• 1. Mitä suomalaisten talousosaamiseen liittyviä tilanne- tai olosuhdetekijöitä olisi erityisesti otettava huomioon kansallisessa talousosaamisen strategiassa?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Talousosaamisen kansallisessa strategiassa tulisi huomioida nuoret / nuoret aikuiset omana erityisenä kohderyhmänään. Nuoruuden nivelvaiheet, kuten itsenäistyminen ja omaan kotiin muutto, ovat merkittäviä vaiheita myös oman talousosaamisen kannalta. Tilanne- ja olosuhdetekijöinä tulisi huomioida vahvemmin myös jo ylivelkaantuneet henkilöt.
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Suomen Setlementtiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua tärkeästä aiheesta ja tarpeellisesta strategiasta ja lausuu seuraava: Perhetausta ja lähipiiri määrittelevät pitkälti sen, millaiset lähtökohdat ihmiset saavat asumiseen ja oman talouden hallintaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisuuksien yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Erityisesti nuoret kohtaavat elämäntilanteita, joissa he joutuvat tekemään maksukykyynsä nähden isoja hankintoja. Takuuvuokran, oman kodin välttämättömien hankintojen tai opinnoissa tarvittavan tietokoneen maksaminen ei monella onnistu, jos tavoitteellista säästämistä ei ole aloitettu hyvissä ajoin jo alaikäisenä. Ainoaksi vaihtoehdoksi nuorelle voi jäädä lainaraha. Usein henkilöillä, joilla on heikko maksukyky, on käytettävissä vain huonoja rahoitusratkaisuja. Sosiaaliset luototusmuodot on otettava käyttöön valtakunnallisesti ennaltaehkäisemään nuorten velkaantumista ja syrjäytymistä. Palvelua tarvitsevat eivät saa olla eriarvoisessa asemassa. Talouslukutaidon merkitys korostuu kulutuskäyttäytymisen ja finanssituotteiden jatkuvasti muuttuessa sekä työelämän epävarmuuden lisääntyessä kansainvälisen talouskriisin vuoksi. Talouslukutaito on tärkeä osa kansalaistaitoja ja yhteiskunnallista osallisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi työllistymisen, yrittäjyyden ja tulojen saannin mahdollisuuksin ja oikeudenmukaisuuteen, yhteiskunnallisiin rakenteisiin tulee kiinnittää huomiota. Millaista myötävaikutusta niillä on yksilötason tahattoman huonon taloudellisen tilanteen ja jopa (yli)velkaantumisen näkökulmasta. Kaikki velkaantuminen ei liity tiedon ja taitojen puutteeseen tai pelaamiseen tai kuluttamiseen. Osa ihmisistä elää tilanteessa ja työsuhteissa jo nyt, jossa työstä saadut tulot eivät riitä ja työsopimus tai yrittäjyysmuodot eivät tue ja turvaa toimeentuloa yksilötason tai yhteiskunnallisen tason haasteiden keskellä. Kuten esim. korona-esimerkit ja monet alat ja ihmiset niillä aloilla, jotka kärsii ja tulee kärsimään merkittäviä taloudellisia seurauksia mainituista sysitä. Kukaan ei pärjää ilman kohtuullisia tuloja. Myös lapsiperheiden köyhyys on huolen aiheena. Kansallisen strategian kannalta on tärkeä, että talousosaaminen on kaikkien kansalaisten ja Suomessa asuvien oikeus ja kansalaistaito. Tämä edellyttää, että strategia ottaa huomioon myös Suomessa eri syistä asuvat ja oleskelevat väestönryhmät ja heidän tarpeet riippumatta suomen kielen taidosta. Tietoa sekä talousosaamisesta, että työllistymiseen, yrittäjyyteen, tuloihin ja tukiin liittyvää talousosaamista tarvitaan selkokielen lisäksi myös eri kielillä ja kotoutumisen eri vaiheissa ja niisä rakenteissa (mm tuki- ja neuvontapeisteet), missä kohdataan sellaisia väestön ryhmiä, jotka eivät kuuluu enää ikänsä takia esim. oppivelvollisuuden alle. Tarkoitus ei ole siis pelkästään tukea riskiryhmiä, joilla on vaara syrjääntyä ja joutua velkakierteeseen maksuhäiriömerkintöineen, vaan tukea myös niitä potentiaalisia ryhmiä, jotka kyllä jotenkin pärjää, mutta tiedolla ja osaamisella erilaisten mm. työllistymiseen ja tulojen saantiin liittyvien oikeuksien toteutuminen olisi paremmin turvattua ja suojattua esim. tuloihin ja työsuhdemuotoihin liittyvältä ns. kikkailulta ja hyväksikäytöltä. Joka voi tarkoittaa loppukädessä sitäkin, että samasta/nykyisestä työstä voikin saada jo nyt enemmän/oikeudenmukaisia tuloja. On tärkeä, että talousosaamisen strategian toimenpiteillä tuetaan myös kansalaisten oikeudenmukaisempaa työsuhdetta, yrittäjyyttä tai sitä, että on tietoa ja taitoja omista oikeuksistaan, miten saada/vaatia oikeudenmukaisia työsopimuksia ja työstään oikeudenmukaisia tuloja. Tämän avulla merkittävän osan kansalaisten palkkaan tai työsuhteeseen liittyvät epäkohdat voisi korjaantua.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Ruotsissa talousosaaminen on korkeinta EU:ssa ja niissä maissa arviolta 65 prosentilla on talouslukutaitoa (mitattu kykyä tehdä korkolaskelmia, inflaation ymmärtämistä ja riskien hajauttamista, Klapper ym. 2015). Suomen luvut ovat hieman alhaisemmat. On hyvä fokusoida sellaisiin ryhmiin, jotka tarvitsevat osaamista omaan talouteen. Esimerkiksi tuoreen selvityksen (Hiilamo ym. 2021) mukaan vanhempien pienet tulot, toimeentulotuen saanti sekä matala koulutus yhdistyvät nuorten suurempaan maksuhäiriömerkinnän riskiin aikuisuudessa. Lisäksi maksuhäiriömerkinnät ovat yleisempiä nuorilla, jotka pärjäävät heikosti peruskoulussa, etenevät peruskoulun jälkeen ammattikouluun tai jäivät kokonaan vaille toisen asteen koulutuspaikkaa. Talousosaaminen fokusoituu raportissa yksilön kykyyn hoitaa talouttaan ja näin yhteiskunnallisia rakenteita (tai perheyhteisöä) ei kenties huomioida riittävästi. Resurssit (taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset) jakautuvat yhteiskunnassa eri tavoin – mitkä ryhmät tarvitsevat osaamista? Keillä on osaamisvaje? Strategiassa pyritään tunnistamaan näitä erilaisia kansalaisryhmiä, mikä on tärkeä osa talousosaamisen kansallista kehittämistä. On hyvä huomioida, että kansakunnat ovat erilaisia; esimerkiksi Yhdysvalloissa perheiden taloudellinen vastuu koulutuksesta ja terveydenhuollosta on erilaista kuin Suomessa. Suomessa yhteiskunta tarjoaa enemmän taloudellista suojaa (vrt. Viron tasavero). Tai yhteiskunnat ohjaavat kansalaisiaan eri tavoin kulutus- ja taloustaitoihin, kuten Ruotsissa (Eläkeviranomainen (PM) hallinnoi rahastoeläkkeitä ja välittää maksut vakuutetun valitsemiin rahastoihin. Vakuutetulla oli valittavanaan 70 rahastoyhtiötä ja 483 rahastoa vuoden 2019 lopussa, Lähde: https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/muiden-maiden-elakejarjestelmat/eurooppa/ruotsin-elakejarjestelma/). Klapper, L., Lusardi, A., & Van Oudheusden, P. (2015). Financial literacy around the world. World Bank. Washington DC: World Bank. Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Kääriälä, A. & Hiilamo, H. (2021) Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät – rekisteritutkimus ikäkohorteilla 1987 ja 1997. Itlan tutkimukset 2021:2. Helsinki.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategiaehdotuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon taloudellisten riskiryhmien kriittinen tilanne. Ns, tavallisia, osaamistasolla "hyvä" olevia kotitalouksia ei saisi kuitenkaan missään kohtaa unohtaa, sillä vaatimukset ovat siinäkin valtaryhmässä jatkuvasti kasvamassa. Varsinkin säästämisen ja sijoittamisen alueella lainarahoituksen helppo saatavuus ja uudet sijoituskohteet edellyttävät entistä parempaa tietopohjaa ja riskien tiedostamista.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS tackar för möjligheten att kommentera förslaget till nationell strategi för att främja ekonomiskt kunnande i Finland. Strategin tar helhetsmässigt bra i beaktande olika faktorer gällande det ekonomiska kunnande i landet. FSS ser att ungas ställning angående ekonomiskt kunnande mera ingående borde behandlas. Ekonomiundervisning borde vara en självklar del av undervisningen både i grundskolan och på andra stadiet. Att lära unga om skatter, försäkringar, investeringar, sociala förmåner, lån och besparingar är av särskild vikt. Det här lärs inte ut för närvarandet och unga förväntas att själv kunna sköta dessa ärenden efter att de flyttat hemifrån. Alla har inte samma förutsättningar att få stöd och råd av till exempel föräldrarna och den socioekonomiska bakgrunden påverkar i hög grad hur väl en unga individ klarar av att sköta sin privatekonomi.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n mukaan erityisesti tarvitaan talouteen liittyvää tuki- ja neuvontapalveluja äkillisissä elämänmuutostilanteissa. Tämän lisäksi on huomioitava, että eri elämänvaiheissa tarvitaan erilaista tukea ja ohjausta. Myös tietojen ja osaamisen päivittämistä tarvitaan. Esimerkiksi ikääntyminen tuo tullessaan uusia haasteita hoitaa itsenäisesti mm pankkipalveluita verkkoasioinnissa. Osalla vanhoja ihmisiä on vaikeuksia koordinaatiossa, näkökyvyssä, muistissa ymv. Talousasioiden hoidon osaaminen on niin tärkeä asia, että tarvittaessa ohjauksen on oltava jopa henkilökohtaista ja säännöllistä. Tämä ohjaus tukee myös ymmärrystä tilanteissa, joissa on tarve hankkia edunvalvoja talousasioita hoitamaan.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategiassa on huomioitu kattavasti ne elämänkaaren vaiheet ja tilanteet, jotka ovat otollisia talousosaamisen vahvistamiselle. Toimintaa on kannatettavaa suunnata määritellyille kohderyhmille. Kohderyhmäksi esitetään harkittavaksi lisätä vankeusrangaistukseen tuomitut, joka on havaittu ennakoivassa talousneuvonnassa hyväksi kohderyhmäksi.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • EK pitää talousosaamista erittäin tärkeänä ja tukee kansallista talousosaamisen strategiatyötä. Sen lähtökohtiin on tarpeen lisätä suomalainen omistajuus ja sen edistäminen. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei ole mahdollista ilman suomalaisia yrityksiä ja niiden omistajia. Työllisyyden ja julkisen talouden vahvistuminen on tärkeää kansalaisille ja kotitalouksille. Kotitalouksien valinnoilla on merkitystä pääomien kohdentumisessa. Kotitaloudet voivat vaikuttaa suoraan tulevaan elintasoonsa ryhtymällä yritysten omistajiksi esimerkiksi osakesäästämisen tai rahastojen kautta. TEM:n johdolla on parhaillaan valmistelussa kotimaisen omistamisen ohjelma. Kansallisella talousosaamisen strategialla voidaan tukea kotimaista omistajuutta ja kansalaisten sijoitusosaamista. Talous- ja sijoitusosaaminen lisää kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia omistajuuteen.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Ehdotuksessa on hyvin huomioitu itsenäistyminen talousosaamisen kriittisenä kohtana. Itsenäistyessä nuori alkaa ensimmäistä kertaa vastata koko taloudestaan itse, tyypillisesti huomattavasti pienemmillä tuloilla kuin lapsuuden kodissa asuessaan. Nuoret itsenäistyvät Suomessa varhain, jos verrataan muihin Euroopan maihin, joten riski taloudenhallinnan haasteille itsenäistymisvaiheessa on verrattain suuri. Nuorten itsenäistyttyä suurin menoerä liittyy asumiseen. Nuoret asuvat tyypillisesti vuokralla, he vaihtavat asuinpaikkaa usein ja asuvat usein yksin. Nuorten yksin asuminen on yleistynyt selvästi viime vuosien aikana ja nykyään jo noin puolet 18–29-vuotiaista asuu yksin (Aho ym. 2021). Yksin asuvilla asumiskulut ja kotiin liittyvät hankinnat lohkaisevat vielä isomman osuuden tuloista kuin kahden tai useamman henkilön taloudessa (Peura-Kapanen 2016). Asuminen vie keskimäärin 45 prosenttia korkeakouluopiskelijoiden tuloista, yksinasuvilla vielä enemmän. Asumiskustannusrasitteisiksi katsotaan ne, joilla asumiseen kuluu yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. (Kortelainen ym. 2018.) Nuorten asuminen 2020 -kyselytutkimuksen perusteella nuoret kokevat korkean vuokratason entistä suuremmaksi ongelmaksi koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla (Aho ym. 2021). Suomessa varallisuuden kerryttäminen ja säästäminen asuntosäästämisen ja omistusasumisen keinoin ovat olleet tärkeässä roolissa. Nuorten mahdollisuudet omistusasumiseen ja ensiasunnon ostamiseen ovat viime vuosina heikentyneet. Ensiasunnon ostamisen keski-ikä on noussut, eikä muutosta voi selittää nuorten muuttuneilla asenteilla asunnon omistamista kohtaan. Kaksi kolmesta nuoresta edelleen suunnittelee asunnon ostamista (Aho ym. 2021). Nyt suunniteltavan kotitalouksien velkaantumista vähentävän velkakaton on arveltu vaikuttavan erityisesti nuoriin ensiasunnon ostajiin. Strategiatyössä on tärkeää huomioida, miten nuorten heikentyneet mahdollisuudet asuntosäästämiseen vaikuttavat talousosaamisen edistämisen tarpeisiin ja tavoitteisiin. Asumisen ja itsenäistymisen kannalta merkittäviä haasteita nuorille aiheuttaa erityisesti kulutusluottojen kautta tapahtuva ylivelkaantuminen, maksuhäiriömerkinnät ja vuokravelka. Maksuhäiriömerkinnät ja vuokravelka vaikeuttavat ja voivat toimia esteenä asunnon vuokraamiselle. Asunnottomuutta kokeneille nuorilla onkin usein taustalla ylivelkaantumista. Talousongelmien ennaltaehkäisyyn on syytä panostaa strategiassa voimakkaasti, sillä onnistuessaan ennaltaehkäisevä työ voi näkyä nuorilla jopa äärimmäisen syrjäytymisen ja syrjäyttämisen muotojen, kuten asunnottomuuden, vähenemisenä. Lähteet: Pauliina Aho, Timo Myllymäki, Sakari Sandqvist ja Anna Strandell (2021): Nuorten asuminen 2020. Kyselytutkimus. Ympäristöministeriön julkaisuja 8/2021. Jeremias Kortelainen, Nita Korhonen ja Mikko Wennberg (2018): Asuntoja opiskelijoille? Selvitys opiskelija-asumisen nykytilasta ja opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta. Ympäristöministeriön raportteja 20/2018. Liisa Peura-Kapanen (2016): Yksinasuvien kulutus. Teoksessa Väliniemi-Laurson ym.: Yksin kaupungissa. Helsingin kaupunki. Tietokeskus.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Teknologian kehitys, uudet finanssituotteet, yllättävien kriisien mahdollisuus, nopeat muutokset finanssimarkkinoilla ja näiden vaikutukset kotitalouksiin.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Nuorten käsitys oman talouden hallinnasta, sekä ymmärrys rahan ostovoimasta on häilyvää. Digitalisaation myötä käsitys käytettävissä olevan rahan määrästä on hämärtynyt. Tämä tulee selvästi esille kotitalousopetuksessa, jossa lähes joka tunti käsitellään oman talouden hallintaa jostain näkökulmasta. Nuoret eivät ymmärrä koteihin hankittujen raaka-aineitten ja tavaroiden arvoa, saati sitä mitä vanhempien on täytynyt tehdä ennen hankintoja. Muuttuva taloudellinen ympäristö asettaa haasteita opettajille, jotka eivät automaattisesti saa täydennyskoulutusta. Lisäksi, täydennyskoulutuksiin ei kaikkien ole mahdollista osallistua, kuntien sijaiskielloista johtuen. Ehdotuksessa todetaan suunnitelmallisen ja tavoitteellisen opetuksen parantavan talousosaamista ja näin ollen luovan hyvinvointia yhteiskuntaamme. Kotitalousopetuksen sisältöalueista "kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa" keskittyy juuri tähän, mutta valitettavasti tuo sisältöalue joudutaan useissa kouluissa käymään läpi vain muutamien oppituntien aikana, jolloin oivalliset käytännön harjoitukset eivät toistu ja oppilas ei ennätä omaksua ja siirtää käytännön arkeen näitä tärkeitä tietoja ja taitoja. Kouluissa siis on enemmän kapasiteettia järjestää laadukasta opetusta, kuin mihin tällä hetkellä tuntikehykset antavat myöten ja juuri tätä tulisi tarkastella vielä uudestaan..
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • On välttämätöntä, että kuluttajat kartuttavat osaamistaan yleisistä taloudenhallintaan liittyvistä elementeistä, kuten luoton ja säästämisen merkityksestä, kilpailuttamisen mahdollisuuksista sekä kuluttajien perusoikeuksista ja -velvollisuuksista sopimussuhteessa elinkeinonharjoittajiin. Tämä on tärkeää erityisesti jatkuvasti kehittyvissä digitaalisissa toimintaympäristöissä. KKV katsoo, että digitalisaatio on vaikuttanut tarvittavan taloudellisen osaamisen luonteeseen ja määrään laajemmin, kuin strategiassa on huomioitu. Digitalisaatio on muuttanut toimintatapoja markkinoilla ja kansalaisille on syntynyt uudenlainen toimintaympäristö. Digitaalisilla keinoilla, välineillä ja palvelumuotoilulla pystytään vaikuttamaan kansalaisen ja kuluttajan käyttäytymiseen taloudellisia päätöksiä ja valintoja tehtäessä – hyvässä ja pahassa. Tämä rapauttaa entisestään ajatusta kuluttajasta rationaalisena toimijana, jonka toimintaa voi ohjata tiedolla ja osaamisen lisäämisellä. KKV kiinnittääkin talousosaamisen strategiassa erityisesti huomiota sovellettuun käyttäytymistieteeseen ja sen hyödyntämiseen. Strategiassa toivotaan kansalaisten talousosaamisen auttavan myös tilanteessa, jossa toimintaympäristö ei tue kansalaisen talouden kannalta hyviä ratkaisuja. Talousosaaminen ei kuitenkaan auta yksittäisessä valintatilanteessa, jos hyödyke- ja maksuvaihtoehtotarjonnassa käytetään myynnin-edistämisen keinona käyttäytymis- ja neurotieteitä sekä kuluttajista kerättyä tietoa. Talousasioissa valveutuneenkin kansalaisen voi olla mahdotonta tunnistaa esimerkiksi markkinoilla olevia vaikeasti havaittavia toimintatapoja kuten esimerkiksi dark patterns-toimintamalleja. On runsaasti sovellettuihin käyttäytymistieteisiin perustuvia selvityksiä ja kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään kuluttajien omaan elämäntilanteeseen sopivia päätöksiä. Esimerkiksi: Smarter Financial Education: Key lessons from behavioural insights for financial literacy initiatives. OECD2019. https://www.oecd.org/financial/education/smarter-financial-education-behavioural-insights.pdf Why it shouldn’t be the default A joint report from the Australian Securities and Investments Commission (ASIC) and the Dutch Authority for the Financial Markets (AFM), 2019 https://download.asic.gov.au/media/5303322/rep632-published-14-october-2019.pdf Sovelletun käyttäytymistieteen tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tilanteita ja ilmiöitä, joissa kuluttajan päätöksentekoa ja talouden hallintaa harhauttaa kognitiivinen vinouma. Tällainen on esimerkiksi oletusvalintavinouma, jo-ka pohjautuu yksilön taipumukseen pitäytyä valmiiksi tehdyissä oletusvalin-noissa siksi, että oletusvalinta mielletään suositelluimmaksi ja siten hyväksi. Talouskasvatus ei tutkimusten mukaan erityisesti vaikuta kuluttajan kykyyn tehdä yksittäisiä hyviä päätöksiä silloin, kun tarjottava tuote on monimutkainen; kun tuotteen huomioon otettavia ominaisuuksia on enemmän kuin 2-3, osaaminen ei vaikuta merkittävästi valinnan onnistumiseen. Kuluttaja-asiamies on myös nostanut esiin esimerkiksi sen, että maksamisen helppouden korostaminen ja ”osta nyt, maksa myöhemmin” -markkinointi johtavat helpommin taloudenhallinnan ongelmiin. Talousosaamisen tukemisen ohella on tärkeää kiinnittää huomiota myös yritysten toimintaan siten, että yritysten tarjoama valinta-arkkitehtuuri tukee kuluttajan onnistunutta päätöksentekoa ja mahdollisuuksia arvioida tuot-teen tai maksutavan sopivuutta kuluttajan omaan tilanteeseen. Talouteen liittyvässä osaamisessa on kyse myös yrityksissä toimivien tiedoista, taidoista ja asenteista, joilla liiketoimintaa toteutetaan. Niiden puuttuessa yritys ei osaa toimia kuluttajan etua huomioiden ja aidosti yhteiskunnallisesti vastuullisena toimijana. Osaamisen tarpeita yrityksissä on kuvattu mm. Osaaminen 2035 raportissa sekä osaamisen ennakointia varten laadituissa osaamiskorteissa. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamiskortit_verkkoversio_1.pdf Talousosaamisen strategian olosuhdetekijänä tulee myös huomioida kansa-laisten yksilölliset lähtötilanteet. KKV pitää tärkeänä, että ylivelkaantuneita ja heidän mahdollisuuksiaan uuteen alkuun tarkastellaan strategiassa riittävällä tavalla. Strategiassa tulisi pitää mielessä muun muassa Ulosottolaitoksen ennakoivan talousneuvonnan hanke. KKV toteaa lisäksi, ettei talousosaaminen suojaa kuluttajia yllättäviltä taloudellista tilannetta merkittävästi heikentäviltä elämäntapahtumilta, jolloin keskeistä on ennen kaikkea kyky toimia ja löytää erityistilanteessa tukevia tahoja. Kuluttajien epäonnistumiseen taloudenhallinnassa voivat vaikuttaa myös sellaiset seikat kuten köyhyys ja rakenteelliset ongelmat. Kuluttajilla ei esimerkiksi ole Suomessa velvollisuutta rahoittaa eläkeaikaansa itsenäisesti omilla säästöillään tai kantaa vastuu tulevan eläkkeensä sijoittamisesta.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Talousosaaminen on tärkeä kansalaistaito, jonka pohja luodaan jo nuorella iällä. Koulun tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa talouden perustaidot. Näin ollen koulujen talousopetuksen tulee linkittyä vahvasti talousosaamisen strategiaan, vaikkakin koulujen talousopetuksessa toteutetaan lakeihin ja asetuksiin perustuvaa opetussuunnitelmaa. Eri opettajaryhmillä on erilaiset valmiudet opettaa taloutta. Tutkimusten mukaan, mitä parempi opettajan oma talousosaaminen on, sitä paremmin hän osaa opettaa taloustaitoja oppilailleen. Opettajankoulutuksen tuleekin tarjota riittävät talousosaamisen perustaidot niissä aineissa, joilla talousaineet sisältyvät opetussuunnitelmaan. Taloutta opettaville opettajille tulee myös tarjota mahdollisuus ylläpitää ja täydentää omaa talousosaamistaan sekä osallistua talousosaamista vahvistavaan täydennyskoulutukseen. Erityisen tärkeää on luokanopettajien kouluttaminen, sillä lasten asenteet rahaan ja talouteen syntyvät varhain. Lapsi omaksuu jo seitsemään ikävuoteen mennessä, miten rahasta puhutaan. Strategiassa on hyvin esitelty kriittisiä elämänvaiheita, yllättäviä riskitilanteita ja myös taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Talousosaamisen PISA-tutkimuksessa erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden osaaminen näyttäytyi heikkona. On tärkeää tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja kohdistaa heille heidän elämäntilannettaan paremmin tukevia toimenpiteitä. Talouden eettisyys ja kestävyys puhuttelevat etenkin nuoria. Näiden teemojen kautta on hyvä lähestyä omaa taloutta ja kuluttamista.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Ehdotuksessa on huomioitu laajasti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja nostettu hyvin esille eri kohderyhmiä ja niiden toisistaan poikkeavia tarpeita. Jokainen kansalainen tarvitsee perustason talousosaamista. Omien elämänvaiheiden ja toimintaympäristön muuttuessa myös taloustaitojen tarve muuttuu. Sosiaalisen median ja mainonnan vaikutus on viime vuosina kasvanut vahvasti. Toisella puolella painavat kohtuullisen ja kestävän elämisen ja kulutuksen näkökulmat. Rahaan liittyy edelleen paljon tabuja, sen puuttumiseen tai siitä johtuviin vaikeuksiin häpeää. Haasteena talousosaamisen tasaisessa edistämisessä saattaa olla, etteivät osattomuutta kokevat koe olevansa kohderyhmää ja toisaalta hyvin koulutetut /toimeentulevat eivät koe olevansa tiedon tarpeessa. Lähimenneisyydessä rahamaailman ja talouden toiminnan välineet ovat muuttuneet ja kehittyneet olennaisella tavalla. Muutostahti on ollut nopeaa ja se on ollut jatkuvaa. Esimerkiksi maksamistavat, sopimusjärjestelmät ja rahankäytön muodot muuttuvat vuosittain. Jatkossakin on talousosaamisen taso voitava suhteuttaa muuttuneisiin tarpeisiin. Strategia ei siis voi koskaan tulla valmiiksi, vaan sen tulee pikemminkin olla toimintatapa, jolla ihmisten talousosaamista kyetään jatkuvalla tavalla ylläpitämään muuttuvassa kuluttajatalouden maailmassa.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategian määrittelyn ja toteutuksen kannalta pidämme tärkeinä ympäröivinä olosuhteina viime vuosina tapahtunutta voimakasta opintolainakannan kasvua, joka vaikuttaa voimakkaasti opiskelevien nuorten aikuisten pitkän tähtäimen talouden suunnitteluun ja elämänpäätöksiin. Toisena tärkeänä olosuhteena pidämme erityisesti nuorten sukupolvien ansiotason ja työurallaan etenemisen jäämistä jälkeen aikaisempiin sukupolviin verrattuna. Tämä viivästyttää vakaan taloudellisen aseman ja tulotason saavuttamista ja pidentää epävarmaa ja taloudellisesti niukkaa elämänvaihetta, jolloin taloudelliset riskit saattavat aiheuttaa raskaampia haasteita.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kuluttajaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. Esityksessä on lähtökohtaisesti huomioitu hyvin ja kokonaisvaltaisesti tilanne- ja olosuhdetekijöitä, kuten kohderyhmien moninaisuus ja viestinnän monikanavaisuus, sekä sen oikea kohdentaminen. On tärkeää huolehtia siitä, että tulevassa talousosaamisen edistämisen strategiassa huomioidaan kaikki ikäryhmät ja tunnistetaan näiden erilaiset tarpeet. Erityistä huomiota on kuitenkin hyvä kiinnittää elämän nivelkohdissa oleviin ja niihin tunnistettuihin ryhmiin, joilla on keskimääräistä enemmän haasteita taloudenhallinnassa. Myös nopeasti muuttuvia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi sosiaalisen median vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen, luottotuotteiden intensiivistä markkinointia ja maksamistapojen nopeita muutoksia, on hyvä huomioida tarpeen mukaan taloudenhallinnan edistämisen lähtökohdista etupainotteisesti ja mahdollisia ongelmia ennaltaehkäisevästi.
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Strategin bör beakta att det finns en stor andel bland de äldre som inte är digitala utan som är beroende av konkret, praktisk och lättförstådd information om ekonomi. Betalningssvårigheter bör uppmärksammas. Snabblånen är en stor fälla för äldre. Skatteplanering och uppgörande av juridiska dokument går hand i hand med det ekonomiska kunnandet och bör beaktas i strategin.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Sijoittamista ja omistamista koskevaa osaamista on pidettävä tärkeänä kaikkia koskettavana osa-alueena, sillä jo noin miljoona suomalaista omistaa pörssiyhtiöiden osakkeita ja vielä suurempi joukko omistaa rahasto-osuuksia. Kiinnostus sijoittamiseen ja omistamiseen on myös ollut viime aikoina vahvassa kasvussa. Omistajuuden ja sijoittaminen tarjoavat mahdollisuuden vaurastua, joten jokaisella suomalaisella tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus olla omistaja ja talousosaamista on pidettävä kansalaistaitona. Tämän tulisi heijastua kansallisen talousosaamisen strategian toteutukseen. Talousosaamisessa on myös kyse merkittävästä tasa-arvokysymyksestä. Esimerkiksi naiset ovat historiallisesti omistaneet arvo-osuusjärjestelmässä kotitalouksien osakeomistuksesta selvän vähemmistön. Osakesäästötilien kohdalla osuudet ovat vielä pienempiä, mutta ovat kuitenkin nousseet vuoden 2020 aikana. Sijoitusopetuksen lisääminen esimerkiksi opetussuunnitelmassa johtaisi todennäköisimmin erityisesti naisten sijoittamisen lisääntymiseen.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Kansallisessa talousosaamisen strategiassa tulee ottaa paremmin huomioon ne suomalaiset, joiden talous on esimerkiksi ylivelkaantumisen johdosta kriittisessä tilassa. Strategiassa ei tunnistettu niitä syitä, jotka johtavat ihmisten kriittiseen taloustilanteeseen, kuten rahapeliongelma tai arjenhallinnan haasteet. Näkökulma on vahvasti taloustaitojen opettamisessa, mutta eri elämäntilanteet tarvitsevat erilaista tukea, ohjausta ja neuvontaa. Velkaantumisesta tulee yksilölle pitkäkestoinen taakka, jonka keventämiseen ei ole vielä riittävästi keinoja. On löydettävä ratkaisuja, joissa velkaantumisesta voidaan päästä irti kohtuudella. Strategian tulisi vaikuttaa myös taloudellisesti heikossa asemassa olevien ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Suomeen tarvitaan lisää tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita, mutta ne eivät voi kaikki olla digitaalisia palveluita. Strategiassa ei ole vielä riittävästi tunnistettu sitä, että on paljon nuoria ja aikuisia, joilla ei ole riittäviä digitaalisia taitoja hoitaa asioitaan verkkopalveluissa. Tarvitaan myös kohtaavia palveluita.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Yksilön talousosaamiseen ja taloutta koskeviin henkilökohtaisiin ratkaisuihin vaikuttavat lukuisat yhteiskunnalliset, yhteisölliset ja kulttuuriset tekijät. Moderni länsimainen yhteiskunta on ”läpitaloudellistunut”, jossa yksilön talouskäyttäytymiseen kohdistuu lukuisia kulttuurisia ja yhteisöllisiä odotuksia ja paineita. Talousosaaminen ei koskaan toteudu tyhjiössä vaan osana yhteiskuntaa ja sen yhteisöjä. Eri ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet hyödyntää talousosaamistaan. Yksilön taloudellinen pärjääminen ei myöskään ole kiinni vain talousosaamisesta, vaan monet eri tekijät vaikuttavat siihen merkittävästi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) korostaa erityisesti näiden tekijöiden huomioon ottamista: • Talousosaamisen perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa • Vanhempien tukeminen lasten ja nuorten talouskasvatuksessa • Koulujen merkittävä rooli talousosaamisen rakentumisessa • Talousosaaminen ja sen hyödyntämismahdollisuudet liittyvät yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen ja kulttuuriseen kontekstiin • Digitalisaatio ja verkko-ostamisen helppouden vaikutukset • Luottojen mukaan lukien pikavippien markkinoinnin ja velkaantumisen helppouden vaikutukset • Yritysvastuun huomioon ottaminen talousosaamisen käytännön toteutumisessa
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Nuoret on huomioitava omana erityisenä kohderyhmänään. Lähes neljännes kaikista maksuhäiriömerkinnöistä on alle 30–vuotiailla. Maksuhäiriömerkinnän saaneissa on erityisen paljon nuoria aikuisia ja miehiä. Nuoret ovat myös rahapeliongelmien keskeinen riskiryhmä. Nuoruuden aikaisilla taloudellisilla ongelmilla vaikuttaa olevan yhteys myös myöhemmän iän koulutuksellisiin, terveydellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Nuoret ovat pienituloinen väestöryhmä. Tämä johtuu suureksi osaksi opiskeluista ja itsenäisen elämisen aloittamisesta, mutta suomalaisten nuorten pienituloisuus on myös suhteellisesti lisääntynyt koko 2000-luvun. Muiden väestöryhmien elintason kasvaessa nuorten elintaso on pysynyt samana. Pienituloisuus jatkuu aikaisempaa pidemmälle aikuisuuteen. Näyttää siltä, että nuoret sukupolvet eivät pysty kerryttämään omaisuutta aikaisempien sukupolvien tavoin. Esimerkiksi viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen pitkäaikainen käyttö on nuorilla muita ikäryhmiä selkeästi yleisempää.
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Ennakoiva lähestymistavan lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös henkilökohtaisiin tekijöihin ja tilanteisiin sekä jo tällä hetkellä talousvaikeuksissa olevaan ennätysmäärään ihmisiä. Henkilökohtaiset elämänmuutokset, kuten työttömyys, sairastuminen jne., voivat muuttaa ihmisen elämää yllättäen ja näitä muutoksia on yleensä mahdotonta ennakoida. Erityisesti perusturvan varassa eri syistä elävien on vaikea ennakoida tulevia muutoksia ja säästämisestä saatetaan jopa rangaista (toimeentulotuki). Osaamisen puute ei siis aina ole syy ongelmiin, vaan elämän arvaamattomuus, tukijärjestelmän pirstaleisuus ja sen puutteet sekä tarvittavan tiedon ja avun saannin vaikeudet. Näissä perusturvan elämisen tilanteissa mahdollisuudet toimia itse oman tilanteen parantamiseksi ovat usein hyvin rajalliset ja tukijärjestelmän määrittämät. Haavoittuvassa asemassa olevia kohdataan ja tuetaan mm. ev.lut. seurakuntien diakoniatyön arjessa. Diakoniassa ihmiset kohdataan usein vasta taloudellisten vaikeuksien jo kärjistyessä ja monet ovat pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa eläviä, pitkäaikaistyöttömiä tai pienellä sairauseläkkeellä olevia. Heidän on yleensä mahdotonta varautua taloudellisesti tulevaan ja oman talouden osaamisen arjen taitoja tarvitaan, jotta edes perusarki olisi mahdollinen. Osaamisen lisääminen taloudellisessa stressitilanteessa on yleensä erittäin vaikeaa. Yleinen opetus, kurssit ja luennot eivät yleensä toimi, vaan kaivataan henkilökohtaista tukemista ja neuvontaa tilanteen ratkaisemiseksi. Vapaaehtoisvoimin tehtävää tukemista, neuvontaa ja talousosaamisen lisäämistä ei kannata unohtaa ammatillisesti tehtävän työn rinnalta. Vapaaehtoisia, jotka tekevät työtä talousosaamisen lisäämiseksi, toimii jo nyt monilla paikkakunnilla ja heidän tekemänsä työ kannattaa myös hyödyntää strategian toteutuksessa. Ev.lut. seurakunnissa eri puolilla Suomea Raha-asianeuvonta Rarissa vapaaehtoiset toimivat organisoidun mallin mukaan raha-asianeuvojina. Vapaaehtoisia perus- ja jatkokoulutetaan yhteistyössä alan toimijoiden, kuten Takuusäätiön sekä talous- ja velkaneuvonnan, kanssa. He toimivat tehtävässään neuvoen ja tukien oman talouden haasteiden kanssa kamppailevia. Toiminnassa korostuvat tasavertaisuus asiakkaan rinnalla, tuki ja kannustaminen omaan taloudenhallintaan sekä luottamuksellisuus. Vapaaehtoiset sitoutuvat Rarin sääntöihin, salassapitoon ja saavat tukea omaan tehtäväänsä työntekijöiltä. Vapaaehtoiset auttavat kaikkia alueen asukkaita.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Kirkon diaikoniatyön kokemusten perusteella nähdään, että monen perusturvan varassa elävän on vaikea ennakoida muutoksia omassa taloudessa, koska perusturva on pirstaleinen eikä tarvittavia päätöksiä eri tukimuodoista saada aina riittävän nopeasti. Haavoittuvan asemaan vaikuttaa esimerkiksi kokonaan perusturvan varassa eläminen, leskeksi jääminen, vankilasta vapautuminen, vammautuminen, avio/avoero tai sairastuminen. Pätkätyöt ja kevytyrittäjyys aiheuttavat myös ennakoimattomuutta oman talouden suhteen. Kysymys ei siis aina ole osaamisen puutteesta vaan arjen ennakoimattomuudesta ja tarvittavan täsmäavun puutteesta. Ongelmien ehkäisyn lisäksi strategiassa tulisi selkeästi tuoda esille tilanteet, joissa kriisi on jo toteutunut, kuten laitokseen (vankila, päihdehoitolaitos, pidempi sairaalasijoitus ym.) vuoksi. Mitä on talousosaamisen tuki silloin kun sen tärkein tehtävä olisi jo tapahtuvan vahingon rajoittaminen ja vahinkojen edes osittainen kompensointi? Talouden oleellinen toimintayksikkö, perhe ja läheiset, tulisi näkyä strategiassa subjektina tai vaikutusten objektina. Myös pidempikestoisten vaikutusten kannalta tällä olisi väliä – talousosaaminen ja vahinkovaikutukset periytyvät.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Opetushallitus korostaa varhaiskasvatuksen ja koulun ohella kotien merkitystä ja vaikutusta lasten talousymmärryksen, oman talouden hallinnan ja kestävien kulutustottumusten oppimisessa sekä niihin liittyvien asenteiden muotoutumisessa varhaislapsuudesta alkaen. Lisäksi muun kasvu- ja toimintaympäristön, kuten sosiaalisen median, mainonnan, kaveripiirin, harrastusten ja ympäröivän yhteiskunnan vaikutus lasten ja nuorten talouteen liittyviin asenteisiin, rahankäyttöön ja kulutustarpeiden syntymiseen sekä kestäviin kulutuskäytänteisiin, taloudellisuuteen ja säästämiseen on syytä ottaa huomioon. Myös kulttuurierojen yhteys kuluttajakäyttäytymiseen tulisi tiedostaa. Talouteen vaikuttavat päätökset liittyvät usein tilanteisiin, joihin kytkeytyy eri hallinnonalojen toimijoita (esim. koulutus, sote, työhallinto). Siksi poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys eri asiakassegmenttien näkökulmista (ekosysteemimalli) on erityisen tärkeää.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Strategiassa on otettu laajasti esiin oleellisia toimintaympäristön muutoksia. Erityisesti digitalisaatio ja palveluiden sekä kulutuksen muuttuminen nopealla vauhdilla tulee olla jatkuvan huomion kohteena.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Tulisi huomioida sivulla 11 mainittujen lisäksi seuraavat seikat: - digitalisaatio, kuten esimerkiksi velkaantuminen verkossa - peliongelmat - vahinkovelkaantuminen (esim. puhelinlaskun yhteydessä laskutettavat sovellusmaksut tai suorat luottokorttiostot ja niiden hallinta) - mielenterveys- tai päihdeongelmaiset - talouden suunnittelemisen ja varautumisen puute - keski- ja hyvätuloiset/koulutetut (miten tavoitetaan, kun eivät koe tarvitsevansa apua/tukea tai ole avun/tuen piirissä)
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Tilanne- ja olosuhdetekijöitä on huomioitu kattavasti. Jatkossakin on huomioitava erityisesti ajantasaisen ja tutkitun tiedon saatavuus talousosaamisen tilasta, talousosaamisen opetuksen riittävyys, kansalaisten taidot riskeihin varautumisessa sekä mahdollisuudet ja kyvyt käyttää muuttuvia palveluita.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Kansallisessa talousosaamisen strategiassa on erityisesti huomioitava muuttuvat tilannetekijät yksilöiden eri elämäntilanteissa sekä yhteiskunnassa yleisesti talousosaamisen ja jatkuvasti muuttuvien kulutustapojen ja taloudellisten toimintaympäristöjen näkökulmasta. Strategiaehdotuksessa huomioidaan niin lähtötaso, olosuhteet kuin vallitseva yhteiskunnallinen tilanne. Siinä huomioidaan hienosti sekä ennakoitavat elämänkulun siirtymävaiheet ja toisaalta yllättävät elämänmuutokset ja kriisitilanteet, joiden myötä taloudellinen tilanne voi olla koetuksella. Nämä tilanteet voivat vaatia uudenlaista talousosaamista. Esimerkiksi vallitsevan COVID-19 pandemian vaikutukset yksilöiden talousosaamiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin ovat vielä nähtävissä ja näihin seurauksiin on oltava riittävät valmiudet yksilöiden taloudellisen ja yleisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Erityisesti itsenäistyvät nuoret aikuiset työelämään siirtyessä tarvitsevat tukea ja positiivista tulevaisuususkoa työllistymisen ja taloudenhallinnan osalta. Strategiaehdotuksessa huomioidaan finanssipalveluiden digitalisaatio ja uudenlaiset taloudenhallintatavat. Näiden lisäksi painottaisin myös kulutustottumusten muutosta yhä digitaalisemmaksi mitä pandemiatilanne on vauhdittanut ja mikä vaatii uudenlaisia taloustaitoja ja näiden taitojen jatkuvaa päivittämistä. Myös velkaantumisen riski ja haasteet oman taloudellisen tilanteen hahmottamisessa fyysisten ostotapahtumien ollessa yhä harvinaisempia (esimerkiksi mobiilimaksamisen ja verkko-ostamisen myötä) ovat olennaisia olosuhdetekijöitä. Talousosaamisen strategiaehdotuksessa mainitaan kestävä kulutus ja toiminta eettisesti ja kestävällä tavalla osana talousosaamista. Tätä näkökulmaa toisin vahvemmin esiin. Talousosaamisessa keskeistä on paitsi taloudenhallinta niin myös vastuullinen kulutus missä myös kestävä kehitys sekä eettiset ja ekologiset valinnat taloudellisena käyttäytymisenä ovat tärkeitä osa-alueita. Myös talousopetuksessa kestävä kehitys huomioidaan jo nyt.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta lausua oikeusministeriölle ehdotuksesta Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. SLL lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Lähtökohtaisesti strategiaesityksessä on huomioitu hyvin vallitsevat tilanne- ja olosuhdetekijät, mutta huomiointi on hyvin yleisellä tasolla. Yleisesti strategiassa on ymmärretty hyvin kohderyhmien moninaisuus. Ymmärrys näkyy muun muassa eri viestien ja viestintäkeinojen tarpeellisuuden konkretisoinnista eri kohderyhmien tavoittamisessa. SLL esittää, että tätä ymmärrystä laajennettaisiin myös osioon talousosaamiseen liittyviin tilanne- ja olosuhdetekijöihin. On tärkeää ymmärtää eri kohderyhmiin liittyvät muutostekijät myös yleistä laajemmalla tasolla. Esimerkiksi nuorelle muutto lapsuudenkodista omaan kotiin on ainutlaatuinen tekijä verrattuna muihin olosuhdemuutoksiin, koska muutoksen onnistuminen edellyttää paljon uuden opettelua vanhojen tietojen ja taitojen sopeuttamisen sijasta. Nuori joutuu monen uuden teeman eteen pohtiessaan oman talouden perusasioiden hoitamista. Näitä teemoja ovat muun muassa sopimukset, sähköt, vakuutukset, laskut, verot, säästäminen ja kilpailuttaminen. Lisäksi tilanne- ja olosuhdetekijöissä tulee myös ymmärtää väestön ja siten kohderyhmien väliset koulutuserot sekä erot sosioekonomisissa taustoissa. Nämä vaikuttavat väestön osaamiseroihin myös talouteen liittyviin kysymyksissä. Taloustaitojen ja -osaamisen tulisi olla kaikkien saataville taustasta riippumatta, jotta strategialla pystytään ehkäisemään taloustaitojen ja -osaamisen ylisukupolvista periytymistä.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Tilanne- ja olosuhdetekijät on ilmaistu tiiviisti ja ytimekkäästi.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Strategiassa on nostettu esiin oleellisia toimintaympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat yksityistalouteen, kuten globaalitalous, digitalisaatio, uudet maksamisen ja ostamisen tavat, luotontarjonta, asuntojen hinnat, työmarkkinatilanne. On tärkeää, että tunnistetaan ne rakenteet, jotka voivat estää ihmisiä tekemästä hyviä taloudellisia päätöksiä ja jotka vaikuttavat siihen, että ihmiset joutuvat taloutensa kanssa ongelmiin. Yksilön kannalta on tärkeää, että hänellä on selviytymiskykyä niin toimintaympäristössä tapahtuvissa muutoksissa kuin oman elämän muutos ja nivelvaiheissa, kuten itsenäistyminen, parisuhteessa tapahtuvat muutokset, sairastuminen, työttömyys, eläkkeelle jääminen tms. Taloustaitoja tarvitaan monessa elämänvaiheessa ja niitä pitää jatkuvasti päivittää. Merkittävää myös on se, miten sosiaalinen media vaikuttaa ihmisten ostopäätöksiin, kulutuskäyttäytymiseen ja kestäviin ja taloudellisiin valintoihin ja elämäntapaan. Talousosaamiseen ja sen edistämiseen on liitettävä vahvemmin kohtuullisuuden ja kestävyyden näkökulmat.
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Palvelujen digitalisoituminen. Digiosaamisen ja medialukutaidon vahvistaminen. Eri ikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on vaihtelevat valmiudet hoitaa raha-asioitaan digitaalisissa ympäristöissä. Ostamisen ja maksamisen muotojen muuttuminen vaatii kansalaisilta osaamisen päivittämistä jatkuvasti. Sosiaalisen median ja mainonnan luomat mielikuvat kuluttamisesta, erilaisista helpoista luotoista ja vallitsevan tilanteen alhainen korkotaso vaativat erityisesti nuorten medialukutaidon vahvistamista. Nuorten siksi, että he ovat erityisen aktiivisia somen käyttäjiä ja vaikuttuvat mainonnasta helpommin kuin varttunut väki. Taloustaitojen ylisukupolvinen periytyminen. Luottamus omiin kykyihin taloudenhoidossa ja uskominen siihen, että yksilö voi vaikuttaa omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa periytyy vahvasti sukupolvelta toiselle. Talousosaamisen strategia tulisi tähdätä siihen, että taloustaidot ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla ja kuuluvat kaikille taustasta riippumatta. Tunnetaitojen ja asenteen merkitys talouskasvatuksessa. Rahaan liittyvien tabujen tunnistaminen ja rahasta puhumisen normalisoiminen siten, että kaikilla erilaisista taustoista tulevilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun rahasta ja tulla kuulluksi.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Ajankohtaisista tilannetekijöistä tärkein on koronapandemia ja sen vaikutusten arviointi talousosaamisen näkökulmasta. Samalla tulee arvioida sitä, että miten eri kohderyhmien (lapset, nuoret, työikäinen ja ikääntyvä väestö) tavoitetaan talousosaamisen edistämistä suunniteltaessa. Pidemmällä aikavälillä tulee huomioida erityisesti digitalisaation vaikutus talouskäyttäytymiseen ja toimintatapojen muutoksiin. Koulutuksen ja opetuksen ohjausjärjestelmään kuuluvat perusopetuksen osalta perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä paikallinen opetussuunnitelma ja koulujen lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat täsmentävät toisiaan varmistaen lainsäädännön tavoitteiden ja periaatteiden välittymisen koulujen työhön, opetukseen ja kasvatukseen. Kuntien ja koulujen opetussuunnitelmat perustuvat näin ollen lakiin, asetuksiin ja opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelman perusteissa talousosaaminen on huomioitu osana laaja-alaisia kokonaisuuksia sekä osana tiettyjä oppiaineita. Yksi laaja-alaisen osaamisen alueista on itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Tässä osaamisalueessa syvennytään elämässä ja arjessa selviämisen taitoihin, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen ja ihmissuhteisiin, liikkumiseen ja liikenteeseen, teknologisoituneessa arjessa toimimiseen sekä oman talouden hallintaan ja kuluttamiseen. Oppiaineista talousosaaminen on vahvimmin yhteyksissä yhteiskuntaoppiin, joka uusissa opetussuunnitelmissa alkaa jo neljännellä vuosiluokalla. Yhtenä opetuksen painopisteenä oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. Verrattuna edeltäviin opetussuunnitelman perusteisiin, voidaan perustellusti sanoa talousosaamisen roolin perusopetuksessa vahvistuneen. Suomalaisnuorten talousosaamisen tasosta ja siihen liittyvistä tekijöistä saatiin ensimmäistä kertaa kansainvälistä vertailutietoa PISA 2018 –talousosaamisen arvioinnissa. Suomalaisnuoret ovat tutkimuksen mukaan talousosaamisessa kansainvälistä kärkeä, aktiivisia ja vastuullisia oman talouden hallinnassa ja kehittämisessä. Suomessa oppilaiden ilmoitusten mukaan koulussa saadulla tiedolla on ollut merkittävä rooli talousosaamisen kehittymisessä. Ammatillisen koulutuksen osalta talousosaaminen on huomioitu ammatillisissa tutkinnoissa ensisijaisesti Opetushallituksen määräämissä tutkinnon perusteissa, joiden mukaisesti koulutuksen järjestäjät suunnittelevat koulutuksen ja toteuttavat opiskelijoiden osaamisen arvioinnin. Talousosaamista sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin erillisinä ammatillisina tutkinnon osina tai ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksina kunkin alan työelämän tarpeiden mukaisesti. Talousosaamisen laajuus vaihtelee siis tutkinnoittain. Lisäksi talousosaamista sisältyy ammatillisten perustutkintojen yhteisiin tutkinnon osiin, jotka ovat pakollisia kaikille ammatillisen perustutkinnon suorittajille. Yhteisissä tutkinnon osissa painottuu oman talouden hallinta sekä ymmärrys talouden merkityksestä yhteiskunnan ja yritysten toiminnalle.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • Talousosaamiskeskustelussa korostuvat velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät. On hyvä, että strategiassa tunnustetaan näiden liittyminen laajempiin ilmiöihin kuten syrjäytyminen ja muut elämänhallinnan ongelmat. On tärkeää huolehtia opettajien osaamisesta talousasioiden opetuksessa ja (täydennys)kouluttaa heitä kaikilla kouluasteilla. Erityisen tärkeää on jatkossa kouluttaa luokanopettajia talousopetuksen osalta, sillä yhteiskuntaoppi ja sen myötä myös taloustieto on nykyisin opetettava aine alakoulussakin. On järkevää tunnistaa otolliset tilanteet ja hetket kansalaisten elämässä talousasioiden vastaanottamiselle (täysi-ikäistyminen, lapsuuden kodista poismuuttaminen jne.) Strategiassa on hyvin esitelty kriittisiä elämänvaiheita, yllättäviä riskitilanteita ja myös taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä.
      • Dahlström Jorma
        Uppdaterad:
        14.6.2021
        • Täysikäistyminen on haaste, moni nuori on silloin asemassa, jossa houkutus velkaantua on suuri. Riskipisteitä ovat myös työttömyys, sairstuminen, avioero, ja eläköityminen, sillä joko tulot tai menot muuttuvat epäedullisesti.
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Huolestuttava tilanne maksuhäiriömerkintöjen suhteen, voimakas velkaantumisen kasvu tilanteessa, jossa korot saattavat nousta voimakkaastikin, asuntojen hintojen nousu ja talousyhtiölainat, sekä COVID-19.
      • Aalto yliopisto, Rahoituksen laitos, Puttonen Vesa
        Uppdaterad:
        4.6.2021
        • Maksuhäiriömerkintä on konkreettinen merkki taloudenhallinnan epäonnistumisesta. 11.5.2021 julkaisemamme tutkimuksen mukaan selkein maksuhäiriöihin liittyvä yhteinen nimittäjä on matala koulutustaso. Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Yli yhdeksän keskiarvollakin maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on pelkän peruskoulun käyneillä 27 prosenttia eli suurempi kuin minkään korkeamman koulutustason omaavilla. Tulos on sama sekä naisilla että miehillä. Kuten nyt esillä oleva esitys toteaa, talousosaamisen edistäminen tulee kohdentaa määritellyille kohderyhmille. Kohderyhmä ei voi olla kaikki suomalaiset eikä sen tarvitsekaan olla. Paras panos/hyötysuhde saadaan keskittymällä ongeolmaryhmiin. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/matala-koulutustaso-on-selkein-yhteinen-tekija-maksuhairiomerkintojen-takana
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • Talousosaamisen strategian luonnoksessa painottuu vahvasti kuluttaja-kansalaisten vastuuttaminen päätöksistään; sen sijaan on vähemmän tavoitteita sille, millä tavalla muita markkinatoimijoita vastuutetaan. Kuluttajatutkimuskeskuksen näkemyksen mukaan yksilöiden talousosaaminen pitäisi kytkeä astetta laajempaan strategiseen kehykseen, jossa pohdittaisiin myös vaikuttamista markkinaolosuhteisiin, esimerkiksi pikavippi- ja perintäyritysten valvomisen ja suitsimisen avulla, sekä kulttuurisiin käsityksiin, käytäntöihin ja normeihin, jotka omalta osaltaan kaventavat yksilöiden toimintamahdollisuuksia. Eräs merkittävä tilannetekijä, joka talousosaamisen strategissa olisi huomioitava on yhteiskunnan läpäisevä taloudellistuminen ja sen mahdolliset uhat kansalaisten yhdenvertaisuudelle. Talouden ja rahan läpäistäessä kaiken yhteiskunnassa olisi kansallisessa talousosaamisen strategiassa tärkeää tarkastella finanssipalveluita yhteisenä hyvänä; palveluina joiden on oltava kaikkien saatavilla ja julkisen vallan säätelemiä. Yhteinen hyvä viittaa siihen, että kaikkien pitäisi voida hyötyä palveluista riippumatta asemasta, tulotasosta ym. tekijöistä. Jotta kaikki hyötyvät, voidaan säätelyllä pakottaa tarjoamaan kohtuuhintaisia ja laadukkaita rahoituspalveluja ja suojaamaan kuluttaja-kansalaisia hintasyrjinnältä ja pääsyn esteiltä. Jos kotitalouksien velkaongelmien vähentäminen on strategian keskeinen tavoite, niin maksuhäiriömerkintöjen perusteella taloudellinen syrjäytyminen uhkaa erityisesti pientuloisia, nuoria, maahanmuuttajataustaisista perheitä. Toinen asia, jota haluamme painottaa, on kysymys eettisyydestä: missiona strategialuonnoksessa mainitaan ihmisten saaminen ”toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla”. Tätä lausahdusta ei kuitenkaan millään lailla avata eikä siihen palata tavoitteiden yhteydessä, mikä on ongelmallista. Tämä liittyy aivan olennaisesti olosuhdetekijöihin markkinoilla, koska kuluttajan on usein erittäin vaikeaa saada luotettavaa tietoa esimerkiksi sijoitusvaihtoehtojen ekologisesta kestävyydestä ja muista eettisistä implikaatioista. Tämäkin on siis kysymys, jossa nähdään selvästi tarve ajatella talousosaamista laajemmassa yhteiskunnallisten olosuhteiden kontekstissa ja harkita muihin toimijoihin kuin kuluttajiin kohdistuvia toimenpiteitä.
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Talousosaaminen on osa elinikäistä oppimista "kehdosta hautaan saakka". Tällä tulevaisuuteen tähtäävällä toiminnalla ennalta ehkäistään kansalaisen joutumista taloudessaan ongelmiin sekä tuetaan kansalaisia tekemään hyötyä tuottavia valintoja finassimarkkinoilla. Näin ollen koululaitos elinkeinoelämän verkostoineen on tärkeä linkki talousosaamisen edistämisessä, koska se saavuttaa koko ikäluokan. Ns. Ruotsin mallin osittainen soveltaminen tuntuu toteuttamiskelpoiselta koululaitoksessa, koska siinä lähdetään liikkeelle kevyellä organisoimismallilla. Kuitenkin kun on kyse kansallisesta stragiasta on hyvä pitää hallinto, seuranta, koordinointi ja rahoitus yhdellä omistajalla.
      • 2. Onko strategiaehdotuksessa huomioitu kaikki strategian kannalta tärkeät osa-alueet (ehdotuksen sivu 5)?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategiaehdotuksessa on huomioitu hyvin kaikki strategian kannalta tärkeät osa-alueet.
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa. Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsoo kuitenkin, että talousosaamisen perusta rakentuu jo lapsuudessa ja nuoruudessa ja pitää siksi tärkeänä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia talousosaamisen rakentumisessa. Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri yhtyy MLL:n näkemykseen siitä, että koulujen talousopetuksen tulisi olla kiinteämmin osana strategian toteutusta.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Osa-alueissa korostuu strategian laatijoiden rooli. Tähän olisi syytä saada mukaan myös kansalaisten osallisuus ja toimijuus. Sekä suunnittelussa, kehittämisessä että toteutuksessa.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Koulut vastaavat myös osaamisen edistämisestä ja toimijana se on rajattu pois: "Koulujen talousopetus linkittyy strategiaan, mutta ei suoraan sisälly siihen" - ja kuitenkin todetaan "Siksi on tärkeää saada kaikki kansalaisten talousosaamiseen vaikuttavat keskeiset tahot mukaan toteuttamaan talousosaamisen strategiaa."
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Ylätasolla on.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • FSS anser att strategins delområden är heltäckande och välmotiverade.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • VALLI ry:n näkemyksen mukaan kyllä. Strategia on varsin kattavasti rakennettu.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Esitys on kattava.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Luonnoksessa on tunnistettu osa-alueet, mutta työn jatkovalmistelussa ja toimeenpanossa tarvitaan laaja-alaisempaa lähtökohtaa ja konkreettisempaa otetta.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Mielestämme ehdotus osa-alueista on kattava.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Kaikki osa-alueet ovat kattavasti mukana.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kotitalousopettajien liitto haluaa korostaa opettajien täydennyskoulutuksen merkitystä. Haluamme korostaa myös kotitalousopetuksen käytännönläheisen taloustaitojen opettamisen merkitystä niin ala- kuin yläkouluikäisten oppimiskyvykkyyden näkökulmasta. Alakouluissa on mahdollista valinnaisessa kotitaloudessa opettaa ja käydä läpi talousosaamisen teemoja. Yläkoulussa kuluttaja- ja talousosaaminen tulee opetussuunnitelman mukaisesti automaattisesti kotitaloustunneilla käytännön harjoitusten kautta. Se mitä ei ole huomioitu ja nuorten oman elämän kannalta merkittävä vaihe - siirtyminen yläkoulusta toisen asteen opintoihin ja sen mukanaan tuomat haasteet: kasvava kiinnostus oman talouden hoitoon ja ylläpitoon, kasvava tarve itsenäistyä myös taloudellisesti ja epävarmuus poiketa median luomasta mielikuvakuluttajan roolista.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • KKV-ehdottaa, että osa-aluetta strategian seuranta ja tutkimus, vahvistetaan lisäyksellä asiantuntijoiden osaamiseen liittyen ” strategian seuranta ja tutkimus sekä talousosaamista edistävien tahojen asiantuntijatason osaamisen kehittäminen”. Tähän yhteyteen voisi rakentaa myös neuvontaa tekevien osaamisen ylläpitämisen suunnitelman. Nopeasti muuttuvat osaamisvaatimukset, päivittämistä vaativat perustaidot ja uudistuvat työtehtävät edellyttävät jatkuvaa oppimista. Opetus- ja neuvontatilanteissa tulee tuntea taloustaitojen substanssi, oikeudelliset kysymykset sekä olla riittävästi tietämystä kuluttajakäyttäytymisestä.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategia perustuu vahvasti kansalaisten omaan osaamiseen ja toimintaan. Tämän rinnalle tarvitsemme reiluja pelisääntöjä ja sääntelyä raha- ja kuluttajatuotteiden markkinointiin. Strategiassa on myös tärkeää huomioida erilaiset oppimisympäristöt. Koronapandemian aikainen etäopetus antoi mahdollisuuden yhdistää entistä paremmin nuorten kiinnostuksen kohteita kouluoppimiseen. Tämä mahdollisuus kannattaa tulevaisuudessa hyödyntää entistä paremmin, sillä oppimista tapahtuu kaiken aikaa ja kaikkialla.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon. Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri katsoo lisäksi, että velkojatahoja voisi ottaa mukaan jopa velvoittavasti edellyttää heiltä toimenpiteitä velkaongelmien ratkaisuun.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategiaehdotuksessa tavoitteen määrittely yleisellä tasolla ja tehdyt rajaukset ovat onnistuneita ja harkittuja. Tulokulma ja osa-alueet sekä ymmärrys siitä, mihin tällä strategialla halutaan vaikuttaa ovat hyvin valittuja. Yksilön talousosaamisen merkitys omassa elämässä ja se, ettei ole yhtä kaikille soveltuvaa ratkaisua ovat tärkeitä huomioita. Strategian toteuttamisessa on tärkeää hyödyntää ja luoda yhteistyöverkostoja ammattilaisten kesken, jotka kohtaavat eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Osa-alueiden määrittelystä puuttuu strategian jalkauttamisen kokonaisuus. Toimenpiteiden käynnistys, resursointi, käytännön läpivienti ja toteutuksen aikainen tuki on tärkeää varmistaa, jotta strategian jalkauttaminen ja tuloksellisuus voidaan taata parhaalla mahdollisella tavalla.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategiaehdotuksessa huomioidaan hyvin kaikki tärkeät osa-alueet. On tärkeää, ettei talousosaamista tarkastella muusta elämästä irrallisena sektorina. Moniammatillinen yhteistyö niiden ammattilaisten välillä, joita yksilö kussakin elämäntilanteessaan kohtaa aina varhaiskasvatuksesta eläkeikään, on avainasemassa talousosaamisen edistämisessä, ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niiden jälkihoidossa.
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Ja.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Strategiaehdotuksessa on tunnistettu ylätason osa-alueet hyvin, mutta ohjelman menestyksekäs toteuttaminen edellyttää osa-alueiden konkretisointia.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Eri kohderyhmien tunnistaminen ja tavoittaminen on talousosaamisen lisäämisen näkökulmasta erittäin tärkeää. Kun kohderyhmät on tunnistettu, voidaan myös tuki-, ohjaus- ja neuvontapalvelut määritellä vastaamaan tarvetta ja strategian toimintasuunnitelmassa huomioida eri kohderyhmien tarpeet. Strategiassa ei ole tunnistettu heikoimmassa asemassa olevia nuoria tai aikuisia, joilla taloudellinen tilanne on jo heikko. Heillä on usein myös monialaisten palveluiden ja kokonaisvaltaisen tuen tarpeita. Strategia tuntuu kohdistuvan enemmän taloustaitojen opettamiseen niille, joilla tilanne on vielä hyvä. Tarvitaan sekä ennaltaehkäiseviä että kohdennettuja toimia.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • MLL pitää talousosaamisen kansallisen strategian osa-alueita hyvinä ja perusteltuina. MLL korostaa, että talousosaamisen perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Kotien talouskasvatuksen ohella varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutus ovat keskeisessä asemassa talousosaamisen muodostumisessa. Koulujen talousopetus on keskeisessä roolissa talousosaamisen rakentumisessa, joten strategian linjaus siitä, että ”koulujen talousopetus linkittyy strategiaan, mutta ei suoraan sisälly siihen” herättää kysymyksiä. MLL:n mielestä koulujen talousopetuksen tulisi olla kiinteämmin osana strategian toteutusta.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Osa-alueet ovat perusteltuja. On erityisen tärkeää, että lapset, nuoret ja nuoret aikuiset tunnistetaan omana kohderyhmänään ja heille suunnitellaan omia toimenpiteitä.
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Osa-alueet kattavat strategian kannalta tärkeät osa-alueet, mutta osa-alueiden sisällä kaivataan tarkennuksia, selkeytystä ja konkretiaa. Esimerkiksi kohderyhmien tunnistaminen ja tavoittaminen osan elämänkaaren vaiheiden kontekstit ryhmittely sekä kohderyhmien määrittelyssä tunnistetut tilanteet ja ryhmät kaipaavat vielä tarkentamista ja selkeyttämistä. Ev.lut. kirkon diakoniassa kohdataan erityisen haavoittuvissa tilanteissa olevia ihmisiä. Strategian mahdollisen päivittämisen käytännön sijaan toivoisimme säännöllinen päivittämisen käytäntöä strategiaan, poissulkematta kuitenkaan päivittämistä tilanteiden muuttuessa.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • On. Strategiakaudella tulee vielä tarkentaa, miten eri kohderyhmiä tavoitetaan. Esimerkiksi seurakuntien diakoniatyön kautta tavoitetaan haavoittuvassa asemassa olevia aikuisia. Kirkon diakoniatyö tavoittaa ihmisiä maanlaajuisesti koska kirkko toimii kaikkialla maassamme.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Ehdotetut osa-alueet vaikuttavat suhteellisen kattavilta. Niihin olisi perusteltua lisätä toimintasuunnitelman toteuttamisen tukeminen. On tärkeää suunnitella yhteistyössä eri toimijoiden tarpeita, motivointia ja sitoutusta strategian toteuttamiseen osallistamalla heidät ja varmistamalla tuloksellinen yhteistyö toimivien rakenteiden, verkostojen (myös jo olemassa olevat verkostot), ohjauksen ja koordinoinnin kautta.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Strategiaehdotuksessa on otettu hyvin huomioon kaikki tärkeät osa-alueet. Strategiassa korostetaan yksilöllisyyttä, yksi ratkaisu ei sovellu kaikille. Toiminnan suunnittelussa on erityisen tärkeää kohderyhmän tunnistaminen ja tavoittaminen.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Kansallisen strategian luominen ja toteuttaminen on perusteltu, hyvä ja tärkeä asia. On myös hyvä, että strategian piiriin kuuluvat sekä julkiset toimijat että yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Strategiassa käytetään käsitettä ”markkinaehtoinen toiminta”. Markkinaehtoisen toiminnan käsitettä ja osallisuutta tässä kappaleessa ja strategiassa tulisi täsmentää, koska strategiassa todettu kilpailuasetelma asiakkaista herättää epävarmuutta markkinaehtoisen toiminnan osallisuudesta. Kouluopetus jää strategian ulkopuolelle ja se onkin tarkoituksenmukaista resurssien käytön ja resurssien kohdentamisen kannalta. Kuitenkin strategiassa todetaan, että ”kouluissa ulkopuoliset tahot antavat talousopetusta ja koulut osallistuvat erilaisiin yhteistyöhankkeisiin”. Markkinaehtoista toimintaa kouluissa on rajoitettu, mutta tätä kappaletta tulisi täydentää siten, että siitä käy ilmi, mikäli kaupalliset toiminnot ja strategian mukainen osaamisen edistäminen tulee erottaa myös muiden kohderyhmien kohdalla ja miten tämä tehdään. Strategiasta ei käy selville, onko tarkoitus, että strategiaa toteutetaan myös kaupallisten toimintojen yhteydessä ja miten tämä silloin perustellaan.
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Kyllä
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Strategiaehdotuksessa huomioidaan hyvin kokonaisvaltaisesti kaikki tärkeät osa-alueet. Strategiaehdotus on laadittu monialaisen yhteistyön puitteissa ja siinä on hyvin huomioitu eri näkökulmia. Strategiaehdotuksessa painotetaan yksilö-näkökulmaa ja talousosaamisen merkitystä yksilön elämässä. Strategiaehdotuksessa huomioidaan hyvin, ettei yksi ratkaisu päde kaikkiin väestöryhmiin vaan toiminnan suunnittelussa kohderyhmän määrittely ja sen huomioiminen on tärkeää. On esimerkiksi tunnistettava ja tuettava niitä väestöryhmiä, jotka ovat tutkitusti vähemmän kiinnostuneita raha-asioista. Pandemiatilanne on esimerkiksi tuonut esiin kuinka nuorten ohella talousosaamista ja erityisesti taloudellista selviytymiskykyä tulee vahvistaa epäsäännöllistä työtä tekevien, pienipalkkaisten, eläkkeelle jäävien ja ikäihmisten osalta. Toisaalta näitä taloudellisesti heikossa asemassa olevia väestöryhmiä on niin tutkimuksen kuin käytännön työn osalta vaikea saavuttaa mikä on syytä huomioida strategiassa. Yhä vahvemmin toisin esiin talousosaamisen merkityksen paitsi kansantalouden eri sektoreille kuten strategiassa mainitaan mutta myös yksilön hyvinvoinnille. Tutkimuksemme osoittavat talousosaamisen merkityksen hyvinvoinnille myös pitkällä aikavälillä ja talousosaamisen hyvinvointia suojaavana tekijänä erityisesti taloudellisen paineen ja stressin alla. Strategiaehdotuksessa tuodaan esiin talousopetuksen rooli talousosaamisen strategiassa. Hyvinvointia tuetaan suunnitelmallisella ja tavoitteellisella opetuksella. Tutkimukset (mm. PISA-tutkimus) osoittavat opettajien ja kouluopetuksen tärkeän roolin talousosaamisen opettamisessa. Suomessa talousopetus onkin keskeinen osa koulujärjestelmää. Huomioisin koulun talousosaamisen opetuksessa erityisesti opettajien talousosaamisen opettamisen valmiudet, niin itse konkreettisten taitojen opettamisen kuin opettajien psykologisten voimavarojen osalta (esimerkiksi itseluottamus talousosaamisen opettamisessa, arvot ja asenteet). Opettajat saattavat esimerkiksi henkilökohtaisesti kokea, ettei talousosaaminen ole osa omaa toimenkuvaa tai ettei sen opettaminen sovi omaan arvomaailmaan, tai raha-asiat koetaan liian henkilökohtaisiksi tai sensitiivisiksi. Myös yhteistyö eri oppiaineiden kanssa on tärkeää, kun mietitään talousosaamisen opetusta osana laaja-alaisia kokonaisuuksia ja yhteiskunnallisia ja työelämän tulevaisuustaitoja ja -valmiuksia, ja kulutustaitoja itsensä huolehtimisen ja arjen taitojen ja toisaalta yhteiskuntaopin osa-alueena. Kohderyhmään liittyen strategiaehdotuksessa huomioidaan hienosti eri elämänvaiheet ja talousosaaminen elinikäisenä oppimisena. Tällä hetkellä talousosaamisen edistäminen painottuu kouluikäisiin ja nuoriin, jonka jälkeen elämänkulun näkökulmasta huomioidaan työelämässä oleva aikuisväestö ja toisaalta taloudellisesti haavoittuvat ryhmät (esim. työttömät, NEET-ryhmät (esim. ohjaamot, talous- ja velkaneuvonta)). On huomioitava ne otolliset hetket ja tilanteet kansalaisten elämässä talousasioiden vastaanottamiselle. Yksittäisenä huomiona arvostan varusmiespalvelun esiintuomista tärkeänä elämänvaiheena ja kontekstina. Varusmiespalvelun myötä on mahdollisuus tavoittaa merkittävä osa väestöstä kriittisessä elämänkulun siirtymävaiheessa myös taloudellisen itsenäistymisen ja talousosaamisen näkökulmasta. Tämän lisäksi painottaisin jatkokoulutuksessa ja kolmannen asteen koulutuksessa olevia opiskelijoita, joiden elämäntilanne vaatii uudenlaista talousosaamista. Nuorilla aikuisilla uusi elämäntilanne ja taloudellinen ja yleinen hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Nuoruuden elämänvaihe on Suomessa kansainvälisittäin nähtynä huomioitavan pitkä elämänvaihe. Suomalaiset nuoret itsenäistyvät varhain mutta muilla kehityspsykologisilla mittareilla katsottuna aikuistuvat varsin myöhään. Tässä elämänvaiheessa tapahtuu samanaikaisesti paljon elämänmuutoksia työ- ja opiskelutilanteen lisäksi sosiaalisissa suhteissa ja asumistilanteessa mitkä voivat vaikuttaa taloudelliseen hyvinvointiin, aiheuttaa taloudellista haavoittuvaisuutta ja toisaalta vaatia uusia taloustaitoja. Talousosaaminen liittyy moneen muuhun elämän osa-alueeseen, esimerkiksi työelämään ja siihen liittyviin siirtymävaiheisiin (vrt. myös työttömyysjaksot, vanhempainvapaajaksot, eläkkeelle siirtyminen ja muut vaihtuvat elämäntilanteet). Tutkimustuloksemme myös korostavat COVID-19 pandemian vaikutuksia nuorten aikuisten henkilökohtaisiin huolenaiheisiin liittyen taloudelliseen tilanteeseen sekä työ- ja opiskelutilanteeseen ja kuinka tärkeitä psykologiset voimavarat ja valmiudet (toimijuus, resilienssi) ovat tämän kriisitilanteen ylipääsemiseksi. Talousosaamisen ja taloudellisen itsenäistymisen kysymykset olisivat tärkeitä esimerkiksi opiskelijajärjestöille ja opiskelijahyvinvoinnista ja -terveydestä vastuussa oleville tahoille (YTHS, Nyyti ry, jne.)
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL pitää ehdotusta strategian osa-alueiksi hyvänä. Kuitenkin SLL ehdottaa, että eri kohderyhmien tunnistamisen ja tavoittamisen lisäksi kohderyhmät osallistetaan mukaan strategian toteuttamiseen ja esimerkiksi toimintasuunnitelman laatimiseen.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Strategian osa-alueiden kuvaus on riittävä.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • On
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Strategian kannalta tärkeät osa-alueet on huomioitu hyvin. Lisäksi ehdotamme kohderyhmien tunnistamisen jälkeen kohderyhmien osallistamista toimintasuunnitelman tekemiseen ja suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan, ja toimintasuunnitelman muotoilemisessa kannatamme saavutettavan ja yhdenvertaisuutta edistävän suunnitelman laatimista huomioon ottaen eri kohderyhmien taustat.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Strategian runko on pääpiirteissään hyvä ja sisältää kaikki keskeiset toimijat vähintään maininnan tasolla. Opetus- ja koulutussektorinnäkökulmasta strategia keskittyy kouluun ja opetussuunnitelmaan käsitteinä (s. 6). Näkökulmaa voisi laajentaa koko koulutusjärjestelmään varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetuksen kautta toiselle asteelle. Toisen asteen osalta on syytä huomioida erikseen lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Opetussektorin kannalta keskeistä on kiinnittää huomiota myös oppimateriaaleihin opetussuunnitelman toteuttamisessa (s. 6). Talousosaamiseen liittyvien tavoitteiden ja sisältöjen opetus ja opiskelu voidaan toteuttaa paitsi oppikirjojen avulla, myös toiminnallisempien menetelmien, materiaalien ja ympäristöjen avulla. Esimerkiksi Yrityskylä (TAT) on ollut suosittu menetelmä ja oppimisympäristö talousosaamista koskevien tavoitteiden opetuksessa. Etenkin ammatillisessa koulutuksessa oppikirjojen rooli opetuksessa on selkeästi vähäisempi kuin perusopetuksessa. Tästä syystä on tärkeää huomioida strategiassa erilaiset oppimisympäristöt, oppimateriaalit ja opetusmenetelmät ja niiden rooli ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen tuotantoon liittyen on tärkeää erottaa viranomaistoiminta kaupallisista toimijoista. Strategiassa voisi olla tarpeen ottaa kantaa eri toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteistyöhön kaikilla koulutusasteilla sekä myös oppimateriaalien opetussuunnitelmasidonnaisuuteen niillä koulutusasteilla, joissa on käytössä opetussuunnitelma. Talousosaamisen vahvistamisessa kasvatus- ja koulutusalalla olisi tärkeää huomioida yliopistojen ja korkeakoulujen toteuttaman opettajankoulutuksen näkökulma. Strategia nostaa esiin koulun ulkopuolisten toimijoiden vaikutuksen opetussuunnitelmien toteuttamiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen (s. 6). Tämän lisäksi olisi syytä huomioida myös opettajien peruskoulutus ja opettajien talousosaamisen vahvistaminen sen kautta.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • HYOL ry:n mielestä on huomioitu.
      • Dahlström Jorma
        Uppdaterad:
        14.6.2021
        • On
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Pääpiirteissään on. Strategiaehdotus on hyvin laadittu, ja kuvastaa erinomaista tietämystä aiheesta.
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • Talousosaamisen määrittely Lähtökohtaisesti raportti ja erityisesti projektin tarkoitus on hyvä ja erittäin tärkeä. Strategian haasteena on, että tavoitteiden tarkentaminen jää tekemättä ja jopa talousosaamisen määrittely jää epäselväksi. Strategialuonnos tarjoaa tällä hetkellä useita näkökulmia talousosaamiseen. Kyse voi olla (a) ylivelkaantumisen tai maksuhäiriöiden vähentämisestä, (b) sijoittamiseen liittyvästä osaamisesta tai (c) talouspolitiikkaan ja makrotalouteen liittyvästä tietämyksestä. Näiden välinen painotus ja keskinäiset suhteet jäävät epäselviksi. Kansallisen ohjelman kehittämisessä tavoitteiden asettelussa tulisi olla konkreettisempi ja tavoitteissa kunnianhimoisempi. Tällä hetkellä ainoa konkreettinen tavoite on, että suomalaiset pitäisi saada maailman parhaimmiksi talousosaamisessa. Tämän osalta Kuluttajatutkimuskeskus painottaa, että jos kansainvälisiä vertailuita tehdään, on erittäin tärkeää kiinnittyä kansainvälisesti käytössä oleviin talousosaamisen käsitteisiin ja näiden mittaamiseen. Vain näin voidaan todentaa, miten hyviä olemme muihin verrattuna. Vasta sen jälkeen, kun on määritelty halutaanko kiinnittää talousosaaminen esimerkiksi pääosin talouden makrotason vai mikrotason rakenteisiin, voidaan määrittää mitä kansainvälisesti käytettäviä mittareita mitataan myös Suomessa ja seurata muutoksia kansainvälisesti vertaillen. Koulujen talousopetuksen ja muun talousosaamisen edistämisen suhde Strategiassa jää myös epäselväksi mikä on kouluissa annettavan talousopetuksen rooli kansallisessa strategiassa. Kartoituksessa (Raijas 2020) sanottu: ”Koulujen ja oppilaitosten tarjoama taloustiedon opetus ja sitä kautta tapahtuva talousosaamisen edistäminen ovat talousosaamishankkeen ulkopuolella, sen sijaan muiden tahojen kouluille ja oppilaitoksiin suunnattu toiminta kuuluu kartoituksen piiriin.” Toisaalta strategiassa referoidaan PISAn tuloksia. Talousosaamisen opetusta kouluissa ja muualla olisi suunniteltava kokonaisuutena. Talousosaamisen opetuksen laadun varmistaminen Kaikessa talousosaamisen opetuksessa on tärkeää varmistaa, että opetus talouden peruskäsitteistä kuten rahan määrästä, inflaatiosta ja pankkien toiminnasta vastaa nykyisen talouden toiminnan todellisuutta. Yhteiset oppimateriaalit mahdollistaisivat tällaisten seikkojen varmistamisen ja yleisesti opetuksen suunnittelun ja kriittisen tarkastelun. Muutoin kuluttaja-kansalaisten käytettävissä oleva tieto on usein erittäin pirstaleista eikä auta ymmärryksen luomisessa. Tiedon saavutettavuuteen on tärkeä kiinnittää huomiota, kuten strategiassa mainitaankin. Esimerkiksi google-haku pikavippi-sanalla tuottaa ensimmäisillä tulossivuilla lähes pelkästään yritysten mainoksia puolueettoman ja talousosaamista edistävän tiedon sijaan. Toiminnan laadun varmistamisen osalta kaupallisten ja ideologisten toimijoiden puolueettomuutta pitäisi valvoa muutenkin kuin itsesääntelyn keinoin. Kuluttajan vastuuttaminen ja kulttuuriset tekijät Kuten mainitsimme myös kohdassa yksi, strategialuonnoksen taustaoletuksissa painottuu vahvasti kuluttaja-kansalaisten vastuuttaminen päätöksistään. Kuluttaja-kansalaisille asetetaan iso vaatimus, jos heidän odotetaan ymmärtävän isoja talouden muutoksia ja tekemään omaa elämäänsä koskevia talouspäätöksiä pitkälle tulevaisuuteen. Miten yksilö voi olla kriittinen suhteessa talouden asiantuntijoihin esimerkiksi korkojen kehittymisessä asuntolainan aikana, jos asiantuntijatkin ovat epävarmoja ja erimielisiä? Onko tämä kohtuullinen vaatimus? Kuluttaja-kansalaisten taloudellisen toiminnan tulkitseminen oikeina tai väärinä käsityksinä taloudesta jättää huomioitta taloudellisen toiminnan kulttuurisen luonteen. On tärkeää huomioida, että asenteet ja käsitykset eivät ole vain yksilöiden asenteita ja käsityksiä vaan isolta osalta myös kulttuurisesti jaettuja. Tähän perustunee mm. se strategiassa mainittu tutkimustulos, että naiset ovat vähemmän kiinnostuneita talousasioista. On varottava uusintamasta tällaisia käsityksiä. Vähättelevää suhtautumista naisten osaamiseen/ymmärrykseen talousasioissa ja käsitystä, että talousasiat eivät ole naisten ominta aluetta tulisi aktiivisesti muokata. Esimerkiksi jos kouluihin tulee ulkopuolisia puhujia tai koulussa käsitellään esimerkkitarinoita, on syytä kiinnittää huomiota näiden henkilöiden sukupuolten ja taustojen moninaisuuteen. Taloustaitojen opetuksen tulee myös kaikissa muodoissaan olla sensitiivistä ihmisten erilaisia tilanteita kohtaan, jotta ei etäännytetä osaa ihmisistä. Mielestämme tiedollisen ohella myös talousosaamisen emotionaalinen puoli on tärkeä huomioida. Itseluottamus ja pystyvyysuskomukset ovat tärkeitä ja niillä on yhteys kulttuurisiin subjektipositioihin ja luokkataustaan. Talouden eettisyys ja kestävyys ja erilaiset näihin liittyvät tulkinnat ovat myös keskeisesti yhteydessä talousosaamisen kulttuuriseen ja emotionaaliseen puoleen ja niitä käsittelemällä voidaan myös herättää kiinnostusta esimerkiksi nuorten keskuudessa.
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Peruskoulussa voidaan saavuttaa yhtenäisesti koko ikäluokka. Sen vuoksi on tärkeää, että talousopetusta annetaan koko perusopetuksen ajan. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa talousopetuksen täydennyskoulutusta opettajille. Itse asiassa sen pitäisi sisältyä jo opettajakoulutukseen kaikkilla opettajankoulutustasoilla. Tämä kaikki on tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja edistää oman talouden hallintaa. Keinoja on monia: talouselämän verkostot, opetuksen pelillistäminen, Talous ja nuoret: Yrityskylä (mainio esimerkki työelämäyhteyksistä ja taloudesta)eli opetusta puhutun kirjatiedon sijasta viedään käytäntöön kohti reaalimaailmaa ja oppilaan kokemus- ja toimintaympäristöä.
      • 3. Onko strategiassa mainitut tavoitteet mielestänne realistisia ja toteuttamiskelpoisia strategian toimintakautena?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategiassa mainitut tavoitteet ovat realistisia, mutta vaativat konkreettisia ja selkeästi mitattavissa olevia alatavoitteita.
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa. Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri korostaa erityisesti OECD:n (2020a) talousosaamisen määritelmään sisällyttämää tavoitetta: ”Financial literacy: a combination of financial awareness, knowledge, skills, attitudes and behaviours necessary to make sound financial decisions and ultimately achieve individual financial well-being.”
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • On. Ja yhdymme Kirkkohallituksen näkemykseen, että on tärkeä huomata, että osa talousvaikeuksista johtuu aivan liian pienistä tuloista tai elämän ennakoimattomuudesta eikä välttämättä puutteista talousosaamisessa. Lisäksi oppimisvaikeudet, lukivaikeudet ja lievä kehitysvammaisuus vaikuttaa ihmisen tiedonsaantiin ja taloudenhallintaan. Siksi näemme tärkeänä strategian yhtenä toimena perustettavan matalan kynnyksen ennakoivat neuvonta- ja tietopalvelut kansalaisille. Olennaista on kiinnittää huomiota selkokielen käyttöön yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Ymmärtämiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvät vaikeudet lisäävät haavoittuvuutta taloudellisessa toimijuudessa sekä lisäävät riskiä haitallisiin henkilökohtaisiin ratkaisuihin.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Tavoite on: "Strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä." Ja todetaan: "Siihen päästään siten, että talousosaamisen eri osa-alueet sekä siihen liittyvän ohjaus ja tiedon saatavuus paranevat." Informaatio-ohjauksen vaikuttavuus on todettu useissa tutkimuksissa haasteelliseksi. Miksi tulisi olla maailman paras? (vrt. Klapper, L., Lusardi, A., & Van Oudheusden, P. 2015) - ja mihin sillä konkreettisesti pyritään? Etenkin kun on kansallisia eroja (vrt. USA, Viro, Ruotsi) ja koulutussektori on paljolti rajattu pois. Olisi hyvä tarkemmin pohtia miten tavoitteeseen päästään ja onko tavoite oikeansuuntainen? Tarkastellaanko kansakunnan "kokonaisosaamista" vai sellaisten kansalaisten taitojen edistymistä, jotka tarvitsevat talous- ja kuluttajaosaamisen vahvistamista (vrt. kysymys nro 1).
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Toteuttamisen näkökulmasta kohderyhmien tavoittaminen on suurin haaste. Strategiaehdotuksessa on pohdittu kiitettävästi eri elämäntilanteita, joissa tarvitaan erilaisia talousosaamisen alueita. Toteutusvaiheessa pitäisi tarkentaa, minkätyyppiset aineistot ja missä (media)kanavassa ne tavoittavat parhaiten oman kohderyhmänsä akselilla verkko-printti-some-yleisötapahtumat sekä näiden yhdistelmät.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Målen i strategin är ambitiösa och visionen är att finländarnas ekonomiska kunnande är världens bästa före år 2030. FSS förhåller sig ändå positivt till strategins mål. Det är viktigt att strategin håller sig till sin genomförandeplan och att samarbete mellan olika aktörer inom den privata och tredje sektorn är kontinuerligt och välfungerande.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • VALLI ry:n näkemyksen mukaan pääosin kyllä. Moni tavoitteista on sidottu resursseihin. Mikäli siinä onnistutaan, on mahdollisuudet onnistua myös tavoitteiden saavuttamisessa toimintakautena.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategiassa on esitelty strategian missio ja visio, mutta niiden tarkempi määrittely jää tehtäväksi hankeen myöhemmissä vaiheissa. Erityisesti missiona oleva eettisen ja kestävän taloudellisen toiminnan määrittely yksiselitteisesti voi olla hankalaa. Strategian toteuttaminen on huomattava ponnistus ja edellyttää riittäviä resursseja sen toteuttajalta. Esityksestä ei käy ilmi, onko ennakoivalla talousneuvonnalla roolia strategiassa.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Tavoitteita on hyvä edelleen täsmentää. Kansallisen talousosaamisen strategian lähtökohtana on tarpeen olla ensin laajempi näkökulma eli kansalaisten osaaminen tehdä heille hyötyä tuottavia valintoja finanssimarkkinoilla. Oman talouden hallinnan haasteiden ennaltaehkäisy on tärkeä osa strategiaa, mutta tämä ei voi olla koko strategian lähtökohtana.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään sekä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Visio savutetaan toteuttamalla alatavoitteet, jotka määritellään jatkotyöskentelyssä. Kannatamme ehdotusta muotoilla alatavoitteet yhdessä toimijoiden kanssa siten, että ne ovat erilaisessa toiminnassa ja erilaisille kohderyhmille realistisia saavuttaa. Alatavoitteiden määrittelyssä on tärkeää huomioida arjen taloudenhallintaan liittyvät tavoitteet. Onnistummeko esimerkiksi vähentämään maksuhäiriömerkintöjä ja parantamaan myös pienituloisten oman talouden suunnittelua?
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Tavoitteet ovat realistisia, mutta niiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi vaatisi tavoitteiden tarkemman määrittelyn.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kansalaisten talousosaamisen parantaminen: vaatii enemmän kuin viisi vuotta, mutta kohdentamalla toimenpiteet juuri talouttaan haltuun ottavien opettamiseen ja kouluttamiseen aina vuosi vuodelta uudestaan, saavutettaisiin enenevässä määrin määrällisesti paremmin talouttaan hallitsevia. Talousosaamisen merkityksellisyyden ymmärtäminen omalle elämälle: Tämä vaatii enemmän kuin koulutusta ja opetusta.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • KKV katsoo, että strategian pohjana oleva toimintaympäristön analyysi ja määrittely ei kaikilta osiltaan ole ajanmukainen. Strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Strategia voisi tarkemmin määritellä, mitä paras osaaminen käytännössä on. Strategiassa voisi tuoda esiin, miten hyvän osaamisen kriteerejä määritellään strategiakauden aikana ja miten sitä mitataan. Strategiassa voisi samassa yhteydessä asettaa tavoitteita talousosaamisen edistämisen laadun jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet antavat raamit lasten- ja nuorten talousosaamisen edistämiselle. KKV ehdottaa, että tavoitteiden toteuttamiseksi ja mittareiden asettamiseksi määritetään aikuisten osaamisen edistämiseen kansallinen osaamiskuvaus. Sen pohjalta voidaan suunni-tella tavoitteellista toimintaa. Selkeästi kuvatuille sisältöalueille voidaan asettaa mitattavia osaamisen edistämisen tavoitteita. Ajankohtaisia osaamistarpeita voidaan havainnollistaa ja konkretisoida menetelmällisesti kohderyhmittäin vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla. Pohjana kansallisen osaamiskuvauksen ja mittaamisen perusteiden laadinnassa on luontevaa käyttää OECD:n osaamiskuvausta ”Core competencies framework on financial literacy for adults” https://www.oecd.org/daf/fin/financial-education/Core-Competencies-Framework-Adults.pdf Kaupallisen vaikuttamisen läsnäolo on arjessa kasvanut ja se vaikuttaa taloudelliseen käyttäytymiseen. Talousosaamisen tarve korostuukin kuluttajan arkipäivässä, sopijakumppanien valinnassa ja luotettavan tiedon löytämisessä. Digitaalisissa palvelumuotoilluissa kaupantekoympäristöissä sitoudutaan sopimuksiin helpommin kuin aiemmin ja lisääntynyt palveluiden käyttö on kasvattanut kotitalouksien kuukausimaksullisten palvelusopimusten määrää. Kuluttajasopimusten hallinta on yksityistaloudenhoidon perusta. KKV ehdottaakin, että kahdeksanneksi sisältöalueeksi muiden yksityistalouden sisältöalueiden rinnalle lisätään ”Kuluttajasopimusten hallinta, palveluhävikin ennaltaehkäisy”.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Suomessa talousosaaminen on kansainvälisesti korkealla tasolla. Tämän todisti viimeksi talousosaamisen PISA2018-tutkimus. Strategian visio, suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä, on viestinnällisesti hyvä tavoite. Omien mittareiden kytkeminen OECD:n mittareihin antaa uskottavan vertailutiedon. Omia seurantamittareita voisivat olla esimerkiksi: 1. Tavoite: ylivelkaantumisen torjuminen Mittarina maksuhäiriöiden määrä / 100 000 kansalaista ja sen kehitys 2. Tavoite: säästämisasteen nostaminen Mittarina kotitalouksien säästämisaste ja sen kehitys 3. Tavoite: talousosaamisen kehittyminen Mittarina talousosaamisen PISA-tutkimus ja sen vertailu edelliseen
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon. Resursoinnin riittävyys on ensiarvoisen tärkeää.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kyllä, mutta tavoitteiden toteuttaminen vaatii konkreettisen toiminta- ja toteutussuunnitelman. Seuranta- ja tilastointitavat on määriteltävä ja niistä annettava selkeät ohjeet eri toimijoille, jotta tavoitteiden edistymistä tai toteutumista voidaan tarkastella. Lisäksi on varmistettava strategian toteuttamiseen osallistuvien tahojen riittävä resursointi.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Tavoitteet sekä niiden jakautuminen alatavoitteeksi vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta ja realistisilta pääosin ja useimmissa tilanteissa. Arvioimme, että esitetyt talousosaamisen osa-alueet ovat sopivia työikäisen tai työssäkäyvän väestön talousosaamisen mittaamiseen. Kuitenkaan strategiassa esitetty talousosaamisen mittaamisen ja määrittelyn tapa ei kaikissa tilanteissa tuota tarkkaa kuvaa talousosaamisen tasosta ja saattaa johtaa tapauskohtaisesti väärään tulkintaan. Tämän vuoksi tilannetekijöiden ja henkilön yhteiskunnallisen aseman huomioiminen arvioinnissa olisi tärkeää. Talousosaamisen osa-alueiden arvioinnissa on keskeistä se, onko osa-alue relevantti henkilölle tai onko hänellä realistista mahdollisuutta vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseensa. Esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla luotonottoon liittyvän osaamisen arviointi voi olla hedelmätöntä, sillä moni opiskelija elää opintolainalla ilman, että hänellä tosiasiallisesti on vaihtoehtoja. Erityisesti nuorten ja opiskelevien näkökulmasta etuusjärjestelmien tuntemus on keskeinen osa talousosaamista. He kokevat usein elämänmuutoksia, jotka vaikuttavat etuuksiin ja niiden suuruuteen. Jos etuusjärjestelmät ovat vieraita ja kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin on korkea, henkilö voi laiminlyönnillään tai tietämättömyyttään ajautua taloudellisiin vaikeuksiin.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategian toimintakautena on todennäköisesti realistista toteuttaa mainitut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen riippuu lopulta siitä, miten strategiaa ja täsmennettyjä alatavoitteita käytännössä aletaan toteuttaa sekä miten se tavoittaa kuluttajat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii lisäksi koordinoitua yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Genomförandet av undervisningen/utbildningen i ekonomiskt kunnande bör anpassas enligt åldersgrupperna.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Kyllä, mutta strategiatyön aluksi on tärkeää tehdä konkreettisempi toimintasuunnitelma, jossa asetetaan lyhyemmän aikavälin mitattavia vaikuttavuustavoitteita strategiakaudelle.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Heikoimmassa asemassa olevien nuorten ja aikuisten kohdalla arjen rahankäyttö sekä oman talouden suunnittelu ja taloudellinen varautuminen ovat niitä tavoitteita, joista lähdetään etenemään. Tätä kohderyhmää ei ole vielä riittävällä tavalla tunnistettu, joten toimia tarvitaan eri kohderyhmille erilaisina. Niin etsivässä nuorisotyössä kuin työpajoilla käydään nuorten ja valmentautujien kanssa läpi arjen talouteen liittyviä asioita ja asioidaan yhdessä eri viranomaisten luona. Tarvetta on arjenhallintaa kokonaisvaltaisesti vahvistavien palveluiden, kuten työpajojen matalimman kynnyksen palvelun, starttivalmennuksen, lisäämiselle.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Ehdotetun Suomen talousosaamisen strategian missiona on ”saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään sekä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla”. Tavoitteet jäävät vielä hyvin yleiselle tasolle ja niitä tarkennetaan strategian toimintasuunnitelmassa. Strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. MLL korostaa, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteiskunnallisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen tekijöiden huomioon ottamista strategiassa ja sen toimeenpanossa. Talousosaamisessa ei ole kysymys vain yksilön tiedoista ja taidoista vaan myös hänen suhteestaan yhteisöihin ja yhteiskuntaan sekä kulttuurista tekijöistä. Talousosaamisen strategian riskinä on, että talousosaaminen nähdään vain yksilön ominaisuuksina ja että kaikilla yksilöillä ajatellaan olevan samanlaiset mahdollisuudet rationaalisiin valintoihin. Strategian missiossa näyttäytyy ylhäältä ohjaamisen ajatus: ”saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään”. Strategian mission jatko ”saada ihmiset toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla” jää määrittelemättä. Minkälaista eettisyyttä ja kestävyyttä tarkoitetaan? Taloudellisen kestävyyden ohella strategialla tulisi tavoitella myös ekologista kestävyyttä ja ylikulutuksen vähentämistä. Sosiaalinen kestävyys vaikuttaa siihen, miten ihmisillä on käytännössä mahdollisuus hyödyntää talousosaamistaan. Strategian tavoitteena on yhtäältä ennaltaehkäistä kansalaisia joutumasta ongelmiin oman taloutensa kanssa ja toisaalta tukea kansalaisia tekemään heille hyötyä tuottavia valintoja finanssimarkkinoilla. Yksilön käytössä olevat taloudelliset resurssit vaikuttavat olennaisesti siihen, minkälaiset mahdollisuudet hänellä on ”tehdä hänelle hyötyä tuottavia valintoja”.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Strategiassa mainitaan sen tavoitteena olevan kansalaisten talousosaamisen parantaminen, mikä tuottaa hyvinvointia koko kansantalouteen. Tavoitetta toteutetaan suunnitelmallisella ja tavoitteellisella opetuksella. Strategian avulla koordinoidaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden työtä, joka on tällä hetkellä Suomessa sirpaleista ja osittain päällekkäistä. Tavoitteet ovat realistisia ja toteutettavissa, mutta niiden toteutaminen vaatii seurantaa ja resursseja.
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Ilman alatavoitteita strategian arviointi on osin haastavaa. Näemme erittäin tärkeänä strategian toteutumisen kannalta, että kaikille (ala)tavoitteille laaditaan selkeät auki kirjoitetut toimenpiteet ja mittarit sekä nimetään toteutuksesta vastaava taho yhteystietoineen. Yhden strategian toimikaudella asenteiden muuttaminen, jotka ovat usein käyttäytymismallien takana, tuntuu lähes mahdottomalta. Esimerkiksi, kuinka motivoidaan omaan suunnitelmalliseen taloudenpitoon heitä, joilla on taustallaan ylisukupolvinen köyhyyden kierre? Vaatii aikaa ja motivointia muuttaa syvään juurtuneet toimintamallit ja luoda ihmiselle uusi malli toimia. Motivoinnin lisäksi tarvitaan uskoa omaan onnistumiseen sekä talousosaamisen keinoja, välineitä, tietoa ja rohkaisu huolehtia omasta taloudesta. Viiden vuoden aikana voidaan kuitenkin luoda pysyviä rakenteita, toimijaverkostoja, yhteisiä alustoja ja viestintää suurelle yleisölle siitä, mistä tukea oman talousosaamisen lisäämiseen on saatavissa. Näissä rakenteissa ja verkostoissa voidaan sitten jatkaa strategian toteuttamista ja kehittämistä seuraavilla kausilla.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • On. On tärkeä huomata, että osa talousvaikeuksista johtuu aivan liian pienistä tuloista tai elämän ennakoimattomuudesta eikä välttämättä puutteista talousosaamisessa. Lisäksi oppimisvaikeudet, lukivaikeudet ja lievä kehitysvammaisuus vaikuttaa ihmisen tiedonsaantiin ja taloudenhallintaan. Siksi näemme tärkeänä strategian yhtenä toimena perustettavan matalan kynnyksen ennakoivat neuvonta- ja tietopalvelut kansalaisille. Olennaista on kiinnittää huomiota selkokielen käyttöön yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Ymmärtämiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvät vaikeudet lisäävät haavoittuvuutta taloudellisessa toimijuudessa sekä lisäävät riskiä haitallisiin henkilökohtaisiin ratkaisuihin.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Strategiatavoitteet ovat hyvä lähtökohta toimintasuunnitelman laatimiselle, kun eri asiakassegmentit ja poikkihallinnollinen yhteistyö on riittävästi suunnittelussa mukana. Tavoitteet ovat realistisia ja toteuttamiskelpoisia strategian toimintakautena, mikäli sen toteuttamisesta vastaavalla taholla on riittävästi arvovaltaa, resursseja ja osaamista koordinoida toteuttamista kehittävällä ja vuorovaikutteisella otteella.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Kyllä, mutta tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan konkreettista toimintasuunnitelmaa.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • - Ovat toteuttamiskelpoisia, jos kaikki tahot ottavat käytäntöönsä ja niiden toteuttamiseen saadaan riittävät ja tarvittavat resurssit sekä kunnollinen seurantajärjestelmä/tilastointi ja niiden ohjeistus - On huolehdittava tavoitteiden toteutumisen konkreettinen seurannan toimivuudesta ja ohjeistuksesta. Tilastointitapa tulee määritellä tarkasti. Haastetta tulee varmasti aiheuttamaan se, miten eri toimijoiden toimintaa pystytään tilastoimaan ja seuramaan. Kunnollisella ohjeistuksella varmistetaan tilastoinnin luotettavuus. Suomen kansallisen strategian yleiseksi tavoitteeksi on määritelty ”kansalaisten talousosaamisen paraneminen”. Strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään sekä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Strategiassa ei määritellä yksityistalouden talouden hoidon eettistä ja kestävää tapaa ja millaisina vaikutuksina ne ilmenevat kotitalouden toiminnassa. Strategiassa tulisi aukaista enemmän niitä tavoitteita ja vaikutuksia, joita kotitalouksien tilanteissa tavoitellaan, vaikka ne enemmälti tulisivatkin käsiteltyä toimintasuunnitelmassa. On erityisen tärkeää, että talousosaamisen tavoitteissa ymmärretään ja tuodaan esiin elämän ja päätöksenteon inhimillisyys ja kokonaisvaltaisuus, sillä taloutta koskevia päätöksiä ei voi eikä ole syytä erottaa muista elämän tärkeistä päätöksistä. Käytännön työssä, jossa on tavoitteena ihmisten oppiminen, asenteiden ja käyttäytymisen muutokset, ei voida rajoittua yksinomaan rahatalouden sisältöihin ja rahatalouden suunnitteluun. Käytännössä ennen kuin talouden hoitoon liittyvät uudet tiedot ja toiminnot tulevat käytännöksi, on todennäköisesti pohdittu monenlaisia vaihtoehtoja ja toteutettu muutoksia muihin voimavaroihin, ajankäyttöön, puolisoiden vuorovaikutukseen, riippuvuuksien hallintaan, asioiden ja prosessien priorisointiin ym. mahdollisiin seikkoihin. Myös toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa ja toistemme ymmärtäminen vaikeutuu, mikäli talouden hoito kuvataan käytännön kannalta liian kapeasti, sillä talous on jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun elämän osa-alueiden kanssa. Oecd (2020a) sisällyttää talousosaamisen määritelmään tavoitteen: ”Financial literacy: a combination of financial awareness, knowledge, skills, attitudes and behaviours necessary to make sound financial decisions and ultimately achieve individual financial well-being.” Strategiassa on talousosaamisen määritelmänä käytetty Oecd:n määritelmää vain osittain. On tärkeää liittää määritelmään Oecd:n määritelmän sisältämä talousosaamisen edistämisen tavoite, sillä tavoitteen ymmärtäminen määrittelee myös keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ja kertoo moniammatilliselle toimijayhteisölle toiminnan arvopohjasta. On tärkeää, että taloudellista hyvinvointia ja kokonaisvaltaista hyvinvointi ei eroteta toisistaan, vaan tavoitteena tulee olla kokonaisvaltainen hyvinvointi. Myös tämä on edellytys sujuvalle moniammatilliselle yhteistyölle. Talouden lukutaidon ja talousosaamisen näkökulmasta talouden tietoperustan ymmärtäminen ja tiedonlähteiden tunteminen ja hyödyntäminen ovat olennainen edellytys talouden merkityksen ymmärtämiselle ja välttämätön välitavoite sille. Kun tavoitteena on talousosaamisen edistäminen, on ihmisten ymmärrettävä talousosaamisen merkitys voidakseen hyödyntää talousosaamista omassa taloudessaan. Missioon tulisi siten lisätä täsmennys: strategian missiona on, että ihmiset ymmärtävät talouden tietoperustan ja talouden ja talousosaamisen merkityksen omassa elämässään sekä toimivat omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla tavoitteenaan kaikkien kotitalouden jäsenten kokonaisvaltainen hyvinvointi.
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Kyllä. Strategian toteutumista ohjaa suurissa määrin siihen suunniteltava ja liittyvä toteutussuunnitelma, tavoitteita tukevat riittävät resurssit (sekä henkilö- että rahalliset resurssit) sekä tiivis ja avoin yhteydenpito toimijoihin.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Strategian myötä pyritään talousosaamisessa maailman parhaaksi. Tämän mittaaminen on haastavaa mutta strategian toimenpiteiden vaikuttavuuden ja toisaalta tutkimustyön osalta on vertailukelpoisten ja kansainvälisen yhteistyön puitteissa mahdollista. Kiinteää yhteistyötä esimerkiksi mainitun OECD/INFE verkoston kanssa pidän erittäin tärkeänä. Kansainvälisiä suosituksia ja ohjeistuksia on syytä pitää yleisinä standardeina toki kansalliseen kontekstiin sopivalla tavalla. Alatavoitteet ovat tärkeitä ja esitetyt esimerkit niiden mittaamiselle perusteltuja. On hyvä, että tavoitteiden määrittelyssä on keskitytty talousosaamisen määritelmiin ja niissä esiintyviin eroihin sekä talousosaamisen eri ulottuvuuksiin, jotka eivät suinkaan liity ainoastaan taloustietämykseen ja objektiiviseen osaamiseen. Strategiassa pyritään esimerkiksi vaikuttamaan yksilöiden käyttäytymiseen, valintoihin ja asenteisiin. Strategian missiona onkin korostaa yksilöiden ymmärrystä talousosaamisen merkityksestä. Yksilöiden asenteiden mittaaminen on haastavaa mutta poikkitieteellisen tutkimuksen myötä mahdollista. Taloustieteellisen tutkimuksen ja objektiivisen, aktuaalisen talousosaamisen lisäksi pidän tärkeänä, että huomioidaan yksilöiden subjektiiviset näkemykset ja kokemukset taloudenhallinnasta sekä taloudellisen hyvinvoinnin tärkeyden osana talousosaamista ja taloudellista kyvykkyyttä. Strategiassa keskitytään nimenomaan yksilöön ja yksityistalouteen ja talousosaamisen eri osa-alueisiin.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL pitää strategiaesityksessä mainittuja tavoitteita hyvänä lähtökohtana strategiatyölle. Talousosaamisen kasvattaminen strategiassa mainittujen sisältöjen osalta, ymmärryksen lisääminen talouden merkityksestä yksittäisen toimijan omaan elämään sekä eettisesti ja kestävällä tavalla toimiminen ovat tärkeitä kehitysaskelia yksittäisten toimijoiden osalta. Tämä edellyttää yhteiskunnalta ohjauksen ja tiedon saatavuuden parantamista. Näiden tavoitteiden yhteisellä toteutumisella Suomella on mahdollisuus tavoitella strategian visiota siitä, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta. SLL haluaa kuitenkin muistuttaa, että nyt aloitettava yhteistyö ja toimintojen yhdenmukaistaminen ottaa aikaa ja se edellyttää yhteisen vision ja päämäärän löytämistä ja siihen sitoutumista. Tästä johtuen on tärkeää asettaa tavoitteiden toteutumiseen oikeasuhtaiset mittarit, jotta tavoitteet todella saavutetaan.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Strategiassa ei mainita konkreettisia tavoitteita, vaan todetaan, että ne luodaan tarkemmin toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Realistisuuteen on näin vaikea ottaa tässä vaiheessa kantaa. Esimerkin omaiset tavoitteet (s. 8) ovat luonteeltaan oikean suuntaisia. • Talousosaamisen osa-alueet (s. 7) on kuvattu hyvin.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Strategian missiona on saada ihmiset toimimaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Myös tavoitteiden sisällöissä ja yksityistalouden osa-alueissa voisi tuoda korostetummin esiin kestävyyden ja kohtuullisuuden. Miten strategia tukee vahvemmin kansalaisia tekemään kestäviä ja kiertotaloutta tukevia valintoja niin oman talouden kun ympäristön näkökulmasta? Kaikkien kansalaisten, myös taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuuksia tehdä arkielämässään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti sekä omalle terveydelle kestäviä valintoja tulee vahvistaa. Ympäristö ja talous eivät ole kaksi toisistaan irrallisissa tyhjiöissä olevaa asiaa, vaan niiden välillä vallitsee selkeä yhteys. Vaikuttamalla talousneuvonnan keinoin siihen, millaisia valintoja yksilö tekee kuluttajana, voidaan hillitä myös näiden valintojen vaikutusta ympäristöön. Strategian visio on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta 2030 mennessä, toimii hyvänä ja kunnianhimoisena suuntaviivana. Vision toteutumisen seuranta ja toteutuminen vaatinee kansainvälistä tutkimusta ja vertailua. Toisaalta voisiko tavoite olla myös, että ihmiset voivat elää hyvin ja arki sujuu, elämänlaatu on hyvä tms. Pitäisikö tavoitteen kuvata sitä, mitä osaaminen tuottaa ihmisille tai yhteiskuntaan? Tavoitteita on syytä vielä konkretisoida yhteistyössä ja niille asettaa kohderyhmäkohtaisia ja realistisia mittareita, jotka kuvaavat muutosta ja joita voidaan seurata. Niiden avulla myös eri toimijat voivat suunnata oman toimintansa tavoitteita.
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Strategiassa mainitut kansalaisten talousosaamisen paraneminen kolmella eri tasolla (tietämys, toiminta ja asenteet), talousongelmien ennaltaehkäiseminen ja tuki- ja neuvontapalvelujen lisääminen talousasioissa ja kansalaisten tukeminen heitä hyödyttävien valintojen tekemisessä kuulostavat realistisilta tavoitteilta. Erityisen tärkeänä pidämme strategian mission mukaista tavoitetta saada kansalaiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään ja toimimaan eettisellä ja kestävällä tavalla kuluttajina. Tavoite on mahdollista toteuttaa, kun yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden työtä koordinoidaan tehokkaasti ja mahdollistetaan toimijoiden yhteistyö ja osaamisen vaihto.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Strategiassa esitetyt tavoitteet ovat sisällöllisesti hyviä ja laajuudeltaan realistisesti toteuttamiskelpoisia esitetyn viiden vuoden toimikauden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö muistuttaa, että alkuvaiheessa strategian toteuttaminen voi vaatia paljon aikaa siihen, että kaikilla toimijoilla on yhteinen jaettu näkemys tavoitteista ja toimijat tulevat tutuiksi toisilleen. Strategian toteuttaminen on yhdistelmä lakisääteistä viranomaistoimintaa, yleishyödyllistä toimintaa, markkinaehtoista toimintaa ja opetukseen sekä tieteelliseen tutkimukseen liittyvää toimintaa. Toimijoiden laajasta määrästä johtuen toimintaperiaatteet ja -lähtökohdat eroavat huomattavasti toisistaan, mikä voisi olla peruste pidennetylle toimikaudelle strategiatyön käynnistyessä.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • Koko strategian tavoite, jonka mukaan suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä, on vaikeasti mitattavissa. Sen sijaan se että kaikki kansalaiset saavuttavat yksityistalouden eri osa-alueiden perusosaamistason, on hyvä tavoite. Ohjauksen ja tiedonsaannin tavoittettavuuden paraneminen on esimerkiksi realistinen ja konkreettinen tavoite.
      • Dahlström Jorma
        Uppdaterad:
        14.6.2021
        • On
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Näkyvin tavoite on se, että talousosaaminen olisi maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on toki iskevä tavoite, mutta sen mittaaminen voi olla haastavaa. Toki suomalaisten talousosaaminen on jo nyt varsin korkealla tasolla, joten epärealistista se ei ole. Alatavoitteista asenteisiin vaikuttaminen voi olla haastavinta. Hyvä kuitenkin, että näitä eri mittareita seurataan. Mittareiden kytkeminen OECD:n mittareihin antaa hyvän vertailukohdan.
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • Tavoitteiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi on vaikeaa ennen kuin tiedetään mitä nämä tavoitteet konkreettisesti ovat ja mitä strategiassa ymmärretään talousosaamisella. Jos tahtotilana on pääosin yksilön omien talouden ongelmien välttämien on se tuotava selkeästi esiin tavoitteissa. Toisaalta jos talousosaamisella halutaan lisätä kotitalouksien aktivoitumista sijoittajina, ei strategiassa tuoda esiin mitä sijoitustoimintaan osallistumisella halutaan edistää ja haetaanko sijoittamisella äänivaltaa ja osallistumista yritysten päätöksentekoon vai rikastumista. Tähän liittyisi olennaisesti eettisten ja kestävyyskysymysten roolin parempi avaaminen. Jos taas strategian taustalla on huoli kotitalouksien velkaantumisesta, ovat konkreettiset tavoitteet auki. Strategiassa määritellyin keinoin voidaan lisätä kuluttaja-kansalaisten osaamista, mutta mielestämme ”paras maailmassa talousosaamisessa” - tavoitteen toteutuminen ei onnistu ilman toiminnan rakenteiden muuttamista.
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Mielestäni ovat, vaikkakin kaiken kaikkiaan tehtävää on paljon. Esimerkiksi, jos otetaan huomioon koko ikäluokan talousopetus ja sen vahvennus toisella asteella. On liian myöhäistä puhua taloudesta tulot/menot ja mitä eläminen maksaa vasta toisella asteella.
      • 4. Strategian toimikaudeksi ehdotetaan korkeintaan viittä vuotta. Onko se mielestänne sopiva pituus strategialle?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Viisi vuotta on sopiva pituus strategian toimikaudeksi.
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri pitää ehdotusta strategian toimikaudesta kannattavana.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Emme ota suoraan kantaa siihen. Muista lausunnoista löytyy hyviä näkökulmia ja perusteluja sekä siihen, miksi se voi olla samalla sekä sopiva eli riittävän pitkä, miksi sen olisi hyvä olla vähintään viisi vuotta eli liian lyhyt, tai miksi se myös koetaan liian pitkäksi. Riippuu siis toimenpiteistä, rakenteista, tahoista, tavoitteista, resursseista ja mitattavuuskysymyksistä.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pituus on sidoksissa tavoitteisiin ja keinoihin.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • On - mutta säännöllisin tarkasteluvälein, joiden yhteydessä painopisteitä voi ja pitää tarvittaessa päivittää. Digitalisaatio muokkaa nyt voimakkaasti oman talouden ja varsinkin maksamisen kenttää, joten toimintaympäristö voi olla jo muuttunut strategiakauden loppuessa.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • FSS anser att periodens längd för närvarandet låter rimlig. Situationen kan ändå ändra och detta måste man vara förberedd på.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • VALLI ry:n näkemyksen mukaan kyllä. Ja kuten strategiassa on todettu, sitä voidaan tarvittaessa päivittää, mikäli olosuhteissa tapahtuu muutoksia.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Viiden vuoden toimikausi vaikuttaa pitkältä, koska muutokset toimintaympäristössä tapahtuvat nopeasti. Toisaalta strategiatyö vaatii pitkäjänteistä toteutusta. Vaihtoehtoisesti voitaisiin harkita valtion virastojen tulosohjauksessa käytettyä neljän vuoden mallia. Tavoitteiden toteutumista olisi hyvä arvioida myös strategiakauden aikana ja varata mahdollisuus myös muuttaa tavoitteita, jos toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset antavat siihen perustellusti aihetta.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Viisi vuotta on sopiva kausi, mutta kyse ei voi olla vain kertaluonteisesta strategiasta. Tämän takia on tärkeää myös määritellä mitattavia tavoitteita ja miten strategian toimeenpanoa arvioidaan sekä miten strategiaa päivitetään.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Viisi vuotta on nähdäksemme sopiva pituus strategialle. Strategian toteutuksessa on hyvä huomioida seuranta esimerkiksi strategiakauden puolivälissä, jotta voidaan tarvittaessa suunnata toimintaa uudelleen ja vastata mahdollisiin muutoksiin toimintaympäristössä.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Viiden vuoden toimikausi tuntuu nykyoloissa varsin pitkältä. Mahdollisuus strategian päivittämiseen tilanteiden muuttuessa pitäisi rakentaa mukaan esim. määrittelemällä strategiakauden puoliväliin väliarvioinnin.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kyllä. Ennen strategian päättymistä tulee kuitenkin luoda uusi strategia, jotta jo saavutettu taso tavoitteista voidaan säilyttää ja tehdä uudet toimenpide-ehdotukset. 5- vuotinen strategia on suhteellisen lyhyt ja tavoitteisiin pyrittäessä täytyy muistaa jatkon olevan tarpeen.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viisi vuotta (2022–2027) on strategian toimikaudeksi perusteltu ajanjakso. Puolivälissä strategiakautta voitaisiin toteuttaa väliarviointi, joka mahdollistaa korjaavat toimet ja edelleen samat tavoitteet vuoteen 2030. Toiminnassa tulee säilyttää joustavuus ja innovatiivisuus. Strategian toimeenpanossa kannattaa hyödyntää jatkuvan kehittämisen toimintamalleja, jolla voidaan paremmin vastata maailman ja talousympäristömme muutoksiin. Vaikuttavuuden arviointi on tunnetusti hankalampaa kuin toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointi. Vaikuttavuutta ennätetään kuitenkin arvioida ensimmäisen toimikauden jälkeen ja todistaa tavoite toteutuneeksi 2030.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Takuusäätiö pitää suunniteltua toimikautta aikataulultaan melko tiukkana, mutta uskoo, että sen aikana on mahdollista saavuttaa tavoitteet. Edellytyksenä kuitenkin on, että koordinaation resurssit ovat riittävät ja työ saadaan alkuun ja etenemään aikataulussa. Merkittävän muutoksen aikaansaaminen kansalaisten osaamisessa ja asenteissa voi viedä pidempään kuin viisi vuotta. Strategisen työskentelyn suhteen on Takuusäätiön näkemyksen mukaan tärkeä huomioida, että strategiassa on kysymys enemmänkin toiminnan ohjauksen tavasta. Strategia sinällään ei tule valmiiksi, vaan sen tuloksena pitää olla jatkumo, jossa seuraavat strategiset toiminnan ohjauksen painopisteet ja askeleet määritellään nyt käynnistyvän strategiakauden loppupuolella. Strategiaa pitää voida myös tarkastella kauden aikana, jos esimerkiksi vallitsevat olosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteesta.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Mikäli strategia on tarkoitettu kertaluonteiseksi hankkeeksi, jolla tavoitellaan pysyvää talousosaamisen nostamista ja toimintatapojen vahvistamista, viisi vuotta saattaa olla jopa liian lyhyt kesto strategialle. Tavoitteiden toteutumisen seuranta, pysyvien toimintatapojen vakiintuminen sekä mitattavissa olevien lopputulosten varmistaminen vaativat, että strategian voimassaoloaika ei pääty liian aikaisin. Harkinnan arvoista olisi myös se, että talousosaamisen edistämisen strategia ei jäisi ainutkertaiseksi vaan se voitaisiin päivittää ja laatia uudelleen tarpeen mukaan.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viisi vuotta on ainakin aluksi sopiva aika, jonka jälkeen toimikautta tulee olla mahdollisuus tarvittaessa jatkaa. Talousosaaminen on yksilön elämän läpi jatkuva prosessi, toisaalta yhteiskunnan muutokset ovat nopeita.
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Ja.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Pituutta on pidettävä sopivana. Toimikauden määrittämisen lisäksi olisi tärkeä varmistua siitä, että talousosaamista koskeva kansallinen työ jatkuu koordinoidusti myös toimikauden jälkeen.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • -
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Maailma ja siten myös talousosaamisen ympäristö muuttuvat nopeasti, joten toimikauden ei tulisi olla ainakaan ehdotettua viittä vuotta pidempi.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Viiden vuoden toimikausi on perusteltu.
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Strategian toimintakaudeksi 5 vuotta on pitkä aika muuttuvassa yhteiskunnassa, mutta lyhyt aika muuttaa ihmisten asenteita. Jos strategian tavoitteita seurataan ja päivitetään säännöllisesti ja muokataan tarvittaessa, 5 vuotta tuntuu tässä kohdassa sopivalta pituudelta ensimmäiselle kaudelle.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • On. Talouteen liittyvissä ympäristöissä kehitys on nopeaa. Siksi on hyvä valita kohtuullisen lyhyt tarkastelukausi.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Opetushallitus katsoo, että strategian toimeenpanon kannalta viisi vuotta on hyvä lähtökohta. Koska kyseessä on keskeisen kansalaistaidon vahvistaminen ja sen jatkuva päivittäminen nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, tulee kokonaisuutta tarkastella prosessin, prosessin arvioinnin ja kehittämisen näkökulmasta.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Toimikausi on riittävä. Jo toimikauden puolivälissä tulisi kuitenkin tehdä lyhyt arvio hankkeen toimivuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Toimikausi on todennäköisesti liian optimistinen. Näkisimme, että ennemminkin vähintään viisi vuotta. Tarvitaan vielä paljon työtä, että nykyinen ylivelkatilanne saadaan hallintaan.
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Kyllä. Strategiaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa tulee kuitenkin arvioida ja tarvittaessa muokata myös strategiakauden aikana vallitsevien olosuhteiden mukaan. Strategian tavoitteet eivät pääty viiteen vuoteen vaan strategian tulee tukea kansalaisten talousosaamista varsinaisen strategiakauden jälkeenkin.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Viiden vuoden toimikausi on sopiva pituus strategialle. Välitavoitteiden arviointi toimikauden puolivälissä on tärkeää kuten tavoitteiden uudelleen asettamisen mahdollinen tarve. Strategiaa voi olla syytä päivittää jos siinä esiintyy epäkohtia tai jos yhteiskunnassa tai finanssimarkkinoilla tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten strategiaehdotuksessa mainitaan. Toimikauden pituuden suhteen voi olla tarpeen konsultoida vastaavia strategioita muissa maissa ja niiden toteuttamiskelpoisuutta Suomessa. Strategiaehdotuksessa mainitaan, että eri maissa aikajänne on 3-10 vuotta, jolloin strategian sisältö ja tavoitteet voivat eroa merkittävästi. Jos esimerkiksi Ruotsin vastaava strategia vastaa ehdotettua strategiaa, voisi tässä käyttää ainakin ensimmäisen toimikauden ajan vastaavaa aikajännettä.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL ymmärtää strategiassa olevan perustelun viiden vuoden toimikaudesta. Toimintaympäristön muutosherkkyys voi asettaa tarvetta jopa nopeammalle strategian päivittämiselle. Strategian toteuttamisen aloittaminen ja yhteistoiminnan käynnistäminen kuitenkin vie oman aikansa, joten toisaalta tämä myös puhuu pidemmän toimikauden puolesta.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Strategian toteuttamiseksi laadittavan kulloinkin voimassa olevan toimintasuunnitelman pituudeksi ehdotetaan viittä vuotta. Kauden jälkeen oletettavasti laadittaisiin seuraava toimintasuunnitelma. • Toimintasuunnitelman aikajännettä ei kannattane pidentää yli 5 vuoden, jotta elastisuus säilyy ja muutokset toimintaympäristössä voidaan ottaa huomioon. Viiden vuoden aikajänne kuitenkin antaa mahdollisuudet myös pistemäisiä projekteja pidempiin toteutuksiin. Myös esimerkiksi vuotta ehdotettua lyhempi toimintakausi voisi olla toimiva. • Toimintasuunnitelman aikana on säilytettävä tietty elastisuus, jotta matkan varrella voidaan tarkastella joustavasti tavoitteiden oikeasuhtaisuutta ja tarvittaessa korjata kurssia.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Viisi vuotta mahdollistaa jo strategian toteuttamista suunnitelmallisesti ja väestötason muutosten tutkimusta. Toisaalta puolivälissä on varmasti hyvä katsoa, onko toimintaympäristöön tullut jotain uutta, jota pitäisi ottaa huomioon. Kansalaisten talousosaamista pitää toki myös edistää viiden vuoden jälkeenkin.
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Viisi vuotta on hyvä minimipituus strategian toteuttamiselle. Viiden vuoden aikana toimijat ehtisivät saada tarpeeksi kokemusta eri elämäntilanteesta toiseen siirtyvän ihmisen erilaisista tuen tarpeista (esimerkiksi itsenäistyvän nuoren siirtyminen opinnoista työelämään, perheellistyminen tai eläköityminen) ja kehittää toimintoja tarpeen mukaisesti. Lyhyempi aika ei näkemyksemme mukaan tuottaisi vielä tietoa muutoksista esimerkiksi nuorten talouskäyttäytymisessä, joka on vahvasti sidoksissa kodin talouteen liittyviin asenteisiin. Viiden vuoden aikana ehtii arvioida strategian vaikutukset perusteellisesti, esim. nuori ehtii valmistua ammattiin ja siirtyä työelämään sekä erilaiset elämänmuutoksiin liittyvät muutokset ja niiden vaatimat taloudelliset tilanteet ehtivät toteutua.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Tavoitteisiin pääsyn kannalta voisi olla perusteltua käynnistymisvaiheessa pidentää toimikautta esimerkiksi 2+5 vuoden mittaiseksi siten, että kahden vuoden aloitusaikana toimijat ja eri sidosryhmät ja heidän periaatteet tulisivat tutuiksi toisilleen. Tämän jälkeen voitaisiin siirtyä varsinaiseen strategian toimeenpanoon viiden vuoden strategia-aikana. Kaksiosainen aika etenemiseksi voisi lisätä toiminnan vaikuttavuutta, kun toiminnan käynnistämiseen ja yhteisen tahtotilan luontiin varattaisiin riittävästi aikaa. Kun toiminta on jatkuvaa, strategiaa voitaisiin päivittää aina viiden vuoden välein.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • Strategian toimikauden pituutena viisi vuotta on sopiva. Tämän jälkeen strategia on syytä päivittää. Viisi vuotta on kuitenkin lyhyt aika, jotta kansalaisten osaamisessa ja asenteissa ehtii tapahtua merkittäviä muutoksia.
      • Dahlström Jorma
        Uppdaterad:
        14.6.2021
        • Kyllä
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Tämä vaikuttaa minusta hyvältä. Strategiakausi ei voi olla kohtuuttoman pitkä, ja sen toteutus on hyvä altistaa väliarvioinnille.
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • -
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Viisi vuotta on kovin lyhyt aika, mutta ehkäpä se toteutuu. Strategian toimivuutta käytännössä on seurattava ja mahdollisesti uudistettava alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuitenkin tavoitteet esim. talousopetukseen on kirjattava selkeästi opetussuunnitelmaan ja avattava ne keinot millä tavoitteet saavutetaan.
      • 5. Mitä asioita tulisi huomioida talousosaamisen koordinoinnissa?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Koordinaatio on keskeinen osa talousosaamisen strategiaa. Tärkeää on, että niin tietoa etsivät kohderyhmään kuuluvat, kuin talousosaamisen parissa työskentelevät löytävät ajantasaisen tiedon keskitetysti ja helposti.
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Sivulla 15: Strategian avulla ohjataan kymmenien yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden työtä, joka on tällä hetkellä Suomessa sirpaleista ja osittain päällekkäistä. → Strategian lisäksi tarvitaan myös ja talousosaamisen edistämistoimintaa koordinoivia toimijoita. Yhdymme näkemykseen siitä, että kolmannen sektorin toimijoille tulee taata rahoitus pitkäjänteiseen talousosaamisen edistämistyöhön. Kansallisen talousosaamisen strategian toteutus on voimakkaasti riippuvainen kolmannen sektorin toimijoista. Kolmannella sektorilla on tehty talousosaamisen edistämistyötä jo pitkään ja erityisen tärkeää olisi, että kyettäisiin ylläpitämään jo olemassa olevia verkostoja ja valjastamaan niiden toiminta strategian toteutukseen. Strategiakokonaisuuden toteuttamiseen liittyvänä asiakokonaisuutena mainitaan toiminnan puolueettomuuden varmistaminen. Tähän onkin erityisen hyvä kiinnittää huomiota.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Tarkoitetaanko OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkoston OECD International Network on Financial Education (INFE) kanssa tehtävää koordinointia vai kansallisten toimijoiden?
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Koordinaation tarpeen tunnistaminen ja koordinaation aloittaminen on jo itsessään tärkeä tavoite. Jo tällä hetkellä laadukasta taloustietoa on saatavilla paljon, mutta sen hyödyntäminen on puutteellista potentiaaliin nähden. Viranomaiset voisivat auditoida kunnolla esim. kolmannen sektorin/järjestöjen tuottaman taloussisällön ja tukea tai suositella sen jakelua omissa kanavissaan, kunhan sisällön laatukriteerit toteutuvat. Viranomaisen ei pitäisi kilpailla riippumattomien taloustiedon tuottajien kanssa omalla tuotannollaan.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • VALLI ry:n mukaan tarvitaan mahdollisimman selkeät ja selkeäkieliset tehtävänmäärittelyt ja toimeksiannot eri osallistujatahoille. Keskeistä on myös avoin ja säännöllinen viestintä toiminnan tukena. Tarvitaan eri kanavia tavoittamaan eri kohderyhmiä, esimerkiksi kaikkia ikääntyviä ja vanhoja ihmisiä ei tavoiteta sähköisten kanavien kautta. Käytettävän kielen on oltava selkeää, ymmärrettävää. Talousasioissa, erityisesti sähköisessä pankkiasioinnissa on omaa erityissanastoa, ja se voi olla vaikeaa ymmärtää. Tarvitaan erilaisia harjoittelualustoja ja kokeilumahdollisuuksia, esimerkiksi ”Ymmärrätkö talouden sanastoa-testit” ym.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Työhön on varattava riittävät resurssit ja osaaminen. Toiminnan kannalta keskeiset tahot tulee saada mukaan toimintaan ja sitouttaa siihen. Osaksi talousosaamisen koordinointia kuuluu myös strategian toteuttamista palveleva vaikuttamistyö. Strategiassa on esitetty myös uudenlaisten foorumien etsimistä talousasioiden käsittelyyn. Ennakoivan talousneuvonnan hankkeessa nuoria on tavoitettu Jodel-kampanjalla. Kokeilut ovat olleet positiivia ja rohkaisevia.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • EK esittää, että talousosaamisen strategiatyötä ja strategian toimeenpanoa koordinoiva taho on Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ edellyttää hyvää yhteistyötä eri ministeriöiden kesken ja eri ministeriöillä on oma roolinsa strategian toimeenpanossa. On ensiarvoisen tärkeää, että omistamiseen, säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät näkökulmat tulevat mukaan paremmin mukaan jatkovalmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö sopii laaja-alaisen tehtäväalueensa ja näkökulmansa puolesta talousosaamisen strategian koordinaatiosta vastaavaksi ministeriöksi. Kestävä kasvu pitää sisällään toimivien markkinoiden lisäksi myös kuluttaja-asioiden näkökulman. Eri ministeriöillä on oma tärkeä roolinsa talousosaamisen strategian toimeenpanossa. Esimerkiksi nuorten talouslukutaidon osalta Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat merkittäviä toimijoita. Talouslukutaidon ja -osaamisen perusta luodaan koulussa. Koulun tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa talouden perustaidot. Talousosaamisen perustan varmistaminen edellyttää opettajilta osaamista. Tältä osin opettajankoulutus ja OKM:n Opettajankoulutusfoorumi ovat keskeisiä toimijoita talousosaamisen strategian toimeenpanossa.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Koordinointi on ehdotuksessa kuvattu hyvin. Talousosaamisen koordinointiin ja strategian toteuttamiseen on ohjattava riittävät resurssit. Ohjelmaneuvoston kokoonpanossa on tärkeää huomioida, että kaikki talousosaamisen osa-alueet ja kohderyhmät ovat edustettuina, mukaan luettuna talousongelmissa auttavat tahot. Pidämme myös tärkeänä, että kolmas sektori on edustettuna ohjelmaneuvostossa.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Riittävien resurssien varmistaminen, jotta tavoitteet saavutetaan.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Jo olemassa olevien toimijoiden keskinäiset yhteistyömallit (esim KKV ja Kotitalousopettajien liitto tekevät jatkuvasti yhteistyötä juurikin opettajien täydennyskoulutuksen osalta) ja niiden monipuolistaminen. Asiantuntijatiedon esille tuominen - tästä esitetty sivusto olisi toimiva, mutta samalla haasteellinen. Eri toimijoita ja heidän yhteistyösivustojaan on jo paljon, joten tämän täytyy olla merkittävän näkyvä ja toimiva.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • KKV kannattaa erilaisten toimijoiden ja foorumien hyödyntämistä talous-osaamisen edistämisessä. Strategiassa todetaan, että yhteistyötä on hyvä tehdä laajasti yli sektorirajojen ja hakea siihen uusia avauksia esimerkiksi neljännen sektorin (some, blogit, tubettajien, Mimmit sijoittaa -tapaisten ryhmien) kanssa vertaiskohtaamisia hyödyntämällä. On kuitenkin tärkeää, että riippumaton talousosaamisen viestintä ja kaupallinen viestintä pystytään erottamaan selkeästi toisistaan. Esimerkiksi neljännen sektorin toimijat saattavat tai ovat saattaneet tehdä kaupallista yhteistyötä erilaisten luotonantajien kanssa. Kuten strategiaehdotuksessa on todettu, kansalaisen on voitava luottaa talousosaamisen edistämisessä laatuun ja puolueettomuuteen.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • On hyvä, että talousosaamisen kansallisella strategialla on yksi omistaja, joka sitoutuu vastaamaan strategian toteuttamisesta, koordinoinnista ja seurannasta. Koska kentällä on paljon toimijoita, näiden tehtävät ja toiminnot tulee kartoittaa. Tämän jälkeen eri toimijoiden roolit ja tavoitteet tulee määritellä selkeästi. Koska kolmas sektori on keskeinen käytännön toimija kansalaisten talousosaamisen edistämisessä, valittaviin toimiin tulee taata riittävä rahoitus. Samankaltaista toimintaa järjestävät tahot voisivat muodostaa ryhmiä, jotka suunnittelevat toimintaa yhdessä ja hyötyvät monipuolisesti toistensa osaamisesta. Vastaavasti kaikkien taloustaitoja opettavien ja välittävien tahojen tulisi olla tietoisia toistensa toiminnasta ja hyödyntää synergiaetuja.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategiatyö vaatii jatkuvaa skannausta sen suhteen, missä kohdissa tarpeet ovat suurimmat. Koordinointi on hyvä keskittää yhdelle vastuutaholle ja varmistettava sille riittävät resurssit. Työssä on kuitenkin syytä hyödyntää jo nykyisinkin aktiivisesti kansalaisten taloustaitoja edistävien toimijoiden osaamista ja asiantuntemusta. On määriteltävä selkeästi, mikä tai mitkä ryhmät osallistuvat strategian toteuttamiseen, millaisilla resursseilla ja kenen ohjaamana. Viestintä on pidettävä avoimena päällekkäisyyksien välttämiseksi ja hyödyllisen tiedon leviämiseksi. Aikaisempien, taloudenhallinnan edistämiseksi tarkoitettujen kehittämisprosessien suurimpana esteenä on Takuusäätiön arvion mukaan ollut yhteisen taloudenhallintaa koskevan tahtotilan hajanaisuus, velka- ja ongelmakeskeisyys sekä koordinaation resurssien vähäisyys.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • SYL:llä ei ole lausuttavaa
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Koordinaatiossa on hyvä hyödyntää jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja ja koota kaikki keskeiset toimijat yhteen. Päällekkäisen toiminnan välttäminen on mahdollista hyvän verkoston ja toimivan, tehokkaan viestinnän kautta. On hyvä, että hallintomalli on kevyt ja ketterä, joka mukautuu talousosaamisen kehittämisen aitoihin tarpeisiin.
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • För att kunna samordna och genomföra utbildning i det ekonomiska kunnandet bland den äldre befolkningen måste organisationerna garanteras ekonomiska resurser.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Talousosaamisen strategian sivulla 14 todetaan, että strategian toteuttamisen valvomiseen ja toiminnan koordinointiin on valittava puolueeton valtionhallinnon taho. Tätä on pidettävä erittäin kannatettavana. Strategian toteutumisen ja intressikonfliktien ennaltaehkäisyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että valvonta- ja koordinointivastuu ovat riippumattomalla taholla. Strategian koordinoinnin ja valvonnan toteuttamisen osalta on ensiarvoisen tärkeää, että säästämiseen, sijoittamiseen ja sijoittajansuojaan liittyvät näkökulmat tulee huomioitua riittävän hyvin. Strategian sivuilla 14–15 ehdotetaan valvonta- ja koordinointivastuun antamista oikeusministeriölle ja todetaan, että ”oikeusministeriön kautta tulisi huomioon otetuksi myös muut politiikat, kuten esimerkiksi osallisuuden ja kuluttajansuojan toteutuminen finanssimarkkinoilla”. Tältä osin on syytä huomauttaa, että oikeusministeriön kautta toteutuisi nimen omaisesti kuluttajansuoja finanssimarkkinoiden kuluttajalainanantoa koskevalla sektorilla, mutta kansalaisten sijoittajansuojan varmistaminen todennäköisesti jäisi paitsioon. Finanssimarkkinoilla sijoittajansuojaa ei säädellä niinkään kuluttajaoikeudellisilla normeilla vaan rahoitusmarkkinoiden sijoittajansuojaa koskevalla sääntelyllä. Rahoitusmarkkinoita ja sijoittajansuojaa koskeva sääntely on Suomessa valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston vastuulla ja valvonta puolestaan Finanssivalvonnalla. Lisäksi strategian toimeenpanossa tulee huomioida eurooppalainen ulottuvuus ja mahdollinen talousosaamista koskevien eurooppalaisten hankkeiden ja sääntelyn kehittyminen. Euroopan komission pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma pitää sisällään kansalaisten talousosaamista koskevat toimenpidekohdat. (The Commission will conduct by Q2 2021 a feasibility study on the development of an EU financial compenence framwork & the Commission will table by Q1 2022 a legislative proposal to require Member States to promote learning measures that support the financial education of consumers.) Komission lainsäädäntöehdotuksen valmistelee komission rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin pääosasto DG FISMA, joten tulevan EU-lainsäädännön kansallinen valmistelu kuulunee valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston vastuulle.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Kolmannen sektorin toimijat edistävät talousosaamista usein hankerahoituksella ja valtionavustuksella. On tärkeää varmistaa, että hankerahoituksella ja valtionavustuksella rahoitetaan monenlaisia ja eri kohderyhmille suunnattuja toimia talousosaamisen edistämiseksi. Haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmän toimien rahoitus on vaikuttavuudeltaan erilaista kuin esimerkiksi strategiseksi tavoitteeksi mainitut säästämisen tai sijoittamisen osaamisen edistäminen. Toimien vaikuttavuus tulee esiin eri tavalla niissä kohderyhmissä, joissa taloudellinen tilanne on jo heikko ja ylisukupolivisuus on merkittävänä tekijänä. Tämä kohderyhmä tarvitsee toimita, ja työhön on tärkeää myöntää avustuksia. Arjen rahankäyttö, oman talouden suunnittelu ja taloudellinen varautuminen ovat yhtä tärkeitä tavoitteita kuin säästäminen, sijoittaminen ja hankinnat, vaikuttavuus ei näy heti kansantaloudessa, mutta yksilötasolla vaikuttavuus on merkittävä. Ja sen tulee näkyä myös strategian toimissa.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • MLL pitää tärkeänä olemassa olevien yhteistyöverkostojen ja -rakenteiden hyödyntämistä sekä koordinoinnin ja yhteistyön avoimuutta. Koordinointirakenne ei saa olla liian raskas ja osallistumiselle ei pidä luoda liian suurta kynnystä.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Koordinaatio, jonka avulla pystyttäisiin hallinnoimaan nykyisin sirpaleista ja päällekkäistä toimintaa on kannatettava. Hallinnon tulee kuitenkin olla kevyttä ja sen tulee aidosti palvella talousosaamisen kehittämistä. On tärkeää, että koordinaatio tehdään puolueettomasti ja siten, että koordinaatiossa on edustettuna talousosaamistyötä tekevät keskeiset toimijat.
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Erilaisten toimijoiden laajan toimija- ja toteuttajaverkoston ja rakenteiden luominen sekä näiden pysyvä koordinointi keskitetysti ovat tarpeen. Verkoston tehtävänä luetellut kokonaiskuva toiminnasta, toimijoista ja toimijoiden yhteistyöstä, toistensa työn täydentämisen mahdollisuudet, tiedot asiantuntemuksesta, erityisosaamisista, vahvuuksista ja resursseista ovat tärkeitä. Erilaiset toimijoiden kautta saadaan parempi kuva kokonaisuudesta, kuin yhden toimijan tai tarkasti rajatun toimijajoukon kautta. Mahdollisuus keskusteluun ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön on tärkeää ja verkosto voi toimia arjen tiedon tuottajana tutkimuksen lisäksi. Talouden parissa toimivien verkoston lisäksi tarvitaan myös nykyisten palvelujärjestelmien tarkastelua, jotta ne tukevat kaikkien ihmisten oman talouden osaamista ja sen mahdollisuuksia. Erityisesti perusturvan piirissä olevien mahdollisuuksiin oman talouden hallinnassa, ei voida vaikuttaa vain yksilön tasolla vaan muutosta tarvitaan myös yhteiskunnan rakenteissa. Keskeistä on myös koottu viestintä ja tieto palvelutarjonnasta kaikille sitä etsiville. Palveluita etsivälle tärkeintä on oikean tiedon ja palvelun löytäminen helposti. Tämän tiedon löytymisen varmistaminen vaatii työtä sekä pitkäjänteistä viestintää, kun ensin on ratkaistu mistä tieto on saatavissa. Pidämme tärkeänä myös strategiaehdotuksen kansalaisviestintää ja tiedon ja palveluiden saannin varmistamista kaikille sitä tarvitsevalle, myös ilman digitaitoja ja yhteyksiä eri ryhmille saavutettavasti koko maassa. Viestinnällinen yksityiskohta strategiaan. Kuvio/kuviot tavoitteista, toimenpiteistä ja vastuutahoista selkeyttäisivät strategiaa.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Yhteiskunnan perusturvaan liittyvien palveluiden tulisi tukea talousosaamisen kehittämistä. Tähän liittyy perusturvan taso, eri etuuksien hakemisen helppous, tehokas palveluohjaus sekä tukien saavutettavuus ja ennakoitavuus.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee olla tunnistetut keskeiset haasteet ja kehittämisen tarpeet eri tahoilla. Erilaisten jo olemassa olevien yhteistyöverkostojen hyödyntäminen, mm. taloudenhallinnan neuvottelukunta ja Talous tutuksi -täydennyskoulutuskonsepti sekä niiden taustalla olevat toimijat (julkinen, yksityinen ja 3. sektori). Lisäksi hyvien käytänteiden ja toimivien työkalujen huomioiminen, kehittäminen, päivittäminen ja jakaminen. Koordinoivalla taholla tulee olla arvovaltaa, mandaattia ja tehokkuutta poikkihallinnolliseen eri ministeriöiden, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä muiden tahojen toiminnan ohjaukseen, kehittämiseen ja sitouttamiseen. Lisäksi selkeä ja ketterä rakenne, hyvä ja monipuolinen viestintä ja -kanavat varmistavat strategian relevanttia toteuttamista ja vaikuttavuutta. Opetushallitus pitää hyvänä ehdotusta, että strategian toteuttamisen seurannan, valvonnan ja koordinoinnin hallintomalli olisi mahdollisimman kevyt, mutta tehokkaasti strategian toteuttamista palveleva ja että resurssit kohdennettaisiin itse toimintaan, eikä hallintoon.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Koordinointia varten ei tule luoda liian raskasta proseduuria. Resursseja tulee keskittää tarpeen mukaan toiminnan ja resurssien käytön tehostamiseksi
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • - Päällekkäisyyden vähentäminen – Tällä hetkellä todella paljon erilaisia hankkeita menossa, ”kilpailutanner”, medianäkyvyyttä haetaan eri paikoissa, toiminta pirstaleista, tarvitaan ehdottomasti yksi taho koordinoimaan - Tiedottamisen ja viestinnän selkiyttäminen - Tiedottamisen tulee tapahtua monikanavaisesti - Toimijoiden keskittyminen vahvuusalueisiin - Yhteistyötä tarvitaan, mutta tulee keskittyä jaettuun asiantuntijuuteen samalla kasvattaen laajaa tietämystä/osaamista eri tahoille ohjata asiakkaat oikean avun/tuen piiriin. Näin pystytään toimimaan, kun tunnetaan eri tahojen toimintaa paremmin. - On päästävä paikkoihin, missä talousosaamista harjoitellaan/opitaan (koulut/oppilaitokset, neuvolat) - Huomioitava myös alueellisuus ja sen erityispiirteet (elinkeinorakenne, työttömyysprosentit, työllistymisen mahdollisuudet, yms.)
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Koordinoinnin tulee olla yhden tahon vastuulla. Koordinoinnissa läpinäkyvyys ja avoin viestintä tärkeää.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Pidän hyvänä asiana, että koordinointivastuu on yhdellä taholla. Koordinoidun yhteistyön myötä tavoitetaan strategian työn tavoitteellisuus ja vaikuttavuus ja voidaan mitata ajassa tapahtuvia muutoksia. Koordinoinnissa on tärkeää muistaa strategian valtakunnallinen toiminta-alue. Koordinoinnissa on hyvä konsultoida muiden maiden vastaavien strategioiden toimintatapoja ja organisointimuotoja ja ottaa näistä mallia.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL kannattaa Suomeen perustettavaa koordinaatiotoimintoa, jonka avulla pystyttäisiin hallinnoimaan nykyisin sirpaleista ja päällekkäistä toimintaa sekä edistää sitä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. SLL pitää hyvänä, että strategiassa ymmärretään myös edellytys hallintomallin keveydelle, jolloin resursseja voidaan kohdentaa itse toimintaan hallinnon sijasta. On tärkeää, että koordinaatio tehdään puolueettomasti ja siten, että koordinaatiossa on edustettuna talousosaamistyötä tekevät keskeiset toimijat. Lisäksi koordinoinnissa on hyvä hyödyntää sidosryhmien osaamista osallistamalla heitä aktiivisesti.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Talousosaamisen koordinoinnissa on edettävä vapaaehtoisuuden pohjalta. • Viranomaistaholta on oltava yksi selkeä vastuullinen toimija, joka koordinoi muun valtion hallinnon toimintaa. • Eri toimijoiden roolit ja tavoitteet on tärkeä määritellä hyvin.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • On tärkeää, että koordinoinnista vastaa yksi taho, jolle on varattu riittävät resurssit työhön. Kaikille eri toimijoille on kuitenkin jätettävä riittävä itsenäisyys ja väljyys omaan toimintaansa ja eri tahojen asiantuntemusta ja osaamista pitää hyödyntää.
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Eri talousneuvontaa- ja opetusta järjestävien tahojen toiminnot ja talousosaamisen strategian osa-alueet tulisi kartoittaa ja tunnistaa vähiten katetut osa-alueet sekä päällekkäiset toiminnot. Samankaltaista toimintaa järjestävät tahot voisivat muodostaa kollegioita/ryhmiä, jotka suunnittelevat toimintaa yhdessä ja hyötyvät monipuolisesti toistensa osaamisesta. Vastaavasti kaikkien taloustaitoja opettavien ja välittävien tahojen tulisi olla tietoisia toistensa toiminnasta ja synergiaetuja tulisi hyödyntää.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetus-/lukiolain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaisesti opetuksen järjestäjät laativat paikalliset opetussuunnitelmansa. Valtakunnallisia säädöksiä ovat perusopetuslaki (628/1998) ja lukiolaki (714/2018), perusopetusasetus (852/1998) sekä valtioneuvoston asetus perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (422/2012) sekä valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta. Ne sisältävät säännöksiä muun muassa opetuksen yleisistä tavoitteista ja järjestämistä ohjaavista periaatteista, oppiaineista, opetuskielestä, opintosuoritusten arvioinnista, koulun työajoista ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä periaatteista sekä oppilaan/opiskelijan ja huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. Perusopetuslain 11 §:ssä ja lukiolain 11 §:ssä määritetään opetuksen sisällöksi oppiaineet. Opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen päättää valtioneuvosto peruskoulun osalta tavoite- ja tuntijakoasetuksella ja lukion osalta valtioneuvoston asetuksella lukiokoulutuksesta. Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteissa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja perusopetus-/lukiolaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää tasa-arvoisen perusopetuksen ja laadukkaan lukiokoulutuksen yhdenvertaista toteutumista. Paikallisella, kunnan tai koulun opetussuunnitelmalla on keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavoitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamisessa. Paikallinen opetussuunnitelma muodostaa konkreettisen perustan ja yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja sisällöt opetukselle. Ammatillisessa koulutuksessa ovat käytössä tutkinnon perusteet, jotka Opetushallitus laatii ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) ja asetuksen (673/2017) pohjalta kullekin tutkintorakenneasetuksessa (uusin 542/2020) nimetylle ammatilliselle tutkinnolle erikseen. Opetushallitus määrää tutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon osaamisalat sekä tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden laajuuden osaamispisteinä. Lisäksi Opetushallitus määrää perusteissa tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin sekä sen, miltä osin osaamisen arvioinnin mukauttaminen tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen ei ole mahdollista. Opetushallituksen tulee laatia ammatillisten perustutkintojen perusteet siten, että tutkinnot vastaavat laajuudeltaan lukiolain 10 §:ssä säädettyä lukion oppimäärän laajuutta. Opetushallitus valmistelee tutkinnon perusteet yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän edustajien, koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät suunnittelevat koulutuksen toteutuksen ja toteuttavat opiskelijoiden osaamisen arvioinnin tutkinnon perusteiden mukaisesti. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti opiskelijat etenevät kohti tavoitettaan, joka voi olla kokonainen tutkinto tai tutkinnon osa tai osia.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • Erillisen kanslian perustaminen on strategian laajuuden vuoksi perusteltua. Talousosaamisen kehittämisen taloudelliset toimintaedellytykset on myös turvattava. Muutoin strategiatyötä ei voida käytännössä toteuttaa.
      • Dahlström Jorma
        Uppdaterad:
        14.6.2021
        • Päällekkäisyyksiä on hyvä välttää, mutta tavoitteena on kattava palvelu. Ennalta ehkäisy on tavoiteltavaa.
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Suomalaisessa mallissa on ollut paljon aktiivisia toimijoita mm. järjestöistä, pankeista, sekä koulutuksen että tutkimuksen piiristä. Tavallaan suhteellisen väljät raamit ovat mahdollistaneet erilaisten toimijoiden osallistumisen. On hyvä asia, että valtiovalta ottaa isompaa roolia, mutta samalla pitäisi kiinnittää huomiota siihen, etteivät toimenpiteet syrjäytä muita toimijoita.
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • -
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • On hyvä ,että keskitetään yhdelle toimijalle, joka huolehtii yhteistyöstä julkishallinnon muiden tahojen sekä yksityisen sektorin kanssa koordinoinnin toimivuudesta , päivittämisestä ja seurannasta ja arvoinnista.
      • 6. Miten strategian ja koordinaation toteutuksessa varmistetaan kaikkien toimijoiden osallisuus?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategian ja koordinaation toteutuksessa varmistetaan kaikkien toimijoiden osallisuus niin, että jo toimintasuunnitelmavaiheessa käydään läpi kaikki keskeiset toimijatahot ja tarkistetaan, ettei jää strategian kannalta tärkeitä ”katvealueita” niin toiminnallisesti ja maantieteellisesti kuin kohderyhmän kannalta. Näin varmistetaan monipuolinen sekä vahva asiantuntijuus ja toteutuksessa voidaan painottaa toimijoiden erilaisia painopistealueita. Yhtä lailla on huomioitava myös tietty joustavuus, avoimuus ja kutsuvuus – on todennäköistä, että toimikaudella tulee esiin uusia tarpeita ja uusia toimijoita, joiden mukanaolo talousosaamisen verkostoissa on oleellista. Varsinaisessa toteutuksessa ja työskentelyssä toimijoiden osallisuus varmistetaan hyvällä tiedonkululla, hyvien käytäntöjen jakamisella ja vuoropuhelulla, selkeällä aikataulutuksella sekä erityisesti selkeillä ja konkreettisilla tavoitteilla.
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Aidosti osallistamalla.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Varmistamalla, että halukkaat tahot ovat mukana. Esimerkiksi Kotitalousopettajien liittoa ei ole mainittu raportissa. Kuitenkin POPSin mukaan kotitalousopetus vastaa kuluttajakasvatuksen opetuksesta kansallisesti.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Siten että kaikki hyötyvät mukanaolosta. Taloustiedon tuotannossa on mukana järjestöjä, jotka eivät ole lainkaan julkisen rahoituksen piirissä. Siksi niiden työtä ja osaamista vastaan pitää olla tarjolla näkyvyyttä ja muita pehmeitä insentiivejä. Kaikilla toimijoilla pitää halutessaan olla myös mahdollisuus vaikuttaa strategian toimeenpanon ohjaukseen.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • För att säkerställa att olika aktörer och grupper är med i genomförandet av strategin så måste hörandet av dess grupper tryggas. FSS understryker att det är särskilt viktigt att unga får sin röst hörd gällande åtgärder och ärenden som gäller dem.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Vuorovaikutukseen ja viestintään on panostettava. VALLI ry:n toiminnanjohtaja osallistui strategialuonnoksen kehittämistyöhön ja hän näki hyvänä ja toimivana mallin, jolla strategialuonnos rakennettiin. Prosessin eri vaiheissa kaikkien osallisuus haluttiin varmistaa. Keskeistä on turvata kolmannen sektorin rahoitus ja resurssit. Järjestöt tekevät kattavasti työtä ja tavoittavat ison osan eri väestöryhmiä. On hyvä asia, että strategiassa nähdään kolmas sektori myös vahvana toimijana mukana.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategian mukaiset toimijat ovat erilaisia. Hankerahoituksesta riippuvaisten toimijoiden osalta voitaisiin selvittää mahdollisuutta vaikuttaa osallisuuteen sitomalla toimijoiden saama rahoitus strategian mukaiseen toimintaan. Valtiollisten toimijoiden osallisuus voidaan varmistaa tulosohjauksella ja tehtävien riittävällä resurssoinnilla. Muiden toimijoiden osallisuuteen voitaisiin vaikuttaa varmistamalla toiminnan riittävä näkyvyys ja sen korkeatasoisuus.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Avainasemassa on strategian valmistelu ja konkretisointi siten, että eri ministeriöiden vastuulla olevat toimet tulevat riittävän selkeästi kuvatuksi. Strategiatyön seuraavassa vaiheessa on tärkeää, että myös yritysten rooli talousosaamisen lisäämisessä tulee näkyväksi. Monet finanssialan yritykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä talousosaamisen puolesta. Myös monet järjestöt, esimerkiksi Talous ja nuoret TAT, ovat keskeisessä roolissa strategian toimeenpanossa. Talousosaamisen palvelujen tulee tavoittaa laaja joukko kansalaisia. Siksi avainasemassa ovat digitaaliset ja sosiaalisen median palvelut, joissa kansalaisten on helppo matalalla kynnyksellä päästä esimerkiksi sijoitusosaamisen pariin.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Toimijoiden osallisuus varmistetaan parhaiten verkoston kautta. Verkostoviestintä ja verkoston yhteiset tapaamiset ovat tärkeä tapa varmistaa, että toimijat jakavat strategian päämäärät. Verkostolle suunnatut kyselyt ovat myös hyvä tapa selvittää verkoston näkemyksiä.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Riittävän laajojen keskustelu- ja yhteistyöfoorumien rakentaminen.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Selkeä aikataulu ja raportointi, sekä riittävä tiedonkulku läpi organisaation on oleellista.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • • Yhteisellä ja hyvin viestityllä tavoitteella. o Mitattavilla välitavoitteilla • Löytämällä jokaiselle mukaan haluamalle taholle rooli tukea yhteistä tavoitetta. • Avoimella ja vuorovaikutteisella viestinnällä. • Hyvällä koordinaatiolla. • Toisilta oppimisella ja hyvien käytäntöjen jakamisella.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategiaa tarvitsee toteutuakseen selkeät tavoitteet ja konkreettisen toimintasuunnitelman, joiden laatimiseen on hyvä osallistaa myös sen toteuttamiseen osallistuvia tahoja. Lisäksi tarvitaan riittävällä tavalla eri osapuolten näkemykset huomioiva ohjausrakenne. Selkeästi asetetut tavoitteet ja mittarit tulosten ja vaikutusten seuraamiseksi kannustavat eri toimijoita tekemään työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiedon ja osaamisen jakaminen kaikille toimijoille mahdollistaa tasalaatuisen talousosaamisen edistämistyön ja tehostaa resurssien käyttöä. On varmistettava myös sellaisten talousosaamisen edistämisen näkökulmasta keskeisten toimijoiden mahdollisuus osallistua, jotka toimivat ulkopuolisen rahoituksen tai valtionavustusten varassa. Erityisesti kansalaisia laajasti tavoittavien järjestöjen osallisuus ja resurssit on turvattava.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • SYL:llä ei ole lausuttavaa
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Verkoston tulee tarjota osallisille mahdollisuus saada omaan toimintaansa lisäarvoa ja -hyötyä, ei lisätyötä. Toimijat tulee saada mukaan matalalla kynnyksellä ja korostaa muun muassa viestintää erilaisista hyvistä käytännöistä, ajankohtaisista hankkeista, verkostoitumisen eduista ja mahdollisuudesta tulevaan toiminnan suunnitteluun.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Yhtäältä relevantit viranomaiset on velvoitettava osallistumaan koordinaatiovastuun saavan viranomaisen toimintaan ja toiminnan seuraamiseen. Tällä huomioidaan eri hallinnonalojen intressien tasapuolinen painotus strategian ja koordinaation toteutuksessa viranomaistasolla. Nuorten talousosaamisen edistämisen kannalta olisi hyvä, jos myös Opetushallitus ja opetusministeriö osallistuisivat strategian toteutuksen koordinointiin. Vastaavasti pääomamarkkinoihin liittyvän talousosaamisen edistämisen turvaamiseksi olisi tärkeä, jos koordinointiin osallistuu valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto ja Suomen Pankki sekä Finanssivalvonta. Toisaalta koordinaatiovastuun saaneen viranomaisen on toteutettava strategiaa mahdollisimman avoimella ja osallistavalla tavalla. Strategian laatimisen tavoin myös sen toteuttaminen ja seuranta on järjestettävä vuorovaikutuksessa tasapuolisella tavalla eri toimijoiden kanssa. Talousosaamisstrategian onnistuneen toteuttamisen kannalta tärkeässä roolissa on s. 11 mukaisen toimintasuunnitelman laatiminen, sillä se konkretisoi strategian ylätason tavoitteet käytännön toteutukseksi. Toimintasuunnitelman laatimiseen tulisi osallistaa keskeisiä toimijoita. Tätä varten voitaisiin esimerkiksi perustaa jonkunlainen toimielin tai foorumi strategiaa käytännöntasolla toteuttaville toimijoille. Pörssisäätiö osallistuu mielellään talousosaamisstrategian toteuttamisen koordinointityöhön viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategian toteuttamisessa on hyvä huomioida toimintakentän ja toimijoiden jatkuva muutos strategiakauden aikana. Uusille toimijoille on varattava tarvittaessa mahdollisuus päästä mukaan kansallisen talousosaamisen strategian toteuttamiseen. Strategian ja koordinoinnin toteutuksen osalta tulisi myös keskustella talousosaamiseen käytettävistä kanavista. Yhtäältä tulisi varmistua kaikkien relevanttien viestintäkanavien ja -keinojen käytöstä, mutta toisaalta ehkäistä eri toimijoiden osalta turhia päällekkäisyyksiä tekemisessä. Strategiaa toteutettaessa olisi hyvä huomioida erilaisten toimijoiden talousosaamisen lisäämiseen liittyvät intressit. strategian ja koordinaation toteutuksessa tulisi varmistua siitä, että strategian puitteissa tuotettava talousosaamisen lisääminen on korkeatasoista, mutta myös objektiivisesti arvioiden puolueetonta.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Tarvitaan laadukasta, selkeää ja tehokasta viestintää eri toimijoiden suuntaan sekä verkostomaista yhteistyötä. Kolmas sektori tunnistetaan keskeiseksi käytännön toimijaksi, mutta myös kunnissa tehdään paljon käytännön työtä kansalaisten suuntaan. Strategiassa puhutaan yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista, mutta unohdetaan kunnalliset palvelut sekä kokemusasiantuntijat.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Strategian ja koordinaation toteutuksessa tulee lähteä eri toimijoiden vahvuuksista ja luontevista painopistealueista. Avoin tiedotus ja viestintä ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. Sosiaalisen median kanavia tulee hyödyntää aktiivisesti strategian toteutuksessa.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Osallisuus on kokemus ja tunne, joka toteutuakseen vaatii myös tietoa ja taitoa. Näitä taitoja vahvistetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksella sekä osallisuutta vahvistavalla toimintakulttuurilla. Kouluterveyskyselyn mukaan vain 12 % 8. ja 9.-luokkalaisista arvioi, että heillä on hyvät vaikuttamismahdollisuudet koulussa. Nuorten osallisuus tarvitsee aikuisten tukea, ja nuorten parissa toimivilla aikuisilla tulee olla osaamista ja resursseja tukea nuorten osallisuutta. Nuorten osallisuus edellyttää monikanavaisuutta. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoret tarvitsevat tukea ja uudenlaisia kuulemisen malleja saadakseen äänensä kuuluviin. Nuoriin kohdentuvien toimenpiteiden osalta on nuoria erityisen tärkeää osallistaa. Lisäksi nuorivaikutusten arvioinnin tulee olla osa kaikkea strategian toteuttamista.
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Toimijan näkökulmasta strategiaan ja sen koordinaatioon liittymisen tulee kiinnostavaksi, kun se auttaa toimijan tekemää työtä. Tällöin verkostoon kuuluminen ja sen kehittämiseen osallistuminen palvelee toimijaa ja on mielekästä. Strategian ja koordinoinnin toteutukseen osallistumisen ehdot eivät saa olla sellaisia, että ne tuottavat toimijoille uutta lisätyötä, jos kaikki toimijat halutaan pitää mukana. Tässä emme tarkoita sellaisia tehtäviä, joista sovitaan erikseen yksittäisen toimijan kanssa, kuten vaikka ohjelmaneuvostoon kuulumisesta. Mahdollisuus osallistua olipa toimija suuri tai pieni sekä kooltaan että resursseiltaan tulee mahdollistaa. Myös vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden talousosaamisen edistämisen tulee olla verkostossa mukana. Yhteisen keskustelun, tiedon, materiaalin ja verkostoitumisen edut houkuttelevat mukaan. Sen lisäksi tarvitaan paljon työtä ja viestintää, jotta verkostosta tulee aidosti tärkeä toimijoille strategian toteuttajina. Tässä suunnitellulla kanslialla ja sen tekemällä työllä toimijoiden hyväksi on merkittävä rooli ja vastuu verkoston rakentamisessa ja kaikkien toimijoiden saamisessa mukaan.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Tarvitaan eri hallinnonalojen saumatonta yhteistyötä. Lisäksi kohderyhmien mukaan ottaminen on välttämätöntä. Työntekijälähtöisesti tarkasteltaessa näkökulmat kapeutuvat. Ottamalla suunnitteluun mukaan ihmiset, joiden tilannetta halutaan parantaa, saadaan kokonaisvaltainen näkökulma ihmisten tilanteeseen. Lisäksi mukana tulee olla myös kulutukseen ja velkaantumiseen kannustavat tahot. Kulutukseen liittyy myös ristiriitaisuus yhteiskunnassa. Talousvetoisessa ajattelussa kulutukseen jopa kannustetaan.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa vastuut on tarkkaan määritelty ja toimintaa johdetaan tavoitteellisesti. Valtionhallinnon ja muiden tahojen ohjausinstrumenttien vaikuttava käyttäminen. Hyvin valmisteltu näyttävä korkean tason avausseminaari/-tapahtuma, osallistavat ja vuorovaikutteiset verkostot, työpajat, seminaarit ja muut toiminnot. Kokonaisvaltainen viestintäsuunnitelma ja tehokas viestintä omana kokonaisuutenaan.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Toteutuksessa tärkeää selkeät tavoitteet, läpinäkyvyys ja avoimuus sekä eri tahojen ottaminen mukaan toiminnan suunnitteluun.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • - Verkostotoiminnalla - Toimijoiden tulisi osata tunnistaa, mitä asiakas tarvitsee, jotta osataan ohjata asiakas oikean avun/tuen piiriin - Pitää uskaltaa kysyä asiakkailta talouden hallinnasta - Yhteisillä ja samansuuntaisilla tavoitteilla - Painottamalla täydentävyyttä - Mahdollistamalla (mm. resurssit, aika ja paikka) todellinen dialogi eri toimijoiden kesken
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • - Strategia sekä siihen liittyvät toimenpiteet ovat selkeitä - Eri toimijat voivat käyttää omaa osaamistaan ja vahvuuksiaan eri osa-alueilla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. - Tavoitteet ovat mahdollisuuksien mukaan mitattavia ja seurattavia. - Yhteydenpito on suoraa ja mutkatonta - Hankkeiden rahoitus varmistetaan sellaisten keskeisten toimijoiden osalta, jotka eivät tee talousosaamistyötä osana omaa liiketoimintaansa ja toimivat ulkopuolisen rahoituksen varassa
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Strategiaehdotuksen laatimiseen ja sen taustatyöhön on yhteistyössä osallistunut laaja-alainen toimijoiden joukko, ja siten uskon, että eri toimijoiden osallisuus varmistetaan myös strategian toteutuksessa. Erilaisten toimintamuotojen koordinointi ja yhteistyö on tärkeää, jotta hyvät käytännöt ja vaikuttavuus leviävät mutta toisaalta eri toimijoille on annettava riittävästi toimintavapautta. Lisäksi monialainen yhteistyö ja tutkimus-käytäntö vuoropuhelun varmistaminen on tärkeää mutta tässä olennaista on koordinoivan tahon vastuu ja yhteistyön organisointi vakiintuneena toimintamuotona, jotta edellä mainitut toiminnot eivät jää yksittäisten hankkeiden tai aktiivisten toimijoiden varaan. Tutkimuksen osalta on arvokasta, jos tutkimustuloksia voidaan suoraan hyödyntää käytännön toiminnassa ja viedä ammattilaisten käyttöön. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toiminnan lisäksi on huomioitava yhä merkittävämmäksi kasvava neljäs sektori myös talousosaamisen ja -tiedon levittämisen sekä esimerkiksi vertaistuen kannalta. Uudet foorumit ja sosiaalinen media ovat tuoneet uudenlaisia mahdollisuuksia mutta toisaalta on painotettava asiantuntemuksen ja objektiivisen tiedon tärkeyttä tiedon levittämisessä ja julkisessa keskustelussa. Talousosaamisen strategian tulisi ottaa kantaa myös tähän asiaan ja yhteistyö on mainittukin toimintasuunnitelmassa.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL pitää tärkeänä, että talousosaamistyötä tekevien tahojen lisäksi myös muita, kohderyhmiä edustavia sidosryhmiä kuullaan aktiivisesti osana koordinaatiotyötä. Lisäksi on tärkeä hyödyntää sidosryhmien osaamista esimerkiksi strategian vaikuttavuutta mitattaessa. SLL esittää myös, että pohdittaessa toimenpiteitä ja strategian toteutusta olisi kohderyhmät edustettuina osana tätä työtä. Nuorten oma edustus etenkin nuoriin kohdistuvien toiminpiteiden osalta on tärkeää, jotta toimenpiteet edustavat todella nuoria ja heidän tarpeitaan.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Mahdollisimman ajan tasainen ja hyvä kuva talousosaamistoimijoiden meneillään olevista ja tulevista talousosaamishankkeista auttaa hahmottamaan kenttää ja luo mahdollisuuksia myös uudelle toiminnalle. • Säännölliset ja avoimet tapaamiset ja tiedonjakotilaisuudet ovat avainasemassa.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Järjestöt pystyvät tarjoamaan käytännönläheistä, ihmisten arkea lähellä olevaa ennaltaehkäisevää matalankynnyksen talousneuvontaa ja järjestöillä on myös mahdollisuus kehittää erilaisia neuvontamuotoja ja -menetelmiä ja sisältöjä, jos järjestöillä on riittävät resurssit. Järjestöt kohtaavat erilaisissa elämäntilanteissa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia. On tärkeää turvata myös järjestöjen resurssit ennaltaehkäisevään talousneuvontaan pitkäjänteisesti ja järjestöjen mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua. Etämenetelmät mahdollistavat laajamittaisen osallistumisen eri puolilta Suomea. Kansalaisille suunnattu verkkopalvelu esim. suomi.fi alustalla on sinänsä kannatettava ja jotta palvelu on kiinnostava, houkutteleva, vuorovaikutteinen, ajantasainen ja selkeä, sen kehittämiseen, ylläpitämiseen ja viestintään ja markkinointiin on oltava riittävät resurssit, jotta se tavoittaa kansalaiset ja huomioi eri kohderyhmien tarpeet. Toisaalta on huomioitava, että eri kohderyhmät hakevat tietoa ja seuraavat erilaisia viestinnän kanavia ja verkkopalvelua suunniteltaessa onkin hyvä selvittää verkkopalvelun tavoite, kenelle se on suunnattu ja miten sitä markkinoidaan. On tärkeää huomioida viestinnässä, että viestit kohdennetaan kohderyhmittäin. Myös talousosaamisen edistäjille suunnattu verkkopalvelu, josta eri toimijat löytävät tarvittavat tiedot, aineistot ja toimintamallit, vahvistaa eri toimijoiden työtä talousosaamisen edistämisessä ja on kannatettava. Molemmat verkkopalvelut edellyttävät selkeää yhtä vastuutahoa, joka kehittää ja ylläpitää palveluja.
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • 1. Toimijoilla on mahdollisuus osallistua prosessiin (suunnittelu, toteutus ja arviointi) 2. Mahdollisuus saada ajantasaista tietoa. 3. Mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä muutosehdotuksia. 4. Mahdollisuus kommentointiin ja keskusteluun matalalla kynnyksellä. 5. Mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Toiminnan käynnistämisvaiheessa on tärkeää laatia kattava tilannekatsaus kentän toimijoista, jotta kaikki tahot saadaan mukaan strategiatyön tueksi alusta alkaen.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • On tärkeää pitää eri toimialoja edustavat toimijat jatkossakin mukana strategian toteutuksessa, myös ne joilla ei ole käytössään paljon resursseja. Puolueettomuus on varmistettava strategian käytännön toteutuksessa.
      • Dahlström Jorma
        Uppdaterad:
        14.6.2021
        • Olisi nimettävä yksi vastuutaho
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Avoimella tiedottamisella ja foorumeilla, joissa eri toimijat voivat osallistua. Koordinoinnin ei tule olla liian ohjaavaa.
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • -
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Strategian koordinointia ja sen toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan tutkimuksella ja riittävällä rahoituksella.Tieto toimijoista, toiminnoista, tiedoista ja materiaaleista tulee koota yhteen paikkaan, päivittämistä unohtamatta. Tiedon jakamisen tulee olla avointa, puolueetonta, säännöllistä javuorovaikutteista. Digitalisaatio antaa tähän hyvän mahdollisuuden.
      • 7. Strategian oleellinen osa on toteuttamissuunnitelma, jossa määritellään strategiakauden pituus, rakenne ja sisältö sekä toiminnan laadun ja puolueettomuuden varmistaminen. Lisäksi strategiassa määritellään yhteistyössä toimijaverkoston kautta alatavoitteet talousosaamisen osa-alueille. Pitäisikö toimintasuunnitelmassa huomioida edellä mainittujen lisäksi myös muita asioita?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • -
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Co-creation eli yhdessä kehittäminen mieluimmin kuin ylhäältä alas toimenpiteet.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pedagogisen osaamisen vahvistaminen; kyse on taitojen kehittämisestä.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • VALLI ry:n mukaan esitetty suunnitelma on riittävän kattava. Kokemusten myötä alatavoitteita voidaan tarvittaessa lisätä tai muuttaa.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Kuvaus siitä, miten strategian toteutumisen vaikutuksia arvioidaan. Toteuttamissuunnitemassa olisi hyvä määritellä tarkemmin strategian missio ja visio, kuvata organisaatio ja tehtävät.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Talousosaamisen vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä. Tämä edellyttää selkeitä vastuita eri ministeriöille ja strategian toimeenpanossa mukana oleville tahoille sekä mitattavia tavoitteita. Kun toimeenpanon osalta kyse on kolmannen sektorin toimijoista, tulee strategian toimeenpanoon myös osoittaa resursseja.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Nämä ovat mielestämme hyvä sisältö toimintasuunnitelmalle.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Millä tavoin vaikuttavuutta mitataan.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • -
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Muuttuvassa kulutusympäristössä yksityistalouteen liittyvässä osaamisessa on jatkuvan oppimisen tarve kaikilla strategiaan liittyvillä toimijoilla: yrityksillä palveluiden tuottajina, neuvonta- ja koulutusalalla sekä julkisella sektorilla. KKV on tyytyväinen, että strategiaa voidaan päivittää, jos finanssimarkkinoilla tai yhteiskunnassa muutoin tapahtuu kansalaisten talouteen vaikuttavia merkittäviä muutoksia.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Koulun rooli jää strategiassa epäselväksi, vaikka talouden perusasioiden opettaminen on koulun tehtävä. Talousosaamisen opetusta kouluissa ja muualla olisi suunniteltava kokonaisuutena. On tärkeää, että talousosaamisen opettaminen alkaa jo peruskoulun ensimmäisillä luokilla, jotta sillä olisi luonnollinen paikkansa oppilaan elämässä. Oppiainerajat ylittävät laaja-alaiset tavoitteet tukevat talousosaamisen opettamista.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Takuusäätiö pitää esityksen sisältöä ja tavoitteita tässä vaiheessa riittävän kattavana. Huomiota on vielä syytä kiinnittää konkreettisten toimenpiteiden ja tavoitteiden laatimiseen, niiden mittaamiseen ja seurantaan. Hyvät käytänteet on saatava leviämään ja strategia pidettävä ajan tasalla toimintaympäristön muuttuessa.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • SYL näkee tärkeäksi, että talousosaamista edistävien toimijoiden ohella toimintasuunnitelman laatimiseen osallistetaan laajasti sidosryhmiä, joilla on asiantuntemusta talousosaamisen edistämisen keskeisistä kohderyhmistä. Tällä tavoin voidaan kerätä laajemmin tietoa tuen tarpeesta ja kohderyhmien tilanteesta, mikä edistää toimenpiteiden ja palveluiden tarkoituksenmukaista laatimista. Nuorten ja opiskelijoiden osallistaminen myös toimenpidesuunnitelman ja strategian laatimiseen olisi myös tarpeellista.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Vastauksia edellisissä kysymyksissä. Huomio myös vaikutustenarviointiin.
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Samarbetet med den tredje sektorn (pensionärsorganisationerna) bör säkerställas.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Talousosaamisen vahvistaminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä, joten toimintasuunnitelmassa tulisi huomioida myös strategiakauden jälkeiset jatkotoimenpiteet.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Kohderyhmän, etenkin haavoittuvassa asemassa olevien, tunnistaminen on toteutuksen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Toteutussuunnitelmassa olisi hyvä näkyä myös kriittinen tarkastelu nykyistä lainsäädäntöä kohtaan esimerkiksi ylivelkaantuneiden henkilöiden tukemiseksi ja auttamiseksi.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Strategian toimintasuunnitelmassa on määriteltävä kohderyhmät ja konkreettiset tavoitteet. Strategian toteutus ei saa jäädä vain ylätasolle ”yleiseksi talousosaamisen vahvistamiseksi” vaan on määriteltävä, minkä kohderyhmien talousosaamista vahvistetaan, millä keinoin ja miten tavoitteiden ja toimenpiteiden onnistumista seurataan ja arvioidaan. MLL korostaa, että lasten ja nuorten osalta kohderyhmänä tulee olla myös tarkempia erittelyjä, jossa huomioidaan, että lapset ja nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä. Erityistä huomiota strategiassa on kiinnitettävä heikommassa asemassa oleviin lapsi- ja nuorisoryhmiin sekä vähemmistöihin kuuluviin lapsiin ja nuoriin. Näitä ryhmiä ovat muun muassa vähävaraisissa perheissä elävät lapset ja nuoret, maahanmuuttotaustaiset lapset ja nuoret, vammaiset lapset ja nuoret sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • -
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Vastaukset kysymyksissä 3,5 ja 6.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Onnistuminen edellyttää laajan ja avoimen toimijaverkoston hyödyntämistä sekä ihmisen kokonaisvaltaisuuden ymmärtämistä. Kirkko kohtaa ihmisiä kaikista ikäryhmistä erilaisissa elämäntilanteissa maanlaajuisesti.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Opetushallitus korostaa strategian toimintamallin, tavoitteiden ja toimintasuunnitelman vahvaa ja kiinteää linkittymistä varhaiskasvatuksen ja koulujen talousopetukseen, niiden taustalla oleviin opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteisiin sekä talousosaamisen kehittymisen jatkumoon. Strategian vuorovaikutteiset rakenteet ja toimintatavat edesauttavat uusien talousosaamista edistävien konseptien jatkuvaa kehittämistä ja käytännön jalkauttamista moninaisin tavoin laajassa yhteistyössä. Toteuttamissuunnitelman tulee olla selkeä ja konkreettinen, ja siinä tulee olla määriteltynä, miksi tehdään, mitä tehdään, kuka ja miten tekee, sekä millä tavalla toiminnan tuloksellisuutta seurataan, arvioidaan ja edelleen kehitetään. Konkreettinen sisältö auttaa työn johtamisessa, viestintäsuunnitelman toimeenpanossa ja vaikutusten arvioinnissa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Esitetty sisältö ja tavoitteet ovat riittäviä. Miten onnistumista/vaikuttavuutta mitataan?
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Strategia on lähtökohtaisesti hyvä, mutta siitä puuttuu talousosaamisen sisällön osalta kaksi tärkeää osa-aluetta: - Tulot ja tulojen hankinta. Käytännön talous- ja velkaneuvontatyössä tulee esiin, että tuloja koskeva tietämyksen ja ymmärryksen puute on olemassa. Myös keskustelut tulojen hankinnasta, etuuksien käyttämisestä ja ehdoista ovat arkipäivää talous- ja velkaneuvonnassa. Talouden suunnittelu esimerkiksi varautumisessa eläkkeelle siirtymiseen tarkoittaa kulutuksen sopeuttamisen lisäksi eläkkeen arvioimista ja eläkkeelle siirtymisen ajoittamista eläkkeen määrän mukaan. Tulot ja tulojen hankinta on lisättävä omana sisällöllisenä osa-alueena. Tämä osa-alue on laaja oma kokonaisuus, eikä siten saa selkeää ja riittävää painotusta, jos sen on ajateltu sisältyvän taloudellisen varautumisen osa-alueeseen. - Strategian kappaleessa 4 (Tilanne- ja olosuhdetekijöiden huomioon ottaminen) tuodaan esiin, että muuttuvissa tilanteissa muutokseen sopeutumine edellyttää kansalaisilta kansan- ja kansainvälisen talouden ymmärtämistä. Tämä tulee lisätä talousosaamisen sisältöön omana osa-alueenaan.
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä huomiota myös eri toimenpiteiden tavoitteiden seurantaan, mittaamiseen, jatkuvaan kehittämiseen sekä hyvien käytänteiden levittämiseen.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Toteuttamissuunnitelma on tässä ehdotuksessa vielä melko suurpiirteinen ja vailla tarkempia tietoja konkreettisista toimenpiteistä. Olisi hyvä, että toimintasuunnitelma olisi riittävän joustava, jotta strategia pystyy huomioimaan ja reagoimaan myös uusiin ja ennakoimattomiinkin tilanteisiin ja tarpeisiin talousosaamisen kannalta. On erinomaista, että tutkimus on saanut strategiehdotuksessa niin keskeisen roolin. Kuten Suomen pankin selvityksessämme suomalaisten talousosaamisen tilasta toteamme, tämän alueen tutkimus ei ole ollut kovinkaan yleistä Suomessa vaikka talousosaamisen tieteellisellä tutkimuksella on vahvat perinteet maailmalla. On suuri puute, että kattavaa ja koko väestöä koskevaa talousosaamisen tutkimusta ei ole tehty vuoden 2014 jälkeen. Jatkossa olisi tärkeää tehdä koko väestöä kattavaa (haastattelu)tutkimusta kansalaisten talousosaamisesta. Talousosaamisen strategia antaisi tälle erinomaiset puitteet. Tutkimuksen osalta on tärkeää seurata kohorttitason eroja ja talousosaamisen tilaa eri väestöryhmissä. On myös syytä miettiä seurantatutkimuksen toteuttamisen mahdollisuutta, jolloin voidaan panostaa juuri strategiaehdotuksessa mainittuun talousosaamisen kehityksen tarkasteluun. Strategiassa olisi mahdollisuus keskittyä esimerkiksi tietyn kohderyhmän osalta tapahtuvaan muutokseen ja alatavoitteen toteutumiseen seurantutkimuksen keinoin. On huomionarvoista, että strategiaehdotuksessa tuodaan esiin kuinka tärkeää on toteuttaa niin määrällistä kuin laadullista tutkimusta kuin osallistua laajoihin kansainvälisiin aineistonkeruuprosesseihin, joista OECD mittaukset ovat toki tärkeitä mutta on huomioitava myös muut, alan tutkijoiden omiin verkostoihin pohjautuvat tärkeät aineistonkeruumenetelmät. Eri väestöryhmien tutkimisen lisäksi opettajien valmiuksia talousosaamisen opetuksessa on tutkittava lisää, jotta tätä voidaan tukea riittävästi ja tarkoituksenomaisesti esimerkiksi täydennyskoulutuksen keinoin. Tutkimustiedon ja tulosten avoimuuteen on panostettava ja erityistä huomiota on kohdistettava tutkimustulosten viestintään alan toimijoille ja ammattilaisten hyödynnettäväksi - unohtamatta tärkeää tieteellistä keskustelua ja tieteellisiä julkaisuja. DigiConsumers STN-tutkimushankkeessamme meillä on näistä käytännöistä erinomaista kokemusta Talous ja nuoret TATin toimesta.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL huomauttaa, että toimintasuunnitelmassa on tärkeää huomioida myös talousosaamisen edistämisen vaatimien oppimateriaalien tuotanto. Lisäksi oppimateriaalien osalta on tärkeää kehittää materiaaleja myös perusopetukseen ja toiselle asteelle sekä lisäksi soveltuvin osin varhaiskasvatukseen.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Toimintasuunnitelman sisältö on riittävä.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Vuosittaisissa toimintasuunnitelmassa on hyvä valita konkreettiset tavoitteet, sisällöt ja viestit, joita erityisesti pyritään edistämään ko. ajanjaksona ja mittarit. On hyvä, että talousosaamisen edistämiseen laaditaan laatukriteerit ja puolueettomuuteen kiinnitetään huomiota ja siihen tehdään selkeät ohjeistukset. Jos eri toimijoiden ohjeistuksen mukaista toiminnan laatua ja puolueettomuutta on tarkoitus myös muuten kuin itsesääntelyn tavoin arvioida (erilaiset itsearviointimenetelmät, asiakas- ja yhteistyökumppaneiden palautteita/arviointeja) ulkopuoliseen arviointiin/tutkimuksiin on varattava tarvittavat resurssit. Laatua ja puolueettomuutta vahvistaa myös helposti käyttöönotettavat yhtenäiset sisällöt, aineistot, valmiit työkalut ja osallistavat menetelmät.
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Toimintasuunnitelman tekemisessä tulisi huomioida kohderyhmien erilaiset valmiudet ja toiveet käyttää erilaisia alustoja. Esimerkiksi nuoret tulevat yhä enenevässä määrin viettämään aikaansa sosiaalisessa mediassa (Lasten ja nuorten säätiön Unelmien some 2021 –selvitys, 2021). Selvityksen mukaan nuoret myös toivovat, että sosiaalinen media tulee olemaan tärkeä yhteiskunnallisen keskustelun alusta ja paikka, jossa voi oppia ja lisätä tasa-arvoa. Talousosaamisen strategialla on tässä myös tärkeä tehtävä vahvistaa talousosaamisen kuulumista kaikille ja tehdä somea hyödyntävästä talousosaamisen parantamisesta helposti tavoitettavaa ja ymmärrettävää erityisesti nuorille. Neuvontapalvelut ja muut toiminnot tulisi löytää helposti kunkin kohderyhmän jo valmiiksi käyttämiltä alustoilta. Sisällöllisesti talousosaamisen strategian tulisi myös kehittää jatkuvan oppimisen ja tunnetyöskentelyn taitoja, jotka vaikuttavat talousosaamisen strategiassa mainittuun asenteen kehittymiseen. Rahaan liittyvät asenteet ja tunnetaidot luovat pohjan tulevaisuuden taloustaidoille mahdollistamalla toimimisen ja asennoitumisen rahaan muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä. Näiden vahvistamiseen tulisi osoittaa tarpeeksi huomiota ja pitkäkestoista toimintaa, jotta yksilöt tiedostaisivat oikeasti kulutuskäyttäytymiseensä vaikuttavat asenteet ja ulkoiset vaikuttimet. Talousosaamisen strategiassa tulisi huomioida myös se, ettei yksilöä tule vastuuttaa yksin talousosaamisen haltuunottamisesta, vaan huomio tulisi kohdistaa kaikkeen rahan ja talouden ympärillä tapahtuvaan toimintaan. Esimerkiksi siihen, että maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet, koska helppoa, korkeakorkoista lainaa on saatavilla nykyään matalalla kynnyksellä ja sitä markkinoidaan näyttävästi kanavissa, joita erityisesti nuoret käyttävät. Kysymys ei ole siis pelkästään siitä, että talousosaaminen olisi huonontunut, vaan siitä, että ympäristö, jonka vaikutuksesta taloudellisia päätöksiä tehdään, on muuttunut. Huomio tulisi kiinnittää siis myös yksilön vastuun ja taloustaitojen lisäksi vastuulliseen ja eettiseen talouskäyttäytymiseen niin kuluttajana kuin palveluntarjoajana. Me Lasten ja nuorten säätiöllä näemme, että suunnittelutyössä olisi tärkeää käsitellä talousasioita laajasti ja ratkaisukeskeisesti, eikä keskittyä pelkästään ongelmien estämiseen.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Strategiatyön vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti. Opetushallitus päätti joulukuussa 2014 uusista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa talouteen sekä työelämään liittyviä asioita kuuluu laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuksiin sekä myös osaan oppiaineiden tavoitteista. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Seitsemän laaja-alaisen osaamiskokonaisuuden yhteisenä tavoitteena on tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet huomioidaan kunkin oppiaineen tavoitteissa ja keskeisissä sisältöalueissa. Oppiaineiden opetuksessa tavoitteena on siis myös laaja-alaisen osaamisen lisääminen. Yksi laaja-alaisen osaamisen alueista on Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin. Työelämätaitoja taas harjoitellaan esimerkiksi laaja-alaisen osaamisalueen Työelämätaidot ja yrittäjyys osana. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta. Perusopetuksen aikana oppilaat myös tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi. Yhteiskuntaopin opetus alkaa 4 vuosiluokalla ja yhtenä opetuksen painopisteenä oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen kuluttamisen perusasioihin. Yhteiskuntaopin opetuksen yhtenä tavoitteena on tarkastella taloudellista toimintaa ja sen merkitystä. Perehdytään rahankäyttöön ja ansaitsemiseen, sekä säästämiseen ja kestävään kuluttamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännön tilanteiden kautta paikallisen talouden toimintaan, kuten lähiympäristön yrityksiin, työpaikkoihin ja palveluiden tuottajiin. Kotitalous-oppiaineen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksella tuetaan oppilaiden kasvua kodin arjen perusedellytysten ylläpitämisestä huolehtiviksi kuluttajiksi sekä luodaan perusta kestävään kuluttajuuteen. Sisältöihin kuuluu kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa, jossa sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina, harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia. Oppilaanohjauksen yksi tehtävistä on edistää elämässä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimista sekä yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Oppilaanohjaus yhdessä muiden oppiaineiden kanssa auttaa laajentamaan oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Eri elinkeinoihin, työelämään ja ammattialoihin tutustuminen sekä työn hakemisen harjoittelu lisäävät oppilaiden työelämätietoutta. Samalla oppilaat tutustuvat itseään kiinnostaviin aloihin, ammatteihin ja yrittäjyyteen. Työelämätaitoja harjoitellaan erityisesti työelämään tutustumisjaksoilla (TET), joista saatua kokemusta, tietoa ja palautetta hyödynnetään eri oppiaineiden opiskelussa sekä tulevaisuuden suunnitelmia tehtäessä.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • Strategialuonnoksessa on runsaasti alatavoitteita, HYOL ry:n mielestä niitä ei tarvita lisää.
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Minusta siinä on hyvin identifioitu keskeisiä asioita. Kokonaisuudessa voisi ehkä enemmän korostaa vielä kuluttajainnovaatioiden ja yhteiskehittämisen roolia. Tällä hetkellä siinä korostuu ehkä vähän liikaa ylhäältä suunnattavat toimenpiteet.
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • Toiminnan seuraamiseen tulisi kehittää kvantitatiivinen mittaristo, joka vastaa asetettuja tavoitteita ja on kansainvälisten seurantamittareiden kysymyksien kanssa, jotta kv-vertailua voidaan aidosti tehdä. Jos tavoitteena on kuluttaja-kansalaisten makrotalouden osaaminen, niin tarkastellaan ja seurataan makrotaloudellisten käsitteiden ymmärtämistä. Toisaalta jos tavoitteena on kyky hoitaa omaa taloutta, niin tarkastellaan, miten omaa taloutta on hoidettu (maksuhäiriöt, ylivelkaantuminen etc.). Näiden mittareiden kehittäminen kuitenkin pitää perustua jo olevassa oleviin seurannan rakenteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tämän tyyppisiä kysymyksiä lisätään tarvittaessa mm. Tilastokeskuksen kyselyaineistoihin ja samalla tarkastellaan, että nämä ovat vertailukelpoisia jo olemassa olevien kv-aineistojen kanssa (esim.: HFCS ja EU-SILC). Tämän lisäksi yliopiston tutkimusprojektit voivat tukea tätä analyysia. Epäselväksi jää miten käytännössä varmistetaan, että ulkopuolisten tahojen antama opetus on opetussuunnitelman mukaista ja puolueetonta (erit. kaupalliset tai ideologiset toimijat). Strategialuonnoksessa sanotaan, että tähän mennessä ei ole näyttöä puolueettomuudesta. Tämä on kuitenkin tärkeä valvonnan kohde, eikä laadunvalvonta voi mielestämme perustua pelkästään itsesääntelyyn.
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Strategian toimivuus tarkistetaan seurannalla ja tutkimuksella: Miten strategia jalkautuu käytäntöön. ja miten se päivitetään asianmukaisesti.
      • 8. Mitä vahvuuksia ja heikkouksia näette esitetyssä organisointimallissa (ehdotuksen sivu 14)?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Vahvuuksia: strategialla yksi omistaja, strategian toteuttamisen pysyvä rahoitus, mahdollisimman kevyt hallintomalli, huomio kolmannen sektorin rahoitusmalleihin. Heikkouksia: talous- ja velkaneuvonnan tehtävien laajentaminen. Jotta tehtäviä voidaan laajentaa, vaatii se myös resurssien merkittävää lisäystä.
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Valtionhallinnon sitoutuminen on edellytys ja vahvuus strategian toteutumiselle. Kuitenkin eri toimijoille esim. kolmannen sektorin osalta tarvitaan toteutusta varten resurssit.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja laajuus on vahvuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön painoarvon vahvistaminen toisi myös oppimisen keskiöön.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Strategian ohjauksen pitää perustua aitoon kosketukseen ja kokemukseen suomalaisten kotitalouksien arjen talousosaamisesta ja sen kehittämistarpeista. Ohjelmaneuvostoon esimerkinomaisesti esitetyt toimijat edustavat alan yrityksiä (FA) tai erityisryhmiä (nuoret, talousvaikeudet), mutta eivät niinkään laajoja kansalaispiirejä.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • VALLI ry:n mukaan esitetty toimintamalli on hyvä pohja aloittaa työ. Kokemusten karttuessa mallin toimivuutta voitaneen arvioida ja tarvittaessa muuttaa.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Esityksen vahvuutena on oikeusministeriön valinta johtamaan strategian toteuttamista. Toiminnan järjestäminen on hyvä olla myös eriytettynä ehdotetun kanslian toiminnasta.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Esitetyn organisaatiomallin vahvuus on, että strategian koordinaatio on selkeästi määritetty. Strategian toimeenpano edellyttää kuitenkin eri ministeriöiden sitoutumista asiaan. Ks. kohta 5. EK ehdottaa, että koordinoiva taho on TEM.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Organisointimallin vahvuutena on suunniteltu hyvä resursointi: pysyvän rahoituksen varmistaminen valtion budjetista, resursointi strategian toimeenpanoa koordinoivaan henkilöstöön sekä kolmannen sektorin toimijoille suunnattava rahoitus talousosaamisen edistämiseksi. Vahvuutena on myös vuoropuhelu laajan toimijakentän kanssa sekä ohjelmaneuvosto, jossa on laaja edustus eri toimialojen toimijoita. Riittävä resursointi ja laajan toimijakentän sitoutuminen ovat välttämättömiä edellytyksiä strategian toimeenpanon onnistumiseksi. Pidämme tärkeänä, että ohjausryhmän ja ohjelmaneuvoston tehtävät määritellään selkeästi ja niiden välinen tiedonkulku varmistetaan. Ratkaistavana haasteena näemme talous- ja velkaneuvonnan tehtävien laajentamisen. Jotta talous- ja velkaneuvonnan tehtävää voitaisiin laajentaa, tarvitaan merkittävä kohennus talous- ja velkaneuvonnan resursseihin. Tällä hetkellä resurssit riittävät lähinnä velkaneuvontaan, ja ennaltaehkäisevä talousohjaus jää edelleen monella paikkakunnalla vähiin.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Hajautettu, monitahoinen ja ketterä organisointimalli on hyvä, mutta sen haasteena on riittävän tiedonkulun varmistaminen.
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Laajan verkoston ongelmana on kaikkien tahojen kuulluksi tuleminen ja toiminnan säilyttäminen selkeänä ja asiantuntevana. Mitä enemmän jäseniä verkostossa on, sitä laajemmin ja täsmäiskuin voidaan teemat ottaa valtakunnallisesti esille. Tiedon säilyminen muuttumattomana tulee varmistaa kun mukanan on useita toimijoita.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Esitelty organisointimalli on looginen ja selkeä.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Esitetyn organisaatiomallin vahvuus on, että strategialla on yksi riittävästi resursoitu ja puolueeton omistaja, joka sitoutuu vastaamaan strategian toteuttamisesta ja mahdollistaa talousosaamisen edistämisen. Vahvuutta on myös se, että Suomeen rakennettavaa mallia varten on tutustuttu mm. Ruotsin ja Hollannin organisaatiomalleihin ja otettu oppia niiden kokemuksista. Monialainen ohjausryhmä on myös perusteltu, ja siinä voisi olla myös tutkimus vahvasti edustettuna. Talousosaamisen vahvistamisessa on tunnistettu elämänkaaret: 1) lapsuus ja nuoruus, 2) aikuisuus ja 3) eläkeikä. Organisaatiomallissa voitaisiin samalla tavalla ryhmitellä verkoston toimijat kohderyhmien mukaan kolmeen ryhmään 1) lapsiin ja nuoriin, 2) työikäisiin ja 3) senioreihin. Näiden toimintaa ohjaisi ja koordinoisi ehdotettu ohjelmaneuvosto.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon. Talous- ja velkaneuvonta on nyt organisoituna 6 virastoon. Strategian mukainen talous- ja velkaneuvonnan rooli tulisi parhaiten ja tehokkaimmin toteutettua kun/jos toiminta olisi yhdessä valtakunnallisessa virastossa.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Ehdotuksen organisointimallin vahvuus tai heikkous voi liittyä strategian koordinaatioon ja sen sisältöön. Yhden vastuutahon valinta edellyttää sille riittävästi resurssia määritelty tehtävä huomioiden. Asetetaanko sisällöksi vain toimijoiden tekemän työn koordinointi ja siihen liittyvä viestintä vai pyrkiikö koordinaatiotaho aktiivisesti vaikuttamaan eri toimijoiden toimintaa rahoittavien tahojen tekemiin strategisiin valintoihin, jotta haluttua toimintaa talousosaamisen edistämiseksi syntyy ja saadaan rahoitettua. Tällöin on tärkeää pitää poliittinen päätöksenteko riittävällä tavalla mukana ja informoituna. Vahvuutena on, jos strategian toteuttamiseen osallistuu useita erilaista osaamista ja asiantuntemusta omaavia toimijoita, jotka tavoittavat toiminnassaan eri kansalaisryhmiä. Sama asia voi kääntyä myös heikkoudeksi, ellei verkoston tiedonvaihtoa, viestintää ja yhteistyötä pystytä varmistamaan.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • SYL:llä ei ole lausuttavaa
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Koordinointivastuun tulee olla paitsi kevyttä, mutta myös kaikille osapuolille selkeää ja selkeästi lähestyttävää. Yhden omistajuuden malli on siksi perusteltua. Omistajatahon tulee olla puolueeton ja tarpeeksi arvovaltainen, jotta sidosryhmät saadaan sitoutettua toimintaan.
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Man bör undvika att organisationsmodellen medför för mycket byråkrati. För genomförandet av utbildningen behövs ekonomiska resurser.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Kts. vastaus kysymykseen 5.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Strategian johtaminen sopii hyvin oikeusministeriölle. Kevyt hallintomalli on varmasti toimiva, viestintä- ja tiedotusresurssi on välttämätöntä. Tärkeää on tunnistaa ruohonjuuritasolla arjenhallintaa tukevat palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta, jotka ovat tekemisissä heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten ja aikuisten kanssa. Kohderyhmällämme on usein myös talousvaikeuksia. Strategian tunnistetut kohderyhmät tulee olla edustettuna strategiaa toteuttavassa verkostossa, ja heidän asiantuntemustaan on tärkeää hyödyntää. On hyvä, että strategiassa on tunnistettu kolmannen sektorin keskeinen rooli käytännön toimijana kansalaisten suuntaan ja rahoituksen tarve talousosaamisen edistämiseksi.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • MLL pitää hyvänä ja kannatettavana, että talousosaamisen kansallisella strategialla on yksi ”omistaja”, joka sitoutuu vastaamaan strategian toteuttamisesta ja mahdollistaa talousosaamisen edistämisen. Strategiaehdotuksessa oikeusministeriötä pidetään luontevimpana koordinaatiotahona. MLL yhtyy tähän arvioon.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • On hyvä pitää toiminnan organisointi ja koordinointi mahdollisimman kevyenä ja selkeänä. Yksi omistajuus pitää vastuut selkeänä. Strategian toteuttamiseen tulee ohjata riittävät resurssit ja sitä on johdettava suunnitelmallisesti. Allianssi pitää hyvänä, että kolmannen sektorin riippuvuus hankerahoituksesta on tunnistettu ja siitä johtuviin haasteisiin halutaan vastata turvaamalla talousosaamisen rahoitusta myös muualle, kuin hankkeisiin.
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Vahvuuksia: • Yksi omistaja ja pysyvä rahoitus strategian toteutumiseksi. Oikeusministeriön omistajuus tuntuu luontevalta vaihtoehdolta. • Strategian eri toimijat yhteen kokoava laaja verkosto toimijoille ja valtionhallinnon vuoropuhelu näiden kanssa sitouttaa toteutukseen laajan joukon toimijoita • Erityisesti toimintaan suuntautuva pysyvä kanslia henkilökuntineen. • Hankkeista pysyvämpään toimintaan. Rahoitus talousosaamista edistäville toimijoille. • Verkoston käytännön strategian toteuttamisen rooli toimijoiden avulla. • Toiminnan järjestäminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja yli sektorirajojen. Ohjelmaneuvoston rooli ja valtuudet sekä keitä jäseniksi, millä perusteilla ja missä valittaisiin jäävät hiukan epäselviksi. Lisäisimme listaan mahdollisista toimijoista ainakin ev.lut. kirkon diakonian taloudellisen tuen eri muodoissaan.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • -
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • OPH kannattaa sitä, että kansallisella strategialla on yksi omistaja, joka sitoutuu vastaamaan strategian toteuttamisesta ja mahdollistaa talousosaamisen todellisen edistämisen riittävällä osaamisella ja resursoinnilla. Strategian vahva omistajuus ja valtionhallinon (poikkihallinnollinen) sitoutuminen on välttämätöntä. Lisäksi on tärkeää, että talousosaamisesta vastaa pysyvästi puolueeton ja laajasti luottamusta nauttiva arvovaltainen taho, joka seuraa ja valvoo strategian toteuttamista sekä koordinoi toimintaa kansallisesti pysyvän julkisen rahoituksen tuella. Olisi tärkeää varmistaa ajoissa se, miten eri hallinnonalojen väliset intressit ja resurssit saadaan yhteensovitettua.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitä, että strategiaa koordinoi yksi taho, joka voi panostaa strategian toteuttamiseen täysiaikaisesti, strategian toteuttaminen ei onnistu esimerkiksi päätoimisen työn ohella.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Vahvuudet - Eri osa-alueet ja toimijat on huomioitu kattavasti - Esitetty vastaava ja johtava (koordinoiva) taho on asiaan parhaiten soveltuva Heikkoudet - Tarvittavien resurssien määrittäminen tehtävä etukäteen ja ennakoivasti (kohdennettavien henkilötyövuosien määrä) - Kunkin toimijan ydintoiminnan varmistaminen (resursseja ei voida vetää tähän ydintoiminnasta) - Seurantatiedon/tilastoinnin saamisen/toteuttamisen haasteet - Liiallinen keskittyminen jo palveluiden piirissä oleviin kohderyhmiin, mietittävä, miten tavoitetaan ylivelkaantumisvaarassa olevat keski-/hyvätuloiset/koulutetut - Kyse on yhteistyöstä eri palvelujen ja eri alojen ammattilaisten kesken, minkä vuoksi on huomioitava, että strategian tavoitteissa ja toteuttamisessa ei korosteta ja keskitytä pelkästään taloudelliseen hyvinvointiin, joka voi olla ristiriitainen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kanssa. Vaikuttavuutta on vaikea tavoitella ristiriitaisilla tavoitteilla
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Valtionhallinnon sitoutuminen on edellytys ja vahvuus strategian toteutumiselle. Tätä kautta saatava riittävä ja säännöllinen rahoitus on edellytys strategian toteutumiselle. Heikkoutena voi tässä mallissa olla valtionhallinnon jäykkyys ja byrokraattisuus, mitkä määrittävät mm. rahoituksen raamien muokkausmahdollisuuksia ja aikatauluja.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Alan tutkijoiden verkosto on tärkeä. Tutkimusverkoston koordinointia ehdotetaan jonkin yliopiston tai tutkimuslaitoksen alaisuuteen. Koordinoinnin tulisi olla vahvasti sidoksissa strategiatyön muuhun toimintaan ja toteutettavaan kansliaan, jotta monialainen yhteistyö tulee hyödynnettyä ja tutkimus-käytäntö vuoropuhelu sekä sen synergiaetu tulisivat vahvasti esiin. Tutkimusverkoston koordinointi ja tutkimusvastuu voisi olla toteutettavissa myös kanslian taholta. Poikkitieteellinen tutkimus on tärkeää, ja on hienoa, että tässä korostetaan tutkijayhteisön ja -verkoston perustamisen ja ylläpidon rahoituksen sekä tutkimuksen kehittämisen tärkeyttä. Strategiaehdotuksessa huomioidaan kolmannen sektorin rahoituksen pirstaloitunut ja hankepainotteinen luonne sekä jatkuvan rahoituksen hakemisen haasteet mitkä pätevät myös tutkimukseen. On hyvä, että strategiaehdotuksessa huomioidaan jatkuvan rahoituksen tärkeys niin hankkeiden kuin tutkimuksen osalta.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL pitää hyvänä, että strategian omistajuus annetaan yhdelle toimijalle, joka vastaa samalla myös valtionhallinnon sitoutumisesta strategiaan ja seuraa sekä valvoo strategian toteuttamista. SLL pitää tärkeänä rahoituksen takaamista julkisen rahoituksen kautta, joka on olennaista strategian toteutumiselle.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • On olennaista, että strategian omistaja tarttuu toimeen pontevasti ja osoittaa sille riittävät työntekijäresurssit. On hyvä, että asialla on ministeriötason omistaja. • Kaavaillun ohjelmaneuvoston kokoonpanosta puuttuu Nuori Yrittäjyys ry (NY). Vastaavista toimijoista mukana on Talous ja nuoret TAT ry. Kehotamme ottamaan myös NY:n mukaan ohjelmaneuvostoon sen toiminnan laajuuden ja valtakunnallisen kattavuuden sekä tasapuolisuuden vuoksi. Ohjelmaneuvostoon olisi hyvä saada myös 4H-yhdistys. • Ohjelmaneuvoston kokoonpanoon on kaavailtu paitsi Finanssiala ry:tä, myös suurimpia pankkeja. Tämä on erityisen sopivaa ja luontevaa, sillä talousosaamistoimijoiden keskuudessa tehdyn kartoituksen perusteella nimenomaan pankit ovat aktiviteeteiltaan suurimpia yksityisen tahon talousosaamisen edistäjiä Suomessa. Näemme pankkien suoran edustuksen ohjelmaneuvostossa hyvin tärkeäksi. • Ohjelmaneuvoston kokoonpanon on oltava elävä siten, että siinä ovat edustettuina toimintansa laajuuden perusteella suurimmat talousosaamistyötä tekevät toimijat. Tarvittaessa ohjelmaneuvoston kokoonpanoa voisi tarkastella myös kesken toimintakauden, mikäli jonkun toimijan painoarvo kasvaa suureksi.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • On hyvä, että toiminnan hallinto, koordinointi on valtionhallinnon taholta ja sille on pysyvä rahoitus. On kuitenkin tärkeää, että myös muille toimijoille, kuten kansalaisjärjestöille, varataan vuoropuhelun ja vaikuttamisen lisäksi riittävät resurssit pitkäkestoisempaan ennaltaehkäisevään talousneuvontaan. On monella tapaa inhimillisesti ja yhteiskunnankin kannalta kestävää tehdä ehkäisevää talousneuvontaa. Monilla järjestöillä on asiantuntemus ja pitkä kokemus talousneuvonnasta ja sen kehittämisestä ja järjestöjen kautta mahdollistetaan erilaisten kansalaisryhmien kohtaamisia. Ennaltaehkäisevää talousneuvontaa pitää olla saatavilla moniammatillisesti eri paikoissa, jotta neuvonta ja viestintä kohtaa oikeat kohderyhmät.
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Yhdelle omistajalle sitoutettu vastuu strategian toteuttamisesta on selkeä tapa varmistaa verkoston toiminta. Koordinoinnille tulisi varmistaa riittävät resurssit ja palkata vastaavat työntekijät koordinoimaan toimintaa aktiivisesti koko strategiakaudeksi, jotta yhteistyö ja verkoston toiminta voidaan varmistaa parhaalla mahdollisella tavalla.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Vahvuutena on se, että kaikki toimijat ovat hyvin luotettavia ja kokeneita ja ne tietävät, mikä on tämän hetkinen tila tämän asian suhteen Suomessa. Heikkoutena on toimijoiden hajanaisuus. Esimerkiksi velkaneuvonta ei välttämättä tiedä, mitä järjestöpuolen neuvontatyössä tehdään.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • Katso kohdat 5 ja 6.
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Tämä voi olla sekä vahvuus että heikkous, mutta tähän mennessä yksi haaste on ollut se, että omistajuus jakautuu useammalle ministeriölle ja hallinnonalalle. Aiheena tämä varmastikin on eri aloja läpileikkaava, joten se on perusteltua. Herää kuitenkin kysymys siitä, miten koordinaatio toteutuu eri toimijoiden välillä ja miten panostuksen jatkuvuus turvataan yli vaalikausien.
      • Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus
        Uppdaterad:
        1.6.2021
        • Epäselväksi jää mikä on taloudenhallinnan neuvottelukunnan asema, kun seurataan strategian edistymistä ja toimenpiteiden suuntaamista.
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Kansalaisviestinnässä tulee huomioida eri kohderyhmät ja viestien saavutettavuus ja neuvontapisteet. Kohderyhmille tulee viestiä selkokielisesti monikanavaisesti.Tieto toimijoista, toiminnoista,tiedoista ja materiaaleista tulee koota yhteen paikkaan, päivittämistä unohtamatta. Strategian on oltava toimiva, se ei saa hukkua byrokratian rattaisiin, koska talousosaaminen ja sen hallinta on tärkeä osa jokaisen yksilön omaa elämänhallintaa.
      • 9. Onko teillä jotain muuta kommentoitavaa kansallisesta talousosaamisen strategiasta?
      • Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • -
      • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon asiassa.
      • Suomen Setlementtiliitto ry
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Sivulla 8 (ja myös yhteenvedossa sivulla 16): Suomen talousosaamisen strategian missiona on saada ihmiset ymmärtämään talouden merkitys omassa elämässään sekä toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tasolla. → Missiona tulisi sen sijaan olla, että ihmiset ymmärtävät talouden merkityksen (…). Se että joku SAA jonkun ymmärtämään ei ole oleellista, vaan lopputulos. Lisäksi “saada ihmiset ymmärtämään” ilmaisulla väheksytään kansalaisten aktiivista roolia ymmärtämisessä. Sivulla 10: Eläkeikä: kurssit ennen eläkkeelle jäämistä → jäämisen sijaan siirtyminen, jotta ei ilmaisulla väheksytä ihmisen aktiivista toimijuutta tässäkin elämänvaiheessa. Sama sivulla 11: kohdassa 3. Sivulla 14: Kansalaisviestinnässä tulee huomioida eri kohderyhmät ja viestien saavutettavuus. Kohderyhmille tulee viestiä selkokielisesti ja eri kielillä, koska sama viesti ja kanavat eivät sovi kaikille. → Selkokielisyyden lisäksi saavutettavuus on myös esimerkiksi sitä, että verkkosivujen rakenteet merkataan niin, että ruudunlukuohjelman käyttäminen on mahdollista. Suomen Setlementtiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua tästä tärkeästä aiheesta ja tarpeellisesta strategiasta. Suomen Setlementtiliitto ilmaisee kiinnostuksensa osallistua toimijoista koottuun ohjelmaneuvostoon ja jatkotyöskentelyyn.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Kotitalousopettajan opintosuunta, Minna Autio, Autio Minna
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Talousosaaminen käsite: Talousosaaminen määritellään synonyymina talouslukutaidolle (financial literacy) ja taloudellisille kyvykkyydelle (financial capability). Raportissa talous viittaa kotitalouden rahatalouteen. Kuluttajuus, kuluttajataidot ja kuluttajakasvatus ovat jääneet pois (vrt. jatkumo 1940–luvulta säästäväisyyskasvatus, taloudellisuuskasvatus, kuluttajakasvatus). Osaamisen tulkinta vain rahan hallinnointina (mm. päätöksenteko) voi kaventaa ilmiökentän ymmärtämistä, etenkin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Raha on väline hankkia erilaisia tuotteita ja palveluja, joita ansio-, yrittäjyys- ja sijoitustulot (ml. perintö) mahdollistavat – (keskiluokkaiset) taloudelliset resurssit myös mahdollistavat erilaisen talousosaamisen kehittymisen kuin esim. toimeentulotuen varassa elävillä kansalaisilla (millaisesta talousosaamisesta keskustellaan?). Myös nykyinen datatalous haastaa perinteistä rahan käsitettä. Kyky käyttää ja hallinnoida taloudellisia resursseja ei palaudu "vain" finanssitalouteen. Talousosaaminen strategia on tärkeä avaus ja toivottavasti eri toimijoiden välinen yhteistyö vahvistuu ja myös koulujen kuluttaja- ja talouskasvatus edistyy hankkeen aikana.
      • Veronmaksajain Keskusliitto ry, Veronmaksajien viestintä/Taloustaito-media
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Erinomaisesti tehty pohjatyö, jonka kunnianhimo on riittävän korkealla.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • VALLI ry näkee tärkeänä sen, että kohderyhmien määrittelyssä hyödynnetään jo tehtyjä selvityksiä ja tutkimuksia. Ohjausta, tukea ja neuvontaa on voitava painottaa niille kohderyhmille, jotka selvitysten ja tutkimusten mukaan sitä eniten tarvitsevat. Polarisaatiota on nähtävissä niin nuorten, kouluikäisten kun vanhojen, ikääntyvienkin ikäryhmissä. Myös epäsäännöllisessä työssä olevien on haastavaa ennakoida omaa talouttaan. Viestintä, kieliasia ja ymmärrettävyys on tärkeä osa saavutettavuutta, ilman sitä ei voi onnistua. Kaiken kaikkiaan Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry näkee hyvänä sen, että Suomeen ollaan saamassa nyt kansallinen strategia, jonka tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisesti talousosaamista eri ikäisten, eri elämäntilanteessa olevien eli koko väestön osalta. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry on edelleen mielellään mukana yhteistyössä edistämässä talousosaamista, erityisesti osaamisemme voi painottua ikääntyvään väestöön.
      • Ulosottolaitos
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Useilla toimijoilla on osittain päällekkäistä työtä talousosaamisen saralla ja niiden toiminta jää usein lyhytkestoiseksi. Se voi myös vaikuttaa toimijoiden uskottavuuteen. Talousosaamisen strateginen toteuttaminen on siksi kannatettavaa. Talousosaamisen strategiassa on esitetty helposti löydettäviä ja matalan kynnyksen neuvonta- ja tietopalveluita. Tarkoituksena olisi, että eri toimijat tarjoaisivat tietoalustassa tietoutta ja vinkkejä. Tämän osalta on syytä huomioida, että sisällöntuottaminen alustalle edellyttää toimijoilta myös resursseja ja tässä voi olla myös päällekkäisyyttä toimijoiden jo tarjoamiin tietolähteisiin. Tiedon tarjoaminen kansalaiselle yhdestä helposti löydettävästä paikasta on kuitenkin tärkeä asia. Tiedon ja neuvonnan avulla voidaan ennalta ehkäistä velkaongelmia ja estää velkaongelmien syventymistä.
      • Hannula Mirja, Elinkeinoelämän keskusliitto, Johtava asiantuntija, Osaaminen, digi & HR
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Talousosaaminen on kansalaistaito, joka koskettaa kaikkia kansalaisia. EK osallistuu mielellään strategian jatkovalmisteluun.
      • Nuorisoasuntoliitto
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Kansallinen talousosaamisen strategia on mielestämme tärkeä edistysaskel suomalaisten talousosaamisen parantamiseksi. Kiitämme strategian hyvästä valmistelusta ja kannustamme jatkamaan strategiatyötä hyvässä yhteistyössä toimijaverkoston kanssa. Toivomme, että strategian toteutuksessa panostetaan erityisesti opetussektoriin. Talousosaamisen vahvistamiseen koulujen ja oppilaitosten kautta liittyy valtavaa potentiaalia. Yhtä laajan kohderyhmän tavoittaminen muilla väylillä on tuskin mahdollista.
      • Pohjois-Suomen oikeusapu ja edunvalvonta
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Pohjois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri viittaa Länsi-ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon
      • PTT ry, Ruuskanen Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        30.6.2021
        • Hienoa, että strategiatyö on tässä vaiheessa. Ehdotus on hyvin laadittu ja tasapainoinen. Hieno suoritus!
      • Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry, Vanhala Minna
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kotitalousopettajien liitto ry on oman oppiaineensa luonteen mukaisesti mukana varmistamassa talousosaamisen parantumista. Taitoaineena, tiedon siirtyminen käytäntöön vaatii harjoitusta ja se toteutuu oppiaineessamme. On varmistettava, että jokainen opettaja varhaiskasvatuksesta alkaen on perillä asian merkityksellisyydestä. Opettajille on taattava täydennyskoulutusmahdollisuudet ja varmistettava koulutuksen olevan kohdistettu kullekin opettajaryhmälle oikein.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kokonaisuutena ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi on kansallisesti tärkeä. KKV pitää talousosaamisen strategiaa kattavana ja monilta osin onnistuneena. KKV uskoo, että strategian sisällöt täydentyvät toteutussuunnitelmassa ja konkretisoituvat laadukkaaksi toi-minnaksi. Sen toteuttaminen aktivoi eri sidosryhmiä kehittämään talous-osaamista ja lisää tutkimusta. KKV kiinnittää huomiota siihen, ettei strategia yksin riitä turvaamaan kansa-laisten asemaa ja oikeuksia. Kuten lausunnon kysymysten aiempiin kohtiin annetuissa vastuksissa tulee esiin, kansalaisten käyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttavat kulloinenkin taloudellinen toimintaympäristö ja sen markkinatoimijat, eikä kyse ole pelkästään kansalaisten taidosta hoitaa taloutta. Sekä yrityksellä että kuluttajalla on tietyt oikeudet ja velvollisuudet ja kuluttaja on markkinoilla aina heikommassa asemassa kuin yrittäjä. Talous-osaamisen kehittämisen ei pidä vaikuttaa yrityksen ja kuluttajan väliseen kohtuulliseen vastuunjakoon tai yrityksen lojaliteettivelvollisuuteen. Talous-osaamisen lisäksi kuluttajat tarvitsevat oikeudellista apua monimutkaisiin oikeudellisiin ongelmiin esimerkiksi tilanteessa, jossa heiltä vaaditaan maksettavaksi kohtuuttomiin sopimusehtoihin perustuvaa saatavaa.
      • Talous ja nuoret TAT, DigiConsumers, Seppänen Eija
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Strategian kantavana ajatuksena on kasvattaa ihmisten ymmärrystä taloudenhallinnan merkityksestä. Elämän arjessa ja erityisesti elämän taitekohdissa hyvästä oman talouden hallinnasta on kiistaton hyöty. Talousosaamisen strategiassa ja toimenpiteissä painotus tulee olla ennaltaehkäisyssä. Se on paras tapa – sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti – torjua kansalaisten ylivelkaantumista. Kolmannen sektorin toimijoille tulee taata rahoitusta talousosaamisen edistämiseksi. Myös tutkijaverkoston perustamiseen ja tutkimukseen tarvitaan erillinen rahoitus.
      • Kaakkois-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Viitataan Länsi- ja Sisä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiirin lausuntoon.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Monet tahot tekevät jo omalla sarallaan arvokasta työtä kansalaisten talousosaamisen vahvistamiseksi. On kuitenkin hyvä, että nyt pyritään yhdistämään kokemukset ja taidot ja tiiviin verkoston avulla levittämään oppeja laajemmalle. Ehdotuksessa on tehty mm. seuraavat rajaukset: ”Koulujen talousopetus linkittyy strategiaan, mutta ei suoraan sisälly siihen.” sekä ”Talousosaamisen strategian yleisenä tavoitteena on kansalaisten talousosaamisen paraneminen. Tähän tarvitaan suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta, jonka on tieteellisessä tutkimuksessa osoitettu parantavan talousosaamista.” Kun tarkoituksena ei ole keskittyä koulujen lasten ja nuorten kanssa tekemään työhön, niin pitää pohtia missä ja miten opetetaan aikuisia ihmisiä. Missä elämänkohdissa tai paikoissa on parhaat mahdollisuudet tavoittaa ihmisiä ja vaikuttaa aikuisten kansalaisten talousosaamiseen? Keiden kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, jotta tavoitetaan ne kansalaiset, joiden talousosaamista halutaan edistää? Esimerkiksi Takuusäätiö pyrkii Palkka haltuun -hankkeessaan tavoittamaan ihmisiä työpaikoilta. Hankkeen tavoitteena on mm. rahapuheen lisääminen ja taloustaitojen vahvistaminen. Työpaikkojen lisäksi kansalaisia tavoitetaan laajasti esimerkiksi harrastus- ja järjestötoiminnassa sekä seurakunnan toiminnoissa. On myös tärkeää seurata olosuhteita ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Taidot yksistään eivät riitä, jos niitä ei ole mahdollista käyttää. On tarpeen käydä jatkuvaa vuoropuhelua strategian työn, tutkimushavaintojen ja niiden toimijoiden välillä, joiden käsissä ovat todelliset muutosmahdollisuudet mukaan lukien poliittinen päätöksenteko. Kun kaikille ei välttämättä ole mahdollista opettaa asioita, tulee olosuhteet saada sellaisiksi, että mahdollisimman harva joutuu ongelmiin ja että niistä pääsee mahdollisimman nopeasti eroon.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto ry., Lausunnon on valmistellut sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto ja se on hyväksytty SYL:n hallituksessa.
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Näemme tärkeäksi, että opiskelijoiden ja nuorten aikuisten talousosaamisen parantamisen ohella pyritään vahvistamaan tosiasiallisia omaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Näiden tavoitteiden toteutuminen yhdenaikaisesti on tärkeää, sillä talousosaamisesta ei saa täyttä hyötyä, ellei henkilöllä ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseen. Toisaalta talousosaaminen ei kehity ja monipuolistu, ellei henkilöllä ole tilaisuutta tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä ja oppia kohtaamistaan haasteista tai valintatilanteista.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        29.6.2021
        • Kuluttajaliitto kiittää työstä, jota on tehty talousosaamisen edistämisen kansallisen strategian eteen. Strategian toteutuminen on tärkeää ja Kuluttajaliitto kannattaa lämpimästi sen toteuttamista esitetyn suuntaisesti. Helsingissä 29.6.2021 Paula Pessi Viestintäpäällikkö, MMM
      • Svenska pensionärsförbundet rf
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Stängda bankkontor, en snabb digitalisering gör att tillgängligheten för en del äldre blir sämre än vad den är idag. Strategin har inget svar på detta problem. Därför bör en dylik strategi beakta att det finns en stor del av vår befolkning som är beroende av konkret, praktisk och lättförstådd information. Information som man kan få även om man inte äger en dator.
      • Pörssisäätiö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Erityisen tärkeää on, että talousosaamisen liittyviä osa-alueita ei pidetä liian alisteisessa tai hierarkkisessa suhteessa toisiinsa nähden (kts. sivun 7 taulukko). Kansalaisten talousosaamisen kaikkia osa-alueita on pyrittävä vahvistamaan varhaisesta vaiheesta lähtien, eikä hierarkkisessa järjestyksessä. Esimerkiksi on varmistettava, että sijoittamista ja omistamista koskevaa tietoa on saatavilla jo varhaisessa talousoppimisen vaiheessa. Sen lisäksi, että eri osa-alueiden osalta varmistetaan tasapuolinen tiedon saaminen, on huomioitava osa-alueiden sisällä kansalaisten heterogeeniset tiedontarpeet. Tältä osin sijoittamista ja omistamista koskevat teemat toimivat hyvänä esimerkkinä siitä, että kaikki osaamistasot tulee huomioida strategian toteutuksessa (kts. sivun 7 taulukko). Tästä käytännönläheisenä esimerkkinä voi käyttää sijoittamiseen liittyviä tiedontarpeita. Sijoittamisen suosion kasvun myötä yhä useampi suomalainen sosiaalisen median vaikuttaja tuottaa sijoittamiseen liittyvää sisältöä. Rahoitusmarkkinoita koskeva lainsäädäntö on kuitenkin monikerroksista ja vaikeaselkoista, mutta esimerkiksi markkinoiden väärinkäyttöä ja sijoitusneuvontaa koskeva sääntely ulottuu tietyissä tilanteissa myös sosiaalisen median vaikuttajiin, jotka eivät välttämättä tiedä velvollisuuksiansa tai osaa hakea niistä tietoa. Myös Finanssivalvonta on varoittanut tästä. Tämän esimerkin kontekstissa erilaisten tiedontarpeiden huomioimen tarkoittaa sitä, että on huolehdittava perusosaamistason henkilöiden talouslukutaidon riittävästä tasosta. Heille on tarjottava työkalut internetistä saatavilla olevan informaation lähdekriittiseen arviointiin, kun taas hyvän osaamistason ja asiantuntijaosaamistason henkilöille on tarjottava selkokielistä informaatiota esim. sosiaalisen median sijoittajavaikuttamisesta ja siihen liittyvistä velvoitteista.
      • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ehdotuksesta Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. Ehdotus on selkeä ja kattava. MAOL ry kiittää erityisesti strategian kouluopetukseen liittyvistä huomioista ja siitä, että koulujen talousopetus linkittyy strategiaan, vaikka ei suoraan sisällykään siihen. MAOL ry pitää erityisen tärkeänä opettajien täydennyskoulutuksen tarpeen esiinnostoa. MAOL ry toivoo kansallisen strategian yhdenmukaistavan talousopetusta kouluissa.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa ehdotuksesta Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Uppdaterad:
        28.6.2021
        • -
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • MLL on omalta osaltaan mielellään mukana kansallisen talousosaamisen strategian toteutuksessa.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • -
      • Ev.lut. kirkko Helsingissä Raha-asianeuvonta Rari, Raha-asianeuvonta Rari
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Haluamme jo tässä vaiheessa kiittää tarpeellisen strategian luomiseksi tehdystä työstä. Ev.lut. kirkon diakonia kattaa maantieteellisesti koko Suomen ja auttaa kaikkia Suomessa asuvia. Diakoniassa kohdataan ja tuetaan taloudellisesti vaikeissa, ja usein haavoittuvissa, tilanteissa olevia ihmisiä niin ammattilaisten kuin vapaaehtoisten toimesta. Taloudellinen auttaminen on jäänyt 1990-luvun laman seurauksena kirkon diakonian perustyöksi, jolle on tarvetta edelleen joka päivä, vaikka kirkon taloudellinen auttamisen seurauksena syntyivät Takuusäätiö sekä talous- ja velkaneuvonta. Diakoniasta apua saadakseen ei tarvitse olla kirkon jäsen. Kunnioitamme ja puolustamme jokaisen ihmisen oikeutta omaan uskontoon, mielipiteeseen ja kulttuuriin. Hädänalaisen tilannetta ei saa käyttää millään tavoin hyväksi. Kirkko edistää hyvää elämää yhdessä myös uskonnollisesti ja katsomuksellisesti erilaisten toimijoiden kanssa. Näemme, että ev.lut. kirkolla ja Raha-asianeuvonta Rarilla on osaamista, jota pitäisi hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa ja strategian toteutuksessa. Haluamme olla mukana strategiatyössä matkalla kohti jokaiselle itselleen tarpeellisen talousosaamisen saavuttamisessa. Silloin olemme varmasti myös maailman kärjessä oman talouden osaamisessa.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Seurakuntien diakoniatyö tukee haastavassa taloudellisessa asemassa olevia mm. taloudellisesti. Seurakunnat ovat Suomessa, kaikkialla missä on kuntakin. Strategian toteutuksessa ja toimeenpanon suunnittelussa tulisi hyödyntää myös tämä resurssi. Siksi ehdotamme, että Kirkkohallitus olisi aktiivisesti mukana toimijaverkostossa.
      • Opetushallitus, opetusneuvos Kristina Kaihari, yleissivistävä koulutus, Kaihari Kristina
        Uppdaterad:
        24.6.2021
        • Opetushallitus pitää talousosaamisen strategiaa tärkeänä ja kannattaa sen toteuttamista esitetyn suuntaisesti. OPH pitää tärkeänä, että strategian toimenpide-ehdotukset perustuvat tietoon, tutkimukseen ja kansainvälisiin suosituksiin sekä laajoihin talousosaamisen kartoituksiin. Lisäksi valmisteluverkostoon on osallistunut edustajia 84 eri organisaatiosta, johon on kuulunut laajasti ja moniammatillisesti valtionhallinnon, kuntien, yksityissektorin sekä kolmannen sektorin edustajia, jolloin eri toimijoiden näkökulmat on huomioitu strategiaehdotuksessa kattavasti.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        23.6.2021
        • On erittäin hyvä, että Suomessakin lopulta pystyttäisiin koordinoimaan talousosaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa ja panostusta. Tällä hetkellä tätä työtä tehdään monen toimijan voimalla ja osin myös päällekkäin. Voimat yhdistämällä voitaisiin saada aikaan tavoitteellisempaan ja tehokkaampaa työtä, jolla olisi myös suurempi vaikutus.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen oik.apu ja edunval
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Talousosaamisen edistämisen strategian toteuttaminen nykyistä neuvontatehtävää laajentaen ja koordinoiminen sopii talous- ja velkaneuvonnan tehtäviin. Tarvitaan kuitenkin lisäresurssia. Kyse on yhteistyöstä eri palvelujen ja eri alojen ammattilaisten kesken, minkä vuoksi on huomioitava, että strategian tavoitteissa ja toteuttamisessa ei korosteta ja keskitytä pelkästään taloudelliseen hyvinvointiin, joka voi olla ristiriitainen ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kanssa. Vaikuttavuutta on vaikea tavoitella ristiriitaisilla tavoitteilla. Strategian ja koordinaation toteutuksessa varmistetaan kaikkien toimijoiden osallisuus: - Yhteisillä ja samansuuntaisilla tavoitteilla - Painottamalla täydentävyyttä - Mahdollistamalla (mm. resurssit, aika ja paikka) todellinen dialogi eri toimijoiden kesken Seurantatiedon ja tilastojen saaminen tulee turvata hyvillä järjestelmillä sekä kattavalla ja selkeällä käytännön ohjeistuksella. Lisäksi tulee huomioida, kuinka tavoitetaan ne henkilöt, jotka eivät ole avun/tuen piirissä tai eivät koe tarvitsevansa apua/tukea.
      • FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Olimme mukana strategian valmistelutyössä ja olemme mielellämme mukana jatkossakin sekä työssä strategian toimintasuunnitelman laadinnassa, että sen toteutuksessa.
      • Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, DigiConsumers tutkimushanke (STN), Ranta Mette
        Uppdaterad:
        22.6.2021
        • Strategiaehdotus pyrkii noudattamaan hallitusohjelman toimenpidettä, jolla pyritään torjumaan ylivelkaantumista. Sen lähtökohtana on ollut huoli kansalaisten velkaantumisesta ja maksuhäiriömerkintöjen kasvusta. Myös kumuloitunut ja ylisukupolvinen huono-osaisuus ovat aitoja huolenaiheita. Ongelmakeskeisyyden ja negatiivisen ilmapiirin ja yksilöiden leimaantumisen sijaan on tärkeää painottaa talousosaamisen merkitystä elämänkulun eri vaiheissa ja elämänalueissa ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Strategian eri toiminnoissa on toki syytä huomioida eri kohderyhmät ja niiden tarpeet talousosaamisen suhteen erikseen kohdennettuina ja toiminnot räätälöityinä mutta on varottava esimerkiksi taloudellisesti haavoittuvaisten (ongelma)ryhmien leimaamista ja sen sijaan painotettava talousosaamisen kokonaisvaltaista merkitystä jokaisen yksilön ja kokonaishyvinvoinnin kannalta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Koronapandemian jälkeisessä ajassa tämä on erityisen tärkeää. Pidän talousosaamisen strategiaehdotusta erittäin tärkeänä ja olen innoissani strategian edistymisestä. Kuten strategiehdotuksessa mainitaan, talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito. On tärkeää, että Suomeen saadaan valtakunnallinen talousosaamisen strategia mikä monissa maissa onkin jo käytössä. Tässä suhteessa voimme hyödyntää muiden maiden kokemuksia. Olen oikein mielelläni seuraamassa strategian toteuttamista lähitulevaisuudessa ja käytettävissä tutkimustoiminnan käynnistämisessä.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • SLL on pettynyt siitä, ettei koulujen talousopetus suoraan sisälly strategiaan. SLL pitää kuitenkin hyvänä, että se kuitenkin edes linkittyy siihen. SLL:n mielestä taloustaitojen opetus tulee ottaa kiinteäksi osaksi perusopetusta ja toisen asteen koulutusta. Tämä takaa muun muassa taloustaitojen opettamisen yhdenvertaisesti koko ikäluokalle, jolloin tämä ehkäisee taloustaitojen ylisukupolvista periytymistä ja nuorten köyhyyttä. Lisätietoja lausunnosta: Koulutuspoliittinen asiantuntija Jenni Tuomainen (jenni.tuomainen@lukio.fi) Sosiaalipoliittinen asiantuntija Iiris Hynönen (iiris.hynonen@lukio.fi)
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • • Talousosaamisen strategia on huolellisesti ja hyvässä yhteistyössä laadittu. On ensiarvoisen tärkeää, että strategia saadaan toteutukseen ja sen hoitamiseen osoitetaan omistautunut, riittävästi resursoitu valtionhallinnon taho, joka osallistaa työhön myös muita toimijoita. • Talousosaamisen edistämisessä ei ole edettävä pelkästään ongelmalähtöisesti, vaan huomiota on kiinnitettävä myös talousosaamisen positiivisiin puoliin: vaurastumisen myötä hyvinvointi ja elämänlaatu tutkimusten mukaan kohenee. Talousosaamisen parantaminen ei ole vain ongelmien hoitamista.
      • Marttaliitto
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Talousosaamisen strategia on tärkeä. Marttaliitto ilmaisee kiinnostuksensa osallistua toimijoista koottuun ohjelmaneuvostoon
      • Lasten ja nuorten säätiö
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Erittäin tärkeää ja tarpeellista strategiatyötä.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Lehtonen Sanna
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Yksityiskohtainen kommentti sivulle 10: Laatikoissa on esitetty kohderyhmiä, sekä ilmeisesti tilanteita tai paikkoja, joissa kohderyhmät voisi tavoittaa tai joissa talousosaamista voisi tarjota. Kappaleessa olisi tarpeen tarkentaa mitä tarkoitetaan eri konteksteilla. Ovatko ne tilanteita, joissa talousosaamista voisi tarjota, vai tilanteita, joissa osaamista tarjoavien talousosaamista tulisi kehittää. Opetus- ja kulttuuriministeriön mielestä avoimella korkeakouluopetuksella ei ole roolia strategiassa tarkoitetun talousosaamisen lisäämisessä, koska avoin ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetus on tutkintokoulutuksen osien opetusta. Lisätietoja suomalaisnuorten talousosaamisesta kansainvälisessä tutkimuksessa: Suomalaisnuorten talousosaaminen on PISA 2018 tutkimuksen mukaan kansainvälistä huippua. PISA 2018 –tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten talousosaamisen arvioinnin keskiarvopistemäärä, 537 pistettä, oli toiseksi paras yhdessä Kanadan (532) kanssa. Suomalaisnuorten osaamisen vaihtelu oli kuitenkin suurta. Suomessa oli kaikista osallistujamaista eniten korkeimmalle suoritustasolle 5 yltäneitä huippuosaajia (20 % oppilaista, OECD:n keskiarvo 10 %). Vastaavasti alimman tason 1 alapuolelle jäi suomalaisoppilaista 2,4 prosenttia (OECD keskiarvo 4 %). Koulujen väliset erot olivat koko tutkimuksen pienimpiä. Täten samasta koulusta löytyi näin ollen niin kaikkein heikoimpia kuin myös talousosaamisen huippujakin. Alueellisia tai koulun sijaintipaikkaan kiinnittyviä eroja ei havaittu. Suomenkielisten koulujen oppilaiden talousosaamisen keskiarvo oli 538 pistettä ja ruotsinkielisten 522 pistettä. Myös oppilaan tausta vaikutti osaamisen tasoon merkittävästi. Suomessa oppilaan sosioekonominen tausta vaikutti talousosaamiseen vertailumaista toiseksi eniten. Tämä näkyi erityisesti alimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvien oppilaiden heikkona osaamisena ja ylimpään neljännekseen kuuluvien oppilaiden vahvana osaamisena. Suomalaisnuoret ovat aktiivisesti osallisena taloudessa. Suomessa 89 prosentilla 15-vuotiaista oli oma pankkitili, ja 78 prosentilla oma pankki- tai maksukortti. Nämä olivat koko vertailun suurimpia osuuksia. Nuorten osallisuus rahoitusjärjestelmässä oli yhteydessä parempaan talousosaamiseen. Suomessa tämä näyttäytyi erityisesti tutkimuksen voimakkaimpana yhteytenä pankkitilin omistamisen ja talousosaamisen välillä. Pankkitilin ja siten myös pankki- tai maksukortin omistaminen kytkeytyi kaikissa maissa oppilaan sosioekonomiseen taustaan. Suomessa tämä yhteys oli kuitenkin OECD-keskiarvoa heikompi. Sen sijaan Suomen maahanmuuttajaoppilailla oli selvästi vähemmän pankkitilejä ja maksukortteja kuin OECD-maiden maahanmuuttajaoppilailla keskimäärin. Suomalaiset nuoret käyttäytyivät talousasioissa jokseenkin yhtä vastuullisesti kuin nuoret OECD-maissa keskimäärin. Vastuullisella käyttäytymisellä oli myös positiivinen yhteys talousosaamiseen. Suomalaiset nuoret ilmaisivat olevansa osallistujamaiden joukossa kaikkein eniten kiinnostuneita raha-asioista. Heidän valmiutensa tehdä omaa talouttaan koskevia päätöksiä oli kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Selvityksen mukaan koulussa annetulla opetuksella on merkittävä vaikutus talousosaamiseen. Suomalaisista oppilaista selvästi suurempi osuus (71 %) kuin OECD-maiden oppilaista keskimäärin (50 %) ilmaisi saavansa talousosaamiseen liittyvää tietoa opettajiltaan. Lisäksi opettajilta saadulla tiedolla oli vertailumaiden voimakkain yhteys (23 pistettä) osaamiseen. Kaikissa muissa OECD-maissa opettajilta saadun tiedon yhteys osaamiseen oli negatiivinen. Suomalaiset oppilaat raportoivat myös kohdanneensa talousosaamiseen liittyviä tehtäviä koulussa melko runsaasti. Koulussa kohdatuilla tehtävillä oli Suomessa koko vertailun voimakkain yhteys (17 pistettä) oppilaiden talousosaamiseen. On huomioitava, että tämä myös tämä yhteys oli negatiivinen kaikissa muissa OECD-maissa. Tämä heijastelee sitä, että Suomessa talousosaamisen kehittyminen osana koulutusjärjestelmää on kansainvälisesti menestyksekäs. Edellä kuvattuna taloustietoa ei opeteta Suomessa peruskoulussa omana oppiaineenaan, vaan sisältöjä löytyy ainakin matematiikan, kotitalouden ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista. Koulussa opituilla raha-asioilla oli meillä merkittävä rooli talousosaamisen tuottajana. Tutkimus antaa tukea sille, että taloustiedon sisältöjen opetus on toteutettu onnistuneesti ja sillä oli Suomessa erityisen voimakas yhteys oppilaiden talousosaamiseen. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat ovat opiskelleet koko peruskoulunsa vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden aikana, eikä vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteilla ehtinyt olla vaikutusta arviointiin osallistuneiden oppilaiden oppisisältöihin. Talousosaamisen painotus on edelleen korostunut vuonna 2016 käyttöönotetuissa opetussuunnitelman perusteissa sekä oppiaineiden tavoitteissa, että laaja-alaisten kokonaisuuksien kautta.
      • Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry
        Uppdaterad:
        17.6.2021
        • HYOL ry toivoo, että se voisi jatkaa mukana strategiaa käytännössä toteuttavassa verkostossa ja pääsisi myös mukaan toiminnasta päättävään ohjelmaneuvostoon. HYOL ry näkee strategian toteutuksessa itsellään tärkeän roolin linkkinä oppilaitosten ulkopuolisten tahojen ja oppilaitosten välillä. Sillä on jäsentensä kautta suora kontakti talousopetustyötä tekeviin jäseniinsä. Strategiatyössä olisi hyvä pitää mielessä, että taloudesta ja rahasta olisi hyvä puhua monipuolisesti, ei vain uhkien kautta, sillä talousosaamisen avulla kansalaiset voivat parantaa omaa ja sitä kautta koko yhteiskunnan elämänlaatua, varautua tulevaisuuteen ja tukea kestävää kehitystä. HYOL ry näkee strategian viestintäsuunnitelman tavoitteen selkokieliseen ja useilla eri kielillä tapahtuvaan tiedottamiseen tärkeänä.
      • Kalmi Panu, Taloustieteen professori, Vaasan yliopisto & Digiconsumers
        Uppdaterad:
        11.6.2021
        • Minusta kiva, että tutkimuksen ja koulutuksen merkitys siinä korostuu. Toivottavasti tutkimuksen organisointiin järjestyy lisärahoitusta. Samoin tarvittaisiin valtakunnallista tietopankkia aiheesta, joka voitaisiin toteuttaa joko koordinoijan taholta tai sitten erillisrahoituksella ulkoistettuna esim. yliopistolle.
      • Aalto yliopisto, Rahoituksen laitos, Puttonen Vesa
        Uppdaterad:
        4.6.2021
        • Jos lähdetään siitä, että epäonnistuneen taloudenhallin selkein yhteinen nimittäjä on alhainen koulutustaso, panostukset kannattaa laittaa tähän ryhmään eli lapsiin/nuoriin. Samalla voidaan päätellä, että tämän ryhmän tavoittaminen ei todennäköisesti onnistu hyvin perinteisillä menetelmillä. Kuten esityksessä todetaan, "talousosaamista edistetään esimerkiksi eri kohderyhmille tehdyillä koulutuksilla, vierailuilla, tapaamisilla, tilaisuuksilla, neuvontapalveluilla, oppailla, työkaluilla, peleillä ja nettisivuilla." Näistä erityisesti uudet innovatiiviset tavat toimivat todennäköisemmin paremmin kuin perinteinen "koulumainen" tapa. Nämä nuoret kun ovat käytöksellään osoittaneet, että heitä koulunkäynti ei kovin paljon kiinnosta.
      • TTOP ry Taloustiedon opettajat ry
        Uppdaterad:
        31.5.2021
        • Oikealla asialla ollaan!