikeuspalvelut - Kaupunginlakimies Jenni Rope - vastuuvalmistelija: Laura Kallinen
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Helsingin kaupunki pitää esitettyjä säädösmuutoksia aiheellisina ja kannatettavina. Säädösmuutosten avulla pystytään turvaamaan yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys syksyllä 2021 ja keväällä 2022, mikä on yhteisöjen, osakkaiden, jäsenten, sidosryhmien ja koko yhteiskunnan edun mukaista.
      • Maanmittauslaitos
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • - Covid-19 -epidemia tai pandemia jatkuu globaalisti, eikä ole syytä lähteä siitä, että uuden väliaikaisen lain voimassaoloaikana tilanne olisi vielä täysin palautunut normaaliksi Suomessa. - Kuten esitysluonnoksessa ja jo kahden aikaisemman väliaikaisen lain perusteluissa on tuotu esiin, sekä kysymyksessä olevien yhteisöjen, niiden osakkaiden tai jäsenien ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää varmistaa yhteisöjen päätöksenteon toimivuus ja toimintaedellytykset myös poikkeusaikana.
      • Kansalaisareena, Anne Porthén, Kansalaisareena, Porthén Anne
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kansalaisareena kannattaa erityisesti yhteisöjen päätöksenteon turvaamista esityksessä olevalle ajanjaksolle erityisesti laissa ehdotettuihin yhdistyksiin liittyvissä asiakohdissa. Näistä kannatettavia ovat: hallituksen päätökset asiamiehestä, yhdenvertaisuusperiaatteen huomiointi, etä- ja postitse osallistuminen yhdistyksen kokoukseen ja teknisen digiavustajan käyttäminen. Yhdenvertaisuuden periaatteen huomioiminen on tärkeää, että hallitus voi joko sallia asiamiehen käytön tai olla sitä sallimatta. Näin ollen hallitus päättää itse niistä linjoista, jotka sopivat yhdistyksen luonteeseen, ja esimerkiksi yhdenvertaisuus huomioiden, tekevät päätöksiä esimerkiksi siihen, että asiamiehen käytön suhteen tai hänen suhteeseensa yhdistykseen.
      • Suomen Vesilaitosyhdistys ry
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja rahoitusalan yrityksiä koskevista yhteisölaeista. Tarkoituksena on jatkaa syksyllä 2020 säädetyn määräaikaisen lain eräiden säännösten voimassaoloa siten, että pörssi- ja First North -listayhtiöt voivat järjestää yhtiökokouksen kokonaan etäosallistumiseen perustuen kesäkuun 2022 loppuun asti ja osuuskunnat, yhdistykset ja eräät rahoitusalan yritykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön kesäkuun 2022 loppuun mennessä järjestetyssä laissa tarkoitetussa kokouksessa. Pidämme ehdotettua sääntelyä tärkeänä kaikkien edellä sanottujen yhteisöjen kannalta. Katsomme, että väliaikaisen lain mukaisten poikkeusten voimassaoloa on tarpeen jatkaa niiden osalta. Kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että lakiehdotuksesta puuttuvat listaamattomat osakeyhtiöt. Osakeyhtiöitä koskevissa säännöksissä mainitaan osakeyhtiöistä vain pörssiyhtiöt. Muiden osakeyhtiöiden tilannetta ei käsitellä millään tavalla edes lakiehdotuksen perusteluissa. Suomessa on runsaasti listaamattomia osakeyhtiöitä, jotka tulisi myös ottaa huomioon. Esimerkiksi vesihuollossa toimii erikokoisia osakeyhtiöitä, jotka eivät ole pörssissä. Listaamattomien osakeyhtiöiden tilannetta selkeyttäisi, että väliaikaisessa laissa säädettäisiin yksiselitteisesti myös niiden mahdollisuudesta poiketa yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain kokouspaikkaa ja osallistumistapaa koskevista säännöksistä. Lisäksi, jos yhteisöjen kokousten järjestämisaikaa pidennetään, pidennyksen tulee koskea myös listaamattomia yhtiöitä. Tiettävästi oikeusministeriössä valmistellaan myös sellaista lainmuutosta, joka sallisi yhteisöjen kevätkokouksen lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä. Koronapandemia ei näytä laantumisen merkkejä. Erilaiset muuntovirukset nostavat päätään, rajoituksia harkitaan ja rokoteohjelma etenee omaa polkuaan. Kokoontumiset eivät ole suotavia. Lainsäädännön tulisi olla niin selkeää, että sen perusteella uskalletaan toimia ja tehdä poikkeuksellisia kokousjärjestelyitä. Jää epäselväksi, voivatko listaamattomat osakeyhtiöt poiketa yhtiöjärjestyksensä määräyksistä, koska niihin ei viitata poikkeuslaissa. Pandemian näin pitkittyessä ja terveydensuojelullisten tarpeiden jatkuessa ei ole perusteltua käsitellä listaamattomia yhtiöitä ankarammin kuin muita yhteisöjä.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Metsätähti Patrik
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Ei vaikuta todennäköiseltä, että väestöä saataisiin kattavan rokotussuojan piiriin voimassa olevan poikkeamislain määräajan loppuun, 30.6.2021 mennessä. Lisäksi Covid-19-epidemian etenemiseen, viruksen muuntumiseen ja rokotteiden tehoon liittyy suuria epävarmuuksia. Siten terveydensuojeluun liittyvät syyt, joiden vuoksi aiemmat poikkeamislait 290/2020 ja 677/2020 säädettiin, ovat yhä ajankohtaisia.
      • Tarasti Lauri
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Koronavirus
      • Turun kaupunki, konsernihallinto, lakipalvelut
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Mahdollisimman laaja etäyhtyksien salliminen lisää osallistujien määrää yhtiökokouksissa ja helpottaa kokouksiin osallistumista. Etäyhteyksien salliminen on kannatettavaa myös pandemiatilanteen rahoituttua. Tässä tilanteessa väliaikainen lainsäädäntö asiassa on kuitenkin perusteltua.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • Vuonna 2020 yhdistykset joutuivat pitämään uudessa tilanteessa vuosikokouksensa, mikä on tarkoittanut, että sääntömuutoksia ei ole ehditty tai pystytty tekemään. Tämä on tarkoittanut, että kaikkien yhdistysten säännöt eivät vielä mahdollista etäkokouksen järjestämistä yhdistyksen kokouksessa. Liittomuotoisilla yhdistyksillä on pieniä paikallisjärjestöjä, joita ohjaavat liiton määrittelemät mallisäännöt, joita ei myöskään ole ehditty välttämättä päivittää tai ottaa paikallisjärjestössä käyttöön. Tämän takia Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää tärkeänä, että väliaikaista muutosta yhdistyslakiin jatketaan.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Malila Vesa
        Uppdaterad:
        1.3.2021
      • Viertola Juha, Oikeustieteen lisensiaatti
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Laki mahdollistaa nyt jo totuttujen kokosmenettelyiden jatkamisen ja riittävän valmisteluajan pysyville lainmuutoksille.
      • SF-CARAVAN RY, Timo Piilonen, Piilonen Timo
        Uppdaterad:
        24.2.2021
        • Väliaikainen laki antaa selkeyttä yhdistysten sääntömääräisten kokousten järjestämiseen. Aikarajauksen ulottaminen kesäkuun 2022 loppuun saakka on riittävän pitkä ja hyvin perusteltu yhdistysten kokoustoiminnan hyvässä organisoinnissa ja jäsenistölle tiedottamisessa.
      • Inderes Oy, Inderes teknologiat / Yu Gong, Rautanen Mikael
        Uppdaterad:
        19.2.2021
        • Väliaikaislain mukainen malli tarjoaa yhtiölle mielenrauhan ja työkalut selvitä yhtiökouskaudesta. Väliaikaismalli ei myöskään estä yhtiötä tekemästä normaalia kokousta, jos pandemia on helpottanut tai osallistujamäärä on järkevä. Väliaikaismalli ei siis sulje mitään vaan tarjoaa hyviä optioita yhtiöille. Väliaikaislain mallissa yhtiöillä on mahdollisuus kokeilla uusimpia teknologioita ilman fyysistä kokousta, mitä vanha laki ei sallinnut.
      • 3. Mihin asti poikkeusten voimassaoloa on mielestäsi tarpeen jatkaa?
      • Suomen Sydänliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • HARSO ry, Puheenjohtaja, Asikainen Katri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Arvopaperimarkkinayhdistys ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • STTK ry., Kivioja Juska
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Helsingin kaupunginosayhdistykset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Ylänen Hannu
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomi-Seura ry, Strandberg Tina
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu ajankohta, mikä [Vuoden 2022 loppuun]
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen Yrittäjät ry, Atte Rytkönen
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen Kuntaliitto ry, Lakiyksikkö, Lebedeff Pirkka-Petri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Pellervo-seura ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Muu ajankohta, mikä [31.12.2022]
      • Svenska hörselförbundet rf
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Espoon kaupunki, Konsernihallinto - Rahoitus ja talous - Konserniohjaus; Erityissuunnittelija Tommi Nieppola
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Kalatalouden Keskusliitto, Rauhala Elias
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Vasemmistoliitto rp
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Eläkesäätiöyhdistys ESY ry, Heinström Ismo
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Helsingin kaupunki, Hallinto-osasto, Oikeuspalvelut - Kaupunginlakimies Jenni Rope - vastuuvalmistelija: Laura Kallinen
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Maanmittauslaitos
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        16.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Vihreä liitto rp., puoluesihteeri Veli Liikanen, liitto rp. Vihreä
        Uppdaterad:
        16.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Kansalaisareena, Anne Porthén, Kansalaisareena, Porthén Anne
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen Vesilaitosyhdistys ry
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Invalidiliitto ry, Kiiveri Mirva
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Metsätähti Patrik
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Tarasti Lauri
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Vuoden 2021 loppuun
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Turun kaupunki, konsernihallinto, lakipalvelut
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Verohallinto
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • SAK ry, Eija Harjula, järjestöpäällikkö ja Timo Koskinen, päälakimies
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen Vuokranantajat ry
        Uppdaterad:
        3.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Vakuutuskassat ry, Kaartinen Anneli
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Malila Vesa
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Viertola Juha, Oikeustieteen lisensiaatti
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Kopiosto ry
        Uppdaterad:
        26.2.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • SF-CARAVAN RY, Timo Piilonen, Piilonen Timo
        Uppdaterad:
        24.2.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Svenska folkpartiet i Finland r.p., Järjestöpäällikkö
        Uppdaterad:
        20.2.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Inderes Oy, Inderes teknologiat / Yu Gong, Rautanen Mikael
        Uppdaterad:
        19.2.2021
        • Kesäkuun 2022 loppuun
      • Perustelut:
      • Suomen Sydänliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Korona on osoittautunut muuntelukykyisemmäksi kuin aiemmin nähtiin.
      • HARSO ry, Puheenjohtaja, Asikainen Katri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Koronaviruspandemian keston epävarmuudesta johtuen on hyvä vakauttaa tilanne riittävästi eteenpäin tulevaisuuteen jatkamalla väliaikaisen lain voimassa oloa ja täten turvata huolellinen valmistautuminen kokouksiin.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Näin eri yhteisöt saavat varmuuden siitä, että tarvittavia yhtiö-/jäsenkokousten päätöksiä pystytään tekemään koronatilanteesta huolimatta.
      • Arvopaperimarkkinayhdistys ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • On tärkeää, että säännöskehikko pörssi- ja FN-yhtiöiden kokouksiin on ajoissa selvillä ja poikkeuksia voidaan hyödyntää myös pääasiallisen yhtiökokouskauden ulkopuolella järjestettävissä mahdollisissa ylimääräisissä yhtiökokouksissa ja niiden pörssi- ja FN-yhtiöiden varsinaisissa yhtiökokouksissa, joilla on kalenterivuodesta poikkeava tilikausi.
      • STTK ry., Kivioja Juska
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Väliaikaisella lailla turvataan yhdistysten toiminnan jatkuvuus terveysturvallisesti koronapandemian aikana.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Olemme jo aiemmissa väliaikaisia poikkeamislakeja koskevissa asiantuntijalausunnoissamme toivoneet, että poikkeaman voimassaoloaika säädettäisiin suoraan riittävän pitkäksi. Arviomme mukaan tämä asettaisi yhdistyksiä keskenään yhdenvertaisempaan asemaan (huomioiden esimerkiksi sääntömääräisten kokousten määrän vuodessa) ja poistaisi yhdistysten toiminnasta yhden poikkeukselliseen tilanteeseen liittyvän epävarmuustekijän. Huomionarvoista on, että merkittävä osa yhdistyksistä pitää vuosikokouksensa keväällä. Kesäkuun loppuun 2022 jatkuva poikkeamislain voimassaolo mahdollistaisi yhdistyksille myös vuoden 2022 kevätkokouksen valmistelun ennakoitavasti ilman lainsäädäntöön liittyviä epävarmuustekijöitä. Riittävän pitkä voimassaolo edistäisi terveysturvallisuutta ja olisi järkevää varautumista mahdolliseen virustilanteen muuttumiseen. Koronavirustilanteen myötä lienee perusteltua harkita muutoksia yhdistyslakiin. Kesäkuun loppuun 2022 jatkuva voimassaolo mahdollistaisi myös pysyvän lainsäädännön muutosten voimaan saattamisen harkitusti ja hallitusti. Esimerkiksi Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 -työryhmä on mietinnössään esittänyt hiljattain muutoksia yhdistyslakiin.
      • Helsingin kaupunginosayhdistykset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Vaikuttaa erittäin todennäköiseltä, ettei poikkeutilamääräyksiä ole mahdollista vielä pitkään aikaan purkaa. Siksi väliaikaisen lain voimassaoloa tulisi jatkaa mahdollisimman pitkään.
      • Suomi-Seura ry, Strandberg Tina
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Suomi-Seura ry pitää kannatettavana hallituksen esitystä uudeksi laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista. Poikkeusten voimassaoloa tulisi jatkaa vuoden 2022 loppuun.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Poikkeusten voimassaolon tulisi olla voimassa mahdollisimman pitkään, jotta yhtiöt pystyvät jo hyvissä ajoin suunnittelemaan kevään 2022 kokousten järjestämistä.
      • Suomen Yrittäjät ry, Atte Rytkönen
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Esityksessä kuvattu ja esitettävä ajallinen ulottuvuus (30.6.2022 saakka) on tässä vaiheessa nähdäksemme riittävä ja tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Vallitsevissa olosuhteissa on perusteltua, että lainsäädäntö on tältä osin ennakoitavaa. Lisäksi muutosten ulottaminen esitetyllä tavalla antaa myös mahdollisuuden rauhassa tarkastella väliaikaisen sääntelyn vaikutuksia ja tarvittaessa myös lainsäätäjälle mahdollisuuden reagoida tarvittavalla tavalla tilanteen muuttuessa ja kehittyessä. Lisäksi katsomme, että määräaikaisen poikkeussääntelyn soveltamisen aikana on edelleen tarkoituksenmukaista pyrkiä mahdollisuuksien mukaan keräämään kokemuksia ja tietoa mm. virtuaalisten kokousten järjestämisestä, niihin mahdollisesti liittyvistä ongelmista sekä hyvistä käytännöistä, jotta tätä tietoa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myöhemmin uudistettaessa yhteisölainsäädäntöä myös pysyvästi. Kuten esityksessä on todettu, voimassaolon jatkaminen kevätkauden 2022 loppuun on tarpeen erilaiset verkkokokoukset sallivan ja etäosallistumista helpottavan pysyvän sääntelyn valmistelua varten.
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Naisjärjestöjen Keskusliiton mielestä on syytä varautua siihen, että epidemia jatkuu vielä ensi vuonna.
      • Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • On hyvä luoda varmuus ja tieto tulevasta.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Lakiyksikkö, Lebedeff Pirkka-Petri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Vallitsevassa epidemiatilanteessa ehdotettujen poikkeusten voimassaolon jatkaminen on tässä vaiheessa perusteltua 30.6.2022 asti. Voimassaolon jatkaminen mahdollistaa yhteisön hallinnon ja sen osakkaiden tai jäsenten asianmukaisen valmistautumisen tuleviin kokouksiin.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Väliaikaisen lain voimassaolo on syytä asettaa tarpeeksi pitkäksi, jotta yhtiöt pystyvät tekemään kokousjärjestelyt väliaikaisen lain mukaisesti myös ensi keväänä ilman uuden lain säätämistä. Voimassaoloaikaa tulisi siten jatkaa vähintäänkin vuodella, mutta myös pidempää jatkoa, esimerkiksi vuoden loppuun saakka, pidetään kannatettavana. Tällöin etäosallistumista ja muita helpotuksia hyödyntävät yhtiökokoukset jakautuisivat tasaisemmin koko vuodelle.
      • Svenska hörselförbundet rf
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Föreningarna bör ges tillräcklig tid till stadgeändringar (som tillåtande av möten genom datakommunikation) som enligt vissa föreningars stadgar kräver godkännande på två på varandra följande möten, eller att stadgeändringen godkänns på en kongress som endast ordnas vart tredje år.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Lainsäädännön tulee olla mahdollisimman ennakoitavaa ja toisaalta lainsäätäjälle tulee jättää mahdollisuus valmistella huolella pysyvät muutokset yhtiökokouksia koskeviin säännöksiin. Riittävän pitkällä voimassaoloajalla parannetaan ensinnäkin markkinatoimijoiden oikeusvarmuutta ja toisaalta annetaan lainsäätäjälle mahdollisuus keskittää resurssit pysyvien muutosten valmisteluun väliaikaisen lain uusimisen sijaan.
      • Espoon kaupunki, Konsernihallinto - Rahoitus ja talous - Konserniohjaus; Erityissuunnittelija Tommi Nieppola
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Yhteisöjen päätöksenteko on syytä kyetä turvaamaan riittävän pitkäksi aikaa.
      • Kalatalouden Keskusliitto, Rauhala Elias
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Covid-19 -epidemia ei ole lähiaikoina helpottamassa.
      • Vasemmistoliitto rp
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Pandemian kehitys on hankalasti ennakoitavaa ja erilaisten tautivarianttien ja rokotustilanteen kehitystä on hankala arvioida. Koska poikkeuslaissa esitetyt muutokset yhdistysten kokouksiin eivät ole käsityksemme mukaan toistaiseksi johtaneen merkittävään yhdistysdemokratian heikkenemiseen, koemme että poikkeuslainsäädännön jatkaminen kesään 2022 on matalimman riskin tie. Vaikka pandemiatilanne tähän ajankohtaan mennessä helpottuisikin, ei poikkeuslain jatkaminen kuitenkaan aiheuttaisi järjestökentälle merkittävää haittaa, varsinkin jos yhdistyksillä olisi mahdollisuus järjestää sääntömääräiset kokouksensa myös ns. perinteisellä tavalla, olettaen että pandemiatilanne tämän mahdollistaa.
      • Maanmittauslaitos
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • - Väliaikaisten lakien perusteluissa on lausuttu aivan oikein, että kysymyksessä olevien yhteisöjen kokoukset voivat edellyttää huomattavaa valmisteluaikaa. - On tärkeää, että sanotut yhteisöt voivat riittävän pitkäjänteisesti suunnitella toimintaansa, minkä vuoksi väliaikaisen lain voimassaoloa on hyvä jatkaa kesäkuun 2022 loppuun. - Väliaikaisten lakien perusteluissa on lausuttu myös siitä, että vastaisuudessa niitä keinoja, joita nyt on annettu yhteisöille pandemiasta johtuvissa poikkeusoloissa, voitaisiin ajatella myös pysyviksi ratkaisuiksi asianomaisille yhteisöille; väliaikaisen lainsäädännön voimassaolon jatkaminen riittävän pitkäksi ajaksi antaa enemmän kokemuksia välineiden ja keinojen toimivuudesta ja parhaista käytänteistä (best practises), joiden perusteella tulevaa lainsäädäntöä voidaan suunnitella.
      • Kansalaisareena, Anne Porthén, Kansalaisareena, Porthén Anne
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kansalaisareena kannattaa myös, että yhdistyksen hallitus voi sallia etäosallistumisen 30.6.2022 asti pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, vaikka tällaista järjestelyä ei ole sallittu säännöissä eikä yhdistys ole hyväksynyt tätä varten laissa tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä. Myös se, että luonnoksen pykälässä 4 esitetään, että kokous voidaan hallituksen puolesta sallia 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumisen kokoukseen myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, vaikka tällaista menettelyä ei ole sallittu säännöissä ja vaikka yhdistys ei ole hyväksynyt tätä varten mainitun lain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä, on kannatettavaa.
      • Suomen Vesilaitosyhdistys ry
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Koronapandemian päättymisajankohtaa on mahdotonta tietää etukäteen. Terveydellisistä syistä väliaikaiset poikkeukset on syytä säätää tarpeeksi pitkäaikaisiksi.
      • Invalidiliitto ry, Kiiveri Mirva
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Koronaepidemiatilanteen tuoma epävarmuus ja erilaiset kokoontumisrajoitukset tulevat todennäköisesti jatkumaan pidemmän aikaa. Siksi on hyvä ennakoiden jatkaa poikkeamislakia, jotta yhdistystoimijoilla on näkymä, miten yhdistystoimintaa voidaan jatkaa ja päätöksenteko taata myös poikkeuksellisissa oloissa.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Metsätähti Patrik
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Valtaosa yhdistyksistä ja muistakin yhteisöistä pitävät vuosikokouksensa keväällä. Kesäkuun loppuun 2022 jatkuva poikkeusten voimassaolo mahdollistaisi yhteisöille vuoden 2022 kevätkokouksen valmistelun hyvissä ajoin ilman lainsäädäntöön liittyviä epävarmuuksia. Pidempi voimassaoloaika mahdollistaisi paremmin työrauhan myös lainsäätäjille mahdollisten pysyvän lainsäädännön muutosten, kuten Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 –työryhmän mietinnössä esitettyjen yhdistyslain muutosten, voimaan saattamiseksi.
      • Tarasti Lauri
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Tarvitaan riittävästi aikaa
      • Turun kaupunki, konsernihallinto, lakipalvelut
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Koska pandemiatilanteen ajallisesta kestosta ei ole tietoa, näkisin perusteltuna pitkän voimassaoloajan. Kuten todettua, etäyhteyksien salliminen on myös jakossa kannatettavaa, joten lain pitkästä voimassa olosta on tuskin haittaa. Etäyhteyksien salliminen ja käyttö on lisännyt osallistujamääriä yhtiökokouksissa.
      • SAK ry, Eija Harjula, järjestöpäällikkö ja Timo Koskinen, päälakimies
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Ylläkuvatuilla lainsäädäntömuutoksilla pystytään varmistamaan yhdistysten mahdollisimman sujuva toiminta ja turvaamaan jäsenten osallistumismahdollisuuksien toteutuminen korona-ajan poikkeusoloissa.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        2.3.2021
        • SLL katsoo, että poikkeuksia tulee jatkaa kesäkuun 2022 loppuun saakka. Syynä tälle on, että rokotustahti on suunniteltua hitaampi, mikä luultavasti tarkoittaa, että yhdistysten jäsenistöstä saattaa olla osa vielä rokottamatta vuoden 2021 lopussa. Pidempi voimassaoloaika antaa myös yhdistyksille enemmän joustovaraa ja mahdollisuuksia järjestää vuosikokouksensa terveysturvallisesti.
      • Viertola Juha, Oikeustieteen lisensiaatti
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Mikäli lainsäädännön muutokset eivät ehdi tulla voimaan kesäkkun 2022 loppuun menessä, on syytä väliaikaista lainsäädäntöä jatkaa, kunnes tarpeellisten pysyvien lainmuutosten käsittely on saatu päätökseen.
      • SF-CARAVAN RY, Timo Piilonen, Piilonen Timo
        Uppdaterad:
        24.2.2021
        • Kts. edellä.
      • Inderes Oy, Inderes teknologiat / Yu Gong, Rautanen Mikael
        Uppdaterad:
        19.2.2021
        • Yhtiöt ovat juuri 2021 tottuneet väliaikaismalliiin, joka mahdollisti uusien tapojen ja teknologien kokeilemisen. Näemme sen hyvänä että loputkin yhtiöt pääsevät kokeilemaan ja pilotoimaan uusia malleja vielä vuoden verran. Kuten 2. mainitsimme, Väliaikaismalli ei poissulje vanhan mallin käyttöä, joten mitään reittejä ei suljeta tällä. Yhtiöiden kannalta olisi hyvä, jos laki mahdollistaisi ennustettavuuden vuoteen 2022.
      • 4. Muut ehdotukset ja kommentit
      • HARSO ry, Puheenjohtaja, Asikainen Katri
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistyslain luvussa 5, 24 § (16.7.2010/678) Kokouskutsu edellytetään, että kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka. Tulee varmistaa lakiin kirjaamalla, että tilanteissa, joissa on voimassa kokoontumisrajoituksia koronapandemian takia, yhdistyksillä on oltava yksiselitteinen oikeus järjestää kokouksensa pelkästään etäkokouksina kokonaisharkintansa mukaan yhdistyksen säännöistä riippumatta. Pandemiarajoitusten ollessa voimassa koronaturvallisen hybridikokouksen järjestäminen esimerkiksi julkisten tilojen ja ravintoloiden ollessa suljettuna on erittäin haastavaa. Tämä korostuu erityisesti jäsenistön enemmistön koostuessa vakavaan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvista henkilöistä. Lisäksi haluamme edelleen kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla ihmisillä ei ole laitteita tai osaamista etäosallistumiseen. Yhdenvertaiset osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet pitää taata myös heille. Tässä järjestäjälle pitää mahdollistaa harkinta parhaan järjestämistavan ja ajan valinnassa. Tästä syystä kannatamme oikeusministeriössä parhaillaan valmisteltavana olevaa lakimuutosta, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen niin, että ne pidetään 30.9.2021 mennessä.
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Keskuskauppakamari kannattaa HE-luonnoksen perusteluissa esitettyä aikomusta ryhtyä valmistelemaan pysyviä muutoksia eri yhteisölakien säännöksiin, jotta yhtiö-/jäsenkokouksia voisi pitää yksinomaan etäosallistumisen keinoin myös 30.6.2022 jälkeen. Valmistelussa voidaan tällöin hyödyntää myös etäosallistumis- ja verkkokokouskäytännöistä kevään 2021 kokouskaudella saatavia kokemuksia.
      • Arvopaperimarkkinayhdistys ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • AMY kannattaa myös HE-luonnoksessa esille nostettua aikomusta valmistella uuden väliaikaisen lain voimassaoloaikana pysyvät muutokset osakeyhtiölain yhtiökokouksia koskeviin säännöksiin, joilla mahdollistettaisiin yhtiökokousten järjestäminen etäosallistumisen keinoin myös 30.6.2022 jälkeen.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Oikeusministeriön 12.3.2021 ilmoittama täydennys luonnokseen hallituksen esitykseksi, jonka mukaan kevään 2020 väliaikaista lakia vastaavasti yhteisön kevään ja kesän 2021 kokouksen voi siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021 mennessä, on mielestämme perusteltu ja tarpeellinen. Tämä turvaa yhdistyksille monipuolisemmat vaihtoehdot järjestää sääntömääräiset kokouksensa mahdollisimman terveysturvallisesti ja jäsenistönsä tarpeet ja piirteet huomioiden. Pidämme myös tarpeellisena sitä, että nykyisen väliaikaisen lain aikana koolle kutsutun mutta tulevan väliaikaisen lain aikana järjestettävän kokouksen järjestelyihin lainsäätämismenettely ei vaikuta, vaikka nykyisin voimassaoleva väliaikainen laki kumottaisiin ennen sen mukaisten poikkeusten voimassaolojen päättymistä uuden väliaikaisen lain voimaantullessa. Oikeusministeriön 12.3.2021 ilmoittamassa täydennyksissä tämäkin näkökulma oli huomioitu kiitettävästi.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Ylänen Hannu
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • On tärkeää, että väliaikaisen lain mukaisia yhtiöille ja yhteisöille tarkoitettuja helpotuksia yhtiökokouksien ja vastaavien osalta jatketaan nyt ehdotetulla tavalla kesäkuun loppuun 2022 asti. Yritysten yhtiökokousten ja muiden yhteisöjen vastaavien kokousten järjestäminen ja päätöksenteko on turvattava myös poikkeusoloissa ja koska tulevaisuus on vielä epävarmaa, on tärkeää että yrityksille ja yhteisöille mahdollistetaan riittävän pitkälle ulottuvat joustavat mahdollisuudet yhtiökokouksien toiminnan ja osallistumisen varmistamiseksi. EK pitää myös tärkeänä ministeriön tavoitetta valmistella osakeyhtiölakiin pysyvät muutokset yhtiökokouksen järjestämistä koskeviin säännöksiin. Näin olisi mahdollista järjestää yhtiökokouksia etäkokouksina myös jatkossa. Haluamme kiinnittää ministeriön huomiota siihen, että HE -luonnos ei sisällä lainkaan asunto-osakeyhtiölakiin liittyviä muutosehdotuksia. Katsomme, että HE -luonnoksessa tulisi ottaa huomioon vallitseva ja vaikeutuva pandemiatilanne ja asunto-osakeyhtiöille tulisi antaa väliaikaisesti lisäaikaa yhtiökokouksien järjestämiseen syyskuun loppuun 2021 asti.
      • Suomi-Seura ry, Strandberg Tina
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Suomi-Seura ry toteaa, että yhdistysten tiedontarve koronatilanteessa on kasvanut merkittävästi. Sääntömääräisten kokousten pitäminen on monen huolena tällä hetkellä ja herättää kysymyksiä. Tilanne on kaikille uusi, ja on tärkeää, että yhdistyksiä aktiivisesti ohjeistetaan ja neuvotaan asiassa.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Osakeyhtiölakia koskevassa pykälässä on ehdotettu : ” Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua kokousta koskevassa kutsussa on oltava yhtiölle osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla tulleen osakkeenomistajien päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö, jos ehdotuksen tehneillä osakkeenomistajilla on vähintään yksi sadasosa yhtiön kaikista osakkeista. Äänestykseen on tämän lisäksi otettava muukin osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhtiölle tullut osakkeenomistajan päätösehdotus ja sellainen edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhtiölle tullut vastaehdotus, jonka tehneillä osakkeenomistajilla on vähintään yksi sadasosa yhtiön kaikista osakkeista.” Pykälän katsotaan selventävän asiaa mutta nyt tämän voi lukea siten, että äänestykseen tulisi ottaa osakkeenomistajan päätösehdotuksia, joita ei ole ollut kokouskutsussa. Edelleen selventämistä kaipaisi kohta siitä, että jos yhtiö valitsee osakeyhtiölain 2 §:n 2 momentin mukaisen etäosallistumisen, niin tällaisissa kokouksissa ei olisi välttämätöntä osoittaa asiamiestä (jos siis osallistuminen voi tapahtua muutenkin kuin asiamiehen välityksellä) ja siten sisällyttää asiamiehen esittelyä ja yhteystietoja kutsuun. Nyt lain tarkoitus on tältä osin epäselvä mutta sitä on tulkittu siten, että asiamiehen nimeäminen ei ole etäkokouksissa tarpeellista.
      • Suomen Yrittäjät ry, Atte Rytkönen
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Käsityksemme mukaan nyt lausunnolla olevaa hallituksen esitysluonnosta on tarkoitus muuttaa jatkovalmistelussa siten, että keväällä 2020 voimassa ollutta väliaikaista lakia vastaavasti yhteisön kevään ja kesän 2021 kokouksen voisi siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021 mennessä. Ottaen huomioon ajankohtaisen epidemiatilanteen kehittymisen epävarmuus ja esimerkiksi mahdollisista tulevista rajoitustoimista yhteisöjen toiminnalle ja kokousjärjestelyille mahdollisesti koituvat haasteet, pidämme esitettävää muutosta tarkoituksenmukaisena, kannatettavana sekä ehdottoman tarpeellisena. Tärkeää on, että nämä muutokset ulotetaan koskemaan kaikkia, niin julkisia kuin yksityisiä yhtiöitä sekä lisäksi yhdistyksiä.
      • Säätiöt ja rahastot ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Säätiöt ja rahastot ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Vallitsevan koronaviruspandemiatilanteen takia pidämme perusteltuna säätää uudesta väliaikaisesta yhteisöjen kokouksista koskevasta laista, jolla käytännössä jatketaan voimassa olevan väliaikaisen lain säännöksiä. Ymmärtääksemme osakkeenomistajien oikeuksien ja osakkeenomistajademokratian toteutumisen kannalta ongelmallisena voidaan pitää säännöstä, jonka mukaan pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä. Erityisen ongelmalliseksi koetaan tilanteet, jossa osakkeenomistajalle ei anneta edes mahdollisuutta seurata yhtiökokousta reaaliaikaisesti etäyhteydellä. Osallistumisoikeutta rajoittavat säännökset ovat ongelmallisia erityisesti yksityissijoittajien ja osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Kuten Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla - työryhmän mietinnössä on ehdotettu yhdistysten osalta, tulisi myös lainsäädännöllä pyrkiä vauhdittamaan pörssiyhtiöiden siirtymistä vieläkin pidemmälle, digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeita palvelevaan yhtiökokouskäytäntöön, jossa osakkeenomistaja voisi aina halutessaan osallistua reaaliaikaisesti etäyhteyden välityksellä yhtiökokoukseen ja käyttää täysimääräisesti kaikkia osakkeenomistajaoikeuksiansa.
      • Suomen Taksiliitto ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Yhdistysten tilanteiden moninaisuudesta johtuen kannatamme myös sitä, että yhdistyksellä olisi mahdollisuus siirtää kokousta kevään 2020 tapaan, jos kokouksen järjestäminen olisi vallitsevasta tautitilanteesta sekä muista väliaikaisen lainsäädännön suomista keinoista huolimatta täysin mahdotonta.
      • Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry katsoo, että väliaikaislaki on toiminut hyvin ja ollut hyvin ratkaiseva yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa vuosien 2020-2021 aikana. On erityisen tärkeä varmistaa, että eri toimijat ja yritykset voivat tehdä päätöksiä myös Covid-pandemian aikana ja yhdistys esittää kiitokset siitä, että laki voitiin pikaisella aikataululla saattaa voimaan kevään 2021 aikana. Toimintamahdollisuus tulisi turvata myös jatkossa. Laissa on kuitenkin tiettyjä määräyksiä, jotka eivät toimi kansainvälisesti niiden yhtiöiden osalta, joilla on kansainvälinen sijoittajakunta. Euroopan unionin antaman osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin, ns. Shareholders Rights Directive II (SHRD II), viimeiset muutokset tulivat voimaan 3.9.2020. Näiden johdosta pörssiyhtiöiden yhtiökokouskutsu sekä tieto kokouksista tulee toimittaa hallintarekisteröidyille osakkeenomistajille nk. sanomaviesteinä, jotka kulkevat pankkiketjun kautta. Nämä viestit ovat hyvin standardipohjaisia sekä muodollisia, eikä suomalaisilla toimijoilla ole mahdollisuutta muuttaa niitä. Väliaikaislaissa on kaksi eri päätösehdotusta, jotka eivät sovellu näihin sanomiin ja joita on usein vaikea ymmärtää hallintrekisteriketjussa. Ensimmäinen näistä on väliaikaislain vaatimus siitä, että mikäli osakkeenomistajalla olisi oikeus vaatia vähemmistöosinkoa, asia tulee sisällyttää ennakkoäänestyslomakkeeseen päätösehdotuksena. Käytännössä tämä on vaikea toteuttaa. Vähemmistöosingon kohdalla tulee olla mahdollista äänestää sekä hallituksen ehdottaman osinkoehdotuksen puolesta että vähemmistöosingon puolesta. Ehdotus poikkeaa oleellisesti muista päätösehdotuksista. . Tällöin olisi loogista , että yhtiö voisi ottaa vastaan osakkeenomistajien ilmoitukset siitä, että he haluavat vaatia vähemmistöosinkoa muilla tavoin kuin äänestyslomakkeen kautta. Osakkeenomistajat voisivat esimerkiksi ilmoittaa vaatimuksestaan yhtiölle kirjeitse, sähköpostitse tai muulla vastaavalla tavalla. Toinen haastava kohta on 1%:n omistuksen omaavan osakkeenomistajan mahdollisuus esittää vastalauseita. Myös tällaiset vastaehdotukset olisi mahdotonta lisätä Euroclear Finland Oy:n sekä pankkien käyttämään sanomaviestiin, eikä tätä varten ole olemassa teknistä ratkaisua. Tiedossamme ei ole, että yhtiöille olisi esitetty näitä ehdotuksia, joten pykälä lienee lähes käyttämätön. Jos se kuitenkin aktualisoituisi tietyn yhtiön kohdalla, siitä aiheutuisi merkittäviä haasteita. Nykyhetkellä kyseinen sääntely aiheuttaa käytännössä jossain määrin sen, että osakkeenomistajien äänestysaika lyhenee usealla viikolla. Ulkomaalaisten omistajien osalta voi äänestysaika muodostua hyvinkin lyhyeksi. Tämä johtuu siitä, että markkinakäytännössä on suhteellisen laajasti katsottu ilmoittautumisajan voivan alkaa vasta yhtiön tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen, jotta mahdollisia vastaehdotuksia voitaisiin antaa perustuen täydelliseen julkistettuun tietoon. Tästä johtuen moni yhtiö on julkistanut kutsun kevään 2021 yhtiökokoukseen ja käynnistänyt yhtiökokoukseen ilmoittautumisen vasta, kun tilinpäätös kokonaisuudessaan on julkistettu, mikä usein on useita viikkoja tilinpäätöstiedotteen ja aikaisemman yhtiökokouskutsun julkistamisajankohdan jälkeen. Katsomme, että oikeusministeriön tulisi selvittää yhdessä Euroclear Finland Oy:n ja muiden palveluntarjoajien kanssa se, että laissa edellytetyt toimenpiteet (vastaehdotukset ja vähemmistöosingon vaatiminen) voidaan varmasti myös käytännössä toteuttaa. Yhdistys korostaa lisäksi, että erityisen tärkeää jatkossa on mahdollistaa myös hybridimallisia yhtiökokouksia, eli osallistuminen sekä paikan päällä (kun tämä on mahdollista) että etänä.
      • Verohallinto
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Verohallinto ei voi puoltaa oikeusministeriön ehdotusta varsinaisen yhtiökokouksen pitämisen määräajan pidentämisestä 30.9.2021 saakka, koska tämä vaarantaisi yhteisöjen tuloverotuksen toimittamisen. Jos varsinaisen yhtiökokouksen pitämisen määräajan pidentäminen kuitenkin katsotaan aivan välttämättömäksi, Verohallinto ehdottaa, että varsinaisen yhtiökokouksen pitämisen määräaikaa pidennettäisiin yhdellä kuukaudella, jolloin yhtiökokous olisi pidettävä 31.7.2021 mennessä, jotta verotuksen toimittaminen, verokertymät ja verovelvollisten yhtenäisyys voitaisiin turvata. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen varsinaista yhtiökokousta ja tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomus yhtiön hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta (Tilintarkastuslaki, 1141/2015, TTL, 2 luvun 4 § ja 3 luvun 6 §). Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuu-kauden kuluessa tilikauden päättymisestä (Kirjanpitolaki, 1336/1997, KPL 3 luvun 6 §). Yhteisön ja yhteisetuuden on pääsääntöisesti annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien (Verohallinnon päätös veroilmoituksen ja kiinteistötietojen ilmoituksen antamisesta, 811/2020, 11 §). Tilinpäätös on yhteisöjen tuloverotuksen perusta eli sen tulee olla valmis, jotta veroilmoitus voidaan antaa oikean sisältöisenä ja verotus toimittaa oikein. Yhteisöjen verotus päättyy verotusmenettelylain 49 §:n mukaan kymmenen kuukauden kuluttua verovuoden päättymiskuukauden lopusta lukien. Verotuksen toimittamisen kannalta kriittisimpiä ovat tilikaudet, jotka ovat päättyneet 12/2020, koska tähän joukkoon kuuluu suurin osa verovelvollisista (tilikausi kalenterivuosi). Edellä kerrottu huomioon ottaen oikeusministeriön ehdotus tarkoittaisi käytännössä sitä, että huomioiden ehdotettu muutos osakeyhtiölain yhtiökokouksen ajankohtaa koskevaan säännökseen sekä tilintarkastuslain säännökset, tulisi tilinpäätös olla valmiina tilintarkastettavaksi joulukuun tilikausien osalta 31.8.2021. Kuitenkin yhteisöjen on pääsääntöisesti annettava veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Vaikka verotuksen perustaksi tarvitaankin tilintarkastettu ja vahvistettu tilinpäätös, veroilmoitukset voidaan antaa tilintarkastajalle annettavaan tilinpäätökseen perustuen. Tässä tilanteessa mahdolliset veroilmoituksen antamisen jälkeen tilinpäätökseen tulleet muutokset tulee ilmoittaa Verohallinnolle korjatulla veroilmoituksella. Muissa tilanteissa veroilmoituksen tulisi perustua tilintarkastettuun ja vahvistettuun tilinpäätökseen. Oikeusministeriön ehdottama aikataulu vaarantaisi verotuksen asianmukaisen toimittamisen ja verovalvonnan huomioiden verotuksen päättymiseen liittyvän VML 49 §:n mukaisen lakisääteisen 10 kuukauden aikamääreen (tilikauden päättymisestä), koska käytännössä suuren verovelvollismassan verotuksen toimittamiselle ei jäisi aikaa pahimmillaan kuin muutamia viikkoja, jolloin käytettävissä olisi tilintarkastettu ja vahvistettu tilinpäätös. Verotus perustuu pitkälti yhteisöjen tilinpäätökseen, eikä veroilmoituksen oikeellisuudesta pystytä varmistumaan ilman asianmukaista tilinpäätöstä. Uskottava verovalvonta on turvattava ja se onnistuu vain sillä, että verotuksen toimittamiseksi luotettavilla tiedoilla on käytössä riittävän pitkä aika (veroilmoituksen viimeisen jättöpäivän ja verotuksen päättymispäivän välinen aika). Se, että veroilmoituksiin ei ehdittäisi kohdistaa normaaleja valvontatoimia, vaikuttaisi myös saataviin verokertymiin.
      • Pellervo-seura ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Vaikka kokoontumisrajoituksia koskevan tulkinnan selventäminen mahdollisesti helpottaa yhteisöjen vuosikokousten pitämistä, pidämme tärkeänä lisäyksenä sitä, että kokouksia voidaan siirtää pidettäväksi 30.9.2021 mennessä. Osalla osuuskunnista on säännöissä määräys, jonka mukaan kokoukset on pidettävä toukokuun loppuun mennessä, minkä vuoksi pidämme tärkeänä, että poikkeuslaki tulisi voimaan ennen toukokuun loppua.
      • Euroclear Finland Oy
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Euroclear Finland Oy:n on tukemissaan yhtiökokouksissa havainnut, että väliaikainen laki on toiminut hyvin ja palvellut tarkoitustaan poikkeusoloissa. Nyt saadut opit on syytä huolellisesti analysoida ja ottaa huomioon osakeyhtiölakia ja muuta sääntelyä pysyvästi kehitettäessä. Väliaikaisen lain puitteissa järjestetyt pörssiyhtiöiden yhtiökokoukset ovat onnistuneet hyvin. On selvää, että yksi toteutustapa ei sovi kaikille yhtiöille, ja siksi pidämmekin tärkeänä sitä, että sekä väliaikaisessa että uudistuvassa pysyvässä sääntelyssä yhtiöt voivat rakentaa yhtiökokouksensa omien tarpeidensa mukaan yhdistellen ennakkoäänestämistä, etäosallistumista ja fyysistä läsnäoloa. Esitämme myös, että mahdollisuus luopua fyysisestä yhtiökokouksesta laajennettaisiin listaamattomiin yhtiöihin. Euroclear Finlandin ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä on toista sataa listaamatonta yhtiötä, joista osa on omistajamäärältään huomattavan suuria, yli kymmenen tuhannen osakkeenomistajan yhtiöitä. Virtuaalisesta yhtiökokouksesta hyötyvät toki yhtä lailla kaikenkokoiset osakeyhtiöt. Vaikka kokonaisuudessaan kokoukset ovat onnistuneet hyvin, on jonkin verran epäselvyyttä ilmennyt, kun osakkeenomistajien oikeuksien toteutuminen on siirtynyt itse yhtiökokoustapahtumasta ennakkoäänestystä edeltävään vaiheeseen ja itse ennakkoäänestykseen. Kaikki osakkeenomistajat eivät ehkä ymmärrä aikatauluissa tapahtuneita muutoksia. Haasteita syntyy myös erityisesti siitä, että eri maiden yhtiökokouskäytännöt poikkeavat paljon toisistaan. On siten myös epätodennäköistä, että Suomen yhtiökokouskäytännöt olisivat laajemmin ulkomaisten omistajien tiedossa. Tästä voi seurata hallintarekisteröityjen omistajien äänimäärien pieneneminen. Nykymallissa hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien äänestäminen on monivalinta-asiakohdissa haasteellista. Hallintarekisteröityjen omistajien äänestysohjeet siirtyvät säilytysketjussa standardoiduilla sanomilla. Mikäli äänestäminen tapahtuu valitsemalla eri vaihtoehtojen välillä, syntyy mahdollisuuksia väärintulkintaan ja sitä kautta äänien käsittelemättä jättämiseen. Tähän liittyen olemme myös havainneet, että vähemmistöosingon esittämiselle kutsussa sekä mahdolliselle äänestämiselle ennen yhtiökokousta on syntynyt vaihtoehtoisia tapoja. Jotkut yhtiöt esimerkiksi asettavat vastakkain hallituksen ehdotuksen ja vähemmistöosingon siten, että vastustamalla hallituksen ehdotusta osakas kannattaa vähemmistöosinkoa. Toiset taas pyytävät vähemmistöosingon osalta kannatuksen erikseen riippumatta hallituksen ehdotuksesta, ja tällöin osakkeenomistaja voi halutessaan kannattaa molempia. Erilaiset tavat soveltaa väliaikaista lakia ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta osakkeenomistajien keskuudessa. On jopa mahdollista, että hallintarekisteröidyiltä omistajilta saapuvia ääniä voi jäädä käsittelemättä väärinkäsitysten takia. Ehdotamme lain ja sen perusteluiden selkiyttämistä tältä osin. Ei ole toivottavaa, että väliaikaisen lain kyseessä ollessa syntyy erilaisia menettelyjä ja äänestystapoja. Toivomme, että oikeusministeriö ryhtyy valmistelemaan pysyviä muutoksia sääntelyyn monimuotoisten yhtiökokousten mahdollistamiseksi jatkossakin, kun väliaikaislain voimassaolo päättyy. Pikaisesti säädettyjen väliaikaisten normien varassa ei ole syytä jatkaa yhtään pidempään kuin on pandemiatilanteen kannalta välttämätöntä.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.3.2021
        • Finanssiala ry kannattaa pysyvän lainsäädännön valmistelua asiassa, joka mahdollistaisi jatkossakin joustavan paikkaan sitomattoman etäosallistumisen sekä osakkaiden mahdollisuuden käyttää ennakkoäänestystä.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Huomioita yhtiökokousten kehittämistarpeista: Pörssisäätiö kannustaa kehittämään uudenlaisia pysyviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja yhtiökokouksiin osallistumisen helpottamiseksi. Lainsäädännöllä tulisi vauhdittaa siirtymistä edelleen digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeita palvelevaan yhtiökokouskäytäntöön, jossa osakkeenomistaja voisi aina halutessaan osallistua reaaliaikaisesti etäyhteyden välityksellä yhtiökokoukseen ja käyttää täysimääräisesti kaikkia osakkeenomistajaoikeuksiansa. Vähemmistöosakkeenomistajat eri puolilla Suomea ovat toivoneet jo pitkään mahdollisuutta osallistua yhtiökokoukseen reaaliaikaisesti etäyhteydellä. Tämä toive kasvoi äänekkäämmäksi, kun syksyllä 2019 Verohallinto linjasi, etteivät yhtiökokousmatkat ole enää verovähennyskelpoisia kustannuksia. Pörssisäätiö yhtyy eduskunnan talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 17/2020 vp) lausuttuun, jonka mukaan valtioneuvoston tulisi valmistella yhteisö- ja muihin relevantteihin lakeihin säännökset osakkeenomistajien ja jäsenten etäosallistamisen mahdollistamisesta siten, että ratkaisut ovat kestäviä pitkällä aikavälillä osakkeenomistajien keskeisten oikeuksien ja osakeyhtiödemokratian toteutumisen kannalta. Valiokunnan mukaan on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että osakkeenomistajan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaiset oikeudet voidaan toteuttaa asianmukaisesti myös pienosakkaiden osalta. Keskipitkällä aikavälillä siirtyminen pysyvään malliin, jossa osakkeenomistajilla olisi aina pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa valittavana mahdollisuus osallistua etänä ja käyttää täysimääräisesti kaikkia osakkeenomistajaoikeuksiansa, palvelisi kaikkien osakkeenomistajien edun lisäksi myös yhtiöiden etua. On todennäköistä, että monet yksityissijoittajat suosisivat etäosallistumista fyysisen osallistumisen sijaan, joten etäosallistumismahdollisuuden tarjoaminen todennäköisesti vähentäisi fyysisten yhtiökokousten vaatimia resursseja. Lisäksi monet etäosallistumisratkaisut ovat skaalautuvia ja automatisoitavissa. Edelleen on yhtiöiden edun mukaista, että lainsäädännöllä kannustetaan yksityissijoittajia osallistumaan pääomamarkkinoille. Tämä huoli on nostettu esille myös Euroopan komission pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa. Yksityishenkilöiden säästöaste Euroopassa on yksi maailman korkeimmista, mutta yksityissijoittajien osallistuminen pääomamarkkinoille on kuitenkin edelleen erittäin vähäistä muihin kehittyneisiin talouksiin verrattuna. Tämän vuoksi myös suomalaiset yhtiöt jäävät vaille kipeästi kaivattuja pitkän aikavälin sijoituksia. Tilanne ei ole suotuisa yksityishenkilöillekään, joiden säästöt tuottavat alhaisia reaalikorkoja. Yksityissijoittajat eivät tällä hetkellä hyödy riittävästi pääomamarkkinoiden tarjoamista sijoitusmahdollisuuksista. Lainsäädäntökehyksen olisi tuettava yksityissijoittajien kannalta kohtalaisia sijoitustuloksia sekä edistettävä luottamuksen rakentamista pääomamarkkinoihin ja lisättävä yksityissijoittajien osallistumista. Yksityissijoittajien lisääntynyt osallistuminen pääomamarkkinoille ja yhtiöiden hallintoon osakkeenomistajan roolissa antaa mahdollisuuden kanavoida pitkän aikavälin säästöjä yrityksille. Tämä puolestaan parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia saada rahoitusta pääomamarkkinoilta.
      • Espoon kaupunki, Konsernihallinto - Rahoitus ja talous - Konserniohjaus; Erityissuunnittelija Tommi Nieppola
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • HE-luonnoksen lausuntoaikana tuli OM:stä 12.3.2021 myös pyyntö kommentoida kyseisen HE-luonnoksen kaavailtua täydentämisestä siten, että kevään 2020 väliaikaista lakia vastaavasti yhteisön kevään ja kesän 2021 kokouksen voisi siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021 mennessä. Espoon kaupungin mukaan kyseinen HE-luonnoksen täydennys olisi vallitsevissa oloissa kannatettavaa.
      • Kalatalouden Keskusliitto, Rauhala Elias
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Kalatalouden Keskusliiton kokemuksen mukaan monissa yhdistyksissä kokousten järjestäminen tuottaa vaikeuksia siitä huolimatta, että poikkeuslailla on pyritty etäkokousten avulla helpottamaan tilannetta. Vaikeudet johtuvat pääasiallisesti etäkokousten pitämiseen vaadittavan laitteiston ja osaamisen puutteesta sekä em. yhdistysten vanhasta ikärakenteesta. Kalatalousalueiden, kalatalouskeskusten ja kalastusseurojen vanha ikärakenne aiheuttaa esteitä etäosallistumisen suhteen laitteiston ja osaamisen puutteesta johtuen. Tämä ei jätä muuta vaihtoehtoa, kuin itse fyysiseen kokoukseen osallistumisen. Fyysiseen kokoukseen osallistuminen puolestaan on terveydellisesti riskialtista vanhan ikärakenteen - ja siten oletusarvoisesti covid-19-epidemian riskiryhmään kuulumisen - näkökulmasta. Edellä mainituista syistä johtuen Kalatalouden Keskusliiton mukaan olisi perusteltua ottaa esitykseen mukaan pykälä kokousten siirtämismahdollisuudesta. Nykyisissä olosuhteissa voisi olla perusteltua antaa mahdollisuus siirtää lakimääräisiä kokouksia syyskuun 2021 loppuun saakka. Tämä paitsi helpottaisi Suomen kalatalousalueiden, kalatalouskeskusten ja kalastusseurojen sääntömääräisten kokousten pitämistä, myös edesauttaisi koronanviruksen kitkemistä sillä pahin epidemiatilanne taitaa olla käsillä juuri nyt, kevätkokousten pitämisen aikaan.
      • Helsingin kaupunki, Hallinto-osasto, Oikeuspalvelut - Kaupunginlakimies Jenni Rope - vastuuvalmistelija: Laura Kallinen
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että jatkotyössä arvioidaan, kuten HE-luonnoksessa on mainittu, myös sitä, onko pörssi- ja First North -listayhtiöiden yhtiökokousten poikkeussääntelyä tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan myös yksityisiä osakeyhtiötä, sillä näissä yhtiöissä on osin samoja ongelmia kuin pörssiyhtiöidenkin kokousjärjestelyissä. Jatkotyössä tulisi arvioida, olisiko myös yksityisissä osakeyhtiöissä tarkoituksenmukaista mahdollistaa yhtiökokousten järjestäminen yhtiön hallituksen päätöksellä niin, että osakkaat voivat osallistua ainoastaan etäyhteyden avulla. Lisäksi Helsingin kaupunki pitää aiheellisena ja kannatettavana HE-luonnokseen lausuntoaikana (12.3.2021) tehtyä täydennystä, jonka mukaan lausuntopyynnön tarkoittamaa luonnosta hallituksen esitykseksi täydennetään siten, että kevään 2020 väliaikaista lakia vastaavasti yhteisön kevään ja kesän 2021 kokouksen voi siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021 mennessä.
      • Maanmittauslaitos
        Uppdaterad:
        17.3.2021
        • - Maanmittauslaitos pitää tärkeänä, että kysymyksessä olevien yhteisöjen päätöksenteko ja toimintaedellytykset turvataan vallitsevan pandemian aikana samalla, kun huolehditaan terveydensuojelun vaatimuksista; tämä on tärkeätä sekä yhteisöille, niiden osakkaille tai jäsenille, että yhteiskunnalle ja sen taloudelle. - Myös kiinteistönvaihdannan ja kiinteistöjen vakuuskäytön kannalta voi olla merkityksellistä, että sanotut yhteisöt voivat pitää päätösvaltaiset kokouksensa siten, että osakkaat ja jäsenet voivat osallistua asettamatta itseään terveydelliseen vaaraan. - Uusimmassa ehdotuksessa väliaikaiseksi laiksi yhteisöjen käyttöön ehdotetut keinot edellä olevan turvaamiseksi ovat de facto samat kuin aikaisemmassa väliaikaislaissa (677/2020), joka on voimassa tällä hetkellä, ja jonka voimassa olo päättyy 30.6.2020. Maanmittauslaitos kuitenkin katsoo, että pandemian pitkittyessä, ja sen ollessa jopa pahentunut aivan viime aikoina, on perusteltua kehittää lain sisältöä jossain määrin kattavampaan suuntaan. - Ensimmäisessä yhteisöjen kokouksia koskevassa väliaikaislaissa (290/2020), joka oli voimassa 1.5.2020–30.9.2020, mahdollistettiin yhteisöjen vuosikokousten siirtäminen lain tai sääntöjen vaatimuksista riippumatta niin, että kokous voitiin pitää syyskuun 2020 loppuun mennessä; tätä mahdollisuutta ei enää ollut nyt voimassa olevassa väliaikaislaissa eikä liioin nyt ehdotettavassa uudessa laissa; tältä osin lain perusteluissa on todettu, että jo nyt voimassa olevat helpotukset, kuten asiamiesten laajempi käyttö ja etäosallistumismahdollisuudet, sekä jo käytössä ollut varautumisaika, riittävät; Maanmittauslaitos lausuu tältä osin, että epidemian jälleen pahennuttua olisi perusteltua vielä harkita uudestaan kokousten siirtämismahdollisuuttakin; nykyisissä olosuhteissa voisi olla jälleen perusteltua antaa mahdollisuus siirtää lakimääräisiä kokouksia syyskuun 2021 loppuun saakka; tämä yhdistettynä tulevaan kesäkauteen, jolloin virustaudit leviävät hitaammin, sekä mahdollisten rokotusten nykyistä laajamittaisempaan käynnistymiseen, voitaisiin helpottaa tilannetta ja ehkäistä taudin leviämistä ehkä merkittävästikin, kun yhteisöjen kokousten kaltaiset suuretkin tilaisuudet voitaisiin siirtää myöhemmäksi. - Hallituksen esitysluonnoksessa lausutaan (s. 3 ylhäällä), että ”[v]oimassa oleva laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi (677/2020, voimassa oleva väliaikainen laki) säädettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 yhtiökokousten ja … järjestämisen helpottamiseksi…” Maanmittauslaitos huomauttaa, että voimassa olevassa väliaikaislaissa (677/2020) ei ole säännöksiä, joilla olisi poikettu asunto-osakeyhtiölaista; siten esitysluonnoksen tässä siteerattu lause on virheellinen tuolta osin; lisäksi Maanmittauslaitos lausuu, että liioin tässä uudessa väliaikaislakia koskevassa ehdotuksessa ei ole säännöksiä, jotka mahdollistaisivat asunto-osakeyhtiölaista poikkeamisen pandemian aikana. - Mitä tulee juuri asunto-osakeyhtiöihin ja siihen, että väliaikaislaissa ei ole lainkaan säännelty miltään osin tilanteen helpotuksia niiden osalta, Maanmittauslaitos esittää harkittavaksi, tulisiko nyt käsillä olevaa uutta lakiehdotusta tältä osin vielä täydentää; ensimmäisessä väliaikaislaissa (290/2020) asunto-osakeyhtiöistä oli sisällytettynä säännös siitä, että niiden yhtiökokouksia voitiin siirtää syyskuun 2020 loppuun; muilta osin sanotussa laissa ei ollut asunto-osakeyhtiöitä koskevaa sääntelyä, eikä sitä siten liioin ole lainkaan nyt voimassa olevassa väliaikaislaissa (677/2020). - Syynä siihen, että asunto-osakeyhtiöille ei ole nähty tarpeelliseksi esittää väliaikaisia helpotuksia kokousmenettelyyn, on ollut luonnollisesti se, että jo nykyisin, ilman erityissääntelyä, asunto-osakeyhtiöiden hallituksilla on tosiasiallisesti mahdollisuus järjestää talo-osakkaille etäosallistumismahdollisuus asuntoyhtiön yhtiökokouksiin (AOYL 6 luku 17 § 2 mom.); asuntoyhtiöissä on mahdollista osallistua yhtiökokouksiin lisäksi valtuutettu asiamies kokoukseen lähettämällä; tiedossa on kuitenkin, että asunto-osakeyhtiöiden hallitukset eivät ole olleet kovin halukkaita järjestämään etäosallistumismahdollisuutta; on tullut esiin, että tällaista mahdollisuutta ei ole järjestetty edes osakkaiden pyynnöstä; tämä näyttäisi osoittavan, että sääntely ei ole ollut kovin toimivaa asunto-osakeyhtiöiden osalta; jos yhtiöt järjestävät ainoastaan fyysiseen läsnäoloon perustuvia yhtiökokouksia, niillä osakkailla, jotka eivät esim. riskiryhmään kuulumisen vuoksi uskalla tämän vuoksi lainkaan osallistua kokoukseen, ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa asuntoyhtiön päätöksentekoon kuin muilla osakkailla; sääntely ei näin ollen ole välttämättä toimivaa osakkaiden oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. - Eduskunnan talousvaliokunta lausui ensimmäistä väliaikaislakia (290/2020) koskevassa mietinnössään (TaVM 8/2020 vp), että ”[t]alousvaliokunta pitää tärkeänä seurata sääntelyn toimivuutta erityisesti osakkeenomistajien oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Talousvaliokunta korostaa, että mikäli sääntelyn voimassaoloa olisi tarpeen jatkaa nyt esitetystä, asunto-osakeyhtiölakiin kohdistuvia muutostarpeita tulee arvioida nyt esitettyä laajemmin”. Maanmittauslaitos esittää harkittavaksi, tulisiko edellä selostetun vuoksi pohtia sitä, että etenkin suuremmissa asuntoyhtiöissä, joissa on esimerkiksi vähintään 50 asuntoa tai sitä enemmän, hallitukset velvoitettaisiin järjestämään yh-tiökokouksiin etäosallistumismahdollisuus; tällaiset yhtiöt ovat jo tavallisesti ammatti-isännöitsijöiden hoitamia, jolloin tekniset valmiudet ja tietotaito etäosallistumisen järjestämiseen pitäisi olla olemassa; samalla tulisi luonnollisesti olla mahdollista vaatia ennakkoilmoittautumista kokoukseen kaikilta, jotka haluavat osallistua etäyhteyden välityksellä, jotta etäyhteyden järjestäminen olisi käytännössä mahdollista; tästä pitäisi ilmeisesti myös tällöin säätää väliaikaislaissa. - Väliaikaislaeissa ei ole liioin säädetty erityisesti kokousjärjestelyistä osakeyhtiöissä muutoin kuin siinä tapauksessa, että kysymys on pörssiyhtiöistä; usein kysymys onkin 1¬2 hengen yhtiöistä, jolloin tarvetta erityissääntelyyn ei ole; lisäksi samoin kuin asunto-osakeyhtiölaki, myös osakeyhtiölaki jo nykyisin de facto mahdollistaa sen, että hallitus voi halutessaan järjestää yhtiökokoukseen etäosallistumismahdollisuuden (OYL 5:16.2); osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa myös asiamiesten käyttö on lähtökohtaisesti sallittua. - On kuitenkin olemassa myös sellaisia osakeyhtiöitä, joissa on osakkaita kymmeniä, jopa satoja, ja jotka eivät ole pörssiyhtiöitä; Maanmittauslaitos esittää harkittavaksi, että nyt ehdotettavassa väliaikaislaissa velvoitettaisiin tietyn osakasmäärän ylittävien suurten osakeyhtiöiden, jotka eivät kuitenkaan ole pörssiyhtiöitä, hallitukset järjestämään yhtiökokoukseen etäosallistumismahdollisuus; samalla tulisi luonnollisesti olla mahdollista vaatia ennakkoilmoittautumista kokoukseen kaikilta, jotka haluavat osallistua etäyhteyden välityksellä, jotta etäyhteyden järjestäminen olisi käytännössä mahdollista; tästä pitäisi ilmeisesti tällöin säätää myös väliaikaislaissa. - Periaatteessa se, mitä edellä on lausuttu asunto-osakeyhtiöiden tai osakeyhtiöiden hallitusten velvollisuudesta järjestää tietyissä tapauksissa etäosallistumismahdollisuus yhteisön kokoukseen, voisi tulla kysymykseen jäsenmäärältään suurissa yhdistyksissä; etäosallistumismahdollisuus on yhdistyksissä usein houkuttelevampi vaihtoehto kuin oikeus asiamiesten käyttöön. - Maanmittauslaitos huomauttaa, että yhteisöoikeudessa yhteisön kokouksen moiteperusteena voi olla se, että osakas tai jäsen ei ole saanut mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon; vaikka asunto-osakeyhtiön, osakeyhtiön ja yhdistyksen tulee nykyään edelleen järjestää fyysiseen läsnäoloon perustuva kokous, jossa viime kädessä jokainen osakas tai jäsen voi olla henkilökohtaisesti läsnä, vallitsevissa poikkeusoloissa sanottu osallistuminen voi olla suurelle joukolle osakkaita tai jäseniä terveydensuojelullisista syistä de facto mahdotonta; jos yhteisö ei ole järjestänyt etäosallistumismahdollisuutta, vaikka se säännösten mukaan olisi ollut mahdollista, voi syntyä riskejä moiteoikeudenkäyntien yleistymisestä; tällaisten riski kasvaa, jos yhteisön kokouksessa on tehty merkittäviä päätöksiä, kuten päätetty kiinteistöjen luovuttamisesta; tällaista riskiä voisi pienentää se, että edellä selostetuin tavoin yhteisöt velvoitettaisiin tietyissä tilanteissa järjestämään etäosallistumismahdollisuus, erityisesti nyt kysymyksessä olevissa poikkeusoloissa. - Huomattava osa nyt tarkoitettujen yhteisöjen päätöksenteosta tapahtuu niiden hallituksissa tai johtokunnissa; väliaikaislaeilla ei ole lainkaan puututtu näiden toimielinten kokousjärjestelyihin; joissakin tapauksissa esimerkiksi yhtiön tai yhdistyksen hallituksessa voi olla hyvinkin paljon jäseniä (10–20); se, ettei väliaikaislaeilla ole puututtu näiden toimielinten kokousjärjestelyihin, johtunee siitä, että sanottuihoin toimielimiin liittyen ei yleensäkään ole kovin yksityiskohtaisesti säädetty kokousmenettelystä; ne voivat siten melko vapaasti pitää etäkokouksia tai etäosallistumisen mahdollistavia fyysisiä kokouksia jo nykyisten säännösten puitteissa; tilanne ei kuitenkaan eri yhteisömuodoissa ole tältä osin täysin selvä eikä ainakaan yleisesti tunnettu; Maanmittauslaitos esittää harkittavaksi, että kysymystä lyhyesti sivuttaisiin esitysluonnoksen perusteluissa. - Esitysluonnoksessa on pidetty mahdollisena, että nyt väliaikaislaeissa säädetyt erilaiset helpotukset mm. etäosallistumisena tulisivat jatkossa pysyvästi sisältymään sanottuja yhteisöjä koskevaan lainsäädäntöön; tässä yhteydessä on esitetty, että myös sellaiset kokoukset, jotka pidetään ainoastaan etäosallistujien kesken (verkkokokoukset), voisivat tulla laajemmin keinovalikoimaan mukaan kaikissa nyt tarkoitetuissa yhteisöissä; Maanmittauslaitos pitää sanottujen mahdollisuuksien jatkoselvittämistä ehdottomasti kannatettavana; samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että osakkaiden tai jäsenten yhdenvertaisuudesta huolehditaan ja että jäsen- tai osakkuusoikeuksien hyödyntäminen ei vaarannu.
      • Vihreä liitto rp., puoluesihteeri Veli Liikanen, liitto rp. Vihreä
        Uppdaterad:
        16.3.2021
        • Kannatamme hallituksen esitysluonnoksen muutosta, jossa kevään 2020 väliaikaista lakia vastaavasti yhteisön kevään ja kesän 2021 kokouksen voi siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021 mennessä.
      • Kansalaisareena, Anne Porthén, Kansalaisareena, Porthén Anne
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Yhdistyksen johdon huolellisuusvelvoitteen mukaista on valita ja valmistella etäosallistumiskeinot niin, että jäsenillä on riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon. Onkin erittäin tärkeää, että yhdistyksen hallitus antaa riittävät menettelyohjeet etäosallistumisen ja äänestysten osalta jäsenistölle. Kansalaisareena kannattaa myös esitettyä teknisen digiavustajan käyttämistä.
      • Invalidiliitto ry, Kiiveri Mirva
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Lain perusteluissa todetaan, ettei ole perusteita kevään 2021 varsinaisten yhtiökokousten, osuuskunnan kokousten, yhdistyksen kokousten ja väliaikaisen lain 6 §:ssä tarkoitettujen kokousten pitämisen määräajan jatkamiseen, koska epidemiasta mahdollisesti aiheutuvat kokoontumisrajoitukset voidaan ottaa ennalta huomioon kuluvana vuonna ja etäosallistumiskäytännöt ovat kehittyneet riittävästi. Edelliseen viitaten lainsäätäjän ymmärrys näyttää olevan, että kaikilla yhdistyksillä etäosallistumismahdollisuudet ovat kehittyneet. Invalidiliiton kokemuksen mukaan monissa yhdistyksissä ei edelleenkään ole mahdollista järjestää etäkokousta joko osaamisen tai sovellusten ja laitteiden puuttumisen takia. Lisäksi tulisi huomioida, että vaikka teknisesti ja hallituksen taitojen puolesta etäkokous olisi mahdollinen, käytännössä jäsenten osallistuminen voi olla mahdotonta laitteiden tai osaamisen puutteiden vuoksi. Postitse osallistuminen etukäteen ei myöskään aina ole mahdollista kokouksessa päätettävien asioiden vuoksi, esim. kokouksessa jäsenten on mahdollista esittää reaaliaikaisesti asioita kuten henkilövalintoja. Vaikka kokoukseen olisi kokoontumisrajoitusten puolesta mahdollista osallistua perinteisellä tavalla eli tulemalla paikalle, se ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista esim. riskiryhmiin kuuluville tai heidän läheisilleen tartuntariskin vuoksi. Rokotuskattavuus kasvaa koko ajan, mutta virusmuunnoksista ja niiden vaikutuksista immuniteettiin ei voida tietää lähivuosien osalta. Invalidiliitto esittää, että poikkeamislakiin säädetään mahdollisuus siirtää yhdistyksen kokousta esim. puolella vuodella tai yhdistää kevät- ja syyskokoukset. Kokemus on osoittanut, että mahdollinen epidemiatilanne paranee yleensä kesäkuukausien ajaksi. Näin hallituksen ei tarvitsisi pohtia, onko kokouksen lykkääminen tai kevät- ja syyskokouksen yhdistäminen kokonaisarvioinnin mukaisesti lainvoimainen. Erityisesti pienten, vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten osalta tämä lisäys selkeyttäisi tilannetta merkittävästi. Lakiesityksen mukaan hallitus voi päättää, että kesäkuun 2022 loppuun mennessä järjestettävään yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kaksi viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Invalidiliiton kokemuksen mukaan lainkohdan ymmärtäminen on ollut vaikeaa. Lain selkeyttä voisi lisätä, jos 4§ kolmas momentti päättyisi lauseeseen “Tällöin kokouskutsun julkaisemisen määräaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä eikä varsinaisesta kokouspäivästä”. Poikkeamislaissa esitetään, että hallituksen päätöksellä voidaan sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä yhdistyksen kokouksessa. Invalidiliitto kannattaa tätä, koska se mahdollistaa päätösvallan käyttämisen myös henkilölle, joka ei voi osallistua kokoukseen esim. riskiryhmään kuulumisen tai karanteenipäätöksen vuoksi. Epäselviä tilanteita voi kuitenkin aiheuttaa se, että saman asiamiehen edustamien jäsenten tai valtuutettujen yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kymmenesosa kokouksessa edustettujen jäsenten tai valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä. Voi syntyä tilanteita, joissa asiamies ei tämän rajoituksen vuoksi voi edustaa kaikkia edustamiaan henkilöitä ja käyttää heidän ääniään. Velvoite ennakkoilmoittautumiseen voi selkeyttää tilannetta, muttei kaikissa tilanteissa poista epäselvien tilanteiden mahdollisuutta. Lisätietoa vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri, mirva.kiiveri@invalidiliitto.fi, 044 765 0658.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Metsätähti Patrik
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Kannatamme oikeusministeriön 12.3.2021 ilmoittamaa täydennystä hallituksen esitykseen, jonka mukaan kevään 2020 väliaikaista lakia vastaavasti yhteisön kevään ja kesän 2021 kokouksen voi siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021 mennessä. Väliaikaisen poikkeamislain mahdollistamista etäosallistumis- ja valtuutusmenettelyistä huolimatta sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kertoneet meille vaikeuksistaan järjestää kevään kokoukset viranomaisten kokoontumisrajoituksia ja -suosituksia noudattavalla tavalla.
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        15.3.2021
        • Tämän lausuntopyynnön lisäksi kannatamme, että kevään 2020 väliaikaista lakia vastaavasti yhdistysten kevään ja kesän 2021 kokouksen voi siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021 mennessä.
      • Suomen Isännöintiliitto ry, Lithenius Laura
        Uppdaterad:
        14.3.2021
        • Isännöintiliitto nostaa esiin sen, että ehdotuksesta puuttuu asunto-osakeyhtiöt, joilla varsinaisten yhtiökokousten pitoaika on asunto-osakeyhtiölain mukaan kesäkuun loppun saakka. Koronatilanne huomioiden isännöinnillä ja taloyhtiöillä on huoli yhtiökokousten läpiviennistä. Isännöintiliiton jäsenillä on pääosin hyvät valmiudet etäkokousten järjestämiseen ja pitämiseen. Asunto-osakeyhtiöiden ja osakkaiden näkökulmasta lisäaika olisi monessa asunto-osakeyhtiössä tarpeen. Isännöintiliitto ehdottaa, että lakiehdotukseen lisättäisiin asunto-osakeyhtiöiden varsinaisen yhtiökokouksen pidolle lisäaikaa 30.9.2021 saakka. Isännöintiliitto kuitenkin edelleen suosittelee ja uskoo, että Isännöintiliiton jäsenyrityksistä huomattava osa tulee lisäajasta huolimatta pitämään kevään varsinaisia yhtiökokouksia etäyhteyksiä hyödyntäen pitkin kevättä. Yhtiökokouksissa voi olla tärkeitä ja kiirrellisiäkin asioita päätettävänä, jolloin lykkääminen ei ole mahdollista. Tärkeintä on joka tapauksessa turvata osakkaiden osallistumisen mahdollisuus ja osallistujien turvallisuus ja siihen lisäaika voi tuoda paremmin mahdollisuuksia.
      • Tarasti Lauri
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Alkuperäisessä luonnoksessa siirto olisi koskenut vain etäosallistumista ja asiamiehen käyttöä mutta tänään tulleessa Jyrki Jauhiaisen lähettämässä täydennyksessä on mukana myös itse kokouksen siirto. Tämä poistaa alkuperäisen luonnoksen ongelman. Muuten minulla ei ole lausuttavaa, kun menettely on samanlainen kuin aiemmassa vielä voimassa olevassa väliaikaisessa poikkeamislaissa.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        12.3.2021
        • Kannatamme lakiesitystä.
      • Verohallinto
        Uppdaterad:
        11.3.2021
        • Harmaan talouden torjunta Covid-19 epidemian vuoksi oli tarve säätää väliaikainen poikkeaminen osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista ja eräistä muista yhteisölaeista helpottamaan syksyn 2020 ja kevään 2021 yhtiökokousten ja yhteisöjen osakkaiden ja jäsenten muiden kokousten järjestämistä. Poikkeamisella mahdollistettiin etäosallistuminen kokouksiin, asiamiehen käyttö sekä ennakkoilmoittautumisvelvollisuus. Lakivaliokunta on lausunnossaan (LaVL 5/2020 vp) maininnut, että jatkotyössä on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että osakkeenomistajan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaiset oikeudet voidaan toteuttaa asianmukaisesti myös pienosakkaiden osalta. Nyt kommentoitavana olevassa hallituksen esityksessä esitetään väliaikaisten poikkeussäännösten jatkamista kesäkuun 2022 loppuun asti. Hallituksen esityksen mukaan tiedossa ei ole väliaikaisesta lainsäädännöstä aiheutuneita ongelmia osakkeenomistajien ja jäsenten kokousosallistumisen suhteen. Hallituksen esityksessä mainitaan myös, että ennen kevään 2021 kokouksia, ei ole käytettävissä riittävästi tietoa etäosallistumiskäytännöistä oloissa, joissa yhteisöillä ja niiden osakkailla ja jäsenillä on valmiudet käyttää kaikkia väliaikaisen lain sallimia mahdollisuuksia etäosallistumiseen. Voimassa olevan väliaikaisen lain voimassaoloajan päättymisen lähestyessä on ilmennyt tarve uudelleen jatkaa laissa säädettyjen asiamiehen käyttämisen ja etäosallistumisen helpotusten mahdollisuutta myös syksyn 2021 ja kevään 2022 kokousten osalta. Väliaikaisen lain voimassa olon jatkamisen myötä pysyvän etäosallistumista ja verkkokokouksia koskevan sääntelyn valmistelussa voidaan hyödyntää vuoden 2021 kokouksissa kehittyvät etäosallistumiskäytännöt ja palaute. Voimassa oleva väliaikainen poikkeaminen yhtiökokousten ja yhteisöjen osakkaiden ja jäsenten kokousten järjestämistavoista on säädetty Covid-19 epidemiaan liittyvien poikkeusolojen vuoksi. Voimassa olon jatkumisen tulee perustua samaan tarpeeseen. Hallituksen esityksessä on kuitenkin mainittu, että voimassa olon jatkumisen perusteena on kerätä tietoa pysyvän sääntelyn valmisteluun, jonka ei voida katsoa liittyvän Covid-19 epidemiaan liittyvien poikkeusolojen esiin tuomaan tarpeeseen mahdollistaa toiminnan sujuvuus terveysolosuhteet huomioiden. Verohallinnon näkemyksen mukaan voimassa olon jatko tulisi arvioida nimenomaan voimassa olevan poikkeussääntelyn tarpeiden mukaisesti. Etäosallistumisen mahdollistaminen Covid-19 epidemian vuoksi on ollut tarpeellista. Hallituksen esityksessä etäosallistumiseen suhtaudutaan myönteisesti ja mahdollistavana kokouksen järjestämismuotona. Monessa kohtaa mainitaan, että menettely toimii hyvin, kun kokous valmistellaan asianmukaisesti eikä asialistalla ole suuria erimielisyyksiä herättäviä asioita. Hallituksen esityksessä ei ole käsitelty etäosallistumisen toimivuutta tilanteessa jossa päätettävänä olevat asiat eivät ole yksiselitteisiä ja riidattomia. Yhtiökokouksella ja siinä tehtävillä päätöksillä on oikeusvaikutuksia, jolloin on ensisijaisen tärkeää, että kokouksen järjestämismuoto tukee päätöksentekoa asianmukaisesti myös keskustelua herättävissä ja erimielisyyttä aiheuttavissa tilanteissa. Hallituksen esityksessä keskitytään osakkeenomistajien ja jäsenten oikeuksien turvaamiseen, mutta päätöksentekoon liittyviä oikeusvaikutuksia ja velvollisuuksia ei ole käsitelty. Päätöksentekoon osallistuminen on säännelty ja osallistujien henkilöllisyyden varmistaminen on päätöksenteon oikeusvaikutusten vuoksi olennaista. Etäosallistumisen osalta henkilöllisyyden varmistaminen on haaste, joka tulisi ottaa huomioon. Harmaan talouden torjunnan kannalta todellisen toimijan tunnistaminen ja sanktioiden oikea kohdentaminen on ensisijaisen tärkeää. Kevennykset toimijan tunnistamisen osalta ovat aina haaste harmaan talouden torjunnalle ja saattaa johtaa uudenlaiseen identiteettien väärinkäytösmahdollisuuteen, kun päätöksentekoon osallistujien tunnistaminen etäkokousten vuoksi on haastavaa.
      • Suomen Kiinteistöliitto ry, Hupli Jenni
        Uppdaterad:
        9.3.2021
        • Lausunnon kohteena oleva lakiluonnos ei sisällä asunto-osakeyhtiölakiin liittyvää sääntelyä lainkaan. Kiinteistöliitto pitää välttämättömänä vakavassa koronapandemian vaiheessa, että asunto-osakeyhtiöille tarjottaisiin lisäaikaa lakisääteisten yhtiökokousten pitoon syyskuun 2021 loppuun asti. Kiinteistöliitto kannattaa seuraavan, asunto-osakeyhtiölakia koskevan säännöksen lisäämistä annettavaan hallituksen esitykseen: ”Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 §:n 1. momentista poiketen asunto-osakeyhtiö voi pitää aikaisintaan 30 päivänä syyskuuta 2021 ja viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2021 päättyneen tilikauden jälkeen pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen syyskuun 2021 loppuun mennessä. Poikkeus koskee myös muuta laissa säädettyä yhtiökokouksen määräaikaa”. Ehdotus vastaa ensimmäisen väliaikaisen lain (290/2020) asunto-osakeyhtiölakia koskevaa sääntelyä. Kiinteistöliitto on toteuttanut jäsenistössään kyselytutkimuksen kevään 2021 yhtiökokousjärjestelyistä helmikuun alkupuoliskolla. Taloyhtiöissä on kyselyn perusteella runsaasti epävarmuutta koronatilanteeseen liittyvistä yhtiökokousjärjestelyistä. Peräti kolmannes taloyhtiöistä ei vielä tiennyt tämän vuoden varsinaisen yhtiökokouksensa järjestämistapaa. Valmiudet etäosallistumiskeinojen ja etenkin etäyhteyksien käyttöön yhtiökokouksissa ovat parantuneet varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta kaupunkikohtaiset erot digivalmiuksissa nähtiin olevan huomattavan suuria. Huomionarvoista on, että peräti 20 % vastaajista aikoi järjestää varsinaisen yhtiökokouksen perinteisenä kokouksena viranomaismääräyksiä noudattaen. Ensimmäisen väliaikaisen lain tarjoamaa, yhtiökokousten pidon lisäaikaa hyödynsi jopa 31 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yli puolet lisäajalle vuonna 2020 päätyneistä yhtiökokouksista toteutettiin perinteisenä kokouksena ilman etäyhteyttä tai ennakkokantamahdollisuutta. Suurimmat selittäjät perinteiselle kokousmallille olivat yhtiön suuri koko ja iäkäs osakaskunta. Isossa osassa kyselymme vastauksia puuttuvat digivalmiudet nähtiin linkittyvän osakaskunnan iäkkyyteen. Kiinteistöliitto on toimittanut kyselyn tulokset erikseen oikeusministeriön käyttöön. Kyselyn tulokset julkaistiin Kiinteistöliiton tiedotteella 4.3.2021 (https://www.kiinteistoliitto.fi/uutiset/nayta/?id=10334). Lisäaika tarjoaa välttämätöntä joustoa kokousten järjestämiseen jatkuvasti muuttuvien kokoontumisrajoitusten tilanteessa. On selvää, että määräajan mahdollisesta pidentämisestä huolimatta Kiinteistöliitto kannustaa aktiivisesti asunto-osakeyhtiöitä kokousten turvalliseen pitämiseen viivytyksettä. Asunto-osakeyhtiöiden hallinnon toimivuus edellyttää yhtiökokousten viivytyksetöntä pitämistä. Myös asuntokaupan toimivuus edellyttää ajantasaista tietoa tärkeistä taloudellisista ja teknisistä asioista.
      • Suomen Vuokranantajat ry
        Uppdaterad:
        3.3.2021
        • Kannatamme väliaikaisen lain voimassaolon jatkoa kokonaisuudessaan. Pidämme tärkeänä, että väliaikaisen lain avulla ehditään kerätä myös laajasti kokemuksia mm. erilaisista etäosallistumisvaihtoehdoista tulevia yhdistyslain muutoksia silmällä pitäen.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Malila Vesa
        Uppdaterad:
        1.3.2021
        • Hallituksen esityksen mukainen väliaikainen laki antaa mahdollisuuden järjestää ko. yhteisöjen kokoukset lainmukaisesti ja turvallisesti. Kokemukset vastaavista aikaisemmista väliaikaisista laeista ovat pääsääntöisesti hyviä.
      • Inderes Oy, Inderes teknologiat / Yu Gong, Rautanen Mikael
        Uppdaterad:
        19.2.2021
        • Kehitettävää tästä vuodesta: Sijoittajat/omistajat toivoisivat, että jokainen yhtiö järjestäisi jonkinnäköinen LIVE-tapahtuman, jossa käydään yhtiökokouksen kohdat, tulokset/päätökset ja katsaukset läpi kyselitunnin kanssa livenä, jolloin yhteisöllisyys ja omistamisen side säilyy. Toivomme tähän jotain lakiteknistä varmistusta, jotta sijoittajien omistamien tunne ja osallisuus tulisi huomioitua. Esitallennetut puheet eivät korvaa LIVE-tapahtuman aitoutta ja dynaamisuutta. Lain tulisi myös huomioida listaamattomat yritykset, joilla on niin paljon osakkeenomistajia (satoja) ettei kokouksen järjestäminen pandemia-aikana ole käytännössä mahdollista lain puitteissa.