• Remissinstanser: 9
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Bioenergia ry, Laurikka Harri
        Uppdaterad:
        22.1.2020
        • Lausunto 22.1.2020 Bioenergia ry Asia: Valtioneuvoston asetus hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2020–2025 Bioenergia ry kiittää lausuntopyynnöstä. Yhdistyksen visio on kehittää omaa toimialaansa suuntaan, jossa Suomessa on maailman parhaat edellytykset tuottaa biomassaan perustuvia kestäviä ja jopa hiilinegatiivisia tuotteita. Toiminnassa pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ja vientiin sekä tukemaan energiaomavaraisuutta, energian toimitus- ja huoltovarmuutta, työllisyyttä ja aluetaloutta. Energiaa tuotetaan bio- ja kiertotalouden sivuvirroista. Hiilen korvaamisen tuki tulisi nähdä mahdollisuutena rakentaa polkua kohti joustavaa, kansantaloudellisesti kustannustehokasta ja nettonegatiivista energiajärjestelmää. Energiantuotannossa hiilen korvaamiseen on useita teknologisia osaratkaisuja. Myös kestävä, metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoihin perustuva bioenergia kuuluu näihin. Esityksen perustelumuistioluonnoksessa kohdassa 1.5 ja asetusluonnoksen 10§ hahmotellaan tuen myöntämisen periaatteita. Ymmärrettävää ja kannatettavaa on, että tuella tulee olla hankkeen toteutumiselle merkittävä edistävä vaikutus. Esitettyjen periaatteiden lisäksi hiilen energiakäytön korvaavissa hankkeissa on syytä muistaa yhteiskunnallinen hyväksyttävyys tuille. Investointitukipakettia ei siksi tulisi korvamerkitä millekään tietyille teknologioille vaan jakoperusteissa tulisi huomioida työllistävyyden ja kaupallistamisen rinnalla Suomessa saatavan päästövähennyksen kustannustehokkuus. Energiantuottajien tulee voida valita sellainen teknologia tai yhdistelmä teknologioista hiilen korvaamiseen, jota ne pitävät parhaana ratkaisuna kehityspolullaan saavuttaa – ei pelkästään tavoite korvata hiilen energiakäyttö – vaan useita yhteiskunnan ja liiketoiminnan asettamia tavoitteita. Siksi tukea tulee voida hakea ja myöntää tarvittaessa eri teknologioista koostuvaan kokonaisuuteen, jolla kivihiili korvataan. Päästöjen vähentämisen lisäksi tarvitsemme jo lähivuosikymmeninä merkittävässä määrin hiilidioksidin talteenottoa ja poistamista ilmakehästä luonnon hiilinieluilla ja teknologialla. Näiden teknologioiden vientinäkymät ovat globaalit ja markkinat vasta syntymässä. Suomessa on runsaasti yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, joilla on jo nyt tai voi tulevaisuudessa olla annettavaa negatiivisten päästöjen teknologioiden markkinoiden syntyyn. Suomessa on myös kansainvälisessä vertailussa suuri biotaloussektori ja merkitys biomassasta saatavalla uusiutuvalla energialla. Asetuksessa tuleekin siten hyväksyä hiilidioksidin talteenotto eri teknologioilla – kuten bio-CCUS tai PyCCS - tuettavaksi investoinniksi, jolloin edistetään hiilidioksidin talteenoton markkinoiden ja uuden suomalaisen liiketoiminnan syntymistä. Esitämme 5§ kolmanteen momenttiin lisäystä ” 3) muutoin edistävät edellä mainittuja tavoitteita tai hiilidioksidin talteenottoa.” Lisätiedot: Hannes Tuohiniitty, puh. 040 194 8628 Ystävällisin terveisin, Harri Laurikka Toimitusjohtaja Bioenergia ry
      • Energiateollisuus ry, Kohopää Antti
        Uppdaterad:
        22.1.2020
        • Energiateollisuus ry:n lausunto asetusluonnoksesta hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituesta Viite: Asetusluonnos hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituesta, VN/138/2020 Energiateollisuus ry (ET) kiittää lausuntopyynnöstä. Asetuksen ensisijaisena tavoitteena tulee olla kustannustehokas kivihiilestä luopuminen ja päästöjen vähentäminen Tukijärjestelmällä, jota nyt lausuttavana oleva asetus koskee, tavoitellaan markkinaehtoista sekä hiilen energiakäytön kieltämisestä annetun lain asettamaa aikataulua nopeampaa luopumista kivihiilen käytöstä. Tällöin ei näkemyksemme mukaan ole tarpeen rajata tukea eri teknologioiden tai niiden kypsyysasteen välillä. Nyt asetuksessa ja erityisesti sen 10 §:ssä on ensisijaiseksi tavoitteeksi otettu uuden teknologian tukeminen. Koko tukijärjestelmän tavoitteena on kivihiilestä luopuminen vielä lainsäädännön asettamaa takarajaa nopeammin kokonaan viimeistään vuoden 2025 aikana sekä tätä kautta kotimaisten päästöjen vähentäminen. Tällöin on etsittävä kustannustehokkaita ja toimivaksi todettuja ratkaisuja. Uuden teknologian tukeminen on erittäin tärkeä tavoite, mutta uuden teknologian kokeilu- ja demohankkeista on usein pitkä matka kaupallisiin toteutuksiin. Kokeilu- ja demohankkeissa on muita hankkeita korkeammat riskit paitsi taloudellisen toteutettavuuden, mutta myös teknisen toimivuuden osalta. Kun tuki on sidottu kivihiilen käytön lopettamiseen kokonaan tietyllä alueella ja investointihankkeiden laajuus huomioiden hyvin tiukassa aikataulussa, ei nyt lausuttavan oleva tuki ole paras kokeilujen tai demo-hankkeiden edistämiseen. Tällöin ensisijaisuus on tarpeeton. Toisaalta tukea aiotaan kohdentaa puoliksi CHP-investoinneille ja puoliksi polttoon perustumattomille ratkaisuille. Näkemyksemme mukaan tämän tyyppinen kohdentaminen ei ole tarpeen. Markkinoiden ja investoijien tulisi ratkaista minkälaisten laitosten rakentamiselle on edellytyksiä ja kysyntää. Toissijaisena tavoitteena uuden teknologian tukeminen on hyvä Tuen myöntäminen 8.2 §:n mukaisesti korotettuna uuden teknologian hankkeille on hyvä lähtökohta ja ohjannee riittävästi uuden teknologian käyttöönottoon tässä yhteydessä. Uuden teknologian määritteleminen olisi syytä tehdä selkeämmin. Uuteen teknologiaan tulisi lukea paitsi uusien tuotanto, lämmön hankinta ja varastointi-investointien toteuttaminen, mutta myös muut päästövähennyksiä aikaansaavat investoinnit. Esimerkiksi digitalisaatioon sekä varastoinnin, tuotannon ja kulutuksen yhteensovittamiseen ja optimointiin liittyvät investoinnit voisivat tulla kysymykseen. Tuettavat hankkeet ja hankkeiden toteuttaja Asetusluonnoksen perusteella on hieman epäselvää, tuleeko kivihiilestä luopumisen mahdollistavan investoinnin toteuttajan ja kivihiilen käytön lopettavan yhtiön olla sama. Nyt asetuksen 5.1 § tätä edellyttää, mikäli sitä luetaan sananmuodon mukaisesti. Tavoitteen näkökulmasta perusteltua ei ole asettaa tällaista edellytystä, vaan investointihankkeen toteuttajan tulisi voida olla myös eri yhtiö, mikäli kyseisellä energiankäyttöalueella hiiltä käyttävä yhtiö sitoutuu samassa yhteydessä kivihiilen käytöstä luopumiseen asetuksen edellyttämällä tavalla. Asetuksen 5 §:ssä tai vähintäänkin asetusta koskevan muistion yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisi selventää, että myös eri lähteistä olevien hukkalämpöjen hyödyntämiseksi tehtävät investoinnit talteenottoon ja infrastruktuuriin ovat tuettavien hankkeiden piirissä. Tuen tavoitteissa nämä mainitaan. Aikataulu hankkeille on liian tiukka Nyt asetuksessa investointien tukemisen ehdoksi on asetettu kivihiilestä luopuminen viimeistään 1.5.2025. Ylipäätään kivihiilestä luopumiseksi vaadittavien investointien toteuttaminen odotetussa aikataulussa on erittäin haastavaa. Aiemmin on viestitty, että vuoden 2025 aikana kivihiilen käytöstä luopuville toimijoille tullaan tekemään erillinen tukijärjestelmä (mm. HE 200/2018 vp). Nyt tätä aiemmin viestittyä aikataulua ollaan edelleen tiukentamassa. Olisikin perusteltua muuttaa asetuksen 5.1 §:n tarkoittamaksi takarajaksi 31.12.2025. Jotta tuen hakijoilla olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet hankkeiden toteuttamiseen, tulee aika hankkeiden toteuttamiseen ja tuen hakemiseen olla molemmista päistä mahdollisimman pitkä. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus Näkemykseemme mukaan asetusluonnoksen 14 §:n käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat tarpeettomia ja voivat olla joltain osin jopa haitallisia. Yritysjärjestelyt tulee olla mahdollisia tuen saamisen jälkeenkin. Tällöin edellytyksenä tulee olla, että tuen saanutta investointia käytetään tukipäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen. Yritys- tai liiketoimintajärjestelyjen rajoittaminen haittaa markkinoiden toimintaa ja vapaata kilpailua. Hankkeen tukikelpoisuus muilta osin takaa asetuksen tavoitteeseen pääsemisen riippumatta liiketoiminnan tai tuotantolaitoksen omistajasta. 90 miljoonaa on oltava käytettävissä joustavasti seuraavien vuosien aikana Budjettiteknisesti olisi syytä varmistaa, että rahat voidaan käyttää joustavasti ja siirtyvät vuodelta toiselle. Esimerkiksi tilanteessa, jossa tälle vuodelle varattua rahaa jäisi käyttämättä, voidaan sitä siirtää seuraaville vuosille. Lisäksi on varmistettava, että investoinnin toteuttamiselle on riittävästi aikaa myös tuen näkökulmasta eikä tukipäätöksellä tai tukirahojen käytettävyydellä rajoiteta investoinnin toteuttamisaikataulua. Lisätietoja aiheesta antaa Antti Kohopää, antti.kohopaa@energia.fi, 050 344 9265 Ystävällisin terveisin Jari Kostama Johtaja, Energiantuotanto
      • Helen Oy
        Uppdaterad:
        22.1.2020
        • HELEN OY:N LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI HIILEN ENERGIAKÄYTTÖÄ KORVAAVIEN HANKKEIDEN INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA VUOSINA 2020-2025 Helen Oy kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ja toteaa lausunnossaan seuraavaa: Helenillä on mittava, useiden satojen miljoonien, investointiohjelma käynnissä kivihiilen korvaamiseksi Helsingin energiantuotannossa. Kivihiilen energiakäytön kieltävän lain voimaantulon jälkeen Helen on päättänyt sulkea Hanasaaren sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren voimalan lämmön tuotanto korvataan biolämpölaitoksella, lämpöpumpuilla, lämpövarastoilla, alueellisilla ratkaisuilla ja energiatehokkuudella. Sulkemisen myötä Helenin ja koko Suomen hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi. Salmisaaren tuotannon korvaaminen on vuorossa tämän jälkeen, joten esitetty aikataulu on Helenin ja Helsingin kannalta aivan liian tiukka. Jo ennen kivihiilen energiakäytön kieltävää lakia on ollut tiedossa, että aikataulu on yhtiömme kannalta erittäin haasteellinen ja kariutuneet kustannukset tulevat Helenin osalta olemaa kaikista merkittävimmät. Koska valtio päätti kieltää kivihiilen ja näin ennen aikaistaa yritysten siirtymää pois kivihiilestä markkinaehtoista reittiä nopeammin, tulisi valtion tukea kaikkia kivihiilen korvausinvestointeja riippumatta siitä, milloin ne toteutetaan. Helen pitää erikoisena myös sitä, että investointiavustus on sidottu yritys- eikä laitoskohtaisuuteen. Jokaisen kivihiililaitoksen korvausinvestoinnit ennen kivihiilikiellon määräaikaa ovat ilmaston kannalta yhtä arvokkaita ja pitäisi olla oikeutettu avustukseen tai vähintäänkin avustuksen suuruus voisi olla sidottu siihen, kuinka monta vuotta aiemmin korvaus tapahtuu suhteessa lain määräaikaan. Asetusluonnoksen 5 § on tulkinnanvarainen. Ei voi olla niin, että kilpaileva yhtiö, joka on luopunut kivihiilen käytöstä oman kunnan alueella voisi toteuttaa toisen lämpöyhtiön alueella investoinnin paremmilla ehdoilla, tuettuna. Mielestämme on mahdollista, että asetusluonnoksen 5 §:n sanamuodon perusteella myönnetty tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua yritysten välillä kilpailusäännösten vastaisesti. Epäselvyyksien välttämiseksi, ja sen varmistamiseksi, että lainsäätäjä ei vaaranna kilpailusääntöjen toteutumista, 5 § tulee määritellä tarkemmin niin, että investointien tulee kohdistua ko. alueen energiankäyttöön, jossa kivihiilestä luopuminen tapahtuu. Helen Oy Pekka Manninen toimitusjohtaja
      • Teknologiateollisuus ry
        Uppdaterad:
        22.1.2020
        • Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin, että Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Teknologiateollisuus totesi lausunnossaan energia- ja ilmastostrategiaan, että kivihiilen kieltolaki on turha. Kivihiiltä käytetään Suomessa vain kahdeksalla paikkakunnalla, osa laitoksista on päätetty muutenkin poistaa käytöstä ennen vuotta 2030 ja loputkin tulevat teknistaloudellisen käyttöikänsä päähän muutaman vuoden kuluessa vuoden 2030 jälkeen. Sitä paitsi kaikki hiililaitokset kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin, joten Euroopan hiilidioksidipäästöt eivät vähene niiden sulkemisesta huolimatta. Hallitusohjelman kohdassa ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” esitetään tavoitteeksi, että kivihiilen energiakäytöstä luopumista vapaaehtoisesti nopeutettaisiin siten, että hiililaitokset korvattaisiin vuoden 2025 lämmityskauden loppuun eli 1.5.2025 mennessä. Tätä varten hallitus ottaa käyttöön erityisen tukiohjelman, jolla kannustettaisiin investointeihin esimerkiksi lämpövarastoihin, geotermiseen energiaan ja suuriin lämpöpumppuihin kivihiilen käytön korvaamiseksi. Samalla tavoitteena on edistää uuteen energiateknologiaan perustuvien demonstraatiolaitosten rakentamista. Tukiohjelmalle on julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020-2022 varattu 30 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä 90 miljoonaa euroa. Tukiohjelmalla voitaisiin käynnistää noin 360 miljoonan euron investoinnit. Energia- ja vähähiiliteknologian edistämiseksi tukiohjelman panostus on merkittävä ja hyödyllinen. Toisaalta tukea voivat saada vain ne energiantuottajat, jotka luopuvat vapaaehtoisesti hiilen energiakäytöstä määräaikaan mennessä. Koska tuki on tällä tavalla rajattu, niin ei ole varmaa, että juuri näiden yritysten hankkeet ovat Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta parhaita. Tukea voisivat saada uusiutuvia energialähteitä käyttävät laitokset ja energian säästöhankkeet. EU-säädösten mukaan uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tuuli- ja aurinkoenergiaa, ilmalämpöenergiaa, geotermistä ja hydrotermistä energiaa, valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyviä kaasuja ja biokaasuja. Energian säästöä olisi sähkön, lämmön tai polttoaineen kulutuksen vähentäminen. On tärkeää, että tukiohjelman puitteissa voidaan hyödyntää mahdollisimman laajaa valikoimaa uusiutuvia energialähteitä ja energian säästötoimia. On myönteistä, että ehdotuksen mukaan etusijalla olisivat investointihankkeet, joilla edistetään uutta teknologiaa ja sen kaupallista hyödyntämistä. Näin Suomeen voitaisiin rakentaa referenssilaitoksia sellaisilla teknologioilla, joilla on kansainvälistä kysyntää ja siten vientipotentiaalia suomalaisille teknologiateollisuuden yrityksille. Muilta osin muut kuin polttoon perustuvat investointihankkeet sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantohankeet asetetaan etusijalle verrattuna lämmön erillistuotantohankkeisiin. Myös tämä lähtökohta on oikeaan osunut. Kunnioittavasti Helena Soimakallio johtaja, Kestävä kehitys Teknologiateollisuus ry
      • EPV Energia Oy, Vaskiluodon Voima Oy, Söderlund Mats
        Uppdaterad:
        22.1.2020
        • EPV ENERGIA OY:N JA VASKILUODON VOIMA OY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSEEN ”HIILEN ENERGIAKÄYTTÖÄ KORVAAVIEN HANKKEIDEN INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA” EPV Energia Oy ja Vaskiluodon Voima Oy kiittää mahdollisuudesta kommentoida valtioneuvoston asetusluonnosta hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. (VN/138/2020) Asetuksen yleinen tavoite Yleisenä huomiona toteamme, että EPV Energia ja Vaskiluodon Voima pitävät ilmastonmuutosta vakavana haasteena, jonka hillitseminen edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista ja kunnianhimoisia toimia mm. energiantuotannon päästöjen vähentämiseen. Poliittinen tavoitetila kivihiilen energiakäytön kieltämisessä oli kasvihuonekaasujen vähentäminen. Hallituksen esityksessä 200/2018 vp todettiin ”vähentäisi lämmityksen paikallisia kasvihuonepäästöjä merkittävästi”. Nyt luonnoksena olevan asetuksen poliittinen ensisijainen tavoite on kannustaa entistä nopeampaan kivihiilen käytön luopumiseen päästöjen vähentämisen nopeuttamiseksi. Asetuksen muotoilu ja henki poikkeaa tästä poliittisesta tavoitetilasta merkittävästi, ja asetuksen ensisijainen fokus ja painotus on uuden teknologian kaupallistamisessa. Tämä painottuu sekä asetuksen perusteisiin, että erityisesti §10 hakemusten vertailussa sovellettaviin periaatteisiin. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ei ole mainittu lainkaan yhtenä periaatteena, vaikka tämä on ollut aiemmin painavin syy koko kivihiilen käytön kieltolakiin. Asetuksessa ja erityisesti §10:ssä tulisi arvioida todelliset luopujat, joiden osalta hiilen käyttö on ollut energiantuotannossa merkittävää viime vuosina, ja näin ollen saavutettaisiin tavoitteena ollut kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä alenema. On myös syytä ottaa huomioon tämän asetuksen olevan luopumista nopeuttavaa. Mikäli toiminnan harjoittaja luopuu kivihiilen käytöstä asetuksen mukaisesti, hänellä ei ole käyttömahdollisuutta määräajan umpeutumisen 1.5.2025 jälkeen. Tämä tiukahko aikataulu rajoittaa merkittävästi uuden teknologian kokeilumahdollisuuksia ja asettaa toiminnanharjoittajalle merkittäviä investointiriskin. Asetuksen mukaisesti toteutetut uudet tuotantomuotojen/teknologioiden tulisi luoda yhteiskunnalle toimintavarmaa lämmön- ja tai sähköntuotannonympäristö, johon asetuksen mukainen aikataulupaine soveltuu huonosti. Investointituen myöntämisen yleiset edellytykset ja hyödyntämismahdollisuudet Asetusluonnoksessa mainitaan, että tukea voidaan myöntää, vaikka maanrakennus etc. töihin on ryhdytty ennen tuen hakemista. Tämä poikkeaa käytössä olevista investointitukikäytänteistä, ja painotamme ettei syytä tämän asetuksen myöntämisedellytysten muuttamiseen tältä osin ole. Maanrakennustyöt ovat yhtiön käsityksen mukaan osa investointipäätöstä, ja näin ollen ei niitä voi käynnistää ennen tukipäätöstä. Lisäksi on huomioitavaa, että osa kivihiilen käyttäjistä on jo aikaisemmin mediassa kertonut luopuvansa kivihiilen käytöstä voimalaitoksilla 2025 mennessä. Tämän asetuksen ensisijainen tavoite on tukea poliittisen tavoitetilan mukaisesti kivihiilestä luopuvaa käyttäjää. Lain (416/2019) mukaan, kiellon jälkeen laitokset ovat edelleen hyödynnettävissä muun muassa tehoreservijärjestelmässä. Asetusluonnoksessa todetaan korvausinvestoinneista ”lisätään merkittävästi uusiutuvan energian määrää”, joka ei yksiselitteisesti vastaa kokonaan luopumista. Asetus ei ota kantaa voiko laitos jatkaa esimerkiksi tehoreservilaitoksena. Tämä olisi syytä selventää ja yhdenmukaistaa lain 416/2019 hiilen energiakäytön kieltämisestä kanssa. Asetus ei myöskään ota kantaa, onko kivihiilivoimalaitoksen mahdolliseen ennenaikaiseen purkamiseen ja käytön lopettamiseen saatavissa tukea. Tämä edistäisi ilmastopoliittisia tavoitteita yhtä lailla. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus Näkemyksemme mukaan asetusluonnoksen käyttö- ja luovutusrajoitus ovat asetuksen ensisijaiseen tavoitteeseen, eli kasvihuonekaasujen vähentämiseen, tarpeettomia. Tuen käyttökohde edistää päästövähennystavoitetta valmistuessaan, eivätkä omistussuhteet vähennä ilmastopoliittisia saavutuksia. Kunnioittaen, Mats Söderlund EPV Energia Oy / Vaskiluodon Voima Oy Lisätietoa: Mats Söderlund, mats.soderlund@epv.fi, +358 50 428 3757
      • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
        Uppdaterad:
        22.1.2020
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, kiittää mahdollisuudesta antaa lausunnon luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2020–2025. Valtion vuoden 2020 talousarvion mukaan energiatukea voidaan myöntää 110 miljoonan euron edestä, josta 30 milj. euroa kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti kivihiilen käyttöä korvaavien investointien tukemiseen. SBB pitää energiainvestointitukea tärkeänä ohjauskeinona edistämässä uusiutuvien ja innovatiivisten energiaratkaisujen käyttöönottoa Suomessa. Pidämme hyvänä päätöksenä sitä, että valtion energiatuen määrärahoja on päätetty korottaa suhteessa aikaisempien vuosien määrärahoihin. On myös hyvä, että kivihiilen käytön korvaamiseen on päätetty antaa riittäviä kannustumia. Nämä ovat linjassa nykyisten kansallisten ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Perustelumuistion on 2 §:n (sivu 7) yhteydessä mainittu ” korvausinvestoinnista, jolla lisätään merkittävästi uusiutuvan energian tuotantomäärää…”. Perustelumuistioon olisi tarpeen tarkentaa, että miten määritellään ”merkittävä”. Asetusluonnoksen 5 §:n 1 momentti ”Investointitukea voidaan myöntää yksilöidyllä energiankäyttöalueella hiilen energiakäytöstä kokonaan ennen 1 päivää toukokuuta 2025 luopuvien energiantuottajien sellaisiin investointihankkeisiin...” varmistaa, että tuki kohdistuu aidosti kivihiiltä korvaaviin hankkeisiin. Tämä on mielestämme tärkeää ja vastaa näiltä osin hallitusohjelman ja vuoden 2020 talousarvion kirjauksia. Asetusluonnos on epätarkka sen suhteen, että tuleeko tuen saaneen laitoksen olla toiminnassa 1.5.2025 mennessä. Perustelutekstin 6 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 7 on kerrottu ”Hankkeelle olisi mahdollista myöntää tukea ainoastaan, jos tuella on hankkeen käynnistävä vaikutus siten, että hanke toteutetaan 1 päivään toukokuuta 2025 mennessä.”), mutta vastaavaa aikataulutusta ei ole täsmennetty asetusluonnoksen 6 §:ssä. Tältä osin asetusluonnosta olisi hyvä täsmentää. 5 §:n1 momentin mukaan investointitukea voitaisiin myöntää sellaisiin investointihankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä taikka energiansäästöä tai energiatehokkuutta taikka muutoin edistävät edellä mainittuja tavoitteita. SBB haluaa tässä yhteydessä muistuttaa, että tuen myöntäminen jätteenpolttoratkaisuihin vaatii erityistä harkintaa ja kattavaa vaikutusten arviointia, sillä jätehierarkian mukaan jätteenpolttoa ensisijaisempia ratkaisuja ovat jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys. Näin ohjeistetaan myös muutetun jätedirektiivin 4 artiklaan lisätyssä kohdassa 3, jonka mukaan jäsenvaltioiden on hyödynnettävä jätehierarkian soveltamisen kannustamiseksi taloudellisia ohjauskeinoja ja muita toimenpiteitä, kuten liitteessä IV a esitettyjä toimenpiteitä tai muita asianmukaisia ohjauskeinoja ja toimenpiteitä. Pidämme tärkeänä sitä, että esitys hyväksyttäisiin ehdotetussa aikataulussa (perustelumuistiossa 6 päivänä helmikuuta 2020), jotta toimeenpanoon jää mahdollisimman kauan aikaa. Uutta laitosta tai merkittävästi muutettavaa nykyistä teollisuuslaitosta koskevat ympäristövaikutusten arviointimenettelyt, mahdollisesti kaavoitusmuutokset, erilaiset ilmoitus- ja lupamenettelyt venyvät usein usean vuoden mittaisiksi.
      • Turun Seudun Energiantuotanto Oy, Lisätietoja: Turun Seudun Energiantuotanto Oy / Maija Henell, maija.henell@tset.fi, p. 044 723 7152, Henell Maija
        Uppdaterad:
        21.1.2020
        • Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) kiittää mahdollisuudesta lausua ”Valtioneuvoston asetus hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2020-2025” ja lausuu seuraavaa: 5 § Tuettavat hankkeet TSE katsoo, että 5 § ensimmäisen momentin ensimmäisen kohdan uusiutuvan energian tuotannon polttoaineisiin tulee sisällyttää kaikki Tilastokeskuksen luokituksen luokan 3. mukaiset uusiutuvat ja sekapolttoaineet sisältäen sekä biomassan että muut bio- ja sekapolttoaineet siltä osin, kun niillä korvataan kivihiiltä esimerkiksi biomassan kanssa, ja jotka ovat vähintään tietyltä osin luettavissa biopolttoaineeksi. Perustelumuistiossa kyseistä pykälää koskevissa perusteluissa sanotaan, että ”Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan seuraavia uusiutuvia, muita kuin fossiilisia energialähteitä: tuuli- ja aurinkoenergia, ilmalämpöenergia, geoterminen ja hydroterminen energia, valtamerienergia, vesivoima, biomassa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasut.”. Investointituen yhtenä tavoitteena on tukea CHP-kapasiteetin säilymistä myös kivihiilikiellon voimaantultua, ja tämän tavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on mahdollisimman laajan polttoainepohjan mahdollistaminen CHP-laitoksissa kivihiilestä luovuttaessa. TSE:n näkemyksen mukaan nyt käytetty määritelmä ei ole riittävän kattava ottamaan huomioon kaikkia uusiutuvia polttoainejakeita, jotka voisivat tulla kyseeseen olemassa olevien polttolaitosten polttoainepohjan muuttamisessa pois kivihiilestä ja näin ollen edesauttaa olemassa olevan CHP-kapasiteetin säilymistä niiden elinkaaren loppuun saakka. Tällaisia polttoaineita, jotka tulisi tuen piiriin sisällyttää, ovat esimerkiksi rinnakkaispoltossa biomassan kanssa käytettävät kierrätyspolttoaineet sekä biohiili, joka voi mahdollisesti kohtuullisen pienin teknisin muutoksin soveltua nykyisten kivihiilivoimalaitosten polttoaineeksi. Lisäksi TSE katsoo, että teollisten hukkalämpöjen hyödyntämiseen tähtäävät hankkeet on selkeämmin sisällytettävä tuen piiriin ilman, että hankkeessa välttämättä edistetään uutta teknologiaa.
      • Fortum Oyj, Paavola Merja
        Uppdaterad:
        21.1.2020
        • FORTUMIN LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI HIILEN ENERGIAKÄYTTÖÄ KORVAAVIEN HANKKEIDEN INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA VUOSINA 2020 – 2025 LAUSUNTOPYYNNÖN DIAARINUMERO: VN/138/2020 Fortum kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä valtioneuvoston asetusluonnoksesta koskien hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisiä ehtoja vuosina 2020–2025. Alla yksityiskohtaiset huomiomme asetusehdotukseen. Muistio - yleisperustelut 1.2 Tavoitteet ”Tarkoituksena on ollut, että kannustepaketti jakaantuisi puoliksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon liittyvien investointien edistämiseen sekä puoliksi muuhun kuin polttoon perustuvaa teknologiaa hyödyntävien investointien edistämiseen (esimerkiksi lämpövarastot, geoterminen energia ja suuret lämpöpumput).” • Fortum ei näe tarvetta kannustepaketin jakamista puoliksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon liittyvien investointien edistämiseen sekä puoliksi muuhun kuin polttoon perustuvaa teknologiaa hyödyntävien investointien edistämiseen (esimerkiksi lämpövarastot, geoterminen energia ja suuret lämpöpumput) • Ehdotamme tästä jaosta luopumista, koska pääpainon tulisi olla päästövähennysten maksimoimiseksi muuhun kuin polttamiseen perustuvissa ratkaisuissa 1.4 Tukiohjelman määrärahat ” Tukiohjelmalle on julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2020–2022 varattu 30 milj. euroa vuodessa (yhteensä 90 milj. euroa).” • Ellei jo käytäntönä, Fortum ehdottaa mahdollisesti myöntämättä jääneen vuosittaisen tukimäärän siirtämistä seuraavan vuoden tukimäärään • Esimerkiksi jos 2020 hankkeita tuetaan 20 miljoonalla eurolla, vuonna 2021 hanketukea olisi saatavilla 30 + ( 30 – 20 ) eli 40 miljoonaa euroa Artiklakohtaiset kommentit §5. Tuettavat hankkeet ”Investointituen myöntämistä koskevassa harkinnassa etusijalla olisivat tukiohjelman tavoitteiden mukaisesti investointihankkeet, joilla edistetään uutta teknologiaa ja sen kaupallistamista hyödyntämistä.” • Ensisijainen tavoite on löytää kustannustehokkaimmat tavat luopua hiilen poltosta • On tärkeä sisällyttää selvästi eri lähteistä saatavilla olevat hukkalämmöt sekä niiden hyödyntämisen vaatima infrastruktuuri (esim. lämpöpumput ja - putket) tuettavien hankkeiden piiriin, erityisesti teollisten prosessien sekä datakeskusten hukkalämmön tapauksessa • Tukea ei tulisi myöntää hankkeille, jotka voivat vaarantaa muiden tavoitteiden, kuten esimerkiksi kansallisten kiertotaloustavoitteiden saavuttamista ”Investointitukea voidaan myöntää yksilöidyllä energiankäyttöalueella hiilen energiakäytöstä kokonaan ennen 1 päivää toukokuuta 2025 luopuvien energiantuottajien sellaisiin investointihankkeisiin, jotka edistävät…” • Suurten energiatoimijoiden rooli kunnianhimoisiin kansallisiin tavoitteisiin pääsemisessä on ratkaiseva, joten suurimpiin sitoumuksiin liittyvien hankkeiden tulisi olla hakuprosessissa etusijalla • Tuki ollaan rajaamassa toimijoille, jotka luopuvat hiilestä 1.5.2025 mennessä, vaikka aiemmin on kommunikoitu yleisemmin irtautuminen ”vuonna 2025” (VN: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/ministeri-tiilikainen-kivihiilen-kielto-2029-kannustepaketti-nopeille-luopujille) • Hiilestä luopumisen aikataulun tulisi olla linjassa aiemman viestinnän kanssa eli luopuminen tapahtuisi viimeistään 31.12.2025 • Mikäli tuen hakuun ja saantiin liittyvä prosessiaikataulu pysyisi samalla ennallaan, antaisi tämä lisäaikaa toteuttaa tuetut hankkeet onnistuneesti §7. Investointituen saaja ”Pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan investointitukea ei myönnettäisi asunto-osakeyhtiöille tai asuinkiinteistöille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille.” • Yhteiskunnallisesti kustannustehokkainta ja ympäristölle tehokkainta on tuottaa ja jakaa lämmitys keskitetysti, mikä mahdollistaa myös tehokkaamman jouston sähkö- ja lämpöjärjestelmässä • Tuen on päästövähennysten maksimoimiseksi kohdistuttava energiantuottajiin, jotka ovat käyttäneet hiiltä omassa energiantuotannossaan, kuten §5:ssä todetaan: ”Investointitukea voidaan myöntää yksilöidyllä energiankäyttöalueella hiilen energiakäytöstä kokonaan ennen 1 päivää toukokuuta 2025 luopuvien energiantuottajien sellaisiin investointihankkeisiin, jotka edistävät…” 8 §. Investointituen enimmäismäärä ”Hankekohtaisen harkinnan perusteella myönnettävän investointituen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi investointihankkeessa olla enintään 30 prosenttia. Investointitukea voidaan korottaa kymmenen prosenttiyksikköä siltä osin kuin hanke sisältää uutta teknologiaa.” • Toivomme käsitteelle ”uusi teknologia” tarkempaa määrittelyä • Ehdotamme käsitteen piiriin sisällytettäväksi esimerkiksi päästövähennyksiä kiihdyttäviä digitaalisia ratkaisuja, kuten optimointia ja järjestelmäautomaatiota §14. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus ” Investointituen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan.” • Rajoitus on tarpeettoman laaja. Se ei edistä tervettä markkinakehitystä mahdollistamalla tarkoituksenmukaista omistus -ja rahoituspohjaa. Tämä on erityisen haitallista tilanteessa, jossa korkeat tulevat investointikustannukset korostuvat • Kokonaista liiketoimintaa tulisi kohdella eri tavoin kuin yksittäistä laitosta, minkä johdosta liiketoiminnan myynti kokonaisuudessaan tulisi Fortumin mielestä sallia • Itse tavoite varmistaa investointituen mukainen käyttö on luonnollinen ja hyväksyttävä • Hankkeen kelpoisuus muilta osin takaisi osaltaan päästövähennystavoitteeseen pääsemisen, omistuspohjasta riippumatta ”Erityisestä syystä tuen myöntäjä voi hakemuksesta poiketa 1 momentissa säädetyistä käyttö- ja luovutusrajoituksista.” • ”Erityinen syy” pitäisi määritellä täsmällisemmin asetuksessa Ystävällisin terveisin, Merja Paavola Vice President, Public Affairs Lisätietoja: Merja Paavola, Public Affairs (merja.paavola@fortum.com, 050 396 1161), tai Heikki Keskiväli, City Solutions (heikki.keskivali@fortum.com, 040 563 7308)
      • Vaasan Sähkö Oy
        Uppdaterad:
        21.1.2020
        • Lausuntopalvelu Viite: LUONNOS 3.1.2020 - Valtioneuvoston asetus hiilen energiakäyttöä korvaavien hankkeiden investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2020-2025 VAASAN SÄHKÖ OY:N LAUSUNTO ASETUSLUONNOKSESTA HIILEN ENERGIAKÄYTTÖÄ KORVAAVIEN HANKKEIDEN INVESTOINTITUESTA Vaasan Sähkö Oy kiittää lausuntopyynnöstä. Asetuksen ensisijaisena tavoitteena tulisi olla kivihiilestä luopumisen korvausinvestointien tukeminen Asetusluonnos ei mielestämme tue sen alkuperäistä tarkoitusta, eli kivihiilen polttamisesta vapaaehtoisesti nopeammalla aikataululla luopumista ja siihen liittyvien korvausinvestointien tukemista, vaan painottaa liiaksi uuden teknologian implementoijan tukemista ja vähemmän päästövähennystavoitteita. Tuki pitäisi keskittää investointeihin joilla korvataan kivihiilen käyttöä energiantuotantolaitoksella. Tämän tuen budjettia ei tulisi käyttää energiatehokkuustuen piirissä olevien hankkeiden tukemiseen, vaikka samalla olisi kivihiilestäluopumishanke meneillään. Yhteiskunnallisesti kivihiilestä luopuminen edellyttää väistämättä korvaavan tuotannon rakentamista, jonka tukeminen tulisi olla tämän asetuksen ehdoton päätarkoitus. Asetuksen 2 §:n 1 momentin kohtaa 2, sekä 9 §:n 2 momentin kohtaa 2 tulisi tarkentaa siten, että energiankäyttöalueella on sijaittava energiantuotantolaitos ja että hiilenkäytöstä tulisi luopua energian tuotantolaitoksella, ei pelkästään energian lähteenä esim. lämmön kulutusjärjestelmissä. Asetuksen 5 §:ssä tulisi selventää, että tuettavien hankkeiden piirissä ovat myös teollisuuden hukkaenergiaa hyödyntävät ja primäärienergiankiertoa edistävät hankkeet, joissa hukkalämmöllä korvataan hiilen käyttöä. Tuettavat teknologiat Tämän asetusluonnoksen mukainen budjetti ei ole oikea tapa tukea ensisijaisesti demohankkeita epävarman ja uuden teknologian osalta. Toissijaisena ja korotetun tuen perusteena uuden teknologian tukeminen on perusteltua. On huomioitava, että korvausinvestoinnit kohdistuvat pääosin suurten kaupunkien lämmöntuotannon turvaaviin perustuotantolaitoksiin, joiden mittakaavaan uusi kehittyvä teknologia ei vielä sovi ja pienen tuotantopotentiaalin ratkaisut eivät riitä. Tukea tulisi kohdistaa ensisijaisesti toimintavarmoihin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joilla kyetään korvaamaan kivihiilen käyttö riittävän suuressa mittakaavassa ja nopealla aikataululla. Tuettavan korvausinvestoinnin tuotantopotentiaali (MWh) suhteessa nykyiseen järjestelmään tulisi olla merkittävä kriteeri tuen myöntämisen perusteissa. Uusi teknologia tulisi määritellä selkeämmin niin, että siitä ei jää liikaa tulkinnanvaraa. Uuteen teknologiaan tulisi lukea mukaan esimerkiksi sellaiset hankkeet, joissa energian tuotantoa ja kulutusta käytetään yhdistelmänä kokonaistaloudellisesti ja ympäristöystävällisesti hyödyksi uudella tavalla. Tässä asetusluonnoksessa polttamiseen perustuvilla ratkaisuilla todetaan olevan huonompi asema tuen myöntämisperusteissa, mutta ei oteta kantaa fossiilisten polttoaineiden asemaan erikseen. Biopolttoaineita hyödyntävät laitosinvestoinnit tulee olla etusijalla verrattuna investointeihin, joilla kivihiili korvataan toisella fossiilisella polttoaineella. Käynnistettyjä hankkeita ei tulisi tukea Asetusluonnoksessa ehdotetaan jo aloitettujen hankkeiden tukemista, joka on vastoin aiempaa käytäntöä. Budjetoitu 90 M€ on vaatimaton tukimäärä kivihiilestä luopumiselle, joten tukirahat tulisi kohdistaa vain sellaisiin hankkeisiin, jotka vaativat tuen hankkeen käynnistämiseen. Jo aloitettuja hankkeita ei pitäisi tukea, sillä muuten on vaarana, että tukea tarvitsevia hankkeita hiilestä luopumiseksi jää toteuttamatta tukibudjetin kuluessa hankkeisiin, jotka on jo päätetty toteuttaa ilman tukeakin. Tämä ei edistäisi yhteistä hiilestä luopumisen tavoitetta. Aikataulu luopumiseen on tiukka Aikataulu kivihiilestä luopumiseksi on yleisesti ottaen haasteellinen ja jotta korvausinvestoinnit voidaan toteuttaa laadukkaasti, emme näe perusteita kiristää aikataulua. Aiemmin viestitystä poiketen luonnos asettaa luopumisen takarajaksi päivämäärän 1.5.2025. Ehdotamme että 5 §:n 1 momenttiin kirjataan luopumisen takarajaksi 31.12.2025. Yritysjärjestelyt tulee olla mahdollisia Asetuksen 14 §:n kohdalla ehdot vaikuttavat ankaralta ja hankaloittavat vapaata kilpailua ja liiketoimintojen järjestelyjä. Yritysjärjestelyt tulee olla mahdollisia edellyttäen, että tuen saanutta kohdetta käytetään tukipäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen. Hankkeen toteuttaja ja omaisuuden käyttö Täytyy olla mahdollista, että tukea saava yhtiö on eri kuin kivihiiltä tuotannossaan käyttävä yhtiö, edellytyksenä että on olemassa sopimus järjestelyistä toimijoiden välillä ja kivihiiltä käyttävä yhtiö sitoutuu samassa yhteydessä lopettamaan kivihiilen käytön. Kivihiiltä käyttävän yhtiön yhtiöjärjestelyt ja lakkauttaminen tulee olla mahdollisia. Asetuksen 13 §:n ehdoissa toivoisimme varmistuksen, että lopputilityksen aikataulua ei rajata. Kustannuksia voi erääntyä käyttöönoton ja jopa takuuajan päättymisen jälkeen. Lisätietoja aiheesta antaa Markus Tuomala, markus.tuomala@vaasansahko.fi, 050 301 5063 Ystävällisin terveisin VAASAN SÄHKÖ OY _________________________ Stefan Damlin Toimitusjohtaja