• Remissinstanser: 24
    Lausunnonantajan lausunto
      • Tutkinnon perusteiden työlämälähtöisyydestä
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Koulutuksen järjestäjien velvollisuus on toteuttaa koulutus siten, että työelämälähtöisyys toteutuu.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Onko realistista, että opiskelija käytännön työtehtävässä oikealla työpaikalla päästetään näyttönä tekemään seuraavia asioita: Prosessiautomaatioasennuksien kohta "ohjelmoida logiikan PID-säätimen ja konfiguroida yksikkösäätimen sekä tehdä säätöpirin P, I ja D- termin virityksen jollain viritysmenetelmällä" tai "toisena kohtana paikantaa ja korjaa järjestelmässä esiintyviä vikoja". Sähkö- ja automaatioalalla toimimisen sisällöt ovat paljolti sellaisia, että käytännön työtehtävissä niitä ei pääse näyttämään: esim. sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet. Siksi herää kysymys, jäävätkö nämä teoreettisen sähkötekniikan opettamiseksi, ei niinkään työelämälähtöiseksi.
      • Sähköalojen ammattiliitto ry, Kiviluoma Jari
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähköisillä aloilla toimitaan mitä moninaisimmissa toimintaympäristöissä ja toimenkuvissa. Alan suorittavan tason ammattitaidon pohjana toimivalle perustutkinnolle asetetaan siis merkittävästi vaatimuksia. Jotta perustutkinnon sisältö vastaisi kattavasti vaatimuksiin, tulisi perusteet laatia riittävässä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lausuttavana olevan luonnoksen laatimisen aikana vaikuttamismahdollisuudet ovat olleet liiaksi riippuvaisia siitä, että alan toimijat ovat tietoisia meneillään olevasta perustetyöstä ja antavat oma-aloitteista palautetta luonnoksiin ilman tarpeellisia taustakeskusteluja asian tiimoilta. Koko perusteiden uudistaminen on saattanut jäädä liian helposti jopa huomioimatta. Valmistelutyön toteuttamistavasta riippumatta näin merkittävä asia ei saa jäädä sattuman varaan, vaan työ tulee tehdä avoimin kortein, alan toimijoita kuunnellen. Tällä kertaa näin ei ole käynyt, vaan lopputuloksesta jää kuva virkamiestyönä valmistellusta ja keskeneräisestä luonnoksesta. Koulutuksen siirtyessä yhä enenevässä määrin työpaikoilla toteutettavaksi nykyisiä perusteita tulee hieman yksinkertaistaa tekstillisesti, mutta kuitenkin perustutkinnon taso säilyttäen. Esitetyssä muodossaan perusteet ovat liian yksinkertaistetut ja tulkinnanvaraiset, mikä osaltaan voi johtaa siihen, että eri oppilaitoksissa suoritetut perustutkinnot vaihtelevat sisällöltään. On perusteltua kysyä, riittävätkö sähkö-, automaatio- ja energia-alan työelämätoimikunnan resurssit valvomaan yhtä aikaa suoritettujen perustutkintojen tasoa ja perusteiden yhtenevää tulkintaa, mikäli perusteisiin jää epätarkkoja määritelmiä.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Kokonaisuutena luonnoksen tutkinnon osat antavat hyvän mahdollisuuden toteuttaa koulutusta ja perusteiden mukainen tutkinnon muodostuminen on selkeä.
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Sähhkö- ja kemian koulutusalojen koulutuspäällikkö Pekka Frantsi
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Ollakseen oikeasti työelämälähtöinen tulee tutkinnon perusteen tarjota riittävästi joustavuutta ja valinnaisuutta oppilaitosta ympäröivän työelämän tarpeisiin. Suomessa työelämän tarpeet ovat myös alueellisesti hyvin erilaisia ja tämä tulisi ottaa huomioon tutkinnon perusteita laadittaessa. Meillä täytyy olla riittävät mahdollisuudet tarjota alueellisesti sen kaltaista sähkö- ja automaatioalan koulutusta ja osaamispainotuksia kuin tarve kyseisellä alueella vaatii. Tämä täytyy tapahtua tietenkin unohtamatta kaikille pakolliseksi sovittuja tutkinnonosia joissa opitaan yhdessä sovittu tutkintoon liittyvä ydinosaaminen. Turun ja Varsinais-Suomen alueella toimivilla sähkö- ja automaatioalan yrityksillä sekä alueen teollisuudella on hyvin paljon toisistaan poikkeavia osaamistarpeita, jotka linkittyvät kuitenkin sähköalaan. Näihin työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää nyt ehdotettuun tutkinnon perusteeseen suuriakin muutoksia. Paras tapa varmistaa perusteen riittävä työelämälähtöisyys on aidon valinnaisuuden runsas lisääminen ja paikallisesti tarjottavan sekä alueellisiin osaamistarpeisiin laadittavan tutkinnon osan riittävä laajuus.
      • Opetushallitus
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Kokonaisuutena rakenne mahdollistaa suuntautumisen riittävissä määrin, kuitenkin varmistaen perusvalmiudet sähkö- ja automaatioalan eri tehtäviin. Lisäksi valinnainen paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa on hyvä lisäys, jolla voidaan tarvittaessa täydentää alueellisia osaamistarpeita. Asiakasrajapinnassa toimiminen on keskeinen osa työelämän ammattitaitovaatimuksista ja sen tulisi näkyä vahvemmin uusissa perusteissa. Tämä korostuu erityisesti muutos- lisä- ja viankorjaustöissä. Nyt osaien ammattitaitovaatimuksissa on pääsääntöisesti vain käyttöopastus / MSo • Asiakasrajapinnat tärkeä huomio /PHY • Rakenteessa on mielestäni tarpeeksi laajuutta, työturvallisuuteen liittyvät näkökohdat on huomioitu, jättää sopivasti mahdollisuuden erikoistua tiettyihin asioihin. Rakenteesta ei suoraan käy il-mi, että pitävätkö tietyt valinnaiset osat sisällään minkä verran tiettyjä perustason asioiden opiskelua. Esim. jos toimii automaatioasentajana, niin olisi hyvä olla ainakin tietty perusymmärräs pneumatiikka- ja hydrauliikka-asennuksista, jos näitä ei valitse valinnaisiksi tutkinnon osiksi niin jääkö ilman mitään osaamista. Esim. että sivutaanko aiheita kuitenkin edes perusteiden osalta esim. Kappaletavara-automaatioasennukset osiossa. Työelämässä ainakin automaatiopuolella nämä ovat kuitenkin asioita jotka tulevat eteen. /RKa
      • Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Lausuntokierrokselle tulleeseen luonnokseen näkisimme tarpeelliseksi tehtävän muutoksia ja korjauksia huomioiden seuraavaa: 1.1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen reformi on mahdollista toteuttaa vain toimivan opetussuunnitelman kautta työelämässä oppimisena. Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenliikkeiden toimeksiantoina tehdään maassamme yli 90 % kaikista sähkötöistä. Yritykset ovat valtaosaltaan kuitenkin pienehköjä yrityksiä. Työelämässä esimerkiksi oppisopimuksella tulee olla mahdollista. Tutkinnon rakenteella on näin ollen suuri merkitys. 1.2 Sähköasennusalaa säätelee voimassa oleva lainsäädäntö, minkä tulisi näkyä selkeämmin tutkinnon perusteissa. Valtioneuvoston asetuksien 1435/2016 sähkötyöstä ja käyttötyöstä sekä 1434/2016 sähkölaitteistoista muutokset (VNa 804/2019 ja VNa 805/2019) astuivat voimaan 15.7.2019. 3 §:n sähköalan opintojen perusvaatimuksissa tarkennettiin eritasoisten tutkintojen opintoviikkojen sekä opinto- ja osaamispisteiden kokonaismäärän vaatimuksia. Aikaisemmassa asetustekstissä oli virheellisesti rinnastettu 45 opintopistettä 40 opintoviikkoon, kun opetushallitus on käyttänyt opintoviikkojen muunnossa opintopisteiksi kerrointa 1,5. Perustutkinnoissa vaatimus on 40 opintoviikkoa tai 60 osaamispistettä. Hyväksyttävien opintojen aihealueet pysyivät muutoksessa entisellään. Soveltuvien ammatillisten tutkintojen tai niitä täydentävien opintosuoritusten tulee sisältää alla lueteltuja teoreettisia sähköalan opintoja perustutkinnossa. Opinnot voivat olla teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Harjoittelua ja opinnäytetyötä ei kuitenkaan lueta mukaan opintopistemäärään. Opintojen on koostuttava seuraavista aihealueista siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä tai yksi opintoviikko kuitenkin niin, että edellä mainitut kokonaisopintomäärät täyttyvät. • teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka; • sähköturvallisuussäädökset ja -standardit; • sähkötyöturvallisuus; • rakennuksien sähköverkot ja niiden sähkökäytöt; • sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset • pienjännitteiset sähkön jakeluverkot. Näyttöjen tulee vastata edellä vaadittua tiedollista ja taidollista osaamista. Lisäksi sähköpätevyyden edellyttämä koulutus osoitetaan oppilaitoksen antamalla tutkintotodistuksella, jonka liitteenä on ainesivut suoritetuista opinnoista. 1.3 Puhuttaessa rakennusten automaatiosta tulee kiinteistöautomaatio-termin sijaan käyttää rakennusautomaatio-termiä. Sisällöllisesti näillä tarkoitetaan samaa asiaa, mutta rakennusautomaatio on sanana vakiintunut sähkö- ja rakennusalan terminologiaan ja rakennetun ympäristön säädäntöön. Termi on käytössä niin sähköalan S2010-nimikkeistössä (ST 70.12), rakennusalan tehtäväluetteloissa (esim. TATE18 RT 10-11290) kuin ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017). Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD 2018/844) suomennoksessa ja siitä johtuvissa valmistelussa olevissa laissa sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä sekä laissa maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta (YM007:00/2019) puhutaan rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä. Lisäksi Opetushallituksen määräyskirjeissä sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnon perusteet 4.10.2018 OPH-1956-2018 sekä sähkö- ja automaatioalan erikoisammattitutkinnon perusteet 4.10.2018 OPH-1957-2018 käytetään termiä rakennusautomaatio.
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Tutkinnon perusteiden ollessa mahdollisemman laajat (ei kirjoitettu liian tarkaksi) ne antavat mahdollisuuden työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen erilaisissa työympäristöissä ja yrityksissä.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki 2.9.2019 § 12
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähköalan osaajia tarvitaan todella monella sektorilla ja siksi perusteiden laadinta on hankalaa. Yksittäisten yritysten tarpeet voivat olla hyvinkin erilaisia ja näiden moninaisten tarpeiden huomioiminen järkevällä tavalla asettaa perusteille haasteita. Lausuntokierrokselle tullut luonnos on keskeneräinen ja siitä löytyy todella paljon korjattavaa eri työelämän edustajien näkökulmasta. Ehdotettu perusteiden luonnos kaventaa sähköalan ammattilaisen laaja-alaista osaamista ja eriarvoistaa opiskelijan mahdollisuuksia työllistyä. Esitämme, että luonnokseen kirjattu tutkinnon osa ”Pienjänniteasennukset 30 osp” on pakollinen sekä automaatioasentajille, että sähköasentajille. Mekaanisten perustaitojen osaaminen on tärkeää kirjata perusteeseen tarkemmin, koska se on olennainen osa työskentelyä kokoonpano-, asennus-, kunnossapito- ja huoltotöissä. Lausuntokierroksen tuottamat korjausehdotukset ovat sitä tietoa, joka olisi pitänyt kerätä jo valmisteluvaiheessa. Keskusteluun tarkoitetuilla foorumeilla keskustelu on jäänyt todella vähäiseksi. Foorumeilla esille nostettujen kommenttien ja korjausehdotusten vieminen perusteluonnokseen on ollut satunnaista, eivätkä ne näy luonnoksessa. Jos korjausehdotukset käsitellään virkamiestyönä, niiden tulkintaan tarvittavaa keskustelua ei ehditä käydä tarpeeksi laajalla joukolla. Jotta tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyyttä voisi kattavasti ja perustellusti kommentoida, tarvitaan avointa keskustelua huomattavasti valmisteluvaihetta enemmän.
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Sähköosasto
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Hyppäys ensimäisen vuosikurssin jälkeen liian iso hyppäys. Vanha parempi, jossa oli sähkö-ja automaatioasennukset, joka nyt on kadonnut. opiskelijat eivät ehdi omaksua riittävästi ennen TOP:ia
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Janne Hernesniemi, koulutuspoliittinen asiantuntija, p. 050 3611 019, janne.hernesniemi@jhl.fi
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta osallistua sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon kehittämiseen. JHL kannattaa esitettyä sähkö ja automaatioalan perustutkinnon perusteluonnosta, esittäen kuitenkin eräitä muutoksia tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Useat JHL:n esittämät muutokset koskettavat erityisesti alan työturvallisuuteen liittyviä kompetensseja. Nämä ammattitaitovaatimukset liittyvät myös tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyyteen, mutta käsitellään tutkinnon sisältöjen yhteydessä.
      • Energiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • • Kokonaisuutena rakenne mahdollistaa suuntautumisen riittävissä määrin, kuitenkin varmistaen perusvalmiudet sähkö- ja automaatioalan eri tehtäviin. Lisäksi valinnainen paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa on hyvä, sillä voidaan tarvittaessa täydentää alueellisia osaamistarpeita. • Työelämän keskeisiä ammattitaitovaatimuksia on Työturvallisuus ja toimimien asiakasrajapinnassa. Perusteissa on huomioitu hyvin työturvallisuuteen liittyvät näkökohdat, mutta asiakasrajapinnassa toimiminen tulisi näkyä vahvemmin uusissa perusteissa. Tämä korostuu erityisesti muutos- lisä- ja viankorjaustöissä. Nyt osien ammattitaitovaatimuksissa on pääsääntöisesti vain käyttöopastus. • Eräs alan esimies lausui jo muutama vuosi sitten, että sähkö- ja automaatioasennus pitäisi yhdistää ja määritellä tutkinto työympäristölähtöisesti: teollisuuden sähkö-automaatioasentaja ja talotekniikan sähkö-automaatioasentaja. Monilla työmailla ei enää ole erikseen sähköasentajaa ja automaatioasentajaa, vaan yksi henkilö hoitaa molemmat roolit. Tätä toivomme harkittavan tulevaisuudessa. • Kaikki työtehtävät edellyttävät tietojärjestelmien käyttöä yhä lisääntyvässä määrin. Tämä koskee niin töiden suunnittelua ja valmistelua, toteutusta kuin myös raportointia ja dokumentointia. Sivulla 4, kohdassa ” Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen” on mainittu ” hyödyntää alalla käytettäviä suunnittelu- ja työkaluohjelmistoja”. Valtaosa työtehtävistä, pois lukien fyysinen asennustyö, tehdään näitä järjestelmiä hyödyntäen. Näin ollen ”hyödyntää alalla käytettäviä suunnittelu- ja työkaluohjelmistoja” tulisi nostaa yläotsikoksi ja ryhmitellä osaamiset, kuten ”laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita”, tämän alle. Tämä muutos olisi omiaan myös edistämään alan mielikuvaa moderneja menetelmiä hyödyntävänä. • Sähköverkkoasentaja tarvitsee työssään C-ajolupaa ja oikeastaan jopa CE-ajolupaa. Näitä vastaavia ajolupia koulutetaan esim. metsäkoneenkuljettajatutkinnoissa. Myös tässä tutkinnossa tulisi olla mahdollisuus valita valinnaisena tutkinnon osana C-ajolupa, mikäli suuntautuu sähköverkkoalalle. Monissa isommissa kaupungeissa onnistuisi kampusten välillä yhteistyönä varmasti.
      • Tampereen Aikuisskoulutussäätiö sr, Marko Kankaanpää, koulutuspäällikö
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Esitetyt tutkinnon perusteet tarjoavat enemmän mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun, koska perusteiden kuvaus ei ole liian tarkka. Tämä lisää mahdollisuuksia pienten yritysten mukaan saamiseen koulutussopimus ja oppisopimuskoulutuksiin.
      • Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy, Vitikka Olli
        Uppdaterad:
        5.9.2019
      • Manninen Kauko, Sähkö- ja automaatioalan AT/EAT-perustetyöryhmän jäsen
        Uppdaterad:
        30.8.2019
        • Tutkinnon osa Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen Tämä tutkinnon osa ei ole oikea tutkinnon osa, vaan se on lähinnä tyypillinen vanhojen opetussuunnitelmien (1986 – 2008) osa. Sen tarkoituksena on taata joillekin opettajille töitä, koska opettajat pelkäävät oman osaamispääomansa hupenemista ja siten myös omien oppituntiensa vähenemistä. Opiskelijat eivät tällaista tutkinnon osaa tarvitse. Monet opettajat eivät esimerkiksi hallitse riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemistä pienistäkään asennuskohteista laatutavoitteista puhumattakaan. Näiden asioiden opettaminen vaatisi opettajilta kouluttautumista ja monen kohdalla jopa runsasta kouluttautumista. Tämän vuoksi opettajat opettavat mielellään vanhoja asioita ja vanhoilla tavoilla. Jos opiskelijat tarvitsevat opetusta näissä asioissa, niin silloin opiskelijoille pitää näitä opettaa. Asioiden opettaminen ei ole kiellettyä, vaikka niitä ei tutkinnon perusteissa luekaan. Tutkinnon perusteissa kerrotaa vain ammattitaitovaatimukset eli se mitä pitää osata. Tämä osa sisältää mm. sähköoppia ja sähkölaboraatioita. Ne ovat opetusmenetelmiä eivätkä ammattitaitovaatimuksia. Materiaaleja, komponentteja ja asennustekniikoita on nykyisin niin monenlaisia, että ne pitää opiskella sitä mukaa, kuin tarvetta on. Niistä ei siis enää koota mitään materiaaliopin ja työstötekniikan opetusta. Monet tämän tutkinnon osan vaatimuksista eivät ole ammattitaitovaatimuksia ja toisaalta monet vaatimukset myös sisältyvät muiden tutkinnon osien vaatimuksiin. Esim. ”asentaa yksinkertaiset valaistus- ja pistorasiaryhmät” sisältyy Pienjännitesähköasennukset-osaan. Sana ”perus” on edelleenkin kirjoitettu moneen paikkaan, vaikka se ei itse asiassa määrittele mitään. Esimerkiksi vaatimus ”laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardin mukaista esitystä” ei oikeastaan tarkoita mitään. Ovatko siis peruskytkennät pistorasiakytkentöjä, valaistuskytkentöjä, moottorikytkentöjä vai vastuskytkentöjä? Jos kyseessä ovat vastusten tai impedanssien kytkennät, niin silloin niitä ei voi näyttää työpaikalla. Sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnossa vedettiin rajaksi, että asentaja osaa asettaa parametrit, mutta ohjelmointia ei tarvitse osata. Tämä on hyvä raja myös perustutkintoon. Jos halutaan opettaa opiskelijoille ohjelmointia, on se koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Sitä voidaan siis opettaa esim. työllistymistä edistävänä asiana. Tutkinnon osa Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen pitää siis kokonaisuudessaan jättää pois. Sen tilalle pitää muotoilla ammattitutkinnosta Sähkötyöt pien- ja pienoisjännitteellä ryhmäjohtotasolla perustutkintoon sopivaksi. Se tapahtuu lieventämällä hieman joitain ammattitaitovaatimuksia. Esimerkiksi ”tekee resurssisuunnitelman ja aikataulun” voidaan muuttaa muotoon ”huomioi työssään resurssisuunnitelman ja aikataulun”. Korostan, että tutkinnon osa Toimiminen sähkö- ja automaatioalalla on rakennettu pelkästään opettajia varten. Opiskelijat eivät sitä tarvitse, ei nuoriso-opiskelijat eivätkä aikuisopiskelijat. Tästä tutkinnon osasta näkee, että esim. aikuisopiskelijoita, varsinkaan sähköalalla jo toimivia, ei tässä tutkinnon osassa ole huomioitu lainkaan. Tutkinnon osa Pienjännitesähköasennukset Tähän tutkinnon osaan on kirjattu: Opiskelija osaa  suunnitella pienjännitesähköasennukset niin, että oma ja muiden turvallisuus sekä ympäristön vahingoittumattomuus varmistetaan  mitoittaa asennuskohteen kaapeloinnin liittymispisteestä alkaen siten, että se täyttää suojaukselle asetetut vaatimukset  huomioida siirtoverkon vaikutukset pienjänniteverkon suojauksessa Kysymys kuuluu: Mihin me tämän jälkeen tarvitsemme insinöörejä? Kun katsoo ammattikorkeakoulun (esim. TAMK) opetusaineistoa, niin ammattikorkeakoulussa opetetaan juuri näitä asioita. Tutkinnon perusteiden luonnoksen mukaan siis ammatillisen perustutkinnon opiskelijan pitäisi osata nämä asiat. Perustutkinnon suorittajan pitää osata asentaa suunnitelmien mukaan sekä huomioida ja kertoa työnjohdolle mahdolliset muutostarpeet. Työnjohdon pitää ohjeistaa asentajaa asennustehtävissä siten, ettei muiden turvallisuus vaarannu (huom. työhön ja työympäristöön perehdyttäminen). Perustutkinnon opiskelijan ei tarvitse osata suunnitella, mitoittaa eikä ohjelmoida. Esitetyssä luonnoksessa on myös mennyt puurot ja vellit sekaisin. Luonnokseen on kirjattu kohtaan Pienjänniteasennukset: Opiskelija osaa  kompaktin ja modulaarisen logiikan ja I/O-korttien asennuksen ja laitteen käyttöönoton  tehdä yksinkertaisia FBD-muotoisia ohjausohjelmia ja niiden signaaliseurannan Edellä mainituilla asioilla ei ole mitään tekemistä pienjänniteasennusten kanssa. Näitä tehtäviä voi tehdä kuka tahansa eli siihen ei tarvita mitään sähköalan ammattipätevyyksiä. Pienjänniteasennukset on kokonaisuus, jonka tarkoituksena on asettaa ammattitaitovaatimukset SFS6000-standardin osaamisen osalta. Logiikan ohjelmointi on laitettu tähän kohtaan siksi, että se olisi kaikille pakollinen. Logiikan ohjelmoinnin osaamisen vaatimus on vain opettajia varten. Näitä asioita on kiva pyöritellä jollain tietokoneella tai Logolla ja näihin saa kulumaan runsaasti opiskelijoiden aikaa. Opettajan ei kuitenkaan tarvitse tehdä juuri mitään, vaan hän voi heittää hatusta aina uuden tehtävän, kun edellinen on tehty. 90%:lla sähköalan työpaikoista logiikan ohjelmointia ei pysty näyttämään. Logiikan ohjelmointi pitää olla sellaisessa kokonaisuudessa, jossa se pystytään näyttämään esim. kappaletavara-automaatiossa, jos sielläkään. Jos koulutuksen järjestäjä katsoo logiikan ohjelmoinnin osaamisen edistävän opiskelijoiden työllistymistä, voi se halutessaan järjestää logiikan ohjelmointikurssin. Se ei ole kiellettyä! Tutkinnon osa Kiinteistöautomaatioasennukset Luonnoksessa tutkinnon perusteiksi on: Opiskelija osaa  tehdä ohjelmoida kiinteistöautomaatiolaitteen avulla kiinteistön perustoimintoja kuten valaistuksen, pistorasioiden, autonlämmityksen ja kotona-poissa ohjaukset Tämä osa tarkoittanee, että opiskelija osaa asentaa vähintään kello-ohjauksen. Jos näin on, niin se kannattaa kirjata tutkinnon perusteisiin selkeästi, jotta opettajat tai työnantajat eivät ryhdy vaatimaa mitään turhia hienouksia. Lisäksi luonnoksessa on Opiskelija osaa  konfiguroida kiinteistön toimintoja etäohjattuna joko kiinteistöautomaatiojärjestelmän tai erillisen laitteen avulla Tämä tarkoittanee sitä, että opiskelija osaa tehdä vähintään robottiruohonleikkurin asetukset kännykällä. Tällaiseen ei tarvita sähköalan osaamista, koska sen osaa tehdä kymmenvuotias peruskoululainenkin. Tutkinnon perusteista kannattaa jättää pois kaikki sellainen, jota suurin osa ihmisistä nykyisin osaa muutenkin ja mikä ei edellytä sähkö- ja automaatioalan osaamista. Myös tutkinnon nimi kannattaa muuttaa nimeksi Rakennusautomaatiojärjestelmät, koska se ei sisällä esim. ruoholeikkurin ohjelmointia. Tutkinnon osa Prosessiautomaatioasennukset Missä työpaikassa tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset voidaan näyttää? Onko ainut näyttöpaikka koulun ”vesilaboratorio”? Ainakaan Nesteen jalostamolla, Hartwallin juomatehtaalla tai jollain sellutehtaalla ei näitä voi näyttää. Onkohan tämäkin osa tehty vain opettajia varten ja sitä varten, että saadaan tehtäväosio Taitaja-kisoihin.
      • Tutkinnon muodostumisesta ja tutkintonimikkeistä
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Keuda, sähköala, tiimipalaverin muistio
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Nimikkeet Sähköasentaja ja automaatioasentaja ovat kuvaavat nimikkeet. Tutkintojen muodostumisessa olisi hyvä olla selkeä ero. Tutkinnot voisi muodostua seuraavasti: Sähköasentaja: • Sähköasentaja sähkö- ja automaatioalalla toimiminen 45 osp (pakollinen) • Pienjänniteasennukset, 45 osp (pakollinen) • Rakennusautomaatioasennukset, 45 osp (pakollinen) (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)”) • Valinnainen tutkinnonosa (paikallisesti tarjottava tutkinnonosa) valinnaisista tutkinnonosista, sisältäen paikallisia ammattitaitovaatimuksia (työelämän tarpeiden mukaisesti), 5 - 25 osp. (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)”) Automaatioasentaja: • Sähköasentaja sähkö- ja automaatioalalla toimiminen 45 osp (pakollinen) • Kappaletavara-automaatioasennukset, 45 osp (pakollinen) • Rakennusautomaatioasennukset, 45 osp (pakollinen) (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)”) • Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnonosa, jonka sisältö koostuu valinnaisten tutkinnonosien sisällöistä, sisältäen paikallisia ammattitaitovaatimuksia (työelämän tarpeiden mukaisesti), 5 - 25 osp. (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)”)
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Nimikkeet Sähköasentaja ja automaatioasentaja ovat kuvaavat nimikkeet. Tutkintojen muodostumisessa olisi hyvä olla selkeä ero. Tutkinnot voisi muodostua seuraavasti: Sähköasentaja: • Sähköasentaja sähkö- ja automaatioalalla toimiminen 45 osp (pakollinen) • Pienjänniteasennukset, 45 osp (pakollinen) • Rakennusautomaatioasennukset, 45 osp (pakollinen) (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)”) • Valinnainen tutkinnonosa (paikallisesti tarjottava tutkinnonosa) valinnaisista tutkinnonosista, sisältäen paikallisia ammattitaitovaatimuksia (työelämän tarpeiden mukaisesti), 5 - 25 osp. (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)”) Automaatioasentaja: • Sähköasentaja sähkö- ja automaatioalalla toimiminen 45 osp (pakollinen) • Kappaletavara-automaatioasennukset, 45 osp (pakollinen) • Rakennusautomaatioasennukset, 45 osp (pakollinen) (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)”) • Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnonosa, jonka sisältö koostuu valinnaisten tutkinnonosien sisällöistä, sisältäen paikallisia ammattitaitovaatimuksia (työelämän tarpeiden mukaisesti), 5 - 25 osp. (ks. kohta ” Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että osaamisvaatimuksia on huomattavan paljon ottaen huomioon, että kyse on perustutkinnosta. Joissakin aiemmin näkemissämme lausunnoissa on esitetty, että Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset ja Kiinteistöautomaatioasennukset olisi järkevä yhdistää, esim. Rakennussähköasennukset-nimikkeellä. Tämä vaikuttaa mielestämme perustellulta. Lausunnolla olevassa luonnoksessa ei ole esitelty valinnaisissa osissa (70 osp) olevia neljää viimeistä osaa. Näihin kuuluu mm. Huippuosaajana toimiminen (vieläpä 15 osp). Vaikka osan sisällöstä ei ole selitystä, voi kysyä, onko perustutkinnon erinomaisestikaan suorittanut vielä huippuosaaja. Yrityksessä toimiminen on myös melko suuri kokonaisuus (15 osp) etenkin kun yhteisiin tutkinnon osiin kuuluu pakollisena 9 osp:n verran yhteiskunta- ja työelämäosaamista. Onko näiden sisältö mahdollisesti päällekkäistä? Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen pakollinen osuus 6 osp vaikuttaa erittäin vaatimattomalta. Lisäksi kielten puuttuminen tutkinnosta herättää huomiota.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Laajuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen 25 osp (vai onko 30 osp, kuten tutkinnon muodostumisessa kerrotaan) sisältää ison määrän kaikenlaista, jonka pitäisi olla pohjana jatkossa seuraaville tutkinnon osille. Vertailuna Pneumatiikka-asennukset 25 osp ja Hydrauliikka-asennukset 25 osp, jotka valinnaisina osina sijoittuvat yleensä vasta opiskelun loppupuolelle, jolloin kokemusta on jo kertynyt. Lisäksi sisällöt ovat opetuksen näkökulmasta paljon vähäisemmät pakollisiin tutkinnon osiin verrattuna. Emme näe valinnaisuuden helpolla toteutuvan suunnitelluilla perusteilla. Onko ajateltu, että sähkö- ja automaatioalan opiskelijan olisi mahdollista tällä tutkinnon muodostumisella saavuttaa S2-taso?
      • Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Tutkinnon muodostuminen on jotenkin hankalaa luonnoksessa olevista laajuuksista. Ehdottaisin, että laajuuksia tarkistettaisiin niin, että se mahdollistaisi paremmin erilaisia kombinaatioita tutkinnonosista. Silloin se tukisi paremmin henkilökohtaisten polkujen muodostumista.
      • Sähköalojen ammattiliitto ry, Kiviluoma Jari
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähköasentajan ja automaatioasentajan pakolliseen yhteiseen tutkinnon osaan on luonnoksessa kirjattu käytännössä vain yhteisellä työpaikalla toimimisen perusteet ja hyvin suppea-alainen kokonaisuus teknistä perusosaamista. Tämän lisäksi olisi kuitenkin tarpeellista sisällyttää yhteisiksi tutkinnon pakollisiksi osaksi myös jotain konkreettisempaa asennus- ja sähkötekniikan osaamista, jotta molempien tutkintonimikkeillä olisi näytettävissä riittävästi yhteistä alan pakollista perusosaamista. Sähköverkkoasennukset ovat jäämässä esitetyssä muodossa toisarvoiseen asemaan, mikäli se sisällytetään vain valinnaisiin tutkinnon osiin. Nostamalla tämän tutkinnon osan profiilia valmistuvia sähköasentajia saataisiin todennäköisemmin helpottamaan alan tulevaisuudessa pahenevaa työvoimapulaa. Nykyisiin perustutkinnon perusteisiin nähden valinnaisuutta on pyritty tarkoituksellisesti lisäämään pakollisten tutkinnon osien kustannuksella. Silloin vaarana voi olla, että opiskelija valitsee toisiaan tukemattomia tutkinnon osia ja suorittaa toimimattoman tutkintokokonaisuuden. Tutkintorakennetta tuleekin tarkastella kriittisesti ottaen huomioon edellä mainitut seikat. Rakenteen toimivuuden ja yhtenevän osaamisen turvaamiseksi molempien tutkintonimikkeiden pakolliseksi tutkinnon osaksi tulisikin liittää toinen tutkinnon osa, joka sisältäisi esitetyn pienjänniteasennuksia koskevan tutkinnon osan osaamiskokonaisuudesta hieman suppeamman version. Sähköverkkoasennusten osalta tämä tutkinnon osa tulisi kirjata myös sähköasentajan tutkintonimikkeen alle valinnaisena vaihtoehtona. Jotta rakenne toimisi, tulisi tämän rinnalle muodostaa jokin muu valinnainen tutkinnon osa pienjänniteasennuksen tilalle ns. rakennussähköistystä silmällä pitäen. Luonnoksessa käytetyt nimikkeet, sähköasentaja ja automaatioasentaja, ovat alalle vakiintuneita ja näin ollen perusteltuja.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Pakollinen tutkinnon osa "sähkö- ja automaatioalalla toiminen" on ilmeisesti 30 osp kuten on kohdassa tutkinnon muodostuminen. Luonnoksessa esiintyy myös mainintoja 25 osp samalle tutkinnon osalle.
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Sähhkö- ja kemian koulutusalojen koulutuspäällikkö Pekka Frantsi
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Mielestämme iso ongelma nyt esitetyssä luonnoksessa on siinä olevat laajuudeltaan liian suuret tutkinnon osat. Nämä suuret tutkinnon osat kaventavat mahdollista valinnaisuutta ja jäykistävät tutkintorakennetta. Ehdotamme kaikkien 45 osaamispisteen tutkinnon osien muuttamista 30 osaamispisteen laajuisiksi. Tutkinnon osien sisältö on luonnollisesti vastattava tätä laajuutta. Suuntautumisvaihtoehtojen tuottamia ammattinimikeitä voi edelleen olla kaksi, automaatioasentaja sekä sähköasentaja. Yleisellä tasolla luonnos ei tue jatko-opintovalmiuksien kehittymistä alkuunkaan riittävästi. Kun kaikki osaaminen pyritään kuvaamaan tekemisenä, joka on hyvä asia, perusteesta ei oikein löydy teoreettista ja syvällistä asioiden ymmärtämistä kuvaavaa tekstiä. Opiskelija osaa mitata, mutta se syvempi kiitettävän tasoinen asioiden ymmärtäminen - tämä jää rivien väliin. Ehdotamme rakenteen muuttamista myös siten, että tutkinnon osasta "Pienjänniteasennukset" tehdään kaikille pakollinen ja laajuudeltaan 30osp. Kahden pakollisen tutkinnon osan ("Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen" ja "Pienjänniteasennukset") jälkeen opiskelija valitsee 30 osaamispisteen laajuisen tutkinnonosan, joka samalla määrittelee hänen ammattinimikkeensä, jonka hän saa valmistuessaan. Näitä valittavissa olevia tutkinnon osia ovat: Sähköasennukset (vrt. nykyinen sähkö- ja energiatekniikka), sähköverkkoasennukset, kappaletavara-automaatio ja prosessiautomaatio. Yllä kuvattu rakenne tuottaa 90 osaamispisteen laajuudelta ammatillisia pakollisia opintoja, jolloin valittaviin ammatillisiin opintoihin jää 55 osaamispisteen laajuudelta opintoja. Tähän 55 osaamispisteen osuuteen tulee tarjota riittävästi erilaisia vaihtoehtoja.
      • Opetushallitus
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • -Tutkinnon rakenne ja osien laajuudet ovat selkeä ja tutkintonimikkeet alalla vakiintuneita / MSo -Tutkinnon osa nimi: Kiinteistöautomaatioasennukset muutetaan rakennusautomaatioasennukseksi -Sähkötekniikan soveltaminen tulee kirjata jokaiseen tutkinnon osaan. Osaa mitata ja tulkita tuloksia. -Kohtaan: Pienjänniteasennukset, 45 osp ammattitaitovaatimukset lisäys pienjänniteasennuksia koskevaan tekstiin: osaa tehdä vianhakua hyödyntäen asennukseen liittyviä dokumentteja ja mit-talaitteita sekä osaa tulkita saatuja mittaustuloksia. -Kohtaan: ”Pienjännitesähköasennuksien viimeistely ja dokumentointi” tarkennuksena seuraavaa: tehdä käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen korvataan tekstillä: tehdä käyttöönottotarkastuk-sen asennuksilleen ja osaa tulkita tuloksia.
      • Vantaan kaupunki
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Ristiriitaisuudet sisältöjen laajuuksissa: Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, tutkinnon muodostuminen taulukossa 30 osp ja ammattitaitovaatimuksissa 25 osp. Varian näkemys on, että ehdotetulla tutkintorakenteella laajuuden pitää olla 30 osp. Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset, tutkinnon muodostuminen taulukossa 45 osp ja ammattitaitovaatimuksissa 25 osp. Varian näkemys on, että laajuus ei saa olla suurempi kuin 25 osp, muuten koko tutkinnosta painotusta liikaa ko. tutkinnon osassa.
      • Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähköalan tutkintonimikkeet automaatioasentaja ja sähköasentaja ovat hyviä. Oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen kehittämisen ja toteuttamisen kannalta on ensisijaisen tärkeää olla selkeitä koulutusputkia suorittaa ammatillinen perustutkinto. Tämä parantaa työelämälähtöisyyttä. Rakenteessa valinnaisuuden osuutta on lisätty, mutta valinnaisten opintojen tarjonta ei juurikaan ole lisääntynyt. Tästä seuraa, että valinnaisistakin tulee ”pakollisia”, kun järkeviä vaihtoehtoja valinnaisiksi ei ole tarjolla riittävästi.
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Lausuntopyynnön kohteena olevan Sähkö- ja automaatioalan tutkinnon perusteiden tutkinnonosien laajojen osaamispisteiden vuoksi, ei tutkinto tarjoa mahdollisuutta valintoihin. Olemme huolestuneita tulevien sähköalan ammattilaisten osaamista ja eriarvoistaa opiskelijoiden valinnaisuutta ja tulevaa työllistymistä. Tutkinnon osien laajuudet eivät mahdollista suoraan 145 osaamispisteen kokonaisuuksia vaan vaatii niin opiskelijoilta, ohjaushenkilöstöltä kuin opettajiltakin moninaista tulkintaa. Tutkinnon osien laajuudet tulisi tarkistella selkeiksi ja tutkinnon osat sellaisiksi, että opiskelijalla on mahdollisuus tehdä valintoja. Automaatioasentajan tutkinnon osissako ei kuulu olla pakollista tutkinnon osaa vain valinnaisia tutkinnon osia?? Onko tarkoituksen mukaisesti jäänyt pois pakollisuus?? Tutkinnon muodostumisessa on osaamispisteiden kanssa epäselvyyksiä. Esim. Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen (pakollinen) on sivulla kaksi, kaaviokuvassa 30 osp – kun taas varsinaisessa tutkinnon osassa sivulla 5 merkittynä 25 osp. Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset, 25 osp vai 45 osp – tutkinnon osien laajuudet taas sekaisin. Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset -tutkinnon osan laajuus ylimitoitettu. Se voisi hyvinkin olla vain 10-15 osp. Esimerkkinä ”Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen” on sisällöltään hy-vin samankaltainen kuin nykyisen tutkinnon sähkö ja automaatioteknii-kan perusosaaminen, mutta osp:ien määrä on pudonnut liki puoleen. Pneumatiikka-asennukset, 25 osp ja hydrauliikka-asennukset, 25 osp on erotettu omiksi tutkinnon osiksi. Tämä ei mielestämme ole enää nykyisen työelämän kannalta järkevää. Tutkinnon osien sisältöjä tulisi tarkastella siten uudelleen. Näiden kahden (pneumatiikka ja hydrauliikka) osaamispisteet ovat liian laajat. Tulisiko ajatella, mikäli opiskelija tarvitsee tutkinnon osia työssään, ne voisi ottaa sähkö- ja automaatioalan tutkintoon kone- ja tuotantotekniikan tutkinnosta? Pitäisikö tutkinnon osia jakaa pienempiin tutkinnon osiin? Tutkinto kaipaa myös pienempiä tutkinnon osia, jotta opiskelijoille tulee riittävästi myös valinnaisuutta ja toisaalta taas mahdollistetaan toisen koulutusalan opiskelijoille mahdollisuus ottaa tutkinnon osa toisesta tutkinnosta. Tutkinnon osat Kiinteistöautomaatio-asennukset ja Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset: tulisiko tutkinnon osat yhdistää? Voidaanko erottaa toisistaan työtehtävissä?
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki 2.9.2019 § 12
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähköalan tutkintonimikkeet, automaatioasentaja ja sähköasentaja ovat siinä määrin vakiintuneita, että niistä ei ole epäselvyyttä. Rakenteessa aikaisemmin ollut hyvinvointilaiteasentaja on luonnoksesta poistettu ja hyvä niin. Tutkinnon muodostuminen pakollisista (75 osp) ja valinnaisista (70 osp) tutkinnon osista aiheuttaa vaikeuksia. Rakenteeseen ehdotetuissa pakollisissa tutkinnon osissa on todella paljon sisältöä ja jotakin toivotaan vielä lisättäväksikin. Toisaalta valinnaisia tutkinnon osia on lukumääräisestikin liian vähän, jotta todellista valintaa pääsee tekemään. Ehdotamme rakennetta muutettavaksi seuraavaksi: AMMATILLISET TUTKINNON OSAT | 145osp Pakolliset tutkinnon osat | 60osp Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, 30osp P Pienjänniteasennukset, 30osp P SÄHKÖASENTAJA | 30osp Valinnaiset tutkinnon osat | 30osp Kiinteistöjen sähköasennukset, 30osp Verkostosähköasennukset, 30osp AUTOMAATIOASENTAJA | 30osp Valinnaiset tutkinnon osat | 30osp Kappaletavara-automaatio, 30osp Prosessiautomaatio, 30osp Kiinteistöautomaatio, 30osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT | 55osp Kiinteistöjen sähköasennukset, 30osp Verkostosähköasennukset, 30osp Kappaletavara-automaatio, 30osp Prosessiautomaatio, 30osp Kiinteistöautomaatio, 30osp Paloturvallisuusjärjestelmät, 25osp Tilaturvallisuusjärjestelmät, 25osp Pneumatiikka ja hydrauliikka-asennukset, 25osp Tietoliikennejärjestelmäasennukset, 25osp Teollisuusrobotiikka, 25osp Huolto- ja kunnossapito, 25osp Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 5-30osp Pakolliset tutkinnon osat täyttäisivät sähköturvallisuuslaissa kirjattujen S2 ja S3 pätevyysvaatimuksien koulutusvaatimuksen. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvan tutkinnon osan laajuus voisi olla 5-30osp, jolloin sillä olisi mahdollista oikeasti syventää osaamista jollakin ammatin osa-alueella.
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Sähköosasto
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Ainakin täällä Keski-Suomessa sähköasennusta pitää olla enemmän. Omakotien yms. sähköistys täällä merkittävä sähköasentatajien työsarkaa. Vapaastivalitavissakin vain sähköverkkoasennukset perinteistä sähköasentajan työtä ja nythän sähköverkkoja laitellaan maahan, niin tarvitaankos tulevaisuudessa verkkoasentajia ??? Pitäsin hyvänä, että sähkö- ja automaatioasennukset palautettaisiin takaisin..
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Janne Hernesniemi, koulutuspoliittinen asiantuntija, p. 050 3611 019, janne.hernesniemi@jhl.fi
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • JHL ei lausunnossaan ota kantaa tutkinnon muodostumiseen tai tutkintonimikkeisiin.
      • Energiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • • Tutkinnon rakenne ja osien laajuudet ovat selkeä ja tutkintonimikkeet alalla vakiintuneita. • Tutkintonimikkeet ovat hyvät, kun pitäydytään jaottelussa sähköasentajiin ja automaatioasentajiin.
      • Tampereen Aikuisskoulutussäätiö sr, Marko Kankaanpää, koulutuspäällikö
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Sähkö ja automaatio on nyt selkeästi omat suuntautumislinjat ja tämä kertoo selvästi yrityksille, mitä osaamista valmistuneella on.
      • Sähkötekniset työnantajat STTA ry, Esa Larsén
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • 1. Tutkinnon rakenteesta ja sen osien laajuudesta 1.1 Osion ”Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen” laajuus Opetussuunnitelmaluonnoksen sivulla 2 olevassa tutkintorakenteen esittelyssä pakollisen tutkinnon osan osion ”Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen” laajuudeksi on ilmoitettu 30 osaamispistettä. Luonnoksen sivulla 5 vastaavan osion laajuudeksi ilmoitetaan 25 osaamispistettä. Mielestämme osion laajuuden tulisi olla 30 osaamispistettä kyseisessä tutkinnon osiossa käsiteltävien asioiden laajuus ja tärkeys huomioon ottaen. 1.2 Sähköalan perustutkinnolle säädetyt sisältövaatimukset Sähkötyöstä ja käyttötyöstä annetun Valtioneuvoston asetuksen (VNa 143/2016) 3 §:n säännöksen mukaan alan perustutkinnon opintojen tulee koostua alla luetelluista aihealueista ja olla laajuudeltaan yhteensä 60 opintopistettä siten, että kunkin aihealueen opintojen laajuus on vähintään 1,5 opintopistettä: • teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka; • sähköturvallisuussäädökset ja -standardit; • sähkötyöturvallisuus; • rakennuksien sähköverkot ja niiden sähkökäytöt; • sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset. • pienjännitteiset sähkön jakeluverkot Edellä mainitut opinnot voivat asetuksen mukaan olla luonteeltaan teoriakursseja, laboratoriokursseja, harjoitustöitä, projektityöopintoja tai muita vastaavia opintoja. Asetuksessa on kuitenkin nimenomaisesti todettu, että harjoittelua ja opinnäytetyötä ei lueta mukaan opintopistemäärään. Asetuksen mukaan näyttöperusteisissa tutkinnoissa näyttöjen tulee vastata asetuksen 3 § 1 momentin edellyttämää tiedollista ja taidollista osaamista (vaatimus 60 opintopisteestä). Mielestämme edellä mainitut opintojen sisältöä koskevat säädösperusteiset vaatimukset tulisi esittää opetussuunnitelmassa esimerkiksi tutkinnon muodostumista koskevassa osassa (luonnoksen sivu 2). 1.3 Tutkintonimikkeistä Ehdotamme, että sähköasentajan ja automaatioasentajan rinnalle itsenäisiksi perustutkinnon tutkintonimikkeiksi otettaisiin sähköverkkoasentaja sekä rakennusautomaatioasentaja. Sähköverkkoasentajan ja rakennusautomaatioasentajan työt ovat osaamisvaatimuksiltaan siinä määrin eriytyneitä, että niitä koskevien oppisisältöjen pitämistä sähköasentajan tutkintonimikkeen valinnaisina osina ei mielestämme voida pitää perusteltuna. Selkeä tutkintorakenne perustutkintonimikkeineen on omiaan helpottamaan erityisesti nuorten opiskeluun liittyvää orientaatiota ja parantamaan opiskelijoiden motivaatiota niin opintoihin hakeuduttaessa kuin opintojen aikanakin. 1.4 Esitys tutkintonimikkeeksi ”Rakennusautomaatio-asentaja” Tutkinnon valinnainen osa sisältää osion ”Kiinteistöautomaatioasennukset”, laajuudeltaan 25 opintoviikkoa. Ehdotamme ensinnäkin, että termi ”kiinteistöautomaatio” korvattaisiin termillä ”rakennusautomaatio”. Termi ”rakennusautomaatio” on käsitteenä vakiintunut sähkö- ja rakennusalan terminologiaan ja rakennetun ympäristön säädäntöön. Termi on käytössä niin sähköalan S2010-nimikkeistössä (ST 70.12), rakennusalan tehtäväluetteloissa (esim. TATE18 RT 10-11290) kuin ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017). Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD 2018/844) suomennoksessa samoin kuin valmisteltavana olevassa laissa sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä sekä valmisteltavana olevassa laissa maankäyttö- ja rakennuslain 18 luvun 126 §:n muuttamisesta (YM007:00/2019) puhutaan rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä. Opetushallituksen määräyskirjeissä sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnon perusteet 4.10.2018 OPH-1956-2018, sekä sähkö- ja automaatioalan erikoisammattitutkinnon perusteet 4.10.2018 OPH-1957-2018, käytetään termiä rakennusautomaatio. Toiseksi ehdotamme uuden tutkintonimikkeen ”Rakennusautomaatio-asentaja” laajuudeksi 45 osaamispistettä seuraavin osaamisvaatimuksin: Opiskelija osaa: Valmistautuminen rakennusautomaatioasennuksiin • selvittää työmaan turvallisuusvastuuhierarkian • noudattaa automaatioasennuksissa tarvittavia dokumentteja, ohjeita ja suunnitelmia • tulkita automaatiojärjestelmän laitteiden ja komponenttien toimintaa dokumenttien, ohjeiden ja suunnitelmien perusteella • tulkita automaatiojärjestelmällä ohjattavaa taloteknistä prosessia ja sen laitteita ja komponentteja dokumenttien, ohjeiden ja suunnitelmien perusteella (esim. energiantuotanto, lämmönjako, ilmanvaihto, jäähdytys tai valaistus) • varmistaa automaatioasennuksissa tarvittavat työvälineet, suojaimet ja materiaalit sekä varmistaa niiden kunnon • arvioida automaatioasennuksiin ja asennusympäristöön liittyviä riskejä • suunnitella automaatioasennukset niin, että oma ja muiden turvallisuus sekä ympäristön vahingoittumattomuus varmistetaan Rakennusautomaatioasennusten tekeminen • käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä, materiaaleja ja työmenetelmiä • tehdä asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • asentaa ja käyttöönottaa anturit, tunnistusjärjestelmät ja toimilaitteet sekä virittää ne ohjeiden mukaisesti • asentaa kenttä- ja rakennusautomaatiolaitteet ja ottaa ne käyttöön • tehdä kenttäväyläasennukset • konfiguroida kiinteistön toimintoja paikallisesti ja etäohjattuna • parametroida ja dokumentoida rakennusautomaatiojärjestelmän • käyttää perustasolla grafiikkaa ja testata asennukset ja kytkennät sillä • havainnoida, tulkita ja analysoida rakennuksen laitteiden tilaa, arvioida muutosten tarvetta sekä tehdä tarvittavat muutokset säätöihin ja ohjauksiin • löytää ja korjata yksinkertaiset viat ja ongelmat järjestelmän toiminnassa • tehdä yhteistyötä muiden työalueella toimivien henkilöiden kanssa ja sovittaa työjärjestykset heidän kanssaan Rakennusautomaatioasennuksien viimeistely ja dokumentointi • huolehtia asennusympäristön viimeistelystä ja siistimisestä muun muassa lajittelemalla ja kuljettamalla pakkaus- ja johtojätteet niille osoitettuihin jätehuoltopisteisiin • tehdä tarvittavat muutokset dokumentteihin • varmistaa, että automaatiojärjestelmä toimii turvallisesti ja se on asennettu työlle asetettujen tavoitteiden mukaisesti • opastaa asiakasta automaatiojärjestelmän käytössä.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Koulutuspäällikkö Leppävaaran sähkö- ja automaatio-osasto
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Helsingin, Espoon ja Vantaan väkiluku on yhteensä yli 1,1 miljoonaa ihmistä, prosessisautomaatiota on vähemmän mutta runsaan väestön vuoksi rakennuksia sitäkin enemmän. Olisi hyvä jos automaatioasentajan tutkinto voisi muodostua niin että pakollinen tutkinnon osa olisi prosessiautomaatioasennusten ja kappaletavara-automaatioasennusten lisäksi esimerkiksi kiinteistöautomaatioasennukset ja palo- ja tilaturvallisuusasennukset. Automaatioasentajan tutkinnossa olisi hyvä olla pakollisena pienjänniteasennukset. Muutoin sähköpuolen sisällöt jäävät kovin vajaiksi ja vaikeuttavat opiskelijan työllistymistä sähköalalle. Laajuudet olisi määritelty niin että on mahdollista räätälöidä helposti yksilöllisempiä tutkintoja. Valinnaisena tutkinnonosana pitäisi olla rakennussähköasennukset (talosähköasennukset tai joku muu sopiva nimi), sillä pääkaupunkiseudulla tämä suuntaus on yleisin.
      • Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy, Vitikka Olli
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Tutkinnon osa ”Sähkö- ja automaatioalalla toiminen” on esitetty sivulla 1 ja 5 olevan 25 osp ja sivulla 2 se on 30 osp.
      • Helsingin kaupunki, opetusvirasto, sähkö-ja automaatio aikuiset, opettaja, Kultaranta Tapani
        Uppdaterad:
        4.9.2019
        • Tutkintojen muodostumiseen pitäisi lisätä kurssi aurinkosähköjärjestelmät, 15 osp. Ala on voimakkaassa kasvussa, mutta alan koulutusta ei ole. Matemaattis- luonnontieteellinen osa on vain 6osp. Sähköalan ammatillinen osaaminen perustuu juuri em. ja sen osuus tulisi olla kattavampi.
      • Vaasan kaupunki / Vamia, Energiapalvelut
        Uppdaterad:
        30.8.2019
        • Tarjottavista tutkinnonosista on vaikea koota 145 osaamispisteen kokonaisuuksia, jos opiskelija suorittaa 15 tai 5 osaamispisteen kokonaisuuksia. ”Ylikouluttaminen” ei ole nykyisillä resursseilla taloudellisesti mahdollista. Käytännössä valinnaisuuden toteuttaminen on hankalaa. Lähes ainoa mahdollisuus on laatia paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnonosa, onko tarkoituksenmukaista, että jokainen koulutuksenjärjestäjä tekee sen erikseen. Osa tutkinnonosista voisi olla sellaisia, että laajuutta voitaisiin säätää kuten paikallisesti tarjottavan tutkinnonosan laajuutta. Tutkinnonosien laajuudet eivät ole oikeat suhteessa osaamisvaatimuksiin. Esim. Kiinteistöautomaatio-asennukset ja palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset. Tutkinnonosan nimeksi ehdotamme Kotiautomaatio- ja turvajärjestelmät 25osp.
      • Manninen Kauko, Sähkö- ja automaatioalan AT/EAT-perustetyöryhmän jäsen
        Uppdaterad:
        30.8.2019
        • Lainmukaisuus 1. Laki ammatillisesta koulutuksesta Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle. Tutkinnon perusteissa määrätään: 4) tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi; Lain mukaan Opetushallitus määrää tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet. Laki ei anna Opetushallitukselle oikeutta siirtää tätä määräysvaltaa kenellekään muulle. 2. Luonnokseen on kirjoitettu seuraavasti: • ennen työn aloittamista varmistaa, että omaa työssä tarvittavat luvat ja pätevyydet, vähintään tiedollisesti ja taidollisesti ensiavun annon (EA1:stä), työturvallisuus- ja tulityökorttia vastaavat tiedot ja taidot Tämä osa ei ole lain mukainen. EA1 on Suomen Punaisen Ristin tuotemerkki ja siten kaupallinen tuote, ja siksi sen sisällöstä ja vaatimuksista päättää Suomen Punainen Risti. Työturvallisuuskortin ja tulityökortin voi tehdä kuka tahansa ja millaisilla perusteilla tahansa eli niiden vaatimukset voivat olla mitä tahansa tai ei yhtään mitään. Opetushallitus ei voi näissä asioissa siirtää määräysvaltaansa muille päättäjille. Tämä asia voidaan ratkaista kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on kirjoittaa ensiapua, työturvallisuutta ja tulitöitä koskevat vaatimukset tutkinnon perusteisiin kuten kaikki muutkin ammattitaitovaatimukset. Toinen vaihtoehto on jättää nämä vaatimukset kokonaan pois tutkinnon perusteista. Ammattitutkintotyöryhmä päätyi jättämään edellä mainitut vaatimukset pois tutkinnosta ja totesi, että kullakin työpaikalla on omat tuvallisuusvaatimuksensa ja opiskelijan on noudatettava niitä. Lisäksi on muistettava, että koulutuksen järjestäjä voi järjestää erilaisia kursseja esimerkiksi opiskelijoiden työllistymistä edistääkseen. Nämä kurssit eivät ole kuitenkaan pakollisia tutkinnossa. Nimikehierarkia Tutkinnon perusteissa pitää olla selkeä nimikehierarkia. Samaa nimikettä ei saa olla kahteen kertaan. Luonnokseen on nyt kirjattu Pienjänniteasennukset ja sen alla alaotsikko Pienjänniteasennukset. Alaotsikko pitää muuttaa, koska kaikki muutkin pääotsikon alla olevat asiat kuuluvat pienjänniteasennuksiin. Sama tilanne on tutkinnon osassa Kiinteistöautomaatioasennukset. Tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelma Tutkinnon perusteisiin kirjataan vain se mitä vaaditaan osattavaksi eli ammattitaitovaatimukset. Niihin ei kirjata mitään menetelmiä tai tapoja joilla opetus tai oppiminen tapahtuu. Opetussuunnitelma on jokaisen koulutuksen järjestäjän oma asia. Sinne voidaan kirjata niin opetuksen järjestämistä kuin opetusmenetelmiäkin koskevat asiat. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa esitetyt vaatimukset pitää olla sellaiset, että niiden osaaminen voidaan osoittaa jollain työpaikalla. Sellaisia vaatimuksia, jotka voidaan osoittaa vain koulussa, ei voida kirjata ammattitaitovaatimuksiksi, koska niitä ei tarvita ammatissa ja työtehtävissä. Tutkinnon osa Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen Tämä tutkinnon osa ei ole oikea tutkinnon osa, vaan se on lähinnä tyypillinen vanhojen opetussuunnitelmien (1986 – 2008) osa. Sen tarkoituksena on taata joillekin opettajille töitä, koska opettajat pelkäävät oman osaamispääomansa hupenemista ja siten myös omien oppituntiensa vähenemistä. Opiskelijat eivät tällaista tutkinnon osaa tarvitse. Monet opettajat eivät esimerkiksi hallitse riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemistä pienistäkään asennuskohteista laatutavoitteista puhumattakaan. Näiden asioiden opettaminen vaatisi opettajilta kouluttautumista ja monen kohdalla jopa runsasta kouluttautumista. Tämän vuoksi opettajat opettavat mielellään vanhoja asioita ja vanhoilla tavoilla. Jos opiskelijat tarvitsevat opetusta näissä asioissa, niin silloin opiskelijoille pitää näitä opettaa. Asioiden opettaminen ei ole kiellettyä, vaikka niitä ei tutkinnon perusteissa luekaan. Tutkinnon perusteissa kerrotaa vain ammattitaitovaatimukset eli se mitä pitää osata. Tämä osa sisältää mm. sähköoppia ja sähkölaboraatioita. Ne ovat opetusmenetelmiä eivätkä ammattitaitovaatimuksia. Materiaaleja, komponentteja ja asennustekniikoita on nykyisin niin monenlaisia, että ne pitää opiskella sitä mukaa, kuin tarvetta on. Niistä ei siis enää koota mitään materiaaliopin ja työstötekniikan opetusta. Monet tämän tutkinnon osan vaatimuksista eivät ole ammattitaitovaatimuksia ja toisaalta monet vaatimukset myös sisältyvät muiden tutkinnon osien vaatimuksiin. Esim. ”asentaa yksinkertaiset valaistus- ja pistorasiaryhmät” sisältyy Pienjännitesähköasennukset-osaan. Sana ”perus” on edelleenkin kirjoitettu moneen paikkaan, vaikka se ei itse asiassa määrittele mitään. Esimerkiksi vaatimus ”laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardin mukaista esitystä” ei oikeastaan tarkoita mitään. Ovatko siis peruskytkennät pistorasiakytkentöjä, valaistuskytkentöjä, moottorikytkentöjä vai vastuskytkentöjä? Jos kyseessä ovat vastusten tai impedanssien kytkennät, niin silloin niitä ei voi näyttää työpaikalla. Sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnossa vedettiin rajaksi, että asentaja osaa asettaa parametrit, mutta ohjelmointia ei tarvitse osata. Tämä on hyvä raja myös perustutkintoon. Jos halutaan opettaa opiskelijoille ohjelmointia, on se koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Sitä voidaan siis opettaa esim. työllistymistä edistävänä asiana.
      • Tutkinnon osien sisällöstä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Keuda, sähköala, tiimipalaverin muistio
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • • Sähköasentaja sähkö- ja automaatioalalla toimiminen sisällössä tulee olla ammattitaitovaatimus ”on osattava tehdä käyttöönottomittaukset ja -tarkastukset sekä osaa täyttää käyttöönottotarkastuspöytäkirjan” • Pienjänniteasennukset, sisältö ja laajuus ok. • Muutetaan -> Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnonosa, jonka sisältö koostuu valinnaisten tutkinnonosien sisällöistä, sisältäen paikallisia ammattitaitovaatimuksia (työelämän tarpeiden mukaisesti), 5 - 25 osp. • Lisätään uusi tutkinnon osa Rakennusautomaatioasennukset 45osp, sisällöiksi Kiinteistöautomaatioasennukset ja palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset tutkinnon osien sisällöt. • Poistetaan Kiinteistöautomaatioasennukset tutkinnonosa • Poistetaan Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset tutkinnonosa. • Kaikissa tutkinnonosissa. Ammattitaitovaatimuksissa ”Opiskelija osaa” teksti muutetaan ”opiskelijan on osattava”
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, 25 osp o Tämä osuus sisältää yleisiä osaamisia, joita jokainen perustutkinnon suorittanut tarvitsee. Siksi on hieman outoa, että täällä on mukana kolmannen kokonaisuuden lopussa myös yksittäisiä työtehtäviä koskevia asioita kuten ”asentaa yksinkertaiset valaistus- ja pistorasiaryhmät” ja ”asentaa suoran moottorilähdön ja sen vaatimat keskuskomponentit” Pienjänniteasennukset, 45 osp o Valmistautuminen sähköasennustöihin -osiossa kolme viimeistä kohtaa kuuluvat mielestämme perustutkinnon ulkopuolelle. Erityisesti viimeisen kohdan osaamista ”huomioida siirtoverkon vaikutukset pienjänniteverkon suojauksessa” ei voitane edellyttää perustutkinnon suorittaneelta. o Pienjänniteasennukset-osioon lisäisimme ”tietoliikenneverkkoihin ja valokuituteknologiaan liittyvät asennukset”. Pneumatiikka-asennukset 25 osp ja Hydrauliikka-asennukset 25 osp o Tietty osa näistä asennuksista kuuluu sähköasentajalle, mutta osuuteen nähden näiden opintojen laajuus on liian suuri. Isoin osa asennuksissa on nähdäksemme koneasentajan tehtäväkuvaan kuuluvaa työtä.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa on jo mukana asioita, jotka oikeammin kuuluvat arviointiin. Esim. suunnittelee sekä arvioi omaa työskentelyään, osaamistaan ja työkykyään. Monen ammattitaitovaatimuksen osaaminen kertyy vasta pitemmän ajan kuluessa, esim. kaikki mittaaminen ja mittaustulosten arviointi. Nyt se on sijoitettu aika syvällisesti käytännössä jo ensimmäiseen pakolliseen tutkinnon osaan. Eli se arvioidaan aika lailla opintojen alkuvaiheessa, vaikka osaaminen kertyy koko opiskeluajan. Ja tietysti vielä pitkään työelämässäkin.
      • Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Tähän osioon ovat opettajat ottaneet kantaa STUL:in lausuntoa tehtäessä.
      • Sähköalojen ammattiliitto ry, Kiviluoma Jari
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Tutkinnon osien sisältöihin on kirjoitettu pääasiassa erilaisten työsuoritteiden ja kokonaisuuksien mekaanista suorittamista edellyttämättä näiden riittävää sähköteknistä osaamista ja tuntemusta. Sähköiset perussuureet kyllä mainitaan yleisellä tasolla ”sähkö- ja automaatioalalla toimiminen” -nimellä kulkevassa tutkinnon osassa, mutta kirjaukset ovat tältä osin liian epätarkkoja, jotta kirjausten sisällöllinen tarkoitus ymmärrettäisiin yhtenevällä tavalla. Yksittäisenä esimerkkinä voidaan nostaa ”pienjänniteasennukset ”-nimisen tutkinnon osan kirjaus käyttöönottotarkastuksista: ”Opiskelija osaa tehdä käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen.” Kirjaus sisältää käytännössä vain käyttöönottotarkastuksen mekaanisen suorittamisen edellyttämättä mittausten tarkoituksen ja mittaustulosten ymmärtämistä. Luonnoksen sisällysluettelossa ja sivun 12 otsikossa ”Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmät” tutkinnon osa on laajuudeltaan 25 osaamispistettä, mutta tutkinnon muodostumista käsittelevässä taulukossa sivulla 2 kyseinen tutkinnon osa on 45 osaamispistettä. Oletettavasti tutkinnon osa on tarkoitettu 25 osaamispisteen laajuiseksi.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, 30 osp: - Onko EA1 tarpeen vai riittääkö esim. SPR.n lanseeraama sähköalan hätäensiapukoulutus? Kappaletavara-automaatioasennukset 45 osp ja Prosessiautomaatioasennukset 45 osp: - Kappaletavara-automaatio -painotus jatkuu muuallakin eli puhutaan logiikoista, jotka pääasiassa assosioidaan kappaletavara-automaatioon. Automaatiojärjestelmä esiintyy terminä vain kerran aivan lopussa. Automaatiojärjestelmissä ei käytetä yksikkösäätimiä muutoin kuin erikoistapauksissa eli jos prosessiaseman minimivasteaika ei riitä – mikä yleensä riittää. Yksikkösäätimet ovat kustannustehottomia ja vievät ylimääräistä tilaa. - Säätimen ja säätöpiirin osalta sisällöt ovat hyvin teoreettisia. Perusteisiin voisi lisätä vaikkapa säätöpiirin virityksen ja automaatiojärjestelmän huoltopäätteen käytön. - Lisäys sisältöön: Kenttälaitteiden paikallis- ja etäkonfigurointi. Automaatioasentajan työ on myös muuta kuin kytkemistä vrt. ICT-asentaja Prosessiautomaatioasennukset 45 osp: - Valmistautuminen prosessiautomaatioasennuksiin: *varmistaa prosessiautomaatioasennuksissa tarvittavat työvälineet suojaimet ja materiaalit sekä varmistaa niiden kunnon (=> vaatii tarkennuksia, mitä kaikkia tämä tarkoittaa), *arvioida prosessiautomaatioasennuksiin ja asennusympäristöön liittyviä riskejä (=> Vaatii paljon tuntemusta Sähköstä, sähkökäytöistä, prosessien ominaisuuksista esim. paineisiin ja väliaineisiin liittyvät asiat esim. vaaralliset aineet ja tilat), suunnitella prosessiautomaatioasennukset niin, että oma ja muiden turvallisuus sekä ympäristön vahingoittumattomuus varmistetaan (=> mitä tämä tarkoittaa käytännössä) - Tehdä prosessiautomaatioasennustyöt: *Asentaa ja käyttöönottaa anturit, analysaattorit ja toimilaitteet sekä virittää ne ohjeiden mukaisesti ( => Anturit sisältää eri mittaustavat ja pelkästään yhdellä suureella on useita mittaustapoja, viritykseen täytyy myös ymmärtää kalibroinnin laatu ja merkitys), *Asentaa suunnitelman mukaisen logiikan vaaditulla binääri- ja analogi-I/O:lla sekä väyläteknologialla ja ottaa sen käyttöön (=> vaatii kouluopetusta, haastellista opiskella työpaikoilla => haasteet: koso, opso, näyttö), *Ohjelmoida ja tehdä muutoksia yksinkertaisten prosessien ohjauksiin, huomioiden prosessien säätömuodot ja säätötavat (kuten kaskadisäätö) (=> pienenkin ohjelmointimuutoksen tekeminen on iso turvallisuusriski. Pienen muutoksen tekeminen ohjelmaan vaatii, että on perusteet kunnossa, kuten oikea ohjelma ja ohjelmointityökalu ja versio, yhteyden muodostus logiikkaan. Yksinkertainen prosessin ohjaus, pitää ymmärtää mitä se tarkoittaa.), *Tehdä operointipaneeleihin tai vastaaviin valvomolaitteisiin operointinäyttöjen pieniä lisäyksiä ja muutoksia (=> pienen lisäyksen tekeminen operointipaneeliin vaatii yhtä paljon kuin ison lisäyksen tekeminenkin, ohjelman, PC.n ,yhteyksien ja ohjelmoinnin osaamisen), *Tehdä prosessiautomaatioasennuksiin liittyviä huolto- ja kunnossapitotöitä sekä paikantaa ja korjaa järjestelmässä esiintyviä vikoja. (=> Isoilla tehtailla usein kysytään, miten näitä koulussa on harjoiteltu? Tehtaalla ei näitä voi harjoitella, eikä opetella. => tarkennuksia perusteisiin) . Valinnaiset tutkinnon osat: - Laajuudet ja sisällöt vastaavat tarkoitusta. - Paikallisesti valittavan tutkinnon osan 5 -15 osp laajuus on hyvä, koska se luo mahdollisuuksia laajuuden määritelyssä.
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Sähhkö- ja kemian koulutusalojen koulutuspäällikkö Pekka Frantsi
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Yleisesti ottaen nyt käytetty osaamisen kuvaamistapa on hyvä. Osaaminen kuvataan tekemisenä ja se myös näytetään tekemällä asioita aidossa työelämäympäristössä. Tähän olemme tyytyväisiä. Liian tarkka ja yksityiskohtainen osaamiskuvaus ei ole hyvä tapa kuvata tavoiteltua osaamista. Alla esitämme muutamia esille nousseita asioita tärkeinä pitämistämme ammattitaitovaatimuksista. Kiinteistöautomaatio on nykyään tärkeää osaamista kaikille sähköalan ihmisille ja sen merkitys luultavasti tulee myös jatkossa kasvamaan. Tämä ammattitaitovaatimus kannattaa sisällyttää perustasolla pakollisiin opintoihin kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa. Jokaisen sähköalan ihmisen tulee valmistuttuaan omata jonkinlainen käsitys kiinteistöautomaatiosta, ilmastoinnin ja lämmityksen toiminnasta jne. Lisää ja syvällisempää osaamista tuottavaa kiinteistöautomaatiota voi opiskella valitsemalla valinnaisena opintona tähän nimetyn tutkinnon osan ”Kiinteistöautomaatio”. Tämän tutkinnon osan tulee olla sen laajuinen, että se on sisällytettävissä kaikkiin suuntautumisvaihtoehtoihin ilman muun valinnaisuuden liiallista rajaamista. Antennit ja antenniverkot sekä palo- ja tilaturvallisuus-järjestelmät sisältyvät kiinteistöautomaation tutkinnon osaan. Sekä sähkö- että automaatioasentajat tarvitsevat laajemmat sähköasennuksen perusopinnot kuin mitä luonnoksessa on esitetty. Pienjänniteasennukset -tutkinnon osaan, josta siis esitämme tehtäväksi kaikille pakollista, kannattaa sisällyttää hieman pneumatiikan perusteita sekä yleiskaapelointiin liittyvä perustason osaaminen. Robotiikka tarvitsee oman tutkinnon osansa, jonka laajuuden tulisi olla luokkaa 15osp. Nyt tätä osaamista ei tuosta perusteesta löytynyt. Noin 15 osaamispisteen laajuisia valinnaisia tutkinnon osia tulee olla riittävän laajalta alueelta tarjolla, jotta aito valinnaisuus työelämälähtöisyys saadaan oikeasti toteutumaan. Paikallisiin työelämän tarpeisiin laadittava tutkinnon osan laajuudeksi ehdotamme 5- 30 osaamispistettä. Tämän tutkinnon osan maksimilaajuuden rajaaminen 15 osaamispisteeseen aiheuttaa ongelmia alueellisiin työelämän tarpeisiin vastaamisessa. Aikaisemmin tukinnoissa oli 10 opintoviikon laajuiset vapaasti valittavat opinnot ammatillisten valinnaisuuksien lisäksi, joilla näihin paikallisiin työelämän tarpeisiin voitiin osaltaan vastata.
      • Opetushallitus
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • -Ammattitaitovaatimukset on kuvattu selkeästi työn etenemisjärjestyksessä aloituksesta työn luovuttamiseen. Työn tekemisen taustalla oleva tieto ja ymmärrys on sisällytetty yhteisiin arviointikriteereihin, jolloin osien ammattitaitovaatimuksiin on pystytty kuvaamaan selkeää tekemistä. Asiakasnäkökulmaa ja toimintaa asiakasympäristössä voisi sisällyttää Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen -osassa. Nythän siellä on jo toimiminen muiden toimijoiden kanssa, mikä on myös erittäin tärkeä ammattitaitovaatimus. Turvallisuus ja asiakasnäkökulmaa tulisi lisätä myös yhteisiin arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimusten osalta tulisi selkeyttää perustutkintotason roolia suhteessa AT/EAT- tasoon seuraavista näkökulmista: o Turvallisuus: PT turvallinen työskentely - AT valvoja – EAT suunnittelija o Asiakasrajapinta: PT suppea – AT merkittävä – EAT laaja o Työntoteutus: PT ryhmän jäsen - AT kärkimies - EAT - työnjohtaja Varsinaiset ammattitaitovaatimukset eivät ole vielä jäsennelty tarpeeksi selkeästi. Esim. Sähköverkkoasennukset voisi jäsennellä seuraavasti: Valmistautuminen sähköverkkoasennustöihin o selvittää sähköverkkoasennuksissa toimivien henkilöiden vastuut o arvioida sähköverkkoasennuksiin ja asennusympäristöön liittyviä riskejä ja varmistaa turvallisen työn edellytykset o suunnitella sähköverkkoasennukset niin, että oma ja muiden turvallisuus sekä ympäristön vahingoittumattomuus varmistetaan o selvittää asiakkaan työhön liittyvät vaatimukset o huomioida maadoituksen ja potentiaalintasauksen merkityksen ja suojauksen toteutuksen periaatteet suurjännitejärjestelmässä o tulkita sähköverkoissa käytettyjen laitteiden, materiaalien ja komponenttien omi-naisuuksia ja käyttökohteita ja toimintaa niihin liittyvien vaatimuksien, dokumenttien, ohjeiden ja suunnitelmien perusteella o huomioida maadoituksen ja potentiaalintasauksen merkityksen ja suojauksen toteutuksen periaatteet suurjännitejärjestelmässä o varmistaa sähköverkkoasennuksissa tarvittavat työvälineet, suojaimet ja materiaalit sekä varmistaa niiden kunnon o selvittää tarvitessa asiakkaalle, miten sähköenergian siirto ja jakelu on toteutettu voimalaitokselta asiakkaalle o Ammattitaitovaatimuksia (rakenteessa): Yleiskaapelointiasennukset ja antenniverkkoasennukset o Kaikille pakolliset sähkö – ja automaatioalalla toimiminen: Työelämätaidot (lait), mm. työaikalaki, työsuojelulaki, vuosilomalaki sekä työehtosopimukset o Lisäksi todistuksissa tulisi olla, .tutkintotodistuksen lisätietokenttä kohtaan liite, missä on kerrottu suoritetuista opinnoista. Voisiko tämä olla todistuksen takasivulla, kuten jatko-opintokelpoisuuteen liittyvätkin tekstit opiskelijan oikeusturvan toteutumiseksi Toimiminen osana sähköverkkoasennuksia tekevää työryhmää o tehdä sähköverkkoasennukset voimassa olevien säädösten, jakelujännitestandardin, muiden standardien, valmistajan ohjeiden, asiakasympäristön vaatimusten ja suunnitelmien mukaisesti o käyttää työturvallisuusvaatimusten mukaisesti verkostoasennuksen eri työvaiheissa tarvittavia koneita ja laitteita sekä huomioi turvallisen pylväs- ja korityöskentelyn o toimia turvallisuusohjeiden mukaisesti asennusryhmässä o havainnoida työhön ja ympäristöön liittyviä turvallisuuspuutteita ja raportoida niistä o käsitellä kaapeleita niin, että niiden ominaisuudet eivät heikkene o tehdä 0,4 kV liittymien ja jakokaappien kytkennät sekä tarvittavat päätteet ja jatkokset o tehdä käyttöönottotarkastukset tarvittavilla mittalaitteilla o tehdä vianhakua 0,4 kV verkoissa. /MSo • Ammattiatiatovaatimukset ovat minusta kuvattu varsin selkeästi. Turvallisuus on nostettu esiin hyvin. /RKa
      • Vantaan kaupunki
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, ? osp Ammattitaitovaatimukset Meidän näkemyksemme mukaan seuraavien sisältöjen oikea paikka olisi pienjänniteasennukset osassa: ”laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita käyttäen standardien mukaista esitystapaa” ”hyödyntää alalla käytettäviä suunnittelu- ja työkaluohjelmistoja” ”asentaa suoran moottorilähdön ja sen vaatimat keskuskomponentit” Missä tutkinnon osassa käsitellään antenni- ja yleiskaapelointi asennukset? Olisiko syytä olla oma 25 osp tutkinnonosa (valinnainen) tai vaihtoehtoisesti lisätä sisältö pakollisiin tutkinnon osiin? Tärkeä on ainakin selkeä maininta mihin tutkinnon osiin sisältyy.
      • Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • 3.1 Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, ammattitaitovaatimukset -kohtaa tulee tarkentaa seuraavasti: ”Työskentely yhteistyössä sähkö- ja automaatioalan muiden toimijoiden kanssa” muutetaan: Työskentely yhteistyössä sähkö- ja automaatioalan, sekä muiden toimijoiden kanssa 3.2 Sähkötekniikan soveltaminen tulee kirjata jokaiseen tutkinnon osaan. Osaa mitata… ja tulkita tuloksia… Kohtaan: Pienjänniteasennukset, 45 osp ammattitaitovaatimukset lisäys pienjänniteasennuksia koskevaan tekstiin: osaa tehdä vianhakua hyödyntäen asennukseen liittyviä dokumentteja ja mittalaitteita sekä osaa tulkita saatuja mittaustuloksia Kohtaan: ”Pienjännitesähköasennuksien viimeistely ja dokumentointi” tarkennuksena seuraavaa: tehdä käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen korvataan tekstillä: tehdä käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen ja osaa tulkita tuloksia. 3.3 Rakennusautomaatioasennukset tutkinnon perusosaksi Tausta: Suomessa rakennuksissa käytetään yleisen arvion mukaan lähes 40 % energiasta, ja rakentaminen, rakennusten lämmitys ja sähkönkäyttö aiheuttavat yli 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, 2018/844/EU) uudistettiin kesällä 2018, ja siinä korostettiin rakennusten automaation merkitystä rakennusten energiatehokkuuden parantajana ja päästöjen hillitsijänä. Ympäristöministeriö valmistelee tällä hetkellä lakia sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä rakennuksessa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä. Siinä tuodaan direktiivin velvoitteen mukaisesti pakolliseksi keskisuurten ja suurten ei-asuinrakennusten automaatiojärjestelmät. Tämä tulee lisäämään järjestelmien määrää ja olemassa olevien päivittämistä. Lakivalmistelussa teetettiin keväällä 2019 SYKE:llä, VTT:llä, TAMK:lla, Benvirocilla ja Aalto-yliopistolla taustaselvitys (RESA, Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosten kansallisen toimeenpanon vaikutusten selvitys ja arviointi: Automaatiovelvoite, tekniset järjestelmät sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastukset), jonka mukaan ”kiinteistöautomaation osaamis- ja henkilöresurssivaje on ilmeinen, ja koulutusta on tarjolla vähäisesti sekä ammatillisessa koulutuksessa että ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Koulutukseen pitäisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän, jotta automaation hyödyt realisoituisivat.” Samaa viestiä on kuultu rakennusautomaatiourakoitsijoilta jo vuosia. Luonnoksessa esitetty valinnainen kiinteistöautomaatioasennukset-osa 25 osp vaikuttaa keskittyvän vahvasti pien- ja asuinkohteiden automatisointiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä johtuvan lakimuutoksen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen takia suurempien kohteiden automaatiojärjestelmät kasvavat ja yleistyvät kuitenkin merkittävämpää tahtia. Näin ollen näissä kohteissa on suurempi osaamistarve ja rakennusautomaatioasennukset-osan sisältöä tulee kehittää kattamaan laajemmin nämä kohteet. Käytännössä tämä tarkoittaa laajempaa ymmärrystä taloteknisten prosessien, järjestelmien ja niiden laitteiden toiminnasta.   Ehdotus tutkinnon osan laajentamiseksi: Rakennusautomaatio tuodaan tasavertaiseksi vaihtoehtoiseksi pakolliseksi tutkinnon osaksi sähköasennusten, kappaletavara-automaation ja prosessiautomaation rinnalle. Ehdotus osan ammattitaitovaatimukseksi: Valmistautuminen rakennusautomaatioasennuksiin • selvittää työmaan turvallisuusvastuuhierarkian • noudattaa automaatioasennuksissa tarvittavia dokumentteja, ohjeita ja suunnitelmia • tulkitsee automaatiojärjestelmän laitteiden ja komponenttien toimintaa dokumenttien, ohjeiden ja suunnitelmien perusteella • tulkitsee automaatiojärjestelmällä ohjattavaa taloteknistä prosessia ja sen laitteita ja komponentteja dokumenttien, ohjeiden ja suunnitelmien perusteella (esim. energiantuotanto, lämmönjako, ilmanvaihto, jäähdytys tai valaistus) • varmistaa automaatioasennuksissa tarvittavat työvälineet, suojaimet ja materiaalit sekä varmistaa niiden kunnon • arvioi automaatioasennuksiin ja asennusympäristöön liittyviä riskejä • suunnittelee automaatioasennukset niin, että oma ja muiden turvallisuus sekä ympäristön vahingoittumattomuus varmistetaan Rakennusautomaatioasennukset • käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä, materiaaleja ja työmenetelmiä • tekee asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • asentaa ja käyttöönottaa anturit, tunnistusjärjestelmät ja toimilaitteet sekä virittää ne ohjeiden mukaisesti • asentaa kenttä- ja rakennusautomaatiolaitteet ja ottaa ne käyttöön • tekee kenttäväyläasennukset • konfiguroi kiinteistön toimintoja paikallisesti ja etäohjattuna • parametroi ja dokumentoi rakennusautomaatiojärjestelmän • käyttää perustasolla grafiikkaa ja testaa asennukset ja kytkennät sillä • havainnoi, tulkitsee ja analysoi rakennuksen laitteiden tilaa, arvioi muutosten tarvetta sekä tekee tarvittavat muutokset säätöihin ja ohjauksiin • löytää ja korjaa yksinkertaiset viat ja ongelmat järjestelmän toiminnassa • tekee yhteistyötä muiden työalueella toimivien henkilöiden kanssa ja sovittaa työjärjestykset heidän kanssaan   Rakennusautomaatioasennuksien viimeistely ja dokumentointi • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä ja siisteydestä • tekee tarvittavat muutokset dokumentteihin • varmistaa, että automaatiojärjestelmä toimii turvallisesti ja se on asennettu työlle asetettujen tavoitteiden mukaisesti • opastaa asiakasta automaatiojärjestelmän käytössä. 3.4 Rakenteessa tulisi huomioida sähköverkostoasennukset tasavertaiseksi vaihtoehtoiseksi pakolliseksi tutkinnon osaksi sähköasennusten, kappaletavara-automaation ja prosessiautomaation rinnalle. 3.5 Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmät tutkinnon osana - paloturvallisuusjärjestelmät-osion tulee painottua järjestelmien perusosaamiseen. Riittäväksi ammattitaidon osaamisen osoittamiseksi järjestelmissä katsottaisiin verkkoon liitettävät palovaroitinjärjestelmät. 3.6 Yleiskaapelointi- ja antennijärjestelmät puuttuvat tutkinnon rakenteesta. - sähköurakoitsijat toteuttavat järjestelmiä asiakaskohteissa. Työelämälähtöisessä tutkinnon perusteessa tulisi olla mukana myös nämä ammatinhallinnan osa-alueet.
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Tutkinnon osien sisällöt tulee lukea uudelleen ja korjata. Paljon kirjoitusvirheitä ja lauserakennevirheitä -> näistä tulee paljon myös tulkintavirheitä! Tutkinnon osien sisältöihin on sisällytetty aivan liikaa ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnon osia tulisi pilkkoa selkeämmiksi tai selkeyttää tutkinnon osia sellaisiksi, että ne voidaan toteuttaa työelämässäkin: Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, 25 osp, kohta Sähkö- ja automaatioalan materiaalien, komponenttien ja asennustekniikoiden käyttä-minen: - Kohdassa: Turvallinen työskentely sähkö- ja automaatioalan työmaalla: varmistaa turvalliset ja ergonomiset työtavat -> varmistaa ergonomiset työtavat??? Miten?? Pitäisikö olla, että huolehtii turvallisista ja ergonomisista työtavoista? - asentaa suoran moottorilähdön ja sen vaatimat keskuskomponentit on vaativa vaatimus opiskelijalle. Tätä tulisi lieventää esim. sanoilla tunnistaa tai ymmärtää. Tämä voisi olla myös oma erillinen kokonai-suutensa, mutta niiden ei pidä olla tässä osuudessa. Moottoritekniikka on sisällöllisesti hyvin ”eri maailmaa” kuin ”muut pienjänniteasennukset” ja vaatisi ehkä oman tutkinnon osan tai tutkinnon osan ”teeman”. - Kohdassa suunnitella ja raportoida työskentelyään sekä etsiä ratkaisuja työhön liittyviin ongelmiin ja kohta suunnittelee sekä arvioi omaa työskentelyään, osaamistaan ja työkykyään – kaksi eri asiaa samassa lauseessa, näitä samanlaisia kohtia on useissa tutkinnon osissa. Selkeytettävä ja jaettava selkeiksi omiksi ammattitaitovaatimuksiksi. Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen: ”Ammattitaidon osoittaminen näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä”. Jos kyseessä on yksiselitteisesti työelämässä annettava näyttö ja huomioidaan tutkinnon osan kirjava sisältö, on haasteellista löytää kaikille opiskelijoille tutkinnon osaan soveltuva työpaikka. Pienjänniteasennukset 45 osp, tutkinnon osasta puuttuvat yleiskaapelointi & antennijärjestelmät, joiden perusosaaminen pitäisi opiskelijan hallita valmistuttuaan. Kiinteistöautomaatioasennukset 25 osp: tutkinnon osassa tulisi olla LVI-järjestelmien kenttäosaamista, LVI-kaavioiden lukemista, huomioituna kenttälaitteet, jne. Lisäksi tutkinnon osassa tulisi huomioida säätöpiiriajattelu. Pitäisikö kiinteistöautomaatioasennuksissa huomioida myös ratkaisut esim. tulevaisuuden älykotiratkaisut. Kiinteistöautomaatio -tutkinnon osassa on myös kohta: tehdä ohjelmoida kiinteistöautomaatiolaitteen avulla kiinteistön perustoimintoja kuten va-laistuksen, pistorasioiden, autolämmityksen ja kotona-pois ohjaukset -> tehdä ohjelmoida??? Sähköverkkoasennukset: toimia turvallisuusohjeiden mukaisesti asen-nusryhmässä, joka tekee muunto- ja kytkinasematöitä,kaapeliojien kaivuu- ja täyttötöitä, maa- ja ilmajohtoasennuksia sekä muunto- ja kytkinasematöitä – toistoa. Kappaletavara-automaatio: Opiskelija tarvitsee perustiedot ohjattavista toimilaitteista, jotta voi toimia asentajana mm. hydrauliikasta ja pneuma-tiikasta pitäisi olla perusosaamista. Opiskelija voi edetä sellaisella polulla, ettei esimerkiksi hydrauliikkaa tai pneumatiikka ole laisinkaan tai hänellä ei ole taajuusmuuttajista ole tietoa. Pitäisikö sekvenssiohjelmointikieli jättää pois? Tulevaisuus? Kappaletavara-automaatio ja robotiikka? Pitäisikö huomioida sähköasennusosaamisessa? Prosessiautomaatio: tutkinnon osassa suunnitella prosessiautomaatio-asennukset niin, että oma ja muiden turvallisuus sekä ympäristön vahingoittumattomuus varmistetaan. Suunnittelu ei ole asentajan työtä. Pitäisikö miettiä tuo lauserakenne uudelleen? Kuka tekee mitä tekee? PI-kaavio osaaminen pitäisi ehkä olla erikseen mainittuna Tutkinnon osassa on kirjoitettu säätötekniikan virittäminen, jossa ehkä perustutkinnossa riittäisi ymmärtäminen. Tarvitaanko yksikkösäätimien osaamista, mittalähettimien virittämistä(Hart), peruskaapelointi, kytkentä, häiriömaadoitukset tai perusmittaamisentekniikoita (paine, lämpötila, vir-taus, voima jne) prosessiautomaatiotehtävissä työelämässä? Ehkä pitäisi nostaa? Ohjelmointi on turhan isossa roolissa tutkinnon osassa. Pitäisikö prosessiautomaatio ja kappaletavara-automaatio tutkinnon osat yhdistää? Paljon päällekkäistä osaamista kummassakin. Tutkinnossa ehkä kokonaisuudessaan pitäisi huomioida jollakin tavalla myös esim. lähiverkko-osaaminen, johon sähköasentajakin voi törmätä työssään. Kaikissa ammattitaitovaatimuksissa on kohta: varmistaa xxxx tarvittavat työvälineet, suojaimet ja materiaalit sekä varmistaa niiden kunnon -> pitäisikö olla: käyttää asianmukaisia työvälineitä, suojaimia ja materiaaleja sekä varmistaa niiden kunnon -> varmistaminen ei takaa käyttämistä!!! Tulisiko uudessa tutkinnossa olla tutkinnon osa, joka huomioisi tulevaisuuden energiatekniikat ja uusiutuvat energiat kuten esimerkiksi aurin-koenergiatuotannon? Perusosaaminen uusita ei at tai eat -osaamisen vaatimuksia? Tämän tutkinnon osan suorittamalla voisi jatkaa aurinkosähkö-asentaja sertifikaatin suorittamiseen.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki 2.9.2019 § 12
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Tutkinnon osien sisällöissä näkyy perusteluonnoksen keskeneräisyys. Koko sähköalan perustana on ”sähköinen ymmärrys”, joka perustuu suurelta osin sähkötekniikan osaamiseen. Perusteluonnoksen ensimmäiseen tutkinnon osaan on kirjattu sähkötekniikan osaamista sen verran kuin se on asentajalle tarpeellista. Sähkötekniikan soveltamisen osaaminen alan erilaisissa työtehtävissä pitää myös varmistaa, joten ehdotamme saman sisältöisen kirjauksen lisäämistä kaikkiin tutkinnon osiin: ”Osaa tehdä työssään tarpeellisia sähköisiä mittauksia ja osaa tulkita saamiaan mittaustuloksia sekä osaa tehdä tarvittavia toimenpiteitä mittaustulosten perusteella.” Sähköturvallisuuslain sisältö ja tutkinnon osan ”sähkö- ja automaatioalalla toimiminen” on muutenkin syytä lukea tarkkaan, koska tutkinnon osan laajuus on täsmälleen sama kuin sähköturvallisuuslain vaatimus. Tästä seuraa, että tutkinnon osan sisällön pitää kaikilta osin olla sähköturvallisuuslain mukainen. Luonnoksen ensimmäiseen tutkinnon osaan on kirjattava tarkemmin vaatimus käyttöönottotarkastuksen tekemisestä, jos tutkinnon osan on tarkoitus sisältää sähköturvallisuuslain tarkoittaman S3-pätevyyden koulutusvaatimukset. Luonnoksen tekstit on pääsääntöisesti kirjoitettu hyvin ylimalkaisesti. Tutkinnon osan ”pienjänniteasennukset” sisältöön on kuitenkin kirjattu täsmällisesti FBD ohjelmointitapa, vaikka yhtä hyviä tapoja on muitakin. Samoin silmiinpistävä on tutkinnon osan ”prosessiautomaatio 30 osp” sisällössä teksti ”osaa ohjelmoida logiikan PID-säätimen”. Yhtä hyvin PID-säädin voi olla logiikasta irrallinen säädin. Ehdotamme, että lause muutettaan muotoon ”osaa virittää P, PI ja PID-säätimen ohjaamaan prosessia halutulla tavalla”. Koneturvallisuuteen (konedirektiivin vaatimukset) ja tiedonsiirtotapoihin (standardiviestit ja väylätekniikat) liittyvät sisällöt pitää lisätä tutkinnon osiin ”kappaletavara-automaatio 30 osp” ja ”prosessiautomaatio 30 osp” Kohdassa 2. ehdottamamme tutkintorakenteen mukaiset ehdotukset tutkinnon osien sisällöiksi: 1) Kiinteistöjen sähköasennukset, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa: Kiinteistöjen sähköasennuksiin valmistautuminen • tulkita sähköpiirustuksia, asennus- ja käyttöohjeita asemapiirroksia, järjestelmäkaavioita, laiteluetteloita ja sähköselostuksia sekä tehdä niihin työn aikana syntyneet mahdolliset muutokset • laatia asennuskohteesta työsuunnitelman, jonka perusteella työ voidaan toteuttaa • sähkölämmitysmuotojen toimintaperiaatteet ja sähkölämmitys asennuksia koskevat kohdat asennusstandardista • kertoa, miten sähkön tuotanto on toteutettu Suomessa ja mitä eri voimalaitostyyppejä siinä käytetään • sähköurakointiin liittyvän työ- ja sähkötyöturvallisuusorganisaation työmaalla tietää sähköasentajan, kärkimiehen ja projektinhoitajan tehtävät sähköistysprojektissa • huomioida oman asemansa työpaikalla ja osaa kysyä tarvittaessa neuvoa saamansa ohjeistuksen mukaan ja ottaa huomioon työmaalla toimivat muut urakoitsijat kuten pääurakoitsijan, eri alaurakoitsijat • keskustella asiakkaan kanssa energian säästön merkityksestä valaistuksen valinnoissa ja asennuksissa Kiinteistöjen sähköasennukset • nykyaikaisten valaistuksen ohjausjärjestelmien toimintaperiaatteet ja asentaa valaistuksen ohjaukseen tarkoitetut komponentit • asentaa yleisimmät valonlähteet ja liitäntälaitteet sekä osaa valita tilanteeseen sopivat värilämpötilat ja värisävyt • asentaa sähkölämmitysjärjestelmiä ja niiden ohjaukseen tarkoitetuttuja lämmönsäätöjärjestelmiä valmistajien asennusohjeiden mukaisesti (esim. patterilämmityksen, lattialämmityksen, kattolämmityksen, saattolämmityksen, sulanapito-lämmityksen, sähkökattilan ja sähkövastuksilla lämmitettävän vesivaraajan) • tunnistaa sähkölämmityksen aiheuttaman mahdollisen palovaaran ja sen perusteella osaa arvioida lämmittimen soveltuvuuden ko. paikkaan • lukea asennusohjeita ja niiden perusteella asentaa sekä kytkeä sähkölaitteita verkkoon huomioiden asennusympäristön vaatimukset käytettäville tarvikkeille • lukea sähkölaitteen arvokilvestä tai asennusohjeesta olennaiset tiedot ja varmistua sen perusteella laitteen soveltuvuuden asennettavaan paikkaan huomioiden ryhmäjohdon koko ja suojalaitteet sekä vaadittavat turvalaitteet kuten esim. turvakytkimet • tehdä laiteasennukset ja niille tyypilliset johtotiet hyvää asennustapaa noudattaen ja esteettinen näkökulma huomioiden • käyttää vianetsinnässä oikeita mittalaitteita ja mitata niillä turvallisesti mittalaitteen käyttöohjeen mukaisesti sekä tulkita mittaustuloksia ja päätellä niiden perusteella sähkölaitteen tai -asennuksen kunnon • tehdä keskusasennukset erilaisille keskusrakenteille (esim. kehikko-, kotelo- ja kennokeskukset) voimassaolevan jakokeskusstandardin vaatimukset huomioiden jakokeskuksien rakenteesta, sijoituksesta ja johtojen liittämisestä jakokeskuksiin • lisätä keskuksen sisälle tarvittavat komponentit valmistajien asennusohjeita noudattaen • nimetä sähkön siirto- ja jakeluverkoissa käytettävät pääkomponentit ja esitellä maallikolle sähkön siirron voimalaitokselta kuluttajalle • tietää valtakunnallisen sähkönjakelun periaatteen ja eri siirto- ja jakelujännitteet • pitää oman työympäristönsä siistinä ja huolehtii jätteiden kierrätyksestä pääurakoitsijan vaatimusten mukaisesti Kiinteistöjen sähköasennusten viimeistely ja dokumentointi • tehdä asentamansa sähkölaitteiston käyttöönottoon liittyvät työt ja tarkastukset sekä tietää käyttöönoton merkityksen toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi • testata eri järjestelmien toimivuuden • tehdä työn aikana syntyneet muutokset sähköpiirustuksiin, keskuskaavioihin, asemapiirroksiin, järjestelmäkaavioihin, laiteluetteloihin ja sähköselostuksiin • tehdä keskuksiin ja laitteisin tarvittavat asennuksia vastaavat merkinnät • antaa käytön opastuksen asiakkaalle käyttöohjeita apuna käyttäen • taltioida sähkölaitteiden asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet tehtävän asennustyön aikana ja luovuttaa ohjeet asiakkaalle työn päättyessä 2) Paloturvallisuusjärjestelmät, 25 osp Tutkinnonosan keskeiset alueet: • Poistumisvalaistusjärjestelmä • Paloilmoitinjärjestelmä • Palovaroitinjärjestelmä • Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä Ammattitaitovaatimukset Paloturvallisuusjärjestelmien asennuksiin valmistautuminen Opiskelija osaa • osaa paloturvallisuusjärjestelmiin liittyvät lait, asetukset sekä muut viranomaismääräykset • osaa pääpiirteittäin aihealueen yleisimmät ohjeet ja standardit (mm. ST-julkaisut, EN54 jne) • osaa paloturvallisuusjärjestelmien merkityksen henkilö ja omaisuuden suojaamisessa. • osaa langattomien ja automaattiseen ilmaisuun perustuvien järjestelmien rajoitukset. • osaa yleisimpien palo-ja poistumisjärjestelmien toimintaperiaatteet Paloturvallisuusjärjestelmien asennukset • osaa asentaa hyvää asennustapaa noudattaen järjestelmät suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti huomioiden järjestelmän luotettavan toiminnan sekä minimoiden virheelliset hälytykset • osaa selvittää järjestelmän vikoja sekä korjata niitä • tuntee paloturvallisuusjärjestelmiä suunnittelevan, toimittavan ja ylläpitävän palveluyrityksen toimintaympäristön ja liiketoimintaperiaatteet • työskentelee vastuuntuntoisesti käyttäen tarvikkeita ja materiaaleja taloudellisesti, pitää työpisteensä siistinä ja hyvässä järjestyksessä ja lajittelee syntyvät jätteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti • noudattaa sähkötyöturvallisuusmääräyksiä sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä • ymmärtää oman työnsä merkityksen yrityksen toiminnan tuloksellisuuteen sekä tyytyväisten asiakkaiden arvon yrityksen toiminnan keskeisenä menestystekijänä. • tuntee yleiset asennuskaapelit, niiden käsittelyn (kuten ethernet, kuitu, palokestävät, KLMA, MHS ym.) ja paloläpiviennit • ymmärtää palovaroittimen, palovaroitinjärjestelmän ja paloilmoittimen eron • ymmärtää keskeiset rakennustekniikat (esim. höyrysulut, kiinnitykset, pintamateriaalit ja käsittelyt ym.) • ymmärtää tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen vaikutukset käytettävien automaattisten ilmaisimien (esim. savu, lämpö) luotettavaan toimintaan virheelliset hälytykset minimoiden • tuntee perinteisen tieto-ja tietoliikennetekniikan perusteet mm. puhelinsisäjohtoverkko ja RS485-väylätekniikka sekä PC-konfigurointi RS232:n avulla Paloturvallisuusjärjestelmien viimeistely ja dokumentointi • osaa järjestelmien eri rakenneosien toimintaperiaatteet sekä järjestelmiin liittyvät tarkastukset ja mittaukset • osaa tehdä käyttöönottotehtävät ja antaa järjestelmän käyttöopastuksen • osaa tehdä kattavan ja luotettavan asennustarkastuksen (oman työn tarkastus) ja ymmärtää sen merkityksen 3) Tilaturvallisuusjärjestelmät, 25 osp Tutkinnonosan keskeiset alueet: • Kulunvalvontajärjestelmä • Murtoilmaisujärjestelmä • Ryöstöilmaisujärjestelmä • Kameravalvontajärjestelmät Ammattitaitovaatimukset Opiskelija Tilaturvallisuusjärjestelmien asennuksiin valmistautuminen • tuntee valvonta ja ilmoitusjärjestelmiin liittyvät lait, asetukset sekä muut viranomaismääräykset • tuntee pääpiirteittäin aihealueen yleisimmät ohjeet ja standardit (mm. ST-julkaisut, FA, EN50 jne) • tuntee turvasuojaustehtäviin liittyvät säädökset ja määräykset sekä turvasuojaajakortin saamisen edellytykset ja sen, että turva-alalla työskentelijältä vaaditaan turvasuojaajakortti • osaa yleisimpien valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien toimintaperiaatteet • tuntee tilaturvallisuusjärjestelmiä suunnittelevan, toimittavan ja ylläpitävän palveluyrityksen toimintaympäristön ja liiketoimintaperiaatteet Tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset • osaa asentaa hyvää asennustapaa noudattaen järjestelmät suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti huomioiden järjestelmän luotettavan toiminnan sekä minimoiden erheelliset hälytykset • osaa selvittää järjestelmän vikoja sekä korjata niitä • tietää tilaturvallisuusjärjestelmien asentamiseen ja käyttöön liittyvät salassapitomääräykset sekä noudattaa niitä • työskentelee vastuuntuntoisesti käyttäen tarvikkeita ja materiaaleja taloudellisesti, pitää työpisteensä siistinä ja hyvässä järjestyksessä ja lajittelee syntyvät jätteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti • noudattaa sähkötyöturvallisuusmääräyksiä sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä • ymmärtää oman työnsä merkityksen yrityksen toiminnan tuloksellisuuteen sekä tyytyväisten asiakkaiden arvon yrityksen toiminnan keskeisenä menestystekijänä. • tuntee yleiset asennuskaapelit, niiden käsittelyn (kuten ethernet, kuitu, KLMA, MHS yms.) ja paloläpiviennit • ymmärtää keskeiset rakennustekniikat (esim. höyrysulut, kiinnitykset, pintamateriaalit ja käsittelyt yms.) ja osaa huomioida ne asennuksia tehdessään • ymmärtää perusteet kuvamateriaalin analyyttisessä käsittelyssä (esim. rekisteritunnistus, kasvojentunnistus) • ymmärtää tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen vaikutukset käytettävien automaattisten ilmaisimien (esim. PIR, MW, langattomat) luotettavaan toimintaan virheelliset hälytykset minimoiden • tuntee perinteisen tieto-ja tietoliikennetekniikan perusteet mm. puhelinsisäjohtoverkko ja RS485 • väylätekniikka sekä PC konfigurointi RS232:n avulla Tilaturvallisuusjärjestelmien viimeistely ja dokumentointi • osaa järjestelmien eri rakenneosien toimintaperiaatteet sekä järjestelmiin liittyvät tarkistukset ja mittaukset • osaa tehdä käyttöönottotehtävät ja antaa järjestelmän käyttöopastuksen • osaa tehdä kattavan ja luotettavan asennustarkastuksen (omantyöntarkastus) ja ymmärtää sen merkityksen 4) Teollisuusrobotiikka, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa Robotiikka- asennuksiin valmistautuminen • Ymmärtää robottien käytön teollisuudessa ja niiden avulla saavutettavan hyödyn yrityksille ja yhteiskunnalle • tunnistaa robottien erilaiset mekaaniset rakenteet ja rakennetyypit • robottien mekaanisissa rakenteissa käytettävien sähköisten liikeohjauksien toimintaperiaatteet • tunnistaa robotin ohjaukseen, hallintaan ja käyttöön liittyvät laitteet Työ- ja koneturvallisuus • hakea tietoa robottien turvallisuuteen liittyvistä standardeista ja määräyksistä • robottien käyttöön liittyvät keskeiset turvallisuusmääräykset ja -standardit • tunnistaa työturvallisen toimintaympäristön robottien käytölle • tunnistaa tyypilliset robottien käytössä esiintyvät turvallisuusriskit Robotin asennus ja käyttöönotto • hakea tietoa robottivalmistajan käyttö- ja huolto-ohjeista sekä asennus- ja sähkökuvista • lukea ja tulkita robotin asennus- ja sähkökuvia • selvittää robotin asennukseen liittyvät vaatimukset ja suositukset • asentaa ja kiinnittää robotin sille sallituille alustoille ja asennoille • valita ohjeiden mukaan oikeanlaiset, -kokoiset ja -lujuiset kiinnitystarvikkeet • ottaa huomioon robotin siirtämisestä ja asennusta koskevat määräykset • valita robotin kaapelointiin soveltuvat kaapelityypit • kytkeä robotin virran- ja paineilmansyötön • kytkeä robotin ohjaus- ja turvalaitteet • kytkeä ja konfiguroida erilaisia roboteissa käytettäviä liikeantureita ja moottorikäyttöjä • tunnistaa robottien erityyppisiä työkaluja ja tuntee niiden toimintaperiaatteet • tehdä tyypillisiä robottien työkalujen pneumatiikka-, sähkö- ja mekaniikka-asennuksia • asentaa, kytkeä ja säätää robotin varusteluun sekä työkaluun liittyvät tyypillisimmät anturit ja toimilaitteet sekä osaa kytkeä ne robotin I/O-liittimiin • asentaa robotin ja robottisolun turvalaitteita Robotin ja robottisolun käyttö • käynnistää robotin ja/tai robottisolun työturvallisesti • pysäyttää robotin ja/tai robottisolun hallitusti sekä saattaa robotti ja/tai robottisolun turvalliseen tilaan. • tehdä robotin tai robottisolun hätäpysäytyksen • käyttää robotin hallintalaitetta robotin ohjaukseen • valita sopivan käsiajotavan ja osaa käyttää robotin hallintalaitetta käsiajossa • uudelleen käynnistää robotin hätäpysäytyksen jälkeen ja saattaa robotin takaisin automaattiajotilaan • uudelleen käynnistää robotin tavallisista virhetilanteista • tehdä yksinkertaisia muutoksia robotin ohjelmaan ohjeistuksen/opastuksen avulla Robotin konfigurointi ja ohjelmointi • Ymmärtää robotin eri ohjelmointitavat ja menetelmät ja niillä saavutettavat hyödyt • ladata, tallentaa ja varmuuskopioida robotin sovelluksen • käyttää robotin eri koordinaatiojärjestelmiä • luoda ja määrittää robotille työkalun sen keskipisteen sekä osaa luoda työkalukoordinaatiston • luoda ja käyttää työkohdekoordinaatistoa • ymmärtää robotin ohjelmarakenteen • muuttaa robotin ohjelmoitua paikkapistettä, siirtonopeutta, kiihtyvyyttä ja tarkkuutta • tehdä sovelluskohtaisia parametri muutoksia • ohjelmoida liikekäskyillä yksinkertaisen robotti sovelluksen • käyttää robotin tuloja ja lähtöjä robotin ohjelmoinnissa Robotin huolto ja kunnossapito • käyttää robottivalmistajan käyttö- ja huolto-ohjeita sekä asennus- ja sähkökuvia vian haun apuna • huoltaa robotin robottivalmistajan ennakkohuoltosuunnitelman ohjeiden mukaan • tarkastaa robotin akseleiden kalibroinnin ja osaa päivittää kierroslaskurit • tulkita robotin virhelokeja 5) Huolto- ja kunnossapito, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa Huolto- ja kunnossapitotöihin valmistautuminen • kertoa ennakoivan huollon merkityksen käynnissäpidolle • tehdä toimintaympäristönsä turvalliseksi ja varmistaa turvallisuuden työn suorituksen ajaksi. • lukea laitteiden huolto-ohjeita ja muita dokumentteja • hankkia oikeat, järjestelmään sopivat varaosat ja tarvikkeet • käyttää jotakin teollisessa toimintaympäristössä käytettävää kunnossapidon seurantajärjestelmää Huolto- ja kunnossapitotyöt • mittauksien ja ohjelmallisten työkalujen avulla tehdä vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaussovelluksissa. • tehdä mittauksia ja käyttää saamiaan tuloksia huollontarpeen arvioinnissa. • tehdä huolto-ohjelman mukaiset huoltotoimenpiteet • huoltotyön päätteeksi palauttaa kaikki järjestelmän osat toimintakuntoon Huolto- ja kunnossapitotöiden viimeistely ja dokumentointi • päivittää tekemänsä toimenpiteet kunnossapidon seurantajärjestelmään • tehdä huollon jälkeen tarvittavat varmennustarkastukset • huolehtia syntyneiden jätteiden kierrätyksestä
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Sähköosasto
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Vaikka ites olenkin automaatiopuolen opettaja, niin enemmän perinteistä sähköasennusta ja ykkösten töihin paljon paljon lisää kädentaitoihin. Nykyään kun oppilaat tulevat omakoti ja kerrostaloista yme. niin käden taidot ovat erittäin heikot. Tähän panostusta lisää. Eivät työnantajat ota tai pidä työssäoppijoita, joilla ei ole kädentaitoja. Hyvää on keskutella kuinka toimitaan ja työskennellään sähkön työpaikoissa, mutta olisko toinen vuosikurssi siihen parempi, koska asia olisi hyvässä muistissa kun lähtevät toisena vuonna TOPiin. Tällöin voisi ensimmäiselle vuodelle lisätä kädentaitaitoja, kun toiminta ja työskentely sähkön työpaikoissa siirrettäisiin toiselle vcuosikursille !! Näytöt turhia. Ne vaan työllistää tarpettomasti opettajia ja niistä ei kyllä saa mitään lisäarvoa arvioinnille. Aika yleinen kanta opettajien piirissä !!
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Janne Hernesniemi, koulutuspoliittinen asiantuntija, p. 050 3611 019, janne.hernesniemi@jhl.fi
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta osallistua sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon kehittämiseen. JHL kannattaa esitettyä sähkö ja automaatioalan perustutkinnon perusteluonnosta, esittäen kuitenkin eräitä alla tarkemmin yksilöityjä muutoksia tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Useat JHL:n esittämät muutokset koskettavat erityisesti alan työturvallisuuteen liittyviä kompetensseja. Muutosesitykset tutkinnon osaan Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen, 25 osp Tutkinnon osan otsikon ”Sähkötekniikan perusteiden hyödyntäminen työtehtävissä” yhteyteen JHL esittää lisättäväksi seuraavat ammattitaitovaatimukset: -- opiskelija osaa määrittää oikosulku- ja ylivirtasuojien kokoluokan -- opiskelija osaa määrittää 1- ja 3-vaiheisten piirien kaapeleiden poikkipinnat JHL katsoo, että ”Sähkö- ja automaatioalan materiaalien, komponenttien ja asennustekniikoiden käyttäminen” -otsikon alle olisi perusteltua lisätä seuraavat yksilöidyt ammattitaitovaatimukset: -- opiskelija osaa valita oikeat kotelointiluokat oikeaan asennusympäristöön -- opiskelija ymmärtää kosketus- ja vesisuojauksen eron koteloinnin IP luokituksessa -- opiskelija tietää milloin aistinvarainen käyttöönottotarkastus tehdään -- opiskelija hallitsee käyttöönottotarkastuksen mittaukset -- opiskelija tuntee käyttöönottotarkastuksessa mitattavat suureet (eritysresistanssi, suojajohdon jatkuvuus, oikosulkuvirta ja impedanssi, syötön automaattinen poiskytkentä, vikavirtasuojaus ja milloin sitä käytetään). -- opiskelija osaa tulkita mitattavien suureiden avulla sähkölaitteiston kunnon Sähkö- ja automaatioalan työtehtävät edellyttävät syvällistä perehtymistä työn turvallisuusvaatimuksiin. JHL esittää ”Työskentely yhteistyössä sähkö- ja automaatioalan muiden toimijoiden kanssa” -otsikon yhteyteen seuraavia yksilöityjä työturvallisuutta koskevia ammattitaitovaatimuksia, jotka ovat olennaisia työympäristön turvallisuuden kannalta: -- opiskelija tuntee työmaan työturvallisuusohjeistuksen ja työsuojeluorganisaation -- opiskelija osaa toimia oikein vaara- tai tapaturmatilanteessa sekä tehdä tapahtuman edellyttämän ilmoituksen -- opiskelija toimii työssään työlainsäädännön, alan työehtosopimuksen ja muiden sopimusten mukaisesti Muutosesitykset tutkinnon osaan Pienjänniteasennukset, 45 osp JHL esittää otsikon ”Valmistautuminen sähköasennustöihin” yhteyteen seuraavia ammattitaitovaatimuksia, jotka ovat tarpeellisia alan työtehtävissä: -- opiskelija ymmärtää TNC- ja TNS-järjestelmien eron ja osaa liittää yhteen TNC- ja TNS-järjestelmät turvallisesti -- opiskelija huomioi TNC- ja TNS-järjestelmien yhteen liittämisessä harmonisen yliaallon kaapeleiden mitoituksessa (etenkin N- ja PEN-johtimet) -- opiskelija ymmärtää PEN-, PE- ja N-johtimen eron -- opiskelija ymmärtää potentiaalintasauksen ja maadoituksen merkityksen Otsikon ”Pienjänniteasennukset” yhteyteen on aiheellista lisätä seuraavat ammattitaitovaatimukset: -- opiskelija ymmärtää eri suojalaitteiden erot (PJ-katkaisijat, johdonsuojakatkaisijat, sulakkeet, vikavirtasuojat) -- opiskelija ymmärtää johdonsuojien erot (esim. B, C, K) ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään -- opiskelija ymmärtää vikavirtasuojien erot (esim. AC, A, B) ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään -- opiskelija tietää milloin aistinvarainen käyttöönottotarkastus tehdään -- opiskelija hallitsee käyttöönottotarkastuksen mittaukset -- opiskelija tuntee käyttöönottotarkastuksessa mitattavat suureet (eritysresistanssi, suojajohdon jatkuvuus, oikosulkuvirta ja impedanssi, syötön automaattinen poiskytkentä, vikavirtasuojaus ja milloin sitä käytetään) -- opiskelija osaa tulkita mitattavien suureiden avulla sähkölaitteiston kunnon Muutosesitykset tutkinnon osaan Sähköverkkoasennukset, 45 osp Otsikon ”Valmistautuminen sähköverkkoasennustöihin” alle JHL esittää lisättäväksi seuraavia työturvallisuuden kannalta keskeisiä ammattitaitovaatimuksia: -- opiskelija määrittää 1- ja 3-vaiheisten piirien ottaman sähkötehon jännitteen, virran ja vaihesiirtokulman mittaustuloksiin perustuen -- opiskelija määrittää oikosulku- ja ylivirtasuojien kokoluokan -- opiskelija määrittää 1- ja 3-vaiheisten piirien kaapeleiden poikkipinnat -- opiskelija tuntee niin sanotun rengasverkon vaarat (takasyöttö) sekä ymmärtää miksi rengasverkkoa käytetään asiakkaan ja asentajan näkökulmasta -- opiskelija tuntee rinnan kytketyn kaapeloinnin vaarat (takasyöttö) -- opiskelija tuntee työmaadoituksen tarkoituksen ja sen turvallisen toteutuksen ”Toimiminen osana sähköverkkoasennuksia tekevää työryhmää” -otsikon alle tulisi lisätä seuraavat selventävät ammattitaitovaatimukset: -- opiskelija osaa valita oikean mittalaitteen sekä tulkita mittaussuureita -- opiskelija ymmärtää milloin aistinvarainen käyttöönottotarkastus tehdään -- opiskelija hallitsee käyttöönottotarkastuksen mittaukset -- opiskelija tuntee käyttöönottotarkastuksessa mitattavat suureet (eritysresistanssi, suojajohdon jatkuvuus, oikosulkuvirta ja impedanssi, syötön automaattinen poiskytkentä, vikavirtasuojaus ja milloin sitä käytetään) -- opiskelija osaa tulkita mitattavien suureiden avulla sähkölaitteiston kunnon -- opiskelija ymmärtää eri jännitetasot muunto- ja kytkinasemilla (ohjaus-, pien- ja suurjännite) Muutosesitykset tutkinnon osaan Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset, 25 osp ”Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset” -otsikon yhteyteen JHL esittää seuraavaa lisäystä: -- opiskelija osaa valita oikeat laitteet oikeaan ympäristöön (ulkotilat, kosteat tilat, räjähdysvaaralliset tilat)
      • Energiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • • Ammattitaitovaatimukset on kuvattu selkeästi työn etenemisjärjestyksessä aloituksesta työn luovuttamiseen. Työn tekemisen taustalla oleva tieto ja ymmärrys on sisällytetty yhteisiin arviointikriteereihin, jolloin osien ammattitaitovaatimuksiin on pystytty kuvaamaan selkeää tekemistä. • Turvallisuus on nostettu hyvin esiin ammattitaitovaatimuksissa. Asiakasnäkökulmaa ja toimintaa asiakasympäristössä voisi sisällyttää esim. Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen -osaan. Nythän siellä on jo toimiminen muiden toimijoiden kanssa, mikä on myös erittäin tärkeä ammattitaitovaatimus. • Turvallisuus ja asiakasnäkökulmaa tulisi lisätä myös yhteisiin arviointikriteereihin. • Huolto- kunnossapito ja vikojen korjaaminen: Kappaletavara-automaatio –osassa ja Prosessiautomaatio –osassa on vianetsintä ja kunnossapito ilmaistu näin: ” - tehdä kappaletavara-automaatioasennuksiin liittyviä huolto- ja kunnossapitotöitä sekä paikantaa ja korjaa järjestelmässä esiintyviä vikoja” sivulla 7 ” - tehdä prosessiautomaatioasennuksiin liittyviä huolto- ja kunnossapitotöitä sekä paikantaa ja korjaa järjestelmässä esiintyviä vikoja” sivulla 8. Pienjänniteasennukset –osassa ei ole huomioitu huolto- ja kunnossapito-osaamista, kuten on Kappaletavara-automaatiossa ja Prosessiautomaatiossa . Ehdotamme, että myös Pienjänniteasennuksiin lisätään: - tehdä järjestelmien ja laitteiden huolto- ja kunnossapitotöitä sekä paikantaa ja korjaa yleisimmin esiintyviä vikoja. Myös Pneumatiikka- ja Hydrauliikka –osiin voi lisätä lauseen, joka kuvaa huolto- ja kunnossapito-osaamista: - tehdä järjestelmien ja laitteiden huolto- ja kunnossapitotöitä sekä paikantaa ja korjaa yleisimmin esiintyviä vikoja. • Dokumentin sivu 5: Työskentely yhteistyössä sähkö- ja automaatioalan muiden toimijoiden kanssa: ”Selvittää työmaan turvallisuusvastuuhierarkian, noudattaa sovittuja sääntöjä ja työaikoja” -kohtaan (lisäys)ehdotus: ”noudattaa sovittuja turvallisuussääntöjä ja muita ohjeita.” • Dokumentin sivu 8: Prosessiautomaatioasennukset, 45 osp: Ammattitaitovaatimukset (Opiskelija osaa) Valmistautuminen prosessiautomaatioasennuksiin: noudattaa kappaletavara-automaatioasennuksissa tarvittavia dokumentteja, ohjeita ja suunnitelmia -> pitää olla: prosessiautomaatioasennuksissa • Sivu 9 viimeinen lause: toimia turvallisuusohjeiden mukaisesti asennusryhmässä, joka tekee muunto- ja kytkinasematöitä, kaapeliojien kaivuu- ja täyttötöitä, maa- ja ilmajohtoasennuksia sekä muunto- ja kytkinasematöitä ->muunto- ja kytkinasematyöt lauseessa kahteen kertaan • Ammattitaitovaatimusten osalta tulisi selkeyttää perustutkintotason roolia suhteessa AT/EAT- tasoon seuraavista näkökulmista: o Turvallisuus: PT turvallinen työskentely - AT valvoja – EAT suunnittelija o Asiakasrajapinta: PT suppea – AT merkittävä – EAT laaja o Työntoteutus: PT ryhmän jäsen - AT kärkimies - EAT - työnjohtaja • Varsinaiset ammattitaitovaatimukset eivät ole vielä jäsennelty tarpeeksi selkeästi. Esim. Sähköverkkoasennukset voisi jäsennellä seuraavasti: Valmistautuminen sähköverkkoasennustöihin o selvittää sähköverkkoasennuksissa toimivien henkilöiden vastuut o arvioida sähköverkkoasennuksiin ja asennusympäristöön liittyviä riskejä ja varmistaa turvallisen työn edellytykset o suunnitella sähköverkkoasennukset niin, että oma ja muiden turvallisuus sekä ympäristön vahingoittumattomuus varmistetaan o selvittää asiakkaan työhön liittyvät vaatimukset o huomioida maadoituksen ja potentiaalintasauksen merkityksen ja suojauksen toteutuksen periaatteet suurjännitejärjestelmässä o tulkita sähköverkoissa käytettyjen laitteiden, materiaalien ja komponenttien ominaisuuksia ja käyttökohteita ja toimintaa niihin liittyvien vaatimuksien, dokumenttien, ohjeiden ja suunnitelmien perusteella o huomioida maadoituksen ja potentiaalintasauksen merkityksen ja suojauksen toteutuksen periaatteet suurjännitejärjestelmässä o varmistaa sähköverkkoasennuksissa tarvittavat työvälineet, suojaimet ja materiaalit sekä varmistaa niiden kunnon o selvittää tarvitessa asiakkaalle, miten sähköenergian siirto ja jakelu on toteutettu voimalaitokselta asiakkaalle Toimiminen osana sähköverkkoasennuksia tekevää työryhmää o tehdä sähköverkkoasennukset voimassa olevien säädösten, jakelujännitestandardin, muiden standardien, valmistajan ohjeiden, asiakasympäristön vaatimusten ja suunnitelmien mukaisesti o käyttää työturvallisuusvaatimusten mukaisesti verkostoasennuksen eri työvaiheissa tarvittavia koneita ja laitteita sekä huomioi turvallisen pylväs- ja korityöskentelyn o toimia turvallisuusohjeiden mukaisesti asennusryhmässä o havainnoida työhön ja ympäristöön liittyviä turvallisuuspuutteita ja raportoida niistä o havainnoida työhön ja ympäristöön liittyviä turvallisuuspuutteita ja raportoida niistä o käsitellä kaapeleita niin, että niiden ominaisuudet eivät heikkene o tehdä 0,4 kV liittymien ja jakokaappien kytkennät sekä tarvittavat päätteet ja jatkokset o tehdä käyttöönottotarkastukset tarvittavilla mittalaitteilla o tehdä vianhakua 0,4 kV verkoissa. • Alalla toimimisen kohtaan voisi lisätä: - toteuttaa työnsä ammattiylpeyttä vaalien - varmistua siitä, että työkohde jää työn tekemisen jälkeen kuntoon ja siistiksi ja kykenee raportoimaan työn valmistumisesta omalle organisaatiolleen. • Sähköverkko-osuutta voisi kiteytttää: - tarvittavien mittalaitteiden osalta voisi korostaa: jännitteen koestaminen - noudattamisen lisäksi hallita jakeluverkon kytkentöihin liittyvät prosessit, kuten komentokieli. (eli siis puhelimitse yhteys käyttöön ja viestintä ”voinko avata – voit avata jne.” ) • Kohdassa sähköverkkoasennukset, kohta ”Toimiminen osana sähköverkkoasennuksia tekevää työryhmää”: myös tähän osaamiskokonaisuuteen olisi hyvä lisätä nykyaikaisten tietojärjestelmien perusteiden tuntemus. Ehdotus: lisätään luetteloon kohta: - tuntee verkkotietojärjestelmien perusteet
      • Tampereen Aikuisskoulutussäätiö sr, Marko Kankaanpää, koulutuspäällikö
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Nyt on tehty hyvää työtä, oleelliset sisällöt löytyvät. Lisäksi esimerkiksi hydrauliikan ja pneumatiikan omat opintomoduulit ovat tervetulleita ja tukevat etenkin automaation ja myös konetekniikan puolella toimivien automaatioasentajien osaamistarvetta.
      • Sähkötekniset työnantajat STTA ry, Esa Larsén
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • 2. Tutkinnon osien sisällöstä Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen Osaamisvaatimuksena todetaan otsikkotasolla ”Työskentely yhteistyössä sähkö- ja automaatioalan muiden toimijoiden kanssa”. Sähkö- ja automaatioalan töitä tehdään pääsääntöisesti yhteisillä työpaikoilla (työmailla) rakennusalan muiden toimijoiden kanssa. Mielestämme näkökulmaa tulisi myös otsikkotasolla laajentaa ”Työskentely yhteistyössä tilaajan ja työkohteen muiden toimijoiden kanssa.” Rakennusprojektien menestyksellisen läpiviennin kannalta on olennaista tiedostaa työmaan työaikataulujen ja töiden oikean suoritusjärjestyksen merkitys. Tämän vuoksi ehdotamme lisättäväksi uuden kohdan: • ymmärtää työaikataulun ja työmaan töiden aikataulun mukaisen suoritusjärjestyksen merkityksen sekä osaa raportoida niitä koskevista olennaisista poikkeamista Rakennusprojekteissa ongelmia aiheuttavat usein erilaatuiset tilanteet, joissa työn toteutusta koskevista sopimusasiakirjoista poiketaan eri syistä mukaan lukien tilaajan osoituksesta tehtävät muutos- ja lisätyöt. Poikkeamiin liittyy rakennusurakan yleisten sopimusehtojen, YSE 1998, mukaisia menettelytapavaatimuksia ja vastuukysymyksiä sekä standardin SFS 6000, (kohdat 132.13 ja 514.5) vaatimus sähköasennusten ja niiden muutosten dokumentoinnista. Tämän vuoksi ehdotamme lisättäväksi uuden kohdan: • ymmärtää työn toteutusta koskevien suunnitelma-asiakirjojen sitovan oikeudellisen merkityksen sekä ne edellytykset ja menettelyt, joilla suunnitelma- asiakirjoista voidaan työtä toteutettaessa poiketa sekä hallitsee toteutusmuutosten edellyttämän raportoinnin ja dokumentaation. Pienjänniteasennukset Vikojen etsintä ja korjaus on keskeinen osa sähköasentajan käytännön työtä ja ammattitaitoa. Tämän vuoksi ehdotamme osioon ”pienjänniteasennukset” lisättäväksi uuden kohdan: • etsiä järjestelmässä olevan yksinkertaisen vian hyödyntäen asennuksesta olemassa olevia dokumentteja ja mittalaitteita sekä tulkita saamiaan mittaustuloksia Osion ”Pienjänniteasennuksien viimeistely ja dokumentointi” ensimmäistä kohtaa ehdotamme muotoiltavaksi seuraavasti (muutettu kohta lihavoitu): • huolehtia asennusympäristön viimeistelystä ja siistimisestä muun muassa lajittelemalla ja kuljettamalla pakkaus- ja johtojätteet niille osoitettuihin jätehuoltopisteisiin Vastaava muotoilu tulisi mielestämme tehdä myös kaikkiin muihin tutkinnon järjestelmäasennuksia käsitteleviin osiin. Täsmennysesityksemme perusteluna viittaamme Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen 2 § kohdan 1 alakohdan f) urakoitsijalle asettamiin sivuvelvollisuuksiin ja Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen asuntotuotantohinnoittelun (8 § B 5.2.1) suoritusvaatimuksiin. Pidämme tarpeellisena, että asianmukainen jätteistä huolehtiminen, jota myös käytännön työelämässä vaaditaan, sisäistyy alan opiskelijoille toimintatavaksi. Osion ”Pienjänniteasennuksien viimeistely ja dokumentointi” toista kohtaa ehdotamme muotoiltavaksi seuraavasti (muutettu kohta lihavoitu): • tehdä käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen, tulkita mittaustulokset oikein, sekä laatia käyttöönottotarkastuksesta asianmukaisen dokumentaation Vaatimus järjestelmän käyttöönottoon liittyvien mittausten tekemisestä ja mittaustulosten tulkinnasta tulisi sisällyttää tutkinnon kaikkiin järjestelmäasennuksia käsittäviin osiin, vaikka sähköturvallisuuslakiin perustuvaa velvollisuutta käyttöönottotarkastuksen tekemiseen ei olisikaan olemassa. 3. Valinnaisista tutkinnon osista 3.1 Esitys valinnaiseksi osaksi ”Tietoliikennekaapelointi” Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon perusteita ollaan parhaillaan uudistamassa. Ehdotamme, että sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi otettaisiin tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnosta osa ”Tietoliikennekaapelointi”. Osan laajuus olisi 45 opintopistettä. Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon perusteissa ei ole lainkaan tietoliikenneverkkoihin liittyviä opintoja, vaikka kuituverkko huoneistojakamoon sisältyy pakollisiin rakennusmääräyksiin asuinrakennuksissa ja lähes jokaiseen liike- ja teollisuuskiinteistöön tehdään tietoliikenneverkko. Näiden verkkojen rakentamisesta vastaavat pääosin sähköistysalalla toimivat yritykset ja niiden palveluksessa olevat sähköasennusalan työntekijät. Kuituhitsauksessa käytettävien laitteiden hintojen alennuttua nämä yritykset tekevät valokuitujen päättämisen ja jatkamisen yhä enenevässä määrin itse. Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmä edellyttää palkkaryhmissä 3, 4 ja 5 kahden osaamisalueen hallintaa. Kahdella osaamisalueella tarkoitetaan työehtosopimuksessa sitä, että sähköasentajan tulee osata vähintään kolmen laaja-alaisen heikkovirtajärjestelmän asennustyöt päästäkseen palkkaryhmään 3, 4 tai 5.Tällaisia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi yleiskaapelointi-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. Tästä näkökulmasta on mielestämme tärkeää, että sähkö- ja automaatioalan perustutkinto antaa työntekijälle ne valmiudet, joita käytännön työelämä ja työehtosopimus edellyttävät. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa Valmistautuminen tietoliikennekaapelien / tietoliikenneverkkojen asennuksiin • toimia työturvallisuus- ja työmaan määräyksien mukaisesti • perusteet tietoliikenneverkkojen rakenteesta, rajapinnoista, topologioista ja tiedonsiirtotekniikoista. • kaapeloida standardien mukaisesti / suorittaa asennustyöt standardien, voimassa olevien määräyksien ja hyvien asennustapojen mukaisesti • tulkita asennuspiirustuksia ja suunnitella kaapelointityön • valita kaapelointiin sopivat materiaalit ja tarvikkeet sekä varmistaa niiden kunnon • verkoissa käytettävät yleisimmät komponentit, kaapelityypit ja muun infrastruktuurin, hallitsee niiden käsittelyn ja varmistaa niiden kunnon. Tietoliikennekaapelien asennus / Tietoliikenneverkkojen asennus • toteuttaa kuitu- ja yleiskaapelointityöt vaatimusten mukaisesti • toteuttaa antenniverkkojen, optisten verkkojen ja yleiskaapelointijärjestelmien asennustyöt vaatimusten ja standardien mukaisesti • käyttää mittauslaitteita ja tulkita tuloksia • tehdä verkkojen standardinmukaiset hyväksymistestaukset ja -tarkastukset, käyttää mittauslaitteita ja tulkita mittaustuloksia. • etsiä ja paikallistaa vian sekä korjata sen Dokumentointi ja luovutus • päivittää asennuspiirustuksiin suoritetut asennustyöt • dokumentoida kaapelointityön standardien ja määräysten mukaisesti • huolehtia asennusympäristön viimeistelystä ja siistimisestä muun muassa lajittelemalla ja kuljettamalla pakkaus- ja johtojätteet niille osoitettuihin jätehuoltopisteisiin ja luovuttaa työn 3.2 Huippuosaajana toimiminen ja Yrityksessä toimiminen Luonnoksen valinnaisessa osassa on sisällöltään vaikeasti hahmotettavat osiot ”Yrityksessä toimiminen” 15 osaamispistettä ja ”Huippuosaajana toimiminen” 15 osaamispistettä. Esitämme, että kyseisten osioiden sisältö määritellään tarkemmin tai ne poistetaan opetussuunnitelmasta. Sisällöllisesti määrittelemättöminä ne antavat ”köykäisen” kuvan jatko-opintoihin oikeuttavasta perustutkinnosta.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Koulutuspäällikkö Leppävaaran sähkö- ja automaatio-osasto
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Voisiko paikallisiin ammattivaatimuksiin perustuvassa tutkinnon osassa 5-15osp laajuus olla 5-20 osp -Pitäisikö edelleen olla sähkölaitekorjaus OPS:issa. Pääkaupunkiseudulla on paljon erikoislaitteiden korjaamoyrityksiä. -Säätötekniikassa PI-säätö on kaiken A ja O. Kiinteistöautomaatio: vanhassa ” Hän ymmärtää säätötekniikasta P- ja PI- säädön”. Uudessa ei mainittu P-/PI-säätöä. -Voiko tietoyhteiskunnassa unohtaa OPS-perusteista kokonaan TÄHTI-1000 ja yleiskaapelointiasennukset (mukaan lukien valokuitu ) ? -Aurinkosähköasennukset pitäisikö olla ?
      • Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy, Vitikka Olli
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Tutkinnon osa ”Sähkö- ja automaatioalalla toiminen” on esitetty sivulla 1 ja 5 olevan 25 osp ja sivulla 2 se on 30 osp. Ammattitaitovaatimukset tutkintojen osissa: (Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen 30 osp ja Pienjänniteasennukset 45 osp) yhdessä täyttävät laajuudeltaan ja sisällöltään valtioneuvoston asetusten 1435/2016 ja 804/2019 vaatimukset sekä sähköturvallisuuslain 1135/2016 73 § itsenäiseen työhön kykenevän ammattialaisen koulutusvaatimuksen. Edellä mainituissa tutkinnon osissa on esitetty ammattitaitovaatimuksia yleisellä tasolla, esim. tehdä laiteasennukset ja suorittaa niiden käyttöönoton, eikä ole eriteltynä mitenkään (esim. sähkölämmitysasennukset, valaistusasennukset, jne.). Onko tarkoituksena että näin yleisellä tasolla ilmaistuna tämä sisältää kaikki laiteasennukset vai täyttyykö vaatimus osaamalla tehdä jonkin alueen laiteasennuksia? Laiteasennuksia on kuitenkin hyvin eri luonteisia, jolloin jonkinlaisen laiteasennuksen toteuttaminen hyväksytysti ei kerro ammattitaidon tasosta kaikissa laiteasennuksissa.
      • Helsingin kaupunki, opetusvirasto, sähkö-ja automaatio aikuiset, opettaja, Kultaranta Tapani
        Uppdaterad:
        4.9.2019
        • Sisällöt eivät toteudu oppisopimuskoulutuksessa. Tälle pitää tehdä jotain, ettei siitä tule helppoa ohituskaistaa ammattiin.
      • Vaasan kaupunki / Vamia, Energiapalvelut
        Uppdaterad:
        30.8.2019
        • Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen 35 osp: Moottorilähtöjen asentaminen ei kuulu tähän tutkinnonosaan. Pienjänniteasennukset 45 osp -> Pienkiinteistöjen sähköasennukset Logiikat ja moottorilähdöt kokonaisuudessaan kuuluvat kappaletavara-automaatio tutkinnonosaan. Yleiskaapelointi ja antennijärjestelmien perustiedot pitää lisätä tutkinnonosaan. Kappaletavara-automaatio: Logiikat ja moottorilähdöt kokonaisuudessaan kuuluvat tähän tutkinnonosaan. Ohjelmointikielen maininta perusteissa on turhaa. Vaihtoehtoisesti voisi olla oma tutkinnonosa moottorikäyttöihin ja logiikan perusteisiin 25 osp laajuisena. Pneumatiikan perusteet pitäisi opiskella tässä tutkinnonosassa. Prosessi-automaatio Ei huomautettavaa. Sähköverkko-asennukset Ei huomautettavaa. Pneumatiikka-asennukset ja hydrauliikka-asennukset Laajuus sähköalalle aika iso. Kone- ja tuotantotekniikassa vastaavat tutkinnonosat 20 osp laajuisia. Tutkinnonosaa ei tarvita sähkö- ja automaatioalan perustutkinnossa, ne voidaan tarvittaessa valita kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. Kiinteistöautomaatio-asennukset ja Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset (Kotiautomaatio- ja turvajärjestelmät) Kiinteistöautomaatio-asennukset ja Palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset, tutkinnonosat pitäisi yhdistää, koska molemmat tutkinnonosat sisältävät sähköasentajien perusosaamista, eikä niiden valitseminen yhtä aikaa ole mahdollista tutkinnon laajuuden puitteissa. Kiinteistöautomaatio-asennukset tutkinnonosan sisällöissä pitäisi painottaa pienien kiinteistöjen järjestelmiä, kuten erilaisia ”älykoti” ratkaisuja. Suurten kiinteistöjen automaatioratkaisujen sisällöt löytyvät sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnosta.
      • Manninen Kauko, Sähkö- ja automaatioalan AT/EAT-perustetyöryhmän jäsen
        Uppdaterad:
        30.8.2019
        • Taustaa Sähkö-ja automaatioalan AT/EAT-perustetyöryhmä teki ammattitutkintoon hyvän pohjan perustutkinnon perusteille. Alun perin ammattityöryhmälle kerrottiin, että se todennäköisesti jatkaa työtä ja tekee myös perustutkinnon perusteet ja että perustutkinnon perusteet laaditaan ammattitutkinnon perusteiden pohjalta. Jossain vaiheessa on kuitenkin tehty päätös, että perustutkinnon perusteet laatiikin työelämätoimikunta. Perustutkinnon perusteiden laadintaan olisi pitänyt ehdottomasti nimetä AT/EAT:n työryhmä jatkamaan tutkinnon perusteiden laatimista, koska se oli jo käynyt ne keskustelut, jotka tarvitaan tutkinnon perusteiden laadinnan pohjaksi. Nyt nämä keskustelut on käyty uudelleen ja niistä osa on jäänyt käymättä kuten esim. ensiapu- ja turvallisuuskoulutuksia koskevat asiat. On siis lähdetty keksimään pyörää uudelleen. AT/EAT-työryhmä olisi selvinnyt parilla kokouksella perustutkinnon laadinnasta ja siitä olisi tullut parempi kuin nykyisestä luonnoksesta. Nyt työelämätoimikunta on toiminut laadintatyöryhmänä, vaikka sen oikea rooli olisi ollut kommentointi. Työelämätoimikunnan jäsenten kompetenssi tutkinnon perusteiden laatijana ei ole riittävä, lukuun ottamatta niitä, jotka olivat mukana AT/EAT-työryhmässä. Tämä näkyy mm. siinä, että tutkinnon esitetty luonnos ei täytä lain vaatimuksia ja siinä, että niinkin yksinkertainen asia kuin nimikehierarkia ei ole toteutunut. Tällaisista asioita AT/EAT-työryhmän ei olisi tarvinnut edes keskustella, vaan ne olisivat olleet itsestään selvyyksiä. Edellä olevista ja alla olevista syistä johtuen liitteenä on ehdotus Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon perusteiksi. Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon perusteet- EHDOTUS Sisältö Tutkinnon muodostuminen Osaamisen arviointi Sähkötyöt pien- ja pienoisjännitteellä ryhmäjohtotasolla, 30 osp Pienjänniteasennukset 45 osp Sähkökäyttöjen asennukset, 25 osp Rakennusautomaatiojärjestelmien asennukset, 25 osp Teollisuusrobotiikan ja ohjausjärjestelmien asennukset, 45 osp Ohjelmoitavien ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Pneumaattisten ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Hydraulisten ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Valmistusautomaation asennukset, 45 osp Palo-ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset, 25 osp Pien- ja keskijännitejakeluverkon asennukset, 45 osp   Tutkinnon muodostuminen Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (145 osaamispistettä) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä). Ammatillisista tutkinnon osista pakollisia on 75 osaamispistettä ja valinnaisia 70 osaamispistettä. Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto sisältää seuraavat tutkintonimikkeet: • Sähköasentaja • Automaatioasentaja AMMATILLISET TUTKINNON OSAT | 145 OSP Pakollinen tutkinnon osa | 30 osp Sähkötyöt pien- ja pienoisjännitteellä ryhmäjohtotasolla, 30 osp SÄHKÖASENTAJA|45 OSP Pakollinen tutkinnon osa | 45 osp Pienjänniteasennukset 45 osp AUTOMAATIOASENTAJA|45 OSP Pakollinen tutkinnon osa | 45 osp Valmistusautomaation asennukset, 45 osp VALINNAISET TUTKINNON OSAT | 70 OSP Pienjänniteasennukset 45 osp Valmistusautomaation asennukset, 45 osp Sähkökäyttöjen asennukset, 25 osp Rakennusautomaatiojärjestelmien asennukset, 25 osp Teollisuusrobotiikan ja ohjausjärjestelmien asennukset, 45 osp Ohjelmoitavien ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Pneumaattisten ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Hydraulisten ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Palo-ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset, 25 osp Pien- ja keskijännitejakeluverkon asennukset, 45 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa 5─15 osp Tutkinnon osa sisältää työelämän paikallisten tarpeiden mukaista osaamista, joka soveltuu useamman kuin yhden työpaikan tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjä nimeää tutkinnon osan työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja määrittää sille laajuuden osaamispisteinä. Koulutuksen järjestäjä määrittelee ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arvioinnin vastaavasti kuin ammatillisissa tutkinnon osissa. Tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 5─15 osp Tutkintoon voi sisällyttää tutkinnon osan toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Riippumatta sisällytettävän tutkinnon osan laajuudesta, tutkinnon osan laajuus on tässä kohdassa enintään 15 osaamispistettä. Korkeakouluopinnot 5─15 osp Tutkinnon osa sisältää ammatillista osaamista tukevia korkeakouluopintoja. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja 1─25 osp   YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 OSP Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen laajuus on vähintään 11 osaamispistettä, matemaattisluonnontieteellisen osaamisen laajuus on vähintään 6 osaamispistettä ja yhteiskunta ja työelämäosaamisen laajuus on vähintään 9 osaamispistettä. Lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin tulee sisältyä valinnaisia osaamistavoitteita opiskelijan valitsemasta yhdestä tai useammasta yhteisestä tutkinnon osasta ja tutkinnon osan osa-alueelta tai osa-alueilta siten, että yhteisten tutkinnon osien 35 osaamispisteen laajuus täyttyy. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, P Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 6 osp, P Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen, 9 osp, P Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet 9 osp Yhteisten tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla tutkinnon perusteissa määrättyjä tai koulutuksen järjestäjän päättämiä muita valinnaisia osaamistavoitteita, jotka tukevat kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä tavoitteita. Valinnaisiin osaamistavoitteisiin voidaan sisällyttää myös opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden tutkinnon perusteissa määrättyjä osaamistavoitteita. Osaamisen arviointi Osaaminen arvioidaan seuraavalla kriteereillä asteikolla 1 – 5. Tasot Tyydyttävä 2 ja Hyvä 4 muodostuvat siten, että opiskelija on saavuttanut yli puolet mutta ei vielä kaikkia seuraavan ylemmän tason vaatimuksista. Tyydyttävä 1 • toteuttaa työn ohjeiden mukaisesti • toimii yhteistyökykyisesti • tarvitsee joissakin tilanteissa lisäohjeita • hyödyntää työssä tarvittavaa tietoa jonkin verran • muuttaa toimintaansa saamansa palautteen mukaisesti Hyvä 3 • toteuttaa työn aktiivisesti ja ohjeiden mukaisesti • toimii yhteistyökykyisesti ja vuorovaikutteisesti • tarvitsee vain harvoissa tilanteissa lisäohjeita • hyödyntää työssä tarvittavaa tietoa tarkoituksenmukaisesti • muuttaa toimintaansa hankkimansa palautteen mukaisesti Kiitettävä 5 • toteuttaa työprosessin itsenäisesti • kykenee neuvottelemaan ja sopimaan työnsä toteuttamisesta • selviytyy ongelmanratkaisutilanteista hyödyntäen tavanomaisia ratkaisutapoja • hyödyntää työssä tarvittavaa tietoa monipuolisesti • arvioi suoriutumistaan realistisesti   Sähkötyöt pien- ja pienoisjännitteellä ryhmäjohtotasolla, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • mitoittaa ryhmäjohtotasolla asennuksen niin, että se täyttää suojaukselle asetetut vaatimukset • päivittää työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen • toimii osana työryhmää • toimii kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistäen • toimii laatutavoitteiden, kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaisesti • käyttää monipuolisesti tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja sovelluksia sekä digitaalisia palveluja työprosessin eri vaiheissa • viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti työtilanteissa Pien- ja pienoisjänniteasennustyöt sekä käyttöönottotarkastus • tekee pien- ja pienoisjänniteasennukset ryhmäjohtotasolla voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • rakentaa johtotiet ja toteuttaa kaapeloinnin • kytkee ryhmäjohdot keskukseen • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • tekee laiteasennukset ja suorittaa käyttöönoton • tekee käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen • huolehtii asennustyöympäristön viimeistelystä. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn • tekee laitemerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Pienjänniteasennukset, 45 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • soveltaa teoreettista sähkötekniikkaa pienjänniteasennuksissa • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • tarkastaa, että asennuskohteen kaapelointi täyttää suojaukselle asetetut vaatimukset • tarkastaa suunnitelmien toteutuskelpoisuuden • toimii yrityksen edustajana asiakkaan luona • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen Opiskelija tekee pienjännitesähköasennukset ja käyttöönoton. • tekee pienjännitesähköasennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • rakentaa johtotiet ja toteuttaa kaapeloinnin • kytkee ryhmäjohdot keskukseen • tekee keskusasennukset, liittymisjohtoasennukset ja kytkee suojalaitteet • tekee laiteasennukset ja asettelee ne käyttövalmiuteen • tekee käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen • huolehtii asennustyöympäristön viimeistelystä Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • päivittää työkohtaisia suunnitteludokumentteja • kokoaa työnaikaiset dokumentit loppudokumentointia varten • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta • antaa käytönopastuksen asiakkaalle. Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Sähkökäyttöjen asennukset, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen Opiskelija tekee sähkömoottorikäytön asennukset ja käyttöönoton. • tekee moottori- ja taajuusmuuttajakäytön asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä turvallisena ja vahingoittumattomana • tekee moottorin mekaanisen asennuksen ja tarvittavat käynnissäpitotoimenpiteet • tekee moottorin mekaanisen ja sähköisen kuntotarkastuksen ja tekee tarvittavat huoltotoimenpiteet • tekee taajuusmuuttajan mekaanisen ja sähköisen asentamisen piirustusten, ohjeiden ja ympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti • huolehtii EMC-suojauksen toteutumisesta • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • asettelee sähkökäytöt käyttövalmiuteen • tekee asennuksille käyttöönottotarkastuksen • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta. Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Rakennusautomaatiojärjestelmien asennukset, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen Opiskelija tekee rakennusautomaatioon liittyvät asennustyöt ja käyttöönoton. • tekee asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä turvallisena ja vahingoittumattomana • asentaa rakennusautomaatioon liittyvät kenttälaitteet • asentaa ja käyttöönottaa anturit, tunnistusjärjestelmät ja toimilaitteet sekä virittää ne ohjeiden mukaisesti ja korjaa antureiden, tunnistusjärjestelmien ja toimilaitteiden toiminnassa esiintyvät viat mittalaitteiden ja ohjausjärjestelmän diagnostiikkatyökalujen avulla • tekee kenttäväyläasennuksen ja suorittaa käyttöönoton • asentaa ja korjaa moottori-, servo- ja taajuusmuuttajakäytöt ja asettelee ne käyttövalmiuteen • tekee ohjausjärjestelmään liittyvät korjaukset ja ylläpitotoimenpiteet • parametroi ohjausjärjestelmän ja dokumentoi työnsä • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • tekee rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöönottotarkastuksen • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Teollisuusrobotiikan ja ohjausjärjestelmien asennukset, 45 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti. • varmistaa ennen työn aloitusta, että omaa työssä tarvittavat luvat ja pätevyydet • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • toimii työkohtaisten suunnitteludokumenttien mukaisesti • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen • ottaa huomioon oman ja muiden työskentelyalueella tai läheisyydessä olevien henkilöiden turvallisuuden • noudattaa työskentelyssään riittävää puhtautta kaikissa tilanteissa. Opiskelija tekee robotiikan ja ohjausjärjestelmän asennustyöt ja käyttöönoton. • tekee robotiikan ja ohjausjärjestelmän asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • toimii robotiikkajärjestelmien käyttöön liittyvän konedirektiivin ja standardin mukaisesti • suorittaa turvakomponenttien asennukset asennusdokumenttien mukaisesti • suorittaa turvajärjestelmien testaukset ja valvoo niiden toimintoja • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • mittaa sekä analysoi robotiikkajärjestelmän tilan, suorittaa tarvittavat parametrimuutokset, paikantaa esiintyvät viat ja korjaa ne • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • tekee tarvittavat huolto- ja kunnossapitotyöt • tekee asennuksille käyttöönottotarkastuksen. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn asiakkaalle • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Ohjelmoitavien ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa ennen työn aloitusta, että omaa työssä tarvittavat luvat ja pätevyydet • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja ja tekee tarvittavat korjaukset ja muutokset suunnitelmiin • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen Opiskelija tekee ohjelmoitavan ohjausjärjestelmän asennustyöt ja käyttöönoton. • tekee ohjelmoitavan ohjausjärjestelmän asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • tekee keskusasennukset • tekee kenttälaiteasennukset dokumenttien mukaisesti • testaa keskus- ja kenttälaiteasennukset • huolehtii EMC-suojauksen toimivuudesta • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • testaa järjestelmän toimivuuden ja tekee siihen tarvittavat muutokset ja korjaukset • asentaa kenttäväylät • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä • testaa kenttäväylän toimivuuden. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta • antaa tukea henkilökunnalle. Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Pneumaattisten ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa ennen työn aloitusta, että omaa työssä tarvittavat luvat ja pätevyydet • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen • todentaa järjestelmän paineettomuuden ja takaa näin turvallisen työskentelyn. Opiskelija tekee pneumaattisten ohjausjärjestelmien asennustyön ja käyttöönoton • tekee asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • asentaa ja ottaa käyttöön venttiilit sekä toimilaitteet mukaan lukien sähköpneumaattiset proportionaali- ja servojärjestelmät • analysoi ja paikantaa pneumatiikkajärjestelmissä esiintyvät viat ja korjaa ne • tekee tarvittavat huolto- ja kunnossapitotyöt • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • asentaa ja huoltaa ilmajärjestelmään tarvittavat laitteet • tekee käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Hydraulisten ohjausjärjestelmien asennukset, 25 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa ennen työn aloitusta, että omaa työssä tarvittavat luvat ja pätevyydet • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen • todentaa järjestelmän paineettomuuden ja takaa näin turvallisen työskentelyn Opiskelija tekee hydraulisten ohjausjärjestelmien asennustyöt ja käyttöönoton. • tekee hydraulisen ohjausjärjestelmän asennustyöt voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • asentaa ja ottaa käyttöön venttiilit sekä toimilaitteet mukaan lukien sähköhydrauliset proportionaali- ja servojärjestelmät • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • mittaa sekä analysoi hydrauliikkajärjestelmän tilan, paikantaa hydrauliikkajärjestelmissä esiintyvät viat ja korjaa ne • tekee tarvittavat huolto- ja kunnossapitotyöt • asentaa ja huoltaa hydrauliikkaöljyjärjestelmään tarvittavat laitteet sekä suorittaa hydrauliikkaöljyn kunnonvalvontaa • tekee käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Valmistusautomaation asennukset, 45 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa ennen työn aloitusta, että omaa työssä tarvittavat luvat ja pätevyydet • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • asentaa ja ottaa käyttöön turvalaitteet • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • selvittää automaatiolaitteiden käytöstä itselle ja muille toimijoille aiheutuvat turvallisuusriskit siten, että toiminta on turvallista itselle, muille toimijoille ja ympäristölle • soveltaa turvaluokituksia automaatiojärjestelmien rakentamisessa, kunnossapidossa ja korjauksissa • tekee laitteiston asetukset siten, että turvallisuus toteutuu • suorittaa turvajärjestelmien testauksia ja valvoo niiden toimintoja • huomioi työympäristössä esiintyvien vaarallisten aineiden vaikutukset terveyteen ja suojautuu niiltä käytettävissä olevin keinoin. Opiskelija tekee valmistusautomaation asennustyöt ja käyttöönoton. • tekee turvalogiikoiden ja turvakomponenttien asennukset ja käyttöönoton voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristön vaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • asentaa ja ottaa käyttöön valmistusautomaatiojärjestelmän sekä mekaaniset rakenteet • tekee kenttälaiteasennukset sekä suorittaa niiden käynnissäpitotoimenpiteet • asentaa voitelujärjestelmät sekä suorittaa niiden käynnissäpitotoimenpiteet • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • varmuuskopioi ohjelman tai sen osan ja palauttaa sen • osallistuu laitteiston testaukseen tarvittavassa laajuudessa • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.  Palo-ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennukset, 45 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa ennen työn aloitusta, että omaa työssä tarvittavat luvat ja pätevyydet • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen Opiskelija tekee palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmien asennustyöt ja käyttöönoton. • tekee palo- ja tilaturvallisuusjärjestelmiin liittyvät asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristövaatimusten mukaisesti • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • asentaa ja käyttöönottaa ilmaisimet, tunnistusjärjestelmät ja toimilaitteet sekä virittää ne ohjeiden mukaisesti ja korjaa antureiden, tunnistusjärjestelmien ja toimilaitteiden toiminnassa esiintyvät viat mittalaitteiden ja ohjausjärjestelmän antamien tietojen perusteella • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • rakentaa johtotiet ja toteuttaa kaapeloinnin • parametroi turvallisuusjärjestelmän ja dokumentoi työnsä • tekee turvallisuusjärjestelmän käyttöönottotarkastuksen ja koekäytön • huolehtii asennusympäristön viimeitelystä Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta. Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.   Pien- ja keskijännitejakeluverkon asennukset, 45 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tekee esivalmistelut työkohtaisen työsuunnitelman mukaisesti • varmistaa, kuka toimii työnaikaisena sähköturvallisuuden valvojana • lukee ja tulkitsee työkohtaisia suunnitteludokumentteja • selvittää työhön liittyvät vaatimukset ja asiakastarpeet • osallistuu työkohtaisen riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen Opiskelija tekee pien- ja keskijännitejakeluverkon asennustyöt ja käyttöönoton. • tekee pien- ja keskijännitejakeluverkon asennukset voimassa olevien säädösten, standardien, valmistajan ohjeiden ja asiakasympäristövaatimusten mukaan • huolehtii työnaikaisesta työturvallisuudesta, sähkötyöturvallisuudesta ja asiakkaan ympäristön säilymisestä vahingoittumattomana • tekee pien- ja keskijännitejakeluverkkoihin liittyviä asennuksia ottaen huomioon ohjeet ja määräykset ja tuntee erilaiset työskentelytavat ja -menetelmät • asentaa sähkönjakelun ohjaus- ja suojausjärjestelmiä • tekee ohjaus- ja apusähköjärjestelmiin liittyvät asennukset • toteuttaa potentiaalintasauksen ja maadoitukset • tekee kytkentätoimenpiteet suunnitelman ja ohjeiden mukaisesti • tekee käyttöönottotarkastuksen asennuksilleen • huolehtii asennusympäristön viimeistelystä. Opiskelija dokumentoi ja luovuttaa työn. • tekee laite-, johdin- ja kaapelimerkinnät • tekee muutokset ja lisäykset dokumentteihin • luovuttaa asiakasdokumentit • antaa käytönopastuksen asiakkaalle • raportoi työn etenemisestä ja loppuun saattamisesta. Arviointi Tutkinnon osassa vaadittava osaaminen arvioidaan sivulla 4 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Ammattitaidon osoittaminen Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla sähkö- ja automaatioalan työympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetää
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Uppdaterad:
        30.8.2019
        • Sivu 5, Turvallinen työskentely sähkö- ja automaatioalan työmaalla, 3. kohta: Koska mittauksilla on keskeinen merkitys sähköasennusten turvallisuuden kannalta, Tukes ehdottaa sanamuotoa ”käyttää turvallisesti ja huoltaa työssään tarvitsemiaan mittauslaitteita ja muita työvälineitä" (poistetaan sana "työkaluja", sen tilalle sanat "mittauslaitteita ja muita työvälineitä"). Termi ”mittauslaite” vastaa mittauslaitelain (707/2011) terminologiaa. Vastaavasti lausunnolla olevassa luonnoksessa on muualla käytetty termiä ”työväline” eikä ”työkalu”. Sivu 5, Sähkö- ja automaatioalan materiaalien, komponenttien ja asennustekniikoiden käyttäminen, 8. kohta: Tukes ehdottaa, että sanamuoto korostaisi turvallisuutta osana laadukasta sähkötyötä, esim. ”tarkastaa aistinvaraisesti ja mittaamalla, että työ on turvallisesti ja laadukkaasti tehty” (lisätään sanat "turvallisesti ja").
      • Kaikille tutkinnon osille yhteisistä arviointikriteereistä
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Keuda, sähköala, tiimipalaverin muistio
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Arviointikriteereistä puuttuu työturvallisuuden noudattaminen. Kaikkiin arvosanoihin T1-K5 arviointikriteereihin lisäys ”noudattaa ala- ja työkohtaisia työturvallisuusmääräyksiä. Onko osaamisen arviointikriteerit liian yksityiskohtaisia ja/tai tulkinnanvaraisia??. Jos opiskelija ei suoriudu T1 arvoisesti niin arviointiin kannustava teksti ”Ohjataan hankkimaan osaamista” maininta. Keuda Sähköala Tiimipalaverin muistio
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Arviointikriteereistä puuttuu työturvallisuuden noudattaminen. Kaikkiin arvosanoihin T1-K5 arviointikriteereihin lisäys ”noudattaa ala- ja työkohtaisia työturvallisuusmääräyksiä. Onko osaamisen arviointikriteerit liian yksityiskohtaisia ja/tai tulkinnanvaraisia??. Jos opiskelija ei suoriudu T1 arvoisesti niin arviointiin kannustava teksti ”Ohjataan hankkimaan osaamista” maininta. Keuda, Sähköala Tiimipalaverin muistio 6.9.2019
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Osaamisen arvioinnin skaala on laaja; voiko perustutkinnon suorittaneella olla tason 4-5 osaamista esimerkiksi suunnittelun osalta? Arviointiskaala voisi mielestämme kattaa pikemminkin tasot 1-3.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Esitetyn tyylinen arviointi ei sovi kaikkiin sähkö- ja automaatioalan yrityksiin. Kiitettävä 5 taso on kyllä todella kova.
      • Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Arviointikriteerit ovat tiukentuneet huomattavasti aikaisemmista perusteista. Yhteiset arviointikriteerit koko tutkintoon on hyvä. Haasteeksi tulee se, miten varmistetaan hakijoiden soveltuvuus alalle ja riittävät valmiudet suorittaa tutkinto.
      • Sähköalojen ammattiliitto ry, Kiviluoma Jari
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Yhteiset arviointikriteerit ovat oikean suuntainen muutos. Tosin esitetyt arviointikriteerit ja taso on asetettu liian korkealle ja jotkin kriteereistä ovat mahdottomia arvioida objektiivisesti ja tasapuolisesti. Kriteerien elementti, joka koskee yhteistyökykyisyyttä ja neuvottelutaitoja, on liiaksi riippuvainen näytön suoritusolosuhteista ja ympäristöstä, jolloin osaamisen arvioinnin tasapuolisuutta opiskelijoiden välillä ei pystytä varmistamaan. Neuvottelutaidot ja eri työvaiheiden yhteensovittaminen muiden yhteisellä työpaikalla toimivien kanssa on olennainen osa työtehtävistä suoriutumista, mutta se ei kuitenkaan osoita opiskelijan osaamisen tasoa vaan enemmänkin osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä. Kriteerin arviointi on myös liiaksi riippuvainen opiskelijan luonteesta ja muista persoonaan liittyvistä ominaisuuksista, joille ei voi antaa liikaa painoarvoa, kun arvioitavana on kuitenkin itse osaaminen. Tämän kriteerin arvioinnissa objektiivisuus myös helposti hämärtyy, jos näyttöä vastaanottava työelämän edustaja ryhtyy vertailemaan opiskelijan suoriutumista omaan käyttäytymiseensä ja tekemiseensä. Yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoa on myös vaikeaa arvioida eri tutkinnon osien osalta yhtenevällä tavalla.
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Sähhkö- ja kemian koulutusalojen koulutuspäällikkö Pekka Frantsi
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Yhtenäiset ja varsin selkeät arviointikriteerit ovat hyvä tervetullut muutos. Näitä käyttäen työelämän edustajien on aikaisempaa helpompi suorittaa arviointia sekä omaksua oikea arvioinnin taso. Aikaisempaan arviontiin nähden T1 tasoa, läpäisyrajaa, on tulkintamme mukaan jossain määrin kiristetty. Näin asian varmasti kuuluu ollakin. Aikaisemmissa kriteereissä mainittiin T1 – tason kohdalla ”Osaa avustettuna”. Nyt perusteessa ehdotettu ”Opiskelija tarvitsee lisäohjeita joissain yksittäisissä asioissa” on huomattavasti selkeämpi, mutta samalla vaativampi osaamisvaatimus. H3 – K5 kriteereitä pidämme erittäin haastavina.
      • Opetushallitus
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • • Yhteiset arviointikriteerit helpottavat arviointityötä ja etenkin työelämän arvioijien perehdyttämistä. Asiakasnäkökulman voisi nostaa myös yhdeksi arviointi näkökulmaksi / MSo • Tässä kohdassa voisi vielä korostaa mielestäni turvallista työskentelytapaa. Toisaalta se on varmasti perusoletus ja asian voi katsoa kuuluvan kohtaan että toteuttaa työn ohjeiden mukaisesti. Silti voisi olla hyvä että näissä on maininta esim. "kiinnittää huomiota työn suorittamiseen liittyviin riskeihin ja osaa työskennellä noudattaen turvallista työskentelytapaa" tai vastaava teksti. /RKa
      • Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Lisäksi todistuksissa tulisi olla liite, missä on kerrottu suoritetuista opinnoista. Voisiko tämä olla todistuksen takasivulla, kuten jatko-opintokelpoisuuteen liittyvätkin tekstit opiskelijan oikeusturvan toteutumiseksi?
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Osaamisen arvioinnissa tulisi kirjoittaa kriteeriksi sähkö- ja työturvallisuuden huomioiminen työtehtävissä. Vaikka tämä tuntuu perusosaamiselta – on sähkö- ja työturvallisuuden noudattaminen tärkeä osa sähkö- ja automaatioalan työtehtävissä toimimisessa.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki 2.9.2019 § 12
        Uppdaterad:
        6.9.2019
        • Yhtenäiset arviointikriteerit ovat tervetullut muutos. Tällä tavoin työelämän edustajien on helpompi omaksua oikea arvioinnin taso. Arviointia ja läpäisyrajaa on kiristetty aikaisempaan nähden. Aiemmin T1-tason suoritus sai olla lähes kokonaan ohjattu ja opastettu toteutus. Nyt perusteeseen on kirjattu "tarvitsee joissakin tilanteissa lisäohjeita". Uusia kriteereitä noudatettaessa T1 -taso nousee huomattavasti. Sähköalan näkökulmasta tämä on hyvä asia, koska sähköturvallisuuslaki edellyttää, että kaikki alalla toimivat työntekijät ovat itsenäiseen työhön kykeneviä henkilöitä. Keskeytysten määrä saattaa tällä tavoin nousta, mutta alalle koulutettujen asentajien pitäisi osata alan tärkeät perusasiat. H3-K5 kriteerit ovatkin sitten kaikki erittäin haastavia.
      • Pohjoisen keski-suomen ammattiopisto, Sähköosasto
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • En juurikaan opeta kuin Matematiikka ja Fysiikkaa. Näiden aineiden osaaminen aika huonoa. En tiedä missä vika miksi näin.. .. Siinä voisin olla yleinen keskustelun paikka
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Janne Hernesniemi, koulutuspoliittinen asiantuntija, p. 050 3611 019, janne.hernesniemi@jhl.fi
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • JHL kannattaa perusteluonnoksessa esitettyjä arviointikriteerejä.
      • Energiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • • Yhteiset arviointikriteerit helpottavat arviointityötä ja etenkin työelämän arvioijien perehdyttämistä. Kriteereissä voisi nostaa esiin myös turvallisen työskentelyn ja toimimisen asiakasrajapinnassa. Asiakasnäkökulmaa voisi siis lisätä myös yhteisiin arviointikriteereihin. • Sivu 4, Taso 1: Ehdotetaan lisättäväksi ”Noudattaa työturvallisuusohjeita” omana kohtanaan tasolle 1. Jos työturvallisuudessa on puutteita, niin työ on keskeytettävä heti. Tämä pätee myös näyttötöihin ja ehdoton kriteeri työn jatkumiselle.
      • Tampereen Aikuisskoulutussäätiö sr, Marko Kankaanpää, koulutuspäällikö
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Arviointikriteerit ovat oikeanlaiset. Nämä arviointikriteerit soveltuvat hyvin myös työpaikalla tapahtuvan arvioinnin suorittamiseen, koska ovat ymmärrettävissä ilman opettajan koulutusta.
      • Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy, Vitikka Olli
        Uppdaterad:
        5.9.2019
        • Vaikka edellä mainitut tutkinnon osat yhdessä täyttävät sähköpätevyyteen ja itsenäiseen työskentelyyn vaaditut opinnot, niin emme voi olla miettimättä onko henkilö koulutuksen puolesta pätevä, mikäli hänen osaaminen on arvioitu arvosanalla 1. Osaamisen arviointi asteikolla arvosana 1 tarkoittaa, että henkilö: * tarvitsee joissakin tilanteissa lisäohjeita * muuttaa toimintaansa saamansa palautteen mukaisesti Sähkötöiden johtajana henkilön pitää pystyä antamaan itse lisäohjeita ja palautetta.
      • Helsingin kaupunki, opetusvirasto, sähkö-ja automaatio aikuiset, opettaja, Kultaranta Tapani
        Uppdaterad:
        4.9.2019
        • Sähkö- ja automaatioalalla toimiminen: dokumentissa on kahta tietoa osp määrästä 25 tai 30. Kumpi on validi?
      • Manninen Kauko, Sähkö- ja automaatioalan AT/EAT-perustetyöryhmän jäsen
        Uppdaterad:
        30.8.2019
        • Osaamisen arviointi Sivulla 4 oleva Osaamisen arviointi lienee ylempää annettu määräys. Tämä osaamisen arviointi tavoittelee taivaita. Tällaisia vaatimuksia ei pidä asettaa tavalliselle asentajatasoiselle henkilölle, koska ihmiset pärjäävät työssään ja elämässään loistavasti vähemmilläkin vaatimustasoilla. Esimerkiksi Kiitettävä 5 • tunnistaa oman työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta Miten tällainen voidaan todeta tai jopa mitata? Hyvä 3-tasolle kirjatut vaatimukset ovat tasoltaan niitä, joita perustutkinnossa pitää kirjata tasolle Kiitettävä 5. Meistä tuskin kukaan pystyy täyttämään luonnoksen tason 5 vaatimukset.