Remissinstans Sparad Utlåtande
Kuopion vankila 28.10.2022
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Poliisihallitus, Siivo Kari
        Uppdaterad:
        4.11.2022
        • Oikeusministeriö on pyytänyt Poliisihallitukselta lausuntoa luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi tutkintavankiloina toimivista vankiloista. Tutkintavankiloina toimivista vankiloista annetussa oikeusministeriön asetuksessa määritellään miehille ja naisille tarkoitetut tutkintavankilat. Luonnoksessa esitetyillä muutoksilla pyrittäisiin parantamaan tutkintavankeuteen määrättyjen alaikäisten poikien, nuorten miesten ja naisten sijoittelua ja olosuhteita. Poliisihallitus on pyytänyt poliisilaitoksilta ja Keskusrikospoliisilta kommentteja asetusluonnoksesta ja laatinut poliisiyksiköiltä saamistaan huomioista yhteenvedon. Poliisihallitus katsoo, että esitysluonnoksen tavoite on kannatettava ja lisäksi toteaa asetusmuutoksen olevan perusteltu, koska sillä parannetaan tutkintavankien olosuhteita, lisätään joustavuutta ja mahdollisuuksia sijoittelun osalta sekä vastataan kokonaisuudessaan paremmin tämän hetken tarpeisiin. Poliisiyksiköt pitivät pääsääntöisesti muutosehdotuksia hyvinä ja tarkoituksenmukaisina. Tutkintavankilapaikkojen lisäämistä on pidetty tarpeellisena. Itä-Suomen poliisilaitos on antamassaan kommentissa esittänyt toiveen alaikäisten sijoituspaikalle myös Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella. Tällä hetkellä Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella ei ole sijoituspaikkoja eikä asetusluonnoksessa esitetä niiden lisäämistä. Itä-Suomen poliisilaitos perustelee kantaansa erityisesti alaikäisiä koskevien esitutkinnan kiirehtimisvelvollisuudella ja alaikäisten korostuneena tarpeena pitää yhteyttä vanhempiinsa sekä lastensuojeluviranomaisiin. Kaakkois-Suomen poliisilaitos on erikseen keskustellut tutkintavankien tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta kuljetusmatkat huomioiden Rikosseuraamuslaitoksen ja Poliisihallituksen kanssa. Osa poliisilaitoksista on kommenteissaan kiinnittänyt huomiota nykyiseen kehitykseen katujengien osalta. Keskusrikospoliisin tutkintaosasto kiinnittää huomiota mahdolliseen tarpeeseen eristää vakaviin rikoksiin syyllistyneitä ja niistä epäiltyjä nuoria henkilöitä muista nuorista uhkailun ja rikollisen toiminnan jatkamisen torjumiseksi. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos puolestaan korostaa katujengien ja muiden vakaviin rikoksiin syyllistyneiden nuorien pitkiä tutkintavankeusaikoja, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia tutkintavankiloiden ja vankeusvankiloiden säilytystilojen riittävyydelle. Lisäksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitos toteaa, että nuorten osuus tutkintavankiloissa tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa.
      • , johtaja, Vankiterveydenhuollon yksikkö
        Uppdaterad:
        4.11.2022
        • Vankiterveydenhuollon yksikkö (VTH) käyttää mahdollisuutta lausua luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi tutkintavankiloina toimivista vankiloista. Vankiterveydenhuollon yksikön valmiudet tuottaa erityisesti naistutkintavangeille ja naisvangeille tarkoitettuja terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluita ovat nykyresursseilla parhaiten toteutettavissa yksiköissä, joissa naistutkintavankien ja naisvankien määrä on tasainen, ennakoitavissa ja riittävä kooltaan. Jatkossa, kun tutkintavangit lakiuudistuksen voimaantulon jälkeen sijoitetaan heti tutkintavankeuden alusta lähtien vankiloihin, VTH:n resurssien riittävyys kaikille tutkintavangeille tarkoitettujen palveluiden toteuttamiseen on suunniteltava erityisellä huolella.
      • Rikosseuraamuslaitos
        Uppdaterad:
        4.11.2022
        • Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta uudeksi oikeusministeriön asetukseksi tutkintavankiloina toimivista vankiloista. Uudella asetuksella kumottaisiin voimassa oleva oikeusministeriön asetus tutkintavankiloina toimivista vankiloista (341/2017). Asetuksessa määritellään miehille tarkoitetut tutkintavankilat ja naisille tarkoitetut tutkintavankilat. Voimassa oleva oikeusministeriön asetus ei enää täysin vastaa tutkintavankien sijoittamistarpeita. Ehdotettu uusi asetus vastaisi sisällöltään nykyistä asetusta vähäisin muutoksin. Tällä hetkellä Helsingin vankilaan voidaan sijoittaa vain sellaisia tutkintavankeja, jotka odottavat muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä. Jatkossa Helsingin vankilaan voitaisiin sijoittaa tutkintavankeja, jotka eivät ole saaneet käräjäoikeuden päätöstä. Lisäksi tällä hetkellä Kuopion vankila toimii vain miehille tarkoitettuna tutkintavankilana. Jatkossa Kuopion vankila toimisi myös naisille tarkoitettuna tutkintavankilana. Pyhäselän vankila ei toimisi enää naisille tarkoitettuna tutkintavankilana. Asetusluonnos on valmisteltu yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Rikosseuraamuslaitos toteaa pitävänsä asetusluonnoksen sisältöä asianmukaisena. Esitetyillä muutoksilla parannettaisiin tutkintavankeuteen määrättyjen alaikäisten poikien, nuorten miesten ja naisten sijoittelua ja olosuhteita. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa on sittemmin havaittu tarve muuttaa asetuksen tutkintavankiloita koskevaa määrittelyä aiemmin esitetyn lisäksi muiltakin osin, sillä tutkintavankipaikkojen määrä ei vastaa nykyisiä tutkintavankien sijoittamistarpeita. Tutkintavankipaikkojen lisäämisen tarpeeseen olisi tarkoituksenmukaisinta vastata lisäämällä sellaisten tutkintavankiloiden määrää, joihin voidaan sijoittaa tutkintavankeja riippumatta siitä, odottavatko he muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä vai eivät. Nykyisen voimassa olevan oikeusministeriön tutkintavankiloina toimivista vankiloista antaman asetuksen mukaan Helsingin vankilan lisäksi Pelson ja Sukevan vankilaan voidaan sijoittaa vain sellaisia tutkintavankeja, jotka odottavat muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä ja suostuvat sijoitukseen. Operatiivisessa toiminnassa on havaittu tarpeelliseksi mahdollistaa myös sellaisten tutkintavankien, jotka eivät ole vielä saaneet alioikeuden päätöstä, sijoittaminen Pelson ja Sukevan vankiloihin. Rikosseuraamuslaitos esittääkin, että tutkintavankipaikkojen lisäämiseksi nyt annettavassa uuden asetuksen 1 §:ssä säädettäisiin myös Pelson ja Sukevan vankilan osalta Helsingin vankilan osalta ehdotettua vastaavasti siten, että myös niihin olisi mahdollista sijoittaa tutkintavankeja, jotka eivät ole vielä saaneet alioikeuden päätöstä. Tällöin asetuksessa ei säädettäisi enää lainkaan sellaisista tutkintavankiloista, joihin voidaan sijoittaa vain muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä odottavia tutkintavankeja. Edellä todetun lisäksi esitetty helpottaisi tutkintavankien sijoittamista Rikosseuraamuslaitoksessa nykytilaan verrattuna myös yleisemmin laajentaen mahdollisuutta sijoittaa tutkintavankeja eri yksiköihin.
      • Suomen Asianajajaliitto
        Uppdaterad:
        4.11.2022
        • Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa. Oikeusministeriö esittää, että Helsingin vankilaan voitaisiin jatkossa sijoittaa alaikäisiä ja nuoria tutkintavankeja, jotka eivät ole saaneet käräjäoikeuden päätöstä. Esityksen mukaan jatkossa Kuopion vankila toimisi myös naisille tarkoitettuna tutkintavankilana. Esityksessä on todettu, että alaikäisten ja nuorten vankien sijoittelua tulisi keskittää, jotta riittävät palvelut saadaan varmistettua ja alaikäiset sijoitettua erilleen täysi-ikäisistä. Alaikäisten ja nuorten vankien sijoittamista Vantaan vankilan lisäksi Helsingin vankilaan perustellaan muun muassa viittaamalla turvallisuusseikkoihin. Esityksen mukaan Helsingin vankilassa on mahdollista kiinnittää erityistä huomiota alaikäisten erillään pitooon aikuisista ja perustaa omat osastot sekä alaikäisille pojille (15-17 v) että nuorille miehille (18-20 v). Pyhäselän vankila toimisi jatkossa ainoastaan miehille tarkoitettuna tutkintavankilana eikä sinne sijoitettaisi naistutkintavankeja. Jatkossa naistutkintavankeja voitaisiin sijoittaa sen sijaan Kuopioon, jonne naisvangeille varattaisiin oma kerros kolmella osastolla, joihin sijoitettaisiin tutkintavankeja, joilla on yhteydenpidonrajoitus, sekä vankeusvankeja. Kuopion vankilalla on keskeinen sijainti vankikuljetusten risteyksenä, joka on peruste naisten sijoittamiselle Kuopioon. Tutkintavankien osalta on merkitystä lisäksi sillä, että Kuopiossa sijaitsevat sekä Pohjois-Savon käräjäoikeuden kanslia että Itä-Suomen hovioikeus. Esityksen mukaan käytännössä on havaittu tarve asuttaa naistutkintavankeja Kuopiossa vankikuljetusten aikana. Kuopion vankilassa ei kuitenkaan ole tähän asti ollut naisvankien sijoittamiseen soveltuvia tiloja. Asianajajaliitto pitää ehdotusta perusteltuna ja tarpeellisena. Alaikäisten poikien ja nuorten miesten kannalta on tärkeää, että heille on vaihtoehtoinen sijoituspaikka. Turvallisuusseikkojen niin edellyttäessä on olennaista, että alaikäinen tai nuori voidaan sijoittaa toiseen vankilaan, jossa hänelle on tarjolla samanlaiset palvelut kuin vankilassa, josta hänet joudutaan siirtämään pois. Ehdotuksessa on tuotu esille se, että erityisesti alaikäisten sijoittelu on vaikeasti ratkaistava kokonaisuus. Alaikäisiä vankeusrangaistusta suorittavia on maassamme vain muutamia vuosittain ja heille erillisten osastojen perustaminen lähelle jokaisen kotipaikkaa ei ole mahdollista. Lisäksi ehdotuksessa on tuotu esille se, että mahdollisuus sijoittaa alaikäisiä tutkintavankeja useampaa yksikköön tulisi ratkaista. Asianajajaliitto yhtyy edellä mainittuihin havaintoihin. Alaikäisten tutkinta- ja vankeusvankipaikkojen määrää tulisi lisätä eri puolille maatamme siten, että alaikäinen tai nuori ei tulisi sijoitetuksi kauas kotiseudultaan puuttuvan sijoituspaikan vuoksi. Tämä on moniulotteinen kysymys, joka edellyttää jatkovalmistelua. Perusteet, joihin ehdotuksessa on viitattu naisvankien sijoittamiseksi Kuopion vankilaan, ovat hyväksyttävät. Siltä osin kuin ehdotuksessa on viitattu vankikuljetuksiin ja siihen, että Kuopiossa sijaitsevat Pohjois-Savon käräjäoikeuden kanslia ja Itä-Suomen hovioikeus, Asianajajaliitto tuo tässä yhteydessä esille yleisellä tasolla havaintonsa siitä, että joissakin tapauksissa tutkintavangin halukkuutta osallistua henkilökohtaisesti asiansa käsittelyyn tuomioistuimessa ohjaa se, millaisissa olosuhteissa häntä säilytetään oikeudenkäynnin aikana ja välittömästi ennen ja jälkeen oikeudenkäynnin. Mikäli henkilökohtainen osallistuminen oikeudenkäyntiin johtaa pitkään matkasellissä asumiseen, saattaa tämä seikka olla peruste sille, että tutkintavanki ei halua saapua henkilökohtaisesti paikalle oikeudenkäyntiin tai hän rajoittaa siihen osallistumisensa minimiin. Sinänsä videoyhteydet eri vankiloista käräjäoikeuksiin ja hovioikeuksiin toimivat hyvin, mutta olosuhteet, joissa oikeudenkäyntiin matkustetaan, matka-aika oikeudenkäyntiin ja olosuhteet oikeudenkäynnin aikana eivät saisi olla muodostua kynnyskysymykseksi tutkintavangin halukkuudelle osallistua henkilökohtaisesti asiansa käsittelyyn oikeudenkäynnissä. Ehdotuksen mukaan asetuksen 2 pykälää muutettaisiin siten, että Kuopion vankila lisättäisiin naisille tarkoitettujen tutkintavankiloiden luetteloon ja Pyhäselän vankila poistettaisiin luettelosta. Vantaan vankila säilytettäisiin edelleen naisille tarkoitettuna tutkintavankilana. Käytännössä pääkaupunkiseudun naispuoliset tutkintavangit on sijoitettu Hämeenlinnan vankilaan Vantaan vankilan sijasta. Vantaan vankilassa tulisi jatkossa säilyttää naistutkintavankeja nykyistä enemmän, koska tämä tehostaisi vangin ja hänen avustajansa välistä yhteydenpitoa, vähentäisi matkustamiseen liittyviä kustannuksia ja mahdollistaisi tutkintavangin ja tämän läheisten toimivat yhteydenpidon ja tapaamiset. Helsingissä marraskuun 4. päivänä 2022 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO Niko Jakobsson Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri LAATI Asianajaja Mikko Helenius, Asianajotoimisto Jaatela & Helenius Oy, Espoo Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.
      • Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y., Santamäki Antti
        Uppdaterad:
        4.11.2022
        • Vankilavirkailijain Liitto VVL pyytää kiinnittämään päätöksessä huomioon, että kaikissa yksiköissä mihin tutkintavankeja sijoitetaan otetaan huomioon yhteydenpitorajoitusten toteutuminen. Tällä hetkellä tutkintavankilat ovat osittain erittäin täynnä, minkä johdosta esitutkinnan turvaaminen voi välillä tuottaa ongelmia. Tutkintavankiloissa mihin sijoitetaan molempia sukupuolia, pitää pystyä varmistamaan myös osastoinnilla, että vangit eivät pääse keskenään toimimaan.
      • Rikosseuraamuslaitos / Helsingin vankila, Danila Gangnuss, yksikönpäällikkö
        Uppdaterad:
        3.11.2022
        • Kuten ehdotukseen liittyvässä muistiossa todetaankin, ehdotuksen taustalla on Rikosseuraamuslaitoksen toimesta 22.01.2021 annettu vankipaikkapäätös (diaarinumero 12/280/2019), jonka mukaan Helsingin vankilaan perustetaan 01.01.2023 lukien alaikäisten poikien tutkintavankiosasto (6 paikkaa) ja nuorten miesten tutkintavankiosasto (8 paikkaa). Näin ollen esitetyn asetuksen muutos on edellytys sille, että Helsingin vankilaan voidaan 01.01.2023 lukien sijoittaa alaikäisiä ja nuoria tutkintavankeja, jotka eivät ole vielä saaneet alioikeuden päätöstä. Toimenpiteet edellä mainittujen alaikäisten poikien ja nuorten miesten tutkintavankiosastojen perustamiseksi Helsingin vankilaan ovat jo aloitettu. Helsingin vankila kuitenkin kiinnittää huomiota myös siihen, että ehdotuksen mukaan Helsingin vankilaan voitaisiin jatkossa sijoittaa myös sellaisia aikuisia tutkintavankeja, jotka eivät vielä ole saaneet käräjäoikeuden päätöstä. Tutkintavankeuslain (768/2005) 3 luvun 1 § :n säännökset sekä asiaan liittyvät eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisut (muun muassa EOAK/1936/2019, 10.06.2019 ja EOAK/2449/2019, 06.11.2019) huomioon ottaen, kyseisten aikuisten tutkintavankien sijoittaminen Helsingin vankilaan ei olisi mahdollista ilman erillisten, nimenomaisesti viimeksi mainituille aikuisille tutkintavangeille tarkoitettujen osastojen perustamista.
      • Vankien vanhemmat Ry, Hölttä Marketta
        Uppdaterad:
        3.11.2022
        • Vankien vanhemmat ry ei näe huomauttamista ehdotettuihin aikuisille miehille tarkoitettujen tutkintavankipaikkojen sijoituksiin. Tarkoituksenmukaiselta tuntuu myös Helsingin vankilan tutkintavankiosaston muutos, jonka mukaan sinne voidaan sijoittaa myös tutkintavankeja, jolla vielä ei ole käräjäoikeuden tuomiota. Tämä mahdollistaa esitykseen liittyvässä muistiossa kuvatut alaikäisille ja nuorille vangeille suunnitellut tutkintavankiosastot, jotka yhdessä Vantaan vankilan nuorten tutkintavankiosastojen kanssa mahdollistavat nuorten järkevän ja uusintarikollisuutta ehkäisevän sijoittelun eteläisimmässä Suomessa. On perusteltua, että pojat(15-17v) ja nuoret miehet (18-20v), jotka eivät välttämättä ole ensikertalaisia, sijoitetaan eri tutkintavankiosastoille ja että niihin taataan riittävät resurssit muutoksen motivointiin, päihdekuntoutukseen ja ainakin oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämiseen niin, että mahdollisimman moni heistä voisi käräjäoikeuden päätösten jälkeen jatkaa saumattomasti opiskelua siitä, mihin se on tutkintavankeuden päätyttyä jäänyt. Helsingin vankilan nuorille tarkoitetut tutkintavankiosastot eivät vielä ratkaise koko maan tarvetta. Useimmilla nuorilla huumeiden ja muiden päihteiden käyttö on johtanut sekä omaisuus- että huumerikoksiin ja välit lähiomaisiin ovat muuttuneet rosoisiksi. Heidän jouduttua vankilaan suhteet lähiomaisiin korostuvat ja ovat monelle ainoa side nk. normaaliin maailmaan. Tällöin lähitapaamiset vanhempien ja sisarusten kanssa mahdollisimman usein tukevat nuoren kuntoutumista ja uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että vaikkei nuoren rikosta hyväksytä ei häntä silty hylätä. Siksi on tärkeää, etteivät välimatkat tutkintavangin ja hänen lähiomaistensa välillä muodostu satojen kilometrien mittaiseksi. Siinä tapauksessa näemme, että nuoren tutkintavangin sijoittaminen lähivankilan päihteettömälle osastolle saattaisi olla parempi ratkaisu. Positiivista on myös pyrkimys sijoittaa naisten ja miesten tutkintavankilaosastot fyysisesti erilleen, joskin vankilan ilmapiirin rauhoittumisen ja naisten kuntoutumisen kannalta parempiin tulokseen saatettaisiin päästä, jos kaikki naisten osastot samassa rakennuksessa sijaitsevien eri kerrosten sijasta sijoitettaisiin täysin erillisiin Kuopion vankilan rakennuksiin.
      • Kriminaalihuollon tukisäätiö
        Uppdaterad:
        3.11.2022
        • Kriminaalihuollon tukisäätiö kiittää mahdollisuudesta lausua tutkintavankiloina toimivia vankiloita koskevasta asetusmuutoksesta. Esitys on tarpeellinen mm. tutkintavankeusaikojen venyessä maassamme tällä hetkellä hyvin pitkiksi, jolloin tutkintavankeuden sisällöllinen kehittäminen on perusteltua. Esityksen mukaan Kuopio toimisi jatkossa miesten lisäksi myös naisille tarkoitettuna tutkintavankilana. Naispuolisia tutkintavankeja ei enää sijoitettaisi Pyhäselkään. Pyhäselän sijaan naistutkintavankeja sijoitettaisiin Kuopioon, jonne tulisi yhteensä 16 paikkaa. Paikat jakautuisivat tutkintavankiosastoon (6 paikkaa), yhteydenpitorajoitusten vuoksi erillään pidettäviin (4 paikkaa) ja vankeusvankien (6 paikkaa) osastoihin. Kuopio on sijainniltaan keskeisempi kuin Pyhäselkä, mikä puoltaa sijoituspaikan muuttamista. Säätiö yhtyy esityksen perusteluihin, joiden mukaan Kuopio on vankikuljetusten ja myös oikeudenkäyntien kannalta keskeinen paikka. Kuopioon on aikaisemmin jouduttu tilapäisesti sijoittamaan naisvankeja vankikuljetusten aikana, vaikka soveltuvia tiloja ei ole ollut. Säätiö pitää olennaisena, että naisten osastot sijoitettaisiin fyysisesti eri rakennukseen kuin miesten osastot. Naisille tulee turvata häirinnästä vapaa tutkinta- ja vankeusaika. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilökunnan riittävään resurssointiin sekä kouluttamiseen naiserityisen työn kysymyksistä. Naiserityiseen työotteeseen ja kuntouttavan työn osaamiseen tulee panostaa riittävästi, jotta naisten erityisiin tuen ja kuntoutuksen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan riittävästi. Tällä hetkellä Helsingin, Pelson ja Sukevan vankiloihin voidaan sijoittaa vain sellaisia miespuolisia tutkintavankeja, jotka odottavat muutoksenhakutuomioistuimen päätöstä ja suostuvat sijoitukseen. Toisena muutoksena asetukseen esitetään, että Helsingin vankilaan voitaisiin jatkossa sijoittaa myös miespuolisia tutkintavankeja, jotka eivät ole saaneet käräjäoikeuden päätöstä. Tarkoituksena on perustaa Helsingin vankilaan 1.1.2023 lukien alaikäisten poikien tutkintavankiosasto (6 paikkaa) ja nuorten miesten tutkintavankiosasto (8 paikkaa). Säätiö kannattaa muutosta. Lähtökohtaisesti mahdollisuus sijoittaa käräjäoikeuden päätöstä odottavia tutkintavankeja myös Helsingin vankilaan on tarpeellinen. Esityksessä puhutaan erityisesti alaikäisistä ja nuorista tutkintavangeista, mutta asetuksen muutos antanee mahdollisuuden myös muiden käräjäoikeuden päätöstä odottavien sijoittamisen. Alaikäisten ja nuorten osastot vankeusvangeille toimivat jo Helsingin vankilassa, ja siellä on pyritty kehittämään toimintoja heille. Siksi on perusteltua, että sinne sijoitetaan myös alaikäisiä ja nuoria tutkintavankeja. Samalla on todettava säätiön kantana, että alaikäisten tutkintavankien (myös alaikäisten vankien) sijoittaminen vankilaolosuhteisiin ei parhaalla mahdollisella tavalla palvele heidän kehitystään ja tarpeitaan. Alaikäisiä tutkintavankeja on lukumääräisesti vähän, mikä voi johtaa pitkään yksinoloon myös tutkinnallisten yhteydenpitorajoitusten päätyttyä. Toimintoja on vaikea järjestää ja mm. lähiopetuksen saamisessa voi olla merkittäviä haasteita. Oppivelvollisuusikäinen saattaa saada lähiopetusta vain yhden tunnin viikossa. Asetusmuutoksessa esiin nostetut ryhmät, alaikäiset, nuoret ja naiset, muodostavat varsin pienen osan kaikista tutkinta- ja vankeusvangeista. Rikosseuraamuslaitos on pitkään pohtinut heidän sijoittamistaan ja päätynyt siihen, että sijoitusvankiloita on eri puolilla Suomea kotipaikkaperiaatteen mukaisesti. Lukuisat sijoitusvankilat johtavat kuitenkin helposti siihen, että kuhunkin vankilaan riittää ko. ryhmän edustajia vain muutamia. Tämä vaikeuttaa merkittävästi kuntoutustoimien järjestämistä. Kuntoutustoimien järjestämiseksi joudutaan tilanteeseen, jossa alaikäiset ovat mukana nuorten toiminnoissa ja tutkintavangit vankeusvankien toiminnoissa. Pienten ryhmien hajauttaminen vaikeuttaa myös merkittävästi henkilökunnan osaamisen kehittymistä. Säätiö katsoo, että pienten ryhmien keskittäminen nykyistä harvempiin vankiloihin olisi perusteltua.
      • Rikosseuraamusalan henkilöstöyhdistys RikHe ry, Summanen Pekko
        Uppdaterad:
        3.11.2022
        • Rikosseuraamusalan henkilöstöyhdistys RikHe ry pitää esitettyjä muutoksia tarpeellisena ja perusteltuina. RikHe on asetusmuutoksen kannalla sellaisenaan.
      • Tuomioistuinvirasto
        Uppdaterad:
        1.11.2022
        • Tuomioistuinvirasto pitää tärkeänä, että asetuksessa on otettu huomioon mahdollisuudet pitää nais- ja miestutkintavangit erillään omilla osastoillaan. Myös alaikäisten ja nuorten tutkintavankien sijoittelun kannalta esitys ottaa hyvin huomioon heidän erityistarpeensa. Tutkintavankiloina toimivia vankiloita on riittävän paljon, jotta tutkintavankien yhteydenpitorajoituksista voidaan huolehtia myös kaikkein suurimmissa rikosasioissa, joissa on useita vangittuja Ehdotetuilla muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia tuomioistuinten toimintaan. Tuomioistuinten näkökulmasta on tärkeää, että tutkintavankiloiden ja tutkintavankien sijoittelussa otetaan huomioon tutkintavangin oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Videoyhteyden käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti pakkokeinoasioissa, mutta vangitun henkilökohtainen läsnäolo oikeudenkäynnissä on kuitenkin edelleen yleensä tarpeen. Istuntopäivät voivat olla pitkiä ja niitä voi olla samassa asiassa hyvinkin paljon. Tuomioistuimet toimivat 20 paikkakunnalla ja hovioikeudet viidellä. Välimatkan tutkintavankilan ja tuomioistuinpaikkakunnan välillä tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja kulkuyhteydet toimivat. Matka-aika tutkintavankilasta tuomioistuimeen ei saisi muodostua kohtuuttomaksi. Tutkintavangeilla tulee olla mahdollisuus riittäviin taukoihin ja lepoon sekä kunnolliseen ruokailuun istuntopäivien aikana ja niiden välillä. Tutkintavankiloiden sijoituspaikalla on merkitystä myös puolustuksen ja tulkkauksen järjestämisessä, koska oikeudenkäyntiavustajat sekä tulkit työskentelevät yleensä tuomioistuinpaikkakunnilla tai niiden läheisyydessä. Sijoittelussa tulisi ottaa huomioon mahdollisuus asianajollisiin neuvotteluihin sekä saman tulkin käyttöön mieluiten koko oikeudenkäynnin ajan. Asetuksessa Kuopion vankilaa voidaan sijaintinsa ja yhteyksiensä puolesta pitää naistutkintavankien osalta aiempaa parempana sijoituspaikkana ja kannatettavana muutoksena. Alaikäisten ja nuorten tutkintavankien osalta keskittäminen on sinänsä kannatettavaa, mutta sijoittaminen Helsingin vankilaan voi olla haasteellista tilanteissa, joissa vangitun kotipaikka ei ole pääkaupunkiseudulla tai asiaa käsitellään muualla kuin pääkaupunkiseudun tai Etelä-Suomen tuomioistuimissa.