• Hallituksen esitysluonnos laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Kemijärven kaupunki, Kaupunginhallitus
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Kemijärven kaupunki toteaa lausuntonaan, että laajakaistarakentamisen rahoituksen kuntien maksuosuuksista tulee luopua kokonaan. EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevat tavoitteet eivät toteudu nykyisen lain ja sitä koskeva asetuksen mukaisilla kuntien rahoitusosuuksilla, kuntien heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Erityisesti kuntien maksuosuus vaarantaa harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien alueiden laajakaistan rakentamishankkeiden toteutumisen. Laajakaistarakentaminen valtion rahoituksella on välttämätöntä turvata kaikkialle sinne, mihin sitä ei voida toteuttaa markkinaehtoisesti. Valtion, kuntien ja yritysten toiminta sekä palvelut siirtyvät digitalisaation myötä pelkästään verkkoyhteyksien varaan, joten hallituksen laajakaistayhteyksien kehittämistavoite palvelee digitalisaation edistymistä, yhteiskunnallisia uudistuksia mutta myös useita perustuslain keskeisiä edellytyksiä, esimerkiksi yhdenvertaisuutta ja elinkeinonharjoittamisen vapautta, viranomaistoimintaa, tietoturvaa, huoltovarmuutta ja tiedonvälistyksen tarpeita sekä kotitalouksia osana yhteisöään ja yhteiskuntaa. Suomi ei lähinaapurin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella voi rakentaa tehokasta 5 G- verkkoa itärajan läheisyydessä oleviin kuntiin. Tämän perusteella on ensiarvoisen tärkeää turvata kiinteän laajakaistaverkon rakentaminen.
      • Varsinais-Suomen ELY, Johdon tuki -yksikkö, Mäkelä Timo
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Varsinais-Suomen ELY-keskus kiinnittää huomiota lakiesityksen 12 § 3 kohdan tukikelpoisuuden rajaukseen. Koronapandemian pysyvänä vaikutuksena työelämä on muuttunut voimakkaasti kohti monipaikkaisuutta. Esitetty sanamuodon muutos kustannusten hyväksyttävyydestä näyttäisi rajaavan asuinpaikan rinnalta muut käyttäjän sijaintipaikat. Tällä olisi selvä vallitsevaa hyvää kehitystä estävä vaikutus. Etätyön edistäminen maaseudulla, kuten Varsinais-Suomen saaristossa, on merkittävä mahdollisuus elävöittää harvaanasuttua maaseutua, ylläpitää maaseudulla riittävä palvelutaso myös paikallisille asukkaille ja vähentää viikonloppujen pendelöintiliikennettä ja liikenteen ruuhkautumista. Laajakaistayhteyden tuki myös kakkosasunnon liittymään olisi yleensä järkevää, jos asukkaalla itselläänkin on siihen tarvetta sijoittaa.
      • Kuusamon kaupunki, Keskushallinto / Tietohallintopalvelut
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Kuusamon kaupunki on aiemmin esittänyt, että kuntien omarahoitusosuudesta tulisi luopua. Kuusamon kaupunki yhtyy maakuntien liittojen lausuntoihin, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66% tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70%. Kuusamon kaupunki toteaa, että 5G-verkkojen tukeminen olisi mahdollistettava silloin, kun tuetaan yhteyksien rakentumista alueille, jonne 4G-kuuluvuutta ei ole tähän mennessäkään saatu tai 5G verkon palvelujen järjestelyissä edellytetään erityistoimia. Kuusamon alueen osalta erityisesti Venäjän raja-alueen tuomat vaatimukset teknisille järjestelyille. Ratkaisevaa tukikelpoisuuden arvioinnissa tulisi olla nykyisen verkon todelliseen suorituskykyyn ja peittoon, koska suomessakin on alueita, joilla 4G-verkon kuuluus ja suorituskyky jäävät kauas nimellisistä tavoitteista.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Mikko Väisänen
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Pohjois-Pohjanmaa on maakunnista selvästi eniten hyödyntänyt laajakaista kaikille- hankkeen nimellä alkanutta valtion laajakaistan tukiohjelmaa. Hallituksen esityksessä laajakaistatuen myöntämisen edellytyksiin tehtäisiin pieniä tarkennuksia ja muutoksia, jotka eivät merkittävästi vaikuttaisi Pohjois-Pohjanmaan laajakaistarakentamisen tulevaisuuteen. Useimmilla kaupunkiseuduilla laajakaistan aukkopaikat sijaitsevat alueilla, jossa yhdellä rahoituslähteellä ei voida rakentaa järkevää kokonaisuutta. Pohjois-Pohjanmaan liiton keskeinen ehdotus on eri julkisten rahoituslähteiden yhteiskäytön sujuvoittaminen. Maaseuturahasto on ollut tuenhakijalle kaikkein käytännöllisin, mutta kaupunkien reuna-alueilla sen käyttö on hyvin rajallista. Kansallisesti 5 miljoona euron varattu tuki on aivan liian pieni. EU:n elvytysvarat muuttavat tilannetta merkittävästi.
      • Traficom
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Liikenne- ja viestintävirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja puoltaa liikenne- ja viestintäministeriön esitysluonnosta laajakaistarakentamisesta annetun lain muuttamisesta. Liikenne- ja viestintävirasto kannattaa kansallisen tukiohjelman saattamista vastaamaan muuttuneita sääntöjä, jotta laki täyttää jatkossakin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen asettamat vaatimukset ja mahdollistaa julkisen tuen myöntämisen nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen alueilla, joille niitä ei markkinaehtoisesti rakenneta. Liikenne- ja viestintäviraston näkemyksen mukaan laajakaistahankkeen tukikelpoisia kustannuksia sekä tuen myöntämisen kriteerejä koskevien säännöksien muutokset eivät aiheuttaisi merkittäviä muutoksia nykykäytäntöihin. Kuitenkin esityksen mukainen säännös kartoituksen teknisestä toteutustavasta 100 x 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella erityisesti langattomien verkkojen osalta muuttaisi joltain osin toimien toteutustapoja ja edellyttäisi nykyistä tarkempaa tarkkuustasoa. Tiedonkeruuseen ja järjestelmiin edellytettävät muutokset pyritään käynnistämään mahdollisimman pikaisesti. Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan tukikelpoisia kustannuksia koskeviin säännöksiin tehtäisiin täsmennys, jonka mukaan tukikelpoisia kustannuksia olisivat käyttäjän asuinpaikkaan ja sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien rakentamiskustannukset. Tällaisia sosioekonomisia vaikuttajia olisivat yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yhteisöjen ohella myös yritykset, joiden toiminta ja kehitysmahdollisuudet edellyttävät edistyksellisiä viestintäyhteyksiä. Liikenne- ja viestintävirasto yhtyy tähän kantaan ja lisää, että viraston näkemyksen mukaan nyky-yhteiskunnassa yritykset ovat laajalti digitalisoituneita ja vaativat edistyksellisiä verkkoyhteyksiä toimiakseen.
      • Lapin liitto
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Yleistä Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että tuet kohdistuvat vain edistyksellisten, huippunopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen, mikä varmistaa entistä paremmin sen, että yhteydet ovat pitkäikäisiä ja vastaavat myös tulevaisuuden teknologiakehityksen tarpeisiin. Maakuntien liitot kannattavat hallituksen esitystä tältä osin. Kiinteät yhteydet pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Valokuituverkkojen elinkaari on vähintään 50 vuotta eli huomattavasti pidempi kuin langattomilla tekniikoilla. Julkisten varoja (tukia) tulee käyttää tukemaan vain elinkaareltaan pitkäaikaisia ratkaisuja. Tämä tukee myös Euroopan komission ja Suomen tavoitteita siitä, että vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Investoimalla valokuituverkkoihin varmistetaan riittävä nopeus vuosikymmeniksi eteenpäin. Maakuntien liitot kuitenkin painottavat, että laajakaistahankkeen onnistuminen edellyttää kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. Maakuntien liitojen esitys kuntien maksuosuuden poistamisesta Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66% tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70%. Tämä olisi perusteltua, koska edellisen tukiohjelman aikaan useilla kunnilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden maksuosuus olisi ollut vain 8%. Samalla se mahdollistaisi eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 (n+3) ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Eduskunnan vastauksessa (EV 195/2020 vp) edellytetään, valtioneuvosto seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja varsinkin, että kuntien maksuosuudet eivät muodostu kohtuuttomiksi, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lain ja asetuksen muuttamiseksi. Hallituksen esityksen kohdassa 5.2. todetaan seuraavaa: ”Näin ollen voimassa olevan lain tavoitteiden toteutumisesta ja kunnan maksuosuuksien kohtuullisuudesta ei ole saatu vielä käytännön kokemuksia arvioinnin pohjaksi.” Tämä väittämä ei pidä paikkaansa, sillä kuntien maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu runsaasti kokemuksia, noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman kautta. Suomessa on tuettu laajakaistarakentamista valtiontuella jo vuosina 2010-2019 yhteensä yli 70 miljoonalla eurolla, joten kokemuksia kuntien maksuosuuksista on kertynyt koko tältä ajalta. Hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa ja ei edes kaikissa niissäkään, koska kunnalla ei ole ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen. Näiden kokemusten sivuuttaminen ei edusta hyvää valmistelua varsinkaan, kun voimassa olevat maksuluokat ja tukeen liittyvät mekanismit ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Lisäksi on huomattava, että voimassa olevassa asetuksessa kuntien rahoitusosuuksien määrittelyperusteet eivät liity laajakaistatukilailla tuettavaan toimintaan tai huomioi siitä aiheutuvia kuntakohtaisia erityistarpeita, mikä ei nähdäksemme ole suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Maaseuturahaston 16 miljoonan euron tuki tulee todennäköisesti sidottua jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2021, koska kuntien ei tarvinnut osallistua hankkeiden rahoitukseen lainkaan. Ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa kunnat voivat kuitenkin halutessaan lisäksi tukea näitä hankkeita. Usein kunnan alueelle ei ole löytynyt ketään toimijaa, joka olisi valmis edes julkisella tuella rakentamaan verkkoja. Siksi kunnat ovat pakon edessä joutuneet perustamaan kuntayhtiöitä rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon tai kunnat ovat tukeneet uusia alueelle muodostuneita osuuskuntia rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon. Kunnat ovat mm. antaneet lainantakauksia, tehneet pääomasijoituksia tai lainanneet varoja näille tahoille. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeästi tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan. Markkina-analyysit ja vähimmäisnopeus Suunnitellun hankealueen kartoitusta, julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia koskevat tarkemmat säännökset selkeyttäisivät erityisesti sitä, minkälaiset investointisuunnitelmat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, rakennettaisiinko alueelle nopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti tukitoimenpiteelle suunniteltuna ajanjaksona. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Maakuntien liitot esittävät, että kansallisesti myös eri viranomaiset (Traficom ja ELY/Ruokavirasto) tulkitsivat asian samalla tavalla. Maaseuturahaston elvytysvarojen hakujen aikana kesällä 2021 on tullut esiin aikomuksia rakentaa valokuituverkkoja lukuisiin maaseutukyliin, mutta tiedusteltaessa asiasta tarkemmin ei aikomuksen esittäjällä ole ollut esittää tarkempaa aikataulua tai ehtojaan markkinaehtoiselle rakentamiselle. Lisäksi nämä aikomukset, siis kuka on aikonut rakentaa markkinaehtoisesti, on viranomaisen tulkinnan mukaan salassa pidettäviä, joten maaseutukylien asukkaat eivät edes tiedä kenelle voisivat ilmoittaa kiinnostuksensa hankkia liittymä. Muutokset tehostaisivat tukiohjelmien kattavaa hyödyntämistä ja sitä kautta edistäisivät viestintäverkkojen rakentamista. Maakuntien liitot kuitenkin huomauttavat, että jo nykyisen lain soveltamiseen osallistuvien viranomaisten tulisi toiminnassaan painottaa, että lähtökohtaisesti viranomaiselle saapuva tieto on julkista. On kyseenalaista, millä perustein epämääräisiä aikomuksia on tulkittu julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisesti liikesalaisuuksiksi. Siinäkin tapauksessa, että taustalla olisi aito investointisuunnitelma, tulisi viranomaisen harkintaa käyttää siihen, missä laajuudessa toimijoita ja niiden suunnitelmia koskevat tiedot tulkitaan salassa pidettäviksi. Ainakaan julkisella kuulemisella saatua nimitietoa tai yleisen tason investointiaikomusta ei tulisi katsoa lain mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Lisäksi on syytä painottaa, että markkina-analyysien tarkastelun lähtökohtana tulee olla verkon todellinen suorituskyky, ei pelkkä nimellinen. Artiklan 52 b kohta määrittää tuettavien verkkojen vähimmäiskyvykkyyden, joten on johdettavissa, että analyyseissä huomioitavien verkkojen nopeuden tulee realistisesti olla nostettavissa vastaavaan tasoon, huomioiden myös EU:n tavoitteet 1 Gbit/s yhteyksien saatavuudessa. Tällöin myös lähtevän nopeuden osalta tarkastelussa tulisi olla kyvykkyys vähintään 100 Mbit/s nopeuksiin. Hallituksen esityksen säädöskohtaisissa perusteluissa laajakaistalain § 4 b muutosten osalta todetaan muun muassa: ”[...] Näin ollen sellaisia verkkoja ei otettaisi huomioon, joista teoriassa voitaisiin saada vaadittu nopeus rajatulle määrälle asiakkaita, tai joissa yhteysnopeus voisi vaihdella merkittävästi olosuhteitten mukaan. Sama arviointi koskisi suunnitteilla olevia verkkoja. […]” On tärkeää, että tätä linjausta sovelletaan jatkossa myös laajakaistalain 12 § 2 mom. 3. kohdassa mainittuun liityntäpisteen määritelmään. Vain sellaiset liityntäpisteet, joista aidosti tarjotaan tai uskottavasti aiotaan tarjota, tulisi jatkossa ottaa huomioon. Pelkän teknisen kyvykkyyden ei tule johtaa tukikelvottomuuden ehdon täyttymiseen. Tämä selvennys ei vaadi lainkohdan tekstin muuttamista, vaan tulee huomioitavaksi sen perusteella tehtävässä viranomaisen arvioinnissa. Tukikelpoiset kustannukset Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan laajakaistatukilain 12 § 3 momenttia tukikelpoisista kustannuksista siten, että poistetaan aiemmin ollut määritelmä ”käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan” muotoon ”käyttäjän asuinpaikkaan”. Aiempi ilmaisu (tulkinta) mahdollisti myös ns. vapaa-ajan asuntojen ottamisen mukaan tuettuun rakentamiseen. Kansallisesti ei pidä palata aiempaan tulkintaan, että vain vakinaisesti asutut asunnot olivat tukikelpoisia. Myös vapaa-ajan asunnot eli kakkosasunnot ovat käyttäjän asuinpaikkoja ja niiden tulee olla jatkossakin tukikelpoisia. Ryhmäpoikkeusasetuksessa ei vaadita asuinpaikkojen olevan käyttäjän vakituisia asuinpaikkoja. 5G-verkot Maakuntien liitot toteavat, että 5G-verkkojen tukeminen on kannatettavaa silloin, kun tuetaan yhteyksien rakentumista ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 1237/2021 muutetun artiklan 52 a mukaisesti alueita, jonne 4G-kuuluvuutta ei ole tähän mennessäkään saatu. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi 5G-verkkojen rakentamista alueilla, joilla 4G-kuuluvuus on saatavilla, ja joiden osalta voidaan odottaa markkinaehtoista siirtymistä 5G-teknologiaan, ei tule tukea julkisin varoin. Tukikelpoisuutta arvioitaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota nykyisen verkon todelliseen suorituskykyyn ja peittoon. Suomessakin on edelleen merkittävissä määrin alueita, joilla 4G-verkon kuuluus ja suorituskyky jäävät kauas nimellisistä tavoitteista – tai operaattoreiden ilmoittamista tiedoista poiketen, yhteyttä ei käytännössä ole lainkaan. Tällaiset alueet kätkeytyvät helposti prosenttiluvuilla mitattujen teoreettisten väestöpeittojen taakse. Mikäli 4G-verkon kuuluvuutta ei alueella ole, voisi 5G-verkon tukeminen tulla kyseeseen, jotta sillä voidaan taata yhteyksien saatavuus. Tämä ja artiklan 52a mukainen rakentaminen tukevat myös teledirektiivin (EU) 2018/1972, artiklassa 84 määritetyn yleispalvelun toteutumista kyseisen direktiivin johdanto-osan kappaleissa 214 ja 215 todettujen tavoitteiden mukaisesti.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Kuntaliitto kannattaa esitettyjä muutoksia, jotka koskevat suunnitellun hankealueen kartoitusta. On tärkeää, että kunnissa ja alueilla ei synny tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Kuntaliitto esittää, että tässä samassa yhteydessä arvioitaisiin myös hankkeen onnistumisen edellytyksiä, mahdollisuuksia ja uhkia.
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry, Lahtinen Marko
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiComilta lausuntoa laajakaistatukilain HE-luonnoksesta ja siihen liittyvästä asetuksesta. FiCom ry:n jäsenistä Finnet-liitto ry ja Cinia Oy eivät ole mukana tässä lausunnossa ja jättävät omat lausuntonsa. FiComin pääviestit: • Muutettu laajakaistatukilaki ei olisi jatkossa teknologianeutraali, koska tuki tulisi kohdentumaan kokonaisuudessaan vain kiinteisiin valokuituverkkoihin. • On valitettavaa, että tukiohjelman notifiointia komissiolle ei edes yritetty, vaikka valtioneuvosto suhtautui ryhmäpoikkeusasetuksen ehtoihin hyvin kriittisesti. Notifioinnille on selkeät perusteet ja se mahdollisuus tulisi vielä selvittää. • Arvio 30 000 kotitalouden saamisesta nopean laajakaistan piiriin talousarvioesityksen 15 miljoonan euron määrärahalla ei ole realistinen. Yleistä Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukiohjelma kohdistuisi jatkossa ainoastaan kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen. Muutettu tukilaki ei olisi jatkossa teknologianeutraali, koska käytännössä tuki tulisi kohdentumaan yksinomaan ja kokonaisuudessaan kuituverkkotekniikalla toteuttaviin yhteyksiin. Muutosta perustellaan Euroopan komission yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen tekemillä muutoksilla, jotka edellyttävät kansallisen tukiohjelman saattamista vastaamaan muuttuneita sääntöjä. Notifiointi tulisi tehdä Luonnoksen perusteluiden mukaan tukiohjelmaa ei notifioitu komissiolle, koska jouston saamista ryhmäpoikkeusasetuksen ehtoihin ei pidetty todennäköisenä, ja nykyinen tukiohjelma voisi keskeytyä notifioinnin ajaksi. FiCom pitää valitettavana, että notifiointia ei ole edes yritetty, vaikka valtioneuvosto suhtautui ryhmäpoikkeusasetuksen ehtoihin hyvin kriittisesti. Notifiointia tukisi muun muassa BERECin ja Traficomin verkkoneutraliteettiasetusta koskevat ohjeistukset ja kannanotot, joissa kiinteät langattomat liittymät on luokiteltu kiinteiksi liittymiksi muun muassa nopeuden ilmoittamista koskevien velvoitteiden osalta. Keskeistä on yhteyksien saatavuus, ei se, millä tekniikalla ne toteutetaan. EU-notifioinnin mahdollisuus nyt voimassa olevalle laajakaistatukiohjelmalle tulisi vielä selvittää komissiolta. Olisi perusteltua, ettei tuen periaatteita muuteta, ennen kuin nykyisestä, voimassa olevasta tukimallista on saatu kokemuksia. Ainuttakaan laajakaistahanketta ei ole vielä ehditty toteuttamaan nyt voimassa olevien tukiehtojen mukaan. Asiantuntija-arvioiden perusteella teknologianeutraalin laajakaistatukimallin EU-notifiointi voisi olla hyvinkin mahdollista. On huomioitava, että mobiiliteknologian nopea kehitys tarjoaa jo lähivuosina yhä nopeampia ja laadukkaampia laajakaistayhteyksiä. 5G mahdollistaa lähitulevaisuudessa laadukkaat laajakaistayhteydet myös suurten taajamien ulkopuolella. EU-notifioinnin mahdollisuuden selvittämistä puoltaisi myös eduskunnan 19.2.2021 loppuun käsittelemä valtioneuvoston selonteko Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jossa linjataan, että huippunopeat yhteydet tulisi toteuttaa teknologianeutraalisti ja jonka tavoitteena on, että Suomesta tulee ensimmäinen maa, jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet. Muuta luonnoksesta Lakiluonnoksen perustelujen mukaan vuoden 2022 talousarvioesityksen noin 15 miljoonan euron määrärahalla saataisiin nopean laajakaistan piiriin noin 30 000 uutta kotitaloutta. FiCom oudoksuu esitettyjä määriä, koska kaiken kaikkiaan vuosina 2011–2020 on julkista tukea myönnetty noin 141 miljoonaa euroa (valtio on myöntänyt tukea tähän mennessä 76 miljoonaa euroa ja loppuosan ELY-keskukset ja kunnat). Tuen saamisen ehtona on lisäksi verkko-operaattorin 34 prosentin rahoitusosuus, joka tulee laskea tuetun summan päälle. Kokonaisuudessaan rakentamiskustannukset ovat olleet 211 750 000 miljoonaa euroa, jolla on tähän mennessä rakennettu noin 52 000 liittymää, joista käytössä on noin 42 500. Luonnoksen jatkovalmistelussa on syytä arvioida uudelleen 15 miljoonalla eurolla rakennettavien kotitalousliittymien määrää. Lain määritelmässä nopealla laajakaistayhteydellä tarkoitetaan kiinteää yhteyttä, joka pystyy tarjoamaan edistyksellisen ja tasalaatuisen yhteyden tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa. Perusteluissa ei avata, mitä edistyksellisellä yhteydellä tarkoitetaan. Tätä on tarpeen täsmentää esityksen jatkovalmistelussa tai poistaa maininta edistyksellisyydestä kokonaan, koska muussa tapauksessa muut kuin kuituverkkotekniikalla toteutetut yhteydet eivät olisi edistyksellisiä tukilain ehtojen muuttuessa, toisin kuin HE 221/2020 vp on määritelty. Asetusehdotuksessa ehdotetaan kumottavaksi 2 §:n 2 momentti, jossa säädetään tavanomaisissa ruuhka-aikaolosuhteissa laajakaistayhteyden toteutuvasta vähimmäisnopeudesta. Kumoamista perustellaan sillä, että uudessa tukiohjelmassa on mahdollista tukea vain kiinteitä yhteyksiä, eli käytännössä valokuitua. Erillistä säännöstä ruuhka-aikojen vähimmäisnopeudesta ei enää tarvittaisi, koska perusteluiden mukaan valokuidulla voidaan kaikissa olosuhteissa toteuttaa tasalaatuinen nopea yhteys. FiCom ehdottaa, että asiallisesti vastaava muutos samoilla perusteilla tehdään lain 3 §:n 1 mom 2 kohtaan ja poistetaan siitä tarpeettomana maininta tavanomaisesta ruuhka-aikaolosuhteesta.
      • Muonion kunta
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Muonion kunta toteaa, että nopean, turvallisen ja toimintavarman laajakaistan tarve kasvaa koko ajan. Palveluiden saavutettavuuden vuoksi Lapin etäisyyksillä olisi erittäin tärkeää varmistaa laajakaistan saatavuus ja toimivuus kaikissa tilanteissa. Muonion kunta yhtyy Lapin liiton lausuntoon. 
      • DNA Oyj
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukiohjelma kohdistuisi jatkossa ainoastaan edistyk-sellisten kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen. Taustalla vaikuttaa komission yleiseen ryh-mäpoikkeusasetukseen tehdyt muutokset, jotka tulee implementoida kansalliseen lainsäädän-töön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tuki tulisi kohdentumaan pelkästään kuitu-yhteyksiin. Kehitys pois teknologianeutraalisuudesta on valitettavaa Suomessa, jossa paljon nykyisistäkin laajakaistayhteyksistä on langattomia. Kansallisen poikkeuksen saamista ei yritetty mm. siitä syystä, että tukiohjelma jouduttaisiin keskeyttämään valmisteluprosessin ajaksi. HE-luonnoksessa todetaan, että menettely hidastaisi viestintäverkkojen rakentumista tavoitellussa aikataulussa. Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian tavoite on saada vuoteen 2025 mennessä kaikille kotitalouksille vähintään 100Mbit/s yhteydet, joiden nopeus voitaisiin kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. On kyseenalaista, kuinka tämä tavoite tullaan saavutta-maan pelkästään kuituyhteyksiä rakentamalla. Lisäksi on huomioitava, että EU-laajuinen tavoite on saada kaikille 5G-yhteydet vuoteen 2030 mennessä (EU Digital Decade Path-hanke). Näiden nopeus- ja teknologiaspesifien tavoitteiden takia on valitettavaa ja ristiriitaista, että noti-fiointia ei edes yritetty vedoten mm. tarkkaan kilpailuvaikutusten arviointiin. HE:ssä ennakoidaan, että 5G-verkkoja ei voitaisi kilpailuvaikutusten takia tukea alueella, jolla on jo 4G-verkkoja. Vaikka alueella on kattava 4G-verkko, se ei tarkoita, että samoja mastoja käyt-tämällä saavutetaan 5G FWA:lle vastaava, LVM:n strategian mukainen, huippunopea peitto. 3.5 GHz:n taajuudet, joita käytetään jopa gigabittiyhteyksien saavuttamiseen, eivät saavuta yhtä suurta peittoaluetta, kuin 4G-verkon taajuudet. Huippunopean 5G-peiton saavuttamiseksi masto-verkkoa tulisi tiivistää, joka vaatii investointeja. Verkon laita-alueet, jossa tiivistämistä tarvitaan eniten ovat usein liiketaloudellisesti vähemmän kannattavia, jolloin investointeja täytyy harkita tarkkaan. Valtiontuella huippunopeaa 5G-verkkoa olisi mahdollista laajentaa yhden pykälän laajemmaksi alueille, joille operaattorin ei olisi muuten välttämättä kannattavaa investoida.
      • Telia Finland Oyj
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Telia Finland Oyj kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta hallituksen esitykseksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta. Telia pitää valitettavana, että EU:n valtiontukisäännösten muutoksen jälkeen laajakaistarakentamiselle kohdistettava julkinen tuki on entistäkin vähemmän teknologianeutraalia. Kuten luonnoksessa todetaan, Suomessa tukea ei käytännössä annettaisi matkaviestinverkolle lainkaan. Tuen kohdistamisella vain valokuituverkoille voi olla kilpailua vinouttavia vaikutuksia. Matkaviestinverkkotekniikalla kyetään jo nyt kustannustehokkaasti toteuttamaan hyvälaatuisia ja laajakaistayhteyksiä, erityisesti haja-asutusalueilla matkaviestintekniikka on kustannustehokas ratkaisu. Matkaviestintekniikka, erityisesti 5G-tekniikka tulee edelleen kehittymään ja mahdollistamaan entistä laadukkaammat palvelut. Valokuituverkkojen julkisella tuella saattaa olla negatiivisia vaikutuksia 5G-verkkoinvestointeihin alueilla joihin tukea kohdistetaan. Tuen myöntämistä harkittaessa nämä vaikutukset tulisi ottaa huomioon. Luonnoksen mukaan EU-komissiolle tehtävää kansallista notifikaatiota ryhmäpoikkeusasetuksesta poikkeavalle tuelle ei tehtäisi. Tätä mahdollisuutta tulisi vielä selvittää ja harkita. Lisäksi ilmoitamme yhtyvämme Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n lausuntoon, jossa myös edellä olevia seikkoja on käsitelty tarkemmin.
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Myös Uudellamaalla laajakaistayhteyksissä on merkittäviä markkinapuutteita Uudellamaalla suurissa kaupungeissa ja tiheästi asutuissa taajamissa valokuituyhteyksiä rakennetaan markkinaehtoisesti, mutta maakunnan harvaanasutuilla alueilla ongelmat eivät poikkea muusta Suomesta. Uudenmaan keskimääräisiä liittymäyhteyksien lukuja tarkasteltaessa suurten kaupunkien ja väestökeskittymien tilanne peittää alleen harvaan asuttujen alueiden hyvinkin huonot yhteydet. Traficomin valokuituselvityksessä 2020 pientalojen ja rivitalojen kuitusaatavuus on Uudellamaalla alimmassa luokassa 19 % osuudellaan. Kerrostaloista kuitusaatavuus on keskimääräistä tasoa 50 % osuudella. Harvaan asutuille alueille suunnattiin 2009 ’Laajakaista kaikille’ -hanke, myöhemmin nimeksi muutettiin ’Nopea laajakaista’. Uudellamaalla hanke ei ole edennyt toivotusti. Hankkeen piirissä oli noin 10.000 uusmaalaista, joista hankkeen kautta saatiin liittymä vain muutamalle sadalle. Syynä oli suurelta osin hankkeen epärealistiset oletukset kuntien halukkuudesta ja taloudellisista mahdollisuuksista lähteä mukaan tukemaan harvimmin asuttujen alueiden nopeiden yhteyksien rakentamista. Myös hankkeen tukiperuste oli Uuttamaata syrjivä, sillä Uudenmaan kuntien oletettiin maksavan korkeimman maksuluokan mukaisesti 33 % hankkeen kustannuksista riippumatta niiden taloudellisesta tilanteesta. Uudellamaalla kaivataan tehokasta sysäystä laajakaistan kuituverkon runkoyhteyksien rakentamiseen erityisesti haja-asutusalueilla ja saaristossa. Maakunnan TKI-osaaminen on maailman huippuluokkaa, mutta COVID19 pandemia on lisännyt etätyötä ja monipaikkaisuutta asumisessa ja työssä. Tämä merkitsee nopeiden ja toimivien yhteyksien tarvetta kaikkialla maakunnan alueella. Erillisestä notifioinnista luopuminen on perusteltua Uudenmaan liitto kannattaa esityksessä ehdotusta, jonka mukaan laajakaistarakentamisen tuesta annettua lakia muutetaan siten, että se täyttäisi jatkossakin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 vaatimukset ja katsottaisiin siten EU:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi ilman erillistä notifiointia komissiolle. Uudenmaan liitto pitää myös tärkeänä lakiin ehdotettua lisäystä aiempaa yksityiskohtaisemmista säännöksistä koskien suunnitellun hankealueen kartoitusta, julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia. Säännökset täsmentäisivät kyseisten toimenpiteiden sisältöä ja toteutustapoja. Kannatettavia ovat myös laajakaistahankkeen tukikelpoisia kustannuksia ja tuen myöntämisen kriteerejä koskeviin säännöksiin ehdotetut tarkennukset ja muutokset. Uusien säännösten ei arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia nykykäytäntöön. 100 metrin etäisyysrajoituksesta tulee luopua Uudenmaan liitto esittää myös luopumista nykyisen lain 12§:ssä mukaisesta tuen rajoittamisesta yli 100 metrin päähän käyttäjän asuin- tai sijaintipaikasta hakijan kannalta kustannuksia lisäävänä ja tukikelpoisuutta vähentävänä elementtinä. Tähänastisten kokemusten mukaan hankehakuihin on ollut vaikea saada kiinnostuneita hakijoita, koska liittymien hinta on noussut liian suureksi. Hankkeen houkuttelevuuden parantamisen kannalta on tärkeää, että tukikelpoisuus ulotetaan perille asti ilman esitettyä 100 metrin sääntöä.
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Omakotiliitto pitää lakiesityksen muutoksia pääsääntöisesti hyvänä. Omakotiliitto kuitenkin huomauttaa, että nopea kiinteä tietoliikenneyhteys puuttuu edelleen myös suurimmalta osalta omakotitaloja, jotka sijaitsevat tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, jotka eivät ole yleensä tukikelpoisia alueita. Omakotiliitto kannattaa tuen kohdistumista kiinteään verkkoon. Kiinteän verkon kehitystarve on suurin. Omakotiliitto näkee tärkeänä, että vaihtoehtoisia teknologioita tiedonsiirtoon on tarjolla. Tiedonsiirron tarpeet lisääntyvät, ja nopeaa tiedonsiirtoa tarvitaan sekä kodin sisäpuolella että ulkopuolella. Monipuoli-set tiedonsiirtoteknologiat takaavat meille häiriöttömät yhteydet eri käyttötilanteisiin. Pykälä 12 Pykälän kohtaa 3 on muutettu siten, että määritelmän mukaan kaikki alueen kaikki toimijat eivät välttämättä kuulu tukikelpoisuuden piiriin. Omakotiliitto näkee, että kaikkien tuetun verkon alueella olevien toimijoiden tulisi sisältyä tukikelpoisen rakentamisen piiriin. Uskomme tämän edistävän verkkojen toteutumista, ja toisaalta tuovan vakautta rakentamisen jälkeiseen ylläpitoon. Jos EU-lainsäädäntö vaatii kirjaustapaa, sosioekonomisten vaikuttajien määrittelyä tulisi laajentaa.
      • Juvan kunta
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Juvan kunta pitää hyvänä, että jatkossa laajakaistarakentamisen tuki kohdistuu vain kiinteisiin yhteyksiin. Tämä selkeyttää tilannetta ja lisää ennakoitavuutta yhteyksien kehittämisessä. Juvan kunta esittää, että pykälän 12 Tukikelpoiset kustannukset kohta kolme muutetaan seuraavaan muotoon: kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan tai sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Sijaintipaikka-sanan lisääminen voimassa olevan asetuksen mukaisesti poistaisi tulkinnanvaraisuutta loma-asunnoille ja yrityksille toimitettavien yhteyksien tukikelpoisuudesta. Asuinpaikka mielletään useimmiten vakituiseksi asuinpaikaksi ja asetuksen mukainen määritelmä sosioekonomiselle toimijalla koskee vain laajasti digita-lisoituneita yrityksiä. Mielestämme yhteydet pitää ulottaa tukialueen kaikkiin yrityksiin. Etelä-Savossa yhteyksiä tarvitsevat myös yritykset, jotka ovat usein vasta digitalisoitumisen alkutaipaleella. Laajakaistahankkeita koskevaa julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia on selkeytettävä investointiaikomusten osalta. Erityisesti olisi tarkennettava minkälaiset investointisuunnitelmat tulee ottaa huomioon arvioitaessa rakennetaanko alueelle yhteyksiä markkinaehtoisesti ja näin suljetaan pois tukitoimenpiteet alueelta. Julkisen kuulemisen yhteydessä tehtyjen ilmoituksien tulee olla julkisia eikä niitä siis pidä tulkita julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Lisäksi Traficomin tulee seurata ilmoitettujen investointien toteutumista. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Aikaisemmilla tukikierroksilla tällainen toimintatapa oli havaittavissa.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Karlsson Peter
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV) lausuntoa otsikossa mainitusta hallituksen esitysluonnoksesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi laajakaistarakentamisen tuesta annettua lakia siten, että se täyttäisi jatkossakin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 vaatimukset. Yleinen ryhmäpoikkeusasetus mahdollistaa valtiontukien käyttöönoton EU:n jäsenvaltioissa ilman komission ennakkohyväksyntää. Euroopan komissio on 3.8.2021 voimaan tulleella asetuksellaan (EU) 1237/2021 tehnyt muutoksia yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen, joten aiemman asetuksen aikana hyväksytty kansallinen tukiohjelma on saatettava vastaamaan muuttuneita sääntöjä. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen laajakaistainfrastruktuurin tukemista koskevaan sääntelyyn on lisätty omat ehtonsa kiinteän ja langattoman laajakaistan tukemiselle. Laajakaistaverkkojen kehittämisen tavoitteena Suomessa on ollut niiden teknologianeutraalisuus ja yhteyksien markkinaehtoinen rakentaminen.1 Asetuksen edellä kuvatun muutoksen johdosta asetuksen mukainen tuki kohtelee kuitenkin eri tavalla kiinteitä ja langattomia laajakaistaverkkoja. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan uudet langattomien laajakaistojen tukiehdot olisivat sellaiset, että Suomessa ei jäisi 5G-verkoille lainkaan tukikelpoisia alueita, koska 4G-verkkojen kattavuus on jo niin laaja. Kiinteiden yhteyksien rakentamiseen sen sijaan saisi edelleen jatkossa myöntää tukea. KKV toteaa, että julkisten tukien kilpailua vääristävien vaikutuksien tulisi olla mahdollisimman vähäisiä. KKV:n näkemyksen mukaan tukea ei ensinnäkään tulisi kohdistaa alueille, joille riittävän nopea laajakaistayhteys toteutuu markkinaehtoisesti. Lisäksi KKV katsoo, että julkisen tuen tulisi olla teknologianeutraalia edellyttäen, että eri teknologioilla toteutetut liittymät ovat asiakkaan (kuluttajan) kannalta aidosti substituutteja. KKV:n alustavan näkemyksen mukaan kiinteä verkko alueella voi mahdollisesti lisätä kilpailua, mutta toisaalta saattaa vähentää teleyritysten kannustimia investoida uusiin ja parempiin langattomiin yhteyksiin. KKV pitää ongelmallisena, että tukea ei voitaisi myöntää langattoman laajakaistaverkon rakentamiseen siinäkään tapauksessa, mikäli se olisi joillain alueilla kustannustehokkain ja/tai asiakkaan kannalta kiinteälle verkolle käytännössä korvaava vaihtoehto.2 Kiinteiden verkkojen laajentuminen saattaa kuitenkin edistää myös langattomien yhteyksien laajentumista, koska langattomat yhteydet käytännössä edellyttävät kiinteää runkoverkkoa. Mikäli kiinteän verkon rakentamiselle olisi mahdollista saada tukea alueilla, joille ollaan suunnittelemassa esimerkiksi 5G-verkon rakentamista, voi tuki kuitenkin vähentää kannustimia toteuttaa markkinaehtoisesti langattomia laajakaistaverkkoja. KKV toteaa yleisesti, että EU:n valtiontukivalvonta kuuluu Euroopan komission toimivaltaan. KKV ei voi kansallisessa kilpailuneutraliteettivalvonnassa puuttua unionin oikeuden mukaisesti ilmoitettuihin ja hyväksyttyihin valtiontukiin, vaikka niiden käyttöönotosta aiheutuisi kansallisesti kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Kansallinen kilpailuneutraliteettivalvonta kohdistuu julkisen sektorin omaan tai sen määräysvallassa olevan yhteisön taloudelliseen toimintaan. Yksityisille yrityksille myönnettävät tuet eivät sen sijaan kuulu KKV:n valvonnan piiriin. Kirsi Leivo Peter Karlsson pääjohtaja johtava asiantuntija 1 Ks. esim. Valtioneuvoston kanslian perusmuistio asiassa VNEUS2021-00266, s.3. 2 Valtioneuvoston mukaan asetuksen mukaisen sääntelyn lähtökohtana olisi pitänyt olla vähimmäispalvelutason määrittäminen erillisen teknologiajaottelun sijasta ja asetuksen olisi mahdollistettava verkkojen rakentaminen kullekin alueelle sopivimman ja kustannustehokkaimman teknologian avulla sekä huomioida, että teknologian kehityksen myös yhteysnopeudet kasvavat eri teknologioissa (hallituksen esitysluonnos, s. 3-4).
      • Kainuun liitto, Paula Karppinen, aluekehityspäällikkö, Kainuun liitto, Kainuun liitto Kirjaamo
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • YLEISTÄ Kainuun liitto esittää muiden maakuntien liittojen rinnalla ja jo aiemmin esitetyn lailla, että laajakaistarakentamiseen varatun tuen tulee kohdistua vain edistyksellisten, huippunopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen. Tällä varmistetaan se, että tehtävät investoinnit ja rakennettavat yhteydet ovat pitkäikäisiä ja vastaavat myös tulevaisuuden teknologiakehityksen tarpeisiin. Kainuun liitto kannattaa hallituksen esitystä tältä osin. Kainuun liitto painottaa myös, että kuntien maksuosuuksien poistaminen tai laskeminen minimiin on ehdoton edellytys tarkoitukseen varatun tuen nopealle sitomiselle, hankkeiden toteutukseen lähtemiselle ja ylipäätään nykyisen laajakaistaohjelman onnistumiselle. Kiinteät yhteydet pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Valokuituverkkojen elinkaari on vähintään 50 vuotta eli huomattavasti pidempi kuin langattomilla tekniikoilla. Julkista tämän lain mukaista tukea tulee käyttää vain elinkaareltaan ja vaikuttavuudeltaan pitkäaikaisten tietoliikenneratkaisujen toteutukseen, mikä samalla parantaa edellytyksiä niitä täydentävien yhteyksien ja palvelujen toteuttamiseen. Tämä tukee myös Euroopan komission sekä samalla myös Suomen tavoitteita, joiden mukaan vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulee olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Investoimalla valokuituverkkoihin varmistetaan riittävä nopeus vuosikymmeniksi eteenpäin. Kattavien tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen varatun kansallisen tuen sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta esitetyn ja mahdollisesti saatavan RRF-tuen, riittävän nopea sitominen tarkoitukseensa, rakentamisen nopea liikkeelle lähtö ja hankkeiden toteuttaminen, edellyttävät kuntien osallistumiskynnyksen reilua madaltamista. Varmin tapa ohjelman nopealle toteutukselle on poistaa kuntaosuudet kokonaan. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus eivät mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. Nykyisen asetuksen mukaiset omarahoitusosuudet estävät myös tavoitteiden mukaisen verkon kattavuutta täydentävän rakentamisen kunnissa, joissa valokuitua on jo rakennettu, mutta joissa lisärakentamiselle on edelleen kipeästi tarvetta. Aiempaa rakennettua verkkoa täydentävän valokuiturakentamisen, tulee olla tuettavaa, ilman että rakennettava verkko on itsenäisesti operoitava verkkokokonaisuus. MAAKUNTIEN LIITTOJEN ESITYS KUNTIEN MAKSUOSUUDEN POISTAMISESTA Maakuntien liitot, ml. Kainuun liitto, ovat jo aiemmin esittäneet, ja esittävät edelleen, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66 prosenttiin tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70 prosenttiin. Tämä on perusteltua, sillä edellisen tukiohjelman aikaan useilla kunnilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden maksuosuus olisi ollut vain 8 %. Samalla se mahdollistaisi eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, kuten maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketin tuessa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 (n+3), jossa ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Kansallisesti laajakaistaohjelmalle on varattu vuoden 2021 valtion budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä (RFF) Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laaditun suunnitelman mukaisesti esitetään 49,8 miljoonaa euroa laajakaistaohjelman täydentämiseen ja toteutukseen. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja se tulisi sitoa parin seuraavan vuoden sisällä. Hankkeiden toteutusten takaraja olisi elokuun loppu 2026. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, mikäli hankkeille vaaditut kuntaosuudet pysyvät nykyisen asetuksen mukaisina. Maaseuturahaston 16 miljoonan euron elpymistuki tulee todennäköisesti sidottua jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2021, koska kuntien ei tarvitse osallistua hankkeiden rahoitukseen lainkaan. Ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa kunnat voivat kuitenkin halutessaan lisäksi tukea näitä hankkeita. Eduskunnan vastauksessa (EV 195/2020 vp) edellytetään valtioneuvoston seuraavan tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja erityisesti sitä muodostuvatko kuntaosuudet kohtuuttomiksi ja estävät ohjelman etenemisen. Hallituksen esityksen kohdassa 5.2. todetaan seuraavaa: ”Näin ollen voimassa olevan lain tavoitteiden toteutumisesta ja kunnan maksuosuuksien kohtuullisuudesta ei ole saatu vielä käytännön kokemuksia arvioinnin pohjaksi.” Edellisen laajakaistaohjelman reilun kymmenen vuoden aikainen toteutus on antanut runsaasti näyttöä rakentamisen mahdollistavista edellytyksistä ja osoitti kohtuuttomiksi osoittautuneiden kuntaosuuksien olleen merkittävä este kuntien osallistumiselle asukkaidensa ja koko yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiin tietoliikenneyhteyshankkeisiin. Laajakaistarakentamiseen varatun tuen saaminen sille tarkoitettuun kohteeseen oli tavoitteisiin nähden aivan liian hidasta. On myös huomattava, että voimassa olevassa asetuksessa kuntien rahoitusosuuksien määrittelyperusteet eivät liity laajakaistatukilailla tuettavaan toimintaan tai huomioi siitä aiheutuvia kuntakohtaisia erityistarpeita, mikä ei nähdäksemme ole suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. Hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa ja ei edes kaikissa niissäkään, koska kunnalla ei ole ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen. Näitä kokemuksia ei ole syytä sivuuttaa. Voimassa olevat maksuluokat ja tukeen liittyvät mekanismit ovat valitettavasti käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Liian monessa tapauksessa kunnan alueelle ei ole löytynyt yhtään toimijaa, joka olisi ollut valmis edes julkisella tuella rakentamaan alueen valokuituverkkoa. Siksi kunnat itse ovat joutuneet perustamaan kuntayhtiöitä rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon tai kunnat ovat tukeneet uusia alueelle muodostuneita osuuskuntia rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon. Kunnat ovat mm. antaneet lainantakauksia, tehneet pääomasijoituksia tai lainanneet varoja näille tahoille, monet riskeeraten koko oman taloutensa. Maakuntaliitot esittävät, että mikäli omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisi mahdollista, niin rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset otettaisiin huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvon tulee koko Suomea ja sen eri alueiden kehittymistä koskevassa asiassa toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden. Tämän vuoksi myönnettävä tuki tulee suhteuttaa kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Näin tulisi huomioiduksi myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Tosiseikkahan on, ettei nykyisessä taloustilanteessa kaikilla kunnilla ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niille on alueella ja kunnassa tarve. Siksi kuntien maksuosuudet tulee poistaa kokonaisuudessaan. MARKKINA-ANALYYSIT Maakuntien liitot huomauttavat, että jo nykyisen lain soveltamiseen osallistuvien viranomaisten tulisi toiminnassaan painottaa, että lähtökohtaisesti viranomaiselle saapuva tieto on julkista. On kyseenalaista, millä perustein epämääräisiä aikomuksia on tulkittu julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisesti liikesalaisuuksiksi. Siinäkin tapauksessa, että taustalla olisi aito investointisuunnitelma, tulisi viranomaisen harkintaa käyttää siihen, missä laajuudessa toimijoita ja niiden suunnitelmia koskevat tiedot tulkitaan salassa pidettäviksi. Ainakaan julkisella kuulemisella saatua nimitietoa tai yleisen tason investointiaikomusta ei tulisi katsoa lain mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Suunnitellun hankealueen kartoitusta, julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia koskevat tarkemmat säännökset selkeyttäisivät erityisesti sitä, minkälaiset investointisuunnitelmat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, rakennettaisiinko alueelle nopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti tukitoimenpiteelle suunniteltuna ajanjaksona. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta jossa lopulta kaupallinenkin verkko jää toteuttamatta. Maakuntien liitot esittävät, että kansallisesti eri viranomaiset (Traficom ja ELY/Ruokavirasto) tulkitsevat jatkossa asian samalla tavalla. Maaseuturahaston elvytysvarojen hakujen aikana kesällä 2021 on tullut esiin aikomuksia rakentaa valokuituverkkoja lukuisiin maaseutukyliin, mutta tarkemman selvityksen mukaan aikomuksen esittäjällä ei ole osoittaa tarkempaa aikataulua tai ehtojaan markkinaehtoiselle rakentamiselle. Lisäksi nämä markkinaehtoisen rakentamisen aikomukset, ovat viranomaisen tulkinnan mukaan salassa pidettävää tietoa. Näin maaseutukylien asukkailla ei ole tietoa siitä, kenelle voisivat kiinnostuksensa liittymän hankintaa ilmaista. Muutokset tehostaisivat tukiohjelmien kattavaa hyödyntämistä ja sitä kautta edistäisivät viestintäverkkojen rakentamista. VÄHIMMÄISNOPEUS Artiklan 52 b kohta määrittää tuettavien verkkojen vähimmäiskyvykkyyden, joten on johdettavissa, että analyyseissä huomioitavien verkkojen nopeuden tulee realistisesti olla nostettavissa vastaavaan tasoon, huomioiden myös EU:n tavoitteet 1 Gbit/s yhteyksien saatavuudessa. Tällöin myös lähtevän nopeuden osalta tarkastelussa tulisi olla kyvykkyys vähintään 100 Mbit/s nopeuksiin. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta on toivottavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissakin sovellettavissa ehdoissa, määritellään tuettavalle rakentamiselle mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa. On myös syytä painottaa, että markkina-analyysien tarkastelun lähtökohtana tulee olla pelkän nimellisen suorituskyvyn sijaan verkon todellinen suorituskyky. Hallituksen esityksen säädöskohtaisissa perusteluissa laajakaistalain § 4 b muutosten osalta todetaan muun muassa: ”[...] Näin ollen sellaisia verkkoja ei otettaisi huomioon, joista teoriassa voitaisiin saada vaadittu nopeus rajatulle määrälle asiakkaita, tai joissa yhteysnopeus voisi vaihdella merkittävästi olosuhteitten mukaan. Sama arviointi koskisi suunnitteilla olevia verkkoja. […]” On tärkeää, että tätä linjausta sovelletaan jatkossa myös laajakaistalain 12 § 2 mom. 3. kohdassa mainittuun liityntäpisteen määritelmään. Vain sellaiset liityntäpisteet, joista aidosti tarjotaan tai uskottavasti aiotaan yhteyksiä tarjota, tulisi jatkossa ottaa huomioon. Pelkän teknisen kyvykkyyden ei tule johtaa tukikelvottomuuden ehdon täyttymiseen. Tämä selvennys ei vaadi lainkohdan tekstin muuttamista, vaan tulee huomioida sen perusteella tehtävässä viranomaisarvioinnissa. TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Myös vapaa-ajan asunnot eli kakkosasunnot ovat yhä useammin ja entistä pidemmän aikaa kansalaisten asuin- ja etätyöskentelyn paikkoja ja niiden saavutettaviksi rakennettavien kuituyhteyksien tulee olla edelleen tukikelpoista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan laajakaistatukilain 12 § 3 momenttia tukikelpoisista kustannuksista siten, että poistetaan aiemmin ollut määritelmä ”käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan” muotoon ”käyttäjän asuinpaikkaan”. Aiempi ilmaisu (tulkinta) mahdollisti myös ns. vapaa-ajan asuntojen ottamisen mukaan tuettuun rakentamiseen. Tuetun rakentamisen laissa ei tule palata aiempaan kirjaukseen/tulkintaan, että vain vakinaisesti asutut asunnot olisivat tukikelpoisia. Ryhmäpoikkeusasetuksessa (EU) 1237/2021 ei vaadita asuinpaikkojen olevan käyttäjän vakituisia asuinpaikkoja. 5G-VERKOT Maakuntien liitot, Kainuun liitto mukaan lukien, toteavat, että 5G-verkkojen tukeminen on kannatettavaa silloin, kun tuetaan yhteyksien rakentamista ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 1237/2021 muutetun artiklan 52 a mukaisesti alueille, joille 4G-kuuluvuutta ei ole tähän mennessäkään saatu. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi 5G-verkkojen rakentamista alueilla, joilla 4G-kuuluvuus on saatavilla, ja joiden osalta voidaan odottaa markkinaehtoista siirtymistä 5G-teknologiaan, ei tule tukea julkisin varoin. Tukikelpoisuutta arvioitaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota nykyisen verkon todelliseen suorituskykyyn ja peittoon. Suomessa on edelleen merkittävissä määrin alueita, joilla 4G-verkon kuuluus ja suorituskyky jäävät kauas nimellisistä tavoitteista – tai operaattoreiden ilmoittamista tiedoista poiketen, yhteyttä ei käytännössä ole lainkaan. Tällaiset alueet kätkeytyvät helposti prosenttiluvuilla mitattujen teoreettisten väestöpeittojen taakse. Mikäli 4G-verkon kuuluvuutta ei alueella ole, voisi 5G-verkon tukeminen tulla kyseeseen, jotta sillä voidaan taata yhteyksien saatavuus. Tämä ja artiklan 52a mukainen rakentaminen tukevat myös teledirektiivin (EU) 2018/1972, artiklassa 84 määritetyn yleispalvelun toteutumista kyseisen direktiivin johdanto-osan kappaleissa 214 ja 215 todettujen tavoitteiden mukaisesti.
      • Business Finland Oy, Network Services
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Kiitos lausuntopyynnöstä. Business Finlandilla ei ole lausuttavaa asiaan. Arto Pussinen Senior Director, Innovation Ecosystems, Platforms arto.pussinen@businessfinland.fi +358 50 556 8320 Teija Lahti-Nuuttila Executive Director, Network Services teija.lahti-nuuttila@businessfinland.fi +358 50 557 7873
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Tuuliainen Mika
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK (myöh. EK) kiittää mahdollisuudesta lausua laajakaistatukilakiin suunnitelluista muutoksista. Lakia muutettaisiin niin, että tukiohjelma kohdistuisi jatkossa ainoastaan kiinteiden viestintäyhteyksien, eli käytännössä kuituverkkotekniikalla toteutettavien verkkoyhteyksien tukemiseen. Muutosta perustellaan Euroopan komission yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen tekemillä muutoksilla, jotka edellyttävät kansallisen tukiohjelman saattamista vastaamaan muuttuneita sääntöjä. EK korostaa, että laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisen lähtökohtana tulisi olla teknologianeutraalius, saavutettavat palvelut ja hyvin toimivat 5G tietoliikenneyhteydet koko Suomeen. On harmillista, että esitetty muutos laajakaistatukilakiin ei olisi jatkossa teknologianeutraali. Tässä suhteessa on myös valitettavaa, että tukiohjelman notifiointia Euroopan komissiolle ei edes yritetty. Notifiointia tukisi mm. Traficomin verkkoneutraliteettiasetusta koskevat ohjeistukset ja kannanotot, joissa kiinteät langattomat liittymät on luokiteltu kiinteiksi liittymiksi muun muassa nopeuden ilmoittamista koskevien velvoitteiden osalta. Toinen huoli liittyy vaikutusarvioissa esitettyyn arvioon 15 miljoonan euron määrärahan vaikuttavuudesta. Arvio 30 000 kotitalouden saamisesta nopean laajakaistan piiriin kyseisellä määrärahalla ei tunnu uskottavalle olemassa olevaan dataan perustuen. Vuosien 2011–2020 aikana myönnettyjen tukien määrä on 141 milj. € ja rakentamiskustannusten osuus 211 750 milj. €. Kyseisellä summalla on rakennettu 52 000 liittymää, joista käytössä 42 500. Jatkovalmistelussa on syytä arvioida realistinen kustannusarvio käytettävälle 15 miljoonan määrärahalle. On tärkeää, että kaikkialle Suomeen saadaan toimivat ja hyvät tietoliikenneyhteydet, joista hyötyvät niin yritykset kuin kansalaiset. Laajakaistarakentamisen tuen tulee täydentää markkinoiden toimintaa, ei häiritä tai hämmentää sitä. Keskeistä on yhteyksien saatavuus, ei se, millä tekniikalla ne toteutetaan.
      • Suomen Seutuverkot Ry, Samppala Aatu
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Suomen Seutuverkot ry kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esitysluonnoksesta laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetusluonnoksesta. Suomen Seutuverkot ry edustaa 50 alueellista laajakaistayhtiötä ja 40 kannattajajäsentä. Jäsenten tavoitteena on edistää alueensa ja koko Suomen elinvoimaa laajakaistasaatavuutta parantamalla erityisesti ei markkinaehtoisilla alueilla osittain julkisella tuella. Jäsenyhtiöt ovat pääasiassa kuntayhtiöitä tai asiakkaidensa omistamia osuuskuntia, joiden ensisijainen tavoite ei ole voiton tuottaminen, vaan tuotot käytetään laajakaistasaatavuuden kehittämiseen. Jäsenyhtiöt ovat rakentaneet tähän mennessä laajakaistasaatavuuden 60 000 kotitaloudelle, yritykselle ja julkishallinnon toimipisteeseen. Jäsenten tavoite seuraavaksi 5 vuodeksi on saada kuitu rakennettua yhteensä 100 000 kiinteistöön. Tavoitteen toteutuminen edellyttää osittaista julkista tukea ei markkinaehtoisille alueille. Suomen Seutuverkot ry pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten, huippunopeiden ja energiatehokkaiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Kannatamme esitettyä laki- ja asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kannatamme edelleen, että asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta muutettaisiin kohtuullisempaan ja kuntia tasa-arvoisemmin kohtelevaan suuntaan. SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. SUOMEN SEUTUVERKOT RY:N KANTA LAIN JA ASETUKSEN MUUTOSEHDOTUKSIIN Lakiehdotus: - Suomen Seutuverkot kannattaa pääsääntöisesti kaikkia lakiehdotuksen muutoksia - Erityisen ilahtuneita olemme 3§:n muutoksesta - 4b§:n väärinkäytön ehkäisemiseksi esitämme sanktion lisäämistä teleyritykselle, joka ei ole toteuttanut uskottavasti suunnittelemaansa verkkoa Liikenne- ja viestintäviraston asettamassa aikajänteessä - 12§:n 1 momentin 3 kohtaan ehdotamme lisättäväksi liittymät tukiasemapaikkaan
      • Saimaan Kuitu Oy
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Saimaan Kuitu Oy kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esitysluonnoksesta laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetusluonnoksesta. Saimaan Kuitu Oy on kuituverkkotoimija Kaakois-Suomessa, Saimaan kuitu Oy verkko on n 1340 km pitkä ja meillä on lähes 2900 liittyjää verkossa. Saimaan Kuidulla on erittäin laaja kokemus valokuituverkkojen rakentamisesta ja sen kaikki hankkeet ovat olleet onnistuneita niin kustannuksien kuin liittymämäärän perusteella. Saimaan Kuitu Oy pitää tärkeänä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää toimivien tasalaatuisten tietoliikenneyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Kannatamme esitettyä laki- ja asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kannatamme edelleen, että asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta muutettaisiin kohtuullisempaan ja kuntia tasa-arvoisemmin kohtelevaan suuntaan. SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. SAIMAAN KUITU OY:N KANTA LAIN JA ASETUKSEN MUUTOSEHDOTUKSIIN Lakiehdotus: - Saimaan Kuitu kannattaa pääsääntöisesti kaikkia lakiehdotuksen muutoksia - Erityisen ilahtuneita olemme 3§:n muutoksesta - 4b§:n väärinkäytön ehkäisemiseksi esitämme sanktion lisäämistä teleyritykselle, joka ei ole toteuttanut uskottavasti suunnittelemaansa verkkoa Liikenne- ja viestintäviraston asettamassa aikajänteessä - 12§:n 1 momentin 3 kohtaan ehdotamme lisättäväksi liittymät tukiasemapaikkaan Asetusehdotus - Saimaan Kuitu Oy kannattaa asetusehdotuksen muutoksia - Lisäksi ehdotamme, että kaikkien kuntien tukiosuus olisi esimerkiksi 10% KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Nykyisessä asetuksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. Kuntaosuuksien voimassa olevat maksuluokat ovat samat kuin aikaisemmassa lainsäädännössä. Nopea laajakaista -hanke on osoittanut, että niissä kunnissa, jotka kuuluivat alimpaan maksuluokkaan toteutettiin ylivoimaisesti eniten hankkeita ja vastaavasti korkeimman maksuluokan kunnissa vähiten. Uuden laki- ja asetusluonnoksen vaatimuksilla varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti monissa Suomen kunnissa ja varsinkin haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Kunnan rahoitusosuutta asetuksessa on kuitenkin kohtuullistettava, jotta kunnat pystyvät sitoutumaan omaan osuuteensa. LAAJAKAISTA RAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Laajakaistarakentaminen on myös merkittävä paikallinen työllistäjä. Merkittävällä tukirahalla valokuiturakentaminen voisi helposti työllistää Suomessa noin 3000 henkilöä vuosittain. Tämä arvio perustuu Saimaan Kuidun valokuituverkon työllistävään vaikutukseen. Työtä saisivat ainakin verkkojen suunnittelijat, lupaprosessin käsittelijät, liittymien myyjät, maanrakennusurakoitsijat, hankintatoimi, kaapeli- ja laitetoimittajat sekä hankkeiden projektipäälliköt ja valvojat sekä projektin tukihenkilöt. Saimaan Kuitu Oy Jari Käyhty Toimitusjohtaja
      • Luumäen kunta
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Luumäen kunta pitää tärkeänä, että kansallinen laajakaistarakentamisen tukiohjelma voidaan säilyttää ilman esimerkiksi uudesta notifioinnista johtuvia taukoja. Samassa yhteydessä tulisi kuitenkin tarkastella kuntien maksuosuuksien kohtuullistamista. Lisäksi tukiohjelmia tulee kehittää siten, että laajakaistarakentamisen julkisen tuen toteuttamismalli ei edellytä kunnan osallistumista. Jos kunnan maksuosuudesta ei luovuta, pitää kuntien tukiprosenttien perusteet määritellä siten, että taseen yli/alijäämä ei vaikuta tukiprosenttiin. Taseen yli/alijäämällä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Kunnanhallitus 20.9.2021 § 246
      • Pohjois-Savon liitto
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Pohjois-Savon liitto pitää hyvänä, että jatkossa laajakaistarakentamisen tuki kohdistuu vain kiinteisiin yhteyksiin. Tämä selkeyttää tilannetta ja lisää ennakoitavuutta yhteyksien kehittämisessä. Pohjois-Savon liitto esittää, että pykälän 12 Tukikelpoiset kustannukset kohta kolme muutetaan seuraavaan muotoon: kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan tai sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Sijaintipaikka-sanan lisääminen voimassa olevan asetuksen mukaisesti poistaisi tulkinnanvaraisuutta loma-asunnoille ja yrityksille toimitettavien yhteyksien tukikelpoisuudesta. Asuinpaikka mielletään useimmiten vakituiseksi asuinpaikaksi ja asetuksen mukainen määritelmä sosioekonomiselle toimijalla koskee vain laajasti digitalisoituneita yrityksiä. Mielestämme yhteydet pitää ulottaa tukialueen kaikkiin yrityksiin. Pohjois-Savossa ja laajemminkin itäisessä Suomessa yhteyksiä tarvitsevat myös yritykset, jotka ovat usein vasta digitalisoistumisen alkutaipaleella. Laajakaistahankkeitta koskevaa julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia on selkeytettävä investointiaikomusten osalta. Erityisesti olisi tarkennettava minkälaiset investointisuunnitelmat tulee ottaa huomioon arvioitaessa, rakennettaanko alueelle yhteyksiä markkinaehtoisesti ja näin suljetaan pois tukitoimenpiteet alueelta. Julkisen kuulemisen yhteydessä tehtyjen ilmoituksien tulee olla julkisia eikä niitä siis pidä tulkita julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tulee seurata ilmoitettujen investointien toteutumista. Tavoitteena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        26.9.2021
        • Keski-Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto esitysluonnoksesta laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa todeta, että maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että tuet kohdistuvat vain edistyksellisten, huippunopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen, mikä varmistaa entistä paremmin sen, että yhteydet ovat pitkäikäisiä ja vastaavat myös tulevaisuuden teknologiakehityksen tarpeisiin. Siten lakiehdotuksen sisältä on tältä osin perusteltu. Kiinteät yhteydet pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Valokuituverkkojen elinkaari on vähintään 50 vuotta eli huomattavasti pidempi kuin langattomilla tekniikoilla. Julkisten varoja (tukia) tulee käyttää tukemaan vain elinkaareltaan pitkäaikaisia ratkaisuja. Tämä tukee myös Euroopan komission ja Suomen tavoitteita siitä, että vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Investoimalla valokuituverkkoihin varmistetaan riittävä nopeus vuosikymmeniksi eteenpäin. Keski-Pohjanmaan liitto yhtyy Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien näkemykseen, että laajakaistahankkeen onnistuminen edellyttää kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnista pääosa on jo useita vuosia ollut alijäämäisiä peräkkäisten tilinkausien osalta. Siten kunnilla on äärimmäisiä taloudellisia vaikeuksia rahoittaa laajakaistahankkeita omalla rahoituksellaan. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66% tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70%. Esitetty muutos mahdollistaisi eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 (n+3) ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Eduskunnan vastauksessa (EV 195/2020 vp) edellytetään, valtioneuvosto seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja varsinkin, että kuntien maksuosuudet eivät muodostu kohtuuttomiksi, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lain ja asetuksen muuttamiseksi. Hallituksen esityksen kohdassa 5.2. todetaan seuraavaa: ”Näin ollen voimassa olevan lain tavoitteiden toteutumisesta ja kunnan maksuosuuksien kohtuullisuudesta ei ole saatu vielä käytännön kokemuksia arvioinnin pohjaksi.” Tämä väittämä ei pidä paikkaansa, sillä kuntien maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu runsaasti kokemuksia, noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman kautta. Suomessa on tuettu laajakaistarakentamista valtiontuella jo vuosina 2010-2019 yhteensä yli 70 miljoonalla eurolla, joten kokemuksia kuntien maksuosuuksista on kertynyt koko tältä ajalta. Hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa ja ei edes kaikissa niissäkään, koska kunnalla ei ole ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen. Näiden kokemusten sivuuttaminen ei edusta hyvää valmistelua varsinkaan, kun voimassa olevat maksuluokat ja tukeen liittyvät mekanismit ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Lisäksi on huomattava, että voimassa olevassa asetuksessa kuntien rahoitusosuuksien määrittelyperusteet eivät liity laajakaistatukilailla tuettavaan toimintaan tai huomioi siitä aiheutuvia kuntakohtaisia erityistarpeita, mikä ei nähdäksemme ole suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Maaseuturahaston 16 miljoonan euron tuki tulee todennäköisesti sidottua jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2021, koska kuntien ei tarvinnut osallistua hankkeiden rahoitukseen lainkaan. Ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa kunnat voivat kuitenkin halutessaan lisäksi tukea näitä hankkeita. Usein kunnan alueelle ei ole löytynyt ketään toimijaa, joka olisi valmis edes julkisella tuella rakentamaan verkkoja. Siksi kunnat ovat pakon edessä joutuneet perustamaan kuntayhtiöitä rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon tai kunnat ovat tukeneet uusia alueelle muodostuneita osuuskuntia rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon. Kunnat ovat mm. antaneet lainantakauksia, tehneet pääomasijoituksia tai lainanneet varoja näille tahoille. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa todeta, että kaikilla kunnilla ei nykyisessä taloustilanteessa ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeäasti tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan. Suunnitellun hankealueen kartoitusta, julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia koskevat tarkemmat säännökset selkeyttäisivät erityisesti sitä, minkälaiset investointisuunnitelmat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, rakennettaisiinko alueelle nopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti tukitoimenpiteelle suunniteltuna ajanjaksona. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Keski-Pohjanmaan liitto toteaa, että kansallisesti myös eri viranomaiset (Traficom ja ELY/Ruokavirasto) tulkitsisivat asian samalla tavalla. Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa. Markkina-analyysien tarkastelun lähtökohtana tulee olla verkon todellinen suorituskyky, ei pelkkä nimellinen. Hallituksen esityksen säädöskohtaisissa perusteluissa laajakaistalain § 4 b muutosten osalta todetaan muun muassa: ”[...] Näin ollen sellaisia verkkoja ei otettaisi huomioon, joista teoriassa voitaisiin saada vaadittu nopeus rajatulle määrälle asiakkaita, tai joissa yhteysnopeus voisi vaihdella merkittävästi olosuhteitten mukaan. Sama arviointi koskisi suunnitteilla olevia verkkoja. […]” On tärkeää, että tätä linjausta sovelletaan jatkossa myös laajakaistalain 12 § 2 mom. 3. kohdassa mainittuun liityntäpisteen määritelmään. Vain sellaiset liityntäpisteet, joista aidosti tarjotaan tai uskottavasti aiotaan tarjota, tulisi jatkossa ottaa huomioon. Pelkän teknisen kyvykkyyden ei tule johtaa tukikelvottomuuden ehdon täyttymiseen. Tämä selvennys ei vaadi lainkohdan tekstin muuttamista, vaan tulee huomioitavaksi sen perusteella tehtävässä viranomaisen arvioinnissa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan laajakaistatukilain 12 § 3 momenttia tukikelpoisista kustannuksista siten, että poistetaan aiemmin ollut määritelmä ”käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan” muotoon ”käyttäjän asuinpaikkaan”. Aiempi ilmaisu (tulkinta) mahdollisti myös ns. vapaa-ajan asuntojen ottamisen mukaan tuettuun rakentamiseen. Keski-Pohjanmaan liitto ei kannata lakiehdotuksen ko. säännösmuutosta. Kansallisesti ei pidä palata aiempaan tulkintaan, että vain vakinaisesti asutut asunnot olivat tukikelpoisia. Myös vapaa-ajan asunnot ovat käyttäjän asuinpaikkoja ja niiden tulee olla jatkossakin tukikelpoisia, kuten koronavirustilanteessa tarve on konkreettisesti tullut esille. Ryhmäpoikkeusasetuksessa ei vaadita asuinpaikkojen olevan käyttäjän vakituisia asuinpaikkoja. 5G-verkot Keski-Pohjanmaan liitto totea, että 5G-verkkojen tukeminen tulee olla mahdollista silloin, kun tuetaan yhteyksien rakentumista ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 1237/2021 muutetun artiklan 52 a mukaisesti alueilla, jonne 4G-kuuluvuutta ei ole saatu. Sellaisilla alueilla, joissa 5G-verkkojen rakentaminen voi toteutua markkinaehtoisesti, ei rakentamista tule tukea julkisin varoin. Tukikelpoisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota nykyisen verkon todelliseen suorituskykyyn ja peittoon. Keski-Pohjanmaan maakunnan kaltaisessa harvaan asutussa ja syrjäisellä seudulla 4G-verkon kuuluus ja suorituskyky jäävät kauas nimellisistä tavoitteista tai yhteyttä ei käytännössä ole lainkaan. Tällaiset alueet kätkeytyvät helposti prosenttiluvuilla mitattujen teoreettisten väestöpeittojen taakse. Mikäli 4G-verkon kuuluvuutta ei alueella ole, voisi 5G-verkon tukeminen tulla kyseeseen, jotta sillä voidaan taata yhteyksien saatavuus. Tämä ja artiklan 52a mukainen rakentaminen tukevat myös teledirektiivin (EU) 2018/1972, artiklassa 84 määritetyn yleispalvelun toteutumista kyseisen direktiivin johdanto-osan kappaleissa 214 ja 215 todettujen tavoitteiden mukaisesti.
      • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry., Ilona Ylinampa, TIVIAn hallituksen jäsen ja vaikuttamistoimikunnan puheenjohtaja, Ylinampa Ilona
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry kannattaa lain muuttamista siten, että laajakaistarakentamisen tuki kohdistettaisiin ainoastaan kiinteisiin laajakaistayhteyksiin, käytännössä valokuituyhteyksiin, joiden siirtokapasiteetti on saapuvassa liikenteessä vähintään 300 megabittiä sekunnissa ja kasvatettavissa 1 000 megabittiin sekunnissa ja lähtevän liikenteen siirtokapasiteetti vähintään 100 megabittiä sekunnissa. TIVIAn kannanoton perusteena on se, että a) kiinteä laajakaista (valokuitu) on ainoa kestävä ratkaisu nimenomaan kotien tiedonsiirtotarpeiden täyttämiseen ja b) erityisesti harvaan asuttu Suomi kaipaa yhteiskunnan tukea, jotta toimiva laajakaistayhteys saataisiin joka kotiin, mikä on TIVIAn tavoite. Monilla alueilla puhelinkaapeleihin perustuvia kiinteitä laajakaistayhteyksiä puretaan pois ja tilalle tarjotaan 4G-yhteyksiä, sillä 5G-yhteyksien kannalta alueet ovat usein liian harvaan asuttuja, eikä valokuituverkkoja alueille useinkaan ole rakennettu. 4G-yhteydet puolestaan ovat usein osoittautuneet kapasiteetiltaan riittämättömiksi erityisesti ruuhka-aikoina. TIVIAn näkökulmasta harvaan asutun Suomen tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä sekä digitalisaation etenemisen että tasa-arvon kannalta. Korona-aika on osoittanut, että työtä halutaan tehdä myös kasvukeskuksien ulkopuolella ja etätöiden tekeminen vaatii usein laadukkaita laajakaistayhteyksiä. Laajakaistarakentamisen tuen kohdistamisen suhteen muistutamme, että harvaan asutun Suomen kiinteistöjen nykyiset omistajat tai haltijat eivät välttämättä ole innokkaita kiinteiden laajakaistayhteyksien tilaajia, mutta tukea kohdistettaessa pitäisi kuitenkin mahdollistaa ko. laajakaistayhteyksien saanti seuraavalle sukupolvelle tai seuraaville omistajille tai haltijoille. TIVIA myös muistuttaa, että kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuus ei ole ongelma pelkästään harvaanasutuilla alueilla, vaan myös vanhoilla taajama-alueilla myös kasvukeskuksissa. Hallituksen esitysluonnos kokonaisuutena lisää tasa-arvoisuutta ja parantaa elämänlaatua esimerkiksi terveyspalveluiden ja koulutuksen kautta. Yhteydet vähentävät etäisyyksistä aiheutuvia kustannuksia, tehostavat yritysten liiketoimintaa ja mahdollistavat opiskelun ja työnteon etänä. Erittäin kannatettavaa on se, että tuen piiriin kuuluvat aiemmasta poiketen myös vapaa-ajanasunnot vakituisten asuntojen ja yritysten sekä julkishallinnon toimipaikkojen lisäksi. Kunnon yhteydet lisäävät myös paikkakunnan houkuttelevuutta asuinkuntana ja luo uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Lassheikki Markus
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Nopean laajakaistan vähimmäisnopeus Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan EU:n ja LVM:n digi-infrastrategian asettama tavoite vuodelle 2025. Euroopan komission vuodelle 2025 asettamien tavoitteiden mukaan eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin tulee olla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. MTK katsoo, että esitysluonnokset laki- ja asetusmuutoksiksi ovat askeleita oikeaan suuntaan ja pääsisällöltään kannatettavia. MTK on tyytyväinen siihen, että asetuksella määritettävä vähimmäisnopeus 300/100 megabittiä sekunnissa ja tuettava tekniikka antaa näkymiä, että tavoitteeksi asetettujen gigabittiyhteyksien saavuttaminen on mahdollista. Tukikelpoiset kustannukset Vuoden 2021 alussa voimaan tullut laajakaistatukilaki on mahdollistanut myös vapaa-ajan asuntojen sisällyttämisen laajakaistahankkeisiin. Tämä vastaa hyvin viime vuosina vahvasti yleistyneen monipaikkaisuuden ja etätyön tarpeita. MTK esittää, että lain 12§ (tukikelpoiset kustannukset) tulee myös jatkossa mahdollistaa liittymien tarjoamisen hankealueella sijaitsevaan, käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan. MTK katsoo, että liittymien tarjoaminen sosioekonomisten vaikuttajien sijaintipaikkaan on perusteltua. Sosioekonomisiksi vaikuttajiksi on luonnoksessa määritelty muun muassa laajasti digitalisoituneet yritykset. MTK:n mielestä määrittely on liian rajoittava. Määritelmästä aiheutuu muna-kana ongelma, koska ilman toimivia yhteyksiä yritykset eivät voi kehittyä laajasti digitalisoituneiksi. MTK esittää, että yhteydet tulee ulottaa tukialueen kaikkiin yrityksiin.
      • Cinia Oy
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Cinia Oy pitää hyvänä, että esitetty laki on Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian mukainen, jossa vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus voitaisiin kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Tämä tukee ja siten on myös linjassa Euroopan komisson tavoitteen kanssa ja on 3 §. Määritelmän mukaisesti mahdollista toteuttaa vain kiinteän verkon teknologialla. Tuemme laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuden nostoa Euroopan ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiseksi, jossa vähimmäisnopeus on määritetty 300 megabittiin sekunnissa saapuvassa liikenteessä (download) ja 100 megabittiä sekunnissa lähtevässä liikenteessä (upload). Pidämme myös tärkeänä julkiseen kuulemiseen määritettyjä ehtoja tukikelvottomien alueiden (ts. markkinaehtoisien alueiden) selvittämiseksi. Toimijan kiinnostuksenilmaisu pelkästään ei ole riittävä vaan uskottava suunnitelma pitää sisältää tarkan liiketoimintasuunnitelman aikatauluineen markkinaehtoisen verkon rakentamiseksi. Keskeisiä konkreettisia toimia alueen rakentamiseksi katsotaan mm. olevan: olemassa oleva verkkosuunnitelma aluemäärittelyineen, tuotteistus myytävästä liittymästä ja palvelusta sekä määritetyn alueen myynnin käynnistyminen. Lisäksi ehdotamme muutosta momenttiin 4 b: ”Teleyritysten ilmoittamien verkkojen on pystyttävä tarjoamaan kohdealueella luotettavasti vähintään 300 megabittiä sekunnisssa latausnopeuden, joiden nopeus voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa”. Tämä on tarpeen, jotta varmistutaan konkretian tasolla, että verkon päivitettävyys tulevaisuuden tarpeeseen on teknologisesti mahdollista ja linjassa nopeusvaatimuksen kanssa. Pidämme tärkeänä tarkastelua kuntien maksuosuuksien poistamisesta tai merkittävästä alentamisesta. Tämä on erittäin tärkeää yhtenäisen kansallisen tukipolitiikan luomiseksi, jossa ELY:n kyläverkkotuki ja kansallinen laajakaistatukiohjelma ovat mahdollisen yhteneväiset. Kunnat eivät ole samalla viivalla tarvittavan verkon laajuuden (ja sitä kautta investointitarpeen) suhteen ja tämä on yhdenvertaisuuden periaatteiden vastaista. Rakennettavan laajakaistaverkon koko ja rakentamiskustannukset, joihin vaikuttaa muun muassa maaperä ja vesistöisyys, on otettava siten huomioon kuntien maksuosuuksia määritellessä. Nyt harvaan asuttujen ja kooltaan erittäin laajojen kuntien maksuosuus saattaa esityksen mukaan olla 33%. Tämä heikentää usean kunnan kykyä osallistua digitaalisen tasa-arvon mahdollistamiseen kaikille kuntalaisille koko kunnan alueella.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, suunnitteluinsinööri Jani Palomäki ja projektipäällikkö Tapani Tarri.
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Yleistä Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että tuet kohdistuvat vain edistyksellisten, huippunopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen, mikä varmistaa entistä paremmin sen, että yhteydet ovat pitkäikäisiä ja vastaavat myös tulevaisuuden teknologiakehityksen tarpeisiin. Maakuntien liitot kannattavat hallituksen esitystä tältä osin. Kiinteät yhteydet pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Valokuituverkkojen elinkaari on vähintään 50 vuotta eli huomattavasti pidempi kuin langattomilla tekniikoilla. Julkisten varoja (tukia) tulee käyttää tukemaan vain elinkaareltaan pitkäaikaisia ratkaisuja. Tämä tukee myös Euroopan komission ja Suomen tavoitteita siitä, että vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Investoimalla valokuituverkkoihin varmistetaan riittävä nopeus vuosikymmeniksi eteenpäin. Maakuntien liitot kuitenkin painottavat, että laajakaistahankkeen onnistuminen edellyttää kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman.   Maakuntien liitojen esitys kuntien maksuosuuden poistamisesta Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66% tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70%. Tämä olisi perusteltua, koska edellisen tukiohjelman aikaan useilla kunnilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden maksuosuus olisi ollut vain 8%. Samalla se mahdollistaisi eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 (n+3) ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Eduskunnan vastauksessa (EV 195/2020 vp) edellytetään, valtioneuvosto seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja varsinkin, että kuntien maksuosuudet eivät muodostu kohtuuttomiksi, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lain ja asetuksen muuttamiseksi. Hallituksen esityksen kohdassa 5.2. todetaan seuraavaa: ”Näin ollen voimassa olevan lain tavoitteiden toteutumisesta ja kunnan maksuosuuksien kohtuullisuudesta ei ole saatu vielä käytännön kokemuksia arvioinnin pohjaksi.” Tämä väittämä ei pidä paikkaansa, sillä kuntien maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu runsaasti kokemuksia, noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman kautta. Suomessa on tuettu laajakaistarakentamista valtiontuella jo vuosina 2010-2019 yhteensä yli 70 miljoonalla eurolla, joten kokemuksia kuntien maksuosuuksista on kertynyt koko tältä ajalta. Hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa ja ei edes kaikissa niissäkään, koska kunnalla ei ole ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen. Näiden kokemusten sivuuttaminen ei edusta hyvää valmistelua varsinkaan, kun voimassa olevat maksuluokat ja tukeen liittyvät mekanismit ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Lisäksi on huomattava, että voimassa olevassa asetuksessa kuntien rahoitusosuuksien määrittelyperusteet eivät liity laajakaistatukilailla tuettavaan toimintaan tai huomioi siitä aiheutuvia kuntakohtaisia erityistarpeita, mikä ei nähdäksemme ole suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Maaseuturahaston 16 miljoonan euron tuki tulee todennäköisesti sidottua jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2021, koska kuntien ei tarvinnut osallistua hankkeiden rahoitukseen lainkaan. Ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa kunnat voivat kuitenkin halutessaan lisäksi tukea näitä hankkeita. Usein kunnan alueelle ei ole löytynyt ketään toimijaa, joka olisi valmis edes julkisella tuella rakentamaan verkkoja. Siksi kunnat ovat pakon edessä joutuneet perustamaan kuntayhtiöitä rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon tai kunnat ovat tukeneet uusia alueelle muodostuneita osuuskuntia rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon. Kunnat ovat mm. antaneet lainantakauksia, tehneet pääomasijoituksia tai lainanneet varoja näille tahoille. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeäasti tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan. Markkina-analyysit ja vähimmäisnopeus Suunnitellun hankealueen kartoitusta, julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia koskevat tarkemmat säännökset selkeyttäisivät erityisesti sitä, minkälaiset investointisuunnitelmat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, rakennettaisiinko alueelle nopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti tukitoimenpiteelle suunniteltuna ajanjaksona. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Maakuntien liitot esittävät, että kansallisesti myös eri viranomaiset (Traficom ja ELY/Ruokavirasto) tulkitsivat asian samalla tavalla. Maaseuturahaston elvytysvarojen hakujen aikana kesällä 2021 on tullut esiin aikomuksia rakentaa valokuituverkkoja lukuisiin maaseutukyliin, mutta tiedusteltaessa asiasta tarkemmin ei aikomuksen esittäjällä ole ollut esittää tarkempaa aikataulua tai ehtojaan markkinaehtoiselle rakentamiselle. Lisäksi nämä aikomukset, siis kuka on aikonut rakentaa markkinaehtoisesti, on viranomaisen tulkinnan mukaan salassa pidettäviä, joten maaseutukylien asukkaat eivät edes tiedä kenelle voisivat ilmoittaa kiinnostuksensa hankkia liittymä. Muutokset tehostaisivat tukiohjelmien kattavaa hyödyntämistä ja sitä kautta edistäisivät viestintäverkkojen rakentamista. Maakuntien liitot kuitenkin huomauttavat, että jo nykyisen lain soveltamiseen osallistuvien viranomaisten tulisi toiminnassaan painottaa, että lähtökohtaisesti viranomaiselle saapuva tieto on julkista. On kyseenalaista, millä perustein epämääräisiä aikomuksia on tulkittu julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisesti liikesalaisuuksiksi. Siinäkin tapauksessa, että taustalla olisi aito investointisuunnitelma, tulisi viranomaisen harkintaa käyttää siihen, missä laajuudessa toimijoita ja niiden suunnitelmia koskevat tiedot tulkitaan salassa pidettäviksi. Ainakaan julkisella kuulemisella saatua nimitietoa tai yleisen tason investointiaikomusta ei tulisi katsoa lain mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Lisäksi on syytä painottaa, että markkina-analyysien tarkastelun lähtökohtana tulee olla verkon todellinen suorituskyky, ei pelkkä nimellinen. Artiklan 52 b kohta määrittää tuettavien verkkojen vähimmäiskyvykkyyden, joten on johdettavissa, että analyyseissä huomioitavien verkkojen nopeuden tulee realistisesti olla nostettavissa vastaavaan tasoon, huomioiden myös EU:n tavoitteet 1 Gbit/s yhteyksien saatavuudessa. Tällöin myös lähtevän nopeuden osalta tarkastelussa tulisi olla kyvykkyys vähintään 100 Mbit/s nopeuksiin. Hallituksen esityksen säädöskohtaisissa perusteluissa laajakaistalain § 4 b muutosten osalta todetaan muun muassa: ”[...] Näin ollen sellaisia verkkoja ei otettaisi huomioon, joista teoriassa voitaisiin saada vaadittu nopeus rajatulle määrälle asiakkaita, tai joissa yhteysnopeus voisi vaihdella merkittävästi olosuhteitten mukaan. Sama arviointi koskisi suunnitteilla olevia verkkoja. […]” On tärkeää, että tätä linjausta sovelletaan jatkossa myös laajakaistalain 12 § 2 mom. 3. kohdassa mainittuun liityntäpisteen määritelmään. Vain sellaiset liityntäpisteet, joista aidosti tarjotaan tai uskottavasti aiotaan tarjota, tulisi jatkossa ottaa huomioon. Pelkän teknisen kyvykkyyden ei tule johtaa tukikelvottomuuden ehdon täyttymiseen. Tämä selvennys ei vaadi lainkohdan tekstin muuttamista, vaan tulee huomioitavaksi sen perusteella tehtävässä viranomaisen arvioinnissa. Tukikelpoiset kustannukset Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan laajakaistatukilain 12 § 3 momenttia tukikelpoisista kustannuksista siten, että poistetaan aiemmin ollut määritelmä ”käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan” muotoon ”käyttäjän asuinpaikkaan”. Aiempi ilmaisu (tulkinta) mahdollisti myös ns. vapaa-ajan asuntojen ottamisen mukaan tuettuun rakentamiseen. Kansallisesti ei pidä palata aiempaan tulkintaan, että vain vakinaisesti asutut asunnot olivat tukikelpoisia. Myös vapaa-ajan asunnot eli kakkosasunnot ovat käyttäjän asuinpaikkoja ja niiden tulee olla jatkossakin tukikelpoisia. Ryhmäpoikkeusasetuksessa ei vaadita asuinpaikkojen olevan käyttäjän vakituisia asuinpaikkoja. 5G-verkot Maakuntien liitot toteavat, että 5G-verkkojen tukeminen on kannatettavaa silloin, kun tuetaan yhteyksien rakentumista ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 1237/2021 muutetun artiklan 52 a mukaisesti alueita, jonne 4G-kuuluvuutta ei ole tähän mennessäkään saatu. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi 5G-verkkojen rakentamista alueilla, joilla 4G-kuuluvuus on saatavilla, ja joiden osalta voidaan odottaa markkinaehtoista siirtymistä 5G-teknologiaan, ei tule tukea julkisin varoin. Tukikelpoisuutta arvioitaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota nykyisen verkon todelliseen suorituskykyyn ja peittoon. Suomessakin on edelleen merkittävissä määrin alueita, joilla 4G-verkon kuuluus ja suorituskyky jäävät kauas nimellisistä tavoitteista – tai operaattoreiden ilmoittamista tiedoista poiketen, yhteyttä ei käytännössä ole lainkaan. Tällaiset alueet kätkeytyvät helposti prosenttiluvuilla mitattujen teoreettisten väestöpeittojen taakse. Mikäli 4G-verkon kuuluvuutta ei alueella ole, voisi 5G-verkon tukeminen tulla kyseeseen, jotta sillä voidaan taata yhteyksien saatavuus. Tämä ja artiklan 52a mukainen rakentaminen tukevat myös teledirektiivin (EU) 2018/1972, artiklassa 84 määritetyn yleispalvelun toteutumista kyseisen direktiivin johdanto-osan kappaleissa 214 ja 215 todettujen tavoitteiden mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa lisäksi, että kuntien maksuosuudet muodostivat Laajakaista kaikille / Nopea laajakaista -hankkeissa (2010-2019) merkittävän esteen laajakaistarakennushankkeiden toteuttamiselle. Kymmenen vuoden aikana Etelä-Pohjanmaalla toteutettiin vain muutamia pienehköjä hankkeita. Tarvetta kiinteän laajakaistakattavuuden vähintään 100 Mbit/s parantamiselle nykyisestä noin 42 %:n kattavuudesta kuitenkin on. Maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketin tukirahoituksesta laajakaistahankkeisiin, missä julkinen tuki on täysin EU:n rahoittama eikä hanke voi sisältää muuta julkista rahoitusta EU-rahoituksen lisäksi (esimerkiksi kuntarahaa), on vuoden 2021 kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana ilmoittanut noin 2000 kotitaloutta 20 kylässä viiden Etelä-Pohjanmaan kunnan alueella kiinnostuksensa valokuituliittymää kohtaan. Kartoitukset valokuituliittymätarpeista edellä mainitun viiden kunnan alueilla, missä jo osa alueista on kartoitettu ja lisäksi 13 muun kunnan alueilla Etelä-Pohjanmaalla, missä kartoituksia ei vielä ole aloitettu, jatkuvat. Kartoitettujen kylien kartoitusten yhteydessä kuntien taholta kaikissa tapauksissa on tuotu esille, ettei kunnilla vallitsevien taloudellisten tilanteidensa vuoksi ole mahdollisuuksia tukea maksuosuuksillaan kylien valokuituverkkojen rakentamista. Etelä-Pohjanmaan liitto esittää, että laissa mainittujen markkina-analyysien laatimisen resurssit turvataan. Mikäli markkinaa-analyyseja laaditaan suuresta osasta Suomen kunnista, hankkeiden käynnistäminen saattaa hidastaa hankehaun aloittamista. Mikäli rahoitusehdot tulevat olemaan kuntien kannalta edulliset, liitto ennakoi tarvekartoitusten pohjalta Etelä-Pohjanmaan kaikkien kuntien käynnistävän tuettujen laajakaistahankkeiden hankehaun.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto, maakuntajohtajan viranhaltijapäätös §162/2021
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä, että jatkossa laajakaistarakentamisen tuki kohdistuu vain kiinteisiin yhteyksiin. Tämä selkeyttää tilannetta ja lisää ennakoitavuutta yhteyksien kehittämisessä. Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että pykälän 12 Tukikelpoiset kustannukset kohta kolme muutetaan seuraavaan muotoon: kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan tai sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Sijaintipaikka-sanan lisääminen voimassa olevan asetuksen mukaisesti poistaisi tulkinnanvaraisuutta loma-asunnoille ja yrityksille toimitettavien yhteyksien tukikelpoisuudesta. Asuinpaikka mielletään useimmiten vakituiseksi asuinpaikaksi ja asetuksen mukainen määritelmä sosioekonomiselle toimijalla koskee vain laajasti digitalisoituneita yrityksiä. Mielestämme yhteydet pitää ulottaa tukialueen kaikkiin yrityksiin. Etelä-Savossa yhteyksiä tarvitsevat myös yritykset, jotka ovat usein vasta digitalisoitumisen alkutaipaleella. Laajakaistahankkeitta koskevaa julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia on selkeytettävä investointiaikomusten osalta. Erityisesti olisi tarkennettava minkälaiset investointisuunnitelmat tulee ottaa huomioon arvioitaessa rakennettaanko alueelle yhteyksiä markkinaehtoisesti ja näin suljetaan pois tukitoimenpiteet alueelta. Julkisen kuulemisen yhteydessä tehtyjen ilmoituksien tulee olla julkisia eikä niitä siis pidä tulkita julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Lisäksi Traficomin tulee seurata ilmoitettujen investointien toteutumista. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Nyt kun lakia ja asetusta joka tapauksessa muutetaan, on syytä vakavasti harkita myös kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista. Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että: 1. Kuntien pakollisesta rahoitusosuudesta tulee luopua. 2. Valtiontuen osuus tukikelpoisista kustannuksista tulee nostaa 80 prosenttiin. Kuntien verorahoituksella tulee rahoittaa ensisijaisesti kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Laajakaistarakentaminen ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin, mutta riittävät laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä asukkaiden ja yritysten toiminnan kannalta. Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että kuntien maksuosuudesta luovutaan Laajakaistaohjelmalle on haettu Euroopan elpymisvälineen rahoitusta. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on laajakaistahankkeiden toteuttamisen haasteena todettu olevan kuntien sitoutuminen tarvittavaan maksuosuuteen. Riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Huomion arvoista on myös se, että maaseuturahaston elvytysrahoitus tulee jaettua kokonaisuudessaan jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella, kun kansallisessa budjetissa vuodelle 2021 varattua laajakaistatukilain mukaista tukea (5 milj. €) ei ole jaettu lainkaan. Tämä on myös selkeä osoitus haasteesta, joka liittyy kuntien pakolliseen maksuosuuteen.
      • Ahonen Mikko, Toiminnanjohtaja, FT, Suomen Säteilyturva ry
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • On kannatettavaa, että uudessa tukiohjelmassa tuki kohdistetaan jatkossa vain edistyksellisten, kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen. Tavallisimmin tämä toteutetaan valokuidulla, joka itsessään toteuttaa tasalaatuisen, nopean yhteyden, sillä on suuri käyttökapasiteetti, se on toimintavarma, mahdollistaa interaktiivisen yhteyden, on turvallinen huoltovarmuuden osalta, säästää energiaa langattomiin yhteyksiin verrattuna ja se on terveysturvallinen, kun kuituyhteys rakennetaan loppukäyttäjälle asti. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi sosioekonomisen vaikuttajan määritelmä. LAKIIN ON LISÄTTÄVÄ MYÖS TERVEYSTURVALLISUUDEN MÄÄRITELMÄ KANSALLISEEN TUKIOHJELMAAN: Lain tarkoituksena on saada aikaan merkittävä parannus verrattuna jo olemassa oleviin verkkoihin. Langallinen yhteys tuo merkittävän parannuksen terveysturvallisuuteen. Terveysturvallisuuden määritelmä tulee kohdistaa mobiilisäteilylle erityisen herkkiin ryhmiin, joita ovat sikiöt, lapset ja nuoret. Käytännössä tämä koskee siis päiväkoteja, kouluja ja muita oppilaitoksia. Tämä tukisi Euroopan neuvoston ohjetta suojella lapsia mobiilisäteilyltä (Resolution 1815, https://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-en.asp?fileid=17994&). Kyseiset haavoittuvat kohteet ovat Suomessa yhä usealla paikkakunnalla langattoman verkon varassa. Näihin kohteisiin tulee kohdentaa valtion tukea langallisen laajakaistan (kuitu+ethernet) rakentamiseen aina luokissa oleviin päätelaitteisiin saakka. Näin toteutuu Euroopan neuvoston suosittelema varovaisuusperiaate. Tällöin ei voida toimia puhtaasti markkinaehtoisin periaattein, vaan valtion tuki on välttämätön.
      • Mäntyharjun kunta
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Yhteyksien kehittämisen selkeyttämiseksi ja ennakoitavuuden parantamiseksi on varmaankin hyvä, että jatkossa laajakaistarakentamisen tuki kohdistuu vain kiinteisiin yhteyksiin. Langattomien yhteyksien rakentaminen toteutunee jo markkinaehtoisesti. Mäntyharjun kunta esittää, että pykälän 12 Tukikelpoiset kustannukset kohta kolme muutetaan seuraavaan muotoon: kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan tai sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Sijaintipaikka-sanan lisääminen voimassa olevan asetuksen mukaisesti poistaisi tulkinnanvaraisuutta loma-asunnoille ja yrityksille toimitettavien yhteyksien tukikelpoisuudesta. Asuinpaikka mielletään useimmiten vakituiseksi asuinpaikaksi ja asetuksen mukainen määritelmä sosioekonomiselle toimijalla koskee vain laajasti digitalisoituneita yrityksiä. Mielestämme yhteydet pitää ulottaa tukialueen kaikkiin yrityksiin. Etelä-Savossa yhteyksiä tarvitsevat myös yritykset, jotka ovat usein vasta digitalisoistumisen alkutaipaleella. Laajakaistahankkeitta koskevaa julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia on selkeytettävä investointiaikomusten osalta. Erityisesti olisi tarkennettava minkälaiset investointisuunnitelmat tulee ottaa huomioon arvioitaessa rakennettaanko alueelle yhteyksiä markkinaehtoisesti ja näin suljetaan pois tukitoimenpiteet alueelta. Julkisen kuulemisen yhteydessä tehtyjen ilmoituksien tulee olla julkisia eikä niitä siis pidä tulkita julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Lisäksi Traficomin tulee seurata ilmoitettujen investointien toteutumista. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi.
      • Sunet / Suupohjan Seutuverkko Oy, Samppala Aatu
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Sunet Oy kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esitysluonnoksesta laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetusluonnoksesta. Sunet Oy pitää̈ tärkeinä̈ kaikkia niitä toimenpiteitä̈, joilla voidaan edistää toimivien, tasalaatuisten, huippunopeiden ja energiatehokkaiden tietoyhteyksien toteutumista kaikkialle Suomeen. Kannatamme esitettyä laki- ja asetusluonnosta nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa. Kannatamme edelleen, että asetusluonnosta kunnan maksuosuudesta muutettaisiin kohtuullisempaan ja kuntia tasa-arvoisemmin kohtelevaan suuntaan. SUOMEN LAAJAKAISTATAVOITE Suomen tavoitteena on digitaalisen infrastruktuurin kehitys vähintään Euroopan unionin laajakaistatavoitteiden mukaisesti. Kansallinen digitaalisen infrastruktuurin strategia löytyy osoitteesta https://www.lvm.fi/-/digitaalisen-infrastruktuurin-strategia-suomi-tietoliikenneverkkojen-karkimaaksi-984519. SUNET OY:N KANTA LAIN JA ASETUKSEN MUUTOSEHDOTUKSIIN Lakiehdotus: - Sunet kannattaa pääsääntöisesti kaikkia lakiehdotuksen muutoksia - Erityisen ilahtuneita olemme 3§:n muutoksesta - 12§:n 1 momentin 3 kohtaan ehdotamme lisättäväksi liittymät tukiasemapaikkaan Asetusehdotus - Sunet kannattaa asetusehdotuksen muutoksia - Lisäksi ehdotamme, että kaikkien kuntien tukiosuus olisi esimerkiksi 10% KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Nykyisessä asetuksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. Kuntaosuuksien voimassa olevat maksuluokat ovat samat kuin aikaisemmassa lainsäädännössä. Nopea laajakaista -hanke on osoittanut, että niissä kunnissa, jotka kuuluivat alimpaan maksuluokkaan toteutettiin ylivoimaisesti eniten hankkeita ja vastaavasti korkeimman maksuluokan kunnissa vähiten. Uuden laki- ja asetusluonnoksen vaatimuksilla varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti monissa Suomen kunnissa ja varsinkin haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Kunnan rahoitusosuutta asetuksessa on kuitenkin kohtuullistettava, jotta kunnat pystyvät sitoutumaan omaan osuuteensa. Sunet Oy Aatu Samppala
      • Elisa Oyj
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Lausuntopyyntönne VN/21362/2021 Hallituksen esitysluonnos laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta Elisa Oyj (Elisa) kiittää mahdollisuudesta kommentoida laajakaistatukilakiin suunniteltuja muutoksia. Yleistä hankkeesta ja esityksestä Hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä nyky-yhteiskunnassa. Digitalisaatio, yritysten ja yhteisöjen tuottavuuden kasvu, arjen toimet ja toisaalta elämykselliset palvelut edellyttävät laadukkaita tietoliikenneverkkoja. Elisa pitää hankkeen tavoitetta tärkeänä. Kaikilla kansalaisilla sekä yrityksillä tulee olla mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluita. Elisa pitää tärkeänä, että laajakaistayhteyksien rakentamisen tulee perustua asiakas-tarpeeseen, kysyntään sekä markkinaehtoiseen rakentamiseen, ja nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen kohdistettavan julkisen tuen tulee olla teknologianeutraalia. Kuten hallituksen esitysluonnoksen perusteluissakin linjataan, laajakaistarakentamisessa julkista rahoitusta tulee kohdentaa ainoastaan alueille, joille ei markkinaehtoisesti synny tarjontaa. Tukea tulee myöntää niin valokuituverkkojen kuin edistyksellisten mobiiliverkkojen rakentamiseen. Elisa pitää valitettavana, että tuen periaatteita muutetaan, ennen kuin voimassa olevan tukiohjelman myötä on saatu kokemuksia sekä ymmärrystä 5G-teknologialla rakennetuista verkoista asiakastarpeen ratkaisuna. 5G-verkoilla pystytään tarjoamaan haja-asutusalueilla kustannustehokkaasti asiakastarpeisiin riittäviä nopeita laajakaistayhteyksiä. Mobiiliteknologian kehitys tarjoaa lähivuosina ja tulevaisuudessa yhä nopeampia ja laadukkaampia laajakaistayhteyksiä. Mobiiliverkkojen hyödyntäminen ei pois sulje valokuituverkon myöhempää rakentamista, mikäli asiakastarve ja kysyntä synnyttävät todellisen tarpeen valokuidulle. Teknologianeutraalius Hallituksen esitysluonnoksessa tukiohjelmaa muutetaan siten, että käytännössä vain kiinteiden valokuituverkkojen rakentaminen olisi tukikelpoista. Muutosta perustellaan Euroopan komission yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen tekemillä muutoksilla. Ryhmäpoikkeusasetuksen muutokset edellyttävät kansallisen tukiohjelman muuttamista vastaamaan ryhmäpoikkeusasetuksen uusia sääntöjä. Elisa katsoo, että esitetyt muutokset eivät toteuta tuetun rakentamisen osalta teknologianeutraaliutta, eivätkä vastaa asiakastarpeeseen perustuvaan kysyntää. Kysyntä kohdistuu asiakastarpeet täyttävien nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuuteen, ei teknologiaan. Lisäksi mm. BEREC ja Traficom luokittelevat kannanotoissaan 5G-teknologian mahdollistamat uudet langattoman verkon kiinteät liittymät (Fixed Wire-less Access) kiinteiksi liittymiksi. Julkisen tuen vaikutus markkinaan Elisa katsoo, että ehdotettujen muutosten mukainen julkinen tukiohjelma häiritsee markkinaa ja vaikuttaa pahimmillaan 5G-verkkojen rakentamiseen. 5G-teknologialla, ja tulevilla uudemmilla mobiiliteknologioilla, pystytään tarjoamaan asiakkaiden käyttötarpeet täyttäviä nopeita laajakaistayhteyksiä ja palveluita maanlaajuisesti, nyt ja tulevaisuudessa. Aikaisemmin tehtyjen investointien osalta myönnetty tuki alentaa kaupallisesti rakennettujen verkkojen käyttöastetta ja muodostaa vaikeasti arvioitavan regulatiivisen riskin teleyrityksille. Lisäksi julkisen tuen myöntäminen kohtelee epätasapuolisesti teleyritysten kilpailevia investointeja. Uusien investointien osalta epätietoisuus mahdollisista julkisesti tuetuista verkoista vähentää halukkuutta rakentaa 5G-verkkoja alueelle, johon voi kohdistua julkista tukea. Tämä johtaa siihen, että palveluita on heikommin saatavilla, kun kaupallisten verkkojen kokonaiskysyntä on pienempi kuin kontrafaktuaalisessa tilanteessa. Tukiohjelman notifiointi Hallituksen esitysluonnoksen perusteluiden mukaan tukiohjelmaa ei notifioitu komissiolle, koska jouston saamista ryhmäpoikkeusasetuksen ehtoihin ei pidetty todennäköisenä, ja nykyinen tukiohjelma voisi keskeytyä notifioinnin ajaksi. Elisa pitää valitettavana, että notifiointia ei ole edes yritetty, vaikka valtioneuvosto on suhtautunut ryhmäpoikkeusasetuksen ehtoihin hyvin kriittisesti. Notifiointia tukisi muun muassa BERECin ja Traficomin verkkoneutraliteettiasetusta koskevat kannanotot ja ohjeistukset, joissa kiinteät langattomat liittymät on luokiteltu kiinteiksi liittymiksi muun muassa nopeuden ilmoittamista koskevien velvoitteiden osalta. Tärkeintä on yhteyksien saatavuus, ei millä tekniikalla ne toteutetaan. Elisan mielestä EU-notifioinnin mahdollisuus tulisikin vielä selvittää komissiolta nyt voimassa olevalle laajakaistatukiohjelmalle. Olisi perusteltua, ettei tuen periaatteita muuteta, ennen kuin voimassa olevan tukiohjelman myötä on saatu kokemuksia nykyisestä tukimallista. Vielä ei ole ehditty toteuttamaan ainuttakaan laajakaistahanketta nyt voimassa olevien tukiehtojen mukaan. Asiantuntija-arvioiden mukaan teknologianeutraalin laajakaistatukimallin EU-notifiointi voisi olla hyvinkin mahdollista. On huomioitava, että mobiiliteknologian nopea kehitys tarjoaa lähivuosina ja tulevaisuudessa yhä nopeampia ja laadukkaampia laajakaistayhteyksiä. 5G-verkoilla pystytäänkin tarjoamaan haja-asutusalueilla kustannustehokkaasti nopeita laajakaistayhteyksiä. EU-notifioinnin mahdollisuuden selvittämistä puoltaisi myös eduskunnan 19.2.2021 loppuun käsittelemä Valtioneuvoston selonteko Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jossa linjataan, että huippunopeat yhteydet tulisi toteuttaa teknologianeutraalisti ja että tavoitteena on, että Suomesta tulee ensimmäinen maa, jossa 5G tavoittaa kaikki taloudet.
      • Finnet-liitto ry, Matilainen Jarmo
        Uppdaterad:
        23.9.2021
        • Finnet-liitto ry (jäljempänä ”Finnet”) kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä (jäljempänä ”LVM”) mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta asiasta. Selvyyden vuoksi tämä lausunto annetaan Finnetin ja sen kaikkien jäsenyhtiöiden puolesta: Blue Lake Communications Oy, Eurajoen Puhelin Osuuskunta, FNE-Finland Oy, ElmoNet Oy, Härkätien Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, JAPO, Kainuun Puhelinosuuskunta, Kaisanet Oy, Karjaan Puhelin Oy, Kemiön Puhelin Oy, Laitilan Puhelin Osuuskunta, Lounea Oy, LPOnet Osk Anl, Mariehamns Telefon Ab, MPY Telecom Oyj, Paraisten Puhelin Oy, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy, Vakka-Suomen Puhelin Oy ja Ålands Telefonandelslag. Lausunto Finnet haluaa kiittää LVM:tä siitä, että Suomessa on nyt määrätietoisesti otettu tavoitteeksi saavuttaa EU:n jo neljän vuoden päästä realisoituvat yhteiset tavoitteet. EU:n tavoitteen mukaan kaikilla eurooppalaisilla pitää olla vuonna 2025 mahdollisuus 100 Mb/s häiriöttömään, luotettavaan yhteyteen, joka on mahdollista päivittää 1 GB/s nopeuteen. Kaikki julkiset rakennukset, pitäisi olla tuolloin 1Gb/s yhteyden piirissä. Itse lakiesityksessä haluamme kiinnittää huomiota tukikelpoisten kohteiden määrittelyyn. Pykälässä 12 Tukikelpoiset kustannukset voimassa olevan lain kohta 3) kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien lliittymien tarjonnassa on esitetty muutettavan muotoon: kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuinpaikkaan tai sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Esityksemme on, että kohta muutettaisiin kuulumaan nykyisen lain kirjausta noudattaen: kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan tai sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Lisäksi sosioekonomisia vaikuttajien määrittelyssä todetaan, että niiksi luetaan laajasti digitalisoituneet yritykset. Finnetin mielestä kyseinen määrittely rajoittaa liiaksi, koska lähes kaikki yritykset voivat muuttua kunnon yhteyksien ja alustojen hyödyntämisen kautta laajasti digitalisoituneiksi. Mielestämme yhteydet pitää ulottaa tukialueen kaikkiin yrityksiin. Muilta osin lakiesitys on kannatettava.
      • Sähköherkät ry, Tamminen Erja
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Suomessa laajakaistainfrastruktuurin rakentamista on tuettu vuodesta 2010 Nopea laajakaistatukiohjelmalla. Tukiohjelmaa jatkettiin vuoden 2021 alusta lailla laajakaistarakentamisen tuesta (1262/2020), ja laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Laki mahdollistaa laajakaistarakentamisen tukemisen valtion varoista. Lain 8 §:n 3 momentin nojalla annettiin keväällä 2021 uusi valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa, joka tuli voimaan 15.3.2021. Esitysluonnoksen mukaan uudessa tukiohjelmassa on mahdollista tukea vain kiinteitä yhteyksiä, eli käytännössä valokuitua. Aiempaa, erillistä säännöstä esim. ruuhka-aikojen vähimmäisnopeudesta ei enää tarvittaisi, koska valokuidulla voidaan toteuttaa jo itsessään tasalaatuinen nopea yhteys. Kannatamme hallituksen esitysluonnosta. Kiinteät valokuituverkot tarjoavat suuren käyttökapasiteetin, ovat toimintavarmoja, mahdollistavat interaktiivisen yhteyden kuten esimerkiksi etätyön ja -opinnot sekä terveydenhuollossa etälääkärinvastaanoton ja monia muita palveluita. Kuituverkot ovat turvallisia myös huoltovarmuuden näkökulmasta ja tukevat ilmastotavoitteita energiapihinä vaihtoehtona. Mitä terveysvaikutuksiin tulee, valokuitu on suositeltavin vaihtoehto silloin, kun siihen ei liitetä langatonta päätelaitetta. Sellaista valokuituverkko ei toimiakseen tarvitse, kun yhteys rakennetaan kiinteän verkon varaan loppukäyttäjälle asti. Kiinteä verkko asuinympäristöissä ja sisätiloissa Aiemmin tuli voimaan lakii sähköisen viestinnän palveluista 249 §, kiinteistön tai rakennuksen fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen verkon suunnittelu ja rakentaminen https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917 Kohdan mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi kiinteistö tai rakennus varustetaan nopeita laajakaistayhteyksiä tukevalla fyysisellä infrastruktuurilla verkon liittämiskohtaan saakka. Kiinteistöön tai rakennukseen on samassa yhteydessä rakennettava nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko, joka täyttää 1 momentin vaatimukset. Näiden lakien soveltamisella saadaan luotua maahamme turvallinen infra, josta on suurta etua erityisesti herkissä kohteissa kuten kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja aivan tavallisissa suomalaiskodeissa. Kansalaisia olisi valistettava valokuidun moninaisista käyttömahdollisuuksista. Kiinteä valokuituverkko mahdollistaa internet-yhteyden ohella myös kiinteän puhelinliikenteen. Suomi on maailman kännykkätiheimpiä maita ja meillä käytetään eniten mobiilidataa maailmassa, mikä lisää energiankulutusta ja on vastoin ilmastonmuutoksen torjunnassa vaadittavia toimia. Mobiilidatan käyttö lisää myös altistumista sähkömagneettisille kentille.
      • INFRA ry
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • INFRA ry:llä ei ole asiassa lausuttavaa.
      • Lantta Jari, Etelä-Karjalan liitto, elinvoimayksikkö
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Etelä-Karjalan liitto kiittää oikeansuuntaisesta esityksestä Esitysluonnoksessa esitetty vähimmäisnopeus on tulevaisuuden tietoliikennetarpeet huomioituna tarpeellinen ja välttämätön. Lähtevän liikenteen 100 megabitin nopeus, 300 megabitin asemasta on tarpeeton, sillä valokuitutekniikalla päästään symmetrisiin nopeuksiin ja myös lähtevä nopeus tulisi olla sama 300 megabittiä. Tulevaisuuden tarpeisiin ja muutoksiin tulee kuitenkin varautua, tuettavien ja rakennettavien tietoliikenneverkkojen tulee soveltua myös kasvaviin nopeuksiin, vähintään 1 gigabitin tasolle. "Ehdotetun 1 momentin mukaan laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus olisi 300 megabittiä sekunnissa saapuvassa liikenteessä (download) ja 100 megabittiä sekunnissa lähtevässä liikenteessä (upload). Laajakaistayhteyden tulisi siten kyetä vähintään näihin nopeuksiin."
      • Suomen Yrittäjät ry, Mikkilä Joonas
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Hallitus esittää muutettavaksi laajakaistarakentamisen tuesta annettua lakia, jotta se vastaisi muuttunutta EU:n ryhmäpoikkeusasetus, joka sääntelee myös laajakaistarakentamisen valtiontukea. Ryhmäpoikkeusasetuksen langattoman laajakaistan tukemista koskevien uusien ehtojen mukaan Suomessa ei jäisi langattomille 5G-verkoille käytännössä lainkaan tukikelpoisia alueita maan 4G-verkkojen laajan kattavuuden vuoksi. Tämän vuoksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laajakaistarakentamisen tukiohjelma kohdistuisi jatkossa ainoastaan edistyksellisten, kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen. Pidämme lakimuutosta ymmärrettävänä tilanteessa, jossa EU:n valtiontukisääntely on muuttunut olennaisesti aiemmasta. Lakiin esitettäisiin myös lisättäväksi aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset laajakaistahankkeen markkina-analyysiin liittyvästä kartoituksesta ja julkisesta kuulemisesta. Kartoituksessa huomioon otettaisiin vain verkot, jotka tarjoavat luotettavasti vähintään 100 Mbit/s latausnopeuden. Tämä on mielestämme kannatettava linjaus, joka huomioi sen, että Suomi on sitoutunut EU-tasolla määriteltyyn tavoitteeseen siitä, että vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Pidämme tärkeänä, että tavoite laajennettaisiin koskemaan myös yritysten toimipisteitä. Kullakin tiedonsiirtoteknologialla on etunsa. Kiinteiden yhteyksien etuna on, että ne pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Tässä suhteessa kiinteiden yhteyksien tarjonnan vahvistaminen edistää edellä kuvattujen digi-infratavoitteiden saavuttamista. Samalla on huomattava, että valokuituyhteyksiin perustuvan runkoverkon laajentaminen edistää pitkällä aikavälillä myös 5G-verkkojen rakentumista. Runkoverkon vahvistamisen lisäksi 5G-verkkojen rakentamista on pyrittävä edistämään myös muin keinoin. Kun valtiontuki ei ole enää keinovalikoimassa, on tärkeätä tunnistaa muita julkisen sektorin käytössä olevia keinoja. Verkkojen rakentamiseen liittyvien lupa- ja kaavoituskäytäntöjen ajanmukaistaminen esimerkiksi tukiasemien sijoittelun osalta on tässä avainasemassa. Kun lakiperusta on päivitetty, on keskityttävä laajakaistatukiohjelman toimeenpanoon. On varmistettava, että EU:n elpymisvälineestä merkittäviä lisäresursseja oletettavasti saava ohjelma rajautuu vain alueille, joille nopeita yhteyksiä ei rakenneta markkinaehtoisesti ennen vuotta 2025. Näin varmistetaan, että ohjelma täydentää markkinoiden toimintaa, ei häiritse sitä.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Esa Huurreoksa, projektipäällikkö, hallintopalvelut-yksikkö
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Yleistä Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että tuet kohdistuvat vain edistyksellisten, huippunopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen, mikä varmistaa entistä paremmin sen, että yhteydet ovat pitkäikäisiä ja vastaavat myös tulevaisuuden teknologiakehityksen tarpeisiin. Maakuntien liitot kannattavat hallituksen esitystä tältä osin. Kiinteät yhteydet pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Valokuituverkkojen elinkaari on vähintään 50 vuotta eli huomattavasti pidempi kuin langattomilla tekniikoilla. Julkisten varoja (tukia) tulee käyttää tukemaan vain elinkaareltaan pitkäaikaisia ratkaisuja. Tämä tukee myös Euroopan komission ja Suomen tavoitteita siitä, että vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Investoimalla valokuituverkkoihin varmistetaan riittävä nopeus vuosikymmeniksi eteenpäin. Maakuntien liitot kuitenkin painottavat, että laajakaistahankkeen onnistuminen edellyttää kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. Maakuntien liitojen esitys kuntien maksuosuuden poistamisesta Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66% tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70%. Tämä olisi perusteltua, koska edellisen tukiohjelman aikaan useilla kunnilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden maksuosuus olisi ollut vain 8%. Samalla se mahdollistaisi eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 (n+3) ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Eduskunnan vastauksessa (EV 195/2020 vp) edellytetään, valtioneuvosto seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja varsinkin, että kuntien maksuosuudet eivät muodostu kohtuuttomiksi, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lain ja asetuksen muuttamiseksi. Hallituksen esityksen kohdassa 5.2. todetaan seuraavaa: ”Näin ollen voimassa olevan lain tavoitteiden toteutumisesta ja kunnan maksuosuuksien kohtuullisuudesta ei ole saatu vielä käytännön kokemuksia arvioinnin pohjaksi.” Tämä väittämä ei pidä paikkaansa, sillä kuntien maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu runsaasti kokemuksia, noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman kautta. Suomessa on tuettu laajakaistarakentamista valtiontuella jo vuosina 2010-2019 yhteensä yli 70 miljoonalla eurolla, joten kokemuksia kuntien maksuosuuksista on kertynyt koko tältä ajalta. Hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa ja ei edes kaikissa niissäkään, koska kunnalla ei ole ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen. Näiden kokemusten sivuuttaminen ei edusta hyvää valmistelua varsinkaan, kun voimassa olevat maksuluokat ja tukeen liittyvät mekanismit ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Lisäksi on huomattava, että voimassa olevassa asetuksessa kuntien rahoitusosuuksien määrittelyperusteet eivät liity laajakaistatukilailla tuettavaan toimintaan tai huomioi siitä aiheutuvia kuntakohtaisia erityistarpeita, mikä ei nähdäksemme ole suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Maaseuturahaston 16 miljoonan euron tuki tulee todennäköisesti sidottua jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2021, koska kuntien ei tarvinnut osallistua hankkeiden rahoitukseen lainkaan. Ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa kunnat voivat kuitenkin halutessaan lisäksi tukea näitä hankkeita. Usein kunnan alueelle ei ole löytynyt ketään toimijaa, joka olisi valmis edes julkisella tuella rakentamaan verkkoja. Siksi kunnat ovat pakon edessä joutuneet perustamaan kuntayhtiöitä rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon tai kunnat ovat tukeneet uusia alueelle muodostuneita osuuskuntia rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon. Kunnat ovat mm. antaneet lainantakauksia, tehneet pääomasijoituksia tai lainanneet varoja näille tahoille. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeäasti tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan. Markkina-analyysit ja vähimmäisnopeus Suunnitellun hankealueen kartoitusta, julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia koskevat tarkemmat säännökset selkeyttäisivät erityisesti sitä, minkälaiset investointisuunnitelmat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, rakennettaisiinko alueelle nopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti tukitoimenpiteelle suunniteltuna ajanjaksona. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Maakuntien liitot esittävät, että kansallisesti myös eri viranomaiset (Traficom ja ELY/Ruokavirasto) tulkitsivat asian samalla tavalla. Maaseuturahaston elvytysvarojen hakujen aikana kesällä 2021 on tullut esiin aikomuksia rakentaa valokuituverkkoja lukuisiin maaseutukyliin, mutta tiedusteltaessa asiasta tarkemmin ei aikomuksen esittäjällä ole ollut esittää tarkempaa aikataulua tai ehtojaan markkinaehtoiselle rakentamiselle. Lisäksi nämä aikomukset, siis kuka on aikonut rakentaa markkinaehtoisesti, on viranomaisen tulkinnan mukaan salassa pidettäviä, joten maaseutukylien asukkaat eivät edes tiedä kenelle voisivat ilmoittaa kiinnostuksensa hankkia liittymä. Muutokset tehostaisivat tukiohjelmien kattavaa hyödyntämistä ja sitä kautta edistäisivät viestintäverkkojen rakentamista. Maakuntien liitot kuitenkin huomauttavat, että jo nykyisen lain soveltamiseen osallistuvien viranomaisten tulisi toiminnassaan painottaa, että lähtökohtaisesti viranomaiselle saapuva tieto on julkista. On kyseenalaista, millä perustein epämääräisiä aikomuksia on tulkittu julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisesti liikesalaisuuksiksi. Siinäkin tapauksessa, että taustalla olisi aito investointisuunnitelma, tulisi viranomaisen harkintaa käyttää siihen, missä laajuudessa toimijoita ja niiden suunnitelmia koskevat tiedot tulkitaan salassa pidettäviksi. Ainakaan julkisella kuulemisella saatua nimitietoa tai yleisen tason investointiaikomusta ei tulisi katsoa lain mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Lisäksi on syytä painottaa, että markkina-analyysien tarkastelun lähtökohtana tulee olla verkon todellinen suorituskyky, ei pelkkä nimellinen. Artiklan 52 b kohta määrittää tuettavien verkkojen vähimmäiskyvykkyyden, joten on johdettavissa, että analyyseissä huomioitavien verkkojen nopeuden tulee realistisesti olla nostettavissa vastaavaan tasoon, huomioiden myös EU:n tavoitteet 1 Gbit/s yhteyksien saatavuudessa. Tällöin myös lähtevän nopeuden osalta tarkastelussa tulisi olla kyvykkyys vähintään 100 Mbit/s nopeuksiin. Hallituksen esityksen säädöskohtaisissa perusteluissa laajakaistalain § 4 b muutosten osalta todetaan muun muassa: ”[...] Näin ollen sellaisia verkkoja ei otettaisi huomioon, joista teoriassa voitaisiin saada vaadittu nopeus rajatulle määrälle asiakkaita, tai joissa yhteysnopeus voisi vaihdella merkittävästi olosuhteitten mukaan. Sama arviointi koskisi suunnitteilla olevia verkkoja. […]” On tärkeää, että tätä linjausta sovelletaan jatkossa myös laajakaistalain 12 § 2 mom. 3. kohdassa mainittuun liityntäpisteen määritelmään. Vain sellaiset liityntäpisteet, joista aidosti tarjotaan tai uskottavasti aiotaan tarjota, tulisi jatkossa ottaa huomioon. Pelkän teknisen kyvykkyyden ei tule johtaa tukikelvottomuuden ehdon täyttymiseen. Tämä selvennys ei vaadi lainkohdan tekstin muuttamista, vaan tulee huomioitavaksi sen perusteella tehtävässä viranomaisen arvioinnissa. Tukikelpoiset kustannukset Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan laajakaistatukilain 12 § 3 momenttia tukikelpoisista kustannuksista siten, että poistetaan aiemmin ollut määritelmä ”käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan” muotoon ”käyttäjän asuinpaikkaan”. Aiempi ilmaisu (tulkinta) mahdollisti myös ns. vapaa-ajan asuntojen ottamisen mukaan tuettuun rakentamiseen. Kansallisesti ei pidä palata aiempaan tulkintaan, että vain vakinaisesti asutut asunnot olivat tukikelpoisia. Myös vapaa-ajan asunnot eli kakkosasunnot ovat käyttäjän asuinpaikkoja ja niiden tulee olla jatkossakin tukikelpoisia. Ryhmäpoikkeusasetuksessa ei vaadita asuinpaikkojen olevan käyttäjän vakituisia asuinpaikkoja. 5G-verkot Maakuntien liitot toteavat, että 5G-verkkojen tukeminen on kannatettavaa silloin, kun tuetaan yhteyksien rakentumista ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 1237/2021 muutetun artiklan 52 a mukaisesti alueita, jonne 4G-kuuluvuutta ei ole tähän mennessäkään saatu. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi 5G-verkkojen rakentamista alueilla, joilla 4G-kuuluvuus on saatavilla, ja joiden osalta voidaan odottaa markkinaehtoista siirtymistä 5G-teknologiaan, ei tule tukea julkisin varoin. Tukikelpoisuutta arvioitaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota nykyisen verkon todelliseen suorituskykyyn ja peittoon. Suomessakin on edelleen merkittävissä määrin alueita, joilla 4G-verkon kuuluus ja suorituskyky jäävät kauas nimellisistä tavoitteista – tai operaattoreiden ilmoittamista tiedoista poiketen, yhteyttä ei käytännössä ole lainkaan. Tällaiset alueet kätkeytyvät helposti prosenttiluvuilla mitattujen teoreettisten väestöpeittojen taakse. Mikäli 4G-verkon kuuluvuutta ei alueella ole, voisi 5G-verkon tukeminen tulla kyseeseen, jotta sillä voidaan taata yhteyksien saatavuus. Tämä ja artiklan 52a mukainen rakentaminen tukevat myös teledirektiivin (EU) 2018/1972, artiklassa 84 määritetyn yleispalvelun toteutumista kyseisen direktiivin johdanto-osan kappaleissa 214 ja 215 todettujen tavoitteiden mukaisesti.
      • Hämeen ELY
        Uppdaterad:
        21.9.2021
        • Hämeen ELY-keskus kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Nopeat ja luotettavat verkkoyhteydet ovat ensisijaisen tärkeä osa infrastruktuuria ja kaikki toimenpiteet nopeiden verkkoyhteyksien saamiseksi kaikkien suomalaisten ulottuville ovat tervetulleita. Hämeen ELY-keskus on rahoittanut Manner-Suomen maaseutuohjelmasta kiinteitä valokuituverkkoja Hämeen maakuntien maaseutualueille ja esitetyt lakimuutokset eivät ole ristiriitaisia maaseutuohjelman rahoituksen kanssa. Rahoituksen kohdistaminen vain kiinteisiin verkkoihin selkeyttää jatkossa asiaa. Hämeen ELY-keskus ei ota kantaa kuntien rahoitukseen verkkorakentamishankkeissa.
      • Lieksan kaupunki, kaupunginhallitus 20.9.2021 § 284
        Uppdaterad:
        21.9.2021
        • Nopean, turvallisen ja toimintavarman laajakaistan tarve kasvaa koko ajan niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin. Tarve korostuu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa perinteiset palvelut ovat pitkien etäisyyksien päässä. Nopealla, turvallisella ja toimintavarmalla laajakaistalla on merkitystä myös elinkeinopolitiikan ja huoltovarmuuden kannalta, koska ne ovat edellytys esimerkiksi alkutuotannossa tarvittavien rekistereiden, palveluiden ja järjestelmien käytölle. Esityksen mukaan nopealla laajakaistalla tarkoitettaisiin jatkossa vain kiinteitä yhteyksiä, koska yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen laajakaistainfrastruktuurin tukemista koskevaa sääntelyä on muutettu niin, että käytännössä vain kiinteiden verkkojen tukeminen olisi Suomessa jatkossa mahdollista. Muutoksella rajataan tukikelpoisuuden ulkopuolelle langattomat laajakaistat. Muutos on perusteltu, koska kiinteät yhteydet pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Tukikelpoisiksi hankealueella luettaisiin jatkossa käyttäjän asuinpaikkaan (kodit ja kesämökit) sekä sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien rakentamiskustannukset. Sosioekonomiseksi vaikuttajaksi määritellään ehdotuksessa yhteisöt, jotka voivat tuottaa merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille vaikutusalueellaan sekä laajasti digitalisoituneet yritykset. Sosioekonomisen vaikuttajan sijaintipaikalla korvataan nykyisessä laissa oleva käyttäjän sijaintipaikka. Sosioekonomisen vaikuttajan määritelmää ei ole avattu perusteluissa kovin tarkasti. Muutos ei missään tapauksessa saa rajoittaa tukikelpoisuutta. Kuuluvatko esimerkiksi osuustoiminnalliset tai yhtiömuotoiset maatilat tai pienet matkailuyritykset ”yhteisöihin, jotka voivat tuottaa merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille vaikutusalueellaan” tai ”laajasti digitalisoituneisiin yrityksiin”? Esityksen perusteluissa todetaan, että ”voimassa olevan lain valmisteluvaiheessa saatiin paljon lausuntoja erityisesti tukiohjelman mukaisista kunnan maksuosuuksista. Useissa lausunnoissa toivottiin kunnan maksuosuuksien poistamista kokonaan tai ainakin niiden alentamista nykyisestä tasostaan. Myös eduskunnan vastauksessa (EV 195/2020 vp) todettiin, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja varsinkin, että kuntien maksuosuudet eivät muodostu kohtuuttomiksi, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lain ja asetuksen muuttamiseksi.” Maksuosuuksiin ei tässä lakimuutosluonnoksessa kuitenkaan esitetä muutosta. Tätä perustellaan ryhmäpoikkeusasetuksen muutosten siirtymäaikaan liittyvällä kiireellä sekä sillä, että samalla valtiontuen määrällä voitaisiin siinä tapauksessa rakentaa vähemmän laajakaistaa. Mikäli kuntien maksuosuuksia ei voida tarkastella tämän lakimuutoksen yhteydessä, asiaa on syytä ryhtyä selvittämään erikseen eduskunnan evästyksen mukaisesti. Kuten Lieksan kaupunki lausunnossaan hallituksen esitysluonnoksesta laajakaistarakentamisen tueksi on todennut, kuntien taloudellinen tilanne ei kestä lisätehtäviä ilman vastaavaa valtiolta saatavaa lisärahoitusta. Kuntien osuus laajakaistarakentamisen tuesta pitäisi tehdä vapaaehtoiseksi tai poistaa kokonaan.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        20.9.2021
        • Maanmittauslaitos kiittää mahdollisuudesta lausua liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi laajakaistarakentamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetusluonnoksesta. Maanmittauslaitos lausuu asiasta seuraavaa. Esityksessä on ehdotettu muutettavaksi laajakaistarakentamisen tuesta annettua lakia siten, että se täyttää myös vastedes yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 651/2014 vaatimukset, jolloin laki siten olisi EU:n valtiontukisäännöissä tarkoitetun sisältöinen, ilman erillistä notifiointia komissiolle. Euroopan komissio on 3.8.2021 voimaan tulleella asetuksella (EU) 1237/2021 tehnyt muutoksia yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen, joten aikaisemman EU:n asetuksen aikana hyväksytty kansallinen tukiohjelma on nyt tarkoitettu saattaa vastaamaan muuttuneita sääntöjä. Uudessa laissa määrättäisiin, että tukiohjelma kohdistuu vastaisuudessa vain edistyksellisten, kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen laajakaistainfrastruktuurin tukemista koskevaan sääntelyyn on lisätty omat ehtonsa kiinteän ja langattoman laajakaistan tukemiselle. Langattoman laajakaistan tukemista koskevien ehdoissa on, että Suomessa ei jää 5G-verkoille lainkaan tukikelpoisia alueita 4G-verkkojen laajan kattavuuden vuoksi. Näin ollen tukiohjelma on kohdistettava vastedes vain kiinteiden yhteyksien tukemiseen. Lisäksi uudessa laissa on tarkennuksia ja lisäyksiä nykyisen lain sääntelyyn, mikä ei aiheuttaisi esityksessä lausutusti merkittäviä muutoksia nykykäytänteisiin. Maanmittauslaitos pitää lakiluonnosta asianmukaisena ja muutoinkin kannatettavana. Se, että laajakaistaverkko yleisesti laajenee tukien avulla tai muutoin haja-asutusalueilla, tukee myös digitalisaatiota. Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen toiminta muuttuu jatkuvasti enemmän sähköiseksi, jolloin sähköisten etäyhteyksien ja keskitettyjen perusrekisterien hyödyntäminen ympäri maata on tärkeää. Maanmittauslaitos pitää myös tärkeänä, että nyt kysymyksessä oleva sääntely on EU:n ja valtion tukea koskevan lakitasoisen sääntelyn tavoitteita ja tarkoitusta toteuttavaa. Tukikelpoisten alueiden esittäminen kartalla havainnollistaa asiaa päättäjille. Maanmittauslaitos on lausunut asiassa 5.12.2016, 22.2.2018 ja 12.6.2020. Maanmittauslaitos uudistaa aikaisemmin lausutun siltä osin kuin lausunnoissa esitettyä ei uudessa lakiluonnoksessa ole otettu huomioon.
      • Mikkelin kaupunki, Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue
        Uppdaterad:
        20.9.2021
        • Vapaa-ajanasunnoilla tapahtuva työskentely sekä ylipäänsä palvelujen ja elämyksien digitaalinen hankkiminen vapaa-ajanasunnoilla ja vapaa-aikana mm. veneilijät on kasvanut rajusti. Ihmiset viettävät tietoliikenteen päässä yhä enemmän aikaa, mikä haastaa tietoliikenneyhteyksien laatua ja kapasiteettia laajalle maantieteellisellä rintamalla. Erityisesti vesistörikkaassa Järvi-Suomessa, Etelä-Savon maakunnassa ja laajan maantieteellisen pinta-alan Mikkelissä ymmärretään tietoliikenteen nykytilanteen haasteet. Tässä maantieteellisessä kokonaisuudessa tulee höydyntää erilaisia teknisiä ratkaisuja, kiinteitä- ja langattomia. Teknologiset ratkaisut ja tukikelpoisuus tulisi olla toisistaan riippumattomia. On hyvä, että tukikelpoisuudella mahdollistettaisiin kiinteiden ja yhä nopeampien tietoliikenneyhteyksin verkostollista kasvua. Tavoitteen saavuttamiseksi olisi nähtävä laajemmin teknologisten ratkaisujen merkitystä ja tuoda mm. 5G- tai 4G-yhteyksien rakentamista teknisenä ratkaisuna tukikelpoisiksi. Kuntatalous on hyvin laajasti Suomessa haastavalla tai kriittisellä polulla. Tästä huolimatta kaupungit ja kunnat ovat jo mukana mm. vapaehtoisuuteen sopimukseen perustuen rahoittamassa erilaisia maaseudun tietoliikenneluotettavuuden ja nopeuksien nostoja. Tässä viitekehyksessä kuntien nimenomaan pakollisia maksuosuuksia ei tulisi määritellä, tai ne tulisi olla merkittävästi esitettyä pienempiä.
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Uppdaterad:
        20.9.2021
        • Kuluttajaliitolla ei ole asiaan kommentoitavaa.
      • Valtioneuvoston asetusluonnos kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Mikko Väisänen
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Laajakaistahankkeiden kuntaosuudella on havaittu olevan merkitystä, koska se sitouttaa kunnan mukaan laajakaistan kehittämiseen. Kuitenkin kunnan maksuosuutta tulisi kohtuullistaa aiemman käytännön mukaiseksi. Rahoituslähteestä riippumatta hankkeiden toteuttamiseen on varatta riittävä aika, nopeimmillaan laajakaistahankkeen toteuttaminen kestää 2-3 vuotta. Usein hankkeiden toteuttaminen kestää 4-5 vuotta. Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä 100 megabitin latausnopeus on ehdoton minimi. Lähivuosien tavoite tulee olla 1 gigabitti sekunnissa, mikä on myös kirjattu hallituksen esitykseen. Etätöiden ja monipaikkaisen työn lisääntymisen vuoksi lähetysnopeuden merkitys on kasvanut, sen pitää myös minimissään olla 100 megabittiä sekunnissa. Vaikka Pohjois-Pohjanmaan liitto kannattaa ensisijaisesti kiinteiden yhteyksien rakentamista, voivat joissain tapauksissa 5g-yhteydet ja niiden tukeminen järkevää. Markkina-analyysien laatimisessa on aiempaa paremmin pystyttävä selvittämään alueen todellinen laajakaistayhteyksien saatavuus ja nopeus. Pahimmillaan puutteellinen markkina-analyysi voi estää rakentamisen tai aiheuttaa maksatusvaiheessa ongelmia verkkoyhtiölle.
      • Lapin liitto
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Maakuntien liitot toistavat huolensa ja toteavat, laajakaistahankkeen onnistumisen edellyttävän kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Asetuksesta tulee näin ollen poistaa kuntien jaottelu eri maksuosuusluokkiin, koska kuntaosuudet estävät hankkeiden toteutumisen monissa kunnissa. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 ei ole pakollista kuntaosuutta. Hallituksen esityksen toteamus, että nykyisistä kuntarahaosuuksista ei olisi kertynyt vielä kokemuksia, ei pidä paikkaansa. Voimassa olevat maksuluokat ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Näiden maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu kokemuksia noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman puitteissa. Tällöin hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa, eikä edes kaikissa niissäkään, koska kunnilla ei yksinkertaisesti ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen edes alimmalla maksuosuudella. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Tämä olisi myös suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeäasti tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Kunnan maksuosuus Kuntaliitto katsoo edelleen, että kuntien maksuosuuksien määrittelystä tulisi käydä keskustelua, ottaen huomioon kuntakohtainen tilanne ja kunkin hankkeen kokonaistaloudelliset, tiedossa olevat ja arvioidut vaikutukset. Nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus Kuntaliitto kannattaa esitettyä muutosta laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuden nostamisesta siten, että vähimmäisnopeus on saapuvassa liikenteessä 300 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 100 megabittiä sekunnissa. Kuntaliitto kannattaa muutosta, jonka myötä laajakaistatukiohjelma kohdistuisi jatkossa ainoastaan kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen.
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry, Lahtinen Marko
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Muonion kunta
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Muonion kunta yhtyy Lapin liiton lausuntoon. 
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Myös Uudellamaalla laajakaistayhteyksissä on merkittäviä markkinapuutteita Uudellamaalla suurissa kaupungeissa ja tiheästi asutuissa taajamissa valokuituyhteyksiä rakennetaan markkinaehtoisesti, mutta maakunnan harvaanasutuilla alueilla ongelmat eivät poikkea muusta Suomesta. Uudenmaan keskimääräisiä liittymäyhteyksien lukuja tarkasteltaessa suurten kaupunkien ja väestökeskittymien tilanne peittää alleen harvaan asuttujen alueiden hyvinkin huonot yhteydet. Traficomin valokuituselvityksessä 2020 pientalojen ja rivitalojen kuitusaatavuus on Uudellamaalla alimmassa luokassa 19 % osuudellaan. Kerrostaloista kuitusaatavuus on keskimääräistä tasoa 50 % osuudella. Harvaan asutuille alueille suunnattiin 2009 ’Laajakaista kaikille’ -hanke, myöhemmin nimeksi muutettiin ’Nopea laajakaista’. Uudellamaalla hanke ei ole edennyt toivotusti. Hankkeen piirissä oli noin 10.000 uusmaalaista, joista hankkeen kautta saatiin liittymä vain muutamalle sadalle. Syynä oli suurelta osin hankkeen epärealistiset oletukset kuntien halukkuudesta ja taloudellisista mahdollisuuksista lähteä mukaan tukemaan harvimmin asuttujen alueiden nopeiden yhteyksien rakentamista. Myös hankkeen tukiperuste oli Uuttamaata syrjivä, sillä Uudenmaan kuntien oletettiin maksavan korkeimman maksuluokan mukaisesti 33 % hankkeen kustannuksista riippumatta niiden taloudellisesta tilanteesta. Uudellamaalla kaivataan tehokasta sysäystä laajakaistan kuituverkon runkoyhteyksien rakentamiseen erityisesti haja-asutusalueilla ja saaristossa. Maakunnan TKI-osaaminen on maailman huippuluokkaa, mutta COVID19 pandemia on lisännyt etätyötä ja monipaikkaisuutta asumisessa ja työssä. Tämä merkitsee nopeiden ja toimivien yhteyksien tarvetta kaikkialla maakunnan alueella. Laajakaistayhteyksien nopeutta tulee nostaa Asetuksen 2 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laajakaistatukilaissa tarkoitettua nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeutta nostettaisiin. Ehdotetun 1 momentin mukaan laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus olisi 300 megabittiä sekunnissa saapuvassa liikenteessä (download) ja 100 megabittiä sekunnissa lähtevässä liikenteessä (upload). Uudenmaan liitto pitää tätä ehdotusta merkittävänä parannuksena tiedonsiirtonopeuksiin, mutta katsoo, että tavoitteena tulisi kiinteissä verkoissa olla suurempi 1 Gb symmetrinen saapuvan ja lähtevän liikenteen nopeus. Kuntien maksuosuus tulisi sitoa kunnan veroasteeseen Laajakaistatukilain toteutumisen suurena esteenä on ollut kunnan maksuosuus, joka on vaihdellut 8 %, 22 % ja 33 % mukaan. Voimassa olevan lain 8§:ssä ja asetuksen 1 §:ssa kunnan maksuosuuden määräytymisestä säädetään mm. kunnan maaseutumaisuuden ja kunnan taseeseen kertyneen asukaskohtaisen jäämän pohjalta. Uudenmaan liitto pitää tätä puutteellisena ja läpinäkymättömänä tapana määritellä kunnan kannalta keskeistä taloudellista rasitusta ja esittää, että kuntien maksuosuudet tulisi sitoa kunnallisveroasteeseen. Uudenmaan liitto katsoo myös, että haja-asutusalueiden yhteyksien rakentamista jarruttavista kuntaosuuksista tulisi luopua ja siirtyä yhteiseen, koko Suomen haja-asutusalueita yhtenäisesti koskevaan valtiontukeen ilman, että sitä sidotaan kuntien tai maakuntien hallinnollisiin rajoihin.
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Omakotiliitto on ollut jo aiemmin huolissaan asetukseen kirjatusta kuntarahoitusvaatimuksesta. Tämä on säilytetty asetusluonnoksessa ennallaan. Tietoliikenneyhteydet ovat osa perusinfrastruktuuria sähkön, veden, jätehuollon ja teiden rinnalla. On hyvä, että kuntia sitoutetaan siihen, että kuntalaisilla on käytössä nopeat kiinteät tietoliikenneyhteydet. Omakotiliitto on kuitenkin huolissaan, että hankkeita, joilla olisi edellytykset toteutua, jää toteuttamatta vaaditun kuntarahoituksen puuttumisen takia.
      • Juvan kunta
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Laajakaistaohjelmalle on haettu Euroopan elpymisvälineen rahoitusta. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on laajakaistahankkeiden toteuttamisen haasteena todettu olevan kuntien sitoutuminen tarvittavaan maksuosuuteen. Nyt kun asetusta ja lakia joka tapauksessa muutetaan, on syytä vakavasti harkita myös kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista. Juvan kunta esittääkin, että: 1. Kuntien pakollisesta rahoitusosuudesta tulee luopua. 2. Valtiontuen osuus tukikelpoisista kustannuksista tulee nostaa 80 prosenttiin.
      • Kainuun liitto, Paula Karppinen, aluekehityspäällikkö, Kainuun liitto, Kainuun liitto Kirjaamo
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Kainuun liitto, muiden maakuntien liittojen ohella, toistavat huolensa todeten laajakaistahankkeen onnistumisen edellyttävän kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. EU:n elpymisvälineestä (RFF) Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laaditun suunnitelman mukaisesti esitetään 49,8 miljoonaa euroa laajakaistaohjelman täydentämiseen ja toteutukseen. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja se tulisi sitoa parin seuraavan vuoden sisällä. Hankkeiden toteutusten takaraja olisi elokuun loppu 2026. Erittäin iso riski on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, mikäli hankkeille vaaditut kuntaosuudet pysyvät nykyisen asetuksen mukaisina. Asetuksesta tulee näin ollen poistaa kuntien jaottelu eri maksuosuusluokkiin, koska kuntaosuudet estävät hankkeiden toteutumisen monissa kunnissa. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta on välttämätöntä, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa on jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa. Esimerkkinä tästä on maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketin tuki vuosien 2021-2022 laajakaistahankkeille ja pakollisen kuntaosuuden puuttuminen niistä. Tuki on tullut hyvin kysytyksi ja asioiden eteneminen ripeää. Päinvastoin kuin hallituksen esityksessä todetaan, kuntarahaosuuksien hankkeita hidastavista ja estävistä vaikutuksista on kertynyt jo paljon kokemusta edellisen laajakaistaohjelman ajalta. Ohjelman aikaiset hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa, eikä kaikissa niissäkään, koska kunnilla ei ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen edes alimmalla maksuosuudella. Nyt voimassa olevan asetuksen maksuluokat ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Kainuun liitto esittää, että mikäli omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset otettaisiin huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Koko Suomea ja eri alueiden kehittymistä koskevassa asiassa, kuntien välinen tasa-arvon tulee toteutua paremmin, huomioimalla alueiden erilaiset olosuhteet ja erityispiirteet. Myönnettävä tuki tulee suhteuttaa kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Näin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Tosiseikka on, ettei nykyisessä taloustilanteessa kaikilla kunnilla ole mahdollista asetuksen mukaisin ehdoin rahoittaa laajakaistahankkeita.
      • Suomen Kylät ry
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Kunnan maksuosuutta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeutta koskevan asetusmuutoksen luonnoksessa ehdotetaan, että nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeus tulisi saapuvassa liikenteessä olla 300 megabittiä sekunnissa ja lähtevässä liikenteessä 100 megabittiä sekunnissa. Muutosta perustellaan 4G-verkkojen laajalla kattavuudella. COVID-19 pandemian käynnistyessä maaseututoimijat siirtyivät nopeasti hyödyntämään tietoyhteiskunnan etuja. Kylätoimijoiden ensimmäinen valtakunnallisen verkkoneuvottelun osallistujamäärä ylitti 600 päätepisteen määrän. Toteutus onnistui hyvin, kuitenkin optimoimalla yhteyksiä siten, että vain esitelmöitsijöillä oli käytössään kahdensuuntainen AV-yhteys. Heti alkuun oli jo nähtävissä, että 4G-asiakkaiden yhteyksien laatu jätti toivomisen varaa. Näin on havaittu olevan myös pienimuotoisemmassa maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja yritysten toimintaedellytyksiä kohentavassa työssä. Terveystilanteen muutos aiheutti tahattoman stressitestin, joka näytti toteen, että laskennallisten skenaarioiden kautta johdetut nopeusvaatimukset olivat osuneet oikeaan. Audiovisuaalisten verkkoneuvottelujen yleistyminen osoitti, että edistyksellisille, kiinteille tietoliikenneyhteyksille asetettu aikaisempi kaksisuuntaista liikennettä mahdollistava 100/100 Mbit/s nopeusvaatimus ei ole ollut mitenkään ylimitoitettu. Tietoyhteiskunnan palvelut vaativat alati suurempia tietoliikennenopeuksia. Uusien palvelujen myötä myös symmetrisyyden vaatimus nousee entistä tärkeämmäksi. On oletettavaa, että etätyön määrän kasvu aiheuttaa lähitulevaisuudessa myös huomattavaa kasvua myös yhteistoiminnallisten sovellutusten käytössä. Kasvu tapahtuu ennustettavasti myös maaseudulla. Esitysluonnos pitää sisällään periaatteen, että nopea laajakaista voisi olla haittaa tuottamatta epäsymmetristä niin, että uploadnopeus voisi olla alhaisempi kuin downloadnopeus. Täten asetusluonnoksen määräyksiä on optimoitu langattomiin yhteyksiin perustuvia toteutuksia varten. Nykyään teleyritykset tarjoavat varsin yleisesti 200/200 Mbit/s kiinteään laajakaistaan perustuvia yhteyksiä. Tämä tarkoittaa, että operaattoriosapuolella on valmiudet kohentaa tietoliikenteen tasoa jopa ehdotettua korkeammalle tasolle. Suomen Kylät ry katsoo, että tietoyhteiskunnan tulee perustua kestävän kehityksen periaatteille. Siirtyminen suoraan 300/300 Mbit/s vähimmäisnopeuden tasolle täyttäisi symmetriavaatimuksen ilman, että kohentaminen aiheuttaisi kiinteään laajakaistaan perustuville tietoliikennejärjestelmille olennaisia teknisiä muutoksia. Tällä varauduttaisiin ajoissa tietoyhteiskunnan tuleville muutoksille.
      • Suomen Seutuverkot Ry, Samppala Aatu
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Asetusehdotus - Suomen Seutuverkot kannattaa asetusehdotuksen muutoksia - Lisäksi ehdotamme, että kaikkien kuntien tukiosuus olisi esimerkiksi 10% KUNTIEN RAHOITUSOSUUS Nykyisessä asetuksessa kuntien jakautuminen eri maksuosuusluokkiin ei ole oikeudenmukainen. Valtion laajakaistatukiohjelman tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen Manner-Suomen maaseuturahaston tukiohjelman eli niin sanotun kyläverkkotuen kanssa. Kuntien kantokyky huomioiden kaikkien kuntien tukiosuus voisi olla esimerkiksi 10 % tukikelpoisista kustannuksista. Tämä takaisi kunnan sitoutumisen hankkeeseen, mutta olisi mahdollista kunnan talouden puitteissa. Kuntaosuuksien voimassa olevat maksuluokat ovat samat kuin aikaisemmassa lainsäädännössä. Nopea laajakaista -hanke on osoittanut, että niissä kunnissa, jotka kuuluivat alimpaan maksuluokkaan toteutettiin ylivoimaisesti eniten hankkeita ja vastaavasti korkeimman maksuluokan kunnissa vähiten. Uuden laki- ja asetusluonnoksen vaatimuksilla varmistetaan valokuiturakentamisen jatkuminen ja tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti monissa Suomen kunnissa ja varsinkin haja-asutusalueilla 2020 luvulla. Kunnan rahoitusosuutta asetuksessa on kuitenkin kohtuullistettava, jotta kunnat pystyvät sitoutumaan omaan osuuteensa. Suomen Seutuverkot ry Pauli Pullinen Hallituksen puheenjohtaja
      • Luumäen kunta
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Luumäen kunta pitää tärkeänä, että kansallinen laajakaistarakentamisen tukiohjelma voidaan säilyttää ilman esimerkiksi uudesta notifioinnista johtuvia taukoja. Samassa yhteydessä tulisi kuitenkin tarkastella kuntien maksuosuuksien kohtuullistamista. Lisäksi tukiohjelmia tulee kehittää siten, että laajakaistarakentamisen julkisen tuen toteuttamismalli ei edellytä kunnan osallistumista. Jos kunnan maksuosuudesta ei luovuta, pitää kuntien tukiprosenttien perusteet määritellä siten, että taseen yli/alijäämä ei vaikuta tukiprosenttiin. Taseen yli/alijäämällä ei ole merkitystä hankkeen taloudellisen onnistumisen eikä kunnan sitoutumisen näkökulmasta. Kunnanhallitus 20.9.2021 § 246
      • Pohjois-Savon liitto
        Uppdaterad:
        27.9.2021
        • Pohjois-Savon liitto pitää hyvänä asetusesityksessä esitettyä nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeutta. Laajakaistaohjelmalle on haettu Euroopan elpymisvälineen rahoitusta. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on laajakaistahankkeiden toteuttamisen haasteena todettu olevan kuntien sitoutuminen tarvittavaan maksuosuuteen. Nyt kun asetusta joka tapauksessa muutetaan, on syytä vakavasti harkita myös kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista. Pohjois-Savon liitto esittääkin, että: 1. Kuntien pakollisesta rahoitusosuudesta tulee luopua. 2. Valtiontuen osuus tukikelpoisista kustannuksista tulee nostaa 80 prosenttiin.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Uppdaterad:
        26.9.2021
        • Keski-Pohjanmaan liitto haluaa todeta, että laajakaistahankkeen onnistumisen edellyttävän kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin taloudellisella perusteella. Tämän seurauksena EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumista ei käytännössä kyetä saavuttamaan. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Keski-Pohjanmaan liitto kannattaa sitä, että vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta sekä myös nopeusmäärittelyissä ja muissa sovellettavissa ehdoissa on jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 ei ole pakollista kuntaosuutta.
      • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry., Ilona Ylinampa, TIVIAn hallituksen jäsen ja vaikuttamistoimikunnan puheenjohtaja, Ylinampa Ilona
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Aiemman laajakaistarakentamisen tuki kohdistui erityisesti syrjäseutujen yhteyksien parantamiseksi tukemalla valokuituyhteyksien rakentamista. Markkinavoimat (nettiin siirtyneet palvelut, tilausvideopalvelut ja koronan tuoma nettiostaminen) ovat tehostaneet yhteyksien kysyntää ja rakentamista tukea tehokkaammin. Tuen kohdistaminen ei ole osunut oikeaan, koska usein yhteyksien ns. ”last mile” eli kiinteistöihin tulevat yhteydet ovat toteutettu olemassa-olevien jonkun operaattorin omistuksessa olevan yhteyden kautta. Monopoli-asemasta ei ole onnistuttu pääsemään irti, koska tilannetta käytetään hyväksi monella tavalla. Joko loppuyhteyksiä (vanhoja kupareita) ei vuokrata kilpailijoille tai hinta on liian korkea. Uusia kuituja asutusalueille vedettäessä ensin joudutaan keräämään riittävä määrä halukkaita. Kun kiinnostus on herätetty, alueella kuparit omistava operaattori vetääkin alueen asutuimpaan pisteeseen oman kuitunsa, jolloin muu alue jää rakentamatta ja kyseisen operaattorin kuparien varaan. Mikäli kuiturakentamista tehdään kattavasti ja yhteydet vedetään suoraan kiinteistöihin asti, alue hinnoitellaan määrä-aikaisesti edullisemmin. Esim. liittymämaksu 3000€ ja sitten 30€/kk 6kk ja jatkossa 60€/kk. Kun hinta nousee ja alueella halutaan tehdä kilpailutuksia, tarvitaan esim. osuuskunta- malli, että saadaan kasaan riittävästi halukkaita kilpailuttamisen järjestämiseksi. Yksityistaloudet tai pienet taloyhtiöt eivät tähän pysty, koska kilpailijan kuidun vuokraaminen ja alueelle uusien päätelaitteiden tuonti on kallista. Mikäli osuuskunta tms. saadaan pystyyn, nykyinen operaattori tekee jälleen vastaavan tarjouksen, jolloin kilpaileva operaattori pidetään taas jonkin aikaa poissa ja hinnat saadaan pidettynä korkealla niille kuluttajille, jotka eivät muihin valintoihin pysty. Vaikka langattomia yhteyksiä rakennetaan ja kehitetään aktiivisesti, niiden osalta kapasiteetin ylivaraaminen ja hinnoittelumalli edelleen tehostaa monopoleja ja vähentää aktiivista nykyaikaisten kuitujen rakentamista. Vaikka esim. 5G-yhteyksiä on tarjolla aina 1000M nopeuteen asti, se ei kuitenkaan todellisuudessa vastaa nykyaikaisten kuitujen nopeuksia. Langattomissa yhteyksissä myyntiteknisenä valttina on ns. vaihteluväli, jossa asiakkaalle luvataan esim. 10-1000M vaihteluväli liittymään. Mikäli alueella on paljon käyttäjiä, silloin 100M, 300M, 600M ja 1000M liittymät eivät eroa toisistaan, kaikista saadaan vain esim. 50M nopeus. Mikäli alueella on vähemmän käyttäjiä, mastojen kapasiteettia ohjataan muualle, ja vedotaan vaihteluväliin tarjoten 1000M liittymästä vaihtelevasti 100-900M nopeuksia. Kuidussa vaihteluväliä eri voi perustella, joten siinä yleensä pidetään lupauksista kiinni. Lausunto kuvaa nykytilanteen siksi, että uudessa tukimallissa otettaisiin paremmin huomioon edellisen mallin epäkohdat ja edelleen pyrittäisiin monopoli-asemista ja niiden vahvistamisesta eroon.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, suunnitteluinsinööri Jani Palomäki ja projektipäällikkö Tapani Tarri.
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Valtioneuvoston asetusluonnos kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Maakuntien liitot toistavat huolensa ja toteavat, laajakaistahankkeen onnistumisen edellyttävän kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Asetuksesta tulee näin ollen poistaa kuntien jaottelu eri maksuosuusluokkiin, koska kuntaosuudet estävät hankkeiden toteutumisen monissa kunnissa. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 ei ole pakollista kuntaosuutta. Hallituksen esityksen toteamus, että nykyisistä kuntarahaosuuksista ei olisi kertynyt vielä kokemuksia, ei pidä paikkaansa. Voimassa olevat maksuluokat ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Näiden maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu kokemuksia noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman puitteissa. Tällöin hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa, eikä edes kaikissa niissäkään, koska kunnilla ei yksinkertaisesti ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen edes alimmalla maksuosuudella. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Tämä olisi myös suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeäasti tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan.
      • Etelä-Savon maakuntaliitto, maakuntajohtajan viranhaltijapäätös §162/2021
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Etelä-Savon maakuntaliitto pitää hyvänä asetusesityksessä esitettyä nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeutta.
      • Mäntyharjun kunta
        Uppdaterad:
        24.9.2021
        • Kun tuki kohdistuu ainoastaan kiinteisiin verkkoihin, niin Mäntyharjun kunta pitää hyvänä asetusesityksessä esitettyä nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeutta (300Mbit/s / 100Mbit/s). Nyt kun lakia ja asetusta joka tapauksessa muutetaan, on syytä vakavasti harkita myös kuntien pakollisesta maksuosuudesta luopumista. Mäntyharjun kunta esittää, että: 1. Kuntien pakollisesta rahoitusosuudesta tulee luopua. 2. Valtiontuen osuus tukikelpoisista kustannuksista tulee nostaa 80 prosenttiin. Kuntien verorahoituksella tulee rahoittaa ensisijaisesti kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Laajakaistarakentaminen ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin, mutta riittävät laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä asukkaiden ja yritysten toiminnan kannalta. Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää, että kuntien maksuosuudesta luovutaan. Laajakaistaohjelmalle on haettu Euroopan elpymisvälineen rahoitusta. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on laajakaistahankkeiden toteuttamisen haasteena todettu olevan kuntien sitoutuminen tarvittavaan maksuosuuteen. Riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Huomion arvoista on myös se, että maaseuturahaston elvytysrahoitus tulee jaettua kokonaisuudessaan jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella, kun kansallisessa budjetissa vuodelle 2021 varattua laajakaistatukilain mukaista tukea (5 milj. €) ei ole jaettu lainkaan. Tämä on myös selkeä osoitus haasteesta, joka liittyy kuntien pakolliseen maksuosuuteen.
      • Finnet-liitto ry, Matilainen Jarmo
        Uppdaterad:
        23.9.2021
        • Finnet kannattaa asetusluonnoksen laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuksia. Kuntien maksuosuuteen Finnetillä ei ole kommentoitavaa, muuten kuin että vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien mahdollisuutta osallistua hankkeisiin helpotettaisiin.
      • Sähköherkät ry, Tamminen Erja
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Suomessa laajakaistainfrastruktuurin rakentamista on tuettu vuodesta 2010 Nopea laajakaistatukiohjelmalla. Tukiohjelmaa jatkettiin vuoden 2021 alusta lailla laajakaistarakentamisen tuesta (1262/2020), ja laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Laki mahdollistaa laajakaistarakentamisen tukemisen valtion varoista. Lain 8 §:n 3 momentin nojalla annettiin keväällä 2021 uusi valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa, joka tuli voimaan 15.3.2021. Esitysluonnoksen mukaan uudessa tukiohjelmassa on mahdollista tukea vain kiinteitä yhteyksiä, eli käytännössä valokuitua. Aiempaa, erillistä säännöstä esim. ruuhka-aikojen vähimmäisnopeudesta ei enää tarvittaisi, koska valokuidulla voidaan toteuttaa jo itsessään tasalaatuinen nopea yhteys. Kannatamme hallituksen esitysluonnosta. Kiinteät valokuituverkot tarjoavat suuren käyttökapasiteetin, ovat toimintavarmoja, mahdollistavat interaktiivisen yhteyden kuten esimerkiksi etätyön ja -opinnot sekä terveydenhuollossa etälääkärinvastaanoton ja monia muita palveluita. Kuituverkot ovat turvallisia myös huoltovarmuuden näkökulmasta ja tukevat ilmastotavoitteita energiapihinä vaihtoehtona. Mitä terveysvaikutuksiin tulee, valokuitu on suositeltavin vaihtoehto silloin, kun siihen ei liitetä langatonta päätelaitetta. Sellaista valokuituverkko ei toimiakseen tarvitse, kun yhteys rakennetaan kiinteän verkon varaan loppukäyttäjälle asti. Kiinteä verkko asuinympäristöissä ja sisätiloissa Aiemmin tuli voimaan lakii sähköisen viestinnän palveluista 249 §, kiinteistön tai rakennuksen fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen verkon suunnittelu ja rakentaminen https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917 Kohdan mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi kiinteistö tai rakennus varustetaan nopeita laajakaistayhteyksiä tukevalla fyysisellä infrastruktuurilla verkon liittämiskohtaan saakka. Kiinteistöön tai rakennukseen on samassa yhteydessä rakennettava nopeita laajakaistayhteyksiä tukeva sisäinen viestintäverkko, joka täyttää 1 momentin vaatimukset. Näiden lakien soveltamisella saadaan luotua maahamme turvallinen infra, josta on suurta etua erityisesti herkissä kohteissa kuten kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja aivan tavallisissa suomalaiskodeissa. Kansalaisia olisi valistettava valokuidun moninaisista käyttömahdollisuuksista. Kiinteä valokuituverkko mahdollistaa internet-yhteyden ohella myös kiinteän puhelinliikenteen. Suomi on maailman kännykkätiheimpiä maita ja meillä käytetään eniten mobiilidataa maailmassa, mikä lisää energiankulutusta ja on vastoin ilmastonmuutoksen torjunnassa vaadittavia toimia. Mobiilidatan käyttö lisää myös altistumista sähkömagneettisille kentille.
      • INFRA ry
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • INFRA ry:llä ei ole asiassa lausuttavaa.
      • Lantta Jari, Etelä-Karjalan liitto, elinvoimayksikkö
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Etelä-Karjalan liitto ja maaseutuasiamies Jari Lantta kiittävät lausuntopyynnöstä ja lausumme seuraavasti Etelä-Karjalan liitto ja myös muut maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että tuet kohdistuvat vain edistyksellisten, huippunopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien tukemiseen, mikä varmistaa entistä paremmin sen, että yhteydet ovat pitkäikäisiä ja vastaavat myös tulevaisuuden teknologiakehityksen tarpeisiin. Etelä-Karjalan liitto kannattaa hallituksen esitystä tältä osin. Kiinteät yhteydet pystyvät tarjoamaan ulkopuolisista olosuhteista riippumatta luotettavan ja tasalaatuisen yhteysnopeuden kaikille käyttäjille. Nykyisin suurin osa kiinteistä viestintäyhteyksistä toteutetaan valokuidulla, joka mahdollistaa teknisesti yhteyden lataus- ja lähetysnopeuden nostamisen ainakin yhteen gigabittiin sekunnissa. Valokuituverkkojen elinkaari on vähintään 50 vuotta eli huomattavasti pidempi kuin langattomilla tekniikoilla. Julkisten varoja (tukia) tulee käyttää tukemaan vain elinkaareltaan pitkäaikaisia ratkaisuja. Tämä tukee myös Euroopan komission ja Suomen tavoitteita siitä, että vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s yhteyksiä, joiden nopeus olisi voitava kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Investoimalla valokuituverkkoihin varmistetaan riittävä nopeus vuosikymmeniksi eteenpäin. Etelä-Karjalan liitto painottaa, että laajakaistahankkeen onnistuminen edellyttää kuntien maksuosuuksien poistamista tai osuuden alentamista 8-10%:in. Kunnat joutuvat osallistumaan käytännössä tukiosuuden lisäksi, myös verkkoyhtiöiden kautta rahoittamiseen, sillä valkoituverkkojen rakentaminen on jäänyt suurelta osin kuntien perustamien verkkoyhtiöiden varaan. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. Valokuituverkot ovat välttämättömiä kun palveluja, työskentelyä, laiteohjausta ja kaikkea moninaista tietotarvetta siirtyy enenevästi verkkoihin, ja myös 4G ja 5G-verkkojen rakentaminen ja kehittäminen edellyttää kattavaa valokuituverkkoa. Etelä-Karjalan liitto yhtyy maakuntaliittojen näkemykseen ja täydentää sitä lisäksi omalla näkemyksellä alla olevassa tekstissä. Maakuntien liitojen esitys kuntien maksuosuuden poistamisesta Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että kunnan omarahoitusosuudesta luovutaan kokonaan ja valtiontuki nostetaan 66% tai maaseuturahaston hankkeissa käytettyyn 70%. Tämä olisi perusteltua, koska edellisen tukiohjelman aikaan useilla kunnilla ei ollut taloudellisia edellytyksiä toteuttaa hankkeita, vaikka niiden maksuosuus olisi ollut vain 8%. Samalla se mahdollistaisi eri tukien joustavan käytön. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 (n+3) ei ole lainkaan pakollista kuntaosuutta. Eduskunnan vastauksessa (EV 195/2020 vp) edellytetään, valtioneuvosto seuraa tarkoin lain tavoitteiden toteutumista ja varsinkin, että kuntien maksuosuudet eivät muodostu kohtuuttomiksi, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin lain ja asetuksen muuttamiseksi. Hallituksen esityksen kohdassa 5.2. todetaan seuraavaa: ”Näin ollen voimassa olevan lain tavoitteiden toteutumisesta ja kunnan maksuosuuksien kohtuullisuudesta ei ole saatu vielä käytännön kokemuksia arvioinnin pohjaksi.” Tämä väittämä ei pidä paikkaansa, sillä kuntien maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu runsaasti kokemuksia, noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman kautta. Suomessa on tuettu laajakaistarakentamista valtiontuella jo vuosina 2010-2019 yhteensä yli 70 miljoonalla eurolla, joten kokemuksia kuntien maksuosuuksista on kertynyt koko tältä ajalta. Hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa ja ei edes kaikissa niissäkään, koska kunnalla ei ole ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen. Näiden kokemusten sivuuttaminen ei edusta hyvää valmistelua varsinkaan, kun voimassa olevat maksuluokat ja tukeen liittyvät mekanismit ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Lisäksi on huomattava, että voimassa olevassa asetuksessa kuntien rahoitusosuuksien määrittelyperusteet eivät liity laajakaistatukilailla tuettavaan toimintaan tai huomioi siitä aiheutuvia kuntakohtaisia erityistarpeita, mikä ei nähdäksemme ole suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan tai valtaosin. Maaseuturahaston 16 miljoonan euron tuki tulee todennäköisesti sidottua jo kahdella ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2021, koska kuntien ei tarvinnut osallistua hankkeiden rahoitukseen lainkaan. Ryhmäpoikkeusasetuksen puitteissa kunnat voivat kuitenkin halutessaan lisäksi tukea näitä hankkeita. Usein kunnan alueelle ei ole löytynyt ketään toimijaa, joka olisi valmis edes julkisella tuella rakentamaan verkkoja. Siksi kunnat ovat pakon edessä joutuneet perustamaan kuntayhtiöitä rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon tai kunnat ovat tukeneet uusia alueelle muodostuneita osuuskuntia rakentamaan koko kunnan alueen kattavan verkon. Kunnat ovat mm. antaneet lainantakauksia, tehneet pääomasijoituksia tai lainanneet varoja näille tahoille, joten myös tätä kautta kunnat sitoutuvat merkittävästi valokuituverkkojen rakentamiseen. Kuntien sitoutumista rahallisesti ja toiminnallisesti lisää myös osallistuminen valokuituverkkojen rakentamisen markkinointi ja rakentamistoimiin. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä ja erityisesti tulevassa taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeäasti tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan. Markkina-analyysit ja vähimmäisnopeus Suunnitellun hankealueen kartoitusta, julkista kuulemista ja kilpailuvaikutusten arviointia koskevat tarkemmat säännökset selkeyttäisivät erityisesti sitä, minkälaiset investointisuunnitelmat voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, rakennettaisiinko alueelle nopeita yhteyksiä markkinaehtoisesti tukitoimenpiteelle suunniteltuna ajanjaksona. Tarkoituksena on estää tilanteita, joissa hyvinkin alustavat kiinnostuksenilmaukset estäisivät tukitoimenpiteen alueella, mutta lopulta myöskään kaupallista verkkoa ei toteutettaisi. Maakuntien liitot esittävät, että kansallisesti myös eri viranomaiset (Traficom ja ELY/Ruokavirasto) tulkitsivat asian samalla tavalla. Maaseuturahaston elvytysvarojen hakujen aikana kesällä 2021 on tullut esiin aikomuksia rakentaa valokuituverkkoja lukuisiin maaseutukyliin, mutta tiedusteltaessa asiasta tarkemmin ei aikomuksen esittäjällä ole ollut esittää tarkempaa aikataulua tai ehtojaan markkinaehtoiselle rakentamiselle. Lisäksi nämä aikomukset, siis kuka on aikonut rakentaa markkinaehtoisesti, on viranomaisen tulkinnan mukaan salassa pidettäviä, joten maaseutukylien asukkaat eivät edes tiedä kenelle voisivat ilmoittaa kiinnostuksensa hankkia liittymä. Muutokset tehostaisivat tukiohjelmien kattavaa hyödyntämistä ja sitä kautta edistäisivät viestintäverkkojen rakentamista. Maakuntien liitot kuitenkin huomauttavat, että jo nykyisen lain soveltamiseen osallistuvien viranomaisten tulisi toiminnassaan painottaa, että lähtökohtaisesti viranomaiselle saapuva tieto on julkista. On kyseenalaista, millä perustein epämääräisiä aikomuksia on tulkittu julkisuuslain § 24 kohdan 20 mukaisesti liikesalaisuuksiksi. Siinäkin tapauksessa, että taustalla olisi aito investointisuunnitelma, tulisi viranomaisen harkintaa käyttää siihen, missä laajuudessa toimijoita ja niiden suunnitelmia koskevat tiedot tulkitaan salassa pidettäviksi. Ainakaan julkisella kuulemisella saatua nimitietoa tai yleisen tason investointiaikomusta ei tulisi katsoa lain mukaisiksi liikesalaisuuksiksi. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Lisäksi on syytä painottaa, että markkina-analyysien tarkastelun lähtökohtana tulee olla verkon todellinen suorituskyky, ei pelkkä nimellinen. Artiklan 52 b kohta määrittää tuettavien verkkojen vähimmäiskyvykkyyden, joten on johdettavissa, että analyyseissä huomioitavien verkkojen nopeuden tulee realistisesti olla nostettavissa vastaavaan tasoon, huomioiden myös EU:n tavoitteet 1 Gbit/s yhteyksien saatavuudessa. Tällöin myös lähtevän nopeuden osalta tarkastelussa tulisi olla kyvykkyys vähintään 100 Mbit/s nopeuksiin. Hallituksen esityksen säädöskohtaisissa perusteluissa laajakaistalain § 4 b muutosten osalta todetaan muun muassa: ”[...] Näin ollen sellaisia verkkoja ei otettaisi huomioon, joista teoriassa voitaisiin saada vaadittu nopeus rajatulle määrälle asiakkaita, tai joissa yhteysnopeus voisi vaihdella merkittävästi olosuhteitten mukaan. Sama arviointi koskisi suunnitteilla olevia verkkoja. […]” On tärkeää, että tätä linjausta sovelletaan jatkossa myös laajakaistalain 12 § 2 mom. 3. kohdassa mainittuun liityntäpisteen määritelmään. Vain sellaiset liityntäpisteet, joista aidosti tarjotaan tai uskottavasti aiotaan tarjota, tulisi jatkossa ottaa huomioon. Pelkän teknisen kyvykkyyden ei tule johtaa tukikelvottomuuden ehdon täyttymiseen. Tämä selvennys ei vaadi lainkohdan tekstin muuttamista, vaan tulee huomioitavaksi sen perusteella tehtävässä viranomaisen arvioinnissa. Tukikelpoiset kustannukset Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan laajakaistatukilain 12 § 3 momenttia tukikelpoisista kustannuksista siten, että poistetaan aiemmin ollut määritelmä ”käyttäjän asuin- tai sijaintipaikkaan” muotoon ”käyttäjän asuinpaikkaan”. Aiempi ilmaisu (tulkinta) mahdollisti myös ns. vapaa-ajan asuntojen ottamisen mukaan tuettuun rakentamiseen. Kansallisesti ei pidä palata aiempaan tulkintaan, että vain vakinaisesti asutut asunnot olivat tukikelpoisia. Myös vapaa-ajan asunnot eli kakkosasunnot ovat käyttäjän asuinpaikkoja ja niiden tulee olla jatkossakin tukikelpoisia, sillä niillä sangen laajasti siirryttiin etätyöntekoon kun korona-aika tuli. Ryhmäpoikkeusasetuksessa ei vaadita asuinpaikkojen olevan käyttäjän vakituisia asuinpaikkoja. 5G-verkot Maakuntien liitot toteavat, että 5G-verkkojen tukeminen on kannatettavaa silloin, kun tuetaan yhteyksien rakentumista ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 1237/2021 muutetun artiklan 52 a mukaisesti alueita, jonne 4G-kuuluvuutta ei ole tähän mennessäkään saatu. Kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi 5G-verkkojen rakentamista alueilla, joilla 4G-kuuluvuus on saatavilla, ja joiden osalta voidaan odottaa markkinaehtoista siirtymistä 5G-teknologiaan, ei tule tukea julkisin varoin. Tukikelpoisuutta arvioitaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota nykyisen verkon todelliseen suorituskykyyn ja peittoon. Suomessakin on edelleen merkittävissä määrin alueita, joilla 4G-verkon kuuluus ja suorituskyky jäävät kauas nimellisistä tavoitteista – tai operaattoreiden ilmoittamista tiedoista poiketen, yhteyttä ei käytännössä ole lainkaan. Tällaiset alueet kätkeytyvät helposti prosenttiluvuilla mitattujen teoreettisten väestöpeittojen taakse. Mikäli 4G-verkon kuuluvuutta ei alueella ole, voisi 5G-verkon tukeminen tulla kyseeseen, jotta sillä voidaan taata yhteyksien saatavuus. Tämä ja artiklan 52a mukainen rakentaminen tukevat myös teledirektiivin (EU) 2018/1972, artiklassa 84 määritetyn yleispalvelun toteutumista kyseisen direktiivin johdanto-osan kappaleissa 214 ja 215 todettujen tavoitteiden mukaisesti. Etelä-Karjalan liiton ja Jari Lantan lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta Etelä-Karjalan liitto esittää huolensa ja toteaa, laajakaistahankkeen onnistumisen edellyttävän kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta. Asetuksesta tulee näin ollen poistaa kuntien jaottelu eri maksuosuusluokkiin, koska kuntaosuudet estävät hankkeiden toteutumisen monissa kunnissa. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 ei ole pakollista kuntaosuutta. Hallituksen esityksen toteamus, että nykyisistä kuntarahaosuuksista ei olisi kertynyt vielä kokemuksia, ei pidä paikkaansa. Voimassa olevat maksuluokat ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Näiden maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu kokemuksia noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman puitteissa. Tällöin hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa, eikä edes kaikissa niissäkään, koska kunnilla ei yksinkertaisesti ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen edes alimmalla maksuosuudella. Nykyisellään 22% ja 33% kuntaosuudet pysäyttävät hankkeiden rakentamisen lähes kaikilla tukialueilla ja EU:n tukiraha on vaarassa jäädä valtaosin käyttämättä. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Tämä olisi myös suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeästi tarvittaisiinkin.
      • Suomen Yrittäjät ry, Mikkilä Joonas
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Koska ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisesti Suomi ei voisi tukea enää aiemmasta tukiohjelmasta poiketen langattomien verkkojen rakentamista, laajakaistatukihankkeita sääntelevää valtioneuvoston asetusta muutettaisiin koskemaan ryhmäpoikkeusasetuksessa säädettyjen, vain kiinteälle verkolle asetettujen vähimmäisnopeuksien mukaiseksi. Tuettavan kiinteän verkon vähimmäisnopeuden olisi tällöin oltava saapuvassa liikenteessä 300 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä 100 Mbit/s. Samalla kun asetusta päivitettäisiin tältä osin, poistettaisiin asetuksesta myös ruuhka-aikaolosuhteita koskeva momentti. Koska Suomen laajakaistaohjelma keskittyy jatkossa kiinteiden verkkojen rakentamisen tukemiseen, pidämme näitä muutoksia perusteltuina.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Esa Huurreoksa, projektipäällikkö, hallintopalvelut-yksikkö
        Uppdaterad:
        22.9.2021
        • Maakuntien liitot toistavat huolensa ja toteavat, laajakaistahankkeen onnistumisen edellyttävän kuntien maksuosuuksien poistamista. Nykyisellään laki ja sitä koskeva asetus ei mahdollista erityisesti harvaan asuttujen ja pitkien välimatkojen kuntien osallistumista hankkeisiin – mikä tekee EU:n ja Valtioneuvoston laajakaistaa koskevien tavoitteiden toteutumisesta käytännössä mahdottoman. EU:n elpymisvälineestä on haettu Suomen suunnitelman mukaisesti 49,8 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelman täydentämiseen ja tukiohjelmalle on varattu vuoden 2021 kansallisesta budjetista 5 miljoonaa euroa. EU:n elpymisvälineestä haettu tuki on tarkoitettu nopeaan elpymiseen ja oletettavasti se tulisi sitoa muutaman vuoden sisällä – ei vuosikymmenen aikana. Suurena riskinä on, ettei varoja saada sidottua komission elvytysvaroille asettamassa aikataulussa, jos kuntaosuuksia ei poisteta kokonaan. Asetuksesta tulee näin ollen poistaa kuntien jaottelu eri maksuosuusluokkiin, koska kuntaosuudet estävät hankkeiden toteutumisen monissa kunnissa. Vähimmäisnopeuden ja sitä koskevien tavoitteiden osalta olisi kannatettavaa, että niin nopeusmäärittelyissä kuin muissa sovellettavissa ehdoissa olisi jatkossa mahdollisimman yhtenäinen linja EU:n maaseuturahaston kautta jaettavien laajakaistatukien ehtojen kanssa – etenkin, kun kyseessä on viime kädessä saman rahapotin jakaminen. Eri rahoituskanavien tukiehdot tulee olla samankaltaisia, maaseuturahaston 16 miljoonan elvytyspaketissa laajakaistahankkeisiin vuosille 2021-2022 ei ole pakollista kuntaosuutta. Hallituksen esityksen toteamus, että nykyisistä kuntarahaosuuksista ei olisi kertynyt vielä kokemuksia, ei pidä paikkaansa. Voimassa olevat maksuluokat ovat käytännössä identtiset aiemman lainsäädännön kanssa. Näiden maksuosuuksien kohtuullisuuksista on saatu kokemuksia noin 10 vuoden ajalta edellisen laajakaistaohjelman puitteissa. Tällöin hankkeet etenivät pääosin vain alhaisimman maksuosuuden kunnissa, eikä edes kaikissa niissäkään, koska kunnilla ei yksinkertaisesti ollut varaa osallistua hankkeiden rahoittamiseen edes alimmalla maksuosuudella. Maakuntien liitot ovat jo aiemmin esittäneet, että jos omarahoitusosuudesta luopuminen kokonaan ei olisikaan mahdollista, rakennettavan laajakaistaverkon koko ja kustannukset olisi kuitenkin otettava huomioon kuntien maksuosuuksien määrittelyssä. Kuntien välinen tasa-arvo voisi toteutua paremmin olosuhteet ja erityispiirteet huomioiden, jos myönnettävä tuki suhteutettaisiin kunnan pinta-alaan, asukasmäärään ja rakentamismatkoihin eli rakennettavan verkon kustannuksiin. Tällöin huomioitaisiin myös varsinainen tuettava toiminta eli laajakaistarakentaminen. Tämä olisi myös suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaista. Pelkkä kuntien maksuosuuksien muuttaminen ei poista sitä aiempien kokemuksien osoittamaa tosiseikkaa, että kaikilla kunnilla ei (nykyisessä taloustilanteessa) ole mahdollista rahoittaa laajakaistahankkeita, vaikka niitä kipeäasti tarvittaisiinkin. Siksi kuntien maksuosuudet tuleekin poistaa kokonaisuudessaan.
      • Hämeen ELY
        Uppdaterad:
        21.9.2021
        • Hämeen ELY-keskus pitää hyvänä, että tukikelpoisen verkon vähimmäisnopeutta nostetaan 300 megatavuun sekunnissa ja että tuki kohdistuu pelkästään kiinteisiin valokuituverkkoihin.
      • Maanmittauslaitos, Pääjohtaja Arvo Kokkonen ja maanmittausneuvos Markku Markkula
        Uppdaterad:
        20.9.2021
        • Tältä osin Maanmittauslaitos ei lausu. Sinänsä laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuden on oltava riittävä Maanmittauslaitoksen tietoliikenneyhteyksien toimivuuden kannalta. Kiinteistötoimitusten merkitsemisen kiinteistötietojärjestelmään (KTJ) on oltava tulevaisuudessa mahdollista etäyhteyksin eri puolella Suomea. Tästä on kustannushyötyjä Maanmittauslaitokselle ja sen asiakaskunnalle.
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Uppdaterad:
        20.9.2021
        • Kuluttajaliitolla ei ole asiaan kommentoitavaa.