• Remissinstanser: 7
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään. Lausunnon keskeisestä sisällöstä pyydetään laatimaan max. 1 sivun tiivistelmä palautettavaksi lausunnon ohessa.
      • Sivista - Sivistystyönantajat ry
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • Sivistystyönantajat (Sivista) haluaa lausua opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ulkomailla järjestettävän yksityisen perusopetuksen maakohtaisten yksikköhintojen määräämisestä. Ehdotuksen mukaan maakohtainen yksikköhinta muodostettaisiin rahoituslain mukaan määräytyneen ulkomaan koulujen yksikköhinnan pohjalta ja sitä korotettaisiin tai alennettaisiin ulkoministeriön asetuksen (1048/2010) mukaisilla asemapaikkojen kalleuskertoimilla. Tavoitteena on saattaa ulkomaan koulujen rahoitus ajan tasalle ja määräytymään yhdenvertaisin ja läpinäkyvin periaattein. Sivista katsoo, että ehdotus täyttää tavoitteen periaatteiden yhdenvertaisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Sivista katsoo kuitenkin, että kahden vuoden tarkasteluvälin sijaan kustannuksia tulisi tarkastella joka vuosi, jotta rahoituksen ajantasaisuus voidaan varmistaa. Ulkomailla perusopetusta järjestävät koulut ovat tuoneet esille, että nopeasti muuttuvien ja ennakoimattomien kustannustasojen muutosten vuoksi kahden vuoden tarkasteluväli on liian pitkä. Sivista katsoo, että yksikköhintojen määräämisen ohella tulee tarkastella myös muita toimenpiteitä ulkomailla järjestettävän yksityisen opetuksen taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Säännöllisen tarkastelun kohteena tulisi olla esimerkiksi oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteet. Lisäksi Sivista pitää tarpeellisena käynnistää valmistelu oppilaaksioton perusteiden uudistamisesta siten, että kotikuntavaatimuksesta luovuttaisiin ja oppilaaksioton perusteeksi riittäisi Suomen kansalaisuus.
      • Suomalainen koulutusyhdistys ry, Rehtori, Moskovan suomalainen koulu (Suomalainen koulutusyhdistys ry:n valtuuttamana)
        Uppdaterad:
        9.12.2022
      • Suomalainen koulutusyhdistys ry, Rehtori, Moskovan suomalainen koulu (Suomalainen koulutusyhdistys ry:n valtuuttamana)
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • Lausunto löytyy liitteenä Terveisin Juha Heikkinen Rehtori Moskovan suomalainen koulu
      • Tarton suomalainen koulu, Iivari Heidi
        Uppdaterad:
        9.12.2022
      • Tarton suomalainen koulu, Iivari Heidi
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • Lausunto.pdf
      • Aurnkorannikon suomalainen koulu, Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiö sr:n hallituksen asiamies, Ikonen Saara
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiö sr:n hallitus lausuu seuraavaa: Ehdotuksen tavoitteena on saattaa ulkomaan koulujen rahoitus ajan tasalle ja määräytymään yhdenvertaisin ja läpinäkyvin periaattein. Se, että kustannuksia tarkastellaan tietyin väliajoin, on kannatettava ehdotus. Lausumme, että tarkasteluväli olisi yksi vuosi. Nopeasti muuttuvien ja ennakoimattomien kustannustasojen muutosten vuoksi kahden vuoden tarkasteluväli on liian pitkä. Tästä syystä katsomme myös, että kaikkien ulkosuomalaisten koulujen maakohtaisia korotuksia tarkastetaan tässä vaiheessa. Energiakriisi ja sodasta johtuva korkea inflaatio koettelevat koko Eurooppaa. Espanjassa on ollut Euroopan kallein sähkönhinta jo useamman vuoden ajan ja viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on noussut jopa 300 %. Tämän lisäksi raaka-aineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Lisäksi lausumme, että säännöllisen tarkastelun kohteeksi otetaan myös oppilailta ja opiskelijoilta perittävät maksujen perusteet. Korotuksia tulisi tarkastella vähintään suhteessa voimassa olevaan elinkustannusindeksiin. Ulkosuomalaiset koulut toimivat hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisin edellytyksin. Näin ollen jokaista koulua tulee tarkastella omana kokonaisuutenaan. Jotta ulkomaankoulujen rahoitus saataisiin ajan tasalle, valtionosuusjärjestelmän tulisi olla osa koulun toimintaympäristöä tukevaa eikä rahoituksen perusta saisi olla ristiriidassa sen maan lainsäädännön kanssa, jossa ulkosuomalainen koulu toimii. Esimerkkinä mainittakoon kotikuntavaatimus oppilaaksioton perusteena ja opiskeluajan määräaikaisuus, jotka ovat Espanjan lainsäädännön vastaisia. Tämä voi aiheuttaa suomalaiselle koulutuksenjärjestäjälle vakavia oikeudellisia haasteita. Euroopan unionin alueella toimivia ulkosuomalaisia kouluja koskeva kansallinen lainsäädäntö tulisi saattaa samalle tasolle kuin muilla pohjoismailla on. Esimerkiksi muiden pohjoismaisten Espanjassa toimivien koulujen oppilaaksioton perusteeksi riittää sen maan kansalaisuus.
      • Aurnkorannikon suomalainen koulu, Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiö sr:n hallituksen asiamies, Ikonen Saara
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • Lausunto maakohtaisista yksikköhinnoista (1).pdf
      • Tallinnan suomalainen koulu, Tallinnan suomalaisen koulun Tuki ry
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • Tallinnan suomalainen koulu, yksi virallisista suomalaisista ulkomaankouluista, pitää tärkeänä ja erittäin tervetulleena vanhentuneen yksikköhintojen määräämisen asetuksen uudistamista ja rahoituksen yksikköhintojen muodostumisen läpinäkyvyyden lisääntymistä. Tähän asiaan pyydetty lausunto koskee tietysti em. asetuksen uudistamista, mutta koemme ensiarvoisen tärkeänä tuoda esille myös perustavan asian, johon olemme kaikkien ulkomaankoulujen kesken sekä muutaman vuoden takaisessa työryhmässäkin hakeneet pitkään ratkaisua. Yksikköhintojen määräämisen taustalla vielä isommassa asemassa on koko rahoituksen määräytyminen, eli sen perusta. Tällä hetkellä perusrahoitusta määrittää oppilaan väliaikainen asuminen ulkomailla, ja sen todentamiseen käytetään oppilaan kotikuntaisuutta Suomessa. Kotikuntaisuus taas katkeaa kotikuntalain mukaisesti automaattisesti vuoden jälkeen, ellei perhe pysty osoittamaan perusteita kotikunnan säilyttämiselle vuosittain. Koemme tämän nykymaailmassa hyvin eriarvoistavaksi sekä keinotekoiseen kotikunnan säilyttämiseen kannustavaksi rahoitusperusteeksi. Jos käsittelemme esimerkiksi vain meidän kouluamme, niin selvää on, että Suomen ja Viron välillä perheiden asumisen ja elämisen status ei enää ole automaattisesti yhden vuoden kestävä väliaikainen asuminen, vaan ylirajaisuus ja kahden maan eläminen ovat tätä päivää. Erilaisten viranomaistietojen vaihto on jo jokapäiväistä ja helppoa, ja koulun oppilasrekisterit ovat myös suomalaiset, ja keskustelevat esimerkiksi Koski-tietopalvelun (koulutuksen opintosuoritus- ja tutkintotietorekisteri) kanssa, jolloin rahoituksen perusta olisi hyvin yksinkertaista määrittää Suomen kansalaisuuden lisäksi opiskelupaikan todentamisella virallisessa suomalaisessa ulkomaankoulussa. Toivoisimme ministeriöltä kannanottoa myös ulkomailla asumisen väliaikaisuuden määrittämiseen siten, että se kohtaa suomalaisten perheiden tämän päivän tarpeita. Tärkeäksi kokemamme teeman lisäksi haluamme lausua luonnokseen seuraavaa: 1. lausuttava kohta ”4.1 Keskeiset ehdotukset Säädetään uusi asetus koskemaan ulkomailla järjestettävän yksityisen perusopetuksen maakohtaisia yksikköhintoja. Maakohtainen yksikköhinta muodostettaisiin rahoituslain mukaan määräytyneen ulkomaan koulujen yksikköhinnan pohjalta ja sitä korotettaisiin tai alennettaisiin ulkoministeriön asetuksen (1048/2010) mukaisilla asemapaikkojen kalleuskertoimilla.” Voitaisiinko kalleuskertoimien lisäksi tai sijaan korotuksia tai alennuksia tarkastella myös kunkin maan sen hetken aktuaalisen tilanteen mukaan? Esimerkiksi inflaation asteen perusteella? Tällä hetkellä kustannusten nousut ovat olleet niin rajuja, että kalleuskertoimet eivät heijasta todellisuutta. Inflaatio Virossa lokakuussa 2022 oli 22.5% ja vastaavasti Suomessa 8.4%. Rahoitusta sääntelee tai määrää jo nyt väliaikaisen maassaolon määritteenä Suomen kansalaisuus sekä kotikuntaisuus Suomessa, ja nyt toiseksi määritteeksi tulisi ulkoministeriön palkkaukseen liittyvät kalleuskertoimet. Huolemme on, että kaikki rahoitustamme määrittävät elementit ovat varsin kaukana koulun vaikutusmahdollisuuksien piiristä, jolloin rahoituksen ennustettavuus ei ole helppoa. 2. lausuttava kohta ”4.3 Viranomaisvaikutukset Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laskisivat maakohtaisen korotuksen tai alennuksen joka toinen vuosi.” Ulkomaankouluissa vuosittaiset vaihtelut oppilasmäärissä ja henkilöstö- tai kiinteistökustannuksissa saattavat olla suuria. Aiheuttaako tämä lisää ennustettavuuden haastetta, ja vaikeuttaako taloussuunnittelua ja budjetointia? Pelkäämme, että tämä saattaa hyvästä ajatuksesta huolimatta aiheuttaa lisähaastetta nyt jo haastavaan ennustettavuuteen. Kahden vuoden tarkasteluväli korotuksiin tai alennuksiin tuntuu liian pitkältä ottaen huomioon sen, että ulkoministeriön asemapaikkojen kalleuskertoimet määritellään kaksi kertaa vuodessa. Jos tarkastelun pohjaksi otetaan kalleuskertoimet, eikä esimerkiksi kunkin maan inflaatioaste ja muut reaalisiin kuluihin pohjaavat tekijät, näemme, että tarkastelu tulisi silloin suorittaa joka vuosi. 3. lausuttava kohta ”6 Asetuksen yksityiskohtaiset perustelut 3 §. Maakohtaiset korotukset ja alennukset. Ehdotettavan 3 §:n mukaan perusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa vuosina 2023 ja 2024 korotetaan viidellä prosentilla silloin, kun opetus järjestetään Venäjällä. Korotus muodostuisi 1 §:ssä säädetyn mukaisesti Moskovan asemapaikan kalleuskertoimesta 1,05.” Pohdimme tahollamme tätä, ja toivomme ministeriön asetusta muuttaessaan myös pohtivan, onko asetuksessa tarpeen mainita erikseen Venäjällä sijaitsevien koulujen rahoituksen korottaminen? Koemme, että yhdenvertaisuutta ulkomaankoulujen kesken toisi ennemmin se, että mitään tiettyä tai tietyssä maassa sijaitsevaa koulua ei asetuksessa mainita erikseen nimeltä. Olemme keskustelleet rahoitusasiasta, ja koulun haastavasti ennakoitavissa olevasta tilanteesta myös tiiviisti Suomen Viron Suurlähettiläs Vesa Vasaran kanssa, ja liitämme mukaan hänen lisälausuntonsa asiaan liittyen.
      • Tallinnan suomalainen koulu, Tallinnan suomalaisen koulun Tuki ry
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • KirjeOpetusministeriölle7.12.22.pdf
      • Tallinnan suomalainen koulu, Tallinnan suomalaisen koulun Tuki ry
        Uppdaterad:
        9.12.2022
        • Lausuntotiivistelmä_opetus- ja kulttuuriministeriö_ VN_30985_2022.pdf
      • Opetushallitus, Tiedonohjauspalvelut ja valtionosuudet
        Uppdaterad:
        8.12.2022
        • Opetushallituksella ei erityistä lausuttavaa.
      • Pietarin suomalainen koulu, Päivi Hyyrynen, rehtori, johtokunnan valtuuttamana
        Uppdaterad:
        8.12.2022
        • Pietarin Suomalainen koulu on toiminut vuodesta 1994. Koulu on ollut voimakkaasti mukana Suomi-talon vaiheissa. Koulutusyhdistys mm. rahoitti remonttia. Säätiön taloudellisten vaikeuksien takia, koululta jäi saamatta huomattava summa rahaa ja lisäksi sopimuksen mukaan koulun panoksen tuli näkyä asteittaisena vuokran alenemisena. Governiaa tämä ei tietenkään sitonut ja vuokra oli alkuun todella korkea 45€ / neliö. Koulun oppilasmäärä kasvoi hyvien Venäjän-kauppavuosien myötä ollen parhaimmillaan noin 80 oppilasta. Vuoden 2014 Krimin tilanne käänsi oppilasmäärän laskuun ja sillä tiellä ollaan. Viimeisin notkahdus tuli Ukrainan kriisin takia. Oppilasmäärän lasku näkyy tuloissa ja olemme supistaneet menoja kykyjemme mukaan. Ainoa ongelma on edellä kuvattu kytkös Suomi-taloon. Sen vuokrataso on edelleen liian korkea, vaikka jonkin verran olemme päässeet alaspäin huippuvuosista. Kuukausivuokra on 14200€, vaikka meillä on käytössä vain kaksi luokkatilaa. Olemme siinä tilanteessa, että vuokraan menee enemmän rahaa kuin opetukseen ja se on aina huono tilanne. Myös korkea ruplan kurssi lisää kustannuksia voimakkaasti. Olemme Suomen valtion tuen varassa, toki se kulkee kauttamme pääosin Suomi-taloon, mutta ilman ylimääräistä valtionavustusta emme selviä. Venäjä ei katoa mihinkään Suomen vierestä ja tulee vielä toisenlaisia aikoja. Mielestämme on tärkeää pitää huolta suomalaisesta perusopetuksesta, jotta Suomen edustuston työntekijöitä sekä yrityselämän ihmisiä saadaan rekrytoitua Pietariin sekä nyt että tulevaisuudessa. Ymmärrämme tarpeen saada selkeä laskentaperuste valtionosuuksia varten, mutta emme halua sen olevan kuolinisku suomalaiselle koululle. Venäjä on erikoisasemassa muiden ulkomaankoulujen suhteen siinä, että se on EU:n ulkopuolella, eikä suomalaislapsilla ole käytännössä mahdollisuuksia opiskella venäläisissä koululuissa. Poliittisesti on vaikea aika asettua tukemaan mitään kustannuksia Venäjällä, mutta toivottavasti Opetus- ja kulttuuriministeriössä pystytään näkemään kauemmas ja tiedostetaan koulun pysyvyyden tärkeys näiden aikojen yli. Tietysti tilanne on toinen, mikäli opetuksenjärjestämisluvan ehdot eivät täyty. Meillä on Pietarin pääkonsulaatin tuki, mutta emme pyytäneet tähän liitteeksi heiltä lausuntoa.