• Remissinstanser: 23
    Lausunnonantajan lausunto
      • Tutkinoon perusteiden työelämälähtöisyydestä
      • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry., Lausunto on valmisteltu TIVIAn liittoyhteisön vaikuttamistoimikunnan ohjauksessa, laajempaa liittoyhteisöä konsultoiden. , Nissilä Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry kiittää mahdollisuudesta lausua alan perustutkintojen perusteista. Yleisesti tutkintouudistus on selvä parannus edelliseen ja erityisesti työelämän tarpeiden huomioon ottaminen näkyy tuloksessa.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Edustan lähinnä itseäni ja kollegaa tällä lausunnolla., Alhanen Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tutkinnon perusteet on erittäin väljästi kirjoitettu ja joustaa lukijan mielikuvituksen myötä, joka on tietysti toisaalta hyvä, kun pystyy tarjoamaan erilaisia toteutuksia ja tekniikoita eli ei sidota kenenkään käsiä turhan tiukasti tiettyyn toimintatapaan. Työkaverin kanssa oltiin huolissaan palvelinpuolesta ja pilvipalveluista, mutta kyllä nekin sieltä löytyy, kun sopivasti lukee.
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Seija Katajisto, vararehtori
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tutkinnon osat ovat työelämälähtöisiä kyberturvallisuutta lukuunottamatta. Ky-berturvallisuustutkinnon osa ei ole ainakaan tällä hetkellä tavanomaista yrityk-sen tietoturvan ylläpitoa, vaan se tähtää enemmän alan huippuosaamiseen.
      • Kiipulasäätiö, Kiipulan ammattiopisto
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset ovat selkeät ja yksityiskohtaiset. Sisällöt vastaavat pääsääntöisesti hyvin työelämän osaamisvaatimuksia. Osassa tutkinnon osista ammattitaitovaatimukset ovat hyvin vaativat, pikemminkin ammattitutkinnon tasoa kuin perustutkinnon tasoa.
      • Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Tiina Karvonen, koulutuspäällikkö, tieto- ja viestintätekniikka; Juha Moilanen, koulutuspäällikkö, tieto- ja tietoliikennetekniikka, Oulun seudun ammattiopisto
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys on mennyt hyvään suuntaan. Ammattitaitovaatimukset ovat sopivalla tarkkuudella kirjoitettuja, jolloin ne soveltuvat helpommin eri sektorilla toimivissa alan työpaikoissa näytettäviksi.
      • Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Taavi Forssell, koulutuspäällikkö, Kampus 5, Forssell Taavi
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Lausunto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon luonnoksesta OPH-1056-2019 Stadin ammatti- ja aikuisopisto (Stadin AO) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon luonnoksesta. Lausuntonaan Stadin AO esittää: Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä Tutkinnon perusteen rakenne on kehittynyt selkeästi työelämän todellisten työprosessien suuntaiseksi, joka palvelee työelämän tarpeiden paitsi hankittavan osaamisen suhteen, myös edesauttaa yhteneväistä ja laadukasta arviointia. Kaikille tutkinnon osille yhteiset arviointikriteerit edelleen selkeyttävät osaamisen arviointia ja näin palvelevat työelämän tarpeita. Useiden tutkintonimikkeiden sisällyttäminen tutkintoon vahvistaa tutkinnon joustavuutta ja näin työelämän tarpeita monipuolisten ammattilaisten saamisessa, osaamisen kehittämisessä ja vahvistamisessa. Työelämän ja koulutuksen järjestäjien on kuitenkin tehtävä hyvää yhteistyötä uusien nimikkeiden markkinoinnissa ja alan vetovoimaisuuden edistämisessä. Tutkinnon peruste itsessään edistää tätä työtä.
      • Vaasan kaupunki / Vamia
        Uppdaterad:
        25.6.2019
        • Alueella toimivien suurempien yritysten taholta olemme saaneet työelämän kommentteja näihin tutkinnon perusteisiin. Puutteeksi koetaan se, että teollisuuden työtehtäviin painottuva tutkinnon osa puuttuu. Muilta osin tutkinnon perusteet ottavat hyvin huomioon työelämän osaamistarpeet. Toiveena siis olisi, että perusteisiin saadaan mukaan tutkinnonosa teollisuuteen 30osp.
      • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Tutkinnon perusteet ottavat monipuolisesti huomioon työelämän osaamistarpeet. Selkeiden ammatillisten taitojen lisäksi myös modernit työelämän viitekehykset sekä metataidot, kuten kestävä kehitys, vuorovaikutus- ja palveluosaaminen, on huomioitu. Eräissä tapauksessa tutkinnon suorittaminen vaatii myös sosiaali- ja terveysalalle erityisten säädösten osaamista, mikä on myös perusteissa huomioitu hyvin. Laaja työelämätietoisuus tulee saattaa osaksi perusteita myös perustutkintotasolla. Työsuojelukysymykset ovat kiitettävästi mukana, mutta työehtoja tulee käsitellä tarkemmin. Esitämme, että kaikkien pakollisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin lisätään: - tuntee omalla alallaan sovellettavan työehtosopimuksen - tuntee työpaikkansa luottamusmiehen Kattavan työelämälähtöisyyden nimissä perustetyöryhmissä tulisi olla vähintään yksi selkeästi työntyöntekijäosapuolen nimittämä asiantuntija. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon kohdalla näin ei vaikuta tapahtuneen.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Pääsääntöisesti eri tutkintonimikkeisiin kuuluvat tutkinnon osat ovat työelämälähtöisiä. Hyvinvointiteknologia-asentajan pakollisissa tutkinnon osissa nousevat tekstistä esiin asiakkaina ikäihmiset ja laitosympäristö. Nämä tulisi yleistää eri asiakasryhmiin. Valinnaisuuden avulla opiskelija voi suunnata osaamistaan alueellisten työelämätarpeiden mukaisesti.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • - JHL haluaa muistuttaa, että kaikki työpaikat eivät ole yrityksiä. JHL pitääkin tärkeänä, että kun puhutaan työelämälähtöisyydestä, tulisi tutkinnon perusteissa olevan terminologian olla sellaista, että opiskelija voi työskennellä/suorittaa tutkintoa joko yksityisellä tai julkisella sektorilla. Esimerkiksi yritys-sanan kanssa tulisi aina rinnakkain käyttää myös organisaatio-sanaa (yritys /organisaatio). Luonnokseen on jäänyt vielä muutamia kohtia, joissa puhutaan pelkästään yrityksestä, esim. Valinnaiset tutkinnot osat: Yrityksen tietoliikennelaitteiden konfigurointi, 15 osp, Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp, Yrityksessä toimiminen, 15 osp. Vai onko tarkoituksena tehdä kyseisiä tutkinnon osia vain yrityksille? - Tutkinnossa on huomattavan paljon erilaisia asennukseen liittyviä tutkinnon osia. Esimerkiksi pakollisissa tutkinnon osissa on mm. Elektroniikka-asennukset, 45 osp, Turvalaite- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus, 45 osp. Nämä samat ovat myös valinnaisissa osissa ja lisäksi siellä on Koti- ja palvelujärjestelmien asennukset, 15 osp, Tietoliikennelaitteiden asennus, 45 osp, IT-tai elektroniikkalaitteiden asennus- ja huoltotyöt, 30 osp, Kulunvalvonta- tai turvajärjestelmän asennus, 30 osp ja Viihde-elektroniikan tai AV-tekniikan asennus, 15 osp. -> JHL haluaa kiinnitettävän huomiota siihen, että nykyisin eri aloilla laitteiden tietotekniset asennukset hoitaa useimmiten ulkopuolinen taho. Esimerkiksi oppisopimuksessa olevalla aikuisopiskelijalla ei ole mahdollisuutta näyttää osaamistaan minkäänlaisista tietoteknisistä asennuksista, koska organisaatiot ovat ulkoistaneet ne eri toimijoille.
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti
        Uppdaterad:
        20.6.2019
        • Työelämälähtöisyyden ja työllistymismahdollisuuksien laajentamisen vuoksi Valinnainen osa "rajoitettu sähköpätevyys 3" 30 osp pitää lisätä tutkinnon perusteisiin. Elektroniikka-asentaja ja tietoverkkoasentajan työllistymismahdollisuudet kasvavat todella paljon jos heillä on tuo pätevyysmahdollisuus. Valinnainen IOT-opinto 15 osp tulee lisätä tutkinnon perusteisiin. Projektityylinen kevyempi sisältöinen IOT:n parissa toimiminen tarjotaan valinnaisena osana.
      • Länsirannikon koulutus Oy WinNova, Koulutuspäällikkö; tieto- ja tietoliikennetekniikka, tieto- ja viestintätekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka, Valkeapää Heli
        Uppdaterad:
        18.6.2019
        • Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyys on mennyt hyvään suuntaan. Toimimme alueella, jossa alalle rekrytoitavilta edellytetään aitoa moniosaajuutta ja siksi koulutuksen tulisi antaa mahdollisimman laajat valmiudet alalla työskentelyyn sekä jatkuvaan oman ammattitaidon ylläpitämiseen.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari, elinvoima- ja osaamispalvelut sekä asunto- ja kiinteistöpalvelut, 11.6.2019 §11
        Uppdaterad:
        18.6.2019
        • Tutkinnon perusteita voidaan soveltaa erilaisiin työelämän ympäristöihin. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ovat laveampia ja toteutuvat erilaisissa työtehtävissä. Tavan-omaisesti työssäoppimispaikat ovat vaihdelleet hyvin paljon keskenään. Vastapainona tälle laveudelle on se, että oppilaitoksen vastuu opetuksen suunnittelusta kasvaa aiemmasta. Elektroniikka-asentajia tarvitaan ja heidän osaamisvaatimuksensa kasvaa. Yleisestä mielikuvasta poiketen elektroniikka-ala tarvitsee osaajia. Elektroniikka-alan keskittymiä Suomessa on mm. Lahden, Tampereen ja Oulun ympäristössä. Tuotteet ovat poikkeuksetta osia suuremmista kokonaisuuksista esim. konetekniikan ja sairaalateknologian alueilla. Suoraan kuluttajille suunnattuja tuotteita ei juurikaan tehdä. Tästä tulee virheellinen mielikuva, että elektroniikka-ala olisi hiipumassa Suomesta. Elektroniikka-asentajia tarvitaan ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Virheellisen käsityksen taustalla on työttömyystilastoja vääristävä ilmiö, mikä syntyi Nokia-konsernin palveluksessa elektroniikka-asentaja nimikkeellä olleiden henkilöiden jäädessä työttömiksi. He eivät ole olleet elektroniikka-asentajia siinä mielessä, mitä nykytilanteessa elektroniikka-asentajalta odotetaan. Elektroniikka-alan edustajat ympäri Suomen ovat ottaneet osaa keskusteluun, mutta eivät ole saaneet ääntään kuuluville. Elektroniikka-alan edustajien näkökohtia ei ole huomioitu perusteluonnoksessa.
      • Amiedu, ICT
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Tutkinnon osat ovat käytännöntasolle vietyjä ja tukevat hyvin tutkintonimikkeitä vastaavia työtehtäviä. Hyvinvointiteknologian osuus on todella tarkasti kuvattuna.
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, koulutuspäällikkö, sähkö- ja automaatioala, tieto- ja tietoliikenneteknikka, tieto- ja viestintätekniikka, Virtanen Jaana
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Useassa tutkinnon osassa mahdollisuus osoittaa tutkinnon osan ammat-titaitovaatimuksia ei toteudu. Tehtävät ovat liian haasteellisia tai jopa mahdottomia suoritettavaksi työpaikoilla. Koti- ja palvelujärjestelmien asennukset -tutkinnon osa ei vastaa käytännön työtehtäviä työelämässä eikä mahdollista siten näyttöjen suorittamista oikeissa työtehtävissä. Tämän tutkinnon osan työtehtävissä päällekkäisyyttä hyvinvointiteknologian tutkinnon osan kanssa. 3D-julkaisun tai -tulosteen toteuttaminen, Kyberturvallisuuden ylläpitäminen ja Yrityksen tietoliikennelaitteiden konfigurointi tutkinnon osat eivät ole mahdollisia suorittaa käytännön työtehtäviä hoitamalla. Ammattitaitovaatimukset ovat vaativia eivätkä realistisia työelämän työtehtävien kanssa. Ammattitaitovaatimus-ten suorittaminen työelämässä on haasteellista, koska vaarana on koko yrityksen toiminnan lamaantuminen, mikäli opiskelija tekee virheen. Opiskelija pääsee korkeintaan seuraamaan vierestä näitä tehtäviä työpaikoilla. Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydessä tulisi huomioida monipuolisesti niin isot, keskisuuret kuin pienetkin yritykset ja mahdollisuudet tehdä tasapuolisesti työtehtäviä. Tutkinnon osien työelämälähtöisyydessä tulisi huomioida maantieteellisyys kattavasti.
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • Perusteet ovat hyvin työelämälähtöisiä, mikä on hieno uudistus aiempiin perusteisiin nähden. Tutkinnon osia on mahdollista suorittaa useissa erilaisissa työpaikoissa.
      • Opetushallitus, ICT-alan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • - Tutkintonimikkeet kuvastavat yhdistyneen perustutkinnon työelämälähtöisyyttä paremmin kuin yleisnimike datanomi - Konkreettisesti nimetty ’toimiminen’, ’asennus’ jne helpottavat ymmärtämään mistä on kysymys, ammattitaitovaatimuksissa sekä arviointiasteikossa samaa konkretiaa - Konkretia tutkinnon osan nimessä vaikeuttaa hieman joissakin kohdin 1:1 ammattitaitovaatimusten kirjaamista. Esim. toteutus ja suunnittelu ovat eri asioita monellakin alalla - Työelämälähtöisyys vaikuttaa toteutuvan erittäin hyvin - Työelämän paikalliset tarpeet on huomioitu
      • Ruokavirasto, Ruokaviraston puolesta lausunnon antajana toimi ICT-erikoissuunnittelija ja tuleva (AmO) aineenopettaja Sauli Talja., Talja Sauli
        Uppdaterad:
        31.5.2019
        • Ruokavirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Ruokavirastossa on työskennellyt vuosien saatossa erilaisia harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä moninaisissa ICT-tehtävissä. Työelämälähtöisyys opitaan lopulta työelämässä, eikä tätä vastuuta voida ulkoistaa perustutkinnon piiriin. Ruokavirasto suosittelee keskittymään tutkinnon suorittamisessa perustietotaitoihin ja luonnontieteiden tuntimäärän kasvattamiseen, jotka takaavat yleissoveltuvuutensa johdosta kuitenkin lopulta parhaat lähtökohdat ammattimaiselle työuralle.
      • Tutkinnon muodostumisesta ja tutkintonimikkeistä
      • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry., Lausunto on valmisteltu TIVIAn liittoyhteisön vaikuttamistoimikunnan ohjauksessa, laajempaa liittoyhteisöä konsultoiden. , Nissilä Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Dokumentti kehittää selvästi myös tutkintojen perusteiden kirjaamistapaa parempaan suuntaan ja kaipaisi johdantoa, jossa avataan valittu vaatimusten abstraktiotaso, miten yksittäisten oppilaitosten tutkinnot muodostuvat ja mitä tavoitteita esitetyllä rakenteella on tavoiteltu. Uudet tutkintonimikkeet ovat selkeitä ja kuvaavat hyvin ammattirooleja.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Edustan lähinnä itseäni ja kollegaa tällä lausunnolla., Alhanen Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Valinnaisten määrän lisääntyminen on aina positiivinen asia, koska tutkinnosta pystyy rakentemaan sellaisen kuin itse haluaa. Edellyttäen tietysti, että pystyy osoittamaan vaaditun osaamisen työelämässä. Se on kyllä huono, että suuntautumisesta riippuen näitä pakollisia on eri määrä. Mielestäni jokaiselle pitäisi olla sama määrä pakollisia tutkinnon osia, jonka pohjalle sitten lähdetään rakentamaan sitä omaa polkua. Nyt on vaikea keksiä syytä, miksi jollain on pakollisia 90 osp ja toisella vain 45 osp. Onko osp-määrät mietitty tarkaan kohdalleen, jos katsotaan noita ammattitaitovaatimuksia? Millä periaatteella nämä nykyiset osp-määrät on laskettu? Joissain osioissa näyttää olevan isot osaamispisteet, mutta sisältö ehkä ensilukemisella ei vastaa pistemäärää. Pienemmät kokonaisuudet olisi ehkä joustavampia toteuttaa työpaikoilla. Tämä havainto on jo muutamaan kerran mainittu, mutta menköön vielä kertauksena. Minkälainen todistus tehdään, jos opiskelija suorittaa useamman suuntautumisen, nyt se on mahdollista. Ilmeisesti yhteen tutkintotodistukseen ei kuitenkaan saada laitettua kaikkia suoritettuja osaamisaloja? Tehdäänkö siis useampi tutkintotodistus vai valitseeko opiskelija kuitenkin yhden, jonka haluaa todistukseen kirjoitettavan? Tutkintonimikkeetkin on ihan kohdillaan, ainahan niistäkin voi olla eri mieltä, mutta pääsääntöisesti hyvä jaottelu, josta näkee mikä heidän osaamisalansa on.
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Seija Katajisto, vararehtori
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tutkintonimikkeet ovat mielestämme hyvät. Esitämme, että opiskelijat hakeutuvat tutkintonimikkeen mukaiselle koulutuspolulle.
      • Kiipulasäätiö, Kiipulan ammattiopisto
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tutkinnon muodostumisen eri tutkinnon osista on luonnoksessa selkeä ja tutkinnon osat on nimetty hyvin kuvaamaan tutkinnon osien sisältöä.
      • Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Tiina Karvonen, koulutuspäällikkö, tieto- ja viestintätekniikka; Juha Moilanen, koulutuspäällikkö, tieto- ja tietoliikennetekniikka, Oulun seudun ammattiopisto
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Tutkintonimikkeistö on kunnossa lukuun ottamatta tietoliikenneasentajaa, johon mielestämme ajanmukaisempi nimike olisi tietoverkkoasentaja. Valinnaiset tutkinnonosat ovat isohkoja, jolloin henkilökohtaisten opintopolkujen ja aitojen valintojen mahdollisuuksia karsitaan. Valinnaisissa tutkinnonosissa voisi olla 45 osp:n lisäksi kevennetty versio vastaavasta pakollisesta, josta karsittaisiin päällekkäiset osaamisvaatimukset, esim. elektroniikan ja sähkön perustaidot, korttikoulutukset, työkalujen käyttö yms,, joka on näytetty jo toisen tutkinnonosan yhteydessä. Tällöin laajuus tipahtaisi 45 osp -> 30 osp valinnaisena versiona ja antaisi mahdollisuuden henkilökohtaisempiin opintopolkuihin ja poistaisi taktikoinnin mahdollisuuden valita useita tutkinnonosia, joista iso osa osaamisesta jo hankittu.
      • Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Taavi Forssell, koulutuspäällikkö, Kampus 5, Forssell Taavi
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Tutkinnon muodostumisesta ja tutkintonimikkeistä Joustavuus tutkinnon muodostumisessa on positiivinen asia. Toivomme kuitenkin tarkkuutta ja tasapuolisuutta tutkinnon muodostumiseen. Esitetyssä luonnoksessa tutkintonimike voi tulla vaihtelevasti 45-90 osaamispisteen mukaisesti. Elektroniikka-asentajan, tietoliikenneasentajan ja it-tukihenkilön tutkintonimikkeen muodostumiseksi opiskelijan tulisi suorittaa 25 osaamispisteen yhteisen tutkinnon osan lisäksi 45, hyvinvointiteknologia-asentajan 60 ja ohjelmistokehittäjän 90 osaamispistettä pakollisia tutkinnon osia. Vaikka tausta-ajatuksena on varmasti ollut katsominen tulevaisuuteen ja osaamisen varmistaminen hyvinvointiteknologian ja ohjelmistokehityksen osaamisaloilla, asettaa tämä opiskelijat ja myös työelämän eriarvoiseen asemaan. Tutkinnon muodostumisessa pakollisten tutkinnon osien osaamispisteiden määrä ja valinnaisuuden suhde tulisi olla eri tutkintonimikkeiden muodostumisessa yhdenvertainen. Tutkinnon muodostuminen tällaisenaan jättää myös tulkinnan varan tutkintonimikkeen muodostumiselle opiskelijan suorittaessa valinnaisena tutkinnon osana jonkin muun tutkintonimikkeen tuottavan tutkinnon osan. Mikäli siis opiskelija esimerkiksi valitsee sekä elektroniikka-asennukset että tietoliikennekaapeloinnin, kumpaan tutkintonimikkeeseen hän valmistuu? Opiskelijan tai koulutuksen järjestäjän vastuulle ei tulisi jättää tästä tulkinnan varaa, vaan tutkinnon perusteen tulisi antaa selkeä vastaus. Esitämme, että tutkinnon muodostumiselle laaditaan selkeämpi rakenne, joka vahvistaa tutkintonimikkeen mukaista osaamista ja tuottaa tasalaatuista osaamista tutkintonimikkeestä riippumatta. Tutkintonimikkeen muodostumiseksi tulisi suorittaa pakollisia tutkinnon osia niin paljon, että tutkintonimikkeen muodostumisesta ei jää epäselvyyttä.
      • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Tutkinto sisältää viisi erilaista tutkintonimikettä: elektroniikka-asentaja, hyvinvointiteknologia-asentaja, tietoliikenneasentaja, IT-tukihenkilö ja ohjelmistokehittäjä. Tutkintonimikkeisiin PAMilla ei ole huomautettavaa. Tutkinnon eri osaamisalueiden pakollisten tutkinnon osien koot eroavat toisistaan melko paljon (45-90 osp). Tämä ei ole automaattisesti ongelma, mutta vaatii koulutuksenjärjestäjältä aktiivista ja laadukasta opintojen henkilökohtaistamista ja ohjausta, jotta vähemmän valinnanvapautta saavat opiskelijat kykenevät muodostamaan kokonaisuudesta työelämälähtöisen ja toimivan kokonaisuuden.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Eri tutkintonimikkeissä on eri osaamispistemäärä pakollisia tutkinnon osia. Esim. ohjelmistokehittäjän tutkintonimikkeeseen johtavassa koulutuksessa on valinnaisuutta 30 osp vähemmän kuin muissa. Tämä ei ole yhdenvertaista. Ehdotamme, että kaikissa tutkintonimikkeissä on sama osaamispistemäärä pakollisia ja valinnaisia tutkinnon osia. Opiskelijalla on tutkinnossa paljon valinnaismahdollisuutta, mikä on hyvä asia.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • - Perustutkinnossa pitäisi olla mahdollisuus näyttää oma osaaminen eri ohjelmistojen yhteiskäytöstä, ohjaamisesta ja kouluttamisesta sekä testaamisesta, käyttöönotosta jne. Tätä voisi verrata Teknisessä tukipalvelussa toimimiseen, mutta osa opiskelijoista ei toimi ns. tukipalvelussa vaan osana muuta kokonaisuutta. Esimerkiksi pakollisessa tutkinnon osassa Turvalaite- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus - ammattitaitovaatimus Työn viimeistely ja asiakkaan käytönopastus, sopisi hyvin Teknisessä tukipalvelussa toimiminen – ammattitaitovaatimukseksi.  -> JHL ehdottaa edellä mainittua lisäystä.
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti
        Uppdaterad:
        20.6.2019
        • Turun työelämäyhteistyössä käydyssä kokouksessa tutkintonimikkeiden osalta yksimielinen ehdotus oli seuraava: -IT-tukihenkilön nimikkeeksi vaihdetaan järjestelmävastaava -Tietoliikenneasentajan nimikkeeksi vaihdetaan tietoverkkoasentaja.
      • Länsirannikon koulutus Oy WinNova, Koulutuspäällikkö; tieto- ja tietoliikennetekniikka, tieto- ja viestintätekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka, Valkeapää Heli
        Uppdaterad:
        18.6.2019
        • Muuten tutkintonimikkeistö on kunnossa, tutkintonimike tietoliikenneasentaja on vanhahtava ja luo vahvan mielikuvan perinteisestä puhelinasentajasta. Paljon kuvaavampi tutkintonimike olisi ICT-asentaja, joka tuo ilmi sen työtehtävien laaja-alaisuuden, jonka tutkinnon suorittanut henkilö työssään kohtaa.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari, elinvoima- ja osaamispalvelut sekä asunto- ja kiinteistöpalvelut, 11.6.2019 §11
        Uppdaterad:
        18.6.2019
        • Tutkinnon osien rakenteen kuvaus, jossa alussa on valmistautuminen, sitten itse työ ja lopuksi lopputyöt, on hyvä. Tätä voisi soveltaa kaikkiin tutkinnon osiin. Arviointikriteerit ovat erilliset ja samat kaikille tutkinnon osille, mikä on hyvä asia. Nyt on selkeästi erillään, mitä arvioidaan ja miten arvioidaan. Tutkinnon rakenteeseen tulee saada elektroniikka-asentajalle toinen pakollinen tutkinnon osa Elektroniikkatuotannon kokoonpano ja testaus, 45 osp (ehdotus sisällöistä on tutkinnon osien sisällöstä -kohdassa). Kaikkien valinnaisten tutkinnon osien laajuus pitäisi olla mahdollista myös pienempinä kokonaisuuksina, jotta valinnaisuutta voitaisiin käyttää työelämälähtöisesti opiskelijan yksilöllisen opintopolun toteuttamiseen hyödyntäen opiskelijan vahvuuksia ja lisäten samalla motivaatiota opiskeluun. Valinnaisten osalle voisi laajuuden kirjata esim. 15-45 osaamispistettä. Pienellä muutoksella valinnaisuus lisääntyisi huomattavasti. Tutkinnon osat voisi jakaa esim. järjestelmätuessa toimiminen 15 osp, IT- ja elektroniikkalaitteiden asennus-ja huoltotyöt 15 osp ja kulunvalvonta- tai turvajärjestelmän asennus 15 osp, jolloin opiskelijalle olisi mahdollista rakentaa erilaisiin työtehtäviin tarvittavaa ammattiosaamista. Tarvittaessa voitaisiin esim. IT-tukihenkilön oppimispolkua vahvistaa tietoliikennetekniikan ja/tai sähkötekniikan perusosaamisella. Vaihtoehtoisesti tietoliikenneosaajille tai elektroniikka-asentajille voitaisiin tarjota esim. ohjelmoinnin perusteita tai järjestelmätuen perusteita. Lisänä valinnaiseen ohjelmointiin voitaisiin lisätä mobiililaitteiden ohjelmointia, se puuttuu nyt kokonaan sisällöistä. Toisaalta sulautettujen järjestelmien ohjelmoinnissa voitaisiin keskittyä enemmän valmiiden järjestelmien ohjelmointiin noissa pienemmissä koko-naisuuksissa (15 osp) jättäen elektroniikan osuuden pienemmäksi. Tutkintonimikkeet ovat soveltuvia.
      • Amiedu, ICT
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Tavoitellaanko sitä, että kaikki suorittavat Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät tutkinnon osan ja sen lisäksi yhden tutkintonimikkeen pakollisen osan? Entä jos tutkinnon suorittaja haluaa useamman pakollisen tutkintonimikkeen?
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, koulutuspäällikkö, sähkö- ja automaatioala, tieto- ja tietoliikenneteknikka, tieto- ja viestintätekniikka, Virtanen Jaana
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Tutkinnon osien valinnaisten tutkinnon osien laajuudet ovat liian laajoja. Valinnaisuus ei ole tasapuolinen opiskelijalle vaan rajaa hänen valintoja ja monipuolisen opiskelupolun muodostumista.
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • Yhteinen pakollinen tutkinnon osa, Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät, osaamispistemäärä 25 osp on vähäinen verrattuna muihin pakollisiin tutkinnon osiin. Pakollisessa perusosaamista on hankittava laajasti kuitenkin eri osa-alueista, joita osaamisalueiden muissa pakollisissa ja valinnaisissa syvennetään. Hyvä puoli on siinä, että laaja tutkinnon osa mahdollistaa laajemman kokonaisuuden hallinnan työpaikalla oppimisen kautta. 45 osaamispistettä on kuitenkin turhan laaja, jolloin valinnaisuus jää vähäiseksi. 30 osaamispistettä olisi sopivammat kokonaisuudet osaamisalojen pakollisiin /valinnaisiin tutkinnon osiin, jolloin valinnaisuutta mahdollistuisi paremmin. Lisäksi 30 tai 15 osaamispisteen laajuiset tutkinnon osat mahdollistaisivat laaja-alaisemmat tiedot ja taidot työelämän tarpeisiin (pienemmissä kaupungeissa/kunnissa). Nimikkeet ovat muutoin hyvät, mutta tietoliikenneasentaja olisi kuvaavampi tietoverkkoasentaja.
      • Opetushallitus, ICT-alan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • - Eri tutkintonimikkeiden pakollisten tutkinnon osien laajuuksissa/osaamispisteissä on isoja eroja - Ohjelmointitehtävissä toimiminen / Ohjelmistokehittäjänä toimiminen > eivät kuvaa ammattitaitovaatimusten sisältöjen eroja. Työelämässä sovelluskehittäjä osaa ohjelmoida, tekee sitten uutta tai ylläpitää olemassaolevaa. Ammattitaitovaatimuksia katsellessa tavoite on ollut ehkä enemmän seuraava: Ohjelmointitehtävissä toimiminen, 45 osp = Sovelluskehittäjänä toimiminen, 45 osp eli tehdä sovelluskehitystä/sovelluksia = ohjelmoija (esim. olemassaolevaan tai ohjeiden mukaan, uutta koodia usein tarvitaan ylläpitoonkin). Sen sijaan Ohjelmistokehittäjänä toimiminen, 45 osp ammattitaitovaatimuksiltaan on vaatimusmäärittelyä, sovellusarkkitehtuurin suunnittelua ja voisiko se olla nimettynä esim. Sovellussuunnittelu ja -ratkaisut, 45 osp tai jos konkreettisesti kuvattava esim. Sovellusratkaisujen toteutus kuvaamaan sitä ratkaisujen suunnittelun puolta? - ’Sulautetun järjestelmän toteuttaminen’ – täällä ammattitaitovaatimuksissa on myös ratkaisujen suunnittelua. Esim. Sulautetut järjestelmät – tarvitseeko sanoa toteuttaminen, koska ammattitaitovaatimuksissa on muutakin kuin pelkkää toteutusta? - Yleisesti voisi vielä ristiintarkistaa tai miettiä sanaa toteutus osan nimeämisessä vs. ammattitaitovaatimuksissa olevaa kuvausta - Valinnaisia tutkinnon osia on tarjolla runsaasti, mikä on hyvä asia - Huomionarvoista, että tutkintonimikkeitä voi tulla kaksi, jos 180 osp täyttyy. Voisiko asian kirjata perusteisiin? - Oletetaanko perustoimistosovellusosaamisen tulevan Ytoista? - Tutkinnon muodostumisen osat eri tutkintonimikkeille on kuvattu selkeästi - Tutkinnon alle muodostuu nyt erilaista osaamista, jolloin tutkintonimike itsessään ei enää kerro suoraan työnantajalle opiskelijan osaamista -> saattaa jopa olla vaikutusta yritysten omiin rekrytointiprosesseihin (tehtävien osaamismäärittelyt)
      • Ruokavirasto, Ruokaviraston puolesta lausunnon antajana toimi ICT-erikoissuunnittelija ja tuleva (AmO) aineenopettaja Sauli Talja., Talja Sauli
        Uppdaterad:
        31.5.2019
        • Käytännössä elektroniikka-asentajan nimike pitää jo sisällään hyvinvointiteknologia-asentajan nimikkeen. Suosittelemme harkitsemaan tulisiko elektroniikka-asentajan nimike korvata esimerkiksi digitaalilaiteasentajan nimikkeellä ja muuttaa tutkinnon sisältöä tältä osin. Emme kannata Hyvinvointiteknologia-asentajan tutkintonimikkeen sisällyttämistä osaksi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa. Kuten tutkinnon nimestä käy jo ilmi, kyseessä on perustutkinto, kun taas hyvinvointiteknologiaan keskittyvät opinnot ovat hyvin erikoistavia eivätkä todennäköisesti anna eväitä osaamisen laajamittaisempaan hyödyntämiseen.
      • Tutkinnon osien sisällöstä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)
      • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry., Lausunto on valmisteltu TIVIAn liittoyhteisön vaikuttamistoimikunnan ohjauksessa, laajempaa liittoyhteisöä konsultoiden. , Nissilä Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Osa tutkinnon osista sisältää hyvin yksityiskohtaisia luetteloita osaamisvaatimuksista (mm. hyvinvointiteknologian käyttö). Ne kannattaisi kirjoittaa samalle abstraktiotasolle kuin valtaosa muista tutkinnon osista.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Edustan lähinnä itseäni ja kollegaa tällä lausunnolla., Alhanen Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Jotkut tutkinnon osat ovat haastavia toteuttaa työelämässä esim. kyberturvallisuuden ylläpitäminen, siellä jos lähdetään skannailemaan haavoittuvuuksia verkosta, niin saattaa yhteistyökumppani, jolle verkon ylläpito on ulkoistettu, hieman suuttua tai pahimmassa tapauksessa poliisit tulla kolkuttelemaan ovelle, jos tämän onkin tehnyt etänä. Tietoliikennelaitteiden asennus, tässä on aika kovat vaatimukset, joita ei kovinkaan monessa yrityksessä pääse tekemään. Tätä ilmeisesti tarjotaan vaan pienelle opiskelijamäärälle, jotka ovat sopivassa paikassa esim. oppisopimuksella. Tätä on aikalailla turha muille edes tarjota, sama juttu tuon kyberturvallisuuden kanssa. Tietoliikennelaitteiden asennus ja yrityksen tietoliikennelaitteiden konfigurointi. Kun suorittaa tuon tietoliikennelaitteiden asennuksen niin "kaupan päällisinä" saa myös yrityksen tietoliikennelaitteiden konfiguroinnin? Eihän tietoliikennelaitteita asenneta ilman konfigurointia? Pitäisikö näiden välille tehdä joku selkeä ero? Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät. Tässä tutkinnon osassa on tarkoitus ilmeisesti toimia ns. asiakaspalvelussa, mutta sitten yhtäkkiä siellä tietoteknisen ympäristön hallinnassa puhutaan verkon jakamisesta ja tietoliikenne- ja oheislaitteiden hallinnasta. Tämä aiheuttaa sen, että sellainen 16v ensimmäiseen harjoitteluun menevä on ongelmissa, ei kovin helposti löydy paikkaa, jossa voisi tehdä kyseisiä asioita. Onhan näissä se lisälause ammattitaidon osoittamisessa "Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin." Onko se mielekästä, että 1/3 tehdään muulla tavoin kuin työpaikassa? Nyt opiskelijat eivät voi mennä ihan minne vaan harjoitteluun (tai sitten pitää mennä kahteen eri paikkaan), jos halutaan tämä osio hoitaa kunnialla vaatimusten mukaisesti. Tärkeä asia tuo tietysti on ja pitää hallita, mutta pitäisikö tämä osio jakaa vaikka kahtia ns. pehmeisiin asioihin (työtehtävissä toimiminen, tiedonhaku ja ongelmanratkaisu) ja sitten tähän tietoteknisen ympäristön hallintaan, jossa olisi nämä lähiverkkojen ja oheislaitteiden hallinnat ja ehkä jotain perusasennuksia. Tulisi siis kaksi pakollista tutkinnon osaa, jotka voisi suorittaa kätevästi erikseen tai yhdessä, paikasta riippuen. Voi tietysti mennä liian pieniksi kokonaisuuksiksi. Mielenkiintoinen havainto on myös, että perusohjelmistot opetetaan teknisessä tukipalvelussa toimimisessa, joka on täysin valinnainen eikä tuolla tieto- ja viestintätekniikan perustehtävissä. Nykyään ei edes Merkonomit hallitse taulukkolaskennan käyttöä (työelämästä saadun palautteen perusteella) ja nähtävästi myös datanomien kanssa mennään samaan suuntaan.
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Seija Katajisto, vararehtori
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tutkinnon osat Sulautetun järjestelmän toteuttaminen 45osp - Ammattitaitovaatimus, jossa opiskelija selvittää ratkaistavan ongelman yhdessä tii-min kanssa, toivotaan korjattavan väljemmäksi, koska kaikkiin projekteihin ei aina muodostu tiimiä. Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät, 25 osp - Tulemme toteuttamaan pakollista tutkinnon osaa ja valinnaisia tutkinnon osia rinnan. - Ammattitaitovaatimukset vastaavat hyvin IT-tukihenkilön ammattitaitovaatimuksia ja tutkinnon osa voidaan toteuttaa opintojen alussa kokonaisuudessaan. - Tämän tutkinnon osan sisältö painottuu tutkintonimikkeittäin ja juuri siksi pidämme tärkeänä hakeutumista suoraan tutkintonimikkeen mukaiselle polulle. Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan arjessa selviytymisen tukena, 15 osp - Turhan paljon eriteltyjä kohtia ja toistoa. - Sisältöä tulisi tiivistää ja ottaa liian yksityiskohtaiset sisällön pois. Turvalaite ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus, 45 osp - Turhan paljon eriteltyjä kohtia ja toistoa. - Sisältöä tulisi tiivistää ja ottaa liian yksityiskohtaiset sisällön pois. Koti- ja palvelujärjestelmien asennukset, 15 osp - Turhan paljon eriteltyjä kohtia ja toistoa. - Sisältöä tulisi tiivistää ja ottaa liian yksityiskohtaiset sisällön pois. Teknisessä tukipalvelussa toimiminen, 45 osp - Tutkinnon osan laajuus on riittävä, pistemäärää voisi jopa harkita pienennettäväksi. - Hyvin työelämälähtöinen. Järjestelmätuessa toimiminen, 45 osp - Työelämälähtöinen, mutta näyttö on haasteellisia järjestää työelämässä: Opiskelijaa ei todennäköisesti päästetä työskentelemään yrityksen kriittisiin järjestelmiin paitsi jos hän on työsuhteessa/ oppisopimuksella. - Johdonmukainen ja selkeä kokonaisuus. - Osaamisen osoittaminen tullaan järjestämään osin oppilaitoksessa. Palvelu- ja tekninen myynti, 30 osp - Voiko tutkinnon osan jakaa siten, että vaihtoehtoina ovat 15 osp (kuluttajamyynti) ja 15 osp (yritysmyynti)? - Jos tästä tutkinnon osasta olisi 15 osp:n kuluttajamyyntiosio, niin sen jatkoksi voisi halutessaan valita 15 osp laajuisen viihde-elektroniikan tai AV-tekniikan asennus -tutkinnon osan, jolloin osaaminen vastaisi elektroniikkan myyntitehtäviä. Kyberturvallisuuden ylläpitäminen, 30 osp - Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset vastaavat nykyisen Tietoturvan ylläpito -tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnon osan laajuus voisi olla 15 osp. Kyperturvallisuuden ylläpitäminen -tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista ei sel-viä perusteet laajuuden kaksinkertaistamiselle, joten ne tulisi konkretisoida.. - Kyberturvallisuuden ylläpitäminen 30 osp voisi olla toinen tutkinnon osa. Näemme tutkinnon osan korkean turvatason tehtävään tähtäävänä. Osaamisen osoittaminen työelämässä tulee olemaan mahdotonta tai mahdollista vain oppisopimuksella, koska tämän tason työtehtäviä ei avata ulkopuolisille. Verkkopalvelun toteuttaminen, 15 osp - Osaamisen osoittaminen suunnittelutehtävien osalta on haasteellista yrityksissä ja se todennäköisesti osoitetaan oppilaitoksessa. Ohjelmointi- tai komentokielen hyödyntäminen, 15 osp - Ammattitaitovaatimuksiin tulisi kuvata, että tehtävät ovat perustason tehtäviä, joi-den osaamisen voi osoittaa työpaikalla. Järjestelmätuen haasteellisemmat tehtävät tulisi voida jättää tämän tutkinnon osan ulkopuolelle tai osoittaa niiden osaamisen oppilaitosympäristössä.
      • Kiipulasäätiö, Kiipulan ammattiopisto
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Tutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset on ryhmitelty aiempaa selkeämmin. Eri tutkinnon osien sisällössä ja ammattitaitovaatimuksissa on päällekkäisyyksiä, joten toivomme niiden tarkentamista tai selkeyttämistä siihen, miten painottuvat eri tutkinnon osissa. Koska alan työtehtävät ovat sellaisia, että käytännön töissä osaamisen osoittaminen edellyttää salassa pidettävien ja/tai yrityssalaisuuksia sisältävienkin tietojen käsittelyä, kaikissa tutkinnon osissa tulisi ammattitaitovaatimuksissa olla yhtenä kohtana tietosuojan ja vaitiolovelvollisuuden noudattaminen. Ammattitaidon osoittamistavat on kuvattu luonnoksessa selkeästi ja korostavat ammattitaidon näyttämistä työelämässä käytännön työtehtävissä mutta antavat tarvittaessa mahdollisuuden osoittaa ammattitaitoa myös muilla yksilöllisillä tavoilla. Ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta laajojen tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten lista on laaja ja yksityiskohtainen, jolloin pohdittavaksi nousee, miten erityistä tukea tarvitsevien kohdalla voidaan toteuttaa mukauttamista. Arvioinnin mukauttamisessa kun ei saa muuttaa tai poistaa tutkinnon perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.
      • Vihko Risto, Omnia/Tieto- ja tietoliikennetekniikka. Annan lausunnon yksityishenkilönä itseni ja kolleegani puolesta.
        Uppdaterad:
        27.6.2019
        • Tutkinnon osa: Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät Mielestäni kaikille yhteisen tutkinnon osan pitäisi olla osittain orientoiva ja tutustuttaa opiskelijat tuleviin suuntautuviin opintoihin. Tutkinnon osa voisi jakautua seuraavasti: 1. Elektroniikka-alaan tutustuminen 5osp 2. Tietoliikenne alaan tutustuminen 5osp 3. Ohjelmisto/ohjelmointi -alaan tutustuminen 5osp 4. Muita jo ammattitaitovaatimuksissa mainittuja osaamisia 10osp Kaikki tutkintonimikkeet ovat osittain tekemisissä sähkötekniikan perusteiden kanssa. On tärkeää, että kaikki alan opiskelijat (myös ohjelmointi) tuntevat mm. sähkön perussuureet ja joka kodin sähkötyöt sekä suureiden mittaaminen yleismittarilla.
      • Suomen Kuntaliitto ry
        Uppdaterad:
        27.6.2019
        • Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että kyberturvallisuus on on vain valinnaisena tutkinnon osana. Kaikki laitteet, jotka tavalla tai toisella on kytketty verkkoon ovat kuitenkin mahdollisia riskitekijöitä. Riskit on hyvä tiedostaa ja tunnistaa. Näin ollen kyberturvallisuus tulisi olla vahvemmin esillä sisällöissä.
      • Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Tiina Karvonen, koulutuspäällikkö, tieto- ja viestintätekniikka; Juha Moilanen, koulutuspäällikkö, tieto- ja tietoliikennetekniikka, Oulun seudun ammattiopisto
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Kaikille pakolliseen tutkinnonosaan tulisi lisätä vaatimus perustyövälineohjelmien osaamisesta. Kaikkiin tutkinnonosiin tulisi lisätä huomautus tietoturvan huomioimisesta tutkinnonosan muiden osaamisvaatimusten yhteydessä. Tutkinnon osan Tietoliikennekaapelointi korvaavaksi nimeksi ehdotetaan Tietoverkkokaapelointi. Tutkinnonosan Tietoliikennelaitteiden asennus korvaavaksi nimeksi ehdotetaan Tietoverkkolaitteiden asennus.
      • Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Taavi Forssell, koulutuspäällikkö, Kampus 5, Forssell Taavi
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat) Tutkinnon osissa näkyy pääsääntöisesti selkeä työelämän työprosessi, joka tekee osaamisen hankkimisesta ja osaamisen näyttämisestä sekä arvioinnista selkeää ja tasalaatuista. Tutkinnon osien kesken on kuitenkin selkeitä painotuseroja, jotka näkyvät erityisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvissä tutkinnon osissa. Näissä tutkinnon osissa (Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan arjessa selviytymisen tukena (15sop), Turvalaite ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus (45 osp), Koti- ja palvelujärjestelmien asennukset (15 osp) ja Hyvinvointiteknologialaitteiden huolto ja kunnossapito (30osp)) ammattitaitovaatimuksia on esitetty suhteettoman paljon verrattuna sekä tutkinnon osien osaamispisteisiin, että toisiin tutkinnon osiin nähden. Näin ollen ne eivät täytä ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön tarkoittamaa tutkinnon osien mitoitusperustetta (L ammatillisesta koulutuksesta 11.8.2017/531, 2 luku, 12 §).
      • Vaasan kaupunki / Vamia
        Uppdaterad:
        25.6.2019
        • Alueella toimivien suurempien yritysten taholta olemme saaneet työelämän kommentteja näihin tutkinnon perusteisiin. Puutteeksi koetaan se, että teollisuuden työtehtäviin painottuva tutkinnon osa puuttuu. Toiveena siis olisi, että perusteisiin saadaan mukaan tutkinnonosa teollisuuteen 30osp. Työelämältä kerättyjä teollisuuden tehtäviin painottuvia osaamisvaatimuksia voisivat olla esimerkiksi: Sähkökomponenttiosaaminen, piirikorttiosaaminen, koodaus, sovelluskehittäminen, automaatio-osaaminen, robotiikan perusteet, sähkökuvien lukeminen, sähkön mittaaminen, liittämis- ja kiinnittämismenetelmät, työkalujen käyttöosaaminen ja ergonominen käyttö, komponentti- / osatuntemus, kokoonpanopiirrustusten tai -ohjeiden luku ja ymmärrys, laadun merkitys, työelämän taidot (työajat, yhteiset pelisäännöt).
      • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Ammattitaito pyritään osoittamaan ensisijaisesti todellisissa työelämän tilanteissa. Tämä on nykyajan ammatillisessa koulutuksessa selkeä lähtökohta. Ammattitaitovaatimuksissa on lukuisia modernin työelämän perusvaatimuksia, kuten palveluosaaminen, kestävä kehitys sekä asiakas- ja työturvallisuus. Työehtosaamisen osalta esitämme lausunnon alussa esitettyjä lisäyksiä.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Ammattitaitovaatimukset: Ehdotamme, että kaikissa tutkinnon osissa ammattitaitovaatimukset jaotellaan työprosessin mukaisesti esim. - X-työn suunnittelu ja valmistelu, - työn toteutus, - laadunvarmistus ja - dokumentointi. Kaikkiin tutkinnon osiin tulisi saada samaa sisällöllistä selkeyttä ammattitaitovaatimuksiin kuin on esitetty luonnoksessa esim. tutkinnon osassa P Tietoliikennekaapelointi 45 osp. Siinä ammattitaitovaatimukset ovat sisällöltään konkreettisia ja selkeästi kirjattu. Hyvinvointiteknologia-asentajan ammattitaitovaatimukset ko. tutkinnon osissa vaativat reformointia: ehdotamme samanlaista tiivistystä ja selkeyttämistä työprosessiin kuin esim. Tietoliikennekaapelointi 45 osp to:ssa. Tutkinnon osassa Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan arjessa selviytymisen tukena 15 osp tutkinnon osan nimi ei vastaa täysin ammattitaitovaatimuksia, sillä vaatimuksissa on sisältönä myös hankinta. Ehdotamme nimeksi Hyvinvointiteknologia asiakkaan tukena 15 osp. Ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset tulisi kirjata laajemmin eri asiakasryhmiin sovellettaviksi: nyt sisältö painottuu selkeästi ikäihmisiin. Seuraava ammattitaitovaatimus pitäisi mielestämme poistaa kokonaan, koska se on työvastuiden kannalta ongelmallinen: "...havainnoida asiakkaan toimintakykyä ja vointia sekä tiedottaa tekemistään havainnoista asianmukaisesti moniammatilliselle työryhmälle. " Tutkinnon osassa Turvalaite- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus 45 osp pitäisi muuttaa ammattitaitovaatimus "arvioida hyvinvointiteknologian tarpeen asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa käyttäen selkokieltä" po. selkeää kieltä. Ammattitaidon osoittamistavat on laadittu työelämälähtöisesti.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • - Valinnaisten tutkinnon osien Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp, Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp, Yrityksessä toimiminen, 15 osp ja Huippuosaajana toimiminen, 15 osp, sisällöt puuttuvat luonnoksesta täysin. Tutkinnon osien niminä ne ovat kohdassa Tutkinnon muodostuminen (s. 3). Katso myös yllä Työelämälähtöisyys -kohta. - ”Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan arjessa selviytymisen tukena” – pakollisen tutkinnon osan ensimmäinen ammattitaitovaatimus: ”Työskentely sosiaali- ja terveysalan keskeisten toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaan” - kohdassa ja arviointikriteereissä herää kysymys, onko myös muita aloja, joissa olisi mahdollista suorittaa tämä tutkinnon osa, ja joissa ei kuitenkaan näitä toimintaperiaatteita ja arvoja voida käytännössä huomioida, koska konteksti on eri.  -> JHL ehdottaa, että ammattitaitovaatimus muutetaan muotoon:” Toimiminen alalla vaadittavien arvojen, sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti”. Myös kriteerit tulisi muuttaa vastaavalla tavalla. Opiskelija voisi näin ollen itse näyttää tai antaa selvityksenä oman alansa ammattitaitovaatimuksen ja kriteerit. - Tutkinnon osien tarkastelussa kiinnittyy huomio siihen, että tutkintojen osaamispisteiden ja ammattitaitovaatimuksissa olevien suorituskriteerien yhteismitallisuus ei ole kaikilta osin aivan kohdallaan. Ammattitaitovaatimuksia on pääsääntöisesti joka tutkinnon osassa kolme, mutta nimenomaan kriteeristön määrä vaihtelee suuresti. Onko joidenkin tutkinnon osien kriteeristön ehkä liiankin yksityiskohtainen luettelointi tarpeellista ja erityisesti ottaen huomioon tutkinnon osan osaamispisteiden määrän suhteessa toisiin tutkinnon osiin, joissa osaamispisteet ovat määrältään suurempia ja suorituskriteeristö on niukempaa? Esimerkkejä runsaasta tutkinnon osan kriteeristöstä ovat Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan arjessa selviytymisen tukena, 15 osp, Turvalaite- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus, 45 osp, Koti- ja palvelujärjestelmien asennukset, 15 osp ja Hyvinvointiteknologialaitteiden huolto ja kunnossapito, 30 osp. Vähäisistä tutkinnon osan kriteerimääristä esimerkkeinä Teknisessä tukipalvelussa toimiminen, 45 osp, Ohjelmiston toteuttaminen kehittämisympäristöllä, 30 osp ja Yrityksen tietoliikennelaitteiden konfigurointi, 15 osp. -> Yhteismitallisuuden parantamiseksi JHL ehdottaa joidenkin tutkintojen osien kriteeristön tiivistämistä ja ydinsisältöjen parempaa esille nostamista. Nyt luetteloinnit ovat liian pitkiä ja mahdollisesti hankalastikin näytettävissä työelämän tilanteissa. Herää kysymys, voiko kaikkia kriteerejä toteuttaa käytännön työelämässä ja millaisilla näyttöprosesseilla ne tehdään?
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti
        Uppdaterad:
        20.6.2019
        • Sulautetun järjestelmän toteuttaminen, 45 osp On maininta "selvittää ratkaistavan ongelman yhdessä tiimin kanssa; etsiä ratkaisuvaihtoehtoja ja ratkaista ongelmia yhdessä tiimin kanssa; arvioida ratkaisujen toimivuuden yhdessä tiimin kanssa" Kommentti: Tiimityötä voisi sisällyttää muidenkin luonnoksessa esitettyjen osaamisalueiden sisältöön. Ammattitaidon osoittaminen kohdassa on mainittu Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla elektroniikan tuotanto- tai asiakkaan ympäristöissä sulautetun järjestelmän toteuttamistehtävissä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydenne-tään yksilöllisesti muilla tavoin. Muutosesitys: Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla elektronii-kan tuotanto- tai asiakkaan ympäristöissä sulautettujen järjestelmien ympäristössä tai projektissa. Perustelut: Vaikea löytää elektroniikka-alan yritystä missä pääsisi toteuttamaan oikeaa järjestelmän toteut-tamista. Ohjelmiston toteuttaminen kehittämisympäristössä 30 osp Liian laaja kokonaisuus (30 osp) ehdotamme 15 osp laajuutta. Verkkopalvelun toteuttaminen 15 osp Lisätään ammattitaitovaatimuksiin ”verkkopalvelun dokumentointi”. Ohjelmointitehtävissä toimiminen 45 osp Kohdassa: tulkita suunnitelmia ja toteuttaa ohjelman toimintoja. Lisätään kohta osaa tehdä suunnitelmia eli mallintaa ohjelmistoja. Opinnon osa vaatimuksissa lisätään Ohjelmistokehitykseen liittyvä projekteissa ja tiimeissä usein käytetyt: Vaihejakomallien ymmärtäminen / tekeminen / valitseminen, joka on tärkeä osa, kun tehdään ohjelmistoja tiimeissä ja projekteissa. Järjestelmätuessa toimiminen 45 osp + Teknisessä tukipalvelussa toimiminen 45 osp Viestimiseen lisätään Viestiminen asiakkaan IT-taitojen tasolla.
      • Länsirannikon koulutus Oy WinNova, Koulutuspäällikkö; tieto- ja tietoliikennetekniikka, tieto- ja viestintätekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka, Valkeapää Heli
        Uppdaterad:
        18.6.2019
        • Luonnoksessa esitetyn tietoliikenneasentajan pakollisen tutkinnon osan Tietoliikennekaapelointi ( 45 osp ) rinnalle tulisi ottaa tutkinnon osa Tietoliikennelaitteiden asennus ( 45 osp ). Näistä kahdesta opiskelija voisi valita kumman suorittaa pakollisena. Perusteluna on se, että tietoliikenneasentaja harvoin tekee kaapelointeja vaan niistä vastaa yhä useammin sähköasentaja / -urakoitsija ja siksi läheskään kaikki tietoliikenneasentajiksi opiskelevat eivät tarvitse eivätkä halua opiskella näin laajaa tietoliikennekaapeloinnin tutkinnon osaa. Ainakin edustamallamme alueella Tietoliikenneasentajan työtehtävät painottuvat enemmän niihin osaamisiin ja sisältöihin, joita Tietoliikennelaitteiden asennus –tutkinnon osa sisältää. Toki tätä täydentämään olisi hyvä saada valinnaisten tutkinnon osien tarjontaan esim. ” riisuttu” 15 osp:n laajuinen tietoliikennekaapeloinnin osa, jonka opiskelija voisi yhdistää oman HOKSiinsa. Mikäli opiskelijalla on pakollisena esitetyn laajuinen tietoliikennekaapeloinnin tutkinnon osa, jää osaamispisteitä kovin vähän käytettäväksi, mikäli hän haluaa suunnata opintojaan esim. vaativampien laite- ja palvelinasennusten suuntaan. Valinnaisissa tutkinnon osissa on osaamispisteiltään turhan isoja tutkinnon osia. Opiskelijoiden opintojen HOKSaus ja työnantajien edellyttämä moniosaajuus mahdollistuisi paremmin, mikäli tarjonnassa olisi enemmän laajuudeltaan pienempiä ( 15 – 25 osp ), mutta sisällöltään riittävän täsmällisiä tutkinnon osia.
      • Savon koulutuskuntayhtymä/Varkauden lukio, Lampinen Timo
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Kommenttia uuteen Tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät, 25 osp Työvälineohjelmien syvällisempää käyttöä ei opeteta juuri muualla tutkinnossa. Tässä niitä voisi opettaa tietotekniikan AB ajokortin vaatimusten mukaisesti. 3D-julkaisun tai –tulosteen toteuttaminen, 15 osp Nykyään työpaikoilla käytetään valokuvia ja videokuvia paljon mm. sosiaalisessa mediassa markkinointiin ja tiedottamiseen. Lausuntokierroksella olevassa esityksessä näitä taitoja ei ole huomioitu. Aiemmassa Multimediatuotanto –tutkinnonosassa on tehty paljon työelämälähtöisiä projekteja. Työelämässä tarvitaan seuraavia kuvankäsittelyn taitoja: • 2D- ja 3D-grafiikka ja animointi • tekstuurien luonti ja käyttö • bittikartta- ja vektorigrafiikan ymmärtäminen ja käyttö • valaistus, geometristen muotojen käyttö • erilaiset tiedostomuodot ja niiden käyttäminen • lisäksi kuvankäsittelyn taitoja tarvitaan käyttöliittymän suunnittelussa ”Sähköisten asiointipalveluiden toteuttaminen, 15 osp” Aiemmissa perusteissa oli yhtenä ammatillisena tutkinnonosana Sähköisten asiointipalveluiden toteuttaminen, jonka puitteissa olemme tehneet useita työelämälähtöisiä projekteja. Näissä opiskelijat pääsivät osallistumaan aitoihin asiakasprojekteihin ja tämän tyyppisillä projekteilla oli myös paljon kysyntää. Verkkopalveluiden hyödyntäminen on laajentunut koko ajan ja niissä tarjottavia palveluita tullaan tekemään yhä enemmän. Uusista perusteista ei löydy vastaavaa tutkinnonosaa tai sellaista jossa samoja asioita tarjottaisiin yritysten käyttöön. Tässä olisi luontevaa käydä läpi ajankohtaiset scripti-kielet läpi (esim. HTML, PHP, PYTHON, JavaScript). Rajapinta esim. JSON.
      • Amiedu, ICT
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Työprosessit ja projektissa toimiminen olisi hyvä saada mukaan yhteiseen pakolliseen tutkinnon osaan eli tieto- ja viestintätekniikan perustehtävät. Tiedon hallinta ja tietokannat liittyvät lähes jokaiseen tehtävään, joten niitä voisi korostaa. Kattaako YTOT nykyisen tutkinnon osan elinikäisen oppimisen avaintaidot?
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, koulutuspäällikkö, sähkö- ja automaatioala, tieto- ja tietoliikenneteknikka, tieto- ja viestintätekniikka, Virtanen Jaana
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Tieto- ja viestintätekniikan perustehtävissä toimiminen 25 osp: Tie-toteknisen ympäristön hallinta: opiskelijan tulisi hallita myös käytettävät työvälineohjelmat. Työvälineohjelmien käyttöönottoa ei voida jättää pelkästään yhteisten tutkinnon osien varaan eikä yrityksen sovellusten varaan. Perustaidot tulisi hallita jokaisen opiskelijat työvälineohjelmista. Toimia hyvällä palveluasenteella – tutkinnon osassa pitäisi huomioida myös riittävien asiakaspalvelutaitojen hallinta, että tiimityötaidot. Tietoteknisen ympäristön hallinta 45 osp: laadunvarmistuksessa tulisi selkeästi mainita testaaminen. Tulisiko tutkinnon osassa huomioida myös automaation ohjauskeskuksen kaapelointi, robottien mekaaniset asennukset? Onko tämän tutkinnon osan viankorjauksessa päällekkäisyyttä IT- tai elektroniikkalaitteiden asennus- ja huoltotyöt, 30 osp tutkinnon osan kanssa? Tietoliikennekaapelointi, 45 osp: kaapeloinnin osuus nousee tutkinnon osassa todella isoon rooliin. Tutkinnon osasta puuttuu tietoliikenneasenta-jan perusosaamiseen kuuluvat sähkötekniikka ja elektroniikka. Työtehtäviin kuuluu usein kaapeloinnin lisäksi jonkin palvelun käyttöönottaminen (adsl -liittymä, wlan, jne). Huomioitava olisi myös antenniverkon kaapelointityöt ja antenniasennukset– nämä ovat kuitenkin yleisiä töitä yhä edelleen tietoliikenneasentajan työssä. Nämä pitäisi näkyä jollakin tavoin tutkinnon osassa. Teknisessä tukipalvelussa toimiminen, 45 osp: Teknisessä tukipalvelussa toimiessaan opiskelijan on osattava dokumentoida työtehtävänsä. Tämä puuttuu kokonaan tutkinnon osasta. Tutkinnon osassa on huomioitu etäyhteyden hallinta, mutta teknisessä tuessa on pystyttävä myös etäyhteyden avulla korjaamaan pienimuotoisia ongelmia kuten asentamaan työvälineohjelmia, päivityksiä, vaihtamaan salasanaa, näytön asetuksia, jne. Ohjelmointitehtävissä toimiminen, 45 osp tutkinnon osasta puuttuu dokumentointi sekä aikataulutus, että aikataulutuksen noudattaminen. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä ohjelmointitehtävässä toimimisessa. Tässä tulisi myös huomioida riittävä kielitaito. Ohjelmointikieli usein englanninkielistä. Ohjelmointi- tai komentokielen hyödyntäminen 15 osp kohdassa: Komentokielen ohjelmointi ja skriptaus ja sana tulisi korvata tai -sanalla kuten tutkinnon osan nimessäkin. Tutkinnon osassa tulisi huomioida myös dokumentointi. Tässä tulisi myös huomioida riittävä kielitaito. Ohjelmointikieli usein englanninkielistä. Sulautetun järjestelmän toteuttaminen, 45 osp Työtehtävässä työskennellään usein myös yksilönä. Nyt korostuu liikaa tiimityöskentely. Sulautetun järjestelmän laitteiston testaus kohdassa tulisi huomioida ohjelmoinnin perusrakenteet ja kirjastot: kirjoittaa ylläpidettävää ohjelmointi-koodia sekä käyttää ohjelmoinnin perusrakenteita, funktioita, aliohjelmia, keskeytyksiä ja ajastimia” sekä kirjastoja. Sulautetun järjestelmän toteu-tus kohdassa mainitaan mikro-ohjaimet. Usein kuitenkin sulautetuissa laitteissa käytetään muitakin prosessoreita kuin mikro-ohjaimia, joten voisiko tekstissä käyttää yleisempää sanaa mikro-ohjainten tilalla? Ammattitaitovaatimusten sulautetun järjestelmän laitteiston toteutus sekä järjestelmän toteutuksessa tulisi huomioida molemmissa “paikallistaa, etsiä ja korjata vian”, koska vika voi olla joko laitteistossa tai koodissa. Koti- ja palvelujärjestelmien asennukset, 15 osp, Tutkinnon osassa on ammattitaitovaatimuksia, joissa asiakas ei välttämättä ole läsnä asennustöitä tehtäessä: opastaa, ohjaa ja motivoi asiakasta ja hänen lähiverkostoaan monipuolisesti hyvinvointiteknologian käytössä. Edistää hyvinvointiteknologian avulla asiakkaan omatoimisuutta. Aiheuttavatko nämä kaksi ammattitaitovaatimusta haasteet tutkinnon osan suorittamiseen? Lisäksi kohdat: toimia työssään noudattaen sosiaali- ja terveysalan säädöksiä ja toimia sosiaali- ja terveysalan arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti ja perustelee toimintaansa sekä huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta sekä käyttää asianmukaista työasua ja tarvittavia suojaimia infektioiden torjuntatyön mukaisesti – näillä ei välttämättä ole mitään tekemistä asennustöiden kanssa. Koti- ja palvelujärjestelmät voivat olla esim. valvontajärjestelmien asennustöitä, joissa asennetaan liiketunnistimia tai hälytysjärjestelmiä. Ovatko tutkinnon osassa käsitteet hyvinvointiteknologia, turvallisuus (hälytysjärjestelmät yms) että sähköiset palvelut (etäyhteydet esim. videoyhteys kotisairaanhoito) sekaisin? Asiakaskunta on todella laaja, tutkinnon osassa tulisi täsmentää kuka on asiakas kenelle työtä tehdään. Usein teknologiaa hyödyntävä loppukäyttäjä ei ole se asiakas, jolle työ tehdään vaan esim. omainen, palveluyritys.Tutkinnon osaa on kaikkiaan täsmennettävä ja kirjoitettava sellaiseksi, että se mahdollistaa opiskelijalle ammattitaitovaa-timusten osoittamisen. Tietoliikennelaitteiden asennus, 45 osp tutkinnon osan osaamispistemäärä on laaja suhteessa tutkinnon osan sisältöön. Tässä tutkinnon osassa tulisi myös huomioida riittävä kielitaito työtehtävien suorittami-seen. Asennusohjeet tai apumateriaali usein vieraskielisiä. Järjestelmätuessa toimiminen 45 osp tutkinnon osan osaamispistemäärä on laaja suhteessa tutkinnon osan sisältöön/ammattitaitovaatimuksiin. IT- tai elektroniikkalaitteiden asennus- ja huoltotyöt, 30 osp tutkinnon osan sisällössä on paljon samoja sisältöjä kuin elektroniikka asennukset -tutkinnon osassa. Pitääkö tutkinnon osa sisällään myös kaikki tietokoneliikkeissä tietokoneisiin liittyvät asennus- ja huoltotyöt sekä kodinkonehuolloissa tehtävät asennus- ja huoltotyöt? Valmistautumisesta asennus- ja huoltotöihin tulisi huomioida myös tarvittavien työkalujen ja mittareiden käyttö ammattitaitovaatimuksissa. Kulunvalvonta- tai turvajärjestelmän asennus, 30 osp kohdassa Kulunvalvonta- tai turvajärjestelmän asennus ja konfigurointi on yksilöity: asentaa asiakkaalle – tämä poikkeaa muiden tutkinnon osien sisällöstä (yksilöity kenelle työ tehdään). Tutkinnon osan sisällössä tulisi huomioida asennuksissa tarvitava ip-verkko-osaaminen. Kyberturvallisuuden ylläpitäminen 30 osp kohdassa kyberturvallisuuden hallinta ammattitaitovaatimus: skannata haavoittuvuuksia verkosta – onko tämä nykylain mukainen sallittava toiminta? Ammattitaitovaati-mukset tulee täsmentää sellaisiksi, että ne ovat toimivat. Ohjelmiston toteuttaminen kehittämisympäristöllä 30 osp Tässä tulisi myös huomioida riittävä kielitaito. Verkkopalvelujen toteuttaminen, 15 osp kohdassa tulisi huomioida myös verkkopalvelun näkyvyys ja löydettävyys. Yrityksen tietoliikennelaitteiden konfigurointi, 15 osp tutkinnon osan haasteena on se, että opiskelijaa ei päästetä tekemään ko työtehtäviä työelämässä. Ammattitaitovaatimusta: toteuttaa tietoliikennelaitteiden konfiguroinnin ei ole mahdollista toteuttaa käytännön työtehtäviä suorittamalla. Mikäli sisältö jää tällaiseksi, tulee tutkinnon osan näyttö olemaan oppilaitosnäyttö useimmiten. 3D-julkaisun tai -tulosteen toteuttaminen, 15 osp tutkinnon osassa pitäisi huomioida käytännön työelämä: usein 3D-laite/tulostin on jo hankittuna ja asennettuna yrityksessä ohjelmistoineen. Työhön valmistautuminen osuus siis kirjoitettava sellaiseksi, jotta se mahdollistaa tutkinnon osan valinnan ja ammattitaitovaatimusten suorittamisen.
      • Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Reinikainen Ville
        Uppdaterad:
        13.6.2019
        • Kiitämme STUL ry:lle osoitetusta lausuntopyynnöstä. Esitämme lausuntonamme seuraavaa: Ehdotamme, että tietoliikenneasentajan ammattitaitovaatimuksia tarkennetaan esityksemme mukaisesti, jotta vaatimukset vastaisivat paremmin työelämän tarpeita. Lisäksi ehdotamme tutkinnon osan "Tietoliikennekaapelointi" nimen muuttamista muotoon "Tietoliikenneverkot ja infrastruktuurit", koska asennettava tietoliikenneverkko koostuu myös muistakin elementeistä kuin pelkästä kaapeloinnista - esimerkiksi maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmistä. Tietoliikenneverkot ja infrastruktuurit, 45 ops Ammattitaitovaatimukset Opiskelija osaa Valmistautuminen tietoliikenneverkkojen asennuksiin  toimia työturvallisuus- ja työmaan määräyksien mukaisesti  ymmärtää perusteet tietoliikenneverkkojen rakenteesta, rajapinnoista, topologioista ja tiedonsiirtotekniikoista  tulkita asennuspiirustuksia ja suunnitella kaapelointityön  tuntea verkoissa käytettävät yleisimmät komponentit, kaapelityypit sekä muun infrastruktuurin. Osaa niiden käsittelyn ja varmistaa niiden kunnon ja laadun. Tietoliikenneverkkojen asennus  toteuttaa antenniverkkojen, optisten verkkojen ja yleiskaapelointijärjestelmien asennustyöt voimassa olevien määräyksien, standardien ja hyvien asennustapojen mukaisesti  suorittaa verkkojen standardinmukaiset hyväksymistestaukset ja -tarkastukset, käyttää mittauslaitteita ja tulkita mittaustuloksia.  etsiä ja paikallistaa vian sekä korjata sen Dokumentointi ja luovutus  päivittää asennuspiirustuksiin suoritetut asennustyöt  dokumentoida kaapelointityön standardien ja määräysten mukaisesti  siivota jälkensä ja luovuttaa työn
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • IOT:n ja robotiikan osaaminen ei selkeästi nouse esille. Mihin tutkinnon osaan nämä on tarkoitettu sisältyväksi? Olisi hyvä, jos IOT:lle olisi oma tutkinnon osa. Tästä on keskusteltu 22.3.2019 perustetyön valtakunnallisessa seminaarissa. Käsitteistä haastavaa: esim. funktion ja aliohjelman erot jäävät epäselviksi ja ovat merkityksettömiä tässä tutkinnossa (Sulautetun järjestelmän toteuttaminen -tutkinnon osa). Selkeyttä toivotaan käsitteisiin. Hyvinvointiteknologia-asentajan tutkinnon osat ovat hyvin eritasoisesti laadittu muihin tutkinnon osiin nähden. Vaativuustaso on selkeästi liian korkea. Esimerkiksi Hyvinvointiteknologian käyttö asiakkaan arjessa selviytymisen tukena, 15 osp -tutkinnonosassa on liikaa osaamisvaatimuksia 15 osaamispisteeseen nähden sekä verrattuna muiden tutkinnon osien laajuuksiin ja vaatimuksiin. Esimerkiksi ”Opiskelija toimii asiantuntijana hyvinvointiteknologian tarpeen määrittelyssä ja tekee yhteistyötä asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa taloudellisesti kestäviä hyvinvointiteknologian hankintapäätöksiä.” Tähän riittäisi ”Opiskelija tuntee hyvinvointiteknologian hankintaprosessin...” Sähkö- ja automaatioasennuksen 15 osaamispisteen tutkinnon osa olisi tarpeellinen lisä tutkintoon kuuluvaksi tutkinnon osaksi. Sähkö- ja automaatioasentajien laajemmat tutkinnon osat ovat liian laajoja tähän tutkintoon. Sähkö- ja elektroniikka-alan perusosaaminen 15 osp valinnaiseksi laajentamaan IT-tukihenkilöiden laitetekniikkaosaamista. Tämä sopisi myös ikääntyvien henkilöiden koulutustarpeisiin. Tietoturvaa ei ole ammattitaitovaatimuksissa muutoin kuin kyberturvallisuuden ylläpitäminen -tutkinnon osassa. Tietoturvaa tulisi olla jo yhteisessä pakollisessa tutkinnon osassa.
      • Opetushallitus, ICT-alan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • - Tarvetta olisi valinnaiseen tutkinnon osaan, joka vastaisi jotakuinkin Datanomi tutkinnon ”multimediatuotanto” tutkinnon osaa esim. nimellä Sisällöntuotanto – somea ym. varten. Toki se voidaan ottaa Media-alan tutkinnosta osana, mutta kaikilla ei ole ko. tutkinnon järjestämisoikeuksia - Hyvää on konkretia, koska ammattitaidon osoittaminen on selkeämmin määriteltävissä; mitä oikeasti pitää tehdä/osata ko. osassa - Ammattitaitovaatimukset selkeästi kirjattu työnantajan näkökulmasta katsottuna - Selkeästi kerrottu, missä tehtävissä ammattitaidon osoittaminen tapahtuu
      • Ruokavirasto, Ruokaviraston puolesta lausunnon antajana toimi ICT-erikoissuunnittelija ja tuleva (AmO) aineenopettaja Sauli Talja., Talja Sauli
        Uppdaterad:
        31.5.2019
        • Kirjo hyvinvointiteknologian laitteille on äärimmäisen laaja, joten viime kädessä asentajan vastuulle sysätään sähköasentajan tehtäviä, jos ei pystytä selvästi rajaamaan mikä on hyvinvointiteknologiaa. Tutkinnon suorittajalla ei todennäköisesti ole mahdollisuuksia avustaa loppukäyttäjää hyvinvointiteknologian oikeaan hyödyntämiseen liittyvissä asioissa. Väärin ohjeistettu käyttö voi viime kädessä johtaa merkittäviin terveysriskeihin. Ei voida sisällyttää hyvinvointiteknologia-asentajan vastuulle havainnoida asiakkaan toimintakykyä ja vointia ja tästä tiedottamista. Tämä on ensisijaisesti terveydenalan ammattilaisen tehtävä. Hieman sama asia, kuin jos postinjakajan tehtäviin sisällytettäisiin asiakkaan kunnon havainnointiin liittyviä tehtäviä.
      • Tomperi Reijo
        Uppdaterad:
        26.5.2019
        • Palaute koskee näitä alueita: - Ohjelmointitehtävissä toimiminen, 45 osp - Ohjelmistokehittäjänä toimiminen, 45 osp Koen että koulutusohjelmasta puuttuu useita tärkeitä osa-alueita. Ohjelmoijan työ koostuu usein projekteista ja eri projekteissa joutuu usein käyttämään hyvin erilaisia tekniikoita. Jos opiskelijalla on edes pieni kokemus näistä tekniikoista, hän pystyy paljon paremmin arvioimaan miten hyvin pystyy projektissa toimimaan ja miten paljon ehkä tarvitsee lisäkoulutusta. Tämän lisäksi eri osa-alueiden tuntemuksesta on usein apua toisilla alueilla. Esimerkiksi olio-ohjelmoinnin opeilla voi rakentaa proseduraalisen koodin paremmin ja toisaalta scriptauksen ja Jenkinsin osaaminen auttaa automatisoimaan työtä mikä lisää tuottavuutta ja laatua kaikissa projekteissa. Käytettävyyttä taas pitäisi opettaa kaikille ihmisille, mutta ohjelmoinnissa sen merkitys toki korostuu. Osa on suorastaan välttämättömiä perusteita, eli jos työntekijä ei esimerkiksi osaa käyttää debuggeria, se on hänelle pakko opettaa tai sitten potkaista pihalle. Toisaalta en usko että itse palkkaisin töihin sellaista joka ei sitää osaa käyttää. Alapuolella on listattuna erilaisia osa-alueita mitkä ovat joko välttämättömiä tai vähintäänkin hyödyllisiä ohjelmoijan osata. Osa voi vaikuttaa hyvin vaativilta taidoilta, esimerkiksi arkkitehtuuri, tai sitten taidoilta jotka kuuluvat jollekin toiselle (Linuxin perusteet, tietokannat, käytettävyys), mutta totuus on se, että hyvin usein ohjelmoija joutuu tekemään projektin yksin. Tätä varten on hyvä että hän on edes jotenkin tietoinen siitä mitä ei osaa, jotta hänellä on tarvittaessa edes jonkinlainen mahdollisuus etsiä asiasta lisätietoa tai kouluttautua. Toisaalta, esimerkiksi käytettävyyden pystyy hyvä opettaja opettamaan mielestäni lähes täydellisesti kahdessa päivässä, joten vaiva/hyöty suhde on sen opettamisessa valtava. Listassa on paljon asioita, joten ymmärrän jos tuntuu siltä että ne eivät mahdu koulutusohjelmaan. Mutta jos ne eivät mahdu, niin herää kysymys että mikä koulutusohjelman tarkoitus oikeasti on, jos tarkoituksena ei ole tuottaa työkykyisiä yksilöitä? Lääkäreitäkin voitaisiin kouluttaa viikossa, jos laadulla ei ole niin väliä. Ehkä ohjelmoijan koulutuksen pitäisikin kestää kauemmin? Jos halutaan avuttomia koodareita, niin niitä saa paljon halvemmalla muista maista. Suomi ei pysty kilpailemaan hinnalla, joten meidän on pakko kilpailla laadulla. Perustelut eri taidoille ovat hyvin kevyet, koska tässä on yksinkertaisesti niin paljon asioita että minulla menisi useampi kuukausi jos laatisin tästä täydellisen raportin kaikkine huomioineen, enkä ole ihan ilmaiseksi sellaista työtä valmis tekemään. -------- # PERUSTAIDOT ## Osaa käyttää staattisia koodin analysointityökaluja (Esim. Findbugs) Perustelut: Näistä työkaluista on hyvä olla tietoinen, koska niiden oppiminen ja käyttö on kevyttä, mutta ne osaavat kertoa monista virheistä mitä ihmisen on vaikea nähdä paljain silmin. Ne vähentävät virheiden määrää. On myös hyvä olla tietoinen niiden heikkouksista, eli lähinnä vääristä hälytyksistä ja siitä että ne eivät löydä kaikkia vikoja. Vähän niinkuin tuulilasinpyyhkijät autossa estävät onnettomuuksia, mutta ne eivät korvaa turvavöitä ja joskus pyyhkijät vain sotkevat koko lasin ja pahentavat tilannetta. Olen nähnyt aloittelevien ohjelmoijien "korjaavan" näitä löydöksiä ja samalla samalla toimiva koodi on muuttunut vialliseksi. ## Osaa etsiä vian ohjelmasta debuggerin avulla Perustelut: Tämä on perustaito, jos joku ohjelmoija ei sitä osaa, hänelle pitää se töissä opettaa. ## Osaa etsiä muistivuotoja (esim. visualvm:n avulla) Perustelut: Tämä on perustaito, jos joku ohjelmoija ei sitä osaa, hänelle pitää se töissä opettaa. Hankalinta tässä on se, että työkalut ovat hyvin erilaisia. Tärkeintä tässä kurssissa onkin se, että näkee että on olemassa työkaluja millä tätä työtä voi tehdä ja saa jonkinlaisen peruskäsityksen miten se voidaan tehdä. ## IT-kirjan lukeminen Perustelut: Kirjat ovat yksi tietolähde mistä voi oppia erilaisia ajattelutapoja. Koulussa olisi hyvä pakottaa oppilaat lukemaan muutamia hyviä ja erilaisia kirjoja. Itse laittaisin oppilaani lukemaan Esim. "Design of everyday things" (käytettävyys), "Peopleware" (projektitoiminta ja organisaatio), "Working Effectively with Legacy Code" (legacy-ohjelmien ylläpitoon keskittyvä). Kurssin voi yhdistää esimerkiksi siihen että kirjan ideoista joutuu tekemään mahdollisimman myyvän esityksen muille, eli harjoitellaan samalla esiintymistaitoja. Hyviä vinkkejä löytyy esim. täältä: https://blog.codinghorror.com/recommended-reading-for-developers/ ## Vastauksien etsiminen stackoverflow:sta Perustelut: Nykymaailmassa ohjelmointi on paljon vaikeampaa kuin mitä kouluissa opetetaan. Kestää liian pitkään lukea manuaali läpi tai yrittää ratkaista ongelmat itse. Työtä nopeuttaa paljon jos osaa muodostaa sopivat hakusanat ja hakea vastauksen. Stackoverflow on sivusto mistä tällä hetkellä löytyy ohjelmointiongelmiin helpoiten vastaus, mutta luonnollisesti mikä tahansa lähde kelpaa. Netissä on myös paljon vääriä vastauksia, joten pitää tietää mitkä vastaukset kannattaa lukea ja mitä ei. ## Miten kirjoitetaan teknistä tekstiä. Esim. käyttöohjeita yms. niin että ne on helposti ymmärrettävissä Perustelut: Ohjelmoijat joutuvat tuottamaan teknistä tekstiä jokaisessa projektissa. On hyvä opettaa yksinkertaiset perussäännöt. Esim. käyttöohjeet tulisi kirjoittaa suoritusjärjestyksessä "Paina hiiren oikeaa nappia ja valitse 'avaa'" eikä "Valitse 'avaa' hiiren oikean napin painalluksen jälkeen'. ## Kuvien piirtäminen Perustelut: Kuvien avulla on usein helpompi kertoa mitä tarkoittaa. Kuvilla on nopea näyttää järjestelmän yleiskuvaus. Kuvien avulla voi selventää asiakkaalle ongelmaa. Kuvien avulla voi väitellä muiden ohjelmoijien kanssa ratkaisujen paremmuudesta. Kuvien piirtämisessä on monia temppuja minkä osaaminen auttaa tässä työssä. Voit esimerkiksi tehdä mustavalkoisen kuvan ja piirtää siihen väreillä oleellisen tiedon. Sekvenssidiagrammilla voit näyttää miten viestit hyppivät palvelimelta toiselle. Muutaman laatikon ja viivan avulla voi selittää monimutkaisen asian ymmärrettävästi. ## Osaa kirjoittaa x sanaa minuutissa kymmensormijärjestelmällä Perustelut: En tiedä mikä on sopiva nopeus, mutta nykyaikana etenkin tällä alalla on erittäin suuri etu siitä että pystyy kirjoittamaan nopeasti. Koodiin joutuu kirjoittamaan kommentteja, asiakkaalle sähköposteja, teknisiä dokumentteja, pikaviestejä työkavereille, bugiraportteja, kommentteja jne. Miten nopeampaa ja helpompaa kirjoittaminen on, sitä paremmin voi keskittyä itse sisältöön ja sitä enemmän sisältöä tulee tuotettua. ## Matematiikka ja arviointi Perustelut: Kauanko miljoonan rivin lataaminen tietokantaan kestää jos minuutissa tallentuu 400 riviä? Jos tietokantaan lisätään 1000 riviä sekunnissa, milloin id-kentän max-koko tulee vastaan? Paljonko ohjelma tarvitsee lisää muistia, jos sinne pitää tallentaa 30 miljoonaa oliota? Nämä ja vastaavat kaikki ovat melko yksinkertaisia laskutoimituksia, mutta on sääli jos joku ei tällä alalla osaa laskea niitä, koska vastaavaa arviointia tarvitsee jatkuvasti että voi arvioida onko joku ratkaisu toimiva vai pitääkö keksiä jotain parempaa. Oleellisinta on oppia mitä pitää tai kannattaa arvioida ja miten arvioinnin voi tehdä. ## Ordo-notaation perusteet Perustelut: Oleellisinta on ymmärtää että eri algorithmeilla on erilaisia suoritusaikoja ja omata jonkinlaiset taidot sen arviointiin miten hidas jokin algoritmi on. On myös hyvä korostaa sitä missä tilanteessa asiaan ei kannata kiinnittää huomiota ja milloin siihen pitää erityisesti kiinnittää huomiota. ## Raudan perusteet Perustelut: Oikeastaan jokaisen pitäisi osata tämä jo tullessaan kouluun, mutta ihan varmuuden vuoksi on hyvä tarkistaa että opiskelijat tietävät miten tietokone toimii (kovalevy kytketään emolevyyn jne., miten prosessorit toimivat, miten muisti ja cache toimii jne.) ## Ajat ja päivämäärät Perustelut: Kellosiirtymät, aikavyöhykkeet, karkauspäivät, pääsiäiset, jätättävät kellot aiheuttavat paljon vikoja ohjelmiin. Kellosiirtymistä päästään ehkä osittain kohta eroon, mutta monet muut kello/kalenteri-ongelmat jäävät jäljelle. Näiden ongelmien ratkomista olisi hyvä harjoitella. ## Merkistöt (character sets) Perustelut: UTF-8, ASCII, ISO-LATIN, ISO 8859-1 ja muut merkistöt aiheuttavat paljon harmia ohjelmoijille. Miten muutetaan yhdestä merkistöstä toiseen, miten estetään merkistöongelmia, jne. ## Verkkoliikenne Perustelut: TCP/IP, UDPC, VPN, SSH, FTP, HTTP, HTTPS, DNS. Nykyään ei ole oikeastaan ohjelmia mitkä eivät käyttäisi verkkoja. Jos osaa verkkotekniikan perusteet, pystyy paremmin jäljittämään verkossa olevia vikoja. ## Linuxin perusteet Perustelut: Nykyään monet palvelimet pyörivät Linuxilla tai vähintään jollain UNIXilla tai sen kaltaisella järjestelmällä. On hyvä osata perusteet miten sellaista konetta käytetään komentoriviltä. Tyypillistä on esimerkiksi: Asentaa oma palvelu, käynnistää, sammuttaa palvelu, editoida tekstitiedostoa, asentaa tietokanta/web serveri, luoda käyttäjätunnuksia, asentaa Jenkins ja laittaa se kääntämään ja testaamaan projektin koodit automaattisesti, jne. En ole ollut yhdessäkään työpaikassa missä näitä taitoja ei olisi tarvittu. ## Miten ja milloin kysytään apua ja miten annetaan sitä Perustelut: Projekteissa ongelmana ovat henkilöt jotka eivät osaa mitään ja kysyvät jatkuvasti apua eivätkä yritä ratkaista ongelmaa ensin itse. Mutta ongelmana ovat myös ne jotka yrittävät päivätolkulla ratkaista ongelmaa itse kun kysymällä apua se olisi ratkennut heti. On hyvä osata erottaa toisistaan sellaiset kysymykset mitkä voi Googlettaa ja sellaiset mihin voi tietää vastauksen vain joku joka on ollut projektissa pidempään. Toisaalta jos joku kysyy sinulta apua ongelmaansa, miten selität vastauksen nopeasti mutta ymmärrettävästi. Kurssilla voitaisiin esimerkiksi antaa epätäydelliset speksit ja käskeä oppilaita toteuttamaan ominaisuus legacy-järjestelmään niiden pohjalta. Opettaja voi toimia legacy-järjestelmän vanhempana projektihenkilönä keneltä voi halutessaan kysyä lisätietoa. ## Hankalat ihmiset ja työt eli ihmissuhdetaidot Perustelut: Mitä oikeasti pitää tehdä jos asiakas tai pomo käskee sinun tehdä jotain laitonta tai epäeettistä? Mitä tehdä jos työkaveri tai pomo ei tee töitään? Mitä tehdä jos yrität käydä faktapohjaista keskustelua, mutta tarkentaviin kysymyksiisi ei anneta vastausta? Mitä jos asiakas on väärässä eikä ymmärrä sitä? Mikä on TES, miten palkka pitäisi maksaa ja mitä tehdä jos sitä ei makseta? Miten työsopimuksissa huijataan nuoria työntekijöitä? ## Osaa nähdä vaatimuslistassa sen yhden rivin satojen joukosta mihin sisältyy yli puolet projektin työstä. Perustelut: Olisi hyvä että oppilaat tietävät ja ymmärtävät että jos meillä on 100 riviä vaatimuksia, niiden tekemiseen menee eri aika ja oleellista ei ole aina se mitä on sanottu vaan myös se mitä on jätetty sanomatta. Jos esimerkiksi vaatimuksissa lukee "tapahtuma pitää pystyä perumaan", niin se voi käytännössä tarkoittaa sitä että asiakkaalle pitää lähettää uusi lasku, jonkun pitää fyysisesti kävellä pankkiin ja jotain pitää tehdä kaikille niille tapahtumille mitkä on tehty tuon perutun jälkeen, koska ne kaikki ovat nyt väärin. Kurssilla olisi hyvä käydä läpi erilaisia vaatimusmäärittelyiden rivejä, antaa oppilaiden arvioida mitä työtä rivin takana voisi olla ja mahdollisesti paljastaa sitten mite kaikkea oppilailta jäi huomaamatta. ## Tyypilliset ohjelmointivirheet Perustelut: Miten tehdään off-by-one virhe ja miltä se näyttää kun ohjelmaa ajaa. Miten muistivuoto tehdään ja miltä se näyttää. Kurssin ideana olisi antaa oppilaiden kokea mahdollisimman paljon tyypillisimpiä ja yleisimpiä virheitä, että he törmätessään niihin osaisivat etsiä syytä oikeasta paikasta. ## Ongelman kyseenalaistaminen Perustelut: Ohjelmoijaa käsketään usein esimerkiksi toteuttamaan ohjelma mikä muuttaa A:n B:ksi ja ohjelmoija tekee työtä mitä käskettiin. Usein paras ratkaisu kuitenkin olisi esimerkiksi muuttaa A suoraan C:ksi tai muuttaa ohjelmaa mikä tekee A:n tai jotain muuta vastaavaa. Kurssilla voitaisiin käydä läpi esimerkkitapauksia tämmöisistä tilanteista, että opiskelija oppii esittämään lisäkysymyksiä ja ymmärtää sen kokonaisuuden mihin ongelma kuuluu, että voi arvioida ongelman oikeellisuutta. ## Osaa jäljittää kolmannen osapuolen kirjastossa olevan bugin ja raportoida siitä. Perustelut: Vika on yleensä aina omassa koodissa, mutta ei aina. On hyvä opettaa tämäkin asia, koska se on osa todellisuutta. ## Automaatiosovelluksen käyttö asennuksen automatisoinnissa (esim. Ansible) Perustelut: Tämäkin on osa isomman maailmankuvan rakentamista. Mitä enemmän erilaisia työkaluja ja ratkaisuja näkee, sitä paremmin osaa kaivata ja etsiä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Näitä myös käytetään paljon oikeissa töissä. ## Kaunis koodi ja refaktorointi Perustelut: Koodin lukemiseen käytetään yleensä 10 kertaa enemmän aikaa kuin sen kirjoittamiseen. Kurssilla opetetaan muuttujien ja luokkien nimeämisen tärkeydestä ja siitä mitkä ovat hyviä nimiä ja mitkä huonoja. Miksi metodit eivät saa olla pitkiä tai miksi ei kannata laittaa useita sisäkkäisiä koodirakenteita, mutta toisaalta ei myöskään isoa kasaa yhden rivin funktioita. Millaiset kommentit koodissa ovat hyviä ja millaiset huonoja. Eli miten kirjoitetaan helposti luettavaa koodia ja miten ruma koodi muutetaan kauniiksi. ## Teknologian valinta Perustelut: MTV3 päätti tehdä videopalvelunsa Silverlightilla (tekniikka mikä julkaistiin 2007 ja mikä tapettiin 2015). Kun valitsee käytettävää tekniikkaa pitää huomioida monia asioita. Eli onko tekniikan elinkaari yhtä pitkä kuin ohjelman mitä sillä rakennetaan, onko sille riittävästi tekijöitä yms. Kurssilla on hyvä käydä läpi erilaisia esimerkkitapauksia, että tekniikan valinnan tärkeys jää opiskelijoille mieleen. Kurssilla on hyvä myös esimerkiksi testata eri tietokantoja tai muita tekniikoita ja arvioida niiden paremmuutta erilaisten kriteerien pohjalta. Parasta on jos kurssilla tulee esiin, että tietynlaisissa tilanteissa yksi tekniikka on parempi, kun taas toisessa ongelmassa toinen tekniikka voittaa, jotta opiskelijat oppivat testaamaan ja arvioimaan tekniikoita ongelman tarpeista. On myös hyvä muistuttaa, että joskus on parempi optimoida koodia, kuin vaihtaa esimerkiksi tietokantaa, koska koodin optimoinnilla pystyy yleensä saamaan huomattavasti suuremmat edut. ## Erilaiset muuttujat ja tietorakenteet Perustelut: int, double, String, Array, Queue jne. Perustaito. ## Optimointi Perustelut: Ennenaikainen optimointi on ohjelmoinnin suurin synti, mutta toisaalta niin myös se että jätetään optimoimatta se mikä pitäisi. Miten selvitetään ja päätetään optimointitarve, mitkä ovat yleensä parhaita optimointiratkaisuja (esim. algoritmin vaihtaminen, SQL kyselyn optimointi, tallennusmedian vaihtaminen jne.) Voidaan suorittaa yhdessä suorituskykytestaus-kurssin kanssa. ## OpenSource projektit Perustelut: Avoimen lähdekoodin projekteja käytetään paljon hyödyksi tällä alalla. Esittely erilaisista yleisesti käytetyistä projekteista voisi olla paikallaan. Avoimen lähdekoodin projektien toimintatapoihin voisi myös tutustua. Ehkä kurssilla voitaisiin yrittää tehdä bugikorjauksia tai ominaisuuksia johonkin avoimen lähdekoodin projektiin. ## Ohjelmointikielen kirjastojen ja 3rd party kirjastojen esittely Perustelut: Ohjelmointikielien mukana tulee paljon kirjastoja mitkä osaavat tehdä ison osan asioista. Ja se mitä mukana ei tule, löytyy usein 3rd party kirjastoista. Oppilaan tulee oppia että jos jokin asia on sellainen mitä voidaan tarvita useammassakin eri projektissa, niin sille on joku todennäköisesti tehnyt jo kirjaston, eikä sitä tarvitse silloin itse tehdä. Kurssilla voitaisiin antaa tehtäväksi erilaisia ongelmia ja kysyä löytyykö sille todennäköisesti valmis kirjasto vai pitääkö se tehdä itse. Ja jos löytyy niin opiskelijat voisivat yrittää etsiä sen. ## Regular Expressions Perustelut: Hyödyllinen monissa eri tilanteissa, scripteissä, syötteen validoinnissa, logien analysoinnissa jne. ## Versionhallinta Perustelut: Perustaito ## Koodin suorituksen seuraaminen päässä ilman apuvälineitä Perustelut: Perustaito, voidaan arvioida paperikokeella antamalla pala koodia ja kysymällä esim. mitä se tulostaa. Samalla pystyy usein varmistamaan, että oppilas osaa oikeasti ohjelmoida. ## Tietoturvan perusteet Perustelut: Perustaito ## Työmäärän arviointi Perustelut: Perustaito, vaaditaan oikeastaan jokaisessa projektissa ja vaikka ei vaadittaisikaan niin pitää olla jokin käsitys että voi valita eri ratkaisujen välillä. ## Opettele itse kurssi Perustelut: Työelämässä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita että jokin asia pitää opetella itse ja sen jälkeen tehdä sillä jotain. Sen sijaan että pidetään kurssi esimerkiksi Pythonista tai Oraclesta, kurssilla annetaan tehtäväksi opetella jokin asia itse ja näyttää valmis ohjelma. Jos joku oppilas ei osaa itsenäistä opiskelua, sitä pitää ehkä jotenkin opettaa tai sitten todeta että henkilö ei sovellu alalle. -------- # TIETOKANNAT Perustelut: Perustaito, käytetään oikeastaan kaikissa yrityksissä ja ohjelmissa. Perusteet ja useita eri tietokantoja hyvä käydä läpi. Ja tietenkin se miten tietokantaoperaatioita tehdään eri ohjelmointikielistä (vähintäänkin JDBC:n tai vastaavan käyttö). -------- ## ARKKITEHTUURIN PERUSTEET Perustelut: Ohjelmakoodi ei mahdollista ylläpidettävyyttä. Arkkitehtuuri mahdollistaa sen. Vaikka itse koodi olisi miten surkeaa, jos arkkitehtuuri on hyvä, niin koodi on helppo korjata. Ongelma syntyy silloin kuin arkkitehtuuri on rakentanut hämähäkinverkon missä yhteen kulmaan koskeminen liikuttaa koko järjestelmää. Tämmöisen ylläpito on oikeastaan mahdotonta ja se vaatii yleensä koko järjestelmän uudelleenrakentamisen. Jos vain löydätte pätevän opettajan niin opettakaa miten suunnitellaan järjestelmiä missä tätä ongelmaa ei synny. Tai ainakin kertokaa esimerkkejä tapauksista missä ongelma on syntynyt. Erityisen tärkeää on myös osata selvittää arkkitehtuurin ajurit, eli onko projektille tärkeintä ylläpidettävyys, ohjelman suorituskyky, toimintavarmuus vai jokin muu ja osata tehdä arkkitehtuuripäätökset näiden ajureiden pohjalta. Kursilla on hyvä olla myös tehtävä missä ongelmaan pitää yrittää keksiä useita erilaisia arkkitehtuuriratkaisuja ja perustella miksi jokin niistä on paras. Riittää että projektissa on yksi hyvä arkkitehti, mutta koska ohjelmoijat joutuvat usein tekemään projektinsa yksin ja toisaalta ohjelmoijista tulee usein arkkitehtejä, on tämä tärkeä osa-alue mikä pitää käydä läpi. -------- # TESTAUKSEN PERUSTAIDOT ## Yksikkötestaus Perustelut: Perustaito ## funktionaalisuus (ohjelma toimii oikein) Perustelut: Perustaito ## Suorituskyky (miten nopea ohjelma on ja missä on sen pullonkaulat) Perustelut: Perustaito, mutta tätä ei oikeastaan opeteta missään. Muistatteko vielä VR:n lippuautomaattiongelmat? ne johtuivat todennäköisesti huonosta suorituskykytestauksesta, koska järjestelmä lamaantui suuren kuorman alla. Yhdysvaltojen kansallinen vakuutusjärjestelmä koki samanlaisia ongelmia. Voisin mainita muitakin julkisuudessa näkyneitä suorituskyvystä johtuneita ongelmia, mutta joka tapauksessa näitä ongelmia on nykyään valtavasti. Suorituskykyä voi testata monella eri tasolla ja tämäkin on hyvä ymmärtää. Oleellista on myös osata löytää pullonkaulat että suorituskykyä pystyy parantamaan. Pitää myös olla perustietämys siitä miten nopea on verkko, kovalevy, tietokanta jne. ## Säikeistetty ohjelma Perustelut: Nykymaailmassa jatkuvasti tärkeämpi ominaisuus, mutta erittäin vaikea testattava. ## luotettavuus (eli virhesyötteillä testaaminen) Perustelut: Perustaito ## Tietoturva Perustelut: Perustaito ## Muisti/Resurssi-vuototestaus Perustelut: Perustaito ## Lisäksi pitää osata tehdä hyvä bugiraportti minkä perusteella ongelman korjaaminen on helppoa Perustelut: Perustaito -------- # KÄYTETTÄVYYS JA KÄYTTÖKOKEMUS ## Käytettävyystestin suunnittelu, pitäminen ja tulosten analysointi ## Käytettävyystestin tekeminen paperiprototyypillä ## Heurestisen käytettävyysanalyysin tekeminen ## Tyypillisimmät käytettävyysvirheet ja miten ne voi korjata ## Käyttökokemuksesta riitää teorialuento Perustelut: Moni voi ajatella että käytettävyys kuuluu käytettävyysasiantuntijoille ja niin se kuuluukin. Mutta todellisuudessa sellaisia projekteja missä on käytettävyysasiantuntija mukana on todella vähän. 95% projekteista tämä on täysin ohjelmoijan vastuulla. Sen takia on hyvä että heillä on perustaidot ja ennenkaikkea he edes tietävät että tämmöinenkin työvaihe on olemassa, että he osaavat kysellä sen perään. -------- # OHJELMOINTI ERI OHJELMOINTITAVOILLA ## https://fi.wikipedia.org/wiki/Proseduraalinen_ohjelmointi ( esim. C-kieli ) ## https://fi.wikipedia.org/wiki/Funktionaalinen_ohjelmointi ja rekursiot ( Esim. Scala-kieli ) ## https://fi.wikipedia.org/wiki/Olio-ohjelmointi ( Esim. Java-kieli) ## Rinnakkaisohjelmointi (mielellään useilla eri kielillä ja ympäristöissä, esim. (Linuxissa C:llä, Javalla, jne. ) ## Tapahtumiin perustuva ohjelmointi ( Esim. Angular 2:lla ) ## Yksinkertaisten scriptien ohjelmointi, esim. tietojen hakeminen ja muokkaus haluttuun muotoon grep:iä ja muita komentoja käyttäen ## Ohjelmointi pilvessä ## Selaimessa toimivan ohjelmakoodin tekeminen ## Työpöytäsovelluksen tekeminen ## Mobiilisovelluksen tekeminen ## Palvelinsovelluksen tekeminen ## Sulautetun järjestelmän ohjelman tekeminen ## Pelin tekeminen ## A* algoritmin, evoluutioalgoritmin ja joidenkin muiden tunnettujen algoritmien toteutus. ## Legacy-järjestelmän ylläpito, vanhan koodin ymmärtäminen ## Kuvien lajittelu tekoälyn avulla (esim. Tensorflow-kirjastolla tämä on hyvin pieni työ, mutta sillä voi tehdä valtavasti asioita aina kurkkufarmin töistä legojen lajitteluun) ## Projekti missä on paljon kolmannen osapuolen kirjastoja, eli esim. tyypillinen Java&Maven projekti, missä yritetään saada eri kirjastot toimimaan yhdessä toistensa kanssa. ## Osaa toteuttaa helppokäyttöisen, ylläpidettävän, versioitavan ja standardeja malleja tukevan rajapinnan. ## Pariohjelmointi ## Test driven programming ## Toisen koodin parissa jatkaminen (annetaan kaikille sama ongelma tehtäväksi ja jokainen tekee sille toteutuksen, sitten koodit vaihdetaan toiselle oppilaalle ja annetaan saman koodin parissa jatkotehtävä joka toteutetaan, sitten taas vaihdetaan koodeja, jne. Tarkoituksena oppia lukemaan toisten koodia ja ehkä oppia näkemään miksi on tärkeää kirjoittaa helposti luettavaa koodia. Samalla voidaan harjoitella koodikatselmointia ) ## Top-down ohjelmointi ## Bottom-up ohjelmointi Perustelut: Itse olen joutunut käyttämään töissä näistä lähes kaikkia. Oleellisinta tässä pitkässä listassa on tutustua mahdollisimman moneen erilaiseen tekemiseen. Kaikkea ei pysty oppimaan täydellisesti, mutta on hyvä tietää että asioita voi tehdä monella eri tavalla. Esim. funktionaalinen ohjelmointi voi muuttaa ajattelua ja saada tekemään olio-ohjelmointia toisella tavalla, mikä on helpompi testata. Tekoäly-osuus on lisätty siksi että sillä puolella on paljon sovelluskohteita ja näitä osaajia kysellään jo tällä hetkellä paljon. ## Arvivointi: Vähimmäisvaatimus on, että ohjelmoija osaa tehdä itsenäisesti jollakin ohjelmointikielellä toimivan ohjelman annettujen vaatimusten mukaisesti. Tässä pitää varmistaa se, että opiskelija ei voi antaa tehtävää jonkun toisen opiskelijan tehtäväksi tai ladata suoraa ratkaisua Internetistä. Mieluiten tämä varmistus tehdään kaikilla niillä osa-alueilla missä osaamista voi testata max parin tunnin ohjelmointitehtävällä (esim. rinnakkaisohjelmointi, tapahtumiin perustuva ohjelmointi, scriptiohjelmointi jne.). -------- # PROJEKTITYÖNTEKENTELY Perustelut: Erityistä painoarvoa laittaisin sille että koulussa muodostetaan projektitiimejä, missä tehdään kokonaisia projektia opettajien valvonnassa, jolloin kaikki osa-alueet tulevat tutuksi. Projektia lähdettäisiin sitten toteuttamaan oppilaiden johdolla, mutta opettajan valvonnassa. Nykyäänhän tämä projektityöskentely harjoitellaan käytännössä aina työpaikoilla. Opettajien tulisi valvonnassaan kiinnittää erityistä huomiota siihen että kukaan ei pääse muiden siivellä kurssista läpi vaan kaikki osallistuvat ja osaavat. Jos osaamisessa havaitaan puutteita, koulun pitäisi miettiä miten opetusta tulisi parantaa että aukkoja osaamiseen ei jää ja miten löytyneet aukot korjataan. Tämän kurssin olisi hyvä kestää useita kuukausia, ellei jopa vuosia ja sen voisi suunnitella myös niin että projektin aikana harjoitellaan useita muita osa-alueita, muten käyttöliittymiä, tietokantoja, automatisoidaan testausta jne. Eli pienten harjoitustöiden sijasta tehtäisiin jotain todella isoa, jolloin koodin ylläpito ja dokumentaation merkitys tulee näkyviin. Olisi hyvä jos projektin tuotoksesta on jotain hyötyä yhteyskunnalle, joten alkuvaiheessa voitaisiin pyytää oppilailta ideoita projektin aiheeksi. --------
      • Kaikille tutkinnon osille yhteisistä arviointikriteereistä
      • Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry., Lausunto on valmisteltu TIVIAn liittoyhteisön vaikuttamistoimikunnan ohjauksessa, laajempaa liittoyhteisöä konsultoiden. , Nissilä Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • On hankala nähdä, ovatko yrittäjyysvalmennus ja vastaavat taidot mukana, mutta oletamme, että ne sisältyvät tutkintojen yhteisiin osiin.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Edustan lähinnä itseäni ja kollegaa tällä lausunnolla., Alhanen Jussi
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Jos vielä sana arviointiasteikosta, tyydyttävä 1 voisi olla aikalalla ohjatusti tehtyä toimintaa, tyydyttävä 2 ohjeiden mukaisesti. Hyvä 3 olisi jo itsenäistä toimintaa ja siitä sitten enemmän oma-aloitteisemmaksi ja aktiiviseksi toimijaksi.
      • Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Seija Katajisto, vararehtori
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Arviointikriteerien uudistaminen on erittäin hyvä ja työtä jouhevoittava. Erityi-sesti työelämän edustajat ovat toivoneet selkeitä arviointikriteerejä.
      • Kiipulasäätiö, Kiipulan ammattiopisto
        Uppdaterad:
        28.6.2019
        • Arviointikriteerit ovat selkeät ja niitä pystyy käyttämään kaikkien tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten arvioinnissa.
      • Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Tiina Karvonen, koulutuspäällikkö, tieto- ja viestintätekniikka; Juha Moilanen, koulutuspäällikkö, tieto- ja tietoliikennetekniikka, Oulun seudun ammattiopisto
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Arviointikriteerit ok ja työelämälle ymmärrettävämmin avattu. Samat kriteerit kaikissa tutkinnonosissa helpottavat työelämäarvioijien toimimista arviointitehtävissä.
      • Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Taavi Forssell, koulutuspäällikkö, Kampus 5, Forssell Taavi
        Uppdaterad:
        26.6.2019
        • Kaikille tutkinnon osille yhteisistä arviointikriteereistä Kaikille tutkinnon osille yhteiset arviointikriteerit ovat hyvä asia, jotka edistävät yhdenvertaista, yhtenäistä ja tasalaatuista osaamisen arviointia. Arviointikriteereissä on havaittavissa selkeä osaamistason nousu verrattuna aiempiin arvioinnin perusteisiin, jossa T1 taso on ollut ohjattuna tekemistä. Nyt T1 taso on pääsääntöisesti itsenäistä toimintaa, jossa apua tarvitaan vain vähäisissä määrin. Verrattuna Valtioneuvoston asetukseen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (23.2.2017/120) ja ammatillisten perustutkintojen sijoittuessa sen tasolle 4, on osaamisen arvioinnin peruste selkeä ja johdonmukainen. On kuitenkin huomioitava, että osaamistason nosto saattaa vaikeuttaa joidenkin opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Stadin AO esittää myös, että yhteiset arviointikriteerit otetaan mahdollisimman pikaisella aikataululla käyttöön myös muissa ammatillisissa perustutkinnoissa ja että ne olisivat tutkinnosta riippumatta mahdollisimman yhtenäiset, jopa samat.
      • Vaasan kaupunki / Vamia
        Uppdaterad:
        25.6.2019
        • Alueen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kokoonpanoyritysten edustajat ovat olleet myös huolissaan alan tutkinnoista valmistuvien jatko-opintoihin hakeutumisesta. ”Huolestuttaa jos tulevaisuudessa ei insinöörikoulutukseen hakeudu enää peruselektroniikkaosaamisen hallitsevia hakijoita, koska kyllä täällä tulee toimimaan myös jatkossa teollisuuselektroniikkaa vakavissaan suunnittelevia ja valmistavia yhtiöitä." Toiveena siis on, että myös tämä näkökulma huomioidaan tutkinnon toteutuksessa.
      • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Tutkinto on haastava, kuten kuuluu ollakin. Yhteiset arviointikriteerit ovat väljät ja jättävät tilaa arvioijan tulkinnalle. Opiskelijan itsereflektio ja –analyysi on oppimisen kannalta oleellinen taito myös alemmissa arvosannoissa. Ylemmissä arvosanoissa tulee korostaa omatoimisuutta, proaktiivisuutta ja kokonaisuuksien hallintaa. Kaikkiaan arviointikriteereihin ei ole merkittävää kriittistä sanottavaa.
      • Ammattiopisto Luovi
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • Geneeriset arviointikriteerit selkeyttävät ja helpottavat osaamisen arviointia. Vähäisempi arviointikohtien määrä on myös hyvä asia. H3-H4-tasolla ilmaisu "selviytyy ongelmanratkaisutilanteista" tulisi mielestämme olla: "hyödyntää ongelmanratkaisutilanteissa".
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
        Uppdaterad:
        24.6.2019
        • - Osaamisen arviointiin yhdeksi kriteeriksi ehdotamme perehdyttämistä, ohjaamista, kouluttamista, esim. Hyvän arviointikriteerin kohdalla ja siitä ylöspäin. Esimerkiksi ”osaa perehdyttää, ohjata, kouluttaa kollegoitaan, työyhteisöään, asiakasta oman alansa tehtäviin”. - Osaamisen arviointiasteikko muodossa tyydyttävä 1 ja 2, hyvä 3 ja 4 sekä kiitettävä 5 tulisi muuttaa erottelevammaksi sanallisen arvioinnin osalta. Toisin sanoen tyydyttävä 1 ja 2 tulisi erotella sanallisesti, samoin hyvä 3 ja 4. Esimerkiksi kohtalainen (1), tyydyttävä (2), hyvä (3), kiitettävä (4), erinomainen (5). Helpottaisi erottelua ja arviointia huomattavasti.
      • Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti, Hannu Immonen, palvelualuejohtaja, Turun ammatti-instituutti
        Uppdaterad:
        20.6.2019
        • • Tyydyttävä 1 on liian vaativa. Kohtaan voisi esimerkiksi lisätä ”toteuttaa työn pääsääntöisesti ohjeiden mukaisesti”. • Arviointikriteereihin vain "päätasot" Tyydyttävä 1, Hyvä 3, Kiitettävä 5. Tyydyttävä 2 ja Hyvä 4 arvioidaan päätasojen avulla.
      • Länsirannikon koulutus Oy WinNova, Koulutuspäällikkö; tieto- ja tietoliikennetekniikka, tieto- ja viestintätekniikka sekä sähkö- ja automaatiotekniikka, Valkeapää Heli
        Uppdaterad:
        18.6.2019
        • Yleisesti kaikkien tutkinnon osien arviointitaulukoihin liittyen voidaan todeta, että 4 ja 5 taso on erittäin vaikeasti saavutettavissa nykyisin käytettävissä olevilla opetusmäärillä. Näihin vaatimuksiin ei pystytä vastaamaan pelkästään työpaikalla tapahtuvalla oppimisella, etenkin, jos kyse on nuorista opiskelijoista.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen seudun ammattiopisto, Apulaispormestari, elinvoima- ja osaamispalvelut sekä asunto- ja kiinteistöpalvelut, 11.6.2019 §11
        Uppdaterad:
        18.6.2019
        • Yhtenäiset arviointikriteerit ovat tervetullut muutos. Tällä tavoin työelämän edustajien on helpompi omaksua oikea arvioinnin taso. Arviointia ja läpäisyrajaa on kiristetty aikaisempaan nähden. Aiemmin T1-tason suoritus sai olla lähes kokonaan ohjattu ja opastettu toteutus. Nyt perusteeseen on kirjattu "tarvitsee joissakin tilanteissa lisäohjeita". T2-tasolla toimitaan aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti, joten työskentelyn voi ymmärtää jo melko ammattimaiseksi. Noudatettaessa näitä kriteerejä T1 -tasokin on vaikea saavuttaa. H3-K5 kriteerit ovat kaikki erittäin haastavia.
      • Amiedu, ICT
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • Ammattitaitovaatimukset korostuvat selkeämmin kun kriteerit ovat yhteiset kaikille tutkinnon osille. Parannus nykyiseen, kun eri tasot on kirjattuna auki.
      • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, koulutuspäällikkö, sähkö- ja automaatioala, tieto- ja tietoliikenneteknikka, tieto- ja viestintätekniikka, Virtanen Jaana
        Uppdaterad:
        17.6.2019
        • arviointikriteerit ovat yhteneväiset, selkeyttävät ja yksinkertaistavat arviointia - myös työelämälle.
      • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • Ei mainittavaa. Sinänsä selkeät kriteerit, mutta tasoerot jäävät käytännössä testattavaksi, kuinka selkeät ovat esim. 3 ja 4 -tasojen erot.
      • Opetushallitus, ICT-alan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        11.6.2019
        • - Nopeuttaa ja helpottaa mahdollisia muutoksia - Eron eri arvosanoissa näkee paremmin - T1 taso noussut aiemmasta, ”ohjatusti” jätetty pois - Arvioinnin uudistaminen erittäin hyvä asia - Selkeästi kuvattu mitä pitää osata ja mikä ero on numeroiden välillä - Hyvä, että myös arvosanoille 2 ja 4 on löytynyt kriteerit - Erityiskiitos osaamisen arviointiin liittyvästä asteikosta, jolla työnantajan on nyt helpompi hahmottaa arviointiin liittyvät erot
      • Ruokavirasto, Ruokaviraston puolesta lausunnon antajana toimi ICT-erikoissuunnittelija ja tuleva (AmO) aineenopettaja Sauli Talja., Talja Sauli
        Uppdaterad:
        31.5.2019
        • Arviointikriteerit ovat pääsääntöisesti asianmukaisia. Jää kuitenkin viime kädessä arvioijan vastuulle soveltaa kriteerejä. Jos arviointi tapahtuu työelämässä eikä arvioijalla ole ammattimaista kokemusta tehdä asianmukaista arviointia, ei arviointiasteikollakaan ole merkitystä. Kenellä on siis viime kädessä vastuu löytää laadukkaita ja ammattitaitoisia työelämän arvioijia?