• Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Kieliasiantuntijat ry
        Uppdaterad:
        17.4.2020
        • Lausuntopyyntönne VN/4283/2020 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen (1245/2014) muuttamiseksi Kieliasiantuntijat ry kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Kieliasiantuntijat ry kannattaa asetuksen 12. pykälään tehtävää muutosta, jossa asetuksen voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan vuoden 2020 loppuun saakka. Kuten sähköisen viestinnän palveluista annetun lain uudistamisessa, myös asetuksessa on olennaista kiinnittää huomio siihen, että ohjelmatekstitysten tulee olla laadukkaita. Laatuvelvoitteen tulee koskea Yleisradion lisäksi heti myös kaupallisia mediayhtiöitä. Tekstityksen on oltava laadukas, ammattilaisen tuottama, jotta se olisi katsojalle hyödyllinen ja täyttäisi saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Laadukkaalla tekstityksellä on myös merkitystä lukutaidon kehittymiselle. Suomalaiset nimittäin lukevat ohjelmatekstityksiä ja ulkomaisten ohjelmien käännöstekstityksiä useiden romaanien verran vuodessa. Tekstitettävän materiaalin määrä kasvaa, mikä asettaa kustannuspaineita. Usein kustannustehokkuus merkitsee laadun heikkenemistä, ellei laatuun kiinnitetä nimenomaisesti huomiota. Puheentunnistus- ja kielianalyysiteknologiaa voidaan käyttää tekstitysten tuottamisen apuna, mutta laadukas ja ymmärrettävä tekstitys syntyy yhä ihmistyönä. Kannatamme teknologian kehittämistä, mutta samalla muistutamme, ettei televisioyleisön voida antaa kärsiä heikkotasoisesta tekstityksestä edes teknologian kehityksen aikana. Vaikka tekstitysalgoritmi ottaa huomioon lukuajat, merkkimäärät, kohtaustenvaihdot, rivityssäännöt ja muita kielellisiä ja tyylillisiä konventioita, ohjelmatekstitys on kompleksisempi. Siihen tiivistetään visuaaliseen muotoon kaikki tarpeellinen auditiivinen informaatio – ei vain puhe (esim. ympäristön äänet, äänitehosteet, musiikki, kuka puhuu, äänen voimakkuus ja sävy, emootiot, intonaatiot ja painotus ja näiden vaihtelut kuten ironia, liioittelut). Laadukkaan tekstityksen tuottamiselle on myös varattava sen vaatimat resurssit. Kuten Kuuloliitto on lausunnossaan tähdentänyt myös vammaisilla ja viittomakielisillä on oikeus saavutettaviin televisio-ohjelmiin. Vaikka koronaepidemia on aiheuttanut mediayhtiöille taloudellisia haasteita, tulee Suomen varmistaa kuulovammaisten oikeuksien toteutuminen siten kuin YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus velvoittaa. Lisäksi haluamme huomauttaa, että tekstityksistä hyötyvät myös monet muut käyttäjäryhmät. Kieliasiantuntijat ry:n näkemyksen mukaan myös viittomakielistä ohjelmatarjontaa ja sen määrää tulisi systemaattisesti kasvattaa porrastetusti saavutettavuuden ja yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumiseksi.
      • Vammaisfoorumi ry
        Uppdaterad:
        17.4.2020
        • Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/4283/2020 Vammaisfoorumi ry on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 240 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Vammaisfoorumi ry kiittää mahdollisuudesta lausua jäsenistöämme läheisesti koskettavaan asiaan. Vammaisfoorumi kiittää ministeriötä siitä, että ministeriö on päättänyt jatkaa asetuksen voimassaoloa vuoden loppuun. Vammaisfoorumi ry yhtyy jäsentensä Kuuloliiton ja Kuurojen liitto ry:n sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanottoihin. Vammaisfoorumi ry kannattaa asetuksen jatkamista, jotta tekstitysvelvoitteeseen ei tule katkoksia ennen sähköisen viestinnän palvelulain voimaantuloa. Samoin kannatamme sitä, että tilannetta arvioidaan ehdotetun mukaisesti syksyllä. Vammaisfoorumi yhtyy Kuurojen Liitto ry:n ehdotukseen, että syksyllä tehtävässä asetuksen arvioinnissa pohditaan vakavasti myös viittomakielelle tulkkauksen laajempaa hyödyntämistä erityisesti uutislähetysten osalta myös poikkeusolojen päätyttyä. Tv-tekstityksen käyttö näissä poikkeusolojen tiedotustilaisuuksissa on ollut vaihtelevaa. Vaikka Kuurojen Liitto ry:n edustama yhteisö onkin pääosin suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävää, myös tv-tekstitykset ovat tärkeä osa tiedonsaannin turvaamista yhteisölle. Syksyllä tehtävässä arvioinnissa tuleekin pohtia tarkoin tekstitysvelvoitteen laajentamista nykyisestä. Tekstityksen tulee olla laadultaan korkeatasoista, jotta voidaan turvata suomea tai ruotsia toisena kielenä käyttävien mahdollisuus saada tekstityksestä selvää ja sitä kautta päästä yhdenvertaisesti tiedon äärelle. Jos tekstitys ei ole ymmärrettävää, ei siitä ole lainkaan hyötyä. Helsingissä 17.4.2020 Sari Kokko Pirkko Mahlamäki puheenjohtaja pääsihteeri
      • Kuurojen Liitto ry
        Uppdaterad:
        17.4.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyyntönne VN/4283/2020 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta Kuurojen Liitto ry kiittää siitä, että ministeriö on kuullut huolemme ja päättänyt jatkaa asetuksen voimassaoloa vuoden loppuun. Kuurojen Liitto kannattaa asetuksen jatkamista, jotta tekstitysvelvoitteeseen ei tule katkoksia ennen sähköisen viestinnän palvelulain voimaantuloa. Lisäksi Kuurojen Liitto ry kannattaa sitä, että tilannetta arvioidaan ehdotetun mukaisesti syksyllä. Liitto haluaa lausua erityiskiitoksen sekä Yleisradiolle että valtioneuvostolle yhdenvertaisen tiedonsaannin parantamisesta. Nykyisessä poikkeustilassa on huomioitu erinomaisesti viittomakieltä käyttävien tiedonsaanti valtioneuvoston tiedotustilaisuuksissa sekä Ylen koronavirusta koskevissa erikoislähetyksissä. Viittomakielen tulkkeja käyttäen myös edustamamme yhteisö on yhdenvertaisesti päässyt ajankohtaisen tiedon äärelle reaaliaikaisesti. Erityisen tärkeää on ollut se, että tulkkaus on tuotu suoriin tv-lähetyksiin sen sijaan, että se olisi ollut tarjolla vain Yle Areenassa. Erityisesti iäkkäämmällä jäsenistöllämme ei kaikilla ole verkkopalveluiden, älylaitteiden tai tietokoneiden käyttökokemusta tai -osaamista, jolloin he olisivat jääneet kaiken tiedon ulkopuolelle, jälleen kerran. Tulkkaus suorissa tv-lähetyksissä on myös osaltaan vahvistanut viittomakielen asemaa ja tehnyt yhdenvertaisuuden eri muodoista näkyvämpiä. Tämä osaltaan poistaa ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita sekä viittomakieltä käyttäviä että yleensä vammaisuutta kohtaan, ja näin ollen täyttää YK:n vammaissopimuksen, Suomen perustuslain sekä viittomakielilain velvoitteita. Kuurojen Liitto ry ehdottaa, että syksyllä tehtävässä asetuksen arvioinnissa pohditaan vakavasti myös viittomakielelle tulkkauksen laajempaa hyödyntämistä erityisesti tiedotustilaisuuksissa ja suorissa uutislähetyksissä vastaavalla tavalla kuin nyt poikkeusoloissa on tehty. Tv-tekstityksen käyttö näissä poikkeusolojen tiedotustilaisuuksissa on ollut vaihtelevaa. Vaikka Kuurojen Liitto ry:n edustama yhteisö onkin pääosin suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävää, myös tv-tekstitykset ovat tärkeä osa tiedonsaannin turvaamista yhteisölle. Syksyllä tehtävässä arvioinnissa tuleekin pohtia tarkoin tekstitysvelvoitteen laajentamista nykyisestä. Tekstityksen tulee olla laadultaan korkeatasoista, jotta voidaan turvata suomea tai ruotsia toisena kielenä käyttävien mahdollisuus saada tekstityksestä selvää ja sitä kautta päästä yhdenvertaisesti tiedon äärelle. Jos tekstitys ei ole ymmärrettävää, ei siitä ole lainkaan hyötyä. Kuurojen Liitto ry haluaa lisäksi yhtyä sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetun että Kuuloliitto ry:n lausuntoihin. Helsingissä 17.4.2020 Kaisa Alanne, johtaja
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Uppdaterad:
        17.4.2020
        • Luonnos valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen (1245/2014) muuttamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee muutosta valtioneuvoston asetukseen televisio- ja radiotoiminnasta. Asetukseen sisältyvää määräaikaista poikkeusta, jonka mukaan tekstityspalvelu voidaan suorien lähetysten osalta toimittaa uusintalähetyksen yhteydessä 1. päivään kesäkuuta 2020, ehdotetaan jatkettavaksi 31. päivään joulukuuta 2020. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa aiheesta. Liikenne- ja viestintävirasto kannattaa asetusehdotusta ja pitää sitä perusteltuna. Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole asiassa enemmälti lausuttavaa.
      • Yleisradio Oy, Julkaisut , Okkonen Kirsi-Marja
        Uppdaterad:
        17.4.2020
        • Yleisradio Oy Lausunto 17.4.2020 Asia: VN/4283/2020 Yleisradio Oy:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen (1245/2014) muuttamiseksi Yleisradio pitää tärkeänä televisio- ja radiotoimintaa koskevan asetuksen 12 §:n mukaisen suorien lähetysten tekstityksiä koskevan poikkeuksen jatkamista. Poikkeus antaa mahdollisuuden suorien lähetysten tekstitysten suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä tekstitysten lisäämiseen jatkuvasti ja asteittain. Yleisradio ja useat edunvalvontajärjestöt ovat aiemmin ehdottaneet, että suoratekstitysvelvoitetta kasvatettaisiin asteittain. Yleisradio on esittänyt, että vaiheittaista velvoitetta lisättäisiin esimerkiksi audiovisuaalisten sisältöpalvelujen tarjoajan Liikenne- ja viestintävirastolle antaman toimintasuunnitelman mukaisesti. Suorien lähetysten tekstityksiä koskevan poikkeuksen jatkaminen tukee tätä tavoitetta. On tärkeää, että tekstityspalvelujen pitkäjännitteinen kehittämisen mahdollistetaan. Voimavarat tulee voida keskittää suorien lähetysten laadukkaan tekstityksen tuottamiseen sekä kattavan palvelun pitkäjännitteiseen sekä suunnitelmalliseen kehittämiseen ja ylläpitoon. Poikkeuksen jatkaminen tukee osaltaan suorien lähetysten hyvälaatuisen, selkeän ja ymmärrettävän tekstityksen tuottamista ja kehittämistä. Ohjelmatekstityksen tulee välittää ohjelman informaatio ääntä kuulemattomalle katsojalle. Tässä saavutettavuustehtävässä toimii vain lainmuutoksessa edellytetyt laatuvaatimukset täyttävä hyvälaatuinen tekstitys. Suorien lähetysten tekstitystä koskevan poikkeuksen jatkaminen mahdollistaa sen, ettei synny tarvetta turvautua täysin automaattisen tekstityksen käyttöönottoon suorissa lähetyksissä. Automaattinen puheentunnistustekniikka ei nykyisellään ole vielä niin kehittynyttä, että sitä voitaisiin yksinään hyödyntää laadukkaan tekstityksen tuottamisessa. Sähköisen viestinnän palvelulain valmistelussa on tullut esiin tätä koskeva laaja yhteisymmärrys edunvalvontajärjestöjen, viranomaisten ja Yleisradion kesken. Palvelun tuottamiseen tulee pitkällä aikavälillä olemaan tarjolla nykyistä kehittyneempiä apuvälineitä, joita käyttämällä saadaan tehostettua suorien lähetysten laadukasta tekstitystä. Tarvetta suorien lähetysten tekstitystä koskevan poikkeussäännöksen jatkamiseen tulee arvioida ottaen huomioon alan tekninen kehitys. Ennen tulevaisuuden edistyneiden teknisten apuvälineiden käyttöön saamista suorien lähetysten sisältö saadaan parhaiten kattavasti laadukkaan tekstityksen piiriin uusintalähetyksessä ja tilausohjelmapalvelussa. Suoratekstitysvelvoitetta koskevan poikkeuksen jatkaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Yleisradion tekstityspalvelua ei kehitettäisi tai parannettaisi jatkuvasti. Poikkeuksesta huolimatta erityisesti suoratekstitykseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Lausuntopyynnön liitteenä olevassa muistiossa mainitaan, että Yle tuotti vuonna 2019 n. 700 tuntia enemmän tekstitettyä sisältöä kuin 2018. Osa tästä 700 tunnin lisäyksestä oli suoratekstitystä: vuonna 2019 suoratekstitettiin mm. eduskunnan välikysymyksiä ja hallituksen tiedonantoja. Suorien lähetysten tekstitysten lisääminen jatkuu myös vuonna 2020. Alkuvuodesta 2020 suoratekstityksen piiriin otettiin yleisön paljon toivoma viikoittainen Eduskunnan kyselyntunti. Myös koronaepidemian aikana on tehty merkittäviä suoratekstityspanostuksia tiedonsaannin kannalta tärkeisiin Ylen erikoislähetyksiin sekä hallituksen tiedotustilaisuuksiin. Ismo Silvo Julkaisujohtaja Yleisradio Oy
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        17.4.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: VN/4283/2020 Lausuntopyyntö: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen (1245/2014) muuttamiseksi Kuuloliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta asetukseksi televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 12 § Kuuloliitto kannattaa asetuksen 12 pykälään tehtävää muutosta, jossa asetuksen voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan vuoden 2020 loppuun saakka. Kuuloliitto näkee, että hyvälaatuisen tekstityspalvelun määrittelyä tulee tukemaan ohjelmatekstitykselle laadittava laatustandardi. Kuuloliitto pitää erittäin tärkeänä, että kotimaisten ohjelmien tekstittämiselle on kirjattu lain tasolle laatuvaatimukset sähköisen viestinnän palvelulaissa. Kuuloliitto kannattaa asetuksen 12 pykälän uudelleenarvioimista syksyllä 2020, jotta saadaan turvattua ja vahvistettua valmiuksia suorien tv-lähetysten tekstittämiseen. Kuten luonnosta käsittelevässä muistiossa tuodaan esille, uudessa direktiiviehdotuksessa tilauspalveluohjelmien esteettömyyteen on kiinnitetty laajempaa huomiota. Tekstitettyjä suoria lähetyksiä tulisi olla mahdollista seurata myös tilauspalveluohjelmien alustalla (mm. Yle Areena). Suorien lähetysten tekstittämisen toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit. Kyse on kuulovammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamisesta, johon Suomi on YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksessa sitoutunut (Artiklat 21 ja 30). Kuuloliiton tarkempia kommentteja asetuksen muistiosta: Ylen valmiudet suoratekstittää ovat parantuneet Muistiossa todetaan, että ”puheentunnistusteknologia ei tällä hetkellä ole vielä niin kehittynyttä, että tekstitys voitaisiin toteuttaa riittävän laadukkaasti ilman ihmistyövoiman käyttöä. Suorien lähetysten tekstitysvelvoitteen nousu 100 %:iin aiheuttaisi Yleisradio Oy:lle merkittäviä lisäkustannuksia ja henkilöstön uudelleen järjestelyjä.” Viime aikoina suorien lähetysten tekstityksen merkitys on korostunut korona-viruksen aiheuttaman poikkeustilan ja yhteiskunnallisten kaikkia kansalaisia, myös kuulovammaisia, koskettavien muutosten ja ohjeiden takia. Yle ilmoitti maaliskuussa lisäävänsä suoratekstitysten määrää ja on muun muassa lähettänyt eduskunnan kyselytunnit suoratekstityksellä. Kuuloliitto näkee tämän erittäin myönteisenä kehityksenä ja on pistänyt merkille sen, että Yle on aktiivisesti lisännyt suoratekstityksen osuutta päivittäin poikkeusoloissa. Kuuloliitto näkee siis merkkejä siitä, että Ylellä on valmiuksia suoratekstittää ohjelmia. Kuuloliitto arvioi, että painopiste tekstityksen tuottamisessa on ollut tekstittäjillä, eikä puheentunnistusteknologialla. Tulevaisuudessa valmiudet suoratekstitykseen tulevat entisestään lisääntymään. Tämä on syytä ottaa huomioon syksyllä 2020, kun määritellään suoratekstityksen tavoitteiden asetteluja. Kuuloliitto kiinnittää huomion siihen, että tällä hetkellä suoratekstitettäviä kotimaisia tv-ohjelmia on mahdollista seurata vain perinteisen tv-lähetyksen kautta. Tilauspalveluohjelman alustalta voi seurata myös tv-kanavia (simulcast – tekniikka). Tekstitettäviä sisältöjä voi seurata muun muassa YLE Areenassa, mutta vain silloin kun kyseessä on vieraskielinen ohjelma. Kuuloliitto esittää, että suorien kotimaisten tekstitettyjen lähetysten seuraaminen tilauspalveluohjelman alustalta (vrt. YLE Areena) tulee olla mahdollista tulevaisuudessa ja tämä otetaan syksyllä 2020 arvioinnissa mukaan. Vammaisten oikeudet turvattava poikkeustilanteissa Kuuloliitto muistuttaa Yle-laissa määritellyistä Ylen julkisen palvelun tehtävistä. Yksi niistä on muun muassa varautuminen televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. Ylen julkisen palvelun tehtävät tulee täytettyä, kun se tekstittää suorana merkittävät poikkeustilanteeseen liittyvät tiedotustilaisuudet ja erikoislähetykset. Maailmalla tämän tyyppinen varautuminen on jo arkipäivää. Muun muassa Iso-Britanniassa BBC:llä tekstittäjät ovat varautuneet päivystämään vuorokauden jokaisena tuntina, koska uutisten ja ajankohtaisten ohjelmien luonteeseen kuuluvat myös yllättävät yhteiskunnalliset käänteet ja niistä tiedottaminen. Saavutettavuuden merkitys on viime kuukausien aikana lisääntynyt. Poikkeusviestinnässä korostuu entisestään se, miten monikanavaisesti turvataan viestin välittäminen. On tärkeää, että myös kuulovammaiset saavat ajantasaista tietoa poikkeustilanteen yksityiskohtien kehittymisestä. Näin varmistetaan myös se, että hekin pystyvät toimimaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Korona-epidemia on aiheuttanut myös merkittäviä taloudellisia haasteita. Kuuloliitto korostaa tässä kohdassa sitä, että Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen (CRPD) ja se velvoittaa Suomea myös poikkeusoloissa. Sopimuksen artikla 21 ja artikla 30 korostavat vammaisten oikeutta saavutettavaan viestintään ja oikeutta seurata televisio-ohjelmia saavutettavassa muodossa. Vaikka epidemia toisi taloudellisia haasteita, tulee Suomen varmistaa kuulovammaisten oikeuksien toteutuminen sopimuksen artiklojen mukaisesti. Alue-uutisten suorien lähetysten tekstittämisen kehittäminen Muistiossa todetaan, että alueuutisten suoratekstitys on haaste ja ettei tekstityksen toteutuminen kokonaisuudessa 100 %:n peittona ole mahdollinen. Kuuloliitto saa kuulovammaisilta säännöllisesti toiveita, että myös alueuutiset olisivat tekstitettyjä. Kuuloliitto ehdottaa, että alueuutisten tekstitettyjen suorien lähetysten ensilähetys arvioidaan syksyllä 2020 ja tutkitaan mitä erilaisia vaihtoehtoja alueuutisten tekstittämiseen on hyödynnettävissä. Tämäkin asia on tiedonsaannin yhdenvertaisuuskysymys. Kuulovammaisista suuri osa ikäihmisiä, jotka puolestaan ovat television suurimpia katsojaryhmiä. Ikäihmiset hankkivat suuren osan ajankohtaisesta tiedosta television välityksellä. Suorien kotimaisten lähetysten tekstitys on toteuduttava Kuuloliitto muistuttaa samalla sähköisen viestinnän palvelulain yhteydessä esiin nousseita kehittämistarpeita syksyllä 2020 tehtävään arviointiin. Suurimpia haasteita tv-yhtiöille tällä hetkellä on suorien tv-lähetysten tekstittäminen. Televisiotoimialan tulee kehittää puheentunnistustekniikoita, jotka mahdollistavat kotimaisten tv-ohjelmien tekstityksen tuottamisen joko suorana tai etukäteen editoituna ennen lähetystä. Kuuloliitto näkee, että puheentunnistustekniikan kehittyminen ja kehittäminen on myös kaupallisten mediayhtiöiden etu, yhteistyössä Yleisradion kanssa. Kuuloliitto näkee suorien lähetysten tekstittämisessä kehitettävää, mutta on huomannut sen positiivisen kehityksen, jonka poikkeusolot ovat suorien lähetysten tekstittämiseen tuoneet. Kuuloliitto ehdottaa, että suorien lähetysten tekstityksille säädetään omat porrastetusti nousevat tavoiteprosentit ja asiaa käsitellään syksyn 2020 tilanteen arvioinnin yhteydessä. Kuuloliitto näkee, että kotimaisten suorien lähetysten tekstittämisen tulee koskea Ylen lisäksi myös merkittäviä kaupallisia mediayhtiöitä. Suorien lähetysten tekstittäminen on merkittävä ihmisoikeuskysymys. Ylen tulee täyttää julkisen palvelun velvoitteensa ja tekstittää suorat kotimaiset lähetykset varmistaakseen viestinnän saavutettavuuden ja kuulovammaisten mahdollisuuden seurata suoria televisiolähetyksiä. Kuuloliitto ry Sanna Kaijanen Toiminnanjohtaja Lisätietoja: Erityisasiantuntija Sami Virtanen, sami.virtanen@kuuloliitto.fi
      • Medialiitto ry, Halkola Johanna
        Uppdaterad:
        17.4.2020
        • Lausunto televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta Medialiitto kiittää mahdollisuudesta lausua televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Pääviestit 1. Kannatamme asetukseen sisältyvän määräaikaisen poikkeuksen jatkamista. 2. Ääni- ja tekstityspalveluita koskevia uusia velvoitteita ei tule saattaa voimaan ennen kuin tekstityksen toteuttaminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ja ennen kuin on tehty päätös kaupallisille toimijoille toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten kattamisesta julkisin varoin. Ääni- ja tekstityspalveluiden tuottaminen julkisin varoin Mediapalveluiden saattaminen esteettömiksi on yhteiskunnallisesti sinänsä kannatettava tavoite. Medialiitto edellyttää, että yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset myös katetaan julkisista varoista. Kannatamme valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettujen suorien televisiolähetysten tekstitystä koskevan poikkeuksen jatkamista. Velvoitetta ei voida saattaa voimaan ennen kuin tekstityksen toteuttaminen on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti järkevää ja on tehty päätös kaupallisille toimijoille toimenpiteistä aiheutuvien kustannuksien kattamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Mediapoliittisesta ohjelmasta vuonna 2018 linjattiin, että Suomessa poistetaan unionin lainsäädännön yli menevä kansallinen sääntely. Ääni- ja tekstityspalveluihin liittyen ohjelmassa päätettiin toimenpiteenä lisäksi, että Yleisradiota kannustetaan teknologioiden kehittämisessä siten, että kaikki toimijat voivat hyödyntää niitä. Näin ei ole vielä tapahtunut. Myös sähköisen viestinnän palvelulakia koskevan hallituksen esitysluonnoksen valmistelun yhteydessä arvioitiin vaihtoehtoa, ettei uusia tekstityksen laatuun liittyviä velvoitteita asetettaisi, koska laatu tulee kiistatta paranemaan teknologisen kehityksen avulla. Arvioitavana oli myös vaihtoehto, että valtio korvaisi kaupallisille toimijoille tekstitysvelvoitteista aiheutuvat kustannukset. Medialiitto pitää tärkeänä pitäytymistä Mediapoliittisen ohjelman mukaisessa päätöksessä. Lisävelvoitteiden asettaminen olisi erityisen haitallista toimialalle, jonka mediamyyntitulot ovat vähentyneet merkittävästi koronakriisin seurauksena. Lisäkustannukset heikentäisivät televisiotoimijoiden mahdollisuuksia tuottaa laadukasta ja luotettavaa sisältöä suomalaisille. Medialiitto ry Jukka Holmberg Johanna Halkola toimitusjohtaja johtava asiantuntija
      • YVV
        Uppdaterad:
        16.4.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyyntönne VN/4283/2020 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun asetuksen muuttamisesta Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä sitä, että kaikilla ihmisillä on vammaisuudesta tai viittomakielisyydestä riippumatta mahdollisuus seurata erityisesti valtakunnallisia uutislähetyksiä. Valtuutettu muistuttaa, että televisio-ohjelmistoja koskeva tekstitysvelvollisuus on tullut lakiin jo vuonna 2011. Jo ennen kuin televisio- ja radiotoiminnasta annettuun lakiin lisättiin tekstitysvelvollisuus (733/2010) Yleisradion voitiin katsoa olleen velvoitettu tekstittämään ainakin osa lähetyksistään julkisen tehtävänsä vuoksi (laki Yleisradio Oy:stä, 7 §). Asetusmuistiosta käy ilmi, että alueuutiset ovat merkittävin syy sille, miksi Yle ei pystyisi toteuttamaan kesäkuusta 2020 alkaen suorien lähetysten tekstitysvelvoitettaan 100-prosenttisesti. Tästä syystä valtuutettu ehdottaa poikkeamisen asettamista alueuutisten kohdalle sen sijaan, että poikkeaminen koskisi kaikkia suoria uutislähetyksiä vuoden 2020 loppuun saakka. Tekstityksen osalta valtuutettu toteaa vielä, että puheentunnistustekniikan puutteellisuudesta on puhuttu kovin pitkään. Jotta tekniikka, oli se sitten puheentunnistustekniikka tai muu tekstitykseen liittyvä tekniikka, saataisiin varmasti kuntoon vuoden loppuun mennessä, tulee se oletettavasti Ylessä edellyttämään resurssien konkreettista kohdentamista ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettamista ja loppuunsaattamista. Lausunnon lopuksi yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa esille viittomakielen tulkkauksen. Kun televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muutosta valmisteltiin, oli keskusteluissa esillä tekstityksen ja äänitekstityksen lisäksi myös viittomakielen tulkkaus. YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen (SopS 26-27/2016) 21 artiklan mukaan sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeutta sanan- ja mielipiteenvapauteen, mukaan lukien vapaus etsiä, vastaanottaa ja välittää tietoja ja ajatuksia yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä käyttäen kaikkia valitsemiaan tämän yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä viestintämuotoja, muun muassa: a) antamalla suurelle yleisölle tarkoitettua tietoa vammaisille henkilöille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknologiaa käyttäen, jotka soveltuvat eri tavoin vammaisille henkilöille; b) hyväksymällä sen, että vammaiset henkilöt käyttävät virallisessa vuoro-vaikutuksessaan viittomakieliä, pistekirjoitusta, puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä kaikkia muita valitsemiaan saavutettavia viestintäkeino-ja, -tapoja ja -muotoja, sekä helpottamalla näiden käyttöä; c) kehottamalla yksityisiä tahoja, jotka tarjoavat palveluja myös internetin välityksellä suurelle yleisölle, antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille saavutettavassa ja käyttökelpoisessa muodossa; d) kannustamalla viestimiä, internetin välityksellä tietoa antavat tahot mukaan lukien, tekemään palvelunsa vammaisille henkilöille saavutettaviksi; e) tunnustamalla viittomakielten käytön ja edistämällä sitä. YK:n yleissopimuksen 30 artiklan mukaan sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään ja toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat muun ohella seurata televisio-ohjelmia, elokuvia, teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa saavutettavassa muodossa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä, että viittomakielen tulkkausta lisätään televisiolähetyksissä, ja että LVM ja YLE aktiivisesti edistävät tätä; viittomakielen tulkkaus on erityisen tärkeää uutis- ja ajankohtaisohjelmissa. On keskeistä havaita, että äidinkieleltään viittomakielisille henkilöille suomen- tai ruotsin kieli ovat vieraita kieliä, joiden osaamisessa on suuria eroja. vt. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen Ylitarkastaja Pamela Sarasmo
      • Discovery Networks Finland Oy, Roth Taina
        Uppdaterad:
        16.4.2020
        • Discovery kannattaa asetusluonnokseen sisältyvän määräaikaisen poikkeuksen jatkamista koskien suorana lähetettäviä ohjelmia. Uusia velvoitteita ei tule saattaa voimaan ennen kuin niiden toteuttaminen on teknistaloudellisesti perusteltua. Velvoitetta ei tule lainkaan ulottaa kaupallisiin televisiotoimijoihin. Discovery pyytää ministeriötä huomioimaan, että COVID-19 -tilanne on asettanut myös mediatoimijat taloudellisesti erittäin hankalaan asemaan. Tämän vuoksi kaikki mediatoimijoille lisäkustannuksia aiheuttavat lainsäädäntöhankkeet tulisi lykätä tai keskeyttää. Tämän lisäksi on huomioitava, että ääni- ja tekstityspalvelut ovat osa yhteiskunnan julkisia palveluita. Tämän vuoksi kaikki palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi kattaa julkisin varoin. Edelleen Discovery pyytää huomioimaan, että tekstityspalveluihin käytettävät kääntäjäkustannukset voivat olla huomattavia. Onneksi kuitenkin teknologian kehittyminen on nopeaa ja etenkin tekoälyratkaisut kehittyvät nopeasti laadukkaiden ääni- ja tekstityspalveluiden luomiseksi. Discovery pyytää ministeriötä valmistelussaan varmistamaan, että Suomessa voidaan kokeiluin ottaa moderni teknogia käyttöön lainsäädännön sitä estämättä, esim. ääni- ja tekstityspalveluihin ei tule asettaa tekoälyn tehokkaan kehittämisen estäviä laatuvelvoitteita.
      • Sanoma Media Finland Oy, Wiklund Marcus
        Uppdaterad:
        16.4.2020
        • Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 Valtioneuvosto ASIA: LAUSUNTO TELEVISIO- JA RADIOTOIMINNASTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA (VN/4283/2020) Liikenne- ja viestintäministeriö (”Ministeriö”) on pyytänyt toimijoilta lausuntoa asetusluonnoksesta koksien ohjelmistojen saattamisesta näkö- ja kuulorajoitteisten saataville. Sanoma Media Finland Oy (”Sanoma”). Sanoma kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa, ja esittää näkemyksenään seuraavaa: Tiivistelmä: 1. Sanoma kannattaa asetusluonnokseen sisältyvän määräaikaisen poikkeuksen jatkamista koskien suoria lähetettäviä ohjelmia. Uusia velvoitteita ei tule saattaa voimaan, ennen kuin niiden toteuttaminen on teknistaloudellisesti perusteltua. Velvoitetta ei tule lainkaan ulottaa kaupallisiin televisiotoimijoihin. 2. Ääni- ja tekstityspalveluihin ei tule asettaa tekoälyn pohjautuvaa kehitystä estäviä laatuvelvoitteita. 3. Koronapandemian aiheuttamien mittavien ja pitkäaikaisten taloudellisten negatiivisten vaikutuksien vuoksi, on vallitsevassa tilanteessa keskeytettävä tai lykättävä kaikki mediatoimijoille lisäkustannuksia aiheuttavat lainasäädäntöhankkeet. 4. Ääni- ja tekstityspalvelut ovat osa yhteiskunnan julkisia palveluita riippumatta siitä, millä televisiokanavalla palveluita määrätään tarjottavaksi. Kaikki palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulee kattaa julkisin varoin. Suorien lähetysten tekstittäminen edellyttää tekoälysovelluksia Sanoma on kansallinen edelläkävijä uuden tekoälyyn perustuvan tekstitysteknologian kehittämisessä ja käyttöön ottamisessa. Tämän teknologian kehittyminen on edellytys sille, että myös suoria lähetyksiä ja uutisia voidaan tulevaisuudessa tekstittää. Sähköisen viestinnän palvelulain uudistamisen yhteydessä on esitetty laatuvaatimusten liittämistä ääni -ja tekstitysvelvoitteeseen. Uuden teknologian käyttöön oton alkuvaiheeseen liittyi teknisiä haasteita, jotka nyt ovat pääosin korjattu. Käytetyissä puheenvuoroissa on käytännössä edellytetty tekoälyyn pohjautuvan tekstityksen käytön lopettamista lailla. On esitetty, että tekoälyn sijaan, tulisi laatuvaatimuksiin vedoten kaikki ohjelmat tekstittää ihmisvoimin kääntäjien toimesta. Tämä on ristiriidassa lain ja asutuksen tavoitteiden kanssa laajentaa ääni- ja tekstityspalvelut myös suoriin lähetyksiin. Ilman tekoälyn käytöstä saatavaa laajaa dataa ei ole mahdollista kehittää menetelmiä automaattiselle ohjelmatekstitykselle. On selvää, että uuden teknologian käytön alkuvaiheessa siihen kohdistuu kritiikkiä, erityisesti jos sitä verrataan perinteiseen ammattikääntäjien tekemään tekstitykseen. Kehitys on kuitenkin hyvin nopeaa ja uuden teknologian hyödyt tulevat moninkertaisesti kattamaan lyhytkestoiset vähäiset haitat. Sanoma huomauttaa, että ääni- ja tekstityspalveluihin ei tule edellä kuvatusta syystä asettaa kehitystä estäviä laatuvelvoitteita, jotka johtaisivat suorein lähetysten tekstittämisen siirtymiseen kauas tulevaisuuteen. Lisäkustannuksia aiheuttavaa uutta sääntelyä tulisi lykätä Suomessa toimitaan koronapandemian vuoksi poikkeusoloissa. Vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen ovat mittavat. Tilanne vaikeutta ennestään erittäin haastavassa markkinatilanteessa toimineiden kotimaisten mediayhtiöiden toimintaedellytyksiä. Medialiitto on esittänyt Valtioneuvostolle, että määräajaksi palautettaisiin mediayhtiöille niiden maksamat arvonlisäverot. Tällainen tuki olisi luonteeltaan neutraalia eikä sillä olisi sananvapauden tasapuolista toteutumista vääristävää vaikutusta. Suorien taloudellisten tukien lisäksi on vallitsevassa tilanteessa keskeytettävä ja lykättävä kaikki mediatoimijoille lisäkustannuksia aiheuttavat lainasäädäntöhankkeet. Olemassa olevia palveluvelvoitteita on tarkasteltava kriittisesti ja ensisijalle on asetettava mediayhtiöiden toimintaedellytysten varmistaminen. Ilman sitä ei palveluvelvoitteillekaan ole kohdetta. Helsingissä 16. huhtikuuta 2020 Sanoma Media Finland Oy Marcus Wiklund Johtaja, yhteiskuntasuhteet