Visa utlåtanden som lämnats in i filformat
Remissinstans Sparad Utlåtande
Ilmatieteen laitos 17.4.2023
Finnish Meteorological Institute (FMI)_Lambda.pdf
Suomen Riistakeskus 18.4.2023
Finnish Wildlife Agency_Lambda.pdf
Ålands landskapsregering 4.4.2023
Government of Åland_Lambda.pdf
Museovirasto 21.3.2023
Finnish Heritage Agency_Lambda.pdf
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.4.2023
ELY Centre in Southwest Finland_Lambda.pdf
Varsinais-Suomen liitto 3.5.2023
Regional Council of Southwest Finland_Lambda.pdf
Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry 17.4.2023
SAKL_Lambda.pdf
Väylävirasto 5.4.2023
Finnish Transport Infrastructure Agency (Väylävirasto)_Lambda.pdf
Liikenne- ja viestintäministeriö 18.4.2023
Ministry of Transport and Communications_Lambda.pdf
Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) 6.4.2023
Finnish Transport and Communications Agency (Traficom)_Lambda.pdf
  • Remissinstanser: 4
    Miten näette Suomen osallistumistarpeen kyseiseen YVA-menettelyyn Ruotsissa?
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään.
      • Satakuntaliitto, Alueiden käytön toimiala
        Uppdaterad:
        18.4.2023
        • Satakuntaliitto nostaa esiin ja myös YVA-prosessissa huomioitavaksi vuoden 2020 lopussa hyväksytyn Suomen merialuesuunnitelman 2030. Suomen merialuesuunnitelmassa 2030 ei esitetä merituulivoimaa aluevarauksina, vaan suunnitelmassa on tunnistettu merituulivoiman kehittämiselle potentiaalisia alueita. Suomen merialuesuunnitelma 2030 ei ole oikeusvaikutteinen, vaan sen vaikuttavuus perustuu laajaan sidosryhmäyhteistyöhön ja eri toimialojen tavoitteiden yhteensovittamiseen. Satakuntaliitto pitää tarpeellisena Suomen osallistumista Ruotsin talousvyöhykkeelle suunniteltavan Lambda merituulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn edellä mainituin perusteluin. Lisäksi Satakuntaliitto korostaa avoimen, vuorovaikutteisen ja riittävän laajan arviointiprosessin merkitystä laajoissa merituulivoimahankkeissa. Satakuntaliitto ei pidä tarpeellisena omaa osallistumistaan esim. YVA-menettelyn tilaisuuksiin, mutta Satakuntaliitto haluaa olla tietoinen merituulivoimahankkeen prosessin etenemisestä.
      • Suomen Luontopaneeli
        Uppdaterad:
        18.4.2023
        • Luontopaneeli kiittää lausuntomahdollisuudesta koskien Suomen tarvetta osallistua Ruotsin talousvyöhykkeelle suunniteltavan Bothnia Offshore Lambda –merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Luontopaneeli katsoo, että Suomen olisi hyvä osallistua hankkeen YVA-menettelyyn. Varsinkin merialueilla luontovaikutukset ulottuvat helposti valtioiden aluevesirajojen ulkopuolelle: lajit liikkuvat eri elinympäristöjen välillä valtiorajoista piittaamatta, eivätkä ekosysteemit ja niiden toiminta myöskään noudata valtioiden rajoja. Merituulivoiman rakentaminen lisääntyy myös Suomessa kiihtyvällä tahdilla ja tämä lisää tarvetta ymmärtää, ja huomioida, paremmin niiden aiheuttamia luontovaikutuksia, mukaan lukien kerrannaisvaikutukset.
      • Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö
        Uppdaterad:
        18.4.2023
        • Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:llä ei ole lausuttavaa asiasta.
      • Ålands Natur och Miljö r.f.
        Uppdaterad:
        17.4.2023
        • Vi föreslår att Finland borde delta i förfarandet för miljökonsekvensbedömningen.
  • Remissinstanser: 3
    Mitkä ovat näkemyksenne hankkeen ympäristövaikutuksista, jotka voivat vaikuttaa Suomeen?
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään.
      • Satakuntaliitto, Alueiden käytön toimiala
        Uppdaterad:
        18.4.2023
        • Satakuntaliiton näkemyksen mukaan YVA-prosessissa tulee huomioida myös mahdolliset vaikutukset Suomen puolelle. Laajemmalle alueelle ulottuvia vaikutuksia, joita tulee selvittää, ovat mm. vaikutukset linnustoon ja kalastoon. Pohjanlahti on merkittävä lintujen muuttoreitti ja kalakantojen tila koskettaa koko Selkämerta ja Pohjanlahtea. Lausuntopyynnön asiakirjoissa on todettu, että mm. tiedot linnustosta ovat vielä puutteelliset. Vaikutusten arvioinnissa tulee kalastuselinkeinon lisäksi kiinnittää erityistä huomiota merenkulkuun ja huomioida alueen vaihtelevat jäätilanteet. Myös Selkämerelle suunniteltujen merituulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia tulee tarkastella.
      • Suomen Luontopaneeli
        Uppdaterad:
        18.4.2023
        • Kuulemisasiakirjassa käydään läpi alueella sijaitsevien Natura 2000 -alueiden luontoarvoja ja arvioidaan, että hankkeen mahdollisia vaikutuksia lintuihin, lepakoihin, kaloihin, merinisäkkäisiin ja pohjaeläimistöön tulee selvittää YVA-menettelyssä. Luontopaneeli katsoo, että kuulemisasiakirjassa mahdollisia luontovaikutuksia käsitellään aika pintapuolisesti ja yleisluontoisesti. Onkin tärkeää, että YVA-menettelyssä pyritään selvittämään kattavasti hankkeen suorat ja epäsuorat luontovaikutukset sekä esitetään riittäviä toimenpiteitä tietopohjan kasvattamiseksi myös voimalaitoksen toiminnan aikana. YVA-menettelyssä tulisi käsitellä ainakin seuraavia, mahdollisesti Suomen aluevesille ulottuvia luontovaikutuksia: 1. Voimalaitoksen vaikutus merisorsien ruokailumahdollisuuksiin matalikoilla ja liikkuminen ruokailualueille ja niiltä pois. 2. Voimalaitoksen vaikutukset ulappalintuihin, kuten ruokkilinnut. Nämä lajit ovat yleisesti huonosti tunnettuja, ne voivat liikkua laajoilla alueilla ja käyttää eri paikkoja esimerkiksi ruokailuun vain tiettynä vuodenaikana. 3. Nykytietämyksen valossa lintujen törmäysriskin turbiinin lapoihin katsotaan olevan avomerellä pieni ja lintujen tiedetään välttelevän voimalaitosalueita. Välttelyn takia voimalaitokset muodostavat linnuille esteen ja mahdolliset kerrannaisvaikutukset muiden suunnitteilla olevien hankkeiden kanssa tulisi selvittää tämän hankkeen YVA-menettelyssä. 4. Mahdolliset vaikutukset kalakantoihin, erityisesti vaelluskaloihin, kuten lohi ja ankerias ovat epävarmoja. Kuulemisasiakirjassa esiteltiin jonkin verran rakentamisen aikaisia haittojen lievennyskeinoja. Varsinaisessa YVA-menettelyssä näitä tulisi selvittää monipuolisemmin, erityisesti mahdolliset kerrannaisvaikutukset huomioon ottaen. 5. Kuulemisasiakirjassa todetaan, että tuulivoimalat voivat vaikuttaa virtausolosuhteisiin, ja että tätä selvitetään tarkemmin ympäristövaikutusten arvioinnissa. Mahdollisten kerrannaisvaikutusten huomioiminen on tässäkin tärkeää. Esimerkiksi Pohjanmerellä suurten merituulivoimalaitosten aiheuttaman vanavirtavaikutuksen (wind wake effect) on havaittu aiheuttaneen muutoksia meriveden kerrostuneisuudessa, heikentäneen virtauksia ja merenpohjan happipitoisuutta alueilla, joilla happipitoisuus on ollut jo valmiiksi matala (Daewel ym. 2022, Floeter ym. 2022). Vanavirtavaikutus voi aiheuttaa muutoksia pohjaeliöstössä ja yhteyttävien levien esiintymisessä. Vaikutus voi ulottua jopa kymmenien kilometrien päähän voimalaitoksesta ja näin ollen yhteisvaikutukset mahdollisten muiden alueelle suunniteltujen tuulivoimalaitosten kanssa pitäisi pystyä arvioimaan.
      • Ålands Natur och Miljö r.f.
        Uppdaterad:
        17.4.2023
        • Vindkraftsparkerna får inte byggas på sådana platser att det utgör en fara för Östersjöns redan hotade sjöfågelbestånd och andra flyttfåglar samt övriga fågelarter. Det behöver också säkerställas att placeringen av vindkraftsparkerna inte på något vis stör eller hotar Östersjöns låga bestånd av strömming, vandrande havslax och eller andra fiskarter samt vattenlevande organismer. Åland ligger ca 170 km från den planerade vindparken, lika, eller nästan lika, långt som den närmaste finska kusten. Naturvårdsmässigt skulle parken kunna påverka Åland särskilt med tanke på flyttande djur, framför allt förstås fåglar men möjligtvis också fladdermöss. Enligt underlaget går ett flyttstråk för fåglar längs Bottniska viken, men det är ännu inte utrett. "Utmed hela Östersjökusten löper ett allmänt känt och omfattande flyttfågelsträck i nord-sydlig riktning under vår och höst, även om det råder stora kunskapsluckor och detaljer kring flyttstråk, omfattning av olika arter, flyghöjder, beteenden i olika vädersituationer m.m. ofta är bristfälliga eller saknas helt (Naturvårdsverket, 2017). Vår och höst passerar uppskattningsvis cirka en miljon flyttfåglar över Bottenhavet." Det finns också bristfälligt underlag gällande flyttande fladdermöss. Det finns också flyttande insekter, men de vet vi ännu mindre om än fladdermöss. Fladdermöss är dock skyddade av EU-lagstiftning. Marina däggdjur kan påverkas av buller under byggtiden, och ljud kan färdas långa sträckor i vatten. Vi vet inte hur det är på ca 170 km avstånd. Men det vi vet är att buller inte stannar vid landsgränser. Det vore också bra att i en miljökonsekvensbedömning utreda noggrannare hur olika fiskarter i området kan påverkas. På grund av bristfälligt underlag för flera arter enligt ovan anser vi att Finland bör reservera möjlighet att titta närmare på miljökonsekvensbedömningen.
  • Remissinstanser: 3
    Mitkä ovat huomionne vaikutustenarviointiohjelmasta?
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään.
      • Satakuntaliitto, Alueiden käytön toimiala
        Uppdaterad:
        18.4.2023
        • Merituulivoiman suunnittelu Pohjanlahdella ja Selkämerellä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Koska merituulivoimalla on vaikutuksia meren muihin käyttömuotoihin ja Selkämeren tärkeisiin elinkeinoihin, kuten merenkulkuun ja kalastukseen sekä ympäristöön ja luonnon ekosysteemeihin, on hankkeiden suunnittelun koordinointitarve ilmeinen koko Pohjanlahdella. Merituulivoimaan liittyvällä energiansiirrolla on vaikutusta myös manneralueiden ympäristöön, ekosysteemeihin ja maankäyttöön. Hallitun kehityskuvan tukemiseksi ja kokonais-vaikutusten arvioimiseksi valtioiden välistä yhteistyötä on tiivistettävä.
      • Suomen Luontopaneeli
        Uppdaterad:
        18.4.2023
        • Vaikutustenarviointiohjelma on kuvattu kuulemisasiakirjassa lähinnä otsikkotasolla. Oman osion voisi lisätä toimenpiteillä, joilla pyritään välttämään, minimoimaan ja mahdollisesti kompensoimaan syntyviä haittoja. Lisäksi mahdollisia rajat ylittäviä vaikutuksia voisi tarkastella oman otsikkonsa alla: minkälaisia Suomen aluevesille asti ulottuvia suoria-, epäsuoria- tai kerrannaisvaikutuksia hankkeella voi mahdollisesti olla huomioiden sekä suunnitteilla olevat muut tuulivoimalaitokset että muut ihmispaineet. Lisäksi “Alueen merivirtoja ja suolapitoisuutta koskevien mallitietojen kehittäminen” -kohdassa voisi vielä erikseen mainita vanavirtavaikutuksen selvittämisen. Luontopaneelin lausunnon ovat laatineet Christoffer Boström, Henri Jokinen, Kirsi Pauliina Kallio, Ilona Laine, Aleksi Lehikoinen ja Hanna Paulomäki. Viitattu kirjallisuus: Daewel, U., Akhtar, N., Christiansen, N. & Schrum, C. 2022. Offshore wind farms are projected to impact primary production and bottom water deoxygenation in the North Sea. Communications Earth & Environment, 3:292. https://doi.org/10.1038/s43247-022-00625-0 Floeter, J., Pohlmann, T., Harmer, A. & Möllmann, C. 2022. Chasing the offshore wind farm wind-wake-induced upwelling/downwelling dipole. Frontiers in Marine Science. https://doi.org/10.3389/fmars.2022.8.
      • Ålands Natur och Miljö r.f.
        Uppdaterad:
        17.4.2023
        • På grund av bristfälligt underlag för flera arter enligt ovan anser vi att Finland bör reservera möjlighet att titta närmare på miljökonsekvensbedömningen.
  • Remissinstanser: 1
    Mahdolliset liitetiedostot
      • Lisää tähän aputeksti liitteiden lisäämiselle. Vastaajat voivat liittää tiedostomuotoja: pdf, doc, docx, xls, xlsx, ppt, pptx, csv, txt, rtf, zip, jpg, jpeg, png, gif ja tif. Tiedostojen yhteenlaskettu koko saa olla korkeintaan 50 Mb.