• Voitte kirjoittaa asetusluonnoskokonaisuutta koskevat näkemyksenne ja yleiset huomiot alla olevaan tekstikenttään. Yksityiskohtaiset vastaukset pyydämme esittämään asetuskohtaisesti alempana olevan ryhmittelyn mukaisesti.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Uutta EU-ohjelmakautta 2021-2027 koskevan aluekehittämislainsäädännön ja sitä tarkentavien asetusten valmistelu on ollut pitkällinen prosessi, jota TEM on vienyt varsin hyvin eteenpäin sekä prosessin että työhön osallistuneiden tahojen laajan kirjon osalta. Asetusten laatimisen osalta keskeistä on ollut, että operatiivisessa ohjelmatyössä mukana olleita välittävien toimielinten edustajia on osallistunut valmisteluun. On huomioitava, että erityisesti rahoitus- ja tukikelpoisuusasetuksia on muutamien pykälien osalta luettava samanaikaisesti, mikä olisi syytä tarkentaa myös kyseisten asetusten muistioihin.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Maakuntaliitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä ja osallistavista sisältökeskusteluista alueiden kanssa valmistelun aikana. Asetusten uudistaminen on onnistunut hyvin.
      • Satakuntaliitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Satakuntaliitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä osallistavasta ja avoimesta valmisteluprosessista. Maakuntien liitoilla on ollut mahdollisuus osallistua yhteiseen työhön resurssiensa puitteissa. Asetuksessa ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää menettelyjä sekä tuen hakijoiden että välittävien toimielinten kannalta. Tulkintaerojen vähentäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on erittäin kannatettava tavoite. Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja soveltaminen hankkeisiin vaikuttaa tässä vaiheessa monimutkaiselta, mutta niin välittävien toimielinten kuin hakijoiden koulutuksella ja perehdyttämisellä päästään toivottavasti nopeastikin näkemään uusien mallien edut käytännössä.
      • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • RR-ELY-keskukset kiittävät työ- ja elinkeinoministeriötä vuorovaikutteisesta valmisteluprosessista ja avoimesta valmistelusta. Tukikelpoisuusasetus, toimeenpanoasetus ja rahoitusasetus muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka luo vahvan pohjan alue- ja rakennepolitiikan toteuttamiselle. Kokonaisuudessa on huomioitu hyvin edellisten rahoituskausien kokemukset, hallinnon keventämisen vaatimukset sekä lainsäädännön selkeys.
      • Etelä-Karjalan liitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Yleisenä huomiona, että asetuspaketti ja muistiot ovat kokonaisuudessaan rakenteeltaan selkeät. Älykkään erikoistumisen näkökulma on EU komission velvoittama ja rakennerahastotoimintaa osin sitovasti ohjaava aluelähtöinen strategiaprosessi, jonka näkyvyys tässä kokonaisuudessa jää varsin ohueksi (maininta muistiossa). Ekosysteemitoimintaan ja muihin valtakunnallisiin kokonaisuuksiin liittyen odotetaan riittävää kytkentäpintaa aluelähtöiseen toimintaan sekä hankkeisiin. Maakuntien liitot voivat rahoittaa yrityksiä de minimis – sääntelyn puitteissa osana laajempaa kehittämishanketta, joten siltä osin kirjauksia tulee tarkentaa. Rahoitus- ja tukikelpoisuusasetuksiin liittyen kirjausten tulee tukea yhdenmukaista ja selkeää tulkintaa. Tämä koskee erityisesti muutoksia suhteessa voimassaolevaan lainsäädäntöön. Kiitos perusteellisesta lakivalmistelusta ja mahdollisuudesta osallistua valmisteluprosessiin!
      • Päijät-Hämeen liitto, Aluekehitys
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Päijät-Hämeen liiton lausuntona voidaan todeta, että valmisteluaika on venynyt, kun viimeaikainen toimintaympäristön tilanne on muuttunut merkittävästi. Toimeenpanoasetuksesta voidaan todeta, että aluekehittämisen keskustelu eli ministeriöiden ja alueiden välinen vuorovaikutuksen menettely on nyt hyvin osa aluehallintojärjestelmää. Hyvä uudistus on myös, että Interreg-ohjemien hallinnointi on osa aluekehittämisen säädösperustaa ja myös aluetason työtä. Rahoitusasetus on selkeä ja jäsentynyt. Päijät-Hämeen liitto, kuten myös useimmat maakuntien liitot, haluaa kiinnittää huomiota yhteen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustelut yllä olevaan muutokseen, tulevat siitä, että tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa. Vaatimus 19 § ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa. Tukikelpoisuusasetus on yksityiskohtainen. Hyvää on, että asetukseen on määritelty rajat hankintojen kilpailuttamiselle sekä määritellyt rajat kustannuslajien ylityksen suhteen. Yksikkökustannusmallit tulevat tuottamaan aluksi kysymyksiä ja ehkä väärinymmärryksiä. Ministeriön tulee tuottaa koulutusta sekä rahoittajille että hakijoille asetuksen ja käytäntöjen selkeyttämiseksi. Yhteishankkeiden uusi toimintamalli luo painetta suurempiin päätösmääriin, mutta toisaalta se selkeyttää eri toimijoiden työtä. Hankkeen tuloihin liittyen Päijät-Hämeen liitto näkee hyvänä muutoksen, että de minimis katsotaan jatkossa yksityiseksi rahoitukseksi, ei tuloksi, kuten tällä kaudella on tehty. Palkkakustannusten 7 § yksikkökustannusmallin osalta työaikakirjanpitoa ei tarvitse edellyttää, koska siinä on jo kiinteä työaikaosuus, ja käytäntö tulee olla samanlainen kuin 8 §:ssä Laura Leppänen maakuntajohtaja
      • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Pirkanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua ohjelmakauden 2021 - 2027 alue- ja rakennepolitiikan asetusluonnoksista ja antaa seuraavan lausunnon: Asetuskokonaisuuteen sisältyy useita tervetulleita hallintoa keventäviä ja välittävien toimielinten käytäntöjä yhdenmukaistavia uudistuksia. Valmistelussa on kiitettävällä tavalla huomioitu välittävien toimielinten edustajien näkemykset ja käytännön kokemuksiin perustuvat ehdotukset.
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Uudenmaan liitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä. Alueiden kehittämisen lainsäädäntökokonaisuutta on valmisteltu avoimesti ja hyvässä yhteistyössä toimijoiden kesken. Rahoitusehtojen tulisi sallia yksityisen ja julkisen sektorin ryhmä- ja yhteishankkeet entistä jouhevammin, jotta tuella päästäisiin nykyistä nopeammin tuloksiin. Asetusehdotuksissa pyrkimys hallinnon keventämiseen on nähtävissä, mitä Uudenmaan liitto pitää erittäin myönteisenä. Kuitenkin asetusehdotuksissa on eräitä elementtejä, joiden odotetaan myös lisäävän hallinnollista työtä. Lisäksi muutosten odotetaan edellyttävän välittäviltä toimielimiltä tuensaajille tarjottavaa koulutusta ja neuvontaa etenkin ohjelmakauden alkuvuosina.
      • Turun kaupunki
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Asetusehdotukset vievät hyvin eteenpäin aluekehittämisen kokonaisuutta ja sääntelyä. Rakenne on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Useilla EU-ohjelmakausilla tavoitteena ollut hallinnon keventäminen edistyy sääntelyn avulla jossakin määrin, mutta tätä työtä tulisi viedä yhä pidemmälle esimerkiksi tukikelpoisuuden osalta. Eräiltä osin asetuskokonaisuus kaipaa myös täsmennyksiä ja joitakin toimintoja tulisi kirjoittaa toisin vaikuttavuuden takaamiseksi. Seuraavassa esitetyt muutos- ja tarkennusehdotukset ovat luonteeltaan yksityiskohtia koskevia.
      • Porin kaupunki
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Lausuntopyynnön ja siihen liittyvien taustatietojen perusteella sekä Satakuntaliiton laatiman lausuntoluonnoksen pohjalta voidaan todeta Porin kaupungin asettuvan Satakuntaliiton antaman lausunnon taakse.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Pohjanmaan liiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi, alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021–2027 Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi (toimeenpanoasetus, rahoitusasetus, tukikelpoisuusasetus), alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021–2027. Valtioneuvoston asetusten valmisteluprosessissa on valmistelun eri vaiheissa maakuntien liitoilla ollut mahdollisuus osallistua valmisteluun aktiivisesti. Asetukset ovat lähtökohtaisesti selkeitä ja tarkoituksenmukaisia. Uudet käyttöönotettavat kustannusmallit tulevat keventämään hankkeiden hallinnointia, mutta vaativat käyttöönoton alkuvaiheessa paljon neuvontaa ja ohjausta viranomaisilta hanketoimijoille. Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointia koskevien säädösten kokoaminen osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa on kannatettava ratkaisu, joka selkeyttää osaltaan aluekehittämisen kokonaisuutta.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä osallistavasta ja avoimesta asetusvalmistelusta. Kaikilla maakuntien liitoilla on ollut mahdollisuus osallistua yhteiseen työhön resurssiensa puitteissa. Asetuksessa ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää menettelyjä sekä tuen hakijoiden että välittävien toimielinten kannalta. Tulkintaerojen vähentäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on erittäin kannatettava tavoite. Pyrkimys hallinnon keventämiseen on nähtävillä, mutta sen on toteuduttava myös käytännössä toimeenpanotyötä ohjeistettaessa ja valvottaessa. Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja soveltaminen hankkeisiin vaikuttaa tässä vaiheessa monimutkaiselta, mutta hyvällä niin välittävien toimielinten kuin hakijoiden koulutuksella ja perehdyttämisellä alkuvaiheen hämmennyksestä toivottavasti päästään nopeasti näkemään uusien mallien edut käytännössä. Joka tapauksessa kokonaisuus vaatii hakijoilta perinpohjaista perehtymistä uusiin vaihtoehtoihin ja voi pahimmassa tapauksessa olla omiaan kaventamaan hakijakuntaa entisestään, vaikka tarkoituksena on tarjota erilaisiin tilanteisiin vaihtoehtoisia kustannusmalleja. Kaikilta viranomaisilta niin rahoituksessa, maksatuksessa kuin valvonnassakin se vaatii ajattelutavan ja sitä myöten käytäntöjen muutosta: huomiota ei perusteellisesti valmistellun rahoitushakemuksen jälkeen kiinnitetä enää kustannuksiin vaan siihen, miten hanke sille hyväksytyillä resursseilla saavuttaa tavoitteensa ja mitä tuloksia se saa aikaan.
      • Varsinais-Suomen liitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus on 26.4.2021 antanut seuraavan lausunnon: Toimeenpanoasetus Toimeenpanoasetuksessa esitetään, että rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät kootaan Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen osalta Uudenmaan liittoon. Tehtävien kokoamista tukee ohjelmakauden 2014-2020 hyvät kokemukset. Vaikka välittävän toimielimen tehtävät on hoidettu Uudenmaan liitossa, niin käytännössä hankkeiden valmistelu ja rahoitettavien hankkeiden valinta on tehty Varsinais-Suomen liitossa. Monen maakunnan maksatustehtävien kokoamien yhteen maakunnan liittoon takaa hanketoteuttajien tasavertaisen kohtelun ja osaamisen vahvistumisen maksatushakemusten käsittelyssä. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmän tehtävänä on huolehtia valtakunnallisen teeman strategisesta ohjaamisesta sekä seurata, arvioida ja muutoin tukea teeman toteutumista. Ohjelmakaudella 2014 - 2020 rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten teemojen toteuttaminen on jäänyt irralliseksi alueellisesta hanketoiminnasta. Varsinais-Suomen liiton mielestä johtoryhmältä tulisi edellyttää tiiviimpää yhteistyötä alueiden ja niidenmaakunnan yhteistyöryhmien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajan tulee edelleen olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö. Yhteistyöryhmän kokoonpano noudattelee nykyistä käytäntöä ja Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että asetus ottaa huomioon mahdollisuudet huomioida alueen erityspiirteet mm. yhteistyöryhmässä edustettuina olevia järjestöjä ja muita tahoja nimettäessä. Valtioneuvoston aluekehittämispäätös valmistellaan hallituskauden ensimmäisen vuoden loppuun mennessä. Päätöksen sisältö olisi keskeisiltä osin samanlainen kuin aiemmin, mutta alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt eivät enää erikseen määrittelisi hallinnonalansa aluekehittämistavoitteita tai keskeisiä toimenpiteitä aluekehittämispäätöksen yhteydessä, vaan nämä sisältyisivät erikseen tehtävään toimeenpanosuunnitelmaan. Muutos parantaa aluekehittämispäätöksen roolia valtioneuvoston aluekehittämisen strategisia linjauksia määrittävänä asiakirjana. Maakuntaohjelmien sisällön rakenteelle haetaan yhtenäisyyttä niiden sisällön keskinäisen vertailtavuuden takia. Asetuksessa määritetään sisällöt, joita maakuntaohjelmissa on vähintään oltava. Tämä muotoilu jättää kuitenkin hyvin tilaa sille, että maakuntaohjelmat voidaan tehdä alueiden omista lähtökohdista käsin kunkin maakunnan erityspiirteet huomioiden. Valtion ja alueiden välisistä alueiden kehittämisen keskusteluista asetuksen muistiossa todetaan, että ELY-keskukset olisivat mukana alueella keskusteluja valmistelevassa maakunnan tilannekuvatyössä. Muutoksena aikaisempaan ELY-keskukset osallistuisivat itse keskusteluun valtioneuvoston edustajina samoin kuin mahdolliset TE-toimistojen edustajat. ELY-keskuksilla on substanssiosaamista ja näkemystä maakuntien aluekehittämiseen ja viime syksynä pidetyissä Varsinais-Suomen ja valtion välisissä keskusteluissa ELYn edustajat olivat vahvasti mukana alueen näkökulmien ja toiveiden esittämisessä. On välttämätöntä, että ELYjen ja TE-toimistojen edustajat osallistuvat keskusteluun maakuntien eikä valtioneuvoston edustajana. Interreg Central Baltic-, Interreg Baltic Sea Region- ja Urbact -ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi on tarkoitus koota Uudenmaan liittoon. Ohjelmat on luontevaa sijoittaa samaan maakunnan liittoon, koska ohjelmien maantiede ja sitä kautta niiden tuen saajat sekä temaattiset valinnat ovat osittain samankaltaisia. Maakuntien liittojen tehtävien kokoaminen kansallisen vastinrahoituksen osalta perustuu maakuntien liittojen väliseen sopimukseen, joten tätä myötä Interreg Central Baltic -ohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi Varsinais-Suomen liitossa lakkaa. Rahoitusasetus Maakunnan liiton myöntämän alueellisen kehittämistuen yhteydessä todetaan, että maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä on osoittautunut käytännön toimintaa hankaloittavaksi linjaukseksi laajemmissa kehittämishankkeissa, joihin osallistuu myös yrityksiä. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei muuttaisi liittojen ja ELYjen välistä työnjakoa. Liitot toimisivat edelleen laajempien kehittämishankkeiden rahoittajina ja päävastuu suorien yritystukien myöntämisestä olisi ELY-keskuksilla. Muutoksen myötä liittojen hankkeilla saavutettaisiin vaikuttavampia tuloksia ja päästäisiin tavoitteisiin, joita ohjelmatyölle on konkreettisten indikaattoreiden valossa asetettu. Tukikelpoisuusasetus Tavoite yksinkertaistettujen kustannusmallien laajemmasta käyttöönotosta ja seurannan painopisteen siirtämisestä tuloksiin tosiallisesti toteutuneiden kustannusten sijaan on erittäin kannatettava. Tarvittaessa tukikelpoisuusasetuksen yksityiskohtaiset muotoilut antavat tukea tukikelpoisuuden määrittelylle ja osaltaan ne myös varmistavat hankkeiden toteuttajien tasavertaisen kohtelun eri alueilla. Mutta tämä uudistus vaatii myös selkeää ohjeistusta ja tukea hallintoviranomaisilta, jotta käytännöt olisivat yhtenäiset koko maassa ja kaikkein välittävien viranomaisten kohdalla.
      • Oulun kaupunki, Krüger Claes
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Oulun seudun kuntien lausunto yhteinen lausunto.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Erityisasiantuntija Päivi Hämäläinen, Hämäläinen Päivi
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Viite: VN/9125/2021 Asia: Lausuntopyyntö: Luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi / Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 - 2027 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto valtioneuvoston asetuksiin alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta, hankkeiden rahoittamisesta ja hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä lausuntoa valtioneuvoston asetuksiin alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta, hankkeiden rahoittamisesta ja hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on tutustunut asiakirjoihin ja esittää tehtäväksi seuraavat muutokset:
      • Etelä-Savon maakuntaliitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto haluaa kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä ja osallistavista sisältökeskusteluista alueiden ja muiden toimijoiden kanssa valmistelun aikana. Kokonaisuutena asetusluonnoskokonaisuutta voidaan pitää selkeänä ja hyvänä.
      • Keski-Suomen liitto
        Uppdaterad:
        27.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut alueiden kehittämisen lainsäädäntökokonaisuutta avoimesti ja hyvässä yhteistyössä maakunnan liittojen, ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Asetuskokonaisuus etenee oikeaan suuntaan. Aluekehittämisen ja rahoituksen vaikuttavuuden kannalta on tähdättävä hanketoimijoiden hallinnollista taakkaa vähentäviin muutoksiin. Rahoitusehtojen tulisi sallia yksityisen ja julkisen sektorin ryhmä- ja yhteishankkeet entistä jouhevammin, jotta tuella päästäisiin nykyistä nopeammin tuloksiin. Asetusluonnokset ovat rakenteeltaan, sisällöltään ja muotoilultaan selkeät. Asetuksia tarkentavat muistiot tarjoavat viranomaisten toiminnalle tärkeitä tarkennuksia ja ohjeistusta.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Uppdaterad:
        27.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä lausuntoa luonnoksesta alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoja koskevan lainsäädännön nojalla annettavista valtioneuvoston asetuksista. Pyydettynä lausuntona opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa seuraavaa. Yleisenä huomiona opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että se, mitä asetuksilla säädetään, tulee pohjautua hallituksen esitykseen alueidenkehittämisen laiksi. Yksityiskohtaisina huomioina opetus- ja kulttuuriministeriö esittää asetusluonnoksiin tehtävän seuraavat asetuskohtaiset muutokset.
      • Puolustusministeriö
        Uppdaterad:
        27.4.2021
        • Puolustusministeriö ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa asetusluonnoksista.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
        Uppdaterad:
        27.4.2021
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Maakuntaliitto haluaa kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä ja osallistavista sisältökeskusteluista alueiden ja muiden toimijoiden kanssa valmistelun aikana. Alun perin muutamaksi kuukaudeksi suunniteltu valmisteluaika on venynyt yli kahden vuoden mittaiseksi, koska toimintaympäristön tilanne on muuttunut merkittävästi. Ministeriö on pystynyt sopeuttamaan valmisteluprosessia muuttuneeseen tilanteeseen. Seuraavaksi kommentit asetuskohtaisesti.
      • STTK ry., Hyvönen Ulla
        Uppdaterad:
        27.4.2021
        • STTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitykseen (HE 47/2021 vp) laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä laiksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki). STTK toteaa, että esitykset ovat pitkälti hyvin hallinnollisia, ja ettei sillä ole lausuttavaa yksittäisiin pykäliin. Kiitämme valmistelijoita hyvästä yhteistyöstä ja valmistelusta.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        26.4.2021
        • Akava kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksiin valtioneuvoston asetuksiksi: Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 - 2027. Asetuksella on tarkoitus antaa säännöksiä ja lakia tarkempia säännöksiä aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa selkeyttäviä ja yhdenmukaistavia säännöksiä. Lakien nojalla annettaisiin kolme valtioneuvoston asetusta: Ehdotettavan toimeenpanolain nojalla annettaisiin asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanoasetus). Ehdotettavan rahoituslain nojalla annettaisiin asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus) sekä asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus). Asetuksissa esitellyt sisällöt ovat pitkälti hallinnollisia. Akava pitää esitettyjä muutoksia tarkoituksenmukaisina ja oikeasuhtaisina. On tärkeää, että eri rahastoista saadun rahoituksen käyttäminen on joustavaa ja käyttäjilleen. Akava pitää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osalta tärkeänä, että sen tehtävä mielletään Suomessa laajasti koskemaan eri toimialoja. Eri elinkeinonharjoittajien ja toimialoilla työskentelevien ihmisten auttaminen siirtymässä vähähiiliseen talouteen on tärkeää. Tarkastelu ei näiltä osin saa olla liian kapeaa tai keskittyä liiaksi vain yksittäisille toimialoille. Kiitämme valmistelijoita perusteellisesta työstä.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        26.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksiin valtioneuvoston asetuksiksi Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanoasetus), Alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus), sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden tukikelpoisuudesta. Asetuksilla säädettäisiin aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan viranomaisista ja niiden tehtävistä sekä aluekehittämisen yhteistyöelimien tehtävistä, rahoituslain nojalla myönnettävän tuen käyttökohteista ja hyväksyttävistä kustannuksista, sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavien hankkeiden kustannusten korvausperusteista, eli käytettävissä olevista kustannusmalleista ja rahoitusmuodoista, kustannusten tukikelpoisuuden yleisistä edellytyksistä sekä hyväksyttävistä kustannuksista ja niihin liittyvistä menettelyistä. Keski-Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto em. asetusehdotuksiin. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että asetusluonnokset ovat rakenteeltaan, sisällöltään ja muotoilultaan pääasiassa selkeät ja tarkoituksenmukaiset. Asetusten muistiot tarjoavat välittävän toimielimen toimintaa tukevia tarkennuksia ja ohjeistuksia. Välittävien toimielinten asiantuntijoita on kuultu riittävästi valmisteluprosessin aikana. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa kiinnittää erityistä huomiota rahoitusasetuksessa esitettyyn muotoiluun yritysten tukemiseen maakuntien liittojen rahoittamista hankkeista. Jotta rahoitettavat kehittämishankkeet olisivat vaikuttavia, hankkeiden toimenpiteisiin, rahoitukseen ja osatoteuttamiseen osallistuvien yritysten pitäisi voida jollain tavoin hyödyntää hankkeiden tuottamia tuloksia omassa liiketoiminnassaan ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa hankkeen päätoteuttaja on jokin muu toimija kuin yritys. Tästä näkökulmasta rahoitusasetuksessa esiintyvä muotoilu on ongelmallinen ja se tulisi muuttaa. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa myös tuoda esiin, että vaikka asetuksilla esiteltävien uusien kustannusmallien tarkoituksena on keventää ohjelmakauden aikaista hallintoa, niin niiden käyttöönotto ja omaksuminen erilaisine yhdistelmineen tulee edellyttämään välittäviltä toimielimiltä tuen saajille tarjottavaa koulutusta ja neuvontaa, joka lisää hallinnollista työtä erityisesti ohjelmakauden alussa. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että uuden ohjelmakauden tekninen tuki on välittävien toimielinten käytettävissä heti ohjelmakauden alusta alkaen.
      • Pohjois-Savon liitto
        Uppdaterad:
        26.4.2021
        • Pohjois-Savon liitto kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä valmistelutyöstä, mitä on tehty kiinteässä yhteistyössä välittävien toimielinten kanssa. Maakuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota yhteen rahoitusasetuksen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Asetusluonnoksissa yleinen pyrkimys hallinnon keventämiseen on nähtävillä, mikä on myönteistä. Myönteistä on myös se, että kansallisten hankkeiden hallinnointi noudattelee pääpiirteissään rakennerahastohankkeiden toteuttamista, mikä tukee osaamisen kehittymistä. Maakuntaliitto kiittää erityisesti sitä, että kansallisten hankkeiden osalta säädäntöä sovelletaan kuitenkin tietyiltä osin kevyempänä. Onkin tärkeää huomioida, ettei kansallisia hankkeita koskevaa säädäntää turhaan tiukenneta, jos siihen ei ole erityistä syytä. Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja soveltaminen hankkeisiin näyttäytyy erittäin monimutkaiselta. Tämä tulee vaatimaan hakijoilta huomattavaa perehtyneisyyttä. Kustannusmallien kompleksisuus heikentää pyrkimystä kevyempään hallinnointiin. Sinänsä uusien kustannusmallien käyttöönotto nähdään myönteisenä.
      • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
        Uppdaterad:
        26.4.2021
        • Suomen Yrittäjät korostaa, että alueiden kehitystyötä ohjaavat yritykset. Tämän johdosta uudessa lainsäädännössä ja sitä täsmentävissä asetuksissa, joita tämä lausunto koskee, on huomioitava kauttaaltaan elinkeinoelämän osallistaminen, elinkeinoelämän tarpeiden ennakoiminen ja kuuleminen. Yritykset ovat tunnistettava aluekehittämisen keskeisimpänä voimavarana, julkisen hallinnon kumppaneina ja tuottajana julkisen sektorin järjestämille palveluille. Käsiteltävänä olevat asetukset palvelevat monin osin ja aiheellisesti tätä ylle kirjoitettua tarkoitusta. Suomen Yrittäjillä on luonnokseen muutamia esityksiä ja täsmennyksiä, jotka vahvistavat elinkeinoelämän osallistamista ja huomioimista alueiden kehittämiseen. Vähemmän hallintoa ja yritysten löydettävä sopivat hakukohteet On myös huomioitava, että yrittäjien kannalta ei ole monesti oleellista, onko kyse kenen viranomaisen palveluista tai tehtävistä, vaan hallinnollisten raja-aitojen täytyy olla mahdollisimman huomaamattomia asiakkaille. Asetuksessa ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää säännöksiä sekä tuen hakijoiden ja saajien kannalta että toimivaltaisten viranomaisten menettelyistä niiden myöntäessä rahoituslain mukaisia tukia. Tämä on erittäin kannatettava tavoite. Tarkoituksena on myös vähentää tulkintaeroja eri tilanteissa ja näin yhtenäistää käytäntöjä. Yhdenmukaiset käytännöt tehostavat tuen käyttöä ja ovat tärkeitä tuen saajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Tulevina vuosina on liikkeellä ehkä ennätysmäärä varoja alueiden kehittämiseen. Merkittävä osa tästä ovat perinteiset EU:n rakennerahat. Monet yritykset kokevat, että rakennerahojen hanketoiminta on hankalaa ja rahoitukseen sisältyy liikaa rajaavia ehtoja. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Markkinointiviestinnällä on taattava, että pk-yritykset löytävät oikeaan aikaan heille sopivat hankkeet ja yritysneuvonnan on alueilla myös palveltava tätä tarkoitusta. Tähän alueilla on oltava saatavilla yrittäjien tarvitsemia palveluita ja tukea. Julkisen hallinnon henkilöresursseja tulisikin siirtää lähemmäksi kenttää ja yrittäjien arkea. On välttämätöntä panostaa myös yrityksille kohdennettuun markkinointiviestintään. Myös pk-yritysten kanssa toimivat tahot alueilla, kuten kunnat, tarvitsevat lisätukea (teknistä ja taloudellista), jotta ne voisivat olla paremmin mukana vahvistamassa rakennerahojen vaikutusta pk-sektoriin. Yrittäjät pitää säännösten tarkoitusta onnistuneena ja erittäin tärkeänä. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Tämän lisäksi on taattava, että yrityksillä on tietoisuus hankerahoituksen mahdollisuuksista. Yrityksille ei ole usein niinkään huomionarvoista se, milloin milläkin alueella avautuu jonkun ohjelman hankehaku. Yrityksen kiinnostuksensa herättää ennemmin se potentiaalinen hyöty, mitä yritys hankkeella voi saavuttaa, kuinka yrityksen tulee edetä mukaan päästäkseen ja ketkä tahot yritystä voivat auttaa asian käytännön kysymyksissä. Myös pienempien pk-yritysten on voitava osallistua hankehakuihin ja yrityksille on oltava tarjolla riittävästi käytännön tukea. Suomen kaikista yrityksistä yli 93 prosenttia on alle 10 hengen yksin- ja mikroyrityksiä. Viime keväänä yrittäjäjärjestön aloitteesta lanseerattujen maakunnallisten selviytymissuunnitelmien toimeenpanoon on sitouduttava ja hankkeiden on tuettava tätä.
      • Väylävirasto, Murto Risto
        Uppdaterad:
        26.4.2021
        • Väylävirasto kiittää hyvästä valmistelusta ja toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa.
      • Tilastokeskus, Piela Pasi
        Uppdaterad:
        26.4.2021
        • Tilastokeskuksella ei ole lausuttavaa itse asetusluonnoksiin, mutta Tilastokeskuksen tiedot ovat varmaankin keskeisiä ennakoinnissa sekä tilannekuva- ja seurantamittaristojen osana. Tilastokeskus toivoo, että sen kanssa keskustellaan jo näiden mittareiden suunnitteluvaiheesssa, jotta se kykenee varautumaan tietotarpeisiin.
      • Hämeen liitto, Valmistelija Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh. 050 506 0697
        Uppdaterad:
        22.4.2021
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt 1.4.2021 saapuneella kirjeellä (VN/9125/2021-TEM-1) Hämeen liiton lausuntoa luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikasta 2021–2027. Lausunto koskee kolmea asetusta, joita kutsutaan toimeenpanoasetukseksi, rahoitusasetukseksi sekä tukikelpoisuusasetukseksi. Lausuntoa on pyydetty 28.4.2021 mennessä lausuntopalveluun. Asetukset liittyvät hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä laiksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki). Maakuntahallitus on lausunut laeista kokouksessaan 11.5.2020. Lakien ja asetusten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2021, jotta niitä voidaan soveltaa EU:n ohjelmakaudella 2021–2027. Maakuntajohtaja päättää antaa seuraavan lausunnon valtioneuvoston asetuksista alueiden kehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikasta 2021–2027: Yleistä Alueiden kehittämisen lainsäädäntökokonaisuutta on valmisteltu avoimesti ja hyvässä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla maakunnan liittojen, muiden ministeriöiden, kuntien ja muiden tahojen kesken. Maakunnan liitoilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa lakien ja asetusten sisältöön valmistelutyöryhmän työskentelyn kautta. Hämeen liitolla on ollut työryhmässä varajäsenyys.
      • Suomen Kylät ry, Walls Heli
        Uppdaterad:
        21.4.2021
        • Suomen Kylät ry Lupajantie 1 25500 Perniö petri.rinne@suomenkylat.fi Työ- ja elinkeinoministeriö / lausuntopalvelu.fi / diaarinumero VN/9125/2021-TEM-1 Luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi (3 asetusta) / Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 - 2027 Suomen Kylät ry esittää lausuntonaan seuraavaa: Toimeenpanoasetus: 11§ 3mom. 3) kohta: alueen kehittämisen kannalta keskeisten tahojen edustajiksi olisi syytä listata myös Leader-ryhmät. Aluekehittämisen verkostojen uudistustyöpajoissa (MDI:n vetämänä) Leader-ryhmät on tunnistettu tärkeiksi aluekehittämisen toimijoiksi. Leader-ryhmät tekevät paikallista aluekehittämistä, ELY-keskukset alueellista, Maaseutuohjelman merkittävin varoin. Rahoitusasetus: Rahoituslain perustelumuistiossa, 18§ todetaan hakijan omarahoitusosuudesta näin: ”Tuki voidaan kuitenkin erityisestä syystä myöntää myös edellyttämättä omarahoitusosuutta. Erityisenä syynä voitaisiin pitää sitä, että hankkeeseen ei sen luonteen vuoksi ole saatavissa omarahoitusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi viranomaisten itse toteuttamat hankkeet. Erityisenä syynä voitaisiin myös pitää sitä, että hakija kokoaa hankkeeseen tarvittavan muun rahoituksen eri rahoituslähteistä. Lisäksi erityisenä syynä voitaisiin rahoittavan viranomaisen harkinnan mukaan pitää myös sitä, että tuen hakija on pieni toimija, esimerkiksi järjestö tai yhdistys, joka ei toteuta euromääräiseltä arvoltaan merkittävää ja vaikutuksiltaan laajaa hanketta.” On hyvä, että omarahoitukselle on laissa huojennus. Huojennuksen perusteissa on kuitenkin syytä kuvata hakijan pienuuden lisäksi hakijan vähävaraisuus. Suomen Kylät esittää, että yleishyödyllisiltä kansalaistoimintaa harjoittavilta yhdistyksiltä, jotka ovat luonnostaan vähävaraisia, edellytettäisiin rakennerahastohankkeiden toteutuksessa selvästi nykyistä pienempää omarahoitusosuutta sekä mahdollisuutta kattaa tämä osuus pääosin talkootyöllä. Mm. ESR-hankkeiden korkeahko omarahoitusvaade toimii esteenä kansalaisjärjestöjen rakennerahastohankkeiden toteuttamiselle, mistä syystä hankkeiden toteuttajiksi on valikoitunut lähinnä suuria ja vakavaraisia tahoja. Myös kansalaistoimijoilla, jotka ovat usein pieniä yhdistyksiä, on hyviä ja erittäin innovatiivisia hankeideoita, jotka sopivat hyvin rakennerahastojen tavoitteisiin. Rahoitusasetusluonnoksen 24§ antaa mahdollisuuden käyttää luontoissuorituksia osana omarahoitusta kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavissa hankkeissa. On epäloogista, että tätä mahdollisuutta ei anneta osallisuuden edistämisen ESR-hankkeisiin. Suomen Kylät esittää, että yleishyödyllisiltä kansalaistoimintaa harjoittavilta yhdistyksiltä, jotka ovat luonnostaan vähävaraisia, edellytettäisiin rakennerahastohankkeiden toteutuksessa selvästi nykyistä pienempää omarahoitusosuutta sekä mahdollisuutta kattaa tämä osuus pääosin talkootyöllä. Mm. ESR-hankkeiden korkeahko omarahoitusvaade toimii esteenä kansalaisjärjestöjen rakennerahastohankkeiden toteuttamiselle, mistä syystä hankkeiden toteuttajiksi on valikoitunut lähinnä suuria ja vakavaraisia tahoja. Myös kansalaistoimijoilla, jotka ovat usein pieniä yhdistyksiä, on hyviä ja erittäin innovatiivisia hankeideoita, jotka sopivat hyvin rakennerahastojen tavoitteisiin. Rahoitusasetukseen tulee lisätä oma kohta; luontaissuoritusten hyväksyminen osana omarahoitusta rakennerahasto-hankkeissa. 34§ Ryhmähanke: Lain säännösten mukaan ryhmähanketta arvioidaan kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa, ettei yksikään hakemus voi ryhmähankkeessa edistyä ilman toista. Osatoteuttajan tukihakemus olisi osa koko tukihakemusta siten, ettei se voisi erikseen ja ilman päähakemusta edetä viranomaiskäsittelyyn… Rahoituslain 22 §:n mukaan ryhmähankkeessa tuen saajien on haettava muutosta tukipäätökseen, jos jokin tuen saaja ei enää täytä tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä tai hankekokonaisuuteen on tarpeen lisätä tai siitä on tarpeen poistaa yksi tai useampi tuen saaja… . Jokaiselle pää- ja osatoteuttajalle annettaisiin oma tukipäätös. Tukipäätösmenettelyä on syytä yksinkertaistaa, erityisesti muutospäätösten haun osalta. Tällaisenaan malli on hallinnollisesti liian raskas. Luonnoksesta herää myös kysymys, toisesta lauseesta: tarkoitetaanko sillä, ettei yksikään hakemus voi edistyä ilman toista, että osatoteuttajien hankkeiden toteutumisen edistyminen täytyy koko hankkeen toteutuksen ajan olla tasatahtista? Jos näin on tarkoitus, ryhmähanke ei voi toimia käytännössä, sillä osatoteuttajat eivät millään pysty täysin saman tahtiseen edistymiseen. Päätoteuttaja ja kukin osatoteuttaja vastaisivat omasta hankkeesta aiheutuvia kustannuksia koskevista hakemuksista. Osatoteuttajan tuen maksamista koskevan hakemuksen eteneminen viranomaiskäsittelyyn edellyttäisi kuitenkin aina päätoteuttajan tekemää hyväksymistä EURA 2021 -järjestelmässä. Maksatushakemukset olisivat tässä mallissa yksinkertaisempi menettely kuin tukipäätöksessä, mikä on hyvä asia. Tukikelpoisuusasetus: 11§ ja Rahoitusasetuksen 8§: pienimuotoiset investoinnit tulisi olla hyväksyttävä kustannus myös ESR- hankkeissa. Osallisuutta ei voi luoda tyhjästä, sitä syntyy yhteisöissä yhdessä toimien ja tehden. Pienet investoinnit, kuten vaikkapa grillipaikka tai pyöräkatos, ovat konkreettisia asioita, joiden tekemiseen voi kukin osallistua omalla panoksellaan. Yhteisöllisyyden tunne syntyy tekemisen sivutuotteena. Tällainen mukaan ottaminen synnyttää myös omistajuutta ja huolenpitoa. Sosiaalista pääomaa kasvaa näin yhtä lailla lähiöihin, keskusta-alueille kuin maaseudullekin. Kyse ei ole isoista investoinneista isoilla budjeteilla, pääosassa on eri lähtökohdista tulevien ihmisten yhteen saattaminen luontevan tekemisen kautta. Tässä yhteydessä olisi luontevaa, että säädökset sallisivat myös vapaaehtoistyön arvottamisen osana hankkeiden omarahoitusosuutta (ks edellä Rahoitusasetus 24§). Suomen Kylät ry:n puolesta Petri Rinne Tuomas Perheentupa Puheenjohtaja Kehittämisjohtaja
        • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
          Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Toimeenpanoasetuksen rakenne on selkeä.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Lakikokonaisuutta on onnistuneesti selkeytetty. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien säädösten kokoaminen EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen kanssa samaan lainsäädäntöön on hyvä ratkaisu ja selkeyttää osaltaan aluekehittämisen kokonaisuutta.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetus on selkeä ja jäsentynyt. Maakuntaliitto kiittää, että uusi ministeriöiden ja alueiden väliset aluekehittämisen keskustelu on otettu osaksi aluekehitysjärjestelmää. Samoin maakuntaliitto kiittää, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi on otettu osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Satakuntaliitto toteaa, että toimeenpanoasetus on selkeä. On hyvä, että toimeenpanoasetukseen sisältyy osana aluehallintojärjestelmää alueiden kehittämisen keskustelut, joiden lopputuloksena kuvataan valtioneuvoston ja alueiden näkemys aluekehittämisestä. Kannatettavaa on myös Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi osana yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Alue- ja rakennepolitiikan viranomaisten tehtävät on kuvattu selkeästi. Luku 1 antaa hyvän kuvan niin hallinnon kokonaisuudesta kuin eri tehtäviä hoitavien viranomaisten vastuista.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä ja jäsentynyt. Uudenmaan liitto kiittää, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi on otettu osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetusehdotukset vievät hyvin eteenpäin aluekehittämisen kokonaisuutta ja sääntelyä. Rakenne on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Useilla EU-ohjelmakausilla tavoitteena ollut hallinnon keventäminen edistyy sääntelyn avulla jossakin määrin, mutta tätä työtä tulisi viedä yhä pidemmälle mm. tukikelpoisuuden osalta. Eräiltä osin asetuskokonaisuus kaipaa myös täsmennyksiä ja joitakin toimintoja tulisi kirjoittaa toisin vaikuttavuuden takaamiseksi. Tampereen kaupungin muutos- ja tarkennusehdotukset ovat luonteeltaan yksityiskohtia koskevia.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että asetusehdotus antaa aiempaa selkeämmän ja jäsentyneen kuvan alueiden kehittämisen ja alue- ja rakennepolitiikan kokonaisuudesta. Kielellisten syiden ottaminen huomioon maakuntaohjelman valmistelun aikataulussa on erittäin tarpeellista ja sen nostaminen esiin muistiossa ilahduttavaa.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Rakenne on selkeä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Toimeenpanoasetus on selkeä ja jäsentynyt. Maakuntaliitto haluaa kiittää, että uusi ministeriöiden ja alueiden välinen vuorovaikutuksen menettely aluekehittämisen keskustelut on otettu osaksi aluehallintojärjestelmää. Samoin maakuntaliitto haluaa kiittää, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi on otettu osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Yleisesti toimeenpanoasetus on selkeä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 1-4 § EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viranomaiset ja niiden tehtävät ja vaatimukset
          • Onko tehtävistä ja vaatimuksista säädetty selkeästi?
          • Miltä osin muistiota pitäisi tarkentaa tältä osin?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä, tehtävistä ja vaatimuksista on säädetty selkeästi. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että välittävän toimielimen henkilötyövuosien resursoinnin on oltava riittävällä tasolla tehtävien ja vastuiden hoitamiseksi. Myös viestintään on alueille jaettava teknisen tuen resurssia toisin kuin ohjelmakaudella 2014-2020, jolloin kaikki viestinnän resursointi osoitettiin ministeriöön.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän moniportaisuus on tehnyt järjestelmästä vaikeasti hahmotettavan ja myös eri toimijoiden rooli sekä toimintojen yhteys toisiinsa ovat voineet hämärtyä. Järjestelmässä on yhä useita vaiheita, joten vaikuttavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Monet yritykset kokevat jo lähtökohtaisesti hanketoiminnan monimutkaisena ja byrokraattisena. Hankerahoituksella on mahdollista uudistaa suomalaista elinkeinorakennetta ja tukea yritysten roolia tki-toiminnassa. Kun yritykset ovat mukana hanketoiminnassa, heille on taattava mahdollisimman asiakaslähtöinen toimintamalli viranomaisten kanssa.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On selkeästi säädetty.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tehtävistä on säädetty selkeästi.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Esim. Business Finlandilla ei esityksen mukaan olisi enää roolia välittävänä toimielimenä. Onko tältä osin esityksessä otettu huomioon korona-kriisitilanne sekä sen jälkihoito? Business Finlandin roolia on hyvä tarkentaa.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistion mukaan välittävä toimielin vastaisi kuitenkin 3 §:n 3 kohdan mukaisesti tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille omalla toimialueellaan. Kyseessä on 3§ 2 kohta.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Viranomaisista ja niiden tehtävistä on säädetty riittävän selkeästi.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • • Onko tehtävistä ja vaatimuksista säädetty selkeästi?: Tehtävistä on säädetty selkeästi. Esimerkiksi välittävän toimielimen tehtävät on kuvattu nykyistä asetusta yksityiskohtaisemmalla tasolla. • Miltä osin muistiota pitäisi tarkentaa tältä osin? : 3§:n osalta asetuksen muistio toteaa: ”Välittävien toimielinten toimivaltaan kuuluisi rahoituslaissa tarkoitettujen tukien maksaminen.” Tosiasiallisesti välittävän toimielimen toimivaltaan ja tehtäväksi kuuluu asetuksen ko. pykälän mukaisesti tuen maksamista koskevan päätöksen tekeminen. Varsinainen tuen maksaminen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta hoidetaan maksun välitystoimintona valtion maksuliikenteen kautta (EURA 2021 -järjestelmän ohjaama automaatio).
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 3§: Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielinten tehtäviä kohdassa 1 todetaan että eräänä välittävän toimielimen tehtävänä on (rahoitettavien) hankkeiden valinta. Tämä ei täsmälleen ottaen pidä paikkaansa, sillä rahoituslain 11 pykälän mukaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.”. Näin ollen kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden tarkoituksenmukaisuusharkinta on annettu ns. ekosysteemisopimuksen johtokunnalle, joka käytännössä valitsee kestävän kaupunkikehittämisen EAKR -hankkeet. Asetustekstiä tulee näiltä osin tarkentaa.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä 3 koskien Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielinten tehtäviä kohdassa 1 todetaan että eräänä välittävän toimielimen tehtävänä on (rahoitettavien) hankkeiden valinta. Tämä ei täsmälleen ottaen pidä paikkaansa, sillä rahoituslain 11 pykälän mukaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.”. Näin ollen kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden tarkoituksenmukaisuusharkinta on annettu ekosysteemisopimuksen johtokunnalle, joka käytännössä valitsee kestävän kaupunkikehittämisen EAKR -hankkeet. Asetustekstiä tulee näiltä osin tarkentaa.  
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viranomaisista, niiden tehtävistä ja välittäviä toimielimiä koskevista vaatimuksista on säädetty selkeästi.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Esim. Business Finlandilla ei esityksen mukaan olisi enää roolia välittävänä toimielimenä. Onko tältä osin esityksessä otettu huomioon korona-kriisitilanne sekä sen jälkihoito? Business Finlandin roolia on hyvä tarkentaa.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Esim. Business Finlandilla ei esityksen mukaan olisi enää roolia välittävänä toimielimenä. Onko tältä osin esityksessä otettu huomioon korona-kriisitilanne sekä sen jälkihoito? Business Finlandin roolia on hyvä tarkentaa.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 4 § perusteluissa todetaan, että asetusta on noudatettava, vaikka se vaikeuttaisi välittävän toimielimen muulle toiminnalleen asettamien tavoitteiden saavuttamista. Jotta näin hankalaan tilanteeseen ei jouduta, kaikilla viranomaisilla on oltava riittävät resurssit niille asetettujen tehtävien hoitamiseksi (=tekninen tuki).
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • §3 Välittävän toimielimen tehtävät, kohta 2: ”2) tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan”. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lisättäväksi ao. kohtaan 2 seuraavaa: ”sekä valtakunnallisten teemojen johtoryhmille tai koordinoiville hankkeille teemojen mukaisista hankkeista toimialueellaan”.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 4 § perusteluissa todetaan, että asetusta on noudatettava, vaikka se vaikeuttaisi välittävän toimielimen muulle toiminnalleen asettamien tavoitteiden saavuttamista. Tässä tapauksessa valtion tulee huolehtia maakunnan liittojen riittävistä resursseista niille asetettujen tehtävien hoitamiseksi (= tekninen tuki).
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Tehtävistä ja vaatimuksista on säädetty selkeästi.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä on. Viranomaisten vastuut ja roolit ovat oltava säädännössä selkeät, johon valmistelussa on aiheellisesti pyritty. Samalla on huomioitava, että yrittäjien kannalta ei ole monesti oleellista, onko kyse kenen viranomaisen palveluista tai tehtävistä, vaan hallinnollisten raja-aitojen täytyy olla mahdollisimman huomaamattomia asiakkaille. Rakennerahojen hankerahoituksella on mahdollista uudistaa suomalaista elinkeinorakennetta ja tukea yritysten roolia tki-toiminnassa. Yrityksille on taattava mahdollisimman asiakaslähtöinen toimintamalli viranomaisten kanssa.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Osittain kyllä, mutta tulisi hieman tarkentaa. Toimeenpanoasetusluonnoksen 2 pykälässä on tarkoitus säätää Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kirjanpitotoiminnon tehtävät. Ohjelma-kaudella 2014–2020 työ- ja elinkeinoministeriössä toimiva todentamisviranomainen on hoitanut vastaavia tehtäviä, joiden sisältö tulee luonnokseen liittyvän muistion perusteella säilymään pitkälti entisellään. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan olisi ymmärrettävyyden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi perusteltua mahdollisuuksien mukaan pyrkiä edistämään EU:n eri tukiohjelmien käytäntöjen ja käytetyn terminologian yhtenäistämistä siten, että myös samanlaisia tehtävistä vastaavien viranomaisten nimet vastaisivat toisiaan eri tukiohjelmissa.
        • 5 ja 6 § Välittävän toimielimen tehtävien kokoaminen
          • Onko kokoamisesta säädetty selkeästi? Tulisiko tehtävien kokoamista avata asetuksen muistiossa?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Koottavista tehtävistä on säädetty selkeästi, mutta olisi syytä asetuksessa vielä todeta se, että muut kuin koottavaksi esitetyt tehtävät hoidetaan kussakin maakunnan liitossa. Jatkotoimenpiteiden sisältö tulisi määritellä muistiossa.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Välittävän toimielimen tehtävien kokoamisesta on säädetty selkeästi ja maakuntaliittojen sopimalla tavalla. Pykälässä 5§ kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta kootaan 3 §:n momenteissa 2 ja 9 tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät koordinoivaan maakunnan liittoon. Koska ekosysteemisopimusten rahoituksen toimivaltaisia viranomaisia ovat kukin maakunnan liitto omalla alueellaan, Pohjois-Pohjanmaan liitto ei pidä järkevänä keskittää tiedotusta ja viestintää koordinoivaan liittoon. Kunkin maakunnan liiton tulee vastata tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan myös kestävän kaupunkikehittämisen eli oman alueensa ekosysteemisopimuksen osalta. Näin ollen 3§:n momentin 2 mukaisia tehtäviä ei tule koota kestävän kaupunkikehittämisen osalta yhteen koordinoivaan maakunnan liittoon. Keskitetyssä tehtävässä kyseeseen voi tulla korkeintaan Suomen ohjelman ITI-strategian koottu viestintä ja tuloksellisuuden kokoaminen esimerkiksi EU:n suuntaan.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kestävän kaupunkikehittämisen osalta xx Liiton tehtävä jää epäselväksi varsinkin kohdan 2. osalta. Oulun kaupunkiseudun kunnat kannattavat välittävän toimielimen tehtävien kokoamista asetuksessa esitettyjen maakunnanliittojen tehtävien osalta Pohjois-Pohjanmaan liittoon.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Välittävän toimielimen kokoamisesta on säädetty selkeästi. Muistiossa tulisi avata myös kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta tehtävien kokoamista.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei kommentoitavaa
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä 5§ kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta kootaan 3 §:n momenteissa 2 ja 9 tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät koordinoivaan maakunnan liittoon. Koska ekosysteemisopimusten rahoituksen toimivaltaisia viranomaisia ovat kukin maakunnan liitto omalla alueellaan, Uudenmaan liitto ei pidä järkevänä keskittää tiedotusta ja viestintää koordinoivaan liittoon. Kunkin maakunnan liiton tulee vastata tiedotuksesta ja viestinnästä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan myös kestävän kaupunkikehittämisen eli oman alueensa ekosysteemisopimuksen osalta. Näin ollen 3§:n momentin 2 mukaisia tehtäviä ei tule koota kestävän kaupunkikehittämisen osalta yhteen koordinoivaan maakunnan liittoon. Keskitetyssä tehtävässä kyseeseen voi tulla korkeintaan Suomen ohjelman ITI-strategian koottu viestintä ja tuloksellisuuden kokoaminen esimerkiksi EU:n suuntaan. Yhdenvertaisuusperiaatteella kaikkien keskitettyä tehtävää hoitavien maakuntien liittojen koordinaatiotehtävä tulee huomioida ohjelman hallinnollisiin tehtäviin tarkoitetun teknisen tuen rahoitusjaossa. Asetusehdotuksen muistio huomioi keskitetyn välittävän toimielimen tehtävän ja keskitettyyn tehtävään osoitettavan teknisen tuen osalta vain Pohjois-Pohjanmaan liiton. Myös Uudenmaan liitto hoitaa tulevalla ohjelmakaudella keskitettyä tehtävää. Vastaavalla logiikalla myös Uudenmaan liitto ja sen keskitetty tehtävä tulee huomioida teknisen tuen rahoitusjaossa ja asetuksen muistiolla (5§).
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 5§: Pykälässä 5 esitetään, että hallintoviranomainen kokoaa välittävien toimielinten tehtäviä erikseen eräiden maakuntaliittojen tehtäviksi, ts. keskittää toimintoja. Tämä koskisi esimerkiksi jatkotoimenpiteitä (kuten takaisinperintöjä) mutta myös kestävän kaupunkikehittämisen tehtäviä pykälän 3 kohtien 2 ja 9 osalta. Välittävän toimielimen tehtäväpykälän kohta 2 käsittelee mm. viestintää (”tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan”). Muistion mukaan Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelman tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja saavutuksista sekä rahoitushauista viestiminen monipuolisesti eri viestintäkanavia hyödyntäen. Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan ekosysteemisopimusten puitteissa. Ekosysteemisopimukset (16 kpl) on solmittu pääkaupunkiseudun sekä muiden yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta (ml. Imatra), Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani (ml. Sotkamo) ja Kokkola. Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusviestinnän, samoin kuin tiedotuksen rahoitushauista tulee olla ensisijaisesti alueellista ja vasta toissijaisesti kansallista. Siksi toimintojen keskittäminen pykälän 3 kohdan 2 osalta ei ole tarkoituksenmukaista. Ehdotamme, että muutetaan pykälän 5 lause ” Hallintoviranomainen kokoaa 3 §:n 1 momentin 2 ja 9 kohdassa tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta xx liittoon.” kuulumaan: ”Hallintoviranomainen kokoaa 3 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetut maakuntien liittojen tehtävät kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden osalta xx liittoon.” Muutos tulee huomioida teknisen tuen määrärahojen jakamisessa välittäville toimielimille.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä 5 esitetään, että hallintoviranomainen kokoaa välittävien toimielinten tehtäviä erikseen eräiden maakuntaliittojen tehtäviksi, ts. keskittää toimintoja. Tehtävien koonti yhdelle välittävälle toimielimelle on osittain tarpeellinen. Tämä koskisi esimerkiksi jatkotoimenpiteitä (kuten takaisinperintöjä) mutta myös kestävän kaupunkikehittämisen tehtäviä pykälän 3 kohtien 2 ja 9 osalta. Välittävän toimielimen tehtäväpykälän kohta 2 käsittelee mm. viestintää (”tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan”). Muistion mukaan Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi ohjelman tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja saavutuksista sekä rahoitushauista viestiminen monipuolisesti eri viestintäkanavia hyödyntäen. Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan ekosysteemisopimusten puitteissa. Ekosysteemisopimukset (16 kpl) on solmittu pääkaupunkiseudun sekä muiden yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Mukana ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Rovaniemi, Vaasa, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta (ml. Imatra), Lahti, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kajaani (ml. Sotkamo) ja Kokkola. Tiedotuksen rahoitushauista ja tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan tulee olla ensisijaisesti alueellista ja vasta toissijaisesti kansallista. Siksi toimintojen keskittäminen pykälän 3 kohdan 2 osalta ei kaikkien muistiossa mainittujen toimintojen osalta ole tarkoituksenmukaista vaan se tulee jättää alueille.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että välittävän toimielimen tehtävien kokoamisesta on säädetty tarpeeksi selkeästi asetuksessa. Asetuksen muistiossa kuitenkin todetaan, että välittävällä toimielimellä ei ole mahdollisuutta delegoida edelleen sille annettuja tehtäviä liittojen välisellä sopimuksella vaan tehtävien kokoamisesta tulisi liittojen välisen sopimuksen lisäksi säätää asetuksella. Tämän ei tulisi koskea niitä tapauksia, joilla sovitaan esim. maksatushakemusten hyväksyjän varahenkilön roolin (lyhyiden sijaisuuksien) hoitamisesta liittojen keskinäisin sopimusjärjestelyin. Tällaisista sijaisjärjestelyihin liittyvistä asioista tulisi olla mahdollisuus sopia välittävien toimielinten keskinäisellä sopimuksella.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6 § ELY-keskusten osalta EU:n alue- ja rakennepolitiikan välittävän toimielimen tehtävät keskitetään edellisen ohjelmakauden tapaan neljään RR-ELY-keskukseen. On kuitenkin erittäin tärkeää, että ELY-keskukset kaikissa maakunnissa noudattavat esimerkiksi tukien myöntämistä linjaavissa periaatteissa ja hakujen suuntaamisessa kunkin maakunnan yhteistyöryhmän päätöksiä. RR-ELY-keskusten suuraluetta koskevat omat linjaukset eivät saa kävellä MYRrin päätösten yli sellaisissa asioissa, joissa rahoituksen käyttöön liittyy esimerkiksi maakunnallista eri teemojen priorisointia tai muita painotuksia. Tätä näkökulmaa olisi syytä tuoda esille vähintään muistioon kirjattuina periaatteina.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Toimeenpanoasetuksessa esitetään, että rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät kootaan Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen osalta Uudenmaan liittoon. Tehtävien kokoamista tukee ohjelmakauden 2014-2020 hyvät kokemukset.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kestävän kaupunkikehittämisen osalta xx Liiton tehtävä jää epäselväksi varsinkin kohdan 2. osalta. Oulun kaupunkiseudun kunnat kannattavat välittävän toimielimen tehtävien kokoamista asetuksessa esitettyjen maakunnanliittojen tehtävien osalta Pohjois-Pohjanmaan liittoon.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kestävän kaupunkikehittämisen osalta xx Liiton tehtävä jää epäselväksi varsinkin kohdan 2. osalta. Oulun kaupunkiseudun kunnat kannattavat välittävän toimielimen tehtävien kokoamista asetuksessa esitettyjen maakunnanliittojen tehtävien osalta Pohjois-Pohjanmaan liittoon.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Resurssien kannalta on järkevää, että tehtäviä kootaan riittävien resurssien ja erityisasiantuntemuksen varmistamiseksi. Muistiossa voisi avata tarkemmin, mitä tehtävien kokoamisella tarkoitetaan ja mitä kokoaminen käytännössä merkitsee. Esitämme, että kestävän kaupunkikehittämisen tehtävät hoitaa Pirkanmaan liitto.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • §5 Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielimen tehtävien hoitaminen maakunnan liitoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota, että resurssien ja ylialueellisen yhteistyön kannalta olisi tärkeää, että maakunnan liitot voisivat ELY-keskusten tavoin määritellä koordinoivat liitot, jotka hoitaisivat suuralueen välittävän toimielimen tehtävät kokonaisuudessaan.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On resurssien kannalta järkevää, että tehtäviä on koottu. Muistiossa voisi kuitenkin avata tarkemmin, mitä tehtävien kokoamisella tarkoitetaan.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Olisi hyvä avata tehtävien kokoamista muistiossa hieman enemmän. Onko tehtävien kokoamisen taustalla hallinnollisen yhdenmukaisuuden varmistaminen vai mikä, ja minkä takia Etelä-Suomen ulkopuolisten maakuntien liittojen tekemien päätösten jatkotoimenpiteet keskitetään Pohjois-Pohjanmaan liittoon eikä esimerkiksi väkirikkaimman maakunnan liittoon?
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Alueiden ja elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää, että välittävinä viranomaisina toimisivat useammat maakuntaliitot. Tämä vastaisi paremmin EU:n subsidiariteettia eli läheisyysperiaate, minkä tavoite on, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmisiä ja yrityksiä, joita ne koskevat. EU:n alue- ja rakennetukien myöntäminen keskitetään edellisen ohjelmakauden tapaan neljään ely-keskukseen (6 §). On kuitenkin erittäin tärkeää, että ely-keskukset ja niiden sivutoimipisteet toimivat aktiivisesti koko toimialueellaan ja kaikissa toimipisteissä. Yrittäjien ja elinkeinoelämän kannalta ongelmallista on, että sellaisia hanke- ja asiantuntijoita ei toimi yritysten rajapinnassa riittävästi, jotka auttaisivat kertomaan minkälaisia rahoituksia yrittäjillä olisi käytössä ja kuinka hankehakemukset käytännössä laaditaan. Yksi kehittämiskohta on myös, että maantieteelliset toimintarajat estävät muutoin pätevien hankkeiden rahoituksen. Jos hanke ylittää maakunnan tai elyn maantieteelliset rajat, niihin ollaan yleensä kovin varovaisia myöntämään rahoitusta. Maakuntaliitoille tulee varmistaa riittävä resurssointi rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseen mm. ohjelman teknisen tuen riittävän osuuden kautta. Tällöin turvataan myös 4 § 1 mom. mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmän keskeiset vaatimukset.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Yksityiskohtaisissa perusteluissa tehtävien kokoamisesta maakunnan liitoissa ja ELY-keskuksissa on säädetty selkeästi.
        • 7 § Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) kokoonpano
          • Pitäisikö neuvottelukunnan tehtävästä säätää tarkemmin (vrt. lain 15 §)?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Uppdaterad:
          3.5.2021
          • On tärkeää, että alueiden uudistumisen neuvottelukunnassa ovat edustettuina suuret kaupungit, jotka ovat alueiden merkittävimpiä toimijoita ja kehittäjiä. Toimeenpanoasetuksessa tulee säätää, että suurten kaupunkien tulee olla edustettuina neuvottelukunnassa. Tämä on edellytys sille, että rakennerahasto-ohjelmalla edistetään aluekehittämisen tavoitteita, joissa on vahva kaupunkipoliittinen painotus. Nimenomaan kaupunkiseuduilla ratkaistaan keskeisiä Euroopan unionia koskevia haasteita rahoituskaudella 2021-2027.
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Lapin liitto on tyytyväinen siihen, että Saamelaiskäräjien edustaja esitetään nimettäväksi AUNEen.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pitäisi. Lain 15 § neuvottelukunnan toiminnalle on määritelty aiempaa strategisempi painotus sekä annettu neuvottelukunnan tehtäväksi aluekehittämispäätöksen toteutumisen edistäminen ja seuranta. EK kannattaa näitä tehtäviä ja toivoo, että asetuksessa annettaisiin työkaluja ja tavoitteita tehtävien toteuttamiseksi. Aluekehittämispäätöksen rooli on elinkeinoelämän näkökulmasta ollut aiemmin varsin heikko ja osin myös epäselvä. Päätöksen tehokkaammalla seurannalla on mahdollista saavuttaa enemmän vaikuttavuutta.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa, se olisi hyvä määritellä.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtävät tulee sisällyttää 7 §:n kohtaan. Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) tulee kirjata kokoonpanoon kuntaedustus. Kuntaedustajia nimetessä tulee huomioida niin, että kuntaedustajat tulevat alueellisesti kattavasti.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan tehtäviä erityisesti alueiden kehittämisen keskustelujen ohjaamisen osalta tulisi avata selkeämmin sekä asetuksessa sekä muistiossa. muistion mukaan Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Lisäksi neuvottelukunnassa olisivat edustettuina maakuntien liitot, jotka toimivat aluekehittämisviranomaisina sekä aluekehittämisen toimeenpanon kannalta keskeiset ELY-keskukset. Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten edustajien määrää ei määriteltäisi nykyisen tapaan suuralueittain, vaan se harkittaisiin kulloinkin asettamisen yhteydessä. Kaikki maakuntien liitot ja ELY-keskukset eivät kuitenkaan voi suuren lukumääränsä vuoksi olla jäseninä neuvottelukunnassa. Maakuntien liitot ja ELY-keskukset voisivat nimetä ehdokkaansa keskenään esimerkiksi maantieteellisesti kattavalla tavalla kulloinkin asettamisen yhteydessä harkitun edustajamäärän puitteissa esimerkiksi siten, että liitoilta tulisi neljä edustajaa ja ELY-keskuksista vastaavasti neljä edustajaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On säädetty riittävän selkeästi.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • AUNE:n tehtäviä tulisi kuvata pykälässä edes lyhyesti selkeyden vuoksi. Tämä avaisi sitä, miksi jäseniksi nimetään niitä tahoja ja niillä perusteilla kuin pykälässä on esitetty. Säännöstä ollaan uudistamassa niin, että kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmää, maaseutupolitiikan neuvostoa ja saaristoasiainneuvottelukuntaa edustavat asianomaiset ministeriöt. Asetuksen muistion mukaisesti em. tahot voisivat olla AUNE:n kuultavina asiantuntijoina. Kaupunkipolitiikka on keskeinen aluekehittämiseen sisältyvä politiikkalohko, joten perusteltua on, että neuvottelukuntaan nimettäisiin jäseniä, jotka edustavat myös kaupunkeja. Suurten kaupunkien edustus tulee aina olla huomioituna AUNE:n kokoonpanossa. AUNE:n tulee olla maantieteellisesti edustava.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 7§: Neuvottelukunnan kokoonpanoon tulee kirjata aina suurten kaupunkien edustus. Kaupunkipolitiikka on keskeinen aluekehittämiseen sisältyvä politiikkalohko, joten on perusteltua, että neuvottelukuntaan nimetään jäseniä, jotka edustavat myös kaupunkeja. AUNE:n jäseniksi esitetään lisättäväksi kuntien ja kaupunkien edustus, mikä on myönteistä verrattuna aiempaan lakiesitykseen. Erityisen tärkeätä olisi saada Alueiden uudistumisen neuvottelukuntaan edustus suurimmista kaupungeista, joilla on resurssiensa puolesta erityinen asema Suomen aluekehittämisessä. Suuret kaupungit ovat toimineet kansallisen talouskasvun moottoreina jo useita vuosia. Kaupunkien vetovoiman kasvu on selvästi todettavissa sisäisen muuttoliikkeen ja työpaikkakehityksen analyyseistä. Lakiin perustuen neuvottelukunta voi asettaa myös jaostoja. Suurten kaupunkien edustus neuvottelukunnassa voi perustua vaihtuvaan jäsenyyteen, mutta tärkeää olisi saada mukaan myös suurten kaupunkien edustus asetettaviin relevantteihin jaostoihin. Edustuksen jaostoissa ei tarvitse perustua neuvottelukunnan jäsenyyteen.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • AUNE:n jäseniksi esitetään lisättäväksi kuntien ja kaupunkien edustus, mikä on myönteistä verrattuna aiempaan. Erityisen tärkeätä olisi saada Alueiden uudistumisen neuvottelukuntaan edustus suurimmista kaupungeista, joilla on resurssiensa puolesta erityinen asema Suomen aluekehittämisessä. Suuret kaupungit ovat toimineet kansallisen talouskasvun moottoreina jo useita vuosia. Kaupunkien vetovoiman kasvu ja merkitys aluekehittämisen kokonaisuudessa on selvästi todettavissa sisäisen muuttoliikkeen ja työpaikkakehityksen analyyseistä. Lakiin perustuen neuvottelukunta voi asettaa myös jaostoja. Suurten kaupunkien edustus neuvottelukunnassa voi perustua vaihtuvaan jäsenyyteen, mutta tärkeää olisi saada mukaan myös suurten kaupunkien edustus asetettaviin relevantteihin jaostoihin. Edustuksen jaostoissa ei tarvitsisi perustua neuvottelukunnan jäsenyyteen.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto katsoo, että neuvottelukunnan tehtävistä on säädetty tarpeeksi kattavasti.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 7§: Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan kokoonpanoon tulee kirjata aina suurten kaupunkien edustus. Kaupunkipolitiikka on keskeinen aluekehittämiseen sisältyvä politiikkalohko, joten on perusteltua, että neuvottelukuntaan nimetään jäseniä, jotka edustavat myös kaupunkeja.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtävät tulee sisällyttää 7 §:n kohtaan. Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) tulee kirjata kokoonpanoon kuntaedustus. Kuntaedustajia nimetessä tulee huomioida niin, että kuntaedustajat tulevat alueellisesti kattavasti.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • AUNE:n roolia ja tehtävää ei ole määritelty asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtävät tulee sisällyttää 7 §:n kohtaan. Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) tulee kirjata kokoonpanoon kuntaedustus. Kuntaedustajia nimetessä tulee huomioida niin, että kuntaedustajat tulevat alueellisesti kattavasti.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetusluonnoksessa neuvottelukunnan kokoonpanosta säädetään, että ”Neuvottelukunnassa ovat edustettuina alueiden kehittämisen toteuttamiseen keskeisesti osallistuvat ministeriöt. Lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuina maakuntien liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto ry, tärkeimmät työmarkkinajärjestöt ja elinkeinojärjestöt, ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt sekä saamelaiskäräjät. Lisäksi neuvottelukuntaan nimetään jäseniä, jotka edustavat kuntia ja kaupunkeja.” On ehdottoman tärkeää, että neuvottelukunnissa ovat edustettuina suuret kaupungit, jotka ovat alueiden merkittävimpiä toimijoita. Sen vuoksi asetuksessa tulee tarkemmin säätää, että suurten kaupunkien tulee olla edustettuina neuvottelukunnassa. Kyseinen käytäntö on jo voimassa esimerkiksi koheesiopolitiikan suunnitteluryhmässä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Neuvottelukunnan tehtävästä on säädetty riittävällä tarkkuudella
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Esityksen mukaan alueiden uudistumisen neuvottelukunnassa kaupunkeja edustaa ministeriön edustajat, mikä on hyvin hämmentävä ehdotus. Neuvottelukuntaan tulisi nimetä kaupunkien edustaja(t) suoraan. Myös aluekehittämiseen keskeisesti osallistuvat korkeakoulut tulisi olla edustettuna neuvottelukunnassa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Esityksessä alueiden uudistumisen neuvottelukunnassa kaupunkeja edustaa ministeriön edustajat. Neuvottelukuntaan tulisi ehdottomasti nimetä kaupunkien edustaja(t) suoraan. Myös aluekehittämiseen keskeisesti osallistuvat korkeakoulut tulisi olla edustettuna neuvottelukunnassa.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kokoonpanosta on säädetty riittävällä tarkkuudella.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen 15 § (HE47/2021) mukaan neuvottelukunnan tarkoitus on olla eri hallinnonalojen ja maakuntien liittojen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyöelin. Aunen tehtävä on myös seurata aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa, mikä on erittäin tärkeä ja kannatettava tehtävä. Aluekehittämispäätöksen tehtävä on elinkeinoelämän näkökulmasta ollut epäselvä ja sen vaikuttavuutta on paikoin kyseenalaistettu. Aunelle on annettava työkaluja alke-päätöksen tehokkaampaan seurantaan ja jotta tällä valtioneuvoston yleisistunnon päätöksellä voidaan saavuttaa enemmän vaikuttavuutta. Lisäksi on tärkeää, että Aunessa on edustajia muualtakin kuin julkisesta hallinnosta. Edustettuina tulee olla keskeisimmät aluekehittämisen toimijat. Siksikin on hyvä ja kannatettavaa, että asetukseen on kirjattu, että edustus nimetään myös mm. elinkeinojärjestöistä. Elinkeinoelämä on keskeinen aluekehittämisen toimija.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Pitäisi säätää tarkemmin tai viitata asetuksen 7 §:ssä muualla tässä asetuksessa tai muussa laissa säädetystä tehtävästä, sillä asetuksen 7 §:ssä esitetään vain AUNE:n kokoonpano ja asetuksen 15 §:ssä säädetään puolestaan alueiden kehittämisen keskusteluista, jossa AUNE:n tehtäväksi mainitaan pelkästään keskustelujen valmistelun ja toimeenpanon sekä keskustelujen seurannan ohjaus. Samoin yksityiskohtaisten perustelujen 2 luvun 13 §:ssä todetaan, että aluekehittämispäätöksen valmistelun, toimeenpanon ja seurannan ohjauksesta vastaisi alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Ko. pykälän perusteluissa todetaan, että tehtävästä säädettäisiin toimeenpanolain 15 §:n 2 momentissa. Voimassa olevassa ALKE-lain (7/2014) 13 §:ssä on esitetty Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan tehtävät (työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimineen Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan nimi on muutettu Alueiden uudistumisen neuvottelukunnaksi). Tarkastusviraston näkemyksen mukaan AUNE:n tehtävät tulisi säätää tarkemmin joko toimeenpanolaissa tai toimeenpanoasetuksessa.
        • 9 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitea
          • Onko seurantakomiteasta ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
          • Onko seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetty selkeästi?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Uppdaterad:
          3.5.2021
          • Koska kestävä kaupunkikehittäminen on keskeinen osa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa, pitää Helsingin kaupunki tärkeänä, että kaupungit huomioidaan seurantakomitean kokoonpanossa.
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä. Lapin liitto on tyytyväinen siihen, että Työ- ja elinkeinoministeriössä on otettu huomioon Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisehdotukset seurantakomitean sihteeristön kokoonpanossa ja tämän hetkinen suunnitelma mahdollistaa välittävien toimielimien tiiviimmän vuorovaikutuksen hallintoviranomaisen kanssa.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Nykykäytännön mukaisesti seurantakomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään sille EU-lainsäädännössä määritellyt tehtävät. Jotta komitealla olisi tosiasiallinen mahdollisuus seurata ajantasaisesti rakennepolitiikan toimeenpanoa, olisi seurantakomiteaa tarpeen informoida ja tiedottaa aktiivisesti ja selkeästi kokousten välillä.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Seurantakomiteassa sekä sen sihteeristössä tulee olla jäsenyys jokaisella välittävänä viranomaisena toimivalla maakuntaliitolla. Seurantakomitean tehtävästä ei ole asetuksessa säädetty lainkaan. Selkeyden vuoksi seurantakomitean tehtäviä on syytä säätää asetuksessa tai avata sen muistiossa.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean tehtäviä ei ole määritelty asetuksessa. Seurantakomitean tehtävät tulee sisällyttää 9 §:n kohtaan.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälän 3 momentin mukaan seurantakomitea nimeää itselleen sihteeristön ja määrää sen tehtävät. Sihteeristössä ovat edustettuina tasapuolisesti seurantakomitean jäsenistössä olevat ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvat viranomaiset. Tämän osalta olisi hyvä tarkentaa, että kaikki välittävät toimielimet ovat edustettuina. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Satakuntaliiton mukaan on kannatettavaa, että sihteeristön toimintaa tukemaan voidaan perustaa alueellisia tai rahastokohtaisia asiantuntijatyöryhmiä, jotka tukevat sihteeristön toimintaa esimerkiksi kokoamalla ja analysoimalla tarkemmin rahastokohtaisia ja alueellisia tarpeita ja tuloksellisuutta sekä koordinoimalla ohjelman toimenpiteitä valtakunnallisesti ja myös alueellisesti.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean kokoonpanon ja toiminnan on mahdollistettava riittävä tiedon kulku kaikille välittäville/rahoittaville viranomaisille.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • o Onko seurantakomiteasta ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?: Seurantakomitean tehtävästä ei ole asetuksessa säädetty lainkaan. Selkeyden vuoksi seurantakomitean tehtäviä on syytä asetuksessa tai sen muistiossa avata (9§). o Onko seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetty selkeästi?: Uudenmaan liitto ei pidä tarpeellisena hajauttaa seurantakomitean sihteeristön toimintaa alueellisiin tai rahastokohtaisiin kokoonpanoihin. Ohjelman tehokasta toimeenpanoa ja välittävien toimielinten yhtenäisiä käytäntöjä pystytään parhaiten edistämään ohjelman yhdellä yhteisellä seurantakomitean sihteeristöllä. Ohjelman toimeenpanossa tulisi huomioida rajallisten resurssien mahdollisimman tehokas käyttö ennen kaikkea hanketukeen ja vaikuttavuuteen. Ohjelman hallintoa ei tule hajauttaa yhtään enempää kuin on välttämätöntä.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 9§: Seurantakomiteaan tulee nimetä suurten kaupunkien edustaja.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Myös Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomiteaan tulee nimetä suurten kaupunkien edustus.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että seurantakomiteasta ja sen tehtävistä sekä seurantakomitean sihteeristöstä on säädetty selkeästi. Lisäksi Pohjanmaan liitto painottaa sen tärkeyttä, että sihteeristössä ovat edustettuina tasapuolisesti ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvat viranomaiset ja, että jokaisella välittävällä toimielimellä on mahdollisuus osallistua sihteeristön toimintaan. Muistiossa on todettu, että sihteeristön toimintaa tukemaan voidaan perustaa alueellisia tai rahastokohtaisia asiantuntijakokoonpanoja. Pohjanmaan liitto kannattaa tällaisten asiantuntijakokoonpanojen perustamisia, jos niiden avulla pystytään kokoamaan ja analysoimaan tarkemmin rahastokohtaisia ja alueellisia tarpeita ja tuloksellisuutta sekä koordinoimaan ohjelman toimenpiteitä. Tällöin mahdolliset erilliset EAKR- ja ESR-asiantuntijakokoonpanot eivät välttämättä tukisi tätä tehtävää, vaan voisivat lisätä jo olemassa olevaa kuilua näiden rahastojen toimien yhteensovittamisessa.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 9§: Seurantakomiteaan tulee nimetä suurten kaupunkien edustaja.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean sihteeristötyöskentelyyn tulee olla mahdollisuus osallistua kaikkien välittävien toimielinten edustajien erikseen sovittavalla tavalla.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean tehtäviä ei ole määritelty asetuksessa. Seurantakomitean tehtävät tulee sisällyttää 9 §:n kohtaan.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Seurantakomitean tehtäviä ei ole määritelty asetuksessa. Seurantakomitean tehtävät tulee sisällyttää 9 §:n kohtaan.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ammattikorkeakouluilla tulee olla yhteinen edustus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomiteassa.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Koska kestävä kaupunkikehittäminen on keskeinen osa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa, tulisi kaupungit huomioida erikseen seurantakomitean kokoonpanossa. Nyt kunnat tulevat vain esiin vain maakuntaliittojen jäsenkuntina. Kaupunkien edustus tulisi huomioida kokoonpanossa erikseen siten, että erityyppisten ja eri kokoisten kaupunkien edustus toteutuu.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 9 §:ssä sanotaan aivan oikein, että seurantakomitean kokoonpanoon sovellettavasta kumppanuusperiaatteesta säädetään yleisasetuksen 6 artiklassa. Kyseisen artiklan mukaan kumppaneihin tulee lukeutua asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Tämä ei nyt käy suoraan ilmi pykäläluonnoksesta eikä sen perusteluistakaan. Se olisi syytä sinne kirjata. Yleisasetuksen 6 artiklan sisällön avaaminen (pelkän artiklaviitteen sijaan) tässä yhteydessä on tärkeää, koska se muistuttaa siitä, että Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena on sosiaalisen koheesion edistäminen. Tämä tehtävä edellyttää osallisuuden vahvistamista kaikkien ihmisryhmien keskuudessa ja siksi seurantakomitean kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen ja kattava ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen asiantuntemuksen osalta. Nykymuotoisina pykälätekstiin ja sen perusteluihin sisältyy ristiriita. Pykälätekstin mukaan seurantakomiteaan nimetään edustajia ainakin siinä listatuista tahoista. Perustelujen mukaan komiteaan voidaan nimetä edustajia mainituista tahoista. Tekstit on syytä yhdenmukaistaa.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Pykälässä tulisi säätää myös seurantakomitean mahdollisuudesta asettaa jaostoja tukemaan sihteeristön työtä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Seurantakomiteasta ja sen tehtävästä on säädetty selkeästi. Seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä on säädetty selkeästi.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja näkee, että ammattikorkeakouluilla tulee olla yhteinen edustus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomiteassa.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Seurantakomitean sihteeristötyöskentelyyn tulee olla mahdollisuus osallistua kaikkien välittävien toimielinten edustajien erikseen sovittavalla tavalla.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Itsessään kohdassa 9§ ei käytännössä ole määritelty seurantakomitealle tehtäviä. Tehtävät on lueteltu muistiossa. Seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä on säädetty selkeästi. Suomen Yrittäjät tuo täten myös esille, että nykykäytännön mukaisesti seurantakomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään sille EU-lainsäädännössä määritellyt tehtävät. Jotta komitealla olisi tosiasiallinen mahdollisuus seurata ajantasaisesti rakennepolitiikan toimeenpanoa, voitaisiin seurantakomiteaa informoida ja tiedottaa aktiivisemmin kokousten välillä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Seurantakomiteasta, sen tehtävistä ja sen sihteeristöstä on säädetty selkeästi.
        • 10 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmä
          Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää? 
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Uppdaterad:
          3.5.2021
          • Valtakunnallisten teemojen johtoryhmissä tulee huomioida kaupunkien edustus niiltä osin kuin kyseessä oleva teema koskee kaupunkeja.
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kuvaus jättää epäselväksi sen, miten varmistetaan valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan täydentävyys. Millä konkreettisilla keinoilla valtakunnallisen toiminnan välittävä toimielin varmistaa sen, että valtakunnallinen toiminta ei ole päällekkäistä alueellisen toiminnan kanssa tai että se on alueellisten strategioiden mukaista? Hakemuslistausten toimittaminen maakunnan yhteistyöryhmälle ei ole riittävää yhteydenpitoa. Muistioon on kirjattu, että valtakunnallisen toiminnan johtoryhmän tehtävänä on varmistua riittävästä yhteydenpidosta alueellisten toimijoiden kanssa. Koska muistiossa ei määritellä tarkemmin keitä alueellisia toimijoita tarkoitetaan, asetuksen hyvä tarkoitus voi epätarkkuuden vuoksi jäädä täyttymättä. Lapin liitto esittää muistion tekstiä tarkennettavaksi seuraavasti: ”Valtakunnallisen toiminnan välittävän toimielimen on varmistuttava riittävästä yhteydenpidosta sekä rahoituksen alueellisen hakijan että alueellisten välittävien toimielinten kanssa niin, että valtakunnallisesta ohjelmasta tuettava toiminta ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan ja että valtakunnallinen toiminta on linjassa alueellisten strategioiden kanssa.”
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toteutuksessa on vaikuttavuuden turvaamiseksi tärkeää nivoa valtakunnallinen ja alueellinen toiminta yhteen. Kirjauksia johtoryhmän roolista ja alueellisesta yhteistyöstä tulee täsmentää. Valtakunnallista toimintaa suunniteltaessa on huomioitava myös kestävän kaupunkikehittämisen yhdennetyt toimet. Välittävän toimielimen raportointi maakunnan yhteistyöryhmälle valtakunnallisen teeman toteutumisesta on osa toimeenpanolaissa 23§ määriteltyä maakunnan yhteistyöryhmän tiedonsaantia. Tämä on huomioitava asetusta koskevassa perustelutekstissä.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kainuun liitto katsoo, että ao. pykälässä tulee mainita maakuntien vahvemman edustuksen mukaan ottaminen. Välittävän toimielimen edustajan lisäksi kunkin teeman johtoryhmään tulee nimetä mukaan edustajat maakuntaliitoista vähintäänkin suuralueittain. Aluelähtöisyys ja alueiden tarpeiden tulisi painottua aiempaa vahvemmin valtakunnallisten teemojen toteutuksessa. Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan toisiaan täydentävyyden ja tukemisen varmistamiseksi välittävältä toimielimeltä tulee vaatia aktiivista viestintää ja vuorovaikutusta ministeriöiden ja maakuntien välillä.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisten teemojen johtoryhmissä tulee olla maakuntaliittojen jäsenyys, jotta työskentely tukee valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan täydentävyyttä ja yhteensovitusta. On varmistettava, että valtakunnallisen johtoryhmän rooli ei ole ristiriidassa välittävän viranomaisen toimivallan kanssa hankkeiden valinnassa ja hankehakujen valintaperusteiden valinnassa.
        • Lappeenrannan kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ekosysteemisopimuksiin tiiviisti liittyvässä Innovaatio- ja osaamisverkostot -valtakunnallisen teeman johtoryhmässä tulee olla kaupunkien edustus sekä riittävä maakuntien liittojen edustus.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10 §:ssä ei ilmene missä toimielimessä päätetään valtakunnallisista teemoista. Asia jää tavallaan ilmaan – vastuuministeriö nimeää kokoonpanon. Yhteydet muihin ohjelmiin tai sopimuksiin tulee myös kirjata pykälään (esim. ekosysteemisopimukset ja niiden verkostot).
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälän 2 momentissa tulisi tuoda esille, että alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan täydentämiseksi johtoryhmässä tulisi olla välittävillä toimielimillä pysyvä edustus
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On varmistettava, että alueiden edustus valtakunnallisen teeman johtoryhmässä on riittävän kattava yhteensovittamistehtävän hoitamiseksi. Ekosysteemisopimuksiin tiiviisti liittyvässä Innovaatio- ja osaamisverkostot -valtakunnallisen teeman johtoryhmässä tulee olla kaupunkien edustus sekä riittävä maakuntien liittojen edustus.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan toisiaan täydentävyys ei ole toteutunut tavoitellusti kuluvalla ohjelmakaudella. Johtoryhmän vastuuta yhteensovituksesta on syytä painottaa esitettyä selkeämmin. Ehdotus 1 momentin kahden viimeisen lauseen osalta: Johtoryhmä voi tehdä myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle. Johtoryhmän tulee seurata toimia sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?: Epäselväksi jää, nimetäänkö jokaiselle ohjelman valtakunnalliselle teemalle oma johtoryhmänsä. On hyvä, että alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan yhteensovitusta kehitetään. Kuitenkin on varmistettava, että alueiden edustus valtakunnallisen teeman johtoryhmässä on riittävän kattava tämän yhteensovittamistehtävän hoitamiseksi. Pelkästään välittävän toimielimen edustus johtoryhmässä ei ole riittävä. Valtakunnallisen teeman johtoryhmän tulisi säännöllisesti raportoida ko. teeman toimeenpanosta maakuntien yhteistyöryhmille. Myös valtakunnallisen teeman johtoryhmän roolia ja vastuita suhteessa välittävään toimielimeen on tarpeen edelleen kirkastaa. Ekosysteemisopimuksiin kiinnittyvässä Innovaatio- ja osaamisverkostot -valtakunnallisen teeman johtoryhmässä tulee olla kaupunkien edustus sekä riittävä maakuntien liittojen edustus. Uudenmaan liitto tulee nimetä Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman johtoryhmään. o Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?: 10§:ssä todetaan, että hallintoviranomainen vahvistaa seurantakomitean hyväksymät valintaperusteet. Asia mainitaan vain valtakunnallista teemaa koskevassa pykälässä 10. Jääkin epäselväksi, koskeeko tämä vahvistamismenettely vain valtakunnallisia toimenpidekokonaisuuksia.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10§: Valtakunnallisen teeman johtoryhmään on otettava mukaan suurten kaupunkien edustaja. Rahoitettavien hankkeiden arvioinnissa on huolehdittava paikallisen toimintaympäristön ymmärryksestä.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto haluaa korostaa yhteydenpidon tärkeyttä alueellisten toimijoiden kanssa, kun seurataan, että valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa. Asetuksesta tai sen muistiosta ei käy ilmi, miten käytännössä yhteydenpito toteutetaan ja millä tavoin johtoryhmä seuraa, että Euroopan unionin alue-ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10§: Valtakunnallisen teeman johtoryhmään on otettava mukaan suurten kaupunkien edustaja tai edustajia. Rahoitettavien hankkeiden arvioinnissa on huolehdittava paikallisen toimintaympäristön ymmärryksestä.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisten teemojen hakujen ja tulosten osalta pitää varmistaa nykyistä parempi tiedonlevitys. Kirjaukset valtakunnallisen teeman johtoryhmän roolista ja alueellisesta yhteistyöstä ovat asetuksessa löyhät, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että valtakunnalliset teemat jäävät yhtä irrallisiksi alueellisesta toiminnasta kuin kuluvallakin ohjelmakaudella. Johtoryhmän tulisi raportoida valtakunnallisten teemojen toteutumisesta maakuntien yhteistyöryhmille.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ohjelmakaudella 2014 - 2020 rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten teemojen toteuttaminen on jäänyt irralliseksi alueellisesta hanketoiminnasta. Varsinais-Suomen liiton mielestä johtoryhmältä tulisi edellyttää tiiviimpää yhteistyötä alueiden ja niiden maakunnan yhteistyöryhmien kanssa.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10 §:ssä ei ilmene missä toimielimessä päätetään valtakunnallisista teemoista. Asia jää tavallaan ilmaan – vastuuministeriö nimeää kokoonpanon. Yhteydet muihin ohjelmiin tai sopimuksiin tulee myös kirjata pykälään (esim. ekosysteemisopimukset ja niiden verkostot).
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10 §:ssä ei ilmene missä toimielimessä päätetään valtakunnallisista teemoista. Asia jää tavallaan ilmaan – vastuuministeriö nimeää kokoonpanon. Yhteydet muihin ohjelmiin tai sopimuksiin tulee myös kirjata pykälään (esim. ekosysteemisopimukset ja niiden verkostot).
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Valtakunnallisten teemojen johtoryhmissä tulisi huomioida kaupunkien edustus niiltä osin kuin kyseessä oleva teema koskee kaupunkeja. Kaupunkien rooli on keskeinen monien valtakunnallisten teemojen hoitamisessa sekä väestöpohjan että tehtäviensä kautta.
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Erityisasiantuntija Päivi Hämäläinen, Hämäläinen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Liite 2: Toimeenpanoasetus MUISTIO; Sivu 10: STM esittää alla olevaa muotoilua. 10 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmä. Pykälässä säädettäisiin Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan valtakunnallista teemaa varten asetetun johtoryhmän tehtävistä. Pykälän 1 momentin mukaan johtoryhmän tehtävänä on huolehtia valtakunnallisen teeman strategisesta ohjaamisesta sekä seurata, arvioida ja muutoin tukea teeman toteutumista. Johtoryhmä voisi myös tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintansa nojalla toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle ehdotuksen rahoitettavista hankkeista. Välittävän toimielimen olisi hyväksyttävä ehdotus, jollei se ole ohjelmanvastainen tai lainvastainen. Ehdotus varmistaisi riittävän sisällöllisen osaamisen hankevalinnan pohjana. Menettelyn vapaaehtoisuus antaisi johtoryhmälle mahdollisuuden valita sille soveltuvin toimintatapa. Hankkeiden ohjelmanmukaisuuden ja laillisuuden arvioinnista vastaa välittävä toimielin. Perustelut: Toimeenpanoasetuksessa 10 § edellytetään, että ”Johtoryhmässä tulee kuitenkin aina olla välittävän toimielimen edustaja”. Siten välittävän toimielimen edustaja on tekemässä tarkoituksenmukaisuusharkintaa jo johtoryhmätyöskentelyssä. Valtakunnallisen teeman hankkeiden valinnassa asianomaisella ministeriöillä tulee olla keskeinen rooli oman hallinnonalansa tärkeiden strategisten painopisteiden ja tavoitteiden toteuttamiseksi.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muilta osin pykälä on hyvä, mutta siitä tulisi poistaa kohta "johtoryhmä voi tehdä myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle". Kuten 10 §:ssä todetaan, johtoryhmän roolina on strateginen ohjaaminen. Se, että johtoryhmä tekisi ehdotuksen rahoitettavista hankkeista sopii huonommin sen strategiseen rooliin ja saattaa aiheuttaa sekaannusta johtoryhmän ja välittävän toimielimen välisissä toimivaltasuhteissa päätettäessä rahoitettavista hankkeista. Välittävän toimielimen tehtäväksi säädettävä rakennerahastopäätösten valmistelu virkavastuulla on hyvin yksiselitteinen. Se asettaa ratkaisuvallan ja kaiken vastuun välittävälle toimielimelle eli rahoittajaviranomaiselle. Välittävän toimielimen päätöksentekijä ja esittelijä kantavat käytännössä kaiken vastuun rakennerahastotoiminnan rahoituspäätösten laillisuudesta rikoslain ja perustuslain virkavastuuta koskevien sääntöjen mukaan. Heidän päätösvaltansa tulee olla aitoa ja suhteessa tähän vastuuseen, jotta he pystyvät takaamaan päätöstensä asianmukaisuuden kaikissa tilanteissa. Valtakunnallisten teemojen hankehaut ovat valtakunnallisia eikä alueellisia, joten perustelumuistion viittaus alueellisiin valintaperusteisiin ei ole tässä kohdassa tarkoituksenmukainen. (Muistio: “Tarkentavat alueelliset valintaperusteet eivät saisi olla ristiriidassa yleisasetuksen 67 artiklan ja hallintoviranomaisen vahvistaminen valintaperusteiden kanssa.”)
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Valtakunnallisissa teemoissa välittävinä toimieliminä ovat vain ELY-keskukset. Valtakunnallisten teemojen sitomiseksi alueiden hanketoimintaan johtoryhmissä tulisi olla maakuntien liittojen edustus. Esimerkiksi kaupunkikehittämisestä vastaava maakunnan liitto tulisi olla innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman johtoryhmässä.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 10§, 1. momentti: Valtakunnallisen teeman johtoryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että selkeyden vuoksi 1. momentin virke tulee jakaa kahteen (kuten voimassaolevassakin asetuksessa, 24§) virkkeeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää ensimmäiseksi virkkeeksi seuraavaa: ”Johtoryhmä voi tehdä toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle esityksiä erityisiksi valintaperusteiksi, esityksiä hakukohtaisiksi painopisteiksi ja myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista.” Tämän jälkeen tulisivat seuraavat virkkeet: ”Johtoryhmä voi tehdä myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle. Johtoryhmä seuraa, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa.” Perusteluna em. esitykseen, opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että toteuttaakseen seurannan tehtävää johtoryhmän tulee saada välittäviltä toimielimiltä ja koordinoivilta hankkeilta tarvitsemansa hanketiedot.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Määrittely on selkeä ja riittävä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Johtoryhmän kokoonpanon on oltava riittävän laajapohjainen: nyt asetustekstissä mainitaan vain välittävän toimielimen edustaja, muistiossa mainitaan esimerkkejä muistakin edustajista. Pykälässä voisi mainita johtoryhmän jäsenten vähimmäismäärän.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmän riittävän asiantuntemuksen varmistamiseksi on syytä tarvittaessa pyytää näkemyksiä alueilta, joilta hakijat ovat. Valtakunnallisten teemojen hakujen ja tulosten osalta pitää varmistaa nykyistä parempi tiedonlevitys.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä nähdäksemme on. Rakennerahastovarojen tehokkaan ja vaikuttavan käytön takaamiseksi on erittäin kannatettavaa, että johtoryhmän tehtävänä on myös seurata, että rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa. Säädöksen mukaan johtoryhmässä voisi olla alan asiantuntijaedustus, joka Yrittäjät pitää erityisen kannatettavana. Yrittäjät pitää tärkeänä, että johtoryhmässä on laaja-alaista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilta, kuten elinkeinoelämästä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Valtakunnalliselle teemalle olisi syytä nimetä vastuuministeriö tai selventää teeman sisältöä, mikäli vastuuministeriötä ei määritellä. Teema-käsite tulee esille EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa, mutta asetuksessa tai asetuksen perusteluissa teeman sisältöä olisi myös syytä avata.
        • Hämeen liitto, Valmistelija Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh. 050 506 0697
          Uppdaterad:
          22.4.2021
          • Maakunnan liitot korostivat ohjelmavalmistelun aikana valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan nivomista yhteen. Johtoryhmä on varmasti sinänsä tarpeellinen, mutta kirjaukset sen roolista ja alueellisesta yhteistyöstä ovat asetuksessa löyhät, mikä todennäköisesti johtaa siihen, että valtakunnalliset teemat jäävät yhtä irrallisiksi alueellisesta toiminnasta kuin kuluvallakin ohjelmakaudella. Johtoryhmän tulisi raportoida valtakunnallisen teeman toteutumisesta maakuntien yhteistyöryhmille.
        • 11 § Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimikausi ja kokoonpano
          Onko MYR:n kokoonpanosta säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
          Onko sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Uppdaterad:
          3.5.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpano on melko rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • MYR:n kokoonpanosta on säädetty selkeästi. EK pitää hyvänä, että elinkeinoelämä mainitaan yhtenä tahona, sillä yrityksillä on merkittävä rooli alueellisen elinvoiman kehittämisessä ja ylläpidossa.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän toimikausi ja kokoonpano -pykälässä Kainuun liitto pitää onnistuneena, seuraavaa mainintaa: Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina: … 2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut yhteistyöryhmän tehtävien kannalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot; ...
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Säädös on selkeä.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän ja yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa tulee huomioida kuntien suora edustus.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän toimikaudesta ja kokoonpanosta on säädetty selkeästi. Lisäksi säädettäisiin kolmesta varapuheenjohtajista, jotka maakunnan yhteistyöryhmä nimeäisi keskuudestaan. Nimeäminen muuttuisi nykyisestä käytännöstä, sillä nykyisen lain 24 §:n mukaan maakunnan liiton hallitus nimeää myös varapuheenjohtajat. Toimeenpanoasetuksessa tulisi selkeästi yksilöidä maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen sisältö, kuten ALKE-hallintolain (7/2014) 27.2 §:ssä on tehty. Pykälän 2 momentin mukaan sihteeristön tehtävänä olisi seurata ja sovittaa yhteen valmisteluvaiheessa maakunnan alueella rahoitettaviksi ehdotettuja hankkeita, joita voidaan rahoittaa kansallisten ohjelmien sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelmien, maaseuturahaston ja EU:n meri- ja kalatalousrahaston varoista, ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Sihteeristö kävisi yhteisesti läpi eri viranomaisissa valmisteltavina olevia EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastoista sekä EU:n maaseuturahastosta ja EU:n meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavia hankkeita ja pyrkisi sovittamaan niitä yhteen ja välttämään päällekkäisyyksiä. Sihteeristön raportointivelvoitteen tarkoituksena on varmistaa, että yhteistyöryhmä saa sihteeristön päätöksistä, myös kielteisistä rahoituspäätöksistä, säännöllisesti tietoa. Sihteeristön tulisi myös tiedottaa merkittävimmistä asioistaan jo niiden varhaisessa käsittelyvaiheessa niin, että maakunnan yhteistyöryhmä voisi tarvittaessa antaa sihteeristölle ohjausta asian käsittelyssä.
        • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Toimeenpanoasetuksessa 12 § maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ja tehtävien kokonaisuus on tärkeä osa alueellista toimeenpanon koordinaatiota. Maakuntiin on kehittynyt erilaisia laajasti hankkeita käsitteleviä yhteisiä ryhmiä, joissa käsitellään niin rakennerahastohankkeita kuin maaseutuhankkeitakin. Pykälässä esitetään, että maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö käsittelisi valmisteluvaiheessa myös kansallisesta ohjelmista, meri- ja kalatalousrahastosta sekä maaseuturahastosta rahoitettavia hankkeita. Tämä voi luoda tarpeetonta ja osin päällekkäistäkin käsittelyä hankkeille ja hidastaa ohjelmien käynnistymistä. Koordinaation kannalta olisi mielekkäämpää käsitellä sihteeristössä eri ohjelmien hakumenettelyjä ja sisältöjä ja saattaa sille tiedoksi eri rahastojen hankepäätökset. Selkeästi kohdennetuissa hankehauissa ja sisällöltään rajatuissa kokonaisuuksissa, päätöksentekoa joustavoittaisi sihteeristön tehtävien delegoiminen yksittäisten hankkeiden koordinaatiovastuun ja päätöksenteon osalta välittävälle viranomaiselle.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On säädetty riittävällä tarkkuudella.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • MYR:n tehtävistä on säädetty lain tasolla. Selkeyden vuoksi olisi asetuksen muistiolla perusteltua viitata ALKE-lakiin MYR:n tehtävien sääntelyn osalta. Asetuksella säädetään vain maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtävistä, jolloin maakunnan yhteistyöryhmän tehtävien osalta on asiaa tutkittava laista. MYRS:n kokoonpanossa tulee mahdollistaa maakunnan liiton eri alueiden asiantuntemuksen huomioon ottaminen.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 12§: Kuvaus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanosta on liian rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä. Asetus ei saa rajata esimerkiksi suurten kaupunkien edustusta.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälän 12 ensimmäisessä momentissa todetaan Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanosta seuraavaa: ”Maakunnan yhteistyöryhmän valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä hoitaa sihteeristö, joka koostuu tukea myöntävien viranomaisten edustajista.” Tämä kuvaus on liian rajaava eikä mahdollista aluekohtaista joustavuutta. Tukea myöntävillä viranomaisilla tarkoitettanee tässä lähinnä välittäviä toimielimiä, kuten maakuntien liittoja ja ELY:jä. Aluekohtaista joustomahdollisuutta tulee lisätä mahdollistamalla esimerkiksi kaupunkien jäsenyys maakuntien yhteistyöryhmän sihteeristössä. Asetuksen kirjausta tulisi muuttaa lisäämään joustavuutta ja vastaamaan tätä mahdollisuutta.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Merkittävä ero nykyisiin säädöksiin on se, että ehdotus toimeenpanolaiksi ja toimeenpanoasetukseksi eivät säätele työjärjestyksen sisältöä. Pohjanmaan liitto esittää, että toimeenpanoasetuksessa selkeästi yksilöidään maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen sisältö, kuten ALKE-hallintolain (7/2014) 27.2 §:ssä on tehty. Asetusluonnoksen 11 pykälän 3 momentissa säädettäisiin maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanosta. Pohjanmaan liiton mielestä on hyvä, että yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön strategista ja koordinoivaa roolia on korostettu. Lähtökohta, jonka mukaan ELY-keskukset, jotka hoitavat kunkin maakunnan alueella EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen tehtäviä, tiivistää yhteistyötä maakunnan ja rahoittajatehtävät hoitavan RR-elyn välillä.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 12§: Kuvaus Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanosta on liian rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä. Asetus ei saa rajata esimerkiksi suurten kaupunkien edustusta.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 12§ Tulisi selkeyttää sihteeristön roolia muiden kuin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hankkeiden seurannassa ja raportoinnissa.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän kokoonpano noudattelee nykyistä käytäntöä ja Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että asetus ottaa huomioon mahdollisuudet huomioida alueen erityspiirteet mm. yhteistyöryhmässä edustettuina olevia järjestöjä ja muita tahoja nimettäessä.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän ja yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa tulee huomioida kuntien suora edustus.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yhteistyöryhmän ja yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanossa tulee huomioida kuntien suora edustus.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Arene esittää, että ammattikorkeakouluille taattaisiin asetuksessa edustus maakuntien yhteistyöryhmissä. Nykymuodossa asetus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ottamisen mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi määritellään työelämää ja aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta. Suuressa osassa maakuntia korkeakouluilla on ollut tähän saakka edustus yhteistyöryhmissä ja tämän mahdollisuuden säilyttäminen on tärkeää ja tukee ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tehtävän toteuttamista. Toinen vaihtoehto edustuksen takaamisen sijaa voisi olla Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta koskevan lakiehdotuksen 19 § 4 momentin mukaisen koulutusta ja TKI-toimintaa käsittelevien jaostojen perustaminen tukemaan yhteistyöryhmien toimintaa. Jaostojen perustaminen ei kuitenkaan saisi olla este ottaa ammattikorkeakouluja mukaan myös varsinaisiin yhteistyöryhmiin.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistio 12 §: “Sihteeristön kokoonpanossa tulee ottaa huomioon jääviysasiat eli tuen saajat, esimerkiksi järjestöt, eivät voi olla sen jäseniä.” Välittävillä toimielimillä voi olla itse toteuttamia hankkeita. Tulisiko pykälää täsmentää tältä osin?
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • SOSTE pitää tärkeänä sitä, että 11 §:ssä säädetään kansalaisyhteiskunnan edustuksesta MYR:ssä. Pykälän ja sen 3 momentin 3. kohta on periaatteessa hyvä, mutta sisältää kielivirheen: syrjimättömyyden estäminen tulee korjata syrjimättömyyden edistämiseksi. Muutoinkin lauserakennetta on syytä korjata. Esitämme korjattua ja hivenen täydennettyä muotoilua: ”3) alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, kuten ympäristönsuojelun, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä edustavia järjestöjä, sekä muita alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja.” MYR toimii EU:n yleisasetuksen 6 artiklassa tarkoitettuna kumppanuuselimenä. SOSTE katsoo, että yleisasetuksen 6 artiklan sisältö olisi syytä avata 11 §:n perusteluissa. Yleisasetuksen 6 artiklan mukaan kumppaneihin tulee lukeutua asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Tämä ei nyt käy suoraan ilmi pykäläluonnoksesta eikä sen perusteluistakaan. Se olisi syytä sinne kirjata. Artiklan sisällön kirjaaminen näkyviin perusteluissa on tärkeää, koska se muistuttaa siitä, että Euroopan sosiaalirahaston tavoitteena on sosiaalisen koheesion edistäminen. Tämä tehtävä edellyttää osallisuuden vahvistamista kaikkien ihmisryhmien keskuudessa ja siksi MYR:in kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen ja kattava ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen asiantuntemuksen osalta.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Säädös on selkeä. On hyvä, että alueille annetaan mahdollisuus kutsua alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja mukaan yhteistyöryhmän työhön. Yhteys kaupunkipolitiikan valmisteluun voitaisiin huomioida lisäämällä muistion esimerkkilistaukseen kaupungit.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Maakunnan yhteistyöryhmän osalta pitäisi kokoonpanosta säätää tarkemmin siten, että maakunnan yhteistyöryhmässä tulisi olla maakunnan keskuskaupungin virkamiesedustus. Esimerkiksi Keski-Suomen asukasluvusta yli puolta edustavalla Jyväskylän kaupungilla olisi hyvä olla poliittisen edustuksen lisäksi virkamiesedustaja maakunnan yhteistyöryhmässä. Tämä vahvistaisi yhteyttä kaupunkipolitiikan operatiiviseen valmisteluun. On hyvä, että alueille annetaan mahdollisuus kutsua alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja mukaan yhteistyöryhmän työhön.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Onko MYR:n kokoonpanosta säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen? Pykälässä kyllä. Muistiossa jäsenten määrittelyyn jätetään enemmän valinnanvaraa: ”Edustettuina olevien tahojen määrittelyssä on tarpeen ottaa huomioon alueen erityispiirteet, eikä siksi ole perusteltua yksityiskohtaisemmin määritellä yhteistyöryhmässä edustettuina olevia järjestöjä tai muita tahoja”. Olisi tarpeen, että pykälä ja muistio ovat tässä mielessä yksiselitteiset. Onko sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen? Aluekehittämisen kannalta keskeisinä toimijoina työelämän ja elinkeinoelämän järjestöillä olisi hyvä olla mahdollisuus asettaa asiantuntijajäsenet sihteeristöön.
        • STTK ry., Hyvönen Ulla
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Pidämme erittäin tärkeänä, että jatkossakin MYR kokoonpano säilyy esitetyn mukaisesti laajana ja työmarkkinaosapuolet saavat oman edustuksensa kumppanuuselimeen. Toivomme, että järjestöjen mahdollisuuksia tulla nimitetyksi sihteeristön vielä tarkasteltaisiin.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja esittää, että ammattikorkeakouluille taattaisiin asetuksessa edustus maakuntien yhteistyöryhmissä. Nykymuodossa asetus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ottamisen mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi määritellään työelämää ja aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta. Suuressa osassa maakuntia korkeakouluilla on ollut tähän saakka edustus yhteistyöryhmissä ja tämän mahdollisuuden säilyttäminen on tärkeää ja tukee ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tehtävän toteuttamista.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kokoonpano on laaja ja kattava, kuten täytyykin olla. MYR on tärkeä toimielin, joka kokoaa yhteen alueensa keskeisimmät aluekehittämisen toimijat. Siksikin on tärkeää ja kannatettavaa, että asetuksen mukaan kokoonpanoon kuuluvat myös elinkeinojärjestöt. Yrittäjät esittää, että MYR:n on oltava maakunnan rakennerahastotoimintaa linjaava strateginen elin ja sen tehtävänä tulisi olla ohjata maakunnan EU-rahojen toimintaa ja kohdentamista. Toiminnan pitäisi painottua hankehakujen linjauksiin ja ohjelman toteutuksen seurantaan. MYR:n tulisi myös linjata maakunnan suuria strategisia hankkeita. Asetuksen muistiossa todetaan, että MYR:n sihteeristön kokoonpanossa tulee ottaa huomioon jääviysasiat eli tuen saajat, esimerkiksi järjestöt, eivät voi olla sen jäseniä. Esteellisyys ja jääviysasiat on otettava vakavasti ja ne on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Järjestöjen jättäminen pois sihteeristöstä vaatii silti lisäperusteluja ja asian uudelleentarkastelua. Yrittäjät esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö tarkastelee vielä kertaalleen järjestöjen mahdollisen edustuksen sihteeristössä. Osa maakunnista saattaisi nimetä järjestöjen edustajia sihteeristöön, vaikka tätä ei asetuksessa edellytettäisi. Nyt asetuksen muistio käytännössä kieltää järjestöjen edustuksen. Ei ole myöskään oletettavissa, että järjestöjen edustajat olisivat automaattisesti tuen hakijoita toimikautensa aikana. TEM voisi vielä selvittää, että olisiko mahdollisesti riittävä ja asianmukainen menettely, että järjestön edustaja jäävää itsensä niiden asioiden käsittelyssä, joissa hän on esteellinen.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Molempiin kyllä.
        • Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11 §: Sanamuodot ovat virheellisiä seuraavassa kohdassa MYR:n kokoonpanoon liittyen: ympäristö-, tasa-arvo- ja syrjimättömyyden estämistä edistämistä edustavia järjestöjä sekä muita alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Täydennysehdotus §10 ”Johtoryhmän tulee raportoida valtakunnallisen teeman toteutumisesta kootusti maakuntien yhteistyöryhmille.”
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto esittää, että toimeenpanoasetuksen 11§:ssä selkeästi yksilöidään maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen sisältö, kuten ALKE-hallintolain (7/2014) 27.2 §:ssä on tehty.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 12 § Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ja tehtävät Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpano on liian rajaava. Mahdollisuutta aluekohtaiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan tulee lisätä. Asetus ei saa rajata pois suurten kaupunkien edustusta.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Muistiossa tulisi selkeyttää 12§ sihteeristön roolia kansallisten ohjelmien ja hankkeiden seurannassa ja raportoinnissa.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetuksen muistiossa, §12 koskevassa kohdassa kuvataan, että sihteeristön kokoonpanossa tulee ottaa huomioon jääviysasiat eli tuen saajat, esimerkiksi järjestöt, eivät voi olla sen jäseniä. Tässä kohtaa on syytä huomioida, että myös välittävät toimielimet voivat olla tietyissä tapauksissa tuensaajia ja että eriyttäminen tapahtuu näiden osalta HVJ:ssä tehdyn erittelyn mukaisesti.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • AUNE:n tehtävien säätämisen tarkennus (puuttuu 1 luvusta) sekä valtakunnallisen teeman vastuuministeriön nimeäminen tai teeman sisällön tarkentaminen.
        • Muita huomioita lukuun 1
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hallituksen esityksessä HE 47/2021 todetaan, että toimeenpanolaissa todettaisiin ne viranomaiset, joita hallintoviranomainen voisi nimetä välittäviksi toimielimiksi edellytysten täyttyessä ja että toimeenpanoasetuksessa säädettäisiin tarkemmin aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan viranomaisista ja niiden tehtävistä sekä aluekehittämisen yhteistyöelimien tehtävistä. Toimeenpanolakiesityksessä todetaan, että yleisasetuksen 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja välittäviä toimielimiä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Ruokavirasto ja maakuntien liitot. Toimeenpanoasetuksessa on viitattu laissa mainittuihin välittäviin toimielimiin tarkentavasti lukuun ottamatta Ruokavirastoa. Tältä osin saattaisi olla tarpeen arvioida, olisiko asetuksessakin jollain tapaa syytä vähintään viitata Ruokavirastoon välittävänä toimielimenä. Ruokavirasto ei ole kuulunut keskeisiin ohjelman valmistelufoorumeihin Koheesio 2021+ työryhmään tai Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan kokoonpanoon. Ruokavirastolla tullee kuitenkin olemaan rooli yhtenä ohjelmaehdotuksen välittävistä toimielimistä ja siten Ruokavirasto odottaa jatkossa aiempaa laajempaa yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja siten tarkoituksenmukaista huomioimista asetuksen yhteistyöryhmissä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja esittää, että ammattikorkeakouluille taattaisiin asetuksessa edustus maakuntien yhteistyöryhmissä. Nykymuodossa asetus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ottamisen mukaan maakuntien yhteistyöryhmiin. Ammattikorkeakoululaissa ammattikorkeakoulujen tehtäväksi määritellään työelämää ja aluekehitystä edistävä ja alueen elinkeinorakennetta uudistava soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta. Suuressa osassa maakuntia korkeakouluilla on ollut tähän saakka edustus yhteistyöryhmissä ja tämän mahdollisuuden säilyttäminen on tärkeää ja tukee ammattikorkeakoulujen lakisääteisen tehtävän toteuttamista.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Suomen Yrittäjät pitää maakunnan yhteistyöryhmää tärkeänä aluekehittämisen toimielimenä. Jatkossakin yhteistyöryhmällä on oltava tosiasiallista vaikuttavuutta ja päätösvaltaa sekä sen lausuntoja on pidettävä sitovina. Yhteistyöryhmän vaikutusmahdollisuuksia ei tule heikentää. Vaikka MYR:istä säädetään hallituksen esityksessä (47/2021) aiempaa yleisemmin, on yhteistyöryhmän oltava edelleen keskeinen aluekehittämistoiminnan toimeenpanon yhteensovittamisen kumppanuuselin maakunnassa. Elinkeinojaostot maakuntien liittoihin Suomen Yrittäjät esittää, että joko MYR:n tai suoraan maakuntahallituksen alaisuuteen perustetaan elinkeinojaostot. Tämä on erityisen perusteltua nyt, kun Suomi elpyy koronapandemian aiheuttamista seurauksista yrittäjyyteen, työllisyyteen ja investointeihin. Elinkeinojaostojen perustamiseen tulisi kannustaa ja suositella vähintään asetusta täsmentävässä muistiossa. Elinkeinojaoston tehtävänä olisi yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölinjausten valmistelu, edunvalvonta elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa ja maakunnan elinkeinopolitiikkaan liittyvien sekä maakunnallisten selviytymissuunnitelmien toimeenpanon seuranta. Elinkeinojaosto toimii mm. Varsinais-Suomessa ja siitä on hyviä kokemuksia myös muissa maakuntien liitoissa.
        • Onko ohjelmatyöstä ja yhteistyömenettelyistä säädetty selkeästi ja riittävästi? Jos ei,
          • mitä voisi selkeyttää?
          • miltä osin haluaisitte täydentää tai muuttaa ehdotettuja säännöksiä?
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 12 § Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ja tehtävät -pykälässä Kainuun liitto pitää onnistuneena, seuraavaa mainintaa: ... Sihteeristön tehtävänä on seurata ja sovittaa yhteen valmisteluvaiheessa maakunnan alueella rahoitettaviksi ehdotettuja hankkeita, joita voidaan rahoittaa kansallisten ohjelmien sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen, maaseuturahaston ja meri- ja kalatalousrahaston varoista, ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Maakunnan yhteistyöryhmälle ja sen sihteeristöllä tulee säilyttää ja turvata merkittävä rooli kumppanuuselimenä sekä EU- ja kansallisen aluekehitysrahoituksen yhteensovittajana ja sen varmistajana että eri rahastoista rahoitettavat toimenpiteet muodostavat maakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaisia vaikuttavia kokonaisuuksia. Maaseuturahastosta rahoitettavat toimet pitää aluetasolla yhteensovittaa ja koordinoida suhteessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksiin.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Säädökset ovat selkeät.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kaupunkipolitiikka on sisällöllisesti suuressa roolissa ohjelmatyössä: keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli tulee kirjoittaa kautta linjan johdonmukaisesti ja selkeästi yhteistyömenettelyihin.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 14 § Muistiossa todetaan pykälästä 14, että ”Eri maakuntien ohjelmien sisällön keskinäisen vertailukelpoisuuden vuoksi maakuntaohjelmien tulisi olla sisällön rakenteen osalta yhteneväisiä.” Maakunnille tulee jättää väljyyttä maakuntaohjelman kirjoittamisessa siten, että edellytetyt asiat tulevat riittävällä tavalla ohjelmassa käsitellyiksi. 15 § Asetuksen teksti ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että lukuun 2 kirjatut ohjelmatyötä ja yhteistyömenettelyjä koskevat pykälät antavat hyvän lähtökohdan myös alueiden kehittämistyölle maakunnissa.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kaupunkipolitiikka on sisällöllisesti suuressa roolissa ohjelmatyössä: keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli tulee kirjoittaa kautta linjan johdonmukaisesti ja selkeästi yhteistyömenettelyihin. Uutena aluekehittämisen toimintamallina ehdotetaan valtion ja maakuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen menettelyn, aluekehittämis keskustelujen, käyttöönottamista. Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään hyvänä toimenpiteenä. Alueiden osallistujiin tulee sisällyttää suoraan maakunnan keskuskaupungit. Aluekehittämisessä pitää lisätä ministeriöiden suoraa vuoropuhelua suurten kaupunkiseutujen kanssa ja luoda prosessi säännöllisten kehittämiskeskustelujen käymiselle myös suoraan suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. Näihin keskusteluihin kytkeytyvät mm. valtion ja suurten kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kaupunkipolitiikka on sisällöllisesti suuressa roolissa ohjelmatyössä: keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli tulee kirjoittaa kautta linjan johdonmukaisesti ja selkeästi yhteistyömenettelyihin.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Säädökset ovat selkeitä.
        • Ympäristöministeriö
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 13 § Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta Esitämme, että 3. momentissa mainituista valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen sisältyvistä asioista poistettaisiin yhteistyösopimusten keskeiset tavoitteet. Tässä tarkoitettujen sopimusten, kuten ekosysteemisopimusten, Silta-sopimusten ja ÄRM-sopimusten, tavoitteet voivat vaihdella varsin paljon eikä asiasta ole kokemuksia aluekehittämispäätöksen yhteydessä. Olennaista on se, että yhteistyösopimusten valmistelussa varmistetaan niiden yhteensopivuus aluekehittämispäätöksen kanssa, kuten jo lakiesityksessä todetaan. Lisäksi ao. sopimukset todetaan hyvin maakuntien liittojen koskevassa maakuntaohjelmien pykälässä 14. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut Valtion ja maakuntien keskustelujen ja niiden tuloksena syntyvän asiakirjan teemojen tulee perustua selkeästi valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja sen toimeenpanoon. Näin ollen 15 §:n 2 momenttia ja sen perusteluja tulisi selkiyttää siten, että keskustelujen pohjalta tehtävään muistioon/asiakirjaan kirjattujen painopisteiden sijaan tulisi seurata nimenomaan aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa. Ko. pykälän perustelujen mukaan keskustelun lopputuloksena syntyvä asiakirja voisi olla toimeenpanolain 28 §:n mukainen yhteistyösopimus. Tämä muuttaisi laissa tarkoitettujen ei-sitovien keskustelujen luonnetta neuvottelujen suuntaan ja olisi siten ristiriidassa ehdotetun lain 27 §:n valtuutuksen kanssa. Perusteluja tulee selkiyttää tältä osin.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Pykäläkohtaisia kysymyksiä:
          13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta
          • Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin?
           
          14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu 
          • Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus?
           
          15 § Alueiden kehittämisen keskustelut
          • Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta?

          16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä
          Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Uppdaterad:
          3.5.2021
          • Helsinki kannattaa nykyistä yleisempää sääntelyä koskien maakuntaohjelman pitkän aikavälin strategisia linjauksia, maakuntaohjelmien laatimista sekä luopumista maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatimisesta. Toimeenpanoasetuksen perustelumuistiossa todetaan (s.11), että ”…keskustelujen asiasisällöstä riippuen voi olla perusteltua, että alueen keskusteluun osallistuu maakunnan keskuskaupungin…edustajia”. Metropolialueen ja koko Suomen kannalta on tärkeää, että Helsinki on aina suoraan edustettuna aluekehityksen kannalta keskeisissä työryhmissä ja keskusteluissa. Asetuksessa todetaan: ”Kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävä suunnitelma muodostuu yhteistyösopimuksista työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupunkien välillä. Toimeenpanolain 27 § 1 momentin mukaisen johtoryhmän jäsenistä päättää yhteistyösopimuksen sopimuspuolena oleva kaupunki”. Pääkaupunkiseudun osalta yhteistyösopimuksessa on useita kaupunkeja. Näin ollen 27 § 1 momentti tulisi muuttaa muotoon: ”Toimeenpanolain 27 §:n 1 momentin mukaisen johtoryhmän jäsenistä päättää yhteistyösopimuksen sopimuspuolena oleva kaupunki ja pääkaupunkiseudulla sopimusosapuolena olevat kaupungit.” Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit solmivat yhteisen ekosysteemisopimuksen valtion kanssa ja muodostavat yhteisen johtoryhmän. Kestävän kaupunkikehittämisen osalta rahoitettavien toimenpiteiden valinnan päätösvalta on sisältöharkinnan osalta ensisijaisesti kaupunkiviranomaisilla ja kaupunkikohtaisella johtoryhmällä. Välittävä viranomainen vastaa ohjelmanmukaisuus- ja tukikelpoisuusharkinnasta.
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kommentti koskien 15§: Asetuksen pykälään kirjatussa tekstissä (1 mom) on nimetty alueiden edustajiksi maakunnan liiton lisäksi elinkeino-, liikenne. ja ympäristökeskus sekä muut aluekehittämisen kannalta keskeiset organisaatiot. Muistion ao. kohdassa kuitenkin todetaan, että ”ELY-keskukset olisivat mukana alueella keskusteluja valmistelevassa maakunnan tilannekuvatyössä, mutta osallistuisivat keskusteluun valtioneuvoston edustajina samoin kuin mahdolliset TE-toimistojen edustajat.” Asetuksen ja muistiotekstin välillä on selkeä epäloogisuus, mikä voi vaikeuttaa ELY-keskusten asemoitumista. On selkiytettävä sitä, ovatko ELY-keskukset alueen vai valtioneuvoston edustajia? Kommentti koskien 16§: Ei ole. Asetustekstissä sanotaan, että johtoryhmä tekee välittävälle toimielimelle esityksen rahoitettavien hankkeiden valinnasta. Asetuspykälän muistiotekstissä sanotaan toisaalla myös, että esityksen tekee johtoryhmä, mutta toisaalla sanotaan, että esityksen hankevalinnasta tekevät johtoryhmän kaupunkia edustavat jäsenet. Jää epäselväksi, miten johtoryhmä toimii tilanteessa, jossa johtoryhmään kuuluu muitakin kuin ao. kaupungin edustajia (mikä on kuitenkin toivottavaa)? Lähteekö esitys vain johtoryhmän kaupunkia edustavilta jäseniltä? Jos näin on, mikä on muiden kuin kaupunkia edustavien johtoryhmän jäsenten asema, vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa? Mikäli hankkeen omarahoituksen on suunniteltu tulevan muusta organisaatiosta kuin kaupungista, kaupunki ei voi yksin päättää hankkeen esittämisestä rahoitettavaksi. Johtoryhmän tulisi tehdä esitykset rahoitettavien hankkeiden valinnasta yhdessä.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 14§: muutos maakuntaohjelman hyväksymisen aikatauluun eli ohjelman hyväksyminen kunnanvaltuuston toimikauden alkamisvuotta seuraavan vuoden aikana on kannatettava.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 13 §. Koronakriisi iski toimintaympäristöömme ennenkokemattomalla nopeudella. Kriisi nosti esiin sen, että nopea muutoskyky on olennaista yhteiskunnan kaikessa toiminnassa. Aluekehittämispäätöstä koskevissa säädöksissä tulisi painottaa päätöksen päivityksen tärkeyttä, jos toimintaympäristö muuttuu merkittävästi eikä sitoa sitä hallitusohjelman voimassaoloon. 15 §. EK tähdentää, että keskusteluista ei saa muodostua liikaa virkamiesten keskinäistä ajatuksenvaihtoa, vaan alueen elinkeinoelämän edustajia on myös kuultava. Samoin on hyvä pitää mielessä, että maakuntien rajat eivät saa muodostua esteeksi laajemmalle, maakuntien hallinnolliset rajat ylittävälle aluekehittämiselle.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta o Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin? Tässä §:ssä asiat on kuvattu selkeästi. 14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu o Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus? Tässä §:ssä asiat on kuvattu selkeästi – ensimmäisen momentin sisältö tunnistaa maakunnan eri osien erilaiset tarpeet. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut o Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta? Uutena aluekehittämisen toimintamallina ehdotetaan valtion ja maakuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen menettelyn, aluekehittämis keskustelujen, käyttöönottamista. Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään hyvänä toimenpiteenä. Alueiden osallistujiin tulee sisällyttää suoraan maakunnan keskuskaupungit. Aluekehittämisessä pitää lisätä ministeriöiden suoraa vuoropuhelua suurten kaupunkiseutujen kanssa ja luoda prosessi säännöllisten kehittämiskeskustelujen käymiselle myös suoraan suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. Näihin keskusteluihin kytkeytyvät mm. valtion ja suurten kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset. 16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? o Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 13§ Aluekehittämispäätös sisältää ainakin kehittämisen tavoitteet ja niiden tarkemman kuvauksen, linjaukset tavoitteiden toteuttamiseksi eri hallinnonaloilla, arvion kehittämiseen suunnattavista voimavaroista sekä laadulliset ja määrälliset mittarit toimenpiteiden toteutumisen ja aluekehitysvaikutusten mittaamiseksi sekä yhteistyösopimusten keskeiset tavoitteet. Satakuntaliiton mukaan yhteistyösopimusten tarkempi sisältö tulisi kuvata muistiossa. 15§ Pykälän 3 momentin mukaan aluekehittämiskeskustelujen valmistelun, toimeenpanon ja seurannan ohjauksesta vastaisi alueiden uudistumisen neuvottelukunta. Keskustelujen valmistelusta sekä siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta sekä muiden ministeriöiden, että maakuntien liittojen kanssa vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. 15 § Asetuksen teksti ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi. 15§ muistiossa voisi kuvata alueiden kehittämisen osalta selkeämmin keskustelujen aikataulusta ja seurannan toteuttamisesta Kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelmasta ja johtoryhmästä säädettäisiin asetusluonnoksen 16 pykälässä, joka on lähtökohtaisesti kirjoitettu EAKR-asetuksen mukaisesti. Säädöksen tavoitteena on ohjata valtion ja pääkaupunkiseudun ja yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien välisen innovaatioekosysteemin toteuttamista valtakunnallisen EAKR-rahoituksen avulla. Tulisi selkeyttää millä tavalla kaupunkien johtoryhmä tekisi hankevalinnasta oman esityksensä pykälän 3 momentissa ehdotetulla tavalla myös kansallisten alueiden kehittämisen varojen, Euroopan sosiaalirahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeiden osalta, kuten muistiossa on mainittu.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 15 § Onnistuneen seurannan edellytyksenä on, että tavoitteet ovat riittävällä tarkkuudella kirjatut ja niihin voidaan vaikuttaa valtuutetun tahon toimin. Alueilla on tarve konkretiaan. 16§ Vaikka esityksen rahoitettavista hankkeista tekee kaupunkien johtoryhmä, Etelä-Karjalan liitto pitää tarkoituksenmukaisena, että johtoryhmään kutsuttaisiin pysyvänä asiantuntijajäsenenä ko. välittävän toimielimen (tai Etelä-Suomen koordinaatiomallissa käsittelevän liiton) edustaja.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • o Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus?: Maakunnan liiton tulee voida itse päättää tietyssä aikaikkunassa ajankohta, jolloin maakuntaohjelma tulee hyväksyttyä ja tämä tulee sovittaa omaan luottamushenkilöhallintonsa aikatauluun. o Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta?: Liittyen keskusteluihin osallistuvista tahoista; eri maakuntien väliset kokoerot tulee huomioida toimijoiden määrässä ALKE-keskusteluiden toteutuksessa. Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?: Vaikka esityksen rahoitettavista hankkeista tekee kaupunkien johtoryhmä, Uudenmaan liitto pitää tarkoituksenmukaisena, että johtoryhmään kutsutaan pysyvänä asiantuntijajäsenenä ko. välittävän toimielimen (tai Etelä-Suomen koordinaatiomallissa käsittelevän liiton) edustaja. Kestävän kaupunkikehittämisen tehokas ja laadukas toimeenpano sekä ekosysteemisopimusten ja muun alueellisen EAKR-hanketoiminnan yhteensovittaminen edellyttää tiivistä vuoropuhelua ekosysteemisopimuksen toimeenpanosta vastaavan kaupungin/kaupunkien ja maakunnan liiton välillä.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 13§ Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämispäätöksen valmistelussa. 15§: Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämisen keskusteluissa.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään positiivisena toimintatapana. Esitetty tapa kuntien kuulemiseen on kuitenkin riittämätön. Suurten kaupunkien rooli aluekehittämisessä tulee tunnustaa. Kaupunkien tulee osallistua aktiivisesti aluekehittämiskeskusteluihin ja tämä tulisi kirjata asetukseen. Asetusehdotuksen pykälän 16 lopussa lienee painovirhe. Maakuntaliiton harkintavallasta kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden rahoituksessa säädetään Rahoituslain pykälässä 11 (ei pykälässä 10).
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä 14 säädetään maakuntaohjelman sisällön rakenteesta, valmistelusta ja aikataulusta. Pohjanmaan liiton mielestä on tärkeää, että ehdotukseen on kirjattu maininta ennakointityöstä ja myös indikaattoreista sekä niihin liittyvästä yhteistyöstä. Yhteistyö maakuntien liittojen ja alueellisten toimijoiden sekä ministeriöiden kanssa on erittäin tarpeellista. Tätä työtä tukevat myös aluekehityspäätökseen sisällytettävät perusteet arvioinnille sekä laadulliset ja määrälliset mittarit, joita on tarkoitus soveltuvin osin käyttää myös maakuntaohjelman seurannassa. On myös perusteltua, että työ- ja elinkeinoministeriö ja muut keskeiset aluekehittämisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriöt laativat hallinnonalojen toimet sisältävän toimeenpanosuunnitelman, koska siten entistä paremmin pystytään ottamaan huomioon alueiden kehittämisen kannalta tärkeimmät ilmiöt, jotka usein ovat eri hallinnonaloille yhteisiä. Pohjanmaan liiton mielestä on tärkeää, että uusi ministeriöiden ja alueiden välinen vuorovaikutuksen menettely aluekehittämisen keskustelut on otettu osaksi aluehallintojärjestelmää. Toimeenpanolakiehdotus (27 §) ja -asetusehdotus (15 §) luovat hyvän pohjan onnistuneelle yhteistyölle, jonka tuloksena syntyy tavoiteltu yhteinen näkemys kunkin maakunnan kehittämisen tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintaedellytyksestä. Asetusehdotuksen 15.2 §:n mukaan keskustelusta laadittavaan asiakirjaan kirjattujen painopisteiden toteutumista seurataan seuraavien alueiden kehittämisen keskustelujen yhteydessä. Pohjanmaan liitto ehdottaa, että tuloksia tarkasteltaisiin myös esimerkiksi puolen vuoden kuluttua keskusteluista. Pohjanmaan liitto kannattaa esitystä, jonka mukaan em. asiakirja olisi toimeenpanolain 28 §:n mukainen yhteistyösopimus. Kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelmasta ja johtoryhmästä säädettäisiin asetusluonnoksen 16 pykälässä, joka on lähtökohtaisesti kirjoitettu EAKR-asetuksen mukaisesti. Säädöksen tavoitteena on ohjata valtion ja pääkaupunkiseudun ja yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien välisen innovaatioekosysteemin toteuttamista valtakunnallisen EAKR-rahoituksen avulla. Pohjanmaan liiton mielestä on vaikea ymmärtää, miksi ja millä tavalla kaupunkien johtoryhmä tekisi hankevalinnasta oman esityksensä pykälän 3 momentissa ehdotetulla tavalla myös kansallisten alueiden kehittämisen varojen, Euroopan sosiaalirahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeiden osalta, kuten muistiossa on mainittu.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 13§: Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämispäätöksen valmistelussa. 15§: Kaupungit ovat aluekehittämisen keskeisiä toimijoita. Suurilla kaupungeilla tulee olla aktiivinen rooli aluekehittämisen keskusteluissa.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 14 § Muistiossa todetaan pykälästä 14, että ”Eri maakuntien ohjelmien sisällön keskinäisen vertailukelpoisuuden vuoksi maakuntaohjelmien tulisi olla sisällön rakenteen osalta yhteneväisiä.” Varsinainen asetusteksti ei ymmärtääksemme velvoita käyttämään mitään tiettyä rakennetta maakuntaohjelmassa, kunhan pykälässä esitetyt asiat tulevat huomioiduiksi ja käsitellyiksi ohjelmassa. Maakunnille tulee jättää väljyyttä maakuntaohjelman kirjoittamisessa siten, että niitä ei pakoteta tiettyyn muottiin ja rakenteeseen, kunhan edellytetyt asiat tulevat riittävällä tavalla ohjelmassa käsitellyiksi. 15 § Asetuksen teksti ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi. 15§ Alueiden kehittämisen keskusteluihin liittyen on syytä varmistaa eri ministeriöiden aito sitoutuminen kunkin maakunnan asioiden käsittelyyn. 16 § Pykälästä ja muistiosta ei ilmene johtoryhmän suhde maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön rooliin hankkeiden käsittelyssä.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Aluekehittämispäätöksen sisältö olisi keskeisiltä osin samanlainen kuin aiemmin, mutta alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt eivät enää erikseen määrittelisi hallinnonalansa aluekehittämistavoitteita tai keskeisiä toimenpiteitä aluekehittämispäätöksen yhteydessä, vaan nämä sisältyisivät erikseen tehtävään toimeenpanosuunnitelmaan. Muutos parantaa aluekehittämispäätöksen roolia valtioneuvoston aluekehittämisen strategisia linjauksia määrittävänä asiakirjana. Maakuntaohjelmien sisällön rakenteelle haetaan yhtenäisyyttä niiden sisällön keskinäisen vertailtavuuden takia. Asetuksessa määritetään sisällöt, joita maakuntaohjelmissa on vähintään oltava. Tämä muotoilu jättää kuitenkin hyvin tilaa sille, että maakuntaohjelmat voidaan tehdä alueiden omista lähtökohdista käsin kunkin maakunnan erityspiirteet huomioiden. Valtion ja alueiden välisistä alueiden kehittämisen keskusteluista asetuksen muistiossa todetaan, että ELY-keskukset olisivat mukana alueella keskusteluja valmistelevassa maakunnan tilannekuvatyössä. Muutoksena aikaisempaan ELY-keskukset osallistuisivat itse keskusteluun valtioneuvoston edustajina samoin kuin mahdolliset TE-toimistojen edustajat. ELY-keskuksilla on substanssiosaamista ja näkemystä maakuntien aluekehittämiseen ja viime syksynä pidetyissä Varsinais-Suomen ja valtion välisissä keskusteluissa ELYn edustajat olivat vahvasti mukana alueen näkökulmien ja toiveiden esittämisessä. On välttämätöntä, että ELYjen ja TE-toimistojen edustajat osallistuvat keskusteluun maakuntien eikä valtioneuvoston edustajana.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 15 §: Uutena aluekehittämisen toimintamallina ehdotetaan valtion ja maakuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen menettelyn, aluekehittämis keskustelujen, käyttöönottamista. Aluekehittämiskeskustelujen käyttöönotto valtion ja maakuntien välillä nähdään hyvänä toimenpiteenä. Alueiden osallistujiin tulee sisällyttää suoraan maakunnan keskuskaupungit. Aluekehittämisessä pitää lisätä ministeriöiden suoraa vuoropuhelua suurten kaupunkiseutujen kanssa ja luoda prosessi säännöllisten kehittämiskeskustelujen käymiselle myös suoraan suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. Näihin keskusteluihin kytkeytyvät mm. valtion ja suurten kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Arene pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen ääni kuuluu vahvasti maakuntaohjelmien ja -strategioiden valmistelussa. Maakuntaohjelmien osalta ammattikorkeakoulujen ääni tulee parhaiten kuulluksi ottamalla ne maakuntien yhteistyöryhmiin. Alueiden kehittämisen keskusteluihin osallistuvien tahojen kohdalta todetaan, että ”Keskustelujen asiasisällöistä riippuen voi olla perusteltua, että alueelta keskusteluun osallistuu maakunnan keskuskaupungin, korkeakoulujen ja oppilaitosten, kehitysyhtiöiden tai järjestöjen edustajia.” Arene pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulut osallistuvat näihin keskusteluihin vähintään silloin, kun käsittelyssä ovat koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, alueen yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, osaavan työvoiman tarpeeseen ja kansainvälistymisen haasteisiin liittyvät kysymykset.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 13: Ei ole 14: Kyllä 15: Kyllä 16: Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 13 § Muistiossa tulisi nostaa esille aluekehittämisen kannalta keskeisiksi tahoiksi korkeakoulut, joilla on lakisääteinen aluekehittämistehtävä. 14 § Säädös on riittävä ja selkeä. 15 § On hyvä, että alueilla on mahdollisuus kutsua maakunnan erityispiirteiden ja keskusteltavien teemojen kannalta keskeisiä tahoja mukaan keskusteluihin. Työ- ja elinkeinoministeriön olisi ennalta varmistettava eri ministeriöiden aito sitoutuminen kunkin maakunnan asioiden käsittelyyn. 16 § Pykälästä ja muistiosta ei ilmene johtoryhmän suhde maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön rooliin hankkeiden käsittelyssä.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 13§ ALKE-päätös: 3. momentista tulisi poistaa: ”sekä yhteistyösopimusten keskeiset tavoitteet”. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että tilalle tulisi sisällyttää ALKE-lakiesityksestä: ”Yhteistyösopimusten valmistelussa tulee varmistaa niiden yhteensopivuus aluekehittämispäätöksen tavoitteiden kanssa”. Yhteistyösopimukset ovat uusi toimintamuoto, josta ei ole vielä kokemuksia ALKE-päätöksen yhteydessä. Lisäksi 18 maakuntaa koskevia erilaisia sopimuksia (Silta-sopimukset, ÄRM-sopimukset, ekosysteemisopimukset jne.) on useita ja niiden keskeiset tavoitteet voivat vaihdella varsin paljon, joten ei ole perusteltua todeta ALKE-päätöksessä tästä muilta osin, kuin todeta niiden yhteensopivuudesta ALKE-päätöksen kanssa. Ao. sopimukset todetaan hyvin maakuntien liittoja koskien maakuntaohjelmien pykälässä 14§.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 13 §: Aluekehittämispäätöksen toimeenpanon seuranta: Jokaisen aluekehityksen vastuullisen toimijan tulisi omalta osaltaan seurata aluekehittämispäätöksen toteutumista. Tästä syystä momentin tulisi kuulua: “Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa aluekehittämispäätöksen toteutumista yhteistyössä muiden ministeriöiden, kuntien, maakuntien liittojen ja muiden aluekehitystoimijoiden kanssa.” Muilla toimijoilla tarkoitetaan esim. korkeakouluja, joilla on lakisääteinen aluekehittämistehtävä. 14 §: Maakuntaohjelman laadinta: Maakuntaohjelman laadinnasta tulisi säätää tarkemmin, korostaen maakunnan aluekehittämistoimijoiden, kuten keskuskaupungin, muiden kuntien, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen osallisuutta ohjelman laadintaan. Vrt. Kuntalaki ja kaupunkistrategia 15 §: Aluekehittämisen keskusteluissa tulisia osallistujana olla myös alueen keskuskaupungin edustaja. On hyvä, että alueille annetaan mahdollisuus kutsua alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja mukaan keskusteluihin. 16 §: Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmän osalta on säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin? Ei tarvetta säätää tarkemmin. 14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus? Asetuksen säädökset ovat selkeät. Olemme aiemmin kiinnittäneet huomiota maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmasta luopumiseen ja valmisteluvastuun siirtymisestä TEM:öön. Valmistelun keskittäminen ja yhdenmukaistaminen ovat perusteltuja tavoitteita. Samaan aikaan maakuntaohjelman toimeenpanosta olisi hyvä kuulla säännönmukaisesti alueellisia sidosryhmiä ja säilyttää maakuntaliitolla sekä maakunnan yhteistyöryhmällä riittävä rooli maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman valmistelussa. Pykälään esitämme seuraavia lisäyksiä, jotka korostavat EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston merkitystä alueiden kehittämisen työvälineenä: 1) arvio maakunnan ja sen osien, erityisesti saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden, kestävän kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista, perustuen maakunnan liiton ja muiden aluekehittämiseen osallistuneiden tahojen yhteiseen ennakointityöhön ml. laaja-alaiset työllisyysvaikutusarviot Perusteluihin lisättäisiin vastaavasti seuraava teksti 14 pykälän momenttiin 1: Momentin 1 kohdan mukaan maakuntaohjelmassa tulisi arvioida alueen eri osien kuten saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia ja yhteen sovittaa niitä alueen kehittämistavoitteisiin. Arvion tulisi perustua maakunnan liiton, ELY-keskuksen, kuntien ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien tahojen ennakointityöhön koskien esimerkiksi alueen elinkeinorakennetta ml. CO2- päästöt ja osaamistarpeita sekä vähähiilisen yhteiskuntaan siirtymisen työllisyysvaikutuksia turve- ja muilla CO2- päästöisillä energiatoimialoilla sekä energiaintensiivisessä teollisuudessa. Valmistelussa tulee huolehtia riittävän monipuolisesta määrällisen ja laadullisen tiedon hyödyntämisestä kehittämistavoitteiden ja -vaihtoehtojen pohdinnassa. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta? Osallistujia määriteltäessä ilmaisu ”muut relevantit tahot” tulisi korvata ilmaisulla ”aluekehittämisen kannalta keskeiset toimijat”. Alueiden kehittämisen keskustelujen merkitys kasvaa entisestään, kun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmisteluvastuuta keskitetään ministeriöön. Ovatko alueiden kehittämisen keskustelujen määrä ja tiheys päätettävissä tapauskohtaisesti vai tapahtuvatko ne muualla säädetyssä järjestyksessä? Keskusteluille tulisi ajatella jotain velvoittavuutta, esim. x kertaa ohjelmakaudessa. Lisäksi olisi korostettava keskustelujen tavoitteellisuutta: käyttöön olisi hyvä ottaa ennakoiva toimintatapa ja luotava vaihtoehtoisia aluekehityksen skenaarioita. 16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi? Kyllä.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 14§ Metropolia pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulujen ääni kuuluu vahvasti maakuntaohjelmien ja -strategioiden valmistelussa. Maakuntaohjelmien osalta ammattikorkeakoulujen ääni tulee parhaiten kuulluksi ottamalla ne maakuntien yhteistyöryhmiin. 15§ Alueiden kehittämisen keskusteluihin osallistuvien tahojen kohdalta todetaan, että ”Keskustelujen asiasisällöistä riippuen voi olla perusteltua, että alueelta keskusteluun osallistuu maakunnan keskuskaupungin, korkeakoulujen ja oppilaitosten, kehitysyhtiöiden tai järjestöjen edustajia.” Metroopolia pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoulut osallistuvat näihin keskusteluihin vähintään silloin, kun käsittelyssä ovat koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, alueen yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, osaavan työvoiman tarpeeseen ja kansainvälistymisen haasteisiin liittyvät kysymykset.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetuksen muistiossa, §14, 5 momenttia käsittelevässä kohdassa tulisi tarkentaa, että rahoitussuunnitelma on yleispiirteinen kuvaus maakuntaohjelma toteuttamiseen käytettävästä rahoituksesta. Asetuksen §15 ja sen muistio ovat ELY-keskusten roolin kuvaamisen osalta ristiriitaiset. Asetuksessa ELY-keskusten todetaan olevan alueiden edustajia, mutta asetuksen muistiossa ELY-keskukset ja TE-toimistot on määritelty valtioneuvoston edustajiksi.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 15§ Alueiden kehittämisen keskusteluihin liittyen on syytä varmistaa eri ministeriöiden aito sitoutuminen kunkin maakunnan asioiden käsittelyyn.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 13 § Aluekehittämispäätöksestä: Aluekehittämispäätöksen on pysyttävä ajassa mukana ja tarpeen tullen sitä on voitava päivittää kesken vaalikauden. Esimerkiksi Yrittäjät näkee, että päätös olisi tullut avata koronakriisin johdosta. Asetusluonnoksessa todetaan, että aluekehittämispäätös valmistellaan hallituskauden ensimmäisen vuoden loppuun mennessä. Yrittäjät esittää, että asetukseen lisätään täsmennys siitä, että aluekehittämispäätöstä voidaan tarkastella ja päättää hallituskauden aikana uudelleen, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Samoin on hyvä pitää mielessä, että maakuntien rajat eivät saa muodostua esteeksi laajemmalle, maakuntien hallinnolliset rajat ylittävälle aluekehittämiselle. Asiasta on säädetty selkeästi. Valmistelussa on varmistettava, että mukana ovat muutkin tahot kuin julkisen hallinnon edustajat. Yrittäjät esittää, että valmistelijoihin lisätään ”keskeiset järjestöt”. 15 § Alueiden kehittämisen keskustelut: Aluekehittämiskeskusteluiden on syytä olla tavoitteellisia ja tuloksiin tähtääviä. Aluekehittämiskeskustelujen kytkentä aluekehittämispäätökseen on tärkeää. Aluekehittämiskeskusteluiden on oltava läpinäkyviä ja niistä on raportoitava mahdollisimman avoimesti. Siksikin on hyvä, että asetuksessa säädetään, että keskustelujen lopputuloksena on asiakirja, jossa kuvataan valtioneuvoston ja alueiden näkemys aluekehityksen tilannekuvasta, toimintaedellytyksistä ja kehittämisen painopisteistä. Esitämme, että aluekehittämiskeskusteluissa käytettäisiin osallistavaa toimintatapaa, jotta vuoropuhelu käytäisiin muidenkin kuin julkisen hallinnon välillä. Esimerkiksi keskusteluihin voitaisiin pyytää kirjallinen lausunto tai toteuttaa suullinen kuuleminen aluekehittämisen keskeisiltä toimijoilta, kuten järjestöiltä. 16 § Kestävän kaupunkikehittämis johtoryhmästä. Kestävän kaupunkikehittämisen suunnitelma ja johtoryhmä pitää sisällään vain suurimpien kaupunkien, yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien ja valtion välillä tehtävät ekosysteemisopimukset. Tämä jättää pois useita kasvuhakuisia ja -kykyisiä innovatiivisia paikkakuntia, missä on vahvaa metsä- ja kaivosteollisuutta, matkailua, elintarviketuotantoa ja tuhansia yrityksiä, jotka toimivat näissä ekosysteemeissä. Rakennerahasto-ohjelmien alueiden tasa-arvoisen kohtelun periaatteiden mukaisesti näille alueille tulisi rakentaa omat kasvuskenaariosuunnitelmat ja tarvittaessa osoittaa niihin ekosysteemisopimuksia vastaavaa valtionrahoitusta.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 13 §: Aluekehittämispäätöksen 2020–2023 mukaan AUNE:lla on keskeinen rooli aluekehittämispäätöksen toimeenpanon poikkihallinnollisessa suunnittelussa, ohjauksessa ja seurannassa. Aluekehittämispäätöksen mukaan neuvottelukunnan johdolla laaditaan aluekehittämispäätöksen toimeenpanosuunnitelma ja sen toteutumista seurataan neuvottelukunnassa säännöllisesti. Asetusluonnoksessa ja asetusluonnoksen 13 §:n perusteluissa puolestaan todetaan, että toimeenpanosuunnitelman laadinnasta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan asetusluonnoksessa jää hieman epäselväksi, johtaako neuvottelukunta myös ministeriön laadintatyötä. Asetusluonnoksen mukaan ”Aluekehittämispäätöksen valmistelua, toimeenpanoa ja seurantaa ohjaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta” ja aluekehittämispäätöksen mukaan AUNE myös johtaa laadintaa. 14-16 §: Kyllä.
        • 17 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojana toimimisen vaatimukset
          18 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävät

          Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi? 
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä, pääosin tehtävät on kuvattu selkeästi, mutta luonnollisesti käytännön toteuttaminen vaatii vielä tarkennuksia. Niistä kuitenkaan ei ole syytä määrätä asetuksessa.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 17 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojana toimimisen vaatimukset 18 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävät Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi? kyllä
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On kuvattu riittävän selkeästi, ei kommentoitavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät on kuvattu asetuksessa ja sen muistiossa selkeästi.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On kuvattu selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Lausunnossa olleessa rakennerahasto-ohjelman monessa toimintalinjassa on todettu Interreg-ohjelma. Yrittäjien näkemyksen mukaan se on tavannut perustua julkisten organisaatioiden ja oppilaitosten yhteistyöhön, ja yritykset ovat siinä olleet varsin vähän mukana. Yritysyhteistyötä tässä asiassa on parannettava tavoitteellisesti ja oleellisesti. Samoin tulee huolehtia siitä, että myös pienimmät pk-yritykset voivat aidosti osallistua Interreg-hankehakuihin. Suomen kaikista yrityksistä noin 93 prosenttia on alle 10 hengen yksin- ja mikroyrityksiä
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 21 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset
          22 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin liittyvät tehtävät

          Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi (21 - 22 §)?
          • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä, tehtävät on kuvattu pääasiassa selkeästi ja johdonmukaisesti. 1 mom kohta 3 “hankkeiden seuranta”; koska 1 mom kohdan 1 perusteluissa sanotaan, että hankkeiden tavoitteita ja tuloksellisuutta seuraa kunkin ohjelman hallintoviranomainen, kohtien 1 ja 3 välistä eroa olisi hyvä vielä tarkentaa jotta roolit ja vastuut ovat selvät. Kohdan 3 perustelussa sanotaan, että seuranta tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tuen saaja voisi saada rahoitusta useasta rahoituslähteestä esimerkiksi muiden maiden ohjelmaan osallistuvien maiden kansallisesta rahoituksesta. Tämän vaatimuksen täyttäminen voi olla maakunnan liitolle mahdotonta, koska sillä ei ole käytettävissään kaikkien hankkeeseen osallistuvien maiden kumppaneiden aineistoja. Siksi tämä esimerkki tulee poistaa ja selventää paremmin mitä tällä seurannalla tarkoitetaan. 1 mom kohta 2; On syytä tarkentaa kohdan 2 tekstiä seuraavasti “kansallisen vastinrahoituksen osalta tiedotus ja viestintä hakijoille ja tuen saajille ohjelma-alueella"? Koska ohjelmien hallintoviranomainen/ sihteeristö/ infopiste vastaavat yleisesti ohjelman tiedotuksesta ja viestinnästä, esitetyllä sanamuodolla voidaan sekoittaa sovittuja rooleja. Muistiossa tarkennetaan, että Tiedotuksessa ja viestinnässä olisi tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä kunkin ohjelman hallintoviranomaisen kanssa. Tässä asetuksen kohdassa on tärkeää osoittaa, että viestintä koskee nimenomaan kansallisen rahoituksen hakemisen mahdollisuudesta viestimistä, ei yleisesti ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista tai tuloksista viestimistä.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 21 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset 22 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin liittyvät tehtävät Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi (21 - 22 §)? kyllä
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On kuvattu riittävän selkeästi, ei kommentoitavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja siihen liittyvät tehtävät on kuvattu riittävän selkeästi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi asetuksen 21-22§:ssä sekä niiden perusteluissa.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Interreg Central Baltic-, Interreg Baltic Sea Region- ja Urbact -ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi on tarkoitus koota Uudenmaan liittoon. Ohjelmat on luontevaa sijoittaa samaan maakunnan liittoon, koska ohjelmien maantiede ja sitä kautta niiden tuen saajat sekä temaattiset valinnat ovat osittain samankaltaisia.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On kuvattu selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät on kuvattu selkeästi (21 - 22 §).
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Muita huomioita lukuun 3
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien säädökset on koottu samaan yhteyteen, samoin on hyvä että on haettu yhdenmukainen malli kaikkien ohjelmien osalta.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Vaikutusten arviointi on keskeinen mutta siitä ei ole toimeenpanoasetuksen muistiossa kuvausta.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointia koskevien säädösten kokoaminen osaksi yhteistä aluekehittämisen säädösperustaa on kannatettava ratkaisu, joka selkeyttää osaltaan aluekehittämisen kokonaisuutta.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kansallisen vastinrahoituksen kanavoiminen maakunnan liittojen kautta on erinomainen muutos, sillä se mahdollistaa huomattavasti nykyistä nopeamman maksatuksen.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Älykkään erikoistumisen näkökulma on EU komission velvoittama ja rakennerahastotoimintaa osin sitovasti ohjaava aluelähtöinen strategiaprosessi, jonka näkyvyys tässä kokonaisuudessa jää varsin ohueksi (maininta muistiossa).
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Parhaat mahdollisuudet saavuttaa onnistuneita tuloksia rakennerahastopolitiikassa syntyvät silloin, kun rahoitus kohdistetaan mahdollisimman suoraan yritysten toimintaympäristöön vaikuttaviin hankkeisiin. Tulevina vuosina on liikkeellä ehkä ennätysmäärä aluekehitysvaroja, joista yksi on EU:n rakennepoliittiset määrärahat. Kaikessa toiminnassa on huomioitava yritysten mahdollisuudet vastata hankehallinnointiin, ja yrityksille on oltava tarjolla riittävästi käytännön tukea. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
          Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pääosin rahoitusasetuksessa esitetty sääntely on selkeää, pykäliin on haettu joustavuutta sekä yksinkertaistettu aiemman ohjelmakauden menettelyjä. Sääntely nojaa vahvasti yksinkertaistettujen kustannusmallien hyödyntämiseen, mikä on sinänsä hyvä asia. Tässä tilanteessa tarvitaan kuitenkin tukea ja koulutusta niin viranomais- kuin hanketoimijoille, jotta uudet mallit tulevat tutuiksi ja hakijat pystyvät niitä oikein ja tehokkaasti hanketoiminnassa hyödyntämään. Tulevalla ohjelmakaudella on entistä tärkeämpää mahdollistaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteiskehittäminen yhteis- tai rinnakkaishankkeiden avulla.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää säännöksiä sekä tuen hakijoiden ja saajien kannalta että toimivaltaisten viranomaisten menettelyistä niiden myöntäessä rahoituslain mukaisia tukia. Tarkoituksena on myös vähentää tulkintaeroja eri tilanteissa ja näin yhtenäistää käytäntöjä. EK pitää säännösten tarkoitusta onnistuneena ja erittäin tärkeänä. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Tämän lisäksi ylipäätään tietoisuus hankerahoituksen mahdollisuuksista on alhainen. EK esittää, että niin hankehallinnossa kuin -viestinnässä otetaan käyttöön aiempaa asiakaslähtöisempi toimintatapa. Yrityksille ei ole niinkään huomionarvoista se, milloin milläkin alueella avautuu jonkun ohjelman hankehaku, vaan heidän kiinnostuksensa herättää taito kuvata sitä hyötyä, mitä yritys hankkeen avulla voi saavuttaa ja kuinka yrityksen tulee edetä mukaan päästäkseen.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetus on selkeä ja jäsentynyt.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetus on selkeä ja jäsentynyt.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Satakuntaliitto toteaa, että asetusluonnos alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta on rakenteeltaan selkeä. Yhdenmukaiset käytännöt rahoituslain mukaisten tukien osalta helpottaa tukien käyttöä sekä auttaa tuensaajia hahmottamaan selkeämmin noudatettavat menettelyt.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetuksen säännösten jakaminen lukuihin on hyvä lähtökohta. Asetuksen soveltamiseen tarvitaan kuitenkin lukuisten viittaussäännösten vuoksi muun lainsäädännön tukea ja soveltamista ohjaavien muistioiden tietoja.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On myönteistä, että kansallisen ja EU-rahoituksen säännöksiä yhdenmukaistetaan entisestään. Asetuksen rakenne, soveltamisalan määrittely 1 §:ssä sekä lukujen otsikointi antavat selkeän kuvan siitä, missä tapauksissa asetusta sovelletaan.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että asetusluonnos alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta on rakenteeltaan selkeä ja asetuksen jakaminen ehdotettuihin lukuihin helpottaa kokonaisnäkemyksen luomista sekä asetuksen soveltamista. Säännösten selkiyttäminen ja yhdenmukaiset käytännöt rahoituslain mukaisten tukien osalta helpottaa tukien käyttöä sekä auttaa tuensaajia hahmottamaan selkeämmin noudatettavat menettelyt.
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Erityisasiantuntija Päivi Hämäläinen, Hämäläinen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole lausuttavaa rahoitusasetuksen suhteen.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Rakenne on pääosin selkeä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Rahoitusasetus on selkeä ja jäsentynyt. Maakuntaliitto haluaa kiinnittää huomiota yhteen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan kuuluvaksi seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis- -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Lisäksi 19 § vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Rakenne edellyttäisi joitakin tarkennuksia. Hallituksen esitys muodostaa kattavan ja yksityiskohtaisen mutta samalla myös hiukan monimutkaisen kokonaisuuden, joka pitää lukea useasti läpi ennen kuin sen perusteella hahmottuu, mitkä säännökset koskevat mitäkin rahoitustyyppiä. Asetusluonnoksessa on myös kohtia, joihin liittyen tarvitsee luonnoksen ja siihen liittyvän muistion lisäksi muuta tietoa voidakseen ymmärtää, mihin toimintaan asetusluonnoksen kyseisiä kohtia sovelletaan. Rahoitusasetuksen nojalla annettavien mahdollisten tarkempien normien tai ohjeistuksen yhteydessä voisi harkita jonkinlaisen taulukon tms. laatimista, jossa lueteltaisiin yksilöidysti ne tuet, joita kunkin luvun säädökset koskevat.
        • 1 § Soveltamisala
          2 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

          Ovatko asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön selkeät?
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Miltä osin muu lainsäädäntö on valmis (yritystukilainsäädäntö jne)?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön on selkeä.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Miltä osin muu lainsäädäntö on valmis (yritystukilainsäädäntö jne)?
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Miltä osin muu lainsäädäntö on valmis (yritystukilainsäädäntö jne)?
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kyllä ovat.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä osittain, asetuksesta selviää soveltamisala ja suhde rahoituslakiin (…/…) sekä tukikelpoisuusasetukseen, mutta suhde muuhun lainsäädäntöön jää yksityiskohtaisissa perusteluissa vielä avoimeksi (”…myöntämisestä säädettäisiin tarpeellisia säännöksiä hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta tässä asetuksessa”).
        • Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei muutostarvetta.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Muita huomioita lukuun 1
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei huomioita.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määritelmä 3 §:ssä on tarpeellinen vähintäänkin mukauttamismenettelyn osalta.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Lainsäädäntö pitäisi olla kehittämistyötä mahdollistavaa, ei turhaan rajoittavaa. Esimerkiksi yritysten osallistumiseen innovaatiotoimintaan pitäisi olla de-minimis rajoitteen ulkopuolella (notifikaation kautta)?
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Lainsäädäntö pitäisi olla kehittämistyötä mahdollistavaa, ei turhaan rajoittavaa. Esimerkiksi yritysten osallistumiseen innovaatiotoimintaan pitäisi olla de-minimis rajoitteen ulkopuolella (notifikaation kautta)?
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021

        • Onko tukea koskevista yleisistä säännöksistä säädetty selkeästi ja ehdotettua rahoituslakia tarpeellisesti täydentäen?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määritelmä mukauttamismenettelystä on syytä ottaa mukaan yleisiin säännöksiin tai muutoin selventää ko. menettelyä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että yleisistä säännöksistö on säädetty tarpeeksi selkeästi.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 6-9 § muodostavat epäjohdonmukaisen kokonaisuuden. 6§ ja 9 § koskevat tiettyä rahoittajatahoa. 7§ ja 8§ koskevat kaikkia välittäviä toimielimiä. Maakunnan liittojen alueellista kehittämistukea koskeva säädös voitaisiin siirtää kaikkia viranomaisia koskevien 7§ ja 8§ jälkeen. Jatkossa merkittävä osa kehittämisen kokonaisuuksista on monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Mukana on julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä yliopistoja ja oppilaitoksia. Maakunnan liiton rahoittamissa hankkeissa yritykset voivat olla mukana de minimis -ehdoin. Rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, on korvattava ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkoituksena ei ole muuttaa yritystukien myöntämisen perusperiaatetta: vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Kuten jo nyt yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää yhteisten kehittämishankkeiden oppeja omassa liiketoiminnassaan. Säädöksen selkiyttäminen parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Pääosin kyllä. Tarkastusvirasto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että alueiden kehittämistä koskevan asetusluonnoskokonaisuuden taustalla olevan lakiehdotuksen mukaan uudistuksen tavoitteena on, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka integroitaisiin tehokkaaksi kokonaisuudeksi ja että kansalliset alueiden kehittämisen linjaukset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varat vaikuttaisivat samansuuntaisesti. Tarkoituksena olisi, että EU:n alue- ja rakennepolitiikalla täydennetään ja tuetaan kansallista aluekehittämistä. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan integrointi saattaa lisätä toiminnan tehokkuutta ja vähentää riskiä toimintojen päällekkäisyydestä tai epäoptimaalisista vaikutuksista. Kansallisella ja EU -rahoituksella tuettavia toimintoja ja näihin liittyviä tukivälineitä yhteensovitettaessa tulisi kuitenkin samalla varmistua siitä, että EU-rahoituksen voidaan Euroopan unionin periaatteiden mukaisesti jatkossakin tulkita olevan kansallista rahoitusta täydentävää rahoitusta.
        • Luvun 4 - 8 §:t vastaavat pääosin voimassa olevaa sääntelyä. Onko näiltä osin ehdotuksia säännösten sisällön kehittämiseksi?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 4§ edellyttää, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen. Muistion kohdassa tätä on tarkennettu mm. niin, että koska tuen myöntäminen perustuu aina viranomaisen harkintaan, viranomaisen velvollisuuksiin kuuluu myös selvittää tuen hakijan mahdollisuudet selviytyä hankkeen toteuttamisesta. Muistion teksti antaa sen käsityksen, että rahoittajan olisi jo tukipäätöstä valmistellessaan varmistuttava hakkeessa työskentelevien osaamisesta mikä ei yleensä kuitenkaan ole mahdollista, koska hankkeen henkilökunta yleensä rekrytoidaan vasta tukipäätöksen saamisen jälkeen. Muistion tekstin muotoilua on siksi syytä muuttaa, jotta rahoittavalle viranomaiselle ei siinä aseteta vaatimuksia, joita se ei pääsääntöisesti pysty täyttämään. Edelleen, 4§ 2 momentin mukaan tuen saajan on nimettävä hankkeelle henkilö, joka vastaa hankkeen toteuttamisen kokonaisuudesta. Muistiossa tätä täsmennetään vielä niin, että kyse olisi hankkeelle nimetystä projektipäälliköstä tai hankevastaavasta. Muistiossa viitataan siihen, että tämän henkilön vaihtuminen voisi edellyttää, että tuen saaja hakisi muutosta hankkeen tukipäätökseen. Lapin liiton kokemusten mukaan tällaisessa tapauksessa riittää, että tuen saaja ilmoittaa hankkeesta vastaavan henkilön vaihtumisesta rahoittavalle viranomaiselle. Sen vahvistaminen muutospäätöksen kautta aiheuttaa turhaa lisätyötä. Lapin liiton näkemyksen mukaan tärkein korjattava kohta asetuspaketissa on seuraava: Maakunnan liittojen osalta on erittäin tarpeellista, että tukea voi kanavoitua myös yrityksille osana hankkeiden laajempaa kokonaisuutta ja aluekehitysvaikutuksia. Kuluvalla kaudella asetuksen muotoilu yksittäisen yrityksen oman liiketoiminnan tukemisesta on koettu jossain määrin ristiriitaiseksi muistion kanssa, ja tämä on johtanut erilaisiin tulkintoihin. Uuden asetuksen muistiossa liittojen rahoituksen tarkoitus on hyvin kuvattu ja mahdollisuus de minimis -tuen myöntämiseen olisi syytä nostaa asetuksen 6 pykälän tekstiin. Tällainen muutos olisi vähäinen, eikä vaikuta viranomaisten toimivaltasuhteisiin, mutta selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi merkittävästi tuen myöntämistä. Erityisesti äkilliseen rakennemuutokseen osoitetussa kansallisessa rahoituksessa esitetty kielto vaikeuttaa rahoituksen kohdentamista vaikuttaviin toimiin. Muotoiluehdotus §6: Tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki: Alueellisen kehittämistuen säädöksen tulee mahdollistaa yhä vaikuttavampien kehittämishankkeiden joustava toteutus tilanteessa, jossa hankekokonaisuudessa on mukana julkisten kehittäjä- ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi yrityksiä. Yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää osaamisen ja yhteistyön kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Pykälän viimeinen kohta tulisi joko poistaa tai muotoilla uudelleen. Perusteluteksteissä on jo nyt kuvattu de minimis-periaate tilanteissa, joissa yrityksiä on ollut mukana toimenpiteissä jotka ovat osa laajempaa kehittämishanketta ja jossa on myös yleisesti hyödynnettäviä tuloksia (Pykälän 3 momentin perusteluteksti: maakunnan liitto myöntäisi tukea vain sellaiseen toimintaan, jolla on vaikutuksia alueen kehittymiseen laajemmin kuin yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittymisen kannalta….Tällöin on huolehdittava myös vähämerkityksisen tuen määrittelystä kullekin yritykselle). 8§ osalta täsmennettävä ovatko kustannukset tietoliikenneverkkoinvestointeja koskien hyväksyttäviä ja mikä on mahdollinen suhde maaseuturahaston tuettavaan toimintaan.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kainuun liitto haluaa kiinnittää huomiota yhteen yksityiskohtaan ja ehdottaa siihen muutosta. 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki 3 momentti kuuluu esityksessä ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan kuuluvaksi seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Perustelut muotoilulle: Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. Vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tärkein korjattava kohta asetuspaketissa on seuraava: Maakunnan liittojen osalta on erittäin tarpeellista, että tukea voi kanavoitua myös yrityksille osana hankkeiden laajempaa kokonaisuutta ja aluekehitysvaikutuksia. Kuluvalla kaudella asetuksen muotoilu yksittäisen yrityksen oman liiketoiminnan tukemisesta on koettu ristiriitaiseksi muistion kanssa, ja tämä on johtanut erilaisiin tulkintoihin. Uuden asetuksen muistiossa liittojen rahoituksen tarkoitus on hyvin kuvattu ja mahdollisuus de minimis -tuen myöntämiseen olisi syytä nostaa asetuksen 6 pykälän tekstiin. Tällainen muutos olisi vähäinen, eikä vaikuta viranomaisten toimivaltasuhteisiin, mutta selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi merkittävästi tuen myöntämistä. Erityisesti äkilliseen rakennemuutokseen osoitetussa kansallisessa rahoituksessa esitetty kielto vaikeuttaa rahoituksen kohdentamista vaikuttaviin toimiin. Maakuntaliittojen kehittämishankkeiden vaikuttavuuden ja elinkeinokytkennän lisäämiseksi esitetään, että seuraava lause 6§: ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen” korvataan ehdolla, jonka mukaan "tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi."
        • Lappeenrannan kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6 § 3 momenttiin tekstimuutosehdotus: “Yksittäinen yritys ei voi hakea tukea maakunnan liitolta yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen, mutta yritykset voivat osallistua kehittämishankkeiden toteuttamiseen de minimis -säännön puitteissa.” Maakunnan liiton rahoittamien hankkeiden kautta yrityksille voisi osana laajempaa kehittämishanketta kanavoitua tukea de minimis -ehdon mukaisesti.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Satakuntaliitto kiinnittää huomiota pykälään 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki. Pykälän 3 momentin mukaisesti ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältöä ehdotetaan täydennettäväksi ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Muotoilu esim. Maakunnan liitto voi myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennerahasto-ohjelmassa 2021-2027 varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6 § 3 momenttiin tekstimuutosehdotus: “Yksittäinen yritys ei voi hakea tukea maakunnan liitolta yrityksen oman liiketoiminnan kehittämiseen, mutta yritykset voivat osallistua kehittämishankkeiden toteuttamiseen de minimis -säännön puitteissa.” Tosiasiallisesti maakunnan liiton rahoittamien hankkeiden kautta yrityksille voi osana laajempaa kehittämishanketta kanavoitua tukea de minimis -ehdon mukaisesti. 7 § kohta 5: välillisten kustannusten määrittely tarvitaan selkeämmin esimerkiksi muistioon
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tuen enimmäismäärää koskevan 5 §:n toisen momentin mukaan investointihankkeessa ja kehittämishankkeeseen sisältyvässä investoinnissa tuen määrä on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Toisin kuin kehittämishankkeen enimmäistuen osalta investoinneissa poikkeamista ei säädettäisi mahdolliseksi erityisestä syystä. Kuitenkin muistiossa todetaan 2 momentin osalta, että investointihankkeissa asetuksen mukainen enimmäistukimäärän ylittäminen voi olla perusteltua vain harvoissa tapauksissa. Toisin kuin itse säädöstekstistä, perustelusta voi saada käsityksen, että poikkeaminen enimmäismäärästä olisi mahdollista. Momentin ja sitä koskevan muistion kohdan välinen ristiriita on syytä korjata. Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Osana laajempaa aluekehittämislähtöistä hanketta maakunnan liitot voivat myöntää de minimis -ehtoista tukea yksittäiselle yritykselle. Olisi tarkoituksenmukaista, että liitot voisivat jatkossa myöntää tukea myös yritysryhmähankkeisiin, joissa keskitytään yritysten kehittämistoimiin. Näissä toteuttajana olisi jokin muu taho kuin kehitettävä yritys itse. Mm. tukitaso voisi noudattaa vastaavia yritystukia. Muutos voitaisiin toteuttaa poistamalla rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentiksi esitetty maakunnan liittoja koskeva kielto tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Vaihtoehtoisesti pykälään voitaisiin lisätä säännös, jonka mukaan maakunnan liitto voisi 6 §:n 3 momentin estämättä myöntää tukea yritysryhmähankkeelle, jonka toteuttajana on jokin muu taho kuin yritys, jonka liiketoiminnan kehittämisestä hankkeessa on kyse. Säännöksen muotoilun tulisi mahdollistaa se, että yllä kuvailtua vastaavan yritysryhmähankkeen toteutuksesta vastaisi esim. kunnallinen kehittämisyhtiö. Ehdotettu ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita eikä ELY:jen ja liittojen työnjaon isoa kuvaa. Vastuu yritystuista olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Muutoksella voitaisiin kuitenkin välttää ne tilanteet, joissa rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentin mukainen säännös estäisi ohjelma-asiakirjan tavoitteita toteuttavan ja alueen kehittämistarpeisiin vastaavan hankkeen rahoittamisen. Rahoituslain 6 §:n 3 momenttiin liittyen muistiossa todetaan näin: “On muistettava, että kehittämishankkeiden tulokset ovat rahoituslain mukaan julkisia.” Väärinkäsitysten välttämiseksi lienee tarpeen muuttaa muotoilu huomioimaan se, että mikäli tuki myönnetään de minimis -ehtoisena, tuloksilta ei jatkossa edellytettäisi julkisuutta.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Maakunnan liiton tulisi kuitenkin voida myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Osana laajempaa aluekehittämislähtöistä hanketta maakunnan liitot voivat myöntää de minimis -ehtoista tukea yksittäiselle yritykselle. Olisi tarkoituksenmukaista, että liitot voisivat jatkossa myöntää tukea myös yritysryhmähankkeisiin, joissa toteuttajana on jokin muu taho kuin kehitettävä yritys itse, ja joissa keskitytään yritysten kehittämistoimiin. Mm. tukitaso voisi noudattaa vastaavia yritystukia. Muutos voitaisiin toteuttaa poistamalla rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentiksi esitetty maakunnan liittoja koskeva kielto tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Vaihtoehtoisesti pykälään voitaisiin lisätä säännös, jonka mukaan maakunnan liitto voisi 6 §:n 3 momentin estämättä myöntää tukea yritysryhmähankkeelle, jonka toteuttajana on jokin muu taho kuin yritys, jonka liiketoiminnan kehittämisestä hankkeessa on kyse. Säännöksen muotoilun tulisi mahdollistaa se, että yllä kuvattua vastaavan yritysryhmähankkeen toteutuksesta vastaisi esim. kunnallinen kehittämisyhtiö. Ehdotettu ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita eikä ELY:jen ja liittojen työnjaon isoa kuvaa. Vastuu yritystuista olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Muutoksella voitaisiin kuitenkin välttää ne tilanteet, joissa rahoitusasetuksen 6 §:n 3 momentin mukainen säännös estäisi ohjelma-asiakirjan tavoitteita toteuttavan ja alueen kehittämistarpeisiin vastaavan hankkeen rahoittamisen.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§: Maakunnan liiton tulee voida myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä edistettäisiin syvempien kumppanuuksien rakentamista ja konsortioiden kyvykkyyksiä hakea kilpailtua EU-rahoitusta rakennerahastohankkeiden kokeilujen pohjalta.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälän 6 osalta aluekehittämisen vaikuttavuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että maakunnan liitto voisi myöntää tukea myös yksittäisille yrityksille osana laajempaa kehittämishanketta.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto ehdottaa huomioon otettavaksi seuraavaa 6§:ää koskien: Maakuntien liitot lähtökohtaisesti rahoittavat paljon elinkeinotoimintaan liittyviä innovaatiohankkeita. Selkeyden vuoksi ehdotamme, että 6§:n kohdan 1 teksti muotoillaan seuraavasti: 1) alueen elinkeino- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Lisäksi Pohjanmaan liitto toteaa seuraavaa 6§:n 3 momentin osalta: Maakuntien liittojen pitäisi voida myöntää suoraan rahoitusta yritykselle tuensaajana osana laajempaa aluekehittämishanketta. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakuntien liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, joissa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Esitämme seuraavaa muutosta pykälän 3 momenttiin: ”Maakunnan liitto voi myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. Vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§: Maakunnan liiton tulee voida myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä edistettäisiin syvempien kumppanuuksien rakentamista ja konsortioiden kyvykkyyksiä hakea kilpailtua EU-rahoitusta rakennerahastohankkeiden kokeilujen pohjalta.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki Tulevassa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa merkittävä osa kaavailluista toimenpiteistä on monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät aina sovi hyvin tämänkaltaisiin tilanteisiin. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakuntien liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELY-keskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, joissa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita, sillä vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Se ei myöskään sotisi muistion perustelutekstiä vastaan. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa. Esimerkiksi seuraavanlaisella kirjauksella voitaisiin edetä: ”Maakunnan liitto voi myöntää tukea myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi”.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Maakunnan liiton myöntämän alueellisen kehittämistuen yhteydessä todetaan, että maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä on osoittautunut käytännön toimintaa hankaloittavaksi linjaukseksi laajemmissa kehittämishankkeissa, joihin osallistuu myös yrityksiä. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ei muuttaisi liittojen ja ELYjen välistä työnjakoa. Liitot toimisivat edelleen laajempien kehittämishankkeiden rahoittajina ja päävastuu suorien yritystukien myöntämisestä olisi ELY-keskuksilla. Muutoksen myötä liittojen hankkeilla saavutettaisiin vaikuttavampia tuloksia ja päästäisiin tavoitteisiin, joita ohjelmatyölle on konkreettisten indikaattoreiden valossa asetettu.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto ehdottaa, että 6 § kirjausta täsmennetään seuraavasti ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Maakunnan liitto voi kuitenkin myöntää tukea yksittäiselle yritykselle osana laajempaa alueellista kehittämishanketta.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ja asetusta koskevan muistion mukaiseksi.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Tuensaajan osaamista koskevat huomiot ovat tärkeitä, mutta miten riittävä osaaminen osoitetaan ja määritellään? Yhtä tärkeitä ovat välittävän toimielimen tukipalveluiden ja viestinnän laadukkuus, jotta hanketoimintaan vaadittava tieto ja koulutus ovat helposti saatavilla. 4§ vaatimus nimetä hankkeesta vastaava henkilö tulisi muuttaa henkilöksi, joka vastaa ko. organisaation hanketoiminnasta kokonaisuudessaan, ei pelkästään yksittäisestä hankkeesta. Ehdotetulla tavalla muotoiltuna säädös johtaisi tarpeettomiin muutospäätöksiin.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 6 §: Kirjaus, jonka perusteella maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen, on tiukan kategorinen ja estää järkevän operoinnin julkisen ja yksityisen sektorin yhteisissä kehittämishankkeissa. Asetuksessa tai vähintään asetusmuistiossa tulisi selkeästi ilmaista, että maakunnan liitto voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen aluekehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetuksen §6 tai sen muistiossa tulee selkeästi tuoda esille, että maakuntien liitot voivat rahoittaa myös liikenne- ja tietoverkkohankkeita Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman mukaisesti. Tämän vuoksi myös pykälän toista momenttia tulee tarkentaa siltä osin, että maakuntien liitot voivat rahoittaa investointi- ja infrahankkeita, joiden investoinnit eivät liity kehittämishankkeeseen. Asetuksen §6 viimeisessä momentissa todetaan, että maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Keski-Pohjanmaan liitto esittää, että kohta muotoiltaisiin seuraavalla tavalla: ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yksittäiselle yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Esitetty muutos ei muuta 6 §:n sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. Muutoksen tarkoituksena ei olisi myöskään muuttaa yritystukien myöntämisen perusperiaatteita vaan vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksilla. Mutta jotta maakuntien liittojen kautta rahoitettavat kehittämishankkeet olisivat vaikuttavia, hankkeiden toimenpiteisiin ja osatoteuttamiseen osallistuvien yritysten pitäisi voida hyödyntää hankkeiden tuottamia tuloksia omassa liiketoiminnassaan. Tämänkaltaisen tuen myöntämisessä noudatettaisiin vähämerkitykselliseen tukeen liittyvää sääntelyä. On myös tärkeää, että vaikka kehittämishankkeiden tulokset ovatkin julkisia, niin hankkeessa mukana olevien tai sitä seuraavien yritysten tulisi voida kaupallistaa hankkeessa syntynyttä osaamista jo hankkeen aikana. Asetuksen §8, ensimmäisen momentin kolmanteen kohtaan esitetään lisättäväksi myös tietoliikenneverkot. Keski-Pohjanmaan liitto on esittänyt tätä koskevassa lausunnossa, että Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue ja rakennepolitiikan ohjelmasta rahoitettaisiin myös laajakaistainfrastruktuuria.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 6§ ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Momentin sisältö ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Muutoksella ei muuteta pykälän sisältöä, vaan selkeytetään sitä ymmärrettäväksi ilman asetusta koskevan muistion selvennystä asiasta. 8§: On myönteistä ja selkiyttävää, että asetuksessa puhutaan enää vain investointihankkeista, eikä siis enää erikseen perusrakenteen investointihankkeesta ja OKM hallinnonalan investointihankkeesta.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetuksessa esitetään, että jos hankkeen kokonaisuudesta vastaava henkilö vaihtuisi, olisi tuen saaja velvollinen ilmoittamaan asiasta rahoittajalle. Vaihdos voisi edellyttää sitä, että tuen saaja hakisi muutosta hankkeen tukipäätökseen. Ilmoitusvelvollisuus hankevastaavan vaihtumisesta on kohtuullinen toimenpide. Yrittäjien mielestä uuden tukipäätöksen hakeminen olisi puolestaan omiaan lisäämään hallinnollisia menettelyitä ja byrokratiaa. Vaikka tukipäätöksen uusintaminen olisikin muodollinen toimenpide, aiheuttaisi se erityisesti mikro- ja pienyrityksissä ja järjestöissä tarpeetonta epävarmuutta ja byrokratiaa. Yrittäjät silti kannattaa sitä, että hankkeessa työskentelevillä on hankkeen toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen. Yrittäjät esittää, että asetukseen täsmennettäisiin, että hankevastaavan vaihtuessa uuden tukipäätöksen anomista tulisi vaatia vain erittäin painavasta ja poikkeuksellisesta syystä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Hämeen liitto, Valmistelija Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh. 050 506 0697
          Uppdaterad:
          22.4.2021
          • 6 § Maakunnan liiton myöntämä alueellinen kehittämistuki Tulevassa rakennerahasto-ohjelmassa varaudutaan elvytykseen, kestävään ja vihreään siirtymään ja digitaalisen toimintatavan vahvistumiseen. Merkittävä osa ajatelluista toimenpiteistä ovat monialaisia, monitoimijaisia ja ilmiöpohjaisia. Hankkeissa on mukana julkisia toimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja sekä yliopistoja että muita oppilaitoksia. Nykyiset hankkeiden rahoitustyökalut eivät sovi hyvin tämänkaltaisen muutoksen rahoitukseen. Ongelmana ovat hankkeet, joissa joukko yrityksiä osallistuu esim. oppilaitoksen hankkeeseen, jossa kehitetään uutta osaamista yritysten tarpeisiin. Yritykset voivat olla mukana de minimis -tuen tasoisesti, mutta osaamisen yrityskohtainen kehittäminen ei ole mahdollista, koska rahoitusasetuksessa kielletään maakunnan liitoilta yksittäisen yrityksen liiketoiminnan tukeminen. Yritys voi hakea yritystukea ELYkeskukselta, mutta luontevampaa olisi, että tällaisissa yritysryhmähankkeissa, jossa toteuttaja on muu kuin yritys, tukea voitaisiin myöntää myös yritysten kehittämistoimiin samalla rahoituspäätöksellä. Muutos ei muuttaisi yritystukien myöntämisen perusperiaatteita. vastuu olisi edelleen pääsääntöisesti ELY-keskuksella. Mutta kuten jo nyt, yrityksillä pitää olla mahdollisuudet hyödyntää näitä osaamisen kehittämisen hankkeita omassa liiketoiminnassaan. Tässä maakunnan liittojen myöntämä rahoitus olisi joustava ratkaisu osana kokonaishanketta. Tukitasot ja muut ehdot voisivat noudattaa vastaavien yritystukien periaatteita. Muutos parantaisi kehittämishankkeiden vaikuttavuutta ja vähentäisi yritysten byrokratiaa. Asia voidaan korjata niin, että rahoitusasetuksen kielto, joka koskee liittojen tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, poistetaan tai korvataan ehdolla, jonka mukaan tukea voidaan myöntää myös yksittäiselle yritykselle osana laajempaa kehittämishanketta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.
        • Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte 2 luvun muita säännöksiä?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§ määritellään maakunnan liiton myöntämästä alueellisesta kehittämistuesta. Jotta välittävien toimielinten toimivallan rajat ovat ja pysyvät selkeinä koko ohjelmakauden ajan, on tarpeellista lisätä asetukseen luku, jossa kuvataan ELY-keskusten myöntämä tuki.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetusehdotus 6 §:ään on tällä hetkellä kirjattu ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.”. Lisäksi ehdotetaan, että Suomi hakee notifikaatiota (vrt Ruotsi) siihen, että yritysten innovaatiotoimintaan osallistuminen ei olisi de minimis tuen piirissä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei tarkennettavaa.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetusehdotus 6 §:ään on tällä hetkellä kirjattu ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.”. Lisäksi ehdotetaan, että Suomi hakee notifikaatiota (vrt Ruotsi) siihen, että yritysten innovaatiotoimintaan osallistuminen ei olisi de minimis tuen piirissä.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetusehdotus 6 §:ään on tällä hetkellä kirjattu ”Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen”. Ehdotetaan muutettavan seuraavasti ”Maakuntaliitto voi myöntää tukea hankkeeseen, josta kanavoituu tukea myös yritykselle de minimis -säännön puitteissa.” Lisäksi ehdotetaan, että Suomi hakee notifikaatiota (vrt Ruotsi) siihen, että yritysten innovaatiotoimintaan osallistuminen ei olisi de minimis tuen piirissä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Muita huomioita lukuun 2
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 1: On hyvä, että hankintoja koskeva menettely mainitaan nyt asetuksessa. 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja. 12 § Perustelumuistiossa todetaan, että tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Esitys on kannatettava ja keventää hallintomenettelyjä.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 4 §:ssä asetettava velvollisuus nimetä hankkeelle projektipäällikkö tai hankevastaava yhdessä tukikelpoisuusasetuksen 6 §:n 4 momentissa säädetyn hankkeen henkilöstöön kuuluvien työaikaosuuden vähimmäismäärän kanssa ovat omiaan selkeyttämään ja jäsentämään hankkeen toteutusta. Tämä on tarpeen, sillä nykyisellään joidenkin hankkeiden vastuusuhteet ovat olleet epäselviä ja henkilöstön työnkuvien kokonaisuus hyvinkin pirstaleinen. Esitettyyn 4 §:ään liittyen muistiossa todetaan, että hankkeen kokonaisuudesta vastaavan henkilön vaihdos voisi aiheuttaa saajalle velvollisuuden hakea muutosta tukipäätökseen. Koska tietosuojasyistä hankesuunnitelmat tulee laatia mm. tehtävänkuvien osalta tehtävänimikkeittäin ilman henkilötietoja, lähtökohtaisesti muutostarvetta henkilövaihdostilanteessa ei olisi. 2 momentissa tarkoitetun hankkeen vastuuhenkilön nimeämiseksi tulisi riittää se, että rooli huomioidaan asianmukaisesti kustannusarvion taustatietoihin liitettävissä tehtävänkuvissa tehtävänimiketasolla. Tämä olisi myös hallinnollisesti kevein ratkaisu.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 1: On hyvä, että hankintoja koskeva menettely mainitaan nyt asetuksessa. 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja. 12 § Perustelumuistiossa todetaan, että tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Esitys on kannatettava ja keventää hallintomenettelyjä.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 1: On hyvä, että hankintoja koskeva menettely mainitaan nyt asetuksessa. 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja. 12 § Perustelumuistiossa todetaan, että tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Esitys on kannatettava ja keventää hallintomenettelyjä.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että asetuksissa on uusi pykälä 9, Ruokaviraston myöntämä tuki vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin, joka mahdollistaa ruoka-apuun keskittyvien hankkeiden kehittämisen.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Menojen tukikelpoisuudesta ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävässä tuessa EU asetusluonnoksen art.22 kohdassa 3 on EU-tasolla huomioitu tarve tehdä poikkeus tukikelpoisuussäännöksiin ja antaa erityissäännöksiä. "Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda kyseisen kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen", joka ei sisälly kansalliseen säädösehdotukseen. Ottaen huomioon toimeenpanokentän, olisi harkittava tarkoin, miksi kansallisella lainsäädännöllä halutaan ottaa EU-asetusta tiukempi linjaus tukikelpoisuussäännöksiin ja arvioita sitä, voiko kansallinen tiukempi linjaus aiheuttaa aineellisen avun toteutuksesta vastaavalle tuensaajalle kohtuuttoman tilanteen, kun huomioidaan aineellisen avun käytettävissä olevat tukimuodot.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 5 §: 20 prosentin omarahoitusosuus on varsin korkea monille toimijoille, kuten pienille yhdistyksille. Siksi mahdollisuus poiketa siitä on erittäin tärkeä. SOSTE esittää, että 5 §:n perusteluihin lisätään rahoituslain esitöiden tapaan, että ”Erityisenä syynä voitaisiin rahoittavan viranomaisen harkinnan mukaan pitää myös sitä, että tuen hakija on pieni toimija, esimerkiksi järjestö tai yhdistys, joka ei toteuta euromääräiseltä arvoltaan huomattavan suurta ja vaikutuksiltaan laajaa hanketta.”
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Yleisperiaatteena julkisen tuen kohdentamisessa tulisi olla viranomaisten itsensä toteuttamien hankkeiden toissijaisuus. Etusijalla tulisi olla tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden, yritysten ja järjestöjen osaaminen ja asiantuntemus. Periaate tulisi nostaa asetusmuistioon.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Tuen saajan osaamista koskevat huomiot ovat tärkeitä, mutta miten riittävä osaaminen osoitetaan ja määritellään? Vähintään yhtä tärkeitä ovat välittävän toimielimen tukipalveluiden laadun varmistaminen ja tukipalveluiden palvelumuotoilu, jotta hankkeen tuloksekkaaseen toteuttamiseen vaadittava tieto ja koulutus on helposti saatavilla. Rahoituksen myöntäminen maakunnan liittojen ja ELY-keskusten itse toteuttamille hankkeille voi olla valvonnan näkökulmasta ongelmallista siitä huolimatta, että tarkastustoiminto on eriytetty. On mahdollista, että nämä hankkeet kilpailevat rahoituksesta ja sisältävät päällekkäisiä toimenpiteitä muiden toimijoiden hankkeiden kanssa. Tämän vuoksi maakunnan liittojen ja ELY-keskusten itse toteuttamien hankkeiden pitäisi olla toissijaisia: mikäli vastaavaa tarjontaa ja asiantuntemusta on saatavissa muualta, esim. pk-yrityksistä tai järjestösektorilta, tulisi sen olla etusijalla.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi kaikkiin ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettäviin tukiin (kansalliset alueiden kehittämisen varat, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varat ja Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallinen vastinrahoitus), mutta luvun säännöksistä voitaisiin tukilajikohtaisesti poiketa 4 - 6 luvussa. Ovatko 3 luvun säännökset tämä huomioiden riittävän selkeitä ja soveltuvia kaikkiin mainittuihin tukilajeihin?
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10§ Tukihakemus / tuen hakeminen sisältöön olisi hyvä saada mukaan, ettei tukea myönnetä kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet ennen tukihakemuksen jättämistä. Palautettavaa ja takaisinperittävää määrää koskien ei ole tässä vaiheessa asetustekstiä. Keskeistä kuitenkin olisi säilyttää takaisinperittävän määrän kohtuullistamista koskeva sisältö vrt. nykylaki 40§. Rahoitusasetuksen muistion mukaan Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maksamisen hakemisesta ja siinä noudatettavasta menettelystä sekä säännöksiä muun kuin tuen viimeisen erän hakemisen määräajasta (27 §), tuen maksamisesta ja sitä koskevasta menettelystä sekä säännöksiä ennakon kuittaamisesta ja ennakon enimmäismäärästä (29 §) ja tarkempia säännöksiä tuen palautettavan tai takaisinperittävän määrän kuittaamisen menettelystä (36 §). Ennakko 15§.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uudenmaan liitto ennakoi 12§ muutoksenhakumenettelyn lisäävän sekä tuensaajan että viranomaisen hallinnollista työtä.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10§: Hakemukseen on lisätty selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevaa toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä on hyvä lisäys rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetusluonnoksen muistiossa on todettu seuraavasti koskien pykälää 12 Muutoshakemus: : EU:n alue-ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoittavien hankkeiden osalta EURA 2021 -järjestelmässä tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen esimerkiksi avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Jos hankkeet jatkossa saavat muutoshakemuksen vireille ilman viranomaisen kanssa käytävää tarkempaa keskustelua muutoksen tarpeellisuudesta, voi tästä aiheutua turhia muutosanomuksia ja sitä myöten myös turhaa hallinnollista työtä niin viranomaiselle kuin hakijataholle. Pohjanmaan liitto ehdottaa nykyisen ohjelmakauden mukaisen käytännön jatkamista, eli tuen saajan tulee pyytää viranomaista avaamaan hakemus muutoshakemuksen tekemistä varten.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistio 11 §: “Kun rahoittava viranomainen myöntää tuen hankkeeseen hyödynsaajana osallistuvalle taloudellista toimintaa harjoittavalle yksikölle, merkitään hanketta koskevaan tukipäätökseen hyödynsaajasta esimerkiksi yksikön nimi, tukitoimenpiteen nimi, tukitoimenpiteen markkinahinta, yksikön maksuosuus ja yksikölle myönnetty de minimis -tuen määrä.” Tukipäätöstä tehtäessä hyödynsaajayksikön nimi ei useinkaan ole vielä tiedossa, sikäli kun kyse on hankkeen toimenpiteisiin, esimerkiksi koulutukseen osallistuvista yrityksistä. Muutoshakemusta koskevassa pykälässä (13 §) voisi mainita myös rahoitusosuuksien mahdollisista muutoksista ja muutosajankohdasta.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 12§ Jos tuensaaja voi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaa hakemuksen käsiteltäväksi EURA-tietojärjestelmässä, ratkaisu johtaa turhiin muutoshakemuksiin. Nykyinen menettely on riittävän joustava ja hillitsee tarpeetonta hallintotyötä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Tukimenettelyn osalta lakiehdotus vastaa suurimmaksi osaksi vakiintunutta käytäntöä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 12§ Emme puolla esitystä, jonka mukaan tuensaaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen avaa hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi EURA-tietojärjestelmässä. Tämä johtaisi turhiin muutoshakemuksiin ja sitä kautta lisääntyneeseen turhaan hallinnointiin. Toisin kuin muistiossa esitetään, nykyinen menettely on koettu joustavaksi. Nykyisin viranomainen avaa hakemuksen muutoshakemuksen valmistelua varten, jolloin tarvittavista muutoksista on voitu käydä etukäteiskeskustelu hakijan kanssa muutostarpeiden tukikelpoisuuden näkökulmasta. Näin vältetään turhat hakemukset tai hakemusten muutokset.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi myös Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansalliseen vastinrahoitukseen. Näettekö erityisesti näiltä osin ongelmia luvun säännösten sovellettavuudessa?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Interreg –ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen uudet käytännöt ovat vielä valmistelussa, joten on liian aikaista arvioida nyt esitettyjen säännösten sovellettavuutta siihen. Pääsääntöisesti kuitenkin säännökset vaikuttavat olevan selkeitä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei kommenttia.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Emme näe.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettävissä tuissa tulee rahoituslain ohella sovellettavaksi myös valtionavustuslaki. Onko tukimenettelystä tältä osin säädetty selkeästi suhteesta valtionavustuslakiin? Onko valtionavustuslain säännöksiä avattu riittävästi muistiossa?
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11§:ssä esitetty hankkeen enimmäiskestosta (3 v.) luopuminen ei ole kannatettava muutos. Mikäli nykyisestä enimmäiskestosta luovutaan, hankkeiden koko ja laajuus kasvavat ja tavoiteltavien muutosten läpivieminen viivästyy tarpeettomasti. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ei kyetä reagoimaan riittävän nopeasti.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Selkeyttä heikentää, että samasta asiasta voi olla melko yksityiskohtaisia säännöksiä asetustason lisäksi valtionavustuslaissa ja rahoituslaissa sekä tukikelpoisuusasetuksessa. Hallintoviranomaisen tulee huolehtia rahoittajien riittävästä kouluttamisesta sääntelyn soveltamiseksi.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11§:ssä esitetty hankkeen enimmäiskestosta (3 v.) luopuminen ei ole kannatettava muutos. Mikäli nykyisestä enimmäiskestosta luovutaan, hankkeiden koko ja laajuus kasvavat ja tavoiteltavien muutosten läpivieminen viivästyy tarpeettomasti. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ei kyetä reagoimaan riittävän nopeasti.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11§:ssä esitetty hankkeen enimmäiskestosta (3 v.) luopuminen ei ole kannatettava muutos. Mikäli nykyisestä enimmäiskestosta luovutaan, hankkeiden koko ja laajuus kasvavat ja tavoiteltavien muutosten läpivieminen viivästyy tarpeettomasti. Toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ei kyetä reagoimaan riittävän nopeasti.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä, viittaukset valtionavustuslain pykäliin on esitetty luonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (muistiossa; 11 § Tukipäätös).
        • Ehdotetussa 15 §:ssä säädettäisiin ennakosta ja sen kuittaamisesta nykyistä tarkemmin (Interregin kansallisen vastinrahoituksen osalta kuittaamisesta säädettäisiin poikkeus 42 §:ssä). Onko ennakosta ja sen kuittaamisesta säädetty selkeästi ja riittävästi?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ennakkoa koskeva menettely on selkeämpi kuin aiemmin.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että pykälän 3 momentissa on säädetty mahdollisuudesta kuitata 2 momentissa mainittua suurempi osuus maksettavasta tuesta, jos todetaan sen olevan tarpeellista.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ennakosta ja sen kuittaamisesta on säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi ja riittävästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Ehdotetussa 16 §:ssä säädettäisiin tuen maksamisen hakemisesta ja voimassa olevaan nähden sääntelyä tarkennettaisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja kansallisiin alueiden kehittämisen varoihin sovellettavien uusien kustannusmallien käyttöönoton vuoksi. Onko sääntely riittävän selkeää?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muotoiluehdotus: §16: Hakemuksissa on esitettävä selvitys hankkeen kustannuksista kumulatiivisesti hankkeen alusta saakka. Tämä on nykyisen EURA-järjestelmän keskeinen puute.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Viittaussäännökset eivät yleensä selkeytä, mutta niiltä ei voine välttyä, kun tarkoituksena on koota pykälään sekä kansallisia että EU-hankkeita koskevaa sääntelyä.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä, että viranomaisella säilyy harkintavalta asettaa tai olla asettamatta määräaikoja tuen hakemiselle loppumaksatusta lukuun ottamatta. Kokemuksemme aikataulultaan vapaasta maksatushakemusten jättämisen tahdista ovat hyvin myönteisiä. Hankkeiden toteuttajat kokevat omatahtisuuden keventävän maksatusten hakemiseen liittyvää hallinnollista painetta.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ko. pykälän osalta asetuksen muistiossa maksatusintervalleja on kuvattu hieman ristiriitaisesti. Mainitaan, että yli vuoden kestävissä hankkeissa tukipäätöksessä olisi syytä edellyttää tuen maksamisen hakemista vähintään kuuden kuukauden välein, mutta tyypillinen hakemusväli on neljä kuukautta. Mikäli muotoilulla on haettu maksatusintervallille suositusmaksimia (pisimmillään 6 kk välein), muistiota selkeyttäisi muotoilu: ”…vähintään kuuden kuukauden välein tai useammin”.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On selkeää.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • asetusmuistio, 2.kappale 2.rivi: Ylimääräinen kysymysmerkki
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Ehdotetussa 19 §:ssä säädettäisiin ohjausryhmästä nykyistä tarkemmin. Onko säännös riittävä ja selkeä?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muotoiluehdotus §19: Asetuksen 19§ ehdotetaan vaadittavaksi ohjausryhmän jäsenten kirjallinen suostumus. Tämä vaatimus ei ole tarpeellinen asetuksen tasolla. Tämä muodostaa yhden lisävaatimuksen jo valmiiksi moninaiseen kokonaisuuteen käytäntöjä ja edellytyksiä, eikä sillä ole käytännön merkitystä tavoitteelle, joka on lisätä jäsenten sitoutumista. Jos asetuksen mukaista vaatimusta on tarkoitus valvoa, toisin sanoen on pyydettävä jokaisessa hankkeessa suostumukset tuen saajalta, se lisää turhaa hallinnollista taakkaa.
        • Lappeenrannan kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kirjallisen suostumuksen kerääminen lisää byrokratiaa eli ehdotamme poistettavaksi.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Lisäarvo 19 § vaatimuksesta ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään ei ole selkeä ja vaatimus tulisi poistaa, sillä se lisää hankkeiden hallinnollista taakkaa.
        • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetuksen 19§ ohjausryhmän tehtävät on kuvattu selkeästi. Kuten perustelumuistiossa on esitetty, ohjausryhmän tehtävä on merkittävä. Hankkeiden toteutuksessa, joustoa kiireellisten asioiden ratkaisemisessa, antaisi hankkeen hallinnoijan vastuun korostaminen. Kaikkia muutostarpeita ei ole syytä käyttää ohjausryhmän hyväksyttävä ennen muutoshakemuksen tekemistä. Muistion perusteluja olisi hyvä tuoda myös pykäliin näkyviin.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kirjallisen suostumuksen kerääminen lisää byrokratiaa, ilman nähtävillä olevaa lisäarvoa eli ehdotamme poistettavaksi.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hallinnon keventäminen tulee olla ohjenuorana kautta linjan. Ohjausryhmän jäseneltä edellytetyn kirjallisen sitoumuksen juridinen pohja jää epäselväksi. Hankkeiden ohjausryhmällä ei ole varsinaista juridista vastuuta hankkeesta, joten ohjausryhmään osallistuminen tulee tehdä mahdollisimman ketteräksi. Siksi mitään erillisiä kirjallisia sitoumuksia ei tule ohjausryhmän jäseniltä kerätä, vaan jäsenyys voidaan todeta osana tavanomaisia kokouskäytäntöjä.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 19§: Hallinnon keventäminen tulisi olla ohjenuorana kautta linjan. Hankkeiden ohjausryhmään osallistuminen tulisi tehdä mahdollisimman ketteräksi. Siksi mitään kirjallisia suostumuksia ei tulisi ohjausryhmän jäseniltä kerätä, vaan jäsenyys voidaan todeta osana tavanomaisia kokouskäytäntöjä.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ohjausryhmän jäsenyyteen ei tule lisätä kirjallista suostumisvelvoitetta. Tämä on omiaan hankaloittamaan hankkeen aloittamista, se lisää tarpeettomasti byrokratiaa eikä ole linjassa hallinnon keventämistavoitteen kanssa. Ohjausryhmän jäsenyyden toteaminen osana normaalia kokouskäytäntöä on riittävä.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa 19§ olevan sisällöltään selkeä, mutta ehdottaa poistettavaksi vaatimuksen ohjausryhmään nimetyn henkilön kirjallisesta suostumuksesta tehtävään. Ohjausryhmän kokoonpano ja siinä organisaatioita edustavat henkilöt vahvistetaan ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja mahdolliset muutokset kokoonpanoon myös aina kokouksissa. Tällöin siis suostumus saadaa näin, hyvin yksinkertaisella tavalla. Miksi tarvittaisiin erillinen suostumus kyseisiltä henkilöiltä, jos organisaatio on nämä henkilöt valtuuttanut edustamaan organisaatiota ohjausryhmässä? Tällainen erillisen suostumuksen pyytäminen lisää turhaa byrokratiaa niin hakijoille, ohjausryhmään osallistuville tahoille sekä rahoittajalle. Pitäisikö siinäkin tapauksessa pyytää henkilöltä kirjallinen suostumus, jos esim. rahoitusta hankkeelle antava yritys/organisaatio rahoitussitoumuspäätöksessään ilmoittaa/määrää organisaation edustajan ohjausryhmään?
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 19§: Hallinnon keventäminen tulisi olla ohjenuorana kautta linjan. Hankkeiden ohjausryhmään osallistuminen tulisi tehdä mahdollisimman ketteräksi. Siksi mitään kirjallisia suostumuksia ei tulisi ohjausryhmän jäseniltä kerätä, vaan jäsenyys voidaan todeta osana tavanomaisia kokouskäytäntöjä.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • § 19 Vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Vaatimus siitä, että ohjausryhmään nimettävien henkilöiden on annettava tehtävään kirjallinen suostumus on poistettava tarpeettomana ja turhaa hallinnollista byrokratiaa lisäävänä toimenpiteenä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Ohjausryhmän tarkoituksena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta ja edistää hankkeen toimenpiteitä byrokratiaa lisäävän roolin sijaan. Vaatimus ohjausryhmän jäsenen kirjallisesta suostumuksesta on poistettava tarpeettomana. Vaatimus asiantuntijoiden määrän ja asiantuntemuksen suhteuttamisesta hankkeen kokoon ja luonteeseen on ymmärrettävä, mutta asiaa tulisi kuvata selkeämmin muistiossa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Ohjausryhmän tarkoituksena on lisätä hankkeen vaikuttavuutta, viedä hankkeen toimintoja eteenpäin sekä kehittää hankkeen toimintoja, byrokratiaa lisäävän roolin sijaan. Haasteita aiheuttaa myös vaatimus asiantuntijoiden määrän ja asiantuntemuksen suhteuttamisesta hankkeen kokoon ja luonteeseen, minkä määrittely jää asetuksessa avoimeksi ja hyvin tulkinnanvaraiseksi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kyllä.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Ohjausryhmän toimintaan liittyen uutena esitetään, että ohjausryhmän jäsenten tulee antaa tehtävään kirjallinen suostumus tuensaajalle. On tärkeää, että tämä pidetään kevyenä ja ko. suostumuksen voisi antaa esim. sähköpostitse.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä on. On kannatettavaa, että ohjausryhmän perustaminen ei ole välttämätöntä, vaan se asetetaan, jos tukihakemuksessa niin edellytetään.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Miltä osin muuten tarkentaisitte tai muuttaisitte 3 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 19 § vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään tulee poistaa. Se lisää hallinnollista taakkaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11 § 1 mom. Muistioon tulisi täsmentää, miten tarkasti tukipäätökseen tulee sisällyttää hankintoja koskevat ehdot ja menettelyt.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 12§ Muutoshakemus: Asetusluonnoksen muistiossa on todettu seuraavasti: EU:n alue-ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoittavien hankkeiden osalta EURA 2021 -järjestelmässä tuen saaja voisi laittaa muutoshakemuksen vireille ilman, että viranomainen esimerkiksi avaisi hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Jos hankkeet jatkossa saavat muutoshakemuksen vireille ilman viranomaisen kanssa käytävää tarkempaa keskustelua muutoksen tarpeellisuudesta, voi tästä aiheutua turhia muutosanomuksia ja sitä myöten myös turhaa hallinnollista työtä niin viranomaiselle kuin hakijataholle. Pohjanmaan liitto ehdottaa nykyisen ohjelmakauden mukaisen käytännön jatkamista, eli tuen saajan tulee pyytää viranomaista avaamaan hakemus muutoshakemuksen tekemistä varten.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistion 10 § koskeva osuus: Alussa todetaan, että ”Pykälää sovellettaisiin kaikkiin rahoituslain mukaisiin tukimuotoihin”; myöhemmin muistiossa todetaan samasta pykälästä, että “Pykälän 6 kohdan mukaan tukihakemuksen tulisi sisältää hankkeen kustannusarvion. Hankkeen kustannukset tulisi tyypillisesti ilmoittaa jaoteltuna kustannuslajeittain. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hankehakemuksessa tuen hakija valitsisi hakemusta tehdessään sen, mitä kustannusmallia noudattaen hankkeen kustannukset korvataan”. Onko tässä ristiriita - kaiketi kustannusmalli tulee hakuvaiheessa valita myös kansallisista varoista myönnettävissä kehittämishankkeissa? § 12 Muutoshakemus, muistiossa todetaan, että “EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavien hankkeiden osalta EURA 2021 -järjestelmässä tuensaaja voi laittaa itse muutoshakemuksen vireille ilman että viranomainen esimerkiksi avaa hakemusta tuensaajan käsiteltäväksi, kuten nykyisin”. Jokin velvoite etukäteen käydylle keskustelulle ja viestinvaihdolle muutostarpeesta olisi oltava. Muutoin tuloksena voisi olla turhia muutoshakemuksia ja sitä kautta lisääntynyttä hallinnointia. Nykyistäkään menettelyä ei ole koettu hallinnollisesti raskaaksi, ja sen etuna on, että kun rahoittajalle on esitetty tarpeita hankesuunnitelman muutokselle ennen varsinaisen muutoshakemuksen laatimista, tarvittavista muutoksista on voitu käydä etukäteiskeskustelu hakijan kanssa esimerkiksi ylipäätään muutoshakemuksen tarpeellisuuden tai muutostarpeiden tukikelpoisuuden näkökulmasta.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja koskettaa pääosin samat tukikelpoisuussäännöt kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. 20 § On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja voidaan hakea jatkuvasti.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että 19 § vaatimus ohjausryhmään nimetyn kirjallisesta suostumuksesta tehtävään poistetaan. Kirjallinen suostumus ei tuo lisäarvoa vaan lisää hallinnollista taakkaa.
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Aiempaan rahoitusasetukseen verrattuna asetusluonnoksen pykälät sisältävät paljon viittauksia, mikä hankaloittaa lukemista.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11 § - tukipäätös: SOSTE katsoo, että 11 §:n kohta, jonka mukaan tukipäätökseen on otettava ehdot hankinnoissa noudatettavista menettelyistä, tulisi joko poistaa tai vaihtoehtoisesti velvoitteen sisältö rajata ja tarkoitus selventää. Ei ole selvää, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että tukipäätökseen on otettava ehdot hankinnoissa noudatettavista menettelyistä. Pykäläluonnos on hyvin tulkinnanvarainen – se kattaa kaikenlaiset hankintamenettelyjä koskevat ehdot ja voi tarkoittaa lähes mitä vaan, koska hankintamenettelyt ovat hyvin monipolviset ja monimuotoiset. Pykälän perusteluissa todetaan, että erityisesti Europan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeissa hankinnoissa noudatettavista menettelyistä säädettäisiin nykyistä tarkemmin tukikelpoisuusasetuksessa ja siksi pidetään tarkoituksenmukaisena, että hankintoja koskevat ehdot olisi kirjattu riittävällä tarkkuudella myös tukipäätökseen. Hankintamenettelyistä on säädetty varsin tarkasti hankintalaissa. Hankintalakia täydentävää sääntelyä ollaan antamassa tukikelpoisuusasetuksessa. Näistä säädöksistä ei voida tukipäätöksissä poiketa. Herää kysymys, onko todella tarkoituksenmukaista edellyttää mainittujen säädösten kanssa päällekkäisiä kirjauksia otettavaksi tukipäätöksiin? Mitä silloin pidettäisiin ”riittävänä tarkkuutena”? Päällekkäisissä kirjauksissa on aina ristiriitaisuuden vaara, etenkin jos sanamuodot eivät ole tismalleen samat. Tarkoitus ei myöskään liene, että tukipäätökseen kirjattaisiin sen tekijän tulkintoja mainituista säädöksistä. Jos esitetyllä ehtojen ottamisella tukipäätökseen tarkoitetaan ainoastaan sitä, että päätökseen pitäisi kirjata tukikelpoisuusasetuksen 19 §:ssä esitetyt hankintoja koskevat vaatimukset, tämä tulisi ilmaista selvästi. Esimerkiksi: ”Tukipäätökseen on otettava ehto, jonka mukaan hankinnat tulee tehdä tukikelpoisuusasetuksen 19 §:ssä esitettyjen vaatimusten mukaisesti.” Jos ehtojen ottamisella tukipäätökseen tarkoitetaankin kaikkia mahdollisia hankintamenettelyjä koskevia ehtoja, joita tuen myöntäjä kenties haluaa asettaa, vaarana on, että tukipäätökseen otetaan ehtoja, jotka eivät ole tukikelpoisuusasetuksen 19 §:n mukaisia. Seurauksena on, että tukipäätöksen ehtoja noudattaen tehdyt EU-rahastoista rahoitetut hankinnat ovat tukikelpoisuusasetuksen vastaisia ja niiden kustannukset tukikelvottomia. Vastaavasti ehdot voivat olla myös hankintalain vastaisia, millä on omat seuraamuksensa. Siksi esitetyn säännöskohdan poistaminen tai täsmentäminen on tarpeen.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • On hyvä, että säädöstasolla on selkeästi kirjattu, mitä tukihakemuksen on vähintään sisällytettävä. Jos hakijoilta pyydetään muita tietoja kuin mitä asetuksessa on säädetty, on sen oltava erittäin perusteltua toteutettavan hankkeen kannalta. Tämän on tultava selkeästi esiin myös muistiosta. Lisävelvoitteita ja turhaa hallintoa on vältettävä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Muita huomioita lukuun 3
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Uppdaterad:
          3.5.2021
          • Lausuntoluonnoksessa esitetään yleisestä hankkeiden enimmäiskestoajasta luopumista. Muutoksen myötä muutoshakemuksien tarve oletettavasti vähenee. Tämä tukee yleistä tavoitetta hankehallinnon keventämisestä. Hankehallinnon keventämistä tukee myös mahdollisuus muutoshakemusten vireille avaamiseen tuen saajan toimesta ilman, että viranomainen erikseen avaa hakemuksen tuen saajan käsiteltäväksi. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että rahoituskaudella 2021-2027 toimenpiteitä hallinnon keventämiseksi jatketaan.
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muotoiluehdotus § 11: Asetuksen 11§ ehdotetaan luovuttavaksi hankkeiden 3 vuoden enimmäiskestosta. Muistion perusteluissa todetaan, että hankkeiden keskimääräinen toteutusaika on ollut yli 3 vuotta, mikä kokemuksemme mukaan ei voi olla mahdollista. Lapin liiton hankkeissa on vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa ylitetty 3 vuoden enimmäisaika. Sääntö on ollut toimiva, se on tukenut hankkeiden erottamista tavanomaisesta toiminnasta ja rahoittajalla on ollut riittävä harkinta hankkeiden jäntevöittämiseksi. Muotoiluehdotus § 12-13: Muutoshakemukset aiheuttavat merkittävää hallinnollista lisätyötä. Asetuksen 12§ mahdollistaisi muutoshakemuksen jättämisen ilman, että rahoittaja avaa hakemuksen muutettavaksi. Tämä aiheuttaa ongelmia, mikäli uusi EURA-järjestelmä ei ole rakennettu niin, että rahoittaja saa tiedon muutoshakemuksista. EURAn tulisi tukea muutoshakemusten valmistelua myös niin, että muutoshakemuksesta käy selkeästi, yksiselitteisesti ja ilman selvittelyä ilmi mitä muutoksia hakemukseen on tehty. Muotoiluehdotus §18: Asetuksen 18§ mukaan tuen saajan tulee selvittää, miten hanke etenee suhteessa esitettyihin tavoitteisiin. Seurannan toteuttamiseksi EURA-järjestelmä ja seurantaraportointi tulee rakentaa niin, että se velvoittaa tuen saajan raportoimaan tavoitellulla tavalla. Yksinkertaistetut kustannusmallit lisäävät huomattavasti raportoinnin sisällöllisiä ja laadullisia vaatimuksia. Muutosehdotus muistioon §19: Ohjausryhmää koskevaa pykälää sovellettaisiin vain, jos hankkeelle on tukipäätöksessä edellytetty asetettavaksi ohjausryhmä. Kansallisen vastinrahoituksen osalta Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman hankkeelle asetetaan ohjausryhmä ohjelman ja Interreg-asetuksen säännösten mukaisesti. Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallista vastinrahoitusta varten ei pääsääntöisesti aseteta erillistä ohjausryhmää. - Tai vaihtoehtoisesti koko toinen lause pois.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 11 §, mom 3: Vähämerkityksisen tuen hallintomenettelyjen toivotaan olevan mahdollisimman keveitä, jotta asiasta ei muodostu hanketoimintaa vaikeuttavaa hallintotaakkaa. Asia vaatii ministeriöltä selkeää toimintamallia ja välittävien viranomaisten kouluttamista. Vähämerkityksisen tuen käyttöä tulisi lisätä ja sen hyödyntämiseen kannustaa sekä välittäviä viranomaisia että hakijatahoja.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tukipäätöstä koskevaan 11 §:ään liittyen muistiossa todetaan, että toisin kuin nykytilanteessa viittaukset valtionavustuslain 11 §:n yleisiin säännöksiin ja hallinto-oikeudellisiin yleislakeihin, mm. oikaisuvaatimusosoitukseen liittyen, poistetaan. Ratkaisu on lakiteknisesti selkeä. Se kuitenkin asettaa tarpeen tuoda tukipäätökseen liittyvän muun lainsäädännön huomioimisen välttämättömyyden esille välittäville toimielimille järjestettävässä koulutuksessa.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10§: Tukihakemukseen on lisätty selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevan toiminnan jatkuvuudesta huolehditaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tämä on hyvä lisäys rahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä asia, että hankkeiden enimmäiskestoajasta luopumista esitetään (muistio s. 8, 11 §). Muutoksen myötä muutoshakemuksien tarve oletettavasti vähenee. Tämä tukee käsityksemme mukaan yleistä tavoitetta hallintotaakan keventämisestä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä, että kehittämishankkeiden kestoa ei ole rajattu 11 §:ssä tukipäätöksistä säädettäessä
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetusluonnoksen mukaan tukihakemukseen tulisi liittää tiedot hakijan taloudellisesta tilanteesta. Velvoite ei koskisi julkisoikeudellisia yhteisöjä. Hallinnollisen työn kohtuullistamiseksi esitämme, että säädös hakijan taloudellisten tietojen toimittamisesta pysyisi samanlaisena kuin nykyisin voimassa olevassa asetuksessa eli tiedot hakijan taloudellisesta tilanteesta on toimitettava tarvittaessa. Silloin kun taloudellisia tietoja pyydetään ja hallinnoidaan tietojärjestelmässä, viranomaistietojen on liikuttava saumattomasti ja digitaalisesti. Näin voidaan hakijan hallinnollista taakkaa keventää.
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettaviin tukiin. Kustannusten tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä tarkennettaisiin voimassa olevaan asetukseen nähden ja tukikelpoisuudesta säädettäisiin pääosin yhteneväisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan tukien kanssa viittaamalla pykälissä tukikelpoisuusasetuksen säännöksiin. Onko yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken kannatettavaa?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja koskettaa pääosin samat tukikelpoisuussäännöt kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. 20 § On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja voidaan hakea jatkuvasti.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken helpottaa hanketoimijoiden toimintaa ja vältytään turhilta väärinymmärryksiltä. Kansallisen rahoituksen osalta tulisi noudattaa kevennettyjä menettelyitä ja säilyttää kansallisen rahoituksen joustava käyttö. Lisäksi tulee huomioida, että kansallisen rahoituksen osalta ei ole käytettävissä EURA-järjestelmän kaltaista sähköistä järjestelmää.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä on ja sääntely voisi olla vielä yhdenmukaisempaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varoissa ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeissa tuo selkeyttä sekä viranomaisen että tuensaajan hankehallintoon. Kuitenkin riskinä on se, että raskaat EU-säädöspohjasta tulevat velvoitteet tulevat myös kansallista rahoitusta ohjaaviksi. Tämä ei ole hallintoa keventävää. Onkin tärkeää, että kansallisten hankkeiden osalta säädäntöä voitaisiin soveltaa tietyiltä osin kevyempänä.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken helpottaa hanketoimijoiden toimintaa ja vältytään turhilta väärinymmärryksiltä. Tulee kuitenkin huomioida, että kansallisen rahoituksen osalta tulisi noudattaa kevennettyjä menettelyitä ja säilyttää kansallisen rahoituksen joustava käyttö. Lisäksi tulee huomioida, että kansallisen rahoituksen osalta ei ole käytettävissä EURA-järjestelmän tyyppistä sähköistä järjestelmää.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Sääntelyn yhteneväisyys ei ole itseisarvo. Yhteneväinen sääntely voi olla kannatettavaa, jos sillä edistetään tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman joustavalla ja tehokkaalla tavalla, muutoin ei. Kansallisesta liikkumavarasta ei pidä luopua, vaan sitä pitää pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman hyvin.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Yhtenevä sääntely on tavoitteena järkevä. Koska kansallista kehittämisrahoitusta hakevat myös monet tahot, jotka eivät ole halunneet EU-hankkeiden hallintotaakkaa vastattavakseen, kansalliseen rahoitukseen tulee jättää pelivara toimia tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Yhteneväinen sääntely on kannatettavaa sen vähentäessä hakijaan kohdistuvaa byrokratiaa.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Miltä osin kansallisissa alueiden kehittämisen varoista rahoitettavien hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta tulisi säätää toisin kuin tukikelpoisuusasetuksessa säädetään?
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja koskettaa pääosin samat tukikelpoisuussäännöt kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. 20 § On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja voidaan hakea jatkuvasti.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei tarvetta säätää enempää poikkeuksia tukikelpoisuusasetukseen nähden.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja koskettaa pääosin samat tukikelpoisuussäännöt kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. 20 § On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja voidaan hakea jatkuvasti.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 22§ tulee mahdollistaa hankkeen toteuttaminen tukikelpoisuusasetuksen 3§ momentin kaikkien kohtien mukaan, myös tosiasiallisten kustannusten perusteella.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Ehdotetussa 21 §:ssä säädettäisiin kansallisten alueiden kehittämisen varojen hankkeen enimmäiskestoksi kolme vuotta, mikä vastaisi voimassa olevaa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden osalta enimmäiskeston säätämisestä ehdotetaan luovuttavaksi. Onko enimmäiskeston rajaaminen tarpeen?
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden osalta enimmäiskeston rajauksen poistamisen yhtenä perusteena on ollut hallinnollisen taakan purkaminen eli sähköisessä järjestelmässä tehtävien muutoshakemusten määrän vähentäminen. Vastaava peruste on varteenotettava myös kansallisen alueiden kehittämisen hanketoiminnassa. Toinen näkökulma kansallisten alueiden kehittämisen varojen osalta on, että hankkeen kestoa tulisi arvioida paitsi toiminnan määräaikaisen luonteen kautta, myös sen kautta, tarvitsevatko tietyt keskeiset toimet enemmän aikaa hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi. Määräaikaisuuden tulee olla toimintaa raamittava periaate mutta myöskään kansallisten alueiden kehittämisen varojen osalta hankkeiden enimmäiskeston rajaaminen ei ole tarpeen. Tämä myös selventäisi lainsäädäntöä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Jos enimmäiskesto säädetään, pykälässä ei anneta mahdollisuutta poiketa kolmen vuoden kestoajasta edes poikkeuksellisissa ja force majeure –tilanteissa. Selkeämpää olisi, jos säännöt olisivat samat niin kansallisissa kuin EU-hankkeissa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uudenmaan liitto ei pidä tarpeellisena rajata EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden osalta hankkeen enimmäiskestoa, joten enimmäiskeston säätämisestä voidaan luopua.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Selkeyden vuoksi olisi hyvä säätää kaikissa kehittämisvaroissa samalla tavoin hankkeiden enimmäiskestosta epäselvyyksien välttämiseksi. Kansallisten alueiden kehittämisen varojen vähyys itsessään jo rajoittaa kansallisten hankkeiden kestoksi normaalisti 0,5-2 vuodeksi, joten näiden osalta enimmäiskesto ei aiheuta sinänsä ongelmaa.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • ei ole
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kansallisilla alueiden kehittämisen varoilla toteutetuissa hankkeissa enimmäiskeston rajaaminen on tarpeen ehdotetulla tavalla. EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden osalta enimmäiskestoa ei tarvitse rajata, koska hanketta rahoittava viranomainen voi ilmoittaa enimmäiskeston hakuilmoituksessa. Lisäksi ohjelmakausi asettaa joka tapauksessa hankkeille enimmäisrajan.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kansallisten hankkeiden enimmäiskestoksi ehdotettu kolme vuotta ei aiheuta ongelmia aluekehittämisen tavoitteiden toteuttamiselle, koska hankkeet ovat pääsääntöisesti selvästi sitä lyhyempiä. Enimmäiskeston rajaaminen ei siksi ole tarpeellista, sillä rahoituksen rajallisuus itsessään rajoittaa hankeaikaa.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Enimmäiskeston rajaaminen ei ole tarpeen.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Ehdotetussa 24 §:ssä säädettäisiin luontoissuorituksesta osana hankkeen omarahoitusta. Pitäisikö luontoissuoritus sallia paitsi osana omarahoitusta mutta myös laajemmin yksityistä rahoitusosuutta ja miksi? Miten muuten luontoissuoritusta koskevaa säännöstä pitäisi kehittää?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälän 3 momentin ilmaus “aiheutuneet kustannukset” on epäselvä.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Taustamuistiossa esitetyt rahoitusosuuden työllä korvaamista koskevat epäselvyydet koskevat yhtä lailla sekä kansallista että EU-hankerahoitusta. Kansallisesti rahoitettujen hankkeiden luontaissuorituksia koskeva sääntely tulisi yhdenmukaistaa vastaamaan alue- ja rakennepolitiikan rahastojen myöntämiä tukia.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä ehdottomasti luontoissuoritus pitäisi sallia myös laajemmin yksityisenä rahoitusosuutena. Hanke voi hyvinkin saada rahallisesti merkittäviä luontoissuorituksia myös muilta kuin tuen saajalta – jopa niin merkittäviä, että ne voivat olla ratkaisevia koko hankkeen toteutumisen kannalta. Siksi ne pitäisi pystyä huomioimaan hankkeen rahoituksena. On vaikea ymmärtää, miksi näin ei tehtäisi. Koko luontoissuoritus – vastikkeellinen suoritus -sääntelyssä tulisi pitäytyä siinä, mitä voimassa olevan rahoituslain 15 §:ssä sanotaan: ”[…] osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta.” Toisin sanoen luontoissuoritukset ja vastikkeelliset suoritukset ovat yhtä tähdellisiä ja ne pitäisi myös huomioida rahoitusosuuksina yhdenvertaisesti, oli kyseessä sitten omarahoitus tai yksityinen rahoitusosuus. Esimerkki: Hanke saa lahjoituksena suuren työpanoksen koodarilta, joka rakentaa hankkeen tarkoituksiin soveltuvan laajan ja haasteellisen IT-järjestelmän. Työllä on huomattava taloudellinen arvo. Siksi se tulisi huomioida yksityisenä rahoitusosuutena. Sillä, onko kyseessä luontoissuoritus (eli vastikkeetta tehty työ; kenties jonkun firmansa miljoonilla myyneen IT-lahjakkuuden hyväntekeväisyyttään toteuttama) vai vastikkeellinen työ (yrityksen lahjoittama pro bono -työ, jonka toteuttaa sen palkkalistoilla oleva työntekijä) ei ole merkitystä hankkeelle eikä sillä myöskään pitäisi olla merkitystä siihen, huomioidaanko kyseinen työ rahoitusosuutena vai ei. Ero vaikuttaa ainoastaan siihen, millä tavoin työn rahallinen arvo määritetään – luontoissuorituksessa se määritetään puhtaasti matemaattisesti, perusteena työmäärä ja paikkakunnalla vastaavasta työstä maksettava korvaus; vastikkeellisessa työssä perusteena on tuntikirjanpito ja työntekijälle maksettu palkka. Vastaavasti, jos vaikkapa IT-yritys lahjoittaa hankkeelle satojen tuhansien eurojen arvoisen IT-laitteiston (luontoissuoritus), tulisi se huomioida yksityisenä rahoitusosuutena. On vaikea ymmärtää, miksi näin ei tehtäisi. Luontoissuoritusten ja muiden erilaisten rahoitusmuotojen hyväksyttävyys on erityisen tärkeää pienemmille ja vähävaraisemmille toimijoille, kuten monille yhdistyksille, jotka joutuvat keräämään rahoituksensa erilaisin tavoin useista eri lähteistä. Näitä mahdollisuuksia ei pidä kaventaa ilman erityisiä syitä. Toistaiseksi sellaisia syitä ei ole esitetty.
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 25§ Kertakorvaus: Pykälän 3 momentin mukaan hankkeelle kertakorvauksena myönnettävän tuen määrä voi olla enintään 100 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että kertakorvauksena myönnettävä tuki voisi olla suurempi kuin 100 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota, että HE:n aluekehittämislain perusteluissa rahoituslaista todetaan seuraava: ”Pienten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia hanketoimintaan tuettaisiin muun muassa yksinkertaistetuilla kustannusmallivaihtoehdoilla, joita ovat esimerkiksi 40 prosentin prosenttimääräinen korvaus hankkeen muista kuin palkkakustannuksista sekä kertakorvaus, jonka euromääräinen enimmäismäärä nousee nykyisestä. Nykyisin kertakorvauksen julkisen rahoituksen osuus on enintään 100 000 euroa. Jatkossa kertakorvaushankkeen kokonaiskustannusten enimmäismäärä olisi 200 000 euroa.” Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että pykälään 25 tai pykälän perusteluihin tulee lisätä osatoteuttajan määritelmä samaan tapaan kuin HE Rahoituslaissa todetaan ao. pykälässä 25 todetun ryhmähankkeen määritelmä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Luontoissuorituksen salliminen osana hankkeen omarahoitusosuutta on kannatettavaa. Yksityinen rahoitusosuus tulisi sallia, sillä se voisi mahdollistaa aiempaa luontevampaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteiskehittämistä ja näin ollen luoda vaikuttavampia hankekokonaisuuksia.
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Luontoissuorituksen osuus on esitetyssä muodossa toimiva. Laajentaminen voi aiheuttaa tulkinta- ja todentamisongelmia luontoissuorituksena suoritetun työn osuudesta.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 24§ Luontaissuorituksen mahdollistaminen osana hankkeen omarahoitusta tukee pienten ja vähävaraisten organisaatioiden tuen saamista. Siksi se on hyvä sisällyttää asetukseen. 25§: Myönteistä on kansallisissa hankkeissa uutena kertakorvausmallin sisällöllinen muutosmahdollisuus tilanteissa, joita on mahdoton ennakoida.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Voisiko toimintaympäristön kehittämisessä esim. yritysten osallistujat osallistua näin yksityiseen rahoitukseen? Samalla se sitouttaisi heitä hankkeeseen ja yhteiskehittämiseen.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Voimassa olevan rahoitusasetuksen 26 §:ssä säädetystä vastikkeellisen työ tai tuotantopanoksen luovutuksesta ehdotetaan luovuttavaksi. Onko ratkaisu kannatettava? Jos katsotte, että säännös olisi edelleen tarpeen, perustelkaa kantanne.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Voidaan luopua.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • SOSTE ei kannata tätä ehdotusta. Säännös on tarpeellinen. Koko luontoissuoritus – vastikkeellinen suoritus -sääntelyssä tulisi pitäytyä siinä, mitä voimassa olevan rahoituslain 15 §:ssä sanotaan: ”[…] osa hankkeen omarahoituksesta tai muusta kuin valtionrahoituksesta voi olla vastikkeetta tehtyä työtä tai tuotantopanoksen luovutusta (luontoissuoritus) taikka vastikkeellista todennettavissa olevaa työtä tai vastikkeellista hankkeessa tarvittavan hyödykkeen luovutusta.” Toisin sanoen luontoissuoritukset ja vastikkeelliset suoritukset ovat yhtä tähdellisiä ja ne pitäisi myös huomioida rahoitutusosuuksina yhdenvertaisesti, oli kyseessä sitten omarahoitus tai yksityinen rahoitusosuus. Etenkin monien pienten yritysten ja yhdistysten toiminta voi perustua pitkälti erilaisiin hankkeisiin. Jos tuen saajalla on pätevä, vastiketta eli palkkaa vastaan työtään tekevä työntekijä, jonka se kokonaan tai osittain irrottaa tuettuun hankkeeseen, tulee tämä ottaa huomioon omarahoituksena. Ei ole järkevää edellyttää, että hankkeessa työskentelemään pitäisi etsiä joku palkattomana työnsä tarjoava vapaaehtoinen, jotta työn voisi laskea omarahoitukseksi. Vastaavasti, jos jokin yritys tarjoaa pro bono -periaatteella maksutta hankkeen käyttöön palkkalistoillaan olevan työntekijän, tulee se huomioida rahoituksena, vaikka kyseessä on hankkeelle luovutettu vastikkeellinen työ (yrityksen työntekijän palkkaansa vastaan suorittama työ). Entäpä tilanne, jossa jokin yritys tarjoaisi hankkeelle satojen tuhansien eurojen arvosta IT-laitteistoa nimelliseen hintaan. Kyseessä olisi vastikkeellinen tuotantopanoksen luovutus, mutta vastike olisi häviävän pieni verrattuna saatujen hyödykkeiden arvoon. Kyllä näiden hyödykkeiden nettoarvo (hyödykkeiden arvo vähennettynä niistä suoritetulla nimellisellä vastikkeella) tulisi huomioida rahoituksena. Asetusluonnoksen perusteluissa nykyasetuksen 26 §:n poistoa on perusteltu vain sen väitetyllä tarpeettomuudella ja säädöksen selkeyttämisellä. Selkeyttäminen onkin tarpeen sen huomioimiseksi, että ”vastikkeeton/vastikkeellinen työ” eli ”vastikkeetta/vastiketta vastaan tehty työ” ei ole sama asia kuin ”hankkeelle vastikkeetta/vastiketta vastaan luovutettu työ”. Nykysääntelyssä tätä ei ole täysin huomioitu, vaan laissa ja sen esitöissä puhutaan (vastikkeettomasti tai vastiketta vastaan) tehdystä työstä, kun taas asetuksessa puhutaan hankkeelle (vastikkeetta tai vastiketta vastaan) luovutetusta työstä. Tämä vaikeuttaa säädösten tulkintaa ja on voinut aiheuttaa sekaannusta. SOSTE katsoo, että poistettavaksi esitetty pykälä on tarpeellinen ja tulee säilyttää. Sitä, kuten myös voimassa olevan asetuksen 25 §:ää vastaavaa asetusluonnoksen 24 §:ää, voidaan selkeyttää huomioimalla pykäläteksteissä edellä sanottu ero ja kertomalla asetuksen perusteluissa selvästi ja yksiselitteisesti, mitä tarkoitetaan termeillä ”luontoissuoritus” sekä ”vastikkeeton/vastikkeellinen työ” ja ”hankkeelle vastikkeetta/vastiketta vastaan luovutettu työ”. Näitä voidaan havainnollistaa konkreettisin esimerkein. Olisi myös hyvä tarkistaa, ovatko yleisasetuksessa ja rahoitusasetuksessa käytetyt luontoissuorituksen käsitteet saman sisältöisiä.
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Ratkaisu on kannatettava muistiossa annettujen perusteiden mukaisesti.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Miltä osin muuten tarkentaisitte tai muuttaisitte 4 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 25 § eri sääntely kuin EU-hankkeissa. Eroavaisuutta ei ole perusteltu muistiossa mitenkään. 30 § Kustannuslajien väliset ylitykset versus tukikelpoisuusasetuksen 26 § Kustannuslajien väliset muutokset. Otsikot voisivat olla samat.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 25§: Muistiossa avataan mahdollisuus tehdä kertakorvaushankkeissa myös sisällöllisiä muutoksia tietynlaisissa erityistilanteissa. Samassa muistiossa kuitenkin viitataan myös tukikelpoisuusasetuksen § 15 3. momenttiin, jossa nimenomaisesti ja yksiselitteisesti todetaan, että kertakorvaushankkeen tukipäätöstä voidaan muuttaa vain hankkeen toteuttamisajan osalta. Jää epäselväksi, voiko kertakorvaushanketta koskevaan päätökseen tehdä muita kuin toteutusaikaan liittyviä muutoksia.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto ehdottaa, että 20§:n 1 momentin muotoilua ”Kansallisia alueiden kehittämisen varoja koskevia tukea koskevia hakemuksia voidaan hakea jatkuvasti” terävöitetään esim. seuraavasti: ”Kansallisia alueiden kehittämisen varoja voidaan hakea jatkuvasti”.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 24 §: SOSTE katsoo, että asetuksen perusteluissa tulee kertoa selvästi ja yksiselitteisesti, mitä tarkoitetaan termeillä ”luontoissuoritus” sekä ”vastikkeeton/vastikkeellinen työ” ja ”hankkeelle vastikkeetta/vastiketta vastaan luovutettu työ”. 24 §: Perusteluissa tulisi kertoa myös mihin perustuu se, että luontoissuoritus on hyväksyttävissä ainoastaan kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettavissa hankkeissa. Pykälissä 27 -28 viitataan perustelujen mukaan tukikelpoisuusasetukseen, mutta pykäläteksteissä käytetään viitatusta asetuksesta eri nimeä. Asia on syytä korjata tai selventää.
        • Muita huomioita lukuun 4
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 20 §:n 2 momenttia koskien muistiossa hakuilmoituksen julkaisemisvelvollisuus liitetään tilanteisiin, joissa haulle asetetaan määräaika. Jää epäselväksi, koskeeko velvollisuus myös jatkuvaa hakua. 22 §:n 3 momentissa todetaan: “Sen lisäksi kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että hanke tulee maakunnan omaehtoista kehittämistä.” Vaikka taustamuistiossa avataan esimerkein maakunnan omaehtoista kehittämistä, epäselväksi jää, mitä tällöin olisi maakunnalle “ei-omaehtoinen”, tukikelvoton kehittäminen. Ehdotamme momentin viimeistä lausetta poistettavaksi sen monitulkintaisuuden takia. Mikäli lause halutaan säilyttää, sen sisällön täsmentäminen olisi tarpeellista. Tukikelpoisuuden ehtojen on syytä olla mahdollisimman täsmällisiä. 27§:n osalta muistiossa vuotuisesta vähimmäistyöajasta todetun pohjalta jää epäselväksi, tuleeko vuosittaisen vähimmäistyöajan toteutua koko hankkeen toteutusajalta, esim. kolmen vuoden ajalta, jotta kustannus olisi tukikelpoinen. Esitetyn 27 §:n jälkimmäinen lause kuuluu seuraavasti: ”Mainitussa 8 §:ssä tarkoitettuja alue- ja rakennepolitiikan hallintoviranomaisen vahvistamia prosenttiosuuksia sovelletaan myös kansallisten alueiden kehittämisen varoista rahoitettavissa hankkeissa, ellei rahoittava viranomainen tukipäätöksessä toisin päätä.” Mitä voisivat olla tässä kyseeseen tulevat perustelut? Miksi poikkeusmahdollisuutta on pidetty tarpeellisena?
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 30§: Myönteistä on myös, että asetuksessa on selkeät linjaukset muutoshakemusten tarpeelle tilanteissa, missä kustannuslajien välille on tarve tehdä muutoksia. Tehty linjaus vähentää muutoshakemusten tarvetta.
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta rahoitettaviin tukiin. Onko näitä tukia koskevista erityissäännöksistä säädetty selkeästi?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeiden valintamenettely ja sen läpinäkyvyys ja dokumentointi luotettavalla tavalla on keskeistä. On hyvä, että ohjelmakaudella 2021-2027 kiinnitetään huomiota ja korjataan ohjelmakaudella 2014-2020 tehtyjä järjestelmätarkastushavaintoja.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä 31 kuvataan välittävän toimielimen hankevalintamenettelyä, josta todetaan, että sen on pisteytettävä hankehakemukset ja asetettava ne pisteytyksen mukaiseen etusijajärjestykseen. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista kaikkien hankkeiden osalta, sillä Rahoituslain 11 §:ssä todetaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä EAKR-asetuksen 9 artiklan mukainen kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.” Kun johtoryhmä on tehnyt esityksen etusijajärjestyksestä ei hankkeita enää ole tarkoituksenmukaista pisteyttää välittävässä toimielimessä.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistiossa olisi hyvä avata, mitä tarkoitetaan mukauttamismenettelyllä (31§). Nyt tämä ei tule ilmi.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • 33§ säätää maksatusajaksi enintään 80 pv. Enimmäisajan määritteleminen on perusteltua, mutta se vaatisi myös säädöksen sanktiosta mahdollisen rikkomuksen johdosta.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Ehdotetussa 34 §:ssä säädettäisiin uudesta ryhmähankkeesta rahoituslakia tarkentavia säännöksiä. Onko säännös riittävä ja selkeä?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muutosehdotus §34: Tuensaajien yhteiset hankkeet ovat tärkeä väline hanketoiminnassa. Niiden toteuttamiseksi on tärkeää huolehtia sujuvista ja yksinkertaisista käytännöistä. Asetuksen 34§ ryhmähanketta koskevat menettelyt eivät kuitenkaan ole toimivia ja tarkoituksenmukaisia. Ehdotetun mallin vaarana on, että tuki-, muutos- ja maksatuspäätösten lukumäärä välittävässä viranomaisessa moninkertaistuu, joka tulee johtamaan ennennäkemättömiin vaikeuksiin. On kysyttävä, onko vaikutuksia arvioitu rahoittajien kanssa, koska välittävien toimielinten välisissä keskusteluissa uutta mallin toteuttamiseen liittyvät riskit on tunnistettu laajasti. On epäselvää, mikä yhteishankkeiden muutoksen tavoitteena on ja mitä etua uusi malli tuo nykyiseen käytäntöön verrattuna. Uusi hankemuoto jättää avoimeksi, miten eri osahankkeiden kokonaisuuden tuloksellinen johtaminen ja toisaalta viranomaisen valvonta ja seuranta tapahtuvat tehokkaasti. Päätoteuttajan rooli, tehtävät ja vastuut jäävät epäselviksi. Nämä yhdessä tulevat lisäämään ohjauksen ja neuvonnan tarvetta merkittävästi. Lopulliseen vaikutukseen tuen myöntämiseen hallinnolliseen taakkaan vaikuttaa EURA-järjestelmän ominaisuudet, joiden pitäisi mahdollistaa ryhmähankkeen tarkoituksenmukainen käsittely. Esimerkki nykyiseltä ohjelmakaudelta: Mikäli kyseessä on 5 osatoteuttajan yhteishanke, jossa on yhden tukipäätöksen lisäksi tehtävä melko tavanomaiset 2 muutospäätöstä ja 6 maksatuspäätöstä. Tämä tarkoittaa, että on tehtävä 15 rahoituspäätöstä ja 30 maksatuspäätöstä. Tällöin on tehtävä yhteensä 45 erillistä päätöstä yhdelle hankkeelle. Aiempi tapa toteuttaa yhteishankkeita on parempi.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ryhmähankkeiden uusi hallintomalli lisää huomattavasti välittävän viranomaisen hallintotaakkaa. Ryhmähanke on todettu hyväksi hankemalliksi, joten lisääntyvä hallintotaakka on huomattava heikennys. Uhkana on, että ryhmähankkeiden lukumäärä pienenee raskaan hallinnon vuoksi.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ryhmähankkeen rahoituslakia tarkentavat säännökset eivät ole selkeitä. Ryhmähankkeiden uusi hallintomalli lisää huomattavasti välittävän viranomaisen hallintotaakkaa. Ryhmähanke on todettu hyväksi hankemalliksi, joten lisääntyvä hallintotaakka on huomattava heikennys. Uhkana on, että ryhmähankkeiden lukumäärä pienenee raskaan hallinnon vuoksi.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ryhmähankemalli tulee lisäämään viranomaispäätösten määrää. Ryhmähanke edellyttää erittäin sujuvaa sähköistä järjestelmää sekä hanketoteuttajien ymmärryksen kasvattamista tulevista muutoksista.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uudenmaan liitto ennakoi uuden ryhmähankemallin lisäävän viranomaisen työtä muun muassa huomattavasti suuremman päätösmäärän kautta. Tuensaajien osalta uusi toimintamalli tuo selkeytystä, kun kukin osatoteuttaja voi toimia EURA 2021 -järjestelmässä. Säännöstä on kuitenkin tarpeen tarkentaa ja selkeyttää. Asetuksessa ja sen muistiossa käytetään molempia nimityksiä, yhteishanke ja ryhmähanke. Termistö tulee yhdenmukaistaa kautta linjan. Tuen maksamista koskevan hakemuksen tekeminen ja siihen liittyvät vastuut on kuvattu epäselvästi. Ehdotetussa pykälässä todetaan: “Tuen maksamista koskevan hakemuksen tekemisestä vastaa ryhmähankkeen päätoteuttaja. Ryhmähankkeen osatoteuttajan tuen maksamista koskeva hakemus voi koskea osatoteuttajalle hankkeesta syntyneitä kustannuksia.” Asetuksen muistiolle on kuvattu, että päätoteuttaja ja kukin osatoteuttaja vastaisivat omasta hankkeesta aiheutuvia kustannuksia koskevista hakemuksista. Asetuksen 34§:n kuvaus on ristiriidassa muistion kanssa. Asetuksen 34 § muotoilu voi virheellisesti johtaa tulkintaan, että vain päätoteuttaja vastaisi ja laatisi maksatushakemuksen ryhmähankkeesta. Pykälässä tulee muistion tapaan selkeästi tuoda esille se, että jokainen osatoteuttaja vastaa tuen maksamista koskevan hakemuksen tekemisestä omalta osaltaan. Ryhmähankkeen osalta tulee mahdollistaa yhden tai useamman tuensaajan poistaminen hankekonsortiosta jo ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Ehdotettu asetuksen muistion muotoilu antaa ymmärtää, että tuensaajia on mahdollista poistaa hankkeesta vasta hankepäätöksen jälkeen eli hankkeen ollessa jo käynnissä. Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus tehdä myönteinen rahoituspäätös hankekokonaisuudelle tarvittaessa niin, että hankekokonaisuudesta yksi tai useampi osahanke/tuensaaja jo ennen rahoituspäätöksen tekemistä edellyttäen, että menettelyyn on kaikkien osapuolten yhteisymmärrys. Mikäli tällaista mahdollisuutta ei ole, voi se johtaa tarpeettomiin hylkäyksiin etenkin ylialueellisissa hankkeissa.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 34§: Ryhmähankkeen hallinnon keventäminen on suotavaa. On kuitenkin huolehdittava siitä, että osatoteutusten hallinnollisen itsenäisyyden lisääminen ei hajauta kokonaisuuden toteutusta.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistiossa olevat tarkentavat kirjaukset selkeyttävät asiaa.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 34§: Ryhmähankkeen hallinnon keventäminen on suotavaa. On kuitenkin huolehdittava siitä, että osatoteutusten hallinnollisen itsenäisyyden lisääminen ei hajauta kokonaisuuden toteutusta.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ryhmähankkeen rahoituslakia tarkentavat säännökset eivät ole selkeitä. Ryhmähankkeiden uusi hallintomalli lisää huomattavasti välittävän viranomaisen hallintotaakkaa. Ryhmähanke on todettu hyväksi hankemalliksi, joten lisääntyvä hallintotaakka on huomattava heikennys. Uhkana on, että ryhmähankkeiden lukumäärä pienenee raskaan hallinnon vuoksi.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja koskettaa pääosin samat tukikelpoisuussäännöt kuin EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoja. 20 § On hyvä, että kansallisia aluekehitysvaroja voidaan hakea jatkuvasti.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ryhmähankkeen sisällöllisen ja hallinnollisen koordinaation kannalta on tärkeää, että vastuu tukihakemuksen, muutoshakemusten ja maksatushakemusten lähettämisestä viranomaiskäsittelyyn on asetusluonnoksen mukaisesti päätoteuttajalla. Se että asetusluonnoksen mukaan ryhmähankkeen jokaiselle osatoteuttajalle tehdään omat erilliset päätöksensä, lisää kuitenkin merkittävästi välittävän toimielimen hallinnollista työtä verrattuna edellisten rakennerahastokausien yhteishankemalliin. Tämä aiheuttaa myös suuria paineita EURA 2021 -järjestelmälle hallinnollista työtä helpottavien automatisoitujen toimintojen tuottamiseksi. 34 §:ssä todetaan: “Ryhmähankkeen päätoteuttaja voisi EURA 2021 -järjestelmässä nähdä osatoteuttajien järjestelmään liittämät asiakirjat, ellei osatoteuttaja merkitse niitä salassa pidettäviksi (esimerkiksi palkkatiedot). Muut osatoteuttajat eivät sen sijaan näkisi toisten osatoteuttajien tietoja ja liitteitä.” Salaamismahdollisuus tulisi rajata koskemaan korkeintaan Julkisuuslain mukaisesti salassa pidettäviä liitteitä. On tärkeää, että ryhmähankkeen toteuttajat näkevät kaikki muut toistensa tiedot, jotta hankekokonaisuus hahmottuu kaikille kaikilta osiltaan ja ryhmähankkeen edellyttämä keskinäinen luottamus säilyy.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Säädös lisää merkittävästi monen toteuttajan yhteishankkeen byrokratiaa ja kasvattaa päätoteuttajan vastuuta. On todennäköistä, että kehittämistyö ajautuu pieniksi, organisaatioiden yksittäishankkeiksi. Tätäkö Suomi haluaa? Pykälästä ei käy ilmi, voiko ryhmähankkeen päätoteuttaja tehdä osatoteuttajan osuuksia koskevia muutoshakemuksia vai onko jokaisesta osasta tehtävä oma muutoshakemus. Aidon yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi olisi tärkeää, että ryhmähankkeessa voi olla toteuttajina sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte 5 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 34§ Ryhmähankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajan vastuut on määriteltävä selkeämmin osatoteuttajan tehdessä muutoshakemuksen rahoittajalle omasta osahankkeestaan.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 31§ Asetuksessa on maininta mukauttamismenettelystä, mutta tekstissä tai muistiossa ei ole selitystä siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Näin ollen termin sisältö jää epäselväksi. 32 § Olisiko syytä täsmentää pykälän tekstiä, jos ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä käytäntöä, jossa EU:n ja valtion rahoitusosuutta ei erotella erikseen päätöksessä
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 31 § 2 mom Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmän rooli hankkeiden valintamenettelyssä on selkiytettävä suhteessa välittävään toimielimeen. Ekosysteemisopimusten hankkeissa kaupunkien muodostama johtoryhmä tekee valinnan rahoitettavista hankkeista (esitys välittävälle toimielimelle, josta viranomainen voi poiketa vain laillisuus- tai ohjelmanmukaisuussyistä). Kaupunkien ja välittävän toimielimen välisiä vastuita ja prosessia esimerkiksi hakemusten pisteytyksessä on tarpeen kirkastaa. Prosessi kannattaa muotoilla hallinnollisesti mahdollisimman ketteräksi.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 31§: Pykälässä kuvataan välittävän toimielimen hankevalintamenettelyä, josta todetaan, että sen on pisteytettävä hankehakemukset ja asetettava ne pisteytyksen mukaiseen etusijajärjestykseen. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista kaikkien hankkeiden osalta, sillä Rahoituslain 11 §:ssä todetaan ” Maakunnan liiton on myönnettävä EAKR-asetuksen 9 artiklan mukainen kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarkoitettu tuki johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kaupungin laatiman kehittämissuunnitelman mukaista.” Kun johtoryhmä on tehnyt esityksen etusijajärjestyksestä ei hankkeita enää ole tarkoituksenmukaista pisteyttää välittävässä toimielimessä. Hankkeiden valintamenettelyssä välittävän toimielimen on varmistettava, että hakemusten käsittely on yhdenvertaista ja läpinäkyvää sekä arviointiin osallistuvilla on tarvittava asiantuntemus ja että he ovat riippumattomia. Ekosysteemisopimusten hankkeissa kaupunkien muodostama johtoryhmä tekee esityksen rahoitettavista hankkeista välittävälle toimielimelle. Esityksen tekeminen edellyttää hakemusten pisteytystä.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 31§: Ekosysteemisopimusten hankkeissa kaupunkien muodostama johtoryhmä tekee esityksen rahoitettavista hankkeista välittävälle toimielimelle. Esityksen tekeminen edellyttää hakemusten pisteytystä kaupungeissa, eikä sitä kannata tehdä kahteen kertaan.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 31§ Asetuksessa on maininta mukauttamismenettelystä, mutta tekstissä tai muistiossa ei ole selitystä siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Näin ollen termin sisältö jää epäselväksi. 32 § Olisiko syytä täsmentää pykälän tekstiä, jos ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä käytäntöä, jossa EU:n ja valtion rahoitusosuutta ei erotella erikseen päätöksessä.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 34§ Ryhmähankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajan vastuut on määriteltävä selkeämmin osatoteuttajan tehdessä muutoshakemuksen rahoittajalle omasta osahankkeestaan.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 34§ Ryhmähankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajan vastuut on määriteltävä selkeämmin osatoteuttajan tehdessä muutoshakemuksen rahoittajalle omasta osahankkeestaan.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Pykälästä ei käy ilmi, voiko ryhmähankkeen päätoteuttaja tehdä osatoteuttajan osuuksia koskevia muutoshakemuksia, vai tuleeko tällöin jokaisesta osasta tehdä oma muutoshakemus. Mikäli näin on, lisää tämä merkittävästi hanketoimijoiden byrokratiaa. Aidon yhteiskehittämisen mahdollistamiseksi olisi myös tärkeää, että samassa ryhmähankkeessa voisi olla toteuttajina sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 31§ asetusmuistio: Asetuksessa on maininta mukauttamismenettelystä, mutta ei tekstissä eikä muistiossa ole selitystä siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Näin ollen termin sisältö jää epäselväksi. 33§, asetusmuistio 2.kappale: Pykälän numero puuttuu.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Muita huomioita lukuun 5
        • Helsingin kaupunki, Kaupunginkanslia
          Uppdaterad:
          3.5.2021
          • Ekosysteemisopimusten hankkeissa kaupunkien muodostama johtoryhmä tekee valinnan rahoitettavista hankkeista (esitys välittävälle toimielimelle, josta viranomainen voi poiketa vain laillisuus- tai ohjelmanmukaisuussyistä). Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että kaupunkien ja välittävän toimielimen välinen prosessi muotoillaan hallinnollisesti mahdollisimman ketteräksi. Ekosysteemisopimuksille on varmistettava riittävä rahoitus, ja niitä tulee voida rahoittaa myös muualta kuin kestävän kaupunkikehittämisen ohjelmasta.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeiden valintamenettely ja sen läpinäkyvyys ja dokumentointi luotettavalla tavalla on keskeistä. On hyvä, että ohjelmakaudella 2021-2027 kiinnitetään huomiota ja korjataan ohjelmakaudella 2014-2020 tehtyjä järjestelmätarkastushavaintoja.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistiossa viitataan ryhmähankkeen osatoteuttajille tulevaan mahdollisuuteen merkitä järjestelmään liitettyjä asiakirjoja salassa pidettäviksi muilta toteuttajilta, myös päätoteuttajalta. Tämä on tervetullut ja tarpeellinen muutos nykytilaan.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Huomiona 31§: hankkeiden välittävän toimielimen menettelyissä kestävän kaupunkikehittämisen hankkeissa tulee pisteytysvastuu olla ekosysteemisopimusten kaupunkien muodostamalla johtoryhmällä, joka antaa esityksensä rahoitettavista hankkeista välittävälle toimielimelle. Tämä menettelytapa vastaa kestävän kaupunkikehittämisen 6Aika-strategiassa ohjelmakaudella 2014 – 2020 toteutettua menettelyä. Asetuksen muistiossa 31§ momentin 5 kohdassa asetettaisiin välittävälle toimielimelle vielä velvoite tallentaa hakemusten arviointia koskevat tiedot EURA 2021 -järjestelmään. Järjestelmän tulee tässä tukea viranomaisen työtä ja esimerkiksi ryhmähankkeiden osalta mahdollistaa pitkälle vietyjä automaatioita. Riittävä järjestelmäohjaus tukee myös välittävien toimielinten työskentelyn yhdenmukaisuutta.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 31§: Hankkeiden valintamenettelyssä välittävän toimielimen on varmistettava, että hakemusten arviointiin osallistuvilla on tarvittava asiantuntemus ja että he ovat riippumattomia. Espoo haluaa tuoda esiin, että asiantuntemukseen on laskettava mukaan myös toimintaympäristön tuntemus esimerkiksi kaupunkien erityiskysymysten kohdalla.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeiden valintamenettely ja sen läpinäkyvyys ja dokumentointi luotettavalla tavalla on keskeistä. On hyvä, että ohjelmakaudella 2021-2027 kiinnitetään huomiota ja korjataan ohjelmakaudella 2014-2020 tehtyjä järjestelmätarkastushavaintoja.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeiden valintamenettely ja sen läpinäkyvyys ja dokumentointi luotettavalla tavalla on keskeistä. On hyvä, että ohjelmakaudella 2021-2027 kiinnitetään huomiota ja korjataan ohjelmakaudella 2014-2020 tehtyjä järjestelmätarkastushavaintoja.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto pitää 34 §:n erityissäännöksiä perusteltuina, vaikkakin hallinnollisesti työllistävinä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansalliseen vastinrahoitukseen. Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen toimeenpanoa koskevista erityssäännöksistä säädetty riittävästi ja selkeästi?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 35 §:ssä kuvattu hakumenettely on 2 mom osalta sekava. 2 momentissa sanotaan - toimivaltainen maakunnan liitto voi päättää, että Interreg –ohjelman kansallisen vastinrahoituksen hakemiselle asetetaan määräaika - jos asetetaan määräaika, niin (tällöin) maakunnan liiton on julkaistava hakuilmoitus niin että se on tasapuolisesti hakijoiden saatavilla - hakuilmoituksessa on asetettava hakuaika TAI jos rahoitusta voi hakea jatkuvasti, sen on käytävä ilmi hakuilmoituksesta Muistion ao. kohdassa asiaa ei avata sen paremmin, joten jää epäselväksi mm. se, että jos haulle ei aseteta määräaikaa niin onko julkaistava hakuilmoitus? Asetuksen tekstissä sekä määräajan asettamisen että jatkuvan haun ilmoittamisesta puhutaan hakuilmoituksessa julkaistavina tietoina, mutta toisaalla sanotaan että vain määräaikaa käytettäessä on julkaistava hakuilmoitus.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei kommentoitavaa.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto toteaa, että 6 luvussa olevat Interreg-säännökset selventävät ja yksinkertaistavat hallinto- ja hakemusprosessia sekä hallintoviranomaisten että hanketoimijoiden osalta.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 39 § Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen määrä

          Onko teillä kommentoitavaa Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen määrään sekä esitettyihin myöntörajoihin?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Liittyen vastinrahoituksen myöntörajoihin §38: Interreg Aurora ohjelman pienhankkeen enimmäiskustannukseksi per osallistuva maa esitetään EUR 20,000. Tämä tarkoittaisi tämän hetkisen laskentakaavion mukaan (65% EU tuki, 70% vastinrahoitusta jäljelle jäävästä osuudesta) EUR 4900 kansallisen vastinrahoitus osuutta. Muistion ao. kohdassa mainitaan, että esimerkiksi pienten toimijoiden kohdalla voidaan tehdä 70% vastinrahoitus rajasta poikkeus. Entä ei-pienten toimijoiden, jotka hakevat pienhankkeita? Voisiko vastinrahoituksen minimiraja olla juurikin tuo pienhankkeille myönnettävä EUR 4900, EUR 5000 sijaan?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei kommentoitavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei huomautettavaa vastinrahoituksen määrään eikä esitettyihin myöntörajohin.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pohjanmaan liitto pitää erinomaisena asiana, että kansallinen vastinrahoitus pysyy korkeana, 70 prosentissa, myös jatkossakin.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • ei ole
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Ei ole.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Keski-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä sitä, että asetuksen §39 yhdenmukaistetaan Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen määräksi 70 prosenttia hankkeen suomalaisten tuen saajien muusta kuin Euroopan unionin rahoitusosuudesta.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte luvun 6 säännöksiä?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Lisäysehdotus §37: Sen lisäksi mitä 11 §:ssä säädetään, Interreg-ohjelman kansallisen vastinrahoituksen tukipäätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tukihakemuksen saapumisesta. Tukihakemus tulee sisältää Interreg-asetuksen 22 artiklassa tarkoitetun hallintoviranomaisen asiakirjan, josta ilmenee hankkeen hyväksyntä. Vastinrahoituksen tukipäätöksen tekeminen kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta ei ole tarkoituksenmukaista, jos hakemus ei sisällä hallintoviranomaisen “tukisopimusta”. Tarkennus §38 vastinrahoituksen arvolisäveron tukikelpoisuudesta. Muistion ao. kohdassa asiaakäsitellään Interreg-ohjelmien hallintoviranomaisen näkökulmasta: “Tuen saajan on Interreg-ohjelmissa ja Interreg-ulkoraja-ohjelmissa esitettävä tukihakemuksen yhteydessä selvitys arvonlisäverokohtelustaan kyseisessä hanketoiminnassa hallintoviranomaiselle. Käytännössä Interreg-ohjelman tai Interreg-ulkorajaohjelman hallintoviranomainen voisi Verohallinnolta saadun selvityksen sijaan hyväksyä tuen saajan itse laatiman muun riittävän ja perustellun selvityksen.” Tässä voisi tarkentaa, että myös kansallisen vastinrahoituksen osalta itse laadittu riittävä ja perusteltu selvitys käy tällaisissa tapauksissa, jotta emme olisi tilanteessa, että vain kansallisen vastinrahoituksen vuoksi tuen saajan on esitettävä Verohallinnon selvitys.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei kommentoitavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei huomautettavaa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Interreg-ohjelman ja -ulkorajaohjelman osalta on huomioitava, että hankkeessa voi olla mukana toimijoita useasta maakunnasta ja usean jäsenmaan alueelta. Säännöksissä olisikin hyvä tarkentaa esimerkiksi se, minkä toimijan mukaan toimivaltainen maakunnan liitto määritellään.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • -
        • Muita huomioita lukuun 6
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Huomio §41 kansallisen vastinrahoituksen maksaminen: Muistion ao. kohta mahdollisuudesta saada ohjelman maksatuspäätös toimivaltaiselle maakunnanliitolle suoraan hallintoviranomaiselta otetaan ilolla vastaan. Tuensaajan ja –hakijan näkökulmasta tämä suoraviivaistaa maksatukseen liittyviä hakuprosesseja.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Näkemykset ja kommentit, jotka eivät sisälly aiempiin kohtiin
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetuksen tarkkojen säädösten yhteydessä EK haluaa muistuttaa, että hanketoiminnan vaikuttavuuden kannalta koordinoidut kokonaisuudet ja synergia ovat merkittäviä tekijöitä. EK kannustaakin, että kun rahoituslain mukaisia tukia myönnetään, samalla huomioidaan niin rahastojen sisällä kuin niiden kesken yhteensovittamista ja laajempien päämäärien tavoittelua.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Vaikutusten arviointia tulisi täsmentää
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetuksen muistion yleisissä perusteluissa todetaan, että yhdenmukaiset käytännöt tehostavat tuen käyttöä ja ovat tärkeitä tuen saajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Tämä on tärkeä lähtökohta kaikessa alue- ja rakennepolitiikan hallinnossa. Selkeä ja riittävän yksityiskohtainen sääntely ei silti yksin riitä takaamaan näiden periaatteiden toteutumista käytännössä. Tärkeässä roolissa tässä ovat myös esim. välittävien toimielinten ja tuensaajien koulutus erityisesti ohjelmakauden alussa, jatkuva viranomaisten välinen vuoropuhelu ja hyvä viestintä sekä riittävät resurssit hallintoviranomaisen työlle välittävien toimielinten ohjaukseen ja neuvontaan.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
          Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
          Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?
        • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Toteamme yleisellä tasolla, että vaikka nk. 40 % flat rate –malli on askel parempaan suuntaan, niin kokonaiskustannusmallin puuttuessa erilaisten hakijoiden joukko kaventuu. Tällä hetkellä palkkakustannusten hyväksyttävyys rajautuu edelleen nk. sopimuspalkkoihin ja niihin liittyviin lakisääteisiin palkan sivukuluihin, eikä erilaisia henkilö- ja yleiskustannuslisiä hyväksytä. Lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy yhtyy 9 §:n muotoilun osalta Metropolian ja Arenen lausuntoon, jossa viitataan palkkakustannusten laskentaan jossa ei huomioida sellaisten hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien henkilöiden palkkakustannuksia, joiden työ-aika hankkeelle alittaa 20 % rajan. Tämän osalta alarajasta tulisi voida poiketa erityisesti tilanteissa, joissa kehityshankkeelle budjetoidaan hankkeen kannalta olennainen, mutta määrältään vähäinen ja hankeajalle pirstaloituva työn osuus, esimerkiksi laboratorityöt.
        • Suomen Kuntaliitto ry, Mäkinen Annukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tukikelpoisuusasetus sisältää uusien kustannusmallien myötä tullutta uutta lainsäädäntöä, jonka käytännön toimivuutta tullaan vasta ohjelmatyön käynnistyessä testaamaan. Sinänsä yksityiskohtaiset pykälät ehkäisevät eri viranomaisten tulkintojen eriävyyksiä ja siten tukevat hakijoiden tasavertaisuutta hanketoiminnan eri vaiheissa. Uusien kustannusmallien käyttöönotto edellyttää koulutusta ja tukea hanketoimijoille erityisesti ohjelmakauden alkuvaiheessa.
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asetuksen keskeisenä muutoksena on yksinkertaistettujen kustannusmallien käytön merkittävä laajentaminen. Kustannusmallit tukevat hankkeiden seurannan painopisteen siirtymistä enemmän aidon muutoksen aikaansaamiseen sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tukemiseen hankkeesta aiheutuvien tosiasiallisten kustannusten tarkastelun sijaan. EK painottaa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tavoitetta. Asetustekstin ohella EK toivoo, että tukikelpoisuudesta laadittaisiin erittäin selkeät ja käytännönläheiset ohjeet hankkeiden toteuttajille. Monet yritykset kokevat hankehallinnon byrokraattisena ja heillä on vähäinen kokemus hanketoiminnasta. Arjen tukikelpoisuuskysymyksiin vastaaminen konkreettisesti ja ymmärrettävästi lisäisi omalta osaltaan myös tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
        • Kainuun liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeen tuloihin liittyen maakuntaliitto näkee hyvänä muutoksen, että de minimis katsotaan jatkossa yksityiseksi rahoitukseksi, ei tuloksi, kuten tällä kaudella on tehty.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksinkertaistettujen kustannusmallien merkittävä laajentaminen on kannatettavaa ja sen arvioidaan vähentävän hallintotaakkaa. Uudet kustannusmallit vaativat sekä välittävien viranomaisten että hakijatahojen kouluttamista.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uusista kustannusmalleista tarvitaan paljon koulutusta siten, että koulutus sisältää paljon käytännön esimerkkejä ja tapaustyyppejä. Muutamissa kohdissa viitataan (esim. § 16 kertakorvausten määrän vahvistaminen, § 24 Arvonlisäveron tukikelpoisuus, § 26 kustannuslajien väliset muutokset), että välittömän toimielimen on dokumentoitava ratkaisunsa EURA 2021 -järjestelmään. Koulutus on tarpeen, jotta tukikelpoisuuden näkökulmasta oikeat asiat osataan ottaa huomioon ja dokumentointi tulee tehtyä riittävällä ja aukottomalla tavalla.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Rakenne on riittävän selkeä.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksinkertaistettujen kustannusmallien käytön laajentaminen on erittäin hyvä tavoite. Yleisesti hallinnon keventäminen on myönteistä, joskaan täysin asetusten sisältö ei vastaa tavoitetta.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksinkertaistettujen kustannusmallien käytön laajentaminen on erittäin hyvä tavoite. Yleisesti hallinnon keventäminen on myönteistä, joskaan asetusten sisältö ei täysin vastaa tavoitetta.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uusista kustannusmalleista tarvitaan paljon koulutusta ja nimenomaan niin, että koulutus sisältää paljon käytännön esimerkkejä/tapaustyyppejä. Muutamissa kohdissa viitataan (esim. § 16 kertakorvausten määrän vahvistaminen, § 24 Arvonlisäveron tukikelpoisuus, § 26 kustannuslajien väliset muutokset), että välittömän toimielimen on dokumentoitava ratkaisunsa EURA 2021 -järjestelmään. Siksikin koulutus tarpeen on, että tukikelpoisuuden näkökulmasta oikeat asiat osataan ottaa huomioon ja dokumentointi tulee tehtyä riittävällä ja aukottomalla tavalla.
        • Varsinais-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tavoite yksinkertaistettujen kustannusmallien laajemmasta käyttöönotosta ja seurannan painopisteen siirtämisestä tuloksiin tosiallisesti toteutuneiden kustannusten sijaan on erittäin kannatettava. Tarvittaessa tukikelpoisuusasetuksen yksityiskohtaiset muotoilut antavat tukea tukikelpoisuuden määrittelylle ja osaltaan ne myös varmistavat hankkeiden toteuttajien tasavertaisen kohtelun eri alueilla. Mutta tämä uudistus vaatii myös selkeää ohjeistusta ja tukea hallintoviranomaisilta, jotta käytännöt olisivat yhtenäiset koko maassa ja kaikkein välittävien viranomaisten kohdalla.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Arene pitää tukikelpoisuusasetuksessa esitettyä uutta palkkakustannusten yksikkökustannusmallia toimivana. Malli on parannus aikaisempiin käytänteisiin ja yhtenäistää palkkakustannusten laskentamalleja. Uusi malli helpottaa raportointia ja kustannusten ennakointia. Ohjeistusta tulisi kuitenkin vielä selkeyttää mielellään esimerkkilaskelmien kera, että tulkinta on yksiselitteinen.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Vantaan kaupunki pitää hyvänä, että asetuksen tavoitteena on kustannusmallien yksinkertaistaminen. Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Erityisasiantuntija Päivi Hämäläinen, Hämäläinen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole lausuttavaa tukikelpoisuusasetuksen suhteen.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • kyllä
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Hankepäätöksiin tulee jonkin verran lisää säätelyä, mikä tuo tasavertaisuutta valtakunnallisesti, mutta hyvästä tarkoituksesta huolimatta saattaa lisätä hanketoimijoiden ja viranomaisten hallinnollista taakkaa. Asetusten tavoitteena tulee olla hanketoteuttajan byrokratiakuorman vähentäminen, jotta hanketoiminnan vaikuttavuus on mahdollisimman suurta, ja hankkeiden totuttamiseen osallistuu mahdollisimman laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ehdotetuilla säädöksillä muutospäätösten määrä kasvaa merkittävästi, mikä ei ole hanketoimijoiden eikä viranomaisten etu. Isoin muutos asetuksessa ovat kustannusmallit, joita tulee käyttöön aiempaa useampia. On odotettavissa hetkellistä epäselvyyttä ennen kuin uudet käytännöt tulevat sekä hanketoimijoille että viranomaisille tutuiksi. Muutos edellyttää jämäkkää, johdonmukaista ja selkeää viestintää sekä koulutuksia hanketoimijoille ja rahoittajille. Viranomaisen toiminnassa muutokset merkitsevät paljon lisää työtä ja vastuuta rahoituspäätösten valmistelijoille. Rahoitusvalmistelija vastaa myös mm. työmäärän todenmukaisuuden vahvistamisesta maksatusten yhteydessä. Maksajan tehtävänkuva kehittyy ”kumileimasimen” suuntaan. Hankkeen raportointivaatimuksia on todennäköisesti lisättävä, koska työajan seurantaa ei juurikaan ole. Raportointia tarvitaan, jotta voidaan verrata kustannuksia ja tehtyä työtä. Tietojärjestelmän toimivuus suhteessa yksinkertaistettuihin kustannusmalleihin on välttämätöntä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Asetuksen rakenne on selkeä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Tukikelpoisuuasetus on näistä kolmesta yksityiskohtaisin ja vaatii sen vuoksi melko yksityiskohtaisia kommentteja. Maakuntaliitto pitää hyvänä, että asetukseen on määritelty rajat hankintojen kilpailuttamiselle sekä määritellyt rajat kustannuslajien ylityksen suhteen. Aiemmin se on aiheuttanut erilaisia tulkintoja. Nyt tulkinta on tehty valmiiksi kaikille, ja se on kaikille samanlainen. Tämä asettaa tuensaajat tasa-arvoiseen asemaan rahoittajasta riippumatta. Yksikkökustannusmallit tulevat tuottamaan aluksi suurta ihmetystä, mutta ajan myötä ne tulevat helpottamaan tarkastustyötä. Vaikka työ ehkä helpottaa maksatusvaiheessa, se luo toisaalta painetta rahoitusvaiheen käsittelyyn. Toivottavasti uudet kustannusmallit ja yksikkökustannusvaihtoehdot sekä ennen rahoituspäätöstä tehtävä yhteistyö rahoittajan ja maksajan kesken vähentää mahdollisten muutospäätösten tekemistä. Yhteishankkeiden uusi toimintamalli luo painetta suurempiin päätösmääriin, mutta toisaalta se selkeyttää eri toimijoiden työtä. Nähtäväksi jää, tuleeko tämä uusien kustannusmallien ja yksikkökustannusten käyttö muuttamaan tai vähentämään paikan päällä tehtävien varmennusten tekemistä tai jälkiseurantaa. Hankkeen tuloihin liittyen maakuntaliitto näkee hyvänä muutoksen, että de minimis- katsotaan jatkossa yksityiseksi rahoitukseksi, ei tuloksi, kuten tällä kaudella on tehty. 7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmallin osalta työaikakirjanpitoa ei tarvitse edellyttää, koska siinä on jo kiinteä työaikaosuus, ja käytäntö tulee olla samanlainen kuin 8 §:ssä. Maakuntaliitto pitää hyvänä 14 § matkakustannusten yksikkökustannusmallia.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja pitää tukikelpoisuusasetuksessa esitettyä uutta palkkakustannusten yksikkökustannusmallia toimivana. Malli on parannus aikaisempiin käytänteisiin ja yhtenäistää palkkakustannusten laskentamalleja. Uusi malli helpottaa raportointia ja kustannusten ennakointia. Ohjeistusta tulisi kuitenkin vielä selkeyttää mielellään esimerkkilaskelmien kera, että tulkinta on yksiselitteinen. Metropolia pitää erityisen tärkeänä, että uusien asetuksessa määriteltyjen kustannusmallien lisäksi tukipäätöksistä vastaavat välittävät toimielimet koordinoivat toimintaansa siten, että rahoituskäytäntöjen, -tulkintojen ja -päätökset ovat yhdenmukaisia rahoittajasta riippumatta. Yhdenmukaiset käytännöt helpottavat hanketoiminnan rahoituksen suunnittelua ja toteutusta hankkeiden toteuttajien näkökulmasta.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetuksessa annettavien säännösten tarkoituksena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa sekä tuen saajien että toimivaltaisten viranomaisten menettelyitä, mitä Suomen Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä ja kannatettavana.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Pääosin kyllä. Samanaikaisesti hallituksen lakiesityksen eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu hallituksen esitys valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 annettavaksi laiksi. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan vastaavalla tavalla kuin lakiehdotusten valmistelussa myös lakia alemman asteisen sääntelyn valmistelussa on tärkeää huomioida säädösten keskinäinen yhteys.
        • Hämeen liitto, Valmistelija Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen puh. 050 506 0697
          Uppdaterad:
          22.4.2021
          • Tukikelpoisuusasetus On hyvä, että yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöä halutaan laajentaa ja siirtää seurannan painopistettä tuloksiin tosiasiallisesti toteutuneiden kustannusten sijaan.
        • 2 § Määritelmät
          Onko asetukseen tarpeellista ottaa määritelmiä koskeva erillinen pykälä?
          o   Onko asetuksessa käytetty käsitteistö mielestänne selkeää?
          o   Mitkä käsitteet edellyttäisivät tarkennusta ja miten?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Selkeintä olisi, että määritelmät ja käsitteistö avattaisiin erillisessä pykälässä. Käsitteet on avattu, mutta luettavuuden ja helppokäyttöisyyden kannalta käsitteet olisi hyvä esitellä yhdessä paikassa. On otettava huomioon, että asetuksen tulisi palvella myös tuensaajia ja henkilöitä, jotka eivät ole tottuneita lukemaan lakitekstiä.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määritelmille on hyvä laatia erillinen pykälä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määritelmiä koskeva erillinen pykälä on tarpeellinen. Käsitteistö on selkeää.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määritelmä on tarpeellinen vähintään esitetyn vakioidun kertakorvauksen osalta.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määritelmiä on tarpeen avata ja ottaa niitä koskeva oma pykälä asetukseen.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Esitetty määritelmä -pykälä on tarpeen, jotta asetuksessa oleva uusi terminologia avautuisi lukijalle riittävän selkeänä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Onko asetukseen tarpeellista ottaa määritelmiä koskeva erillinen pykälä?: ei ole Onko asetuksessa käytetty käsitteistö mielestänne selkeää? kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On hyvä, että määritelmille on oma pykälä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Esitetty määritelmä -pykälä on tarpeen, jotta asetuksessa oleva uusi terminologia avautuisi lukijalle riittävän selkeänä.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Määritelmiä koskeva pykälä on toistaiseksi sekä asetusluonnoksessa että perustelumuistiossa jätetty täydennettäväksi. Määritelmät olisi hyvä olla selkeyden vuoksi mukana asetuksessa erillisenä pykälänä.
        • 4 § Tukikelpoisuuden edellytykset
          Ovatko tukikelpoisuuden edellytykset näkemyksenne mukaan selkeät? Jos eivät, 
          o   Miltä osin katsotte edellytykset epäselväksi ja miksi katsotte kohdan epäselväksi?
          o   Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa?
          o   Miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
        • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistiossa viitataan 1 § momentin 4 kohdassa kustannusten tukikelpoisuuteen silloin kun ne ovat aiheutuneet tukipäätöksen mukaisena hankkeen toteuttamisaikana. Toteamme yleisesti, että nykyisin rakennerahastohankkeiden pysyvyyttä koskevaan sääntelyyn liittyvistä vaatimuksista johtuen on edellytetty esimerkiksi, että hankkeen päättymisen jälkeen tulee ylläpitää tietyn ajanjakson ajan hankkeen internet –sivustoa, joka kustannusten osalta jää tuensaajan itsensä katettavaksi, vaikka kyse on aiheuttamisperiaatteen mukaan hankkeen aiheuttamasta kustannuksesta. Vastaavanlainen tilanne on myös laitehankintojen osalta, joiden toimintakunnossa pysymisen kannalta tulee maksaa esimerkiksi ohjelmistolisenssi-maksuja myös hankkeen päättymisen jälkeen ja jotka näin ollen jäävät tuensaajan maksettavaksi. Pysyvyysedellytysten osalta esitämme, että tarkastelua tehtäisiin tapauskohtaisen harkiten, esimerkiksi hankitun laitteen taloudellisen pitoajan huomioiden ja kohtuullistaen tällä tavoin aiheutuvaa, hankkeen jälkeistä kustannustaakkaa. Lisäksi hankkeen aikana lomanmääräytymisvuonna syntyneet mutta hankkeen päättymisen jälkeen maksetut ja toteutuneet lomapalkkojen ja –rahojen osuudet ovat tukikelpoisuuden osalta epäselvä asia, vaikka kysymyksessä on selkeästi aiheuttamisperiaatteen mukainen, hankkeelle kuuluva kustannus. Tämän osalta olisi hyvä määrittää esimerkiksi niin, että em. kustannukset ovat tukikelpoisia toteutuessaan jonkin määräajan, esimerkiksi viimeisen maksatushakemuksen määräajan sisällä - vastaavalla tavalla kuin tilintarkastuskustannuksen hyväksyttävyydestä hankkeen päättymisen jälkeen on esitetty.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tukikelpoisuuden edellytykset on kuvattu selkeästi.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälä on selkeä.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tukikelpoisuuden edellytykset on kuvattu selkeästi.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 4 §:n pykälän 1 momentin 3 kohta ei ole täysin selkeä. Investoinnin esivalmistelu -termi ei ole yleisesti käytetty termi. Selkeämpää olisi käyttää esimerkiksi termiä ”suunnittelukustannukset”. Ruokaviraston ehdotus muotoiluksi: 3) aiheutuneet sen jälkeen, kun tukihakemus on tullut vireille, lukuun ottamatta 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja investointihankkeen laskennallisia suunnittelukustannuksia; ja
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ovatko tukikelpoisuuden edellytykset näkemyksenne mukaan selkeät? kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Edellytykset ovat selkeät.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä, perustelumuistiossa edellytykset ovat selkeästi esitetty. Asetusluonnoksessa todetaan tosin pelkästään, että kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne ovat ko. ohjelman tai tukipäätöksen mukaisia ja aiheutuneet tukihakemuksen vireille tulon jälkeen sekä aiheutuneet hanketta koskevan tukipäätöksen mukaisena toteutusaikana.
        • 5 § Hankkeen tulot
          Onko hankkeen tulot ja niiden käsittely määritelty pykälässä riittävän selkeästi? Jos ei,
          o   Miltä osin tulojen määrittely ei ole riittävän selkeää?
          o   Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa?
          o   Miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
        • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tulojen määrittely on pääosin selkeää. Tässä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, tuleeko tuloja seurata myös hankkeen päättymisen jälkeen ja jos tulee, niin millaisia vaatimuksia tuensaajalle asetetaan? Tuleeko tuensaajan laatia ns. funding gap -laskelma? Miten hankkeen tuottamia, mahdollisia nettotuloja seurataan?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeen tulot on määritelty selkeästi pykälässä. Perustelumuistiossa selkeytetään onnistuneella tavalla myös yksityistä rahoitusosuutta hanketoimintaan.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että hankkeen tulot on määritelty selkeästi pykälässä. Perustelumuistiossa selkeytetään onnistuneella tavalla myös yksityistä rahoitusosuutta hanketoimintaan.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeiden tulojen määrittely on sinänsä selkeää, mutta muistiossa käsitelty, hankkeen kautta de minimis –tukea saavien yksiköiden maksuosuuksien määrittely rahoitusosuudeksi on epäselvästi ilmaistu.
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistiossa todetaan, että tulot olisi vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista, mikäli vähämerkityksinen tuki tai valtiontuki kohdennetaan hankkeessa kokonaisuudessaan toimenpiteisiin hyödynsaajina osallistuville taloudellista toimintaa harjoittaville yksiköille tai tuloja syntyy muusta toiminnasta kuin siitä, johon vähämerkityksinen tuki tai valtiontuki on kohdennettu. Tästä näkökulmasta 5 §:n 1 momentin luettelo ei ole kattava eikä tuloja tämän kohdan valossa voitanekaan määritellä kattavasti. Tältä osin pykälän ja muistion muotoiluja voi pitää keskenään ristiriitaisina.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Asia on kuvattu riittävän selkeästi.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankkeen tuloista on säädetty nyt hyvin selkeästi ja hyvä asia on, ettei hanketoimintaan osallistuvien yritysten rahoitusosuutta tulkita tuloksi.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että hankkeen tulot on määritelty selkeästi pykälässä. Perustelumuistiossa selkeytetään onnistuneella tavalla myös yksityistä rahoitusosuutta hanketoimintaan.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että hankkeen tulot on määritelty selkeästi pykälässä. Perustelumuistiossa selkeytetään onnistuneella tavalla myös yksityistä rahoitusosuutta hanketoimintaan.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • ”Markkinoille siirtyminen” vaikuttaa tarpeettomalta ja vieraalta termiltä. Maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1174/2014) 37 § 1 momentissa on säädetty: ”Hankkeen tuloja ovat hankkeen toteuttamiseksi hankittujen tavaroiden ja palvelujen sekä hankkeen tuotosten myynnistä saadut tulot sekä hankkeen hyödykkeistä ja toimitiloista saadut käyttökorvaukset.” Tämä muotoilu on mielestämme selkeä.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Onko hankkeen tulot ja niiden käsittely määritelty pykälässä riittävän selkeästi? kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Hankkeen tulot ja niiden käsittely on määritetty selkeästi.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Muita huomioita luvun 1 pykäliin ja muistioon
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksinkertaistettujen kustannusmallien merkittävä laajentaminen on kannatettavaa ja sen arvioidaan vähentävän hallintotaakkaa. Uudet kustannusmallit vaativat sekä välittävien viranomaisten että hakijatahojen kouluttamista
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei muita huomioita.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksinkertaistettujen kustannusmallien merkittävä laajentaminen on kannatettavaa ja sen arvioidaan vähentävän hallintotaakkaa. Uudet kustannusmallit vaativat sekä välittävien viranomaisten että hakijatahojen kouluttamista.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksinkertaistettujen kustannusmallien merkittävä laajentaminen on kannatettavaa ja sen arvioidaan vähentävän hallintotaakkaa. Uudet kustannusmallit vaativat sekä välittävien viranomaisten että hakijatahojen kouluttamista.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 3 § Kustannusmallit: Ruokavirasto katsoo, etteivät kustannusmallit, kertakorvausta lukuun ottamatta, ole avustusmuotoja vaan menetelmiä laskea ja hyväksyä kustannuksia. Kertakorvaus sen sijaan on tapa maksaa tuki. Ruokaviraston ehdotus pykälän muotoiluksi: 3 § Kustannusmallit ja avustusmuodot Päätökseen tavasta määritellä hankkeen kustannukset ja avustuksen myöntämistapa tekee toimivaltainen välittävä toimielin. Päätös tehdään koko toteuttamisajaksi. Hyväksyttävät kustannukset, joihin tukea voidaan myöntää ja maksaa, voidaan määritellä seuraavilla yleisasetuksen 48 artiklassa mainituilla kustannusmalleilla: 1) yksikkökustannuksina 2) tosiasiallisesti aiheutuneilla kustannuksilla 3) osaan tosiallisista kustannuksista perustuviin laskennallisiin kustannuksiin 4) 1-3 kohdissa tarkoitettujen kustannusmallien yhdistelmänä Tuki voidaan maksaa kertakorvauksena tai 2 momentissa mainittujen kustannusmallien mukaisten kustannusten perusteella.
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistio, 3 §: “Momentin 1-4 kohtien mukaisten kustannusmallien yhdistäminen olisi mahdollista, jos jokainen niistä kattaa eri kustannuserät tai saman hankekokonaisuuden eri hankkeet.” Jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan hankekokonaisuuden eri hankkeilla. Tarkoittaako tämä ryhmähankkeiden osatoteuttajien osuuksia? Eri kustannuserä viittaa ilmeisesti eri kustannuslajeihin?
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Flat rate -kustannusmallien laaja käyttö on kannatettavaa, sillä se keventää hanketoimijan hallinnollista kuormaa.
        • 6 § Palkkakustannusten tukikelpoisuus
          Ovatko palkkakustannusten tukikelpoisuutta koskevat yleiset periaatteet riittävän selkeät? Jos eivät,
          o   miltä osin periaatteet ovat epäselviä ja miksi katsotte kohdan epäselväksi?
          o   Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa ja miltä osin?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ovat selkeät ja tarkastusta helpottaa se, että palkkojen perusteet hyväksytään jo rahoituspäätöksessä.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Esitetty vähimmäistyöaikaosuus (20%) on kannatettava. Lisäksi on hyvä, että perustellusta syystä on mahdollisuus hyväksyä prosentuaalisesti pienempi työaikaosuus kuin 20%, mutta ei kuitenkaan alle 10% työaikaosuutta.
        • Lappeenrannan kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uusi raportointimalli, joka perustuu yksikköhintaan, on tarkoituksenmukainen. Tuensaajan näkökulmasta on suotavaa, että eri rahoitusinstrumenttien raportointikäytännöt lähenevät toisiaan.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§:n 2 momentissa vähimmäistyöaikaa koskeva alaraja 20 %on selkeä. 10-20% työaikaa välittävän viranomaisen hyväksymänä ei tarvita. Alle 20 % työpanoksesta hankkeille aiheutuvat kustannukset kokonaisbudjetteihin nähden ovat suhteellisen pieniä, mutta lisäävät hankkeiden toteuttajien taloushallintoa hoitavan henkilöstön työtaakkaa tarpeettomasti.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • § 6 Asetuksessa on määritelty hanketta koskeva minimityöaikaosuudeksi vähintään 20 %, eikä se perustellustakaan syystä saa olla vähemmän kuin 10%. Säädös on hallintoa keventävä ja yhdenmukaistaa käytäntöjä välittävien toimielinten kesken. § 6 Asetuksen mukaan tuen saajalla ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön erillistä työaikakirjanpitoa kiinteän osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden palkkakustannusten tukikelpoisuuden todentamiseksi. Välittävä toimielin joutuu kuitenkin tukipäätöstä tehtäessä arvioimaan erilaisia riskejä, mm. kaksinkertaista rahoitusta. Onko varmennuksessa/tarkastuksessa tarpeen tai mahdollista arvioida esim. hanketyöntekijän kokonaistyöajan jakautumista eri hankkeisiin ja organisaation perustehtäviin yleisellä tasolla? Hankkeessa vahvistetaan kuukauden kiinteä työaika keskimäärin, mutta osuus voi maksatuskausien välillä vaihdella. Jos haetaan muutosta, tuen saajan olisi toimitettava päivitetyt tiedot – miten hakija todentaa, että muutos on tarpeen ja perusteltu?
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yleiset periaatteet ovat selkeät.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että pienet ja lyhytaikaiset työpanokset korvataan prosenttimääräisellä flat rate -osuudella. Myös menettely 20% vähimmäistyöajasta (perustellusta syystä 10%) on riittävän selkeä. On hyvä, että vähimmäistyöaikaosuutta koskevaa menettelyä käytetään molemmissa palkkakustannusten korvausmalleissa. Asetuksen muistiossa todetaan, että “Tuen saajan olisi osoitettava tukihakemuksen yhteydessä, että hankkeelle kohdennettavat palkkakustannukset ovat yhdenmukaisia vastaavan tehtäväluokan tai vastaavan tasoisten tehtävien kanssa.” Hakemusvaiheen hallinnon keventämiseksi on perusteltua edellyttää tämä dokumentaatio vasta rahoitukseen edenneiltä hankkeilta joko ennen rahoituspäätöstä tai ensimmäisen maksatushakemuksen yhteydessä.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§: Uusi raportointimalli, joka perustuu yksikköhintaan, on tarkoituksenmukainen. Tuensaajan näkökulmasta on suotavaa, että eri rahoitusinstrumenttien raportointikäytännöt lähenevät toisiaan, joskin Horisontti Euroopassa ollaan siirtymässä päivähintaan tuntihinnan sijaan. Yhteinen käytäntö näissä edelleen keventäisi hallintoa. Osa-aikaisten ei ole pidettävä tuntikirjanpitoa jatkossa. Tämä on myönteinen muutos. Kiinteän prosenttiosuuden muuttaminen edellyttää kuitenkin muutoshakemusta. Osa-aikaisten työpanos vaihtelee usein hankkeen aikana; mahdollisuus prosenttiosuuden muuttamiseen kevyemmällä menettelyllä tulisi selvittää.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Esitetty vähimmäistyöaikaosuus (20%) on kannatettava. Lisäksi on hyvä, että perustellusta syystä on mahdollisuus hyväksyä prosentuaalisesti pienempi työaikaosuus kuin 20%, mutta ei kuitenkaan alle 10% työaikaosuutta. Muistiossa on seuraava kohta: "Hankkeesta aiheutuvia palkkakustannuksia voivat olla esimerkiksi hankepäällikön ja hankesihteerin palkkakustannukset." Voisiko esimerkkinä käyttää jotain muuta kuin hankesihteeriä? Hankesihteerien työpanos hankkeelle yleensä vähäistä, ja ei edes täytä säädettyä 20%:n vähimmäisvaatimusta hankkeelle tehtävästä työstä. Hankesihteerit vastaavat yleensä maksatushakemusten laadinnasta ym. taloushallinnosta, ei niinkään hankkeen sisällöllisestä toteuttamisesta. Hankesihteerin palkkakustannukset tulisi siis lähtökohtaisesti katettua flat ratesta.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§: Uusi raportointimalli, joka perustuu yksikköhintaan, on tarkoituksenmukainen. Tuensaajan näkökulmasta on suotavaa, että eri rahoitusinstrumenttien raportointikäytännöt lähenevät toisiaan, joskin Horisontti Euroopassa ollaan siirtymässä päivähintaan tuntihinnan sijaan. Yhteinen käytäntö näissä edelleen keventäisi hallintoa. 6§: Osa-aikaisten ei ole pidettävä tuntikirjanpitoa jatkossa. Tämä on myönteinen muutos. Kiinteän prosenttiosuuden muuttaminen edellyttää kuitenkin muutoshakemusta. Osa-aikaisten työpanos vaihtelee usein hankkeen aikana, eikä työpanoksen osuutta ole aina mahdollista arvioida etukäteen; mahdollisuus prosenttiosuuden muuttamiseen kevyemmällä menettelyllä tulisi selvittää.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • § 6 Asetuksessa on määritelty hanketta koskeva minimityöaikaosuudeksi vähintään 20 %, eikä se perustellustakaan syystä saa olla vähemmän kuin 10%. Säädös on hallintoa keventävä ja yhdenmukaistaa käytäntöjä välittävien toimielinten kesken. § 6 Asetuksen mukaan tuen saajalla ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön erillistä työaikakirjanpitoa kiinteän osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden palkkakustannusten tukikelpoisuuden todentamiseksi. Välittävä toimielin joutuu kuitenkin tukipäätöstä tehtäessä arvioimaan erilaisia riskejä, mm. kaksinkertaista rahoitusta. Onko varmennuksessa/tarkastuksessa tarpeen tai mahdollista arvioida esim. hanketyöntekijän kokonaistyöajan jakautumista eri hankkeisiin ja organisaation perustehtäviin yleisellä tasolla? Hankkeessa vahvistetaan kuukauden kiinteä työaika keskimäärin, mutta osuus voi maksatuskausien välillä vaihdella. Jos haetaan muutosta, tuen saajan olisi toimitettava päivitetyt tiedot – miten hakija todentaa, että muutos on tarpeen ja perusteltu?
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§:n 2 momentissa vähimmäistyöaikaa koskeva alaraja 20 %on selkeä. 10-20% työaikaa välittävän viranomaisen hyväksymänä ei tarvita. Alle 20 % työpanoksesta hankkeille aiheutuvat kustannukset kokonaisbudjetteihin nähden ovat suhteellisen pieniä, mutta lisäävät hankkeiden toteuttajien taloushallintoa hoitavan henkilöstön työtaakkaa tarpeettomasti.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 6§:n 2 momentissa vähimmäistyöaikaa koskeva alaraja 20 %on selkeä. 10-20% työaikaa välittävän viranomaisen hyväksymänä ei tarvita. Alle 20 % työpanoksesta hankkeille aiheutuvat kustannukset kokonaisbudjetteihin nähden ovat suhteellisen pieniä, mutta lisäävät hankkeiden toteuttajien taloushallintoa hoitavan henkilöstön työtaakkaa tarpeettomasti.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Arene näkee ongelmallisen pykälässä esitetyn linjauksen, jonka mukaan palkkakustannuksien laskennassa ei huomioida sellaista osa-aikaisesti hankkeessa työskentelevien henkilöiden palkkakustannuksia, joiden työ hankkeelle jää alle 20 % henkilön vuotuisesta työajasta. Ammattikorkeakouluissa esimerkiksi opetushenkilöstö tekee usein lyhyitä jaksoja hankkeissa, jotka eivät täytä asetuksen 4 momentissa säädettyä minimityöaikaosuutta. Näiden henkilöiden palkkakustannusten työntäminen 9 § säädettyyn flat-rate korvauksen piiriin syö kohtuuttomasti hankkeiden yleisiin menoihin kohdennettua budjettia. Lyhyitä jaksoja hankkeissa tekevät henkilöt edistävät myös usein hankkeiden onnistumista. Oikein valittu työryhmä on enemmän kuin osiensa summa ja osaamista on fiksua käyttää optimoidusti. Se että ammattikorkeakoulut voivat käyttää parhaita osaajaan lyhyitä jaksoja tarpeen mukaan on myös hankkeen etu. Arene esittää, että palkkakustannusten korvausmalleissa huomioitaisiin ne henkilöt, jotka tekevät töitä hankkeelle vähintään kaksi viikkoa eli 80 tuntia vuoden aikana. Näin varmistetaan, että korkeakoulut voivat käyttää kattavasti henkilökuntaansa hankkeissa ja siten kattaa osallistumisesta syntyvät kustannukset.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yleiset periaatteet ovat riittävän selkeät. Asetusluonnoksessa määritellään työaikaosuudet vuotuisesta työajasta näin: ”Jos hankkeen toteuttamiseksi tehtävä työ vie vain osan henkilön työajasta tai henkilö työskentelee lyhytaikaisesti hankkeessa, palkkakustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että tuen saajan osana tukihakemustaan esittämä ja välittävän toimielimen tukipäätöksessä hyväksymä hanketta koskeva työaikaosuus on vähintään 20 prosenttia vuotuisesta työajasta. Perustellusta syystä välittävä toimielin voi tukipäätöksessä hyväksyä prosentuaalisesti pienemmän työaikaosuuden, joka ei kuitenkaan saa olla vähemmän kuin 10 prosenttia vuotuisesta työajasta.” Vähimmäistyöajan määritteleminen vähintään 20 prosenttiin vuotuisesta työajasta tai perustellusta syystä vähintään 10 prosenttiin vuotuisesta työajasta on kannatettava uudistus hankkeen tehokkaan toteuttamisen kannalta.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Vaadittavat prosenttirajat voisivat selkeyttää hankkeelta suoraan laskutettavia palkkakuluja. Haasteena on, kuinka tiukasti tai toisaalta väljästi eri puolilla maata tulkitaan perustellun syyn vaatimusta. Luontaisedut ovat osa palkkaa ja sen vuoksi voisivat kohtuullisilta osin olla myös korvattavia. Ruokaviraston ehdotukset muotoiluista: 3 momentissa lukee: ”…hankkeen tuen saajalle”. Ehdotamme muotoilua: ”…tuen saajalle”. 3 momentin 2) kohta: 2) 8 §:n mukaisesti siten, että palkkakustannukset ilman sivukuluja hyväksytään tosiasiallisesti….…..työehtosopimuksiin perustuva loma-ajan palkka ja lomarahat laskennallisena osuutena palkoista.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ovatko palkkakustannusten tukikelpoisuutta koskevat yleiset periaatteet riittävän selkeät? kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Säännös, joka poistaa osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien velvollisuuden erilliseen työaikakirjanpitoon, yksinkertaistaa palkkakustannusten käsittelyä, mutta se samalla vaikeuttaa välittävän toimielimen mahdollisuutta tarkistaa hanketyön sisällöllistä asiaankuuluvuutta ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Palkkakustannukset muodostavat yleensä suurimman osan ESR-hankkeiden kustannuksista, joten asia ei ole vähäpätöinen ohjelmavarojen vaikuttavan ja kustannustehokkaan käytön kannalta.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Hyväksyttävän palkkakustannuksen suuruus on määritelty tulkinnanvaraisesti, mikä mahdollistaa suuren vaihtelun hankkeiden palkkakustannuksissa. Hankkeiden palkkakustannusten kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus tulisi varmentaa tarkemmalla muotoilulla. Alle 20 % työaikaosuuden raja on perusteltu ja sitä tulisi lähes poikkeuksetta noudattaa. Houkutus pienempien työpanosten kohdentamiseen erityisesti isoissa organisaatioissa on olemassa. Perusteena tulisi sallia vain erityisosaaminen. Vaihtoehtoisena toteutustapana välttää pieniä työaikaosuuksia olisi flat rate-prosentin korottaminen.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Hyväksyttävän palkkakustannuksen suuruus on määritelty tulkinnanvaraisesti, mikä mahdollistaa suuren vaihtelun hankkeiden palkkakustannuksissa. Hankkeiden palkkakustannusten kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus tulisi varmentaa tarkemmalla muotoilulla.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Palkkakustannusten tukikelpoisuutta koskevat yleiset periaatteet ovat riittävän selkeät.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja näkee ongelmallisena pykälässä esitetyn linjauksen, jonka mukaan palkkakustannusten laskennassa ei huomioida sellaista osa-aikaisesti hankkeessa työskentelevien henkilöiden palkkakustannuksia, joiden työ hankkeelle jää alle 20 % henkilön vuotuisesta työajasta. Ammattikorkeakouluissa esimerkiksi opetushenkilöstö tekee usein hankkeissa niin lyhyitä jaksoa, että ne eivät täytä asetuksen 4 momentissa säädettyä minimityöaikaosuutta. Näiden henkilöiden palkkakustannusten työntäminen 9 § säädettyyn flat-rate korvauksen piiriin syö kohtuuttomasti hankkeiden yleisiin menoihin kohdennettua budjettia. Metropolia esittää, että palkkakustannusten korvausmalleissa huomioitaisiin ne henkilöt, jotka tekevät töitä hankkeelle vähintään kaksi viikkoa eli 80 tuntia vuoden aikana. Näin varmistetaan, että korkeakoulut voivat käyttää kattavasti henkilökuntaansa hankkeissa ja siten kattaa osallistumisesta syntyvät kustannukset. Se, että rahoituksen saaja voi käyttää parasta osaajaa myös lyhyen ajan täsmätoimenpiteenä, on hankkeelle eduksi.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetuksen 6§ todetaan, että tukikelpoisten työaikaosuuden tulee olla vähintään 10 prosenttia vuotuisesta työajasta. Keski-Pohjanmaan liitto suosittelee työ- ja elinkeinoministeriö huomioimaan tulevissa, välittäville toimielimille osoitetuissa koulutuksissa ja ohjeistuksissa tilanteet, joissa hankkeelle on hyväksytty tehtävänkuva, jonka hankkeelle käyttämä työaika on vähintään 10 prosenttia vuotuisesta työajasta, mutta jota hoitava henkilö vaihtuu useaan otteeseen sairauksien, irtisanoutumisten ja/tai organisaation sisäisten siirtojen seurauksena hankkeen kuluessa.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Nyt on esitetty useampi malli palkkakustannusten määrittämiseksi. Ohjeistusta erityyppisille hankkeille ja -hakijoille on selkeytettävä. Olisi tärkeää, että hakijoille olisi selvät hanketyypit ja esimerkkimallit siitä, milloin kannattaa käyttää mitäkin mallia. Lisäksi työtuntien on voitava edelleen vaihdella kuukausittain työtarpeen mukaan, kunhan se täytyy keskimääräisesti hankkeen aikana.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli
          Onko palkkakustannusten yksikkökustannusmalli määritelty pykälässä riittävän selkeästi? Jos ei,
          o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?
          o   Voisitteko perustella tarkennusta edellyttävän kohdan?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi? 
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määrittelyt ovat selvät, mutta miten varmistetaan se, että henkilö ei tee hankkeille kokonaisuutena yli 1720 tuntia vuodessa? Koska työaikakirjanpitoa ei tarvitse ollenkaan toimittaa (kiinteä osa-aikainen) tai työajanseurannassa ei ole työajan selitteitä, niin miten saadaan selville osa-aikaisen henkilön sairauslomat tai muut poissaolot. Aikaisemmin olemme voineet työaikakirjausten perusteella odottaa Kela-korvauksia raportoitavaksi. Nämä jäävät jatkossa tuensaajan oman ilmoituksen varaan. Koska työaikakirjanpitoa ei tarvitse ollenkaan toimittaa (kiinteä osa-aikainen) tai työajanseurannassa ei ole työajan selitteitä, niin miten saadaan selville osa-aikaisen henkilön sairauslomat ja muut poissaolot palkattomat jne. tehollista työaikaa (=työaika vähennettynä vuosilomilla ja muilla palkattomilla vapailla) ei voida tarkastaa. 7 § kohta 2: Määrittelyt ovat selvät, mutta miten varmistetaan se, että henkilö ei tee hankkeille kokonaisuutena yli 1720 tuntia vuodessa?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, ettei osa-aikaisten osalta ole työajanseurannan velvoitetta kummassakaan palkkakustannusmallissa (7§ ja 8§). Myöskään kokoaikaisilta työntekijöiltä ei tule edellyttää työaikakirjanpitoa.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksikkökustannusmallissa ei oteta kantaa, kuinka tarkalle tasolle kokoaikaisesti hankkeelle työtä tekevän henkilöstön työaikaa on allokoitava hakemuksiin. Entä työajan raportointi? Miten tehty työ on perusteltava? Esitetty malli kokoaikaisten sisältää riskin hankkeen hallinnollisen painolastin kasvamisesta. Kokoaikaisen henkilön oletetaan työskentelevän hankkeelle 100 %, joten voidaan olettaa, että hänen työpanoksensa sisältö ja työn tuloksensa näkyy selkeästi hankkeen raporteissa. Osa-aikaisen hlöstön osalta esitetyn kiinteän työaikaprosentin osalta herää kysymys, miten toimitaan, mikäli osa-aikaisen panoksen määrä kuukausittain ei ole vakio, mikä voi olla hanketoiminnan arkipäivää. Rahoittajille jätettävät hankesuunnitelmat ovat suunnitelmia, joita laadittaessa ei kyetä ennakoimaan, kuinka paljon työaikaa todellisuudessa kuluu hankkeen osakokonaisuuksien/työpaketteihin allokoitujen tehtävien hoitamiseen. Hankkeiden toteuttajille ei saisi aiheutua ongelmia, jos raportoitu työaika poikkeaa suunnitellusta.
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli ja sen laskentaperusteet vaikuttavat monimutkaisilta ja edellyttävät tuenhakijalta syvällistä perehtyneisyyttä asiaan. Laskentaperusteiden kaikenlainen yksinkertaistaminen olisi siksi tärkeää. Asetuksen 7§ ja sen muistiossa vaadittujen palkkatietojen toimittamisesta tulisi ohjeistaa tarkemmin. Välittävien toimielinten tulee tietää, hoidetaanko näiden tietojen toimitus EURA2021-järjestelmän kautta vai jollain muulla tavalla, jotta näiden käsittelyyn ja mahdollisesti syntyviin henkilötietorekistereihin osataan varautua asianmukaisesti. Pääperiaate on, että kaiken tietojen keräämisen ja arkistoimisen tulisi tapahtua EURA2021-järjestelmän kautta.
        • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tukikelpoisuusasetuksen 7 § palkkakustannusten yksikkökustannusmalli osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden osalta tukikelpoiset yksikkökustannukset esitetään laskettavaksi kuukausittain käytettävän kiinteän työaikaosuuden perusteella. Ehdotettu työajanseurantavelvoitteen poistaminen, ja kiinteään työaikaosuuteen siirtyminen osa-aikatyötä tekevien osalta ei selkiytä kustannusmallia eikä ole yksikkökustannusmallin perusperiaatteitten mukainen. Toivottavaa olisi, että yksikkökustannusmallin perustana säilytetään tuntihinnan laskenta ja siihen liitetty työajanseuranta hanketoteutuksen ajalta myös osa-aikaisille työntekijöille. Se luo selkeän pohjan mallille ja mahdollisesti vähentäisi muutostarpeita osa-aikatyön kohdentamisessa projektille. Työajanseurannasta on syytä muodostaa riittävän kevyt malli ja yhdistää se maksatusjaksottaisiin raportteihin riittävän laajojen työsisältöjen raportoinnilla. Nykyinen tunti tunnilta kirjaustapa ei aidosti tue hankkeen seurantaa tai kokonaisuuksien hallintaa.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksikkökustannusmalli ei ole niin yksiselitteinen kuin asetuksen pykälätekstistä ilmenee. Joissain tapauksissa bruttotyövoimakustannusten osoittaminen on hakijalle työlästä, esim. jos kyseessä ei ole ns. normaalitapaus tai palkkatietojen käyttöön ei saada suostumusta. Palkkatiedot tulisi voida toimittaa täysin anonymisoituina.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On tervetullutta hallinnon keventämistä, ettei osa-aikaisten osalta ole työajanseurannan velvoitetta kummassakaan palkkakustannusmallissa (7§ ja 8§). Kuitenkin on ristiriitaista se, että yksikkökustannusmallissa kokoaikaisille työntekijöille jäisi työajanseurantavelvoite, jolloin menettely kokoaikaisten osalta olisi täysin päinvastainen kuin kuluvalla ohjelmakaudella. 7§:n menettelyn tulee myös kokoaikaisen hankehenkilöstön osalta vastata 8§:n mukaista menettelyä. Nyt ehdotettu 7§:n muotoilu tuo riskin, että hankkeissa suosittaisiin osa-aikaista henkilöstöä kokoaikaisten sijaan työaikaseurannan välttämiseksi. Tuensaajia tulisi kannustaa kiinnittämään hankkeisiin kokoaikaista henkilöstöä, joka pystyy aidosti sitoutumaan ja syventymään hankkeessa tehtäviin toimenpiteisiin. Uudenmaan liiton näkemys on, että kokoaikaiselta henkilöstöltä ei tulisi edellyttää työajanseurantaa, mutta olisi raportointi-/muutoksenhakuvelvollisuus, jos kokoaikaisuus ei toteudukaan.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 7§: Hankkeelle kokoaikaisesti työskenteleviltä ei tule edellyttää työajanseurantaa. Tältä osin asetus lisää hallintoa suhteessa edelliseen ohjelmakauteen. On myös huomattava, että vaativiin hankkeisiin tarvitaan kokoaikaista, sitoutunutta henkilöstöä. Työajanseurannan edellyttäminen lisää hankkeelle osa-aikaisesti työskentelevien määrää.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä yksikkökustannus-termiä ei ole käytetty yksiselitteisesti, sillä se tuntuu samaan aikaan viittaavan bruttotyövoimakustannuksesta laskettavaan tuntihintaan eli yksikkökustannukseen sekä varsinaiseen kuukausittain projektille kohdistettavaan palkanmäärään (yksikkökustannus x tunnit). Pykälän neljännessä momentissa kuvattu osa-aikaisesti hanketyötä tekevien yksikkökustannuksen laskenta ja palkan kohdistaminen projektille jää tältä osin epäselväksi. Tässäkin tulisi erottaa varsinaisen yksikkökustannuksen laskenta ja tuntien perusteella tehtävä palkankohdentaminen. Pykälän viidennessä momentissa todetaan sairausloma-ajan ja perhevapaan tukikelpoisuudesta, tässäkin viitataan yksikkökustannusten laskentaa, vaikka pitäisi viitata projektille kohdennettavan palkanmäärään käytettyihin tunteihin. Muiden tukikelpoisuuteen vaikuttavien erien kuten loma-ajan palkkoja ei ole mainittu pykälässä lainkaan. Tämä jättää epäselvän kuvan yksikkökustannusten ja kohdennettavan palkan laskemisen kokonaisuudesta. Itse kustannusten kohdistamisen mallissa mennään askel kohti Horisontti 2020, ja muita suoria EU-ohjelmia. Aiempi kokemus 1720-mallista osoittaa, että tämä johtaa erityisesti kokoaikaisesti projektityötä tekevien osalta tilanteeseen, jossa kaikkia palkkakustannuksia ei saada kohdistettua projektille. Lisäksi kokoaikaisten työajanseurannan vaade vaikuttaa johtavan tilanteeseen, jossa nykyistä suurempi osa projektityötä tekevistä on velvoitettu pitämään työajanseurantaa. Toisaalta tämä saattaa myös johtaa tilanteeseen, jossa projektien näkökulmasta osa-aikaista henkilöstä aletaan suosimaan
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli, 2 momentti/palkkalaskelman sijaan voitaisiin hyväksyä muu vastaava asiakirja: yhtenäisyyden vuoksi tulisi laatia valmis mallipohja tällaiselle muulle vastaavalle asiakirjalle, jota voitaisiin käyttää, ja joka siten myös sisältäisi vaadittavat perustiedot. Lomake olisi valmiina EURAssa, kun hankehakemusta täytetään. Sama koskee myös tätä eli "Työnantajan eli tuen saajan ennalta vahvistama asiakirja kiinteästä työaikaosuudesta hankehakemuksen liitteenä". Tämänkin osalta voisi olla valmis malli/liite järjestelmässä täytettäväksi. 7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli, 3 momentti/Työaikakirjanpito: Tässä olisi hyvä tarkentaa, että tuleeko työaikakirjanpidosta käydä ilmi myös tehty työ hankkeelle (sanallisesti avattu tehdyt työt hankkeelle, kuten nykyisinkin) vai onko jatkossa niin, että riittää pelkästään tehty työ tunteina ja työn tekemisen ajankohta? 7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli/Todellinen työaika voi käytännössä vaihdella eri kuukausien välillä: Hanke siis laskuttaa joka kuukausi kiinteän osuuden osa-aikaisena työskentelevän henkilön osalta, esim. 50%, riippuen siitä, onko kyseinen henkilö tehnyt hankkeelle juuri tasan tuota 50 %:n työosuutta (esim. tehnytkin toukokuussa 60 %, kesäkuussa 20% jne.)? Muistiossa todetaan, että todellinen työaika voisi kuitenkin vaihdella maksatuskausien välillä. Hanketoteuttajako seuraa, että loppupeleissä tuo 50%:n työpanos oikeasti toteutuu? Vai miten tätä seurataan, vai onko tarkoituskaan seurata? Seurataanko toteumaa ns. vain seurantaraporttien pohjalta (suunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat suunnitellusti, tulokset saavutetaan jne.) Laadullinen raportointi seuranta- ja loppuraporttien yhteydessä: muistiossa todetaan, että tuen saajan olisi kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota tuen maksamista koskevien hakemusten yhteydessä toimitettavien hankkeen seurantaraporttien ja loppuraportin sisällölliseen kattavuuteen. Tämä edellyttää myös, että seurantaraportti/loppuraportti taipuvat tarpeeksi hyvin laadullisiin raportointeihin, jotta välittävä toimielin voisi todellisuudessa konkreettisesti seurata ja varmistua hankkeen etenemisestä sekä laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 7§: Hankkeelle kokoaikaisesti työskenteleviltä ei tule edellyttää työajanseurantaa. Tältä osin asetus lisää hallintoa suhteessa edelliseen ohjelmakauteen. On myös huomattava, että vaativiin hankkeisiin tarvitaan kokoaikaista, sitoutunutta henkilöstöä. Työajanseurannan edellyttäminen lisää hankkeelle osa-aikaisesti työskentelevien määrää.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli ja sen laskentaperusteet vaikuttavat monimutkaisilta ja edellyttävät tuenhakijalta syvällistä perehtyneisyyttä asiaan. Laskentaperusteiden kaikenlainen yksinkertaistaminen olisi siksi tärkeää. Miksi kokoaikaisilta työntekijöiltä edellytetään työaikakirjanpitoa? Asetuksen 7§ ja sen muistiossa vaadittujen palkkatietojen toimittamisesta tulisi ohjeistaa tarkemmin. Välittävien toimielinten tulee tietää, hoidetaanko näiden tietojen toimitus EURA2021-järjestelmän kautta vai jollain muulla tavalla, jotta näiden käsittelyyn ja mahdollisesti syntyviin henkilötietorekistereihin osataan varautua asianmukaisesti. Pääperiaate on, että kaiken tietojen keräämisen ja arkistoimisen tulisi tapahtua EURA2021-järjestelmän kautta.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksikkökustannusmallissa ei oteta kantaa, kuinka tarkalle tasolle kokoaikaisesti hankkeelle työtä tekevän henkilöstön työaikaa on allokoitava hakemuksiin. Entä työajan raportointi? Miten tehty työ on perusteltava? Esitetty malli kokoaikaisten sisältää riskin hankkeen hallinnollisen painolastin kasvamisesta. Kokoaikaisen henkilön oletetaan työskentelevän hankkeelle 100 %, joten voidaan olettaa, että hänen työpanoksensa sisältö ja työn tuloksensa näkyy selkeästi hankkeen raporteissa. Osa-aikaisen hlöstön osalta esitetyn kiinteän työaikaprosentin osalta herää kysymys, miten toimitaan, mikäli osa-aikaisen panoksen määrä kuukausittain ei ole vakio, mikä voi olla hanketoiminnan arkipäivää. Rahoittajille jätettävät hankesuunnitelmat ovat suunnitelmia, joita laadittaessa ei kyetä ennakoimaan, kuinka paljon työaikaa todellisuudessa kuluu hankkeen osakokonaisuuksien/työpaketteihin allokoitujen tehtävien hoitamiseen. Hankkeiden toteuttajille ei saisi aiheutua ongelmia, jos raportoitu työaika poikkeaa suunnitellusta.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Yksikkökustannusmallissa ei oteta kantaa, kuinka tarkalle tasolle kokoaikaisesti hankkeelle työtä tekevän henkilöstön työaikaa on allokoitava hakemuksiin. Entä työajan raportointi? Miten tehty työ on perusteltava? Esitetty malli kokoaikaisten sisältää riskin hankkeen hallinnollisen painolastin kasvamisesta. Kokoaikaisen henkilön oletetaan työskentelevän hankkeelle 100 %, joten voidaan olettaa, että hänen työpanoksensa sisältö ja työn tuloksensa näkyy selkeästi hankkeen raporteissa. Osa-aikaisen hlöstön osalta esitetyn kiinteän työaikaprosentin osalta herää kysymys, miten toimitaan, mikäli osa-aikaisen panoksen määrä kuukausittain ei ole vakio, mikä voi olla hanketoiminnan arkipäivää. Rahoittajille jätettävät hankesuunnitelmat ovat suunnitelmia, joita laadittaessa ei kyetä ennakoimaan, kuinka paljon työaikaa todellisuudessa kuluu hankkeen osakokonaisuuksien/työpaketteihin allokoitujen tehtävien hoitamiseen. Hankkeiden toteuttajille ei saisi aiheutua ongelmia, jos raportoitu työaika poikkeaa suunnitellusta.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten yksikkökustannusmallissa jakajaksi esitetään 1720 tuntia. Esitetty tuntimäärä on kuitenkin liian suuri, jotta se riittäisi kattamaan opetushenkilöstön vapaajaksojen kuluja. Arene esittää, että opetushenkilöstön kohdalla jakajan tulisi olla 1600 tuntia ja että jakajan määrittelyssä sekä muissa palkkakustannusten arvioinnissa huomioidaan myös eri alojen työehtosopimukset. Pykälässä esitetään, että tuntiperusteisen yksikkökustannusmallin laskennassa käytetään pääasiassa edellisvuoden bruttotyövoimakustannuksia. Edellisvuoden bruttotyövoimakustannusten käytön haasteena on, etteivät palkkatiedot välttämättä vastaa seuraavan vuoden todellisia palkkakustannuksia esimerkiksi palkankorotuksista ja palkattomista poissaoloista johtuen. Tämä tulee huomioida yksikkökustannuksia laskettaessa. Yksikkökustannuksiin perustuva kustannusmalli lisää paineita ammattikorkeakoulujen sisäiselle raportoinnille. Rahoittajalle raportointi yksinkertaistuu, mutta sisäisessä raportoinnissa joudutaan jatkossa seuraamaan raportoitavien kustannusten ja kirjanpitoon todellisuudessa kertyvien kustannusten määrää. Kokonaisuuden kannalta raportointi tulee todennäköisesti pienenemään.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • miltä osin pykälää tulisi tarkentaa? Etelä-Savon maakuntaliitto ei pidä tarpeellisena 7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmallin osalta työaikakirjanpitoa kokoaikaisesti hanketta tekeviltä henkilöiltä.
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Taustamuistiossa on hyvin avattu esimerkein, miten bruttotyövoimakustannukset lasketaan. On aiheellista kysyä, onko tämä kuitenkaan yksinkertaistettu malli kuten oli tarkoitus? 10 §:n mukaan “välittävä toimielin voi tuen saajan hakemuksesta ja tuen saajan esittämästä perustellusta syystä muuttaa yksikkökustannusta, jos muutos yksikkökustannuksen perusteena olevissa vuotuisissa bruttotyövoimakustannuksissa palkkakustannusten osalta ilman sivukuluja on yli kymmenen prosenttia tukipäätöksellä vahvistetusta määrästä”. Samalla välittävän toimielimen tulisi kuitenkin huomioida muutoksen vaikutus palkkakustannuksiin yhteensä ja hankkeen kokonaiskustannuksiin siten, että hankkeen kokonaiskustannusarvio ei nouse.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Palkkakustannusten yksikkökustannusten laskentaperusteet vaikuttavat monimutkaisilta jo muistionkin perusteella. Kokoaikaisesti hankkeelle työtä tekevien työaikakirjanpidosta tulisi ilmetä työtuntien lisäksi lyhyt kuvaus tehdyn työn sisällöstä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Määrittely on riittävän selkeä.
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli on määritelty pykälässä riittävän selkeästi.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Palkkakustannusten yksikkökustannusmallissa jakajaksi esitetään 1720 tuntia. Esitetty tuntimäärä on kuitenkin liian suuri, jotta se riittäisi kattamaan opetushenkilöstön vapaajaksojen kuluja. Metropolia esittää, että ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön kohdalla jakajan tulisi olla 1600 tuntia. Jakajan määrittelyssä tulee kuitenkin aina huomioida työehtosopimuksen ehdot, ja sen tulee kaikissa tilanteissa perustua todelliseen työehtosopimuksen mukaiseen työaikaan. Pykälässä esitetään, että tuntiperusteisen yksikkökustannusmallin laskennassa käytetään pääasiassa edellisvuoden bruttotyövoimakustannuksia. Edellisvuoden bruttotyövoimakustannusten käytön haasteena on, etteivät palkkatiedot välttämättä vastaa seuraavan vuoden todellisia palkkakustannuksia esimerkiksi palkankorotuksista ja palkattomista poissaoloista johtuen. Tämä tulee huomioida yksikkökustannuksia laskettaessa. Yksikkökustannuksiin perustuva kustannusmalli lisää paineita ammattikorkeakoulujen sisäiselle raportoinnille. Rahoittajalle raportointi yksinkertaistuu, mutta sisäisessä raportoinnissa joudutaan jatkossa seuraamaan raportoitavien kustannusten ja kirjanpitoon todellisuudessa kertyvien kustannusten määrää. Kokonaisuuden kannalta raportointi tulee todennäköisesti pienenemään.
        • Keski-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asetuksen 7§ ja sen muistiossa vaadittujen palkkatietojen toimittamisesta tulisi ohjeistaa tarkemmin. Välittävien toimielinten tulee tietää, että hoidetaanko näiden tietojen toimitus EURA2021-järjestelmän kautta vai jollain muulla tavalla, jotta näiden käsittelyyn ja mahdollisesti syntyviin henkilötietorekistereihin osataan varautua asianmukaisesti. Keski-Pohjanmaan liiton kanta on, että tietojen keräämisen ja arkistoimisen tulisi tapahtua EURA2021-järjestelmän kautta.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Palkkakustannusten yksikkökustannusten laskentaperusteet vaikuttavat erittäin monimutkaisilta ja edellyttävät tuenhakijalta syvällistä perehtyneisyyttä asiaan. Laskentaperusteiden kaikenlainen yksinkertaistaminen olisi siksi tärkeää. Kompleksisuus käy ilmi myös siitä, että muistiossa laskentaperusteita on avattu neljän sivun pituisesti. Yleisesti ottaen uudet kustannusmallit nähdään kuitenkin myönteisenä. Kokoaikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien työaikakirjanpidosta tulee ilmetä työtuntien lisäksi myös mitä työtä on tehnyt hankkeelle.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Tukikelpoisuusasetuksen 7 § palkkakustannusten yksikkökustannusmalli vaikuttaisi olevan uusi. Luonnosmuodossaan se jää vielä epäselväksi. Esimerkiksi yritysten kehittämishankkeiden sisältämät palkkakulut sisältävät usein sellaisen henkilöstön palkkauksen, johon ei em. yksikkökustannusmallista löydy perusteluja. Kyse voi olla myös ns. paikallisesta sopimisesta, jolloin palkka muodostuu yrityksen ja työntekijän välisellä sopimuksella - erityisesti silloin kun kyseessä on uutta erityisosaamista vaativa hanke. Epäselvä pykälä voi johtaa pahimmassa tapauksessa kulujen hylkäämiseen, vaikka sinällään toteutettaisiin täsmälleen hankesuunnitelmaa. Pykälä tulisi kirjoittaa selkeämmäksi, jotta tuen hakijan kannalta epäreiluilta ja kohtuuttomilta päätöksiltä vältytään.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 8 § Välittömien palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen sekä prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista

          Onko palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen mielestänne riittävän selkeästi määritelty pykälässä?
          Onko prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista mielestänne riittävän selkeästi määritelty pykälässä?
          o   Jos näin ei ole, miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Selkeä parannus on se, että hallintoviranomainen vahvistaa tukikelpoiset sivukulut, johon kuuluu lomarahat. Koska työaikakirjanpitoa ei tarvitse ollenkaan toimittaa (kiinteä osa-aikainen) tai työajanseurannassa ei ole työajan selitteitä, niin miten saadaan selville osa-aikaisen henkilön sairauslomat ja muut poissaolot palkattomat jne. tehollista työaikaa (=työaika vähennettynä vuosilomilla ja muilla palkattomilla vapailla) ei voida tarkastaa. Koska työaikakirjanpitoa ei tarvitse ollenkaan toimittaa (kiinteä osa-aikainen) tai työajanseurannassa ei ole työajan selitteitä, niin miten saadaan selville osa-aikaisen henkilön sairauslomat ja muut poissaolot palkattomat jne. tehollista työaikaa (=työaika vähennettynä vuosilomilla ja muilla palkattomilla vapailla) ei voida tarkastaa.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin on riittävän selkeästi määritelty.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Määrittelyt ovat riittävän selkeitä, ei tarkennettavaa.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä ei ole kuvattu mihin projektille kohdennettava työaika perustuu, ja että työajanseuranta velvoitetta kokoaikaisten työntekijöiden osalta ei tässä mallissa ole.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hyvä, että osa-aikaisten osalta noudatetaan kiinteää prosenttiosuutta kummassakin palkkakustannusmallissa: osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden palkkakustannukset olisi laskettava yleisasetuksen 50 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla prosenttiosuutena tukikelpoisista 7 tai 8 §:n mukaisesti korvattavista palkkakustannuksista hankkeeseen kuukausittain käytettävän kiinteän työaikaosuuden perusteella.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin on riittävän selkeästi määritelty.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin on riittävän selkeästi määritelty.
        • Vantaan kaupunki/sihteeristö
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen on määritelty pykälässä riittävän selkeästi. Muistioliitteen mukaan tuen saajalla ei olisi velvollisuutta ottaa käyttöön erillistä työaikakirjanpitoa palkkakustannusten tukikelpoisuuden todentamiseksi kokoaikaisesti eikä osa-aikaisesti hanketta koskevaa työtä tekevien henkilöiden osalta. Vantaan kaupunki puoltaa tätä, sillä se helpottaa hankkeiden hallintoa.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Selkeintä olisi, että myös vuosiloma-ajan palkka hyväksyttäisiin laskennallisena lomarahan tapaan. Vain varsinainen palkka hyväksyttäisiin tosiasiallisten kustannusten perusteella ja palkan sivukulut, loma-ajan palkka sekä lomaraha laskennallisena. Ruokavirasto ehdottaa pykälää muutettavaksi seuraavalla tavalla: Pykälän otsikko: Palkkakustannusten hyväksyminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen sekä palkkakustannusten laskennalliset sivukulut ………………………………………..työehtosopimukseen perustuva loma-ajan palkka ja lomaraha hyväksytään laskennallisena osuutena palkoista.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Onko palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen mielestänne riittävän selkeästi määritelty pykälässä? Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Määrittely on riittävän selkeä.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen on määritelty riittävän selkeästi pykälässä. Prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista on määritelty pykälässä riittävän selkeästi.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Asia vaatii selvennystä, jotta se on selkeästi ymmärrettävissä. Lisäksi hankkeiden työaikakirjanpidossa on huomioita kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Uuden säädännön ei pidä tuoda lisävelvoitteita työaikakirjanpidon laatimisessa.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Molempiin kyllä.
        • 10 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa
          11 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa investointihankkeissa
          12 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan sosiaalirahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa

          Onko pykälien muotoilu ja sisältö riittävän selkeää? Jos ei,
          o   miltä osin muotoilua tulisi tarkentaa pykäläkohtaisesti?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi (tarkennukset pykäläkohtaisesti)?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei tarkennettavaa. Selvästi sanottu muistiossa ja määritellään tukipäätöksessä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälät ovat selkeitä, ei tarkennettavaa.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 9§ ja 10 §: Uuden flat rate -mallit keventävät paljon hallintoa hankkeissa, joissa on vain pienempiä hankintoja. Myönteistä on myös se, että tosiasialliset kustannukset voidaan edelleen valita, jos hankintojen osuus on suurempi. Tärkeää on, että tuensaaja pystyy itse vaikuttamaan kustannusmallin valintaan.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 10 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa: "Välittömät kustannukset kohdistuvat aina suoraan hankkeeseen, eikä välittömänä kustannuksena voi esittää vain osaksi hankkeeseen kohdistuvia tai jyvitettyjä kuluja taikka tuen saajien väliseen laskutukseen perustuvia kustannuksia." Koskeeko tämä myös tapauksia, joissa yhdessä järjestetään esim. työpajoja, joihin kutsutaan yhteinen luennoitsija/työpajan vetäjä? Eikö tällöin ole mahdollista jakaa kustannusta eri hankkeiden kesken (esim. ryhmähankkeen toteuttajien kesken)? Vai tarkoittaako tämä, että esim. konsultilta tulisi tulla omat eritellyt laskut jokaiselle hankkeelle erikseen? 10 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa: "Ostopalveluissa voitaisiin lisäksi hyväksyä hankehenkilöstön osallistumismaksut messuille tai vastaaviin tilaisuuksiin, jos osallistuminen kuuluu hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen, kuten esimerkiksi hankkeen tulosten esittely omalla messuosastolla." Kattaako tämä nyt myös seminaarit, jotka maksullisia, mutta hanketta esiteltäisiin seminaarissa? Hyväksytäänkö tällöin hankehenkilöstön osallistumismaksu seminaariin? Tulkitaanko tällaisissa tapauksissa seminaarit näihin "vastaaviin tilaisuuksiin"? Miten laajasti voidaan tulkita "jos osallistuminen kuuluu hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen"? Jokaisen hankkeenhan tulisi viestiä ja tiedottaa hankkeesta ja sen tuloksista. Hyvä, että mahdollistetaan osallistumismaksut messuille, koska ne useimmiten ovat hyvä keino saavuttaa laajasti kohderyhmiä. Mutta olisi kuitenkin tarpeen tarkentaa tätä, jotta olisi selkeät pelisäännöt. 10 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa: "Momentin 6 kohdan mukaan välittöminä kustannuksina voitaisiin hyväksyä hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet sekä sellaisen koneen ja laitteen enintään 3000 euron hankintakustannukset, jota ei voida pitää investointina. Euromääräinen raja olisi kone- ja laitekohtainen." Mitä tarkoittaa käytännössä: Euromääräinen raja olisi kone- ja laitekohtainen? Voiko siis hankkia useita koneita/laitteita, jos niiden arvo on alle 3000 €/per kone/laite? Tämä 3000 € ei siis ole maximimäärä kone/laitehankinnoille tässä kustannusmallissa? Mikä on määritelmä investoinnille, mikä tulkitaan investoinniksi? Tässä tulee ongelmia tulkinnoissa, jos tässä ei tehdä selkeää määritystä, avata investoinnin käsitettä.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uudet flat rate -mallit keventävät paljon hallintoa hankkeissa, joissa on vain pienempiä hankintoja. Myönteistä on myös se, että tosiasialliset kustannukset voidaan edelleen valita, jos hankintojen osuus on suurempi. Tärkeää on, että tuensaaja pystyy itse vaikuttamaan kustannusmallin valintaan.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kertakorvausten määrän vahvistamisesta on säädetty riittävän selkeästi.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ruokavirasto ehdottaa pykäliä 10-12 muutettavaksi seuraavalla tavalla: 10 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa ……………..tarkoitetuissa kehittämishankkeissa laskennallisena kustannuksena hyväksytään 7 prosenttia…. …………………….Hankkeen välittöminä kustannuksina voidaan hyväksyä …………………………………….. Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset hyväksytään laskennallisina. Kustannuksiin, jotka voidaan hyväksyä laskennallisina, sisältyvät ainakin: 11 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa investointihankkeissa ………………12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa investointihankkeissa laskennallisena kustannuksena hyväksytään 1,5 prosenttia………….. Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset hyväksytään laskennallisina. Kustannuksiin, jotka voidaan hyväksyä laskennallisina, sisältyvät ainakin: 12 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan sosiaalirahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa Laskennallinen kustannus Euroopan… ……..2 kohdassa tarkoitetuissa kehittämishankkeissa laskennallisena kustannuksena hyväksytään 7 prosenttia… Hankkeen muut kuin 2 momentin mukaiset kustannukset hyväksytään laskennallisina. Kustannuksiin, jotka voidaan hyväksyä laskennallisina, sisältyvät ainakin: Valtion matkustussaanndn sijasta olisi selkeampi puhua verohallinnon vahvistamista verovapaista matkakustannuksista. Kirjanpito olisi selkeintä olla hyvaksyttavien matkakustannusten perustana, koska se osoittaa vaikeudetta aiheutuneet matkakustannukset. Erilaisia kustannusmalleja on paljon. Selkeyttaakö se toimeenpanoa? Asioista on valtioneuvoston asetustasolla saadetty hyvinkin yksityiskohtaisesti.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Muistion prosenttimääräisiä korvauksia koskevissa pykälissä ei mainita yritystukilain mukaisia hankkeita; on lueteltu vain rahoituslain mukaiset kehittämishankkeet. Jää epäselväksi, onko flat rate 40 -malli käytettävissä myös toimintaympäristön kehittämishankkeissa. 11 §: On toivottavaa, että kohta 2) "muut hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut sekä aineelliset ja aineettomat investoinnit" sisältää edellisen 10 § pykälän mukaisesti myös hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet. Täten sen voisi mainita ko. pykälässä tai sen perusteluissa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Määrittely on riittävän selkeää.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Pykälien muotoilu sisältöineen on riittävän selkeää.
        • Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 9 § Prosenttimääräinen korvaus kehittämishankkeen muista kuin palkkakustannuksista Pykälässä säädettävä muihin kuin palkkakuluihin sovellettava 40 % flat-rate-korvaus suhteessa palkkakuluihin ohjaa tuen saajia toteuttamaan sellaisia hankkeita, joissa hankkeiden kustannusrakenne painottuu vahvasti hankehenkilöstön palkkakuluihin. Vaikka malli yksinkertaistaa kustannusmallia, on malli haasteellinen esimerkiksi paljon konkreettista laboratoriotyötä sisältävien hankkeiden näkökulmasta. Näissä hankkeissa käytetään laajasti laitteistoa ja välineistöä, jonka ylläpitäminen muodostaa kustannuksia paitsi investointien, niin myös huoltokustannusten ja kuluvien osien uusinnan muodossa. Hankkeissa usein vain pieni joukko asiantuntijoita kykenee käyttämään näitä laitteita, jolloin työpanos pienemmissä hankkeissa voi jäädä myös TKI-henkilöstön osalta alle 6 momentissa määritellyn minimin. Tällöin ollaan helposti tilanteessa, jossa 40 % flat rate ei riitä kattamaan lähellekään hanketoiminnasta muodostuvia kustannuksia, saati jos hankkeisiin haluttaisiin sitoa lisäksi myös opettajaresurssia. Metropolia yhtyy Arenen lausuntoon ja esittää pykälää koskevaan muistioon tarkennusta, jolla selkeytettäisiin pykälässä säädettävän korvauksen käyttämisestä. Muistiossa voisi tarkentaa, että korvausta voidaan käyttää palkkakuluihin niissä tilanteissa, joissa palkkakuluja ei voida hankkeelle tehdyn työmäärän vähyyden vuoksi huomioida palkkakustannusmallissa.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Flat rate - prosenttikorvausmalli sekä kertakorvausmallin kokonaiskustannusarvion nousu 200 000 euroon on kannatettava asia.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • 16 § Kertakorvausten määrän vahvistaminen

          Onko kertakorvausten määrän vahvistamisesta säädetty riittävän selkeästi? Jos ei,
          o   miltä osin pykälän muotoilu edellyttäisi tarkentamista?
          o   Miten muotoilua tulisi tarkentaa pykälässä?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi? 
        • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Lump sum –hankeinstrumentin osalta näemme tärkeänä, että sen avulla mahdollistettaisiin monipuolisesti erilaisten hakijaorganisaatioiden osallistuminen hakuihin muotoilemalla uudelleen luonnosbudjetointia määrittelevät kohdat. Luonnosbudjetoinnin osalta esitettyä mainintaa ”hintatason kohtuullisuudesta” pidämme viittauksena tarjoukseen ja tarjouskilpailuun, josta tuen myöntämismenettelyssä ei ole kyse, vaan tuensaajan todellisten, aiheutuvien kustannusten tarkastelusta ja niiden hyväksymisestä rahoituspäätöksen yhteydessä. Tässä kohtaa esitämme, että muotoilua muokattaisiin niin, että tarkastelua tulisi suorittaa tuen hakijan todellisten kustannusten mukaisesti ja tarkastellen ennen muuta hankkeen tuotosten laatua. Näillä edellytyksin täyttyisi myös esitetty viittaus kustannusten oikeudenmukaisuudesta, koska kustannusten arviointi perustuisi tosiasiallisesti aiheutuneisiin tuensaajan kirjanpidon kustannuksiin. Lisäksi toteamme, että rahoituksen saajien ja myöntäjien näkökulmasta, kuten myös instrumentin toteutusta pohdittaessa, olisi hyvä hyödyntää komission konsultaation tuloksia ja oppeja lump sum –instrumentin pilotoinnista mikäli niitä ei ole vielä hyödynnetty. Lisäksi toteamme myös, että lump sum –instrumentin mahdollisesta konsortiomallisesta toteutustavasta ei kustannusten hyväksyttävyyden osalta ole määritelmää, joka määrittäisi eri tuensaajien vastuut ja onko usean toteuttajan lump sum –hanke ylipäätään mahdollinen.
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälän sanamuotoja tulee selkiyttää. Pykälän tulkinta on vaikea, sillä pykälässä on useita eri viittauksia toisiin pykäliin.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kertakorvausten määrän vahvistamisesta on säädetty riittävän selkeästi.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Sääntely on selkeää, vaikka kustannusarvioluonnoksen palkkakustannusten määrä voidaan käyttää vain yksikkökustannusmallia, joka saattaa olla työläs etenkin uusille ja pienille hanketoimijoille. Kertakorvausmalli on usein tällaisille toimijoille hallinnollisesti hyvä tapa toteuttaa hanke, mutta bruttotyövoimakustannusten osoittaminen voi olla pulmallista.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kertakorvausten määrän vahvistamisesta on säädetty riittävän selkeästi.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty riittävän selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Kertakorvausten määrän vahvistamisesta on säädetty riittävän selkeästi.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Muita huomioita luvun 2 pykäliin ja muistioon
        • Satakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 15 § 3. momentin mukaan kertakorvaushankkeen tukipäätöstä voidaan muuttaa vain hankkeen toteuttamisajan osalta. Kuitenkin rahoitusasetuksen 25 §:ää käsittelevässä muistion kohdassa sanotaan, että muutoksia voisi tietyissä tapauksissa tehdä myös kertakorvaushankkeen sisältöön. Muistiossa ei pitäisi avata tällaista mahdollisuutta, mikäli se asetuksen mukaan on yksiselitteisesti kiellettyä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannusten tuntitaksamallissa tarvitaan EURA 2021 -järjestelmään toiminnallisuus, jossa tuensaaja itse ilmoittaa jokaisen henkilön kohdalle ko. maksatuskauden tunnit, jolloin järjestelmä voi automaattisesti laskea ylittyykö vuoden ajalle sallittu tuntimäärä. Ylittävä osuus ei ole tukikelpoinen eikä sitä ole syytä laskettaa manuaalisesti, vaan toiminnallisuus on oltava suoraan järjestelmässä.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 15 § 3. momentin mukaan kertakorvaushankkeen tukipäätöstä voidaan muuttaa vain hankkeen toteuttamisajan osalta. Kuitenkin rahoitusasetuksen 25 §:ää käsittelevässä muistion kohdassa sanotaan, että muutoksia voisi tietyissä tapauksissa tehdä myös kertakorvaushankkeen sisältöön. Muistiossa ei pitäisi avata tällaista mahdollisuutta, mikäli se asetuksen mukaan on yksiselitteisesti kiellettyä.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 9 § Pykälässä säädettävä muihin kuin palkkakuluihin sovellettava 40 % flat-rate-korvaus suhteessa palkkakuluihin ohjaa tuen saajia toteuttamaan sellaisia hankkeita, joissa hankkeiden kustannusrakenne painottuu vahvasti hankehenkilöstön palkkakuluihin. Vaikka malli yksinkertaistaa kustannusmallia, on malli haasteellinen esimerkiksi paljon konkreettista laboratoriotyötä sisältävien hankkeiden näkökulmasta. Näissä hankkeissa käytetään laajasti laitteistoa ja välineistöä, jonka ylläpitäminen muodostaa kustannuksia paitsi investointien, niin myös huoltokustannusten ja kuluvien osien uusinnan muodossa. Hankkeissa usein vain pieni joukko asiantuntijoita kykenee käyttämään näitä laitteita, jolloin työpanos pienemmissä hankkeissa voi jäädä myös TKI-henkilöstön osalta alle 6 momentissa määritellyn minimin. Tällöin ollaan helposti tilanteessa, jossa 40 % flat rate ei riitä kattamaan lähellekään hanketoiminnasta muodostuvia kustannuksia, saati jos hankkeisiin haluttaisiin sitoa lisäksi myös opettajaresurssia. Arene esittää pykälää koskevaan muistioon tarkennusta, jolla selkeytettäisiin pykälässä säädettävän korvauksen käyttämisestä. Muistiossa voisi tarkentaa, että korvausta voidaan käyttää palkkakuluihin niissä tilanteissa, joissa palkkakuluja ei voida hankkeelle tehdyn työmäärän vähyyden vuoksi huomioida palkkakustannusmallissa.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 9 § Prosenttimääräinen korvaus kehittämishankkeen muista kuin palkkakustannuksista Ruokavirasto ehdottaa pykälää muutettavaksi seuraavalla tavalla: Pykälän otsikko: Laskennallinen kustannus kehittämishankkeen muista kuin palkkakustannuksista ……………………..hankkeesta aiheutuneina muina kustannuksina kuin hankehenkilöstön palkkakustannuksina hyväksytään 40 prosenttia 7 §:n mukaisista palkkakustannusten yksikkökustannuksista. 13 § Prosenttimääräiset korvaukset Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavissa vähävaraisen aineellisen avun hankkeissa Ruokavirasto ehdottaa pykälää muutettavaksi seuraavalla tavalla: Laskennalliset kustannukset Euroopan sosiaalirahaston varoista rahoitettavissa………………………… ……………………………….välittöminä kustannuksina voidaan hyväksyä ……ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannuksina hyväksytään 7 prosenttia hankkeen… …………………… muut kuin 1 ja 2 momentin mukaisina kustannuksina hyväksytään 7 prosenttia hankkeen 1 momentin………….. Laskennallisina hyväksyttäviin kustannuksiin sisältyvät ainakin hallinto-….. 14 § Matkakustannusten yksikkökustannusmalli Pykälä vaikuttaa selkeältä. 15 § (3 mom.) Kertakorvaus Kertakorvaushankkeen tukipäätöstä olisi hyvä pystyä erityisistä tai perustelluista syistä muuttamaan myös muun kuin toteutusajan osalta, jos kansallisella säädöksellä on mahdollista asiasta säätää. 18 § Matkakustannukset Valtion matkustussäännön sijasta olisi selkeämpi puhua verohallinnon vahvistamista verovapaista matkakustannuksista. Kirjanpito olisi selkeintä olla hyväksyttävien matkakustannusten perustana, koska se osoittaa vaikeudetta aiheutuneet matkakustannukset. Pykälässä viitataan tuensaajan matkakorvausten määrään. Tuen myöntäjän kannalta menettelystä tulee monimutkaista, jos olisi selvitettävä kaikkien tuensaajien omien menettelyiden mukaiset hyväksyttävät matkakustannukset. Pohdittavaksi jää, lisääkö taustatietojen kerääminen hallinnollista taakkaa. Tässä pykälässä olisi hyvä selkeämmin määritellä, milloin tämän pykälän mukaisia matkakustannuksia sovelletaan, ehkä jopa otsikkotasolla. Avoimeksi jää, onko koko hankkeen oltava tosiasiallisiin kustannuksiin perustuva.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä mm. 7 §:ssä säädettyä yksikkökustannusmallin käyttöönottoa, 9§:ssä säädettyä prosenttimääräistä 40% korvausta palkkakustannuksista, 11 §:ssä säädettyä prosenttimääräistä 1,5% korvausta investointikustannuksista sekä 16 §:ssä säädettyä kertakorvaushankkeiden maksimikokonaiskustannusta 200 000€. Kyseisten muutosten haltuunotto on kuitenkin aluksi työllistävää niin hankkeiden toteuttajille kuin rahoittajille ja edellyttää perehtymistä ja uudistuksia hankehallinnointiin.
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uusissa palkkakustannusmalleissa on pyritty yksinkertaistamaan käsittelyä, mutta eri vaihtoehdot ja niihin sisältyvät lukuisat poikkeukset, rajoitukset ja tarkentavat ehdot eivät lopulta muodosta yksiselitteisen helposti hahmotettavaa kokonaisuutta.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Palkkakustannuksissa olisi hyödyllistä kuvata opettajien kk-palkan määrittelyä tarkemmin. Erityisesti yliopisto-opettajien palkanmäärittely voi olla mutkikasta erittäin suurten kuukausierojen vuoksi: opetuksen ja tutkimustyön osuus vaihtelee merkittävästi vuoden sisällä ja vuosien välillä. 14 § Muistiossa tulisi selkeyttää, kuka määrittää tukikelpoisiin matkakustannuksiin kuuluvat organisaation edustajat. Jos täsmennystä ei tehdä, riski horjuvalle käytännölle on ilmeinen. Hankehenkilöstön kotimaan matkojen päivärahat, yöpymiskustannukset ja matkakustannukset korvataan. Sen sijaan hankkeen kohderyhmän ja organisaation edustajan matkoista korvataan yöpymis- ja matkakustannukset, mutta ei päivärahoja. Jos näin on, päivärahojen tukikelvottomuuden perusteet on avattava muistiossa.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Asetuksesta ja muistiosta jää epäselväksi, mikä 9 § tavoite on ja missä tilanteissa sitä sovelletaan. Isoin muutos asetuksessa ovat kustannusmallit, joita tulee käyttöön aiempaa useampia. On tavoiteltavaa keventää hallinnollista taakkaa, mutta odotettavissa on hetkellistä epäselvyyttä, ennen kuin uudet käytännöt tulevat sekä hanketoimijoille että rahoittajille tutuiksi. Muutos on toivottu, mutta edellyttää jämäkkää, johdonmukaista ja selkeää viestintää sekä koulutuksia hanketoimijoille ja rahoittajille.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • 14§ Kotimaanmatkojen osalta hankehenkilöstön päivärahat, yöpymiskustannukset ja matkakustannukset korvataan. Sen sijaan hankkeen kohderyhmän ja hankkeeseen osallistuvan organisaation edustajan osalta korvataan yöpymis- ja matkakustannukset, mutta ei päivärahoja. Näiden päivärahojen tukikelvottomuus on epäloogista eikä tälle ole avattu perusteita muistiossakaan.
        • 19 § Hankinnat

          Onko hankinnasta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuus ja kustannusten kohtuullisuuden arvioiminen määritelty riittävän selkeästi määritelty? Jos ei,
          o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
        • Lapin liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä että suorahankinnan raja nousee 3 000 euroon ja kirjallisen kilpailuttamisen raja nousee 10 000 euroon. Pykälässä tulisi viitata hankintalain ja hyvän hallintotavan periaatteisiin myös kynnysarvon alittavien hankintojen kohdalla (avoimuus, tasapuolisuus ja syrjimättömyys).
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Erityisesti yrityksille on tärkeää informoida selkeästi siitä, milloin laki julkisista hankinnoista ja kilpailutussäädökset tulevat sovelletuiksi hankkeissa. Yrityksille pitää tarjota tietoa ja neuvontaa hankintalain soveltamisesta.
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankintarajat on määritelty tarkoituksenmukaisella tavalla.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankintarajat on määritelty tarkoituksenmukaisella tavalla.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälässä on riittävän selkeä määrittely ja sääntely on tarpeellista.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että asetukseen on tulossa selkeät hankintarajat kynnysarvon alittaviin hankintoihin. Yhteiset määrittelyt asettavat tuensaajat tasa-arvoiseen asemaan rahoittavasta viranomaisesta riippumatta. Uudenmaan liitto ehdottaa asetuksen muistiolla täsmennettäväksi sitä, miten alle 3000 € kustannusten kohtuullisuus on riittävästi perusteltu. Täytyykö tuensaajan dokumentoida tätä? Uudenmaan liitto pitää hyvänä, että asetuksen muistiossa kokonaistaloudellinen edullisuus määritellään voimassa olevan hankintalain mukaisesti huomioiden kaikki ulottuvuudet. Kustannuksiltaan edullisin mahdollistaa myös elinkaarikustannusten huomioimisen. Lisäksi on hyvä, että myös hankinnan pilkkominen sekä osiin jakaminen on kuvattu tukikelpoisuusasetukseen voimassa olevan hankintalain mukaisessa muodossa. Hankintalain tarkoittamaa hankinnan osiin jakamisen mahdollisuutta ei tule rakennerahastojen erillislainsäädännössä rajata pois. Hankinnan ennakoitua arvoa koskeva ohjeistus on relevantti ja hyvä. Lisäksi Uudenmaan liitto kiittää innovatiivisten julkisten hankintojen huomioimisesta osana asetuksen muistiota. Kestävillä ja innovatiivisilla hankinnoilla on kasvava merkitys myös hanketoiminnassa, ja ne ovat keskeisessä roolissa niin tulevassa alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa kuin hallitusohjelmassakin. Innovatiiviset ja kestävät hankinnat ovat myös läpileikkaava metodologinen työkalu aluekehittämisessä. Tukikelpoisuusasetuksessa tulee riittävällä tasolla huomioida näitä tarjolla olevia mahdollisuuksia. Välittäville toimielimille tarvitaan ohjeistusta, miten rakennerahastohankkeissa niitä voidaan huomioida. Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?: Tukikelpoisuusasetuksen muistiossa voisi tuoda esille myös puitejärjestelyt.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Esitetyt hankintarajat ovat hyvät. Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta on todella hyvä, että asetuksessa on määritelty rajat hankintojen kilpailuttamiselle.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Miten hankinnoista aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus todennetaan flat rate 40 % -hankkeissa (kun hankinnat sisältyvät flat rate -osuuteen)?
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankintarajat on määritelty tarkoituksenmukaisella tavalla.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Hankintarajat on määritelty tarkoituksenmukaisella tavalla.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälän 3 momentin, mukaan yli 3 000 euron hankinnassa olisi selvitettävä tavanomainen hintataso kustannusten kohtuullisuuden selvittämiseksi. Maaseuturahaston osalta on jo kuluvalla rahoituskaudella 2014-2020 säädetty, että ” Sellaisten toimien osalta, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat enintään 5 000 euroa, kustannusten kohtuullisuus voidaan todeta hallintoviranomaisen ennakkoon hyväksymän talousarvioluonnoksen perusteella.” Koska asiasta on jo tällä tavoin EU-lainsäädännössä säädetty, 5 000 euron rajan ottaminen käyttöön myös TEM:n tukikelpoisuusasetuksessa olisi perusteltua ja yhdenmukainen maaseuturahaston kanssa. Ks. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 artikla 48 (2)(e). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A02014R0809-20200713&qid=1610697281000
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Onko pykälässä mainitut, lähipiirin käsitteeseen liittyvät termit (avainhenkilö, perheenjäsen, määräysvalta, johtava asema) määritelty jossain muualla? Nykyisen yritystukilain ohjeistuksessa viitattua KILA:n määritelmää käytettäessä on ilmennyt vaihtelevaa soveltamiskäytäntöä ELYjen välillä: osa tulkitsee ohjeessa esitetyn luettelon lähipiiristä sanamuodon mukaisesti tyhjentäväksi, osa taas tulkitsee ko. luetteloa väljemmin.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Hankintarajoiksi esitetään 10 000 euroa ja 3 000 euroa. Alle 3 000 euron hankinnoissa kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi on selvitettävä tavanomainen hintataso. Nykyisin rajana on yleisesti käytetty 4 000 euroa. Esitämme tätä rajaa myös uuteen asetukseen.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On riittävän selkeä, ja linjassa muun sääntelyn kanssa. On hyvä, että jääviydestä hankintapäätösten teossa on kirjattu selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Hankinnasta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuus ja kustannusten kohtuullisuuden arvioiminen on määritelty riittävän selkeästi.
        • Pohjois-Savon liitto
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Hankintojen rajoiksi esitetään 10000 euroa, jolloin kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi on pyydettävä tarjouksia tarkoituksenmukaisella tavalla ja 3000 euroa, jolloin kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi on selvitettävä tavanomainen hintataso. Nykyisin jälkimmäisenä rajana on yleisesti käytetty 4000 euroa. Esitämme nykykäytäntöä myös uuteen asetukseen.
        • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Erityisesti yrityksille on tärkeää informoida selkeästi siitä, milloin laki julkisista hankinnoista ja kilpailutussäädökset tulevat sovelletuiksi hankkeissa. Yrityksille pitää tarjota tietoa ja neuvontaa hankintalain soveltamisesta.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Onko arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja sen osoittamisesta säädetty riittävän selkeästi? Jos ei,
          o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että arvonlisäveroa koskeva sääntely on selkeästi erotettu omaksi pykäläkseen.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei tarkennettavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että arvonlisäveroa koskeva sääntely on selkeästi erotettu omaksi pykäläkseen. Tukikelpoisuusasetuksessa ja sen muistiossa tulee selkeästi linjata mikä on "riittävä selvitys”. Nyt pykälän viittaus ”merkityksellisistä tosiseikoista” vaikuttaa hankalalta ja tulkinnanvaraiselta, mikä puolestaan johtaa kirjavuuteen eri välittävien toimielinten toimintatavoissa. On hyvä, että muistioon on selkeästi kirjattu, että arvonlisäveron tukikelpoisuutta koskevan erillisen selvityksen tulee perustua Verohallinnon reunaehtoihin. Kuitenkin epäselväksi jää, kuka päättää mikä on merkityksellinen tosiseikka ja milloin on kyseessä muistion tarkoittama ”selvä tapaus”? Toimeenpanossa tulisi pyrkiä siihen, ettei alv-selvityksen tarvitsisi olla hankekohtainen. Nyt ehdotettu muotoilu edellyttää erillistä selvitystä tukihakemuksen yhteydessä arvonlisäverokohtelusta ”kyseisessä hanketoiminnassa”. Jää epäselväksi viitataanko kyseisellä hanketoiminnalla nimenomaisesti hakemuksessa kyseessä olevaan yhteen hankkeeseen, jolloin selvityksen tulisi olla hankekohtainen vai laajemmin ko. tuensaajan hanketoimintaan. Mikäli tuenhakija joutuu pyytämään useita alv-selvityksiä useampiin hankkeisiin/hakemuksiin, tämä työllistää sekä verottajaa, tuensaajaa että välittävää toimielintä. Alv-selvityksille tulee rakentaa järjestelmäohjaus niin, että EURA 2021 -järjestelmä edellyttäisi vakiokohtana alv-selvityksen pakollisena liitteenä niissä hankkeissa, joissa se tarvittaisiin.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tämä on hyvä juttu ja joustavoittaa valmisteluprosessia: Välittävä toimielin voisi tuen saajan Verohallinnolta saaman selvityksen sijaan hyväksyä tuen saajan itse laatiman muun riittävän ja perustellun selvityksen, joka perustuu merkityksellisiin tosiseikkoihin, jos erillisen selvityksen pyytäminen Verohallinnolta olisi ilmeisen tarpeetonta.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • SAK ry, Hannu Jouhki, johtaja, Kasvu ja vaikuttaminen
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja sen osoittamisesta on säädetty riittävän selkeästi.
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä (asetusluonnos ja perustelumuistio 24 §).
        • 25 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

          Onko tuen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista säädetty riittävän kattavasti ja selkeästi? Jos ei,
          o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälä on selkeä.
        • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tukikelpoisuusasetuksessa 21 § leasingkulujen korko, hallinto ym kulut eivät ole tukikelpoisia ja hakijan on osoitettava, etteivät ne sisälly leasingkustannuksiin. Useinkaan tällainen kustannusten erittely ei ole liikesalaisuuden vuoksi mahdollista. Tämä aiheuttaa tarpeettomasti leasing menettelyn käyttöön rajoitteita. Leasing loisi taloudellista tehokkuutta ja myös ympäristönäkökulmasta kestävää hankintamenettelyä.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ei kommentoitavaa.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Tuen ulkopuolelle jäävien kustannusten lista vaikuttaa kattavalta ja riittävän selkeältä. Palkkakustannuksiin liittyvät tukikelvottomat kustannukset, kuten luontoisedut ja bonukset, listataan tukikelpoisuusasetusluonnoksen 6§:ssä. Selkeyden vuoksi myös tässä pykälässä 25 § tai asetuksen muistiossa voisi viitata asetuksen 6 §:ään ja siinä listattuihin tuen ulkopuolelle jääviin kustannuksiin.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 25§: Selkeämpi tulkinta tavanomaisesta toiminnasta on tarpeen. Rahoituksen ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta kytkentä tavanomaiseen toimintaan on olennainen.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 25§: Selkeämpi tulkinta tavanomaisesta toiminnasta on tarpeen. Rahoituksen ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta kytkentä tavanomaiseen toimintaan on olennainen.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Pykälä on selkeästi muotoiltu ja kirjattu. Maaseuturahaston puolella luontoissuoritukset ovat kiellettyjä, mutta esimerkiksi talkootyö voi olla osana yksityistä rahoitusta.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Pääosin kyllä. Tukikelpoisuusasetusluonnoksen 25 §:ssä on erikseen säädetty tuen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista. Normin esittäminen luettelomaisesti lisää tekstin luettavuutta mutta sisältää myös riskin siitä, että ehdotusta laadittaessa ei ole otettu huomioon ja luetteloitu kaikkia mahdollisia tapaustyyppejä liittyen esimerkiksi tuen maksamisen esteisiin tai kustannusten tukikelvottomuuteen.
        • Muita huomioita luvun 3 pykäliin ja muistioon
        • Etelä-Savon ELY, Yhteinen RR-ELY-keskusten lausunto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Voimassa olevan tukikelpoisuusasetuksen 26§:n mukaan ”Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavissa hankkeissa kiinteistön ja käyttöomaisuuden poistot hankkeen toteutusaikana ovat tukikelpoisia kustannuksia, jos poistojen kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. Poistot lasketaan voimassa olevien kirjanpitosäännösten ja -määräysten mukaisesti.” Asetuksen tekstimuotoilu on mahdollistanut kuluvalla ohjelmakaudella merkittävien tuotekehityshankkeiden tukemisen laajuudessa, johon ei olisi päästy ilman poistojen tukikelpoisuutta. Poistojen hyväksymistä kehittämiskustannusten osana on käytetty silloin, kun innovaatiota on täytynyt testata laajasti, mutta testaaminen ei ole ollut mahdollista ilman erillistä testialustaa. Menettely on erityisen käyttökelpoinen tilanteissa, jossa yrityksellä jo on ollut testaamiseen soveltuva alusta muussa käytössä tai testialustaa ei ole mahdollista hankkia muutoin kuin ostamalla se. Vaatimuksena on lisäksi ollut, että testialustaa ei käytetä tuotekehityksen aikana muissa toiminnoissa, testaamisesta ei synny yritykselle tuloja ja että kyse on merkittävästä kustannuserästä. Hyväksymällä testialusta tuotekehityksen ajaksi osaksi kehittämiskustannuksia poistojen kautta laskettuna on mahdollistanut sen, että hakijan tai viranomaisen ei ole tarvinnut määritellä mitä testialustalle tapahtuu tuotekehityksen jälkeen. Yritys on voinut pitää alustan tavanomaisessa käytössään tai myydä sen vapaasti. Luonnollisesti tällä toimintatavalla on ollut vaikutusta myös viranomaistoimintaan jälkikäteisvalvonnan tarpeen vähentymisen kautta. Kyseessä on ollut toimiva menettely, jossa selkeästi kehittämiseen liittyvä kustannus on voitu hyväksyä osaksi yrityksen kehittämishanketta. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä ja nähdäksemme tällainen mahdollisuus tulisi sisällyttää myös tulevan kauden säädöksiin.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 21§: Uudenmaan liitto esittää, että hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien leasing-laitteiden korjaus- ja huoltokustannukset olisivat tukikelpoisia, ellei niiden tukikelvottomuuteen ole selkeää perusteltua syytä. Koneiden ja laitteiden huoltaminen on usein (ei aina) järkevää kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna, joten sitä tulisi tukea myös ekologisesta näkökulmasta. Lisäksi sekä tuensaajalle että viranomaiselle olisi hallinnollisesti helpompaa olla erottamatta korjaus- ja laitekustannuksia tukikelpoisista kuluista. Tukikelvottomien hallinto-, rahoitus-, korko-, vakuutus-, korjaus- ja huoltokustannusten erottaminen tulee edelleen olemaan iso haaste ja monissa tapauksissa ongelmallista, kuten aiemmillakin ohjelmakausilla
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 20 § Osamaksukaupalla hankittu omaisuus Ruokavirasto ehdottaa osamaksukauppaan väljempää menettelyä. Maaseuturahaston puolella tämä on todettu vain tukikelpoisuusluettelossa (kieltolista), ei omana pykälänään. Tämä ei ole aiheuttanut ongelmia, vaikka osamaksukauppaa on sovellettu myös maaseuturahastossa. 21 § Leasing Maaseuturahaston yritystuissa leasing ei ole käytössä. Avoimeksi jää, miten pitkältä ajalta investoinnin leasing-kustannukset olisivat hyväksyttäviä. 22 § Käytettyinä hankitut koneet ja laitteet Käytettyjen koneiden ja laitteiden tukimahdollisuus on hyvä olla, vaikka uusien tukeminen olisikin pääsääntö. Muotoilu pääosin samantyyppinen kuin maaseuturahastossa. Käytettynä hankittujen koneiden ja laitteiden hankinta on positiivinen asia. 1 momentin 1 kohdassa todetaan, että kustannukset ovat tukikelpoisia, jos koneen tai laitteen hankintaan ei ole saatu viiden hankintaa edeltäneen vuoden aikana julkista tukea. Maaseuturahaston asetuksissa vastaavaa sääntelyä ei ole. Koneiden omistussuhteita ja maksettuja tukia katsotaan olevan todella haastava selvittää jälkikäteen, koska rekisteriä koneiden sarjanumeroista ei ole. Markkinoille ei kuuluisi tulla pysyvyyssäädöksen mukaisesti kiellettyjä koneita tai laitteita myöskään EU:n muista maista, joten tätä sääntöä ei ole katsottu tarpeelliseksi. 23 § Maa- ja vesialueiden hankintakustannukset Maaseuturahastossa on 10 prosentin raja edelleen. Maaseuturahaston puolella yritysrahoituksessa "joutomaa" -pykälää ei ole yleisasetuksesta otettu kansalliseen lainsäädäntöön. Pohdittavaksi jää, millä tavalla todistetaan, että kyse on joutomaasta tai saastuneesta maasta ja onko rajanveto tuen hakijalle selkeää.
        • Keski-Suomen liitto
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • 26 § Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien väliset muutokset

          Selkeyttääkö kustannuslajien välisestä muutoksesta säädetty hankkeiden toimeenpanoa? Jos ei,
          o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

          Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kustannuslajien ylityksien hyväksyttävät määrät säädetään asetuksessa välittävien viranomaisten yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi.
        • Iin kunta, Kunnanjohtaja Ari Alatossava
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kustannuslajien ylityksien hyväksyttävät määrät säädetään asetuksessa välittävien viranomaisten yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi.
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Rahoitusasetuksen 30 §:ssä on viittaus tukikelpoisuusasetuksen 26 §:ään. Pykäläotsikointi voisi olla yhdenmukaisempi eli esim. “Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien ylitykset...”
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Säännös kustannuslajien välisistä muutoksista selkeyttää huomattavasti hankkeiden toimeenpanoa, on omiaan vähentämään muutospäätösten tarvetta ja yhdenmukaistaa viranomaisten tulkintoja.
        • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Uudenmaan liitto kiittää, että kustannuslajien välisiin muutoksiin on tulossa selkeä säädös asetustasolle. Säädös on tervetullut ja selkeyttää hankkeiden toimeenpanoa.
        • Turun kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 26 §: Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien välisten muutokset: vähäinen muutos tulisi olla mahdollista omalla ilmoituksella.
        • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kustannuslajien välisestä muutoksesta on säädetty asetuksessa ja annettu selkeät rajat kustannuslajien ylityksille.
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 26 §: Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien välisistä muutoksista: vähäinen muutos tulisi olla mahdollista omalla ilmoituksella.
        • Etelä-Pohjanmaan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä selkeyttää. Hyvä, että tästä säädetään.
        • Oulun kaupunki, Krüger Claes
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kustannuslajien ylityksien hyväksyttävät määrät säädetään asetuksessa välittävien viranomaisten yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi.
        • Muhoksen kunta, Syvävirta Jukka
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • On hyvä, että kustannuslajien ylityksien hyväksyttävät määrät säädetään asetuksessa välittävien viranomaisten yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi.
        • Ruokavirasto, Maaseutulinja
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Ruokavirasto ei pidä pykälää tarpeellisena. Maaseuturahaston tuissa vastaavan pykälän puuttuminen ei ole aiheuttanut ongelmia.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • On säädetty selkeästi.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
        • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Halonen Osmo
          Uppdaterad:
          26.4.2021
          • Kyllä.
        • Näkemykset ja kommentit, jotka eivät sisälly aiempiin kohtiin
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
        • Etelä-Karjalan liitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • -
        • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Palkkakustannuksia ja matkakustannuksia koskevat uudet yksinkertaistetut menettelyt ovat tervetullut muutos. Ne keventävät maksatuksiin liittyvää hallinnollista taakkaa niin toteuttajien kuin välittävän toimielimen osalta.
        • Tampereen kaupunki
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Osa-aikaisten hanketyöntekijöiden työaikakirjanpito palkkakustannusten todentamiseksi poistuu, mikä on myönteinen ja hallintoa merkittävästi keventävä muutos. Vastaavaa ratkaisua tulisi soveltaa myös kokoaikaisten työntekijöiden osalta. Ratkaisu, jossa kokoaikaisille hanketyöntekijöille tulee tuntikirjanpitovelvoite, on omiaan lisäämään byrokratiaa ja osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä sekä hankaloittaa kokoaikaisten työntekijöiden rekrytointia hankkeisiin. Samantyyppinen ratkaisu työajan todentamiseen, jota on tarkoitus soveltaa osa-aikaisten kohdalla, soveltuisi myös kokoaikaisille työntekijöille ja sitä tulisi käyttää.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, asiantuntija Samuli Maxenius
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Arene pitää erityisen tärkeänä, että uusien asetuksessa määriteltyjen kustannusmallien lisäksi tukipäätöksistä vastaavat välittävät toimielimet koordinoivat toimintaansa siten, että rahoituskäytäntöjen, -tulkintojen ja -päätökset ovat yhdenmukaisia rahoittajasta riippumatta. Yhdenmukaiset käytännöt helpottaisivat hanketoiminnan rahoituksen suunnittelua ja toteutusta hankkeiden toteuttajien näkökulmasta.
        • Etelä-Savon maakuntaliitto
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä täydennyksenä 26 § säännöstä kustannuslajien välisistä muutoksista
        • Pohjois-Pohjanmaan ELY, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 9 §, muistio: “Edelleen tämän pykälän mukaista kustannusmallia sovellettaisiin elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettaviin rahoituslain 12 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin kehittämishankkeisiin”. Tätä kohtaa tulee täsmentää kattamaan kaikki ko. lain a-kohdan kehittämishankkeet eli myös ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät kehittämishankkeet (Rahoituslain 12 §: “a) ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämishankkeisiin”). Edellä esitetty huomio koskee myös 10 §:ää: “Edelleen tämän pykälän mukaista kustannusmallia sovellettaisiin elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettaviin rahoituslain 12 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin kehittämishankkeisiin”.
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Väätämöinen Kirsi
          Uppdaterad:
          28.4.2021
          • 25 §:n mukaan tukikelpoisia kustannuksia eivät ole mm. yleisasetuksen 61 artiklassa tarkoitetut luontoissuoritukset. Tämä on hämmentävää, koska 61 artiklassa kerrotaan, milloin (minkä edellytysten täyttyessä) luontoissuoritukset ovat tukikelpoisia. Asia on syytä selkeyttää. Olisi myös hyvä tarkistaa, ovatko yleisasetuksessa ja rahoitusasetuksessa käytetyt luontoissuorituksen käsitteet saman sisältöisiä.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          27.4.2021
          • Hankepäätöksiin tulee jonkin verran lisää säätelyä, mikä tuo tasavertaisuutta valtakunnallisesti, mutta hyvästä tarkoituksesta huolimatta saattaa lisätä hanketoimijoiden ja rahoittajien hallinnollista taakkaa. Asetusten tavoitteena tulee olla hanketoteuttajan byrokraattisen kuorman vähentäminen, jotta hanketoiminnan vaikuttavuus on mahdollisimman suurta, ja hankkeiden totuttamiseen osallistuu mahdollisimman laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta.
        • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
          Uppdaterad:
          27.4.2021
      • Näkemykset ja kannanotot, jotka eivät sisälly edellä asetuskohtaisesti esille tuomaanne
      • Kainuun liitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Kainuun liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä tiiviistä valmisteluyhteistyöstä ja osallistavista sisältökeskusteluista alueiden ja muiden toimijoiden kanssa valmistelun aikana. Maakuntajohtaja Pentti Malinen Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas Aluekehityspäällikkö Paula Karppinen
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keisanen Päivi
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • EURA 2021 -tietojärjestelmän tulee olla ohjelmakauden käynnistyessä riittävällä tasolla viranomaistyön laadukkaan tekemisen kannalta. Tietojärjestelmän tulee tukea sekä hakijaa että välittävää viranomaista mahdollisimman hyvin hankeprosessissa. De minimis -prosessiin esitetään mahdollisimman kevyttä menettelyä ja mahdollisimman suurta EURA-järjestelmän toiminnallisuuksien tukea. De minimis -prosessin selkeys on erityisen tärkeää tuensaajan toiminnan kannalta. De minimis-hankkeiden määrän tulisi kasvaa hanketoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.
      • Satakuntaliitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
      • Etelä-Karjalan liitto
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Tukikelpoisuusasetuksen uudet yksinkertaistetut kustannusmallit ovat erittäin kannatettavia ja sujuvoittavat hankkeiden maksatuksia. Niiden täysimääräisen ja asiantuntevan käytön varmistamiseksi välittäville toimielimille ja potentiaalisille hakijoille suunnatut koulutukset olisivat tarpeen.
      • Pirkanmaan liitto, Hykkönen Elina
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • Esitetty merkitsisi melko suuria muutoksia erityisesti kustannusten tukikelpoisuutta koskeviin säännöksiin. Niin välittävän toimielinten kuin hakijoiden ja tuen saajien kattava kouluttaminen on tarpeen, jottei erityisesti ohjelmakausien ja säännöstöjen taitekohdassa aiheudu ongelmia. Koulutusta tarvitaan myös, jotta välittävien toimielinten tulkinnat muodostuvat riittävän yhdenmukaisiksi. Tämä tukee hakijoiden ja toteuttajien yhdenvertaista kohtelua. Tietojärjestelmä EURA 2021:n toimintojen sujuvuus on ratkaisevassa roolissa siinä, millaiseksi hankkeiden hallinnoimisen kokonaisuus niin viranomaisissa kuin erityisesti tuensaajien osalta muodostuu. Tältä osin huolta vielä tässä vaiheessa aiheuttaa tieto siitä, että niin rahoitus- kuin maksatuspäätöstenkin määrä tulee ehdotettujen muutosten myötä lisääntymään merkittävästi. Tämä johtuu yhtäältä muuttuvasta yhteis/ryhmähankkeiden hallinnoinnista ja toisaalta siitä, että de minimis -tuki on päätöksissä määriteltävä jatkossa yrityskohtaisesti aiemman toimenpidetason sijaan. Jatkossa yhteistä tietojärjestelmää voitaneen käyttää nykyistä kattavammin hankkeisiin kiinteästi liittyvän tiedon arkistoimiseen. Tämä koskee esimerkiksi hankkeiden arviointiin liittyviä dokumentteja ja on niin ikään myönteinen seikka. Tukikelpoisuusasetuksen taustamuistion yleisissä perusteluissa todetaan: “(Yksinkertaistetut) Kustannusmallit tukevat hankkeiden seurannan painopisteen siirtymistä enemmän aidon muutoksen aikaansaamiseen sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tukemiseen hankkeesta aiheutuvien tosiasiallisten kustannusten tarkastelun sijaan.” Lausuttu on keskeisen tärkeä tavoite, jonka toteutumista esitetty tukikelpoisuusasetus omalta osaltaan tukee. Yhteistä ohjelmatason keskustelua vielä tarvitaan käytännön keinoista tuen tähänastista parempaan toteuttamiseen. Hallinnon osittainen keventäminen on vasta ensimmäinen askel tavoitteeseen pääsemiseksi.
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ohjelmajohtaja Tiina Huotari
        Uppdaterad:
        28.4.2021
        • De minimis -prosessiin toivomme mahdollisimman kevyttä menettelyä ja mahdollisimman suurta EURA-järjestelmän toiminnallisuuksien tukea. De minimis -prosessin selkeys on erityisen tärkeää tuensaajan toiminnan kannalta. EURA 2021 -järjestelmän tulee olla ohjelmakauden käynnistyessä riittävällä tasolla viranomaistyön laadukkaan tekemisen kannalta. Järjestelmän toiminnallisuuksiin tulee rakentaa viranomaisen työtä helpottavia automatisointeja ja kopiointeja niin kattavasti, kuin se on mahdollista.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        27.4.2021
        • Asetuskokonaisuus etenee oikeaan suuntaan. Aluekehittämisen ja rahoituksen optimaalisen vaikuttavuuden kannalta keskeistä on tähdätä hanketoimijoiden hallinnollista taakkaa vähentäviin uudistuksiin. Rahoitusehtojen tulisi myös sallia yksityisen ja julkisen sektorin yhteiskehittäminen yhteis- tai rinnakkaishankkein, jotta rahoituksen tuella päästäisiin aiempaa vahvempaan yhteistyöhön ja rahoitus mahdollistaisi aidon yhteiskehittämisen alueiden eduksi.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Aluekehityspäällikkö Eira Varis
        Uppdaterad:
        27.4.2021
      • Suomen Yrittäjät, Tikkala Janika
        Uppdaterad:
        26.4.2021
      • Tilastokeskus, Piela Pasi
        Uppdaterad:
        26.4.2021
        • Todetaan NUTS 2021 -aluejako EU:ssa. Suomen NUTS 2021 on pysynyt muuttumattomana. Siihen eivät ennättäneet vuoden 2021 alussa voimaan astuneet maakuntajakomuutokset: viisi kuntaa vaihtoi maakuntaansa. Toisaalta näillä ei ole merkitystä keskeiseen suuraluejakoon eli NUTS-taso 2:een.