• Remissinstanser: 5
    1 § Soveltamisala
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Kross Guido
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • TÄLLÄINEN MENETELMÄ EI OLE TASA-ARVOISTA KUULEMISTA! TYÖRYHMÄ EI OLE OTTANUT MUKAAN SÄÄTÄMISVAIHESSA KANSALAISIA! TYÖRYHMÄ ON JÄTTÄNYT HUOMIOTTA KANSLAISTEN ITSEMÄÄRÄMISOIKEUDET, KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET SEKÄ MAAN PERUSTUSLAIN. Valtion keskeisenä tehtävänä on turvata ihmisarvon loukkaamattomuus yhteiskunnassa. Tämä on kaikkien perus- ja ihmisoikeuksien lähtökohta. Ihmisarvon vastainen kielto koskee sekä fyysistä että henkistä kohtelua. Se on tarkoitettu kattamaan kaikki julmat, epäinhimilliset tai halventavat rangaistuksen tai muun kohtelun muodot. "Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä" SM Julkinen toiminta on perimmiltään toimimista kansalaisten valtuutuksella, kansalaisten varoilla ja kansalaisten eduksi. (VM virkamieseetiikka 8/2000) "Suomalaisen demokratian suurimpana haasteena voidaan pitää äänestysaktiivisuuden laskemista ja osallistumisen eriarvoistumista." Eriarvoistuminen on Suomessa keskeinen turvattomuustekijä SM Yleisö tarvitse oikeusturvaa kaikissa häntä koskevissa ratkasussa, olipa kysymys yksityisten henkilöiden tai yhtesöjen päätöksistä ja toimenpiteistä. Oikeusturva tarve on erityisen suuri hallinnon alalla. Julkisoikeudellinen lainsäädäntö koskee kaikkia kansalaisia. Esimerekkeinä voidaan mainita veroitus, sosiaaliturva, kaavoitus ja seutusuunnittelu, ympäristösuojelu, terveydenhuolto, opetustoimi, julkisen yhteisöjen keskeiset sekä niiden ja yksityisen kansalaisen väliset suhteet. Kehitys on samalla lisännyt ristiriitojen syntymisen mahdollisuutta. Seurauksena on vastaavasti tarve kehittää sitä menettelyä, jossa julkisoikeudelliset ristiriidat ratkaistaan. OM ”Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. On kuitenkin ihmisryhmiä, joiden kohdalla oikeudet eivät toteudu, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota ja toteuteta erityisiä toimia oikeuksien varmistamiseksi. Vammaiset ihmiset ovat yksi tällainen ihmisryhmä. Tämän vuoksi on tarvittu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus ja tämän vuoksi tarvitaan myös erityisiä kansallisia toimia”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila toimintaohjelman julkistustilaisuudessa 13.3. (STM 13.3.2018 13.00 Tiedote 33/2018) Katson, että on laiminlyöty kansalaisten itsemäärämisoikeutta kun kuulemiset on osoitettu suroraan vain tietyille tahoille, muttei esim. kansalaisjärjestöille eikä edes ulkomaalaisryhmille jotka eivät osaa suomea. Eduskunta pitää antaa välittömästi epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla. Viiytyksettä, heti on siis ryhdyttävä täyttämä kansalais- sekä virkavelvollisuuksia! Heti pitää ottaa mukaan lakien sekä asetusten säätämiseen kaikki kansalaiset, mm. ulkomaalaiset! TSS sopimuksen sekä KP-sopimuksen laiminlyönti DECLARATION OF PRINCIPLES ON EQUALITY -laiminöyönti Jokainen laki sekä asetus koskee siis jokaista kansalaista, mutta heitä ei ole edes kuultuu eikä heitä ole otettu asian valmisteluun. On kuultava ainakin kaikkia niitä ryhmiä, joiden alalla suunniteltu hanke/lainsäädäntö vaikuttaa. Tälläinen toimintaa on maan perustuslain sekä ihmisoikeussopimusten mm. KP:n sekä TSS vastainen, ja on räikeä rikkomus kansalaisten kohtiin kansalaisten näkökulmasta, asiaan kohdistuu siis syrjintää, sananvapuden estäämistä, vainoa sekä korruptioa. (Sosiologisessa merkityksessä korruptio on liidetty myös intressikonflikteihin. Näin siksi, että konflikteja voidaan ratkaista lahjonalla tai muulla tavoin tukemalla päätöksentekijöitä tietun intressantin etujen turvaamiseksi. Tälläistä toimintaa on pidetty korruptiivisena silloinkin, kun lakeja ei ole rikottu.) Lakien ja asetuksien laatimisessa/säätämisessä haluttaan rikkoa (rikotaan systemaattisesti) perustuslakia sekä kansainvälisiä ihmioikeussopimuksia! ESITTÄN KAIKKIEN KANSALAISTEN SEKÄ KANSALAISRYHMIEN PUOLESTA ilmeisyysvaatimuksen, intressikonfliktin poistamisvaatimuksen, kaikkien kansalaisten osallistumista ja kuulemista koskevan vaatimuksen, - tasapuolisuusvaatimuksen “equality of arms" sekä oikeutettujen odotusten suojan vaatimuksen. Lainsäädäntö on oikeusjärjestyksen kesikeinen osa, ja ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia, joita valtio ei voi pidättää itselleen. Viiytyksettä, heti on ryhdyttävä täyttämä virkavelvollisuuksia! KAIKKIA KANSALAISIA PITÄÄ ASIASSA AIDOSTI KUULLA , EI VAAN TIETYJÄ ETURYHMIÄ!!! Lisäperusteluja: Perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös. PL 2.3 §:stä johdettu lakisidonnaisuus luo yksilölle oikeuden vaatia ja edellyttää, että viranomaiset toteuttavat laissa määritellyt oikeudet ja edut. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yhteksissä korostuanut hallituksen velvollisuutta huolehtia ihmisoikeusnormien asianmukasesta huomioon ottamisesta lainvalmistelussa (ks. PeVM 3/1988 vp. ja PeVL 2/1990 vp.) Perusoikeusnormit sitovat yleisesti kaikkia lainsäädämisprosessiin osallistuvia valtioelimiä (Hiden 1971, 18-19) Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’ (Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). KP- sopimuksen 26 artiklan mukaan kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Sopimuksen kansallista noudattamista valvova YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut tämän sopimusmääräyksen edellyttävän, että suojan syrjintää vastaan tulee kattaa viranomaistoiminta kokonaisuudessaan sekä yksityisten väliset oikeussuhteet keskeisillä elämänaloilla kuten työ ja asuminen. Syrjityksi tulleella on sopimuksen 2 artiklan perusteella oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Oikeusministeriö 6.10.2017 12.26 Tiedote Oikeusvaltioperiaatetta kunnioitettava Oikeusministeri Häkkänen esitti puheessa myös huolensa siitä, että EU-maissa on ilmennyt lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta Useat oikeudellisesti sitovat kansainväliset velvoitteet asettavat Suomelle täsmälliset vaatimukset siitä, millä tasolla oikeusturvan tulee maassamme olla. Näiden vaatimusten voimassaolo ei riipu siitä, millaiset taloudelliset tai poliittiset suhdanteet maassamme tai ympärillämme kulloinkin vallitsevat. Tätä seikkaa ei voi sivuuttaa, vaan oikeuslaitoksen toimintaan tehtävien taloudellisten panostusten tulee olla linjassa sen kanssa, mitä oikeusjärjestelmän toiminnalta kansainvälisten velvoitteiden ja oman prosessilainsäädäntömme puolesta vaaditaan. ( lml_oikeusturvaohjelma ) Julkisen vallan sekä kansalais- ja järjestötoiminnan herkkä suhde Laajamittaisempana käytännön toiminnan muutosprosessina kumppanuustyötä voidaan käynnistää vasta siinä vaiheessa, kun tulevat maakunnat ja uudistuvat kunnat pääsevät vauhtiin käytännön toiminnan rakentamisessa. Kumppanuudessa toimittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat yhdenvertaisuus, luottamus, avoin vuorovaikutus sekä toisen osapuolen lähtökohtien tunteminen ja niiden kunnioittaminen. Julkinen valta – valtio ja kunnat – eivät myöskään voi eivätkä saa määritellä kansalaisyhteis-kunnalle rooleja ja tehtäviä, jotka esimerkiksi kansalais- ja järjestötoimijoiden tulisi ottaa vastaan. Kansalais- ja järjestötoiminta perustuu aina ihmisten omaan haluun osallistua ja vaikuttaa. Kansalais- ja järjestötoiminnan eetos lähtee aina alhaalta ylöspäin, eikä julkinen valta voi koskaan yksipuolisesti määritellä kumppanuudenkaan agendaa. TEM UM: Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille Merkittävin ja tunnetuin ihmisoikeuksia koskeva asiakirja on YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948. Julistuksen pohjalta on solmittu joukko kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Julistuksen ydinsanoma on, että ihmisoikeudet ovat kaikkien ihmisten synnynnäisiä oikeuksia eikä valtio tai kukaan muukaan voi niitä yksilöltä riistää. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ihmisille riippumatta rodusta, ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, uskonnosta, poliittisesta mielipiteestä, omaisuudesta, syntyperästä tai muista vastaavista seikoista. Ihmisoikeuksien julistus kattaa keskeiset ihmisoikeudet: sekä niin sanotut kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) että niin sanotut taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet (TSS-oikeudet). Kansalaisoikeudet turvaavat jokaiselle ihmiselle henkilökohtaisen vapauspiirin, johon julkinen valta ei saa puuttua. Poliittiset oikeudet suojaavat yksilön osallistumista vapaaseen yhteiskunnalliseen toimintaan. TSSoikeudet eroavat sikäli KP-oikeuksista, että niiden toteutuminen edellyttää yleensä julkiselta vallalta aktiivista toimintaa eikä pelkästään pidättäytymistä puuttumasta yksilön vapauspiiriin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaate vahvistettiin ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa Wienissä vuonna 1993. KP- ja TSS-oikeudet ovat yhtä tärkeitä ja niiden toteutuminen liittyy toisiinsa. Sananvapaudella on merkitystä vain silloin kun ihmiset osaavat lukea. Tiedotusvälineet, sananvapaus ja demokratia Vapaiden ja eri näkökantoja edustavien tiedotusvälineiden olemassaolo on ensiarvoinen tärkeää sekä hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen että tasa-arvon ja demokratian kehityksen kannalta. Demokratian tunnuspiirteisiin kuuluu oikeus ilmaista myös hallituksen linjasta poikkeavia ja kriittisiä näkemyksiä. UM Vähemmistöt ja alkuperäiskansat Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat usein muita helpommin ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Siksi esimerkiksi etnisiin, uskonnollisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaaminen on erityisen tärkeää. Vähemmistöjen eduista huolehtiminen palvelee myös konfliktien ehkäisyä: konfliktien taustalla on monesti etnisten ryhmien välisiä ristiriitoja ja vähemmistöoikeuksien loukkauksia. Alkuperäiskansojen ongelmat ovat usein samankaltaisia kuin vähemmistöjen. Alkuperäiskansoihin kuuluvat ovat usein vähemmistönä maassaan ja heidän ihmisoikeutensa ovat alttiita loukkauksille. TSS-oikeuksien toteutuminen on erityisen tärkeää alkuperäiskansoille, joiden kulttuurit ovat monin paikoin vaarassa tuhoutua syrjäytymisen tai taloudellisen muutoksen vuoksi. Eduskunta ei saa edes perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää lakeja, jotka ovat TSS-sopimuksen vastaisia. Sopimuksella on siis sen alhaisesta voimaansaattamismuodosta riippumatta osittain jopa suurempi normatiivinen voima kuin perustuslailla. TSS-sopimus sitoo lainsäädäntötoiminnan ohella myös eduskunnan budjettivaltaa. Eduskunnan on tehtävä hallituksen budjettiesitykseen sellaiset muutokset että sopimuksen määräys kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen keskittämisestä sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen tulee toteutetuksi. Samoin eduskunnalla on velvollisuus käyttää poliittista ja oikeudellista kontrollivaltaansa sopimuksen toteuttamiseksi esim. niin, että eduskunta antaa epäluottamuslauseen tai saattaa oikeudelliseen vastuuseen valtioneuvoston, joka toimii TSS-sopimuksen vastaisella tavalla’’(Kansainväliset ihmisoikeudet, 1988, Heikki Karapuu s. 84). ’’Perustuslain 3 §:n 1 momentin mukaan eduskunta päättää valtiontaloudesta. Tällä viitataan erityisesti perustuslain 83 §:n 1 momentin säädökseen eduskunnan toimivaltaan päättää talousarviosta vuodeksi kerrallaan. Eduskunta käyttää pääsääntöisesti budjettivaltaansa lainsäädäntötyön muodossa. Kuitenkin budjetin tosiasiallinen käyttö ja varojen hyödyntäminen kanavoituu hallituksen ja ministeriöiden sekä virkamiehistön kautta. Varojen kohdentamisella onkin erityinen merkitys perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisella. Perusoikeudet saattavat, paitsi velvoittaa määrärahan osoittamista tiettyjen perusoikeuksien toteuttamista turvaaviin tai edistäviin käyttötarkoituksiin, myös kieltää määrärahan osoittamisen perusoikeuksia loukkaaviin tarkoituksiin. On nimittäin huomattava, ettei resurssipulaan viittaaminen poista valtion vastuuta huolehtia perusoikeuksien asianmukaisesta toteuttamisesta’’. (Perusoikeudet Veli-Pekka Viljanen, OTL, Turun yliopiston valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professori) Edustuksellinen demokratia on edelleen tehokkain tapa päättää yhteisistä asioista ja suurista linjoista jäsenmäärältään suurissa yhteisöissä. Edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät valitsevat itselleen edustajat, jotka kansalaisten valtuuttamina tekevät päätökset yhdessä muiden edustajien kanssa. Ongelmana on, että osallistuminen ja osallistumattomuus ovat jakautuneet epätasaisesti eri sosioekonomisten ryhmien kesken. Suomessakin edustuksellisen järjestelmän tarjoamia vaikutuskanavia hyödyntävät eniten politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset (tästä lisää julkaisun ensimmäisessä luvussa). Siten poliittiset ratkaisutkin edustavat enemmän näiden ryhmien tahtoa, mikä vahvistaa heikosti osallistuvien käsitystä siitä, että järjestelmä ei ole heitä tai heidän tarpeitaan varten. Ongelma ei poistu monipuolistamalla osallistumistapoja ja vaikutuskanavia, sillä myös niitä hyödyntävät ahkerimmin politiikasta paljon tietävät, korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset. Kun demokratiaa pyritään vahvistamaan, huomion tulisi olla siihen osallistumattomien aktivoinnissa. Vain siten on mahdollista korjata osallistumisen väärentymää. Osallistuminen epätasaistuu ja vaikutusvalta kaventuu Nykyisellä yleisödemokratian aikakaudella kansalaiset ovat ikään kuin yleisön asemassa. Kansalaisten ja poliittisen eliitin välinen etäisyys on kasvanut, median ja mielipidemittausten rooli korostunut ja poliittisten toimijoiden henkilökohtaiset ominaisuudet painottuneet sisältökysymysten sijaan.7 Päätöksentekijät eivät enää tavoita kansalaisia puolueiden, vaan median kautta. ! Suomessa järjestelmä kuitenkin on monimutkaisempi kuin muualla. Äänestäjä ei voi etukäteen tietää puolueiden mahdollisia hallituskumppaneita, eikä yksittäisen puolueen linja näyttäydy erityisen selkeänä, kun puolueiden ehdokkaat kilpailevat vaalipiirissä keskenään. Siten äänestyspäätöksellä on Suomessa epäsuorempi vaikutus maassa harjoitettuun politiikkaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Osallistumisen ja tiedon polarisaatio Suomessa on muodostunut ongelmaksi, että yhä useampi kansalainen jättää käyttämättä perustuslain takaaman oikeutensa osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon yhteisistä ja itseä koskevista asioista. Osallistuminen on jakautunut vahvasti eri sosioekonomisten ryhmien välillä. Korkeasti koulutetuilla on korkein tietotaso ja vahvin poliittinen lukutaito, ja he myös osallistuvat koulutusalasta riippumatta. Korkeasti koulutetut kokevat muita useammin, että he voivat vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon,29 ja he myös hyödyntävät eri vaikuttamistapoja muita yleisemmin. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista yli puolet koki kykenevänsä vaikuttamaan poliittiseen järjestelmään, kun taas alle neljännes niistä, joilla ei ollut minkäänlaista ammattikoulutusta, ajatteli samoin. 29 Elo & Rapeli 2012, 275 Demokraattisen järjestelmän perusajatus on kansalaisten yhtäläinen osallistuminen päätöksentekoon. Kun suuri osa kansalaisista järjestelmällisesti jättää osallistumasta, järjestelmän oikeutus kärsii. Edustuksellisen demokratian ei myöskään voida antaa kaventua politiikasta paljon tietävien ja hyvin menestyvien ja korkeasti koulutettujen lajiksi, vaan se kuuluu kaikille. Sen vuoksi edustuksellista järjestelmää tulisi pyrkiä uudistamaan siten, että se pystyisi vastaamaan kansalaisten odotuksiin paremmin. Myös yhtiöittämällä ja ulkoistamalla julkisia palveluita päätösvaltaa siirretään demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle. Päätösvaltaa siirtyy kansalaisten valitsemilta valtuutetuilta yhtiöiden hallituksille ja lisäksi päätöksenteon avoimuus kärsii, kun päätöksistä ja niiden taustoista tulee liikesalaisuuksia. Myös oikeusturva heikkenee, sillä yksityisiltä toimijoilta ei edellytetä samalla lailla suhteellisuus-, yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden noudattamista. Lisäksi vastuut hämärtyvät, kun esimerkiksi palvelun tuottaja ei ole vastuussa palvelun käyttäjälle vaan sen maksajalle, jolla on vain rajattua vaikutusvaltaa palvelun sisältöön.57 57 Kuusela & Ylönen 2015. Vallalla oleva yksilöllisyyden painottaminen voi myös heikentää ihmisten kykyä vaikuttaa asioihin yhdessä muiden kanssa. Vaarana on myös ristiriita kunkin kynnelle kykenevän omien intressien ja yhteisen hyvän välillä.98 Lisäksi ”ihmiset ovat mitä suuremmassa määrin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuinka he osaavat kommunikoida oikeiden tahojen kanssa.”99 Korkeasti koulutettujen, politiikasta paljon tietävien vaikutusmahdollisuudet verrattuna politiikkaa vähemmän aktiivisesti seuraavien suhteen. 97 Häyhtiö & Rinne 2007, 12. ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matteus 7:12) 955 Raamattu: 5. Moos. 16:1 Tuomarien velvollisuudet 18 "Asettakaa heimojanne varten tuomareita ja kirjureita kaikkiin kaupunkeihin, jotka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa. Heidän tulee tuomita kansaa oikeudenmukaisesti. 19 Älkää vääristäkö oikeutta älkääkä olko puolueellisia. Älkää ottako lahjuksia, sillä lahjus sokaisee viisaankin ja vääristää niiden asian, jotka ovat oikeassa. 20 Olkaa rehellisiä, noudattakaa oikeudenmukaisuutta, niin saatte elää ja pitää omananne sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille. JESAJA 10 1. Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke Yleisellä yhdenvertaisuuslausekkeella ilmaistaan yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa koskeva pääperiaate. 2Yleinen yhdenvertaisuuslauseke kohdistuu myös lainsäätäjään. Lailla ei voida mielivaltaisesti asettaa ihmisiä tai ihmisryhmiä toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. "Syrjintä ei ole uhka vain yhteiskunnalle, vaan tietenkin myös sille yksilölle joka sen kohteeksi joutuu. Syrjintä merkitsee uhrin yhtäläisen ihmisarvon kiistämistä, ja syrjivällä käytöksellä on aina kaksinkertainen kielteinen vaikutus; teolla riistetään jokin uhrille kuuluva oikeus, palvelu tai muu oikeushyvä, samalla kun hänen identiteettiään loukataan perustavanlaatuisella tavalla. Syrjinnästä tekee erityisen vakavan ilmiön se, että se tavallisesti perustuu sellaisiin henkilön ominaisuuksiin joihin hän ei voi vaikuttaa, kuten etniseen tai rodulliseen2 alkuperään, sukupuoleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Syrjintä kohdistuu siten henkilön identiteetin kannalta olennaisen tärkeisiin alueisiin. Syrjinnän seuraukset ovat sen mukaisia: syrjinnän on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi vieraantumiseen, syrjäytymiseen, radikalisoitumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin." Kun valtio loukkaa ihmisoikeuksia, loukkauksessa on kyse paitsi yksittäistä loukkauksen kohdetta, myös koko yhteiskuntajärjestystä vastaan kohdistuvasta teosta, oikeusvaltion perusteiden loukkaamisesta. Koskaihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia moraalisia oikeuksia, niiden loukkaamista on pidettävä erityisen vakavana. (Suvianna Hakalehto-Wainio) II.2 IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS (Universal Declaration of Human Rights; Déclaration universelle des Droits de l’Homme) Valtionneuvoston selonteko: Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Wienin ihmisoikeuskonferenssi vahvisti ihmisoikeuksien jakamattomuuden ja niiden riippuvuuden toisistaan. Suomen lähtökohtana on kaikkien ihmisoikeuksien - niin kansalais- ja poliittisten kuin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellistenkin - samanarvoisuus. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä eikä yksi oikeus voi käytännössä toteutua ilman toista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on tärkeää korostaa ja vahvistaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS-oikeuksien) velvoittavuutta. Globalisaatio ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset sekä ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat luonnonkatastrofit ovat korostaneet TSS-oikeuksien merkitystä. kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan, kun on tähdellistä edistää ystävällisten suhteiden kehittymistä kansojenvälille, kun Yhdistyneiden KKansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa, kun jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat-järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista, ja, kun yhteinen käsitys näiden oikeuksien ja vapauksien sisällöstä on mitä tärkein tämän sitoumuksen täydelliselle toteuttamiselle,.. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto on yksi keskeisimmistä yhteisöoikeudellisista periaatteista he_265+2002.pdf. Valtio ei voi vedota kansalliseen oikeuteensa, ei edes perustuslakiinsa, perusteena kansainvälisten velvoitteidensa loukkauksille. Tämä tiedonato sekä vaatimukset jää voimaan ikuisesti jokaisen lain sekä asetuksen säätmisessä. Jokaisen lausunnonpyynnön vastaukseksi. Velvoittan siitä vaatimuksesta tiedotamaan myös jokaista lainsäätäjä kaikissa ministeriöissä, hallintoviranomaista sekä kansanedustaa, persidentti. Lisävaatimukset: KAIKKINAISEN ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS YHDISTYNEIDEN KANSANKUNTIEN PERUSKIRJAN SISÄLTÄMÄN VELVOITUKSIEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi noudattamisen vaatimus sekä siihen liittyvien lisäpytäkirjojen noudattamisen vaatimus (1. Yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjojen sisältö 1 artikla velvoittaa sopimusvaltioita takaamaan jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle yleissopimuksen 1 osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.) WIENIN YLEISSOPIMUS JA SEN 18 ARTIKLA - PACTA SUNT SERVANDA -velvoiten noudattamisen vaatimus TSS:n sekä KP:n sopimuksien noudattamisen vaatimus Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus Itergiteettiperiaaten noudattamisen vaatimus Luottamuksensuojan periaaten vaatimus Oikeutettujen odotusten suojan vaatimus Perustuslain noudattamisen vaatimus Korostettu asiantuntemusvaatimus. Yleinen yhdeenvertaisuuslauseke STATUS NEGATIVUS
      • Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusteollisuus RT ry Aleksi Randell toimitusjohtaja, Vuorinen Jari
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Rakennusteollisuus RT ry (RT) kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä nyt lausunnol-la olevaan STUK:n määräysluonnokseen, joka olennaisin osin täydentää 15.12.2018 voimaan astunutta uutta säteilylakia sekä VN:n ja STM:n asetuksia.
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Asia: Lausuntopyyntö Säteilyturvakeskuksen määräyksestä luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Viite: 6/0008/2018 Dosime Oy kiittää mahdollisuudesta lausua Säteilyturvakeskuksen määräyksestä luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta. Kunnioittavasti Dosime Oy www.radontalkoot.fi
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Säteilyturvakeskus Laippatie 4 00880 Helsinki Viite: 6/0008/2018 Asia: Lausuntopyyntö Säteilyturvakeskuksen määräyksestä luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Suomen Omakotiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua. ESITYKSEN SISÄLTÖ Omakotiliitto pitää ehdotettua määräystä tarkoituksenmukaisena. kunnioittavasti Suomen Omakotiliitto ry Ari Rehnfors Kaija Savolainen puheenjohtaja toiminnanjohtaja
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Tämä kommentti ei liity soveltamisalaan, vaan on yleinen kommentti. Turvallisuuslupa-asia Pitäisikö tässä määräyksessä mainita SL 148§, jonka mukaan toiminnalle tarvitaan turvallisuuslupa jos 300 Bq/m3 & 600h ylittyy tai jos 500 000 Bqh/m3 ylittyy. Tämähän on uusi asia. 148 § Turvallisuuslupa luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa Luonnonsäteilylle altistavan toiminnan edellytyksenä on turvallisuuslupa, jos toiminnasta aiheutuva työperäinen tai väestön altistus taikka työpaikan tai talousveden radonpitoisuus on 147 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä huolimatta viitearvoa suurempi.
  • Remissinstanser: 5
    2 § Määritelmät
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusteollisuus RT ry Aleksi Randell toimitusjohtaja, Vuorinen Jari
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • 2) rakennustuote: RT ehdottaa, että kohtaan lisätään selvennyksenä rakennustuotuote-asetuksen (305/2011 EU) mukainen rakennustuotteen määritelmä: ”rakennustuotteella tarkoitetaan tuotetta tai tuotejärjestelmää, joka valmistetaan ja saatetaan markkinoille käy-tettäväksi pysyvinä osina rakennuskohteissa tai niiden osissa ja jonka suoritustaso vaikuttaa rakennuskohteen suoritustasoon rakennuskohteen perusvaatimusten osalta." RT samalla kysyy, kuinka huomioidaan sellaiset rakennustuotteet, jotka eivät kuulu EU:n ra-kennustuoteasetuksen piiriin, sekä rakennus- ja purkujätteiden alati kasvava hyödyntämi-nen kierrätys/uusiomateriaaleina osana jätelainsäädäntönä (esim. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa, VNA 843/2017, ns. MARA-asetus).
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työsuojeluviranomaisen mielestä tavanomaisen työpaikan määritelmään tulisi sisällyttää myös yhteiseksi työpaikaksi määriteltävä työpaikka, missä muidenkin kuin toiminnanharjoittajan työtekijöillä on mahdollista altistua tässä laissa määritellyille luonnonsäteilyille.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • -Määritelmiin pitäisi lisätä termin "luonnonsäteily" kuvaus tai määräykseen viite muualta löytyvään määritelmään. Esimerkiksi ohjeessa ST 1.1(23.5.2013) on esitetty määritelmä termille "luonnonsäteily.". -Pitäisikö määritellä "luonnonsäteilylle altistava toiminta". Säteilyä esiintyy kaikkialla, mutta kaikkialla toiminta ei täytä "altistavan toiminnan kriteerejä". -"Rakennustuote": voisiko määritelmä 2) olla lainaus rakennustuotuoteasetuksesta. Eli rakennustuotteella tarkoitetaan tuotetta tai tuotejärjestelmää, joka valmistetaan ja saatetaan markkinoille käytettäväksi pysyvinä osina rakennuskohteissa tai niiden osissa ja jonka suoritustaso vaikuttaa rakennuskohteen suoritustasoon rakennuskohteen perusvaatimusten osalta;" Luettavuutta helpottaisi jos ei tarvitsisi avata rakennustuoteasetusta. -"Muu oleskelutila" (20 §, ensimmäisen listan kohta 4): määritelmää ei ole terveydensuojelulaissakaan. Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohje määrittelee muun oleskelutilan seuraavasti: "Muuna oleskelutilana pidetään lähtökohtaisesti terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 2 tai 5 kohdan mukaisia ilmoitusvelvolliseen toimintaan tarkoitettuja tiloja tai joita muutoin käytetään julkisina kokoontumistiloina tai pitkäaikaiseen oleskeluun. Tällaisia tiloja ovat muun muassa koulut, päiväkodit, palveluasunnot tai muut vastaavat tilat, jotka on tarkoitettu muiden kuin pelkästään työntekijöiden oleskeluun. -"Radonkorjaus" (20 §, toisen listan kohta 5): Onko se korjaus, jos uuteen taloon rakentaa radonimurin rakennusvaiheessa. Vai onko se korjaus vasta jos tehdään muutoksia. Määritelmä vaikuttaa ilmoitusvaatimuksiin. -"Viitearvo" (10§, 20§, 21§): Määräyksessä puhutaan viitearvosta, mutta ei kerrota mikä se on ja mistä se löytyy. Säteilylakia ja STM asetusta ionisoivasta säteilystä lukemalla asia selviää, mutta viittaus helpottaisi ainakin kokematonta lukijaa. -"Mittauskausi" (14 §): Termi on määritelmänomainen, voisi siis esitellä määritelmissä jo. -"Jaksotettu koneellinen ilmanvaihto" (20 §, toisen listan kohta 6): Asia on pääteltävissä, mutta ehkä sen voisi määritellä myös.
      • Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL) toteaa lausuntonaan seuraavaa: Tavanomaisen työpaikan määritelmä perusteluineen voi jäädä joissain määrin tulkinnanvaraiseksi määräysluonnoksessa metroinfran kohdalla. Erityisesti tämä koskee tunnelimetroasemien laiturialueita, jotka eivät ole selkeästi ratatunnelia, mutta eivät ainakaan lämpötilan osalta ole selvästi rinnastettavissa tavanomaiseen rakennukseenkaan. HKL tulkitsee, että metroaseman laiturialuetta ei määräysluonnoksen määritelmän mukaan katsottaisi tavanomaiseksi työpaikaksi, mitä HKL pitää tarkoituksenmukaisena linjauksena, kun huomioidaan määräysluonnoksen 16 § ohjeistetut mittausjärjestelyt.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Uppdaterad:
        14.1.2019
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto katsoo, että Säteilyturvakeskuksen luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta antaman määräyksen 2 §:n 2 kohdan rakennustuotetta koskevaan määritelmään tulisi lisätä eräistä rakennustuotteista annetussa laissa (laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012) tarkoitetut rakennustuotteet. Lisäyksen jälkeen määräyksen 4 §:ssä tulisi huomioitua myös sellaiset rakennustuotteet, jotka eivät kuulu EU:n rakennustuoteasetuksen piiriin kuten esimerkiksi betoni (valmisbetoni) sekä rakennustuotteiden uusiokäyttö (esim. murskattu betoni/kiviaines ei ole enää EU:n rakennustuoteasetuksen mukainen rakennustuote). Eräistä rakennustuotteista annetun lain 4 §:n määrittelyn mukaan rakennustuotteella tarkoitetaan sellaista pysyvää rakennusosaa, rakennetta taikka rakennuskohteeseen kiinteästi liittyvää tarviketta, tuotetta tai laitetta, jolle on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla olennaisia teknisiä vaatimuksia tai edellä tarkoitetun tuotteen asentamista varten tarvittavaa osaa.
  • Remissinstanser: 1
    3 § Ilmoitus toiminnasta
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Kysymys lain 145§:stä "145 § Erityinen ilmoitusvelvollisuus Ennen toiminnan aloittamista toiminnasta vastaavan on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle: 1) kaivoslaissa tarkoitettu kaivostoiminta; 2) louhintatyö ja muu työskentely maanalaisessa käytävässä tai tunnelissa, jossa yhden työntekijän yhteenlaskettu työaika vuodessa on enemmän kuin 100 tuntia;" Tarkoittaako 2), että STUKille tulee ilmoittaa kaikesta maanalaisesta 100h ylittävästä toiminnasta aina kun alkaa uusi toiminta riippumatta siitä mikä radonmittauksen tulos on. Esimerkkinä Loviisan voimalaitoksen voimalaitosjäteluola, jossa perustoimintana on jätteiden käsittely, jota saatetaan tehdä > 100 h/vuosi.  -Mitä tarkoittaa 5) yleiskuvaus toiminnan prosesseista; -Ilmailun osalta kohta 6) "säteilytyöntekijöille aiheutuvat säteilyannokset ja niiden arviointiperusteet." Pitäisikö kohdassa lukea "Arvio säteilytyöntekijöille aiheutuvista annoksista ja arvioinnin perusteet."
  • Remissinstanser: 2
    4 § Luvun soveltamisala
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusteollisuus RT ry Aleksi Randell toimitusjohtaja, Vuorinen Jari
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • ”Tässä luvussa määrätään säteilylain 151 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta, jossa hyödynnetään luonnossa olevia maa-, kivi- tai muita aineksia tai näiden ainesten käytön tuloksena syntyneitä materiaaleja.” RT esittää, että tässä tai perustelumuistiossa täsmennettäisiin, mitä hyödyntämisellä tarkoitetaan.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Vähintään perustelumuistiossa olisi hyvä täsmentää, mitä "hyödyntämisellä" tarkoitetaan. Säteilylain 151 §, mukaan se "joka hyödyntää maa-, kivi- tai muita aineksia tai näiden ainesten käytön tuloksena syntyneitä materiaaleja on velvollinen…". Esimerkiksi jos uraanipitoista ainesta päätyy betoniasemalle, siitä elementtitehtaalle ja siitä rakennusliikkeelle, niin kuka on velvollinen selvittämään laissa mainittuja asioita.
  • Remissinstanser: 3
    5 § Toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen selvittäminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusteollisuus RT ry Aleksi Randell toimitusjohtaja, Vuorinen Jari
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • 5§ määrää, että säteilylain 151 §:ssä tarkoitettu säteilyaltistus selvitetään arvioimalla aiheutuva työperäinen ja väestön altistus ennen toiminnan aloittamista. Arvioinnissa on huomioitava sekä ulkoinen altistus että suun kautta ja hengitysilman mukana kehoon kulkeutuvista luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuva sisäinen säteilyaltistus ottaen huomioon suunnitellut toimet altistuksen rajoittamiseksi. Työperäistä ja väestön altistusta ei kuitenkaan tarvitse arvioida, jos mittauksin tai selvityksin on osoitettu, että käsiteltävien ainesten uraani-238:n, torium-232:n ja näiden hajoamistuotteiden aktiivisuuspitoisuudet ovat käsittelyn vaiheissa enintään 1 Bq/g. RT huomauttaa, että toiminnassa olevilla murskelouhoksilla uraanin ja toriumin aktiivisuu-det ovat korkeimmillaan noin 0,5 Bq/g. Graniittisilla kivillä indeksi I2 alkaa ylittää raja-arvon yksi edellä mainittua 0,5 Bq/g:a korkeammilla aktiivisuuspitoisuuksilla, koska I2:n laskennas-sa otetaan huomioon myös kalium. I2>1 rajoittaa kaupallisen mursketuotannon edellytyksiä huomattavasti. RT huomauttaa, että laskentamallia/menetelmää, millä selvitetään taustasäteily tai mah-dollinen altistus eläimille, vesistöön ja ihmisille ilman, hengitysteiden tai ravintoketjun tms. kautta, ei ole esitetty. RT esittää, että määräyksessä esitettäisiin STUK:n hyväksymät laskentamallit. RT samalla esittää, että määräyksessä annettaisiin selvityksen tekemisestä tarkempaa oh-jeistusta.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työsuojeluviranomainen esittää, että luonnossa olevia maa-, kivi- tai muita aineksia tai näiden ainesten käytön tuloksena syntyneitä materiaaleja käyttävän toiminnanharjoittajan on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa selvittämään mahdollista säteilyaltistusta. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää kaikki mahdolliset luonnonsäteilylähteet ja niiden mahdollisesti aiheuttama säteilyaltistusriski työntekijöille.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Cs-137 on listalla, määräys koskee luonnon nuklideja. Pitäisikö lisätä määritelmiin, että Cs-137 rinnastetaan näihin koska sitä esiintyy aikaisempien toimintojen seurauksena yleisesti ja sillä on pitkä puoliintumisaika.
  • Remissinstanser: 2
    6 § Ilmoitus selvityksen tuloksista
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Säteilyaltistuksen selvityksen tulokset on käsiteltävä työpaikalla työsuojelun yhteistoiminnan mukaisesti työnantajan edustajan ja työntekijöiden edustajan kesken. Työsuojelun yhteistoiminnan päätösten mukaisesti työnantaja tulee tarvittaessa toteuttaa tarvittavat rakenteelliset ja henkilökohtaiset suojautumistoimet.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Pykälän otsikko: pitäisikö viitata 5§:een tai muuttaa otsikoksi "Toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen selvityksestä ilmoittaminen". Otsikko ei nyt kerro mistä selvityksestä on kyse. Pykälän alku on hankalasti kirjoitettu. SL146§ neljäs momentti sanoo vain, että selvityksen tulokset on viipymättä ilmoitettava. Voisiko olla vain, että SL 146§ neljännen momentin mukaan tulokset on viipymättä ilmoitettava. 3) ja 4): Vaatimus ilmoituksista on epämääräinen. Tarkoitetaanko kollektiivisia annoksia vai eniten altistuvan yksilön vai edustavan henkilön annoksia?
  • Remissinstanser: 1
    7 § Vähäisen päästön raja-arvot
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Mitä käytännössä tarkoittaa kolmas momentti "Vähäisen päästön raja-arvo ulkoilmaan päästettävästä radonista aiheutuvalle ulkoilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvolle toiminnanharjoittamispaikan ulkopuolella on 10 Bq/m3." Ilmeisesti kyseessä on epäsuora vaatimus radonin mittaamiselle poistoilmasta jossain kohdassa poistoilmakanavan lähellä? Aivan poistoilmakanavan kohdalla radonpitoisuus lienee sama kuin siellä mistä radonia poistetaan, joten kuinka kaukaa mittauksen saa suorittaa?
  • Remissinstanser: 0
    8 § Päästöjä ja niiden seurantaa koskevien tietojen toimittaminen
  • Remissinstanser: 0
    9 § Päästöjä ja niiden seurantaa koskevien tietojen ilmoittaminen
  • Remissinstanser: 1
    10 § Ympäristön radioaktiivisuuden perustilaselvitys
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Perustelumuistiossa todetaan, että perustilaselvityksestä säädetään säteilylain 128§:n 2 momentissa. Yhtenäisyyden vuoksi olisi myös tässä määräyksen kohdassa syytä mainita lainsäädännöllinen pohja, sillä varsinaista vaatimusta perustilaselvityksen teosta ei määräyksen luonnoksessa esitetä.
  • Remissinstanser: 0
    11 § Päästöistä aiheutuvan väestön altistuksen seuranta
  • Remissinstanser: 4
    12 § Rakennustuotteesta aiheutuvan väestön altistuksen selvittäminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusteollisuus RT ry Aleksi Randell toimitusjohtaja, Vuorinen Jari
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • RT kysyy, kuinka lopullisesti selvitetään/määritetään eri rakennustuotteiden loppukäyttökohteessa aiheutuva säteilyaltistus ja kenen toimesta etenkin tapauksissa, joissa rakennustuotteiden käyttömääriä lopullisessa käyttökohteessa ei ole tiedossa. RT esittää lisätietona, että rakennustuotteiden vaarallisten aineiden (sisältäen ionisoivan sä-teilyn) testimenetelmien harmonisointia komission mandaatin M/366 pohjalta tekevän CEN/TC 351:n työryhmä WG3 on julkaissut standardin CEN/TS 17216:2018 ”Construction products: Assessment of release of dangerous substances — Determination of activity con-centrations of radium-226, thorium-232 and potassium-40 in construction products using gamma-ray spectrometry”. Standardi antaa ohjeita myös sellaisten rakennustuotteiden ak-tiivisuuden määrittämiseen, jotka koostuvat useista eri osa-aineista/komponenteista (esim. erilaiset betonituotteet). Rakennustuotteesta aiheutuvan säteilyaltistuksen/annoksen tarkempaan selvittämiseen di-rektiivin 2013/59/Euratom liitteessä VIII esitetyissä tapauksissa on julkaistu tekninen raportti CEN/TR 17113 “Construction products: Assessment of release of dangerous substances — radiation from construction products — Dose assessment of emitted gamma radiation” RT esittää, että vähintään perustelumuistiossa esitettäisiin ja tietona hyödynnettäisiin em. rakennustuotteiden vaarallisten aineiden testimenetelmäharmonisointiin tarkoitetun ja osaksi rakennustuotteiden CE-merkintää tältä osin lähitulevaisuudessa tukevan standardisointityön tuloksia nyt esitetyn Säteilyturvakeskuksen julkaisun STUK-B-STO32 rinnalla.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Toiminnanharjoittajan on selvitettävä rakennustuotteista mahdollisesti aiheutuva säteily ja mahdollisesti aiheuttama säteilyaltistus työntekijöille. Esimerkkinä voidaan pitää betonituoteteollisuutta ja turpeennostoa. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa selvittämään mahdollisen säteilyn määrä.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Kenen vastuisiin kuuluu mitata 12§ momentin asioita? Maa-aineksen kaivajan, maaaineksen myyjän vai maa-aineksen ostajan? Eikö kaikki maa-ainekset pitäisi käsitellä tämän pykälän mukaan niin, että rajat ylitetään kunnes mittauksin toisin todistetaan?
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, SYKE/KTK
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta on lausuntokierroksella. Suomen ympäristökeskus (SYKE) lausuu asiasta seuraavaa: Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa (843/2017) eli niin sanottu MARA-asetus määrittelee edellytykset, joiden täyttyessä muun muassa kivihiilen, puuperäisen aineksen ja turpeen polton tuhkia voidaan käyttää maarakentamisessa ilman ympäristönsuojelulain (524/2017) mukaista ympäristölupaa. Asetuksen liitteessä 2 todetaan, että ”turpeen- ja puuperäisen aineksen polton tuhkien hyödyntämisessä on huomioitava rakennusmateriaalien ja tuhkien radioaktiivisuuteen liittyvät rajoitukset, jotka on annettu voimassa olevassa Säteilyturvakeskuksen ohjeessa”. MARA-asetuksen mukaisella rekisteröintimenettelyllä edellä mainittuja tuhkia voi hyödyntää massiivirakenteina väylä- ja kenttärakenteissa, vallirakenteissa ja teollisuus- ja varastointirakennusten pohjarakenteissa sekä tuhkamursketeissä, joilla tarkoitetaan metsäautoteitä, joiden pintakerros on valmistettu tuhkan ja kiviainesmurskeen seoksesta. Lisäksi lausuntokierroksella olevassa valtioneuvoston asetuksessa maa-ainesjätteiden hyötykäytöstä on tarkoitus mahdollistaa edellä mainittujen tuhkien käyttäminen stabilointiaineena. MARA-asetus määrittelee enimmäiskerrospaksuudet edellä mainituille rakenteille sekä edellyttää niiden peittämistä vähintään 10 cm kerroksella luonnon maa- tai kiviainesta. SYKE huomauttaa, että MARA-asetus on merkittävin yksittäinen menettely, jolla sen soveltamisalaan kuuluvia tuhkia hyödynnetään maarakentamisessa Suomessa. Hyödynnettävä tuhka on kuitenkin juridisessa mielessä jätettä, johon sovelletaan jätelainsäädäntöä, eikä rakennustuotetta, johon sovellettaisiin rakennustuoteasetusta ja muuta tuotelainsäädäntöä. Koska tosiasiallisesti STUKin määräys koskisi myös jätteenä maarakentamisessa hyödynnettäviä tuhkia, tulisi määräyksessä huomioida rakennustuotteiden ohella myös jätteenä tapahtuva hyödyntäminen. Lisäksi SYKE huomauttaa, että MARA-asetuksen mukaisessa tuhkien hyötykäytössä ei ole kyse maantäytöstä eikä maisemarakentamisesta vaan maarakentamisesta ja tuhkien hyödyntämisestä edellä mainituissa maarakenteissa. MARA-asetus edellyttää jätteen luovuttajalla tulee olla laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osana on otettava edustavia näytteitä jätevirrasta sen laadun varmistamiseksi. SYKE katsoo, että tuhkien aktiivisuuspitoisuuksien määrittäminen soveltuu hyvin osaksi tätä laadunhallintaa. SYKE kuitenkin huomauttaa, että aktiivisuuspitoisuuksien toimenpiderajan arvioinnissa tulisi pyrkiä huomioimaan MARA-asetuksen edellyttämät kerrospaksuudet sekä rakenteiden peittäminen ja erikseen tuhkan hyödyntäminen metsäautoteillä peittämättömänä tuhkamursketierakenteena. Lausunnon on laatinut ryhmäpäällikkö Jani Salminen ja sen valmisteluun on osallistunut apulaistutkija Virve Vetikko.
  • Remissinstanser: 0
    13 § Ilmoitus rakennustuotteista aiheutuvaa säteilyaltistusta koskevan selvityksen tuloksista
  • Remissinstanser: 4
    14 § Työpaikan radonpitoisuuden mittaukset
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Terveydensuojelulain 1§:n nojalla terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi asuinympäristön tekijästä tai olosuhteesta aiheutuvaa sairautta tai terveyden häiriötä. Lain tarkoittamana terveyshaittana pidetään myös altistumista terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle siten, että sairauden tai sen oireiden syntyminen on mahdollista. Tutkimuksia ja selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava asiantuntemus ja riittävä pätevyys. Ulkopuolisen asiantuntijan on osoitettava kunnan terveydensuojeluviranomaiselle käyttämiensä tutkimusmenetelmien luotettavuus. Radontutkimuksia suorittavalla asiantuntijalla tulee olla tarvittava asiantuntemus ja riittävä pätevyys. Muutoin sisäilman terveyshaitantutkimukset ilman pätevyyttä radonin osalta ovat ristissä voimassa olevien säädösten kanssa. Miten työnaikainen radonaltistusaika määritellään mm. juhlapäivinä, jolloin viikossa ei ole 5 työpäivää. Mikä on mittausjakson pituus tuolloin?
      • Suomen radonhallinta Oy, Radonasiantuntija/ Suomen radonhallinta Oy, Ruokonen Jarkko
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työpaikan radonmittauksia suorittavalta henkilöltä tulisi edellyttää edes jonkinmoista näyttöä osaamisestaan terveysdellisen haitan tutkimuksissa. (kokemuksemme mukaan ns. omatoimimittaukset ovat tehty erittäin suurilla epävarmuustekijöillä) Terveydellisenhaitan tutkija vastaa, että radontutkimukset täyttävät kaikilta osin määräykset. Asumisterveysasetus § 21 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset. Ulkopuolisen asiantuntijan tulee lain 49 d §:n mukaan osoittaa pätevyy- tensä suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen. Radonmittaajille tulisi olla edes jonkinmoinen pätevyys. Vrt. lämpkuvaus serfikaatti, vedeneristäjän serfikaatti, Tiiveysmittajan sertifikaatti, asebesti... tms tsm. Radonmittaukisissa puhutaan kuitenkin ihmisten terveyden kannalta merkittävästä asiasta. Mittaukset mielletään "pilipalikisi", mikäli niitä voi suorittaa kuka tahansa. Useassa muussa maassa myös radonin kanssa toimivat ovat ns sertifioituja.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantajan on määriteltävä ja suoritettava tarvittavat mittaukset, millä selvitetään työpaikan mahdollinen radonpitoisuus. Yhteisellä työpaikalla on pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan tiedotettava muitakin alueella työskenteleviä yrityksiä mahdollisesta radonpitoisuudesta ja sen mittaamisesta.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • – 2 momentti: viimeinen lause tuntuu sisältävän jonkun virheen. Radonpitoisuuden mittauksesta sanotaan 1 momentissa, että sen on kestettävä vähintään 2 kk. Vai pitäisikö tässä lukea jotain seitsemällä jaollisuudesta. – Pitäisikö 2 momentin "työnaikainen radonpitoisuuden mittaus" olla "työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvon mittaus" – Koska erityyppisistä radonmittauksista on esitetty vaatimuksia, voisi olla hyvä esitellä jo määritelmissä mitä mikäkin tarkoittaa. Termejä joita esiintyy: – radonpitoisuuden vuosikeskiarvo – radonmittauksen tulos – työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo – työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla – radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla ALARA-näkökulma asiaan: jos on olemassa hyväksytty reaaliaikainen radonpitoisuuden mittari, niin eikö mittauksia kannattaisi sillä sallia tehdä myös ns. ensisijaisena mittauksena. Radonpurkkien osalta tulokset saadaan vasta kuukausia mittausjakson jälkeen ja korjaavia toimia aletaan tekemään vasta sen jälkeen. Voisi kuvitella, että joissain tilanteissa koko työ on tehty ennen kuin mittausjaksolla tehdyn mittauksen tuloksia on edes käytettävissä.
  • Remissinstanser: 3
    15 § Työpaikan radonpitoisuuden mittauksen testausseloste
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Testausselosteessa tulisi olla mainita radonmittauksen suorittajan pätevyydestä tehtyihin tutkimusmittauksiin. Tulosselosteessa tulee olla myös maininnat viimeisestä voimassaolosta. Maanalla olevat tilat voimassa 5vuotta. Maantasalla suoritetut tutkimukset voimassa 10 vuotta.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantajan on huolehdittava, että radonpitoisuuden mittausseloste on tehty esitettyjen standardien mukaisesti ja niistä selviää tarvittavat tiedot mahdollisia toimenpiteitä varten.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Jälkimmäisessä standardin numerossa kirjoitusvirhe 11655, pitäisi olla 11665.
  • Remissinstanser: 4
    16 § Työpaikan radonpitoisuuden mittauspaikat ja mittausten lukumäärät
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työpaikkojen radonmittausten tulee olla määräysten mukainen ja edustavuuden riittävä. Tutkimuspisteet tulisi dokumentoida kuvaamalla, jotta niiden jälkikäteinen arviointi on myös mahdollista. Yleisohjeiden antaminen hankalaa. Radonmittausta suorittavalla tulee olla riittävä pätevyys riittävään näytteenottoon.
      • Suomen radonhallinta Oy, Radonasiantuntija/ Suomen radonhallinta Oy, Ruokonen Jarkko
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työpaikan radonmittaus laajudessa tulisi huomoida myös erilliset ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi käytössä olevat kohdepoistot ja alipainekaapit. Määräyksissä olisi myös hyvä avata maan-alaisten ja osittain maanalla olevien tilojen mittausten lisäksi ensimmäisen kokonaan maan päällä olevan kerroksen mittausveloitteesta. 3000m2 on hyvin suuri ala, jolloin tilassa on mahdollista olla paikallisia radonpitoisuuden vaihteluita. (liikuntasaumat, putkinousut, kanalien tarkistusluukut tms) jolloin ko kohteiden lähellä olevissa työpisteissä radonpitoisuudet saattavat olla merkittävästi korkeammat. 3000m2 tiloissa kahden ristikkäisen mittauspisteen tuloksilla saadaan tuntuvasti parempi edustavuus. Samalla varmennetaan tulokset myös mahdollisissa alfajälki-ilmaisimien katoamis tilanteissa kohteesta. Työpaikan radonmittauksia suorittavalta henkilöltä tulisi edellyttää edes jonkinmoista näyttöä osaamisestaan terveysdellisen haitan tutkimuksissa. (kokemuksemme mukaan ns. omatoimimittaukset ovat tehty erittäin suurilla epävarmuustekijöillä) Terveydellisenhaitan tutkija vastaa, että radontutkimukset täyttävät kaikilta osin määräykset.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantajan tulee huolehtia, että työpaikalla suoritettavan radonpitoisuuden mittaukset tehdään riittävällä tarkkuudella ja mittauspisteitä on työpaikan työskentelytiloihin nähden riittävästi. Yhteisellä työpaikalla on pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan huolehdittava, että kaikkien alueella toimivien yritysten työskentelypaikat tulevat mukaan mittaukseen. Maanalaisissa kaivoksissa tulee huomioida mittauspiteiden valinnassa myös maanalaiset taukopaikat ja muut tilat, missä työntekijät tekevät töitä.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Alun voisi kirjoittaa johdonmukaisemmin ( ">200 m2" alkava osio on jatkoa listalle eikä erillinen momenttinsa) 2) "jos pa on 100 - 200 m2" 3) jos pa > 200 m2, niin yksi mittaus jokaista alkavaa 200 m2 kohti 4) yhtenäisessä avoimessa tilassa yksi mittaus jokaista alkavaa 3000 m2 kohti
  • Remissinstanser: 3
    17 § Työpaikan radonpitoisuuden säännölliset mittaukset
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Ilmanvaihtojärjestelmiä optimoidaan jatkuvasti energiatehokaammiksi olemassa olevissa kohteissa, joten mittausten toistettavuus 5vuoden välein kaikissa kohteissa, joissa maanalla olevia työ ja oleskelu tiloja. 10 vuoden välein koko kohteessa. Maanalla olevien työtilojen radonpitoisuudet voivat kohota nopesti suuriin altistuksiin, mikäli jokin tekninenlaite esim rikkoutuu tai jää huonosti huoletuksi. 10vuotta on ehdottomasti liian suuri riski säteilyturvallisuudelle ja antaa näennäisen turvallisuuden tunteen.
      • Suomen radonhallinta Oy, Radonasiantuntija/ Suomen radonhallinta Oy, Ruokonen Jarkko
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Tavanomaisten työpaikkojen radontutkimusten voimassaolo ja mittausten säännöllisyys? Radonmittausten uusiminen ilmanvaihtojärjestelmien, alapohjamuutoksien ja laatan läpi menevien kantavien rakenteiden muutosten jälkeen. Asumisterveysasetus § 21 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset. Ulkopuolisen asiantuntijan tulee lain 49 d §:n mukaan osoittaa pätevyy- tensä suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen. Radonmittaajille tulisi olla edes jonkinmoinen pätevyys. Vrt. lämpkuvaus serfikaatti, vedeneristäjän serfikaatti, Tiiveysmittajan sertifikaatti, asebesti... tms tsm. Radonmittaukisissa puhutaan kuitenkin ihmisten terveyden kannalta merkittävästä asiasta. Mittaukset mielletään "pilipalikisi", mikäli niitä voi suorittaa kuka tahansa. Useassa muussa maassa myös radonin kanssa toimivat ovat ns sertifioituja.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantaja on velvollinen huolehtimaan mittausten ajan tasaisuudesta työpaikan olosuhteiden muuttuessa.
  • Remissinstanser: 1
    18 § Työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvon laskeminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Laskentakaavan tekijät eivät ole yksiselitteisiä. CTRV = "tarkempi arvio työn työn radonpitoisuuden vuosikeskiarvolle" CRV = radonpitoisuuden vuosikeskiarvo (laskennallinen, joka saadaan kertomalla radonpurkkimittauksen tulos luvulla 0,9) Cp = 14 § 1. momentissa mainittu "radonpitoisuuden mittaus" (=kahden kuukauden mittaus mittauskaudella) CTK = työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla (=14 § 2. momentissa mainittu "työnaikaisen radonpitoisuuden mittaus") CVK = "radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla" (= CP ?) Eli laskenta voisi olla CTRV=(CTK*CRV)/CVK = (CTK*0,9*CP)/Cp = 0,9 * CTK Jos asia on näin, niin sen voisi esittää selkeämmin. Määräyksessä esiintyy runsaasti termejä jotka voisi esittää myös määritelmissä:  radonpitoisuuden vuosikeskiarvo  radonmittauksen tulos  työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo  työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla  radonpitoisuuden keskiarvo määritysjaksolla
  • Remissinstanser: 3
    19 § Työntekijän radonaltistuksen määrittäminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Kohdan 2. Kaikkien kohteiden 40Bq/m3 olettama sisältää merkittäviä virhemahdollisuuksia.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantajan on huolehdittava, että työntekijän, mahdollinen radonaltistus määritetään luotettavalla mittauksella ja mittausaikavälillä. Työnantajan on huolehdittava, että mittausten tulokset ovat ajan tasalla myös työpaikan olosuhteiden muuttuessa.
      • Fortum Power and Heat Oy, Työryhmä (säteilyturvallisuus, ydinjätehuolto)
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • – Pitäisikö viitata stm-asetukseen? "Mikäli STM asetuksen 19 §:ssä esitetyt viitearvot ylitetään, on työntekijän altistus selvitettävä". – Perustelumuistio on ristiriidassa STM asetuksen tekstin kanssa: – "Ionisoivasta säteilystä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 22 §:ssä säädettyjen viitearvojen mukaisesti työntekijän radonaltistus määritetään silloin kun työtilan radonpitoisuus on työpaikan radonpitoisuuden viitearvoa (300 Bq/m3) suurempi, mutta työaika työtilassa on pienempi kuin 600 tuntia vuodessa." – STM asetus: 19§"Työpaikan radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä työtilassa, jossa työaika on suurempi tai yhtä suuri kuin 600 tuntia vuodessa." – Tarkoittaako tämä pykälä käytännössä, että jos 300 Bq/m3 ja 600 h ylittyy jossain, niin pitää laskea niissä tiloissa aiheutuva altistus + toimistossa aiheutuva altistus (koska määräyksessä sanotaan, että oletus on toimistossa 40 Bq/m3)
  • Remissinstanser: 2
    20 § Työpaikan radonpitoisuutta tai työntekijän radonaltistusta koskevan selvityksen tulosten ilmoittaminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Ilmanvaihdon asetukset sisältävät tehot 0-100%, kellon mukaan säätyvät koneiden käytöt, Co2 mittaukset, kiertoilmapeltien asetukset 0-100%, suodattimien kunto, vaihtoväli ja paine-ero. Näiden tietojen keräminen ja täydentäminen useista eri saman kohteen IV- Järjestelmistä ei ole säteilyturvallisuuteen littyvää. Radonpitoisuudet työ-ja käytönaikana on merkityksellinen tieto altistuksien kannalta. Oleellista on myös ilmoittaa toiminnanharjoittajalle, että iv-järjestelmien parametrointimuutokset edellyttävät radonin uusintamittauksia. IV-Järjestelmien säädöillä saatetaan radonpitoisuuksia muuttaa pahimmillaan välillä 50-5000Bq/m3
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantajan ilmoitettava radonpitoisuuden selvittämisen tulokset aina, kun mittauksen suorittanut taho on muu STUK, mikäli mittausten tulokset ovat viite arvoja suuremmat. Työnantajan tulee huolehtia, että mittaukset tehdään lain edellyttämällä tavalla ja niistä saadut tulokset lähetetään tarvittaessa Säteilyturvakeskukselle.
  • Remissinstanser: 2
    21 § Työpaikan radonista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittaminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Radontalkoot, Dosime Oy säteilyasiantuntijat
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Radonpitoisuuksien jäädessä yli toimenpiderajojen, tulisi kohtella suorittaa henkilökunnan altistusseurantaa 2 x vuosittain.
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantajan tulee viivytyksettä suunnitella ja aloittaa toimenpiteet, millä työntekijöiden radonaltistus saadaan laskemaan viitearvoja alemmalle tasolle. Työnantajan tulee päivittää työpaikan vaarojen ja riskien arviointi samalla kertaa vastaamaan korjattuja tiloja ja toimia.
  • Remissinstanser: 0
    22 § Radonista työntekijälle aiheutuvan annoksen määrittäminen ja tietojen toimittaminen työntekijöiden annosrekisteriin
  • Remissinstanser: 1
    23 § Ilma-aluksen miehistölle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen
      • Lausuntonne ehdotetusta pykälästä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Lounais-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muiden aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueita kuultuaan, Maanavilja Ville
        Uppdaterad:
        18.1.2019
        • Työnantajan tulee selvittää ja määrittää ilma-aluksen miehistön radonaltistus, jos säteilylain 152§ mukaiset ehdot täyttyvät. Mittausjakso tulee olla sopiva ja käytettävä laitteisto riittävän tarkka.