• Onko avustus tarpeellinen?
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Sivista pitää avustusta erittäin tarpeellisena ja perusteltuna. Tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten pääsyä varhaiskasvatukseen edistämällä tuetaan erityisen haavoittuvaisessa asemassa olevien lasten hyvinvointia sekä oppimista. Sivista katsoo, että turvallisen arjen ja kasvuympäristön tarjoaminen sotaa paenneille lapsille on tärkeä osa Suomen vastuuta länsimaisena demokratiana.
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Bergman Mertzi
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Ehdotuksella esitetään lisättäväksi lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin uusi 46 §, joka sisältäisi säännökset valtion erityisavustuksesta kansainvälistä tai tilapäistä suojelua tarvitsevien taikka paperittomien lasten varhaiskasvatukseen. KT pitää muutosta tarpeellisena. Rahoitus kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin varhaiskasvatuksen järjestämisen osalta on välttämätön. KT kuitenkin huomauttaa, että varhaiskasvatuksen kelpoisesta henkilöstöstä on jo nyt kova pula. On tärkeää huolehtia myös riittävistä koulutusmääristä ja niihin liittyvästä rahoituksesta. Näin voidaan turvata osaavan henkilöstön riittävyys myös tulevaisuudessa.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Esityksen tavoitteena on kannustaa kuntia järjestämään varhaiskasvatusta myös tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille sekä paperittomille lapsille. VOL yhtyy esityksen näkemyksiin, että varhaiskasvatuksen päivittäin toistuvilla rutiineilla ja toiminnalla on merkitystä lasten yleisen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta sekä sotaa paenneiden tai turvattomista oloista lasten tukemisessa ja ylipäätään vieraaseen maahan integroitumisessa ja kannattaa esitystä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös valtionavustuksesta kunnille ja kuntayhtymille varhaiskasvatuksen järjestämiseen sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. VOL pitää perusteltuna, että valtio korvaa kunnille myös näiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Tähän valtionavustus on nopea ja kohdennettu keino ja ratkaisee kustannusten korvaamisen vuonna 2023. Vaikka esitykselle on varattu rahoitus vain vuodelle 2023, esitetään, että lainsäädäntö voisi jäädä pysyvästi voimaan, jolloin sen aktivoimiseksi voitaisiin aina tarvittaessa osoittaa määrärahoja. Valtionavustus ja määrärahan taso määräytyy kuitenkin jatkossakin julkisen talouden suunnitelman talousarviossa ratkaistavaksi ja nyt esitykselle on varattu rahoitus vain vuodelle 2023. VOL katsoo, että tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka paperittomien lasten pääsy varhaiskasvatukseen pitää turvata niin, että näiden lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuisi kunnasta riippumatta ja vastaavalla tavalla pysyvästi, kuin oikeus toteutuu kotikunnan omaavien lasten kohdalla. Lasten pysyvä oikeus varhaiskasvatuksen tulee turvata ja sen järjestäminen myös näille lapsille tulee olla kuntia velvoittava. Kuntien pitää samalla pystyä ennakoimaan rahoituksen pysyvyys. On käynnistettävä valmistelu pysyvän rahoitusmallin ratkaisun löytämiseksi. Korvaus järjestämisestä on vakiinnutettava, jolloin kunnat voidaan velvoittaa sitä järjestämään. On kannatettavaa, että avoimen varhaiskasvatuksen kulut eivät kuulu esityksen avustuksen piiriin. Kuten esityksessä todetaan avoin varhaiskasvatustoiminta ei tue samalla tavoin lasten suomen kielen oppimista ja integroitumista Suomeen, kuin varsinainen varhaiskasvatus. VOL toteaa, että maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten osallistumista pedagogiseen varhaiskasvatukseen on ylipäätään lisättävä. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota varhaiskasvatuksen hyviin toimintaedellytyksiin. On perusteltua, että esityksen mukaisesti avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päivää kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan. Esitysluonnoksessa todetaan, että rahoitus olisi mahdollista jakaa sitä hakeneille varhaiskasvatuksen järjestäjille toteutuneiden lapsimäärien mukaisesti, lasten ikä sekä osapäiväisyys tai kokopäiväisyys huomioiden. Valtionavustus kolme vuotta täyttäneistä lapsista olisi erilainen sen mukaan, onko lapsen päivä varhaiskasvatuksessa osa- tai kokopäiväisesti.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Esitysluonnoksessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös valtionavustuksesta kunnille ja kuntayhtymille varhaiskasvatuksen järjestämiseen sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. MLL pitää esitystä erittäin tarpeellisena. Lain kohteena olevat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, ja varhaiskasvatus on tärkeä tukimuoto heidän hyvinvoinnilleen, kehitykselleen ja oppimiselleen. Tilapäistä suojelua hakevat tai saavat lapset, kansainvälistä suojelua hakevat lapset ja paperittomat lapset eivät kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin, joten myönnettävä valtionavustus kannustaisi järjestämään varhaiskasvatusta heille. On välttämätöntä, että valtio osallistuu myös näiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannuksiin. Vaikka lakimuutos on tarkoitus jättää pysyvästi voimaan, valtionavustukselle on varattu rahoitus vain vuodelle 2023, jolloin avustuksen tulevaisuus jää epävarmaksi. Kunnilla ei myöskään olisi jatkossakaan velvollisuutta varhaiskasvatuksen järjestämiseen lakimuutoksen kohderyhmänä oleville lapsille, joten varhaiskasvatuksen järjestäminen heille jatkossakin vaihtelisi kunnittain. Kestävämpi ja lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista paremmin toteuttava ratkaisu olisi turvata varhaiskasvatuslaissa varhaiskasvatusoikeus tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille ja paperittomille lapsille. Esitysluonnoksessa varhaiskasvatusoikeutta ei kuitenkaan ole esitetty muutettavaksi, koska esitykselle on varattu lähtökohtaisesti vain tilapäinen rahoitus vuodelle 2023. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan (EOAK1992/2022), että voimassa olevan lain perusteella suojelua hakevien tai sen piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuus jää tulkinnanvaraiseksi ja tapauskohtaisen arvioinnin varaan ja että varhaiskasvatuslain tulkintakäytäntö saattaa vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisen. Apulaisoikeusasiamies esitti, että on tarpeellista arvioida, tulisiko kansainvälistä tai muuta suojelua hakevien tai sen piirissä olevien lasten yhdenvertaisen varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen turvata lainsäädäntöä muuttamalla tai sitä täsmentämällä. Myös eduskunta on edellyttänyt lausumassaan (EV 43/2019 vp), että valtioneuvosto selvittää ja selkeyttää varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentin tarkoittamien lasten, esimerkiksi turvapaikanhakijalasten, varhaiskasvatusoikeuden yhdenvertaista toteutumista. Jatkovalmistelussa tulisikin vielä selvittää varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen mahdollisuudet turvaamalla rahoitus pitkäjänteisellä tavalla.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hanna Takolander, koulutuspoliittinen asiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kannattaa ehdotusta, sillä on välttämätöntä, että valtio korvaa kunnille näiden lapsiryhmien varhaiskasvatukseen liittyviä kustannuksia. Kuntien taloudessa ei ole ylimääräistä rahaa, eikä lainanottoa voida kunnissa lisätä.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että avustus on tarpeellinen, mutta ei riittävä turvaamaan sitä, että kaikki lapset pääsisivät varhaiskasvatuksen piiriin. Esitys on tarpeellinen paitsi tilapäistä suojelua hakevien ja saavien saattamiseksi varhaiskasvatuksen piiriin myös siksi, että aivan liian moni turvapaikanhakijana tullut tai paperittomana elävä lapsi jää ilman mahdollisuutta varhaiskasvatuksen tukeen. Esityksen mainitsemaan Opetushallituksen kuntakyselyyn vastanneista kunnista vain 15 % ilmoitti järjestävänsä varhaiskasvatusta turvapaikanhakijalapsille. Kyselyyn vastasi karkeasti puolet Suomen kunnista (157), ja voimme vain arvailla niiden vastauksia, jotka eivät vastanneet kyselyyn lainkaan. Monessa kunnassa oli luonnollisesti helppo vastata syyksi tilanteeseen se, ettei kunnassa ollut turvapaikanhakijoita. Kuitenkin myös suurissa kunnissa, joissa useimmissa oletettavasti on turvapaikanhakijoita, oli haluttomuutta järjestää varhaiskasvatusta muille kuin kuntalaisille. Muiksi syiksi mainittiin, että kunnassa on tehty linjaus tai että lasten on parempi olla vastaanottovaiheessa vanhempiensa kanssa. Lisäksi varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee, sillä osa järjesti sitä avoimessa varhaiskasvatuksessa. Huomattavaa oli, että kyselyyn vastanneista kunnista kolme neljäsosaa ei järjestä varhaiskasvatusta turvapaikanhakijalapsille edes lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Tämä ei ole ihme, sillä Kuntaliitto on linjannut, että kuntien tarvitsee järjestää turvapaikanhakijalapsille ainoastaan sosiaalihuoltolain 12 § mukainen kiireellinen ja välttämätön lastensuojelu (viite 1). Näin siitä huolimatta, että STM on korostanut näiden lasten oikeutta laajoihin palveluihin, ja todennut lasten suojeluun liittyvien velvoitteiden olevan yhtä vahvat tilapäisesti maassa olevien osalta kuin pysyvästi Suomessa asuvien (viite 2). Kuntaliitto ei ole perääntynyt kannassaan (viite 3) . Sen mukaan kunnille ei lankea tehtäviä ohjeistusten tai kansainvälisten sopimusten kautta, vaan asiasta täytyy säätää lailla, jos jokin tehtävä halutaan kuntien järjestämisvastuulle. Paperittomien osalta varhaiskasvatuksen järjestäminen oli vielä paljon vähäisempää. Lähes kolmasosa suurista kunnista kuitenkin ilmoitti järjestävänsä paperittomille lapsille varhaiskasvatusta siinä tapauksessa, että se on osa lastensuojelun avohuollon toimia. Tästä huolimatta vain yksi kunta ilmoitti yhden tai kahden lapsen olevan varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä. Syynä paperittomien näkymättömyyteen vaikuttaa luonnollisesti se, etteivät paperittomat vanhemmat osaa tai halua hakea lapsellensa paikkaa varhaiskasvatuksessa. Muut syyt olivat samat kuin turvapaikanhakijoiden osalta; asiakkaita ei kunnassa ollut tai tehtävän ei katsota kuuluvan kunnan lakisääteisiin tehtäviin. 1) Kuntaliitto: Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut vastaanottokeskuksissa ja kuntien rooli. Yleiskirje 6/2016. 29.4.2016. Kuntaliitto. http://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2016/turvapaikanhakijoiden-sosiaali-ja-terveyspalvelut-vastaanottokeskuksissa-ja 2) STM Kuntainfo: Alaikäisillä turvapaikanhakijoilla on oikeus lastensuojelun palveluihin. https://stm.fi/-/kuntainfo-alaikaisilla-turvapaikanhakijoilla-on-oikeus-lastensuojelun-palveluihin sekä STM:n blogi 6.3.2018: Suomessa suojellaan kaikkia lapsia, myös turvapaikanhakijoita https://stm.fi/-/suomessa-suojellaan-kaikkia-lapsia-myos-turvapaikanhakijoita 3) Kuntaliiton blogi 6.3.2018: https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2018/kunnilla-ei-jarjestamisvastuuta-kaikista-turvapaikanhakijoiden-lastensuojelupalveluista
      • Opetushallitus
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Opetushallitus pitää esitystä tarpeellisena. Esitys edistää tilapäistä suojelua hakevien tai saavien lasten, kansainvälistä suojelua hakevien lasten sekä paperittomien lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Opetushallitus pitää tärkeänä, että esitys on yhdenvertaisesti suunnattu ukrainalaisten lisäksi kaikille kansainvälistä suojelua hakeville lapsille sekä paperittomille lapsille. Varhaiskasvatukseen osallistumista ja sen myötä lasten saamaa tukea pidetään yleisesti merkityksellisenä lapsen varhaisvuosien kehityksen ja oppimisen, mutta myös myöhemmän koulumenestyksen ja elämänhallinnan näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon ja koulutustason on osoitettu olevan yksi keskeisimmistä varhaiskasvatuksen laatutekijöistä. Lasten osallistumisella varhaiskasvatukseen on tutkimusten mukaan positiivisia vaikutuksia lasten kognitiiviseen ja kielenkehitykseen sekä akateemiseen suoriutumiseen joidenkin vaikutusten kestäessä nuoruuteen ja aikuisuuteen saakka. Tällaisia vaikutuksia on osoitettavissa erityisesti silloin, kun lapset ovat osallistuneet ryhmämuotoiseen, ammattilaisten toteuttamaan varhaiskasvatukseen. Erityisen vaikuttavaa tällainen varhaiskasvatus on heikommista oloista tuleville lapsille, joskin sen on osoitettu hyödyttävän myös muita lapsia. Tutkimuksessa havaittiin varhaiskasvatukseen osallistumisen tuottavan merkittäviä hyötyjä lasten kielenkehitykselle, kognitiiviselle kehitykselle ja matemaattisille taidoille ja samoin havaittiin näiden heijastuvan useita vuosia myöhemmällä koulupolulla. Nämä vaikutukset olivat havaittavissa kuitenkin vain niillä lapsilla, jotka olivat osallistuneet laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Suosituksissa ja tutkimuksissa keskeisiksi laatutekijöiksi on todettu henkilöstön koulutus ja osaaminen: on tärkeää ymmärtää lapsen kehitystä, kyetä organisoimaan pedagogisia tilanteita sekä kyetä sensitiiviseen pedagogiseen ohjaukseen ja vuorovaikutukseen. Hyvään ammattitaitoon tarvitaan riittävän laajuinen, riittävästi varhaiskasvatukseen paneutuva ja riittävän tasoinen koulutus. Usein sopivaksi koulutustasoksi on todettu tarvittavan kandidaattitaso.
      • Tehy ry
        Uppdaterad:
        1.9.2022
        • Tehy kannattaa esitystä ja pitää avustusta tarpeellisena.
      • Espoon kaupunki, Kasvun ja oppimisen toimiala, toimialajohtaja Harri Rinta-aho
        Uppdaterad:
        1.9.2022
        • On tarpeen selkeyttää tilapäistä suojelua hakevien ja saavien, kansainvälistä suojelua hakevien ja taikka paperittomien lasten asemaa varhaiskasvatukseen hakemisessa ja osallistumisessa. Käytännöt ovat vaihdelleet eri kunnissa, joten lasten yhdenvertainen kohtelu ja lapsen edun ensisijaisuus ei ole välttämättä toteutunut. Espoossa esimerkiksi ukrainalaislapsia on alettu ottaa varhaiskasvatukseen samoin perustein kuin muita lapsia ilman tarveharkintaa elokuusta 2022 alkaen. Edellä mainittujen lasten määrän ennakointi ei ole mahdollista, eivätkä nämä lapset ole mukana muun muassa valtionosuuksien laskennassa. Tarvitaan lisäresurssia näiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Vaikka erityisavustus otettaisiin käyttöön, kunnilla on edelleen mahdollisuus järjestää näille lapsille varhaiskasvatusta oman harkintansa mukaan. Tästä voi aiheutua avustuksen kohteena olevien lasten ja perheiden keskittymistä kuntiin, joissa varhaiskasvatusta tarjotaan. Tarvitaan edelleen myös muita vaihtoehtoja esim. avointa varhaiskasvatusta.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        31.8.2022
        • Jyväskylän kaupungin kanta hallituksen esitysluonnokseen on myönteinen. Näemme, että avustus kunnille on todella tarpeellinen. Erityisesti Ukrainan tilanteen vuoksi kuntiin on tullut paljon lisää tilapäistä suojelua tarvitsevia lapsia. Jyväskylässä on nyt Ukrainasta tulleita lapsia varhaiskasvatukseen sijoitettuna 35 ja esiopetukseen 12 lasta. Hakemuksia on myös jonossa. Lisäksi on kansainvälistä suojelua hakevia tai paperittomia lapsia. Nämä lapset tarvitsevat ehdottomasti varhaiskasvatusta, koska varhaiskasvatuksella pystytään tukemaan lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista ja luomaan turvallisuuden tunnetta arkeen sekä tukemaan lasten perheitä vaikeissa elämäntilanteissa. Kunnissa on jouduttu nopealla aikataululla reagoimaan Ukrainasta tulleiden perheiden tukemiseen ja palvelujen järjestämiseen. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on jouduttu luomaan lisäpaikkoja. Tästä syntyy huomattavia tila- ja henkilöstökustannuksia. Avustuksen ehdotonta tarpeellisuutta kunnille puoltaa jo muutenkin lähivuosina kasvaneet ja yhä kasvavat varhaiskasvatuksen menot, jotka johtuvat useista lainsäädännön muutoksista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen selkeästä noususta. Varhaiskasvatuksen kustannukset rahoitetaan valtionosuudella, kunnan rahoitusosuudella sekä asiakasmaksuina kerättävillä tuloilla. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen lainsäädännölliset muutokset ovat pienentäneet asiakasmaksuista kertyviä tuloja kunnille. Samalla kustannukset ovat koko ajan nousussa.
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 29.8.2022 § 107
        Uppdaterad:
        30.8.2022
        • Vastaus: Helsingin kaupunki pitää lakimuutosta hyvänä ja tarpeellisena, koska Helsingissä on tosiasiassa jo tarjottu varhaiskasvatusta tilapäistä tai kansainvälistä suojelua tarvitseville lapsille ilman siihen velvoittavaa säännöstä. Samalla myös paperittomien lasten osalta tilanne selkeytyy rahoituksen osalta, kun toimintaa rahoitetaan ehdotetulla avustuksella. Esityksen myötä kunnissa tullaan todennäköisesti jatkossa laajemmin järjestämään varhaiskasvatusta kansainvälistä tai tilapäistä suojelua tarvitseville taikka paperittomille lapsille.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        29.8.2022
        • Valtionosuusrahoituksen piiriin kuuluvat ne lapset, joilla on kotikunta. Tilapäistä suojelua hakevat tai saavat lapset, kansainvälistä suojelua hakevat lapset taikka paperittomat lapset, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa, eivät kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin. Pidämme välttämättömänä, että valtio korvaa kunnille myös näiden lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Tähän valtionavustus on nopea ja kohdennettu keino ja ratkaisee kustannusten korvaamisen vuonna 2023. Avustus voi edistää nykyistä useampia kuntia tarjoamaan nykyistä laajemmin näiden lapsiryhmien lapsille varhaiskasvatusta. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, laadukas varhaiskasvatus tukee lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista ja tarjoaa turvallisen arjen kasvu- ja oppimisympäristön. Varhaiskasvatuksessa voidaan tarjota varhaiskasvatuslain mukaista tukea sekä edistää lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista ja siten tukea lasten integroitumista. Varhaiskasvatuksen tarjoaminen on lapsen edun mukaista ja edistää lasten oikeuksien sopimuksen velvoitteiden toteuttamista. Avustus on tarpeellinen, mutta ei vielä tuo ratkaisua. Ongelmana on, ettei esitetty lakimuutos turvaa kunnille pysyvää vakaata rahoitusta järjestää varhaiskasvatusta lakiluonnoksessa mainittujen ryhmien lapsille. 46 §:n mukainen valtionavustus ja määrärahan taso määräytyisi jatkossakin julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarviossa ratkaistavaksi. Tämä heikentää kuntien mahdollisuuksia ja intoa järjestää varhaiskasvatusta, johon niillä ei ole selkeää velvollisuutta. Velvoittamattomuus sekä rahoituksen ennakoimattomuus voi pitää ennestään heikossa asemassa olevien lasten tilanteen ennallaan. OAJ edellyttää, että korvaus varhaiskasvatuksen järjestämisestä kotikuntaa vailla oleville tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille on vakiinnutettava, ja kunnat velvoitettava järjestämään lain mukaista varhaiskasvatusta näillekin lapsille. Esityksessä ehdotetaan, että tarkoitettua avustusta koskeva lainsäädäntö voisi jäädä pysyvästi voimaan, jolloin sen aktivoimiseksi voidaan joustavasti tarvittaessa osoittaa määrärahoja. Vaikka laki jäisi voimaan, tästä huolimatta on välittömästi käynnistettävä valmistelu pysyvän rahoitusmallin ratkaisun löytämiseksi. Muun muassa eduskunnan oikeusasiamies (EOAK/1992/2022) on katsonut, että näiden lasten oikeus varhaiskasvatukseen tulisi perusoikeusmyönteisellä tavalla turvata ja järjestää siten kuin varhaiskasvatuslain 3 §:ssä säädetään. Eduskunnan lausumassa (EV 43/2019 vp) hallituksen esitykseen 34/2019 vp, myös eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää ja selkeyttää kuluvan vaalikauden aikana varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentin tarkoittamien lasten, esimerkiksi turvapaikanhakijalasten, varhaiskasvatusoikeuden yhdenvertaisen turvaamisen sekä ryhtyy selvityksen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        26.8.2022
        • Maahanmuuttovirasto pitää kannatettavana sitä, että kuntia kannustettaisiin järjestämään varhaiskasvatusta myös esimerkiksi tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille. Maahanmuuttovirasto jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että esityksellä voitaisiin edistää lasten pääsyä varhaiskasvatuksen pariin ja siten tukea heidän hyvinvointiaan. Erityisavustus on tarpeellinen väliaikaisena ratkaisuna, mutta pidemmällä tähtäimellä olisi aiheellista pohtia myös varhaiskasvatuslain muuttamista. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on lausunnossaan (EOAK/1992/2022) tuonut esille, että varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuus on nykyisen varhaiskasvatuslain perusteella tulkinnanvarainen eikä kaikkien lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen sen vuoksi toteudu.
      • Vesa Marjo, Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        25.8.2022
        • Kangasalan kaupunki pitää avustusta erittäin tarpeellisena. Avustus mahdollistaa varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämisen sekä selkeyttää kunnan velvollisuuksia palvelun järjestäjänä. Avustuksella taataan kaikille lapsille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu riippumatta lapsen kotikunnasta. Tulisi kuitenkin huomioida, että osalle lapsista ja perheistä avoimen varhaiskasvatuksen palvelut voisivat riittää ja tarjoaisivat mahdollisuuden kotoutua uuteen maahan ja tutustua kieleen. Kangasalan kaupungin näkemyksen mukaan avoin varhaiskasvatus tulisi lisätä avustuksen piiriin. Nykyinen lainsäädäntö on aiheuttanut sen, että lapsille on järjestetty osassa kunnissa varhaiskasvatusta ja osassa kuntia varhaiskasvatusta ei ole järjestetty. Esitetty muutos vahvistaa lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen mahdollisuuksia ja tukee tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tarjoamaan lapselle turvallisen arjen kasvu- ja oppimisympäristön. Lapsi myös oppii suomen kieltä ja hän saa turvaa ja tukea omalle kehitykselle ja oppimiselle ammattitaitoisen henkilöstön ohjauksessa ja opetuksessa. Lisäksi lapsen vuorovaikutussuhteet vahvistuvat ja varhaiskasvatus osaltaan edistää lapsen ja perheen kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja; Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä
        Uppdaterad:
        24.8.2022
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös valtionavustuksesta kunnille ja kuntayhtymille varhaiskasvatuksen järjestämiseen sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Lakimuutos sisältäisi asetuksenantovaltuuden ja asetuksella säädettäisiin tarkemmin avustuksen myöntöperusteista ja käyttökohteista. Esitän lausuntonani seuraavan. Varhaiskasvatuslain 6 §:n 1 momentin perusteella kaikilla lapsilla, joilla on Suomessa kotikunta, on selkeä subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus. Kotikunnattomilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen esimerkiksi silloin, kun hänen huoltajansa työskentelee tai opiskelee kunnassa (2 mom.) sekä kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa (3 mom.). Kunta voi järjestää varhaiskasvatusta toisessa kunnassa asuvalle lapselle myös muulloin kuin 1–3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä, tuotettaessa ja siitä päätettäessä ensisijaisesti huomioidaan lapsen etu (4 §). Esityksen mukaan sen tavoitteena on kannustaa kuntia järjestämään varhaiskasvatusta myös tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille sekä paperittomille lapsille. Pidän tavoitetta lapsen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeänä ja perusteltuna, ottaen huomion esityksessäkin (s. 8) kuvattu laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lasten hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä turvallisen arjen rakentumiselle. Varhaiskasvatuksen järjestäminen toteuttaa perustuslain (PL) 16 §:n 2 momentissa julkiselle vallalle asetettua velvollisuutta turvata jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Varhaiskasvatus toteuttaa myös PL 19 §:n 3 momentissa asetettua velvollisuutta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä sekä tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu (PeVL 12/2015 vp, PeVL 21/2016 vp, PeVL17/2018 vp, PeVL 41/2021 vp). Eduskunnan perustuslakivaliokunta on korostanut (PeVL 12/2015 vp), että oikeus varhaiskasvatukseen on nimenomaan lapsen oikeus. Tästä syystä sääntelyn valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa on merkityksellinen myös PL 6 §:n 3 momentin säännös, jonka mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan säännöksellä halutaan korostaa, että lapsia tulee kohdella sekä aikuisväestöön nähden tasa-arvoisina, periaatteessa yhtäläiset perusoikeudet omaavina, ihmisinä että keskenään yhdenvertaisesti (HE 309/1993 vp, s. 45). Esityksessä ehdotettua sääntelyä on kuvattu kannustimeksi kunnille järjestää varhaiskasvatusta vapaaehtoisesti edellä sanotuille haavoittuvassa asemassa oleville lapsiryhmille (s. 8 ja 18). Esityksen mukaan ehdotettu sääntely vahvistaisi lasten yhdenvertaisuutta myös PL 6 §:n 1 ja 2 momenttien osalta. Esitys ei kuitenkaan muuttaisi varhaiskasvatuslain 6 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta eikä lain 12 §:ssä säädettyä lapsen oikeutta saada varhaiskasvatusta. Esityksen mukaan (s. 11) kunnissa saattaa siten jatkossakin olla eri käytäntöjä siinä, kuinka tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansanvälistä suojelua hakevien taikka paperittomien lasten varhaiskasvatusta järjestetään ja lapset ja perheet saattavat olla eri asemassa eri kunnissa. Totean, että oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa on toistuvasti kiinnitetty huomiota Suomesta suojelua hakevien tai sen piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuuden tulkinnanvaraisuuteen (EOAK/700/2018, EOAK/3895/2019, EOAK/3159/2021). Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen (AOA) otti keväällä 2022 omasta aloitteestaan tutkittavaksi ilman kotikuntaa olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen. Asiassa antamassaan päätöksessä (2.5.2022, EOAK/1992/2022) AOA katsoi, että varhaiskasvatuslain sisältämien kunnan järjestämisvastuusäännösten tulkinnanvaraisuus ja tulkintakäytäntö saattavat vaarantaa eräiden Suomessa oleskelevien ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisen. AOA esitti opetus- ja kulttuuriministeriön arvioitavaksi, tulisiko kansainvälistä tai muuta suojelua hakevien tai sen piirissä olevien lasten yhdenvertaisen varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen turvata lainsäädäntöä muuttamalla tai sitä täsmentämällä. Myös eduskunta on edellyttänyt lausumassaan (EV 43/2019 vp), että valtioneuvosto selvittää ja selkeyttää varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentin tarkoittamien lasten, esimerkiksi turvapaikanhakijalasten, varhaiskasvatusoikeuden yhdenvertaista toteutumista. Esityksen mukaan varhaiskasvatusoikeutta ei kuitenkaan ole esitetty muutettavaksi, koska esitykselle on varattu lähtökohtaisesti vain tilapäinen rahoitus vuodelle 2023. Edellä mainitussa AOA:n päätöksessä todettuun sekä esityksessäkin esiin tuotuihin kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin viitaten pidän edelleen tarpeellisena esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle arvioitavaksi, tulisiko kansainvälistä tai muuta suojelua hakevien tai sen piirissä olevien sekä paperittomien lasten yhdenvertaisen varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen turvata varhaiskasvatusoikeutta koskevaa lainsäädäntöä muuttamalla tai sitä täsmentämällä. Tätä osaltaan tukee esityksessäkin todettu siitä, että kuntien erilaiset käytännöt varhaiskasvatuksen järjestämisessä saattavat jatkossakin asettaa nämä lapset eri asemaan. Totean myös, etten päätöksessä EOAK/1992/2022 todetun tavoin pidä riidattomana sitä, etteikö nyt kysymyksessä olevilla lapsilla olisi ehdotonta oikeutta saada varhaiskasvatusta siten kuin varhaiskasvatuslain 6 §:n 2 ja erityisesti sen 3 momentissa säädetään, ottaen vielä huomioon ne syyt ja perusteet, millä perheet ja lapset ovat saapuneet ja oleskelevat Suomessa. Tuossa asiassa toimittamassaan lausunnossa myös opetus- ja kulttuuriministeriö on katsonut, että varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuna ”olosuhteena” voidaan pitää EU:n direktiiviin perustuvaa tilapäistä suojelua tai kansainvälistä suojelua. Tähän nähden pidän perusteltuna, että esityksen jatkovalmistelussa sen perusteluissa vähintäänkin tähdennettäisiin varhaiskasvatuksen järjestäjän velvollisuutta arvioida lasten varhaiskasvatusoikeutta heidän yksilöllinen tilanteensa ja tarpeensa huomioiden sekä niin, että viranomainen perustaa ja perustelee päätöksensä muun ohella YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet huomioon ottavalla tavalla. Lapsen oikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttävät lisäksi, että kaikille suojelua hakevien lasten vanhemmille, muille huoltajille tai heistä huolehtiville henkilöille järjestetään riittävää ja asianmukaista neuvontaa ja ohjausta kunnassa käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista ja niihin pääsystä sekä muutoksenhaku- ja oikeusturvateistä. Pidän tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ehdotettujen muutosten toimenpanossa niiden vaikutusta lasten edun ja yhdenvertaisuuden tosiasialliseen toteutumiseen.
      • Turun kaupunki, Kansliapäällikön päätös 23.8.2022 § 275
        Uppdaterad:
        24.8.2022
        • Turun kaupunki katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön suositellessa vahvasti varhaiskasvatuksen tarjoamista Ukrainasta saapuville lapsille on perusteltua myös rahoittaa suositeltua toimintaa. Valtion rahoitukseenhan kuuluvat lapset, joilla on kotikunta. Toki tilapäistä suojelua hakevissa voi olla myös muita kuin Ukrainasta tulleita lapsia. Kuten valmistelussa kohdassa 3 Tavoitteet todetaan, tarkoituksena on kannustaa kuntia järjestämään varhaiskasvatusta kohderyhmään kuuluville lapsille. Lapsen edun mukaisesti on perusteltua, että lapsi osallistuisi mahdollisuuksien mukaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, mikä tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Edellä olevin perustein Turun kaupunki toteaa, että avustus on tarpeellinen.
      • Suomen Yrittäjät
        Uppdaterad:
        20.8.2022
        • Suomen Yrittäjät kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksemme hallituksen esitysluonnoksesta laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi. Suomen Yrittäjät kannattaa toimia, joiden avulla tilapäistä suojelua tarvitsevat tai paperittomat lapset saadaan nopeasti integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja siltä osin hyväksymme hallituksen esityksen. Pidämme kuitenkin tärkeänä sekä tarkempaa taloudellisten vaikutusten arviointia että koottua tietoa siitä, miten nämä tukimuodot kytkeytyvät muihin tilapäistä suojelua tarvitsevien ja paperittomien lasten tukimuotoihin ja miten ne järjestettäisiin tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla. Haluamme korostaa myös muutosten määräaikaisuutta. Lainsäädännön ei pidä jäädä pysyvästi voimaan.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu, Merike Helander, lakimies
        Uppdaterad:
        19.8.2022
        • Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotusta. Esitysluonnokseen ei ole huomautettavaa.
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Uppdaterad:
        17.8.2022
        • Kuntaliitto pitää muutosta tarpeellisena. Rahoitus kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin varhaiskasvatuksen järjestämisen osalta on välttä-mätön. Kuntaliitto pitää hyvänä, että rahoituslakiin lisätään säännös rahoituksesta pysyväisluonteisesti, koska vastaavia palvelutarpeita voidaan arvioida esiintyvän tulevaisuudessakin. Palvelun järjestämiseen myönnettävä avustus mahdollistaa kunnille varhaiskasvatuksen järjestämisen lapsille, joilla ei vielä ole kotikuntaa. Kuntaliitto huomauttaa, että avustusta ei voi saada avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämiseksi. Avoimella varhaiskasvatustoiminnalla voitaisiin tarpeen mukaan täydentää varhaiskasvatuksen palveluvalikoimaa ja tarjota vaihtoehtoja lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin, kuten erilaista kerho-toimintaa osaviikkoisesti. Kun kyseessä on tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien tai paperittomien lasten varhaiskas-vatuksesta, on Kuntaliiton näkemyksen mukaan usein helpompi aloittaa palvelu avoimen varhaiskasvatuksen eri muodoissa. Ottaen huomioon, että usein kyse on eri syistä pakenevista perheistä ja lapsista, voi avoin varhaiskasvatuspalvelu olla etenkin aluksi hyvä paikka totuttautua trauman jälkeen uuteen maahan ja kieleen. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan rahoittamismahdollisuus tulisi lisätä erityisavustuksen piiriin. Kuntaliitto esittää huolena henkilöstön osaamiseen liittyvän haasteen palvelun järjestämisen osalta. On varmistuttava siitä, että henkilöstöllä on riittävää osaamista toimia, kun kyseessä on poikkeuksellisista ja/tai traumaattisista olosuhteista saapuvat lapset. Kuntaliitto huomauttaa, että varhaiskasvatuksen kelpoisesta henkilöstöstä on jo nyt kova pula. Jatkossa tulee huolehtia myös riittävästä täydennyskoulu-tuksesta ja siihen liittyvästä rahoituksesta, jotta voidaan turvata henkilöstön riittävä osaaminen myös tulevaisuudessa
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Hallinto-osasto
        Uppdaterad:
        16.8.2022
        • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) pitää ehdotettua muutosta kannatettavana ja lakimuutoksen tavoitetta hyvänä; varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lap-sen oppimisvalmiuksiin, kielellisiin valmiuksiin sekä arjen turvallisuuden rakentumiseen. Nämä ovat lakimuutokset kohderyhmälle, haa-voittuvimmassa asemassa oleville lapsille, korostetun tärkeitä.
      • Ovatko avustuksen myöntöperusteet selkeät?
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Avustuksen myöntöperusteet ovat sinällään selkeät, joskin avustuksen piiriin kuuluvien lasten tunnistaminen voi olla käytännössä haastavaa. Sivista pitää tarkoituksenmukaisena, että avustusta voi käyttää myös kunnalle syntyviin yksityisen varhaiskasvatuksen hankinta- ja tukikustannuksiin. Sivista katsoo, että tavoitteen mahdollisimman laajaa toteutumista edistäisi se, että kuntien lisäksi myös yksityiset varhaiskasvatuksen tuottajat voisivat hakea erityisavustusta suoraan. Esitysluonnoksen nykytilan arviossa on todettu, että tilannetta kartoitettaessa yksitoista kuntaa ilmoitti heillä olevan paperittomia lapsia, mutta varhaiskasvatusta ei lakisääteisen velvollisuuden puuttuessa ja/tai kunnan linjausten mukaisesti heille järjestetä. Sivista katsoo, että sisällyttämällä yksityiset varhaiskasvatuksen tuottajat hakukelpoisiksi voitaisiin lisätä tilapäistä suojelua tarvitsevien lasten yhdenvertaista pääsyä varhaiskasvatuksen piiriin. Kunnalla ei ole järjestämisvastuuta, kun kyseessä on vailla kotikuntaa oleva lapsi, joten Sivista katsoo, että erityisavustuksen rajaaminen ei ole välttämätöntä. Esityksen asetusluonnoksessa ehdotetaan, että avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päivää kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan. Sivista ehdottaa tätä vielä pohdittavan: vaikka on eittämättä lapsen etu, että varhaiskasvatukseen osallistuminen on säännöllistä, voi poikkeuksellisessa tilanteessa Suomeen saapuneiden perheiden tilanne olla niin herkkä, että läsnäolopäiviä on vaikea ennakoida. Perheitä ei voida velvoittaa tuomaan lasta varhaiskasvatukseen vähintään 10 päivän verran, ja toisaalta toimintaan osallistumiseen on mielekästä kannustaa vähäisissäkin määrin. Kustannukset taas usein toteutuvat kuukausitasolla riippumatta siitä, kuinka monena päivänä toimintaan osallistutaan. Sivista ehdottaa, että kustannukset korvataan palvelun tuottajalle täysimääräisenä asettamatta rajausta lapsen läsnäolopäiviin. Sivista kiinnittää huomiota siihen, että avoimen varhaiskasvatuksen muodossa toteutettava toiminta on rajattu pois avustuksen piiristä. Rajauksen tarkoituksenmukaisuutta tulisi pohtia siitä näkökulmasta, että avoin varhaiskasvatus voisi olla tapa tavoittaa niitä lapsia, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu päiväkotitoimintaan. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi suojelutilanteen väliaikaisuus, perheen elämäntilanteen nopeat muutokset ja epävarmuus uuteen maahan sopeutumisessa.
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Bergman Mertzi
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Esitys edistää tilapäistä suojelua hakevien tai saavien lasten, kansainvälistä suojelua hakevien lasten sekä paperittomien lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. KT pitää tärkeänä, että esitys on yhdenvertaisesti suunnattu ukrainalaisten lisäksi kaikille kansainvälistä suojelua hakeville lapsille sekä paperittomille lapsille. KT pitää hyvänä, että rahoituslakiin lisätään säännös rahoituksesta pysyväisluonteisesti, koska vastaavia palvelutarpeita voidaan arvioida esiintyvän tulevaisuudessakin. Palvelun järjestämiseen myönnettävä avustus mahdollistaa kunnille varhaiskasvatuksen järjestämisen lapsille, joilla ei vielä ole kotikuntaa.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • On huomioitava, että päiväkodissa läsnä olevan lapsen tarve esimerkiksi tukeen, ei ole erilainen osallistuuko lapsi osa- tai kokopäivätoimintaan. Osapäiväisten lasten suhdelukuasetus mahdollistaa useamman osapäiväisen lapsen sijoittamisen lapsiryhmään, suurentaen näin lapsiryhmiä. Tämä ei ole optimaalista, kun kriisialueista saapuvien lasten hyvinvointia, kielenoppimista ja vertaissuhteisiin kiinnittymistä pyritään tukemaan. VOL katsoo, että myöntämisperusteissa valtionavustus tulee määräytyä kaikkien kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta kokopäiväisten lasten mukaisesti. Asetuksen 2 §:n 4 momentti tulisi siten säätää muotoon: Kutakin varhaiskasvatuksessa ollutta kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden myönnetään valtionavustusta 1038 euroa kuukaudessa. Lisäksi VOL esittää, että erityisavustuksen edellytyksenä on, että päiväkodin henkilöstömitoituksessa yli 3-vuotiailla lapsella on aina kokopäiväisten lasten suhdeluku 1:7.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Avustuksen myöntämisperusteita voidaan sinällään pitää selkeinä. Avustuksen kohteena olevilla lapsilla on usein erityistarpeita, jolloin asetusluonnoksen 2 §:n 4 momentin mukainen avustusmäärä (547 euroa kutakin enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa ollutta kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden) on pieni. Parempi ratkaisu olisi, että avustus myönnettäisiin myös näiden lasten osalta asetusluonnoksen 2 §:n 3 momentin mukaisena (kutakin enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa ollutta kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden myönnetään valtionavustusta 1038,00 euroa kuukaudessa). Avoin varhaiskasvatustoiminta on rajattu valtionavustuksen ulkopuolelle. Vaikka varhaiskasvatus on ensisijainen toimintamuoto myös lakimuutoksen kohteena oleville lapsille, avoin varhaiskasvatus voi osaltaan madaltaa kynnystä varhaiskasvatuksen piirin hakeutumisille. Tämän vuoksi voisi olla perusteltua, että kunta voisi saada valtionavustusta myös avoimen varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hanna Takolander, koulutuspoliittinen asiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • JHL huomauttaa, että esitetty lakimuutos ei valitettavasti vielä turvaisi kunnille pysyvää, vakaata rahoitusta varhaiskasvatuksen järjestämiseen näille lapsille eikä järjestämisestä tulisi velvoittavaa, mikä heikentää kuntien mahdollisuuksia ja tapauskohtaisesti myös innokkuutta varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Lapsia tulisi kohdella yhdenvertaisesti kaikkialla maassa, sekä yksilöinä tasa-arvoisesti myös varhaiskasvatusoikeuden osalta. Olisikin siis suositeltavaa, että varhaiskasvatuksen järjestäminen kotikuntaa vailla oleville tilapäistä suojelua hakeville tai sitä saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville tai ns. paperittomille lapsille vakiinnutettaisiin velvoittavaksi, ja tarvittaessa muuttaa myös varhaiskasvatuslakia tämän osalta.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Tehy ry
        Uppdaterad:
        1.9.2022
        • Tehy pitää avustuksen myöntöperusteita selkeinä.
      • Espoon kaupunki, Kasvun ja oppimisen toimiala, toimialajohtaja Harri Rinta-aho
        Uppdaterad:
        1.9.2022
        • Avustuksen myöntämisperusteet sinällään ovat selkeät. Lasten, joista avustusta voi hakea ja saada, tunnistaminen kaikkien hakijoiden joukosta on haasteellista. Lapsia sijoittavalle palveluohjaukselle ei tule syötettä siitä, kenen kohdalla oikeus avustukseen tulisi tarkistaa. Espoossa ei kysytä varhaiskasvatukseen hakevan lapsen statusta eli sitä, onko lapsi tilapäistä suojelua hakeva/saava, turvapaikanhakija tai paperiton. Espoon käsityksen mukaan tällaista tietoa ei voida kysyä, koska ko. tieto lienee rinnastettavissa etnisen alkuperän kysymiseen (erityinen henkilötietoryhmä) ja näin ollen sen käsittely on rajoitettu erikseen säädettyihin tilanteisiin. Tällä hetkellä tunnistus perustuu hakemuksen lisätietokirjaukseen tai jos hakemuksesta ollaan yhteydessä varhaiskasvatukseen esim. vastaanottokeskuksesta. Avustusta myönnetään myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, mutta onko yksityisellä palveluntuottajalla oikeus ja mahdollisuudet selvittää toimipaikoissaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten oikeus avustukseen ja välittää tieto kunnalle avustuksen hakemista varten? Mikäli tieto voidaan kysyä, tulee huomioida, että yksityisen hoidon tuella olevien lasten tiedot ovat Vardassa siltä osin, miten palveluntuottaja on ne sinne tallentanut. On säädettävä menettelystä, jolla tieto siirtyy avustuksen hakemista varten kuntaan. Palvelusetelillä yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat Espoossa varhaiskasvatuksen toimintajärjestelmässä.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        31.8.2022
        • Myöntöperusteet ovat järkevät. Herää kuitenkin kysymys, miksi valtionavustus lasta kohden olisi vähemmän kuin valmistavan opetuksen osuus. Jyväskylä ehdottaa samanlaista maksutapaa kuin valmistavan opetuksen valtionosuudessa eli rahoitus jaetaan tarvittaessa usean kunnan kesken kuukausiperiaatteella. Jos oppilas on 9 kuukautta eli maksimiajan valmistavassa opetuksessa, saadaan euromäärä, joka lasketaan kertomalla valtion talousarvion rajoissa vahvistettu yksikköhinta (kunnallinen järjestäjä 1339,45 euroa/yksityinen 1390,62 euroa) läsnäolokuukausien lukumäärällä. Jos varhaiskasvatusikäinen lapsi muuttaa kesken vuoden paikkakuntaa, avustus anottaisiin vain siltä ajalta kuin hän on varhaiskasvatuksessa. Kotikuntakorvaussääntely olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta ymmärrämme hyvin, että tuo olisi vaatinut vaativan lakihankkeen valmistelun eikä olisi ehtinyt näin pikaiseen tarpeeseen.
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 29.8.2022 § 107
        Uppdaterad:
        30.8.2022
        • Vastaus: Helsingin kaupunki pitää valtioneuvoston asetuksella säädettäviä myöntämisperusteita ja käyttökohteita selkeinä. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päiväksi kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan, valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti ja lapsikohtaisesti. Käyttökohteita olisivat varhaiskasvatuksen tavanomaiset käyttökustannukset.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        29.8.2022
        • Avustuksen myöntöperusteet Avustuksen myöntöperusteiden pitää olla selkeät, jotta kunnissa ja kuntayhtymissä tiedetään, mille lapsiryhmille ja mistä toiminnasta avustusta voi saada. Katsomme, että esitetystä 46 §:stä ja perusteluista nämä käyvät ilmi selkeästi. OAJ pitää asetusluonnoksessa esitettyä avustuksen piiriin kuuluvien toimintamuotojen rajausta perusteltuna. On varmistettava, että lapsille tarjottava varhaiskasvatus on laadukasta, ja lapset pääsevät ammattitaitoisen henkilöstön ohjaukseen ja opetukseen. Toisin kuin avoimen varhaiskasvatuksen, päiväkotitoiminnan reunaehdot säädetään laissa selkeästi, toiminta on suunnitelmallista ja pedagogisesti painottunutta. Siitä vastaa varhaiskasvatuksen opettaja ja lapselle turvataan siinä myös hoito, huolenpito sekä ravinto. Kuten esityksessäkin todetaan, varhaiskasvatuksen hyödyt saattavat olla kaikista arvokkaimpia haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille. Pidämme myös perusteltuna, että esityksen mukaisesti avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päivää kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan. Esitysluonnoksen mukaan rahoitus olisi mahdollista jakaa sitä hakeneille varhaiskasvatuksen järjestäjille toteutuneiden lapsimäärien mukaisesti, lasten ikä sekä osapäiväisyys tai kokopäiväisyys huomioiden. Valtionavustus kolme vuotta täyttäneistä lapsista olisi erilainen sen mukaan, onko lapsen päivä varhaiskasvatuksessa viisi tuntia vai sitä enemmän. OAJ korostaa, että päiväkodissa läsnä olevan lapsen resurssitarve ei lapsen varhaiskasvatukseen osallistuessa ole riippuvainen osallistumisen päivittäisestä tai kokonaistuntimäärästä. Lapset ovat ns. osa- tai kokopäiväisyysstatuksestaan riippumatta lähes poikkeuksetta samoissa lapsiryhmissä, ja kolme vuotta täyttäneiden lasten mitoittaminen ns. puolikkaina lapsina pahentaa päiväkotien resurssipulaa ja suurentaa lapsiryhmien kokoa. Päiväkodin opetuskieltä osaamaton tai heikosti hallitseva Suomeen muualta siirtynyt lapsi tarvitsee lähtökohtaisesti aina tukea mm. kielen ja kielien oppimiseen, vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteissa ja suomalaiseen kulttuuriin ja kulttuurien moninaisuuteen tutustumiseen. Näihin lapsiin tutustuminen ja luottamuksellisen suhteen luominen on vaativaa jo yhteisen kielen puuttumisen takia. Lisäksi perehtymistä tarvitaan lapsen vahvuuksien tunnistamiseen ja mahdollisen tuen tarpeen tai tarpeiden havaitsemiseen ja tuen järjestämiseen. Lapset voivat tarvita monissa asioissa tukea ja kannattelua, ottaen huomioon myös mahdolliset traumaattiset kokemukset. Myös vanhemman tai huoltajan kanssa yhteistyö vaatii aikaa. Pidämme välttämättömänä, että lain 46 §:ssä tarkoitettujen lasten kielen oppimisen sekä muut tuen tarpeet otetaan huomioon päiväkotien suhdelukumitoituksessa ja varhaiskasvatuksen lapsiryhmiä muodostettaessa. Esitämme, että asetuksen 2 §:n myöntämisperusteissa valtionavustus määräytyy kaikkien kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta ns. kokopäiväisyyden (1:7) mukaisesti, jolloin se, että lapselle valittaisiin enintään viiden tunnin päivittäinen osallistuminen, ei kasvata lapsiryhmän kokoa ja heikennä henkilöstöresurssia. Näin voidaan turvata positiivista erityiskohtelua lapsille, joiden varhaiskasvatuksen järjestämistä tuetaan rahoituslain 46 §:n nojalla. Asetuksen 2 §:n 4 momentti tulisi siten säätää muotoon: Kutakin varhaiskasvatuksessa ollutta kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden myönnetään valtionavustusta 1038 euroa kuukaudessa. Jotta kolme vuotta täyttäneille 46 §:ssä tarkoitetuille lapsille päiväkodissa konkreettisesti kohdentuu tämä resurssi, esitämme, että asetusluonnoksen 2 §:n 5 momentin sijaan 5 momentissa säädetään siitä, että erityisavustuksen edellytyksenä on, että lakisääteiseen varhaiskasvatukseen osallistuva kolme vuotta täyttänyt lapsi myös kirjataan päiväkodin varhaiskasvatukseen sovitun päivittäisen osallistumisaikansa pituudesta riippumatta ns. kokopäiväisenä, eli päiväkodin mitoituksessa lapsella on aina suhdeluku 1:7. Avustuksen käyttökohteet Pidämme esitettyä käyttökohteiden määrittelyä tarkoituksenmukaisena. Käyttökohteita olisivat varhaiskasvatuksen tavanomaiset käyttökustannukset eli avustusta myönnettäisiin käytettäväksi varhaiskasvatuslain mukaisen kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstön palkkakuluihin, tilakustannuksiin, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin sekä kunnalle syntyviin yksityisen varhaiskasvatuksen hankinta- ja tukikustannuksiin. Kunnissa on lisäksi pidettävä huoli, että päiväkodeille osoitetaan resursseja lasten varhaiskasvatuspäivän aikana tarvitsemiin avustaja- ja tulkkauspalveluihin, ja että tulkitsemispalveluita on käytettävissä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa koskevien keskustelujen käymiseksi. Kuntien tulee kiinnittää huomiota myös varhaiskasvatuslain mukaiseen ohjaus- ja neuvontavelvollisuuteen.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        26.8.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Vesa Marjo, Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        25.8.2022
        • Kangasalan kaupungin näkemyksen mukaan avustus tulisi kohdentaa päiväkotitoiminnan ja perhepäivähoidon lisäksi myös avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin. Kunnalla on palvelujen järjestämisvastuu, siksi on perusteltua, että yksityinen palveluntuottaja ei voisi olla avustuksen hakijana tai saajana. Esityksen mukaisesti avustuksen käyttökohteena olisi varhaiskasvatuksen tavanomaiset käyttökulut. Uusien lasten ottamista varhaiskasvatukseen haastaa muun muassa kielitaitoisen henkilöstön ja tulkkauspalvelujen puute, henkilöstön ja tilojen määrä sekä se, että saapuvien lasten määrää on vaikea ennakoida. Tästä syystä avustuksessa tulisi huomioida, että kustannukset korvataan mahdollisimman täysimääräisesti valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Esityksen asetusluonnoksessa kuitenkin ehdotetaan, että avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päivää kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan, valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti ja lapsikohtaisesti. Avustuksen rajaaminen 10 päivään kalenterikuukaudessa aiheuttaa palvelunjärjestäjälle haasteita, koska palveluntuottajan tavanomaiset käyttökulut koskevat koko kuukautta. Varhaiskasvatuksen käyttökulut eivät pienene, vaikka yksittäinen lapsi olisi paikalla alle 10 päivää kuukaudessa. Kangasalan kaupungin näkemyksen mukaan kustannukset tulisi kunnille korvata täysimääräisinä asettamatta rajauksia liittyen lasten läsnäolopäiviin.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja; Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä
        Uppdaterad:
        24.8.2022
      • Turun kaupunki, Kansliapäällikön päätös 23.8.2022 § 275
        Uppdaterad:
        24.8.2022
        • Turun kaupunki toteaa, että myöntämisperusteet ovat riittävän selkeät.
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Uppdaterad:
        17.8.2022
        • Ehdotuksen mukaan kyseessä on valtionavustus. Avustus on tarkoitus kohdentaa varhaiskasvatuksen järjestämiseen sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Kyseiset lapset eivät kuulu peruspalvelujen valtionosuuden piiriin. Kuntaliiton näkemyksen mukaan avustus kohdentaa tarvittavan rahoituksen oikeaan paikkaan, pois lukien avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. Tällä het-kellä kunta saa valtionosuutta vain niistä lapsista, joilla on väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta Suomessa. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että kunta tai kuntayhtymä voisi sisällyttää hakemukseen myös yksityistä varhaiskasvatusta ja että yksityinen palveluntuottaja ei voisi suoraan olla avustuksen hakija eikä saaja. Esityksen mukaan kunta voisi kuitenkin käyttää avustusta kattamaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ostopalvelutoiminnan hankintakustannuksia taikka kunnan maksamaa osuutta palvelusetelistä tai yksityisen hoidon tuesta tarpeen mukaan. Tämä tukee kuntien itsehallintoa ja oikeutta itse päättää lakissääteisen varhaiskasvatuspalvelun tuottamistavan. Esityksen liitteenä olevassa asetusluonnoksessa ehdotetaan, että avustusta myönnettäisiin säännölliseen, vähintään 10 päivää kalenterikuukaudessa suunniteltuun varhaiskasvatustoimintaan, valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti ja lapsikohtaisesti. Käyttökohteita olisivat varhais-kasvatuksen tavanomaiset käyttökulut. Kuntaliitto pitää palvelun rajaamista minimissään 10 päivään kuukaudessa haasteellisena. Varhaiskasvatuslaki mahdollistaa huoltajille käyttää ja varata palvelua lapselle oman tarpeensa mukaisesti eikä Kuntaliiton näkemyksen mukaan mitään minimiä varhaiskasvatukselle ole määritelty. Lapsen kannalta voi olla tarkoituksenmukaista olla palvelussa kyseisessä tapauksessa säännöllisesti vähintään 10 päivää kuukaudessa mutta kunta ei voi velvoittaa sellaiseen läsnäoloon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan avustusta tulisi myöntää esityksen mukaisesti myös 10 päivää lyhyemmästä varhaiskasvatuksesta, koska on todennäköistä, että kustannusten osalta tilanne on sama, eikä kunnalla ole oikeutta olla järjestämättä palvelua myös lyhemmältä ajalta. Kuntaliitto pitää perusteltuna, että tässä tapauksessa kustannukset korvataan täysimääräisesti valtakunnallisten keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Samaa keskimääräiseen hintaan perustuvaa laskennallista menettelyä on käytetty mm. koronasta aiheutuvien talousvaikutusten korvaamisessa kunnille vuosina 2021 ja 2022
      • Onko teillä täydennettävää vaikutusarvioihin?
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Vaikutusarvio on tehty monipuolisesti – tilanteen ennakoimattomuuden ja nopeiden muutosten vuoksi on kuitenkin erityisen vaikeaa arvioida, kuinka laajaksi vaikutus muodostuu. Esimerkiksi vaikutus henkilöstöön ja tiloihin voi osoittautua hyvin merkittäväksi. Varhaiskasvatuksen kelpoisesta henkilöstöstä on jo nyt kova pula. Avustuksen kohteena olevat lapset voivat myös taustansa vuoksi tarvita erityistä osaamista henkilöstöltä.
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Bergman Mertzi
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • KT näkemyksen mukaan vaikutusarviot ovat oikeansuuntaisia. KT haluaa edelleen muistuttaa, että kuitenkin kelpoisen henkilöstön riittävyydestä huolehtiminen on keskeinen kysymys myös tulevaisuuden näkökulmasta.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Esitysluonnoksen vaikutusarvioinneissa todetaan, että esitys voi jossain määrin lisätä henkilöstö- ja tilojen tarvetta. VOL esittää, että opettaja- ja muu henkilöstö- sekä tilatarve tulee ilmaista esityksessä selkeämmin. Vaikutukset opettajatarpeeseen ovat ilmeiset ja tämä on otettava huomioon yliopistojen opettajakoulutuksen määrissä ja rahoituksessa. Lisäksi opettajat ja erityisopettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta sotaa paenneiden lasten vastaanottamiseen.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Varhaiskasvatushenkilöstöstä on pulaa, joten henkilöstön koulutusmäärien lisäämisen tarvetta olisi hyvä korostaa myös tässä yhteydessä kuten myös kotoutumista koskevaa täydennyskoulutusta.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hanna Takolander, koulutuspoliittinen asiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • JHL haluaa muistuttaa varhaiskasvatuksen kelpoisen henkilöstön riittävyydestä huolehtimisesta, sekä henkilöstön riittävästä osaamisesta ja täydennyskoulutustarpeesta ja sen rahoituksesta huolehtimisen. On tarpeen huolehtia henkilöstön osaamisesta kohdata sotaa tai muuta mahdollisesti traumatisoivaa syytä pakenevat lapset ja perheet, henkilöstön taidoista kommunikoida eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevien perheiden kanssa, sekä varhaiskasvatuslain mukaisesta ohjaus- ja neuvontavelvollisuuden täyttymisestä. Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi on myös lisättävä varhaiskasvatushenkilöstön koulutuspaikkoja.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Esityksessä tunnustetaan, että lapset tulevat edelleenkin olemaan epäyhdenvertaisia, koska tämä esitys ei muuta varhaiskasvatuslaissa säädettyä kunnan velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta eikä myöskään lapsen oikeutta saada varhaiskasvatusta. Tämän vuoksi onkin tarve tehdä muutos myös varhaiskasvatuslakiin. Opetushallituksen kuntakysely osoittaa, että oikeudesta varhaiskasvatukseen tulisi säätää lailla. Kunnat eivät ota tehtäviä vapaaehtoisesti vastuulleen. Nyt annettu esitys on askel oikeaan suuntaan, sillä on selvää, että kuntien tulee saada korvauksia valtiolta toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Kannustaminen ei kuitenkaan välttämättä riitä, kun muutos ei lisää velvoittavuutta palveluiden järjestämiseen. Tämä nähtiin esimerkiksi ilman huoltajaa tulleiden lastensuojelun jälkihuoltoon verrattavien toimintojen järjestämisessä: kunnat ovat voineet hakea ilman huoltajaa kunnassa olevien palveluihin korvausta, mutta siitä huolimatta palveluja on järjestetty hyvin vaihtelevasti. Subjektiivinen oikeus on ainoa tapa taata palvelujen saaminen. Lähes 3000 alle kouluikäistä – käytännössä ukrainalaista – lasta oli hakenut Maahanmuuttovirastosta tilapäistä suojelua tänä vuonna toukokuuhun mennessä. Heistä vain 264 oli varhaiskasvatuksessa kesäkuussa. Turvapaikkaa hakeneita alle kouluikäisiä lapsia oli samaan aikaan alle 400, ja tietoa heidän osallistumisestaan varhaiskasvatukseen ei ollut. Kyseessä ei kaiken kaikkiaan ole valtavan kuormittava määrä lapsia, kun sitä vertaa varhaiskasvatuksessa kaikkiaan olevien lasten määrään.
      • Espoon kaupunki, Kasvun ja oppimisen toimiala, toimialajohtaja Harri Rinta-aho
        Uppdaterad:
        1.9.2022
        • Vaikutusten arvioinnissa ei ole tarkemmin arvioitu, miten avustuksen käyttöönotto voi vaikuttaa tilapäistä suojelua ja turvapaikkaa hakevien määrään ja sijoittumiseen eri puolille Suomea. Siinä ei myöskään oteta tarkemmin kantaa henkilöstön ja tilojen tarpeen kasvuun. Jo tällä hetkellä useat kunnat kamppailevat henkilöstön saatavuushaasteiden kanssa. Kasvavana kuntana Espoo tarvitsee joka tapauksessa lisää tiloja varhaiskasvatuksen järjestämiseen. On vaikeaa resursoida ja kohdentaa tilat siten, että myös tämän avustuksen kohteena olevat lapset saadaan otettua huomioon. Riskinä on, että tilapäistä suojelua hakevien ja saavien, kansainvälistä suojelua hakevien taikka paperittomien lasten varhaiskasvatusta ei saada toteutettua näistä haasteista johtuen. Vaikutuksia voisi arvioida tarkemmin koko perheen näkökulmasta. Miten lasten vanhemmat hyötyvät siitä, että lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen? Miten vanhempia voidaan aktivoida esimerkiksi kielen opiskeluun ja miten heidän osallisuuttaan edistetään ja tuetaan.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        31.8.2022
        • Ei
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 29.8.2022 § 107
        Uppdaterad:
        30.8.2022
        • Vaikutusarvioihin ei ole täydennettävää.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        29.8.2022
        • Esitysluonnoksessa vaikutusarvioissa viranomaisten toimintaan todetaan, että varhaiskasvatuksen järjestäminen sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville lapsille, kansainvälistä suojelua hakeville lapsille taikka paperittomille lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa, voi jossain määrin lisätä henkilöstön ja tilojen tarvetta varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslaissa säädetään päiväkotien henkilömitoituksesta ja lapsiryhmien muodostamisesta, ja näitä tulee noudattaa. Jos lapsia tulee lisää, tarvitaan lisää henkilöstöä ja myös riittävästi tiloja. Tämä ilmenee mm. Opetushallituksen 2020 kyselyssä, jossa varhaiskasvatuksen järjestäjien arvioissa ottaa vastaan uusia lapsia todetaan vaikeutena henkilöstön ja tilojen riittävyys. Esimerkkinä varhaiskasvatuksen järjestäminen 372:lle (Ukrainasta siirtyneiden lasten määrä varhaiskasvatuksessa Opetushallituksen uutisen 17.8.2022 mukaan) kolme vuotta täyttäneelle lapselle (suhdeluvulla 1:7) tarkoittaa päiväkotitoimintaan 54 ammattilaisen tarvetta, joista vähintään 18 tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia. Varhaiskasvatuksen järjestäminen 372:lle lapselle, joista puolet olisi alle kolmevuotiaita (1:4) ja puolet kolme vuotta täyttäneitä (1:7) tarkoittaa yhteensä 73 työntekijän tarvetta, joista vähintään kolmanneksen olisi oltava opettajia. Vaikka lapset tietenkin jakautuvat eri puolille Suomen kuntia ja eri päiväkoteihin, lasten määrän lisäys vaikuttaa aina varhaiskasvatuksen opettaja-, henkilöstö- ja tilatarpeisiin. OAJ katsoo, että esityksen viranomaisvaikutusten arvioissa tulee todeta, että varhaiskasvatuksen järjestäminen aiempaa useammalle lapselle lisää aina henkilöstö- ja tilatarpeita, ja että vaikutukset opettajatarpeisiin on otettava huomioon yliopistojen opettajankoulutuksen määrissä ja rahoituksessa. Vaikutusarviossa on syytä myös todeta, että varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat tarvitsevat lisä- ja täydennyskoulutusta, muun muassa S2-kielen opetukseen.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        26.8.2022
        • Esitys voi aiheuttaa lisätyötä vastaanottokeskuksissa, jotka neuvovat ja ohjaavat kansainvälistä suojelua hakeneita ja tilapäistä suojelua hakeneita tai saavia varhaiskasvatuspaikkojen hakemisessa.
      • Vesa Marjo, Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        25.8.2022
        • Kangasalan kaupungin näkemyksen mukaan vaikutusarviot ovat kattavia. Esitysluonnoksella on kuitenkin vaikutuksia varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen ja tarve varhaiskasvatuksen henkilöstölle kasvaa. Tällä hetkellä usealla kunnalla on haasteita varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien saatavuudessa, joten lakimuutos lisää kuntien henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita. Lisäksi lain toimeenpano edellyttää kuntien asianmukaista ohjausta ja neuvontaa sekä henkilöstön ammattitaidosta ja osaamiseta huolehtimista. Lisäksi avustuksen erillinen hakeminen lisää kunnan hallinnollista työtä.
      • Turun kaupunki, Kansliapäällikön päätös 23.8.2022 § 275
        Uppdaterad:
        24.8.2022
        • Turun kaupungilla ei ole täydennettävää vaikutusten arviointeihin.
      • Suomen Yrittäjät
        Uppdaterad:
        20.8.2022
        • Pidämme tärkeänä sekä tarkempaa taloudellisten vaikutusten arviointia että koottua tietoa siitä, miten nämä tukimuodot kytkeytyvät muihin tilapäistä suojelua tarvitsevien ja paperittomien lasten tukimuotoihin ja miten ne järjestettäisiin tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla.
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Uppdaterad:
        17.8.2022
        • Kuntaliiton näkemyksen mukaan vaikutusarviot ovat oikeansuuntaisia. Kuntaliitto toistaa kuitenkin huolensa kelpoisen henkilöstön riittävyydestä sekä henkilöstön osaamiseen liittyvästä täydennyskoulutuksesta
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Hallinto-osasto
        Uppdaterad:
        16.8.2022
        • Valvira toteaa, että esitysluonnoksella voi olla vaikutuksia varhais-kasvatuksen valvontaviranomaisten (kunta, aluehallintovirastot ja Valvira) tehtävämääriin. Esitysluonnokseen on tunnistettu lain vaikutuksina varhaiskasvatuksen volyymin kasvu ja sitä kautta tarve lisätä henkilöstön määrää varhaiskasvatuksessa. Ammattitaitoinen henkilöstö on varhaiskasvatuksen turvallisuuden ja laadun kannalta kriittinen tekijä. Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne on nykyisellään erit-täin vaikea ja lakimuutos voi omalta osaltaan lisätä henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita. Lisäksi uuden lain toimeenpano edellyttää aina riittävää ja asianmukaista neuvontaa ja ohjausta. Tämä sekä henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet voivat lisätä valvontaviranomaisten tehtäviä.
      • Onko teillä muita huomioita?
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Bergman Mertzi
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Ei muita huomioita.
      • Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • VOL kannattaa esitettyjä käyttökohteita. Lisäksi on tarpeellista kiinnittää huomiota avustaja- ja tulkkauspalveluihin sekä yleiseen ohjaus- ja neuvontapalveluihin. On tärkeää, että hyvinvointialueiden resursseja kohdennetaan perheille suunnattuihin kerhoihin tai vastaaviin perheiden kotouttamista tukevaan toimintaan. Tämä toiminta ei kuulu varhaiskasvatukseen. Eikä tätä tukevaan toimintaan saa kohdentaa varhaiskasvatuksen järjestämiseen kohdennettuja resursseja.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Hanna Takolander, koulutuspoliittinen asiantuntija, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Traumatisoivista taustoista saapuvien lasten ja perheiden tuen näkökulmasta JHL kannattaa myös avoimen varhaiskasvatustoiminnan lisäämistä tämän erityisavustuksen piiriin, jotta kukin lapsi voidaan johdattaa varhaiskasvatukseen hänelle sopivalla tavalla ja tahdissa, ja jotta voidaan sitäkin kautta tukea näiden lasten ja perheiden kotoutumista ja asettumista. Lain toimeenpanemiseksi on myös huolehdittava siitä, että tieto mahdollisuudesta osallistua varhaiskasvatukseen saavuttaa kohderyhmän poikkeuksetta.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        2.9.2022
        • Varhaiskasvatusoikeuden myöntäminen myös ilman kuntapaikkaa oleville olisi sopusoinnussa niin YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen ja TSS-sopimuksen kuin perustuslain yhdenvertaisuusääntelynkin kanssa. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa kiittää esitystä siitä, että sen perusteluihin on koottu tavallista huolellisemmin kansainvälinen ja kansallinen sääntely, joka puoltaa yhdenvertaista varhaiskasvatusoikeutta kaikille lapsille. Esimerkiksi Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi komitean antamat sopimuksen tulkintaa ohjaavat yleiskommentitkin on huomioitu. Merkittävää on tietysti myös EU:n komission ohjeistus tilapäistä suojelua koskevan direktiivin toimeenpanossa, jossa se kehottaa jäsenvaltioita takaamaan näiden lasten pääsyn varhaiskasvatukseen samoin edellytyksin kuin kansalaisille. Keskusliitto haluaa tuoda esille vielä myös Euroopan neuvoston kannan, joka esitetään Euroopan sosiaalisen komitean ratkaisussa Lastensuojelun Keskusliiton tekemään kanteluun (viite 4). Komitean mukaan subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kuuluu kaikille. Se korostaa, että laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia ja tasaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia lasten elämässä. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä on syytä ryhtyä valmistelemaan sitä, että kunnille voitaisiin korvata myös avoimen varhaiskasvatustoiminnan kuluja näille kohderyhmille. Avoin toiminta voi olla sopivaa joillekin perheille esimerkiksi, jos heidän oleskelunsa maassa ei ole pitkäkestoista. Keskusliitto muistuttaa kuitenkin, että lähtökohtana tulee aina olla se, mikä on lapsen tarve. Avoin toiminta ei tarjoa riittävää tukea kaikille lapsille, ja aivan kuten esityksessä mainitaan, se ei tue lapsen kielen kehitystä ja kotoutumista riittävästi. Kustannukset eivät saa määrittää sitä, että vailla kotikuntaa olevia perheitä ohjattaisiin valitsemaan avoin toiminta, vaan palveluohjauksen tulee lähteä lapsen yksilöllisistä tarpeista. 4) Kun lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin varhaiskasvatuslain muutoksilla vuonna 2016, teki Lastensuojelun Keskusliitto kantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Prosessi on pitkä, ja subjektiivinen oikeus palautettiin, ennen kuin ratkaisu ehti tulla. Se on kuitenkin merkittävä kanta oikeuden puolesta. Komitean ratkaisu: https://hudoc.esc.coe.int/eng/#{%22sort%22:[%22ESCPublicationDate%20Descending%22],%22ESCDcIdentifier%22:[%22cc-139-2016-dmerits-en%22]}
      • Tehy ry
        Uppdaterad:
        1.9.2022
        • Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseksi tulee myös huolehtia varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisesta ja kohdentaa rahoitusta henkilöstön koulutukseen kohdata sotaa ja muita turvattomia oloja pakenevia lapsia.
      • Espoon kaupunki, Kasvun ja oppimisen toimiala, toimialajohtaja Harri Rinta-aho
        Uppdaterad:
        1.9.2022
        • Jo aiemmin on mainittu avustukseen oikeutettujen lasten tunnistamisen haasteet. Avustuksen saaminen edellyttää tukeen oikeutettujen lasten lapsikohtaista seurantaa tehdyistä päätöksistä ja niiden voimassa olemisesta. Epäselvää on, miten varmistetaan tietosuojakysymykset näiden seurantojen laadinnassa, käsittelyssä ja säilyttämisessä. Espoon varhaiskasvatuksen toimintajärjestelmään (eVaka) ei tällä hetkellä ole mahdollista merkitä tällaista lapsen statusta. Jos lainsäädäntö mahdollistaa ko. tietojen keräämisen, on järjestelmään tehtävä muutoksia. Tai tarvitaan erillinen rekisteri, jonka perusteella erityisavustusta voidaan hakea. On epäselvää, mahdollistaako lainsäädäntö tällaisen rekisterin ylläpidon. Avustukseen liittyvät tehtävät lisäävät varhaiskasvatuksen sekä taloushallinnon hallinnollista työtä sekä yhteistyön tarvetta Vardan ja mahdollisesti Kelan suuntaan lasten statuksen selvittämiseksi. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millainen hakemisprosessi avustukseen on suunniteltu ja esimerkiksi, miten usein avustusta maksetaan. Myös tulkkipalvelujen tarpeen arvioidaan kasvavan. Tulkkipalvelujen saatavuus vaihtelee, etenkin ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa tulkkipalvelujen saaminen on haasteellista.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        31.8.2022
        • Ei
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 29.8.2022 § 107
        Uppdaterad:
        30.8.2022
        • Helsingin kaupunki katsoo, että ehdotettu lakimuunnos edistäisi lasten tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Avustuksen myötä kansainvälistä tai tilapäistä suojelua tarvitsevat taikka paperittomat lapset saataisiin tosiasiallisesti yhdenvertaiseen asemaan muiden varhaiskasvatukseen jo oikeutettujen lasten kanssa. Esitykselle on varattu rahoitus vain vuodelle 2023, joten on tärkeää, että samalla esitetään, että lainsäädäntö voisi jäädä pysyvästi voimaan, jolloin sen aktivoimiseksi voitaisiin joustavasti tarvittaessa osoittaa määrärahoja.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        29.8.2022
        • Kaikkien lasten osallistumista pedagogiseen varhaiskasvatukseen on edistettävä ja turvattava myös oleskelulupaa odottavien sekä paperittomien lasten pääsy siihen. Varhaiskasvatussäädöksiin on lisättävä kirjaus lapsen oikeudesta S2-opetukseen ja ratkaistava S2-opetuksen rahoitus varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tarvitaan Opetushallituksen määrittelemät kriteerit siitä, millä perusteilla lapsi osallistuu S2-opetukseen. Pidämme myös tärkeänä, että hyvinvointialueiden resursseja suunnataan perheille järjestettäviin kerhoihin tai vastaavaan perheiden kotoutumista tukevaan toimintaan. Tämän kaltainen toiminta ei kuulu varhaiskasvatuspalveluihin, eikä perheille järjestettäviin kerhoihin tai tukitoimintaan saa ohjata varhaiskasvatuksen järjestämisresursseihin tarkoitettua avustusta.
      • Maahanmuuttovirasto
        Uppdaterad:
        26.8.2022
        • Maahanmuuttoviraston käsityksen mukaan ”paperiton”-käsitettä on pidetty jonkin verran epätäsmällisenä. Esimerkiksi vuosille 2021–2024 tehdyssä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisessa toimintaohjelmassa on viitattu ”ilman oleskeluoikeutta oleviin henkilöihin”, kun tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole ulkomaalaislain 40 §:n mukaista oleskeluoikeutta Suomessa (https://intermin.fi/maahanmuutto/laittoman-maahantulon-ja-maassa-oleskelun-torjunta).
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja; Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä
        Uppdaterad:
        24.8.2022
      • Turun kaupunki, Kansliapäällikön päätös 23.8.2022 § 275
        Uppdaterad:
        24.8.2022
        • Ei huomioitavaa.
      • Suomen Yrittäjät
        Uppdaterad:
        20.8.2022
        • Haluamme korostaa muutosten määräaikaisuutta. Lainsäädännön ei pidä jäädä pysyvästi voimaan.
      • Suomen Kuntaliitto, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Uppdaterad:
        17.8.2022
        • Kuntaliitto toivoo, että myös avoimen varhaiskasvatustoiminnan rahoitusmahdollisuuksia kartoitetaan tilanteessa jolloin kyseista palvelua järjestetään tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien tai paperittomien lasten osalta.
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Hallinto-osasto
        Uppdaterad:
        16.8.2022
        • Valvira kiinnittää huomioita paperiton -termin käyttöön luonnoksessa. Paperittomuus -käsitettä ei Suomen lainsäädännössä ole yksiselitteisesti määritelty ja sillä voi olla eri yhteyksissä eri merkitys. Puhekielessä paperittomuus yhdistetään yleensä laittomaan maahantuloon, ihmissalakuljetukseen, ihmiskauppaan, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, maassa laittomasti oleviin ja erityisesti terveydenhuollollisesta näkökulmasta paperittomiin henkilöihin. Valviran näkemyksen mukaan termi soveltuu huonosti varhaiskasvatuksen käyttöön ja virasto esittää harkittavaksi sen korvaamista asiayhteyteen paremmin soveltuvalla termillä.
      • Liittäkää oheen max. 1 sivun tiivistelmä lausunnostanne.