• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Monimuotoiset perheet -verkosto, Lindqvist Sofia
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Monimuotoiset perheet -verkoston lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta (lausuntopyynnön diaarinumero VN/20785/2023) Yleiset huomiot Monimuotoiset perheet -verkosto haluaa kiinnittää huomiota hyvin lyhyeen, käytännössä viiden arkipäivän mittaiseen lausuntoaikaan. Verkosto on huolissaan lainvalmistelun laadusta, kun kaikki osapuolet tekevät sitä kiireessä. Huomiot indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä Esityksen mukaan mm. sairauspäivärahaan, työttömyysturvaan, kotihoidontukeen, yksityisen hoidon tukeen, yleiseen asumistukeen ja opintorahan huoltajakorotukseen ei tehtäisi vuosina 2024–2027 lainkaan indeksitarkistuksia, ellei tarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus etuuksien reaaliseen tasoon ylitä 10,2 prosenttia. Monimuotoiset perheet -verkosto pitää esitystä erittäin haitallisena pienituloisten lapsiperheiden kannalta. Yleinen taloustilanne on myös epävarma ja inflaatio yhä epänormaalin korkealla, mikä verottaa lapsiperheiden toimeentuloa ja luottamusta tulevaan. Erityisen huolissaan verkosto on esityksen vaikutuksista yhden vanhemman perheiden toimeentuloon ja hyvinvointiin. Yhden vanhemman perheissä usean etuuden yhtäaikainen käyttö on keskimääräistä yleisempää, johtuen siitä, että perheellä on vain yksi elättäjä. Näin ollen myös indeksitarkistusten jäädyttämisen vaikutukset kertautuvat voimakkaasti yhden vanhemman perheissä. Lisäksi hallituksen useat muut sosiaaliturvaa leikaavat esitykset, kuten työttömyysturvan, yleisen asumistuen ja toimeentulotuen muutokset, osuvat kipeästi tähän samaan ryhmään. Monimuotoiset perheet -verkosto pitää näitä kumuloituvia vaikutuksia kohtuuttomina eikä kannata indeksitarkistusten tekemättä jättämistä. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vaikuttaa yhden vanhemman perheiden ja muiden pienituloisten perheiden lisäksi perheenjäsenen menetyksestä johtuvan surun kanssa elävien perheiden toimeentuloa heikentävästi. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vaikuttaa erityisesi niihin lapsikuolemaperheisiin, joiden vanhempi tai vanhemmat ovat vähimmäismääräisen sairauspäivärahan varassa. Koska suurin osa lapsensa menettäneistä vanhemmista ei ole oikeutettu mihinkään sellaiseen yhteiskunnan tarjoamaan tukeen, joka mahdollistaisi töistä pois olemisen, lapsensa menettäneet vanhemmat joutuvat turvautumaan sairauslomaan ollakseen poissa töistä. Sairausloman tarve ja työkykyisyys voi vaihdella vuosien ajan ja sairauslomakausia voi ilmetä pitkään. Monelle lapsikuolemaperheen vanhemmalle työkykyä tukeva toimenpide on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön osasairauspäivärahan turvin, mikä kuitenkin vaikuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen suuresti. Samalla, kun lapsen kuolema usein heikentää vanhempien työkykyä ja mahdollisuutta vastata omasta ja perheensä toimeentulosta, mm. hautajais- ja terapiakulut nostavat perheen kustannuksia. Näistä syistä lapsensa menettäneiden perheiden taloudellinen tilanne vaikeutuu pitkäksi aikaa. Monimuotoiset perheet -verkosto näkee, että esityksen mukainen lainsäädäntö on omiaan lisäämään lapsiperheköyhyyttä, vastoin virallisia tavoitteita. Verkosto toivoo, että lukuisien sosiaaliturvaleikkausten ristikkäisvaikutuksista tehdään lapsiperheiden osalta tarkka vaikutusten arvio siitä, vaarantuuko pienituloisimpien lapsiperheiden kyky selviytyä. Verkosto esittää myös, että hallitus arvioisi esityksen pidemmän aikavälin vaikutuksia ja köyhyydestä ja osattomuudesta aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia, kuten lastensuojelun tarpeen ja mielenterveyden oireilun kustannusten kasvua ja punnitsisi esityksensä mielekkyyttä tästä laajemmasta näkökulmasta. Huomiot lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää esityksestä korottaa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, 4. ja 5. lapsen lapsilisää ja alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavaa lapsilisää. On hienoa, että esityksessä pyritään huomioimaan suurimmassa lapsiköyhyysriskissä olevat lapsiperheet. Verkosto esittää kuitenkin, että korotuksen saavien lapsiryhmien joukkoon lisätään myös monikkolapset, eli kaksoset, kolmoset ja neloset. Kaksosten perhe, kaksosten ja yhden yksittäin syntyneen lapsen perhe sekä kolmosperhe eivät tule lakiesityksessä huomioiduksi mitenkään monilapsisina perheinä, vaikka näissä perheissä on yhtäaikaisten ja samankokoisten päällekkäisten hankintojen vuoksi erityisen suuri taloudellinen kuormitus. Tämän lisäksi monikkoperheessä saattaa tulla ennakoimattomia investointitarpeita asumiseen ja liikkumiseen. Selvityksen mukaan suurin osa monikkovanhemmista arvioi monikkoudesta aiheutuvan lisäkuluja verrattuna samaan määrään yksittäin syntyneitä lapsia. Erityisen suurena monikkoudesta aiheutuvat lisäkulut näkyvät vanhempien mukaan vaatekuluissa, lastentarvikekuluissa, lasten harrastuskuluissa ja liikkumiseen liittyvissä kuluissa. Vuosittain syntyy kaksoset 600–650 perheeseen ja kolmoset 5–10 perheeseen. Neloset ovat hyvin harvinaisia. Edellä mainitun pohjalta Monimuotoiset perheet -verkosto esittää seuraavaa lisäystä esitykseen Lapsilisälain 7 §:n uuden viidennen momentin loppuun: Monikkolasten (kaksoset, kolmoset ja neloset) lapsilisä maksetaan korotettuna 10 eurolla monikkolasta kohti kalenterikuukaudessa. Lapsilisään esitettävät korotukset ovat ehdottoman kannatettavia, mutta Monimuotoiset perheet -verkosto ei voi olla toteamatta, että hallituksen muut sosiaaliturvaan kohdistuvat muutosesitykset leikkaavat monien lapsiperheiden käteen jääviä tuloja moninkertaisesti näihin lapsilisään esitettäviin korotuksiin nähden. Vaikka lapsilisän korotukset suurimmassa köyhyysriskissä oleville lapsiperheille on oikeansuuntainen toimenpide, se ei siis Monimuotoiset perheet -verkoston mielestä ole riittävä eikä kykene kompensoimaan muun sosiaaliturvan leikkauksia. Huomiot lapsilisän muista kehittämistarpeista Hallituksen esityksessä lapsilisälain muuttamisesta ei oteta kantaa muihin lapsilisän kehittämistarpeisiin kuin yllä mainittuihin kohdennettuihin korotuksiin. Monimuotoiset perheet -verkosto haluaa kuitenkin kiinnittää lainsäätäjän huomion pariin seikkaan, jotka lapsilisässä kaipaisivat muutosta. Ensinnäkin lapsilisän maksatus loppuu tällä hetkellä siihen, kun nuori täyttää 17 vuotta. Tämä ei verkoston näkemyksen mukaan ole johdonmukaista sen kanssa, että oppivelvollisuus nykyään jatkuu 18 ikävuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti. Oppivelvollista ei voi vaatia elättämään itseään. Samalla lapsilisä loppuu nyt vaiheessa, jossa lapsen kulutus on suurimmillaan, mikä jättää osan perheistä vailla mitään tukea. Nykyinen tilanne, jossa lapsilisä päättyy jo 17-vuotiaana, on myös ristiriidassa sen kanssa, että valtio haluaa tukea universaalilla etuudella kaikkia alaikäisten lasten perheitä. Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea esittääkin, että lapsilisän maksamisen jatkamisesta 18 ikävuoteen asti tulisi tehdä selvitys ja lisäksi selvitys etuusjärjestelmän toimivuudesta lapsiköyhyysriskissä olevien perheiden osalta. Monimuotoiset perheet -verkosto kannattaa lämpimästi asian selvittämistä ja lapsilisän ulottamista myös kaikille 17-vuotiaille. Samalla on kuitenkin tärkeä huolehtia siitä, ettei muutos heikennä kenenkään tilannetta. Nyt lapsi, joka opiskelee ja jonka vanhemman tai vanhempien tulot ovat matalat, voi 17-vuotiaana saada enemmän opintorahaa kuin mitä lapsilisä olisi. Lapsilisän saaminen poissulkee opintorahan saamista, joten näihin tilanteisiin täytyy etsiä ratkaisua, kun lähdetään valmistelemaan lapsilisän ulottamista täysi-ikäisyyteen asti. Monimuotoiset perheet -verkosto näkee, että rahat lapsilisän maksukauden pidentämiseen vuodella, voidaan löytää lapsilisäjärjestelmän sisältä, kun matala syntyvyys tuottaa järjestelmän sisäisiä säästöjä. Nämä säästöt on perusteltua kohdistaa lapsille. Toinen asia, joka Monimuotoiset perheet -verkoston mielestä vaatii korjausta lapsilisässä, liittyy siihen, miten lapsilisän maksatus päättyy lapsen menehtyessä. Tällä hetkellä kuolleen lapsen lapsilisän maksatus päättyy kuoleman jälkeisen kuukauden alussa. Perhe kuitenkin maksaa lapseen liittyviä kuluja vielä pitkään kuoleman jälkeenkin, kuten hautajaiskuluja ja juoksevia lapsiperheen elämään liittyviä kuluja, jotka eivät pääty saman tien tai jotka on maksettu etukäteen (esim. mahdolliset harrastusmaksut ja hankinnat). Monimuotoiset perheet -verkoston mielestä olisi kuolleen lapsen osalta perusteltua jatkaa lapsilisän maksamista kolme kuukautta lapsen kuoleman jälkeen. Lapsilisiin on tällä hetkellä valmiiksi budjetoitu varat, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta, joten lisäbudjettia tähän ei tarvittaisi. Alaikäisiä lapsia kuolee vuosittain noin 200, joten kustannus ei olisi suuri, mutta perheille hyvin tärkeä, myös symbolinen ele yhteiskunnalta. Päätöskirje lapsilisän lakkauttamisesta välittömästi lapsen kuoleman jälkeen koetaan akuutissa kriisitilanteessa loukkaavana. Edellä mainitun pohjalta Monimuotoiset perheet -verkosto esittää seuraavaa muokkausta Lapsilisälain 8 §:n toiseen momenttiin: Jos lapsi kuolee tai jos olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, että oikeus lapsilisään sen johdosta lakkaa, lapsilisän maksaminen päättyy sen kuukauden alusta, jolloin kolme kuukautta kuolemasta tai muutoksesta on tullut täyteen. Edellä mainittujen lapsilisäjärjestelmän korjausten lisäksi Monimuotoiset perheet -verkosto näkee, että lapsilisä tulisi sitoa indeksiin, jotta sen taso seuraisi elinkustannusten kehitystä. Näin lapsilisäjärjestelmä kykenisi nykyistä paremmin täyttämään tarkoitustaan, eli tasata lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen suomalaisen perhejärjestön yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Adoptioperheet ry, Familia ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Nuoret Lesket ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Lundmark Suvituuli
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä. SAKKI esittää vakavan huolen lain kiireellisestä valmistelusta, puutteellisista vaikutusarvioinneista ja indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutuksista erityisesti kaikkien opiskelijoiden toimeentulolle. SAKKI suhtautuu kriittisesti hallituksen esitykseen ja ilmaisee suuren huolen indeksikorotusten jäädyttämisen seurauksista erityisesti oppivelvollisien toimeentulolle ja hyvinvoinnille. Vuosittaiset indeksikorotukset esimerkiksi kuntoutusrahaan, asumistukeen ja opintorahaan aiotaan jäädyttää kolmeksi vuodeksi tilanteessa, jossa pienituloiset nuoret ja opiskelijat ovat olleet jo tiukilla korkean inflaation takia. Tuoreen perusturvan arviointiraportin mukaan vuosina 2020–2022 kiihtyvä inflaatio ja viiveellä toteutetut indeksikorotukset pienensivät etuuksien reaalitasoa. Nyt suunniteltavilla indeksijäädytyksillä näiden tukien saajien ostovoimaa heikennetään merkittävästi entisestään. SAKKI pitää selvänä, että indeksijäädytysten vaikutukset kohdentuvat ja kasaantuvat erityisen raskaasti opiskelijoille. Tilanne on täysin kohtuuton. Opintorahan taso on jo nykyisellään merkittävästi jäljessä indekseistä Opintorahaan on tehty indeksikorotukset vain vuosina 2014 ja 2015 sekä vuodesta 2020 lähtien eli kuutena vuonna 31:stä. Indeksikorotusten tekemättömyyden vuoksi opintoraha on menettänyt ostovoimaansa jo ennen lausuttavana olevia ehdotuksia noin 160 euron arvosta. Kun opintorahan ostovoima on heikentynyt, myös sen kannustinvaikutus on murentunut, eli sama heikentynyt opintoraha ei enää kannusta yhtä voimakkaasti samaan määrään opintosuorituksia. Opintotuen sidoksisuus opintosuorituksiin aiheuttaa sen, että opintorahan tason muutoksilla on myös koulutuspoliittisia seurauksia, jotka tulee ottaa huomioon kyseessä olevan lakiehdotuksen vaikutusten arvioinnissa. Vuonna 2022 Amisbarometriin vastanneista opiskelijoista jopa 25 % on vastannut, että uupumus on hidastanut opintojen edistymistä, jos toimeentulo on jatkossa vielä nykyistäkin huonompi, voidaan olettaa että uupuneiden opiskelijoiden määrä kasvaa. Opiskelijoiden toimeentulon leikkaus heikentää päätoimisen opiskelun mahdollisuutta Opiskelijoiden toimeentulon heikennykset heikentävät päätoimisen opiskelun mahdollisuutta entisestään erityisesti niillä opiskelijoilla, joilla ei ole esimerkiksi opintojen vaativuuden, terveyshaasteiden tai perhetilanteen vuoksi mahdollisuutta täydentää toimeentuloaan työnteolla. Muilla päätoimisilla opiskelijoilla työnteon lisääntyminen voi johtaa opintoihin käytetyn ajan vähenemiseen ja opintojen viivästymiseen. Myös kannusteet siirtyä opiskelijaksi muusta elämäntilanteesta heikkenevät, kun opintojen aloittaminen tarkoittaisi entistä suurempaa heikennystä kuukausittaiseen toimeentuloon. Perusteet jättää opintoraha indeksijäädytyksen ulkopuolelle ovat vahvat Edellä kuvatun mukaisesti opintorahan ja asumistuen indeksijäädytysten vaikutukset ovat vakavia ja kohtuuttoman suuria opiskelijoille. On huomattava, että osa opiskelijoista on alaikäisiä ja kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin, siksi onkin erittäin vakava ehdotus heikentää myös heidän mahdollisuuksiaan täysipäiväiseen opiskeluun. Leikkaus opiskelijoiden toimeentuloon on moninkertainen muihin esimerkkitapauksiin nähden. Se heikentää voimakkaasti opiskelun kannusteita ja vie osalta nuoria mahdollisuuden opiskella mahdollisesti kokonaan. Opintotuki on sosiaalietuuksien joukossa erityinen, sillä se on voimakkaan vastikkeellinen ja kannustava etuus, joka edistää yhteiskunnan osaamistarpeen täyttämistä ja koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Jo vuonna 2022 Amisbarometrin mukaan 15 % opiskelijoista oli maininnut heikon rahatilanteen syyksi, että opinnot ovat hidastuneet. Luvun voi odottaa kasvavan, mikäli leikkaukset toimeentuloon toteutuvat. Amisbarometrissa 10 % oli vastannut, että työssäkäynti on hidastanut opintojen edistymistä. SAKKI tukee SYLin ehdotusta, että näillä perusteilla opintoraha jätetään indeksijäädytyksen ulkopuolelle. SAKKI haluaa myös nostaa esille huolen siitä, että indeksijäädytyksillä on erityisen suuri vaikutus pitkäaikaisesti tukea saaville ja useampaa tukea saaville. Ennakoimme, että indeksijäädytyksien toteutuessa köyhyysrajan alapuolelle joutuu yhä useampi henkilö. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallituksen tekemät säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen. Pienituloisten määrän arvioidaan kuitenkin kasvavan noin 41 600 henkilöllä tämän esityksen johdosta. Kuten Allianssi, myös SAKKI haluaa todeta lausunnossaan, että hallituksen esitys kohdistuu voimakkaasti myös lapsiin. Pienituloisissa asuntokunnissa oli 121 800 lasta vuonna 2021, mikä oli 11,9 % kaikista alle 18-vuotiaista. Pienituloisissa asuntokunnissa olevien lasten määrän arvioidaan kasvavan noin 3 900 lapsella. Ehdotukset siis lisäävät pienituloisuutta sekä lapsiperheissä että koko väestössä. Kelan arvion mukaan esitys lisää pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää 2,8 prosentilla. Noin 120 000 lasta Suomessa elää jo nyt pienituloisessa perheessä ja lapsiperheköyhyys ja sen seuraukset ovat liian monen lapsen ja nuoren arkea. Lapsena koettu köyhyys ja sen seuraukset voivat heikentää terveyttä, osallisuutta ja yhteiskunnan toimintoihin kiinnittymistä läpi elämän ja jopa ylisukupolvisesti. Lapsena koetun köyhyyden aiheuttamien haittavaikutusten, kuten sosiaalisten ongelmien tai terveysongelmien paikkaaminen myöhemmässä iässä siirtää kustannuksia korjaaviin toimiin ja tulee siten yhteiskunnalle kalliimmaksi. Amisbarometrin mukaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoista 37% asuu vielä huoltajan luona ja tulotason heikentyminen voi vaikuttaa lapsen ja nuoren kouluttautumismahdollisuuksiin. Ennen kaikkea se voi vaikuttaa siihen, onko lapsella ja nuorella resursseja keskittyä opintoihin. Ensisijaisten etuuksien tasoa heikennettäessä tarve viimesijaisille etuuksille, eli käytännössä toimeentulotuelle lisääntyy. Hallitus on myös itse nostanut tämän seurauksen esiin esityksessään. Nuoret ovat jo nyt yliedustettuina toimeentulotuen saajissa, ja yksi keskeinen syy nuorten yliedustukselle on muilta osin riittämätön perusturva ja sen ehdot. Nuorena koetut toimeentulo-ongelmat yhdistettynä muihin sosiaalisiin ongelmiin ovat merkittävä riski sekä nuorelle itselleen että koko yhteiskunnalle. Toimeentulotuen tarpeen lisääntyessä myös terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannukset todennäköisesti lisääntyvät. Hallituksen esitys heikentää opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi. Kuten esityksen laskelmissa esimerkkitalouksille havainnollistetaan, yksin asuvalla opiskelijalla, jonka pääasiallisina tuloina on opintoraha, opintolaina ja yleinen asumistuki, tulot laskisivat jopa -82,93 e/kk jäädytyksen myötä. Osa näistä opiskelijoista on nuoria, joilla ei ole säästöjä tai muuta läheisten mahdollistamaa taloudellista tukea tarjolla. Opintotuen reaalista ostovoimaa on heikennetty indeksien jäädytyksillä, minkä lisäksi nousseet elinkustannukset ovat heikentäneet ostovoimaa entisestään. Opiskelijoiden toimeentulon ja opiskelun edellytysten heikentäminen on ristiriidassa myös koulutus- ja osaamistason nostamisen tavoitteiden kanssa. Vielä 1990-luvulla opintotuen ostovoima vuoteen 2022 verrattuna oli yli 430 euroa. Opintoraha oli kuitenkin lukuvuonna 2022–2023 indeksien uupumisten ja jäädytysten vuoksi lähes 163 euroa jäljessä. Mikäli opintorahaan tehdään jälleen indeksijäädytys, jää se yhä voimakkaammin jälkeen alkuperäisestä tasostaan. Lain valmistelu SAKKI haluaa myös ilmaista vakavan huolensa hallituksen lainvalmistelun tasosta. Hallituksen esitysluonnoksen viiden arkipäivän lausuntokierros oli kohtuuttoman lyhyt varsinkin, kun otetaan huomioon esityksen laajuus. Lyhyet lausuntoajat heikentävät kansalaisyhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa lainsäädäntöön ja tuoda näkökulmiaan mukaan päätöksentekoon, mikä heikentää lainvalmistelun laatua. SAKKI vaatii, että Orpon leikkausten yhteisvaikutusta opiskelijoihin ja erityisesti oppivelvollisiin opiskelijoihin arvioidaan tarkasti ja arvioinnissa käytetään useita eri henkilötason tilanteita, jotka edustavat monipuolisesti hyvin heterogeenistä opiskelijoiden joukkoa. Merkittävien uudistusten yhteydessä olisi tarvittu myös kaikkien tällä hallituskaudella sosiaaliturvaan kohdistuvien toimien yhteisvaikutusten kunnollista arviointia. Lisätietoja: Suvituuli Lundmark Edunvalvonnan asiantuntija Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry p. 044 776 6048 suvituuli.lundmark@sakkiry.fi
      • Suomen Vanhempainliitto ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Suomen Vanhempainliitto ei kannata hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027. Indeksitarkistusten jäädyttämisellä on merkittäviä vaikutuksia pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon. Lisäksi hallitus on samaan aikaan tekemässä useita muita lakimuutoksia, jotka heikentävät pienituloisten perheiden toimeentuloa ja lisäävät lapsiperheköyhyyttä. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset ovat yhteisvaikutuksiltaan kohtuuttomia heikommassa asemassa oleville lapsiperheille. Hallituksen esityksestä sekä muista sosiaaliturvan heikennyksiä koskevista esityksistä puuttuvat kattavat lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnit, eikä kokonaisarviota heikennysten yhteisvaikutuksista ole lakiesityksiä valmisteltaessa tehty. Näiden olisi pitänyt olla käytettävissä jo lausuntovaiheessa. SOSTE ry:n tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä muut sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Pienituloisuus lapsuudessa ja nuoruudessa on riskitekijä, jolla on moninaisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Lapsuudessa koetut toimeentulovaikeudet ennustavat vaikeuksia koulunkäynnissä, suurempia talousvaikeuksia aikuisuudessa ja suurempaa sairaustaakkaa. Perusturvan heikentäminen ja ihmisten siirtäminen toimeentulotuen varaan lisäävät korjaavien palvelujen tarvetta ja julkisen talouden kuluja tulevaisuudessa. Tutkimukset osoittavat, että kun perheitä siirretään toimeentulotuelle, terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannukset kasvavat. Lapsilisään tehtävät korotukset ovat tervetulleita, mutta eivät kompensoi hallituksen suunnittelemia sosiaaliturvan leikkauksia. Lapsilisän korotukset eivät auta kaikkein köyhimpiä perheitä, koska ne tulkitaan toimeentulotuessa tuloksi. Hallitusohjelmassa luvataan edistää lapsimyönteistä politiikkaa ja toteuttaa lapsivaikutusten arvioinnit. Hallituksen sosiaaliturvaa koskevat esitykset ovat ristiriidassa tämän lupauksen kanssa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä päätelmissään Suomen valtiolle (2.6.2023) suositellut, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin sekä tehostaa edelleen politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille.
      • Oikeusministeriö
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Oikeusministeriön lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausunnon otsikkoasiassa. Lausunnon toimittamiseen varattu aika oli normaalia ohjeellista lausuntoaikaa huomattavasti lyhyempi, mistä syystä oikeusministeriö tuo tässä lausunnossa esiin vain eräitä seikkoja, joihin varatussa ajassa on ollut mahdollista kiinnittää huomiota. Esitysluonnoksessa on neljä lakiehdotusta, joista 1. lakiehdotus olisi laki, jolla rajoitettaisiin indeksitarkastusten tekemistä useisiin erilaisiin etuuksiin, joista on säädetty muissa laeissa. Laki olisi voimassa määräajan ja lain soveltaminen sidottaisiin kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukaiseen kansaneläkeindeksin pistelukuun. Lain soveltaminen olisi näin ollen sidottu tosiseikkaan, jonka määrittely on lailla säädetty. Esitysluonnoksessa ehdotetulla lainsäädännöllä olisi merkitystä perustuslain 19 §:ssä turvattujen oikeuksien toteutumisen kannalta, ja tätä on huomioitu paitsi vaikutusarvioina, esityksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa, jossa sinänsä käydään verrattain kattavasti läpi eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanottoja. Luonnoksessa viitataan myös Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan ja sitä valvovaan Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komiteaan, joka on pitänyt Suomen perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien määriä liian matalina (HE-luonnos s. 39). Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, hallituksen tarkoituksena on antaa syksyllä 2023 eduskunnalle useita eri lakiesityksiä, joilla tarkistetaan sosiaaliturvaa. Perustuslakivaliokunta on erilaisia sosiaaliturvan tasoon kohdistuvia leikkauksia käsitellessään todennut, että esitysten yhteydessä on otettava huomioon tehtyjen ratkaisujen kumuloituvat vaikutukset (esim. PeVL 40/2018 vp). Esitysluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee eri muutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksiin erillismuistion, joka toimitetaan eduskunnalle hallituksen esitysten yhteydessä (s. 10). Tällaisen eri hallituksen esitysten kumulatiivisia yhteisvaikutuksia arvioivan muistion laatimista voidaan sinänsä pitää perusteltuna ja kannatettavana. Olisi kuitenkin ollut perusteltua sisällyttää kyseiset arviot jo käsillä olevaan esitysluonnokseen, koska niiden sisältämä tieto on olennainen muun muassa esityksen valtiosääntöisen hyväksyttävyyden arvioimisen kannalta. Varsinkin nyt käytettävissä olevan erittäin lyhyen lausuntoajan puitteissa lausunnonantajilla ei itsellään ole mahdollisuutta tällaiseen kokonaiskuvan muodostamiseen, mikä osaltaan vaikeuttaa siitä lausumista. Kun indeksitarkastusten tekemistä rajoitettaisiin verraten monen erilaisen etuuden osalta, jotka nähtävästi – esitysluonnoksessakin mainitun tavoin – voisivat kohdistua useammankin etuuden osalta saman talouden kohdalle, esitysluonnokseen kirjattua lausumaa esityksen toimittamisesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi voi oikeusministeriön mielestä pitää perusteltuna sen toteamiseksi, onko ehdotettu sääntely perustuslain 19 §:ssä turvattujen oikeuksien kannalta mahdollinen (esim. etteivät muutosten yhteisvaikutukset muodostu kohtuuttomiksi). Osastopäällikkö, ylijohtaja Johanna Suurpää Lainsäädäntöneuvos Veli-Pekka Hautamäki
      • Asikainen Lauri
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Hallituksen esitys indeksileikkauksista ei mielestäni ole järkevä. Yllätyin esitykselle annetusta hyvin lyhyestä lausuntoajasta ja toivottavasti hallitus jatkossa varaa enemmän aikaa lakiehdotusten kommentointiin. Tiivistettynä esitystä voisi verrata hölmöläisten peitonjatkamiseen, esityksestä tulisi teoriassa säästöjä, mutta käytännössä se on kyseenalaista. Perustelut: 1. Lapsilisien korottaminen suurperheille antaa väärän viestin. Yhteiskunnan ei kannata tukea liian suuria perheitä. Vastustan hallituksen esitystä lapsilisien korottamisesta neljännestä lapsesta eteenpäin ja ehdotan vaihtoehtoista lapsilisää: Ensimmäisestä lapsesta maksetaan suuri lapsilisä, toisesta huomattavasti vähemmän ja kolmannesta erittäin vähän. Neljännestä tai sitä enemmästä ei makseta mitään. Tämän muutoksen jälkeen tuki kohdistuisi enemmän tarpeeseen, sillä suurimmat kulut koituvat ensimmäisestä lapsesta ja hänelle ostettavat tavarat ovat käyttökelpoisia myöhemmin syntyville lapsille. Jos haluaa suurperheen muutos ei estäisi sitä, sillä enemmän lapsia haluavan pitäisi keksiä itselleen enemmän tuloja rahoittaakseen lastensa kulut. Vaihtoehtoisesti voisi olla syytä harkita lapsilisien muuttamista pieniksi veronalennukseksi kolmanteen lapseen asti. 2. Vastustan ankarasti hallituksen esitystä jättää indeksikorotukset tekemättä, sillä suuri osa indeksikorotuksiin sidotuista tuista menee köyhille. Lakiehdotuksessa olevat esimerkkilaskelmat ovat harhaanjohtavia, koska esim. työttömän tai sairaspäivärahan saajan tuloissa ehdotettu jäädytys vastaisi vuositasolla yhden kuun tuen leikkausta. Tämä on erittäin suuri määrä ja mielestäni on erittäin epäoikeudenmukaista lyödä lyötyä! 3. Indeksien leikkaaminen esityksen mukaisesti lisäisi hyvin todennäköisesti toimeentulotuen menoja paljon enemmän kuin esityksessä arvioidaan. Tällä hetkellä suuri osa ensisijaisia etuuksia saavien tuloista ovat vähän yli toimeentulotuen myöntämisen rajasta. Muutoksen jälkeen suuri osa tippuisi toimeentulotuelle. Lisäksi osa nykyisistä ensisijaisten etuuksien saajista ei saisi toimeentulotukea muutaman tuhannen euron säästöjen takia ja mielestäni on hyvin lyhytnäköistä ehdottaa lakiuudistusta, joka pakottaisi vähävaraisen käyttämään pienet säästönsä saadakseen toimeentulotukea. Toimeentulotuelle putoamisen jälkeen kokopäivätyön löytäminen olisi ainoa realistinen keino päästä takaisin jaloilleen. Toimeentulotuen käsittelykulut ovat hyvin suuret ja en näe järkevänä uudistusta, joka todennäköisesti lisää toimeentulotuen tarvetta. 3. Pidän kyseenalaisena esityksen väitettä indeksikorotuksen jäädyttämisestä nostavan työllisyyttä n. 22700 työllisellä. Kaiken huipuksi luku näyttää perustuvan arvioon, eikä mihinkään tutkimukseen. Miten tähän lukuun on päädytty? Ongelmana on ettei kaikille työttömille ja osapäivätyöntekijöille löydy kokopäivätöitä ja muka tukien leikkaaminen kannustaisi hakemaan töitä, joita ei käytännössä ole olemassa. Julkisilla työnhakusivuilla ei ole tarpeeksi avoimia työpaikkoja kaikille työttömille, osa paikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun mutta suhteessa työttömien määrään avoimien- ja ns. piilotyöpaikkojen määrä on mitättömän pieni. On hyvin epätodennäköistä enemmistön osapäivätyötä tekevistä löytävän kokopäivätyön ja mahdollisesti osa heistä katsoisi ettei uudistuksen jälkeen kannattaisi käydä osapäivätöissä, koska käteen jäisi aikaisempaa vähemmän. Olisi järkevämpää miettiä miten tukiensaajat löytäisivät helpommin töitä, eikä tehdä työntekemisestä vaikeampaa. 4. Esityksen perusteluissa puhutaan tasapuolisesta leikkauksesta, mutta leikkaukset eivät koskisi kaikkia indeksiin sidottuja tukia, esim. valtion maksamia eläkkeitä. Miten joidenkin ryhmien laittaminen muita parempaan asemaan on tasapuolista? Jos tukia on pakko leikata, niin tasapuolisuuden nimissä pitää leikata kaikilta. Mieluummin etsitään muita leikkauskohteita. On erittäin huolestuttavaa, ettei esityksessä ole mitään vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Näin suuren leikkauksen kohdalla olisi erittäin perusteltua miettiä muita tapoja, sillä nykyistä esitystä ei voi pitää oikeudenmukaisena! Suosittelen hallitusta ja kansanedustajia harkitsemaan lakiehdotusta tarkkaan, nykymuodossaan se hyvin todennäköisesti aiheuttaisi tuensaajille suuria ongelmia ja pidän ehdotuksen väitteitä säästöistä hyvin kyseenalaisina. Pidän erittäin epäoikeudenmukaisena hallituksen ajatusta lyödä lyötyä, miksi käydä kaikkein heikommassa asemassa olevan kukkarolla, sillä valtion budjetissa ja hallituksen suunnitelmissa olisi muita kuluja joista saisi paljon suuremmat säästöt? Esimerkkejä: Yritystukien leikkaus, eläkekatto valtion maksamiin eläkkeisiin esim. 2500€, Eduskunnan budjetin ja kansanedustajien palkkioiden leikkaus, Työvoima- ja elinkeinotoimistojen budjetin leikkaus (nykyinen malli vaikeuttaa työllistymistä, mieluummin porkkanaa kuin keppiä), kriittisempi suhtautuminen valtion uudistuksiin ja ennakkotietojen mukaan n. 4 miljardin investointi mm. ratahankkeisiin pois, kriittinen katsaus kehitysyhteistyöhön ja leikataan pois tehottomat hankkeet, YLE:n budjetin palauttaminen kohtuullisemmalle tasolle. Löysin nämä vajaan puolen tunnin tutustumisella valtion budjettiin, asiantuntijaryhmä löytäisi varmasti enemmän kohteita. Näistä tulee yhteensä n. 7-9 miljardia säästöjä ja peruttuja hankkeita riippuen mitä uudistuksia katsoo järkeväksi.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: SLL on huolissaan tavasta, jolla kansalaisten elämään voimakkaasti vaikuttavia lakiesityksiä on valmisteltu. Esitys on valmisteltu kiireessä, lausuntoaika on hyvin lyhyt ja esityksen vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia. Erityisen huolestuttavaa on, ettei valmistelussa ole tehty arviota eri etuuksiin, kuten asumistukeen, kohdistuvien leikkausten yhteisvaikutuksista. SLL:n arvion mukaan yhteisvaikutukset yksittäiselle opiskelijalle ovat suuret ja päätöksillä voi näin ollen olla myös vakavia mielenterveysvaikutuksia. SLL vaatiikin, että ainakin opintotuki jätetään indeksijäädytysten ulkopuolelle. Opintotuen indeksitarkistuksesta luopuminen Etuuksien indeksisidonnaisuus perustuu tavoitteeseen turvata kuluttajien ostovoimaa. Hallituksen esitys indeksikorotusten jäädyttämisestä lisäisi ja syventäisi köyhyyttä. Jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala eikä se riitä turvaamaan opiskelijan välttämättömiä menoja. Viime vuosina tehdyt indeksikorotukset opintotukeen eivät ole ehtineet korjata opintotuen ostovoiman tilannetta. Ylen toteuttaman Suomalaisten pelot ja haaveet -tutkimuksen mukaan hintojen nousu huolestuttaa kaikista ikäryhmistä eniten 15–29-vuotiaita. Samanaikainen ostovoiman heikentyminen ja hintojen nouseminen aiheuttavat nuorille turhaa huolta ja stressiä. ​​Siksi SLL suhtautuu opintorahan indeksisidonnaisuuden jäädyttämiseen hyvin kielteisesti. Indeksien jäädyttäminen tarkoittaa sitä, että opintorahan merkitys opiskelijan toimeentulon osana vähenee. Työssä käyminen on opintojen suorittamista hidastava tekijä, joten opintorahan heikennys voi näkyä esimerkiksi pidentyvinä opintoaikoina. Toisella asteella opiskelevat nuoret kuuluvat oppivelvollisuuden piiriin, joten opiskelun kuuluisi olla heille ensisijaista ja päätoimista. Toimeentulon haasteet pakottavat yhä useamman työskentelemään opintojensa ohella, mikä voi osaltaan lisätä jo valmiiksi kuormittuneiden nuorten uupumista ja siten vaikuttaa halukkuuteen hakeutua korkeakouluopintoihin. Toimeentuloleikkaukset heikentävät etenkin niiden opiskelijoiden tilannetta, joilla ei ole mahdollisuutta työskennellä opintojen ohella esimerkiksi terveydellisten haasteiden tai perhetilanteen vuoksi. SLL muistuttaa, että opintotuen taso on yhteydessä myös koulutukselliseen tasa-arvoon. Erityisesti nuorten toisen asteen opiskelijoiden kohdalla opintorahan ostovoiman heikkeneminen tarkoittaa perheen rahoitusvastuun kasvamista entisestään. Tämä lisää sosioekonomisen aseman vaikutusta koulutusvalintoihin ja -mahdollisuuksiin sekä asettaa opiskelijat taustansa perusteella eriarvoiseen asemaan. SLL ymmärtää taloustilanteen asettamat reunaehdot, mutta opiskelijoiden toimeentulosta säästäminen sotii hallituksen koulutuspoliittisia tavoitteita vastaan. Opintotuen indeksijäädytys heikentäisi opiskelijan opintorahaa enimmillään jopa 31,70 eurolla tukikuukautta kohden vuonna 2027. Tämä tarkoittaa yli 300 euron leikkausta täysi-ikäisen, omillaan asuvan opiskelijan toimeentuloon vuositasolla, mikäli opintorahaa hyödynnetään kymmenen tai useamman kuukauden ajalta. Asumistukeen esitettyjen leikkausten kanssa heikennys opiskelijan toimeentuloon on arviolta yli sata euroa kuukaudessa, joka on valmiiksi pienituloiselle valtava summa. Lapsilisän korotukset Hallitus on esittämässä korotuksia lapsilisään, joka on universaali perhe-etuus. SLL pitää lapsiperheiden taloudellista tilannetta tukevia etuuksia yleisesti tärkeinä, sillä ne tukevat osaltaan myös lukiolaisten perheiden toimeentuloa. Moni lapsiperhe joutuu karsimaan menojaan ja pohtimaan yhä tarkemmin ostoksiaan, ja hintojen nousu koskettaa erityisellä tavalla yhden huoltajan perheitä. Lukio-opiskelijoista noin puolet ovat alaikäisiä, ja Lukiolaisbarometrin 2022 mukaan lukiolaisista suurimmalla osalla kuluista huolehtivat huoltajat, mikä onkin lähes välttämätöntä opintoetuuksien riittämättömän tason vuoksi. Huoltajien työttömyys ja matala koulutustaso ovat yhteydessä tuloksiin siitä, että raha-asiat aiheuttavat nuorille ja heidän perheilleen enemmän jatkuvaa huolta tai tinkimistä. SLL haluaa kuitenkin huomauttaa, että kaikille tulotasoon katsomatta myönnettävän etuuden tason nostamisen sijaan olisi kohtuullista keskittää käytettävissä olevia resursseja huono-osaisempien ihmisten toimeentulon tukemiseen. Tähän tarkoitukseen vastaa suunniteltu lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen kasvattaminen, mutta muilta osin rahoitusta tulisi kohdentaa pienituloisiin kohdistuvien päällekkäisten leikkausten perumiseen. Lisätietoja lausunnosta antaa: Sosiaalipoliittinen asiantuntija Iiris Hynönen (iiris.hynonen@lukio.fi)
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Akava ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa asiassa ja toteaa seuraavaa. Esityksessä ehdotetaan, että tiettyihin kansaneläke- ja elinkustannusindeksiin sidottuihin etuuksiin ja etuuslakien rahamääriin ei tehdä indeksitarkistusta vuosina 2024-2027. Toisin sanoen niiden määrä säilyisi vuoden 2023 tasossa. Esityksellä toteutetaan pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta. Lapsiperheiden tukemiseksi esitetään muutettavaksi lapsilisälain 7 §:ää siten, että neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisään ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tehdään tasokorotus. Lisäksi ehdotetaan, että alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrää korotetaan. Esityksellä tuetaan lapsiperheiden toimeentuloa. Indeksileikkaukset Akava pitää tavoitetta julkisen talouden tasapainottamisesta tärkeänä. Sopeutuksessa on kuitenkin keskeistä huomioida yhteiskunnan kestävyys ja oikeudenmukaisuus. Suomessa perustuslaki takaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Perusturvan tulee olla tasoltaan sellainen, että se kattaa välttämättömät elinkustannukset. Indeksitarkastuksista päätettäessä erityistä huomiota on kiinnitettävä perusturvan tasoon. Suomi on saanut huomautuksia sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. Ensisijaisten etuuksien matala taso vaikuttaa jo nyt siihen, että toimeentulotuesta on muodostunut joissakin tilanteissa pitkäaikainen osa perusturvaa. Toimeentulotuen painottuessa korostuvat puolestaan kannustinvaikutukset. Etuusjärjestelmää muutettaessa kokonaisarviointi ja kattavat vaikutusarviot ovat välttämättömiä, jotta odottamattomilta tai kohtuuttomilta vaikutuksilta vältytään. Hallitusohjelmassa on kirjauksia useista etuusjärjestelmään tehtävistä muutoksista. Kaikista etuusjärjestelmän muutoksista tulisi tehdä kokonaisarvio ja kattava vaikutusten analyysi. Esitysluonnoksessa esitetyt vaikutusarviot koskevat vain ehdotettuja muutoksia eivätkä sisällä arviota ristikkäisvaikutuksista muiden hallituksen vuodelle 2024 linjaamien sosiaaliturvan muutosten kanssa. Esitysluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee eri muutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksiin erillismuistion, joka toimitetaan eduskunnalle. Koska vaikutusarvioita ei ole lausuntovaiheessa käytettävissä, ei esitysten kokonaisvaikutuksia ole mahdollista kommentoida. Myöskään vaihtoehtoisia malleja indeksileikkauksille ei ole hallituksen esitysluonnoksessa käsitelty. Hallituksen esitysluonnos on puutteellinen erityisesti esityksen lapsi- ja sukupuolivaikutusten arvioinnin osalta Vaikutukset erilaisten kotitalouksien asemaan kohdentuvat erityisesti lapsiperheisiin, joissa kuukausikohtaiset tulot laskevat 122–148 euroa kuukaudessa. Vaikutusarvioinneissa tulisikin painottaa eri muutosten yhteisvaikutuksia kotitalouksiin ja niiden sosiaalisia vaikutuksia lapsiperheisiin sekä hyvinvoinnin jakautumisesta eri sosioekonomisten ryhmien kesken. Hallituksen esitysluonnoksen esimerkkiperheistä myös havaitaan, että pienituloisissa perheissä indeksitarkistusten tekemättä jättäminen lisää toimeentulotuen tarvetta. Pienituloisen perheen käytettävissä olevat tulot eivät tällöin välttämättä laske, mutta toimeentulotuen osuus perheen tuloista muodostuu suuremmaksi. Toimeentulotukea saavissa perheissä lapsilisä huomioidaan tulona, joten toimeentulotukea saavien lasten perheet eivät hyödy lapsilisien korotuksista. Kelan arvion mukaan esitys lisää pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää 2,8 prosentilla. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti alimpiin tulodesiileihin. Hintojen nousu vaikuttaa erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, jolloin vaarana on, että entistä useampi perhe putoaa köyhyyteen. Köyhyys eriarvoistaa lapsia, estää osallisuutta ja vaikuttaa tutkitusti pitkälle aikuisuuteen. Lasten ja nuorten kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta sekä luottamus tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin on yhteydessä huoleen perheen taloudellisesta tilanteesta. Myös työttömyysturvan indeksijäädytys yhdessä muiden työttömyysturvan leikkausten kanssa (omavastuupäivät, työssäoloehto, lomakorvausten jaksotus) vaikuttavat merkittävästi tuen saajien taloudelliseen tilanteeseen. Akava katsoo, että pienituloisten perheiden osalta tulee indeksijäädytystä tarkastella yhdessä muiden hallituksen sosiaaliturvaan linjaamien muutosten kanssa, ja eri toimin ehkäistä lapsiperheköyhyyden lisääntyminen. Esityksessä todetaan, että kotihoidon tuen, että yksityisen hoidon tuen indeksitarkistusten tekemättä jättämisellä saattaa olla vaikutusta julkisen varhaiskasvatuksen kysyntään. Perheet saattavat valita yksityisen palvelun sijasta kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun ja toisaalta kunnat saattavat korottaa yksityisen tuen mahdollista kuntalisää. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus nostetaan hallituskauden aikana vähintään tasolla, jolla se oli vuonna 2011. Tämä toteutetaan korottamalla yksityisen tuen hoitorahaa. Esityksessä tulisikin uudelleen arvioida edellä mainittujen esitysten vastakkaisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Esityksen sukupuolivaikutukset painottuvat naisiin. Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa maksetaan selvästi useammin naisille kuin miehille. Myös opintorahan saajista suurempi osa on naisia (n. 57 % saajista). Samoin sekä yleistä asumistukea että eläkkeensaajan asumistukea maksetaan useammin naisille kuin miehille. Lisäksi yleisen asumistuen saaminen yhdistyy usein muihin edellä mainittuihin etuuksiin. Työssä käyvistä, asumistukea saavista selvästi suurempi osa on naisia, mikä johtunee siitä, että osa-aikatöiden tekeminen on yleistä juuri naisilla, ja matalapalkkaiset alat ovat usein naisvaltaisia. Opiskelijoiden sekä määräaikaisissa, lyhytaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien tilanne Indeksien jäädyttämisellä voi olla vaikutusta opintojen suoritusaikojen pitenemiseen, jos opiskelijat joutuvat työskentelemään opintojen ohella enemmän. Suurin syy opintojen hidastumiseen on riittämätön toimeentulo. Myös määräaikaisissa, lyhytaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien tilanne heikkenee. Lapsilisät Lapsilisiin esitetyt korotukset ovat sinänsä positiivisia perheiden tukemisen ja lapsiköyhyyden vähentämisen näkökulmasta. Samaan aikaan ne asettavat kuitenkin perheet keskenään eriarvoiseen asemaan. Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla alle kolmivuotiaiden lapsilisää, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille, joissa on vähintään neljä lasta. Lapsilisän korotukset eivät kuitenkaan kohdistu kaikkiin jäädytettäviä etuuksia saaviin lapsiperheisiin eikä korotuksen määrä ei välttämättä vastaa indeksitarkistusten tekemättä jättämisestä aiheutuvaa menetystä. Lapsilisän tarkoitus on yhteiskunnallisesti tukea perheellistymistä ja tasata lapsesta aiheutuvia kuluja lapsiperheiden ja muiden välillä. Suomessa on monilapsisia perheitä yhä vähemmän. Lapsiperheistä 43 % oli yksilapsisia ja 39 % kaksilapsisia. Perheitä, joissa neljä tai useampi lapsi, on noin 5 %:ssa perheistä. Esitysluonnoksesta ei käy ilmi miksi lapsilisän korotus kohdistetaan lapsiluvultaan isoimpiin perheisiin eikä esimerkiksi yksi- tai kaksilapsisiin perheisiin monilapsisten sijasta. Hallitus on laatimassa hallitusohjelman mukaisesti väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Selonteossa etsitään toimenpiteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti syntyvyyteen. Selonteon toimenpiteiden vaikuttavuudessa tulee huomioida nyt esitetyt etuuksien muutokset ja niiden vaikutus syntyvyyteen. Hallituksen esityksen valmistelu ja lausuntoaika Esitysluonnos on valmisteltu pikaisesti virkatyönä. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että lausuntoaika on poikkeuksellisen lyhyt. Viiden arkipäivän lausuntoaika ei ole kohtuullinen, kun valmistellaan perusoikeuksiin vaikuttavia lakiesityksiä.
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia sekä lapsilisälakia. Hallitusohjelman mukaisesti kansaneläkeindeksi- ja kuluttajahintaindeksi -sidonnaisten etuuksien ja etuuden määräytymiseen vaikuttavien rahamäärien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2024-2027. Lisäksi esityksellä tuetaan lapsiperheiden toimeentuloa korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, neljännen sekä sitä seuraavien lasten lapsilisää ja alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää. Hallituksen esitys vähentäisi etuusmenoja merkittävästi. Etuusmenojen arvioidaan kokonaisuutena alenevan noin 480 miljoonaa euroa, josta valtion osuus noin 370 miljoonaa euroa, kuntien osuus noin 110 miljoonaa euroa ja vakuutettujen rahoittamien menojen osalta vajaa 10 miljoonaa euroa. Julkisten menojen arvioidaan alenevan noin 320 miljoonaa euroa. Indeksijäädytysten johdosta toimeentulotukimenojen arvioidaan toisaalta lisääntyvän, joka kasvattaa kuntien menoja jopa 20 miljoonaa euroa vuonna 2027. Esityksen mukaan kuntien rahoitusosuus toimeentulotukimenoista toteutetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia määrällä, joka vastaa kuntien osuutta vuositasolla maksetusta perustoimeentulotuesta. Rahoitussäännöksistä johtuen vaikutukset toteutuvat kuntien talouteen kahden vuoden viiveellä. Näin ollen täysimääräinen 20 miljoonan euron vaikutus huomioitaisiin kuntien valtionosuuksissa vuonna 2029. Esityksen työvoimavaikutukset olisivat positiivisia, indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vahvistaisi työllisyyttä valtiovarainministeriön arvion mukaan 22 700 työllisellä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kannattaa hallituksen esitystä osana julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
      • Ihmisoikeusliitto
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Ihmisoikeusliiton lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta Taustaa Esityksen mukaan eräitä etuuksia ja rahamääriä, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin, ei tarkistettaisi tällä hallistuskaudella siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Tältä osin esitys liittyy pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen. Indeksijäädytys tarkoittaa, että näitä etuuksia ei tulevina vuosina nosteta, vaan ne jäävät tämän vuoden tasolle. Käytännössä kyse on leikkauksista etuuksia saavien ostovoimaan, sillä hintojen nousemisen myötä elämisen kustannukset nousevat. Lapsiperheiden tukemiseksi esitetään muutettavaksi lapsilisälakia korottamalla 4. ja 5. sekä sitä use-amman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää. Ihmisoikeusliiton päähuomiot esitysluonnoksesta Ihmisoikeusliitto ei kannata esitettyä muutosta. Kyseessä on ensisijaista sosiaaliturvaa koskeva tasoleikkaus. Ihmisoikeusvalvontaelimet ovat toistuvasti todenneet sen tason riittämättömäksi Suomen ratifioiminen ihmisoikeussopimusten valossa. Heikennysten sijaan Suomen tulee nostaa asteittain riittämättömät perusturvaetuudet Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjan ja YK:n n taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien sopimuksen edellyttämälle tasolle. Perusturvan tason on turvattava oikeus terveyteen, asumiseen, ravintoon ja ihmisarvoiseen elämään yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä. Perusturvan tason on oltava kattava, jotta tarve viimesijaiselle toimeentulotuelle syntyy vain lyhytkestoisesti ja poikkeustilanteissa. Tarvitaan huolelliset perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimuksen toimeenpanoa valvova TSS-komitea on muistuttanut sopimusvaltioita siitä, että leikkauksia tehtäessä on suojeltava erityisesti juuri haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumista. Esitetyn muutoksen vaikutuksista on tehtävä huolelliset perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit, ml. lapsi-, sukupuoli- ja vammaisvaikutusten arvioinnit. Myös lausuttavana olevan esityksen ja muiden samaan aikaan valmistelussa olevien sosiaaliturvaa koskevien esitysten yhteisvaikutuksista on tehtävä huolelliset perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit. Perustuslakivaliokunta (PeV) on myös todennut, että perusturvan heikennyksiä koskevissa vaikutusarvioissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti nii-hin ihmisryhmiin, joiden kohdalla negatiiviset vaikutukset ovat suurimmillaan tapausten mahdolli-sesta vähäisestä lukumäärästä huolimatta. (PeVL 51/2017 vp, s. 4.) SOSTEn tuoreet laskelmat (18.9.2023 Soste.fi) osoittavat, että indeksijäädytykset sekä työttömyys-turvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Leikkausten asteittain kumuloi-tuvat vaikutukset ovat pienituloisille suuria. Eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ovat erityisen alttiita näille yhteisvaikutuksille. Hallituksen esityksen vaikutusarvioissa käsitellään mm. vaikutuksia lapsiperheisiin. Vaikutusarvioinnissa todetaan, että eniten ehdotetut indeksijäädytykset kohdistuvat lapsiperheisiin, joissa toinen, tai molemmat vanhemmat saavat jotain indeksijäädytysten alaista etuutta. Vaikka vaikutusarviossa todetaan, että lapsilisää nostetaan alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla, indeksijäädytykset ehtivät hallituskauden aikana syödä tämän korotuksen hyödyn. Vaikutusarviossa todetaan myös, että eniten tästä lapsilisän korotuksesta hyötyvät perheet, joissa lapsen huoltajat eivät saa mitään indeksijäädy-tyksen alaista etuutta. Hallituksen esittämä lakimuutos kohdistuu siis jo valmiiksi kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin lapsiperheisiin ja lisää näiden lapsiperheiden toimeentulotuen käyttöä. Toimeentulotuki paikkaamaan perusturvan matalaa tasoa, ei ole ihmisoikeusvelvoitteiden mukaista Kuten esityksen perusteluissa todetaan, perustuslakivaliokunta on myös pitänyt selvänä, etteivät sosiaaliturvaan kohdistuvat heikennykset saa tehdä tyhjäksi perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden ydinsisältöä (esim. PeVL 14/2015 vp.). Samoin se on korostanut, ettei perustuslain 19 §:ssä taattuja sosiaalisia oikeuksia tulisi heikentää ainakaan siten, että niitä tarvitsevat joutuvat turvautumaan perustuslain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuun viimesijaiseen toimeentuloturvaan (PeVL 21/2016 vp, PeVL 10/2009 vp). Lausuttavana oleva esitys, eli indeksijäädytykset, heikentävät ensisijaisen sosiaaliturvan tasoa. Toimeentulotuen tarve tulee lisääntymään.Toimeentulotuki on erittäin byrokraattinen tukimuoto, joka ei auta ihmisiä parantamaan omaa taloudellista tilannettaan, vaan päinvastoin lamaannuttaa. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen siihen suuntaan, että viimesijaisen turvan, eli toimeentulotuen saajien määrä kasvaa, ei ole Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden mukaista (Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, 2018). Ihmisoikeuselinten moitteet Suomen perusturvan liian matalasta tasosta Sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea että YK:n TSS-komitea ovat toistuvasti antaneet Suomelle moitteita sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. YK:n TSS-komitea ilmaisi huolensa Suo-men perusturvan tasosta viimeksi maaliskuussa 2021, Suomen määräaikaisraportista antamissaan loppupäätelmissä. Sen mukaan vuosina 2015–2019 tehdyt leikkaukset ja indeksijäädytykset olivat tehneet etuuksista riittämättömät, ja heikennykset vaikuttivat kohdistuneen suhteettomasti heikossa asemassa oleviin ryhmiin. Komitea vaati Suomea varmistamaan etuuksien riittävän tason, ja huolehtimaan siitä, että mikäli leikkauksia tulevaisuudessa tehdään, ne ovat väliaikaisia, eivät vaikuta suhteettomasti muita heikommassa tai marginalisoidussa asemassa oleviin ryhmiin; niihin liitetään tulonsiirtoja, jotka vähentävät kriisien aiheuttamaa eriarvoisuutta; ja riittävän elintason turvaava sosiaaliturvaetuuksien ydinosa säilytetään. Hyvin samankaltaisia suosituksia antoi TSS komitea Suomelle jo edellisellä kierroksella, vuonna 2014. Euroopan sosiaalista peruskirjaa valvova sosiaalisten oikeuksien komitea on pitänyt Suomen perusturvan tasoa liian alhaisena suhteessa 12. artiklan edellyttämään tasoon. Ratkaisuissaan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tekemiin kanteluihin, komitea on todennut vuosina 2014, 2018 ja viimeksi 2023, että useiden vähimmäistason perusturvaetuuksien taso (ml. työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki) oli riittämätön kattamaan tuensaajan perustarpeet uudis-tetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla. Komitean mukaan Suomi ei kyennyt todistamaan, että kaikki ne, jotka tarvitsevat täydentäviä etuuksia, toimeentulotukea ja asumistukea, myös saavat niitä, eli että jokaisen oikeus riittävään sosiaaliturvan tasoon olisi taattu. Euroopan neuvoston korkein elin, ministerineuvosto, tehosti vuonna 2023 sosiaalisen peruskirjan noudattamisen valvontaa Suomessa edellyttämällä Suomen raportoimaan sosiaaliturvan tason nos-tamisesta viimeistään kesäkuussa 2025. YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa 2023 antamissaan päätelmissä Suomelle, että valtio välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Valtion ihmisoikeusvelvoitteet ja talouden sopeuttaminen: Tarve perustella huolellisesti ja etsiä vaihtoehtoja Lausuttavana oleva esitys ei huomioi riittävästi sitä, miten eri esitetyt muutokset vaikuttaisivat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja ihmisryhmiin, joiden oikeus työhön, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan toteutuu jo nykyisellään muita heikommin. YK:n TSS-sopimus velvoittaa valtiota edistämään oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin. YK:n TSS-komitea korostaa sosiaaliturvaoikeuden merkitystä ihmisarvon kan-nalta. Tämän vuoksi valtion on priorisoitava tämän oikeuden toteutumista asianmukaisesti laeissa ja politiikassa, taloudellisista seurauksista huolimatta. Ihmisoikeusvelvoitteiden oikeudellista sitovuutta ei heikennä valtiontalouden tila. Taloutta saa toki sopeuttaa, mutta ihmisoikeusvelvoitteet aset-tavat rajat leikkausten kohdentamiselle. Komitean mukaan toimenpiteet, jotka heikentävät oikeutta sosiaaliturvaan, ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Heikennyksiä on mahdollista tehdä vain tiukasti säädellyin ehdoin. Valtion on pystyttävä osoittamaan, että leikkauksia on edeltänyt kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen huolellinen punnin-ta, eikä muita vaihtoehtoja ole valtion täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojen valossa löydettävissä. Heikennykset eivät myöskään saa olla pysyviä tai heikentää oikeuksien toteutumista kohtuuttomasti. Keskeisintä on varmistaa, etteivät leikkaukset heikennä suhteettomasti niiden ihmisten oikeuksia, jotka ovat jo ennestään heikoimmassa asemassa. Toiseksi heikennykset eivät saa ulottua kullekin ihmisoikeudelle määriteltyyn ydinsisältöön. Valtion on myös osoitettava, etteivät sosiaaliturvan heikennykset vaaranna muita TSS-sopimuksessa turvattuja oikeuksia. (ks. TSS-komitean yleiskommentti no. 19; Letter from United Nations Commit-tee on Economic Social and Cultural Rights Chairperson to States Parties on Austerity Measures’ (48th session, 16 May 2012, CESRC/48th/SP/MAB/SW) http://www2.ohchr.org/english/bodies/cescr/docs/LetterCESCRtoSP16.05.12.pdf.) Myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan osalta heikennysten mahdollisuus on tiukasti rajattu. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan heikennykset ovat mahdollisia vain, mikäli etuuksien tasot eivät putoa alle toimeentulominimin (ESP 12§1 ja 13§1 art.). Komitean mukaan Suomen perus-turvan taso ei nykyiselläänkään täytä tätä tasoa, joten heikennysten sijaan tulee hallituksen etsiä keinoja vahvistaa perusturvan tasoa. Säästötoimet eivät myöskään Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan saa johtaa perustavaa laatua olevien oikeuksien heikentämiseen tai tuottaa köyhyyttä. Lausuttavana oleva esitys ei huomioi riittävästi sitä, miten eri esitetyt muutokset vaikuttaisivat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja ihmisryhmiin, joiden oikeus työhön, toimeentuloon ja sosiaaliturvaan toteutuu jo nykyisellään muita heikommin. YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota edistä-mään taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten (TSS) oikeuksien yhdenvertaista toteutumista, kiinnittäen erityistä huomiota näihin ryhmiin. Myös Suomen perustuslain perusturvaa koskevan säännöksen osalta on vakiintuneesti katsottu, etteivät sellaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät olennaista puuttumista perustoimeentulon turvaan, ole mahdollisia. Perustuslakivaliokunta on korostanut myös toimenpiteiden keston rajaamista ajallisesti, sekä kumuloituvien vaikutusten huomioonottamista, siten etteivät ne muodostu kohtuuttomiksi erityisesti pienituloisimpien henkilöiden kohdalla. Valiokunnan mukaan perustuslailliset toimeksiannot – kuten velvollisuus turvata lailla oikeus perustoimeentulon turvaan – on otettava huomioon myös budjettivaltaa käytettäessä. Tähän tulisi valiokunnan mukaan kiinnittää huomiota erityisesti kohdennettaessa valtiontalouden säästötoimia (PeVL 19/2016 vp.) Lisäksi valiokunta on pitänyt tärkeänä, että perusturvan riittävyyttä ja sitä, missä määrin perusturvaetuuksia saavien on turvauduttava toimeentulotukeen, seurataan. (Sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet sosiaaliturvauudistuksessa, s. 62: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164675) Lähde, jota ei mainittu suoraan lausunnossa: Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea (2018), Digest of the Case Law of The European Commit-tee of Social Rights, joulukuu 2018, saatavilla osoitteessa rm.coe.int/digest-2018-parts-i-ii-iii-iv-en/1680939f80, s. 140.
      • Pelastakaa Lapset ry, Lapsiperheköyhyys asiantuntija, Vinberg Johanna
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Pelastakaa Lapset ry lausunto hallituksen esityksestä laeiksi indeksitarkistuksista sekä sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta Indeksitarkistukset 2024-2027 Esityksen mukaan eräitä etuuksia ja rahamääriä, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin, ei tarkistettaisi siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään tai elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuosina 2024-2027. Tämän tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen. Inflaatio ja hintojen nousu ovat heikentäneet pienituloisten perheiden selviytymistä viime ja tämän vuoden aikana. Arvioidaan, että jopa 16 000 perhettä ja 30 000 lasta lisää on tippunut pienituloisuusrajan alle, eli köyhyyteen (2022 ja 2023 inflaatiosta johtuen/ Kela ja Itla: https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6774 ). Näissä perheissä toimeentulo on todella vaikeaa ja useat perheet ovat joutuneet turvautumaan järjestöjen ja seurakuntien sekä ruoka-avun puoleen, koska elinkustannukset ovat nousseet, mutta sosiaaliturvaetuudet eivät. Marinin hallituksen aikana tehtiin päätöksiä väliaikaisista korotuksista sosiaalietuuksiin vuoden 2023 ajaksi. Näiden korotusten ja indeksitarkistuksien poistuessa 1.1.2024 alkaen, heikentyy huomattavasti sosiaalietuuksien varassa elävien ostovoima ja heikoimmassa asemassa olevien perheiden toimeentulo ja hyvinvointi ovat vaarassa. Inflaatio ei vielä ole tasaantunut riittävästi eikä elinkustannusten taso tule laskemaan niin paljon, että sosiaaliturvaetuuksien taso olisi elämiseen riittävä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on lausunut Suomelle viimeksi helmikuussa 2023, että Suomen sosiaaliturvan perusturva on liian matala (https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/sosiaalisten-oikeuksien-komitealta-ratkaisu-suomen-sosiaaliturvan-tasosta). YK:n lapsen oikeuksien komitea on kesäkuussa 2023 kehottanut Suomea välttämään sosiaaliturvaleikkauksia, jotka kohdentuvat eriarvoisessa ja köyhässä elämäntilanteessa oleviin lapsiin ja lapsiperheisiin (https://um.fi/documents/35732/0/CRC_C_FIN_CO_5-6_52903_E+%283%29.pdf/9f19613d-5f18-4e33-cd8f-e06e60a5f1c1?t=1685706415853 ). Suomi on sitoutunut Eu:n velvoitteisiin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen vuoteen 2030 -mennessä. Lapsiperheköyhyyttä tulisi vähentää 30 000 lapsen verran. STM on tehnyt tähän Suomelle suunnitelman (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164364 ). Lisäksi kansallisen Lapsistrategian (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162864 ja siihen sisältyvän Eu tasoisen Lapsitakuun (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164025) sitoumuksen sisältöinä on lapsen edun ensisijaisuuden huomiointi kaikessa päätöksenteossa ja eriarvoisuuden vähentäminen. Lapsistrategian seurantakertomuksessa tulevalle hallituskaudelle esitetään toimiksi mm. kokonaisarvion laatimista lasten perusturvasta sekä lasten yhdenvertaisuuden turvaamista mm. lapsitakuun toimien avulla (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164767/VN_2023_23.pdf?sequence=12 ). Sosiaaliturvakomitea on työstänyt sosiaaliturvauudistusta edellisellä hallituskaudella ja uudistustyötä jatketaan 2027 saakka. Komitean suosituksissa lapsiperheisiin liittyen esitetään nimenomaan lapsilisäjärjestelmän kehittämistä sekä lapsiperheköyhyyden ehkäisemistä (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164687). Hallituksen esityksen toimenpiteet indeksitarkistusten poistamisesta 2023-2027 eivät noudata näiden suositusten, kehotusten ja sitoumusten linjaa, joilla turvataan lapsen oikeudet Suomessa. Hallituksen esittämien toimien yhteisvaikutuksena lapsiperheköyhyyden arvioidaan lisääntyvän jopa 12 000 lapsella (https://www.soste.fi/uutiset/sosten-laskelmat-nain-sosiaaliturvan-kumuloituvat-leikkaukset-vaikuttavat-kateen-jaaviin-tuloihin-koyhyys-lisaantyy/ ). Indeksitarkistusten poistaminen heikentää kaikkien lapsiperheiden arkea, mutta erityisesti se koskettaa lapsiperheköyhyydessä eläviä lapsia. Hallituksen esityksessä todetaan (s.21), että useampaa etuutta ja pitkäaikaisesti etuuksia saavissa talouksissa indeksitarkistusten poistaminen kertautuu ajan myötä. Tämä tarkoittaa näiden heikossa asemassa olevien perheiden tilanteen kurjistumista entisestään tulevaisuudessa. Lisäksi todetaan, että käytännössä vaikutukset ovat vähäiset, koska toimeentulon heikennys korvataan toimeentulotuessa. Tämän kaltainen säästötoimi lisää toimeentulotuen tarvetta ja puolestaan sen kustannuksia valtiolle. Sopeuttamistoimet eivät saa lisätä eriarvoisuutta ja heikentää jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien perheiden tilannetta. Aikaisempien selvitysten tulokset ja kansainväliset sitoumukset on huomioitava sopeuttamistoimen suunnittelussa sekä tehtävä sellaista talouspolitiikkaa, jolla on pitkäaikaiset säästövaikutukset. Lapsilisäkorotukset Lapsiperheiden tukemiseksi esitetään muutettavaksi lapsilisälakia korottamalla 4. ja 5. sekä sitä useamman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää. Hallituksen esittämä toimi on kannatettava. Kaikkein suurimmassa köyhyysriskissä ovat nimenomaan yhden vanhemman perheet, monilapsiset perheet ja pienten lasten perheet. Lapsilisän korottaminen vain näiden tiettyjen ryhmien osalta ei kuitenkaan ole yhdenvertainen toimi, eikä myöskään kovin tehokas toimi lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Itlan esittämässä mallissa (https://itla.fi/itlan-lapsilisamallissa-lapsilisaa-saavat-myos-17-vuotiaat/) vertaillaan monia eri tapoja toteuttaa lapsilisäjärjestelmän uudistusta ja tulisikin tarkastella lapsilisäjärjestelmää kokonaisuutena eikä vain pyrkiä tiettyjen korotusosien kautta helpottamaan tilannetta. Lapsilisäjärjestelmää tulisi kehittää lapsilähtöisesti, kohdentaen lapsilisän maksatusta suoraan lapsille, huomioimalla paremmin monimuotoiset perhetilanteet (esim. lapsilisän jakaminen) sekä tarkastella lapsilisän suhdetta toimeentulotukeen vaikuttavana tulona. Näillä muutoksilla voidaan helpottaa huomattavasti enemmän perheiden toimeentuloa ja myös vähentää lapsiperheköyhyyttä. Lapsilisän taso on myös jäänyt aivan liian matalalle, koska sitä ei ole sidottu indeksiin. Tämä on merkittävä puute ja heikentää huomattavasti lapsiperheiden toimeentuloa, erityisesti korkean inflaation aikana. Lapsilisän teho lapsettomien ja lapsiperheiden toimeentulon tasaamisen välineenä on heikentynyt, koska taso on jäänyt kauas nykyisestä hintatasosta. Hallituksen tulisi tarkastella ja selvittää mahdollisuuksia sitoa lapsilisä indeksiin, jolloin se voisi toimia paremmin perheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin tukena. Hallituksen esittämissä sosiaaliturvaan kohdentuvissa leikkauksissa vaikutukset kohdentuvat kasautuvasti samoille perheille. Esimerkiksi Helsingissä asuva ja osa-aikaisesti työskentelevä yhden vanhemman perhe joutuu kohteeksi sekä asumistuen, työttömyysturvan että toimeentulotuen heikennyksiin. Nämä muutokset voivat olla satoja euroja, jolloin lapsilisän yksinhuoltajakorotus +10e/kk ei kompensoi toimeentulon selvää heikentymistä. Lisäksi, kun huomioidaan Marinin hallituksen tälle vuodelle tekemä määräaikainen korotus yksinhuoltajalisään, tulee vuoden 2024 alusta yhden vanhemman perheille käytännössä vain +5e korotus kuukaudessa. Useiden leikkausten kohdentuminen kaikkein pienituloisimpiin ei ole hyvinvointivaltion mukaista politiikkaa eikä silloin toteuteta yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien periaatteita. Perhemyönteisyyden tavoittelu on näennäistä tilanteessa, jossa leikataan perheen elannosta suurempi osa kuin tukemalla annetaan. Hallituksen esityksessä myös todetaan, että lapsivaikutukset voivat olla hankalammat tilanteessa, jossa esimerkiksi yhden vanhemman perheessä on yli 3-vuotiaita lapsia ja vanhemman etuuksista poistuvat indeksitarkistukset. Lisäksi todetaan, että ”toimeentulotukea saavissa perheissä lapsilisä huomioidaan tulona, joten toimeentulotukea saavien lasten perheet eivät hyödy lapsilisien korotuksista ja toisaalta perheen tuloista ja koosta riippuen kaikissa tilanteissa ei oikeutta toimeentulotukeen synny, vaan perheen käytettävissä olevat tulot laskevat” (s.30). Nämä lapsivaikutusten arvioinnit ovat jääneet huomiotta. Lapsilisäkorotukset ovat näennäisiä eivätkä kokonaisuutena tue perheiden hyvinvointia ja toimeentuloa. Myöskään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, toimeentulotuki asiakasperheiden, hyvinvointia ei tueta korotuksilla, koska ne mitätöityvät toimeentulotukea haettaessa. Kaikkein eniten jalkoihin jäävät pienituloisten perheiden lapset, jotka eivät millään tavalla voi vaikuttaa perheensä toimeentuloon, ostovoimaan eivätkä inflaatioon tai maailman talouspolitiikkaan. Heillä on kuitenkin oikeus riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan perheessään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta, johon valtio ja päätöksentekijät ovat sitoutuneet. Hallituksen esityksessä perustellaan toimia työllistymisen tukemisella ja että myös lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää parhaiten työllistymällä. Työllistymiseen tarvitaan myös tukea sosiaaliturvaetuuksista, jotta poikkeuksellisesta elämäntilanteesta (työttömyys, sairastuminen, ero) voidaan ponnistaa hyvin voimavaroin takaisin työelämään. Lapsivaikutusten arviointi lakimuutoksessa Lapsivaikutusten arviointia on tehtävä lain valmistelussa. Valmistelussa on huomioitava monimuotoisten perheiden tilanteet ja pienituloisten perheiden lasten hyvinvointi. Lapsen oikeuksien (etenkin artiklat 2, 18, 26 ja 27) toteutuminen tulee arvioida ja turvata oikeudet lain muutosten toteuttamisessa. Lapsivaikutusten arviointia esitetään hallituksen esityksessä kokonaisvaltaisella tasolla. Lapsivaikutuksia ei esitetä nimenomaan lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lapsen edun ensisijaisuuden tulisi kuitenkin ohjata päätöksentekoa. Lisäksi arvioiden tulokset tulee ottaa huomioon muutosten toteuttamisessa ja tarvittaessa harkita vaihtoehtoisia toimintamalleja. Vaikutusarviointien toteuttaminen on ihmisoikeuksiin perustuvaa, johon Suomen valtio on sitoutunut. Lapsivaikutusten arviointi on myös tarkoituksenmukaista talouspolitiikkaa, sillä perusteellisten arviointien myötä saadaan selville, millaisia kustannuksia mahdolliset sopeuttamistoimet tuottavat säästöjen lisäksi. Sosiaaliturvan osalta on paljon tietoa siitä, että sosiaaliturvaleikkaukset aiheuttavat lisää kustannuksia mm. erikoissairaanhoitoon ja lastensuojeluun (esim. Hiilamo et al. 2023: Kohortti 1997 tutkimus). Nämä on huomioitava ja siirryttävä toteuttamaan ennakoivaa ja lapsen edun ensisijaisuutta toteuttavaa politiikkaa ennemmin kuin kustannuksia pidemmälle ja vaativampiin palveluihin siirtävää politiikkaa. Lausuntokierroksen jälkeen on toteutettava lausunnonantajien esittämiin puutteisiin kohdentuvaa vaikutusten arviointia, erityisesti lapsivaikutusten osalta ja muokattava esityksiä lapsen oikeudet turvaaviksi. Lapsen oikeudet riittävään sosiaaliturvaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 3 turvataan lapsen edun ensisijaisuuden huomiointi kaikessa päätöksenteossa. Artikla 18 turvaa valtion tuen vanhemmille heidän kasvatustehtäväänsä. Artiklat 26 ja 27 puolestaan takaavat lapsille sosiaaliturvan ja riittävän elintason (https://lapsiasia.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus). Hallituksen esityksessä on tarkisteltu kokonaisvaikutuksia ja myös lapsivaikutuksia. Tekstissä tuodaan esille, että muutoksella on vaikutuksia lapsen oikeuksiin mm. lapsilisäkorotusten toimeentuloa tukeva vaikutus. Lapsiin kohdistuvista negatiivista vaikutuksista on mainittu ja niitä on esitelty myös laskelmissa, mutta näitä ei huomioida riittävästi toimenpiteissä. Lapsivaikutukset ovat huomattavasti laajemmat ja moninaisemmat, kuin mitä hallituksen esityksessä mainitaan. Lausuntokierroksen huomiot tulee käsitellä tarkoin. Lapsivaikutusten arvioinnin pohjalta tulee tehdä muutoksia esitykseen ja huomioida lapsen oikeudet lain valmistelussa. Pelastakaa Lapset ry korostaa lausunnossaan Muutos heikentää lasten hyvinvointia ja lapsen oikeuksien artiklan 18 mukainen valtion tuki vanhempien kasvatustehtävään vähenee ja artiklan 26 mukainen lapsen oikeus sosiaaliturvaan heikentyy indeksitarkistusten poistamisen myötä. Lapsilisäkorotukset tuovat hieman lisäturvaa lapsiperheköyhyysriskissä oleviin perheisiin, mutta sosiaaliturvan kokonaismuutokset kohdentuvat ja kasaantuvat perheisiin niin, että korotusten tuoma helpotus mitätöityy. Lapsiperheköyhyys lisääntyy ja valtion toimeentulotuen kustannukset kasvavat. Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisesti ennen lain valmistelua. Valmistelussa on huomioitava erityisesti perheiden monimuotoiset tilanteet ja pienituloiset perheet, joiden toimeentulossa lapsilisän ja indeksitarkistusten merkitys on huomattava. Lapsen oikeuksien (artiklat 3, 18, 26 ja 27) toteutuminen tulee myös arvioida valmistelussa ja turvata oikeudet lain muutosten toteuttamisessa. Kireä valmisteluaikataulu ei ole hyvän hallintotavan mukaista. Jotta Suomessa toimittaisiin jatkossa lapsenoikeusperustaisesti, on tehtävä huolellista päätösten valmistelun ja niiden toimeenpanon ja seurannan lapsivaikutusten arviointia. Tähän asti lapsivaikutusten arviointi ei ole ollut säännönmukaista, arviointeja on tehty kiireellä ja liian vähäisin valmisteluin. Arviointien vaikutus itse lainsäädäntötyöhön on jäänyt heikoksi. Lapsistrategiatyössä on laadittu erilaisia ohjeistuksia lapsivaikutusten arviointiin. Lapsen edun ensisijaisuutta tulisi vahvistaa kaikessa lapsia koskevassa ja heihin vaikuttavassa lainsäädännössä.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikossa esitetystä asiasta. Hallituksen esityksessä esitetään useiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistusten korottamatta jättämisestä määräajaksi sekä ehdotetaan muutoksia lapsilisäjärjestelmään. Tässä lausunnossa käydään aluksi läpi yksittäisiä muutosehdotuksia ja tämän jälkeen esitystä kokonaisuutena. Indeksitarkistukset Esityksessä ehdotetaan useiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotusten tekemättä jättämistä vuosille 2024–2027. Tämä tarkoittaa, että esityksen kohteena olevien etuuksien ja rahamäärien taso jäädytettäisiin vuoden 2023 tasolle. Indeksijäädytysten todellinen vaikutus riippuu toteutuneesta inflaation kehittymisestä. Esityksessä on kuitenkin asetettu indeksijäädytyksille katto, minkä ansiosta etuuksien reaaliarvoa leikataan korkeintaan 10,2 % vuoteen 2027 mennessä. Tämänhetkisten inflaatio ennusteiden perusteella THL arvioi indeksijäädytysten aiheuttavan merkittäviä heikennyksiä jäädytyksen piirissä olevien etuuksien reaaliarvoon. Esityksessä indeksijäädytysten ulkopuolelle jää toimeentulotuki sekä kansan- ja takuueläkkeet. Tämä on välttämätöntä, jotta taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo tulee turvattua. Kuitenkin yhdessä perusturvaetuuksien (pl. takuu- ja kansaneläkkeet) indeksijäädytysten kanssa tämä tulee aiheuttamaan lisääntyvää toimeentulotuen tarvetta ja heikentämään työnteon kannustimia. Indeksijäädytykset koskettavat myös eläkkeensaajien asumistukea, minkä vuoksi ehdotetuilla toimilla on vaikutusta myös eläkkeensaajien toimeentuloon. Indeksijäädytysten ulkopuolelle on esityksen mukaan jäämässä myös lääkekorvauksen vuotuinen omavastuun määrä (ns. lääkekatto). Tämä tarkoittaa sitä, että tulevina vuosina korvattujen lääkekustannusten omavastuun yläraja nousee inflaation myötä ja siten henkilöt, joilla on suuret lääkekulut joutuvat maksamaan vuosittain lääkkeistään enemmän. Tämä tulee entisestään hankaloittamaan vaikeassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa. Lapsilisäjärjestelmän muutokset Hallituksen esityksessä esitetään alle 3-vuotiaista maksettavan lapsilisän, neljännestä tai useammasta lapsesta maksettavan lapsilisän sekä yksinhuoltajakorotuksen korottamista. Lapsilisien korotuksen kohdentaminen pikkulapsiaikaan on Sosiaaliturvakomitean välimietinnön linjauksen mukainen. Sen sijaan sisaruskorotusten nostamista ei esitetä välimietinnössä, vaan komitea ehdotti päinvastoin sisaruskorotusten tarpeellisuuden selvittämistä. Taustalla on tarve lapsilisäjärjestelmän yksinkertaistamisesta, koska yhä useamman lapsen vanhemmilla on yhteishuoltajuus. THL:n näkemyksen mukaan ehdotetut korotukset kohdistuvat perheisiin, joilla on muita suurempi köyhyysriski, mutta koskettavat vain suhteellisen pientä osaa lapsiperheistä (esimerkiksi 4:n tai useamman lapsen perheitä on alle 5 % lapsiperheistä). Lapsilisät huomioidaan tulona toimeentulotuessa, joten esitetyt korotukset eivät paranna toimeentulotukea saavien lapsiperheiden asemaa. Köyhyyden lieventämisen näkökulmasta ongelmallista on myös se, että lapsilisän ”yksinhuoltajakorotus ei kohdennu alkuperäisen tarkoituksensa mukaan vain lasta tosiasiallisesti yksin huoltaville, koska sitä voidaan maksaa lapsen toiseen kotiin myös esimerkiksi tilanteessa, jossa tosiasiallista tarvetta taloudelliseen tukeen ei ole” (Sosiaaliturvakomitean välimietintö 2023, 101–102). Lisäksi lapsiperheiden etuuksia (pois lukien elatustuki) koskevat myös ehdotetut indeksijäädytykset. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, minkä vuoksi niiden ostovoima on heikentynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Esimerkiksi lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on reaalisesti 32 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994. Ehdotetut lapsilisän korotukset eivät tule siten kompensoimaan muutoksia lapsiperheiden etuuksissa. Kokonaisvaikutukset THL yhtyy hallituksen esityksessä esitettyihin vaikutusarvioihin, joiden mukaan ehdotetut toimet lisäävät merkittävästi pienituloisuutta. Esityksen vaikutusarvioissa pienituloisten (60 % mediaanituloista) määrä kasvaisi 5,2 %:lla, mikä tarkoittaa yli 41 000 henkilöä. Lapsilisien korotuksista huolimatta esityksessä arvioidaan myös pienituloisissa (60 % mediaanituloista) perheissä asuvien lapsien määrän kasvavan reilulla 3 900 lapsella. THL arvioi esityksen heikentävän perusturvan riittävyyttä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin 2019–2023 mukaan perusturvaetuudet yhdessä asumistukien kanssa riittävät kattamaan viitebudjettien mukaisen minimikulutuksen tason vain eläkeläisillä. Nyt esitetyt muutokset kasvattavat toimeentulotuen roolia suhteessa perusturvaetuuksiin sekä lisäävät toimeentulotuen saajien määrää. Tämä on vastoin hallitusohjelman tavoitetta puolittaa toimeentulotuen saajien lukumäärä. THL katsoo, että esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia tulee tarkastella yhdessä muiden sosiaaliturvan säästötoimenpiteiden kanssa. Esitetyt indeksijäädytykset heikentävät niiden henkilöiden taloudellista asemaa, joiden toimeentulo heikkenee myös mm. asumistuen ja työttömyysturvan säästötoimien seurauksena. Näiden säästötoimenpiteiden kohdentuminen samoille kotitalouksille on odotettavaa. Esityksessä ei ole arvioitu yhteisvaikutuksia muiden sosiaaliturvaan tulossa olevien merkittävien muutosten kanssa, vaan näitä arvioidaan esityksen mukaan vasta myöhemmin. Tämä heikentää merkittävästi mahdollisuuksia arvioida käsillä olevan esityksen todellisia vaikutuksia kotitalouksiin sekä tuo epävarmuutta yksittäisten toimenpiteiden kustannus- ja vaikuttavuusarviointiin. Yhteisvaikutusten arvioinnilla on siten myös merkitystä esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa, mikäli säästötoimet kasautuvat voimakkaasti samoille kotitalouksille. THL:n kanta on, että esitykseen annettu lausuntoaika on kohtuuttoman lyhyt. Viidessä työpäivässä ei ole mahdollista arvioida riittävän monipuolisesti esityksen vaikutuksia. Säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaan säädösehdotuksista pyydettävien kirjallisten lausuntojen antamiseen olisi varattava aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Oppaassa todetaan myös, että lausuntoaika voi vain perustellusta syystä olla edellä mainittua lyhyempi. Tätä poikkeusta tulisi perustella lausuntopyynnössä sekä hallituksen esityksessä. Nyt lausuttavassa esityksessä ei ole mainittu perustelua vain viiden työpäivän lausuntoajalle. Lausuntopyynnössä lyhyttä aikaa perustellaan budjettilakien valmisteluaikataululla, vaikka tämä pysyy samana vuodesta toiseen. Kyse ei ole yllätyksellisestä tai poikkeuksellisesta tapauksesta. Kyseinen hallituksen esitys sisältää monia merkittäviä muutoksia pienituloisten kotitalouksien toimeentuloon. Lakiesityksen sisältävien muutosten ja muiden sen kanssa samanaikaisesti suunniteltujen muutosten tarkempi analyysi olisi edellyttänyt pidempää lausuntoaikaa. Liian lyhyt valmisteluaika ei edusta hyvää säädösvalmistelua. Lähteet Perusturvan riittävyyden IV arviointiryhmä (2023). Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2019–2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 3/2023. Sosiaaliturvakomitea (2023). Sosiaaliturvakomitean välimietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:26
      • Leino-Holm Minka, Sosiaalityöntekijä (YTM)
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Haluan tuoda esiin vakavan huolensa koskien äärimmäisen lyhyttä lausumisaikaa vaikutuksiltaan merkittävässä asiassa. Riittävä lausuntoaika on helppo mutta olennainen keino edistää demokratian toteutumista. Indeksikorotusten jäädyttäminen tässä maailmantilanteessa on lyhytnäköistä, vaarallista politiikkaa. Toimi on kohdistumassa pääasiassa pienituloisiin, monesti valmiiksi vaikeassa asemassa oleviin ihmisiin. Yhdistettynä muihin suunniteltuihin sosiaaliturvaleikkauksiin indeksikorotusten jäädyttämisellä on suuria vaikutuksia monien elämään. Taloudellinen epävarmuus tai köyhyys on otettava vakavasti. Ne eivät ole pelkästään yhteiskunnallisia ilmiöitä, vaan yksittäisten ihmisten sekä kokonaisten perheiden arkea. On todettu, että lapsiperheen taloudellinen epävarmuus lisää esimerkiksi lasten sijoituksen todennäköisyyttä. Lapsiperheköyhyydellä on tutkittu olevan kauaskantoisia vaikutuksia lasten elämäntyytyväisyyteen ja mielenterveyteen sekä heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa. Köyhyys lisää yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä, ja sen on todettu lisäävän itsemurhariskiä. Köyhyys ei ole pelkästään raha puutetta, vaan kokonaisvaltaista toimintamahdollisuuksien suppeutta, ulkopuolisuutta kulutuskeskeisestä yhteiskunnastamme, vähäisiä mahdollisuuksia olla toimijan roolissa omassa elämässä. Hallituksen tulee kaikin keinoin välttää tekemästä toimia, jotka lisäävät tai syventävät taloudellista ahdinkoa ja köyhyyttä. Indeksikorotusten jäädyttämisen toteuttamatta jättäminen on yksi askel tähän suuntaan.
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Esperi Care kiittää mahdollisuudesta lausua kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laiksi sekä lapsilisälain 7§:n muuttamisesta. Esperi Care tuottaa noin 5500 asukkaalle sosiaalilain mukaista asumis- ja hoivapalveluja valtakunnallisesti yli 200 hoivayksikössä. Asukkaiden maksamat vuokrat on sidottu kansaneläkeindeksiin (Kela-indeksi) ja vuokrasopimukset on solmittu Esperi Caren ja asukkaan välillä. Asumis- ja hoivapalvelujen vastuullisena palveluntuottajana, Esperi Care on solminut pitkäaikaisia vuokrasopimuksia hoivakiinteistöjen omistajien kanssa. Vuokrasopimusten vuosittaiset korotukset on sidottu vallitsevan käytännön mukaisesti elinkustannusindeksiin. Tavanomaisesta vuokrasuhteesta poiketen, Esperi Care vastaa sähkö-, lämmitys-, vesi- ja kiinteistön ylläpitokustannuksista, jolloin asukkailta peritty vuokra on selvästi alikatteellinen jo ennen Hallituksen esitystä eläkkeensaajan asumistukeen liittyvän Kela-indeksin jäädyttämisestä. Hoivapalvelujen tuottamiseen tarkoitettujen kiinteistöjen on täytettävä lain ja asetusten mukaiset huoneistokoko, varustelu, yhteistila ja muut hoivapalveluille asetetut vaatimukset. Toiminta on luvanvaraista ja toimitilat edellyttävät valvontaviranomaisten hyväksyntää. Kannatamme hallituksen tavoitetta tasapainottaa julkista taloutta. Eteneminen esityksen mukaisesti eläkkeensaajan asumistuen jäädyttämisen osalta tavoite jää todennäköisesti saavuttamatta. Nykykäytännön mukaan on tavanomaista, että hoivapalvelutuottajan oikeus veloittaa vuokraa on rajattu Kelan eläkkeensaajaan asumistuen maksimikorvaukseen. Palvelutuottajina joudumme näin ollen nostamaan hoivan palveluhintoja vastamaan kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä meille aiheutuneita kustannuksia. Palvelunhintojen nostot vaikuttavat suoraan Hyvinvointialueiden vuoden 2024 talousarvioon heikentävästi. Hyvinvointialueiden toimintamenot ovat 1,2 miljardia euroa alikatteellisia jo tänä vuonna ja oletetut säästöt jäävät saavuttamatta. Hallitutusohjelmassa on sote-kustannusten tasapainottamiseksi kaavailtu uusia yhteisöllisiä asumismuotoja, jossa asuminen ja palveluntuotanto on mahdollista eriyttää. Edellytys yhteisölliseen asumisen lisäämiselle on, että eläkkeensaajan asumistuki on riittävä, jotta mahdolliset asukkaat voivat edes taloudellisesti harkita yhteisöllistä asumista. Kohderyhmän piirissä olevilla asukkailla on itsemääräämisoikeus ja heitä ei voi pakottaa muuttamaan omasta kodistaan. Suomen väestö vanhenee ja yli 75-vuotiaiden määrä nouse 200 000 seuraavan 10 vuoden aikana. Mikäli palveluiden nykypeittävyys säilyy, niin tarvitsemme vähintään 15 000 uutta ympärivuorokautista hoivapaikkaa. Nykyisellä elinkustannuskehityksellä, korkotasolla ja jäädytetyllä eläkkeensaajan asumistuella näitä paikkoja tai tavoiteltuja yhteisöllisen asumisen paikkoja ei rakenneta, sillä yhtälö ei yksinkertaisesti toimi kiinteistösijoittajille tai hoivan tuottajille. Haluamme myös nostaa esille eläkkeensaajien taloudellista asemaa. Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että maailmantilanne muuttuu yllättäen ja eläkeläisten perusturva heikkenee nopeasti. Eläkeläisten taloudellinen tilanne on yksilöllinen. Monella eläkeläisellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kohonneisiin asumiskustannuksiin ilman, että he joutuvat muuttamaan pois nykyasunnostaan. Esperi Caren mielestä olisi järkevämpää harkita eläkkeensaajan asumistuen muuttamista siten, että tuen vähennykseen vaikuttavat erät muutetaan maltillisesti, mutta jätetään Kela-indeksin jäädyttäminen tekemättä, mikäli heikennystä on välttämätöntä tehdä. Tämä turvaisi uusien hoivapaikkojen ja asumismuotojen kehittämistä ilman, että kaikkien heikommassa asemassa olevien eläkkeensaajan taloudellinen asema ei heikkenisi olennaisesti.
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Tiia Niemi, sosiaalipoliittinen asiantuntija
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ei kannata, että kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin sidottuja etuuksia ei tarkistettaisi siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään tai elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuosina 2024-2027. Erityisesti opintorahan ja yleisen asumistuen indeksin jäädyttäminen tulee heikentämään opiskelijoiden jo matalaa toimeentuloa ja horjuttamaan opiskelijoiden hyvinvointia. Esitetty indeksijäädytys tulee iskemään erityisesti opiskelijatalouksiin. Hallituksen esityksen mukaan opintorahasta tullaan leikkaamaan vuosina 2024-2027 yli kolmekymmentä euroa kuukaudessa eli 5,7 % opiskelijan nykyisistä tuloista. Tämä on prosentuaalisesti suurin vähennys esitettyjen muutosten vaikutuksista esimerkkitalouksiin. Opiskelijoiden toimeentulon taso on tälläkin hetkellä äärimmäisen heikko, ja indeksijäädytykset tulevat lisäämään opiskelijoiden stressiä toimeentulosta. Opiskelijan kaupunki 2023 -tutkimuksen mukaan keskimääräinen nettotulo pääkaupunkiseudun opiskelijalla on vain 1 268 euroa kuukaudessa, ja 39 % on jättänyt ostamatta ruokaa ja/tai lääkkeitä heikon toimeentulon vuoksi. Toimeentulon matala taso heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia keskittyä kokopäiväiseen opiskeluun ja nakertaa opiskelijoiden jaksamista. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2021 mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireilusta. Yksi suurimmista syistä hyvinvoinnin laskuun on toimeentulon taso, jota pyritään kompensoimaan työntekoa lisäämällä. Kuitenkin matala toimeentulo sekä työnteko opintojen ohella heikentävät opiskelijoiden jaksamista ja viivyttävät monien valmistumista. Esityksen yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu tarpeeksi. Indeksijäädytyksen lisäksi hallitus esittää, että yleiseen asumistukeen tehdään useita muutoksia, jotka tulevat kohdistumaan erityisesti pääkaupunkiseudun opiskelijoihin. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu esityksen vaikutusarvioinneissa. Ylioppilaskunta haluaa myös huomauttaa, että esityksen lausuntoaika on aivan liian lyhyt laadukkaan lausunnon tekemiseksi. Käytännössä lausunnon kirjoittamiseen oli aikaa viisi arkipäivää. Samanaikaisesti on käynnissä myös useita muita opiskelijoita koskevia lausuntopyyntöjä, joilla oli myös lyhyt lausuntoaika. Lausuntoa pyydettäessä tulisi varmistaa, että lausuntoajat ovat riittäviä ja hyvän hallintotavan mukaisia.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja; Esittelijäneuvos Juha Niemelä
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • 1 ESITYKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt oikeusasiamieheltä lausuntoa viitekohdassa mainitusta esitysluonnoksesta (myöhemmin esitys). Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia sekä lapsilisälakia. Esityksen mukaan eräitä etuuksia ja rahamääriä, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin, ei tarkistettaisi siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään tai elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuosina 2024–2027. Tältä osin esitys liittyy pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen. Lapsiperheiden tukemiseksi esitetään muutettavaksi lapsilisälakia korottamalla 4. ja 5. sekä sitä useamman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää. 2 LAUSUNTO Esityksellä tavoitellaan säästöjä jäädyttämällä Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemien useiden etuuksien indeksikorotukset kolmeksi vuodeksi. Etuudet, joita esitys koskee, on lueteltu esityksen sivuilla 31–32. Esitys on merkityksellinen perustuslain 19 §:n sääntelyn ja erityisesti sen toisen momentin kannalta. Sen mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Keskeistä esityksessä on näiltä osin se, miten esitetyt muutokset suhteutuvat PL 19 §:n 2 momentissa jokaiselle taattuun oikeuteen perustoimeentulon turvaan. Esityksen jaksossa 11 onkin arvioitu ehdotettujen lainsäädäntömuutosten suhdetta perustuslakiin ja muutoksen vaatimaa lainsäätämisjärjestystä sekä tuotu esiin tarve asian saattamisesta perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Näiltä osin esitys antaa minulle aihetta muutamaan havaintoon. Esitykseen sisältyy asiaankuuluva arvio esityksen suhteesta perustuslakiin ja siinä käydään läpi perustuslakivaliokunnan kannanottoja ja Suomen perusturvan tasosta esitettyjä arviointeja. Esityksessä tuodaan esiin, että PL 19 §:n 2 momentin vaatimuksia eivät vastaa sellaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät olennaista puuttumista perustoimeentulon turvaan. Toisaalta mainitaan myös perustuslakivaliokunnan näkemys, että julkisen vallan välittömästi rahoittamien perustoimeentuloturvaetuuksien tasoa mitoitettaessa otetaan huomioon kansantalouden ja julkisen talouden tila (PeVL 34/1996 vp) ja että PL 19 § 2 mom. ei sellaisenaan turvaa etuuksien säilymistä nykytasolla tai edellytä niiden korottamista yleisen kustannustason mukaisesti (PeVL 55/2015 vp). Esityksessä selostetaan myös Euroopan sosiaalisen peruskirjan noudattamista valvovan Sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle antamia ratkaisuja sekä niitä näkemys- ja tulkintaeroja, joita komitean ja Suomen välillä vallitsee Suomen lainsäädännön antaman perusturvan tason riittävyydestä. Sanottu komitea on antanut Suomelle moitteita perusturvan matalasta tasosta. Asiaa on käsitelty myös sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan valtioneuvoston asettaman parlamentaarisen komitean välimietinnössä (valtioneuvoston julkaisuja 2023:26). Siinä todetaan, että Suomen lisäksi käytännössä kaikki Euroopan maat ovat saaneet Euroopan neuvostolta moitteita perusturvan matalasta tasosta. Sen mukaan vähimmäisturvan riittävyyden kansainvälisestä vertailusta on hankala tehdä tyhjentäviä johtopäätöksiä, koska eri maiden järjestelmät eroavat rakenteeltaan merkittävästi toisistaan. Komitea esittää näkemyksenään kuitenkin, että eri raporttien mukaan perusturvaetuuksien mahdollistama tulotaso Suomessa on länsieurooppalaista kärki- tai keskitasoa riippuen perhemuodosta ja elämäntilanteesta. Se pitää perusturvan riittävän tason määrittelyä lopulta poliittisena päätöksenä. Indeksikorotusten tarkoituksena on saattaa etuudet rahamääräisesti vastaamaan kohonneita elinkustannuksia, ja ne helpottavat pienituloisten ihmisten toimeentuloa. Samalla niiden voidaan nähdä ainakin osaltaan edesauttavan esimerkiksi juuri Euroopan sosiaalisen peruskirjan asettamien velvoitteiden täyttämistä tai saavuttamista, jolloin ainakin tähän nähden indeksien jäädyttäminen voi vaikuttaa päinvastaisella tavalla. Esityksen mukaan indeksitarkistusten jäädyttäminen ei yksilötasolla yksittäisenä vuonna välttämättä näyttäydy taloudellisesti merkittävänä. Niiden kohdalla, jotka saavat yhtä useampaa etuutta, esityksen kumuloituva vaikutus on kuitenkin esityksen mukaan suurempi. Lisäksi esityksessä myönnetään muutosten tulevan jossain määrin lisäämään etuudensaajien tarvetta toimeentulotukeen eli viimesijaiseen toimeentulon turvaan. Tämän suuntaisista lainsäädäntöesityksistä on perustuslakivaliokunta ilmaissut aiemmin huolestuneisuutensa (mm. PeVL 47/2017 vp), mikä myös esityksessä tuodaan esiin. Yhteenvetona esityksessä päädytään siihen, että esityksellä ei kuitenkaan olisi merkittävässä määrin vaikutuksia toimeentulon turvan tasoon. Se, miten tähän lopputulemaan on päädytty, jää kuitenkin epäselväksi. Esityksessä on sinänsä tuotu esiin yhtäältä perustuslakivaliokunnan aiempaan lausuntokäytäntöön perustuva johtopäätös tarkastelussa olevien indeksitarkistusten jäädyttämisen sallittavuudesta ja toisaalta perusturvan tasosta esitetyt Suomen valtion ja Sosiaalisten oikeuksien komitean eriävät näkemykset samoin kuin perusturvan riittävyyden arviointityöryhmän kannanotot sekä perusturvan tasoon viime vuosina tehdyt korotukset. Näitä lähtökohtia ei mielestäni ole esityksessä kuitenkaan ainakaan selkeästi sovitettu yhteen arvioimalla konkreettisesti sitä, miten esitys kokonaisuudessaan suhteutuu Suomen perusturvan tasosta esitettyihin arvioihin. Riittävän ja asianmukaisen perusturvan tason arviointi on kieltämättä haasteellista, mitä osoittavat myös Sosiaalisten oikeuksien komitean ja Suomen valtion edellä mainitut näkemyserot. Asian kokonaisarviointia ja samalla myös nyt esitettyjen indeksikorotusten jäädyttämisen merkitystä asiaan on omiaan vaikeuttamaan mielestäni myös se, että vireillä on samanaikaisesti muitakin perusturvaan vaikuttavia lainsäädäntöhankkeita. Esityksen mukaan indeksitarkistukset olisi tarkoitus jäädyttää ajalle 2024–27. Esitys sisältää toki varauman, että tarkistusten jäädyttämistä sovellettaisiin enintään siihen saakka, kun etuuksien reaalinen taso on laskenut 10,2 %. Tekemättä jätettävää indeksitarkistusta ei kuitenkaan olisi tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla, vaan muutos on tarkoitettu pysyväksi (s. 9). Indeksimenettelyyn paluu edellyttää esityksen mukaan sitä, että etuuksien ja niiden rahamäärien taso on vahvistettava etuuslaeissa.   Kun vuoden 2018 kansaneläkeindeksi jäädytettiin aikanaan vuoden 2017 tasolle, hallituksen esityksessä (HE 123/2017 vp, s. 18) todettiin, että koska indeksikehitystä on vaikea arvioida ennakolta kovinkaan pitkälle, on kansaneläkeindeksin jäädyttämisen osalta valittu toimintatapa, jossa indeksin jäädytyksestä tehdään vuosittain oma hallituksen esityksensä, vaikka perusratkaisu pohjautuukin hallitusohjelman kirjaukseen. Esityksessä todettiin menettelyn varmistavan sen, että vaikutukset voidaan arvioida mahdollisimman tarkkaan kullekin vuodelle. Samalla perustuslaillinen arviointi on mahdollista toteuttaa mahdollisimman ajankohtaisiin arvioihin pohjautuen. Indeksikehityksen ennalta arvioiminen ei liene nykyisin ainakaan olennaisesti helpompaa. Esitykseen ei sisälly mainintaa vaikutusten seurannasta. Nyt esitetty muutos sisältää useiden etuuksien indeksien jäädytyksen. Mielestäni jatkovalmistelussa voisi olla paikallaan vielä arvioida, edellä esiin nostetut vaikutusten arvioinnin haasteetkin huomioon ottaen, olisiko nytkin mahdollista päätyä samanlaiseen menettelytapaan kuin kansaneläkeindeksiä jäädytettäessä, jolloin esityksen vaikutuksia yksilöiden asemaan seurattaisiin ja arvioitaisiin ensimmäisen vuoden jälkeen. Näin saatettaisiin esimerkiksi havaita, mikäli jonkin etuuden kohdalla esityksen taloudelliset vaikutukset ovat kohdentuneet ennakoitua voimakkaammin etuuden saajien talouteen, ja reagoida niihin. Samalla olisi mahdollista tehdä myös muutosten perustuslaillista arviointia ajankohtaisten tietojen ja arvioiden perusteella. Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja Esittelijäneuvos Juha Niemelä
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • - Arene suhtautuu kriittisesti hallituksen esityksestä jäädyttää opintotukilain mukaisen opintoraha sekä opintorahan huoltajakorotuksen indeksikorotukset vuosille 2024–2027. - Opiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien leikkaaminen tulee heikentämään opiskelijoiden kykyä keskittyä täyspäiväisesti korkeakouluopintoihin. Opintotuen leikkaukset kohdistuvat erityisesti nuoriin, toisen asteen opinnoista korkeakouluihin siirtyviin opiskelijoihin. - On tärkeää myös muistaa, että lakimuutoksessa esitetty asumistuen indeksijäädytys vuosille 2024–2027 kohdistuu myös opiskelijoihin, jolloin opiskelijoiden etuuksiin kohdistuu useampi samanaikainen leikkaus. - Monta korkeakoulukaupunkia vaivaa akuutti opiskelija-asuntopula, eikä tilannetta helpota hallituksen päätös leikata erityisryhmien investointiavustuksia. Asuntopula vaikuttaa opiskelijoiden vuokratasoon ja siten elinkustannuksiin. Suomi on asettanut tavoitteeksi nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta nuorissa ikäluokissa 50 % vuoteen 2030 mennessä. Jo nykyisillä rahoituspäätöksillä tiedämme, että tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa edes vuoteen 2035 mennessä. Merkittävimmän esteen tavoitteen saavuttamiselle tekee korkeakoulujen rahoitus, mutta myös opintososiaalisilla etuuksilla on merkitystä nuorten aikuisten halukkuuteen hakeutua opiskelemaan korkeakoulututkintoa ja mahdollisuuksiin keskittyä opintojen suorittamiseen täyspäiväisesti. Arene pitää lakiesitystä opiskelijoiden opintorahan ja opintoraha huoltajakorotuksen leikkaamisesta lyhytnäköisenä toimena, joka vaikeuttaa entisestään tavoitetta nostaa nuorten koulutustasoa. Opintorahan indeksikorotusten jäädyttäminen osuu erityisesti toisen asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen korkeakouluun siirtyviin nuoriin, koska tässä joukossa opintotuen käyttö on kaikkein yleisintä. Kansallisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta on pidetty keskeisenä, että korkeakouluopintoihin siirryttäisiin mahdollisimman nopeasti toisen asteen opintojen jälkeen. Opintotuen leikkaaminen näissä inflaatioluvuissa tulee vaikuttamaan merkittävästi opintotuen reaaliseen tasoon ja siten nuorten valmiuteen siirtyä korkeakouluopintoihin heti toisen asteen opintojen jälkeen. Opintorahan leikkaus yhdessä aikuiskoulutustuen leikkauksen kanssa voi vaikuttaa myös työuran aikana osaamistasoaan nostavien henkilöiden kykyyn nostaa koulutustasoaan. Esimerkiksi sairaanhoitajaksi opiskelevat lähihoitajat ovat käyttäneet aikuiskoulutustukea hyödyksi opintojen aikaisen elämisen rahoittamiseen. Jo nyt alhainen opintotuki on ollut este niiden henkilöiden kouluttautumiselle, joilla ei ole ollut oikeutta aikuiskoulutustukeen. Aikuiskoulutustuen poistaminen ja opintotuen tason laskeminen tulee entisestään vaikeuttamaan pienipalkkaisten työntekijöiden mahdollisuuksia nostaa koulutustasoaan. Opintorahan ja opintorahan huoltajakorotuksen lisäksi hallituksen esityksessä esitetään asumistuen indeksijäädytystä vuosille 2024–2027. Myös asumistuen indeksijäädytys osuu korkeakouluopiskelijoihin opintotukea koskevien jäädytysten tavoin. Arene pitää kohtuuttomana, että samaan ryhmään kohdennetaan useita leikkauksia indeksijäädytysten muodossa. Opintososiaalisten etuuksien leikkaaminen vaikuttaa myös opiskelijoiden opintojen aikana tekemiin ratkaisuihin. Korkeakouluopiskelijoiden halukkuus esimerkiksi lähteä vaihto-opintoihin on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana, jo ennen globaalia koronapandemiaa. Korkeakouluille asetettujen läpäisyn tehostamistavoitteiden lisäksi opintotukeen tehdyt heikennykset ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla opiskelijoiden alttiuteen lähteä vaihto-opintoihin. Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälistymisellä on merkittävä vaikutus koko suomalaiseen työelämään vaihtojen tuomien kontaktien, kokemusten ja osaamisen kautta. Monessa korkeakoulukaupungissa on myös akuutti pula opiskelija-asunnosta. Hallitus on ohjelmassaan linjannut erityisryhmien investointiavustuksien leikkaamista 47 miljoonalla eurolla. Heikko opiskelija-asuntotarjonta vaikuttaa oleellisesti opiskelijoiden elinkustannuksiin ja tilanne on pahenemassa entisestään, kun korkeakoulut ovat kasvattamassa kansainvälisten opiskelijoiden määriä lähivuosina. Arene korostaakin, että korkeakoulukaupunkien opiskelija-asuntotarjonnan tilanne tulee myös huomioida etuusleikkauksia tehtäessä ja ryhtyä toimenpiteisiin, jolla riittävä opiskelija-asumisen tarjonta varmistetaan.
      • Lihastautiliitto ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Lihastautiliitto ry on huolissaan hallituksen esityksen sekä useiden samaan aikaan tehtävien muutosehdotukset vaikutuksista lihastautia sairastavien ihmisten arkeen. Huolestuttavinta leikkausten tekemisessä on niiden sijoittuminen ajankohtaan, jossa inflaatio on jo nostanut voimakkaasti monien elämälle välttämättömien tuotteiden hintoja, kuten ruoka ja asumiskustannukset. Siten samalla, kun kotitaloudella kuluu enemmän rahaa elämisen tarpeisiin, heikkenee samanaikaisesti ostovoima ja asumisen kustannukset nousevat uudistuksen myötä. Suunnitellut muutokset näyttävät monin tavoin johtavan siihen, että toimeentulotuen rahallinen määrä ja sitä tarvitsevien henkilöiden määrä tulee kasvamaan. Samaan aikaan on suunnitteilla useita sosiaaliturvan sekä palveluiden leikkauksia, joiden yhteisvaikutukset näyttävät kohdistuvan erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Ennen lakien säätämistä tulisi selvittää eri leikkausten yhteisvaikutukset, erityisesti kuntoutusrahaan, indeksikorotusten jäädyttämiseen ja asumistuen heikennyksiin liittyen. Ne tulevat vaikuttamaan vammaisiin ihmisiin samalla, kun uuteen vammaispalvelulakiin ja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu leikkauspaineita. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen vaikuttaa suhteessa enemmän niihin henkilöihin, jotka saavat kyseistä etuutta pitempiaikaisesti. Siten etuuksiin tehtävät leikkaukset vaikuttavat merkittävästi monien sellaisten talouksien tilanteeseen, jossa työelämän ulkopuolella olemiselle on syy, jota ei voida muuttaa, kuten pitkäaikaissairasta perheenjäsentä hoitavat (omaishoitajat), pitkäaikaisesti sairaat (osaopiskelu tai osatyökykyiset) sekä työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt. Samalla kertaa pitkäaikaissairaat ihmiset ovat se ryhmä, joka tarvitsee useampaa kuin yhtä etuutta kerrallaan, joka lisää leikkausten kumuloituvaa vaikutusta heidän elämäänsä. On hyvä asia, että indeksikorotusten jäädyttäminen ei koske vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaisia vammaisetuuksia. Luonnoksessa on kuitenkin esitetty useita etuuksia, jotka koskettavat erityisesti pitkäaikaissairaita henkilöitä, kuten sairauspäiväraha, erityishoitoraha, ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha ja nuoren kuntoutusraha sekä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajat. Silti esityksestä puuttuu YK:n vammaisyleissopimuksen mukainen vammaisvaikutusten arviointi. Esityksestä puuttuvat myös lain toimeenpanon seurantaan liittyvät toimenpiteet. Toivottavaa olisi, että arvioitaisiin myös todellisia elämäntilanteita, jossa opiskelija, sairauspäivärahalla oleva ja eläkeläinen voivat olla myös alaikäisten lasten huoltaja, jopa ainoa huoltaja. Lakiesitys lisää myös lapsiperheisiin kohdistuvaa köyhyyttä, mutta vaikutusten arvioinnin perusteella lasten köyhyyden kasvattaminen ei ole ongelma, koska se kohdistuu alle 4000 perheeseen. Kuitenkin näissä perheissä olevat lapset ovat kaikki yksilöitä, joilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun lainsäädäntö tasolla. On hyvin vaikea antaa esityksestä kattavaa lausuntoa, kun ei ole saatavilla kaikkia tarvittavia tietoja. Viiden arkipäivän lausuntoaika ei ole kohtuullinen, esimerkkitalouksiin vaikuttaviin laskelmiin ei tällä aikataululla pystynyt lainkaan perehtymään, jotta olisi saanut käsityksen muutoksen vaikutuksista.
      • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry (jatkossa PAM) haluaa lausunnossaan kiinnittää huomiota esitettyjen toimien aiheuttamaan taloudelliseen eriarvoisuuteen, edellyttää kattavia vaikutusarvioita eri leikkaustoimien yhteisvaikutuksesta sekä huomauttaa lausuntoprosessin epäkohdista. PAM katsoo, että esitysluonnokselle asetettu viiden arkipäivän lausuntoaika on kohtuuttoman lyhyt eikä se millään tavoin mahdollista sen vaikutusten kattavaa selvittämistä palvelualojen työntekijöiden osalta. Budjettilainsäädännön kiireellinen aikataulu on hallituspuolueiden itse aiheuttama, eikä sillä voida perustella hyvästä lainsäädäntötavasta poikkeamista etenkään, kun kyse on välttämättömän toimeentulon kaltaisiin perusoikeuksiin puuttumisesta. Sosiaaliturvan erillisten leikkausesitysten toisistaan irrallinen vaikutusarviointi ei luo realistista kuvaa esimerkiksi toimentulotuen tarpeen kasvusta, sillä esitysten yhteisvaikutus voi viedä toimeentulotuen piiriin suuren joukon kotitalouksia, jotka eivät olisi olleet oikeutettuja toimeentulotukeen yhdenkään yksittäisen leikkauksen jälkeen. PAM esittää, että esitetyt toimet palautetaan valmisteluun sellaiseen ajankohtaan asti, jona niille voidaan taata riittävä vaikutusarviointi sekä demokraattinen kuulemisprosessi. PAM huomauttaa, että jäädytettäväksi esitetyt sosiaaliturvaetuudet ovat syyperusteisia sekä tarveharkittuja ja niitä maksetaan pääosin yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa oleville kotitalouksille. PAM korostaa, että indeksijäädytykset ovat reaalisia leikkauksia, joilla on niiden kohteena olevien ihmisten toimeentuloon vastaava heikentävä vaikutus, kuin yhtä suurilla euromääräisillä leikkauksilla vakaiden kuluttajahintojen aikana. Hallituksen esitysluonnoksessaan ehdottama 10,2 prosentin leikkaus näihin etuuksiin on historiallisen suuri itsessään - puhumattakaan muista sosiaaliturvaetuuksiin esitetyistä heikennyksistä. Esitetyt leikkaukset työttömyys- ja sairauspäivärahoihin sekä kuntoutusrahoihin lisäävät huomattavasti pienituloisiin työntekijöihin kohdistuvaa taloudellista riskiä, johon heillä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta varautua. Asumistukeen esitetyt heikennykset osuvat poikkeuksellisen voimakkaasti palvelualojen työntekijöihin, joista suuri osa työskentelee matalapalkkaisessa työssä korkeiden asumiskustannusten alueilla. PAM on huolissaan esitettyjen leikkausten vaikutuksesta toimeentulotuen tarpeen kasvuun sekä osa-aikaisen työn kannattavuuteen. PAMin näkemyksen mukaan on erittäin aiheellista, että esitysluonnoksessa kyseenalaistetaan valtiovarainministeriön leikkaustoimille arvioima työllisyysvaikutus eri leikkaustoimien yhteisvaikutuksia koskevan arvion puuttumisen johdosta. PAM huomauttaa, että leikkausten yhteisvaikutus vie suuren joukon kotitalouksia toimeentulotuen piiriin, jolloin lisätyön vastaanottaminen aiheuttaa heille huomattavaa taloudellista epävarmuutta. PAM katsoo myös, että esitetyt korotukset lapsilisään ovat täysin riittämättömiä korvaamaan sitä menetystä, jonka hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan ovat aiheuttamassa pienituloisille lapsiperheille. Kuten esitysluonnoksessa huomioidaan, lapsilisien korotukset eivät kohdistu lainkaan esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden yli kolmevuotiaan lapsen perheille ja esimerkiksi yksinhuoltajille sekä alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmille esitetyt korotukset jäävät kauas kuluttajahintojen viime vuosina tapahtuneen nousun kompensoivasta tasosta. Samalla hallitus leikkaa pienituloisimmilta perheiltä jo samassa lakiesityksessä pahimmillaan satoja euroja kuukaudessa mm. vanhempainpäivärahan, kotihoidontuen, yksityisen hoidon tuen, opintotuen ja opintorahan huoltajakorotuksen, työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen sekä asumistuen indeksijäädytyksillä. Tämä huomioidaan myös esitysluonnoksen esimerkkilaskelmissa. Lisäksi hallitus suuntaa pienituloisten perheiden toimentuloon leikkauksia muun muassa asumistuen ja työttömyysturvan heikennysten sekä työttömyyspäivärahan lapsikorotusten poistamisen muodossa. PAM haluaa kiinnittää huomiota esitysluonnoksessa arvioituihin ehdotettujen toimien tulonjakovaikutuksiin. Hallitus on toimillaan heikentämässä käytettävissä olevia tuloja eniten alimmissa tuloluokissa ja lisäämässä näin taloudellista eriarvoisuutta. Esitysluonnoksessa mainitaan Kansaneläkelaitoksen arvio, jonka mukaan hallitus on toimillaan lisäämässä lapsiperheköyhyyttä, kun tässä lakiesityksessä ehdotetut toimet kasvattavat pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää 2,8 prosentilla. PAMin näkemyksen mukaan on täysin kohtuutonta, että yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevat joutuvat kantamaan yksin vastuun julkisen talouden sopeutuksesta. Helsingissä, 22. syyskuuta 2023 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Annika Rönni-Sällinen puheenjohtaja Lisätietoja: Olli Toivanen pääekonomisti puh. 045 2043 445 olli.toivanen@pam.fi
      • SAK ry, Työ-ja turvaosasto, SAK ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Esityksen mukaan eräitä etuuksia ja rahamääriä, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin, ei tarkistettaisi siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään tai elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuosina 2024–2027. Ehdotus koskisi sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien vähimmäismäärää, Kansaneläkelaitoksen ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää, työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää, lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia etuuksia, yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisia rahamääriä, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaisia rahamääriä, opintotukilain mukaisen opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalisän määrää, aikuiskoulutustuen perusosan määrää sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanottorahaa ja käyttörahaa. Lisäksi eläkkeensaajien asumistuessa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä ei tarkistettaisi. Ehdotus ei koskisi toimeentulotukea, eläkkeitä, vammaisetuuksia, rintamalisiä tai lääkkeiden vuosiomavastuita. Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Indeksijäädytykset Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK vastustaa etuuksien indeksijäädytyksiä. Indeksitarkastusten jäädyttäminen tarkoittaa käytännössä lukuisten sosiaaliturvaetuuksien tason säilymistä nykyisellään seuraavan neljän vuoden ajan. Huomionarvioista on, että kahta tai useampaa etuutta saavan kohdalla jo yksittäisenkin vuoden indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus kertautuu, koska muutos kohdistuu samanaikaisesti useampaan etuuteen. Mikäli moni perheenjäsen saa etuuksia, vaikutukset moninkertaistuvat. Samaan aikaan hallitus myös leikkaa monien indeksijäädytettävien etuuksien tasoa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti arvioinut Suomen perusturvan tason liian matalaksi jo nyt täyttääkseen riittävän vähimmäisturvan tason kriteerit. Suomi on saanut asiasta komitealta useamman huomautuksen. SAK torjuu indeksijäädytykset, sillä ne yhdessä muiden sosiaaliturvaleikkausten kanssa lisäävät etuudensaajien sekä heidän perheidensä taloudellista ahdinkoa ja toimeentulotuen saajien määrää. Indeksitarkistusten osalta esitykseen on kirjattu, että ehdotettua etuuksien ja rahamäärien tekemättä jätettävää indeksitarkistusta ei olisi tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla. Indeksit esitetään jäädytettäväksi koko hallituskauden ajaksi. SAK toteaa, ettei hallitus voi samassa yhteydessä linjata indeksipäätöksiä seuraavien hallitusten puolesta, joten tämä viittaus tulee poistaa. Valtiovarainministeriö arvioi, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien jäädytetty reaalinen taso olisi vuonna 2027 10,2 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin ilman jäädytystä. Vuonna 2024 etuuksien reaalinen taso olisi jopa 5 prosenttia alhaisempi. SAK näkee, että indeksijäädytyksissä on kyse merkittävistä heikennyksistä sosiaaliturvaetuuksiin. Yhdessä muiden hallituksen sosiaaliturvaheikennysten kanssa toimeentulo voi heikentyä erilaisissa esimerkkiperheissä jopa 400 eurolla kuukaudessa. Hallitus tavoittelee tällä esityksellä 22 700 uutta työllistä. SAK:n näkemyksen mukaan esitetyt indeksijäädytykset eivät kuitenkaan lisää pienituloisten työllisyyttä. Työllisyysvaikutusten arviointiin vaikuttaa lisäksi yleinen työllisyystilanne, talouden kehitys ja muut sosiaaliturvaheikennykset. SAK näkee, että indeksijäädytykset johtavat erityisesti lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen. Kansaneläkelaitos arvio, että esitys lisää pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää 2,8 prosenttia. Lapsilisän korotukset Orpon hallitus esittää 10 euron tasokorotusta neljännen, viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisään sekä 5 euron korotusta lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen. Lisäksi hallitus ehdottaa, että alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrää korotetaan 26 eurolla. Esityksillä hallitus haluaa tukea lapsiperheitä. SAK näkee, että hallituksen tavoitteet ja toimet ovat ristiriitaisia. Lapsiperheiden tukeminen on erittäin tärkeää, mutta samalla hallitus tekee indeksijäädytyksen, joka koskee muun muassa vanhempainrahojen vähimmäismääriä ja alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaa kotihoidon tukea sekä poistaa työttömyysturvan lapsikorotukset. Lisäksi hallitus tekee samanaikaisesti lukuisia muita leikkauksia toimeentulotukeen, yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan, jotka koskettavat muun muassa pienituloisia perheellisiä ja yksinhuoltajia. Lapsilisän korotukset eivät riitä paikkaamaan kyseisten perheiden toimeentulon menetystä, ja siksi hallituksen perustelut lapsiperheiden tukemisesta ontuvat. Hallitus on perustellut muun muassa työttömyysturvan lapsikorotusten poistamista lapsilisien korottamisella. SAK kuitenkin toteaa, ettei lapsilisien tarkoituksena ole kompensoida muita sosiaaliturvaetuuksia. Lapsilisien tarkoituksena on tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden perheiden välillä. Lapsilisillä on kuitenkin suuri merkitys pienipalkkaisille tai eri sosiaaliturvaetuuksia saavien perheiden toimeentulolle. Lisäksi SAK huomauttaa, että indeksijäädytykset ja muut sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät perheissä toimeentulotuen tarvetta. Ehdotetut korotukset lapsilisiin eivät hyödytä kaikista pienituloisimpia lapsiperheitä, koska lapsilisät pienentävät vastaavasti toimeentulotuen määrää. Hallitus arvioi, että joidenkin lapsiperheiden lapsilisien kohotessa toimeentulotuen tarve vähenee vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa. SAK kyseenalaistaa hallituksen arvion, koska arviossa ei ole otettu huomioon lapsilisän korotusten, indeksijäädytysten, asumistuen ja toimeentulotuen leikkausten sekä työttömyysturvan erilaisten leikkausten yhteisvaikutusta. SAK näkee, että lapsilisiin tehtävät korotukset ovat yksittäisinä toimina lapsiperheiden tukemiseksi kannatettavia. Valmistelu ja arviointi Hallituksen esitys on jälleen valmisteltu kovalla kiireellä ja todella lyhyellä lausuntoajalla. SAK toteaa, että tämän lausuntopyynnön osalta on alitettu kaikki kohtuullisuus. Lausuntoaika on käytännössä yksi työviikko. Lausuntopyyntöjen lähettäminen perjantaina ja lausuntoajan päättyminen seuraavan viikon sunnuntaina osoittaa lausunnonantajien väheksymistä. SAK huomauttaa, että kattavan lausunnon antaminen on lähes mahdotonta, koska hallituksen esityksessä ei ole tehty kokonaisvaikutusarviota indeksijäädytysten ja lapsilisien muutosten osalta. Vaikutusarvioista puuttuvat myös etuudensaajien toimeentuloon merkittävästi vaikuttavat muut hallituksen etuusleikkaukset. Ilman kattavia vaikutusarvioita lausunnonantajien mahdollisuudet arvioida esitystä ovat vaillinaisia. Hyvän lainsäädäntövalmistelun näkökulmasta tämä on erittäin ongelmallista. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
      • Amnesty International Suomen osasto
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Amnesty lausuu esitysluonnoksesta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta kunnioittavasti seuraavaa: ESITYSLUONNOKSEN KESKEISET MUUTOSESITYKSET Esityksessä ehdotetaan, että tiettyihin kansaneläke- ja elinkustannusindeksiin sidottuihin etuuksiin ja etuuslakien rahamääriin ei tehtäisi indeksitarkistusta vuosina 2024–2027. Toisin sanoen niiden määrä säilyisi vuoden 2023 tasossa. Ehdotettua muutosta ei olisi tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla, vaan muutos on tarkoitettu pysyväksi. Esitys koskisi seuraavia etuuksia: sairausvakuutuslain mukaisten päivärahaetuuksien vähimmäismäärää, kuntoutuslain mukaisen ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää, työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää, lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia etuuksia, yleisestä asumistuesta sekä eläkkeensaajan asumistuesta annettujen lakien mukaisia rahamääriä, opintotukilain mukaista opintorahaa, opintorahan huoltajakorotusta ja oppimateriaalilisää, aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaista aikuiskoulutustuen perusosaa sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanottorahaa ja käyttörahaa. Muutokset koskisivat myös eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä. Ehdotuksen ulkopuolelle jäisivät kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, kansaneläkelain mukainen lapsikorotus, vammaisetuudet, rintamalisät, toimeentulotuen perusosa, sotilasavustuksen perusavustus sekä elatusavut. Indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen ei koskisi myöskään lääkekorvauksen vuotuista omavastuun määrää eli niin sanottua lääkekattoa. Esityksellä tavoitellaan esitysluonnoksen mukaan julkisen talouden tasapainottamista. Lisäksi esitysluonnoksen mukaan tuettaisiin lapsiperheiden toimeentuloa korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, neljännen sekä sitä seuraavien lasten lapsilisää ja alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää. ESITYSLUONNOKSESSA ESITETTYJEN MUUTOSTEN KESKEISET VAIKUTUKSET Kansaneläke- ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien tarkistusten jäädytyksen vaikutus etuuksien reaaliseen tasoon olisi esitysluonnoksessa esitetyn arvion mukaan 5,3 prosenttia vuonna 2024 ja 10,2 prosenttia vaalikauden lopulla vuonna 2027. Esitysluonnoksessa arvioidaan esitettyjen muutosten alentavan julkisia menoja 320 miljoonaa euroa. Esitysluonnoksessa esiteltyjen laskelmien mukaan muutokset kohdistuisivat eniten alimpiin tulodesiileihin. Muutokset lisäisivät pienituloisuutta sekä koko väestössä että lapsiperheissä. Pienituloisten lasten määrä lisääntyisi noin 3 900 lapsella. Esitetty useiden perusturvaetuuksien indeksijäädytys heikentää ensisijaista syyperusteista perusturvaa suhteessa viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen. Perusturvan indeksijäädytykset ja asumistuen heikennykset kasvattavat toimeentulotuen tarvetta ja toimeentulotukimenoja. Samaan aikaan hallitus suunnittelee useita tiukennuksia ja leikkauksia myös viimesijaiseen toimeentulotukeen. Amnesty kiinnittää seuraavissa osioissa huomiota indeksijäädytysten vaikutuksista joihinkin ihmisryhmiin. Esitysluonnoksen mukaan indeksijäädytys tulee pienituloisissa lapsiperheissä lisäämään toimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotukea saavissa lapsiperheissä lapsilisä huomioidaan tulona, joten toimeentulotukea saavien lasten perheet eivät hyödy esitysluonnoksessa esitetyistä lapsilisien korotuksista. Osa muistakaan lapsiperheistä ei hyödy lapsilisien korotuksista, kuten sellaiset lapsiperheet, joissa lapset ovat 3-vuotiaita tai tätä vanhempia. Lapsilisän alkuperäinen tarkoitus on tasata tuloja lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Tämä tarkoitus ei toteudu alkuperäisen tavoitteen mukaisesti, kun heikossa asemassa olevat lapsiperheet, kuten toimeentulotukea saavat perheet, eivät hyödy korotuksista. Osalla lapsiperheistä kokonaisuuteen vaikuttaa myös muun muassa vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen ja lastenhoidon tukien indeksijäädytys. On huomioitava, että samaan aikaan pienituloisiin lapsiperheisiin kohdistuu lukuisia muitakin sosiaaliturvaheikennyksiä ja -tiukennuksia, kuten työttömyysturvan lapsikorotuksesta luopuminen sekä heikennykset asumistukeen ja perustoimeentulotukeen. Työttömyysturvan kohdalla esitysluonnoksessa arvioidaan, että indeksijäädytyksen vaikutus olisi 44,72 euroa kuussa vuonna 2024 ja 90,52 euroa kuussa vaalikauden lopulla vuonna 2027. Leikkaus vaikuttaisi erityisesti pitkäaikaistyöttömiin. Työttömyysetuuksien indeksijäädytys vaikuttaisi myös vuorottelukorvauksen ja liikkuvuusavustuksen saajiin, sillä niiden suuruus perustuu työttömyysetuuksien suuruuteen. Tässä yhteydessä on myös huomioitava muut suunnitellut mittavat leikkaukset työttömyysturvaan. Indeksijäädytykset koskettaisivat myös vähimmäismääräisiä päivärahaetuuksia ja kuntoutusrahaa. Myös näiden saajien osalta ovat lausuttavana olevan esitysluonnoksen heikennykset vain yksi mahdollisista heihin kohdistuvista leikkauksista. Kuntoutusrahan osalta on huomioitava, että suunniteltu nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan pudottaminen vähimmäismääräiseksi tarkoittaa, että leikkaus muodostuu hyvin merkittäväksi. Tämä ei ilmene esitysluonnoksesta. Yleisen asumistuen indeksijäädytys nostaisi asumistuen saajien omavastuuosuutta asumismenoista. Esitysluonnoksen vaikutusarvioinnissa ei ole huomioitu samaan aikaan suunnitteilla olevaa lakiesitystä yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta, joka sisältää myös mittavat heikennykset tukeen. Esitetty indeksijäädytys kohdistuisi myös vastaanottorahaan. Vastaanottorahaa voidaan myöntää kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa. Vastaanottorahan tarkoitus on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Vastaanottorahan suuruus on vuonna 2023 yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 348,50 euroa ja muilla 18 vuotta täyttäneillä 294,42 euroa. Myös lapselle voidaan myöntää vastaanottorahaa. Sen suuruus riippuu muun muassa lapsen iästä ja siitä asuuko lapsi perheensä kanssa. Vastaanottorahaan on kohdistunut jo aiemmin indeksijäädytys vuonna 2018, ja sen taso on jäänyt huomattavan matalaksi. Tässä yhteydessä Amnesty kiinnittää huomiota siihen, että sisäministeriössä on hallitusohjelman pohjalta alkanut lakihanke, jossa tavoitteena on pienentää vastaanottorahaa ”perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin”. Amnesty kiinnittää huomiota siihen, että indeksijäädytys ei koskisi lääkekustannusten vuotuista omavastuun määrää eli niin sanottua lääkekattoa. Amnesty totesi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n muuttamista koskevassa lausunnossaan, että lääkkeiden omavastuu on jo Suomessa korkea pohjoismaiseen tasoon verrattuna. Lääkkeet ovat merkittävä kulu monelle pienituloiselle. Jo nyt lääkkeet ovat monille liian kalliita. Koska vuosittainen lääkekatto on korkea eikä perustu potilaan tulotasoon, osalla ihmisistä on vaikeuksia kulujen maksamisessa. Vaikeuksia voi olla etenkin niissä perheissä, joissa useampi ihminen tarvitsee kalliita lääkkeitä, sillä lääkekatto on henkilökohtainen. Amnesty katsoo, että vuosiomavastuuta tulisi pikemminkin alentaa nykytasosta. Suomella on kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja Suomen perustuslain mukaan velvollisuus varmistaa, että kaikilla on varaa terveydenhuoltoon, mukaan lukien tarvittaviin lääkkeisiin. On huomioitava, että hallitus suunnittelee lääkkeiden arvonlisäveron nostamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamista. Nämä suunnitelmat yhdessä lääkekustannusten vuosiomavastuun nousun kanssa kasvattavat sairastamisen hintaa Suomessa entisestään, ja vaikuttavat erityisesti pienituloisiin. Amnesty ei pidä hallituksen esitysluonnoksessa koskien sairausvakuutuslain 5 luvun 8§:n muuttamista esitettäviä muutoksia lääkekaton nousun hillitsemiseksi riittävinä. IHMISOIKEUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ESITYSLUONNOKSESSA Edellä mainituista esimerkeistä ilmenee, että indeksijäädytysten vaikutuksia ei voi arvioida irrallaan muista hallituksen suunnittelemista sosiaaliturvaleikkauksista. Indeksijäädytysten vaikutusten arviointi irrallaan muista hallituksen suunnittelemista sosiaaliturvan muutoksista antaa väärän käsityksen paitsi suunnitelmien vaikutuksista yksittäisten etuuksien osalta, myös vaikutuksista eri ihmisryhmiin, joiden etuuksiin on kohdistumassa useita samanaikaisia ja peräkkäisiä leikkauksia. Mikäli tarkastellaan ainoastaan lausuttavana olevan esitysluonnoksen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia, Amnesty katsoo, että vaikutusarviointi on puutteellista. Esitysluonnoksessa on tarkasteltu esitettyjen muutosten vaikutuksia joihinkin ihmisryhmiin, kuten lapsiin tai naisiin, mutta ei juurikaan oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Esitysluonnoksessa on esimerkiksi arvioitu millaisia toimeentuloa heikentäviä vaikutuksia esitetyillä muutoksilla olisi naisiin ja miehiin. Tätä ei voi pitää riittävänä vaikutusarviointina. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida miten esitetyt muutokset tosiasiallisesti vaikuttavat tasa-arvon toteutumiseen. Esitysluonnoksessa on myös arvioitu lapsivaikutuksia ja tuotu esille useita heikentäviä vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon. Amnesty muistuttaa, että lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen oikeudellinen periaate, joka on vahvistettu Suomessa lailla voimassa olevassa YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista (SopS 59 ja 60/1991). Lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste muun muassa kaikissa lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia (3(1) artikla). Lapsiin kohdistuvien vaikutusten osalta tulisi myös huomioida perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 11/2015, joka koski lapsilisän indeksisidonnaisuuden lakkauttamista. PeVL lausui tuolloin, että hallituksen tulee huolehtia siitä, että jo toteutettujen ja muiden tulevien leikkausten, jotka vaikuttavat perheiden mahdollisuuksiin turvata lapsen hyvinvointi, yhteisvaikutus ei muodostu kohtuuttomaksi. Valiokunta myös totesi, että sosiaali- ja terveysministeriön on seurattava uudistuksen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin. Indeksijäädytys ei esitysluonnoksen mukaan koskisi vammaisetuuksia, mutta on huomioitava vammaisten henkilöiden olevan monen muun etuuden hakijoita ja saajia. Esitysluonnoksesta puuttuu kuitenkin vammaisvaikutusten arviointi. Amnesty kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettua indeksijäädytystä ei olisi esitysluonnoksen mukaan tarkoitus kompensoida myöhemmin, vaan muutos on tarkoitettu pysyväksi. Näin ollen heikennyksen vaikutus ulottuisi nykyisen vaalikauden yli, mikäli myöhemmät hallitukset eivät kompensoisi indeksijäädytystä. Amnesty muistuttaa, että YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on vuonna 2021 (E/C.12/FIN/CO7) vaatinut Suomea varmistamaan harkitessa leikkauksia julkisen talouden säästötoimien yhteydessä, että leikkaukset ovat väliaikaisia ja koskevat ainoastaan kriisiaikaa. Amnesty katsoo, että esitysluonnoksen muutosesityksiä tulisi arvioida myös perus- ja ihmisoikeuksien heikennyskiellon valossa. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen 12 artiklan yleiskommentissa (General Comment No. 19, E/C.12/GC/19) taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea toteaa artiklan 2.1 määräyksiin (velvoite ryhtyä toimiin toteuttaa oikeudet asteittain täysimääräisesti) viitaten, että kuten muidenkin sopimuksen mukaisten oikeuksien kohdalla, on olemassa vahva oletus, että sosiaaliturvaa koskevat heikentävät toimet eivät ole hyväksyttäviä. Valtiolla on todistustaakka osoittaa, että ne otetaan käyttöön vasta, kun on tarkkaan harkittu vaihtoehtoja ja että toimet ovat hyväksyttäviä suhteessa sopimuksen sisältämiin oikeuksiin kokonaisuutena valtion käytettävissä olevien kokonaisresurssien kontekstissa. Perustuslakivaliokunta (PeVL 14/2015 vp, s. 3) on katsonut, että heikennykset eivät saa tehdä tyhjäksi perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden ydinsisältöä, eivätkä kokonaisuutena arvioiden saa vaarantaa perusoikeuksien toteutumista. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on annettu lisäksi painoarvoa heikennyksen suuruudelle. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 25/2012 vp (s. 2), jonka mukaan lapsilisäjärjestelmän merkittävä heikentäminen ilman muita kompensoivia toimenpiteitä olisi valiokunnan mielestä perustuslain 19 §:n 3 momentin kannalta ongelmallista. Jo perusoikeusuudistuksen esitöissä (HE 309/1993 vp, s. 71) katsottiin, että sosiaaliturvaa koskevan säännöksen vaatimuksia eivät vastaisi sellaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät olennaista puuttumista perustoimeentulon turvaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti antanut Suomelle moitteita liian matalasta etuuksien tasosta. Viimeksi 15.2.2023 komitea totesi useiden perusturvaetuuksien sekä toimeentulotuen tason olevan riittämätön. Esitysluonnoksessa todetaan Suomen arvioivan perusturvan riittävyyttä eri tavoin kuin Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea, jonka arviossa etuustaso, joka alittaa 40 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta, on ilmeisen riittämätön. Kun komitea katsoo etuustason olevan ilmeisen riittämätön, se ei arvioi täydentävien etuuksien mahdollista vaikutusta. Esitysluonnoksen mukaan Suomessa sosiaalietuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset terveydenhuollon maksukatot muodostavat kokonaisuuden, joten yksittäisten elementtien sijasta sitä olisi tarkasteltava laajemmin, ottaen huomioon etuutta saavan henkilön tai perheen kokonaistilanne. Tässä yhteydessä on todettava, että hallitus suunnittelee laaja-alaisia ja merkittäviä sosiaaliturvaleikkauksia, jotka kohdentuvat pitkälti samoihin ihmisryhmiin. Voidaankin puhua sosiaaliturvan heikentämisestä kokonaisuutena. Näiden lisäksi myös esimerkiksi lääkekustannusten vuosiomavastuuseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on suunnitteilla korotuksia. Amnesty katsoo, että esityksessä tulisi myös huomioida muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovien elinten suositukset Suomelle. Suomi on saanut tänä vuonna suositukset lapsen oikeuksien komitealta ja vuonna 2021 viimeisimmät suositukset YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta. YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli 2.6.2023 (CRC/C/FIN/CO/) muun muassa, että Suomi: • välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin; • tehostaa edelleen politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille; sekä • kehittää toimenpiteitä, joilla ehkäistään asunnottomuutta, ja tarjoaa kiireellisesti asianmukaisen ja pitkäaikaisen sosiaalisen asunnon ja muita tukitoimenpiteitä niitä tarvitseville perheille. YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea otti 5.3.2021 (E/C.12/FIN/CO7) kantaa sosiaaliturvan tasoon Suomessa ja antoi lisäksi vahvat suositukset siitä, mitä tulee huomioida, jos harkitaan leikkauksia julkisen talouden säästötoimien yhteydessä. Komitea esitti huolensa siitä, että vuosien 2015–2019 hallituskauden leikkaukset tekivät sosiaaliturvaetuuksien tasosta riittämättömän ja leikkaukset vaikuttivat kohtuuttomasti jo ennestään heikommassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Komitea vaati Suomea sisällyttämään sosiaaliturvauudistukseen takeet, joilla varmistetaan, että etuuksien taso pysyy riittävänä. Komitea vaati Suomea varmistamaan harkitessa leikkauksia julkisen talouden säästötoimien yhteydessä, että: • leikkaukset ovat väliaikaisia ja koskevat ainoastaan kriisiaikaa; • leikkaukset ovat sikäli välttämättömiä ja oikeasuhteisia, että muihin toimenpiteisiin ryhtyminen tai toimenpiteistä pidättyminen olisi haitallisempaa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien kannalta; • leikkaukset eivät vaikuta suhteettomasti muita heikommassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin; • leikkauksiin liitetään muita toimia, kuten sosiaalisia tulonsiirtoja, joilla lievennetään kriisiaikoina syntyvää eriarvoisuutta; ja leikkauksissa säilytetään etuuden ydinosa, joka mahdollistaa edunsaajille riittävän elintason. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovien elinten suositusten lisäksi tässä yhteydessä voidaan myös tuoda esille kerran vaalikaudessa tehtävä lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointiraportti, johon esitysluonnoksessakin viitataan. Viimeisin perusturvan riittävyyden arviointiraportti kuluvalta vuodelta arvioi, että työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei riitä kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteja. Tutkijoiden laatimilla kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjeteilla pyritään kuvaamaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää vähimmäistä kulutustasoa. Lisäksi Suomen perusturvan riittämättömyyttä on kuvattu Amnesty Internationalin ja Ihmisoikeusliiton yhteisraportissa ”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” -- Riittämätön perusturva Suomessa. Yllä kuvattujen heikennyskiellon ja YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitean Suomelle antamien suositusten valossa on välttämätöntä, että lainvalmistelussa arvioidaan kattavasti muita toteuttamisvaihtoehtoja. Näitä ei esitysluonnoksesta löydy, vaan siinä todetaan: ”Kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien tarkistusten jäädyttäminen vaalikaudeksi perustuu hallitusohjelmaan, joten niiden osalta esitystä valmisteltaessa ei ole tehty vaihtoehtoisten toteuttamistapojen arviointia.” Amnesty pitää muiden toteuttamisvaihtoehtojen puuttumista Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta moitittavana. Kuten todettu edellä, hallituksen esityksen vaikutuksia tulee arvioida yhdessä muiden suunniteltujen toimenpiteiden kanssa. Hallitus suunnittelee lukuisia muitakin sosiaaliturvaleikkauksia, jotka vaikuttavat kielteisesti pienituloisten henkilöiden ja perheiden toimeentuloon. Laajoissa samanaikaisissa sekä hallituskauden aikana samoihin etuuksiin eri aikoina kohdistuvissa muutoksissa on runsaasti riskejä perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Nyt kiireellisinä annettavien eri etuuksia koskevien muutosesitysten vaikutukset risteävät vahvasti keskenään. Samaan aikaan lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa työttömyysturvalain muuttamisesta todetaan, että siinä esitettyjen muutosten, jotka kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisimpaan kymmenykseen, negatiivisia tulovaikutuksia kompensoivat toimeentulotuki ja asumistuki. Samaan aikaan lausuntokierroksella olevassa esitysluonnoksessa asumistuen muuttamisesta taas todetaan, että asumistukeen esitettävien tuensaajien toimeentuloa heikentävien muutosten vaikutuksia kompensoi toimeentulotuki, mikäli henkilö tukea saa. Lausuttavana olevassa esitysluonnoksessa toimeentulotuen muuttamisesta puolestaan todetaan, että esitetyistä muutoksista voi olla seurauksena täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen tarpeen kasvu. Hallitusohjelmassa taas sanotaan, että hallituskauden aikana tullaan uudistamaan ja yhtenäistämään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen ohjeita, mikä voi osaltaan vaikuttaa myös näitä tukia koskevaan yksilölliseen harkinnanvaraan tuesta päätettäessä. Lisäksi hallitusohjelman mukaan toimeentulotukeen suunnitellaan tällä hallituskaudella lausuttavana olevan esityksen ohella kokonaisuudistusta, jolla halutaan muun muassa laajentaa ja sujuvoittaa alentamismenettelyä. Uudistuksessa hallitus haluaa myös selvittää mahdollisuutta evätä viimesijainen toimeentulotuki kokonaan tiettyjen edellytysten täyttyessä, muiden tiukennusten ja tuensaajan velvoitteiden lisäämisen ohella. Lausuttavana oleva esitysluonnos ja useat muut kiireellisinä valmisteltavat sosiaaliturvaa koskevat esitysluonnokset tulevat lisäämään viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Monien kotitalouksien kohdalla toimeentulotuen tarve tullee olemaan pitkäaikainen, sillä tarve johtuu ensisijaisen etuuden riittämättömyydestä. Toimeentulotuen painottuminen vahvasti muiden etuuksien puutteita täydentävänä on ongelmallista huomioiden sen luonteen viimesijaisena ja lyhytaikaisena tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee hallituksen sosiaaliturvaa koskevien esitysten yhteisvaikutuksista erillismuistiota, joka tuodaan eduskunnalle esitysten yhteydessä. On hyvin ongelmallista, että muistio ei ole käytettävissä kiireellisesti valmisteltujen lakiesitysluonnosten lausuntoaikana. Ministeriön arvioinnin puuttuessa Amnesty viittaa SOSTE:n ja Ensi- ja turvakotien liiton teettämiin laskelmiin hallituksen esittämien leikkausten yhteisvaikutuksista. Näiden alustavien laskelmien mukaan suunnitellut leikkaukset lisäisivät pienituloisuutta 40 000 henkilöllä, joista lapsia olisi 12 700. Lisäksi toimeentulotuen saajien määrää lisääntyisi 47 000 henkilöllä. Amnesty katsoo, että sosiaaliturvaan kohdistuvien lakiesitysten yhteisvaikutuksista olisi syytä järjestää erillinen kuulemistilaisuus, jotta sidosryhmillä ja kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus osallistua laaja-alaisesti keskusteluun yhteisvaikutuksista jo valmisteluvaiheessa. Amnesty pitää erilliskuulemista perusteltuna, sillä kyseessä ovat poikkeuksellisen laajat sosiaaliturvaleikkaukset, jotka alustavien laskelmien mukaan lisäävät pienituloisuutta ja viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta merkittävästi. AMNESTYN SUOSITUKSET ESITYKSEN JATKOVALMISTELUA VARTEN Amnesty katsoo, että esitettyjen muutosten perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tulee arvioida huolellisesti esityksen jatkovalmistelussa. Arvioinnin tulee sisältää kattavat lapsi-, sukupuoli-, ja vammaisvaikutusten arvioinnit. Amnesty korostaa, että perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa tulee arvioida esityksen konkreettisia vaikutuksia ihmisten ja ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Vaikutusarvioinneissa on välttämätöntä arvioida välittömien vaikutusten ohella myös pidemmän aikavälin vaikutuksia eri ihmisryhmiin. Amnesty korostaa, että hallituksen suunnittelemien leikkausten vaikutukset eivät saa kohdistua kohtuuttomasti tai kumuloitua heikoimmassa asemassa oleviin. Huomioiden suunniteltujen leikkausten yhteisvaikutukset, tulee kohtuuttomat ja suhteettomasti heikoimmassa asemassa oleville kumuloituvat leikkaukset perua. Amnesty katsoo, että lääkekustannusten vuotuisen omavastuun indeksikorotusten toteuttaminen ajassa, jolloin pienituloisten sosiaaliturvaa leikataan merkittävästi eri tavoin, on ongelmallista. Valtiolla on velvollisuus turvata jokaiselle syrjimättä ja maksukyvystä riippumatta mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan lääkkeitä. Amnesty pitää välttämättömänä, että perustuslakivaliokunta arvioi esityksen perustuslainmukaisuutta sekä suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, sillä esitetyt muutokset heikentäisivät taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista Suomessa ja kohdistuvat pitkälti jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Amnesty esittää, että jatkovalmistelussa lakiesitykseen sisällytetään jälkikäteisarvioinnin suunnitelma ja osoitetaan sen toteutukseen riittävä resurssointi. Jälkikäteisarvioinnin tulisi sisältää perus- ja ihmisoikeusvaikutusten jälkikäteisarviointi, mukaan lukien sukupuoli-, lapsi- ja vammaisvaikutusten arviointi. Lopuksi Amnesty kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esitysluonnoksen lausuntoihin on varattu vain viiden arkipäivän pituinen lausuntoaika. Amnesty muistuttaa säädösvalmistelun kuulemisohjeesta, jonka mukaan lausuntoajan tulisi olla vähintään 6–8 viikkoa. Ohjeen mukaan lausuntoaika voi olla tätä lyhyempi vain perustellusta syystä, joka tulee perustella lausuntopyynnössä ja hallituksen esityksessä. Lausuttavana olevan hallituksen esitysluonnoksen mukaan tavanomaista lyhyempi lausuntoaika johtuu budjettilakien valmisteluaikataulusta. Tämä ei ole riittävä peruste tilanteessa, jossa heikennetään ihmisoikeuksien toteutumista. Amnesty korostaa, että merkittävästi ohjetta lyhyempi lausuntoaika on erityisen ongelmallinen, kun kyse on perus- ja ihmisoikeuksista ja vielä lisäksi jo ennestään heikossa asemassa olevien ihmisten oikeuksien heikentämisestä. Merkittävästi kuulemisohjeen mukaista lyhyempi lausuntoaika myös vähentää lainvalmistelun avoimuutta ja heikentää lainvalmistelun laatua. Se myös heikentää ihmisten osallistumista ja sitä kautta kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Lainvalmistelussa tulisi kuulla niitä ihmisryhmiä, joihin esitetyt muutokset vaikuttavat – lyhyet lausuntoajat vaikeuttavat heikossa asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi. Amnesty muistuttaa, että kuulemista voi tehdä myös muilla keinoin kuin lausuntokierroksilla, kuten järjestämällä kuulemistilaisuuksia.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö keskittyy lausunnossaan arvioimaan esitystä erityisesti opintotuen saajien sekä lastenhoidon tukien kannalta. Esitykseen sisältyy opintorahan eri määrien indeksijäädytys, jonka seurauksena opintorahan reaalinen arvo laskisi noin 10 prosenttia vuoteen 2027 mennessä. Jäädytyksen vaikutus olisi euromääräisesti suurin itsenäisesti asuvalla 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla (enintään n. 32 euroa kuukaudessa). Vastaavasti esim. itsenäisesti asuvan 17-vuotiaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan opintorahaan vaikutus olisi enimmillään lähes 26 euroa kuukaudessa ja vanhempansa luona asuvilla 20 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla vaikutus olisi enimmillään 23 euroa kuukaudessa. Toteutettavaa indeksitarkistusten jäädytystä ei ole tarkoitus kompensoida myöhemmin vaan muutos on tarkoitettu pysyväksi. Kansaneläkeindeksin saavuttaessa pisteluvun 2009 indeksitarkistusten jäädytys lakkaisi ja ehdotetussa laissa mainitut, jäädytyksen piirissä olevat etuudet ja rahamäärät nousisivat tämän jälkeen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Käytännössä opintorahojen määrät tulisi säätää tuolloin nykytasolle. Perusturvan riittävyyttä arvioivien THL:n raporttien (THL 6/2019 ja THL 3/2023) mukaan opintotuki ja asumistuki yhdessä takaavat opiskelijalle minimikulutuksen. Siten opintorahan ostovoiman heikkeneminen yhdessä asumistuen ehtojen muutosten kanssa johtaa siihen, että opintotuki ja asumistuki eivät enää yhdessä turvaisi opiskelijalle minimikulutusta. Opiskelijoiden tarve opintolainaan ja työtuloihin tulee kasvamaan valmistelussa olevien muutosten toteuduttua. Opintotuessa huomioonotettavia opiskelijan omia tulorajoja on viimeksi korotettu 1.1.2023, mikä mahdollistaa aiempaa enemmän työtuloja ilman että sillä on vaikutusta opintotukeen. Opintolainan valtiontakauksen määrien korottaminen edellyttää lakimuutosta. Kaikkein pienituloisimmilla myöskin toimeentulotuen tarve kasvaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että päätoimiset opiskelijat joutuisivat turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulo tulee lähtökohtaisesti turvata ensisijaisella etuudella eli opintotuella. Hallitus on ohjelmassaan osana ns. perhepakettia varannut määrärahan opintorahan huoltajakorotuksen kehittämiseen, mikä mahdollistaa tasokorotuksen opintorahan huoltajakorotukseen. Tasokorotus kompensoisi osaltaan indeksitarkistuksen jäädytyksen vaikutuksia lasta huoltavien opiskelijoiden toimeentuloon. Opintolainan valtiontakauksen määriä on myös tarpeen korottaa päätoimisten opiskeluedellytysten turvaamiseksi. Eri esitysten yhteisvaikutuksia on tarpeen analysoida tarkemmin. Nyt tehdyt ratkaisut tulevat heijastumaan myöskin hallitusohjelmassa linjattuun opintotuen kokonaisuudistukseen, jonka yhteydessä on tarkoitus arvioida opintotuen nykyrakenteen toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää myös huomiota siihen, että esityksessä ehdotetaan myös lastenhoidon tukien indeksijäädytystä. Lastenhoidontuet ovat perheille varhaiskasvatuspalveluitten sijasta myönnettäviä vaihtoehtoisia tukimuotoja pienten lasten hoidon järjestämiseksi. Esityksen mukaan lastenhoidontuissa jäädytyksen vaikutus olisi euromääräisesti suurin alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan kohdalla, enimmillään lähes 43 euroa kuukaudessa. Kotihoidon tuen tulosidonnaiseen hoitolisään jäädytyksen vaikutus olisi enimmillään n. 23 euroa kuukaudessa. Pienituloisessa, täyttä hoitolisää saavassa perheessä, vaikutus voisi olla siten noin 66 euroa kuukaudessa tai enemmän – perheen hoitorahaan oikeuttavien lasten lukumäärästä ja etuuskauden pituudesta riippuen. Näin huomattava tuen muutos voi vaikuttaa perheiden päätökseen kotihoidon tuen käytöstä siten, että pieniä lapsia saattaa siirtyä nykyistä enemmän varhaiskasvatuksen piiriin. Varhaiskasvatuksen kustannukset ovat alle 3-vuotiaitten lasten kohdalla huomattavasti korkeammat kuin 3 vuotta täyttäneitten lasten kohdalla. Alle 3-vuotiaan lapsen varhaiskasvatuspaikan vuosikustannus oli vuonna 2021 noin 19 350 euroa, kun vastaavasti kolme vuotta täyttäneen lapsen kokoaikaisen varhaiskasvatuksen vuosikustannus oli noin 11 528 euroa. Myös yksityisen hoidon tuen indeksijäädytys saattaa lisätä julkisen varhaiskasvatuksen käyttöä, jos asiakasmaksut yksityisessä varhaiskasvatuksessa nousevat ja ero julkisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin verrattuna kasvaa merkittävästi. Ministeriö kiinnittää myös huomiota siihen, ettei esityksessä ole arvioitu lastenhoidontukien indeksijäädytysten lapsivaikutuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole varsinaisia huomautuksia säädösehdotuksiin.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry, Mäkeläinen Suvi
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä. Allianssi esittää vakavan huolen lain kiireellisestä valmistelusta, puutteellisista vaikutusarvioinneista ja indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutuksista nuorten toimeentulolle. Allianssi suhtautuu kriittisesti hallituksen esitykseen ja haluaa ilmaista huolen indeksikorotusten jäädyttämisen seurauksista erityisesti nuorten toimeentulolle ja hyvinvoinnille. Vuosittaiset indeksikorotukset esimerkiksi kuntoutusrahaan, asumistukeen, työttömyysturvan peruspäivärahaan, opintorahaan ja lastenhoidon tukiin aiotaan jäädyttää kolmeksi vuodeksi tilanteessa, jossa pienituloiset nuoret ovat olleet jo tiukilla korkean inflaation takia. Tuoreen perusturvan arviointiraportin mukaan vuosina 2020–2022 kiihtyvä inflaatio ja viiveellä toteutetut indeksikorotukset pienensivät etuuksien reaalitasoa. Nyt suunniteltavilla indeksijäädytyksillä näiden tukien saajien ostovoimaa heikennetään merkittävästi entisestään. Käytännössä esitys tarkoittaisi sitä, että etuuksien ja rahamäärien tarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon olisi jopa 10,2 %. Erityisen suuri vaikutus indeksijäädytyksillä on pitkäaikaisesti tukea saaville ja useampaa tukea saaville. Pidämme kuitenkin hyvänä sitä, että esimerkiksi toimeentulotuki, vammaisetuudet ja vuosittainen lääkeomavastuun määrä on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle. Nyt esitetyt muutokset kohdistuvat erityisesti määräaikaisissa, lyhytaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien nuoriin, joiden tilanne heikkenee merkittävästi. Lyhyitä työpätkiä tekeville esimerkiksi peruspäivärahan indeksijäädytys tiukentaa entisestään toimeentulon edellytyksiä varsinkin, kun huomioidaan myös elinkustannusten nousu. Muutosten vaikutukset ovat kumulatiivisia. Tällöin köyhyysrajan alapuolelle joutuu yhä useampi henkilö. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallituksen tekemät säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen. Pienituloisten määrän arvioidaan kuitenkin kasvavan noin 41 600 henkilöllä tämän esityksen johdosta. Esitys osuu voimakkaasti myös lapsiin. Pienituloisissa asuntokunnissa oli 121 800 lasta vuonna 2021, mikä oli 11,9 % kaikista alle 18-vuotiaista. Pienituloisissa asuntokunnissa olevien lasten määrän arvioidaan kasvavan noin 3 900 lapsella. Ehdotukset siis lisäävät pienituloisuutta sekä lapsiperheissä että koko väestössä. Kelan arvion mukaan esitys lisää pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää 2,8 prosentilla. Noin 120 000 lasta Suomessa elää jo nyt pienituloisessa perheessä ja lapsiperheköyhyys ja sen seuraukset ovat liian monen lapsen ja nuoren arkea. Lapsena koettu köyhyys ja sen seuraukset voivat heikentää terveyttä, osallisuutta ja yhteiskunnan toimintoihin kiinnittymistä läpi elämän ja jopa ylisukupolvisesti. Lapsena koetun köyhyyden aiheuttamien haittavaikutusten, kuten sosiaalisten ongelmien tai terveysongelmien paikkaaminen myöhemmässä iässä siirtää kustannuksia korjaaviin toimiin ja tulee siten yhteiskunnalle kalliimmaksi. Hallitus aikoo korottaa neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisää ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta tasokorotuksella. Lisäksi ehdotetaan, että alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrää korotetaan. Haluamme kiittää hallitusta siitä, että se aikoo korottaa lapsilisiä ja siten haluaa parantaa lapsiperheiden asemaa. Allianssi ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että vaikka lapsiperheiden tukemiseksi aiotaan korottaa tiettyjä lapsilisiä, samaan aikaan muita pienituloisten lapsiperheiden tukia leikataan merkittävästi. Lapsilisän korottaminen hyödyttää myös keski- ja hyvätuloisia perheitä, joille suunniteltu korotus ei ole niin kriittinen päivittäisen toimeentulon kannalta. Lisäksi lapsilisä otetaan tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Valtion haastavassa taloustilanteessa olisi lapsiperheköyhyyden torjumiseksi keskeistä kohdentaa resurssit vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden toimeentulon turvaamiseen. Ensisijaisten etuuksien tasoa heikennettäessä tarve viimesijaisille etuuksille, eli käytännössä toimeentulotuelle lisääntyy. Hallitus on myös itse nostanut tämän seurauksen esiin esityksessään. Nuoret ovat jo nyt yliedustettuina toimeentulotuen saajissa, ja yksi keskeinen syy nuorten yliedustukselle on muilta osin riittämätön perusturva ja sen ehdot. Nuorena koetut toimeentulo-ongelmat yhdistettynä muihin sosiaalisiin ongelmiin ovat merkittävä riski sekä nuorelle itselleen että koko yhteiskunnalle. Toimeentulotuen tarpeen lisääntyessä myös terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannukset todennäköisesti lisääntyvät. Allianssi haluaa myös ilmaista huolensa siitä, että esitys heikentää opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi. Kuten esityksen laskelmissa esimerkkitalouksille havainnollistetaan, yksin asuvalla opiskelijalla, jonka pääasiallisina tuloina on opintoraha, opintolaina ja yleinen asumistuki, tulot laskisivat jopa -82,93 e/kk jäädytyksen myötä. Opintotuen reaalista ostovoimaa on heikennetty indeksien jäädytyksillä, minkä lisäksi nousseet elinkustannukset ovat heikentäneet ostovoimaa entisestään. Opiskelijoiden toimeentulon ja opiskelun edellytysten heikentäminen on ristiriidassa myös koulutus- ja osaamistason nostamisen tavoitteiden kanssa. Vielä 1990-luvulla opintotuen ostovoima vuoteen 2022 verrattuna oli yli 430 euroa. Opintoraha oli kuitenkin lukuvuonna 2022–2023 indeksien uupumisten ja jäädytysten vuoksi lähes 163 euroa jäljessä. Mikäli opintorahaan tehdään jälleen indeksijäädytys, jää se yhä voimakkaammin jälkeen alkuperäisestä tasostaan. Allianssi haluaa ilmaista vakavan huolensa hallituksen lainvalmistelun tasosta. Hallituksen esitysluonnoksen viiden päivän lausuntokierros oli kohtuuttoman lyhyt varsinkin, kun otetaan huomioon esityksen laajuus. Lyhyet lausuntoajat heikentävät kansalaisyhteiskunnan toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa lainsäädäntöön ja tuoda näkökulmiaan mukaan päätöksentekoon, mikä heikentää lainvalmistelun laatua. Lisäksi mitä suurimmissa määrin nuoria koskevassa esityksessä tulisi myös nuorisolain perusteella kuulla nuoria itseään, mitä ei ole nykyisessä valmisteluprosessissa riittävissä määrin tehty. Näin merkittävien uudistusten yhteydessä olisi tarvittu myös kaikkien tällä hallituskaudella sosiaaliturvaan kohdistuvien toimien yhteisvaikutusten kunnollista arviointia. Allianssi haluaa nostaa esiin myös erillisten nuorivaikutusten arvioinnin tärkeyden. Nuorivaikutusten vahvemmalla arvioinnilla saadaan selville lainsäädännön mahdolliset vaikutukset nuoriiin erityisryhmänä. Allianssi vaatiikin, että muutosten nuorivaikutuksia arvioidaan tarkasti, mikäli lainsäädäntö tulee sellaisenaan voimaan. Nuorivaikutusten arvioiminen myös ennakoivasti parantaisi lainvalmistelun laatua ja varmistaisi, ettei tehtävillä päätöksillä aiheuteta yksilöille ja yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa vahinkoa nuorten hyvinvoinnille. ___ Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Allianssin jäseninä on yli 150 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä - käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt.
      • Takuusäätiö sr.
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Lausuttavana oleva useaan etuuteen kohdistettava indeksijäädytys yhdessä muiden lausunnolla aikaisemmin olleiden sosiaaliturvaa heikentävien esitysten kanssa kohdistuvat pitkälle samoihin ihmisiin kuten pienituloisiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevien tilanne heikkenee entisestään ja ajaa yhä useamman hakemaan perusturvaa toimeentulotuesta. Säästö yhdellä luukulla lisää kustannuksia toisella. Lapsilisääni ehdotetut korotukset eivät kompensoi kaikkia suunniteltuja leikkauksia ja ne kohdistuvat myös hyvätuloisille perheille, joiden toimeentulo ei ole lapsilisän määrästä kiinni. Opiskelijoiden oletetaan jo nyt elävän pitkälti lainarahalla eivätkä he ole pääosin oikeutettuja hakemaan toimeentulotukea kompensoimaan suunniteltuja leikkauksia. Toimeentulotuki on kaikkiaan alikäytetty etuus. Käytännössä se tarkoittaa, että osa siihen oikeutetuista ihmisistä sinnittelee jatkossa entistä pienemmällä toimeentulolla ja osa velkaantuu paikatessaan elinkustannuksiaan luotoilla. Kaikissa sosiaaliturvaa heikentävissä esityksissä on tuotu esille, että leikkaukset ovat maltillisia, jotain kymppejä sieltä ja täältä. Yksittäiselle ihmiselle se voi kuitenkin tarkoittaa valintaa, syönkö vai ostanko lääkkeet. Tässä esityksessä on laskettu, että jäädytysten enimmäisvaikutus etuuksien reaalitasoon voisi olla enintään 10,2 prosenttia. Jo yksin tämä on suuri leikkaus, ja vähentää merkittävästi ihmisten reaalituloja ja vaikuttaa pysyvästi etuustasoon. Perusturvan taso ei nytkään riitä kohtuulliseksi katsottuun minimikulutukseen. Jatkossa ihmisten on pärjättävä vielä pienemmillä tuloilla. Köyhyyden lisääntymisellä on monenlaisia epätoivottuja seurauksia; vuokranmaksuvaikeudet johtavat häätöjen ja asunnottomuuden kasvuun, ylivelkaantumisriski kasvaa, arjen menoista selviytyminen ja terveydestä huolehtiminen vaikeutuvat, opinnoista valmistuminen viivästyy ja riski mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen kasvaa. Mikään näistä ei tuota yhteiskunnalle pitkällä juoksulla säästöjä, vaan kasvattavat vahinkojen korjaamiseen käytettäviä kustannuksia. Samoille ihmisille ei saa kohdistua kohtuuttomia toimeentulon leikkauksia. Kunkin esityksen erillinen vaikutusten arviointi ei anna riittävää ja todellista kuvaa pienituloisten tilanteesta. Yksittäisen leikkauksen arvioitu vaikutus voi näyttää kohtuullisilta, mutta kumuloituneena niiden vaikutukset ovat pienituloisten ihmisten toimeentulolle merkittäviä. SOSTEn julkaisemat laskelmat osoittavat, että sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten ja indeksijäädytysten kumuloituvat vaikutukset ihmisille ovat suuria ja lisäävät köyhyyttä. Heidän laskelmansa mukaan ensi vuonna pienituloisten määrä kasvaa noin 40 000 henkilöllä, joista 12 700 on lapsia. Samalla lisääntyy myös toimeentulotuen saajien määrä noin 47 000:lla. Takuusäätiö toteaa tässäkin lausunnossaan, että hallitusohjelmassa linjattujen sosiaaliturvaan kohdistuvien erilaisten leikkausten ja indeksijäädytysten yhteisvaikutukset pitää arvioida huolellisesti ennen lopullisten päätöksen tekemistä. Muutosten yhteisvaikutuksista lienee valmisteilla erillismuistio, mutta vaikutusarvioita ei ole käytettävissä tämän esityksen lausuntokierroksella.
      • Luoma Netta
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Onko hallitus miettinyt asumistuen leikkausta omistusasujilta siltä kannalta, että hyvin harva omistusasuja, joka on yhden aikuisen talouteen asuntolainan saanut tarvitsee asumistukea, eikä sitä pääse edes hyödyntämään. MUTTA on myös perheitä, kuten omani, jossa asuntolaina on otettu kahden aikuisen ja lasten talouteen, yksi lapsista on kaksivuotias, joka on kotihoidossa ja onkin tullut avioero ja nyt maksettavana onkin asuntolaina yksin. Te viette perheiltä asunnon alta, joka olisi asumistuen turvin ollut mahdollista pitää sen muutaman vuoden, kun lapsi on vielä kotihoidossa ennen kolmen vuoden ikää. Lisäksi viette mahdollisuuden alan vaihtoon, kun poistatte aikuiskoulutustuen. Itse olen 33 vuotias kolmen lapsen yksinhuoltaja, jolla on vakituinen työpaikka ollut 14 vuotta. Olen tällä hetkellä kotihoidontuella kaksivuotiaan lapsen kanssa kotona ja haaveilen uudesta ammatista. Tällä hetkellä maksan asuntolainaa yksin, joka on aiemmin otettu kahden aikuisen ja kahden lapsen talouteen. Nyt lapsia on kolme ja minä olen yksin vastuussa taloudesta. Viette toisin sanoen asunnon lapsilta, pakotatte alle kolmevuotiaan päiväkotiin ja viette mahdollisuuden opiskella uutta alaa itseltäni, kun leikkaatte juuri niiltä, jotka eniten tukea tarvitsevat. Kyse ei kuitenkaan ole loppuelämän Kelan tuilla elävistä, vaan muutaman vuoden avusta, jolla turvataan elintaso ja mahdollisuus asua ja opiskella. Lisäksi päiväkodin resursseja tuhlataan sillä, että lapset pakotetaan päiväkotiin aiemmin kuin on ajateltu, kun muutoin lapset olisivat voineet pysyä kotihoidossa. Lapselle paras paikka on kuitenkin kotona kolmevuotiaaksi. Lisäksi viette mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalla, kun poistatte aikuiskoulutustuen. Uutta alaa kun harvoin on mahdollista opiskella työn ohella, jos ala on aivan eri kuin nykyinen. Kaikki eivät myöskään halua ottaa opintolainaa, eikä kaikilla ole mahdollisuutta edes ottaa lisälainaa jo olemassa olevien lainojen päälle, joten opintolainakaan ei ole se paras mahdollinen vaihtoehto aikuiskoulutustuen tilalle. Ymmärrän hallituksen ajatuksen siitä, että työttömät pitää saada töihin ja lisää työpaikkoja on saatava. Mutta nyt näyttää siltä, että te unohdatte eroperheet, yksinhuoltajaperheet ja kaikki ne, jotka ovat tehneet elämässään päätöksiä lasten parasta ajatellen. Itselläni ainakin tuleva omistusasujan asumistuen leikkaus on suoraan 600€ lovi kuukauden budjettiin. Tämäkin on väliaikaista ja tiedän, että asumistuki poistuu, kun palaan vuoden päästä työelämään. Mutta onko tässä maassa enää edes järkeä opiskella, jos aikuiskoulutustukikin poistetaan. Miten silloin eletään, kun on poistettu jo aikuiskoulutustuki, omistusasujan asumistuki ja pitäisi maksaa asuntolaina ja muut perheen elämiseen menevät kulut. Ihmettelenpä vaan taas näitä päätöksiä ja suunnitelmia. Pieniltä leikataan ja isoille annetaan. Eroperheiltä viedään asunto alta, pakotetaan muuttamaan vuokralle ja kerrytetään niiden omaisuutta, joilla jo ennestään on vara pitää sijoitusasuntoja. Nyt ihan oikeasti järki käteen.
      • Invalidiliitto ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Invalidiliitto on huolestunut hallituksen aikomuksista tehdä indeksijäädytyksiä useisiin etuuksiin. Muutokset pienentävät etuuksia saavien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja siten myös ostovoimaa. Samaan aikaan asumisen kulut ja kulutustavaratuotteiden kulut jatkavat kuitenkin edelleen nousuaan. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksessa ei ole arvioitu muutosten vaikutuksia vammaisiin henkilöihin. Vammaisia ihmisiä arvioidaan olevan väestöstä noin 15 prosenttia ja tutkitusti heidän asemansa työmarkkinoilla on usein heikompi kuin muun väestön. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaiset henkilöt ovat muita useammin riippuvaisia erilaisista etuuksista. Hallituksen tulee arvioida ja selvittää esitettyjen leikkausten ristikkäisvaikutukset vammaisiin henkilöihin ja tarvittaessa arvioida uudelleen esitysten toimeenpanoa ennen lakiesitysten antamista eduskunnalle. Hallitus on ilmoittanut harkitsevansa esitettyjä sopeuttamistoimia uudelleen, jos niillä on kohtuuttomia kasautuvia vaikutuksia. Esitettyjä leikkauksia tulee Invalidiliiton mielestä kohtuullistaa ja harkita niille korvaavia toimenpiteitä. Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan toimintarajoitteisista henkilöistä neljännes eli 147 000 henkilöä on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Pienituloisuus, vajaatyöllisyys sekä vakava aineellinen ja sosiaalinen puute ovat toimintarajoitteisilla muuta väestöä yleisempiä. Vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koetaan Suomessa verrattain vähän, mutta toimintarajoitteisilla henkilöillä puute on kuitenkin selvästi yleisempää kuin muulla väestöllä. Vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koki 6,1 prosenttia toimintarajoitteisista ihmisistä, kun muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä sitä koki vain 1,3 prosenttia. (Tilastokeskus: https://www.tilastokeskus.fi/uutinen/suomessa-147-000-toimintarajoitteista-henkiloa-koyhyyden-tai-syrjaytymisen-riskissa?_cldee=8qv3aStOm-xV4FoH5Ucqixaa-X-Pzcf16my_aipMvExFbYg-a7mn8fTZmGqJQWtx&recipientid=lead-09a28ed18edee911a973000d3ab6d103-78f8e1db65604125839ce407f522e35d&esid=008126c5-b0cf-ed11-b597-000d3ab66040) Kelan toteuttama tarkastelu (28.2.2022 https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6454) vammaisetuuksien saajista tukee vuonna 2018 tehdyn kyselyn (Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kysely 2018) tuloksia vammaisten henkilöiden yleisesti kokemasta köyhyydestä ja valottaa asiaa etuusjärjestelmään kertyneiden tietojen perusteella. Tarkastelu osoittaa, että vammaisetuuksia saavien kokonaistulot muodostuvat melko yleisesti useista eri etuuksista, ja että haasteet eri tukimuotojen (ja mahdollisten ansiotulojen) yhteensovittamisessa koskevat myös heitä. Kelan tarkastelu osoitti, että vammaisetuuksien saajat saavat perustoimeentulotukea kaikissa ikäluokissa muuta väestöä yleisemmin. Erityisesti työikäiset vammaisetuuksien saajat saavat perustoimeentulotukea huomattavan yleisesti. Lisäksi vammaisetuuksien saajat saavat asumistukea yleensä pitkäaikaisesti (10–12 kk vuoden aikana). Kaikista vammaisetuuksien saajista yleistä asumistukea saa vuoden aikana reilu kolmannes ja työikäisistä lähes 60 prosenttia. Sekä asumis- että perustoimeentulotukea saa vuoden aikana noin 6 prosenttia kaikista ja noin 12 prosenttia työikäisistä vammaisetuuksien saajista. Invalidiliitto toteaa positiivisena huomiona, että indeksitarkistusten jäädytys ei koske vammaisetuuksia, eläkkeitä eikä eläkettä saavan hoitotukea. Eläkkeensaajan asumistukeen esitettävien muutosten osalta Invalidiliitto pitää ongelmallisena ehdotusta, ettei eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien kulujen ja asumismenojen enimmäismääriin tehdä tarkistuksia, vaikka kustannuksiin on odotettavissa nousua. Yleiseen asumistukeen esitetyillä muutoksilla, joista hallitus on antanut oman esityksensä tämän lisäksi, on kielteisiä vaikutuksia myös vammaisten ihmisten toimeentuloon. Lisäksi lääkekorvauksen vuotuiseen omavastuuosuuteen tehdään vuonna 2024 indeksikorotus, vaikkakin maltillisempana kuin mitä kahden vuoden indeksikorotus edellyttäisi. Indeksikorotus kuitenkin tarkoittaa sitä, että lääkkeiden omavastuuosuus nousee vuonna 2024. Muistutamme hallitusta siitä, että Suomi on sitoutunut YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista, missä artikla 28 (riittävä elintaso ja sosiaaliturva) edellyttää, että Suomen valtio tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden riittävään omaan ja perheidensä elintasoon, kuten riittävään ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen, sekä elinolojen jatkuvaan paranemiseen ja toteuttavat asianmukaiset toimet tämän oikeuden toteutumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Yleisellä tasolla kaikkia perusturvaetuuksia koskien Invalidiliitto kiinnittää huomiota siihen, että ensisijaisten perusturvaetuuksien alentaminen voi aiheuttaa lisääntyvää toimeentulotuen tarvetta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että ensisijaisten etuuksien heikennykset lisäävät viimesijaiseksi toimeentulon turvaksi tarkoitetun toimeentulotuen tarvetta. Vaikutuksena voi myös olla, että toimeentulotuen piiriin tulee uusia perusturvan varassa eläviä, asioinnissaan vahvaa tukea tarvitsevia vammaisryhmiä, mikä taas voi lisätä sosiaalihuollon korkeakoulutetun henkilöstön tarvetta Kelan toimeentulotuessa. Lopuksi Invalidiliitto muistuttaa myös YK:n vammaissopimuksen 4. artiklan 3 kohdasta, jonka mukaan laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä sekä myös muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Lausuntopyynnön jakelussa ei ole mukana yhtään vammaisjärjestöä, vaikka kyseessä on myös vammaisia ja heidän oikeuksiaan koskettava lakiesitys. Invalidiliitto painottaa, että jatkossa lausuntopyynnöt tulee pyytää vammaisjärjestöiltä YK:n vammaissopimuksen edellyttämällä tavalla.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järvinen Anna
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ • SOSTE esittää indeksijäädytyksistä luopumista. Indeksijäädytysten ja muiden sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentuloon ovat kohtuuttomia. • Lapsilisään ehdotetut korotukset ovat kannatettavia. Ne eivät kuitenkaan kompensoi useille pienituloisille perheille kohdistuvia muita sosiaaliturvan leikkauksia. INDEKSIJÄÄDYTYKSET HEIKENTÄVÄT KOHTUUTTOMASTI PIENITULOISTEN TOIMEENTULOA SOSTE ei kannata esitettyjä indeksijäädytyksiä, jotka koskevat laajasti eri etuuksia, muun muassa vähimmäismääräisiä sairauspäivärahoja, kuntoutusrahaa, työttömän perusturvaa, yleistä asumistukea, eläkkeensaajan asumistukea sekä opintoetuuksia. Jäädytysten ulkopuolelle jäisivät vain kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, kansaneläkelain mukainen lapsikorotus, vammaisetuudet, rintamalisät, toimeentulotuen perusosa, luopumistuen täydennysosa, lääkekatto, sotilasavustuksen perusavustus ja elatustuki. Lait olisivat voimassa vuoteen 2027, mutta niin, että jäädytysten enimmäisvaikutus etuuksien reaalitasoon voisi olla enintään 10,2 prosenttia. Tämä on suuri leikkaus, joka vähentää merkittävästi ihmisten reaalituloja ja vaikuttaa pysyvästi etuustasoon. Perusturvan taso on jo aiemmin perusturvan riittävyyden arvioinnissa todettu matalaksi. Se ei riitä nytkään kohtuulliseksi katsottuun minimikulutukseen. Jatkossa ihmisten on pärjättävä vielä huomattavasti pienemmillä tuloilla. Indeksijäädytysten myötä esimerkiksi työttömän perusturvan reaaliarvo laskisi vuonna 2024 noin 45 euroa kuussa, vuoteen 2027 mennessä laskua olisi jo 91 euroa. Samansuuruinen olisi pudotus myös vähimmäismääräisissä sairaus-, vanhempainpäivärahoissa ja kuntoutusrahassa. Opintorahassa reaaliarvon pudotus olisi ensi vuonna noin 16 euroa ja vuoteen 2027 mennessä noin 32 euroa kuukaudessa. Nämä ovat merkittäviä leikkauksia pienituloisten taloudessa. Moni etuuden saaja saa samaan aikaan useampaa etuutta, jolloin indeksijäädytysten kumuloituvat vaikutukset ovat vielä suurempia. On kohtuutonta heikentää näin merkittävästi perusturvan tasoa. Tilanne, jossa toisilla menee yhä paremmin ja heikoimmassa asemassa olevilla yhä huonommin, ei rakenna yhteiskuntaan luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perusturvan tehtävänä on tukea ihmisten toimintakykyä. Mikäli perusturvan taso on liian matala, tulee siitä rajoite ihmisten osallistumiselle. Lisäksi mitä matalampi on perusturvan taso ja mitä enemmän kontrollia sekä vaatimuksia sen saamiseen liittyy, sitä heikommin perusturva tukee ihmisten luottamusta yhteiskuntaan. Etuuksien indeksijäädytysten sijaan julkista taloutta voitaisiin tasapainottaa verotuksen kautta esimerkiksi luopumalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksesta. TAVOITTEIDEN VASTAISESTI KÖYHYYS JA TOIMEENTULOTUEN TARVE LISÄÄNTYVÄT Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä, määrästä kolmasosan on oltava lapsia. Esitetyt indeksijäädytykset ovat täysin vastakkaisia tälle tavoitteelle. Köyhyyden lisääntymisellä voi olla huolestuttavia seurauksia: ylivelkaantuminen lisääntyy, vuokrien maksaminen vaarantuu, ruokamenoista selviytyminen vaikeutuu ja ihmisillä ei ole varaa tarvitsemaansa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin. Sosiaalisten ongelmien yleistyminen lisää korjaavien palvelujen tarvetta ja kuluja pitkälle tulevaisuuteen. Indeksijäädytysten myötä toimeentulotuen tarve lisääntyy. Perustuslakivaliokunta on aiemmin pitänyt huolestuttavana, että ehdotettu lainsäädäntö ohjaa ihmisiä toimeentulotuen varaan. Myös parlamentaarisista jäsenistä koostuva sosiaaliturvakomitea piti viime kaudellaan pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähentämistä yhtenä keskeisenä tavoitteena sosiaaliturvan uudistamisessa. Toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen etuus ja sen varaan joutuminen tarkoittaa ihmisille jatkuvaa asioimista etuusbyrokratian kanssa raportoiden tuloistaan ja menoistaan. Toimeentulotuelta on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä, millä on negatiivinen vaikutus työvoiman tarjontaan pitkällä aikavälillä. Pidentyneellä toimeentulotukiasiakkuudella on todettu olevan myös ylisukupolvisia vaikutuksia. Erityisesti toimeentulotuen saannin pitkittyessä lasten hyvinvointiongelmat yleistyvät. Tutkimuksessa on osoitettu, että pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista lähes kolme neljästä oli saanut myös itse toimeentulotukea ja lähes puolet oli vailla peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa. Sama ilmiö toistui lasten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, psyykenlääkkeiden käytössä, rikollisuudessa ja kodin ulkopuolelle sijoituksissa. Näin perusturvan heikentäminen ja ihmisten siirtäminen viimesijaisen toimeentulotuen varaan lisää julkisen talouden kuluja pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimus osoittaa esimerkiksi, että perheiden siirtyminen toimeentulotuelle lisää terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannuksia. ESITETYT LAPSILISÄN KOROTUKSET OVAT KANNATETTAVIA, MUTTA EIVÄT KOMPENSOI PIENITULOISILLE PERHEILLE KUMULOITUVIA MUITA LEIKKAUKSIA Lapsilisien korottaminen niissä perheissä, joihin kohdistuu suurin köyhyysriski, on kannatettavaa: pikkulapsiperheissä, yhden huoltajan perheissä ja monilapsisissa perheissä. Korotukset ovat kuitenkin pieniä ja eivät kompensoi esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten poistoa. Lapsikorotusten poistamisesta kertyvä säästö luvattiin hallitusohjelmassa kohdentaa uudelleen lapsiperheille. Lapsilisien korotukset eivät kohdistu niille, joilta lapsikorotukset leikataan, vaan kaikille lapsilisän saajille, myös hyvätuloisille. Lapsilisien korotukset ovat suuruusluokaltaan murto-osa työttömyysturvan lapsikorotusten tasosta. Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo laskee jatkuvasti. Jatkossa lapsilisät tulisi sitoa indeksiin ja etuutta tulisi jatkossa saada siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. LEIKKAUSTEN KUMULOITUVAT VAIKUTUKSET HUOMIOITAVA JA LUOVUTTAVA KOHTUUTTOMISTA LEIKKAUKSISTA SOSTE pitää hyvänä ehdotusta, että esityksestä pyydettäisiin lausunto perustuslakivaliokunnalta. Vaikka perustuslakivaliokunta ei ole katsonut tarpeelliseksi säätää perustuslain tasolla yksityiskohtaisesti riittävän turvan tasosta, tulisi perustuslakivaliokunnan tarkastella kriittisesti perusturvaan kohdistuvia kumuloituvia ja pitkän aikavälin muutoksia, jotka vaarantavat perusoikeuksien suojaa. Hallitusohjelmassa linjattujen sosiaaliturvaan kohdistuvien erilaisten leikkausten ja indeksijäädytysten yhteisvaikutukset tulisi arvioida ja luopua samoille ihmisille kohdistuvista kohtuuttomista leikkauksista. Esitysten vaikutusten arviointi erikseen ei anna todellista kuvaa pienituloisten tilanteesta. Yksittäisten leikkausten kohdalla arvioidut vaikutukset voivat näyttää kohtuullisilta ja perustuslainmukaisilta. Kumuloituvat vaikutukset ovat kuitenkin pienituloisille ihmisille merkittäviä. SOSTEn maanantaina 18.9. julkaisemien laskelmien perusteella sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten ja indeksijäädytysten kumuloituvat vaikutukset ihmisille ovat suuria ja tulevat lisäämään köyhyyttä. Laskelmat osoittavat, että ensi vuonna pienituloisten määrä tulee lisääntymään noin 40 000 henkilöllä, joista 12 700 on lapsia. Toimeentulotuen saajien määrä lisääntyy noin 47 000:lla. STM:n luvataan valmistelevan muutosten yhteisvaikutuksista erillismuistion, joka toimitetaan eduskunnalle hallituksen esitysten yhteydessä. Vaikutusarvioita ei kuitenkaan ole tämän esityksen lausuntokierroksella ollut käytettävissä. Sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutuksista pitäisikin järjestää erillinen kuuleminen. PUUTTEELLINEN LAUSUNTOAIKA Esityksen lausuntoaika on vain viisi arkipäivää, mitä on täysin riittämätöntä. Lyhyt lausuntoaika ja kiireellinen valmistelu vaikuttavat heikentävästi lainvalmistelun laatuun ja eri tahojen mahdollisuuteen lausua esityksestä. Tämä on huolestuttavaa, kun ollaan tekemässä muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia taloudellisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Lastensuojelun Keskusliiton lausunto YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvova lapsen oikeuksien komitea on 2.6.2023 antamissaan suosituksissa kehottanut Suomea välttämään sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat köyhyysriskissä oleviin lapsiin. Ehdotetut indeksitarkistusten tekemättä jättämiset koskevat useita eri etuuksia. Käsillä olevan esityksen lisäksi hallitus on kirjannut ohjelmaansa ja valmistellut kuluvan syksyn aikana useita muitakin sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia, joiden yhteisvaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen tai lapsiperheköyhyyteen ei hallitusohjelman valmisteluvaiheessa arvioitu. Yhteisvaikutuksia ei käsitellä myöskään käsillä olevassa esityksessä ja lausunnonantajan on siten hankala ottaa kantaa esityksen vaikutuksiin ja niiden kohdentumiseen eri lapsiryhmien ja perheiden osalta. Keskusliitto kiinnittää kuitenkin huomiota Sosten laskelmiin, joiden mukaan Suomessa on suunniteltujen leikkausten seurauksena vuonna 2024 jopa 12 700 pienituloisessa perheessä elävää lasta enemmän kuin nyt. Lastensuojelun Keskusliitto on hyvin huolissaan siitä, että päätöksiä tullaan tekemään niiden kokonaisvaikutuksia huolella selvittämättä ja lapsivaikutuksista välittämättä. Indeksikorotusten tekemättä jättäminen laskee etuuksien reaalista tasoa, millä on vaikutusta niissä lapsiperheissä, jossa vanhemmat saavat ehdotetun jäädytyksen piiriin kuuluvia etuuksia. Esimerkkilaskelmista käy ilmi, että muutokset voivat olla merkittäviä. Ehdotusten tunnistetaan lisäävän pienituloisuutta lapsiperheissä: pienituloisten määrän arvioidaan kasvavan noin 41 600 henkilöllä ja pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten määrän noin 3 900 lapsella. Esityksen simulaatiomallin mukaan esitetyt muutokset lisäisivät pienituloisissa perheissä elävien lasten määrää myös kaikkein alhaisimmalla tulorajalla (40 % mediaanitulosta). Tämä tuloraja tarkoittaa kahden aikuisen ja kahden lapsen perheelle alle 1500 käytettävissä olevia tuloja. Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että kaikkein pienituloisimpien perheiden määrää ei pidä kasvattaa päätösperäisesti lainkaan siinäkään tilanteessa, jossa leikkaukset kohdistuvat lapsiperheisiin muuta väestöä vähemmän. Esityksessä todetaan, että pienituloisissa perheissä indeksitarkistusten tekemättä jättäminen lisää toimeentulotuen tarvetta. Edelleen todetaan, että ”(p)erustuslakivaliokunta on aiemmin pitänyt huolestuttavana sitä, että ehdotetun lainsäädännön on arvioitu ohjaavan etuudensaajia viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi”. Lastensuojelun Keskusliitto jakaa huolen ja ihmettelee leikkausten kohdentamista tavalla, joka lisää monin tavoin hankalaksi etuudeksi tiedetyn toimeentulotuen tarvetta. Esityksessä todetaan, että lapsiperheköyhyyden eri mittarit yhdistyvät usein vanhempien vajaatyöllisyyteen ja että vanhempien työllisyyttä tukemalla voidaan vähentää lapsiperheköyhyyttä. Myös Lastensuojelun Keskusliitto pitää vanhempien työllisyyden tukemista erittäin kannatettavana, mutta huomauttaa, että esityksessä tulisi kuitenkin selkeämmin tunnistaa yhtäältä lapsiperheköyhyys myös työssäkäyviä perheitä koskevana ilmiönä ja toisaalta se, että työllistyminen esteet eivät aina liity kannustinloukkuihin. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota myös vanhempien taloudellisiin mahdollisuuksiin tehdä lapsensa edun mukaisia ratkaisuja. Keskusliitto esittää huolensa siitä, että indeksikorotusten jäädyttäminen voi paitsi lisätä perheiden toimeentulovaikeuksia, myös vähentää esityksessäkin tunnistetulla tavalla vanhempien mahdollisuuksia esimerkiksi tehdä lyhyempää työaikaa. Esityksessä tunnistetaan, että ”(s)ekä kotihoidon tuen että yksityisen hoidon tuen indeksitarkistusten tekemättä jättämisellä saattaa olla vaikutusta julkisen varhaiskasvatuksen kysyntään. Perheet saattavat valita yksityisen palvelun sijasta kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun. Mahdollista myös on, että joissakin perheissä kotihoidon tuen reaalisen tason alenemisen myötä lapsen kotihoitoaika lyhenee ja lapsi siirtyy varhaisemmin varhaiskasvatuksen piiriin”. Lastensuojelun Keskusliitto on jo aiemmin esittänyt huolensa varhaiskasvatuksen resursoinnista ja pelkää näiden ratkaisujen hankaloittavan tilannetta entisestään. Esityksessä ehdotetaan korotuksia 4. ja 5. sekä sitä useamman lapsen lapsilisään, lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisään. Korotus luonnollisesti kohentaa niiden perheiden toimeentuloa, joihin se kohdistuu. Kuten esityksessä on kuvattu, köyhyysriskissä ovat erityisesti pienten lasten perheet, monilapsiset perheet ja yhden aikuisen kotitaloudet. Lastensuojelun Keskusliitto katsoo valinnan korotusten kohdentamisesta siksi perustelluksi. Tässä hallituksen valitsema keino on myös toimeentulotukitarpeen vähentämistä koskevan hallitusohjelmatavoitteen kannalta johdonmukainen – esityksen mukaan ”(j)oidenkin lapsiperheiden tulojen kohotessa toimeentulotuen tarpeen arvioidaan vähenevän vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa ja 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2024”. Keskusliitto huomauttaa kuitenkin, etteivät korotukset lapsilisään kompensoi muualla tehtävien leikkauksien vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon. Lisäksi lapsilisän ostovoima on jo vuosikymmeniä heikentynyt. Keskusliitto muistuttaa myös lapsilisän merkityksestä universaalina etuutena. Yksinhuoltajakorotukseen tehdyt ja suunnitellut korotukset johtavat siihen, että korotuksen osuus lapsilisästä nousee korkeimmillaan 44 prosenttiin. Keskusliitto huomauttaa, että tällainen kehitys etäännyttää lapsilisää sen universaaliksi tarkoitetusta luonteesta. Lastensuojelun Keskusliitto katsoo, että toivottavin kehityssuunta olisi lapsilisän sitominen indeksiin ja sen vahvistaminen universaalina etuutena. Lasten asemaa on esityksessä lapsilisäkorotusten lisäksi huomioitu siten, että jäädytys ei koske elatustukea ja perhe-eläkettä, vaan niihin tullaan tekemään indeksitarkistukset voimassa olevan lainsäännön mukaisesti. Esityksen lapsivaikutusten arviointi on puutteellinen Suomessa lakina voimassa olevan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikissa lasta tai lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti harkittava lapsen etu, eli tarkasteltava, miten ehdotettu ratkaisu vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Tämä velvoite kyllä tunnistetaan esityksessä, mutta YK:n lapsen oikeuksien komitean tarkoittamalla tavalla tehtyä lapsivaikutusten arviointia esityksestä ei löydy. Esityksessä myös sivuutetaan YK:n lapsen oikeuksien komitean tuore suositus, jossa se kehottaa Suomea välttämään köyhyysriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvan leikkauksia. Esityksessä tarkastellaan kyllä muutosten vaikutuksia perheiden toimeentuloon ja tunnistetaan pienituloisuuden lisääntyminen, muttei lainkaan käsitellä pienituloisuuden tai jopa lapsiperheköyhyyden vaikutuksia lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen sekä oikeuksien toteutumiseen. Köyhyys on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen riskitekijä, ja huono-osaisuus periytyy helposti seuraavalle sukupolvelle. Hallitus valmistelee lisäksi samaan aikaan useita muitakin heikennyksiä sosiaaliturvaan. Yhteisvaikutuksia ei käsillä olevassa esityksessä arvioida, vaan esityksen mukaan niistä laaditaan eduskuntakäsittelyä varten erillismuistio. Esityksestä ei käy ilmi, liittyykö laadittavan erillismuistion valmisteluun lausuntokierrosta. Lastensuojelun Keskusliitto on hyvin huolissaan siitä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämä lapsen edun harkinta jää myös erillismuistiota laadittaessa sivuun tai parhaimmillaankin puutteelliseksi. Keskusliitto katsoo, että suunnitellut sosiaaliturvan leikkaukset kokonaisuutena lisäävät lapsiperheköyhyyttä ja vaarantavat siten lasten suotuisan kasvun ja kehityksen. Huolellinen valmistelu ja dialogi kansalaisyhteiskunnan kanssa parantaa päätösten laatua Lastensuojelun Keskusliitto kritisoi myös lyhyttä lausuntoaikaa (vain viisi arkipäivää). Lisäksi samaan aikaan on ollut lausunnolla muitakin lasten hyvinvointiin ja perheiden toimeentuloon merkittävästi vaikuttavia esityksiä, joissa myös on ollut hyvin lyhyt lausuntoaika. Tätä perustellaan budjettilakien aikataululla. Lastensuojelun Keskusliitto huomauttaa, että päätös saada leikkaukset jo vuoden 2024 budjettiin ja siten myös aikataulu on hallituksen valinta. Lastensuojelun Keskusliitto ei näe perusteita sille, että lapsiperheiden toimeentuloon merkittävästi vaikuttavia esityksiä valmisteltaisiin senlaatuisessa kiireessä kuin nyt tehdään. Päinvastoin, on suuri riski, että sivuuttamalla huolellinen vaikutusten arviointi tehdään päätöksiä, jotka myöhemmin kasvattavat kuluja merkittävästi muualla. Lastensuojelun Keskusliitto vetoaa hallitukseen, että se palaisi säädösvalmistelussa huolelliseen valmisteluun ja dialogiin kansalaisyhteiskunnan kanssa.
      • Vanhusasiavaltuutettu
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka lakisääteisenä tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Osa tätä tehtävää on seurata lainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa sekä arvioida niiden vaikutuksia ikääntyneisiin. Vahva ja välittävä Suomi -hallitusohjelmassa todetaan, että sosiaaliturvan uudistamisessa otetaan huomioon ikävaikutukset. Nyt lausuttavana olevassa esityksessä on arvioitu mm. lapsivaikutuksia. Vanhusasiavaltuutettu toteaa, että tehtäessä useita sosiaaliturvan uudistuksia samaan aikaan on erityisen tärkeää arvioida näiden eri muutosten kokonaisvaikutukset erilaisissa tilanteissa olevien iäkkäiden, ja myös nuorempien tilanteisiin. Vanhusasiavaltuutettu pitää hyvänä sitä, etteivät indeksijäädytykset koske kansan- ja takuueläkkeitä, jotka ovat pienietuloisten eläkeläisten päätuen lähde. Vanhusasiavaltuutettu pitää erittäin tärkeänä sitä, että kansaneläkeindeksin jäädyttämisen sekä eri sosiaaliturvaetuuksiin suunniteltujen leikkausten yhteisvaikutuksia arvioidaan ikääntyneiden ihmisten toimeentulon riittävyyden näkökulmasta. Pienituloisuus, toimintakyvyn laskun myötä kasvavat terveydenhuollon menot sekä nousevat asumiskulut ja elinkustannukset yhdessä sosiaaliturvaleikkauksien kanssa lisäävät ja syventävät ikääntyneiden taloudellista huono-osaisuutta. Vaikka ehdotuksen ulkopuolelle jäävät iäkkäitä koskevat monet etuudet (mm. kansaneläke, takuueläke, vammaisetuudet, rintamalisät, toimeentulotuen perusosa ja nk. lääkekatto), ikääntyneiden taloudelliseen selviytymiseen vaikuttavat merkittävästi ehdotuksessa indeksin jäädyttämisen piiriin kuuluvat yleinen ja eläkkeensaajan asumistuki. Myös hallituksen esityksessä ehdotettu eläkkeensaajien asumistukeen liittyvien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määrien, keskimääräisten asumismenojen sekä asumismenojen enimmäismäärien tarkistamatta jättäminen voi vaarantaa pienituloisten ikääntyneiden taloudellista tilannetta. Iäkkäät asuvat keskimäärin vanhemmissa asunnoissa ja sen vuoksi heidän niin energia- kuin kunnossapitokustannukset saattavat kasvaa tulevina vuosina (ks. Kortelainen ym. 2020. Ikääntyneiden asuminen – ennakointi ja varautuminen kunnissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:55, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-033-2). Pienituloisille eläkeläisille asumisen tuilla on suuri merkitys. He harvoin pystyvät vaikuttamaan omaan tulotasoonsa eikä edullisempaa asumista ole helposti saatavilla, varsinkaan kasvukeskuksissa. Eläkkeen saajan asumistuki vähentää osaltaan ikääntyneiden pitkäaikaisen toimeentulotuen tarvetta. Vanhusasiavaltuutettu toteaa, että nyt lausunnolle varattu aika näin laajassa asiassa on ollut liian lyhyt. Säädösvalmistelun kuulemisoppaassa, kohdassa 1.9, on käsitelty kirjallisten lausuntojen antamiseen varattavaa aikaa ja todettu vähimmäisajaksi kuusi viikkoa. Nyt lausuttavana oleva luonnos on lausunnolla ajan 15.-24.9. Annetun lyhyen määräajan puitteissa vanhusasiavaltuutettu on arvioinut, että kokonaisuudessaan esitys heikentää ikääntyneiden pienituloisten asemaa eikä kannata esitystä.
      • Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
        Uppdaterad:
        22.9.2023
        • Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa. Esityksessä ehdotetaan, että eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset jäädytettäisiin hallituskaudeksi. Tämä tarkoittaisi, että indeksitarkistukset jätettäisiin tekemättä vuosina 2024–2027 ja näiden tiettyjen etuuksien määrä säilyisi vuoden 2023 tasossa. Esityksen mukaan ehdotettua indeksitarkistusten jäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmin tehtävillä indeksikorotuksilla. Indeksikorotusten jäädytystä koskevan esityksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. Ehdotettu indeksikorotusten jäädytys koskisi melkein kaikkia työttömyyskassojen maksamia etuuksia: ansiopäivärahaa, vuorottelukorvausta ja liikkuvuusavustusta. Muutos vaikuttaa siten kaikkiin etuuden saajiin. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla. Indeksikorotusten jäädytystä koskeva muutos on toimeenpantavissa. Toimeenpanon kannalta indeksien jäädyttäminen edellyttää vähäisiä muutoksia työttömyyskassojen tietojärjestelmiin. Ensi vuodelle on ajoittumassa myös muita työttömyysturvan muutoksia, joilla on työttömyysturvaan heikentävä vaikutus. Näitä toimia ovat esimerkiksi ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon pidennys sekä työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto. Indeksijäädytystä koskevassa esityksessä todetaan, että indeksitarkistusten tekemättä jättämisen taloudellinen merkitys ei yksilötasolla välttämättä näyttäydy kovin merkittävänä, mikäli asiaa arvioidaan yksittäisten etuuksien kautta sekä yksittäisenä vuotena. Ansiopäivärahan saajalla taloudellinen vaikutus on kuitenkin merkittävä ottaen huomioon samaan aikaan ajoitetut muut heikennykset työttömyysturvaan. Yhteenlaskettujen leikkausten vaikutus on niin suuri, että se voi johtaa isossa kuvassa asumistuen ja toimeentulotuen lisääntyneeseen tarpeeseen. Nykyisin näiden etuuksien tarve ansiosidonnaista saavien joukossa on verrattain pieni. Huolestuttavaa on myös se, että työttömyysturvaan kohdistuvat muutokset kohdentuvat samoille henkilöille ja erityisesti ne näkyvät pitkään työttömyysturvaa saavilla. Esityksessä on hyvää se, että indeksijäädytykselle on asetettu takaraja. Esityksen mukaan indeksijäädytyksen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon olisi kuitenkin enintään 10,2 % eli lakia sovellettaisiin enintään niin kauan, kunnes tämä takaraja saavutetaan. Takarajan saavuttamisen jälkeen jäädytyksen piirissä olevat etuudet ja rahamäärät nousisivat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Työssäoloehto on muuttumassa tuloperusteiseksi 2.9.2024. Työssäoloehdon tulorajaa tarkastetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun tiedon perusteella indeksijäädytyksen olisi tarkoitus koskea myös työssäoloehdon tulorajaa. Ministeriöltä saadun tiedon perusteella esityksessä ei ole voitu viitata työssäoloehdon tulorajaan, koska työttömyysturvalakia ollaan uudistamassa samaan aikaan. Näin ollen Yhteisjärjestö pyytää tarkentamaan lopullista hallituksen esitystä siten, että esitykseen lisätään maininta tai viittaus indeksijäädytysten soveltumisesta myös työssäoloehdon tulorajaan.
      • Oikeuskanslerinvirasto, Valtioneuvoston oikeuskansleri
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Lausun asiassa ensisijaisesti esityksen säätämisjärjestysperustelujen näkökulmasta, mutta otan kantaa myös muihin keskeisiksi katsomiini yksinomaan oikeudellisiin seikkoihin. Vaikutusarviointi Vaikutusarvioinnin Vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan –jaksossa on esitetty hyvin informatiiviset konkreettiset laskelmat esityksen vaikutuksista esimerkkikotitalouksiin. Kyseessä olevan esitysluonnoksen ehdotukset vaikuttavat etuuden saajien ja heidän perheenjäsentensä perustuslain 19 §:n 1-3 momentin mukaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Esitettyjen laskelmien perusteella useiden esimerkkitalouksien tulot tulevat vähenemään varsin huomattavasti erityisesti suhteutettuna etuuden määrään. Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnilla tarkoitetaan sen arviointia, miten ehdotettu säännös tai politiikkatoimi vaikuttaa konkreettisesti ihmisten ja ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen (Oikeusministeriön opas Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi lainvalmistelussa. Oikeusministeriön julkaisuja 2022:15). Oppaan mukaan (s. 26) perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia ei tule sekoittaa esityksen tavoitteisiin, vaan arvioinnissa tulee kuvata esityksen tosiasiallisia vaikutuksia mahdollisimman realistisesti siitä huolimatta, edistääkö vai rajoittaako esitys oikeuksien toteutumista. Vaikutusarviointia tulisi täydentää arvioimalla kattavammin ehdotuksen konkreettisia vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Olen toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta antamassani lausunnossa (OKV/1654/21/2023) viitannut perustuslakivaliokunnan kannanottoihin perusoikeuksien tasoon liittyvien muutosten yhteisvaikutuksista ja siitä, että samaan asiakokonaisuuteen liittyvien uudistusten toteuttaminen erillisillä hallituksen esityksillä voi merkitä sitä, että valiokunta joutuu arvioimaan tiettyä esitystä puutteellisten tietojen perusteella eikä voi ottaa arvioinnissaan huomioon eri esitysten kumulatiivisia vaikutuksia. Totesin pitäväni perustuslakivaliokunnan kannanottojen valossa tärkeänä, että lausuntokierroksella olevaan esitysluonnokseen olennaisesti linkittyvät hallituksen esitykset saatetaan valtioneuvoston ja eduskunnan käsiteltäväksi siten, että eri lakiehdotusten riippuvuussuhteiden ja mahdollisten kumulatiivisten yhteisvaikutusten selvittämiseen sekä sääntelykokonaisuuden vaihtoehtojen arvioimiseen jää riittävästi aikaa. Nyt kyseessä olevassa esitysluonnoksessa on todettu (s. 10), että vaikutusarviot koskevat vain tässä hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia eivätkä sisällä arviota ristikkäisvaikutuksista muiden hallituksen vuodelle 2024 linjaamien sosiaaliturvan muutosten kanssa, joista eduskunnalle annetaan syksyllä 2023 useita hallituksen esityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee eri muutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksiin erillismuistion, joka toimitetaan eduskunnalle hallituksen esitysten yhteydessä. Pidän erillistä muistiota uudistusten yhteisvaikutuksista ongelmallisena. Vaikutusten arviointi tulisi olla itse esityksissä, jotta se olisi käytettävissä jo hallituksen esitystä valtioneuvoston istunnossa annettaessa sekä sen jälkeen julkisessa keskustelussa. Mikäli yhteisvaikutuksista annetaan eduskunnalle erillinen muistio, tulee huolehtia muistioon liittyvän julkisen ja eduskuntakeskustelun mahdollisuuden täysimääräisestä turvaamisesta. Muut toteuttamisvaihtoehdot Hallituksen esitysten laatimisohjeissa (HELO) on todettu, että ”ehdotetut keinot tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu esityksen jaksossa 4.1 (Keskeiset ehdotukset). Nyt käsillä olevassa jaksossa kuvataan ne tavoitteiden toteuttamisen pääasialliset vaihtoehdot, jotka ovat olleet harkittavina asian valmisteluun ryhdyttäessä tai asian valmistelun aikana, ja vertaillaan niiden arvioituja vaikutuksia. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että lausunnoissa ja muissa kuulemisissa esitettyjä keinoja kuvataan. Vaihtoehtoja kuvattaessa on tärkeää perustella ratkaisuvaihtoehtojen arvioitujen vaikutusten pohjalta, miksi esityksen tavoitteita ei katsota saavutettavan tässä kuvatuin vaihtoehtoisin keinoin yhtä hyvin kuin ehdotukseksi valitulla vaihtoehdolla. Vaihtoehtovertailuun otetaan tarpeen mukaan myös se vaihtoehto, että mitään ei tehtäisi.” Esitysluonnoksen Muut toteuttamisvaihtoehdot –jaksossa on todettu ainoastaan, että hallitusohjelmassa tavoitellaan julkisen talouden tasapainottamista ja tähän liittyen on sovittu useista toimenpiteistä. Kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien tarkistusten jäädyttäminen vaalikaudeksi perustuu esitysluonnoksen mukaan hallitusohjelmaan, joten niiden osalta ei ole tehty vaihtoehtoisten toteuttamistapojen arviointia. En pidä riittävänä pelkästään viittaamista hallitusohjelmaan, vaan jaksossa tulisi HELO-ohjeiden mukaisesti käsitellä vaihtoehtoisia keinoja. Erityisesti katson vaihtoehtoisten keinojen tarkastelun ja arvioinnin tärkeäksi esitysluonnoksesta ilmenevän lapsiperheköyhyyden ja sen lisääntymisen osalta. Kyseistä jaksoa tulisi edellä mainituin tavoin täydentää. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestysperustelut Esitysluonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa on nähdäkseni varsin hyvin tunnistettu valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa merkitykselliset seikat. Säätämisjärjestysperusteluita on kuitenkin arvioni mukaan tarpeen vielä täydentää jäljempänä osoitettavin tavoin. Olen antanut 7.9.2023 lausunnon (OKV/1654/21/2023) hallituksen esityksestä toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta. Lausunnossani olen tuolloin esiin tuomieni perusteiden nojalla pitänyt valtiontalouden säästötavoitetta hyväksyttävänä tavoitteena. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan sosiaaliturvaa suunnataan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti (PeVM 25/1994 vp, s. 10) ja etuuksien tasoa mitoitettaessa otetaan huomioon kulloinenkin kansantalouden ja julkisen talouden tila. Nähdäkseni pitkäaikainen julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino on oikeudellisesti hyväksyttyä ja perusteltua ottaa huomioon sosiaaliturvaa toteuttavien etuisuuksien mitoituksissa. Lakiehdotuksia on arvioitu perustuslain 19 §:n 1-3 momentin kannalta sekä selostettu Euroopan sosiaalista peruskirjaa (SopS 78-80/2002) valvovan sosiaalisten oikeuksien komitean kannanottoja Suomen perustoimeentuloturvan ja vähimmäistoimeentuloa turvaavien etuuksien tasosta. Lisäksi on käsitelty lapsen oikeutta sosiaaliturvaan myös YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) perusteella. Tältä osin tulisi arvioinnissa huomioida myös se, että YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa 2023 antamissaan päätelmissä, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Esitysluonnosta ei ole tarkasteltu perustuslain perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen kannalta. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että perustuslain mukainen toimeksianto on otettava huomioon myös budjettivaltaa käytettäessä ja valtiontalouden säästöjä kohdennettaessa. Valiokunta on pitänyt lisäksi tärkeänä, että perus- ja ihmisoikeusnäkökulma otetaan huomioon myös rakenteellisia säästö- ja kehittämispäätöksiä tehtäessä. Valiokunta on korostanut erityisesti tarvetta tarkastella rakenteellisten säästö- ja kehittämispäätösten kokonaisvaikutuksia ja pitänyt tärkeänä, että päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä pyritään löytämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaavia ratkaisuja (PeVL 52/2014 vp). Esitys on merkityksellinen myös YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (TSS-sopimus, SopS 6/1976) kannalta. Yleissopimusta valvova TSS-komitea kehotti maaliskuussa 2021 loppupäätelmissään Suomen seitsemänteen määräaikaisraporttiin Suomea sisällyttämään sosiaaliturvaa uudistettaessa takeet siitä, että sosiaalietuudet pysyvät riittävinä ja että harkittavat leikkaukset ovat myös säästötoimenpiteiden yhteydessä muun ohella tarpeellisia ja oikeasuhteisia siinä mielessä, että muun politiikan hyväksyminen tai toimimatta jättäminen vahingoittaisi enemmän TSS-oikeuksia, leikkaukset eivät vaikuta suhteettomasti epäedullisessa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin ja että etuuden perusmäärä säilytetään sellaisena, joka mahdollistaa edunsaajien riittävän elintason. Komitea on kehottanut Suomea myös tutustumaan yleiskommenttiinsa nro 19 (2007) oikeudesta sosiaaliturvaan sekä puheenjohtajansa kirjeeseen (2012) säästötoimenpiteistä (E/2013/22-E/C.12/2012/3, liite VI (B)). Nyt lausuttavana olevassa esityksessä olisi perusteltua arvioida myös ehdotettujen lainmuutosten suhdetta TSS-komitean kannanottoihin ja suosituksiin sekä määräaikaisraporteissa esitettyihin suosituksiin. Lisäksi tulisi arvioida esityksen mahdolliset vaikutukset YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 27/2016) vahvistettuihin oikeuksiin. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan sosiaaliturvan heikennyksiä koskevien hallituksen esitysten hyväksyttävyyden edellytyksenä korostuu riittävä vaikutusarviointi ja arvioinnin tulosten ottaminen huomioon säännösehdotuksissa ja säätämisjärjestysperusteluissa (ks. esim. PeVL 51/2017 vp, s. 4). Säätämisjärjestysperusteluissa on tuotu esiin perustuslakivaliokunnan kannanotoista ilmenevästi se, että etuuksien tasoa mitoitettaessa voidaan ottaa huomioon julkisen talouden tila ja julkisen talouden menojen ja tulojen välillä vallitseva pitkäaikainen rakenteellinen epätasapaino. Lakiehdotukset vaikuttavat merkittävästi etuutta saavien henkilöiden ja kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Etuuksien reaalinen taso laskee huomattavasti. Vaikutukset kohdistuvat pienituloisiin henkilöihin ja kotitalouksiin sekä vaikutukset kumuloituvat, mikäli henkilö tai kotitalous saavat kahta tai useampaa lakiehdotuksessa tarkoitettua etuutta. Vaikutukset ovat luonnollisesti sitä suurempia, mitä pidempään henkilö tai kotitalous saa etuutta tai etuuksia. Lisäksi hallituksen vuodelle 2024 linjaamien muiden sosiaaliturvan muutosten vaikutukset voivat kohdistua samoihin ihmisryhmiin, eikä näiden muutosten yhteisvaikutuksista ole edellä mainitusti vielä saatavilla arviota. Heikennyksen oikeasuhteisuuden arviointiin vaikuttaa kuitenkin se, että etuuksien reaalisen tason laskulle säädettäisiin enimmäismäärä eli 10,2 prosenttia. Perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytännön mukaan heikennykset eivät saa tehdä perus- ja ihmisoikeuksia kokonaan merkityksettömiksi ja olennaiset heikennykset ovat perustuslain näkökulmasta ongelmallisia (PeVL 25/2012 vp). Säätämisjärjestysperusteluja tulisi vielä täydentää kokoavalla arviolla ja johtopäätöksillä siitä, merkitsevätkö ehdotukset olennaista puuttumista perusoikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Sosiaaliturvan kehittämisen lähtökohtana on pidetty sitä, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen, ja että avun tarve olisi tällöinkin lyhytaikaista. Pidän edellä mainituista syistä ongelmallisena, että esityksessä arvioidaan toimeentulotuen tarpeen kasvavan. Toimeentulotuen menojen kasvu on huomioitu valtion ja kuntien menojen vaikutusarvioinnissa. Säätämisjärjestysperusteluissa on viitattu perustuslakivaliokunnan kannanottoon siitä, ettei perustuslain 19 §:ssä taattuja sosiaalisia oikeuksia tulisi heikentää ainakaan siten, että niitä tarvitsevat joutuvat turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Lapsiperheiden osalta on myös todettu, että kaikki perheet eivät saisi ehdotettuja lapsilisän korotuksia ja toimeentulotuen tarve saattaa kasvaa. Lisäksi on otettava huomioon, että toimeentulotukea saavat perheet eivät hyödy lapsilisien korotuksista, koska lapsilisät huomioidaan tuloina toimeentulotuessa. Säätämisjärjestysperusteluja tulisi vielä täydentää arvioimalla toimeentulotukeen turvautumisen tarvetta edellä esitettyjen seikkojen perusteella. Säätämisjärjestyskannanotossa on todettu, että ehdotetut muutokset noudattavat pääpiirteissään perustuslakivaliokunnan aiempia kannanottoja. Säätämisjärjestyskannanotossa tulisi vielä yksilöidä, miltä osin ehdotukset eivät noudata aikaisempaa perustuslakivaliokunnan käytäntöä tai edellyttävät sen uudelleen arviointia. Lausuntomenettely Lausuntoa on perjantaina 15.9.2023 pyydetty sunnuntaihin 24.9.2023 mennessä. Lausunnolle varattu aika on näin ollen ollut yhdeksän päivää, joihin sisältyy kaksi viikonloppua. Tavanomaista lyhyempää lausuntoaikaa on perusteltu budjettilakien valmisteluaikataululla. Lausuntoajasta on ohjeita Säädösvalmistelun kuulemisohjeessa (valtioneuvoston periaatepäätös 4.2.2016). Ohje ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se ilmentää osaltaan perustuslain 2 ja 14 §:ssä säädettyjen osallistumisoikeuksien periaatteita. Ohje toimii myös vertailukohtana suunniteltaessa ja arvioitaessa hyvän säädösvalmistelun periaatteiden toteuttamista käytännössä. Ohjeen mukaan lausuntoaika on vähintään kuusi viikkoa. Lausuntoaika voi vain perustellusta syystä olla lyhyempi. Lausuntomenettelyn avulla toteutettavan kuulemisen tavoitteena on selvittää valmisteltavaan asiaan liittyvät erilaiset näkökohdat, vaikutukset ja käytännön toteuttamismahdollisuudet. Kuulemisella on siten tärkeä merkitys siinä, että säädösehdotuksesta muodostuu valmistelussa toteuttamiskelpoinen sekä asiallisesti ja teknisesti asianmukainen. Lausuntoajalla on vaikutusta siihen, miten hyvin perusteltuja ja valmistelua tukevia lausuntoja on mahdollista saada. Säädösehdotuksen laajuus ja siinä säänneltävien asioiden merkitys ovat lähtökohtana tarvittavaa lausuntoaikaa arvioitaessa. Vaikutusta on myös sillä, missä määrin lausunnon antajilla on ollut etukäteen tietoa ehdotusten sisällöstä ja miten ne ovat valmistelun aikaisemmissa vaiheissa voineet niihin vaikuttaa. Lisäksi on myös syytä tiedostaa lausuntoajan merkitys kuulemisen avoimuuden ja aitouden kannalta. Lausuntoajan pituudella on olennainen vaikutus siihen, millaiset mahdollisuudet lausunnon antajilla on saada tieto lausuntopyynnöstä, perehtyä siihen ja laatia asiasta perusteltu kannanottonsa. Jos lausuntoa pyydetään organisaatioilta, joiden sisäinen kannan muodostus ja päätöksenteko vaativat aikaa, tämä on syytä ottaa lausuntoajan pituudessa huomioon. Lausuntoajan pituuden määrittelyyn vaikuttaa valmisteltavan asian sisältöön ja kuulemisen tavoitteisiin liittyvä tarkoituksenmukaisuusharkinta ja oikeudellinen harkinta hyvästä lainvalmistelutavasta ja osallistumisoikeuksien toteuttamisesta. Kunkin esityksen olosuhteisiin liittyvän punninnan vuoksi lausuntoajan pituuden arviointi on valmistelevan ministeriön vastuulla, joka myös vastaa lainvalmistelusta ja sen laadusta kokonaisuutena. Hyvin lyhyet lausuntoajat ovat kuitenkin ongelmallisia hyvän lainvalmistelutavan ja perustuslaissa säädettyjen osallistumisoikeuksien sekä lainsäätäjää ja hallitusvaltaa sitovan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteiden asianmukaisen toteuttamisen kannalta. Siksi perusteltuja syitä poiketa lainvalmisteluohjeiden mukaisesta lausuntoajasta on perusteltua tulkita suppeasti. Sosiaaliturvan säästöjen yhteydessä tähän seikkaan on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Nyt kyseessä olevassa lausuntopyynnössä on lausunnon antamiseen ollut aikaa käytännössä viisi arkipäivää, mitä voidaan pitää ongelmallisena lausunnonantajien kannalta.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, Tuomisto Sakari
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry kiittää lämpimästi sosiaali- ja terveysministeriötä lausuntopyynnöstä koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Kunnioittavasti SYL lausuu seuraavaa. 1. Sosiaalietuuksien indeksijäädytykset Tässä lausunnossa SYL keskittyy erittelemään indeksijäädytysten vaikutuksia korkeakouluopiskelijoille. SYL ehdottaa, että: - Opintoraha jätetään indeksijäädytyksen ulkopuolelle - Opiskelijoihin kohdistuvista sosiaaliturvan heikennyksistä tehdään kokonaisarvio, jossa käytetään henkilötason esimerkkitilanteita vaikutusten monipuoliseen arviontiin. Indeksijäädytyksen vaikutus opiskelijoiden toimeentuloon on suuri eikä toimeentulotuki paikkaa menetystä Lakiluonnoksen mukaan opintorahan indeksien jäädytys heikentää tuen tasoa arviolta 31,70 euroa vuoden 2027 indeksillä korotettuun tasoon nähden. Asumistuen indeksijäädytyksen vaikutusta ei ole arvioitu luonnoksessa, mutta vaikutusarvioon sisältyneessä opiskelijaa koskevassa esimerkkilaskelmassa leikkauksen suuruudeksi oli laskettu 51,20 euroa. Lakiehdotuksen vaikutukset yksinasuvaan opiskelijaan ovat siis 82,90 euron suuruusluokkaa. Opiskelijoiden kohdalla etuustason heikkeneminen ei korvaannu toimeentulotuella, johon opiskelijoilla ei ole päätoimisesti oikeutta. Opiskelijoiden entisestään riittämättömästä rahamuotoisten etuuksien tasosta leikkaus on kohtuuttoman suuri. Leikkaus on noin 10,2 prosenttia kuukausittaisesta etuustulosta lakiesityksen kuviossa 1 esitetyssä opiskelijaa koskevassa esimerkkilaskelmassa. Leikkaus on suhteellisesti moninkertainen verrattuna muihin esimerkkilaskelmiin. Kuvion 3 mukaisessa esimerkkilaskelmassa leikkaus on n. 3,8 prosenttia, kuvion 4 laskelmassa noin 4,6 prosenttia ja kuvion 7 laskelmassa 1,8 prosenttia saajaruokakunnan etuustulosta. Muissa esimerkkilaskelmissa toimeentulo ei heikkene ollenkaan. SYL pitää selvänä, että ehdotettujen indeksijäädytysten vaikutukset kohdentuvat ja kasaantuvat erityisen raskaasti opiskelijoille. Tilanne on täysin kohtuuton opiskelijan näkökulmasta. Opintorahan taso on jo ennestään sairaalloisen jäljessä indekseistä Nykymuotoinen opintotuki luotiin vuonna 1992, mutta tuolloin opintorahaa ei päätetty sitoa indeksiin. Tähän päivään mennessä opintorahaan on tehty indeksikorotukset vain vuosina 2014 ja 2015 sekä vuodesta 2020 lähtien eli kuutena vuonna 31:stä. Indeksikorotusten tekemättömyyden vuoksi opintoraha on menettänyt ostovoimaansa jo ennen lausuttavana olevia ehdotuksia noin 160 euron arvosta. Samalla, kun opintorahan ostovoima on heikentynyt, myös sen kannustinvaikutus on murentunut, eli sama heikentynyt opintoraha ei enää kannusta yhtä voimakkaasti samaan määrään opintosuorituksia. Opintotuen sidoksisuus opintosuorituksiin aiheuttaa sen, että opintorahan tason muutoksilla on myös koulutuspoliittisia seurauksia, jotka tulee ottaa huomioon kyseessä olevan lakiehdotuksen vaikutusten arvioinnissa. Opiskelijoiden toimeentulon leikkaus heikentää päätoimisen opiskelun mahdollisuutta Opiskelijoiden toimeentulon heikennykset heikentävät päätoimisen opiskelun mahdollisuutta entisestään erityisesti niillä opiskelijoilla, joilla ei ole esimerkiksi opintojen vaativuuden, terveyshaasteiden tai perhetilanteen vuoksi mahdollisuutta täydentää toimeentuloaan työnteolla. Muilla päätoimisilla opiskelijoilla työnteon lisääntyminen voi johtaa opintoihin käytetyn ajan vähenemiseen ja opintojen viivästymiseen. Myös kannusteet siirtyä opiskelijaksi muusta elämäntilanteesta heikkenevät, kun opintojen aloittaminen tarkoittaisi entistä suurempaa heikennystä kuukausittaiseen toimeentuloon. Perusteet jättää opintoraha indeksijäädytyksen ulkopuolelle ovat vahvat Edellä kuvatun mukaisesti opintorahan ja asumistuen indeksijäädytysten vaikutukset ovat vakavia ja kohtuuttoman suuria opiskelijoille. Leikkaus toimeentuloon on moninkertainen muihin esimerkkitapauksiin nähden. Se heikentää voimakkaasti opiskelun kannusteita ja vie osalta nuoria mahdollisuuden opiskella mahdollisesti kokonaan. Opintotuki on sosiaalietuuksien joukossa erityinen, sillä se on voimakkaan vastikkeellinen ja kannustava etuus, joka edistää yhteiskunnan osaamistarpeen täyttämistä ja koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. SYL ehdottaa näillä perusteilla, että opintoraha jätetään indeksijäädytyksen ulkopuolelle. Sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutuksesta Lausuttavana oleva ehdotus sosiaalietuuksien indeksijäädytyksistä on vain yksi Orpon hallituksen valmistelemista sosiaaliturvan heikennyksistä. Opiskelijoille toinen keskeinen etuusmuutos on asumistuen uudistus, joka heikentää opiskelijoiden asumistuen tasoa keskimäärin 76 eurolla kuukaudessa. Yhdistettynä tämän lakiehdotuksen noin 82,90 euron toimeentulon heikennykseen etuuksien leikkaus muodostuu reilusti yli sadan euron suuruiseksi, joskin ruokakunnan koko ja tulot vaikuttavat tilanteeseen vahvasti. Tällainen summa on hyvin suuri kenelle tahansa sosiaalietuuksien varassa elävälle, mutta erityisesti korkeakouluopiskelijalle, jonka etuustulo on tyypillisesti jo ennestään paljon matalampi kuin muilla ensisijaisia etuuksia saavilla. SYL pitää välttämättömänä, että kaikkien Orpon leikkausten yhteisvaikutusta korkeakouluopiskelijoihin arvioidaan tarkasti ja arvioinnissa käytetään useita eri henkilötason tilanteita, jotka edustavat monipuolisesti hyvin heterogeenistä opiskelijoiden joukkoa. 2. Lapsilisiin tehtävät muutokset Korkeakouluopiskelijoista noin 19 prosenttia on perheellisiä, joten lapsilisien merkitys on huomattava suurelle osalle korkeakouluopiskelijoita ja heidän perheitään. Korkeakouluopiskelijat ovat myös hyvin usein suhteellisen pienituloisia, joten lapsilisien suhteellinen merkitys on painottuneen suuri. SYL ei ota tarkkaa kantaa esitettyihin spesifeihin toimiin, joilla korotetaan alle 3-vuotiaiden, yksinhuoltajien sekä 4. ja sitä seuraavien lasten lapsilisää. Sen sijaan SYL esittää arvion useimpien korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta lapsilisän tasoon ja sitä määrittäviin säädöksiin. SYL arvioi, että korkeakouluopiskelijat pyrkivät pääsääntöisesti suorittamaan opinnot loppuun ja saavuttamaan vakaan taloudellisen aseman sekä asuinolosuhteet ennen perheen perustamista. Korkeakouluopiskelijoilla tämän tilanteen saavuttaminen voi kestää huomattavan kauan pitkien opintojen, epävarman valmistumisen jälkeisen työtilanteen sekä viime vuosina yhä raskaammaksi kasvaneen opintolainataakan vuoksi. Varsinkin tällaisissa tilanteissa ensimmäisen lapsen hankkiminen saattaa olla kaikkein korkeimman kynnyksen takana. Myös syntyvyyttä koskevat tilastot osoittavat, että erityisesti ensimmäisen lapsen hankkimisen viivästymisellä on suuri merkitys kokonaissyntyvyyden laskuun. Näiden näkökulmien ja taustatietojen perusteella on kyseenalaista, että ensimmäisestä lapsesta saatava lapsilisä on kaikkein matalin. 3. Kotihoidontuki on monille perheellisille opiskelijoille keskeinen etuus Lausuttavana olevan lakiehdotuksen sisältämät indeksileikkaukset koskettavat muiden etuuksien ohella myös kotihoidontukea. Erityisesti niillä perheellisillä opiskelijoilla, joilla korkeakoulun opinnot ovat epäsäännöllisiä eivätkä vaadi täysipäiväistä ja säännöllistä osallistumista opetukseen, kotihoidontuki muodostaa usein keskeisen osan kuukausittaisesta toimeentulosta. He pystyvät pitämään lapsen kotona hoidettavanaan ja edistämään opintotuen edellyttämällä tavalla opintojaan lastenhoidon ohella. Usein tällaisissa tilanteissa opiskelijalla ei ole taloudellista mahdollisuutta laittaa lastaan varhaiskasvatukseen, sillä se tarkoittaisi välttämättömän kotihoidontuen menettämistä. Niukkojen opiskelijan etuuksien vuoksi monella opiskelijaperheellä ei ole tähän mahdollisuutta. Näille perheille kotihoidontuen indeksijäädytysten vaikutukset aiheuttavat pienen, mutta tuntuvat heikennyksen toimeentuloon. Lisätietoja Sakari Tuomisto Sosiaalipolitiikan asiantuntija Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia sekä lapsilisälakia. Talentia muistuttaa, että viiden arkipäivän lausuntoaika ei ole säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukainen eikä kohtuullinen aika, kun valmistellaan ihmisten perusoikeuksiin vaikuttavia lakiesityksiä. Hintojen nousu vaikuttaa erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, jolloin vaarana on, että entistä useampi perhe putoaa köyhyyteen. Köyhyys eriarvoistaa lapsia, estää osallisuutta ja vaikuttaa tutkitusti pitkälle aikuisuuteen. Lasten ja nuorten kokemus yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta sekä luottamus tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin on yhteydessä huoleen perheen taloudellisesta tilanteesta. Koko sosiaaliturvauudistuksen prosessin ajan on tärkeää arvioida lapsivaikutuksia ja vahvistaa eri keinoin lapsiperheiden taloutta. Yhteiskunta ohjaa kouluttautumiseen mm. oppivelvollisuutta pidentämällä. Kuitenkin opintorahan taso on jo niukka verrattuna perusturvaetuuksiin ja siksi opiskelijoiden täytyy turvata toimeentuloaan opintolainalla. Tutkimuksien mukaan opiskelijoiden psyykkinen pahoinvointi on jo lisääntynyt. Nyt opintorahaan esitettävä indeksijäädytys on omiaan heikentämään opiskelijoiden toivoa tulevaisuudesta. Suomessa perustuslaki takaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Perusturvan tulee olla tasoltaan sellainen, että se kattaa välttämättömät elinkustannukset. Heikko perusturva lisää eriarvoisuutta ja johtaa yhteiskunnan polarisoitumiseen. Indeksitarkastuksista päätettäessä Talentia toivoo kiinnitettävän erityistä huomiota perusturvan tasoon. Perusturvan heikkous näkyy monella tavoin sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden työssä. Huono-osaisuus, talousvaikeudet ja suoranainen köyhyys koskettavat monia sosiaalityön asiakkaita. Ensisijaisten etuuksien matala taso vaikuttaa jo nyt siihen, että toimeentulotuesta on muodostunut joissakin tilanteissa pitkäaikainen osa perusturvaa. Vaikka Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon sekä huolenpitoon, Suomi on saanut huomautuksia sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta YK:n sosiaalisten oikeuksien komitealta, Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta sekä Amnesty Internationalilta. On huolestuttavaa, jos Suomen heikko perusturva on johtamassa yhteiskunnan polarisoitumiseen sekä eriarvoisuuden lisääntymiseen. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on välttämätöntä linjata, mikä on se ihmisarvoisen elämän edellyttämä minimitoimeentulo, joka jokaisella ihmisellä tulee olla käytettävissään. Talentia painottaa, että sosiaalipoliittisten päätösten ja erityisesti sosiaaliturvaan kohdentuvat leikkauspäätökset tulee perustua perusteelliseen arviointiin niiden vaikutuksista haavoittuvimpiin väestöryhmiin. Nyt menneillään olevien monien sosiaaliturvaan tehtävien muutosten yhteisvaikutuksien arviointia on tehtävä laaja-alaisesti ennen yksittäisten lakimuutosten toimeenpanoa. Vain näin voidaan välttyä siltä, ettei yksittäistä ihmisryhmää esim. pienituloisia lapsiperheitä ajeta täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, leikkaamalla kaikissa sosiaaliturvan osissa heiltä. Talentia ei kannata hallituksen esittämiä kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksia.
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Lausuttavana olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista. Ehdotuksen mukaan indeksitarkistusta ei tehtäisi vuosina 2024–2027, joka tarkoittaisi eräiden etuuksien ja rahamäärien tarkistamatta jättämistä kyseisinä vuosina. Lait olisivat voimassa vuoteen 2027 saakka, mutta kuitenkin siten, että etuuksien ja rahamäärien tarkistusten jättämisen vaikutus olisi enintään 10,2 prosenttia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajien asumistuesta annettua lakia siten, asumistuessa huomioon otettavia lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä ei tarkistettaisi vuosina 2024–2027. Lapsiperheiden tukemiseksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia siten, että 4. ja 5. sekä sitä useamman lapsen lapsilisää korotetaan. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lapsilisää ehdotetaan korotettavaksi. Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Esityksessä tunnistetaan perustuslain 19 §:n arvioinnin osalta keskeisenä kysymyksenä se, ovatko sosiaaliturvaa koskevien muutosten perustelut perusoikeuksien rajoitusedellytysten kannalta hyväksyttäviä ja suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaan indeksileikkausten yhteydessä on otettava huomioon tehtyjen ratkaisujen kumuloituvat vaikutukset sekä seurattava tarkoin indeksin jäädytyksen vaikutuksia (PeVL 47/2017 vp, s. 3–4, PeVL 40/2018 vp, s. 3). Valtuutettu kiinnittää huomiota siihen, että aiemmin perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä olleet indeksitarkistusten jäädyttämistä koskevat hallituksen esitykset ovat koskeneet vain yhdelle kalenterivuodelle tehtyjä indeksitarkistusten jäädytyksiä. Nyt lausuttavana olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan indeksitarkistusten jäädyttämistä neljäksi kalenterivuodeksi vuosille 2024–2027. Ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan vaatimuksen tehtävien ratkaisujen kumuloituvien vaikutuksien huomioon ottamisesta sekä tehtyjen toimien vaikutusten tarkasta seurannasta, on nyt lausuttavana olevan esityksen vaikutuksia perustuslain 19 §:n 2 momentissa turvattujen oikeuksien toteutumiselle arvioitava erityisen tarkasti. Lisäksi ottaen huomioon, että lähiaikoina lausuttavana on ollut useita samaan aihekokonaisuuteen kohdistuvia esityksiä, on sosiaaliturvaan kohdistuvien muutosten kokonaisvaikutusten arviointi erityisen vaikeaa, joka asettaa muutosten seurannalle erityisiä vaatimuksia. Nyt lausuttavana olevassa esityksessä ei ole esitetty toimenpiteitä tai ehdotuksia muutosten toimeenpanoon ja seurantaan. Tältä osin esitystä on ehdottomasti täydennettävä. Esityksen muita toteuttamistapoja koskevassa luvussa olisi myös tarkoituksenmukaista pohtia sitä vaihtoehtoa, että indeksien jäädyttämistä koskevat esitykset annettaisiin vuosittain erillisinä esityksinä, jotta kumuloituvien vaikutusten arviointia ja seurantaa olisi mahdollista toteuttaa jokaisen esityksen kohdalla erikseen. Perustuslakivaliokunta on aiemmassa lausuntokäytännössään pitänyt huolestuttavana, että indeksijäädytysten vuoksi etuudensaajia ohjautuu viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi (PeVL 47/2017 vp, s. 4). Nyt lausuttavana olevassa esityksessä tunnistetaan, että ensisijaisten perusturvaetuuksien indeksien jäädyttäminen voi aiheuttaa lisääntyvää toimeentulotuen tarvetta. Perusoikeuksien toteutumisen ja sosiaaliturvajärjestelmän systematiikan kannalta on huolestuttavaa, että oikeus sosiaaliturvaan painottuu yhä enenevässä määrin perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaiseen perustoimeentulotuen suuntaan. Tältä osin esityksen ehdotettujen muutosten vaikutusarviossa esimerkkikotitalouksiin olisi syytä mainita, että kaikki etuudensaajat tai kotitaloudet eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen ja, että vaikka esimerkki kuvaa keskimääräistä etuudensaajan tilannetta, se ei ota huomioon yksilöllisiä tilanteita. Ottaen huomioon hallitusohjelmassa oleva kirjaus toimeentulotukea tarvitsevien määrän puolittamisesta sekä toimeentulotuen velvoittavuuden mahdollisesta lisäämisestä, on perusteltua, että indeksijäädytystä koskevan esityksen yhteydessä mainittaisiin mahdolliset myöhemmin toimeentulotukeen esitettävät muutosehdotukset, koska tällä on erityistä merkitystä myös tämän esityksen vaikutusten arvioinnin kannalta ja etuudensaajien taloudellisen kokonaistilanteen hahmottamisen kannalta. Myös tämä puhuu sen puolesta, että indeksitarkistusten jäädyttämistä koskevat esitykset olisi perusteltua tehdä kalenterivuodeksi kerrallaan. Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään katsonut, että etuuksien tasoa mitoitettaessa on johdonmukaista ottaa huomioon kulloinenkin kansantalouden ja julkisen talouden tila. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin lisäksi todennut, että etuuksien tasoon melko lyhyen ajanjakson kuluessa toteutettujen ja toteutettavien leikkausten yhteisvaikutus on otettava huomioon. (PeVL 32/2014 vp, s. 2) Jotta etuudensaajien ja perheiden toimeentuloedellytyksiin tehtävien etuusleikkausten kokonaisvaikutus sekä eri esitysten kumulatiiviset vaikutukset voidaan riittävällä tavalla ottaa huomioon, valtuutettu katsoo, että samaan asiakokonaisuuteen liittyvät hallituksen esitykset tulisi mahdollisuuksien mukaan koota yhteen hallituksen esitykseen tai laatia lausuntokierrosta varten erillinen esitysten yhteisvaikutukset huomioiva vaikutusarviointimuistio. Esityksessä mainitaan, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee eduskunnalle toimitettavan erillismuistion eri muutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksiin. Valtuutettu pitää kyseisen muistion laatimista erittäin kannatettavana ja toivoo, että erillismuistio olisi saatavilla jo lausuntokierrosvaiheessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi tulee tehdä osana perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia aina, kun on kysymys olennaisista vaikutuksista eri väestöryhmien yhdenvertaisuudelle. Lainsäädäntöhankkeen aikana olisi perustelua yhdessä relevanttien sidosryhmien kanssa tunnistaa ne ihmisryhmät, joihin valmisteltavan lainsäädännön voidaan olettaa olennaisella tavalla vaikuttavan. Näiden ryhmien osalta tulee tehdä etukäteisarviointia perusteellisemmat vaikutusarvioinnit niin välittömien kuin välillistenkin vaikutusten osalta. Olennaisuuden vaatimus tulee myös hahmottaa suhteessa kyseisten ihmisten elämään, eikä esimerkiksi suhteessa kyseisen ryhmän kokoon, sillä yhdenvertaisuusvaikutukset ovat usein merkityksellisiä juuri vähemmistöryhmien tai erityisen haavoittuvassa asemassa olevien kannalta. Viranomaisen yleinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (yhdenvertaisuuslaki 5 §) ja julkisen vallan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite (perustuslaki 22 §) puoltavat systemaattista yhdenvertaisuusvaikutusarviointien laadintaa lainvalmistelussa. Tehokas ja kattava yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi säädösvalmistelussa on erittäin keskeinen keino edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu muistuttaa, että YK:n vammaisyleissopimuksen sopimusosapuolena Suomen on osallistettava vammaiset henkilöt heitä koskevaan päätöksentekoon. Osallistamisvelvoite kattaa kaiken, mikä koskee suoraan tai välillisesti vammaisia henkilöitä. Osallistaminen edellyttää sopimusosapuolina olevilta valtiolta, että ne ovat järjestelmällisesti ja avoimesti yhteydessä vammaisia henkilöitä edustaviin järjestöihin, neuvottelevat niiden kanssa ja hyödyntävät niiden osaamista merkityksellisellä tavalla ja oikea-aikaisesti. Vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä ei pidä kuulla pelkästään näennäisesti tai muodollisuuden takia, vaan näkemyksille on annettava asianmukainen painoarvo. Lopuksi valtuutettu toteaa, että lausunnonantajille tulee mahdollistaa riittävä aika lausunnon antamiseen erityisesti sellaisista hallituksen esityksistä, joilla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka koskettavat laajaa ihmisjoukkoa tai joilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten toimeentulon kannalta. Riittävällä lausuntoajalla edistetään hyvän lainvalmistelun toteutumista sekä hyvän hallintotavan noudattamista. Kristina Stenman Yhdenvertaisuusvaltuutettu Marko Leimio Erityisasiantuntija
      • Näkövammaisten liitto ry, Kokko Sari
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 10.6.2016. Sopimus on voimassa lain tasoisena. Sosiaali- ja terveysministeriö on tämän lausuntopyynnön jakelussa sivuuttanut vammaisjärjestöt eikä siten ole noudattanut YK:n vammaissopimuksen velvoitetta. YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoite on yksiselitteinen. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että lausuntopyyntö olisi tullut lähettää myös eri vammaisjärjestöille. Indeksijäädytyksen ulkopuolelle jäävät rahamäärät Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan ehdotuksen ulkopuolelle jäisivät muun muassa kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, kansaneläkelain mukainen lapsikorotus, vammaisetuudet (eläkettä saavan hoitotuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja alle 16-vuotiaan vammaistuki) sekä vuosittainen lääkeomavastuun määrä. Näkövammaisten liitto pitää erittäin hyvänä, että nämä jätetään ehdotuksen ulkopuolelle. Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan saajat Esitettävän lain 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään nuoren kuntoutusrahasta ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta. Hallituksen esityksen luonnoksessa todetaan, että vähimmäismääräinen nuoren kuntoutusraha ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha on vuonna 2023 suuruudeltaan keskimäärin 922,75 euroa kuukaudessa. Lisäksi esityksessä todetaan, että ehdotetun indeksijäädytyksen vuoksi nuoren kuntoutusraha ja ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha pysyisivät vuosina 2024–2027 samalla tasolla kuin vuonna 2023. Arvion mukaan taloudellinen vaikutus olisi enimmillään kuukausitasolla noin 91 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut hallituksen esityksen liittyen nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän laskemiseen tavallisen kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasolle. Vuoden 2023 tasossa muutos on hieman alle 130 euroa kuukaudessa. Hallituksen esityksen luonnos oli lausuntokierroksella ajalla 6.9-18.9.2023. Ehdotuksen toteutuessa nyt lausuntokierroksella olevan hallituksen esityksen luonnoksen kirjaukset nuoren kuntoutusrahasta ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan euromääristä ja indeksijäädytysten vaikutuksista eivät pidä paikkaansa. Asia on todettu hallituksen esityksen luonnoksen kohdassa, jossa käsitellään esityksen riippuvuutta muista esityksistä (luku 10.1). Tätä ei kuitenkaan ole otettu huomioon vaikutusarvioinnissa. Näkövammaiset ja kuulonäkövammaiset opiskelijat, jotka saavat nuoren kuntoutusrahaa tai ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutusrahaa, saavat sitä pitkäaikaisesti. Kyse on toisen asteen ja korkea-asteen tutkintoa suorittavista opiskelijoista, jotka ovat nuoria tai työikäisiä. Moniin heistä kohdistuvat myös muun muassa yleiseen asumistukeen kaavaillut leikkaukset. Vuosittaisten indeksijäädytysten vaikutukset kumuloituvat, jonka lisäksi vaikutuksena tulee nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärän lasku. Näkövammaisten liitto ei kannata kuntoutusrahoihin ehdotettavia indeksijäädytyksiä, koska niiden vaikutukset ovat paljon merkittävämmät kuin hallituksen esityksen luonnoksessa on esitetty. Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen saajat Esityksen 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisiin rahamääriin ei tehtäisi indeksitarkistuksia. Kyse on hyväksyttävistä asumismenoista eli lämmityskustannuksista ja vesimaksuista sekä muun omistusasunnon kuin osakeasunnon hoitomenoista, huomioon otettavien korko- ja osinkotulojen rajasta sekä perusomavastuun rahamääristä lukuun ottamatta pienintä perusomavastuun määrää. Enimmäisasumismenoja, jotka on sidottu elinkustannusindeksiin, ei myöskään tarkistettaisi. Lain 1 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaisia, etuuden määräytymisperusteisiin liittyviä rahamääriä ja tulorajoja ei tarkistettaisi. Tämä tarkoittaa, että muun muassa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä ei tarkistettaisi. Näkövammaisten liitto ei kannata esitystä. On totta, että eläkkeensaajien asumistuen kohdalla taloudellinen vaikutus on pienempi kuin yleisen asumistuen saajien kohdalla, sillä indeksijäädytykset eivät koske muun muassa kansaneläkettä. Näkövammaisista huomattava osa on pienituloisia ja leikkaukset koskevat juuri heitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän näkövammarekisterin tilastojen mukaan näkövammaisten valtion veronalaisten tulojen keskiarvo oli vuoden 2020 lopussa 20 701 euroa vuodessa ja mediaanitulo 16 796 euroa vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen palkansaajan mediaaniansio oli vuonna 2021 3 314 euroa kuukaudessa eli 39 768 euroa vuodessa. Huomattava osa näkövammaisista on kaukana tästä ansiotasosta. Sairauspäivärahan saajat Kun vamma tai sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, vammautunut ihminen joutuu yleensä olemaan 300 päivää sairauspäivärahalla, ennen kuin mahdollisesti pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle. Huomautamme, että vaikutukset ovat tässä tilanteessa näkövammaisille pitkäaikaisia. Uudistusten yhteisvaikutusten arviointi puuttuu Tällä hetkellä on käynnissä useita lyhyellä ajalla valmisteltavia lainsäädäntömuutoksia. Niiden yhteisvaikutusten arviointi on tekemättä. Tässä hallituksen esityksen luonnoksessa jopa todetaan, että vaikutusarviot koskevat vain tässä hallituksen esityksessä ehdotettuja muutoksia eivätkä sisällä arviota ristikkäisvaikutuksista muiden hallituksen vuodelle 2024 linjaamien sosiaaliturvan muutosten kanssa, joista eduskunnalle annetaan syksyllä 2023 useita hallituksen esityksiä. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että esitettävät muutokset vaikuttavat osittain samoihin ihmisryhmiin, joten yhteisvaikutusten arviointi on välttämätöntä. On huomattava, että näillä on kasautuvaa ja pitkäaikaista vaikutusta. Kun uudistuksia tehdään liian nopealla aikataululla, huolellinen kokonaisvaikutusten arviointi jää tekemättä. Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee syksyllä 2023 valmisteltavista sosiaaliturvamuutoksista muistion, jossa kuvataan kaikkien muutosten yhteisvaikutuksia kotitalouksiin. Tämä ei ole riittävää eikä kattavaa vaikutusten arviointia. Hallituksen esityksen luonnoksessa olevien esimerkki laskelmien mukaan ensisijaisten perusturvaetuuksien indeksijäädytykset aiheuttavat lisääntyvää toimeentulotuen tarvetta monissa ryhmissä. Perustuslakivaliokunta on aiemmin pitänyt huolestuttavana sitä, että ehdotetun lainsäädännön on arvioitu ohjaavan etuudensaajia viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen saajiksi (PeVL 47/2017 vp, PeVL 40/2028 vp). Vammaisvaikutusten sekä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi puuttuu Näkövammaisten liitto huomauttaa, että hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole lainkaan arvioitu vammaisvaikutuksia eikä perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Valmistelussa ei ole noudatettu lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta. Kyse on valtioneuvoston julkaisusta 66/2022. Kyseisessä julkaisussa ovat omat alaluvut perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista ja vammaisvaikutusten arvioinnista. Vaikutusarviointiohjeessa todetaan yksiselitteisesti, että vammaisten ihmisten kannalta merkittäviä kysymyksiä voi liittyä esimerkiksi toimeentuloa koskeviin säädöksiin. Hyvä hallinto ja hyvä lainvalmistelu ei toteudu Säädösvalmistelun kuulemisoppaassa annetaan ohjeet kuulemiseen säädösvalmisteluprosessissa. Oppaassa todetaan, että säädösehdotuksista pyydettävien kirjallisten lausuntojen antamiseen varataan aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Lausuntoaikaa on aihetta pidentää, jos se muuten ajoittuisi yleiseen lomakauteen. Lausuntoaika voi vain perustellusta syystä olla edellä mainittua lyhyempi. Tällöin lausuntoaika perustellaan lausuntopyynnössä sekä hallituksen esityksessä tai asetuksen tai määräyksen esittelymuistiossa. http://kuulemisopas.finlex.fi/ohje/kuulemisohje/#jakso-1-4-kuulemisen-ajoitus Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti lausuntopyynnöstä perjantaina 15.9.2023 ja lausuntoaika päättyy sunnuntaina 24.9.2023. Lausuntoaika on alle kaksi viikkoa, mitä ei voida pitää hyvän lainvalmistelun mukaisena. Hallituksen esityksen luonnoksessa asiaa perustellaan kiireellisellä aikataululla, koska kyse on budjettilaista. Näkövammaisten liitto ei pidä perustetta riittävänä. Lisätietoja toimeentuloturvan asiantuntija Vuokko Jantunen, vuokko.jantunen@nkl.fi järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nkl.fi
      • Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta ja lausuu kunnioittaen seuraavaa. SAMOK on pettynyt hallituksen esityksen valmisteluprosessiin, jossa vaikutusarviota ei ole tehty ennen lakiesitystä. Vaikutusarviossa olisi keskeistä ottaa huomioon samaan saajaryhmään suoraan tai välillisesti kohdistuvat lakiesitykset, kuten esimerkiksi tässä lakiesityksessä esitetyt muutokset ja niiden suhtautuminen yleiseen asumistukeen kohdistuviin lakiesityksiin. SAMOK arvioi yhteisvaikutusten olevan opiskelijan toimeentulon kannalta huolestuttavan suuret. Opintotuen indeksitarkistuksesta luopumisen vaikutukset Etuuksien sitominen indeksiin perustuu ostovoiman turvaamiseen. Hallitus esittää lakiesityksessään useita poliittisia toimenpiteitä, jotka syventävät köyhyyttä. Opintorahan ostovoima on pienentynyt yli sadalla eurolla vuoden 2017 jälkeen. Opintoraha ei ole sillä tasolla, jolle se kuuluisi välttämättömien menojen turvaamiseksi olla. Vuonna 2022 yksinasuvan alle 45-vuotiaan naisen kohtuullisten kustannusten viitebudjetti oli koko Suomessa keskimäärin 1 459 euroa. Opintotuki ei kykene opintolainankaan huomioon ottaen saavuttamaan tätä. Opintotuen indeksijäädytys heikentäisi opiskelijoiden ostovoimaa enimmillään jopa 31,70 eurolla tukikuukautta kohden vuonna 2027. Opiskelijalle tämä tarkoittaa yli 300 euron leikkausta toimeentuloon vuositasolla, mikäli opintorahaa hyödynnetään kymmenen tai useamman kuukauden ajalta. Samaan aikaan asumistukeen kohdistuvat, hallituksen esittämät keskimäärin 76 euron leikkaukset ruokakuntaa kohden kuukaudessa kutistavat opiskelijoiden toimeentuloa vuositasolla keskimäärin 912 euroa. SAMOK näkee, että yleisen asumistuen indeksijäädytyksiä tehdessä hallituksen tulisi kyetä arvioimaan asumistukeen kohdistuvan leikkauksen ja indeksijäädytyksen yhteisvaikutuksia. On selvää, että indeksijäädytys lisää vuokran omavastuuosuutta asumismenoissa, jota kasvatetaan myös yleistä asumistukea koskevan lakiesityksen kautta. Hallituksen esimerkkilaskelmassa arvioidaan, että esimerkissä esitetyn yksinasuvan opiskelijan velattomat etuudet laskisivat kuukausitasolla 82,93 euron verran siitä tasosta, jolla etuudet olisivat indeksiin sitomisen myötä. Esimerkkilaskelma ei vielä huomioi yleiseen asumistukeen kohdistuvaa leikkausta, joten opiskelijoiden tulojen taso jäisi merkittävästi vielä tätäkin alhaisemmaksi. SAMOK arvioi, että osoitetuilla leikkauksilla opiskelijoiden toimeentuloon on yhteys työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuun tulevaisuudessa. Tällä hetkellä 32 % työkyvyttömyyseläkkeistä perustuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin (Eläketurvakeskus). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan yksi opiskelijoiden merkittävämpiä mielen hyvinvointia heikentäviä tekijöitä oli huoli omasta toimeentulosta. Eurostudent VII 2019 -tutkimuksessa opintojen viivästymisen kannalta toiseksi suurimmaksi tekijäksi näyttäytyvät toimeentulo-ongelmat. Saman tutkimuksen mukaan toimeentulo on myös yksi suurimmista esteistä lähteä ulkomaan liikkuvuusjaksolle. Erityisesti amk-opiskelijoiden liikkuvuusluvut ovat laskeneet huomattavasti vuodesta 2017. SAMOK näkee, että opiskelijan toimeentulon kiristäminen vaikeuttaa entisestään opiskelijoiden kansainvälistymistä, joka on jo nyt huolestuttavan alhaisella tasolla. Opintotuen heikentäminen pienentää kannustetta tehdä opiskelijan tärkeintä tehtävää, eli omien opintojensa edistämistä ja sysää opiskelijoita yhä enenevissä määrin valmistumaan myöhässä tavoiteajastaan. Samaan aikaan on tärkeää huomata, että opiskelijoiden ajankäyttö opintoihin on jo nyt vähentynyt. Eurostudent VIII -tutkimuksen mukaan opiskelijat käyttävät 2,6 viikkotuntia vähemmän opintoihinsa vuoteen 2019 verrattuna. SAMOK on huolissaan siitä, että opintoihin kohdistuvan ajankäytön huomattava vähentyminen voi heijastua tulevaisuudessa valmistumisen jälkeiseen osaamiseen. SAMOK kantaa huolta tulevaisuuden tekijöiden osaamisen laadusta ja kattavuudesta. Pienentyneet ajalliset panostukset opintoihin voivat johtaa opiskelijoiden heikentyneisiin valmiuksiin siirtyessään työelämään ja huonompaan osaamiseen kehittää omaa alaa. Valtiontalouden kannalta on kannattavampaa mahdollistaa opiskelijan tavoiteajassa valmistuminen riittävillä työelämävalmiuksilla ja kokoaikaiseen työelämään siirtyminen opintojen pitkittymisen ja osa-aikatyöskentelyn sijaan. Perheelliset opiskelijat Noin joka neljännellä AMK-opiskelijalla on kotonaan alaikäinen lapsi hoidettavanaan. Yli 60 prosenttia perheellisistä opiskelijoista myös työskentelee opintojensa ohella kattaakseen pakollisia kulujaan. Perheelliset opiskelijat nimesivät työnteon myös suurimmaksi syyksi opintojensa viivästymiselle. Toimeentulon merkittävä romahdus voi suoraan vaikuttaa myös päätöksen hakeutua korkeakoulutukseen. SAMOK näkee, ettei opintotuen huoltajakorotuksen tason nostaminen erillisenä toimenpiteenään ole riittävä peruste indeksijäädytyksen tekemiselle. Huoltajakorotus on ollut jo pitkään alhaisella tasolla ja huoltajakorotuksen pitäminen indeksissä suojelee perheellistä opiskelijaa myös silloin, kun elinkustannukset nousevat. Lapsilisä on universaali perhe-etuus, jota ollaan hallituksen lakiesityksen mukaan korottamassa. SAMOK pitää universaaleja etuja tärkeinä, mutta haluaa kuitenkin huomauttaa, että universaalin etuuden tason nostamisen sijaan olisi kohtuullista keskittää käytettävissä olevaa kehystä kaikkein heikko-osaisimpien toimeentulon tukemiseen.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Hallituksen esitysluonnos laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen 2024–2027 Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan useiden sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten tekemättä jättämistä vuosien 2024–2027 aikana. Indeksitarkistusten tekemättä jättämisellä on merkittävä vaikutus erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloon. Erityisen suuri vaikutus on pitkäaikaisesti tukea saaville ja useampaa tukea saaville perheille. Hallitus on samanaikaisesti lausunnolla olevan esityksen lisäksi tekemässä useita lakimuutoksia, joilla heikennetään muun muassa asumistukea ja työttömyysturvaa. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen koskisi muun muassa vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja ja sairauspäivärahoja, Kelan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää, työttömyysturvan peruspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisia rahamääriä opintotukilain mukaisen opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalisän määrää sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottorahaa ja käyttörahaa. Indeksitarkistusten tekemättä jättämisen vaikutus etuuksien ja rahamäärien reaaliseen tasoon on ehdotuksessa rajattu enintään 10,2 prosenttiin. Toteutunut ja ennustettu inflaatiovauhti viittaavat siihen, että tämä raja todennäköisesti myös saavutetaan, joten indeksitarkistusten tekemättä jättäminen heikentää kunkin etuuden reaaliarvoa runsaat 10 prosenttia. Koska samoja etuuksia ollaan leikkaamassa muullakin tavoin, sosiaaliturvan heikennysten yhteisvaikutukset ovat huomattavasti tätä suuremmat. Hallituksen leikkausten vaikutukset kasautuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Ne lisäävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta. SOSTEn laskelmien mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä, joista noin 12 700 on lapsia. Suomi on sitoutunut vähentämään vuoteen 2030 mennessä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 100 000 henkilöllä, joista kolmasosa lapsia. Kansallinen tavoite perustuu EU-tason yleistavoitteeseen köyhyyden ja syrjäytymisen merkittävästä vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaaliturvan leikkaukset tekevät mahdottomaksi tavoitteen saavuttamisen. Sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan julkisen talouden säästöillä. Sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä ja perheiden toimeentulovaikeuksia. Tämä on merkittävä kuormittava tekijä, joka voi heijastua pitkäaikaisesti lasten elämään ja hyvinvointiin. Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskeneen tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän vanhempiensa koulutuksen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Erityisesti perheen taloudelliset ongelmat heikentävät lasten mahdollisuuksia taloudellisesti itsenäiseen elämään myöhemmin. Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä esimerkiksi hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempänä koulutuspolkuna (Tiina Ristikari, Liisa Törmäkangas, Aino Lappi, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Ari Hautakoski, Elina Pekkarinen, Mika Gissler. Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 ikävuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Nuorisotutkimusverkosto. Raportti 9/2016). Indeksitarkistusten tekemättä jättämistä perustellaan sillä, että se vahvistaisi työllisyyttä valtiovarainministeriön arvion mukaan 22 700 työllisellä. On syytä huomata, että lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkeampi kuin lapsettomien aikuisten. 0-17-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 87,0 prosenttia, kun lapsettomien 20-59-vuotiaiden työllisyysaste oli 77,4 prosenttia (Tilastokeskus, Väestö työmarkkina-aseman mukaan 2022). Sosiaaliturvan leikkausten perusteluista jää sellainen kuva, että työllistyminen on kiinni lähinnä omasta motivaatiosta työn vastaanottamiseen. Syyt kuitenkin liittyvät usein muihin tekijöihin, kuten matalaan koulutustasoon, terveydellisiin ongelmiin tai syihin, jotka eivät ole henkilöstä riippuvaisia (esimerkiksi äkillinen rakennemuutos ja siitä seuraava työllisyystilanteen muutos). Useiden samanaikaisten sosiaaliturvan leikkausten myötä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien tilanne heikkenee entisestään, mikä ei edistä työllistymistä eikä julkista taloutta. Indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ja muut sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset rapauttavat perusturvaa ja lisäävät tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen. Kuten esityksessä tuodaan esille, Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea perusturvan vähimmäismäärien liian alhaisesta tasosta. Hyvää lapsi- ja perhepolitiikkaa ei voida toteuttaa niin, että yksittäiset lainsäädännön uudistukset toteutetaan irrallisena toisistaan ja ilman huolellista lapsi- ja perhevaikutusten arviointia. Hallitus on myös ohjelmassaan sitoutunut edistämään lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittämään huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa. Hallituksen esitysluonnoksessa eikä muissakaan sosiaaliturvan heikennyksiä koskevissa esityksissä ei ole tarkasteltu eri heikennysten yhteisvaikutuksia. Esitysluonnoksessa todetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee eri muutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksiin erillismuistion, joka toimitetaan eduskunnalle hallituksen esitysten yhteydessä. MLL pitää välttämättömänä suunniteltujen sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutusten arviointia lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Indeksijäädytykset ja muut sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja lapsiperheisiin. Leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä ja perheiden toimeentulovaikeuksia aiheuttaen inhimillistä kärsimystä, jolla on pitkäaikaiset kielteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös julkiseen talouteen. Sosiaaliturvan leikkaukset myös heikentävät ihmisten mahdollisuuksia perheen perustamiseen ja lasten saamiseen. Suomessa syntyvyys on romahtanut ennätysalhaiselle tasolle. Perheiden riittävä taloudellinen tuki on tärkeä tekijä sen edistämisessä, että perheiden toivoma lapsiluku voisi toteutua. Perheiden toimeentulon vaikeutumisen lisäksi myös työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeutuu sosiaaliturvaleikkausten myötä. Nyt tarvitaan toimia nuorten sukupolvien tulevaisuususkon vahvistamiseksi ja toivoa siihen, että hankalistakin elämäntilanteista on mahdollisuus selvitä taloudellisesti. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien yksi oikeusvaikutus on heikennyskieltovaikutus. Sillä suojataan oikeuden toteuttamisessa jo saavutettua tasoa. Julkisen talouden rahoitusvaikeudet voivat olla johonkin rajaan asti peruste poiketa heikennyskiellosta, mutta tällöin tulee muistaa, että perus- tai ihmisoikeussäännös on velvoittava prioriteettilinjaus, ja julkisen talouden sopeutustoimet tulee tehdä ensisijaisesti muilla tavoin kuin heikentämällä perus- tai ihmisoikeussäännösten suojaamien oikeuksien toteutumista. Tämän vuoksi on tärkeä arvioida suunniteltujen leikkausten vaikutukset sekä selvittää muut vaihtoehdot sopeuttaa julkista taloutta. Indeksijäädytys yhdessä useiden muiden sosiaaliturvan leikkausten kanssa heikentää sosiaaliturvan tasoa niin merkittävästi, että viimeistään tässä vaiheessa on arvioitava, ylittyykö heikennyskiellon kynnys. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on äärimmäisen ongelmallista, että heikennykset johtavat eriarvoisuuden kasvuun yhteiskunnassa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on yleiskommentissaan nro 19 todennut, että lapsen oikeuksien sopimuksen 4 artiklassa valtioille on asetettu velvollisuus toteuttaa lasten taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet "mahdollisimman täysimääräisesti". Tästä syystä sopimusvaltioiden ei pitäisi sallia lasten oikeuksien nykyisen toteutumistason heikentymistä. Talouskriisien aikana heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin, kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin (kohta 31). Tätä arviointia ei ole tehty hallitusohjelman valmistelun yhteydessä eikä myöskään nyt käsillä olevien sosiaaliturvan leikkausten valmistelussa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä päätelmissään Suomen valtiolle (2.6.2023) suositellut, että Suomi välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin sekä tehostaa edelleen politiikkaansa, jolla pyritään varmistamaan riittävä elintaso kaikille lapsille. MLL muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on todennut lausunnoissaan (PeVL 11/2015 vp ja PeVL 12/2015 vp), että lapsiperheiden asemaan vaikuttavat uudistukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa eri uudistusten yhteisvaikutukset muodostuvat perheille kohtuuttomiksi. Perustuslakivaliokunta myös edellytti, että hallitus seuraa tarkoin lainsäädännön toimeenpanoa, jotta lasten ja lapsiperheiden perusoikeudet eivät käytännössä vaarannu. Suomi toteuttaa eurooppalaisen lapsitakuun kansallista toimintasuunnitelmaa ja raportoi EU:lle lapsiperheköyhyystilanteesta ja sen muutoksista seuraavan kerran keväällä 2024 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuoteen 2030 saakka. Mikäli lapsiperheiden tilannetta heikentävät leikkaukset toteutetaan, on todennäköistä, että lapsiperheköyhyys lisääntyy merkittävästi EU:n raportointijakson aikana. Lapsilisälain 7 §:n muutokset Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia korottamalla 4. ja 5. sekä sitä useamman lapsen lapsilisää (10 eurolla/lapsi /kk), lapsilisän yksinhuoltajakorotusta (5 eurolla/lapsi/kk) sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää (26 eurolla/kk). Huomionarvoista on, että lapsilisää ei ole lainkaan sidottu indeksiin ja sen keskimäärinen reaaliarvo on noin 40 prosenttia alempi kuin vuonna 1994. Ehdotetut lapsilisän korotukset ovat määrältään pieniä, ja ne kohdistuvat vain osaan lapsilisän saajista. Kokonaisuutena lapsiperheiden sosiaaliturvaan tehdään useita leikkauksia, joita ehdotetut lapsilisän korotukset kompensoivat vain pieneltä osin tai ei laisinkaan. MLL pitää välttämättömänä, että lapsilisä sidottaisiin indeksiin ja että se säilytetään universaalina kaikki lapsiperheet kattavana etuutena. Lapsilisän tehtävänä on kompensoida lapsista aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisä on tärkeä perheellistymistä mahdollistava ja tukeva järjestelmä. Lapsilisään voidaan liittää uusia elementtejä, jotka huomioivat perheen erilaisia tilanteita. Tällainen on ehdotukseen sisältyvä pikkulapsikorotus. Perheen elämänkaarella köyhyysriski on suurin pikkulapsiperhevaiheessa, ja lapsiperheköyhyyden vaikutukset ovat suurimmat silloin (toimeentulovaikeuksista aiheutuvan stressin heijastuminen vauvaan ja taaperoon). Näin ollen pikkulapsikorotusta voidaan pitää perusteltuna. Tosin ehdotettua 26 euron korotusta syö inflaation lisäksi muun muassa vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen, kotihoidon tuen ja opintotuen indeksitarkistusten tekemättä jättäminen sekä muut sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset. Esityksessä tuodaan esiin, että pienituloisessa kotihoidon tuen täyttä hoitolisää saavassa perheessä, indeksijäädytyksen vaikutus voisi olla noin 66 euroa kuukaudessa tai enemmän riippuen esimerkiksi perheen hoitorahaan oikeuttavien lasten lukumäärästä. Yhden huoltajan perheiden köyhyysriski on huomattavasti suurempi kuin kahden huoltajan perheillä, joten on perusteltua nostaa yksinhuoltajakorotusta. Ehdotettu 5 euron korotus (vuoden 2023 tasoon) on kuitenkin niin pieni, että se ei korvaa edes yksinhuoltajakorotuksen reaaliarvon laskua hallituskauden aikana puhumattakaan sosiaaliturvaan tehtäviä heikennyksiä, kuten asumistuen leikkauksia. Myös monilapsisten perheiden köyhyysriski on keskimääräistä suurempi. Kelan tilaston mukaan vuonna 2022 lapsilisää saaneista perheistä 44,5 % oli yksilapsisia, kaksilapsisia oli 39 %, kolmelapsisia 11,9 % ja vähintään neljä lasta oli 4,6 %:ssa perheistä. Esityksessä jää epäselväksi, miksi 10 euron korotus kohdistuu vasta 4. ja 5. lapsesta maksettaviin lapsilisiin eikä 3. lapsesta maksettavaan lapsilisään, joka on noin 30 ja 50 euroa pienempi kuin 4. ja 5. lapsesta maksettavan lapsilisän määrä. Helsingissä 21.9.2023 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Esa Iivonen Kirsi Pollari johtava asiantuntija erityisasiantuntija
      • Aalto Terhi
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Kirkkohallituksen lausunto 21.9.2023 on sydäntälämmittävän perusteellinen, johon todellakin voi yhtyä, kiitos siitä ❤ Sosiaaliturvan indeksikorotusten jäädyttäminen tilanteessa, jossa meneillään on taantuma, lisääntyvä työttömyys, useita tukia ollaan samanaikaisesti leikkaamassa tai niiden saantia vaikeuttamassa ja elinkustannusten jatkuvasti noustessa, on osa käsittämättömän julmaa politiikkaa. Hallituksen esitysten valmistelu vaikuttaa kautta linjan tarkoitushakuiselta. Viikon lausuntoaika ei ole kohtuullinen eikä säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukainen. Kuuden viikon lausuntoajasta poikkeaminen ei ole perusteltua, vaan kiirehtiminen heikentää kansalaisyhteiskuntaa. Koska esitykset sisältävät valtavia leikkauksia ihmisten perustoimeentuloon liittyen, on varmasti myös tarkoituksena monen joka ikistä kansalaista koskettavan päätöksen vieminen kiireesti läpi näiden taustalla. Ihmisten hädän taakse jää epäilemättä todella suuria asioita, joihin ei edes oppositio ehdi näillä KIIREaikatauluilla perehtymään, saati vaikuttamaan. Kiireellisenä lausuttavissa esityksissä on aivan tolkuton määrä suuria ja päällekkäisiäkin asioita. Tämä on törkeää ja yhteisen edun vastaista. Ei voi kun toivoa, että seuraavassa vaiheessa asioita hoitavilla ja niistä päättävillä tahoilla olisi kanttia palauttaa kaikki kyseenalaiset päätökset takaisin suunnittelupöydälle ”punakynämerkintöjen” kera. Yhteiskuntarauhamme on vakavasti uhattuna, kun hyvinvointiyhteiskuntaamme ollaan pala palalta kiireesti murentamassa.
      • Kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Kirkkohallituksen lausunto perustuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonia- ja kasvatustyön sekä Kirkon diakoniarahaston tietoihin haavoittuvassa asemassa olevien tilanteesta. Sosiaaliturvan indeksikorotukset auttavat osaltaan ylläpitämään tasa-arvoa yhteiskunnassa. Siltä osin, kun indeksijäädytykset koskevat ainoastaan vähimmäismääriä, ne kohtelevat haavoittuvassa asemassa olevia epäoikeudenmukaisesti. Indeksikorotusten jäädyttäminen ajaa ihmisiä hakemaan toimeentulotukea ja ruoka-apua sekä taloudellista ja muuta apua kirkon diakoniatyöstä. Vaikka indeksikorotusten jäädyttäminen säästää valtion kustannuksia, se aiheuttaa haavoittuvassa asemassa oleville epävarmuutta, epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ja ahdistusta. Sen seurauksena syntyy muita kustannuksia valtiolle, jotka voivat olla suuremmat kuin ajateltu säästö. Tällaiset kustannukset aiheutuvat esimerkiksi mielenterveysongelmista, ylivelkaantumisesta ja toimeentulotukimenoista. Työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan lapsikorotuksen indeksitarkistuksen jäädyttäminen lienee turha, jos hallituksen esitys työttömyysturvalain mukaisen lapsikorotuksen poistamisesta toteutuu. Lapsilisien korottaminen ei helpota kaikkein heikoimmassa asemassa olevia perheitä. Lapsilisä on nk. universaali etuus eli sitä saavat kaikki, hyvätuloisetkin. Toimeentulotukiasiakkaille lapsilisän korottaminen ei tuo lisää tuloja, koska lapsilisät katsotaan toimeentulotukilaskelmassa tuloksi. Kirkkohallitus näkee riskinä, että erityisesti niiden henkilöiden ja perheiden syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat lisääntyvät, joihin kohdistuu samanaikaisesti useita sosiaaliturvan leikkauksia. Näiden riskien toteutuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä sekä kustannuksia yhteiskunnalle. Ennen lain säätämistä tulisi selvittää eri leikkausten yhteisvaikutukset etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
      • Eläkeliitto ry, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry / puheenjohtajajärjestö v. 2023 Eläkeliitto ry, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        21.9.2023
        • Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Hallituksen tavoite rakentaa kestävää taloutta ja hyvinvointia on oikea. Siihen Suomi tarvitsee hyvinvoivia, toimintakykyisiä ikääntyneitä. Kun ensisijaisia etuuksia heikennetään, kasvatetaan viimesijaisen sosiaaliturvan, toimeentulotuen tarvetta. Hallitus onkin esittänyt toimeentulotuen määrärahan kasvattamista. Ohjelma kuitenkin mainitsee erityisesti toimeentulotukeen liittyen oman tavoitteensa kyseisen tuen pitkäaikaisen riippuvuuden vähentämisen. Esityksen mukainen indeksijäädytys nimenomaan kasvattaa pitkäaikaisesti riskiä toimeentulotukiriippuvuuteen, sillä eläkkeensaajilla taloudellisen tilanteen ei oleteta muuttuvan merkittävästi koko loppuelämän aikana. Tämä ei paranna julkisen talouden tilaa, vaan päinvastoin siirtää menoja hallinnollisesti eläkkeensaajan asumistukea raskaamman etuuden piiriin. Samoin hallituksen tavoitteena on tuoda toimeentulotukeen 5 % omavastuuosuus asumiskustannuksiin. Täten on riskinä, että näiden yhteisvaikutuksena heikennetään vielä entistä enemmän pienituloisten ostovoimaa. Toimeentulotuen kokonaisuudistus on suunnitteilla puoliväliriiheen, eli hallitus suunnittelee sosiaaliturvaan päällekkäisiä toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutuksia ei joko voida tai haluta tehdä. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi osuus kokonaan perusturvan varassa olevista on sen varassa pitkittyneesti. Yli 65-vuotiaiden pitkittynyttä viimesijaisen perusturvan käyttöä aiheuttavat erityisesti asumismenot ja lääkekulut. Tämä yhdistettynä erityisesti äskettäin esitettyyn toimeentulotuen asumiskustannusten menettelyjen tiukentamiseen luo tarpeettoman riskin pienituloisille ikääntyneille. Vaikka eläkkeensaajan asumistuen määrä kiinnitetään vuoden 2023 tasolle ja eläkkeiden indeksien leikkaamisesta pidättäydytään, eläkkeensaajan asumistukea koskeva indeksikorotuksen jäädyttäminen vaikeuttaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Eläkkeensaajan asumistuki kohdentuu tarkkarajaisesti pienituloisille eläkeläisille. Sen tiedetään vähentävän perusturvasidonnaisuutta ja se on hallinnollisesti toimeentulotukea selvästi yksinkertaisempi ja vähemmän sosiaaliturvan hallinnoinnin resursseja vievä. Eläkkeensaajan asumistuki turvaa kohtuullisen asumisen ryhmille, joiden eläkkeet ovat jääneet pieniksi ja joilla ei ole velatonta omistusasuntoa turvana. Jo ennen energian hinnan voimakasta kohoamista asumismenot olivat eläkeläisen tuloista jopa yli 40 %, kun muiden kotitalouksien nettotuloista ne olivat noin 18-33 % (PTT 2020). Vuonna 2021 eläkkeensaajan asumistukea sai 210 441 henkilöä. Saajista 92 % asui yksin joulukuussa 2021. Eläkeläisköyhyys on suurinta nimenomaan yksin asuvien keskuudessa (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2022). Asumiskustannusten hurja nousuvauhti (Omakotiliitto 8.3.2023) tulee vain lisäämään asumistuen tarvetta tulevaisuudessa. Vuoden 2022 aikana elinkustannusten nousu on ollut merkittävän korkeaa ja kustannukset ovat jakautuneet tasaisesti kaikille suomalaisille, Suomen keskimääräinen inflaatio oli 7,1 % ko. vuonna. Tämän myötä käytettävissä olevien tulojen arvo on laskenut myös eläkeläisillä, joilla on harvoin mahdollisuutta kasvattaa tulojaan esimerkiksi työssä käymällä. Eläkkeensaajan asumistuen määrä oli viime vuonna 650 miljoonaa euroa, ja sen määrä on noussut erittäin maltillisesti. Yleisessä asumistuessa, jonka määrä oli viime vuonna 1 565 miljoonaa euroa, vaihtelua on ollut enemmän. Ajanjakso, jolle jäädytys on ehdotettu tehtävän (2024-2027) on vaarallisen pitkä aika. Käynnissä olevalle inflaatiolle ei ole osoitettavissa päättymisen ajankohtaa. Perusturvaetuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen heikentää pienituloisten käytettävissä olevia nimellisiä ja reaalisia tuloja. Pienituloiset käyttävät keskimääräistä suuremman osan keskimääräistä niukemmista tuloistaan asumisen, energian ja elintarvikkeiden kaltaisiin pakollisiin kuluihin suurempituloisiin verrattuna. Hallitus tekee esityksellä tietoisen päätöksen vähentää pienituloisimpien suomalaisten ostovoimaa useaksi vuodeksi. Lieventävänä elementtinä ehdotamme esimerkiksi esityksessä olevan 10,2 % kattosäännön alentamista. Etenkin jäädytyksen pitkäaikaisen keston myötä vaikutusten rajaaminen tuota alemmaksi suojaisi pienituloisia paremmin äkillistä ja huomattavaa elinkustannusten nousua vastaan. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuen indeksikorotusten jäädyttäminen kasvattaisi sukupuolten välistä epätasa-arvoa: eläkkeensaajan asumistukea maksetaan useammin naisille kuin miehille. Vuonna 2022 alle 1250 e/kk/br olevia eläkkeitä sai 32,6 % eläkkeellä olevista naisista ja 24 % miehistä. EETU muistuttaa, että suomalaisten eläkkeet eivät ole suuria. Pienituloisuuden raja on Eurostatin määritelmän mukaisesti 60 % mediaanitulosta, mikä tarkoittaa yhden hengen taloudelle noin 1 350 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Puolet suomalaisista eläkeläisistä saa eläkettä nettona enimmillään alle 1350 e kuukaudessa, sillä mediaanieläke vuonna 2022 oli 1614 e/br/kk. Kokonaisuudessaan asumisen ja samaan aikaan lääkkeiden omavastuuosuuksien kasvattaminen heikentävät entisestää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ikääntyneiden asemaa ja lisää heidän lukumääräänsä nykyisestään. Esityksessä mainitaan, että indeksitarkistusten jäädyttämisen euromääräiset vaikutukset asumistukeen ovat tapauskohtaisia. Sen vuoksi emme voi luottaa hallituksen tehneen riittävää arviota eläkkeensaajan asumistuen indeksijäädytyksen vaikutuksesta pienituloisen ostovoimaan. Toteutuessaan hallituksen esitys kasvattaisi pienituloisten määrää noin 41 600 henkilöllä. Hallitus haluaa luonnollisesti viedä ohjelmaansa eteenpäin, mutta on hyvin kyseenalaista, että laajaa väestönosaa koskevia, yhteisvaikutuksiltaan merkittäviä muutoksia viedään nopeasti läpi ohittaen valtioneuvoston omat hyvän lainvalmistelun ohjeet ja vailla vaikutusten kokonaisarviota. Siksi EETU ry vaatii, että hallituksen on selvitettävä tämän esityksen, ja muiden sosiaaliturvaan ja toimeentuloon liittyvien esitysten kokonaisvaikutukset ennen niiden antamista eduskunnalle. Tämän lausunnon kohdalla arvioinnille ja kuuden eläkeläisjärjestön näkemykset kokoavalle yhteiselle lausunnolle aikaa on aikaa annettu vain 5 arkipäivää. Laillisuusvalvojien sekä lainsäädännön arviointineuvoston on kiinnitettävä hallituksen soveltamien lausuntoaikojen lyhyyteen huomiota.
      • IBD ja muut suolistosairaudet ry
        Uppdaterad:
        20.9.2023
        • IBD ja muut suolistosairaudet ry ilmaisee huolensa hallituksen esityksen valmistelun tasosta. Viiden arkipäivän lausuntoaika ei ole kohtuullinen eikä säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukainen. Yhdistys katsoo, ettei kuuden viikon lausuntoajasta poikkeaminen ole perusteltua, vaan heikentää kansalaisyhteiskuntaa, erityisesti kun ehdotukset koskevat heikoimmassa asemassa olevien perusoikeuksia. Liian nopean tahdin lisäksi yhdistys katsoo, että esitys toteutetaan taloudellisesti väärään aikaan. Indeksin jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi ei ole perusteltua taloudellisesti epävakaassa tilanteessa, jossa elämisen sekä sairastamisen kustannukset voivat nousta ennakoimattomasti. Yhdistys katsoo, että indeksin jäädyttäminen lisää yhteiskunnallista epätasa-arvoisuutta, vähentää sosiaalista liikkuvuutta sekä heikentää etuuksia saavien työkykyä aiheuttaen yhteiskunnalle lisäkustannuksia esimerkiksi lisääntyneenä mielenterveyspalvelujen tarpeena. Sosiaaliturvaan kohdistuvat toimet lisäävät kumuloituvasti köyhyyttä myös SOSTEn tuoreen laskelman mukaan. IBD ja muut suolistosairaudet ry on huolissaan jäädytyksen laajoista vaikutuksista, mutta erityisesti huoli kohdistuu pitkäaikaissairaisiin. Hallitus on samanaikaisesti ehdottanut korotuksia muun muassa lääkkeiden vuosiomavastuuseen ja arvonlisäveroon. Sairastamisen kustannukset ovat jo nyt Suomessa karanneet käsistä ja ehdotetut jäädytykset pahentavat tilannetta entisestään. Ehdotetut korotukset ja jäädytykset hankaloittavat monien pitkäaikaissairaiden taloudellista tilannetta sekä pakottavat henkilön työelämään terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella. Tulehduksellisten suolistosairauksien määrä kasvaa Suomessa nopeasti, ja heistä monelle ammatillisen kuntoutuksen tarjoama kuntoutusraha on välttämätön ehto työssä pysymiselle. Monelle pitkäaikaissairaalle myös sairauspäiväraha on olennainen, sillä sairauden aiheuttamia poissaoloja voi tulla hyvin ennakoimattomasti ja henkilöstä riippumatta. On hallituksen työllisyystavoitteidenkin mukaista tukea sairastavien pysymistä työelämässä. Indeksijäädytykset ja samanaikaiset työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset sekä ehdotetut korotukset lääkkeiden arvonlisäveroon ja vuosiomavastuuseen asettavat monet pitkäaikaissairaat kohtuuttoman haastavaan tilanteeseen. IBD ja muut suolistosairaudet ry vaatii sosiaali- ja terveysturvaan liittyvien esityksien yhteisvaikutuksien arviointia ennen lakien esittämistä eduskunnalle.
      • Halén Elissa
        Uppdaterad:
        20.9.2023
        • Vuosittaisia indeksitarkistuksia asumistukeen, työttömyysturvaan ja opintotukeen tarvitaan eikä niitä tule jäädyttää. Koska elinkustannukset ovat nousseet ja inflaatio kiihtynyt, merkitsisi indeksitarkistusten tekemättä jättäminen arviolta 5-10 prosentin vuosittaisia lisäleikkauksia. Erityisesti asumis- ja työttömyysturvan kanssa yhteisvaikutus olisi katastrofaalinen ja vaikuttaisi välittömästi ostovoimaan. Suomi kuuluu Pohjoismaista hyvinvointimallia edustaviin maihin eikä tästä periaatteesta tule lipsua ajamalla ihmisiä yhä enemmän leipäjonojen varaan. Jatkuva rahojen laskeminen kuluttaa myös henkisiä voimavaroja, mikä voi vaikuttaa alentavasti toimintakykyyn. Yhteiskunnalla on varaa olla tekemättä suunniteltuja jäädytyksiä, kunhan rahojen jakoa ja verouudistuksia tarkastellaan uudelleen niin, että jako on kaikkien kannalta oikeudenmukainen. Lapsilisän muuttaminen suunnitellulla tavalla ei auta kaikkein köyhimpiä, sillä lapsilisät tulkitaan toimeentulotuessa tuloksi, ja ne miinustetaan laskelmassa. Ehdotukseni on, että lapsilisästä tehdään etuoikeutettu tulo, jota ei miinusteta. Tämä palvelisi yhä useampia, sillä hallituksen suunnittelemien uudistusten yhteisvaikutuksena toimeentulotukea tarvitsevien joukko tulee joka tapauksessa kasvamaan.
      • Akavan Erityisalat, Blomqvist-Valtonen Elin
        Uppdaterad:
        20.9.2023
        • Akavan Erityisalat vastustaa hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksiin ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laeiksi. Indeksien jäädyttäminen aiheuttaisi merkittävää taloudellista haittaa ja ostovoiman heikennystä korkeasti koulutettujen matalapalkkaisten ostovoimaan. Katsomme, että erityisesti määräaikaisissa, lyhytaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien tilanne merkittävästi heikkenee. Taide- ja kulttuurialalla, korkeakouluissa ja pienemmissä yrityksissä on paljon projektiluonteista, lähes kausiriippuvaista työtä. Työn kesto voi olla sidottu suoraan ulkopuoliseen rahoitukseen, jolloin työnantajakaan ei voi vaikuttaa työntarjoamisen edellytyksiin. Lyhyitä työpätkiä tekeville esimerkiksi peruspäivärahan indeksin jäädytys tiukentaa entisestään toimeentulon edellytyksiä, huomioiden myös elinkustannusten nousu. Vaikutukset ovat kumulatiivisia. Tällöin köyhyysrajan alapuolelle saattaa joutua yhä useampi henkilö. Eräiden etuuksien, kuten asumistuessa huomioon otettavien lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannusten määriä, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismäärien tarkistuksetta jättäminen vaikuttaa merkittävästi niihin työssäkäyviin korkeasti koulutettuihin, jotka koulutustaustastaan riippumatta työskentelee pienipalkkaisilla aloilla, kuten taide-, kulttuuri- ja kunta-aloilla, ansioihin ja siten heikentää heidän toimeentuloa ja pahimmissa tapauksissa aiheuttaa pakollisen tarpeen muuttaa edullisempaan asuntoon tai jopa toiselle paikkakunnalle.
      • Maahanmuuttovirasto, Oikeus- ja maatietoyksikkö
        Uppdaterad:
        20.9.2023
        • Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, muista tuloistaan tai varoistaan, itseensä nähden elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla (vastaanottolaki 19 §). Kansainvälistä suojelua hakevalle sekä tilapäistä suojelua saavalle maksettava taloudellinen tuki eriytettiin yleisestä toimeentulotuesta vuonna 2011 nykyisen vastaanottolain (746/2011) yhteydessä. Lain voimaantulosta lähtien turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua saaville on maksettu toimeentulotuen sijaan vastaanottorahaa ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille käyttörahaa. Vastaanottolaissa vastaanottorahan suuruus asetettiin 70 prosenttiin toimeentulotuen perusosasta. Alempaa tasoa perusteltiin tuolloin sillä, että vastaanottorahan saajat saavat osan vastaanottopalveluista hyödykkeinä. Vastaanoton hyödykkeinä annettavan osuuden katsottiin tuolloin kattavan loput 30 prosenttia toimeentulotuen perusosan määrästä. Vastaanottorahan määrään vaikuttavista tuloista ja varoista säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997). Vastaanottoraha on vastaanottojärjestelmässä olevan ainoa taloudellinen etuus. Vastaanottojärjestelmässä ei myönnetä muita Kelan tai kunnan sosiaalietuuksiin rinnastettavia etuuksia. Kansaneläkeindeksi jäädytettiin edellisen kerran vuonna 2018, jolloin indeksikorotukset jätettiin tekemättä. Sen sijaan toimeentulotuen perusosaa korotettiin tuolloin. Lisäksi vuonna 2022 osaan kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista tehtiin ylimääräinen indeksitarkastus. Tämä indeksitarkastus ei koskenut vastaanottorahaa. Vastaanottorahan osuus toimeentulotuesta on siten pienentynyt lisää noin 9 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 nähden. Vastaanottona järjestetyissä hyödykkeissä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten vastaanottorahana maksettavan osuuden pienentymistä ei voida perusteella hyödykkeenä annettavien osuuden kasvulla. Maahanmuuttovirasto toteaa ehdotetun lakimuutoksen heikentävän vastaanottorahaa saavien taloudellista asemaa entisestään toimeentulotuen saajiin nähden.
      • Pässilä Timo, yksityinen ajattelija ja vaikuttaja
        Uppdaterad:
        19.9.2023
        • Keskityn lausunnossani vain muutamaan keskeiseen asiaan. 1. Ehdotuksessa ajatellaan että ihminen löytäisi uuden asunnon 3 kk:n määräajalla. Tämä tuntuu jopa teoreettisesti mahdottomalta. On selvää että kyse on myös siitä millä paikkakunnalla tätä uutta asuntoa etsitään. Jos henkilöllä on rasitteita kuten vaikka luottotietojen kanssa niin onko tämä mitenkään kohtuullista. Onko selvitetty kuinka suurta osaa nykyisistä asumisen tuen/ toimeentulotuen saajista tämä voisi koskea. Epäilen että Perustuslain 19 pykälän sisältö ei toteudu tämän jälkeen. Kela on käyttänyt aiemmin puolison kuoleman sattuessa 6 kk:n määräaikaa ja tästäkin on tiettävästi joustettu. 2. Erilaisilla kotihoidon järjesteluillä oli yli 120 000 lasta. Jos kotihoidon määrä vähenee näiden nyt kaaavailtujen toimien seurauksena syntyy kunnille ratkaisevasti enemmän varhaiskasvatuksen kuluja kuin nykytilanteessa. Onko tätä arvioitu ollenkaan ? 3.Esityksessä itsessään mainitaan että "Pienituloisten määrän arvioidaan kasvavan noin 41 600 henkilöllä tämän esityksen johdosta". Ehdotukset siis lisäävät pienituloisuutta sekä lapsiperheissä että koko väestössä. Miksi näin toimittaisiin ? 4. Opintotuen vähentäminen (indeksitarkistus lisää tulotason ongelmia eli vaatii opiskelijoiden työsssäkäyntiä nykyistä enemmän) ei lisää opintojen valmistumista vaan pidentää keskimääräistä valmistumista koska työnteko vähentää keskittymistä itse päätehtävään eli opiskeluun. Viidenneksi huomautan hallinnolle että jos lausunnolle annetaan aikaa muutama viikko tai faktisesti muutama arkipäivä ei sellainen ole suomalaisen demokratian mukaista. Ihmettelen mihin tällaisella lausuntojen antamisen heikentämisellä pyritään.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        19.9.2023
        • Kuuloliitto ry esittää huolensa hallituksen esityksen valmistelun tasosta sekä sen vaikutuksista vammaisiin henkilöihin. Viiden arkipäivän lausuntoaika ei ole säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukainen eikä millään tavalla kohtuullinen. Kuuloliitto katsoo, että budjettilakien valmisteluaikataulu ei ole riittävä syy järjestelmällisesti poiketa kuuden viikon lausuntoajasta ihmisten perusoikeuksiin vaikuttavien lakiesitysten kohdalla. Esitykset olisi voinut valmistella huolellisesti sidosryhmiä ja kansalaisia kuullen sekä riittävät vaikutustenarvioinnit tehden vuoden 2025 budjettiin. Kuuloliitto ry kiittää hallitusta siitä, että indeksikorotusten jäädyttäminen ei koske vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaisia vammaisetuuksia. Kuitenkin kaikki luonnoksessa esitetyt etuudet koskettavat myös vammaisia henkilöitä. Siksi on käsittämätöntä, että esityksestä puuttuu jälleen kokonaan vammaisvaikutusten arviointi. Se on Suomea sitovan YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan vastaista. SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Eri tavoin vammaiset henkilöt, kuten kuulovammaiset henkilöt, ovat erityisen alttiita näille yhteisvaikutuksille, sillä he kohtaavat esimerkiksi syrjintää työmarkkinoilla ja toisaalta tarvitsevat tiettyjä etuuksia, kuten ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahaa ja nuoren kuntoutusrahaa kouluttautumisensa ja työllistymisensä tueksi. Nyt yhtä aikaa esimerkiksi sekä lasketaan edellä mainittujen kuntoutusetuuksien vähimmäistasoa, että jäädytetään niiden indeksikorotukset. Kuuloliitto vaatii, että hallituksen on viipymättä, ennen näiden lakien antamista eduskunnalle, selvitettävä eri esitystensä yhteisvaikutukset vammaisiin henkilöihin ja tarpeen vaatiessa uudelleen arvioitava niiden toimeenpanoa. Hallitus on luvannut tarkastella valittuja leikkauksia uudelleen, jos ne kumuloituvat kohtuuttomasti tiettyihin ryhmiin.
      • Sinijärvi-Leppänen Maarit
        Uppdaterad:
        18.9.2023
        • Liian lyhyt aika näiden lausuntojen antamiseen. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa monen pieneläkeläisen elämiseen .Tänä päivänä on niitä, joilla on ollut pieni palkka tai esimerkiksi lyhyt työhistoria, varsinkin naisissa. Jokapäiväiseen elämiseen ,jäädyttäminen, samalla lääkkeiden alv:n nosto ja asumistukien leikkaaminen saattaa vaikuttaa todella köyhdyttävästi. On tosi surullista, jos yli 90-vuotias joutuu miettimään mitä ruokaa, lääkkeitä on varaa ostaa onko varaa esimerkiksi kotihoitoon.
      • Nissin Laura
        Uppdaterad:
        16.9.2023
        • Etuuksien indeksikorotusten jäädyttämisellä olisi merkittävä köyhyyttä lisäävä vaikutus. Näin mittavaa muutosta ei voi tehdä hätäisellä valmistelulla ilman kunnollista vaikutusarviointia. Esitys lisää potentiallisesti lapsiperheköyhyyttä erittäin merkittävästi ja uhkaa hyvinvointivaltiota. Lyhyt lausuntoaika sekä vaikutusarvioiden puuttuminen ovat myös uhka demokratialle.
      • Maijanen Riikka
        Uppdaterad:
        16.9.2023
        • Työkyvyttömyyseläke pitää tarkistaa kyllä. Ja kaikki eläkkeet. Ovat jo muutenkin jäljessä, kaikesta. Kaikki muu nousee mutta eläkkeet ei. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva on sairas ja käyttää useimmiten lääkkeitä. Ne ovat kalliita! Eläkkeet ehdottomasti tarkistettava ja korotettava ainakin indeksillä!
      • Vihavainen One, Yksityishenkilö
        Uppdaterad:
        16.9.2023
        • Esityksessä ja sen perusteluissa jää epäselväksi se, miksi julkista taloutta halutaan vahvistaa 383 miljoonalla eurolla ottamalla kyseinen summa heiltä joiden tukemiseen julkinen sektori ja siten myös julkinen talous on suurelta osin tarkoitettu, ja joutuu siten julkinen sektori keräämänsä 383 miljoonaa euroa palauttamaan heille keneltä se on kerätty tai karsimaan itse itseltään julkisen talouden velvoitteita. Mikäli kyseessä on puhtaasti tavoite hillitä julkisen talouden menoja tuolloin olisi jo esitysten valmistelun aikana oleellista kyetä tarjoamaan selkeitä lukuja ja tietoa siitä a) mitä esityksen toteutuminen tarkoittaa käytännössä ja b) millaiset kustannukset tällä käytännöllä ovat säästettyjen varojen uudelleen kohdentamisen jälkeen. Esimerkkinä 4,4 miljoonalta aikuiselta suomalaiselta vuodessa kerätty miljardi on määrältään noin 18 euroa ja 90 senttiä kuukaudessa, siis kuukautta kohti, per em. aikuinen. Netflix ja Disney+ suoratoistopalvelut maksavat yhteensä suunnilleen saman verran. Kun tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta tai säästää, on erikoista pyrkiä tavoitteeseen ottamalla heiltä jotka tarvitsevat, siitä mitä tarvitaan, kun samaan aikaan samat summat olisivat kerättävissä, mutta myös uudelleen ohjattavissa, pois monikansallisilta yhtiöiltä (jotka eivät maksa suurinta osaa veroistaan Suomeen) takaisin maan rajojen sisäiseen talouteen (yrityksille jotka maksavat veronsa Suomeen). Huomioitavaa siis on, että tulotasostaan ja sosioekonomisesta statuksestaan riippumatta näissä vaihtoehtoisissa säästökohteissa on kyse jostain sellaisesta, mikä on yksilön elämän ylläpitämisen kannalta tarpeetonta, sekä huomioitavaa on myös se, että nykyinen hallitus ja hallinto ovat tästä mahdollisuudesta tietoisia ja oletettavasti toimissaan syyntakeisia. Jääkin varteenotettava epäily, että esityksen perimmäisenä tavoitteena on julkisen talouden vahvistamisen sijaan sen velvoitteiden karsiminen tasolle, missä noin 500 000 aikuista perussuomalaisia äänestänyttä miestä (lähde lukumäärälle: Yle/HS/IS artikkelit, arviot, analyysit puolueiden kannattajista) ovat motivoitavissa elantonsa ja läheistensä toimeentulon eteen seikkoihin ohi demokratian ja parlamentaarisen päätöksenteon.
      • Lamminpää Sirpa
        Uppdaterad:
        15.9.2023
        • En hyväksy indeksijäädytyksiä etuuksiin. Eläminen on kallistunut niin paljon, ettei pienituloisilta ole varaa ottaa centtiäkään pois.
      • Etävanhempien liitto ry, Karanko Kari
        Uppdaterad:
        15.9.2023
        • Sosiaali- ja terveysministeriölle Etävanhempien liitto ry kannattaa hallituksen esitystä indeksikorotusten jäädyttämisestä hallituskauden ajaksi osana hallituksen säästöohjelmaa. Selvää on, ettei esitys miellytä kaikkia, mutta ed. hallituksen holtiton rahankäyttö ja varsinkin vihreiden vaatimat perusteettomat toimet ovat tulleet niin kalliiksi Suomelle, että hallituksen on luonnollisestikin pyrittävä tekemään säästöjä useilla eri tavoilla, joista eräs on juuri indeksikorotusten jäädyttäminen. Etävanhempien liitto ry kannattaa myös lapsilisälain muuttamista siten, että 4. ja 5. sekä sitä useamman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää korotetaan. Suomen syntyvyys on edelleenkin laskussa ja Suomi tarvitsee syntyvyyden lisäämistä tukevia toimenpiteitä, joista yksi on juuri tämä lapsilisälain korotus esitetyllä tavalla. Turku 15.09.2023 Laati Etävanhempien liitto ry, toiminnajohtaja, OTM Kari Karanko