• Remissinstanser: 10
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Jarmo Heinonen Senior Director, Ecosystems, Cleantech, Heinonen Jarmo
        Uppdaterad:
        15.6.2018
        • Business Finland tukee hallituksen esitysluonnosta laiksi tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamiseksi. Kuten esityksen yleisperustelussa todetaan energiamerkintä antaa uuden energiamerkintäasetuksen mukaan asiakkaalle mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia valintoja energiaan liittyvien tuotteiden energiankulutuksen pohjalta. Toisaalta ne edistävät myös innovaatioita ja investointeja energiatehokkaampien tuotteiden valmistuksen alalla. Business Finland korostaankin, että kansallisesti tulisi huolehtia riittävästä ja pitkäjänteisestä julkisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, millä voidaan haastaa yritykset ja tutkimusryhmät luomaan energiatehokkaita ja ekologisia ratkaisuja. Innovaatiotoiminnan kautta voidaan mahdollinen lain tuoma rasite kääntää kilpailukyvyksi, jolloin suomalaisyritykset voivat tarjota asiakkaan vaatimia energiatehokkaita ratkaisuja.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Uppdaterad:
        15.6.2018
        • Hallituksen esitysluonnoksen mukaan 1.8.2017 alkaen sovelletun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (jäljempänä energiamerkintäasetus) säännökset edellyttävät muutoksia tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annettuun lakiin (1005/2008, jäljempänä ekosuunnittelulaki). Esitysluonnoksen mukaan ekosuunnittelulain nojalla säädetty valtioneuvoston asetus tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista (1043/2010, jäljempänä ekosuunnitteluasetus), on tarkoitus myös päivittää tässä yhteydessä. Ekosuunnittelulakia olisi hallituksen esitysluonnoksen mukaan tarkoitus muuttaa muun muassa siten, että sen tarkoituksen ja soveltamisalan osalta viitattaisiin energiamerkintäasetukseen. Lisäksi muun muassa kyseessä olevien lain ja asetuksen määritelmien päällekkäisyyttä olisi tarkoitus poistaa sekä lain osalta vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen kielivaatimuksia laajentaa. Hallituksen esitysluonnoksen perusteella myös muun muassa lain rangaistussäännöstä olisi tarkoitus muuttaa siten, että se vastaisi energiamerkintäasetuksen vaatimuksia ja soveltamisalaa. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan taloudelliset vaikutukset aiheutuisivat käytännössä kokonaan suoraan energiamerkintäasetuksen yrityksille asettamista velvollisuuksista ja ainoastaan arviolta vähäistä sääntelytaakkaa vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen kielivaatimuksen laajentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa, että hallituksen esitysluonnokseen kytkeytyvä ekologinen ja energiataloudellinen suunnittelu liittyy maatalous- ja maaseuturakentamiseen. Ministeriö toteaa, että hallituksen esitysluonnoksen mukaiset muutosehdotukset vaikuttavat asianmukaisilta ja kannatettavilta.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Uppdaterad:
        14.6.2018
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain (ekosuunnittelulaki 1005/2008) mukainen valvontaviranomainen. Tukes valvoo energiamerkintöjä sähkötuotteiden turvallisuuteen liittyvien myymäläkäyntien yhteydessä. Näitä myymäläkäyntejä on vuosittain yli 2000. Tukes tarkastaa energiamerkinnän vuosittain 5000-10 000 tuotteesta. Itse merkinnöissä olevat puutteet liittyvät yleensä siihen, että merkintää ei ole kiinnitetty tuotteeseen näkyvästi ja luettavasti. Jotta Tukes pystyy todentamaan, pitävätkö energiamerkinnän tiedot paikkaansa, tuote on testautettava. Tukes pitää nykyisin voimassa olevan ekosuunnittelulain valvontakeinoja osin tehottomina tilanteissa, jolloin energiamerkintä ei testauksen mukaan vastaa tuotteen ominaisuuksia. Käytännössä ainoa seuraamus toiminnanharjoittajalle on velvollisuus korjata merkintä. Tuote on kuitenkin saattanut olla markkinoilla usean vuoden ajan energialuokkaan nähden edullisella hinnalla ja on vaikuttanut kuluttajien valintoihin. Tuote kuluttaa koko elinkaarensa ajan enemmän energiaa, kuin mitä sen on ilmoitettu kuluttavan. Tukes katsoo, että tältä osin olisi hyvä selvittää eri vaihtoehtoja, miten lainvastaisuuden seuraamuksia voitaisiin tehostaa, kuten esim. seuraamusmaksuja. Tästä syystä Tukes pitää hyvänä, että hallituksen esitysluonnoksen kohdassa 6.1 on mainittu Tukesin esitys siitä, että lain seuraamusjärjestelmää uudistettaisiin. Hallituksen esityksen luonnoksen sivulla 5 on todettu: "Ympäristöministeriön toimivaltaan kuuluvat rakennustuotteiden arviointiin osallistuvien tarkastuslaitosten hyväksyminen ja rakennustuotteita koskevat tuoteryhmäkohtaiset säännökset. Energiavirastolle kuuluvat muut kuin rakennustuotteita koskevat tuoteryhmäkohtaiset säännökset. Valvonnasta huolehtii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)." Viimeinen virke jää hieman irralliseksi. Mihin valvontaan sillä viitataan? Tukes ehdottaa, että virkettä täsmennettäisiin. Siinä voidaan esim. todeta, että Tukes on ekosuunnittelulain mukainen valvontaviranomainen.
      • Viestintävirasto
        Uppdaterad:
        14.6.2018
        • Viestintävirastolla ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf, Niemi Timo
        Uppdaterad:
        14.6.2018
        • Kuluttajaliitolla ei ole asiaan lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Aluuet ja yhdyskunnat, Luoma Kalevi
        Uppdaterad:
        14.6.2018
        • Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen. Liitolla ei ole huomautettavaa esityksen suhteen. Kalevi Luoma energiainsinööri
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Uppdaterad:
        14.6.2018
        • MTK:n reilut 300 000 jäsentä ovat pääasiallisesti kuluttajan asemassa suhteessa ekosuunnittelutuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettaviin vaatimuksiin. Muutoksella saatetaan kansallinen sääntely vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. MTK:lla ei ole huomautettavaa hallituksen esitysluonnokseen. MTK yhtyy hallituksen esitysluonnoksessa todettuun: ”Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan energiatehokkuutta edistetään entistä vahvemmin koko energiajärjestelmän tasolla”. MTK:n näkemyksen mukaan nyt tehtävä muutos toteuttaa kuluttajien energianeuvontaa ja osallistumista energiatehokkuustoimiin. Lähtökohtaisesti kuluttajien on jatkossa helpompaa vertailla eri EU-maissa myytävien tuotteiden energiamerkintöjä.
      • Energiavirasto
        Uppdaterad:
        14.6.2018
        • Viite: TEM/2537/03.01.01/2017/TEM/084:00/2017 Energiaviraston lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö on 23.5.2018 päivätyllä lausuntopyynnöllä pyytänyt Energiavirastolta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta. Energiavirasto kiittää mahdollisuudesta tutustua esitysluonnokseen ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Yleistä esitysluonnoksesta Tausta Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi lakia tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asettavista vaatimuksista (1005/2008, jäljempänä ekosuunnittelulaki). Ehdotettujen muutosten taustalla on energiamerkinnästä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369 (jäljempänä energiamerkintäasetus). Energiamerkintäasetus on tullut sovellettavaksi 1.8.2017. Ekosuunnittelulailla on pantu kansallisesti täytäntöön energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista annettu direktiivi (jäljempänä ekosuunnitteludirektiivi) sekä energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin annettu direktiivi (jäljempänä energiamerkintädirektiivi) . Uusi energiamerkintäasetus on voimaantullessaan kumonnut aiemman energiamerkintädirektiivin, joten Energiavirasto pitää ekosuunnittelulain muuttamista kannatettavana siltä osin, kuin laki koskee energiaan liittyvien tuotteiden energiamerkinnälle asetettavia vaatimuksia. Energiavirasto kuitenkin korostaa, että ekosuunnitteludirektiivi on yhä voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä, eikä esitysluonnoksessa ehdotetuilla muutoksilla tule heikentää ekosuunnitteludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Energiavirasto katsoo, että osa esitysluonnoksessa ehdotetuista pykälämuutoksista on tältä osin virheellisiä ja ne tulee korjata. Tätä tarkennetaan jäljempänä yksityiskohtaisissa kommenteissa. Yleisperustelut ja esityksen pääasiallinen sisältö Ottaen huomioon esitysluonnoksen tarkoituksen ja tavoitteet sekä ehdotettujen muutosten luonteen, Energiavirasto nostaa esiin eräitä huomioita esitysluonnoksen yleisperusteluista. Yleisesti todeten yleisperusteluissa tulee tuoda selkeästi esiin se, miksi ja miten lainsäädäntöä on tarpeen muuttaa, ja siten muodostaa tiivis kokonaiskuva tilanteesta, johon muutosta ehdotetaan. Esitysluonnoksen aloitussivulla oleva esityksen pääasiallinen sisältö ei Energiaviraston mielestä anna lukijalle selkeää kuvaa mistä lakimuutoksessa on varsinaisesti kysymys (kts. liitteessä kommentti 1). Hallituksen esitysten laatimisohjeen mukaan esityksen pääasiallisesta sisällöstä tulee käydä selkeästi ilmi uuden lainsäädännön tavoite ja keskeinen sisältö. Tästä syystä Energiavirasto ehdottaa tekstin muokkaamista seuraavaan muotoon: "Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annettua lakia. Lakia muutettaisiin siten, että siinä säädettäisiin energiamerkinnästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen velvoitteiden rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista. Lisäksi laista ehdotetaan poistettavaksi asetuksen kanssa päällekkäistä lainsäädäntöä. Muutoksen taustalla on aiemman energiamerkintädirektiivin korvaaminen energiamerkintäasetuksella. Lakiin tehtäisiin myös eräitä teknisluonteisia muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2018." Energiavirasto katsoo, että esitysluonnoksen yleisperusteluissa merkittävä osa tekstistä koskee EU:n energiamerkintäasetuksen tavoitteita ja muutoksia sekä kuvailee yleisesti energia-alaan liittyvää lainsäädäntöä ja erilaisia politiikkatoimia. Esitysluonnoksen yleisperustelujen tavoitteena on kuvata tiiviisti kansalliseen ekosuunnittelulakiin ehdotetut muutokset. Lukijan on kuitenkin vaikea saada ymmärrettävää kokonaiskuvaa varsinaisista lakiehdotuksen muutoksista, mikäli tekstissä avataan energiamerkintäasetuksen yleisiä tavoitteita tai artiklakohtaista sisältöä. Energiaviraston mielestä energiamerkintäasetuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä tulisi informoida eduskuntaa muussa yhteydessä, esimerkiksi e-kirjelmällä, eikä osana tätä hallituksen esitystä. Tekstissä on lisäksi paljon päällekkäisyyttä ja toistoa. Esitysluonnoksen keskeisten muutosten ja niiden perustelujen hahmottaminen on siten haastavaa. Luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi Energiavirasto ehdottaa, että yleisperusteluja tiivistettäisiin koskemaan ainoastaan esitysluonnoksen kannalta olennaiset seikat, jolloin hallituksen esitykseen liittymättömät ja asiakokonaisuuden hahmottamista vaikeuttavat osiot voitaisiin poistaa. Kyseiset tähän hallituksen esitykseen liittymättömät kohdat on merkitty liitteenä toimitettuun ehdotukseen punaisella, ja Energiavirasto ehdottaa niiden poistamista. Energiavirasto on myös liitteenä olevassa ehdotuksessa korostanut joitain yksittäisiä virheellisiä tekstikohtia sinisellä. Energiavirasto toivoo korjausta muun muassa esitysluonnoksessa oleviin kohtiin, joissa annetaan ymmärtää, että energiamerkintäasetus vaatisi jäsenmaita säätelemään tuotteita, jotka eivät kuulu delegoitujen säädösten soveltamisalaan. Energiamerkintäasetuksessa ei ole tällaista vaatimusta, joten tällaiset kohdat tulisi poistaa (kts. kommentit 2, s. 8). Vaikutustenarviointi Esitysluonnoksen esityksen vaikutukset osassa kuvataan taloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia viranomaisten toimintaan, ympäristövaikutuksia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Energiavirasto pitää vaikutustenarviointia tärkeänä, mutta toteaa, että esityksen vaikutuksina tulisi selvittää ainoastaan ehdotettujen säännösten soveltamisesta johtuvia tosiasiallisia seurauksia. Energiamerkintäasetuksen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia on arvioitu jo aikanaan valtioneuvoston U-kirjelmässä (U 13/2015 vp) . Samassa yhteydessä on todettu, että asetuksella ei ole tunnistettu olevan muita vaikutuksia. Tässä esitysluonnoksessa ei ole enää tarpeen kuvata energiamerkintäasetuksen yleisiä vaikutuksia. Näin ollen taloudellisia vaikutuksia koskeva osa tulisi rajata koskemaan ainoastaan esitysluonnoksessa ehdotettuja muutoksia. Ympäristövaikutuksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevat osat voitaisiin poistaa, sillä niissä kuvatut vaikutukset eivät kuvaa kyseessä olevan lakiehdotuksen olennaisia seurauksia. Energiaviraston mielestä esitysluonnoksessa riittäisi maininta, että hallituksen esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä ympäristö- tai yhteiskunnallisia vaikutuksia. Johdonmukaisuus ja rakenne Yleisenä kommenttina Energiavirasto ehdottaa, että EU-lainsäädäntöön ja kansalliseen lakiin viitattaisiin johdonmukaisesti läpi tekstin siten, että ensimmäisen kerran mainittaessa säädöksen nimike kirjoitetaan kokonaisuudessaan ja samalla ilmoitetaan, mitä lyhytnimikettä jäljempänä tullaan käyttämään. Näin lukijalla säilyisi selkeä kuva siitä, mistä asiakokonaisuuden kannalta keskeisestä säädöksestä on kulloinkin kyse. Energiavirasto haluaa myös nostaa esiin, että hallituksen esitysten eri osat ja otsikoinnit ovat käytännössä vakiintuneet, ja ehdottaa, että esitysluonnoksen otsikoinnit ja rakenne noudattaisivat yleistä käytäntöä (kts. esimerkiksi sisällysluettelon kohta 3 Tuotetietokanta). Yksityiskohtaiset kommentit esitettyihin lakimuutoksiin 1 § Lain tarkoitus Esitysluonnoksessa ekosuunnittelulain 1 §:ä muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin energiamerkintäasetuksen 1 artiklaan. Energiavirasto toteaa, että viittaus energiamerkintäasetukseen saattaa olla aiheellista lisätä lakiin nimenomaisesti energiamerkintää koskevien vaatimusten osalta, mutta samalla korostaa, että ekosuunnittelu ja energiamerkintä on tässä yhteydessä pidettävä ehdottomasti toisistaan erillään. Ekosuunnittelulailla on pantu kansallisesti täytäntöön myös ekosuunnitteludirektiivi 2009/125/EU, eikä sen täytäntöönpanoa tule nyt ehdotetulla lakimuutoksella muuttaa. Lain tarkoitusta koskevan 1 §:n muotoilu: ”Tässä laissa säädetään energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle, energiamerkinnälle, markkinoille saattamiselle tai käyttöönotolle, ja valvonnalle asetettavista vaatimuksista niin kuin energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1369, jäljempänä energia-merkintäasetus, 1 artiklassa on säädetty.” tulee Energiaviraston mielestä ehdottomasti korjata. Lakiehdotuksen sanamuodon mukaan laissa säädettäisiin myös ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista niin kuin energiamerkintäasetuksessa on säädetty, vaikka tuotteiden ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista on voimassa ekosuunnitteludirektiivi, jossa energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetetuista vaatimuksista yleisesti säädetään. Myöskään tuotteiden markkinoille saattamiselle ja käyttöönotolle tai valvonnalle asetettavia vaatimuksia ei tulisi rajata lain tarkoitusta koskevassa 1 §:ssä siihen, miten energiamerkintäasetuksen 1 artiklassa on säädetty, sillä ekosuunnittelulain 6 luvussa tultaisiin jatkossakin säätämään valvonnasta, ja valvonta liittyy myös keskeisesti tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettuihin tuoteryhmäkohtaisiin vaatimuksiin. Sama koskee tuotteiden markkinoille saattamista ja käyttöönottoa, joista edelleen säädettäisiin esimerkiksi lain 2 ja 3 luvussa ekologiseen suunnitteluun ja vaatimuksenmukaisuuteen liittyen. Energiavirasto ehdottaa lain tarkoitusta koskevan 1 §:n 1 momenttiin seuraavaa muotoilua: "Tässä laissa säädetään energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista. Energiaan liittyvien tuotteiden energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista noudatetaan sitä, mitä energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1369, jäljempänä energiamerkintäasetus, on säädetty." 2 § Lain soveltamisala Esitysluonnoksen mukaan 2 §:ä muutettaisiin siten, että lakia sovelletaan energiamerkintäasetuksen 1 artiklassa tarkoitettuihin tuotteisiin ja tuotteisiin, joista Euroopan unioni antaa tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia. Energiavirasto toteaa, että kyseisellä muutoksella lain soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin kokonaan tuotteet, joiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista Euroopan unioni antaa tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia. Lisäksi energiamerkintäasetus on luonteeltaan niin sanottu puiteasetus, jolloin jatkossakin varsinaisia teknisiä tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia annetaan Euroopan komission johdolla valmistelluilla tuoteryhmäkohtaisilla energiamerkintä- ja ekosuunnitteluasetuksilla. Ehdotuksen muotoilua on siten ehdottomasti korjattava. Energiavirasto ehdottaa, että ekosuunnittelulain 2 §:n muotoilu pidettäisiin sellaisena kuin se on voimassa olevassa laissa. Energiavirasto ei pidä viittausta energiamerkintäasetukseen kannatettavana, vaan tässä yhteydessä pikemminkin erittäin ongelmallisena. 3 § Määritelmät Esitysluonnoksessa määritelmiä koskevaa 3 §:ä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän 1 momentin 9, 12, 13, 16, 17 ja 18 kohdat poistettaisiin. Esitysluonnoksen mukaan muutos on tarpeellinen, jotta vältettäisiin päällekkäisyys energiamerkintäasetuksen 2 artiklan kanssa. Energiavirasto toteaa, että ekosuunnittelulailla on pantu täytäntöön myös ekosuunnitteludirektiivi, ja kyseiset poistettavaksi ehdotetut määritelmät kuuluvat myös ekosuunnitteludirektiivin 2 artiklaan, ja ovat siten osa direktiivin tehokasta kansallista täytäntöönpanoa. Energiavirasto huomauttaa, että poistettavaksi ehdotetut 3 §:n kohdat 9 (energiaan liittyvä tuote), 12 (maahantuoja), 13 (markkinoille saattaminen) 16 (valtuutettu edustaja), 17 (valmistaja) ja 18 (yhdenmukaistettu standardi) ovat koko säädöksen läpi käytettyjä termejä. Esimerkiksi 3 §:n 9 kohdan energiaan liittyvä tuote on koko EU:n ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsääntelyn kannalta keskeinen käsite, joka toistuu myös kaikkialla ekosuunnittelulaissa ja määrittelee jopa lain soveltamisalan. Edellä mainittujen määritelmien poistaminen vaikeuttaisi jatkossa merkittävästi lain soveltamista ja olisi omiaan aiheuttamaan tulkintavaikeuksia erityisesti markkinavalvonnassa. Energiavirasto katsoo, että lakiehdotuksessa poistettavaksi ehdotetut 3 §:n kohdat tulisi yhä pitää voimassa. Kyse on ekosuunnittelusääntelyn kannalta keskeisistä termeistä, ja niiden sisältö on lain soveltamisen kannalta tärkeä ymmärtää oikein. 4 luku Energiamerkintää koskevat vaatimukset Keskeinen esitysluonnoksessa ehdotettu muutos liittyy energiamerkintäasetuksen kanssa päällekkäisen kansallisen sääntelyn poistamiseen. Ekosuunnittelulain 4 luvussa säädetään energiaan liittyvän tuotteen energiamerkintää koskevista vaatimuksista. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että kyseisen luvun 15, 16, 17 §:t sekä 18 a § kumottaisiin energiamerkintäasetuksen kanssa päällekkäisenä lainsäädäntönä. Energiavirasto tukee esitysluonnoksen ehdotusta kumota edellä mainitut pykälät, sillä kansallisessa lainsäädännössä ei tule toistaa energiamerkintäasetuksen vaatimuksia. 21 § Tarkastuslaitoksen hyväksyminen Esitysluonnoksessa ehdotetaan tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskevaa 21 §:ä muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin uusi asetuksenantovaltuus sekä säännös siitä, että ympäristöministeriö hyväksyisi myös uusien nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttävien kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 92/42/ETY mukaiset tarkastuslaitokset. EU-säädöksiin viittaaminen kansallisessa säädöstekstissä noudattaa yleensä muotoa ”aiheesta x annettu säädös”, joten Energiavirasto ehdottaa, että myös tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskevan 21 §:n 1 momentin viittaus muutettaisiin muotoon: ”-- uusien nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttävien kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimuksista annetun neuvoston direktiivin 92/42/ETY 7 artiklan 2 kohdassa --”. Energiaviraston mielestä lakiehdotuksen 21 §:n 1 momentti on myös kokonaisuutena hyvin raskaslukuinen, joten Energiavirasto toivoo pykälään selkeämpää muotoilua. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä käydä ehdotetut muutokset läpi noudattaen lakiehdotuksen lakiteknistä jaottelua. Esitysluonnoksessa yksityiskohtaiset perustelut eivät 21 §:n osalta noudata lakiehdotuksen momenttijärjestystä. Energiavirasto huomauttaa myös, että yksityiskohtaisissa perusteluissa on 21 §:n osalta vain toistettu ehdotettu lakiteksti, jolloin ei käy selväksi ehdotettujen muutosten varsinainen sisältö ja tarkoitus. Energiaviraston mielestä esimerkiksi kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimuksista annetun direktiivin lisäämistä pykälään tulisi perustella tarkemmin, sillä yksityiskohtaisista perusteluista ei selviä miksi vuonna 1992 annettu direktiivi halutaan tämän lakimuutoksen yhteydessä tuoda ekosuunnittelulakiin. Lisäksi energiavirasto toivoisi huolellisuutta esitysluonnoksen liitteenä olevan rinnakkaistekstien muotoiluun. Ehdotetut muutokset tulisi kursivoida asianmukaisesti sekä voimassa olevaa lakia, että ehdotusta koskien. Tarkastuslaitoksen hyväksyntää koskevasta ehdotuksesta tulisi lisäksi poistaa viittaus ekosuunnittelulain 2 §:än, kuten yksityiskohtaisissa perusteluissa ja lakiehdotuksessa on ehdotettu. 37 § Rangaistussäännös Esitysluonnoksen mukaan uusi energiamerkintäasetus edellyttää muutoksia ekosuunnittelulain 37 §:n rangaistussäännökseen. Rangaistussäännöstä koskevat muutokset ovat eittämättä tarpeen, mutta Energiavirasto esittää kuitenkin ehdotettua rangaistussäännöspykälää koskien seuraavia huomioita. Ehdotuksessa käytetty ekosuunnittelurikkomuksen käsite on Energiaviraston näkemyksen mukaan harhaanjohtava, sillä pykälässä säädetään myös energiamerkintäasetuksen mukaisten velvoitteiden laiminlyönnistä. Energiavirasto toivoo rikkomusta koskevan käsitteen parempaa muotoilua, jossa otettaisiin huomioon sekä tuotteiden ekologiselle suunnittelulle, että energiamerkinnälle asetettujen vaatimusten laiminlyönti. Ehdotetun rangaistussäännöksen 1 momentin 1 kohdassa viitataan energiamerkintäasetuksen 3 artiklassa säädettyyn tuoteryhmäkohtaiseen ekologista suunnittelua koskevaan vaatimukseen. Energiavirastolle ei ole selvää, mitä viittauksella tarkoitetaan. Energiamerkintäasetuksen 3 artiklassa säädetään tavarantoimittajien yleisistä velvoitteista energiamerkintään liittyen, eikä artiklassa ole mainintaa tuotteiden ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista. Rangaistussäännöstä koskevan pykäläehdotuksen 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin muun muassa, että ekosuunnittelurikkomuksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 14 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden pitää saatavilla tiedot energiaan liittyvän tuotteen kestävästä käytöstä, ekologisesta profiilista ja ekologisen suunnittelun eduista. Saman pykälän 2 momentin 5 kohdassa säädetään puolestaan 14 §:ssä säädetyn elinkeinoharjoittajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Energiavirasto huomauttaa, että pykäläehdotuksessa on tältä osin 1 ja 5 kohtien välillä turhaa toistoa. Sen lisäksi, että viittaus 14 §:än on mainittu kahteen kertaan, Energiavirasto katsoo, että tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä olisi selkeämpää säätää vain yhdessä kohdassa. Pykäläehdotuksen 2 momentin 2 kohdassa käytetään käsitettä ”delegoitu säädös”. Delegoitu säädös ei ole yleisesti kansallisessa laissa käytetty käsite, joten Energiavirasto ehdottaa, että käsite muutettaisiin esimerkiksi muualla laissa johdonmukaisesti käytettyyn käsitteeseen ”tuoteryhmäkohtainen säädös”. Rangaistussäännöstä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ”Energiamerkintäasetuksen 7 artiklan 4 kohdan vaatimukset jäsenvaltioiden velvoitteista edellyttävät jäsenvaltioita säätämään tämän asetuksen ja delegoitujen säädösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja täytäntöönpanon valvontaa koskevista mekanismeista sekä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi.” Pykälän 2 momentissa viitataankin energiamerkintäasetuksen 3 artiklan 1—5 kohdan tavarantoimittajien yleisiin velvoitteisiin, 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan jälleenmyyjän esille asettamisvelvollisuuteen sekä 6 artiklan 1 kohdan muihin tavarantoimittajien ja jälleenmyyjien velvoitteisiin. Energiavirasto pitää edellä mainittuja viittauksia energiamerkintäasetukseen velvoitteisiin kannatettavana. Energiavirastolle ei kuitenkaan ole selvää, miksi rangaistussäännöksestä on jätetty pois energiamerkintäasetuksen 4 artiklan tavarantoimittajien tuotetietokantaa koskevat velvoitteet. Artikla edellyttää, että tavarantoimittajan on 1 päivästä tammikuuta 2019 syötettävä Euroopan komission tuotetietokannan julkiseen ja vaatimusten noudattamista koskevaan osaan tuotetta koskevat energiamerkintäasetuksen liitteen I mukaiset tiedot. Energiaviraston mielestä asetuksen tuotetietokantaa koskevien velvoitteiden tehokas toteutuminen edellyttää, että kansallisella markkinavalvojalla olisi mahdollisuus puuttua velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Energiavirasto katsoo tarpeelliseksi, että myös tuotetietokantaa koskevat 4 artiklan velvoitteet huomioitaisiin rangaistussäännöksessä. Rangaistussäännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pykälän otsikkoa on tarkoitus muuttaa sen sisältöä paremmin kuvaavaksi. Otsikkoa ei ole kuitenkaan muutettu lakiehdotuksessa, joten lause tulisi poistaa myös yksityiskohtaisista perusteluista. Kokonaisuutena arvioiden yksityiskohtaisissa perusteluissa ei varsinaisesti selvitetä rangaistussäännöksen tunnusmerkistön sisältöä, eikä anneta esimerkkejä soveltamistilanteista. Energiaviraston mielestä rangaistussäännöksen yksityiskohtaisia perusteluja tulee tunnusmerkistön osalta tarkentaa. Yksityiskohtaisista perusteluista tulisi lisäksi poistaa 37 §:ä koskeva toinen kappale, joka ei liity rangaistussäännökseen, vaan kuvaa yleisesti lakimuutoksen tarkoitusta. Lausunto mainittuine liitteineen on toimitettu vielä erikseen työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon 14.6.2018. Simo Nurmi Ylijohtaja Maria Holmi Lakimies Liitteet HE luonnos 22.5.2018 – Energiaviraston huomiot
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Uppdaterad:
        8.6.2018
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt liikenne- ja viestintäministeriöltä lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö on tutustunut luonnokseen hallituksen esitykseksi ja kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Hallituksen esityksellä muutettaisiin ekosuunnittelulakia vastaamaan EU:n energiamerkintäasetuksen vaatimuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa energiamerkintäasetuksen tavoitteita, jotka tukevat myös kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa edistämällä laitteiden energiatehokkuutta. Sabina Lindström Johtaja Vilja Klemola Ylitarkastaja
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajavastuualue, Hartikainen Hertta
        Uppdaterad:
        25.5.2018
        • Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ei ole asiasta lausuttavaa. Tervehtien Hertta Hartikainen, lakimies, KKV