• Remissinstanser: 20
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Hallintoylilääkäri Maria Virkki, Virkki Maria
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto STM:n ”Asiakasryhmäkohtaisen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa” luonnoksesta. Muistiossa on kuvattu monipuolisesti laatu- ja vaikuttavuustiedon nykytilaa Suomessa ja lähialueilla, ja nostettu esille ansiokkaasti olemassa olevia tarpeita laatutietojen järjestelmälliseksi seuraamiseksi ja kehittämisen, vertailtavuuden ja valintojen mahdollistamiseksi. Laaturekisteritietoa tarvitaan hoitokäytäntöjen vakiointiin, asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämiseen, asiakaskokemuksen parantamiseen, terveyshyödyn ja hoidon ja palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja kustannustehokkuuden lisäämiseen. Muistiossa on kuvattu kattavasti olemassa oleva lainsäädäntö ja määräykset ja niiden luomat toimintaedellytykset, nostettu esille ansiokkaasti lainsäädäntöön liittyvät uudistamistarpeet ja kuvattu tämän hetken laatutiedon tuotannon tilaa Suomessa. Kappaleessa 1.3.1. ”Rekisterien määrittely” nostetaan esille olemassa oleva haaste, ettei Suomessa laaturekisterille ole vakiintunutta määritelmää ja tämä on osittain johtanut siihen, että terveydenhuollon käytössä on lähinnä sairausryhmäkohtaisia rekistereitä ja niitäkin vähän. THL- laissa laaturekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, jonka tietoja käytetään tietyn sairauden hoitoon tai tietyn hoitomenetelmän taikka sosiaalipalvelun arvioimiseen. Tämä määrittely on liian suppea. Suomeen tarvitaan rekistereitä yleisen hoidon ja palveluiden laadun ja potilasturvallisuuden mittaamiseen ja valittujen mittareiden ja indikaattoreiden -”triggers” -tulisi olla riittävän yksinkertaisia ja niiden tulisi olla helposti kerättävissä asiakas- ja potilastietojärjestelmistä (tulos- ja prosessimittarit). Lisäksi tarvitaan myös rekistereitä eri asiakasryhmien palveluiden saatavuuden mittaamiseen ja alueellisten hoitotulosten mittaamiseen merkittävissä kansansairauksissa. Ainoastaan näin voidaan vertailla aidosti palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumista. Kappaleessa 2 ”Tietotuotannon rakenteet ja prosessit” on ansiokkaasti tuotu esille tietotuotannon edellyttämät voimavarat ja vaaditut kyvykkyydet ja osaaminen. On tärkeää, että rekistereihin tuotettu tieto on validia ja sisäinen laatu on korkealaatuista. Tämä toteutuu ainoastaan siten, että tietotuotantoa johdetaan systemaattisesti, laatua valvotaan omavalvonnan keinoin ja osaamista kehitetään systemaattisesti. Sisäinen auditointi edellyttää myös riittävästi resursseja. Tarvitsemme sote-sektorille myös uudenlaisia osaajia analysoimaan tuotettua tietoa. Näitä näkökulmia olisi hyvä nostaa tekstissä esille selkeämmin. Kappaleessa 2.3.2. ”Alueelliset tietojärjestelmähankkeet” olisi hyvä korostaa sitä, että Suomeen tarvittaisiin jatkossa sote-sektorille tuotannonohjausjärjestelmiä perinteisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien sijaan. Järjestelmiin tarvitaan automaattisia herätteitä ja hälytyksiä sekä velvoittavaa kirjaamista, joiden laatua tulisi valvoa omavalvonnan avulla. Kappaleessa 3 olisi hyvä nostaa esille kansainvälisiä referenssejä käytössä olevista muualla käytössä olevista mittareista ja indikaattoreista (esim. JCI), koska kuten tekstissä on mainittu, ne ovat usein palvelurakenteesta riippumattomia. Kappaleessa 4.2. ”Tiekartta” sisältö on hyväksyttävä. Suunniteltu aikataulu vaikuttaa kovin pitkältä huomioiden laaturekistereillä kerättävien tietojen tärkeys ja lisääntyvä yli rajojen ulottuva kilpailutilanne. Herää kysymys, onko Suomella taloudellisia edellytyksiä edetä tässä asiassa näin hitaasti. Kappale 4.3 ”Ehdotuksia toimenpiteiksi” on ansiokas yhteenveto ja tulevaisuuden skenaario laatutiedon ohjauksen mahdollisuuksista ja tuotetun tiedon hyödyntämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen ja hyvään laatuun perustuvan ”Value based social and health care”-mallin integrointi palvelujärjestelmän rahoitusmalliin loppukädessä ratkaisee sote-kustannusten hallinnan Suomessa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Mikko Pietilä, JYL
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta aiheesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa: Aihe on tärkeä – laatutiedon merkitys terveydenhoidon kehittämisessä kasvaa jatkuvasti, etenkin tietoteknisten mahdollisuuksien koko ajan kehittyessä ja tiedon keruun ja sen analysoinnin helpottuessa. Ainoastaan vaikuttavuustiedon pohjalta voidaan tehdä perusteltuja ja tietoon pohjautuvia valintoja julkisesti rahoitettujen hoitomuotojen käyttöönotosta. Olemme samaa mieltä siitä, että jo käytössä olevien laaturekisterien hyödyntäminen on jäänyt varsin vähäiseksi suhteutettuna niiden luomaan potentiaaliin. Tässä suhteessa pyrkimys yhtenäisiin ja koordinoituihin, kansallisiin laaturekistereihin on kannatettava. Jo olemassa oleviin rekistereihin kerätyn tiedon käyttö tulee turvata myös tilanteissa, joissa mahdollisesti nämä korvataan muilla. Lainsäädännöllisin toimin ei tulisi vaikeuttaa tiedon käyttöä tilanteissa, joissa tarkoitus on kehittää hoitoa ja sen vaikuttavuutta. Tämän hetkisen lainsäädännön monimutkaisuus kuvastuu kappaleessa 1.2 ja sen alakappaleissa, joissa lainsäädännön kuvaus on kuitenkin nähdäksemme melko selkokielistä, aiheen ja ylipäätänsä siihen liittyvien lakien ajoittaisen vaikeaselkoisuuden vuoksi – lainsäädäntö on fragmentoitunut varsin monien eri lakien alle. Kappale on katsausluontoisuudessaan varsin laaja, soveltuen kuitenkin varsin hyvin tuomaan lukijalle esille merkittävimmät lainsäädännölliset määräykset. Erityisiä tulkintaerimielisyyksiä emme totea. Tietotuotannon rakenteet ja prosessit- kappaleessa kuvataan kattavasti aihepiiriä. On kuitenkin hyvä tarkistaa esim. kappaleen 2.1.5.1. ajankohtaisuus kyseisten yhtiöiden roolin osin muututtua edellisen hallituksen ajaman reformin kaaduttua. Sama pätee myös käynnissä oleviin potilastietojärjestelmähankkeisiin, jotka on kuitenkin kuvattu tarkoituksenmukaisen suppeasti, hankkeiden ollessa osin vasta alkuvaiheissaan ja niiden merkityksen vasta ajan myötä täsmentyessä. Tiekartta eri hallituskausille on nähdäksemme realistinen, osoittaen myös aiheen vaativan jatkuvaa arviointia ja kehitystyötä. Kokonaisuutena ajatellen on pyrittävä johdonmukaisesti lisääntyvään ja kehittyvään tiedon keruuseen ja analysointiin, joille uusi teknologia tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Olennaista on kuitenkin myöskin tiedon asiantunteva käyttö. Kaikki nämä komponentit edellyttävät kyvykkyyksiä, joiden tarjonta on tällä hetkellä kysyntään nähden vähäistä. Koulutustarpeiden nostaminen mukaan katsaukseen ei tältä osin olisi täysin liioiteltua.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian lausunto STM:n lausuntopyyntöön koskien muistiota Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa: Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä Taustatietoja Muistiossa kuvataan laatu- ja vaikuttavuustiedon nykytilaa, kehittämissuosituksia ja kehittämisen tiekarttaa. Muistio pohjautuu työryhmän työskentelyyn, jonka tehtävänä oli tehdä selvitys terveydenhuollossa käytössä olevista hoidon laaturekistereistä ja tehdä ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarantojen hyödyntämisestä, laaturekisterien kehittämisestä ja seurattavista vaikuttavuusmittareista. Muistion ehdotusten tarkoituksena on auttaa toimijoita suunnittelemaan kehittämistä yhteiseen päämäärään laatu- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa nykyistä tavoitteellisemmin ja kattavammin. Talentia pitää muistion aihetta tärkeänä. Muistiossa on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon laatuun ja vaikuttavuuteen liittyviä useita näkökulmia laaja-alaisesti. Laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys tulee kasvamaan kaikessa päätöksenteossa. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää todentaa, että palvelu on tarkoituksenmukainen, kustannustehokas ja yhdenvertainen. Sosiaalihuollon asemaa tulee vahvistaa ja sosiaalihuollon pilotteja käynnistää Muistio on laadittu sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen, mutta Talentian näkemyksen mukaan sosiaalihuollon osuus jää ohueksi. Tilannekuvauksen kattavuus ja tiedon ajantasaisuus on kuvattu lähinnä terveydenhuollon näkökulmasta. Muistion keskeinen osa – ehdotukset toimenpiteiksi – sisältää hyviä ehdotuksia, mutta ne pohjautuvat lähinnä terveydenhuollon toimintalogiikkaan. Sosiaalihuollon työprosessit ovat kokonaisvaltaisia ja niissä julkisen vallan käyttö limittyy palvelutoimintaan. Tämän lähtökohdan tulee määrittää myös laadun ja vaikuttavuuden seurantaa. Laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen ja arviointi sekä toiminnan ohjeistus on sosiaalihuollon laaja-alaisessa toimintaympäristössä erilaista kuin terveydenhuollossa, sillä yksilövaikutusten lisäksi tulee huomioida toiminnan vaikutukset perheisiin ja muihin yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Jos sosiaalihuollon tarpeita ei riittävästi huomioida, on vaarana, että voimavarojen kohdistaminen hajaantuu eikä kehittämisestä saada yhteiskunnan ja kansalaisten kannalta parasta hyötyä. Laaturekisterien kehittämiseen tulee saada myös sosiaalihuollon näkökulma, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtaminen mahdollistuu. Tarvitaanko erillinen työryhmä kehittämään sosiaalihuollon tiedepohjaan ja toimintaperiaatteisiin soveltuvia laaturekistereitä? Sosiaalihuollon asiantuntemus ja resurssit tulee turvata kehittämisessä Muistion laajentaminen vahvemmin sosiaalihuollon toimintaympäristöihin, edellyttää, että sosiaalihuollon osaamisen resurssit turvataan niin STM:ssä kuin asiantuntija- ja tutkimuslaitos THL:ssä sekä valvonnassa. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja THL:n yhteistyötä lisäämällä voidaan tunnistaa keskeiset sosiaalihuollon tietotarpeet ja laatia suunnitelmat laatutiedon tuotannolle ja raportoinnille. Tämä edellyttää rahoituksen ja resurssien turvaamista. Sosiaalihuollon laatutiedon tarpeiden tulee perustua tutkimustiedon perusteella tunnistettaviin hyviin käytäntöihin ja niiden pohjalta asetettuihin laatutavoitteisiin. Tämä edellyttää, että laatu ja vaikuttavuustiedon tutkimus saadaan liitettyä osaksi sosiaalityön käytäntöjä. Sosiaalihuollossa on mahdollista kohdentaa laaturekisterit erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin asiakasryhmiin kohdistuvien palvelujen asianmukaisuuden varmistamiseen. Sosiaalihuollon keskeisimmät asiakasryhmät tulee määritellä. Osaamisen varmistaminen on avain onnistumiseen Raportissa todetaan, että laatutiedon tuotannossa kertakirjaaminen, tiedon laadun varmistaminen, tiedon turvallinen ja luotettava siirtyminen, mittaamisen vertailukelpoisuus ja tuotosten avoimuus ovat periaatteita, joille tietojärjestelmien, seurantamenetelmien ja raportoinnin tulee perustua. Jokaisen toimintayksikön tulee muuttaa toimintaansa ja seurata toiminnan laatua ja vaikuttavuutta asiakasryhmäkohtaisesti. Tiedolla johtaminen tulee saada osaksi toimivia käytäntöjä. Tämä edellyttää moniammatillista saumatonta yhteistyötä, laadukasta tutkinto- ja täydennyskoulutusta sekä laaja-alaisia, niin sosiaalihuollon kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä kehittämishankkeita. Tarvitaan myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen TKI- toiminnan vahvistamista, jotta tietojen sujuva yhdistely mahdollistuu. Tähän tulee turvata tarvittava rahoitus. Laatutiedon kirjaamiseen tulee olla laaja-alaista koulutusta ja siihen tulee olla selkeät ohjeet. Kertakirjaamisen käytännöt tulee olla sovelluksen toiminnassa jo käyttöönoton yhteydessä. Vain näin saadaan rajalliset resurssit hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Käsitteiden tulee soveltua sekä sosiaali- että terveydenhuoltoon Terveydenhuollon laatu pohjautuu potilasturvallisuuden varmistamiseen ja sosiaalihuollon laatua mitataan asiakasturvallisuuden toteutumisella. Asiakasturvallisuus on vielä osin hahmottumaton käsite. Tämän vuoksi sosiaalihuollon laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen tulee erityisesti panostaa voimavaroja ja laatia pitkäkestoisia kehittämishankkeita, jotka keskittyvät sosiaalihuollon laatukriteereihin ja sosiaalitutkimukseen, jotta saadaan selkeät käsitteet muodostettua. Monet sosiaalihuollon tehtävät tarvitsevat omia indikaattoreita, joiden kehittäminen olisi mahdollista integroida osaksi sosiaalihuollon tietopohjan rakentamista. Paljon on vielä avoimia kysymyksiä, joihin saadaan ajan kanssa vastauksia, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon tasapuolinen kehittäminen on välttämätöntä, jotta saamme todellisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon laatu ja vaikuttavuustiedot toteutettua. Lisätietoja: Työelämäasioiden päällikkö Marjo Varsa marjo.varsa@talentia.fi 0440 789569
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Eksoten lausunto muistiosta ”Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa ja ohjauksessa” (STM) Eksote kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja tulla kuulluksi ”Asiakasryhmäkohtaisen tiedon laadun ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa ja ohjauksessa: laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä” - muistion luonnokseen. Mielestämme muistio kokoaa strategisesti ja selkeästi laatu- ja vaikuttavuustiedon merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa. On kannatettavaa laatia strategia laatu- ja vaikuttavuustiedon käytölle. Se jäsentää tiedot, jolla laatu- ja vaikuttavuustieto integroidaan vahvemmin osaksi palvelujärjestelmän tiedolla ohjaamista ja johtamista sekä kytketään osaksi kansallista kokonaisarkkitehtuuria. Strategiassa tulee huomioida vahvasti palveluntuottajien kanssa tehtävä asiakasrajapinta yhteistyö. Eksote pitää tavoiteltavana asiana sitä että kansallisissa laaturekistereissä tarvittavat tiedot kerättäisiin kertakirjaamisen periaatteella ja ammattilaisten päivittäisessä asiakas- ja potilastyössä syntyvät tiedot ja laaturekistereissä tarvittavat tiedot huomioidaan jo asiakas- ja potilastietorakenteita määritellessä. Päätöksenteossa tarvittavan tiedon käyttö mahdollistuu vain, jos laatu- ja vaikuttavuustieto kuvataan palvelujärjestelmän eri tasoilla ja se kytketään kustannuksia ja toimintaa kuvaavan tiedon rinnalle osana tietojohtamista. Laatu ja vaikuttavuustietojen käyttö kansallisesti edellyttää yhtenäisiä määritelmiä, käytäntöjä, tietorakenteita ja standardeja kansallisesti. Kun tieto on kirjattu yhtenäisellä rakenteella, sen käyttö mahdollistuu kertakirjaamisen mallilla. Tieto kirjataan vain kerran ja se on käytettävissä eri toimijoille roolien mukaisesti. Tämä on kustannusvaikuttava ja tavoiteltava toimintamalli. Muistiossa voisi vielä selkeämmin nostaa esille kertakirjaamisen hyödyt ja kustannusvaikutukset resurssien käytön optimoimisessa. Laatu- ja vaikuttavuustyön tiekartta on tarpeellinen ja on tärkeää turvata työn eteneminen pitkäjänteisesti riippumatta hallituspohjasta.
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund, Vuorenkoski Lauri
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Tiedon digitalisaatio on tuonut aivan uusia mahdollisuuksia laatutiedon hyödyntämiseen terveydenhuollon johtamisessa, ohjauksessa ja kehittämisessä. Tietojärjestelmiin tallennettu tieto ei kuitenkaan ole tullut hyödynnettyä tähän tarkoitukseen automaattisesti. Hyödynnettävyys vaatii oikeanlaista tiedon tuottamista, analysointia ja tarjoamista käyttöön. Tähän tarvitaan selkeät rakenteet. Laatutietoa tulee tulevaisuudessa hyödyntää terveydenhuollossa huomattavasti nykyistä enemmän. Tämän edistämiseksi muistio antaa hyvät suuntaviivat. Muistiossa erotellaan otsikkoa myöten toisistaan laatu ja vaikuttavuus. Ikään kuin vaikuttavuus ei sisältyisi laatuun. Vaikuttavuus on kuitenkin aivan olennainen osa terveydenhuollon laatua. Esimerkiksi IOM:n määritelmässä vaikuttavuus on yksi laadun kuudesta ulottuvuudesta. Muistio kaipaisi heti johdantoon pohdintaa siitä, mitä laadulla tarkoitetaan ja mikä vaikuttavuuden suhde on siihen. Yhtenä haasteena tiedon hyödyntämisessä on se, että merkittävä osa tästä tiedosta on terveydenhuollon ammattilaisten tallentamaa tietoa potilasasiakirjoihin, jonka ensisijainen käyttötarkoitus on yksittäisen potilaan hoitoprosessin toteuttaminen ja dokumentointi. Kun tiedolla on useampi eri käyttötarkoitus, joudutaan väistämättä tekemään kompromisseja tiedonhallinnan käytännöissä. Toisena haasteena on terveydenhuollon ammattilaisten rajallinen aika, jolloin muun kuin yksittäisen potilaan hoidon kannalta olennainen kirjaaminen tulisi pitää mahdollisimman pienenä. Muistiossa on ansiokkaasti kuvattu laatutiedon hyödyntämisen nykytilaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Muistiossa kuvataan myös kattavasti nykylainsäädäntöä (1.2), joskin listana ja yksittäisten lakien kuvauksina. Sen sijaan lainsäädännön kokonaiskuva laaturekisterien ja tiedolla johtamisen näkökulmasta jää sirpaleiseksi. Siinä ei selkeästi käy ilmi sitä, miten lainsäädäntö nykyisin mahdollistaa erilaiset tavat ylläpitää ja hyödyntää laaturekistereitä. Tai minkälaiset reunaehdot lainsäädäntö kokonaisuutena asettaa eri vaihtoehdoille (mm. eri tyyppiset kansalliset rekisterit, alueelliset useamman yksikön kattavat yhteisrekisterit ja yhden tuottajan laaturekisterit). Muistiossa on nimensä mukaisesti keskitytty asiakasryhmäkohtaiseen tietoon. Tästä huolimatta ei tule unohtaa sitä, että sairausryhmäkohtaisten laatumittareiden lisäksi tarvitaan yleisiä laatumittareita. Tarvitsemme vastaavanlaista tietoa esimerkiksi potilasturvallisuudesta sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventumisesta. Tätä voisi muistiossa nimestään huolimatta kuitenkin hieman avata. Muistiossa on hyvin tunnistettu myös terveydenhuollon ammattilaisten tarve saada ajantasaista laatutietoa työnsä kehittämisen tueksi. Tämä ei kuitenkaan tule esille toimenpide-ehdotuksissa. Toimenpide-ehdotuksissa jää myös hyvin pienelle huomiolle potilaiden tarve saada nykyistä paremmin laatutietoa. Muistiossa ei käy riittävällä tavalla ilmi se, kuinka tärkeä kertakirjaamisen periaate on. Muistiossa sitä esimerkiksi tavoitellaan tai siihen tähdätään. Tämä ei ole riittävää. Kertakirjaamisen periaatteen toteutuminen on välttämätöntä. Joitakin poikkeuksia tähän varmaankin joudutaan tekemään, mutta sen tulee olla poikkeuksellista. Terveydenhuollon ammattilaisten ajan käyttäminen päällekkäiseen kirjaamiseen on selvää resurssien tuhlaamista, johon meillä ei ole varaa. Esimerkiksi sivun 128 ensimmäisessä kappaleessa todetaan seuraavasti: ”Ensisijaisesti potilastietojärjestelmien, tiedon arkistoinnin ja tietovarantojen, rekisterien ja analytiikan suunnitelmissa ja kehittämisessä tulee tähdätä kertakirjaamisen periaatteen toteutumiseen.” Tähdätä -sana on syytä korvata noudattaa -sanalla. Sivulla 121 todetaan että ”THL:n vastuulla on määritellä kansallisen potilastietojärjestelmän rakenteista. ” Tässä saa kuvan, että oltaisiin rakentamassa kansallista potilastietojärjestelmää. Muotoilua lienee syytä täsmentää. Muistiossa ehdotetaan laadittavaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan laatu- ja vaikuttavuus strategia sekä Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon laatutieto-ohjelma. Tilannekuvaus osiossa käy kuitenkin hyvin ilmi se, että kansallisen tason strategioita ja ohjelmia on jo nykyisin aika paljon, ja osittain päällekkäisiä. Tulisikin vielä harkita onko uusi erillinen strategia ja/tai kehittämisohjelma tähän kenttään tarkoituksenmukainen. Erilaisista strategioista ja ohjelmista on tulossa varsin monimutkainen kudelma, jossa kokonaiskuva strategisista linjauksista ja toimenpiteistä uhkaa hämärtyä. Olisiko parempi esimerkiksi päivittää Sote-tieto hyötykäyttöön strategiaa tai Toivo-ohjelma? Tiekartassa kehitys on kuvattu etenevän varsin maltillisella nopeudella. Tämä voi toki olla realistista, vaikka nopeampi eteneminen voisi olla toivottavaa. Tiekarttaan tulisi lisätä potilastietojärjestelmien kehittäminen - mieluiten etupainotteisesti – siten että sieltä saadaan laaturekistereihin tarvittava tieto automaattisesti noudattaen kertakirjaamisen periaatetta. Ilman tätä laaturekistereistä tuskin saadaan toimivia.
      • Suomen Kuntaliitto, Päivi Koivuranta, hallintoylilääkäri, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Asia: STM:n lausuntopyyntö muiastioluonnoksesta: Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa ja ohjauksessa: laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä. Muistioluonnos on valmisteltu Valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän alaryhmässä. Se on huolellisesti laadittu ja erittäin kattava. Muistiossa esitellään laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämiseen ja rekistereiden pitoon vaikuttava nykyinen lainsäädäntö. EU:n tietosuoja-asetus sekä laki sosiaali- ja terveystiedon toissijaisesta käytöstä ja THL-lain muutokset ovat keskeisiä tietojen käsittelyn ja laaturekisterien toimintaedellytyksien kannalta. Asiakastietolain uudistaminen on vireillä ja muutoksia on tulossa myös muihin tietosuojaa ja tietojen käyttöä koskeviin lakeihin. Muistion käyttöarvoa vahvistaisi se, että lainsäädäntökatsausta päivitettäisiin säädösmuutosten toteutuessa. Selvyyden vuoksi olisi hyvä tarkentaa muistion tekstiä huoltajan mahdollisuudesta antaa suostumus alaikäisen tietojen luovuttamiseen (s. 22-23). Laatu- ja vaikuttavuustiedon käyttöä ohjaavat monet kansalliset strategiat ja ohjelmat, jotka esitellään muistiossa. Siihen on koottu myös nykyiset rekisterit ja erilaisten rekistereiden määritelmät. Keskeinen toimija sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjänä on THL. Kelan Kanta-tietovarantoihin kertyy sosiaali-ja terveydenhuollon tietoja eri lähteistä ja niiden käyttäminen laadun ja vaikuttavuuden seurantaan on tärkeää mutta haastavaa. Myös useilla muilla viranomaisilla on terveydenhuollolle tärkeitä rekistereitä. Terveydenhuollon toimintayksiköt, lähinnä erikoissairaanhoidossa, seuraavat rekistereissään mm. hoitoon liittyviä infektioita, potilasturvallisuutta sekä hoitotyösensitiivisiä mittareita. Erilaiset yhdistykset ja yhteisöt ylläpitävät useita potilasryhmäkohtaisia rekistereitä, kuten munuaistautirekisteri, selkäkirurginen rekisteri ja tehohoitorekisteri. Rekistereitä on siis runsaasti, mutta niitä koskevat erilaiset säädökset ja niiden sisällöt ovat erilaiset. Ne ovat rakentuneet käyttötarkoituksensa mukaisesti. Tietotuotannon rakenteet ja prosessit -kohtaan on koottu tiedot asiakokonaisuuteen liittyvistä raporteista. Vimanan ja SoteDigin yhdistäminen on suunnitteilla, mutta se ei vaikuta niiden tehtäviin. Kerättävän laatutiedon määrittely tulee valmistella huolellisesti ja kuvata selkeästi. Tieto tulee kerätä koko valtakunnassa yhdenmukaisesti tavoitteena tiedon kertyminen kertakirjaamisella normaalin potilas/asiakastyön yhteydessä. On syytä huomata, että liittyminen kansainvälisiin rekistereihin voi edellyttää luokituksesta toiseen siirtymistä, mikä aiheuttaa suuria muutoksia tietojärjestelmien rakenteisiin. Laatu- ja vaikuttavuustietoa tarvitaan palvelujen järjestäjän ohjaamiseen ja järjestäjän toteuttamaan palvelujen tuottajien ohjaukseen. Laatutietoa tarvitaan myös toiminnan valvonnassa. Palvelujen tuottajat ja ammattihenkilöt tarvitsevat tietoa palvelujen kehittämistä varten. Kansalaiset tarvitsevat tietoa valitessaan itselleen palvelutuottajaa ja voidakseen osallistua omaa hoitoaan koskevin päätöksiin. Asiakasryhmäkohtaisen laatu- ja vaikuttavuustiedon saaminen kaikkien tahojen käyttöön ymmärrettävässä muodossa edellyttää hyvää suunnittelua, yhteistyötä ja riittävää resursointia. Tiedon tulisi olla käytettävissä riittävän nopeasti, jotta siitä olisi hyötyä päätöksenteossa. Muistiossa esitetään asiantunteva analyysi asiakasryhmäkohtaisen laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämisen tavoitteista ja kehittämistarpeista. Tämän pohjalta ehdotetaan useita toimenpiteitä tiedon kokoamiseksi ja esitellään myös tiekartta tiedonkeruun ja sen perustaksi tarvittavan lainsäädännön ja linjausten sekä tietoteknisen struktuurin kehittämiseksi yhteensä kolmen hallituskauden aikana. Esitetyt ehdotukset eivät kaikki ilmene tiekartasta, joten olisi ehkä perusteltua tehdä niistä myös tekstimuotoinen tiivistelmä, joka helpottaisi kokonaisuuden hahmottamista. Kuntaliitto toteaa, että muistio on huolellisesti laadittu ja antaa hyvän kuvan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmäkohtaisen laatu- ja vaikuttavuustiedon kokoamisen ja käytön nykytilasta sekä tulevaisuuden haasteista, joista yksi on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen keskeneräisyys. THL on marraskuun lopulla julkaissut raporttinsa terveydenhuollon kansallisista laaturekistereistä. Raportti sisältää linjauksia ja ehdotuksia, jotka ovat yhdensuuntaisia tämän muistion ehdotusten kanssa, ja se kannattaisi muistiossa tuoda selvemmin esiin. Kuntaliitto korostaa, että laatutiedon kerääminen tulee toteuttaa kertakirjaamisena tavanomaisen asiakas/potilastyön yhteydessä, mikä edellyttää panostuksia tietojärjestelmiin ja henkilöstön kouluttamiseen. Valtiovallan tulee suunnata laaturekistereiden kehittämiseen ja ylläpitoon riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus ja huolehtia toiminnan ohjaamisen riittävästä asiantuntijapanostuksesta. Kuntaliitto ehdottaa, että tiekartassa seuraavalle hallituskaudelle ehdotetut yhteiset tietomäärittelyt toteutettaisiin jo nykyisen hallituksen aikana. Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että laatu- ja vaikuttavuustietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää palvelujärjestelmän ohjauksen yhtenä työkaluna. Ainoastaan riittävä tieto toiminnan vaikuttavuudesta ja aikaansaadusta terveyshyödystä varmistaa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoon sijoittamien voimavarojen käytön parhaalla mahdollisella tavalla.
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Sairaanhoitajaliitto
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Sairaanhoitajaliiton lausunto STM:n muistioluonnokseen: Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa – Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä. Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/11481/2019 Sairaanhoitajaliitto asiantuntijoineen kiittää mahdollisuudesta lausua muistioluonnosta: Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa – Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä. Muistioluonnos on erinomainen kooste ja käsikirja tiedolla johtamiseen ja opetukseen. On tärkeää, että hoitotyösensitiiviset mittarit ja sosiaalihuolto on otettu mukaan, kun kerätään tietoa palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Olemme samaa mieltä, että kerättävä tieto on saatava johtamisen ja päätöksenteon tueksi oikea-aikaisesti ja sellaisessa muodossa, että tiedon käyttäjä löytää sen ja pystyy sitä hyödyntämään. Tänä päivänä pelkästään organisaatiotasolle johtamisen tueksi tarvittavan tiedon keruu ja saatavuus on hidasta ja keskeneräistä. Tällainen tiedonkeruu ei ole riittävästi organisoitu ja resursoitu ja tieto tulee, jos tulee pitkällä viiveellä. Tällöin se on jo usein myöhässä johtamisen näkökulmasta katsottuna. Monessakin mielessä yhtenäisten kansallisten laatuindikaattoreiden määrittäminen on tarpeen. Pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen laatuindikaattorit antavat kaivattua yhtenäistä tietoa, mutta edellyttävät huomattavaa panostusta organisaatioilta jo aivan organisaatioiden sisällä laatuindikaattoreiden yhtenäistämiseen, tiedon laadun arvioimiseen, keräämiseen ja validointiin. Olennaista on yhteisesti sovittujen validien mittareiden käyttö, yhteinen ymmärrys niiden toimivuudesta ja käytöstä, tulosten validiuden tarkistus sekä tietojen oikea ymmärrys ja käyttö. Kriittisyyttä tarvitaan siihen, mitkä mittarit kuvaavat suomalaisen hoidon ja hoitotyön laatua. Välttämättä kansainvälisesti tutkittu mittari ei ole spesifi suomalaisen hoitotyön laadun mittaamiseen huolimatta siitä, että siitä löytyy tutkittua tietoa. Sivulla 14 sanotaan, että kansallisia rekistereihin kerättyä tietoa ei ole osattu hyödyntää. Tehohoidon laaturekisteritietoa on käytetty jo vuosia toiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi yksittäisillä toimialueilla ja yksiköissä on myös käytetty täysimääräisesti kerättyä laatutietoa päätöksen teon ja kehittämisen tueksi jo hyvinkin pitkään. Sivulla 15 kuvataan, että ”turhiin kehitysvaiheisiin ei ole varaa, joten tarvitaan selkeät yhteiset tulevaisuuden tavoitteet ja visiot laatutiedon tarpeesta ja käyttötarkoituksesta”. On hyvä miettiä tiedon tarve ja käyttötarkoitus tarkkaan, koska tiedon keräyksen tarkoitus on yksi motivointikeino. Turhaa (hyödyntämättä jäävää) tiedonkeruuta kiireiseen terveydenhuoltoon ei haluta. Jos tiedonkeruun merkitystä ei ymmärretä, tiedonkeruuseen on vaikeampi motivoitua. Tulevaisuudessa pitäisi pystyä paremmin yhdistämään eri lähteistä saatua tietoa etenkin johtamisen näkökulmasta. Onnistuneiden ja validien laatuindikaattoreiden avulla voidaan kehittää toimintaa ja tehdä myös kansainvälistä vertailua. Niitä tarvitaan erityisesti sellaisten sairausryhmien kohdalla, joissa Suomen potilaspopulaatio jää liian pieneksi esim. harvinaissairaudet. Kansallisen tahtotilan sijaan tarvitaan valtakunnallinen pitkäntähtäimen strategia yhtenäisten laatuindikaattoreiden määrittämiseen ja tiedon keräämiseen palvelujen laadun ja vaikuttavuuden seuraamisen mahdollistamiseksi. Koko muistion otsikkoa ajatellen, on hyvä tarkentaa, mikä on tietopaketin rooli kansallisena toiminnan ohjaajana. Onko se raportti, muistio, julkaisu vaiko tietojohtamisen käsi- ja oppikirja? Lisäksi listasimme tähän yksittäisiä kieliopillisia tai tarkennusta vaativia liittyviä huomioita: Sivulla 13 rivi neljä muisto -> muistio Sivulla 17 Kappale : ”EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen astuttua voimaan 25.5.2018 Suomessa asiakasryhmäkohtaisen laatutiedon keräämistä ja käsittelyä säätelevät yleislait kuten 1.1.2019 alkaen tietosuojalaki (5.12.2018/1050), joka kumosi aikaisemman henkilötietolain (22.4.1999/523), laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (9.2.2007/159). Missään näistä laeista ei ohjata asiakas- tai potilastietojen käyttöä laadun ja vaikuttavuuden seurannan tai palvelujen kehittämisen tarpeisiin.” Tämä kappale on vaikealukuinen. Voisiko asian ilmaista siten, että nykyistä lainsäädäntöä on täsmennettävä seuraavilta osilta... koska... Sivulla 50 toisessa kappaleessa maassamme- sanan sijaan Suomessa-sana? Sivulla 56 Luettelosta puuttuvat Sotkanet, Teaviisari ja Hyvinvointikertomus Sivulla 59 Fimea-otsikon alla alin kappale käsittelee Valviraa, voisiko olla oma otsikko: Valvira? Sivulla 60 Kelan tilastot: Voisiko sairauspäivärahapäivien määrä ja kustannukset nostaa paremmin esille? Sivulla 61 viimeisen kappaleen lause: ”Alueellisten tietovarantojen osalta olisi tärkeää määrittää alueella käytössä olevien tietovarantojen mahdollinen rooli kansallisessa laatutiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Mitä alueella tarkoitetaan Erva-aluetta vai maakunta? Sivulla 63 Listauksesta puuttuu Terhikki-rekisteri? Sivulla 65 toiseen kappaleeseen lisäysehdotus: Esimerkiksi Varsinais-Suomen… Ei liene ainoa sairaanhoitopiiri, jossa potilashoidosta tehdään vuosikertomus Sivulla 65 Hoitotyösensitiiviset mittarit: Tällä hetkellä tiedon keruu toteutuu paperilla (kerran vuodessa) eikä tietoa saada ulos sähköisenä kansalliseen vertailuun, vaikka tiedot olisivat kirjattuna sähköisenä esimerkiksi kuumekurvassa/hoitotaulukossa. Eri organisaatioissa on käytössä eri luokittelujärjestelmiä, jotka pitäisi yhtenäistää soveltuvin osin. Tiedot pitäisi saada sähköisestä järjestelmästä mahdollisimman reaaliaikaisena ja yhdenmukaisesti kirjattuna kansalliseen vertailuun. Sivulla 68 RAI-järjestelmä on hyvin huomioitu, mutta RAI:sta saatavaa vertailutietoa pitäisi pystyä hyödyntämään paremmin. Toimia-tietokanta on erittäin tärkeä ja hyödyllinen yhdenmukaisen tiedon lähteenä. Sen merkitystä tulisi korostaa enemmän. Tietokanta on vasta hiljattain uudistunut. Tässä kohtaa voisi mainita myös laajassa sairaalakäytössä olevan Rafaela-hoitoisuusluokitusmittarin? Sivulta 69 Traumarekisteri puuttuu (mm. Tays Acuta, HUS) Sivulla 71 Kuntaliiton terveydenhuollon laatuopas on mainittu, mutta sen sisältöä ja merkitystä on avattu melko vähän. Laatuopas on juuri päivitetty, joten kannattaisi nostaa uudistettu opas luvun alkuun? Sivulle 72 voisi lisätä tärkeässä roolissa terveydenhuollon laatua ja toimintaa kuvaavat mittarit, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoidon kiireettömän hoitoon pääsyn seurantaan liittyvät mittarit (lähetteiden määrä, hoitotakuu/ hoitoprosessin läpimenoajat) ja perusterveydenhuollon välitön yhteydensaanti, sähköisen asioinnin osuus käynneistä sekä asiakastyytyväisyys. Sivujen 73-74 Omaolo –oirearvion näkyminen Kannan Omatietovarannossa on tärkeää. Sivulla 76 kerrotaan THL: kansallisesta terveydenhuollon laaturekisterit pilottihankkeesta. Pääraportti on julkaistu 20.11.2019. Tähän voisi viitata https://thl.fi/en/web/sote-uudistus/arviointi-ja-tietoikkuna/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit Sivulla 78 Kuva on hyvä ja selkeä. Sivulla 80 on käsitteitä järjestäjä ja tuottaja. Vastaavatko käsitteet nykyistä hallitusohjelmaa? Sivulla 82. Erikoissairaanhoidossa on käytössä Rafaela OPCq Hoitoisuusluokittelujärjestelmä Sivu 87. Mitä tarkoittaa MaTi-hanke? Sivu 89. Mitä tarkoittaa SVT-tilastot? Sivulla 100. Voisiko tässä mainita myös Suomessa käytössä olevat lukuisat yhteen toimimattomat potilastietojärjestelmät ja erillissovellukset alueellisten tietojärjestelmähankkeiden lisäksi? Sivulla 100. luvussa 2.3.2.3 APJT. Otsikossa tämä kirjattu virheellisesti APJT, kun pitäisi olla APTJ Kappaleen tieto ei taida olla muutenkaan ajan tasalla, koska mm. Etelä-Savon maakunta ei ole mukana kilpailutuksessa, vaan Essote on mukana kilpailutuksessa. Lausunto on laadittu yhdessä Sairaanhoitajaliiton asiantuntijoiden Anne Kuusiston, Päivi Laitisen ja Maijaterttu Tiaisen kanssa. Helsingissä 3.12.2019 Nina Hahtela, Liisa Karhe, puheenjohtaja kehittämispäällikkö Sairaanhoitajaliitto Sairaanhoitajaliitto
      • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea 3.12.2019 Fimea kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa muistosta. Tilannekuvauksen kattavuus ja tietojen ajantasaisuus (luvut 1 ja 2) Tilannekuvaus on varsin laaja ja kattava. Se kokoaa hyvin yhteen laatu- ja vaikuttavuustiedon nykytilan, eri toimijat ja säädöskehikon. Muistio on hyvä pohja aihealueen jatkokehittämiselle, jota pidämme tärkeänä. Fimean toimintaa kuvaavassa kappaleeseen pyydämme täydentämään ja ajantasaistamaan kuvausta: • Fimea valvoo lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, veri- ja kudostuotteita, biopankkeja sekä kehittää lääkealaa. • Fimea ylläpitää rekisteriä myönnetyistä potilaskohtaisista erityisluvista, joka on henkilörekisteri. • Huumausainelain (373/2008) 32 §:n 2 momentin mukaan apteekin on annettava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden seurantaa koskevat tiedot kuukausittain. Näitä tietoja varten Fimealla voisi olla huumausainerekisteri. Fimea ei kuitenkaan ylläpidä erillistä huumausaineseurantarekisteriä, koska tiedot tallentuvat Kantaan kirjattavien lääkemääräysten osalta Kanta -järjestelmään, mistä tiedot ovat saatavissa jatkossa huumausainevalvonnan tarkoituksiin. • Fimean valvontaan ovat tulossa 1.1.2020 alkaen lääkinnälliset laitteet ja biopankit. Lääkinnällisten laitteiden vaaratilannerekisteri, osana lääkinnällisten laitteiden valvontarekisteriä, sekä biopankkirekisteri ovat osa tätä siirtyvää valvontakokonaisuutta. Lisäksi voisi olla tarpeen kuvata, että Fimea toimii osana eurooppalaisia valvontaverkostoja ja EU-sääntelyyn perustuva lääkkeiden sekä ihmisperäisten veri-, solu- ja kudostuotteiden sekä elinsiirteiden laatu-, turvallisuus- ja jäljitettävyystietojen seuranta ja tietojen siirto ovat rajat ylittävää jo nyt. Tämän kuvauksen voinee sisällyttää kappaleeseen 3.4 ”Valvonnassa tarvittava laatutieto”, jossa ehdotuksemme alla. Pidämme tärkeänä kertakirjaamisen lähtökohtaa ja sitä, että sama data tulisi palvella useissa käyttötarkoituksissa. Lisäksi tietojen harmonisointi käyttäen yhtenäisiä määritelmiä, koodistoja, tietorakenteita ja standardeja on välttämätön sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoite, huomioiden myös kansainvälinen kehitys. Esimerkiksi Fimean ylläpitämän lääkevalmisteiden perusrekisterin tiedot ja määrittelyt harmonisoidaan EU-tasoisesti. Lainsäädäntöä kuvaavan osuuden ymmärrettävyys (1.2.) ja mahdolliset tulkinnalliset näkökohdat Lainsäädäntöä kuvaava osuus tuo esille sen, miten laaja säädöskehikko ohjaa ja normittaa laatutietojen tuottamista, kokoamaista ja tallentamista sekä erilaisia käyttötarkoituksia. Lainsäädännönkuvaus on ymmärrettävä ja tarpeellinen osa muistiota. Osa esitellyistä laeista on tullut voimaan hiljattain (esim. tosiokäytön laki), joten lakien soveltaminen ei ole vielä käytännössä alkanut. Tulkinnalliset näkökohdat tullevat esille lakeja sovellettaessa. Tiedontarpeiden osuvuus ja kattavuus (luku 3) Tiedontarpeet palvelujärjestelmän eri tasoilla on onnistuttu kuvaamaan selkeästi. Viranomaistoimijoiden tietotarpeet ovat kuvauksessa osin palvelujärjestelmän eri tasoisen ohjauksen osana. Tietotarpeet voivat olla tapauskohtaisesti hyvinkin yksityiskohtaisia tiedolla johtamisen ja ohjauksen toteuttamiseksi. Fimean tehtävänä on valvoa lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, veri- ja kudostuotteita, biopankkeja sekä kehittää lääkealaa. Lääkealan kehittämistä tehdään mm. tuottamalla tietoa lääkkeiden käytöstä ja arvioimalla sairaalaan käyttöön tulevia uusia lääkehoitoja. Laatutietoja tulisi voida käyttää näissä toisiokäyttötarkoituksissa. Tuotettua tietoa voidaan puolestaan hyödyntää palvelujärjestelmän ohjauksessa ja kehittämisessä sekä lääkkeiden käyttöön liittyvässä päätöksenteossa. Luvun 3.4 ”Valvonnassa tarvittava laatutieto” kuvauksessa toivoisimme näkyvän sen, että Fimea toimii osana kansainvälistä valvontaverkostoa.. EU-sääntelyyn perustuva lääkkeiden sekä solu- ja kudostuotteiden turvallisuustietojen seuranta ja siirto ovat rajat ylittävää. Lääkkeiden haittavaikutusten seurantaa varten Euroopassa on EMA:n ylläpitämä EudraVigilance rekisteri, johon Fimea lähettää haittavaikutusilmoitusten tiedot. EU-yhteistyössä tehtävän valvonnan tarkoituksena on varmistaa hoitokäyttöön tarkoitettujen lääkkeiden sekä ihmisperäisten veri-, solu-, kudos- ja elinsiirteiden laatu, turvallisuus ja jäljitettävyys. Kuten kohdassa 3.4. ”Valvonnassa tarvittava laatutieto” todetaan, toimintayksiköiden valvonnassa olisi hyötyä asiakasryhmäkohtaisista objektiivisista tunnusluvuista ja laatu- ja potilasturvallisuustiedoista. Sekä lääkkeiden että veri- ja kudostuotteiden valvonnan näkökulmasta nykyistä kattavampi ensisijaisessa käyttötarkoituksessa muodostunut laatu- ja potilasturvallisuustieto olisi tärkeää voida hyödyntää. Kehittämisehdotukset ja tiekartta (luku 4) ja niiden toteuttamiskelpoisuus Synteesi kokonaisnäkemyksestä jää vielä uupumaan muistioluonnoksesta. Kehittämisehdotuksista kansallinen ”Laatu- ja vaikuttavuustietostrategia” voisi olla järkevää priorisoida, koska muut kehittämistoimet ovat riippuvaisia kansallisesta tavoitetilasta sekä strategisesta suunnittelusta ja visiosta.
      • Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimiala, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Sosiaali- ja terveystoimen lausunto STM:n lausuntopyyntöön koskien muistiota asiakasryhmäkohtaisen tiedon laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa: Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala antaa seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön asiakasryhmäkohtaisen tiedon laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa – laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä: "Yhteenveto Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa: Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä – muistiossa kuvataan monipuolisesti voimassa olevaa, asiaan liittyvää lainsäädäntöä. Kuten muistiossa tuodaan esiin, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja sen perusteella voimaan saatettujen säännösten tulkinta on haastavaa ja lisäohjaus on tarpeen. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan näkemyksen mukaan on olennaista, että laaturekisterien sääntelyä lainsäädännössä selkeytetään, jotta erityisten henkilötietojen käsittelyn oikeusperusta laaturekistereissä olisi selkeästi säännöstasolla huomioitu nykyistä paremmin. Muistion ymmärrettävyyden kannalta olisi olennaista, että heti muistion alussa ”Lukijalle”-kohdassa määriteltäisiin laaturekisteri. Nyt niiden tarkka muoto ja rooli osana tiedolla johtamisen kokonaisuutta jää osin tulkinnan varaiseksi. Vaikka muistion tilannekuvaus on laaja, siinä on silti joitain puutteita ja epätarkkuuksia. Muistiossa ei ole käsitelty perusoikeustasolla laaturekisterin oikeutusta yksityisyyden suojan toteutumisen kannalta, mikä on tärkeää rekisteröityjen oikeuksien kannalta. Lisäksi sosiaalihuollon rekisterien ja lasinsäädännön osalta siinä on joitain puutteita. Lisäksi Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala haluaa nostaa esiin Sitran rahoittaman Terveyshyötyanalyysi -Laatudatasta vaikuttavuuteen -hankeen, jota muistiossa ei mainita. Hankkeessa kehitettiin Sitran ohjaustuella Duodecimin, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Saarikan SoTe-kuntayhtymän yhteistyöllä Care Gap -idean lähtökohdista Terveyshyötyarvio-tuoteperhe, joka mahdollistaa laaturaportoinnin potilastietojärjestelmän rakenteisen tiedon pohjalta ja jo aiemmin perusterveydenhuollossa käytössä olleen Duodecimin päätöksentukijärjestelmän avulla. Laatu- ja vaikuttavuustiedon tiekartta eri hallituskausille on looginen, mutta pitkä. Palvelujen kehittämisen näkökulmasta olisi tarpeen edetä nopeammin. Laaturekisterien lainsäädännöllisen aseman selkeyttämisen rinnalla tulisi tehdä konkreettisia esityksiä sote-lainsäädännön yhdistämisestä ja rekisterirajojen poistosta. Tällä hetkellä säätelyn ja järjestelmien monitahoisuus rajoittaa ja hidastaa toiminnan kehittämistä ja palvelujen yhteensovittamista. Yksityiskohtaiset kommentit Muistion ymmärrettävyyden kannalta olisi olennaista, että heti muistion alussa ”Lukijalle”-kohdassa määriteltäisiin laaturekisteri. Lainsäädäntöä kuvaavaa osuutta olisi syytä tiivistää muun muassa vaikutustenarviointia koskevan osuuden osalta (s. 21-22). Säännösten referoinneissa on lisäksi paikoin epätarkkuutta. Esimerkiksi yleisen tietosuoja-asetuksen 35 artiklan 3 kohta on esitetty epätäsmällisesti samoin kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 § 3 momentti. On myös syytä pohtia, missä laajuudessa voimassa olevaa lainsäädäntöä on syytä tuoda referoituna esiin muistion lopullisessa versiossa. Onko dokumentin tarkoitus keskittyä vain terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuustietoihin? Sosiaalihuollon puoli on muistiossa puutteellisesti esillä. Lainsäädännön osalta maininnoista puuttuu Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015. Myös luvussa 1.6. sosiaalipuolen käsittely on puutteellista ja mm. Kuusikko-työstä ei muistiossa ole mitään mainintaan. Luvun 1.3.1 pohdinta potilasrekistereistä ja potilastietojärjestelmistä on epäselvä. Luvussa 1.6.4 luetellaan toimijoita, joilla ei ole tietovarantoja (tietosuojavaltuutettu) ja niitä joilla on. Valvira mainitaan Fimean alla olevassa tekstissä, mutta ei itsenäisenä toimijana. Osa kuvauksen teksteistä on ilmeisesti otettu mukaan suoraan toimijan tai järjestelmän haltijan yleisistä esittelyteksteistä. Näissä (esimerkiksi Apotin kohdalla) teksteissä ei missään määrin analyyttisesti käsitellä sitä, miten järjestelmät vaikuttaisivat tai mahdollistaisivat laaturekistereiden käyttöönottamiseen. Luku 2.4.2. Kirjaamisessa tavoitellaan kertakirjaamisen periaatetta. Tässä pitäisi mainita myös se, että nykylainsäädäntö ei mahdollista kaikilta osin kertakirjaamista. Esimerkiksi lääkitystietoja joudutaan kirjaamaan sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon rekistereihin, koska yhteiskäyttö ei ole mahdollista. Luku 2.3.2. Lähdejärjestelmien osalta on tunnistettu se, että järjestelmien ohjauksen ja valvonnan pitää on laajaa, jotta käyttäjät kirjaavat tiedot oikein. Pelkkä ohjeistus/koulutus ei ole riittävää. Kansalaisten itse kirjaamien Omatietovarannon tietojen tulisi olla osa asiakkaan tietojen kokonaisuutta niin ensisijaisessa käytössä kuin laaturekistereissä. Omaolo mahdollistaa kansallisen ratkaisun asiakkaan omien tietojen keräämiseen. (s. 26 ja 74) Tarvitaan kansallinen minimitietomäärittely, jolla linjataan se, mitä vähintään ja missä muodossa kaikkien palveluntuottajien on kirjattava rakenteisesti potilastietojärjestelmään, joka osaltaan myös ohjaa tietojärjestelmätoimittajia. Tämän tiedon kertyminen osana normaalia kirjaamista kertakirjausperiaatteella on erittäin tärkeää ammattilaisten sitouttamiseksi ja datan luotettavuuden edistämiseksi. Laaturaportoinnissa on seurattava myös rakenteisen kirjaamisen tasoa, eikä tarkastella tietoa vain kirjatuista merkinnöistä. (s. 14 ja 88) Laaturekisterissä tarvitaan diagnoosikohtaisten rekisterien rinnalla monisairauden ja moniriskisyyden tarkastelua, jossa pelkkä terveystieto ei anna riittävää kokonaiskuvaa. Samoin palveluketjujen ja integraation seuraamisessa tarvitaan sekä sosiaali- että terveystiedon tarkastelua. Asiakasryhmäkohtainen tarkastelu edellyttää yhteisiä määrittelyitä myös mm. paljon palveluita tarvitsevien asiakkaille, muuten tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Kustannusvaikuttavuuden tavoitteita on vaikea saavuttaa niin kauan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon indikaattoritietojen yhdenaikainen hyödyntäminen on estetty. Laaturekisteriin päätyvän tiedon käyttötarkoituksiin on syytä kirjata myös mahdollisuus palata pseudonymisoidun tiedon raporttitasolta tarvittaessa potilastasolle, jos raportointi esimerkiksi paljastaa merkittävän potilasturvallisuutta vaarantavan riskikasauman tai hoitovajeen. Tämä näkökulma jossa toissijaisesta käyttötarkoituksesta palattaisiin ensisijaiseen käyttötarkoitukseen, ei selkeästi nouse esiin tiedon käyttötarkoituksessa (s. 18) eikä arkkitehtuurissa (s. 96). Jos tavoitteen kuitenkin on hyödyntää tietoa henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa (s. 45), ilman mahdollisuutta palata yksilötasolle, laaturekisteri jää ylätasoiseksi. Perusterveydenhuollon laadun seurannan kehittämiseksi toteutettu, Sitran rahoittama Terveyshyötyanalyysi -Laatudatasta vaikuttavuuteen -hanke on muistiossa kokonaan kuvaamatta. Hankkeessa kehitettiin Sitran ohjaustuella Duodecimin, Helsingin ja Saarikan yhteistyöllä Care Gap idean lähtökohdista Terveyshyötyarvio-tuoteperhe, joka mahdollistaa laaturaportoinnin potilastietojärjestelmän rakenteisen tiedon pohjalta jo aiemmin perusterveydenhuollossa käytössä olleen Duodecimin päätöksentukijärjestelmän avulla. Terveyshyötyarvio-työkalun tavoitteena on seurata, toteutuuko Käypä hoito (s. 83).
      • Suomen Diabetesliitto ry
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Diabetesliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä –muistiosta. Diabetesliitto pitää muistion antamaa tilannekuvausta sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuustiedon kokonaisuudesta perusteellisena, huolellisesti valmisteltuna ja kattavana pohjana laatutyön käytäntöjen kehittämisen perustaksi. Pitkäjänteisen kehittämistyön näkökulma on kiitettävällä tavalla muistion läpikäyvä periaate. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteet – hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen turvaaminen, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen – eivät ole mahdollisia ilman avointa, helposti ymmärrettävää ja vertailukelpoista laatutietoa. Laatu- ja vaikuttavuustiedon edistäminen edellyttää selkeästi ilmaistua tahtotilaa, huolellisesti suunniteltuja ja selkeitä rakenteita ja riittävää resursointia. Kansallisten laaturekisterien käytäntöjen suunnittelu on THL:n laaturekisteripilottien (2018-2020) myötä ottanut merkittävän harppauksen eteenpäin. Tämä kehitys tulee varmistaa sisällyttämällä kansallisten laaturekisterien perusrahoitus valtion budjettiin, kuten THL on ehdottanut pilottirekisterihankkeen raportissa (julk. 20.11.). Näin varmistetaan valtakunnallisen laatutyön edellytykset ja sitä kautta laadukkaat palvelut sekä sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen jatkossa. Diabetesliiton huomiot lausuntopyynnön mukaan sekä muut esiin nostamamme huomiot muistion ja sen toimenpide-ehdotusten käytännön toteutukseen liittyen: Lainsäädäntöä kuvaavan osuuden ymmärrettävyys (1.2.) ja mahdolliset tulkinnalliset näkökohdat: Luku on perusteellinen, selkeä ja looginen ja hahmottaa hyvin lainsäädännön asettamaa toimintaympäristöä laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämiselle ja käytölle. Tiedontarpeiden osuvuus ja kattavuus (luku 3): Raportti tunnistaa asiakkaan erilaisia tiedontarpeita (luku 3.2.) sekä erityisesti sen, että asiakkaan käyttöön tuotettavaan tietoon kohdistuu erilaisia vaatimuksia verrattuna terveydenhuollon organisaatioita varten kerättävään tietoon. Asiakkaan tietotarpeisiin kohdennettu, helposti poimittavissa oleva tieto ja sen ymmärrettävyys ovat keskeisiä seikkoja asiakkaan kannalta. Kun laatutyön kantavana periaatteena on laatutiedon avoimuus ja läpinäkyvyys, tulee se huomioida asiakkaan näkökulmasta kahdella tapaa: osallistavalla kehittämistyöllä ja laatutiedon avoimuudella, saatavuudella ja ymmärrettävyydellä. Erityiskysymys on, kuinka varmistetaan, että laatutieto ei jää joidenkin asiakasryhmien, kuten ikääntyneiden tai maahanmuuttajien, saavuttamattomiin. Tähän haasteeseen voidaan vastata esimerkiksi tarjoamalla tukea ja ohjausta laatutiedon hyödyntämiseen ja tulkitsemiseen. Ehdotamme kolmanteen lukuun vahvempaa huomiointia potilaiden osallisuudesta laatutyössä sekä potilaiden tuottamasta laatutiedosta osana eri toimijoiden tietotarpeita. Nyt luvussa viitataan siihen melko pintapuolisesti esimerkiksi alaluvussa 3.3.2. Toinen paikka raportissa tälle teemalle voisi olla luku 2.4.2. Tiedon kirjaaminen ja kerääminen. Potilaiden osallistuminen laadun kehittämistyöhön laatutiedon tuottajina ja palvelumuotoilijoina on merkittävä laatu- ja vaikuttavuustyön haaste, johon vastaaminen edellyttää asiakaslähtöisyyden asettamista kantavaksi periaatteeksi laatutyöhön. Asiakkaan kokema laatu on olennainen osa palvelun kokonaislaatua. THL:n raportti laaturekisteripiloteista esittää, että asiakaslähtöisiä toimintatapoja laaturekisterien kehittämisessä tulee edistää systemaattisesti, yhdessä asiakkaiden ja heitä edustavien tahojen kanssa. Tällaisia tahoja ovat mm. potilasjärjestöt. PROM-mittareilla (Patient-Reported Outcome Measures) kerätään tietoa asiakkaan tai potilaan itsensä tekemistä havainnoista terveydentilastaan, toimintakyvystään ja elämänlaadustaan (esim. diabeteksen hoidon omaseuranta, diabeteksen hoitoon liittyvät koetut haasteet). PREM-mittarit (Patient Reported Experience Measures) tuottavat hoidon tulosten sijaan tietoa itse hoitoprosesseista ja terveydenhuollon asiakkaan saamasta palvelusta. Tiedostetaan, että PROM- ja PREM-mittareiden käyttö ei ole vielä riittävästi integroitu laaturekisterien tietoarkkitehtuuriin, eikä mittareita ole harmonisoitu kansallisesti yhtenäisesti. Tarvitaan sekä geneeristä että sairausspesifistä PROM- ja PREM-tietoa. Potilaiden tuottama tieto on erityisesti vahvasti omahoitoisissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa, kuten diabeteksessa, keskeisessä asemassa luotettavan laatu- ja vaikuttavuustiedon saamiseksi ja hoitoketjujen sekä hoidonohjauskäytäntöjen kehittämisessä. Tulevaisuudessa potilaan tuottaman tiedon merkitys vahvistuu. Esitetyt kehittämisehdotukset ja tiekartta (luku 4) niiden toteuttamiskelpoisuuden kannalta: Lausuttavana olevan muistion ehdotusten tarkoitus on auttaa toimijoita suuntaamaan kehittämistä yhteiseen päämäärään laatu- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa entistä tavoitteellisemmin ja kattavammin. Muistiossa todetaan (s.76), että THL:n pilottihankkeen jälkeen siirrytään THL:n vakinaiseen, lainsäädäntöpohjaiseen laaturekisteritoimintaan. Jotta tavoite yhteisestä päämäärästä laatutiedon hyödyntämiseksi toteutuu, esitämme, että se konkretisoidaan mm. kirjoittamalla auki muistioon THL:n pilottihankkeen pääraportin (julkaistu 20.11.) kehittämisehdotukset kansallisten laaturekisterien toimintamalliksi ja rahoitukseksi. Erityisesti kehotamme huomioimaan riittävien resurssien varaamisen kansallisten laaturekisterien synnyn ja ylläpidon varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa pysyvää rahoitusta valtion budjetista. Kokonaisrahoituksen tarve kansalliselle laaturekisterityölle on THL:n arvion mukaan noin 18 miljoonaa euroa neljänä ensimmäisenä toimintavuotena. Tämä on häviävän pieni summa verrattuna kustannuksiin, joita syntyy minkä tahansa sairauden komplisoitumisesta vaikuttavuudeltaan riittämättömän hoidon tai hoitoketjujen katkeamisen myötä. Lisäksi esitämme, että laaturekisteritoiminta aloitetaan kansanterveydellisesti merkittävimpien potilas- ja sairausryhmien rekistereistä. Diabetes kuuluu tällaisiin sairauksiin. Muistiossa todetaan (s. 120 ja ks. myös s. 130), että THL-lain laaturekisteripykälään kirjattu STM:n asetuksenantomahdollisuus tarjoaa keinon määritellä kansallisesti merkittävät rekisterit. Diabeteksen hoidon ja ennaltaehkäisyn järjestäminen mahdollisimman vaikuttavasti on keskeinen kysymys koko palvelujärjestelmän kannalta ensinnäkin siksi, että diabetes on mittaluokaltaan niin suuri - tyypin 1 diabeetikkoja n. 53 000 ja tyypin 2 diabeetikkoja n. 400 000 – ja toisekseen siksi, että diabeetikoiden sairaanhoidon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin 9 % terveydenhuoltomenoista. Valtaosa kustannuksista syntyy ehkäistävissä olevista lisäsairauksista. Mikäli puolet diabeteksen lisäsairauksista jäisi ilmaantumatta, saavutettaisiin puolen miljardin euron vuosittaiset säästöt sairaanhoitokustannuksissa. Diabetesrekisteri (diabeteksen hoidon laaturekisteri) on merkittävä keino diabeteshoidon yhdenvertaisuuden, hoitotulosten parantamisen ja diabeteksen hoidon kustannusten sekä diabeetikoiden elämänlaadun parantamiseksi. Pitkäjänteisen kehittämistyön askeleet on onnistuneesti kuvattu useamman hallituskauden tiekartassa, jossa laatutyön päämääräksi on asiakaslähtöisyyden periaatetta kiitettävästi noudattaen nostettu esiin asiakasarvo ja vaikuttavuus ohjauksen, päätösten ja kehittämisen perusteena. Jaamme SOSTE ry:n lausunnossa esitetyn näkemyksen luvun 4 luettavuudesta ja selkeydestä: lukuisat toimenpide-ehdotukset tulisi havainnollistaa tai nostaa selkeämmin esiin osana tiekarttaa tai kokoamalla ne yhdeksi kuvaksi tai helppolukuiseksi listaksi. Toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Suomen Diabetesliitto ry janne.juvakka@diabetes.fi Lisätiedot: Laura Tuominen-Lozic, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Suomen Diabetesliitto ry laura.tuominen-lozic@diabetes.fi
      • Suomen potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Potilasturvallisuusyhdistys haluaa kiittää mahdollisuudesta lausua Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä -muistiosta. Lausunnossaan Potilasturvallisuusyhdistys haluaa tuoda esiin seuraavia huomioita. Yleistä Yleisesti voidaan todeta, että luonnos on mielestämme kaikin puolin hyvin valmisteltu. Se on selkeä, ymmärrettävä, kattava ja perusteellinen. Olemme siten yleisesti ottaen tyytyväisiä siihen ja tuemme siinä esitettyjä tavoitteita. Johdanto-osassa ilmaistuun tavoitteeseen on helppo yhtyä: ”Tavoitteena on saavuttaa tulevina vuosina keskeisistä asiakas- ja potilasryhmistä luotettava ja vertailukelpoinen tieto sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta, joka tieto olisi avointa ja helposti saatavilla ja jonka tuotanto perustuisi riittävän rakenteiseen kertakirjaamiseen ja älykkäisiin järjestelmiin.” Tällä hetkellähän esimerkiksi useista merkittävistä kansansairauksista ei ole saatavilla yhtenäistä, vertailukelpoista tietoa, jolla voitaisiin vaikuttaa hoidon kustannuksiin, turvallisuuteen ja laatuun. Laatutiedon tuotannossa kansallisen tason ohjaus on myös ollut heikkoa. Luonnos sisältää runsaasti kannatettavia kehittämisehdotuksia. On kiinnitettävä huomioita riittävän rahoituksen ja muiden resurssien turvaamiseen kehittämistoimenpiteiden eteenpäin saattamiseksi ja laatu- ja vaikuttavuustiedon jalkauttamiseksi arkeen. Joissakin kuvioissa tekstifontti on muuta dokumentin tekstiä huomattavasti pienempää (esim. kuvio s. 109), mutta kyseisten kuvioiden suuri koko sanelee näissä fontin koon ja ainakin digitaalista dokumenttia luettaessa ongelma korjautuu dokumenttia suurentamalla. Kommentoimme seuraavassa yksityiskohtaisemmin lähinnä niitä kysymyksiä, joihin erityisesti pyydettiin ottamaan kantaa. Osa 1. Tilannekuvaus Tilannekuvaus on mielestämme kattava ja siinä esitetyt tiedot ovat ajantasaisia. Nostaisimme kuitenkin kohdassa 1.6 listattujen toimijoiden lisäksi vielä esille kahden muunkin toimijan tilastot ja tietovarannot: - Potilasvakuutuskeskus (PVK) vastaa keskitetysti terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamisesta potilasvahinkolain mukaisesti. PVK:n tehtäviin kuuluu myös potilasturvallisuuden edistäminen. Potilasvahinkoaineisto pitää sisällään kaikki Suomessa ilmoitetut potilasvahingot vuodesta 1987 alkaen. Tästä laajasta tietokannasta julkaistaan vuosittain tilastotietoja ja tehdään lääketieteellistä tutkimusta. PVK toimii yhteistyössä eri viranomaistahojen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa potilasturvallisuuden edistämiseksi. - Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus on käynnistämässä toimintaansa Vaasan sairaanhoitopiirissä. Sen toimintaan liittyy keskeisesti kansallinen asiantuntijoista koostuva No Harm-verkosto. Vaasan sairaanhoitopiiri on ilmoittanut tavoitteensa olevan, että keskus voisi kehittää potilasturvallisuutta ja sen tutkimusta myös kansallisella tasolla. Mikäli Vaasan sairaanhoitopiirin julkilausuma tavoite herättää päättävillä tahoilla riittävää vastakaikua, voi keskus siis saada sellaisen statuksen, että se olisi paikallaan mainita muiden toimijoiden ja tietovarantojen joukossa. Mikäli tämän lausuntokierroksella olevan muistion julkaisuaikataulu siis sen sallii, pitäisi myös mahdollinen tuore tieto kansallisista päätöksistä tämän keskuksen asemasta ja roolista potilas- ja asiakasturvallisuuden tietotuotannosta sisällyttää muistioon. Luku 1.2 Lainsäädäntö ja määräykset on laaja ja siihen on näkemyksemme mukaan koottu kattavasti nykyinen lainsäädäntö ja tulevakin. Mielestämme niistä on nostettu hyvin myös esille laatutyöhön liittyvät kohdat. Potilasturvallisuusstrategia (1.5.3) oli nostettu hyvin esiin omana kohtanaan. Siihen on yksittäisiä viittauksia myös muissa tärkeimmissä kohdissa raporttia. Pohdittavaksi esitämme, pitäisikö sana potilasturvallisuus tässäkin muistiossa useammin korvata ilmaisulla potilas- ja asiakasturvallisuus, kun sosiaalilainsäädännön alainen toiminta on enenevässä määrin tulossa mukaan tähänkin toimintaan. Tuemme sitä, että mahdollisimman monipuolinen laatu- ja vaikuttavuustieto on käytettävissä päätöksenteon ym. tukena. Tässä mielessä on ilahduttavaa nähdä, että myös potilaiden tuottama tieto oli nostettu mukaan osana RWD tietoa. Myös heidän kokemuksellinen tieto oli saanut jalansijaa luonnoksessa, joka on erittäin hyvä asia. Samoin mielestämme hoitotyösensitiivisten mittareiden käyttöä tulee edistää ja laajentaa, jotta myös niiden tuottamaa laatutietoa voidaan hyödyntää koko sosiaali- ja terveydenhuollossa osana yhteistä ja kansallista laatutietotuotantoa, turvallisen ja kustannusvaikuttavan hoitotyön varmistamiseksi. Osa 2. Tietotuotannon rakenteet ja prosessit Tämäkin osa luonnosta on mielestämme hyvin laadittu, se on tiedoiltaan kattava ja ajantasainen. Osa 3. Tietotarpeet Tämäkin luku on mielestämme rakennettu hyvin; erottelu erilaisista tietotarpeista oli kuvaava ja auttoi hahmottamaan lukijaa siitä, miten erilaista tietoa todella tarvitaan eri käyttötarkoituksiin. Tässä luvussa on hyvin nostettu esille tärkeitä ja ajankohtaisia tietotarpeita liittyen palvelujen tuottajien ohjauksessa tarvittavaan tietoon havaituista laatupoikkeamista, jotta järjestäjä voisi niihin tuloksellisesti puuttua ohjauksellaan. Samoin asiakkaan tarvitsemasta tiedosta hoitopaikan valinnan tueksi, ammattihenkilön tarvitsemasta vertailutiedosta ja valvonnassa tarvittavasta laatutiedosta on olennaiset asiat tuotu hyvin esiin. Luonnoksessa olisi voinut olla vieläkin enemmän korostusta potilaan/asiakkaan näkökulmasta. Esim. luvun 3.2.2 (sivu 115) toisessa kappaleessa sanotaan "Esimerkiksi rekisteriaineistoista tuotettavasta monitasoisesta laatutiedosta on määriteltävä, minkälainen tieto tuo lisäarvoa asiakkaalle häntä itseään koskevassa päätöksenteossa.". Olisi hyvä, että tämän perään vielä korostettaisiin, että asiakkaat tulee ottaa mukaan jo tähän määrittelyyn. Tämä siksi, ettei jälleen "ylhäältä käsin" saneltaisi asiakkaille, mikä tieto tuo heille lisäarvoa. Tämä on pieni, mutta mielestämme tärkeä lisä, jos todella haluamme, että asiakkaat pystyvät ottamaan aktiivisempaa roolia hoidossaan. Esim. potilaan tulee voida vaivattomasti verrata eri hoitoyksiköiden laadullisia eroja hoitotuloksista ja mahdollisissa ongelmatilanteissa. Lisäksi potilaan tulee päästä mahdollisimman vaivattomasti ja jopa vajailla atk-osaamisella tämän laatutiedon äärelle. 3.4 Valvonnassa tarvittavasta laatutiedosta voidaan osoittaa olevan hyötyä asiakasryhmäkohtaisista objektiivisista tunnusluvuista ja laatu- ja potilasturvallisuustiedoista. Järjestelmällisen seurannan tarvetta tukee ikäihmisten hoivapalveluiden toiminnassa havaitut puutteet ja epäkohdat, jotka ovat vaarantaneet monelta osin asiakasturvallisuuden. Laadukkaiden ja turvallisten palveluiden tuottamisessa parempi ennakointi mahdollistaisi valvovan viranomaisen oikea-aikaisen puuttumiseen ennen tilanteiden kärjistymistä. Kansalliset laaturekisterit voisivat olla tulevaisuuden laadun ja turvallisuuden varmistaja. Ne mahdollistaisivat myös asiakkaan kannalta tärkeän valtakunnallisen, alueellisen ja yksikkökohtaisen vertailun hoitopaikan valinnan tueksi vahvistaen asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Osa 4 Kehittämisehdotukset Laatu- ja vaikuttavuustiedon käytön tiekartta on selkeä ja saatu visuaaliseksikin. Tosin, kuten kirjoittajat itsekin toteavat, on se todella karkealla tasolla. Lukuun 4.3 olisi kaivannut loppuun, vaikka lyhyttä koostetta/kuvaa kehittämistoimenpiteistä, nyt ne hukkuvat tekstiin. Kun jokin asia saa suuremman merkityksen, kasvaa yleensä myös riski väärinkäytöksille kyseisen asian osalta. Näin on käynyt esim. DRG-laskutuksessa diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaamiselle niissä maissa, joissa kilpailu sairaaloiden välillä on voimakkaampaa ja DRG:n merkitys lopullisessa laskutuksessa suurempaa. DRG creep-ilmiö sekä erilaiset manipulaatiot ja väärennökset kirjaamisessa ovat tällaisissa maissa realiteetteja, joita joudutaan viranomaisvalvonnalla ja kovillakin sanktioilla torjumaan. Suomessakin on nähty valitettavan paljon tämän suuntaista ilmiötä omavalvonnan laiminlyönneissä ja suoranaisissa väärennöksissä. Kun laadun ja vaikuttavuuden merkitys näin kasvaa ja tulevaisuudessa ja se saattaa epäsuorien mekanismien lisäksi toimia jopa suoraan laskutuksen perusteena (ns. vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto), olisi hyvä kommentoida myös tällaisen ilmiön riskiä ja sen mahdollista torjuntatarvetta ja -keinoja tulevaisuuden Suomessa. Yhdymme esitettyyn näkemykseen, että laatu- ja vaikuttavuus strategia tarvitaan ja samoin voimakas ohjaus valtiovallan osalta, jotta tämä asia etenee järjestelmällisesti ja hallitusti eteenpäin. Yhdymme samoin esitettyihin näkemyksiin kansallisista laaturekistereistä. Sosiaalihuollon palvelujen laadunseuranta on nostettava samanarvoiseksi terveydenhuollon kanssa. Suomen potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry on vuonna 2010 perustettu potilaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteinen foorumi, joka toimii valtakunnallisesti aktiivisena kehittäjänä, vaikuttajana ja asiantuntijana. Yhdistyksen päämäärä on omalla toiminnallaan varmistaa, että potilaat ja asiakkaat saavat Suomessa turvallista ja laadukasta hoitoa ja palveluja. SPTY:n jäsenistö koostuu henkilö- (249), yhteisö- (25) ja sairaanhoitopiirijäsenistä (16). Turussa 2.12.2019 Auvo Rauhala, puheenjohtaja Suomen potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry potilasturvallisuusyhdistys@gmail.com, 050 567 9623
      • THL, THL, Järjestelmät-osasto / Reformit-yksikkö, Tiirinki Hanna
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Sosiaali- ja terveysministeriö Asia: Lausuntopyyntö: Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa: laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä –muistioluonnos Muistioluonnoksessa kuvataan laatu- ja vaikuttavuustiedon nykytilaa, kehittämissuositukset ja pitkäjänteisen kehittämisen tiekartta. Siinä asemoidaan laaturekisterit sekä laatutiedon ohjaus ja toimijoiden roolit suhteessa lainsäädäntöön, valtiohallinnon tietostrategioihin, palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja asiakkaan tietotarpeisiin, tietojärjestelmäkehitykseen ja tietovarantoihin. Ehdotusten tarkoitus on auttaa suuntaamaan kehittämistä yhteiseen päämäärään laatu- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseksi entistä tavoitteellisemmin ja kattavammin. THL:n lausunto THL kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto STM:n johdolla valmistellusta muistioluonnoksesta. Muistio antaa kokonaiskuvan sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuustiedon tilannekuvasta, toimijoiden rooleista, ohjauksen tarpeista ja mahdollisuuksista, tiedon hyödyntämisestä, juridiikasta sekä tietovarantojen ja –järjestelmien mahdollisuuksista. Samoin esiin on nostettu vaihtoehtoja etenemispoluiksi sekä tulevaisuuden kehityslinjoja (mm. asiakkaiden tuottama tieto (PROM/PREM), vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto, tekoäly, sosiaalihuollon puuttuva laatutieto). Esitetyn tiekartan avulla on mahdollista saada eri toimijat etenemään kohti yhteistä päämäärää. Muistio on ansiokas ja kattava kuvaus varsin laajasta ja rönsyilevästä asiakokonaisuudesta ja lisäksi muistio pysyy pääosin riittävän strategisella ja yleisellä tasolla uppoamatta liiaksi yksityiskohtiin. THL:n roolia tiedon määrittelyssä, tuottamisessa, analysoinnissa ja raportoinnissa sekä eri rekisterien ylläpitämisessä tuodaan muistiossa esiin monista näkökulmista. Ryhmä THL:n asiantuntijoita on ollut edustettuna muistiota valmistelleessa työryhmässä tai muutoin tuottanut muistion materiaalia. Muistiossa ovat merkittävässä osassa laaturekisterit, joiden osalta THL on juuri 20.11.2019 julkaissut oman Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -pilottihankkeensa pääraportin. Pääraportti sisältää THL:n ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida, ohjata ja rahoittaa. STM:n muistio ja THL:n pilottihankkeen pääraportti muodostavat hyvän ja toisiaan täydentävän kokonaiskuvan terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuustiedon sekä laaturekisterien asemasta tulevaisuuden sote-tietojohtamisessa. STM:n muistio on selvästi laajempi ja strateginen kokonaiskuvaus. THL:n raportti puolestaan koostuu kansallisista ja kansainvälisistä laaturekisterikokemuksista, laaturekisterien moninaisista hyödyntämismahdollisuuksista ja lisäksi tiedonhallinnan ja ICT-ratkaisujen yksityiskohtaisemmasta pohdinnasta. Muistio ja raportti eivät ole keskenään ristiriitaisia. Tämä lausunto sisältää THL:n kannanottoja muistion linjauksiin. Yksityiskohtaiset kommentit joistakin epätarkkuuksista, päällekkäisyyksistä ja kirjoitusvirheistä on pääosin jätetty tämän lausunnon ulkopuolelle, mutta joitakin yksityiskohtaisia THL:ta koskevia huomioita on liitteessä 1. Tilannekuvan kattavuus ja ajantasaisuus (luvut 1 ja 2) Termit ja määritelmät. Laatu- ja vaikuttavuustietoon ja rekistereihin liittyy useita monitulkintaisia käsitteitä. Muistion tekstissä ja liitteessä 1 on määritelty laatuun, vaikuttavuuteen tai rekistereihin keskeisesti liittyviä käsitteitä, mutta määrittelyjen lähteet eivät käy ilmi. Ovatko kyseessä lainsäädännön määritelmät vai muu vakiintuneet vai kirjoittajien omat määritelmät? Ilman lähteiden ilmoittamista määritelmien täsmällisyyden ja yleistettävyyden arviointia ei voida tehdä. Kuvattaessa rekistereiden tunnusmerkkejä (luku 1.3) tekstin tulee olla esitettyä täsmällisempi. Mm. yhteisrekisteriin (s. 37) liitetyt määrittelyt, oikeudet ja velvollisuudet tulee vielä juridiikaltaan tarkistaa. Muistiossa tuodaan erittäin hyvin esiin laatu- ja vaikuttavuustiedon kompleksisuus ja monitahoisuus. Laadukkaan ja luotettavan tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä tarvitaan hyvin monitoimijainen ja -ammatillinen erityisosaaminen. Sote-ammattihenkilöiden asiakas- ja potilasryhmäkohtaisen ymmärryksen ja vaikuttavien hoito- ja palvelumenetelmien tuntemisen lisäksi tarvitaan monimuotoista tiedonhallinnan, tilastotieteen, data-analytiikan, raportoinnin ja viestinnän osaamista. Lisäksi tarvitaan toimivat ICT-teknologiset ratkaisut. Kyse ei siis ole pelkästään tiedonsiirtoon ja tietojen varastointiin liittyvästä toiminnosta. Luvut 1.6-1.10 kuvaavat eri toimijoita rooleineen ja tietovarantoineen sekä tehtyjä ja tekeillä olevia kehittämishankkeita. Toimijoita, tietovarantoja ja hankkeita on todella paljon. Tästä voidaan päätellä, että laatu- ja vaikuttavuustieto on eri tasoilla nähty hyvin tärkeäksi ja kehittämisen arvoiseksi. Ilman kansallista koordinaatiota on kuitenkin kehittynyt monimutkainen, epäyhtenäinen, pirstaleinen ja osin päällekkäinen laatutietovarantojen kokonaisuus ja kehittäminen, minkä myös THL on havainnut nykyisiä eri toimijoiden tietovarantoja ja rekistereitä kartoittaessaan. Tämän tilanteen saamiseksi hallintaan esitetään muistiossa useita kehittämisehdotuksia ja tiekartta (luku 4). Muistiossa on todettu, että tarvitaan pitkäjänteinen resursointisuunnitelma, jotta esim. kansallinen laaturekisteritoiminta on mahdollista. Lisäksi on pohdittu eri toimijoiden rahoitus- ja resurssointivastuuta laatu- ja vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Periaate, että kukin hyötyvä taho osallistuu kustannusten kattamiseen, on THL:stä tarkoituksenmukainen. Rahoitusvastuuta tulee arvioida, kun sote-rakennemuutos etenee. Kaikkea resursointia ei oletarkoituksenmukaista ajatella valtion toteutettavaksi. Esim. järjestäjät ja tuottajat tulevat todennäköisesti tarvitsemaan yksityiskohtaista laatutietoa johtamisen ja toiminnanohjauksen näkökulmasta, mitä kaikkea ei ole tarkoituksenmukaista kerätä kansallisella tasolla. Tältä osin toimijoiden omia laaturekistereitä ja laatutiedon tuotantoa tullaan tarvitsemaan kansallisen mallin rinnalla jatkossakin. THL jakaa muistiossa esitetyn näkemyksen siitä, että synergisiä ICT- ratkaisuja tulee etsiä kaikilla tasoilla ja eri toimijoiden välillä ja varmistaa kokonaisarkkitehtuurin toteutuminen. Samoin Kanta-tietoallas laatu- ja vaikuttavuustiedon merkittävimpänä lähteenä nähdään hyvänä tulevaisuuden tavoitteena. On kuitenkin todettava, että eri tarkoituksiin voidaan tarvita huomattavan yksityiskohtaista laatutietoa, jonka kokoaminen Kantaan ei välttämättä ainakaan lähiaikoina ole mahdollista. Tältä osin tiettyjä erillisjärjestelmiä todennäköisesti voidaan tarvita jatkossakin. Lainsäädäntöä koskevan luvun 1.2. ymmärrettävyys ja tulkinta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoon liittyvä lainsäädäntö on monimutkainen ja vaikea tulkita. Lisäksi uusia säädöksiä on tullut viime aikoina (mm. EU tietosuoja-asetus). Tältä osin muistion lainsäädäntöä käsittelevälle osiolle ja lainsäädännön tulkinnoille on suuri tarve ja odotus. Nykyisessä lainsäädäntöluvussa kokonaiskuva ja säädösten hierarkia (EU/kansainväliset säädökset, perustuslaki, yleislait, erityislait) jää epäselväksi. Myös termeissä ja lain tulkinnassa on epätäsmällisyyksiä sekä luvussa 1.2 että luvussa 4. Lainsäädäntöön ja lain tulkintaan liittyvät osiot kannattaa vielä tarkistaa ja osin uudelleen kirjoittaa siten, että juridiset määritelmät ja tulkinnat ovat pitävät. Juuri STM:n muistiolta odotetaan lainsäädännön osalta erityistä tarkkuutta. THL-lain muutoksia kuvattaessa jää vähälle huomiolle se tärkeä uudistus, että THL saa nyt kerätä ja käsitellä henkilötietoja lakisääteisiin tehtäviinsä, ei ainoastaan lainsäädännössä kategorisesti määriteltyihin rekistereihinsä (ks. 5 §). Muutos on erittäin merkittävä, koska se vähentää tarvetta erillisten rekisteritietojen keruulla ja tukee kertakirjaamisen periaatetta: kun tieto on kerran tallennettuna ja THL:n käytettävissä, sitä voidaan hyödyntää kaikissa THL:n lakisääteisissä tehtävissä. Lisäksi THL-lain muutos luo pohjan myös sosiaalihuollon asiakastietojen henkilötasoiselle keräämiselle ja käytölle samoin perustein kuin potilastietojenkin. Tämä antaa edellytykset myös sosiaalihuollon laaturekistereille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille laaturekistereille. Se myös mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen yhteisen tarkastelun, koska nyt sosiaalihuollosta pystytään keräämään myös avopalvelutietoja. Tiedontarpeiden osuvuus ja kattavuus (luku 3) Laatutiedon tarpeet on muistiossa jaettu tarkoituksenmukaisesti ohjauksen, asiakkaan, vertaiskehittämisen ja valvonnan tietotarpeisiin. Kuvausta järjestäjän tarvitsemasta tiedosta tuloksellisuuden varmistamiseksi on tarpeen selkiyttää tai ainakin viitata jo aiemmin tehtyihin kuvauksiin, esim. ns. järjestäjän tietomalliin. Kehittämisehdotuksiin tulee nostaa yhtenäisen asiakkailta kerättävän laatutiedon (PROM/PREM) kehittämisen tarpeellisuus. Tämä tulee tehdä monitoimijaisesti ja yhdessä asiakkaiden ja potilaiden edustajien kanssa. Näiden avulla voidaan syventää tietoa toteutuneesta laadusta ja arkivaikuttavuudesta sekä osaltaan tuottaa vertailutietoa eri tietotarpeisiin, myös asiakkaan valintojen tueksi. Tällä hetkellä PROM ja PREM tietojen määrittely ja kerääminen on kansallisesti hajanaista.Myös asiakkaiden osallisuuden vahvistamisen tulee korostua. Muistiossa on kuvattu sosiaalipalveluiden laatutiedon tarvetta, jossa terveyspalveluihin verrattuna on merkittäviä aukkoja. Tästä syystä kuvausta sosiaalipalveluiden laatutiedon tarpeesta ja siihen liittyvistä haasteista voisi kuvata laajemmin. Sosiaalihuollossa ei ole olemassa laaturekistereitä ja kuten terveydenhuollon puolelta on kokemusta, niiden kehittäminen vie vuosia ja vaatii runsaasti lisäresursseja. Lisäksi raportissa käytetyt käsitteet eivät täysin vastaa sosiaalihuollon käsitteitä ja teksti vaatisi kokonaisuudessaan läpikäyntiä sosiaalihuollon näkökulmasta. Myös kehittämisehdotukset tulisi keskusteluttaa sosiaalihuollon toimijoiden näkökulmasta. THL korostaa, että menestyksekäs vertailukehittäminen edellyttää huolellista prosessin valmistelua, olennaisten indikaattorien jatkuvaa tarkastelua ja kehittämistyötä, henkilöstön sitoutuneisuutta ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Näiden lisäksi muistiossa tulee painottaa asiakkaiden osallistamista vertailukehittämiseen, jotta asiakaslähtöisyys korostuu laatu- ja vaikuttavuustiedon prosessien eri vaiheissa. Esitetyt kehittämisehdotukset ja tiekartta (luku 4) sekä niiden toteuttamiskelpoisuus Kehittämisehdotukset ja toimenpiteet ovat kokonaisuudessaan jäsenneltyjä ja perusteltuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan laatu- ja vaikuttavuustietostrategian ja laatutieto-ohjelman toteuttaminen on tarpeellinen ja kannatettava tavoite. THL kannattaa ehdotusta ja on valmis osaltaan osallistumaan valmisteluun ja toteutukseen. THL muistuttaa kuitenkin, että yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuustietostrategia tulee sisältää molempien substanssialueiden näkökulman, ei vain terveydenhuollon. Tiekartta on laadittu kolmelle eri hallituskaudelle, mikä on verrattain pitkä aikajana. Ainakin tiedon hyödyntämisen osalta aikataulua tulee tiivistää. Mm. avoimen laatutiedon vertailua tulisi kyetä tekemään jo tällä hallituskaudella esimerkiksi kansallisten laaturekistereiden avulla. Samoin sosiaalihuollon laadun seurannan ratkaisuja tulisi tavoitella jo meneillään olevalla hallituskaudella. THL yhtyy muistiossa esitettyihin ehdotuksiin laitoksen useista rooleista laatu- ja vaikuttavuustietoon liittyen. Lisäksi THL on valmis terveydenhuollon kansallisen laaturekisteritoiminnan käynnistämiseen jo vuonna 2020, kunhan pitkäjänteinen valtion rahoitus varmistuu. Syntyvää laaturekisteritietoa tarvitaan mm. sote-palvelujärjestelmän ohjaamisessa ja arvioitaessa sekä sote-rakennemuutosta valmisteltaessa ja toimeenpantaessa. Pääjohtaja Markku Tervahaudan puolesta sijainen Pekka Rissanen Osaston johtaja, sijainen Anu Muuri   LIITE 1. Erityisesti THL:ta koskevia yksityiskohtaisia huomioita muistion tekstiin s. 134 "Muissa kuin THL:n ylläpidollisessa vastuussa olevissa laaturekistereissä henkilötun-nisteellisen tai tunnistettavan tiedon keräämiseksi tarvitaan rekisterinpitäjän lupa ja kirjallinen suostumus potilaalta tiedon käyttöön. Rekisterinpitäjälle tulee toimittaa tieto-suojaseloste." Onko tämä näin vai onko sekoitettu ylläpito ja rekisterinpito?. s. 140 "Laatutietojärjestelmät tarvitsevat CE-merkinnän primäärikäytössä olevan tiedon keruussa (Terveydenhuollon teknologioita koskeva sääntely)." Kannattaa tarkistaa. Sivulla 30 THL-lain yhteydessä olisi hyvä mainita, että THL-lain muutoslailla kumottiin myös laki Stakesin tilastotoimesta. Nyt mainitaan vain laki ja asetus terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä. Johdonmukaisuuden nimessä THL-lakia koskevassa osiossa olisi hyvä mainita myös THL:n ylläpitämät sosiaalihuollon rekisterit: sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri, lastensuojelurekisteri ja toimeentulotukirekisteri. Muistiossa on tässä kohdassa mainittu vain terveydenhuollon valtakunnalliset henkilörekisterit. Sinänsä THL:n sosiaalihuollon rekisterit on mainittu kohdassa 1.6.3.1, joskin saavat terveydenhuollon rekistereitä pienemmän huomion. THL:n tietovarantoja koskevassa alaluvussa (1.6.3) on mainittu asianmukaisesti myös THL:n tartuntatautilain nojalla ylläpitämät tietokannat. Johdonmukaisuuden nimissä olisi hyvä mainita tartuntatautilaki myös lakiosiossa (1.2.2). Kohtaan 1.6.3.1. tarkennus: Kotihoidon asiakaslaskenta on lopetettu (tiedot kerätty viimeisen kerran koskien vuoden 2018 marraskuun tietoja) Lisääntymisterveydenrekisterit s. 55; hedelmöityshoidot eivät ole rekisteri eivätkä sisällä hetullista rekisteritietoa vaan on summatasoinen tiedonkeruu Lisääntymisterveydenrekisterit s. 55: Epämuodostumarekisterin jälkeen tulisi olla viittaus ”Lääkehoito ja raskaus- hankkeeseen, joka on THL:n, Fimean ja Kelan yhteistyöhanke ja ko. rekisteri sisältää tiedot äidin raskauden aikaisesta lääkkeiden käytöstä ja siten tuottaa tietoa raskauden aikaisen altistuksen vaikutuksista terveydenhuollossa (epämuodostumarekisteri ei siis sisällä ko. tietoja kuten raportissa nyt lukee).
      • Lääketeollisuus ry
        Uppdaterad:
        2.12.2019
        • Lääketeollisuus ry:n lausunto STM:n ”Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa” luonnokseen Muistio kokoaa mielestämme strategisesti ja selkeästi laatu- ja vaikuttavuustiedon merkityksen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa. Kannatamme muistion ajatusta laatia kansallinen strategia laatu- ja vaikuttavuustiedon käytölle. Kansallinen strategia jäsentää toimet, jolla laatu- ja vaikuttavuustieto tuodaan vahvemmin osaksi palvelujärjestelmää, sen ohjausta ja tiedolla johtamista. Samalla syntyy tietoa, joka lisää Suomessa tehtävää lääke- ja terveysalan tutkimusta. Näemme hyvänä ajatuksen integroida laatu- ja vaikuttavuustieto osaksi palvelujärjestelmää. Samalla se kytkeytyy osaksi kansallisia tietojärjestelmäarkkitehtuurin ja tiedolla johtamisen (Toivo) hankkeita. Laatu- ja vaikuttavuustieto on osa palvelujärjestelmästä syntyvää tietoa. Kansallisesti koordinoituna tieto saadaan vahvemmin osaksi nykyisiä tai tulevia rakenteita. Yksittäisten osien sijaan on kehitettävä kokonaisuutta. Data tutkimustyön osana Terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ns. toisiolaki mahdollistavat ainutlaatuisella tavalla Suomessa tehtävää tutkimustyötä. Laatu- ja vaikuttavuustieto tuo merkittävää tietoa koko lääkkeen elinkaareen liittyvään tutkimukseen elinkaareen. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää muissa kehittämis- ja innovaatiohankkeissa. Kannatamme ajatusta kehittää toisiolakia kehittämis- ja innovaatiokäytön osalta. Erityisesti laatu- ja vaikuttavuustiedon kehittyessä ja jalostuessa, riskiksi nousee näiden tietojen vajaa hyödyntäminen, jos kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on saatavissa vain tilastomuotoista aineistoa. Tiedolla johtaminen edellyttää laadukasta dataa Laatu- ja vaikuttavuustietojen käyttö kansallisesti edellyttää yhteneväisiä määritelmiä, käytäntöjä, tietorakenteita ja standardeja. Ennen kaikkea se vaatii periaatetta kertakirjauksesta. Moninkertaiset kirjauskäytännöt vaativat ylimääräistä aikaa, mutta ennen kaikkea ne lisäävät virheellisen datan riskiä. Tietojärjestelmien hajanaisuus on johtanut tilanteeseen, jossa tietoja täyttävät terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat tallentamaan saman tiedon useaan eri paikkaan. Tilannetta ei voi muuttaa kertatoimilla, mutta suunnan tulee olla selvä ja kehityshankkeiden viedä suuntaan, jossa samaa tietoa ei tarvitse tallentaa useaan kertaan. Muistion varovaisissakin arvioissa säästetty aika tarkoittaisi 15-20 miljoonan euron säästöjä vuodessa. Tilanteen rakentaminen hallitusti kohti kestäviä ja tietojohtamista tukevia ICT-ratkaisuja edellyttää sitä, että laatu- ja vaikuttavuustieto muodostuu osaksi palvelujärjestelmää ja sitä kautta kansallisiin lainsäädäntöihin sekä osaksi tietoarkkitehtuuria. Kansallisena tavoitteena on vahvempi tiedolla johtaminen ja sitä tavoitetta on vaikea saavuttaa, jos työ ei ole kansallisesti koordinoitua. Arviot tarvittavista 18 miljoonan investoinneista maksavat itsensä takaisin tehostuneella toiminnalla (arvio 15-20 miljoonan vuotuinen säästö). Siksi on välttämätöntä saada valtiolta rahoitus ja riittävä resursointi työhön, jolla viedään Suomea kohti tiedolla johdettua ja vaikuttavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
      • Munuais- ja maksaliitto ry
        Uppdaterad:
        2.12.2019
        • Munuais- ja maksaliitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiassa. Laatu- ja vaikuttavuustiedon tuottaminen ja hyödyntäminen on erittäin tärkeää niin potilaiden hoidon kuin koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta. Muistiossa kuvataan kattavasti nykytilanne ja asiaan liittyvä lainsäädäntö. Lain tulkintaan mahdollisesti liittyvät kysymykset ja ongelmat tulevat usein esiin siinä vaiheessa, kun lakia aletaan todellisuudessa tulkita ja soveltaa käytäntöön. On hyvä ottaa huomioon, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön tulevassa asetuksessa THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle siirtyvillä laaturekistereillä on käytettävissä konsultaatiomahdollisuus lain tulkintaan liittyvissä ongelmatilanteissa. Muistiossa on kuvattu laatu- ja vaikuttavuustyön tiekartta niin nykyiselle kuin tuleville hallituskausille 2030-luvun alkuun saakka. Tulevaisuudessa hallituspohjasta riippumatta laatu- ja vaikuttavuustiedon systemaattiseen keräämiseen ja hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa on panostettava taloudellisesti, laaturekisterien kehittämiseen sitouduttava ja niiden rahoitus turvattava pitkäjänteisesti. Myös rekistereiden kehitystarpeet tulisi ottaa huomioon jo asetuksissa, jotta ne eivät kohtuuttomasti hidastaisi tai estäisi rekistereiden kehitystyötä. Muistiossa on kuvattu selkeästi kaikki tärkeät laaturekistereiden kehittämiseen liittyvät osa-alueet. Muistion laajuuden takia alussa olevassa tiivistelmässä voisi kuitenkin painottaa selkeämmin kertakirjaamisen hyötyä resurssien käytön optimoimisessa ja valtakunnallisesti kerätyn tiedon rakenteiseen muotoon saamisen ja tietojärjestelmien välisten toimivien rajapintojen tärkeyttä. Lisäksi jo tiivistelmässä olisi hyvä painottaa rahoituksen suunnittelun tarvetta, koska ilman sitä hyviä tavoitteita ei voida saavuttaa. Muistiossa (s. 69, luku 1.6.11) olevaa tekstiä Suomen munuaistautirekisteriä koskien voisi päivittää seuraavasti: ”Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliitto ry:n ylläpitämä rekisteri, jossa on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 1964 alkaen. Sairaalat raportoivat potilaan kirjallisella suostumuksella munuaistautia koskevat tiedot rekisteriin. Rekisteri seuraa aktiivihoidossa olevien dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määrää ja hoidon laatua koko Suomessa. Rekisterin kattavuus on ollut yli 95 %. Rekisteritietojen avulla tehdään ennusteet tulevien vuosien potilasmääristä, ja tämä auttaa sairaaloita resurssien suunnittelussa. Suomen munuaistautirekisterin toimintaa rahoitettiin aiemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämällä valtionavustuksella. Vuosina 2013–2014 STM tuki rekisteriä projektiluonteisesti laatuindikaattoreiden lisäämiseksi vuosiraporttiin ja siitä lähtien Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportissa on julkaistu tiedot tärkeimmistä hoidon laatumittareista sairaanhoitopiireittäin ja alueittain. THL:een kohdistuneiden budjettileikkausten seurauksena munuaistautirekisterin valtionavustus lakkautettiin vaiheittain vv. 2016-18, ja toiminnan jatkorahoitus on vielä selvittämättä. Rekisterin ylläpitokustannukset ovat vuosittain olleet noin 90 000 euroa. Rekisteri sai STEAn rahoitusta vuonna 2019.”
      • Työterveyslaitos, Koivula Antti
        Uppdaterad:
        2.12.2019
        • Työterveyslaitos kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto ja tulla kuulluksi valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän perustaman alatyöryhmän laatimasta luonnoksesta (Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa: laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä –muistio). Työterveyslaitos toteaa lausuntonaan edellä mainitusta alatyöryhmän laatimasta luonnoksesta seuraavaa: Luonnos on hyvin laadittu ja asioita on tarkasteltu laaja-alaisesti. Kohdassa 1.6.6 Työterveyslaitoksen toimintaa laadun näkökulmasta on kuvattu kuitenkin varsin suppeasti. Ehdotetaan huomioitavaksi, että Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tehnyt työterveyshuoltojen toimintaa kuvaavia kyselyyn pohjautuvia katsauksia 3-5 vuoden välein vuodesta 1992 lähtien. Työterveyslaitoksen toteuttamat katsaukset kertovat aina kulloisenkin tilanteen työterveyshuoltojen resursseista ja laadunhallinnasta Suomesta. Viimeisimmässä, vuoden 2019 katsauksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa myös työterveyshuollon palveluprosessien laatua. Työperäisten sairauksien rekisterin ja ASA-rekisterin lisäksi Työterveyslaitos pitää myös biologisten altistumismittausten rekisteriä. Laaturekisterien kehittämisessä tulee huomioida työikäisten palvelut ml. työterveyshuolto sekä palveluiden järjestäjien, tuottajien ja asiakkaiden tietotarpeet terveyden ja työkyvyn riskitekijöiden, työ- ja toimintakyvyn, palveluiden tarpeen ja palvelujen käytön suhteen. Kerättävissä rakenteisissa tiedoissa on tarpeen huomioida asiakkaan työmarkkina-asema ja palveluiden käytön ja laadun lisäksi myös palvelun osuvuus eli saako potilas/asiakas palvelua oikeassa paikassa tarpeeseen nähden. Luonnoksen kehittämisehdotuksissa todetaan tarve määritellä laatutiedon lähteenä käytettäviä tietoja yhdessä eri asiakasryhmiä tuntevien ammattihenkilöiden kanssa, THL:n koordinoidessa tätä työtä. Lisäksi laaturekisterien ohjausrakenteeksi ehdotetaan kansallisen Laaturekisterikeskuksen ohjausryhmää, jossa olisi riittävän monipuolinen edustus. Työterveyslaitoksessa on vahvaa osaamista työikäisen väestön terveyden ja työn vuorovaikutuksesta sekä työkyvyn, työturvallisuuden ja työolojen kehittämisessä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisessä. Kannatamme ohjausryhmän perustamista ja ehdotamme ohjausryhmään nimettäväksi myös Työterveyslaitoksen edustus. Työterveyslaitos pitää hyvänä pyrkimystä, että kansallisissa laaturekistereissä tarvittavat tiedot kerättäisiin kertakirjaamisen periaatteella ja tietojen ensisijaisessa käytössä eli ammattilaisten päivittäisessä asiakas- ja potilastyössä syntyvistä tiedoista sekä sitä, että laaturekistereissä tarvittavat tiedot huomioidaan jo ensisijaisen käytön asiakas- ja potilastietorakenteita määritellessä. Työterveyslaitos huomauttaa kuitenkin, että tietorakenteita määritellessä tulee huomioida monipuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon eri erikoisalojen, palvelualojen sekä ammattiryhmien tarpeet tietojen yhtenäisestä kirjaamisesta. Luonnoksen mukaan: ”Uudistuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen siirryttäessä laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys päätöksenteon ja asiakkaan valintojen perusteena tulee vahvistumaan. Päätöksenteossa tarvittavan tiedon käyttö mahdollistuu vain, jos laatu- ja vaikuttavuustiedon strateginen merkitys ymmärretään ja kuvataan palvelujärjestelmän eri tasoilla ja sen merkitys tiedolla johtamiselle nousee kustannuksia ja toimintaa kuvaavan tiedon rinnalle. Tätä tavoitetta voidaan vahvistaa laatimalla sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan laatu- ja vaikuttavuustietostrategia.” Työterveyslaitos kannattaa laatu- ja vaikuttavuustietostrategian laatimista, mutta huomauttaa, että strategiassa tulee huomioida hallinnonalan erilaiset näkökulmat, kuten Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) mainittu vaatimus työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioinnista ja seurannasta.
      • Valvira, Valvira Terveydenhuollon valvonta
        Uppdaterad:
        29.11.2019
        • Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntönne VN/11481/2019, 7.11.2019 Lausunto muistiosta Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja tervey-denhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa; Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) lausuntoa muistiosta ”Asiakasryhmäkohtainen tieto laa-dusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa; Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä”. Muistion tausta Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23.2.2015 työryhmän selvittämään valtakunnallista hoidon saatavuutta ja yhtenäisiä hoidon perusteita. Tähän työryh-mään perustettiin 11.6.2018 alatyöryhmä tekemään selvitys terveydenhuollossa käytössä olevista hoidon laaturekistereistä, ehdotukset kansallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarantojen (mukaan lukien Kanta-arkisto) hyödyntämisestä, laaturekisterien kehittämisestä ja kansallisella tasolla seurattavista vaikuttavuusmittareista. Alatyöryhmä jatkoi tehtäväänsä verkostomaisena varsinaisen työryhmän toimikauden päätyttyä 31.12.2018. Alatyöryhmän laatima muistio sitoo kansallisella tasolla yhteen hoidon laatu- ja vaikuttavuustiedon ohjauksen, tekniset ja sisällölliset haasteet sekä rajapinnat muihin yhteiskunnallisiin palveluihin terveydenhuollon ulkopuolella. Lausuntopyynnössä on erityisesti pyydetty arviota muistiossa kuvatun tilannekuvauksen kattavuudesta ja ajantasaisuudesta, lainsäädännöllisen osuuden ymmärrettävyydestä ja mahdollisista tulkinnallisista kohdista, kuvattujen tiedontarpeiden osuvuudesta ja kattavuudesta sekä esitettyjen kehittämisehdotusten ja sen ajallisen tiekartan toteuttamiskelpoisuudesta. Lausunto Valvira toteaa, että muistio käsittelee kattavasti sosiaali- ja terveydenhuollossa muodostuvan tiedon nykytilaa, tulevaisuuden tavoitteita sen hyödyntämisessä sekä oikeudellisia että tietoteknisiä edellytyksiä hyödyntämiselle. Terveydenhuollossa hoitojen biologiset vaikutukset ovat yleensä hyvin tutkittu-ja. Sen sijaan se, millaista terveyshyötyä tai lisäarvoa hoidot tuottavat potilaalle on niukasti tutkittua. Hoitojen biologisia vaikutuksia tutkivat ns. kliiniset tutki-mukset raportoivat ensisijaisia lopputapahtumia tietyn seuranta-ajan puitteissa. Hoidoilla voi olla kuitenkin viiveellä ilmeneviä sekä suotuisia että haitallisia vai-kutuksia, joiden havaitsemiseen tutkimusasetelmat eivät tuo vastauksia. Toi-saalta potilaiden itse tuottamaa tietoa hoitojen arkivaikuttavuudesta on voitu kerätä vain potilaiden suostumuksella. Näiden viiveellä ilmenevien vaikutusten ja terveyshyödyn havaitseminen on mahdollista vain analysoimalla laajasti vä-estöltä kerättyjä tietoja. Nimenomaan potilailta saadun vaikuttavuustiedon tulee jatkossa olla mukana arvioissa hoitojen ja interventioiden kokonaisvaikutta-vuudesta. Terveydenhuollossa perusterveydenhuollon suoritteista ja hoitojen vaikutta-vuudesta on saatavilla niukasti tietoa. Potilaan hoitoketjun seuraaminen orga-nisaatioiden rajojen yli on vaikeaa. Myös sosiaalihuollon toimenpiteet vaikutta-vat suoraan terveydenhuollon hoidoista saatavaan potilaan kokemaan vaikut-tavuuteen. Yhteiskunnan panostuksen kohdentaminen vaikuttaviin terveyshyö-tyä tuottaviin hoitoihin ei ole mahdollista ilman sellaista tietoa, jossa sosiaali- ja terveyspalvelutapahtumia voidaan yhdistää henkilötunnukseen. Tämä on mah-dollista vain erillisen lainsäädännön turvin. Mobiililaitteiden kaupallisten hyvinvointisovellusten yleistyminen on mahdollis-tanut ihmisille oman terveydentilan seuraamisen haluamallaan tavalla. Tietojen antaminen sovelluksiin vapaaehtoisesti on motivoivaa, jos sovellus tuottaa ly-hyellä viiveellä käyttäjälleen selkeitä raportteja ja yhteenvetoja syötetystä tie-dosta. Usein näissä raporteissa on nähtävissä aikavälillä tapahtuvaa kehitystä tai muutosta. Toistaiseksi omakanta.fi tai terveydenhuollon toimintayksiköiden potilastietojärjestelmät tarjoavat rajoitettuja mahdollisuuksia potilaiden palaut-teelle. Tutkimusasetelmissa potilaiden palautetiedon kerääminen on järjestetty usein erillisen sähköisen järjestelmän kautta ja sen sisällyttäminen osaksi poti-laskertomusta ei onnistu tai vaatii terveydenhuollon ammattihenkilöiden käsin kirjaamisen. Terveydenhuollon ammattihenkilö on terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-netun lain (559/1994) 16 §:n ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:n perusteella velvollinen laatimaan potilasasiakirjat. Potilastie-dot muodostavat henkilörekisterin ja ne kuuluvat yksityiselämän suojan ydin-alueeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasiakirjoista 298/2009 6 §:ssä on säädetty, että potilasasiakirjoihin saavat tehdä merkintöjä potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt ja heidän oh-jeidensa mukaisesti myös muut henkilöt siltä osin kuin he osallistuvat hoitoon. Potilasasiakirjamerkinnät voivat lisäksi koostua terveydenhuollon laitteiden tuottamista hoidon kannalta tarpeellisista merkinnöistä. Asetuksen 13 §:ssä to-detaan, että potilaskertomukseen tulee merkitä tiedot todetuista tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden haitallisista vaikutuksista ja hoidon tehottomuudesta. Jos potilaiden antamaa hoitopalautetta kerättäisiin potilastietojärjestelmään, siitä pitäisi säätää nykyisiä lainkohtia yksityiskohtaisemmin. Valviran näke-myksen mukaan rakenteellisen hoitopalautetiedon voisi sisällyttää potilastieto-järjestelmään ainakin silloin, kun se myös hyödyttää terveydenhuollon palvelu-tapahtumaa. Erillisen uuden kirjauksen sijaan terveydenhuollon toimintayksi-kössä terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hyväksyä potilaan syöttämät tie-dot. Valvira toteaa, että potilaan hoitopalautteen kerääminen aiheuttaa kustan-nuksia terveydenhuollon järjestäjille / tuottajille ja muodostuvan tiedon pitäisi valtakunnallisesti olla vertailukelpoista eri toimintayksiköiden kesken. Laissa sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) eli ns. toisiolaissa on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotetun tiedon käyt-tökohteet alkuperäisen käyttötarkoituksen lisäksi. Laissa on määritelty Tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydessä toimiva erillinen Sosiaali- ja terveys-alan tietolupaviranomainen (Tietolupaviranomainen), joka voi yhdistellä eri re-kisterinpitäjien henkilötietoja ja tuottaa tunnisteettomia (anonyymejä) tietoja. Lainsäädäntö ja tietolupaviranomainen ovat uusia, joten jatkossa joudutaan miettimään lain soveltamista monissa rajapinnoissa. Yksityisyyden suoja ei välttämättä toteudu tietojen anonymisoinnilla, jos esim. tiettyä hoitoa saavia tai sairautta sairastavia on hyvin vähän. Tällöin Valviran näkemyksen mukaan esim. harvoja ihmisiä koskevien tietojen alueellinen kohdentaminen voi johtaa henkilön tahattomaan tunnistamiseen. Muissakin potilasryhmissä voi olla vas-taavia alaryhmiä esim. iän perusteella tunnistettavissa. Kansalliset terveydenhuollon laaturekisterit -hanke tukee merkittävästi vaikut-tavuustiedon saamista, ja pilottirekisterit ovat testanneet jo olemassa olevan rekisteritiedon yhdistämistä toisiolain perusteella. Laaturekisterihankkeen tar-koituksena on kerätä vertailutietoa hoidon tuloksista terveydenhuollon toimin-tayksiköille ja kansalaisille sekä terveydenhuollon ohjaamiseen tarvittavaa tie-toa. Valvira pitää tärkeänä kansallisten laaturekistereiden perustamista ja niihin liittyvän käyttöliittymän käyttäjäystävällisyyttä varmistamaan, että terveyden-huollon toimijoilla ja kansalaisilla on pääsy kerättyyn tietoon helposti. Muistiossa on esitetty laatu- ja vaikuttavuustiedon mahdollistavan valtiollisen ohjausjärjestelmän aikataulu vuosille 2019 – 2031. Valvira toteaa, että muualla yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia kuten teknologista kehitystä ja sen saa-vutettavuutta yksilöille ei voida hallita suunnitelman mukaisesti, mutta se on kiihdyttänyt myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöllistä muutosta toimin-tayksiköissä. Tämä muutos oletettavasti jatkuu ja vaikuttaa kaikkiin ohjaustoi-menpiteisiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen malli tulevaisuudessa vaikuttaa myös niissä muodostuvan tiedon kokonaisuuteen. Yhteenveto Valvira toteaa, että muistio on kattava ja ajantasainen kuvaus sosiaali- ja terveydenhuollossa muodostuvan vaikuttavuustiedon hyödyntämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Valvira katsoo, että potilaan itse tuottaman tiedon yhdistäminen potilastietojärjestelmään vaatii potilasasiakirjoja koskevan lainsäädännön laajaa tarkastelua (potilasasiakirja-asetus, tietosuojalaki, tietosuoja-asetus). Valvira toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa muodostuvien yksilön tunnisteellisten tietojen salassapito on varmistettava kaikissa tilanteissa ja tunnis-tettava sellaiset tilanteet, joissa anonymisointi ei onnistu. Valvira pitää kansallisten laaturekisterien perustamista tärkeänä ja tiedon palauttamista terveydenhuollon toimijoille ja kansalaisille merkittävänä edistysas-keleena pyrittäessä laadukkaaseen vaikuttavaan kansallisesti yhtenäisin ehdoin toteutettavaan hoitoon. Valvira katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella tapahtuva teknologinen älypalveluiden kehittyminen saattaa vaikuttaa myös muistiossa ehdo-tettujen ohjaustoimenpiteiden aikatauluun merkittävästi.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Uppdaterad:
        29.11.2019
        • SOSTE pitää tilannekuvausta sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekistereistä huolellisesti työstettynä ja kattavana pohjana, jonka avulla voidaan edetä laatutyön viemisessä kohti käytäntöä. Avoin ja laajuudeltaan riittävä sekä helposti ymmärrettävä ja saavutettava laatutieto on sote-palvelujen tärkeä kulmakivi. Sitä edistävää suunnittelua, rakenteita ja toteutusta on vietävä ripeästi eteenpäin. SOSTE nostaa esille seuraavia seikkoja muistioon ja sen sisältämien asioiden käytännön toteutukseen liittyen:  On kiitettävää, että tiekartta tulevalle toiminnalle on hahmoteltu hyvin ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa silmällä pitäen. Muistiossa on runsaasti kehittämisehdotuksia. Samaan aikaan on varmistettava valtakunnallinen ohjaus sekä riittävä rahoitus ja muut resurssit kehittämistoimenpiteiden toteuttamiselle ja laatu- ja vaikuttavuustiedon käytölle arjen toiminnassa.  Vuonna 2017 julkaistiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 (s. 47). Potilasturvallisuus on huomioitu muistion eri asiayhteyksissä, samoin asiakasturvallisuus. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen kantavana linjauksena on sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio. Siten myös palvelujen saatavuuden, laadukkuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa tulee käsitellä rinnakkain sekä potilas- että asiakasturvallisuuden näkökulma.  Tiedon läpinäkyvyys lisää luottamusta ja antaa palvelun käyttäjälle mahdollisuuden arvioida palveluja ja niiden tasoa sekä tehdä valintoja tietoon pohjautuen. Muistiossa on tunnistettu kansalaisten roolin muuttuminen aktiivisemmaksi ja että kansalaisten osallistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon asettaa vaatimuksia tiedon ymmärrettävyydelle ja käytettävyydelle (s. 115). Tähän liittyen tulee pohtia myös, kuinka laatuun liittyvää tietoa saadaan välitettyä yhdenvertaisesti kaikille. Miten tietoon pääsee käsiksi esimerkiksi henkilö, jolla ei ole kykyä tai mahdollisuutta käyttää tiedonhakuun sähköisiä välineitä? Miten palvelun käyttäjien mahdollisuus hyödyntää laaturekistereiden tuottamaa tietoa valintoja tehdessä tosiasiallisesti toteutetaan? Millaista tukea ihmisille tarjotaan ja kenen toimesta?  Laaturekisterit ovat välttämättömiä mm. vaikuttavuuden osoittamiseen. Niiden tulee olla kaikkia velvoittavia ja siten lakisääteisiä. Rekistereihin on kirjattava asioita riittävän monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tuotetun tiedon on oltava hyödynnettävää ja vertailtavaa. Pohdittavia asioita on mm. se, miten varmistetaan kirjaamisen yhdenmukaisuus valtakunnan tasolla? Kuinka huolehditaan siitä, että järjestelmä on riittävän helppokäyttöinen, eikä kuormita kohtuuttomasti työntekijöitä esimerkiksi kirjauksen vaatimalla lisätyöllä?  THL on kehittänyt mallia terveydenhuollon kansallisia rekistereitä varten ja toteuttanut laatukriteeripilotteja, joita kuvataan muistiossa. THL on julkaissut hankkeesta 20.11.2019 raportin, jossa esitetään mm. kansallisen laaturekisterikeskuksen perustamista laatutyön organisoimiseksi. Raportin sisältämiä asioita on osittain käsitelty muistiossa, mutta huomiot ja ehdotukset kannattaa kokonaisuudessaan lisätä osaksi lausuttavana olevaa muistiota.  Laaturekisterien kehittämisen prosesseissa tarvitaan tiivistä arviointia ja seurantaa. Arviointia ei tule nähdä vain palvelujärjestelmään kohdistuvien hyötyjen mittaamisena (s. 124), vaan siinä on huomioitava myös kansalaisten näkökulma ja heidän kokemansa hyödyt sekä mahdolliset tiedon hyödyntämisen esteet. Laatutyöstä saatavien hyötyjen tulee koitua kansalaisten hyödyksi.  Laatu- ja vaikuttavuustiedon ohjausrakenteisiin tulee ottaa laajasti eri sidosryhmät mukaan, mukaan lukien erilaisia asiakasryhmiä edustavat järjestöt.  Palvelunkäyttäjien tuottamaa tietoa hyödynnetään jo nyt osana laatutietoa ja jatkossa heidän roolinsa vain kasvaa. Kuinka palvelunkäyttäjän osallisuus tiedontuottamiseen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla ja miten tieto saadaan palautumaan heidän hyödykseen?  Muistiossa (s. 125) mainittujen järjestöjen ja yhdistysten ylläpitämien laaturekisterien jatkokäyttö tulee miettiä huolella. Toivottavaa on niiden siirtäminen THL:n tai jonkin terveydenhuollon yksikön vastuulle. Mikäli järjestöjen ja yhdistysten ylläpitämät ja potilaiden näkökulmasta tärkeät laaturekisterit (kuten munuaistautirekisteri) eivät pääse viranomaistahojen ylläpitämiksi, ja siten eivät ole ns. lakisääteisiä, tulee varmistaa kerätyn datan säilyttäminen ja hyödyntäminen jatkossa.  Luku 4.3. Ehdotukset toimenpiteiksi on yksi muistion keskeisimmistä luvuista. Se sisältää lukuisia toimenpide-ehdotuksia, jotka käytännössä hukkuvat tekstin sekaan. Ehdotuksia kannattaisi havainnollistaa ja nostaa esille joko sijoittamalla ne osaksi tiekarttaa tai ainakin kokoamalla ne yhdeksi kuvaksi tai toimenpide-ehdotusten listaksi.  Laaturekistereihin koottu tieto toimii koko palvelujärjestelmän arviointivälineenä ja päätöksenteon tukena esimerkiksi resurssien oikeassa kohdentamisessa. Laaturekisterit antavat arvokasta ja tarpeellista tietoa siitä, miten laatua, vaikuttavuutta ja muun muassa eri sairausryhmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa tulee mitata. Kansalliset laaturekisterit ovat edellytys vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitoketjujen sekä valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 233 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 76 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Päivi Opari, paivi.opari@soste.fi, 040 588 6154, erityisasiantuntija Tarja Pajunen, tarja.pajunen@soste.fi, 040 574 7515 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
      • Suomen Syöpäyhdistys ry
        Uppdaterad:
        29.11.2019
        • Syöpäjärjestöt ja Suomen Syöpärekisteri Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedossa johtamisessa ja ohjauksessa: laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä -muistio Yleistä Syöpäjärjestöt ja sen osana toimiva Suomen Syöpärekisteri antavat yhteisen lausunnon, jossa ne arvioivat muistiota sekä potilasnäkökulmasta että rekisterinpitäjän ja tieteellisen tutkimuslaitoksen kannalta. Laaturekisterit ovat erittäin kannatettava ja tarpeellinen lisä suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Parhaimmillaan ne lisäävät potilaiden yhdenvertaisuutta eri puolilla Suomea ja parantavat hoidon laatua. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta itsestään ja siksi laaturekisterityö tarvitsee paljon panostusta sekä resurssien, rakenteiden että terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen kannalta. Huomioita muistiosta Muistioon on onnistuneella tavalla löydetty laaturekisterien käyttöönoton kannalta olennaista sisältöä. Kehittämisehdotukset ovat monipuolisia ja oikeansuuntaisia. Tiekartan osalta olemme kuitenkin epävarmoja, sisältääkö se kaikki muistiossa esitellyt kehittämisehdotukset. On tärkeä varmistaa, että tiekartta on linjassa kehittämisehdotusten kanssa. Tiekarttaan ehdotamme kahta muutosta: - ensimmäisellä hallituskaudella määritellään yhteiset tavoitteet kerättävälle laatutiedolle - kattavat yhteiset tietomäärittelyt tehdään jo ensimmäisellä hallituskaudella. Yhteinen näkemys kerättävästä tiedosta on olennainen pohja kaikelle laaturekisterityölle ja tarve sille on jo kehittämistyön alkuvaiheessa. Tietoa ei kannata alkaa kerätä ennen kuin on olemassa yhteinen ymmärrys siitä, mitä tiedolla tavoitellaan ja millaiset asiat ovat tarpeellisia kerättävän tiedon kannalta. Tiekartan osalta on varmistettava myös se, että tehdään kaikki tarpeelliset lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat tietojen yhdistämisen ja käyttämisen päätöksenteossa tietoturvallisella tavalla. Laaturekisterien perimmäisenä tavoitteena tulee olla sen varmistaminen, että jokainen potilas saa yhtä laadukasta hoitoa kaikkialla Suomessa. Kehittämisehdotuksia ja laaturekisterien perustamista tulee aina peilata tähän tavoitteeseen. Avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa ovat mm. seuraavat asiat: - Tieto kaikista potilaista kerätään samalla tavalla kaikissa terveydenhuollon yksiköissä - Kerättävää laatutietoa hyödynnetään palvelujen kehittämisessä ja esiin nousevien ongelmien korjaamisessa - Laatutietoon pohjaten laaditaan yhtenäisiä hoitopolkuja ja hoitokäytäntöjä eri sairausryhmille - Laatutietoa kerätään koko hoitoketjusta, ei vain yksittäisestä episodista tai toimenpiteestä, ja potilaan diagnoosi, esimerkiksi sairastettu syöpä, kulkee tunnistetietona läpi hoitoketjun myös seuranta- ja kuntoutusvaiheessa. Olemme tyytyväisiä siihen, että muistiossa korostetaan vahvasti kertakirjaamisperiaatetta ja ajatusta siitä, että laaturekisteritieto syntyy normaalin sairauskertomuskirjaamisen yhteydessä. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että tieto todella saadaan kaikista potilaista, mikä on toimivan laaturekisterin ehdoton edellytys. Rakenteisen kirjaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa kertakirjaamisperiaatteen toteutumisessa. Kirjaamisen yhdenmukaistamiseksi tarvitaan henkilöstön kouluttamista ja asian kertaamista esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Nykyisin koodinkäytössä on merkittävää vaihtelua ja puutteita. Pidämme erittäin tärkeänä potilaiden vahvaa roolia laatutiedon keräämisessä. On välttämätöntä varmistaa, että potilailta kerätään yhtenäisin menetelmin tietoa heidän saamastaan hoidosta ja sen hyödyistä, heidän elämänlaadustaan sekä siitä, miten he kokevat saaneensa palvelun. Sekä PROM (patient reported outcome measures) että PREM (patient reported experience measures) -tietoa tarvitaan. Potilailta kerättävä tieto on tärkeä lisä palvelujärjestelmästä saatuun tietoon hoidon laadusta, vaikuttavuudesta ja hoidoista saaduista hyödyistä. Kannustamme vahvasti siihen, että jokaisen laaturekisterin ohjausrakenteissa on kaikilla tasoilla mukana potilasedustus. Laaturekisterin toimivuuden kannalta keskeistä on varmistaa, että tiedonkeruussa määritellään ensin yhteiset tavoitteet ja niiden pohjalta yhtenäiset tavat kysyä ja mitata asioita. Kerättävän tiedon tulee olla relevanttia mitattavan asian kannalta: mitä halutaan mitata ja mitä mittaustuloksella halutaan saavuttaa. Olemme tyytyväisiä siihen, miten muistioon on kirjattu tavoitteet minimitietosisällöstä ja siitä, että vältetään turhan tiedon keräämistä. Kuitenkin kerättävän tiedon tulee olla riittävän yksityiskohtaista, jotta se tekee näkyviksi erilaiset käytännöt ja erot potilaiden saamissa palveluissa. Laaturekisterien käyttöönotto ja toiminta vaativat riittävät resurssit. Näemme järkevimpänä vaihtoehtona sen, että pitkäjänteinen rahoitus turvataan valtion budjettirahoituksena. Lisäksi tarvitaan panostuksia potilastietojärjestelmiin sekä terveydenhuollon yksiköiden sisäiseen toimintaan, jotta kirjauskäytännöt saadaan laaturekistereihin sopiviksi. Mielestämme THL on onnistuneesti kuvannut laaturekisterien käyttöönottoa, niiden organisaatiota ja rahoitusta tuoreessa Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit -hankkeen pääraportissa ja kannatamme raportin ehdotusten toteuttamista. Kansalliset laaturekisterit ja olemassa olevat sairauskohtaiset rekisterit Mielestämme kansallisten laaturekisterien käyttöönotossa kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää olemassa olevia rekistereitä. Suomen Syöpärekisteri on kiinnostunut käymään keskusteluja mahdollisesta roolistaan syöpään liittyvän laatutiedon määrittelemisessä, keräämisessä ja analysoimisessa. Osa tulevaisuudessa kerättävästä laatutiedosta on jo olemassa niissä tiedoissa, joita Suomen Syöpärekisteri kerää. Helsingissä 29.11.2019 Sakari Karjalainen Nea Malila pääsihteeri johtaja Syöpäjärjestöt Suomen Syöpärekisteri Lisätiedot: kehittämispäällikkö Henna Degerlund, Suomen Syöpärekisteri, puh. 046 921 0302 yhteiskuntasuhteiden päällikkö Sini Terävä, Syöpäjärjestöt, puh. 050 513 5083 Kaikki sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@cancer.fi.
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kananen Kristiina
        Uppdaterad:
        29.11.2019
        • Kainuun sote kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Kainuu sote suhtautuu myönteisesti laatutyöhön ja laaturekistereihin. Valtakunnalliset rekisterit ovat oivallinen keino saada käsitystä terveydenhuollon toiminnasta. Jotta niistä saatava tieto olisi kattavaa ja ajantasaista ja totuudenmukaista, pitää rekisterien käytön olla helppoa. Moninkertaista kirjaamista varsinaisiin sairauskertomuksiin ja rekistereihin pitää välttää. Tieto on syytä saada siirtymään mahdollisimman automaattisesti niin, että työntekijälle jää lähinnä sen oikeellisuuden tarkastaminen. Toinen seikka, johon Kainuun sote haluaa kiinnittää huomioita on rekisterien rahoitus. Nyt käytössä olevat rekisterit hinnoitellaan jokainen erikseen ja niiden kustannukset ovat huomattavat. Jotta kaikki olennaiset toimijat saadaan mukaan, ei yksikön kustannus saa olla kohtuuton. Esityksessä esitetty malli, jossa rahoitusta tulee keskitetysti on kannatettava. Lisäksi Kainuun sote haluaa muistuttaa, että terveydenhuollon laadun taustalla on syytä olla ajantasaiset kansalliset hoitosuositukset ja myös niiden ylläpitämisestä on syytä huolehtia.
      • Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suominen Liisa
        Uppdaterad:
        26.11.2019
        • Apollonia katsoo, että asiantuntijaosaaminen on tärkeä osa hoidon ja palvelujen laatua. Se ei toteudu ilman jatkuvaa oppimista ja kouluttautumista. Siitä syystä myös täydennyskoulutuksen toteutumista, määrää ja laatua, tulisi seurata soveltuvilla indikaattoreilla, kun tavoitteena on seurantatiedon saaminen siitä vastasiko hoito ja palvelu todettuun tarpeeseen ja kuinka tavoiteltu asiakashyöty saavutettiin