• Remissinstanser: 16
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Uppdaterad:
        9.9.2022
        • Opetushallituksen lausuntopyyntö Suomen romanikielen elvytysohjelmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lausuntonaan Opetushallituksen luonnokseen Suomen romanikielen elvytysohjelmaksi seuraavaa: Yleistä Raportti on kattava kokonaisuus sekä hyvin kirjoitettu ja informatiivinen sekä kattava raportti! Tiivis ja selkeä sekä virheetön teksti. Ohjelman toimenpide-ehdotukset 7. Toimenpide-esitykset Suomen romanikielen elvyttämiseksi Toimenpide 1: Romanikielen opettajien/ohjaajien koulutus Kelpoisten opettajien saatavuuden tärkeys on todettu aiemmin saamen kielten elvytystyön yhteydessä. Suomen romanikielen elvytysohjelmassa mainitaan yhtenä suurena haasteena kelpoisten romanikielen opettajien saatavuus. Ohjelmaluonnoksessa mainitaan, että Helsingin yliopistossa on mahdollista suorittaa romanikielen ja -kulttuurin opintokokonaisuudessa 60 opintopisteen laajuiset opinnot ja että opintokokonaisuus osallistuu alan opettajien koulutukseen. Tekstistä ei käy kuitenkaan ilmi, että tuottavatko opinnot nykyisellään jo romanikielen osalta opetettavan aineen kelpoisuuden (onko opintokokonaisuus määritelty vastaavan romanikielen opetettavan aineen opintoja) ja mitä konkreettisia selkiyttämistarpeita kelpoisten romanikielen opettajien opintopolkuun liittyy. Tästä johtuen ja myös yliopistojen autonomiasta johtuen on opetus- ja kulttuuriministeriön rooli yhtenä nimettynä toimenpiteen vastuutahona epäselvä. Toteuttaminen vaatii myös rahoitusta. Mikäli toimenpiteen toteuttaminen edellyttää OKM:n puolelta rahoitusta, tarvitaan lisäselvitystä ja rahoitukselle poliittista tahtotilaa. Toimenpide 1 -esitys ei vastaa selkeästi kehittämisohjelmassa esille nostettuun haasteeseen rekrytoida opiskelijoita romanikielen opettajankoulutukseen. Korkeakoulujen autonomia kattaa mm. koulutusten opetussuunnitelmat ja sisällöt, joten opetus- ja kulttuuriministeriön rooli vastuutahona on epäselvä myös toimenpiteessä esitetyn pilottitoteutuksen osalta koskien romanikielen sisällyttämistä sosionomin tutkintoon Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoon STEP-koulutuksessa. Toteuttaminen vaatii myös rahoitusta. Mikäli toteutus edellyttää OKM:n rahoitusta, tarvitaan rahoitukselle poliittista tahtotilaa. Yhteistyö korkeakoulujen kesken harvemmin opiskeltujen kielten opetuksessa on tarkoituksenmukaista. Toimenpide 2: Romanikielen opettajien koulutus etäopetuksen pilottihankkeeseen Mikäli romanikielen etäopetuksen pilottihanke toteutuu, tarvitaan siihen osaavia ja kelpoisia opettajia. Toimenpide-esityksessä jää epäselväksi, että onko tarkoituksena järjestää jo kelpoisille opettajille täydennyskoulutusta etäopetuksen tarpeet huomioiden vai onko tarkoitus kouluttaa opiskelijoita kelpoisiksi opettajiksi etähankkeeseen (kattaen opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot sekä ylemmän korkeakoulututkinnon). Kelpoisten opettajien kouluttaminen vie aikaa (vrt. seuraava kohta Toimenpide 3: Romanikielen etäopetuksen pilottihanke Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävä opetuspilotti käynnistettiin vuonna 2018.. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus mahdollistaa inarin-, koltan- ja pohjoissaamen opiskelemisen riippumatta oppilaan asuinpaikkakunnasta. Hankkeen päämääränä on saattaa yhä useampi saamelaistaustainen oppilas saamen opetuksen piiriin etäyhteyksiä käyttäen sekä luoda saatujen tulosten ja kokemusten kautta edellytykset saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen vakinaistamiselle valtakunnallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää etäopetuksen pilottihanketta mahdollisena toimenpiteenä romanikielen kehittämisessä. Ensin on kuitenkin selvitettävää toteuttamismahdollisuuksia ja -vaihtoehto tarkemmin. Toteuttaminen vaatii myös rahoitusta. Onko toimenpiteessä esitetty etäopetuksen pilottihankkeen toteutusaika 2023 –2030 realistinen opettajien saatavuuden näkökulmasta? Toimenpiteessä 2 esitetään, että on tarve kouluttaa pilottihankkeeseen 2-4 kelpoista opettajaa ja tähän on varattava aikaa. Toimenpide 4: Romanikielen oppimateriaalin kehittäminen Toimenpide-ehdotukset ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta, eli on perusteltua raportin pohjalta todeta, että tarvitaan lisää oppi- ja muuta materiaalia romanikielellä, mutta onko opetus- ja kulttuuriministeriö oikea vastuutaho? Toimenpide 7: Romanikielisen kirjallisuuden ja muun taiteen tuottaminen OKM pitää hyvänä romanikielisen kirjallisuuden huomioimista. Kirjallisuus toimii alustana myös muille taiteenaloille, kuten musiikille ja näyttämötaiteille. Toimenpide-ehdotuksessa 7 olisikin hyvä mainita erikseen myös musiikki, jolla on merkittävä osa romanikulttuurissa ja se toimii myös kieltä elvyttävänä ja ylläpitävänä taiteenalana. Romanikielisen kirjallisuuden ja käännösten syntyminen edellyttää myös kääntäjien sekä esimerkiksi sanataideopetuksen huomioimista ja näihin tulisi osoittaa tarvittava resurssi. Romanikielisen kulttuurin asemaa on mahdollista tunnistaa ja edistää myös apurahapolitiikan keinoin. Uusi ehdotus: Toimenpide 7: Romanikielisen kirjallisuuden, musiikin ja muun taiteen tuottaminen Vahvistetaan romanikielistä kirjallisuutta (koulutetaan kääntäjiä, järjestetään sanataideopetusta). Edistetään romanikielisen musiikin tuottamista. Romanikielisen kulttuurin asema tunnistetaan ja sitä edistetään apurahapolitiikan keinoin. Vastuu: Taiteen edistämiskeskus, kulttuuria edistävät säätiöt ja yhdistykset, Opetushallitus Seuranta: Romanikielisen kirjallisuuden (novellit, runot, sadut, sarjakuvat ym. sis. myös käännökset romaniksi) ja muun romanikielisen taiteen määrä. Toimenpide 9: Uuden testamentin kääntäminen kokonaisuudessaan on kannatettava ja edistää paitsi kieltä myös uskonnonvapauden toteutumista. Sivukohtaiset kommentit: s. 31 Kuten perusopetuksessa myös lukiokoulutuksessa on mahdollista valita äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen valikoimasta romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärä. Oppimäärää ei ole juurikaan opiskeltu lukioissa, vaan romanikielen opiskelu pohjautuu lukiokoulutusta täydentävään opetukseen, johon opetuksen järjestäjällä on mahdollista hakea valtionavustusta72. Lukio-opiskelijoita voidaan myös tarvittaessa liittää perusopetuksen ryhmiin. Yliviivattu teksti ehdotetaan korjattavaksi: ... opetusta voidaan tietyin edellytyksin järjestää lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena, johon ... OKM:n kommentti tähän: Lukiokoulutusta voisi vielä nykyistä laajemmin markkinoida relevanttina koulutusmuotona romaneille. Hyvänä esimerkkinä on OPH:n julkaisu "Minustako ylioppilas? Lukio-opas romaneille", joka kaipaisi jonkin verran pävittämistä ajan tasalle. s. 31 Lukio on perinteisesti ollut romaneille melko vieras koulutusmuoto, mutta viime vuosina yhä useammin lukio valikoituu myös romaninuorten koulutusväyläksi. Tulevaisuudessa on kiinnostavaa, miten oppivelvollisuuden laajentamisen toimenpiteet vaikuttavat romaninuorten hakeutumiseen perusopetuksesta lukioon. OKM:n kommentti: Tässä yhteydessä voisi mainita myös mahdollisuudet opiskella lukio-opintoja aineopiskelijana tai suorittaa lukio-opintoja ja yo-tutkinto ammatillisen perustutkinnon lisäksi (kahden tutkinnon suorittaminen). Jo nyt lukion opetussuunnitelman perusteihin kuuluvan, vaativan romanikieli ja kirjallisuus -oppimäärän suorittaminen kokonaisuudessaan voisi tuoda painetta saada äidinkielen ja kirjallisuuden koe romanikielessä osaksi ylioppilastutkintoa. Enemmän tai vähemmän monikieliset romanioppilaat kuitenkin tarvinnevat erityisen paljon juuri suomen kielen (suomen kieli ja kirjallisuus) opintoja lukiossa. Onko siis realistisempaa ajatella, että romanioppilaat voisivat lukiossa opiskella romanikieltä vieraiden kielten lyhyenä oppimääränä (B3)? Tällaista vaihtoehtoa ei nykyisissä lukion opetussuunnitelman perusteissa ole. Pitäisikö vaihtoehto olla, jotta olisi myös mahdollisuus saada romanikieli vieraana kielenä osaksi ylioppilastutkintoa? OKM:n kommentti tähän: Tämän kappaleen pohdinta on enemmänkin kysymyksinä esitettyjä ajatuksia eri vaihtoehdoista, eivät varsinaisia ehdotuksia/ esityksiä. Ei varmaankaan ole tarkoituksenmukaista tässä kommentoida pohdintoja OKM:n nimissä? Nykyisillä romanikielen opiskelijamäärillä ei vielä ole tarvetta lukiolainsäädännön ja lukion opetussuunnitelman muutoksiin. YTL päättää ylioppilastutkinnon kokeista, mutta jo pelkästään yhden uuden kokeen laatimis- ja järjestämiskustannukset olisivat oletetuilla kirjoittajavolyymeillä aivan liian suuret kokelasta kohden (vrt. latinan koe) s. 32 Jotkut ammatillisen koulutuksen järjestäjä ovat järjestäneet erityisesti romaneille suunnattuja opintoja. Kirkkopalvelut ry (entinen Seurakuntaopisto) on STEP-koulutuksen järjestäjänä suurin kasvatus- ja ohjausalan kouluttaja Suomessa, ja on romaneille varsin tuttu kouluttaja. Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa on vapaavalintaisia opintoja, joita mahdollisesti voitaisiin hyödyntää romanikielen opintoihin nykyistä laajemmin. Romanityön osaamisala muodostuu tutkinnon yhteisen pakollisen tutkinnon osan lisäksi osaamisalan kahdesta omasta pakollisesta tutkinnon osasta Romanilähtöinen monikulttuurinen ohjaustyö (50 osp) ja Yksilö- ja yhteisölähtöinen asiakas- ja viranomaisohjaus romanityössä (50 osp) ja yhteensä 100 osp sekä valinnaisista tutkinnon osista 30 osp. Näin kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto voisi soveltua esimerkiksi myös lasten ja aikuisten romanikielen kerhojen tai vastaavan toiminnan ohjaajalle. Romanikielen opintokokonaisuus voisi olla Helsingin yliopiston romanikieli ja -kulttuuri -oppiaineen tarjoama. Em. tuossa muodossa, koska: 1) STEP-koulutus on Kirkkopalvelut ry:llä ammatillisen koulutuksen markkinointinimi, eikä järjestäjä. Järjestämislupa on Kirkkopalvelut ry:llä ja se myös vastaa järjestäjänä luvan mukaisen koulutuksen järjestämisestä. 2) Ammattikoulutuksen järjestäjästä riippumatta tutkintorakenteen ao. ammattitutkinto on sisällöltään em. kuvattu. Edellä olevassa tekstissä ilmeisesti tarkoitetaan noita vapaavalintaisten opintojen 30 osp:een laajuutta ja hyödyntämistä nykyistä enemmän. 3) Kohdan loppu on yliviivattu siksi, että tällaisessa paperissa ei yleensä lähdetä suoraan markkinoimaan minkään yksittäisen tahon tarjoamaa koulutusta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät vastaavat siitä, että järjestetty ammatillinen koulutus, myös hankintana on tutkinnon vaatimusten mukaista. s. 40 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta muun muassa seuraavasti: OKM:n kommentti tähän: Lukiokoulutuksen osalta etäopetusta ei säädellä lainsäädännössä tai ops-perusteissa erikseen kuten perusopetuksessa, joten lukion etäopetus on siltä osin helpommin järjestettävissä. Toki se edellyttää opetussuunnitelman noudattamista ja kelpoista ja etäopetukseen pätevää opettajaa. s. 41 Asiantuntijaryhmässä on keskusteltu, miten esimerkiksi pohjoismaista yhteistyötä voitaisiin tehdä opetuksen järjestämiseksi. Jos Suomen romanikieltä opetettaisiin etäyhteyksiä hyödyntämällä, voitaisiinko samalla palvella Ruotsissa asuvia Suomen romaneja. Pitäisikö myös selvittää muiden romanimurteiden osalta, onko Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöhön tarvetta? OKM:n kommentti tähän: Tässä tärkeää on selvittää mm. opetuksen järjestämislupien mahdolliset rajoitukset sekä opintojen hyväksiluvun mahdollisuudet, jos tässä tarkoitetaan perusopetuksen tai lukiokoulutuksen osana järjestettävää opetusta. Myös etäopetuksen rahoitukseen liittyvät asiat olisi ratkaistava osapuolten kesken.
      • Kansalaisopistojen liitto KoL
        Uppdaterad:
        9.9.2022
        • Kansalaisopistojen liitto kiittää Opetushallituksen romanikielen elvytysohjelman asiantuntijaryhmää luonnoksen laatimisesta. Ohjelmassa on käsitelty romanikielen elvytysmahdollisuuksia monipuolisesti ja laaja-alaisesti sekä koottu yhteen tärkeää tietoa aikaisemmista elvytyspyrkimyksistä. Liitto pitää järkevänä asiantuntijaryhmän linjausta sitä, että toimenpideohjelma on pyritty kirjoittamaan mahdollisimman realistiseksi. Suomen romanikielen elvyttäminen ei ole helppo tehtävä. Kuten luonnoksessa todetaan, romaninuoriso pitäisi saada uskomaan romanikielen käyttöarvoon tilanteissa, joissa sitä ei nykyisin juuri ole. Teemaan liittyvissä kuulemisissa on nostettu esiin kielen käyttämiseen liittyvä häpeä, joten keskeistä olisikin ratkaista, miten saadaan aikaan elvytysympäristöksi myös virheet salliva, turvallinen asenneilmapiiri nyky-Suomessa. Olisi myös tärkeää, että elvytystyö tavoittaisi kaikenikäisiä romanikielen käyttäjiä, koska kielen elvytystyö on aina myös yksilöiden voimaannuttamista ja hyvinvoinnin lisäämistä. Romaneilla on perustuslain mukaan oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Elvytysohjelman luonnoksessa on käsitelty kattavasti romanikielen asemaa koulutusjärjestelmässä. Eri oppilaitosmuodot ja -tasot läpäisevä ongelma on, että romanikielen opettajaa on lähes mahdotonta löytää. Opetuksen suurena haasteena on myös vähäinen oppilas-/opiskelijamäärä, joka on vielä hajallaan ympäri maata. Opiskelijoilla on myös suuria keskinäisiä eroja kielitaidossa, mikä entisestään vaikeuttaa opetusta. Aikuiset romanit, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus, kuuluvat muutamissa kansalaisopistoissa järjestettävän aikuisten perusopetuksen piiriin. Puutteelliset perustiedot ja -taidot ovat aikuisille sekä elämänhallintaa vaikeuttava että itsetuntoa heikentävä tekijä. Romanikielen taito ja -kulttuurin tuntemus voivat tulla merkittäväksi osaksi omaa osaamista aikuisten perusopetuksessa. Siksi olisi hyvä, että mahdollisimman moni romani löytäisi aikuisten perusopetuksen pariin. Luonnoksessa todetaan, että ”vapaan sivistystyön toiminta on romaneille edelleen melko vierasta”. Romanit ovat osallistuneet kansalaisopistoissa esimerkiksi käsityön (perinneasujen) kursseille, mutta kielen ja/tai historian ja kulttuurin opintoihin ei ole ollut kiinnostusta. Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee kansalaisopistojen tehtäväksi paikalliseen ja alueelliseen sivistystarpeeseen vastaamisen. Kansalaisopistot voivat tarjota romaneille paljon erilaisia koulutusmahdollisuuksia niin lähi- kuin etäopetuksenakin, mutta kurssisuunnitteluun liittyvää yhteistyötä olisi syytä tiivistää romaniyhteisön kanssa. Jotkin kansalaisopistot hakevat myös vuosittain Opetushallitukselta opintoseteliavustusta romanikielisiin opintoihin. Kansalaisopistojen liitto tukee elvytysohjelman toimenpiteistä erityisesti romanikielen opettajien koulutusta, etäopetuksen pilottihanketta, oppimateriaalin kehittämistä, romanikielisten lastenohjelmien lisäämistä, kirjallisuuden ja muun taiteen tuottamista sekä lasten kielenoppimista tukevaa verkostoa. Olemme mielellämme soveltuvin osin mukana edistämässä näitä tärkeitä tavoitteita.
      • Kotimaisten kielten keskus
        Uppdaterad:
        9.9.2022
        • Lausunto romanikielen elvytysohjelman luonnoksesta Kotimaisten kielten keskus Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH-3457-2022 Lausunnon diaarinumero: 102/03/22 7.9.2022 Lausunto romanikielen elvytysohjelman luonnoksesta ** ** ** Kotimaisten kielten keskus pitää Suomen romanikielen elvyttämiseen tähtääviä toimia erittäin tärkeinä ja kiireellisinä. Opetushallituksen johdolla laadittu elvytysohjelma tarjoaa tälle työlle hyvän pohjan. Elvytysohjelmassa on seikkaperäisesti kuvattu romanikielen nykytila ja tunnistettu tarpeelliset kehittämistoimet. Koska kyseessä on hallitusohjelman pohjalta käynnistetty prosessi, on tärkeää, että myös ohjelman toimeenpanoon kiinnitetään huomiota ministeriötasolla ja esimerkiksi seuraavassa hallitusohjelmassa. Suomen romanikielen nykyhaasteet on tunnistettu ohjelmassa. Romanikielen taito on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä vain osa romanilapsista ja -nuorista saa arjessaan romanikielistä syötöstä siinä määrin, että se kouluopetuksen lisänä riittää äidinkielisen tasoisen kielitaidon saavuttamiseen. Romaniväestö asuu hajallaan eri puolilla Suomea, minkä tähden romanikielen opetusta ja muita toimia on vaativaa järjestää niin, että ne tavoittaisivat kaikki romanit. Suomen romaniväestö ei yksituumaisesti pidä romanikieltä tärkeänä, vaan osa kokee suomen kielen (tai ruotsin kielen) taidon olevan nyky-yhteiskunnassa tärkeämpää. Tästä syystä tarvitaan myös lisää tietoa sekä omasta kielestä että kaksi- ja monikielisyydestä. Oman vaikeutensa tuo se, että kielten elvytystä tehdään Suomessa toistaiseksi hajallaan eri puolilla eikä hyvien käytänteiden vaihtamiselle ole ollut luontevaa foorumia. Kesällä 2022 julkistettu Kielipolittiinen ohjelma nostaa tämän esille, ja sen tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin romanikielen elvytysohjelman tavoitteet. Kielipoliittisessa ohjelmassa linjataan muun muassa seuraavaa: • Kieliä pyritään elvyttämään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. • Kielten elvytyksen hyviä käytäntöjä pyritään keräämään ja välittämään tietoa niistä eteenpäin sekä edistämään myös kielten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. • Tavoitteiden tueksi luodaan organisoitu, pysyvä rakenne (Kielipolitiikan foorumi tai verkosto), joka edistää tiedonvaihtoa vähemmistökielten ja niiden aseman huollosta sekä kielten elvytyksestä. • Käynnistetään vähemmistökielten pitkäjänteisen kielenelvytystyön organisointiin ja toiminnan rakenteen luomiseen tähtäävä selvitys- ja suunnitteluhanke, johon osoitetaan erillisrahoitus. (Kielipolittiinen ohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2022: 51.) Elvytysohjelma nojaa aiempaan perusteelliseen tietoon, esimerkiksi selvityksiin romanilasten ja -nuorten opetuksen tilanteesta. Koska Suomen romanikieli on hyvin haavoittuvassa asemassa, tarvitaan nopeita täsmätoimia, jotta kieli voidaan vielä pelastaa. Lainsäädäntöä tulee tarkentaa siten, että romanikielen opetuksen tarjoaminen ei olisi enää opetuksen järjestäjien harkinnassa vaan että jokainen opetusta haluava saisi sitä. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa etäopetuksen organisoinnissa. Digitaalisuus helpottaa myös siinä, että vähäiset romanikielen asiantuntijavoimat saadaan riittämään elvytysohjelman toimeenpanossa. Kotimaisten kielten keskuksen mielestä toimenpide-esitykset ovat perusteltuja ja oikeaan osuvia. Kotimaisten kielten keskus on mainittu toimenpiteessä 12, jossa korostetaan kielen elvytystyön tukea. Kotimaisten kielten keskus on luonteva taho tukemaan romanikielen elvytystyötä ja esimerkiksi välittämään kielen elvytystyön hyviä käytäntöjä eri kielten elvytystoimijoiden välillä. Sen sijaan romanikieleen liittyvä osaaminen ja vastuu romanikielen kielenhuollosta on romanikielen lautakunnalla (ja osittain Helsingin yliopistolla). Toimenpide-esitystä on näiltä osin hyvä täsmentää siten, että vastuunjako kyseisessä toimenpide-esityksessä näkyisi selvemmin. Kotimaisten kielten keskuksen yksityiskohtaiset huomiot: 3.3 Romanikielen huolto ja lautakunta ”Kieliteknologia yhdistetään kielipolitiikkaan sitä kautta, että kieliteknologisten ratkaisujen kehittäminen edistää kielen käyttöä sekä luo sille uusia mahdollisuuksia ja käyttöaloja. Tämä on merkittävää varsinkin uhanalaisille kielille.” Kysymys: Mikä on romanikielen kieliteknologisten ratkaisujen tilanne? Onko esimerkiksi tarjolla ja käytössä romanikielen oikolukuohjelmaa tai ennakoivaa tekstinsyöttöä? Entä puheentunnistusta (saneluohjelmaa) tai puhesynteesiä? Muuta? Jos ei ole, pitäisikö toimenpiteissä ehdottaa niiden kehittämistä? _ _ _ Tekstikorjaus: (vuoteen 2011 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)  vuoden 2011 loppuun _ _ _ ”Keskuksen tutkimusosastossa työskenteli tuolloin kaksi romanikielen tutkijaa.” Kommentti: Mihin ajanjaksoon "tuolloin" viittaa? Vielä 1997 ei ollut kahta romanikielen tutkijaa. Romanikielen kielipoliittisen ohjelman mukaan (s. 26) "romanikielellä on ollut Kotuksessa omat resurssit eli yksi tutkijanvakanssi vuodesta 1998. Vuonna 2000 rinnalle perustettiin suunnittelijan toimi, joka korvattiin vuonna 2002 toisella tutkijantoimella." (Romanikielen kielipoliittinen ohjelma, s. 26: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk10/romanikielen_kielipoliittinen_ohjelma.pdf) _ _ _ ”Kotimaisten kielten keskuksen organisaatiota muutettiin 2010-luvun taitteessa.” Kommentti: Ilmaus "2010-luvun taitteessa" on epätarkka. Tarkoitetaanko Kotuksen sisäisen organisaation muutosta, kun tutkimuskeskukseen perustettiin vähemmistökielten osasto vuonna 2007 ja romanikielen tehtävät siirrettiin sinne? Vai vuoden 2012 alun organisaatiomuutosta, jolloin Kotuksen tutkimusosasto ja vähemmistökielten osasto lakkautettiin ja romanikielen henkilöresurssit siirrettiin Helsingin yliopistoon, mutta romanikielen lautakunta jäi Kotukseen kielenhuolto-osaston yhteyteen? 7 Toimenpide-esitykset Suomen romanikielen elvyttämiseksi ”Rompo3:n seurannan kautta toteutuu näin ollen myös elvytysohjelman toimenpiteiden seuranta.” Kysymys: Tätä voisi selventää. Tarkoitetaanko sitä, ettei tarvita erillistä seurantaa, vaan sama ryhmä seuraa molempia? Vai sitä, että romanikielen elvytysohjelmassa esitetyt toimenpiteet sisältyvät myös Rompo3:een? _ _ _ Toimenpide 2: Romanikielen opettajien koulutus etäopetuksen pilottihankkeeseen ”Koulutetaan 2–4 kelpoista romanikielen opettajaa etäopetuksen pilottihankkeeseen.” Kommentti: Tässä voi viitata toimenpiteeseen 3. _ _ _ Toimenpide 12: Romanikielen elvytystyön kielellinen tuki Kommentti: Tätä kohtaa tulisi selventää. Tarkoitetaanko sitä, että vahvistetaan romanikielen elvytystä tarjoamalla sen tueksi yleistä, kielestä riippumatonta tietoa kielenhuollosta ja kielineuvonnasta (esimerkiksi tavoista järjestää niitä koskevia palveluja)? Vai tarkoitetaanko, että romanikielen elvytystä tuetaan myös konkreettisesti järjestämällä romanikielen huoltoa ja kielineuvontaa, jossa vastataan konkreettisiin romanikieltä koskeviin kysymyksiin? Kohdan 12 seurannan kuvauksesta voi päätellä, että tarkoitetaan (myös) jälkimmäistä, sillä kuvauksessa indikaattoreina mainitaan myös kielenhuollon ja kielineuvonnan määrä. Romanikielen kielenhuolto ja kielineuvonta ja niiden tukeminen ovat kannatettavia asioita. Kotimaisten kielten keskuksella ei kuitenkaan nykyisellään ole resursseja eikä asiantuntemusta romanikielen kielenhuoltoon eikä kielineuvontaan. Kotimaisten kielten keskus voi kuitenkin tukea kielenhuollon ja kielineuvonnan järjestämistä romanikielessä tarjoamalla asiantuntemusta ja malleja siitä, miten tällainen toiminta on muissa kielissä järjestetty (erityisesti suomen ja ruotsin kielessä Suomessa, tietoa myös muiden maiden ja kielten kielenhuollon ja kielineuvonnan järjestämisestä). Romanikielen lautakunnan tehtävänä on yleisellä tasolla romanikielen huolto, johon kuuluu romanikielen normitus. Sen sijaan senkään tehtäviin eivät kuulu tätä konkreettisemmat kielenhuollon toimet eikä kielineuvonta. Lautakunnalla ei nykyisellään ole resursseja niihin, eikä Kotimaisten kielten keskuksella ole osoittaa lautakunnalle lisäresursseja, ellei keskus saa tarkoitukseen suunnattua pysyvää määrärahaa. Ehdotus: Romanikielen lautakunnan sihteerinä toimiva Helsingin yliopiston osoittama romanikielen asiantuntija antaa osana yliopistovirkaansa myös kielineuvontaa. Saamen kielten lautakunnan sihteeri on vastaavasti antanut kielineuvontaa osana yliopistovirkaansa (Oulun yliopistossa).
      • yksityishenkilö, Silvennoinen Pentti
        Uppdaterad:
        9.9.2022
        • Pentti Silvennoinen: Hei, Kommentoin vain romanikielen elvytysohjelman toimenpide-esityksiä sillä kokemuksella, mikä minulla on entisenä kansalaisopiston rehtorina (=romanikielen ja muun romaniopetuksen koulutuksen järjestäjänä 1987 alkaen), pitkäaikaisena paikallispoliitikkona ja 10 vuotta romanityöryhmää vetävänä valtaväestön edustajana. 1. Romanikielen pelastaminen on nyt kriittisessä tilanteessa, koska käytänössä kieltä osaavat lähinnävanhemmat sukupolvet. 2. Toiseksi korostan erittäin voimakkaasti sitä, että romaniväestön itsensä täytyy nähdä tämä ongelma ja sitoutua tämän ongelman ratkaisemiseen. Ongelma on valtaisa: suomen kieli on vallannut lasten ja nuorison keskuudessa kommunikointikielen, lisäksi lähinnä englanti nousee kielikuvioihin erittäin voimakkaasti. 3. Esitetty elvytysohjelma on tietysti hyvä, mutta samalla esitän kysymykset: onko realistinen, onko riittävän nopea toimenpiteiltään tähän hätään, sitoutuuko valtio ja kunnat taloudellisesti esitettyihin toimiin ja mikä niiden arvioitu hinta on eri tasoilla? Ja lopuksi onko romaneilla itsellään tähän tahtoa? Ellei, ohjelman onnistuminen on tuhoon tuomittu. Toimenpide 1: Romanikielen opettajien/ohjaajien koulutus Selkiytetään romanikielen opiskelijoiden opintopolkua romanikielen kelpoiseksi opettajaksi Helsingin yliopistossa (romanikieli ja -kulttuuri). Rakennetaan myös pilottina mahdollisuus romanikielen sisällyttämiseksi sosionomin tutkintoon (20 op) Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoon (20 op) STEP-koulutuksessa. Toimenpiteellä varmistetaan romanikielen opettajien ja ohjaajien määrä. Vastuu: Helsingin yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja STEP-koulutus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus Seuranta: Kelpoisten romanikielen opettajien määrä, romanikielen opinnot sosionomin amk-tutkintoonsa ja kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoonsa sisällyttäneiden määrä Pidän esitystä oikeasuuntaisena,ja osin teoreettisena, jos olisi kyse vaikkapa 50-100000 romanin kouluttamisesta, mutta epäilenjulkisen sektorin resurssointia tämän pitkän polun toteuttamiseen. Itse näen, että kaikkein vaikuttavin keino kielen pelastamiseksi olisi kaikkien halukkaiden vanhojen kieltä osaavien romanien pikakoulutus ”kielipesä-ohjaajiksi” esimerkiksi kansalaisopisto- ja kansanopistooverkoston avulla. Sen jälkeen he voisivat vetää romanikielen ja -kulttuurin piirejä/kerhoja. Tällainen koulutustehtävä voitaisiin ohjeistaa OKM:n kautta ja samalla turvattaisiin rahoitus. Kielen katoamiseen liittyy osittain myös romanikulttuurin katoaminen! Esitetyt toimenpiteet ovat hitaita ja romaninuorien löytäminen opiskelijoiksi voi tuottaa jo ongelmia. Jokainen ikäluokka nykytilanteessa on lähes katastrofi tulevaisuutta ajatellen! Toimenpide 2: Romanikielen opettajien koulutus etäopetuksen pilottihankkeeseen Koulutetaan 2–4 kelpoista romanikielen opettajaa etäopetuksen pilottihankkeeseen. Opettajien osaamisessa korostuu erityisesti digi- ja etäpedagogiikka ja kyky hyödyntää etäyhteyksiä opetuksessaan. Toimenpiteellä halutaan varmistaa romanikielen opetuksen saatavuus joka puolelle maata esi- ja perusopetuksessa, toisella asteella ja esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Vastuutaho: Helsingin yliopisto Seuranta: Romanikielen etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja etäopetusta antavien opettajien lukumäärä ja kelpoisuus Esitetyt toimenpiteet ovat tavallaan hyviä joskin toisaalta sotivat läsnäolevaa romanikulttuuria vastaan. Siksi kansalais- ja kansanopistoissa annettava kasvokkainen opetustapahtuma olisi mielestäni paras vaihtoehto. Tämä sanottuna siitä huolimatta, että olen huomannut romaninuoret erittäin hyviksi tietotekniikan käyttäjiksi. Korkeakoulutasoiseen opetukseen digi- ja etäopetusta voi käyttää hyvin. Toimenpide 3: Romanikielen etäopetuksen pilottihanke Suunnitellaan ja toteutetaan erillisrahoituksella valtakunnallinen romanikielen etäopetushanke 2023–2030. Romanikielen perusopetusta täydentävää opetusta voidaan antaa etäyhteyksiä hyödyntäen perusopetuksessa sekä etäopetuksena lukiokoulutuksessa. Esiopetuksen oppilaita on mahdollista liittää perusopetuksen oppilasryhmiin. Kunnat voivat hakea valtionavustusta perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävän romanikielen opetuksen järjestämiseen. Vastuu: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja opetusta järjestävä kunta 55 Seuranta: Romanikieltä opiskelevien oppilaiden määrä Tämä toimenpide-ehdotus on erittäin hyvä ja hyvin perusteltu. Pääpaino tulisi kuitenkin tulisi olla perusopetuksessa. Toteutusta ja opetusta olisi valvottava tiukasti. OKM voi antaa hyviä ohjeita ja toiveita, mutta kuntien toteutus ei ole niinkään varma. Toimenpide 4: Romanikielen oppimateriaalin kehittäminen Suunnitellaan ja toteutetaan erillisrahoituksella romanikielen oppimateriaalikokonaisuus varhaiskasvatuksesta aikuisopintoihin. Kokonaisuus sisältää muun muassa oppikirjoja, digitaalista aineistoa, pelejä ja videoita. Vastuu: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, mahdolliset muut kustantajat sekä oppimateriaalin tekijät Seuranta: Oppimateriaalin määrä Nykyaikaista ja kiinnostavaa opetusmateriaalia tulisi saada nopeasti. Mutta kuinka paljon sen kehittäminen ja tuottaminen kiinnostaa kustantajia? Kirjoittajiksi romanitaustaiset opettajat! Toimenpide 5: Romanikieliset lastenohjelmat Lisätään romanikielen ja -kulttuurin näkyvyyttä mediassa kielen elvyttämisen tärkeimmälle kohderyhmälle eli lapsille. YLE dubbaa sarjan lastenohjelmia romanikielelle. Selvitetään mahdollisuudet tuottaa romanikielisiä keskustelu- ja perheohjelmia myös yksityiselle tv-kanavalle. Vastuutaho: YLE, valtakunnallinen romanijärjestö (palkattu projektityöntekijä) Seuranta: Romanikielisten ohjelmien määrä Jos toteutuu, niin erittäin hyvä. Löytyykö esityksiin kuinka paljon tekijöitä ja rahaa, on suurin ongelma. Onko romanijärjestöillä varoja? Toimenpide 6: Romanikielisen sosiaalisen median toteuttaminen Hyödynnetään sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet romanikielen monipuoliseen käyttämiseen. Toteutetaan romanikielinen keskustelupalsta sosiaalisessa mediassa. Toimitetaan lapsille ja nuorille suunnattuja romanikielisiä videoita ja muuta aineistoa romaniperheiden käyttöön. Vastuutaho: Valtakunnallinen romanijärjestö (palkattu projektityötekijä) Seuranta: Romanikielisen sosiaalisen median toteuttaminen, käytön aktiivisuus Hanke vaatii jatkuvasti ylläpidettävänä ja kiinnostavana enemmän kuin yhden projektityöntekijän. Mutta kokeiluna erittäin kannatettava. Rahoitus: isojen säätiöiden kautta!!! Toimenpide 7: Romanikielisen kirjallisuuden ja muun taiteen tuottaminen Tuotetaan romanikielistä kirjallisuutta (sis. käännökset romaniksi: novellit, runot, sadut, sarjakuvat ym.). Lisätään romanikielen käyttöä eri taidemuodoissa esimerkiksi apurahoilla ja kilpailuilla. Vastuu: Taiteen edistämiskeskus, kulttuuria edistävät säätiöt ja yhdistykset, Opetushallitus Seuranta: Tuotetun romanikielisen kirjallisuuden (sis. käännökset romaniksi) ja muun romanikielisen taiteen määrä Erittäin hyvä esitys. Tätä varten olisi löydettävä ”tulisielu” viemään asiaa eteenpäin. Kuvataiteita eikä musiikkia ei saisi unohtaa! Toimenpide 8: Romanikielinen vuosikalenteri Toteutetaan romanikielinen vuosikalenteri, jonka sisältö (viikonpäivät, kuukaudet ja juhlapyhät jne.) on romanikielinen. Romanikielinen kalenteri vastaa sisällöltään suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä kalenteria. 56 Vastuu: Helsingin yliopisto/romanikieli ja -kulttuuri yhteistyössä Yliopiston almanakkatoimiston kanssa Seuranta: Romanikielisen kalenterin toteuttaminen Hyvä ehdotus. Romanokielinen/suomenkielinen seinäkalenteri, jossa olisi merkittynä nimipäivät ja romanikulttuurin tärkeät päivät. voisi olla toteutumiskelpoisempi. Tällaisia voisi myös myydä valtaväestölle. Toimenpide 9: Romanikielinen Uusi testamentti ja romanikielinen lasten kuvaraamattu Selvitetään mahdollisuus kääntää Uusi testamentti kokonaisuudessaan romanikielelle. Osia Uudesta testamentista on jo käännetty, mutta käännöstyö viedään loppuun ja kokonaisuus toimitetaan asianmukaisesti. Tuotetaan lisäksi lasten romanikielinen kuvaraamattu. Vastuu: Suomen Pipliaseura, Raamatunkäännösinstituutti, Wycliffe Bible Translators ja romanikielen kääntäjät Seuranta: Romanikielisen Uuden testamentin valmistuminen, Lasten romanikielisen kuvaraamatun valmistuminen Tämän ehdotuksen toteuttamiseksi tulisi hakea yhteistyötä kaikista uskonnollisista yhdyskunnista. Toimenpide 10: Romanikieliset mestari/kisälli -parit Kartoitetaan romanikielen taitajat eli hyvät osaajat eri puolilla maata. Näiden taitajien romanikielen perintöä siirretään aktiivisesti sitoutuneille nuorille osaajille tai motivoituneille henkilöille, jotka haluavat oppia kieltä. Toiminnalla tavoitellaan erityisesti romanikielen suullista käyttöön ottamista arjessa. Vastuu: Valtakunnalliset ja paikalliset romanijärjestöt, Helsingin yliopisto Seuranta: Mestari/kisälli -parien määrä, toiminnan laatu ja jatkuvuus Tässä yhteydessä tulisi lapsille ja nuorille korostaa romanikielen kulttuurista merkitystä. Kaikille romaneille olisi selkeästi esitettävä kielen käytön lisäämisen tarkoitusta. Tämä lienee kaikkien esitysten kannalta keskeisin asia! Toimenpide 11: Romanilasten kielenoppimista tukeva verkosto Käynnistetään eri puolille Suomea lapsiperheille romanikielen tukiverkosto. Romanikielestä tulee perheiden yhteinen harrastus, johon sitoudutaan ja jonka käyttämiseen saadaan tukea verkostolta. Toiminnalla tavoitellaan sitä, että perheet ottavat romanikielen käyttöön. Myös romanikielen oppijoiden lukumäärää halutaan näiden perheiden avulla nostaa. Vastuu: Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat, paikalliset ja seudulliset romanityöryhmät, valtakunnalliset ja paikalliset romanijärjestöt, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos/perhekeskukset, Helsingin yliopisto Seuranta: Toiminnassa olevien perheiden, erityisesti lasten ja nuorten lukumäärä Hyvä ehdotus. Kuka tätä verkostoa pitäisi yllä ja huoltaisi? Toimenpide 12: Romanikielen elvytystyön kielellinen tuki Järjestetään romanikielen elvytystyölle asianmukainen tuki, joka kattaa kielenhuoltoon ja kielineuvontaan liittyvät kysymykset. Lisäksi järjestetään tarvittavaa koulutusta ja tukimateriaalia elvytystyön eri toimijoille. Vastuu: Kotimaisten kielten keskus ja romanikielen lautakunta, Opetushallitus ja Helsingin yliopisto Seuranta: Koulutuksen, tukimateriaalin, kielenhuollon ja kielineuvonnan määrä Romaniorganisaatioiden on otettava tässä keskeinen vastuu!!!! Lopuksi Suomalainen sananlasku sanoo, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Korostan sitä, että romaniväestön oma tahto on keskeisin tekijä romanikielen säilymisessä, ei se, että vain valtaväestön kansatieteilijät, kulttuurintutkijat ja kielitieteilijät näkevät tämän nopean kielen kuihtumisen pelon!
      • Suomen Romaniyhdistys fi, Majaniemi Päivi
        Uppdaterad:
        8.9.2022
        • Suomen Romaniyhdistys ry on 1967 perustettu, uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton romanijärjestö, joka on alusta asti ollut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja romaneiden osallistamiseen suuntautunut. Romanikulttuurin ja romanikielen vaaliminen, kehittäminen ja niistä tiedottaminen ovat osa yhdistyksen työtä. Lisäksi yhdistys tekee hanketyötä romanivanhusten kanssa, terveyslukutaitoatyötä romaninaisten kanssa sekä kotimaista ja eurooppalaista yhteistyötä romaninuorten kanssa. Yhdistys kouluttaa romanikulttuurista sekä osallistuu romanipolitiikkaan eri työ- ja johtoryhmissä ryhmissä, sekä seuraa ja raportoi romanipoliittisten ohjelmien toteutumista kansalaisjärjestöjen näkökulmasta Euroopan komission Roma Civil Monitor-hankkeen Suomen koordinaattorina. Suomen Romaniyhdistys ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida kielen elvytysohjelmaa jo sen luonnosvaiheessa. Lausunnot, kommentoinnit ja kuulemiset ovat tärkeitä keinoja saada osallistua kielen elvytykseen ja kokea tulevansa kuulluksi. Ja koronarajoitteista huolimatta niitä on ollut tarjolla ohjelman kaikissa vaiheissa, arvostamme sitä kovasti. Ennen varsinaisia elvytysohjelman huomioita, on muutamia pikkuasioita, joita toivoisimme korjattavan: Suomen Romaniyhdistys ry:n nimi kirjoitetaan tässä mainitulla tavalla, molemmat nimen osat isolla kirjaimella. Asu on vanha ja yhdistys on rekisteröity tällä nimellä. Tiedämme ettei tätä kirjoitusasua enää suosita, mutta emme ole vaihtaneet yhdistyksen nimeä eikä PHR ole sitä vaatinut, joten toivoisimme, että elvytysohjelmassa kunnioitettaisiin yhdistyksen oikeaa nimeä. Suomen Romaniyhdistyksen toimintaan on myös alusta asti kuulunut romanikielen ja kulttuurin ylläpito ja kehittäminen ja olemme tehneet sillä saralla töitä ihan julkaisutoimintaa myöten, joten toivoisimme että asiasta myös mainittaisiin esim. ym. tummennetulla parilla sanalla yhdistyksen esittelyn kohdalla. Samoin Romano Mission kohdalla, Romano boodoksen romanikielinen materiaali on ollut kullanarvoista työtä romanikielen eteen. Savonlinnan seudun romaniyhdistyksen työ romanikielen eteen, mikä on jatkunut yli kahden sukupolven ajan, ansaitsee erityiskiitoksen. Lausunnon lopussa on myös täydennystoiveita julkaisuluetteloihin, mikäli halutaan kattava luettelo jo julkaistuista julkaisuista. Romanikielen elvytysohjelmaluonnos Yleisesti Olemme lukeneet jo annettuja lausuntoja ja pyrimme olemaan kommentoimatta niissä jo esitettyjä asioita asioita. Kielen elvyttämistarpeita perustellaan ohjelmassa laajasti ja monelta kannalta, samoin ohjelmassa asetettuja tavoitteita perustellaan hyvin. Kielilakiin liittyviä toiveita käsitellään asiallisesti, samoin monia erilaisia mielipiteitä kielen elvyttämisen puolesta tuodaan esille. Lisäksi sekä kielen julkiseen että yksityiseen käyttöön liittyviä asioita pohditaan kielenelvytyksen kannalta. Hyvänä asiana pidämme myös kunnioittavaa asennetta kaikkia kielenkäyttäjiä kohtaan sekä kannustusta siihen, että meitä kaikkia tarvitaan sekä puhumaan, oppimaan, kehittämään että tuottamaan romanikieltä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisiin tarkoituksiin. Toiveiden tynnyriä elvytysohjelmasta ei ole tullut, vaan mahdollisimman realistista kielenelvytysohjelmaa tavoitellaan, ehkä jopa niin, että huutava tarve hukkuu selvitysten alle eikä hankkeesta paikoin nouse riittävän selvästi esille mitä, kuka ja kenen avulla kieltä elvytetään. Tämä huomio liittyy kielenpuhujien kokemukseen siitä, että virallinen pitkä selvitys kaipaa yleiskielistämistä ja ehkä selkeitä lyhyitä nostoja, joten myös kielenelvytysohjelma tarvitsee hyvää lanseerausta ja siitä käytävää keskustelua tulee jatkaa aktiivisesti. Saatavuusnäkökulmasta elvytysohjelma pitää saada myös äänitteinä. 5 Romanikielen oppimisedellytysten parantaminen 5.3 Romanikielen oppimateriaali Toivoisimme tähän hieman lisää nostoja, vaikkapa mistä, koska ja missä vois alkaa vaikkapa ns. tutkimukseen perustuva/akateeminen oppimateriaalin tuotanto? Laaja selvitys siitä, miksei oppimateriaalin tuotanto ole kannattavaa ja ettei meillä ole riittäviä resursseja käytössä kielen materiaalin tuottamiseen ei oikeasti anna rohkeutta lähteä tekemään ihan vuosiluokkaista perusmateriaalin tuotantoa perusopetuksen ja lukion /ammatillisen koulutuksen käyttöön, saati sitten aikuisopiskelijoille tai yliopistoonkaan. Ja ihan olemassa olevistakin kirjoista on painokset loppu, eli työtä voisi alkaa jo siitäkin. Ehkä voisi korostaa sitä, että koska meiltä puuttuu romanikielen kirjallisuus, se puoltaa sitä, että oikeita kirjoja tarvitaan, vaikka yhä enemmän myös nettiversioina, joita voi lukea puhelimella ja tabletilla mutta myös äänitteinä, jotta lukemisen harjoittelua voisi tehdä myös kotona eli lukea ja kuunnella yhtä aikaa! Toivoisimme, että tässä yhteydessä voitaisiin esitellä opettajien koulutuksen lisäksi myös aikuisten suullisen ja kirjallisen kielitaidon kokeet ja niille aikuisopetuksen materiaalit, joka voisi ryhdistää myös opetusta tavoitteellisemmaksi myös kielipesissä niille, joita kieli sekä/ tai joko tai/ kirjallisena ja suullisena kiinnostaa. Ja jopa yliopetuksen käyttöön tarvittaisiin lisämateriaalia. Ja jotta tämä kaikki onnistuisi, meillä pitäisi olla käyttökielioppeja eri tarkoituksiin ja tästä ohjelma mainitseekin, mutta silti tarpeen laajuutta voisi perustella, eri käyttötarkoituksiin ja eri ikäisille Ja yksi yhteinen ”Mieleen kieltä, kieleen miltä”- kaltainen opas kattavine tekstinpätkineen ja esimerkkeineen olisi kullanarvoinen. Mutta me tarvitsemme myös romanikielen metodiikkaa/didaktiikkaa, tai vaikka edes opasta/koulutusta siitä miten ja miksi romanikielen opetus oikein tapahtuu oppijan ja kielen kannalta tehokkaimmin ja toisaalta, miten ja miksi ja millaista oppimateriaalia voidaan tuottaa eri medioihin, sekä erilaiseen käyttöön. Romanikielen opetusta helpottaisi kummasti myös romanikieltä opettavien henkilöiden kesäkielikoulut/jossa käytäisiin läpi olemassa olevia materiaaleja ja miten niitä opetetaan ja miten voi itse tehdä jo olemassa olevasta erilaisia tehtäviä ja harjoituksia. Ja ehkä juuri niiden kautta voitaisiin myös siten luoda yhdessä puhujien kanssa kielen didaktiikkaa. 6 Romanikielen käytön ja käyttöalojen laajentaminen Ohjelma kuvaa kiitettävästi erilaisia kielenpuhujia, ja heidän opintojaan mutta tässä voitaisiin mainita myös erilaiset oppimistavat ja erilaiset ikäryhmät, jotka kaipaavat erilaisia materiaaleja. Ohjelma huomioi myös kielenosaamisen vaikeuden eri oppijoilla ja puhujille, muttei varsinaisesti esitä sitä, että suullisen ilmaisun kehitys on ollut romanien itsensä varassa kun taas kirjallinen ilmaisu perustuu valtaväestön (toki ansiokkaiden ja taitavien) tutkijoiden tekemään tutkittuun ja normitettuun kieleen ja että nämä kaksi ovat niin kaukana toisistaan, että siihen tarvitaan eritystoimia: selkokielistä materiaalia jossa kirjakielen sanojen etymologiaa ja kieliopin perusteita selvitetään olemassa olevien materiaalien pohjalta ja yhdessä puhujien kanssa luodaan kielen yhteistä historiaa sekä suullisena että kirjallisena versiona että myös opetettavana materiaalina eli didaktiikkaa, opetusoppaita tai ohjeita. Ja ennen kaikkea äänitteitä kaikesta mahdollisesta olemassa olevasta ja tulevasta sekä suullisesta että kirjallisesta materiaalista. Toivoisimme myös kappaletta jossa olisi erikseen mainittuna TUTKIMUS JA ROMANIKIELEN KERÄYS, Toivoisimme että puhekielen keräystä ja julkaisua jatkettaisiin, meillä on erilaisia digimedioita, joiden kautta voisimme jakaa puhujien omaa käyttökieltä ja kirjalliseen kieleen pohjaavaa yleiskieltä sen rinnalla, ja mielellään niin, kuten elvytysohjelma ansiokkaasti todetaan, eri-ikäisiä ihmisiä kiinnostavissa asioissa, Toivoisimme, että myös puhekielen tutkimusta tehtäisiin lisää ja siitä julkaistaisiin yleiskielisiä juttuja lehdissä ja käytäisiin keskusteluja digimediassa ja olemassa olevaa tutkimusta hyödynnettäisiin enemmän yleiskielisinä juttuina. Kesäkielikoulut voisivat toimia kaikilla AVI alueilla ja ne voisivat olla jokavuotisia, yhdessä koordinoituja ja niiden ohjelmat voisivat perustua näihin ehdotuksiin ja taas elvytysohjelman tarpeisiin. Kesäkielikoulut kokoavat eri-ikäisiä, eri puolilta Suomea olevia ihmisä kielen pariin, jolloin myös kulttuuri-identiteettiä voidaan vahvistaa. Itä-Karjalan kaltaisissa kansanopistoissa on myös tarjolla ammatillasta opetusta eli siellä olevien opettajien osaamista voitaisiin hyödyntää myös romanien koulutuksessa. Toivoisimme myös mainintaa erityisohjelmasta, jossa yhdistykset voisivat saada julkaisutukea romanikielisille materiaaleille, kalentereille ja postikorteille ja kirjasille ja esim. Romano boodos ja samankaltaiset lehdet voisivat saada julkaisutukea sillä perusteella, että ne julkaisevat ihmisiä kiinnostavia juttuja romanikielellä. Ja romanilasten itse tekemiä juttuja radioon ja televisioon, myös muista maista! Meillä on joukko muualta tulleita romaneja, joita kielenelvytysohjelma voisi myös koskettaa. Ja siksi myös voisi mainita Ruotsi Radio Romanon tekemän työn eri romanimurteiden eteen. Miksei meilläkin voitaisi teettää viikoittaista nettiradio-ohjelmaa, jossa myös muiden romaniryhmien puhujat esiintyisivät. Lopuksi Muilta osin kiitämme ensimmäisen elvytysohjelman tekijöitä hyvästä ja laajasta työstä, joka ilman yllä mainittuja kommenttejakin antaa kattavan kuvan romanikielen tarpeista ja elvytysohjelmaan kohdistuvista haasteista. Pahoittelemme myös, jos olemme kommentoineet jo lausunnossa olevaa, mutta kuten sanottu, asiaa oli paljon ja osa on jo muiden ansiokkaiden kommentoijien huomioimaa. Julkaisuluetteloon voisi lisätä vielä Viljo Koiviston kirjat kannattaa mainita Rakkavaha romanes ja Aabesisko liin, samoin hänellä oli muistaakseni myös opettajan opas? Temon ja Peltosalmen Johanneksen evankeliumi ja sanakirja on SRYn julkaisu 20?? Toimitettu Kotuksen ja omaisten luvalla Kotukseen lahjoitetusta materiaalista (Pahoittelut, olen ulkomailla eikä kirjoja ole mukana ja aikaero tekee tepposia, eli en saanut näiden ym. kirjojen tietoja tähän, ne kyllä saa OPH:stakin.) Tässä vielä muutama, joista STM:n varhaiskasvatuksen oppaat sisältävät kaikki romanikuvitusta ja -kieltä. Vuolasranta, Hagert, Majaniemi, Huttu: Buttiako liin 1, romanikielen harjoituskirja 1 luokalle, OPH, 2002 Majaniemi, Huttu, Vuolasranta, Hagert: Buttiako liinesko Sikjibosko liin 1, opettajan opas, OPH 2002 Tuula Lindgren Draba Kentoha -Lue lapsen kanssa, toim. Päivi Majaniemi, STM 2006 Tuula Lindgren ja Päivi Majaniemi: Barju kentoha -Kasva lapsen kanssa, STM 2007 Päivi Majaniemi ja Tuula Åkerlund: Tinosko laave, romanikielen esiopetuksen 1. kirja, OPH, 2008, Tuula Lindgren ja Päivi Majaniemi: Brohta daane kentoha -Harjaa hampaat lapsen kanssa hammashoidon opas varhaiskasvatukseen, STM, 2009/2010 Tuula Lindgen ja Päivi Majaniemi, Tsalju ta phersa kentoha- Liiku ja leiki lapsen kanssa –opas liikunnan ja leikin merkityksestä varhaiskasvatuksessa STM 2010/2011 Kiittäen ja hyvästä työtä onnitellen Suomen Romaniyhdistys Päivi Majaniemi, toimistopäällikkö
      • Kirkkopalvelut ry /STEP-koulutus
        Uppdaterad:
        8.9.2022
        • Kirkkopalvelut ry 7.9.2022 STEP-koulutus Lausunto Suomen romanikielen elvytysohjelmasta Lausuntopalvelu / lausuntopyyntö OPH-3457-2022 Yleistä Kirkkopalveluiden STEP-koulutuksessa (ent. Seurakuntaopistossa) on opiskellut tutkintoon johtavissa koulutuksissa romanitaustaisia opiskelijoita aina 1990-luvun puolivälistä saakka. Romanitaustaisia opiskelijoita on ollut erityisesti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja), nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan perustutkinnossa sekä koulunkäynnin-, aamu- ja iltapäiväkerhon ohjaajien koulutuksissa. v.2013 lähtien opiskelijoita on ollut myös romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkinnossa, romanikulttuurin erikoisammattitutkinnossa sekä vuoden 2018 jälkeen romanityön osaamisalalla kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa. Romanikielen osaamiseen ja käyttämiseen liittyneitä valinnaisia tutkinnon osia on tehty tutkintojen sisällä, mutta nykyisin näiden opintojen suorittamismäärät ovat hyvin vähäisiä. STEP-koulutus jakaa huolen hiipuneesta tutkinnon osan hyödyntämisestä Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa sekä huolen romanityön osaamisalan opiskelijoiden vähäisestä määrästä. Kokemuksemme mukaan koulutuskokonaisuudet voivat olla menestyksekkäitä, ja niissä on vaikuttavuutta niin romaniyhteisöissä kuin yksilön urapoluissa, kun koulutukset ovat rakennetut romanitoimijoiden vahvaan kumppanuuteen perustuvana. Tämä on tärkeää huomioida myös kehitettäessä romanikielen elvytyksen toimenpiteitä. Edelleen on tehtävä työtä romanikulttuuria edistävien ja tukevien tutkintojen markkinoinnissa, tunnettuuden ja mahdollisuuksien lisäämisessä. 2. Lausuntonamme esitämme seuraavaa (viittaukset raporttiin): 4.2 Perusopetus ja aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Koulutuksen järjestäjien ja paikallisten romaniyhdistysten ja toimijoiden kumppanuuden vahvistaminen on erittäin tärkeää. Yhteistyön avulla voidaan yhdessä räätälöidä koulutusta romanien ja romaniyhteisön tarpeeseen, esim. suunnitella ja toteuttaa koulutusta yhdessä romaniyhdistyksien kanssa. Aikuisten perusopetuksen valinnaisia opintoja voitaisiin kohdentaa romaniopiskelijoilla kielen ja kulttuurin opintoihin. Romaniyhteisöjen tiloja voitaisiin hyödyntää paremmin yhteistyökoulutuksissa. 4.3 Toisen asteen koulutus Ammatillinen koulutus Ohessa muutama huomio tekstissä käytettyihin termeihin. Oikeat, opetussuunnitelmien perusteissa käytetyt termit on KIRJOITETTU ISOILLA KIRJAIMILLA Muutamat ammatilliset oppilaitokset ovat järjestäneet erityisesti romaneille suunnattuja opintoja ja koulutuksia. Step-koulutuksen (ent. Seurakuntaopisto) koulutuksiin on rekrytoitu joko yksittäisiä romaneja tai koulutuksia on toteutettu erityisesti romaneille suunnattuina koulutusryhminä. STEP –koulutus on kasvatus- ja ohjausalan suurin koulutuksen järjestäjä Suomessa. Step-koulutus on sadoille romaneille tutuksi tullut koulutusorganisaatio. Koulutustarjontaa on kasvatusalalla perustutkinnossa, ammattitutkinnossa ja erikoisammattitutkinnossa. Toinen merkittävä koulutusala STEP-koulutuksessa on sosiaali- ja terveysala. Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa on VALINNAINEN TUTKINNON OSA: Romanikielen käyttäminen ohjaustyössä, 20 OSAAMISPISTETTÄ, (OSP), joita voidaan hyödyntää romanikielen opintoihin. Kasvatus- ja ohjausalan tutkinto soveltuu hyvin esimerkiksi lasten ja aikuisten romanikielen kerhojen tai vastaavan toiminnan ohjaajalle. ROMANIKELIEN KÄYTTÄMINEN OHJAUSTYÖSSÄ-TUTKINNON OSASSA ROMANIKIELEN OPINNOT VOISIVAT olla Helsingin yliopiston romanikieli ja -kulttuuri -oppiaineen tarjoamia, jolloin toteutuisi myös eri koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö. Ko. Tutkinnon osa voidaan sisällyttää myös muihin ammatillisiin perustutkintoihin valinnaisena tutkinnon osana, jolloin voidaan laajentaa osaamista myös muille koulutusaloille ja erilaisin ammatteihin hakeutuvien osaamisessa. Tämä edesauttaisi romanikielen säilymistä suomalaisessa kulttuurissa ja korostaisi kielen ainutlatuisuutta muutoinkin. 4.4 Vapaa sivistystyö Haluamme korostaa vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjien, paikallisten romanijärjestöjen ja eri toimijoiden vahvaa yhteistyötä. Tämän avulla voimme saada vapaan sivistystyön ja kansanopiston koulutustarjonnan kaikki mahdollisuudet romaneille näkyviin ja tunnettuuden lisääntymiseen. Vapaan sivistystyön rahoituksella voidaan hyvin järjestää romanikieltä ja kulttuuria edistäviä opintoja. Näkemyksemme mukaan tässä asiassa ei ole vielä kaikkia mahdollisuuksia huomioitu. 5.1 Pätevöityminen romanikielen opettajaksi ja ohjaajaksi Kolmiportainen osaamistasomäärittely on mielestämme kannatettava. Tässä muutama muutosehdotus tekstissä käytettyihin termeihin. s. 39 alku ….lasten ja aikuisten kerhoihin ja kursseille, mikä opintoihin voisi liittää VALINNAINEN TUTKINNON OSA ROMANIKIELEN KÄYTTÄMINEN OHJAUSTYÖSSÄ 20 OSAAMISPISTETTÄ, (OSP), JOSSA ROMANIKIELEN OPINNOT VOISI OLLA HELSINGIN YLIOPISTON ROMANIKIELI JA -KULTTUURI-OPPIAINEEN TARJOAMIA. 3. Ammattitutkinto/erikoisammattitutkinto (esim. Step-koulutus) s. 39 Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa on mahdollista HYÖDYNTÄÄ VALINNAINEN TUTKINNON OSA: ROMANIKIELEN KÄYTTÄMINEN OHJAUSTYÖSSÄ, 20 OSAAMISPISTETTÄ, (20 OSP), JOSSA ROMANIKIELEN OPINNOT VOISI OLLA HELSINGIN YLIOPISTON ROMANIKIELI JA –KUTLTTUURI-OPPIAINEEN TARJOAMIA. 7 Toimenpide-esitykset Toimenpide 1: Romanikielen opettajien ja ohjaajien koulutus Esitys on kannatettava. Muutosesitys: osaamispisteen lyhenne osp: … ja kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkintoon (20 OSP) Lisäksi lausuntonamme haluamme tuoda esille, että joustavien ratkaisujen etsiminen esim. aikuisten perusopetuksen ja ammatillisen tutkinnon samanaikainen suorittaminen, on haastavaa suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sen rahoituksen puitteissa. Opiskelijoiden kannalta tämä joustavien ja henkilökohtaisten polkujen mahdollistaminen olisi motivoivaa ja suotavaa. Koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tulee lisätä romanikielen ja kulttuurin opinnoissa ja koulutuksissa ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja korkea-asteella. Yhteistyö mahdollistaa joustavien opintopolkujen rakentamisen, eri rahoitusmuotojen hyödyntämisen ja myös oppilaitosten henkilöstön osaamisen kehittämisen romaniasioissa. STEP-koulutuksella on jo nyt luontevaa yhteistyötä Diakonia- ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston romanikielen ja kulttuurin toimijoiden kanssa, mutta yhteistyön tiivistämiselle näemme edelleen mahdollisuuksia romanikielen ja -kulttuurin elvyttämisessä. Yhteistyön käynnistyminen myös muiden toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjien kesken olisi tavoiteltavaa romanikielen ja - kulttuurin elvyttämisessä. Lisätietoja tarvittaessa koulutusjohtaja Tiina Parkkinen sekä kasvatus- ja ohjausalan lehtorit Anna-Leena Klemetti-Falenius ja Kathy Metsälä. Järvenpäässä 7.9.2022 Rehtori Helena Ahonen
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Ärling Katja
        Uppdaterad:
        8.9.2022
        • Lausunto romanikielen elvytysohjelman luonnoksesta (OPH) Aluehallintovirastot OKT: Liljeström Anu, Kouki Ville, Pieski Satu, Albert Johanna, Tiainen Tanja POL: Henry Lindgren, Malla Laiti, Helena Valentin, Katja Theresa Ärling Aluehallintovirastot kiittävät mahdollisuudesta lausua romanikielen elvytysohjelmasta ja kannattavat tätä. Suomen romanikielen elvytysohjelman luonnos on kokonaisuudessaan erittäin hyvä ja tarpeellinen, ja toteutus lienee viime hetkillä; romanin kieli on vakavasti uhanalainen. Perustuslaillisten oikeuksien ja valtioneuvoston tahtotilan (Kielipoliittinen ohjelma) toivotaan toteutuvan vähemmistökielten tulevaisuudessa. Kansallinen lukutaitostrategiakin 2030 huomioi romanikielen. Suomen romanipoliittisen ohjelman (Rompo3) toimintakausi on vuosille 2023-30, johon viedään kielenelvytysohjelman toimenpide-ehdotukset, joka osaltaan tullee vahvistamaan romanikielen elvytystä ja sen huomioimista. Hyvä, että ohjelmassa on otettu hyvät käytännöt mm. saamen kielen elvyttämisestä. Ohjelmakokonaisuudesta painotetaan sitä, että on erittäin tärkeää huomioida romaniyhteisön omat toiveet ja kehittämistarpeet. Romanikieli on kielenä siinä mielessä poikkeuksellinen, että sen ensisijaisena tavoitteena ei ole ollut olla yksi eri kielikuntia yhdistävistä yhteisistä kielistä vaan nimenomaan romaniyhteisön sisäinen kieli. Tämä saattaa olla jossain mielessä haaste, ja asenneilmastoon olisi erittäin tärkeää vaikuttaa. Ohjelmaluonnoksessa tunnistetaankin jaettu todellisuus: osa romaniväestöstä on kyseenalaistanut romanikielen elvytyksen eli eivät kannata romanikielen julkisuutta ja sen opiskelemista ”kirjoista”. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tulisi kaikille antaa mahdollisuus romanikielen opiskeluun. Suomessa romanikieli on ilmeisesti suomettunut paljon muun muassa sen takia, että romania ei ole voitu käyttää esimerkiksi asiointikielenä. Koulun romanin äidinkielen opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa, samoin kuin opetusmateriaaleja tuotettaessa, opetuksen tulee tasoltaan olla yhdenmukainen oppilaitoksen muun opetussuunnitelman kanssa mutta työssä tulee monipuolisesti kuulla romaniyhteisön jäseniä. On toivottavaa, että kiinnostus ja motivaatio romanin kielen opetuksen kehittämiseen tulee aidosti romaniyhteisön tarpeesta. Ei ole tarkoituksenmukaista joutua opiskelemaan `pakkoromania`, joka johtaisi opintojen keskeytymiseen. Ohjelman yhtenä tavoitteena on opetuksen laadun kehittäminen, jonka lisäksi romanikielen osalta pitää huomioida myös pedagogiikan koulutuksen tarve, jossa kielitaitoinen asiantuntija voi saada opettajankelpoisuuden. Tämä voi johtaa kielen elvyttämisen kannalta hyviin tuloksiin. Romanikielen opettajien vähäisyys on suurimpia haasteita. Myös kiinnostus kielen opiskeluun romaniväestön keskuudessa pitäisi saada herätettyä. Romanien kielivaranto tai -taito koostuu erilaisista kielirepertuaareista. Suomessa on piilossa olevia kielen osaajia ja käyttäjiä, joiden tietotaitoa rikastaen voisi hyödyntää laajasti. Jatkuvan oppimisen agendalla- unohtamatta kuitenkaan varhaislapsuuden herkkyysvaihetta kielikasvatuksessa -kielitaito kehittyy ylisukupolvisesti. Kouluvaari- ja mummotoiminnan pilotointi voisi olla hedelmällistä erityisesti alueilla joilla on romanioppilailla, ja näin voitaisiin hyötyä vanhemman romaniväestön osaamisesta. Tarvitaan tiloja, mahdollisuuksia ja turvallinen ilmapiiri romanin kielenelvytykseen. Tähän kuuluu opetus ja sen suunnittelu sekä kieli- ja kulttuuritietoisuus. Oikeusturvan tarpeellisuutta romanikielen käytön osalta tulisi myöhemmin tarkastella myös lainsäädännössä, muun muassa varhaiskasvatus- ja perusopetuslaeissa niin, että opetuksen järjestäjillä olisi velvoite huolehtia romanin kielen opetuksesta. Tässä yhteydessä tulee pohtia, onko tarvetta sitoa romanin kieltä kuntiakin velvoittavaan kielilakiin. Jos romanin kielen hallintaa halutaan parantaa ja sen käyttöä lisätä, ensiarvoisen huomioitavaa on romaniväestön motivointi ja syttyminen asialle. Siinä vaiheessa, kun romanikielen opettajia on koulutettu lisää ja on tuotettu myös eri vuosiluokille tarvittavaa opetusmateriaalia, romanin opintoja on hyvä tarkentaa myös opetussuunnitelmassa. Kielen tärkeydestä viestisi myös mahdollisuus romanin kirjoittamiseen äidinkielenä ylioppilastutkinnossa. Tämä voisi periaatteessa muodostua myös oikeusturvakysymykseksi romanikieliselle opiskelijalle. Romanikieltä olisi hyvä tarkastella myös varhaiskasvatuksen osalta. Mikäli yliopistot sekä ammattikorkeakoulut ja vapaat sivistystoimijat tarjoaisivat aluksi romanikielen ja -kulttuurin lyhyttä ja pidempää opintokokonaisuutta, antaisi se mahdollisuuden osaamisen lisäämiseen eri aloilla. Erityisesti halutaan nostaa esiin seuraavat asiat: Toimenpide-esitykset ovat erittäin hyviä ja olisikin tärkeää laatia niiden pohjalta aikataulutettu toimenpidesuunnitelma, jossa korostuu myös toimenpiteiden kiireellisyys ja mahdollisesti yhtä aikaa tehtävät toimenpiteet. Vastuutahot, budjetointi ja viestintäsuunnitelma sekä tiedotus toimenpiteiden osalta konkretisoisi romanikielen elvytysohjelmaa. Vastuun tulisi jakautua tasaisesti koko Suomessa. Romanikielen elvytyksessä voisi käyttää iskulausetta, esim. Pidä kiinni romanikielestä! Rika phallo romani tsimbata! Pidetään kiinni romanikielestä: Rikkavaha phallo romani tsimbata! Pitäkää kiinni romanikielestä: Rikkaven phallo romani tsimbata! Eläköön romanikieli! Mo dziives romani tsimb! Puhu romania! Rakka romanes! Toimenpiteet 1 ja 2 ovat aivan olennaisia romanikielen opetuksen kehittämisen kannalta. Etäopetuksen pilottihankkeen osalta tosin kahdesta neljään opettajaa vaikuttaa melko vähäiseltä määrältä mahdollisten muutostilanteiden suhteen. Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke aloitti 1.8.2018, jolloin hankkeessa aloitti 50 oppilasta kuudella sivutoimisella tuntiopettajalla. Viimeksi laskettiin, että romanikielen opetukseen osallistui 66 oppilasta. Hankkeen koordinaattori tulisi myös päättää – hankkeen tulisi olla kunnan opetustoimen alaista toimintaa, mutta esimerkiksi saamenkielistä hanketta koordinoi saamelaiskäräjät. Voisiko termin ”etäopetus” muuttaa muotoon ”etäyhteyksiä hyödyntävä opetus”? Toimenpide 3, romanikielen etäopetuksen pilottihanke on olennainen opetuksen vaikuttavuuden kannalta. Tämä voi myös auttaa tilanteessa, jossa yhden kunnan alueella on eri-ikäisiä romanikielen oppilaita. Ohjelmaluonnoksessa esitetty pohdinta etäopetuksen luonteesta perusopetuksessa on ehdottoman tärkeää huomioida. Toimenpide 4, romanikielen oppimateriaalin kehittäminen, on erittäin tärkeää. Tätä tukevat myös toimenpide 5 romaninkieliset lastenohjelmat, sekä toimenpide 7 romanikielisen kirjallisuuden ja muun taiteen tuottaminen. Isompien oppilaiden osalta myös toimenpide 6 romanikielisen sosiaalisen median toteuttaminen tukee sekä lähi- että etäopetusta. Toimenpide 11, romanilasten kielenoppimista tukeva verkosto on tärkeä arjen tuki kielenoppimiselle. Toiminnan vastuutahoksi on nimetty alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat, paikalliset ja seudulliset romanityöryhmät, valtakunnalliset ja paikalliset romanijärjestöt, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos/perhekeskukset sekä Helsingin yliopisto. Aluehallintovirasto ehdottaa myös kuntien nuorisotoimen ottamista mukaan tähän.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Lamppu Veli-Matti
        Uppdaterad:
        8.9.2022
        • Romanikielen asema Suomessa Vuonna 2021 julkaistun Kansalliskielistrategian mukaan Suomen tulee olla esimerkkimaa, kun on kyse kielellisten oikeuksien toteuttamisesta ja edistämisestä. Strategiassa myös todetaan kielellisten oikeuksien heikkenevän, jos niitä ei jatkuvasti edistetä. Romanikielen asemaa käsitellään enemmän vuonna 2022 julkaistussa Suomen kielipoliittisessa ohjelmassa, joka on erityisesti Suomen kotoperäisiä kieliä koskeva hallituksen tahdonilmaisu. Kielipoliittisen ohjelman tavoitteita ovat kotoperäisten kielten suojaaminen, elvyttäminen, tukeminen ja vahvistaminen. Myös Kansallinen lukutaitostrategia 2030 mainitsee romanikielen. Strategian mukaan monipuolinen lukutaito on turvallisen yhteiskunnan, toimivan demokratian ja tasa-arvon perusta. Suomen virallisista kielistä suomea ja ruotsia ensikielenään puhuvilla on toistaiseksi parhaat mahdollisuudet kehittää lukutaitoaan. On varmistettava, että myös saamen kielten, Suomen romanikielen, viittomakielten ja karjalan kielen puhujat voivat kehittää tasa-arvoisesti lukutaitoaan omilla kielillään. Suomen romanikielen juridinen asema vähemmistökielenä on hyvä, vaikka romanien toivoma romanikielen oma kielilaki puuttuukin. AMKE pitää tärkeänä, että romanien mahdollisuutta oman kielensä käyttämiseen niin jokapäiväisessä elämässä kuin koulutuksessa edistetään. Tärkeää on myös jatkuvan kielen kehittäminen. Tämä lisää romanien kielellisiä oikeuksia ja parantaa myös heidän yhteiskunnallisen tasa-arvon kokemustaan. Romanien opiskelu ja romanikielen asema ammatillisessa koulutuksessa Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon, joka sisältää koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen, perhepäivähoidon, romanityön, kasvatuksen ja ohjauksen osaamisalat. Tutkinnon perusteiden mukaan tutkinnon suorittanut voi työskennellä alan vaativissa tehtävissä eri-ikäisten kasvatus- ja ohjaustyössä, eri koulutusasteilla ja -muodoissa, eri hallinnon aloilla sekä vapaa-ajan toiminnassa. Eräät ammatilliset oppilaitokset järjestäneet erityisesti romaneille suunnattuja opintoja. STEP -koulutus (entinen Seurakuntaopisto) on kasvatus- ja ohjausalan suurin kouluttaja Suomessa, ja on romaneille varsin tuttu kouluttaja. STEP-koulutuksen järjestämässä kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnossa on 20 opintopistettä vapaavalintaisia opintoja, joita mahdollisesti voitaisiin hyödyntää romanikielen opintoihin. Näin kasvatus- ja ohjausalan tutkinto voisi soveltua esimerkiksi lasten ja aikuisten romanikielen kerhojen tai vastaavan toiminnan ohjaajalle. Romanikielen opintokokonaisuus voisi olla Helsingin yliopiston romanikieli ja -kulttuuri -oppiaineen tarjoama. Ammatillisella koulutuksella on keskeinen asema romanien perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Ammatillinen koulutus on ollut romanien keskuudessa perinteisesti suositumpaa kuin lukiokoulutus. Myös korkea-asteen koulutukseen nähden ammatillinen koulutuksen suorittaneita romaneita on enemmän. AMKEn näkemyksen mukaan mahdollisuus vahvistaa kielellistä ja muuta kulttuuri-identiteettiä ammatillisessa koulutuksessa edistää romanien sitoutumista koulutukseen, vähentää keskeyttämisiä ja vahvistaa ammatti-identiteettiä. Luonnos Suomen romanikielen elvytysohjelmaksi jättää huomioimatta ammatilliset opettajakorkeakoulut romanitaustaustaisten opettajien kouluttajina. Tärkeää olisi saada päteviä, romanitaustaisia ja romanikieltä hallitsevia opettajia ammatilliseen koulutukseen. AMKEn näkemyksen mukaan tämä edistäisi romanien kiinnostusta ammatilliseen koulutukseen sekä vahvistaisi romanikielen asemaan ammatillisessa koulutuksessa. Toimenpide-esitykset Suomen romanikielen elvyttämiseksi 1. Romanikielen opettajien/ohjaajien koulutus 2. Romanikielen opettajien koulutus etäopetuksen pilottihankkeeseen 3. Romanikielen etäopetuksen pilottihanke 4. Romanikielen oppimateriaalin kehittäminen 5. Romanikieliset lastenohjelmat 6. Romanikielisen sosiaalisen median toteuttaminen 7. Romanikielisen kirjallisuuden ja muun taiteen tuottaminen 8. Romanikielinen vuosikalenteri 9. Romanikielinen Uusi testamentti ja romanikielinen lasten kuvaraamattu 10. Romanikieliset mestari/kisälli -parit 11. Romanilasten kielenoppimista tukeva verkosto 12. Romanikielen elvytystyön kielellinen tuki AMKE pitää toimenpide-esityksiä romanikielen elvyttämiseksi kannatettavina. Toivomme kuitenkin, että esityksiin lisätään vielä painokkaammin romanien hakeutumista toisen ja korkea-asteen opintoihin edistäviä toimenpiteitä. Tällaisena toimena esimerkiksi romanitaustaisten ammattiopettajien koulutuksen vahvistaminen ammatillisissa opettajakorkeakouluissa.
      • Suomen Rehtorit ry
        Uppdaterad:
        8.9.2022
        • Suomen Rehtorit ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto romanikielen elvytysohjelmasta. Lausuntonamme esitämme seuraavaa: Romanikielen elvytysohjelman tukeminen koulujen ja oppilaitosten taholta on erittäin haastavaa. Romanikielen taitajat, romanilapset ja –nuoret ovat jakaantuneet maantieteellisesti ympäri Suomen, jolloin he eivät muodosta alueellista verkostoa ja opetuksen järjestäminen kokoamalla oppilaita yhteiselle oppitunnille ei ole mahdollista. Perusopetuksen oman äidinkielen opetus on malli, jolla maahanmuuttajataustaiset oppilaat saadaan oman äidinkielen opetuksen piiriin. Se soveltuu romanikieleen osin huonosti, koska romanikieltä kotona puhuvien määrä opetuksessa on muita kieliryhmiä pienempi todennäköisesti kaikissa maamme kunnissa. Yksittäisten opetuksen järjestäjien on mahdotonta löytää romanikielen opettajia omalta paikkakunnalta ja saada opetusryhmä riittävän suureksi, jotta opetus olisi taloudellisesti mielekästä. Kuitenkin romanikieli olisi luontevaa rinnastaa nimenomaan oman äidinkielen opetuksen malliin. Opetusta tarjottaisiin tuntijaon mukaisten oppituntien ulkopuolella ja siinä hyödynnettäisiin tarvittaessa myös etäopetusta kaikkien lasten ja nuorten tavoittamiseksi. Toki opetuksen järjestämiseen liittyy myös ongelmia liittyen ajankäyttöön ja etäopetukseen. Opiskelun järjestäminen valtakunnallisena etäopetuksena esim. Opetushallituksen toimeenpanemana (vrt. saamen kielen opetus) olisi ainoa mahdollisuus tavoittaa kouluikäiset lapset ja nuoret koko maamme alueella. Tällöin opetussuunnitelman noudattaminen olisi systemaattista ja opetuksen laatu yhtenäistä kaikille kielen oppijoille. Ratkaisulla tulee kuitenkin turvata, että romanikielen opetukseen osallistuva oppilas ei jää pois tuntijaon mukaisilta tunneilta, millä turvataan se, että oppilas saa yhdenvertaisen oppimispolun muiden ikätovereidensa kanssa. Mikäli opetus sijoitettaisiin oppituntien ulkopuolelle koulupäivän jälkeen, se pidentäisi toki oppilaiden koulupäivää, veisi aikaa muiden oppiaineiden kotitehtäviltä ja vähentäisi oppilaiden vapaa-aikaa. Opetusjärjestelynä tämä tarkoittaisi valtakunnallisesti yhtenäisiä oppituntien aikoja tietyn tasoisille opetusryhmille. Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus on lisääntymässä nopeasti oppilaitoksissa. Romanitaustaiset oppilaat erottuvat tämän takia yhä vähemmän valtaväestöstä ja heidän kulttuurinsa huomioiminen oppilaitosten taholta vaatii perheiden aktiivista yhteydenpitoa kouluun ja lapsen opettajiin. Moninaisuudesta syntyvä rikkaus auttaa kouluja suvaitsevuuskasvatuksessa ja luo pohjaa ja vakautta tulevaisuuden yhteiskunnallemme. Koulujen mahdollisuudet huomioida jokaisen opiskelijan erilainen kieli- ja kulttuuritausta on kuitenkin rajallinen.
      • Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
        Uppdaterad:
        8.9.2022
        • Opetushallitus: Lausuntopyyntö romanikielen elvytysohjelman luonnoksesta Viite: OPH-3457-2022 Lausunto / Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Viite: HY/6867/00.13.00/2022 8.9.2022 Helsingin yliopisto pitää romanikielen elvytysohjelman luonnosta ansiokkaana dokumenttina romanikielen käytön edistämiseksi. Luonnos on ajantasainen, monipuolinen ja kattava. Ohjelman tavoitteet ovat realistisia ja siinä esitetyt toimet kannatettavia. Ohjelman toteuttamiseksi on tärkeää turvata toimien edellyttämät rakenteet ja resurssit. Merkittävä tekijä romanikielen elvyttämisessä on romanikielen opettajien koulutus, joka on Helsingin yliopiston vastuulla. Opettajista on huutava puute. Toimenpide-ehdotuksessa 1 selkiytetään romanikielen opiskelijoiden opintopolkua Helsingin yliopistossa kelpoiseksi romanikielen opettajaksi. Tämä tulee jossain määrin vaatimaan opetuksen ja tutkimuksen painopisteiden sovittamista romanikielen ja kulttuurin opetuksessa ja tutkimuksessa. Lisäksi ehdotetaan yliopiston tarjoamia 20 opintopisteen kieliopintoja sisällytettäväksi tiettyihin ammattikorkeakoulu- ja ammatillisiin opintoihin. Tämä on kannatettavaa; tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että opetuksessa ja sen suunnittelussa on riittävät resurssit tasoltaan sopivan opetuksen tarjoamiseksi. Luonnoksen luvussa 4.5 yliopistoja koskevassa alaluvussa puhutaan sivuilla 34 ja 35 välillä opetuskokonaisuudesta. Huomautettakoon, että Helsingin yliopistossa ”Romanikieli ja kulttuuri” on opintokokonaisuus. (Entiset oppiaineet ovat Helsingin yliopistossa nykyään koulutusohjelmien opintosuuntia ja sivuaineet opintokokonaisuuksia.) Luonnoksen luku 5.3. Romanikielen oppimateriaalien kehittäminen ja sen alaluku Muu opetusta tukeva materiaali, sanakirjat ja opettajien tausta-aineisto: Luonnoksessa ei lainkaan mainita Tieteen termipankin romanikielen aihealuetta, johon on kerätty kielitieteen ja kasvatustieteiden sanastoa suomen romanikielellä (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Terminologiako_bankos).Sille sopiva paikka voisi olla koulutuksen taustamateriaalien yhteydessä. Tieteen termipankin aineisto on pikemminkin koulutuksen ja tutkimuksen tausta-aineistoa (infrastruktuuria). Kielenelvytyksen kannalta kysymys on myös kielenkäytön domeenien laajentamisesta ja vahvistamisesta tutkimuksessa ja koulutuksessa. Ohjelmassa korostetaan lasten ja nuorten mukaan saamista kielen elvyttämisen keskeisenä osa-alueena, koska he kannattelevat kielen jatkuvuutta ja tulevaisuutta. Kielipesätyyppinen toiminta, joka saattaa eri sukupolvet yhteen ja auttaa siirtämään vanhemman sukupolven parempaa kielitaitoa, on erittäin tärkeää. Kuten ohjelmassa todetaan, on olennaista toteuttaa se yhteisöissä toimivissa muodoissa. Ehdotuksena on romanilasten kielenoppimista tukeva verkosto (toimenpide 11). Kielipesät, kielikerhot ja varttuneemmille järjestettävät mestari—kisälliparit (toimenpide 10), kuten kaikki muukin kielenelvytys, vaatii jatkuvuutta. Kielipesätoiminnan tueksi kannattaisi rakentaa pitkäjänteisesti tutkimus- ja kehitysverkosto eri yliopistojen tutkijoiden ja kentän toimijoiden kesken. Tärkeää on myös ohjelman esitysten mukaisesti hyödyntää erityisesti digitaalisia ja verkkovälitteisiä mahdollisuuksia kielen saatavuuden ja näkyvyyden parantamiseksi ja erityisesti nuorille kohdennetuissa toimissa. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa toimivan digitaalisten ihmistieteiden osaston verkostoituvaa toimintakulttuuria kannattaisi hyödyntää elvytysohjelmaan liittyvissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Yliopiston tutkimus ja opetus voi tuoda tutkimusperustaista tukea ja toimintaa kielenelvytykseen. Samalla on tärkeää huolehtia elävästä ja tiiviistä yhteydestä romaniyhteisöön kaikessa kehitystoiminnassa, koska kielenpuhujat elvyttävät kielen. Kielenelvytys voi myös muodostaa tärkeän tutkimuskohteen, ja tutkimus voi samalla olla mukana kehittämässä elvytystä. Romanikielen tutkimus ja yliopistollinen opetus on keskitetty Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan romanikielen ja kulttuurin tutkimukseen ja opintokokonaisuuteen. Tutkimus voisi lisäksi luoda yhteyksiä toimenpiteissä mainittuja kohtia laajemminkin, esimerkiksi kielenelvytyksen kokonaisuuden hahmottamisessa ja kehittämisessä. Yliopistossa on tärkeää edistää eri yksiköiden välistä yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa, tässä tapauksessa erityisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan romanikielen ja kulttuurin opettajien ja tutkijoiden välillä. Yliopistojen kannalta olisi ylipäänsä toivottavaa, että yliopistotahojen ja muun kielenelvytystoiminnan keskinäisille rooleille ja yhteistyölle turvattaisiin jatkuvuus ja luotaisiin strategiset toimintalinjat, joiden avulla voitaisiin huolehtia riittävistä rakenteista ja resursseista. Useissa ohjelman 12 toimenpide-ehdotuksesta yhtenä vastuutahoista mainitaan Helsingin yliopisto (toimenpide-ehdotukset 1, 2, 8, 10-12). On tärkeää, että eri vastuutahojen osuudet ja yhteistyön linjat ovat selkeät ja samalla tarkentuvat tarvittavat toiminnan rakenteet, resurssit ym. jatkuvuuden turvaaminen.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Uppdaterad:
        7.9.2022
        • Kuntaliiton lausunto romanikielen elvytysohjelmasta Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hyvin laajasta romanikielen elvytysohjelmasta. Kuntaliitto keskittyy lausunnossa osa-alueisiin, jotka koskettavat ensisijaisesti kuntaa, kasvatus- ja koulutusjärjestelmän tehtäviä ja mahdollisuuksia edistää romanikielen elvytystä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että romanikielen oppimista ja opetuksen järjestämisen mahdollisuuksia sekä sitä estäviä tekijöitä kuvaillaan elvytysohjelmassa myös kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä siihen sidotun rahoituksen näkökulmasta. Muutamien kehittämisesityksien lisäksi luvun 4 sisältö romanikieli koulutusjärjestelmässä sekä luvun 5 sisältö oppimisedellytysten parantamisesta ovat keskeisiä. Tilanteen lähtökohtiin ja kehittämistoimenpiteiden onnistumiseen vaikuttaa myös kasvatus- ja opetushenkilöstön saatavuuden parantuminen. Ilman osaava henkilöstöä ei kuvattuja elvytystoimia ole mahdollista toteuttaa koulutuksen järjestäjien toimesta eri alueilla. Näin ollen ohjelman kehittämistoimet edellyttävät hyvän tahtotilan lisäksi usean tahon sitouttamista. Kuntaliitto kiinnittää huomiota ohjelmassa esille tuotuun tärkeään havaintoon kielen elvytyksen edellyttävän lasten ja nuorten sekä perheiden kiinnostusta romanikielen oppimiseen, mutta myös kielen aktiiviseen käyttöön arjessa. Näin ollen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän mahdollisuuksien lisäksi, on tarpeellista pohtia vapaa-ajalle suunnattuja kielen elvyttämistä edistäviä toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta. Romanikielen elvytys ei voi olla pelkästään kasvatus- ja koulutuspalveluiden varassa, vaikka niiden rooli voi eri elämänvaiheissa olla hyvinkin tärkeä. Luku 4 Romanikieli koulutusjärjestelmässä Kuntaliitto pitää hyvänä, että ohjelmassa on tunnistettu romanikielen asema eri kasvatus- ja koulutuspalveluissa, sillä opetuksesta ja opetusjärjestelyistä säädetään koulutusmuodoittain. Lisäksi on kiinnitetty huomiota opetussuunnitelmien perusteasiakirjoihin, joista koulutuksen järjestäjät laativat paikalliset opetussuunnitelmat. Kuntaliiton mukaan olisi tärkeää, että koulutusjärjestelmää kuvattaessa tunnistetaan suomen- ja ruotsinkielinen koulutusväylä yhdenvertaisesti. Ohjelmassa tätä ei ole huomioitu. Kuntaliitto kiinnittää huomiota tarpeeseen ajantasaistaa romanien opiskelua koskevia tietoja. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tämä voisi olla jopa erillinen toimenpide-esitys, jolla edistettäisiin mahdollisuutta saada tämänhetkistä ajantasaisempi kokonaiskäsitys tilanteesta. Nykyisiä tiedonkeruita tulisi pyrkiä tietopohjan päivitystyössä hyödyntämään niin pitkälti kuin mahdollista. Esiopetuksen osalta todetaan romanikielen opetuksen olevan niukkaa. Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus sijoittaa esiopetuksen oppilaita valtionavusteisen perusopetusta täydentävään romanikielen opetuksen oppilasryhmiin. Tosin esiopetuksen oppilaista ei opetuksen järjestäjä saa valtionrahoitusta. Kuntaliitto toteaa, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 § 2 momentti tunnistaa esiopetuksen oppilaat, mutta valtionavustuskriteereitä määrittelevä asetus (1777/2009) rajaa esiopetuksen oppilaat rahoituksen ulkopuolelle. Kuntaliiton mukaan, mikäli koulutuksen järjestäjiä esiopetuksesta lähtien toivotaan osallistuvan romanikielen elvytystoimiin, tulisi valtionavustuskriteerit päivittää. Myös laskennallisten ryhmien muodostamista koskevat tiettyihin ajankohtiin sidotut kriteerit perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta heikentävät rahoituksen käyttömahdollisuuksia romanikielen opetuksen järjestämiseksi. Kuntaliitto on muissakin yhteyksissä nostanut esille asetuksen päivittämistarpeen, jotta koulutuksen järjestäjillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet järjestää ns. täydentävää kielten opetusta ja vastata paikallisesti tunnistettuihin opiskelutarpeisiin. Kuntaliiton mukaan ohjelmassa olisi hyvä hieman perustella, miksi perusopetuksessa pitäisi pohtia romanikielen opetuksen mahdollisuutta valinnaisena aineena. Kuntaliiton mukaan asiaa voitaisiin selvittää, jolloin tästä tulisi toimenpide-esitys. Perusopetuksen osalta Kuntaliitto kiinnittää huomiota esimerkkiin opetusryhmien joustavasta muodostamisesta eri kouluista ja kunnista sekä vielä niin, että oppilaat/opiskelijat ovat yhteisessä ryhmässä, mutta eri koulutusmuotoihin kiinnittyneinä. Kuntaliitto toteutti vuosina 2020-2021 Koulutus palveluna-projektin, jossa tavoitteena oli etsiä mm. koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen ratkaisuja kuntien ja koulutuksen järjestäjien kesken yhteistyötä tiivistäen. Tulokset olisivat hyödynnettävissä elvytysohjelmassa. Projektin loppuraportissa on julkaistu huomioita mahdollisuuksien lisäksi niistä käytännön haasteista, jotka liittyvät koulutuspalveluiden monimuotoistamiseen. Lukiokoulutuksen osalta ohjelmassa tulisi tarkistaa terminologia (koulutuksen järjestäjä, opiskelija jne.). Yleisesti voisi sanoa, että koska romanien määrä lukiokoulutuksessa on toistaiseksi valitettavan pieni, on tarkasteltava realistisesti mahdollisuuksia opiskella romanikieltä vieraana kielenä. On perusteltua selvittää, mitä opetuksen käytännön järjestäminen todellisuudessa merkitsisi. Luku 5 Romanikielen oppimisedellytysten parantaminen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ohjelmassa on todettu romanikielen opetuksen toimintaympäristöä haastavan kasvatus- ja opetushenkilöstön sekä ohjaavan henkilöstön saatavuusongelmien lisäksi, myös vähäinen oppilas-/opiskelijamäärä. Koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö voi olla erityisen haasteellista saavuttaa, jos kiinnostus opiskeluun vaihtelee paljon ja yhteistyötahoja on vähän saatavissa. Ohjelmassa on nostettu esille ymmärrettävästi opetushenkilöstön kelpoisuudet aineenopetuksen osalta. Kuntaliiton mukaan voisi olla tarkoituksenmukaista, että esi- ja perusopetuksen osalta todetaan myös esi- ja luokanopetuksen kelpoisuudet, sillä ohjelmassa tarkastellaan koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja siinä annettavaa opetusta. Kuntaliiton mukaan etäopetusta ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta koskevat osuudet tulisi ohjelmassa selkiyttää koulutusmuodoittain. Lukijalle jää liian epäselväksi, missä koulutusmuodossa etäopetus tai etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on mahdollista koulutuksen järjestäjän päätöksellä ja mitä ratkaisut tosiasiallisesti edellyttävät. Esimerkiksi lasten perusopetusta koskeva etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on määräystasolla todettu opetusjärjestely, josta paikallisesti päätetään opetussuunnitelmassa. Kuntaliitto pitää yhtenä kehittämisvaihtoehtona, että etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta perusopetuksessa kehitettäisiin opetuksen järjestäjien toimesta romanikielen opetuksen mahdollistamiseksi. Yhteistyölle voisi pohtia verkostomaista lähestymistapaa. Kuntaliitto suhtautuu varauksella erilliseen uuteen valtionavustukseen. Rahoituslain 45 §:n parempi tunnistaminen ja rahoituksen riittävä taso voivat lisätä opetuksen järjestäjien kiinnostusta osallistua elvyttämistyöhön, sillä opetusryhmät ovat todennäköisesti pieniä. Laadukkaaseen informaatio-ohjaukseen ja viestintään olisi hyvä panostaa, mikäli tavoitteena on vakiinnuttaa opetuksen järjestäjien keskuudessa perusopetuslakia ja sen säädöksiä ja määräyksiä noudattava toiminta. Laadukkaiden oppimateriaalien saatavuus on keskeistä romanikielen opetuksessa. Kuntaliitto pohtii, onko tarvetta myös tässä tunnistaa se, että kasvatus- ja koulutuspalveluita järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Oppimateriaalin tarve ei välttämättä rajoitu suomenkielisiin kasvatus- ja koulutuspalveluihin. Panostuksia voitaisiin myös tehdä digitaalisiin oppimateriaaleihin. Luku 7 Toimenpide-esitykset Suomen romanikielen elvyttämiseksi Kuntaliitto lausuu vain niistä toimenpide-esityksistä, jotka koskevat selkeästi kasvatus- ja koulutuksen järjestämistä, ts. 1, 2, 3, 4 ja 11. Toimenpide 1 Romanikielen opettajien/ ohjaajien koulutus. Toimenpide on tarpeellinen, jotta kasvatus- ja opetushenkilöstöä sekä ohjaavaa henkilöstöä on jatkossa paremmin saatavissa. Toimenpide 2: Romanikielen opettajien koulutus etäopetuksen pilottihankkeeseen Toimenpide-esitys on epäselvä ja sitä tulisi tarkastella uudelleen. Esityksessä ei ole huomioitu koulutuksen järjestäjiä, jotka vastaavat oppilaiden/opiskelijoiden opetusjärjestelyistä. Toimenpiteessä vastuutaho on yliopisto, mutta sisällöstä saa vaikutelman, että pilotointi kohdistuu perusopetukseen tai toisen asteen koulutukseen. Onko kyseessä toimenpide yhden (1) kaltainen esitys opetushenkilöstön osaamisen ja saatavuuden kehittämisestä yliopiston toimesta tai opetusjärjestelyn kehittämisestä eri koulutuspalveluissa? Toimenpide 3 Romanikielen etäopetuksen pilottihanke Toimenpide-esitys on selkeämpi kuin edellinen toimenpide kaksi (2). Kuntaliitto pitää tätä toimenpide-esitystä lähtökohtaisesti kannatettavana. Pilotoinnin osalta on huomioitava jokaista koulutusmuotoa koskeva lainsäädäntö, jossa kunnat ja koulutuksen järjestäjät hakevat yhteistyötapaa perusopetuksen osalta etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen tai lukiokoulutuksen osalta etäopetukseen. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että esiopetusta järjestetään lähiopetuksena eivätkä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet tunnista etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Näin ollen jää epäselväksi, mitä esiopetuksen oppilaiden liittäminen perusopetuksen oppilasryhmiin voisi tarkoittaa. Toimenpide 4 Romanikielen oppimateriaalin kehittäminen Kuntaliitto pitää toimenpide-esitystä tarpeellisena. Oppimateriaaleja tulee kehittää sekä suomeksi että ruotsiksi. Toimenpide 11: Romanilasten kielenoppimista tukeva verkosto Toimenpide-esityksessä mainitaan tämän toimenpiteen kautta vaikutettavan tavoitteeseen lisätä romanikielen oppijoiden lukumäärää. Tukiverkoston käynnistäminen on tärkeä perhekeskeinen tavoite, mutta ei liene tarkoituksenmukaista, että verkoston kautta luodaan ennakoimatonta kysyntää, johon koulutuksen järjestäjät eivät voi vastata paikallisesti. Vastuut eivät tältä osin tunnista tukiverkoston yhteistyötarvetta koulutuksen järjestäjien kanssa.
      • Bildningsalliansen rf
        Uppdaterad:
        7.9.2022
        • Bildningsalliansen tackar för begäran av utlåtande. Bildningsalliansen har inget att invända gällande programmet och ser att den fria bildningen har en roll när det gäller att förverkliga programmet.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Tuomo Laakso, Laakso Tuomo
        Uppdaterad:
        7.9.2022
        • OAJ:n lausunto romanikielen elvytysohjelman luonnoksesta. OAJ kiittää mahdollisuudesta lausua romanikielen elvytysohjelman luonnoksesta. 1 Romanikielen elvyttämisohjelman tavoitteet ovat perusteltuja OAJ pitää hyvänä, että Opetushallitus valmistelee kokonaisvaltaisen ohjelman romanikielen elvyttämiseksi. Romanikielen elvyttäminen elvytysohjelmaluonnoksen tavoitteiden mukaisesti on perusteltua aloittaa viipeettä kielen ollessa vielä melko laajasti osattu sekä puhuttu kieli ja sidoksissa kulttuuriin. Elvytysohjelman selvityksen mukaisesti kielen käyttö ja kieltä taitavien määrä on heikentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Suomen Kansalliskielistrategian (2021) mukaisesti Suomi pyrkii toimimaan esimerkillisesti kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ja oikeuksien edistämisessä. Kielipoliittisen ohjelman (2022) mukaisesti tavoitteena on kotoperäisten kielten suojaaminen, elvyttäminen, tukeminen ja vahvistaminen. Suomen romanikielen asema vähemmistökielen säädöksissä on hyvä, vaikkakin romanikieltä koskevaa kielilakia ei ole säädetty. Edellytykset kielitaidon säilyttämiselle ja vahvistamiselle ovat juridisesti hyvät ja romanikieltä on opetettu suomalaisessa perusopetuksessa 1980-luvun lopulta alkaen. Jo karttuneet kokemukset kielen- ja kulttuurin opettamisesta on otettava hyödyksi suunniteltaessa kielitaidon elvyttämistä. Kielitaidon- ja kulttuurin säilyttämisen sekä vahvistamisen osalta varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on keskeinen merkitys. OAJ korostaa, että kasvatuksessa ja koulutuksessa koulutetun kielenopettajan ja lasten/oppilaiden/opiskelijoiden kohtaaminen on välttämätöntä kielitaidon yhdenvertaisen opetuksen toteuttamiseksi. Pelkkä oppilaitoksissa toteutettava kielen- ja kulttuurin opetus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan huomio on kiinnitettävä kokonaisvaltaisesti kielen oppimista tukevaan materiaalin saatavuuteen, yleiseen kielitietoisuuteen, eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja erityisesti huoltajien tiedottamiseen kielen- ja kulttuurin tuntemusta edistävistä toimenpiteistä. 2 Hyviä kokemuksia hyödynnettävä ja tiedottamista tehostettava Kielitaidon kehittäminen ja kielen omaksuminen on tutkitusti luontevaa kielellisessä herkkyysiässä. Saamenkielen elvyttämisessä kielikylpy- ja kielipesätoiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia. Näitä kokemuksia on hyödynnettävä myös romanikielen elvyttämisohjelman toimeenpanossa. Huomio kielitaidon vahvistamisessa on kiinnitettävä kasvatuksessa ja koulutuksessa erityisesti varhaisiin vuosiin. OPH:n selvityksen mukaisesti vain pientä osaa esiopetuksen oppilaiden huoltajista oli tiedotettu romanikielen opetuksen mahdollisuudesta. Huoltajista kuitenkin kolme neljästä piti kielenopetusta tärkeänä. Huoltajien yhdenvertainen tiedottaminen on oleellinen tekijä koskien kielenopetukseen hakeutumista, opiskelumahdollisuuksia koskevaa arviointia ja kielipolkujen toteuttamista. 3 Opettajien koulutukseen ja kelpoisuuksiin kiinnitettävä huomiota Kielitaidon- ja kulttuurin säilyttämisen ja vahvistamisen osalta varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on keskeinen merkitys. Romanikielen- ja kulttuurin maisterinopintojen merkitys korostuu tutkimuksen vahvistamiseksi sekä kielen- ja kulttuurinopettajien kouluttamiseksi myös toisen asteen koulutusta silmällä pitäen. OAJ korostaa, että romanikielen opetus on järjestettävä kelpoisten opettajien antamana opetuksena samoin periaattein, miten kielenopetus koulutuksessa yleisestikin järjestetään. Siksi romanikielen perus- ja aineopintojen opiskelumahdollisuuksia yliopistossa on edistettävä kelpoisten opettajien kouluttamiseksi. OAJ pitää tärkeänä, että opettajien kelpoisuuksiin kiinnitetään huomiota elvytysohjelmaluonnoksessa kuvatulla tavalla eri koulutusmuodoissa. Romanikielen opetus on väistämättä laajalla alueella asuvalle joukolle annettua opetusta, jolloin opetuksessa on perusteltua hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Etä- ja verkkovälitteistä opetusta suunniteltaessa on luonnoksessa mainitusti kiinnitettävä huomiota opettajien täydennyskoulutukseen, opettajankoulutuksen aikaiseen digi- ja etäpedagogiikan taitojen varmistamiseen. OAJ kannattaa luonnoksen toimenpide-ehdotusta opettajien kouluttamisesta etäopetuksen pilottihankkeeseen. OAJ kannattaa toimenpide-ehdotuksen 1 mukaista romanikielen opettajien koulutuksen kehittämistä sekä pilotointia romanikielen opintojen sisällyttämisestä valinnaisiin opintoihin sosionomin ammattikorkeakoulututkinnossa sekä ohjausalan STEP -ammattitutkinnossa. Elvyttämisohjelman luonnoksessa pohditaan myös romanikielen asemaa suhteessa ylioppilastutkintoon. Tämä pohdinta on perusteltua ja sitä on jatkettava kehittämistyön edetessä. Ensivaiheessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota lukio- tai ammatillista koulutusta edeltävään opinpolkuun kohdistuviin toimenpiteisiin kielitaidon elvyttämisessä ja vahvistamisessa. Tämän jälkeen ja elvyttämisohjelman toimenpiteiden vaikuttaessa kielitaitoa vahvistavasti ja siten edellyttäen toisen asteen koulutukselta kielipolkua vahvistavia toimenpiteitä, on seuraavassa vaiheessa arvioitava esimerkiksi kielen asemaa suhteessa ylioppilastutkintoon. Tällä hetkellä Suomessa ei opeteta romanikieli- ja kulttuuri äidinkielenä oppimäärää perusopetuksessa eikä lukiokoulutuksessa. 4 Elvyttämisohjelmalle on varattava erillinen ja riittävä rahoitus Elvyttämisohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi ovat OAJ:n mielestä kannatettavia. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien edellytyksiä mahdollisimman yhdenvertaisten käytännön järjestelyiden toteuttamiseksi on tuettava pitkäkestoisesti, jotta toiminta vakiintuu ja kehittyy. OAJ korostaa, että tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävää ja jatkuvaa rahoitusta, jotta opettajien koulutus, oppimateriaalien laatu sekä saavutettavuus varmistetaan.
      • Tampereen seudun työväenopisto
        Uppdaterad:
        7.9.2022
        • Suomen romanikielen elvytysohjelmaluonnos Uhanalaisten kielten elvytystyössä lapsiin ja nuoriin kohdistuvat toimenpiteiden tulee olla keskiössä. Kun kielen käyttöön kasvetaan, siitä tulee olennainen osa henkilön identiteettiä ja osaamista. Siksi romanikielen turvaaminen perusopetuksessa on elvytyksen tärkeimpiä kehittämisen kohteita. Romaniväestön koulutushistoria on lyhyt, ja monella heistä on alhainen koulutustaso. Koska koulutus ei romanikulttuurissa ole yhtä merkittävässä roolissa kuin valtaväestön keskuudessa, on myös vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta romaneille melko vierasta. Esimerkiksi kansalaisopistoihin tutustumista on voinut heikentää myös se, että opistoissa ei ole juurikaan romaneille kohdennettuja opintoja, vaan niissä opiskellaan kaikille opiskelijoille avoimissa ryhmissä. Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632) määrittelee kansalaisopistot paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuviksi oppilaitoksiksi, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Siten kansalaisopistojen, kuten Tampereen seudun työväenopisto, tarjonnan tulee pohjata niihin tarpeisiin, joita lähialueelta nousee esille. Lain hengen mukaisesti vapaalle sivistystyölle, kuten kansalaisopistoille, on mahdollista nimetä esimerkiksi aikuisten romanien kielten elvytykseen liittyviä tehtäviä, mikäli niiden rahoituksen jatkuvuus voidaan taata. Tehtävässä onnistumiselle on erittäin tärkeää, että alueen romaniväestö saadaan aktivoitumaan yhteistyöhön opistojen kanssa. Heillä on asiantuntemus, jota tarvitaan romanikulttuurin huomioimisessa osana opetustoimintaa. Sillä madalletaan opetukseen osallistumista. Myös yhteistoiminta kaikkien romaniväestön parissa toimivien tahojen ja verkostojen kanssa on välttämätöntä. Sillä voidaan ehkäistä koulutus-, ym. muiden palveluiden päällekkäisyyksiä. Yhteistyö on tärkeää myös opintojen mielekkyyden, vaikuttavuuden ja ns. hakevan toiminnan kannalta. Kieltä voi opiskella monin tavoin. Työväenopistossa on hyödynnetty luku- ja kirjoitustaidottomien kotouttavassa suomen kielen opetuksessa mm. kädentaitoja, musiikkia, taidetta ja ICT-taitojen opiskelua. Vastaava toimintamalli tukee varmasti romanikielellä ja romanikulttuurin piirteitä esiin nostavalla opetuksella toteutettua kielen omaksumista. Kuten esityksessä todetaan, muut toiminnot herättävät kiinnostusta ja oppiminen tapahtuu kuin huomaamatta, koska huomio kiinnittyy yhteiseen tekemiseen sen sijaan että kielen opetteleminen olisi koko ajan keskiössä. Kielen oppimisen liittäminen toiminnallisuuteen tukee aktiivisempaa kielenkäyttöä ja vähentää ehkä omalta osaltaan mahdollisia huonoja muistoja kouluaikojen tavasta opiskella. Kieleen liittyvän opiskelun lisäksi kansalaisopistot voivat tarjota kursseja kulttuurin muilta osa-alueilta, mikäli niihin on löydettävissä opettaja. Myös opistossa jo aiemmin tarjottu kaikille avoin kurssi voisi olla avain kulttuurin elvyttämiseen silloin, jos tarjolla olisi mahdollisuus hyödyntää kulttuuritulkkia kurssin suunnittelussa tai jopa sen toteutuksessa (esim. kädentaidot). Sopivan aikuisille suunnatun opetusmateriaalin puute voi olla haaste opettajan löytämisessä. Materiaalin tekeminen ja muokkaaminen on iso työ etenkin silloin, jos opettajalla ei ole aikaisempaa opetuskokemusta ja siinä käytettyä opetusmateriaalia. Siksi materiaalin etsimiseen/luomiseen olisi hyvä löytää tukea silloin, kun ryhdytään ensimmäistä kertaa suunnittelemaan opetusta. Opetushallituksen opintoseteliavustusrahoituksesta on mahdollista hakea rahallista tukea romanien romanikielen opintoja edistävään koulutukseen. Rahoitusta saa jossain määrin myös opiskelijoiden aktivointiin sekä hakevaan ja tukevaan toimintaan. Rahoitusmahdollisuus on hyvä asia, mutta opetuksen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä romaniväestön kanssa, että löydetään tavat, joilla ryhmään saadaan houkuteltua opiskelijoita. Haasteeksi kielen elvytyksessä voi nousta kysymys siitä, onko romanikieli ja -kulttuuri vain romaneille tarkoitettua vai voiko opiskelun avata kaikille asiasta kiinnostuneille. Kielen sulkeminen pelkästään vähemmistön omaan käyttöön voi hankaloittaa kielen elvyttämistä. Esimerkiksi viittomakielen käytön hyväksymisen ja laajentamisen onnistumisen edellytyksenä oli se, että henkilö pystyi opiskelemaan kieltä ilman aiempia kulttuurisiteitä ja verenperintöä. Vähitellen viittominen pystyttiin näkemään normaalina, mielenkiintoisena vieraana kielenä. Kansalaisopistot ovat oppilaitoksia, jotka tarjoavat opintoja hyvin monenlaisista aihepiireistä. Romanikieli olisi erinomainen täydennys kielitarjontaan. Kansalaisopiston perustarjonnan ytimessä ei kuitenkaan ole äidinkielen opetuksen tarjoaminen missään kielessä. Romanikielessä se voisi olla vielä montaa muuta kieltä haasteellisempaa, koska sekä opettajia että alueella asuvia potentiaalisia opiskelijoita eli romaneja on vähän. Etäopetusmahdollisuus voisi edesauttaa opiskelijamäärän kasvattamista, jos opiskelijoilla ja opettajalla on valmius toimia ja opiskella verkon välityksellä. Kansalaisopistoissa pedagoginen pätevyys ei ole kielen tuntiopettajuudellekaan ehdoton edellytys, mutta riittävä kielitaito ja kulttuurin tuntemus ovat. On paljon harvinaisten kielten opettajia, jotka opettavat kansalaisopistoissa vuodesta toiseen ilman pedagogista pätevyyttä. Vaikka romanikielen opettajalta ei edellytettäisi opettajakoulutusta, on potentiaalisten opettajien löytäminen silti haasteellista. Jos opettaja aloittaa opetuksen ilman pätevyyttä ja kokemusta, olisi tärkeää pystyä tukemaan opettajaa kurssin rakentamisessa pedagogisesti järkevällä tavalla. Sekä aiemmin mainitun materiaalin etsimiseen/tekemiseen että opettajan tukemiseen olisi hyvä pystyä varautumaan rahoituksessa, jos/kun asiaa lähdetään ensimmäisen kerran kokeilemaan. Mikäli romanikieltä tarjottaisiin vieraana kielenä, voisivat romanit, jotka eivät ole oppineet kieltä kotonaan, opiskella yhdessä muiden romanikielestä kiinnostuneiden kanssa kieleen kuuluvaa kulttuuria kunnioittaen. Tämä kuitenkin edellyttää avarakatseisuutta opiston lisäksi myös opettajalta ja yhteisöltä. Kun kielen osaaminen ja käyttö yleistyvät, tulee useampia tilanteita, joissa romanikielen käyttäminen on luonnollista ja arvostettua. Jos osaaminen ei rajoitu yhden kulttuurin sisään, voi kielen auttava osaaminen levitä vähitellen laajemmalle ja kieltä voi vähitellen käyttää ilman tulkkia mm. asioinnissa. Romanikielen ja -kulttuurin koulutuksen haasteita on luonnoksessa hahmotettu hyvin, ja ne vaikuttavat tarjontaan myös vapaassa sivistystyössä, kuten kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Haasteiden lisäksi on kuitenkin nähtävissä monia mahdollisuuksia, kunhan opettajakysymys ja ryhmän tavoitettavuus saadaan ratkaistua. - Ryhmän saaminen / opiskelijoiden riittävyys / alueellinen hajaantuminen - Kaikille avoin vai kulttuurin sisäinen? - Pieni ryhmä ja suuret erot kielitaidossa – haasteellinen opettajalle - Mistä opettaja? kiinnostaako pääosin iltaisin/viikonloppuisin tehtävä tuntityö – ei riitä päätyöksi - Pedagoginen pätevyys tai riittävä kielitaito ja kulttuurin tuntemus - Taitava opettaja luo itse materiaalit, siksi valmiin materiaalin puute ei välttämättä ongelmana, mutta oikeanlainen valmis materiaali tukee opetusta - Opetuksen ei tarvitse olla perinteistä kielten opetusta, se voidaan toteuttaa esim. kielikahvilana tai toiminnallisena kielen opetuksena - Verkko-opetusmahdollisuus - Mahdollisuus tarjota romanikielen opetuksen lisäksi kulttuuriin liittyviä kursseja - Opintoseteliavustuksesta voi saada tukea romanien romanikielen opintoja edistävään koulutukseen - Rahoitusmalli avustajille ja kulttuuritulkkien käytölle – millainen voisi olla kunnan rooli asian organisoimisessa?
      • Ylioppilastutkintolautakunta
        Uppdaterad:
        7.9.2022
        • Ylioppilastutkintolautakunta esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa: Ylioppilastutkintolautakunta pitää elvytysohjelman tavoitteita tärkeinä. Tässä lausunnossa tuodaan esiin näkökohtia, jotka liittyvät ylioppilastutkinnon kokeiden järjestämiseen. Romanikielen elvytysohjelman luonnoksessa on luku Romanikieli ja ylioppilastutkinto, jossa pohditaan romanikielen tuomista ylioppilastutkintoon äidinkielen ja kirjallisuuden tai vieraan kielen kokeena. Romanikielen tuomista ylioppilastutkintoon on hyvä arvioida uudelleen, kun romanikielen elvyttäminen etenee, lukio-opetuksessa annettavan romanikielen opetuksen määrä kasvaa ja romanikielen opetus korkeakouluissa laajenee. Ylioppilastutkinnon koe romanikielessä vaatisi säädösmuutoksia. Toimeenpano edellyttää myös riittäviä resursseja. Ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet järjestetään ylioppilastutkinnosta annetun lain määräämissä kielissä. Vieraan kielen kokeet järjestetään valtioneuvoston asetuksen ylioppilastutkinnosta määräämissä kielissä. Ylioppilastutkintolautakunta määrää, missä vieraissa kielissä järjestetään kahden eri tason mukaiset kokeet. Ylioppilastutkintolautakunta laatii ylioppilastutkinnon kokeiden tehtävät lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisten nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien kyseisen oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen oppimäärien mukaan. Tutkinnossa arvioidaan, miten kokelas on omaksunut lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Opetushallitus on antanut ohjeen lukiokoulutusta täydentävän romanikielen opetuksen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja opiskelijan oppimisen arvioinnista (OPH-2265-2019). Erillisen romanikielen B3-oppimäärän kuvauksen puuttuminen opetussuunnitelman perusteista ei estä romanikielen opettamista muita kieliä koskevan B3-oppimäärän mukaisesti. Ilmeisesti romanikielen B3-oppimäärän opiskelijoita ei kuitenkaan ole, vaan romanikieltä opiskellaan vain erillisrahoitettuna täydentävänä aineena. Ylioppilastutkinnon kokeiden järjestäminen edellyttää riittävää määrää asiantuntijoita kokeiden laadintaan ja arvosteluun. Asiantuntijat toimivat päätoimisesti muissa tehtävissä ja saavat palkkion tehtävänlaadinnasta ja suoritusten arvioinnista. Romanikieltä ei ole toistaiseksi mahdollista opiskella pääaineena korkeakouluissa. Asiantuntijoiden tulisi olla akateemisen loppututkinnon suorittaneita, hallita kokeissa ja suorituksessa käytettävä kieli sekä kyseisen aineen lukion opetussuunnitelma erinomaisesti. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulisi kyetä osoittamaan koesuoritukselle alustavan arvostelun suorittava opettaja. Asiantuntijat eivät saa olla esteellisiä tehtävään. Kokeiden laatijoiden esteellisyyden peruste on esimerkiksi se, että henkilö itse tai samassa taloudessa asuva toimii opettajana lukiossa tai hyvin läheinen sukulainen tai samassa taloudessa asuva henkilö osallistuu ylioppilastutkinnon kokeisiin. Arvostelija on esteellinen arvostelemaan esimerkiksi lähisukulaisen tai oman lukion opiskelijan koesuoritusta.
      • Diakonia-ammattikorkeakoulu OY, Hakala Pirjo
        Uppdaterad:
        31.8.2022
        • Romanikielen elvytysohjelmassa on nostettu esille ammattikorkeakouluista Diak yhtenä merkittävänä vaikuttajana romanien koulutuksen, työllisyyden ja osallisuuden edistäjänä. Arvostamme, että Diakissa tehty työ on tunnistettu ja tunnustettu ohjelmassa hyvin. Luonnoksessa esitetty Diakin rooli yhtenä romanikielen elvyttämisen edistäjänä on näkemyksemme mukaan tuotu hyvin ja realistisesti esille. Diak näkee mielekkäänä, että jo ennestään hyvä yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa tarjoaa mahdollisuuden, että halutessaan Diakin opiskelijat voisivat käyttää vapaasti valittavat opintonsa romanikielen opiskeluun. Diak on valtakunnallinen korkeakoulu, joten romanitaustaisia opiskelijoita on ja voi olla eri kampuksilla. Opintojen tuleekin olla yhdenvertaisesti kaikkien Diakin opiskelijoiden saatavilla. Tästä syystä kieltä pitäisi voida opiskella myös verkon kautta. Jos opiskelu edellyttää matkustamista Helsinkiin lähiopetukseen, Diakin muiden kampusten opiskelijat tuskin tarttuvat kieliopintojen mahdollisuuteen. Näin ei myöskään saada kielenopettajia muualle maahan. Sosiaalialan kouluttajana toivomme sosiaalisen median materiaalin tuotantoa sisällytettäväksi osaksi kielen opiskelua esim. oppimistehtäviksi. Näin oppimistehtävät tukisivat molempien koulutusten tavoitteita ja olisivat tukemassa ammatillista kasvua.