• Remissinstanser: 42
    Lausunnonantajan lausunto
      • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä, selkeydestä ja ymmärrettävyydestä
      • Palokangas Santtu
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • 2.1 Liiketoimintaympäristössä toimiminen Digitaalisessa työympäristössä työskentely Tämä ammattitaitovaatimus edellyttää, että opiskelija pääsee tekemään työtä käyttäen yrityksen omia tietojärjestelmiä ja laitteita. Etenkin nuorten opiskelijoiden kohdalla tämä ei useinkaan tule kyseeseen, sillä näyttöympäristönä on isolla osalla heistä erilaiset myymälät, joissa kokemuksieni mukaan valtaosa perustyötä tekevistä työntekijöistäkään (pl. päälliköt) eivät käytä tietokoneita tässä ammattitaitovaatimuksessa edellytetyssä laajuudessa. Kaupoissa on usein sovelluksia ja laitteita, juuri siihen tiettyyn tarkoitukseen (esim. tuotesaldojen seuranta, tuotteiden tilaaminen jne.) sen sijaan harva heistä tekee tietokoneella toimisto-ohjelmilla työtehtäviä, joita tässä opiskelijalta edellytetään: hyödyntää työssään tekstinkäsittelyä, taulukkolaskenta tai esitysgrafiikkasovelluksia tai hyödyntää tarkoituksenmukaisia digitaalisia tiedonjakamisen tapoja, hyödyntää työssään verkkotapaamisia. Toiminnan kannattavuus - tunnistaa nettopalkan muodostumisen periaatteita Mielestäni tämä (tunnistaa nettopalkan muodostumisen periaatteita) poikkeaa selvästi muista kannattavuuden ammattitaitovaatimuksista. Muut toiminnan kannattavuuden alaotsikot käsittelevät kannattavuuden tarkastelua yrityksen näkökulmasta, mutta nettopalkan muodostuminen ei ole tällainen. En saa myöskään oikein kiinni ajatuksesta, mitä tällä toiminnan kannattavuuden yhteydessä haetaan. Miksi opiskelijan olisi hyvä ymmärtää nettopalkan muodostuminen osana tominnan kannattavuuden perusteita?
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tutkinnon perusteiden sisällöt tukevat pääosin työelämän tarpeita ja mahdollistavat työllistymisen monipuolisesti liiketoiminnan eri tehtäviin. Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opetusta tulisi kuitenkin huomioida enemmän, jotta myös tulevaisuuden liiketoiminnan osaajilla olisi kielitaitoa palvella asiakkaita monipuolisissa tehtävissä. Mikäli ruotsin kieltä opiskellaan vain yhteisissä tutkinnon osissa, heikkeneekö toisen kotimaisen kielen osaaminen entisestään.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Lisätietoja: Heini Wink, koulutuspoliittinen asiantuntija, JHL ry
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta lausua Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta. Lausuntopyynnön taustatiedoissa sanotaan, että perusteiden työelämälähtöisyyttä on edistetty avoimilla työpajoilla, osaamistarvekyselyllä sekä uudistamistyötä tukevan Teams-ryhmän avulla, jossa uudistamistyöhön osallistuneiden oli mahdollista kommentoida sisältöluonnoksia. Lisäksi alan eri aiheiden asiantuntijoiden osaamista on hyödynnetty tutkinnon osien kirjoituspalavereissa. Tutkinnon perusteiden luonnosta on käsitelty myös Liiketoiminnan työelämätoimikunnan kokouksissa ja siitä on kerrottu Liiketoiminta ja hallinto- ennakointiryhmässä. Valmisteluun ovat osallistuneet työelämän edustajat, koulutuksen järjestäjät ja erilaiset asiantuntijatahot. Voidaankin todeta, että uudistamistyö on ollut työelämälähtöistä ja terminologia pääsääntöisesti selkeää ja ymmärrettävää. Tutkinnon perusteiden terminologiassa on kiitettävästi käytetty termiä organisaatio, joka viittaa siihen, että opiskelija voi toimia sekä yrityksessä että julkisella sektorilla. Koska tutkintoa suorittavat myös julkisen sektorin työntekijät, tulee terminologian olla työelämälähtöistä myös heille ja täten palvella heitä. Tästä syystä tasapuolisuuden vuoksi tulisi pakollisessa tutkinnon osassa Liiketoimintaympäristössä toimiminen, Työhön ja liiketoimintaympäristöön perehtyminen-ammattitaitovaatimuksessa näkyä myös julkinen sektori. • JHL esittää, että ensimmäinen at-vaatimus muutetaan seuraavasti: opiskelija nimeää yleisimmät yritysmuodot sekä julkishallinnon/julkisen sektorin/julkisten palvelujen muodot ja tunnistaa niiden keskeisiä eroavaisuuksia • Vaihtoehtoisesti voidaan säilyttää ensimmäinen at-vaatimus yritysmuodoista sellaisenaan ja lisätä alle toinen vaatimus, jossa opiskelijan tulee nimetä ’ julkishallinnon/ julkisen sektorin/ julkisten palvelujen muodot ja tunnistaa niiden keskeisiä eroavaisuuksia’.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Elinkeinopolitiikka
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Palvelualojen työnantajat PALTA ry kiittää mahdollisuudesta lausua liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta. Palvelualojen työnantajat PALTA ry on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Edistämme palvelualojen kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä toimimme aktiivisena palveluiden puolestapuhujana. Edustamme noin 2000 palvelualoilla toimivaa jäsentämme muun muassa liikenne- ja logistiikka sekä tapahtumateollisuuden aloilta. Lausuntomme kohdentuu liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnoksen kohtiin Liiketoiminnan logistiikka 15 osp ja Tapahtumajärjestelyt 15 osp. Liiketoiminnan logistiikka, 15 osp Katsomme, että tutkinnonosa on erittäin tarpeellinen. Nyt ehdotettu tutkinnon osan nimi on kuitenkin hieman harhaanjohtava. Liiketoiminnan logistisen kokonaisuuden sijaan ehdotetussa luonnoksessa ammattitaitovaatimukset keskittyvät selkeästi vain varastotoimintoihin. Logistiikka ja liiketoiminnan logistiikka on paljon muutakin kuin varastossa työskentelyä. Tutkinnon osan nimi antaa nykyisellään väärän mielikuvan logistiikasta, ja ohittaa, että logistiikkaan kuuluu esimerkiksi kuljettaminen, huolinta, vienti, tuonti yms. Tarkennuksina ehdotamme, että kohtaan “vastaanottaa ja tarkistaa saapuvan tavaran” lisätään teksti ”organisaation ohjeiden mukaisesti.” Nyt ehdotettu tutkinnon osa antaa ymmärtää, että opiskelija toimii sekä tavaran vastaanotossa että lähettämössä. Ehdotammekin pohdittavaksi, kuinka todennäköistä on, että opiskelija tulee työskentelemään työpaikassa tai -tehtävissä, jossa pääsee näyttämään molemmat? Kohtaan “hoitaa paluulogistiikkaa vastuualueellaan” ehdotamme sanan “tarvittaessa” lisäämistä ja että ”tavaran toimitus” muutetaan muotoon ”tavaran lähettäminen. Ehdotamme kestävyysarvojen ja -periaatteiden mukaisen toiminnan lisäksi ja kierrättämisen rinnalla myös vihreän / puhtaan siirtymän vaatimusten tunnistamista yleisellä tasolla logistiikka-alalla. Tutkinnon osan kohtaan opiskelijan valmistautuminen ehdotamme lisättäväksi opiskelija: ”perehtyy organisaatioon ja sen toimitiloihin” sekä ”tunnistaa alan keskeisiä käsitteitä toisella kotimaisella kielellä tai vieraalla kielellä”. Tapahtumajärjestelyt 15 osp Pidämme erittäin tärkeänä Tapahtumajärjestelyt 15 osp kokonaisuutta, koska liiketalouden ammattilaiset tulevat kohtaamaan työssään tilanteita, jossa heiltä vaaditaan perustason taitoja erilaisten tapahtumien järjestämisestä (henkilöstöpäivät, sidosryhmätilaisuudet) ja ostamisosaamista ulkopuolisilta tapahtumien palveluntuottajilta. Nyt lausunnolla oleva kokonaisuus antanee perustason valmiuksia esim. inhouse-tapahtumien järjestämiseen työnantajalle. Tapahtumien järjestämistä ohjaa tiukka lainsäädäntö ja vastuiden sekä juridisen aseman ymmärtäminen ovat liiketoiminnan ammattilaisille olennaista. Tästä syystä pyydämme, että tapahtumajärjestelyt kokonaisuutta tarkistetaan vielä tapahtumajärjestämiseen liittyvän lainsäädännön osalta ja tarkennetaan siten, että kokonaisuudessa tulee käsiteltyä selkeästi myös tapahtumajärjestäjän vastuut ja juridinen asema. Lisäksi ehdotamme Tapahtumajärjestelyt tutkinnon osaan lisättäväksi kohdan tapahtumapalveluiden ostamisesta - esimerkiksi lisäyksenä kohtaa ”osallistuu yhteistyökumppaneiden kartoittamiseen” ja tarvittaessa laatii tarjouspyyntöjen ja sopimusluonnokset. Kokonaisuuteen olisi hyvä lisätä näkökulmana myös nykyään yleistyneet webinaari- ja hybriditapahtumien toteutuksen mahdollisuuksien sekä rajoitteiden ymmärtäminen. Myös tapahtumamarkkinoinnin tulisi näkyä selkeämmin tutkinnon osassa. Palta ry Lisätietoja: Johtava asiantuntija Milka Kortet
      • Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Haakana Anna
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto (SHLL ry) kiittää lausuntopyynnöstä ja tukee Palvelualojen työnantajat Palta ry:n lausuntoa liiketoiminnan logistiikasta, 15 osp, tutkinnon osasta. Katsomme, että tutkinnon osa on erittäin tarpeellinen. Kuitenkin osan nimi on hieman harhaanjohtava. Liiketoiminnan logistisen kokonaisuuden sijaan ehdotetussa luonnoksessa ammattitaitovaatimukset keskittyvät selkeästi vain varastotoimintoihin. Logistiikka ja liiketoiminnan logistiikka on paljon muutakin kuin varastossa työskentelyä. Tutkinnon osan nimi antaa nykyisellään väärän mielikuvan logistiikasta, ja ohittaa, että logistiikkaan kuuluu esimerkiksi kuljettaminen, huolinta, vienti, tuonti yms. Tarkennuksina ehdotamme, että kohtaan “vastaanottaa ja tarkistaa saapuvan tavaran” lisätään teksti ”organisaation ohjeiden mukaisesti.” Nyt ehdotettu tutkinnon osa antaa ymmärtää, että opiskelija toimii sekä tavaran vastaanotossa että lähettämössä. Ehdotammekin pohdittavaksi, kuinka todennäköistä on, että opiskelija tulee työskentelemään työpaikassa tai -tehtävissä, jossa pääsee näyttämään molemmat. Kohtaan “hoitaa paluulogistiikkaa vastuualueellaan” ehdotamme sanan “tarvittaessa” lisäämistä ja että ”tavaran toimitus” muutetaan muotoon ”tavaran lähettäminen. Ehdotamme kestävyysarvojen ja -periaatteiden mukaisen toiminnan lisäksi ja kierrättämisen rinnalla myös vihreän / puhtaan siirtymän vaatimusten tunnistamista yleisellä tasolla logistiikka-alalla. Tutkinnon osan kohtaan opiskelijan valmistautuminen ehdotamme lisättäväksi opiskelija: ”perehtyy organisaatioon ja sen toimitiloihin” sekä ”tunnistaa alan keskeisiä käsitteitä toisella kotimaisella kielellä tai vieraalla kielellä”.
      • Suomen kirjastoseura ry, Maarno Rauha
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tukeudumme lausunnossa Yleisten kirjastojen neuvoston lausuntoon. Suomen kirjastoseura viittaa lakiin yleisistä kirjastoista (1492/2016) jonka 17§:ssä säädetään, että yleisillä kirjastoilla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävissä toimivilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Tarkemmin pätevyysvaatimuksesta säädetään ainoastaan kunnan kirjastolaitosta johtavan osalta, jolta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, johtamistaitoa sekä hyvää perehtyneisyyttä kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Kirjastojen valtakunnallisen kehittämistehtävän erityissuunnittelija Aija Laineen tutkimuksessa tuli esille ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se, että koulutus on antanut hyvät tai melko hyvät valmiudet työhön kirjastossa. Vastauksia perusteltiin erityisesti sillä, että koulutukseen sisältyi runsaasti työssä oppimista. Suomen kirjastoseura näkee, että liiketalouden perustutkinto on yksi tärkeä väylä kirjastoalalle. Kirjastoalan kannalta oleellisena pidetään sitä, että liiketalouden perustutkinnon perusteiden uudistamisessa huomioidaan perustutkinnon jälkeen mahdollisuudet suuntautua opiskelemaan lisää kirjastoalaa (esimerkiksi ammatillista tutkintoa siihen liittyen). Pidämme erityisen tärkeänä opintoihin sisältyvää työssäoppimista. Sinänsä liiketoiminnan perustutkinnon uudistuksen osalta on hyvä, että asiakasnäkökulma ja asiakaslähtöisyys ovat uudistuksen myötä vielä enemmän osa tutkintoa. Kirjastoalaa palvelevat hyvin myös logistiikan, tapahtumajärjestelyn, tuote- ja palveluneuvonnan osuudet. Samoin se, että uudistuksessa pyritään vahvistamaan kestävyysarvojen mukaista toimintaa ja digitaalisessa ympäristössä toimimisen valmiuksia, tuo osaamista toimia kirjastopalveluissa ja niiden digitaalisessa ympäristössä.
      • Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Liiketalous
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tutkinnon perusteet ovat kokonaisuudessaan onnistuneet. Perusteiden sisällöistä näkyy, että työelämän ja oppilaitosten edustajia on osallistettu hyvin tutkinnon perusteiden laatimisprosessiin sen eri vaiheissa. Työtehtäviin, joissa tutkinnon suorittanut työskentelee, toivoisimme seuraavia tarkennuksia: "Liiketoiminnan perustutkinnon suorittanut työskentelee valintojensa mukaisesti joko asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointi-, projekti- ja taloushallintotehtävissä tai tapahtumajärjestelyissä. " Voisiko tämän muuttaa muotoon: Liiketoiminnan perustutkinnon suorittanut työskentelee valintojensa mukaisesti joko asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointi-, projekti- tai taloushallintotehtävissä tai tapahtumajärjestelyissä. Taloushallintotehtävissä työskentelevä ei välttämättä toimi projektitehtävissä. Kohdassa "Tyypillisiä työympäristöjä ovat erilaiset vähittäiskaupan ja erikoiskaupan myymälät sekä myynti- ja asiakaspalvelupisteet, tilitoimistot sekä laajasti erilaiset työ- ja toimistotyöympäristöt kotimaassa ja ulkomailla, myös online." Ehdottaisimme sanan "online" korvaamista sanalla verkossa.
      • Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tutkinnon perusteissa on huomioitu hyvin työelämälähtöisyys mm huomioiden valinnaisten tutkinnon-osien iso määrä. Joitakin tutkinnon osia voi olla alueellisesti haastavaa toteuttaa työelämälähtöisesti.
      • Suomen ympäristöopisto Sykli
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnoksessa SYKLI näkee vielä vahvasti kehitettävää kestävän tulevaisuuden teemojen osaamisessa, joita tutkinnon osien sisällöissä ja ammattitaitovaatimuksissa ei ole juurikaan huomioitu. Perusteluonnoksen mukainen osaaminen ei vastaa EU:n vihreän siirtymän mukaiseen työelämän osaamistarpeeseen, jota ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kehittämisohjelmallakin on tarkoitus tukea. Alakohtainen kestävyysosaaminen tulisi olla perustaito tutkinnosta ja toimialasta riippumatta.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Kuluttaja-asiamies ja kuluttajaneuvonta kohtaavat työssään usein yrityksiä, joilla on havaittavissa kuluttajansuojalainsäädännön edellyttämän myyjänvastuun tuntemiseen ja noudattamiseen liittyvää osaamisvajetta. KKV näkee liiketoiminnassa tarvittavan osaamisen kivijalkana sen, että tutkinnon suorittanut osaa ”toimia yritystoimintaa ohjaavien säädösten ja vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden mukaisesti”. Toimintaympäristö voi olla joko yritysten välistä kauppaa, yritysten ja julkishallinnon välistä kauppaa tai kuluttajan ja tuotetta tai palvelua myyvän yrityksen välistä kauppaa. Näin ollen tutkinnon tulee antaa valmiudet tunnistaa, missä toimintaympäristössä työskennellään ja mikä lainsäädäntö tulee ottaa huomioon. Kuluttajansuojan toteutumisen kannalta tärkeää on se, että tutkinto antaa valmiudet tunnistaa tilanteet, joissa liiketoiminnassa tehdään kuluttajakauppaa. KKV esittää, että tutkinnon perusteiden kokonaisuudessa tulisi sekä tavoitteessa että osaamisen arvioinnissa selkeämmin esiin, että perustutkinnon suorittanut hallitsee kuluttajansuojalainsäädännön sisältämät kuluttajakaupan vaatimukset eli ns. myyjänvastuun. KKV katsoo, että tutkinnon perusteiden luonnoksen tutkinnonosien ammattitaitovaatimukset eivät kata kuluttajansuojan säädösten kokonaisuutta. KKV kaipaa käytännönläheistä lähestymistapaa säädösten soveltamiseen liiketoiminnan arjessa. Tutkinnon osissa tulisi näkyä luontevissa asiakokonaisuuksissa alla kuvatut osaamisvaatimukset. Kuluttajakaupan eri tehtävissä tarvittava ammattitaito • tuntee keskeiset markkinoinnin säädökset ja noudattaa niitä sekä osaa tarvittaessa etsiä tietoa omiin työtehtäviin liittyvistä soveltamis-käytännöistä • toimii kuluttajansuojan edellyttävän myyjänvastuun tuntien kaikissa sopimussuhteissaan • tuntee tietojenantovelvollisuutensa kaupankäynnin eri vaiheissa ja eri myyntikanavissa • toteuttaa hinnan ilmoittamisen ja laatii sopimusehdot lainmukaisesti • suunnittelee ja toteuttaa maksamisen tavat säännösten mukaisesti ja asiakaslähtöisesti ja toteuttaa maksuviivästystilanteessa maksujärjestelyt ja perinnän vastuullisesti säännöksiä noudattaen • tuntee virhevastuuta koskevat säännökset ja osaa soveltaa niitä • tuntee asiakassuhdetta koskevat säännökset ja osaa soveltaa niitä asiakaspalvelussaan ennen kaupantekoa, kaupanteon aikana ja sen jälkeen • tuntee riidanratkaisuelimet ja niiden toimintamallit KKV katsoo, että perustutkinnon perusteet ovat kokonaisuutena työelämälähtöiset. KKV on yllättynyt siitä, että perusteista puuttuu ammattitaitona yritystoimintaa koskevan lainsäädännön tuntemus. Liiketoimintaa koskevan lainsäädännön heikko tuntemus yrityksissä voi aiheuttaa myös yritykselle turhia riskejä sekä aiheuttaa usein turhia erimielisyyksiä asiakkaan ja myyjän välillä. Niiden käsittely kuluttaa resursseja, ja ne heikentävät yrityksen mainetta. Tutkinnon perusteissa tulee kiinnittää huomio siihen, että oppijat tuntevat lainsäädännön riittävän hyvin. Se tapahtuu opetuksessa luomalla käsitystä liiketoimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä ja auttamalla oppijaa hankkimaan lainmukaisia käytännön toimintatapoja. On tärkeää, että tutkinnon suorittajat ymmärtävät lain velvoittavuuden merkityksen.
      • Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, kirjastoalan vastuuopettaja, Valkeakosken ammattiopisto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Liiketoiminnan perustutkinto toimii erinomaisena mahdollisuutena hankkia ja osoittaa monipuolista osaamista erilaisissa työympäristöissä. Mikä hienointa, tutkinto on mahdollistanut näyttää osaamisensa myös kirjastoalan työtehtäviin. Opiskelijoille pitää tarjota mahdollisuus kouluttautua kirjastoalalle myös toisen asteen tutkintojen kautta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta opiskella alan korkeakoulututkintoa. Toisella asteella kirjastoalalle voi kouluttautua suorittamalla toisen asteen ammattitutkinnon, mutta sen suorittamiseen tarvitaan aiempaa työkokemusta kirjastoalasta. Se ei siten voi olla ensimmäinen ja ainoa toisen asteen reitti kirjastoalan töihin.
      • Koulutuskuntayhtymä OSAO, Liiketoiminta/Kaukovainon yksikkö, palvelut
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Ammattitaitovaatimuksia arviointikriteereineen on valtava määrä eri tutkinnonosissa, mikä tekee näytön arvioinnista sekä vaikeaa että aikaa vievää. Tutkinnonosien ammattitaitovaatimusten tulisi perustua puhtaasti käytännön työtehtäviin ja ylimääräinen “silppu”, kuten läpileikkaavat ammattitaitovaatimukset ja ylimääräinen toisto tulisi poistaa arvioitavista asioista. Tarvitaanko joka tutkinnon osaan erikseen perehtymiseen liittyviä ammattitaitovaatimuksia, koska näytössä osaamista osoitetaan ja perehdytys/perehtyminen on osaamisen edellytys. Pelkona on, että työelämän toimijat uupuvat arviointikeskusteluihin, kun arvioitavia kohtia on kymmeniä.
      • Kaupan liitto ry
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoaiheeseen liittyen ja lausuu seuraavaa: Kaupan ala on yksi yrityselämän ja Suomen talouden suurimmista toimialoista niin työllis-täjänä, talouskasvun luojana kuin myös verojen maksajana. Kaupan ala on parhaillaan muutoksessa muun muassa automatisaation, digitalisaation, globaalin kaupan, robotiikan, miehittämättömien myymälöiden ja maksutapojen muutosten myötä, joka heijastaa merkit-täviä muutoksia alan osaamistarpeisiin ja työnkuviin. Muutoksien myötä myös uuden osaamisen tarve kasvaa. Muutoksiin vastaaminen edellyttää koulutuksen uudistamista alan kehityksen eri aikavälien ennakointityö ja tiivis työelämäyhteistyö huomioiden. Kaupan alalle johtavan koulutuksen tulee vastata alan osaamistarpeisiin, jotta alan yrityksissä on tulevaisuudessakin osaavia työntekijöitä. Useat kaupan yritykset ovat viime vuosina kokeneet osaavan työvoiman rek-rytoinnin vaikeaksi. Tarvitsemme siis entistä vahvempaa osaamista varmistaaksemme yri-tysten toiminnan, kasvun ja kehityksen. Ammatillisen tason osaajien tarpeen on ennakoitu lisääntyvän kaupan alalla korkeakoulu-tettujen rinnalla. Liiketoiminnan perustutkinto valmistaa vuosittain merkittävän määrän ammattiosaajia kaupan alalle. Liiketoiminnan perustutkinnon perusteet ovat siis tärkeä kehittämisen kohde alalle tulevien ajankohtaisen osaamisen varmistamisessa. Perusteluonnoksessa otetaan kokonaisuudessaan kaupan alan murros ja työelämän osaamistarpeet hyvin huomioon. Kaupan liitto esittää kuitenkin yksityiskohtaisia huomioita tutkinnon perusteiden sisältöihin, osaamispisteytykseen ja tutkinnonuudistusprosessiin, jotka tulisi ottaa huomioon lisävalmistelussa ja tutkintojen uudistamisen suunnittelussa: Perusteluonnos kokonaisuutena ottaa kaupan alan murroksen ja työelämän osaamistarpeet huomioon. Tutkinnon osat on esitetty selkeästi ja sisältö on avattu riittävän konkreettisella tasolla. Oppilaitoksia tulee kannustaa entistä tiiviimpään työelämäyhteistyöhön oppimisen varmistamiseksi.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • - Tutkinnon osissa on sellaisia ammattitaitovaatimuksia, joiden osaamista vaikea osoittaa työelämässä. - Tutkinnon muodostuminen on selkeämpi kuin aiemmin. - Lisääntynyt valinnaisuus mahdollistaa opiskelijan yksilöllisen opintopolun aiempaa paremmin.
      • Business Finland Oy, Network Services
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Business Finland kiittää mahdollisuudesta lausuntoon. Tutkinnon suorittanut työskentelevien työympäristöjä ovat muun muassa erilaiset vähittäiskaupan ja erikoiskaupan myymälät. Oheiset kommentit liittyvät nimenomaan näitä tehtäviä koskevia tutkinnon osia. Kommentit ovat Business Finlandin digitaalisen kaupan ohjelman, Experience Commerce Finlandin, näkökulmasta laaditut. Aija Kalander Head of Experience Commerce Finland Business Finland aija.kalander@businessfinland.fi
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Uudistus on kokonaisuutena varsin onnistunut. Tutkinnon osat toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Liiketoiminnan perustutkinnon nimi on säilynyt edelleen merkonomina. Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä, selkeydestä ja ymmärrettävyydestä - Työelämälle helpompi, koska vaatimukset listattu selkeästi, mitä tehdä ja mitä vaaditaan. Uudet valinnaiset tutkinnon osat ovat työelämän tarpeiden mukaisia. - Tutkinnon sisällöissä saisi painavammin olla näkyvissä kannattavuusajattelu. - Hyvä, että arviointikriteerit ovat samat kaikissa tutkinnonosissa - Vastuullisuus/kestävä kehitys on mieluummin arviointikriteeritasoinen asia (läpileikkaava), ei tarvitse mainita erikseen eri tutkinnon osissa ammattitaitovaatimuksena. - Kieliasia kaikkiin tutkinnonosiin samalla tavalla: esimerkiksi ”Palvelee asiakkaita tutkintokielellä ja yhdellä muulla kielellä”. Vertaa Finanssipalvelu, jossa ”..toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä” - Joissakin tutkinnonosissa ammattitaitovaatimuksena itsearviointi, tämä on pikemminkin arviointikriteeritason asia, ei ammattitaitovaatimus - ”Ratkaisee työtehtävissä esiin tulleita ongelmatilanteita”, poikkileikkaava, joka pitäisi olla kriteereissä
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Ilkka Sasi 16.6.2023 § 18
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys, selkeys ja ymmärrettävyys Tutkinnon perusteet ja erityisesti valinnaisten sisällöt tukevat työelämän tarpeita. Tutkinnon perus-teet edistävät kokonaisuutena hyvin työllistymistä liiketoiminnan monipuolisiin työtehtäviin. Tutkinnon perusteiden luonnoksessa on huomioitu kaupan alan ajantasaisia työprosesseja. Aiem-min koko liiketoiminnan perustutkinnon suorittaminen kaupan toimintaympäristössä on ollut haas-tavaa, mutta perusteet helpottavat tätä. Kaupan ala on liiketoiminnan perustutkinnon suorittajien suurin työllistäjä. Tutkinnon perusteet mahdollistavat kaupan alalle tutkinnon suorittamisen laaja-alaisesti. Osaaminen pystytään osoittamaan aiempaa paremmin aidoissa työtehtävissä. Kaupan alalta on tunnistettu myös uusia työtehtäviä ja -prosesseja, joista on muodostettu tutkinnon osia. Taloushallinnon osalta tutkinnon osissa huomioidaan ajantasaiset työprosessit ja digitalisaatioin vaikutus alan työtehtäviin. Tuloverotuksen palauttaminen osaksi taloushallinnon kokonaisuutta on hyvä asia. Taloushallinnon osalta valinnaisuus lisääntyy ja mahdollistaa nykyistä joustavammin tut-kinnon suorittamisen erilaisissa taloushallinnon työtehtävissä. Kaupan alalla tapahtuvan myyntityön lisäksi uudet tutkinnon perusteet palvelevat nykyistä parem-min erilaisissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa myyntityötä. Perusteissa on huomioitu tutkinnon suorittamisen mahdollisuus myös digitaalisessa- ja etämyynnissä sekä BtoB-myynnissä. Markkinoinnin työtehtävissä tutkinnon perusteet tarjoavat nykyistä joustavampia mahdollisuuksia suorittaa koko liiketoiminnan perustutkinto markkinointiin liittyvien työtehtävien parissa. Käytettäviä käsitteitä on selkiytetty ja ne ovat helpommin ymmärrettävissä, myös työelämälle.
      • Opetushallitus, Liiketoiminnan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tavoitteiden mukaisesti uudistus on kokonaisuutena varsin onnistunut. Kuvaustapa on hyvä ja arviointikriteeristö yhtenäistynyt. Tutkinnon osat toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Valinnaisuutta on paljon ja uudet valinnaiset tutkinnon osat ovat työelämän tarpeiden mukaisia. Liiketoiminnan perustutkinnon nimi on edelleen tuttu merkonomi, mikä on tärkeää keskeisen ja monille aloille sopivan tutkinnon kohdalla
      • AEL-Amiedu Oy / Taitotalo, Liiketoiminta-ryhmä
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • Taitotalon näkökulmasta tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys on hyvällä tasolla. Ammattitaitovaatimukset on ilmaisu selkeästi ja käytännönläheisesti, mikä luo hyvän pohjan osaamisen osoittamiselle ja arvioinnille sekä osaamisen hankkimisen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Kokonaisuutta selkeyttämään toivomme tutkinnon kielitaitoa koskevien ammattitaitovaatimusten määrittämistä yhdenmukaisesti jokaisessa tutkinnon osassa. Sanamuodot ja lauserakenteet on syytä muokata samanlaisiksi.
      • Palvelujalojen ammattiliitto PAM
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnoksessa PAM näkee positiivisena sen, että työelämäosaaminen on noteerattu pakollisissa ammatillisissa tutkinnon osissa. Kaikille pakollisiin ammattitaitovaatimuksiin kuuluvat työlainsäädäntöön ja organisaatiossa sovellettavaan työehtosopimukseen tutustuminen sekä luonnollisesti myös työturvallisuusohjeiden ja ­säädösten noudattaminen. Nämä ovatkin työelämän perusosaamista. Liiketoiminnan ammatillinen perustutkinto mahdollistaa suuntautumisen moneen erilaiseen työtehtävään mm. kaupan alalla, logistiikassa, finanssialalla tai kirjastoissa. On tärkeää, että tutkinto ottaa huomioon eri alojen ominaispiirteet. Myös digitaalinen kauppa on viimein saanut oman tutkinnonosan, mikä on hyvin perusteltua.
      • Keuda
        Uppdaterad:
        13.6.2023
        • Tutkinnon perusteiden osaamistavoitteet eivät tavoita työelämän ja kestävän tulevaisuuden tarpeita. Liiketoiminnan kestävyyssubstanssiosaamista ei ole avattu laisinkaan eikä esimerkiksi kierto- ja jakamistalouden merkityksiä liiketoiminnan tulevaisuudelle huomioitu millään tavalla. Nämä tavoitteet olisivat ehdottomia, jotta aitoa systeemistä ja alakohtaista kestävyysosaamista saadaan integroitua kaikille aloille. Nämä eivät myöskään kannusta harjoittamaan uusien ekologisen kriisin nujertamiselle olennaisten teknologioiden käyttöönottoa. Ei ole missään määrin riittävää, että ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan kestävää kehitystä irrallisesti Yhteisten tutkinnonosien kautta, jolloin alakohtainen ymmärrys siitä miten omalla alalla eri toiminnoissa voidaan vaikuttaa ympäristövaikutuksiin ja ilmastonmuutoksen hillintään.
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, vararehtori Seija Katajisto, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä, työelämän edustajat ja opetushenkilöstö
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Tutkinnon osat ovat “niminä” käytännön läheisiä. Tämä kommentti on tullut myös työelämän edustajilta. Joissakin tutkinnon osissa on päällekkäisiä työteh-täviä, esimerkiksi Asiakaspalvelu 15 osp -tutkinnon osassa Asiakasviestintä-kohdassa ammattitaitovaatimus “laatii kirjallisen viestin asiakkaalle” sisältyy ammattitaitovaatimukseen “viestii asiakkaalle organisaation viestintäkanavissa”. Taloushallinnon valinnaiset tutkinnon osat ovat työelämälähtöisiä ja selkeitä. Verotus on takaisin tutkinnossa, tämä koetaan hyväksi. Kyberturvallisuus korostuu melko paljon tutkinnossa. Tärkeä asia, mutta mieles-tämme riittäisi, että se on yhdessä pakollisessa tutkinnon osassa.
      • Helsinki Business College Oy, Koulutusjohto ja liiketoiminnan opettajatiimit
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Muutamassa kohdassa voisi parantaa kielen selkeyttä. On tärkeää, että teksti on ymmärrettävää myös oppivelvollisille. Digitaalisen kaupan nimi voisi olla verkkokauppa. Tämä nimi on myös KOTUKsen suositus.
      • Ammattiopisto Spesia
        Uppdaterad:
        9.6.2023
        • Kieliasu on selkeytynyt ja asiat teema-alueittain hyvin käsitteellistetty. Ammattitaitovaatimukset muodostavat kronologisesti etenevän ja ymmärrettävän kokonaisuuden. Tullut hyvin toteutettavia ja kuluttajakaupan käytännön työtehtävien hoitamiseen soveltuvia tutkinnon osia. Työelämälähtöisyys on hyvin otettu huomioon tutkinnon perusteissa. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle 15 osp:n kokonaisuuksien sisällöt ovat helpommin hallittavissa. Valinnaisuuden lisääntyminen mahdollistaa vahvuuksien hyödyntämisen henkilökohtaistamisessa.
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Uppdaterad:
        8.6.2023
        • • Tutkinnon osien osaamistavoitteet on kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi. • Kaikille aloille yhteisen arviointikriteeristön avulla edistetään koulutusten yhdenvertaisuutta ja tasalaatuisuutta. • Osaamistavoitteita on osissa tutkinnon osissa paljon suhteessa tutkinnon osan osp-laajuuteen. Tästä voi aiheutua haaste, pystyykö opiskelija realistisesti hankkimaan ja osoittamaan ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen (esim. Asiakaspalvelu). • On ymmärrettävää, että tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa on pyritty vastaamaan työelämän moninaisiin tarpeisiin, mutta pienellä paikkakunnalla osaamistavoitteiden laajuus tai spesifisyys voi karsia mahdollisia TEO-paikkoja. • Osaamistavoitteiden laajentuminen voi aiheuttaa työpaikoille painetta huolehtia opiskelijan riittävästä ohjauksesta ja osaamistavoitteiden mukainen osaaminen voi jäädä tavoitteita kapeammaksi.
      • Satakunnan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Työelämälähtöisyys on hyvä ja perusteet on selkeästi sekä ymmärrettävästi määritelty. Liiketoimintaympäristössä toimiminen: Hyvänä parannuksena on yritys- ja yhteisömuotojen nostaminen korostetummin esiin. Asiakaspalvelu ja markkinointiviestintä: Kielitaidon merkitystä on vähennetty - nyt asiakaspalvelussa riittää tutkintokieli ja yksi vieras kieli? Markkinointiviestinnässä vaihtoehtoina toinen kotimainen kieli tai vieras kieli. Laskeeko ruotsin kielen taito entisestään? Kassapalvelut: Muiden palveluntarjoajien tuotteet ja palvelut: viimeisen pallukan viimeisen sanan kirjoitusvirhe korjattava ”palveluitaan” Muiden palveluntarjoajien tuotteet ja palvelut: täsmennystä; käsittelee lähetyksiä? Mitä ne ovat esim. ruokatarvikkeita asiakkaita varten noutopisteessä vai kassalle tuotuja mahdollisia palautuksia, postia vai jotain muuta? Infopisteessä?
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Tanja Oikarinen, Paula Kataja
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Esimerkiksi Tuotekeräilyssä on useassa ammattitaitovaatimuksessa käytetty termiä tarvittaessa. Mikäli jotain kohtaa ei pystytä työelämässä näyttämään, pitäisikö se jättää kokonaan pois. Muuten vaatimukset ovat eri arvioisia eri työpaikoissa. Osassa ammattitaitovaatimusten määrä on runsas, joka vaikuttaa sisällön ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Esim. Asiakaspalvelussa ja Myymälätyössä palvelukonsepti pitää sisällään tervehtimiset ja asiakkaan huomioimisen.
      • Teknisen Kaupan Liitto ry
        Uppdaterad:
        5.6.2023
        • Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden uudistus koskee laajasti kaupan alaa, myös teknisen kaupan alaa. Teknisen Kaupan Liitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida tutkinnon osien luonnoksia. Tekninen kauppa Tekninen kauppa toimii elintärkeänä taustavoima muun muassa teollisuudessa ja rakentamisessa. Jäsenyrityksemme työllistävät yli 20 000 ihmistä yli 20 toimialalla, ja yhteenlaskettu myynti on noin 12,5 miljardia euroa. Alan yritykset tuovat maahan ja myyvät teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemia tuotteita – esimerkiksi raaka-aineita, tarvikkeita, osia, koneita ja järjestelmiä. Jäsenyrityksemme tarjoavat asiantuntemusta ja palveluita, joiden avulla niiden asiakkaat voivat kehittää omaa toimintaansa. Teknisen kaupan alan yritykset elävät B2B myynnillä, joka on luonteeltaan erilaista kuin kuluttajakaupassa kuten päivittäistavarakaupassa. Hieman yleistäen voimme kutsua teknisen kaupan myyntimallia ratkaisumyynniksi yritysasiakkaalle. Tällaiselle myynnille ominaista on mm: - olemassa olevat, vakiintuneet asiakassuhteet, erityisesti teollisuuteen tapahtuvassa myynnissä - investointihyödykkeisen hankinnat tapahtuvat usein tarjouskilpailun kautta, - myyntiin liittyy usein jälkimyyntiä; palveluita, varaosia jne. - myytävä kokonaisuus on järjestelmä tai sen osa ja koostuu useita alijärjestelmistä - työ sisältää kansainvälisiä päämies- ja asiakassuhteita Liiketoiminnan perustutkinnossa olisi käsiteltävä vielä nykyistä selkeämmin myös yritysten välistä, ns. B-2-B -kauppaa.
      • Keuda
        Uppdaterad:
        4.6.2023
        • - Työelämälähtöisyys ja selkeys plussaa. - Tutkinnon osien sisällöt ovat johdonmukaisia. - Olisiko järkevää, että eperusteissa otettaisiin kantaa tutkinnon osien järjestykseen. Esim. Kirjanpito tulee opiskella/osata ennen jaksotuskirjauksia - Eri tutkinnon osien kesken on eroja vaativuustasoissa.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        2.6.2023
        • Kokonaisuudessaan uudistuksessa on otettu hyvin huomioon työelämän osaamistarpeet. Kokonaisuus ja erilliset tutkinnon osat ovat selkeitä ja niiden sisältö on avattu ymmärrettävästi. Ajatus ottaa käyttöön kaikille perustutkinnoille yhtenäinen osaamisen arviointikriteeristö, on hyvä ja se edistää myös yhdenvertaisuutta.
      • Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammattiopisto
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • - Riittääkö pienemmillä paikkakunnilla työelämässä oppimisen paikkoja kaikille opiskelijoille kun 15 ospin tutkinnon osien sisällöt keskittyvät kapeaan osaamisalueeseen esim. Kassapalvelut, Tuotekeräily, Digitaalinen kauppa, Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus? Eritysesti taloushallinnon tutkinnon osissa on jo nyt ollut vaikeuksia löytää ammattitaitovaatimusten mukaisia työelämässä oppimisen paikkoja. Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus tutkinnon osan suorittaminen on edelleenkin pääosin mahdollista suorittaa vain keväällä, koska tilikausi on edelleenkin yleisimmin kalenterivuosi. - Miten varmistetaan, että ammatillisten opettajien osaaminen on ajan tasalla ja riittävä substanssiltaan kapenevien tutkinnon osien vaatimuksiin nähden, esim. tuotekeräily, kassapalvelut. Opetusmateriaalin laatiminen tutkinnon osiin on haastavaa; mistä niihin saadaan tietoa ja työelämässä asiat kehittyvät ja muuttuvat yhä nopeammin. - Tutkinnon osat ovat yhä enemmän työelämälähtöisiä, mikä on hyvä asia, mutta onko työelämässä riittävästi resursseja opiskelijoiden laadukkaalle työelämäohjaukselle ja ovatko ohjaajat/työpaikat sitoutuneita ohjaustehtävään. Vaarana voi olla, että syntyy olettamus opiskelijoiden itseohjautuvuudesta ja he jäävät vaille riittävää ammattitaitovaatimusten mukaista ohjausta työtehtäviin. Tätä on valitettavasti myös nähtävissä jo nyt. Tutkinnon osissa on erilaiset työtehtävät, vaikka niiden nimet kuulostavat kovin samanlaisilta esim. myyntityö vs. myymälässä toimiminen.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto, Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunta, Savinainen Päivi
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • Yleisten kirjastojen neuvosto viittaa lakiin yleisistä kirjastoista (1492/2016) jonka 17§:ssä säädetään, että yleisillä kirjastoilla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävissä toimivilta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Tarkemmin pätevyysvaatimuksesta säädetään ainoastaan kunnan kirjastolaitosta johtavan osalta, jolta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, johtamistaitoa sekä hyvää perehtyneisyyttä kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Erityissuunnittelija Aija Laine on tehnyt nuoria kirjastolaisia koskevan tutkimuksen Bloggari, vloggari, vinkkari, tapahtumanikkari ja nuorisotyöntekijä: nuorten kirjastotyöntekijöiden ammattikuva – valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset (2022). Tutkimuksen suomenkielinen raportti ja ruotsinkielinen raportti, löytyvät Kirjastot.fin julkaisut -osiosta. Tutkimustulokset ovat olleet kommentoitavana Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunnassa sekä kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kokouksessa, Tutkimuksessa tuli esille ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kohdalla se, että koulutus on antanut hyvät tai melko hyvät valmiudet työhön kirjastossa. Vastauksia perusteltiin erityisesti sillä, että koulutukseen sisältyi runsaasti työssä oppimista. YKN pitääkin liiketalouden perustutkintoa tärkeänä väylänä kirjastoalalle. Kirjastoalan kannalta oleellisena pidetään sitä, että liiketalouden perustutkinnon perusteiden uudistamisessa huomioidaan perustutkinnon jälkeen mahdollisuudet suuntautua opiskelemaan lisää kirjastoalaa (esimerkiksi ammatillista tutkintoa siihen liittyen). Tärkeänä pidetään myös opintoihin sisältyvää työssäoppimista. Sinänsä liiketoiminnan perustutkinnon uudistuksen osalta on hyvä, että asiakasnäkökulma ja asiakaslähtöisyys ovat uudistuksen myötä vielä enemmän osa tutkintoa. Kirjastoalaa palvelevat hyvin myös logistiikan, tapahtumajärjestelyn, tuote- ja palveluneuvonnan osuudet. Samoin se, että uudistuksessa pyritään vahvistamaan kestävyysarvojen mukaista toimintaa ja digitaalisessa ympäristössä toimimisen valmiuksia, tuo osaamista toimia kirjastopalveluissa ja niiden digitaalisessa ympäristössä.
      • Deliveryhero Finland Oy, Foodora Market Tampere
        Uppdaterad:
        25.5.2023
        • Tuotekeräily 15ops: Ammattitaitovaatimukset vastaavat työelämässä vaadittavia osaamisalueita. Vaatimukset on kuvailtu selkeästi, ymmärrettävästi ja työelämän tarpeet huomioiden.
      • Tutkinnon muodostumisesta
      • Palokangas Santtu
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • 2.6. Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimusten määrä on vähentynyt aiemmasta neljästä kahteen. Puoleen ovat pudonnut myös tutkinnon osan laajuus osaamispisteinä. Tästä huolimatta melkein kaikki entinen sisältö löytyy kahden ammattitaitovaatimuksen alta, ja näiden lisäksi on tullut muutamia uusiakin lauseita ammattitaitovaatimuksiin. Onko tutkinnon osan laajuus todellisuudessa siis pienentynyt puolella, vai tulisuko sen olla edelleen 30 osaamispistettä?
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Valinnaisia tutkinnon osia on tarjolla monipuolisesti, mahdollistaa yksilölliset polut.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Lisätietoja: Heini Wink, koulutuspoliittinen asiantuntija, JHL ry
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Liiketoiminnan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, joista ammatillisia tutkinnon osia on 145 osaamispistettä. Tutkinto sisältää pakollisia tutkinnon osia vain kaksi, Liiketoimintaympäristössä toimiminen, 25 osp ja Asiakaspalvelu, 15 osp, yhteensä 40 osaamispistettä. Loput osaamispisteet hankitaan valinnaisista tutkinnon osista ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osp). Tutkintonimike on merkonomi. Pakollisten tutkintojen osuus kokonaisosaamispistemäärästä on kuitenkin pieni (40 osp), jos ajatellaan, että ’pakollisuudella’ taataan tietty perusosaaminen ammatissa. • JHL kysyy, kattavatko valitut pakolliset tutkinnon osat Liiketoimintaympäristössä toimiminen ja Asiakaspalvelu nämä perusosaamisen tarpeet ja palveleeko tutkinto näin ollen riittävästi työelämää? Merkonomi-tutkintonimike on perinteisesti työelämässä antanut etenkin julkishallinnon työnantajalle varmuuden siitä, että henkilö, joka tällaisen tutkinnon on suorittanut, osaa tehdä erilaisia organisaation kirjanpitotehtäviä. Nyt ehdotetussa Liiketoiminnan perustutkinnon luonnoksessa tutkinnon osa Kirjanpito, 30 osp, on yksi valinnaisista tutkinnon osista. Pakollisiin tutkinnon osiin ei ole sisällytetty kirjanpidollisia ammattitaitovaatimuksia. Kirjanpito on tärkeä osa merkonomin tutkinnolla tehtävää työtä. Se antaa ymmärrystä laajemmin organisaation toiminnasta ja eri toimintojen keskinäisistä riippuvuuksista sekä auttaa ymmärtämään oman työn osuutta kokonaisuudesta. • Tästä syystä JHL esittää - että ’Kirjanpito’-ammattitaitovaatimuksia joko lisätään pakolliseen tutkinnon osaan Liiketoimintaympäristössä toimiminen tai - valinnainen tutkinnon osa Kirjanpito muutetaan pakolliseksi tutkinnon osaksi - mikäli ammattitaitovaatimuksia lisätään Liiketoimintaympäristössä toimiminen pakolliseen tutkinnon osaan, tulee osaamispisteitä lisätä huomattavasti Edellä mainittu olisi työelämälähtöistä, palvelisi työelämää ja varmistaisi rekrytoijalle sen, että palkkaamalla merkonomitutkinnon suorittaneen henkilön, tällä olisi myös kirjanpito-osaamista. Kirjanpito-osaaminen on edellytyksenä monilla liiketalouden osa-alueilla, myös mm. markkinoinnissa. Kirjanpito-osaaminen lisäisi tutkinnon suorittaneen monikäyttöisyyttä työpaikoilla jo työssä oleville sekä työtä hakeville opiskelijoille. Pakollisten tutkinnon osien lisääminen antaisi tukea ja valmiuksia jatko-opiskeluille merkonomin tutkinnon jälkeen. Karttuneen työkokemuksen jälkeen on oltava hyvä mahdollisuus jatkaa opiskelua esimerkiksi tradenomin tms. tutkinto-ohjelmassa. Tavoitteena tulee olla opiskeluvalmiuksien hyödyntämismahdollisuus työuran eri vaiheissa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Elinkeinopolitiikka
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • EI kommentoitavaa
      • Suomen kirjastoseura ry, Maarno Rauha
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Ei kommentoitavaa ao. kohdasta.
      • Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Liiketalous
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tutkintoon on sisällytetty hyviä uusia tutkinnon osia, myös sellaisia, joita on tähän mennessä tarjottu paikallisina tutkinnon osina. Tutkinnon muodostumisen osaamispisteiden suuruudet aiheuttavat varmasti haasteita henkilökohtaistamisessa ainakin aluksi, mutta tutkinnon osien laajuuksista on käyty hyvää keskustelua ja päätökset ovat perusteltuja. Asiakaskokemuksen kehittäminen -tutkinnon osan nimeen olisimme jättäneet palvelumuotoilu-sanan. Nyt tutkinnossa on kolme tutkinnon osaa, joiden nimet ovat samantapaisia (asiakaspalvelu, asiakkuuden hoitaminen ja asiakaskokemuksen kehittäminen) ja saattavat olla sekoitettavissa toisiinsa.
      • Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Valinnaisuutta paljon ja toki tämä tulee haastamaan myös koulutuksen järjestäjien resursseja. Alueellisesti tulee tehdä valintoja, mitä voimme järjestää ja mitä emme tule järjestämään. Potentiaalia myös yhteistyöhön eri koulutuksen järjestäjien välillä esim Pohjois-Pohjamaan ammatilliset oppilaitokset yhteistoteutukset mahdollista.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • KKV:llä ei ole lisättävää tutkinnon muodostumiseen.
      • Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, kirjastoalan vastuuopettaja, Valkeakosken ammattiopisto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Valinnaisuutta on tarjolla monipuolisesti jo nyt ja uusien tutkinnon perusteiden myötä valinnaisuuden määrä kasvaa jatkossa 105 osaamispisteeseen. Opiskelijan valinnaisuusmahdollisuudet ovat siten hyvät ja monipuoliset. Opiskelijan valinnaisuusmahdollisuudet ovat siten hyvät, vaikka kirjastoalan tutkinnon osat pysyisivät molemmat 30 osaamispisteessä. Esimerkiksi jos valitsee kirjastoalan tutkinnon osien lisäksi myyntityö -tutkinnon osan, sen lisäksi voi koko tutkinnon tavoitteekseen ottaa vielä esimerkiksi tapahtumajärjestelyt- tai tuote- ja palveluneuvonnan -tutkinnon osan.
      • Koulutuskuntayhtymä OSAO, Liiketoiminta/Kaukovainon yksikkö, palvelut
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Tutkinnon muodostuminen on hyvä. Kaksi pakollista tutkinnon osaa on riittävä määrä. Valinnaisuutta on paljon, ja se antaa opiskelijalle mahdollisuuden valita itseään kiinnostavia kokonaisuuksia. Toinen asia on sitten se, pystyvätkö koulutuksen järjestäjät toteuttamaan kaikkea valinnaisuutta.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Liiketoimintaympäristössä toimiminen: - Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan näkökulmasta liian laaja ja vaativa pakolliseksi tutkinnon osaksi. - Esitämme, että “Työyhteisössä toimiminen" ja "Tuloksellinen toiminta“ ovat erillisiä tutkinnon osia.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Pakolliset tutkinnon osat ovat toimivat. Liiketoimintaympäristössä toimiminen sopii merkonomin tutkintoon. Asiakaspalvelu on luonnollinen toiseksi pakolliseksi tutkinnon osaksi, mutta onko järkevää irrottaa myyntityö valinnaiseksi tutkinnonosaksi. Tutkinnon muodostumisesta - Tutkinto opiskelijan näkökulmasta paranee, koska valinnanvaraa tulee enemmän. - Myymäläympäristöön kehitetyt uudet tutkinnon osat (Tuotekeräily, Kassapalvelut, Tuote- ja palveluneuvonta ja Myymälässä toimiminen) olisivat voineet olla 5 osaamispistettä kukin, koska asiasisällöltään eivät vastaa esimerkiksi muita 15 osaamispisteen kokonaisuuksia (esimerkiksi Tapahtumajärjestelyt tai Projektissa toimiminen) - Laskutus ja reskontra tutkinnon osan jakaminen kahteen on hyvä uudistus ja käytännössä toimii työelämään sijoittumisen kannalta sekä osaamisen täydentämisen kannalta hyvin. Osaamista voi hankkia suoraan omaan työrooliin liittyen. Samoin on uuden lisätyn tutkinnon osan Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Ilkka Sasi 16.6.2023 § 18
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon muodostuminen Pakolliset tutkinnon osat muodostavat merkonomin perusosaamisen. Pakollisten osien kokonais-osp määrä pienenee ja valinnaisuutta tulee lisää. Valinnaisia tutkinnon osia on paljon, mutta se mahdollistaa aidosti yksilöllisten opintopolkujen toteutuksen. Valinnaisten rajaamisen poistaminen (valinnaiset 1 ja 2) on hyvä asia. Tämä lisää tutkinnon suorit-tamisen joustavuutta ja mahdollisuuksia yhdistää korkeakouluopintoja, lukio-opintoja sekä tutkin-non osia muista ammatillisista tutkinnoista.
      • Careeria Oy, Nygrén-Vainikainen Tuula
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon uudistus lisää valinnaisuutta ja laajentaa näyttöympäristöjä. Liiketoiminnan perustutkinto on ollut perinteisesti laajasti myös kolmannella sektorilla, julkishallinnossa ja erilaisissa assistentin tehtävissä edellytetty tutkinto. Luonnoksen mukaisten tutkinnon osien valinta olisi tälle kohderyhmälle haasteellisempaa kuin aiemmin. Työelämässä esimerkiksi oppisopimuksella opiskellessa koko tutkinto muodostuisi toisistaan irrallisista osista, jotka on kuitenkin pakko valita koko 180 osaamispisteen saavuttamiseksi. Tällaisissa tehtävissä työskentelevän opiskelijan tulisi koko tutkinnon suorittaakseen valita 7 valinnaista 15 osaamispisteen tutkinnon osaa. 30 osaamispisteen tutkinnon osia ei polkuun ole valittavissa. Onko tarkoitus, että oppilaitosten paikallisiin tarpeisiin suunnatuilla tutkinnon osilla paikataan tätä rakennetta? Ratkaisuehdotuksia: o Asiakkuuden hoitaminen -osaa edeltäneen aiemman perusteen osan laajuus oli 30 osaamispistettä, nyt tutkinnon osan laajuus on luonnoksessa 15 osp. Asiakkuuksien hoitaminen on vaativa työtehtävien kokonaisuus, jonka arvoa ja merkityksellisyyttä ei poista se, että myynnillistä sisältöä tutkinnon osassa on vähennetty. Voisiko osa edelleen olla 30 osp, jotta esim. juuri assistenttityön/julkishallinnon tutkintopolku muodostuisi selkeämmäksi työprosesseiltaan. o Tuote- ja palveluneuvonta -osa vaikuttaisi soveltuvan monenlaisiin ympäristöihin myös palveluneuvontatilaisuuksien/-tilanteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sisällössä kuitenkin edellytetään yhtenä ammattitaitovaatimuksena, että opiskelija "varmistaa hintatietojen ja asiakasinformaation oikeudellisuuden". Jos tätä ammattitaitovaatimusta muokattaisiin niin, että hintatiedot poistetaan tai kirjataan "varmistaa asiakasinformaation sekä tarvittaessa hintatietojen oikeellisuuden", osa soveltuisi myös voittoa tavoittelemattomaan tuotteiden tai palvelujen esittelyyn esimerkiksi julkishallinnossa tai kolmannen sektorin toiminnassa.
      • Opetushallitus, Liiketoiminnan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Pakolliset tutkinnon osat ovat toimivat. Liiketoimintaympäristössä toimiminen sopii merkonomin tutkintoon. Asiakaspalvelu on luonnollinen toiseksi pakolliseksi tutkinnon osaksi. Myyntityön irrottaminen valinnaiseksi tutkinnon osaksi arveluttaa. Tuleeko myyjän työssä vaadittavia asioita riittävästi käsiteltyä pakollisessa Asiakaspalvelu – tutkinnon osassa? Esimerkiksi Asiakaspalvelu -tutkinnon osaan voisi lisätä omaksi pallukaksi ”Toteuttaa asiakaspalvelua myyntihenkisesti” Valinnaiset tutkinnon osat ovat pieniä ja niistä voi valita monenlaisia kokonaisuuksia. Palvelumuotoilun -nimen muuttaminen Asiakaskokemuksen kehittämiseksi on aluksi haasteellista, koska tutkinnon osa on ollut suosittu ja juuri lyönyt itsensä läpi. Laskutus ja reskontra tutkinnon osan jakaminen kahteen on hyvä uudistus ja käytännössä toimii työelämään sijoittumisen kannalta sekä osaamisen täydentämisen kannalta hyvin. Osaamista voi hankkia suoraan omaan työrooliin liittyen. Samoin on uuden lisätyn tutkinnon osan Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus ja Sisäisen palvelut ja tiedon käsittely osalta.
      • AEL-Amiedu Oy / Taitotalo, Liiketoiminta-ryhmä
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • On huomionarvoista, että suorittaessaan koko tutkinnon opiskelijalle tulee lukumääräisesti useita tutkinnon osia. Opiskelijan näkökulmasta joustavuutta ja valinnanmahdollisuuksia on runsaasti, mutta toisaalta koulutuksen järjestäjälle tutkinnon osien määrä asettaa osaamisen osoittamisen järjestämiselle haasteita. Taitotalo pyytää huomioimaan, voisiko osaamisalojen lisääminen tuoda lisää selkeyttä, millaista osaamista liiketoiminnan perustutkinnon suorittajalla on. Tunnistettaisiinko tutkinnon suorittaneen osaaminen paremmin työelämän työtehtävien kannalta esim. rekrytointitilanteessa? Muissa liiketoiminnan tutkinnoissa on osaamisalat, ja työelämä on hyvin tunnistanut nämä osaamisalat.
      • Palvelujalojen ammattiliitto PAM
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • Tutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta osasta (Liiketoimintaympäristössä toimiminen 25 asp ja Asiakaspalvelu 15 osp) sekä 4-7 valinnaisesta osasta. Moderni liiketoiminta on monipuolista, kuten tutkinnonosien määrästä voi päätellä. Kokonaisuuden muodostumisesta ei ole erityistä huomauttamista.
      • Keuda
        Uppdaterad:
        13.6.2023
        • Tutkinto on kokonaisuudessaan vanhanaikainen eikä vastaa ennakoituihin tulevaisuustarpeisiin.
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, vararehtori Seija Katajisto, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä, työelämän edustajat ja opetushenkilöstö
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Pakolliset tutkinnon osat: - Asiakaspalvelu 15 osp -tutkinnon osa on tutkinnon suorittaneen keskeistä osaamista ja olisimme säilyttäneet laajuuden ennallaan (20 osp). - Liiketoimintaympäristössä toimiminen (25 osp) tutkinnoin osa on mielestämme suhteellisen laajaksi. Pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien suhde: - Valinnaisuuden lisääntyminen on hyvä. Valinnaiset 15 osp:n työelämälähtöiset tutkinnon osat mahdollistavat vielä nykyistäkin henkilökohtaisempien opintopolkujen toteuttamisen.
      • Ammattiopisto Spesia
        Uppdaterad:
        9.6.2023
        • Aiemmin pakolliset 55 osp. Uudistuksessa pakollisten 40 osp tutkinnon osien sisällössä enemmän opetettavaa/opittavaa, mutta vähemmän opintopisteitä. Vaikka tuloksellisen toiminnan sisällön kapeneminen on erityisopetusta ajatellen hyvä juttu, liiketoimintaympäristössä toimimisesta tulee vaativa kokonaisuus. Lisäksi aiemmin Työyhteisössä toimimista on hyödynnetty myös tutkinnon osa toisesta tutkinnosta 15 osp ja tämä mahdollisuus poistuu. Myynti- ja asiakaspalvelutyöhön liittyviä valinnaisia 15 osp:n tutkinnon osia on lisätty, joka mahdollistaa valinnaisuuden ja lisää työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi tämä mahdollistaa yksittäisten tutkinnon osien suorittamisen / osa tutkinto / täydennyskoulutuksen.
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Uppdaterad:
        8.6.2023
        • • On hyvä, että valinnaiset ovat tasavertaisia keskenään (vrt. nykyiset perusteet). • Valinnaisuuksien määrä on kasvanut, mikä tarkoittaa pienen koulutuksen järjestäjän näkökulmasta tarjottavien tutkinnon osien entistä vahvempaa rajaamista.
      • Satakunnan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Pakollisia tutkinnon osia vain kaksi on selkeä parannus. Toiminnan kannattavuus liiketoimintaympäristön osana avautuu varmasti paremmin opiskelijalle, kun ei ole taloushallinnon eikä yrittäjyyden osaamista taustalla. Tutkinnonosat ovat monipuolistuneet ja tarkentuneet – samalla nimet ovat osittain selkeytyneet. Oikein hyvänä lisänä tutkinnossa mm: kassapalvelut, myymälässä toimiminen ja tarjontaan palautettu visuaalinen myyntityö.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Tanja Oikarinen, Paula Kataja
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Haaste silloin, kun esim. lukiosta tulee ostuina 25 ospia, niitä ei voida täysimääräisesti hyödyntää, koska valinnaiset tutkinnon osat ovat 15 ospia tai 30 ospia. Sama haaste on nykyisissä tutkinnon perusteissa.
      • Teknisen Kaupan Liitto ry
        Uppdaterad:
        5.6.2023
        • Ei kommentoitavaa
      • Keuda
        Uppdaterad:
        4.6.2023
        • Positiivista, että pakolliset vähennetty kahteen. ”Vanhan” pakollisen tutkinnon osana ”tuloksellinen toiminta” ammattitaitovaatimusten madaltuminen on hyvä asia. Asiakaspalvelu 15 osp o Kommentit: Kielitaitoon liittyvä muutos on mm. maahanmuuttajille hyvä uudistus. Asiakkuuden hoitaminen 15 osp o Kommentti: Mikään yritystoiminta ei perustu yhteen asiakkuuteen, joten vanha nimi oli parempi ”Asiakkuuksien hoitaminen” Markkinointiviestintä 30 osp o Kommentti: Edelleen mukava sisällöntuotanto. Olisi hyvä erottaa sisällöntuotanto kokonaan erilliseen tutkinnon osaan.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        2.6.2023
        • Finanssipalvelut näkökulmasta: Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista 145 osp ja yhteisistä tutkinnon osista 35 osp. Yhteiset tukinnon osat sisältävät Finanssipalvelut tutkinnon osaa ja yleisesti työelämää tukevia sisältöjä. Ammatillisista tutkinnon osista voi valita Finanssipalvelut tutkinnon osaa täydentäviä kokonaisuuksia pakollisten liiketoimintaympäristössä toimiminen 25 osp ja asiakaspalvelu 15 osp lisäksi. Valmistautuminen ja turvallisuusasiat Lisäys: Tuntee rahanpesuun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvät keskeiset säädösvaatimukset. Perustelu: Teemat liittyvät vahvasti juuri finanssipalveluihin.
      • Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammattiopisto
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • - Valinnan mahdollisuuksia tutkinnon osien osalta on paljon, joka toisaalta aiheuttaa sen, että koulutuksen järjestäjät eivät voi tarjota kaikkea, jos opiskelijoiden valinnat hajautuvat moneen eri tutkinnon osaan. - Perusteluonnoksessa on paljon pieniä (15 osp) tutkinnon osia. Parhaimmillaan (pahimmillaan) tutkinto voi muodostua yhdeksästä tutkinnon osasta. Perustutkinnon suorittaminen on valmistanut opiskelijat toimimaan monipuolisissa työtehtävissä, mutta antaako perusteluonnos nyt liian paljon mahdollisuuksia erilaisten ja moninaisten opintopolkujen valintaan?
      • Yleisten kirjastojen neuvosto, Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunta, Savinainen Päivi
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • Yleisten kirjastojen neuvostolla ei tästä ole ensimmäisessä kohdassa esitettyyn lisättävää.
      • Forsell Marja
        Uppdaterad:
        27.5.2023
        • Asiakaspalvelu 15 osp Kielitaito: palvelee asiakasta tutkintokielellä, toisella kotimaisella tai/ja yhdellä vieraalla kielellä perustelu:. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa; auttavasti asiakkaan palvelua myös ruotsin kielellä - jatko-opintomahdollisuudet ammatikorkeaan vaikeutuvat puutteelisen ja yksipuolisen kielitaidon kanssa; edes maahanmuuttajat eivät kaikki osaa esim. englantia, osalle heistäkin on ruotsin kieltä helpompi oppia
      • Deliveryhero Finland Oy, Foodora Market Tampere
        Uppdaterad:
        25.5.2023
        • Tuotekeräily 15ops: Tuotekeräily on osa valinnaisia tutkinnon osia. Olisi hyvä pohtia, kuuluisiko se pakollisiin tutkinnon osiin. Kaupan alan yrityksiä, joissa tällaista ammattitaitoa vaaditaan, on jo olemassa valtakunnallisesti runsaasti.
      • Tutkinnon osien sisällöistä ja ammattitaidon osoittamisesta (osaaminen on ajantasaista ja huomio tulevaisuuden osaamistarpeet, osaaminen voidaan hankkia, osoittaa ja arvioida työelämän tehtävissä)
      • Palokangas Santtu
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • 2.4. Asiakaskokemuksen kehittäminen Ratkaisujen arviointi ja tulosten esittely Opiskelija • hyödyntää saatua palautetta ratkaisujen kehittämisessä Opiskelijan voi olla vaikea hyödyntää saatua palautetta ratkaisujen kehittämisessä, kun kehittämisratkaisu on jo valittu ja toteutettukin. Voisiko tämän muuttaa muotoon hyödyntää saatu palautetta jatkokehittämisessä tms., jolloin kuvaisi paremmin sitä, että tarkoitus olisi hyödyntää palautetta ja tuloksia kehitystyön mahdollisessa seuraavassa vaiheessa. 2.26. Huippuosaajana toiminen Opiskelija osoittaa osaamisensa näytössä toimimalla vaativissa oman alan työtehtävissä. Ammattitaitovaatimukset lukemalla on vaikea muodostaa selkeää kuvaa siitä, minkälaisissa työtehtävissä kaikki tai ison osan ammattitaitovaatimuksista opiskelija pystyisi todellisuudessa näyttämään. Kokonaisuus on sen verran laaja ja moniulotteinen. On myös vaikea saada kiinni, minkälaisessa kilpailutilanteissa opiskelija pystyisi näyttämään esimerkiksi seuraavia ammattitaitovaatimuksen osia: toimii kustannustehokkaasti ja yrityksen tuloksellisuutta edistävästi, vahvistaa ja luo uusia asiakassuhteita, ennakoi riskejä ja ilmoittaa työhön liittyvistä vaaratekijöistä, varmistaa asiakasturvallisuuden.
      • Perho Liiketalousopisto, kestävän kehityksen asiantuntija, Runonen Maria
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Liiketoiminnan tutkinnon perusteiden luonnoksessa tulisi huomioida paremmin tulevaisuuden osaamistarpeet. Ammattitaitovaatimukset, kuten • huomioi energiatehokkuuden • lajittelee ja kierrättää syntyvät jätteet • selvittää tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksia • toimii työssään kestävyysarvojen ja -periaatteiden mukaisesti • tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä ovat sinänsä hyviä lisäyksiä, mutta eivät vastaa kaikilta osin enää nykypäivän saati tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Energiatehokkuuden huomiointi ei riitä, vaan tarvitaan ylipäätään resurssiviisautta niin energian kuin kaiken raaka-aineiden käytön suhteen. Jätteiden lajittelun sijaan tulisi pyrkiä kaikessa toiminnassa vähentämään eri jätejakeiden syntymistä ja pyrkiä kiertotalouteen laajemmassa mittakaavassa. Ylipäätään kiertotalous ei näy luonnoksessa toistaiseksi mitenkään, vaikka mm. EU-tasolla on juuri käynnistynyt merkittävä kiertotalouden green deal -ohjelma, johon myös Suomi laajasti osallistuu. Tuotteen ympäristövaikutusten selvittäminen ei yksinään riitä ja on varsin ympäripyöreä. Olisi hyvä kuvata mitä näillä ympäristövaikutuksilla (hiilijalanjälki, vesijalanjälki, luontovaikukset..) tarkoitetaan ja ohjata toimintaan, jolla ne vähenevät. Kestävyysarvot ja -periaatteet tulee määritellä tarkemmin tai poistaa, sillä siihen tarvittava osaaminen on erittäin haastava ymmärtää yksiselitteisesti. Niin ikään kohta ”tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä” olisi hyvä määritellä esimerkiksi ”tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä”.
      • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tämän hetken työelämälähtöisessä opiskelussa opiskelijoita tulisi kannustaa enemmän opiskelemaan niin toista kotimaista kieltä kuin vieraita kieliä. Pakollisen tutkinnon osan sisältöön Liiketoimintaympäristössä toimiminen 25 ops toivomme myös mainintaa vieraasta kielestä/toisesta kotimaisesta kielestä: Esimerkiksi kohtaan Työyhteisössä työskentely: ”Toimii työssään tutkintokielellä ja yhdellä muulla kielellä.” Samoin Myyntityö 30 osp tutkinnon osaan, kohtaan Myynti: ”käyttää ammattisanastoa tutkintokielellä ja yhdellä muulla kielellä.” Tuotekeräily 15 osp: Useassa kohdassa sana ”tarvittaessa”. Esimerkiksi keräilytehtäviin valmistautuminen kohta ”tarvittaessa valitsee kerättävät tilaukset”, voi mielestämme tarvittaessa sanan jättää kokonaan pois. Tilausten käsittely kohdassa ammattitaitovaatimuksissa viisi kymmenestä sisältää sanan tarvittaessa. Kassapalvelut 15 osp ja Myymälässä toimiminen 15 osp, hyvät omina erillisinä kokonaisuuksina.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Lisätietoja: Heini Wink, koulutuspoliittinen asiantuntija, JHL ry
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Molemmissa pakollisissa tutkinnon osissa on at-vaatimuksissa: - tunnistaa yleisimpiä mahdollisia kyber- ja tietoturvauhkia työssään ja osaa mahdollisessa uhkatilanteessa toimia roolinsa mukaisesti • JHL kysyy, onko tarpeellista edellyttää tätä at-vaatimusta kummassakin pakollisessa vai voisiko jättää vain toiseen pakolliseen tutkinnon osaan esim. Liiketoimintaympäristössä toimiminen? Tutkinnon osa Projektissa toimiminen, 15 osp • vastaako tutkinnon osan nimi sen sisältöä? Onko sisältö enemmän projektinhallintaa, johtamista ja organisointia kuin projektissa mukana olemista jonkun toisen johdolla? Ja jos on johtamista, tällöin sisältö liian suppea ja 15 osp liian vähän. Tutkinnon osa Asiakkuuden hoitaminen, 15 osp • organisaatioissa hoidetaan yleensä useita asiakkuuksia; hoitaako tutkinnon suorittaja vain yhtä asiakkuutta ja sitä arvioidaan? Vai pitäisikö tutkinnon osan nimi olla Asiakkuuksien hoitaminen? Useissa valinnaisissa tutkinnon osien (mm. Digitaalinen kauppa, Finanssipalvelut, Kirjanpito, Laskutus- ja myyntireskontra, Liiketoiminnan logistiikka, Markkinointiviestintä, Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus, Tuote- ja palveluneuvonta, Tuotekeräily) ammattitaitovaatimuksissa sanotaan - tunnistaa alan keskeisiä käsitteitä toisella kotimaisella kielellä tai vieraalla kielellä • Kielitaitovaatimus oudosti ilmaistu, kun Suomi on kaksikielinen maa, jossa virallisina kielinä suomi ja ruotsi. Tutkinnon osat Kirjastopalvelu ja Kirjaston tieto- ja opastamispalvelut • Kummassakaan tutkinnon osassa ei ole mainintaa kirjaston inventointia ja kotiseutuaineiston ns. keräämistä eri tietolähteistä, vaikka on kirjastoalan osaamisvaatimus. • JHL ehdottaa kyseisen at-vaatimuksen lisäämistä kirjastopalveluihin
      • Kuusisto & Sahlstedt Oy, Kuusisto Kati
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Lausunto Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnokseen Haluamme antaa lausunnon liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnoksessa mainittuun kohtaan “Tapahtumatuotanto 15 osp on Tapahtumajärjestelyt 15 osp ja sisältöön ei ole tehty suuria muutoksia.” Tapahtuma-ala on korona-aikana ja sen jälkeen tullut paremmin tunnistetuksi ja toiminnaltaan selkeämmin hahmotetuksi. Vuonna 2023 on myös Työ- ja elinkeinoministeriö julkaissut selvityksen tapahtuma-alan toimialamäärityksestä ja vaikutuksista kaupunkikehitykseen (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164589). Tässä selvityksessä esille nousee tapahtuma-alan toimintaa laajasti sääntelevät lait. Nyt kun liiketoiminnan perustutkintoa uudistetaan toivomme, että myös 15osp:n tapahtumatuotanto kokonaisuudessa huomioidaan toimialasta ja sen toiminnasta tuotettu uusi tieto, erityisen tärkeää on huomioida tapahtumatoimintaa sääntelevä lainsäädäntö. Tapahtumajärjestelyjen koulutuskokonaisuudessa on keskeistä tuoda esille tapahtumajärjestämistä säätevä lakikokonaisuus, jotta tulevat liiketalouden ammattilaiset ymmärtävät vastuunsa tapahtumajärjestämisessä. Lisäksi tapahtumajärjestelyt kokonaisuutta olisi hyvä käsitellä tapahtumamarkkinoinnin näkökulmasta, joka useimmiten lieneekin se liiketalouden osaajan keskeisin tehtävä tapahtumajärjestämisessä. Esitämme, että tapahtumajärjestelyt kokonaisuutta tarkistetaan vielä tapahtumajärjestämiseen liittyvän lainsäädännön osalta, jotta se varmuudella pitää sisällään tiedot tapahtumajärjestäjän vastuista ja juridisesta asemasta. Lisäksi esitämme, että kokonaisuuteen liitetään tapahtumarkkinointi ja tapahtumapalvelujen ostaminen, jotkat ovat keskeinen osa yritysten liiketoiminnan tueksi toteutettavaa tapahtumatoimintaan. Lempäälässä 20.6.2023 Kati Kuusisto Kuusisto & Sahlstedt Oy
      • Suomen kirjastoseura ry, Maarno Rauha
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Ei kommentoitavaa ao. kohdasta.
      • Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Liiketalous
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Laskutus- ja myyntireskontra -tutkinnon osassa tarkentaisimme ostoreskontran "Rekisterit ja ohjelmat" -kohtaa muotoon: toimii tietoturvatietoisesti työssään. Asiakaspalvelu -tutkinnon osaan ehdottaisimme seuraavaa tarkennusta/rajausta: noudattaa työturvallisuusohjeita ja -säädöksiä asiakaspalvelutilanteissa ja palveluympäristössä. Kohta "Tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä" on mielestämme myös hieman epäselvä. Ehdotus: tunnistaa työssään mahdollisuuksia edistää kestävyysarvoja ja -periaatteita. Myös tuote- ja palveluneuvonta -tutkinnon osassa tarkentaisimme samansisältöistä kohtaa "Tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä." Ehdotus: tunnistaa työssään mahdollisuuksia edistää kestävyysarvoja ja -periaatteita. Lisäksi seuranta -otsikon alla "Esittelee tuote- tai palveluneuvontatilanteen tulokset" ehdottaisimme tekstiin muotoa: esittää tai kirjaa kehittämisehdotuksia tuote- tai palveluneuvontaan (aina ei ole mahdollisuutta ”esitellä”).
      • Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tietyissä tutkinnon osissa osaaminen osoittaminen & näyttäminen ja arviointi työelämässä vaatii opettajilta uudistumista ja tämä on positiivista. Kielitaidon osaaminen mm asiakaspalvelu & myynnin tutkinnonosioissa - mm. ruotsi & englanti. Toki yto-opetuksen integrointia tarvitaan oppilaitoksissa enemmän aloille.
      • Suomen ympäristöopisto Sykli
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Ohessa SYKLIn asiantuntija-kouluttajien tärkeimpiä huomioita ja kehitysehdotuksia tutkinnonperusteiden muokkaamiseksi. 1.) Tutkinnonosissa ei mainita yhdessäkään kohtaa kiertotaloutta, joka on yksi merkittävin EU:n Vihreän kehityksen ohjelman tavoite. Tulevaisuuden yritystoiminnassa liikevaihto ei voi enää perustua volyymiin, vaan kestävän arvon luomiseen. Yritysten on siis pohdittava, miten aikovat ylläpitää toimintaa, kun neitseellisen raaka-aineen saatavuus heikkenee ja hinnat kallistuvat. Merkittäväksi osaamiseksi yrityksissä nousee se, miten yritykset onnistuvat keventämään riippuvuussudettaan neitseellisistä raaka-aineista ja hyödyntämään kiertotalouden mahdollisuuksia. Kiertotalouden liiketoimintamallit kuuluvat olennaisena osana Lito-tutkintoon. Aiheen sivuaminen lyhyesti 1 osp pakollisessa YTO-kurssissa ei riitä vastaamaan liiketoiminnan työelämän tarpeisiin, joten kiertotalousosaaminen tulee liittää jokaiseen alaan. Ammattitaitovaatimuksiin voisi lisätä esim. "tunnistaa työssään kiertotalouden mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä ja jatkuvuutta" 2.) Liiketoimintaympäristössä toimimisen tutkinnonosassa (sekä esim. Finanssipalvelut) tulisi huomioida yritysten huolellisuusvelvoite ja uudistuvat yritysvastuun vaatimukset. Kestävän rahoituksen Taksonomia on jo astunut voimaan. Tämän lisäksi EU:n neuvosto on hyväksynyt direktiivin koskien huolellisuusvelvoitetta (Due Diligence) ja yritysvastuudirektiivi etenee EU:ssa kovaa vauhtia. Kyseisten direktiivien avulla pyritään auttamaan EU:ta siirtymään ilmastoneutraalimpaan ja vihreämpään talouteen EU:n vihreän kehityksen ohjelman ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Tutkinnon perusteissa ei ole mainintaa uusista, kestävän rahoituksen periaatteista. Taksonomian myötä rahoitus on sidottu kiinteästi yrityksen kykyyn osoittaa toimintansa vaikutukset toimintaympäristössään kriteerin mukaisesti. Yleistason ymmärrys CSRD:n mukaisista raportointivaatimuksista ja kestävän rahoituksen taksonomian periaatteista on tulevaisuuden yritysten toimintakyvyn ja kilpailukyvyn edellytys. Pientenkin yritysten on jo lähitulevaisuudessa ymmärrettävä epäsuoran raportointivelvoitteen merkitys omalle toiminnalleen. Ammattitaitovaatimuksissa tämä voisi olla esitettynä esim. "ymmärtää kestävyyden tärkeyden rahoituksen hankkimiselle ja liiketoiminnan jatkuvuudelle". 3.) Luontohaittojen arvioinnista ja mittaamisesta on tulossa lähitulevaisuudessa kaikkia toimialoja sitovat raportointiohjeet ja mittarit hiilijalanjäljen mittaamisen ja vähentämisen rinnalle. Yritysten luontohaittojen tunnistamisen pitäisi olla huomioituna liiketoiminnan tutkinnonperusteiden osaamistavoitteissa. Ammattitaitovaatimuksissa mainitaan: “selvittää tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksia”. Ympäristövaikutukset -termi tulee määritellä tarkemmin, koska näin laaja näkökulma antaa aivan liian ison liikkumavaran arvioinnissa ja opetuksen sisällössä. Voisiko ammattitaitovaatimuksia määritellä esim. "selvittää tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksia, luontohaittoja ja päästöjä". 4.) Myös liiketoiminnan sosiaalisen vastuun osaamisen pitäisi näkyä tutkinnossa (yrityksen vastuu tuotantoketjun sosiaalisista vaikutuksista). Voisiko arvioinnissa olla esim. "selvittää yrityksen toiminnan, tuotteiden tai palveluiden tuotannon sosiaalisia vaikutuksia (tuotantomaissa)". 5.) Ammattitaitovaatimuksissa lukee: “lajittelee ja kierrättää syntyvät jätteet”. Jäte sanaa ei tulisi käyttää. Voisiko olla esim. “Lajittelee syntyvät jätejakeet ja osaa kierrättää/ hyödyntää niitä, ymmärtää materiaalin kierron mahdollisuudet.” 6.) “toimii työssään kestävyysarvojen ja -periaatteiden mukaisesti” on yhtä epämääräinen kriteeri kuin aiemmin tutkinnon perusteissa ollut “toimii kestävä kehityksen periaatteiden mukaisesti”. Määritelmä on liian laaja, eikä sille ole määritelty merkityssisältöä. Ehdotamme, että tämä yksittäinen ja liian laaja tavoite poistetaan ja korvataan useammalla tarkemmin määritellyllä, joita tässäkin ehdotuksessa esitetään. 7.) Ammattitaitovaatimuksissa on mainittu “huomioi energiatehokkuuden” .Tehokkuus sana tulisi korvata sanalla –viisaus, jotta tarkastelu ei suuntaudu vain taloudelliseen tehokkuuteen (joka ei voi olla tulevaisuuden liiketoiminnan ainoa fokus), vaan huomioi myös kestävät energiaratkaisut. Tähän tulisi lisätä energian lisäksi myös muiden resurssien kestävä käyttö esim.: "Toimii energia- ja resurssiviisaasti". 8.) Ammattitaitovaatimuksiin tulisi lisätä: Toimii työssään kestäviä kulutusvalintoja edistäen. (Tämä voi liittyä kestäviin materiaaleihin, resursseihin, energiaan, työtapoihin, kulutuksen määrään jne.)
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • KKV ehdottaa kuluttajansuojaan sisältyviä myyjänvastuuseen kuuluvia sisältöjä seuraaviin tutkinnonosiin: 2.1. Liiketoimintaympäristössä toimiminen Työhön ja liiketoimintaympäristöön perehtyminen -osioon ammattitaito-vaatimukseksi ehdotetaan - tunnistaa vastuullisen ja säädöstenmukaisen liiketoiminnan hyödyt organisaatiolle Digitaalisessa työympäristössä toimiminen -osioon ammattitaito-vaatimukseksi ehdotetaan - tunnistaa myyjänvastuunsa ja hankkii ajankohtaista tietoa kuluttajan-suojasta soveltaessaan uusia innovaatioita, kuten esim. tekoälyä ja algoritmeja digitaalisessa kaupankäynnissä 2.2. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelutilanteisiin valmistautuminen -osioon ammattitaito-vaatimukseksi ehdotetaan - nimeää organisaation asiakasryhmiä ja tunnistaa niiden erityispiirteitä ja tiedostaa asiakasryhmiin liittyvän myyjänvastuun sekä noudattaa sitä Asiakaspalvelu-osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - noudattaa asiakaspalvelun myyjänvastuuseen liittyviä säädöksiä - huolehtii reklamointitilanteista myyjänvastuuseen liittyvän lainsäädännön edellyttämällä tavalla Asiakasviestintä-osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - noudattaa tiedonantovelvoitteita koskevia säännöksiä kuluttaja-kaupassa 2.3. Asiakkuuden hoitaminen Työn suunnittelu ja valmistautuminen -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - etsii tietoa ja päivittää osaamistaan työtään varten omaa alaansa koskevista myyjänvastuuseen liittyvästä lainsäädännöstä 2.4. Asiakaskokemuksen kehittäminen Asiakaspolku ja kehittäminen -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - kuvatessaan asiakaspolkua vaiheittain (ennen kauppaa, kaupan aikana ja kaupan jälkeen) ottaa huomioon asiaankuuluvat säädökset ja myyjänvastuun kannalta kriittiset asiakkuuden hoitamisen pisteet - osaa hyödyntää säädösten noudattamista osana asiakaskokemuksen laadunvarmistusta.   2.5. Digitaalinen kauppa Valmistautuminen-osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - tuntee asiakaspolun ja sen eri vaiheisiin liittyvät myyjänvastuun velvoitteet - ymmärtää säädöstenmukaisen valinta-arkkitehtuurin suunnittelun osaksi myyjänvastuun kantamista Digitaalisen kaupan ylläpito -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - noudattaa myyjänvastuuta valinta-arkkitehtuurin käytössä, markkinoin-nissa, myyntitilanteessa, maksamisessa, asiakaspalvelun järjestämisessä - seuraa myyjänvastuun toteutumista osana käyttäjäkokemusta Digitaalisen kaupan asiakaspalvelu -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - kertoo tuote- tai palveluvalikoimasta ja huomioi tietoa antaessaan myyjänvastuuseen kuuluvan tiedonantovelvoitteensa. - tunnistaa asiakaspalautteen ja reklamaation eroavaisuudet reagoidessaan asiakkaiden yhteydenottoihin - noudattaa organisaation ohjeita ja lainsäädännön vaatimuksia reklamaatioiden käsittelyssä 2.8. Kassapalvelut Asiakaspalvelu kassapalvelutyössä -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - tietää mitä lakisääteinen virhevastuu tarkoittaa ja osaa toimia myyjän-vastuun mukaisesti tuotteiden virhetilanteissa - tunnistaa asiakaspalautteen ja reklamaation eroavaisuudet reagoidessaan asiakkaiden yhteydenottoihin - noudattaa organisaation ohjeita ja lainsäädännön vaatimuksia reklamaatioiden käsittelyssä 2.14. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnän suunnittelu -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - toimii työssään markkinointia koskevan lainsäädännön mukaisesti eli tuntee kuluttajansuojaa koskevan myyjänvastuun. - osaa hankkia tietoa ja päivittää omaa osaamistaan markkinointia ohjaavista säädöksistä ja itsesäätelyelinten suosituksista. 2.15. Myymälässä toimiminen Myymäläympäristö -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - tarjoaa aktiivisesti tuotteita ja palveluita myyjänvastuunsa tuntien 2.16. Myyntityö Valmistautuminen myyntityöhön -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - tunnistaa eri asiakasryhmien osalta, mitä säädöksiä tulee ottaa huomioon kaupanteossa Myynti-osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - noudattaa myyjänvastuuta ennen kauppaa, kaupan aikana ja kaupan¬teon jälkeen - tietää mitä lakisääteinen virhevastuu tarkoittaa ja osaa toimia myyjän-vastuun mukaisesti tuotteiden virhetilanteissa 2.21. Tapahtumajärjestelyt Tapahtuman suunnittelu -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - huomioi tapahtuman suunnittelussa myyjänvastuun Tapahtuman toteutus -osioon ammattitaitovaatimukseksi ehdotetaan - tunnistaa ja ennakoi peruuntumis- tai palvelun muutostilanteisiin liittyvän myyjänvastuun 2.23. Tuote­ ja palveluneuvonta Suunnittelu-osioon ehdotetaan ammattitaitovaatimukseksi - perehtyy omaan tuote- tai palveluvalikoiman liittyvään myyjän-vastuuseen tuotteen ja palvelun elinkaaren kattavasti Toteuttaminen-osioon ehdotetaan ammattitaitovaatimukseksi - toimii myyjänvastuun mukaisesti tuote- ja palveluneuvontaa toteutta-essaan   2.25. Visuaalinen myyntityö Suunnittelu-osioon ehdotetaan ammattitaitovaatimukseksi - perehtyy myyjänvastuuseen kuuluviin säädöksiin suunnitellessaan esille-panoa Toteuttaminen-osioon ehdotetaan ammattitaitovaatimukseksi - noudattaa esillepanossa myyjänvastuun mukaista tiedonantovelvoitetta ja ilmoittaa hintatiedot Myyjänvastuun ammattitaitovaatimuksia löytyy lisää KKV:n verkkosivujen opetuksen tueksi laaditulta sivustolta https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/oppimisen-palvelut/myyjanvastuupolku/. Ammattitaitovaatimukset on sivustolla jäsennelty myyntiprosessin mukaiseen järjestykseen: ammatti-taidoksi, jota tarvitaan ennen kauppaa, kaupanteon aikana ja kaupanteon jälkeen. Myyntiprosessi kattaa markkinoinnin, myyntityön, asiakaspalvelun ja jälkimarkkinoinnin. Digitaalinen kauppa ja sen ammattitaitovaatimukset on sisällytetty mukaan myyjänvastuun kokonaisuuteen.
      • Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, kirjastoalan vastuuopettaja, Valkeakosken ammattiopisto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Kirjastopalvelut -tutkinnon osa: Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että nyt voimassa olevien tutkinnon perusteiden kirjastopalveluissa toimiminen -tutkinnon osassa laajuus on 30 osaamispistettä ja ammattitaitovaatimukset ovat samat (palvelutehtävissä toimimiseen, palvelujen tarjontaan, kokoelmatyöhön sekä tiedottamiseen liittyvät työtehtävät) kuin tulevassa kirjastopalvelut -tutkinnon osassa, mutta nyt vain ilmaistuna eri tavalla kriteeristössä. Pohdittavaa olisi siten siinä, miksi edellytetään kirjastopalvelut -tutkinnon osassa vähintään samantasoista osaamista kuin aikaisemmassa vastaavassa tutkinnon osassa, mutta laajuus ja opiskelijan saama osaamispistemäärä on kuitenkin pienempi. Kirjastoalan työtehtävissä osaamista vaaditaan aina vaan enemmän, kuten on todettu muun muassa Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton (Jyty 2/2023) jäsenkyselyssä: 38 Kirjastoalan jäsenkysely - 2/2023 - Jyty-lehti.fi. Työelämä ei edellytä osaamisvaatimusten alentamista ja osaamisen vähentämistä, siten ei ole syytä vähentää toisen asteen tutkinnossakaan alakohtaista osaamisvaatimustasoa.
      • Koulutuskuntayhtymä OSAO, Liiketoiminta/Kaukovainon yksikkö, palvelut
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Yleisesti ottaen tutkinnon osissa edellytettävä osaaminen on ajantasaista ja tulevaisuuden osaamistarpeita on huomioitu. Pääosin osaaminen voidaan hankkia, osoittaa ja arvioida työelämän tehtävissä. Seuraavaksi opettajiemme osittain yksityiskohtaisetkin kommentit tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin liittyen. Asiakaspalvelu: Tarvitaanko erikseen ammattitaitovaatimusta ”perehtyy asiakaspalvelutehtävään”? Eikö sen pitäisi olla edellytys, kun osaamista arvioidaan. Voisiko yhdistää ammattitaitovaatimukset ”Tunnistaa haasteellisia palvelutilanteita ja osaa tarvittaessa toimia niissä” sekä ”Ratkaisee työtehtävissä esiin tulleita ongelmatilanteita”. Liiketoimintaympäristössä toimiminen: Miten ammattitaitovaatimus ”Ottaa huomioon monimuotoisen työyhteisön” arvioidaan käytännössä? Tarvitaanko työyhteisössä työskentely otsikon alla olevaa ammattitaitovaatimusta ”käyttää työssään tarkoituksenmukaisesti eri työvälineitä ja laitteita, kun laitteet tulevat esille myös digitaalisessa työympäristössä työskentelyssä? Tarvitaanko ”käyttää tiedonhankintakanavia”, koska tietoa pitää kuitenkin olla, kun osoittaa osaamista näytössä. Voisiko ”huomioi energiatehokkuuden” yhdistää lajitteluun ja kierrättämiseen yhden otsikon alle esim. huomioi kestävän kehityksen työssään. Digitaalisessa työympäristössä työskentelyn alla toistoa säädöksien ja tietosuojan/tietoturvan noudattamiseen liittyvissä ammattitaitovaatimuksissa. Kaikissa työpaikoissa ei voida edellyttää verkkotapaamisiin osallistumista, asettaa työpaikat eriarvoiseen asemaan. Voisiko ”tunnistaa nettopalkan muodostumisen periaatteita muuttaa muotoon ”ymmärtää henkilöstökustannusten muodostumisen periaatteita”? Asiakkuuden hoitaminen: tarvitaanko tutkinnon osassa ammattitaitovaatimusta ”noudattaa viestinnässä organisaation visuaalista ilmettä”? Asiakaskokemuksen kehittäminen: Hyvää, että arvon tuotto korostuu liiketoiminnan näkökulmasta sekä vastuullisuus- että kestävyysarvot. Hyvää myös se, että viimeisen kohdan jatkokehityksen testaaminen on jäänyt pois, joka oli aika vaikeasti toteutettavissa työpaikalla. Nimenmuutoksen perustelut herättävät kysymyksiä, koska meillä on myös hyvin saman kuuloinen tutkinnon osa, asiakkuuksien hoito, se voi sekoittaa opiskelijoita. Digitaalinen kauppa: Sisältö hyvä ja on ajanhermoilla ja katsoo myös tulevaisuuteen. Markkinointiviestintä: Tutkinnon osan sisältö palvelee erinomaisesti opiskelijaa, työpaikkaohjaajaa ja opettajaa. Projektissa toimiminen: Paljon päällekkäisyyttä tapahtumajärjestelyt tutkinnon osan kanssa. Tapahtumajärjestelyt: Ammattitaitovaatimuslistaa voi hyödyntää entistä paremmin opettamisessa. Visuaalinen myyntityö: Ammattitaitovaatimusten kokonaisuus on kattava. Kassapalvelut: Kriteereitä on aivan liikaa ja jaottelu ei ole loogista. Esim. pukeutumisohje pitäisi olla asiakaspalvelun puolella. Onko välttämätöntä olla joka yksittäinen toiminta erikseen arvioitavana vai voisiko olla esim. ”hoitaa kassan avaamiseen tai vuoron vaihtoon liittyvät tehtävät”? Tarkoittaako “rekisteröi tuotteita kassajärjestelmään” viivakoodin lukemista vai uuden tuotteen lisäämistä järjestelmään? Kassan avaaminen ja sulkeminen eivät aina ole mahdollisia esim. hypermarket kokoisessa kaupassa. Onko kassapalvelutyössä oleellista tuntea tuote- ja palveluvalikoimaa? “Perehtyy muiden palveluntarjoajien tuotteisiin ja palveluihin” voisi olla esimerkkejä. Pitäisikö olla ammattitaitovaatimus “osaa tarvittaessa käyttää muiden palveluntarjoajien ohjelmistoja esim. Veikkaus"? Liiketoiminnan logistiikka: “Selvittää tilaus­ ja toimitusprosesseja sekä ­ketjuja”, eikös prosessissa ole jo sisällä ketju? “Vastaanottaa ja tarkistaa saapuvan tavaran” olisi hyvä lisätä organisaation ohjeiden mukaisesti. Kohtaan “hoitaa paluulogistiikkaa vastuualueellaan” ehdotetaan sanan “tarvittaessa” lisäämistä. Myymälässä toimiminen: “Tervehtii ja huomioi asiakkaan” pitäisikö olla myös muut toimijat”? Mitä tarkoitetaan “huomioi energiatehokkuuden”? Pitäisikö ottaa kokonaan pois tai lisätä “organisaation ohjeen mukaisesti”. Myyntityö: Tutkinnon osassa kokonaisuudessaan liikaa ammattitaitovaatimuksia. Pitäisi saada selkeämpi kokonaisuus. Mikäli perehtyminen pidetään omana ammattitaitovaatimuksena, olisi kohtaan “perehtyy työtehtävään ja myytäviin tuotteisiin tai palveluihin tai kokonaisratkaisuihin” lisätä “oman vastuualueensa mukaisesti”. Mielestämme “tunnistaa asiakkuuden eri vaiheita” kuuluu perusprosessiin, joten voisi poistaa. Samoin “tuntee organisaation tuotteita tai palveluita myyntityönsä edellyttämällä tavalla ja osaa kertoa niistä” voisi poistaa, koska on jo valmistautumisvaiheessa. Valmistautumisesta “tunnistaa eettisen myynnin periaatteita” pois, koska löytyy myynti vaiheessa. Ammattitaitovaatimukset olisi hyvä esittää loogisesti myynnin prosessin mukaisesti. Myynnin keskeiset tunnusluvut ja hinnan muutosten vaikutukset katteeseen myös pois, koska eivät kuulu perusmyyjän tehtäviin. Nämä tulevat pakollisessa tutkinnon osassa. Tuotekeräily: Voisiko ammattitaitovaatimus “perehtyy organisaatioon ja sen toimitiloihin sekä verkkokauppaympäristöön” esittää muodossa “perehtyy yrityksen tuotekeräilyprosessiin”. “Perehtyy pakkausmateriaalien käyttöön” ja “kokoaa tarvittaessa pakkausmateriaalin” voisi yhdistää. Kielivaatimuksessa liikaa painetta työelämälle, joka kouluttaa. Ehdotamme kielitaidon osaamista arvioitavaksi muodossa: “tunnistaa alan keskeisiä käsitteitä sillä kielellä, millä keräily tehdään työpaikalla”. Kuuluuko inventointi keräilijälle? Ellei, voisi poistaa. “Tuntee tuotteiden lisäyksen tilauksiin” on epäselvä ammattitaitovaatimus. “Korvaa puuttuvia tuotteita tilauksissa” lisätään “organisaation ohjeiden mukaisesti”. “Tekee toimitusvahvistuksista tai muun dokumentoinnin” epäselvä teksti, puuttuuko sana? Tuote- ja palveluneuvonta: “Tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä” Mitä tarkoittaa? Epäselvä kriteeri. “Toimii työssään kestävyysarvojen ja ­periaatteiden mukaisesti” Käytettävä selkeitä termejä esim. kestäväkehitys. Kirjanpito: Voisiko esittää selvemmin mitä tarkoittaa ”selvittää kirjanpitäjän asiantuntijavastuun merkityksellisyyden. Voisiko ”tunnistaa yhteisöhankinnan tai ulkomaankaupan ja huomioi arvonlisäverokäsittelyn” muodossa ”tunnistaa tarvittaessa kansainvälisen kaupan ja huomioi arvonlisäveron käsittelyn”? ”Huolehtii työkyvystään ja käyttää ergonomisia työasentoja” tuntuu turhalta, koska on itsestään selvä asia tutkinnon osissa. ”Toimii työssään kestävyysarvojen ja ­periaatteiden mukaisesti” sisältää melko vieraita käsitteitä, voisiko korvata jollakin muulla käsitteellä? Jaksotuskirjaukset: Ammattitaitovaatimukseen ”laatii tase-erittelyt ja tarkistaa niiden oikeellisuuden” tulisi lisätä sana ”tarvittaessa”, koska tase-erittelyjen laatimista edellytetään tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus -tutkinnon osassa. Laskutus ja myyntireskontra: Tarkoitetaanko tutkinnon osassa alan keskeisillä käsitteillä nimenomaan rekistereihin liittyviä käsitteitä vai mitä? Voisiko ”Tekee hyvityslaskuja” kohtaan lisätä sanan tarvittaessa? Hyvityslaskuja ei välttämättä työelämässä tule vastaan (erityisesti mikäli opiskelija tekee työnsä virheettömästi). Voisiko laskujen lähettäminen olla kevennetty muotoon ”lähettää laskut tai tietää, miten laskut lähtevät”, koska laskut lähetetään monissa organisaatioissa automaattisesti. Ostoreskontra: Tutkinnon osassa ammattitaitovaatimuksia, joita on vaikea osoittaa aidoissa työelämän tehtävissä suurimmassa osassa yrityksiä niiden harvinaisuutensa vuoksi, esim. työkorvaukset ja alan keskeisten käsitteiden tunnistaminen vierailla kielillä tai toisella kotimaisella kielellä). Tarkoitetaanko kelitaitovaatimuksessa alalla organisaation toimialaa vai taloushallinnon toimialaa? ”Tarkistaa toimittajan tiedot organisaation hyödyntämiä rekistereitä käyttämällä”, mitä rekistereitä tässä tarkoitetaan ja miksi tämä ei ole rekisterit -osiossa? Tarkoitetaanko toimittajien tietojen tarkastamista yrityksen ulkopuolisista rekistereistä? Tällaisenaan päällekkäin rekisterit-osion ”ylläpitää rekistereitä” -kohdan kanssa? Miksi ostoreskontrassa opiskelijan ei tule osata selvittää reskontrasta maksamattomia laskuja? ”Siirtää laskut organisaation hyväksymismenettelyn mukaiseen laskujen kierrätykseen”, on tilitoimistoissa vaikea osoittaa, koska asiakasyritykset hyväksyvät laskut valmiiksi. Voisiko olla kevennettynä ”kohdistaa hyvityslaskut tai alennukset tarvittaessa”? Palkanlaskenta: Mitä tarkoitetaan ja mitä käytännön työtehtäviä sisältää ammattitaitovaatimus ”selvittää palkanlaskijan asiantuntijavastuun merkityksellisyyden”. ”Toimii työssään kestävyysarvojen ja ­periaatteiden mukaisesti ” tarkoittanee yrityksen kestävyysarvojen ja ­periaatteiden mukaisesti, missä työskentelee? Lomalaskenta kohdasta puuttuu lomaraha. Kohdat ”toimii turvatietoisesti työssään käyttäessään digitaalisia laitteita, palveluita ja sovelluksia”, ”noudattaa ohjaavia säädöksiä sekä organisaation ohjeita tietosuojasta ja salassapidosta” sekä ”noudattaa ohjaavia säädöksiä ja organisaation ohjeita tietoturvasta” yhdistettävä yhdeksi kohdaksi, koska näiden kolmen välillä ei ole eroa käytännön työtehtävien hoidossa. Sisäiset palvelut ja tiedonkäsittely: Ammattitaitovaatimuksissa päällekkäisyyksiä Liiketoiminnan tehtävissä toimiminen tutkinnon osan kanssa. Kohdat ”toimii turvatietoisesti työssään käyttäessään digitaalisia laitteita, palveluita ja sovelluksia”, ”noudattaa ohjaavia säädöksiä sekä organisaation ohjeita tietosuojasta ja salassapidosta” sekä ”noudattaa ohjaavia säädöksiä ja organisaation ohjeita tietoturvasta” yhdistettävä yhdeksi kohdaksi, koska näiden kolmen välillä ei ole eroa käytännön työtehtävien hoidossa. Kohtaan ”järjestää etä­ ja lähiosallistumisen mahdollistavia tapaamisia tai kokouksia” ja sanan tilalle tai. Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus: Tutkinnon osan nimi pitäisi olla tuloverotus ja tilinpäätösasiakirjat. Ammattitaitovaatimuksesta ”noudattaa ohjaavia säädöksiä ja organisaation ohjeita kirjanpitoasetuksesta tai PMAasetuksesta” saa käsityksen, että organisaatio on tehnyt kirjanpitoasetuksen ja PMAasetuksen. Kohtaan ”Tulostaa tulos­ ja taselaskelman ja arvioi tietojen oikeellisuuden huomioiden oikean ja riittävän kuvan toiminnan tuloksesta ja asemasta”, korvataan ”asema” sanoilla taloudellisesta asemasta.
      • Kaupan liitto ry
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Pakolliset tutkinnon osat ovat sisällöiltään onnistuneita. ’’Liiketoimintaympäristössä toimiminen’’ -tutkinnon osassa kaupan alan kannalta keskeistä on, että ammattitaitovaatimukset huomioivat toimialojen erityispiirteet, kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ja digitaalisessa työympäristössä toimimisen periaatteet. Hienoa, että nämä teemat on sisällytetty ammattitaitovaatimuksiin. Kannattavuuden näkökulmaa voisi kuitenkin korostaa lisää. Toimialojen erityispiirteiden kokonaisvaltainen huomioiminen tulee huomioida perusteiden kirjauksien lisäksi opetuksessa kirkastamalla opiskelijoille vähittäis- ja tukkukaupan sekä päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja teknisen kaupan erityispiirteet. ’’Asiakaspalvelu’’ -tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin olisi kaupan alan kannalta tärkeää sisällyttää palvelukanaviin ja monikanavaisuuteen (esim. verkkokauppa vs. kivijalkakauppa) liittyvien erityispiirteiden tunnistaminen ja niiden mukaan toimiminen sekä asiakaspalvelun merkityksen tunnistaminen myynnissä. Lisäksi palautteen vastaanottamiseen liittyvään vaatimukseen tulisi lisätä kohta, jossa opiskelija hyödyntää palautetta osana henkilökohtaista kehittymistään. Jatkuva oppiminen on myös kaupan alalla yksi tärkeimmistä tulevaisuuden osaamistarpeista. Kaupan alalle suunnatut valinnaiset tutkinnon osat ovat alan näkökulmasta sisällöltään työelämän tarpeiden mukaisia. Kaupan alan näkökulmasta erityisen ilahduttavaa on, että perusteisiin on lisätty kuusi uutta kaupan alan tarpeisiin pohjautuvaa tutkinnon osaa. ’’Kassapalvelut’’ -tutkinnon osaan olisi tärkeää sisällyttää maininta perinteisen kassatyöskentelyn rinnalla yleistyvästä itsepalvelukassatoiminnasta, jossa työntekijän rooli painottuu auttamiseen, opastamiseen ja ongelmanratkaisuun. ’’Digitaalinen kauppa’’ -tutkinnon osa huomioi ammattitaitovaatimuksissa riittävällä tasolla organisaatioiden erilaiset digitaalisen kaupan kanavat, mutta teeman kokonaisvaltainen ymmärrys vaatii huomioimista opetuksessa. ’’Liiketoiminnan logistiikka’’ -tutkinnon osassa tulisi huomioida kestävyysarvojen ja -periaatteiden mukaisen toiminnan lisäksi myös vihreän siirtymän vaatimusten tunnistamista yleisellä tasolla logistiikassa. Ammattitaidon osoittamistavat ovat linjassa ammattitaitovaatimusten kanssa ja suoritettavissa työelämässä. Ammattitaidon osoittamisen suunnittelussa on kuitenkin huomioitava tutkinnon osien mukaisten tehtävien korostuminen kaupan alan eri toimialoilla ja näyttöympäristöt haettava sitä näkökulmaa hyödyntäen.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Liiketoimintaympäristössä toimiminen: - Työyhteisössä työskentely -osiosta on jäänyt pois vuorovaikutus ammattitaitovaatimuksen. - Ehdotamme lisättäväksi ammattitaitovaatimukseksi “ Toimii yhteistyökykyisesti ja vuorovaikutteisesti”. - Osioon Digitaalisessa työympäristössä työskentely: pohdimme, onko opiskelijalla mahdollisuus “hyödyntää verkkotapaamisia" ja "käyttää organisaation viestintäkanavia”? Ei kokemuksen mukaan käytännössä. Ehdotamme jätettävän em. ammattitaitovaatimukset poistettavaksi. Asiakaspalvelu: - Esitämme lisättäväksi ammattitaitovaatimukseksi “päättää palvelutilanteen”, esim. ammattitaitovaatimuksen "edistää toiminnallaan asiakaskokemusta" edelle - Asiakasviestintä -osiossa ammattitaitovaatimus “laatii kirjallisen viestin asiakkaalle” ja “viestii asiakkaalle organisaation viestintäkanavissa”, osin vanhanaikaista eikä opiskelija voi toteuttaa niitä työpaikalla. Voiko jättää pois kokonaan? -Ammattitaidon osoittamistavat -lukuun esitämme lisättäväksi “...päättää palvelutilanteen”. Digitaalinen kauppa: - Haasteellinen toteutettava työpaikalla. - Vaativia ammattitaitovaatimuksia. Esimerkiksi “Viimeistelee sisällön julkaisuvalmiiksi ..." , ehdotamme poistettavaksi kokonaan. Liiketoiminnan logistiikka: - “ Tavaran toimitus” -osio ammattitaitovaatimuksista pois, ammattitaitovaatimukset ovat “Digitaalinen kauppa” ja “Tuotekeräily” tutkinnon osissa. Myyntityö: - Ehdotamme lisättäväksi Ammattitaidon osoittamistavat -lukuun “ ...osoittaa ammattitaitonsa näytössä myynnin työtehtävissä työpaikan työympäristössä". Muissa tutkinnonosissa se on. -“Palvelee asiakasta tutkintokielellä ja yhdellä muulla kielellä”, pitäisikö lisätä ammattitaitovaatimuksiin? - Osioon Seuranta ehdotamme lisättäksi ammattitaitovaatimuksen …"ymmärtää myynnin ja lisämyynnin tavoitteet” Projektissa toimiminen: - Korostaa kirjallista tuottamista, ei käytännön tekemistä. - Hankalaa osoittaa osaaminen työpaikalla, harvoin vastuuta projektin tuottamisesta. Yleensä pieni käytännön tekeminen on mahdollista työelämässä.
      • Business Finland Oy, Network Services
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon osa: Digitaalinen kauppa Tutkinnon osa on nimetty ”Digitaalinen kauppa”. Ehdotamme, että tutkinnonosassa voisi olla omana otsikkonaan ylläpidon ja asiakaspalvelun lisäksi myös kaupanteko tai kauppiastyö digitaalisessa kaupassa, joka toisi tätä yleistä ymmärrystä digitaalisen kaupan lainalaisuuksista. Tähän voisi katsoa mallia yrittäjyyden perustutkinnon osasta ”verkkokaupan perustaminen”, johon Business Finlandin digitaalisen kaupan ohjelman antoi näkemystä. Tutkinnon osan sisällössä voisi konkreettisemmin huomioida ”kaupantekoa”. Kaupan ylläpito tai asiakaspalvelu ovat toki osa digitaalisen kaupan prosesseja mutta molemmissa tehtävissä toimivien henkilöiden on hyvä ymmärtää, mitä digitaalinen kauppa on ja miten digitaalista kauppaa tehdään. Digitaalisessa kaupassa myyntiä tehdään kampanjoilla, hinnoittelulla, oikealla ostamisella sekä digitaalisen ostopolun jatkuvalla seuraamisella ja kehittämisellä. Digitaalisen kaupan ylläpito-osioon voisi lisätä ostopolun ymmärtämistä, asiakaskokemuksen kehittämistä ja enemmän analytiikkaa. Analytiikan seuraamisen voisi laajentaa verkkokaupan kaavan (kävijät x konversio x keskiostos x kate) ymmärtämiseen ja miten ja toteuttaa sitä päivittäin sekä asioita, kuten tuotteiden perustaminen verkkokauppaan, hinnoittelu ja saldojen ylläpito. . Tutkinnon osa: Myymälässä toimiminen Lisäisimme tänne monikanavaisuuden ymmärtämisen ja sen aiheuttamat uudenlaiset vaatimukset myymälähenkilökunnalle. Jo tänä päivänä entistä useammin kivijalkamyymälä ja verkkokauppa muodostavat saumattoman kokonaisuuden, joka palvelee asiakasta niin fyysisesti kuin verkossa. Myymälässä toimiminen ei tarkoita enää pelkkää fyysistä asiakkaan kohtaamista. Myymälässä monikanavaisen asiakaspalvelun luominen on tärkeää. Myymälähenkilöt voivat ottaa osaa some-sisältöjen luomiseen tai social / live commerce -työhön. Jo nyt monissa myymälöissä tehdään live commerce -lähetyksiä myymälän henkilöiden toimesta. Myymälän työntekijät ovat myös jo nyt enenevässä määrin suunnittelijoita ja myyjiä, jotka voivat ottaa myymälässä asiakkaita vastaan henkilökohtaisesti joko fyysisesti tai etäpalaverin muodossa tai jopa kotikäynnein. Asiakasdatan tärkeyden entisestään korostuessa asiakkaille tullaan luomaan personoituja ostokokemuksia. Siinä missä tekoäly voi tehdä tämän digitaalisessa ympäristössä, myymälöissä myyjille tullaan tuomaan entistä enemmän heidän työtään tehostavia data- ja tietotyökaluja. Kivijalkamyymälöissä toimivan myymälähenkilöstön rooli ei ole jatkossa niinkään tuotteiden esillepano ja hyllyttäminen, hinnoittelu sekä kassapalvelu, vaan asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen, asiantuntijaosaamisen tarjoaminen ja erilaisten elämysten sekä palvelujen tarjoaminen. Myymälä ei enää toimi vain tuotteiden varastointi- ja myyntikanavana, vaan enenevässä määrin paikkana kokea brändi moniaistillisessa sekä virikkeisessä ympäristössä. Tulevaisuudessa myymäläkokemus, joka ei liity vain hankintojen tekemiseen vaan kilpailee muiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kanssa. Viihteellisten ja innovatiivisten myymäläkokemusten rakentaminen vaatii myymälähenkilökunnalta erilaisia taitoja kuin aikaisemmin: asiakaslähtöisyyttä ja erittäin pitkälle erikoistunutta asiantuntemusta yrityksen tarjoamista tuotteista sekä palveluista. Nämä osa-alueet olisi hyvä huomioida, kun määritellään myymälässä toimimisen osaamistason kunnianhimoa. Vähintään näitä aiheita tulisi sivuta osana tutkinnonosaa, sillä ne ovat keskeinen osa alan osaamistarvetta jo nyt. Tutkinnon osa: Kassapalvelut Tähän osioon voisi lisätä monikanavaisuuden vaatimukset, esim henkilö osaa käsitellä monikanavaisen asiakkuuden tarpeita, kuten verkkokaupan tuotepalautukset ja vaihdot Tutkinnon osa: Tuotekeräily Tähän osioon voisi lisätä palautusten käsittelyt ja reklamaatiot Tutkinnon osa: Visuaalinen myyntityö Mielestämme tälle osiolle parempi otsikko olisi Sisällöntuotanto, joka jakautuu kuvailmaisuun (valokuvat, videot, grafiikat, 3D jne.) sekä tekstituotantoon (tuotetekstit, markkinointitekstit, jne.) Tutkinnon osa: Tuote- ja palveluneuvonta Asiantuntijuuden kehittämistä voisi tässä osiossa korostaa. Työ vaatii huolellista perehtymistä tuotteiden tai palveluiden perusteisiin. Asiakaspalvelu- ja neuvontatilanteet voi usea kääntää lisämyynniksi. Tämä voisi olla myös yksi ulottuvuus tässä osiossa. Asiakaspalvelu monikanavaisesti: Opiskelijan tulisi osata palvella asiakkaita sekä fyysisessä kaupassa että verkkokaupassa. Kuluttajien ostokäyttäytymisen irtoaminen perinteisestä ajasta ja paikasta muuttaa asiakaspalvelun vaatimuksia. Digitaalisen ulottuvuuden vuoksi kauppa on myös entistä kansainvälisempää ja asiakkaat vaativat palvelua kellon ympäri, myös eri kielillä.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon osien sisällöistä ja ammattitaidon osoittamisesta (osaaminen on ajantasaista ja huomioi tulevaisuuden osaamistarpeet, osaaminen voidaan hankkia, osoittaa ja arvioida työelämän tehtävissä) PAKOLLISET TUTKINNON OSAT o Liiketoimintaympäristössä toimiminen, 25 osp - Selkeät näytettävät asiat, mutta ensimmäiseksi näyttökohteeksi liian suuri - Tyypillisesti ensimmäinen näytettävä tutkinnonosa. Digitaalisuus työvälineenä korostuu, jolloin ammattitaitojen näyttäminen tulee olemaan haasteellista opiskelijoille. Esim. tekoälyn soveltamisvaatimukset ovat pikemminkin ammattitutkintotason vaatimuksia. - Laaja, haastava näyttää, koska näytettävää on niin paljon, mm. arvonlisäverotuksen peruspiirteistä nettopalkkaan. o Asiakaspalvelu, 15 osp - Avattu selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin, mikä helpottaa näyttämistä. - Hyvä muutos kielivaatimukseen, eli tutkintokieli + yhdellä muulla kielellä. Voi siis näyttää toisen kielen millä tahansa kielellä. VALINNAISET TUTKINNON OSAT o Laskutus ja myyntireskontra, 15 osp - Hyvä että omanaan, koska monesti opiskelija voi näyttää juuri tätä eli pieni yritys hoitaa laskutuksensa itse mutta ostolaskut menevät suoraan esim. tilitoimistolle. - Selkeä listaus työtehtävistä - Haastavaa harjoittelijalle selvittää verkkolaskutusvalmiutta o Ostoreskontra, 15 osp - Haastavaa opiskelijalle selvittää verkkolaskujen vastaanottamista - Selkeä, hyvä listaus työtehtävistä - Hyvä nosto työkorvauksen selvittämisestä o Kirjanpito, 30 osp - Hyvä sisältö - Hyvin listattu asioita, helpottaa näyttämistä o Palkanlaskenta, 30 osp - Sisältö hyvä ja selkeästi listattu vaatimukset - Tulorekisteri nostettu listalle  - Työkorvausta ei aina välttämättä ole. Parempi lause: Tuntee työkorvauksen käsittelyprosessin o Jaksotuskirjaukset, 15 osp - Selkeä sisältö, helpompi toteuttaa työelämässä o Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus, 15 osp - Vaativa näyttö, aikuisille mahdollinen pidemmässä harjoittelussa - ”Tarkistaa tilikauden aikaisen kirjanpidon kirjaustapojen johdonmukaisuuden” lauseeseen muutos: Tarkistaa/täsmäyttää tilikauden aikaisen kirjanpidon o Asiakkuuden hoitaminen 15 osp - Liikaa ammattitaitovaatimuksia, kaipaa selvää tiivistämistä - Joitakin ammattitaitovaatimuksia voi yhdistää, koska ovat päällekkäisiä (esim. ”Viestii asiakkaalle organisaation käytäntöjen mukaisesti - Pitää sisällään myös visusaalisen ilmeen viestinnässä sekä informaation ajantasaisuuden - Hyödyntää työssään tekstinkäsittely jne. pois, koska nämä ovat jo pakollisessa tutkinnonosassa (sekä myös ytoissa). Parempi Hyödyntää työssään organisaation tietojärjestelmiä. o Asiakaskokemuksen kehittäminen, 15 osp - Vaikuttaa selkeälle o Digitaalinen kauppa, 15 osp - Vaikuttaa selkeälle o Finanssipalvelut, 15 osp - Pois Käyttää ammattisanastoa, tämä on itsestäänselvyys - Finanssipalvelussa toimiminen (pois kautta työskentely) - Pois Tekee finanssipalveluihin liittyviä valmistelu -kohdasta toiminen. Tämä kuuluu Valmistautuminen -kohtaan o Kassapalvelut 15, osp - Pois pukeutumisohjeet, koska asia tulee esille toimimisessa organisaation ohjeiden mukaisesti - Paljon ammattitaitovaatimuksia, joista voisi tehdä yhdistämistä, esim. ei voi ottaa vastaan maksuja eri tavoilla, jos ei tunnista kaikkia organisaation käytössä olevia maksutapoja - Huolehtii lisämyyntituotteiden saatavuudesta, tämä on hyllyttäjien, ei kassojen työtä - Perehtyy KASSAPISTEESSÄ olevien muiden palveluntarjoajien tuotteisiin o Liiketoiminnan logistiikka, 15 ops - Päivittää TARVITTAESSA tuotteiden varastosaldot - Tavaran toimitus, Parempi olisi Tavaran LÄHETTÄMINEN - Pitääkö samassa tutkinnonosassa toimia sekä tavaran vastaanotossa että lähettämössä. Pt-tason opiskelija ei välttämättä saa sellaista työpaikkaa, jossa näyttää molemmat. o Markkinointiviestintä, 30 osp - Selkeä, noudattaa hyvin nykyistä o Myymälässä toimiminen, 15 osp - Hoitaa TARVITTAESSA varaston työtehtäviä o Tuotekeräily, 15 osp - Sisällöllisesti pienestä asiasta tehty ”tekemällä” 15 osaamispisteen kokonaisuus o Myynti, 30 osp - Ryhdikäs kokonaisuus - Mitä tarkoittaa ”Tukee ostopäätöstä”? ”Myy asiakkaan tarpeisiin sopivan ratkaisun” pitää jo tämän sisällään. o Projektissa toimiminen, 15 osp - Mittareiden asettaminen liian korkea pt-tutkinnossa. Parempi ”Osallistuu mittareiden laatimiseen” - ”Noudattaa tekijänoikeuksia” on irrallinen tässä tutkinnonosassa o Sisäiset palvelut ja tiedon käsittely, 15 osp - Tutkinnonosan nimi epäselvä, ei avaudu ymmärrettävästi - Asiakirjastandardi on mennyttä maailmaa, ei käytetä nykyaikaisessa systemaattisesti toimivassa yritysympäristössä. Pitäisi olla ”Noudattaa organisaation ohjeita esim. tekstin tuottamista. - Yhteisöllisen on-line työskentelyn alusta ei välttämättä onnistu kaikissa näyttöympäristöissä/yrityksissä - Arkistointi, Hoitaa arkistointia organisaation ohjeistuksen mukaisesti o Tapahtumajärjestelyt, 15 osp - Voiko PT-opiskelija ”estää” vaaratilanteita. Vastuu varmaankin jollain muulla organisaatiossa? - Pitää TARVITTAESSA yhteyttä tapahtuman sidosryhmiin o Tuote- ja palveluneuvonta, 15 osp - Onko tämä tarpeellinen tutkinnonosa, koska siinä olevat asiat ovat sisällä esimerkiksi Myynnin tutkinnonosassa - Jos otetaan pois sana Hintatietojen, tätä tutkinnon osaa voi käyttää monipuolisemmin ei-kaupallisissa organisaatioissa - ”Esittää kehittämisehdotuksia” on kriteeritason lause, ei ammattitaitovaatimus o Visuaalinen myyntityö, 15 osp - Selkeä kokonaisuus, mutta pitää sisällään edelleen näitä läpileikkaavia sisältöjä (esim. ammattisanaston käyttö) - Pois hintatieto, koska se on asiakasinformaatiota - Arviointi on tutkinnon osissa ollut seurantaan liittyvä, tässä toteutukseen. Ja kuuluu kaiken kaikkiaan arviointikriteeristöön, ei ammattitaitovaatimuksiin - ”Kuvaa esillepanon tai kampanjan hyödyntämisen mahdollisuudet.” lause käsittämätön. Kuvaa? Valokuvaa? Vai tarkoitetaanko esillepanon dokumentointia esim. valokuvaamalla?
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Ilkka Sasi 16.6.2023 § 18
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon osien sisällöt ja ammattitaidon osoittaminen (osaaminen on ajantasaista ja huo-mio tulevaisuuden osaamistarpeet, osaaminen voidaan hankkia, osoittaa ja arvioida työelä-män tehtävissä) Tutkinnon osien sisällöt ovat selkeitä ja soveltuvat monipuolisesti liiketoiminnan työtehtäviin. Osaamisen osoittaminen aidoissa työelämän tehtävissä on entistä helpompaa.
      • Careeria Oy, Nygrén-Vainikainen Tuula
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Kielitaito: o Paikkakuntakohtaiset kielitaidon erityispiirteet ja tarpeet valinnaisissa osissa tulivat esille useissa keskusteluissa aiemmissa tutkinnon perusteen uudistamiswebinaareissa. Toinen kotimainen kieli on nyt poistettu pakollisesta Asiakaspalvelu-osasta myös suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden osalta. Onko toisen kotimaisen kielen hallinnan poistaminen kokonaan vaatimuksista tavoitteena yleisesti kaikissa perustutkinnoissa? o Aiemmissa webinaarikeskusteluissa kerrottiin, että valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien kielitaitovaatimus yhtenäistettäisiin samansisältöiseksi. Luonnoksessa on edelleen eroja. Onko nämä tekstierot jätetty kuitenkin tarkoituksella? Esim: Finanssipalvelut 15 osp: "tunnistaa alan keskeisiä käsitteitä toisella kotimaisella kielellä tai vieraalla kielellä" ja Kirjastopalvelut 15 osp: "palvelee asiakkaita tutkintokielellä, toisella kotimaisella kielellä tai vieraalla kielellä"
      • Opetushallitus, Liiketoiminnan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkintojen sisältöjä tarkasteltaessa paljastuu iso puute. Kautta linjan sisällöistä puuttuu kannattavuusajattelu, kateajattelu ja liiketoiminnan perusta eli kannattavuus. Tämä tulee ehdottomasti korjata kaikkiin tutkinnon osiin: myyntityö, markkinointiviestintä jne. Tuloksellista toimintaa on syytä tuoda esille ammattitaitovaatimuksissa vrt. voimassa olevat tutkinnon perusteet.
      • AEL-Amiedu Oy / Taitotalo, Liiketoiminta-ryhmä
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • Finanssipalvelut tutkinnon osassa on ammattitaitovaatimus: kartoittaa asiakkaiden pankki-, rahoitus-, vakuutus- tai eläkepalvelutarpeita. Ehdotamme tähän sijoituspalvelujen lisäystä. Tapahtumajärjestelyt tutkinnon osassa ei ole huomioitu digitaalisten tapahtumien järjestämistä, jonka lisäämistä ehdotamme ko. tutkinnon osaan. Tässä kohden on huomioitava esim. turvallisuussuunnitelman laadinnassa erilainen toimintaympäristö ja riskit. Taitotalon näkemyksen mukaan Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus -tutkinnon osa on sisällöltään vaativa, mutta tarkoituksenmukainen. Digitaalinen kauppa hyvä nimitys tutkinnon osalle ja nykyaikaisempi kuin verkkokauppa. Digitaalinen kauppa kattaa laajemmin eri liiketoiminnan alustat ja palvelut (esim. sosiaalisen median kanavat).
      • Palvelujalojen ammattiliitto PAM
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • Liiketoiminnan tai hallinnon osaamista vaativat toimialat ovat merkittävässä muutoksessa. Esimerkiksi kauppa, finanssiala, logistiikka tai kirjastoala ovat läpikäyneet ja käyvät vastakin robotisaation ja digitalisaation aiheuttamaa rakennemuutosta, minkä on ehdottomasti vaikutettava myös liiketoiminnan perustutkinnon perusteisiin. Lisäksi kaikki tapahtuu vihreän siirtymän ja kestävät liiketoiminnan kontekstissa, mikä luo raamin ja lähtökohdat myös liiketoiminnan perustutkinnon osaamistarpeisiin. Liiketoiminnan tulevaisuuden avaintaidot voi karkeasti jakaa seuraaviin kategorioihin, jotka myös lomittuvat toisiinsa: • Ammatilliset taidot, joissa korostuvat ennen kaikkea myyntiosaaminen ja asiakaspalvelu. On erityisesti kyettävä huomioimaan erilaiset palvelukanavat, jotka vaativat työntekijältä erilaista osaamista. • Monipuolinen digitaalinen osaaminen, kuten digialustojen hyödyntäminen, digitaalisen teknologian käyttötaito sekä digitaalisen identiteetit rakentuminen ja tietoturva. • Oppimisen metataidot, kuten oman osaamisensa kehittäminen, itsensäjohtaminen ja tiedon etsiminen ja soveltaminen. Esimerkiksi itsepalvelukassan valvonta on enemmän kognitiivisia taitoja vaativaa auttamista, ohjausta ja ongelmanratkaisua kuin puhtaasti teknistä suorittamista. • Monimuotoisuus ja viestintätaidot, kuten monimuotoisessa ja monikulttuurisessa työyhteisössä toimiminen, kulttuurisensitiivisyys sekä kyky kommunikoida ja ohjata työtovereita ja asiakkaita. Digitaalisissa toimintaympäristöissä työskentely ja liiketoiminnan digikehitys on huomioitu perusteissa melko hyvin, mutta joiltain osin hieman kapeasti. Tutkinnonosassa 2.1. Liiketoimintaympäristössä toimiminen (25 osp) mainitaan osaamisvaatimuksena ”tunnistaa työssään tekoälyn soveltamismahdollisuuksia”. Tekoälyn mahdollisuuksien tunnistaminen onnistuu huomattavasti paremmin, jos ymmärtää hieman syvällisemmin, miten tekoäly määritellään ja minkälaisella logiikalla se toimii. Pelkkä maininta perusteissa tekoälyn olemassaolosta ei riitä. Tekoäly tulee varmasti vaikuttamaan liiketoimintaan kaikilla sektoreilla, mutta nyt se käsitellään perusteissa melko pinnallisesti. Myös erilaisen liiketoimintadatan käyttöä tulee perusteissa käsitellä syvällisemmin. Asiakasdatan ja asiakaspalautteen digitaalinen keruu voi johtaa mm. algoritmijohtamiseen, millä on työntekijän yksilötason vaikutuksia, kun työntekijän työsuorituksen arviointi tapahtuu digitaalisten työkalujen ja tekoälyn kautta. On myös oleellisen tärkeää, että työntekijästä kerättävää dataa käsitellään kunnioittavasti ja työntekijällä on pääsy itsestään kerättävään tietoon. Henkilöstön tulee tietää etukäteen, miten heitä arvioidaan, seurataan ja monitoroidaan ja mihin tiedot tallennetaan. Työntekijädataa on kerättävä vain, kun se on perusteltua. Asiakasdatan ja omadatan hallinnan ja käsittelyn periaatteet ovat tulevaisuuden työelämän avaintietoa.
      • Keuda
        Uppdaterad:
        13.6.2023
        • kts. edelliset
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, vararehtori Seija Katajisto, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä, työelämän edustajat ja opetushenkilöstö
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Asiakaspalvelu 15 osp -tutkinnon osa: tästä on jo aiempi kommentti Tutkinnon muodostuminen -kohdassa. Pääosin toteutuu.
      • Helsinki Business College Oy, Koulutusjohto ja liiketoiminnan opettajatiimit
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Ammattitaitovaatimukset ovat erityisesti taloushallinnossa niin tiukkoja, että se vaikeuttaa näyttöjen suorittamista kokonaisuudessaan työpaikoilla. Ovatko oppilaitosnäytöt tulevaisuudessa jälleen käytössä? Ehdotamme, että ammattitaitovaatimuksia osin pehmennetään sanoilla ”tarvittaessa” tai ”mahdollisuuksien mukaan”. Ehdotamme, että taloushallinnon ammattitaitovaatimuksiin lisätään soveltuviin kohtiin ”taloushallinnon järjestelmää käyttäen”. Voisiko reskontrat yhdistää yhteen 15 osp tutkinnon osaan ja tarvittaessa vain toisesta näyttö? Näin TTO-paikan etsiminen olisi vapaampaa. Laskutus- ja myyntireskontra 15 osp Lisätään ”mahdollisuuksien mukaan”: Selvittää mahdollisuuksien mukaan organisaation verkkolaskutusvalmiuden ja erilaisten sähköisten laskujen vaatimukset. Ostoreskontra 15 osp Vaade ”Osallistuu laskun maksatukseen oman roolinsa mukaisesti”; voisiko pehmentää jotenkin muutenkin kuin oman roolinsa mukaisesti, sillä harvemmin opiskelija pääsee osallistumaan maksatukseen. Voisiko olla muodossa: osallistuu tai selvittää, miten maksatus tapahtuu. Laskujen vastaanotto ja tarkistus: pitäisikö lisätä vaade tarkistaa, että ei ole huijauslasku? Palkanlaskenta 30 osp Laskee vuosilomaoikeuksia, lomapalkkoja tai lomakorvauksia kuukausi- tai tuntipalkkalaisilta; oikea termi on: palkkaisilta. Lisäys: Selvittää palkanlaskijan asiantuntijavastuun merkityksellisyyden *työtehtävässään*. Lisäys: Laskee palkansaajan palkanlaskentakauden bruttopalkan huomioiden *tarvittaessa tai mahdolliset* luontoisedut ja muut palkanlisät. Lisäys: Käsittelee *tarvittaessa tai mahdolliset* palkanlaskennassa sairauspoissaolot tai perhevapaat: Näitä ei välttämättä tule näitä käsiteltäviksi. Lisäys: Käsittelee *tarvittaessa tai mahdolliset* matkakustannusten korvaukset huomioiden verohallinnon ajantasaiset ohjeet: Näitä ei välttämättä tule näitä käsiteltäviksi. Lisäys: Käsittelee *tarvittaessa tai mahdolliset* työkorvaukset palkanlaskennassa: Näitä ei välttämättä tule näitä käsiteltäviksi. Ammattitaitovaatimuksisssa on hyvä huomioda, että opiskelijat laskevat kuukausipalkkoja. Kirjanpito 30 osp Lisäys: Selvittää kirjanpitäjän asiantuntijavastuun merkityksellisyyden *työtehtävässään*. Termin vaihto: Selvittää organisaation käytössä *olevan tililuettelon kirjausohjeineen* ja käyttää niitä kirjauksissaan. Lisäys: tunnistaa *tarvittaessa* yhteisöhankinnan tai ulkomaankaupan ja huomioi arvonlisäverokäsittelyn kirjauksissaan Pois: sana ”tieto”, pelkkä sisältövaatimukset. Tarkistaa tositteesta arvonlisäverolain mukaiset sisältövaatimukset huomioiden menon vähennyskelpoisuuden. Uusi ehdotus, kirjanpidon kirjaukset: Opiskelija ymmärtää arvonlisäverotuksen keskeiset periaatteet. Lisäys: *Täsmäyttää* tai tarkistaa tilien sisällöt ja saldot organisaation käytännön mukaisesti. Jaksotuskirjaukset 15 osp Voiko tämän tutkinnon osan voi suorittaa vain paikassa, jossa tehdään jaksotuskirjaukset? Vai voiko opiskelija selostaa, miten tehtäisiin? Lisäys: Laskee ja kirjaa *tarvittaessa* poistokirjaukset. Lisäys: Laskee ja kirjaa *tarvittaessa* varaston muutoskirjaukset. Lisäys: Kirjaa *tarvittaessa* palkkajaksotukset, lisäys: tarvittaessa Lisäys: Laatii tase-erittelyt ja tarkistaa niiden oikeellisuuden *ohjelmistoa hyödyntäen*. Nämä tulee usein ohjelmasta automaattisesti ja vain tulostetaan. Myyntityö 30 osp Lisäys ammattitaitovaatimuksiin: Opiskelija ymmärtää it:n merkityksen osana markkinointi- ja myyntityötä. Kassapalvelut 15 osp Tarvitaanko tätä omana tutkinnon osanaan? Voiko yhdistää muihin kaupan alan tutkinnon osiin? Itsepalvelukassojen lisääntyminen vähentää tarvetta kassatyöskentelyyn. Ehdotus: Kassapalvelut, tuotekeräily ja digitaalinen kauppa yhdistetään yhteen tutkinnon osaan ”Kauppa palvelualana 30 osp”. Tuotekeräily 15 osp Tarvitaanko tästä oma tutkinnon osa? Ehdotus: Kassapalvelut, tuotekeräily ja digitaalinen kauppa yhdistetään yhteen tutkinnon osaan ”Kauppa palvelualana 30 osp”. Lisäys: Robotiikan ymmärrys osana tuotekeräilyä. Visuaalinen myyntityö 15 osp Ehdotus tutkinnon osan nimeksi: visuaalinen markkinointi ja myyntityö. Tämä opinto voisi tukea myös markkinoinnin opintoja. Voisiko olla visuaalisuudesta laajemmin eikä vain kauppaan tai verkkokauppaan liittyen? Tuote- ja palveluneuvonta 15 osp Päällekkäisyyttä asiakaspalvelun kanssa? Eikö tämän voi sisällyttää asiakaspalveluun, jolloin sinne saisi lisää sisältöä. Liiketoiminnan logistiikka 15 osp Ammattitaitovaatimukset keskittyvät liikaa varastotoimintoihin. Päällekkäisyyttä tuotekeräilyn tutkinnon osan kanssa. Tutkinnon osan pitäisi voida suorittaa toimistotyössä esim. viennissä, huolinnassa, ostossa, kuljetuspalveluissa jne. Digitaalinen kauppa 15 osp Voisiko nimi olla verkkokauppa (KOTUKsen suositus) Onko tämä päällekkäinen: tunnistaa asiakaspolun eri vaiheita? Lisäys ammattitaitovaatimuksiin: Tunnistaa markkinoinnin ja myynnin prosessien yhteyden verkkokaupan toimivuuteen. Perustelut lisäykselle: Verkkokaupan, verkkosivujen ja digitalisten kanavien + SEO ja SEM tulee toimia yhdessä. Jälkimmäisistä tulee syöttöä kauppaan (magneetti), ja toinen taas ”puskee” asiakasta ostoputkessa eteenpäin + keskittyy myyntiputken, lisämyynnin ja keskiostoksen parantamiseen. Ehdotus: Kassapalvelut, tuotekeräily ja digitaalinen kauppa yhdistetään yhteen tutkinnon osaan ”Kauppa palvelualana 30 osp” Markkinointiviestintä 30 osp Ehdotamme, että sisällön tuotanto otetaan mukaan tähän tutkinnon osaan. Sisällön tuotannon ymmärtäminen on tärkeää markkinointiviestinnässä. Lisäys ammattitaitovaatimuksiin: Suunnittelee markkinointiviestintää *ja sisällöntuotantoa*. Ehdotus ammattitaitovaatimukseksi: tuottaa sisältöjä ja verkkonäkyvyyttä monikanavaisesti. Ehdotus ammattitaitovaatimukseksi: ymmärtää graafisen ohjeistuksen ja perusasiat visuaalisuudesta. Ehdotus ammattitaitovaatimukseksi: ymmärtää digitaalisuuden merkityksen osana markkinointia. Tapahtumajärjestelyt 15 osp Ehdotamme, että tutkinnon osan nimi olisi Tapahtumatuotanto. Se olisi kokonaisvaltaisempi. Työntekijöitä haetaan tapahtumatuottajan nimellä. Eikö ”perehtyy pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaan” jo sisälly tähän ”hyödyntää tapahtuman järjestämiseen liittyviä säädöksiä sekä tietoa turvallisuus- ja lupa-asioista sekä esteettömyydestä”. ”Tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä.” tilalle: ”Suunnittelee ja toteuttaa tapahtuman vastuullisuuden huomioiden.” Olisi hyvä korostaa vastuullisuutta enemmänkin, sillä se on yksi asiakkaan päätöskriteereistä. Asiakaskokemuksen kehittäminen 15 osp: On tärkeää, että palvelumuotoilu on mukana tutkinnon osan nimessä. Palvelumuotoilu on yleisesti tunnettu kv-termi ja on tärkeää pitää näkökulma riittävän laajana. Palvelumuotoilu tutkinnon osan nimenä edesauttaa opiskelijan työllistymistä.
      • Ammattiopisto Spesia
        Uppdaterad:
        9.6.2023
        • LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIMINEN 25 OSP Edelleen toivomme, että tämä iso pakollinen tutkinnon osa jaetaan kahteen erilliseen. Näin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden olisi mahdollista suorittaa työyhteisössä toimiminen, jonka he usein hallitsevat kohtuullisesti, ilman ”tuloksellisen toiminnan” vaativampia ammattitaitovaatimuksia. Opiskelijalle on palkitsevampaa suorittaa pienempiä kokonaisuuksia. Osa ammattitaitovaatimuksista saattaa olla vaikeasti näytettävissä konkreettisissa työtehtävissä. ASIAKASPALVELU 15 OSP 1. Kielitaitovaatimuksiin tullut muutos on erityisopiskelijoille positiivinen asia, eniten poikkeamista kielivaatimuksissa.
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Uppdaterad:
        8.6.2023
        • Liiketoimintaympäristössä toimiminen: o Pienellä paikkakunnalla on erittäin haasteellista löytää työelämässä oppimisen työpaikkoja ammattitaitovaatimusten (Digitaalisessa työympäristössä työskentely ja Toiminnan kannattavuus) mukaiseen osaamisen osoittamiseen. o Tutkinnon osan digitaalisten osa-alueiden vaatimukset ovat niin korkeat, että tulevat vaatimaan opettajilta oman osaamisen lisäämistä ja päivittämistä. o Tutkinnon osan osp-laajuus vaikuttaa liian suppealta osaamistavoitteisiin nähden, koska sisältöön on pitkälti yhdistetty nykyisten perusteiden kaksi pakollista tutkinnon osaa. Asiakaspalvelu: o Tutkinnon osan laajuus olisi voinut olla laajempi. Asiakaspalvelu on kuitenkin koko tutkintoa läpileikkaava tutkinnon osa, jolloin pitämällä se riittävän laajana, valinnaisissa tutkinnon osissa voitaisiin paremmin keskittyä juuri sen tutkinnon osan substanssiin.
      • Satakunnan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Tuotekeräily > Asiakastilauksen kerääminen ja pakkaaminen > nostaa ”noudattaa työtuvallisuusohjeita ja -säädöksiä" yhden pallukan ylöspäin > vaihtaisi paikkaa kohdan huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä kanssa > olisi samassa muiden turvallisuuksien kanssa
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Tanja Oikarinen, Paula Kataja
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Asiakkuuden hoitaminen pitäisi olla monikossa Asiakkuuksien hoitaminen. Laajuus 30 ospia ja lisättävä asiakkuuksien kannattavuuden seuranta sekä erilaiset asiakkuudet ja palvelumallit. Asiakaspalvelu: "tunnistaa työssään mahdollisuuksia, joilla voi parantaa toiminnan kestävyyttä". Tämä ei aukea, pitäisikö jättää pois?
      • Suomen Taloushallintoliitto ry
        Uppdaterad:
        5.6.2023
        • Taloushallinnon osa-alueet: jaksotuskirjaukset, kirjanpito, laskutus- ja myyntireskontra, ostoreskontra, palkanlaskenta ja tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus. Uudet tutkinnon perusteet huomioivat muuttuneet työelämän tarpeet aiempaa paremmin. Digitalisaation myötä taloushallintoalan perustason työtehtävien toimenkuva on muuttunut aiempaa vaativammaksi. Ymmärrämme, että muutos vaatii opettajiltakin erilaista ajattelutapaa ja kuukausikohtaiset välitilinpäätöstasoiset kirjanpidot mahdollistavat aiemmin jossain määrin vain tilinpäätöksen yhteydessä annetut näytöt toteutettaviksi kesken tilikauden (esim. lomapalkka- ja tilinpäätösjaksotukset). Nyt kun esimerkiksi jaksotuskirjaukset on eriytetty tilinpäätöksestä omaksi opintokokonaisuudekseen, ne voidaan yhdistää vaikkapa osto- tai myyntireskontran opintoihin, joissa jaksotuksia käytännön työssä tarvitaan. Pidämme tärkeänä, että tuloverotus on nyt jälleen opinnoissa mukana sen ollessa erottamaton osa yrityksen kirjanpidon hoitamista.
      • Teknisen Kaupan Liitto ry
        Uppdaterad:
        5.6.2023
        • Liiketoiminnan perustutkinnossa olisi käsiteltävä vielä nykyistä selkeämmin myös yritysten välistä, ns. B-2-B -kauppaa.
      • Keuda
        Uppdaterad:
        4.6.2023
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        2.6.2023
        • Finanssipalvelut 15 osp: Opetushallituksen luonnosehdotuksessa Finanssipalvelut -tutkinnon osan uudistetuksi sisällöksi (15 osp) on otettu hyvin huomioon finanssialalla tapahtuva murros sekä finanssipalveluille ominaiset piirteet ja alalla tarvittava osaaminen. Finanssiala pitää tärkeänä, että tutkinnon osa sisältöön tehdään luonnoksessakin esitetyt lisäykset kyber- ja tietosuoja- ja tietoturva -asioista. Tutkinnon osaan olisi myös hyvä lisätä rahanpesuun ja sen tunnistamiseen liittyvää sisältöä. Tutkinnon osa Tuloksellinen toiminta (20 osp) on ollut tärkeä osa merkonomikoulutuksen kovaa ydintä, eikä sen laajuutta ja merkitystä tulisi pienentää.
      • Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammattiopisto
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • - Toimistopuolen työtehtäviin valmistavia tutkinnon osia ei ole riittävästi, esim. erilaisille toimistoassistenteille on työelämässä edelleen tarvetta automaation ja digitaalisuuden muutosten myötä. Esim. hyvinvointialuilla on pulaa sihteeristä, samoin taloushallinnossa on nähtävissä assistenteille selkeä tarve tehtäväkokonaisuuksien kaventuessa työelämässä. Nyt tarjolla olisi vain tutkinnon osa Sisäiset palvelut ja tiedonkäsittely 15 osp, jonka avulla ei hankita riittävää osaamista sihteerin/assistentin työtehtäviin. - Tutkinnon osissa on ammattitaitovaatimuksia kirjoitettu paikoin liian tarkalle tasolle. Mm. tutkinnon osa Sisäiset palvelut ja tiedonkäsittely sisältää seuraavan: ’laatii asia-, esityslistan, muistion tai pöytäkirjan’. Eikö em. voisi olla kokous- tms. asiakirjojen laatiminen. - Tutkinnon valtakunnallisen tasalaatuisuuden varmistamiseksi olisi hyvä luoda ”näyttöpankki”, jossa tuotaisiin esille millaisissa työtehtävissä osaamista on osoitettu eri tutkinnon osissa. Lisäksi, mikäli näyttöä on ollut tarve täydentää eri oppimisympäristöissä, tuotaisiin näitäkin esimerkkejä kaikkien käyttöön ja esille. Tämä toisi koko merkonomin tutkintoon avoimuutta, vaikuttavuutta sekä lisäksi se olisi resurssien tehokasta käyttöä. Muutoinkin opetusmateriaalien yhteiskäyttöä ja suunnittelua tulisi kehittää ja hyödyntää valtakunnan tasolla.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto, Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunta, Savinainen Päivi
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • Yleisten kirjastojen neuvostolla ei tästä ole ensimmäisessä kohdassa esitettyyn lisättävää.
      • Deliveryhero Finland Oy, Foodora Market Tampere
        Uppdaterad:
        25.5.2023
        • Tuotekeräily 15ops: Tutkinnon sisältö ja ammattitaidon osoittaminen on ajantasaista. Monilla kaupan alan yrityksillä on jo olemassa noutotilausten ja kotiinkuljetuksen mahdollisuus ja tulevaisuudessa kasvua on odotettavissa. Osaamisen osoittaminen ja arviointi on mahdollista useammassa eri yrityksessä.
      • Tutkinnon osien osaamispisteytyksestä ja merkittävyydestä suhteessa koko tutkinnon laajuuteen 180 osaamispistettä
      • Palokangas Santtu
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tutkinnon osien laajuus ja vaativuus ei vaikuttaisi olevan kaikilta osin yhteismitallinen. Esimerkiksi, kun verrataan Tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus sekä Palkanlaskenta tutkinnon osia vaikkapa Myymälässä toimimiseen ja Tuotekeräilyyn. Tilinpäätöksen tekeminen ja Palkanlaskenta ovat selvästi vaativampia ja laajempaa osaamista vaativia kokonaisuuksia.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Lisätietoja: Heini Wink, koulutuspoliittinen asiantuntija, JHL ry
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Pakollisten tutkinnon osien määrää ja osaamispisteitä tulisi lisätä, jotta kaikilla Liiketoiminnan perustutkinnon suorittaneilla merkonomeilla olisi tietty perustason osaaminen, jota yleisesti tarvitaan kaikessa liiketoiminnassa. Pakollisilla tutkinnon osilla taataan tämä perustason osaaminen. Yhteensä 40 osaamispistettä 180 osaamispisteestä on melko vähän perustason osaamiseen. Kirjanpito-osaaminen olisi yksi tällainen lisättävä pakollinen tutkinnon osa. Jos Kirjanpito tutkinnon osa jää valinnaiseksi, tämä ei takaa kyseistä osaamista kaikille tutkinnon suorittaneille. Huomiota luonnoksessa herättää myös se, että valinnaisista tutkinnon osista valtaosa on 15 osp laajuisia, peräti 18. Myös toinen pakollisista tutkinnon osista on 15 osp. Vain 5 valinnaista tutkinnon osaa on 30 osp laajuista. Tutkintokokonaisuuteen opiskelija joutuu valitsemaan monta valinnaista tutkinnon osaa, jotta saa koko tutkinnon suoritettua. Tutkinnosta voi muodostua pirstaleinen, pienten osien kokonaisuus ja syväosaaminen saattaa vaarantua. Toisaalta tutkinnon tavoitteena on ollut, että kukin tutkinnon osa toimii itsenäisenä tutkinnon osana ja palvelee työelämän nykyprosesseja. Tätä tavoitetta tukevat 15 osp tutkintojen osat.
      • Suomen Luontopaneeli
        Uppdaterad:
        20.6.2023
      • Suomen kirjastoseura ry, Maarno Rauha
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Suomen kirjastoseura toteaa, että kirjastoalalle kaavailtujen 45 osaamispisteen opintojen lisäksi liiketoiminnan perustutkinnon uudistus tuo myös muiden opintojaksojen osalta osaamista kirjastotyöhön. Näitä ovat esimerkiksi osioiden vahva asiakasnäkökulma ja asiakaslähtöisyys, logistiikan, tapahtumajärjestelyn, tuote- ja palveluneuvonnan osuudet sekä kestävyysarvojen mukaisen toiminnan ja digitaalisessa ympäristössä toimimisen valmiuksien huomioiminen opintokokonaisuuksissa.
      • Mercuria kauppaoppilaitos Oy
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Tilinpäätöskirjaukset ja tuloverotus 15 osp tutkinnonosan laajuus voisi olla 30 osp tuloverotuksen laajuudesta johtuen.
      • Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Liiketalous
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Paikallisten tutkinnon osien laajuus voisi mielestämme olla ehdotettua suurempi, esim. 5-30 osp. Törmäämme välillä tilanteisiin, joissa asiakas haluaisi suorittaa useita paikallisia tutkinnon osia, mutta ei kuitenkaan voi hyödyntää niitä tutkinnon muodostumisessa.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • KKV:llä ei ole lisättävää osaamispisteytykseen tai sen merkittävyydestä suhteessa osaamispisteisiin.
      • Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, kirjastoalan vastuuopettaja, Valkeakosken ammattiopisto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Kirjastoalalla yleisissä kirjastoissa määritellään yhä työpaikkaan edellytettäviä kelpoisuuksia kirjastoalan opinnoilla. Vaikka laki yleisistä kirjastoista (1492/2016) ei enää säädä tarkkoja pistemääriä kirjastoalan työpaikoissa, näyttää monissa kirjastoissa olevan yhä käytössä toimeen tai virkaan edellytetty tietyn määräinen kirjastoalan opintopistemäärä. Siten nähtävissä on yhä yleisten kirjastojen työpaikkailmoituksia, joissa on määritelty, että hakijalta edellytetään alalle soveltuvaa tutkintoa sekä tutkintoon sisältyen tai sen lisäksi suoritettuna vähintään 60 pisteen verran kirjastoalan opintoja. Vielä voimassa olevissa tutkinnon perusteissa on pystytty vastamaan tähän tarpeeseen kahdella kirjastoalan tutkinnon osalla, joiden yhteismäärä 60 osaamispistettä. Mutta tulevissa tutkinnon perusteissa esitetään, että kirjastopalvelut -tutkinnon osan pistemäärä olisi 15 osaamispistettä ja kirjaston tieto- ja opastamispalvelut -tutkinnon osa on 30 osaamispistettä, yhteismäärä näillä tutkinnon osilla antaisi kirjastoalan opintojen yhteismääräksi 45 osaamispistettä. Tällä pistemäärällä ja saadakseen riittävän määrän kirjastoalan osaamispisteitä, opiskelijan pitää hakea lisää kirjastoalan osaamispisteitä muulla tavoin tutkintoonsa. Osaamispisteiden vähentäminen ohjaa toiminnan siihen, että kirjastoalan opintoja hakevan pitää joko valita tutkinnon osa tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinnosta tai koulutuksen järjestäjän pitää tarjota paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvan vähintään 15 osaamispisteen laajuisen kirjastoalan osaamiskokonaisuuden sisältävän tutkinnon osan. Tämä suuntaus tai tällaiseen toimintamalliin ohjaaminen ei tue ajatusta siitä, että opiskelijalla olisi mahdollista valita laajemmin opintoihinsa muita tutkinnon osia.
      • Koulutuskuntayhtymä OSAO, Liiketoiminta/Kaukovainon yksikkö, palvelut
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Laskutus- ja myyntireskontra sekä Ostoreskontra -tutkinnonosat sisällöiltään hyvin samankaltaiset kuin aiemmin, mutta osaamispisteitä saa nyt tuplana, joka tuntuu paljolta. Sisäiset palvelut ja tiedonkäsittely tutkinnonosa voisi olla pienempikin osp määrä, koska laajuus ei vastaa muiden 15 osp:in tutkinnon osien laajuutta. Jaksotuskirjaukset sekä tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus saavat nyt oikeanlaisen painoarvon verrattuna nykyisiin tilinpäätöskirjauksiin.
      • Kaupan liitto ry
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Kaupan alalle suunnatut valinnaiset tutkinnon osat ovat ’’Myyntityö’’ -tutkinnon osaa (30 osaamispistettä) lukuun ottamatta 15 osaamispisteen kokonaisuuksia. Kaupan alalle suuntaavissa tutkinnon osissa olisi laajentamisen varaa, sillä osaamispisteiltään laajemmat kokonaisuudet varmistavat tutkinnon osan teeman kokonaisvaltaisemman substanssiosaamisen kehittymisen. Yksi kehitettävä tutkinnon osa on esimerkiksi ’’Digitaalisessa kaupassa toimiminen’’ -tutkinnon osa (15 osaamispistettä), sillä digitalisaatioon liittyvät yleiset taidot ja digitaaliseen kauppaan liittyvä alusta-, järjestelmä- ja verkkokauppaosaaminen tulee korostumaan tulevaisuudessa kaupan kaikissa tehtävätasoissa.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • - Pakollisten tutkinnon osien painotus voisi olla 20 osp / 20 osp. - Asiakaspalvelu on myyjälle tärkeää osaamista, joten sen merkittävyyttä voisi osaamispisteytyksellä korostaa.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon osien osaamispisteytyksestä ja merkittävyydestä suhteessa koko tutkinnon laajuuteen 180 osaamispistettä - Osaamispisteet per tutkinnonosa oltava vertailukelpoisia (suhteessa toisiinsa). Ammattitaitovaatimukset oltava yhteisverrannollisia osaamispisteittäin - Liiketoimintaympäristössä toimiminen on iso näyttö, joka oppilaitoksen on kiinnitettävä harjoittelujakson pituuteen ja sijoittumiseen on kiinnitettävä huomiota
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari Ilkka Sasi 16.6.2023 § 18
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tutkinnon osien osaamispisteytys ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon laajuuteen 180 osaamispistettä Osaamispisteet ja niiden merkittävyys suhteessa toisiinsa ovat perusteiden luonnoksessa tasa-painossa.
      • Opetushallitus, Liiketoiminnan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Pakollisten tutkinnon osien määrä on vain 40 osaamispistettä 180:sta. Valinnaisuutta on runsaasti, mikä voi hajauttaa tutkinnon suorittajien tutkintokokonaisuutta. Runsas valinnaisuus ja pienet tutkinnon osat palvelevat alan vaihtajia ja täydentävää osaamista hakevia. Henkilökohtaistaminen ja ohjaus nousee entistä tärkeämpään rooliin varsinkin nuorten opiskelijoiden kohdalla, jotta tutkinnosta ei tulisi liian hajanainen.
      • AEL-Amiedu Oy / Taitotalo, Liiketoiminta-ryhmä
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • Pakollinen tutkinnon osa Liiketoimintaympäristössä toimiminen on sisällisesti ja toiminnallisesti laaja. Mielestämme on syytä harkita, tulisiko tutkinnon osan laajuus olla 30 osp. Vastaavalla tavalla ja samoin perustein Finanssipalvelut tutkinnon osan laajuus voisi olla 15 osaamispisteen sijasta 30 osp.
      • Palvelujalojen ammattiliitto PAM
        Uppdaterad:
        15.6.2023
        • Kaikki tutkinnonosat ovat laajuudeltaan 15-30 osaamispistettä, mikä mahdollistaa melko laajan kattauksen monipuolista osaamista. Osien merkittävyyden suhteisiin PAMilla ei ole huomauttamista.
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, vararehtori Seija Katajisto, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä, työelämän edustajat ja opetushenkilöstö
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Osaamispisteytys on pääsääntöisesti hyvä. 2.1. Liiketoimintaympäristössä toimiminen, 25 osp Sisältönä ok ja osaaminen tarpeellista. 2.2. Asiakaspalvelu, 15 osp Nykyinen laajuus 20 osp on hyvä. Kyberturvallisuudessa on päällekkäisyyttä. 2.12. Laskutus ja myyntireskontra 15 osp 2.17. Ostoreskontra 15 osp Laskutus ja reskontra 15 osp -tutkinnon osa muuttuu yhteensä 30 osp:n koko-naisuudeksi ilman, että ammattitaitovaatimukset lisääntyvät merkittävästi. Mielestämme 15 osp riittäisi. 2.16. Myyntityö 30 osp Tähän riittäisi 15 osp, koska Visuaalinen myyntityö on omana tutkinnon osana.
      • Helsinki Business College Oy, Koulutusjohto ja liiketoiminnan opettajatiimit
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Luonnos sisältää paljon valinnaisia tutkinnon osia. On mahdollista, että kaikkien tutkinnon osien opetusta ei voida tarjota lähiopetuksena. Oppivelvollisille halutaan tarjota ensisijaisesti lähiopetusta, jolloin heidän valinnanmahdollisuutensa voi kaventua. Onko luonnoksessa huomioitu eri ammatillisten perustutkintojen tutkinnon osien laajuudet suhteessa toisiinsa (vrt. esim. TVT perustutkinto, jossa on tutkinnon osien osaamispistemäärät ovat isoja)? Ehdotamme, että Finanssipalvelut -tutkinnon osan laajuus olisi 30 osp. Opiskelijoiden on tärkeää ymmärtää sijoituspalveluita ja sijoitustuotteiden valikoima markkinoilla laajenee. Alaan liittyy paljon säätelyä esim. Finannsivalvonnan toimesta, joka tukee tarvetta 30 osp laajuudelle. Finanssipalveluille 15 osp on aika vähäinen suhteessa esimerkiksi tuotekeräilyyn, joka on myös 15 osp.
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Uppdaterad:
        8.6.2023
        • • Pakollisten osp -laajuus olisi voinut pysyä nykyisellään, vaikka tutkinnon osien lukumäärä pieneni.
      • Satakunnan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Osaamispisteet ovat tasapainossa ja niissä korostuvat keskeiset osaamisalueet, kuten myynti, markkinointiviestintä, kirjanpito ja palkanlaskenta. Sisäiset palvelut 15 osp ja samoin asiakkuuden hoitaminen 15 osp on riittävä määrä. Ostoreskontra oma tutkinnon osansa on selkeä parannus.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Tanja Oikarinen, Paula Kataja
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Yksi 30 osaamispisteen tutkinnon osa Myynnin ja Markkinointiviestinnän lisäksi olisi hyvä Asiakaspalveluun ja Myyntiin suuntautuvalle opiskelijalle. Asiakkuuksien hoitaminen olisi hyvä lisä tähän. Nämä työtehtävät ovat selvästi vaativampia kuin esim. kaupan alan perustehtävät. Asiakaspalvelun laajuus on tippunut 20 ospista 15 ospiin. Ammattitaitovaatimuksissa ei kuitenkaan ole juuri eroa. Tämä laajuus voisi olla edelleen 20 ospia. Liiketoimintaympäristössä toimiminen voisi silloin olla myös 20 ospia. Yhteensä siis 40 ospia.
      • Teknisen Kaupan Liitto ry
        Uppdaterad:
        5.6.2023
        • Ei kommentoitavaa
      • Keuda
        Uppdaterad:
        4.6.2023
        • Finanssipalvelut on 15 osp o Kommentit: Vaativa tutkinnon osa, sisältö laaja. Laajuus pitäisi olla enemmän kuin 15osp. Myymälässä toimiminen 15 osp o Kommentti: Työelämälähtöinen, todella hyvä ja kaivattu
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        2.6.2023
        • Finanssipalvelut 15 osp: Nykyisissä liiketoiminnan perustutkinnon perusteissa Finanssipalvelut -tutkinnon osa on 30 osaamispistettä. Finanssialan työpaikoilla on kysyntää merkonomien monipuoliselle finanssialan osaamiselle nyt sekä tulevaisuudessa, ja FA puoltaa tutkinnon osan säilyttämistä 30 osp:n laajuisena luonnosehdotuksessa olevan 15 osaamispisteen sijasta. Tätä puoltaa alan monimutkaistuminen mm. sääntelyn lisääntymisen myötä sekä toimialan monimutkaistumisen vuoksi. Aiemmin oli mahdollista opiskella syvemmin pankki- ja rahoitusalaa sekä vakuutus- ja eläkepalveluja, eikä koulutuksen laajuutta pitäisi enempää supistaa. Finanssiala on työllistänyt paljon opiskelijoita, jotka ovat opiskelleet finanssialan opintoja. Tilanteessa, jossa osaamispisteiden määrää lasketaan 30 osaamispisteestä 15 osaamispisteeseen, on tärkeää, että tutkinnon osassa keskitytään finanssialan erityispiirteisiin ja asioihin, joista erityisesti finanssialan palveluiden parissa työskentelevän on hyvä olla tietoinen.
      • Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammattiopisto
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • - 15 ospin tutkinnon osia on todella paljon, em. on niin työelämäjaksojen kuin lukuvuosisuunnittelun näkökulmasta haastavaa / kaikkea ei ole resurssien puitteissa mahdollista toteuttaa. - Uusissa valinnaisissa tutkinnon osissa painottuu liikaa päivittäistavarakaupan tarpeet, ja muiden toimintaympäristöjen merkitys on vähäinen. Esimerkkinä kaupanalan korostumisesta ovat mm. tutkinnon osat Tuotekeräily, Kassapalvelut, Visuaalinen myyntityö.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto, Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunta, Savinainen Päivi
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • Yleisten kirjastojen neuvosto toteaa, että kirjastoalalle kaavailtujen 45 osaamispisteen opintojen lisäksi liiketoiminnan perustutkinnon uudistus tuo myös muiden opintojaksojen osalta osaamista kirjastotyöhön. Näitä ovat esimerkiksi osioiden vahva asiakasnäkökulma ja asiakaslähtöisyys, logistiikan, tapahtumajärjestelyn, tuote- ja palveluneuvonnan osuudet sekä kestävyysarvojen mukaisen toiminnan ja digitaalisessa ympäristössä toimimisen valmiuksien huomioiminen opintokokonaisuuksissa.
      • Forsell Marja
        Uppdaterad:
        27.5.2023
        • Asiakaspalvelu 15 osp , laajennus 20 ospiin! Liiketaloudessa asiakkaan kohtaaminen kaiken a ja o.
      • Deliveryhero Finland Oy, Foodora Market Tampere
        Uppdaterad:
        25.5.2023
        • Tuotekeräily 15ops: Osaamispistetytys on hyvin suhteutettu ammattitaitovaatimuksiin. Tutkinnon osa on aika merkittävä tutkinnon laajuuteen suhteutettuna, joten olisi hyvä pohtia onko 15ops riittävä. Tämän kaltaisia yrityksiä, jotka erikoistuvat nimenomaan tällaiseen palveluun ja yrityksiä, jotka tarjoavat tällaista palvelua lisäpalveluna, on jo olemassa runsaasti ja kasvua on odotettavissa. Tämän kaltaista ammattitaitoa vaaditaan jo nyt työelämässä ja tulevaisuudessa enemmänkin.
      • Muut huomiot
      • Palokangas Santtu
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Sana kestävyysarvot ja niiden huomiointi toistuu useassa tutkinnon osassa. Tähän voisi miettiä jotakin muuta termiä, sillä kestävyysarvot -termi viittaa (Googlen hakutulosten mukaan) rakennustekniikkaan ja siellä materiaalilujuuksiin. Pukeutumisohjeiden noudattaminen (”noudattaa organisaation pukeutumisohjeita ja huolehtii ulkoasustaan”) löytyy neljästä tutkinnon osasta: Liiketoimintaympäristössä toimiminen, Asiakaspalvelu, Kassapalvelut, Myyntityö. Myymälässä toimimisen tutkinnon osassa asia on sanottu hieman eri tavoin: ”pukeutuu organisaation ohjeiden mukaisesti”. Ulkoasusta huolehtiminen on pudotettu pois. Eikö tämä ammattitaitovaatimus (pukeutuminen ja ulkoasu) olisi tärkeää olla kaikissa muissakin tutkinnon osissa, etenkin niissä, joissa opiskelija kohtaa organisaation ulkoisia asiakkaita kasvotusten?
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Lisätietoja: Heini Wink, koulutuspoliittinen asiantuntija, JHL ry
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • - Lisätietoja: Heini Wink, koulutuspoliittinen asiantuntija, JHL ry
      • Suomen Luontopaneeli
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • Luontopaneeli kiittää lausuntomahdollisuudesta koskien liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnosta. Luonnon monimuotoisuus on häviämässä kovaa vauhtia ja luontokato onkin nostettu ilmastonmuutoksen rinnalle yhdeksi suurimmista ihmiskuntaa uhkaavista riskeistä (WEF 2022). Ilmastomuutos on onnistuneesti otettu huomioon monessa yhteiskunnan toiminnassa, mutta luontokatoa ei ole sen vakavuus huomioiden nostettu vielä riittävän hyvin esille. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnalla on mahdollista aiheuttaa haittaa luonnolle, mikäli luontokatoa ei ole otettu toimissa huomioon (UN 2019, Pörtner ym. 2021). Nämä ongelmat ovat toisiinsa limittyneitä ja ne tulee ratkoa aina yhdessä. Tutkintojen kestävyysopinnoissa tulisikin nostaa luontokadon torjunta keskusteluun aina kun ilmastonmuutoksesta puhutaan. Tämän lisäksi luonnon monimuotoisuus tulisi käsitellä opinnoissa myös omana asianaan, kaiken elämän perustana, joka edellyttää huomioimista myös tilanteissa, joissa luontokato on pystytty pysäyttämään. Viime vuoden joulukuussa järjestetyssä COP15-kokouksessa Suomi on sitoutunut sekä luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä että luonnon monimuotoisuuden tilan edistämiseen ennen ja jälkeen tämän rajapyykin. Tällä hetkellä suurella osalla Suomen väestöstä on heikot mahdollisuudet ymmärtää luonnon monimuotoisuutta, luontokatoa ja ilmastonmuutosta siten, että he voisivat toimia tietoperustaisesti suhteessa näihin ilmiöihin. Vastakkainasetteluja tietopohjaisesti puutteellisten näkemysten välille rakentuu helposti, mikä heikentää ympäristövastuullisen kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Tilannetta voidaan parantaa kattavalla ympäristökasvatuksella ja -koulutuksella, joka ulottuu kaikille koulutusasteille ja –aloille (Ahlvik ym. 2021). Ammatillisten perustutkintojen arvoperustan mukaan tutkinnoissa “rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle”. Luontopaneelin mielestä tämä on hyvä ja oikea huomio, olettaen, että ympäristö ymmärretään laajasti tarkoittamaan luontoa ja ilmastoa, sekä rakennetuissa että pääosin luonnonvaraisissa ympäristöissä. Tulevaisuuden työelämässä ympäristöasioihin (luonto ja ilmasto) tullaan törmäämään entistä enemmän. Valtiot, organisaatiot ja yritykset (Business for Nature 2022, Peura ym. 2023) laskevat tulevaisuudessa hiilijalanjälkensä lisäksi myös luontojalanjälkeään ja tämä tulee vaikuttamaan toiminnan muotoihin. Luonnon monimuotoisuuden ja luontokadon käsitteleminen kaikissa tutkinnoissa on näin ollen perusteltua. On tärkeää antaa opiskelijoille valmiuksia tehdä luonnon monimuotoisuuden tilaan myönteisesti vaikuttavia päätöksiä tulevassa työssään. Arvoperustaliitteen lisäksi luonnon monimuotoisuus on mainittu ammatillisten tutkintojen yhteisissä osissa vain kerran (ammatillisten perustutkintojen pakollisten yhteisten opintojen “yhteiskunta- ja työelämäosaaminen”, kestävän kehityksen edistäminen). Tämän tutkinto-osan tavoitteet ovat hyvät, mutta ne eivät ole riittäviä laajuudeltaan kaikkien tärkeiden asiakokonaisuuksien käsittelemiseksi. Luonnon monimuotoisuus olisi nostettava erikseen kestävän kehityksen teeman alta käsiteltäväksi omana kokonaisuutenaan. Ammatillisten perustutkintojen yhteisissä vapaavalintaisissa opinnoissa ilmastonmuutos on otettu hyvin huomioon ilmastovastuullinen toiminta -opintokokonaisuudessa. Sisällöt kyseisessä kokonaisuudessa ovat monipuoliset ja tavoitteet pääosin toimivia. Vastaavanlainen kokonaisuus toimisi myös luonnon monimuotoisuuden ja luontokadon käsittelemiseen. Koska luonnon monimuotoisuutta ei kuitenkaan ammatillisten opintojen yhteisissä osissa mainita näitä muutamia kertoja lukuun ottamatta, tulisi sen näkyä tutkintojen muissa osissa. Tutkinnoissa olisi tärkeää tunnistaa ainakin oman ammattialan keskeiset riskit luonnon monimuotoisuuden heikentämiselle, mahdollisuudet luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiselle, sekä ammatilliset mahdollisuudet vaikuttaa alan kehitykseen luonnon monimuotoisuuden tilan edistämisessä. Lisäksi luonnon itseisarvo tulee tunnistaa. Useissa perustutkinnoissa luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien aiheiden käsitteleminen jää tasolle, jossa puhutaan yleisesti kestävästä kehityksestä, jätteiden määrän vähentämisestä sekä kierrättämisestä. Liiketoiminnan perustutkinnon perusteissa toimiminen työssä kestävyysarvojen ja periaatteiden mukaisesti on mainittu lähes kaikissa tutkinnon osissa, kierrättäminen muutamassa tutkinnon osassa (2.1. Liiketoimintaympäristössä toimiminen, 2.13. Liiketoiminnan logistiikka) kuten myös hävikin pienentäminen (2.13. Liiketoiminnan logistiikka, 2.15. Myymälässä toimiminen). Tutkinnon suorittaneen osaamiseen on kirjattu kuuluvaksi kestävän kehityksen osa-alueiden (ekologinen, sosiaalinen, kulttuurillinen ja taloudellinen näkökulma) toteutumisen edistäminen omalla toiminnalla. Lisäksi perustutkinnon perusteiden luonnoksessa mainitaan vastuullisen liiketoiminnan organisaatiolle tuottamien hyötyjen tunnistaminen (2.1), toiminnan kestävyyttä parantavien mahdollisuuksien tunnistaminen omassa työssä (2.2, 2.23), perehtyminen organisaation vastuullisuusohjeisiin (2.15), perehtyminen organisaation vastuullisuus ja kestävyysarvoihin sekä niiden vaikutuksiin asiakaskokemuksessa (2.4), tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksien selvittäminen (2.5, 2.16), tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista viestiminen vastuullisesti (2.5), tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksien tiedon hyödyntäminen (2.5), asiakkaalle eettisten ja vastuullisten finanssipalveluratkaisuiden esitteleminen, neuvominen ja myyminen (2.6), sekä ostajien vastuullisuus- ja kestävyysarvojen ja niiden yhteyden ostopäätökseen tunnistaminen (2.16). Luontopaneeli katsoo, että vaikka useat tutkinnon osat tuottavat vastuullisuus- ja kestävyysosaamista, monien osien osalta jää hieman epäselväksi, millaisia kestävyyden ja vastuullisuuden painotuksia niihin tarkemmin liitetään. Luontopaneeli ehdottaakin, että liiketoiminnan perustutkinnon perusteissa määriteltäisiin esitettyä tarkemmin, mitä vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä ilmiöitä erityisesti käsitellään eri tutkinnon osien yhteydessä. Samalla tulisi varmistaa, etteivät liiketoiminnan kytkökset luontokatoon jää liian vähäiselle käsittelylle tutumpien vastuullisuusteemojen rinnalla. Liiketoiminnan vaikutuksia luontokatoon ja toisaalta mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden tukemiseen tulisi käsitellä tutkinnossa selkeästi eikä tule olettaa, että aihe nousee esiin riittävällä tasolla, jos käsitellään yleisemmin esimerkiksi toiminnan ympäristövaikutuksia. Kestävyys ja vastuullisuus sisältävät hyvin laajasti erilaisia näkökulmia ja tavoitteita (liittyen esim. ekologiseen jalanjälkeen, työntekijöiden oikeuksiin tai vaikkapa vero-oikeudenmukaisuuteen). Ymmärrys eri toimintojen vaikutuksesta luontokatoon on monilta osin liiketoiminnassa vielä melko vähäistä ja siksi on tavallista, että luontokatoon liittyvät asiat eivät ole toistaiseksi saaneet riittävästi huomiota, kun on käsitelty liiketoiminnan kestävyyttä ja vastuullisuutta. Opiskelijoiden arvioinnissa kiitettävään (5) suoritukseen opiskelijan on esitettävä työhön ja toimintaympäristöön liittyviä perusteltuja kehitysehdotuksia työyhteisössä omaan työhön liittyvissä asioissa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tämä tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämisen lisäksi myös uusien ympäristöystävällisempien laitteiden, materiaalien, kemikaalien ja työtapojen suosimista. Jotta opiskelijoilla on tarvittavat valmiudet työskennellä tulevaisuudessa tilanteessa, jossa luonnon monimuotoisuus otetaan kaikessa toiminnassa yhä keskeisempänä tekijänä huomioon, tulisi heillä olla hyvä käsitys työskentelynsä ympäristövaikutuksista. Työtavat tulevat väistämättä muuttumaan tulevaisuudessa paremmin luonnon monimuotoisuutta huomioiviksi, ja ymmärrys työn eri osien vaikutuksesta luontokatoa edistävänä tai hillitsevänä tekijänä auttaa ennakoimaan tulevia muutoksia työelämässä. Toisaalta kestävyysteemojen käsittely tutkinnoissa on myös haasteellista siksi, että kestävyystavoitteet voivat olla paikoin keskenään myös ristiriitaisia. Tutkinnoissa tulisi siksi pyrkiä käsittelemään myös tilanteita, joissa esimerkiksi ekologinen ja sosiaalinen etu risteävät keskenään. Luontopaneelin lausunnon ovat laatineet Tiina Onkila, Ilona Laine ja Outi Silfverberg. Viitattu kirjallisuus: Ahlvik L., Boström C., Bäck J., Herzon, I., Jokimäki J., Kallio K.P., Ketola T., Kulmala L., Lehikoinen A., Nieminen T.M., Oksanen E., Pappila M., Pöyry J., Saarikoski H., Sinkkonen A., Sääksjärvi I. & Janne S. Kotiaho. 2021. Luonnon monimuotoisuus ja vihreä elvytys. Suomen Luontopaneeli. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 1. Business for Nature 2022. Make it mandatory campaign. https://www.businessfornature.org/make-it-mandatory-campaign. Luettu 27.2.2023. Peura M., El Geneidy S., Pokkinen K., Vainio V. & Kotiaho J.S. 2023. Väliraportti: S-ryhmän luontojalanjälki. JYU reports. DOI: https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/20. Pörtner H.O., Scholes R.J., Agard J., Archer E., Arneth A., Bai X., Barnes D., Burrows M., Chan L., Cheung W.L., Diamond S., Donatti C., Duarte C., Eisenhauer N., Foden W., Gasalla M.A., Handa C., Hickler T., Hoegh-Guldberg O., Ichii K., Jacob U., Insarov G., Kiessling W., Leadley P., Leemans R., Levin L., Lim M., Maharaj S., Managi S., Marquet P.A., McElwee P., Midgley G., Oberdorff T., Obura D., Osman E., Pandit R., Pascual U., Pires A.P.F., Popp A., Reyes-García V., Sankaran M., Settele J., Shin Y.J., Sintayehu D.W., Smith P., Steiner N., Strassburg B., Sukumar R., Trisos C., Val A.L., Wu J., Aldrian E., Parmesan C., Pichs-Madruga R., Roberts D.C., Rogers A.D., Díaz S., Fischer M., Hashimoto S., Lavorel S., Wu N. & Ngo H.T. 2021. IPBES-IPCC co-sponsored workshop report on biodiversity and climate change; IPBES and IPCC. DOI: 10.5281/zenodo.4782538. UN 2019. UN / Independent Group of Scientists appointed by the Secretary-General, Global Sustainable Development Report 2019: The Future is Now – Science for Achieving Sustainable Development, (United Nations, New York, 2019). WEF 2022. The Global Risks Report 2022 | World Economic Forum (weforum.org).
      • Suomen kirjastoseura ry, Maarno Rauha
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • -
      • Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • YTO- opintojen kanssa jotain päällekkäisyyttä.
      • Suomen ympäristöopisto Sykli
        Uppdaterad:
        20.6.2023
        • SYKLIn suurin huoli on se, että jos kestävän tulevaisuuden teemoja ei tässä vaiheessa huomioida jämäkämmin tutkinnon perusteissa ja ammattitaitovaatimuksissa, ovat perusteet jo julkaisuhetkellä vanhentuneita, eivätkä näin ollen palvele tulevaisuuden tekemistä ja tulevaisuuden osaamistarpeita.
      • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • KKV kiinnittää huomiota erityisesti vastuullisesti-sanan käyttöön. Vastuullisuus tarkoittaa yleensä huolehtimista yrityksen mm. taloudesta, ympäristöasioista ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Tutkinnon perusteissa vastuullisesti-sanan yhteydessä olisi hyvä tulla esiin lainmukaisuus tai säädösten mukaisuus. On tärkeää, että yritykset ja niissä työskentelevät tuntevat lainsäädännön velvoittavuuden. KKV ehdottaakin lavean vastuullisesti-sanan sijaan käytettävän termiä “myyjänvastuun mukaisesti”. Myyjän vastuiden tunteminen on liiketoiminnan keskeisiä osaamisia kuluttajakaupassa. Tutkinnon perusteissa tulisi myös selkeästi nostaa esiin keskeinen lainsäädäntö, joka koskee liiketoimintaa. Nykyisellään ei tutkinto sisällä liiketoiminnassa tarvittavan lakitiedon osuutta. Esim. kuluttajansuojaa terminä ei mainita kuin tutkinnon yhteisessä osassa.
      • Koulutuskuntayhtymä OSAO, Liiketoiminta/Kaukovainon yksikkö, palvelut
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Läpileikkaavat ammattitaitovaatimukset toistuvat useissa tutkinnon osissa, ehdotuksemme on, että ne arvioitaisiin erikseen yhden kerran omana kokonaisuutenaan ja kunkin tutkinnon osan substanssiosaaminen arvioitaisiin erikseen. Näiden läpileikkaavien tutkinnon osien haaste on se, että kun suurin osa opiskelijoista kuitenkin tekee koko tutkinnon, vaikka 7 näyttöä, samojen läpileikkaavien ammattitaitovaatimusten arviointiin käytetään todella paljon työpaikkaohjaajien ja opettajien sekä opiskelijoiden aikaa ja resursseja. Työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnon osan 5 osp määrä ei houkuttele sitä valitsemaan, koska se ei istu moneenkaan tutkintorakenteeseen järkevällä tavalla. Jos tätä tutkinnon osaa halutaan kannustaa tekemään, laajuus pitää miettiä uusiksi. Voisiko tulevaisuudessa olla yksi yhteisten tutkinnon osien valinnainen osa-alue (3 osp)?
      • Kaupan liitto ry
        Uppdaterad:
        19.6.2023
        • Kaupan alan nopea murros, osaamistason muutos ja kehittyvät tutkinnon perusteet muodostavat merkittävän tarpeen myös ammatillisen koulutuksen opettajien osaamisen kehittämiselle. Tutkinnon uudistamisen ohella on syytä varmistaa, että am-matillisten opettajien osaaminen mahdollistaa tutkinnon osien sisältöjen opettamisen ja osaamisen kehittämisen jatkuvassa muutoksessa olevan alan tarpeen mukaan. Lisäksi uudistamistyön yhteydessä panostuksia tulee ohjata oppimateriaalien ja opetusmenetelmien kehittämiseen. Tutkinnon uudistaminen muodostaa tarpeen myös työelämässä tapahtuvan ohjaamisen tukemiseen, jotta yritykset pystyvät ohjaamaan opiskelijoiden oppimista laadukkaasti. Tutkinnon suorittaneilla tulee opintojen jälkeen olla tarvittavat ja ajankohtaiset tiedot sekä osaaminen työelämässä menestymiseen. Lisäksi opiskelijoiden osaamisen tulee mahdollistaa opintojen jatkaminen korkea-asteella, mutta myös jatkuvan oppimisen mukaisesti työuran aikana tutkintotavoitteisesti tai tutkintoa pienempien kokonaisuuksien näkökulmasta. Ammatillisessa koulutuksessa käytössä olevat valtakunnalliset tutkinnon perusteet uudistuvat Opetushallituksen tunnistettua tarpeen uudistamistyölle. Uudistamistyötä tulisi tehdä nykyistä mallia nopeasykkeisimmin, selkeämmin ja ymmärrettävämmin. Uudistamistyössä olisi nykyistä vahvemmin otettava huomioon nopeasti muuttuvien alojen osaamistarpeiden vaikutukset ja vaatimukset työelämään ja osaamiseen. Lisäksi uudistamistyön tulisi pohjautua käytännön tasolla ketterään ja johdonmukaiseen työskentelyyn työelämän edustajien ja yritysten kanssa. Opetushallitukselta toivotaan tiivistä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestämislupien tarpeen arvioinnissa ja suosituksissa. Osaajapulaan vastaaminen vaatii ennakointia englannin-kielisten tutkintojen saatavuuden varmistamisessa – myös kaupan alalla tarvitaan tulevaisuudessa yhä monipuolisempia polkuja alan tehtäviin. Yksi ratkaisu polkujen monipuolistamiseen on mahdollistaa englanninkielinen koulutus sitä tarvitseville.
      • Business Finland Oy, Network Services
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164509 antaa myös näkökulmia kaupan alan koulutuksen kehittämiseen, tässä alla muutamia poimintoja, joista voi syntyä lisäideoita lausunnon kohteena olevan tutkinnon kehittämiselle: - Perinteiset myyjän, myymälähenkilöstön, ja asiakaspalveluhenkilöstön tehtävät ovat vähenemässä. Toisaalta asiakkaat hoitavat itse entistä enemmän aiemmin myyjille kuuluneita tehtäviä, ja toisaalta myös teknologia hoitaa näitä tehtäviä. - Kaupan alalta poistuu osaamistarpeita. Opetushallituksen vähittäiskaupan osaamistarpeiden ennakointiryhmä on arvioinut, että poistuvat osaamistarpeet vähittäiskaupan alalla liittyvät todennäköisesti myytävien tuotteiden esillepanoon, hyllytykseen, tuotteiden järjestämiseen liittyvään osaamiseen, tilausten tekemiseen sekä perinteiseen kassatyöskentelyyn liittyvään osaamiseen, kun näitä työtehtäviä automatisoidaan tulevaisuudessa. Poistuviksi osaamistarpeiksi arvioitiin myös rutiininomaiset toimistotyöt ja kirjanpito-osaaminen. - Erityisesti digitaalisten järjestelmien ja prosessien hahmottaminen nousee entistä tärkeämmäksi. Esimerkiksi saapumattoman tilauksen tilanteen tutkiminen suoratoimitus-ketjussa vaatii ymmärrystä yrityksen tilaus- ja toimitusprosessista ja sen järjestelmistä, toimittajien prosesseista sekä logistiikasta ja logistiikkakumppaneista. - Verkkokauppa, digitalisaatio ja kuluttajakäyttäytyminen haastavat kivijalkakauppaa. Kivijalkakaupat ovat erityisesti verkkokaupan kasvun myötä löytäneet tulevaisuudessa uusia liiketoimintamalleja ja toimintatapoja. Kivijalka- ja erikoiskaupan roolit ovat murroksessa verkkokaupan kasvun myötä, ja ne myös täydentävät toisiaan. Osakivijalkakaupoista on avannut fyysisen kaupan rinnalle verkkokaupan. Yksi kivijalkakaupan uudistumisen suunta on myös hybridikauppa, esimerkiksi ”showroomit”, joissa tuotteita voi kokeilla ja tilata tuotteen verkkokaupasta, kauempana keskustoista sijaitsevista yksiköistä. Toisaalta on arvioitu, että kivijalkakaupassa palvelu on hintaa tärkeämpi. Tulevaisuudessa erikoiskaupan vahvuuden arvioidaan olevan henkilökohtainen palvelu, henkilökunnan asiantuntemus sekä asiakkaalle neuvonantajan roolissa toimiminen. - Huolimatta siitä, että esimerkiksi päivittäistavarakaupan myymälöiden automatisoituessa tarvitaan vähemmän työpanosta, verkkokauppa tarvitsee myös tulevaisuudessa asiakaspalvelijoita, markkinointia ja varastotyöläisiä. Näin myös mekaanisen tason työtehtävät voivat kasvaa digitaalisen kaupan saralla samalla, kun verkkokaupan osuus kokonaiskaupasta kasvaa. Asiakaspalvelun ja logistiikan työtehtävissä digitaalisella kaupalla on vaikutuksia myös sisälogistiikkaan. Kivijalkamyymälöihin saattaa tulla noutotilauksia digitaalisesti, tai myymälä saattaa osallistua yhtenä varastona digitaalisten tilausten keräilyyn, pakkaamiseen ja toimittamiseen. - Varastotehtävissä verkkotoimituksiin liittyvä yksittäiskeräily nostaa kerättävien tilausten määrää ja vaatii erilaisia työprosesseja kuin keskusvarastona toimiminen kaupan yksiköille. - Verkkokaupassa brändien merkitys korostuu ja tämä muovaa koko toimialaa, sen arvoketjuja sekä rakenteita myös työvoiman näkökulmasta. Aiemmin asiakas valitsi ensin kaupan, josta hän haki tuotteita tai palveluja. Jo tänään ja tulevaisuudessa kuluttaja valitsee ensin tuotteen ja pohtii sen jälkeen, mistä ostokanavasta hän ostaa sen. - Tämän vuoksi brändin omistaja on yhä vahvemmin vastuussa siitä, tavoittavatko brändi ja tuote kuluttajan sekä puhuttelevatko nämä häntä. Kaikki kaupan toimijat etsivät tulokulmaa omiin brändeihinsä. Perinteiset brändit etsivät omia suoria kanaviaan kuluttajille, perinteiset kaupan toimijat luovat omia private label -brändejään ja uusia kansainvälisiä niché-brändejä syntyy jatkuvasti lisää. • Kehittämisehdotus: Uudistetaan kaupan alan ammatillista koulutusta ja korkea-koulutusta sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja vastaamaan alan tarpeita perus- ja jatkokoulutuksessa sekä työssä oppimisessa, myös tarvelähtöisiä oppimispolkuja luoden (kuten uusi johtamisosaaminen, uudet teknologiat, digitaalinen kauppa, sisältäen esimerkiksi seuraavia sisältöjä: monikanavaisen kaupan strategiatyö, kaupan tekeminen verkossa, kiertotalous, asiakashankinta, kasvuhakkerointi, data-analytiikka, tiedolla johtaminen, brändijohtaminen, logistiikka, monikanavaisuus, alustat sekä jakamis- ja elämystalous). • Kehittämisehdotus: Uudistetaan kaupan alan ammatillista koulutusta ja korkea-koulutusta sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja vastaamaan alan tarpeita perus- ja jatkokoulutuksessa sekä työssä oppimisessa, myös tarvelähtöisiä oppimispolkuja luoden (kuten uusi johtamisosaaminen, uudet teknologiat, digitaalinen kauppa, sisältäen esimerkiksi seuraavia sisältöjä: monikanavaisen kaupan strategiatyö, kaupan tekeminen verkossa, kiertotalous, asiakashankinta, kasvuhakkerointi, data-analytiikka, tiedolla johtaminen, brändijohtaminen, logistiikka, monikanavaisuus, alustat sekä jakamis- ja elämystalous). Uudistustyössä arvioidaan ja tehdään tarvittavat säädösmuutokset sekä arvioidaan toimeenpanon resursointitarve.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Tämä lausunto on laadittu alan kokeneiden opettajien näkemysten perusteella.
      • Opetushallitus, Liiketoiminnan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        16.6.2023
        • Ei erityisiä muita huomioita.
      • Suomen ruotsinopettajat ry
        Uppdaterad:
        14.6.2023
        • Pyydettynä lausuntona luonnoksesta Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnos Suomen ruotsinopettajat ry lausuu seuraavaa: Opetushallitus on luonnoksessaan huomioinut muuttuvia työelämän toimintaympäristöjä ja ammatillisen koulutuksen arvoperustaa muuttuvassa Suomessa ja globaalissa maailmassa. Luonnoksessa on pidetty tärkeinä osa-alueina mm. työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeita, yrittäjämäistä asennetta ja kansainvälisyyttä. Lisäksi arvopohjassa on korostettu ihmisoikeuksien kunnioittamista, suvaitsevaisuutta, erilaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä avoimuutta. Nämä ovat arvoja, joita me Suomen ruotsinopettajat mielellään tuemme. Monipuolinen kieltenopetus ja useamman kuin yhden itselle vieraan kielen opiskelu tukevat ihmisten välistä ymmärrystä ja yritysten sekä yhteiskuntien toimintamuotojen erojen ja samankaltaisuuksien hahmottamista. Yritysmaailman edustajat korostavat vieraiden kielten osaamisen tarvetta, esimerkiksi Suomen yrittäjien kyselyssä vuodelta 2021 yrittäjät ilmaisivat kielitaidon tarpeesta mm. seuraavaa: eniten tarvitaan suomea ja englantia (87 %). Myös ruotsin taito on olennainen: sitä tarvitaan 44 prosentissa yrityksistä. Seuraavina tulevat saksa (15 %) ja muut kielet entistä pienimmillä prosenttiosuuksilla. Ottaen huomioon yllä olevan, huolemme on todellinen. Miten yhtäläisen ja monipuolisen kieltenopetuksen vähentämisen mahdollisuus voi vastata työelämän ja yhteiskunnan tarpeita globaalissa maailmassa? Luonnoksessa kritisoimme tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien ja riittävän monipuolisen kieltenopiskelun tarjoamista. Lausunnossa jätetään oppilaitokselle päätösvalta, mitä opiskelijalle tarjotaan: ”toisella kotimaisella kielellä tai vieraalla kielellä”. Tämä muotoilu on mm. seuraavissa tutkinnon osissa: digitaalinen kauppa, kassapalvelut, asiakaspalvelu, kirjastopalvelut, laskutus- ja myyntireskontra, ostoreskontra, tilinpäätösasiakirjat ja tuloverotus, liiketoiminnan logistiikka ja markkinointiviestintä. Lisäksi kieliä ei ole mainittu lainkaan myymälässä toimimisen ja myyntityön tutkinnon osissa. Asiakaspalvelussa vieraiden kielten tarve korostuu. Liiketoiminnan alalla tarvitaan kaikkialla toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuutta, sitä ei kaksikielisessä maassa voi muuttaa vallinnaiseksi aineeksi, jonka oppilaitos voi niin päättäessään jättää tarjoamatta. Opiskelijoilla on kaikilla tasa-arvoinen oikeus saada työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeita vastaavaa opetusta toisella kotimaisella kielellä. Näin ollen lausuntoehdotuksen kirjaus ”…toisella kotimaisella kielellä tai vieraalla kielellä” on tarpeen muuttaa. Korjausehdotuksena esitämme, että sana ”tai” korvataan sanalla ”ja” eli toisella kotimaisella kielellä ja vieraalla kielellä. Ruotsin kielen taidosta on hyötyä niin Suomen sisäisessä kuin Pohjoismaisessa liiketoiminnassa. Samankaltaisista markkinoista on hyötyä siirryttäessä laajentamaan ulkomaankauppaa Pohjoismaiden ulkopuolelle. Liiketoiminnan opiskelijoista moni siirtyy työelämässä kansainvälisen kaupan alalle, jolloin kielellisestä ajattelusta ja monikielisyydestä voi olla merkittävää hyötyä esimerkiksi työpaikan saamisessa, sillä monilla kansainvälisillä yrityksillä on ns. pohjoismaiset osastot. Molempien kotimaisten kielten hallinnasta voi olla merkittävää hyötyä verrattuna muihin pohjoismaalaisiin. Nykyisin on luonnollista, että nuoret osaavat englantia, mutta anglosaksinen sanasto ja yhteiskuntarakenne eivät aina kohtaa samalla tavalla, kuten Suomessa ja Ruotsissa tai Pohjoismaissa, jossa kielten välillä on suuremmat yhtäläisyydet jo samankaltaisten yhteiskuntarakenteiden vuoksi. Tämän lausunnon lisäksi Suomen ruotsinopettajat ry on lausunut yhdessä Suomen kieltenopettajien liiton, Svenska nun ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kanssa julkilausuman 13.6.2023.
      • Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry Suomen ruotsinopettajat ry Nätverket Svenska nu Finsk–svenska handelskammaren i Stockholm
        Uppdaterad:
        13.6.2023
        • Liiketoiminnan perustutkinnon perusteiden luonnos Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH-2815-2023 Liiketoiminnan perustutkintoon sisältyy eri tutkinnon osia, ja kielitaito (toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli, pääsääntöisesti englanti) on aiemmin sisältynyt asiakaspalvelun tutkinnon osaan. Uudessa luonnoksessa asiakaspalvelun tutkinnon osassa toista kotimaista kieltä ei mainita lainkaan ja kielet on ylipäätään mainittu hyvin ylimalkaisesti: ”Opiskelija palvelee asiakasta tutkintokielellä ja yhdellä muulla kielellä.” Koulutuksen järjestäjällä on täysi vapaus määritellä, miten tuo lause tulkitaan. Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja Suomen ruotsinopettajat ry eivät voi hyväksyä, että opiskelijan mahdollisuuksia hankkia ammatillista kielitaitoa kavennetaan näin radikaalisti. Kieltenopettajajärjestöt saavat tukea Svenska nu -verkostosta ja Suomalais–ruotsalaiselta kauppakamarilta. Kaikilla opiskelijoilla täytyy olla oikeus saada ammattiin tähtäävää toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetusta. Sitä ei pidä rajoittaa. Kieliä on vähennetty jo edellisessä uudistuksessa vuonna 2018, jolloin maininta kielistä jäi vain asiakaspalvelun tutkinnon osaan ja oppilaitoksille annettiin päätäntävalta siitä, miten paljon kieliä opetetaan. 2018 kielitaidon osaamisen arviointi siirtyi työssä annettavan asiakaspalvelun näytön yhteyteen, ja arvioinnista vastaavat ammattiopettaja ja työpaikan edustaja. Yhteisissä tutkinnon osissa toista kotimaista on 1 osaamispisteen verran, mikä tarkoittaa keskimäärin noin 15 tuntia lähiopetusta. Yhteisten tutkinnon osien valinnaisissa opinnoissa toista kotimaista voi opiskella 3 osaamispistettä. Tarjolla olevat opinnot eivät riitä asiakaspalveluruotsin taitojen hankkimiseen. Opintoja suoritetaan yhä enemmän työssä, ja on ymmärrettävää, että joissakin tehtävissä toisen kotimaisen osaamisen hankkiminen ja näyttäminen saattaa vaatia räätälöintejä. Tämä ei kuitenkaan voi olla perusteena sille, että kaikkien mahdollisuuksia toisen kotimaisen kielen opiskeluun kavennetaan. Perusteeksi kielten opiskelun heikentämiselle ei myöskään kelpaa se, että enenevä osa opiskelijoista on maahanmuuttajataustaisia, sillä heillä on tälläkin hetkellä mahdollisuus poikkeamiseen (entinen vapautus), mikäli ruotsin osaamisen hankkiminen ja näyttäminen katsotaan kohtuuttomaksi. Tutkinnon perusteita työstämässä olleet tahot viestivät luonnoksella virheellisesti, että toista kotimaista kieltä ei tarvittaisi asiakaspalvelussa. Samaan aikaan, kun opetussuunnitelmaa uudistetaan, Opetushallitus tarjoaa rahoitusta hankkeeseen, jossa vahvistetaan toisen kotimaisen kielen opiskelua juuri palvelualoilla (Ammatillisen koulutuksen toisen kotimaisen kielen opiskelun vahvistaminen palvelualoilla, lisähaku 2023, https://www.oph.fi/fi/funding/ammatillisen-koulutuksen-toisen-kotimaisen-kielen-opiskelun-vahvistaminen-palvelualoilla-0). Hankkeessa voidaan laatia ja tarjota paikallisia valinnaisia toisen kotimaisen kielen opintoja. Työelämässä asiakkaita on osattava palvella suomeksi ja ruotsiksi, joten toisen kotimaisen kielen taidon hankkiminen ei voi olla valinnaisuuden varassa. Merkonomit työskentelevät asiakasrajapinnassa ja usein yrityksissä, joilla on kiinteät kontaktit Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin, kansainvälisistä yrityksistä puhumattakaan. Ammatillisilla opiskelijoilla on jo nyt täysin erilaiset valmiudet jatko-opintoihin kuin lukiolaisilla, ja niitä ei saa entisestään huonontaa. Suuri osa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tulee ammatilliselta toiselta asteelta, ja heille täytyy taata ei vain muodollinen vaan todellinen jatko-opintokelpoisuus myös vieraassa kielessä ja toisessa kotimaisessa. Eri oppilaitosten opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa, kun kielitaidon tärkeys ymmärretään ja oppimisen mahdollisuuksia tarjotaan vain osassa oppilaitoksista. Allekirjoittaneet tahot eivät voi hyväksyä perusteiden luonnosehdotusta. Ehdotamme, että luonnosta korjataan seuraavaan muotoon: ”Opiskelija palvelee asiakasta tutkintokielen lisäksi toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä muulla vieraalla kielellä.” 13.6.2023 Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry Suomen ruotsinopettajat ry Nätverket Svenska nu Finsk–svenska handelskammaren i Stockholm
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, vararehtori Seija Katajisto, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalapäällikkö Pia Hemmilä, työelämän edustajat ja opetushenkilöstö
        Uppdaterad:
        12.6.2023
        • Tutkinnon perustetyö on ollut mielenkiintoinen projekti. On ollut hyvä, että on ollut useita tilaisuuksia, joissa oppilaitosten henkilöstö on voinut osallistua. Toisaalta näissä tilaisuuksissa on ollut jonkin verran hankalaa käsitellä asioita systemaattisesti ja sisältöihin paneutuen, koska aika on ollut lyhyt suhteessa osallistujien määrään ja käsiteltäviin tutkinnon osiin. Keskustelun johtamiseen kiinnittäisimme enemmän huomiota: Ajoittain aika meni siihen, että jotkut osallistujat pitivät pitkiä monologeja yksityiskohdista puhuen ja joskus myös eksyttiin aiheesta.
      • Saamelaisalueen koulutuskeskus
        Uppdaterad:
        8.6.2023
        • • On erittäin hyvä, että Visuaalinen myyntityö palaa tutkinnon perusteisiin, vaikkakin pienemmällä osp -laajuudella. • Palvelumuotoilu –tutkinnon osan uudistaminen Asiakaskokemuksen kehittämiseksi on varmasti työelämälle aiempaa selkeämpi ja ymmärrettävämpi kokonaisuus. • Tapahtumatuotanto –tutkinnon osan uudistaminen Tapahtumajärjestelyksi on tervetullut muutos. • Alan opetusmateriaalien tarjonta vaatii laajentamista ja ajantasaistamista uusien tutkinnon perusteiden mukaisiksi. • Onko kirjoitusvirhe vai puuttuuko sana Sisäiset palvelut ja tiedon käsittely -tutkinnon osan ammattitaidon osoittamisessa: “Hän työskentelee palvelu-¬ ja tiedon käsittelytehtävissä, järjestää tapaamisia tai kokouksia ja tuottaa sekä käsittelee asiakirjoja.”
      • Satakunnan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Logiikka ammattitaitovaatimusten ja osaamisen arviointikriteerien suhteen on muuttunut. Nyt ammattitaitovaatimukset ovat yksityiskohtaisemmat ja osaamisen arviointikriteerit ovat laajempia kuvauksia ammattitaitovaatimusten kokonaishallinnasta. Sisäiset palvelut ja tiedonhallinta - voisiko nimi olla selkeämpi, kuvaavampi, puoleensa vetävämpi? Tutkinnon osan nimenä ei myöskään (henkilöstön) saisi olla tukipalvelut. Nimen loppuosa tukipalvelut on luonut esim. mielikuvan liikuntarajoitteisen opastamisesta tai it-tukihenkilön työhön liittyvästä työtehtävästä. Ammattitaidon osoittamistavat esim. Liiketoimintaympäristössä toimiminen, Aspa ym. tutkinnon osissa lukee. > Lisäksi opiskelija suorittaa työelämän edellyttämät luvat ja pätevyydet, jotka ovat välttämättömiä ammattitaitovaatimuksissa edellytetyn osaamisen osoittamiseksi. Mitkä luvat ja pätevyydet oltava vähintään? Voisiko nimetä ja/tai kirjata ammattitaitovaatimuksiin. > Haku ei löydä kuin sanan pätevyydet, joka tutkinnon alta. Selkeyttä, että löytyy mielellään samasta paikasta. > https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/patevyydet-ja-kelpoisuudet 25.5.2023 sivustolta löytyy teksti: Alla löytyy tietoa kuljetusalan ammattipätevyydestä, hygieniapassista ja eläinten lopettamisesta ammatillisissa tutkinnoissa. Lisätietoa muista pätevyyksistä ja kelpoisuuksista löytyy kyseessä olevan tutkinnon perusteista ja alakohtaisista säädöksistä.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Tanja Oikarinen, Paula Kataja
        Uppdaterad:
        6.6.2023
        • Huomiona vielä, että Liiketoimintaympäristössä toimimista ei ole luonteva näyttää irrallaan, työtehtävien näkökulmasta sen näyttöön pitää yhdistää toinen tutkinnon osa, esim. Asiakaspalvelu. Jolloin nämä voisivat olla yksi pakollinen tutkinnon osa, esim. Asiakaspalvelu voisi olla mukana tässä ja laajuus olisi sen mukainen.
      • Teknisen Kaupan Liitto ry
        Uppdaterad:
        5.6.2023
        • Selkeä, hyvin valmisteltu kokonaisuus. Työelämälähtöisyyttä ei varmaankaan ole opinnoissa koskaan liikaa. Oppilaitoksia voi aina kannustaa lisäämään yhteistyötä alueen ja alan yritysten kanssa.
      • Finanssiala ry
        Uppdaterad:
        2.6.2023
        • Finanssipalvelut 15 osp: Finanssipalvelut -tutkinnon osassa opetettavat asiat tukevat siis myös useita finanssialan ulkopuolisia toimialoja, joissa rahoitus- ja vakuutusalan käsitteet ja toimintatavat on hyvä tuntea. Finanssipalvelut -tutkinnon osa antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja kannustaa sekä tukee yrittäjyyteen. Finanssipalvelut -tutkinnon osa vahvistaa myös taloustaitoja. Tärkeää on myös mahdollistaa mm. alanvaihtajille ja finanssialasta kiinnostuneille osaaville ja innostuneille nuorille osaamispolku finanssialan monipuolisiin tehtäviin.
      • Yleisten kirjastojen neuvosto, Yleisten kirjastojen neuvoston työvaliokunta, Savinainen Päivi
        Uppdaterad:
        1.6.2023
        • Yleisten kirjastojen neuvostolla ei ole tähän muita huomioita.
      • Forsell Marja
        Uppdaterad:
        27.5.2023
        • Kassatyöskentely; Kielitaito: näyttö tutkintokielellä , toisella kotimaisella tai/ja yhdellä vieraalla kielellä Markkinointiviestintä; näyttö ok