Remissinstans Sparad Utlåtande
Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.1.2023
Suomen kommunistisen puolueen ympäristöryhmä 4.1.2023
Työ- ja elinkeinoministeriö 4.1.2023
Liikenne- ja viestintäministeriö 4.1.2023
Helsingin kaupunki 4.1.2023
Sisäministeriö 4.1.2023
Maa- ja metsätalousministeriö 4.1.2023
Sosiaali- ja terveysministeriö 4.1.2023
      • Kommentit kansallisesta politiikkakehityksestä (luku 2)
        Kommentarer om den nationella politiska ramen (kapitel 2)
      • Pyöräliitto ry, Koistinen Matti
        Uppdaterad:
        30.12.2022
        • Luvusta “2.2.3 Liikenne” puuttuvat olennaisina asioina: liikennesuorite, kulkutapajakauma, nopeusrajoitukset sekä lainsäädännöllinen kehys, joka vähentää nastarenkaiden käyttöä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on, että henkilöautojen suoritteen eli henkilöautoilla ajettujen kilometrien määrä ei enää kasva 2020-luvulla. Tavoitteena on, että mahdollinen liikkumisen kasvu suuntautuu kestäviin kulkumuotoihin, joiden päästöt ovat pienemmät. Toisaalta on hyvä huomata, että vaikka sähköautojen lisääntyminen vähentää autojen moottoreista syntyviä ilmansaastepäästöjä, niin sähköautot ovat polttomoottoriautoja painavampia ja niinpä niiden tienpinnan ja jarrulevyistä syntyvät päästöt ovat hieman suurempia. Ylipäätään autojen koon ja painon kasvu on ollut pitkään jatkuva trendi, joka vaikuttaa negatiivisesti ilmansuojeluun, vaikka toki uudempien autojen moottorien aiheuttamat päästöt ovat selvästi vanhoja pienempia. Kaupunkien tekemät nopeusrajoitusten alentamisen toimenpiteet vähentävät ilmansaastepäästöjä. Liikenneturvan mukaan vuonna 2021 yleisin nopeusrajoitus on 40 km/h, joita on 52 % katuverkosta. Vain 15% taajamien kaduista on nopeusrajoitukseltaan 50 km/h ja 25 % katuverkosta on 30 km/h nopeusrajoitukset. Väylävirasto on myös päivittämässä nopeusrajoitusohjeistustaan, joka vaikuttaa valtion tieverkolla nopeuksiin. Olisikin hyvä, että tieliikennelakia uudistettaisiin yleisrajoitusten osalta. Taajamiin sopiva yleisrajoitus olisi 30 km/h ja maanteille 70 km/h. Nämä olisivat myös tehokkaita ja edullisia tapoja vähentää ilmansaastepäästöjä erittäin edullisesti. Samalla liikenneturvallisuus paranisi ja polttoaineen kulutus vähenisi. Nastarenkaiden käytön vähentämiseen tähtäävä lainsäädännöllinen toimenpide on ollut tieliikennelain uudistuksen yhteydessä luotu uusi liikennemerkki, jolla nastarenkailla ajo tiellä voidaan kieltää. Liikennemerkki on hyvä, mutta koskee vain yksittäistä katua. Olisi tarpeen luoda myös liikennemerkkiä, jolla nastarenkaiden käytön voisi kieltää alueellisesti. Tämä mahdollistaisi laajemmat nastarenkaiden käyttökieltoalueet paljon nykyistä kustannustehokkaammin. Nastarenkaiden käyttökielto ei laajene, jos jokaiseen risteykseen pitää asettaa kieltomerkki kuten nykyisin. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, jonka tavoitteena on lisätä kävelyä ja pyöräily 30 prosentilla vuosien 2016-2030 välillä, on merkittävä ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävä ohjelma. Jos tavoite toteutuu, niin autoilu erityisesti kaupungeissa vähenee. Ohjelma tulisikin uudistaa, sillä sen toimenpiteet päättyvät vuonna 2023.
      • Aeromon Oy, Teollisuuspäästömittaukset
        Uppdaterad:
        27.12.2022
        • Lukuun 2 liittyen olisi mielestämme hyvä todeta metaanipäästöjen sääntelyn olevan käsittelyssä EU tasolla metaanidirektiivin osalta, mikä tulee vaikuttamaan myös kansalliseen viitekehykseen.
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Uppdaterad:
        23.12.2022
        • Suomen Omakotiliitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 ensimmäisestä päivityksestä. Omakotiliitto on Suomessa alan ainoa valtakunnallinen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Olemme yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on yli 70 000 henkilöjäsentä (kotitaloutta) lähes 235 jäsenyhdistyksessä. Yhteensä Omakotiliiton edunvalvonta-, palvelu- ja neuvontatyö koskettaa lähes 2,7 miljoonaa ihmistä Suomessa.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        23.12.2022
        • Kappaleessa 2.2.4 mainittu ekosuunnitteludirektiivi koskee uusia tehdasvalmisteisia tulisijoja. Tarkennus tehdasvalmisteisuudesta olisi hyvä lisätä päivitysraporttiin.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
        Uppdaterad:
        20.12.2022
        • Vaikka pääkaupunkiseudun ilmanlaatu onkin kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä, ylittyvät meilläkin Maailman terveysjärjestö WHO:n antamat uudet ilmanlaadun ohjearvot. Huono ilmanlaatu aiheuttaa terveyshaittoja, joten HSY pitää erittäin hyvänä sitä, että kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa jatketaan aiemmin sovittuja lisätoimenpiteitä ilmansaastepitoisuuksien vähentämiseksi, vaikka päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ei sitä edellytäkään. Erityisesti katupölyn ja puunpolton päästöjen arvioidaan jatkossakin aiheuttavan ilmanlaatuhaittoja taajamissa, ja niiden vähentämiseen tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä kaupunkien omien ja seudullisten toimien lisäksi.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
        Uppdaterad:
        19.12.2022
        • Kappaleessa 2.2.1 kuvataan ilmastomuutoksen hillintää ja energiapolitiikkaa sekä annetaan kaksi paikallistason esimerkkiä (Helsinki, Lahti). Helsinki on esimerkkinä myös liikennettä käsittelevässä kappaleessa. Esimerkkejä tulisi olla kuitenkin sekä eri puolilta Suomea että erikokoisista kaupungeista ja kunnista, koska ilmastotyötä tehdään laajasti koko maassa.
      • Pirkanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.12.2022
        • Pirkanmaan ELY-keskus kiittää mahdollisuudesta lausua ilmansuojeluohjelman 2030 päivityksestä ja toteaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen osalta seuraavaa: Ohjelman päivitykseen on nostettu erikseen osio ilmastonmuutoksen hillinnästä ja energiantuotannon kehittymisestä. Tämä on hyvä ratkaisu, koska toimintaympäristö teeman ympärillä muuttuu jatkuvasti ja ilmansuojelukysymysten tulisi olla huomioituina osana vihreää siirtymää. Pääosin kasvihuonekaasupäästövähennykset, vihreä siirtymä sekä energiankulutusta vähentävät toimet ovat ilmanlaadun tavoitteiden kanssa yhdenmukaisia. Luvussa 2.1.1. listattuihin kansallisiin suunnitelmiin tulisi lisätä myös Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma, jonka päivitys on parhaillaan vireillä. Sopeutumissuunnitelmassa ei käsitellä energiapolitiikkaa, mutta se on ilmanlaadun ja ympäristön tilan kannalta merkittävä kansallinen suunnitelma. Olisi hyvä ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksella voi olla tulevaisuudessa vaikutuksia myös ilmanlaatuun. Lisäksi suunnitelmassa olisi hyvä tunnistaa osana ilmasto- ja energiastrategian valmistelua valmistellut toimialakohtaiset ilmastotiekartat, joilla on osaltaan kansallista vaikuttavuutta myös ilmansuojelun osalta. Ohjelmaan on tuotu paikallistason esimerkkejä Helsingin ja Lahden kaupunkien ilmastotyöstä. Esimerkkien suhteen jää epäselväksi, mistä syystä juuri nämä esimerkit valikoituivat, sillä vastaavan tyyppisiä ilmastonmuutoksen hillinnän tiekarttoja ja toimintasuunnitelmia on suurella osalla Suomen kunnista ja maakunnista ja niitä myös toimeenpannaan aktiivisesti. Listaa voisi täydentää vähintäänkin HINKU-verkoston sekä ympäristöministeriön Kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittaminen -ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tiedoilla. Lisäksi voisi arvioida, onko kunta- tai aluetasolla kiinnitetty ilmansuojelukysymyksiin huomiota osana hiilineutraaliustiekarttoja ja onko jatkossa tarpeen yhdistää näitä arviointeja tai vähintään käsitteellisesti selkeyttää aihepiirien yhtäläisyyksiä ja eroja. Tämä arviointi edistäisi ilmansuojeluohjelman tavoitteiden jalkautumista. Luvussa 2.2.3. tulisi ottaa huomioon myös Liikenne 12 -suunnitelma.
      • Kommentit ilmansuojeluohjelman toteutuksen edistymisestä (luku 4)
        Kommentarer om framstegen med programmets genomförande (kapitel 4)
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Uppdaterad:
        23.12.2022
        • Esityksen mukaan ilmansuojeluohjelman toteutus etenee suunnitellusti ja organisoidusti. Vaikutuksia on seurattu päästöinventaarioiden, ilmanlaadun seurannan ja ekosysteemiseurantojen avulla. Esityksessä todetaan, että päästöinventaariotietojen mukaan Suomi saavutti päästövähennysvelvoitteet vuonna 2020. Skenaariolaskelmat osoittavat, että Suomen ennustetaan saavuttavan aiempaa tiukemmat päästövähennysvelvoitteet myös vuonna 2030. Ilmansuojeluohjelman päivityksessä ei esitetä uusia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Omakotiliitto jatkaa mielellään yhteistyötä luvussa 4.3.1.3 mainituilla tavoilla, kuten tarjoamalla kanavan Omakotiliiton tapahtumiin ja viestintään, kuten on tehty etenkin osallistumalla Omakotiliiton tapahtumiin ja kirjoittamalla Omakotiliiton lehteen. Tällä yhteistyöllä tavoitetaan suoraan omakotiasujia. Kannustavalla neuvonnalla ja informaatio-ohjauksella voidaan jatkaa parempia tuloksia kuin sääntelyllä tai muilla negatiivisilla kannusteilla. Taloudellisilla kannusteilla (investointituet, kotitalousvähennys), informaatio-ohjauksella ja neuvonnalla voidaan merkittävästi vaikuttaa puun puhtaaseen polttoon. Olennaista on myös panostaa laitteiden innovaatiokehitykseen ja kannustaa kotitalouksia uudis- ja korjausrakentamisessa valitsemaan teknologisesti kehittyneitä takkoja, uuneja ja kiukaita. Kuluttajalla tulisi olla oikeus olettaa, että hänen hankkimansa tulisija on ympäristöystävällinen/mahdollisimman vähäpäästöinen oikein käytettynä, koska ostohetkellä tähän ei välttämättä muista kiinnittää huomiota. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota neuvonnan ja mahdollisten avustusten kautta kannustaa ikääntyvien takkojen, uunien ja kiukaiden päivittämiseen ja vaihtamiseen resurssitehokkaasti uusiin, innovatiivisempiin vaihtoehtoihin. Tässä maailmantilanteessa on erityisen tärkeää muistaa puunpoltolla on huomattava merkitys Suomessa kotitalouksille erityisesti huoltovarmuuden ongelmatilanteissa, kuten sähköverkon katkoksissa. Puunpoltto lisälämmitysmuotona osaltaan mahdollistaa asumiskustannuksien nousun hillitsemisen erityisesti haja-asutusalueilla.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        23.12.2022
        • Kappaleissa 4.3.2.1 ja 4.3.1.2 kerrotaan, että Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030:n Taulukon 12a toimenpiteiden lisäksi Liikenne – ja työkoneet teemaryhmä on edistänyt työkoneiden lähipäästöjen vähentämistä ja että taulukon 12b toimenpiteiden lisäksi katupölyn syntymisen vähentämistä on edistetty kehittämällä nastarenkaita koskevaa lainsäädäntöä. Näitä olisi hyvä kuvata raportissa tarkemmin, vaikka esimerkein. Päivitysraportin mukaan puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi on tehty useita toimenpiteitä. THL näkee tärkeänä varmistaa, että toimenpiteitä edistetään ja mm. kansalaisten informaatio-ohjausta pienpolton osalta tehdään kaikkialla Suomessa.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
        Uppdaterad:
        19.12.2022
        • --
      • Pirkanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.12.2022
        • Toimeenpanoverkon osalta olisi hyvä vielä tarkentaa, mikä on toimeenpanoverkoston suhde kansallisiin ilmastopolitiikan verkostoihin ja ryhmiin. Seurantajärjestelmien ylläpitäminen ja bioindikaattoridatan kerääminen on tärkeää ja auttaa osaltaan rakentamaan kokonaiskuvaa ilmanlaadun terveysvaikutuksista.
      • Kommentit maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toteutuksen edistymisestä (luku 5)
        Kommentarer om framstegen i genomförandet av programmet för att minska ammoniakutsläppen från jordbruket (kapitel 5)
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
        Uppdaterad:
        19.12.2022
        • --
      • Kommentit päästöinventaarioista ja -skenaarioista (luvut 6 ja 9)
        Kommentarer om utsläppsinventeringar och utsläppsscenarier (kapitel 6 och 9)
      • Aeromon Oy, Teollisuuspäästömittaukset
        Uppdaterad:
        27.12.2022
        • "Päästöjen kehitykseen vaikuttavat käytössä oleva teknologia, erilliset vähennystoimenpiteet sekä polttoaineiden käytön, eläinmäärien ja muiden ns. aktiviteettien muutokset." Voisi olla hyvä todeta, että myös seuranta vaikuttaa päästöjen kehitykseen. Vain seurattuja päästöjä voidaan vähentää.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        23.12.2022
        • Kappaleessa 9 todetaan, että ”Päästöprojektio on laadittu energia- ja ilmastostrategian taustaselvitysten WEM-skenaarion mukaisesti (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2022). Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on vaikutuksia energiajärjestelmään (saatavuus, hinta, energiaraaka-aineet), mutta näitä vaikutuksia ei ole em. WEM-skenaariossa huomioitu eivätkä vaikutukset siten näy myöskään päästöprojektiossa”. THLn käsityksen mukaan yleinen arvio tällä hetkellä on, että puun poltto tulee lisääntymään ainakin 2022–2023 talvena. THL näkee tärkeänä, että vaikutusta käsiteltäisiin päivityksessä. Päivitykseen olisikin hyvä lisätä puun polton lisääntymisen seuranta energiakriisin takia ja pohtia toimenpiteitä polttomäärän laskuun kääntämiseksi tulevina vuosina. Kappaleessa 9 sanotaan ”Koska Suomi on viime vuosina jo alittanut kaikki vuosille 2020–2029 asetetut päästö-vähennysvelvoitteet”. ’Alittaminen’ sanan sijaan parempi ilmaisu tässä yhteydessä olisi ’saavuttanut’ tai ’täyttänyt’.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
        Uppdaterad:
        19.12.2022
        • --
      • Kommentit ilmanlaatutiedoista ja odotettavissa olevasta ilmanlaatukehityksestä (luvut 7 ja 10)
        Kommentarer om luftkvalitetsdata och den förväntade utvecklingen av luftkvaliteten (kapitel 7 och 10)
      • Aeromon Oy, Teollisuuspäästömittaukset
        Uppdaterad:
        27.12.2022
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
        Uppdaterad:
        23.12.2022
        • Kappaleen 7 kuvioissa on esitetty pitoisuusvaihtelun lisäksi myös WHO:n vuonna 2021 antama ohjearvo. Itse raportin tekstissä on kerrottu, että kuvioissa käytetään uusia WHO:n ohjearvoja. Tätä tarkennusta ei ole kuitenkaan kuvatekstissä, vaikka kuvioiden pitoisuusvaihtelu on ajanjaksolta, jolloin edeltävät vuoden 2005 WHO:n ohjearvot olivat voimassa. THL suosittelee tarkennuksen lisäämistä WHO:n ohjearvoista kuvateksteihin ja ehdottaa uusien vuoden 2021 ohjearvojen lisäksi myös vanhojen ohjearvojen esittämistä kuvioissa, koska ne ovat olleet käytössä kuvioissa esitetyllä ajanjaksolla. Kappaleen 7 kuvioissa 2–9 aseman nimen perässä oleva %-lukema kertoo vuotuisen muutoksen, joka on kerrottu kuvion 2 kuvatekstissä, mutta puuttuu kuvioista 3–9. Selvyyden vuoksi THL suosittelee tarkennuksen lisäämistä myös kuviin 3–9. Kappaleessa 7.5 mainitut bentso(a)pyreenimittaukset ovat valtaosin vuoden kestäneitä mittauksia pientalovaltaisilla asuinalueilla. THL kiinnittää huomioita, että bentso(a)pyreenin tuloksia ei ole kattavasti saatavilla Suomessa siitä huolimatta, että pienpoltto erityisesti tiiviisti rakennetuilla asuntoalueilla on ongelma myös eteläisen Suomen ja suurimpien kaupunkien ulkopuolella.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
        Uppdaterad:
        20.12.2022
        • Liikenteen pakokaasujen pitoisuudet ovat viime vuosina selvästi laskeneet ja niiden ennustetaan edelleen vähenevän ajoneuvoteknologian kehityksen ja autokannan uudistumisen myötä. Liikennemäärien ennustetaan kuitenkin monin paikoin Helsingin seudulla kasvavan, mikä hidastaa pakokaasupäästöjen vähenemistä ja lisää katupölypäästöjä. Etenkin kaupunkirakenteen tiivistyessä ja väestön ikääntyessä liikenteen aiheuttamat terveyshaitat korostuvat. Katupölypitoisuuksia liikenteen sähköistyminen ei vähennä, joten toimenpiteet ovat tarpeen jatkossakin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien hallitsemiseksi. Nastarenkaiden osuudella liikennevirrassa on suuri vaikutus katupölypäästöihin. Esimerkiksi Oslossa vuonna 2010 käyttöön otetun nastarengasmaksun myötä kitkarenkaiden osuus on noussut huomattavasti. Nastarenkaiden käyttöä ei ole kielletty, mutta niiden käytöstä on maksettava. Suomessa lainsäädäntö ei nykyisellään mahdollista kaupungeille nastarengasmaksun käyttöönottoa. Lisäksi ajonopeuksien alentamisella voitaisiin vähentää katupölyn määrää. Puunpolton tuottamat pienhiukkaset ja PAH-yhdisteet heikentävät yleisesti ilmanlaatua tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Erityisesti taitamaton puunpoltto tuottaa paljon terveydelle haitallisia päästöjä, joten toimenpiteitä tarvitaan edelleen puunpolton ilmanlaatuhaittojen vähentämiseksi. Tulisijojen uusiutuminen on hidasta, mutta kannustimilla voitaisiin nopeuttaa tulisijakannan muutosta vähäpäästöisemmäksi.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
        Uppdaterad:
        19.12.2022
        • --
      • Pirkanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.12.2022
        • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen näkökulmana puuttuu päivityksestä ja olisi erityisesti tulevaisuuden tavoitteistoa ajatellen tärkeä kokonaisuus. Ilmastonmuutoksella tulee olemaan vaikutuksia ilmanlaatuun sekä lämpötilan ja sadannan vaihtelun että ekosysteemien muutoksen kautta. Vaikutuksina erityisesti helle- ja kuivuusjaksot sekä lisääntyvä liukkaus kaupungeissa tulisi ottaa huomioon tarkasteltaessa tulevaisuuden kehitystä. Toimenpidetasolla olisi hyvä tunnistaa, että elinympäristöjen viherryttäminen ja ekosysteemien ylläpitäminen ovat merkittäviä toimenpiteitä myös ilmanlaadun edistämiseksi ja näitä toimia tulisi suunnittelussa tarkastella monihyötyiset näkökulmat tunnistaen. Samoin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on synergiahyötyjä niin ilmanlaadun edistämisen kuin ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien suhteen. Päivityksessä tuodaan esiin, että päästötavoitteet ollaan saavuttamassa. Luettavuuden kannalta voisi olla hyödyllistä selkeyttää, että kysymys on nimenomaan ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä kun taas kasvihuonekaasupäästöjen osalta tilanne on haastavampi.
      • Muut mahdolliset kommentit
        Övriga eventuella kommentarer
      • Metsäteollisuus ry
        Uppdaterad:
        28.12.2022
        • Metsäteollisuus ry on osallistunut tiiviisti raportin laadintaan, eikä sillä ole aiheesta lausuttavaa.
      • Aeromon Oy, Teollisuuspäästömittaukset
        Uppdaterad:
        27.12.2022
        • Aeromon Oy kiittää mahdollisuudesta lausua Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 ensimmäisestä päivitysraportista.
      • Suomen ympäristäkeskus
        Uppdaterad:
        22.12.2022
        • Suomen ympäristökeskus on osallistunut päivitysraportin kirjoittamiseen, eikä sillä ole asiasta lausuttavaa.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
        Uppdaterad:
        20.12.2022
        • HSY kiittää hyvästä yhteistyöstä kansallisen ilmansuojeluohjelman toteutuksessa. HSY osallistuu jatkossakin mielellään tähän laaja-alaiseen yhteistyöhön, joka edistää myös pääkaupunkiseudun ilmanlaadun parantamiseen tähtäävää työtä.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.
        Uppdaterad:
        19.12.2022
        • --
      • Pirkanmaan ELY
        Uppdaterad:
        14.12.2022
        • Pirkanmaan ELY-keskus kiittää luvun 3 vastuutaulukkoa selkeydestä ja kattavuudesta. Vastaavat kuvaukset toimijoiden vastuista ovat tärkeitä koko ympäristön tilan parantamiseen tähtäävässä keskustelussa ja ilmansuojeluohjelma näyttää tässä hyvää esimerkkiä. ELY-keskusten osalta taulukkoon tulisi täydentää virastojen perustehtäväksi ympäristön hyvän tilan edistämisen. Lisäksi ilmansuojeluun liittyvää edistämis- ja arviointityötä tehdään paljon ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen sekä alueidenkäytön edistämistehtävän yhteydessä. Joillakin ELY-keskuksilla on myös laaja-alaisempaa ilmansuojelun edistämiseen liittyvää kehittämistyötä, kuten Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen bioindikaattoriseuranta sekä Lapin ELY-keskuksen rooli arktisessa yhteistyössä päästöjen vähentämiseksi. Vastuutaulukkoa voisi valtakunnallisten toimijoiden osalta täydentää myös Väylävirastolla. Tehtäväkokonaisuuksissa tulisi mainita myös ympäristöterveys sekä kuntien että aluehallintovirastojen osalta. Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa (2019) korostettiin synergiahyötyjä ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmansuojelun välillä ja pohdittiin mm. sitä, että ilmansuojelutyössä olisi hyvä hyödyntää samoja toimijoita ja rakenteita kuin ilmastonmuutokseen liittyvässä työssä. Pirkanmaan ELY-keskus pitää näitä ajatuksia hyvinä lähtökohtina tulevaisuuden kehittämistyölle ja ilmansuojeluohjelman päivityksen yhteydessä nostaa nämä ajatukset uudelleen esiin toivoen näihin liittyvää laajaa yhteiskunnallista jatkokeskustelua niin terveydensuojelun kuin ilmastonmuutoksenkin näkökulmat yhdistäen. Ympäristönsuojelun näkökulmasta Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole kommentoitavaa.
      • Finnish Meteorological Institute, Atmospheric Composition Research
        Uppdaterad:
        28.11.2022
        • Ilmatieteen laitos on osallistunut tiiviisti raportin laadintaan, eikä sillä ole aiheesta lausuttavaa