• Remissinstanser: 78
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Haapaveden kaupunki
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Haapaveden kaupunki tervehtii ilolla luonnosta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistan vähimmäisnopeudesta. Haapavesi oli liitteessä nimetty niiden kuntien joukkoon, joille määräytyi 8% maksuosuus. Haapavedellä on yritetty jo aiemmin saada kuntaan laajakaistaa, mutta se on kaatunut valtuustossa kunnalle jäävän liian korkean maksuosuuden vuoksi. Haapaveden kaupungin taloudellinen tilanne on haastava, mutta tarve kunnan sisällä laajalle levinneelle laajakaistalle on merkittävä. Kunnan pääseminen alimman maksuosuuden luokkaan nostaa merkittävästi mahdollisuutta saada investointi läpi valtuustossa. Haapaveden kaupunkilaiset ovat nostaneet esiin toimivien tietoliikenneyhteyksien tärkeyttä ja tarpeellisuutta lisääntyneen etätyön ja maatalouden näkökulmasta. Lisäksi Haapavedelle on tulossa merkittävästi tuulivoimaloita ja jossain yhteydessä on nostettu esiin, että myös tuulivoimalat tarvitsevat kuituyhteyksiä.
      • Järvi-Suomen kylät ry
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Järvi-Suomen kylät ry:n hallitus toteaa, että laajakaistarakentamista tulee edistää Etelä-Savon alueella. Yhdistyksemme pitää tärkeänä, että laajakaistarakentamista edistetään julkisella tuella. Harvaan asutuilla alueilla markkinaehtoinen rakentaminen ei tuota toivottuja tuloksia. Nopeita verkkoyhteyksiä tarvitaan myös taajamien lähellä olevilla asuntoalueilla. Lakiesitykseen Järvi-Suomen kylät esittää seuraavia muutoksia: - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä oltava vähintään 100 Mbit/s ja yhteyksien oltava symmetrisiä. Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä vähintään 90% edellä mainituista nopeuksista (100 Mbit/s tai 1Gbit/s). - Kaikkien kuntien maksuosuus on poistettava kokonaan tai oltava enintään kymmenen prosenttia (10 %) Perusteluna: - Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaan eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin tulee olla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Nyt asetusluonnoksessa määritelty vähimmäisnopeus, tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s, ei vastaa hallitusohjelman, EU:n tai laajakaistan käyttäjien kasvavien tiedonsiirtotarpeiden edellyttämiä tarpeita eikä asetettuja tavoitteita. - Kuntien taloudellinen tilanne vaihtelee hyvin nopeasti ja kantokyvyn mukaan luokittelu voi asettaa kunnat hyvin eriarvoiseen asemaan. Jos kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Tärkeintä olisi kuntien sitoutuminen hankkeisiin taloudelliset resurssit huomioon ottaen.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Parkanon kaupunki
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Parkanon kaupungin lausunto LVM:n lausuntopyyntöön 19.11.2020; VN:n asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Parkanon kaupunki pitää hyvänä, että Valtioneuvosto on jatkamassa valtiontukea laajakaistan rakentamiseksi maaseudulle Traficomin avustushankkeiden avulla. Myönteistä on myös, että tuen piiriin otetaan nyt myös vapaa-ajan asunnot. Nyt korona-aikana ja sen jälkeen yhä useampi tekee merkittävässä määrin etätöitä maaseudulta vapaa-ajan asunnoltaan. Tavoitteen rakennettavien liittymien määrästä pitäisi kuitenkin olla huomattavasti kunnianhimoisempi. Suunniteltu valtion rahoitus on aivan liian vähäinen tarpeeseen ja myös laissa määriteltyyn tavoitteeseenkin (vain 10.000 uutta kotitaloutta) nähden; valtion rahoituksen määrän tulee olla kymmenkertainen. Valokuitu maaseutualueille on asumisen ja yrittämistoiminnan perusedellytys, ja kunnat ovat valmiita satsaamaan myös itse osaltaan siihen. Valokuidun rakentamisessa pitää edetä reippaasti, mutta suunnitelmallisesti, siten että vältetään eräissä kunnissa toteutuneet miljoonien eurojen riskit. Valtion tulisi ottaa esitettyä suurempi vastuu valokuidun rakentumisesta maaseutukyliin. Mikäli se ei ole mahdollista, niin Parkanon näkemyksen mukaan kunnan maksuosuus hankkeissa voi olla 20 % - 33 %. Luonnoksessa esitetty alle 20 prosentin, jopa vain 8 prosentin maksuosuus tietyille kunnille ei kohtele kuntia tasa-arvioisesti, joten alarajaa tulee nostaa. Euroopan komission asettama tavoite laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudeksi, vähintään 100 Mbit/s - siten että sitä voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa - on oikea. Tämä tarkoittaa sitä, että tuki tulee kohdistaa vain valokuituhankkeisiin, mahdollisia yksittäisiä hankkeiden sisäisiä mobiiliratkaisuja lukuunottamatta. Koska tukea voidaan myöntää vain maaseutualueille, joissa laajakaista ei markkinaehtoisesti rakentuisi, 5G ei ole tässä käyttökelpoinen. 5G-verkon kantama linkkiasemalta on niin lyhyt, että se ei auta käytännössä mitään maaseudulla. Mikäli linkiltä mennään muutamaa sataa metriä kauemmas, teho heikkenee, ja samoin kaistan jakaminen mobiiliverkossa alentaa nopeutta, jolloin 100 Mbits/s ei toteudu. EU:n tavoitteesta Suomi ei saa missään tapauksessa livetä, vaan vähimmäisnopeuden on ehdottomasti oltava myös lähtevässä liikenteessä (upload) 100 megabittiä sekunnissa, siten että sitä voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Maaseudun elinvoiman kannalta on myös olennaista, että valokuidun rakentavat lähiseudun yrittäjät, kun taas 5G verkosta voitot käärivät monikansalliset suuryritykset. Olennaisinta kuitenkin on, että asumisen ja yrittämisen perusedellytykset vaativat vähintään 100 Mbits/s nopeuden sekä saapuvassa että lähtevässä laajakaistaliikenteessä. Laajakaistan rakentamisessa tuen saajana ja hankkeen toteuttajana pitää kuntien lisäksi voida olla myös kuntakonserniin kuuluvat valokuituyhtiöt. Kun esitetty valtion tuki, vain 5 milj. euroa ei juurikaan auta riittävän nopean laajakaistan rakentumista maaseudulle, Suomen pitää aktiivisesti ohjata myös EU-tukien käyttöä koko maassa valokuidun rakentamiseen maaseudulle. Nopean valokuituyhteyden tarve on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, ja digiteknologian laajentuessa se korostuu lähivuosina vielä huomattavasti enemmän. Näin ollen valtion pitää kaikin tavoin varmistaa, että oikeasti riittävän nopea laajakaistaverkko rakentuu maaseudulle kattavasti.
      • Dahlbom Olof
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Tämä asetus lasku kaavoineen on täysi turhake mikä ei johda mihinkään tai voidaan katsoa lahjaksi kolmelle suurelle operaattorille. Koska, siinä ei ole selkeitä määräyksiä koskeeko laajakaistayhteyksien rakentamista ja luomista koko kunnan aluetta tai vain osa siitä ja mikä osa ja voidaanko se kunnan alueet jaotella osiin.? Velvoite täyttää koko kunnassa xx nopeus puuttuu täysin . Tämän mukaan voidaan esim. 10.000 asukkaan kunnassa nostaa 1000 asukkaalle nopeus määritellyn mukaisesti mutta 9000 jää ulkopuolelle ja kunta saa täysimääräisen maksuosuuden sillä että se vakuuttaa että se koski koko kunta koska velvoitteet ja valvonta menettelyt puuttuu. Voidaan arvata että kunta parantaa omaan tarpeen jonkun keskusta tai muun alueen ja omien toimensa laajakaistoja yhteissopimuksella jonkun operaattorin kanssa joka toteuttaa työn ja perii sen jälkeen aivan normaalisti käyttömaksuja niin kuin parhaaksi katsoo , jollei kunta pitää verkkoa omanaan ja operaattori vuokraa sen, mikä tuskin käytännössä onnistuu. Mutta siitä huolimatta tämä tarkoittaa että vain jokin pieni osio kunnasta /kaupungista hyötyy teoreettisesti mutta koko kansa osallistuu maksuun. Tämä on todella eri arvoista eikä liene sen perusteella lain mukainen , kaikkien kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta. Käytännössä edellä esimerkin mukaan osa kuntalaisia jotka tarvitsevat nopean laajakaistan on muutettava sinne missä parannus ehkä on tehty tai kokonaan vieraaseen kuntaan missä on parempi laajakaista nopeus joka tukee perheen toimeentuloa , tai yritystoimintaa. Tai sitten asukkaan kuntalaisen on itse kustannettava koko potin joka on useita tuhansia euroja jopa kymmensiä tuhansia harvaan asutuilla alueilla. Toisin sanoen tämä vain eri arvoistaa kansalaisia ja kuntia entistä enemmän . Toisin sanoen se ei koske kaikkia kansalaisia kuten EU n ohjeistukset ohjeistavat koska tässä asetuksessa ei ole selkeät ohjeet laajuudesta määritelty. Kunnan maksu osuus ei saa olla mitenkään kytketty kunnan yleiseen kantokykyyn vaan kaikilla kunnilla lähes samansuuruinen maksuosuus , ja jos jotain eroja niin silloin kunnan laajuus sekä asukastiheys tulisi olla jonkinasteinen kriteeri , eli mitä harvemmin asuttu sitä suurempi osuus jonkun yhteisen mittarin mukaan. Nyt esitetyt ovat kovin ihmeellisiä. Käytännössä laajakaistan laajennus ja parannus hoitaa käytännössä puhelin operaattorit ei kunta . Tämän perusteella maksuosuuden hyötyjä on käytännössä puhelinoperaattorit ei kunta tai sen asukkaat vaikka parannus perustuisi kunnan myötävaikutukseen. Paljon tehokkaammin voisi nostaa laajakaistan nopeuksia velvoittamalla , energia yhtiöitä ja puhelinoperaattoreita tekemään yhteistyötä ja aina kun uusitaan verkkoja niin se pitää tehdä yhdessä ja samoilla linjauksilla (Kaivuutöillä jne ). Kun näin toimitaan niin näihin toimiin voisi määritellä jokin maksu-osuus porkkanaksi niin että ne todella toteutuu, eikä kuten nyt energia yhtiöt nostavat siirtohintojaan ns syyllä että he ovat siirtäneet johdot ilmasta maahan. Tiedän että muutamat pienet puhelin operaattorit ovat osanneet tehdä yhteistyötä energia yhtiöiden kanssa. Tällainen tapa olisi paljon sopivampi. Tällainen synergia on kustannustehokasta ja siihen pitää pyrkiä ja ohjeistus ja tukitoimet tulisi olla sen mukaiset ja sen kaltaisia että näin toimitaan. Siihen voisi tulla sanktio jollei puhelin operaaattori ja energian siirtoyhtiö ole sopinut keskenään työnjaosta ja kustannuksista kun uusitaan johtolinjoja. Tämä voisi myöskin liittyä rakennuslupamenettelyyn - eli uusiien rakennusten kohdalla vaatimus että sisäiset tiedonsiirtokanavat sekä energiansiirto kanavat ovat sellaisia että niihin saa jopa lisätty johtoja. Samoin vanhojen rakennusten (AS OY:T) lvi saneerausten yhteydessä samalla pitää rakennusmääräysten kautta velvoittaa päivittämään energia ja tiedonsiirtovälineet tai että ainakin asia selvitellään ja linjat edellyttäen että kustannus on kohtuullinen. Näihin saneerauksiin pitää sillon saada riittäviä maksuosuuksia tueksi koska ne perustuisi silloin kunnan määräyksiin ja kokonais saneerauksen kustannus voi kasvaa kohtuuttomaksi kun siihen lisätään paljon osia ilman tukia. Haja asutusalueille tulee löytää muita soveliaita ja kohtuullisia tapoja tukea myöskin tiedonsiirron tilaa. Näille viimeksimainituille tavoille voisi kehittää laajakaista yhteyksiä olisi paljon tehokkaampi ja voisi näin ottaa teknisen kehityksenkin huomioon niin uudis - kun korjausrakentamisessa mahdollisimman joustavasti.
      • Kurikan kaupunki
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Kurikan kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kurikka pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Kurikan kaupunki vastustaa esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta sekä esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus ruuhkatilanteissa.” Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen. KURIKAN KAUPUNKI ESITTÄÄ LAUSUNNOSSAAN SEURAAVIA MUUTOKSIA: - Kaikkien kuntien maksuosuus on korkeintaan kymmenen prosenttia (10 %). - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s. - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s. - Yhteydet ovat symmetrisiä. - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla korkeintaan 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025 eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri skenaariota, 1. FWA makrosolu, 2. FWA mikrosolu, 3. FWA hybridi ja 4. Pelkkä kuitu. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Kurikan kaupunki ei lausunnossaan vastusta 5G:tä tai FWA:ta, mutta toteaa niitä rakennettavan todennäköisesti markkinaehtoisesti ilman julkista tukea.
      • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Asetusluonnos liittyy laajakaistarakentamisen tukemiseen niin, että lähtökohtaisesti kunnat osallistuisivat laajakaistatukihankkeiden kustannuksiin 33 prosentilla, mutta lain kautta mahdollistettaisiin, että osa kunnista voisi osallistua hankkeeseen maksamalla 8 tai 22 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos osallistuminen muuten aiheuttaisi kunnalle kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat keskeisiä elementtejä hyvin toimivassa tietoyhteiskunnassa. Digitalisaatio ja sen edistäminen edellyttää laadukkaita ja toimivia tietoliikenneverkkoja. On koko suomalaisen yhteiskunnan intressissä taata kaikille niin kansalaisille kuin myös yrityksille mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita, minkä toteuttamisessa toimivilla laajakaistayhteyksillä on tärkeä rooli. Yhteyksien rakentamisen tulee kuitenkin perustua aitoon markkinoilta ilmenevään tarpeeseen ja kysyntään. Keskuskauppakamari katsoo, että yhteydet tulee toteuttaa teknologianeutraalisti ja teleyritysten kanssa markkinalähtöisesti. Lausuntopyynnön kohteena olevalla valtioneuvoston asetusluonnoksella on tarkoitus myös säätää nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta. Luonnoksessa on ehdotettu, että luovuttaisiin nopean laajakaistayhteyden symmetrisyydestä, mikä on kannattava asia. Kotitaloudet käyttävät laajakaistaliittymiä tietoliikenteen näkökulmasta epäsymmetrisesti, eli käytännössä kotitaloudesta lähtevää liikennettä on vähän verrattuna saapuvaan liikenteeseen. Näin siitä huolimatta, että koronaepidemia on lisännyt lähtevää liikennettä kotitalouksista esimerkiksi videokokouksien kautta. Sen sijaan ehdotetut laajakaistayhteyden nopeudelle asetetut vähimmäisvaatimukset eivät ole teknologianeutraaleja. Toteamme, että asetuksessa tulisi paremmin huomioida teknologianeutraalius. Asetuksen tulisi mahdollistaa 5G-teknologian ja kehittyvän mobiililaajakaistateknologian hyödyntäminen myös muualla kuin kasvukeskuksissa. Nyt asetusluonnos ohjaa valitsemaan kiinteän laajakaistan. Herää kysymys miksi vähimmäisnopeuksia ehdotetaan määriteltäväksi asetusluonnoksessa? Luonnoksesta ei myös käy ilmi, miten ehdotettuihin vähimmäisnopeuksiin on päädytty. Ehdotamme, että ennen kuin päätetään tietyn suuruisista vähimmäisnopeuksista ja ylipäänsä tarve määritellä niitä asetuksella, asia arvioitaisiin uudelleen.
      • Väylävirasto
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Väylävirastolla ei ole asiassa lausuttavaa.
      • Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta SANK
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Saaristoasiain neuvottelukunta lausuu valtioneuvoston asetusluonnoksesta liittyen kunnan maksuosuuteen ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuteen laajakaistahankkeessa seuraavaa: Nopeat ja toimintavarmat laajakaistayhteydet ovat tasapainoisen aluekehityksen ja alueiden elinvoimaisuuden näkökulmasta ehdottoman tärkeät. Toimivien laajakaistayhteyksien tarve korostuu erityisesti saaristoalueilla, jotka pääosin ovat harvaan asuttua aluetta, joissa palvelut, niin yksityiset kuin julkiset palvelut, ovat pitkien etäisyyksien päässä. Saaristoasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät toimivien tietoliikenneyhteyksien rakentumista Suomeen. Erittäin tärkeää on, että valtio myöntää tukea laajakaistayhteyksien rakentamiseen niille alueille, joille ne eivät markkinaehtoisesti rakennu. Viime kuukausina tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien taloustilanteeseen ja sitä kautta kuntien kykyyn osallistua laajakaistahankkeisiin asetusluonnoksessa esitetyllä tavalla. Saaristoasiain neuvottelukunta esittääkin, että valtioneuvoston asetusluonnos tulisi palauttaa takaisin valmisteluun. Laajakaistarakentamisen tukemista koskevan hallituksen esityksen mukaan kunnat osallistuisivat laajakaistatukihankkeiden kustannuksiin maksamalla 33 % tukikelpoisista kustannuksista. Osa kunnista voisi osallistua hankkeeseen maksamalla 8 % tai 22 % tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeeseen osallistuminen muuten aiheuttaisi kunnalle kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Saaristoasiain neuvottelukunta pitää hallituksen esityksessä olevia kuntien maksuosuusprosentteja (33 % ja 22 %) liian korkeina. Kaikkien kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista laajakaistahankkeen toteuttamista ehdotetuilla kuntaosuusprosenteilla, mikä estää myös valtion tuen hakemisen laajakaistarakentamiselle. Tämän myötä kunnat joutuvat eriarvoiseen asemaan, vaikka toimivat ja nopeat laajakaistayhteydet tulisi olla jokaisen suomalaisen perusoikeus. Lisäksi moni palveluista on siirtynyt tai siirtymässä digitaaliseen muotoon, tämä kuitenkin edellyttää toimivia ja luotettavia tietoliikenneyhteyksiä koko Suomeen. Hallituksen esityksen mukaan arvioitaessa kunnan taloudellista tilaa kriteereinä käytettäisiin kunnan taloudellista kantokykyä sekä väestönmäärää ja taajama-astetta. Asetusluonnoksen mukaan kunnan väestömäärää ja taajama-astetta mittaavana kriteerinä käytettäisiin kunnan taajama-astetta ja väestön määrää kuvaava tilastollista kuntaryhmitystä. Saaristoasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä, että kuntien taajama-astetta määriteltäessä otetaan huomioon saaristoisten ja vesistöisten kuntien maantieteelliset erityispiirteet. Kuntien taajama-aste ei anna oikeanlaista kuvaa todellisista olosuhteista ja niistä johtuvista kustannuksista. Myös kunnan taseen yli/alijäämä taloudellisen kantokyvyn kriteerinä on huono. Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Saaristoasiain neuvottelukunta pitää tärkeänä, että asetusluonnoksessa olevat siirtonopeudet ovat Euroopan komission asettamien tavoitteiden mukaiset. Nopeuksien tulee olla symmetriset, ja niin että ne ovat linjassa komission tavoitteiden kanssa. Asetusluonnoksessa esitetyt nopeusvaatimukset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, eivätkä vastaa tietoliikenneyhteyksille asetettuja vaatimuksia. SANK varaa itselleen mahdollisuuden täydentää lausuntoa.
      • Posion kunta, Keskushallinto
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Posion kunnan lausunto asetukseen liittyen Kuntien omarahoitusosuus tulisi poistaa. Mikäli kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Valtion tuki tulee nostaa mielellään samalle tasolle, kuin maaseuturahaston kyläverkkohankkeille myöntämä tuki (70 %). Näin voitaisiin eri tukimahdollisuuksia käyttää joustavasti ja ne olisivat tukiehdoiltaan hyvin samankaltaisia. Kunnat voisivat lisäksi halutessaan osallistua ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa hankkeiden tukemiseen, julkinen tuki kun voi olla enintään 100% tukikelpoisista kustannuksista. Tämä parantaisi harvaan asuttujen alueiden hankkeiden toteutumista ja kannattavuutta. Kaikkein laajimpien harvaanasuttujen kuntien laajakaistan rakentamiseen tulisi tehdä erillisratkaisu. Vain näin voidaan turvata kuntien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja rakentaa laajakaista kaikkien saataville myös harvaan asutuilla alueilla. Kertynyt ylijäämä on kirjanpidollinen laskennallinen tunnusluku, eikä kuvaa kunnan rahoituksellista asemaa kantaa ja rahoittaa investointeja. Digitaalisten palveluiden kehittäminen edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä myös julkisen sektorin palvelutoiminnassa. Tästä syystä Posion kunta esittää, että valtio kantaisi riittävän vastuun kriittisen infrastruktuurin rakentamisesta myös harvaan asutuille alueille. Nopean laajakaistan vähimmäisnopeus Aiemassa lakiluonnoksessa lähtökohtana oli Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, että tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaistayhteyksien eli vähintään symmetrisen, nopeudeltaan 100 Megabittiä sekunnissa mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä tukiohjelman ehtoja muutettaisiin siten, että tukikelpoiselta nopealta laajakaistayhteydeltä ei vaadittaisi enää lataus- ja lähetysnopeuden symmetrisyyttä. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitäisi kuitenkin edelleen olla edistyksellisiä ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. Tässä esityksessä on myös tukikelpoisuutta laajennettu langattomiin paikallisiin toteutuksiin ja miniminopeuksien ja laadun osalta ollaan menossa taaksepäin. Nopeusvaatimuksista ei pidä tinkiä esityksen mukaisesti, kun hallitusohjelmassa on sitouduttu 100megaan ja 1gigan nousuun. EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollista saada käyttöönsä 100megan yhteys, joka on nostettavissa 1gigaan ja nykyinen esitys ei edistä EU:n tavoitteen saavuttamista. Sinällään symmetrisyys ei ole välttämätön, jos paluusuunnankin nopeus on tulkittavissa edistykselliseksi eli vähintään 100megaa. Operaattorit myyvät tällä hetkellä kuluttajille esimerkiksi 300/100megaa tai 1000/500megan liittymiä eli epäsymmetrisiä, mutta paluusuunnan nopeus kuitenkin aiemman lain mukaisesti 100megaa (vuoden 2009 taso edistyksellisestä viestintäpalvelusta). Ei voi olla niin, että jos vuonna 2009 katsottiin edistykselliseksi nopeudeksi 100megaa niin vuonna 2020 se olisi vain 21megaa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Palvelualojen työnantajat Palta ry kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetusluonnoksesta. Palta edustaa noin 2000 yksityistä palvelualan yritystä ja yhteisöä muun muassa logistiikka-, informaatio- ja viestintä-, asiantuntijapalvelu-, hallinto- ja tukipalvelu- sekä viihde- ja virkistystoimialoilla. Asetusluonnos liittyy hallituksen esitykseen laajakaistarakentamisen tuesta (HE 221/2020 vp), jolla mahdollistettaisiin laajakaistarakentamisen tukeminen julkisella rahoituksella. Nyt annettavan asetuksen tavoitteena on mahdollistaa niiden kuntien osallistuminen laajakaistatukiohjelman hankkeisiin, joille laajakaista-hankkeiden rahoittaminen 33 prosentilla tukikelpoisista kustannuksista aiheuttaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädetään nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta. Palta katsoo, että Marinin hallitusohjelman mukaisesti kiinteän ja langattoman laajakaistan rakentamista tulisi edistää tasapuolisesti, eli teknologianeutraalisti. On tärkeää, että laajakaistayhteyksien rakentaminen perustuu jatkossa asiakastarpeeseen, kysyntään ja ensisijaisesti markkinaehtoiseen rakentamiseen. Huomiot nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta: Asetusluonnoksessa esitetään, että nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus olisi saapuvassa liikenteessä 100 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 30 Mbit/s. Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden olisi oltava saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s. Esityksessä ei vaadita symmetristä nopeutta saapuvan ja lähtevän liikenteen osalta, mitä voi pitää kannatettavana asiana teknologianeutraalisuuden kannalta. Käytännössä myös kotitalouksien laajakaistaliittymien käyttö ja asiakastarve ovat liittymien liikenteen näkökulmasta vahvasti epäsymmetrisiä, eli lähtevän liikenteen määrä ja nopeus ovat hyvin pieniä suhteessa saapuvaan liikenteeseen. Nyt esitetyt vähimmäisnopeudet ovat kuitenkin haasteellisia langattomien yhteyksien kannalta. Niiden tulisi vastata paremmin laajakaistaliittymien käyttöä ja asiakastarvetta sekä sen tulisi mahdollistaa 5G-teknologian ja tulevien mobiililaajakaistateknologioiden hyödyntämisen myös harvaan asutuilla seuduilla. Palta ehdottaakin, että vähimmäisnopeuksien vaatimuksia uudelleenarvioidaan tai ne poistetaan kokonaan, jotta laajakaistatukea voidaan myöntää myös langattoman laajakaistan rakentamiseen. Valtioneuvoston selonteossa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta onkin nostettu esiin tavoite, että Suomesta tulee ensimmäinen maa, jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet.
      • Telia Finland Oyj
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Telia Finland Oyj kiittää mahdollisuudesta kommentoida asetusluonnosta. Telia on osallistunut Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, Ficom ry:n lausunnon valmisteluun. Telia yhtyy FiCom ry:n lausunnossa ehdotettuihin muutoksiin tukikelpoisten laajakaistaliittymien vähimmäisnopeuksien sääntelystä. Telia pitää tärkeänä, että tavoitteena oleva laajakaistatukien teknologianeutraalisuus toteutuu myös käytännössä.
      • Saarijärven kaupunki
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Saarijärven kaupunki antaa asiasta liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon: Alueellisesti kattava kiinteä laajakaistaverkko on välttämätön perusta tietoliikenteen sujumiselle koko Suomessa. Valtiovallan tulee edelleen tehostaa toimia tämän tavoitteen edistämiseksi. Laajakaistarakentamisen tukemisessa on välttämätöntä laajentaa tuen ehtoja nykyisestä siten, että myös langattomien laajakaistayhteyksien rakentamista edistetään. Maaseudulla on runsaasti alueita, joiden saavuttaminen pelkästään kiinteillä kuituyhteyksillä on taloudellisessa mielessä epärealistista ja johtaa rahoituskriiseihin. Keski-Suomen kunnissa on siitä monta varoittavaa esimerkkiä. Samalla valtiovallan tulee tehostaa operaattoreiden valvontaa. Nyt olemassa olevien vähimmäisnopeuksien tasoa tulee tarkastella uudelleen ja edellyttää yhteyksien parantamista teknologian kehittymisen ja kuluttajien kysynnän mukaan. Kun laajakaistatuista päätetään, on samoin kiinnitettävä erityistä huomiota vähimmäisnopeuksien toteutumiseen ja valvontaan. Jos palvelua tuotetaan yhteiskunnan tuella, asiakkailla tulee olla nykyistä paremmat mahdollisuudet antaa palautetta heikosti toimivista yhteyksistä sekä operaattoreille että operaattoreita valvovalle Traficomille. Valtion tulee varata määräraha kaikille laajakaistahankkeille, joilla on etukäteen tehtyjen taloudellisten tarkastelujen ja riittävän liittyjämäärän perusteella realistiset toteuttamismahdollisuudet.
      • Isojoen kunta, Herrala Juha
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • ISOJOEN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAIKSI LAAJAKAISTARAKENTAMISEN TUESTA Isojoen Kunta kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Isojoki pitää tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme kuitenkin esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuuden ja laajakaistayhteyksien vähimmäisnopeuksien osalta. Lakiesityksessä, johon tämä asetus liittyy, todetaan, että ”koko maan kattavaa nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta ei voida olettaa syntyvän ilman julkista tukea. Etenkään harvaan asutuilla alueilla ei ole riittävästi kysyntää, jotta yhteydet syntyisivät tavoitellussa laajuudessa markkinaehtoisesti. Seuraavan sukupolven 5G-matkaviestinverkko rakentuu ensi sijassa lähinnä kaupunkialueille, joten matkaviestinverkon teknologinen kehityskään ei edistä harvaanasuttujen alueiden pääsyä asetettuihin tavoitteisiin. Nopeilla yhteyksillä arvioidaan kuitenkin olevan positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka perustelevat myös liiketaloudellisesti kannattamattomien yhteyksien rakentamista”. Isojoen kunta yhtyy näihin perusteluihin, mutta näkee ristiriitaisena sekä lausuttavana olevan asetusluonnoksen että ko. hallituksen esityksen suhteessa tähän perusteluun. Lisäksi lausuntopyynnön liitteenä olevassa muistioluonnoksessa todetaan, että lakiesitys jatkaa käytännössä laajakaista kaikille -hankkeen toteuttamista ja että hallituksen esitys ei sisällä olennaisia muutoksia aiempaan. Kuitenkin asetuksessa on merkittävä muutos laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuden osalta. SUOMEN JA EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategia on osaltaan linjattu Euroopan unionin laajakaistatavoitteen mukaisesti. Alla on lainaus Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei mielestämme ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen, sillä asetusluonnoksen perusteluissa todetaan alla olevan mukaisesti. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus ruuhkatilanteissa.” Isojoen kunnan mielestä asetusluonnoksessa oltaisiin täten tyytymässä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin, kuin Suomen digitaalisen infrastruktuurin tavoitteissa on asetettu. Lakiesitys ja asetusluonnos ei myöskään vastaa Marinin hallitusohjelman tavoitteita. Aiemmassa lakiluonnoksessa lähtökohtana oli, Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, että tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaistayhteyksien eli vähintään symmetrisen nopeudeltaan 100 Megabittiä sekunnissa mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä tukiohjelman ehtoja muutettaisiin siten, että tukikelpoiselta nopealta laajakaistayhteydeltä ei vaadittaisi enää lataus- ja lähetysnopeuden symmetrisyyttä. Isojoen kunta ei kannata tällaista suuntaa ja tavoitteiden keventämistä. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitäisi edelleen olla edistyksellisiä ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. Lähtökohtana tulisi säilyttää Suomen digitaalisen infrastruktuurin strategiassa linjattu tavoite, jonka mukaan vuonna 2025 eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Lähde 1: Suomen kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta: https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519 Lähde 2: Euroopan Komission Strategia ja laajakaistatavoite, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society ISOJOEN KUNNAN MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksesta tulisi muuttaa ainakin seuraavat asiat: - Kaikkien kuntien maksuosuus on maksimissaan kymmenen prosenttia (10 %), mikäli maksuosuutta ei voi poistaa kokonaan - Vähimmäisnopeusvaatimus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteyksien tulee olla symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole mielestämme oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman, eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus tulisi olla maksimissaan 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kuntien sitoutumisen hankkeeseen, mutta ei rasittaisi kuntien taloudellista kantokykyä liikaa. Hallituksen esitystä maksuosuuksista tulisi harkita uudelleen. Ehdotamme laajakaistarakentamisen tuen malliksi vaihtoehtoa, jossa valtiontukihankkeet toteutettaisiin ilman edellytystä kunnan osallistumisesta. Tämän toimintatavan etuna olisi, että valtiontuettujen hankkeiden toteuttamiselle olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikkialla maassa, minne nopea laajakaista ei rakennu markkinaehtoisesti. Vaihtoehtoisesti kuntaosuus voisi olla vapaaehtoinen. Mikäli kuntien maksuosuutta ei voida poistaa kokonaan tai muuttaa vapaaehtoiseksi, niin kuntien maksuosuus voisi näkemyksemme mukaan olla maksimissaan 10 prosenttia. Mikäli kunnan maksuosuus edellytetään asetusluonnoksen mukaisesti, on tärkeää, että tukiprosenttien kriteerit on määritelty siten, että niillä voidaan varmistaa hankkeen taloudellisen onnistuminen sekä aluekehittämisen edellytykset eri puolilla maata, teknisestä ratkaisusta riippumatta. Asetusluonnoksen mukaan arviointia tehtäessä kriteereinä käytetään kunnan taloudellista kantokykyä sekä väestön määrää ja taajama-astetta. Kunnan taseen yli/alijäämä taloudellisen kantokyvyn kriteerinä tulee arvioida uudelleen, sillä se on kestämätön peruste, jolla ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Koska käytettävissä on tarpeeseen nähden riittämätön tukimäärä, 5 miljoonaa euroa, ja koska tukiohjelma todetaan jatkoksi aiemmalle laajakaistahankkeelle, tulisi vähimmäisnopeustavoitteen pysyä siitäkin syystä ennallaan ja tuki kohdentaa edelleen kiinteän laajakaistarakentamisen puolelle. Tämä mahdollistaa osaltaan myös uusien teknologioitten kautta mobiililaajakaistatoteutuksia. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään mielestämme huomioi tulevaisuuden alati kasvavia tarpeita kaistanopeuksien suhteen. Ruotsalainen riippumaton valtio-omisteinen tutkimuskeskus RISE (Research Institutes of Sweden) analysoi 2019 toteutetussa tutkimuksessaan mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- ja ylläpitokustannuksia, sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa analysoitiin erilaisia skenaarioita tietoliikenneyhteyksien kehittämisnäkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden tarkastelujaksolla investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi toteutusmuoto, kuin esimerkiksi langaton 5G tai 5G hybridiratkaisu. Isojoen kunnan näkemyksen mukaan valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuuden ja siirtonopeuden suhteen kaikkiin muihin yhteystoteutuksiin verrattuna. Tästä johtuen Isojoen kunnan mielestä hallituksen esityksen tulisi huomioida paremmin valokuituteknologiaa hyödyntävä kehittäminen. Mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi, kun valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Isojoen kunta ei ole 5G tai muita FWA teknologioita hyödyntäviä kehittämistoimenpiteitä vastaan, mutta julkista tukea näiden kehittämiseen ei tulisi suunnata. Langatonta teknologiaa hyödyntäviä verkkoja rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti. Isojoen kunnan esittämillä muutosehdotuksilla huomioitaisiin paremmin tulevaisuuden kasvavat tarpeet yhteysnopeuksien ja yhteyksien laadun osalta. Valtioneuvoston asetusluonnokseen esittämämme muutokset turvaisivat valokuiturakentamisen jatkumisen ja tietoliikenneyhteyksien kehittymisen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Lähde 3: Mainittu RISE-tutkimuslaitoksen tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie Isojoen kunta 3.12.2020 Kunnanjohtaja Juha Herrala juha.herrala@isojoki.fi 040-7647870
      • Ammattiliitto Pro ry, Yhteiskuntasuhteiden asiantuntija, Rytky Tiina
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Ammattiliitto Pro kiittää mahdollisuudesta lausua kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kansantalouden kannalta on erittäin tärkeää, että koko Suomessa on erinomaiset tietoliikenneyhteydet. Nykyaikaisen tietoyhteiskunnan vaatimus on, että kansalaisilla on mahdollisuus laadukkaisiin tietoliikenneyhteyksiin. Siksi tietoliikenneyhteyksille on määriteltävä vähimmäisehdot. Pääsääntöisesti tietoliikenneverkkoja on jatkossakin rakennettava markkina- ja asiakaslähtöisesti sekä teknologiariippumattomasti. 2§ Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus Esityksessä on mielestämme hyvin huomioitu laajakaistaliikenteen osalta dataliikenteen olevan pääsääntöisesti epäsymmetristä ja siitä syystä myös sääntely laskevan sekä nousevan liikenteen osalta on hyvä olla eriytetty. Ehdotettu 100 megabittiä sekunnissa laskevassa liikenteessä ja 30 megabittiä sekunnissa nousevassa liikenteessä ovat mielestämme liian suuria nykyiseen realistiseen mahdollisuuteen rakentaa kustannustehokkaasti laajakaistayhteyksiä. Lisäksi tulisi myös harkita, onko esitetty 70 prosentin vähimmäisraja poikkeusoloissa liian suuri. Nykyisellä tietotekniikalla etäyhteyksien, viihdekäytön sekä tietoyhteiskunnan palveluiden erinomainen käyttö pystytään mielestämme toteuttamaan jo nopeuksilla 25 megabittiä sekunnissa laskevassa liikenteessä ja 5 megabittiä sekunnissa nousevassa liikenteessä. Poikkeusoloissa esim. kesäisin kesäloma-asutuksilla saattaa kuitenkin olla tilanteita, joissa liikennemäärät nousevat hetkellisesti suuriksi ja siksi katsomme, että tulisi vähimmäisrajaa poikkeusoloissa olla 50 %. Lähivuosina 5G-verkon rakentamista tullaan siirtämään 700 - 900 MHz:n taajuuksille, jolloin pystytään myös haja-asutusalueille tarjoamaan markkinalähtöisesti paljon nopeampia, jopa 1000 megabittiä sekunnissa yhteyksiä, mutta nyt ei mielestämme kannata liian tiukalla sääntelyllä ahdistaa operaattoreita tekemään rakennussuunnitelmiin radikaaleja muutoksia. Tällainen saattaisi viivästyttää 5G-verkkojen käytön laajentumista, jos asiakkaiden käyttäjäkokemukset eivät edes taajamissa olisi hyviä, kun jouduttaisiin panostamaan voimavaroja haja-asutusalueiden liian aikaiseen rakentamiseen.
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry, Lahtinen Marko
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • FiComin lausunto asetusluonnokseen kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa Vaikka FiCom ry ei ole saanut lausuntopyyntöä valtioneuvoston asetusluonnoksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa (luonnos), FiCom toteaa seuraavaa: FiComin keskeiset viestit: • Toisin kuin yleisesti oletetaan, EU:n suositus eikä ryhmäpoikkeusasetuskaan edellytä laajakaistayhteydeltä symmetrisyyttä, joten symmetrisyysvaatimuksesta luopuminen on perusteltua ja kannatettavaa. Tämä olisi tarkoituksenmukaista tuoda esille myös perustelumuistiossa, jotta vältytään väärinkäsityksiltä. • Toisaalta luonnos ei edelleenkään ole täysin teknologianeutraali eikä näin ollen syrjimätön. Tosiasiallisesti luonnoksessa mahdollistetaan vain kiinteän yhteyden teknologiat, sillä asetettuja vähimmäisnopeuksia ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista toteuttaa mobiiliteknologialla. • Luonnoksessa ei ole tarkemmin perusteltu, mihin vähimmäisnopeudet perustuvat, 100 Mbit/s laskevaa liikennettä lukuun ottamatta. Esityksen jatkovalmistelussa esitettyjä nopeuksia tulisi perustella seikkaperäisesti. • Vähimmäisnopeuksia tulisi alentaa. Nopeuksissa tulisi huomioida sekä eri teknologiset ominaisuudet että yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen reunaehdot. Koska ryhmäpoikkeusasetus on eurooppalainen viitekehys, tulee peruslaajakaistaa arvioida eurooppalaisesta näkökulmasta, ei kansallisesta. • Ottaen huomioon ryhmäpoikkeusasetuksen kriteerit ja edellytykset vähimmäisnopeudeksi tulee määritellä saapuvalle liikenteelle 100 Mbit/s ja lähtevälle liikenteelle 10 Mbit/s ja tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa saapuvalle liikenteelle 50 Mbit/s ja lähtevälle liikenteelle 5 Mbit/s • Jos pitäydytään ehdotuksen mukaisissa arvoissa, ne saattavat esityksen toiveiden vastaisesti jopa ehkäistä suurimpien teleyritysten kiinnostusta tukea kohtaan ja ehkäistä entistä parempien yhteyksien saatavuutta haja-asutusalueilla. Esityksen tavoite on kannatettava Laajakaistatukiohjelman jatkamisen yleisenä tavoitteena on tukea Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden toteutumista Suomessa. Tukiohjelman mukaan koko maan kattavaa nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta ei voida olettaa syntyvän ilman julkista tukea. Etenkään harvaan asutuilla alueilla ei ole riittävästi kysyntää, jotta yhteydet syntyisivät tavoitellussa laajuudessa markkinaehtoisesti. FiCom kannattaa tavoitetta ja pitää tärkeänä toimivien ja kattavien laajakaistayhteyksien saatavuutta Suomessa. FiCom kuitenkin huomauttaa, että 4G-mobiliiyhteyksillä saavutetaan tällä hetkellä yli 99 % kotitalouksista, eli lähes kaikkiin suomalaistalouksiin on jo saatavilla laajakaistayhteys. On tärkeää, että laajakaistarakentaminen ja palveluiden tuottaminen perustuu jatkossakin markkinaehtoisuuteen, asiakastarpeeseen ja kysyntään. Ryhmäpoikkeusasetuksen määritelmät, tukikelpoiset NGA-verkot ja teknologianeutraalisuus Luonnoksen muistion mukaan ehdotus olisi teknologianeutraali, eli yhteys voitaisiin toteuttaa joko kiinteästi tai langattomasti, kunhan se täyttäisi asetetun laatuvaatimuksen. Myös ryhmäpoikkeusasetuksen 52 art. 4 kohta edellyttää tuettavalta laajakaistainfralta teknologianeutraaliuden periaatetta. Luonnos ei kuitenkaan ole täysin teknologianeutraali, eikä näin ollen syrjimätön, koska sillä tosiasiallisesti mahdollistetaan vain kiinteät tai sellaiseksi määritellyt teknologiat. Ryhmäpoikkeusasetuksessa (2 art 133 kohta) määritellään peruslaajakaista ja peruslaajakaistaverkko. Niillä tarkoitetaan perustoiminnot tarjoavia verkkoja, jotka perustuvat kolmannen sukupolven matkaviestintäverkkojen (UMTS) kaltaisiin teknologia-alustoihin. Tukikelpoisia laajakaistaverkkoja olisi ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan muun muassa seuraavan sukupolven liityntäverkot, eli NGA-verkot, joilla tarkoitetaan kehittyneitä verkkoja. Niillä tulee olla tietyt ominaispiirteet, esimerkiksi nopeuksien tulee verkkoon päin (upload) olla huomattavasti suuremmat kuin peruslaajakaistaverkoissa. NGA-verkkoina pidetään myös tiettyjä kehittyneitä langattomia liityntäverkkoja, jotka pystyvät tarjoamaan luotettavasti suuria tilaajakohtaisia nopeuksia. Asetusluonnos on lähempänä ryhmäpoikkeusasetuksen teknologianeutraaliutta, määritelmiä ja vaatimuksia sekä EU:n tavoitteitakuin aiemmat tukihankkeet. Luonnos myös parantaa viestintäverkkojen rakentajien mahdollisuuksia erilaisten liittymien tarjontaan ja lisää loppukäyttäjien vaihtoehtoja valita haluamansa laajakaistatekniikka. Laajakaistatukilakiesityksessä vähimmäisnopeuksia perustellaan sillä, että ohjelmalla on tarkoitus tukea yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia seuraavan sukupolven verkkoja, joilta edellytetään mm. huomattavasti suurempia lähetysnopeuksia kuin peruslaajakaistaverkoissa. FiComin näkemyksen mukaan NGA-yhteyttä ja siihen verrattavaa peruslaajakaistaa tulee arvioida eurooppalaisella mittapuulla, koska ryhmäpoikkeusasetus ei mahdollista kansallista lähestymistapaa. Asetusluonnoksessa nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus on määritelty saapuvassa liikenteessä 100 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 30 Mbit/s. Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s. Esityksestä ei ilmene, mihin numeeriset vähimmäisnopeudet perustuvat, joten luonnosta voi tältä osin pitää jopa puutteellisena. Tämä koskee erityisesti lähtevää liikennettä. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti NGA-mobiiliverkkojen vertailukohtana tulisi olla 3G-verkot. Vastaavasti vertailuarvona, johon lähetysnopeuksien parantumista peilataan, ei voi olla uusien, vielä rakennusvaiheessa ja kehittyvien olevien 5G-verkkojen nopeudet. Esimerkiksi 3G-verkkojen alin nopeus saapuvassa liikenteessä on noin 0,4 Mbit/s ja lähtevässä noin 0,2 – 0,4 Mbit/s. Alimmat nopeudet 4G-verkon saapuvassa liikenteessä ovat noin 3 – 10 Mbit/s ja lähtevässä noin 2 – 4 Mbit/s. Nopeudet vaihtelevat liittymätyypin mukaan. Luonnoksessa tulisi myös ottaa huomioon, että päätelaitteiden teho lähettää viestiä (lähtevä liikenne) on huomattavasti pienempi kuin tukiaseman teho (saapuva liikenne). Lisäksi taajuuksien teknologinen ominaisuus painottaa voimakkaasti saapuvaa liikennettä. Lisäksi laajakaistaliittymien kokonaisliikennemäärästä vain alle 10 % on lähtevää liikennettä. FiCom huomauttaa, että esitetyt vähimmäisnopeudet - erityisesti lähtevässä liikenteessä - eivät ole pelkästään peruslaajakaistayhteyttä huomattavasti suurempia, vaan moninkertaisia verrattuna kaupallisesti tarjottaviin langattomiin ja kiinteisiin laajakaistayhteyksiin. Epäselväksi jää, mitä palveluja ei saa kaupallisesti toteutetuilla peruslaajakaistaratkaisuilla verrattuna tuetussa verkossa tarjottaviin palveluihin. Esityksen jatkovalmistelussa tulisi huomioida, mikä on kotitalouksien todellinen asiakastarve ja käyttö sekä mikä on taloudellisesti järkevää. Lisäksi tulisi huomioida myös kokonaisliikenteen epäsymmetrisyys. Kun otetaan huomioon ryhmäpoikkeusasetuksen kriteerit ja edellytykset, FiComin näkemyksen mukaan vähimmäisnopeudeksi tulee määritellä saapuvalle liikenteelle 100 Mbit/s ja lähtevälle liikenteelle 10 Mbit/s ja tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa saapuvalle liikenteelle 50 Mbit/s ja lähtevälle liikenteelle 5 Mbit/s. Nämä ovat erinomaisia nopeuksia, jotka täyttävät selkeästi ryhmäpoikkeusasetuksen kriteerin peruslaajakaistaa huomattavasti suuremmista lähetysnopeuksista - vieläpä moninkertaisesti. Lisäksi niillä pystytään toteuttamaan kaikki kotitalouksien tarvitsemat palvelut myös pitkälle tulevaisuuteen. On syytä korostaa, että mainitut nopeudet ovat miniminopeuksia, ja lähtökohtaisesti yhteysnopeudet ovat suurempia. Lisäksi verkot kehittyvät jatkuvasti, ja peittoalueet sekä kapasiteetit kasvavat. Lisäksi FiCom huomauttaa, että Traficom ei ole internetyhteyspalvelun nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta koskevassa kannanotossaan edellyttänyt mobiiliyhteyksiltä numeerisia osuuksia, sillä FWA- ja hybridiliittymiltä edellytetään ainoastaan maksimi-, normaali- ja vähimmäisnopeuden ilmoittamista ja mobiililaajakaistalta ainoastaan arvioitua maksiminopeutta. Aiempi valtion laajakaistatukihanke jäi tavoitteista erityisesti sen takia, etteivät tuen kriteerit olleet teknologianeutraaleja vaan ne sulkivat mobiiliyhteydet pois tuen piiristä. Tuen piiriin tarkoitettua rahaa jäi hakematta, koska kysyntää kiinteille kuituyhteyksille ei ollut riittävästi. Jatkossa on tärkeää vastata kuluttajien tarpeisiin ja muuttaa tuen kriteerit aidosti teknologianeutraaleiksi, jotta kuluttajat voivat valita itselleen sopivimman vaihtoehdon alueellisen rakentamisen kysyntäkartoituksissa. Sääntelyn tulisi kannustaa yrityksiä investoimaan ja luoda niille mahdollisuuksia kilpailla keskenään teknologian sallimissa ja mahdollistamissa rajoissa. Luonnoksessa esitetyt vähimmäisnopeusvaatimukset saattavat tukilakiesityksen toiveiden vastaisesti jopa ehkäistä suurimpien teleyritysten kiinnostusta tukea kohtaan. Tietoliikenteen- ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Marko Lahtinen lakiasiat
      • Jämijärven kunta
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Jämijärven kunta katsoo, että nopeat laajakaistayhteydet täytyy kansalaisille mahdollistaa. Tätä taustaa vastaan nopean laajakaistan minimivaatimuksen pienentäminen aikaisemmasta ei vaikuta oikeansuuntaiselta toimenpiteeltä. Tähän asti valtion laajakaistarakentamiseen varaamat määrärahat ovat olleet varsin pieniä suhteessa asian merkitykseen kansalaisten elämässä ja osana yhteiskunnan kehitystä. Määrärahoja ei liene mielekästä ohjata aiempaan heikompien yhteyksien rakentamiseen eikä sellaisten yhteyksien rakentamiseen, joiden elinkaari on selvästi lyhyempi kuin valokuituratkaisuissa. Laajakaistatuen historiassa tukikelpoisuusmääritelmät ovat rajanneet rakentamista tai sen tukea sellaisissakin paikoissa, joihin rakentaminen tuen avulla on mielekästä, mutta kuitenkin varmuudella sellaista, että yksityinen sektori ei tule rakentamista toteuttamaan. Esitetty sääntely ei näytä korjaavan tilannetta. Tukijärjestelmän tulisi vastata todellisuutta. Jämijärven kunta katsoo, että niihin kohteisiin, joihin on aiheellista rakentaa laajakaistaverkkoa julkisella tuella, kunnan tukiosuuden on oltava selvästi kaavailtua pienempi. Kuntien osuus tulisi rajata 10 %:iin. Asiaa koskevat laskentakaavat eivät mittaa todellista tilannetta laajakaistatuen tarpeen arviointia varten. Jämijärven kunnan osalta tukiratkaisuja ei jatkossa tarvittane. Kokemuksen perusteella on todettava, että rakennetun laajakaistaratkaisun merkitys kunnan asumis- ja työskentelyolosuhteiden kannalta on nähty merkittävinä. Tuella on merkittävä paikallistaloudellinen merkitys. Lisäksi tuki edesauttaa mm. tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen inhimillisesti kestävää, nopeasti reagoivaa ja taloudellisesti tehokasta palveluntarjontaa ja vähentää liikenteen tarvetta eli toimii sekä kansalaisten talouden että ympäristön kannalta myönteisesti.
      • Taivalkosken kunta
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Taivalkosken kunta kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Taivalkosken kunta pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Kunta haluaakin kysyä, voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! KUNNAN MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Kuntien taloudellinen tilanne ei kestä lisätehtäviä näin ollen kuntien maksuosuudesta tulisi luopua kokonaan ja rahoituksen pitäisi tulla kokonaisuudessaan valtiolta. Lisäksi vapaa-ajan asuntojen sisällyttäminen tuen piiriin. - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri skenaariota, 1. FWA makrosolu, 2. FWA mikrosolu, 3. FWA hybridi ja 4. Pelkkä kuitu. Figur 1:ssä on esitetty skenaarioiden mallit. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Kunnalla ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti! Kunnan vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet, kuntien elinvoimaisuus, palvelujen saavutettavuus sekä kuntalaisten turvallisuus. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Taivalkosken kunta 3.12.2020 Kaisu Lehtinen-Nevalainen Kunnanjohtaja
      • Elisa Oyj
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Lausuntopyyntönne VN/20396/2020 Asetus nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa Elisa Oyj kiittää mahdollisuudesta kommentoida laajakaistatukilakiin suunniteltuja muutoksia. Yleistä hankkeesta Hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä nyky-yhteiskunnassa. Digitalisaatio, yritysten ja yhteisöjen tuottavuuden kasvu, arjen toimet ja toisaalta elämykselliset palvelut edellyttävät laadukkaita tietoliikenneverkkoja. Elisa pitää hankkeen tavoitetta tärkeänä. Kaikilla kansalaisilla sekä yrityksillä tulee olla mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita. Elisa pitää tärkeänä, että laajakaistayhteyksien rakentamisen tulee jatkossakin perustua asiakastarpeeseen, kysyntään ja markkinaehtoiseen rakentamiseen. Laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta Hallituksen (27.11.2020) eduskunnalle antamassaan selonteossa, Suomen kestävän kasvun ohjelma, todetaan, että huippunopeat yhteydet tulisi toteuttaa teknologianeutraalisti ja että tavoitteena on, että Suomesta tulee ensimmäinen maa, jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet (painopiste 4: Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen). Lausuntopyynnön kohteena olevassa asetuksessa esitetty nopean laajakaistayhteyden symmetrisyydestä luopuminen on toimenpiteenä oikean suuntainen, mutta asetuksessa esitetyt laajakaistayhteyden nopeudelle asetetut vähimmäisnopeuden vaatimukset eivät todellisuudessa toteuta teknologianeutraalia tavoitetta. Ehdotetussa muodossa vähimmäisnopeuden vaatimus sulkee tällä hetkellä pois mm. 5G-teknologian matalammilla taajuuksilla (esim. 700MHz) toteutettavia nopeita laajakaistaliittymiä. Kotitalouksien laajakaistaliittymien käyttö ja asiakastarve ovat liittymien liikenteen näkökulmasta vahvasti epäsymmetrisiä. Käytännössä lähtevän liikenteen määrä ja nopeus ovat hyvin pieniä suhteessa saapuvaan liikenteeseen. Laajakaistaliittymien kokonaisliikennemäärästä vain alle 10 % on lähtevää liikennettä. Edes keväällä alkanut korona pandemia ja siihen liittynyt kasvanut etätyö, etäopiskelu ja videoyhteydet eivät muuttaneet saapuvan ja lähtevän liikenteen osuuksia. Esitämme asetuksessa määriteltäväksi nopean laajakaistayhteyden toteutuvaksi vähimmäisnopeudeksi ruuhka-aikaan 50 Mbit/s saapuvassa liikenteessä ja 5 Mbit/s lähtevässä liikenteessä. Kyseinen vähimmäisnopeus vastaa laajakaistaliittymien käyttöä ja asiakastarvetta sekä mahdollistaa 5G-teknologian ja tulevien mobiililaajakaistateknologioiden hyödyntämisen myös maaseudulla. Hyvä myös muistaa, että toteutuvat nopeudet ovat lähtökohtaisesti määriteltyä vähimmäisnopeutta korkeampia. 5G-teknologia on harvaan asutuilla alueilla kuiturakentamista edullisempi ja nopeampi tapa rakentaa kotitalouksille sekä yrityksille nopeita laajakaistayhteyksiä. Tämä ei poissulje kuituverkon myöhempää rakentamista, mikäli asiakastarve muuttuu. Lähivuosina tullaan siirtämään mobiiliverkkojen taajuuskaistaa merkittävästi 5G-käyttöön, jolloin erityisesti 700, 800 ja 900 MHz:n taajuudet parantavat datanopeuksia myös haja-asutusalueilla. Kunnioittavasti ELISA OYJ
      • Suomen Kiinteistöliitto ry
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Suomen Kiinteistöliitolla ei ole lausuttavaa asiasta.
      • Mikkelin kaupunki
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Mikkelin kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Etelä-Savon maakuntaliitto on lausunut 25.11. asiasta, mikä on toimitettu lausuntopalvelulle. Mikkelin kaupunki yhtyy tähän lausuntoon.
      • Lukkari Tarja, Harvaan asutun maaseudun verkosto / MANE
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Elinvoimainen harvaan asuttu maaseutu tarvitsee laadukkaat tietoliikenneyhteydet: Digitalisaatio edesauttaa niin osaamisen, yritystoiminnan, palvelujen ja turvallisuuden kehittymistä ja käyttöä kuin luonnonvarojen ja muiden resurssien hyödyntämistä etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Digitaaliset palvelut kehittyvät nopeasti ja vaativat nopeita verkkoyhteyksiä. Esimerkkeinä merkittävästi nopeampia verkkoyhteyksiä tarvitsevista palveluista voidaan mainita videopohjaiset valmennus-, neuvonta- ja koulutuspalvelut mm. osana sote-toimintaa sekä kuntien, yritysten, kolmannen sektorin ja kansalaisten uudet palvelut. Koronaviruspandemia synnytti digiloikan tuoden pysyviä vaikutuksia e-palveluiden käyttöön sekä etätyökäytäntöihin ja -mieltymyksiin. Harvaan asutun maaseudun asukkaat ja toimijat tarvitsevat kiinteää valokuituverkkoa voidakseen käyttää tulevaisuuden digitaalisia palveluja. Tasavertaiset edellytykset rakentaa tulevaisuutta: Peittävä valokuituverkko turvaa alueiden tasa-arvoisen kehittymisen kaikilla aluetasoilla. Hallitusohjelmassa oleva maininta ”palvelujen saatavuus ja saavutettavuus turvattava” tukee koulutuksen osalta paikasta riippumattomien opetusmuotojen kehittymistä ja opintojen suorittamista verkossa. Kansalaisilla ja yrityksillä on oltava yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua digiyhteiskuntaan ja digitalouteen. Uusien tutkimusten mukaan valokuidun saatavuus edistää yritysten toimintaa ja lisää alueiden vetovoimaa erityisesti nuorten, koulutettujen ja naisten asuin- ja työskentelypaikkana. Viidennes yrityksistä arvioi valokuituverkon vaikuttaneen yrityksen perustamiseen ja neljännes katsoi valokuituverkon vaikuttaneen yrityksen sijaintipaikan valintaan. Lisäksi valokuidun saatavuus vahvistaa maaseudun roolia ekologisten ratkaisujen toteutuksissa, mm. logistiikan kehittymisen, kulkemisen vähenemisen sekä etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntymisen myötä. Harvaan asutun maaseudun verkosto pitää hyvänä, että laajakaistarakentamisen tuen piiriin on otettu mukaan vapaa-ajan asunnot. Tämä lisää potentiaalisten liittyjien määrää ja parantaa hankkeen rakenteellista ja taloudellista pohjaa. Sillä on vain pieni vaikutus hankkeen kustannuksiin. Kiinteä kuituverkko parantaa samalla vapaa-ajan asukkaiden asumisen laatua ja palveluja. Tietoverkkojen nopeuden on vastattava EU:n vaatimuksia: Harvaan asutun maaseudun verkosto katsoo, että asetuksessa esitetty nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus lähtevässä liikenteessä 30 Mbit/s ja tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa 21 Mbit/s sekä saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ei vastaa EU komission tavoitteita gigabit-yhteiskunnasta, pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita valokuituverkosta eikä liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoitteita huippunopeasta laajakaistasta. Nopeusvaatimusten alentaminen heikentä Suomen mahdollisuuksia vähentää alueiden välistä digitaalista kuilua, joka on EU:n syvin ja pahin. Aitoja huippunopeita 5-G tiedonsiirtoyhteyksiä voidaan toteuttaa vain nykyisiä taajuusalueita huomattavasti korkeammilla taajuusalueilla. Tällöin kantama tukiasemasta on maksimissaan 100-200 metriä. Harvaan asuttujen alueiden verkkoyhteystarpeet eivät ratkea 5G-yhteyksillä. Kuntien maksuosuudet epätasa-arvoisia: Kuntien epätasa-arvoinen kohtelu tulee poistaa ja kuntaosuuksien tasoa määriteltäessä tulee harvaan asutun maaseudun erityispiirteet mm. pitkät etäisyydet ja harva asutus ottaa paremmin huomioon. Taajama-asteen käyttäminen mittarina ei huomioi riittävästi maantieteellisesti laajoja kuntia, joissa runsaasti kotitalouksia ja elinkeinotoimintaa on sijoittunut pitkien etäisyyksien päähän keskustaajamasta. Harvaan asutuissa kunnissa, joissa asutus on harvaa ja välimatkat ovat pitkiä, tarvitaan laajakaistarakentamiseen korkeampaa tukea. Näin asiakkailta perittävät maksut on mahdollista pitää kohtuullisina ja operaattorin toiminta kannattavana. Kunnalle esitettyä tukitasoa tulee alentaa, mikäli kiinteän laajakaistan rakentaminen suuntautuu kunnan alueella sijaitsevalle harvaan asutulla maaseudulle. Suomessa on pinta-alaltaan isoja mm. kuntaliitosten kautta syntyneitä kuntia, joiden alueella sijaitsee korkeasta taajama-asteesta huolimatta laajoja harvaan asuttuja alueita. Harvaan asutuille alueille laajakaistan rakentaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin kuntakeskukseen tai sen läheiselle maaseudulle eikä kunnan korkea tukitaso siten kannusta rakentamaan alueelle laajakaistaa. Kunnilta vaadittavan tukitason tulee olla yhdenmukainen Maaseuturahoituksen kriteerien kanssa. Harvaan asututun maaseudun verkosto esittää: - Laajakaistarakentamisen tukea tulee edelleen kehittää ja yhdenmukaistaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisiin säännöksiin. - Kunnan maksuosuuden tulee olla yhdenmukainen Maaseuturahoituksen kanssa tai mieluummin poistaa maksuosuus kokonaan. - Tietoverkkoyhteyksille tulee määritellä vähintään 100 mb:n symmetriset nopeudet ja tasalaatuisuus. Lisäksi nopeuksia tulee olla mahdollisuus nostaa tulevaisuuden digitaalisia tarpeita vastaaviksi. - Esitetty viiden miljoonan euron määräraha ei ole riittävä suhteessa suunniteltuun tukiohjelman prosessiin ja siitä syntyvään työmäärään.
      • Kairan Kuitu Oy
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Kairan Kuitu Oy kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kaira Kuitu Oy pitää tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Kairan Kuitu Oy haluaakin kysyä, voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! Kairan Kuitu Oy:n muutosehdotukset Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri skenaariota, 1. FWA makrosolu, 2. FWA mikrosolu, 3. FWA hybridi ja 4. Pelkkä kuitu. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Kairan Kuitu Oy:llä ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti! Näillä vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Kairan Kuitu Oy
      • Lantta Jari, Etelä-Karjalan liitto
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa Lausuntopyynnön diaarinumero: _VN/20396/2020 Etelä-Karjalan liitto toteaa lausuntonaan seuraavaa Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä alueiden kehittymiselle, sekä kylä-, kunta-, maakunta- ja valtakunnantasolla. Hyvänä muutoksena esityksessä on se, että tukikelpoisuusehtoja muutettaisiin siten, että tukiohjelman piirissä olisivat kaikki asuin- ja sijaintipaikat riippumatta siitä, ovatko ne vakinaisia tai vapaa-ajanasuntoja. Koronan myötä asumis- ja työskentelypaikka ovat muuttuneet tilanteiden mukaan, työt ovat verkkojen välityksellä tehty asemapaikasta riippumatta joten erottelu ei ole tarkoituksenmukainen. Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät toimivien tietoliikenneyhteyksien rakentumista. Tärkeää on, että valtio myöntää tukea laajakaistayhteyksien rakentamiseen niille alueille ja toimenpiteille, jotka eivät ilman sitä markkinaehtoisesti rakennu. Viime kuukausina tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien taloustilanteeseen ja sitä kautta kuntien kykyyn ja mahdollisuuksiin osallistua laajakaistahankkeisiin asetusluonnoksessa esitetyllä tavalla. Kuntien rahoitusosuus pitäisi muuttaa samanlaiseksi kuin EU:n maaseuturahaston ehdoissa eli 10% osuudeksi ja valtio vastaisi 60% osuudella. Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Myös Suomen kansallisen digitaalisen infrastruktuurin strategiassa HE 176/2009, §11 on asetettu sama tavoite. Asetusehdotuksessa nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus on oltava saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s. Tämä erittäin merkittävä heikennys laajakaistayhteyden nopeuteen, luotettavuuteen ja laatuun. On myös sangen kyseenalaista, voidaanko langattomilla yhteyksillä takaamaan edes tuota tulevaisuuden vaatimuksiin riittämätöntä vähimmäisnopeutta, sillä nykysinkin monilla käyttäjiltä 4G-verkko tarjoaa ajoittain erittäin heikkoja yhteysnopeuksia. Langattoman verkon yhteys on aina jaettua, käyttäjien määrästä, alueesta, vuorokauden- ja vuodenajoista ja käyttömuotojen muutoksesta johtuen on hyvin kyseenalaista, pystyykö langaton verkko takaamaan tarvittavia nopeus- ja laatuvaatimuksia vastaavia yhteyksiä. Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, että asetusluonnoksessa olevat siirtonopeudet ovat Euroopan komission asettamien tavoitteiden mukaiset. Nopeuksien tulee olla symmetriset, ja niin että ne ovat linjassa komission tavoitteiden ja tulevaisuuden käyttäjä tarpeiden kanssa. Asetusluonnoksessa esitetyt nopeusvaatimukset eivät vastaa tietoliikenneyhteyksille asetettuja vaatimuksia. Mobiiliyhteyksien tukeminen haitallista Esityksessä oleva tuki 5G-yhteyksiin on haitallista EU:n ja Suomen laajakaistatavoitteiden kannalta Käyttämällä ja siirtämällä veromaksajien varoja langattomien verkkojen tukeen samalla varmistetaan mobiilioperaattoreiden monopoliasemaa laajakaistapalveluiden osalla. Mobiilioperaattorit rakentavat 5G- verkot, jo nykyisien lupaehtojen pohjalta, eikä niille muodostu merkittäviä lisäkustannuksia asetuksen edellyttämillä vaatimuksilla (asiakkaille kylläkin tulee laitteen ja ulkoisen antennien kautta kustannuksia). Asetuksessa esitetyillä muutoksilla varmistetaan mobiilioperaattoreille kaksoisvoitto, saavutetaan sekä monopoliasema että saadaan siihen valtiolta avustusta. Mobiilioperaattoreiden toiminta on erittäin kannattavaa mm. Elisan liikevoitto on yli 20% liikevaihdosta ja oman pääoman tuotto 26%. Pörssiyhtiöt eivät ole kiinnostuneet valokuituverkkojen rakentamisesta, sillä niissä sijoitetun pääoman tuotto jää heille aivan liian alhaiseksi. Laajakaistainvestoinnit ovat aikaan, nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeeseen hyvin sopivia, rakennusvaiheessa työllistäviä elvytyshankkeita. Laajakaistainvestoinnit mahdollistavat paikkariippumattoman työskentelyn, edistävät sähköisten palveluiden käyttöä ja saavutettavuutta ja rakentavat samalla välttämätöntä perusinfraa jota jokainen tarvitsee. < Ydinasiat lyhyesti: -Tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät -Kuntien maksuosuus 10% -Vähimmäisnopeus on sekä saapuvassa että lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s -Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s nopeuteen. -Yhteydet ovat symmetrisiä
      • Kainuun liitto, Karppinen Paula
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Kainuu liiton lausunto valtioneuvoston asetukseen kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa Kainuun liitto kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Pidämme tärkeinä kaikkia toimenpiteitä, joilla edistetään toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Emme hyväksy asetusluonnoksessa tehtyä esitystä kunnan maksuosuudesta ja vastustamme esitystä koskien nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Asetusluonnoksen mukaan vuonna 2020 tyydyttäisiin vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009, eikä tämä ei ole hyväksyttävää. Lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen. Kainuun liiton muutosehdotukset julkisella tuella rakennettaville yhteyksille ja hankkeiden kuntaosuuksiin ovat: - vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä oltava vähintään 100 Mbit/s - yhteyksien tulee olla symmetrisiä, - yhteyksien vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen, - tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä vähintään 90 % edellä mainituista nopeuksista (100 Mbit/s tai 1Gbit/s) ja - kaikkien kuntien maksuosuus on joko poistettava tai mikäli katsotaan välttämättömiksi, saisivat olla enintään kahdeksan (8) prosenttia Perusteluina kannanottoon Kainuun liitto esittää seuraavaa: Julkisten ja yksityisten palvelujen yhä nopeammin ja laajemmin siirtyessä verkkoon sekä paikkariippumattoman työn yleistyessä ovat kattavat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet entistä tärkeämpiä kaikkialla ja kaikille Suomessa. On tärkeää tukea yhteyksien rakentamista yhteiskunnan tuella myös niille alueille, minne yhteydet eivät markkinaehtoisesti tule rakennetuiksi. Syrjäisten ja maaseutualueiden näkökulmasta on tärkeää, että niiden asukkaille taataan julkisin varoin häiriötön, tasalaatuinen ja riittävä yhteysnopeus molempiin suuntiin. Luotettavat tietoliikenneyhteydet ovat osoittautuneet erityisesti kuluvan vuoden aikana merkittäväksi perusinfraksi ja perusedellytykseksi digitaalisten palvelujen toiminnalle, niiden kehittämiselle ja laajalle käyttöönotolle, tärkeiksi myös huoltovarmuuden kannalta. Kannatettavaa on, hallituksen esityksen mukaisesti (HE 221/2020), että jatkossa tuetun laajakaistarakentamisen piiriin kuuluisivat yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin sekä pysyvien asuntojen lisäksi vapaa-ajan asuntoihin toimitettavat liittymät. Laajakaistaverkkojen alueellisen kattavuuden varmistaminen on tärkeää. Tulevassa ohjelmassa tulisi pystyä mahdollistamaan aiemman ohjelman alkuajan hankkeiden erilaisten tukikelpoisuusehtojen (2 km sääntö) liian korkeiksi nousseiden tilaajayhteyksien vuoksi rakentamatta jääneiden alueiden ja liittymien rakentaminen. 1 § Kuntien rahoitusosuus Kainuun liitto esittää, että kunnan omarahoitusosuudesta luovuttaisiin kokonaan. Jotta mahdollisimman monella kunnalla olisi mahdollisuus osallistua laajakaistarakentamisen tukiohjelmaan ja sen mukaiseen rakentamiseen, ei kunnan omarahoitusosuus saisi olla este hankkeiden toteuttamiselle. Mikäli kunnalla ei ole mahdollista rahoittaa esitetyn kuntaosuusprosentin mukaisesti, estää se myös valtion tuen hakemisen. Tämä johtaa näiden kuntien asukkaiden eriarvoistumiseen ja jäämiseen digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle. Näemme, että nopeat laajakaistayhteydet ovat kansalaisten peruspalvelu ja niiden rakentamisen vahva tukeminen alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti, on julkisten palvelujen digitaalisen siirtymän valossakin mitä suurimmassa määrin valtion tehtävä. Valtion tuki tulee olla vähintään 66 % ja se tulisi nostaa mielellään samalle tasolle, kuin maaseuturahaston kyläverkkohankkeille myöntämän tuki eli 70 %. Näin eri tukimahdollisuuksia voitaisiin käyttää joustavasti ja ne olisivat tukiehdoiltaan samankaltaisia. Kunnilla olisi mahdollisuus halutessaan osallistua ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa hankkeiden tukemiseen. Tämä parantaisi harvaan asuttujen alueiden hankkeiden toteutumista ja kannattavuutta. Mikäli kuntien osuus on aivan välttämätön, saisi se jatkossa olla pienin asetuksen mukaan suunnitellusta eli korkeintaan kahdeksan (8) prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kainuun kunnat sijoittuisivat asetusesityksen mukaan jatkossa lähes kaikki korkeimman (33 %) omarahoitusosuuden luokkaan pl. Hyrynsalmi ja Paltamo, joissa osuus olisi alin eli kahdeksan (8) prosenttia. Paltamon, joka ei vielä ole osallistunut laajakaistarakentamisen tukiohjelman mukaiseen rakentamiseen aiemman korkeamman kuntaosuutensa vuoksi, kynnystä osuuden aleneminen madaltaisi. Puolestaan maakuntakeskus Kajaanin tilanne pysyisi ennallaan eikä uusikaan ohjelma edistäisi kaupungin keskusta-aluetta ympäröivän laajan maaseutumaisen alueen kotitalouksien tai vapaa-ajan asuntojen tietoliikenneyhteyksien rakentamista. Myöskään erittäin hajallaan olevan harvan asutuksen Kuhmon kaupungin korkeimpaan omarahoitusosuusluokkaan nostaminen ei tunnu kohtuulliselta. Lakia täydentävän asetuksen liitteenä on esitetty kriteerit ja kaava kuntien omarahoitusosuuden määrittelystä sekä sen perusteella kuntien jakautumisesta eri osuusluokkiin. Kainuun liitto toteaa, että esitysluonnoksessa ehdotettu maksujärjestelmä ei ole oikeudenmukainen harvaanasuttuja kuntia kohtaan missä rakentamiskustannukset ovat korkeat pitkien etäisyyksien, harvan ja hajallaan olevan asutuksen vuoksi. Taloudellisen kantokyky laskeminen yhden vuoden lukujen perusteella ei tunnu kestävältä tavalta. Kuntaosuuden kriteereiksi esitetty omarahoituksen perustuminen taseen kumulatiiviseen yli/alijäämään, tulisi ainakin poistaa kriteereistä, koska sillä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. 2§ Nopean laajakaistan vähimmäisnopeus Kainuun liiton näkemyksen mukaan hallituksen asetusluonnos laajakaistarakentamisen tukemisesta ja laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta ei ole hyväksyttävissä. Aiemmista linjauksista yhteysnopeuksien ja niiden nostomahdollisuuksista ei ole syytä luopua eikä tuoda teknologianeutraaliutta tuettavan toiminnan piiriin. Aiemmassa lakiluonnoksessa lähtökohtana oli Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, että tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaista-yhteyksien eli vähintään symmetrisen nopeudeltaan 100 Megabittiä sekunnissa mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä tukiohjelman ehtoja muutettaisiin siten, että tukikelpoiselta nopealta laajakaistayhteydeltä ei vaadittaisi enää lataus- ja lähetysnopeuden symmetrisyyttä. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitäisi kuitenkin edelleen olla edistyksellisiä ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. Kainuun liitto katsoo, että julkista rahoitusta tulee jatkossakin kohdentaa vain laajakaistayhteyksiin, joissa vähimmäisnopeus on 100 MBit/s sekä saapuvassa että lähtevässä liikenteessä. Tuettavien yhteyksien nopeus tulisi myös olla helposti nostettavissa yhteen gigabittiin sekunnissa EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti. Yhteiskunnan tuella rakennettavien tietoliikenneyhteyksien tulee pystyä luotettavasti vastaamaan kehitykseen ja muuttuviin toimintatapoihin mm. etäterveydenhuollon, etätyöskentelyn, yleistyvien kaksisuuntaisten virtuaalisten palvelujen kasvussa ja yritysten yhteyksien tarpeissa. Kainuun liitto Pentti Malinen Paula Karppinen, maakuntajohtaja aluekehityspäällikkö
      • Lapin ELY, Ristioja Anne
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Lausunto/Lapin ELY-keskus (KEHA/9583/2020) Lapin ELY-keskus pitää tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien saamista maaseudun asukkaiden ulottuville. Tukemalla maaseudun infrastruktuurin rakentamista voidaan lisätä asumisviihtyvyyttä ja parantaa palveluita: maaseudun asukkaille tulisi taata lähtökohtaisesti samat palvelut kuin kaupunkien asukkaille. ELY-keskus katsoo, että kuntien maksuosuuksissa pitäisi huomioida erityisesti Lapin maaseudun pitkät välimatkat ja harva asutus. Maaseudun kehittämisen näkökulmasta jatkossa tulisi luopua kuntien maksuosuuksista tai pitää ne mahdollisimman pieninä, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuisi. Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100Mbit/s, yhteydet ovat symmetrisiä ja vähimmäisnopeutta pitäisi pystyä helposti nostamaan 1 Gbit/s/nopeuteen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Valokuidulla toteutetun laajakaistarakentamisen etuna on pitempi käyttöikä, sitä paitsi 5G tai vastaavat yhteydet tulevat rakentumaan markkinaehtoisesti. Valtion tuen tulisi ensisijaisesti kohdistua niihin kohteisiin, joissa ei ole markkinaehtoisesti saatavissa vastaavia yhteyksiä kohtuullisella hinnalla. Lisätietoja: Ryhmäpäällikkö Anne Ristioja, anne.ristioja@ely-keskus.fi tai Rahoitusasiantuntija Anna-Kaisa Teurajärvi, anna-kaisa.teurajarvi@ely-keskus.fi
      • Suomen Kylät ry
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Suomen Kylät ry:n lausunto asetusluonnoksesta VN/20396/2020 Tausta Asetusluonnoksen perusteluissa todetaan, että Suomi on — yhdenmukaisesti Euroopan Komission linjauksien kanssa — asettanut kansalliseksi tavoitteeksi turvata 100/100 Mbit/s tietoliikennetaso kaikille kotitalouksille. Ehdoksi on myös asetettu, että rakennettu tietoliikenneyhteys tulee olla päivitettävissä 1/1 Gbit/s tasoiseksi vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen tarkoituksena on luoda paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan kuitenkin myös alueille, joille kaupallista laajakaistatarjontaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025. Yksi ohjelman painopisteistä onkin kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen. Asetusluonnoksessa määritellään muutoksia, jotka kohdistuvat kunnan maksuosuuden määräytymiseen ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuden määrittelyyn. Suomen kylät ry. ottaa kantaa jälkimmäiseen muutokseen. Maaseudun laajakaistakehitys Asetusluonnoksessa arvioidaan, että maaseutumaisissa kunnissa vain reilulla 40 prosentilla on kiinteä laajakaistayhteys kotona. Perusteluissa todetaan, että erot nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa ovat merkittäviä eritoten urbaanien ja maaseutumaisten alueiden välillä. Viime vuonna tehdyssä kuntakyselyssä puolet kyselyyn vastanneista kunnista koki, että Nopea laajakaista -tukiohjelmalla oli ollut olennaisia myönteisiä vaikutuksia kunnan talouteen. COVID-19 kriisin verkkoviestintään liittyviä vaikutuksia ei ole vielä analysoitu. On kuitenkin selvää, että maamme verkkoviestintätilanne on muuttunut ratkaisevasti ja että muutokset ovat pysyviä. Työpaikat, virastot ja koulut ovat ottaneet verkkoneuvottelut laajamittaisesti käyttöön. Etätyö on muuttunut yrityksien arkipäiväiseksi työskentelytavaksi. Muutokset ovat olleet ennalta arvaamattoman syvällisiä. Esimerkkinä todettakoon, että Suomen Kylät ry. järjesti 13.5.2020 webinaarin, johon osallistui 630 päätepistettä eri puolilta Suomea. Tämänkaltainen kehitys korostuu tietoyhteiskunnassa, jossa symmetrisesti toimivan nopean laajakaistan tarve kasvaa entisestään. Asetusluonnoksessa verrataan Suomen tietoliikennetilannetta muihin Pohjoismaihin. Perusteluissa todetaan, että Suomessa on Pohjoismaista heikoin nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus. On ymmärrettävää, että Suomi jää jälkeen esimerkiksi valokuiturakentamisen kärkimaan, Ruotsin kehityksestä. Ehdotus ei kuitenkaan kuvaa tilannetta Pohjoismaita laajemmasta näkökulmasta. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2018 julkaisemassa raportissa tarkasteltiin laajakaistatilannetta yhteisön maissa. Raportissa tarkasteltiin 30 Mbit/s nopeudella toimivien laajakaistayhteyksien kattavuutta ja maaseutualueiden kokonaiskattavuutta vuonna 2017. Toimitettujen tietojen perusteella Suomen kokonaiskattavuus oli 75%. Maaseutualueilla peitto näytti sen sijaan olevan vain noin 8%. Tällä lukemalla Suomi sijoittui Euroopan yhteisön maiden joukossa viimeiselle sijalle. Euroopan komission tänä vuonna julkaisema raportti yhteisön maiden laajakaistapeitosta vuonna 2019 perustuu samoin viestintäviranomaisten toimittamiin tietoihin. Suomi on samoin tilaston viimeisenä. Raportissa huomautetaan, että Suomi oli 2019 ainoa maa Euroopan yhteisössä, jossa NGA (next-generation access) eli seuraavan sukupolven kiinteän verkon saatavuus jää alle 10% tason. Saatavuus oli 9,1%. RISE:n kiinteää langatonta laajakaistaa arvioiva tutkimusraportti Uutena aineksena hallituksen esitys tähtää erityisesti epäsymmetristen, 100/30 Mbit/s FWA-yhteyksien tarjonnan lisäämiseen. Hallituksen esityksen laatijat eivät ole analysoineet FWA teknistaloudellista perustaa. Näin on kuitenkin tehty naapurimaassa Ruotsissa. RISE, Research Institutes of Sweden on eräänlainen rinnakkaiselin Suomen VTT:lle. Laitoksen tutkijat Marco Forzati ja Jie Li ovat julkaisseet tutkimusraportin, jossa arvioivat niitä tietoliikenneinfran eri vaihtoehtoja, joilla Ruotsi voisi saavuttaa asetetun EU:n ja Ruotsin tavoitteen. Vaikka Ruotsin lähtökohdat ovat oleellisesti paremmat kuin Suomen, RISE:n raportti tarjoaa Suomellekin relevanttia tietotaustaa asetusehdotusta arvioitaessa. RISE-raportin laatijat katsovat, että FWA (Fixed Wireless Access) eli kiinteä langaton laajakaista saattaa olla kustannustehokas menetelmä, jolla laajakaistaa voidaan tarjota laajoille maantieteellisille alueille, niin että tietoliikenne tavoittaa lukuisia asukkaita. Rakennettava laitearkkitehtuuri vaatii runsaasti uusia antenneja ja kalliita päätelaitteita. Ongelmana on, että kustannustehokkaasti rakennettuna FWA tarjoaa kotitalouksille ja yrityksille liityntänopeuksia, jotka merkittävästi alittavat asetetut laajakaistatavoitteet. Tutkijat arvelevat, että uusimpien radiovälitykseen pohjautuvilla ratkaisuilla voidaan mahdollisesti tuottaa korkeita aineistojen noutonopeuksia, jotka saattavat ylittää Suomessakin asetetut tavoitteet. Tässäkin vaihtoehdossa on myös pullonkaulansa: Verkko ei tavoita määrällisesti suurta asiakasjoukkoa. Forzati ja Li korostavat, että kaksi ratkaisevaa tekijää - edullinen hinta ja korkea laatu - ovat ristiriidassa toisiinsa nähden. Heidän teknis-taloudelliset tarkastelunsa osoittavat, että FWA:lla tuotetut ratkaisut tulevat kalliimmaksi kuin valokuituverkon lisärakenteet. Ruotsalaiset tutkijat näkevät lisäksi riskinä, että FWA:n käyttäjien valintamahdollisuudet vähenevät, jos he eivät voi hyödyntää tulevaisuuden digitaalisia palveluita samalla tavoin kuin muut yhteiskunnan jäsenet. Tekijät varoittavat myös telealan keskittymisestä ja FWA:n aiheuttamasta lisääntyvästä energian kulutuksesta. FWA:n alaspäinen liikenne on arvioitu yltävän 100 Mbit/s nopeuteen. Tekniikka rajaa ylöspäisen tietoliikenteen 30 Mbit/s tasolle. Tietoyhteiskunnan hyvin toimivat palvelut (esim. etäneuvottelut, videopuhelut) vaativat kuitenkin symmetrisiä ja viiveettömiä yhteyksiä. Ehdotuksen määrittelytapa tekee maaseudun asukkaista toisen luokan kansalaisia. Harvaan asutulla maaseudulla toimivat yritykset joutuvat huolehtimaan verkkoyhteyksistään, niiden toiminnan laatua kyseenalaistavalla tietoliikennealustalla. TRAFICOM:in mobiilikaistaraportista voi päätellä, että kaistan tarve on kasvanut jotakuinkin eksponentiaalisesti. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, on ilmeistä, että ylöspäisen liikenteen 30 Mbit/s katto synnyttää ylipääsemättömiä ongelmia. Maaseudun kapasiteettitarvetta ei voi tyydyttää. Uusia investointeja vaativa, kiinteä langaton laajakaista ei siten täytä kestävän kehityksen vaatimuksia. Johtopäätökset Maaseudun kylien edunvalvojana Suomen Kylät ry arvioi, että maamme eri osia tulee kehittää tasapainoisesti. Kilpailukykyä haittaa olennaisesti, että Suomi sijoittuu maaseudun nopeiden yhteyksien rakentajana Euroopan yhteisön peränpitäjäksi. Kaupunkien ja maaseututaajamien väestö voivat nauttia yhä paremmista etäyhteyksistä. Samaan aikaan maaseutu, jossa tietoyhteiskunnan palvelujen tarve on suurin, uhkaa joutua vähenevien palvelujen digitaaliseen kuiluun. Samalla maaseudun yritysten toimintaedellytykset huonontuvat. Asetusluonnoksessa on poikettu aikaisemmin omaksutusta tietoliikenteen symmetriavaatimuksesta. Esitetty uusi 100/30 Mbit/s kaistanmäärittely huonontaa siten kansallisen ja EU komission asettamaa laajakaistatavoitetta. Mobiilitietoliikennettä tarjoavien yritysten taholta on vaadittu, että tietoliikennekehityksessä tulisi noudattaa teknologianeutraliteetin periaatetta. Suomen Kylät ry katsoo, että kiinteän langattoman laajakaistan tarpeita varten räätälöity asetus ei täytä teknologianeutraalin tietoliikenteen kriteeriä. FWA:n salliva määrittely suuntaa laajakaistarakentamisen varoja taloudellisesti epäedullisempaan ja erityisesti maaseudulla asuvien kansalaisten yhdenvertaisuutta vähentävään suuntaan. Suuria tehoja vaativa FWA johtaa kehitystä myös energiapoliittisesti väärään suuntaan. Edelliseen viitaten Suomen Kylät ry esittää kannanottonaan liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että hallituksen esitys tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Lähteet Laajakaista EU:n jäsenvaltioissa: Edistymistä tapahtunut, mutta kaikkia Eurooppa 2020 strategian laajakaistatavoitteita ei saavuteta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin, 2018. Telecommunications Markets in the Nordic and Baltic Countries 2018. TRAFICOM, 5. September 2019. M. Forzati and J. Li, “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål – en teknoekonomisk studie”, RISE rapport, Stockholm, 2019. Broadband Coverage in Europe 2019: Mapping progress towards the coverage objectives of the Digital Agenda. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2020.
      • DNA Oyj
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • DNA Oyj (DNA) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Luonnoksen perustelumuistiossa mainitaan, että asetusluonnoksen tavoitteena on asettaa nopealle laajakaistayhteydelle sellaiset vähimmäislataus- ja vähimmäislähetysnopeudet, että tuettavat yhteydet vastaavat luonnoksessa mainittuja Euroopan unionin laajakaistatavoitteita. DNA pyytää huomioimaan, että luonnoksessa mainittujen Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden: "eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa" tavoitellut nopeudet ovat latausnopeuksia, eivät lähetysnopeuksia. DNA pitää luonnoksessa esitettyjä lähtevän suunnan vähimmäisnopeuksia puutteellisesti perusteltuina ja katsoo, että niiden johdosta toteutus ei ole teknologianeutraali, sillä yleiskäyttöiset matkaviestinverkot ovat tekniseltä luonteeltaan merkittävästi epäsymmetrisiä, eikä luonnoksen mukaisten vähimmäisnopeuksien toteuttaminen lähetyssuunnalle todennäköisesti tule olemaan teknistaloudellisesti mahdollista edes tukirahoitettuna. Lisäksi DNA yhtyy FiCom Ry:n jättämään lausuntoon, missä lähtevän suunnan vähimmäisnopeusvaatimuksen ongelmallisuutta on selostettu yksityiskohtaisesti.
      • Valtiovarainministeriö
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta Valtioneuvoston asetukseksi kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayh-teyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Esitetyn mukaisesti kunnat osallistuisivat laajakaistatukihankkeiden kustannuksiin. Minimitukimäärä oli-si joko 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kyvystä osallistua hankkeen tukemiseen. Asetusluonnoksessa määrätään kriteerit, joiden mukaan kunnat jaotellaan eri minimitukiluokkiin. Asetusluonnoksessa määritellään lisäksi laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudet. Taustaa Valtiovarainministeriön tehtävänä on julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) mukaan vastata turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta, strategisesta, taloudellisesta ja tieto- ja viestintäteknisen varautumisen, valmiuden ja turvallisuuden ohjauksesta ja valvonnasta. Lisäksi valtiovarainministeriön tehtävänä on vastata turvallisuusverkon palvelutuotannon ohjauksesta ja valvonnasta. Turvallisuusverkon palvelutuotantoon kuulu-vat myös viranomaisradioverkko Virve ja viranomaisten aikakriittisen laajakaistaisen matkaviestinnän tieto- ja viestintätekniset palvelut (Virve. 2.0). Valtiovarainministeriö on asettanut 7.4.2020 Viranomaisten matkaviestinverkon teknologiasiirtymähankkeen (Virve 2.0 hanke). Virve 2.0 -hanke 2020-2025 pohjautuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteeseen turvata viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kriittinen viestintä ja yhteistyö koko maassa ja varmistaa tulevaisuuden laajakaistaisen viranomaisverkon (Virve 2.0) toimintaedellytykset huomioiden haavoittuvuudet ja riskitekijät. Virve 2.0 -palvelu tuotetaan mallilla, jossa palvelusta vastaavana operaattorina toimii Suomen Erillisverkot Oy ja radioverkko-operaattorina yksi-tyinen kaupallinen yhtiö. Virve 2.0 -hankkeessa ohjataan kaupallisten 4G/5G -verkkojen peittoalueen laajentamista viranomaisten tarpeita vastaavaksi vuoden 2025 loppuun men-nessä. Tavoitteena on, että Virve 2.0 -palvelut ovat saatavilla samalla maantieteellisellä palvelualueella kuin nykyiset viranomaisradioverkon palvelut. Viran-omaispalveluiden ohella hanke parantaa samalla myös kuluttajien verkkoyhteyksien luotettavuutta, saatavuutta ja laatua. Virve 2.0 viranomaisliittymien kustannuksia tuetaan valtio-avusteisesti. Lausunto Laajakaistaverkkojen, niin langattomien kuin kiinteidenkin kehittäminen on tärkeää kuntien elinvoimaisuuden, sähköisen asioinnin kehittämisen ja asukkai-den osallistumisen kannalta. Ne muodostavat tärkeän alustan niin julkisille kuin yksityisillekin palveluille. On tärkeää kehittää verkkoja niin, että koko maassa on mahdollisuudet edistää edellä mainittuja asioita. Kuntien digitalisaation kehittämistä tukeva infrastruktuuri vaikuttaa kuntien ja kaupunkien houkuttele-vuuteen asumisen, asioinnin ja yritysten sijainnin kannalta. Valtion varoin tapahtuvassa laajakaistayhteyksien edistämisessä tulisi ottaa huomioon sekä kuntien ja elinkeinoelämän tarpeet, mutta myös varmistaa sähköisten palveluiden saatavuus harvaanasutuilla alueilla väestön ja liiketoiminnan keskittyessä taajamiin. Langattomat matkaviestinpalvelut tulevat leviämään lähivuosina myös taajamien ulkopuolella johtuen muun muassa teknologian kehityksestä (ml. 5G) sekä uuden viranomaisverkon (Virve 2.0) ja uusien, alle 1 GHz taajuusalueiden käyttöönotosta. Yhtenä mahdollisuutena laajakaistayhteyden rakentamiseksi harvaan asutulle alueelle on ehdotettu 5G-teknologiaan perustuvia kiinteitä langattomia yhteyksiä. Valtiovarainministeriö pitää kannatettavana sitä, että laajakaistayhteyksien vaaditut vähimmäisnopeudet vastaavat myös langattomien teknologioiden suori-tuskykyä. Langattomien teknologioiden lisääntynyt käyttö lisää laajakaistan kokonaissaatavuutta ja todennäköisesti pienentää verkon rakentamisen kustan-nuksia. Valtiovarainministeriö näkee, että valtioavusteisessa laajakaistarakentamisessa tulisi tehdä kokonaistaloudellisuuteen perustuvaa hankkeiden arviointia. Ehdotuksena on, että esityksen mukaisen laajakaistarakentamisen tuen myöntämisessä tuen myöntävän viranomaisen (Traficom) tulisi ottaa huomioon Virve 2.0 kehityshanke ja sen vaikutukset sekä rakennettavan infrastruktuurin yhteiskäyttö Virve 2.0 verkon kanssa. Tämä on tärkeää etenkin harvaan asutuilla alueilla, kuten raja-alueilla, Lapissa ja saaristossa, missä laajakaistaverkkojen rakentaminen markkinaehtoisesti ei ole kannattavaa. Langattomien verkkojen tarvitsema infrastruktuuri, kuten mastojen, sähkö- ja kuituyhteyksien rakenta-minen vaatii suuria investointeja. On toivottavaa, että infrastruktuurin suunnit-telussa ja käytössä edistetään toimijoiden välistä yhteistyötä. Valtiovarainministeriö pitää hyvänä, että esitetty tuen porrastaminen toteutetaan asetuksen 1 §:ssä säädettävän kaavan mukaisesti, jossa kunnat pisteytet-täisiin ja suhteutettaisiin toisiinsa laajakaistatukilain 8 §:n 2 momentin mukaisen maksuosuuden määrittämiseksi. Kriteereinä arviointia tehdessä käytetään kunnan taloudellista kantokykyä sekä väestömäärää ja taajama-astetta. Valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota siihen, että kuntatalouden tilanne on heikentynyt ja tulee heikkenemään tulevaisuudessa voimakkaasti verokerty-män vähentyessä. Kunnat joutuvat kohdentamaan investointeja ja priorisoimaan kustannuksia entistä tarkemmin. Kuntien osallistuessa hankkeen maksu-osuuteen investointivaiheessa tulee huomiotavaksi laajakaistan rakentamiseen liittyvä koko elinkaaren aikaiset kustannukset, niin ylläpitoon kuin kehittämi-seen sekä asiakashinnoitteluun saakka. Kaupallisesti kannattamattomien laajakaista-alueiden kustannusten kompensointiin tulee löytää ratkaisut myös han-kerahoituksen ja investointivaiheen jälkeen. Valtiovarainministeriö kiinnittää huomiota siihen, että lausuttavana olevan asetuksen mukaan kuntien maksuosuutta porrastetaan hankkeen investointiin kuntien kantokyvyn mukaan, mutta asetuksen mukaisella rahoituksella ei varmisteta laajakaistan jatkuvan palvelun ja ylläpidon rahoitusta. On oletettavaa, että kunnille kohdennetaan kustannuksia myös investointivaiheen jälkeen, näiden mahdollisten kustannusten hyväksyminen on kunta- ja toimijakohtaista sekä kunkin toimijan taloudelliseen ja poliittiseen päätöksentekoon perustuvaa. Tästä seuraa alueellista epävarmuutta laajakaistaverkon pysyvyyteen eri-tyisesti kaupallisesti ei kannattavilla alueilla. Valtiovarainministeriö pitää erittäin oleellisena, että lausuttavan asetuksen mukaisella hankerahoituksella tuettavat laajakaistahankkeet kytketään tiiviisti Virve 2.0 kehityshankkeessa rakennettavan infrastruktuuriin yhteiskäyttöisyyteen. Tällä synergialla voidaan vähentää riskejä laajakaistan pysyvyyteen ja saata-vuuteen liittyen erityisesti harvaan asutuilla ja kaupallisesti kannattamattomilla aluilla. Rahoitus Tukiesitys on vuoden 2021 talousarvioesityksen mukainen, jossa momentille 31.20.50 esitetään 5 miljoonan euron määrärahaa laajakaistarakentamisen tu-esta annettavassa hallituksen esityksessä tarkoitetun Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.
      • Raision kaupunki, kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Raision kaupunki ei anna asiasta lausuntoa, kaupunginhallitus.
      • Maaseutupolitiikan neuvosto, Husberg Antonia
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Maaseutupolitiikan neuvoston (jäljempänä MANE) sihteeristö kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta. MANE sihteeristö huomauttaa, että asetusluonnosta määrittelee HE 221/2020 vp, jonka eduskuntakäsittely on edelleen käynnissä. MANE sihteeristö korostaa niitä yhteiskunnallisten muutosten, kuten paikkariippumattoman työn, monipaikkaisuuden lisääntymisen vuoksi toimivan, turvallisen, tasalaatuisen ja alueellisesti yhdenvertaisesti saavutettavissa olevan huippunopean laajakaistan merkitys on edelleen korostunut. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat oleellisesti myös kuntatalouteen ja sen kautta kyseessä olevan lain ja asetuksen tavoitteiden toteutukseen yhdenvertaisesti kansalaisten näkökulmasta. MANE sihteeristö katsoo, että valtioneuvoston asetusluonnos kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeesta tulee palauttaa valmisteluun. MANE sihteeristö korostaa ja viittaa HE laajakaistatukilakiin, jossa todetaan, että ”koko maan kattavaa nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta ei voida olettaa syntyvän ilman julkista tukea. Etenkään harvaan asutuilla alueilla ei ole riittävästi kysyntää, jotta yhteydet syntyisivät tavoitellussa laajuudessa markkinaehtoisesti. Seuraavan sukupolven 5G-matkaviestinverkko rakentuu ensi sijassa lähinnä kaupunkialueille, joten matkaviestinverkon teknologinen kehityskään ei edistä harvaanasuttujen alueiden pääsyä asetettuihin tavoitteisiin. Nopeilla yhteyksillä arvioidaan kuitenkin olevan positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka perustelevat myös liiketaloudellisesti kannattamattomien yhteyksien rakentamista”. Lisäksi on todettava, että eduskuntakäsittelyssä olevalla laajakaistatukilailla ja lausuttavana olevalla asetusluonnoksella pyritään saavuttamaan Euroopan komission tavoitetta gigabittiyhteiskunnasta, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman kohdan 3.4.1 tavoitetta ja liikenne- ja viestintäministeriön Digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoitetta. MANE sihteeristö huomauttaa, että HE laajakaistatukilaiksi, lausuttavana oleva asetusluonnos sekä siihen liitetty muistio sisältävät selkeitä ja huomattavia ristiriitoja mainittuihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin nähden sekä perusteluihin liittyen. HE ja käsillä oleva asetusluonnos esittää tukikelpoisuutta tavoitteista huomattavasi alhaisempaan nopeusvaatimukseen, joka ei käytännössä mahdollista 100 Mbit/s yhteyksiä vuoteen 2025 mennessä tai niiden nostamista 1 Gbit/s:iin myös maaseutualueiden kotitalouksissa. Myös tästä syystä on paitsi valtioneuvoston asetus myös HE laajakaistatukilaiksi palautettava valmisteluun. MANE sihteeristö korostaa, että julkisilla varoilla rahoitettavan infrastruktuurin tulee vastata asetettuja tavoitteita sekä huomioida tietoliikenteen eksponentiaalinen kasvu sekä tulevaisuuden alueelliset ja paikalliset tarpeet. Myös huoltovarmuus tulee huomioida, kuin myös energiatehokkuus ja laajemmat sosioekonomiset vaikutukset. Ei ole yhdentekevää, minkä laatuisia tietoliikenneverkkoja ja -yhteyksiä Suomeen rakennetaan julkisilla varoilla. Tietoliikenneyhteyksien on toimittava maantieteellisistä haasteista ja harvasta asutuksesta huolimatta. Huippunopeat kiinteät - valokuitu - yhteydet vaikuttavat muun muassa paikan ja alueen väestökehitykseen, yritysten perustamiseen alueelle ja niiden toiminnan kehittämiseen. Yksityiskohtaiset perustelut esitettyyn 1 § Kuntien maksuosuuden määräytyminen Kuten edellä on todettu, ovat tietoliikenneyhteydet perusinfrastruktuuria sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Vastuuta laajakaistarakentamisen hankkeen onnistumisesta ei tule asettaa yksinomaan kuntien kannettavaksi. MANE sihteeristö on aiemmassa lausunnossaan (12.6.2020) todennut, että ”[kuntien] nollamaksuluokka olisi otettava vakavasti harkintaan tilanteessa, jossa kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja pankkien vetäytyminen maaseutualueilla tehtävistä elinvoimainvestoinneista on todellinen ongelma. Valokuiturakentaminen on elinvoimainvestointi, mutta sen tekeminen kunnissa voi olla haasteellista, vaikka vuosittainen muutos on kerrannainen väestökehityksen osalta, sillä investoinnin positiiviset vaikutukset ilmenevät viiveellä. Elinvoimainvestoinnin helpottaminen edistäisi myös koronakriisin jälkeisiä elvytystoimia.” MANE sihteeristö painottaa edelleen, että ”rahoitusinstrumentin tulee paremmin huomioida vallitseva julkisen talouden ja rahoituksen tilanne maaseutualueilla, erityisesti harvaan asutulla maaseudulla (mahdollisuudet saada takauksia ja lainaa), alueellinen eriytyminen ja alueelliset erilaisuudet sekä niiden vaikutukset rakentamiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Taajaan asuttu kunta voi myös olla pitkien etäisyyksien ja harvaan asuttu kunta. Olisi myös huomioitava laajakaistahankkeiden taloudellisten laskelmien kestävyys ja riskit sekä kotitalouksien taloudellinen kantokyky ja mahdollisuus hankkia digikansalaisuudelle välttämättömät yhteydet”. Kunnan taseen yli/alijäämä taloudellisen kantokyky kriteerinä on kestämätön peruste. MANE sihteeristö kannattaa ajatusta ja vaihtoehtoa, jossa laajakaistarakentamisen tuen malli toteuttaa valtiontukihankkeet ilman edellytystä kunnan osallistumisesta. Tämän toimintatavan etuna olisi, että valtiontuettujen hankkeiden toteuttamiselle olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikkialla maassa, minne nopea laajakaista ei ole rakentunut tai rakennu markkinaehtoisesti. MANE sihteeristö kannattaa välimuotona ajatusta neuvottelumenettelystä, jossa kunnan osuus määriteltäisiin vasta, kun ennakkoarviot ja analyysi on tehty ja kunta pystyy paremmin ottamaan kantaa tuleviin velvoitteisiin. MANE sihteeristö pitää hyvänä esitystä, jolla vapaa-ajan asutus lasketaan tuen piiriin. Tämä lisää potentiaalisten liittyjien määrää ja parantaa hankkeen rakenteellista ja taloudellista pohjaa ja sillä on vain pieni vaikutus hankkeen kustannuksiin. Yksityiskohtaiset perustelut esitettyyn 2 § Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus MANE sihteeristö katsoo, että asetuksessa esitetty nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus lähtevässä liikenteessä 30 Mbit/s ja tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa 21 Mbit/s sekä saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ei vastaa EU komission tavoitteita ja gigabityhteiskunnasta, pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita valokuituverkosta tai liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoitteita huippunopeasta laajakaistasta. Esitetyt nopeusvaatimusten alentaminen ei vastaa tavoitteita, eikä niitä voida hyväksyä. Nopeusvaatimusten alentaminen heikentäisi edelleen mahdollisuuksia vähentää alueiden välistä digitaalista kuilua Suomessa, joka on EU:n syvin ja pahin (EU-komissio, DE-SI 2020 Thematic chapters –raportti, sivut. 22,24,25). Todettakoon, että mobiiliyhteydet rakentuvat valokuituverkkojen päälle. Valokuitu on tietoliikenteen perusinfrastruktuuria, joka on verrattavissa esimerkiksi tiestöön, sähköverkkoon sekä vesihuoltoon. Valokuidun laadulliset ja tekniset ominaisuudet vastaavat nykyisiin ja tuleviin poliittisiin tavoitteisiin sekä yhteiskunnan tarpeisiin taloudellisesti, sosiaalisesti ja myös energiatehokkuuden kannalta kestävämmin. Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön puolesta, Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön puheenjohtaja, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö Antonia Husberg, Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön jäsen maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Liikenne- ja viestintävirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja puoltaa ehdotusta. Liikenne- ja viestintävirasto pitää tärkeänä, että nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta kehitetään Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian mukaisesti siten, että kaikilla kotitalouksilla olisi mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä vuonna 2025. Asetusehdotuksen mukainen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus mahdollistaa aiempaa joustavammat teknologiaratkaisut nopean laajakaistayhteyden toteuttamisessa. Tuen hakija voi aiempaa joustavammin valita hankkeen maantieteellisiin olosuhteisiin ja omaan liiketoimintaansa parhaiten soveltuvan ratkaisun joko kiinteällä tai langattomalla teknologialla tai näiden yhdistelmänä. Asetusluonnoksessa esitetyt lataus- ja lähetysnopeudet, jotka tulee taata myös verkon ruuhka-aikoina, varmistavat palvelujen käyttäjille suurta nopeutta ja riittävän tasalaatuista yhteyttä vaativien digitaalisten palvelujen käyttöön soveltuvan laajakaistayhteyden.
      • Oikeusministeriö
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Oikeusministeriö ei lausu asiassa.
      • Honkajoen kunta, Honkajoen kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Honkajoen kunnanhallitus 2.12.2020 Honkajoen Kunta kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Honkajoki pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus ruuhkatilanteissa.” Honkajoki haluaakin kysyä, voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! HONKAJOEN KUNNAN MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri skenaariota, 1. FWA makrosolu, 2. FWA mikrosolu, 3. FWA hybridi ja 4. Pelkkä kuitu. Figur 1:ssä on esitetty skenaarioiden mallit. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Honkajoen kunnalla ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti! Honkajoen kunnan vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • INFRA ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto asetusluonnoksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Asetusluonnoksen tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman monen kunnan osallistuminen laajakaistatukiohjelmaan huomioimalla kunnan taloudellinen kantokyky sen maksuosuuden määrittämisessä. Lisäksi asetusluonnoksen tavoitteena on asettaa nopealle laajakaistayhteydelle Euroopan unionin laajakaistatavoitetta tukevat lataus- ja lähetysnopeudet sekä turvata yhteyksien toimintavarmuus ja suuri nopeus riippumatta palvelun samanaikaisten käyttäjien määrästä. Pidämme kuntien taloudellisen kantokyvyn huomioimista erittäin tärkeänä. Muuttuvassa ympäristössä on keskeistä edistää nopean ja laadukkaan digitaalisen infran saatavuutta markkinalähtöisesti ja teknologianeutraalisti. Esitämme huolen tasapuolisuudesta jakaessa kunnat eri maksuluokkiin. Olisi harkittava kuntien tukiosuuden edelleen pienentämistä siten, että kunta edelleen sitoutuu hankkeeseen mutta taloudellisen kantokyvyn rajoissa. Lisäksi haluamme todeta, että näkemyksemme mukaan esityksessä linjattu laajakaistan vähimmäisnopeus on ristiriidassa EU:n vuoden 2025 laajakaistatavoitteen ja Suomen digitaalisen infrastruktuuristrategian tavoitteiden kanssa, jossa todetaan seuraavasti: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus”
      • Itä-Lapin kuntayhtymä, Kemijärvi, Salla, Posio, Savukoski ja Pelkosenniemi, Solatie Dina
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Laajakaistayhteyksien tuki on välttämätöntä alueille, joilla ei ole vastaavaa kaupallista tarjontaa. Nopeiden ja luotettavien yhteyksien välttämättömyys on korostunut koko Suomessa kevään 2020 aikana ja on nähty, että tietoliikenneyhteydet ovat perusinfra digitaalisten palvelujen toiminnalle, kehittämiselle ja laajalle käyttöönotolle. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat paikkariippumattoman etätyön ja yrittämisen ja vahvistavat näin Itä-Lapin ja vastaavien alueiden elinvoi-maa. Itä-Lapin kuntayhtymä esittää, että kunnan omarahoitusosuudesta tulisi kokonaan luopua. Mikäli kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Asetukseen tukikelpoisiksi kohteiksi on määritelty pysyvät ja vapaa-ajan asunnot, yritykset ja julkishallinnon toimipaikat. Tämä määritelmä on perusteltu ja asianmukainen eri alueiden, palvelutuotannon, turvallisuuden sekä työelämän kehitys-tarpeita ja mahdollisuuksia silmällä pitäen. Tärkeän laajakaistan toteuttaminen käytännössä vaarantuu, mikäli valtion budjettiin ei varata vuosittain riittävästi rahaa lain yhdenvertaiseen toteutukseen maan eri alueilla. Nyt ehdotettu 5-10 miljoonan euron vuosibudjetti on täysin riittämätön. Määrärahaa tarvitaan kymmenen kertaa enemmän eli 50 -100 miljoonaa euroa vuotta kohden siihen saakka, kunnes kattava, palveleva ja turvallinen tietoliikenneverkko saadaan rakennetuksi koko maahan. Toteutuksen kannalta nopein vaihtoehto kattavan, kiinteän laajakaistaverkon aikaansaamiseksi on kyseisen investoinnin toteutuksen rahoittaminen täysimääräisesti valtion varoin. Viestintäviraston selvitysten mukaan laajakaistainvestoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin 2-3 vuodessa. Mikäli kunnatkin halutaan edistämään laajakaistaverkkoja, nyt ehdotettua asetusta on välttämätöntä korjata. Asetusluonnokseen ja sen liitteeseen merkityt, 1 § mukaiset laskentakaavat kunnan tukikelpoisuuden maksuluokituksen määrittämiseksi eivät ole objektiivisia ja yhdenvertaisuutta, kestävää ja turvallista kehitystä sekä ilmaston suojelua edistäviä. Laskentakaavoissa ei oteta huomioon maantieteellisiä olosuhteita eli etäisyyksiä tarkasteltavana ominaisuutena. Asetuksen liitteestä selviää, että pitkien etäisyyksien Lapista ei ainoakaan kunta asetu 8 % maksuluokkaan, viisi kuntaa kuuluisi 22 % luokkaan ja 15 kuntaa 33 % maksuluokkaan. Pitkien etäisyyksien alueella juuri etäisyydet tuottavat erityisen paljon kustannuksia, ja nimenomaan tällaisissa olosuhteissa on kattava ja luotettava laajakaistaverkko välttämätön. Asetusta tulee korjata niin, että maantieteelliset tekijät otetaan huomioon kunnan tukikelpoisuutta määriteltäessä. Itä-Lapin kuntayhtymä edellyttää, että kunnan laajuus ja rakennettavan verkon pituus/kustannukset on otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Tulee tehdä erillisratkaisu kaikkein laajimpien harvaanasuttujen kuntien laaja-kaistan rakentamiseen. Näiden kuntien rahoitusosuus tulee määritellä laajakaistaverkon kustannusten varmistuttua selvitysvaiheen tai kilpailutuksen jälkeen niin, että kunnan rahoitusosuus ei ylitä koko maan asukaskohtaisia keskiarvokustannuksia. Vain näin voidaan turvata kuntien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja rakentaa laajakaista kaikkien saataville myös harvaan asutuilla alueilla. Kuntaosuuden kriteereiksi esitetty omarahoituksen perustuminen taseen kumulatiiviseen yli/alijäämään, tulee poistaa kriteereistä, koska sillä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Laajakaistatuen myöntämisperusteet on perusteltua yhdenmukaistaa maaseuturahaston tuen myöntämisperusteiden kanssa. Asetuksessa on otettava huomioon tietoliikenneverkkojen yleispalveluperiaate, jotta vältetään tilanteet, jossa verkon omistaja kieltäytyy myymästä verkkokapasiteettia toiselle suojellakseen omaa liiketoimintaansa. Tällä voidaan varmistaa kiinteän laajakaistan saatavuus asiakkaille. Yleispalveluperiaatteen kirjaaminen asetukseen tulee em. syistä tehdä. Laajakaistaverkon jakelusolmukohtien (ns. mustat pisteet) kirjauksia lakiin ja asetukseen liitteineen on täsmennettävä yhdenvertaisuuden, aluekehittämisen ja tietoyhteiskunnan pullonkaulojen poistamiseksi. Toimijoiden erilaiset tulkinnat jakelusolmukohdista ovat vaikeuttaneet käytännössä laajakaistojen kapasiteetin käyttöä kattavammin ja kestävää kehitystä edistäen. Kirjaukset ovat tarpeen siten, että kiistanalaisia tulkinnanmahdollisuuksia ei syntyisi. Nopeusvaatimuksista ei pidä tinkiä esityksen mukaisesti, kun hallitusohjelmassa on sitouduttu 100megaan ja 1gigan nousuun. EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollista saada käyttöönsä 100megan yhteys, joka on nostettavissa 1gigaan ja nykyinen esitys ei edistä EU:n tavoitteen saavuttamista. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitää olla edistyksellisiä, nopeita ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ (Kemijärvi, Salla, Posio, Pelkosenniemi ja Savukoski)
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Projektipäällikkö Esa Huurreoksa, Vartiainen-Lehikoinen Minna
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Asetusluonnoksen mukaan vuonna 2020 tyydyttäisiin vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009, tämä ei ole hyväksyttävää. Lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton muutosehdotukset: -Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä oltava vähintään 100 Mbit/s -Yhteydet ovat symmetrisiä -Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä vähintään 90% edellä mainituista nopeuksista (100 Mbit/s tai 1Gbit/s). - Kaikkien kuntien maksuosuus on poistettava tai oltava enintään kymmenen prosenttia (10 %) Perustelut Aiemassa lakiluonnoksessa lähtökohtana oli, Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, että tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaistayhteyksien eli vähintään symmetrisen nopeudeltaan 100 Mbit/s mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä tukiohjelman ehtoja muutettaisiin siten, että tukikelpoiselta nopealta laajakaistayhteydeltä ei vaadittaisi enää lataus- ja lähetysnopeuden symmetrisyyttä. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitäisi kuitenkin edelleen olla edistyksellisiä ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. Tässä esityksessä tukikelpoisuutta on laajennettu langattomiin paikallisiin toteutuksiin ja miniminopeuksien ja laadun osalta ollaan menossa taaksepäin. Nopeus vaatimuksista ei pidä tinkiä esityksen mukaisesti, kun hallitusohjelmassa on sitouduttu 100 Mbit/s ja 1Gbit/s nousuun. EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollista saada käyttöönsä 100 Mbit/s yhteys, joka on nostettavissa 1Gbit/s ja nykyinen esitys ei edistä EU:n tavoitteen saavuttamista. Sinällään symmetrisyys ei ole aina välttämätön, jos paluusuunnankin nopeus on tulkittavissa edistykselliseksi eli vähintään 100 Mbit/s. Operaattorit myyvät tällä hetkellä kuluttajille esimerkiksi 300/100 Mbit/s tai 1000/500 Mbit/s liittymiä eli epäsymmetrisiä, mutta paluusuunnan nopeus kuitenkin aiemman lain mukaisesti vähintään 100 Mbit/s (vuoden 2009 taso edistyksellisestä viestintäpalvelusta). Ei voi olla niin, että jos vuonna 2009 katsottiin edistykselliseksi nopeudeksi vähintään 100 Mbit/s niin vuonna 2020 se olisi vain 21 Mbit/s. Mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi ja siksi ei ole perusteltua käyttää valtion varoja niiden tukemiseen. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta ja tällä hetkellä ei ole edes tiedossa muuta siirtotekniikkaa, jonka elinkaari olisi yhtä pitkä. Julkisia varoja tulee käyttää vain pitkäikäisiin ratkaisuihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan ja kehitetään joka tapauksessa markkinaehtoisesti (2G->3G->4G->5G ja kehitteillä on jo 6G). Kunnan omarahoitusosuudesta tulee kokonaan luopua. Mikäli kuntien osuutta kuitenkin joudutaan perimään, tulisi se olla enintään 10%. Asetukseen esitetyt kuntien maksuosuukriteerit ovat kestämättömät harvaanasuttujen kuntien kannalta, koska niissä ei huomioida lainkaan alueiden laajuutta. Mikäli kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Valtion tuki tulee olla vähintään 66% ja nostaa mielellään samalle tasolle, kuin maaseuturahaston kyläverkkohankkeille myöntämän tuki eli 70%. Näin voitaisiin eri tukimahdollisuuksia käyttää joustavasti ja ne olisivat tukiehdoiltaan hyvin samankaltaisia. Kunnat voisivat lisäksi halutessaan osallistua ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa hankkeiden tukemiseen, koska julkinen tuki voi olla enintään 100% tukikelpoisista kustannuksista. Tämä parantaisi harvaan asuttujen alueiden hankkeiden toteutumista ja kannattavuutta. Tulee tehdä myös erillisratkaisu kaikkein laajimpien harvaanasuttujen kuntien laajakaistan rakentamiseen. Näiden hankkeiden rahoitusosuudet eri osapuolille tulee määritellä laajakaistaverkon kustannusten varmistuttua selvitysvaiheen tai kilpailutuksen jälkeen. Vain näin voidaan turvata kuntien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja rakentaa laajakaista kaikkien saataville myös erittäin harvaan asutuilla alueilla. Hyvänä asiana lakiehdotuksessa on se, että tukikelpoisuusehtoja muutettaisiin siten, että tukiohjelman piirissä olisivat kaikki asuin- ja sijaintipaikat riippumatta siitä, ovatko ne vakinaisia tai vapaa-ajanasuntoja. Tällä muutoksella osaltaan varmistetaan ja lisätään asiakkaiden/liittyjien määrää ja siten koko hankkeen rakenteellista ja taloudellista pohjaa. Tällä on merkitystä liittymämääriin ja investointien toteutumiseen ja toisaalta vain pieni vaikutus kustannuksiin.
      • Sallan kunta, Parkkinen Erkki
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Sallan kunta esittää lausuntonaan Valtioneuvoston asetusluonnoksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistatukihankkeessa seuraavaa: Asetusluonnos liittyy hallituksen esitykseen laajakaistarakentamisen tuesta (HE 221/2020 vp), jolla mahdollistettaisiin laajakaistarakentamisen tukeminen julkisella rahoituksella. Laajakaistayhteyksien tuki on välttämätöntä alueille, joilla ei ole vastaavaa kaupallista tarjontaa. ja on nähty, että tietoliikenneyhteydet ovat perusinfra digitaalisten palvelujen toiminnalle, kehittämiselle ja laajalle käyttöönotolle. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat paikkariippumattoman etätyön ja yrittämisen ja vahvistavat näin Itä-Lapin ja vastaavien alueiden elinvoimaa. Nopeiden ja luotettavien yhteyksien välttämättömyys on korostunut koko Suomessa kevään 2020 aikana koronan vuoksi etätyön lisääntyessä. Etätyön mahdollistuminen on lisännyt tulomuuttoa Lappiin ja Sallaan. Sallan kunta vaatii, että kunnan omarahoitusosuudesta tulee kokonaan luopua. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeintä perusinfraa ja niiden tulee toimia kohtuudella koko maassa, riippumatta kansalaisen asuinpaikasta ja asuinkunnan taloudellisesta asemasta ja maksukyvystä. Mikäli kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Valtion ja laajakaistaa hyödyntävien operaattoreiden tulee vastata rakentamisen rahoituksesta. Rahoituksessa on mahdollisuus ja tulee käyttää EU:n elvytysvaroja. Asetukseen tukikelpoisiksi kohteiksi on määritelty pysyvät ja vapaa-ajan asunnot, yritykset ja julkishallinnon toimipaikat. Tämä määritelmä on perusteltu, asianmukainen ja kansantalouden kannalta kokonaistaloudellisti järkevä eri alueiden, palvelutuotannon, turvallisuuden sekä työelämän kehitystarpeita ja mahdollisuuksia silmällä pitäen. Tärkeän laajakaistan toteuttaminen käytännössä vaarantuu, mikäli valtion budjettiin ei varata vuosittain riittävästi rahaa lain yhdenvertaiseen toteutukseen maan eri alueilla. Nyt ehdotettu 5-10 miljoonan euron vuosibudjetti on täysin riittämätön. Määrärahaa tarvitaan kymmenen kertaa enemmän eli 50 -100 miljoonaa euroa vuotta kohden siihen saakka, kunnes kattava, palveleva ja turvallinen tietoliikenneverkko saadaan rakennetuksi koko maahan. Toteutuksen kannalta nopein vaihtoehto kattavan, kiinteän laajakaistaverkon aikaansaamiseksi on kyseisen investoinnin toteutuksen rahoittaminen täysimää-räisesti valtion varoin. Viestintäviraston selvitysten mukaan laajakaistainvestoinnit ovat maksaneet itsensä takaisin 2-3 vuodessa. Mikäli kunnatkin halutaan edistämään laajakaistaverkkoja, nyt ehdotettua asetusta on välttämätöntä korjata. Asetusluonnokseen ja sen liitteeseen merkityt, 1 § mukaiset laskentakaavat kunnan tukikelpoisuuden maksuluokituksen määrittämiseksi eivät ole objektiivisia ja yhdenvertaisuutta, kestävää ja turvallista kehitystä sekä ilmaston suojelua edistäviä. Laskentakaavoissa ei oteta huomioon maantieteellisiä olosuhteita eli etäisyyksiä tarkasteltavana ominaisuutena. Asetuksen liitteestä selviää, että pitkien etäisyyksien Lapista ei ainoakaan kunta asetu 8 % maksuluokkaan, viisi kuntaa kuuluisi 22 % luokkaan ja 15 kuntaa 33 % maksuluokkaan. Pitkien etäisyyksien alueella juuri etäisyydet tuottavat erityisen paljon kustannuksia ja nimenomaan tällaisissa olosuhteissa on kattava ja luotettava laajakaistaverkko välttämätön. Asetusta tulee korjata niin, että maantieteelliset tekijät otetaan huomioon kunnan tukikelpoisuutta määriteltäessä. Sallan kunta edellyttää, että kunnan laajuus ja rakennettavan verkon pi-tuus/kustannukset on otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelys-sä. Tulee tehdä erillisratkaisu kaikkein laajimpien harvaanasuttujen kuntien laa-jakaistan rakentamiseen. Näiden kuntien rahoitusosuus tulee määritellä laajakaista-verkon kustannusten varmistuttua selvitysvaiheen tai kilpailutuksen jälkeen niin, että kunnan rahoitusosuus ei ylitä koko maan asukaskohtaisia keskiarvokustannuksia. Vain näin voidaan turvata kuntien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja rakentaa laaja-kaista kaikkien saataville myös harvaan asutuilla alueilla. Kuntaosuuden kriteereiksi esitetty omarahoituksen perustuminen taseen kumulatiiviseen yli/alijäämään, tulee poistaa kriteereistä, koska sillä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Laajakaistatuen myöntämisperusteet on perusteltua yhdenmukaistaa maaseutura-haston tuen myöntämisperusteiden kanssa. Asetuksessa on otettava huomioon tietoliikenneverkkojen yleispalveluperiaate, jotta vältetään tilanteet, jossa verkon omistaja kieltäytyy myymästä verkkokapasiteettia toiselle suojellakseen omaa liiketoimintaansa. Tällä voidaan varmistaa kiinteän laajakaistan saatavuus asiakkaille. Yleispalveluperiaatteen kirjaaminen asetukseen tulee em. syistä tehdä. Laajakaistaverkon jakelusolmukohtien (ns. mustat pisteet) kirjauksia lakiin ja asetukseen liitteineen on täsmennettävä yhdenvertaisuuden, aluekehittämisen ja tietoyhteiskunnan pullonkaulojen poistamiseksi. Toimijoiden erilaiset tulkinnat jakelusolmukohdista ovat vaikeuttaneet käytännössä laajakaistojen kapasiteetin käyttöä kattavammin ja kestävää kehitystä edistäen. Kirjaukset ovat tarpeen siten, että kiistanalaisia tulkinnanmahdollisuuksia ei syntyisi. Nopeus vaatimuksista ei pidä tinkiä esityksen mukaisesti, kun hallitusohjelmassa on sitouduttu 100megaan ja 1gigan nousuun. EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollista saada käyttöönsä 100megan yhteys, joka on nostettavissa 1gigaan ja nykyinen esitys ei edistä EU:n tavoitteen saavuttamista. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitää olla edistyksellisiä, nopeita ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa.
      • Juvan kunta
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinkeinotoiminnan elinehto sekä tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle. On tärkeää, että yhteyksien rakentamista tuetaan yhteiskunnan varoin alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti. Kuntien pakollisesta maksuosuudesta on luovuttava Juvan kunta on lausunnossa lakiesityksestä laajakaistarakentamisen tueksi esittänyt kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista laajakaistahankkeiden rahoituksessa. Kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista esitetyn kuntaosuusprosentin mukaisen tuen myöntämistä, mikä estää myös valtion tuen hakemisen. Tämä johtaa näiden kuntien asukkaiden eriarvoistumiseen ja jäämiseen digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle. Juvan kunta yhtyy Etelä-Savon maakuntaliiton näkemykseen, että nopeat laajakaistayhteydet ovat kansalaisten peruspalvelu ja näin ollen rakentamisen tukeminen alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti, on valtion tehtävä. Juvan kunta näkee, että kuntien pakollisesta maksuosuudesta on luovuttava. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, on kuntien maksuosuutta merkittävästi alennettava hallituksen esityksen (HE 221/2020) mukaisista 33 ja 22 prosentin osuuksista. Kuntien osuus ei voi olla enempää kuin 10 prosenttia. Kunnan maksuosuuden määräytymisen kriteerit eivät ole toimivia Asetusesityksen mukaan kuntien maksuosuus määräytyy laskentakaavalla, jossa muuttujina ovat kunnan taajama-asteeseen perustuva kuntaryhmitys ja kunnan taloudellinen kantokyky. Kunnat on ryhmitelty taajama-asteen mukaan maaseutumaisiin, taajaan-asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Etelä-Savossa kaupunkimaisia kuntia ovat Mikkeli sekä Savonlinna ja Pieksämäki kuuluu taajaan-asuttuihin kuntiin. Tiiviin ja kaupunkimaisen taajama-asutuksen lisäksi molempiin kuntiin kuuluu laajoja maaseutumaisia alueita, osa näistä alueista ovat tulleet osaksi kaupunkeja kuntaliitosten myötä. On todennäköistä, että liitosalueet olisivat itsenäisinä kuntina maaseutumaisia kuntia ja näille alueille kohdistuvissa hankkeissa kunnan maksuosuus olisi nyt Mikkelille, Savonlinnalle ja Pieksämäelle kohdistuvaa 33 prosentin osuutta pienempi. Kiinteiden yhteyksien kehittämisen haasteena on runkoyhteyksien rakentamisesta aiheutuvat kustannukset pitkistä etäisyyksistä johtuen. Tämä haaste on yhteinen maaseutumaisille ja kaupunkimaisille kunnille, joihin kuuluu laajoja harvaan asuttaja alueita, kuten Mikkelissä ja Savonlinnassa. Etelä-Savossa on tehty suunnitelma Tavoitteellisesta tietoliikenneverkosta, jonka mukaan esimerkiksi Mikkelissä tulisi runkoverkkoa rakentaa noin 110 kilometriä suunnitelman mukaisten tilaajaverkkojen (300 km) kytkemiseksi olemassa olevaan tietoliikenneverkkoon. Juvalla tavoitteellisen tietoliikenneverkon toteuttaminen parantaisi selvästi haja-asutusalueen asemaa. Edellisen laajakaista kaikille hankkeen aikana rakentuneet tilaajaverkot keskittyivät taajaman alueelle. Näkemyksemme mukaan kunnan taajama-aste ja käytetty kuntien jaottelu ei anna todellista ja oikeudenmukaista kuvaa yhteyksien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Vaikka kuntien olemassa oleva aluerakenne todellisuudessa vaikuttaakin yhteyksien rakentamiskustannuksiin, on taajama-aste liian yksinkertainen mittari tähän. Tilalle tarvitaan paremmin erityyppisiä aluerakenteita ja kunnan osa-alueita tunnistavia indikaattoreita ja menettelyjä. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi neuvottelumenettely tai vastaava, jossa kunnan osuus määriteltäisiin vasta, kun ennakkoarviot ja analyysi on tehty ja kunta pystyisi paremmin ottamaan kantaa tuleviin velvoitteisiin. Myös kuntien taloudellisen kantokyvyn käyttäminen laskentakaavassa herättää kysymyksiä. Taseen yli/alijäämä on kestämätön peruste, jolla ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Lisäksi kuntien taloudellinen kantokyky voi muuttua hyvin nopeasti, jolloin asetus ei ole enää ajan tasalla, mikä johtaisi kuntien epätasa-arvoiseen kohteluun. Vai onko tarkoituksena, että asetusta päivitetään vuosittain kuntien tilinpäätöksien valmistuttua. Tämä taas hankaloittaisi hankkeiden pitkäjänteistä suunnittelua sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämistä, kun kunnan maksuosuudet voisivat muuttua kesken kaiken. Teknisesti kestävä ratkaisu Aikaisemmat esimerkit kupari- ja matkapuhelinverkkojen osalta ovat osoittaneet, että valtakunnallisesti kattavien tietoliikenneverkkojen rakentaminen on erittäin suuri ja jopa vuosikymmeniä kestävä hanke. Seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen rakentaminen ei poikkea tästä traditiosta ja siksi se vaatii pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta, jotta toimijat saadaan kiinnostumaan asian edistämisestä. Suomessa suositaan langatonta verkkoteknologiaa. Tämä on johtanut symmetristen verkkojen väheksymiseen ja kiinteän verkon rakentamisen haasteisiin. Tämä on aiheuttanut etenkin haja-asutusalueilla kohtuuttomia vaikeuksia nykyaikaisten yhteyksien luomisessa. Tämän asetuksen pohjana oleva laki ei varmista EU:ssa asetetun tavoitteen toteuttamista, jonka mukaan kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla vuoteen 2025 mennessä mahdollisuus 100 Mb luotettavaan yhteyteen, joka olisi mahdollista päivittää halutessaan gigabitin nopeuteen.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Uppdaterad:
        3.12.2020
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö lausuu asetusluonnoksesta seuraavaa. Valtioneuvoston asetusluonnosta koskevan muistioluonnoksen mukaan laajakaistatukiohjelman jatkamisen yleisenä tavoitteena on tukea Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden toteutumista Suomessa. Tukiohjelman tavoitteena on saattaa laajakaistayhteyksien piiriin noin 10 000 uutta kotitaloutta. Asetusluonnoksen tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman monen kunnan osallistuminen laajakaistatukiohjelmaan huomioimalla kunnan taloudellinen kantokyky sen maksuosuuden määrittämisessä. Lisäksi asetusluonnoksen tavoitteena on asettaa nopealle laajakaistayhteydelle Euroopan unionin laajakaistatavoitetta tukevat lataus- ja lähetysnopeudet sekä turvata yhteyksien toimintavarmuus ja suuri nopeus riippumatta palvelun samanaikaisten käyttäjien määrästä. Muistioluonnoksen mukaan asetus koskisi kuntia, jotka ovat halukkaita tukemaan alueelleen rakennettavaa verkkoa ja kykeneviä osallistumaan taloudellisesti kunnan maksuosuuteen hankkeessa. Asetus ei siten toisi pakollisia menoja kunnille. Asetuksessa säädettävät laskentaperusteet ja painokertoimet sekä niiden perusteella laskettava kunnan maksuosuus voisivat kuitenkin vaikuttaa kunnan halukkuuteen tai kykyyn osallistua hankkeen kustannuksiin. Näin ollen asetusluonnoksella voisi olla paikallisia vaikutuksia myös kotitalouksien asemaan ja tietoyhteiskunnan kehitykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää asetuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina. Laajakaistayhteyksien parantaminen on erityisen tärkeää mm. koulutuksen ja opetuksen yhdenvertaisen toteuttamisen kannalta, samoin kuin ihmisten tiedonsaannin, osallistumisen ja osallistamisen näkökulmista. Laajakaistatuen tulisi parantaa kuntien ja alueiden yhdenvertaisuutta edellä mainittujen asioiden toteuttamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että asetuksen muotoilussa tulee varmistaa, että laajakaistatukiohjelman vaikutukset kohdistuvat juuri niihin kuntiin, joissa laajakaistayhteyksien parantaminen on tarpeellisinta ja joissa investointimahdollisuudet ilman ohjelmaa ovat vähäisimmät. Laskentaperusteissa ja painokertoimissa, joiden perusteella kunnan maksuosuus määritellään, tulisi valita tästä näkökulmasta katsoen kunnille myönteisin määrittely.
      • Keski-Suomen liitto, Luostarinen Kari
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Keski-Suomen liitto kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Keski-Suomen pitää tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Asetusluonnoksen mukaan vuonna 2020 tyydyttäisiin vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009, tämä ei ole hyväksyttävää. Lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen Keski-Suomen liiton muutosehdotukset: -Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s -Yhteydet ovat symmetrisiä -Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaista tukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Lassheikki Markus
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Tausta Asetusluonnos liittyy hallituksen esitykseen laajakaistarakentamisen tuesta (HE 221/2020 vp), jolla mahdollistettaisiin laajakaistarakentamisen tukeminen julkisella rahoituksella. Asetuksella pyritään mahdollistamaan kuntien mahdollisimman laaja osallistuminen laajakaistan tukiohjelmaan määrittämällä kriteerit, jotka huomioivat kunnan taloudellisen kantokyvyn. Lisäksi asetuksella on tarkoitus säätää laajakaistarakentamisen tuesta annettavan lain tarkoittaman laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta. MTK keskittyy lausunnossaan jälkimmäiseen asiaan. Nopean laajakaistan vähimmäisnopeus Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan EU:n ja LVM:n digi-infrastrategian asettama tavoite vuodelle 2025. Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaan eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin tulee olla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Hallituksen parhaillaan eduskunnassa käsiteltävässä olevassa esityksessä laajakaistatukilaiksi tarkoitetaan nopealla laajakaistayhteydellä yhteyttä, joka pystyy tarjoamaan edistyksellisen ja tasalaatuisen yhteyden tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa. MTK katsoo, että asetusluonnoksessa määritetty vähimmäisnopeus, tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s, ei vastaa hallitusohjelman, EU:n tai laajakaistan käyttäjien kasvavien tiedonsiirtotarpeiden edellyttämiä tavoitteita. Keväällä 2020 lausuntokierroksella ollut luonnos hallituksen esitykseksi edellytti tukikelpoiselta laajakaistayhteydeltä 100 Mbit/s symmetristä yhteyttä. Symmetrisyyden vaatimuksesta, joka on ollut tukikelpoisuuden kriteeri aina vuodesta 2009, on hallituksen esityksessä nyt luovuttu ja korvattu määritelmällä ”edistyksellinen ja tasalaatuinen” yhteys. Edistyksellisyydellä tarkoitetaan säännöskohtaisissa perusteluissa yhteyttä, joka on toimintavarma ja sen tekniikka riittää pitkälle tulevaisuuteen. Lakiesityksen taustoissa on kuitenkin viitattu selvityksiin, joiden mukaan jopa 57-82 prosenttia kotitalouksista tarvitsisi jo vuonna 2025 rajoittamattomia yli 300 Mbit/s yhteyksiä. Nykyteknologialla tämä käytännössä edellyttää kiinteää laajakaistaa. Hallituksen esityksen perusteluissa tasalaatuisuudella tarkoitetaan, että verkot tuottavat palveluita erittäin suurella tilaajakohtaisella nopeudella riippumatta palvelun samanaikaisten käyttäjien määrästä. Asetusluonnoksessa nopeusvaatimukset kuitenkin vaihtelevat siten, että ne ovat alemmat ruuhka-aikaolosuhteissa, eli riippuvat samanaikaisten käyttäjien määrästä. Asetusluonnoksen perusteella on pääteltävissä, että hyödynnettäväksi ajateltu teknologia ei tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa kykene tuottamaan huippunopeaa laajakaistayhteyttä, puhumattakaan tilanteesta tavanomaista selkeästi ruuhkaisemmissa olosuhteissa. MTK:n katsoo, että nykyisestä, 100 Mbit/s symmetrisen laajakaistayhteyden tukikelpoisuuskriteeristä ei tule tinkiä laadultaan heikompien yhteyksien hyväksi. Hallituksen esityksen perusteluissa on otettu kantaa tukikelpoisuuden yhteysvaatimuksista tinkimiseen lähes täsmälleen samoilla sanoilla kuin keväällä 2020 HE luonnoksessa, jolloin perusteltiin 100 Mbit/s symmetristä häiriötöntä yhteyttä. Alla on hallituksen esityksen perustelutekstiä, jossa muutokset vrt. keväällä esitettyyn HE luonnokseen näkyvät alleviivattuina: ”Nopeusvaatimuksesta tinkiminen ei myöskään edistäisi Suomen laajakaistatavoitteiden saavuttamista. Ehdotetun tukimallin tarkoituksena puolestaan on hallitusohjelman mukaisesti edistää tavoitetta, jonka mukaan kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joka nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Nopeiden yhteyksien rakentamisen tukeminen on myös perusteltua tulevaisuuden viestintäyhteystarpeisiin varautumisen kannalta. Näin ollen 100 Mbit/s symmetrisen tasalaatuisen yhteyden vaatimus on perusteltu toteuttamisvaihtoehto verrattuna tukikelpoisen yhteyden määrittelyyn pelkästään laadullisin kriteerein, mikä tarkoittaisi käytännössä tukikelpoisen yhteyden laatu- ja nopeusvaatimuksesta tinkimistä.” ”Julkista tukea ei ole tarkoituksenmukaista kohdentaa sellaisten laajakaistayhteyksien rakentamiseen, jotka ovat joko nyt tai lähitulevaisuudessa markkinaehtoisesti saatavilla tai muuten turvatut.” MTK:n näkemyksen mukaan lausuttavana oleva asetusluonnos on selkeästi alemman vähimmäisnopeusvaatimuksen (70 Mbit/s/21 Mbit/s) osalta ristiriidassa hallituksen esityksen perustelujen kanssa. MTK katsoo, että asetusluonnosta tulee tältä osin korjata vastaamaan hallituksen esityksen perustelujen 100 Mbit/s yhteysvaatimusta ja asetukseen on lisättävä maininta, että nopeus on voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Selkeyden vuoksi tulisi ilmaista, että nopeusvaatimus koskee sekä tulevaa että lähtevää liikennettä. Julkisesti osarahoitetuilla laajakaistahankkeilla on ollut tärkeä rooli laajakaistan saatavuuden parantamisessa maaseutumaisilla alueilla. Kiinteän laajakaistan kattavuudessa erityisesti haja-asutusalueilla Suomi sijoittuu EU-maiden vertailussa häntäpäähän. Valtioneuvosto nostaa digitalisaation esille monilla tavoin tuoreessa selonteossa Suomen kestävän kasvun ohjelma. Keskeisimpänä MTK pitää linjausta, jonka mukaan investoinneilla ja uudistuksilla vauhditetaan laajakaistan saavutettavuutta niillä alueilla, joille se ei markkinaehtoisesti rakennu. Ilman kattavia nopeita verkkoyhteyksiä, ei mitään digitalisaation tavoitteita voida saavuttaa. Digitaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan julkista tukea huippunopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen myös jatkossa. Helsingissä joulukuun 2. päivänä 2020 Markus Lassheikki Kehitysjohtaja
      • Kalajoen kaupunki, tietohallintojohtaja, Krank Sami
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Kalajoen kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kalajoen kaupunki pitää tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/500Mbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri skenaariota, 1. FWA makrosolu, 2. FWA mikrosolu, 3. FWA hybridi ja 4. Pelkkä kuitu. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Kalajoen kaupungilla ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti! Kalajoen vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Suomen Yrittäjien lausunto luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa Kannatamme Suomen tavoitetta digitaalisen infrastruktuurin kehityksestä vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Nopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien puuttuminen on pk-yrityksille ongelma. Se lisää jo ennestään olemassa olevaa digitaalista epäyhdenvertaisuutta alueiden välillä. Tämä seikka korostuu nyt, kun koronan aiheuttama ”digiloikka” näkyy esimerkiksi etätyössä. Korona on osoittanut laajakaistayhteyksien tarpeen ja merkitykset entistä selvemmin ja joka puolella maata. Yritystoiminnan osalta laajakaistainvestoinnit ovat elvytystoimi, jolla varmistetaan yritysten toimintamahdollisuudet paikkariippumattomasti. Nopeat digitaaliset yhteydet ovat keskeinen yritystoiminnan edellytys. Mielestämme laajakaistarakentamisen tukemisessa toimivampi voisi olla malli, jossa laajakaistarakentamisen valtiontukihankkeet toteutettaisiin ilman edellytystä kunnan osallistumisesta. Tämän toimintatavan etuna olisi, että valtiontuettujen hankkeiden toteuttamiselle olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikkialla maassa, minne nopea laajakaista ei rakennu markkinaehtoisesti. Lausuttavana olevan luonnoksen osalta huomautamme, että taustatiedot mukaan lukien lakiluonnos, jonka perusteella asetus esitetään annettavaksi ovat muuttuneet valmistelun aikana merkittävästi ja asetusmuistio ei ole kaikilta osin johdonmukainen. Mielestämme on tärkeää, että mikäli kunnat edellytetään osallistumaan hankkeiden tukemiseen, kunnan maksuosuus tukiprosenttien kriteerit on määritelty siten, että niillä voidaan varmistaa hankkeen taloudellisen onnistuminen sekä aluekehittämisen edellytykset eri puolilla maata, teknisestä ratkaisusta riippumatta. Tärkeää olisi pyrkiä varmistamaan se, että tulevissa hankkeissa ei ajauduta vastaaviin ongelmiin kuin aiemmissa laajakaistatuen hankkeissa.
      • Liedon kaupunki
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Liedon kunnanhallitus päätti 30.11.2020 pitämässään kokouksessa §384, ettei Liedon kunta anna asiassa lausuntoa.
      • Hirvensalmen kunta, Hirvensalmen kunta/ kunnanjohtaja
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Hirvensalmen kunnan lausunto Valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinkeinotoiminnan elinehto sekä tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle, kun tieto ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. On tärkeää, että yhteyksien rakentamista tuetaan yhteiskunnan varoin alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti. Kuntien pakollisesta maksuosuudesta on luovuttava Kaikkien kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista esitetyn kuntaosuusprosentin mukaisen tuen myöntämistä, mikä estää myös valtion tuen hakemisen. Tämä johtaa näiden kuntien asukkaiden eriarvoistumiseen ja jäämiseen digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle. Kunnan näkemys on, että nopeat laajakaistayhteydet ovat kansalaisten peruspalvelu ja näin ollen rakentamisen tukeminen alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti, on valtion tehtävä. Kunta pitää edelleen ensisijaisena vaihtoehtona kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, tulee kuntien maksuosuutta merkittävästi alentaa hallituksen esityksen (HE 221/2020) mukaisista 33 ja 22 prosentin osuuksista. Kuntien pakollisen maksuosuuden tulee olla enintään 10 prosenttia kustannuksista. Kunnan maksuosuuden määräytymisen kriteerit eivät ole toimivia Asetusesityksen mukaan kuntien maksuosuus määräytyy laskentakaavalla, jossa muuttujina ovat kunnan taajama-asteeseen perustuva kuntaryhmitys ja kunnan taloudellinen kantokyky. Näkemyksemme mukaan kunnan taajama-aste ja käytetty kuntien jaottelu ei anna todellista ja oikeudenmukaista kuvaa yhteyksien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Vaikka kuntien olemassa oleva aluerakenne todellisuudessa vaikuttaakin yhteyksien rakentamiskustannuksiin on taajama-aste liian yksinkertainen mittari tähän. Myös kuntien taloudellisen kantokyvyn käyttäminen laskentakaavassa herättää kysymyksiä. Taseen yli/alijäämä on kestämätön peruste, jolla ei ole yhteyttä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Lisäksi kuntien taloudellinen kantokyky voi muuttua hyvin nopeasti, jolloin asetus ei ole enää ajan tasalla, mikä johtaisi kuntien epätasa-arvoiseen kohteluun. Vai onko tarkoituksena, että asetusta päivitetään vuosittain kuntien tilinpäätöksien valmistuttua. Tämä taas hankaloittaisi hankkeiden pitkäjänteistä suunnittelua sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämistä, kun kunnan maksuosuuden voisivat muuttua kesken kaiken.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK (myöh. EK) kiittää mahdollisuudesta lausua asetuksesta kunnan maksuosuuksiksi ja laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Nyt annettavan asetuksen tavoitteena on mahdollistaa niiden kuntien osallistuminen laajakaistatukiohjelman hankkeisiin, joille laajakaista-hankkeiden rahoittaminen 33 prosentilla tukikelpoisista kustannuksista aiheuttaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Lailla mahdollistettaisiin, että osa kunnista voisi osallistua hankkeeseen maksamalla 8 tai 22 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Asetusluonnoksen mukaan kunnan taloudellisen kantokyvyn mittaavana kriteerinä käytettäisiin kunnan taajama-astetta ja väestön määrää kuvaavaa tilastollista kuntaryhmitystä. Kuntien maksettavaksi tulisi yhteensä 0,7-5 miljoonaa euroa riippuen siitä, miten hankkeet jakautuvat eri maksuluokkien mukaisiin kuntiin. EK:lla ei ole lausuttavaa kuntien maksuosuuksista. On tärkeää edistää nopean ja laadukkaan digitaalisen infran saatavuutta tiiviissä yhteistyössä teleoperaattoriyritysten kanssa markkinalähtöisesti ja teknologianeutraalisti. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädetään nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta. Asetusluonnoksessa määritellään nopean laajakaistayhteyden vähimmäislataus- ja vähimmäislähetysnopeudet normaaliolosuhteissa ja tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa. Ehdotetun 1 momentin mukaan laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus olisi 100 megabittiä sekunnissa saapuvassa liikenteessä (download) ja 30 megabittiä sekunnissa lähtevässä liikenteessä (upload). Tämän tulisi olla nopean laajakaistayhteyden normaali palvelutaso. Lisäksi ruuhka-aikana laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden olisi oltava 70 prosenttia ehdotetusta vähimmäisnopeudesta. EK huomioi, että vähimmäisnopeuteen liittyvä asetusehdotus ei ole täysin teknologianeutraali. On todennäköistä, että näin esitettynä asetusehdotus ohjaa laajasti valitsemaan kiinteän laajakaistan. Onko selvitetty kustannusarviota, joita esimerkiksi kiinteän valokuituverkon rakentamiskustannukset hajaseutualueilla Suomessa tuovat suhteessa mobiiliverkon kustannuksiin? Ja millä rahalla tämä on mahdollista toteuttaa? Asetuksesta ei myöskään ilmene, mihin numeeriset vähimmäisnopeudet perustuvat. On keskeistä ymmärtää, miksi esitetyt vähimmäisnopeudet ovat noin korkealla tasolla ja mihin näkemykseen nopeudet perustuvat (ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s)? Esitetyt vähimmäisnopeudet eivät mahdu teleyritysten palvelukuvausten yhteysnopeuksien vaihteluvälien rajoihin. Näin ollen olisi syytä pohtia vähimmäisnopeuksien uudelleenarviointia tai jopa kokonaan poistamista. Vähimmäisnopeutta linjattaessa lähtökohtana tulisi olla saavutettavat palvelut koko Suomeen ja se, mikä on todellinen asiakas- ja käyttötarve. Epäselväksi jää myös se, mitä palveluja ei saa kaupallisesti toteutetuilla peruslaajakaistaratkaisuilla verrattuna tuetussa verkossa tarjottaviin palveluihin.
      • Simon kunta, Simon kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Simon kunnanhallitus LAUSUNTO Simon kunta Ratatie 6 1.12.2020 95200 Simo simon.kunta@simo.fi Valtioneuvosto Lausuntopalvelu Lausuntopyyntö laajakaistayhteydestä Diaarinumero: _VN/20396/2020 Valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa Verkkoliikenneyhteydet voidaan 2020-luvun Suomessa katso kuuluvaksi ihmisen välttämättömiin perustarpeisiin. Nopeiden ja luotettavien yhteyksien välttämättömyys on korostunut koko Suomessa kevään 2020 aikana. Tietoliikenneyhteydet ovat perusinfra digitaalisten palvelujen toiminnalle, kehittämiselle ja laajalle käyttöönotolle. Laajakaistayhteyksien tuki on välttämätöntä alueille, joilla ei ole vastaavaa kaupallista tarjontaa. Harvaanasutuilla alueilla kaupallisilla toimijoilla ei ole taloudellista intressiä lähteä kehittämään tietoliikenneyhteyksiä pienen kysynnän vuoksi. Kuitenkin tietoliikenteen kuuluvat jo nyt ihmisen perusoikeuksiin. Simon kunta on Lapin harvaanasuttu kunta (2 hlö / km2). Laajakaistatuki olisi erittäin tärkeä asia Simonkaltaisille harvaanasutuille kunnille. Koronavuonna kunnallinen demokratia (kunnanhallituksen, lautakuntien ja valtuustojen kokousten järjestäminen) on edellyttänyt toimivia tietoliikenneyhteyksiä. On kohtuutonta, että kunnallisdemokratiaan osallistuvia henkilöitä velvoitettaisiin itse huolehtimaan tietoliikenneyhteyksistä. Vastaava kysymys nousee esiin etätöiden osalta. Valtionneuvosto on toistuvasti ohjeistanut ihmisiä etätöihin. Verottajan linjaus on, ettei työnantaja osallistu tietoliikenneyhteyksien hankkimiseen, vaan tietoliikenneyhteydet ovat työntekijän vastuulla ja ne otetaan vain osittain huomioon työn verotuksessa. Simon kunnassa on tehty viime vuosina useita aloitteita laajakaistahankkeiden eteenpäinviemiseksi, mutta toistaiseksi kustannukset ovat olleet kunnalle kohtuuttoman suuret kunnan laajan pinta-alan ja harvanasutuksen vuoksi. Toimivien tietoliikenneyhteyksien merkitys kuitenkin ymmärretään ja simolaiset olisivat valmiita käyttämään tietoliikenneyhteyksiä suuremmassa määrin. Toimivat verkkoliikenneyhteydet tukevat myös Euroopan unionin pitkän aikavälin Green Deal tavoitteita. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla ei ole julkista liikennettä vaan liikennöinti tapahtuu yksityisautoiluna. Toimivat verkkoyhteyden lisäävät etätöiden ja etäasioinnin määrää ja vähentävät siten ihmisten tarvetta liikkua autoilla, mikä pienentää hiilidioksidipäästöjä. Harvaanasutuilla alueilla myös ikäihmisten kotihoito voitaisiin järjestää turvallisemmin ja tehokkaammin kotona, mikä tietoliikenneyhteydet olisivat helposti saatavilla. Laajakaistalain toteuttamiseen liittyvään asetukseen Simon kunta esittää seuraavia muutoksia: 1§ Kuntien rahoitusosuus Kunnan omarahoitusosuudesta tulisi kokonaan luopua. Mikäli kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Valtion tuki tulee olla vähintään 66% ja nostaa mielellään samalle tasolle, kuin maaseuturahaston kyläverkkohankkeille myöntämän tuki eli 70%. Näin voitaisiin eri tukimahdollisuuksia käyttää joustavasti ja ne olisivat tukiehdoiltaan hyvin samankaltaisia. Kunnat voisivat lisäksi halutessaan osallistua ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa hankkeiden tukemiseen, julkinen tuki kun voi olla enintään 100% tukikelpoisista kustannuksista. Tämä parantaisi harvaan asuttujen alueiden hankkeiden toteutumista ja kannattavuutta. Mikäli kuntien osuutta kuitenkin joudutaan perimään. Asetukseen esitetyt kuntien maksuosuukriteerit ovat kestämättömät erityisesti Lapin kuntien kannalta, koska niissä ei huomioida lainkaan alueiden laajuutta. Rakentamiskustannukset ovat useissa Lapin kunnissa moninkertaiset maantieteellisesti pienempiin kuntiin verrattuna. Aikaisemman laajakaista-hankkeen yhteydessä laskettiin kustannuksia Lapin alueella ja esim. Enontekiön kunnassa asukaskohtainen kustannus 8 % kuntatuella laskettuna vuonna 2009 oli 169 €/asukas ja nykyisen asetus esityksen mukainen 33 % kuntaosuus nostaisi kustannukset 697€ /asukas. Tällaiset kustannukset ovat väestöltään pienen kunnan rahoitettaviksi ylivoimaisia nykyisessä kuntien taloustilanteessa. Lisäksi kustannuksia nostaa tukikelpoisen alueen laajentuminen edelliseen ohjelmaan verrattuna. Markkinaehtoinen rakentaminen ole juurikaan edennyt näinä vuosina. Yhtään tarjousta ei kaupallisilta operaattoreilta saatu Enontekiölle edellisen laajakaistahankkeen aikana järjestetyillä tarjouskierroksilla. Kaikkiaan vuonna 2009 maakuntien liittojen laatimasta laajakaistarakentamisen hankeohjelmasta Suomessa ja Lapissa on toteutunut vasta noin puolet ja toteutumatta ovat monet laajat harvaan asutut alueet. Useilla kunnilla ei ole ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden kuntaosuus olisi ollut ”vain” 8 %. Pienen väkiluvun vuoksi kustannukset nousevat suuriksi suhteessa asukaslukuun. Vuonna 2009 Lapissa 8 % kuntaosuuden kunnissakin kustannukset vaihtelivat 40 - 188 €/asukas. Suurimman asukaskohtaisen kustannuksen kunnissa verkko onkin jäänyt rakentamatta. Simon kunta edellyttää, että kunnan laajuus ja rakennettavan verkon pituus/kustannukset on otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Tulee tehdä erillisratkaisu kaikkein laajimpien harvaanasuttujen kuntien laajakaistan rakentamiseen. Näiden kuntien rahoitusosuus tulee määritellä laajakaistaverkon kustannusten varmistuttua selvitysvaiheen tai kilpailutuksen jälkeen niin, että kunnan rahoitusosuus ei ylitä koko maan asukaskohtaisia keskiarvokustannuksia. Vain näin voidaan turvata kuntien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja rakentaa laajakaista kaikkien saataville myös harvaan asutuilla alueilla. Kuntaosuuden kriteereiksi esitetty omarahoituksen perustuminen taseen kumulatiiviseen yli/alijäämään, tulee poistaa kriteereistä, koska sillä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. 2§ Nopean laajakaistan vähimmäisnopeus Aiemassa lakiluonnoksessa lähtökohtana oli, Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, että tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaistayhteyksien eli vähintään symmetrisen nopeudeltaan 100 megabittiä sekunnissa mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä tukiohjelman ehtoja muutettaisiin siten, että tukikelpoiselta nopealta laajakaistayhteydeltä ei vaadittaisi enää lataus- ja lähetysnopeuden symmetrisyyttä. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitäisi kuitenkin edelleen olla edistyksellisiä ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. Tässä esityksessä on myös tukikelpoisuutta laajennettu langattomiin paikallisiin toteutuksiin ja miniminopeuksien ja laadun osalta ollaan menossa taaksepäin. Nopeus vaatimuksista ei pidä tinkiä esityksen mukaisesti, kun hallitusohjelmassa on sitouduttu 100megaan ja 1gigan nousuun. EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollista saada käyttöönsä 100megan yhteys, joka on nostettavissa 1gigaan ja nykyinen esitys ei edistä EU:n tavoitteen saavuttamista. Sinällään symmetrisyys ei ole välttämätön, jos paluusuunnankin nopeus on tulkittavissa edistykselliseksi eli vähintään 100megaa. Operaattorit myyvät tällä hetkellä kuluttajille esimerkiksi 300/100megaa tai 1000/500megan liittymiä eli epäsymmetrisiä, mutta paluusuunnan nopeus kuitenkin aiemman lain mukaisesti 100megaa (vuoden 2009 taso edistyksellisestä viestintäpalvelusta). Ei voi olla niin, että jos vuonna 2009 katsottiin edistykselliseksi nopeudeksi 100megaa niin vuonna 2020 se olisi vain 21megaa.
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Toimivien ja kapasiteetiltaan riittävien tietoliikenneyhteyksien saatavuus kaikkialle on edellytys alueiden elinvoiman edistämiselle. Sähköisesti tarjottavien palvelujen määrä ja laatu sekä yrityksille että kotitalouksille kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi sote-palvelujen tarjoaminen sähköisesti kotiin on erityisen merkityksellistä alueilla, joilla on pitkät maantieteelliset etäisyydet kivijalka-palvelupisteisiin. Nopea (>50 Mbps) tietoliikenneyhteys on nykyaikaisen liiketoiminnan sähköön verrattavissa oleva perusedellytys. Ilman nopeita tietoliikenneyhteyksiä ei olemassa olevan liiketoiminnan kasvu ja kansainvälistyminen ole mahdollista, eikä uusien yritysten sijoittumisia tapahdu. Kotitalouksien tietoliikenneyhteyden voi rakentaa myös mobiiliverkon varassa, mutta liiketoiminnalle kiinteä yhteys on edellytys. Tällöin julkisen tahon sijoitus nopean kiinteän tietoliikenneverkon investointiin osallistumisen voi nähdä myönteisenä elinkeinopoliittisena toimintana. Meneillään oleva koronapandemia on konkreettisesti osoittanut toimivien tietoliikenneyhteyksien merkityksen yhteiskunnan toimivuudelle. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat myös keino tasata alueellista eriarvoistumista, jolloin niin liiketoiminta ja etätyö mahdollistuvat kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla. Ilman laajakaistarakentamisen edistämistä näiden palvelujen tarjoaminen kaikkialle ei ole mahdollista. Asetusluonnoksen tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman monen kunnan osallistuminen laajakaistatukiohjelmaan huomioimalla kunnan taloudellinen kantokyky sen maksuosuuden määrittämisessä. Tavoitteena on täsmentää maksuosuuden määrittämiseen liittyviä kriteereitä, jotta niillä pystyttäisiin huomioimaan kuntien väliset taloudelliset erot riittävästi. Asetusluonnoksessa on esitetty laskenta-kaava, jolla maksuosuuden määrittämiseksi kunnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa. Tällä perusteella kunnat jaetaan kolmeen eri ryhmään. Tämän tyyppinen kaavamainen menettely ei kohtele kuntia oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Parempi menettely olisi määritellä kaikille kunnille samanlainen maksu-osuus, joka olisi nyt esitettyä suurinta luokkaa ( 33 %) pienempi ja mahdollistaa erikseen määriteltyihin kriteereihin perustuva jonkinlainen lisätuki niille yksittäisille kunnille, joilla on todellisia taloudellisia vaikeuksia.
      • Ylivieskan kaupunki, Kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Ylivieskan kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että maksuosuusluokkaa laskettaessa kunnan taseeseen kertyneelle alijäämälle ja siten kunnan taloudellista kantokykyä kuvaavalle kertoimelle tulisi antaa ehdotettua isompi painoarvo. Laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus kaikkialla tulee olla 100 mbps.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Taina Väre, Alueet ja Yhdyskunnat, Jari Vaine, Kuntatalous, Jari Ylikoski, Tietoyhteiskunta
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta. Kuntaliitto painottaa, että on syytä huomioida, että lausuttavana olevaa asetusluonnosta määrittelee HE laajakaistatukilaiksi, joka on muuttunut olennaisesti sekä kesäkuun lausuntokierroksen että Kuntatalouden neuvottelukunnan käsittelyn jälkeen. Lisäksi taloudellisesta näkökulmasta sekä lakiesitykseen että asetukseen liittyy edelleen oleellisia epävarmuuksia, joiden perusteella molemmat tulisi palauttaa valmisteluun. Asetuksen taustalla olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki laajakaistarakentamisen tuesta. Laajakaistarakentamisen tukeminen valtion varoista mahdollistettaisiin alueilla, joilla nopean laajakaistan kaupallista tarjontaa ei ole. Julkisen talouden suunnitelman mukaan tukiohjelmaan varataan viisi miljoonaa euroa vuodelle 2021. Esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta. Lakiesityksessä, johon tämä asetus liittyy, todetaan, että ”koko maan kattavaa nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta ei voida olettaa syntyvän ilman julkista tukea. Etenkään harvaan asutuilla alueilla ei ole riittävästi kysyntää, jotta yhteydet syntyisivät tavoitellussa laajuudessa markkinaehtoisesti. Seuraavan sukupolven 5G-matkaviestinverkko rakentuu ensi sijassa lähinnä kaupunkialueille, joten matkaviestinverkon teknologinen kehityskään ei edistä harvaanasuttujen alueiden pääsyä asetettuihin tavoitteisiin. Nopeilla yhteyksillä arvioidaan kuitenkin olevan positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka perustelevat myös liiketaloudellisesti kannattamattomien yhteyksien rakentamista”. Kuntaliitto yhtyy näihin perusteluihin, mutta näkee ristiriitaisena sekä lausuttavana olevan asetusluonnoksen että ko. hallituksen esityksen suhteessa tähän perusteluun. Lisäksi lausuntopyynnön liitteenä olevassa muistioluonnoksessa todetaan, että lakiesitys jatkaa käytännössä laajakaista kaikille -hankkeen toteuttamista ja että HE ei sisällä olennaisia muutoksia aiempaan. Kuitenkin asetuksessa on merkittävä muutos laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuden osalta. Nykyinen hallituksen esitys sekä lausuttavana oleva asetusluonnos laajakaistan vähimmäisnopeuden osalta ei ole EU:n vuoden 2025 laajakaistatavoitteen eikä Suomen digitaalisen infrastruktuuristrategian tavoitteiden mukainen. Lakiesitys ja asetusluonnos eivät myöskään vastaa Marinin hallitusohjelman tavoitteita. Julkisella tuella rakennettavalla infrastruktuurilla tulee huomioida erityisesti tulevaisuuden kasvavat alueelliset ja paikalliset tarpeet sekä kansallisen huoltovarmuuden tarpeet ja varmistaa valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen koko Suomessa. myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. On tärkeää, että lakikokonaisuutta arvioidaan ja valmistellaan alueellisen ja seudullisen kehittämisen näkökulmasta. Toimivilla tietoliikenneyhteyksillä ja laajakaistarakentamisella on merkitystä alueellisen ja seudullisen elinvoiman ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden ja kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta. Laajakaistatuen tukikelpoisuusehdoista ja vähimmäisnopeudesta: Aiemmassa lakiluonnoksessa lähtökohtana oli, Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, että tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaistayhteyksien eli vähintään symmetrisen nopeudeltaan 100 Megabittiä sekunnissa mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä tukiohjelman ehtoja muutettaisiin siten, että tukikelpoiselta nopealta laajakaistayhteydeltä ei vaadittaisi enää lataus- ja lähetysnopeuden symmetrisyyttä. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitäisi kuitenkin edelleen olla edistyksellisiä ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. HE:ssä ja tässä asetusesityksessä tukikelpoisuutta on laajennettu langattomiin paikallisiin toteutuksiin ja tämän myötä miniminopeuksien ja laadun osalta ollaan menossa taaksepäin. Nopeusvaatimuksista ei pidä tinkiä esityksen mukaisesti. EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollista saada käyttöönsä 100megan yhteys, joka on nostettavissa 1gigaan. Käsiteltävänä oleva esitys ei edistä tämän tavoitteen saavuttamista. Koska käytettävissä on tarpeeseen nähden riittämätön tukimäärä, 5 miljoonaa euroa, ja koska tukiohjelma todetaan jatkoksi aiemmalle laajakaistahankkeelle, tulisi myös vähimmäisnopeustavoitteen pysyä ennallaan ja tuki kohdentaa edelleen kiinteän laajakaistarakentamisen puolelle. Tämä mahdollistaa osaltaan myös uusien teknologioitten kautta mobiililaajakaistatoteutuksia. Lisäksi valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman kanssa. Kuntien maksuosuudet tukikelpoisista kustannuksista: Kuntaliitto on aiemmissa lausunnoissaan kannattanut lakiesityksen perusteluissa olevaa vaihtoehtoa, jossa laajakaistarakentamisen tuen malli toteuttaa valtiontukihankkeet ilman edellytystä kunnan osallistumisesta. Tämän toimintatavan etuna olisi, että valtiontuettujen hankkeiden toteuttamiselle olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikkialla maassa, minne nopea laajakaista ei rakennu markkinaehtoisesti. Vaihtoehtoisesti kuntaosuus voisi olla vapaaehtoinen. Mikäli kuntien maksuosuutta ei voida poistaa kokonaan tai muuttaa vapaaehtoiseksi, tulisi harkita välimuotoa, neuvottelumenettelyä tai vastaavaa, jossa kunnan osuus määriteltäisiin vasta, kun ennakkoarviot ja analyysi on tehty ja kunta pystyisi paremmin ottamaan kantaa tuleviin velvoitteisiin. Mikäli kunnan maksuosuus edellytetään asetusluonnoksen mukaisesti, on tärkeää, että tukiprosenttien kriteerit on määritelty siten, että niillä voidaan varmistaa hankkeen taloudellisen onnistuminen sekä aluekehittämisen edellytykset eri puolilla maata, teknisestä ratkaisusta riippumatta. Asetusluonnoksen mukaan arviointia tehtäessä kriteereinä käytetään kunnan taloudellista kantokykyä sekä väestön määrää ja taajama-astetta. Kunnan taseen yli/alijäämä taloudellisen kantokyvyn kriteerinä tulee arvioida uudelleen, sillä se on kestämätön peruste, jolla ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Hankkeiden taloudelliseen onnistumiseen vaikuttavat käytännössä harvaan asutun maaseudun etäisyydet, asutuksen määrä sekä kuntien erilaiset aluerakenteet (taajama vs. kunnan laajuus ja rakentamisen tarve kunnan eri osissa) - käytännössä taloudellisen merkityksen ja kannattavuuden ratkaisee myös asukaskohtainen kustannus. Koska tietoliikenneyhteydet ovat tänä päivänä perusinfrastruktuuria sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti, vastuuta hankkeiden onnistumisesta ei tule asettaa pelkästään kuntien kannettavaksi. Laajakaistatuen tukikelpoisuusehdoista ja vaikutuksista kuntatalouteen: Tukiohjelman piirissä olisivat kaikki asuin- ja sijaintipaikat riippumatta siitä, ovatko ne vakinaisia tai vapaa-ajan asuntoja. Tällä osaltaan lisätään potentiaalisten asiakkaiden/liittyjien määrää ja siten parannetaan koko hankkeen rakenteellista ja taloudellista pohjaa. Tällä on merkitystä liittymämääriin ja investointien toteutumiseen ja toisaalta vain pieni vaikutus kustannuksiin. Lakiesitys ja asetus eivät riittävästi varmista, että tulevissa hankkeissa ei ajauduta vastaaviin ongelmiin kuin aiemmissa laajakaistatuen hankkeissa. Lakiesityksessä nämä ongelmat on huomioitu, mutta samalla on todettu, että kunnan maksuosuudet voivat kasvaa lakiin kirjattaviin osuuksiin verrattuna. Oleellista olisi, että lain jatkovalmistelussa käsiteltäisiin, miksi maksuosuuksien kasvu kohdistuu juuri kuntiin ja millä keinoilla tällainen kehitys voidaan ennakoida ja ehkäistä? Koska hankkeissa on ainakin kolme osapuolta, tulisi myös koko prosessin riskit jakaa aiempaa tasapuolisemmin. Hankekokonaisuutta tulisi tarkastella hakuvaiheesta toteutukseen ja määritellä osapuolten roolit ja vastuut koko prosessissa sillä tavalla, että mahdollisiin taloudellisiin ongelmiin voitaisiin tarttua jo varhaisessa vaiheessa osapuolten yhteisymmärryksessä. Jos kunnan maksuosuuteen alkaa syntyä lisäpaineita, tulisi käydä keskustelua, millä kriteereillä näin voi tapahtua ja mitä muita laajempia taloudellisia seurauksia se voi merkitä kunnalle. Koska kunnilla on merkittävä rooli ko. hankkeiden toteuttajana ja rahoittajana, tulee lakiesityksen vaikutukset huomioida erityisesti kuntiin sekä ns. pieniin hanketoimijoihin. Tämä tulisi tehdä varsinkin rahoitusosuuksien ja hankehallinnon osalta siten, että tuen haku- ja maksuprosessissa (ml. markkina-analyysi), viranomaistehtävien toteuttaminen tämän hetken taloudellisessa tilanteessa on mahdollista. Tämä on tärkeää huomioitaessa sekä hallinnollisen taakan keventäminen yleisesti että jaettavan tuen määrä. Lisäksi lakiesityksen tulisi mahdollistaa joustava yhteistyö ja sopimusmahdollisuus maakuntaliittojen välillä muulloinkin kuin vain silloin kun hankealue ulottuu useampaan maakuntaan. Korona-ajan kokemusten hyödyntäminen ja elvytystoimet: Aluekehittämisen ja elvytysvaikutusten kannalta esitys laajakaistatuesta on perusteltu, sillä kuntatalouden näkymät ja koronan aiheuttama epävarmuus ovat tosiasia sekä nyt että jatkossa. Kuntatalousvaikutukset tulisikin huomioida konkreettisesti ja pitkällä aikavälillä. Lakiehdotuksen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon koronan aiheuttaman ”digiloikan” opit esim. etäopetuksessa ja etätyössä, mutta myös laajemmin elinvoiman ja huoltovarmuuden osalta. Korona on osoittanut laajakaistayhteyksien tarpeen ja merkityksen entistä selvemmin ja joka puolella maata. Ajankohtainen on myös selvitystarve laajakaistainvestointien kokonaistilanteen hahmottamiseksi ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi elvytyspaketin osalta. Selvityksessä tulisi tarkastella kokonaisuutena laajakaistainvestointien rahoitustarvetta sekä eri rahoitusmuotojen käyttöä. Laajakaistayhteydet ovat alueellisesti ja paikallisesti tärkeä osa tämän päivän perusinfrastruktuuria. Näin ollen on tarpeen pohtia, tulisiko valtion kantaa kokonaan laajakaistatuen julkinen rahoitusvastuu.
      • Enonkosken kunta, Laurio Minna
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Enonkosken kunta pitää tärkeänä toimivia ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä, jotka vaikuttavat paitsi alueella harjoitettavaan elinkeinotoimintaan – ovat tärkeitä myös kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen saatavuudelle. Kunta kannattaa, että yhteiskunta tukee laajakaistarakentamista alueilla, joilla ei ole riittävästi markkinaehtoista rakentamista. Kuntien asukkaat eivät näin ollen ole tasa-arvoisessa asemassa ja heillä on riski jäädä digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle. Samoin yritysten elinvoimaisuus voi olla uhattuna, mikäli tietoliikenneyhteydet eivät ole toimivia. Toimivilla tietoliikenneyhteyksillä voidaan osaltaan edistää monipaikkaista asumista ja työntekoa. Enonkosken kunta vaatii, että kuntien pakollisesta maksuosuudesta laajakaistahankkeiden rahoituksessa tulee luopua, sillä kaikkien kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista esitetyn kuntaosuusprosentin mukaisen tuen myöntämistä, mikä estää myös valtion tuen hakemisen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pienet kunnat, joilla on jo tällä hetkellä merkittäviä haasteita peruspalvelujen tuottamisen rahoituksessa - esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon menojen ennakoimattomuus voi vaikuttaa kunnan taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi. Mikäli kunnat velvoitetaan osallistumaan pakolliseen maksuosuuteen, voi tämä pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa kuntien talous romahtaa. Esitetyssä mallissa kunnan maksuosuus määräytyisi kunnan taseen yli/alijäämän mukaisena. Tätä voidaan pitää kestämättömänä perusteena ja jolla ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Lisäksi kuntien taloudellinen kantokyky voi muuttua hyvin nopeasti, jolloin asetus ei ole enää ajan tasalla, mikä johtaisi kuntien epätasa-arvoiseen kohteluun. Enonkosken kunta pitää edelleen ensisijaisena vaihtoehtona kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, tulee kuntien maksuosuutta merkittävästi alentaa hallituksen esityksen (HE 221/2020) mukaisista 33 ja 22 prosentin osuuksista ja kuntien kanssa tulee käydä neuvottelut, jossa kunnan maksuosuus määriteltäisiin vasta, kun ennakkoarviot ja analyysi on tehty ja kunta pystyisi paremmin ottamaan kantaa tuleviin velvoitteisiin.
      • Lapin liitto, Ritva Kauhanen
        Uppdaterad:
        2.12.2020
        • Lapin liiton lausunto asetusluonnokseen laajakaistarakentamisen tuesta 1.12.2020 Lapin liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Laajakaistayhteyksien tuki on välttämätöntä alueille, joilla ei ole vastaavaa kaupallista tarjontaa. Nopeiden ja luotettavien yhteyksien välttämättömyys on korostunut koko Suomessa kevään 2020 aikana ja on nähty, että tietoliikenneyhteydet ovat perusinfra digitaalisten palvelujen toiminnalle, kehittämiselle ja laajalle käyttöönotolle. Laajakaistalain toteuttamiseen liittyvään asetukseen Lapin liitto edellyttää seuraavia muutoksia: 1§ Kuntien rahoitusosuus Lapin liitto esittää, että kunnan omarahoitusosuudesta tulisi kokonaan luopua. Mikäli kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Valtion tuki tulee olla vähintään 66% ja nostaa mielellään samalle tasolle, kuin maaseuturahaston kyläverkkohankkeille myöntämän tuki eli 70%. Näin voitaisiin eri tukimahdollisuuksia käyttää joustavasti ja ne olisivat tukiehdoiltaan hyvin samankaltaisia. Kunnat voisivat lisäksi halutessaan osallistua ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa hankkeiden tukemiseen, julkinen tuki kun voi olla enintään 100% tukikelpoisista kustannuksista. Tämä parantaisi harvaan asuttujen alueiden hankkeiden toteutumista ja kannattavuutta. Mikäli kuntien osuutta kuitenkin joudutaan perimään. Asetukseen esitetyt kuntien maksuosuukriteerit ovat kestämättömät erityisesti Lapin kuntien kannalta, koska niissä ei huomioida lainkaan alueiden laajuutta. Rakentamiskustannukset ovat useissa Lapin kunnissa moninkertaiset maantieteellisesti pienempiin kuntiin verrattuna. Aikaisemman laajakaista-hankkeen yhteydessä laskettiin kustannuksia Lapin alueella ja esim. Enontekiön kunnassa asukaskohtainen kustannus 8 % kuntaosuudella laskettuna vuonna 2009 oli 169 €/asukas ja nykyisen asetus esityksen mukainen 33 % kuntaosuus nostaisi kustannukset 697€ /asukas. Tällaiset kustannukset ovat väestöltään pienen kunnan rahoitettaviksi ylivoimaisia nykyisessä kuntien taloustilanteessa. Lisäksi kustannuksia nostaa tukikelpoisen alueen laajentuminen edelliseen ohjelmaan verrattuna. Markkinaehtoinen rakentaminen ole juurikaan edennyt näinä vuosina. Yhtään tarjousta ei kaupallisilta operaattoreilta saatu Enontekiölle eikä moneen muuhunkaan Lapin kuntaan edellisen laajakaistahankkeen aikana järjestetyillä tarjouskierroksilla. Kaikkiaan vuonna 2009 maakuntien liittojen laatimasta laajakaistarakentamisen hankeohjelmasta Suomessa ja Lapissa on toteutunut vasta noin puolet ja toteutumatta ovat monet laajat harvaan asutut alueet. Useilla kunnilla ei ole ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden kuntaosuus olisi ollut ”vain” 8%. (Vuonna 2009 Lapissa 8 % kuntaosuuden kunnissakin kustannukset vaihtelivat 40 - 188 €/asukas). Suurimman asukaskohtaisen kustannuksen kunnissa verkko onkin jäänyt rakentamatta. Lapin liitto edellyttää, että kunnan laajuus ja rakennettavan verkon pituus/kustannukset on otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Lisäksi tulee tehdä erillisratkaisu kaikkein laajimpien harvaanasuttujen kuntien laajakaistan rakentamiseen. Näiden kuntien rahoitusosuus tulee määritellä laajakaistaverkon kustannusten varmistuttua selvitysvaiheen tai kilpailutuksen jälkeen niin, että kunnan rahoitusosuus ei ylitä koko maan asukaskohtaisia keskiarvokustannuksia. Vain näin voidaan turvata kuntien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja rakentaa laajakaista kaikkien saataville myös harvaan asutuilla alueilla. Kuntaosuuden kriteereiksi esitetty omarahoituksen perustuminen taseen kumulatiiviseen yli/alijäämään, tulee poistaa kriteereistä, koska sillä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. 2§ Nopean laajakaistan vähimmäisnopeus Aiemassa lakiluonnoksessa lähtökohtana oli, Marinin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti, että tukea voitaisiin myöntää nopeiden laajakaista-yhteyksien eli vähintään symmetrisen nopeudeltaan 100 Megabittiä sekunnissa mahdollistavien yhteyksien rakentamiseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä tukiohjelman ehtoja muutettaisiin siten, että tukikelpoiselta nopealta laajakaistayhteydeltä ei vaadittaisi enää lataus- ja lähetysnopeuden symmetrisyyttä. Tuettavien laajakaistayhteyksien pitäisi kuitenkin edelleen olla edistyksellisiä ja tasalaatuisia myös ruuhka-aikaolosuhteissa. Tässä esityksessä on myös tukikelpoisuutta laajennettu langattomiin paikallisiin toteutuksiin ja miniminopeuksien ja laadun osalta ollaan menossa taaksepäin. Nopeus vaatimuksista ei pidä tinkiä esityksen mukaisesti, kun hallitusohjelmassa on sitouduttu 100megaan ja 1gigan nousuun. EU:n vuoden 2025 tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollista saada käyttöönsä 100megan yhteys, joka on nostettavissa 1gigaan ja nykyinen esitys ei edistä EU:n tavoitteen saavuttamista. Sinällään symmetrisyys ei ole välttämätön, jos paluusuunnankin nopeus on tulkittavissa edistykselliseksi eli vähintään 100 megaa. Operaattorit myyvät tällä hetkellä kuluttajille esimerkiksi 300/100megaa tai 1000/500megan liittymiä eli epäsymmetrisiä, mutta paluusuunnan nopeus kuitenkin aiemman lain mukaisesti 100megaa (vuoden 2009 taso edistyksellisestä viestintäpalvelusta). Ei voi olla niin, että jos vuonna 2009 katsottiin edistykselliseksi nopeudeksi 100megaa niin vuonna 2020 se olisi vain 21megaa.
      • Finnet-liitto ry, Matilainen Jarmo
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Finnet-liitto ry (jäljempänä ”Finnet”) kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä (jäljempänä ”LVM”) mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta Valtioneuvoston asetuksesta (jäljempänä "Asetus"). Kommentoimme tässä lausunnossa ainoastaan Asetuksen Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuteen liittyvää 2§:ää. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tämä lausunto annetaan Finnetin ja sen kaikkien jäsenyhtiöiden puolesta: Blue Lake Communications Oy, Eurajoen Puhelin Osuuskunta, FNE-Finland Oy, ElmoNet Oy, Härkätien Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, JAPO, Kainuun Puhelinosuuskunta, Kaisanet Oy, Karjaan Puhelin Oy, Kemiön Puhelin Oy, Laitilan Puhelin Osuuskunta, Lounea Oy, LPOnet Osk Anl, Länsilinkki Oy, Mariehamns Telefon Ab, MPY Telecom Oyj, Paraisten Puhelin Oy, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy, Vakka-Suomen Puhelin Oy ja Ålands Telefonandelslag. Lausunto Finnet haluaa tässä yhteydessä muistuttaa LVM:tä siitä, että Suomen nopean kiinteän laajakaistan saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja ja myös eurooppalaisessa vertailussa Suomi on seuraavan sukupolven (NGA) kiinteissä verkoissa selkeästi jäljessä EU:n keskitasoa. Erityisen merkittävä investointivaje on nähtävissä harvaan asutuilla alueilla. Uusimmasta (16.10.2020) EU:n komission teettämästä tutkimuksesta paljastuu, että Suomi on ylivoimaisesti koko EU-alueen heikoin seuraavan sukupolven kiinteän laajakaistan saatavuudessa haja-asutusalueella (https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/broadband-coverage-europe-2019 ). Tutkimuksen mukaan seuraavan sukupolven verkkojen saatavuus Suomen haja-asutus alueella on 9,1% ja EU:n keskiarvo on 59,3%. Euroopassa asetettujen yhteisten tavoitteiden mukaan kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla vuonna 2025 mahdollisuus 100 Mb/s häiriöttömään, luotettavaan yhteyteen, joka olisi mahdollista päivittää 1 GB/s nopeuteen. Kaikki julkiset rakennukset, pitäisi olla tuolloin 1Gb/s yhteyden piirissä. Suomen oman Digitaalisen infrastruktuurin strategian, pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan ja myös lausuttavana olevan Asetuksen muistion mukaan Suomi pyrkii täyttämään EU:n tavoitteet. Nyt rakennettavien, ja varsinkin julkisella tuella rakennettavien verkkojen, on myös oltava kilpailukykyisiä vielä vuosikymmenten päästä, jolloin ainoa järkevä ja aikaa kestävä teknologia on valokuituteknologia. Valokuituteknologia on myös ympäristön näkökulmasta pitkällä aikavälillä kokonaistaloudellisin ja ekologisin ratkaisu, koska monen tutkimuksen mukaan kuituverkko kuluttaa noin 10% sähköä gigatavua kohti verrattuna langattomiin verkkoihin. Asetuksessa esitetty epäsymmetrinen 100 Mbit/s/30Mbit/s yhteys ei ole tulevaisuuden yhteys vaan viime vuosikymmenen aikana yleistynyt normaali laajakaistayhteys. Edelliseen viitaten Finnet esittää LVM:lle että asetuksen 2§:n nopeusvaatimuksen ensimmäinen momentti kirjoitetaan muotoon: 2 § Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus Laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain (xx/2020) 3 §:ssä tarkoitetun nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus on saapuvassa liikenteessä 100 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s ja on päivitettävissä 1 Gbit/s. Kun puhutaan nykyisistä verkkopalveluista, niin käytännön minimivaatimus on 100 Mbit/s/100 Mbit/s symmetrinen yhteys, joka on päivitettävissä ylöspäin. On muistettava, että tukialueilla on myös yrityksiä mm. matkailualan, sisältötuotannon, maaseutuelinkeinojen tai yritysten digitaalisia palveluita tarjoavia yrityksiä, jotka tarvitsevat symmetrisiä yhteyksiä. Langattomat verkot ovat tyypillisesti epäsymmetrisiä, kun taas kuituliittymissä symmetrisyys on helposti tuotteistettavissa. Lisäksi esitämme, että 2§ toinen momentti poistetaan tarpeettomana Finnetin mielestä on kohtuullista olettaa, että julkisella tuella rakennetun laajakaistayhteyden kapasiteetin pitää olla sellainen, että se kaikissa olosuhteissa kykenee saavuttamaan 2§ ensimmäisessä momentissa mainitut nopeudet. Perusteluna tälle on se, että kyseisiä yhteyksiä tullaan rakentamaan alueille, missä ei ole markkinaehtoisia kiinteitä verkkoja, joten tukeen oikeutettavien kiinteistöjen määrä on oletettavasti vähäinen ja etukäteen tunnettu. Näkemyksemme mukaan tiettyjen toimijoiden jyrkkä symmetrian vastustus ja tiukat vaatimukset nopeusmääritysten alentamiseen tai jopa poistamiseen, ovat selkeä merkki siitä, että he pyrkivät kaikin keinoin heikentämään seuraavan sukupolven kiinteiden verkkojen kehittymistä erityisesti haja-asutusalueella, pitääkseen langattomien yhteyksien kautta asiakkaat riippuvaisina mobiilitekniikasta. Lisäksi haluamme tässä myös mainita LVM:lle siitä, että nuo samaiset toimijat markkinoivat jo tällä hetkellä kiinteitä langattomia laajakaistoja huomattavasti suuremmilla nopeuksilla, kuin mitä ovat vaatineet tämän asetukseen kirjattavaksi. Samoin he myös vertaavat langatonta laajakaistaa markkinointiviesteissään valokuitutekniikkaan, joten symmetriavaatimuksille ja nopeuden alentamiselle ei ole todellista perustetta tai sitten markkinointiviestit eivät pidä paikkaansa. Pitää myös muistaa, että valtakunnallisilla toimijoilla on ollut vuosia aikaa rakentaa kattavia sekä kiinteitä että liikkuvia langattomia verkkoja koko maahan, koska ovat hallinneet mm. tähän soveltuvia 700 MHz:n ja 2,6 GHz:n sekä 3,5 GHz:n taajuuksia jo useita vuosia. Samaan aikaan ne ovat tehneet satoja miljoonia euroja voittoa ja ovat erittäin vakavaraisia, joten ei heillä ole tosiasiallista tarvetta Asetuksen taustalla olevan lakiesityksen mainitulle 5 M€ julkisen tuelle. Lisätietoja Jarmo Matilainen Toimitusjohtaja, Finnet-liitto ry 0447228210
      • Etelä-Savon maakuntaliitto, maakuntajohtajan viranhaltijapäätös §140/2020, Tanttu Marko
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinkeinotoiminnan elinehto sekä tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle, kun tieto ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. On tärkeää, että yhteyksien rakentamista tuetaan yhteiskunnan varoin alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti. Kuntien pakollisesta maksuosuudesta on luovuttava Etelä-Savon maakuntahallitus on lausunnossaan (18.05.2020 § 79) lakiesityksestä laajakaistarakentamisen tueksi esittänyt kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista laajakaistahankkeiden rahoituksessa. Kaikkien kuntien taloudellinen tilanne ei mahdollista esitetyn kuntaosuusprosentin mukaisen tuen myöntämistä, mikä estää myös valtion tuen hakemisen. Tämä johtaa näiden kuntien asukkaiden eriarvoistumiseen ja jäämiseen digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle. Maakuntaliiton näkemys on, että nopeat laajakaistayhteydet ovat kansalaisten peruspalvelu ja näin ollen rakentamisen tukeminen alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti, on valtion tehtävä. Etelä-Savon maakuntaliitto pitää edelleen ensisijaisena vaihtoehtona kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, tulee kuntien maksuosuutta merkittävästi alentaa hallituksen esityksen (HE 221/2020) mukaisista 33 ja 22 prosentin osuuksista. Kuntien pakollisen maksuosuuden tulee olla enintään 10 prosenttia kustannuksista. Kunnan maksuosuuden määräytymisen kriteerit eivät ole toimivia Asetusesityksen mukaan kuntien maksuosuus määräytyy laskentakaavalla, jossa muuttujina ovat kunnan taajama-asteeseen perustuva kuntaryhmitys ja kunnan taloudellinen kantokyky. Kunnat on ryhmitelty taajama-asteen mukaan maaseutumaisiin, taajaan-asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Etelä-Savossa kaupunkimaisia kuntia ovat Mikkeli sekä Savonlinna ja Pieksämäki kuluu taajaan-asuttuihin kuntiin. Tiiviin ja kaupunkimaisen taajama-asutuksen lisäksi molempiin kuntiin kuuluu laajoja maaseutumaisia alueita, osa näistä alueista ovat tulleet osaksi kaupunkeja kuntaliitosten myötä. On todennäköistä, että liitosalueet olisivat itsenäisinä kuntina maaseutumaisia kunta ja näille alueille kohdistuvissa hankkeissa kunnan maksuosuus olisi nyt Mikkelille, Savonlinnalle ja Pieksämäelle kohdistuvaa 33 prosentin osuutta pienempi. Kiinteiden yhteyksien kehittämisen haasteena on runkoyhteyksien rakentamisesta aiheutuvat kustannukset pitkistä etäisyyksistä johtuen. Tämä haaste on yhteinen maaseutumaisille ja kaupunkimaisille kunnille, joihin kuuluu laajoja harvaan asuttaja alueita, kuten Mikkelissä ja Savonlinnassa. Etelä-Savossa on tehty suunnitelma Tavoitteellisesta tietoliikenneverkosta, jonka mukaan esimerkiksi Mikkelissä tulisi runkoverkkoa rakentaa noin 110 kilometriä suunnitelman mukaisten tilaajaverkkojen (300 km) kytkemiseksi olemassa olevaan tietoliikenneverkkoon. Näkemyksemme mukaan kunnan taajama-aste ja käytetty kuntien jaottelu ei anna todellista ja oikeudenmukaista kuvaa yhteyksien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Vaikka kuntien olemassa oleva aluerakenne todellisuudessa vaikuttaakin yhteyksien rakentamiskustannuksiin on taajama-aste liian yksinkertainen mittari tähän. Tilalle tarvitaan paremmin erityyppisiä aluerakenteita ja kunnan osa-alueita tunnistavia indikaattoreita ja menettelyjä. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi neuvottelumenettely tai vastaavaa, jossa kunnan osuus määriteltäisiin vasta, kun ennakkoarviot ja analyysi on tehty ja kunta pystyisi paremmin ottamaan kantaa tuleviin velvoitteisiin. Myös kuntien taloudellisen kantokyvyn käyttäminen laskentakaavassa herättää kysymyksiä. Taseen yli/alijäämä on kestämätön peruste, jolla ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Lisäksi kuntien taloudellinen kantokyky voi muuttua hyvin nopeasti, jolloin asetus ei ole enää ajan tasalla, mikä johtaisi kuntien epätasa-arvoiseen kohteluun. Vai onko tarkoituksena, että asetusta päivitetään vuosittain kuntien tilinpäätöksien valmistuttua. Tämä taas hankaloittaisi hankkeiden pitkäjänteistä suunnittelua sekä tietoliikenneyhteyksien kehittämistä, kun kunnan maksuosuuden voisivat muuttua kesken kaiken. Aikaisemmat esimerkit kupari- ja matkapuhelinverkkojen osalta ovat osoittaneet, että valtakunnallisesti kattavien tietoliikenneverkkojen rakentaminen on erittäin suuri ja jopa vuosikymmeniä kestävä hanke. Seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen rakentaminen ei poikkea tästä traditiosta ja siksi se vaatii pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta, jotta toimijat saadaan kiinnostumaan asian edistämisestä. Pentti Mäkinen maakuntajohtaja Marko Tanttu kehittämispäällikkö
      • Saimaan Kuitu Oy, Saimaan Kuitu Oy
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Saimaan Kuitu Oy kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta. Saimaan Kuitu Oy rakentaa ja hallinnoi tietoliikenneverkkoa Kaakkois-Suomessa. Yhtiö toimii kuuden kunnan alueella. Saimaan Kuitu Oy pitää tärkeänä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien tasalaatuisten tietoliikenneyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme asetusluonnoksessa olevaa nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta vaatimusta laajakaistahankkeessa ja kunnan maksuosuuden muutosta maksuluokkiin. Näkemyksemme mukaan varsinkin asetusluonnoksessa mainittu vähimmäisnopeudesta tinkiminen tarkoittaa harvemmin asuttujen alueiden kohdalla yhteysnopeuksien suurta luotettavuus ja käytettävyys heikennystä. Tämä mahdollinen muutos korostaa maaseudun ja kaupunkiympäristön eriarvoistumista. Vastustamme myös kunnan maksuosuuden muuttamista maksuosuusluokkiin. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. MUUTOSEHDOTUKSET - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Lisäksi mobiili teknologia on osoittautunut lyhytikäiseksi ja energiataloudellisesti huomattavasti kalliimmaksi kuin valokuitukaapelointi. Nopeustarpeen kasvu ei pysähdy vuoteen 2025 ja ainoastaan riittävällä tavoitteella voimme varmistaa hyödyn kustannustehokkaasti myös pidemmällä aikavälillä. Saimaan Kuitu Oy:llä ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, molemmille löytyy käyttötarkoitus, mutta mielestämme ei ole järkevää käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen, kun niitä rakennetaan jo nyt markkinaehtoisesti ympäri maata. Saimaan Kuidun muutosvaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen laaja-alaisesti tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Savitaipaleella 01.12.2020 Saimaan Kuitu Oy:n hallituksen puolesta Kyösti Kylliäinen Jari Käyhty hallituksen puheenjohtaja toimitusjohtaja
      • Lieksan kaupunki
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Lieksan kaupunginhallitus 30.11.2020 § 319 Kuntien maksuosuudeksi on hallituksen lakiesityksessä esitetty 8, 22 tai 33 prosenttia. Asetuksella säädettäisiin kuntien maksuosuuksien määräytymisestä. Kuntien maksuosuuden määrittelyyn käytetyt kriteerit ovat taajama-aste ja taloudellinen kantokyky. Taloudellisen kantokyvyn tarkastelu pelkästään taseen yli-/alijäämän määrän mukaan on hyvin yksipuolinen, eikä ota riittävästi huomioon kunnan todellista taloudellista tilannetta. Taajama-asteen käyttäminen puolestaan kohtelee väärin erityisesti maantieteellisesti laajoja kuntia, joissa suuri osa väestöstä on keskittynyt taajamaan tai taajamiin, mutta merkittävä määrä kotitalouksia ja elinkeinotoimintaa on kuitenkin sijoittunut pitkien etäisyyksien päähän keskustaajamasta. Lieksan kaupunki toteaa lisäksi, että kuntien taloudellinen tilanne ei kestä lisätehtäviä ilman vastaavaa valtiolta saatavaa lisärahoitusta. Kuntien osuus laajakaistarakentamisen tuesta pitäisi tehdä vapaaehtoiseksi tai poistaa kokonaan.
      • Keski-Suomen ELY, Koski Veli
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Keski-Suomen ELY-keskus katsoo, että julkista rahoitusta tulisi kohdentaa vain laajakaistayhteyksiin, joissa vähimmäisnopeus on 100 MBit/s sekä saapuvassa (download) että lähtevässä liikenteessä (upload), kuten tähänkin asti on edellytetty. Lisäksi yhteyden nopeus olisi voitava helposti kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti. Lähtevän liikenteen riittävä nopeus on tärkeää yritysten toiminnan kannalta, samoin kuin etäterveydenhuollolle, mikä voi tulevaisuudessa lisääntyä huomattavasti ja myös tuleviin kriiseihin varautuen. Myös koronavirusepidemian aikana etätyöhön siirtyminen tullee tulevaisuudessakin jäämään aikaisempaa selkeästi korkeammalle tasolle. Riittävän nopea yhteys molempiin suuntiin vaaditaan mm. videoyhteyksiin, jotta yhteys toimisi viiveettä. Langattomien yhteyksien volyymi ei käytännössä ole riittänyt yritysten ja maatilojen tarpeisiin. Julkinen rahoitus kohdentuu sinne, missä yhteyksiä ei rakennu markkinaehtoisesti, joten erityisesti maaseudun näkökulmasta on tärkeää, että taataan kaikkialle julkisin varoin tasalaatuinen ja riittävä yhteysnopeus molempiin suuntiin.
      • Pielisen tietoverkko-osuuskunta
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Pielisen tietoverkko-osuuskunta kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Pielisen tietoverkko-osuuskunta on Lieksan, Nurmeksen ja Juuan alueilla toimiva kiinteän tietoliikenneverkon palveluja tarjoava osuuskunta. Pielisen tietoverkko-osuuskunta pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Pielisen tietoverkko-osuuskunta haluaakin kysyä, voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! Pielisen tietoverkko-osuuskunnan MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Pielisen tietoverkko-osuuskunnalla ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti! Pielisen tietoverkko-osuuskunnan vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Pielisen tietoverkko-osuuskunta Jyrki Nevalainen hallituksen puheenjohtaja
      • Taipalsaaren kunta, kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Taipalsaaren kunnanhallitus 30.11.2020 § 230: Kunnan maksuosuudesta: Maksuosuuden määräytymisperusteet on riittävän hyvin perusteltu ja hyväksyttävissä. Vähimmäisnopeus: Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Lemin kuntien yhteinen valokuituverkon rakentaja ja operaattori Saimaan Kuitu Oy on omassa asiantuntijalausunnossaan tuonut esille huolen siitä, että sallimalla epäsymmetrinen vähimmäisnopeus (100/30 Mbit/s) ja edesauttamalla näin mobiililaajakaistarakentamista, niin valokuiturakentaminen käytännössä loppuu ja vaarantaa Saimaan Kuitu Oy:n kaltaisten pienten yhteisyritysten tulevaisuuden. Samaan asiaan on kiinnittänyt huomiota myös alueellisten puhelinyhdistysten yhteistyöelin Finnet (MT 23.11.2020). Heidän arvionsa mukaan on pelkona, että käytännössä koko tuki kohdistuu kiinteän langattoman laajakaistan hankkeisiin ja näin valokuituun pohjautuvat laajakaistahankkeet vesittyvät. Maaseutumatkailun, sisällöntuotannon, maaseutuelinkeinojen ja digitaalisten yritysten toiminnalle tehokas yhteys on elinehto, jota esitys ei kyllä tue, koska pelkona on, että tukirahoista hyötyvät vain isot mobiilioperaattorit. Nämä pärjäisivät ilman tällaista tukea. Sen sijaan viidellä miljoonalla eurolla on iso merkitys valokuidun rakentamiselle. Toisin sanoen vaatimus vähimmäisnopeudessa tulee olla symmetrinen 100/100 Mbit sekä tulevan, että lähtevän nopeuden osalta. Tämä vaatimus mahdollistuu jo nyt valokuitua hyödyntävissä laajakaistaratkaisuissa. Tuen on oltava linjassa aiempien päätösten kanssa, joloin tukea on haluttu nimenomaan kohdentaa laadukkaiden valokuituyhteyksien saamiseksi harvaan asutuille seuduille. Muilta osin Taipalsaaren kunta yhtyy liitteenä olevaan Saimaan Kuitu Oy:n asiantuntijalausuntoon asiassa.
      • Kuitu16 Osuuskunta, Pullinen Pauli
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Osuuskunta Kuitu16 kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Osuuskunta Kuitu16 on Hausjärven Monnissa toimiva kiinteän verkon tietoliikenneyritys. Osuuskunnalla on 190 jäsentä ja 182 käytössä olevaa liittymää. Osuuskunnan tarkoituksena on edistää jäsentensä tietoliikenneyhteyksiä ja tietoliikenneverkon antamin edellytyksin tukea alueensa kestävää kehitystä. Osuuskunnan ensisijainen tavoite ei ole voiton tuottaminen, vaan tuotot käytetään laajakaistasaatavuuden kehittämiseen. Osuuskunta Kuitu16 pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Osuuskunta Kuitu16 haluaakin kysyä, voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! OSUUSKUNTA KUITU16:N MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri skenaariota, 1. FWA makrosolu, 2. FWA mikrosolu, 3. FWA hybridi ja 4. Pelkkä kuitu. Figur 1:ssä on esitetty skenaarioiden mallit. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. Tutkimuksen mukaan valokuidun kustannukset kymmenessä vuodessa ovat mobiilitoteutusta edullisemmat sekä FWA piensolu-, että FWA hybridiratkaisussa niin taajama-alueilla (Figure 7) kuin haja-asutusalueillakin (Figure 8). Vain FWA makrosoluratkaisu on kustannuksiltaan valokuitua edullisempi 10 vuodessa. Millään FWA ratkaisulla ei kuitenkaan päästä Ruotsin, EU:n eikä Suomen laajakaistatavoitteiden mukaisiin siirtonopeuksiin taajamissa (Figure 11) eikä haja-asutusalueilla (Figure 12). Lisäksi RISE:n tutkimus osoittaa, että mobiiliteknologiat ovat energiatehokkuudeltaan huomattavasti huonompia valokuitutekniikkaan verrattuna sekä taajamissa (Figure 9), että haja-asutusalueilla (Figure 10). RISEN tutkimus tekstissä viitatuine kuvineen ja taulukkoineen löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Kuitu16:lla ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti! Kuitu16:n vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Osuuskunta Kuitu16 Pauli Pullinen Hallituksen puheenjohtaja
      • Napapiirin Energia ja Vesi Oy
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Hallitus on 12.11.2020 antanut eduskunnalle esityksen laiksi laajakaistarakentamisen tuesta (HE 221/2020 vp), jonka mukaisesti nopean laajakaistan rakentamista tuettaisiin jälleen vuodesta 2021 alkaen. Laki on esityksen mukaan tarkoitettu tulevan voimaan 1.1.2021. Napapiirin Energia ja Vesi -konserni kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Uuden lain asetusluonnoksessa lukee: ”Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus Laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain (xx/2020) 3 §:ssä tarkoitetun nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus on saapuvassa liikenteessä 100 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 30 Mbit/s. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 21 Mbit/s.” Aiemmin kommenteilla olleessa lakiluonnoksessa oli mukana selvä maininta nopeusvaatimuksesta, joka on uudessa lakiesityksessä poistettu. Kommenteilla olleen lakiesityksen pykälä 3: "nopealla laajakaistayhteydellä yhteyttä, joka pystyy tarjoamaan 100 Mbit/s symmetrisen häiriöttö-män yhteyden tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa" Napapiirin Energia ja Vesi -konserni on huolestunut valtioneuvoston asetusluonnoksesta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisvaatimuksesta laajakaistahankkeessa. Vastustamme jyrkästi esi-tettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakais-tahankkeessa. Napapiirin Energia ja vesi Oy haluaa nostaa esille näkökulmia muun muassa Lapin maakunnan, huoltovarmuuden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Teemasta yleisesti Digitalisaatio on monelta osin edennyt jo pitkälle, ja on jo nähtävissä digitalisaation tuomia asioita, mahdollisuuksia ja ilmiöitä. Ikävä kyllä yksi asia on ollut polarisoituminen, joka näkyy kasvukeskusten ja hajaseutualueiden välillä. Yksi merkittävä syy polarisoitumiselle on ollut vahvojen tietoliikenneyhteyksien saatavuus. Yhteiskunta on kehittynyt (ja kehittyy edelleen) siihen suuntaan, että vahvat tietoliikenneyhteydet ovat välttämätön asia jokaiselle suomalaiselle. Vahvat tietoliikenneyhteydet toimivat mahdollisuutena osallistua demokraattiseen ja avoimen yhteiskunnan toimintaan, myös kasvukeskusten ulkopuolella. Hajaseutualueilla monet peruspalvelut ovat etääntyneet fyysisesti ihmisten ulottuvilta, jolloin digi-taalisten palveluiden merkitys korostuu. Etääntyminen on korostunut Lapissa, jossa on pitkät välimatkat ja niin sanottuja kasvukeskuksia on verrattain vähän. On osoitettu (Kuntaliiton selvitys 2020, Maaseudun valokuituinvestoinnit), että Suomessa hajaseutualueille, joissa on valokuituverkkoa rakennettu, sisään muutto on vahvempaa kuin rakentamattomille alueille. Toisaalta näillä alueilla myös pois muutto on ollut pienempää. Yhteiskunnan muuttuessa usean hajaseudun elinkeinoelämän menestymiskeinot ovat kaventuneet. Vahvat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat myös elinkeinoelämälle yhteiskunnan kehittymisessä kiinni pysymisen. Lapissa usealla hajaseutualueella olisi mahdollisuuksia kehittää elinkeinoelämää digitaalisiin palveluihin nojaten, mutta riittämättömät tietoliikenneyhteydet toimivat täysin esteenä. Lapissa (myös Rovaniemellä) merkittävä osa kansalaisista asuu hajaseutualueilla. Näille alueille valokuituverkon rakentaminen on haastavaa harvan liityntätiheyden vuoksi. Valokuituverkon rakentamiskustannukset per liittyjä nousevat pitkien välimatkojen vuoksi niin korkealle, ettei toiminta ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Näilläkin alueilla vahvojen tietoliikenneyhteyksien saatavuus on kuitenkin jo nyt muodostunut ongelmaksi muun muassa yhteiskunnan digitaalisesti tuotettujen palvelujen hyödyntämisen ja tuottamisen kannalta. Laajakaistalain myötä on merkityksellistä arvioida eri olosuhteissa toimivien tasavertainen kohtelu. Laajakaistalaista on mahdollista muotoilla sellainen, joka yhdistää pitkien etäisyyksien Lapin maakunnan tiiviimmäksi osaksi kehittyvää ja digitalisoituvaa yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Tämän lain myötä voidaan turvata, että myös haja-seuduilla asuvat voivat osallistua yhteiskunnan demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan toimintaan. Epäsymmetriset mobiiliyhteydet luovat eriarvoisuutta kansalaisten kesken Lapin maakunnassa. Epäsymmetriset mobiiliyhteydet eivät millään tavoin tule tavoittamaan riittävää määrää kansalaisia muun muassa maakunnan vaihtelevat maaston vuoksi. Ainoa keino tavoittaa kansalaiset on kiinteät ja symmetriset yhteydet. Napapiirin Energia ja vesi -konsernissa on luotu Lapin maakunnan kattavaa tietoliikennerengasta, joka toisi kattavat tietoliikenneyhteydet joka puolelle maakuntaa. Tässä työssä on ollut aktiivisesti mukana alueiden eri toimijoita, joka on osoitus alueellisesta yhteistyöstä ja yhteisestä halusta varmistaa Lapin maakunnan pysyminen digitalisaatiokehityksen mukana. Vaikka tätä työtä tehdään yhteistyössä (esim. yhteisrakentaminen), niin toimintaa ei millään tavoin kyetä saamaan niin tehokkaaksi, että sen myötä tietoliikenneverkon riittävä saatavuus, riittävällä aikataululla alueen toimijoille ja kuntalaisille mahdollistuisi. Lapin alueella on osoitettu (kansainvälisestikin tunnustettua) yli kuntarajojen tapahtuvaa yhteistyötä ja tahtoa pienten kylien tietoliikenneverkkojen rakentumiseksi. Tämä on merkittävä osoitus siitä, kuinka tärkeästä asiasta on kyse Lapin kylien elinvoimaisuudessa. Taustaa aiheeseen Euroopan unionin laajakaistatavoite Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouk-silla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirto-nopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” Suomen laajakaistatavoite Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! Kiinteä langaton liitäntä (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suo-men digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja va-lokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. Tutkimuksen mukaan valokuidun kustannukset kymmenessä vuodessa ovat mobiilitoteutusta edullisemmat sekä FWA piensolu-, että FWA hybridiratkaisussa niin taajama-alueilla kuin haja-asutusalueillakin. Vain FWA makrosoluratkaisu on kustannuksiltaan valokuitua edullisempi 10 vuodessa. Millään FWA ratkaisulla ei kuitenkaan päästä Ruotsin, EU:n eikä Suomen laajakaistatavoitteiden mukaisiin siirtonopeuksiin taajamissa eikä haja-asutusalueilla. Lisäksi RISE:n tutkimus osoittaa, että mobiiliteknologiat ovat energiatehokkuudeltaan huomattavasti huonompia valokuitutekniikkaan verrattuna sekä taajamissa (Figure 9), että haja-asutusalueilla. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Yhteenveto 5G- ja muut vastaavat teknologiat ovat merkittävä osa digitalisaatiota, ja niillä on selkeästi oma paikkansa tietoliikenteen hyödyntämisessä. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikki tietoliikennetarpeet eivät tule täytetyksi yksittäisten, kyseisen ajanhetkien teknologioihin nojautuen, vaan tärkeämpää on rakentaa kestäviä kokonaisuuksia. Esimerkiksi huoltovarmuus ja kiinteistöjen tietoliikennetarpeisiin tarvitaan kiinteä ja symmetrinen tietoliikenneyhteys. Nämä tarpeet kasvavat myös hajaasutusalueilla, joissa mm. lääkäri- tai muut palvelut tarvitsevat vahvat ja luotettavat yhteydet. Kestävän kehityksen kannalta mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Mobiiliverkot eivät myöskään huomioi tulevaisuuden tarpeita, vaan ovat tämän ajan hetken ratkaisu. Ennen kaikkea se, ettei mobiiliratkaisut täytä EU:n eikä Suomen digitaalisen infrastruktuurin tavoitteita. Lisäksi on tärkeää huomata, että 5G ja sen kaltaiset teknologiat rakentuvat joka tapauksessa markkinaehtoisesti, eikä ole järkevää käyttää julkista tukirahaa näiden toteuttamiseen. Nyt valmisteilla oleva laki tukee kolmen suuren operaattorin mobiiliverkkotoimintaa siinä määrin, että se monopolisoi toimintaa. Lisäksi kaksi näistä kolmesta on ulkomaalaisomisteisia, joka luo uhkakuvia tietoliikenteen huoltovarmuuteen maakunnassa. Saksassa on tehty päätös rakentaa vahva ja kestävä tietoliikenneinfra. Onko meillä eriävä näkemys? https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_20_2132 https://ec.europa.eu/competition/elojade/isef/case_details.cfm?proc_code=3_SA_54668 Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: • Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s • Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s • Yhteydet ovat symmetrisiä • Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1 Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. • Näillä vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet ja varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen Suomessa myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla
      • Teuvan kunta
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Teuvan kunta toteaa lausunnossaan pitävänsä tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus ruuhkatilanteissa.” Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! TEUVAN KUNTA ESITTÄÄ LAUSUNNOSSAAN SEURAAVIA MUUTOKSIA Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s Yhteydet ovat symmetrisiä Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Ruotsalainen RISE (Research Institutes of Sweden) tutkimuslaitos on analysoinut tutkimuksessaan “Infrastrukturval för att nå Sveriges bredbandsmål, En teknoekonomisk studie” mobiili (FWA) ja valokuituverkkojen pidemmän aikavälin (10 vuotta) investointi- (CAPEX) ja ylläpitokustannuksia (OPEX) sekä vastaavasti vaihtoehtoisten toteutusten energiankulutusta. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri skenaariota, 1. FWA makrosolu, 2. FWA mikrosolu, 3. FWA hybridi ja 4. Pelkkä kuitu. Figur 1:ssä on esitetty skenaarioiden mallit. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että pelkällä kuidulla toteutettu skenaario on 10 vuoden investointi- ja käyttökuluiltaan edullisempi, kuin 5G mikrosolu tai 5G hybridiratkaisu. Vain makrosoluratkaisu on edullisempi, mutta tarjoaa vain vaatimattoman siirtonopeuden. Valokuitu on ylivoimainen energiatehokkuudessa ja siirtonopeudessa kaikkiin muihin skenaarioihin verrattuna. RISEN tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ” https://www.ri.se/sv/vad-vi-gor/projekt/infrastruktursval-sveriges-bredbandsmal-en-teknoekonomisk-studie. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä valokuitua lyhytikäisemmiksi ratkaisuiksi. Teuvan kunta ei lausunnossaan vastusta 5G:tä tai FWA:ta, mutta toteaa niitä rakennettavan todennäköisesti markkinaehtoisesti ilman julkista tukea. Teuvan kunnan lausunnossaan esittämillä muutosehdotuksilla huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Lisäksi varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020-luvulla.
      • Kuhmon kaupunki, Kaupunginhallitus 30.11.2020 § 295
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Kuhmon kaupungin näkemyksen mukaan hallituksen asetusluonnos laajakaistarakentamisen tukemisesta ja laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta ei ole hyväksyttävissä. Ilman julkista tukea laajakaistarakentamista ei voida toteuttaa Kuhmossa ja harvaan asutulla maaseudulla. Lakia täydentävän asetuksen liitteenä on esitetty kriteerit ja kaava kuntien omarahoitusosuuden määrittelystä sekä sen perusteella kuntien jakautumisesta eri osuusluokkiin. Kuhmon kaupungin omarahoitusosuus olisi jatkossa 33 %. Kuhmon rahoitusosuus tulee jatkossakin olla enintään 8 %. Sama koskee myös muita harvaan asuttuja ja vakituiselta väestöltään pieniä kuntia. Esitysluonnoksessa ehdotettu maksujärjestelmä ei anna mahdollisuutta toteuttaa laajakaistaverkon rakentamista taloudellisesti kannattavalla tavalla koko Kuhmon kaupungin alueella. Kuhmon kaupunki toteaa, että ehdotettu maksujärjestelmä esitysluonnoksessa ei ole oikeudenmukainen harvaanasuttuja kuntia kohtaan.
      • Inarin kunta
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Inarin kunnan lausunto koskien asetusluonnosta liittyen hallituksen esitykseen laajakaistaraken-tamisen tuesta (HE221/2020 vp) Yleistä koskien nopeiden tietoliikenneyhteyksien tilannetta Inarin kunnan alueella Inarin kunta kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnokseen liittyy hallituksen esitykseen laajakaistarakentamisen tuesta (HE 221/2020 vp), tavoitteena mahdollistaa laajakaistarakentamisen tukeminen julkisella rahoituksella. Inarin kunta ei pidä hyvänä asetusluonnosta, mutta pitää erinomaisena laaja-kaistarakentamisen edistämissuunnitelmia, sillä tällä hetkellä alueet Suomessa ovat valtavan eriarvoisessa asemassa suhteessa kiinteän laajakaistan saatavuuteen. Asetusluonnos kuitenkin herättää huolta monilta osin. Inari on Suomen suurin kunta 17 333,62 km, jossa asutus ja mm. matkailu- sekä ajoneuvotestausteollisuus ovat levinneet laajoille alueille. Inari on pinta-alaltaan suurempi kuin Uudenmaan maakunta ja Päijät-Hämeen maakunta yhteensä. Vakinaisia asukkaita n. 6850 sekä normaalioloissa matkailijoita alueella on samanaikaisesti kerrallaan tuhansia. Esimerkiksi etäisyys kunnan eteläosista Saariselän matkailukeskuksesta Näätämön rajakauppakylään on Ivalon ja Inarin taajamien kautta tieyhteyksin 214 kilometriä. Keskeisin huolenaihe on, että asetuksessa esitetyt kuntien maksuosuuskriteerit ovat kestämättömät erityisesti Lapin kuntien kannalta, koska niissä ei huomioida lainkaan alueiden laajuutta. Rakentamiskustannukset ovat useissa Lapin kunnissa moninkertaiset maantieteellisesti pienempiin kuntiin verrat-tuna. Inarin kunta ei valtavien etäisyyksien ja runkoyhteyksien puutteen vuoksi kykene itsenäisesti edistämään riittävien ja nopeiden valokuituyhteyksien rakentamista kuntaan, vaikka kunnan asema taloudellisesti ja rahoituksellisesti on historiallisesti ollut suhteessa moneen muuhun kuntaan hyvä. Inarin kunta pystyy ja on halukas edistämään tietoliikenneyhteyksien kehittämistä, mutta katsoo, että 2020-luvulla ei ole enää mahdollista ajatella, että tietoliikenneyhteydet eivät olisi osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria vaan jonkinlainen lisä alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle. Digitaalisten palveluiden kehittäminen edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä myös julkisen sektorin palvelutoiminnassa. Tästä syystä Inarin kunta esittää, että valtio kantaisi riittävän vastuun kriittisen infrastruktuurin rakentamisesta myös harvaan asutuille alueille, kuten se on toiminut 2010-luvun alkupuolella esimerkiksi Utsjoen tapauksessa. Erittäin vilkkaassa Inarin kunnassa kaupallista valokuitua ei ole saatavissa edes kaikille uusille asuinalueille taajamiin. Asetusluonnoksessa positiivista on, että tuki kattaisi mahdollisuudet rakentaa nopeat tietoliikenneyhteydet vakituisten asuntojen lisäksi myös yritysten ja vapaa-ajanasuntojen tarpeisiin. Yhteyksien nopeuden osalta 2§ 1 momentti Inarin kunta lausuu seuraavaa: Datamäärien lisääntyessä edelleen, lähtökohtana tulisi pääsääntöisesti olla jatkossakin yhteyksien rakentaminen ja saattaminen symmetrisesti vähintään 100Mb/100Mb tasolle. Inarin kunta pitää tärkeänä myös yhteyksien päivitysmahdollisuutta 1Gb/1Gb -tasolle. Kuntien omarahoitusosuuden osalta §1 Inarin kunta lausuu seuraavaa: Kuntien rahoituksen omavastuuosuuksien tulisi olla maksimissaan 8% tasolla, mutta ensisijaisesti kunnilla ei tulisi olla omarahoitusosuutta. Ensisijaisesti Inarin kunta esittää, että kunnan omarahoitusosuudesta tulisi kokonaan luopua. Mikäli kunnalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa hankkeita, joutuvat Suomen kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Valtion tuki tulee olla vähintään 66% ja nostaa mielellään samalle tasolle, kuin maaseuturahaston kyläverkkohankkeille myöntämä tuki eli 70%. Näin voitaisiin eri tukimahdollisuuksia käyttää joustavasti ja ne olisivat tukiehdoiltaan hyvin samankaltaisia. Kunnat voisivat lisäksi halutessaan osallistua ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa hankkeiden tukemiseen, julkinen tuki kun voi olla enintään 100% tukikelpoisista kustannuksista. Tämä parantaisi harvaan asuttujen alueiden hankkeiden toteutumista ja kannattavuutta. Kertynyt ylijäämä on kirjanpidollinen laskennallinen tunnusluku, eikä kuvaa kunnan rahoituksellista asemaa kantaa ja rahoittaa investointeja. Esimerkkinä Inarin kunnalla on runsaasti kertynyttä ylijäämää taseessa, mutta rakenteilla myös yli 26 miljoonan euron kouluinvestointi ja toinen noin 7 miljoonan euron kouluinvestointi suunnitteilla. Investoinneilla on leasingrahoitteisina suora vaikutus käyttötalouteen ja siten vuosikatteeseen. Taseen ylijäämällä ja menneen kehityksen perusteella ei makseta ainoatakaan investointihankkeen laskua. Kuntien maksukyky ei saa olla laajakaistarakentamisen esteenä, vaan kansalaisille on turvattava tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset peruspalvelut myös tietoliikenteen osalta. Mahdollisena ratkaisuna Inarin kunta esittää, että valtakunnallisesti toteutettaisiin erillisratkaisu kaikkein laajimpien harvaanasuttujen kuntien laajakaistan rakentamiseen. Näiden kuntien rahoitusosuus tulee määritellä laajakaistaverkon kustannusten varmistuttua selvitysvaiheen tai kilpailutuksen jälkeen niin, että kunnan rahoitusosuus ei ylitä koko maan asukaskohtaisia keskiarvokustannuksia. Vain näin voidaan turvata kuntien ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ja rakentaa laajakaista kaikkien saataville myös harvaan asutuilla alueilla. Inarin kunnanhallitus Toni K. Laine kunnanjohtaja
      • Hollolan kunta
        Uppdaterad:
        1.12.2020
        • Hollolan kunta kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Hollolan kunta näkee, että yhteyksien rakentamista on tärkeää tukea yhteiskunnan varoin, jotta digitalisaation mahdollistama potentiaali saadaan täysimääräisesti valjastettua. Katsomme tosin myös, että asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole kuntia tasapuolisesti kohteleva. Mielestämme haja-asutusalueiden ja taajama-alueiden välinen tukijaottelu olisi olosuhteet paremmin huomioiva. Hollolan Kunta Turkka Rantanen Hallinto- ja talousjohtaja
      • Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, Paunonen Janne
        Uppdaterad:
        30.11.2020
        • Keski-Suomen Valokuituverkot Oy rakentaa ja hallinnoi alueellista tietoliikenne verkkoa Keski-Suomen alueella. Yhtiö toimii tällä hetkellä 12 kunnan alueella. On tärkeä edistää kaikin tavoin toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Osa alueen kunnista on jo maksanut laajakaistahankkeista saamatta kuitenkaan vastinetta rahoille hankkeiden kariuduttua. Osalle alueen hankkeista ei ole saatu valtiontukea, vaikka hankkeet on toteutettu. Tämä ja kuntien kantokyky huomioiden kuntien maksuosuus tulisi olla enintään 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä helpottaisi kuntien sitoutumista valtakunnallisesti tärkeään ja tasapuoliseen hankkeeseen. Kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin tulisi olla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on symmetrinen vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa symmetrisesti yhteen gigabittiin. Suomen kansantaloudelle ei ole mahdollista rakentaa tuettuja verkkoja samalle alueelle 10 vuoden välein. Tämän takia vaatimukset pitävät olla riittävän kaukana tulevaisuudessa. Varsinkin asetusluonnoksessa mainittu vähimmäisnopeudesta tinkiminen tarkoittaa harvemmin asuttujen alueiden kohdalla yhteysnopeuksien suurta luotettavuus ja käytettävyys heikennystä. Tämä mahdollinen muutos korostaa maaseudun ja kaupunkiympäristön eriarvoistumista. Todennäköisesti maaseudun asukkaat joutuvat maksamaan tietoverkkojen uusimisesta lähitulevaisuudessa uudestaan, jos tavoitteet eivät ole nyt riittävällä tasolla. Laissa on varattava tuki myös jo toteutetuille hankkeille. Pioneerihankkeina "Laajakaista kaikille" -hanketta toteuttamaan lähteneet toimijat on tuen puolesta saatettava tasavertaiseen asemaan myöhemmin mukaan tulleiden toimijoiden kanssa. Eri alueen asukkaat ja yritykset ovat muuten hyvin eriarvoisessa asemassa toisiin nähden, sillä loppujen lopuksi palveluja käyttävät asiakkaat ja alueen asukkaat maksavat näistä hankkeista ison osan.
      • Rääkkylän kunta, Kunnanhallitus
        Uppdaterad:
        30.11.2020
        • Rääkkylän kunta korostaa kiinteiden valokuituyhteyksien merkitystä. Vain niiden avulla saadaam riittävät nopeat ja varmat yhteydet. Kiinteä valokuitu on sitä paisi haja-asualueille ainoa vaihtoehto nopeille yhteyksille. Rääkkylän kunta korostaa, että valokuituhankkeissa on varattava tuki myös jo toteutetuille osuuskunta- ja kuntapohjaisille ratkaisuille. Pioneerihankkeina "Laajakaista kaikille" -hanketta toteuttamaan lähteneet toimijat on tuen puolesta saatettava tasavertaiseen asemaan myöhemmin mukaan tulleiden ja tulevien toimijoiden kanssa. Rääkkylän kunta Yrjö Eronen kunnanjohtaja
      • Kuusamon kaupunki, Keskushallinto/tietohallintopalvelut
        Uppdaterad:
        30.11.2020
        • Kuusamon kaupunki pitää kannatettavana asetusluonnoksessa määriteltyjä nopean laajakaistayhteyden vähimmäislataus- ja vähimmäislähetysnopeuksia normaaliolosuhteissa (100 Mb/30 Mb) ja tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa (70Mb/21Mb). Liittymien vähimmäisnopeuksien kattava toteuttaminen tuen piiriin kuuluviin pysyviin ja myös vapaa-ajan asuntoihin sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin on monipaikkaisen asumisen, toiminnan ja yhteiskuntakehityksen välttämätön edellytys. Tämä tavoitteen nopean toteuttamisen näkökulmasta valmistelun yhteydessä esitetyt määrärahavaraukset ovat riittämättömät. Erityisesti tärkeinä kohteina vapaa-ajan asuntojen sisällyttäminen tuen piiriin tuo merkittävästi enemmän kehittämiskohteita ja määrärahatarpeita. Vuoden 2025 tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi asetuksella määriteltäviä vähimmäisnopeuksia tulee tarkistaa määräajoin uudelleen. Kuluneen vuoden 2020 aikana "koronajohdettu" digiloikka on osoittanut, että tarvittavien yhteyksien käyttöönotto kiinteiden ja kehittyneiden langattomien/mobiiliverkkojen yhdistelmänä voidaan toteuttaa nopeasti ja kustannustehokkaasti. Laajakaistayhteyksien kehittämisvaatimuksien teknologianeutraalisuus mahdollistaa voimakkaasti kehittyvien eri toteutustapojen hyödyntämisen ja jättää toteuttajan harkitaan, että millä teknologialla yhteydet kannattaa toteuttaa. Kuntien maksuosuuden kriteereihin ja määrittämiseen Kuusamon kaupunki toistaa aiemman kantansa, että jatkossa lainsäädännön kehittämisen yhteydessä tulisi luopua kuntien maksuosuuksista ja tuen tulisi tulla kokonaisuudessaan valtion rahoituksena.
      • Pieksämäen kaupunki
        Uppdaterad:
        30.11.2020
        • Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinkeinotoiminnan elinehto sekä tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle, kun tieto ja palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Nopeiden tietoliikenneyh-teyksien merkitys kasvaa entisestään etätyön ja monipaikkaisen asumisen yleistyessä. On tärkeää, että yhteyksien rakentamista tuetaan yhteiskunnan varoin alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti. Kaikkien kuntien taloudellinen tilanne ei kuitenkaan mahdollista esitetyn kuntaosuusprosentin mukaisen tuen myöntämistä, mikä estää myös valtion tuen hakemisen. Tämä johtaa näiden kuntien asukkai-den eriarvoistumiseen ja jäämiseen digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle. Kaupungin näkemys on, että nopeat laajakaistayhteydet ovat kansalaisten peruspalvelu ja näin ollen rakentamisen tukeminen alu-eilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti, on valtion tehtävä. Kunnat on ryhmitelty taajama-asteen mukaan maaseutumaisiin, taajaan-asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Tiiviin ja kaupunkimaisen taajama-asutuksen lisäksi Pieksämäkeen kuuluu laajoja maaseutumaisia alueita, osa näistä alueista on muodostunut kuntaliitosten yhteydessä. Erillisinä kuntina nämä alueet olisivat maaseutumaisia kunttia ja näille alueille kohdistuvissa hankkeissa kunnan maksuosuus olisi nyt Pieksämäelle esitettyä 33 prosentin osuutta pienempi. Kunnan taajama-aste ja käytetty kuntien jaottelu ei anna todellista ja oikeudenmukaista kuvaa yhteyksien rakentamisesta aiheutuvista kustan-nuksista. Vaikka kuntien olemassa oleva aluerakenne todellisuudessa vaikuttaakin yhteyksien rakentamiskustannuksiin on taajama-aste liian yksinkertainen mittari tähän. Tilalle tarvitaan paremmin eiryyppisiä alurakenteita ja kunnan osa-alueita tunnistavia indikaattoreita ja menettelyjä. Ratkaisu voisi olla esimekiksi neuvottelumentettely tai vastaava, jossa kunnan osuus määriteltäisiin vasta, kun ennakkoarviot ja analysi on tehty ja kunta pstyisi paremmin otttamaan kantaa tuleviin velvoitteisiin. Myös kuntien yli-/alijäämän käyttäminen laskentakaavassa on epäselvä. Kunnan taloudellinen kantokyky voi muuttua nopeasti, jolloin asetus ei enää ole ajan tasalla, ja voi johtaa kuntien epätasa-arvoiseen kohteluun. Kaupunginhallitus pitää ensisijaisena vaihtoehtona kuntien pakollises-ta maksuosuudesta luopumista. Mikäli tätä ei voida toteuttaa, tulee kuntien maksuosuutta merkittävästi alentaa hallituksen esityksen (HE 221/2020) mukaisista 33 ja 22 prosentin osuuksista. Kuntien pakolli-sen maksuosuuden tulee olla enintään 10 prosenttia kustannuksista.
      • Suomen Seutuverkot Ry, Samppala Aatu
        Uppdaterad:
        30.11.2020
        • Suomen Seutuverkot ry kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Suomen Seutuverkot ry edustaa 50 alueellista laajakaistayhtiötä ja 40 kannattajajäsentä. Jäsenten tavoitteena on edistää alueensa ja koko Suomen elinvoimaa laajakaistasaatavuutta parantamalla erityisesti ei markkinaehtoisilla alueilla osittain julkisella tuella. Jäsenyhtiöt ovat pääasiassa kuntayhtiöitä tai asiakkaidensa omistamia osuuskuntia, joiden ensisijainen tavoite ei ole voiton tuottaminen, vaan tuotot käytetään laajakaistasaatavuuden kehittämiseen. Jäsenyhtiöt ovat rakentaneet tähän mennessä laajakaistasaatavuuden 60 000 kotitaloudelle, yritykselle ja julkishallinnon toimipisteeseen. Jäsenten tavoite seuraavaksi 5 vuodeksi on saada kuitu rakennettua yhteensä 100 000 kiinteistöön. Tavoitteen toteutuminen edellyttää osittaista julkista tukea ei markkinaehtoisille alueille. Suomen Seutuverkot ry pitää tärkeinä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Suomen Seutuverkot ry haluaakin kysyä, voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! SUOMEN SEUTUVERKOT RY:N MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Seutuverkoilla ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta ei ole mitään järkeä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti! Seutuverkkojen vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Suomen Seutuverkot ry Aatu Samppala Hallituksen puheenjohtaja
      • Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy
        Uppdaterad:
        29.11.2020
        • Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy rakentaa, ylläpitää ja kehittää valokuitupohjaista laajakaistaverkkoa omistajakuntiemme alueella. Kuten kymmenet muutkin vastaavat paikalliset yhtiöt tai osuuskunnat kehitämme suunnatusti nimenomaan alueemme elinvoimaa ja tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman tasapuoliset toimivat tietoliikenneyhteydet kaikille alueellemme asukkaille, yrityksille ja yhteisöille. Käytämme kaiken tuloksemme verkon kehitykseen sekä digitalisaation edistämiseen alueellamme ja alueemme hyväksi. Pidämme tärkeänä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista tasapuolisesti kaikkialle Suomeen. Nyt tuella rakennettavien yhteyksien tulee varmistaa kehitysasteet myös tulevaisuuteen – useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kunnan maksuosuus: Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen kun verrataan sitä Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelmaan. Valtion laajakaistatuen tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10% tukikelpoisista kustannuksista. Tämä helpottaisi kunnan sitoutumista valtakunnallisesti tärkeään ja tasapuoliseen hankkeeseen. Laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus: Euroopan komissio on asettanut vuodelle 2025 seuraavan tavoitteen: Kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus. Kesällä 2020 lausunnolla olleessa esitysluonnoksessa perusteltiin silloista nopeusvaatimusta seuraavasti: ”Mikäli tukikelpoisesta yhteysvaatimuksesta tingittäisiin, voisi julkisella tuella rakennettuja yhteyksiä rakentua enemmän kuin nyt tavoiteltu 10 000 yhteyden saatavuus. Kuitenkin aiemmin esitetyllä tavalla esimerkiksi nopeat mobiiliverkkoyhteydet ovat Suomessa erittäin laajalti saatavissa. Kesäkuussa 2019 suomalaisista kotitalouksista 93 prosenttia oli laskevalta nopeudeltaan 100 Mbit/s verkkopeiton alueella. Tämän lisäksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukainen yleispalveluvelvoite turvaa viime kädessä vähimmäisviestintäyhteydet kaikille vakituiseen asuinpaikkaansa. Julkista tukea ei ole tarkoituksenmukaista kohdentaa sellaisten laajakaistayhteyksien rakentamiseen, jotka ovat joko nyt tai lähitulevaisuudessa markkinaehtoisesti saatavilla tai muuten turvatut.” Lain kesäkuun lausunnoissa ylivoimaisesti suurin osa lausujista tuki tätä symmetrisyyden nopeusvaatimusta. Ainoastaan muutama yksittäinen yritys, kunta, vianomainen oli valmis luopumaan symmetrisyysvaatimuksesta. Nyt kommenteilla olevassa lain asetusluonnoksessa on oleellisesti kuitenkin Suomen tavoitteesta tingitty – edellisistä hyvistä perusteluista ja annetuista lausunnoista huolimatta. Voi perustellusti jäädä miettimään miksi näin? Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy haluaakin kysyä, voidaanko vuonna 2020 tyytyä vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin yli 10 vuotta sitten, vuonna 2009? Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy esittää seuraavia muutoksia lain esitysluonnokseen: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. Nykyistä lain esitysluonnoksen nopeusvaatimusta perustellaan teknologianeutraaliudella. Se on ihmeellinen peruste, koska jo voimassa oleva laki vuodelta 2009 on ollut teknologianeutraali. Tavoitteena lienee saada ns "5G langattomat kiinteät yhteydet" tukikelpoisiksi. 5G:tä on mainostettu jo vuosia käänteentekevänä huippunopeana yhteytenä, joten nyt voi ihmetellä miksi sitä nopeutta ei haluta toteuttaa. 5G mahdollistaisi kyllä lähtevän nopeuden 100M toteutuksen, mutta sitä ei haluta kustannussyistä toteuttaa. Asetusluonnos mahdollistaisi myös alueelliset eroavaisuudet nopeustarjonnan ja laadun suhteen. On oletettavaa, että haja-asutusalueiden yhteydet eivät tällä vaatimuksella toteutettuina tule olemaan keskustaajamien tasoiset. Aikaisempi tasapuolisuus lain perusajatuksena siten vesitettäisiin. Mitä teknologianeutraaliutta on sellainen, jossa vaatimukset lasketaan alas halvimman mahdollisen tekniikan mukaiseksi? Lisäksi tässä tapauksessa tätä halvinta tekniikkaa pystyy toteuttamaan ainoastaan kolme operaattoria, jotka hallitsevat 5G taajuuksia. Näistä kolmesta kaksi ovat jo pääosin ulkomaalaisessa omistuksessa. Kymmenet suomalaiset alueelliset toimijat ohitetaan ryömintäkaistan kautta. Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy toivoo että 2020 luvulla julkista tukea maksaen ei astuta tietoyhteyksien laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. 5G yhteydet ovat tärkeitä ja tervetulleita kaikkialle markkinaehtoisesti, mutta osittain julkisella tuella toteutettuina niilläkin tulee olla tavoitteen mukaiset vaatimukset laadun suhteen. Varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti kaikkialla Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Pohjois-Satakunan Seutuverkko Oy Torsti Ruokoski, toimitusjohtaja
      • Sunet / Suupohjan Seutuverkko Oy, Samppala Aatu
        Uppdaterad:
        27.11.2020
        • Suupohjan Seutuverkko Oy kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Suupohjan Seutuverkko Oy rakentaa ja hallinnoi alueellista tietoliikenne verkkoa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan alueella. Yhtiö toimii tällä hetkellä kahdeksan kunnan alueella. Suupohjan Seutuverkko Oy pitää̈ tärkeänä kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Näkemyksemme mukaan varsinkin asetusluonnoksessa mainittu vähimmäisnopeudesta tinkiminen tarkoittaa harvemmin asuttujen alueiden kohdalla yhteysnopeuksien suurta luotettavuus ja käytettävyys heikennystä. Tämä mahdollinen muutos korostaa maaseudun ja kaupunkiympäristön eriarvoistumista. EUROOPAN UNIONIN LAAJAKAISTATAVOITE Euroopan Komission Strategia, Shaping Europe’s digital future löytyy osoitteesta https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-connectivity-competitive-digital-single-market-towards-european-gigabit-society. Lainaus Suomen Digitaalisen infrastruktuurin strategiasta: ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaisesti eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa.” ”Kaikilla keskeisillä sosioekonomisilla toimijoilla, kuten kouluilla, yliopistoilla, tutkimuskeskuksilla ja liikennekeskuksilla, sekä kaikilla julkisten palvelujen tarjoajilla, kuten sairaaloilla ja hallinnoilla, tulisi olla mahdollisuus käyttää erittäin suuren kapasiteetin yhteyksiä, joiden avulla käyttäjät voivat siirtää dataa 1 gigabitin tiedonsiirtonopeudella sekunnissa.” SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. HE 176/2009, yksityiskohtaiset perustelut, §11: ”Edistyksellisellä viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jolla on useita samanaikaisia käyttäjiä ja joka sen takia vaatii viestintäverkolta paljon välityskapasiteettia. Valtioneuvoston laajakaistarahoitusta koskeneessa periaatepäätöksessä viitataan 100 Mb/s laajakaistayhteyksiin ja tätä yhteysnopeutta olisikin siis pidettävä edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena. Muita edistyksellisen viestintäpalvelun ominaisuuksia ovat esimerkiksi palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus.” Suupohjan Seutuverkko Oy ei halua hyväksyä sitä että vuonna 2020 tyydytään vähemmän edistyksellisiin tavoitteisiin kuin vuonna 2009! Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos ei ole EU:n eikä Suomen tavoitteiden mukainen! SUUPOHJAN SEUTUVERKKO OY:n MUUTOSEHDOTUKSET Asetuksessa on muutettava ainakin seuraavat asiat: - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. KIINTEÄ LANGATON LIITÄNTÄ (FWA) Kiinteä langaton liitäntä ei täytä EU:n laajakaistatavoitteita vuodelle 2025, eikä siten myöskään Suomen digitaalisen intrastruktuurin strategian tavoitteita. FWA ei mahdollista entistä tärkeämmäksi tulevaa symmetrisyysvaatimusta. FWA ei myöskään huomio tulevaisuuden koko ajan kasvavia tarpeita. Lisäksi mobiiliteknologiat ovat osoittautuneet käytännössä lyhytikäisiksi. Valokuidun käyttöikä on jopa 50 vuotta. Suupojan Seutuverko Oy:llä ei ole mitään 5G:tä tai FWA:ta vastaan, mutta mielestämme ei ole järkevä käyttää julkista tukea näiden toteuttamiseen – niitä rakennetaan joka tapauksessa markkinaehtoisesti parhaillaan ympäri maatamme! Suupohjan Seutuverkko Oy:n vaatimuksilla 2020 luvulla ei astuta yhteysnopeuksissa ja –laadussa taaksepäin, vaan huomioidaan tulevaisuuden kasvavat tarpeet. Tällä varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen laaja-alaisesti tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti Suomessa ja myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Supohjan Seutuverkko Oy Aatu Samppala toimitusjohtaja
      • Kauhajoen kaupunki, Kaupunginjohtaja Linda Leinonen
        Uppdaterad:
        26.11.2020
        • Kauhajoen kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kauhajoen kaupunki pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten ja huippunopeiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Vastustamme esitettyä asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta ja vastustamme jyrkästi esitettyä asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Ehdotetussa asetusluonnoksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. Nykyisen lakiehdotuksen asetusluonnos laajakaistan vähimmäisnopeuden osalta ei ole EU:n laajakaistatavoitteen vuoteen 2025 eikä Suomen jo vuonna 2009 asettamien tavoitteiden mukainen. Emme voi hyväkyä asetusluonnosta, joka ei yllä aiemmin ja korkeammalla tasolla asetettuihin tavoittesiin vähimmäisnopeuden osalta. Kauhajoen kaupungin muutosesityksen asetukseen: - Kaikkien kuntien maksuosuus on kymmenen prosenttia (10 %) - Vähimmäisnopeus on saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s - Tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden on toimittava häiriöttömästi ja toteutuvan vähimmäisnopeuden on oltava saapuvassa ja lähtevässä liikenteessä 90 Mbit/s - Yhteydet ovat symmetrisiä - Vähimmäisnopeus on voitava nostaa helposti 1Gbit/s/1Gbit/s nopeuteen. Selvyyden vuoksi Kauhajoen kaupunki toteaa, että se ei vastusta 5G:tä tai FWA:ta, mutta nämä rakentuvat markkinaehtoisesti ilman julkista tukea. Julkisella tuella rakennettavalla infrastruktuurilla tulee huomioida erityisesti tulevaisuuden kasvavat tarpeet ja varmistaa valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen koko Suomessa. myös haja-asutusalueilla 2020 luvulla.
      • Rajavartiolaitos, Rajavartiolaitoksen esikunta Teknillinen Osasto Tietotekniikkayksikkö
        Uppdaterad:
        26.11.2020
        • Rajavartiolaitoksella ei ole lausuttavaa valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeen.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Uppdaterad:
        23.11.2020
        • Kuluttajaliitolla ei ole asiaan kommentoitavaa!
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtajan sijaisena ylijohtaja Petri Korpinen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        20.11.2020
        • Maanmittauslaitos kiittää mahdollisuudesta lausua liikenne- ja viestintäministeriön pyyntöön Valtioneuvoston asetuksesta kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Maanmittauslaitos katsoo, että asetuksessa esitetyt asiat eivät suoraan kuulu Maamittauslaitoksen toimialaan, minkä vuoksi Maanmittauslaitos ei lausu asiassa enempää.
      • Tietosuojavaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        19.11.2020
        • Tietosuojavaltuutetun toimisto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Ei lausuttavaa.