• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Koululiikuntaliitto KLL ry, Jakobsson Sari
        Uppdaterad:
        9.12.2019
        • Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa Opetushallituksen lausuntopyyntö Koululiikuntaliitto KLL ry:lle aiheesta: Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentäminen Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH/2607/2019 Koululiikuntaliitto KLL ry lausuu pyynnöstä Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä seuraavaa: Yleisesti ottaen arvioinnin täsmennys on tarpeellista oppilaan oikeusturvan, motivaation ja koti-koulu -yhteistyön näkökulmista. Koulujen sisäiset ja koulujen väliset käytännöt ovat Suomessa vaihdelleet liikaa, joka on johtanut siihen, että arvosanojen ennakoitavuus ja yhteismitallisuus ovat heikentäneet oppilaan oikeusturvaa mm. jatko-opintoja ja yleistä osaamistasoa ajatellen. Arvioinnin täsmennys -dokumentti on puolestaan onnistunut tehtävässään hyvin ja kokonaisuudessaan täsmentää arvioinnin perusteita ja lähtökohtia erinomaisesti ja lisää myös opettajan oikeusturvaa asiassa. Seuraavassa Koululiikuntaliitto KLL ry:n kannanotot täsmennykseen: 1. 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan motivaation ja itsemääräämisoikeuden näkökulmista on olennaista, että oppilas ja huoltajat tietävät mitä ja miten hänen osaamistaan arvioidaan. Nämä käytännöt ovat vaihdelleet liikaa koulujen ja opettajien välillä. Tämä Perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmennys selkeyttää arviointia tulevaisuudessa hyvin. Yhä edelleen kiinnittäisimme huomiota arvioinnin kriteerien ja yksittäisten osaamisnäyttöjen mm. kokeiden merkitykseen kokonaisarvosanaan. Internet-foorumeilla opettajat käyvät keskustelua mm. läpäisyprosentteihin ja tätä pidetään ns. pedagogisena valintana. Käytännön valinta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja voi pitää vaikean kokeen 25% läpäisyprosentilla tai helpon kokeen 50% läpäisyperiaatteella. Kun asiaa seuraa ulkopuolisena tai irrallaan koulumaailmasta, ei oppilas /huoltaja /jokin muu taho voi millään arvioida kokeen tasoa ja arviointikriteereitä koulun muiden opettajien tai muiden koulujen käytäntöihin. Juurisyy ei poistu arvioinnin vaikeudesta, ellei perusvaikeustasoa voida selkeästi määrittää niin, että ne ovat yleisesti tiedossa. Tämä täsmennys -dokumentti pyrkii valtakunnallisesti yhtenäiseen kriteeristöön, mutta ei vielä ota kantaa pedagogisiin valintoihin ja niistä johtuviin seurauksiin. Oppilaan oikeuksien toteutumisen osalta on tärkeää saattaa tiedoksi eri osaamisnäyttöjen merkitys loppuarvosanaa ajatellen. Työskentelytavat voidaan helposti sekoittaa käyttäytymiseen, jota ei pidä osaamisperusteena arvioida. Loppukädessä on aina se vaara, että arviointi on subjektiivista – oppilaan oikeusturvaa lisää se, että palautetta saa tasaisesti esim. Wilmaan kirjataan kaikki, ei vain koetulokset, joiden perusteella arviointia ei kuitenkaan tehdä yksinomaan. Opetusta ja arviointia on tutkittu liikunnan opetuksessa – Erilaiset liikkujatyypit (LiT Jaana Karin väitöskirja JYU), jossa opettajan oma liikkujatyyppi ja motivoitumistapa saattavat vaikuttaa arviointiin ja opetustapoihin. Tämän takia on tärkeää, että opettajan täydennyskoulutuksissa kiinnitetään huomiota erilaisiin osaamisnäyttöihin. Esim. Kilpailijatyyppi – elämysliikkuja, terveysliikkuja motivoituvat eri tavoin liikuntaan, jolloin tavoitteilla, sanoittamisella yms. on iso merkitys oppilaan suoriutumisessa, kuin myös opettajan työskentelyyn. Tässä kohtaa on siis hyvä kuulla oppilaan omia lähtökohtia oppimiseen. Tämä liittyykin olennaisesti oppilaiden osallisuuden mahdollistamiseen, vahvuuksien tunnistamiseen ja rohkaisemiseen ja varmasti sovellettavissa kaikissa oppiaineissa. Sosioekonomiset taustat vaikuttavat tutkitusti opinnoissa menestymiseen. Koti-koulu -viestintä ei voi perustua jälkijättöisesti yksinomaan Wilma-viesteihin. On tärkeää, että kodeissa tiedetään, mitä oppilaalta edellytetään opintomenestykseen. Usein tämä jää vain vanhempainiltojen OPS-yleisperiaatteiden kerrontaan. Selkeimmät esimerkit tulevat opettajilta, jotka kurssin alussa tai näyttöä ennen pystyvät kertomaan eri arvosana -osaamisten perusedellytykset. Kielen osaamisen merkitys korostuu liikaakin oppiaineissa, joissa kielen osaamista ei mitata. Se asettaa erilaiset oppijat eriarvoiseen asemaan. 2. 6.2 Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista vs. Arviointi on monipuolista Näissä kahdessa kappaleessa (kohta 6.2) on ristiriita – monipuolisuus -kappaleessa arvioidaan oppilaan oppimista, osaamista, käyttäytymistä ja työskentelyä. Kohdassa 6.5 Käyttäytymisen arviointi kirjoitetaan käyttäytymisen arvioinnista vielä erikseen, että käyttäytyminen arvioidaan omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineen arvosanaan. Ristiriita syntyy siitä, että käyttäytyminen sekoitetaan työskentelyn arviointiin, joka on yleensä subjektiivinen arviointi ja, johon voi taas vaikuttaa oppilaan persoonallisuus ja opettajan persoonallisuus motivaatiotekijöinä. Oppilaille ja huoltajille on tärkeää tietää ja tunnistaa eri arviointimenetelmien käyttö ja vaikutus arviointiin. Summatiivista arviointia pitää vielä avata – tarkoitetaanko sillä kokeita vaiko myös muita, yhtä tasaveroisia opinnäytesuorituksia? Onko oppilaalla oikeasti mahdollisuus valita ja näyttää oppimansa hänelle tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, vai käytetäänkö arvioinnissa erilaisia osaamisen näytön peruskeinovalikoimaa? Kysymys on lähinnä siitä, että voiko osaamisnäytön todellisuudessa osoittaa oppilaan osaamisen kannalta parhaalla tavalla, vai onko kysymys siitä, että oppimista arvioidaan joka tapauksessa eri menetelmin oppiaineen sisällä. On hyvä aukikirjoittaa se, mitä tarkoitetaan arvioinnilla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Huoltajilla ei ole välttämättä käsitystä siitä, mitä edellytetään kullakin vuosiluokalla. Miten arvioinnin perusteet korreloivat ylioppilaskirjoituksiin osaamisen näytön osalta? Opettajan pedagogisista valinnanmahdollisuuksista arvioinnin näkökulmasta pitää kertoa. Tällä viitataan aiempaan arviointikriteeri-keskusteluun ja läpäisyprosentteihin. On vaarallista, että puhutaan vain jälkimmäisestä, mikäli esim. kokeen vaatimustaso ja vaikeustaso eivät korreloidu. 3. 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Tässä kohtaa on hyvä avata vuosiluokalle jättämisen perusteita esimerkein esim. miten kiusattua oppilasta kohdellaan. Voiko esim. kiusaamistapauksessa kiusattu jättää oman turvallisuutensa takia luokalle, ei opintomenestyksen takia. Ratkaisu ei vaikuta oppilaan oikeusturvan mukaiselta, etenkin, kun oppimismenestys ei ole juurisyy. 4. 6.8.1 ylipäänsä arvosanan kompensointi ja/tai parantamismahdollisuus on erinomainen asia – tämä asia pitää avata oppilaille ja huoltajille paremmin. Asia liittyy myös oppilaan ikäkauteen ja erityisesti yläkoulussa puberteetin kasvu ja kehitys saattavat vaikuttaa oppimismotivaatioon ailahtelevasti. 5. 6.9.1 Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi Liikunnan aineessa tulee ottaa huomioon OPS:n perustavoitteiden lisäksi kannustaminen liikunnallisen elämäntavan piiriin. Tämä toteutuu parhaiten lukiossa, jolloin opiskelijalla on eniten itsemääräämisoikeutta suhteessa liikkumistapoihinsa. Alakouluissa tarvitaan päteviä opettajia opettamaan, arvioimiaan ja kannustamaan lapsia liikunnan ja liikkumisen pariin. Liian usein kehityskaari liikunnan arvosanojen osalta on se, että oppilas saa tyydyttäviä arvosanoja (harrastuneisuudestaan huolimatta) alakoulussa, mutta arvosanat paranevat yläkoulussa ja viimeistään lukiossa. Tästä esimerkkinä mm. tapaus, jossa kehityskaari eräälläkin nuorella on ollut niin suuri, että alakoulussa arvosana oli aina 7 ja lukiossa 10. Pedagogiikan näkökulmasta, lapsia pitäisi erityisesti opettaa ja kannustaa liikunnan pariin mahdollisimman nuorena. Alakouluihin tarvitaan päteviä liikunnanopettajia ainetta opettamaan, vielä silloin, kun opettamisella on suurin merkitys. Etenkin heikoimmat hyötyisivät ammattiosaamisesta eniten. Helsingissä, 9.12.2019 Kristiina Jakobsson, toiminnanjohtaja Koululiikuntaliitto KLL ry
      • Pelkonen Markku, Oppimisesta, tulevaisuustaidoista ja oppimisen digitalisaatiosta kiinnostunut kolmen pojan isä
        Uppdaterad:
        6.12.2019
        • Kiitoksia mahdollisuudesta avoimesti kommentoida lausunnon muodossa. Luo mielikuvan osallistamisesta tässä tärkeässä teemassa. Yleisesti - arvioinnin yleiset periaatteet ovat hyviä ja johtavat oikein viestittynä arviointikulttuuria oikeaan suuntaan. Arviointi ja arviointikulttuuri vaikuttaa merkittävästi oppilaiden ja opiskelijoiden motivaatioon ja auttaa tekemään oppimisen etenemisen näkyväksi. Suomen PISA-tuloksissa näkee mm. sen, että osa nuorista (33%) ei usko siihen, että omaan "älykkyyteen", eli osaamisen kasvuun ja kehittymiseen (Growth mindset) voi vaikuttaa. Tämän korjaamisessa näkisin monipuolisen arvioinnin ja nimenomaan taitojen kehittymisen kautta tulevan jatkuvan, kannustavan palautteen merkityksen suurena. Taitojen kehittymisessä tämä korostuu. Ja olemme nimenomaan menossa taitoyhteiskuntaan, jossa tiedollisen osaamisen rooli muuttuu seuraavien kymmenien vuosien aikana merkittävästi. Ns. tulevaisuustaidot edellyttävät uudenlaista arviointiosaamista, mutta myös uudenlaisia malleja jatkuvaan arviointiin. 6.3.1. Oppilaille on selvitettävä oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Hyvin sanoitettu. Making learning visible. Engaging students to learn. Kommentti: Jos tavoitteet eivät ole näkyvissä (sanoitettu, viestitty, visuaalisesti tulkittavissa), ei voi olettaa arvioinnin olevan viestinnällisesti kovin ymmärrettävää nuorille. Pitää muistaa, että nuoret elävät viestinnällisessä maailmassa. Ilman rautalankaa tai videota ei välttämättä edes ehdi ymmärtämään, mistä on kyse. Tietotavoitteiden viestinnässä on olemassa pitkä historia, mutta valitettavasti laaja-alaisten taitojen arviointikulttuuri ja tapa viestiä niistä oppimistilanteissa on vasta kehitteillä. Koska laaja-alaiset taidot oletetaan opittavan (oletus) oppiaineiden sisällä, tässä saattaisi olla kehittämisen paikka. Näen lähes mahdottomana, että vahvaa , päivitettyä osaamista ja uudenlaista ajattelua vaativat laaja-alaiset taidot (L1, L2, L4, L5, L6, L7) tulevat arvioitua (arviointi kannustavana ja motivoivana toimintana) objektiivisesti nykytilanteessa. Perustelen mielelläni lisää esimerkkien kautta. Olemme tilanteessa, jossa automatisaatio, työelämän murros ja digitalisaatio haastaa koko yhteiskuntaamme. Oppilaat, jotka ovat koulussa nyt tulevat työskentelemään varsin erilaisessa ympäristössä kuin nyt. Näen riskinä, että arviointikulttuurin ohjaaminen jatkuvasta, systemaattisesta, monipuolisesta arvioinnista kohti perinteisempää, toki helpompaa arviointiajattelua tekee hallaa erityisesti nuorten taitojen kehittymiselle. Ilmastonmuutos, hyvinvointiajattelun kasvava rooli ja globalisaatio edellyttävät laaja-alaisen osaamisen merkityksen kasvattamista koulussa vietetyn ajan puitteissa merkittävästi. Nyt näen, että heikennämme arvioinnin roolin "yksinkertaistamisen" kautta hienon opetussuunnitelman jalkautumista arkeen. Monialaiset viikot tulisi olla jokapäiväistä tekemistä. Laaja-alainen, tulevaisuustaitoja vahvistava osaaminen pitäisi varmistaa jokaiselle nuorelle. Arvioinnin ohjaava rooli tässä tavoitteessa on merkittävä. Arviointikulttuuri ei kehity, jos näitä ei johdeta. Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Ystävällisin terveisin, Markku Pelkonen
      • Hellström Martti
        Uppdaterad:
        5.12.2019
        • Hei! Pähkinäkuoressa: En ole ihan varma, onko tämä uusi versio selkeämpi kuin edellinen arvioitavaksi lähetetty. Ja hieman yksityiskohtaisemmin: 1. Luvun otsikko - ei kata koko lukua. Myös työskentelyn ja käyttäytymisen arviointia normitetaan. 2.Tekstissä on ylenpalttisesti toistoa. Tarvintaako sitä näin paljon? 3. Ristiriitaisuuksia. Huomasin vain yhden ristiriitaisuuden: alussa todetaan, että työskentelytaidot arvioidaan osaamisen yhteydessä, mutta päättöarvoinnin kohdalla työskentelytaidot voidaankin arvoida erillisessä liitteessä. 4. Passiiviset ilmaisut. Monen asian kohdalla passiivinen ilmaisu jättää epäselväksi, kuka päätöksen tekee. Esim. s 6 vuosiluokalta siirto. Tai vuosiluokan kertaaminen vaikka ei ole nelosta? Tai s. 10 kuka tekee päätösen siitä, että oppilas saa hylätyn arvosanan poissaolojen vuoksi. Kuka päättää, onko päättötodistksen liitteenä erillien arvio työskentelytaidoista= s 16 5. Kiitoksia. Arvioinnin jakaminen oppimisen ja osaamisen arviointiin selkeyttää tekstiä. 6. Laaja-alainen osaaminen. Ympäri maailmaa on toitotettu, että ops-uudistukse helmiä ovat ns. tulevaisuustaidot. Luen tekstiä niin, että niitä ei sanallisteta tavoitteiksi, eikä niitä yksittäisinä, itsenäisiinä taitoina arvioida ei formatiivisesti eikä summatiivisesti. En ylety tähän ratkaisuun. 7. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tehtävänä on opsin tekstin mukaan edistää laaja-alaisten taitojen oppimista. Kuinka se on mahdollista, jos niitä ei saa esittää tavoitteiksi, joissa edistymistä harjoitellaan ja joissa edsitymisestä annetaan ainakin formariivista palautetta? 8. Jos MOK toteutetaan niin, että eri oppilaat saavat valita oma näkökulmansa yhteiseen eheyttävään teemaa (esim. teema Heinola siirtyy keskiaikaan, valittavat näkökulmat ruoka, asuminen, kirkkomusiikki, elinkeinot...) ja näyttö o annettu näkökulmasta, jossa painottuu vaikka musiikki (soittavat orkesterina keskiaikasta musiikkia), minkä aineiden osamisen arviointiin annettu näyttö vaikuttaa? 9. Mahdollisuus täydentää osaamisnäyttöä on upea juttu. .
      • Suomen Yrittäjät ry, Mikkilä Joonas
        Uppdaterad:
        5.12.2019
        • Suomen Yrittäjät kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksemme perusopetuksen oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin täsmentämisestä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Pidämme tärkeänä, että oppilaiden oppimista ja osaamista arvioidaan mahdollisimman yhtenäisin periaattein ja käytäntein opettajasta, koulusta ja ope-tuksen järjestäjästä riippumatta. Saavutetun osaamisen arvioinnin (summatiivinen arviointi) lisäksi on tärkeätä, että oppilasta ohjataan itse- ja vertaisarviontiin (formatiivinen arviointi) eli oman oppimisensa reflektointiin. Tämä on edellytys sillä, että oppilas oppi tunnistamaan osaamistaan ja kehittämään määrätietoisesti oppimistaan ja työskentelyään läpi elämän. Laaditut täsmennykset ovat yleisesti ottaen kannatettavia. Haluamme kuitenkin tuoda esiin nopeasti leviävän digitaalisen oppimisteknologian tuomat mahdollisuudet oppilaan oppimisen jatkuvaan arviointiin. Käsillä oleva esitys ei valitettavasti huomioi tätä nopeasti kehittyvää pedagogiikan ja arvioinnin osa-aluetta. Syytä kuitenkin olisi. Oppimisteknologian sisältämät data-analytiikkatyökalut tarjoavat niin opettajalle kuin oppijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet oppimisprosessin seurantaan ja yksilöllistämiseen. Jotta nämä hyödyt toteutuisivat mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti, on tärkeätä, että opettajat, koulut ja opetuksen järjestäjät osaavat käytännössä valjastaa uutta oppimisanalytiikkaa ja että opetussuunnitelman perusteet antavat tälle myös periaatteelliset raamit. Oppimisteknologian kehittäjä- ja soveltajayritykset on otettava mukaan tähän arviointipuitteiden kehitystyöhön. Samalla on syytä vahvistaa ymmärrystä oppimisteknologian vaikutuksista usean eri tieteenalan tutkimusta tekemällä. Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen Joonas Mikkilä pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö
      • Lapin aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        3.12.2019
        • Lähtökohta: arvioinnin periaatteiden ja käytänteiden on havaittu vaihtelevan suuresti kuntien välillä. Suunnitelma on tältä osin selkeä ja selittää arvioinnin mekaniikkaa hyvin. Suunnitelmaa noudattamalla voisi kuvitella yhdenvertaisuuden kuntien välillä tältä osin lisääntyvän. Muutama huomio: KPL 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet - kappaleen alussa voisi mainita henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan opiskelevien arvioinnista KPL 6.3.1 Formatiivinen arviointi - Viimeinen kappale: formatiivisen arvioinnin asema HOJKS-oppilaalla, heidän tavoitteidensa saavuttaminen? Summatiivisen arvioinnin osalta asia on määritelty. KPL 6.13 Todistukset - Pitäisikö lisätä vielä perusopetuksessa käytettävien todistusten listaan "mahdolliset muut opetuksen järjestäjän tai koulun päättämät todistukset"?